Päivitetty 10.09.2021







Lahdenpohja







Sukulaisia eniten seuraavissa kunnissa: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kuru, Parkano, Ruovesi, Teisko, Tyrvää, Viljakkala, Virrat. Yleisimmin Pohjois-Pirkanmaalla.


















Toikolta päin tullessa Parkkuuntie 550 kohdalta erkanee Lahdenpohjantie oikealle.







Kalle s.1874 ja Lempi s. 1882 (os. Salmelin) Lahdenpohjan tyttären Aino Ojasen syntymäkoti, Lahdenpohja, kuvattuna 1960-luvulla. Osoite Lahdenpohjantie 112 34320 Parkkuu Ylöjärvi

Lahdenpohjan isäntänä oli vuoteen 1965 asti Ainon veli Unto s. 1910 Lahdenpohja perheineen ja sen jälkeen leskeksi jäänyt Irja s. 1917 (os. Aalto) Lahdenpohja. Kuvassa häävieraita.







Lahdenpohjan talo Lahdenpohjantieltä päin nähtynä.







Lahdenpohjan kartta suurjaon ajalta 1800-luvun taitteessa.







Lahdenpohjan piha vuonna 2016, päärakennus ja vasemmalla navetta, josta on purettu riihi ja heinälato. Lahdenpohjan omistaa Postin työntekijöiden liitto. Kuvassa Matti ja Osmo Lipponen ja kaksi lomailijaa.







Lahdenpohjan aitat 1800-luvulta sijaitsevat asuinrakennuksen alapuolella.







Lahdenpohjan sauna pihapiirin yläreunassa







Kuvassa keskellä istuu Kalle Lahdenpohja, joka täyttää 70 vuotta, vuosi 1916. Hänen oikealla puolellaan on hänen vaimonsa Maria Lahdenpohja os. Ala-Toikko ja heidän edessään ovat heidän poikansa, jonka nimi on myös Kalle sekä merimiespuvuissa tämän pojat Unto ja Tauno. Heidän takanaan on Kallen vaimo Lempi sylissään tytär Aino (synt. 1915, myöh. Tienari, myöh. Ojanen). Keskirivillä Kalle vanhemman vasemmalla puolella ovat Ulla Ylimannelan isän vanhemmat Hilma os. Lahdenpohja ja Zefanias Kallio.







Kalle Jaakko ja Lyyli Ojasen pojan Osmo s. 1925 ja Aino (os. Lahdenpohja ent. Tienari) Ojasen koti Tienarin pihapiirissä.








Näytä suurempi kartta

Osmo ja Aino Ojasen pojan Kauko Ojasen  perheen kotitila, Leiju.







Parkkuu, Ylöjärvi



Napsauta yläpuolella olevaa tekstiä








Näytä suurempi kartta





wordpress sivut












  • Koti











  • Pirkkalan nimismiehen Erik Vainisen jälkipolvet.

  • Vainisen jälkipolvet, Polviander ja Antti Toikkonen



  • Segebaden-jälkipolvet.









  • Sursill-jälkipolvia







  • Sanden-Schultz-Snellman







  • Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja, osa a.






  • Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja, osa b.













  • http://www.kaleviojanen.fi

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/kurunojasia

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII

    Paina tästä







    Kurun Ojasten sukulaiset, jotka haluatte tutustua tarkemmin sukututkimukseen  -, ottakaa yhteyttä :





     

    Kalevi Ojanen Keskisenkatu 6 A 22  33710 Tampere                    

      mail: amiraali@kaleviojanen.fi

    p.   +358503429851











    Sukuselvityksen kohde

    Kalle Juhonpoika Lahdenpohja
    s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    ja hänen lähisukuaan 14 sukupolven takaa.

    Tulostettu:
    11.09.2021
    Tekijä:
    Kalevi Ojanen
    Keskisenkatu 6 A 22
    33710 Tampere
    Puhelin +358503429851
    amiraali@kaleviojanen.fi





    SUKUJUTUT -ohjelma

    ATK-palvelu Luhtasaari Oy
    Seinäjoki
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

    Lähtöhenkilöt

    Simon Parmaniemi, s. Messukylä, Hatanpää, k. Messukylä, Hatanpää, Taulu 1
    N.n Parmaniemi, k. Messukylä, Hatanpää, Taulu 1
    Niilo Mylläri, Taipale (Olkitaipale), k. Kuru, Taulu 259
    Aune Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Taulu 262
    Kristiina Heikintytär Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Taulu 263
    Juho Heikinpoika Ikonen, k. Kuru, Petäjälammi, Taulu 268
    Anna Martintytär Hainari, k. Kuru, Hainari, Taulu 270
    Liisa Sipintytär Hainari, k. 1707 Kuru, Hainari, Taulu 356
    Heikki Simonpoika Pohjankuru, Mommo, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 357
    Dorotea (Teija) Mommo, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 357
    Sipi Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 515
    Pirkko Tuomaantytär Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 515
    Lauri Simonpoika Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 921
    N.n Kuru, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 921
    N.n Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 922
    Valpuri Nuutintytär Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 924
    Valpuri, Taulu 517
    Matti Mononen, k. Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 925
    Elina Paulintytär Mononen, Taulu 927
    Marketta Mononen, s. 1627 Ruovesi, k. 11.04.1697 Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 928
    Yrjö Martinpoika Koski, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 949
    Valpuri Heikintytär Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 949
    Valpuri Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 950
    Vänni Paavalinpoika Kapee, Taulu 1107
    Kerttu Antintytär Kapee, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 1107
    Esko Juhnpoika Pohjankapee, s. Kuru, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 1336
    N.n Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 1336
    Pirkko Laurintytär Kapee, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 1337
    Kerttu Martintytär Kapee, k. 09.04.1698 Kuru, Pohjankapee, Taulu 1108
    Karin Henrikintytär Kapee, s. 1642 Kuru, k. 07.10.1722 Kuru, Pohjankapee, Taulu 1109
    Niilo Martinpoika Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1338
    Pirkko Sipintytär Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1339
    Kristiina Tyrni II, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1340
    Mikko Pietarinpoika Tokonen, s. 1603 Ruovesi, k. 1651 Ruovesi, Murole, Taulu 1393
    Kaisa Pertintytär Ruovesi, Tokonen, s. 1607 Ruovesi, Taulu 1393
    Kaisa Tokonen, k. Ruovesi, Murole, Taulu 1394
    Kaisa Tokonen, s. 11.09.1665 Ruovesi, k. 11.03.1744 Ruovesi, Murole, Taulu 1395
    Eerik Heikinpoika Sääksi, k. 1697 Teisko, Sääksniemi, Taulu 1467
    Anna Erkintytär Sääksi, s. 1658 Teisko, k. 02.05.1736 Teisko, Sääksniemi, Taulu 1494
    Lauri Laurinpoika Kekkonen, s. noin 11/1510 Savo, Visulahti, Vuolinko, Synsiä (nykyinen Mikkeli), k. jälkeen 1570 Ruovesi, Haukkaniemi, Taulu 1495
    Margareetta Henrikintytär Kekkonen, s. 1590 Ruovesi, k. Ruovesi, Haukkaniemi, Taulu 1517
    Matti Matinpoika Heikkilä, s. 1588, k. 1662 Vesilahti, Ania, Taulu 1667
    Kristiina Antintytär Heikkilä, s. Vesilahti, Ania, k. 1646 Vesilahti, Ania, Taulu 1667
    Sigfrid Heikkilä, s. Vesilahti, Ania, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1696
    N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1696
    N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1697
    N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1698
    N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1699
    N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1700
    Martti Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1701
    N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1701
    N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1702
    Liisa Teisko, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1739
    Jaakko Erkinpoika Toijainen, k. 20.03.1659 Teisko, Padustaipale, Taulu 1748
    Magdaleena Simontytär Toijainen, k. Teisko, Padustaipale, Taulu 1748
    Pirkko Toijainen, k. 18.10.1663 Teisko, Padustaipale, Taulu 1748
    Elisabeth Toijala, s. Kangasala, k. 07.04.1701 Teisko, Padustaipale, Taulu 1935
    Simo Mikonpoika Vanhatalo, s. Teisko, Savo, k. Teisko, Savo, Taulu 1936
    Sofia Vanhatalo, k. Teisko, Savo, Taulu 1936
    Matti Tuomaanpoika Ala-Pirilä, s. 1656 Teisko, Värmälä, k. 17.12.1738 Teisko, Värmälä, Taulu 1959
    Liisa Matintytär Ala-Pirilä, s. 1680, k. 24.01.1714 Teisko, Värmälä, Taulu 1959
    Maria Jaakontytär Ala-Pirilä, s. 2/1683 Teisko, k. 28.03.1750 Teisko, Värmälä, Taulu 1959
    Martti Jaakonpoika Tuuhonen, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. jälkeen 1674 Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 1973
    Kerttu Vilpuksentytär Tuuhonen, k. Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 1973
    Eeva Tuuhonen, k. 1678 Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 2004
    Anna Niilontytär Pajulahti, Ala-Tuuhonen, k. 3/1717 Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 1984
    Anna Jaakopintytär Iso-Tahlo, s. 1694 Teisko, k. 13.03.1737 Teisko, Pohjankylä, Taulu 2005
    Maria Heikintytär Iso-Tahlo, s. 2/1722, k. 20.05.1779 Teisko, Pohjankylä, Taulu 2006
    Heikki Matinpoika Mäkipää, s. 1764, k. 05.04.1809 Teisko, Kahanpää, Taulu 2008
    Liisa Erkintytär Mäkipää, s. 1765, k. 01.04.1816 Teisko, Kahanpää, Taulu 2008

    Taulu 1
    I Simon Parmaniemi Messukylän Hatanpään kartanon Parmaniemen torppari., s. Messukylä, Hatanpää, k. Messukylä, Hatanpää.

    Puoliso: N.n Parmaniemi k. Messukylä, Hatanpää.

    Lapset:
    Matias Parmaniemi , s. 22.02.1691 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 2
    Maria Parmaniemi s. 19.06.1692 Messukylä, Hatanpää.
    Simon Taipale e. Parmaniemi , s. 25.08.1695 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 11
    Pirkko Parmaniemi s. 13.08.1699 Messukylä, Hatanpää.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 2
    II Matias Simoninpoika Parmaniemi, (Taulusta 1, isä Simon Parmaniemi) s. 22.02.1691 Messukylä, Hatanpää.

    Puoliso: 27.05.1713 Teisko Aune Heikintytär Parmaniemi o.s. Yrjölä s. 14.01.1690 Teisko, Jutila, k. 15.12.1751 Messukylä, Hatanpää.
    Vanhemmat: Heikki Juhonpoika Yrjölä, s. 07.12.1651 Teisko, Jutila, k. 25.03.1739 Teisko, Jutila ja Valpuri Tuomaantytär Yrjölä o.s. Ylinen, s. 09.04.1654 Teisko, Jutila, k. 26.05.1728 Teisko, Jutila.

    Lapset:
    Matti Parmaniemi , s. 1716 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 3
    Maria Räikkä o.s. Parmaniemi , s. 1719 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 5
    Anna Jutila o.s. Parmaniemi , s. 07.11.1724 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 10
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 3
    III Matti Matiaksenpoika Parmaniemi, (Taulusta 2, isä Matias Parmaniemi) Hatanpään kartanon Parmaniemen torppari., s. 1716 Messukylä, Hatanpää.

    Puoliso: 04.02.1739 Teisko Pirkko Yrjöntytär Parmaniemi o.s. Alinen s. 1720 Teisko, Kuusniemi.
    Vanhemmat: Yrjö Heikinpoika Alinen e. Ylinen, s. 06.04.1679 Teisko, Kuusniemi, k. 21.04.1731 Teisko, Kuusniemi ja Maria Heikintytär Alinen, s. 1702, k. 28.03.1784 Teisko, Kuusniemi.

    Lapset:
    Johannes Parmaniemi s. 16.12.1739 Messukylä, Hatanpää, k. 1740 Messukylä, Hatanpää.
    Maria Parmaniemi , s. 09.10.1742 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 4
    Valpuri Parmaniemi s. 29.03.1746 Messukylä, Hatanpää.
    Matteus Parmaniemi Matteus kuoli vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 16.08.1749 Messukylä, Hatanpää, k. 23.09.1750 Messukylä, Hatanpää.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 4
    IV Maria Matintytär Parmaniemi, (Taulusta 3, isä Matti Parmaniemi) s. 09.10.1742 Messukylä, Hatanpää.

    Puoliso: 04.06.1759 Teisko Juho Matinpoika s. 21.09.1738 Messukylä, Hatanpää.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 5
    III Maria Matintytär Räikkä o.s. Parmaniemi, (Taulusta 2, isä Matias Parmaniemi) s. 1719 Messukylä, Hatanpää.

    Puoliso: 26.12.1738 Teisko Juho Heikinpoika Räikkä Räikän isäntä 1741-1770, s. 15.06.1718 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 1785 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
    Vanhemmat: Heikki Räikkä, s. 1685, k. 1758 Ylöjärvi, Ylöjärvi ja Anna Juhontytär Räikkä, s. 1690, k. 1762 Ylöjärvi, Ylöjärvi.

    Lapset:
    Matti Räikkä , s. 18.09.1751 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 6
    Anna Seppälä o.s. Räikkä , s. 14.08.1756 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 9
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 6
    IV Matti Juhonpoika Räikkä, (Taulusta 5, äiti Maria Räikkä) Räikän isäntä 1771-1810, puolisot kuolivat samana päivänä. Matti kuoli 64-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 18.09.1751 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 12.06.1816 Ylöjärvi, Ylöjärvi.

    Puoliso: 27.05.1776 Ylöjärvi Maria Heikintytär Räikkä o.s. Seppälä Maria kuoli 61-vuotiaana pistokseen., s. 1755 Ylöjärvi, Kaihari, k. 12.06.1816 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
    Vanhemmat: Heikki Sipinpoika Seppälä, s. 1733, k. 10.09.1802 Ylöjärvi, Kaihari ja Maria Heikintytär Seppälä o.s. Alanen, s. 28.08.1734 Ylöjärvi, Kaihari.

    Lapset:
    Matti Räikkä , s. 28.08.1784 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 7
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 7
    V Matti Matinpoika Räikkä, (Taulusta 6, isä Matti Räikkä) Räikän isäntä 1811-1837, s. 28.08.1784 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 01.05.1855 Ylöjärvi, Ylöjärvi.

    Puoliso: 1814 Ylöjärvi Ëlisabeth (Liisa) Heikintytär Räikkä o.s. Alanen s. 06.05.1788 Harju, Siivikkala.
    Vanhemmat: Heikki Tuomaanpoika Alanen e. Yrjölä, s. 18.12.1756 Kangasala, Vänninsalo, k. 27.01.1836 Harju, Siivikkala ja Saara Yrjöntytär Alanen, s. 1770 Harju, Siivikkala, k. 07.07.1838 Harju, Siivikkala.

    Lapset:
    Johanna Kustava Suovaniemi ent.Yli-Hankala o.s. Räikkä , s. 17.10.1814 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 8
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 8
    VI Johanna Kustava Matintytär Suovaniemi ent.Yli-Hankala o.s. Räikkä, (Taulusta 7, isä Matti Räikkä) s. 17.10.1814 Ylöjärvi, Ylöjärvi.

    Puoliso: 13.07.1837 Ylöjärvi Joel Matinpoika Suovaniemi e. Yli-Hankala. (Taulu 1616) Yli-Hankalan isäntä 1851-1853, Yli-Hankalan tilan Suovaniemen torpan isäntä vuodesta 1854., s. 01.04.1817 Teisko, Pengonpohja.
    Vanhemmat: Matias (Matti) Johanneksenpoika Yli-Hankala, s. 04.12.1792 Teisko, Pengonpohja, k. 06.12.1860 Teisko, Pengonpohja ja Anna Heikintytär Yli-Hankala o.s. Pietilä, s. 10.07.1795 Ylöjärvi, Pohjankylä, k. 09.11.1850 Teisko, Pengonpohja.

    Lapset:
    Kalle Oskari Suovaniemi e. Yli-Hankala s. 05.07.1842 Teisko, Pengonpohja.
    Joel Suovaniemi e. Yli-Hankala s. 21.10.1848 Teisko, Pengonpohja.
    Vilhelmiina Suovaniemi o.s. Yli-Hankala s. 19.07.1852 Teisko, Pengonpohja.
    Fritiof Suovaniemi s. 25.08.1855 Teisko, Pengonpohja.
    Matias Tapani Suovaniemi s. 21.09.1859 Teisko, Pengonpohja, k. 14.07.1861 Teisko, Pengonpohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 9
    IV Anna Juhontytär Seppälä o.s. Räikkä, (Taulusta 5, äiti Maria Räikkä) s. 14.08.1756 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 04.05.1809 Ylöjärvi, Kaihari.

    Puoliso: 02.02.1777 Ylöjärvi Heikki Heikinpoika Seppälä Seppälän isäntä 1793-1809, s. 1757 Ylöjärvi, Kaihari, k. 11.04.1809 Ylöjärvi, Kaihari.
    Vanhemmat: Heikki Sipinpoika Seppälä, s. 1733, k. 10.09.1802 Ylöjärvi, Kaihari ja Maria Heikintytär Seppälä o.s. Alanen, s. 28.08.1734 Ylöjärvi, Kaihari.

    Lapset:
    Antti Seppälä Seppälän isäntä 1810-1823, s. 02.12.1792 Ylöjärvi, Kaihari, k. 14.02.1851 Ylöjärvi, Kaihari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 10
    III Anna Matiaksentytär Jutila o.s. Parmaniemi, (Taulusta 2, isä Matias Parmaniemi) Hatanpaaän kartanon Parmaniemen torpan tytär, oli kotonaan piikana naimisiin mennessään, muutti Hämeenkyröön miehensä kotitilalle emännäksi., s. 07.11.1724 Messukylä, Hatanpää, k. 03.09.1771 Hämeenkyrö, Kierikkala.

    Puoliso: 23.03.1747 Teisko Juho Heikinpoika Jutila Jutilan isäntä 1741.1783, s. 17.11.1720 Hämeenkyrö, Vanaja, k. 09.11.1788 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Vanhemmat: Heikki Tuomaanpoika Jutila e. Simuna, s. 28.12.1689 Hämeenkyrö, Vanaja, k. 15.01.1763 Hämeenkyrö, Kierikkala ja Valpuri Heikintytär Jutila o.s. Kauppi, s. 10.05.1691 Hämeenkyrö, Vanaja, k. 19.01.1788 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Jutilan tilan rakennukset Hämeenkyrön Kierikkalassa, rekisterinumerolla 108-410-3-20.

    Lapset:
    Valpuri Jutila s. 13.04.1748 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Matti Jutila Jutilan isäntä 1784-1789, s. 04.10.1751 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Juho Jutila s. 1755 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Heikki Jutila s. 19.05.1758 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Margareetta Jutila s. 12.08.1761 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Mikko Jutila Jutilan isäntä 1790-1830, s. 12.01.1765 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 07.04.1846 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Kalle Jutila s. 1768 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 02.04.1768 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Maria Jutila s. 1768 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 11
    II Simon Simoninpoika Taipale e. Parmaniemi, (Taulusta 1, isä Simon Parmaniemi) Taipaleen vävy ja isäntä 1722-1752, s. 25.08.1695 Messukylä, Hatanpää, k. 04.03.1752 Kuru, Olkitaipale. Taipaleen tilan isäntä 1722-1752.
    Puumerkki v.1741 ,iso E ,mutta keskiviiva vasemmalla puolella.
    Ripillä 1745-1751 eli joka vuosi.Yleensä ripillä käytiin kaksi kertaa viikossa.

    Puoliso: Maria Jaakontytär Taipale. (Taulu 264). (Taulu 272) Taipaleen tytär ja emäntä, s. 1697 Kuru, Olkitaipale, k. 09.01.1772 Kuru, Olkitaipale. Simon Simonssoni kuoltua v.1752 Taipaleen tilan omistajaksi tuli
    hänen vaimonsa Maria Jacobsdotter 1753-1754.
    Ripillä 1745-1756 joka vuosi.
    Kuoli keuhkotautiin 75-vuotiaana.
    Vanhemmat: Jaakko Jaakonpoika Taipale, s. Kuru, Olkitaipale, k. 19.02.1721 Kuru, Olkitaipale ja Marketta Heikintytär Taipale o.s. Hainari, s. Kuru, Hainari, k. 10.09.1740 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Yrjö Taipale , s. 25.02.1724 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 12
    Anna Taipale s. 03.12.1725 Kuru, Olkitaipale, k. 29.06.1752 Kuru, Olkitaipale. Ripilla 1747-1754 joka vuosi.Kuoli 23-vuotiaana.
    Juho Laurila e. Taipale , s. 30.05.1730 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 193
    Maria Taipale s. 18.03.1732 Kuru, Olkitaipale. Ripillä 1748-1755 joka vuosi.
    Valpuri Taipale , s. 01.05.1734 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 220
    Heikki Taipale s. 14.05.1735 Kuru, Olkitaipale, k. 15.05.1737 Kuru, Olkitaipale.
    Pirkko Taipale Pirkko muutti Teiskoon., s. 15.03.1737 Kuru, Olkitaipale, k. Teisko.
    Elisabeth Puntanen o.s. Taipale , s. 01.02.1740 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 221
    Marketta Taipale s. 03.05.1742 Kuru, Olkitaipale, k. 13.10.1799 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 12
    III Yrjö Simonpoika Taipale, (Taulusta 11, isä Simon Taipale) Taipaleen isäntä 1755-1772 ,talo jaettu 1759, s. 25.02.1724 Kuru, Olkitaipale, k. 10.02.1799 Kuru, Olkitaipale. Taipaleen tilan isäntä 1755-1772.
    Puumerkki kärkikolmio v.1766.
    Taipaleen tila jaettiin 1758 kahteen osaan.
    Kantatila jäi Taipaleeksi ja toinen puoli Laurilaksi.
    Jöran Simonssonin veli Johan Simonsson tuli Laurilan tilan isännäksi
    vuosina 1759-1775 ja 1780-1788.
    Johan Simonssonin vävy hoiti tilaa 1776-1779 nähtävästi huonosti ,
    koska appiukko otti tilan uudelleen hoitoonsa.

    .

    Puoliso: 24.06.1747 Kuru Marja Yrjöntytär Taipale o.s. Tienari. (Taulu 358) s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale, k. 05.04.1808 Kuru, Olkitaipale. Kuoli kuumeeseen 80-vuotiaana.
    Kävi ripillä joka vuosi.
    Vanhemmat: Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo, s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Heikintytär Tienari, s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Valpuri Taipale s. 19.02.1748 Kuru, Olkitaipale.
    Kristiina Aurell o.s. Kolkintaipale , s. 18.05.1750 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 13
    Maria Flinck o.s. Taipale , s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 33
    Matias Taipale , s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 47
    Aune Taipale s. 22.10.1757 Kuru, Olkitaipale.
    Juliaana Lahdenperä o.s. Taipale , s. 08.06.1759 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 159
    Mikael Taipale s. 14.09.1760 Kuru, Olkitaipale.
    Antti Tanhuanpää e. Taipale , s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 161
    Ulla Taipale s. 26.09.1764 Kuru, Olkitaipale.
    Katariina Kristiina Taipale s. 06.04.1766 Kuru, Olkitaipale.
    Yrjö Haapanen e. Taipale , s. 22.04.1767 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 174
    Elisabeth Taipale s. 04.03.1770 Kuru, Olkitaipale.
    Saara Taipale s. 17.12.1772 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 13
    IV Kristiina Yrjöntytär Aurell o.s. Kolkintaipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) Kristiina oli Taipaleen tytär ja Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan emäntä. Kristiina kuoli 71-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 18.05.1750 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 27.05.1821 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).

    1. puoliso: 08.06.1772 Kuru Matti Juhonpoika Kolkintaipale e. Ringsten. (Taulu 520). (Taulu 521) Olkitaipaleen Taipaleen vävy, Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan isäntä., s. 13.08.1749 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 06.03.1785 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Ringsten, s. 24.05.1722 Kuru, Karjula, Koski, k. 08.03.1801 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Kaisa Heikintytär Ringsten o.s. Tienari, s. 1713 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Jooseppi Kolkintaipale (Kolkki) , s. 20.09.1772 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 14
    Saara Kolkintaipale s. 09.04.1775 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Aune Kolkintaipale s. 09.03.1778 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Anna Kolkintaipale , s. 25.09.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 19
    Liisa Kolkintaipale s. 27.09.1784 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    2. puoliso: 05.10.1788 Kuru Niilo Kustaa Joosepinpoika Aurell Olkitaipaleen Taipaleen Kolkintaipaleen torppari ja vanhempana itsellinen., s. 06.12.1759 Harju, Rahola, k. 08.10.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Aurell e. Aurelius, s. 14.03.1713 Ilmajoki, Lahti, Nahkaluoma, k. 18.04.1779 Harju, Rahola ja Katariina Juhontytär Aurell o.s. Gode, s. 1729 Vesilahti, Järvenranta, Tanska, k. 26.05.1809 Harju, Rahola.
    Lapset:
    Easias Aurell s. 22.07.1789 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 20.02.1791 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Juho Aurell s. 11.06.1791 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 21.10.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Helena Aurell s. 02.08.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Matti Yläkoski e. Aurell , s. 24.08.1794 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki). Tauluun 31
    Mikko Aurell s. 10.08.1797 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 27.08.1797 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 14
    V Jooseppi Matinpoika Kolkintaipale (Kolkki), (Taulusta 13, äiti Kristiina Aurell) Olkitaipaleen Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan isäntä, Jooseppi kuoli 38-vuotiaana hermokuumeeseen esim. lavantaudissa., s. 20.09.1772 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.10.1810 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.

    Puoliso: Maija Heikintytär Kolkintaipale (Kolkki) Maija kuoli 55-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.09.1772, k. 13.04.1828 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

    Lapset:
    Josef Särkijärvi e. Kolkintaipale (Kolkki) , s. 16.12.1798 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 15
    Juho Kolkintaipale (Kolkki) s. 31.03.1801 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Anna Kolkintaipale (Kolkki) s. 18.12.1803 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 1821 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Heta Kolkintaipale (Kolkki) Heta kuoli 5-vuotiaana punatautiin., s. 02.10.1805 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 04.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 15
    VI Josef Josefinpoika Särkijärvi e. Kolkintaipale (Kolkki), (Taulusta 14, isä Jooseppi Kolkintaipale (Kolkki)) Vähä-Karlulan torpan Särkijärven isäntä, s. 16.12.1798 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 28.11.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Puoliso: 06.01.1833 Kuru Anna Juhontytär Särkijärvi. (Taulu 1283). (Taulu 1284) Vähä-Karjulan Särkijärven torpan tytär ja emäntä. Annalle on merkitty syntymäaika virheellisesti rippikirjoihin, eli 24.4.1795, vaikka se oli hänen veljensä Kallen syntymäaika., s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Vanhemmat: Juho Kallenpoika Särkijärvi, s. 28.05.1767 Kuru, k. 18.06.1837 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Yrjöntytär Särkijärvi o.s. Sääksi, s. 23.08.1767 Teisko, Sääksniemi, k. jälkeen 1847 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Matias Särkijärvi s. 14.03.1834 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Maria Särkijärvi s. 29.06.1836 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
    Benjamin Särkijärvi Benjamin kuoli vauvana turvottumaan., s. 18.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi, k. 28.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Antti Särkijärvi s. 18.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi, k. 30.06.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Markus Särkijärvi s. 13.04.1842 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
    Tilda Ahlgren o.s. Särkijärvi , s. 29.05.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula. Tauluun 16
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 16
    VII Tilda Josefintytär Ahlgren o.s. Särkijärvi, (Taulusta 15, isä Josef Särkijärvi) s. 29.05.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Anna Miina Wilkman o.s. Ahlgren , s. 02.03.1864 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi. Tauluun 17
    1. puoliso: 18.03.1869 Kuru Juho Rafael Matinpoika Ahlgren Suutari, Kurun Karjulan Vähä-Karjun mäkitupalainen., s. 15.06.1849 Kuru, Karjula, Koski.
    Lapset:
    Elina Josefiina Ahlgren s. 09.01.1871 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
    Hulta Maria Ahlgren s. 23.11.1873 Kuru, Keihäsjärvi, Kaltsila.
    Augusta matilda Ahlgren s. 01.06.1876 Kuru, Keihäsjärvi, Kaltsila.
    Hilma Amanda Ahlgren , s. 05.03.1879 Kuru, Keihäsjärvi, Kaltsila. Tauluun 18
    Juho Eetu Ahlgren s. 26.07.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Kaltsila.
    Kalle Arviiti Ahlgren s. 05.12.1883 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
    Oskar Ahlgren s. 22.09.1886 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
    Ida Erika Ahlgren s. 03.12.1890 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 07.10.1891 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 17
    VIII Anna Miina Thildantytär Wilkman o.s. Ahlgren, (Taulusta 16, äiti Tilda Ahlgren) Anna muutti lapsensa kanssa 22.12.1887 Tampereelle., s. 02.03.1864 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.

    Lapset:
    Lyyti Vilhelmiina (äpärä) Wilkman o.s. Ahlgren s. 02.06.1885 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Lapset:
    Erkki Johannes (äpärä) Wilkman e. Ahlgren s. 05.05.1888 Tampere, Tuomiokirkkosrk.
    Lapset:
    Kaarle Alfred (äpärä) Ahlgren s. 20.01.1892 Tampere, Tuomiokirkkosrk., k. 17.05.1892 Tampere, Tuomiokirkkosrk.
    1. puoliso: 07.12.1892 Tampere Kaarle Alfred Wilkman Muurari, s. 21.02.1869 Tampere, Tuomiokirkkosrk.
    Lapset:
    Anna Elisabeth Wilkman s. 23.04.1893 Tampere, Tuomiokirkkosrk.
    Kaarle Alfred Wilkman s. 03.03.1896 Tampere, Tuomiokirkkosrk.
    Niilo Engelberg Wilkman s. 29.12.1897 Pirkkala.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 18
    VIII Hilma Amanda Juhontytär Ahlgren, (Taulusta 16, äiti Tilda Ahlgren) s. 05.03.1879 Kuru, Keihäsjärvi, Kaltsila.

    Lapset:
    Paavo Johannes (äpärä) Ahlgren s. 20.08.1898 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 19
    V Anna Matintytär Kolkintaipale, (Taulusta 13, äiti Kristiina Aurell) Kolkintaipaleen tytär ja piika. Anna muutti vuonna 1828 Hämeenkyröön poikansa Joosepin kanssa, synnytti 6 aviotonta lasta., s. 25.09.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Anna on syntynyt Taipaleessa 25.9, jonka jälkeen on Henrik-isä nimenä, kun seuraavana tuleekin isän nimenä Matti Juhonpoika. Matti Juhonpoika on oikea isän nimi, mutta Henrik jää elämään rippikirjoissa. Äidin nimi on Kirsti Yrjöntytär. Kummina Annalla on sotilas Matti Flinck.

    Lapset:
    Juho (äpärä) Kolkintaival s. 26.04.1803 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 31.07.1803 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Eeva (äpärä) Kolkintaival Eeva kuoli 6-vuotiaana punatautiin., s. 18.10.1805 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.07.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Matias (äpärä) Kolkintaival Matti kuoli 2-vuotiaana punatautiin., s. 01.09.1809 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.07.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Ulla (äpärä) Peuraniemi o.s. Kolkintaipale , s. 19.11.1812 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 20
    Lapset:
    Juho Kustaa (äpärä) Kolkintaival Juho kuoli vuoden ikäisenä punatautiin., s. 11.02.1816 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 19.01.1817 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Jooseppi (äpärä) Kolkintaival s. 12.12.1817 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 20
    VI Ulla (äpärä) Annantytär Peuraniemi o.s. Kolkintaipale, (Taulusta 19, äiti Anna Kolkintaipale) Kurun Riuttaskorven Niinimäen, Minkkisen ja sitten Hakamäen piika. Ulla muutti Kurusta 2.1.1833 Ikaalisten Juhtimäen Kestilään piiaksi, muutti 18.11.1833 Viljakkalaan. Ulla kuoli 55-vuotiaana pilkkukuumeeseen, yleensä pilkkukuume 1800-luvun lopulle asti, myöhemmin useimmiten lavantauti. Historiaa käsittelevissä kirjoissa tyfus on erittäin usein käännetty virheellisesti lavantaudiksi, vaikka kysymyksessä on ollut pilkkukuume., s. 19.11.1812 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 19.08.1867 Ikaalinen, Juhtimäki.

    Puoliso: 1834 Viljakkala Matti Matinpoika Peuraniemi e. Fyhr Ikaalisten Juhtimäen Kestilän renki, muutti 18.11.1833 Viljakkalaan. Viljakkalan Karhen Sonnun Kivijärven torppari, Ikaalisten Juhtimäen Peuraniemen isäntä. Matti kuoli 60-vuotiaana viikko vaimonsa kuoleman jälkeen myös pilkkukuumeeseen., s. 24.09.1806 Ikaalinen, Haapimaa, k. 26.08.1867 Ikaalinen, Juhtimäki.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Fyhr, s. 03.10.1770 Ikaalinen, Isoröyhiö, Laukkala, k. 19.01.1839 Ikaalinen, Juhtimäki, Pitkäjärvi ja Margareta Antintytär Fyhr, s. 20.07.1777, k. 23.02.1843 Ikaalinen, Juhtimäki, Pitkäjärvi.

    Lapset:
    Maria Kristiina Kivijärvi , s. 27.02.1834 Viljakkala. Tauluun 21
    Matti Vekara e. Peuraniemi , s. 29.04.1836 Viljakkala, Karhe, Suutari. Tauluun 22
    Eeva Leponiemi o.s. Peuraniemi , s. 20.03.1839 Viljakkala, Honkala. Tauluun 23
    Juho Peuraniemi s. 13.09.1841 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.
    Taavetti Peuraniemi s. 01.01.1847 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.
    Nestori Peuraniemi s. 20.05.1849 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.
    Vilhelmiina Peuraniemi s. 25.06.1851 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.
    Amalia Kulmala o.s. Peuraniemi , s. 09.04.1854 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi. Tauluun 26
    Henrika Peuraniemi s. 27.02.1857 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 21
    VII Maria Kristiina Matintytär Kivijärvi, (Taulusta 20, äiti Ulla Peuraniemi) Maria oli piikana Viljakkalan Lavajärven Hanhijärvellä 1849-1850, tuli takaisin kotiinsa. Maria kuoli 16-vuotiaana synnytykseen., s. 27.02.1834 Viljakkala, k. 06.01.1851 Viljakkala, Karhe, Sontu.

    Lapset:
    Kustaa (äpärä) Kivijärvi s. 26.12.1850 Viljakkala, Karhe, Sontu, k. 15.01.1851 Viljakkala, Karhe, Sontu.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 22
    VII Matti Matinpoika Vekara e. Peuraniemi, (Taulusta 20, äiti Ulla Peuraniemi) s. 29.04.1836 Viljakkala, Karhe, Suutari.

    Puoliso: 14.02.1863 Tampere Vilhelmiina Joosepintytär Vekara s. 02.03.1841 Viljakkala, Karhe.
    Vanhemmat: Jooseppi (äpärä) Marianpoika Vekara e. Ruokosuo, s. 19.04.1808 Teisko, Kovero ja Anna Reetta Salomonintytär Vekara o.s. Tervalammi, s. 06.12.1806 Viljakkala.

    Lapset:
    Vilhelmiina Vekara s. 14.12.1863 Viljakkala, Karhe, Vekara.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 23
    VII Eeva Matintytär Leponiemi o.s. Peuraniemi, (Taulusta 20, äiti Ulla Peuraniemi) s. 20.03.1839 Viljakkala, Honkala.

    Puoliso: 28.03.1863 Viljakkala Manu (Maunu) Joosepinpoika Leponiemi. (Taulu 212) s. 17.10.1834 Kuru, Myllymaa, Joensuu.
    Vanhemmat: Jooseppi Mikonpoika Leponiemi e. Laurila, s. 05.03.1802 Kuru, Olkitaipale, k. 10.10.1867 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää ja Leena Antintytär Leponiemi, s. 01.08.1800 Pirkkala, Tyrkkölä, Jakola, k. 13.05.1864 Viljakkala, Karhe.

    Lapset:
    Kustaa Leponiemi s. 25.01.1865 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Amalia Leponiemi s. 09.09.1867 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Maria Vilhelmiina Leponiemi s. 24.03.1870 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Malakias Leponiemi s. 08.02.1873 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Johannes Leponiemi s. 17.11.1876 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Hilta Eliina Leponiemi s. 12.07.1882 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää, k. 08.04.1883 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Hilta Albiina Lahti o.s. Leponiemi , s. 11.07.1885 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää. Tauluun 24
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 24
    VIII Hilta Albiina Maununtytär Lahti o.s. Leponiemi, (Taulusta 23, isä Manu Leponiemi) s. 11.07.1885 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.

    Puoliso: 01.06.1905 Viljakkala Arvo Alfred Kustaanpoika Lahti ent. Harju e. Joensivu. (Taulu 1170) Viljakkalan Niinimäen itsellinen, Iso-Röyhiön Juurijärven torppari, Iso-Röyhiön Vähäiitun mäkitupalainen., s. 26.10.1881 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Heikkilä.
    Vanhemmat: Taavetti Vihtori Taavetinpoika Marjamäki, s. 31.07.1858 Ikaalinen, Kilvakkala, Yli-Kesti ja Amanda Maununtytär Randell, s. 20.05.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi, Torttijärvi, k. 11.03.1883 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Hihkiö.

    Lapset:
    Lyyti Maria Lahti Lyyti kuoli 4-vuotiaana tulirokkoon., s. 24.03.1906 Viljakkala, Niinimäki, Joensivu, k. 17.05.1910 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu.
    Elo Johannes Lahti Elo kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 16.01.1908 Ikaalinen, Isoröyhiö, Juurijärvi, Harju, k. 29.05.1910 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu.
    Lauri Nikodemus Lahti , s. 02.06.1911 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu. Tauluun 25
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 25
    IX Lauri Nikodemus Lahti, (Taulusta 24, isä Arvo Lahti ent. Harju) s. 02.06.1911 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu, k. 1969 Viljakkala, Vaho.
    Siltatanneihin ovat Sisätön kylän nuoret kokoontuneet Vahon sillalle 1930-luvun alussa. Vauhtia lapikkaisiin antoivat viulullaan Taimi Mattila, Tyyne Isoviita ja Eero Isoviita.

    Puoliso: Hilja Lahti o.s. Lähteenmäki s. 16.11.1916 Ikaalinen, Leutola, Hakala, k. 27.12.1998 Viljakkala.
    Vanhemmat: Taavetti Nestor Kustaanpoika Lähteenmäki e. Mertaniemi, s. 23.02.1877 Ikaalinen, Miettinen, Sorvalahti ja Hilda Pauliina Malakiaantytär Lähteenmäki o.s. Lindbom, s. 15.02.1875 Ikaalinen, Riitiala.
    Seijan äiti Hilja tarjoaa kahvia Sakarille, Sylville ja Sepoolle 1970-luvun keskivaiheilla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 26
    VII Amalia Matintytär Kulmala o.s. Peuraniemi, (Taulusta 20, äiti Ulla Peuraniemi) s. 09.04.1854 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.

    Puoliso: 26.09.1875 Ikaalinen Kustaa Fredrik Teemunpoika Kulmala e. Keisari eli Kauppila Kurun Sonnun kylän Paulajärven tilan Kulmalan torppari., s. 16.02.1849 Ikaalinen, Heittola.
    Vanhemmat: Teemu Antinpoika Keisari eli Kauppila, s. 05.12.1810 Ikaalinen, Heittola, k. 27.02.1867 Ikaalinen, Heittola ja Kaisa Liisa Heikintytär Keisari eli Kauppila o.s. Rikala, s. 07.07.1811 Ikaalinen, Kallionkieli.

    Lapset:
    Kustaa Fredrik Mäkinen e. Kulmala , s. 22.06.1876 Ikaalinen. Tauluun 27
    Taavetti Wille Kulmala , s. 01.08.1879 Viljakkala. Tauluun 28
    Aliina Alviina Kulmala , s. 23.06.1882 Hämeenkyrö. Tauluun 29
    Wieno Aniima Kulmala s. 23.10.1885 Hämeenkyrö.
    Sulo Onni Kulmala s. 17.04.1889 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 04.12.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    Suoma Maria Lampinen o.s. Kulmala s. 25.07.1895 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 18.03.1955 Kuru, Sontu.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 27
    VIII Kustaa Fredrik Kustaanpoika Mäkinen e. Kulmala, (Taulusta 26, äiti Amalia Kulmala) Rippikirjassa lukee Kustaan kohdalla kelpaamaton (armeijaan), Sonnun kylän Paulajärven Kulmalan torpan poika, itsellinen Sonnun kylän Lammin talossa., s. 22.06.1876 Ikaalinen.

    Puoliso: 11.11.1901 Kuru Eliina Manuntytär Mäkinen o.s. Ahonen Elina on ripitetty salavuoteudesta., s. 03.05.1878 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun(kosken) saha, k. 18.12.1954 Kuru, Sontu.
    Vanhemmat: Manu Hermanni Kallenpoika Ahonen e. Linkkilä, s. 10.11.1848 Teisko ja Vilhelmiina Paulintytär Ahonen o.s. Männistö, s. 19.09.1850 Ruovesi, Viljakkala, Pekkala.

    Lapset:
    Saimi Eliina Mäkinen s. 24.01.1902 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Kulmala.
    Vilho Kustaa Mäkinen s. 29.03.1903 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Kulmala.
    Aili Vieno Mäkinen s. 16.07.1905 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Kulmala.
    Suoma Vilhelmiina Mäkinen s. 13.12.1906 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Kulmala.
    Olga Jonhanna Mäkinen s. 28.09.1908 Kuru, Sontu, Lammi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 28
    VIII Taavetti Wille Kustaanpoika Kulmala, (Taulusta 26, äiti Amalia Kulmala) s. 01.08.1879 Viljakkala.

    Puoliso: 28.12.1899 Viljakkala Iita Miina Jeremiaantytär Kulmala s. 26.02.1875 Viljakkala.

    Lapset:
    Taavetti Sulo Kulmala s. 25.06.1900 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 29
    VIII Aliina Alviina Kustaantytär Kulmala, (Taulusta 26, äiti Amalia Kulmala) Kulmala oli Kurun Paulajärven torppa., s. 23.06.1882 Hämeenkyrö, k. 12.10.1948 Kuru, Sontu.
    Lammin tila yläkulmassa. Paulajärven Kulmalan ja Marjamäen torpat ovat lähellä toisiaan, välissä yksi kiiinteistö, leveys noin 500 metriä.

    Puoliso: 22.04.1904 Kuru Kalle Juhonpoika Keskinen e. Sillanmäki. (Taulu 1134) Torppari, muuttanut Viljakkalaan ja takaisin 18.3.1904 Viljakkalan Keskiseltä renkinä Kurun Sonnunkylään. Asepalvelukseen kelpaamaton, vasen käsi viallinen. Kurun Sonnun Paulajärven Kulmalan torpan isäntä., s. 11.07.1875 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.01.1946 Kuru, Sontu.
    Asepalvelukseen kelpaamaton, virheellöinen (vasen käsi viallinen)
    Itsellisenä Viljakkalan Koiviston Nopalla, jolloin otti sukunimekseen Keskinen (sukunimi oli käytössä alle 10 vuotta) , renkinä Viljakkalan Sonnun Majaveden Keskisellä 1895-1904.
    Kalle muutti 1904 Kurun Sonnun Paulajärven Kulmalaan torppariksi ja meni samana vuonna naimisiin.
    Vanhemmat: Johannes Markuksenpoika Sillanmäki, s. 11.04.1834 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 28.01.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä ja Henrika Taavetintytär Sillanmäki o.s. Tulivesi ent. Sylberg, s. 17.05.1837 Viljakkala, Sontu.
    Kalle ja Aliina Kulmalan hauta Kurun Tammikankaalla.

    Lapset:
    Alku Sulo Kulmala , s. 29.10.1904 Kuru, Sontu, Paulajärvi. Tauluun 30
    Eeva Vilhelmiina Kulmala s. 21.01.1918 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 30
    IX Alku Sulo Kulmala, (Taulusta 29, isä Kalle Keskinen) Alku kuoli 54-vuotiaana sydänveritulppaan., s. 29.10.1904 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 02.05.1959 Kuru, Sontu.
    Alku ja Nelly Kulmalan hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 22.12.1946 Kuru Nelly Raakel Kulmala o.s. Ojanen Eläkeläinen, s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 29.04.2010 Kuru, Kirkonkylä. Nelly muutti Kurusta 20.2.1931 Tampereelle .sieltä takaisin Kuruun 21.9.1933 ja
    11.6.1934 Kurusta Pohjois-Pirkkalaan naimattomana. Nelly Raakel Ojanen muutti Tampereen Harjusta 24.3.1943 Kurun seurakuntaan.
    Nelly Kulmala os. Ojanen muutti Kurun seurakunnasta 19.3.1962 Tyrvään seurakuntaan avioliitossa eläen. Muutti Tyrvään seurakunnasta 15.11.1962 Kurun seurakuntaan.
    Vanhemmat: Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
    Aino, Lyyli-äiti sylissään Nelly, isä-Kalle ja Martti-poika. Kuva vuodelta 1915. Kuvannut Nellyn , Ainon ja Martin Matti-vaari.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 31
    V Matti Niilonpoika Yläkoski e. Aurell, (Taulusta 13, äiti Kristiina Aurell) matti kuoli 42-vuotiaana keuhkotautiin., s. 24.08.1794 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 01.10.1836 Kuru, Ristaniemi.

    Puoliso: 22.06.1823 Kuru Ulla Abrahamintytär Yläkoski Yläkosken torpan tytär ja emäntä., s. 12.07.1800 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä, k. 20.03.1885 Kuru, Ristaniemi.
    Vanhemmat: Abraham Juhonpoika Yläkoski e. Liitiä, s. 21.03.1770 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 09.03.1846 Kuru, Ristaniemi ja Valpuri Pertintytär Yläkoski o.s. Flinta, s. 15.05.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.12.1849 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Vilhelmiina Yläkoski s. 20.04.1824 Kuru, Ristaniemi.
    Eeva Justiina Yläkoski s. 18.07.1825 Kuru, Ristaniemi.
    Ulla Yläkoski Ulla hukkui 3-vuotiaana., s. 30.10.1827 Kuru, Ristaniemi, k. 24.05.1831 Kuru, Ristaniemi.
    Reetta Liisa Sammalisto o.s. Yläkoski , s. 18.02.1829 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 32
    Juho Henrik Yläkoski s. 20.11.1832 Kuru, Ristaniemi.
    Jeremias Yläkoski Jeremias kuoli alle vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 24.05.1835 Kuru, Ristaniemi, k. 17.04.1836 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 32
    VI Reetta Liisa Matintytär Sammalisto o.s. Yläkoski, (Taulusta 31, isä Matti Yläkoski) s. 18.02.1829 Kuru, Ristaniemi.

    Puoliso: 18.01.1851 Kuru Yrjö Matinpoika Sammalisto. (Taulu 1544) s. 03.04.1823 Teisko (Kuru), Karjula, Vähä-Karjula.
    Vanhemmat: Matti Simonpoika Sammalisto, s. 04.07.1797 Teisko (Kuru), Karjula, Vähä-Karjula, k. 22.03.1868 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Yrjöntytär Sammalisto o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 06.12.1789 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.10.1874 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Malviina Sammalisto Malviina kuoli 4-vuotiaana punatautiin., s. 10.04.1853 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 01.10.1857 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Matilda Sammalisto Matilda kuoli 7-kuukautisena vatsanväänteisiin., s. 10.04.1855 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 30.11.1855 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Emma Sammalisto s. 11.12.1858 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Kalle Reinhold Sammalisto s. 14.01.1861 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Juho Kustaa Sammalisto s. 31.12.1862 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Johannes Sammalisto s. 01.01.1863 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Matti Sammalisto s. 16.02.1866 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 33
    IV Maria Yrjöntytär Flinck o.s. Taipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale, k. 08.07.1827 Kuru, Olkitaipale, Haapanen.

    Puoliso: 26.12.1774 Kuru Matti Matinpoika Flinck Sotilas, s. 1741 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

    Lapset:
    Juliana Taipale s. 30.11.1775 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Heikki s. 05.04.1778 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Taneli Leveelahti , s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 34
    Antti Flinck s. 27.04.1783 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 08.10.1786 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Markus Flinck s. 14.04.1786 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 34
    V Taneli Matinpoika Leveelahti, (Taulusta 33, äiti Maria Flinck) Taipaleen sotilaan poika ,Myllärin ja Tienarin renki sekä Leveelahden torppari, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Puoliso: 25.10.1807 Kuru Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari. (Taulu 360) Tienarin tytär ja piika ,Leveelahden Tienarin tytär, Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahden torpan emäntä, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Vanhemmat: Jooseppi Henrikinpoika Tienari, s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Ulla Leveelahti , s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 35
    Markus Markkula e. Leveelahti , s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 36
    Matias Leveelahti s. 01.07.1812 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Helena Leponiemi o.s. Leveelahti , s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 41
    Valpuri Ala-Toikko o.s. Leveelahti , s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 45
    Anna Leveelahti s. 18.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Josef Leveelahti s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Jeremias Leveelahti s. 14.10.1821 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Johannes Leveelahti s. 03.01.1827 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 03.06.1863 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Kalle Leveelahti , s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 46
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 35
    VI Ulla Tanelintytär Leveelahti, (Taulusta 34, isä Taneli Leveelahti) s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 28.12.1831 Kuru Kalle Matinpoika Tyrkkölä s. 26.02.1805 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Anna Greta s. 01.04.1831 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
    Helena s. 30.09.1832 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki.
    Herman s. 14.09.1834 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 36
    VI Markus Tanelinpoika Markkula e. Leveelahti, (Taulusta 34, isä Taneli Leveelahti) Olkitaipaleen Taipaleen vävy, renki ja sitten itsellinen. Vuonna 1846 perhe muutti Taipaleen Aarian torppaan itselliseksi ja noin 1850 Vaakaniemen Leppälahden Markkolan torppariksi., s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 26.01.1883 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

    Puoliso: 06.06.1836 Kuru Eeva Juhontytär Markkula o.s. Taipale. (Taulu 90) Eeva kuoli 55-vuotiaana pilkkukuumeeseen, mikä oli yleinen kuolinsyy noihin aikoihin. Pilkkukuume-nimitys säilyi 1800-luvun lopulle asti, minkä jälkeen sairauden nimeksi tuli lavantauti., s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Taipale, s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Eelis Eelis kuoli 5-vuotiaana kuumeeseen., s. 13.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.05.1843 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle s. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Johanna Markkula , s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 37
    Eelis Markkula , s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 38
    Leena s. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
    Kalle s. 03.10.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.11.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
    Maria Markkula Maria kuoli 11-vuotiaana paiseeseen., s. 06.09.1850 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.01.1862 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Vilhelmiina Markkula Vilhelmiina kuoli 14-vuotiaana isorokkoon, mikä oli yleinen kuolinsyy ennenkuin Suomessa alkoi isorokkorokotus., s. 13.05.1853 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.04.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Matti Markkula s. 12.10.1855 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 37
    VII Johanna Markuksentytär Markkula, (Taulusta 36, isä Markus Markkula) Ripitetty salavuoteudesta. Johannan lähdettyä pakon edessä lapsensa kanssa kotoaan, hän muutti vuonna 1894 Olkitaipaleen Taipaleen Eromäkeen itselliseksi, 1895 Taipaleen Rajamäkeen itselliseksi, 1904 Vaakaniemen Leppälahteen itselliseksi, 1906 Vaakaniemen Ala-Toikon Moisioon itselliseksi. Markkulaan muutti Fabian Aalto ja entiset asukkaat joutuivat irtolaisiksi Vaakaniemen kylään., s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Kalle (äpärä) Markkula Kalle kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 01.05.1908 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 38
    VII Eelis Markuksenpoika Markkula, (Taulusta 36, isä Markus Markkula) Eelis muutti 1868 Riihikoskelle rengiksi, 1869-1873 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, missä meni naimisiin. Eelis muutti vaimonsa kanssa takaisin kotiinsa Markkulaan ja saivat ensimmäisen lapsensa, yhteensä 6 lasta. Eelis joutui vaimonsa Anna ja kahden lapsensa Hilman sekä Huldan kanssa Vaakaniemen irtolaisiksi eli asuivat Vaakaniemen talojen nurkissa. Syytä ei tiedetä., s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Markkula, Lahdenpohja, Sarvo ja Upero.

    Puoliso: 04.07.1873 Kuru Anna Kaisa Kallentytär Markkula s. 25.09.1849 Ruovesi.

    Lapset:
    Eelis Markkula s. 28.12.1873 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.06.1874 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Kalle Markkula s. 27.04.1875 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Ida Markkula s. 06.01.1878 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Matti Markkula s. 14.02.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Hilma Maria Keskikapee o.s. Markkula , s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 39
    Hulda Fredrika Markkula Hulda kuoli 14-vuotiaana ''hivutustautiin'', mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 23.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 04.02.1903 Kuru, Vaakaniemen kylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 39
    VIII Hilma Maria Eeliksentytär Keskikapee o.s. Markkula, (Taulusta 38, isä Eelis Markkula) s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

    Puoliso: 26.02.1904 Kuru Jaakko Manunpoika Keskikapee e. Alakapee. (Taulu 608) s. 13.07.1877 Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat: Manu Matinpoika Ala-Kapee, s. 03.03.1828 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1898 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Ottiliana Antintytär Alakapee o.s. Kovettu, s. 25.06.1834 Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Yrjö Keskikapee s. 07.10.1904 Kuru, Pohjankapee, Alakapee.
    Iita Elisabet Mäkinen o.s. Keskikapee , s. 17.09.1907 Kuru, Pohjankapee, Alakapee. Tauluun 40
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 40
    IX Iita Elisabet Mäkinen o.s. Keskikapee, (Taulusta 39, isä Jaakko Keskikapee) s. 17.09.1907 Kuru, Pohjankapee, Alakapee, k. 20.06.1949 Kuru.

    Puoliso: Reino Valdemar Mäkinen. (Taulu 553) s. 04.09.1909 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 11.01.1997 Kuru.
    Vanhemmat: Matti Arviiti Kustaanpoika Mäkinen, s. 24.08.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura, k. 02.12.1970 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö ja Hilma Aliina Iivarintytär Mäkinen o.s. Toivio ent. Tönnroos, s. 26.05.1889 Parkano, k. 12.09.1961 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö.
    Ida ja Reino Mäkisen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 41
    VI Helena Tanelintytär Leponiemi o.s. Leveelahti, (Taulusta 34, isä Taneli Leveelahti) Helena oli kovin kivulloinen., s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 19.02.1890 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

    Puoliso: 05.12.1841 Kuru Jeremias Kaisantytär Leponiemi Renki, Leponiemen lampuoti, Pajusen renki, eli köyhänä., s. 08.05.1817 Kuru, k. 22.05.1900 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

    Lapset:
    Vauva Leponiemi Kastamaton poikalapsi., s. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti, k. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti.
    Matilda Karoliina Leponiemi s. 23.03.1844 Kuru, Keihäslahti.
    Vilhelmiina Leponiemi s. 31.01.1847 Kuru, Keihäslahti.
    Matti Pajunen e. Leponiemi , s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 42
    Kalle Leponiemi Itsellinen, s. 14.01.1856 Kuru, Keihäslahti.
    Maria Leponiemi s. 17.03.1859 Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 42
    VII Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi, (Taulusta 41, äiti Helena Leponiemi) s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

    1. puoliso: 02.11.1880 Kuru Manta Mariantytär Pajunen Piika, s. 19.09.1858 Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Äiti: Maria Juhontytär Venesjärvi o.s. Isoluukas, s. 15.02.1830 Ikaalinen, Vatsiainen, k. 15.04.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti.

    Lapset:
    Maria Ojanen o.s. Pajunen , s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 43
    2. puoliso: 19.04.1884 Kuru Karoliina Antintytär Pajunen o.s. Kalliojärvi. (Taulu 241). (Taulu 248) s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
    Vanhemmat: Antti Mikonpoika Kalliojärvi, s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Matintytär Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
    Lapset:
    Elina Henriikka Pajunen s. 10.04.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Vihtori Pajunen s. 05.05.1891 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Emma Karoliina Pajunen s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Lyyti Vilhelmiina Pajunen s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 43
    VIII Maria Matintytär Ojanen o.s. Pajunen, (Taulusta 42, isä Matti Pajunen) s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 06.03.1940 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 31.05.1900 Kuru Matti Matinpoika Ojanen. (Taulu 394) Pitäjän räätäli, s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 24.09.1936 Kuru, Olkitaipale.
    Vuonna 1919 haudankaivajaksi, jonka tehtäviin kuului myös hautausmaan kunnossapito, valittiin
    mäkitupalainen Matti Salminen.
    Seuraavana vuonna Matti Ojanen valittiin haudankaivajaksi.
    Hän erosi virastaan 1932 ja hänen jälkeensä Eero Ojanen toimi haudankaivajana 15 vuotta.
    Eero Ojanen oli Matti Ojasen velipuoli eli heidän isänsä oli Matti Kustaanpoika Ojanen.

    Vankavesi-laiva kävi Parkkuussa niin kauan kuin laivaliikennettä oli, torstaisin.
    Ojasen Matin teki mieli Tampereelle, vaimo Maria ei olisi siihen helpolla lupaa antanut.
    Matti sanoi: ''Kyllä sinun uudessa hiivaleivässä oli varmaan naula, kun vatsaan koskee heti syönnin jälkeen''.
    Maria hätääntyi:
    - Kyllä sinun täytyy huomenna lähteä Tampereelle lääkäriin.
    Matti Tampereen reissun jälkeen selitti, että lähellä Tamperetta häntä alkoi kovasti oksettaa ja hän kuuli järvestä sellaisen äänen, että varmasti se naula tuli oksennuksen mukana pois, eikä tarvinnut mennä lääkäriin.

    Kalle Ahonen ja Matti Ojanen olivat sopineet sunnuntaiaamuna ongelle menosta. Seppä meni 4. aikaan Ojaselle. Maria sanoi:
    - Matti lähti jo aamulla.

    MATTI OJASEN PERUNKIRJOITUS:

    Vuonna 1936 joulukuun 7. päivänä toimittivat allekirjoittaneet
    uskotut miehet talollinen Elias Laurila ja poliisikonstaapeli
    Kustaa Koskinen perunkirjoituksen viime syyskuun 24. päivänä
    kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli
    asunto - ja kotipaikka Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä ja
    jolta, kuten oheenliitetty ote kirkonkirjasta osoittaa,
    jäi oikeudenomistajina: leski Maria Ojanen sekä lapsi
    Jenny Maria, synt. 9/7 1901, vihitty avioliittoon Hemmi Mäkisen
    kanssa 19/9 1926.
    Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa
    Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä,
    olivat oikeudenomistajat kumpikin itse.

    Leski Maria Ojasta, jonka hallinnassa pesä oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä. Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän pmaisuus, velat ja lyhennukset seuraavassa järjestyksessä:

    Pesän Varat:
    Kiinteätä:
    Kallio-niminen tila R.N:o 2:12 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 20000

    Kultaa ja hopeaa:
    1 kpl sormus 50
    1 kpl taskukello 50

    Huonekaluja:
    Huonekaluja yhteensä 1000

    Pito - liina - ja sänkyvaatteita:
    12 kpl lakanaa ja 12 pyyheliinaa 280
    2 kpl vällyjä, 3 täkkiä ja 2 vilttiä 475
    6 kpl tyynyä ja 3 säkistä tehtyä polstarinkuorta 115
    3 kpl pöytäliinaa 30

    Sekalaista taloustavaraa:
    1 kpl partaveitsi, silmälasit, radio 213
    Kahvi - ja ruokakalusto 250
    Keitto - ja leivinkalusto 120
    8 kpl ämpäriä, 3 saavia ja 4 pyttyä 105
    3 kpl neulomakonetta, 2 herätyskelloa ja 1 seinäkello 1530
    2 kgr pellavalankaa ja 1 kapsäkki 70
    1 kpl rantanuotta, 8 rysää ja 2 venettä 500
    2 kpl rässirautaa ja 2 sakset 30
    Kivityökaluja, puusepäntyökaluja ja veneenlaudat 135
    1 kpl rautakanki, lapiot, talikot ja kihvelit 45
    Työkirveet, sahat ja tahko 70
    4 kpl viikatetta, 2 sirppiä, 2 haravaa ja 1 hanko 50
    2 kpl tolppa - ja 1 potkukelkka ja 2 kuokkaa 75
    14 kpl pärekoppaa, 1 tukkisakset ja köyttä 110
    1 kpl lihatiinu, 1 pyykkipunkka ja 1 kaljatynnyri 45
    6 kpl paistinpelliä, 4 läkkilaatikkoa ja kirnu 19
    1 kpl seinäpeili, 2 kuvataulua ja 1 kaljapullo 60
    Vainaan pitovaatteet 1500
    Lesken pitovaatteet 1500

    Eläimiä ja heiniä:
    1 kpl lehmä 700
    Heiniä 500

    Rahaa ja talletuksia:
    Käteistä rahaa oli kuolinhetkellä 200
    Kurun Säästöpankissa vastakirjan N:o 668 5901,13

    KUOLINPESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 35828 :-

    Pesän velat ja poistot:
    Hautauskuluja 2000
    Sairaalamaksuja 520
    Sukuselvitys 20
    Rekisterimaksu 10
    Toimitusmiesten palkkio 150
    Vaivaisprosentti 44,80

    VELKOJA JA POISTOJA YHTEENSÄ Smk. 2744 :-

    Pesän varat Smk. 35828,13
    Pesän velat ja poistot 2744,80

    PESÄN SÄÄSTÖ SIIS Smk. 33083,33

    Pesän hoitajan, leski Maria Ojasen, ilmoituksen mukaan on vainaja ostanut eläessään tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu-nimisen tilan R.N:o 2 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, minkä tilan hinta oli 3300 mk.
    Vainaja ei ole antanut muuta ennakkoperintöä, kuin edellä sanotut eikä lahjaa, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
    Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski maria Ojanen, jonka osoite on: Parkkuu.
    Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt.

    Paikka ja aika edellämainitut.
    Maria Ojanen

    Niin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat
    Elias Laurila Kustaa Koskinen

    Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintölautakunnan kokouksessa joulukuun 23 päivänä 1936 17§ kohdalla
    Menee veroa
    Tytär Jenny Maria Mäkinen saa 19514,47 mk, vero 655 mk

    Nämä perunkirjat on jätettävä kaksoiskappalein, varustettuina leimamerkeillä veroa vastaavaan määrään Kihlakunnanoikeudelle talvikäräjissä 1937.

    Perunkirjoitusmaksu edellämainitusta kuolinpesän omaisuudesta, Smk 44,80, Kurun kunnan rahastoon maksetuksi kuitataan. Kurussa tammik. 13 p:nä 1937.
    Vanhemmat: Matti Kustaanpoika Ojanen, s. 07.09.1853 Kuru, Riuttaskorpi, Kallio, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale ja Emilia Josefina Juhontytär Ojanen o.s. Sanden, s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.01.1889 Kuru, Olkitaipale.
    Matti Ojasen perunkirjan allekirjoitukset vuonna 1936.

    Lapset:
    Jenny Maria Mäkinen o.s. Ojanen , s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 44
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 44
    IX Jenny Maria Matintytär Mäkinen o.s. Ojanen, (Taulusta 43, isä Matti Ojanen) s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 16.03.1971 Kuru, Olkitaipale.

    Jennyn isä Matti Matinpoika Ojanen asuessaan perheineen Kallion (rekisterin:ro 2:12, osa kiinteistöstä Laurilan tienhaaran alapuolella (palsta n:ro 6), toinen osa vastapäätä tienhaaraa) ) torpassa Linkkilänmäessä, osti tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu -nimisen tilan rekisterin:ro 2:11 Laurilasta rekisterin:ro 2:14, on Kallion kiinteistön vieressä.
    Tiensuu-tilan hinta oli 3300 mk eli nykyrahassa 1100 €
    Kallio-tilan hinta oli v.1937 Matti Kustaanpoika perunkirjoituksessa merkitty 20000 mk:n arvoiseksi eli nykyrahassa 6000 €. Kiinteistöt Kallio ja Tiensuu siirtyivät Jenny-tyttärelle myöhemmin.
    Talossa asuu nykyisin Paula Mäkinen ja sieltä on lähtöisin myös painonnostajana tunnettu Eino Mäkinen.
    Räätäli Matti Ojasen omisti Kallio-nimisen kiinteistön ja osti myöhemmin Tiensuu-kiinteistön Laurilan kantatilasta Linkkilänmäestä.

    Puoliso: 19.09.1926 Kuru Hemmi(nki) Matias Mäkinen. (Taulu 716) s. 04.03.1902 Kuru, Ristaniemi, k. 22.12.1969 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Heikki Juhonpoika Mäkinen e. Vehmaisto, s. 08.01.1854 Teisko, Ahoi, Pehu ja Milja Joelintytär Mäkinen ent. Koskinen o.s. Riihikoski, s. 14.11.1864 Ruovesi, Visuvesi, Ylistalo, Riihikoski.
    Parkkuun rakennusmiehiä alakoulun työmaalla 1930-luvun alussa. Henkilöt vasemmalta ovat: ?, Sulo Haapanen, ?, Oskari Mäkinen ja pikkupoika Veikko Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Juho Niemi, Hemmi Mäkinen ja ?. Kuva Jalmari Mantereen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 45
    VI Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti, (Taulusta 34, isä Taneli Leveelahti) Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.

    Puoliso: 15.12.1865 Kuru Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko. (Taulu 48). (Taulu 69) Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
    Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
    Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.
    Vanhemmat: Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 46
    VI Kalle Tanelinpoika Leveelahti, (Taulusta 34, isä Taneli Leveelahti) Leveelahden torppari, sairaalloinen, muutti perheineen Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemeen itselliseksi 1864-1865, Riihikoskelle 1875-1877, Karjulan Lahdenpohjaan 1877-12.10.1880, jolloin perhe muutti Parkanoon Mäkelään, s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Puoliso: Eeva Kaisa Juhontytär Leveelahti o.s. Järvensivu s. 05.10.1847 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Järvensivu e. Saarijärvi, s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.01.1879 Kuru, Aurejärvi ja Stina Sofia Juhontytär Järvensivu, s. 11.12.1818 Ikaalinen, Kurkela, Vähä-Tiirikka, k. 24.10.1855 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Hulda Leveelahti s. 14.06.1868 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Kalle Leveelahti s. 16.03.1870 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Puutavaran lastausta höyryproomuihin Kurun kirkolla 1930-luvun puolivälissä. Puut kuljetettiin etupäässä Tampereelle. Ensimmäisenä kuorman kanssa on tuleva Leveelahden ''vooli'' Pentti.
    Eelis Leveelahti s. 13.03.1872 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 07.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 47
    IV Matias Yrjönpoika Taipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) Taipaleen isäntä 1773-1809, vanha talollinen, s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 04.05.1831 Kuru, Olkitaipale. Ruoveden ja Kurun varakkaimmat talot vuonna 1800. Jooseppi Tienari oli Tienarin isäntä 1790-1809. Jooseppi s.02.12.1751 ja k.30.03.1912 keuhkotautiin.

    Jooseppi Tienari oli Matti Taipaletta 3 riksiä rikkaampi, mikä varmaankin aiheutti naapurissa kateutta.

    1 riksi eli riikintaalari oli 48 killinkiä eli 18 taalaria kuparissa tai 576 runstykkiä. Vuonna 1833 piika sai pestinä 8 riksiä ja palkkana saman 8 riksiä. Hevonen maksoi 170-200 kuparitaalaria eli 9-11 riksiä. Jooseppi Tienarin omaisuus oli 625 riksiä eli Tienari oli vauras talo ja Taipaleella melkein samansuuruinen omaisuus.


    .

    Puoliso: 24.06.1777 Kuru Aune Antintytär Taipale o.s. Kapee. (Taulu 1197) Kapeen tytär, Taipaleen emäntä, s. 16.05.1758 Kuru, Pohjankapee, k. 23.04.1833 Kuru, Olkitaipale. Pohjankapee oli Vesilahden Mantereen erämaalla.
    Kuului vuodesta 1954 alkaen Teiskoon,1972 Tamperetta.
    Kuoli vanhuuden heikkouteen 75-vuotiaana.
    .
    Vanhemmat: Antti Matinpoika Kapee, s. 1721 Kuru, Pohjankapee, k. 02.11.1794 Kuru, Pohjankapee ja Anna Erkintytär Kapee o.s. Sääksi, s. 1723 Teisko, Sääksniemi, k. 13.04.1795 Kuru, Pohjankapee.

    Lapset:
    Juliana Taipale s. 06.12.1778 Kuru, Olkitaipale, k. 10.06.1781 Kuru, Olkitaipale.
    Valpuri Ylä-Toikko o.s. Taipale , s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 48
    Saara Taipale s. 07.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 24.09.1786 Kuru, Olkitaipale.
    Matti Taipale s. 11.01.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 24.09.1786 Kuru, Olkitaipale.
    Antti Taipale s. 13.04.1786 Kuru, Olkitaipale, k. 08.10.1786 Kuru, Olkitaipale.
    Henrik Taipale s. 07.12.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 02.09.1798 Kuru, Olkitaipale.
    Juho Taipale , s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 90
    Yrjö Taipale s. 08.05.1791 Kuru, Olkitaipale, k. 23.09.1792 Kuru, Olkitaipale.
    Maija Vehkakoski o.s. Taipale , s. 02.03.1793 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 130
    Johannes Taipale s. 13.06.1794 Kuru, Olkitaipale, k. 02.05.1795 Kuru, Olkitaipale.
    Jooseppi Taipale s. 15.12.1795 Kuru, Olkitaipale, k. 19.08.1798 Kuru, Olkitaipale.
    Mikael Eromäki e. Taipale , s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 152
    Jaakoppi Taipale s. 05.03.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 22.04.1804 Kuru, Olkitaipale.
    Ulla Taipale s. 04.11.1802 Kuru, Olkitaipale, k. 11.04.1803 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 48
    V Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale, (Taulusta 47, isä Matias Taipale) Taipaleen tytär, Toikon torpan Huhtiladon emäntä, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi. Kuollut lavantautiin 52-vuotiaana.

    1. puoliso: 30.05.1803 Kuru Matti Antinpoika Taipale Matti oli Poikeluksen Vilpusniemen renki naimisiin mennessään, Taipaleen vävy, ei isäntänä. Matti kuoli 32-vuotiaana katarrikuumeeseen., s. 1777 Kuru, Olkitaipale, k. 15.01.1809 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Juho Taipale s. 20.06.1803 Kuru, Olkitaipale.
    Helena (Leena) Huhtilato o.s. Taipale , s. 31.01.1805 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 49
    2. puoliso: 29.07.1810 Kuru Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko. (Taulu 45) Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Henrik Matinpoika Ylä-Toikko, s. 19.05.1736 Kuru, Vaakaniemi, k. 18.08.1805 Kuru, Vaakaniemi ja Juliana Gabrielintytär Ylä-Toikko o.s. Sahlberg, s. 22.09.1733 Teisko, Kaitalahti, k. 29.01.1792 Kuru, Vaakaniemi.
    Lapset:
    Matti Ala-Toikko e. Ylä-Toikko , s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 69
    Antti Ylä-Toikko s. 17.12.1812 Kuru, Vaakaniemi, k. 03.05.1814 Kuru, Vaakaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 49
    VI Helena (Leena) Matintytär Huhtilato o.s. Taipale, (Taulusta 48, äiti Valpuri Ylä-Toikko) Helena oli Ylä-Toikon piika naimisiin mennessään., s. 31.01.1805 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Eeva Kristiina Svartvik o.s. Huhtilato , s. 12.09.1823 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 50
    1. puoliso: 09.11.1824 Kuru Juho Erkinpoika Huhtilato e. Leppälahti Juho oli Leppälahden poika ja renki naimisiin mennessään., s. 07.02.1794 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
    Vanhemmat: Erikus (Erkki) Juhonpoika Leppälahti e. Liitiä, s. 18.04.1756 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 29.03.1839 Kuru, Vaakaniemi, Toikko ja Sofia Matintytär Leppälahti o.s. Myllymaa, s. 20.05.1754 Kuru, Sontu, k. 9/1823 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
    Lapset:
    Aapeli Huhtilato , s. 17.05.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 59
    Tilda Rasula o.s. Huhtilato , s. 29.04.1833 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 61
    Matti Huhtilato s. 18.04.1839 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 50
    VII Eeva Kristiina Juhontytär (Helenantytär) Svartvik o.s. Huhtilato, (Taulusta 49, äiti Helena Huhtilato) s. 12.09.1823 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 25.01.1893 Kuru, Hainari.

    Eeva Kristiina syntyi 12.9.1823 Toikolla Leena Matintyttären aviottomana lapsena. Syntyneiden/kastettujen luettelossa mainitaan kuitenkin myös isä, Toikon renki Juho Erkin-poika. Äiti Leena Matintytär on "dess fästmö" eli hänen morsiamensa. Ajattomasta vuoteu-desta (otidig sängelag), mikä tarkoittaa ennen vihkimistä jaettua aviovuodetta, Juho ja Leena maksoivat yhteisen sakon kirkolle. Sakko on peritty jo 12.8.1823 eli kuukausi ennen Eevan syntymää. Juho Erkinpoika ja Leena Matintytär vihittiin 9.11.1824 "utan skrud".

    Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi.

    Puoliso: 30.06.1846 Kuru Jeremias Juhonpoika Svartvik Hainarin Svartvikin torpan isäntä., s. 27.09.1816 Kuru, Hainari, k. 29.11.1907 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Juho Matinpoika Svartvik, s. 08.05.1775, k. 25.06.1871 Kuru, Hainari ja Leena Heikintytär Svartvik o.s. Hainari, s. 27.08.1780 Kuru, Hainari, k. 05.01.1865 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Aapeli Svartvik , s. 16.09.1847 Kuru, Hainari. Tauluun 51
    Manu Rajala e. Svartvik , s. 07.04.1849 Kuru, Hainari. Tauluun 55
    Aatu Svartvik s. 09.09.1851 Kuru, Hainari.
    Helena Svartvik s. 11.04.1855 Kuru, Hainari, k. 22.09.1858 Kuru, Hainari.
    Matti Svartvik s. 14.09.1856 Kuru, Hainari.
    Tilda Svartvik s. 02.02.1859 Kuru, Hainari.
    Kalle Svartvik s. 14.01.1862 Kuru, Hainari.
    Anna Mäkinen o.s. Svartvik s. 16.06.1864 Kuru, Hainari, k. 18.02.1955 Kuru, Hainari.
    August Svartvik s. 21.02.1868 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 51
    VIII Aapeli Jeremiaanpoika Svartvik, (Taulusta 50, äiti Eeva Svartvik) s. 16.09.1847 Kuru, Hainari, k. 17.08.1882 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Miina Jeremiaantytär Viiki (Svartvik) o.s. Keskinen. (Taulu 912) s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.03.1918 Kuru.
    Vanhemmat: Jeremias Heikinpoika Keskinen e. Hankuri, s. 25.09.1812 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 24.08.1859 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård ja Reetta Leena Antintytär Keskinen o.s. Kuorejärvi, s. 26.08.1816 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi.

    Lapset:
    Manu Siltanen e. Svartvik , s. 31.03.1879 Kuru, Hainari. Tauluun 52
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 52
    IX Manu Aapelinpoika Siltanen e. Svartvik, (Taulusta 51, isä Aapeli Svartvik) Hainarin Mustalahden itsellinen, Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torpan isäntä 1907-., s. 31.03.1879 Kuru, Hainari, k. 03.12.1933 Kuru.

    Puoliso: 11.11.1904 Kuru Hilda Maria Kaarlontytär Siltanen o.s. Lahtinen. (Taulu 183). (Taulu 420) s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1950 Kuru.
    Vanhemmat: Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale ja Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki, s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.

    Lapset:
    Lauri Artturi Siltanen s. 29.08.1905 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 24.05.1928 Kuru.
    Eero Olavi Siltanen , s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti. Tauluun 53
    Väinö Johannes Siltanen , s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö. Tauluun 54
    Martti Manu Siltanen s. 06.06.1914 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 24.08.1970 Kuru.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 53
    X Eero Olavi Manunpoika Siltanen, (Taulusta 52, isä Manu Siltanen) Metsätyönjohtaja, sahatyönjohtaja., s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 05.06.2001 Kuru.

    Puoliso: 04.07.1931 Irma Annikki Siltanen ent. Saarnio o.s. Puro s. 26.09.1910 Tampere, k. 23.03.1993 Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 54
    X Väinö Johannes Manunpoika Siltanen, (Taulusta 52, isä Manu Siltanen) Sekatyömies, metsätyönjohtaja., s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 21.04.1995 Kuru.

    Puoliso: 01.07.1936 Kuru Aili Miranda Oskarintytär Siltanen o.s. Hakola. (Taulu 1194) s. 28.04.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Oskari Salomon Salomoninpoika Hakola, s. 27.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.10.1952 Kuru, Riuttaskorpi ja Amanda Karoliina Gabrielintytär Hakola o.s. Ketola, s. 11.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 55
    VIII Manu Jeremiaanpoika Rajala e. Svartvik, (Taulusta 50, äiti Eeva Svartvik) s. 07.04.1849 Kuru, Hainari, k. 05.01.1935 Teisko, Otavalta.

    Puoliso: 20.08.1871 Kuru, Hainari Manta Vilhelmiina Matintytär Rajala o.s. Yläjoki. (Taulu 772) s. 10.07.1847 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 01.12.1928 Teisko, Otavalta.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

    Lapset:
    Olga Maria Rajala s. 08.07.1872 Kuru, Hainari, Svartvik.
    Tilda Henriikka Tanhuamäki o.s. Rajala , s. 12.01.1878 Teisko. Tauluun 56
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 56
    IX Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala, (Taulusta 55, isä Manu Rajala) Tilda muutti Teiskosta 31.10.1901 Kurun Olkitaipaleen Tanhuamäkeen., s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
    Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 28.10.1901 Kuru Matti Matinpoika Tanhuamäki. (Taulu 182). (Taulu 185) Tanhuamäen isäntä, Matti kuoli 87-vuotiaana aivohalvaukseen., s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale.


    Matti Tanhamäki oli kertonut, miten Aureesta oli tullut suuria miehenköriläitä rippikouluun ja päässä oli ollut valtavan isot hatut.
    Parkuslaiset olivat halveksineet aureslaisia. Asiaan oli kuulunut, että pappilan kankaalla oli tapeltu, kun oli menty kirkkoon veisaamaan. Rovasti Numminen oli kieltänyt kuultuaan tästä. Kansakoulussa oli myös tapeltu toisten kyläläisten kanssa. Jo etukäteen oli päätetty, kenen kanssa kukin tappelisi.
    Aseina oli käytetty kaikenlaista kotoa löytyvää tarvekalua aina pyöränkumista alkaen.

    Vaaleja pidettiin ikäänkuin juhlatilaisuutena, mutta yleisö tuli kuitenkin niinkuin halkomettään lakit päässä.
    Ristaniemen koululla pidetyissä vaalitoimituksissa vaalilautakunnan puheenjohtaja vaati ottamaan lakit päästä. Matti Tanhuamäki toimi näissä vaaleissa järjestyksen valvojana ja hän mutoili tämän puheenjohtajan käskyn seuraavaksi:
    - Jospa annetaan tälle toimitukselle sellainen kunnia, että otettaisiin hattu pois päästä.

    .
    Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Matti Tanhuamäki verkonpaikkauspuuhassa 1920-luvulla.

    Lapset:
    Lauri Johannes Tanhuamäki , s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski. Tauluun 57
    Matti Edvard Tanhuamäki , s. 22.01.1904 Kuru, Riihikoski. Tauluun 58
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 57
    X Lauri Johannes Tanhuamäki, (Taulusta 56, äiti Tilda Tanhuamäki) Tanhuamäen isäntä, s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski, k. 15.09.1982 Kuru, Olkitaipale.
    Olkitaipaleen Tanhuamäki 1960-luvulla.

    1. puoliso: 14.09.1930 Kuru Elli Serafia Eenokintytär Tanhuamäki o.s. Lähteenmäki. (Taulu 312). (Taulu 314) Elli kuoli 38-vuotiaana keuhkotautiin., s. 10.04.1904 Kuru, Poikelus, k. 06.07.1942 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Eenokki Eenokinpoika Mäkinen e. Lähteenmäki, s. 29.03.1865 Kuru, Poikelus ja Eeva Eliina Kustaantytär Lähteenmäki o.s. Lahdenmaaa, s. 13.05.1875 Viljakkala.

    2. puoliso: 30.01.1944 Kuru Martta Kyllikki Aukustinpoika Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski. (Taulu 150). (Taulu 151) s. 23.04.1915 Kuru, k. 09.04.2004 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski, s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru ja Iita Miina Matintytär Karhunkoski o.s. Hietala, s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
    Lauri ja Martta Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 58
    X Matti Edvard Tanhuamäki, (Taulusta 56, äiti Tilda Tanhuamäki) Veljekset Lauri ja Matti olivat 1920-luvulla Riihikoskella töissä., s. 22.01.1904 Kuru, Riihikoski, k. 20.02.1940 Joutseno, Tiuruniemi (43.SotaS.).

    1: TANHUAMÄKI, MATTI EDVARD

    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 0
    ammatti maatal.neuvoja
    sotilasarvo korpraali
    joukko-osasto Pst./1.Pr.
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 22.01.1904
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Teisko
    asuinkunta Teisko
    haavoittumisaika 19.02.1940
    haavoittumispaikka Kämärä
    haavoittumiskunta Heinjoki
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 20.02.1940
    kuolinpaikka 43.SotaS
    kuolinkunta
    hautauskunta Tampere
    hautausmaa
    hautapaikka 106
    menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
    vapaa paikkatieto

    Viipurin Sotilassairaala oli ollut talvisodan aikana 43. Sotasairaalaksi muutettuna Joutsenossa Tiuruniemen parantolassa ja Rauhan piirimielisairaalassa. Heti sodan jälkeen 43. Sotasairaala oli lyhyen ajan Nokialla. Sieltä se siirrettiin kesäkuussa 1940 Lahteen, jossa se jatkoi täällä olleiden sotilassairaaloiden toimintaa. 1.8.1940 siitä tuli jälleen Viipurin Sotilassairaala, joka oli sijoitettuna Lahden Kansanopistoon ja Vierumäen Urheiluopistoon. Siinä oli silloin sairaansijoja yhteensä noin 400.
    .

    Puoliso: 16.09.1934 Teisko Aino Esteri Eliisa Kallentytär Tanhuamäki o.s. Paksula. (Taulu 736) s. 07.09.1909 Teisko, Saarlahti, k. 30.06.1998 Tampere.
    Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Paksula, s. 06.01.1875 Teisko, Saarlahti ja Iida Eleonoora Paksula o.s. Loukiainen, s. 03.02.1876 Jyväskylä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 59
    VII Aapeli Juhonpoika Huhtilato, (Taulusta 49, äiti Helena Huhtilato) Ylä-Toikon Huhtiladon torppari., s. 17.05.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 31.03.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Puoliso: 23.06.1850 Kuru Anna Matintytär Haapanen. (Taulu 175) s. 01.11.1829 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 30.06.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Haapanen, s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju, s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Anna äidin nimi vihittyjen luettelossa vuodelta 1824 on muuttunut Maria Liisasta Maija Liisaksi.

    Lapset:
    Aukusti Leveelahti e. Luhtilato , s. 30.10.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 60
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 60
    VIII Aukusti Aukustinpoika Leveelahti e. Luhtilato, (Taulusta 59, isä Aapeli Huhtilato) s. 30.10.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Puoliso: 08.06.1888 Kuru Maria Matintytär Leveelahti o.s. Tanhuamäki. (Taulu 182) s. 27.10.1869 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Lapset:
    Kalle Leveelahti s. 05.04.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Jaakko Leveelahti s. 24.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Aukusti Leveelahti s. 09.12.1894 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Lauri Leveelahti s. 11.07.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Eero Leveelahti maanviljelijä. Eero kuoli 55-vuotiaana sepelvaltimotukokseen., s. 27.05.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 15.10.1956 Kuru, Olkitaipale.
    Anna Leveelahti s. 21.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 01.09.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Reino Leveelahti s. 04.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 61
    VII Tilda Juhontytär Rasula o.s. Huhtilato, (Taulusta 49, äiti Helena Huhtilato) Ylä-Toikon Huhtiladon torpan tytär naimisiin mennessään, Rasulan torpan emäntä., s. 29.04.1833 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 16.12.1867 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 05.07.1856 Kuru Jeremias Esaianpoika Rasula e. Vastalahti Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Rasulan torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Vanhemmat: Esaias Antinpoika Vastalahti e. Kuru, s. 12.07.1787 Kuru, Keihäslahti ja Valpuri Martintytär Vastalahti o.s. Pusu, s. 22.02.1786 Kuru, Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.

    Lapset:
    Helena Tiura o.s. Rasula , s. 13.09.1856 Kuru, Poikelus. Tauluun 62
    Eeva Rasula s. 21.02.1860 Kuru, Poikalus.
    Aapeli Lahtinen e. Rasula , s. 22.04.1866 Kuru, Poikalus. Tauluun 68
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 62
    VIII Helena Jeremiaantytär Tiura o.s. Rasula, (Taulusta 61, äiti Tilda Rasula) Ylä-Toikon Huhtiladon torpan piika naimisiin mennessään, Tiuran torpan emäntä., s. 13.09.1856 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 24.05.1873 Kuru Fabian Heikinpoika Tiura e. Lörpys. (Taulu 550) Lörpyksen poika, Ylä-Toikon renki naimisiin mennessään, Vaakaniemen Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Tiura oli seppänä Kurun Keihäslahden Sillanpään Kuoppamäessä., s. 08.05.1852 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat: Heikki Kustaanpoika Lörpys, s. 07.03.1819 Kuru, Petäjälammi ja Eeva Kaisa Heikintytär Lörpys o.s. Iso-Kartano, s. 16.05.1821 Teisko, Värmälä.
    Kurun Vaakaniemen Ala-Toikon Tiuran torppa sijaitsi nähtävästi tällä alueella Näsijärven Kuukkulanselän rannalla.

