Päivitetty 23.10.2021







Lahdenpohja







Sukulaisia eniten seuraavissa kunnissa: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kuru, Parkano, Ruovesi, Teisko, Tyrvää, Viljakkala, Virrat. Yleisimmin Pohjois-Pirkanmaalla.


















Toikolta päin tullessa Parkkuuntie 550 kohdalta erkanee Lahdenpohjantie oikealle.







Kalle s.1874 ja Lempi s. 1882 (os. Salmelin) Lahdenpohjan tyttären Aino Ojasen syntymäkoti, Lahdenpohja, kuvattuna 1960-luvulla. Osoite Lahdenpohjantie 112 34320 Parkkuu Ylöjärvi

Lahdenpohjan isäntänä oli vuoteen 1965 asti Ainon veli Unto s. 1910 Lahdenpohja perheineen ja sen jälkeen leskeksi jäänyt Irja s. 1917 (os. Aalto) Lahdenpohja. Kuvassa häävieraita.







Lahdenpohjan talo Lahdenpohjantieltä päin nähtynä.







Lahdenpohjan kartta suurjaon ajalta 1800-luvun taitteessa.







Lahdenpohjan piha vuonna 2016, päärakennus ja vasemmalla navetta, josta on purettu riihi ja heinälato. Lahdenpohjan omistaa Postin työntekijöiden liitto. Kuvassa Matti ja Osmo Lipponen ja kaksi lomailijaa.







Lahdenpohjan aitat 1800-luvulta sijaitsevat asuinrakennuksen alapuolella.







Lahdenpohjan sauna pihapiirin yläreunassa







Kuvassa keskellä istuu Kalle Lahdenpohja, joka täyttää 70 vuotta, vuosi 1916. Hänen oikealla puolellaan on hänen vaimonsa Maria Lahdenpohja os. Ala-Toikko ja heidän edessään ovat heidän poikansa, jonka nimi on myös Kalle sekä merimiespuvuissa tämän pojat Unto ja Tauno. Heidän takanaan on Kallen vaimo Lempi sylissään tytär Aino (synt. 1915, myöh. Tienari, myöh. Ojanen). Keskirivillä Kalle vanhemman vasemmalla puolella ovat Ulla Ylimannelan isän vanhemmat Hilma os. Lahdenpohja ja Zefanias Kallio.







Kalle Jaakko ja Lyyli Ojasen pojan Osmo s. 1925 ja Aino (os. Lahdenpohja ent. Tienari) Ojasen koti Tienarin pihapiirissä.








Näytä suurempi kartta

Osmo ja Aino Ojasen pojan Kauko Ojasen  perheen kotitila, Leiju.



















wordpress sivut







http://www.kaleviojanen.fi

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/kurunojasia

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII

Paina tästä







Kurun Ojasten sukulaiset, jotka haluatte tutustua tarkemmin sukututkimukseen  -, ottakaa yhteyttä :





 

Kalevi Ojanen Keskisenkatu 6 A 22  33710 Tampere                    

  mail: amiraali@kaleviojanen.fi

p.   +358503429851











Sukuselvityksen kohde

Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin
s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
ja hänen lähisukuaan 14 sukupolven takaa.

Tulostettu:
23.10.2021
Tekijä:
Kalevi Ojanen
Keskisenkatu 6 A 22
33710 Tampere
Puhelin +358503429851
amiraali@kaleviojanen.fi





SUKUJUTUT -ohjelma

ATK-palvelu Luhtasaari Oy
Seinäjoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

Lähtöhenkilöt

Antti Markunpoika Suutarila, s. 1685 Kuru, k. 1739 Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 6
Malin Heikintytär Suutarila, s. 1689 Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 6
Olavi Suutarinen, Suutari, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Taulu 214
N.n Suutari, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Taulu 215
Marketta Pertuntytär Suutarila, k. Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 216
Valpuri Suutarila, k. Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 771
Valpuri Heikintytär Suutarila, s. 1660, k. 09.05.1740 Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 219
Maria Joosepintytär Rasi, Suutarila, s. 1713 Ikaalinen, Kihniö, k. Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 772
Matti Matinpoika Ikonen, k. jälkeen 1684 Kuru, Petäjälammi, Taulu 773
Aune Heikintytär Ikonen, k. Kuru, Petäjälammi, Taulu 773
Valpuri Sipintytär Ikonen, s. 1660 Kuru, k. 09.05.1740 Kuru, Petäjälammi, Taulu 1030
Heikki Juhonpoika Viljakainen, Viljakkala, k. 1669 Ruovesi, Taulu 1031
Helga Viljakkala ,Ruovesi, Taulu 1031
Aune Juhontytär Viljakkala, k. Ruovesi, Taulu 1032
Jaakko Sigfridinpoika, Taulu 1041
N.n, Taulu 1041
Juho Olavinpoika Kovettu, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole, Taulu 1043
Kerttu Sipintytär Kovettu, k. 1670 Ruovesi, Murole, Taulu 1071
Anna Kovettu, k. Ruovesi, Murole, Taulu 1046
Pirkko Yrjöntytär Ikonen, s. 1662 Kuru, k. 1702 Kuru, Petäjälammi, Taulu 1072
Antti Tuomaanpoika Nahkala, Heikkilä, s. 1700 Kauhava, k. 22.01.1792 Kuru, Karjula, Taulu 1073
Maria Tuomaantytär Heikkilä, s. 11/1700, k. 01.10.1733 Kuru, Karjula, Taulu 1073
Maria Joosepintytär Kuru II, Heikkilä, s. 1711 Kuru, Keihäslahti, k. 11.03.1768 Kuru, Karjula, Taulu 1073
Erik Hörman, s. 03.04.1762, k. 04.05.1828 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi, Taulu 1243
Valpuri Antintytär Hörman, s. 07.06.1767 Turku, k. 19.05.1841 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi, Taulu 1243
Markku Markunpoika Leppäkoski, Leppälä, k. 1697 Vilppula, Taulu 1245
Dorothea Leppälä, k. Vilppula, Leppäkoski, Taulu 1245
Marketta Leppälä, k. 10.03.1682 Vilppula, Leppäkoski, Taulu 1245
Kaisa Yrjöntytär Ala-Hanho, Leppälä, s. Ruovesi, Hanho, k. 18.07.1697 Vilppula, Leppäkoski, Taulu 1245
Valpuri Niilontytär Leppälä, s. 1654, k. 14.05.1724 Vilppula, Leppäkoski, Taulu 1246
Pertti Jaakonpoika Kauppila, k. Kuorevesi, Kaltila, Taulu 1338
Liisa Matintytär Kauppila, k. 1638 Kuorevesi, Kaltila, Taulu 1338
Pirkko Ambrosiuksentytär Kauppila, k. 1664 Kuorevesi, Kaltila, Taulu 1339
Margareetta Matintytär Kauppila, s. 1635 Kuorevesi, k. 16.12.1714 Kuorevesi, Kaltila, Taulu 1340
Maria Yrjöntytär Minkkinen, Sipilä, s. 21.02.1704 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.11.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Taulu 1249
Yrjö Lörpys, k. Kuru, Petäjälammi, Taulu 1341
Beata Heikintytär Lörpys, Riihikoski, s. 1690 Kuru, Petäjälammi, k. 22.05.1750 Kuru, Riihikoski, Taulu 1341
Sipi Matinpoika Lörpys, k. Kuru, Petäjälammi, Taulu 1357
Pirkko Eskontytär Lörpys, k. Kuru, Petäjälammi, Taulu 1357
Niilo Martinpoika Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1401
Pirkko Sipintytär Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1402
Kristiina Tyrni II, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1403
Petteri Heikinpoika Flinck, s. 1700 Teisko, Kulju, k. 21.03.1788 Kuru, Sontu, Myllymaa, Taulu 1550
Sofia Yrjöntytär Flinck, s. 1703 Teisko, Kulju, k. 05.11.1780 Kuru, Sontu, Myllymaa, Taulu 1550
Juho Yrjönpoika Hwitros, s. 1724 Kuru, k. 19.02.1761 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Taulu 1555
Susanna Jaakopintytär Withroos, Hwitros, s. 17.12.1725 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 13.07.1788 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Taulu 1555
Jaakoppi Withroos, s. 1704 Viipuri, Taulu 1559
Kaisa Niilontytär Withroos, Taulu 1559
Matti Matinpoika Lepistö, s. 1734, k. 18.05.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Taulu 1560
Maria Jaakontytär Lepistö, s. 1733, k. 09.05.1767 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Taulu 1560
Pirkko Tuomaantytär Sormunen, Lepistö, s. 11.03.1745 Kuru, Aurejärvi, k. 18.01.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Taulu 1560
Erkki Rasi, s. Parkano, Kihniö, Nerkoo, k. 4.9.1737 Parkano, Kihniö, Nerkoo, Taulu 1561
Liisa Rasi, k. Parkano, Kihniö, Nerkoo, Taulu 1561
Sofia Klemetintytär Sormunen, s. 1685, k. 4/1740 Kuru, Aurejärvi, Taulu 1568
Heikki Simonpoika Pohjankuru, Mommo, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1569
Dorotea (Teija) Mommo, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1569
Sipi Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1597
Pirkko Tuomaantytär Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1597
Lauri Simonpoika Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1733
N.n Kuru, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1733
N.n Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1734
Valpuri Nuutintytär Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1736
Valpuri, Taulu 1599
Matti Mononen, k. Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 1737
Elina Paulintytär Mononen, Taulu 1739
Marketta Mononen, s. 1627 Ruovesi, k. 11.04.1697 Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 1740
Yrjö Martinpoika Koski, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 1761
Valpuri Heikintytär Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 1761
Valpuri Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 1762

Taulu 1
I

Lapsen äiti: Vendla Karoliina Juhontytär Salmelin. (Taulu 32). (Taulu 33) Itsellinen, kuoli keuhkotautiin 32-vuotiaana, sai 6 isätöntä lasta, joista 3 syntyi kuolleena., s. 05.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi, k. 29.09.1851 Kuru, Hainari, Kivioja. Kuoli keuhkotautiin 32-vuotiaana.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Salmelin e. Suutarila, s. 11.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.05.1828 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi ja Ulla Erkintytär Salmelin o.s. Hörman, s. 12.03.1795 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 05.09.1859 Kuru, Hainari, Kivioja.

Lapset:
Kalle (äpärä) Salmelin , s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri. Tauluun 2
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 2
II Kalle (äpärä) Wendlanpoika Salmelin, (Taulusta 1, isä ) Myllärin renki, nuorimies, Vanhakylän mäkitupalainen., s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri, k. Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Olivat töissä Olkitaipaleen Myllärissä piikana ja renkinä.
Muuttivat Vanhankylän tilalle mäkitupalaisiksi.
Kurun kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakennustöitä johti kirkonrakentajamestarin sisarenpoika Matti Åkergren. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1781 ja se vihittiin käyttöön saman vuoden syyskuun 30. päivänä ja nimettiin Kustaa Aadolfin kirkoksi. Muodoltaan kirkko on pitkäkirkko, jossa on kylkiäiset molemmilla sivuilla. Kellotapuli liittyy kiinteästi kirkkorakennukseen. Tornin sipulikupoli välipullistumineen on erikoinen ja siinä on vaikutteita alankomaalaisesta renessanssista ja italialaisesta barokista. Kellotapulissa on kaksi kelloa, joista pienempi hankittiin vuonna 1782 Tukholmasta ja suurempi vuonna 1821 Pietarista. Kirkon pääoven vieressä on vaivaisukko, jonka on valmistanut Matti Mäkinen vuonna 1936. Ensimmäinen maininta vaivaisukosta löytyy seurakunnan asiakirjoista vuodelta 1855. Kirkkotarhassa on 10-hankainen kirkkovene Kapee vuodelta 1877. Kapeella soudettiin kirkkomatkoja vielä 1920-luvulla. Vuonna 1848 rakennettiin sakaristo kirkon itäpäätyyn nykyiselle paikalleen. Alun perin sakaristo sijaitsi kirkon pohjoissivulla olevassa kylkiäisessä. Urut ja urkulehteri rakennettiin 1894. Viimeksi kirkko on maalattu sisältä vuonna 2001. Kurun kirkko kesäajan tiekirkkona. Kurun kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Kirkko on tällöin avoinna joka päivä klo 11-17. Kirkkoon on mahdollisuus tutustua oppaan johdattelemana. Tervetuloa!

Puoliso: 13.12.1868 Kuru Maria Serafia Yrjöntytär Moisio. (Taulu 835). (Taulu 836) Olkitaipaleen Lassilan piika, Myllärin piika 1860, Olkitaipaleen Moision eli kotinsa piikana 1860-61, Wetikon piika 1861-63, Myllärin piika 1863-67, taas kotonaan Moisiossa piikana 1867-68, Myllärissä 1868- , missä naimisiin, muutti perheineen Vanhakylään mäkitupalaiseksi. Kuoli halpaukseen 52-vuotiaana., s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Yrjö Antinpoika Moisio e. Vanhakylä, s. 11.09.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 16.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Charlotta (Lotta) Antintytär Sipilä, s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Lapset:
Kalle Iisakki Salmelin s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 22.12.1874 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Aina Serafia Salmelin Muutti 3.4.1887 Tampereelle, s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Hulda Salmelin Kuoli tulirokkoon 14-vuotiaana., s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.12.1890 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Arvo Salmelin s. 07.11.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.12.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lempi Maria Lahdenpohja o.s. Salmelin , s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 3
Wilma Salmelin Piikana Kurun Olkitaipaleen Myllärissä 1899-, s. 09.11.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tyyne Sofia Salmelin s. 22.08.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 25.01.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 3
III Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, (Taulusta 2, isä Kalle Salmelin) Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä. Lempi kuoli 72-vuotiaana influenssaan, sairasti kroonillista nivelreumatismia., s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

Vuonna 1954 kesäkuun 13 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 30 päivänä kuolleen vanhaemäntä Lempi Maria Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajina täysi-ikäiset lapset; Tauno Johannes Lahdenpohja, s. 29.8.1909, Unto Matias Lahdenpohja, s. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki Ojanen, o.s. Lahdenpohja, s. 26.11.1915.
Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa lahdenpohjan tilalla, Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, oli vainajan poika Unto Matias Lahdenpohja.
Unto Matias lahdenpohja, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. PESÄN VARAT:

a) Puhdasta rahaa:

Käteisenä 3.282 mk

b) Arvoesineitä:

Kultaesineitä 2 kpl. a 2000 mk 4.000

c) Hopeaesineitä:

Lusikoita, veitsiä ja haarukoita 500

d) Pitovaatteita:

Leninkejä, päällysvaatetta, alusvaatetta, sukkia, jalkineita y.m.s.
yhteensä 3.000

e) Sekalaista:

Emaliämpäreitä 2 kpl 300

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 11.082 Smk

B. PESÄN POISTOT:

Hautauskulut ja hautajaispidot
y.m. sellaiset kulut yhteensä erä laskelmien mukaan 41.195

Vainajan varojen ylimenevän osan suorittanut Unto M. Lahdenpohja

Vaivaistenprosentti 1/8 44

PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 41.229 Smk

C. Lopputili

Varoja 11.802 mk
Poistoja 41.229 mk

PESÄN VELKAA 30.147 Smk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa, eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
Veroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitaja Unto Matias Lahdenpohja, jonka osoite on Parkkuu.
Valanvelvoituksin vakuutan rehellisestiilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellämainitut.

-----------------------------------------------
Unto Matias Lahdenpohja

Maanviljelijä Kurun kunnan Vaakaniemen kylästä.

----------------------------------------------------
P. E. Uusitalo
Kauppias Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

-----------------------------------------------------
Eino Aalto
Maanviljelijä Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

Vaivaisprosentti 44 mk maksetuksi kuitataan
Kurussa kesäkuun 22 p:nä 1954

Kurun Säästöpankki
Annikki Ikonen

Pesän varat poistoja lukuunottamatta ovat mk. 11.082 mk

Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1954

R. Salmi
Perintöverolautakunnan puheenjohtaja


HINNAT JA PALKAT:

1970-luvun lama lähti liikkeelle energiakriisistä, jolloin raakaöljyn hinnat nousivat vuoden lopulta lähtien nopeasti nelinkertaiseksi. Öljy on tärkeä energianlähde ja energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Öljynhinnan korotus nosti tuotantohintoja siinä suhteessa kuin energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Energian kotimaisuusaste oli vuonna 1978 vain 27 %.

Bruttokansantuotteen hintaindeksi nousi vuodesta 1954 vuoteen 1978 5,3 -kertaiseksi. eli hieman vähemmän kuin tuontihinnat (5,8 -kertaisiksi eli 6,9 % vuodessa). Suomen vientihinnatkin ovat nousseet vastaavana ajankohtana hitaammin kuin tuontihinnat eli 6,6 % vuosittain. Vuosina 1954-78 julkisen kulutuksen hinnat nousivat vuosittain 8,6 % vuodessa ja yksityisen kulutuksen hinnat nousivat vastaavasti 6,1 % vuodessa.

Ulkomaisen energian hinnannoususta liikkeelle lähtenyttä inflaatioaaltoa ovat voimistaneet tuottavuuden nousua suuremmat palkankorotukset, jotka ovat lisänneet kotimaisen tuotannon kustannuksia. Osa palkankorotuksista on päätetty työnantajien ja työntekijöiden välisissä tupo- eli tulopoliittisissa neuvotteluissa, osa on tapahtunut ns. liukumina eli neuvotteluissa sovitun ylittävinä korotuksina.

Elintarvikkeiden vähittäiskauppahintoja:

1981 1985 1987 1990 1992

kulutusmaito, litra 2,43 3,32 3,39 3,99 4,05

meijerivoi, 500 g 13,47 18,41 19,03 19,89 16,34

juusto, Emmental, kg 28,07 38,35 38,67 46,77 50,11

Margariini, 250 g 3,95 5,97 6,22 12,45 10,26

Munat, kg 12,47 16,56 15,26 17,00 17,27

Vehnäjauhot, 2 kg 9,95 14,45 14,07 12,50 11,72

Ruisjauhot, kg 3,39 4,91 4,99 7,13 7,33

Näkkileipä, 530 g 7,17 10,04 11,09 12,62 14,71

Vehnäleipä

ranskanleipä, 400g 3,38 5,34 6,00 7,32 7,39

Sianliha,

tuore keskikylki kg 17,59 25,89 29,03 34,33 35,85

Nakkimakkara, kg 24,35 31,29 33,14 40,17 41,04

Silakka, tuore, kg 4,85 6,83 7,66 8,49 8,76

Palasokeri, kg 7,66 8,95 8,32 9,82 10,41

Kahvi, paahdettu, 1/2 kg 14,09 21,75 21,30 15,00 13,74

Appelsiinit, kg 5,70 7,23 6,64 6,72 7,17

Laskennallinen keskipalkka eli palkkasumma oli vuonna 1954 3200 mk ja vuonna 1978 34500 mk. Siten palkkataso nousi vuosittain yli 10 % ja vuosina 1968-78 peräti 15 % vuodessa. Palkkatason noususta hintojen nousu on kuitenkin nielaissut suurimman osan, joten reaalipalkka on vuosina 1954-78 eli 25 vuodessa suunnilleen kaksinkertaistunut. Reaalipalkat nousivat siten keskimäärin noin 4 % vuodessa, vuodesta 1969 lähtien 3,8 % vuodessa.