    Lapset:
    Emma Tiura s. 19.09.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 21.07.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Kalle Tiura , s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 63
    Vilhelmiina Tiura s. 16.01.1877 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Elsa Maria Tiura s. 31.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Anna Tiura s. 13.11.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Matti Tiura Matti muutti Kurusta 30.10.1906 Messukylään., s. 26.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Eeva Tiura s. 09.11.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Artturi Tiura s. 25.05.1890 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Heikki Tiura s. 27.11.1892 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Iita Helena Tiura s. 20.01.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Riikka Tiura s. 02.09.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Hilma Esteri Tiura s. 04.03.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 63
    IX Kalle Tiura, (Taulusta 62, isä Fabian Tiura) Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Kalle oli Kurun Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torppari, muutti Kurusta perheineen 7.11.1907 Messukylään. Kalle muutti perheineen takaisin Kuruun ja osti Haapaniemestä Sulkun tilan ja oli siellä tekemässään pajassa seppänä., s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1958 Kuru, Olkitaipale.
    Miina ja Kalle Tiura.

    Puoliso: 27.09.1901 Kuru Vilhelmiina Antintytär Tiura o.s. Vastamäki. (Taulu 1098) s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 08.07.1954 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
    SULKU-nimen alapuolella, tien ja Jakaman välissä on kiinteistö, minkä Kalle Tiura osti Haapaniemestä. Lohkominen 6.5.1932 303-415-6-16 X SULKU, 1.1.2009 kuntajaon muutos, uusi re.n:ro 980-458-6-16 SULKU.

    Lapset:
    Eeva Maria Tiura s. 30.06.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lyyli Vilhelmiina Tiura s. 26.08.1904 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Mäntytörmä.
    Helmi Johanna Tiura s. 05.07.1906 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö.
    Artturi Mikael Tiura , s. 28.09.1908 Kuru. Tauluun 64
    Erkki Tiura , s. 14.09.1910 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 65
    Vilho Tiura , s. 02.01.1913 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 66
    Niilo Tiura , s. 10.09.1915 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 67
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 64
    X Artturi Mikael Tiura, (Taulusta 63, isä Kalle Tiura) Liikennöitsijä 1935--1679, 23.6.1975 liikenneneuvos, Kurun yrittäjä 1977. Kurun KOP:n hallituksen jäsen. Länsilinjat osti vuonna 1979 30-onnikan yrityksen A.Tiura Oy:n kuljettajineen., s. 28.09.1908 Kuru, k. 24.12.1991 Kuru. 1930-luvun koventuneessa kilpailutilanteessa laivayhtiöt pyrkivät kuitenkin tietoisesti
    yhteistyöhön linja-autoliikennöitsijöiden kanssa. Esimerkiksi Höyrylaiva Osuuskunta
    Tarjanne aloitti säännöllisen yhteistyön Ruoveden oman linja-autoliikennöitsijän, Kalle Mannisen kanssa. Tämä kuljetti matkalaisia Ruoveden Selviikin ja kirkonkylän sekä Virtain välillä vuodesta 1934 ainakin vuoteen 1938.16 Järjestetyn matkailun tultua tärkeäksi osaksi Tampereen ja Virtain välistä
    sisävesireittiä Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne sai yhteistyökumppanikseen Etelä- Pohjanmaan matkailuyhdistyksen, joka puolestaan organisoi niin sanotun turistilinjan
    Virroilta Vaasaan vuonna 1934.17 Laivayhtiöt yrittivät hyötyä linja-autoliikenteestä myös laivayhtiöiden keskinäisessä kilpailussa. Esimerkiksi Kurun laivaliikenteelle linja-autot toivat uusia matkustajia
    1930-luvun alussa, kun Virroilta ja Ruoveden seudulta alettiin kuljettaa matkalaisia
    juuri Kurun laivoille.18 Samalla Virtain-linjan laivat menettivät potentiaalisia matkustajia.
    Karttaa katsomalla on helppo ymmärtää Kurun soveltuminen linja-autojen ja laivojen yhdysliikenteen kohtauspisteeksi – ihmisiä pystyttiin kuljettamaan Kurun laivoille koko Näsijärven järvialueen länsipuolelta, niin Parkanosta, Kihniöstä ja Virroilta kuin Ruovedeltäkin. Kurusta vesitie Tampereelle
    oli lisäksi suhteellisen suora.
    Matkustajia puolestaan ilahdutti laivalippujen hinta: Kurun laivaliikenteen sisäinen kilpailu oli ennätyksellisen kovaa vuosien 1930–1933 välillä, mikä painoilippujen hinnat alas ja teki matkustamisen halvaksi. Omalta osaltaan syöttöliikenteen mahdollisuuksia juuri Kurussa paransi se,
    että Tampereen ja Kurun välinen tie oli suorastaan surullisenkuuluisa huonosta kunnostaan, mikä venytti suoran Tampere-
    Kuru linja-autoliikenteen aloittamisen aina vuoteen 1935 asti. Tieverkoston yleinen huono kunto toki vaikeutti autoliikennettä kaikkialla. Kun suora linja-autoliikenne Tampereen ja Kurun välillä sitten alkoi, joutui laivayhtiö 1930-luvun loppupuolella tekemään useita sopimuksia linja-autoliikennöitsijä Artturi Tiuran kanssa saadakseen edes rippeitä matkustajavirroista. Linja-autoliikennöitsijän
    vahvaa asemaa kuvaa, että sopimukset koskivat pääasiassa linja-autoliikenteelle vähämerkityksellisiä
    alueita, kuten Kihniötä. Liikennöitsijät tekivät kuitenkin myönnytyksiä puolin ja toisin: laivayhtiö lupasi olla puuttumatta linja-autojen suoraan Tampereen liikenteeseen, ja linja-autoliikennöitsijä
    taas lupasi tuoda matkustajia laivalaitureille Kihniön asemalta. Eräässä sopimuksessa
    linja-autoliikennöitsijältä jopa kiellettiin suorien Tampereen linja-autolippujen myynti ja
    mainostaminen laivalaiturille ajaneessa vuorossa. 19 Itsestään selvää kuitenkin oli, ettei
    tällainen protektionistinen politiikka toiminut pidemmän päälle.
    Kaiken kaikkiaan syöttöliikennelinjat satamiin jäivät historiallisessa katsannossa
    eräänlaiseksi kuriositeetiksi ja välivaiheeksi. Aluksi linja-auto tuli hevosen tilalle liikennettä
    laivoille syöttäneenä kulkuvälineenä ennen kuin autojen todelliset vahvuudet pääsivät oikeuksiinsa suorien, nopeiden ja ympärivuotisten linjojen muodossa. Suorat linjat syrjäyttivätkin syöttöliikenteen lähes kokonaan 1930-luvun loppuun mennessä. Asiakkaan kannalta tämä merkitsi liikenteen
    nopeutumista ja kulkuvälineestä toiseen vaihtamisen jäämistä pois. Matkustajaliikenteen
    lisäksi tällä oli tuntuva merkitys etenkin rahtiliikenteessä – enää ei tarvittu kuin
    yksi lastaus autoon ja toinen autosta ulos. Laivoilla kuljetettaessa tuotteet oli pitänyt
    ensin tuoda jollain satamaan, siitä laivaan ja edelleen määränpäässä laivasta ulos ja
    satamasta perille. Suorien linja-autolinjojen myötä Näsijärven matkustajalaivaliikenteen
    aika hyötyliikenteen palveluksessa alkoi olla ohi – toisen maailmansodan syttyminen tosin
    jatkoi tätä aikaa noin kymmenellä vuodella.
    Eräänä historiallisena jäänteenä linjaauto–laiva -syöttöliikenteestä ovat kuitenkin
    matkailukäytössä yhä olevat linjat: esimerkiksi Näsijärven seudulla linja-autot kuljettavat
    yhä matkalaisia höyrylaiva Tarjanteen reitin pysähdyspaikkoihin.
    A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Tampereelta Kuruun arkisin.

    Puoliso: 30.08.1936 Kuru Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä. (Taulu 245) s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.11.1974 Kuru.
    Vanhemmat: Toivo Eetu Matinpoika Lahdenperä, s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela ja Hilda Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Heiskanen, s. 10.07.1891 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 05.08.1949 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
    A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Kurusta Tampereelle arkisin.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 65
    X Erkki Tiura, (Taulusta 63, isä Kalle Tiura) s. 14.09.1910 Kuru, Olkitaipale, k. 08.05.1989 Kuru, Olkitaipale.
    Erkki ja Jenny Tiuran hauta Kurussa sukuhaudassa.

    Puoliso: Jenny Johanna Tiura s. 05.05.1914, k. 11.04.1988 Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 66
    X Vilho Tiura, (Taulusta 63, isä Kalle Tiura) s. 02.01.1913 Kuru, Olkitaipale, k. 24.01.1982 Kuru.
    Liikennöitsijä Artturi Tiuran ensimmäinen ''linja-auto'', jolla hän aloitti vakituisen liikenteen Tampereen ja Kurun välillä. Auton ratissa istuu Vilho Tiura, joka ajoi autolla silloin tällöin vuokra-ajoa. Kuva on vuodelta 1935.

    Puoliso: Anna Tiura o.s. Saarala s. 01.02.1921, k. 30.07.2003.
    Tiuran sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 67
    X Niilo Tiura, (Taulusta 63, isä Kalle Tiura) Kurun Olkitaipaleen Sulkun kauppias., s. 10.09.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 17.09.1978 Kuru, Olkitaipale.
    Kauppias Niilo Tiuran ja vaimonsa Tertun hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Terttu Tuulikki Tiura s. 16.05.1923, k. 26.06.2011 Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 68
    VIII Aapeli Jeremiaanpoika Lahtinen e. Rasula, (Taulusta 61, äiti Tilda Rasula) s. 22.04.1866 Kuru, Poikalus.

    Puoliso: Ida Matintytär Lahtinen. (Taulu 1054). (Taulu 1911) Itsellisen tytär Poikeluksen Vastamäestä., s. 04.09.1874 Kuru, Poikelus, Vastamäki.
    Vanhemmat: Matias (Matti) Matinpoika Myllylä, s. 17.10.1837 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 05.01.1889 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki ja Eeva Pertintytär Vastanen o.s. Leppälä, s. 27.11.1842 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

    Lapset:
    Elli Johanna Lahtinen Tehtaan työntekijätär, s. 21.07.1906 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 69
    VI Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko, (Taulusta 48, äiti Valpuri Ylä-Toikko) Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
    Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
    Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.
    Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

    1. puoliso: 27.12.1840 Kuru Eeva Joelintytär Ala-Toikko. (Taulu 1322). (Taulu 1333) Emäntä, kuoli synnytykseen, s. 17.01.1823 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli 42-vuotiaana nuorimman lapsen (Wilhelm) synnytykseen.
    Wihelm kuoli vuoden ikäisenä. Kaksi aikaisemmin syntynyttä lastakin
    kuoli varsin nuorena (alle 2-vuotiaina). Wilhelmina kuoli 09.04.1854 kahdentoista päivän ikäisenä. Kovia kokenut perhe.
    Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon perinnemaisemaa tilan päärekennuksen edestä kuvattuna. Taustalla on Näsijärvi, jonka rannasta Ala-Toikon kohdalla on kivikautinen löydös. Hyvät metsästys- ja kalastusalueet lähellä ja maaperä soraa ja kalliota.

    Lapset:
    Manu Aukusti Ala-Toikko , s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 70
    Helena Ala-Toikko s. 15.03.1844 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.07.1846 Kuru, Vaakaniemi.
    Matti Hellsten e. Ala-Toikko , s. 05.02.1846 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 75
    Kustaa Ala-Toikko s. 24.05.1848 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.06.1848 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli yskään 2-viikon vanhana.
    Maria (Maja) Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko , s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 82
    Karoliina Ala-Toikko s. 14.05.1852 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.03.1853 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli yskään 1-vuotiaana.
    Vilhelmiina Ala-Toikko s. 29.03.1854 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.04.1854 Kuru, Vaakaniemi.
    Kalle Ala-Toikko s. 01.06.1855 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.05.1859 Kuru, Vaakaniemi.
    Juho Alanen e. Ala-Toikko Hätäkaste, asui kotonaan poikamiehenä. Sai armeijassa nimen Alanen., s. 28.02.1859 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.11.1890 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko.
    Vilhelmiina Ala-Toikko s. 20.06.1861 Kuru, Vaakaniemi, k. 20.12.1861 Kuru, Vaakaniemi. Kuolinsyy tuntematon.
    Hilma Ala-Toikko s. 01.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, k. 02.05.1864 Kuru, Vaakaniemi.
    Vilhelmi Ala-Toikko s. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.08.1866 Kuru, Vaakaniemi.
    2. puoliso: 15.12.1865 Kuru Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti. (Taulu 34). (Taulu 45) Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Taneli Matinpoika Leveelahti, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 70
    VII Manu Aukusti Matinpoika Ala-Toikko, (Taulusta 69, isä Matti Ala-Toikko) Ala-Toikon isäntä, minkä jälkeen Toikkonen omi tilan kepulikonstilla. Sakotettu ensi kerran luvattomasta viinan myymisestä vuonna 1884., s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.06.1898 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhan elämäntyylin hävitti äkkiuusirikas kauppias, joka osti Ylä-Toikon ja puliveivasi Ala-Toikon itselleen. Vei vielä nimenkin. Emanuelin lapset eivät saaneet käyttää Toikko-nimeä, vaikka Antti Toikkonen ei ollut mitään sukua Toikolle. He muuttivat nimekseen Alanen. Heidän vanhapoika setänsä Juha oli saanut sen ilmeisesti armeijassa palvellessaan, joten myös veljen lapset alkoivat käyttää sitä myöhemmin.
    Lahdenpohja ilmeisesti säästyi jotenkin Toikkoselta, koska se oli annettu jo edellisessä polvessa asuttavaksi torpaksi Ala-Toikon tyttären perheelle.
    Matin mummo (eli biologisesti isänsä täti ja sosiaalinen äiti) vietti siellä joskus lapsena kesää, olivat kuulemma kohdelleet häntä siellä todella hyvin.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Tämän kuusen kohdalla oli Ala-Toikon päärakennus. Perustuskivistä osa on näkyvillä kuusen lähellä.

    Puoliso: 06.10.1871 Kuru Maria Liisa Kustaantytär Ala-Toikko o.s. Rikala. (Taulu 1583). (Taulu 1777) Muutti Teiskosta 1871 Kuruun., s. 02.04.1845 Teisko, Leppälahti, k. 02.01.1902 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Kustaa Heikinpoika Rikala, s. 02.05.1813 Teisko, Leppälahti, k. 08.06.1848 Teisko, Leppälahti ja Saara Heikintytär Järvenpää ent. Rikala o.s. Yli-Korpula, s. 28.10.1815 Teisko, Pohtola, k. 19.01.1881 Teisko, Leppälahti.

    Lapset:
    Manu Ala-Toikko s. 27.08.1872 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.10.1872 Kuru, Vaakaniemi.
    Juho Kustaa Ala-Toikko s. 18.10.1873 Kuru, Vaakaniemi, k. 25.12.1881 Kuru, Vaakaniemi.
    Maria Ala-Toikko s. 24.07.1877 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.11.1879 Kuru, Vaakaniemi.
    Iita Laurila o.s. Alanen , s. 11.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 71
    Toivo Alanen e. Ala-Toikko , s. 08.07.1884 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 72
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 71
    VIII Iita Manuntytär Laurila o.s. Alanen, (Taulusta 70, isä Manu Ala-Toikko) Itsellinen Ala-Toikon Lahdenpohjassa 1902-1904, muutti 1904 Olkitaipaleen Laurilaan ja meni itsellisen Leo Laurilan kanssa naimisiin ja sai pojan., s. 11.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Puoliso: 19.08.1904 Kuru Leo Emil Kallenpoika Laurila. (Taulu 529) Parkkuun Ylämyllyn mylläri., s. 28.06.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 04.01.1927 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kalle Kustaa Matinpoika Laurila, s. 10.02.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1880 Kuru, Olkitaipale ja Henrika Albertiina Juhontytär Laurila o.s. Ristaniemi, s. 22.07.1835 Kuru, Ristaniemi, k. 03.06.1899 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Yrjö Emil Laurila s. 27.07.1905 Tampere.
    Pentti Valdemar Laurila Pentti muutti 9.2.1952 Helsingin Kallion srk:n, s. 16.04.1912 Kuru, Olkitaipale.
    Erkki Johannes Laurila Erkki vihittiin 24.6.1940, s. 18.05.1917 Kuru, Olkitaipale.
    Rauha Kyllikki Laurila Rauha muutti 15.8.1953 Helsingin Malmin srk:n, s. 30.08.1920 Kuru, Olkitaipale.
    Veikko Matias Laurila Veikko asui Kurun vanhainkodissa ja oli holhouksen alainen, s. 22.02.1923 Kuru, Olkitaipale.
    Hilkka Mirjami Laurila s. 24.07.1925 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 72
    VIII Toivo Manunpoika Alanen e. Ala-Toikko, (Taulusta 70, isä Manu Ala-Toikko) Toivo kuoli 83-vuotiaana aivoveritulppaan., s. 08.07.1884 Kuru, Vaakaniemi, k. 05.09.1967 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: 21.12.1906 Kuru Miina Sandra Saluntytär Alanen o.s. Karttila Miina kuoli 87-vuotiaana sydänlihaksen rappeumaan., s. 23.04.1880 Virrat, Vaskivesi, k. 11.09.1967 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Salu Kaaponpoika Karttila, s. 12.06.1835 ja Liisa Mikontytär Karttila o.s. Kuusenaho, s. 18.08.1848 Kuru, Aurejärvi, k. 24.02.1887 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Naimi Vilhelmiina Moisio o.s. Alanen , s. 23.07.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 73
    Yrjö Eemil Alanen , s. 01.03.1909 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 74
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 73
    IX Naimi Vilhelmiina Moisio o.s. Alanen, (Taulusta 72, isä Toivo Alanen) s. 23.07.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Moision asuinrakennus.

    Puoliso: 29.05.1926 Kuru Urho Aleksanteri Matinpoika Moisio. (Taulu 106) s. 28.04.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Matti Juhonpoika Moisio e. Lahdenpohja, s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.02.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Aina Maria (äpärä) Miinantytär Moisio o.s. Kotajärvi, s. 04.07.1875 Virrat, Hauhuu, Siikala.
    Vaalit Ristaniemen koululla, vaalilautakunta vasemmalta lukien Hemmi Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Jalmari Mantere, Urho Moisio, Aleksi Salonen ja Arvo Ristaniemi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 74
    IX Yrjö Eemil Alanen, (Taulusta 72, isä Toivo Alanen) Kivimies, s. 01.03.1909 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 18.05.1970 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: 24.06.1931 Kuru Taimi Inkeri Alanen Taimi kuoli 55-vuotiaana paksusuolen syöpään., s. 30.11.1909 Ylöjärvi, k. 15.08.1965 Kuru, Vaakaniemi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 75
    VII Matti Matinpoika Hellsten e. Ala-Toikko, (Taulusta 69, isä Matti Ala-Toikko) Muutti Tampereelle 1.10.1864, s. 05.02.1846 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.03.1887 Tampere.

    Matti Hellsten oli ilmeisesti saanut Kurussa jotain sepänoppia. Perimätiedon mukaan hän aloitti työuransa Tampereella rakentamalla siltoja Tammerkosken yli. Sen jälkeen hän työskenteli viilarina Tampellassa josta siirtyi töihin Verkatehtaalle. Perimätiedon mukaan oli siellä tituleerattu mestariksi, mahdollisesti tehtaan laitosmiesporukan pomo tai nokka. Ilmeisesti omisti neljänneksen talosta 109 vanhassa Kyttälässä (silloisen) Huhtimäenkadun varrella.

    Vielä tarkennus. Tieto talon neljänneksen omistamisesta Kyttälässä osoittautui vääräksi (kyse oli eri Hellsténistä, sepästä joka asui länsipuolella). Meidän isoisämme syntymäkoti sijaitsi osoitteessa 106 jolle ei ole löytynyt papereista omistajaa. Ilmeisesti se talo tässä kuvassa http://www.jukkajoutsi.com/aarre782.jpg joka on seuraava länteen päin kadun päällä olevasta talosta. Kuva on otettu joskus 1920-luvulla. Hellsténit eivät olleet enää pitkään aikaan asuneet siellä vaikka talo näyttäisi olevan sen verran vanha että saattaa olla vanhan Kyttälän peruja kun kerran viereistäkään ei ole raaskittu purkaa.


    Lähde: Matti Lipponen Tampere


    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Poika Matias Konstantin Hellsten s.8.9.1872 -----Orvo Lipponen s.22.3.1914---------Paavo Lipponen s.23.4.1941
    Ylimetsänhoitaja ,Tampere Valtiot.maisteri ,ent.valtiopäivämies
    Hilkka Iisalo s.5.2.1915 s. Orivesi
    Terv.huollon opettaja ,T:re

    Jaakko Antero Ingman, Iiisalo s.30.11.1885 Toholampi
    Rautateiden kirjuri
    Siiri AinoTörnroos, Iisalo s.19.6.1892 Toholampi

    Johan Gabriel Ingman s.31.7.1839 Toholampi
    Toholammin nimismies
    Johanna Loviisa Pihlajamaa , Ingman s.4.4.1847 Toholampi

    Johan Jacob Ingman s.27.2.1805 Lohtaja
    Kappalainen
    Fredrika Lovisa Lagus, Ingman s.14.11.1807 Toholammi

    Henric Johan Ingman s.1.12.1773 Pohja
    Läänin maanmittari
    Brita Magdalena Cajanus, Ingman s.6.6.1773 Toholammi

    Henric Ingman s.1747 Mörby
    Vääpeli
    Ebba Kristina Naukler, Ingman s.27.3.1755

    Henric Mattsson Ingman s.1711 Turku
    Ylioppilas ,talollinen, rusthollari
    Anna Elisabet Schultz, Ingman s.1712

    Johan Schultz ,luutnantti
    Ingeborg Körning, Schultz ,s.2.3.1684 Rilaks
    Ingmannin sukujuurta

    Axel Körning, amiraliteettiluutnantti k.1691
    Anna Brand, Körning h.25.2.1734 Bromarv Vanh:
    Johan Brand h.7.7.1689 Tenhola
    Anna Catharina Lindelöf, Brand s.1629 h.24.8.1692 Tenhola

    Eric Körning ,ratsumestari
    Ingeborg Gyllenlood

    Hans Gyllenlood ,asessori
    Anna von Sanden

    Bengt Juusten Gyllenlood s.1550 Turku
    AMIRAALI ,Turun linnan päällikkö
    Brita Marcusdotter







    .
    Matin tyttären Amanda Lehmusvaara os.Hellsten (1865-1916). Kuvan omistaja: Matti Lipponen Tampere

    Puoliso: 29.10.1865 Tampere Johanna Maria (äpärä) Annantytär (Carlintytär) Hellsten o.s. Sjöblom Johanna on ripitetty 26.2.1888 salavuoteudesta., s. 08.04.1842 Tampere, k. 09.11.1927 Tampere.

    Marian isä oli kupariseppä Carl Erik Sjöblom s. 1.2.1816 Saltvikissa k. 9.4.1863 Jyväskylässä. Carl Erik tunnusti aviottoman tyttärensä testamentissaan. Maria oli sitä ennen asunut biologisen isänsä luona Jyväskylässä 5.7.1847 - 27.6.1853 (täysin moderni uusperhekuvio 1800-luvulla!) mistä palasi takaisin Tampereelle. Sjöblomin talo on Jyväskylässä käsityöläismuseokorttelissa ks.

    http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/museot/kasityolaiskodit

    Carl Erik oli avioitunut ennen Jyväskylään muuttoaan tehtaan työmiehen tyttären Kristiina Rosenbergin kanssa ks,

    http://hautausmaat.jyvaskylanseurakunta.fi/vanha-hautausmaa/vanhin-osa/vanhin-osa/hautojen-historiaa/sjoblom-karl-erik-1816-1863/

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Vanhemmat: Carl Erik Sjöblom, s. 01.02.1816 Saltvik, Saltvik Tängsöda, k. 09.04.1863 Jyväskylä ja Anna Stina Eliaantytär Sjöblom o.s. Weissman, s. 18.10.1818 Teisko, Vattula, Valkeejärvi, k. 04.09.1872 Messukylä (Kyttälä).
    Sjöblom Karl Erik (1816-1863) Osasto 16-08-049 Jyväskylä. Kupariseppä Sjöblom syntyi Ahvenanmaalla Saltvikissa. Hän vannoi porvarinvalan vuonna 1845. Kupariseppä Sjöblomin koti on yksi harvoista Jyväskylän vanhoista säilyneistä puurakennuksista. Talo on siirretty Cygnaeuksenkatu 2: n tontille ja on Keski-Suomen museon hoidossa oleva museokohde. Kupariseppä Sjöblom valmisti etupäässä kattiloita, viinapannuja, erilaisia keittoastioita, vesisaaveja ja leivinmuotteja.

    Lapset:
    Amanda Aurora Lehmusvaara ent. Lindberg ent. Nordblom o.s. Hellsten , s. 12.09.1865 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 76
    Johanna Wilhelmiina (Mimmi) Henriksson o.s. Hellsten , s. 02.01.1868 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 77
    Maria Matilda Hellsten Tampereella ja Kyttälässä riehui Maria Matildan kuolinaikaan koleraepidemia. Hänen äitinsä menetti parin viikon sisällä lapsensa, äitinsä ja velipuolensa. Kaksi jälkimmäistä kuolivat varmasti koleraan, Maria Matildan kuolinsyytä ei ole kirjattu, hän menehtyi päivää aikaisemmin ennen veljensä Konstan syntymää. Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    , s. 03.03.1870 Messukylä, Kyttälä, k. 09.09.1872 Messukylä, Kyttälä.

    TAMPEREEN ALUELIITOKSET:


    Kyttälä liitettiin 1877 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 11,4 km² ja n. 3 000 asukasta
    Hatanpää liitettiin 1920 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 18,5 km² ja 459 asukasta
    Järvensivu liitettiin 1922 Messukylästä.
    Lepolan huvila-alue liitettiin 1929 Messukylästä.
    1937 Pohjois-Pirkkalasta liitettiin Pispalan, Epilän, Raholan, Villilän ja Lamminkylän esikaupungit, liitoksessa saatiin pinta-alaa 28,6 km² ja 9 287 asukasta
    Messukylä liitettiin 1947, liitoksessa saatiin pinta-alaa 82,5 km² ja 7 340 asukasta
    Lielahti liitettiin 1950 Ylöjärvestä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 15,4 km² ja 1 828 asukasta
    Aitolahti liitettiin 1966, liitoksessa saatiin pinta-alaa 89,5 km² ja 2 117 asukasta
    Teisko liitettiin 1972, liitoksessa saatiin pinta-alaa 431,3 km² ja 2 831 asukasta
    .
    Mathias Konstantin (Konsta) Hellsten , s. 08.09.1872 Messukylä (Tampere). Tauluun 78
    Emma Emilia Baryski o.s. Hellsten , s. 17.06.1875 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 80
    Hulda Maria Haapa ent. Hellsten s. 07.03.1878 Tampere, Kyttälä, k. 18.03.1970 USA, New Jersey, Pemberton.
    Group of children carrying in their pecks to the "bushel man." We measured one of these peck boxes and found it contained 10 quarts instead of 8. This is the fourth week of school in Philadelphia and people will stay here two weeks more. Theodore Budd's Bog at Turkeytown near Pemberton, New Jersey. 1910 September.
    Hilja Elia Elisabeth Hellsten s. 13.02.1881 Tampere, Kyttälä, k. 05.09.1882 Tampere, Kyttälä.
    Tyyne Alfhild Lipponen o.s. Hellsten , s. 25.01.1884 Tampere, Kyttälä. Tauluun 81
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 76
    VIII Amanda Aurora Matintytär Lehmusvaara ent. Lindberg ent. Nordblom o.s. Hellsten, (Taulusta 75, isä Matti Hellsten) s. 12.09.1865 Messukylä, Kyttälä, k. 29.07.1916 Viipuri.

    Amanda oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen avioliitto jäi hyvin lyhyeksi puolison kuoltua pian häiden jälkeen. Pariskunta oli ehtinyt asettua asumaan Vaasaan josta Amanda palasi leskeksi jäätyään takaisin Tampereelle vielä saman vuoden lopulla.

    Amanda kuoli sydänkohtaukseen 29.7.1916 hänen ollessaan vierailemassa Viipurissa siskojenja luona. Hänet haudattiin 2.8.1916 Tampereelle.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Viipurin linna vuodelta 1916 eli samalta vuodelta jolloin Amanda Lehmusvaara kuoli Viipurissa.

    1. puoliso: 16.07.1887 Juho Vihtori Nordblom s. 19.09.1858 Pyhämaa, k. 26.07.1887 Vaasa.

    2. puoliso: 22.01.1893 Tampere August Lehmusvaara e. Lindberg s. 02.01.1871 Hämeenlinna, k. 11.11.1944 Viiala.

    Työskenteli ensin Verkatehtaalla, myöhemmin asemamiesten esimies Tampereella. Muutti myöhemmin pois Tampereelta, asui kuollessaan Viialassa. Kuolinaika ei vielä tiedossa.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    August Lehmusvaara (1871-1944). Kuvan omistaja: Matti Lipponen Tampere
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 77
    VIII Johanna Wilhelmiina (Mimmi) Henriksson o.s. Hellsten, (Taulusta 75, isä Matti Hellsten) s. 02.01.1868 Messukylä, Kyttälä, k. 27.11.1932 Kauniainen.

    Leskeksi jäätyään Mimmi palasi ensin Pedersöreen, ja sieltä takaisin Tampereelle 30.12.1892. Myöhemmin muutti sisarensa Tyynen kanssa Viipuriin vuonna 1909. Sitä ennen hän oli pitänyt vieraskotia Tampereella Leanderin talossa (talo tuhoutui myöhemmin Tampereen taistelussa vuonna 1918). Muutti sittemmin Viipurista Helsinkiin. Mimmi oli etevä liikenainen ja oli ennen kuolemaansa jo hyvin varakas.



    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Palaneet Leanderin talo ja Verkatehtaan varastorakennus Tampereella vuonna 1918.

    Puoliso: 23.06.1890 Tampere Herman Henriksson e. Stårgård Herman oli rakennusmestari joka sai traagisesti surmansa jäätyään hiekkajunan alle. Hän oli tuonut vaimonsa ja iäkkään äitinsä Pedersörestä Hiitolaan jossa hän työskenteli siihen aikaan rakennustyömaalla. Lähde: Matti Lipponen Tampere., s. 30.09.1857 Pedersöre, Edsevö, k. 05.11.1892 Hiitola.

    PEDERSÖREN HISTORIA:

    Pedersöre lukeutuu Pohjanmaan alkuperäispitäjiin. Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, kuinka vanha Pedersöre itse asiassa on, mutta Pedersören pitäjä mainitaan ensimmäisen kerran virallisisissa asiakirjoissa vuonna 1348. Kuningas Maunu Eerikinpoika antoi nimittäin silloin asetuksen Mustasaaren (Korsholm), Närpesin (Närpiö) ja Pedersören pitäjien kauppaoikeuksista.

    Pohjanmaan rannikkoalue oli silloin jaettuna kolmeen pitäjään, ja Pedersören suurpitäjä ulottui aina Vöyristä Kemiin saakka.

    Vuosisatojen kuluessa suurpitäjästä irrottautui kappeliseurakuntia, ja vuonna 1865 Ähtävästä ja Purmosta tuli itsenäisiä seurakuntia ja kuntia.

    Pedersöre sai nykyisen muotonsa vuonna 1977, kun Ähtävän ja Purmon kunnat liittyivät taas yhteen Pedersören kanssa, jolloin kuntaliitoksen kautta syntyi nykyinen Pedersören "suurkunta". Uuden kunnan suomenkielinen nimi oli alussa Pietarsaaren maalaiskunta, mutta vuodesta 1989 nimi on virallisesti Pedersören kunta.

    Joet ovat leimanneet historiaamme. Jokia pitkin kuljetettiin metsistä puutavaraa ja tervaa rannikolle ja sieltä edelleen maailmalle. Pedersöreläiset timpurit tunnettiin taitavina purjelaivojen rakentajina 1500-luvulta alkaen aina 1800-luvulle saakka.

    Pedersöre on perinteisesti myös tyypillistä maatalousseutua, ja monet myllyt ovat aikojen kuluessa jauhaneet kuohuvien koskien varrella. Pedersöressä on useita tunnetusti hyviä talonpoikaismuseoita, joissa voi tutustua menneiden vuosisatojen asumiseen, työvälineisiin ja kylämaisemiin.
    Kunnanvaltuusto hyväksyi 9. huhtikuuta 1984 Pedersören kunnan kunnanvaakunan, jossa on punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa. Paitsi että ohrantähkä viittaa maatalouteen, sen osat viittaavat myös kolmeen alkukuntaan (Pietarsaaren maalaiskunta, Ähtävä ja Purmo) ja naularistit viittaavat kolmeen itsenäiseen seurakuntaan. Vaakunan on suunnitellut Bo Aurén.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 78
    VIII Mathias Konstantin (Konsta) Matinpoika Hellsten, (Taulusta 75, isä Matti Hellsten) Kiertokauppiasja Finlaysonin tehtaan työntekijä., s. 08.09.1872 Messukylä (Tampere), k. 14.01.1914 Tampere.
    Konstan sisarusparven syntymäkoti sijaitsi osoitteessa 106 jolle ei ole löytynyt papereista omistajaa. Ilmeisesti se talo tässä kuvassa http://www.jukkajoutsi.com/aarre782.jpg joka on seuraava länteen päin kadun päällä olevasta talosta. Kuva on otettu joskus 1920-luvulla. Kuva ja tiedot: Matti Lipponen Tampere

    Puoliso: 16.06.1913 Tampere Hilda Johanna Juhontytär Hellsten o.s. Athlin Hilda Athlin (Hellsten) työskenteli kutojana Finlaysonilla., s. 20.08.1881 Kangasala, k. 11.10.1948 Tampere.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Athlin, s. 13.04.1860 Kangasala, Varala, Uotila, k. 27.06.1914 Tampere ja Alina Johanna Matintytär Athlin o.s. Eerola, s. 01.01.1863 Sahalahti, k. 31.10.1891 Tampere.
    Hellstenin ja Lipposen uusi hautakivi Kurun punaisesta graniitista. Kuva: Matti Lipponen Tampere

    Lapset:
    Orvo Matias Kalervo Lipponen e. Hellsten , s. 22.03.1914 Tampere. Tauluun 79
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 79
    IX Orvo Matias Kalervo Lipponen e. Hellsten, (Taulusta 78, isä Mathias Hellsten) Ylimetsänhoitaja, Ylimetsänhoitaja, s. 22.03.1914 Tampere, k. 06.06.2012 Tampere.
    Orvo Lipponen kuoli Tampereella 98-vuotiaana.

    Puoliso: Hilkka Aino Lipponen o.s. Iisalo Terveydenhoidon opettaja., s. 05.02.1915 Orivesi, k. 02.07.2015 Tampere.
    Vanhemmat: Jaakko Antero Iisalo e. Ingman, s. 30.11.1885 Toholampi, k. 13.02.1950 Sievi ja Siiri Aino Severintytär Iisalo o.s. Törnroos, s. 19.06.1892 Sysmä, Onkiniemi, k. 05.07.1942 Tampere.
    Hilkka Lipponen os. Iisalo kuoli Tampereella 100-vuotiaana.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 80
    VIII Emma Emilia Baryski o.s. Hellsten, (Taulusta 75, isä Matti Hellsten) s. 17.06.1875 Messukylä, Kyttälä, k. 30.11.1933 USA, Los Angeles.

    Emma kuoli ollessaan tulossa kotiin autolla miehensä kanssa kun juopuneiden pappisopiskelijoiden auto törmäsi risteyksessä heidän autonsa kylkeen yli sadan kilometrin tuntivauhdilla. Emma sai surmansa välittömästi, hänen puolalainen miehensä oli tajuttomana pitkän aikaa vaikka selvisikin hengissä. Kuoli ilmesesti kuitenkin jo seuraavana vuonna, kuolinsyy ei ole tiedossa.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Emma Baryski (1875 - 1933) Burial: Evergreen Cemetery Los Angeles Los Angeles County California, USA

    Puoliso: Fred Baryski s. 1879 Puola, k. 1934 USA, Los Angeles.
    Fred Baryski (1879 - 1934) Burial: Evergreen Cemetery Los Angeles Los Angeles County California, USA

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 81
    VIII Tyyne Alfhild Lipponen o.s. Hellsten, (Taulusta 75, isä Matti Hellsten) Ensimmäinen prokuristiksi nimitetty nainen Suomessa., s. 25.01.1884 Tampere, Kyttälä, k. 14.03.1974 Helsinki.

    Isäni Orvo Lipposen sosiaalinen äiti. Työskenteli leskeksi jäätyään Helsingissä vesijohtoliike Onnisen pääkirjanpitäjänä. Ensimmäinen prokuristiksi nimitetty nainen Suomessa. Prokura eli nimenkirjoitusoikeus on tyypillisesti yritysmuotoisessa liiketoiminnassa käytetty tapa antaa yrityksen henkilökunnalle valtuuksia toimia yrityksen nimissä. Mummo (sanon häntä mummoksi ja Hildaa, jota en ehtinyt koskaan tavata, isoäidiksi) oli viettänyt joskus lapsena kesää Lahdenpohjan talossa, ja kertoi että "he olivat siellä hyviä minulle".

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Alfred Onnisen vuonna 1913 Turussa perustama putki- ja vesijohtoliike on periytynyt perustajalta kolmen sukupolven ajan tyttäreltä tyttärelle. Neljän sukupolven aikana Onnisesta on kasvanut merkittävä materiaalipalvelujen tuottaja koko Itämeren alueella ja yksi Suomen suurimmista perheyhtiöistä.

    Puoliso: Akseli Bernhard Lipponen s. 30.07.1879 Viipuri, k. 02.11.1932 Helsinki.

    Akseli Berdhard Lipponen s. 30.7.1879 Viipuri k. 2.11.1932 Helsinki. Akseli Lipponen joutui lopettamaan varojen puutten vuoksi koulunkäynnin lukiossa ennen viimeistä luokkaa. Siitä huolimatta hän oli hyvin laajasti itseoppinut. Osasi mm. kymmentä vierasta kieltä. Sanomalehti Päivälehden, Helsingin Sanomien edeltäjän, perustajajäseniä. HOK:n perustajajäseniä, työskenteli myös pankkialalla sekä yrittänä majoitusalalla. Vanhasuomalaisen puolueen puoluesihteeri. Vanha -ja Nuorsuomalaisten puolueiden uudelleenjärjestyessä toimi kautensa loppuaikoina Kokoomuksen puoluesihteerinä. Akseli Lipponen palasi epäonnistuneen liikemiesuransa jälkeen takaisin toimittajan työhön sanomalehti Uuteen Suomeen josta hän oli lobannut itselleen paikan entisen pankkiaikojensa työtoverinsa Juho Kusti Paasikiven kautta. Molemmat olivat olleet samalla linjalla ulkopolitiikassa Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Isäni varttui kasvattilapsena neljävuotiaasta alkaen Tyynen ja Akselin luona Helsingissä ja Viipurissa. Hänen sosiaaliset vanhempansa adoptoivat hänet vuonna 1931.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Tässä kuva isäni jäämistöstä missä herrat työskentelevät sen toimituksessa. Akseli istuu kuvassa takana oikealla. Kuva: Matti Lipponen Tampere

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 82
    VII Maria (Maja) Matintytär Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, (Taulusta 69, isä Matti Ala-Toikko) Muutti 1869 Lahdenpohjaan., s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon vanha rakennus, missä Maria syntyi 1849, oli tämän kuusen ja vasemmalla olevan rakennuksen kohdalla. Kuusi on jo vanha, joten rakennus on purettu tai tuhoutunut n. 100 vuotta sitten.

    Puoliso: 26.05.1869 Kuru Kalle Juhonpoika Lahdenpohja. (Taulu 105) Lahdenpohjan isäntä., s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Lahdenpohja e. Taipale, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 25.03.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Johanna Karoliina (äpärä) Liisantytär Lahdenpohja o.s. Mäkipää, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi, k. 24.01.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Lapset:
    Hilma Aurora Kallio o.s. Lahdenpohja , s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 83
    Iita Lahdenpohja , s. 18.11.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 86
    Kalle Lahdenpohja , s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 87
    Lyyti Lahdenpohja Lyyti kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 14.01.1877 Kuru, Vaakaniemi, Ala,Toikko, k. 19.01.1900 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lahdenpohjan päärakennus.
    Emma Lahdenpohja s. 19.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lahdenpohjan talo ja navetta, josta on purettu heinäladon osuus pois.
    Maria (Maija) Lahdenpohja Maria muutti 20.11.1914 Tampereelle, palvelija. Maria kuoli 80-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 22.07.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 30.09.1961 Tampere, Viinikan srk.
    Maria Lahdenpohja 36-vuotiaana.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 83
    VIII Hilma Aurora Kallentytär Kallio o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 82, isä Kalle Lahdenpohja) s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Puoliso: Zefanias (äpärä) Eevantytär Kallio e. Poikeluspohja. (Taulu 182) Lahdenpohjan vävy ja itsellinen., s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Isättömästä Zefanias-pojasta tuli Lahdenpohjan vävy.
    Äiti: Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Edestä katsottuna 70-vuotiaan Kalle Lahdenpohjan oikealla puolella on Hilma Kallio os. Lahdenpohja ja Zefanias Kallio. Takarivissä vasemmalla ovat edellisten vanhemmat lapset Vilho, Tyyne ja Kalle. Eturivissä Kallion nuoremmat lapset Eero, Anna ja Yrjö. Ylhäällä oikealla ovat Lahdenpohjan sisarukset Iita ja Maija ja heidän välissään Iitan tytär Helmi.

    Lapset:
    Tyyne Maria Kallio Tyyne oli nuorempana töissä Viipurissa. Sodan jälkeen hän toimi Helsingin Kaivohuoneen viinikassana eläkkeelle jäämiseensä saakka., s. 01.08.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja.
    Kalle Kallio , s. 02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja. Tauluun 84
    Iita Josefiina Kallio Iita Kallio teki elämäntyönsä Hämeenkyrön diakonissana., s. 18.03.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja.
    Vilho Sefanius Kallio , s. 25.02.1897 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja. Tauluun 85
    Paavo Johannes Kallio s. 27.11.1899 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 07.05.1903 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.
    Eero Kallio Tilallinen, Eero kuoli 61-vuotiaana sepelvaltimotautiin., s. 24.04.1902 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 23.04.1964 Kuru, Vaakaniemi.
    Yrjö Kallio Tilallinen, sotamies. Yrjö on haudattu Kurun sankarihautausmaalle 14.4.1940, s. 03.11.1906 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 18.02.1940 Kuhmo.

    1: KALLIO, YRJÖ
    sääty naimaton
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 0
    ammatti työm.
    sotilasarvo sotamies
    joukko-osasto 1./JR 65
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 03.11.1906
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Kuru
    asuinkunta Kuru
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 18.02.1940
    kuolinpaikka
    kuolinkunta Kuhmo
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru.
    Kurun kirkon sankarivainajien hautausmaan muistomerkki 1939-1944. ''Mitä vaatii Suomessa vapaus maan se isästä poikaan maksetaan.
    Anna Vilhelmiina Kallio s. 06.04.1909 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 84
    IX Kalle Zefaniaanpoika Kallio, (Taulusta 83, isä Zefanias Kallio) Kalle Kallio asui Uperossa, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta., s. 02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 18.01.1956 Kuru, Vaakaniemi. Kalle Kallio ja Eino Aalto palasivat iltamyöhällä Kurun kirkolta kotiinsa. Tammikankaan hautausmaan aidan raossa oli kinnas, jonka huomatessaan Kalle leikkisänä miehenä virkkoi:
    - Taitaa tulla aamu, jos kaikki joudutaan kättelemään.
    Kalle ja Helmi Kallion ja tyttärensä Elli Kallion hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Helmi Matilda Manuntytär Kallio o.s. Lehtinen. (Taulu 177) s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen, k. 10.01.1989 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Manu Matinpoika Lehtinen e. Tienari, s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale ja Anna Tilta Johanneksentytär Lehtinen o.s. Haapanen, s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle Kallion perheen koti oli Uperossa rekisterinumero 980-468-1-39, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 85
    IX Vilho Sefanius Zefaniaanpoika Kallio, (Taulusta 83, isä Zefanias Kallio) Vilho Kallio asui perheineen Lahdenpohjasta erotetussa Sarvossa., s. 25.02.1897 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 01.11.1956 Kuru, Vaakaniemi.
    Lahdenpohjasta erotettu Sarvo kahdessa palstassa rekisterinumerolla 980-468-1-38 oli Vilho Kallion omistuksessa.

    Puoliso: Anna Sofia Kallio o.s. Välimäki Vanhakylän itsellinen, Vanhakylän mäkitupalainen., s. 13.06.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Yrjönpoika Välimäki e. Lapiolahti, s. 20.08.1848 Parkano ja N.n Välimäki.

    Lapset:
    Erkki Kallio s. Kuru, k. Tampere.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 86
    VIII Iita Kallentytär Lahdenpohja, (Taulusta 82, isä Kalle Lahdenpohja) s. 18.11.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Iita Lahdenpohja 46-vuotiaana.

    Lapset:
    Helmi Maria (äpärä) Lahdenpohja s. 23.08.1897 Kuru, Vaakaniemi.
    Kurun vaakuna (1956–2008). Kurun vaakuna oli Kurun kunnan tunnus ja puhuva vaakuna; kuru tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Kurun kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. maaliskuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009, kun Kuru yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 87
    VIII Kalle Kallenpoika Lahdenpohja, (Taulusta 82, isä Kalle Lahdenpohja) Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi.

    Vuonna 1928 tammikuun 21 päivänä toimitettiin perunkirjoitus arviomiehiksi kutsuttuja talollisen Fabian Aalton ja poliisikonstaapeli Kustaa Koskisen läsnäollessa viime lokakuun 26 päivänä kuolleen talollisen Kalle Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto ja kotipaikka Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä ja jolta, kuten oheen liitetty ote kirkonkirjasta osoittaa, jäi oikeuden omistajia leski Lempi Lahdenpohja ja lapsia: Tauno Johannes synt. 29.8.1909, Unto Matias synt. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki synt. 26.11.1915.
    Leski Lempi Lahdenpohjaa, jonka hallinnassa pesä ilmoituksen mukaan nykyään oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä; minkä tähän merkittyä leski Lempi lahdenpohja toi esille Kurun ja Teiskon pitäjäin käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden Kalle ja Lempi Lahdenpohjalle antaman kiinnekirjan Lahdenpohjan lohkotilaan Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, minkä talon aviopuolisot olivat 17 päivänä helmikuuta 1924 ostaneet Kalle Lahdenpohjan äidiltä Maija Lahdenpohjalta.
    Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän omaisuus, velat ja lyhennykset seuraavassa järjestyksessä:

    PESÄN OMAISUUS:

    Lahdenpohjan lohkotila Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä 12 000 mk

    Yhteensä 12 000 mk

    Puhdasta rahaa 1 000 mk

    Yhteensä 1 000 mk

    Kultaa: 2 sormusta 50 mk

    Yhteensä 50 mk

    Sekalaista taloustavaraa:

    Kahvikalusto 20
    6 lautasta ja 10 juomalasia 14
    4 pr. veitsiä ja haarukoita 12
    3 lasiasettia ja 2 pöytäkannua 13
    4 kivivatia ja 5 emalimukia 20
    1 teekannu ja 2 vesikauhaa 7
    1 kuparinen - ja 1 emalinen kahvipannu 20
    Kahvimylly ja paahdin 8
    2 pataa ja 2 paistinpannua 26
    2 läkkipellistä - ja 5 puista ämpäriä 30
    3 saavia ja 4 pyttyä 27
    2 tiinua ja 2 kaljatynnyriä 30
    2 maitokannua ja 1 kirnu 15
    2 komia ja 3 pärekoppaa 55
    Nahkaa 200
    5 mtr. sarsia 75
    1 tasku -, 1 seinä - ja 1 herätyskello 75

    Yhteensä 647 mk

    Pito - ja liinavaatteita:

    6 lakanaa ja 1 pohtarin päällinen 70
    2 pöytäliinaa ja 6 pyyheliinaa 80
    3 täkkiä ja 4 tyynyä 170
    1 det akkunaverhot 20
    Vainaan pitovaatteet 815
    Lesken pitovaatteet 500

    Yhteensä 1 655 mk

    Huonekaluja:

    3 sänkyä ja 1 pöytä 120
    1 piironki ja 1 seinäkaappi 55
    2 öljylamppua, 2 kynttilänjalkaa ja 2 kuvastinta 35

    Yhteensä 210 mk

    Ajo - tai työkaluja:

    1 työrattaat ja 3 työrekeä 150
    Hevosenvaljaat ja - peite 110
    2 auraa (puisia) ja 1 sahrat 85
    1 piikkiäes ja2 yhdenhevosen koukut 16
    2 ojalapioo ja 2 puulapioo 20
    1 talikko ja 1 rautakanki 25
    2 työkirvestä, 2 hakokirvestä ja 2 vesuria 29
    3 sahaa ja 3 höylää 27
    1 poranvarsi ja 2 tämmirautaa 9
    3 viikatetta, 3 sirppiä ja 2 haravaa 29
    2 pelurautaa ja 1 kasmasiini 30
    ½ nuottaa, 4 rysää ja 2 venettä 1380
    1 tolppa - ja 1potkukelkka ja 1 sukset

    Yhteensä 1 940 mk

    Viljaa:

    10 hl. rukiita a 170 mk 1 700
    7 hl kauroja a 75 mk 525
    2hl ohria a 120 mk 240
    1/4 hl herneitä a 200 mk 50
    6 hl perunoita a 40 mk 240
    1 hl räätiköitä a 20 mk 20
    5 kgr pellavia a 8 mk 40
    2000 kgr heiniä 0,50 mk 1 000
    300 kgr kauranolkia a 0,25 mk 75
    600 kgr rukiinolkia a 0,10 mk 60

    Yhteensä 3 950 mk

    Eläimiä:

    1 hevonen 1 000
    3 lehmää a 600 mk ja 1 vasikka a 200 mk 2 000
    4 lammasta a 75 mk ja 3 kanaa a 10 mk 300 mk 330

    Yhteensä 3 330 mk

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 24 782 Smk

    VELKAA JA LYHENNYSTÄ:

    Hautajaiskulut 1 100
    Maija Lahdenpohjalle 1 500
    Ida Lahdenpohjalle 1 000
    Vaivaisten prosentti 31
    Sukuselvitys 10
    Tuomarille 10
    Toimitusmiesten palkka 100

    PESÄN VELAT YHTEENSÄ 3 751 Smk

    PESÄN SÄÄSTÖ 21 031 Smk

    Perillisilleen ei vainaja ole antanut ennakkoperintöä, ei myöskään läksiäisantia eikä lahjoja.
    Leski pesän hoitajana ottaa vastaan perintöveroasiaa koskevia ilmoituksia.
    Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt. Kuten yllä.

    Lempi Lahdenpohja

    Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat;

    Fabian Aalto Kustaa Koskinen

    Vaivaisten osuus kuitataan maksetuksi Kurussa 12. pv. heinäkuuta 1928

    Kurun Köyhäinhoitolautakunta

    Reino Sääkslahti

    Kurun perintöverolautakunta käsitellyt nämä jakokirjat 25.7.1928 12§ kohdalla ja
    ei tule veroa.

    Valtion verotuslautakunta, Kuru

    Kalle Hauturi

    PALKAT 1928-

    Työntekijöiden vuosipalkka kutomateollisuudessa liikkui 10 000 markan etapin molemmin puolin ääripäiden asettuessa vuosiin 1928 (10 696 mk) ja 1932 (9705 mk) ja vasta vuonna 1937 ylittyi vuoden 1928 palkkataso. Tehdaskohtaisesti viikkopalkalla tarkasteltuna kuva laman ajoituksesta täsmentyy. Barkerin naisten laman aloitus ja lopetus eivät osu kohdalleen usein esitettyyn makrotason yleiskuvaan nähden. Palkat pysyttelevät kohtalaisen vakaina vuosikymmenen taitteesta ja kääntyvät lievään nousuun vasta vuoden 1937 kuluessa. Turun verkatehtaalaisenkin ansiotasossa silmiinpistävää on laman aikainen vakaus.

    Keskimääräiset sahatyömiesten nimellistuntiansiot laskivat vuoden 1930 7.04 markasta vuoden 1932 5.15 markkaan ja nousivat vuonna 1935 5.78 markkaan. Saha-, vaneri- ja puutaloteollisuudessa keskituntiansiot olivat vuonna 7.20 markkaa miehillä ja 3.48 markkaa naisilla ja laskivat vuonna 1932 miehillä 5.45 markkaan ja naisilla 2.73 markkaan. Vuoden 1928 nimellispalkkataso saavutettiin vuosina 1937 ja 1938. Päiväansiot jäivät laman aikana kuitenkin aikaisempaa pienemmiksi, koska sahat usein toimivat vajaatehoisesti. Klaus Wariksen laskelmien mukaan sahatyöläisten reaaliansiot alkoivat jyrkästi laskea vuonna 1931, olivat alhaisimmallaan n. 95 prosenttia vuoden 1926 tasoon verrattuna ja nousivat hitaasti. Vastaavasti metsä- ja uittotyöntekijöiden ansiotaso putosi vuonna 1931 vain 75 prosenttiin vuoden 1926 ja 59 prosenttiin vuoden 1928 tasosta. Vuoden 1926 ansiotaso saavutettiin vuonna 1935. Molempien ryhmien osalta vasta 1930-luvun lopulla ylitettiin lamaa edeltänyt ”huipputaso”. Koska reaaliansioita laskettaessa ei voida ottaa huomioon elatusrasitusta, todellisuudessa perheiden henkeä kohden käytettävissä olevat tulot laskivat vielä enemmän. Työttömyysaikoina perheiden ansionsaajien lukumäärä vähenee ja siksi laman aiheuttama todellinen ansiomenetys on reaalipalkkojen laskua suurempi.


    SUISTUMINEN PULAAN 1920-LUVUN LOPULLA:

    Kaksikymmenluvun loppupuoli oli vilkkaan toimeliaisuuden aikaa. Valistustoiminta ja seuratoiminta eli maaseudulla voimakkaana. Suomen rahan arvo oli sidottu kultaan vuonna 1925 ja sen uskottiin takaavan markan vakauden. Kysyntä kasvoi, tuotanto kasvoi, hinnat nousivat, osakkeitten arvo kohosi. Ylikuumenemista seurasi vastaisku. Vuonna 1928 saatiin huono sato, jouduttiin suurimittaiseen viljantuontiin. Samanaikaisesti voimakkaasti kasvanut sahatavaran vienti joutui vaikeuksiin Neuvostoliiton palatessa läntisille sahatavaramarkkinoille. Hinta laski. Tuonti kasvoi ja vienti supistui, valuuttavaranto heikkeni ja rahatalouden likviditeetti kiristyi. Vaikeimpia olivat vuodet 1930 ja 1931, jolloin bruttokansantuotteen volyymi laski yhteensä noin 4 prosenttia. Työttömyys kohosi pahimmillaan maassa arvioidaan olleen noin 120 000 työtöntä. Vaikeuksiin olivat ajautuneet myös kymmenettuhannet pienviljelijät, joiden toimeentuloa vaikeutti metsätöiden loppuminen. Maatalouden suurimmaksi ongelmaksi tuli kantohintojen romahdus yhdessä maataloustuotteitten hinnanlaskun kanssa. Pahimmillaan vuonna 1931 kantohintatulot putosivat lähes 80 prosenttia, maataloustuotteitten hinnat 30 prosenttia vuoteen 1927 verrattuna. Erityisesti velkaantuneet viljelijät ajautuivat ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Tulot eivät riittäneet velkojen maksuun ja seurauksena oli maatilojen suistuminen vararikkoon. Tilojen pakkomyynnit kääntyivät nousuun jo vuonna 1928 ja kaikkiaan pulavuosina joutui pakkohuutokauppaan noin 15 100 maatilaa. Viitisen prosenttia maan kaikista maatiloista teki konkurssin. Täällä Loimaan seudulla hyviäkin tiloja joutui paljon myyntiin takausten takia.

    Vuonna 1931irtaannuttiin kultakannasta ja markka devalvoitui noin 15 prosentilla puntaan ja Ruotsin kruunuun verrattuna.

    Tämä tiesi uusia vaikeuksia. Keskuslainarahasto oli ottanut vuonna 1930 suuren kultakantaan sidotun frangilainan. Lainan avulla maanviljelijät olivat voineet vaihtaa lyhyitä ja korkeakorkoisia alinojaan pitkiksi ja matalakorkoisiksi. Kun markka nyt devalvoitiin, osoittautui ulkomainen valuuttalaina erittäin epäedulliseksi.

    Maassa syntyi levotonta poliittista liikehdintää, johon valtiovallan oli vastattava. - Loimaan pulamiehistä tuli tunnettu käsite. Rahalaitosten taloudellinen tilanne vakautettiin korkosopimuksella vuonna 1931 ja alkoi rahamarkkinoiden säännöstely, joka kesti 1980-luvun lopulle saakka. Suomen pankki määritteli pankkien varmat tuotot ja pankit puolestaan huolehtivat yhteiskunnan rahanhuollosta. Luottojen ja talletusten keskikorot säädeltiin.

    Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki järjestettiin uudestaan huolehtimaan ahdinkoon joutuneiden maanviljelijöiden luotto-oloista; vientipalkkioita järjestettiin kanamunille, pekonille, voille ja juustolle sekä säädettiin jauhatuspalkkio kotimaiselle viljalle; valtion varoista myönnettiin halpakorkoisia lainoja ja avustuksia viljelijöille ja heidän yhtymilleen sekä myönnettiin oikeus kiinnitettyjen velkojen entistä suurempaan vähentämiseen verotuksessa. - Suurin osa maanviljelijöiden veloista, 83 prosenttia, oli ollut lyhytaikaisia ja takausten varassa. Vuoden 1930 tienoilla niistä maksettiin korkoa 10 - 12 prosenttia. Nyt lyhytaikaisia velkoja pyrittiin vakauttamaan pitkäaikaisiksi, korkoja alentamaan ja kiinnitysvakuutta käyttämään entistä enemmän.
    .
    Kalle Lahdenpohja 43-vuotiaana.

    Puoliso: 25.07.1908 Kuru Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin. (Taulu 492) Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä. Lempi kuoli 72-vuotiaana influenssaan, sairasti kroonillista nivelreumatismia., s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

    Vuonna 1954 kesäkuun 13 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 30 päivänä kuolleen vanhaemäntä Lempi Maria Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajina täysi-ikäiset lapset; Tauno Johannes Lahdenpohja, s. 29.8.1909, Unto Matias Lahdenpohja, s. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki Ojanen, o.s. Lahdenpohja, s. 26.11.1915.
    Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa lahdenpohjan tilalla, Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, oli vainajan poika Unto Matias Lahdenpohja.
    Unto Matias lahdenpohja, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    A. PESÄN VARAT:

    a) Puhdasta rahaa:

    Käteisenä 3.282 mk

    b) Arvoesineitä:

    Kultaesineitä 2 kpl. a 2000 mk 4.000

    c) Hopeaesineitä:

    Lusikoita, veitsiä ja haarukoita 500

    d) Pitovaatteita:

    Leninkejä, päällysvaatetta, alusvaatetta, sukkia, jalkineita y.m.s.
    yhteensä 3.000

    e) Sekalaista:

    Emaliämpäreitä 2 kpl 300

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 11.082 Smk

    B. PESÄN POISTOT:

    Hautauskulut ja hautajaispidot
    y.m. sellaiset kulut yhteensä erä laskelmien mukaan 41.195

    Vainajan varojen ylimenevän osan suorittanut Unto M. Lahdenpohja

    Vaivaistenprosentti 1/8 44

    PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 41.229 Smk

    C. Lopputili

    Varoja 11.802 mk
    Poistoja 41.229 mk

    PESÄN VELKAA 30.147 Smk

    Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa, eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
    Veroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitaja Unto Matias Lahdenpohja, jonka osoite on Parkkuu.
    Valanvelvoituksin vakuutan rehellisestiilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

    Paikka ja aika edellämainitut.

    -----------------------------------------------
    Unto Matias Lahdenpohja

    Maanviljelijä Kurun kunnan Vaakaniemen kylästä.

    ----------------------------------------------------
    P. E. Uusitalo
    Kauppias Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

    -----------------------------------------------------
    Eino Aalto
    Maanviljelijä Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

    Vaivaisprosentti 44 mk maksetuksi kuitataan
    Kurussa kesäkuun 22 p:nä 1954

    Kurun Säästöpankki
    Annikki Ikonen

    Pesän varat poistoja lukuunottamatta ovat mk. 11.082 mk

    Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
    Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1954

    R. Salmi
    Perintöverolautakunnan puheenjohtaja


    HINNAT JA PALKAT:

    1970-luvun lama lähti liikkeelle energiakriisistä, jolloin raakaöljyn hinnat nousivat vuoden lopulta lähtien nopeasti nelinkertaiseksi. Öljy on tärkeä energianlähde ja energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Öljynhinnan korotus nosti tuotantohintoja siinä suhteessa kuin energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Energian kotimaisuusaste oli vuonna 1978 vain 27 %.

    Bruttokansantuotteen hintaindeksi nousi vuodesta 1954 vuoteen 1978 5,3 -kertaiseksi. eli hieman vähemmän kuin tuontihinnat (5,8 -kertaisiksi eli 6,9 % vuodessa). Suomen vientihinnatkin ovat nousseet vastaavana ajankohtana hitaammin kuin tuontihinnat eli 6,6 % vuosittain. Vuosina 1954-78 julkisen kulutuksen hinnat nousivat vuosittain 8,6 % vuodessa ja yksityisen kulutuksen hinnat nousivat vastaavasti 6,1 % vuodessa.

    Ulkomaisen energian hinnannoususta liikkeelle lähtenyttä inflaatioaaltoa ovat voimistaneet tuottavuuden nousua suuremmat palkankorotukset, jotka ovat lisänneet kotimaisen tuotannon kustannuksia. Osa palkankorotuksista on päätetty työnantajien ja työntekijöiden välisissä tupo- eli tulopoliittisissa neuvotteluissa, osa on tapahtunut ns. liukumina eli neuvotteluissa sovitun ylittävinä korotuksina.

    Elintarvikkeiden vähittäiskauppahintoja:

    1981 1985 1987 1990 1992

    kulutusmaito, litra 2,43 3,32 3,39 3,99 4,05

    meijerivoi, 500 g 13,47 18,41 19,03 19,89 16,34

    juusto, Emmental, kg 28,07 38,35 38,67 46,77 50,11

    Margariini, 250 g 3,95 5,97 6,22 12,45 10,26

    Munat, kg 12,47 16,56 15,26 17,00 17,27

    Vehnäjauhot, 2 kg 9,95 14,45 14,07 12,50 11,72

    Ruisjauhot, kg 3,39 4,91 4,99 7,13 7,33

    Näkkileipä, 530 g 7,17 10,04 11,09 12,62 14,71

    Vehnäleipä

    ranskanleipä, 400g 3,38 5,34 6,00 7,32 7,39

    Sianliha,

    tuore keskikylki kg 17,59 25,89 29,03 34,33 35,85

    Nakkimakkara, kg 24,35 31,29 33,14 40,17 41,04

    Silakka, tuore, kg 4,85 6,83 7,66 8,49 8,76

    Palasokeri, kg 7,66 8,95 8,32 9,82 10,41

    Kahvi, paahdettu, 1/2 kg 14,09 21,75 21,30 15,00 13,74

    Appelsiinit, kg 5,70 7,23 6,64 6,72 7,17

    Laskennallinen keskipalkka eli palkkasumma oli vuonna 1954 3200 mk ja vuonna 1978 34500 mk. Siten palkkataso nousi vuosittain yli 10 % ja vuosina 1968-78 peräti 15 % vuodessa. Palkkatason noususta hintojen nousu on kuitenkin nielaissut suurimman osan, joten reaalipalkka on vuosina 1954-78 eli 25 vuodessa suunnilleen kaksinkertaistunut. Reaalipalkat nousivat siten keskimäärin noin 4 % vuodessa, vuodesta 1969 lähtien 3,8 % vuodessa.

    Vuonna 1977 suurimmat energiankuluttajat olivat:

    Kiinteistöjen lämmitys 26, 4 %, teollisuus 25,6 %, erillinen sähkönhankinta 25,5 %, liikenne 12,7 %, kaukolämpö ja -voima 6,7 % sekä öljynjalostamojen oma käyttö 3,1 %.

    Työntekiöiden keskituntiansioita, mk/tunti:

    1990 1991 1992

    Autoliikenne 46,34 48,98 49,32

    linja-autonkuljettaja 48,07 51,07 51,34

    täysperävaununkuljettaja 48,00 50,79 50,48

    Maataloustyöntekijät 33,21 37,19 37,96

    Metsätyöntekijät (päiväansio) 289,22 307,83 320,24

    Rakennusalan työntekiät 57,60 59,72 58,34

    sähköasennusala 63,57 65,51 64,18

    talonrakennusala 57,28 59,38 57,63

    Teollisuustyöntekijät 47,65 50,68 52,25

    kemian teollisuus 42,11 43,67 51,47

    graafinen teollisuus 51,31 52,53 53,44

    metalliteollisuus 49,37 51,47 52,93

    kenkäteollisuus 32,60 34,68 35,08

    paperiteollisuus 54,36 58,26 59,87

    huonekaluteollisuus 39,61 42,20 43,31

    puutavarateollisuus 43,54 45,73 47,14

    tekstiiliteollisuus 36,69 39,33 40,94

    vaateteollisuus 32,68 35,77 36,20

    lasi-, savi- ja kiviteollisuus 47,90 49,43 50,41.
    Vanhemmat: Kalle (äpärä) Wendlanpoika Salmelin, s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri, k. Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Serafia Yrjöntytär Moisio, s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Lapset:
    Tauno Johannes Lahdenpohja Tauno asui Kurun vanhainkodissa NIemikylässä tehden pieniä askareita ja talonmiehen tehtäviä. Poikamies., s. 29.08.1909 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.04.1984 Kuru, Niemikylä.
    Tauno Lahdenpohja 8-vuotiaana.
    Unto Matias Lahdenpohja , s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 88
    Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja , s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 89
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 88
    IX Unto Matias Lahdenpohja, (Taulusta 87, isä Kalle Lahdenpohja) Lahdenpohjan isäntä., s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.07.1965 Kuru, Vaakaniemi.
    Heimon ja Siskon vihkikuva. Vasemmalla Siskon äiti ja oikealla Heimon äiti Irja os. Aalto ja isä Unto Lahdenpohja.

    Puoliso: 23.02.1940 Kuru Irja Marjatta Lahdenpohja o.s. Aalto Lahdenpohjan emäntä, s. 18.02.1917 Kuru, Olkitaipale, Markkula, k. 15.06.2000 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Eino Eetvartti Fabianinpoika Aalto, s. 03.03.1895 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Leppälahti, Markkula, k. 17.03.1977 Kuru, Olkitaipale, Markkula ja Impi Maria Mikontytär Aalto o.s. Kivelä ent. Kujamäki, s. 09.08.1895 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kivelä, k. 07.05.1944 Kuru, Olkitaipale, Markkula.
    Irja ja Unto Lahdenpohjan hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 89
    IX Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 87, isä Kalle Lahdenpohja) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

    LEIJUN lohkomiset:

    303-415-6-23 X TIENARI
    12.10.1950 halkominen
    303-415-6-34 X LEIJU

    7.4.1961 pakkolunastus
    25.3.1964 tilusvaihto
    303-415-6-40 X MAANTIEALUE
    8.8.1962 piirirajankäynti
    8.7.1986 rajamerkkien siirto
    14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

    -25.3.1964 lohkominen
    -303-415-6-40 X PUTKA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-41 PUTKA
    Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

    -14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-53 X SAUNARANTA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-53 SAUNARANTA

    -14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-54 MÄENPÄÄ

    - 14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-55 X KOSKENRANTA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-55 KOSKENRANTA

    -14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-56 X RANTAHARJU
    --12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
    --303-415-6-109 X Rantaharju
    --1.1.2009 kuntajaon muutos
    --980-458-6-109 Rantaharju

    Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
    -22.3.1972 lohkominen
    -303-415-6-69 X KOIVURINNE
    -12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
    -980-458-6-109 Rantaharju

    Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
    -27.11.1975 lohkominen
    -27.11.1975 piirirajankäynti
    -303-415-6-75 X KOTIMÄKI
    -14.1.1982 yleistietoimitus
    -6.6.1986 yleistietoimitus
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-75 KOTIMÄKI

    Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
    -19.7.1989 lohkominen
    -303-415-6-83 X VEIKKOLA
    -2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-83 VEIKKOLA
    --28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

    Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
    -30.10.1992 lohkominen
    -303-415-6-88 X VILLENKULMA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-88 VILLENKULMA

    -30.10.1992 lohkominen
    -303-415-6-89 X SAMMALVAARA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-89 SAMMLVAARA

    -30.10.1992 lohkominen
    -303-415-6-90 X KATVE
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-90 KATVE
    -28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

    Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
    -9.12.1993 lohkominen
    -303-415-6-92 X LAURINPELTO
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-92 LAURINPELTO

    Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
    -14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
    -6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
    -303-415-6-93-M601 X
    -liitetty kiinteistöön
    -980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

    1.1.2009 kuntajaon muutos
    Uusi 980-458-6-93 LEIJU
    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    12.10.1950 TIENARIN TILA:

    Peltoa 26,678 ha
    Niittyä 3,283 ha
    Viljelyskelpoista maata 2,335
    Varsinaista metsämaata 98,171

    YHTEENSÄ:
    130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
    Joutomaata 1,225 ha

    TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

    YHTEENSÄ:
    Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
    Joutomaata 0,082 ha

    12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

    Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
    Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
    Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
    Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

    YHTEENSÄ:

    129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
    joutomaata 1.143 ha.

    .
    Aino Ojanen lapsineen vuonna 1957.

    1. puoliso: 12.12.1937 Kuru Kaarlo Tienari Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


    Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

    Talvisota

    Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



    TIENARI, KAARLO
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 1
    ammatti taloll.
    sotilasarvo alikersantti
    joukko-osasto JP 4
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 02.12.1904
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Tampere
    asuinkunta Tampere
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 23.02.1940
    kuolinpaikka
    kuolinkunta Impilahti
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru


    KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

    Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

    Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

    1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

    2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

    Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
    Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

    II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
    Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

    KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

    (Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


    PERUKIRJA:

    Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
    Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

    Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
    josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

    Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    I. VARAT:

    1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

    Yhteensä 113028 mk

    2) Kiinteätä omaisuutta:
    Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

    Yhteensä 10000 mk

    3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
    Puhdasta rahaa 3.000
    Pankkitalletus 5.232:60

    Yhteensä 8232,50 mk

    4) Kultaa ja hopeaa:
    2 kpl. kultasormuksia 600
    Hopeinen puurolusikka 100
    2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
    18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

    Yhteensä 1800 mk

    5) Kotieläimiä:
    7 kpl. lehmiä 10.500
    Sonni 2.000
    4 kpl. vasikoita 1.000
    7 kpl. lampaita 700

    Yhteensä 14200 mk

    6) Asuntoirtaimistoa:
    2 kpl. kaappeja 1.000
    Kirjoituspöytä 300
    Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
    Keinutuoli ja sänky 300
    Hetekasänky patjoineen 500
    Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
    Seinäkello, vanha 100
    Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
    Keittiön huonekaluja 150
    Ompelukone 2.000
    Kirjoja 200

    Yhteensä 6450 mk

    7) Maataloustuotteita:
    Ruista 2300 kg 6.440
    Vehnää 450 kg 1.350
    Kauraa 400 kg 760
    Ohraa 300kg 810
    Perunoita 40 hl 2.800

    Yhteensä 12160 mk

    8) Keittiö - ja ruola-astioita:
    Patoja ja kattiloita 530
    Ruokakalustoja 650
    4 kpl. maitotonkkia 400
    Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
    Sekalaista keittiökalustoa 150

    Yhteensä 1830 mk

    9) Vaatetavaraa:
    Miehen pitovaatteita 1.500
    Miehen päällysvaatteita 400
    Miehen alusvaatteita 700
    Naisen pitovaatteita 1.000
    Naisen päällysvaatteita 2.000
    Naisen alusvaatteita 500
    3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
    4 tusinaa pyyheliinoja 240
    8 kpl. pöytäliinoja 400
    Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
    Sänkypeitteitä 300
    Mattoja 200

    Yhteensä 9440 mk

    10) Sekalaista tavaraa:
    Mauser-pistooli 300
    Sekalaista irtaimistoa 500

    Yhteensä 800 mk

    VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

    II. VELAT JA POISTOT:

    Hautauskustannukset 500
    Toimitusmiesten palkkio 300
    Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

    VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

    PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

    Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

    Aino Kyllikki Tienari
    talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

    Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
    Paikka ja aika edellämainitut.

    Elias Laurila Arvo Ristaniemi

    Tapani Virkkunen

    .
    Vanhemmat: Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi, s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
    Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.

    2. puoliso: 23.12.1943 Kuru Osmo Kalevi Ojanen Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

    Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen.
    Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja
    takaisin Kuruun 17.7.1942 naimattomana.
    Taisteli jatkosodan loppukahinoissa Karjalan kannaksella, Tali - Ihantalassa.

    Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

    Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

    Stukat tulevat

    Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
    Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

    Pakokauhun estäminen

    Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

    Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

    Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
    Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.



    SOPIMUSKIRJA:

    Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
    (Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

    Puimakone.
    Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
    Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
    2 kpl. kasmasiinejä.
    Sampo ja Tukeva äkeet.
    2 kpl. jousiäkeitä.
    Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
    Pajakalusto.
    Mankeli.

    Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

    Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
    Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

    Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

    Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

    Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

    Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

    Pentti Tienari / Osmo Ojanen

    Aino Ojanen
    Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

    Todistavat:

    Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi


    RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
    3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

    Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
    heinäkuun 14 p. 1955
    Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
    Vanhemmat: Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
    Osmo Ojasen rippikuva.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 90
    V Juho Matiaksenpoika Taipale, (Taulusta 47, isä Matias Taipale) Taipaleen isäntä, vanha vaari (merkintä rippirjassa), Juho kuoli 60-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale. Kuollut halvaukseen 61-vuotiaana.
    Taipaleen päärakennukset.

    Puoliso: 06.07.1812 Kurun kappeli (Mylläri) Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo. (Taulu 1873). (Taulu 1992). (Taulu 36) Talollisen rouva, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale. Kuollut keuhkotautiin 55-vuotiaana.
    Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Pikku-Tahlo e. Poukka, s. 14.03.1753 Teisko, Padustaipale, k. 12.12.1819 Teisko, Pohjankylä ja Maria Matintytär Pikku-Tahlo o.s. Iso-Tahlo, s. 20.09.1758 Teisko, Pohjankylä, k. 11.01.1819 Teisko, Pohjankylä.

    Lapset:
    Eeva Markkula o.s. Taipale , s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 36
    Matias Taipale s. 22.04.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 03.05.1815 Kuru, Olkitaipale.
    Joosua Taipale , s. 13.05.1816 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 91
    Johanna Moisio o.s. Taipale , s. 01.10.1818 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 104
    Juho Lahdenpohja e. Taipale , s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 105
    Zefanias Rajamäki e. Taipale , s. 21.12.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 107
    Kalle Helenius e. Taipale , s. 24.11.1826 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 114
    Helena (Leena) Haapanen o.s. Taipale , s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 127
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 91
    VI Joosua Juhonpoika Taipale, (Taulusta 90, isä Juho Taipale) Taipaleen poika ja isäntä., s. 13.05.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 14.06.1876 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 15.04.1838 Kuru Ester Karoliina Juhontytär Taipale o.s. Noppa Nopan talon tytär, Taipaleen miniä ja emäntä, s. 12.04.1816 Viljakkala, Karhe, Koivisto, k. 21.10.1889 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Amalia Taipale Amalia kuoli 17-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.07.1838 Kuru, Olkitaipale, k. 17.04.1855 Kuru, Olkitaipale.
    Helena Vilhelmiina Taipale , s. 26.07.1840 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 92
    Selma Grönlund o.s. Taipale , s. 02.12.1842 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 99
    Kalle Eromäki e. Taipale , s. 28.11.1844 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 100
    Jeremias Taipale Jeremias kuoli alle vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 30.06.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 20.05.1848 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 92
    VII Helena Vilhelmiina Joosuantytär Taipale, (Taulusta 91, isä Joosua Taipale) Taipaleen tytär ja emäntä, s. 26.07.1840 Kuru, Olkitaipale, k. 01.06.1895 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 15.12.1859 Kuru, Taipale Joosua Heikki Matinpoika Taipale e. Pöllölä. (Taulu 1210) Pöllölän poika, Taipaleen vävy ja isäntä 1860-1869., s. 13.04.1839 Teisko, Terälahti.
    Vanhemmat: Matti Erkinpoika Pöllölä, s. 24.07.1806 Teisko, Terälahti, k. 17.01.1874 Teisko, Terälahti ja Maria Mikontytär Pöllölä o.s. Liljeroos, s. 06.10.1803 Teisko, Kämmenniemi (sotilastorppa), k. 28.05.1868 Teisko, Terälahti.

    Lapset:
    Aleksandra Mariana Taipale Aleksandra kuoli vuoden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 23.04.1862 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1863 Kuru, Olkitaipale.
    Kalle Henrik Taipale Kalle kuoli vuoden ikäisenä isorokkoon., s. 07.02.1864 Kuru, Olkitaipale, k. 09.01.1865 Kuru, Olkitaipale.
    Edvard Anselm Taipale , s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 93
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 93
    VIII Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale, (Taulusta 92, isä Joosua Taipale) Taipaleen isäntä 1887-1934, rippikirjassa lukee kelpaamaton., s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale. 1920-luvulla oli Taipaleessa töissä Mikko Jalmari-niminen mies. Mikko oli vähän huonopuheinen. Kerran sitten aamuhämärissä ruokapöydässä Mäkisen Veikko (Eromäki) sanoi Mikolle:
    ''Nyt söit körttiläisen perunan'', johon kysyi Mikko:
    - ''Oooliko seee muusta?''.
    Tilannevuosi 1932. TAIPALE, 48 km Lielahden asemalta, 55 km Tampereelta ja 0,5 km Parkuun laiturilta. Omistaja v:sta 1886 Edvard Taipale, jonka suvulla se on ollut ylimuistoisista ajoista. Pinta-ala 197 ha, josta 0,1 puutarhaa, 26,19 peltoa, 5,5 luonnonniittyä ja 165,21 ha metsämaata. Pellot epätasaisia savimultamaita. Rakennukset (kaikki nykyisen omistajan rakennuttamia) viljelysten päässä, Ylöjärven—Kurun maantien varrella, lähellä Näsijärveä. Kaksi päärakennusta, jotka on rakennettu v v. 1877 ja 1897. Molemmat myöhemmin uusittu. 16 lehmän navetta tehty kivestä v. 1894, uusittu v. 1914. Samassa rakennuksessa ovat kanala ja lammassuoja. Talli on tehty puusta. Sekä navetassa että tallissa on vesijohto ja navetassa myös automaattiset juottolaitteet. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2,5 ha ruista, 4,25 kauraa, 0,75 ohraa, 0,4 perunaa, 0,1 pellavaa, 15,19 heinää ja 3 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 12 lammasta ja 10 kanaa. Lampaat maatiaisrotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa ja voita. Havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Honkalan sahalta. Höyrykone voimakoneena. Lähde: Suomen maatilat, II osa

    Puoliso: 13.10.1890 Teisko Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden. (Taulu 258) Tilta muutti Teiskoon vanhempiensa kanssa 29.10.1973 ja palasi Kurun Olkitaipaleen Taipaleen emännäksi heti häiden jälkeen., s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Hermanni Juhonpoika Hilden e. Kantojärvi, s. 23.08.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 27.05.1875 Teisko, Hatanpää, Lehtimäki ja Karoliina Amanda Antintytär Lehtimäki o.s. Hilden, s. 03.10.1847.

    Lapset:
    Sulo Edvard Taipale , s. 16.01.1893 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 94
    Helmi Maria Taipale s. 13.01.1896 Kuru, Olkitaipale, k. 27.08.1896 Kuru, Olkitaipale.
    Hilma Matilda Sarvana o.s. Taipale , s. 26.12.1897 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 95
    Lyyli Johanna Suoniemi o.s. Taipale , s. 15.11.1900 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 97
    Suoma Helena Tienari o.s. Taipale , s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 98
    Arvid Matias Taipale s. 13.11.1906 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 94
    IX Sulo Edvard Taipale, (Taulusta 93, isä Edvard Taipale) Taipaleen isäntä 1935-1967, s. 16.01.1893 Kuru, Olkitaipale, k. 22.08.1969 Kuru, Olkitaipale. Ennen maantie meni läpi Taipaleen pihamaan ja jakoi sen kahtia. Sillä kohtaa tavattiin aina laivakyytiä Toikolle tehtäessä panna hevonen parhaaseen raviin:
    ''Kylän kohlalla komeesti, vaikka kankaalla kontaten'' sanottiin.

    Vaakaniemen ruodin kinkerit oli määrä pitää Taipaleessa. Aarian Jussi tiesi lukutaitonsa olevan sitä luokkaa, että hän voipi joutua jopa pöydän alle killisteleen. No, Jussi mietti ja mietti ja silloin Jussin päässä välähti, että onpas mateenpyydyksiä Jakamassa ja kutuaika lähestyy. Jussilla oli tuuria, mateita tuli, niinpä Jussi täytti konttinsa ja lähti pappilaan.
    No arvaahan sen, kuinka pappi sellaisesta lahjasta hykerteli käsiään ja Jussin olo oli helpottunut. Mutta sitten koitti kinkeripäivä ja Jussille aivan outo lukutaidon kuulustelija. Tilanne oli siinä äärirajalla, että Jussia piti survastaman pöydän alle.
    Jussi parkaisi hädissään, että mitkäs ne mateet oli?
    Pappikin havahtui ja asia painettiin villaisella ja Jussilta jäi pöydänalus tutkimatta.

    - Kyllä nyt separaattorin kamppi katkesi, sanoi Taipaleen vaari, kun poliittiselta palopuhujalta peukalo katkesi.
    Olkitaipaleen Taipaleen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Helmi Maria Matintytär Taipale o.s. Lahdenperä. (Taulu 242). (Taulu 412) s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, k. 26.06.1979 Kuru, Olkitaipale. - Tuon pyhää savua ja mirhamia, sano Haapanen, kun ampiaispesän toi Taipaleen emännän kamariin.
    Vanhemmat: Matti Matiaksenpoika Lahdenperä, s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 31.10.1901 Kuru, Olkitaipale ja Vilhelmiina Antintytär Lahdenperä o.s. Kalliojärvi, s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 10.09.1908 Kuru, Olkitaipale.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 95
    IX Hilma Matilda Sarvana o.s. Taipale, (Taulusta 93, isä Edvard Taipale) s. 26.12.1897 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Olavi Henrik Taipale s. 10.01.1920 Kuru, Olkitaipale, k. 28.01.1998 Kuru.
    Olavi Taipaleen hautakivi Kurun Tammikankaalla.
    1. puoliso: Sulo Johannes Kallenpoika Sarvana e. Ylä-Sarvana. (Taulu 628). (Taulu 631) Työmies, Sulo kuoli 71-vuotiaana keuhkotautiin., s. 20.07.1890 Ruovesi, Siikalahti, k. 23.10.1961 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kalle Juusenpoika Ylä-Sarvana, s. 21.03.1831 Ruovesi, Siikalahti, k. 12.11.1894 Ruovesi, Siikalahti ja Josefina Matintytär Ylä-Sarvana o.s. Ahoniemi, s. 05.07.1867 Ruovesi, Kekkonen.
    Lapset:
    Rauha Sarvana
    Armi Sarvana . Tauluun 96
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 96
    X Armi Sarvana, (Taulusta 95, äiti Hilma Sarvana)

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 97
    IX Lyyli Johanna Suoniemi o.s. Taipale, (Taulusta 93, isä Edvard Taipale) Lyyli kuoli 55-vuotiaana verenpainetautiin., s. 15.11.1900 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1956 Kuru, Olkitaipale.
    Matti ja Lyyli Suoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Matti Johannes Suoniemi. (Taulu 218) s. 10.09.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 04.04.1982 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Heikki Heikinpoika Suoniemi, s. 09.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Sillanmäki ja Ida Kallentytär Suoniemi o.s. Aarianpohja, s. 25.10.1878 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria, k. 15.08.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Kuvassa on kurulaisia uittomiehiä 1930-luvun lopulla. Vasemmalta kuvassa ovat Konsta Lehmusvuori Metsäkoululta, Toivo Nieminen Karjulankyläsrä, tunnistamaton, Hugo hemminki, Eero Karhunkoski, Paavo Riihikoski Parkkuusta ja sodassa kaatunut Kalle Juhola. Erillään oikealla on Matti Suoniemi. Hänen keksissään on solmu. Se on ''nupin'' eli työnjohtajan merkki. Kuva Urho Riihikosken kirjasta Parkkuu muistoissani, kuvannut Jalmari Mantere.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 98
    IX Suoma Helena Tienari o.s. Taipale, (Taulusta 93, isä Edvard Taipale) s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1977 Kuru, Olkitaipale.
    Aarne ja Suoma Tienarin hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Aarne Johannes Tienari. (Taulu 1527) s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 11.09.1987.
    Vanhemmat: Kaarle (Kalle) Juhonpoika Tienari, s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 01.03.1963 Kuru, Olkitaipale, Viitala ja Hilma Fredrikintytär Tienari o.s. Kingelin, s. 27.07.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, k. 22.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
    980-458-6-27 VIITALA keskellä, Viitalan tilan oikeassa ylänurkassa, VIITALASTA ainoa lohkottu kiinteistö työväentaloa varten 980-458-6-26 KALLIOHARJU + maantiealueen pakkolunastus.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 99
    VII Selma Joosuantytär Grönlund o.s. Taipale, (Taulusta 91, isä Joosua Taipale) Selma muutti 18-vuotiaana Parkkuun sahalle ja meni naimisiin siellä ollessaan rengin kanssa, joka oli Vaakaniemen Leppälahdessa renkinä mennessään naimisiin ja muutti sen jälkeen vuonna 1861 Parkkuun sahalle rengiksi. Sahalta nuoripari muutti vuonna 1863 Joosepin vanhempien kotiin Poikeluksen Lähteenmäen Mäkkylään, 1864 Riihikoskelle, missä Jooseppi oli renkinä, vuonna 1868 Vaakaniemen Ylä-Toikkoon, 1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi. 10.9.1872 Jooseppi ja Selma muuttivat Kurusta lapsettomina Tampereen Tuomioseurakuntaan Mustalahden oluttehtaan työntekijöiksi ja asuivat vuokralla ja ottivat sukunimekseen Grönlund, ottivat kasvattityttären., s. 02.12.1842 Kuru, Olkitaipale, k. 08.06.1891 Tampereen Tuomioseurakunta.