Vuonna 1977 suurimmat energiankuluttajat olivat:

Kiinteistöjen lämmitys 26, 4 %, teollisuus 25,6 %, erillinen sähkönhankinta 25,5 %, liikenne 12,7 %, kaukolämpö ja -voima 6,7 % sekä öljynjalostamojen oma käyttö 3,1 %.

Työntekiöiden keskituntiansioita, mk/tunti:

1990 1991 1992

Autoliikenne 46,34 48,98 49,32

linja-autonkuljettaja 48,07 51,07 51,34

täysperävaununkuljettaja 48,00 50,79 50,48

Maataloustyöntekijät 33,21 37,19 37,96

Metsätyöntekijät (päiväansio) 289,22 307,83 320,24

Rakennusalan työntekiät 57,60 59,72 58,34

sähköasennusala 63,57 65,51 64,18

talonrakennusala 57,28 59,38 57,63

Teollisuustyöntekijät 47,65 50,68 52,25

kemian teollisuus 42,11 43,67 51,47

graafinen teollisuus 51,31 52,53 53,44

metalliteollisuus 49,37 51,47 52,93

kenkäteollisuus 32,60 34,68 35,08

paperiteollisuus 54,36 58,26 59,87

huonekaluteollisuus 39,61 42,20 43,31

puutavarateollisuus 43,54 45,73 47,14

tekstiiliteollisuus 36,69 39,33 40,94

vaateteollisuus 32,68 35,77 36,20

lasi-, savi- ja kiviteollisuus 47,90 49,43 50,41.

Puoliso: 25.07.1908 Kuru Kalle Kallenpoika Lahdenpohja. (Taulu 1446) Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi.

Vuonna 1928 tammikuun 21 päivänä toimitettiin perunkirjoitus arviomiehiksi kutsuttuja talollisen Fabian Aalton ja poliisikonstaapeli Kustaa Koskisen läsnäollessa viime lokakuun 26 päivänä kuolleen talollisen Kalle Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto ja kotipaikka Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä ja jolta, kuten oheen liitetty ote kirkonkirjasta osoittaa, jäi oikeuden omistajia leski Lempi Lahdenpohja ja lapsia: Tauno Johannes synt. 29.8.1909, Unto Matias synt. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki synt. 26.11.1915.
Leski Lempi Lahdenpohjaa, jonka hallinnassa pesä ilmoituksen mukaan nykyään oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä; minkä tähän merkittyä leski Lempi lahdenpohja toi esille Kurun ja Teiskon pitäjäin käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden Kalle ja Lempi Lahdenpohjalle antaman kiinnekirjan Lahdenpohjan lohkotilaan Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, minkä talon aviopuolisot olivat 17 päivänä helmikuuta 1924 ostaneet Kalle Lahdenpohjan äidiltä Maija Lahdenpohjalta.
Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän omaisuus, velat ja lyhennykset seuraavassa järjestyksessä:

PESÄN OMAISUUS:

Lahdenpohjan lohkotila Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä 12 000 mk

Yhteensä 12 000 mk

Puhdasta rahaa 1 000 mk

Yhteensä 1 000 mk

Kultaa: 2 sormusta 50 mk

Yhteensä 50 mk

Sekalaista taloustavaraa:

Kahvikalusto 20
6 lautasta ja 10 juomalasia 14
4 pr. veitsiä ja haarukoita 12
3 lasiasettia ja 2 pöytäkannua 13
4 kivivatia ja 5 emalimukia 20
1 teekannu ja 2 vesikauhaa 7
1 kuparinen - ja 1 emalinen kahvipannu 20
Kahvimylly ja paahdin 8
2 pataa ja 2 paistinpannua 26
2 läkkipellistä - ja 5 puista ämpäriä 30
3 saavia ja 4 pyttyä 27
2 tiinua ja 2 kaljatynnyriä 30
2 maitokannua ja 1 kirnu 15
2 komia ja 3 pärekoppaa 55
Nahkaa 200
5 mtr. sarsia 75
1 tasku -, 1 seinä - ja 1 herätyskello 75

Yhteensä 647 mk

Pito - ja liinavaatteita:

6 lakanaa ja 1 pohtarin päällinen 70
2 pöytäliinaa ja 6 pyyheliinaa 80
3 täkkiä ja 4 tyynyä 170
1 det akkunaverhot 20
Vainaan pitovaatteet 815
Lesken pitovaatteet 500

Yhteensä 1 655 mk

Huonekaluja:

3 sänkyä ja 1 pöytä 120
1 piironki ja 1 seinäkaappi 55
2 öljylamppua, 2 kynttilänjalkaa ja 2 kuvastinta 35

Yhteensä 210 mk

Ajo - tai työkaluja:

1 työrattaat ja 3 työrekeä 150
Hevosenvaljaat ja - peite 110
2 auraa (puisia) ja 1 sahrat 85
1 piikkiäes ja2 yhdenhevosen koukut 16
2 ojalapioo ja 2 puulapioo 20
1 talikko ja 1 rautakanki 25
2 työkirvestä, 2 hakokirvestä ja 2 vesuria 29
3 sahaa ja 3 höylää 27
1 poranvarsi ja 2 tämmirautaa 9
3 viikatetta, 3 sirppiä ja 2 haravaa 29
2 pelurautaa ja 1 kasmasiini 30
½ nuottaa, 4 rysää ja 2 venettä 1380
1 tolppa - ja 1potkukelkka ja 1 sukset

Yhteensä 1 940 mk

Viljaa:

10 hl. rukiita a 170 mk 1 700
7 hl kauroja a 75 mk 525
2hl ohria a 120 mk 240
1/4 hl herneitä a 200 mk 50
6 hl perunoita a 40 mk 240
1 hl räätiköitä a 20 mk 20
5 kgr pellavia a 8 mk 40
2000 kgr heiniä 0,50 mk 1 000
300 kgr kauranolkia a 0,25 mk 75
600 kgr rukiinolkia a 0,10 mk 60

Yhteensä 3 950 mk

Eläimiä:

1 hevonen 1 000
3 lehmää a 600 mk ja 1 vasikka a 200 mk 2 000
4 lammasta a 75 mk ja 3 kanaa a 10 mk 300 mk 330

Yhteensä 3 330 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 24 782 Smk

VELKAA JA LYHENNYSTÄ:

Hautajaiskulut 1 100
Maija Lahdenpohjalle 1 500
Ida Lahdenpohjalle 1 000
Vaivaisten prosentti 31
Sukuselvitys 10
Tuomarille 10
Toimitusmiesten palkka 100

PESÄN VELAT YHTEENSÄ 3 751 Smk

PESÄN SÄÄSTÖ 21 031 Smk

Perillisilleen ei vainaja ole antanut ennakkoperintöä, ei myöskään läksiäisantia eikä lahjoja.
Leski pesän hoitajana ottaa vastaan perintöveroasiaa koskevia ilmoituksia.
Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt. Kuten yllä.

Lempi Lahdenpohja

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat;

Fabian Aalto Kustaa Koskinen

Vaivaisten osuus kuitataan maksetuksi Kurussa 12. pv. heinäkuuta 1928

Kurun Köyhäinhoitolautakunta

Reino Sääkslahti

Kurun perintöverolautakunta käsitellyt nämä jakokirjat 25.7.1928 12§ kohdalla ja
ei tule veroa.

Valtion verotuslautakunta, Kuru

Kalle Hauturi

PALKAT 1928-

Työntekijöiden vuosipalkka kutomateollisuudessa liikkui 10 000 markan etapin molemmin puolin ääripäiden asettuessa vuosiin 1928 (10 696 mk) ja 1932 (9705 mk) ja vasta vuonna 1937 ylittyi vuoden 1928 palkkataso. Tehdaskohtaisesti viikkopalkalla tarkasteltuna kuva laman ajoituksesta täsmentyy. Barkerin naisten laman aloitus ja lopetus eivät osu kohdalleen usein esitettyyn makrotason yleiskuvaan nähden. Palkat pysyttelevät kohtalaisen vakaina vuosikymmenen taitteesta ja kääntyvät lievään nousuun vasta vuoden 1937 kuluessa. Turun verkatehtaalaisenkin ansiotasossa silmiinpistävää on laman aikainen vakaus.

Keskimääräiset sahatyömiesten nimellistuntiansiot laskivat vuoden 1930 7.04 markasta vuoden 1932 5.15 markkaan ja nousivat vuonna 1935 5.78 markkaan. Saha-, vaneri- ja puutaloteollisuudessa keskituntiansiot olivat vuonna 7.20 markkaa miehillä ja 3.48 markkaa naisilla ja laskivat vuonna 1932 miehillä 5.45 markkaan ja naisilla 2.73 markkaan. Vuoden 1928 nimellispalkkataso saavutettiin vuosina 1937 ja 1938. Päiväansiot jäivät laman aikana kuitenkin aikaisempaa pienemmiksi, koska sahat usein toimivat vajaatehoisesti. Klaus Wariksen laskelmien mukaan sahatyöläisten reaaliansiot alkoivat jyrkästi laskea vuonna 1931, olivat alhaisimmallaan n. 95 prosenttia vuoden 1926 tasoon verrattuna ja nousivat hitaasti. Vastaavasti metsä- ja uittotyöntekijöiden ansiotaso putosi vuonna 1931 vain 75 prosenttiin vuoden 1926 ja 59 prosenttiin vuoden 1928 tasosta. Vuoden 1926 ansiotaso saavutettiin vuonna 1935. Molempien ryhmien osalta vasta 1930-luvun lopulla ylitettiin lamaa edeltänyt ”huipputaso”. Koska reaaliansioita laskettaessa ei voida ottaa huomioon elatusrasitusta, todellisuudessa perheiden henkeä kohden käytettävissä olevat tulot laskivat vielä enemmän. Työttömyysaikoina perheiden ansionsaajien lukumäärä vähenee ja siksi laman aiheuttama todellinen ansiomenetys on reaalipalkkojen laskua suurempi.


SUISTUMINEN PULAAN 1920-LUVUN LOPULLA:

Kaksikymmenluvun loppupuoli oli vilkkaan toimeliaisuuden aikaa. Valistustoiminta ja seuratoiminta eli maaseudulla voimakkaana. Suomen rahan arvo oli sidottu kultaan vuonna 1925 ja sen uskottiin takaavan markan vakauden. Kysyntä kasvoi, tuotanto kasvoi, hinnat nousivat, osakkeitten arvo kohosi. Ylikuumenemista seurasi vastaisku. Vuonna 1928 saatiin huono sato, jouduttiin suurimittaiseen viljantuontiin. Samanaikaisesti voimakkaasti kasvanut sahatavaran vienti joutui vaikeuksiin Neuvostoliiton palatessa läntisille sahatavaramarkkinoille. Hinta laski. Tuonti kasvoi ja vienti supistui, valuuttavaranto heikkeni ja rahatalouden likviditeetti kiristyi. Vaikeimpia olivat vuodet 1930 ja 1931, jolloin bruttokansantuotteen volyymi laski yhteensä noin 4 prosenttia. Työttömyys kohosi pahimmillaan maassa arvioidaan olleen noin 120 000 työtöntä. Vaikeuksiin olivat ajautuneet myös kymmenettuhannet pienviljelijät, joiden toimeentuloa vaikeutti metsätöiden loppuminen. Maatalouden suurimmaksi ongelmaksi tuli kantohintojen romahdus yhdessä maataloustuotteitten hinnanlaskun kanssa. Pahimmillaan vuonna 1931 kantohintatulot putosivat lähes 80 prosenttia, maataloustuotteitten hinnat 30 prosenttia vuoteen 1927 verrattuna. Erityisesti velkaantuneet viljelijät ajautuivat ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Tulot eivät riittäneet velkojen maksuun ja seurauksena oli maatilojen suistuminen vararikkoon. Tilojen pakkomyynnit kääntyivät nousuun jo vuonna 1928 ja kaikkiaan pulavuosina joutui pakkohuutokauppaan noin 15 100 maatilaa. Viitisen prosenttia maan kaikista maatiloista teki konkurssin. Täällä Loimaan seudulla hyviäkin tiloja joutui paljon myyntiin takausten takia.

Vuonna 1931irtaannuttiin kultakannasta ja markka devalvoitui noin 15 prosentilla puntaan ja Ruotsin kruunuun verrattuna.

Tämä tiesi uusia vaikeuksia. Keskuslainarahasto oli ottanut vuonna 1930 suuren kultakantaan sidotun frangilainan. Lainan avulla maanviljelijät olivat voineet vaihtaa lyhyitä ja korkeakorkoisia alinojaan pitkiksi ja matalakorkoisiksi. Kun markka nyt devalvoitiin, osoittautui ulkomainen valuuttalaina erittäin epäedulliseksi.

Maassa syntyi levotonta poliittista liikehdintää, johon valtiovallan oli vastattava. - Loimaan pulamiehistä tuli tunnettu käsite. Rahalaitosten taloudellinen tilanne vakautettiin korkosopimuksella vuonna 1931 ja alkoi rahamarkkinoiden säännöstely, joka kesti 1980-luvun lopulle saakka. Suomen pankki määritteli pankkien varmat tuotot ja pankit puolestaan huolehtivat yhteiskunnan rahanhuollosta. Luottojen ja talletusten keskikorot säädeltiin.

Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki järjestettiin uudestaan huolehtimaan ahdinkoon joutuneiden maanviljelijöiden luotto-oloista; vientipalkkioita järjestettiin kanamunille, pekonille, voille ja juustolle sekä säädettiin jauhatuspalkkio kotimaiselle viljalle; valtion varoista myönnettiin halpakorkoisia lainoja ja avustuksia viljelijöille ja heidän yhtymilleen sekä myönnettiin oikeus kiinnitettyjen velkojen entistä suurempaan vähentämiseen verotuksessa. - Suurin osa maanviljelijöiden veloista, 83 prosenttia, oli ollut lyhytaikaisia ja takausten varassa. Vuoden 1930 tienoilla niistä maksettiin korkoa 10 - 12 prosenttia. Nyt lyhytaikaisia velkoja pyrittiin vakauttamaan pitkäaikaisiksi, korkoja alentamaan ja kiinnitysvakuutta käyttämään entistä enemmän.
.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Lahdenpohja, s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi ja Maria (Maja) Matintytär Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.
Kalle Lahdenpohja 43-vuotiaana.

Lapset:
Tauno Johannes Lahdenpohja Tauno asui Kurun vanhainkodissa NIemikylässä tehden pieniä askareita ja talonmiehen tehtäviä. Poikamies., s. 29.08.1909 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.04.1984 Kuru, Niemikylä.
Tauno Lahdenpohja 8-vuotiaana.
Unto Matias Lahdenpohja , s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 4
Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja , s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 5
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 4
IV Unto Matias Lahdenpohja, (Taulusta 3, isä Kalle Lahdenpohja) Lahdenpohjan isäntä., s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.07.1965 Kuru, Vaakaniemi.
Heimon ja Siskon vihkikuva. Vasemmalla Siskon äiti ja oikealla Heimon äiti Irja os. Aalto ja isä Unto Lahdenpohja.

Puoliso: 23.02.1940 Kuru Irja Marjatta Lahdenpohja o.s. Aalto Lahdenpohjan emäntä, s. 18.02.1917 Kuru, Olkitaipale, Markkula, k. 15.06.2000 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Eino Eetvartti Fabianinpoika Aalto, s. 03.03.1895 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Leppälahti, Markkula, k. 17.03.1977 Kuru, Olkitaipale, Markkula ja Impi Maria Mikontytär Aalto o.s. Kivelä ent. Kujamäki, s. 09.08.1895 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kivelä, k. 07.05.1944 Kuru, Olkitaipale, Markkula.
Irja ja Unto Lahdenpohjan hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 5
IV Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 3, isä Kalle Lahdenpohja) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.
Aino Ojanen lapsineen vuonna 1957.

1. puoliso: 12.12.1937 Kuru Kaarlo Tienari Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

Talvisota

Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



TIENARI, KAARLO
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JP 4
joukko-osastokoodi
syntymäaika 02.12.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 23.02.1940
kuolinpaikka
kuolinkunta Impilahti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru


KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

(Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


PERUKIRJA:

Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. VARAT:

1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

Yhteensä 113028 mk

2) Kiinteätä omaisuutta:
Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

Yhteensä 10000 mk

3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
Puhdasta rahaa 3.000
Pankkitalletus 5.232:60

Yhteensä 8232,50 mk

4) Kultaa ja hopeaa:
2 kpl. kultasormuksia 600
Hopeinen puurolusikka 100
2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

Yhteensä 1800 mk

5) Kotieläimiä:
7 kpl. lehmiä 10.500
Sonni 2.000
4 kpl. vasikoita 1.000
7 kpl. lampaita 700

Yhteensä 14200 mk

6) Asuntoirtaimistoa:
2 kpl. kaappeja 1.000
Kirjoituspöytä 300
Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
Keinutuoli ja sänky 300
Hetekasänky patjoineen 500
Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
Seinäkello, vanha 100
Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
Keittiön huonekaluja 150
Ompelukone 2.000
Kirjoja 200

Yhteensä 6450 mk

7) Maataloustuotteita:
Ruista 2300 kg 6.440
Vehnää 450 kg 1.350
Kauraa 400 kg 760
Ohraa 300kg 810
Perunoita 40 hl 2.800

Yhteensä 12160 mk

8) Keittiö - ja ruola-astioita:
Patoja ja kattiloita 530
Ruokakalustoja 650
4 kpl. maitotonkkia 400
Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
Sekalaista keittiökalustoa 150

Yhteensä 1830 mk

9) Vaatetavaraa:
Miehen pitovaatteita 1.500
Miehen päällysvaatteita 400
Miehen alusvaatteita 700
Naisen pitovaatteita 1.000
Naisen päällysvaatteita 2.000
Naisen alusvaatteita 500
3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
4 tusinaa pyyheliinoja 240
8 kpl. pöytäliinoja 400
Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
Sänkypeitteitä 300
Mattoja 200

Yhteensä 9440 mk

10) Sekalaista tavaraa:
Mauser-pistooli 300
Sekalaista irtaimistoa 500

Yhteensä 800 mk

VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

II. VELAT JA POISTOT:

Hautauskustannukset 500
Toimitusmiesten palkkio 300
Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

Aino Kyllikki Tienari
talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi

Tapani Virkkunen

.
Vanhemmat: Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi, s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.

2. puoliso: 23.12.1943 Kuru Osmo Kalevi Ojanen Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen.
Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja
takaisin Kuruun 17.7.1942 naimattomana.
Taisteli jatkosodan loppukahinoissa Karjalan kannaksella, Tali - Ihantalassa.

Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

Stukat tulevat

Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

Pakokauhun estäminen

Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.



SOPIMUSKIRJA:

Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
(Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

Puimakone.
Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
2 kpl. kasmasiinejä.
Sampo ja Tukeva äkeet.
2 kpl. jousiäkeitä.
Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
Pajakalusto.
Mankeli.

Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

Pentti Tienari / Osmo Ojanen

Aino Ojanen
Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

Todistavat:

Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi


RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
heinäkuun 14 p. 1955
Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
Vanhemmat: Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Osmo Ojasen rippikuva.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 6
I Antti Markunpoika Suutarila, Suutarilan isäntä 1710-1738, kirkon kuudennusmies 1730, puumerkki 1733, talo jaetaan, s. 1685 Kuru, k. 1739 Kuru, Riuttaskorpi.
Antti Suutarilan puumerkki vuodelta 1733 eli samalta vuodelta puumerkki kuin pojallaankin Jaakolla.

Puoliso: 1709 Kuru Malin Heikintytär Suutarila. (Taulu 219) s. 1689 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Heikki Martinpoika Suutarila, s. Kuru, Riuttaskorpi, k. 1709 Kuru, Riuttaskorpi ja Valpuri Heikintytär Suutarila, s. 1660, k. 09.05.1740 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Jaakko Suutarila , s. 1714 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 7
Valpuri Rasi ent. Sormunen o.s. Suutarila , s. 10.04.1722 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 196
Anna Suutarila s. 04.12.1725 Kuru, Riuttaskorpi, k. 1726 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Suutarila s. 27.11.1726 Kuru, Riuttaskorpi.
Yrjö Suutarila s. 20.04.1729 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.5.1742 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 7
II Jaakko Antinpoika Suutarila, (Taulusta 6, isä Antti Suutarila) Suutarilan isäntä 1739-1757, puumerkki 1733., s. 1714 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.12.1781 Kuru, Riuttaskorpi.
Jaakko Suutarilan puumerkki vuodelta 1733.

1. puoliso: 26.12.1735 Kihniö Maria Joosepintytär Suutarila o.s. Rasi. (Taulu 772) s. 1713 Ikaalinen, Kihniö, k. Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Antti Suutarila , s. 28.10.1734 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 8
Maria Suutarila s. 19.02.1736 Kuru, Riuttaskorpi, k. 29.04.1744 Kuru, Riuttaskorpi.
Matias Suutarila s. 10.02.1738 Kuru, Riuttaskorpi, k. 1738 Kuru, Riuttaskorpi.
Vauva Suutarila Syntynyt kuolleena, koska ei nimeä., s. 26.06.1739 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.06.1739 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Sillanpää o.s. Suutarila , s. 26.06.1739 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 83
Valpuri Suutarila s. 19.03.1741 Kuru, Riuttaskorpi, k. 1743 Kuru, Riuttaskorpi.
Maria Suutarila s. 21.06.1744 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: 12.01.1761 Kuru Anna (Maria) Mikontytär Suutarila s. 1717 Kuru, k. 20.02.1785 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Simo Kuoppamäki e. Suutarila , s. 18.10.1761 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 177
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 8
III Antti Jaakonpoika Suutarila, (Taulusta 7, isä Jaakko Suutarila) Suutarilan isäntä 1758-1787, s. 28.10.1734 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.06.1797 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 03.06.1754 Kuru Maria Matintytär Suutarila o.s. Ikonen. (Taulu 870) s. 26.08.1727 Kuru, Petäjälammi, k. 03.04.1803 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Heikinpoika Ikonen, s. 02.01.1705 Kuru, Petäjälammi, k. 02.06.1764 Kuru, Petäjälammi ja Valpuri Tuomaantytär Ikonen o.s. Viljakkala, s. 30.04.1695 Ruovesi, Viljakkala, k. 08.06.1765 Kuru.

Lapset:
Valpuri Suutarila s. 08.03.1755 Kuru, Riuttaskorpi.
Aune Kastari o.s. Suutarila Suutarilan tytär, Kastarin emäntä, s. 08.01.1757 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.04.1812 Kuru, Olkitaipale.
Matti Suutarila , s. 04.02.1759 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 9
Jooseppi Suutarila s. 17.02.1762 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.04.1762 Kuru, Riuttaskorpi.
Maria Leppämäki ent. Lammi o.s. Suutarila , s. 03.05.1765 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 57
Pirkko Suutarila s. 20.08.1768 Kuru, Riuttaskorpi.
Juliana Ala Kallio o.s. Suutarila , s. 26.02.1774 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 59
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 9
IV Matti Antinpoika Suutarila, (Taulusta 8, isä Antti Suutarila) Suutarilan isäntä 1788-1807, s. 04.02.1759 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 14.11.1779 Kuru Liisa (Elisabeth) Juhontytär Suutarila o.s. Ståhlberg. (Taulu 824) Luomajärven ja Kurun piika, Suutarilan emäntä, s. 22.10.1760 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Yrjönpoika Ståhlberg, s. 10.02.1734 Kuru, Karjula, k. 28.11.1762 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Pirkko Antintytär Ståhlberg o.s. Heikkilä, s. 04.07.1728 Kuru, Karjula, k. 10.05.1795 Kuru, Keihäslahti,Kuru.

Lapset:
Helena Suutarila s. 27.08.1780 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Suojärvi II o.s. Suutarila , s. 29.10.1783 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 10
Mikko Kalliojärvi e. Suutarila , s. 24.09.1787 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 14
Matti Suutarila s. 14.04.1790 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Salmelin e. Suutarila , s. 11.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 32
Elisabeth (Liisa) Ritoniemi o.s. Suutarila , s. 07.04.1794 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 43
Jeremias Torttijärvi e. Suutarila , s. 24.04.1796 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 56
Margareetta Suutarila s. 12.07.1798 Kuru, Riuttaskorpi.
Jooseppi Suutarila s. 10.06.1800 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 10
V Anna Matintytär Suojärvi II o.s. Suutarila, (Taulusta 9, isä Matti Suutarila) Anna kuoli 43-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 29.10.1783 Kuru, Riuttaskorpi, k. 18.03.1827 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 07.04.1806 Kuru Yrjö Martinpoika Suojärvi II. (Taulu 246). (Taulu 247) s. 27.03.1782 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.09.1857 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Martti Jaakonpoika Suojärvi II e. Suutari II eli Mäkelä, s. 07.11.1755 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.01.1815 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa Sipintytär Suojärvi II, s. 14.11.1754 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 24.12.1822 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Helena Suojärvi II s. 09.07.1806 Kuru, Riuttaskorpi.
Antti Suojärvi II s. 22.10.1810 Kuru, Riuttaskorpi.
Matias (Matti) Yläkoski e. Suojärvi II , s. 27.03.1815 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 11
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 11
VI Matias (Matti) Yrjönpoika Yläkoski e. Suojärvi II, (Taulusta 10, äiti Anna Suojärvi II) Ristaniemen Yläkosken torppari, jäi eläkevaariksi Yläkoskeen. Matti oli rippikirjan mukaan raajarikko-mielipuolinen, Matti kuoli 71-vuotiaana vanhuuteen., s. 27.03.1815 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.01.1887 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: 04.02.1838 Kuru Ulla Abrahamintytär Yläkoski Yläkosken torpan tytär ja emäntä., s. 12.07.1800 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä, k. 20.03.1885 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Abraham Juhonpoika Yläkoski e. Liitiä, s. 21.03.1770 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 09.03.1846 Kuru, Ristaniemi ja Valpuri Pertintytär Yläkoski o.s. Flinta, s. 15.05.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.12.1849 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Matias Yläkoski s. 20.11.1838 Kuru, Ristaniemi.
Timoteus Yläkoski s. 03.04.1841 Kuru, Ristaniemi.
Antti Yläkoski s. 03.09.1843 Kuru, Ristaniemi.
Vilhelmiina Yläkoski , s. 02.04.1847 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 12
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 12
VII Vilhelmiina Matintytär Yläkoski, (Taulusta 11, isä Matias Yläkoski) s. 02.04.1847 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Kalle (äpärä) Koskinen e. Yläkoski , s. 25.11.1869 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 13
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 13
VIII Kalle (äpärä) Vilhelmiinanpoika Koskinen e. Yläkoski, (Taulusta 12, äiti Vilhelmiina Yläkoski) Ristaniemen itsellinen., s. 25.11.1869 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: 23.05.1897 Kuru Henrika Kustava Juhontytär Koskinen o.s. Sillanmäki. (Taulu 897) s. 15.04.1871 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vanhemmat: Johannes Markuksenpoika Sillanmäki, s. 11.04.1834 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 28.01.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä ja Henrika Taavetintytär Sillanmäki o.s. Tulivesi ent. Sylberg, s. 17.05.1837 Viljakkala, Sontu.

Lapset:
Hilda Maria Koskinen s. 29.03.1898 Kuru, Ristaniemi, k. 18.03.1900 Kuru, Ristaniemi.
Lyyti Koskinen s. 02.02.1900 Kuru, Ristaniemi.
Iita Koskinen s. 27.09.1901 Kuru, Ristaniemi.
Eliina Koskinen Tehtaan työntekijätär., s. 25.03.1904 Kuru, Ristaniemi, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 14
V Mikko Matinpoika Kalliojärvi e. Suutarila, (Taulusta 9, isä Matti Suutarila) Riuttaskorven Torttijärven isäntä naimisiin mennessään, Keihäsjärven Saarijärven Kalliojärven torppari., s. 24.09.1787 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

Puoliso: 28.06.1821 Kuru Anna Joosepintytär Kalliojärvi o.s. Petäjäniemi. (Taulu 1370) Riuttaskorven Perivehmaan piika naimisiin mennessään., s. 19.09.1794 Kuru, Karjula, k. 05.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Petäjäniemi e. Lörpys, s. 17.04.1760 Kuru, Petäjälammi, k. 25.05.1840 Kuru, Karjula ja Pirkko Tuomaantytär Petäjäniemi, s. 02.09.1763 Kuru, Petäjälammi, Vihola, k. 29.04.1822 Kuru, Karjula.

Lapset:
Antti Kalliojärvi , s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi. Tauluun 15
Matti Kalliojärvi Matti oli loppuelämänsä sokea., s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi.
Eeva Kaisa Randell o.s. Kalliojärvi , s. 22.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi. Tauluun 25
Manu Juho Katajisto e. Kalliojärvi , s. 05.04.1829 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 29
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 15
VI Antti Mikonpoika Kalliojärvi, (Taulusta 14, isä Mikko Kalliojärvi) Kalliojärven isäntä, Antti kuoli 40-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

Puoliso: 19.06.1853 Kuru Anna Matintytär Kalliojärvi o.s. Sillanpää. (Taulu 151) s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
Vanhemmat: Matti Mikonpoika Sillanpää, s. 13.07.1793 Kuru, Keihäslahti, k. 15.01.1861 Kuru, Keihäslahti ja Anna Erkintytär Sillanpää o.s. Ainesjärvi, s. 12.05.1790 Kuru, Aurejärvi, k. 20.08.1868 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Kalliojärvi , s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 16
Karoliina Pajunen o.s. Kalliojärvi , s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 24
Antti Kalliojärvi s. 15.02.1859 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 16
VII Vilhelmiina Antintytär Lahdenperä o.s. Kalliojärvi, (Taulusta 15, isä Antti Kalliojärvi) Lahdenperän emäntä, s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 10.09.1908 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 03.08.1877 Kuru Matti Matiaksenpoika Lahdenperä. (Taulu 687). (Taulu 688) s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 31.10.1901 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.
!790-luvun kartta, missä merkittynä vanha maantie kiertäen Lahdenperän pihan kautta Kuruun. Jos tie olisi edelleen samassa paikassa se kulkisi Kalliomäen pihan lomitse laskien hyvin jyrkästi Riihtenperälle ja kulkisi Törmän kuusiaidan vieressä. Lohkottaessa Törmälää, tuli kauppakirjaan ehto; että kuusiaita on pidettävä kunnossa. Törmän Riikka hoitikin kuusiaitaa hyvin, mutta pikkuhiljaa se alkoi hoitamattomana kuiveta ja kuusen latvat ja oksat törröttivät sinne sun tänne.

Lapset:
Ida Lydia Lahdenperä Ida kuoli reilun vuoden vanhana kovaan kuumeeseen., s. 18.05.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 12.01.1880 Kuru, Olkitaipale.
Matteus (Matti) Lahdenperä , s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 17
Kalle Eevertti Lahdenperä s. 06.12.1882 Kuru, Olkitaipale.
Lyydia Vilhelmiina Lahdenperä , s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 18
Toivo Eetu Lahdenperä , s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 19
Ilo Sofia Lahdenperä s. 24.11.1889 Kuru, Olkitaipale.
Lauri Johannes Lahdenperä s. 24.01.1892 Kuru, Olkitaipale.
Helmi Maria Taipale o.s. Lahdenperä , s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 22
Emma Lydia Salonen o.s. Lahdenperä , s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 23
Hilda Josefiina Lahdenperä s. 22.10.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1986 Kuru, Olkitaipale.
Lahdenperän pihalla ovat valokuvaan asettuneet 1930-luvun puolivälissä; ?. Hilda Lahdenperä, Elli Tanhuamäki, Sanni Kauraniemi, Lyydia Lahdenperä, Lauri Tanhuamäki, Selma ja Matti Lahdenperä ja edessä lapset Hanna Lahdenperä ja Varpu Kauraniemi. Kuva Lahdenperän arkisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 17
VIII Matteus (Matti) Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 16, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) Lahdenperän isäntä, s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale, k. 22.11.1944 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperän Matti-isäntä kosi Selma-emäntää sanoen:
- Olen minä muitakin riiannu, mutta tule Lahdenperään, jos tykkäät.

Olin (kertojasta ei tietoa) isäni kanssa pikkupoikana Lahdenperässä kylässä ja Lahdenperässähän ei ollut poikaa. Isä kysyi leikillään Lahdenperältä:
- Mitä sinä maksat, jos tehen sulle pojan?
Lahdenperä löi heti kädellä polveensa ja sanoi:
- Vuoden tulot saat jumalauta heti.

- Kylvä sinä, kyllä minä kyttään, sanoi Lahdenperän Matti työmiehelleen, kun kumpikin kyttäsivät riihen takaa toisiaan ja sattuivat kurkistamaan yhtä aikaa.

Lahdenperän Matilta kysyttiin, paljonko ruiskuhilaita tuli. Lahdenperä vastasi, ettei hän ole laskenu, mutta kai ne Leveelahden miehet on lukenu.

Korkeella, kun Lahdenperän leipävartaat.

Puoliso: Selma Maria Kallentytär Lahdenperä o.s. Pohjasmäki. (Taulu 101) s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.11.1975 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Pohjasmäki, s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Jeremiaantytär Pohjasmäki o.s. Torkko, s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 18
VIII Lyydia Vilhelmiina Matintytär Lahdenperä, (Taulusta 16, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär., s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1954 Kuru, Olkitaipale.
Olkitaipaleen Lahdenperän sisarusten Lyydian ja Hildan hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Salli Kyllikki (äpärä) Lahdenperä Sallin äidin Lyydian veli Toivo Lahdenperä toimi kummina vaimonsa Hildan kanssa. Sallin kastoi pappilassa A.M. Numminen., s. 20.02.1919 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 19
VIII Toivo Eetu Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 16, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) Toivo muutti perheineen Koskelaan 1926, joka oli ollut Jussi Kyrön torppa., s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Olkitaipaleen Lahdenperän veljesten Matin ja Toivon hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: 19.12.1909 Kuru Hilda Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Heiskanen s. 10.07.1891 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 05.08.1949 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Vanhemmat: Iivari Jeremias Mikonpoika Heiskanen e. Mäki-Heiskala, s. 19.07.1853 Viljakkala, Inkula, k. 03.11.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki ja Miina Heikintytär Heiskanen o.s. Lehtinen, s. 12.07.1864 Renko, k. 09.09.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki.
Lahdenperän sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Akseli Lahdenperä , s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela. Tauluun 20
Valdemar Lahdenperä s. 06.02.1912 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä , s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela. Tauluun 21
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 20
IX Akseli Lahdenperä, (Taulusta 19, isä Toivo Lahdenperä) Kirvesmies, s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.02.1987 Kuru, Olkitaipale.
Vilho Vanhakylä ja Akseli Lahdenperä peruskorjaavat Riihikosken päärakennusta vuonna 1963. Mukana kuvassa Akselin poika Timo Lahdenperä.

Puoliso: Elsa Lyyli Lahdenperä o.s. Sormunen. (Taulu 102) s. 05.01.1911 Kuru, Aurejärvi, k. 15.02.1997 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Ananias Juhonpoika Sormunen, s. 16.02.1881 Kuru, Aurejärvi ja Hilma Josefiina Kallentytär Sormunen o.s. Pohjasmäki, s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Aksali ja Elsa Lahdenperän hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 21
IX Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä, (Taulusta 19, isä Toivo Lahdenperä) s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.11.1974 Kuru.
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Kurusta Tampereelle arkisin.

Puoliso: 30.08.1936 Kuru Artturi Mikael Tiura. (Taulu 112) Liikennöitsijä 1935--1679, 23.6.1975 liikenneneuvos, Kurun yrittäjä 1977. Kurun KOP:n hallituksen jäsen. Länsilinjat osti vuonna 1979 30-onnikan yrityksen A.Tiura Oy:n kuljettajineen., s. 28.09.1908 Kuru, k. 24.12.1991 Kuru. 1930-luvun koventuneessa kilpailutilanteessa laivayhtiöt pyrkivät kuitenkin tietoisesti
yhteistyöhön linja-autoliikennöitsijöiden kanssa. Esimerkiksi Höyrylaiva Osuuskunta
Tarjanne aloitti säännöllisen yhteistyön Ruoveden oman linja-autoliikennöitsijän, Kalle Mannisen kanssa. Tämä kuljetti matkalaisia Ruoveden Selviikin ja kirkonkylän sekä Virtain välillä vuodesta 1934 ainakin vuoteen 1938.16 Järjestetyn matkailun tultua tärkeäksi osaksi Tampereen ja Virtain välistä
sisävesireittiä Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne sai yhteistyökumppanikseen Etelä- Pohjanmaan matkailuyhdistyksen, joka puolestaan organisoi niin sanotun turistilinjan
Virroilta Vaasaan vuonna 1934.17 Laivayhtiöt yrittivät hyötyä linja-autoliikenteestä myös laivayhtiöiden keskinäisessä kilpailussa. Esimerkiksi Kurun laivaliikenteelle linja-autot toivat uusia matkustajia
1930-luvun alussa, kun Virroilta ja Ruoveden seudulta alettiin kuljettaa matkalaisia
juuri Kurun laivoille.18 Samalla Virtain-linjan laivat menettivät potentiaalisia matkustajia.
Karttaa katsomalla on helppo ymmärtää Kurun soveltuminen linja-autojen ja laivojen yhdysliikenteen kohtauspisteeksi – ihmisiä pystyttiin kuljettamaan Kurun laivoille koko Näsijärven järvialueen länsipuolelta, niin Parkanosta, Kihniöstä ja Virroilta kuin Ruovedeltäkin. Kurusta vesitie Tampereelle
oli lisäksi suhteellisen suora.
Matkustajia puolestaan ilahdutti laivalippujen hinta: Kurun laivaliikenteen sisäinen kilpailu oli ennätyksellisen kovaa vuosien 1930–1933 välillä, mikä painoilippujen hinnat alas ja teki matkustamisen halvaksi. Omalta osaltaan syöttöliikenteen mahdollisuuksia juuri Kurussa paransi se,
että Tampereen ja Kurun välinen tie oli suorastaan surullisenkuuluisa huonosta kunnostaan, mikä venytti suoran Tampere-
Kuru linja-autoliikenteen aloittamisen aina vuoteen 1935 asti. Tieverkoston yleinen huono kunto toki vaikeutti autoliikennettä kaikkialla. Kun suora linja-autoliikenne Tampereen ja Kurun välillä sitten alkoi, joutui laivayhtiö 1930-luvun loppupuolella tekemään useita sopimuksia linja-autoliikennöitsijä Artturi Tiuran kanssa saadakseen edes rippeitä matkustajavirroista. Linja-autoliikennöitsijän
vahvaa asemaa kuvaa, että sopimukset koskivat pääasiassa linja-autoliikenteelle vähämerkityksellisiä
alueita, kuten Kihniötä. Liikennöitsijät tekivät kuitenkin myönnytyksiä puolin ja toisin: laivayhtiö lupasi olla puuttumatta linja-autojen suoraan Tampereen liikenteeseen, ja linja-autoliikennöitsijä
taas lupasi tuoda matkustajia laivalaitureille Kihniön asemalta. Eräässä sopimuksessa
linja-autoliikennöitsijältä jopa kiellettiin suorien Tampereen linja-autolippujen myynti ja
mainostaminen laivalaiturille ajaneessa vuorossa. 19 Itsestään selvää kuitenkin oli, ettei
tällainen protektionistinen politiikka toiminut pidemmän päälle.
Kaiken kaikkiaan syöttöliikennelinjat satamiin jäivät historiallisessa katsannossa
eräänlaiseksi kuriositeetiksi ja välivaiheeksi. Aluksi linja-auto tuli hevosen tilalle liikennettä
laivoille syöttäneenä kulkuvälineenä ennen kuin autojen todelliset vahvuudet pääsivät oikeuksiinsa suorien, nopeiden ja ympärivuotisten linjojen muodossa. Suorat linjat syrjäyttivätkin syöttöliikenteen lähes kokonaan 1930-luvun loppuun mennessä. Asiakkaan kannalta tämä merkitsi liikenteen
nopeutumista ja kulkuvälineestä toiseen vaihtamisen jäämistä pois. Matkustajaliikenteen
lisäksi tällä oli tuntuva merkitys etenkin rahtiliikenteessä – enää ei tarvittu kuin
yksi lastaus autoon ja toinen autosta ulos. Laivoilla kuljetettaessa tuotteet oli pitänyt
ensin tuoda jollain satamaan, siitä laivaan ja edelleen määränpäässä laivasta ulos ja
satamasta perille. Suorien linja-autolinjojen myötä Näsijärven matkustajalaivaliikenteen
aika hyötyliikenteen palveluksessa alkoi olla ohi – toisen maailmansodan syttyminen tosin
jatkoi tätä aikaa noin kymmenellä vuodella.
Eräänä historiallisena jäänteenä linjaauto–laiva -syöttöliikenteestä ovat kuitenkin
matkailukäytössä yhä olevat linjat: esimerkiksi Näsijärven seudulla linja-autot kuljettavat
yhä matkalaisia höyrylaiva Tarjanteen reitin pysähdyspaikkoihin.
Vanhemmat: Kalle Tiura, s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1958 Kuru, Olkitaipale ja Vilhelmiina Antintytär Tiura o.s. Vastamäki, s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 08.07.1954 Kuru, Olkitaipale.
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Tampereelta Kuruun arkisin.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 22
VIII Helmi Maria Matintytär Taipale o.s. Lahdenperä, (Taulusta 16, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, k. 26.06.1979 Kuru, Olkitaipale. - Tuon pyhää savua ja mirhamia, sano Haapanen, kun ampiaispesän toi Taipaleen emännän kamariin.