    Puoliso: 10.11.1861 Kuru Jooseppi Juhonpoika Grönlund. (Taulu 196) Jooseppi oli renkinä syntymäpaikassaan Poikeluksen Lähteenmäessä lähtien sieltä 17-vuotiaana, ollen sitten renkinä Ristaniemessä, Poikeluksen Lähteenmäessä, Vaakaniemen Ylä-Toikolla, Leppälahdessa, missä meni naimisiin. Naimisiin menon jälkeen Jooseppi meni rengiksi Parkkuun sahalle. Tampereen Mustalahden oluttehtaassa Joosepin nimike oli työmies., s. 30.11.1835 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, k. 18.11.1895 Tampereen Tuomioseurakunta.
    Vanhemmat: Juho Joosepinpoika Mäkkylä e. Ylä-Poikelus, s. 04.01.1804 Kuru, Poikelus, k. 09.02.1873 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki ja Stina (Justiina) Matintytär Mäkkylä o.s. Lähteenmäki, s. 27.03.1811 Kuru, Poikelus, k. 28.08.1867 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

    Lapset:
    Ida Maria Dahlberg Kasvattitytär. Ida muutti 11.2.1886 Messukylästä kasvattivanhemmilleen Tampereen Tuomioseurakuntaan. Ida muutti Tampereelta 17.4.1887 Jaalaan., s. 07.04.1871 Messukylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 100
    VII Kalle Joosuanpoika Eromäki e. Taipale, (Taulusta 91, isä Joosua Taipale) Taipaleen poika, Taipaleen mäkitupalainen, s. 28.11.1844 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 26.12.1866 Kuru, Mylläri (Pappila) Eeva Aina Juhontytär Eromäki Yl-Poikeluksen itsellisen tytär, Eromäen mäkituvan emäntä., s. 25.01.1842 Kuru, Poikelus, Yläpoikelus.

    Lapset:
    Aleksandra Eromäki s. 19.02.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Hilma Eromäki s. 26.02.1869 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vilhelmiina Eromäki s. 28.01.1871 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle Mäkinen e. Eromäki , s. 12.02.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 101
    Edvard Eromäki s. 20.01.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 10.03.1875 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Emma Tuomi o.s. Eromäki , s. 07.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 102
    Selma Eromäki s. 01.05.1882 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 21.02.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Amanda Pusu o.s. Eromäki , s. 26.10.1885 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 103
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 101
    VIII Kalle Kallenpoika Mäkinen e. Eromäki, (Taulusta 100, isä Kalle Eromäki) Torpan poika naimisiin mennessään, s. 12.02.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tämäkin tapaus on Vaakaniemen ruodin kinkereiltä, tosin 1900-luvun alkupuolelta. Kinkerit olivat siinä vaiheessa, jolloin pappi otti selvää, että oliko siveellisen elämän suhteen valittamista. Kylän vanhin harkitsi ja vastasi, että erikoisesti juopottelua ja kiroilua kylläkin.
    Sitten kuului Samun Emman protesti joukosta, kun hän oli saanut selkään mieheltään, kun oli mennyt sitä Eromäestä juopottelemasta pois hakemaan. Emman mies samu oli myös kinkereillä. Kuultuaan vaimonsa ilmiannon rohkaisi hän luontonsa ja sanoi, että kyllä siitä asiasta vielä koitetaan, ei se sillai painu. Arvaahan sen, oliko kinkereillä olijoilla naurussaan pitelemistä.

    Puoliso: 18.06.1893 Kuru Maija Tuomontytär Mäkinen o.s. Leppänen Tienarin piika naimisiin mennessään., s. 30.11.1872 Parkano, Nerkoo, Korpiniemi.
    Vanhemmat: Tuomo Joonaanpoika Leppänen e. Ventälä, s. 12.12.1832 Virrat, Kurjenkylä, Hirvi, k. 05.09.1900 Kuru, Aurejärvi, Ahola ja Maria Heikintytär Leppänen o.s. Jokela, s. 09.05.1841 Virrat, Vaskivesi, Tyrkkö, k. 04.01.1894 Kuru, Aurejärvi, Ahola.

    Lapset:
    Katri Amanta Mäkinen s. 19.10.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Maria Vilhelmiina Mäkinen s. 25.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Niilo Mäkinen s. 31.12.1900 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Kalle Leonard Mäkinen Metsätyömies., s. 28.09.1904 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki, k. 23.05.1951 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 102
    VIII Emma Kallentytär Tuomi o.s. Eromäki, (Taulusta 100, isä Kalle Eromäki) s. 07.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 30.12.1900 Kuru Antto Antinpoika Tuomi e. Koivisto. (Taulu 968) Petäjäniemen Koiviston torpan poika ja itsellinen, Ristaniemen itsellinen, s. 18.05.1869 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Koivisto, s. 04.02.1825 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Heta Severiina Manuntytär Koivisto o.s. Karjunkoski, s. 22.03.1829 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Henrik Johannes Tuomi e. Koivisto s. 26.12.1901 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Anni Heta Tuomi o.s. Koivisto s. 18.11.1903 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Arvo Matias Tuomi s. 17.09.1905 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 103
    VIII Amanda Kallentytär Pusu o.s. Eromäki, (Taulusta 100, isä Kalle Eromäki) s. 26.10.1885 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 05.10.1906 Kuru Rikard Konstantin Antinpoika Pusu Aurejärven Pusun poika, Olkitaipaleen Tienarin, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki, Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen. Rikard Pusu muutti perheineen Kurusta 26.10.1908 Messukylään ja palasi seuraavana vuonna takaisin Taipaleeseen., s. 15.08.1884 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pusu, s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi, k. 28.04.1907 Kuru, Aurejärvi ja Ester Karoliina Taavetintytär Pusu o.s. Tervaoja, s. 12.02.1836 Ikaalinen, Sarkkila, Saukko, k. 30.03.1908 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Paavo Rikarti Pusu s. 30.04.1907 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Arvo Johannes Pusu s. 18.11.1909 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 104
    VI Johanna Juhontytär Moisio o.s. Taipale, (Taulusta 90, isä Juho Taipale) Johanna oli vanhempana kivulloinen., s. 01.10.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 10.06.1889 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    1. puoliso: 20.02.1842 Kuru Matti Joelinpoika Moisio e. Ala-Toikko. (Taulu 1322). (Taulu 1332) Matti kuoli 32-vuotiaana tapaturmaisesti., s. 14.08.1820 Kuru, Vaakaniemi, k. 29.06.1852 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.

    Lapset:
    Maria Henrika Moisio Maria kuoli alle kahden vuoden ikäisenä kurkkutautiin., s. 09.05.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.04.1844 Kuru, Vaakaniemi.
    Kalle Moisio Kalle kuoli 4-vuotiaana kovaan yskään., s. 03.11.1844 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 30.06.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    2. puoliso: 15.09.1853 Kuru Kalle Johanneksenpoika Moisio e. Haapalahti. (Taulu 754). (Taulu 755) Vaakaniemen Ala-Toikon Moision torppari ja seppä., s. 24.05.1813 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 19.03.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Johannes Tuomaanpoika Haapalahti, s. 23.12.1776 Teisko, Polso, k. 11.04.1863 Kuru, Pohjankapee, Kapee ja Leena Joosepintytär Haapalahti, s. 06.09.1781 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 17.01.1867 Kuru, Pohjankapee, Kapee.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 105
    VI Juho Juhonpoika Lahdenpohja e. Taipale, (Taulusta 90, isä Juho Taipale) Talon poika, nuorimies, Lahdenpohjan isäntä, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 25.03.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Puoliso: 14.05.1841 Kuru Johanna Karoliina (äpärä) Liisantytär Lahdenpohja o.s. Mäkipää. (Taulu 2007). (Taulu 2009). (Taulu 82) Piika, talon tytär, nuori leski v:sta 1863, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi, k. 24.01.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Matts Andersson ja Lisa Henricsdotter saivat syytingin Lahdenpohjan torppaan.
    Johanna asui leskenä 34 vuotta (1865-1899) Carl Johanssonin ja
    Maria Mattsdotterin isännöimässä Lahdenpohjan torpassa.
    Äiti: Liisa (Elisabeth) Heikintytär Lahdenpohja o.s. Mäkipää, s. 13.11.1800 Teisko, Kovero, k. 12.02.1879 Kuru, Vaakaniemi.

    Lapset:
    Eelis Lahdenpohja s. 29.09.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.01.1843 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Juho Kustaa Lahdenpohja s. 09.05.1844 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 02.05.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lahdenpohjan vanha sauna.
    Kalle Lahdenpohja , s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 82
    Miina Lahdenpohja s. 01.04.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 05.04.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Emanuel (Manu) Lahdenpohja Emanuel muutti Teiskoon 8.3.1872, s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Rivi aittoja Lahdenpohjassa 1800-luvulta.
    Fabian -4h Lahdenpohja s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 10.01.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Matti Moisio e. Lahdenpohja , s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 106
    Maria Lahdenpohja Maria kuoli 11-vuotiaana näivetystautiin., s. 31.01.1857 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 24.01.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Aukusti Lahdenpohja Asui Lahdenpohjassa vuosisadan loppuun poikamiehenä., s. 29.09.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vilhelmiina Lahdenpohja s. 03.05.1862 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 24.01.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 106
    VII Matti Juhonpoika Moisio e. Lahdenpohja, (Taulusta 105, isä Juho Lahdenpohja) Ala-Toikon Lahdenpohjasta Ala-Toikon torppariksi Moisioon vuonna 1881., s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.02.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Ala-Toikon Moision torpan aitta 1800-luvun lopulta siirrettynä nykyisen maantien viereen.

    1. puoliso: 19.07.1881 Kuru Fredrika (Riikka) Antintytär Moisio o.s. Herrahuhta. (Taulu 1010). (Taulu 1012) Fredrikaa kerran ripitetty salavuoteudesta, Ala-Toikon Moisioon 1881 torpan emännäksi, s. 02.08.1856 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 02.05.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Antti Antinpoika Herrahuhta, s. 05.09.1819 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Liisa Antintytär Herrahuhta o.s. Syhlgren, s. 25.01.1814 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
    Jalkapuu on vanha, monissa maissa käytetty häpeärangaistuksen väline. Siinä on päällekkäisiä kolottuja hirsiä, joiden väliin laitetaan rangaistavan jalat ja joskus myös kädet. Hirret lukitaan toisiinsa päissä olevilla kiiloilla tai haoilla niin, että tuomittu joutuu paikoillaan kärsimään kunniaansa kohdistetun rangaistuksen. Jalkapuu oli yleensä sijoitettu näkyvälle paikalle, esim. kirkon eteiseen tai pihalle, niin että koko kirkkokansa näki rangaistusta kärsivän. Päätös jalkapuun käyttöönottamisesta Suomen (Turun hiippakunnan) kirkoissa tehtiin Turun pappeinkokouksessa vuonna 1660. Aiemmin jalkapuuta oli käytetty kouluissa oppilaiden kurittamiseen ja kirkko oli käyttänyt häpeärangaistuksena kirkon ovella seisottamista 1–9 sunnuntaina [8]. Jalkapuurangaistus lakkautettiin Suomessa asetuksella 15. toukokuuta 1848.

    Lapset:
    Kalle Arviiti Moisio Kalle oli armeijaan kelpaamaton., s. 13.12.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    2. puoliso: 10.04.1895 Kuru Aina Maria (äpärä) Miinantytär Moisio o.s. Kotajärvi. (Taulu 73) Rippikirjassa lukee Ainan kohdalla ''löysä'', Aina muutti Virroilta 14.2.1891 Kuruun Moision piiaksi ja meni isäntä Matti Moision kanssa naimisiin Matin vaimon kuoltua. Moision emäntä., s. 04.07.1875 Virrat, Hauhuu, Siikala.
    Äiti: Vilhelmiina Amaliantytär Kotajärvi, s. 12.04.1854 Virrat, Kankaanpää.
    Lapset:
    Urho Aleksanteri Moisio , s. 28.04.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 73
    Aino Maria Moisio s. 20.04.1897 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Suoma Vilhelmiina Moisio s. 08.05.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Iita Josefiina Moisio s. 14.04.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lyyti Esteri Moisio s. 19.03.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Moision kiinteistö maineen Markkulan talon viereen saakka.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 107
    VI Zefanias Juhonpoika Rajamäki e. Taipale, (Taulusta 90, isä Juho Taipale) Taipaleen poika ja itsellinen, Taipaleen Rajamäen torppari. Zefanias kuoli 48-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 21.12.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 13.04.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    SULKU-nimen alapuolella, tien ja Jakaman välissä on kiinteistö, minkä Kalle Tiura osti Haapaniemestä. Lohkominen 6.5.1932 303-415-6-16 X SULKU, 1.1.2009 kuntajaon muutos, uusi re.n:ro 980-458-6-16 SULKU.

    1. puoliso: 28.12.1845 Kuru Anna Leena Matintytär Rajamäki Anna oli Olkitaipaleen Taipaleen piika naimisiin mennessään. Anna kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 23.01.1818 Hämeenkyrö, k. 20.10.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Maria s. 16.03.1846 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.03.1846 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle Rajamäki , s. 30.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 108
    Juho Rajamäki Juho kuoli 12-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 23.03.1851 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 18.08.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Samuel (Samuli) Mäkinen e. Rajamäki , s. 29.07.1855 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 110
    Manu Rajamäki s. 22.07.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.10.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Aleksandra Aalto o.s. Rajamäki , s. 13.03.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 111
    2. puoliso: 17.10.1868 Kuru, Mylläri (Pappila) Sofia Tuomaantytär Taipale o.s. Stenbacka Sofia oli pitäjän suutarin tytär Ikaalisiista, Olkitaipaleen Laurilan Kolkin torpan piika naimisiin mennessään., s. 01.12.1842 Ikaalinen, Kiala, Stenbacka.
    Vanhemmat: Tuomas Juhonpoika Stenbacka, s. 26.03.1819 Parkano ja Maria Kustava Kallentytär Stenbacka o.s. Bergelin, s. 25.03.1821 Ikaalinen, Kiala, Stenbacka.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 108
    VII Kalle Zefaniaanpoika Rajamäki, (Taulusta 107, isä Zefanias Rajamäki) s. 30.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Miina Kallentytär Rajamäki o.s. Vänninmaja Taipaleen Rajamäen torpan emäntä. Miina kuoli 56-vuotiaana keuhkotautiin., s. 30.05.1852 Kuru, Kapee, k. 28.11.1908 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Kalle Nieminen e. Rajamäki , s. 29.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 109
    Emilia Rajamäki Emilia kuoli 14-vuotiaana tulirokkoon., s. 29.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 22.02.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vappu Nieminen o.s. Rajamäki Vappu muutti Kurusta 3.6.1908 Teiskoon., s. 08.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Elias Nieminen e. Rajamäki Olkitaipaleen Taipaleen Rajamäen torpan itsellinen., s. 25.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Miina Rajamäki s. 03.05.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Manjaana Rajamäki s. 29.01.1889 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Aina Maria Rajamäki s. 19.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Emma Rajamäki s. 11.06.1895 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 109
    VIII Kalle Kallenpoika Nieminen e. Rajamäki, (Taulusta 108, isä Kalle Rajamäki) Kalle oli armeijaan kelpaamaton. Kotinsa Rajamäen itsellinen, s. 29.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 13.10.1908 Kuru Emma Josefiina Juhontytär Rajamäki o.s. Vähäniemi. (Taulu 971) s. 09.02.1865 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Manunpoika Niemi ent. Vähäniemi e. Karjunkoski, s. 26.10.1833 Kuru, Karjula, k. 04.04.1907 Kuru, Karjula, Karjunkoski ja Maria Ulla Heikintytär Vähäniemi o.s. Särkikoski, s. 27.05.1837 Kuru, Karjula, Karjunkoski, k. 01.07.1901 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

    Lapset:
    Unto Fredrik Nieminen s. 04.07.1909 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Rajamäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 110
    VII Samuel (Samuli) Zefaniaanpoika Mäkinen e. Rajamäki, (Taulusta 107, isä Zefanias Rajamäki) Samuel oli Kurun Petäjälammin Lörpyksen itsellinen naimisiin mennessään. Tienarin itsellinen 1886-1891, Laurilan itseliinen 1891-, s. 29.07.1855 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 02.11.1885 Kuru Emma Paulintytär Mäkinen o.s. Männistö Aliina oli Petäjälammin Lörpyksen piika saadessaan ensimmäisen aviottoman lapsensa, Olkitaipaleen Tienarin piika saadessaan toisen aviottoman lapsen. Tienarilla syntyi myös yhteinen lapsi Samulin kanssa. Emmaa ripitetty kahdesti., s. 07.05.1859 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 12.12.1957 Kuru, Olkitaipale.

    Paikallinen papisto haastoi käräjille myös huoruuteen syyllistyneitä. Papisto myös nuhteli heitä yksityisesti ja kirkkoneuvostossa. Aviottomia äitejä puolestaan ripitettiin erikseen kirkossa. Oikeuslaitos ei ollut kovin kiinnostunut antamaan sakkoja salavuoteudesta, mutta huoruudesta se antoi tuomioita. Syylliseltä osapuolelta kiellettiin uuteen avioliittoon meneminen. Koska myös salavuoteus oli kiellettyä, heiltä evättiin tällöin seksuaalinen kanssakäyminen kokonaan.
    Vanhemmat: Paavali Israelinpoika Männistö e. Kivistö, s. 18.01.1826 Kuru, k. 18.01.1880 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Eeva Matintytär Männistö, s. 23.12.1826.

    Lapset:
    Tyyne Johanna Mäkinen Tyyne muutti Kurusta 6.11.1908 Messukylään., s. 15.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 111
    VII Aleksandra Zefaniaantytär Aalto o.s. Rajamäki, (Taulusta 107, isä Zefanias Rajamäki) s. 13.03.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 14.01.1890 Kuru Ananias Kallenpoika Aalto Raita-ahon ja Karjulan Nilsforsin itsellinen., s. 12.11.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Taivaljärvi, k. 04.03.1950 Kuru.
    Vanhemmat: Kalle Heikki Antinpoika Nimetön, s. 08.01.1831 Ruovesi, Pihlajalahti, Ranta-Riekkola, Ajos-aho ja Anna Stina Juhontytär Taivaljärvi, s. 24.08.1828 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Lyydia Alaksandra Mäkelä o.s. Aalto , s. 12.03.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 112
    Tyyne Amanda Ylinen o.s. Aalto s. 15.03.1893 Kuru, Riuttaskorpi, Raita-aho.
    Iita Maria Aalto s. 23.11.1895 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.
    Väinö Johannes Aalto s. 22.08.1898 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.
    Kalle Jakob Aalto s. 05.07.1901 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.
    Uuno Matias Aalto s. 24.02.1904 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.
    Paavo Heikki Aalto , s. 01.03.1908 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors. Tauluun 113
    Vieno Anna-Liisa Koskinen o.s. Aalto s. 04.12.1910 Kuru, Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 112
    VIII Lyydia Alaksandra Mäkelä o.s. Aalto, (Taulusta 111, äiti Aleksandra Aalto) s. 12.03.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 29.05.1963 Kuru, Karjula.

    Puoliso: Iivari Kallenpoika Mäkelä s. 22.08.1879 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Kalle Antinpoika Mäkelä, s. 08.05.1825 Kuru, Hainari, k. 11.03.1902 Kuru, Hainari ja Anna Eveliina Matintytär Mäkelä o.s. Leppämäki, s. 14.12.1841 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, k. 29.08.1894 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Eeva Vuokko Esteri Kantojärvi e. Mäkelä s. 05.07.1918 Kuru, Karjula, Koski, k. 21.11.1968 Kuru, Petäjälammi.
    Sisko Marja Annikki Koskinen o.s. Mäkelä s. 13.07.1922 Kuru, k. 12.07.2012 Ruovesi.
    Paavo Maunu Iivari Mäkelä s. 18.08.1925 Kuru, k. 26.07.1987 Kuru.
    Eila Mäkelä s. 13.05.1930 Kuru, k. 26.05.1930 Kuru.
    Pentti Mäkelä s. 13.05.1930 Kuru, k. 26.05.1930 Kuru.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 113
    VIII Paavo Heikki Aalto, (Taulusta 111, äiti Aleksandra Aalto) s. 01.03.1908 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.

    Puoliso: Laura Elisabeth Aalto o.s. Leppänen ent. Perikangas. (Taulu 346) s. 07.02.1908 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Katajisto, k. 28.11.1973 Kuru.
    Vanhemmat: Juho Toivo Juhonpoika Leppänen e. Perikangas, s. 24.04.1879 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 29.10.1935 Kuru, Olkitaipale, Perikangas ja Eeva Elina Matintytär Perikangas o.s. Mattila, s. 20.01.1879 Parkano, Hakomäki, k. 05.03.1923 Kuru, Olkitaipale, Perikangas.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 114
    VI Kalle Juhonpoika Helenius e. Taipale, (Taulusta 90, isä Juho Taipale) Seppänä Vaakaniemessä, asui ja paja oli Leppälahdessa. Kalle kuoli 41-vuotiaana isorokkoon., s. 24.11.1826 Kuru, Olkitaipale, k. 11.01.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Seppälä.

    Puoliso: 06.08.1854 Kuru Karoliina Joelintytär Helenius o.s. Ala-Toikko. (Taulu 1322). (Taulu 1335) Ala-Toikon tytär, Sepän vaimo., s. 02.11.1829 Kuru, Vaakaniemi, k. 21.09.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Seppälä.
    Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.

    Lapset:
    Kalle Helenius s. 08.03.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio, k. 09.03.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
    Kalle Helenius , s. 08.02.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio. Tauluun 115
    Fabian Helenius , s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 116
    Vilhelmiina Helenius Rippikirjassa risti nimen edessä, lienee kuollut lapsena. Kuolleitten kirjasta hänelle ei löydy Vilhelmiinan kuolinaikaa ja häviää kirjoista vuoden 1873 jälkeen., s. 15.04.1859 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Juho Helenius s. 12.06.1861 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.01.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Elias Helenius , s. 02.04.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 123
    Maria Helenius s. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 24.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Helena Helenius s. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Aatami Helenius , s. 19.09.1867 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 124
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 115
    VII Kalle Kallenpoika Helenius, (Taulusta 114, isä Kalle Helenius) s. 08.02.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio, k. 18.06.1915 Tampere.

    Puoliso: 24.08.1907 Tampere Johanna Matilda Helenius o.s. Enberg s. 28.09.1875 Tampere, k. 22.05.1919 Tampere.

    Lapset:
    Anna Mathilda Helenius s. 09.02.1908 Tampere, k. 03.08.1908 Tampere.
    Anna-Liisa Helenius Anna-Liisa on siirtynyt naimattomana 7.4.1932 Sammatin seurakuntaan., s. 09.10.1911 Tampere.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 116
    VII Fabian Kallenpoika Helenius, (Taulusta 114, isä Kalle Helenius) Fabian oli Vaakaniemen Ala-Toikon renki mennessään naimisiin. Vaakaniemen Leppälahden Sarven torpan renki, Olkitaipaleen Kastarin itsellinen, sen jälkeen Kastarin muonarenki. Olkitaipaleen Laurilan itsellinen. Ristaniemen mäkitupalainen. Olkitaipaleen Taipaleen Pirttilahden torpan isäntä 1905-1907. Vuodesta 1907 Vaakaniemen Leppälahden mäkitupalainen. Fabian kuoli 63-vuotiaana syöpään., s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: 27.12.1876 Kuru Henrika Matintytär Helenius Henrika oli Vaakaniemen Ala-Toikon piika mennessään naimisiin. Henrika muutti leskenä Teiskoon 19.01.1931., s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Vanhemmat: Matias (Matti) Yrjönpoika Lamminperä, s. 29.12.1827 Kuru, Poikelus, k. 12.06.1861 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Anna Leena Juhontytär Leikka o.s. Aineslahti, s. 05.04.1822 Kuru, Aurejärvi, k. 26.02.1894 Kuru, Juhtimäki, Rajala.

    Lapset:
    Hilma Helenius Hilma muutti naimattomana Tampereelle 14.11.1897., s. 22.12.1877 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvi.
    Elias Helenius , s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 117
    Onni Fabian Helenius Ristaniemen itsellinen. Onni muutti Kurusta 7.9.1900 Tampereelle., s. 14.03.1883 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Maria Ala-Kapee o.s. Helenius , s. 08.03.1886 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 119
    Matilda Helenius s. 14.03.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 03.04.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Aatami Helenius s. 27.04.1890 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 01.11.1890 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Matias Vihtori Helenius Matti muutti naimattomana Helsinkiin 26.9.1917, s. 28.02.1892 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Johannes Helmiaho e. Helenius , s. 12.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 120
    Kalle Olavi Helenius , s. 19.06.1898 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 121
    Alma Helenius , s. 09.09.1901 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 122
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 117
    VIII Elias Fabianinpoika Helenius, (Taulusta 116, isä Fabian Helenius) Itsellinen ja mökkiläinen Olkitaipaleenkylän Kivi-nimisellä tilalla. Elias kuoli sydäntautiin 52-vuotiaana, s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 27.06.1933 Kuru, Olkitaipale.

    1. puoliso: 18.04.1905 Kuru Manta Serafia Kaapontytär Helenius o.s. Hirvonen Manta kuoli 36-vuotiaana keuhkotautiin., s. 19.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.02.1916 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kaapo Mikonpoika Hirvonen e. Kuusenaho, s. 01.03.1851 Kuru, Aurejärvi ja Tilta (äpärä) Serafiantytär Hirvonen o.s. Ylä-Minkkinen, s. 21.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Yrjö Matias Helenius , s. 21.02.1906 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 118
    Maria Josefiina Helenius maria muutti naimattomana Teiskoon 15.7.1936., s. 18.10.1914 Kuru, Olkitaipale.
    2. puoliso: 24.11.1918 Kuru Leena Maria Juhontytär Helenius o.s. Haapanen. (Taulu 430). (Taulu 431) Leena muutti leskenä Virroille 18.10.1937, s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Juho Manu Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola, s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
    Lapset:
    Väinö Johannes Helenius Väinö muutti naimattomana Tampereelle 17.11.1936, s. 16.09.1919 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 118
    IX Yrjö Matias Eliaanpoika Helenius, (Taulusta 117, isä Elias Helenius) Perhe asui Pohjankapeen kylässä, joka alueliitoksen myötä siirtyi Teiskoon 1.1.1954 ja edelleen Tampereeseen 1.1.1972., s. 21.02.1906 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: Irja Maria Santerintytär Helenius o.s. Autio s. 04.07.1913 Kuru, Pohjankapee.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 119
    VIII Maria Fabianintytär Ala-Kapee o.s. Helenius, (Taulusta 116, isä Fabian Helenius) Maria kuoli 27-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.03.1886 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 09.02.1914 Kuru, Pohjankapee.

    Puoliso: 14.09.1902 Kuru Kalle Manunpoika Ala-Kapee. (Taulu 608) Ala-Kapeen poika, toimi itsellisenä kotonaan. Työmies Pohjankapeen kylässä. kalle kuoli 73-vuotiaana sydäntautiin., s. 12.04.1869 Kuru, Pohjankapee, k. 15.04.1942 Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat: Manu Matinpoika Ala-Kapee, s. 03.03.1828 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1898 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Ottiliana Antintytär Alakapee o.s. Kovettu, s. 25.06.1834 Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Kaarlo Ala-Kapee Kaarlo kuoli 6-vuotiaana kuumeeseen., s. 08.11.1907 Kuru, Pohjankapee, k. 14.05.1914 Kuru, Pohjankapee.
    Heikki Ala-Kapee heikki muutti naimattomana Teiskoon 15.1.1942, s. 16.10.1909 Kuru, Pohjankapee.
    Paavo Ala-Kapee Paavo kuoli vauvana kramppiin., s. 16.10.1909 Kuru, Pohjankapee, k. 06.06.1910 Kuru, Pohjankapee.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 120
    VIII Johannes Fabianinpoika Helmiaho e. Helenius, (Taulusta 116, isä Fabian Helenius) Talonmies Karjulan Palhoniemessä, Johannes kuoli mahalaukun kasvaimeen 67-vuotiaana. Pariskunta oli lapseton. Sukunimi muutettu maaherran päätöksellä 8.4.1935 Helmiahoksi., s. 12.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 04.09.1962 Kuru.

    Puoliso: 04.09.1920 Kuru Iita Josefiina Akuntytär Helenius o.s. Hakala. (Taulu 1119) s. 05.09.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 10.07.1985 Kuru.
    Vanhemmat: Augustiinus (Aku) Antinpoika Wikman, s. 29.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Pallineva, k. 02.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala ja Vilhelmiina Antintytär Hakala ent. Wikman o.s. Hanhisuo, s. 11.05.1862 Ikaalinen, Juhtimäki.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 121
    VIII Kalle Olavi Fabianinpoika Helenius, (Taulusta 116, isä Fabian Helenius) Tilallinen Kurun Vaakaniemen Ahde-nimisellä tilalla., s. 19.06.1898 Kuru, Ristaniemi, k. 09.03.1978 Kuru, Vaakaniemi, Ahde.

    Puoliso: 16.03.1929 Kuru Helmi Sofia Aatamintytär Helenius. (Taulu 124) s. 08.06.1905 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari, k. 17.03.1968 Kuru, Vaakaniemi, Ahde.
    Vanhemmat: Aatami Kallenpoika Helenius, s. 19.09.1867 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 13.12.1934 Kuru, Vaakaniemi ja Anna Kustaantytär Helenius o.s. Stengård, s. 20.12.1866 Ikaalinen, Juhtimäki, Huituri, Stengård, k. 30.03.1939 Kuru, Vaakaniemi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 122
    VIII Alma Fabianintytär Helenius, (Taulusta 116, isä Fabian Helenius) Alma muutti naimattomana Teiskoon 19.1.1931, s. 09.09.1901 Kuru, Ristaniemi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 123
    VII Elias Kallenpoika Helenius, (Taulusta 114, isä Kalle Helenius) Leppälahden Junkkarin ja Leppälahden renki. Muuttivat Teiskoon, missä vihitty, sieltä muuttivat takaisin Kuruun 27.11.1883. Elias muutti perheineen Teiskoon 21.8.1899., s. 02.04.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

    Puoliso: Eeva Kallentytär Helenius o.s. Palmgren Suutari Palmgrenin tytär., s. 25.12.1856 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Ylinen.
    Vanhemmat: Kalle Joosepinpoika Palmgren e. Sääkslahti, s. 22.07.1811 Kuru, Hainari, k. 27.07.1867 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Ylinen ja Leena Juhontytär Palmgren o.s. Kaitajärvi, s. 14.08.1820 Kuru, Keihäslahti, Lammi, k. 11.01.1876 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Ylinen.

    Lapset:
    Impi Maria Helenius Impi kuoli 3-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 25.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari, k. 07.03.1887 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Aatami Helenius s. 25.03.1887 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Lauri Johannes Helenius s. 13.06.1890 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Lyyli Susanna Helenius s. 16.06.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Elsa Karoliina Helenius s. 16.06.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Siiri Maria Helenius s. 12.06.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 12.07.1899 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 124
    VII Aatami Kallenpoika Helenius, (Taulusta 114, isä Kalle Helenius) Armeijaan kelpaamaton, Kurun Vaakaniemen Leppälahden Junkkarin torpan itsellinen vuosisadan vaihteessa. Itsellinen Vaakaniemen Ahteella. Aatami kuoli 67-vuotiaana sydäntautiin., s. 19.09.1867 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 13.12.1934 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: 01.11.1894 Kuru Anna Kustaantytär Helenius o.s. Stengård. (Taulu 121) Anna muutti Teiskosta 13.3.1893 Kuruun. Anna kuoli sydänhalvaukseen 72-vuotiaana., s. 20.12.1866 Ikaalinen, Juhtimäki, Huituri, Stengård, k. 30.03.1939 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Kustaa Adolf Kallenpoika Hauturi eli Stengård e. Spoof, s. 19.04.1828 Ikaalinen, Juhtimäki, Erä, k. 10.04.1867 Ikaalinen, Juhtimäki, Hauturi ja Anna (oäkta) Liisantytär Hauturi eli Stengård o.s. Spoof, s. 29.03.1828 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, k. 04.09.1892 Ikaalinen, Juhtimäki.

    Lapset:
    Eero Aatami Helenius , s. 15.02.1895 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari. Tauluun 125
    Paavo Henrikki Helenius s. 26.08.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari, k. 28.03.1918 Tampere (kansalaissodassa).
    Anna Josefiina Lehtinen o.s. Helenius , s. 13.03.1899 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari. Tauluun 126
    Elsa Maria Helenius Elsa muutti naimattomana 20.12.1926 Teiskoon., s. 03.06.1901 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.
    Helmi Sofia Helenius , s. 08.06.1905 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari. Tauluun 121
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 125
    VIII Eero Aatami Aataminpoika Helenius, (Taulusta 124, isä Aatami Helenius) Koneenhoitaja sekä tilallinen Karjulan Vuorilehdossa., s. 15.02.1895 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari, k. 16.09.1970 Kuru.

    Puoliso: 05.06.1926 Kuru Laura Maria Kallentytär Helenius o.s. Koskinen s. 10.01.1903 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Lahdenpohja, k. 04.05.1993 Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 126
    VIII Anna Josefiina Aatamintytär Lehtinen o.s. Helenius, (Taulusta 124, isä Aatami Helenius) s. 13.03.1899 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.

    Puoliso: 24.04.1926 Kuru Kaarle Henrik Heikinpoika Lehtinen Kaarle muuttanut Teiskosta 13.3.1926 Kuruun ja Kurusta 19.11.1928 Teiskoon., s. 28.01.1894 Teisko.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 127
    VI Helena (Leena) Juhontytär Haapanen o.s. Taipale, (Taulusta 90, isä Juho Taipale) Kurun Olkitaipaleen Taipaleen tytär, Taipaleen Haapasen torpan emäntä., s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 2/1866 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 17.06.1850 Kuru Johannes Matinpoika Haapanen. (Taulu 175). (Taulu 176) Taipaleen torpan Haapasen isäntä., s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Haapanen, s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju, s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Kalle Haapanen s. 25.06.1851 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Maria Haapanen Maria muutti Kurusta 3.11.1871 Teiskoon., s. 06.12.1852 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Juho Haapanen s. 08.09.1855 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 23.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vilhelmiina Nieminen o.s. Haapanen , s. 02.09.1859 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 128
    Leena Haapanen s. 25.10.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.11.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Manu Haapanen , s. 08.04.1864 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 129
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 128
    VII Vilhelmiina Johanneksentytär Nieminen o.s. Haapanen, (Taulusta 127, äiti Helena Haapanen) s. 02.09.1859 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 26.07.1884 Kuru Hermanni Mooseksenpoika Nieminen e. Kastari Niemisen perhe muutti Kurusta 1890 Ikaalisiin., s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Mooses Juhonpoika Kastari e. Pirttiniemi, s. 24.07.1811 Kuru, Keihäslahti, k. 14.04.1864 Kuru, Olkitaipale ja Reetta Sofia Heikintytär Kastari o.s. Junkkari, s. 25.06.1814 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 12.12.1881 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Hulda Nieminen s. 03.06.1885 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 129
    VII Manu Johanneksenpoika Haapanen, (Taulusta 127, äiti Helena Haapanen) Itsellinen, s. 08.04.1864 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 19.08.1898 Kuru Eliina Mooseksentytär Haapanen o.s. Latvajärvi. (Taulu 2001) s. 22.01.1876 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
    Vanhemmat: Mooses Antinpoika Latvajärvi, s. 02.03.1837 Ruovesi ja Emilia Taavetintytär Latvajärvi o.s. Vuorijärvi, s. 04.05.1844 Ruovesi, Haukkamaa.

    Lapset:
    Iita Maria Haapanen s. 24.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 130
    V Maija Matiaksenpoika Vehkakoski o.s. Taipale, (Taulusta 47, isä Matias Taipale) s. 02.03.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1861 Kuru, Hainari.

    Puoliso: 16.06.1817 Kuru Heikki Mikonpoika Vehkakoski e. Karsk Sotilas Karskin poika Hainarin Vehkakoskelta, Vehkakosken isäntä., s. 10.01.1788 Kuru, Hainari, k. 04.03.1874 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Mikko Matinpoika Karsk e. Harberg, s. 28.09.1759 Ruovesi, Väärinmaja, Hänninen, k. 16.11.1788 Kuru, Aurejärvi, Sormunen ja Juliana Mikontytär Karsk o.s. Sormunen, s. 30.11.1755 Kuru, Aurejärvi, k. 06.03.1814 Kuru, Aurejärvi, Sormunen.

    Lapset:
    Antti Vehkakoski , s. 04.10.1817 Kuru, Hainari. Tauluun 131
    Eeva Johanna Vehkakoski s. 14.02.1819 Kuru, Hainari.
    Aapeli Kivistö e. Vehkakoski , s. 09.12.1820 Kuru, Hainari. Tauluun 142
    Kalle Heikki Vehkakoski s. 29.03.1823 Kuru, Hainari.
    Matias Rintamäki e. Vehkakoski , s. 20.02.1825 Kuru, Hainari. Tauluun 143
    Anna Fredrika Vehkakoski Anna kuoli 4-vuotiaana hinkuyskään., s. 17.03.1828 Kuru, Hainari, k. 11.05.1832 Kuru, Hainari.
    Aukusti Vilhelmi Karhunkoski e. Vehkakoski , s. 23.11.1829 Kuru, Hainari. Tauluun 149
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 131
    VI Antti Heikinpoika Vehkakoski, (Taulusta 130, äiti Maija Vehkakoski) Hainarin Vehkakosken torpan poika ja isäntä, Antti kuoli 47-vuotiaana pistokseen., s. 04.10.1817 Kuru, Hainari, k. 12.04.1865 Kuru, Hainari.

    1. puoliso: 17.03.1844 Kuru Liisa Juhontytär Vehkakoski o.s. Svartvik Vehkakosken emäntä, Liisa kuoli 32-vuotiaana vatsavaivoihin., s. 22.12.1819 Kuru, Hainari, k. 24.10.1852 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Juho Matinpoika Svartvik, s. 08.05.1775, k. 25.06.1871 Kuru, Hainari ja Leena Heikintytär Svartvik o.s. Hainari, s. 27.08.1780 Kuru, Hainari, k. 05.01.1865 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Kalle Kustaa Vehkakoski s. 18.05.1844 Kuru, Hainari.
    Eelis Vehkakoski , s. 02.10.1845 Kuru, Hainari. Tauluun 132
    Selma Vehkakoski s. 20.03.1851 Kuru, Hainari.
    Maria Packalén o.s. Vehkakoski , s. 26.06.1848 Kuru, Hainari. Tauluun 137
    2. puoliso: 27.12.1853 Kuru Ulla Juhontytär Mattila ent. Vehkakoski o.s. Pitkälä. (Taulu 1100). (Taulu 1101) Ulla oli piikana Hainarin Vehkakoskella mennessään naimisiin Vehkakosken pojan kanssa ja Ullasta tuli Vehkakosken emäntä. Ulla muutti Kurusta 13.11.1871 Ruoveden Muroleen Tokosen talon Mattilan tölliin mennen kahden päivän päästä muutosta naimisiin. Tuleva appiukko Hermanni Mattila kuoli hieman ennen häitä. Mattilan töllin emäntä., s. 15.08.1832 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 28.12.1908 Ruovesi, Murole, Tokonen.
    Vanhemmat: Juho Vilpuksenpoika Pitkälä e. Pitkänen, s. 20.09.1809 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Pitkälä ja Justiina Loviisa Yrjöntytär Pitkälä o.s. Vehmaanperä, s. 21.10.1804 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.
    Lapset:
    Antti Vehkakoski s. 02.03.1855 Kuru, Hainari.
    Matti Vehkakoski s. 13.02.1856 Kuru, Hainari.
    Kalle Vehkakoski s. 20.01.1857 Kuru, Hainari.
    Matti Yläkoski ent. Mäkinen e. Vehkakoski , s. 07.10.1859 Kuru, Hainari, Vehkakoski. Tauluun 138
    Anna Vehkakoski s. 01.03.1862 Kuru, Hainari.
    Miina Vehkakoski s. 01.03.1862 Kuru, Hainari.
    Ida Vehkakoski Antti-isä kuoli 3 viikkoa Idan syntymän jälkeen., s. 20.03.1865 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 132
    VII Eelis Antinpoika Vehkakoski, (Taulusta 131, isä Antti Vehkakoski) s. 02.10.1845 Kuru, Hainari.

    Puoliso: 29.10.1865 Kuru Maria Topiaksentytär Vehkakoski o.s. Korventausta. (Taulu 1435). (Taulu 1540) s. 26.03.1843 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Topias Ristonpoika Korventausta, s. 15.01.1806 Kuru, Hainari, k. 21.11.1864 Kuru, Hainari ja Leena Yrjöntytär Korventausta o.s. Ylä-Paappanen, s. 25.08.1806 Kuru, Petäjälammi, k. 21.11.1857 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Kalle Vehkakoski Kalle oli armeijaan kelpaamaton., s. 21.09.1866 Kuru, Hainari.
    Hilma Karhunkoski o.s. Vehkakoski , s. 20.07.1868 Kuru, Hainari. Tauluun 133
    Olga Maria Vehkakoski , s. 15.06.1870 Kuru, Hainari. Tauluun 134
    Eliina Vehkakoski , s. 11.12.1872 Kuru, Hainari. Tauluun 135
    Edvard (Eetu) Vehkakoski , s. 26.03.1875 Kuru, Hainari. Tauluun 136
    Lydia Vehkakoski s. 10.09.1877 Kuru, Hainari, k. 18.03.1880 Kuru, Hainari.
    Vilhelmiina Vehkakoski s. 23.12.1879 Kuru, Hainari.
    Ida Maria Vehkakoski s. 29.06.1882 Kuru, Hainari.
    Vinnea Matilda Vehkakoski s. 09.01.1886 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 133
    VIII Hilma Eeliksentytär Karhunkoski o.s. Vehkakoski, (Taulusta 132, isä Eelis Vehkakoski) s. 20.07.1868 Kuru, Hainari, k. 02.07.1901 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski. (Taulu 149). (Taulu 150). (Taulu 57) s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru.
    Vanhemmat: Aukusti Vilhelmi Heikinpoika Karhunkoski e. Vehkakoski, s. 23.11.1829 Kuru, Hainari ja Eeva Kaisa (Eevakaisa) Antintytär Karhunkoski o.s. Kuorejärvi, s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 22.05.1904 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Miina Karhunkoski s. 16.09.1889 Kuru, Hainari.
    Lempi Johanna Karhunkoski s. 29.08.1892 Kuru, Hainari.
    Olka Maria Karhunkoski s. 28.06.1895 Kuru, Hainari.
    Iita Gunilla Karhunkoski s. 23.01.1900 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 134
    VIII Olga Maria Eeliksentytär Vehkakoski, (Taulusta 132, isä Eelis Vehkakoski) s. 15.06.1870 Kuru, Hainari.

    Puoliso: 22.04.1898 Kuru Juho Tuomas Manunpoika Nieminen e. Tiensuu Juho oli armeijaan kelpaamaton. Vehkakosken itsellinen., s. 22.12.1873 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

    Lapset:
    Edvard Johannes Nieminen s. 14.08.1898 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
    Armi Matilda Nieminen s. 11.03.1900 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
    Iivari Nieminen s. 18.08.1905 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
    Hilda Maria Nieminen s. 05.08.1909 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 135
    VIII Eliina Eeliksentytär Vehkakoski, (Taulusta 132, isä Eelis Vehkakoski) s. 11.12.1872 Kuru, Hainari, k. 06.12.1953 Kuru.
    Eliina Vehkakosken hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

    Lapset:
    Urho Matias (äpärä) Vehkakoski s. 25.02.1898 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 136
    VIII Edvard (Eetu) Eeliksenpoika Vehkakoski, (Taulusta 132, isä Eelis Vehkakoski) Torpparin poika, armeijaan kelpaamaton., s. 26.03.1875 Kuru, Hainari, k. 08.07.1959 Kuru, Hainari.

    Puoliso: 30.10.1908 Kuru Lempi Maria Vehkakoski o.s. Niivee. (Taulu 1142) Muutti Kuruun Hainarin Vehkakoskelle 24.10.1908, s. 03.10.1886 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 17.11.1956 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Juho Aatu Juhonpoika Niivee, s. 08.04.1854 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 06.04.1927 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo ja Miina Aaronintytär Niivee o.s. Lähteenmäki, s. 02.09.1854 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 23.09.1915 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.

    Lapset:
    Saimi Kyllikki Vehkakoski s. 14.06.1918 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 137
    VII Maria Antintytär Packalén o.s. Vehkakoski, (Taulusta 131, isä Antti Vehkakoski) Vehkakosken tytär, Hankurin torpan emäntä. Maria kuoli 30-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 26.06.1848 Kuru, Hainari, k. 22.09.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.

    Puoliso: 26.01.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri Jooseppi Mikonpoika Packalén e. Hankuri. (Taulu 1634). (Taulu 1638) Pitäjän räätäli. Hankurin torpan isäntä., s. 19.08.1838 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 08.02.1882.
    Vanhemmat: Mikko Heikinpoika Hankuri, s. 29.09.1802 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 14.03.1882 Kuru, Karjula, Tyrkkölä ja Reetta Stina Heikintytär Hankuri o.s. Gök, s. 19.10.1810 Teisko, Hankala, Harala, k. 13.10.1902 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

    Lapset:
    Hulda Josefiina Packalén s. 03.09.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 138
    VII Matti Antinpoika Yläkoski ent. Mäkinen e. Vehkakoski, (Taulusta 131, isä Antti Vehkakoski) Ristaniemen Yläkosken isäntä, s. 07.10.1859 Kuru, Hainari, Vehkakoski.

    Puoliso: 23.06.1889 Kuru Alexandra (Sandra) Juusentytär Yläkoski o.s. Eromäki. (Taulu 157). (Taulu 178) Sandra kuoli 41-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.01.1907 Kuru, Ristaniemi.
    Vanhemmat: Juuse Mikonpoika Yläkoski e. Eromäki, s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1901 Kuru, Ristaniemi ja Selma Maria Matintytär Yläkoski o.s. Haapanen, s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1889 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Elsa Maria Yläkoski s. 11.02.1890 Kuru, Ristaniemi, k. 22.05.1890 Kuru, Ristaniemi.
    Kaarlo Yläkoski s. 04.06.1891 Kuru, Ristaniemi, k. 09.02.1892 Kuru, Ristaniemi.
    Lempi Josefiina Yläkoski Naimaton, Lempi kuoli 62-vuotiaana sepelvaltimotautiin., s. 28.11.1892 Kuru, Ristaniemi, k. 15.03.1955 Kuru, Olkitaipale.
    Lempi Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.
    Juho Edvartti Yläkoski , s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 139
    Kalle Augusti Yläkoski s. 03.01.1897 Kuru, Ristaniemi.
    Eeva Johanna Männistö o.s. Yläkoski , s. 24.12.1898 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 140
    Arvo Eerikki Yläkoski s. 20.12.1900 Kuru, Ristaniemi.
    Paavo Jaakoppi Yläkoski s. 07.02.1903 Kuru, Ristaniemi.
    Martti Yläkoski , s. 15.12.1904 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 141
    Matias Yläkoski s. 28.12.1906 Kuru, Ristaniemi, k. 05.06.1907 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 139
    VIII Juho Edvartti Yläkoski, (Taulusta 138, isä Matti Yläkoski ent. Mäkinen) s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi.
    Ristaniemen kylässä sijaitsevan Yläkosken talon pihapiiriä 1920-luvun puolivälissä. Pihamaalla poseeraavat Juho ja Hilda Yläkoski ja heidän pieni Arvo-poikansa.

    Puoliso: 26.10.1922 Kuru Hilda Antintytär Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi Hilda kuoli 67-vuotiaana verenpainetautiin ja sydämen toiminnan vajallisuuteen., s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.
    Juho ja Hilda Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 140
    VIII Eeva Johanna Männistö o.s. Yläkoski, (Taulusta 138, isä Matti Yläkoski ent. Mäkinen) s. 24.12.1898 Kuru, Ristaniemi.
    Männistön tila ilmakuvana.

    Puoliso: Eero Wilhelm Männistö e. Alakoski. (Taulu 1153) Kurun Ristaniemen Yläkosken torpan Männistön mäkitupalainen. Männistön mäkituvasta ei ole Kurun rippikirjoissa vielä 1910-luvulla mitään merkintää., s. 15.05.1896 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

    Alakosken torppa ei ollut jokivarressa sijaitsevan Alakoski- nimisen tilan,
    eikä Tienarin tilan mailla. Torppa sijaitsi Sikkiläntien ja Lamminperäntien
    haarassa. Torppa oli Lamminperän mailla.

    Vuonna 1921 on suoritettu toimitus nr:o 10830, jossa on osa Lamminperän talon
    maista käyty läpi. Samalla on karttaan piirretty myös torpan pihapiiri ja
    nimetty paikka nimikkeellä "Alakosken torppa".

    Myös eräissä kartoissa, kuten Kurun pitäjäkartassa 1928 ja Suomen
    taloudellisessa kartassa 1931 torppa on merkittynä, uudemmissa kartoissa tosin
    ilman "torppa"- mainintaa. Vieläpä vuoden 1964 peruskartassa näkyy rippeitä
    viimeisistä Alakosken rakennuksista. Tämä on myös paikallisesta lähteestä
    varmennettu.

    Mikäli tarvitset joskus Männistöä ja Yläkoskea koskevia tietoja, on niitä
    minulla nyt olemassa, kuten lohkomispöytäkirjoja ym.

    Terveisin:

    Joni V. K. Packalen
    .
    Vanhemmat: Johannes Antinpoika Alakoski, s. 02.07.1847 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Aleksiina Juhontytär Alakoski o.s. Myllymäki, s. 28.11.1868 Kuru, Juhtimäki, Nisula.
    Laitan mukaan myös kuvan Männistön tilan alkuperäisistä rakennuksista. Kuva on otettu "Lamminlammin lahdelta 1934-35". Käytännössä kuvauspaikkana on ollut Lamminperän talon pelto järven takana. Joni V. K. Packalen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 141
    VIII Martti Yläkoski, (Taulusta 138, isä Matti Yläkoski ent. Mäkinen) Tilallinen, Martti kuoli 62-vuotiaana sepelvaltimotautiin., s. 15.12.1904 Kuru, Ristaniemi, k. 09.04.1967 Kuru, Ristaniemi.
    Ristaniemen kylässä Yläkosken tilaa asunut Juho Yläkoski esittelemässä talon hevosta 1940-luvun lopulla. Taustalla näkyy pyöräänsä nojaava Martti Yläkoski.

    Puoliso: 23.06.1944 Kuru Helvi Kyllikki Yläkoski o.s. Vastamäki s. 16.10.1917 Kuru, Poikelus, k. 04.06.1984 Kuru, Olkitaipale, Kotimäki.
    Vanhemmat: Matti Antinpoika Vastamäki, s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 7-11-1938 Kuru, Poikelus ja Iita Maria Kallentytär Vastamäki o.s. Pallineva, s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.04.1953.
    Helvi ja martti Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 142
    VI Aapeli Heikinpoika Kivistö e. Vehkakoski, (Taulusta 130, äiti Maija Vehkakoski) Aapeli muutti Kurun Hainarin Vehkakoskelta 31.12.1849 Ruoveden Murolekosken Kivistön torppariksi, jäätyään leskeksi muutti Ruoveden Murolekosken Kivistöstä 25.1.1897 tytärpuolensa luokse Kurun Olkitaipaleen Tienarille., s. 09.12.1820 Kuru, Hainari, k. 28.01.1900 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 13.04.1850 Ruovesi Johanna Aleksanterintytär Kivistö o.s. Prättälä. (Taulu 1139). (Taulu 1140) Ennen naimisiinmenoaan piikana Muroleen kylän Rikalassa, muutti Murolekoskelle 25.4.1847, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
    Vanhemmat: Aleksanteri Juusenpoika Prättälä e. Rikala II, s. 24.01.1795 Ruovesi, Murole, k. 28.11.1864 Ruovesi, Murole, Rikala ja Maria Manuntytär Prättälä o.s. Sipilä, s. 21.04.1795 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.05.1868 Ruovesi, Murole, Rikala.
    Kurun kirkko valmistui vuonna 1781. Kirkon suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi eräjärveläinen Matti Åkerblom. Kirkko on muodoltaan länsipäätytornillinen pitkäkirkko, jonka runkohuoneen sivuilla on kaksi matalampaa kylkiäistä. Kylkiäisten alkuperäinen funktio oli toimia sakaristona ja eteisenä, mutta vuoden 1846 remontissa sakaristo siirrettiin alttarin taakse kirkon itäpäätyyn rakennettuun uuteen ulkonemaan. Remontin piirustukset laadittiin intendentin konttorissa. Kirkon kellotapuli on kolmiosainen ja siinä on runsasmuotoinen barokkipääte ja ylimpänä sipulikupoli. Sekä runkohuone että kylkiäiset ovat satulakattoiset. Sisäkatteena on laudoista kasattu tynnyriholvi ja rakenteita tukevat kahteen suuntaan kulkevat parrut. Kirkon sanotaan olevan arkkitehtonisesti 1700-luvun lounaissuomalaisen pitkäkirkkotyypin tyylipuhtaimpia edustajia. Kirkossa on istumapaikat 700 henkilölle. Kirkon 11-äänikertaiset urut on rakentanut B.A. Thule vuonna 1894. Alttaritaluna on J.Z.Blackstadiuksen vuonna 1852 maalaama Ristiinnaulittu. Kirkon kahdesta kellosta toinen on vuodelta 1782 mutta toisen valuvuosi ei ole tiedossa.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 143
    VI Matias Heikinpoika Rintamäki e. Vehkakoski, (Taulusta 130, äiti Maija Vehkakoski) Kurun Keihäslahden Kurun renki naimisiin mennessään, Kurun Keihäslahden Tammikankaan torppari 1857-1861. Kurun Karjulan Heikkilän Rintamäen torpan vävy ja isäntä 1862-1869. Olkitaipaleen Parkkuun sahan renki 1870-1887, Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen., s. 20.02.1825 Kuru, Hainari, k. 09.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 10.07.1853 Kuru Vilhelmiina Yrjöntytär Rintamäki. (Taulu 786). (Taulu 1228) s. 06.05.1830 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 29.09.1888 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Yrjö Juhonpoika Rintamäki, s. 04.09.1793 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 27.01.1851 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Anna Eliaantytär Rintamäki o.s. Säynäväniemi, s. 31.01.1795 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.02.1868 Kuru, Karjula, Heikkilä.

    Lapset:
    Maria Lahtinen o.s. Rintamäki , s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä. Tauluun 144
    Emma Vilhelmiina Rintamäki s. 14.02.1858 Kuru, Keihäslahti, Tammikangas.
    Ida Eufrosyne Rintamäki s. 03.03.1860 Kuru, Keihäslahti, Tammikangas.
    Matilda Rintamäki s. 02.07.1863 Kuru, Karjula, Heikkilä.
    Oskar Fredrik Rintamäki s. 25.04.1867 Kuru, Karjula, Heikkilä.
    Edvin Ahonen e. Rintamäki Ylä-Toikon renki, Olkitaipaleen Taipaleen renki. Edvin kuoli 26-vuotiaana vesitautiin., s. 07.10.1872 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. 08.06.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 144
    VII Maria Matintytär Lahtinen o.s. Rintamäki, (Taulusta 143, isä Matias Rintamäki) s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä.

    Puoliso: 13.09.1879 Kuru Eelis Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä. (Taulu 411) Eelis oli renkinä Lahdenperässä, Vanhakylässä, Riihikoskella, itsellinen Lahdenperässä 1892-, s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Iita Maria Mäkinen o.s. Lahtinen , s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä. Tauluun 145
    Kalle Ahonen e. Lahtinen , s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 146
    Eelis Lahtinen Eelis kuoli 3-vuotiaana heikkouteen., s. 30.03.1884 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 14.05.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Eeti Lahtinen Olkitaipaleen Lahdenperän Mäkelän isäntä. Mäkelä sijaitsee Parkkuun työväentaloa vastapäätä tien toisella puolella., s. 21.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Hilda Lahtinen s. 22.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Arvid Lahtinen s. 09.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Helmi Vilhelmiina Lahtinen s. 03.07.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 02.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 145
    VIII Iita Maria Eeliksentytär Mäkinen o.s. Lahtinen, (Taulusta 144, isä Eelis Lahtinen) s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.

    Puoliso: 18.10.1903 Kuru Joakim Edvard Alpiinuksenpoika Mäkinen Lahdenperän itsellinen, s. 26.01.1881 Kuru, Petäjälammi, Yläpaappanen.
    Vanhemmat: Alpiinus Juhonpoika, s. 13.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena (Leena) Kallentytär Palmgren, s. 21.08.1846 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 25.09.1898 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki.

    Lapset:
    Eero Edvard Mäkinen s. 26.09.1904 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
    Yrjö Matias Mäkinen s. 18.04.1907 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 146
    VIII Kalle Eeliksenpoika Ahonen e. Lahtinen, (Taulusta 144, isä Eelis Lahtinen) s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Raunion kiinteistö, missä Kalle Ahonen asui perheineen, on kartassa kohdassa, missä näkyy käsi ja toinen palsta tien toisella puolella, missä on sinisellä merkki 0. Tässä palstassa sijaitsi Kalle Ahosen paja.

    Puoliso: 13.11.1904 Kuru Aliina Iisakintytär Ahonen o.s. Buska s. 12.08.1882 Parkano, Nerkoo, Pekkala, k. 06.04.1959 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Iisakki Efraim Juhonpoika, s. 25.11.1848 Parkano, Kihniö, Paloniemi ja Matilda Kustaantytär Maja, s. 09.02.1854 Parkano, Kihniö, Soisenniemi.

    Lapset:
    Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen , s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 147
    Kalle Matias Ahonen s. 10.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 16.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Kalle Matias Ahonen , s. 13.12.1908 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 148
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 147
    IX Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen, (Taulusta 146, isä Kalle Ahonen) s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 27.11.1987 Kuru, Olkitaipale.
    Helmi ja Lauri Haapasen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Lauri Herman Haapanen. (Taulu 430) Seppänä mm. Olkitaipaleen Tienarilla, Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa. Lauri kuoli 65-vuotiaana keuhkosyöpään., s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi, k. 20.06.1967 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Manu Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola, s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
    Vuosisadan alussa perustetun Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa toimineita seppiä pajassaan 1930-luvun alussa. Seppien tehtävänä oli kunnostaa kivimiesten porat. Kurulainen graniitti tunnetaan paperiteollisuudessa maamme rajojen ulkopuolellakin.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 148
    IX Kalle Matias Ahonen, (Taulusta 146, isä Kalle Ahonen) Kalle oli seppä ja ajoi traktorillaan vuokra-ajoa., s. 13.12.1908 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 12.01.1977 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
    21.3.1923 Parkkuun kansakoulun oppilaitten hiihtokilpailut: Kuvassa vasemmalla ylhäällä Jalmari Mantere, n:ro 1 Jaakko Salminen, n:ro 2 Pauli Salminen, Ojasen Martin s.1.12.1909 takana Unto Nieminen s. 18.07.1914 ja kaatui 08.07.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä 08.07.1944 Pälväjärvellä (poikamies), keskellä n.ro 7 Yrjö Ojanen (näkyy hieman suksen takaa), vasemmalla opettajan vieressä n:ro 8 Kalle Thurman, Yrjö Ojasen yläpuolella n:ro 4 Kalle Ahonen s.13.12.1908.

    Puoliso: Anni Maria Ahonen o.s. Mäntytörmä Keihäslahden Sillanpään Mäntytörmän torpan tytär, s. 29.03.1912 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, k. 17.09.1996 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
    Anni ja Kalle Ahonen sota-ajan kihlakuvassaan. (Kuva kirjasta: Urho Riihikoski-Parkkuu muistoissani. Kuva: Aulis Ahosen arkisto.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 149
    VI Aukusti Vilhelmi Heikinpoika Karhunkoski e. Vehkakoski, (Taulusta 130, äiti Maija Vehkakoski) s. 23.11.1829 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Eeva Kaisa (Eevakaisa) Antintytär Karhunkoski o.s. Kuorejärvi. (Taulu 911). (Taulu 133) s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 22.05.1904 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Kuorejärvi e. Ferm, s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Leena Joosepintytär Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

    Lapset:
    Maria Karhunkoski s. 20.05.1855 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
    Aukusti Karhunkoski , s. 05.09.1861 Kuru, Hainari. Tauluun 150
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 150
    VII Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski, (Taulusta 149, isä Aukusti Karhunkoski) s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru.

    1. puoliso: Hilma Eeliksentytär Karhunkoski o.s. Vehkakoski. (Taulu 132). (Taulu 133) s. 20.07.1868 Kuru, Hainari, k. 02.07.1901 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Eelis Antinpoika Vehkakoski, s. 02.10.1845 Kuru, Hainari ja Maria Topiaksentytär Vehkakoski o.s. Korventausta, s. 26.03.1843 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Miina Karhunkoski s. 16.09.1889 Kuru, Hainari.
    Lempi Johanna Karhunkoski s. 29.08.1892 Kuru, Hainari.
    Olka Maria Karhunkoski s. 28.06.1895 Kuru, Hainari.
    Iita Gunilla Karhunkoski s. 23.01.1900 Kuru, Hainari.
    2. puoliso: 19.03.1902 Kuru Iita Miina Matintytär Karhunkoski o.s. Hietala. (Taulu 57) s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Hietala e. Niinimäki, s. 04.12.1834 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.07.1904 Kuru, Karjula, Pyydysmäki ja Matilda Juhontytär Hietala o.s. Pohjasmäki, s. 14.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.
    Lapset:
    Laura Karhunkoski s. 18.11.1902 Kuru, Hainari.
    Eeva Matilta Karhunkoski s. 05.01.1904 Kuru, Hainari.
    Onni August Karhunkoski s. 15.08.1905 Kuru, Hainari.
    Hulda Mariana Karhunkoski s. 26.12.1906 Kuru, Hainari.
    Matti Einari Karhunkoski s. 26.09.1908 Kuru, Hainari.
    Martta Kyllikki Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski , s. 23.04.1915 Kuru. Tauluun 151
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 151
    VIII Martta Kyllikki Aukustinpoika Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski, (Taulusta 150, isä Aukusti Karhunkoski) s. 23.04.1915 Kuru, k. 09.04.2004 Kuru, Olkitaipale.
    Lauri ja Martta Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

    1. puoliso: 30.01.1944 Kuru Lauri Johannes Tanhuamäki. (Taulu 56). (Taulu 57). (Taulu 185) Tanhuamäen isäntä, s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski, k. 15.09.1982 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Tanhuamäki, s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale ja Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala, s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
    Olkitaipaleen Tanhuamäki 1960-luvulla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 152
    V Mikael Matiaksenpoika Eromäki e. Taipale, (Taulusta 47, isä Matias Taipale) Taipaleen poika, Taipaleen Eromäen mäkitupalainen. Mikael oli sairaalloinen., s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 30.06.1823 Kuru Heta Matintytär Eromäki o.s. Myllymäki heta kuoli 63-vuotiaana ''hivutustautiin'' eli yleensä keuhkotauti., s. 12.07.1801 Viljakkala, Karhe, k. 20.01.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Myllymäki e. Kauppi, s. 04.04.1768 Hämeenkyrö, Vijakkala, Karhe, k. 07.05.1845 Viljakkala, Karhe, Kauppi ja Helena Heikintytär Myllymäki o.s. Yli-Huuhkaja, s. 03.03.1767 Harju, Ylöjärvi, Kyöstilä, k. 12.11.1846 Viljakkala, Karhe, Kauppi.

    Lapset:
    Eeva Loviisa Eromäki s. 11.03.1822 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Helena Vilhelmiina Eromäki s. 26.06.1825 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Albertiina Pajunen o.s. Eromäki , s. 15.12.1827 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 153
    Maija Stina Järvenpää o.s. Eromäki , s. 24.02.1830 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 154
    Juuse Yläkoski e. Eromäki , s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 157
    Johanna Kustava Eromäki s. 20.04.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 11.10.1838 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Eveliina Eromäki s. 04.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Johanna Eromäki s. 12.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 153
    VI Albertiina Mikaelintytär Pajunen o.s. Eromäki, (Taulusta 152, isä Mikael Eromäki) Albertiina kuoli 32-vuotiaana keuhkotautiin., s. 15.12.1827 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 30.09.1859 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

    Puoliso: 18.11.1849 Kuru Jooseppi Matinpoika Raita-aho e. Pajunen. (Taulu 1925). (Taulu 1927) Jooseppi oli Olkitaipaleen pappilan Myllärin renki naimisiin mennessään, Kurun renki, Pajusen isäntärenki, sitten Pajusen torppari. Kruununtorppa Raita-ahon isäntä., s. 12.10.1820 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 11.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Matti Heikinpoika Pajunen e. Keso, s. 10.07.1785 Messukylä, Hirviniemi, k. 20.05.1867 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Marketta Yrjöntytär Pajunen o.s. Koivisto, s. 29.07.1793 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 20.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 154
    VI Maija Stina Mikaelintytär Järvenpää o.s. Eromäki, (Taulusta 152, isä Mikael Eromäki) Maija oli Karjulan Vähä-Karjun piika naimisiin mennessään., s. 24.02.1830 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 01.12.1850 Kuru Juho Fredrik Matinpoika Järvenpää e. Sammalisto. (Taulu 1544) Karjulan Vähä-Karjun Järvenpään torppari., s. 22.12.1825 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Vanhemmat: Matti Simonpoika Sammalisto, s. 04.07.1797 Teisko (Kuru), Karjula, Vähä-Karjula, k. 22.03.1868 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Yrjöntytär Sammalisto o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 06.12.1789 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.10.1874 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Selma Välimäki o.s. Järvenpää , s. 14.02.1851 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto. Tauluun 155
    Kalle Reinhold Järvenpää s. 07.05.1854 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Matias Järvenpää s. 07.05.1854 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Kalle ''Kassu'' Järvenpää s. 19.04.1861 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 155
    VII Selma Juhontytär Välimäki o.s. Järvenpää, (Taulusta 154, isä Juho Järvenpää) s. 14.02.1851 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto, k. 13.09.1923 Kuru, Karjula.

    Puoliso: 20.10.1872 Pirkkala Hermanni Ferninand Vilhelminpoika Välimäki Mäkitupalainen. Kurun Keihäslahden Kurun Sillanpään Lamminsivun torpan löysä. Löysä = -kuuluivat väestöön, jotka maksoivat henkirahan ja suorittivat pieniä palveluksia kaupungeille ja porvareille. He olivat epäonnistuneita elämässään. He saattoivat olla sairaita tai sotamiesten tai laivamiesten vaimoja, kruunun laivamiehiä sotalaivoja varten. He voivat olla myös käsityölaisiä, kirkon- ja talonvahteja, varsinkin kaupunkeihin tulleita naisia. Jotku saivat kausityötä niiden apulaisena, jotka hoitivat kaupuinkilaisten peltoja ja karjaa. Kurun Karjulan Vähä-Karjun itsellinen., s. 13.10.1846 Vesilahti, Ania, Heikkilä, k. 14.06.1908 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Vanhemmat: Vilhelm Matinpoika, s. 04.09.1804 ja Anna Stina Antintytär, s. 16.06.1803.

    Lapset:
    Vivika Pauliina Niemelä o.s. Välimäki , s. 18.06.1873 Pirkkala, Naistenmatka, Kyösti. Tauluun 156
    Emma Välimäki s. 17.03.1875 Vesilahti, Palho, Pynnä.
    Juho Arvid Välimäki s. 26.12.1876 Vesilahti, Palho, Pynnä.
    Otto Ferninand Välimäki s. 10.04.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
    Hulda Helena Lepomäki o.s. Välimäki s. 26.07.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
    Hilja Matilda Välimäki s. 18.03.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Sillanpää, Lamminsivu.
    Juho Edward Välimäki s. 02.07.1888 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Werner Arvid Välimäki s. 16.12.1890 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Lempi Katri Välimäki s. 04.08.1893 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 156
    VIII Vivika Pauliina Hermannintytär Niemelä o.s. Välimäki, (Taulusta 155, äiti Selma Välimäki) s. 18.06.1873 Pirkkala, Naistenmatka, Kyösti, k. 22.06.1927 Kuru, Niemikylä.

    Puoliso: 27.11.1904 Kuru Herman Aaroninpoika Niemelä. (Taulu 485) s. 19.06.1858 Kuru, Pohjankapee, Peltomäki, k. 10.09.1926 Kuru, Niemikylä.
    Vanhemmat: Aaron Herman Josefinpoika Niemelä e. Särkijärvi, s. 04.09.1830 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 23.12.1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee ja Maria Juhontytär Niemelä o.s. Vänninmaja, s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 27.10.1890 Kuru, Kapee, Ylä-Kapee.
    Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen Niemelän torppa kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun Niemikylään ja sijaitsee Näsijärven Vankaveden rannalla Onniansaarta ja Kapeeta vastapäätä.

    Lapset:
    Lyyli Vilhelmiina Puttonen o.s. Niemelä Lyyli eli 100-vuotiaaksi., s. 27.04.1906 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee, k. 13.03.2007 Helsinki.
    Martti Niemelä s. 15.05.1909 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    Reino Niemelä s. 1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    Onni Valdemar Niemelä s. 20.02.1914 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 157
    VI Juuse Mikonpoika Yläkoski e. Eromäki, (Taulusta 152, isä Mikael Eromäki) Juuse muutti vuonna 1869 Olkitaipaleen Eromäestä Ristaniemen Yläkosken torppariksi. Juuse kuoli 68-vuotiaana halvaukseen., s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1901 Kuru, Ristaniemi.
    Kurun Ristaniemen Yläkoski nykyisine rajoineen.

    1. puoliso: 16.07.1859 Kuru, Mylläri (pappila) Selma Maria Matintytär Yläkoski o.s. Haapanen. (Taulu 175). (Taulu 178). (Taulu 138) Selma kuoli 48-vuotiaana katarriin (tulehdukseen)., s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1889 Kuru, Ristaniemi.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Haapanen, s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju, s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Vilhelmiina (Miina) Yläkoski o.s. Eromäki Miina kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.11.1860 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 24.07.1884 Kuru, Ristaniemi.
    Jooseppi Manu Yläkoski e. Eromäki Jooseppi kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 22.12.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 02.06.1886 Kuru, Ristaniemi.
    Alexandra (Sandra) Yläkoski o.s. Eromäki , s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 138
    Kalle Koskinen e. Yläkoski Kauppapalvelija Kalle Koskinen muutti Kurusta 12.4.1901 Kangasalle., s. 26.08.1868 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Mariana (Manta) Uljas o.s. Yläkoski , s. 26.12.1870 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 158
    Olga Maria Yläkoski s. 22.09.1874 Kuru, Ristaniemi, k. 26.07.1891 Kuru, Ristaniemi.
    Johanna Yläkoski Kansakoulunopettajatar Johanna Yläkoski muutti Kurusta 9.8.1904 Orimattilaan., s. 10.03.1877 Kuru, Ristaniemi.
    Helena Yläkoski Helena kuoli 2-vuotiaana isorokkoon., s. 20.07.1879 Kuru, Ristaniemi, k. 25.07.1881 Kuru, Ristaniemi.
    Vauva Yläkoski Vauva syntyi kuolleena., s. 1882 Kuru, Ristaniemi, k. 1882 Kuru, Ristaniemi.
    Viktor Yläkoski s. 06.08.1883 Kuru, Ristaniemi, k. 08.12.1883 Kuru, Ristaniemi.
    Juha Yläkoski s. 13.10.1884 Kuru, Ristaniemi, k. 14.10.1884 Kuru, Ristaniemi.
    2. puoliso: 28.12.1890 Kuru Eeva Maria Heikintytär Yläkoski o.s. Salmi Uudisasukkaan tytär, Ristaniemen Yläkosken torpan emäntä., s. 09.07.1844 Ikaalinen, Juhtimäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 158
    VII Mariana (Manta) Juusentytär Uljas o.s. Yläkoski, (Taulusta 157, isä Juuse Yläkoski) s. 26.12.1870 Kuru, Ristaniemi.

    Puoliso: 27.12.1899 Kuru Matti Manunpoika Uljas. (Taulu 1078) Aurejärven Uljaan kruununtorpan isäntä., s. 24.11.1872 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Manu Matinpoika Uljas, s. 29.10.1839 Parkano, Kihniö, k. 10.11.1899 Kuru, Aurejärvi ja Selma Teemuntytär Uljas o.s. Vuotari, s. 21.12.1846 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Verne Matias Uljas s. 13.09.1901 Kuru, Aurejärvi.
    Lyyti Maria Uljas s. 24.05.1903 Kuru, Aurejärvi.
    Martta Uljas s. 01.03.1907 Kuru, Aurejärvi.
    Elo Johannes Uljas s. 04.02.1909 Kuru, Aurejärvi, k. 12.02.1909 Kuru, Aurejärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 159
    IV Juliaana Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Taipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) Juliaana kuollut 52-vuotiaana punatautiin., s. 08.06.1759 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

    Puoliso: 02.06.1782 Kuru Henrik Matinpoika Lahdenperä e. Flintberg Lahdenperän isäntä 1780-1805, kuoli punatautiin 51-vuotiaana., s. 06.01.1760 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 04.08.1811 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matti Martinpoika Flintsten ; Flintberg e. Flinta, s. 1725 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.01.1808 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, Lahdenperä ja Valpuri Heikintytär Flintberg, s. 1725 Kuru, k. 14.04.1786 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.

    Lapset:
    Saara Raivio o.s. Lahdenperä , s. 03.07.1789 Kuru, Riihikoski (Riihtenperä). Tauluun 160
    Henrik Lahdenperä s. 18.04.1791 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, k. 22.01.1792 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    Helena Lahdenperä s. 30.06.1792 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    Maria Lahdenperä s. 05.03.1794 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    Henrik Lahdenperä s. 10.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, k. 18.09.1796 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    Ulla Lahdenperä s. 08.05.1798 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    Hanna Lahdenperä s. 07.02.1800 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, k. 30.11.1800 Kuru, Olkitaipale.
    Valpuri Lahdenperä s. 19.03.1802 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, k. 08.05.1803 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 160
    V Saara Henrikintytär Raivio o.s. Lahdenperä, (Taulusta 159, äiti Juliaana Lahdenperä) Saara kuoli 70-vuotiaana punatautiin., s. 03.07.1789 Kuru, Riihikoski (Riihtenperä), k. 11.08.1859 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

    1. puoliso: 24.06.1813 Kuru Yrjö Matinpoika Raivio e. Ikonen. (Taulu 1124). (Taulu 1132) Yrjö kuoli 41-vuotiaana paiseeseen tai haavaumaan., s. 25.03.1785 Kuru, Petäjälammi, k. 04.05.1826 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Vanhemmat: Matti Martinpoika Ikonen, s. 28.01.1753 Kuru, Petäjälammi, k. 20.01.1820 Kuru, Petäjälammi ja Maria Yrjöntytär Ikonen o.s. Lörpys, s. 18.01.1751 Kuru, Petäjälammi, k. 04.05.1810 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Anna Raivio s. 01.01.1814 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Markus Raivio s. 23.04.1815 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Antti Raivio s. 10.10.1816 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 13.07.1817 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Jooseppi Raivio s. 06.06.1818 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Ulla Raivio s. 25.08.1820 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Jeremias Raivio s. 19.04.1825 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    2. puoliso: 25.06.1827 Kuru Esaias Heikinpoika Raivio e. Hirvilahti. (Taulu 1177). (Taulu 1180) Raivion torpan isäntä. Esaias hukkui 50-vuotiaana., s. 01.10.1792 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 30.12.1842 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Vanhemmat: Heikki Yrjönpoika Hirvilahti e. Lörpys, s. 09.08.1762 Kuru, Petäjälammi, k. 15.07.1810 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Valpuri Heikintytär Hirvilahti, s. 27.02.1758 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 11.01.1833 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Lapset:
    Maria Raivio s. 25.04.1829 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Eeva Raivio Eeva kuoli 3-vuotiaana punatautiin., s. 23.07.1831 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 26.10.1834 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 161
    IV Antti Yrjönpoika Tanhuanpää e. Taipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) Taipaleen poika, Tanhuanpään torppari, s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale, k. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 26.12.1796 Kuru Valpuri Matintytär Tanhuanpää o.s. Lörpys s. 10.02.1768 Kuru, Petäjälammi, k. 12.04.1841 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta.
    Vanhemmat: Matti Henrikinpoika, s. 1727 Kuru, k. 28.09.1777 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Katariina Henrikintytär Lannetta, s. 11.11.1727 Kuru, Aurejärvi, k. 22.01.1803 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

    Lapset:
    Matti Kangasmäki e. Tanhuanpää , s. 03.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää. Tauluun 162
    Ulla Tanhuanpää s. 24.08.1799 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Valpuri Tanhuanpää s. 14.03.1801 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Jooseppi Tanhuanpää s. 14.02.1804 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Mooses Tanhuanpää s. 12.09.1807 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 162
    V Matti Antinpoika Kangasmäki e. Tanhuanpää, (Taulusta 161, isä Antti Tanhuanpää) Nuorimies, Olkitaipaleen Taipaleen Tanhuanpään torpan poika, renkinä Olkitaipaleen Taipaleessa ja Teiskossa, muuttanut Teiskosta pois vuonna 1817, muutti kotiinsa takaisin ja meni naimisiin Anna Tienarin kanssa ja sai siellä tytön, muutti Olkitaipaleen Lahdenperän Kangasmäen torppaan., s. 03.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 24.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

    1. puoliso: 24.09.1820 Kuru Anna Joosepintytär Kangasmäki o.s. Tienari. (Taulu 360). (Taulu 458) Tienarin tytär, Lahdenperän Kangasmäen torpan emäntä, Anna kuoli 46-vuotiaana ''hivutustautiin'', yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Vanhemmat: Jooseppi Henrikinpoika Tienari, s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Eeva Lammi o.s. Kangasmäki , s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää. Tauluun 163
    Jooseppi Kangasmäki , s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 166
    Matti Valkeejärvi e. Kangasmäki , s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 169
    Kalle Kustaa Kangasmäki s. 07.03.1829 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Anna Kangasmäki s. 27.04.1832 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Manu Talvisilta e. Kangasmäki , s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 171
    2. puoliso: 10.01.1848 Kuru Anna Ristontytär Kangasmäki o.s. Korpela. (Taulu 1539). (Taulu 1541). (Taulu 1901) Lahdenperän Kangasmäen torpparin vaimo, s. 03.12.1820 Kuru, Hainari, Korventaka, k. 26.01.1871 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Vanhemmat: Risto Juhonpoika Korventausta e. Ala-Toikko, s. 16.01.1775 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.03.1848 Kuru, Hainari ja Valpuri Yrjöntytär Korventausta o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 28.03.1784 Teisko (Kuru), Karjula, k. 11.10.1857 Kuru, Hainari.
    Lapset:
    Topias Kangasmäki s. 11.09.1851 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Iivari Kangasmäki s. 06.01.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Fredrika Thurman o.s. Viitanen , s. 13.09.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 173
    Aapeli Kangasmäki s. 10.09.1860 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 04.08.1868 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 163
    VI Eeva Matintytär Lammi o.s. Kangasmäki, (Taulusta 162, isä Matti Kangasmäki) Eeva oli piikana Karjulan kylän Nygårdilla mennessään naimisiin., s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 28.05.1907 Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: 01.03.1846 Kuru Jooseppi Josefinpoika Lammi e. Särkijärvi. (Taulu 1284). (Taulu 1543) Jooseppi oli renkinä Kurun Karjulan Nilsforsin rautaruukissa naimisiin mennessään. Keihäslahden Lammin talon Onton torpan isäntä, Keihäslahden Lammin talon isäntä. Lammi oli kruunun puustelli., s. 18.03.1824 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 06.12.1909 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat: Josef Yrjönpoika Särkijärvi e. Isokarju II (Ylinen), s. 07.07.1786 Kuru, Karjula, k. 13.01.1831 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Juhontytär Särkijärvi, s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Vilhelmiina Lammi s. 02.11.1846 Kuru, Karjula, Nilsfors (rautaruukki).
    Henriikka Torttijärvi o.s. Lammi , s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä. Tauluun 164
    Matti Lammi Matti oli ontuva., s. 27.08.1851 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
    Jooseppi Lammi Jooseppi kuoli samana päivänä kuin syntyi., s. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
    Manu Lammi s. 08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
    Jooseppi Lammi s. 19.03.1861 Kuru, Keihäslahti.
    Amanda Lammi s. 17.04.1863 Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 164
    VII Henriikka Juusentytär Torttijärvi o.s. Lammi, (Taulusta 163, isä Jooseppi Lammi) s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.

    Puoliso: 14.07.1877 Kuru, Mylläri (Pappila) Aleksanteri Juhonpoika Torttijärvi e. Perivehmas s. 10.09.1848 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Manda Maria Korteniemi o.s. Torttijärvi , s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 165
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 165
    VIII Manda Maria Santerintytär Korteniemi o.s. Torttijärvi, (Taulusta 164, äiti Henriikka Torttijärvi) s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 21.08.1903 Kuru Johannes (Juho) Matinpoika Korteniemi. (Taulu 1632) s. 14.06.1873 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Vanhemmat: Matti Mooseksenpoika Korteniemi e. Kastari, s. 06.02.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Vilhelmiina Juhontytär Korteniemi o.s. Jokijärvi, s. 05.03.1842 Kuru, Sontu, Lammi.

    Lapset:
    Hilma Matilta Korteniemi s. 12.03.1905 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 15.04.1905 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Helmi Vilhelmiina Korteniemi s. 17.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Martti Henrik Korteniemi Tilallinen, sotainvalidi (oikea reisi amputoitu puolesta välistä), räjäytti itsensä., s. 20.04.1910 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 28.04.1959 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 166
    VI Jooseppi Matinpoika Kangasmäki, (Taulusta 162, isä Matti Kangasmäki) Myllärin, Lahdenperän, Lörpyksen, Parkkuun sahan renki ja Kastarin muonarenki. Jooseppi murskaantui kuoliaaksi 39-vuotiaana., s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki, k. 03.05.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Muonamies eli moonamies eli muonarenki oli vähimmillä mahdollisilla omilla varusteilla elävä laillinen henkilö. Muonamies oli talon töissä, asusti jossakin talon pirtinnurkassa ja sai palkkansa elintarvikkeina. Muonamies oli ikään kuin taloon kuuluvaa kalustoa ja oli sidoksissa taloon. Joskus muonamiehille osoitettiin talon pihapiiristä tai ehkä kauempaakin pirtti tai pirtinpaikka. Muona- eli jyvärengin asema oli melko taattu. Etenkin Laukon kartanon muonamiehet saivat arvostusta.

    Puoliso: 11.09.1853 Kuru, Mylläri Anna (äpärä) Ullantytär Leppämäki. (Taulu 983) Myllärin piika, Anna eli vielä 1910-luvulla Poikeluksen kylän irtolaisena.., s. 10.02.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
    Äiti: Ulla Eliaantytär Leppämäki, s. 13.06.1809 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Matti s. 27.09.1853 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Vilhelmiina s. 29.01.1855 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Emma s. 08.02.1857 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Amanda s. 27.03.1859 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
    Matilda (Manta) Manta siirtyi kasvattilapseksi ensin Poikeluksen Lamminperän Alakosken torppaan 7-vuotiaana ja 16-vuotiaana piiaksi Lamminperän tilalle., s. 25.03.1861 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
    Selma Frisk , s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 167
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 167
    VII Selma Joosepintytär Frisk, (Taulusta 166, isä Jooseppi Kangasmäki) Selma muutti 2.10.1878 Kurusta Parkanoon ja Parkanon Haukkamaan Haukkalasta takaisin Kuruun 3.10.1883 Aurejärven Aineslahden Leppälän torppaan emännäksi., s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Puoliso: 10.11.1883 Kuru Pauli Juhonpoika Frisk. (Taulu 1165) Aineslahden Seppälän torppari., s. 05.03.1864 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kiviniemi.
    Vanhemmat: Juho Yrjönpoika Frisk, s. 07.07.1825 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 09.09.1894 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä ja Maria Vilhelmiina Matintytär Frisk o.s. Salmenniemi, s. 18.12.1826 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kuirinlahti.

    Lapset:
    Tekla Frisk s. 24.09.1884 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Matias Frisk s. 17.09.1886 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 02.11.1887 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Juho Pekka Virta e. Frisk , s. 04.08.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä. Tauluun 168
    Lydia Vilhelmiina Frisk s. 14.01.1891 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Kaarle Eerik Frisk s. 17.05.1895 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Helmi Ilona Frisk s. 11.01.1897 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Arvo Agapius Frisk s. 18.08.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 06.11.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Urpo Paavali Frisk s. 16.05.1901 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Esa Jaakko Frisk s. 05.07.1906 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 168
    VIII Juho Pekka Paulinpoika Virta e. Frisk, (Taulusta 167, isä Pauli Frisk) s. 04.08.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.

    Puoliso: 28.12.1908 Kuru Josefiina Amanta Kustaantytär Frisk o.s. Frang. (Taulu 1088) s. 20.08.1891 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.
    Vanhemmat: Kustaa Aatu (äpärä) Agathanpoika Frang, s. 22.12.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, Hörtsänä ja Ida Miina (äpärä) Karoliinantytär Frang, s. 24.05.1870 Kuru, Karjula, Koski.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 169
    VI Matti Matinpoika Valkeejärvi e. Kangasmäki, (Taulusta 162, isä Matti Kangasmäki) Matti oli Kurun Riihikosken renki naimisiin mennessään, sitten Lörpyksen renki ja muutti perheineen Kurusta 2.11.1857 Teiskon Tuhrian Iso-Frantsin taloon rengiksi. Matti sai Iso-Frantsin talosta Valkeejärven torpan asuttavakseen., s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

    Puoliso: 19.12.1853 Kuru Reetta Leena Mikontytär Valkeejärvi Reetta oli Kurun Ristaniemen piika naimisiin mennessään., s. 27.10.1829 Kuru, Riihikoski, k. 09.03.1868 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Vanhemmat: Mikko Yrjönpoika, s. 11.07.1799, k. 08.06.1864 Kuru, Ristaniemi ja Maija Sakarintytär Kalliolahti, s. 23.05.1798 Kuru, Keihäsjärvi, k. 04.08.1854 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Johannes Valkeejärvi , s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 170
    Maria Valkeejärvi s. 05.08.1856 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Vilhelmiina Valkeejärvi s. 26.12.1858 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Amali Valkeejärvi s. 28.04.1861 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Kustaa Valkeejärvi s. 26.05.1864 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Aleksandra Valkeejärvi s. 25.04.1867 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 170
    VII Johannes Matinpoika Valkeejärvi, (Taulusta 169, isä Matti Valkeejärvi) Teiskon Tuhrian kylän Iso-Frantsin Valkeejärven torppari., s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

    Puoliso: 28.10.1882 Teisko Erika Kaarlentytär Valkeejärvi o.s. Sorola. (Taulu 1223) s. 03.07.1862 Teisko, Savo, Markkula.
    Vanhemmat: Kaarle Otto Mikonpoika Sorola, s. 27.06.1817 Orivesi, k. 15.01.1887 Teisko, Savo, Markkula ja Karoliina Markuksentytär Sorola o.s. Kahala, s. 16.08.1819 Teisko, Terälahti, Pöllölä, k. 25.02.1871 Teisko, Savo, Markkula.

    Lapset:
    Kaarle Kustaa Valkeejärvi s. 01.11.1883 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Johannes Valkeejärvi s. 03.09.1888 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi, k. 19.10.1888 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Tilda Mariana Valkeejärvi s. 14.08.1889 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 171
    VI Manu Matinpoika Talvisilta e. Kangasmäki, (Taulusta 162, isä Matti Kangasmäki) Manu oli Keihäsjärven Ylisen talon Latoniemen torpan renki naimisiin mennessään. Riuttaskorven kruunun Talvisillan torppari. Manu hukkui 59-vuotiaana., s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 20.08.1896 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 27.12.1858 Kuru Anna Reetta Esaiaantytär Talvisilta o.s. Latoniemi. (Taulu 1916). (Taulu 1918) Anna kuoli 69-vuotiaana keuhkotautiin., s. 07.02.1827 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 12.02.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Esaias Juhonpoika Latoniemi e. Ala-Toikko, s. 01.06.1784 Kuru, Vaakaniemi ja Saara Kallentytär Latoniemi o.s. Pajamäki, s. 07.01.1784 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Juho Talvisilta , s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 172
    Ananias Talvisilta s. 16.02.1863 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi.
    Aatu Talvisilta s. 12.06.1865 Kuru, Riuttaskorpi.
    Anna Josefina Talvisilta s. 12.05.1868 Kuru, Riuttaskorpi.
    Kalle Talvisilta s. 20.03.1871 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.11.1871 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 172
    VII Juho Manunpoika Talvisilta, (Taulusta 171, isä Manu Talvisilta) Juho kuoli 31-vuotiaana tulirokkoon., s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1892 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 20.11.1886 Kuru Selma Antintytär Lehdonmäki ent. Talvisilta o.s. Pusu Leski Selma Pusu muutti Kurusta 8.7.1895 Ikaalisten Juhtimäen Kestilän Lehdonmäkeen itselliseksi ja meni Juho Lehdonmäen vaimon kuoltua lesken kanssa naimisiin. Selma kuoli kuukauden päästä häistään 39-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 04.12.1858 Kuru, Aurejärvi, k. 22.12.1897 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
    Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pusu, s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi, k. 28.04.1907 Kuru, Aurejärvi ja Ester Karoliina Taavetintytär Pusu o.s. Tervaoja, s. 12.02.1836 Ikaalinen, Sarkkila, Saukko, k. 30.03.1908 Kuru, Aurejärvi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 173
    VI Fredrika Matintytär Thurman o.s. Viitanen, (Taulusta 162, isä Matti Kangasmäki) Fredrika oli Vaakaniemen Ylä-Toikon piika naimisiin mennessään., s. 13.09.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

    Lapset:
    Iida Vilhelmiina Fredrika Thurman s. 15.01.1890 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
    1. puoliso: 09.11.1890 Kuru Antti Thurenpoika Thurman e. Koski. (Taulu 958). (Taulu 959) Pitäjän räätäli, metsänvartija. Sillanpään Kaitalan torpan itsellinen. Keihäslahden irtolainen vaimonsa Fredrikan kanssa eli kiersi asumassa talosta taloon., s. 07.08.1818 Kuru, Hainari, Rasi, k. 20.02.1906 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat: Thure Thurenpoika Koski e. Ylinen Siivikkala, s. 03.09.1793 Pirkkala, k. 29.08.1824 Kuru, Karjula ja Liisa Tuomaantytär Koski, s. 22.04.1795 Kuru, Karjula, k. 07.12.1880 Kuru, Karjula, Karjulankoski, Särkikoski.
    Lapset:
    Toivo Arviiti Tiera e. Thurman s. 06.12.1892 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
    Hilma Thurman s. 10.03.1897 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala, k. 19.11.1897 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 174
    IV Yrjö Yrjönpoika Haapanen e. Taipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) Taipaleen poika, Taipaleen Haapasen torpan isäntä., s. 22.04.1767 Kuru, Olkitaipale, k. 23.02.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Luultavasti Taipaleen Haapasen torppa sijaitsi tällä Kuusjärveen pistävällä niemellä. Siellä asusti muitakin Haapasia 1910-luvun alkupuolella ja uudeksi nimeksi tuli Haapastenniemi. Tie, joka sinne menee on nimeltään Haapastenniementie.

    Puoliso: 03.07.1791 Kuru Helena (Leena) Antintytär Haapanen o.s. Tienari. (Taulu 764). (Taulu 1466) Tienarin tytär, Taipaleen piika, Haapasen torpan emäntä, s. 07.05.1774 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Antti Josefinpoika Tienari e. Tokonen, s. 08.11.1733 Ruovesi, Murole, k. 30.08.1789 Kuru, Olkitaipale ja Maria Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, s. 26.03.1749 Teisko (Kuru), Karjula, k. 18.03.1810 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Ulla Haapanen s. 28.01.1793 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.10.1798 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Matti Haapanen , s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 175
    Valpuri Haapanen s. 25.05.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Juho Haapanen s. 15.06.1798 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Anna Haapanen s. 15.06.1800 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Saara Haapanen s. 28.05.1802 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Markus Siukola e. Haapanen , s. 25.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 179
    Henrik Haapanen s. 10.06.1809 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Antti Poikeluspohja e. Haapanen , s. 08.11.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 181
    Yrjö Haapanen s. 13.01.1815 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 175
    V Matti Yrjönpoika Haapanen, (Taulusta 174, isä Yrjö Haapanen) s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 25.06.1824 Kuru Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju. (Taulu 1760). (Taulu 59). (Taulu 127). (Taulu 157) Maria kuoli 61-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Kristian Matinpoika Iso-Karju, s. 06.01.1776 Kuru, Karjula, k. 25.04.1855 Kuru, Karjula ja Helena Mikontytär Iso-Karju o.s. Iso-Kulkkila, s. 28.06.1778 Teisko, Kulkkila.
    Maria Liisa Iso-Karjun syntymämerkintä Kurun rippikirjassa vuodelta 1802.

    Lapset:
    Johannes Haapanen , s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 176
    Anna Haapanen , s. 01.11.1829 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 59
    Kalle Kustaa Haapanen s. 04.02.1833 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle Haapasen äidin Marian nimi on merkitty Kurun kuolleiden luetteloon vuonna 1861 oikein, nimen ollessa välillä Maija.
    Eenokki Haapanen s. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.04.1860 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Matti Haapanen s. 28.05.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Selma Maria Yläkoski o.s. Haapanen , s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 178
    Vilhelmiina Haapanen s. 05.06.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 176
    VI Johannes Matinpoika Haapanen, (Taulusta 175, isä Matti Haapanen) Taipaleen torpan Haapasen isäntä., s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    1. puoliso: 17.06.1850 Kuru Helena (Leena) Juhontytär Haapanen o.s. Taipale. (Taulu 90). (Taulu 127) Kurun Olkitaipaleen Taipaleen tytär, Taipaleen Haapasen torpan emäntä., s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 2/1866 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Taipale, s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Kalle Haapanen s. 25.06.1851 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Maria Haapanen Maria muutti Kurusta 3.11.1871 Teiskoon., s. 06.12.1852 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Juho Haapanen s. 08.09.1855 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 23.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vilhelmiina Nieminen o.s. Haapanen , s. 02.09.1859 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 128
    Leena Haapanen s. 25.10.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.11.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Manu Haapanen , s. 08.04.1864 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 129
    2. puoliso: 22.01.1867 Teisko Karoliina (Liina) Johanneksentytär Haapanen o.s. Yli-Rantala. (Taulu 1568). (Taulu 1571) Karoliina muutti Teiskon Yli-Rantalasta piikana 6.1.1867 Kurun Olkitaipaleen Taipaleen Haapasen torppaan emännäksi., s. 11.03.1832 Teisko, Kahanpää, k. 11.12.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Johannes Mikonpoika Yli-Rantala e. Liljeroos, s. 25.11.1794 Teisko, Pohtola (sotilastorppa), k. 08.10.1870 Teisko, Kahanpää ja Anna Stina Eliaantytär Yli-Rantala o.s. Penko, s. 21.09.1804 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, Koivisto, k. 21.02.1880 Teisko, Kahanpää.
    Lapset:
    Anna Tilta Lehtinen o.s. Haapanen , s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 177
    Johanna Mariana Haapanen s. 24.12.1870 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 177
    VII Anna Tilta Johanneksentytär Lehtinen o.s. Haapanen, (Taulusta 176, isä Johannes Haapanen) s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Surullisen kuuluisa Kuru-laiva Parkkuun laivarannassa korjauksensa jälkeen vuonna 1931. Laiva oli haaksirikkoutunut syyskuun 29 päivänä 1929 vieden mennessään aaltoihin 138 ihmistä, joista 45 oli kurulaisia. (Kuvannut Martti Ojanen)

    Puoliso: 12.10.1889 Kuru Manu Matinpoika Lehtinen e. Tienari. (Taulu 363). (Taulu 814). (Taulu 84) Taipaleen Haapasen torpan isäntä, muutti vuonna 1905 Tienarin maalle Näsijärven rantaan itselliseksi., s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale.

    Manu Lehtinen ent. Tienari muutti Taipaleen Haapasen torpasta vuonna 1905 Tienarin tilalle Näsijärven rantaan itselliseksi. Manu Lehtinen teki kivinavetoita.
    Sarvana osti Manu Lehtisen rakentaman pienen rakennuksen Aino Lehtiseltä.

    Lohkominen 15.3.1922 rek.nro 303-415-6-13 Kivistö.
    Vanhemmat: Matias (Matti) Matinpoika Tienari, s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale ja Charlotta Vilhelmiina Erikintytär Tienari o.s. Sääkslahti, s. 21.03.1830 Kuru, Hainari, k. 01.08.1906 Kuru, Olkitaipale.
    980-458-6-13 Kivistön tila, jota asui Matti Lehtinen perheineen ja sen jälkeen kivityömies Sulo Sarvana perheineen. Sulo Sarvana yritti lakiteitse saada rannan pakkolunastamalla yhteiselta, mutta silti yksityiseltä maalta, kiinteistötunnus 980-458-878-2 Kivistön tilaan liitettäväksi. Lunastus ei onnistunut eli päätös oli kielteinen. Sarvana ei valittanut maaoikeuteen päätöksestä. Kivistön tilan rajat eivät muuttuneet pakkolunastusyrityksessä.

    Lapset:
    Alma Josefina Lehtinen s. 11.08.1890 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Elsa Maria Lehtinen s. 17.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Emma Johanna Lehtinen s. 30.04.1893 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Urho Manu Lehtinen s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Helmi Matilda Kallio o.s. Lehtinen , s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 84
    Lempi Josefina Lehtinen s. 02.11.1898 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Selma Aleksandra Lehtinen s. 07.05.1900 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Alma Lydia Lehtinen s. 07.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 178
    VI Selma Maria Matintytär Yläkoski o.s. Haapanen, (Taulusta 175, isä Matti Haapanen) Selma kuoli 48-vuotiaana katarriin (tulehdukseen)., s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1889 Kuru, Ristaniemi.

    Puoliso: 16.07.1859 Kuru, Mylläri (pappila) Juuse Mikonpoika Yläkoski e. Eromäki. (Taulu 152). (Taulu 157). (Taulu 138) Juuse muutti vuonna 1869 Olkitaipaleen Eromäestä Ristaniemen Yläkosken torppariksi. Juuse kuoli 68-vuotiaana halvaukseen., s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1901 Kuru, Ristaniemi.
    Vanhemmat: Mikael Matiaksenpoika Eromäki e. Taipale, s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Heta Matintytär Eromäki o.s. Myllymäki, s. 12.07.1801 Viljakkala, Karhe, k. 20.01.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kurun Ristaniemen Yläkoski nykyisine rajoineen.

    Lapset:
    Vilhelmiina (Miina) Yläkoski o.s. Eromäki Miina kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.11.1860 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 24.07.1884 Kuru, Ristaniemi.
    Jooseppi Manu Yläkoski e. Eromäki Jooseppi kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 22.12.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 02.06.1886 Kuru, Ristaniemi.
    Alexandra (Sandra) Yläkoski o.s. Eromäki , s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 138
    Kalle Koskinen e. Yläkoski Kauppapalvelija Kalle Koskinen muutti Kurusta 12.4.1901 Kangasalle., s. 26.08.1868 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Mariana (Manta) Uljas o.s. Yläkoski , s. 26.12.1870 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 158
    Olga Maria Yläkoski s. 22.09.1874 Kuru, Ristaniemi, k. 26.07.1891 Kuru, Ristaniemi.
    Johanna Yläkoski Kansakoulunopettajatar Johanna Yläkoski muutti Kurusta 9.8.1904 Orimattilaan., s. 10.03.1877 Kuru, Ristaniemi.
    Helena Yläkoski Helena kuoli 2-vuotiaana isorokkoon., s. 20.07.1879 Kuru, Ristaniemi, k. 25.07.1881 Kuru, Ristaniemi.
    Vauva Yläkoski Vauva syntyi kuolleena., s. 1882 Kuru, Ristaniemi, k. 1882 Kuru, Ristaniemi.
    Viktor Yläkoski s. 06.08.1883 Kuru, Ristaniemi, k. 08.12.1883 Kuru, Ristaniemi.
    Juha Yläkoski s. 13.10.1884 Kuru, Ristaniemi, k. 14.10.1884 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 179
    V Markus Yrjönpoika Siukola e. Haapanen, (Taulusta 174, isä Yrjö Haapanen) Taipaleen Haapasen torpan poika, Vaakaniemen Leppälahden renki, Ristaniemen vävy. Ruoveden Siikalahden Sarvanan Siukolan töllin isäntä., s. 25.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 18.04.1881 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.

    Puoliso: 19.10.1829 Kuru Anna Yrjöntytär Siukola o.s. Ristaniemi. (Taulu 721). (Taulu 722) s. 09.12.1810 Kuru, Ristaniemi, k. 16.02.1887 Ruovesi, Haukkaniemi, Sarvana.
    Vanhemmat: Yrjö Mikonpoika Ristaniemi, s. 20.04.1781 Kuru, Ristaniemi, k. 16.04.1834 Kuru, Ristaniemi ja Anna Yrjöntytär Ristaniemi o.s. Paksula, s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Eenokki Eenokki kuoli vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 04.01.1831 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 28.10.1832 Kuru, Ristaniemi.
    Matias Matias kuoli 2-vuotiaana pistokseen esim. keuhkokuumeessa., s. 08.03.1833 Kuru, Ristaniemi, k. 13.12.1833 Kuru, Ristaniemi.
    Kalle Heikki Siukola s. 28.10.1837 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
    Maria Siukola s. 06.05.1842 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
    Manu Kantojärvi e. Siukola , s. 05.01.1845 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana. Tauluun 180
    Herman Siukonen e. Siukola Lukion opiskelija, Valkealan lukkari-urkuri, s. 26.01.1847 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 1921 Valkeala.
    Joosua Siukola s. 28.03.1849 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
    Juho Kustaa Siukola s. 15.07.1851 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
    Matilda Siukola s. 12.08.1854 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 12.04.1856 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 180
    VI Manu Markuksenpoika Kantojärvi e. Siukola, (Taulusta 179, isä Markus Siukola) Ruovesiläisen sorvari Juseniuksen sorvaajaoppilas. Manu muutti Ruovedelta 21.10.1865 Kurun Ala-Paappasen Kantojärvelle ja meni kolmen viikon päästä muutostaan Kantojärven lesken kanssa naimisiin. Kantojärven torppari., s. 05.01.1845 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.

    Puoliso: 12.11.1865 Kuru, kirkko (ilman kruunua) Helena Margareetta (Greeta Leena) Jeremiaantytär Kantojärvi o.s. Hytönen. (Taulu 1838). (Taulu 1843) Kantojärven miniä ja emäntä. Greeta kuoli 69-vuotiaana halvaukseen., s. 23.03.1831 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 21.09.1900 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Vanhemmat: Jeremias Juhonpoika Hytönen e. Vihola, s. 19.08.1791 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.10.1876 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola ja Liisa Tuomaantytär Hytönen o.s. Luomajärvi, s. 26.05.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.04.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.

    Lapset:
    Herman Kantonen e. Kantojärvi Hermanni oli armeijaan kelpaamaton. Herman kuoli 36-vuotiaana kurkkumätään., s. 13.05.1867 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 22.05.1903 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 181
    V Antti Yrjönpoika Poikeluspohja e. Haapanen, (Taulusta 174, isä Yrjö Haapanen) Renki, torppari, s. 08.11.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.06.1854 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Kuollut 43-vuotiaana koliikkiin eli suolistokouristukseen.

    Puoliso: 16.06.1833 Kuru Saara Kallentytär Poikeluspohja o.s. Hillebrant s. 21.07.1809 Kuru, Poikelus, k. 29.08.1891 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Vanhemmat: Kalle Kristian Juhonpoika Hillebrant, s. 13.01.1770 Teisko, Jutila (sot.torppa), k. 22.06.1842 Kuru, Hainari, Isoaho ja Margareetta Heikintytär Hillebrant o.s. Holmskiöld, s. 01.10.1772 Sahalahti, Saarioinen, k. 02.01.1858 Kuru, Hainari, Isoaho.
    Tampereelta Kurun kirkolle johtavan maantien varrella sijaitsevaa Poikeluksen kylää ilmasta nähtynä 1950-luvun lopulla. Vaaleapäätyisessä rakennuksessa kyläläiset saattoivat hoitaa ostoksensa, siinä toimi näet Ahon kauppa.

    Lapset:
    Juho Poikeluspohja s. 1834 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 15.06.1838 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Eeva Loviisa Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja , s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 182
    Anna Maria Poikeluspohja , s. 18.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 186
    Matias Poikeluspohja , s. 16.09.1839 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 188
    Vilhelmiina Poikeluspohja s. 02.12.1841 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Antti Poikeluspohja , s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 189
    Matilda Poikeluspohja s. 30.04.1845 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Josef Poikeluspohja s. 06.12.1851 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 182
    VI Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, (Taulusta 181, isä Antti Poikeluspohja) Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Lapset:
    Zefanias (äpärä) Kallio e. Poikeluspohja , s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Tauluun 83
    1. puoliso: 08.11.1863 Kuru Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu. (Taulu 56). (Taulu 60) Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski.

    Matti Juhonpojan vanhemmat Juho Juhonpoika ja Justiina Juhontytär viljelivät Järvensivu-nimistä kruununtorppaa Aurejärvellä. Juho Juhonpoika oli Saarijärven talon poika Keihäsjärven kylästä ja tuli Järvensivuun 1837 tai 1838. Justiina oli muuttanut Ikaalisista Kuruun 1831.
    Matti Juhonpoika oli ensin renkinä mm. Riihikoskella 1860 - 1862, mistä meni Ristaniemeen. Täällä oli Eeva Loviisa piikana samaan aikaan.
    Eeva Loviisan vanhemmat Antti Yrjönpoika ja Saara Kallentytär viljelivät Olkitaipaleessa Kastarin talon Poikeluspohja torppaa. Eeva Loviisalle syntyi "oäkta" poika Zefanias 13.11.1855, hän meni lapsen kanssa Junkkarin torppaan piiaksi, palasi välillä takaisin kotiinsa ja sitten piiaksi Ristanie-meen.
    Matti ja Eeva Lovissa vihittiin 1863 ja nuoripari muutti Ristaniemestä Parkunkoskelle muutamaksi vuodeksi ennen Tanhuamäkeen asettumistaan.

    Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi

    ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Elettiin 1800-luvun puolivälin jälkeistä, vilkasta nuottakalastuksen, aikaa. Niinpä Kukkulanselän rantatalot, Jakamajärven rantatalot, kauppias Toikkonen ym. olivat kerääntyneet karustaan lähiapajille kuoreen kutua vetämään. Apajia oli vedetty auringonlaskuun asti. Pimein yönsydän oltiin rannassa nuotiolla ja aamulla taas auringonnousun aikaan kukin koitti kilpaillen päästä parhaille apajille.
    Matti Tanhuamäki oli sopinut nuottakuntansa kanssa, että kun hän nousee nuotiolta ja ottaa kirveen käteensä, niin muut juoksevat silloin paatin tykö.
    Matilla oli komeita tyttäriä, jotka olivat lähteneet muissa nuottakunnissa olevien poikamiesten kanssa kuutamokävelylle etäämmälle. Muut nuotiolla olleet kkirehtivät, kun olivat huomanneet Matin hermostuneen etsimisen ja kaikki parhaat apajat oli Matti menettänyt.
    Kiukuspäissään Matti lähti ennentuntemattomille apajille ja hän sai oikean Pietarin saaliin. Varsinaisilla apajapaikoilla saatiin vesiperiä.

    Vanha Välimäki tuli joulukirkkoon istumaan Matti Tanhuamäen isän Matin viereen ja kysyi, oliko Tanhuamäessä veisattu virsiä jouluaattona. Saatuaan vastauksen, että oli niitä vähän veisattu, hän totesi omalta osaltaan:
    - Minä rusnasin läpi ne melkein kaikki.
    Tästä tuli sanonta: ''Rusnaa kun Välimäki virsiä.''

    Monille meistä tulee puheeseen toistuvia määrättyjä sanontoja. Tanhuamäen Matin haastattelussa tuli usein usein esille hänelle tyypillinen sanonta ''niin juuri, no niin juuri''
    Suoniemen vaarin taas kerrotaan sanoneen usein ''niin se on poijaat''.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Järvensivu e. Saarijärvi, s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.01.1879 Kuru, Aurejärvi ja Stina Sofia Juhontytär Järvensivu, s. 11.12.1818 Ikaalinen, Kurkela, Vähä-Tiirikka, k. 24.10.1855 Kuru, Aurejärvi.
    Lapset:
    Tilda Lahtinen o.s. Tanhuamäki , s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski. Tauluun 183
    Maria Leveelahti o.s. Tanhuamäki , s. 27.10.1869 Kuru, Riihikoski. Tauluun 60
    Vilhelmiina Tanhuamäki s. 16.04.1873 Kuru, Riihikoski, k. 21.05.1875 Kuru, Riihikoski.
    Matti Tanhuamäki , s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski. Tauluun 185
    Kalle Tanhuamäki s. 05.12.1879 Kuru, Riihikoski, k. 16.08.1881 Kuru, Riihikoski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 183
    VII Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki, (Taulusta 182, äiti Eeva Tanhuamäki) s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.

    Puoliso: 28.05.1883 Kuru Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä. (Taulu 411). (Taulu 420). (Taulu 52) Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Hilda Maria Siltanen o.s. Lahtinen , s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 52
    Iita Aleksiina Lahtinen , s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 184
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 184
    VIII Iita Aleksiina Kaarlontytär Lahtinen, (Taulusta 183, äiti Tilda Lahtinen) Olkitaipaleen Vanhakylän piika., s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Johannes Waldemar (äpärä) Lahtinen s. 04.08.1905 Kuru, Riihikoski, Tanhuamäki, k. 02.04.1907 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    1. puoliso: 11.09.1907 Kuru Lauri Jaakko Matinpoika Aalto Itsellinen., s. 10.10.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Lapset:
    Eino Armas Aalto s. 16.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 185
    VII Matti Matinpoika Tanhuamäki, (Taulusta 182, äiti Eeva Tanhuamäki) Tanhuamäen isäntä, Matti kuoli 87-vuotiaana aivohalvaukseen., s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale.


    Matti Tanhamäki oli kertonut, miten Aureesta oli tullut suuria miehenköriläitä rippikouluun ja päässä oli ollut valtavan isot hatut.
    Parkuslaiset olivat halveksineet aureslaisia. Asiaan oli kuulunut, että pappilan kankaalla oli tapeltu, kun oli menty kirkkoon veisaamaan. Rovasti Numminen oli kieltänyt kuultuaan tästä. Kansakoulussa oli myös tapeltu toisten kyläläisten kanssa. Jo etukäteen oli päätetty, kenen kanssa kukin tappelisi.
    Aseina oli käytetty kaikenlaista kotoa löytyvää tarvekalua aina pyöränkumista alkaen.

    Vaaleja pidettiin ikäänkuin juhlatilaisuutena, mutta yleisö tuli kuitenkin niinkuin halkomettään lakit päässä.
    Ristaniemen koululla pidetyissä vaalitoimituksissa vaalilautakunnan puheenjohtaja vaati ottamaan lakit päästä. Matti Tanhuamäki toimi näissä vaaleissa järjestyksen valvojana ja hän mutoili tämän puheenjohtajan käskyn seuraavaksi:
    - Jospa annetaan tälle toimitukselle sellainen kunnia, että otettaisiin hattu pois päästä.

    .
    Matti Tanhuamäki verkonpaikkauspuuhassa 1920-luvulla.

    1. puoliso: 28.10.1901 Kuru Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala. (Taulu 55). (Taulu 56). (Taulu 151) Tilda muutti Teiskosta 31.10.1901 Kurun Olkitaipaleen Tanhuamäkeen., s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Manu Jeremiaanpoika Rajala e. Svartvik, s. 07.04.1849 Kuru, Hainari, k. 05.01.1935 Teisko, Otavalta ja Manta Vilhelmiina Matintytär Rajala o.s. Yläjoki, s. 10.07.1847 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 01.12.1928 Teisko, Otavalta.
    Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Lapset:
    Lauri Johannes Tanhuamäki , s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski. Tauluun 57
    Matti Edvard Tanhuamäki , s. 22.01.1904 Kuru, Riihikoski. Tauluun 58
    2. puoliso: 16.08.1907 Kuru Emma Ottiliana Juhontytär Tanhuamäki ent. Järvinen o.s. Alanen. (Taulu 1382). (Taulu 1383) Emma muutti 6.3.1894 Tampereelta Kuruun puolisonsa ja lapsensa kuoltua. Emma muutti takaisin kotiinsa Keihäsjärven Alaselle. Hän meni naimisiin uudelleen vuonna 1907 Riihikosken Tanhuamäen pojan Matin kanssa, minne muutti avioliiton solmimisen jälkeen., s. 23.07.1866 Kuru, Keihäsjärvi, k. 09.02.1960 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Manu Esanpoika Alanen, s. 02.11.1841 Kuru, Keihäslahti ja Heta Heikintytär Alanen o.s. Pihlajamäki, s. 13.10.1844 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 186
    VI Anna Maria Antintytär Poikeluspohja, (Taulusta 181, isä Antti Poikeluspohja) Ylä-Poikeluksen piika. Poikeluksen Lähteenmäen Viitakankaan piika, s. 18.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Lapset:
    Matilda (Tilda) s. 08.12.1862 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
    Lapset:
    Maria s. 12.02.1873 Poikelus, Ylänen (Ylä-Poikelus).
    Kalle s. 12.02.1873 Poikelus, Ylänen (Ylä-Poikelus), k. 08.03.1875 Poikelus, Lähteenmäki, Viitakangas.
    1. puoliso: 25.06.1882 Ylöjärvi Heikki Kallenpoika Rahola Uusi-Piuharin Rajalan torpan rengin poika., s. 09.10.1856 Teisko, Pengonpohja, Uusi-Piuhari, Rajala.
    Vanhemmat: Kalle Joosepinpoika Rahola, s. 18.07.1817 Ruovesi, k. 06.01.1877 Teisko, Hannula, Haukijärvi ja Heta Matintytär Rahola o.s. Dahl, s. 15.11.1825 Messukylä.
    Lapset:
    Heikki Jaakko Mäkinen , s. 26.06.1882 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä. Tauluun 187
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 187
    VII Heikki Jaakko Heikinpoika Mäkinen, (Taulusta 186, äiti Anna Poikeluspohja) Heikki ja Isa Mäkinen muuttivat Kurusta 11.7.1907 Messukylään., s. 26.06.1882 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä, k. 21.12.1963 Kuru.

    Puoliso: 05.11.1906 Kuru Ida Johanna Antintytär Mäkinen o.s. Vastamäki. (Taulu 1098) Ida oli Olkitaipaleen Myllärin eli pappilan piika 1904-1906, Poikeluksen Alasen Morttilan torpan itsellisen vaimo., s. 21.07.1884 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki, k. 20.11.1978 Kuru.
    Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
    Ida ja Heikki Mäkisen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 188
    VI Matias Antinpoika Poikeluspohja, (Taulusta 181, isä Antti Poikeluspohja) Torpparin poika, nuorimies, Poikeluspohjan torppari., s. 16.09.1839 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Puoliso: 13.09.1859 Kuru Helena (Leena) Mooseksentytär Poikelispohja o.s. Kastari Talon tytär, s. 27.04.1839 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Vanhemmat: Mooses Juhonpoika Kastari e. Pirttiniemi, s. 24.07.1811 Kuru, Keihäslahti, k. 14.04.1864 Kuru, Olkitaipale ja Reetta Sofia Heikintytär Kastari o.s. Junkkari, s. 25.06.1814 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 12.12.1881 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Kalle Poikeluspohja s. 06.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Antti Poikeluspohja s. 31.01.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Matti Poikeluspohja s. 19.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Emma Poikeluspohja s. 08.08.1866 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Emilia Poikeluspohja s. 04.04.1868 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Aleksandra Poikeluspohja s. 28.11.1869 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Juho Poikeluspohja s. 19.09.1871 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 189
    VI Antti Antinpoika Poikeluspohja, (Taulusta 181, isä Antti Poikeluspohja) Viljakkalan Koiviston Nopan talon renki, Perhe muutti Viljakkalasta vuonna 1873 Kuruun Kastarin Poikeluspohjan torppaan isännäksi., s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Puoliso: 19.11.1865 Viljakkala Amalia (äpärä) Eevantytär Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe, Lahdenmaa.
    Äiti: Eeva Matintytär Ontto o.s. Ylikivijärvi, s. 01.01.1821 Ylöjärvi, k. 04.07.1880 Kuru, Keihäslahti, Lammi.

    Lapset:
    Matilda (Tilda) Ruusunen o.s. Poikeluspohja , s. 24.12.1866 Viljakkala, Koivisto, Noppa. Tauluun 190
    Aleksiina Amalia Poikeluspohja s. 18.12.1869 Viljakkala, Koivisto, Noppa.
    Vilhelmiina (Miina) Poikeluspohja s. 02.09.1872 Viljakkala, Koivisto, Noppa.
    Manta Poikeluspohja s. 16.02.1875 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
    Saara Maria Poikeluspohja s. 01.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
    Ida Alina Poikeluspohja s. 12.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
    Antti Arvid Poikeluspohja , s. 25.10.1884 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Tauluun 191
    Matti Poikeluspohja s. 12.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja, k. 13.03.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
    Hilma Josefiina Vastamäki o.s. Poikeluspohja , s. 05.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Tauluun 192
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 190
    VII Matilda (Tilda) Antintytär Ruusunen o.s. Poikeluspohja, (Taulusta 189, isä Antti Poikeluspohja) s. 24.12.1866 Viljakkala, Koivisto, Noppa, k. 12.04.1943 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 27.12.1887 Kuru Matti Nestori Matinpoika Ruusunen ent. Kestilä e. Kuivaniemi. (Taulu 423) Matti Nestori muutti Ikaalisista takaisin Kuruun vuonna 27.12.1887 ja meni samana päivänä naimisiin Poikeluspohjan Tildan kanssa ja otti nimekseen myöhemmin Ruusunen ja asui Olkitaipaleen Kastarissa itsellisenä., s. 22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 31.03.1942 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matti Heikinpoika Kuivaniemi, s. 27.01.1815 Kuru, Paappanen, k. 20.03.1868 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi ja (Helena) Eeva Timoteuksentytär Kestilä ent. Kuivaniemi o.s. Lahdenperä, s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale, k. 17.05.1909 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.

    Lapset:
    Matti Nestori Ruusunen Matti oli Kastarissa renkinä., s. 17.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Arvo Eevert Ruusunen Arvo Ruusunen muutti Kurusta 6.11.1908 Teiskoon. Tilallinen Kurun Olkitaipaleessa., s. 31.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 21.05.1959 Kuru, Olkitaipale.
    Hilma Maria Ruusunen s. 13.01.1895 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Beda Matilda Ruusunen s. 27.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Kaarlo Henrik Ruusunen s. 27.04.1899 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Onni Johannes Ruusunen s. 30.11.1901 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.02.1903 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Iita Vilhelmiina Olsson o.s. Ruusunen Iita kuoli 52-vuotiaana tapaturmaisesti New Yorkissa, USA:ssa., s. 07.03.1904 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 05.08.1956 Kuru, Olkitaipale.
    Väinö Ilmari Ruusunen s. 02.03.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Lyyli Esteri Ruusunen s. 22.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 191
    VII Antti Arvid Poikeluspohja, (Taulusta 189, isä Antti Poikeluspohja) s. 25.10.1884 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.

    Puoliso: 18.05.1906 Kuru Hilda Vilhelmiina Mäkelä ent. Poikeluspohja o.s. Saarijärvi. (Taulu 1932) s. 10.10.1882 Kuru, Juhtimäki, k. 26.02.1953 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matti Manunpoika Saarijärvi, s. 20.09.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi ja Manta Antintytär Saarijärvi o.s. Hanhisuo, s. 29.03.1860 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 04.03.1952 Kuru, Juhtimäki.

    Lapset:
    Antti Eevertti Poikeluspohja s. 06.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 11.07.1907 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Erkki Poikeluspohja s. 11.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 03.08.1909 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Eeti Poikeluspohja s. 10.04.1910 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
    Aino Esteri Poikeluspohja s. 26.05.1917 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 192
    VII Hilma Josefiina Antintytär Vastamäki o.s. Poikeluspohja, (Taulusta 189, isä Antti Poikeluspohja) s. 05.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.

    Puoliso: 06.11.1909 Kuru Antti Antinpoika Vastamäki. (Taulu 1098) Antti oli Kurun Olkitaipaleen Kastarin talon Poikeluspohjassa itsellisenä, sitten Ala-Poikeluksessa itsellisenä., s. 14.11.1886 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki.
    Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
    Vastamäki, Lehtimäki ja Harjula Yläkosken kupeessa.

    Lapset:
    Iita Vastamäki s. 08.11.1916 Kuru, Poikelus, Alanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 193
    III Juho Simonpoika Laurila e. Taipale, (Taulusta 11, isä Simon Taipale) Laurilan isäntä 1759-1775 ja 1780-1788, s. 30.05.1730 Kuru, Olkitaipale, k. 09.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Ripillä 1747-1756 joka vuosi.

    Puoliso: 19.05.1754 Kuru Liisa Martintytär Laurila o.s. Flinta Muutti 1810 Teiskoon, s. 27.03.1735 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Martti Matinpoika Flinta, s. 20.03.1697 Porin lääni, k. 02.03.1777 Kuru, Olkitaipale, Laurila ja Elisabet Eerikintytär Flinta, k. 06.07.1740 Kuru, Olkitaipale, Toikko.

    Lapset:
    Maria Poikelus o.s. Laurila , s. 23.05.1755 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 194
    Elisabet Laurila s. 10.07.1757 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Yrjö Laurila s. 12.03.1759 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Valpuri Laurila s. 31.01.1761 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Juliana Laurila s. 23.02.1763 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Mikko Laurila , s. 28.09.1765 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 210
    Matti Aarianpohja e. Laurila , s. 16.02.1768 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 214
    Kaisa Laurila s. 24.11.1770 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Antti Laurila s. 16.08.1773 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 25.09.1773 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Antti Laurila s. 08.10.1774 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Juho Laurila s. 15.11.1777 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 24.11.1799 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 194
    IV Maria Juhontytär Poikelus o.s. Laurila, (Taulusta 193, isä Juho Laurila) Laurilan tytär ja piika, Poikelus II:n emäntä., s. 23.05.1755 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru. Poikelus eli Poikkelus oli Parkkuun jakokuntaa ja Pirkkalan Sikojärven entistä erämaata.

    Puoliso: 27.08.1774 Kuru Yrjö Pekanpoika Poikelus e. Ala-Paappanen Talollisen poika, Olkitaipaleen Laurilan renki ja isäntä 1776-1779, Poikelus II:n uudistalon isäntä (aluksi torppa) 1780-1798, vanha vaari., s. 16.03.1754 Kuru, Petäjälammi, k. 13.02.1845 Kuru.
    Vanhemmat: Pekka Juhonpoika Ala-Paappanen e. Ala-Sarvana, s. 1712 Ruovesi, Siikalahti, k. 31.01.1796 Kuru, Petäjälammi ja Katariina (Kaisa) Ristontytär Ala-Paappanen o.s. Iso-Karju, s. 1717 Kuru (Teisko), Karjula, k. 15.11.1789 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Jooseppi Ylä-Poikelus e. Poikelus , s. 02.12.1775 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 195
    Anna Poikelus s. 06.03.1778 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 29.04.1781 Kuru.
    Valpuri Poikelus s. 23.04.1780 Kuru, Poikelus.
    Juho Lettoniemi e. Poikellus , s. 04.10.1782 Kuru, Poikelus. Tauluun 202
    Juliana Poikelus s. 01.09.1786 Kuru, Poikelus.
    Liisa Poikelus s. 06.01.1790 Kuru, Poikelus, k. 05.02.1797 Kuru, Poikelus.
    Matti Poikelus s. 24.07.1793 Kuru, Poikelus, k. 05.02.1797 Kuru, Poikelus.
    Anttti Poikelus s. 13.10.1795 Kuru, Poikelus.
    Mikael Poikelus s. 31.07.1799 Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 195
    V Jooseppi Yrjönpoika Ylä-Poikelus e. Poikelus, (Taulusta 194, äiti Maria Poikelus) Jooseppi oli Poikeluksen poika ja isäntä 1799-1809, sitten Ylä-Poikeluksen isäntä. Jooseppi kuoli 70-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 02.12.1775 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 03.12.1845 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 26.12.1796 Kuru Maria Yrjöntytär Ylä-Poikelus o.s. Niinimäki Maria oli Niinimäen torpan tytär ja oli kotonaan piikana naimisiin mennessään. Ensin Poikeluksen emäntä ja sitten Ylä-Poikeluksen emäntä. Maria kuoli 82-vuotiaana., s. 03.03.1776 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 26.02.1859 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Yrjö Manunpoika Niinimäki e. Saksa, s. 01.04.1743 Kuru, Aurejärvi, k. 05.01.1815 Kuru, Riuttaskorpi ja Pirkko Yrjöntytär Niinimäki o.s. Suutari II eli Mäkelä, s. 25.08.1741 Kuru, Karjula, Koski, k. 11.12.1808 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Anna Ylä-Poikelus s. 12.08.1799 Kuru, Poikelus.
    Jooseppi Ylä-Poikelus s. 18.11.1801 Kuru, Poikelus.
    Juho Mäkkylä e. Ylä-Poikelus , s. 04.01.1804 Kuru, Poikelus. Tauluun 196
    Valpuri Ylä-Poikelus s. 29.04.1808 Kuru, Poikelus.
    Matias Ylä-Poikelus s. 16.05.1810 Kuru, Poikelus.
    Henrik Ahlqvist e. Ylä-Poikelus , s. 01.02.1812 Kuru, Poikelus. Tauluun 197
    Topias Ylä-Poikelus s. 02.11.1814 Kuru, Poikelus.
    Ulla Ylä-Poikelus s. 26.03.1817 Kuru, Poikelus.
    Reetta Liisa Rikala o.s. Ylä-Poikelus , s. 23.06.1819 Kuru, Poikelus. Tauluun 201
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 196
    VI Juho Joosepinpoika Mäkkylä e. Ylä-Poikelus, (Taulusta 195, isä Jooseppi Ylä-Poikelus) Juho oli Poikeluksen Lähteenmäen renki mennessään naimisiin, sittemmin itsellinen. Lähteenmäen isäntä Elias Lähteenmäki antoi erottaa tilastaan torpan Juho perheelle pitkästä palveluksesta 1850-luvun alussa. Juhon kuoleman jälkeen Mäkkylän torppa jäi autioksi ja se palautettiin takaisin Lähteenmäen tilaan kuuluvaksi., s. 04.01.1804 Kuru, Poikelus, k. 09.02.1873 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

    Puoliso: 19.11.1830 Kuru Stina (Justiina) Matintytär Mäkkylä o.s. Lähteenmäki. (Taulu 1125). (Taulu 99) Stina oli Viitakankaan piika mennessään naimisiin. Stina kuoli 56-vuotiaana lavantautiin., s. 27.03.1811 Kuru, Poikelus, k. 28.08.1867 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Vanhemmat: Matti Antinpoika Lähteenmäki, s. 12.09.1779 Kuru, Poikelus ja Pirkko Matintytär Lähteenmäki o.s. Ikonen, s. 23.12.1779 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Ulla Ulla kuoli 3-vuotiaana punatautiin., s. 08.05.1831 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, k. 01.10.1834 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Kalle Kustaa Kalle kuoli vuoden ikäisenä punatautiin., s. 21.05.1833 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, k. 12.10.1834 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Jooseppi Grönlund , s. 30.11.1835 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki. Tauluun 99
    Mooses s. 06.06.1838 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Kalle s. 18.08.1841 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Serafia s. 23.09.1845 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Josefiina s. 03.06.1848 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Helena s. 28.12.1850 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Eelis Mäkkylä s. 28.05.1858 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 197
    VI Henrik Joosepinpoika Ahlqvist e. Ylä-Poikelus, (Taulusta 195, isä Jooseppi Ylä-Poikelus) Renkivouti, Henrikin uskottiin hukkuneen 9.12.1844, mutta ruumis löydettiin vasta seuraavana vuonna järvestä 1.8.1848., s. 01.02.1812 Kuru, Poikelus, k. 09.12.1844 Pirkkala, Partola, Karlsbergin säteri.

    Puoliso: 14.07.1839 Pirkkala Leena Henrikintytär Ahlqvist s. 05.12.1812.

    Lapset:
    Kustaa Aatu Ahlqvist , s. 01.03.1844 Pirkkala, Partola, Karlsbergin rustholli. Tauluun 198
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 198
    VII Kustaa Aatu Henrikinpoika Ahlqvist, (Taulusta 197, isä Henrik Ahlqvist) s. 01.03.1844 Pirkkala, Partola, Karlsbergin rustholli.

    1. puoliso: Ida Juhontytär Ahlqvist s. 08.04.1842 Jämsä.

    Lapset:
    Matilda Ahlqvist s. 02.02.1866 Messukylä, Hatanpää, k. 02.08.1866 Messukylä, Hatanpää.
    2. puoliso: 27.06.1869 Messukylä Johanna Sofia Ahlqvist o.s. Roms s. 07.04.1847 Turku.
    Lapset:
    Kaarle Julius Ahlqvist , s. 27.01.1872 Messukylä, Hatanpää, Tammerström. Tauluun 199
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 199
    VIII Kaarle Julius Ahlqvist, (Taulusta 198, isä Kustaa Ahlqvist) Talollinen, puutarhuri, kestikievarin pitäjä., s. 27.01.1872 Messukylä, Hatanpää, Tammerström, k. 27.01.1941 Orivesi.

    Puoliso: 01.08.1896 Messukylä Santra Kustaantytär Ahlqvist s. 07.10.1872 Orivesi.

    Lapset:
    Tuovi Lyyli Hirvonen o.s. Alqvist , s. 24.03.1910 Tampere. Tauluun 200
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 200
    IX Tuovi Lyyli Hirvonen o.s. Alqvist, (Taulusta 199, isä Kaarle Ahlqvist) Konttoristi, s. 24.03.1910 Tampere, k. 02.10.1998 Helsinki.

    Puoliso: 1934 Urpo Ensio Hirvonen Radioteknikko. matematiikan, fysiikan, kemian ja kirjanpidon opettaja., s. 25.05.1909 Tampere, k. 01.08.1958 Nakkila.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 201
    VI Reetta Liisa Joosepintytär Rikala o.s. Ylä-Poikelus, (Taulusta 195, isä Jooseppi Ylä-Poikelus) s. 23.06.1819 Kuru, Poikelus, k. 11.10.1852 Kuru, Aurejärvi.

    Puoliso: 26.12.1843 Kuru Juho Aatunpoika Rikala. (Taulu 342). (Taulu 349) Aurejärven Rikalan kruununtorpan isäntä., s. 01.04.1819 Kuru, Aurejärvi, Heinäaho, k. 07.01.1902 Kuru, Aurejärvi, Heinäaho.
    Vanhemmat: Aatu Pekanpoika Heinäaho e. Mäyräjärvi, s. 06.10.1791 Ruovesi, Jäminkipohja ja Valpuri Jaakontytär Heinäaho o.s. Palm, s. 28.03.1790 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 05.09.1850 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Reetta Liisa Rikala s. 13.10.1844 Kuru, Aurejärvi, k. 04.02.1845 Kuru, Aurejärvi.
    Johannes Rikala Johannes kuoli 5-vuotiaana punatautiin., s. 05.02.1847 Kuru, Aurejärvi, k. 05.10.1852 Kuru, Aurejärvi.
    Maija Liisa Rikala Maija kuoli 3-vuotiaana punatautiin., s. 31.05.1849 Kuru, Aurejärvi, k. 03.10.1852 Kuru, Aurejärvi.
    Iisakki Emanuel Rikala s. 02.04.1851 Kuru, Aurejärvi, k. 11.04.1851 Kuru, Aurejärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 202
    V Juho Yrjönpoika Lettoniemi e. Poikellus, (Taulusta 194, äiti Maria Poikelus) Poikeluksen uudistalon poika, Tienarin renki, Kurun Tienarin Lettoniemen torppari, s. 04.10.1782 Kuru, Poikelus, k. 14.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 14.04.1805 Kuru Liisa Joosepintytär Lettoniemi o.s. Tienari. (Taulu 360) Tienarin torppa Lettoniemi, s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1846 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Jooseppi Henrikinpoika Tienari, s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
    Tienarin raja kulki Vähä-Jakaman ja Sikkilänjoen koillispuolella. Niemeke mikä on Sikkilänjoen ja Vähä-Jakaman välissä oli Tienarin ja se erotettiin lohkomalla 29.1.1920 tilaksi LETTONIEMI 303-415-6-7

    Lapset:
    Valpuri s. 03.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Leena Lettoniemi s. 01.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 03.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Ulla Lettoniemi s. 08.06.1807 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    303-415-6-3 X TIENARI, lohkominen 29.1.1920 X ALAKOSKI, sijaitsee AARNILA-kiinteistön Lammin puoleisella rajalla Sikkilänjoen rannassa, lähtien n.25 m:n levyisenä kaistana joen rantaa jatkaen Lamminperäntien ylitse vielä n.120 m päättyen siellä n.40 m:n levyiseksi. Kokonaisuupituus n.450 m myötäillen Sikkilänjokea. Kuntajaon muutos 1.1.2009 980-459-6-5 ALAKOSKI. Pinta-ala on 9200 m2 ja kiinteistössä on kaksi palstaa, joiden väliä on noin 50m.
    Matias Lettoniemi Matias hukkui kaivoon 6-vuotiaana., s. 04.07.1808 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.05.1815 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    980-458-6-5 ALAKOSKI, kokonaan näkyvä palsta lähtee Lettoniemen rajasta, jatkuen rannan mukaan soirona. (Käsi on Alakosken tämän palstan sisällä). Toisen kulma Alakoskesta näkyy vasemmassa yläkulmassa.
    Juho Lettoniemi s. 25.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.12.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Josef Lettoniemi , s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 203
    Johannes Lettoniemi s. 08.07.1814 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Lettoniemen rajasta lähtevä Alakosken palsta on noin 200m pitkä.
    Liisa Lettoniemi s. 13.07.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 08.09.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Yrjö Lettoniemi Yrjö käväisi Teiskossa, oli taloissa renkinä ja vuodesta 1870 kotonaan ensin itsellisenä ja sitten renkinä. Rippikirjassa merkintä heikko, eli tosin 84-vuotiaaksi. Yrjö oli naimaton., s. 08.09.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 16.02.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Henrik Lettoniemi s. 12.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Antti Lettoniemi s. 03.04.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Anna Stina Lettoniemi s. 29.08.1826 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 20.06.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 203
    VI Josef Juhonpoika Lettoniemi, (Taulusta 202, isä Juho Lettoniemi) Lettoneimen isäntä, Kurun rippikirjaan vuosilta 1867-1873 on Josefin kohdalla merkintä viallinen., s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: Leena (Helena) Jaakontytär Lettoniemi o.s. Työtönjärvi. (Taulu 1060) s. 12.09.1802 Kuru, Keihäsjärvi, k. 02.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Jaakko Heikinpoika Työtönjärvi e. Keihäsjärvi, s. 17.06.1756 Kuru, Keihäsjärvi ja Maria Matintytär Työtönjärvi o.s. Tyrkkölä, s. 27.10.1762 Kuru, Karjula, k. 05.06.1808 Kuru, Keihäsjärvi.

    Lapset:
    Vendla Karoliina Lettoniemi , s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 204
    Leena Rasula o.s. Lettoniemi , s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 208
    Matilda Lettoniemi s. 21.03.1843 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Kustaa Aatu Lettoniemi s. 06.04.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.11.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 10.03.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 204
    VII Vendla Karoliina Josefintytär Lettoniemi, (Taulusta 203, isä Josef Lettoniemi) s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 04.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Sarvi Matti Josefinpoika Lettoniemi e. Sarvijärvi Olkitaipaleen Tienarin torpan Lettoniemen isäntä. Kurun rippikirjassa vuosilta 1874-1883 on merkitty Matti käsivialliseksi, s. 01.03.1834 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Josef Antinpoika Sarvijärvi e. Ala-Toikko, s. 28.05.1810 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Lettoniemi, Tienari ja Ulla Sofia Juhontytär Sarvijärvi o.s. Pirttiniemi, s. 22.07.1808 Kuru, Keihäslahti, k. 09.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Lettoniemi, Tienari.

    Lapset:
    Kalle Lettoniemi s. 22.11.1859 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 01.03.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Kalle Lettoniemi s. 26.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 17.06.1882 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 24.07.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Manu Lettoniemi , s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 205
    Matti Lettoniemi s. 11.08.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.12.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Elias Lettoniemi Työmies, naimaton. Elias kuoli 87-vuotiaana sydänlihaksen rappeumaan., s. 28.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.06.1964 Kuru, Olkitaipale. Sota-ajan jälkeen oli Parkkuussa vielä muutamia nuuskan käyttäjiä. Yksi sellainen oli Elias Lettoniemi. Lettoniemen ostaessa nuuskaa Hämäläisen Vilholta, kauppias kysyi apulaistytöltä.
    - Olekkos muistanut tirauttaa nuuskapönttöön, ettei ole päässy kuivumaan?
    Matilta Saariaho o.s. Lettoniemi s. 09.07.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 29.08.1954 Kuru, Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 205
    VIII Manu Matinpoika Lettoniemi, (Taulusta 204, äiti Vendla Lettoniemi) Lettoniemen isäntä., s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. laskettu 24.07.1957 Kuru, Olkitaipale.

    Lettoniemessä oltiin riihellä. Moottorin renkatessa sanoi Matti:
    - Tarttee hakee uus kynttilä Tampereelta.
    Manu-isäntä ihmetteli ja sanoi:
    - Eikös niitä kynttilöitä Osuuskaupastakin saa, mitä niitä ny Tampereelta asti täytyy hakee.
    (Luuli kyseen olevan tavallisesta steariinikynttilästä).

    19.2.1920
    Tienarin perintötilasta lohkottiin Tienarin torppa:
    303-415-6-7 X LETTONIEMI
    1.1.2009 kuntajaon muuto
    980-458-6-103 LETTONIEMI
    Lettoniementie, Sikkilänjoen rannalla, rantaviivaa n. 200m, rakentamaton.
    .
    Lettoniemen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 15.04.1904 Kuru Eeva Mikontytär Lettoniemi o.s. Mäkelä s. 13.12.1874 Kuru, Aurejärvi, k. 07.12.1960 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Mikko Matinpoika Mäkelä e. Petäjäjärvi, s. 23.09.1841 Kuru, Aurejärvi, k. 02.02.1902 Kuru, Aurejärvi ja Tilta Esaianpoika Mäkelä o.s. Lannetta, s. 06.05.1844 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Heikki Erhartti Lettoniemi , s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 206
    Anni Augusta Lettoniemi s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.01.1926 Kuru, Olkitaipale.
    Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi , s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 207
    Kalle Lettoniemi s. 10.11.1910 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.01.1936 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 206
    IX Heikki Erhartti Lettoniemi, (Taulusta 205, isä Manu Lettoniemi) Lettoniemi itsenäistyi vuonna 1920, taloa omistivat veljekset Heikki ja Matti Lettoniemi., s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 31.03.1981 Kuru, Olkitaipale.
    Heikki Lettoniemi oli kylän taurastaja, joka vuosittain kävi kiertämässä teurastaen sikoja koko kylän alueella. Kotitarpeiksi siat teurastettiin yleensä syksyllä. Parhaina vuosina teurastuksia tuli yli sata.
    Heikki ja Saimi Lettoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Saimi Esteri Lettoniemi o.s. Jokela s. 22.11.1902 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 04.03.1992 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Hemminpoika Jokela e. Lamminperä, s. 08.08.1872 Kuru, Poikelus, k. 02.10.1916 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Olga Maria Juhontytär Jokela, s. 20.07.1870 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 31.03.1934 Kuru, Poikelus.
    303-415-6-78 X JÄRVELÄ: 22.1.1996 Luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-78-M501 X, lohkominen 21.1.1999 303-415-6-99 X SUVIKALLIO (sijaitsee kuvassa Vähä-Jakaman Lettoniemen kärjessä keskiosan yläpuolella, missä on yksi vihreä lomarakennus). 303-415-6-72 X LETTONIEMI: lohkottu 3.4.1979 303-415-6-79 X KATAJANIEMI, kuvassa kiinteistö, jonka nykyinen rek.nro on Vähä-Jakaman kohdalla. Lettoniemestä luovutetun määräalan reksisteröinti 4.9.1998 303-415-6-80-M601 X, lohkominen 22.1.2000 303-415-6-101 X AARNILA (kuvan alareunassa, Tienarinlammen rannalla, Aarnilaan sisältyy Lettoniemen piha-alue rajoittuen Sikkiläntiehen ja Sikkilänjoen n. 200 m:n rantaviivaan, sekä takaraja entisen Lamminperän kiinteistöön asti). Aarnilasta luovutetun määräalan rekisteröinti 4.9.1998 303-415-6-80-M602 X, lohkominen 22.1-2000 rek.n:ro 303-415-6-102 X KALLIONIEMI, kuvassa kiinteistöjen 6-79 ja 6-101 välissä)

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 207
    IX Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi, (Taulusta 205, isä Manu Lettoniemi) Matti Lettoniemi oli innokas hevosmies. Omisti puoliksi veljensä kanssa Lettoniemen., s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.09.1974 Kuru, Olkitaipale.

    .

    Puoliso: 10.08.1934 Kuru Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen. (Taulu 310). (Taulu 420) s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 08.08.1997 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale ja Miina Manuntytär Lahdenperä o.s. Vetikko, s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 208
    VII Leena Josefintytär Rasula o.s. Lettoniemi, (Taulusta 203, isä Josef Lettoniemi) s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 15.11.1868 Kuru, Mylläri (Pappila) Jeremias Esaianpoika Rasula e. Vastalahti. (Taulu 61) Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Rasulan torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Vanhemmat: Esaias Antinpoika Vastalahti e. Kuru, s. 12.07.1787 Kuru, Keihäslahti ja Valpuri Martintytär Vastalahti o.s. Pusu, s. 22.02.1786 Kuru, Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.

    Lapset:
    Manu Rasula s. 09.05.1869 Kuru, Poikalus.
    Emma Rasula s. 18.08.1870 Kuru, Poikalus.
    Kalle Rasula s. 22.07.1872 Kuru, Poikelus.
    Eetu Rasula , s. 25.12.1874 Kuru, Poikelus. Tauluun 209
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 209
    VIII Eetu Jeremiaanpoika Rasula, (Taulusta 208, äiti Leena Rasula) s. 25.12.1874 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 08.12.1899 Kuru Manta Matintytär Rasula o.s. Kuoppamäki s. 15.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
    Vanhemmat: Matti Juhonpoika Kuoppamäki e. Perivehmas, s. 07.05.1844 Kuru, Riuttaskorpi ja Vilhelmiina Kallentytär Kuoppamäki o.s. Kallio, s. 03.04.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 210
    IV Mikko Juhonpoika Laurila, (Taulusta 193, isä Juho Laurila) Laurilan itsellinen, sitten isäntänä 1789-1808. Laurilan isännyyden jälkeen Mikko siirtyi Poikeluksen Lähteenmäen itselliseksi ja oli loppuelämänsä Lähteenmäessä kirkkovaivaisena., s. 28.09.1765 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 19.03.1841 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

    Puoliso: Valpuri Heikintytär Laurila s. 1762, k. 28.11.1833 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

    Lapset:
    Juho Sarvijärvi e. Laurila , s. 25.03.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 211
    Matti Laurila s. 14.08.1794 Kuru, Olkitaipale, k. 09.10.1796 Kuru, Olkitaipale.
    Mikko Laurila s. 01.10.1798 Kuru, Olkitaipale.
    Jooseppi Leponiemi e. Laurila , s. 05.03.1802 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 212
    Anna Laurila s. 01.01.1805 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 211
    V Juho Mikonpoika Sarvijärvi e. Laurila, (Taulusta 210, isä Mikko Laurila) Laurilan poika, muutti Teiskoon ja takaisin Kuruun 1818, Teiskossa Viitaniemen renki. Meni naimisiin Leena Pekantyttären kanssa ja otti nimilleen Leenan aviottoman lapsen Ullan., s. 25.03.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 28.12.1836 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: 02.09.1816 Teisko Leena Pekantytär Laurila o.s. Ylä-Viitaniemi Ylä-Viitaniemen piika, Leena muutti Teiskosta vuonna 1818 Kuruun, s. 12.06.1785 Teisko, Savo.
    Vanhemmat: Pekka Pekanpoika Ylä-Viitaniemi e. Viitaniemi, s. 09.05.1735 Teisko, Savo, k. 29.07.1802 Teisko, Savo ja Maria Tuomaantytär Ylä-Viitaniemi o.s. Vanhatalo, s. 29.02.1741 Teisko, Savo, k. 11.11.1792 Teisko, Savo.

    Lapset:
    Maria Sarvijärvi s. 25.09.1819 Kuru, Vaakaniemi.
    Matti Sarvijärvi Matti hukkui 10-vuotiaana., s. 05.03.1821 Kuru, Vaakaniemi, k. 20.02.1831 Kuru, Vaakaniemi.
    Anna Sarvijärvi s. 19.11.1823 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.03.1824 Kuru, Vaakaniemi.
    Kustaa Sarvijärvi s. 28.05.1825 Kuru, Vaakaniemi.
    Markus Sarvijärvi s. 01.05.1827 Kuru, Vaakaniemi.
    Anna Sarvijärvi s. 30.03.1830 Kuru, Vaakaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 212
    V Jooseppi Mikonpoika Leponiemi e. Laurila, (Taulusta 210, isä Mikko Laurila) Jooseppi muutti 14-vuotiaana rengiksi Ruovedelle, Kurun Kurun talon, Myllymaan Joensuun talon renki, Jooseppi muutti perheineen Kurusta 16.6.1839 Viljakkalan Karhen Leponiemen torppariksi., s. 05.03.1802 Kuru, Olkitaipale, k. 10.10.1867 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.

    Puoliso: 18.08.1833 Teisko Leena Antintytär Leponiemi. (Taulu 23) Leena oli Teiskon Asuntilan Pappilan piika naimisiin mennessään., s. 01.08.1800 Pirkkala, Tyrkkölä, Jakola, k. 13.05.1864 Viljakkala, Karhe.

    Lapset:
    Manu (Maunu) Leponiemi , s. 17.10.1834 Kuru, Myllymaa, Joensuu. Tauluun 23
    Matti Leponniemi s. 27.05.1839 Kuru, Myllymaa.
    Anna Maija Leponiemi , s. 19.04.1843 Viljakkala, Karhe. Tauluun 213
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 213
    VI Anna Maija Joosepintytär Leponiemi, (Taulusta 212, isä Jooseppi Leponiemi) Anna oli sokeutunut, näkö oli palannut, mutta hän sokeutui uudestaan., s. 19.04.1843 Viljakkala, Karhe.

    Vauva Annantytär Vauva syntyi kuolleena., s. 24.02.1881 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää, k. 24.02.1881 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 214
    IV Matti Juhonpoika Aarianpohja e. Laurila, (Taulusta 193, isä Juho Laurila) Laurilan Aarianpohjan torppari. Matti kuoli 58-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 16.02.1768 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 19.03.1826 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

    Puoliso: 19.10.1788 Teisko Heta Matintytär Aarianpohja o.s. Leponiemi s. 12.02.1770 Teisko, Pengonpohja, Hankala, k. 27.01.1833 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Leponiemi, s. 1737 Teisko, Pengonpohja, Hankala, k. noin 1772 Teisko, Pengonpohja, Hankala ja Maria Yrjöntytär Leponiemi, s. 20.02.1730 Teisko, Saarilahti, k. 04.07.1827 Teisko, Pengonpohja, Hankala.

    Lapset:
    Matti Aarianpohja s. 01.09.1789 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Juho Aarianpohja , s. 04.05.1792 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 215
    Yrjö Aarianpohja s. 02.04.1794 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 27.05.1804 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Mikko Aarianpohja s. 15.09.1796 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Jooseppi Aarianpohja s. 28.07.1800 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 31.08.1800 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Anna Aarianpohja s. 22.04.1802 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 27.06.1802 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Heikki Aarianpohja Heikki riutui pois 1-vuotiaana., s. 01.03.1805 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 16.11.1806 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 215
    V Juho Matinpoika Aarianpohja, (Taulusta 214, isä Matti Aarianpohja) s. 04.05.1792 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 29.08.1874 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

    Puoliso: 19.04.1818 Teisko Anna Jaakopintytär Aarianpohja Anna oli Teiskon Jokioisten piika naimisiin mennessään., s. 07.07.1780 Kangasala, k. 19.05.1856 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

    Lapset:
    Juho Aarianpohja , s. 19.02.1821 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 216
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 216
    VI Juho Juhonpoika Aarianpohja, (Taulusta 215, isä Juho Aarianpohja) Aaarianpohjan torppari ja Kalle-pojan tultua isännäksi Juhosta tuli itsellinen. Juho kuoli 70-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 19.02.1821 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 24.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Aarian torppa Jakamajärven päässä vanhan maantien varrella.

    1. puoliso: Anna Stina Joosepintytär Aarianpohja o.s. Rikala. (Taulu 624). (Taulu 625) s. 28.04.1813 Ruovesi, Murole, k. 13.01.1868 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Rikala, s. 04.01.1774 Ruovesi, Murole, k. 03.11.1827 Ruovesi, Murole ja Heta Juhontytär Rikala o.s. Ylä-Sarvana, s. 21.08.1776 Ruovesi, Siikalahti, k. 28.04.1856 Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Juho Kustaa Aarianpohja Juho muutti vuonna 1871 Olkitaipaleen Laurilaan rengiksi, vuonna 1872 Olkitaipaleen Salon torppaan rengiksi, 1873 Olkitaipaleen Taipaleen rengiksi, 1876 takaisin kotiinsa Aarian torppaan., s. 24.04.1842 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Jakama-järvi. Rajamäen tienhaaran yläpuolella oleva käden kuva osoittaa Aarian torpan paikan. Kaikki rakennukset on purettu, vain nimi Aarianahde jäi karttaan. Se oli aikoinaan tosi jyrkkä mäki, josta meni maantie, mutta sitä on madallettu aika paljon.
    Elisabeth Aarianpohja Elisabeth kuoli 15-vuotiaana kovaan yskään., s. 19.08.1846 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 19.12.1861 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Kalle Aarianpohja , s. 30.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 217
    2. puoliso: 29.12.1871 Kuru Maria Adolfina Matintytär Aarianpohja o.s. Järvensivu s. 23.06.1855 Teisko, Pengonpohja, Vanha-Piuhari, k. 06.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Järvensivu, s. 12.10.1801 Teisko, Pengonpohja, Vanha-Piuhari, k. 13.03.1858 Teisko, Pengonpohja, Vanha-Piuhari ja Reetta Martintytär Järvensivu o.s. Löytänä, s. 26.03.1810 Teisko.
    Lapset:
    Liisa Aarianpohja s. 30.12.1877 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 30.01.1878 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Elias Aarianpohja s. 23.11.1881 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 24.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Wilhelm Lahtinen e. Aarianpohja Wilhelm siirtyi vuonna 1897 kasvattilapseksi Olkitaipaleen Taipaleen Haapaselle, vuonna 1800 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi ja sai nimen Lahtinen, Wilhelm muutti 4.11.1901 Teiskon Leppälahteen rengiksi, muutti takaisin Kuruun 1.11.1903 Vaakaniemen Toikolle rengiksi. Oltuaan Toikolla töissä 4 vuotta, Wilhelm Lahtinen muutti vuonna 1907 itsellisenä Olkitaipaleen Laurilan Aarianpohjan torppaan. aarian torpassa asuivat myös itsellinen Manu Jokinen vaimonsa Marian kanssa. Wilhelm kävi 6.9.1908 Herran ehtoollisella. Aarian torppari. Wilhelm kuoli Kurun vanhainkodissa pian Parkkuun kansakoulun palon jälkeen kaaduttuaan ja loukattuaan lonkkansa pahoin rientäaessään katsomaan tulipaloa 99-vuotiaana. Parkkuun koulu paloi 13.12.1984, s. 18.04.1885 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 1984 Kuru, Olkitaipale, Aaria.
    Wilhelm Lahtinen eli ''Aarian Hemmi'' kotonaan Aarialla opettaja-kirjailija Uolevi Ylä-Nojosen kanssa ja sätkä palaa. Kuva Martti Ojasen.
    Iida Maria Lahtinen o.s. Aarianpohja Iida joutui alle vuoden ikäisenä orvoksi ja muutti kotoaan vuonna 1906 Aarianpohjasta Kurun Petäjälammin Ikosen talon Pohjan torppaan piiaksi, vuonna 1907 Ristaniemeen piiaksi, 1908 Olkitaipaleen Taipaleen piiaksi ja muutti nimekseen Lahtinen, 1909 Vaakaniemen Leppälahden Sarvijärven torpan piiaksi., s. 03.02.1891 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 217
    VII Kalle Juhonpoika Aarianpohja, (Taulusta 216, isä Juho Aarianpohja) Laurilan Aarianpohjan torpan poika ja torppari. Kalle muutti perheineen vuonna 1892 Olkitaipaleen Tienarille itselliseksi., s. 30.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

    1. puoliso: 04.08.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Amanda Josefiina (äpärä) Ullantytär Amanda kuoli 26-vuotiaana keuhkotautiin., s. 21.08.1857 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 10.11.1883 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria.
    Äiti: Ulla Juhontytär Sillanmäki, s. 06.10.1813, k. 25.12.1891 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Enkkooli.

    Lapset:
    Ida Suoniemi o.s. Aarianpohja , s. 25.10.1878 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria. Tauluun 218
    2. puoliso: 04.03.1885 Kuru Emma Miina Hermannintytär Aarianpohja o.s. Rajala Emma muutti Teiskon Saarlahden Pöllölän Rajalan torpasta 27.7.1885 Kurun Olkitaipaleen Laurilan Aarian torppaan emännäksi., s. 29.08.1864 Teisko, Saarlahti, Pöllölä, k. 16.11.1898 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Lapset:
    Hilja Maria Aarianpohja s. 05.02.1886 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria.
    Kalle Väinö Aarianpohja s. 16.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria.
    Toivo Johannes Aarianpohja s. 05.11.1890 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria, k. 21.04.1892 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Lydia Aurora Mäkinen o.s. Aarianpohja Lydia muutti Kurusta 3.12.1904 Ruovedelle., s. 07.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    3. kihloissa: 27.08.1909 Maria Antintytär Kuorikoski ent. Aarianpohja o.s. Jokela. (Taulu 1015). (Taulu 1016) s. 12.09.1850 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen.
    Vanhemmat: Antti Kallenpoika Jokela, s. 01.03.1805 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen ja Liisa Kustaantytär Jokela o.s. Leppäoja, s. 04.05.1809 Kuru, Kajula, Iso-Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 218
    VIII Ida Kallentytär Suoniemi o.s. Aarianpohja, (Taulusta 217, isä Kalle Aarianpohja) s. 25.10.1878 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria, k. 15.08.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Puoliso: 30.12.1895 Kuru Juho Heikki Heikinpoika Suoniemi. (Taulu 97) s. 09.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Sillanmäki.
    Vanhemmat: Heikki Noa Yrjönpoika Suoniemi e. Lamminperä, s. 23.11.1839 Kuru, Poikelus, k. 09.10.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Anna Markuksentytär Suoniemi, s. 06.01.1842 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

    Lapset:
    Olka Maria Suoniemi s. 19.09.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 17.11.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Matti Johannes Suoniemi , s. 10.09.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 97
    Paavo Henrik Suoniemi , s. 10.01.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 219
    Anni Matilda Suoniemi s. 24.04.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Elsa Maria Suoniemi s. 07.08.1907 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Lauri Arviiti Suoniemi s. 28.07.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 219
    IX Paavo Henrik Suoniemi, (Taulusta 218, äiti Ida Suoniemi) s. 10.01.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 24.02.1983 Kuru, Olkitaipale.
    Paavo ja Emmi Suoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Emmi Lyyli Suoniemi s. 27.04.1907, k. 19.10.1984 Kuru, Olkitaipale.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 220
    III Valpuri Simonintytär Taipale, (Taulusta 11, isä Simon Taipale) Sotilaan vaimo, s. 01.05.1734 Kuru, Olkitaipale, k. 23.01.1791 Ruovesi. Ripillä 1750-1752.

    1. puoliso: 06.12.1752 Kuru Taneli Martinpoika Flinta Sotilaan poika, kuoli 29-vuotiaana paiseruttoon., s. 23.05.1732 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.07.1761 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Martti Matinpoika Flinta, s. 20.03.1697 Porin lääni, k. 02.03.1777 Kuru, Olkitaipale, Laurila ja Elisabet Eerikintytär Flinta, k. 06.07.1740 Kuru, Olkitaipale, Toikko.

    Lapset:
    Kaisa Flinck s. 10.11.1753 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 25.04.1754 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Kaisa kuoli 5-kk:n ikäisenä ja haudattiin kirkkoon vuonna 1754. Kirkko tuhoutui ja uuteen kirkkoon ei haudattu enää sisälle lattian alle hygieniasyistä.

    Ennen vuotta 1666 Kuru kuului Ruoveden emäseurakuntaan, joka erotettiin 1560-luvulla Pirkkalasta. Vuonna 1666 Kurusta tuli Ruoveden alainen kappeliseurakunta, joka oli hallinnollisesti sidottu vuoteen 1872 saakka Ruoveteen, mutta jolla oli oma saarnahuone tai kirkko.

    Ruoveden papit kävivät Kurussa pitämässä jumalanpalveluksia, mutta mitään tarkempaa kuvausta saarnahuoneesta ei ole säilynyt. Se on varmaankin ollut ahdas tai vuosien kuluessa rappeutunut niin pahoin, että vuonna 1778 Kuruun rakennettiin uusi kirkko. Kurulaisilla ei ollut suojelusta tämän kirkon kohdalla vaan se tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa 20.7.1779.

    Nykyisen kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakennustöitä johti kirkonrakentajamestarin sisarenpoika Matti Åkergren. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1781 ja saman vuoden syyskuun 30. päivänä se vihittiin ja nimettiin Kustaa Aadolfin kirkoksi.
    .
    Henrik Flinck Sotilas, reserviläinen Laurilassa ja Jylhässä., s. 01.01.1755 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle Flinck s. 27.12.1756 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Jaakko Flinck s. 26.07.1758 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Yrjö Taneli Flinck Yrjö kuoli 1-vuotiaana isorokkoon., s. 24.04.1760 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 27.06.1761 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    2. puoliso: 10.04.1774 Kuru Jooseppi Joosepinpoika Jämroth / Jämgrund e. Pitkälä Sotilaana Ruovedellä ja Kurussa., s. 27.02.1707 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Pitkälä, s. 1674 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 08.04.1758 Ruovesi, Pihlajalahti ja Anna Matintytär Pitkälä o.s. Ala-Pohja, s. 1671 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 22.05.1738 Ruovesi, Pihlajalahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 221
    III Elisabeth Simonintytär Puntanen o.s. Taipale, (Taulusta 11, isä Simon Taipale) Virtain (Kuru) Riuttaskylän Puntasen talon emäntä., s. 01.02.1740 Kuru, Olkitaipale, k. 04.09.1803 Kuru, Keihäslahti, Saarijärvi.

    1. puoliso: 29.12.1764 Virrat (Kuru) Juho Heikinpoika Puntanen e. Murolekoski. (Taulu 796). (Taulu 797) Murolekoski talo I:n isäntä 1736-1750, Kurun Riuttaskorven Puntasen autiona olleen tilan isännäksi 1751-1773, puumerkki 1752., s. 1721 Ruovesi, Murole, k. 08.07.1792 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

    Kuru, Riuttaskorpi, Puntanen:

    Puntasen erämaatila Riuttaskorven kylässä, parikymmentä kilometriä Kurun kirkolta pohjoi-seen, mainitaan ensimmäisen kerran jo Sastamalan kirkonkirjoissa 1300-luvulla. Niihin aikoihin siellä on ollut oma hautausmaansa mäen rinteessä, vainajia ei siis tarvinnut kuljettaa Sastamalaan saakka, niin kuin Parkanon seudulta kerrotaan tehdyn. Puntasessa oli myös käräjäkivet, joilla ilmeisesti ratkottiin eränkävijöiden pikkuriitoja. Nimen perusteella erämaan haltijaksi on päätelty Lempäälän Hahkalan kylän Puntalan talo.

    Puntasen isäntiä tunnetaan ajalta 1577-1723. Isonvihan aikaan seudun talot kärsivät suurta hävitystä ja Puntanenkin autioitui, ilmeisesti täysin, eikä siis ollut vain veronmaksukyvytön. 1730-luvulla Puntasta viljeli jonkin aikaa Matti Heikinpoika, joka lyhyen isännyytensä jälkeen eleli itsellisenä Kurussa, ja Puntanen oli taas autio.
    Vasta vuonna 1751 Puntanen sai uuden isäntäperheen, kun esi-isämme Juho Heikinpoika perheineen otti Puntasen viljeltäväkseen verovapautta vastaan.
    Näihin aikoihin Puntanen, kuin suuri joukko muitakin lähiseudun taloja, kuuluivat Virtain seurakuntaan (kuten aina vuoteen 1863). Kirkkokurin mukaan seurakuntalaisen tuli käydä määräkerrat ripillä nimenomaan omassa kirkossaan. Matka Virtain kirkolle oli kuitenkin maasto-olosuhteiden vuoksi niin hankala, että Puntasen väelle oli myönnetty erioikeus käydä Kurun kirkossa. Puntasella oli oma kirkkoveneensä Kauppilan rannassa.

    Juho Heikinpoika sai vaimonsa Maria Matintyttären kanssa yhteensä kahdeksan lasta, joista kuusi ensimmäistä, Kaisa (s. 26.6.1740), Juho (s. 3.6.1742), Antti (s. 1744), Yrjö (22.3.1746), Maria (10.3.1748) ja Matti (13.9.1749), olivat syntyneet jo Murolekosken aikoina. Puntaseen muutettua lapsikatras sai jatkoa Valpurista (s. 22.4.1753) ja Heikistä (16.6.1755).

    Maria Matintyttären kuoltua vesipöhöön 5.4.1764 Juho Heikinpoika vihittiin (jo) saman vuoden Tapaninpäivänä uuden vaimon, Liisa Simontyttären kanssa. Lapsia syntyi vielä neljä lisää.
    Toiseksi vanhin lapsi, pojista vanhin Juho Juhonpoika, joka oli syntynyt Murolekoskella 1742, osoittautui toimeliaaksi mieheksi. Jo nuorena miehenä hän rakensi kanavan Puntasjärvestä kaakon suuntaan ja sai näin järven veden virtaamaan uuteen uomaan kohti Kalliojärveä, josta se edelleen virtaa Keihäsjärven kautta Näsijärveen. Juhana myös rakensi kanavakorpeen myllyn, joka on vieläkin olemassa. (Vanhan Rosenin kartan mukaan Puntasjärvi oli aiemmin virrannut Aurejärveen päin. - Tietysti maan kohoamisilmiökin on vuosisatojen aikana auttanut virtaussuunnan muuttumisessa. -Heikki Lammi)

    Juho Juhonpoika vihittiin Aurejärven Saksan talon tyttären Sanna Manuelintyttären kanssa 21.12.1760. Perhe asui alkuunsa Puntasessa ja lapsiakin ehti siinä vaiheessa siunaantua jo seitsemin kappalein. Oletamme, että Juho ei enää jaksanut jäädä odottamaan, että saisi Puntasen isännyyden haltuunsa, vaan päätti ryhtyä raivaamaan omaa tilaansa. Uudistilan paikaksi valikoitui pienen metsälammen ranta noin kolmen kilometrin päässä Puntasesta. Juho antoi tilalleen nimen Lammi, jonka hän myös otti sukunimekseen.
    Isä-Juho Heikinpojan isännyys Puntasessa jatkui melkoisen tovin, yhteensä 22 vuotta aina vuoteen 1773 saakka. Puntasen isäntänä jatkoi sitten aikanaan nuorin poika, Heikki Juhonpoika.

    Lähde: Tuomo Weckroth, Lahti ja Miina Weckroth, Kauniainen.
    Vanhemmat: Heikki Joosepinpoika Murolekoski e. Kuru II, s. 1694 Kuru, Keihäslahti, k. 22.11.1770 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen ja Marketta Joosepintytär Murolekoski, s. 1690 Ruovesi, k. 13.04.1752 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Elias Puntanen s. 29.08.1766 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.
    Juliana Sillanpää o.s. Puntanen , s. 16.03.1769 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen. Tauluun 222
    Elisabet Puntanen s. 27.03.1771 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.
    Anna Puntanen s. 01.04.1772 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.
    Regina Puntanen s. 14.01.1776 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.
    2. puoliso: 03.11.1799 Kuru Pertti Martinpoika Flinta Itsellinen Sikkilän talossa, s. 14.07.1739 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.05.1804 Kuru, Poikelus, Sikkilä.
    Vanhemmat: Martti Matinpoika Flinta, s. 20.03.1697 Porin lääni, k. 02.03.1777 Kuru, Olkitaipale, Laurila ja Sophia Juhotytär Flinta o.s. Muotiala, s. 1702 Hämeenkyrö, k. 30.01.1770 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 222
    IV Juliana Juhontytär Sillanpää o.s. Puntanen, (Taulusta 221, äiti Elisabeth Puntanen) Juliana oli vanhempana kirkkovaivainen., s. 16.03.1769 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen, k. Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: 20.08.1789 Kuru Mikko Simonpoika Sillanpää Sillanpään isäntä 1784-1809, Sillanpää uudistalo vuodesta 1795, aluksi torppa, s. 10.09.1764 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 14.03.1830 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat: Simo Simonpoika Sillanpää, s. 1730 Kuru, k. 19.01.1783 Kuru, Keihäslahti ja Anna Jaakontytär Sillanpää o.s. Suutarila, s. 26.06.1739 Kuru, Riuttaskorpi, k. 20.10.1799 Kuru, Keihäslahti.

    Lapset:
    Valpuri Sillanpää s. 10.02.1792 Kuru, Keihäslahti.
    Matti Sillanpää , s. 13.07.1793 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 223
    Juho Sillanpää s. 05.11.1795 Kuru, Keihäslahti.
    Jeremias Sillanpää s. 02.06.1799 Kuru, Keihäslahti.
    Yrjö Sillanpää s. 26.03.1801 Kuru, Keihäslahti.
    Ulla Sillanpää s. 07.04.1806 Kuru, Keihäslahti.
    Maria Kantojärvi o.s. Sillanpää , s. 15.06.1810 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 257
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 223
    V Matti Mikonpoika Sillanpää, (Taulusta 222, äiti Juliana Sillanpää) Sillanpään poika, Riuttaskorven Minkkisen isäntärenki, jonka jälkeen Matti muutti kotiinsa Keihäslahden Sillanpään uudistalon lampuodiksi eli maanvuokraajaksi., s. 13.07.1793 Kuru, Keihäslahti, k. 15.01.1861 Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: 03.07.1817 Kuru Anna Erkintytär Sillanpää o.s. Ainesjärvi s. 12.05.1790 Kuru, Aurejärvi, k. 20.08.1868 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat: Erkki Martinpoika Ainesjärvi e. Lannetta, s. 17.05.1751 Kuru, Aurejärvi, k. 05.05.1805 Kuru, Aurejärvi ja Maria Samuelintytär Ainesjärvi, s. 1760, k. 10.01.1813 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Ulla Saarijärvi o.s. Sillanpää , s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen. Tauluun 224
    Taavetti Sillanpää , s. 23.12.1822 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 231
    Anna Kalliojärvi o.s. Sillanpää , s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen. Tauluun 241
    Karoliina Lintuharju ent. Vehmaanperä o.s. Sillanpää , s. 29.08.1828 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 249
    Eeva Kaisa Raita-aho ent. Pajunen o.s. Sillanpää , s. 25.09.1832 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 250
    Maija Liisa Sillanpää Maija kuoli 17-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 17.01.1838 Kuru, Keihäslahti, k. 06.11.1855 Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 224
    VI Ulla Matintytär Saarijärvi o.s. Sillanpää, (Taulusta 223, isä Matti Sillanpää) s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 31.07.1901 Kuru, Keihäsjärvi.

    Puoliso: 1850 Kuru Kaapo Juhonpoika Saarijärvi s. 29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi, k. 30.12.1897 Kuru, Keihäsjärvi.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Saarijärvi e. Murolekoski II, s. 01.07.1783 Ruovesi, Murole, k. 27.01.1860 Kuru, Keihäsjärvi ja Maija Liisa Antintytär Saarijärvi o.s. Sormunen, s. 10.03.1788 Kuru, Aurejärvi, k. 08.11.1852 Kuru, Keihäsjärvi.

    Lapset:
    Eelis Saarijärvi Eelis kuoli vuoden ikäisenä punatautiin., s. 02.07.1851 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.10.1852 Kuru, Keihäsjärvi.
    Anna Ala-Paapanen o.s. Saarijärvi , s. 24.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 225
    Ananias Saarijärvi s. 25.04.1855 Kuru, Keihäsjärvi.
    Fredrika Helimäki o.s. Saarijärvi , s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 226
    Manu Hankuri e. Saarijärvi , s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 228
    Emma Peltoniemi o.s. Saarijärvi , s. 27.11.1859 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 229
    Mariana Saarijärvi Mariana kuoli alle vuoden ikäisenä hengenahdistukseen., s. 06.09.1861 Kuru, Keihäsjärvi, k. 08.05.1862 Kuru, Keihäsjärvi.
    Hilma Saarijärvi Hilma kuoli alle vuoden ikäisenä angiinaan., s. 23.09.1864 Kuru, Keihäsjärvi, k. 22.09.1865 Kuru, Keihäsjärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 225
    VII Anna Kaapontytär Ala-Paapanen o.s. Saarijärvi, (Taulusta 224, äiti Ulla Saarijärvi) s. 24.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi.

    Puoliso: 11.06.1871 Kuru Iivari Joosepinpoika Ala-Paappanen. (Taulu 1049) s. 19.01.1845 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Ala-Paappanen, s. 07.03.1816 Kuru, Petäjälammi ja Anna Pertintytär Ala-Paappanen ent. Vähäniemi o.s. Leppälä, s. 08.06.1812 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1850 Kuru, Petäjälammi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 226
    VII Fredrika Kaapontytär Helimäki o.s. Saarijärvi, (Taulusta 224, äiti Ulla Saarijärvi) Helimäen torpan emäntä. Fredrika kuoli 37-vuotiaana ''riututautiin''., s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, k. 10.01.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.