Puoliso: Sulo Edvard Taipale. (Taulu 172) Taipaleen isäntä 1935-1967, s. 16.01.1893 Kuru, Olkitaipale, k. 22.08.1969 Kuru, Olkitaipale. Ennen maantie meni läpi Taipaleen pihamaan ja jakoi sen kahtia. Sillä kohtaa tavattiin aina laivakyytiä Toikolle tehtäessä panna hevonen parhaaseen raviin:
''Kylän kohlalla komeesti, vaikka kankaalla kontaten'' sanottiin.

Vaakaniemen ruodin kinkerit oli määrä pitää Taipaleessa. Aarian Jussi tiesi lukutaitonsa olevan sitä luokkaa, että hän voipi joutua jopa pöydän alle killisteleen. No, Jussi mietti ja mietti ja silloin Jussin päässä välähti, että onpas mateenpyydyksiä Jakamassa ja kutuaika lähestyy. Jussilla oli tuuria, mateita tuli, niinpä Jussi täytti konttinsa ja lähti pappilaan.
No arvaahan sen, kuinka pappi sellaisesta lahjasta hykerteli käsiään ja Jussin olo oli helpottunut. Mutta sitten koitti kinkeripäivä ja Jussille aivan outo lukutaidon kuulustelija. Tilanne oli siinä äärirajalla, että Jussia piti survastaman pöydän alle.
Jussi parkaisi hädissään, että mitkäs ne mateet oli?
Pappikin havahtui ja asia painettiin villaisella ja Jussilta jäi pöydänalus tutkimatta.

- Kyllä nyt separaattorin kamppi katkesi, sanoi Taipaleen vaari, kun poliittiselta palopuhujalta peukalo katkesi.
Vanhemmat: Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale, s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden, s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Olkitaipaleen Taipaleen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 23
VIII Emma Lydia Matintytär Salonen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 16, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1975 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 14.05.1920 Kuru Paavo Edvard Salonen s. 15.04.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1971 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aleksi Iisakinpoika Salonen, s. 05.03.1872 Ikaalinen, Karttu,Kauppila, k. 26.06.1953 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Karoliina Kaarlentytär Salonen, s. 19.01.1875 Teisko.
Parkkuun nuoret urheiluharjoituksissa koulun pihassa 1920-luvun lopulla. Henkilöt vasemmalta ovat Reino Laurila, neljä tunnistamatonta (keskellä mahdollisesti Urho tai Aleksi Salonen), kuula kädessä Matti Suoniemi, Matti Tanhuamäki, Martti Laurila, ?, Arvi Taipale, Lauri Tanhuamäki ja Paavo Salonen. Kuva Jalmari Mantereen.

Lapset:
Helvi Anna-Liisa Salminen o.s. Salonen s. 15.08.1920 Kuru, Olkitaipale, k. 20.08.1992 Kuru, Olkitaipale.
Sylvi Vastamäki o.s. Salonen s. 10.02.1923 Kuru, Olkitaipale, k. 2009 Kuru.
Saara Salonen Saara oli Olkitaipaleen Vanhakylässä karjakkona., s. 19.03.1925 Kuru, Olkitaipale, k. 24.04.2010 Kuru.
Paavo, Emma ja Saara Salosen hauta Kurun Tammikankaalla.
Marjatta Salonen s. 19.03.1925 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 24
VII Karoliina Antintytär Pajunen o.s. Kalliojärvi, (Taulusta 15, isä Antti Kalliojärvi) s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

Puoliso: 19.04.1884 Kuru Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi. (Taulu 1231). (Taulu 1232) s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Vanhemmat: Jeremias Kaisantytär Leponiemi, s. 08.05.1817 Kuru, k. 22.05.1900 Kuru, Keihäslahti, Pajunen ja Helena Tanelintytär Leponiemi o.s. Leveelahti, s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 19.02.1890 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

Lapset:
Elina Henriikka Pajunen s. 10.04.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Vihtori Pajunen s. 05.05.1891 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Emma Karoliina Pajunen s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Lyyti Vilhelmiina Pajunen s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 25
VI Eeva Kaisa Mikontytär Randell o.s. Kalliojärvi, (Taulusta 14, isä Mikko Kalliojärvi) Metsänvartijan vaimo, Eeva kuoli 63-vuotiaana keuhkotautiin., s. 22.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 28.02.1889 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Asumalahti.

Puoliso: 04.01.1849 Kuru Maunu Abrahaminpoika Randell Kurun Keihäsjärven Saarijärven Kalliojärven torppari, Riuttaskorven Ala-Minkkisen Ilomäen torppari, Torttijärven talossa asuva metsänvartija. Maunu muutti Kurusta 21.10.1866 Ikaalisiin. Ikaalisten Vahojärven Hähkiöniemen metsänvartija. Maunu oli elossa vielä vuonna 1910 Ikaalisten Iso-Röyhiön Asumalahdessa., s. 03.02.1828 Ruovesi, Pajulahti, Lassila, Kulmala.
Vanhemmat: Abraham Abrahaminpoika Randell ent. Kulmala e. Salustaipale, s. 16.07.1788 Ruovesi, Pohjaslahti, k. 27.04.1853 Ruovesi, Pohjaslahti ja Maija Liisa Matintytär Randell o.s. Kulmala, s. 05.05.1800.
Metsänvartija ikuistettuna vanhan radioaseman piha-alueella 16.9.2012 Porissa.

Lapset:
Vilhelmiina Randell s. 29.12.1851 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, Kalliojärvi.
Juho Manu Randell Tarkka-ampuja., s. 03.12.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ala-Minkkinen, Ilomäki, k. 10.10.1881 Ikaalisten kirkonkylä.
Erika Randell s. 06.04.1857 Kuru, Riuttaskorpi, Ala-Minkkinen, Ilomäki.
Maria Randell Maria hukkui 14-vuotiaana., s. 14.05.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi, Torttijärvi, k. 28.11.1873 Ikaalinen, Vahojärvi, Hähkiöniemi.
Amanda Randell , s. 20.05.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi, Torttijärvi. Tauluun 26
Nestor Randell s. 05.03.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi, Torttijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 26
VII Amanda Maununtytär Randell, (Taulusta 25, äiti Eeva Randell) s. 20.05.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi, Torttijärvi, k. 11.03.1883 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Hihkiö.

Puoliso: 10.07.1881 Ikaalinen Taavetti Vihtori Taavetinpoika Marjamäki Iso-Röyhiön Hihkiön ja Heikkilän renki., s. 31.07.1858 Ikaalinen, Kilvakkala, Yli-Kesti.
Vanhemmat: Taavetti Kallenpoika Marjamäki e. Kangasniemi, s. 25.01.1826 Ikaalinen, Sammi, k. 05.02.1898 Ikaalinen, Kilvakkala, Keskinen ja Hedda Kaisa Heikintytär Marjamäki o.s. Heikkilä, s. 21.12.1823 Ikaalinen, Jämijärvi.

Lapset:
Arvo Alfred Lahti ent. Harju e. Joensivu , s. 26.10.1881 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Heikkilä. Tauluun 27
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 27
VIII Arvo Alfred Kustaanpoika Lahti ent. Harju e. Joensivu, (Taulusta 26, äiti Amanda Randell) Viljakkalan Niinimäen itsellinen, Iso-Röyhiön Juurijärven torppari, Iso-Röyhiön Vähäiitun mäkitupalainen., s. 26.10.1881 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Heikkilä.

Puoliso: 01.06.1905 Viljakkala Hilta Albiina Maununtytär Lahti o.s. Leponiemi. (Taulu 1585) s. 11.07.1885 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
Vanhemmat: Manu (Maunu) Joosepinpoika Leponiemi, s. 17.10.1834 Kuru, Myllymaa, Joensuu ja Eeva Matintytär Leponiemi o.s. Peuraniemi, s. 20.03.1839 Viljakkala, Honkala.

Lapset:
Lyyti Maria Lahti Lyyti kuoli 4-vuotiaana tulirokkoon., s. 24.03.1906 Viljakkala, Niinimäki, Joensivu, k. 17.05.1910 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu.
Elo Johannes Lahti Elo kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 16.01.1908 Ikaalinen, Isoröyhiö, Juurijärvi, Harju, k. 29.05.1910 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu.
Lauri Nikodemus Lahti , s. 02.06.1911 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu. Tauluun 28
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 28
IX Lauri Nikodemus Lahti, (Taulusta 27, isä Arvo Lahti ent. Harju) s. 02.06.1911 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu, k. 1969 Viljakkala, Vaho.
Siltatanneihin ovat Sisätön kylän nuoret kokoontuneet Vahon sillalle 1930-luvun alussa. Vauhtia lapikkaisiin antoivat viulullaan Taimi Mattila, Tyyne Isoviita ja Eero Isoviita.

Puoliso: Hilja Lahti o.s. Lähteenmäki s. 16.11.1916 Ikaalinen, Leutola, Hakala, k. 27.12.1998 Viljakkala.
Vanhemmat: Taavetti Nestor Kustaanpoika Lähteenmäki e. Mertaniemi, s. 23.02.1877 Ikaalinen, Miettinen, Sorvalahti ja Hilda Pauliina Malakiaantytär Lähteenmäki o.s. Lindbom, s. 15.02.1875 Ikaalinen, Riitiala.
Seijan äiti Hilja tarjoaa kahvia Sakarille, Sylville ja Sepoolle 1970-luvun keskivaiheilla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 29
VI Manu Juho Mikonpoika Katajisto e. Kalliojärvi, (Taulusta 14, isä Mikko Kalliojärvi) s. 05.04.1829 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

Puoliso: Matilda (äpärä) Annantytär Katajisto s. 23.07.1841 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Äiti: Anna Stina Yrjöntytär Lamminperä, s. 07.02.1813 Kuru, Poikelus.

Lapset:
Miina Seppälä o.s. Katajisto , s. 04.02.1860 Kuru, Poikelus. Lamminperä. Tauluun 30
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 30
VII Miina Manuntytär Seppälä o.s. Katajisto, (Taulusta 29, isä Manu Katajisto) Miina kuoli 32-vuotiaana ''sulkuun''. Omien havaintojeni mukaan "sulkua" eli "sulkutautia" on käytetty kuolinsyynä sekä hinkuyskän että kurkkumädän esiintymisen aikoina., s. 04.02.1860 Kuru, Poikelus. Lamminperä, k. 12.01.1893 Kuru, Sontu, Lammi.

Seurakuntien kuolleiden luetteloissa ennen 1800-luvun loppua mainitut kuolinsyyt perustuvat hyvin harvoin lääkärien suorittamiin taudinmäärityksiin. Ruotsissa ja Suomessa otettiin vuonna 1749 käyttöön ensimmäinen kuolinsyiden luokitus seurakuntien pitämissä väkilukutauluissa. Luokituksissa tapahtui muutoksia vuosien 1774, 1802 ja 1812 alusta. Papit käyttivät kuolleiden luetteloissa kuolinsyiden merkitsemiseen lähes poikkeuksetta väkilukutaulujen mukaisia kuolinsyitä.

Vainajan kuolinsyyn merkitseminen perustui siihen käsitykseen, jonka seurakunnan pappi sai omaisten kertomuksen perusteella. Suuri osa väkilukutaulujen kuolinsyistä oli oireenmukaisia ja niiden aiheuttajana saattoi olla monenlaisia sairauksia. Monien kuumetautien erottaminen toisistaan oli usein suorastaan mahdotonta. Kulkutautien aiheuttamien kuolemantapausten toteamista helpotti jossakin määrin tieto liikkeellä olevan taudin laadusta. Kuolinsyiden joukossa oli myös tuntematon tai ilmoittamaton tauti, jota käytettiin kuolinsyyn ollessa tuntematon, ja näitä tapauksia oli yleensä huomattava osa kaikista.

Kuolinsyiden ja niiden tilastojen tarkkuutta pyrittiin lisäämään parantamalla papiston tautien tuntemusta. Siinä tarkoituksessa seurakuntia kehotettiin hankkimaan papiston käytettäväksi kansantajuisia lääkärikirjoja ja toisaalta pappeja kehotettiin huolellisuuteen kuolinsyiden merkitsemisessä.

Ruotsin ja Suomen väestötilastoinnilla on vuodesta 1749 alkavat perinteet, mutta silti kuolinsyytilastoihin on varsinkin ennen 1900-lukua suhtauduttava suurin varauksin. Tilastot ovat eri syistä epäluotettavia ja vain suuntaa antavia. Muista lähteistä saatavat tiedot voivat merkittävästi lisätä kuolinsyiden varmuutta. Yksilöiden kohdalla merkinnät saattavat olla merkityksellisiä esim. myöhempien sukupolvien perinnöllisten sairauksien selvittämisessä.

Kulkutautien aiheuttamalla kuolleisuudella on merkitystä seurakunnan tai alueen väestökehityksen kannalta. Yksilöiden kuolinsyyt saattavat selventää perhekunnan tai suvun vaiheisiin liittyviä tapahtumia. Yksilöiden kuolinsyyt ovatkin, niihin liittyvästä epäluotettavuudesta huolimatta, sukututkimuksen tärkeitä taustatietoja. Sen vuoksi sukututkimuksen harrastajat ovat kiinnostuneita tietämään, mitä nykyajan sairauksia aikoinaan käytetyillä kuolinsyillä tai sairauksien nimillä on tarkoitettu.

Puoliso: 02.11.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Malakias Jeremiaanpoika Seppälä. (Taulu 892). (Taulu 893). (Taulu 1154) Lammin talon Seppälän torppari, Malakias oli torpan syytinkiläinen mennessään uudelleen naimisiin. Katajiston itsellinen., s. 21.01.1849 Kuru, Sontu, Lammi.
Vanhemmat: Jeremias Jeremiaanpoika Seppälä e. Lammi, s. 15.10.1820 Kuru, Sontu, k. 17.05.1900 Kuru, Sontu, Lammi ja Elisabet (Liisa) Matintytär Seppälä o.s. Lähteenmäki, s. 11.09.1813 Kuru, Poikelus, k. 27.06.1878 Kuru, Poikelus, Lammi.

Lapset:
Malakias Seppälä Malakias kuoli 3-vuotiaana ''punarokkoon'' eli tulirokkoon., s. 12.11.1879 Kuru, Sontu, Lammi, k. 18.04.1883 Kuru, Sontu, Lammi.
Hilja Seppälä , s. 12.01.1882 Kuru, Sontu, Lammi. Tauluun 31
Ksenia Vilhelmiina Seppälä Ksenia kuoli 18-vuotiaana jäsenpolttoon., s. 03.04.1884 Kuru, Sontu, Lammi, k. 11.12.1902 Kuru, Sontu, Lammi.
Urho Eetu Seppälä Sonnun Myllymaan renki 1906-, s. 29.11.1886 Kuru, Sontu, Lammi.
Lyyti Emilia Seppälä s. 01.05.1889 Kuru, Sontu, Lammi.
Onni Aleksanteri Seppälä s. 12.03.1892 Kuru, Sontu, Lammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 31
VIII Hilja Malakiaantytär Seppälä, (Taulusta 30, äiti Miina Seppälä) s. 12.01.1882 Kuru, Sontu, Lammi.

Lapset:
Eero Johannes (äpärä) Seppälä s. 29.12.1898 Kuru, Sontu, Lammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 32
V Juho Matinpoika Salmelin e. Suutarila, (Taulusta 9, isä Matti Suutarila) Torttijärven ja Salminiemen isäntä, s. 11.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.05.1828 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi.

Puoliso: 09.07.1818 Kuru Ulla Erkintytär Salmelin o.s. Hörman. (Taulu 1243). (Taulu 32) Lukkarin tytär, Salminiemen emäntä, s. 12.03.1795 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 05.09.1859 Kuru, Hainari, Kivioja.
Vanhemmat: Erik Hörman, s. 03.04.1762, k. 04.05.1828 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi ja Valpuri Antintytär Hörman, s. 07.06.1767 Turku, k. 19.05.1841 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi.

Lapset:
Vendla Karoliina Salmelin , s. 05.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi. Tauluun 33
Kalle Heikki Yläkoski e. Salmelin , s. 03.02.1821 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi. Tauluun 38
Eeva Katariina Salmelin s. 11.07.1823 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi.
Maija Liisa Salmelin s. 10.03.1825 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi.
Helena Salmelin s. 28.01.1827 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 33
VI Vendla Karoliina Juhontytär Salmelin, (Taulusta 32, isä Juho Salmelin) Itsellinen, kuoli keuhkotautiin 32-vuotiaana, sai 6 isätöntä lasta, joista 3 syntyi kuolleena., s. 05.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi, k. 29.09.1851 Kuru, Hainari, Kivioja. Kuoli keuhkotautiin 32-vuotiaana.