    Puoliso: 27.07.1876 Kuru, Mylläri (Pappila) Kalle Oskari Josefinpoika Helimäki e. Hellman. (Taulu 1094) Sepän poika, Helimäen torppari. Kalle kuoli 49-vuotiaana ''riututautiin''., s. 12.09.1845 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 19.07.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Vanhemmat: Josef Juhonpoika Hellman e. Pyydysmäki, s. 25.04.1814 Kuru, Karjula, k. 11.11.1867 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Helimäki ja Ulla Petterintytär Hellman o.s. Pohjasmäki, s. 01.07.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.

    Lapset:
    Elsa Adolfiina Helimäki Elsa kuoli 17-vuotiaana rintatautiin., s. 18.05.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 24.07.1894 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Maria Josefiina Helimäki Maria kuoli 4-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 16.07.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 25.12.1883 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Kalle Eetu Helimäki Kalle kuoli 6-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.10.1881 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 08.04.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Tyyne Maria Helimäki Tyyne riutui pois 4-vuotiaana., s. 28.02.1884 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 15.12.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Emma Helimäki s. 08.08.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Lyydia Josefiina (Lyyti) Palonen o.s. Helimäki , s. 19.10.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki. Tauluun 227
    Impi Erika Helimäki s. 22.08.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 227
    VIII Lyydia Josefiina (Lyyti) Kallentytär Palonen o.s. Helimäki, (Taulusta 226, isä Kalle Helimäki) Lyyti Palonen ja Eriika Ojanen asuivat vierekkäin ja he huutelivat portailta toisilleen kaikenlaista negatiivista. Tästä suivaantuneena Eriikan aviomies Matti Ojanen siirsi talonsa kauemmaksi Palosen talosta, joka sijaitsi aivan nykyisen Poikeluksentien vieressä Ojanen-kiinteistön naapurina., s. 19.10.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 21.03.1969 Kuru, Olkitaipale.
    Oiva ja Lyydia Palosen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Oiva Jalmari Vilhonpoika Palonen s. 23.02.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, Syväoja, k. 04.08.1950 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Vilho Abrahaminpoika Palonen e. Palomäki, s. 29.03.1844 Multia ja Sofia Johanna (äpärä) Johannantytär Sanden o.s. Söderström, s. 30.12.1846 Kuru, Keihäslahti, Kuru (Luutnantin puustelli).

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 228
    VII Manu Kaaponpoika Hankuri e. Saarijärvi, (Taulusta 224, äiti Ulla Saarijärvi) s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi.

    1. puoliso: 03.11.1883 Kuru Miina (Matilda) Antintytär Hankuri o.s. Rintamäki. (Taulu 1019). (Taulu 1023) Miina kuoli 48-vuotiaana syöpään., s. 20.02.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 27.09.1903 Kuru, Karjula, Nygård.
    Vanhemmat: Antti Kustaanpoika Rintamäki e. Leppäoja, s. 03.10.1819 Kuru, Karjula, Iso-Karjula, k. 06.08.1874 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Maija Liisa Taavetintytär Rintamäki o.s. Mäkelä, s. 10.05.1827 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Lahja Johannes Hankuri s. 05.09.1893 Kuru, Karjula, Nygård, k. 01.04.1918 Tampere.

    Sukunimi Hankuri (PT) (SDP) (SRK)
    Etunimi Lahja Johannes Manunpoika (SRK)
    Sukupuoli Mies (PT) (SRK)
    Ikä 24
    Siviilisääty Naimaton (PT) (SDP) (SRK)
    Lasten lukumäärä
    Kansallisuus
    Syntymäpaikka
    Syntymämaa
    Syntymävuosi 1893 (PT) (SRK)
    Syntymäpäivä 5.9. (PT)
    Kirjoillaolkunta Kuru (PT) (SRK)
    Kirjoillaololääni Hämeen lääni (PT) (SRK)
    Kirjoillaolomaa
    Asuinkunta Kuru (SDP)
    Asuinlääni Hämeen lääni (SDP)
    Asuinmaa
    Perheen toimeentulo Ei tietoa
    Ammatti Työmies (SDP)
    Kieliryhmä
    Uskontokunta
    Henkilöhuomautukset
    Sotilasjärjestö Punakaarti (SDP)
    Rekrytointitapa sotilasjärjestöön Ei Tietoa

    Osapuoli, johon luettiin kuollessaan Punainen (PT) (SDP)
    Sotilasasema
    Sotilasarvo Ei tietoa
    Asema (sotilas vai siviili) Ei tietoa
    Aseenkanto Kyllä (PT)
    Asemahuomautukset
    Vangitsemispaikka
    Vankileiri
    Vangitsemismotiivi
    Vangitsemisaika
    Vankilasta vapautumisen ajankohta
    Kuolinvuosi 1918 (PT) (SDP) (SRK)
    Kuolinpäivä 1.4. (PT) (SRK)
    Kuolinkunta Tampere (SDP)
    Kuolinlääni Hämeen lääni (SDP)
    Kuolinmaa
    Kuolinpaikka
    Kuolintapa Kaatunut (PT) (SDP) (SRK)
    Surmamotiivi
    Hautaustapa Ei Tietoa
    Surmahuomautukset
    Sotasurmatapauksen todennäköisyys (ei merkintää= todennäköinen, e=epävarma, l=todellisuudessa elossa selvinnyt)


    Tampereen taistelu


    Osa Suomen sisällissotaa

    Päivämäärä: 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918
    Paikka: Tampere
    Lopputulos:

    Valkoisten ratkaiseva voitto
    Osapuolet

    Komentajat

    Valkoiset
    C. G. E. Mannerheim, Harald Hjalmarson, Karl Fredrik Wilkman, Martin Wetzer, Eduard Ausfeld

    Punaiset
    Hugo Salmela†, Verner Lehtimäki, Eino Rahja, Aatto Koivunen
    Vahvuudet

    16 000


    14 000
    Tappiot

    700–900 kaatunutta


    1 000–1 500 kaatuneina, 11 000 vankeina
    Suomen sisällissodan taistelut
    Oulu – Ahvola – Lahti – Kuru – Tampere – Helsinki – Viipuri

    Tampereen taistelu käytiin 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918, kun valkoiset valloittivat Tampereen Suomen sisällissodassa. Valkoisia johti C. G. E. Mannerheim. Taisteluun osallistuneiden joukkojen määrillä mitattuna Tampereen taistelu oli Pohjoismaiden siihen astisen sotahistorian suurin.

    Valkoisten voittamasta Tampereen taistelusta tuli sisällissodan käännekohta. Taktisesti valkoinen puoli kärsi kuitenkin yllättävän suuria tappioita, sillä taisteluun ryhdyttiin suoraan liikkeestä. Osittain syynä oli Mannerheimin tarve käydä ratkaisutaistelu ennen kuin saksalaiset joukot ehtisivät vaikuttaa sodan kulkuun, mutta osittain kyseessä oli punaisten aliarviointi. Punakaartin joukot olivat luovuttaneet vain vähäistä vastarintaa tehden valkoisille kaikki taajamat Vilppulan ja Messukylän välillä. Punakaartin joukkojen kuri oli kehno ja ne joutuivat useimmiten paniikkiin pelätessään saarrostusta. Tampereella joukot olivat kuitenkin jo motissa eikä staattinen puolustus vaatinut enää yhtenäistä johtoa. Punaiset pakottivatkin valkoiset käyttämään lähes kaikki reservinsä kaupungin valloitukseen, josta tuli molemmille osapuolille verinen. Tampereen taisteluissa kuoli noin 2 000 punaista, joista yli puolet oli teloitettuja vankeja. Valkoisia kuoli noin 700.
    Punakaartilainen Axel Flor Nummelta vierellään sairaanhoitaja. Nummen punakaartilaisia osallistui Tampereen taisteluun.
    Sisällysluettelo

    1 Ennen Tampereen taistelua
    2 Kaupungin saartaminen 16. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1918
    3 Keskusta-alueen valtaus 2. huhtikuuta – 5. huhtikuuta
    4 Rahjan vapautusyritys etelässä
    5 Jälkipuhdistukset
    6 Sodan jälkeen
    7 Lähteet
    7.1 Viitteet
    8 Lehdet
    9 Aiheesta muualla
    10 Kirjallisuutta

    Ennen Tampereen taistelua

    Pääartikkeli: Tampereen punakaarti

    Tampereella punakaarti kaappasi vallan viimeistään tammikuun lopussa 1918. Jo joulukuussa Tampereen työväentalossa oli pidetty punakaartien perustava kokous, johon otti osaa punakaartien johtoa kaikkialta Etelä-Suomesta. Mukana olivat esimerkiksi Hugo Salmela ja Viktor Ripatti Lappeenrannan punakaartista. Kaksi ja puoli kuukautta kestäneen rintamataisteluiden vaiheen aikana Tampereen joukkoja soti lähinnä Vilppulan ja Ikaalisten rintamilla. Valkoinen väestö joutui Tampereella kotitarkastusten ja ase-etsintöjen kohteiksi. Punainen terrori kaupungissa oli vähäistä, ulkopaikkakuntalaiset kaartilaiset tekivät kuitenkin muutamia surmatekoja. Mielialoja kiristi kuitenkin ennen kaikkea Suinulan verilöyly 28. tammikuuta. Tampereella surmattiin myös kassakaappitehtailija Kaarlo Granat Turun punakaartilaisten toimesta. Pyynikillä puolestaan ammuttiin kansanedustaja Juho Saari ja pispalainen huvilanomistaja Ernst Wahren valkoisten hyväksi toimimisesta 29. maaliskuuta. Tampereelle saapui Pietarista Eino Rahjan asejuna, jossa saatettiin tuoda Tampereen punaisille jopa tuhansia kiväärejä ja panssariauto. Lokomolla alettiin myös valmistaa panssarijunia. Rintama vakiintui kulkemaan Noormarkusta Kankaanpään kautta Ikaalisiin ja siitä edelleen Kurun ja Ruoveden kautta Vilppulaan ja edelleen Päijänteelle. Suurempia yhteenottoja tapahtui Kankaanpään-Lavian seudulla, Vilppulassa ja Väärinmajalla helmikuussa 1918. Taistelut jatkuivat pitkälle maaliskuuhun, kunnes punaisten rintama romahti Kurussa ja Vilppulassa maaliskuun keskivaiheilla. Tampereen taistelua edelsi punaisten niin sanotun Pohjoisen rintaman murtuminen maaliskuussa 1918 ja punaisten yleishyökkäyksen epäonnistuminen; Haapamäen risteysasemaa ei saatu vallattua. Punaisten johto Tampereella oli alkuaan Kustaa Mikko Evän piiriesikunnalla, kunnes Tampereen teknilliseen opistoon perustettiin Pohjoisrintaman yleisesikunta, jonka johtoon valittiin Kotkan punakaartiin kuulunut näyttelijä Hugo Salmela. Tampereella vaikuttivat myös punakaartin johtomiehet Ali Aaltonen, Eino Rahja ja Tuomas Hyrskymurto.
    Kaupungin saartaminen 16. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1918

    Pääartikkeli: Länkipohjan taistelu

    Länkipohjassa 16. maaliskuuta saavutetun ratkaisevan voiton jälkeen valkoiset olivat vallanneet idässä Oriveden 20. maaliskuuta. Ensimmäiset yhteenotot Tampereen taistelussa käytiin Aitolahdella 23. maaliskuuta. Seuraavina päivinä taisteltiin Ylöjärvellä ja Messukylässä. Ennen Messukylän taistelua punaiset menettivät Kangasalan idässä ja Siuron ja Nokian lännessä. Kyröskoskelta valui myös pakokauhuinen punakaartilaisten joukko Tampereelle. Kuru tyhjeni viimeistään 19. maaliskuuta, kun viimeiset punaiset vetäytyivät Kurun taistelun jälkeen Kapeelle. Eversti Harald Hjalmarson hyökkäsi Tampereelle lännestä, ja K. F. Wilkman ja Martin Wetzer idästä. Mestaripainija Mikko Kokko onnistui vielä etenemään Jyväskylän rataa pitkin Kangasalle ja valtasi uudelleen Suinulan aseman, josta perääntyi kuitenkin Vehmaisiin. Lännessä rintama oli vakiintunut venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamien kenttälinnoitteiden tasalle Epilään, eikä kaupungin länsipuolella käytykään merkittäviä taisteluja.

    21. maaliskuuta alkoi valkoisten yleishyökkäys Tampereen saartamiseksi. Kangasala vallattiin 22. maaliskuuta. Kangasalan punaisten johtaja G.T Laine järjesti joukot puolustukseen, mutta taistelujen jälkeen punaiset vetäytyivät. Vatialan kohdalla oli kahakka, jossa valkoiset menettivät kuusi kaatunutta, ja tämä ennakoi Tampereen taistelua. 23. maaliskuuta valkoisten tykit kantoivat jo Tampereelle. 24. maaliskuuta valkoiset hyökkäsivät Kangasalta käsin Lempäälään, jolloin punaisten huoltoyhteydet etelästä saatiin katkaistua. Messukylässä kirkon ympäristössä käytiin ankaria taisteluja. Punaiset olivat järjestäytyneet harjulle puolustukseen Anders Hildenin johdolla. Punaisiin joukkoihin Messukylässä kuului helsinkiläisiä ja paikallisia kaartilaisia Tampereelta ja muista lähikunnista. Takahuhti menetettiin 24. huhtikuuta, paikasta taisteltiin, ja Anton Uotisen johtama punaisten puolustus murtui kun ensin Takahuhdin pihoilla olivat Heikki Ylikankaan mukaan paukkuneet pommit ja kiväärit. Messukylä vallattiin punaisilta ankaran taistelun jälkeen 25. maaliskuuta. Valkoiset kärsivät taistelussa suuria tappioita, mutta punaiset joutuivat vetäytymään kauemmas Kalevankankaan hautausmaan ja Hippos-radan suunnalle. Ennen kaupungin valtausta punaisille toimitettiin antautumistarjous 26. maaliskuuta, mutta se hylättiin. Punaiset järjestivät ennen taistelun alkua vallankumoushautajaiset, joissa Yrjö Sirola puhui ja Aarne Orjatsalo lausui Jussi Raition kirjoittaman runon. Hautajaisissa Pyynikin Termopylain tasangolle haudattiin 23 kaatuneen punakaartilaisen ruumiit. Paikalla oli jo aiemminkin pidetty sankarihautajaisia. Ennen taistelun alkua Tampereella kävi punaisten korkeinta johtoa, Otto-Ville Kuusinen ja Kullervo Manner kiihottamassa joukkoja taisteluun. Manner puhui Keskustorilla punakaartilaisille, ja väitti mm. että punakaarti yhä eteni Ikaalisissa ja että Ikaalisten kirkontorni oli jo ammutti hajalle. Lisäksi Hugo Salmela nimitettiin Tampereen puolustuksen johtajaksi. Ennen taistelua Tampereelta poistuivat punaisten johtajista mm. Eino Rahja, Aleksanteri Vasten, Tuomas Hyrskymurto, August Lindell ja muutamat muutkin punaisten korkeimpaan sotilasjohtoon kuuluneet. Kuitenkin Salmela ja esimerkiksi Verner Lehtimäki jäivät.

    Antautumistarjouksen hylkäämisen jälkeen punaisten ylijohto jakoi kaupungin itäiseen, läntiseen ja eteläiseen puolustusalueeseen. Aatto Koivunen komensi läntistä puolustuslinjaa, rautatieläinen Jaakko Meriö itäistä ja pietarilainen sorvaaja August Dufva eteläistä. Punakaarti nimitti Salmelan kuoleman jälkeen Verner Lehtimäen uudeksi ylipäälliköksi. Hän oli kuitenkin enimmän aikaa kiinni rintamataisteluissa. Hänen avukseen jäi eversti Georgi Bulatsel, joka oli aikaisemmin toiminut Salmelan sotilasneuvonantajana. Hjalmar Saksasesta tuli kaupungin tykistöpäällikkö ja Juho Tammelasta linnoituspäällikkö. Punaisten Otto Degermanin komentamat työkomppaniat toimivat myös koko taistelun ajan, ne suorittivat varustelutöitä ja kuljettivat ammuksia rintamalle. Jossakin vaiheessa työkomppanioitakin koetettiin aseistaa.
    Valkoisten levittämä propagandalentolehtinen, jossa puolustajia kehotetaan antautumaan.

    Ensimmäisen valloitusyrityksensä valkoiset tekivät kiirastorstaina 28. maaliskuuta. Silloin aamulla klo 7 tykistö alkoi moukaroida Kalevankangasta ja hyökkäys alkoi tuntia myöhemmin. Punaisten asemat olivat kuitenkin paljon lähempänä kuin valkoiset olivat arvioineet, joten tykistötuli ei ollut tehonnut toivotulla tavalla. Lisäksi punaisten tulenavaus tuli valkoisille yllätyksenä. Valkoiset juuttuivat Kalevankankaan hautausmaalle ja kärsivät suuria tappioita. Taistelussa useat valkoiset joukko-yksiköt, mm. ruotsalaisista vapaaehtoisista koottu "prikaati", kärsivät suuria tappioita ja menettivät taistelukykynsä. Taistelut keskittyivät hautausmaalle ja Hippos-radalle, jossa taisteli Tampereen punakaartin vartiopataljoona Heikki Koskisen johdolla. Valkoiset lähestyivät myös Kaupin keuhkotautiparantolan mäkeä pohjoisessa. Sillä suunnalla taisteli Kalle Lindenin komentama I pataljoona Tampereen punakaartista, Linden myös kaatui samassa taistelussa. Kalevankankaalla taistelivat esimerkiksi Gunnar Keltamäen komentama rautatieläispataljoona, ja Kalevankankaalta kaupunkiin päin Anton Aaltosen komppania Tampereen punakaartista. Samana päivänä Tampereen teknillinen opisto vaurioitui merkittävästi räjähdysonnettomuudessa, jossa Punaisen pohjoisen rintaman ylipäällikkö Hugo Salmela sai surmansa ja Tampereen punaisten johtoon nousi Verner Lehtimäki.

    Punaiset yrittivät myös samanaikaisesti Eino Rahjan johdolla murtautua saartorenkaan läpi Lempäälässä, jossa käytiin kovia taisteluja koko pääsiäisen ajan. Etelästä kuuluva tykistötulen ääni piti saarretussa kaupungissa yllä toivoa avusta. 1. huhtikuuta Mannerheim esitti uhkavaatimuksen, että kaupunkiin ammuttaisiin järeällä tykistöllä, jos punaiset eivät antautuisi, mutta tämäkin antautumisvaatimus torjuttiin.

    Punaiset yrittivät paeta Turun suuntaan junalla, mutta valkoiset olivat katkaisseet Viinikan rautatiesillan 28. maaliskuuta. Seurauksena juna joutui pysähtymään rautatiesillan reunalle, jolloin siihen kohdistui valkoisten puolelta ankaraa tulitusta. Punaiset menettivät kaatuneina ainakin 30 miestä, joukossa ainakin Yläneen ja Turun punakaartilaisia ja punaisen ristin naissairaanhoitajia. Lopulta juna vedetttiin toisella veturilla takaisin Tampereen rautatieasemalle. Turun joukot onnistuivat lopulta poistumaan kaupungista Porin rataa pitkin, sillä junayhteys sinne oli vielä auki.
    Keskusta-alueen valtaus 2. huhtikuuta – 5. huhtikuuta
    Tampereen taistelun yleiskartta, esityksessä mukana valkoisten tykistön ampumakohteet.

    Saartorengas piti ja seuraava yritys kaupungin valtaamiseksi aloitettiin 3. huhtikuuta aamuyöllä idästä Kalevankankaalta ja etelästä Lempäälästä Hatanpään kautta Ratinanniemelle. Nyt hyökkäyksessä onnistuttiin, vaikka erityisesti Ratinassa valkoiset kärsivät suuria tappioita.

    Ensimmäisiä teloituksia tapahtui Vuohenojalla sijainneessa ladossa, johon oli piiloutunut punakaartilaisia ja siviilimiehiä sotaa pakoon. Valkoiset ampuivat paikalle useita ihmisiä ja paikka sai Veriladon nimen. Kaupunkia puolustaneet punaiset ajettiin yhä ahtaammalle. Kaupunkiin ammuttiin viitisen tuhatta laukausta tykeillä ja keskusta vallattiin kortteli korttelilta. Ankaria taisteluja käytiin Sorinahteella, missä punaisilla oli konekiväärejä, sekä Näsinlinnan luona. Näsinkalliolla oleva Hämeen museo vaihtoi omistajaa peräti kolme kertaa. Erik Gunnar Melinin komentama valkoinen komppania onnistui ensimmäisenä tunkeutumaan punaisen Tampereen sisuksiin. Joukko kahakoi punaisten kanssa, ylitti Tammerkosken Neulapatoa pitkin ja eteni tappioita kärsien Hallituskatua ja Näsilinnankatua pitkin Näsinkalliolle. Melinin komppania onnistui valtaamaan Näsinlinnan, ja otti joukon punaisia vankeja joista ainakin 27 ammuttiin yhteen kasaan rakennuksen itäpäädyssä. Tämän jälkeen punaiset suuntasivat rakennukseen tykkejä, ja jatkuvat jalkaväen hyökkäykset ja punaisten panssarijuna karkottivat Melinin komppanian pois. Melinin joukko kärsi taistelussa suuria tappioita, mutta onnistui kaartamaan Näsijärven jään kautta omien linjoille. Valkoisten esikunnassa eversti Eduard Ausfeld oli hämmästynyt nähdessään Melinin yhä elävän.

    Punaisten rintamalinjan vetäydyttyä Pyynikille eloonjääneet punaiset antautuivat 6. huhtikuuta, minkä jälkeen heidät vangittiin ja kerättiin kauppatorille eli nykyiselle Keskustorille. Vankeja kertyi noin 11 000. Johtajiksi osoitetut ja venäläiset ammuttiin, muut siirrettiin vankileireille. Joukko korkeinta punaisten johtoa onnistui pakenemaan saarrostuksesta Näsijärven jäälle ja sieltä kiertoteitse Etelä-Suomeen.
    Rahjan vapautusyritys etelässä

    Eino Rahja oli kerännyt Tampereen avuksi 2000 punakaartilaista, jotka yrittivät murtaa tien auki etelästä. Taistelut riehuivat ennen kaikkea Lempäälässä ja Vesilahdella. Tampereella uskottiin että Rahja pääsisi kaupunkiin, koska tykkien kumu kuului selvästi etelästä, ja kaupungin yllä kaarteli punaisten lentokone, josta pudotetuissa propagandalehtisissä luvattiin Rahjan tulevan avuksi tiettyyn kellonaikaan. Lisäksi Kansan Lehtikin oli luvannut että "Meitä avustavien joukkojen kanuunoista jo tuli näkyy". Punaisten hyökkäys juuttui kuitenkin Lempäälään, eikä kaupunkia enää saatu vallattua takaisin Mannerheimin joukkojen käsistä.
    Jälkipuhdistukset

    Pääartikkeli: Tampereen teloitukset


    Tampereella otettiin noin 11 000 punaista vangiksi. Useimmat saivat seistä yli vuorokauden Kauppatorilla, minkä jälkeen heidät sijoitettiin Venäläisiin kasarmeihin Kalevankankaalle, rautatieaseman makasiineille ja Aaltosen kenkätehtaalle. Punaisten johtajien ja venäläisten likvidointi aloitettiin välittömästi, rautatieaseman makasiinien peltiseinustan toimiessa teloituspaikkana.
    Tampereella valtauksen jälkeen peltimakasiineilla asemarakennuksen takana pihalle teloitettuja punaisia.

    Kalevankankaalle perustettiin vankileiri, jossa vankeja menehtyi suuria määriä nälkään ja tauteihin sekä teloituksissa. Vangit eivät saaneet ottaa vastaan ruokalähetyksiä. Tampereen verkatehtaan työntekija Hilda Saarinen ammuttiina vankileirin aidan luokse kun hän oli toimittamassa salaa ruokaa leiriin. Vankileirin vartijoista erityisesti Sakeus Koivunen oli kuuluisa julmuudestaan. Myöhemmin kenttäoikeuksien alettua toimia punaisia ammuttiin myös Kalevankankaan soramontuilla. Tällä tavoin kohtasivat loppunsa esimerkiksi Tampereen punakaartin sotilasneuvonantaja Georgi Bulatsel ja Suinulan tapahtumiin osallistuneet Valdemar Sammalisto ja Kaarle Wilander. Tampere jaettiin lohkoihin, ja suojeluskuntalaiset tutkivat miltei jokaisen talon Pispalassa, Amurissa ja muilla työväestön asuinalueilla. Tällä tavoin saatiin kiinni suuri määrä piileskeleviä punakaartilaisia ja takavarikoitiin ammuksia ja aseita. Tampereelle perustettiin myös Hämeen lentävä ratsuosasto, jonka tehtävänä oli suorittaa jälkipuhdistuksia. Osaston komentajaksi valittiin suurtilallinen Hugo W. Löfgren. Ensi töikseen osasto haravoi Pispalaa, josta Rantasen mallastehtaalta vangittiin Rantasen veljekset, näiden sisar, sekä Pispalan työväenyhdistyksen rahastonhoitaja Daavid Anttila. Kaikki neljä vietiin Pispalan VPK:n talolle ja ammuttiin. Myöhemmin Lentävä ratsuosasto puhdisti Siuroa ja Toijalaa ja teloitti satoja punakaartilaisia .

    Sodan jälkeen Tampere säilyi työväestön leimaamana kaupunkina. Vuonna 1919 ensimmäisen yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi sama mies kuin punaisten laittoman valtuuston puheenjohtajana. Tampereen suojeluskunta harjoitteli kaupungin valtaamista 1920-luvun loppupuolelle saakka ja vielä 1930-luvulla Puolustusneuvosto epäröi, oliko Tampere poliittisesti liian epäluotettava sijoituspaikka Valtion lentokonetehtaalle.

    Vielä vuoden 1918 aikana Hämeenpuiston ja -kadun risteykseen sijoitettiin Viktor Janssonin veistämä valkoisten voittoa symboloiva Vapaudenpatsas, jonka miekkaa pitelevä nuorukainen (Elias Simojoki) katsoo uhmakkaasti työväentaloa. Patsas sai Tampereen työläisväestön keskuudessa pilkkanimen ”Rummin Jussin patsas” Jämsässä Valkoisten teloittajana toimineen Johannes Fromin mukaan. Mannerheimin patsas olisi haluttu sijoittaa alun perin näkyvälle paikalle Tampereen keskustaan Koskipuistoon, mutta kovan vastustuksen takia se pystytettiin 1956 Leinolaan metsään alueelle, josta Mannerheim seurasi taistelun kulkua. (Myös puistojen perustamisesta on tehty jonkinlaisia aloitteita Tampereen valtuustoon: Pispalaan kaavailtiin punapäällikkö Aatto Koivusen puistoa ja Mannerheimille omaansa). Sittemmin Mannerheimin patsaalle on tehty usein vapun aikaan myös ilkivaltaa maalaamalla patsas punaiseksi sekä sotkemalla siihen tervaa ja höyheniä. Myös Murha-Kustaan nimi liitetään usein Mannerheimiin puhuttaessa Tampereen kevään 1918 tapahtumista. Sisällissodan taisteluista on vieläkin nähtävissä runsaasti merkkejä Tampereella. Ainakin Holvastissa on yhä muuttumattomana valkoisten kaivama kuularuiskupesäke entisen Vehmaisten aseman lähellä (purettu 1998), jota Mannerheim käytti päämajanaan Tampereen valtauksen aikana. Myös Kalevankankaan aluskasvillisuus paljastaa yhä kymmenittäin "kolmen linjan kiväärin" hylsyjä maakerrosta hieman rikottaessa. Rakennuksista muun muassa Tullikamarin, Tampereen Teatterin, ortodoksikirkon ja Aleksanterin koulun seinissä on nähtävissä luotien iskeymiä seinissä.

    Lähde: Wikipedia.
    Punavankeja Tampereen Kauppatorilla.
    2. puoliso: 23.05.1904 Kuru Amanda Aaronintytär Hankuri o.s. Niemelä. (Taulu 485). (Taulu 486) s. 02.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    Vanhemmat: Aaron Herman Josefinpoika Niemelä e. Särkijärvi, s. 04.09.1830 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 23.12.1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee ja Maria Juhontytär Niemelä o.s. Vänninmaja, s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 27.10.1890 Kuru, Kapee, Ylä-Kapee.
    Lapset:
    Hilma Elviira Hankuri s. 25.02.1906 Kuru, Karjula, Nygård.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 229
    VII Emma Kaapontytär Peltoniemi o.s. Saarijärvi, (Taulusta 224, äiti Ulla Saarijärvi) s. 27.11.1859 Kuru, Keihäsjärvi.

    Puoliso: 08.11.1878 Kustaa Aatu Eenokinpoika Peltoniemi e. Koski. (Taulu 727) Karjulan Kosken tilan Peltoniemen torpan isäntä., s. 07.10.1854 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat: Eenokki Yrjönpoika Koski e. Ristaniemi, s. 01.11.1823 Kuru, Ristaniemi, k. 17.12.1870 Kuru, Karjula ja Matilda (Tilda) Serafia Kallentytär Koski, s. 25.03.1834 Kuru, Karjula, k. 21.05.1914 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Maria Gunilla Frang o.s. Peltoniemi , s. 05.02.1880 Kuru, Karjula, Koski. Tauluun 230
    Hilma Julia Peltoniemi s. 09.01.1882 Kuru, Karjula, Koski.
    Uuno Johannes Peltoniemi Uuno kuoli 7-vuotiaana tulirokkoon., s. 15.04.1884 Kuru, Karjula, Koski, k. 15.11.1891 Kuru, Karjula, Koski.
    Kalle Juuse Peltoniemi s. 17.03.1887 Kuru, Karjula, Koski.
    Eenokki Matteus Peltoniemi Eenokki kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 15.09.1889 Kuru, Karjula, Koski, k. 24.10.1891 Kuru, Karjula, Koski.
    Anna Juliana Peltoniemi Anna kuoli 5-vuotiaana lavantautiin., s. 19.02.1892 Kuru, Karjula, Koski, k. 22.11.1897 Kuru, Karjula, Koski.
    Lyyti Etiitta Peltoniemi s. 14.05.1894 Kuru, Karjula, Koski.
    Laura Tilta Peltoniemi s. 07.03.1897 Kuru, Karjula, Koski.
    Kustaa Anselm Peltoniemi s. 20.03.1900 Kuru, Karjula, Koski.
    Emmi Aleksandra Peltoniemi s. 29.12.1902 Kuru, Karjula, Koski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 230
    VIII Maria Gunilla Kustaantytär Frang o.s. Peltoniemi, (Taulusta 229, isä Kustaa Peltoniemi) s. 05.02.1880 Kuru, Karjula, Koski.

    Puoliso: 12.07.1903 Kuru Kalle Anselmi (äpärä) Liisanpoika Frang. (Taulu 1089) Kalle otettiin kasvatiksi Poikeluksen Lähteenmäen taloon. Vuodesta 1897 (17-vuotias) Kalle oli itsellisenä Kurun Sonnun kylän Paulajärven Marjamäellä. Kalle muutti Kurusta 3.1.1907 Pietarsaareen., s. 21.04.1880 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
    Äiti: Liisa Hermannintytär Frang, s. 01.06.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.

    Lapset:
    Kalle Leonard Frang s. 31.12.1903 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Marjamäki.
    Rauha Inkeri Frang s. 18.03.1905 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Marjamäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 231
    VI Taavetti Matinpoika Sillanpää, (Taulusta 223, isä Matti Sillanpää) Sillanpään uudistilan isäntä., s. 23.12.1822 Kuru, Keihäslahti, k. 18.08.1868 Kuru, Keihäslahti.
    Sillanpään talo Kurun Kaidankylässä (Keihäslahti).

    Puoliso: 11.11.1854 Kuru Maria Elisabeth (Maija Liisa) Esantytär Lammi ent. Sillanpää o.s. Hanhisuo Maija Liisa oli Kurun Keihäslahdessa piikana naimisiin mennessään. Keihäslahden (Kaidankylä) Sillanpään talon ja sitten Kurun Sonnun kylän Lammin talon emäntä., s. 23.07.1829 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 25.06.1899 Kuru, Sontu.
    Vanhemmat: Esaias (Esa) Johanneksenpoika Hanhisuo, s. 04.01.1793 Ikaalinen, Juhtimäki, Filpusniemi, k. 10.07.1870 Kuru, Juhtimäki ja Kaisa Liisa Mikontytär Hanhisuo o.s. Yli-Oja, s. 14.11.1792 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 03.05.1865 Ikaalinen, Juhtimäki.

    Lapset:
    Taavetti Lammi e. Sillanpää , s. 08.07.1855 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 232
    Juho Marjamäki e. Sillanpää , s. 22.11.1856 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 234
    Antti Sillanpää s. 22.11.1856 Kuru, Keihäslahti, k. 03.12.1856 Kuru, Keihäslahti.
    Eelis Sillanpää s. 30.12.1858 Kuru, Keihäslahti.
    Vilhelmiina Karoliina (Miina) Pallineva o.s. Sillanpää , s. 28.10.1860 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 237
    Kalle Sillanpää s. 03.01.1863 Kuru, Keihäslahti.
    Selma Sillanpää s. 11.11.1864 Kuru, Keihäslahti.
    Hilma Maria Sillanpää s. 07.01.1867 Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 232
    VII Taavetti Taavetinpoika Lammi e. Sillanpää, (Taulusta 231, isä Taavetti Sillanpää) Kurun Sonnun kylän Lammin isäntä., s. 08.07.1855 Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: 13.02.1885 Viljakkala Maria Taavetintytär Lammi o.s. Kiviniemi s. 14.08.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto.
    Vanhemmat: Taavetti Juhonpoika Kiviniemi, s. 11.06.1816 Viljakkala, Karhe, Koivisto ja Maria Antintytär Kiviniemi, s. 27.02.1816 Ruovesi.

    Lapset:
    Impi Maria Lammi s. 03.07.1886 Kuru, Sontu.
    Anni Lammi s. 15.08.1888 Kuru, Sontu, k. 02.02.1890 Kuru, Sontu.
    Olga Lammi s. 28.02.1891 Kuru, Sontu.
    Lauri Matias Lammi , s. 24.02.1894 Kuru, Sontu. Tauluun 233
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 233
    VIII Lauri Matias Taavetinpoika Lammi, (Taulusta 232, isä Taavetti Lammi) s. 24.02.1894 Kuru, Sontu.
    Tilannevuosi 1932. LAMMI, 46 km Lielahden asemalta, 50 km Tampereelta ja 11 km Taltaan laiturilta. Omistajat v:sta 1917 Lauri Lammi ja puolisonsa Anna (o.s. Yli-Lempi) v: sta 1919. Se on entinen Myllymaan tilan torppa ja ollut isännän suvulla 54 vuotta. Pinta-ala 142 ha, josta 24,76 peltoa, 3 luonnonniittyä ja 114,24 ha metsämaata. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Rakennukset niiden keskellä, Pitkäjärven rannalla. Ne ovat kaikki vanhoja. Navetta kivestä, uusittu v. 1926; siinä on vesijohto. Viljelyskiertoja 2: A. (suokierto) vapaa viljelys; B. kesanto, ruis, 3 heinää, laidun, 2 kevätviljaa. V. 1930 oli 2,3 ha ruista, 4,2 kauraa, 0,7 ohraa, 0,35 perunaa, 0,5 rehujuurikasveja, 14,21 heinää ja 2,5 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa ja 8 lammasta. Karja LSK-ja sekarotua, lampaat maatiaisia. Myydään paikkakunnalle viljaa, voita, perunoita ja rehuja. Metsä enimmäkseen havumetsää. Lähde: Suomen maatilat, II osa

    Puoliso: Anna Eufrosiina Taavetintytär Lammi o.s. Yli-Lempi s. 09.04.1897 Viljakkala.
    Vanhemmat: Taavetti Oskari Heikinpoika Yli-Lempi, s. 08.11.1850 Viljakkala, k. 12.12.1930 Viljakkala ja Hilma Karoliina Iisakintytär Yli-Lempi o.s. Muotila, s. 07.08.1869 Viljakkala, Inkula, k. 07.12.1956 Viljakkala.
    Omistajat v:sta 1917 Lauri Lammi ja puolisonsa Anna (o.s. Yli-Lempi) v: sta 1919.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 234
    VII Juho Taavetinpoika Marjamäki e. Sillanpää, (Taulusta 231, isä Taavetti Sillanpää) Kurun Sonnun kylän Paulajärven Marjamäen torppari., s. 22.11.1856 Kuru, Keihäslahti.
    Marjamäen vajaan 10 ha:n tila Ylöjärvellä, rekisterinumero 980-467-3-46.

    Puoliso: 10.09.1881 Kuru Eeva Juhontytär Marjamäki o.s. Pohjasmäki Marjamäen torpan emäntä., s. 06.05.1854 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Juho Petterinpoika Pohjasmäki, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Kaisa Esantytär Pohjasmäki o.s. Hanhisuo, s. 21.12.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
    Marjamäen ja Kulmalan tilat ovat melko lähellä toisiaan.

    Lapset:
    Amanda Vilhelmiina (Manta Miina) Marjamäki s. 06.04.1882 Kuru, Sontu, Lammi.
    Kalle Marjamäki , s. 02.02.1884 Kuru, Sontu, Paulajärvi. Tauluun 235
    Ida Maria Marjamäki s. 10.12.1885 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    Matilda Marjamäki s. 26.04.1888 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 26.10.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    Toivo Johannes Marjamäki , s. 10.06.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi. Tauluun 236
    Onni Maurits Marjamäki s. 15.01.1897 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 235
    VIII Kalle Juhonpoika Marjamäki, (Taulusta 234, isä Juho Marjamäki) Kalle oli ostanut 1928 kruununtorpan Pitkäjärven rannalta Juhtimäestä 72 hehtaaria. Talollinen., s. 02.02.1884 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 03.04.1959 Ikaalinen.

    Kaikkien noiden henkilöiden äiti kuoli 1932 keuhkotautiin ( Hilja).
    Isä Kalle oli ostanut 1928 kruununtorpan Pitkäjärven rannalta Juhtimäestä 72 hehtaaria.
    Lohkomistodistus löytyy kansallisarkiston nettihaulla.
    Syystä tai toisesta tila meni pakkohuutokauppaan 1933 tai 1934. Tilasta saaduilla ylijäämärahoilla hän osti Aivusjärven rannalta tontin ja rakensi pirtin sekä meni uusiin naimisiin.
    Lapset annettiin kunnan hoiviin ja sitä kautta huutolaisiksi. Otto oli renkinä Hauturissa , Einon kohtalosta en tiedä silloin.
    Kalle ja Arvo Saareksessa huutolaisina.Anni oli piikana ja meni myöhemmin Tervalammille piiaksi, jossa tapasi miehensä sukunimeltään Mäntytörmä. Antti ( isäni) eli jonkun aikaa isän ja uuden rouvan kanssa aivusjärvellä , kulki koulussa Juhtimäessä mutta olot kotona olivat huonot joten meni ensi Kestilään hetkeksi kasvatiksi. Hänestä ei siellä pidetty joten naapuri Kesti otti hänet huutolaiseksi aina 18 vuoden ikään, jolloin tuli Tampereelle Arvon luokse 1951 armeijan jälkeen.

    Kalle kaatui sodassa ja oli naimisissa Gretan kanssa josta jo olikin jossain tauluissa tietoa.
    Ajan henkeen kuului, että sisaruksista ei aina ollut tietoa.Kalle kanssa isäni kertoi tavanneensa kerran kun oli niittämässä heinää tien varressa ja Kalle pysähtyi sekä kyseli tietääkö kenen kanssa juttelee. Kertoi olevansa velipoika. Muuta yhteyttä veljesten välissä ollut.

    Kalle Marjamäestä löytyy sa kuvista 1. Kuva infossa otettu. Sukunäköä on, mutta en tiedä onko oikea Marjamäki.

    Lähde: Kimmo Marjamäki.
    Hilja ja Kalle Marjamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 19.09.1909 Teisko Hilja Josefiina Kallentytär Marjamäki o.s. Enqvist Hilja kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 12.10.1886 Teisko, Kulju, Pohja, Antila, k. 08.05.1932 Ikaalinen.
    Vanhemmat: Kalle Kustaa Heikinpoika Enqvist, s. 12.12.1852 Teisko, Ala-Birilä ja Ida Maria Erkinpoika Enqvist o.s. Lehmijärvi, s. 21.07.1855 Teisko, Hatanpää.

    Lapset:
    Aili Maria Jokijärvi o.s. Marjamäki Aili oli huutolaisena Ikaalisten Juhtimäen Jokijärvellä., s. 27.01.1912 Ikaalinen, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
    Otto Marjamäki Otto oli renkinä Juhtimäen Hauturissa., s. 1913 Ikaalinen, k. 1991.
    Lempi Katri Jokijärvi o.s. Marjamäki Lempi oli huutolaisena Ikaalisten Juhtimäen Jokijärvellä., s. 23.11.1915 Ikaalinen, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
    Kaarlo Kustaa Pellervo (Kalle) Marjamäki Kaarlo ja Arvo Saareksessa huutolaisina. Kaarlon veli Arvo kertoili juttuja jossa hän ja Kalle painivat Saareksen talossa heidän ollessaan lapsia., s. 02.04.1921 Ikaalinen, k. 15.07.1944 Äyräpää, Vuosalmi.

    Äyräpään-Vuosalmen taistelut

    Äyräpään-Vuosalmen taistelut käytiin kesä-heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella. Ne olivat osa laajempaa Puna-armeijan suurhyökkäystä, jonka tarkoituksena oli murskata suomalaisten puolustuslinjat ja joukot Kannaksella.

    Taistelun kulku

    Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9.6.1944 ja edennyt jo Viipurin pohjoispuolelle Tali-Ihantalan alueelle. Leningradin rintaman alkuperäiseen suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä Vuosalmella. Mutta kun 21. ja 23. Armeijan hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka Govorov tarkisti suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. Armeijalle, jolla oli käytettävissään kolme Armeijakuntaa (6., 98., ja 115. AK) sekä 17. linnoitusalue, joka oli puolustuksessa Vuoksen alajuoksulla. Neuvostoliiton 3. armeijakuntaa ei Leningradin rintamalla esiintynyt.

    Suomalaisten keskeneräinen VKT-linja kulki Vuoksen pohjoisrannalla ja ylimenohyökkäys edellytti sen murtamista. Äyräpään harjanteella sijaitsi 7 km pitkä ja vain 200-300 metriä syvä sillanpääasema (Pölläkkälä-kirkonmäki-Kylä-Paakkola), jonka tarkoituksena oli estää neuvostojoukkojen pääsy ja kaivautuminen Vuoksen rantaan. Paikka oli ongelmallinen, koska Kylä-Paakkolan korkeimmalta harjanteelta pystyi hallitsemaan maisemaa pitkälle Vuosalmen puolelle. Sillanpääasema oli alun perin suunniteltu osaksi puolustuslinjaa. Sillanpääaseman mielekkyydestä keskusteltiin ja kiisteltiin komentajien keskuudessa.

    Kannaksen joukot oli määrätty 15.6. viivytykseen ja III Armeijakunta oli 20.6. lähes kokonaisuudessaan asettunut puolustusasemiin VKT-linjalle. 2. divisioona vetäytyi pääosin osin Vasikkasaaren ponttonisillan ja lossin kautta Vuoksen pohjoisrannalle ja ryhtyi samantien parantamaan asemiaan. Neuvostojoukot saapuivat Äyräpään alueelle 21.6.44.

    Ihantalan ja Viipurinlahden taisteluiden vielä jatkuessa kiivaina, kehittyi Äyräpään ja Vuosalmen alueella suoranainen suurtaistelu. Vuosalmea oli puolustamassa kaksi vahvistettua pataljoonaa 2. Divisioonasta. JR 7 komensi everstiluutnantti Ehrnrooth ja JR 49 eversti Frans Wahlbäck. Vahvennetun 2.D:n kaistalla oli 0,7 pataljoonaa rintamakilometriä kohti.

    Tykistö muodosti keskeisen osan puolustusta ja sitä oli seitsemän patteristoa, joista neljä tuki Äyräpäätä. Tykistö ampui 4.-7.7. välisenä aikana noin 40 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan.

    Ilmavoimilla oli myös erittäin merkityksellinen tehtävä neuvostojoukkojen lamaannuttamisessa.

    Tunnusteluhyökkäyksiä

    Venäläiset suorittivat useita tunnusteluhyökkäyksiä 21.6. lähtien Äyräpään harjanteella sijainnutta suomalaisten sillanpääasemaa vastaan, mutta kaikki ne torjuttiin.

    Kesäkuun viimeisenä päivänä suomalaiset suorittivat tunnusteluhyökkäyksen ja saivat vankeja, jotka paljastivat neuvostojoukkojen aloittavan hyökkäyksen samana päivänä. Tykistö aloitti voimakkaan,noin 5000 kranaatin vastavalmistelun, josta aiheutui hyökkäysryhmityksille pahoja tappioita ja osa pakeni pakokauhun vallassa.

    Suurhyökkäyksen valmistelu

    Neuvostojoukot valmistelivat hyökkäystä huolellisesti useita vuorokausia. Ensimmäisen hyökkäysportaan pataljoonia koulutettiin Vuoksen ylittämiseen ja rantautumiseen. Ylimenoa varten rakennettiin yli 600 venettä, sata lauttaa ja 1500 pienempää 3-6 miestä kantavaa paattia. Neuvostojoukot harjoittivat ahkerasti lauttapartiointia Vuoksessa, mutta ne tuhottiin säännöllisesti. Puutavaraa he onnistuivat aluksi saamaan Pölläkkälän sahalta, mutta se tuhottiin tykistötulella ja paloi maan tasalle.
    Rauhallisemman valmisteluvaiheen aikana kumpikin osapuoli harjoitti ahkerasti tiedustelutoimintaa vastapuolen tilanteen selvittämiseksi. Suomalaiset jatkoivat kiireisesti kenttälinnoitustöitään, joita kuitenkin häiritsi jatkuva tykistö- ja kranaatinheitintuli.

    29.6. venäläisten todettiin keskittävän uusia voimia Äyräpään alueelle. Tiedustelu havaitsi 1.7. neuvostojoukkojen liikenteen kasvaneen huomattavasti Vuoksen eteläpuolella Pasurinkankaantiellä, jossa marssirivistön marssi Punnuksenkylän ohitse kesti kolme tuntia. Siinä oli 10 jalkaväkikomppaniaa, toistasataa miehistönkuljetuskuorma-autoa, 95 hevosajoneuvoa, 19 raskasta panssarivaunua ja paljon tykistöä. Vilkas liikenne jatkui seuraavana päivänä, jolloin vuorokaudessa havaittiin 700 kuorma-autoa liikkeellä kohti Äyräpäätä. Autoissa kuljetettiin miehistön lisäksi ponttoneja, veneitä ja runsaasti tykistöä. 3.7. liikenne alkoi hiljentyä ja neuvostojoukkojen oletettiin olevan kokonaisuudessaan perillä. Huomattiin myös, että Kylä-Paakkolan eteläpuolella olevalle kankaalle oli ilmaantunut 15 rynnäkkötykkiä, 40 panssarivaunua sekä silta- ja ylimenokalustoa, lisäksi runsaasti tykistöä ja 2-3 raketinheitinpatteria. Neuvostoilmavoimien toiminta alkoi vilkastua 2.7. ja ne pudottivat fosforipommeja, jotka sytyttivät metsän palamaan.

    Propaganda

    Valmisteluvaiheeseen kuului myös propagandan luonti, joka yllytti neuvostosotilaita sankaritekoihin. Vuoksen ylitystä rinnastettiin Dneprin ja Berezinan ylimenotaisteluihin. "Isänmaan nimessä, pyhän koston nimessä, lähestyvän voiton nimessä: eteenpäin, vastustamattomasti eteenpäin! Puhdistakaamme koko Neuvostomaa saksalais-suomalaisista valloittajista. Lyökäämme kuolettavasti haavoittunut suomalainen peto sen omassa luolassa. Koko Neuvostoliiton kansa uskoo voimaamme ja odottaa nopeata ja lopullista Hitlerin suomalaisorjien tuhoa. Eteenpäin rynnäkköön vihollisasemia vastaan! Kuolema saksalaissuomalaisille valloittajille."
    [muokkaa] Suurhyökkäys

    Venäläisten ilmatoiminta vilkastui tuntuvasti 3.7. ja aamulla 4.7. klo 3.50 alkoi tykistövalmistelu ja sen jälkeen suurhyökkäys. Tulivalmisteluun osallistui 25 kenttätykistöpatteria, 100 kranaatinheitintä ja yli 100 maataistelu- ja pommikonetta.

    Voimakkaat jalkaväen ja panssarivoimien hyökkäykset johtivat sisäänmurtoihin. Suomalaisten vastaiskut eivät enää tuottaneet tuloksia, mutta vasta 9.7. varhain aamulla venäläiset onnistuivat valtaamaan koko sillanpääaseman ja muodostamaan 2 km leveän oman sillanpääasemansa Vasikkasaaren, Lossin ja kirkonmäen kohdalta. Äyräpäätä hallitsi nyt Puna-armeijan 92.D, 142.D, 281.D, 381.D ja 10.D. Samana päivänä alkoi Vuoksen ylimeno, jota edelsi voimakas tykistötuli 680 putkella ja 200 lentokoneen ilmahyökkäys. Suomalaisten tykistö yritti estää ylimenon 8 patteristolla ja saksalaiset iskivät 32 Stukalla Äyräpään alueella olleita tykistöasemia vastaan. Samalla omat hävittäjät hyökkäsivät vihollispommittajia vastaan pudottaen 22 neuvostokonetta Vuosalmen alueella. Vastatoimenpiteistä huolimatta neuvostojoukot kykenivät ylittämään Vuoksen ja muodostamaan itselleen sillanpääaseman.

    Sillanpääaseman kohtalo

    Ennen Vuoksen ylimenoa venäläiset löivät Äyräpäänharjanteella olleen suomalaisten sillanpääaseman ensin keskeltä kahtia ja seuraavan yönä vielä kaakkoisosan puoliksi, jolloin 2.D:n Komentaja Martola määräsi joukot vetäytymään asemasta. Armeijakunnan komentaja Siilasvuo määräsi kuitenkin joukkoja jäämään vielä Äyräpään kirkonmäelle ja Vasikkasaareen. Kirkonmäellä olleet Er.P 25:n ja JR 7:n II pataljoonan jäännöksistä koostuva joukko puolusti sitkeästi kilometrin levyistä ja 200 metrin syvyistä mottia. Joukko joutui lopulta tukalaan asemaan ja kaatui tai joutui sotavankeuteen. Sillanpääasema murtui suomalaisen tykistön voimakkaasta sulkutulesta huolimatta. Juuri vaihdettu ErP 25 poistui pakokauhunomaisesti Vuoksen yli veneillä ja uimalla, jolloin moni hukkui tulituksessa.

    Siilasvuon päätöksen tarkoituksena oli vallata asemat takaisin oikealta lohkolta käsin. Aamulla 6.7. klo 8.00 alkanut hyökkäys epäonnistui. Taipaleen lohkolta komennettu 19. prikaatin IV pataljoona juuttui paikoilleen.

    Asemat yritettiin palauttaa kaikkiaan kolme kertaa, mutta 7.7. hyökkääjän 92.D joukot valtasivat iltapäivällä Harjulan tukikohdan ja lossin seudun.

    Maasto-olosuhteet

    Äyräpäänharjanne on rapakivikkoista kovaa maata, jossa tykistön ammusten sirpalevaikutus oli erityisen voimakasta. Harjanteelta avautui laakea peltomaisema sekä Äyräpään että Vuosalmen suuntaan. Harjanne oli myös kapeutensa takia hankala puolustaa ja taistelijoiden selustassa oli lisäksi virtaava joki. Rivisotilaat purnasivat harjanteen puolustamista, mutta päällystö piti sitä välttämättömänä siihen asti, kunnes VKT-linja saataisiin kuntoon.

    Neuvostojoukot ylittävät Vuoksen

    Tulivalmistelun tauottua, joen ylle laskettiin lentokoneesta näkymätön savuverho, jonka suojassa venäläiset joukot syöksyivät pikaveneillä ja moottorilautoilla 2 kilometrin levyisenä rintamana 300 metriä leveän virran yli. Venäläiset onnistuivat saman tien murtautumaan suomalaisten asemiin vastarannalla, sekä muodostamaan 4 km leveän ja kilometrin syvyisen laajennuksen pohjoisrannalle, josta ryhdyttiin välittömästi levittäytymään Vuosalmen peltoaukeille ylittäen metsänreunatkin. Venäläiset olivat 9.7. kello kahdeksaan mennessä leveähköllä hyökkäyskiilallaan valloittaneet ainakin 4 km² laajuisen alueen Vuosalmen puolelta. Vihollisen ylitys oli kohdistunut JR 7:n lohkolle ja samaan aikaan JR 4 vetäytyi kokonaan ankarasti taistellen Kylä-Paakkolan sillanpääasemasta. Puolustus alkoi pitää sen jälkeen, kun suomalaiset vetäytyivät Vuosalmen peltoaukeilta perinteiseen suomalaiseen metsämaastoon.

    Päivän aikana suomalaiset kykenivät kuitenkin kiivailla rynnäköillä työntämään vihollisen takaisin metsänreunoille, mutta eivät juuri pidemmälle rynnäkkötykkien puutteen vuoksi, joita luvattiin paikalle vasta vuorokauden kuluttua. Ylimenon jälkeen vihollinen siirsi Vuosalmen puolelle huomattavia määriä joukkoja ja kevyitä panssarivaunuja. Viholliselta siepatun radiosanoman mukaan sen tappiot olivat koituneet huomattavan suuriksi, 142. divisioona oli menettänyt mm. suurimman osan jalkaväestään virran ylityksessä. Venäläiset onnistuivat saamaan hallintaansa Vuosalmelta myös erinomaiset tykistön tulenjohtopaikat. Suomalainen tykistö ampui Vuosalmella 9.7. 13 500 laukausta.

    Lisävoimia paikalle

    Suomalaisen 2. D pataljoonat ja III Armeijakunnan lähettämät vähäiset apuvoimat joutuivat kovalle koetukselle. Kannaksen joukkojen komentaja hälytti entisistä raskaista taisteluista hiukan levähtäneen Ps:n D:n ja määräsi sen iskuosan, Jääk Pr:n ja Rynn.tyk pataljoonan siirtymään Vuosalmen suuntaan puolustuksen tueksi.

    Henkilövaihdokset

    Kesken taisteluiden 7.7. vaihtui 2.D:n komentaja, jolloin Martolan tilalle astui majuri Aarne Blick. Vaihdon syynä oli Aunuksen ryhmän komentajakenraaliluutnantti Paavo Talvelan tyytymättömyys alaisensa kenraalimajuri Aarne Blickin toimintaan VI Armeijakunnan komentajana.

    Päivittäisiä tapahtumia 4.7.-17.7.

    Yöllä 4.-5.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja sillanpäässä. Oikealle lohkolle siirrettiin I/JR 49 pahasti kuluneen III/JR 49 tilalle. Vasemmalle lohkolle siirrettiin Er.P 25 I/JR 7:n rippeiden ja osan III/JR 7:n tilalle.

    Kenraalimajuri Martola katsoi 5.7., ettei sillanpäätä voitu enää pitää ja sai III Armeijakunnan komentaja Siilasvuolta luvan tyhjentää sen. Samanaikaisesti saatiin kuitenkin vanki, joka kertoi vihollisella olevan käytettävissään enää yhden kokonaisen rykmentin, muut olivat kärsineet raskaita tappioita. Tällöin everstiluutnantti A. Ehrnrooth tarjoutui pitämään aseman,mikäli saisi levänneen pataljoonan. Hän sai suostumuksen ja hänelle annettiin Er.P 25 käyttöön.

    6.7. Martola päätti luopua sillanpäästä, mutta Siilasvuo ei suostunut. Samalla hän alisti A. Sundbladin komentaman IV/19.Pr:n 2. divisioonalle, joka siirrettiin Vuoksen yli sillanpään oikealle lohkolle.

    7.7. IV/19.Pr hyökkäisi kolmatta kertaa, mutta joutui vetäytymään.

    Vihollinen tunkeutui 8.7. Vasikkasaareen miinoista ja tykistötulesta välittämättä.

    Vihollinen aloitti 9.7. klo 6.00 kiivaan tulivalmistelun ampuen 8000 kranaattia Vasikkasaaren ja lossin alueelle. Noin 150 lentokonetta pommitti ylimenoaluetta, jonka jälkeen venäläisten ratkaiseva ylimeno alkoi. Suomalaisten vastavalmistelu tykistöllä alkoi klo 5.40 8 patteristolla.

    10.7. vastaisena yönä käytiin Vuosalmen sillanpääasemassa ankaria taisteluja, suomalaisten pyrkiessä työntämään venäläiset takaisin Vuokseen, tässä kuitenkaan onnistumatta. Venäläiset vastaavasti pyrkivät samanaikaisesti laajentamaan sillanpääasemaansa pohjoiseen ja luoteeseen, jolloin rintama oli sekava.

    Kannaksen joukkojen komentaja kenraaliluutnantti Lennart Oesch totesi 10.7. vihollisen aktiivisuuden suuntautuneen ensi sijassa III Armeijakuntaa vastaan Vuosalmella, mutta päätteli virheellisesti niiden painopisteen olevan edelleenkin Tali-Ihantalassa. Samalla hän pyysi lisävoimia Vuosalmelle, jolloin hänelle luovutettiin käyttöön Panssaridivisioonan pääosat, Jääkäriprikaatin (5 pataljoonaa) sekä Rynnäkkötykkipataljoonan ja -patterit eli yhteensä 21 tykkiä. Näitä tuki raskas patteristo. 14. jääkäriprikaatin vahvuus oli 3 335 miestä.

    Tilanne oli suomalaisten kannalta erityisen kriittinen 11.7., jolloin karkureita jouduttiin erillisen pataljoonan avulla palauttamaan takaisin linjaan. Tilannetta pyrittiin helpottamaan mm. ampumalla tykistöllä päivän aikana 13 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan ja tuomalla kaksi pataljoonaa täydennysmiehiä paikalle. Huonon sään vuoksi saksalaiset suorittivat vain yhden vaakalennon Vuosalmessa, mutta vihollisen IL-2:t hyökkäsivät jatkuvasti.

    12.7.1944 Vuosalmella saatiin pysäytetyksi vihollisen eteneminen pitkin rantaa Antreaan päin. Keskustassa oli myös vaikeuksia, mutta iltaan mennessä saatiin torjutuksi suurin osa. Illalla oli sillanpääasema noin 6,5 km pitkä ja syvimmillään 2,5 km leveä.

    13.7. Omat vastahyökkäykset tuottivat paikoittain menestystä.

    15.7. Vuosalmelle siirrettiin lisää joukkoja IV Armeijakunnan alueelta. III Armeijakunnalle alistettiin JR 11, JR 200, Kev.Psto 16.

    16.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja. Lähes viisi viikkoa taistellut JR 49 pääsi lepäämään ja tilalle saapui W. Halstin komentama JR 11.

    Taistelut jatkuivat Vuosalmen sillanpääasemassa aina 17.7. saakka, jolloin se muuttui asemasodaksi. Taisteluihin osallistui kaikkiaan 8 venäläistä divisioonaa ja joista vain 3 parina viimeisenä päivänä.

    Vuosalmi rauhoittuu

    Vaihtelevien taisteluiden, puolin ja toisin suoritettujen hyökkäysten jälkeen rintama vakiintui sodan loppuun saakka venäläisten saavutettua noin 7 km leveän ja 2,5 km syvän sillanpääaseman Vuosalmella. Suomalaisten onnistui suurimmalta osin pitää jokilinja valvonnassaan ja häiritä tykistöllään joen yli tapahtuvia kuljetuksia. Venäläisten sillanpääasemaan suoritettiin rajuja ja tuloksiltaan tehokkaita ilmahyökkäyksiä saksalaisilla syöksypommittajilla, jotka heikensivät olennaisesti sillanpääaseman joukko- ja panssarikeskittymiä.

    Venäläiset olivat saavuttaneet metsänreunan, jonka yli Vuosalmen harjanteella oleva tähystys ei ulottunut, jolloin tykistön tuli alkoi heiketä ja jalkaväki ei kyennyt enää hyökkäämään. Panssarivaunutkaan eivät auttaneet, koska suomalaisten panssaritorjunta oli jo riittävän tehokasta.

    Tappiot

    Taistelussa kaatui arviolta 15 000 venäläistä sotilasta. Suomalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneena ja kadonneina kaikkiaan 6000 miestä. Vuosalmen taistelussa suurta ylivoimaa vastaan kaatui 9.-17.7.44 välisenä aikana 2 296 suomalaista sotilasta. Er.P 25 menetti Äyräpään sillanpääasemassa kahdessa vuorokaudessa 300 miestä ja 17 upseeria. IV/19 .Pr menetti 6.7. puolet vahvuudestaan.

    Taistelun merkitys

    Taistelun lopputuloksena VKT-linja taipui, mutta ei murtunut. Venäläiset eivät operaatiollaan saavuttaneet yhteyttä Tali-Ihantalan alueella oleviin joukkoihinsa, joka oli heidän ensisijainen päämääränsä. Vuosalmen taistelusta muodostui osa suomalaisten saavuttamaa laajempaa torjuntavoittoa Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa.


    1: MARJAMÄKI, KAARLO KUSTAA P.
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 0
    ammatti työm.
    sotilasarvo jääkäri
    joukko-osasto 1./JP 4
    joukko-osastokoodi 9232
    syntymäaika 02.04.1921
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Kuru
    asuinkunta Kuru
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 15.07.1944
    kuolinpaikka Vuosalmi
    kuolinkunta Äyräpää
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru.
    Sotamies Marjamäki Inossa 2.6.1944. sa-kuva. Lähettänyt: Kimmo Marjamäki
    Arvo Marjamäki Kalle ja Arvo Saareksessa huutolaisina. Tilasta saaduilla ylijäämärahoilla Kalle Marjamäki osti Aivusjärven rannalta tontin ja rakensi pirtin sekä meni uusiin naimisiin. Arvo osti Aivusjärven rannalla sijaitsevan kiinteistön kesämökikseen. Linja-autonkuljettaja TKL., s. 27.05.1923 Ikaalinen, k. 02.06.2010 Tampere.
    Popedan rek.n:ro HS-826 edessä seisovat Osmo Ojanen, Arvo Marjamäki, Simo Tienari ja Heimo Lahdenpohja vuoden 1960 paikkeilla.
    Antti Henrik Marjamäki Antti ( isäni) eli jonkun aikaa isän ja uuden rouvan kanssa Aivusjärvellä, kulki koulussa Juhtimäessä mutta olot kotona olivat huonot joten meni ensin Juhtimäen Kestilään hetkeksi kasvatiksi. Hänestä ei siellä pidetty joten naapuri Juhtimäen Kesti otti hänet huutolaiseksi aina 18 vuoden ikään, jolloin tuli Tampereelle Arvon luokse 1951 armeijan jälkeen. Tiedot: Antin poika, Kimmo Marjamäki. Linja-autonkuljettaja TKL., s. 09.07.1930 Ikaalinen, k. 19.02.2014 Tampere.
    Linja-autonkuljettaja Antti Marjamäen kuolinilmoitus.
    Eino Marjamäki s. Ikaalinen.
    Anni Mäntytörmä o.s. Marjamäki Anni oli piikana ja meni myöhemmin Viljakkalan Karhen Tervalammille piiaksi, jossa tapasi miehensä sukunimeltään Mäntytörmä., s. Ikaalinen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 236
    VIII Toivo Johannes Juhonpoika Marjamäki, (Taulusta 234, isä Juho Marjamäki) s. 10.06.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 22.07.1962 Kuru.
    Maria ja Toivo Marjamäen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

    Puoliso: Maria Kallentytär Marjamäki o.s. Suojärvi. (Taulu 1037). (Taulu 1160) s. 26.01.1890 Kuru, Riuttaskorpi, k. 22.07.1962 Kuru.
    Vanhemmat: Kalle Manunpoika Suojärvi, s. 09.11.1855 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.03.1893 Kuru, Riuttaskorpi ja Tilda Matintytär Suojärvi o.s. Luomajärvi, s. 01.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Anni Maria Marjamäki s. 10.06.1918 Kuru, Sontu.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 237
    VII Vilhelmiina Karoliina (Miina) Taavetintytär Pallineva o.s. Sillanpää, (Taulusta 231, isä Taavetti Sillanpää) s. 28.10.1860 Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: Kalle Matinpoika Pallineva Pallinevan isäntä., s. 16.03.1862 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Matti Mikonpoika Pallineva, s. 26.07.1838 Kuru, Riuttaskorpi ja Ida Sofia Heikintytär Pallineva o.s. Rajamäki, s. 09.04.1836 Parkano, Alaskylä.

    Lapset:
    Kalle Arviiti Pallineva , s. 06.04.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 238
    Anna Pallineva s. 22.11.1885 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.02.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
    Toivo Pallineva s. 22.11.1885 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.02.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
    Iita Maria Vastamäki o.s. Pallineva , s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 239
    Selma Pallineva , s. 14.12.1889 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 240
    Aliina Vilhelmiina Pallineva s. 21.04.1892 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 238
    VIII Kalle Arviiti Kallenpoika Pallineva, (Taulusta 237, äiti Vilhelmiina Pallineva) Pallinevan isäntä., s. 06.04.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 09.06.1905 Kuru Hilma Kallentytär Pallineva o.s. Raivio. (Taulu 1045) s. 09.12.1885 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Kalle Oskari Kaarlenpoika Raivio, s. 09.12.1855 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.04.1927 Kuru, Riuttaskorpi ja Reetta Liisa Kasperintytär Raivio o.s. Lamminoja, s. 01.02.1856 Kankaanpää, Hongo, k. 20.10.1907 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Wiljo Arvid Pallineva s. 17.03.1906 Kuru, Riuttaskorpi.
    Wilma Wilhelmiina Pallineva s. 21.05.1907 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.09.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
    Väinö Ilmari Pallineva s. 05.08.1908 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 239
    VIII Iita Maria Kallentytär Vastamäki o.s. Pallineva, (Taulusta 237, äiti Vilhelmiina Pallineva) s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.04.1953.

    Puoliso: 23.08.1904 Kuru Matti Antinpoika Vastamäki. (Taulu 1098). (Taulu 141) s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 7-11-1938 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.

    Lapset:
    Lyyti Maria Vastamäki s. 28.06.1906 Kuru, Poikelus.
    Martta Johanna Vastamäki s. 02.11.1909 Kuru, Poikelus.
    Matti Vastamäki s. 1911 Kuru, Poikelus.
    Arvo Vastamäki s. 1913 Kuru, Poikelus.
    Reino Vastamäki s. 1915 Kuru, Poikelus.
    Helvi Kyllikki Yläkoski o.s. Vastamäki s. 16.10.1917 Kuru, Poikelus, k. 04.06.1984 Kuru, Olkitaipale, Kotimäki.
    Helvi ja martti Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.
    Hellä Vastamäki s. 13.05.1920 Kuru, Poikelus.
    Eino Olavi Vastamäki Eino rakensi talon Kurun Tammikankaan hautausmaata vastapäätä tien toiselle puolelle. Eino oli tunnettu rakennusmies erityisesti tarkkuudestaan., s. 27.04.1922 Kuru, Poikelus, k. 1985 Kuru.
    Toini Vastamäki s. 24.04.1927 Kuru, Poikelus.
    Kosti Vastamäki s. 23.11.1928 Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 240
    VIII Selma Kallentytär Pallineva, (Taulusta 237, äiti Vilhelmiina Pallineva) s. 14.12.1889 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 05.11.1907 Kuru Kalle Anselm Paulinpoika Mäkelä. (Taulu 810) Kurun Aurejärven Kovasen tilan Mäkelän perintötorpan isäntä., s. 12.05.1884 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Juho Pauli Kaaponpoika Mäkelä e. Juusenaho, s. 30.04.1861 Kuru, Aurejärvi, Kovanen ja Maria Miina Joonaksentytär Mäkelä o.s. Mäenpää, s. 19.01.1862 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Toivo Johannes Mäkelä s. 09.08.1908 Kuru, Aurejärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 241
    VI Anna Matintytär Kalliojärvi o.s. Sillanpää, (Taulusta 223, isä Matti Sillanpää) s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.

    Puoliso: 19.06.1853 Kuru Antti Mikonpoika Kalliojärvi. (Taulu 1168). (Taulu 42) Kalliojärven isäntä, Antti kuoli 40-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
    Vanhemmat: Mikko Matinpoika Kalliojärvi e. Suutarila, s. 24.09.1787 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Joosepintytär Kalliojärvi o.s. Petäjäniemi, s. 19.09.1794 Kuru, Karjula, k. 05.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

    Lapset:
    Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Kalliojärvi , s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 242
    Karoliina Pajunen o.s. Kalliojärvi , s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 248
    Antti Kalliojärvi s. 15.02.1859 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 242
    VII Vilhelmiina Antintytär Lahdenperä o.s. Kalliojärvi, (Taulusta 241, isä Antti Kalliojärvi) Lahdenperän emäntä, s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 10.09.1908 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 03.08.1877 Kuru Matti Matiaksenpoika Lahdenperä. (Taulu 411). (Taulu 412). (Taulu 94) s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 31.10.1901 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.
    !790-luvun kartta, missä merkittynä vanha maantie kiertäen Lahdenperän pihan kautta Kuruun. Jos tie olisi edelleen samassa paikassa se kulkisi Kalliomäen pihan lomitse laskien hyvin jyrkästi Riihtenperälle ja kulkisi Törmän kuusiaidan vieressä. Lohkottaessa Törmälää, tuli kauppakirjaan ehto; että kuusiaita on pidettävä kunnossa. Törmän Riikka hoitikin kuusiaitaa hyvin, mutta pikkuhiljaa se alkoi hoitamattomana kuiveta ja kuusen latvat ja oksat törröttivät sinne sun tänne.

    Lapset:
    Ida Lydia Lahdenperä Ida kuoli reilun vuoden vanhana kovaan kuumeeseen., s. 18.05.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 12.01.1880 Kuru, Olkitaipale.
    Matteus (Matti) Lahdenperä , s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 243
    Kalle Eevertti Lahdenperä s. 06.12.1882 Kuru, Olkitaipale.
    Lyydia Vilhelmiina Lahdenperä , s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 244
    Toivo Eetu Lahdenperä , s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 245
    Ilo Sofia Lahdenperä s. 24.11.1889 Kuru, Olkitaipale.
    Lauri Johannes Lahdenperä s. 24.01.1892 Kuru, Olkitaipale.
    Helmi Maria Taipale o.s. Lahdenperä , s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 94
    Emma Lydia Salonen o.s. Lahdenperä , s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 247
    Hilda Josefiina Lahdenperä s. 22.10.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1986 Kuru, Olkitaipale.
    Lahdenperän pihalla ovat valokuvaan asettuneet 1930-luvun puolivälissä; ?. Hilda Lahdenperä, Elli Tanhuamäki, Sanni Kauraniemi, Lyydia Lahdenperä, Lauri Tanhuamäki, Selma ja Matti Lahdenperä ja edessä lapset Hanna Lahdenperä ja Varpu Kauraniemi. Kuva Lahdenperän arkisto.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 243
    VIII Matteus (Matti) Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 242, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) Lahdenperän isäntä, s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale, k. 22.11.1944 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperän Matti-isäntä kosi Selma-emäntää sanoen:
    - Olen minä muitakin riiannu, mutta tule Lahdenperään, jos tykkäät.

    Olin (kertojasta ei tietoa) isäni kanssa pikkupoikana Lahdenperässä kylässä ja Lahdenperässähän ei ollut poikaa. Isä kysyi leikillään Lahdenperältä:
    - Mitä sinä maksat, jos tehen sulle pojan?
    Lahdenperä löi heti kädellä polveensa ja sanoi:
    - Vuoden tulot saat jumalauta heti.

    - Kylvä sinä, kyllä minä kyttään, sanoi Lahdenperän Matti työmiehelleen, kun kumpikin kyttäsivät riihen takaa toisiaan ja sattuivat kurkistamaan yhtä aikaa.

    Lahdenperän Matilta kysyttiin, paljonko ruiskuhilaita tuli. Lahdenperä vastasi, ettei hän ole laskenu, mutta kai ne Leveelahden miehet on lukenu.

    Korkeella, kun Lahdenperän leipävartaat.

    Puoliso: Selma Maria Kallentytär Lahdenperä o.s. Pohjasmäki. (Taulu 508) s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.11.1975 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Pohjasmäki, s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Jeremiaantytär Pohjasmäki o.s. Torkko, s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 244
    VIII Lyydia Vilhelmiina Matintytär Lahdenperä, (Taulusta 242, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär., s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1954 Kuru, Olkitaipale.
    Olkitaipaleen Lahdenperän sisarusten Lyydian ja Hildan hauta Kurun Tammikankaalla.

    Lapset:
    Salli Kyllikki (äpärä) Lahdenperä Sallin äidin Lyydian veli Toivo Lahdenperä toimi kummina vaimonsa Hildan kanssa. Sallin kastoi pappilassa A.M. Numminen., s. 20.02.1919 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 245
    VIII Toivo Eetu Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 242, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) Toivo muutti perheineen Koskelaan 1926, joka oli ollut Jussi Kyrön torppa., s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
    Olkitaipaleen Lahdenperän veljesten Matin ja Toivon hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 19.12.1909 Kuru Hilda Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Heiskanen. (Taulu 64) s. 10.07.1891 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 05.08.1949 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
    Vanhemmat: Iivari Jeremias Mikonpoika Heiskanen e. Mäki-Heiskala, s. 19.07.1853 Viljakkala, Inkula, k. 03.11.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki ja Miina Heikintytär Heiskanen o.s. Lehtinen, s. 12.07.1864 Renko, k. 09.09.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki.
    Lahdenperän sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    Lapset:
    Akseli Lahdenperä , s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela. Tauluun 246
    Valdemar Lahdenperä s. 06.02.1912 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
    Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä , s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela. Tauluun 64
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 246
    IX Akseli Lahdenperä, (Taulusta 245, isä Toivo Lahdenperä) Kirvesmies, s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.02.1987 Kuru, Olkitaipale.
    Vilho Vanhakylä ja Akseli Lahdenperä peruskorjaavat Riihikosken päärakennusta vuonna 1963. Mukana kuvassa Akselin poika Timo Lahdenperä.

    Puoliso: Elsa Lyyli Lahdenperä o.s. Sormunen. (Taulu 509) s. 05.01.1911 Kuru, Aurejärvi, k. 15.02.1997 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Ananias Juhonpoika Sormunen, s. 16.02.1881 Kuru, Aurejärvi ja Hilma Josefiina Kallentytär Sormunen o.s. Pohjasmäki, s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
    Aksali ja Elsa Lahdenperän hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 247
    VIII Emma Lydia Matintytär Salonen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 242, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1975 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 14.05.1920 Kuru Paavo Edvard Salonen s. 15.04.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1971 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Aleksi Iisakinpoika Salonen, s. 05.03.1872 Ikaalinen, Karttu,Kauppila, k. 26.06.1953 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Karoliina Kaarlentytär Salonen, s. 19.01.1875 Teisko.
    Parkkuun nuoret urheiluharjoituksissa koulun pihassa 1920-luvun lopulla. Henkilöt vasemmalta ovat Reino Laurila, neljä tunnistamatonta (keskellä mahdollisesti Urho tai Aleksi Salonen), kuula kädessä Matti Suoniemi, Matti Tanhuamäki, Martti Laurila, ?, Arvi Taipale, Lauri Tanhuamäki ja Paavo Salonen. Kuva Jalmari Mantereen.

    Lapset:
    Helvi Anna-Liisa Salminen o.s. Salonen s. 15.08.1920 Kuru, Olkitaipale, k. 20.08.1992 Kuru, Olkitaipale.
    Sylvi Vastamäki o.s. Salonen s. 10.02.1923 Kuru, Olkitaipale, k. 2009 Kuru.
    Saara Salonen Saara oli Olkitaipaleen Vanhakylässä karjakkona., s. 19.03.1925 Kuru, Olkitaipale, k. 24.04.2010 Kuru.
    Paavo, Emma ja Saara Salosen hauta Kurun Tammikankaalla.
    Marjatta Salonen s. 19.03.1925 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 248
    VII Karoliina Antintytär Pajunen o.s. Kalliojärvi, (Taulusta 241, isä Antti Kalliojärvi) s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

    Puoliso: 19.04.1884 Kuru Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi. (Taulu 41). (Taulu 42) s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Vanhemmat: Jeremias Kaisantytär Leponiemi, s. 08.05.1817 Kuru, k. 22.05.1900 Kuru, Keihäslahti, Pajunen ja Helena Tanelintytär Leponiemi o.s. Leveelahti, s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 19.02.1890 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

    Lapset:
    Elina Henriikka Pajunen s. 10.04.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Vihtori Pajunen s. 05.05.1891 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Emma Karoliina Pajunen s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Lyyti Vilhelmiina Pajunen s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 249
    VI Karoliina Matintytär Lintuharju ent. Vehmaanperä o.s. Sillanpää, (Taulusta 223, isä Matti Sillanpää) s. 29.08.1828 Kuru, Keihäslahti, k. 26.02.1908 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

    1. puoliso: 11.11.1854 Kuru Eenokki Johanneksenpoika Vehmaanperä Eenokki kuoli 26-vuotiaana keuhkotautiin., s. 12.01.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 12.06.1855 Kuru, Keihäslahti, Lamminniemi, Ahola.
    Vanhemmat: Johannes Yrjönpoika Ahola e. Vehmaanperä, s. 13.11.1787 Ikaalinen, Juhtimäki, Liitiä, k. 11.06.1857 Kuru, Keihäslahti, Lamminniemi ja Anna Maria Mikontytär Vehmaanperä, s. 04.12.1794, k. 28.04.1841 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.

    2. puoliso: 18.09.1856 Kuru Kustaa Aatu Yrjönpoika Lintuharju. (Taulu 1429). (Taulu 1433) s. 17.09.1836 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Lintuharju, s. 25.11.1798 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen ja Anna Matintytär Lintuharju o.s. Vänninmaja, s. 12.03.1801 Kuru.
    Lapset:
    Matteus Lintuharju s. 10.10.1857 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, k. 16.02.1858 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Manu Lintuharju s. 01.12.1858 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Anna Lintuharju s. 20.10.1860 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Erland Lintuharju s. 22.11.1862 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Matti Lintuharju s. 18.10.1866 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Ida Lintuharju s. 17.07.1870 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 250
    VI Eeva Kaisa Matintytär Raita-aho ent. Pajunen o.s. Sillanpää, (Taulusta 223, isä Matti Sillanpää) s. 25.09.1832 Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: 14.07.1860 Kuru Jooseppi Matinpoika Raita-aho e. Pajunen. (Taulu 1925). (Taulu 1927). (Taulu 153) Jooseppi oli Olkitaipaleen pappilan Myllärin renki naimisiin mennessään, Kurun renki, Pajusen isäntärenki, sitten Pajusen torppari. Kruununtorppa Raita-ahon isäntä., s. 12.10.1820 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 11.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Matti Heikinpoika Pajunen e. Keso, s. 10.07.1785 Messukylä, Hirviniemi, k. 20.05.1867 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Marketta Yrjöntytär Pajunen o.s. Koivisto, s. 29.07.1793 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 20.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

    Lapset:
    Eelis Raita-Aho e. Pajunen , s. 14.01.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 251
    Josefiina Raita-aho o.s. Pajunen s. 14.09.1862 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 02.09.1870 Kuru, Riuttaskorpi.
    Kalle Raita-aho s. 11.12.1865 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vilhelmiina Raita-aho s. 17.04.1869 Kuru, Riuttaskorpi.
    Manta Seppälä o.s. Raita-aho , s. 04.10.1871 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 255
    Josefiina Raita-aho s. 08.11.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 251
    VII Eelis Juusenpoika Raita-Aho e. Pajunen, (Taulusta 250, äiti Eeva Raita-aho ent. Pajunen) Raita-ahon kruununtorppari., s. 14.01.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 21.05.1939 Kuru.
    Raita-Ahon sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 08.07.1885 Kuru Hilma Eufrosyne (Vilhelmiina) Juhontytär Raita-Aho o.s. Lapinneva s. 18.02.1865 Parkano, k. 09.05.1954 Kuru.

    Lapset:
    Hilma Eufrosyne Raita-Aho s. 08.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
    Anselmi Raita-Aho s. 20.12.1888 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.11.1905 Kuru, Riuttaskorpi.
    Kaarlo Raita-Aho s. 11.03.1891 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.03.1935 Kuru.
    Kalle Raita-ahon hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.
    Lempi Vilhelmiina Raita-Aho s. 22.03.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
    Edvard (Eetvartti) Raita-Aho , s. 01.10.1896 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 252
    Emma Josefiina Raita-Aho s. 03.03.1899 Kuru, Riuttaskorpi.
    Väinö Johannes Raita-Aho , s. 05.07.1902 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 253
    Helmi Heleena Raita-Aho s. 01.11.1905 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.03.1939 Kuru, Riuttaskorpi.
    Toivo Arviiti Raita-Aho , s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 254
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 252
    VIII Edvard (Eetvartti) Eeliksenpoika Raita-Aho, (Taulusta 251, isä Eelis Raita-Aho) s. 01.10.1896 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.03.1992 Kuru.
    Edvard ja Auroora Raita-ahon hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

    Puoliso: Auroora Matilda Raita-Aho s. 10.03.1901, k. 03.08.1985 Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 253
    VIII Väinö Johannes Eeliksenpoika Raita-Aho, (Taulusta 251, isä Eelis Raita-Aho) s. 05.07.1902 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.12.1988 Kuru.

    Puoliso: Tyyne Maria Raita-Aho o.s. Moisio s. 26.03.1913 Kuru, k. 07.12.2005 Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 254
    VIII Toivo Arviiti Eeliksenpoika Raita-Aho, (Taulusta 251, isä Eelis Raita-Aho) Raittiusmies, Toivo piti kansakouluilla ylistystarinoita raittiudesta., s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.12.1990 Kuru.
    Toivo Raita-Ahon ja vaimonsa Rauhan hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Rauha Kaarina Ylä-Poikelus-Raita-Aho o.s. Ylä-Poikelus. (Taulu 505) s. 31.05.1905 Kuru, Poikelus, k. 31.05.1994 Kuru.

    Viimeisen virallisen tilaston, 31.12.1943, mukaan Pohjois-Satakunnan piiriin kuului 11 paikallisosastoa ja 46 kyläosastoa. Lottia niihin kuului yhteensä 2913. Kurussa lottia oli hieman yli 290.
    Sodan jälkeen isänmaalliset järjestöt jouduttiin lakkauttamaan. Lotta-Svärd Pohjois-Satakunnan piirin viimeinen kokous pidettiin haikeissa tunnelmissa Kankaanpään Pohjanlinnassa 26.2.1944. Puhujana oli kirkkoherra Y.S.Sarparanta.

    KURUN LOTTIA:

    Aarniranta Annikki, Ahde Katri, Ahola Aino, Ahvenharju Saimi, Ainesjärvi Alli ja Ellen, Aitolahti Esteri, Alanen Anni ja Helmi, Alonen Karin Kyllikki, Andersson Sirkka, Arola Kerttu

    Granlund Anita

    Haapanen Hely, Hakkarainen Tellervo, Haliseva Liisa, Hanhisuo Helmi M, Hannula Helmi, Harju Mirja, Haukijärvi Laina, Laura ja Lempi, Haulisuo Helena, Hautamäki Laila, Hauturi Elli ja Hilma, Heinäaho Laura ja Toini, Hietala Aino, Hiven Katri, Honkaniemi Laura, Horn Thöis, Hämeen-Anttila Kerttu, Hämäläinen Lempi

    Ikkala Bertta ja Riitta, Ilvessalo Kirsti, Inkeroinen Saimi

    Jansen Alli, Joensuu Hilma, Jokela Ilmi ja Sylvi, Junkkari Aili, Anni, Saimi ja Taimi, Juvonen Hilkka, Järvenpää Liisa ja Sointu-Liisa, Järvensivu Hilda ja Hilkka, Järvi Irja Viola, Järvinen Anni, Maija ja Sanni

    Kaario Leila, Kaideslampi Elsa, Kalervo Elli, Kallio Helvi, Kapee Beeda ja Helmi, Karjula Anni, Esteri, Laura ja Saimi, Kastari Eeva ja Mirja, Kauppila Toini, Kauraniemi Martta ja Sanni, Keinonen R, Keskinen Anna-Liisa, Annikki ja Mimmi, Kinnari Lyyli, Kirsi Alli, Kivimäki Lempi, Koivisto Alli ja Helmi, Korpela Eeva, Korpula Pirjo, Koski Maiju, Koskinen Anna-Liisa, Hilma, Kerttu ja Sirkka, Kovanen Helvi, Hilja, Kerttu, Siiri ja Sylvi, Kuisma Hilja, Kuivasniemi Hilma, Kumpu Nesti, Käenniemi Aino

    Laatto Karin, Lahdenperä Hanna, Hilda, Kerttu ja Salli, Lahdenpohja Aino, Lahti-Nuuttila Hanna, Lahtinen Hilja, Laine Kyllikki, Lammi Helvi, Kaarina, Kerttu, Kirsti ja Vieno, Lamminmäki Anna-Liisa, Lampinen Hilkka, lappalainen Liisa, Latvala Enni, Laulen Hilja Leena, Laurila Mija ja Rauha, Lehmus, Elna, Lehmusvuori Maire, Lehtinen, Aili, Lehtonen Rauha, Leinonen Kaarina, Leko Ellen Kaarina, Leppä Kaarina, Leppänen Lahja, Leuku Leena, Raija ja Sirpa, Liesjärvi Eila ja Toini, Luomajärvi Hilja ja Hilma, Lähdekorpi Laina, Lähteenmäki Linnea ja Salme, Lörpys Eeva

    Mantere Hellin, Marja-aho Laila Irene, Marjanen Aino, Mattila Helmi ja Martta, Mikkola Helvi, Moisio Helmi, Mustonen Aili, Myllymaa Alma, Mäkelä Hilja ja Hilma, Mäki Enni, Mäkinen Alli, Anni, Hilja ja Irma, Männistö Helvi, Mäntylä Elli

    Nelikari Eila, Nieminen Hilkka ja Siviä, Nisonen Tyyne, Norometsä Helvi, Numminen Aina, Nurmi Kirsti ja Olga, Nuutinen Hilja

    Ojanen Taimi, Onnia Anni ja Esteri

    paananen Viola, Paavilainen IrmaPaavola Emma, Maija-Liisa ja Mirja, Pajuniemi Elvi, Paksula Elsa ja Hanna, Partanen Meeri, Passi Tuovi, Pelto Katri, Petäjäniemi Aune, Eila, Jenny, Kyllikki, Maija-Liisa, Reetta ja Sirkka, Pikkukoski Saimi, Pirttijoki Aili, Elvi ja Rauha, Poikkeus Alla, Elli, Selma ja Kerttu, Puusniekka Lahja, Pykälämäki Tuovi, Pyydysmäki Hilja ja Inkeri

    Raita-aho-Ylä-Poikelus Rauha, Raivio Helvi, Rajala Eila Anna-Liisa ja Maire, ranta Bertta, Rantahalme Martta, Rantanen Inkeri, Rasi salli, Rasinen Salli, Riihikoski Lempi ja Terttu, Ristaniemi Aino K. ja Maija, Ruusinen Jenny

    Sainio Enne, Salin Martta, Salmela Armi, Salminen Tyyne, Salojärvi Hanna, Sammalisto Aina, Sandman Ulla, Savonen Meeri, Sepänniitty Eila, Sierilä Senja, Sierla Hellä, Siltanen Helena, Sipilä Hilja, Sormunen Elsa ja Rauha, Sovala Anni ja Kerttu, Sulkava Aura, Summanen Ester ja Esteri, Suojärvi Hilma, Syvälä Terttu, Särkijärvi Anna-Liisa, Elsa ja Sirkka

    Teiskonen Aune, Tervo Maila, Tienari Aili, Anni, Anni Alina, Hanna, Sanni ja Vilma, Tienhaara Sanni, Tirkkonen Aino, Tiura Kerttu, Toijala Tarja, Torkko Kyllikki, Tuohimaa Irja, Tuomola Tyyne

    Uusitalo Jenny, Urjanheimo Eila, Utela Saimi, Uukila Elvi ja Salli, Uusi-Rajasalo Sanni

    Valkeejärvi Aira, Valle Eila, Vantala Kyllikki, Vasama Ester, Vehkajärvi Kerttu, Vesa Ida Maria ja Lyyli, Vesanne Anna-Liisa, Virkkunen Aili, Virtanen Helmi Helena, Vuorimäki Hilkka ja Maire, Välinen Sanni H., Weiss Elli, Winlkelman Anita

    Ylä-Poikelus Augusta, Yrjölä Mirja ja Vilma

    Äijälä Eeva, Elli, Rauni ja Toini
    .
    Vanhemmat: Kalle Aatu Kustaanpoika Ylä-Poikelus, s. 28.09.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Torkko, k. 12.12.1948 Kuru, Poikelus ja Olga Maria Kallentytär Ylä-Poikelus o.s. Hirvilahti, s. 25.07.1873 Kuru, Petäjälammi, k. 17.09.1914 Kuru, Poikelus.
    Kurussa lottakurssin johtajana tomi Elli Weiss ja muonitusjaoston kouluttajana Saima Kontturi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 255
    VII Manta Juusentytär Seppälä o.s. Raita-aho, (Taulusta 250, äiti Eeva Raita-aho ent. Pajunen) s. 04.10.1871 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 12.12.1893 Kuru Malakias Jeremiaanpoika Seppälä. (Taulu 1128). (Taulu 1129) Lammin talon Seppälän torppari, Malakias oli torpan syytinkiläinen mennessään uudelleen naimisiin. Katajiston itsellinen., s. 21.01.1849 Kuru, Sontu, Lammi.
    Vanhemmat: Jeremias Jeremiaanpoika Seppälä e. Lammi, s. 15.10.1820 Kuru, Sontu, k. 17.05.1900 Kuru, Sontu, Lammi ja Elisabet (Liisa) Matintytär Seppälä o.s. Lähteenmäki, s. 11.09.1813 Kuru, Poikelus, k. 27.06.1878 Kuru, Poikelus, Lammi.

    Lapset:
    Kalle Johannes Seppälä Kalle kuoli 8-vuotiaana tulirokkoon., s. 02.05.1894 Kuru, Sontu, Lammi, k. 30.03.1903 Kuru, Sontu, Lammi.
    Katri Maria Koskinen o.s. Seppälä , s. 22.03.1896 Kuru, Sontu, Lammi. Tauluun 256
    Paavo Veikko Seppälä s. 10.02.1899 Kuru, Sontu, Lammi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 256
    VIII Katri Maria Koskinen o.s. Seppälä, (Taulusta 255, äiti Manta Seppälä) s. 22.03.1896 Kuru, Sontu, Lammi.

    Puoliso: Kustaa Adolf Koskinen Poliisi, s. Kuru.

    Lapset:
    Pentti Aatami Koskinen Kauppias. Korotettu 15.9.1968 korpraaliksi., s. 23.12.1918 Kuru, k. 10.06.1971 Kuru, Olkitaipale.
    Annikki ja Pentti Koskinen toivat uuden ajan kyläkaupan Parkkuuseen. Kuvissa ovat Annikki ja Pentti vastavalmistuneessa kaupassaan vuonna 1961. Kuva ja tiedot kirjasta: Urho Riihikoski - Parkkuu muistoissani.
    Sakari Matias Koskinen Kauppias. Korotettu 15.9.1968 korpraaliksi., s. 11.11.1923 Kuru.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 257
    V Maria Mikontytär Kantojärvi o.s. Sillanpää, (Taulusta 222, äiti Juliana Sillanpää) Kantojärven emäntä, sokeutui hieman yli viisikymppisenä., s. 15.06.1810 Kuru, Keihäslahti, k. 09.11.1884 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

    Puoliso: 17.07.1836 Kuru Juho Juhonpoika Kantojärvi. (Taulu 1459). (Taulu 1460) Kantojärven torpan toinen isäntä. Juho tuli raihnaiseksi hieman yli kuusikymppisenä ja kuoli 66-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 20.05.1801 Ruovesi, k. 06.02.1868 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Vanhemmat: Juho Kaapo Kaaponpoika Kantojärvi e. Hjelt, s. 09.06.1771 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, k. 16.04.1843 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Juliana Matintytär Kantojärvi o.s. Kovettu, s. 20.04.1765 Ruovesi, Murole, k. 21.04.1843 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

    Lapset:
    Justiina Kantojärvi s. 29.04.1837 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 02.05.1837 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Jooseppi Kantojärvi s. 24.10.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 15.11.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Antti Kantojärvi s. 24.10.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.11.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Hermanni Hilden e. Kantojärvi , s. 23.08.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 258
    Markus Kantojärvi s. 06.04.1843 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Manu Kantojärvi Manu kuoli vuoden ikäisenä yskään., s. 04.12.1844 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 19.12.1845 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Vilhelmiina Kantojärvi s. 10.03.1847 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Kustaa Kantojärvi s. 28.01.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Kalle Kantojärvi s. 01.04.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 258
    VI Hermanni Juhonpoika Hilden e. Kantojärvi, (Taulusta 257, äiti Maria Kantojärvi) Ala-Paappasen Kantojärven torpan poika, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki., s. 23.08.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 27.05.1875 Teisko, Hatanpää, Lehtimäki.

    Puoliso: 24.06.1869 Tampere, Tuomioseurakunta Karoliina Amanda Antintytär Lehtimäki o.s. Hilden. (Taulu 93) Karoliina oli paperitehtaassa töissä piikana, muutti Tampereelta 5.11.1869 Kurun Ylä-Toikolle ja perheineen 29.9.1973 Teiskon Hatanpään Lehtimäen tölliin., s. 03.10.1847.

    Lapset:
    Tilta Taipale o.s. Hilden , s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 93
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 259
    I Niilo Taipale (Olkitaipale) e. Mylläri, Taipaleen isäntä 1564-1585, k. Kuru.

    Pirkkalan erämaa - asutusta ja Taipale sijaitsi Ilmarin kylän Laurin erämaalla.
    Taipaleen isäntä 1564-1585.
    Talo jaetaan. Pojat Tuomas ja Matti alkavat isännöidä
    molemmat omia talojaan.


    .

    Lapset:
    Tuomas Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 260
    Matti Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 267
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 260
    II Tuomas Niilonpoika Taipale, (Taulusta 259, isä Niilo Taipale (Olkitaipale)) Taipale I:n isäntä 1586-1606 ja 1614-1619, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale. Taipaleen tila oli koko ajan osittain autiona ja naapureitten kanssa yhteydessä ,
    milloin toisen milloin toisen tilan.

    Lapset:
    Antti Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 261
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 261
    III Antti Tuomaanpoika Taipale, (Taulusta 260, isä Tuomas Taipale) Taipaleen isäntä 1607-1618 ja 1630 ,lautamies, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale.
    Olkitaipale= Pirkkalan erämaa-asutusta ja Ilmarin kylän Laurin erämaalla
    (Mylläri ja Taipale)
    Ylöjärven kylän Erkin erämaalla (Tienari)
    Taipale jaettiin 1586 ja talonosat yhdistettiin n.1630-1759 ,jolloin talo on taas jaettu.Taipale ja Laurila
    Anders Thomasson Taipaleen isäntä 1607-1618 ja 1630 ,lautamies 1607
    Puumerkki 1607 ,rasti,jonka oikeassa yläsakarassa 90 asteen kulmaviiva.


    Jacob Knutsson Taipaleen talon isäntä 1636-1640 ,puuseppä.
    Vaimo Brita Mattsdotter.
    Heidän poikansa Henric Jacobsson Taipaleen isäntä 1641-1642 ,ryhtyi sotamieheksi, jonka
    jälkeen vaimo Walborg Vilpuntytär jatkoi Taipaleen tilan hoitoa vuoden pari.

    .

    Lapset:
    Markku Taipale , s. 1595 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 262
    Heikki Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 266
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 262
    IV Markku Antinpoika Taipale, (Taulusta 261, isä Antti Taipale) Taipaleen isäntä 1645-1675 ,tervaskanto, s. 1595 Kuru, Olkitaipale, k. 03.03.1695 Kuru, Olkitaipale. Taipaleen talon isäntänä 1645-1675.
    Kuoli 100-vuotiaana eli varsinainen tervaskanto.

    Puoliso: Aune Taipale k. Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Jaakko Taipale (Olkitaipale) e. Ilmarinen , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 263
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 263
    V Jaakko Markunpoika Taipale (Olkitaipale) e. Ilmarinen, (Taulusta 262, isä Markku Taipale) Taipaleen isäntä 1676-1686, s. Kuru, Olkitaipale, k. 30.01.1687 Kuru, Olkitaipale. Jaakko Markunpoika oli Taipaleen (Olkitaipale) isäntä vuosina 1676-1686.
    Ruoveden käräjillä 1681 Jaakko Ilmarinen ilmoitti esi-isänsä Lasse Ilmarisen omistaneen vahvistuskirjalla 16.12.1553 'Welkilevelän' eräsijan, jolle talo perustettiin ja ettei talo ole sen jälkeen ole ollut autio.

    OLKITAIPALEEN KARTANO:

    Liiviläistä aatelia oleva Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta'' 17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa Ruovedelta.
    Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot:
    Kurun Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi taipaletta, Keihäslahden kaksi Kurun taloa, Keihäsjärven Lauri Eskonpoika, Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja Minkkinen.
    Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa. Karjulan Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski, Pohjankapeen Kapee.
    Ruoveden Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu, Siikalahden Ylä - ja Ala-Sarvana, Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo. Rämingin Tyrni, tapion Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika, Kautun Matti Hannunpoika ja Väärinmajan Työrö ja Nenonen.

    Grassin jälkeläisetkin asuivat vakinaisesti Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien lahjoitustilojen asioita. Sen tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta..

    OLKITAIPALEEN KARTANO:

    Grassin edellä nainitulla lahjoitusalueella tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevine ns. rajapintatiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten omistajilleen edullinen sijoitus. Vuonna 1653 sai näet Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa säterikartanon omistamalleen Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6 manttaalin suuruinen. Vuonna 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräliltä todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsivat vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.

    Omistaja ei liene käynyt koskaan uudessa kartanossaan, jonka erityisasema johtui siitä, että hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa välillä asuvan, eikä hän liioin ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain mukaan tuli olla. Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon'' nauttia säterivapautta useita vuosia.

    Vielä vuonna 1665 sanotaan läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea tupa, joka sekin on kaatua nurin''.
    Vuonna 1667 ja sitä seuraavina vuosina mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu.
    Viimeinen yritys Olkitaipaleen kartanon elvyttämiseksi sattui vuonna 1680 Laukon herran Gabriel Kurjen tahdosta, jonka haltuun Grassin tilst silloin olivat joutuneet. Hän näyttää todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.
    Kuitenkin Olkitaipaleen Jaakko Markunpoika Taipale (Olkitaipale, isäntä 1676-1686) ja Juhana Pietarinpoika Tienari (isäntä 1678-1696) sekä muut Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa köyhyytensä takia sitä tehdä, hankkeesta luovuttiin.

    Vuoden 1683 suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita. Kartanolaitos saapui Ruoveden alueelle vasta seuraavalla vuosisadalla Pekkalan kartanon syntyessä sinne.
    Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen karatanossa Ruotsin Skånessa.

    Puoliso: Kristiina Heikintytär Taipale k. Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Jaakko Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 264
    Tuomas Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 265
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 264
    VI Jaakko Jaakonpoika Taipale, (Taulusta 263, isä Jaakko Taipale (Olkitaipale)) Taipaleen isäntä 1703-1721, s. Kuru, Olkitaipale, k. 19.02.1721 Kuru, Olkitaipale. Jaakko Jaakonpoika oli Taipaleeen talon isäntä vuodesta 1703
    kuolemaansa asti vuoteen 1721.

    1. puoliso: 1692 Kuru Valpuri Markuntytär Taipale k. 05.04.1696 Kuru, Olkitaipale.

    2. puoliso: 05.04.1697 Kuru Marketta Heikintytär Taipale o.s. Hainari. (Taulu 271). (Taulu 272). (Taulu 356). (Taulu 11) s. Kuru, Hainari, k. 10.09.1740 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Heikki Jaakonpoika Hainari, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari ja Liisa Sipintytär Hainari, k. 1707 Kuru, Hainari.
    Lapset:
    Maria Taipale , s. 1697 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 11
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 265
    VI Tuomas Jaakonpoika Taipale, (Taulusta 263, isä Jaakko Taipale (Olkitaipale)) Taipaleen isäntä 1687-1702, sotamies, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale. Taipaleen isäntä 1687-1702.

    Puoliso: Aune Heikintytär Taipale o.s. Karjula s. Kuru, Karjula, k. Kuru, Olkitaipale.
    Isä: Heikki Luukkaanpoika, k. Kuru, Karjula.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 266
    IV Heikki Antinpoika Taipale, (Taulusta 261, isä Antti Taipale) Taipaleen isäntä 1634-1635, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale. Taipaleen isäntä 1634-1635.

    Puoliso: Elina Pertuntytär Taipale k. Kuru, Olkitaipale.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 267
    II Matti Niilonpoika Taipale, (Taulusta 259, isä Niilo Taipale (Olkitaipale)) Taipale II:n isäntä 1586-, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale. Matts Nilsson oli Taipale II:n isäntä 1586 alkaen.
    Ei mainintaa isännyydestä enää maakuntarekisterissä 1589 .
    Talo ollut autio ja naapurit viljelivät.

    Puoliso: N.n Taipale k. Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Mikko Taipale Taipale II:n isäntä 1606-1624, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale. Mikko Matinpojan jälkeen Taipaleen talo autioitui ja
    kappalainen Tuomas Rajalahdesta viljelee tilaa 1625-1630.
    Talo häviää vuonna 1641 maakirjassa ilman, että mikään talo kylässä lisää äyrejä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 268
    I Juho Heikinpoika Ikonen, Ikosen isäntä 1572-1582, k. Kuru, Petäjälammi. Ikonen ja Lörpys olivat Pirkkalan erämaa-asutusta 1562 ja Ylöjärven Ilmarin kylän entisellä erämaalla 1589.

    Lapset:
    Pauli Ikonen , s. Kuru, Petäjälammi. Tauluun 269
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 269
    II Pauli Juhonpoika Ikonen, (Taulusta 268, isä Juho Ikonen) Ikosen isäntä 1600-1624, s. Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Jaakko Hainari e. Ikonen , s. Kuru, Petäjälammi. Tauluun 270
    Klemetti Ikonen Ikosen isäntä 1625-1642, s. Kuru, Petäjälammi, k. Kuru, Petäjälammi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 270
    III Jaakko Paulinpoika Hainari e. Ikonen, (Taulusta 269, isä Pauli Ikonen) Hainarin isäntä 1634-1668, s. Kuru, Petäjälammi, k. Kuru, Hainari. Hainari oli Ruoveden kantataloja vuodelta 1584 ,myöhemmin furiirin (majoittaja) puustelli.

    Puoliso: Anna Martintytär Hainari k. Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Heikki Hainari , s. Kuru, Hainari. Tauluun 271
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 271
    IV Heikki Jaakonpoika Hainari, (Taulusta 270, isä Jaakko Hainari) Hainarin isäntä 1669-1709 ,1690-luvulta lampuoti, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari.

    1. puoliso: 1660 Kuru Liisa Sipintytär Hainari. (Taulu 356). (Taulu 264) k. 1707 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Marketta Taipale o.s. Hainari , s. Kuru, Hainari. Tauluun 272
    Jaakoppi Hainari Hainarin isäntä 1710-1724, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari.
    Yrjö Haapala e. Hainari , s. 1663 Kuru, Hainari. Tauluun 273
    Tuomas Hainari Itsellisenä Toikossa, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
    Heikki Hainari s. Kuru, Hainari.
    Martti Vakkalainen e. Hainari s. Kuru, Hainari.
    Karin Hainari s. Kuru, Hainari.
    2. puoliso: 1710 Kuru Karin Antintytär Hainari k. Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 272
    V Marketta Heikintytär Taipale o.s. Hainari, (Taulusta 271, isä Heikki Hainari) s. Kuru, Hainari, k. 10.09.1740 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 05.04.1697 Kuru Jaakko Jaakonpoika Taipale. (Taulu 263). (Taulu 264). (Taulu 11) Taipaleen isäntä 1703-1721, s. Kuru, Olkitaipale, k. 19.02.1721 Kuru, Olkitaipale. Jaakko Jaakonpoika oli Taipaleeen talon isäntä vuodesta 1703
    kuolemaansa asti vuoteen 1721.
    Vanhemmat: Jaakko Markunpoika Taipale (Olkitaipale) e. Ilmarinen, s. Kuru, Olkitaipale, k. 30.01.1687 Kuru, Olkitaipale ja Kristiina Heikintytär Taipale, k. Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Maria Taipale , s. 1697 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 11
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 273
    V Yrjö Heikinpoika Haapala e. Hainari, (Taulusta 271, isä Heikki Hainari) Haapalan lampuoti 1700-1720, s. 1663 Kuru, Hainari, k. 14.08.1720 Ruovesi, Haapala.

    Puoliso: Pirkko Matintytär Haapala Pirkko isännöi kotitaloaan Haapalaa 1721-1725, s. Ruovesi, Haapala, k. Ruovesi, Haapala.
    Vanhemmat: Matti Erkinpoika Haapala, k. Ruovesi, Haapala ja Inkeri Haapala, k. 06.04.1697 Ruovesi, Haapala.

    Lapset:
    Pirkko Haapala , s. 1699 Ruovesi. Tauluun 274
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 274
    VI Pirkko Yrjöntytär Haapala, (Taulusta 273, isä Yrjö Haapala) Pirkko kuoli 67-vuotiaana tukehtumiskatarriin., s. 1699 Ruovesi, k. 17.04.1766 Ruovesi.

    1. puoliso: 13.10.1717 Ruovesi Niilo Niilonpoika Haapala e. Löytänä-Hokkanen Niilo otettiin vuonna 1720 sotamieheksi ja kuoli sotamiehenä Venäjällä., k. 1725 Venäjä.

    Lapset:
    Elisabeta Haapala s. 18.10.1719 Ruovesi.
    2. puoliso: 10.07.1726 Ruovesi Yrjö Yrjönpoika Haapala e. Hakola Haapalan vävy ja isäntä 1726-1745, Yrjö kuoli 52-vuotiaana keuhkotautiin., s. 22.04.1700 Ruovesi, Ruhala, k. 12.05.1759 Ruovesi.
    Lapset:
    Maria Haapala , s. 21.03.1726 Ruovesi. Tauluun 275
    Kaisa Ala-Pohja o.s. Haapala , s. 10.02.1728 Ruovesi. Tauluun 325
    Anna Jäminki o.s. Haapala , s. 25.05.1729 Ruovesi. Tauluun 337
    Sofia Haapala s. 19.02.1736 Ruovesi.
    Pietari Haapala s. 30.06.1739 Ruovesi.
    Pirkko Mustajärvi o.s. Haapala , s. 26.12.1740 Ruovesi. Tauluun 354
    Marketta Haapala s. 25.01.1744 Ruovesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 275
    VII Maria Yrjöntytär Haapala, (Taulusta 274, äiti Pirkko Haapala) Maria kuoli 65-vuotiaana vanhuuteen?, s. 21.03.1726 Ruovesi, k. 02.01.1791 Ruovesi.

    Puoliso: 26.12.1744 Ruovesi Juho Tuomaanpoika Haapala e. Korhonen Haapalan vävy ja isäntä 1746-1762, s. 1719 Virrat, Uurainen, k. 08.04.1791 Ruovesi.
    Vanhemmat: Tuomas Matinpoika Korhonen, s. Virrat, Uurainen, k. Virrat, Uurainen ja Anna Erkintytär Korhonen, s. 1680 Virrat, k. 12.10.1760 Virrat, Uurainen.

    Lapset:
    Anna Haapala s. 09.01.1746 Ruovesi.
    Georgius Haapala Haapalan poika ja isäntä 1763-1801, s. 31.07.1747 Ruovesi, k. 1809 Ruovesi.
    Matti Tanhua-Tyrkkö e. Haapala , s. 22.02.1749 Ruovesi. Tauluun 276
    Jooseppi Haapala s. 02.03.1751 Ruovesi.
    Juho Riihikoski e. Haapala , s. 05.06.1752 Ruovesi. Tauluun 289
    Antti Haapala s. 16.08.1754 Ruovesi.
    Kaapo Haapala s. 29.01.1756 Ruovesi.
    Heikki Haapala s. 07.02.1758 Ruovesi.
    Maria Haapala s. 24.10.1759 Ruovesi.
    Petteri Haapala s. 23.05.1761 Ruovesi.
    Jaakoppi Haapala s. 27.06.1763 Ruovesi.
    Tuomas Haapala s. 30.11.1765 Ruovesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 276
    VIII Matti Juhonpoika Tanhua-Tyrkkö e. Haapala, (Taulusta 275, äiti Maria Haapala) Tanhua-Tyrkön vävy ja isäntä 1779-1805, s. 22.02.1749 Ruovesi, k. 01.02.1810 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: 26.12.1768 Virrat Maria Matintytär Tanhua-Tyrkkö. (Taulu 1522) Maria muutti Virroilta vuonna 1811 Ruovedelle., s. 16.02.1749 Virrat, Vaskivesi, k. 1814 Ruovesi.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Tanhua-Tyrkkö e. Tyrkkö, s. 1723 Virrat, Vaskivesi, k. 1756 Virrat, Vaskivesi ja Kirsti Sipintytär Tanhua-Tyrkkö o.s. Heikkilä, s. 28.07.1719 Virrat, Jäähdyspohja, k. 02.12.1787 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Antti Tanhua-Tyrkkö , s. 24.11.1769 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 277
    Elisabet Tanhua-Tyrkkö s. 27.04.1771 Virrat, Vaskivesi.
    Regina Tanhua-Tyrkkö s. 17.10.1774 Virrat, Vaskivesi.
    Anna Tanhua-Tyrkkö s. 09.08.1776 Virrat, Vaskivesi.
    Justiina Tanhua-Tyrkkö s. 24.07.1778 Virrat, Vaskivesi.
    Leena (oikea nimi Heta) Tanhua-Tyrkkö , s. 23.02.1781 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 278
    Margareetta Tanhua-Tyrkkö s. 22.08.1783 Virrat, Vaskivesi.
    Matti Tanhua-Tyrkkö s. 22.01.1786 Virrat, Vaskivesi.
    Kaisa Tanhua-Tyrkkö s. 13.08.1787 Virrat, Vaskivesi.
    Kaapo Tanhua-Tyrkkö s. 27.01.1790 Virrat, Vaskivesi.
    Ulla Tanhua-Tyrkkö s. 05.09.1792 Virrat, Vaskivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 277
    IX Antti Matinpoika Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 276, isä Matti Tanhua-Tyrkkö) Tanhua-Tyrkön isäntä 1806 -, s. 24.11.1769 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: 24.06.1794 Ruovesi Kaisa Matintytär Tanhua-Tyrkkö o.s. Kukonpohja s. 03.10.1771 Ruovesi.
    Vanhemmat: Matti Antinpoika Kukonpohja, s. 11.02.1733 Ruovesi, k. 15.12.1809 Ruovesi ja Valpuri Yrjöntytär Kukonpohja o.s. Hakola, s. 02.02.1736 Ruovesi, Ruhala, k. 01.02.1813 Ruovesi.

    Lapset:
    Juho Heikki Tanhua-Tyrkkö s. 13.01.1796 Virrat, Vaskivesi.
    Maria Kristiina Tanhua-Tyrkkö s. 13.05.1798 Virrat, Vaskivesi.
    Pirkko Helena Tanhua-Tyrkkö s. 06.01.1801 Virrat, Vaskivesi.
    Antti Kustaa Tanhua-Tyrkkö s. 12.11.1803 Virrat, Vaskivesi.
    Sven Erik Tanhua-Tyrkkö s. 15.05.1810 Virrat, Vaskivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 278
    IX Leena (oikea nimi Heta) Matintytär Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 276, isä Matti Tanhua-Tyrkkö) Tanhua-Tyrkön tytär ja emäntä, leena kuoli 67-vuotiaana ''hivutustautiin'' - usein keuhkotauti., s. 23.02.1781 Virrat, Vaskivesi, k. 05.11.1848 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Juho Manu Tanhua-Tyrkkö , s. 25.05.1801 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 279
    1. puoliso: 04.07.1802 Virrat Salomon Matinpoika Tanhua-Tyrkkö e. Kahila Salomon otti Leenan pojan Juhon omakseen ja nimelleen Juho Salomoninpojaksi. Tanhua-Tyrkön vävy ja isäntä. Salomon kuoli 38-vuotiaana ''kaularöhkään'' eli angiinaan., s. 12.02.1778 Virrat, Toisvesi, k. 30.10.1816 Virrat, Vaskivesi.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Kahila, s. 29.01.1744 Virrat, Toisvesi, k. 08.07.1816 Virrat, Toisvesi ja Maria Yrjöntytär Kahila o.s. Mantilo, s. 25.04.1740 Virrat, Uurainen, k. 09.08.1802 Virrat, Toisvesi.
    Lapset:
    Henrik Herman Tanhua-Tyrkkö s. 12.07.1804 Virrat, Vaskivesi.
    Anna Albertiina Tanhua-Tyrkkö s. 11.03.1806 Virrat, Vaskivesi.
    Salomon Fredrik Tanhua-Tyrkkö s. 29.05.1809 Virrat, Vaskivesi.
    Fredrika Tanhua-Tyrkkö s. 19.06.1814 Virrat, Vaskivesi.
    Maria Tanhua-Tyrkkö Maria syntyi 3,5 kk isänsä kuoleman jälkeen., s. 17.02.1817 Virrat, Vaskivesi.
    2. puoliso: 10.03.1822 Virrat Heikki Heikinpoika Tanhua-Tyrkkö e. Koivulahti s. 02.02.1795 Virrat, Sipilä.
    Vanhemmat: Heikki Simonpoika Koivulahti e. Soini, s. 31.07.1748 Virrat, Toisvesi, k. 23.02.1802 Virrat, Vaskivesi, Nojonen ja Pirkko Martintytär Koivulahti o.s. Ala-Kahila, s. 02.04.1755 Virrat, Toisvesi.
    Lapset:
    August Tanhua-Tyrkkö s. 02.02.1822 Virrat, Vaskivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 279
    X Juho Manu Leenantytär Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 278, äiti Leena Tanhua-Tyrkkö) Salomon Matinpoika Tanhua-Tyrkkö otti Juho Manu Leenantyttären nimillee ja Juho Manusta tuli Juho Manu Salomoninpoika Tanhua-Tyrkkö., s. 25.05.1801 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: 12.03.1822 Virrat Ulla Kaapontytär Tanhua-Tyrkkö o.s. Kataisto s. 21.08.1799 Virrat, Vaskivesi, Nojonen.

    Lapset:
    Heikki Tanhua-Tyrkkö s. 08.04.1822 Virrat, Vaskivesi, k. noin 1825 Virrat, Vaskivesi.
    Justiina Tanhua-Tyrkkö s. 26.12.1823 Virrat, Vaskivesi.
    Reetta Leena Tanhua-Tyrkkö s. 18.11.1825 Virrat, Vaskivesi.
    Henrika Tanhua-Tyrkkö s. 22.01.1828 Virrat, Vaskivesi.
    Herman Tanhua-Tyrkkö s. 15.01.1830 Virrat, Vaskivesi.
    Maria Tanhua-Tyrkkö s. 11.09.1832 Virrat, Vaskivesi.
    Salomon Tanhua-Tyrkkö , s. 23.01.1835 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 280
    Anna Katariina Tanhua-Tyrkkö s. 30.03.1837 Virrat, Vaskivesi.
    Vilhelmiina Tanhua-Tyrkkö s. 04.08.1839 Virrat, Vaskivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 280
    XI Salomon Juhonpoika Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 279, isä Juho Tanhua-Tyrkkö) s. 23.01.1835 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: 04.07.1859 Virrat Heta Heikintytär Tanhua-Tyrkkö o.s. Nojonen s. 14.01.1839 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Maria Seliina Ruusila o.s. Tanhua-Tyrkkö , s. 15.04.1859 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 281
    Juha Heikki Tanhua-Tyrkkö , s. 23.04.1861 Virrat, Tanhua. Tauluun 286
    Toivo Eetu Tanhua-Tyrkkö s. 01.03.1863 Virrat, Vaskivesi.
    Aina Vilhelmiina Tanhua-Tyrkkö s. 28.05.1865 Virrat, Vaskivesi, k. 30.11.1865 Virrat, Vaskivesi.
    Uuno Salomon Tanhua-Tyrkkö s. 06.11.1866 Virrat, Vaskivesi, k. 24.11.1866 Virrat, Vaskivesi.
    Abram Nikolai Tanhua-Tyrkkö s. 23.12.1867 Virrat, Vaskivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 281
    XII Maria Seliina Salomonintytär Ruusila o.s. Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 280, isä Salomon Tanhua-Tyrkkö) s. 15.04.1859 Virrat, Vaskivesi, k. 01.08.1900 Kuru, Aurejärvi, Ahola.

    Puoliso: 04.09.1880 Virrat Iivari Matinpoika Ruusila. (Taulu 1515) Iivari muutti perheineen Virtain Ruusilasta vuonna 1894 Kurun Aurejärven Aholan torppaan puoliviljelijäksi. Aholan torppari., s. 14.10.1857 Virrat, Vaskivesi, Ranta-Tyrkkö.
    Vanhemmat: Matti Abrahaminpoika Ruusila e. Ranta-Tyrkkö, s. 24.02.1835 Virrat, Vaskivesi ja Anna Juditha Pekantytär Ruusila, s. 10.12.1838 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Lempi Tyyne Riitijoki o.s. Ruusila , s. 12.10.1880 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 282
    Juho Eemeli Aho e. Ruusila , s. 02.04.1883 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 283
    Arthur Ruusila s. 08.10.1885 Virrat, Vaskivesi, k. 1885 Virrat, Vaskivesi.
    Senja Maria Sarvijärvi o.s. Ruusila , s. 28.11.1886 Kuru, Ahola. Tauluun 284
    Viljo Anselmi Ruusila s. 26.08.1889 Virrat, Vaskivesi.
    Alma Vilhelmiina Ruusila s. 14.01.1891 Virrat, Vaskivesi.
    Arvo Aleksanteri Ruusila s. 03.02.1893 Virrat, Vaskivesi, k. 26.04.1895 Kuru, Aurejärvi, Ahola.
    Aina Aliina Ruusila s. 14.10.1895 Kuru, Aurejärvi, Ahola.
    Lahja Iivari Ruusila s. 21.01.1898 Kuru, Aurejärvi, Ahola.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 282
    XIII Lempi Tyyne Iivarintytär Riitijoki o.s. Ruusila, (Taulusta 281, isä Iivari Ruusila) s. 12.10.1880 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Helmi Ilona (äpärä) Riitijoki o.s. Ruusila s. 18.10.1903 Kuru, Aurejärvi, Ahola.
    1. puoliso: 10.12.1907 Kuru Juho Efraim Juhonpoika Riitijoki s. 28.06.1879 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Juho Maurits Matinpoika Riitijoki e. Äijälä, s. 06.01.1856 Kuru, Aurejärvi, Pyyninki ja Tilda Juhontytär Riitijoki o.s. Teikari, s. 22.09.1850 Parkano, Kihniö.
    Lapset:
    Sulo Mauri Riitijoki s. 01.04.1908 Kuru, Aurejärvi.
    Siiri Vilhelmiina Riitijoki s. 05.06.1917 Kuru, Aurejärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 283
    XIII Juho Eemeli Iivarinpoika Aho e. Ruusila, (Taulusta 281, isä Iivari Ruusila) Kauppias, s. 02.04.1883 Virrat, Vaskivesi, k. 22.03.1943 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun kauppa.
    J.E. Aho eli Juho Eemeli Aho ja vaimonsa Elsa Aho os. Koskinen

    Puoliso: Elsa Eriika Kallentytär Aho o.s. Koskinen. (Taulu 913) Myllärin tytär, kauppias, s. 20.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly, k. 16.10.1981 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun kauppa.
    Vanhemmat: Kalle Joosefinpoika Koskinen e. Savela, s. 27.12.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Selma Jeremiaantytär Savela o.s. Keskinen, s. 06.11.1853 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.
    Elsa ja Juho Ahon hauta Kurun Tammikankaalla,

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 284
    XIII Senja Maria Iivarintytär Sarvijärvi o.s. Ruusila, (Taulusta 281, isä Iivari Ruusila) Senja muutti kotoaan Aholasta vuonna 1903 Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahteen piiaksi, vuonna 1905 Olkitaipaleen Taipaleeseen piiaksi, vuonna 1906 Vaakaniemen Sarvijärvelle emännäksi., s. 28.11.1886 Kuru, Ahola, k. 01.06.1932 Kuru, Vaakaniemi.
    Sarvijärven hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 30.11.1906 Kuru Matti Väinö Sarvijärvi. (Taulu 1329). (Taulu 1330). (Taulu 2012) s. 12.01.1887 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 24.06.1948 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Matti Marianpoika Sarvijärvi e. Majanen, s. 02.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 24.05.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti ja Henrika Juhontytär Sarvijärvi o.s. Leppälahti, s. 07.06.1853 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 21.12.1941 Kuru.

    Lapset:
    Matti Edvard Sarvijärvi , s. 25.11.1908 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 285
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 285
    XIV Matti Edvard Sarvijärvi, (Taulusta 284, äiti Senja Sarvijärvi) Matti osti Ylä-Toikosta lohkaistun Ala-Toikon vuonna 1931, kuoli jatkosodassa 29.6.1944 Äyräpäässä. Matti Sarvijärven jälkeen Ala-Toikon isännyyttä piti perikunta 1944-1975, s. 25.11.1908 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 29.06.1944 Äyräpää.

    1: SARVIJÄRVI, MATTI EDVARD
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 0
    ammatti
    sotilasarvo alikersantti
    joukko-osasto 10./JR 49
    joukko-osastokoodi 3712
    syntymäaika 25.11.1908
    synnyinkunta
    kotikunta Kuru
    asuinkunta Kuru
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 29.06.1944
    kuolinpaikka
    kuolinkunta Äyräpää
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru.
    Kuvassa on Ala-Toikon päärakennus. Rakennus on siirretty Toikosta nykyiselle paikalleen 1930-luvulla.

    Puoliso: 26.08.1933 Kuru Aino Terttu Sarvijärvi o.s. Laurila. (Taulu 769). (Taulu 784) Ala-Toikon emäntä, s. 12.06.1911 Kuru, Olkitaipale, k. 15.03.1969 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Elias Juusenpoika Laurila, s. 18.11.1874 Kuru, Olkitaipale, k. 25.11.1961 Kuru, Olkitaipale ja Vilhelmiina (Miina) Aapelintytär Laurila o.s. Saarinen, s. 15.01.1873 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 05.01.1951 Kuru, Olkitaipale.
    Kurun Ryhdin kokouskuva. Henkilöt oikealta: Mauno Helleharju, Martti Laurila, Linda Taipale, Aili Tienari, Esteri Vaakkola, Ida Haapanen, Auli Salminen (Rauha Kallion sisar), Aino Laurila, Eero Leveelahti, Reino Laurila. Taustalla Jalmari Mantere, Hellin Mantere (kansallispukuinen), Anna Vanhakylä, Naimi Toikkonen, ja pikkupoika Timo. Kuva Rauha Kallion.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 286
    XII Juha Heikki Salomoninpoika Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 280, isä Salomon Tanhua-Tyrkkö) Talollinen, s. 23.04.1861 Virrat, Tanhua.

    Puoliso: 18.07.1883 Virrat Krispiina Hermannintytär Tanhua-Tyrkkö o.s. Ranta-Tyrkkö. (Taulu 1512) s. 15.11.1863 Virrat, Vaskivesi.
    Vanhemmat: Herman Abrahaminpoika Ranta-Tyrkkö, s. 19.09.1832 Virrat, Vaskivesi, k. 01.02.1884 Virrat, Vaskivesi ja Loviisa Heikintytär Ranta-Tyrkkö o.s. Jokela, s. 28.10.1832 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Lyyli Fransiska Tanhua-Tyrkkö , s. 22.08.1884 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 287
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 287
    XIII Lyyli Fransiska Juhantytär Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 286, isä Juha Tanhua-Tyrkkö) s. 22.08.1884 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: 30.06.1904 Virrat Aapraham (Aapo) Aleksinpoika Tanhua-Tyrkkö e. Ylä-Nojonen Ylänojosen poika, Tanhua-Tyrkön vävy ja isäntä, s. 10.12.1883 Virrat, Vaskivesi.
    Vanhemmat: Aleksi Juhanpoika Ylä-Nojonen, s. 13.09.1850 Virrat, Vaskivesi ja Hilta Reta Abrahamintytär Ylä-Nojonen o.s. Tallila, s. 11.07.1848 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Rauha Kyllikki Poukka o.s. Tanhua-Tyrkkö , s. 25.12.1907 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 288
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 288
    XIV Rauha Kyllikki Poukka o.s. Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 287, äiti Lyyli Tanhua-Tyrkkö) s. 25.12.1907 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: Yrjö Svantenpoika Poukka. (Taulu 301) s. 23.03.1904 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala.
    Vanhemmat: Svantte Aleksinpoika Poukka, s. 08.06.1883 Virrat, Vaskivesi, k. 22.09.1937 Virrat ja Josefiina Antintytär Poukka o.s. Toikkonen, s. 21.01.1876 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 289
    VIII Juho Juhonpoika Riihikoski e. Haapala, (Taulusta 275, äiti Maria Haapala) Riihikosken vävy ja isäntä 1783-1806, Riehtenperän uudistila vuodesta 1794. Juho kuoli 53-vuotiaana pistokseen., s. 05.06.1752 Ruovesi, k. 27.04.1806 Kuru.

    Kurun Riihikosken vävyn Juho Juhonpojan (isäntä 1783 - 1806) syntyperä

    Vihitty Kurussa 4.11.1781 Riihikosken tytär Maria Heikintytär , sulhanen Juho Juhonpoika. Rippikirjassa vävy-Juhon, joka myöhemmin isäntä, syntymäaika on koko ajan 5.6.1752, synt. paikkaa ei ole merkitty.
    Eräissä netin sukupuisssa (ainakin Geni, Webtrees) Juho Juhonpojan kerrotaan olleen lähitalosta Ristaniemestä. Ristaniemen Juho Juhonpoika oli syntynyt 31.5.1751 ja hän kuoli kotonaan 20.2.1785. Rippikirjaan merkityn mukaan Juho oli bräckling eli raajarikkoinen tai muuten raihnainen. Myös Teiskon Hankala on merkitty joskus Juho Juhonpojan olinpaikaksi ainakin vihittäessä.
    HisKin mukaan Juho olisi Haapalasta. Vanhan-Ruoveden talonhaltijaluetteloon Juho on merkitty tulleeksi Hankalasta (Matti J Kankaanpää, Vanhan Ruoveden talonhaltijat, Jyväskylä 1990.)
    Jo vihittyjen luetteloa tarkasteltaessa tulkinta Haapala on mielestäni oikeampi kuin Hangala. Vertaa kirjaimia a ja p esim. sanaan Taipale samalla sivulla toiseksi viimeisellä rivillä - Juho Juhonpojan ja Maria Heikintyttären kohdalla kirjoituksen jälki on vain suttuisempi, (mustetta vahvemmin), mistä johtuen Haapala voi näyttää äkkimiltään katsoen Hangalalta.
    Teiskon rippikirja 1771 - 1783 (kaksi jaksoa): Hankalasta ei löydy sopivaa Juho Juhonpoikaa talon poikana tai renkinä.
    Ruoveden kastettujen kirja: vuonna 1752 Haapalassa syntynyt 5. ja kastettu 7.päivä kesäkuuta Johan, isä Johan Thomasson ja äiti Maria Jöransdr. HisKissä syntymäpv virheellisesti 25.5.
    Ruoveden rippikirja 1759 - 1770; jaksossa 1759 - 1764 poika Johan synt. 5.6.1752 on merkitty, mutta nimi vedetty yli. Jaksoon 1765 - 1770 hänet on merkitty, mutta taas vedetty yli. Seuraavissa rippikirjoissa häntä ei enää ole.
    Haudattujen luettelosta en ole Ruovedeltä löytänyt Juho Juhonpojan kuolemaa.
    SAY Teisko 1760 - 1779 ja 1780 - 1799: ei ketään sopivaa Johan-nimistä Hankalassa.
    SAY Ruovesi 1760 - 1779 ja 1780 - 1799: Haapalassa Jöran Johansson isännäksi 1763. Veli Matti on 1765. Henkiveroa maksavana on vain renki Johan 1765.
    Ruoveden rippilasten luettelosta löytyy vuodelta 1765 Haukkamaasta ripille päässyt Johan Johansson, jolle merkitty syntymäaika 5.6.1752.
    Ruoveden rippikirja 1759 - 1770: molemmissa jaksoissa Haukkamaassa on renki Johan Johansson s. 5.6.1752. Jälkimmäisessä jaksossa nimi vedetty yli. Haapalan Juho-pojan on täytynyt asua jo hyvin nuoresta Haukkamaassa.

    Haukkamaan isäntä oli vävyksi vuonna1734 taloon tullut Heikki Tuomaanpoika " i Korhois", vaimo Haukkamaan tytär Klara Mikontytär.
    Kun Juho Tuomaanpoika vihittiin 1744 Haapalan tyttären Maria Yrjöntyttären kanssa, Juhon mainitaan olevan Haukkamaasta. Haukkamaa on ollut sukulaistalo (isännät veljeksiä), mikä selittää Juho Juhonpojan oleskelun siellä.
    Mielestäni voidaan pitää selvitettynä, että Riihikosken vävy ja isäntä Juho Juhonpoika oli Haapalan poika Ruovedeltä.
    Sukuyhteyttä Haapalan ja Riihikosken välillä oli myöhemmin sillä tavoin, että Haapalan isäntäpari Yrjö Juhonpoika (Juho Juhonpojan vanhempi veli) perheineen tuli Riihikoskelle viimeistään 1788, mutta perhe palasi pian takaisin Haapalaan. Riihikoskella heille kuitenkin syntyi poika Yrjö 30.3.1788.

    Lähde / Tuula Hakala
    Ylöjärvellä 27.1.2016
    .

    Puoliso: 04.11.1781 Kuru Maria Henrikintytär Riihikoski. (Taulu 1344) s. 22.05.1748 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1806 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Henrik Yrjönpoika Riihikoski e. Lörpys, s. 1711 Kuru, Petäjälammi, k. 01.01.1796 Kuru, Riihikoski ja Sophia Juhontytär Riihikoski o.s. Ala-Sarvana, s. 08.02.1718 Ruovesi, Siikalahti, k. 23.07.1797 Kuru.

    Lapset:
    Marketta Riihikoski s. 11.10.1789 Kuru.
    Pekka Riihikoski s. 30.03.1787 Kuru.
    Abraham Riihikoski s. 03.02.1786 Kuru.
    Matti Riihikoski , s. 01.06.1784 Kuru, Riihikoski. Tauluun 290
    Antti Riihikoski s. 06.02.1783 Kuru, k. 06.04.1783 Kuru.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 290
    IX Matti Juhonpoika Riihikoski, (Taulusta 289, isä Juho Riihikoski) s. 01.06.1784 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1864 Kuru, Riihikoski.

    Puoliso: Leena Yrjöntytär Riihikoski o.s. Sammalisto. (Taulu 1896) s. 01.07.1779 Kuru, Karjula, k. 04.05.1865 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Yrjö Henrikinpoika Sammalisto e. Karjula, s. 1729 Kuru, Karjula, k. 11.03.1805 Kuru, Karjula ja Maria Ristontytär Sammalisto o.s. Iso-Karju, s. 01.05.1740 Kuru, Karjula, Alanen Iso-Karju, k. 22.07.1823 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Jeremias Riihikoski s. 22.03.1810 Kuru, Riihikoski, k. 04.08.1811 Kuru, Riihikoski.
    Mooses Riihikoski , s. 09.12.1811 Kuru, Riihikoski. Tauluun 291
    Jeremias Riihikoski s. 13.05.1813 Kuru, Riihikoski.
    Salomon Heinämäki e. Riihikoski , s. 20.01.1816 Kuru, Riihikoski. Tauluun 315
    Reetta Leena Ala-Poikelus o.s. Riihikoski , s. 29.12.1819 Kuru, Riihikoski. Tauluun 322
    Maria Riihikoski s. 26.03.1823 Kuru, Riihikoski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 291
    X Mooses Matinpoika Riihikoski, (Taulusta 290, isä Matti Riihikoski) Talollinen, s. 09.12.1811 Kuru, Riihikoski, k. 22.05.1864 Kuru, Riihikoski.

    Puoliso: 14.10.1831 Kuru Valpuri Jaakontytär Riihikoski o.s. Jokela Rälssitorppa, s. 03.01.1801 Ruovesi, Pekkala, k. 27.05.1867 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Jaakko Juhonpoika Jokela, s. 24.05.1767 Ruovesi, Pihlajalahti, Kekkonen, k. 1809 Ruovesi, Pekkala ja Anna Johanneksentytär Jokela, s. 21.07.1762 Ruovesi, k. Ruovesi, Pekkala.

    Lapset:
    Fredrika Toikkonen o.s. Riihikoski , s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski. Tauluun 292
    Kalle Riihikoski , s. 13.09.1834 Kuru, Riihikoski. Tauluun 304
    Manu Vetikko e. Riihikoski , s. 09.04.1837 Kuru, Riihikoski. Tauluun 307
    Mooses Riihikoski s. 06.01.1840 Kuru, Riihikoski, k. 04.05.1840 Kuru, Riihikoski.
    Serafia Riihikoski , s. 22.04.1841 Kuru, Riihikoski. Tauluun 311
    Jeremias Riihikoski s. 25.02.1845 Kuru, Riihikoski, k. 07.03.1846 Kuru, Riihikoski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 292
    XI Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, (Taulusta 291, isä Mooses Riihikoski) s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Fredrika Toikkonen os. Riihikoski

    Puoliso: 15.06.1854 Kuru Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi Lampuoti, Toikon isäntä 1855- , maakauppias., s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Kurussa oli 1800-luvun puolivälissä kaksi kauppiasta ja kävi pian selväksi, että kaupankäynti ei niin pienellä alueella voisi elättää molempia. Toinen tekikin konkurssin ja kaupankäyntiä jatkoi maakauppaluvan vuonna 1861 saanut Antti Yrjönpoika.

    Hän oli alkanut pitää kauppaa Vaakaniemen kylässä vuokrattuaan ensin vuonna 1854 Idman-suvun omistaman Ylä-Toikon tilan, jonka sittemmin vuonna 1875 osti 25 000 markalla omakseen. Samana vuonna 1854 hän avioitui Riihikosken talon tyttären Fredrikan kanssa ja otti sukunimekseen Toikkonen. Näin Parkkuusta tuli edelläkävijä maakaupan kehittäjänä laajempaakin ympäristöä varten: asiakkaita tulvi lähiympäristöstä, mutta myös Tampereelta ja aina Pohjanmaalta asti.

    Toikon tila sijaitsee Kurun Parkkuun tai oikeammin Vaakaniemen kylässä Näsijärven rantamaisemissa. Tilakeskuksen halki kulkee kylätie, joka jatkuu Toikolta Leppälahden kautta
    kohti Länsi-Teiskoa. Päärakennuksen tuntumassa ja kylätien molemmin puolin on useita muitakin hyvinhoidettuja rakennuksia,kuten aittoja, liitereitä ja tietenkin kivinavetta.
    Toikon tilan suuri tallirakennus on nykyisin pyhitetty museokäyttöön. Aikoinaan talossa oli jopa 35 hevosta.

    Kauniin peltomaiseman takaa siintää Näsijärvi ja sen rannassa laivalaituri, johon vielä muutama vuosi sitten pysähtyi kesäisin Tampere – Virrat reittiliikenteessä oleva valkokylkinen Tarjanne-
    laiva. Koko pihapiiri maisemineen huokuu ikiaikaista maalaistunnelmaa, ”vanhaa hyvääaikaa”,onhan
    tällä paikalla ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien.
    Nykyisen Toikon kantaisänä on maakauppias Antti Toikkonen vanhempi (1828 – 1898), jonka aikana
    paikasta tuli koko maakunnan elinkeinoelämän keskus. Tuota aikaa on kuvannut mainiosti Uolevi
    Nojonen kirjassaan ”Antista Anttiin”.
    Nykyisin tilan päätuotantosuunta on viljanviljely, karjaa ei enää vähään aikaan ole ollut. Nykyaikaiset
    viljelymenetelmät nykyaikaisine koneineen ovat käytössä.

    Toikon postireki. Posti kulki Toikolta kahdesti viikossa Tampereelle ja kerran viikossa Ruovedelle. Sitä kuljetti hevospelissä 23 vuoden ajan Fabian Aalto, joka toimi myös Toikon kantaisän Antti Toikkonen vanhemman kyytimiehenä.
    Reki kesti hyvin, mutta hevosta Aalto joutui vaihtamaan kolmen vuoden välein.
    Syksyisin Toikolla teurastettiin jopa 600 nautaa. Lihat suolattiin valtaviin,
    toista kuutiota vetäviin lihatiinuihin, joita museossa tallessa useampia.
    Eri töihin eri työvälineet. Lapioita ja talikoita joka lähtöön, siitä isäntä Antti Summanen pitänyt
    huolen. Perinteitäkään¨ei silti ole unohdettu, päinvastoin. Siitä ovat puolestaan pitäneet huolen
    Arto ja Helvi Summanen, tilan vanhaisäntä ja –emäntä. Vanhan parin toimesta on koottu Toikon tallirakennuksessa sijaitsevaan yksityiseen museoon valtava määrä historiaa erilaisten esineiden muodossa. – Esineitä on varmasti yli kymmenentuhatta ja suurin osa niistä on ollut täällä
    jokapäiväisessä käytössä, arvioi Arto Summanen kokoelmaansa. Kun Arto Summanen avaa suuren
    aitan vintillä sijaitsevan museotilan pariovet, on tulijalle avautuva näky mykistävä. Arviolta reilun parinsadan neliön tila on täynnä entisaikojen työkaluja, koneita, laitteita, maanmuokkausvälineitä
    ja paljon, paljon muuta, esineitä, joiden käyttötarkoitusta nykyihminen voi vain arvailla. Kaikki tavarat
    ovat järjestyksessä ja omilla paikoillaan. Heti sisään astuttaessa ensimmäisenä on vastassa vanha punainen traktori, jossa on rautapyörät. – Vuonna 1936 Toikkoon hankittiin tämä ensimmäinen
    traktori, merkiltään McCormick Farmall, esittelee Arto Summanen. Traktori myytiin aikoinaan pois,
    mutta vuosikymmenten jälkeen Arto onnistui pelastamaan jo käytöstä poistetun ja huonokuntoisen
    rautahevosen ja se tuotiin takaisin alkuperäiseen kotiinsa museoitavaksi.
    McCormick Farmall F-20 entisöitynä kunniapaikalla. Malli on sama kuin Mummo Ankalla! Huomaa
    rautaiset piikkipyörät ja ainoastaan yksi etupyörä.

    Hevoset olivat tärkeitä entisajan maanviljelyksessä ja niistä pidettiin hyvää huolta. Hihnakäyttöisellä pelumyllyllä tehtiin apetta. Alusasut ovat kauniisti kirjailtuja ja usein monogrammilla nimettyjä. Useimmiten kangas oli omassa pellossa kasvaneesta pellavasta kudottu. Museon pehmeän puolen tekstiilit ja asusteet kertovat naisten elämästä. Kuvassa mankeli. Vikströmin maamoottorit olivat suhteellisen yleisiä maataloudessa vielä 60-luvullakin. Antin kaupan hyllyt pursuavat entisajan lyhyttavaraa. Kaupassa työskentelivät kauppiaan lisäksi ainakin puksu ja puotineiti. Toikon museon esineistä voi hyvin kuvitella, miten omavaraista tilan toiminta aikoinaan oli. Tilalla työskenteli
    kymmenien renkien lisäksi eri alojen ammattimiehiä kuten suutaria, seppää, teurastajaa ja puuseppää, jopa länkiseppä ja kaikilla oli omanlaisensa työkalut ja välineet. Suurin osa työkaluista tehtiin lisäksiitse. Vain osa koneista on tehdasvalmisteisia, mutta nekin pystyttiin huoltamaan ja korjaamaan omin voimin. Aitan ylisillä voikin ihastella käsityötaidon malliesimerkkien lisäksi
    entisajan konetekniikkaa.´
    Vikströmin maamoottorilla pyöritettiin puimakonetta, kattotiilien tekoon oli oma koneensa,
    olipa pelumyllykin hevosten appeen tekoon. Toikossa on ollut käytössä hautomakonekin,
    jolla on aikoinaan haudottu fasaaninmunia.

    Eläintenpitoon liittyvät esineet ovat luonnollisesti tärkeä osa kokoelmaa. Pelkästään hevosia oli parhaimmillaan jopa kolmekymmentäviisi päivittäisessä käytössä. Niinpä museon katossa roikkuukin
    länkiä, luokkia, siloja, setolkoita, ohjaksia ja aisoja kaikissa mahdollisissa muodoissa.
    Samoin esillä on runsaasti hevosvetoisia peltotyökaluja, rekiä ja muita kulkupelejä.
    Pitkän käytävän eli tallinkonkin päädyssä on ovi museon pehmeämmälle puolelle, jonka esineistö
    kertoo Toikon tilalla asuneen naisväen elämästä ja asusteista. Renkien tapaan piikojakin oli parhaimmillaan kymmenkunta. Piikojen asusteet vaihtelivat tehtävän ja siten myös aseman
    mukaan. Oli iso-köksä, pikku-köksä, välipiikoja, puotineiti, kievarilikka, karjakkoeli vööri ja useampia
    navettapiikoja. Kaikilla heillä oli asemansa mukainen vaatetus, josta museon vaatekokoelma antaaoivan kuvan. Sielun silmin voi nähdä sievästi puettuja piikoja kirjailluissa essuissaan palvelemassa paitsi talon omaa väkeä, varsinkin ”kulkevaisia” eli kauppamiehiä, tuomareita, lautamiehiä, kesävieraita ja monenlaista muuta väkeä, jota Toikolla aikanaan riitti.
    Museotilan perällä odottaa kävijää vielä yksi hämmästyksen aihe. Seinässä on kyltti, jossa lukee”Antin kauppa” ja vieressä ovi, joka johtaa suoraan joskus viime vuosisadalla pysähtyneeseen
    aikaan. Entisajan maakaupan hyllyjen valikoimista löytyy tuoretavaroita lukuun ottamatta
    lähes kaikkea, mitä maaseudun asuja ennen tarvitsi.
    Hevoset olivat tärkeitä entisajan maanviljelyksessä ja niistä pidettiin hyvää
    huolta. Hihnakäyttöisellä pelumyllyllä tehtiin apetta.
    Alusasut ovat kauniisti kirjailtuja ja usein monogrammilla nimettyjä. Useimmiten kangas oli omassa pellossa kasvaneesta pellavasta kudottu. Museon pehmeän puolen tekstiilit ja asusteet
    kertovat naisten elämästä.
    Vikströmin maamoottorit olivat suhteellisen yleisiä maataloudessa vielä 60-luvullakin.
    Antin kaupan hyllyt pursuavat entisajan lyhyttavaraa. Kaupassa työskentelivät
    kauppiaan lisäksi ainakin puksu ja puotineiti. Asusteita, kenkiä, lyhyttavaraa, nahkasaappaita,
    huovikkaita, astioita, tupakkaa, tulitikkuja ja satoja ja taas satoja tarpeellisia tai vähemmän tarpeellisia artikkeleita on esillä kaupan hyllyillä ja tiskillä. Seinillä on alkuperäisiä mainoksia,
    jotka kertovat omaa kieltään tuon ajan kulutustottumuksista. Kaupan kalusteet ovat alkuperäiset.
    Välillä ne tosin olivat vuosikymmeniä Muroleessa Mäkisen kaupassa, jonka perusti kauppias Niilo
    Mäkinen ostettuaan Toikon kaupan irtaimiston Antti Toikkonen nuoremman perikunnalta. Joitakin
    vuosia sitten kauppiaan tyttärentyttären poika Antti Moisio Muroleesta lahjoitti kalusteet takaisin Toikolle museoitavaksi.
    – Haluan kiittää paitsi Antti Moisiota, myös kaikkia muita henkilöitä, jotka ovat tänne tavaraa lahjoittaneet, sanoo Toikon vanhaisäntä Arto Summanen.

    Hän jos kuka yhdessä vaimonsa Helvin kanssa ansaitsee arvosanakseen täyden kympin maaseudun
    kulttuuriperinnön vaalimisessa ja säilyttämisessä tällä ainutlaatuisella tavalla.

    Lähde: Kurun Lehti /kesä 2010 nro 22

    --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Antti Yrjönpoika Toikkonen (26. lokakuuta 1828 – 29. marraskuuta 1898) oli suomalainen Kurussa asunut maakauppias ja maanviljelijä. Toikkonen omisti Kurussa sijainneen Toikon tilan ja useita muita maatiloja.

    Toikkonen oli tunnettu Tampereen seudulla ja Pohjanmaallakin ja hän keräsi omaisuutensa maakauppiaana ja toimittamalla lihaa pääasiassa Suomeen sijoitetuille venäläisille joukko-osastoille. Kurussa pidettiin Toikkosen aikana joka syksy Toikon markkinoiksi kutsutut teuraskarjamarkkinat.

    Toikkonen vuokrasi 1854 Idman-suvun omistaman Kurun Parkkuun kylässä sijainneen Ylä-Toikon tilan ja osti tilan itselleen 1875. Hän otti myös sukunimekseen Toikkonen avioiduttuaan 1854 Riihikosken talon tyttären Fredrikan (1832–1907) kanssa. Toikkonen sai maakauppaluvan 1861. Koska maaseudulla oli pulaa vaihtorahasta Toikkonen sai myös oikeuden painattaa itse 1–10 kopeekan seteleitä vaihtorahaksi asiakkailleen.

    Toikkonen perusti yhdessä tamperelaisen kauppiaan G. O. Sumeliuksen kanssa Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön jonka omistama 1870 valmistunut Laine-niminen laiva liikennöi 1870-luvulla Visuvedelle saakka.

    Antti Toikkosen vanhin tytär Fredrika (1865) ja puoliso Kaarle Akseli Kovero perustivat Sorvajärven tilan Ylöjärvelle.

    Antti Toikkonen on haudattu Kurun vanhalle hautausmaalle.

    Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Toikkonen.
    Vanhemmat: Yrjö Simonpoika Lähdekorpi e. Paappanen, s. 27.05.1794 Kuru, Petäjälammi, k. 01.10.1875 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Reetta Liisa Erkintytär Lähdekorpi o.s. Suutari II eli Mäkelä, s. 16.10.1792 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1863 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Uolevi Nojosen kirja vuodelta 1976: Antista Anttiin.

    Lapset:
    Kalle Toikkonen Oskari oli mielisairas rippikirjan mukaan (tosiasiassa kehitysvammainen), naimaton., s. 16.05.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 08.01.1911 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Toikon kauppakartanon pihapiiriä Vaakaniemessä 1930-luvun lopulla. Oikealla näkyvä päärakennus on vuodelta 1876, jolloin tilaa isännöi Antti Toikko. Oikealla näkyvä pienempi rakennus on vuodelta 1913. Talossa on toiminut myös posti ja kestikievari.
    Antti Toikkonen , s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 293
    Manu Toikkonen 31.5.1880 Manu Toikkonen valmistui Hämeenlinnan normaalilyseosta ylioppilaaksi ja jatkoi Helsingin Yliopistossa opiskeluaan. Kuoli opiskeluaikanaan. Poikamies., s. 02.04.1858 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 23.11.1883 Helsinki.
    Koska maaseudulla oli pulaa vaihtorahasta Toikkonen sai myös oikeuden painattaa itse 1–10 kopeekan seteleitä vaihtorahaksi asiakkailleen. Kuvan seteli löytyi Kurun Säästöpankista ja se annettiin Toikkoon, mihin seteli kuuluukin. Valtiosihteeri Raimo Sailas kertoi Arto Summaselle Toikkosen rahan olevan ainoan valuutan, euron ohella, mitä ei ole lopetettu Suomessa. Setelin omistaa Arto Summanen.
    Vilhelmiina (Miina) Toikkonen , s. 06.01.1860 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 294
    Jaakko Toikkonen , s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 295
    Heikki Toikkonen , s. 09.05.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 296
    Anna Toikkonen s. 22.08.1864 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 02.01.1865 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Toikon asemakaava: I=nykyinen asuinrakennus II=Ala-Toikkoon siirretty asuinrakennukseksi 1930-luvulla. III=navetta n. 50m pitkä. IV=rakennus, jossa on konki hevosia, rattaita ym varten, puuceet, aittoja, yläkerrassa säilytetty mm. lihat isoissa tiinuissa. V=entinen päärakennus VI=piikapirtti. 1930-luvulla siirrettiin mm. lähempänä rantaa oleva rakennus Leppälahteen asuinrakennukseksi, yksi rakennus siirretty Seurataloa varten, jota on korotettu koottaessa kuudella hirsikerralla, yksi rakennus on siirretty Kurun lääkäriasemaksi. Ala-Toikkoon (II) siirretyn rakennuksen oikealta puolelta olevasta rivistä on sirretty 2-3 aittaa museovirastolle tuntemattomaan paikkaan.
    Fredriika Toikkonen , s. 13.11.1865 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 298
    Anna Toikkonen s. 04.01.1868 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Antti Toikkonen nuorempi ja G.O.Sumelius kävivät paljon kauppaa keskenään. Kuittipino päärakennuksen yläkerrassa. Kuitit omistaa Arto Summanen.
    Oskari Toikkonen Oskari oli mielisairas ja kelpaamaton, entinen lyseolainen., s. 25.12.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 22.03.1909 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Tallirakennuksen yläkerrasta sisään astuttaessa ensimmäisenä on vastassa vanha punainen traktori, jossa on rautapyörät. – Vuonna 1936 Toikkoon hankittiin tämä ensimmäinen traktori, merkiltään McCormick Farmall, esittelee Arto Summanen. Traktori myytiin aikoinaan pois, mutta vuosikymmenten jälkeen Arto onnistui pelastamaan jo käytöstä poistetun ja huonokuntoisen rautahevosen ja se tuotiin takaisin alkuperäiseen kotiinsa museoitavaksi. McCormick Farmall F-20 entisöitynä kunniapaikalla. Malli on sama kuin Mummo Ankalla! Huomaa rautaiset piikkipyörät ja ainoastaan yksi etupyörä. The Farmall F-20 tractor was built by International Harvester from 1932 until 1939 at the Farmall Works, Rock Island, Illinois, USA. Traktorin omistaa Arto Summanen.
    Ulriika Toikkonen s. 15.03.1872 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 11.05.1872 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vainajan viimeinen lepopaikka ennen hautausta, aitassa vainajalle kaksi sijaa. Toikon rakennuskantaa.
    Vilhelmi Toikkonen , s. 18.04.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 300
    Josefiina Poukka o.s. Toikkonen , s. 21.01.1876 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 301
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 293
    XII Antti Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 292, äiti Fredrika Toikkonen) Kauppias ja maanviljelijä., s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 28.11.1912 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Antti Toikkonen nuorempi (1856-1912)

    Puoliso: 02.12.1902 Kuru, Ylä-Toikko Vilma Fredriikka Matintytär Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen. (Taulu 377) s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 19.10.1931 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Mäkinen e. Tienari, s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Helena (Leena) Jeremiaantutär Mäkinen o.s. Vanhakylä, s. 16.02.1857 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi.
    Vilma Jokinen ent. Toikkonen os. Mäkinen (1882-1931)

    Lapset:
    Anna Fredriika Toikkonen s. 30.05.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.03.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Harvinainen talvinen valokuva Toikkosen vanhasta asuinrakennuksesta, jota ei enää ole. Vasemmalla oleva aitta on säilynyt paikallaan. Se sijaitsee nykyistä asuinrakennusta vastapäätä maantien toisella puolella. Valokuvan omistaa: Arto Summanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 294
    XII Vilhelmiina (Miina) Antintytär Toikkonen, (Taulusta 292, äiti Fredrika Toikkonen) Miina muutti 29.12.1877 Orivedelle Onnistaipaleen rustholliin Hörtsänään. Hörtsänän emäntä. Miina muutti miehensä Erlandin kanssa 22.11.1906 Karkkuun., s. 06.01.1860 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    1. puoliso: 29.08.1877 Kuru Johannes Antinpoika Hörtsänä. (Taulu 1681). (Taulu 1682) s. 28.12.1851 Orivesi, Lyytikkälä, Uotila, k. 25.02.1887 Orivesi, Onnistaipale.
    Vanhemmat: Antti Kustaa Matinpoika Hörtsänä e. Jussila, s. 09.12.1812 Längelmäki, k. 06.02.1893 Orivesi, Onnistaipale ja Serafia Elisabeth Kallentytär Hörtsänä o.s. Sjöstedt, s. 22.09.1824 Kangasala, Heponiemi, Huikkola.

    Lapset:
    Hulda Hörtsänä s. 23.01.1879 Orivesi, Onnistaipale.
    Hugo Antero Hörtsänä Hugo tuli 1905 Ylä-Hörtsänän talon omistajaksi Oriveden Onnistaipaleen kylällä, kotiseutumies ja puutarhuri., s. 05.05.1880 Orivesi, Onnistaipale, k. 27.01.1954 Orivesi, Onnistaipale.

    Hugo Antero Hörtsänä (5. toukokuuta 1880 Orivesi – 27. tammikuuta 1954 Orivesi) oli suomalainen kotiseutumies ja puutarhuri.

    Hörtsänän vanhemmat olivat maanviljelijä Johannes Hörtsänä ja Vilhelmiina Toikkanen. Hän kävi kansa- ja maatalouskoulun ja tuli 1905 Ylä-Hörtsänän talon omistajaksi Oriveden Onnistaipaleen kylällä. 1920-luvulla Hörtsänä alkoi tehdä kukka- ja puulajien koeviljelyä yli kolmen hehtaarin alueella. Hänen kotitalonsa ympärille jo 1909 perustamansa arboretum laajeni sisältämään koristepuutarhan tekolammikkoineen ja juhlakenttineen. Ennen sotia siellä arvioitiin olevan yli 1 300 erilaista kasvi-, pensas- ja puulajia. Hörtsänän arboretumia on myöhemmin kunnostettu talkoovoimin ja EU:n rahoituksen turvin. Vuonna 1986 siitä tuli luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu luonnonsuojelualue, jota on sittemmin inventoitu useaan otteeseen. Alueen hoito- ja käyttösuunnitelma laadittiin 1995.

    Hörtsänä harrasti myös kansankulttuuria, keräten muun muassa esineitä ja muistikuvia ja perustaen Oriveden Museoyhdistyksen, jonka puheenjohtajana hän toimi 1932-1937 ja jolle hän lahjoitti huomattavan kokoelman keräämäänsä esineistöä.

    Hörtsänän puoliso vuodesta 1915 oli Hilda Maria Lehtonen.
    Vilma Fredrika Hörtsänä s. 13.12.1881 Orivesi, Onnistaipale, k. 06.03.1884 Orivesi, Onnistaipale.
    Augusta Hörtsänä s. 04.07.1883 Orivesi, Onnistaipale.
    Juho Kustaa Hörtsänä s. 23.09.1885 Orivesi, Onnistaipale.
    Lapset:
    Johanna (äpärä) Hörtsänä s. 06.07.1890 Orivesi, Onnistaipale, k. 24.08.1896 Orivesi, Onnistaipale.
    Johannan syntymämerkintä Oriveden rippikirjan syntyneiden luettelossa.
    2. puoliso: 30.11.1905 Orivesi Erland Hermanninpoika Tuominen Hörtsänän renki., s. 20.03.1877 Orivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 295
    XII Jaakko Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 292, äiti Fredrika Toikkonen) Yo Hlinnan norm.lys. Kamt 1892. Senaatin ylim. kopisti, kamreeri, sitt. postitoimistonhoitaja 1893-1906 (Kuru, Toikko). Maanviljelijä Kurussa ja Teiskossa, muutti Teiskoon 5.3.1906. ''Naappilan äijä'', s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1952 Teisko, Tuhria, Naappila.
    Toikon Toikkosten hautapaasi Kurun vanhalla hautausmaalla.

    1. puoliso: 29.01.1903 Kuru Tilta Kallentytär Toikkonen o.s. Riihikoski. (Taulu 304). (Taulu 305) s. 18.01.1871 Kuru, Riihikoski, k. 10.04.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Kalle Mooseksenpoika Riihikoski, s. 13.09.1834 Kuru, Riihikoski, k. 28.06.1912 Kuru, Riihikoski ja Tilda Matintytär Riihikoski, s. 19.03.1846 Ruovesi, k. 05.12.1919 Kuru, Riihikoski.

    2. puoliso: 18.04.1905 Kuru Hulda Maria Kaarlentytär Toikkonen o.s. Kivinen. (Taulu 387). (Taulu 388) Hulda muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikosta 5.11.1892 Teiskoon ja Teiskosta Kuruun 11.5.1905 ja muutti takaisin Ylä-Toikkoon ja avioitui reilun kuukauden päästä Ylä-Toikon Antti Toikkosen pojan Jaakon kanssa. Hän oli raskaana jo muuttaessaan Toikkoon, taisi Jaakko poiketa Teiskossa aiemmin ja saaden Huldan takaisin mitä varmimmalla tavalla., s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Kaarle Mauri Henrikinpoika Kivinen, s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi ja Susanna (Sanna) Mikontytär Kivinen o.s. Filppula, s. 18.10.1851 Lapua, Haapakoski, Alakojonen, Kujala.
    Toikolla on meneillään suuret pidot koskien kauppiaiden yhteistapaamista.
    Lapset:
    Maria Toikkonen s. 06.09.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Toikkonen perusti yhdessä tamperelaisen kauppiaan G. O. Sumeliuksen kanssa Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön jonka omistama 1870 valmistunut Laine-niminen laiva liikennöi 1870-luvulla Visuvedelle saakka. Numero: D/605 Tampella 605 9:38
    Aino Toikkonen s. 1907 Teisko.
    Jaakko Toikkonen s. 1910 Teisko.
    Kerttu Toikkonen s. 1912 Teisko.
    Sulo Toikkonen s. 1915 Teisko.
    Rauha Hänninen o.s. Toikkonen s. 1918 Teisko.
    Impi Laine o.s. Toikkonen s. 1920 Teisko.
    Antti Toikkonen s. 1922 Teisko.
    Veikko Toikkonen s. 1925 Teisko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 296
    XII Heikki Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 292, äiti Fredrika Toikkonen) Heikki Toikkonen muutti perheineen 2.1.1991 Kurusta Ylöjärven Pohjankylän Pietilän isäntä. Pietilän omistaa Heikki isänsä maakauppias Antti Toikkosen jälkeen vuodesta 1893. Loppuikänsä merkinnällä kelvoton., s. 09.05.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1927 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.

    Heikki Toikkonen, Pohjankylän Pietilä. Heikin isä, Kurun Toikon kauppias Antti Toikkonen osti v 1868 Pohjankylän Pietilän ja Viinikan tilat. Vuonna 1893 omistus siirtyi pojalle Heikille. Heikin poika Juuse seuraava isäntä. Kurun vanhalla hautausmaalla on isä Antti, kauppias Toikosta. Juusen vaimo Saima oli viimeinen omaa sukua Hempura.
    Arvid Hempura lahjoitti harmoonin Pengonpohjan kyläkirkkoon tyttärensä Marian kuoleman yhteydessä. Arvidin isä Dominikus tuli Ruoveden Nenoseltä vävyksi Hempuralle.

    Pietilän tila on yhdistetty viime vuosisadalla Viinikan ja Pietilän tiloista. Heikki Toikkosen isännyyden aikana rakennettiin tilan komeat rakennukset. Uusrenesanssityylinen päärakennus on vuodelta 1895 ja kaksikerroksinen pitkä tallirakennus vuodelta 1892. Myös kivinen karjarakennus on rakennettu vuosisadan vaihteessa.
    Toikkosten hauta Ylöjärven hautausmaalla.

    Puoliso: 21.12.1894 Kuru Emma Juusentytär Toikkonen o.s. Yläkapee. (Taulu 901) Emma oli Ylöjärven Pohjankylän Pietilän emäntä., s. 06.01.1873 Kuru, Pohjankapee, k. 01.06.1910 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
    Vanhemmat: Joosef (Juuse) Antinpoika Yläkapee, s. 15.02.1839 Kuru, Pohjankapee, k. 10.01.1895 Kuru, Pohjankapee ja Helena Juhantytär Yläkapee, s. 24.09.1838 Teisko, Saarilahti, Nygård, k. 05.02.1903 Kuru, Pohjankapee.
    Ylöjärven Pohjankylän Pietilä.

    Lapset:
    Heikki Toikkonen Heikki kuoli synnyinpäivänään., s. 11.06.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 11.06.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Aino Toikkonen s. 22.11.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 14.04.1908 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
    Ester Toikkonen s. 05.07.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Helmi Toikkonen s. 09.12.1900 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
    Juuse Heikki Toikkonen , s. 24.06.1904 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä. Tauluun 297
    Mikael Toikkonen s. 27.09.1909 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 297
    XIII Juuse Heikki Toikkonen, (Taulusta 296, isä Heikki Toikkonen) Talousneuvos, Pietilän isäntä, s. 24.06.1904 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä, k. 03.07.1991 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä. Ylöjärven yhteiskoulu

    Oppikouluopetusta haluavat ylöjärveläiset kävivät 1950-luvun lopulle asti koulua Tampereella. Vaikka matka ei ollut pitkä, ainoastaan kunnan eteläosasta oli mahdollista käydä oppikoulua kotoa käsin 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla. "Semmoiset pikkuiset autot ajoivat koululaisia ja pääsi siinä muutkin. Ei niitä montaa käynyt." Kunnan pohjoisosasta Tampereella koulua käyneet joutuivat hankkimaan kaupungista kouluasunnon. Takamaan, Mutalan ja Pengonpohjan koulupiirien oppivelvollisuusikäisistä kävi 1920- ja 1930-luvulla oppikoulua vain muutama ja tytöt lähtivät useammin koulutielle kuin pojat. Esimerkiksi lukuvuonna 1935—36 oli Pengonpohjasta oppikoulussa yksi tyttö ja poika, Mutalasta kaksi tyttöä ja Takamaalta ei ketään. Kirkonkylän koulun alueelta, josta liikenneyhteydet olivat paremmat, viisi poikaa ja kolme tyttöä. Pengonpohjasta Tampereella 1940-luvulla koulua käynyt tyttö muistelee käyneensä kotona joka viikonloppu. "Tulin semmoisella Pöntyksellä eli seka-autolla, sillä tuotiin tavaraa ja ihmisiä siellä lavalla. Sinne täytyi jonottaa lippu. Aamulla neljältä menin linja-autoasemalle jonottaan lippua tai jos en saanut, niin rynnättiin hirveellä vauhdilla sinne koriin. Äitehän mun saatteli pyhäehtoona tuonne Peltosen tiehaaraan, sinne on kymmenen kilometriä matkaa meiltä, Kyöstilään. Lauantaina pääsin kotio saakka." Pohjankylän Toikkosen pojilla, joita oli neljä samaan aikaan koulussa, oli oma koulukoti. "Ensin oli Pirkankatu 16 semmoinen huone ja keittiö, mutta sitten, kun meitä tuli neljä veljestä kouluun, niin meillä oli Pyynikintori 2:ssa kaksi huonetta ja keittiö. Meillä oli joku huushollerska ja sitten loppuvaiheessa täältä kotoa. Äiti oli joskus ja sitten meillä oli vanha Milja, hän oli jo semmoinen kahdeksissakymmenissä oleva, kun hän oli meillä pitämässä taloutta meidän koulukodissa." Kaupunkiin tuotiin viikoittain puut ja ruokatarpeet.

    .
    Talousneuvos Juuse Toikkosen ja vaimonsa Saiman hautakivi Ylöjärven hautausmaalla.

    Puoliso: 1927 Ylöjärvi Saima Elisabet Toikkonen o.s. Hempura. (Taulu 1952) Talonemäntä., s. 17.09.1904 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 02.08.1997 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
    Vanhemmat: Arvid Dominikus Dominikuksenpoika Hempura, s. 08.12.1871 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 30.05.1942 Ylöjärvi, Pengonpohja ja Maria Manuntytär Hempura o.s. Iso-Simola, s. 08.08.1881 Ylöjärvi, Mutala, k. 25.05.1918 Ylöjärvi, Pengonpohja.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 298
    XII Fredriika Antintytär Toikkonen, (Taulusta 292, äiti Fredrika Toikkonen) s. 13.11.1865 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 23.10.1939 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    Toikon ensimmäinen auto vuodelta 1925.

    Puoliso: 21.03.1889 Ruovesi Kaarlo (Kalle) Akseli Kovero Maakauppias Ruovedella -1889 ja Ylöjärvellä, Sorvajärven isäntä., s. 05.09.1861 Hämeenlinna, k. 03.02.1936 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.

    Lapset:
    Bertta Fredrika Pietilä o.s. Kovero , s. 17.05.1890 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi. Tauluun 299
    Kaarle (Kalle) Vilhelm Kovero s. 15.06.1892 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 01.09.1892 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    Anna Johanna Kovero s. 20.07.1893 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 24.12.1977 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    Kaarle (Kalle) Vilhelm Kovero s. 19.03.1896 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 21.02.1897 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    Kaarle Urho Kovero s. 02.12.1897 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 08.01.1960 Ylöjärvi.
    Sorvajärven rakennuksia Sorvajärventien varrella Viljakkalantien ja Uuden Kuruntien välillä.
    Heikki Villiam Kovero s. 16.08.1900 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 12.04.1974 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.

    LIIMOLAN SUVUN AIKA 1777-1859

    Liimolan torppa, nykyisin Sorvajärven maatila, kuului Yliesllä sijaitsevan Runsaan rustholliin ja siitä erotettuun Liimolan tilaan.
    Isojaon aikaan vuonna 1777 Liimolan poika Heikki Juhonpoika Vähä-Liimola muutti perheineen torppareiksi Sorvajärvelle. Heikin vanhin poika Jussi Heikinpoika pestautui armeijan rulliin vuonna 1784, mutta siirtyi reservimieheksi ja avioitui Kaisa Juhantyttären kanssa.
    Isänsä jälkeen Jussi Heikinpoika ehti olla jonkin aikaa Sorvajärven tilan torpparina ennen kuin luovutti paikan vanhimmalle pojalleen Jussi Jussinpoika Sorvajärvelle ja tämän tulevalle vaimolle Heta Yrjöntytär Kopalaiselle.
    Heidän jälkeensä Maria Jussintytär jatkoi tilanpitoa Juha Kustaa Jaakonpojan kanssa vuoteen 1859 asti kunnes he muuttivat perheineen Viljakkalaan.

    SORVAJÄRVI SUKUNIMENÄ

    Torppaan Sorvajärvelle muutti asumaan Antti Juhonpoika vaimonsa Johanna Juhantyttären kanssa. Kuten siihen aikaan oli tapana, tilan nimestä tuli asukkaiden sukunimi.
    Nälkävuosista johtuen kerjäläiset toivat kulkutauteja, joihin menehtyi ensin Antti Juhanpoika ja sen jälkeen tilalla vielä asunut Jussi Jussinpoika. Johanna Juhantytär meni uudestaan naimisiin vuonna 1868, nyt Justus heikinpojan kanssa.
    Vuonna 1896 Justus osti Juha Liimolalta Sorvajärven itsenäiseksi tilaksi 8000 markalla. Kolmetoista vuotta myöhemmin vuonna 1889 Justuksen vaimo ja lapset kuolivat kulkutauteihin ja Justus jäi tilallevain palvelusväkensä kanssa.

    KOVERON SUVUN AIKA 1889-

    Maakauppias Antti Toikkonen tuli Sorvajärvelle vuonna 1889 hieromaan talokauppaa tyttärelleen Fredrikalle ja vävylleen Kaarlo Koverolle.
    Justus Heikinpoika myi tilansa Antti Toikkoselle eläimineen kaikkineen 10 000 markasta ja otti lähtiessään vain sen, mitä kärryillä pystyi kuljettamaan. Tilan koko oli silloin 140 hehtaaria, eli reilun kokoinen torpaksi.
    Antti Toikkonen antoi vielä 20 000 markkaa ja Parkanosta ostamaansa karjaa tyttärelleen tilanpidon aloittamiseen.
    Rahaa uudet omistajat tarvitsivatkin, koska mm. päärakennus oli rakennettu 1800-luvun alkupuolella ja katto vaati korjausta.
    Kivinavetan Koverot rakensivat vuonna 1890 ja toisen päärakennuksen kaksi vuotta myöhemmin.

    Siihen aikaan pihapiiriin kuului puimala, 2 aittaa, sauna, paja ja savusauna vuodelta 1768, jonka presidentti Kekkonen osti itselleen 1960-luvulla.

    Tilan seuraavaksi isännäksi vuonna 1926 siirtyi Kaarlon vanhinpoika Viljo vaimonsa Ellin kanssa. Viljo korjasi navettaa vuonna 1935 ja piti lypsykarjaa. Hän myös salaojitti tilan pellot.
    Otettuaan avioeron vaimostaan Viljo meni uusiin naimisiin Anni Sillmanin kanssa vuonna 1945.
    Viljon ja Annin poika Heikki jatkoi vaimonsa Raijan (os. Makkonen) kanssa lypsykarjanpitoa vuodesta 1970 vuoteen 2011 asti.
    Tila oli pinta-alaltaan 68 hehtaaria, kun myös Heikin sisaret olivat saaneet osansa tilasta.
    Heikki nykyaikaisti tilaa ostamalla koneita ja laitteita.

    Heikin ja Raijan jälkeen tilanpitoa jatkaa edelleen heidän vanhin poikansa Marko, joka luopui lypsykarjasta ja vaihtoi emolehmätuotantoon. Eläimet vaihtuivat alkuperäisrotuiseen suomenkarjaan ja tila siirtyi samalla luonnonmukaiseen tuotantoon. Maatilan koko pieneni kymmenellä hehtaarilla, kun tilan maista jäi osa kaupan ulkopuolelle.

    SORVAJÄRVEN MAATILA

    Tila sijaitsee Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajamailla Sorvajärven kauniissa järvimaisemissa.
    Kesäisin ohikulkijat voivat nauttia entisajan maalaisnäkymästä - lehmät laiduntavat vapaasti vasikoineen vehreällä luomupellolla kaikessa rauhassa.

    Vanhat punamullatut rakennukset henkivät entisajan tuntua; vanha päärakennus kohoaa pihan keskellä ja tarinan mukaan se on ollut keskeltä avoin ja siitä on kulkenut kylätie, jota pitkin jopa sudet ovat juosseet iltahämärissä.

    Vellikello on tornissaanbvanhan maakellarin ja päällystärakennuksen yllä, aivan kuin mikä hetki tahansa kelloa soitettaisiin kutsumaan työväki pellolta syömään.

    Sorvajärven tila ei ole avoinna yleisölle, mutta joa ajat ohi ja näet tilan vanhan isännän Heikki Koveron, niin pysähdy juttelemaan. Hän kertoo mielellään tilan historiasta.

    Lähde: https://issuu.com/onke/docs/sukutarina.
    Ylöjärven liimolan Sorvajärven tila 980-413-1-86
    Sally (Salli) Josefiina Kovero s. 25.07.1903 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 27.05.1922 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    Naimi Vilhelmiina Kovero s. 04.01.1905 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 299
    XIII Bertta Fredrika Kaarlontytär Pietilä o.s. Kovero, (Taulusta 298, äiti Fredriika Toikkonen) s. 17.05.1890 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 14.04.1963 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
    Kuvassa näkyy Sorvajärven lato ja navetta.