Lapset:
Vauva (äpärä) Salmelin s. 04.06.1841 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi, k. 06.06.1841 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi.
Lapset:
Vauva (äpärä) Salmelin Kuolleena syntynyt, s. 28.02.1843 Kuru, Jokela, k. 28.02.1843 Kuru, Jokela.
Vauva (äpärä) Salmelin Kuolleena syntynyt, s. 28.02.1843 Kuru, Jokela, k. 28.02.1843 Kuru, Jokela.
Lapset:
Kalle (äpärä) Salmelin , s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri. Tauluun 2
Lapset:
Aatu (äpärä) Salmelin s. 22.08.1848 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 14.04.1850 Kuru, Hainari, Kivioja.
Lapset:
Tilda (äpärä) Salminen o.s. Salmelin , s. 22.06.1851 Kuru, Hainari, Kivioja. Tauluun 34
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 34
VII Tilda (äpärä) Wendlantytär Salminen o.s. Salmelin, (Taulusta 33, äiti Vendla Salmelin) Piika, kuoli 3 kk synnytyksen jälkeen., s. 22.06.1851 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 20.01.1889 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.

Lapset:
Emanuel (Manu) Salminen , s. 21.04.1871 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 35
1. puoliso: 19.08.1876 Kuru, Taipale Kalle Efraiminpoika Salminen e. Löyttyjärvi Renki, itsellinen. Taipaleesta Tienarille v.1883-85, Parkkuun sahalle 1885-98, Tienarille 1898-, s. 31.05.1850 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Efraim Matinpoika Löyttyjärvi, s. 12.09.1790 Kuru, Keihäslahti, k. 11.06.1867 Kuru, Keihäslahti ja Eeva Loviisa Yrjöntytär Löyttyjärvi o.s. Nisula, s. 05.11.1814 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, k. 08.04.1889 Kuru, Keihäslahti.
Lapset:
Kalle Anselm Salminen Tylsämielinen, s. 08.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Hilma s. 03.10.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 25.10.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vihtori Salminen , s. 19.09.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 37
Martta Helena Salminen s. 25.09.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Hulda Mariana Salminen Hulda otettiin vuonna 1998 kasvattitytöksi Taipaleeseen. Hulda muutti Teiskoon 21.5.1907, s. 13.04.1886 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Emma s. 13.10.1888 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. 28.11.1890 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 35
VIII Emanuel (Manu) Tildantytär Salminen, (Taulusta 34, äiti Tilda Salminen) Manu Salminen Taipaleessa renkinä 1887-89, Ylä-Tokossa 1889-94, Kurun Olkitaipaleen Taipaleen Salmisella 1894-95, missä avioitui toisen kerran, Taipaleen Eromäessä 1895-98, Tienarilla 1899-, s. 21.04.1871 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

1. puoliso: 05.10.1894 Kuru Iita Tuomaantytär Salminen o.s. Erä s. 04.09.1871 Ikaalinen, k. 27.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.

Lapset:
Toivo Johannes Salminen s. 23.05.1895 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 30.06.1895 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
2. puoliso: 21.05.1897 Kuru Hilda Maria Teemuntytär Salminen o.s. Lepomäki s. 15.11.1879 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula.
Vanhemmat: Teemu Heikinpoika Lepomäki e. Sisättö, s. 24.05.1832 Ikaalinen, Juhtimäki ja Reetta Jaakontytär Lepomäki o.s. Salmi, s. 20.09.1844 Ikaalinen, Juhtimäki.
Lapset:
Iita Maria Salminen s. 15.09.1900 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 21.11.1900 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Julius Salminen s. 15.02.1902 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1902 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Oskari Salminen Oskarin poikia olivat Elo, Lauri ja Aimo Salminen., s. 23.05.1905 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
Auli Esteri Salminen s. 16.08.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
Jaakko Emanuel Salminen , s. 07.05.1913 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 36
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 36
IX Jaakko Emanuel Salminen, (Taulusta 35, isä Emanuel Salminen) s. 07.05.1913 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 01.06.1992 Kuru, Olkitaipale.
Jaakko ja Helvi Salmisen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Helvi Anna-Liisa Salminen o.s. Salonen. (Taulu 23) s. 15.08.1920 Kuru, Olkitaipale, k. 20.08.1992 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Paavo Edvard Salonen, s. 15.04.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1971 Kuru, Olkitaipale ja Emma Lydia Matintytär Salonen o.s. Lahdenperä, s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1975 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 37
VIII Vihtori Kallenpoika Salminen, (Taulusta 34, äiti Tilda Salminen) Renki Taipaleessa v.1897-98, Tienarilla 1898-, maataloustyömies., s. 19.09.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 17.01.1960 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 21.11.1902 Kuru Hilda Juhontytär Salminen o.s. Korjansalo s. 18.06.1882 Parkano, Vuorijärvi.
Vanhemmat: Juho Mikonpoika Friman e. Korjansalo, s. 19.10.1842 Parkano, Marjamäki ja Iida Joelintytär Friman o.s. Korjansalo, s. 08.01.1848 Parkano, Karijoki, Yliluoma, k. 24.06.1889 Parkano, Vuorijärvi, Iso-Viita.
Laurilan väki on asettunut jouluaterialle 1920-luvulla. Henkilöt vasemmalta ovat: Roosa Karoliina, Vilhelmiina, Elias ja Martti Laurila sekä Veikko Sarvijärvi. Penkillä istuvat Lyydia Laurila, kaksi palvelustyttöä, tytär Aino Laurila ja Hilda Salminen ja pöydän päässä näkymättömissä Vihtori Salminen. Kuva on kirjasta Urho Riihikoski - Parkkuu muistoissani.

Lapset:
Lyyli Johanna Salminen s. 27.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 24.01.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Hanna Salminen s. 29.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 13.02.1907 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Arvo Henrik Salminen s. 23.10.1908 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 38
VI Kalle Heikki Juhonpoika Yläkoski e. Salmelin, (Taulusta 32, isä Juho Salmelin) Kalle oli Teiskon Ala-Yrjölän renki ja Anna oli Ala-Yrjölän piika naimisiin mennessään. Kalle muutti perheineen Teiskosta vuonna 1852 Kuruun. Yläkosken torppari, s. 03.02.1821 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi, k. 09.05.1868 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: 10.11.1850 Teisko Anna Matintytär Yläkoski o.s. Knuuttila. (Taulu 1503). (Taulu 1508) s. 22.12.1826 Teisko, Ahoinkylä, k. 09.06.1870 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Matias (Matti) Antinpoika Knuuttila, s. 11.02.1787 Teisko, Ahoinkylä, k. 21.02.1834 Teisko, Ahoinkylä ja Anna Erkintytär Knuuttila o.s. Vähä-Kiimajoki, s. 10.01.1787 Teisko, Kiimajoki, k. 16.03.1831 Teisko, Ahoinkylä.

Lapset:
Kalle Anton Koskinen ent. Yläkoski e. Salmelin , s. 17.11.1851 Teisko, Jutila, Selkee. Tauluun 39
Maria Matilda Saarinen o.s. Yläkoski , s. 02.03.1853 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 40
Juho Yläkoski s. 29.03.1855 Kuru, Ristaniemi.
Amanda Yläkoski s. 12.08.1857 Kuru, Ristaniemi, k. 26.05.1858 Kuru, Ristaniemi.
Manu Koskinen e. Yläkoski , s. 10.06.1859 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 41
Matti Valentin Yläkoski s. 26.01.1862 Kuru, Ristaniemi.
Miina Ylinen o.s. Yläkoski , s. 16.04.1864 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 42
Nestor Yläkoski s. 24.06.1866 Kuru, Ristaniemi, k. 05.09.1866 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 39
VII Kalle Anton Kallenpoika Koskinen ent. Yläkoski e. Salmelin, (Taulusta 38, isä Kalle Yläkoski) Ala-Toikon itsellinen, Keihäslahden Kurun tilan itsellinen, Petäjälammin Ikosen Pohjan itsellinen. Petäjälammin Ikosen mäkitupalainen., s. 17.11.1851 Teisko, Jutila, Selkee.

Puoliso: 08.11.1884 Kuru Miina (äpärä) Miinantytär Koskinen Palveluksessa oleva nuoripiika Miina Miinantytär, Petäjälammi, Lörpys, s. 21.01.1865 Kuru, Rikala.

Lapset:
Jalo Koskinen s. 01.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Urho Johannes Koskinen Urho kuoli 3-vuotiaana tulirokkoon., s. 07.12.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 02.11.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Väinö Yrjö Koskinen Väinö kuoli vuoden ikäisenä tulirokkoon., s. 14.12.1889 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 24.10.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Martta Elisabeth Koskinen Martta kuoli 10-vuotiaana tulirokkoon., s. 31.08.1892 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 01.04.1903 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Lyyti Helena Koskinen s. 02.11.1894 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Kaarle Anton Koskinen s. 28.02.1897 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 40
VII Maria Matilda Kallentytär Saarinen o.s. Yläkoski, (Taulusta 38, isä Kalle Yläkoski) Maria muutti Kurusta 11.11.1877 Teiskoon ja palasi takaisin Kurun Ala-Toikkoon seuraavana vuonna ja meni naimisiin., s. 02.03.1853 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: 14.12.1878 Kuru (Mylläri eli Pappila) Antti Juhonpoika Saarinen e. Saarijärvi. (Taulu 833) Antti lähti Kuruun rengiksi 11-vuotiaana vuonna 1862. Antti oli Ala-Toikon renki ja Maria oli Ala-Toikon piika mennessään naimisiin. Lahdenpohjan itsellinen, Ala-Toikon itsellinen., s. 05.05.1851 Ikaalinen, Juhtimäki.
Vanhemmat: Juho Mikonpoika Saarijärvi, s. 09.06.1815, k. 25.09.1881 Kuru, Juhtimäki ja Reetta Ulla Antintytär Saarijärvi o.s. Vanhakylä, s. 24.06.1814 Kuru, Olkitaipale, k. 30.09.1872 Kuru, Juhtimäki.

Lapset:
Vilhelmiina Saarinen s. 18.04.1880 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.
Ida Maria Saarinen s. 11.05.1882 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.
Eelis Saarinen Veneveistäjä Hainarin kylässä. Eelis kuoli 67-vuotiaana sepelvaltimotautiin., s. 27.11.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 01.02.1953 Kuru, Hainari.
Hilma Saarinen s. 16.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Hulda Erika Saarinen s. 27.06.1890 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Tyyne Josefina Saarinen s. 31.07.1892 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 41
VII Manu Kallenpoika Koskinen e. Yläkoski, (Taulusta 38, isä Kalle Yläkoski) Ala-Toikon Moision itsellinen, Kalle muutti 29.8.1890 Orivedelle Porvolan Naapin taloon itselliseksi. Oriveden Aakkolan kylän Lepolan mäkitupalainen., s. 10.06.1859 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Malviina Heikintytär Koskinen ent. Polviander o.s. Kivinen. (Taulu 1220). (Taulu 1223) Kiertokoulun opettajan leski. Malviina muutti Kurun Lahdemäestä 1.11.1891 Oriveden Porvolan Naapin taloon ja meni toisen kerran naimisiin., s. 21.11.1858 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Vanhemmat: Henrik Matinpoika Kivinen e. Tienari, s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 09.06.1876 Ruovesi, Siikalahti, Riekkola, Sarvana ja Eonika Juhontytär Kivinen o.s. Trappukangas, s. 07.04.1829 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Saima Koskinen s. 02.07.1892 Orivesi, Hoivala, Ala-Mikkola.
Onni Manu Koskinen s. 16.03.1894 Orivesi, Aakkola, Lepola, Veräjänsuu.
Laina Johanna Koskinen s. 01.02.1898 Orivesi, Aakkola, Lepola.
Katri Aleksandra Koskinen s. 01.02.1898 Orivesi, Aakkola, Lepola.
Anna Lyydia Koskinen s. 21.11.1899 Orivesi, Aakkola, Lepola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 42
VII Miina Kallentytär Ylinen o.s. Yläkoski, (Taulusta 38, isä Kalle Yläkoski) Teiskon Iso-Kivirannan piika., s. 16.04.1864 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Matti (äpärä) Ylinen e. Koskinen s. 23.02.1883 Teisko, Kuoranta, Iso-Kiviranta.
Lapset:
Otto (äpärä) Ylinen e. Koskinen s. 30.07.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Ylinen.
1. puoliso: 26.07.1890 Kuru Manu Joosepinpoika Ylinen e. Mäntytörmä. (Taulu 457). (Taulu 458) Keihäslahden Kurun Ylisen torpan isäntä., s. 11.03.1852 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Kaitajärvi.
Vanhemmat: Jooseppi (äpärä) Liisanpoika Ylinen ent. Mäntytörmä e. Lepistö, s. 14.10.1819, k. 11.09.1907 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Fredrika Matintytär Ylinen ent. Mäntytörmä o.s. Särkikoski, s. 17.11.1824, k. 06.11.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Lapset:
Hilma Maria Ylinen s. 21.02.1891 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Ina Vilhelmiina Ylinen s. 27.04.1894 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Matilta Ylinen s. 02.01.1897 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Olga Eriikka Ylinen s. 14.06.1900 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Anni Eliina Ylinen s. 12.05.1903 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 23.03.1906 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Kalle Viljo Ylinen s. 21.02.1907 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 43
V Elisabeth (Liisa) Matintytär Ritoniemi o.s. Suutarila, (Taulusta 9, isä Matti Suutarila) Liisa kuoli 37-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 07.04.1794 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.03.1832 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: 22.10.1820 Kuru Juho Heikinpoika Ritoniemi Juho perheineen asui ensin Kurun Riuttaskorven Suutarilan torpassa, sen jälkeen Ikaalisten Juhtimäen Liesjärven talossa ja myöhemmin Riuttaskorven Suutarilan Ritoniemen torppari., s. 04.07.1795, k. 19.03.1872 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Antti Ritoniemi , s. 12.11.1821 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 44
Emanuel (Manu) Rikander e. Ritoniemi , s. 27.03.1823 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 45
Juho Kustaa Ritoniemi s. 18.06.1824 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 1834 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Anna Liisa Ritoniemi s. 03.09.1828 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Kalle Henrik Huvi e. Ritoniemi , s. 02.08.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 50
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 44
VI Antti Juhonpoika Ritoniemi, (Taulusta 43, äiti Elisabeth Ritoniemi) Antti oli Kurun Riuttaskorven Perivehmaan renki naimisiin mennessään. Suutarilan Ritoniemen torppari., s. 12.11.1821 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 06.12.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: 02.01.1853 Kuru Reetta Juhontytär Ritoniemi o.s. Liesjärvi Reetta eli vielä 1910-luvun vaihteessa., s. 10.02.1825 Ikaalinen, Juhtimäki.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Liesjärvi, s. 1795 ja Saara Heikintytär Liesjärvi o.s. Sisätty (Sisättö), s. 06.07.1788 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 25.08.1867 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Kalle Ritoniemi s. 13.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Antti Ritoniemi s. 09.04.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Juho Ritoniemi s. 19.12.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 45
VI Emanuel (Manu) Juhonpoika Rikander e. Ritoniemi, (Taulusta 43, äiti Elisabeth Ritoniemi) Pitäjän räätäli. Manu kuoli 45-vuotiaana pilkkukuumeeseen., s. 27.03.1823 Kuru, Riuttaskorpi, k. 31.05.1868 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä.

Emanuel Rikander kouluttautui räätäliksi ja toimi Kurussa pitäjän räätälinä. Hänen kirjanpitonsa tältä ajalta on tallella edelleen.

Aikuisena Emanuel asui ainakin Olkitaipaleessa Haapasen torpassa. Samassa torpassa

asui myös Maria Sophia Matintytär s.10.11.1825. Emanuel ja Maria avioituivat 5.2.1852 ja muuttivat vuonna 1854 Olkitaipaleen kylän Sipilän torppaan.

Asuinrakennukseksi siirrettin1850 luvun puolivälissä hirsitalo Hainarin kylästä Kiviojalta. Rakennus oli siellä toiminut Ruotusotamiehen talona.

Kuru kuului vuonna 1565 perustettuun Ruoveden hallintopitäjään. Vuonna 1865 annettiin

Keisarillisen Majesteetin Armollinen asetus kunnallishallituksesta maalla.

Asetus velvoitti pitäjiä kunnallishallinnon käynnistämiseen.

Kappelikokous valitsikin ensimmäiset kunnalliset toimihenkilöt 28.10.1866. Kunnallislautakunnan esimieheksi vallittiin tällöin räätäli Emanuel Rikander.

Uusi kunnallinen hallinto alkoi vuoden 1867 alusta.

1860?luvulla Suomea koettelivat ankarat nälkävuodet useiden vuosien viljasatoa kohdanneiden katovuosien vuoksi. Pahimmat vuodet olivat 1867 ja 1868. Vuonna 1867 jäätkin lähtivät järvistä Suomen eteläosassa vasta kesäkuun lopulla.

Myös Kurua koetteli nälänhätä ja nopeasti leviävät kulkutaudit. Kuolleisuus näinä vuosina oli moninkertainen tavanomaiseen aikaan verrattuna. Vuonna 1868 Kurulaisia kuoli 210 henkeä, joka oli 8,8 prosenttia koko pitäjän väestöstä. Naapuripitäjässä Parkanossa kuolleisuus oli

tuona aikana vieläkin suurempi, 23 prosenttia pitäjän väestöstä.

Emanuel Rikanderin kirjanpidon mukaan hän oli jakamassa kuntalaisille hätäapuna viljaa kunnan viljamakasiinista. Lavantaudin riehuessa paikkakunnalla myös hän sairastui siihen ja kuoli tautiin nopeasti 31.5.1868.

Emanuel Rikander ehti toimia kunnallislautakunnan esimiehenä puoli toista vuotta ennen kuolemaansa.

Kuru säilyi itsenäisenä kuntana 142 vuotta. 1.1.2009 se liitettiin kuntaliitoksessa Ylöjärven kaupunkiin.

Lapsia Rikandereilla oli viisi. Maria s.19.6.1852, Fredrika s.7.7.1854, Emanuel s.18.4.1858, Eufrosyne s.12.1.1861 ja Konstantin s.16.5.1864.

Emanuel Rikanderin isän, Johan Henrikinpojan vanhemmista en ole löytänyt tietoja, joten pidän Johan Henrikinpoikaa tämän sukuselvityksen kantaisänä.

tyfus, typhus

Yleensä pilkkukuume 1800-luvun lopulle asti, myöhemmin useimmiten lavantauti. Historiaa käsittelevissä kirjoissa tyfus on erittäin usein käännetty virheellisesti lavantaudiksi, vaikka kysymyksessä on ollut pilkkukuume.

Puoliso: 05.02.1852 Kuru Maria Sofia Matintytär Rikander o.s. Laurila s. 12.11.1825 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Laurila e. Svartman, s. 02.06.1770 Ruovesi, Mustajärvi, k. 31.01.1854 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki ja Saara Juhontytär Laurila o.s. Sirkka, s. 13.02.1799 Mouhijärvi, Rienilä, k. 20.02.1853 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki.