    Puoliso: 1910 Ylöjärvi Kalle Abraham Antoninpoika Pietilä. (Taulu 738) Pietilän isäntä 1909-, perunakeisari., s. 03.01.1887 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 29.07.1973 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
    Vanhemmat: Anton Abraham Abrahaminpoika Pietilä, s. 13.09.1848 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 13.04.1932 Ylöjärvi, Ylöjärvi ja Matilda Pauliina Kallentytär Pietilä o.s. Tiura, s. 19.01.1857 Ylöjärvi, Kuusisto, k. 01.10.1929 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
    Kalle Pietilän ja vaimonsa Bertan sekä kahden lapsensa hautapaasi Ylöjärven hautausmaalla.

    Lapset:
    Anni Kyllikki Pietilä s. 30.07.1919 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 13.01.1946 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
    Kalle Kustaa Pietilä s. 03.06.1923 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. jälkeen 2000 Ylöjärvi.
    Maanviljelijä Kalle Pietilän kaltevapohjainen perunavarasto Ylöjärvellä 23.1.1962.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 300
    XII Vilhelmi Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 292, äiti Fredrika Toikkonen) Yo Hlinnan lys. Fm-yo 1898. Agronomi (Mustiala) 1898. Maanviljelijä ja postitoimiston hoitaja Kurussa 1912-., s. 18.04.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 20.10.1950 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Kurun Toikko siirtyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Johanna Elisabet Sarénin äidin suvulta uudelle omistajasuvulle. Kuvan nykyinen päärakennus on uusien omistajien rakentama 1800-luvun lopulla.

    Puoliso: 23.10.1902 Kuru Tilta Manuntytär Toikkonen o.s. Kotamäki s. 15.11.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.06.1957 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Manu Manunpoika Kotamäki, s. 01.10.1858 Kuru, Riuttaskorpi ja Severina Juhontytär Kotamäki o.s. Sandås, s. 10.10.1852 Parkano, Lapinneva, k. 30.11.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
    Toikon naisten intiimin aitta laittaa mielikuvituksen liikkeelle.

    Lapset:
    Naema (Naimi) Fredriikka Toikkonen s. 30.08.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Kuvassa näkyvän aitan oikealla puolella sijaitsi Toikon entinen päärakennus. Kuva otettu nykyisen päärakennuksen edestä.
    Vilho Antero Toikkonen s. 07.04.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 17.08.1935 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Kurun rautakautiset irtolöydöt

    1 . ( inv. 1 9 7 4)
    Kuru, Olkitaipale, Laitamo rek. n:o 1130
    om. Karjula ja Morri, os. 34800 Virrat
    pronssinen hevosenkenkäsolki (KM 14330)
    peruskartta 2124 09 X 6856 55 y 487 43 z
    n. 95 -100
    maasto: Kuikkala-nimisessä saaressa olevan Laitamon talon pellosta.
    Vilho Toikkonen omisti ja asui Laitamon saaressa.
    Armas Veikko Henrik Toikkonen s. 16.03.1917 Kuru, Vaakaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 301
    XII Josefiina Antintytär Poukka o.s. Toikkonen, (Taulusta 292, äiti Fredrika Toikkonen) s. 21.01.1876 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Josefiina os. Toikkonen ja Svantte Poukka.

    Puoliso: 31.08.1903 Kuru Svantte Aleksinpoika Poukka. (Taulu 288) Svantte muutti Virroilta 12.2.1900 Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle kauppapalvelijaksi, kauppias. Nuori pariskunta muutti 12.11.1903 Virroille., s. 08.06.1883 Virrat, Vaskivesi, k. 22.09.1937 Virrat.
    Vanhemmat: Aleksi Yrjönpoika Poukka, s. 02.05.1840 Virrat, Vaskivesi, k. 03.01.1906 Virrat, Vaskivesi ja Hilma Amalia Kaarlentytär Poukka o.s. Raski (Braski), s. 12.08.1847 Virrat, Hauhuu.
    Toikon kauppa sellaisena kuin se oli 1800-luvun lopulla. Svantte muutti Virroilta 12.2.1900 Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle kauppapalvelijaksi, kauppias.

    Lapset:
    Yrjö Poukka , s. 23.03.1904 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala. Tauluun 288
    Ester Summanen o.s. Poukka , s. 10.01.1906 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala. Tauluun 302
    Anni Poukka s. 09.04.1907 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala, k. 23.01.1908 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala.
    Vilho Poukka s. 14.02.1909 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala.
    Jaakko Poukka , s. 25.05.1911 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala. Tauluun 303
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 302
    XIII Ester Svantentytär Summanen o.s. Poukka, (Taulusta 301, äiti Josefiina Poukka) s. 10.01.1906 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala, k. 07.03.1995 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Yleiseksi heitoksi tuli runsaan sateen sattuessa ; sataa, kun Esterin p:stä.
    Erään kerran Toikolle meni renki töitä hakemaan ja totesi tuon edellämainitun Toikon Esterille, jolloin Ester sanoi ; ei sieltä sen enempää tule kuin muiltakaan.
    Tiedossa ei ole, saiko renki töitä.
    Ester Summanen poikansa tyttärien Sannan ja Tiinan kanssa.

    Puoliso: Aarne Ilmari Arvidinpoika Summanen Ylä-Toikon pehtoori, sitten isäntä., s. 28.10.1904 Hinnerjoki, Lukkarin virkatalo, k. 12.01.1974 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Hörön-Tähti
    Rotu Suomenhevonen Sukupuoli ori Reknro 4166
    Syntynyt 1939 Maa Suomi Säkä 156 cm Väri prt, er sek pti
    Kasvattaja Saha J., Humppila Omistaja Summanen Aarne, Kuru, Suomi (1946)
    Siirtohistoria Jälkeläisluokka Jälkeläiset 1 jälkeläistä
    Muuta Mitat: 156-156 162 181 77 47 54-52 33 19,7-7,3 22-8,5
    Paino: 510 kg.
    Vanhemmat: Arvid Aataminpoika Summanen, s. 20.07.1882 Puumala ja Edla Fredriika Juhontytär Summanen o.s. Nakkila, s. 12.06.1884 Hinnerjoki.
    Aarne Summanen 1904-1974. Toikolle haettiin pehtooria ja Aarne sai paikan ja hänestä tuli myöhemmin Toikon isäntä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 303
    XIII Jaakko Svantenpoika Poukka, (Taulusta 301, äiti Josefiina Poukka) s. 25.05.1911 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala, k. 15.01.1978 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: Saima Vilhelmiina Poukka o.s. Sinisaari s. 11.07.1914 Virrat, k. 10.06.1999 Virrat, Vaskivesi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 304
    XI Kalle Mooseksenpoika Riihikoski, (Taulusta 291, isä Mooses Riihikoski) Talollinen, Kaale on merkitty rippikirjaan ontuvaksi., s. 13.09.1834 Kuru, Riihikoski, k. 28.06.1912 Kuru, Riihikoski.

    Riihikosken isäntä julisti Jumalan sanaa. Kun talon päärakennus oli aikoinaan palanut perustuksia muöten, oli raunioista löytynyt Raamattu, josta vain reunat olivat hiiltyneet, mutta teksti jäänyt vahingoittumatta. Näyttö oli vahva:
    ''Tässä nähdään, että Jumalan sana ei pala tulessaakaan.''
    Onhan sanontakin: ''Totuus ei pala tulessakaan.''

    .
    Jumalan sana ei pala tulessakaan. Riihikosken tulipalossa säästynyt Raamattu (1880-luku).

    Puoliso: Tilda Matintytär Riihikoski. (Taulu 295) s. 19.03.1846 Ruovesi, k. 05.12.1919 Kuru, Riihikoski.

    Lapset:
    Kalle Riihikoski s. 16.10.1869 Kuru, Riihikoski, k. 18.12.1869 Kuru, Riihikoski.
    Tilta Toikkonen o.s. Riihikoski , s. 18.01.1871 Kuru, Riihikoski. Tauluun 305
    Manu Koskinen e. Riihikoski s. 01.01.1874 Kuru, Riihikoski.
    Kaarlo Koskinen e. Riihikoski Olkitaipaleen Leveelahden renki, rippikirjaan on merkitty kelpaamaton, 1897 muutti nimensä Koskiseksi ja meni rengiksi Olkitaipaleen Mylläriin, Kaarlo muutti 5.11.1900 Porvooseen., s. 06.07.1875 Kuru, Riihikoski.
    Matti Koski ent. Koskinen e. Riihikoski , s. 18.10.1880 Kuru, Riihikoski. Tauluun 306
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 305
    XII Tilta Kallentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, (Taulusta 304, isä Kalle Riihikoski) s. 18.01.1871 Kuru, Riihikoski, k. 10.04.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Puoliso: 29.01.1903 Kuru Jaakko Antinpoika Toikkonen. (Taulu 292). (Taulu 295) Yo Hlinnan norm.lys. Kamt 1892. Senaatin ylim. kopisti, kamreeri, sitt. postitoimistonhoitaja 1893-1906 (Kuru, Toikko). Maanviljelijä Kurussa ja Teiskossa, muutti Teiskoon 5.3.1906. ''Naappilan äijä'', s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1952 Teisko, Tuhria, Naappila.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi, s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Toikon Toikkosten hautapaasi Kurun vanhalla hautausmaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 306
    XII Matti Kallenpoika Koski ent. Koskinen e. Riihikoski, (Taulusta 304, isä Kalle Riihikoski) Maatila Minnesotassa, Matti kuoli 74-vuotiaana sydänhalvaukseen., s. 18.10.1880 Kuru, Riihikoski, k. 10.03.1955 USA, Minnesota.

    Puoliso: Hilma (äpärä) Mariantytär Koski. (Taulu 1781) Olkitaipaleen suutari Idmanin piika. Minnesotassa maatilan emäntä., s. 13.04.1875 Kuru, Olkitaipale, k. USA, Minnesota.
    Äiti: Maria Matintytär Pohja o.s. Kivelä, s. 05.07.1852 Parkano.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 307
    XI Manu Mooseksenpoika Vetikko e. Riihikoski, (Taulusta 291, isä Mooses Riihikoski) Vanhakylän Leveelahden Vetikon vävy ja torppari. Manu muutti vaimonsa kuoltua lapsineen Olkitaipaleen Tienarille itselliseksi. Manu kuoli 57-vuotiaana lentävään keuhkotautiin., s. 09.04.1837 Kuru, Riihikoski, k. 15.02.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 11.06.1866 Kuru, Mylläri (Pappila) Vilhelmiina Jeremiaantytär Vetikko. (Taulu 1360) Vilhelmiina kuoli 40-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 23.01.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 13.11.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Vanhemmat: Jeremias Matinpoika Vetikko, s. 08.04.1819 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 27.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla ja Maria Antintytär Vetikko o.s. Vanhakylä, s. 14.02.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 08.02.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

    Lapset:
    Manu Vetikko s. 16.12.1866 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Kalle Vetikko s. 27.03.1869 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Oskari Nummi e. Vetikko , s. 19.01.1871 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla. Tauluun 308
    Eetu Nummi e. Vetikko , s. 05.11.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla. Tauluun 309
    Miina Lahdenperä o.s. Vetikko , s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla. Tauluun 310
    Maurits Vetikko s. 27.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Arviiti Vetikko s. 05.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Emma Vetikko s. 21.05.1885 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 308
    XII Oskari Manunpoika Nummi e. Vetikko, (Taulusta 307, isä Manu Vetikko) Olkitaipaleen Laurilan itsellinen., s. 19.01.1871 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Olkitaipaleen Vanhakylän talon peltoja ja taloon kuulunut Vetikon torppa 1920-luvun lopulla. Peltojen takaa häämöttää tilan päärakennus.

    Puoliso: Olga Maria (äpärä) Riikantytär Nummi s. 06.04.1881 Kuru, Riuttaskorpi, Vetikko.

    Lapset:
    Eero Einari Nummi Tilallinen., s. 14.05.1902 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 11.05.1958 Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 309
    XII Eetu Manunpoika Nummi e. Vetikko, (Taulusta 307, isä Manu Vetikko) Eetu oli armeijaan kelpaamaton, Riihikosken, Olkitaipaleen Vanhakylän, Petäjälammin Lörpyksen, Petäjälammin Ikosen, Olkitaipaleen Lahdenperän ja Karjulan Petäjäniemen itsellinen., s. 05.11.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

    Puoliso: 10.09.1897 Kuru Ida (Iita) Manuntytär Mäkinen. (Taulu 1717) s. 05.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.
    Vanhemmat: Manu Abrahaminpoika Mäkinen, s. 01.04.1846 Ruovesi ja Henrika Juusentytär Mäkinen o.s. Junkkari, s. 20.02.1852 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti.

    Lapset:
    Helmi Maria Nummi s. 03.08.1898 Kuru, Ruiihikoski.
    Lauri Johannes Nummi s. 27.12.1900 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Alli Esteri Nummi s. 18.03.1904 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Yrjö Olavi Nummi s. 15.08.1907 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 310
    XII Miina Manuntytär Lahdenperä o.s. Vetikko, (Taulusta 307, isä Manu Vetikko) s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

    Puoliso: 21.09.1894 Kuru Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä. (Taulu 411). (Taulu 420). (Taulu 52). (Taulu 183). (Taulu 207) Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Eero Johannes Lahtinen s. 13.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Tyyne Emilia Lahtinen s. 22.06.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 23.08.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Martta Vilhelmiina Lahtinen s. 05.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Anni Augusta Lahtinen s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen , s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 207
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 311
    XI Serafia Mooseksentytär Riihikoski, (Taulusta 291, isä Mooses Riihikoski) s. 22.04.1841 Kuru, Riihikoski.

    Puoliso: 17.06.1859 Kuru Eenokki Eliaanpoika Lähteenmäki. (Taulu 1126) s. 17.12.1837 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Elias Eliaanpoika Lähteenmäki e. Ala-Poikelus, s. 03.09.1806 Kuru, Poikelus, k. 1855 Kuru, Poikelus ja Ulla Matintytär Lähteenmäki, s. 12.05.1805 Kuru, Poikelus, k. 09.02.1870 Kuru, Poikelus.

    Lapset:
    Manu Lähteenmäki s. 31.01.1861 Kuru, Poikelus, k. 27.06.1861 Kuru, Poikelus.
    Emma Vilhelmiina Lähteenmäki Emma kuoli 21-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 29.06.1862 Kuru, Poikelus, k. 31.12.1883 Kuru, Poikelus.
    Serafia Lähteenmäki Serafia kuoli samana päivänä kun syntyikin., s. 16.05.1864 Kuru, Poikelus, k. 16.05.1864 Kuru, Poikelus.
    Eenokki Mäkinen e. Lähteenmäki , s. 29.03.1865 Kuru, Poikelus. Tauluun 312
    Kalle Lähteenmäki s. 06.05.1867 Kuru, Poikelus.
    Tilda Lähteenmäki s. 17.02.1869 Kuru, Poikelus.
    Oskari Lähteenmäki Oskari kuoli 16-vuotiaana heikkouteen., s. 17.07.1870 Kuru, Poikelus, k. 19.06.1887 Kuru, Poikelus.
    Hilma Lähteenmäki s. 02.12.1872 Kuru, Poikelus.
    Maria Lähteenmäki Maria sairasti kaatumatautia., s. 27.03.1875 Kuru, Poikelus, k. 23.03.1907 Kuru, Poikelus.
    Edla Lähteenmäki s. 15.02.1877 Kuru, Poikelus.
    Eelis Lähteenmäki s. 21.08.1879 Kuru, Poikelus.
    Iivari Lähteenmäki s. 12.08.1882 Kuru, Poikelus.
    Aukusti Eetu Lähteenmäki s. 06.01.1885 Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 312
    XII Eenokki Eenokinpoika Mäkinen e. Lähteenmäki, (Taulusta 311, isä Eenokki Lähteenmäki) Maanviljelijä, s. 29.03.1865 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 11.11.1894 Kuru Eeva Eliina Kustaantytär Lähteenmäki o.s. Lahdenmaaa. (Taulu 57) Eeva tuli Viljjakkalasta vuonna 1894 Kuruun ja meni heti naimisiin., s. 13.05.1875 Viljakkala.
    Vanhemmat: Kustaa Matinpoika Lahdenmaaa, s. 14.01.1851 Viljakkala ja Johanna Severiina Kustaantytär Lahdenmaaa o.s. Viitaniemi, s. 29.03.1854 Viljakkala, Sontu.

    Lapset:
    Seera Eliina Lähteenmäki s. 15.07.1895 Kuru, Poikelus.
    Katri Ihaelma Lähteenmäki s. 09.10.1896 Kuru, Poikelus, k. 15.12.1896 Kuru, Poikelus.
    Hilda Maria Lähteenmäki , s. 26.10.1897 Kuru, Poikelus. Tauluun 313
    Eenokki Arviiti Lähteenmäki s. 22.05.1899 Kuru, Poikelus.
    Eino Mikaeli Lähteenmäki s. 14.09.1900 Kuru, Poikelus.
    Viljo Johannes Lähteenmäki s. 01.09.1902 Kuru, Poikelus, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
    Elli Serafia Tanhuamäki o.s. Lähteenmäki , s. 10.04.1904 Kuru, Poikelus. Tauluun 314
    Einari Henrik Lähteenmäki s. 16.01.1906 Kuru, Poikelus.
    Poikeluksen kylässä asunut totinen veljeskolmikko, Eerikki, Einari ja Ensio Lähteenmäki. Valokuvaaja Vikman.
    Ensio Rudolf Lähteenmäki s. 02.02.1908 Kuru, Poikelus, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
    Esteri Akia Lähteenmäki s. 17.02.1910 Kuru, Poikelus, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
    Ristaniemen koululle on kokoontunut joukko Ristaniemen ja Parkkuun koululaisia raittiusjuhlille vuonna 1923. Tilaisuuden oli järjestänyt Kurussa toimiva raittiusseura. Om. Eerikki Lähteenmäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 313
    XIII Hilda Maria Lähteenmäki, (Taulusta 312, isä Eenokki Mäkinen) s. 26.10.1897 Kuru, Poikelus.

    Lapset:
    Irma Kaarina (äpärä) Lähteenmäki s. 25.06.1917 Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 314
    XIII Elli Serafia Eenokintytär Tanhuamäki o.s. Lähteenmäki, (Taulusta 312, isä Eenokki Mäkinen) Elli kuoli 38-vuotiaana keuhkotautiin., s. 10.04.1904 Kuru, Poikelus, k. 06.07.1942 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 14.09.1930 Kuru Lauri Johannes Tanhuamäki. (Taulu 56). (Taulu 57). (Taulu 185). (Taulu 151) Tanhuamäen isäntä, s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski, k. 15.09.1982 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Tanhuamäki, s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale ja Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala, s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
    Olkitaipaleen Tanhuamäki 1960-luvulla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 315
    X Salomon Matinpoika Heinämäki e. Riihikoski, (Taulusta 290, isä Matti Riihikoski) Ylä-Minkkisen Heinämäen torppari., s. 20.01.1816 Kuru, Riihikoski, k. 01.03.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

    1. puoliso: 26.06.1845 Kuru Ulla Yrjöntytär Heikkilä. (Taulu 880). (Taulu 881) s. 07.12.1820 Kuru, Karjula, k. 12.09.1845 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat: Yrjo Yrjönpoika Heikkilä, s. 28.04.1793 Kuru, Karjula ja Saara Eliaantytär Heikkilä o.s. Säynäväniemi, s. 16.12.1792 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1857 Kuru, Karjula.

    2. puoliso: 05.09.1847 Kuru Johanna Antintytär Heinämäki o.s. Ylöjärvi. (Taulu 1448). (Taulu 1449) Johanna muutti 8.1.1842 Kuruun., s. 02.02.1819 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 28.06.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Vanhemmat: Antti Matinpoika Ylöjärvi e. Kovettu, s. 29.11.1791 Ruovesi, Murole, k. 26.03.1856 Ruovesi, Murole, Kovettu ja Anna Matintytär Ylöjärvi o.s. Ylä-Toikko, s. 29.06.1795 Kuru, Vaakaniemi, k. 12.04.1874 Ruovesi, Murole, Kovettu.
    Lapset:
    Manu Heinämäki Manu muutti Kurusta 21.7.1871 Ikaalisiin., s. 22.02.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Johannes Heinämäki s. 17.05.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Juho Heinämäki Juho kuoli 48-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 05.12.1851 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, k. 02.02.1900 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Amanda Mäkelä o.s. Heinämäki , s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen. Tauluun 316
    Henrika Heinämäki s. 20.10.1857 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Aleksius Heinänen e. Heinämäki , s. 25.07.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen. Tauluun 321
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 316
    XI Amanda Salomonintytär Mäkelä o.s. Heinämäki, (Taulusta 315, isä Salomon Heinämäki) Heinämäen torpan tytär, Mäkelän emäntä., s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

    Puoliso: 08.03.1878 Kuru, Mäkelä Juho Manu Matinpoika Mäkelä Mäkelän isäntä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
    Vanhemmat: Matti Martinpoika Mäkelä e. Suojärvi II, s. 29.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1871 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Heta Juhontytär Mäkelä o.s. Gode, s. 08.04.1801 Tampere, Harju, Lielahti, k. 08.06.1856 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Iivari Heinämäki e. Mäkelä , s. 07.03.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 317
    Manu Mäkelä , s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 318
    Olga Mäkelä s. 12.05.1881 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.12.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
    Lyyli Katri Ketola o.s. Mäkelä , s. 02.08.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 319
    Eriikka Torkko o.s. Mäkelä , s. 2.8.1887 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 320
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 317
    XII Iivari Juhonpoika Heinämäki e. Mäkelä, (Taulusta 316, äiti Amanda Mäkelä) s. 07.03.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 23.06.1907 Kuru Aina Juhontytär Heinämäki o.s. Leponiemi s. 21.06.1881 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Anni Amanta Heinämäki s. 02.04.1908 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Eeva Maria Heinämäki s. 14.10.1916 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 318
    XII Manu Juhonpoika Mäkelä, (Taulusta 316, äiti Amanda Mäkelä) Mäkelän isäntä., s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.01.1953 Kuru, Riuttaskorpi. Autojen lisääntyessä alettiin sen ajamiseksi vaatia ajokorttia, joka kuitenkin oli helposti saatavissa niminmieheltä. Nimismies ei ollut turhantarkka sitä antaessaan.
    Mäkelän Manusta Riuttasilta oli kerrottu, että kääntyessään hakemaan ajokorttia nimismiehen pihaan, tuli hän autonsa puskurilla tönänneeksi kivisen portinpylvään kumoon. Manu tunnusti reilusti virheensä ja sai ajokortin.

    Riihikosken rengin Arvid Syrjäsen tähtihetkiä oli 20-luvulla sattunut tapahtuma. Manu Mäkelä oli tulossa autollaan Riihikoskelle kylään. Jostain syystä auto teki tenän Enotaipaleessa ja Syrjänen pantiin hakemaan autoa hevosparilla.
    Silminnäkijät ovat kertoneet hänen tyyriin ilmeensä tehneen vaikutuksen miehen istuessa hajareisin auton konepellillä ja ohjastaessa parihevosia.
    Siinä vanha aika ja uusi aika löivät kättä toisilleen.

    Seppä Jaakko Hellman oli Mäkelän Manun kanssa käymässä Tampereella. Manun auto töytäisi Hämeenkadulla hieman toista autoa. Manu hätisteli paikalle rientäviä poliiseja:
    ''Mitäs tähän sekaannettu, kai teillä on tärkeempiäkin hommia''.
    Asia ratkaistiin loppujen lopuksi sulassa sovussa.

    Lähteet: Nafti on, mutta hyvin täyttää (Kurukaista perinnettä) Tampereen Kirjapaino Tampere 1983.
    Taitto: Pekka Ruusukallio

    Kirjan julkaisija Parkkuun kylätoimikunta kiittää kirjailija Uolevi Nojosta, Kurun Sanomien nykyistä (1983) kustantajaa Tampereen Kirjapaino Oy:tä ja lehden vastaavaa toimittajaa Pekka Ruusukalliota näiden merkittävästä avusta kirjan toimitustyössä

    Kurussa syyskuun 1. päivänä 1983
    Parkkuun kylätoimikunta

    Parkkuun kylätoimikiunnan asettama keräystoimikunta:
    Urho Riihikoski, puheenjohtaja
    Raili Tienari (nyk. Tupola), sihteeri
    Jäsenet: Veikko Mäkinen, Uolevi Nojonen, Pekka Ruusukallio, Juho Tienari ja Valto Taipale.

    Puoliso: 20.06.1907 Kuru, Mäkelä Elsa Olivia Kaarlontytär Mäkelä o.s. Pyydysmäki. (Taulu 475). (Taulu 1092) s. 05.04.1875 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat: Kaarlo Antinpoika Pyydysmäki, s. 03.12.1832 Kuru, Karjula, k. 19.02.1895 Kuru, Karjula ja Erika Matintytär Pyydysmäki o.s. Ikonen, s. 13.05.1851 Kuru, Petäjälammi, k. 28.02.1879 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Jorma Veijo Mäkelä Koululainen, s. 12.04.1908 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
    Kauko Tapio Mäkelä s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
    Helinä Mäkelä s. 31.10.1917 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 319
    XII Lyyli Katri Juhontytär Ketola o.s. Mäkelä, (Taulusta 316, äiti Amanda Mäkelä) s. 02.08.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 22.06.1906 Kuru Oskar Gabrielinpoika Ketola. (Taulu 1191) s. 13.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 1929 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
    Vanhemmat: Gabriel Matinpoika Ketola e. Kallio, s. 26.02.1835 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 16.02.1905 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Amanda Helena Aaronintytär Ketola o.s. Sanden, s. 29.10.1844 Suoniemi, Ruolahti, Ala-Heikkilä, k. Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

    Lapset:
    Wiljo Johannes Ketola s. 13.05.1907 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
    Meeri Amanda Ketola s. 15.09.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 320
    XII Eriikka Juhontytär Torkko o.s. Mäkelä, (Taulusta 316, äiti Amanda Mäkelä) s. 2.8.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: Hugo Eerik Juhonpoika Torkko. (Taulu 1065) s. 29.12.1886 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.12.1962 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Juho Emanuel Antinpoika Torkko e. Kuoppamäki, s. 13.03.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 18.10.1909 Kuru, Riuttaskorpi ja Vilhelmiina Yrjöntytär Torkko o.s. Lähdekorpi, s. 25.04.1856 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 16.05.1944 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Kyllikki Vilhelmiina Torkko s. 19.11.1917 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 321
    XI Aleksius Salomoninpoika Heinänen e. Heinämäki, (Taulusta 315, isä Salomon Heinämäki) Ylä-Minkkisen itsellinen, Riuttaskorven Lahdenperän Vierikon torpan itsellinen, Riuttaskorven Lammin itsellinen, Lammin talon Haapamäen torpan itsellinen, Riuttaskorven Torttijärven Jytilän torpan itsellinen. Aleksius Heinänen muutti perheineen Kurusta 23.10.1899 Virtain Vaskiveden Purran talon Raivion torppariksi., s. 25.07.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

    Puoliso: 06.09.1888 Kuru Amanda Juhontytär Heinänen o.s. Ylä-Minkkinen s. 25.04.1862 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Juho Heikki Juhonpoika Ylä-Minkkinen, s. 13.01.1838 Kuru, Riuttaskorpi ja Serafia Matintytär Ylä-Minkkinen o.s. Mäkelä, s. 30.01.1834 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

    Lapset:
    Alma Maria Heinänen s. 25.12.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Arviiti Heinänen s. 24.06.1890 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, Vierikko.
    Aina Elisabeth Heinänen s. 24.12.1893 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
    Aleksi Heinänen s. 31.05.1897 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, Jytilä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 322
    X Reetta Leena Matintytär Ala-Poikelus o.s. Riihikoski, (Taulusta 290, isä Matti Riihikoski) s. 29.12.1819 Kuru, Riihikoski, k. 14.06.1886 Kuru, Petäjälammi.

    Puoliso: 09.10.1838 Kuru Jooseppi Matinpoika Ala-Poikelus Ala-Poikeluksen isäntä, Jooseppi kuoli 50-vuotiaana pilkkukuumeeseen, - pilkkukuume 1800-luvun lopulle asti, myöhemmin useimmiten lavantauti. Historiaa käsittelevissä kirjoissa tyfus on erittäin usein käännetty virheellisesti lavantaudiksi, vaikka kysymyksessä on ollut pilkkukuume., s. 26.03.1817 Kuru, Poikelus, k. 25.05.1867 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Matti (äpärä) Liisanpoika (Eliaanpoika) Noth e. Ala-Poikelus, s. 06.09.1792 Kuru, Poikelus, k. 06.04.1878 Kuru, Poikelus ja Valpuri Juhontytär Ala-Poikelus o.s. Myllymaa, s. 21.04.1796 Kuru, Sontu, k. 25.06.1867 Kuru, Poikelus.

    Lapset:
    Jooseppi Ala-Poikelus , s. 20.12.1843 Kuru, Poikelus. Tauluun 323
    Helena Ala-Poikelus s. 17.03.1846 Kuru, Poikelus.
    Kalle Ala-Poikelus s. 25.06.1849 Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 323
    XI Jooseppi Joosepinpoika Ala-Poikelus, (Taulusta 322, äiti Reetta Ala-Poikelus) Jooseppi muutti Kurusta perheineen 11.1.1883 Messukylään., s. 20.12.1843 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 21.07.1868 Kuru, Ala-Poikelus Vilhelmiina Jeremiaantytär Ala-Poikelus o.s. Torkko. (Taulu 502). (Taulu 615) s. 28.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Jeremias Matinpoika Torkko, s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi ja Reetta Sofia Matintytär Torkko o.s. Ala-Kapee, s. 01.01.1813 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 05.11.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Kalle Ala-Poikelus s. 12.05.1869 Kuru, Poikelus.
    Hilma Ala-Poikelus s. 04.08.1871 Kuru, Poikelus.
    Jooseppi Ala-Poikelus s. 04.04.1873 Kuru, Poikelus.
    Vilhelmiina Ala-Poikelus s. 03.09.1874 Kuru, Poikelus, k. 23.03.1875 Kuru, Poikelus.
    Iivari Matias Ala-Poikelus s. 15.09.1875 Kuru, Poikelus.
    Manu Ala-Poikelus s. 16.11.1876 Kuru, Poikelus, k. 23.11.1876 Kuru, Poikelus.
    Oskari Leppänen e. Ala-Poikelus , s. 19.11.1877 Kuru, Poikelus. Tauluun 324
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 324
    XII Oskari Joosepinpoika Leppänen e. Ala-Poikelus, (Taulusta 323, isä Jooseppi Ala-Poikelus) Vaakaniemen Moision itsellinen., s. 19.11.1877 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 09.05.1908 Kuru Iita Matilta Juhontytär Leppänen o.s. Myllymaa 1/4 manttaalin perintötalo., s. 22.12.1886 Kuru, Sontu.
    Vanhemmat: Juho Antinpoika Myllymaa e. Marjamäki, s. 09.02.1851 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Jokela, k. 11.07.1892 Kuru, Sontu ja Iita Miina Kustaantytär Myllymaa o.s. Viitaniemi, s. 01.02.1851 Viljakkala.
    Kurun Sonnunkylässä Myllymaan talossa pidetyn kiertokoulun oppilaat ja heidän oprttajansa emäntä Selma Pohjasmäki. 1920-luvun alussa Kurussa toimi neljä kirkon ylläpitämää kiertokoulua. Enimmillään Kurun kunnassa oli 16 koulupiiriä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 325
    VII Kaisa Yrjöntytär Ala-Pohja o.s. Haapala, (Taulusta 274, äiti Pirkko Haapala) s. 10.02.1728 Ruovesi, k. 04.02.1789 Ruovesi, Jäminkipohja.

    Puoliso: Matti Antinpoika Ala-Pohja e. Pohja Ala-Pohjan isäntä 1742-1776, puumerkki vuonna 1746. Matti kuoli 52-vuotiaana näivetystautiin., s. 18.07.1724 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 17.12.1776 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Vanhemmat: Antti Joosepinpoika Pohja, s. 30.10.1693 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 21.09.1746 Ruovesi, Jäminkipohja ja Kirsti Matintytär Pohja o.s. Ylä-Kauttu, s. 18.06.1692 Ruovesi, Kauttu, k. 30.11.1778 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Matti Ala-Pohjan puumerkki vuodelta 1746.

    Lapset:
    Juho Ala-Pohja s. 25.12.1747 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Matti Ala-Pohja s. 17.08.1750 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Maria Kekkonen eli Moisio o.s. Ala-Pohja , s. 05.01.1753 Ruovesi, Jäminkipohja, Jäminkipohja. Tauluun 326
    Heikki Jäminki II e. Ala-Pohja , s. 02.06.1755 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 336
    Erkki Ala-Pohja s. 14.04.1758 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Jooseppi Ala-Pohja s. 16.03.1761 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Erkki Ala-Pohja s. 07.04.1764 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Valpuri Ala-Pohja s. 06.01.1767 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Antti Ala-Pohja s. 13.04.1770 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Liisa Ala-Pohja s. 03.05.1774 Ruovesi, Jäminkipohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 326
    VIII Maria Matintytär Kekkonen eli Moisio o.s. Ala-Pohja, (Taulusta 325, äiti Kaisa Ala-Pohja) s. 05.01.1753 Ruovesi, Jäminkipohja, Jäminkipohja, k. Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.

    Puoliso: 1775 Ruovesi Erkki Juhonpoika Kekkonen eli Moisio e. Kekkonen. (Taulu 1531) Kekkosen poika, Kekkosen eli Moision isäntä 1775-1796, talo jaetaan 1796, s. 16.05.1748 Ruovesi, Haukkaniemi, k. Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Vanhemmat: Juho Joosepinpoika Kekkonen, s. 23.03.1722 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 11.09.1794 Ruovesi, Haukkaniemi, Hietaranta ja Anna Erkintytär Kekkonen o.s. Mustajärvi II eli Peltola, s. 23.01.1714 Ruovesi, Mustajärvi, k. 07.11.1781 Ruovesi, Haukkaniemi.

    Lapset:
    Heikki Kekkonen eli Moisio , s. 31.01.1776 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen. Tauluun 327
    Matias Moisio eli Joutsiniemi e. Kekkonen eli Moisio , s. 24.12.1777 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen. Tauluun 328
    Kristiina Kekkonen eli Moisio s. 11.04.1780 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Erkki Kekkonen eli Moisio s. 09.01.1782 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Maria Kekkonen eli Moisio s. 10.01.1784 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Anna Liimola o.s. Kekkonen eli Moisio , s. 02.12.1785 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen. Tauluun 329
    Liisa Kekkonen eli Moisio s. 24.12.1787 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Heta Kekkonen eli Moisio s. 27.01.1790 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Abraham Kekkonen eli Moisio s. 27.02.1792 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Jooseppi Kekkonen eli Moisio s. 14.03.1794 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Helena Kekkonen eli Moisio s. 09.09.1797 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 327
    IX Heikki Erkinpoika Kekkonen eli Moisio, (Taulusta 326, isä Erkki Kekkonen eli Moisio) Kekkosen eli Moision isäntä 1797-1809, s. 31.01.1776 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 1833 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.

    Puoliso: 1798 Ruovesi Heta Jaakontytär Kekkonen eli Moisio o.s. Hanho s. 1778 Ruovesi, k. 1846 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 328
    IX Matias Erkinpoika Moisio eli Joutsiniemi e. Kekkonen eli Moisio, (Taulusta 326, isä Erkki Kekkonen eli Moisio) Moision eli Joutsiniemen isäntä 1806 -1814, Matias kuoli 37-vuotiaana keuhkotautiin., s. 24.12.1777 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 02.01.1815 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen eli Moisio.

    Puoliso: 1803 Ruovesi Marketta Juhontytär Moisio eli Joutsiniemi o.s. Ilomäki Torpan tytär, Moision talon emäntä, s. 1778 Ruovesi, k. 18.01.1849 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen eli Moisio.

    Lapset:
    Aatu Moisio eli Joutsiniemi s. noin 1805 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen eli Moisio.
    Ulla Moisio eli Joutsiniemi s. jälkeen 1805 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen eli Moisio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 329
    IX Anna Erkintytär Liimola o.s. Kekkonen eli Moisio, (Taulusta 326, isä Erkki Kekkonen eli Moisio) s. 02.12.1785 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.

    Puoliso: Juho Joosepinpoika Liimola Moision Liimolan torppari., s. 07.11.1785 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 02.10.1838 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Vanhemmat: Jooseppi Juhontytär Liimola e. Bistock, s. 01.03.1755 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 22.12.1828 Ruovesi, Kekkonen, Moisio ja Pirkko Matintytär Liimola o.s. Ringsten, s. 09.08.1760 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 10.01.1839 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.

    Lapset:
    Juho Benjamin Liimola e. Rikala , s. 06.10.1810 Ruovesi, Murole. Tauluun 330
    Albertiina Liimola s. 02.07.1812 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Vilhelmiina Liimola s. 12.03.1815 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Anna Liimola s. 28.08.1817 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Maija Liisa Liimola , s. 19.03.1820 Ruovesi, Kekkonen, Moisio. Tauluun 335
    Aatu Joakim Liimola s. 22.09.1822 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Heta Liimola s. 24.09.1824 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Pirkko Henrika Liimola s. 20.11.1826 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 330
    X Juho Benjamin Juhonpoika Liimola e. Rikala, (Taulusta 329, äiti Anna Liimola) s. 06.10.1810 Ruovesi, Murole, k. 20.06.1868 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.

    Puoliso: Maija Liisa Heikintytär Liimola o.s. Rikala II. (Taulu 1137) s. 10.05.1808 Ruovesi, Murole, k. 27.04.1876 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Vanhemmat: Heikki Joosepinpoika Rikala II, s. 25.05.1785 Ruovesi, Murole ja Leena Juhontytär Rikala II o.s. Kurjenlahti, s. 21.12.1781 Teisko, Ahoinkylä, k. 06.03.1843 Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Manu Liimola s. 02.06.1832 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 10.01.1833 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Annaliisa Liimola , s. 25.05.1834 Ruovesi, Kekkonen, Moisio. Tauluun 331
    Vilhelmiina Liimola s. 29.06.1837 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 25.04.1856 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Matilda Liimola s. 04.04.1840 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Kalle Heikki Lindholm e. Liimola , s. 08.06.1842 Ruovesi, Kekkonen, Moisio. Tauluun 332
    Ida Maria Liimola s. 20.06.1845 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 11.11.1846 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Juho Liimola s. 04.09.1847 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 13.03.1851 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Erika Liimola s. 01.04.1851 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 27.11.1869 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Heta Liimola Ruoveden ''löysiä'', s. 01.04.1851 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 14.04.1891 Ruovesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 331
    XI Annaliisa Juhontytär Liimola, (Taulusta 330, isä Benjamin Liimola) s. 25.05.1834 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.

    Puoliso: 01.01.1859 Ruovesi Kustaa Kustaanpoika Liimola s. 24.08.1826 Orivesi.

    Lapset:
    Santra Liimola s. 17.05.1860 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Erlanti Liimola s. 14.01.1864 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Kustaa Liimola s. 23.01.1868 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Kalle Aatu Liimola s. 01.07.1871 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Juha Liimola s. 02.07.1875 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 16.08.1876 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 332
    XI Kalle Heikki Benjamininpoika Lindholm e. Liimola, (Taulusta 330, isä Benjamin Liimola) Kalle muutti perheineen Ruovedelta 12.11.1876 Tampereelle., s. 08.06.1842 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 14.10.1918 Tampere.

    .

    Puoliso: 09.07.1871 Ruovesi Kustaava Juhontytär Lindholm. (Taulu 1305) s. 16.10.1846 Teisko, Kuoranta, k. 31.10.1906 Tampere.
    Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Lindholm e. Iso-Kuoranta, s. 20.06.1813 Teisko, Kuoranta ja Helena Juhontytär Lindholm, s. 1809 Messukylä, k. 15.01.1868 Teisko, Kuoranta, Iso-Kiviranta.

    Lapset:
    Kaarlo Lindholm Kaarlo Lindholm muutti 1902/1903 veljensä perheen kanssa Duluitiin Minnesotaan., s. 08.10.1872 Ruovesi, Murolekoski.
    Hugo Johannes Lindholm , s. 28.01.1876 Ruovesi, Murole, Rikala. Tauluun 333
    Jooseppi Lindholm s. 17.10.1880 Tampere, k. 20.12.1880 Tampere.
    Hanna Lydia Kortehisto ent. Helsingius o.s. Lindholm , s. 10.06.1882 Tampere. Tauluun 334
    Yrjö Lindholm s. 18.04.1886 Tampere.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 333
    XII Hugo Johannes Kallenpoika Lindholm, (Taulusta 332, isä Kalle Lindholm) Hugo muutti Amerikkaan St Louis Minnesotaan., s. 28.01.1876 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 28.05.1912 USA, Minnesota, Duluth.

    Puoliso: Hilma Kristiina Lindholm o.s. Rönnholm s. 08.07.1872 Helsinki, k. 20.03.1913 USA, Minnesota, Duluth.

    Lapset:
    Toivo Lindholm s. 18.08.1898 Kotka.
    Harry Lindholm s. 13.07.1900.
    Ruben Lindholm s. 30.11.1902 Kotka.
    Sigrid Lindholm s. 01.09.1907 USA, Minnesota, Duluth.
    USS’s Minnesota Steel Plant in Morgan Park. (Image: Duluth Public Library). On this day in Duluth in 1907, a Duluth News Tribune headline rang out that “U.S. STEEL CORPORATION WILL BUILD MONSTER PLANT IN DULUTH.” The paper went on to say that the plant “will make Duluth within ten years the largest city in the northwest and the first in rank of wealth.” It was a long time coming, as far as many community leaders were concerned. Ever since Mesabi Iron Range mines started shipping iron ore through Duluth to eastern markets in the 1890s, Duluthians envisioned a local plant to make steel in the Zenith City. The issue was fiercely debated in the state’s 1907 legislative session. From that debate a two-part bill was proposed to force the creation of a plant: first, a tonnage tax would be added to all ore shipped out of the state; second, that tax could be avoided by any company that built a plant in Minnesota. As the nation’s largest steel-making concern, U.S.S. purchased a great deal of Mesabi ore and balked at the idea of paying higher taxes on that ore, but resented being forced to open a plant in Minnesota. The company resisted at first, but later relented, hence the 1907 headlines. Construction of Duluth’s Minnesota Steel Plant began in 1909, but the factory did not produce an ounce of steel until December 1915.
    Edith Lindholm s. 27.05.1909 USA, Minnesota, Duluth.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 334
    XII Hanna Lydia Kallentytär Kortehisto ent. Helsingius o.s. Lindholm, (Taulusta 332, isä Kalle Lindholm) s. 10.06.1882 Tampere, k. 24.12.1970 Tampere.

    .
    Hanna Lydia Kortehiston os. Lindholm rippikuva.

    Puoliso: 05.04.1902 Tampere Edvard Kortehisto e. Helsingius Kelloseppämestari, s. 31.03.1879, k. 25.04.1944 Tampere.

    Helsingius nimi muutettu Kortehistoksi 1905. Edvard ja Hanna Kortehistolla oli kelloliike Kangasalla ja 1905 perustivat toisen liikkeen Tampereelle. Liike toimi Hämeenkatu 12, josta muutti Hämeenkatu 21. Heillä oli samassa yhteydessä musiikkiliike. Edvardin kuoleman jälkeen liike siirtyi Hanna Kortehistolle toimien Kuninkaankatu 27. Liikkeen hän myi 1948 pojalleen Arvo Kortehistolle jota hän piti vuoteen 1972. Hanna Kortehisto oli erittäin taitava käsitöissä ja hän olisi päässyt Ruotsin Kuninkaanlinnaan ompelijaksi. Hanna Kortehisto oli hyvin kiinnostunut ajankohtaisista asioista, joita hän seurasi Aamulehdestä ja radiosta.
    Edvard ja Hanna Kortehisto 5.4.1902.

    Lapset:
    Meeri Lahtinen e. Kortehisto s. 23.08.1902 Tampere.
    Edvard ja Hanna Kortehiston perhekuva 1920-luvulta.
    Olavi Kortehisto Kelloseppämestari, s. 17.10.1904 Kangasala.
    Paavo Kortehisto Kelloseppämestari, s. 13.11.1906 Kangasala.
    H. Kortehiston kelloliikeen kuva on Vapriikissa. Kuvassa on Meeri Lahtinen os. Kortehisto.
    Laura Kortehisto s. 22.11.1907 Kangasala, k. 23.03.1908 Kangasala.
    Rauno Kortehisto Kelloseppämestari, s. 24.04.1910 Kangasala.
    Arvo Kortehisto Kelloseppämestari, s. 03.05.1911 Tampere.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 335
    X Maija Liisa Juhontytär Liimola, (Taulusta 329, äiti Anna Liimola) s. 19.03.1820 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.

    Puoliso: Jooseppi Juhonpoika Liimola e. Kankaanpää. (Taulu 1274) Jooseppi muutti Ruovedelta 19.11.1844 Teiskoon Jutilan Kankaanpäähän rengiksi ja perhe seurasi mukana. He muuttivat 4.9.1846 takaisin Ruovedelle, s. 04.12.1815 Teisko, Jutila, Yrjölä.
    Vanhemmat: Juho Heikinpoika Kankaanpää, s. 02.04.1774 Teisko, Jutila, Yrjölä ja Maria Pertintytär Kankaanpää o.s. Hietanen, s. 07.06.1771 Teisko, Ahoinkylä, Knuuttila, k. 20.11.1826 Teisko, Jutila, Yrjölä.

    Lapset:
    Emilia Liimola s. 05.09.1843 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 336
    VIII Heikki Matinpoika Jäminki II e. Ala-Pohja, (Taulusta 325, äiti Kaisa Ala-Pohja) Jäminki II:n isäntä 1783-1799, Heikki kuoli 43-vuotiaana polttotautiin., s. 02.06.1755 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 02.02.1799 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Jämingin tila omistaa melkein koko niemen, joka sijaitsee Jäminginselän rannalla. Sininen merkitty laivareitti menee oikealle ylös suoraan Kautun kanavalle.

    Puoliso: 25.05.1779 Ruovesi Liisa Jaakontytär Jäminki II Liisa isännöi Jäminki II:sta vuonna 1800., s. 07.09.1760 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Vanhemmat: Jaakko Heikinpoika Jäminki II, s. 11.07.1732 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 02.02.1790 Ruovesi, Jäminkipohja ja Maria Juhontytär Jäminki II o.s. Mommo, s. 20.10.1733 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 11.06.1790 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Jämingin talo Ruoveden Jäminkipohjassa (Pohjankylä).

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 337
    VII Anna Yrjöntytär Jäminki o.s. Haapala, (Taulusta 274, äiti Pirkko Haapala) s. 25.05.1729 Ruovesi, k. 09.09.1792 Ruovesi, Jäminkipohja.

    Puoliso: 29.06.1747 Ruovesi Heikki Juhonpoika Jäminki Jämingin isäntä 1758-1779, s. 14.10.1722 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 30.05.1799 Ruovesi, Jäninkipohja.
    Vanhemmat: Juho Tanelinpoika Jäminki, s. 23.06.1699 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 04.09.1777 Ruovesi, Jäminkipohja ja Sophia Joosepintytär Jäminki o.s. Pitkälä, s. 16.07.1699 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 27.01.1745 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Heikki Jämingin ja Anna Haapalan vihkimerkintä Ruoveden rippikirjassa vuodelta 1747.

    Lapset:
    Marketta Jäminki s. 16.10.1748 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Juho Jäminki s. 01.11.1750 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Taneli Jäminki s. 15.12.1752 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Valpuri Ratalahti o.s. Jäminki , s. 14.03.1755 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 338
    Maria Mäyräjärvi o.s. Jäminki , s. 24.06.1756 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 340
    Pirkko Jäminki s. 13.03.1758 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Anna Jäminki s. 30.12.1759 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Liisa Jäminki s. 20.09.1762 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Yrjö Jäminki , s. 14.04.1765 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 353
    Liisa Jäminki s. 20.04.1767 Ruovesi, Jäminkipohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 338
    VIII Valpuri Heikintytär Ratalahti o.s. Jäminki, (Taulusta 337, äiti Anna Jäminki) s. 14.03.1755 Ruovesi, Jäminkipohja.

    Puoliso: 20.11.1774 Ruovesi Matti Martinpoika Ratalahti ent. Jäminki e. Ala-Kahila Jämingin isäntä 1780-1783, Jäminkipohjan Ratalahden uudistalon isäntä 1784-1801. Ratalahti oli aluksi torppa, vuodesta 1804 uudistalo., s. 19.01.1750 Virrat, Toisvesi, k. 02.05.1828 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Vanhemmat: Martti Matinpoika Ala-Kahila e. Kahila, s. 02.11.1718 Virrat, Toisvesi, k. 05.11.1797 Virrat, Toisvesi ja Pirkko Erkintytär Ala-Kahila o.s. Ala-Herranen, s. 10.08.1722 Virrat, Virtain kylä, k. 16.01.1801 Virrat, Toisvesi.

    Lapset:
    Heta Lassila ent. Ratalahti o.s. Jäminki , s. 23.10.1774 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 339
    Matias Jäminki Matias kuoli 2-vuotiaana kovaan kuumeeseen., s. 26.01.1777 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 04.03.1779 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Juho Jäminki s. 14.05.1780 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Antti Jäminki s. 05.12.1784 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Liisa Jäminki s. 26.11.1785 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Matti Jäminki s. 16.03.1788 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Valpuri Jäminki Valpuri kuoli 2-vuotiaana punatautiin., s. 03.10.1789 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 26.08.1792 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Anna Jäminki s. 09.08.1792 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Martti Jäminki s. 09.07.1793 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Reetta Jäminki s. 06.10.1794 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Kaapo Jäminki s. 20.07.1796 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Antti Jäminki s. 10.12.1797 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 17.12.1797 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Vauva Jäminki Vauva syntyi kuolleena., s. 10.12.1797 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 10.12.1797 Ruovesi, Jäminkipohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 339
    IX Heta Matintytär Lassila ent. Ratalahti o.s. Jäminki, (Taulusta 338, äiti Valpuri Ratalahti) s. 23.10.1774 Ruovesi, Jäminkipohja.

    Puoliso: 27.12.1798 Ruovesi Yrjö Matinpoika Lassila e. Ratalahti Jäminkipohjan Ratalahden isäntä 1802-1813, Pajulahden Lassilan isäntä 1814 alkaen., s. 01.11.1765, k. 26.05.1825 Ruovesi, Pajulahti.

    Lapset:
    Juho Aatu Ratalahti s. 06.11.1798 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Fredrika Serafia Ratalahti s. 30.06.1800 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Kalle Konstantin Ratalahti Kalle kuoli alle vuoden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 30.04.1802 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 13.03.1803 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Matti Martti Ratalahti Matti kuoli 6-vuotiaana hinkuyskään., s. 04.02.1804 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 23.08.1810 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Kalle Reinhold Ratalahti s. 14.03.1806 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Robert Manu Ratalahti Robert kuoli 3-vuotiaana punatautiin., s. 12.04.1808 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 06.07.1811 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Anna Katariina Ratalahti s. 1810 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Fabian Konstantin Ratalahti s. 12.02.1812 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Anna Kristiina Lassila s. 25.06.1815 Ruovesi, Pajulahti.
    Akseli Vilhelm Lassila s. 02.06.1818 Ruovesi, Pajulahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 340
    VIII Maria Heikintytär Mäyräjärvi o.s. Jäminki, (Taulusta 337, äiti Anna Jäminki) s. 24.06.1756 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 01.12.1825 Ruovesi, Visuvesi, Jarkko.

    Puoliso: Pekka Pekanpoika Mäyräjärvi e. Bolin Sotilaan poika, Mäyräjärven torppari., s. 24.03.1753 Ruovesi, Visuvesi, Jarkko.
    Vanhemmat: Pekka Bolin, s. 01.05.1719, k. 20.12.1798 Ruovesi ja Maria Yrjöntytär Bolin o.s. Pusu, s. 01.03.1725 Ruovesi, k. 02.11.1782 Ruovesi, Visuvesi, Jarkko.

    Lapset:
    Matti Mäyräjärvi s. 03.06.1775 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Valpuri Mäyräjärvi , s. 19.02.1778 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 341
    Maria Mäyräjärvi s. 17.06.1781 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Heta Mäyräjärvi s. 04.04.1784 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Liisa Mäyräjärvi s. 19.01.1787 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Aatu Heinäaho e. Mäyräjärvi , s. 06.10.1791 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 342
    Juho Mäyräjärvi s. 06.06.1795 Ruovesi, Visuvesi, Jarkko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 341
    IX Valpuri Pekantytär Mäyräjärvi, (Taulusta 340, äiti Maria Mäyräjärvi) s. 19.02.1778 Ruovesi, Jäminkipohja.

    Puoliso: Heikki Kaaponpoika s. 24.12.1761.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 342
    IX Aatu Pekanpoika Heinäaho e. Mäyräjärvi, (Taulusta 340, äiti Maria Mäyräjärvi) s. 06.10.1791 Ruovesi, Jäminkipohja.

    Puoliso: 22.06.1817 Kuru Valpuri Jaakontytär Heinäaho o.s. Palm. (Taulu 201) Räätälin tytär, Aurejärven Pusun talon Heinäahon torpan emäntä., s. 28.03.1790 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 05.09.1850 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Jaakko Palm, s. 1747 Ikaalinen, k. 01.02.1824 Kuru, Aurejärvi, Pusu, Heinäaho ja Anna Joosepintytär Palm, s. 14.07.1757 Kuru, Hainari, k. 01.04.1838 Kuru, Aurejärvi, Pusu, Heinäaho.

    Lapset:
    Eeva Stina (Justiina) Leppäoja o.s. Rikala , s. 21.07.1817 Kuru, Aurejärvi, Heinäaho. Tauluun 343
    Juho Rikala , s. 01.04.1819 Kuru, Aurejärvi, Heinäaho. Tauluun 349
    Anna Rikala s. 03.10.1821 Kuru, Aurejärvi.
    Aapo Rikala s. 27.03.1823 Kuru, Aurejärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 343
    X Eeva Stina (Justiina) Aatuntytär Leppäoja o.s. Rikala, (Taulusta 342, isä Aatu Heinäaho) Eeva oli Kurun puustellin piika naimisiin mennessään., s. 21.07.1817 Kuru, Aurejärvi, Heinäaho.

    Lapset:
    Matti (äpärä) , s. 20.02.1845 Kuru, Aurejärvi, Rikala. Tauluun 344
    Lapset:
    Manta (äpärä) Perikangas , s. 22.09.1854 Kuru, Keihäslahti, Kurun puustelli. Tauluun 345
    1. puoliso: 29.08.1858 Kuru Aatu Kustaanpoika Leppäoja. (Taulu 1013). (Taulu 1014). (Taulu 1538) s. 23.09.1807 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
    Vanhemmat: Kustaa Yrjönpoika Leppäoja e. Isokarju II (Ylinen), s. 17.01.1779 Teisko (Kuru), Karjula, k. 11.09.1857 Kuru, Karjula, Iso-Karjula ja Kaisa Juhontytär Leppäoja o.s. Tyrkkölä, s. 29.06.1785 Kuru, Karjula (Teisko), k. 02.07.1843 Kuru, Kajula, Iso-Karjula.
    Lapset:
    Kustaa Aatu Leppäoja s. 02.02.1860 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 344
    XI Matti (äpärä) Eevanpoika, (Taulusta 343, äiti Eeva Leppäoja) Olkitaipaleen Vetikon renki., Olkitaipaleen Vanhakylän muonarenki., s. 20.02.1845 Kuru, Aurejärvi, Rikala.

    Puoliso: 07.11.1874 Kuru Henrika Henrikintytär Olkitaipaleen Vetikon piika., s. 27.11.1848 Ruovesi.

    Lapset:
    Matti Aalto s. 13.02.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 14.10.1958 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 345
    XI Manta (äpärä) Eevantytär Perikangas, (Taulusta 343, äiti Eeva Leppäoja) s. 22.09.1854 Kuru, Keihäslahti, Kurun puustelli, k. 18.08.1923 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

    Puoliso: 21.06.1873 Kuru Juho Matinpoika Perikangas Olga syntyi Juhon ollessa Jokelassa renkinä. Juho syntyi Tienarilla isänsä siellä ollessa renkinä. Loput lapset syntyivat Juhon ollessa Lamminperässä itsellisenä., s. 06.06.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.03.1935 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
    Vanhemmat: Matias (Matti) Yrjönpoika Lamminperä, s. 29.12.1827 Kuru, Poikelus, k. 12.06.1861 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Anna Leena Juhontytär Leikka o.s. Aineslahti, s. 05.04.1822 Kuru, Aurejärvi, k. 26.02.1894 Kuru, Juhtimäki, Rajala.

    Lapset:
    Juho Toivo Leppänen e. Perikangas , s. 24.04.1879 Kuru, Poikelus, Lamminperä. Tauluun 346
    Helmi Maria Salo ent. Ahola o.s. Perikangas , s. 15.12.1883 Kuru, Poikelus, Lamminperä. Tauluun 348
    Martta Helena Perikangas s. 08.04.1887 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 27.01.1892 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 346
    XII Juho Toivo Juhonpoika Leppänen e. Perikangas, (Taulusta 345, äiti Manta Perikangas) s. 24.04.1879 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 29.10.1935 Kuru, Olkitaipale, Perikangas.

    Juho Toivo Lamminperä pääsi ripille 24.6.1895, neliasteisessa arvostelussa toiselle asteelle.
    Kuulustelu rippikoulussa oli sisäluvussa, raamatunhistoriasta ja Luterilaisesta katekismuksesta.
    Poikeluksesta pääsivät ripille 24.6.1895:
    Matti Vastamäki torpparin poika s.22.7.1879
    Eevert Ylänen talollisen poika s.11.09.1879
    Hemming Lamminperä talollisen poika s.09.01.1879
    Juho Lamminperä itsellisen poika s.24.4.1879
    Kalle Lamminperä itsellisen poika s.27.06.1876
    Eemeli Alakoski renki s.20.11.1878
    Eelis Lähteenmäki talollisen poika s.21.05.1879
    Miina Vastamäki torpparin tytär s.22.07.1879
    Saara Poikeluspohja torpparin tytär s.01.06.1879

    Hän kävi lukusijoilla 4 kertaa. Oli ripillä v.1895 Juho Lamminperä nimisenä, muutti Kurusta 23.11.1895 Tampereelle Toivo Perikangas-nimisenä.
    Muutti Tampereelta 18.7.1901 Kuruun takaisin nimenään Juho Toivo Leppänen.
    Juho muutti Kurun Poikelukseen, Lamminperän Katajistolle itselliseksi oltuaan työmiehenä Tampereella.
    Muutti nimensä noin v.1909 Juho Leppäsestä Toivo Leppäseksi ja myöhemmin 1910- luvulla Toivo Perikankaaksi ja myöhemmin ennen 1920-lukua Juho Perikankaaksi.

    Kurun torvisoittokunta 1910-luvulla:
    Soittajat: Hugo Ojanen, Kalle Vuoristo, Juha Moisio, Toivo Perikangas, kapellimestari Juho Lindstedt, Jussi Hainari, Aronen ja Jalo Nieminen.
    Kurun torvisoittokunnan vuonna 1887 alkanut taival jäi soittajien suuren vaihtuvuuden vuoksi kovin katkonaiseksi. Lopullisesti soittokunnan uran päätti vuoden 1918 sisällissota, sillä se hajotti soittajat ja tuhosi torvet Nygårdin tulipalossa.

    Juho Perikangas oli sisällissodassa punaisten puolella ja hänet pidätettiin ja vietiin vankileirille Tampereen Kalevankankaalle, mistä hän onnistui pakenemaan Kuruun Näsijärven ohuita jäitä pitkin.
    Myöhemmin Juho joutui kuulusteltavaksi.

    Vuokra-alueiden toimitus kiinteistöiksi:
    ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Toimitus N:o 10830
    Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta Lamminperän
    perintötilalla, R. N:o 2 Poikeluksen kylässä, Kurun
    kunnassa, Hämeen lääniä. Tehnyt allekirjoittanut maanmittausinsinööri alempana mainittuina aikoina
    vuonna 1921.


    Toimitus aloitettiin myyjän pyynnöstä.


    26 päivänä toukokuuta
    asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa itse paikalla olivat saapuvilla myyjän Oy Näsin puolesta O.Alanen valtakirjalla 24/V 1921 ja ostajat Juho Jokelan perikunnan puolesta leski Olga ja poika Hannes Jokela, Emil Yläjoki ja Juho Perikangas.

    sekä todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Juho Tienari ja Oskari Mäkelä molemmat tästä kunnasta.



    Kysyttäessä ei ilmoitettu jääviä toimitusmiehiä eikä muutakaan estettä tomitusta vastaan. Asianomaiset antoivat toimituskirjaan liitettäväksi seuraavat oikeaksi todistetut jäljennökset ja otteet:
    1:0 Jokela nimitettävän tilan saantokirjasta 9/XI 1920 omistaja Olga Jokela
    2:0 Yläjoki '' '' '' 10/XI 1920 '' E. Yläjoki
    3:0 Perikangas '' '' '' 10/XI 1920 '' J.Perikangas


    4:0 Myyjän kiinne- tai lainhuudatuskirjasta ei ollut saatavissa.
    5:0 Rasitustodistuksen 1921



    Sittenkuin kustannuslasku oli laadittu ja välinsuoritukset tehty, lopetettiin toimitu ja annettiin asianosaisille näin kuuluva:

    ,,Valitusosoitus.
    Vuonna 1921 toukokuun 26 päivänä lopetettiin vuokra-alueiden lohkomistoimitus Lamminperän perintötilalla R. N:o 2, Poikeluksen kylässä, Kurun kunnassa, HÄMEEN lääniä.
    Tähän toimitukseen tyytymätön saa siitä kirjallisesti valittaa Hämeen läänin Maanjako-oikeuteen, joka valitus ynnä tämä todistus on valittajan itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tästä lukien, tätä päivää kuitenkaan lukuunottamatta, viimeistään ennen kello kahtatoista (12) valitusajan viimeisenä päivänä jätettävä Hämeen läänin Maaherralle.

    Toimitupaikalla aika kuin yllä. Viran puolesta:

    K.D.Sinervä
    maanmittausinsinööri

    Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksillamme.

    Toimitupaikalla aika kuin yllä.

    Emil Yläjoki Juho Perikangas

    Hannes Jokela Olga Jokela

    Juho Perikangas allekirjoitti ostamansa Perikankaan vuokra-alueen Lamminperästä v.1921.
    Perikankaasta tuli siten itsenäinen tila.

    Ps. Allekirjoitukset nähtävissä Olga Jokelan kohdalla sukututkimuksessa.

    Todistavat:

    Oskari Mäkelä Juho Tienari

    Viran puolesta:
    K.D.Sinervä
    maanmittausinsinööri

    Lääninhallituksesta saadun diariotodistuksen mukaan joulukuun 10 p:ltä 1921 ei tästä toimituksesta ole valitettu.
    Tampere, 12 p:nä joulukuuta 1921.

    Viran puolesta:
    K.D.Sinervä
    maanmittausinsinööri
    ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Näsi Oy:n omistus:
    Tiiliteollisuus, kivi- ja puutavaraliike, laivaliike Näsijärvellä, sekä muutaman tilan omistus mm. Lamminperä Kurusta. Lamminperän pinta-ala oli v.1921 Jokelan, Yläjoen ja Perikankaan tilojen erottamisen jälkeen yli 30 ha.

    Perikankaan tila, joka on erotettu torppari Juho Perikankaalle on saanut 1 palstaa, jossa on :

    Jakomerkki Jyväsarvo sadoissa Yhteensä Joutomaata
    markoissa ha jyvitysarvo (kallio) ha

    Peltoa
    0,393 185,70
    2 : 3 yht. 61
    Varsinaista metsämaata

    8,304 1816,00

    Pinta-ala yhteensä 8,697 2102,70 0,823
    = 9,520 ha
    ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Juho Toivo Perikankaan perukirja:

    Ruoveden tuomiokunnan arkisto / HMA
    Kurun ja Teiskon käräjäkunnan perukirjat, N:o 43/1936
    Ec:49

    Vuonna 1935 joulukuun 2 päivänä toimittivat allekirjoittaneet perunkirjoituksen viime lokakuun 29 päivänä kuolleen tilallisen Juho Toivo Perikankaan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto ja kotipaikka Kurun pitäjän poikeluksen kylässä ja jolta, kuten oheenliitetty ote kirkonkirjasta osoittaa jäi oikeudenomistajiksi lapsensa: Martti Johannes, synt.8/6 1903, asuu Ylöjärvellä.
    Laura Elisabet, synt. 7/2 1908, naimisissa Heikki Aallon kanssa.
    Vieno Lemmitty, synt. 8/3 1910, asuu Tampereella.
    Terttu Tuulikki, synt. 21/7 1912. Toivo Pellervo, synt. 25/9 1914 ja Helmi Orvokki, synt. 18/4 1919.
    Saapuvilla toimituksessa olivat Laura Aalto, Terttu Perikangas, Toivo Perikangas ja alaikäisen Helmi Perikankaan edustajana oli pyydetty uskottu mies talollinen Juho Suoniemi.

    Toivo Perikangasta, jonka hallinnassa pesä ilmoituksen mukaan nykyään oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä sellaisena, kun se isänsä kuollessa oli.
    Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan kuolinpesän varat, velat ja lyhennykset sekä myytiin kuolinpesän irtaimisto huutokaupalla.

    Pesän omaisuus:
    Huutokaupassa myydystä irtaimistosta 1117 mk
    1/2 osaa Perikankaan tilasta R. N:o 2 : 3 Poikeluksen kylässä 4500 ''
    Puhdasta rahaa kuolinhetkellä oli 50 ''

    Pesän varat yhteensä Smk. 5667 mk

    Ps. Varojen nykyarvo saadaan kertoimella 0,3534 * 5667 = 2002,72 mk : 5,94573 = 336,83 €
    Työmies ansaitsi vuodessa n. 10 000 mk* 0,3534 = 3534 '' :5,94573 = 594,38 €
    Työviikko oli 48 - tuntinen.

    Velat ja lyhennykset:
    Velkaa:
    Tapani Unkilalle Kuru 481,25 mk
    Arvid Riihikoskelle 40
    Akseli Lahdenperälle 60
    J.E.Aholle (kauppias) 550
    Kalle Solinille 50
    Otto Yläiselle 400
    Poikeluksen Osuuskassalle 2992
    Veikko Heinäsalmelle 50
    Hannes Jokelalle 265
    Juho Suoniemelle 525
    Martti Jokelalle Kuru 100 Mk

    Hautauskulut 500
    Kunnallisverot 484,75
    Kirkollisverot 165,60
    Tulo - ja omaisuusvero 66
    Laskutusselvitykset postikuluineen 80
    Vaivaisten prosentti 7,25
    Tuomarille palkka 5
    Toimitusmiesten palkka 165

    Pesän velat 6986,85 Mk


    Pesän velat 6986,85 Mk
    Pesän varat 5667

    Pesän vajaus 1319:85 Mk

    Perillisilleen ei vainaja ole antanut ennakkoperintöä, ei myöskään läksiäisantia eikä lahjoja.
    Toivo Perikangas pesänhoitajana ottaa vastaan perintöveroasiaan koskevia ilmoituksia.
    Valan velvoituksella vakuutan ilmoittaneeni edellä olevan kuolinpesän niin tarkoin etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt.
    Paikka ja aika kuten yllä.

    Toivo Perikangas

    Niin toimitetuksi ja arvioiduksi todistavat

    Hannes Jokela Lauri Itäluoma

    Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintöverolautakunnan
    kokouksessa kesäkuun 27 päivänä 1936
    16 § kohdalla. Ei veroa.


    K. Hauturi


    Vaivaisten osuus edelläluetellusta kuolinpesän omaisuudesta,
    Smk. 7:25, Kurun kunnan rahastoon maksetuksi kuitataan.
    Kurussa, elokuun 19 päivänä 1936

    Kurun kunnan
    Kunnallislautakunta
    Kuru

    Ps. Allekirjoitukset ovat nähtävissä Juho Perikankaan pojan Toivon pojan Manu Perikankaan kohdalla sukututkimuksessa.
    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Velkojen maksamiseksi Poikeluksen kylän Perikankaan tila joutui pakkohuutokaupattavaksi.
    Tila myytiin (Lauri) Itäluomalle.
    Perikankaan tila on edelleen samassa suvussa Pentti tai Aino Itäluomalla.

    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Sisällissodan tapahtumia 1: sodan alkuvaiheet
    (C) Olli Manninen

    Sisällissota käynnistyi virallisesti 27. tammikuuta 1918, kun Helsingin työväentalon torniin nousi punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi ja samalla Helsingin punakaartin kymmenen pataljoonaa miehitti Helsingin poliisiasemat, rautatieaseman sekä senaatin linnan eli Smolnan, josta tuli punakaartin yleisesikunta, ja kaikki muut pääkaupungin keskeiset kohteet. Punainen hallitus eli Kansanvaltuuskunta nimitettiin ja sen johtajaksi tuli eduskunnan entinen puhemies Kullervo Manner. Muita kansanvaltuutettuja olivat esimerkiksi Oskari Tokoi, Yrjö Sirola ja Otto-Ville Kuusinen. Eduskunnan paikan otti Työväen pääneuvosto.

    Kapinallisten sotavoimaksi tuli punakaarti ja sen miehittämille alueille nimitettiin kihlakunnanoikeuksien tilalle vallankumousoikeudet, jotka olivat Helsingin vallankumouksellisen ylioikeuden alaisia. Prokuraattori Matti Turkia valvoi lakiasoita. Porvarilliset sanomalehdet kiellettiin, ainoastaan Työmies ilmestyi, ja senaattorit vaadittiin vangittaviksi tavattaessa. Suurin osa senaattoreista oli kuitenkin paennut Pohjanmaalle. Svinhufvud tosin piileskeli Helsingissä maaliskuuhun saakka, kunnes pakeni Tallinnaan ja palasi saksalaisten mukana Suomeen.

    Pohjanmaalla valkoinen armeija, joka oli valinnut uudeksi pääkaupungiksi Vaasan, riisui Pohjanmaan venäläiset varuskunnat aseista. Valkoisen armeijan ylipäälliköksi oli valittu tsaarin armeijan entinen kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim. Svinhufvud julisti samalla Suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Ensimmäisiä yhteenottoja tapahtui Karjalassa ja Taavetin asemalla, jossa kaatui ensimmäinen valkoisten puolella taistellut jääkäri Lauri Pelkonen. Rintamalinjat muodostuivat helmikuun alussa kulkemaan Porin pohjoispuolelta Kankaanpään eteläpuolelta Ikaalisten kautta Hämeenkyröön, Kuruun ja Ruovedelle ja siitä itään Vilppulaan ja Päijänteelle. Ali Aaltonen luonnosteli punaisten hyökkäyssuunnan, punakaartin tarkoituksena oli ensin valloittaa Haapamäen risteysasema ja edetä siitä aina Vaasaan asti. Päijänteeltä rintama jatkui aina Viipurista itään Karjalan kannakselle saakka.

    Sodan ensimmäisiä veritekoja sattui samaan aikaan, Tampereen lähellä Kangasalan lähistöllä sattui ns. Suinulan verilöyly, jossa 17 suojeluskuntalaista sai surmansa. Porin Lyseon pihalla punaiset ampuivat 11 valkoista vankia. Sodan rintamalinjojen taakse jäi punaisille useita linnoituksia: Oulu, Kajaani ja Varkaus. Valkoiset valtasivat Oulun 3. helmikuuta taistelujen jälkeen. Varkauden tehdaskaupunki oli joutunut sisällissodassa punaisten käsiin. Paikallista kaartia komensi piirisihteeri Matti Autio. Valkoisten hyökkäyksen uhatessa punakaarti otti useita kaupungin porvarillisia johtohenkilöitä panttivangeiksi ja uhkasi ampua heidät valkoisten hyökätessä. Kun valkoiset 3. helmikuuta hyökkäsivät, punakaarti ampui panttivangit. Seuranneiden taistelujen jälkeen punaiset antautuivat. Varkaudessa nosti päätään myös valkoinen terrori: valkoiset ampuivat Matti Aution ja useita muita Huruslahden jäälle heti antautumisen jälkeen ns. Huruslahden arpajaisissa. Kenttäoikeuden jälkeen punaisia ammuttiin kymmeniä lisää, teloitettuja oli kaikkiaan 210.

    Punaiset jakoivat rintamalinjansa sisällissodan alussa läntiseen, keskiseen ja itäiseen rintamaan. Läntisen rintaman ylipäällikkönä vaikutti kotkalainen näyttelijä Hugo Salmela. Keskisen rintaman ylipäällikkö oli kotkalainen Vihtori Hasu apulaisinaan Kaarlo V. Roine ja Heikki Kröger. Itäisen rintaman ylipäällikkönä toimi Oskari Rantala apumiehinään Heikki Kaljunen ja Otto Vuoristo. Punaisten rintama juuttui Vilppulan tasolle. Punakaarti suoritti rintamalla useita hyökkäyksiä helmikuun alussa, mutta menestystä ei saavutettu. Punakaartin rintaman ylimmän johdon otti aluksi venäläinen eversti Mihail Svetsnikov tukenaan Ali Aaltonen. Punakaartin varsinainen yleisesikunta sijaitsi Helsingissä. Punakaartin pohjoisen rintaman yleisesikunta sen sijaan sijoitettiin punaisten merkittäväksi joukkojen huolto- ja kuljetuskeskukseksi kohonneelle Tampereelle Teknilliseen oppilaitokseen Pyynikille. Tampereella toimi myös punaisten tykistökoulu ja päällystökoulu. Ylipäälliköksi nimitettiin helmikuussa alun perin kotkalaisiin punapäälliköihin lukeutunut teatterimies Hugo Salmela. Hänellä oli parhaimmillaan komennossaan 15 000 kansanvaltuuskunnan soturia.

    Valkoiset valtasivat Tornion venäläisiltä 6. helmikuuta ja Kuopion 8. helmikuuta lyhyen taistelun jälkeen. Keravalla käytiin kahakka punaisten ja valkoisten välillä jo 31. tammikuuta. Etelässä Porvoon ja Sipoon alue oli säilynyt punaisten alueiden keskellä valkoisten hallinnassa. Tilanne kuitenkin muuttui ja punakaarti hyökkäsi yli 2000 miehen voimalla Pellinkiin 11. helmikuuta. Valkoisten johtajana toiminut jääkäri Väinö Petrelius lähimpine miehineen joutui Helsingissä punaisten vangiksi ja teloittamaksi. Punaiset aloittivat helmikuussa myös valkoisten käsiin jääneiden Siuntion ja Kirkkonummen valtauksen. Taistelut päättyivät saaristossa punaisten voittoon. Valkoisia antautui vangeiksi 467 ja heidät kuljetettiin sotavankeuteen Helsingin reaalilyseoon. Saksalaisten vallattua Helsingin sotavangeista muodostettiin Länsi-Uudenmaan-pataljoonana tunnettu valkoisten rankaisuretkikunta, joka otti osaa punaisten teloituksiin ympäri Uuttamaata.

    Pohjoisella rintamalla punaiset hyökkäsivät Lavian kautta kohti Kankaanpäätä August Tuomisen johtamina 15. helmikuuta. Hyökkäykset kuitenkin lyötiin valkoisten Satakunnan rintaman komentaja Ernst Linderin joukkojen toimesta takaisin. Valkoiset puolestaan hyökkäsivät Lavian kirkonkylään 2. maaliskuuta yli 400 miehen voimalla. Punaiset saivat valkoiset lyötyä tykkitulella, mutta punakaarti vetäytyi kylästä osin Tampereelle saakka ja valkoiset saivat paikkakunnan helposti haltuunsa. Punaisten helmikuun hyökkäykset Ruovedellä ja Vilppulassa päättyivät tuloksettomina. Ruovedellä punaisten tukena ollut venäläisten anarkistimatruusien pataljoona kärsi kovia tappioita valkoisten konekivääritulessa ja menetti arvioiden mukaan kymmeniä miehiä kaatuneina ja haavoittuneina.

    Punaisten johtajiin kuuluneet Ali Aaltonen ja Mihail Svetsnikov luonnostelivat 2. maaliskuuta punaisten yleishyökkäyksen. Tarkoituksena oli jälleen edetä Haapamäelle. Tampereen länsipuolella oli tarkoituksena vallata Ikaalisten kauppala. Rintamalle keskitettiin punaisten joukkoja, joiden asemapaikkana oli Kyröskosken tehdaskylä. Sikäläisenä ylipäällikkönä toimi tamperelainen viilari Anton Edvard Leinonen apulaisenaan venäläinen Sokolov. Rintaman taistelut keskittyivät Mannanmäen ympäristöön, jossa punaisilla oli hyvät puolustusasemat valkoisten hyökkäyksiä vastaan. Ikaalisten kirkonkylä jäi alusta alkaen valkoisille. Mannanmäellä käytiin kovia taisteluja 2.–8. maaliskuuta, mutta valkoiset onnistuivat pitämään punaiset poissa Ikaalisista.

    Idempänä Ruovedellä rintamalinjat kulkivat Väärinmajan kautta Ruovedellä. Kylässä käytiin kovia taisteluja 21. helmikuuta, jolloin punaiset hyökkäsivät tykistön tukemina. Väärinmajasta taisteltiin myös 24. helmikuuta, 10. maaliskuuta ja vielä 12. maaliskuuta. Väärinmajalla taistelut tiivistyivät 15.–17. maaliskuuta. Taistelu päättyi punaisten vetäytymiseen kohti Tamperetta. Taistelut Väärinmajalla maksoivat kymmeniä kaatuneita molemmille osapuolille. Punaiset pyrkivät Kurusta käsin valloittamaan valkoisten alueelle jääneen Virtain kunnan. Punaiset pyrkivät sinne Vaskiveden kautta, ja ensimmäinen kahakka siellä käytiin jo 9. helmikuuta. Merkittävin taistelu käytiin 6.–11. maaliskuuta, kun punaiset etenivät Juho Eslinin johtaman Hyvinkään pataljoonan voimin Vaskivedelle. Valkoiset etenivät kylään Virroilta Harald Ossian Hjalmarsonin johtamina. Hjalmarson oli everstin arvoinen sotilas, alkuaan ruotsalainen. Seuranneissa taisteluissa punaiset perääntyivät takaisin Kuruun menetettyään tykkinsä ja sitä käytelleen matruusin kaaduttua.

    Idässä taisteluja käytiin mm. Raudussa, jossa taistelut oikeasti muistuttivat I maailmansodan rintamien asemasotaa. Taistelut maksoivat punaisille ns. Kuolemanlaaksossa jopa 400 kaatunutta. Muualla kahakoitiin esimerkiksi Heinolan ja Savitaipaleen omistuksesta. Savitaipaleella punaisten hyökkäyksiä johti kotkalainen punaisten puolelle liittynyt painin olympiakultamitalisti Kaarlo Koskelon ja varastomies Heikki Kröger, kotkalaisia hänkin. Punaisten Ikaalisten rintama romahti 16.–23. maaliskuuta. Punaiset pakenivat kiireen vilkkaa Tampereelle ja jättivät Mannanmäen puolustusasemat. Valkoiset saivat sotasaaliikseen tykkejä ja konekiväärejä. Punaiset syyttivät petoksesta omaa rintamapäällikköään Edvard Seppälää, joka tuomittiin toverioikeudessa Tampereella kuolemaan ja vietiin Siilinkarille ja ammuttiin.

    Idässä valkoiset valtasivat Länkipohjan 16. maaliskuuta 1918. Taistelut vaativat valkoisilta kylässä kaatuneina mm. Lapuan lumiauraksi kutsutun Martti ”Ukko” Laurilan ja hänen toisen poikansa Ilmarin. Kylässä vangitut punakaartilaiset joutuivat valkoisten välittömien kostotoimenpiteiden kohteeksi, Heikki Ylikankaan mukaan punaiset ampuivat yli 70 punakaartilaista Länkipohjassa.

    Kurussa punaiset tyhjensivät kirkonkylän viimeistään 19. maaliskuuta. Orivesi tyhjeni punaisista taistelujen jälkeen 20. maaliskuuta ja K. F Wilkmanin valkoiset miehittivät kylän. Punaisten rintamat vetäytyivät Tampereen tasalle. Kaupunkiin pakkautui maaliskuun 20. päivän jälkeen tuhansia vallankumouksellisa. Valkoisten hyökkäyskiilat lähenivät kaupunkia idästä ja lännestä. Punaisten ylipäällikkö Hugo Salmela julisti Tampereen sotatilaan 23. maaliskuuta 1918.
    Juho Toivo Perikangas perheineen 1920.

    Puoliso: 13.09.1901 Kuru Eeva Elina Matintytär Perikangas o.s. Mattila. (Taulu 113) Eeva oli piikana Riihikoskella 1900-11, Riuttaskorven Haukijärvellä 1899-1900 ja Riuttaskorven Wiholassa v.1899, jona vuonna muutti 6. maaliskuuta Parkanosta palvelustytöksi Kurun Wiholaan., s. 20.01.1879 Parkano, Hakomäki, k. 05.03.1923 Kuru, Olkitaipale, Perikangas.
    Vanhemmat: Matti Benjamin Matinpoika Mattila e. Kukkula, s. 02.03.1842 Ikaalinen, Sydänmaa, Raivala ja Eeva Sofia Taavetintytär Mattila, s. 16.10.1848 Parkano, Yliskylä, Hiitti.
    Vilppo, Parkano

    Lapset:
    Martti Johannes Perikangas e. Leppänen s. 08.06.1903 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Katajisto.
    Aaro Martialis Perikangas e. Leppänen Hukkui Kuru-laivan upotessa klo.15.30, s. 20.06.1905 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Katajisto, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi.
    Laura Elisabeth Aalto o.s. Leppänen ent. Perikangas , s. 07.02.1908 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Katajisto. Tauluun 113
    Wieno Lemmitty Perikangas o.s. Leppänen s. 08.03.1910 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Katajisto.
    Terttu Tuulikki Heinäsalmi o.s. Perikangas s. 21.07.1912 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
    Toivo Pellervo Perikangas , s. 25.09.1914 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 347
    Helmi Orvokki Perikangas s. 18.04.1919 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 347
    XIII Toivo Pellervo Pellervo Perikangas, (Taulusta 346, isä Juho Leppänen) s. 25.09.1914 Kuru, Olkitaipale, k. 03.12.1986 Kuru.
    Aino os. Ojanen ja Toivo Perikankaan hääkuva vuodelta 1941.

    Puoliso: 18.06.1941 Kuru, eronneet 25.05.1982 Aino Kaarina Perikangas o.s. Ojanen s. 09.06.1912 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 28.08.1990 Tampere.

    Muutti Kurusta 21.2.1931 Pohjois-Pirkkalaan ja takaisin (Pohjois-Pirkkala liitetty Tampereeseen) Tampereelta Kuruun 22.10.1940. Yhteensä 6 lasta, joista 2 kuollut pienenä.
    Aino muutti eronneena 14.5.1984 Tampereelle Viinikan seurakuntaan.
    Haudattu Kuruun 8.9.1990.
    Vanhemmat: Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
    Kalle ja Lyyli Ojanen lapsiensa Ainon ja Martin kanssa. Kuva otettu noin vuonna 1918.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 348
    XII Helmi Maria Juhonpoika Salo ent. Ahola o.s. Perikangas, (Taulusta 345, äiti Manta Perikangas) Olkitaipaleen Tienarin piika, Riihikosken Aholan emäntä., s. 15.12.1883 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 28.11.1959 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 26.06.1900 Kuru Kalle August Matinpoika Ahola e. Kangasmäki. (Taulu 498) Lahdenperän Kangasmäen torpan poika, Riihikosken Aholan isäntä., s. 13.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Vanhemmat: Matti Antinpoika Kangasmäki e. Sipilä, s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 06.03.1900 Kuru, Riihikoski, Ahola ja Vilhelmiina Joosepintytär Kangasmäki o.s. Myllymaa, s. 28.10.1826 Kuru, Sontu, k. 05.06.1898 Kuru, Riihikoski, Ahola.

    Lapset:
    Kaarle Johannes Ahola s. 23.03.1903 Kuru, Riihikoski.
    Riihikosken Aholan torppa Pahalammin ja Koskelan talon kupeessa.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 349
    X Juho Aatunpoika Rikala, (Taulusta 342, isä Aatu Heinäaho) Aurejärven Rikalan kruununtorpan isäntä., s. 01.04.1819 Kuru, Aurejärvi, Heinäaho, k. 07.01.1902 Kuru, Aurejärvi, Heinäaho.

    1. puoliso: 26.12.1843 Kuru Reetta Liisa Joosepintytär Rikala o.s. Ylä-Poikelus. (Taulu 195). (Taulu 201) s. 23.06.1819 Kuru, Poikelus, k. 11.10.1852 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Ylä-Poikelus e. Poikelus, s. 02.12.1775 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 03.12.1845 Kuru, Poikelus ja Maria Yrjöntytär Ylä-Poikelus o.s. Niinimäki, s. 03.03.1776 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 26.02.1859 Kuru, Poikelus.