Lapset:
Maria Rikander s. 19.06.1852 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen, k. 19.06.1852 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Fredrika Hörman o.s. Rikander , s. 07.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä. Tauluun 46
Emanuel (Manu) Laaksonen e. Rikander Raatarioppilas Manu Laaksonen muutti Kurusta 13.11.1877 Tampereelle., s. 18.04.1858 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä.
Eufrosyne Manner o.s. Rikander Eufrosyne muutti Kurusta 28.1.1890 Lempäälän Kuljun Kukkolan rustholliin, kansakoulun opettajatar.Eufrosyne Manner muutti 31.12.1896 Loimaalle., s. 12.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä.
Konstantin Laakso e. Rikander , s. 16.05.1864 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä. Tauluun 47
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 46
VII Fredrika Manuntytär Hörman o.s. Rikander, (Taulusta 45, isä Emanuel Rikander) s. 07.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä.

Puoliso: 30.06.1872 Kuru, Hainari, Kivioja Joosua Heikinpoika Hörman. (Taulu 1244) Joosua on asunut perheineen Hainarin Kiviojalla ja Keihäslahden Sillanpään Kaita-ahon torpassa. Hainarin itsellinen, Keihäslahden Lammin renki ja itsellinen, sen jälkeen vuodesta 1896 Hainarin Kiviojan itsellinen ja lopuksi vaimonsa kanssa Kurun Olkitaipaleen irtolaisia ja vaivaisia. Kyläläiset vuorotellen huolehtivat pariskunnasta., s. 12.01.1841 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi.
Vanhemmat: Heikki Matinpoika Hörman e. Ilveskoski, s. 10.02.1799 Teisko, Paksula, k. 21.11.1876 Kuru, Hainari, Kivioja ja Saara Erikintytär Hörman, s. 10.12.1803 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi, k. 22.11.1874 Kuru, Hainari, Kivioja.

Lapset:
Joosua Hörman Joosua kuoli 4-vuotiaana punatautiin., s. 10.07.1873 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 30.01.1878 Kuru, Hainari, Kivioja.
Eufrosyne Hörman s. 29.09.1874 Kuru, Hainari, Kivioja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 47
VII Konstantin Manunpoika Laakso e. Rikander, (Taulusta 45, isä Emanuel Rikander) Petäjälammin Lörpyksen Markkulan torpan renki, maalari, räätälin poika, s. 16.05.1864 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä, k. 10.03.1956 Kuru, Olkitaipale.
Laakson sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: 12.09.1904 Kuru Amanda Kallentytär Laakso o.s. Niinimäki. (Taulu 136) s. 02.05.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.01.1948 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Kallenpoika Niinimäki, s. 12.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi ja Amanda Kallentytär Niinimäki o.s. Raivio, s. 04.11.1853 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Aili Ilmi Lemmitty Sirola o.s. Laakso s. 15.11.1905 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä.
Marja Tertttu Ojanen o.s. Laakso , s. 27.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 48
Kauko Valo Laakso Autonkuljettaja, res.alikersantti. Haudattu Kurun sankarihautaan 28.01.1940, s. 23.05.1910 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 18.01.1940 Sakkola, Haparainen.

1: LAAKSO, KAUKO VALO
sääty naimaton
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti autonkulj.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JR 20
joukko-osastokoodi
syntymäaika 23.05.1910
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 18.01.1940
kuolinpaikka Haparainen
kuolinkunta Sakkola
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru

SAKKOLA, HAPARAINEN

Haparaisten kylä sijaitsi noin seitsemän kilometriä Sakkolan kirkolta Taipaleeseen johtaneen maantien varrella Suvantojärven pohjoispuolella. Haparaisten kylä muodosti naapurikylän, Keljan, kanssa yhtenäisen viljelys- ja asutusalueen. Kylän erotti Keljasta vähäinen Punasillanoja. Itä-koillissuunnassa kylän alue rajoittui Vilakkalan kylän maihin. Pohjoisessa kylän maat ulottuivat aina Pyhäjärven pitäjän rajalle saakka. Lännessä Haparainen rajoittui Purpuan ja Sakkolan kylän maihin.

Haparainen Perimätiedon mukaan Haparaisten kylä on saanut nimensä "Haaparasi" nimityksestä.

Haparaisten - Keljan kyläaukea sijaitsi laaksossa, jota ympäröivät kolmelta suunnalta loivat männikkörinteet. Kyläläisten hiekkamultaiset kotipellot viettivät milloin loivemmin niilloin jyrkemmin kohti etelässä vuolaana virrannutta Suvantoa. Kylän perältä, Likolammesta, sai alkunsa kyläaukean läpi virrannut luonnonoja. Sitä kutsuttiin Talvinotkoksi, Pahansillanojaksi, Korvennotkoksi, Alusniitynojaksi tai Lepp'ojaksi riippuen siitä, missä se kulloinkin virtasi. Suvannon ainoa saari, Kajavasaari, kuului Haparaisten kylään. Kekkilän alueella sijainneelta Välimäen harjulta saattoi ihailla Suvannon selkää aina Möngön rannasta Metsäpirtin rajalle saakka. Vastakkaisella rannalla siinsivät Ojaniemen, Lapinlahden ja Riiskan kylät.
Sakkolan Haparaisen kartta, missä Kauko Laakso kaatui talvisodassa.
Ilta Rauha Laakso
Jalo Voitto Laakso , s. 10.11.1917 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 49
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 48
VIII Marja Tertttu Ojanen o.s. Laakso, (Taulusta 47, isä Konstantin Laakso) s. 27.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 21.04.1999 Kuru, Olkitaipale.
Eero ja Marja-Terttu Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: 18.12.1932 Kuru Eero Valdemar Matinpoika Ojanen. (Taulu 508). (Taulu 814) Haudankaivaja 1932-1947, seurakunnan metsävalvoja 1933-1968, s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.01.1983 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matti Kustaanpoika Ojanen, s. 07.09.1853 Kuru, Riuttaskorpi, Kallio, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale ja Eriika Jeremiaantytär Ojanen o.s. Suoniemi, s. 29.07.1867 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.07.1928 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Matti Kustaanpoika Ojasen tilan lohkomiskirjan allekirjoitukset. Tilan nimi OJANEN. Nykyään tilalla asuu Erkki ja Leena Törmä os. Ojanen eli Eero Ojasen tytär.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 49
VIII Jalo Voitto Laakso, (Taulusta 47, isä Konstantin Laakso) s. 10.11.1917 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 25.11.1983 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Salli Orvokki Laakso s. 13.05.1918 Kuru, k. 26.08.1995 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 50
VI Kalle Henrik Juhonpoika Huvi e. Ritoniemi, (Taulusta 43, äiti Elisabeth Ritoniemi) Riuttaskorven Suutarilan Ritoniemen torpan poika, Olkitaipaleen Tienarin itsellinen naimisiin mennessään, Huvin itsellinen, vaimon kuoltua aikoi uudelleen naimisiin, mutta avioliittoon kuulutus estetty. Räätäli., s. 02.08.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 10.05.1911 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kiinteistö, minkä kohdalla on käsi, on lohkottu Tienarista 16.9.1932 rek.n:ro 415-415-6-21 X HUVI, nykyään 980-415-6-21 X HUVI. Sen yläpuolella on Leijusta 14.5.1968 lohkottu 303-415-6-54 X MÄENPÄÄ, nykyisin 980-458-6-54 X MÄENPÄÄ

Puoliso: 10.11.1867 Kuru, kirkko (ilman kruunua) Anna Jeremiaantytär Huvi o.s. Hytönen Kurun Kapeen Hietalahden piika -1853, jossa synnytti aviottoman lapsen, Kapeen Hietalahden Jussilan torpan piika 1854, Kurun Kastarin Salon torpan piika 1855, Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikon Tanhuanpään piika 1857-1859, jossa synnytti aviottoman pojan, Vaakaniemen Ala-Toikon piika 1856 ja 1859-1863, missä synnytti aviottoman lapsen, Kurun Karjulan Enkoolin torpan piika 1864, Kurun Keihäslahden Salmen torpan piika 1865, Kurun Olkitaipaleen Lahdenperän Kyrönsillan piika 1866-1867. Anna oli tuolloin luokiteltu hyvin köyhäksi itselliseksi. Olkitaipaleen Kyrönsillasta Anna muutti poikansa kanssa Tienarille piiaksi syksyllä 1867 ja meni heti naimisiin Kalle Juhonpojan (Karl Johansson) kanssa ja elämä alkoi hymyillä. Anna ja Kalle saivat Tienarilta oman mäkituvan Huvin asuttavakseen, minne he asettuivat loppuelämäkseen., s. 07.12.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 17.01.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Jeremias Juhonpoika Hytönen e. Vihola, s. 19.08.1791 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.10.1876 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola ja Liisa Tuomaantytär Hytönen o.s. Luomajärvi, s. 26.05.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.04.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
Anna Jeremiaantytär Huvi os. Hytönen (1826-1902). Kuva: Kai Sulin Vantaa

Lapset:
Maria Miina Huvi , s. 18.02.1868 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 51
Juho Aatu (Jussi) Salminen e. Huvi , s. 02.07.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 54
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 51
VII Maria Miina Juhontytär Huvi, (Taulusta 50, isä Kalle Huvi) s. 18.02.1868 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 15.09.1883 Kuru Juho Aatunpoika Huvi e. Rajala. (Taulu 407) Olkitaipaleen Tienarin itsellinen, muutti vuonna 1902 perheineen Olkitaipaleen Laurilaan itselliseksi., s. 05.12.1856 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Vanhemmat: Aatu Heikinpoika Rajala, s. 03.11.1815 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, Kalliojärvi, k. 26.09.1901 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Karoliina Thurentytär Rajala o.s. Koski, s. 22.07.1824 Kuru, Karjula, k. 04.05.1904 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

Lapset:
Lyydia Maria Huvi , s. 08.07.1884 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 52
Eetu Rufus Huvi s. 27.08.1886 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Olga Vilhelmiina Huvi s. 24.09.1888 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Väinö Johannes Huvi s. 28.12.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Iita Huvi s. 19.04.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Katri Susanna Huvi s. 11.08.1896 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.02.1903 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
Hulda Huvi s. 12.10.1898 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Aina Sofia Huvi s. 07.02.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kalle Aatu Lehmus e. Huvi , s. 09.08.1903 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 53
Anna Elviira Huvi s. 27.09.1906 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
Eero Matias Huvi s. 03.03.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 52
VIII Lyydia Maria Juhontytär Huvi, (Taulusta 51, isä Juho Huvi) s. 08.07.1884 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 1929 Tampere.

Lapset:
Eini Maria Paakki o.s. Huvi s. 09.08.1911 Tampere, k. 24.11.1965.
1. puoliso: Joonas Nieminen
Lapset:
Elli Maria Heino ent. Lepistö o.s. Huvi s. 25.04.1918 Tampere.
Elma Lehtinen ent. Uusimäki o.s. Huvi s. 19.10.1921 Tampere, k. 25.01.1988.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 53
VIII Kalle Aatu Juhonpoika Lehmus e. Huvi, (Taulusta 51, isä Juho Huvi) Postinkantaja, Kalle kuoli 57-vuotiaana haimasyöpään., s. 09.08.1903 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 07.05.1961 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Elna Maria Lehmus o.s. Tanner Sepän tytär, Kurun Parkkuun alakoulun opettaja 1929-1963, s. 20.06.1902 Lavia, Soro.
Vanhemmat: Kaarle Emil Juhonpoika Tanner e. Sundström, s. 29.02.1864 Lavia, Rankonen ja Aleksandra Vilhelmiina Tanner o.s. Wahlman, s. 09.12.1869 Lavia, Riiho, Alamanninen.
Elna Lehmus oli Parkkuun alakoulun opettajana vuosina 1929-1963. Kuvassa 1946-1948 syntyneiden oppilaiden 1-3 luokat. Kuva otettu vuonna 1955.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 54
VII Juho Aatu (Jussi) Kallenpoika Salminen e. Huvi, (Taulusta 50, isä Kalle Huvi) Taipaleen itsellinen, Kurun Olkitaipaleen Tienarista myytiin Huvi-niminen mäkitupa Jussi Salmiselle 300 markan kauppahinnasta. Jussi oli palkattuna apulaisena Kastarissa, Manu-isännän sairastellessa. Jussia kutsuttiin Huvi-Jussiksi., s. 02.07.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 15.10.1897 Kuru Hilda Johanna Salminen o.s. Nordberg Teurastajan tytär, Hilda muutti Porvoosta 4.10.1897 Kurun Olkitaipaleen Taipaleeseen ja meni parin viikon päästä naimisiin., s. 05.02.1872 Porvoo.

Lapset:
Hilda Elisabet Salminen s. 05.09.1898 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Yrjö Johannes Salminen s. 13.02.1901 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Arvo/Aaro Adolf Salminen , s. 12.05.1904 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 55
Jalmari Mikaeli Salminen s. 10.10.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 55
VIII Arvo/Aaro Adolf Salminen, (Taulusta 54, isä Juho Salminen) Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen, res.sotamies. Arvo haudattiin Kurun sankarihautaan 3.3.1940, s. 12.05.1904 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 12.02.1940 Karjala, Summa, Kuolemanjärvi.

Etunimet Arvo/Aaro Adolf
Sukunimi Salminen
Sääty Naimisissa
Sukupuoli Mies
Kansalaisuus Suomi
Kansallisuus Suomi
Äidinkieli Suomi
Ammatti työmies
Sotilasarvo Sotamies
Syntymäaika 12.05.1904
Kuolinaika 12.02.1940
Kuolinpaikka Summa
Menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
Hautausmaa Kuru
Hautapaikka 57
Asuinkunta Kuru
Kotikunta Kuru
Kuolinkunta Kuolemajärvi
Syntymäkunta Kuru
Joukko-osastot
Talvisota: 30.11.1939 - 12.02.1940 JR 8

Lähde: https://sotapolku.fi/henkilot/salminen_arvo-aaro-adolf_1904-05-12_kuru/.
Helmikuussa 1940 alkoi puna-armeijan Luoteisen Rintaman hyökkäys Karjalan kannaksella. Valmistavat hyökkäykset alkoivat 1.2. ja varsinainen Mannerheim-linjan läpimurtoon tähtäävä suurhyökkäys 11.2. Sen painopiste oli Länsi-Kannaksella. Läpimurtoalue oli suomalaisten Summan ja Lähteen lohkoilla. Neuvostojoukkojen Lähteen lohkolla saama sisäänmurto laajeni seuraavina päivänä. Suomalaisten vastahyökkäykset jäivät ponnettomiksi. Ylipäällikkö päätti 15.2. Länsi-Kannaksen puolustuksesta vastanneen II Armeijakunnan vetämisestä väliasemaan.

Puoliso: Hilma Maria Salminen

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 56
V Jeremias Matinpoika Torttijärvi e. Suutarila, (Taulusta 9, isä Matti Suutarila) Suutarilan poika ja renki, Torttijärven torppari, Kalliojärven itsellinen ja vaivaistalon vaivainen., s. 24.04.1796 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.09.1858 Kuru, Keihäsjärvi, Kalliojärvi.

Puoliso: 07.11.1830 Kuru Valpuri Yrjöntytär Torttijärvi o.s. Vehmaanperä s. 08.04.1802 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.
Vanhemmat: Yrjö Juhonpoika Vehmaanperä e. Liitiä, s. 02.05.1761 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 06.07.1845 Kuru, Riuttaskorpi ja Marketta Jaakopintytär Vehmaanperä ent. Luomajärvi, s. 01.05.1762 Hämeenkyrö, Viljakkala, k. 12.02.1826 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Markus Torttijärvi s. 30.01.1832 Kuru.
Maria Amalia Torttijärvi s. 18.03.1834 Kuru.
Johannes Manu Torttijärvi s. 01.07.1837 Kuru.
Antti Torttijärvi s. 08.12.1842 Kuru, Keihäsjärvi, Kalliojärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 57
IV Maria Antintytär Leppämäki ent. Lammi o.s. Suutarila, (Taulusta 8, isä Antti Suutarila) s. 03.05.1765 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 24.06.1785 Kuru Antti Juhonpoika Leppämäki e. Lammi. (Taulu 942) Leppämäen uudisasukas., s. 23.11.1763 Kuru, Riuttaskorpi, Puntanen, k. noin 1800 Kuru, Riuttaskorpi, Puntanen.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Lammi e. Murolekoski, s. 03.06.1742 Ruovesi, Murole, k. 18.06.1814 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi ja Susanna Manuntytär Lammi o.s. Saksa, s. 04.03.1741 Kuru, Aurejärvi, k. 12.07.1780 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.

Lapset:
Antti Leppämäki e. Lammi s. 12.05.1786 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen.
Liisa Leppämäki o.s. Lammi s. 19.05.1788 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen.
Johannes Lammi s. 07.01.1791 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen.
Juho Lammi s. 1792 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen, k. ennen 1800 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen.
Yrjö Lammi s. 1793 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen, k. 01.11.1800 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen, Lammi, Haapamäki.
Abraham (Aapo) Leppämäki e. Lammi s. 18.12.1797 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen.
Joel Mäennenä e. Leppämäki , s. 04.07.1800 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen, Lammi, Haapamäki. Tauluun 58
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 58
V Joel Antinpoika Mäennenä e. Leppämäki, (Taulusta 57, isä Antti Leppämäki) Joel otti nimilleen kaksi Leena-vaimon aviotonta lasta. Peräseinäjoen Liikalan ja sitten Sillanpään itsellinen. Peräseinäjoen Kihniön Sillanpään tilan Mäennenän torppari., s. 04.07.1800 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen, Lammi, Haapamäki, k. 12.04.1868 Peräseinäjoki, Kihniö, Sillanpää.

Puoliso: 27.12.1848 Peräseinäjoki Leena Matintytär Mäennenä s. 29.09.1812 Peräseinäjoki, Luoma, Koukari, k. 02.03.1863 Peräseinäjoki, Kihniö, Sillanpää.
Vanhemmat: Matti Matinpoika, s. 12.12.1779 Peräseinäjoki, k. 12.11.1820 Peräseinäjoki, Aho ja Susanna Heikintytär Luoma o.s. Niemi, s. 14.07.1791 Kuortane, k. 26.06.1860 Peräseinäjoki, Luoma.

Lapset:
Susanna Mäennenä s. 20.09.1848 Peräseinäjoki, Kihniö, Liikala.
Salomon s. 09.06.1853 Peräseinäjoki, Kihniö, Liikala, k. 09.06.1853 Peräseinäjoki, Kihniö, Liikala.
Herman Mäennenä s. 12.07.1854 Peräseinäjoki, Kihniö, Liikala, k. 11.12.1855 Peräseinäjoki, Kihniö, Sillanpää.
Matti Mäennenä s. 21.02.1857 Peräseinäjoki, Kihniö, Sillanpää, k. 23.03.1858 Peräseinäjoki, Kihniö, Sillanpää.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 59
IV Juliana Antintytär Ala Kallio o.s. Suutarila, (Taulusta 8, isä Antti Suutarila) s. 26.02.1774 Kuru, Riuttaskorpi, k. 30.06.1847 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kallio.