    Lapset:
    Reetta Liisa Rikala s. 13.10.1844 Kuru, Aurejärvi, k. 04.02.1845 Kuru, Aurejärvi.
    Johannes Rikala Johannes kuoli 5-vuotiaana punatautiin., s. 05.02.1847 Kuru, Aurejärvi, k. 05.10.1852 Kuru, Aurejärvi.
    Maija Liisa Rikala Maija kuoli 3-vuotiaana punatautiin., s. 31.05.1849 Kuru, Aurejärvi, k. 03.10.1852 Kuru, Aurejärvi.
    Iisakki Emanuel Rikala s. 02.04.1851 Kuru, Aurejärvi, k. 11.04.1851 Kuru, Aurejärvi.
    2. puoliso: 05.11.1853 Kuru Maria Esantytär Rikala o.s. Mäenpää s. 09.08.1821 Kuru, Aurejärvi, k. 19.04.1862 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Esaias Matinpoika Mäenpää, s. 14.12.1795 Kuru, Aurejärvi, k. 19.04.1866 Kuru, Aurejärvi ja Maria Matintytär Mäenpää o.s. Lamminniemi, s. 06.03.1795 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 03.04.1868 Kuru, Aurejärvi.
    Lapset:
    Ananias Rikala s. 08.12.1853 Kuru, Aurejärvi.
    Juho Nestori Kalliomäki e. Rikala , s. 29.02.1856 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 350
    Matilda Rikala s. 20.10.1858 Kuru, Aurejärvi, k. 05.11.1858 Kuru, Aurejärvi.
    Kalle Rikala s. 31.10.1859 Kuru, Aurejärvi.
    Matti Rikala s. 17.02.1862 Kuru, Aurejärvi.
    3. puoliso: 29.11.1862 Kuru Eeva Katariina Yrjöntytär Rikala o.s. Suojärvi II s. 25.11.1835 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Yrjö Martinpoika Suojärvi II, s. 27.03.1782 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.09.1857 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Johanneksentytär Suojärvi II o.s. Hanhisuo, s. 05.03.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, Hytönen, k. 14.05.1867 Kuru, Riuttaskorpi.
    Lapset:
    Amanda Rikala s. 19.03.1863 Kuru, Aurejärvi.
    Roosa Myllymäki o.s. Rikala , s. 24.03.1864 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 352
    Hilma Rikala s. 27.04.1867 Kuru, Aurejärvi.
    Nikodemus Rikala s. 02.03.1870 Kuru, Aurejärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 350
    XI Juho Nestori Juhonpoika Kalliomäki e. Rikala, (Taulusta 349, isä Juho Rikala) Aurejärven Saksan Kalliomäen torpan isäntä., s. 29.02.1856 Kuru, Aurejärvi.

    Puoliso: 01.07.1882 Kuru Anna Liisa Juhontytär Kalliomäki o.s. Ahvenlammi s. 17.12.1866 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Juhonpoika Ahvenlammi e. Kiviniemi, s. 17.08.1843 Parkano, Kihniö ja Anna Liisa Matintytär Ahvenlammi o.s. Lannetta, s. 18.05.1826 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Matti Arviiti Kalliomäki , s. 05.09.1884 Kuru, Aurejärvi, Rikala. Tauluun 351
    Iivari Kalliomäki s. 03.06.1887 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Vihtori Kalliomäki s. 26.05.1890 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Emma Kalliomäki s. 02.02.1893 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Otto Kalliomäki s. 31.03.1896 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Sabina Kalliomäki s. 20.10.1899 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 22.12.1899 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Roosa Aliina Kalliomäki s. 31.03.1901 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Olga Maria Kalliomäki s. 06.07.1905 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 351
    XII Matti Arviiti Juhonpoika Kalliomäki, (Taulusta 350, isä Juho Kalliomäki) Riuttaskorven Hakamäen itsellinen., s. 05.09.1884 Kuru, Aurejärvi, Rikala.

    Puoliso: 12.07.1908 Kuru Hilma Juhontytär Kalliomäki o.s. Järvenpää s. 02.09.1890 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Hirvijoki.

    Lapset:
    Otto Arviiti Kalliomäki Otto asui Kurun Aurejärvellä, työmies, res.sotamies. Otto on siunattu Aureen sankarihaudalle 25.3.1940, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (JR 21)., s. 13.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Hakamäki, k. 20.02.1940 Metsäpirtti, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 352
    XI Roosa Juhontytär Myllymäki o.s. Rikala, (Taulusta 349, isä Juho Rikala) s. 24.03.1864 Kuru, Aurejärvi.

    Puoliso: 01.03.1882 Kuru Severus Juhonpoika Myllymäki s. 24.08.1859 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Matinpoika Myllymäki e. Lammentausta, s. 29.03.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, k. 11.02.1895 Kuru, Juhtimäki, Rajala ja Ester Kallentytär Myllymäki ent. Lammentausta, s. 24.06.1826 Ikaalinen.

    Lapset:
    Aina Myllymäki s. 21.01.1883 Kuru, Juhtimäki, Nisula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 353
    VIII Yrjö Heikinpoika Jäminki, (Taulusta 337, äiti Anna Jäminki) Jämingin isäntä 1784-1805, sitten itsellinen., s. 14.04.1765 Ruovesi, Jäminkipohja, k. jälkeen 1807 Ruovesi.

    Puoliso: 05.09.1788 Ruovesi Liisa Antintytär Jäminki o.s. Lassila. (Taulu 932) Liisa kuoli 80-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 25.09.1766 Ruovesi, Pajulahti, k. 17.03.1847 Ruovesi, Visuvesi.
    Vanhemmat: Antti Laurinpoika Lassila, s. 22.11.1735 Ruovesi, Pajulahti, k. 28.07.1811 Ruovesi, Pajulahti ja Maria Matintytär Lassila o.s. Manninen (Hietainen), s. 01.09.1737 Ruovesi, Väärinmaja, k. 26.10.1800 Ruovesi, Pajulahti.

    Lapset:
    Matti Jäminki s. 06.09.1789 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Maria Jäminki s. 23.03.1792 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Juho Jäminki s. 26.12.1793 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Reetta Liisa Jäminki s. 18.04.1799 Ruovesi, Jäminkipohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 354
    VII Pirkko Yrjöntytär Mustajärvi o.s. Haapala, (Taulusta 274, äiti Pirkko Haapala) Pirkko isännöi Mustajärveä 1772-1773., s. 26.12.1740 Ruovesi, k. 30.04.1802 Ruovesi, Mustajärvi.

    1. puoliso: 07.04.1760 Ruovesi Johannes Erkinpoika Mustajärvi Mustajärven isäntä 1761-1771. Johannes kuoli 31-vuotiaana tyrään., s. 08.05.1740 Ruovesi, Mustajärvi, k. 16.11.1771 Ruovesi, Mustajärvi.
    Vanhemmat: Erkki Juhonpoika Mustajärvi, s. 11.05.1712 Ruovesi, Mustajärvi, k. 27.04.1788 Ruovesi, Mustajärvi ja Margareetta Pietarintytär Mustajärvi o.s. Ruhala, s. 16.01.1713 Ruovesi, Ruhala.

    Lapset:
    Erkki Mustajärvi s. 01.04.1761 Ruovesi, Mustajärvi.
    Matti Kangas e. Mustajärvi , s. 11.03.1763 Ruovesi, Mustajärvi. Tauluun 355
    Maria Mustajärvi s. 17.07.1765 Ruovesi, Mustajärvi.
    Kaisa Mustajärvi s. 03.04.1768 Ruovesi, Mustajärvi.
    Valpuri Mustajärvi s. 15.05.1770 Ruovesi, Mustajärvi.
    Johannes Mustajärvi Johannes-isä kuoli ennen Johanneksen syntymää., s. 19.05.1772 Ruovesi, Mustajärvi.
    2. puoliso: 31.10.1773 Ruovesi Mikko Erkinpoika Mustajärvi Monosen renki, meni naimisiin Mustajärven lesken kanssa. Mustajärven puusniekka ja isäntä 1774-1795., s. 1752, k. 27.05.1828 Ruovesi, Mustajärvi, Kangas.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 355
    VIII Matti Johanneksenpoika Kangas e. Mustajärvi, (Taulusta 354, äiti Pirkko Mustajärvi) Mustajärven erotetun Kangas-tilan isäntä 1796-1801, s. 11.03.1763 Ruovesi, Mustajärvi, k. 1801 Ruovesi, Mustajärvi.

    Puoliso: Leena Jaakontytär Kangas o.s. Jäminki II s. 30.12.1765 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Vanhemmat: Jaakko Heikinpoika Jäminki II, s. 11.07.1732 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 02.02.1790 Ruovesi, Jäminkipohja ja Maria Juhontytär Jäminki II o.s. Mommo, s. 20.10.1733 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 11.06.1790 Ruovesi, Pihlajalahti.

    Lapset:
    Juho Kangas s. 19.05.1786 Ruovesi, Mustajärvi.
    Matti Kangas s. 06.03.1788 Ruovesi, Mustajärvi, k. 19.09.1800 Ruovesi, Mustajärvi.
    Heikki Kangas s. 01.12.1790 Ruovesi, Mustajärvi.
    Fredrik Kangas s. 18.05.1793 Ruovesi, Mustajärvi.
    Esaias Kangas s. 06.07.1795 Ruovesi, Mustajärvi, k. 22.02.1796 Ruovesi, Mustajärvi.
    Abraham Kangas s. 24.12.1796 Ruovesi, Mustajärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 356
    I Liisa Sipintytär Hainari, k. 1707 Kuru, Hainari.

    Puoliso: 1660 Kuru Heikki Jaakonpoika Hainari. (Taulu 270). (Taulu 271). (Taulu 264) Hainarin isäntä 1669-1709 ,1690-luvulta lampuoti, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Jaakko Paulinpoika Hainari e. Ikonen, s. Kuru, Petäjälammi, k. Kuru, Hainari ja Anna Martintytär Hainari, k. Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Marketta Taipale o.s. Hainari , s. Kuru, Hainari. Tauluun 272
    Jaakoppi Hainari Hainarin isäntä 1710-1724, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari.
    Yrjö Haapala e. Hainari , s. 1663 Kuru, Hainari. Tauluun 273
    Tuomas Hainari Itsellisenä Toikossa, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
    Heikki Hainari s. Kuru, Hainari.
    Martti Vakkalainen e. Hainari s. Kuru, Hainari.
    Karin Hainari s. Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 357
    I Heikki Simonpoika Mommo e. Pohjankuru, Mommon itsellinen, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti.


    MOMMO Mammola 1562, VA 2143 f. 58, 1564 VA 2164 f. 67. Måmmala mk
    1565, 1566, Mommala mk 1568-71.
    TUOMAS MARTINPOIKA 1562-71. 1562 Thomas Morthenss. äv 1, VA 2143
    f. 58. 1564 Thomas Morthenss. äv 1, lv 1, VA 2164 f. 67. Mk 1565
    Thomas äv 1, 1566 Thomas Morthenss. äv 1 1/2, samoin mk 1568-71,
    Thomas Morthenss. 1567. Sak tk 24.3.1569 Jämingin Olavi oli
    hakannut rikki Thomas Morthenss:s noott aff Mommala kalojen
    parhaaseen kutuaikaan. Kk 22.9.1569 Pihlajalahden Olavi Nenoinen t
    > Thomas Mommalan. Kk 23.8.1571 Thomas Mommalan sai 9 markan sakon
    niistä kolmesta mustelmasta, jotka hän löi Pihlajalahden Hannu
    Nenoseen.
    Hv 1571 Mommala: Tho. Mårt:son ku 5, hev 1, le 7, nk 0-4-0-4, la
    7, oa 141: 7, ny 13.875.
    Vuoden 1589 tarkastusmaakirja: Mommola Nisius (?) Larsson asui
    på Birchala sochn Eremarck j Hulpula, VA 2401b f. 602. Eom 1552
    Iacop Siurtti och Morthen Hulpoij (Pirkkalan Keijärven talot II ja
    Va) omistivat yhden eräsijan ved Palowesi siöö. Sinne lupasi mennä
    asumaan Kuusiston Lauri Pietarinpoika. Hänen siirtymisestään
    Palovedelle ei ole tietoa. Tuomas voi olla Martti Hulpon poika.

    VEROT 1500-1600 LUVULLA: Oravannahat rahan vastine

    Metsästyksen ollessa kansan pääelinkeinona käytettiin turkiksia, metsästystuotteita, yleisesti arvonmittana Venäjällä ja Liivinmaalla. Tavallisimpia rahoja olivat oravannahat, joita laskettiin neljänkymmenen nahan nipuissa. Näistä käytettiin Suomessa nimitystä kiihtelys, mikä esiintyy niin. paikannimessä Kiihtelysvaara. Ruotsissa ja Venäjällä arvostettiin ja luokiteltiin eri nahat värin mukaan, joten puhuttiin harmaanahoista ja valkonahoista. Edellisiin kuuluivat luonnollisesti oravannahat, joita arvokkaammat olivat valkoiset kärpän-nahat, valkeat ketut sekä ns. palkenahat, joilla ehkä tarkoitettiin yleisesti valkonahkoja. Nimi esiintyy myös paikan nimmessä Palkeala. Karjalassa on vielä pyydetty muitakin arvonahkoja. Pähkinäsaaren rauhankirjassa mainittiin kaksi majavanpyyntipaikkaa Kirvussa Kuunustaisen ja Ketvelammen rannoilla. Saalis oli todennäköisesti ollut hyvin runsas, koska tulot piti jakaa molempien valtakuntien, Ruotsin ja Venäjän kesken. Poista arvokasta riistaeläintä, soopelia 1. kiiltonäätää, on aikoinaan myös pyydetty Kannaksella. Siihen viittaa nimi Noisanniemi = Soopeliniemi Mitään asiakirjatietoja (ei eläimen metsästyksestä kuitenkaan esiinny.

    Turkiksissa suoritettujen maksujen jälkiä verotuksessa

    Keskiajalla kuului Karjala samannimisen oikeuden piiriin, jonka alueella kirkon päämiehelle, piispalle, tulleet verot suoritettiin turkiksissa. Siitä on olemassa eräitä keskiaikaisia asiakirjoja. Vuonna 1331 Maunu Eerikinpoika vahvisti piispan ja Viipurin linnanläänin välisen sopimuksen, jonka mukaan Karjalan oikeuden alueella piispan oli saatava kultakin savulta eli talolta kaksi hyvää valkonahkaa. Vuoden 1345 verojärjestys velvoitti kunkin jousimiehen Karjalan oikeuden alueella kirkolle suorittamaan jousinahan tai kolmanneksen viljaa. Jousinahka, joka oli turkisveron vanhempi muoto Voionmaan mukaan, maksettiin oravannahkana. Uudella kirkolla käytettiin siitä uuden ajan alussa nimitystä " oikea orava".

    Jouset ja kiltit

    Kun metsästystä harjoitettiin pääelinkeinona, oli luonnollista, että verotuksen perustana pidettiin jousilukua. Jousella tarkoitettiin alkuaan itsenäistä, metsästystä harjoittavaa miestä. Kun tämän kaltaisen verotuksen edellytyksenä kuitenkin oli mahdollisuudet eränkävnnin harjoittamiseen, on luultavaa, että jousilla on myös ollut hallussaan metsästysmaita, joihin toisilla ei ollut asiaa. Metsästysmaitten omistus oli välttämätöntä niille perheille, joiden oli riistan pyynnillä ylläpidettävä henkeään, mutta jos verotkin oli maksettava turkiksissa, oli se vieläkin tärkeämpää. Uuden ajan ensimmäisessä maakirjassa Viipurin linnan läänistä vuodelta 1539 on useissa paikoin mainittu kilteiksi nimitettyjä maakappaleita. Veroselitvsten mukaan käytettiin niitä Jääskessä jäniksenmetsästykseen tai kaskenpolttoon; Lapvedellä ja Taipaleella niiden mainitaan olleen ulkomaita, joissa oravia ja jäniksiä pyydettiin. Kiltit ovat Voionmaan tutkimusten mukaan alkujaan merkinneet kokonaisen talon, perheen metsäomaisuutta, jonka vastakohtana oli yksityisen henkilön omistama jousimaa. Alkuaan, jo pakanuuden ajoista lähtien oli jokainen heimomies, jokainen jousi suorittanut verona metsästysmailtaan turkiksia, etupäässä arvokkaita ja hyvin haluttuja valkonahkoja. Kun sitten väestö kaskikaudella lisääntyi suuresti, kasvoi jousimiesten lukumääräkin, mutta jalon riistan saanti väheni vastaavasti. Siksi ei kaikilta jousilta enää voitukaan vaatia hienoja turkiksia. Verottaja oli tyytyväinen saadessaan hyvän valkonahan edes talolta, savulta. Oravia sen sijaan oli runsaasti, ja niitä saattoi jokainen talonpoikainen mies maksaa verona keskiajalla, kunnes tapa uuden ajan alussa vähitellen hävisi kokonaan. Kirkollisessa verotuksessa jouset kuitenkin säilyivät aina nykyisiin aikoihin asti.

    Nahkarahat ja turkislahjat

    Uudenajan alussa maksettiin kruununverotuksessa Viipurin-Karjalassa nahkarahojen nimellä kulkevia maksuja, joissa todennäköisesti tapaamme jälkiä muinaisesta heimokunnallisesta metsästysverotuksesta, turkisverotuksesta. Nahkarahoja suoritettiin äyri täysiverolta I. kantatalolta.

    Ruokolahden puolella oli neljä täysiveroa, toistakymmentä talonpoikaa, jotka aluksi 1540-luvulla metsästelivät kruunun takamailla oravia, hirviä, lintuja ja muita villieläimiä ja siitä verona maksoivat myös nahkarahoja. Mutta kun riista väheni, korvattiin se veden antimilla ja niin talonpojat alkoivat suorittaa kruunulle kuuluvat maksunsa haukina saaden tästä lisänimenkin, haukitalonpojat. Näillä ei luultavasti ollut edellytyksiä maanviljelykseen, mutta kun he asuivat Saimaan rannalla salojen äärellä, saattoivat he pyytää riistaa ja kalastaa.
    Vielä säilyi vanha turkisvero Viipurin linnanläänin voudille 1500 -luvun puolivälissä suoritetussa lahjaverossa. Nahat kaikista lampaista ja jäniksistä, jotka kestitysaikoihin taloissa teurastettiin, luovutettiin voudille lahjana. Lapveden ja Taipaleen puolelta sekä Jääskestä Viipurin linnanpäällikkö sai lahjaksi 10 ketunnahkaa eli nahan jokaiselta neljänneskunnalta ja sen puuttuessa Lapveden kihlakunnasta kolme ja Jääskessä kuusi viljapannia, minkä arvoiseksi ketunnahka siis laskettiin. Saviniemen kartanon yksjalat, jotka asuivat suurelta osalta rajoilla, antoivat kultakin täysiverolta niinikään ketunnahan, minkä myöhemmin sai korvata rukiilla. Paremmat metsästysmaat lienevät tämänkin veron alkusyynä olleet.

    Kiltti- 1. kiltisrahat

    Nahkarahojen ohella kannettiin Suur-Jääsken alueella kuten muuallakin Länsi-Karjalassa 1500 - luvulla kiltti- 1. kiltisrahoja. Niitä maksettiin maayksikön perusteella niillä alueilla, joilla aikaisemmin oli suoritettu piispalle tulevaa turkisveroa. Voionmaa on tullut siihen tulokseen, että katolisena aikana luovutettiin piispan saatavat turkiksissa, mitkä saatavat vuoden 1331 sopimuksen mukaan tekivät kaksi hyvää valkonahkaa savulta. Mutta valkonahat 1. palkeet olivat keskiajan lopulla käyneet jo niin harvinaisiksi, että ne korvattiin rahalla. Kun Kustaa Vaasan aikana piispan tulot joutuivat valtiolle, seurasivat piispan kilttirahat mukana.
    Eränkäynti riippuu turkisten saannista ja riistan runsaudesta. Kun maanviljelys ja sen mukana kiinteä asutus valtasivat alaa Jääsken ja Karjalan rintamailla, pakeni jaloriista yhä kauemmaksi suuriin metsiin. Keskiajan lopulla oli metsästys hallitsevana elinkeinona karjalaisella alueella jo aikansa elänyttä ja riista vähentynyt, niin ettei siihen voinut elämistä eikä elinkeinoa perustaa.

    Kalastus

    Kalastus on Suomen kansan ikivanhoja elinkeinoja. Jääsken kihlakunnankin alueella sitä on harjoitettu jo silloin, kun ensimmäiset " jääskeläiset" vaelsivat riistan perässä metsästellen ja kalastellen. Vuoksenrannan verkkolöytö, josta on eri luvussa ollut puhe, on siitä todistuksena. Esihistoriallisena aikana kalastusta on harjoitettu suhteellisen alkeellisilla pyyntivälineillä, mutta kalan runsauden takia niillä on riittävästi saatu veden viljaa nälkää pois ajamaan. Vuoksenrannan löytö sisälsi kivisiä ja luisia pyyntivälineitä ja Kiviniemestä talteen saatu pyydys, havas osoittaa, että kivikaudella on osattu jo käyttää hyväkseen korkeampaa kalastustekniikkaa. Havas on silmälliseksi kudottu pyydys, jota kivekset ja kohot pitivät pystyasennossa kuten seinää.
    Jääsken vesistörikkaan kihlakunnan alueella olikin mahdollisuutta monenlaisen pyyntitavan harjoittamiseen. Kalarikas Saimaa suurine muikkuparvineen ja muine kaloineen houkutteli yhteispyyntiin monien pienempien järvien ja lampien ja jokien ollessa yksityisten perheitten pyyntialueita. Kalavedet säilyivät näet jakamattomina vhteisalueina, jotka kuuluivat määrätyille asutusryhmille. Siten Puruvesi, Heinävesi ja Orivesi ovat ikivanhaa heimojen yhteisomaisuutta, kuten Viipurin lahden aluekin, pienemmät järvet ja lammet taas kylien yhteisiä. Hyvin varhain on valtio maanlain perusteella vallannut Vuoksen valtaväylän ja sen jälkeen yksinoikeuden eräisiin lohirikkaisiin koskiin virtaan rajoittuvien kylien omistaessa rannat.

    Kalavedet Jääsken kihlakunnan alueen ulkopuolella

    Ammoisista ajoista lähtien Jääsken kihlakunnan asukkaat ovat käyneet pitkien matkojen takana hankkimassa veden antimia. Kun yksin oli hankala taivaltaa näitä matkoja ja tuoda saalis kotiin, liityttiin joukkoihin nuottakuntien osakkaina. Nuotalla saatiin yhteisvoimin runsaasti kalaa. Kun ne olivat kalliita hankkia ja hankala käsitellä, oli osakasmuoto ainoa mahdollinen suurnuotan hankkimiseen. Se vaati yhteistoimintaa, josta yhteisomistus johtui. Osakkaat olivat taloja. Jos talo jakaantui kahteen tai kolmeen osaan, sai kukin osa vastaavan osuuden nuotasta. Myös nuottaveneeet on hankittu yhteisvoimin ja käytetty osuuksien mukaan. Puruvesi, Orivesi ja Heinävesi ovat jo varhain olleet Jääsken kihlakunnan kalamiesten matkan kohteena. Mitään keskiaikaisia lähteitä ei tosin ole, jotka siitä kertovat, mutta tapa oli niin yleinen 1500-luvulla, että sillä on täytynyt olla ikivanhat perinteet. Keväällä vuonna 1560 kävivät Lappeen ja Jääsken kihlakunnista Niko Siitosen, Paavo Neuvosen, Olli Kesosen, Lauri Kasasen neljänneskunnat sekä Pärttyli Yrjänänpojan läänitvksen asukkaat kalastamassa Puruvedellä, Orivedellä ja Heinävedellä ahvenia ja särkiä, joita kuivattiin. Heillä oli kaikkiaan 06 pientä nuottaa, joilta kertyi veroa aina rahanpuutetta potevalle kruunulle neljä kippuntaa ja 16 kertyi kun nuottaa kohden otettiin leiviskä kalaa. Saman vuoden syksyllä lähdettiin suuremmalla joukolla yllämainituille vesille muikkuja kalastamaan. Nyt olivat Olli Siitosen, Niko Pyysingin, Matti Markunpojan, Olli Kesosen, Erkki Neuvosen, Jaakko Nikonpojan, Lauri Hyvättisen, Pekka Hallikaisen neljänneskuntien miehet sekä Pärttyli Yrjänänpojan alustalaiset 147:llä nuotalla kalassa. Näiden joukossa oli sadan sylen nuottiakin. Kalamiehet, joiden kyliä ei ole mainittu, olivat parhaasta päästä Vuoksen varrella olevista kylistä samoinkuin Joutsenosta. Verona meni nelikko nuottaa kohden ja kruunulle tuli tvnnyrikalaa kolme lästiä ja kolme nelikkoa. Mitään tietoja ei ole säilynyt, mitä teitä Puruvedelle, Orivedelle ja Heinävedelle kuljettiin. Todennäköisesti säilytettiin suuria kalaveneitä jossain kohdin Saimaan rannalla, joutsenolaiset omien rantojensa mailla ja ruokolahtelaiset pitkin Ruokolahden rannikkoja. Samaan tapaan ovat kirkkoveneetkin maanneet rannoilla. Yhteisjoukoin on sitten keväällä ja syksyllä suunnattu matka kauemmaksi Saimaata pitkin nuotat mukana. Veneissä lienee käytetty apuna purjeitakin, joiden avulla matka vesiä pitkin taittui nopeammin sopivalla tuulella. Suuri osa jääskeläisiä on myös käynyt Viipurin lahdella silakoita pyydystämässä.

    Viipurin lahdelle kerääntyi vanhastaan kalamiehiä kaikkialta Karjalasta. Sinne tuli lapveteläisiä ja taipalsaarelaisia, jääskeläisiä ja pääläisiä varsinaisten viipurinpitäjäläisten lisäksi. Kevät ja syksy olivat parasta pyydysaikaa ja venekunta toisensa vieressä veti nuotalla saalista rannalle. Merikalastus lienee ollut järjestetty samaan tapaan kuin Saimaan suurkalastuskin. Nuottakunnat omistivat nuotan ja veneen, jotka lienee kuljetettu merelle Suomenvedenpohjan ja Laatokan ikivanhaa vesitietä myöten. Pääasiallisesti kuitenkin ne neljänneskunnat, jotka kirkollisesti kuuluivat Viipurin pitäjään ja joista myöhempi Ihantalan seurakunta on syntynyt, ovat olleet itseoikeutettuja Viipurin lahden kalavesien käyttäjiä. Kruunu verotti sielläkin saaliista osan. Nuottavenekunnat joutuivat maksamaan nelikon, puoli- tai koko tynnyrin kalaa sen mukaan, kuinka suuri saalis oli ollut. Vuonna 1555 kävivät Olli Äikkään neljänneskunnasta Pekka Ahvosen nautakunta kokonaan sekä Antti Pihkasen nautakunnasta Heikki ja Suni Vilkko sekä Heino Jönsinpoika Konnusta ja vielä Paavo Räikkösen venekunta Lukkarisen neljänneskunnasta ja Sompan nautakunnasta Viipurinlahdella nuotanvedossa. Verona otettiin heiltä yhteensä neljä ja puoli tynnyriä kalaa, mistä Heikki Vilkko tai hänen venekuntansa suoritti koko tvnnyrin.
    Viipurilaiset eivät lainkaan pitäneet jääskeläisten kalastusmatkoista merelle. He katsoivat näet silakanpyynnin Viipurinlahdella kaupunkilaisoikeudekseen ja aikaansaivat lopulta sen, että se 1600 kiellettiin kokonaan jääskeläisiltä ja lapveteläisiltä. Siitä huolimatta lienee kuitenkin Jääsken kihlakunnasta käsin edelleen käyty merellä asti silakanpyynnissä, vaikkakin vähäisemmässä määrässä.

    Paitsi pohjoisilla ja lounaisilla vesillä käytiin Suur-Jääskestä käsin vielä etelässäkin lintu- ja kalarikkaalla Äyräpään järvellä kaloja pyytämässä. Kalastusoikeus kuului Saviniemen kartanolle. Vuonna 1560 oli kesänuotalla saatu neljä tynnyriä suolakalaa, kahdeksan tynnyriä tuoretta ja vielä kuusi leiviskää, yhdeksän naulaa kuivattua kalaa. Asiakirjoista ei ole selvinnyt, mistä Äyräpään järven kalastusoikeus on peräisin. Todennäköiseltä tuntuu, että se periytyy vanhastaan niiltä ajoilta, jolloin Jääski kuului Äyräpään kihlakuntaan. Kun Saviniemi oli yhteisen voudin asuinpaikka 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja kun kalastusoikeus sitten siirtyi Saviniemelle, lienee se alkuaan kuulunut voudin etuoikeuksiin. Vielä vuonna 1654 mainitaan Äyräpään järven kalastus Saviniemen kartanolle kuuluvana.

    Vuoksen, Rahikkalanjoen ja Kuhajoen kalapaikat

    Vuoksi on muinaisina aikoina ollut ahkeralle kalastajalle tärkeä "veden hopean" kaivos. Runsaat apajat tuottivat välkkvväkylkisiä lohia, joita sitten veroina kulkeutui Viipurin linnanisäntien pöytään ja kauemmaksikin, aina Tukholmaan asti.
    Tuottoisin Vuoksen lohipaikoista oli Bullerborgin kalastamo, josta tarkemmin on kerrottu Bullerborgin linnan yhteydessä. Myöhemmin vuodesta 1614 lähtien käytettiin siitä Siitolan kalastamon nimeä. Bullerborgin kalastamo mainitaan ensi kerran 1555, jolloin sieltä kuljetettiin Viipurin linnaan tynnyri lohia. Se sijaitsi Imatran yläpuolella ja lohet, joita siellä pyydystettiin, olivat n.s. Saimaan lohia. Imatrankoski oli näet niin voimakas, ettei Laatokan lohi päässyt siitä nousemaan. Näin Vuoksessa esiintyi kaksi eri lohilaatua, Imatran pohjoispuolella toinen ja toinen kosken eteläpuolella. Runsaimmat saaliit saatiin Siitolan kylän kohdalla olleista pyydyksistä kuten vielä tällä vuosisadalla ennen lmatran voimalaitoksen syntyä ja Tainionkosken kahlehtimista.
    Bullerborgin kalastamo oli n.s. kruunun kalastamo. Sen tuotto käytettiin Viipurin linnanväen hyväksi. Arvid 'Tönnenpoika Wildeman palkkasi lokakuun 16. päivänä 1613 päivätyllä kirjeellään Olli Pekanpoika Kaikkosen Siitolan Tainion kalastamon lohenkalastajaksi. Pilkkanaan hän sai nauttia vapauden suuruisen tilansa veroista. Kaikkosen tuli joka kahdeksas päivä lähettää tuoretta lohta Viipuriin. Tässä asiakirjassa Tainionkoski mainitaan ensimmäisen kerran. Mvöhemmin ruvettiin kalastusoikeus antamaan arennille määrättyä summaa vastaan.
    Saviniemen kartanolla oli Vuoksessakin hyvät kalavedet. Sen omalla nuotalla sekä 30:stä katiska- ja kahdesta mertapaikasta saatiin 1569 kaksi leiviskää kuivaa kapakalaa. Tämän lisäksi kartano sai osakalaa nelikon suolattuna jokaiselta nuotalta, joka sen alueella kalasti. Näin kertyi äskenmainittuna vuonna vielä seitsemästä nuotasta yhteensä tynnyri ja kolme nelikkoa suolakalaa.

    Paitsi lohia kuuluivat ankeriaatkin 1500-luvulla Vuoksen "suurriistaan". Kostialan kartanon yhteydessä mainittiin sen alueella sijainnut ankeriaan kalastuspaikka, joka 1566 oli läänitetty tulkki Pärttyli Yrjänänpojalle. Siitä saatiin mainittuna vuonna verona neljä leiviskää kuivattua ankeriasta.
    Suur-Jääskessä oli 1500-luvulla vielä kaksi muuta tuottoisaa kalapaikkaa. Kuhajoesta, jonka kautta Juokseman vedet purkautuivat Helisevään, tuli 1560 yhdestä lanasta kuivattua ankeriasta kaksi ja puoli leiviskää, kuivattua säynävää kolme ja puoli leiviskää sekä muuta kapakalaa kahdeksan leiviskää. Seuraavana vuonna sieltä saatiin verona lanasta ja neljästä katiskapaikasta leiviskä kuivattuja ankeriaita ja puoli leiviskää muuta kapakalaa. Kuhajoen kalastuspaikkakin kuului Saviniemelle.
    Kolmas, myöskin Saviniemelle kuuluva ankeriaankalastamo sijaitsi Vuoksen vesistöön kuuluvassa Rahikkalan joessa. Yhdestä lanasta eli rysästä kertyi vuosittain verona puolitoista leiviskää kuivattuja ankeriaita.

    Lähde:
    Jääsken kihlakunnan historia osa yksi
    LSSTY © Veli Holappa
    .
    Tienarin sukukokous 28.7.2012 Parkkuun Seuratalolla.

    Puoliso: Dorotea (Teija) Mommo Itsellinen, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Mommo on Kurun ja Ruoveden keskustojen puolivälissä, Kurusta Ruovedelle mentäessä tien oikealla puolella.

    Lapset:
    Yrjö Tienari e. Mommo , s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 358
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 358
    II Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo, (Taulusta 357, isä Heikki Mommo) Mommon poika, ei Mommon isännän, vaan itsellisen poika, Ruoveden Pekkalan talon renki, Tienarin vävy ja talollinen 1729-1752, kirkon kuudennusmies, vanha isäntä. Yrjö kuoli 62-vuotiaana, kuolinsyytä ei tiedossa. Yrjö Tienarista lähtien Tienarin tila on siirtynyt nykypäivään asti isältä pojalle., s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale.

    SUUR-RUOVEDEN MAANTIETEELLINEN HISTORIA:

    Kallioperä johtaa meidät Suur-Ruoveden historiassa aina yli tuhannen miljoonan vuoden takaisiin aikoihin, jolloin maan sisässä siihen saakka tulikuumina hehkuneet kiviainesmassat jähmettyivät koviksi graniiteiksi ja muiksi lähisukuisiksi kivilajeiksi, jotka nykyään muodostavat alueen vuoriperustan.
    Mutta sen jälkeen seuraa geologisessa historiassa, niinkuin yleensä meidän maassamme, laaja aukko. Koko siltä valtavalta aiakakaudelta, jonka kuluessa muinaiset vuoristot tasoittuivat aina nykyiseen graniittiperustaan saakka, ei ole säilynyt mitään tietoja. Vasta viimeisen kymmenentuhannen vuoden ajalta - on säilynyt aukoton sarja havaintoaineistoa.
    Näyttää siis siltä, kuin paksusta historian kirjasta olisi repäisty pois valtaosa lehdistä, niin että vain ensimmäiset ja viimeiset olisivat jääneet jäljelle.
    Tähän on ensi sijassa syynä jääkausi, joka on hävittänyt vuorten rapautumisesta syntyneet aikaisemmat irtainten maalajien kerrostumat ja myös sen kasvi - ja eläimaailman, joka ennen sitä täällä on vallinnut.

    Oikeastaan voisimme puhua jääkausista yhden asemesta, sillä niitä on ollut useampiakin, ehkäpä kolme tai neljä. Niiden välillä on sitten ollut lämpimiä, jäättömiä kausia, jolloin elämä on taas päässyt versoamaan. Tavallisesti puhutaan vaan viimeisestä jääkaudesta, joka lienee kestänyt suunnilleen 75000-100000 vuotta.
    Jäätiköityminen sai alkunsa Ruotsin ja Norjan korkeilla tunturiseuduilla, missä vieläkin on pysyviä jäätiköitä. Sieltä jäätiköt ilmaston kylmetessä alkoivat laajentua kaikkiin suuntiin. Sitkeän taikinan tavoin jäämassa vähitellen eteni yli koko Skandinavian ja Suomen aina Keski-Venäjälle ja Saksaan saakka. Jäätikkö oli satojen metrien, ehkä kilometrin paksuinen.
    Edetessään se kuljetti mukanaan maan pintaa peittävät irtaimet ainekset ja irroitti kaalioiden rapautuneista pinnoista kiviä ja lohkareita, jotka tarttuivat kiinni sen pohjaan. Näin se puhdisti kallioiden altaita ja syvennyksiä, joissa nykyiset järvet sijaitsevat ja hioi ja naarmutti alustaansa tarttuneiden kivien avulla kallioiden pintoja.
    Tällä tavoin syntyivät silokalliot, joita tavataan varsinkin järvien rannoilla. Niiden pinnalla näkyvät uurteet osoittavat jäätikön liikkumissuuntaa.

    Mutta mahtava, ikuiselta näyttävä mannerjäätikkökin kohtasi väkevämpänsä. Ilmaston taas vähitellen lämmetessä sen reunojen eteneminen pysähtyi. Sen pintaan alkoi auringon säteiden voimasta ilmestyä yhä useampia puroja ja sulamisvesivirtoja, jotka kuluttivat sitä ja koversivat siihen uurteita ja onkaloita.
    Jään reu´na alkoi murtua ja lohkeilla, jäätikkö oheni ja maa-ala toisensa jälkeen vapautui sen vallasta.

    Jäätikkö ei sulanut yhtäjaksoisesti, vaan välillä sattui kylmempiä ilmastokausia, jolloin sen reuna juuttui pitemmäksi aikaa paikalleen ja saattoi tilapäisesti jopa edetäkin. Kummankin Salpausselän kohdalla sattui n. 200 vuoden pysähdys. Tämä tapahtui n. 10000 vuotta sitten.
    Sen jälkeen jää taas suli hyvää vauhtia ja n.500 vuotta myöhemmin sen reuna oli Suur-Ruoveden alueella, joka kokonaisuudessaan vapautui jään vallasta seuraavien vuosisatojen kuluessa.

    Maisemat olivat kuitenkin vielä silloin aivan toisenlaisia kuin nykyään. Valtava jäämassa oli painollaan ssanut maan kuoren painumaan alemmaksi ja kun jäätikön sulamisesta lisäksi syntyi runsaasti vettä, olivat maat pääosaltaan veden peitossa. Tämä vesi oli kylmä jääjärvi, jossa jäätiköstä irti lohkeilleet suuremmat ja pienemmät jäävuoret uiskentelivat, niinkuin nykyään arktisilla vesillä.
    Vain korkeimmat maastokohdat kohosivat saarina tästä ns. Baltian jääjärvestä. Rantaviiva lienee kulkenut jäätikön sulamisvaiheen aikana n. 200m:n korkeudella.

    Laajemmalti kuivaa maata on siis ollut vain alueen pohjoisosassa sekä Kurun luoteisosassa, muualla vain vähäisiä saaria ja saariryhmiä. Maa kohosi kuitenkin nopeasti.
    Jäätikön päättymisvaiheessa n. 9000 vuotta sitten maan kohoaminen lienee ollut n. 5-6 m sadassa vuodessa. Sittemmin maan kohoaminen on yhä hidastunut ja on nykyään vain runsaat puoli metriä vuosisadassa.
    Heti jään sulaessa kuiville jääneet ns. vedenkoskemattomat maat eroavat selvästi myöhemmin kohonneista alueista. Jäätikön sulaessa irtaantui sen pohjaan tarttunut hienompi ja karkeampi kiviaines ja vedenkoskemattomilla alueilla se jäi makaamaan paikoilleen. Tästä johtuen korkeimpien kallioiden laet alueella ovat näin syntyneen huuhtoutumattoman irtaimen maalajikerroksen, moreenin, peitossa. Niiden alempana sijaitsevilla rinteillä sen sijaan on usein näkyvissä paljaita kallioita, joilta aallot ovat huuhdelleet pois moreeniaineksen. Näin on käynyt muös matalammilla, veden alle jääneillä kallionyppylöillä ja - harjanteilla.

    Veden koskemattomat maat ovat tästä syystä myös viljavia. Tämän on ihminen kauan sitten huomannut ja seuduilla, joilla tällaisia maita on runsaammin, asutus on ensi sijassa asettunut niille.
    Näin on laita varsinkin Itä-Suomen vaaramailla, mutta Suur-Ruovedenkin alueella tämä on havaittavissa. Suur-Ruoveden harjut ovat pitkittäisharjuja, joiden pituussuunta vastaa suurin piirtein jäätikön kulkusuuntaa.

    Näsijärven pinta on 94,9 m merenpinnasta, Kurun Aurejärvi 154,8m.
    Suurin osa Suur-Ruoveden alueesta sijaitsee kuitenkin 100-150 m:n korkeuserojen välillä, vain uloinna pohjoisessa samoin kuin Kurun länsiosassa on keskikorkeus 150-200 m:n välillä.
    Kurussa Kuusijärven pohjoispäästä länteen pienen Lumijärven eteläpuolella oleva mäki, joka on 220,2 m merenpinnan yläpuolella ja siis koko Hämeen korkeimpia kohtia.

    Varsinkin savikkoja, jotka ovat syntyneet jäätikön sulamisvaiheessa jään kaikkein hienoimmaksi jauhamasta veteen joutuneesta kiviaineksesta tai myöhempien vesistöjen pohjaan laskeutuneista hiukkasista, on alueella vain suhteellisen vähän verrattuna esim. Tampereen seutuihin tai Pohjanmaan jokitasankoihin.
    Näsijärven pohjoispäähän liittyvien suurten järvenselkien ympärillä olevissa pitäjissä, Kurussa, Ruovedella, Vilppulassa ja Virroilla on kuitenkin rantojen tuntumassa yleisesti etupäässä vähäisiä savikkoalueita. Savikerros on yleensä ohut, keskimäärin vain n. metrin paksuinen.



    OLKITAIPALE:

    Kurun Olkitaipaleella oli Ilmarinkylän Lassen eräsija. Kyseessä on ilmeisesti Lauri Villi, joka oli kylän suurimman, myöhemmin Teivaalaan liitetyn tilan isäntä.
    Omistus sijaitsi Jakamajärven ja Parkkuunlahden välisellä kannaksella, jonka läpi juolsevassa joessa oleva Parkkuunkoski piti kiertää maitse. Tällä erämaalla asui Martti Erkinpoika Mylläri.
    Naapuritalon Taipaleen ensimmäinen isäntä, joka sai 1553 vahvistuskirjeen tilaansa, oli kotoisin Ylöjärven Ilmarinkylästä.
    Vuonna 1681 Jaakko Markunpoika Taipale eli Ilmarinen esitti mainitun kirjeen selittäen, ettei talo ollut koskaan jäänyt autioksi. Eräsija näyttää siis olleen koko ajan vanhan omistajasuvun hallussa.
    Mahdollisesti myös Kuusjärven ympäristö kuului Lauri Villin maihin.
    Järven itärannalla, vanhoilla Taipaleen tiluksilla on Pirttilahti, jonka luona on hyvinkin saattanut olla talvisten pyyntiretkien tukikohtana käytetty eräpirtti.

    Molemmin puolin Olkitaipaleen erämaakappaletta oli kaksi Ylöjärven Erkille kuuluvaa eräsijaa, Parkkuu ja Vaakaniemi.
    Kyseessä on ilmeisestikin 1553-1584 Äijälän isäntänä mainittu Erkki Ollinpoika.
    Hänen entisillä erämaillaan asui 1590 Pekka Martinpoika Tienari.
    Erkin Vaakaniemessä olevan eräsijan oli saanut asuttavakseen Erkki Toikko, joka esiintyy jo 1562 Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa. Molemmat eräomistukset on siis helppo paikallistaa.

    Erämaiden luettelossa mainittiin jo 1552 niille uudisasukkaiksi asettuneiden nimet. Kaikki olivat yläsatakuntalaisia ja joukossa oli useita, jotka olivat kotoisin Vanhasta Pirkkalasta.
    Omille erämaille asettuneita voidaan varmasti todeta vain yksi, Juho Ollinpoika Naistenmatkan Sipilästä, joka muutti isänsä eräsijalle Virtain Vaskivedelle.
    Samoin tapahtui ilmeisesti myös Kurun Olkitaipaleella, joka ilmoitetaan asutuksi Ilmarinkylästä Ylöjärveltä.
    Juho Ollinpoika lienee kuitenkin pian luopunut yrityksestä, koska häntä ei mainita enää 1562 ja 1564 erämaatalonpoikain luettelossa.
    Innostus erämaiden asuttamiseen oli muutenkin vähäinen, sillä 1552 uudisasukkaiksi halukkaista pirkkalalaisista vain Kankaantaan kylästä Vaskivedelle muuttanut Pekka Lodwiik asui erämaalla 1560-luvun alussa.
    Tämän lisäksi ilmeisesti vain Olkitaipale jäi pysyväksi Vanhasta Pirkkalasta tulleen asuttajan haltuun.

    Hämäläisiä ja satakuntalaisia liikkuvammat savolaiset tulivatkin muodostamaan huomattavan osan Vanhan Ruoveden pitäjän uudisasukkaista.
    Vielä 1558 yrittivät Ylä-Satakunnan eränkävijät pelastaa vanhat alueensa itselleen. he valittivat uudelle herralleen Juhana-herttualle savolaisten tunkeutumisesta alueelleen ja pyysivät tätä takaamaan heidän entiset omistuksensa.
    Juhana, joka ei ehkä ollut tarkoin perillä isänsä asuttamispolitiikasta, kirjoittikin Savonlinnan voudille Kustaa Finckelle kehottaen tätä estämään savolaisia tulemasta herttuakuntaan kuuluvan satakunnan metsiin ja erämaihin.
    Alkuun päässyttä luonnollista kehitystä ei tällaisilla käskykirjeillä voinut enää estää.
    Vaikka Kustaa Fincke ei tietenkään asettunut julkisesti Juhana-herttuaa vastustamaan, savolaisten muutto sai tapahtua kaikessa hiljaisuudessa ja herttuan kukistaminen 1563 teki lopullisesti tyhjäksi yläsatakuntalaisten toiveet eräsijojensa säilyttämisestä.
    Tiedot: Juhani Saarenheimo-Vanhan Pirkkalan historia.

    Edellistä kirjoitusta johdatellen kirjoitettiin Kurusta kirjassa:
    Niilo Söyrinki, Ville Luho, Mauno Jokipii- Vanhan-Ruoveden historia I

    V a a k a n i e m i mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa v.1562 Erkki Toikon, mutta v.1564 Matti Parkkoisen asumana. Toikko-nimi viittaa Pirkkalan Toikkolan kylään, joka on nykyään Kangasalaa.
    Parkkisia taas asui tähän aikaan Hämeenkyrön Heinijärvellä, josta uudisasukas voisi olla kotoisin.
    V.1589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ylöjärven Erkin erämaalle.
    Eräät Vaakaniemen edustalla olevat kalavedet jäivät kuitenkin pitkään kantapitäjien omaisuudeksi.
    Niinpä Heikki Heikinpoika Pirkkalan Saarilahdesta (nyk. Teiskon Terälahdesta eli Saarlahdesta) sanoi v.1675 vetäneensä Kangasalan Hypperlän kyläläisten kanssa nuottaa täällä olevan Murassaaren alapuolella ja pystyi todistamaan, että vaakaniemeläiset olivat vielä 1600-luvun puolivälissä maksaneet Murassaaren kalavedestä vuokraa Saarlahteen.

    O l k i t a i v a l sai Velkilevelän (Welilefwelä) eräsijan nimellä ensimmäisen uudisasukkaansa Pirkkalan Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärveltä) vouti Niilo Ingenpojan ja tuomari Jöns Westgöten vahvistuskirjeen 16.12.1553 nojalla.
    Se jäi heti pysyvästi asutuksi, koskapa Jaakko Ilmarinen Olkitaipaleelta esittäessään yllämainitun kirjeen v.1681 selitti, ettei talo koskaan sen jälkeen ole ollut autio.
    Olkitaipaleen kylä mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luetteloissa v.1562 Lasse Tarikan ja matti Tokin, mutta v.1564 Niilo-nimisen miehen asumana. Tarikka-nimi viittaa Lempäälän Lempoisten kylään uudisasukkaan kotipaikkana.
    Toki ehkä Hämeenkyrön Toikkoseen. V.16´589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ilmarin kylässä asuneen Laurin erämaalle, mikä pitää yhtä ensimmäisen tiedonannon kanssa.
    Olkitaipaleen taloilla oli Sikkilän takamailla Sikkilänjoen varsimailla yhteinen laiduntamisalue kotieläimille esim. lampaille, joita varmaan silloiseen aikaan vartioitiinkin vuorotellen petoeläinten hyökkäyksiä vastaan. Kaikki eläimet kulkivat missä kukin ja merkittiin talojen tyyliin eri tavoin omien eläinten tunnistamiseksi. Rajoja ei ollut, mutta myöhemmin, kun maa-alueista tehtiin yksityisiä ja yhteisomistukset siirtyivät silloin historiaan, Sikkilänjoen varteen on lohkottu yksityisille tiloille erinäköisiä ja - kokoisia palstoja esim. kortteen ym. keräämistä varten. Näin yhteisomistus siellä purettiin ja tiloille tulleet palstat ovat aikojen saatossa menettäneet merkityksensä. Taipaleella on edelleen palstansa, mutta Tienarin palsta lohkottiin 29.1.1920 tilaksi 303-415-6-5 ALAKOSKI, joka myytiin samalla Poikeluksen Lamminperän silloiselle omistajalle Näsi Oylle 2000 mk:lla. Nykyään Alakoski yksityisessä yhteisomistuksessa.

    NÄSI OY:
    Ennen maailmansotaa tiiliteollisuus oli elänyt kultakauttaan, ja XIX kaupunginosaan oli rakennettu useita tiilitehtaita. Näistä tiilitehtaista jäivät maailmansodan aiheuttaman laman jäljiltä henkiin vain pari. Niistä toinen oli Puolimatkan tiilitehdas, joka sijaitsi Hippoksen vieressä. Tehtaan oli vuonna 1911 hankkinut omistukseensa Näsi Oy, joka omisti useita tiilitehtaita ympäri maakuntaa. Näsi Oy:llä oli kaupunginosan alueella omistuksessaan myös toinen ennen maailmansotaa perustettu tiilitehdas, joka sijaitsi lähellä Messukylän rajaa. Yhteensä Näsi Oy:n tehtaat työllistivät kesäisin jopa lähes 50 henkilöä, joista osa siis asui perheineen kaupunginosan alueella.


    P a r k k u j ä r v i mainitaan v.1552 eräluettelossa suurena erämaana, jonka koko Pirkkalan Sikojärven kylä yhdessä omistaa viiden penikulman päästä kotikylästään. Siellä katsottiin olevan tilaa kolmelle uudisasukkaalle, Erkki Laurinpojalle Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärvestä), Tuomas Jaakonpojalle Kuusiniemen kylästä (nyk. Teiskosta) ja Erkki Yrjänänpojalle Toikkolan kylästä (nyk. Kangasalta).
    Kun jo mustankirjan erämaaluettelo 1440-luvulta tuntee Sikoisten (= Sikojärven) kylän Kaupin omistaman miehenmetsän, tämä on nähtävästi juuri Kurun Parkkujärvi.
    Yhteisomistusteoria on kuitenkin tutkimuksen perusteella hylätty ja sijalle on astunut yksityisomistusteoria, jonka mukaan yksityiset maanraivaajat ovat alkuaan panneet viljelyksen alulle ja yhteisomistukset ovat syntyneet myöhemmässä vaiheessa vapaiden raivaajien liittyessä erilaisiksi yhteisöiksi. Erämaaomistus on periaatteessa yksityisomistusta. Eri lähteet puhuvat pääasiassa yksityisten miesten omistamista eräsijoista, miehenmetsistä, saroista ja päiväkunnista.
    Tietenkin niitä on joutunut perintöjen, ostojen, myötäjäislahjojen yms. yksityisomaisuuteen kuuluvien luovutustapojen mukaisessa järjestyksessä useampiakin yhdelle miehelle tai muutaman eri miehen muodostaman ''yhtiön'' yhteisomaisuudeksi.
    Niinpä Pirkkalan erämailla mainittiin edellä olevassa luettelossa yksi koko kylän omistus, nimittäin Pirkkalan Sikojärven kylälle kuuluva Kurun Parkun erämaa.
    Tässä kylässä oli vain kolme taloa, joten ei ole kysymys mistään suuresta yhteisomistuksesta.

    Kurun Olkitaipaleen Juhana Jaakonpoika sai v. 1629 seitsemän kappaa viljaa Keihäslahden kylässä asuvalta Riitta Tuomaantyttäreltä, jonka poika oli saanut syyskudun ajan kalastaa Juhanan kalavesillä. V. 1631 sakotettiin Olkitaipaleen Yrjänä Olavinpoikaa siitä, että hän oli kolmesti laskenut verkkonsa Lasse Yrjänänpojan verkkojen päälle.
    V. 1679 syntyi lähekkäisten kylien Olkitaipaleen, Toikon ja Vaakaniemen kesken kiistaa Kierteenniemen yhteisestä kalavedestä. Siitä tuomittiin silloin nautittavaksi kunkin talon äyriluvun mukaan - toisin sanoen suurilla maaveroa maksavilla taloilla oli kalavedenkin tuottoon vastaavasti suurempi oikeus.

    Vaikka verot ankarasti painoivat suurvaltakauden ruoveteläisiä ja keuruulaisia, niin että talojen veronmaksukyvyttömyys eli autius ajoittain saavutti tavattomat mittasuhteet, ei mitään suurempia verotuksesta johtuvia mellakoita seudulla tapahtunut.
    V. 1628 levittivät Matti Mylläri ja Yrjänä Olavinpoika Kurun Olkitaipaleelta huhua, ettei ylimääräistä ns. ''kolmen markan apua'' tarvitsisi maksaakaan kuin yksi markka, mikä pitkän aikaa haittasi tämän veron kokoamista pitäjästä.
    Oikeus havaitsi tämän kuitenkin tapahtuneen ''hulluudesta ja tietämättömyydestä'', ja niin asianomaiset selvisivät hairahduksestaan menettämättä h e n k e ä ä n.

    Paikallisen rasituksen luontoinen oli myös S ä ä k s m ä e n s a l p i e t a r i t e h t a a n kunnossapito ja vuotuiset salpietariajot, joihin Ruovesi useiden lähellä olevien Ylä-Satakunnan ja Hämeen pitäjien mukana oli ainakin puolen vuosisadan ajan velvoitettu.
    Salpietaria tarvittiin ruudin raaka-aineeksi ja sentähden oli ympäri valtakuntaa perustettu salpietaritehtaita; Sääksmäen tehdas mainitaan ensi kerran lähteissä v. 1582.
    Salpietaria keitettiin hevosen lannan alla olleesta maasta, johon mätänemisen seurauksena oli muodostunut typpihapon suoloja.
    Tällaista salpietarimaata talleistaan (maalattia), halkoja sen keittämistä varten ja olkia sen siivilöintiin joutuivat ruoveteläiset ja keuruulaiset säännöllisesti kuljettamaan Sääksmäen tehtaalle.
    Jos joku ei halunnut toimittaa perille parseleita, saattoi hän lunastaa ne yhdeksällä markalla rahaa, mikä kannettiin joskus yhtenä, joskus kahtena eränä vuodessa.

    Salpietaritehtaan edustajana ja veronkantomiehenä Ruoveden hallintopitäjässä toimi Matti Mylläri Kurusta. V. 1624 hänen toimittamattomat rästinsä mainitaan vain 25 taalariksi, mutta v. 1629 peräti 470 taalariksi. Eivät edes aatelin alustalaiset tehneet salpietariajojen suhteen poikkeusta. Talvikäräjillä v. 1629 huomautettiin Aksel Kurjen ja Brita de la Gardien lampuodeille, että heidän tulee suorittaa salpietariajot ''muiden lampuotien tapaan'', siis puolet tavallisiin talonpoikinn verrattuna.
    Ajojen vaatiminen loppui vasta, kun salpietariapu v. 1634 muutettiin tavalliseksi, suoraan kruunulle eikä kruunun omistamalle tehtaalle meneväksi rahaveroksi.

    TILOJEN LAHJOITUKSET:

    Juhana III:n aikana syntyivät läänitykset eli l a h j o i t u k s e t henkilökohtaisista ansioista.
    Ajateltiin, että lahjoituksia saaneiden aatelissukujen piti jatkuvasti pysyä kruunun palveluksessa niin tehokkaasti, että ne ansaitsivat tämän. Ensinnä muodostuivat suuret kreivi - ja vapaaherrakunnat, myöhemmin pienemmät perinnölliset lahjoitukset.
    Lahjoitus tarkoitti kuten läänityskin, perintötilojen kyseessä ollen, vain määrättyjen kruunulle tulevien verojen kanto-oikeutta. Talojen omistusoikeus pysyi luonnollisesti talonpojilla. Kun kuitenkin kruununtilojen omistusoikeuden katsottiin kuuluvan valtiolle ja vain eräänlaisen hallintaoikeuden niiden viljeliköillä, katsoivat aateliset lahjoituksen tapahtuessa saaneensa taloon myös omistusoikeuden.
    Kruunun talollisesta tuli siten aatelin lampuoti eli maanvuokraaja, joka kuului ns. u u t e e n r ä l s s i i n.
    Verotalollinenkin voi joutua lampuodiksi verorästien vuoksi, sillä aatelinen saattoi samoin kuin aikaisemmin kruunu, jos kolmen vuoden verot talosta jäivät maksamatta, huudattaa itselleen talon varsinaisen omistusoikeuden, ns. s u k u o i k e u d e n. Tämän takia lahjoitukset muodostivat vaaran vanhalle talonpoikaiselle vapaudelle.

    Lahjoituksia oli lukuunottamatta kreivi - ja vapaaherrakuntia, jollaisia Ylä-Satakunnassa oli vain pari nimellistä, kahta päätyyppiä.
    Täysin omistusoikeuksin annettuja lahjoituksia sanottiin a l l o d i a a l i l a h j o i t u k s i k s i, kun sen sijaan Norrköpingin valtiopäivillä 1604 säädetyin rajoituksin annettuja lahjoituksia kutsuttiin N o r r k ö p i n g i n p ä ä t ö k s e n t i l o i k s i.
    Viimeksi mainitut periytyivät vain lahjoituksen saajan miespuolisille jälkeläisille, eikä niitä saanut myydä tai pantata tarjoamatta niitä ensin kuninkaalle. Norrköpingin päätöksen jälkeen oli allodiaalilahjoitusten antaminen itseasiassa laitonta, mutta sitä esiintyi siitä huolimatta. Valtio saattoi myös myydä ja pantata tiloja, menettelystä ei välitetty, vaikka perintötalojakin olisi tullut täten myydyksi. Tällaisia ''lahjoituksia'' sanottiin o s t o - tai p a n t t i r ä l s s i t i l o i k s i .

    Liiviläistä aatelia oleva Tallinna käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta'' 17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa Ruovedelta.
    Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot:
    Kurun Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi Taipaletta,
    Keihäslahden kaksi Kurun taloa,
    Keihäsjärven Lauri Eskonpoika,
    Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja Minkkinen,
    Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa,
    Karjulan Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski,
    Pohjankapeen Kapee

    Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu,
    Siikalahden Ylä - ja Alasarvana,
    Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo,
    Rämingin Tyrni, Tapion Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika,
    Kautun Matti Hannunpoika ja
    Väärinmajan Työrö ja Nenonen

    Grassin jälkeläiset asuivat vakinaisesti Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien lahjoitustilojen asioita.
    S e n tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta.

    ''OLKITAIPALEEN KARTANO''

    Grassin edellä mainitulla lahjoitusalueella tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevinen ns. rajapiiritiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten omistajalleen edullinen sijoitus.
    V. 1653 sai näet Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa säterikartanon omistamalleen Kurun Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6 manttaalin suuruinen.
    V. 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräjiltä todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsevat vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.

    Omistaja Grass ei liene koskaan käynyt uudessa kartanossaan, jonka erikoisasema johtui siitä, että hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa ohella asuvan, eikä hän liioin ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain mukaan tuli olla.
    Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon'' nauttia säterivapautta useita vuosia.
    Vielä v. 1665 sanotaan läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea tupa, joka sekin nyt kaatuu nurin''.
    V. 1667 ja sitä seuraavina vuosina mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu.
    Viimeinen yritys Olkitaipaleen kartanon elvyttämiseksi sattui v.1680 Laukon kartanon herran Gabriel Kurjen tahdosta, jonka haltuun Grassin tilat silloin olivat joutuneet. Hän näyttää todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.

    Kun kuitenkin Olkitaipaleen Markku Antinpoika ja J u h a n a T i e n a r i sekä muut Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa köyhyytensä takia kartanoa rakentaa, hankkeesta luovuttiin.
    Vuoden 1683 suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita.
    Kartanolaitos tuli Ruoveden alueelle vasta sauraavalla vuosisadalla Pekkalan kartanon syntyessä sinne.


    Seuraavat otteet kirjasta:
    Tuomo Koukkula: Vanhan-Ruoveden historia II

    UUDET TALOT:

    Nykyisten pitäjäin (kirja valm.1967) alueelle syntyi 1700-luvun alussa uusia taloja seuraavasti:
    Kurun Parkkuun jakokunnan y h t e i s m a a l l e syntyivät Riihikosken eli Riihenperän (Riihtenperä) ja Ristaniemen eli Riistaniemen uudistalot.

    Heikki Yrjönpoika mainitaan uudistalonsa asukkaaksi ensi kerran vuonna 1738. Uudistaloa seuraavana vuonna käräjillä tutkittaessa Pietari Toikko sanoi siellä olevan 1½ tynnyrinalaa peltoa (0.75 ha) ja maata yllin kyllin 1/4 manttaalin talolle.
    Kalavetenä Riihikoskella oli Näsijärven Vankavedestä pistävä lahti.

    Ristaniemen perustaja Heikki Erkinpoika oli vuoden 1730 paikkeilla muuttanut Harjusta (nyk. osa Tamperetta) Kuruun, missä palveli Lörpyksellä renkinä.
    Vuonna 1739 hän sai luvan raivata Jakamaniemen metsään talon.
    Kalavedeksi Ristaniemi sai koko Jakamajärven.

    Vaakaniemen isännän Pietari Matinpojan kuoltua vuonna 1744 viljelivät tämän veli Matti Matinpoika ja vävy Yrjö Yrjönpoika Toikkoa yhdessä, kunnes tila vuonna 1748 jaettiin näiden kesken Ylä - ja Ala-Toikoksi.

    Vuoden 1795 päätöksellä perustettiin Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon maalle neljä ½ manttaalin kokoista uudistilaa, kaikki e n t i s i ä v i r k a t a l o n t o r p p i a.
    Sillanpään uudistila sai maansa lähinnä Ikaalisten rajaa, sitten Lampi ja Leponiemi.
    Lepistön torppa oli aiottu neljänneksi uudistilaksi, mutta sen katsottiin olevan liian lähellä virkataloa.
    Joten neljänneksi tuli L a h d e n p e r ä, joka sai maansa Parkkuun jakokunnan rajalta.
    Lahdenperä tulikin kuulumaan Olkitaipaleen kylään.
    Olkitaipaleen taloluku kasvoi samaan aikaan Kastarin ja Vanhakylän uudistaloilla.
    Parkkuun jakokunnassa pantiin vuonna 1795 myös verolle uudistilat Poikelus, Lamminperä ja Lähteenmäki ja Vaakaniemen kylässä Leppälahti.

    Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon asukkaat, jotka omistivat mm. Olkitaipaleen Lahdenperän uudistalon vuodesta 1795, ennenpää ollut virkatalon torppa.
    Majuri (luutnantti vuonna 1795) Johan Fredrik Eek s. 15.7.1758 Rauma k. 3.1.1820 Tukholma
    Vapaaherratar Sofia Christina von Duben s. 14.12.1759 k. 1822 Tukholma (5 lasta syntynyt Kurussa)
    Johan Fredrik Eek johti vuosina 1796-1804 Ruoveden komppaniaa.

    Olkitaipaleen Lahdenperän uudistilaa omisti siis Johan Eek tai tarkemmin sanottuna Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalo omisti.
    Lahdenperää asui ja viljeli sotilas Matti Martinpoika Flintbergin poika Heikki Matinpoika s. 6.1.1760 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    Sotilas, reserviläinen Matti Flintberg kuoli Lahdenperän talossa 24.1.1808

    KRUUNUNTILOJEN LUNASTUS PERINTÖTILOIKSI:

    Rahantarvettaan tyydyttääkseen valtio myi kruununtilojen perintöoikeuksia. Vuonna 1723 annetun asetuksen mukaan perintöoikeuden hinta oli Vähintään niin suuri kuin kuuden vuoden vero.
    Vuonna 1741 lunastushinta alennettiin kolmen vuoden veroa vastaavaksi.
    Kuka tahansa sai lunastaa kruununtilan omakseen maksamalla kolmen vuoden ylimääräiset verot, mutta kruununtilan asukkaalla oli etuoikeus, eri asia on sitten, oliko hänellä rahaa.

    Vanhan-Ruoveden alueelta ostettiin kruununtiloja runsaasti perinnöksi muutamana vuonna 1760-luvun alussa.
    Vuonna 1760 lunastettiin perintötiloiksi molemmat Peskan ja Sarvanan talot Ruovedelta ja Taipale Kurusta,
    vuonna 1761 Ruovedelta Tuuhonen ja Kurusta T i e n a r i sekä Lörpys,
    vuonna 1762 Virroilta Jäähdyspohjan Uotila, Toisveden Soinin talot ja Virtain Härkösen talot sekä
    vuonna 1763 Visuvedeltä Kangaspusu.

    Juuri vuonna 1763 kuitenkin keskeytettiin perinnöksi lunastaminen rahanarvon alenemisen vuoksi, mutta se sallittiin taas muutaman vuoden kuluttua, niin että 1760-luvulla ehdittiin ostaa perinnöksi vielä Pajulahden Nikkilä, Pohjaslahden Mäki ja Uuraisten Simonen.

    TILUKSET ENNEN ISOJAKOA:

    Isojako suoritettiin Olkitaipaleessa 1800-luvun alussa.
    Tilukset olivat maassamme keskiajalta aina Isojakoon saakka suurelta osalta yhteisomistuksessa.
    Virallisen maanomistusjärjestyksen mukaan yksityisellä talolla oli yksinomainen nautintaoikeus vain tonttialueeseensa ja talon yksityisesti raivaamiin peltopaloihin ja sen valtaamiin niittyihin.
    Kylän pellot talojen ympäriltä ja isot niityt kuuluivat yhteisesti koko kylälle, kuten metsätkin, elleivät metsät kuuluneet useammankin kylän muodostamalle jakokunnalle. Esim. Parrkkuussa oli jakokunta.

    Tällainen maanomistusjärjestelmä tai pikemmin nautintajärjestelmäoli omaksuttu vain tiheämmin asutussa Länsi - ja Etelä-Suomessa.
    Oli luonnollista, että kukin talo hoiti itsenäisesti rakennusten ympärille raivattuja peltoja ja korjasi lähiympäristöstä vallattuja niittyjä.
    Metsät ja kalavedet tosin saattoivat tulla muutaman talon yhteisnautintaan, mutta talojen kesken on jo varhain suoritettu epävirallisia metsäjakoja, joten metsienkään yhteisomistusta ei voida pitää sääntönä, vaikka valtaosalla taloista olikin Isojakoon saakka osuudet yhteismetsiin.

    Vuonna 1815 todettiin Juho Antinpoika Kastarin Kurun Olkitaipaleesta raivanneen yli 4 tynnyrinalaa peltoa (n.2 ha). Lisäksi hän oli heinämaata parantaakseen laskenut Kuusjärven pintaa kaivamalla 36 syltä pitkän kanavan (n.62 m),
    mistä kaikesta hän sai tunnustukseksi 20 luotia (n.300 g) painavan kullatun hopeapikarin.
    Suomen Talousseuran palkinnot luovutettiin kirkossa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen.
    Pappi piti luovutuspuheen ja ansioitunut raivaaja asteli kuoriin palkintoaan hakemaan. Lopuksi luettiin vielä talonpojan työlle ennen kokematonta arvonantoa osoittaneen esivallan puolesta rukous ja siunaus sekä veisattiin virsi päälle.



    Kurun Olkitaipaleen Tienarin talon isännät:

    1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
    2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
    3. Pietarin leski Anna Tienari 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
    4. Tuomas Olavinpoika Tienari 1606-1608
    5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
    pso Valpuri Matintytär Tienari 1639 ja 1643-1644
    Edellisen poika
    6. Yrjö Laurinpoika Tienari 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
    pso Marketta (Maisa) Antintytär Tienari
    Edellisen sisarenmies
    7. Pietari Olavinpoika Tienari 1649-1677
    pso 1 Kerttu Laurintytär Tienari 1645-1646
    2 Anna Tienari (ainakin jo vuonna 1649)
    Edellisen ja Annan poika
    8. Juho Pietarinpoika Tienari 1678-1696
    pso Aune Tienari
    9. Heikki Tuomaanpoika Tienari Kuru II:sta 1697-1728
    (Heikki Tuomaanpoika Tienari oli Yrjö Heikinpojan vaimon Valpuri Heikintytär Tienarin isä eli Yrjön appiukko)
    10. Yrjö Heikinpoika Tienari Ruoveden Pihlajalahden Mommosta 1729-1747
    (Yrjö Heikinpoika on nykyisten tienarilaisten kantaisä, mistä lähtien tila on ollut samalla suvulla)
    pso Valpuri Heikintytär Tienari
    edellisen poika
    11. Heikki Yrjönpoika Tienari 1747-1758
    pso Anna Olavintytär Tienari Teiskon Kulkkilasta.
    seuraavana Anna Olavintytär Tienarin II mies eli puusniekka Antti Joosepinpoika Kurun Aurejärven Pusulta.
    12. Antti Joosepinpoika Tienari 1760-1789 (Antti osti Tienarin kruununtilasta perintötilaksi vuonna 1761)
    seuraavana Heikki Yrjönpoika ja Anna Olavintytär Tienarin poika.
    13. Jooseppi Heikinpoika 1790-1809
    pso Leena Yrjöntytär Tienari Kurun Karjulan Heikkilästä
    edellisen poika
    14. Matti Joosepinpoika Tienari 1809-1838
    pso Leena Yrjöntytär Tienari Teiskon Paksulasta
    edellisen poika
    15. Matti Matinpoika Tienari 1838-1861
    pso Liisa Juhontytär Tienari Kurun Olkitaipaleen Philpusniemestä eli Kastarista.
    edellisen poika
    16. Juho Kustaa Matinpoika Tienari 1861-1898
    pso Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari Ruoveden Muroleen Murolekosken Kivistöstä.
    edellisen poika
    17. Juho Kustaa Tienari 1898-1937
    pso Susanna Sanni (Sanna) Tienari Parkanon Vuorijärven Kovesjärveltä.
    edellisen pojat
    18. Kaarlo Tienari ½ 1937-1940, kaatui Impilahdessa 1940
    pso Aino Tienari Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjasta.
    19. Pentti Tienari ½ 1937-1978
    pso Elma Tienari Kurun Vaakaniemen Junkkarilta.
    edellisen poika
    20. Matti Tienari 1986-

    Pirkkalan erämaa - asutusta ja Tienari sijaitsi Ylöjärven Erkin erämaalla.
    Tienarin talon isäntä 1729-1746.
    Kirkon kuudennusmies 1730.

    Kirkon kuudennusmiehet olivat 1600-luvun alusta lähtien tomineet seurakuntalaisten elämän valvojina ja virkamiesten avustajina mm. veronkannossa. Isonvihan aikana tämäkin vanha järjestelmä oli järkkynyt.
    Vuonna 1730 asetettiin käräjillä maaherran käskystä kuudennusmiehet jälleen. Kuudennusmiehiksi tulivat Kurusta Yrjö Heikinpoika Tienari, Juho Jaakonpoika Paappanen ja Antti Suutari.
    Ruovedelta Lauri Pietarinpoika Visuvesi, Jaakko Juhonpoika hanho, Antti Heikinpoika hakoniemi ja Juho Juhonpoika Mommo.
    Virroilta Heikki Antinpoika Patala, Heikki Joosepinpoika Paavola ja Matti Matinpoika Ikkala.
    Maaherran määräyksestä heidän tuli erikoisesti pitää silmällä irtolaisia ja palkollisia, mutta samalla he olivat seurakunnan vanhimpia. Kaikki talolliset eivät oikein hyväksyneet eräiden kohottamista yhteisestä raavaasta erikoisasemaan.
    Tämä näkyi esimerkiksi Ruoveden kirkkoa vuonna 1778 rakennettaessa. Silloin osa kansasta vaati, että kuudennusmiesten olisi pitänyt tehdä päivätöitä siinä kuin toisetkin tekivät vaikka jo etukäteen oli sovittu kuudennusmiesten toimivan rakennusmestarin alaisina apuvalvojina.
    Koska rahvas asennoitui näin ja kuudennusmiehet eivät ilmeisesti käytännössä olleet aivan välttämättömiä, jäivät vapautuneet kuudennusmiehistön paikat usein täyttämättä; vuonna 1798 oli vanhaisäntä Yrjö Visuvesi Ruoveden ainoa kuudennusmies, mutta 1800-luvun puolella paikat taas täytettiin.

    Puumerkki 1741, tiimalasi.

    Vuonna 1570 Kurussa oli 5 taloa, 1600-luvun vaihteeseen mennessä niiden määrä kasvoi 36:een,
    mutta sittemmin taloja autioitui ja vuonna 1675 niitä oli enää 24. 1700-luvun taitteessa niitä oli 27.
    Tienari, aluksi Vaakaniemen kylässä, kuului Kurun taloihin vuodesta 1586 Pietari Martinpoika Tienari.

    Kirkon istumajärjestys määrättiin 13.6.1697.
    Naisten puoli Miesten puoli
    1.Lörpys ,Ikonen 1.Kuru
    2.Toikko ,Vihola ,Heikkilä 2.Toikko
    3.Kuru 3.Hainari ,Vihola
    4.Karjula ,Paappainen ,Erkkilä 4.Kapee ,Suutari
    5.Kapee ,Suutari ,Kurun piiat 5.Keihäsjärvi ,Tienari ,Kurun piiat
    6.Keihäsjärvi ,Tienari ,Sormunen 6.Karjula ,Paappainen ,Hänninen
    7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä 7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä
    8.Taipale ,Luomajärvi 8.Taipale ,Myllärin rengit ,Lörpys
    9.Hainari ,Lannetta ,Myllärin piiat 9.Luomajärvi ,Lannetta ,Pusu
    10.Hänninen ,Murolekoski ,Puntanen 10.Kovanen ,Ikonen ,Sormunen
    11.Itselliset ,irtain väki 11.Erkkilä ,Saksa ,Murolekoski
    Kuorissa olleisiin penkkeihin saivat lukkarin lisäksi istua ne ,jotka osasivat lukea sisältä ja laulaa hyvin.

    Vanhan Ruoveden alueen väestötilastot alkavat vuodelta 1634 ja aluksi niitä laativat papit.
    Vuonna 1680 Ruovedella ja Kurussa asui yhteensä 1140 henkeä.
    Vuonna 1721 Kurussa asui 184 henkeä ja v.1749 jo 341.

    Vuonna 1749 Kurun väestötilastossa mainitaan 4 pappissukuun kuuluvaa ja muuta säätyläistä sekä heidän palvelijoitaan 14 henkeä. Talollisia oli 50 ja torppareita 3. Itsellisväkeen kuului 45 ja sotilaisiin 11 henkeä.
    Yli 15-vuotiaita rahvaan lapsia ja palkollisia oli 163. Entisiä sotilaita oli 5 ja köyhiä ja sairaita 11.
    .
    Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen kartanossa Skoonessa. Omisti mm. Kurun Olkitaipaleen Tienarin.

    Puoliso: 18.11.1722 Kuru Valpuri Heikintytär Tienari. (Taulu 519). (Taulu 12) Vanhemmat Kurun Keihäslahden Kuru II:sta, Tienarin tytär, piika ja emäntä., s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II, s. 1672 Kuru, Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale ja Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski, s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Heikki Tienari , s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 359
    Juho Sipilä e. Tienari , s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 488
    Marja Taipale o.s. Tienari , s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 12
    Riitta Hänninen o.s. Tienari , s. 1730 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 513
    Jooseppi Tienari , s. 25.12.1732 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 514
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 359
    III Heikki Yrjönpoika Tienari, (Taulusta 358, isä Yrjö Tienari) Tienarin nuori isäntä 1747-1758, Heikki kuoli 34-vuotiaana pistokseen = rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussin-tulehduksessa., s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.


    Heikki oli Tienarin talon isäntä 1747-1758.
    Kuoli keuhkotautiin v.1758 35-vuotiaana, haudattu kirkkoon.
    Vaimo Anna Olavintytär oli talollisen tytär Teiskon Kulkkilasta.
    Lesken II mies Antti Joosepinpoika (25.11.1735-30.8.1789) oli talollisen poika Aurejärven Pusulta,
    toimi puusniekkana Olkitaipaleen Tienarilla 1760-1789.
    Antin II vaimo oli Maria Yrjöntytär oli talollisen tytär Karjulan Heikkilästä.
    Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa. Suomen jokaisesta kunnasta oli edustaja mukana. Kurusta Hämeen läänin lähetystöön osallistui Juho Tienari, mistä hyvästä hän sai matkastaan muistomitalin.

    Puoliso: 25.03.1747 Teisko Anna Olavintytär Tienari o.s. Iso-Kulkkila Kulkkilan tytär, Tienarin emäntä, Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen. haudattu kirkkoon., s. 04.02.1727 Teisko, Kulkkila, k. 04.12.1765 Kuru, Olkitaipale.

    Anna kuoli tulirokkoon 39-vuotiaana.
    Vanhemmat: Olavi Eskonpoika Iso-Kulkkila, s. 1682 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.05.1762 Teisko, Kulkkila ja Maria Matintytär Iso-Kulkkila o.s. Kuoranta, s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila.
    JUHO TIENARIn (1841-1916) saaman muistomitalin toinen puoli. Suomi-neito osoittaa oikealla kädellä lausetta: Laissa maan turva ja vasen käsi pitää lujasti kiinni Suomen lakikirjasta.

    Lapset:
    Maria Tienari s. 17.12.1747 Kuru, Olkitaipale.
    Juho Tienari s. 26.05.1750 Kuru, Olkitaipale, k. 16.06.1750 Kuru, Olkitaipale.
    Jooseppi Tienari , s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 360
    Kaisa Ylä-Kapee o.s. Tienari , s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 459
    Heikki Tienari s. 18.06.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 12.09.1755 Kuru, Olkitaipale.
    Matti Tienari Matti kuoli 3-vuotiaana isorokkoon., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, k. 02.06.1761 Kuru, Olkitaipale.
    Mikko Lettoniemi e. Tienari , s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 487
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 360
    IV Jooseppi Henrikinpoika Tienari, (Taulusta 359, isä Heikki Tienari) Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
    -tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale.


    Vuosi 1800 / Turun ja Porin lääniin kuuluneet Ruoveden ja Kurun rikkaimmat talot:

    1. Matti Mustajärvi omaisuus 1200 riksiä
    2. Ylioppilas Eerik Lagerlöf, Ritoniemi 666
    3. Jooseppi Tienari, Vaakaniemi 625
    4. Matti Taipale, Olkitaipale 622
    5. Mikko Mustajärvi 600
    6. Heikki Mustajärvi 600
    7. Matti Majaniemi, Visuvesi 562
    8. Juho Visuvesi 530
    9. Aapo Kauttu 500
    10. Heikki Kauttu 500
    11. Matti Visuvesi 500

    Raha 1776-1860:

    1 riikintaalari, riksi = 48 killinkiä 1 killinki = 12 runstykkiä
    = 18 taalaria kuparissa
    = 576 runstykkiä

    1 riikintaalari, riksi = 2 2/3 riksiä banco seteleistä
    = 4 riksiä riksgälds

    Kustaa III suoritti rahauudistuksen. Markat poistuivat käytöstä. Valtionpankki ja valtionvelkakonttori kumpikin laskivat setelirahaa. Valtionpankin seteleistä (ja kolikoista) käytettiin nimeä banco ja valtionvelkakonttorin seteleistä nimeä riksgälds. Yksi riksi valtionpankin seteleinä vastasi v. 1803 vakautuksen jälkeen 1½ riksiä valtionvelkakonttorin seteleinä.

    MARKAN SYNTYVAIHEET:

    Venäjän suurruhtinaskuntana Suomi käytti vuoden 1840 raharealisaatioon asti rinnakkain entisen emämaan Ruotsin riikintaalareita eli riksejä ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään. Tämän jälkeen oli käytössä parikymmentä vuotta ainoastaan Venäjän rupla. Venäjän jatkuva talouskriisi, erityisesti Krimin sodan jälkeen, kuitenkin teki ruplan epävakaaksi ja Venäjä joutui eroamaan hopeakannasta useampaan otteeseen. Suomi anoi lupaa omalle rahalleen ja sai sen 4. huhtikuuta 1860.

    Markka otettiin samana vuonna käyttöön, alustavalta arvoltaan neljäsosarupla. Nimeä ei tuolloin käytetty missään muualla, ja nimi valittiinkin kilpailulla. Muita ehdotuksia olivat muun muassa sataikko, omena ja suomo. Nimi tulee perinteisestä hopean ja kullan painon yksiköstä, arvoltaan 8 unssia (noin 31 grammaa). Markka sidottiin hopeakantaan 1865 — ilman Venäjän ruplaa. Markkoja lyötiin “94,48 kappaletta naulasta selwää hopeata”, eli naulan painosta hopeaa saatiin Hopeamarkka 94,48 markan kolikkoa. Yhden ja kahden markan “täysiarvoiset markat” lyötiin seoksesta, jossa oli 868 promillea hopeaa[1] [2]. Pennimääräisten kolikoitten seoksessa hopeaa oli 750 promillea. Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan. 20 markan kultakolikossa (6,45 g) oli 5,8 g kultaa ja 0,645 g kuparia (900 promillea kultaa)[3]. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin kanssa.

    Venäläisten rikokset Kurussa:

    Suomen sodassa vuonna 1808 kurulaiset joutuivat kärsimään, kun Tampereelta lähetetty kapteeni Sukhanovin veneosasto kostomatkallaan poikkesi 29. päivänä heinäkuuta Toikkoon ja seuraavana päivänä viipyi pitempään Kurun kirkon tienoilla.
    Venäläisten riehunnasta Toikossa kertoo mm. sotavahinkoasiakirjain maininta Toikon 17 särjetystä lukosta, lukkojen takaa löydetyn tavaran tuhoamisesta puhumattakaan. Toikon 55-vuotias piika Maria Yrjöntytär kuoli venäläisten pahoinpitelemänä.

    Seuraavana päivänä venäläiset polttivat Jooseppi Henrikinpoika Tienarin riihen ja kaksi latoa, rikkoivat vimmassaan pari kirstua ja irtaimen mukana särkivät mm. silmälasit, jotka harvinaisuutensa vuoksi tässä mainittakoon.
    Kurun talollisista juuri Jooseppi Tienari kärsi laskelmien mukaan suurimmat taloudelliset tappiot.

    Venäläiset poikkesivat Kuruun nimenomaan hävittääkseen Kurun puustellin, jossa everstiluutnantti Eekin perhe asui. Venäläiset mahdollisesti uskoivat everstiluutnantti Eekin itse olleen sissitoimintaa Ruovedella johtamassa. Virkatalon aittaa oli käytetty venäläisiltä juuri kaapatun jauhoerän säilyttämiseen, mikä hyös saattoi olla koston syynä.
    Eekin perhe pääsi livahtamaan vihollisen käsistä Eekin mielenvikaista veljeä lukuunottamatta. Hänet vihollinen kidutti kuoliaaksi.

    Neljä Kurun puustellin alaista torpparia haki myöhemmin korvausta venäläisten särkemästä omaisuudesta, samoin räätäli Juho Håhlberg ja puuseppä Tuomas Grandell.
    Tuomas Matinpoika Karjunkosken talossa tekivät viholliset pahojaan vielä syyskuun puolivälissäkin, kun muitten kurulaisten vahingot rajoittuivat em. heinäkuun lopun päivien menetyksiin.

    Jooseppi Henrikinpoika kuoli keuhkokuumeeseen 61-vuotiaana.
    Riikintaalari on Ruotsissa 1500-1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö. Nimitys riikintaalari (riksdaler) tulee ruotsin sanasta rik, valtakunta ja rahayksikön nimestä taaleri. Kuvassa taalerin hopeakolikko vuodelta 1719. Ensimmäiset taalerit lyötiin Kustaa Vaasan valtakaudella vuonna 1534. Nimitys riksdaler otettiin käyttöön saksalaisen esikuvan (Reichstaler) mukaisesti vuonna 1604. Alkuperäisten riikintaalerien hopeapitoisuus oli korkea, joten ne eivät kiertäneet, vaan niitä varastoitiin arvometallina. Taalerin tilalle tuli vähemmän hopeaa sisältävä taalerin hopeakolikko (daler silvermynt). Vuodesta 1624 lähtien otettiin hopeavarojen vähenemisen takia käyttöön kuparitaaleri, joka oli vastaavaa hopearahaa painavampi. Riikintaalerit korvattiin kruunuilla vuonna 1873.

    Puoliso: 02.07.1780 Kuru Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä. (Taulu 763). (Taulu 34). (Taulu 162). (Taulu 202) Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Yrjö Henrikinpoika Heikkilä e. Bålstå, s. 28.03.1725 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 14.03.1795 Kuru, Karjula ja Valpuri Antintytär Heikkilä, s. 06.04.1724 Kuru, Karjula, k. 25.04.1791 Kuru, Karjula.
    Tienarin kantatila on muodostettu Isojaossa 7.7.1804 rekisterinumerolle TIENARI 303-415-6-0, kartassa rajoina Parkkuun lahdesta suora raja Sikkilän ylämetsään, Parkkuunkoski rajana, Jakaman ranta Parkkuunkoskesta jatkuen Vähä-Jakaman rantaviivaa myös sen toiselle puolelle puoleenväliin järveä ja siitä lähtevän Sikkilänjoen ja Tienarinlammen alueet ja maat joen oikealla puolella. Jakaman saaret Raatosaari ja Huhtisaari liitettiin Tienarin kantatilaan. Kartassa Tienarin tilan alueet ovat merkittynä kirjaimella i.

    Lapset:
    Liisa Lettoniemi o.s. Tienari , s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 202
    Matias (Matti) Tienari , s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 361
    Valpuri Leveelahti o.s. Tienari , s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 34
    Jooseppi Tienari s. 18.05.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1788 Kuru, Olkitaipale.
    Helena (Leena) Lahdenperä o.s. Tienari , s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 410
    Kaisa Haapaniemi o.s. Tienari , s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 424
    Heikki Tienari s. 24.11.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 09.03.1794 Kuru, Olkitaipale.
    Yrjö Kauppila e. Tienari , s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 433
    Ulla Mikkola o.s. Tienari , s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 454
    Anna Kangasmäki o.s. Tienari , s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 458
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 361
    V Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari, (Taulusta 360, isä Jooseppi Tienari) Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.


    Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös kappelikokoukseksi.
    Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miest