Puoliso: 11.02.1798 Kuru Joonas Juhonpoika Ala Kallio e. Keihäsjärvi. (Taulu 303) Joonas oli loppuikänsä ruotuvaivainen eli pitäjän taloista muodostetun ruodun elättämä köyhä, kukin talo huolsi vaivaista vuorollaan., s. 01.10.1772 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 28.04.1850 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kallio.
Vanhemmat: Juho Yrjönpoika Keihäsjärvi e. Suutari II eli Mäkelä, s. 24.07.1736 Kuru, Karjula, Koski, k. 14.04.1808 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, Kalliojärvi ja Kristiina Yrjöntytär Keihäsjärvi o.s. Ståhlberg, s. 04.04.1738 Kuru, Karjula, k. 26.12.1802 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, Kalliojärvi.

Lapset:
Kaapo Leppäharju e. Ala Kallio , s. 04.03.1799 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 60
Liisa Kallio o.s. Ala Kallio , s. 09.04.1801 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 67
Antti Ala Kallio s. 25.09.1803 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Ulla Ala Kallio s. 24.09.1806 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 1814 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Juho Ala Kallio s. 31.03.1810 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Valpuri Ala Kallio s. 12.01.1813 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 60
V Kaapo Joonaanpoika Leppäharju e. Ala Kallio, (Taulusta 59, isä Joonas Ala Kallio) s. 04.03.1799 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: 01.11.1829 Kuru Anna Yrjöntytär Leppäharju o.s. Pyydysmäki. (Taulu 371) s. 20.09.1805 Kuru, Karjula, Pyydysmäki II.
Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Pyydysmäki, s. 18.03.1778 Kuru, Karjula, Pyydysmäki II ja Leena Yrjöntytär Pyydysmäki o.s. Niinimäki, s. 29.09.1773 Kuru, Riuttaskorpi, Puntanen.

Lapset:
Anna Leppäharju Anna kuoli vuoden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 01.04.1831 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 23.10.1832 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
Matti Leppäharju , s. 25.08.1833 Kuru, Karjula, Kuusitaipale. Tauluun 61
Vilhelmiina Hellman o.s. Leppäharju , s. 05.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Pyydysmäki. Tauluun 63
Kaapo Leppäharju Kaapo kuoli 9-vuotiaana tuhkarokkoon., s. Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 12.11.1852 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 61
VI Matti Kaaponpoika Leppäharju, (Taulusta 60, isä Kaapo Leppäharju) s. 25.08.1833 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Puoliso: 23.10.1853 Ruovesi Miina Heikintytär Leppäharju o.s. Pöntys eli Einola s. 10.08.1834 Ruovesi, Pihlajalahti, Heinola.
Vanhemmat: Heikki Juhonpoika Liesmäki, s. 05.02.1810 Kuru, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki, k. 27.07.1898 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki ja Heta Vilhelmintytär Liesmäki o.s. Pöntys eli Einola, s. 20.12.1813 Ruovesi, Pihlajalahti, Heinola.

Lapset:
Miina Keskinen o.s. Leppäharju , s. 09.02.1872 Kuru, Karjula, Kuusitaipale. Tauluun 62
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 62
VII Miina Matintytär Keskinen o.s. Leppäharju, (Taulusta 61, isä Matti Leppäharju) s. 09.02.1872 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Puoliso: 09.07.1892 Kuru Juuse Eemeli Kallenpoika Karhunkoski e. Keskinen. (Taulu 1303) s. 20.03.1859 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
Vanhemmat: Kalle Matinpoika Karhunkoski ent. Keskinen e. Myllylä, s. 27.01.1830 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Mattila, k. 18.09.1899 Kuru, Hainari ja Maria Fredrika Mikontytär Karhunkoski ent. Keskinen o.s. Hankuri, s. 01.03.1834 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 63
VI Vilhelmiina Kaaponpoika Hellman o.s. Leppäharju, (Taulusta 60, isä Kaapo Leppäharju) s. 05.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Pyydysmäki, k. 06.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.

Puoliso: 26.12.1855 Kuru Matias (Matti) Manu Antinpoika Hellman e. Kuorejärvi. (Taulu 313). (Taulu 332) Mäkelän Kyöstilän torppari, seppä., s. 27.01.1831 Kuru, Karjula, Kuorejärvi, k. 24.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Kuorejärvi e. Ferm, s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Leena Joosepintytär Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Lapset:
Manu Hellman s. 09.08.1858 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Konstantin Hellman s. 16.05.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Emma (Emiina) Kulmala o.s. Hellman , s. 03.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä. Tauluun 64
Matti Hellman s. 13.08.1869 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Amanda Haapanen o.s. Hellman , s. 08.10.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä. Tauluun 66
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 64
VII Emma (Emiina) Matintytär Kulmala o.s. Hellman, (Taulusta 63, äiti Vilhelmiina Hellman) Mäkelän torpan Kyöstilän tytär, s. 03.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.

Puoliso: 09.11.1890 Kuru Kustaa Aatu Kustaanpoika Kulmala e. Ojanen. (Taulu 813). (Taulu 1224) Renki Olkitaipaleen Korteniemessä 1871-74, Riihikoskella 1874-77, Leveelahdessa 1877, Keihäslahden Leponiemessä 1878-1890- Kyöstilässä itsellinen 1890-91 perheineen, Olkitaipaleen Vanhakylän Kulmalassa mäkitupalaisena 1891-, Kustaa otti ensin sukunimekseen Mäkinen , mutta muutti nimekseen Kulmala., s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 16.07.1934 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari, s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale ja Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki, s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
Kustaa Kulmalan hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Lapset:
Arviiti s. 05.09.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä, k. 05.02.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Vilho Aatu Kulmala , s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 65
Urho Kulmala s. 20.11.1895 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Arvo Kulmala Metsätyönjohtaja, Arvo kuoli 69-vuotiaana aivoverisuonten kalkkeumaan., s. 01.03.1898 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.09.1967 Kuru, Olkitaipale.
Naapurit Arvo Kulmala ja oikealla Arvid Suoniemi.
Sulo Johannes Kulmala s. 19.03.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Impi Maria Kulmala s. 05.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Toini Lempi Kulmala s. 08.01.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 65
VIII Vilho Aatu Kulmala, (Taulusta 64, isä Kustaa Kulmala) s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kuvassa juhlitaan Taimi Ojasen 60-vuotispäivää vuonna 1981. Kuvassa mm. Vilho Kulmalan poika Bruno Kulmala, Taimi Ojanen os. Mäenpää ja Uolevi Ylä-Nojonen (Parkkuun koulun opettaja ja tuleva kirjailija).

Puoliso: Kulmala

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 66
VII Amanda Matintytär Haapanen o.s. Hellman, (Taulusta 63, äiti Vilhelmiina Hellman) s. 08.10.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.

Puoliso: 20.09.1899 Kuru Santeri Antinpoika Haapanen e. Haapamäki. (Taulu 707) s. 25.08.1872 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Haapamäki e. Saksa, s. 17.05.1835 Kuru, Aurejärvi ja Miina Israelintytär Haapamäki o.s. Hangasmäki, s. 24.03.1842 Ruovesi, Haukkamaa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 67
V Liisa Joonaantytär Kallio o.s. Ala Kallio, (Taulusta 59, isä Joonas Ala Kallio) s. 09.04.1801 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Maria Justiina (äpärä) Kallio s. 28.03.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Lapset:
Heta (äpärä) Kallio , s. 12.10.1827 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 68
1. puoliso: 18.06.1828 Kuru Matti Simonpoika Kallio e. Leppämäki. (Taulu 1392). (Taulu 1398) Ketolan renki, sitten torppari. Mäkelän Kallion torppari, kuoli keuhkotautiin 45-vuotiaana., s. 01.04.1796 Kuru, Riuttaskorpi, k. 30.10.1841 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Simo Simonpoika Kuusitaipale e. Leppämäki, s. 20.10.1769 Kuru, Riuttaskorpi ja Inkeri Yrjöntytär Kuusitaipale o.s. Lörpys, s. 05.06.1765 Kuru, Petäjälammi.
Lapset:
Kaarle Kustaa Hainari e. Kallio , s. 29.12.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 72
Juho Kallio s. 27.09.1832 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Gabriel Ketola e. Kallio , s. 26.02.1835 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 76
Anna Kallio s. 15.07.1838 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Matti Kallio s. 30.04.1841 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 68
VI Heta (äpärä) Liisantytär Kallio, (Taulusta 67, äiti Liisa Kallio) Kurun Riuttaskorven Mäkelän piika naimisiin mennessään. Kurun Karjulan ''löysiä ja irtolaisia'' eli he asuivat Karjulan eri taloissa vuoron perään miehensä kanssa köyhyytensä ja asunnottomuutensa vuoksi., s. 12.10.1827 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 24.01.1895 Kuru, Karjula (Hietala).

Lapset:
Kalle (äpärä) Niemelä e. Talvisilta , s. 27.05.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 69
1. puoliso: 26.10.1862 Kuru Matias Joosepinpoika Pohja. (Taulu 672). (Taulu 674) Ikosen Pohjan torpan poika, Olkitaipaleen Myllärin (pappila) renki naimisiin mennessään., s. 13.08.1837 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 25.05.1904 Kuru, Karjula (Hietala).
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Pohja, s. 08.08.1799 Kuru, Petäjälammi, Ikonen ja Anna Juhontytär Pohja o.s. Svartvik, s. 06.09.1804 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 69
VII Kalle (äpärä) Hetanpoika Niemelä e. Talvisilta, (Taulusta 68, äiti Heta Kallio) Riuttaskorven Talvisillan kruununtorpan isäntä. Ihmetystä herättää, miksi Kalle ei ottanut äitiään ja isäpuoltaan asumaan kotiinsa, vaan nämä joutuivat asumaan Karjulan talojen nurkissa loppuelämänsä. Kruununtorpat olivat yleensä suuria pinta-alaltaan., s. 27.05.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Puoliso: 10.04.1882 Kuru Vilhelmiina (Miina) Kallentytär Niemelä o.s. Talvisilta s. 06.12.1857 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, Nimetön.
Vanhemmat: Kalle Heikki Antinpoika Nimetön, s. 08.01.1831 Ruovesi, Pihlajalahti, Ranta-Riekkola, Ajos-aho ja Anna Stina Juhontytär Taivaljärvi, s. 24.08.1828 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Kalle Jaakko Niemelä e. Talvisilta , s. 25.07.1882 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 70
Lyyti Gunilla Talvisilta , s. 11.05.1885 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 71
Arvo Talvisilta s. 25.01.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Saima Aleksandra Talvisilta s. 02.06.1890 Kuru, Riuttaskorpi.
Manta Talvisilta s. 22.06.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
Lauri Talvisilta s. 10.08.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
Olka Erika Talvisilta s. 26.07.1897 Kuru, Riuttaskorpi.
Oskari Nikolai Talvisilta s. 14.01.1900 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.05.1900 Kuru, Riuttaskorpi.
Oskari Talvisilta s. 08.07.1902 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 70
VIII Kalle Jaakko Kallenpoika Niemelä e. Talvisilta, (Taulusta 69, isä Kalle Niemelä) Talvisillan kruununtorpparin poika., s. 25.07.1882 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 22.12.1902 Kuru Hilja Karoliina Aleksintytär Niemelä o.s. Koskinen. (Taulu 289) s. 21.05.1886 Kuru, Karjula, Särkikoski.
Vanhemmat: Aleksi Iisakinpoika Koskinen, s. 14.01.1857 Kuru, Karjula, Koski, Särkikoski ja Hilma Maria Heikintytär Koskinen o.s. Utukka, s. 07.02.1863 Ruovesi, Rajalahti, Ritoniemi.

Lapset:
Sylvi Irene Niemelä s. 14.09.1903 Kuru, Riuttaskorpi, Talvisilta.
Wiljo Werneri Niemelä s. 27.03.1907 Kuru, Riuttaskorpi, Talvisilta.
Ossi Weikko Niemelä s. 29.08.1908 Kuru, Riuttaskorpi, Talvisilta.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 71
VIII Lyyti Gunilla Kallentytär Talvisilta, (Taulusta 69, isä Kalle Niemelä) s. 11.05.1885 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Saimi Eriika (äpärä) Talvisilta s. 28.02.1909 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.04.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 72
VI Kaarle Kustaa Matinpoika Hainari e. Kallio, (Taulusta 67, äiti Liisa Kallio) Kalle oli Myllärin renki mennessään naimisiin. Moision torpan isäntä. Kalle muutti perheineen 30.10.1868 Teiskoon Saarlahden Lintuniemen lampuotiksi ja palasi perheineen takaisin Kuruun 20.3.1878 Hainarin lampuotiksi., s. 29.12.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Puoliso: 06.05.1855 Kuru Heta Yrjöntytär Hainari o.s. Mattila Heta oli Kurun puustellin piika mennessään naimisiin., s. 16.04.1826 Teisko, Rikala, Leponiemi, k. 08.12.1888 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Yrjö Tapaninpoika Mattila e. Leponiemi, s. 16.03.1795 Teisko, Rikala, k. 28.05.1860 Kuru, Aurejärvi, Saksa ja Anna Juhontytär Mattila o.s. Kruse, s. 07.02.1793 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.02.1863 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Kalle ja Heta menivät naimisiin 6.5.1855, kaksi kuukautta poikansa Juhon syntymän jälkeen. Kuva Kurun vihittyjen luettelosta vuodelta 1855.

Lapset:
Juho Manu Hainari , s. 19.03.1855 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 73
Maria Sääkslahti o.s. Hainari , s. 23.07.1858 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio. Tauluun 74
Amanda Hainari s. 03.04.1861 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.
Kalle Hainari s. 17.04.1864 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.
Matti Heino e. Hainari s. 15.10.1867 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 73
VII Juho Manu Kaarlenpoika Hainari, (Taulusta 72, isä Kaarle Hainari) Hainarin vuokraaja eli lampuoti., s. 19.03.1855 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Juho syntyi noin kaksi kuukautta ennen isänsä Kallen ja äitinsä Hetan naimisiinmenoa.

Puoliso: 15.06.1879 Kuru Mariana Juhontytär Petäjäniemi. (Taulu 883) s. 18.04.1859 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Juho Henrikinpoika Petäjäniemi, s. 14.03.1818 Kuru, Karjula, k. 22.11.1881 Kuru, Karjula ja Maria Antintytär Petäjäniemi o.s. Ikonen, s. 16.05.1818 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Juho s. 22.07.1879 Kuru, Hainari.
Otto s. 30.03.1883 Kuru, Hainari, k. 11.05.1883 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 74
VII Maria Kaarlentytär Sääkslahti o.s. Hainari, (Taulusta 72, isä Kaarle Hainari) s. 23.07.1858 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.

Puoliso: 11.09.1884 Kuru Aleksanteri Erkinpoika Sääkslahti. (Taulu 950) Aleksanteri oli Riihikosken isäntä 1889-1891, jolloin palasi takaisin hainarin Sääkslahteen. Aleksanteri asui setämiehenä veljenpoikansa talossa. Karjulan Kuuselan itsellinen., s. 02.02.1838 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Erkki Juhonpoika (Maununpoika) Sääkslahti e. Hänninen, s. 15.09.1800 Kuru, Aurejärvi, k. 01.03.1860 Kuru, Hainari ja Leena Joosepintytär Sääkslahti, s. 11.03.1804 Kuru, Hainari, k. 06.04.1861 Kuru, Hainari.

Lapset:
Uuno Aleksanteri Sääkslahti , s. 28.10.1884 Kuru, Hainari. Tauluun 75
Gunilla Maria Sääkslahti s. 27.01.1886 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 75
VIII Uuno Aleksanteri Aleksanterinpoika Sääkslahti, (Taulusta 74, isä Aleksanteri Sääkslahti) Karjulan Kuuselan itsellinen. Maanviljelijä, Uuno kuoli 76-vuotiaana aivoverenvuotoon., s. 28.10.1884 Kuru, Hainari, k. 13.02.1961 Kuru.

Puoliso: 28.10.1908 Kuru Maria Sääkslahti o.s. Saarinen s. 17.08.1866 Messukylä.

Lapset:
Uuno Rudolf Sääkslahti Talollinen, sotamies. Uuno on haudattu yksityishautaan Kurussa 11.02.1940, s. 20.07.1909 Kuru, Karjula, Kuusela, k. 01.01.1940 Talvisodassa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 76
VI Gabriel Matinpoika Ketola e. Kallio, (Taulusta 67, äiti Liisa Kallio) Renkinä Mäkelässä 1861-62, Suutarilassa päärenkinä 1862-63, Yläminkkisellä isäntärenkinä 1863-65, itsellinen renki Mäkelässä 1865-67, sama Suutarilassa 1867-68, torpparina Riuttaskorven kruununtorppa Petäjäjärvellä 1869-1977, muutto Kurun Keihäslahden Alamännistön torppariksi 1877-1878, taas muutto Kurun Riuttaskorven Mäkelän Ketolaan torppariksi 1878 -, s. 26.02.1835 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 16.02.1905 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Puoliso: 19.10.1861 Kuru Amanda Helena Aaronintytär Ketola o.s. Sanden Amanada asui Kurussa Kurun Suutarilassa, Kurun puustellissa, Mäkelän talossa, Ylä-Minkkisellä ja kruununtorppa Petäjäjärvellä., s. 29.10.1844 Suoniemi, Ruolahti, Ala-Heikkilä, k. Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Aaron Aaroninpoika Tolppa, s. 09.07.1818 Tottijärvi, k. 03.08.1852 Suoniemi, Pakkala, Antintalo ja Kustava Karoliina Jaakopintytär Mäkelä o.s. Sanden, s. 12.12.1823 Suoniemi, k. 10.04.1899 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Kalle Eemeli Ketola s. 30.09.1862 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Juho Anselmi Ketola s. 11.03.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
Eelis Henrik Ketonen e. Ketola , s. 19.01.1867 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 77
Otto Ketola Otto oli kuuromykkä., s. 28.07.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Oskar Ketola s. 18.04.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 19.03.1876 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Oskar Ketola , s. 13.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 79
Matti Ketola Matti kuoli 28-vuotiaana aivokuumeeseen., s. 20.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 03.05.1908 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Ketolan hautapaasi Kurun Tammikankaalla. Kuva Riitta Järvinen Kangasala
Emma Johanna Salmi o.s. Ketola , s. 08.10.1881 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 80
Toivo Ketola s. 21.07.1883 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Amanda Karoliina Hakola o.s. Ketola , s. 11.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 81
Olga Maria Ketola s. 11.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 77
VII Eelis Henrik Gabrielinpoika Ketonen e. Ketola, (Taulusta 76, isä Gabriel Ketola) Riuttaskorven Haukijärven renki, itsellinen. Riuttaskorven Pohjasmäen itsellinen., s. 19.01.1867 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 10.01.1923 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: 20.05.1888 Kuru Maria Eufrosyne Mikontytär Ketola o.s. Riitijoki s. 17.08.1869 Kuru, Aurejärvi, k. 20.09.1894 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Vanhemmat: Mikko Abrahaminpoika Riitijoki e. Fågel, s. 02.07.1824 Parkano, k. 13.11.1899 Kuru, Aurejärvi ja Vilhelmiina Mikontytär Riitijoki o.s. Mustalahti, s. 06.12.1840 Parkano, Alaskylä.

Lapset:
Johannes Ketola s. 02.08.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi, k. 16.07.1889 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi.
Emma Maria Heino o.s. Ketonen , s. 18.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki. Tauluun 78
2. puoliso: 19.07.1896 Kuru Hilda Maria Taavetintytär Leppa ent. Ketonen o.s. Lähteenmäki Hilda muutti poikansa Toivon kanssa miehensä kuoleman jälkeen 1923 Kanadaan., s. 01.05.1876 Ikaalinen, Juhtimäki, Erä.
Lapset:
Kalle Ketonen s. 21.03.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 09.09.1900 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Olga Elisabeth Ketonen s. 05.11.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 12.08.1910 Kuru, Riuttaskorpi, Leppälä.
Toivo Leppa e. Ketonen Toivo muutti Kandasta takaisin Suomeen vaimonsa Kertun kanssa ja molemmat kuolivat hoitokodissa Tampereella., s. 1912 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 78
VIII Emma Maria Eeliksentytär Heino o.s. Ketonen, (Taulusta 77, isä Eelis Ketonen) Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahden torpan piika 1907, Emma muutti vuonna 1908 takaisin kotiinsa., s. 18.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 23.07.1965 Kuru, Olkitaipale.
Emma Heino os. Ketonen. Kuva Ritva Järvinen Kangasala

Puoliso: Kalle (äpärä) Karoliinanpoika Heino e. Hast Kalle oli armeijaan kelpaamaton, virheellöinen. Kaarle muutti Kurusta 31.10.1907 Teiskoon., s. 16.11.1873 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 26.01.1950 Kuru, Olkitaipale.

Kalle Heinoa kutsuttiin Posti-Kalleksi ja mummua kutsuttiin Postin Emmaksi (lapsia Postin kakaroiksi), koska Kalle oli postinkantaja. Hän oli vammautunut tietääkseni kehdossa, kun isosisko katsoi öljylampulla Kalle-vauvaa kehtoon ja vauva sai pahoja palovammoja, mm. toiseen käteen. Tässä liitteenä vielä kuolinilmoitus.

Lähde: Ritva Järvinen Kangasala.
Äiti: Karoliina (äpärä) Leenantytär (Joelintytär) Mäennenä, s. 25.12.1843 Peräseinäjoki, Kihniö, Liikala, k. 31.01.1907 Kuru, Keihäslahti.
Kalle Heinon kuolinilmoitus.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 79
VII Oskar Gabrielinpoika Ketola, (Taulusta 76, isä Gabriel Ketola) s. 13.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 1929 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Puoliso: 22.06.1906 Kuru Lyyli Katri Juhontytär Ketola o.s. Mäkelä. (Taulu 278). (Taulu 1129) s. 02.08.1884 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Manu Matinpoika Mäkelä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Amanda Salomonintytär Mäkelä o.s. Heinämäki, s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Lapset:
Wiljo Johannes Ketola s. 13.05.1907 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Meeri Amanda Ketola s. 15.09.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 80
VII Emma Johanna Gabrielintytär Salmi o.s. Ketola, (Taulusta 76, isä Gabriel Ketola) s. 08.10.1881 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Puoliso: 04.09.1900 Kuru Teemu (äpärä) Liisanpoika Salmi e. Frang. (Taulu 562) Teemu otettiin kasvatiksi Keihäsjärven Alasen Salmen torppaan 13-vuotiaana. Salmen torppari 1897 alkaen. Teemu muutti vaimonsa Emman kanssa 4.3.1902 Amerikkaan, jossa syntyi tytär Elli. Teemu palasi perheineen Amerikasta ennen vuotta 1909. Keihäslahden Leponiemen Särkijärven itsellinen., s. 01.06.1876 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Äiti: Liisa Hermannintytär Frang, s. 01.06.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.

Lapset:
Elli Aurora Salmi s. 01.11.1906 Amerikka.
Eero Olavi Salmi s. 23.06.1909 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Särkijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 81
VII Amanda Karoliina Gabrielintytär Hakola o.s. Ketola, (Taulusta 76, isä Gabriel Ketola) s. 11.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Puoliso: 08.09.1905 Kuru Oskari Salomon Salomoninpoika Hakola. (Taulu 188) Tilallinen, Oskari kuoli 72-vuotiaana sydäninfarktiin., s. 27.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.10.1952 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Salomon Juhonpoika Hakola e. Taipale, s. 08.07.1842 Virrat, Vaskivesi, Taipale ja Ulla Matintytär Hakola, s. 20.05.1843 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Aili Miranda Siltanen o.s. Hakola , s. 28.04.1907 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 82
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 82
VIII Aili Miranda Oskarintytär Siltanen o.s. Hakola, (Taulusta 81, isä Oskari Hakola) s. 28.04.1907 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 01.07.1936 Kuru Väinö Johannes Manunpoika Siltanen. (Taulu 325) Sekatyömies, metsätyönjohtaja., s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 21.04.1995 Kuru.
Vanhemmat: Manu Aapelinpoika Siltanen e. Svartvik, s. 31.03.1879 Kuru, Hainari, k. 03.12.1933 Kuru ja Hilda Maria Kaarlontytär Siltanen o.s. Lahtinen, s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1950 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 83
III Anna Jaakontytär Sillanpää o.s. Suutarila, (Taulusta 7, isä Jaakko Suutarila) s. 26.06.1739 Kuru, Riuttaskorpi, k. 20.10.1799 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: 22.12.1762 Kuru Simo Simonpoika Sillanpää Sillanpään isäntä 1777-1783, aluksi torppa vuoteen 1795 saakka., s. 1730 Kuru, k. 19.01.1783 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Valpuri Pohjasmäki o.s. Sillanpää , s. 16.04.1763 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 84
Mikko Sillanpää , s. 10.09.1764 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun 150
Matti Sillanpää s. 29.08.1774 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Pirkko Sillanpää s. 29.08.1774 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Anna Sillanpää s. 26.10.1777 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 84
IV Valpuri Simontytär Pohjasmäki o.s. Sillanpää, (Taulusta 83, äiti Anna Sillanpää) s. 16.04.1763 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 28.05.1843 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 25.03.1792 Kuru Jooseppi Heikinpoika Pohjasmäki e. Luomajärvi Pohjasmäen uudistalon isäntä 1796 -, Jooseppi kuoli 70-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 28.05.1770 Kuru, Riuttaskorpi, k. 18.06.1840 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Heikki Iisakinpoika Luomajärvi, s. 1716 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.03.1801 Kuru, Riuttaskorpi ja Maria Antintytär Luomajärvi o.s. Hainari, s. 11.02.1728 Kuru, Hainari, k. 04.05.1795 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Marketta Liisa Taivaljärvi o.s. Pohjasmäki , s. 24.09.1792 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 85
Petteri Pohjasmäki , s. 04.07.1794 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 93
Yrjö Kuivasniemi e. Pohjasmäki , s. 28.03.1797 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 144
Jooseppi Haukijärvi e. Pohjasmäki , s. 16.03.1800 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 145
Jeremias Pohjasmäki s. 01.06.1806 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 85
V Marketta Liisa Joosepintytär Taivaljärvi o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 84, äiti Valpuri Pohjasmäki) s. 24.09.1792 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Juho Juhonpoika Taivaljärvi e. Vihola Viholan poika, Viholan Taivaljärven torppari, perintömetsästäjä., s. 03.03.1785 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Vihola, s. 25.05.1752 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.04.1834 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, Hytönen ja Maria Olavintytär Vihola o.s. Lyra, s. 28.01.1752 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 30.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, Hytönen.

Lapset:
Antti Taivaljärvi , s. 08.08.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola. Tauluun 86
Anna Stina Taivaljärvi s. 20.08.1828 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
Vilhelmiina Saarijärvi o.s. Taivaljärvi , s. 02.06.1831 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola. Tauluun 90
Mooses Taivaljärvi s. 10.08.1833 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 86
VI Antti Juhonpoika Taivaljärvi, (Taulusta 85, äiti Marketta Taivaljärvi) s. 08.08.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.

Puoliso: 16.02.1845 Kuru Margareetta Kaapontytär Taivaljärvi o.s. Haukijärvi. (Taulu 358) s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kaapo Juhonpoika Haukijärvi e. Keihäsjärvi, s. 13.03.1779 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 28.01.1829 Kuru, Riuttaskorpi ja Marketta Matintytär Haukijärvi, s. 11.05.1786 Ikaalinen, Juhtimäki, Liesjärvi, k. 09.02.1847 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Ananias Taivaljärvi , s. 12.07.1851 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola. Tauluun 87
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 87
VII Ananias Antinpoika Taivaljärvi, (Taulusta 86, isä Antti Taivaljärvi) s. 12.07.1851 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 27.11.1918 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Aleksandra Matintytär Taivaljärvi o.s. Riuttaskorpi s. 18.12.1849 Parkano, Yliskylä, k. 30.07.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
Vanhemmat: Matti Jaakonpoika Riuttaskorpi, s. 16.02.1827 Parkano, Yliskylä ja Albertina Iisakintytär Riuttaskorpi o.s. Kana, s. 22.04.1829 Parkano.

Lapset:
Juho Leonard Taivaljärvi , s. 06.11.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola. Tauluun 88
Ananias Taivaljärvi , s. 20.09.1876 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola. Tauluun 89
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 88
VIII Juho Leonard Ananiaksenpoika Taivaljärvi, (Taulusta 87, isä Ananias Taivaljärvi) Taivaljärven isäntä., s. 06.11.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 7.6.1941 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 25.06.1896 Kuru Lyyti Maria Juhontytär Taivaljärvi o.s. Vehkonen. (Taulu 354) s. 27.06.1878 Kuru, Riuttaskorpi, k. 1948 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Heikki Joosepinpoika Vehkonen, s. 17.01.1851 Kuru, Riuttaskorpi ja Josefina Juhontytär Vehkonen o.s. Moisio, s. 13.09.1857 Parkano, Kihniö.

Lapset:
Hilja Alexandra Heiska o.s. Taivaljärvi s. 11.7.1897 Kuru, Riuttaskorpi.
Lauri Ananias Taivaljärvi s. 3.8.1899 Kuru, Riuttaskorpi, k. 10.3.1971 Kuru, Riuttaskorpi.
Lempi Vilhelmina Taivaljärvi s. 29.5.1901 Kuru, Riuttaskorpi, k. 31.5.1901 Kuru, Riuttaskorpi.
Toini Emilia Välilä o.s. Taivaljärvi s. 2.8.1902 Kuru, Riuttaskorpi, k. 1988 Kuru.
Väinö Anselm Taivaljärvi Väinö kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 27.7.1905 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.11.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 89
VIII Ananias Ananiaksenpoika Taivaljärvi, (Taulusta 87, isä Ananias Taivaljärvi) s. 20.09.1876 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.

Puoliso: 11.10.1908 Kuru Aina Albertina Juhontytär Taivaljärvi o.s. Vehkonen. (Taulu 354) s. 22.06.1888 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Heikki Joosepinpoika Vehkonen, s. 17.01.1851 Kuru, Riuttaskorpi ja Josefina Juhontytär Vehkonen o.s. Moisio, s. 13.09.1857 Parkano, Kihniö.

Lapset:
Valde Teotori Taivaljärvi s. 29.04.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 90
VI Vilhelmiina Juhontytär Saarijärvi o.s. Taivaljärvi, (Taulusta 85, äiti Marketta Taivaljärvi) s. 02.06.1831 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 01.05.1904 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 26.08.1849 Kuru Antti Yrjönpoika Saarijärvi. (Taulu 348) s. 10.05.1829 Kuru, Riuttaskorpi, k. 22.08.1905 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Saarijärvi e. Rajala, s. 25.04.1799 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 30.03.1876 Kuru, Riuttaskorpi ja Reetta Juhontytär Saarijärvi o.s. Läpikäytävä, s. 28.05.1801 Ikaalinen, Kurkela, k. 04.08.1878 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Ananias Saarijärvi , s. 07.07.1851 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 91
Antti Saarijärvi s. 30.11.1854 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Oskari Saarijärvi s. 22.01.1858 Kuru, Riuttaskorpi.
Selma Saarijärvi s. 02.04.1860 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 91
VII Ananias Antinpoika Saarijärvi, (Taulusta 90, isä Antti Saarijärvi) s. 07.07.1851 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 14.08.1875 Parkano Aune Teemuntytär Saarijärvi o.s. Kiviniemi s. 15.10.1853 Parkano, Kihniö, Rasi.
Vanhemmat: Teemu Matinpoika Kiviniemi, s. 11.02.1827 Parkano, Kihniö, Rasi ja Maria Matintytär Kiviniemi o.s. Vehkapuru, s. 11.06.1830 Parkano, Kihniö, Korhonen.

Lapset:
Antti Saarijärvi s. 06.11.1877 Kuru, Riuttaskorpi.
Arviiti Pyyninki e. Saarijärvi , s. 09.02.1880 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 92
Kalle Sten Saarijärvi s. 27.11.1883 Kuru, Riuttaskorpi.
Matti Jaakko Saarijärvi s. 24.07.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
Lempi Vilhelmiina Saarijärvi s. 24.06.1888 Kuru, Riuttaskorpi.
Enne Maria Saarijärvi s. 14.07.1890 Kuru, Riuttaskorpi.
Iivari Ananias Saarijärvi s. 02.02.1893 Kuru, Riuttaskorpi.
Senja Aleksandra Saarijärvi s. 19.07.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 92
VIII Arviiti Ananiaanpoika Pyyninki e. Saarijärvi, (Taulusta 91, isä Ananias Saarijärvi) s. 09.02.1880 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 26.12.1901 Kuru Aina Matilda (Tilta) Juhontytär Pyyninki o.s. Sjögren s. 17.08.1885 Kuru, Karjula, Koski.
Vanhemmat: Juho Rafael Sjögren, s. 29.06.1837 Ruovesi ja Tilda Josefintytär Sjögren o.s. Sarvijärvi, s. 21.03.1843 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, Sarvi.

Lapset:
Aina Maria Pyyninki s. 04.04.1903 Kuru, Aurejärvi.
Arviiti Johannes Pyyninki s. 06.07.1904 Kuru, Aurejärvi.
Kaarlo Valdemar Pyyninki s. 05.07.1908 Kuru, Aurejärvi.
Tauno Armas Pyyninki s. 05.09.1917 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 93
V Petteri Joosepinpoika Pohjasmäki, (Taulusta 84, äiti Valpuri Pohjasmäki) s. 04.07.1794 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.06.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 23.03.1817 Kuru Maria Martinpoika Pohjasmäki o.s. Suojärvi II. (Taulu 246) s. 05.07.1790 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.07.1880 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Martti Jaakonpoika Suojärvi II e. Suutari II eli Mäkelä, s. 07.11.1755 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.01.1815 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa Sipintytär Suojärvi II, s. 14.11.1754 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 24.12.1822 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Juho Pohjasmäki , s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 94
Justiina Järvenpää ent. Heinoo ent. Helin o.s. Pohjasmäki , s. 29.03.1820 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 109
Ulla Hellman o.s. Pohjasmäki , s. 01.07.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen. Tauluun 119
Maija Liisa Hanhisuo o.s. Pohjasmäki , s. 10.01.1826 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 125
Esa Pohjasmäki Rippikirjassa lukee Esan kohdalla ''kohju''., s. 15.01.1828 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Kustaa Raivio e. Pohjasmäki , s. 21.08.1830 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 135
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 94
VI Juho Petterinpoika Pohjasmäki, (Taulusta 93, isä Petteri Pohjasmäki) Pohjasmäen isäntä, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 24.05.1843 Ikaalinen Eeva Kaisa Esantytär Pohjasmäki o.s. Hanhisuo s. 21.12.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Esaias (Esa) Johanneksenpoika Hanhisuo, s. 04.01.1793 Ikaalinen, Juhtimäki, Filpusniemi, k. 10.07.1870 Kuru, Juhtimäki ja Kaisa Liisa Mikontytär Hanhisuo o.s. Yli-Oja, s. 14.11.1792 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 03.05.1865 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Vilhelmiina Pohjasmäki s. 05.09.1844 Kuru, Riuttaskorpi.
Matilda Hietala o.s. Pohjasmäki , s. 14.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 95
Maria Pohjasmäki s. 04.04.1849 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Pohjasmäki , s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 101
Eeva Marjamäki o.s. Pohjasmäki , s. 06.05.1854 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 104
Ananias Kenttäniemi e. Pohjasmäki , s. 10.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 107
Selma Pohjasmäki s. 01.01.1859 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Pohjasmäki s. 27.08.1861 Kuru, Riuttaskorpi.
Jooseppi Pohjasmäki s. 09.06.1862 Kuru, Riuttaskorpi.
Amanda Pohjasmäki s. 09.06.1862 Kuru, Riuttaskorpi.
Antti Pohjasmäki s. 31.08.1864 Kuru, Riuttaskorpi.
Selma Pohjasmäki s. 12.12.1866 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 95
VII Matilda Juhontytär Hietala o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 94, isä Juho Pohjasmäki) s. 14.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 07.09.1872 Kuru Matti Matinpoika Hietala e. Niinimäki. (Taulu 383). (Taulu 384) s. 04.12.1834 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.07.1904 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Matti Martintytär Niinimäki, s. 10.12.1801 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Matintytär Niinimäki o.s. Lamminniemi, s. 05.12.1799 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Lapset:
Kalle Emil Hietala , s. 14.07.1873 Kuru, Karjula, Pyydysmäki. Tauluun 96
Manda Aliina Peltomäki o.s. Hietala , s. 13.10.1874 Kuru, Karjula. Tauluun 97
Hilma Erika Hietala s. 15.04.1876 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Tilda Hietala s. 21.02.1881 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Iita Miina Karhunkoski o.s. Hietala , s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki. Tauluun 99
Matti Hietala s. 22.06.1885 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Eeva Maria Hietala s. 08.11.1887 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 18.01.1891 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Hulda Josefina Hietala s. 06.05.1890 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Onni Arviiti Hietala s. 27.08.1892 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 96
VIII Kalle Emil Matinpoika Hietala, (Taulusta 95, äiti Matilda Hietala) s. 14.07.1873 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.

Puoliso: 07.12.1900 Kuru Anna Pauliina Heikintytär Hietala o.s. Suoniemi. (Taulu 923) s. 27.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Sillanmäki.
Vanhemmat: Heikki Noa Yrjönpoika Suoniemi e. Lamminperä, s. 23.11.1839 Kuru, Poikelus, k. 09.10.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Anna Markuksentytär Suoniemi, s. 06.01.1842 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

Lapset:
Iita Maria Hietala s. 20.07.1901 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Kalle Johannes Hietala s. 19.10.1903 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Matti Olavi Hietala s. 17.01.1906 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Enni Ilta Sisko Hietala s. 04.12.1908 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 97
VIII Manda Aliina Matintytär Peltomäki o.s. Hietala, (Taulusta 95, äiti Matilda Hietala) Amanda kuoli 78-vuotiaana munasarjasyöpään., s. 13.10.1874 Kuru, Karjula, k. 07.09.1953 Kuru, Karjula.

Puoliso: Juho Manu Manunpoika Peltomäki e. Kuoppamäki s. 03.08.1864 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kuoppamäki.
Vanhemmat: Manu Juhonpoika Kuoppamäki, s. 01.03.1828 ja Lovisa Juhontytär Kuoppamäki o.s. Tiensuu, s. 25.01.1830.

Lapset:
Manda Tilda Peltomäki , s. 29.05.1903 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki. Tauluun 98
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 98
IX Manda Tilda Peltomäki, (Taulusta 97, äiti Manda Peltomäki) Tehtaan työntekijä, hukkui Siilinkarin läheisyydessä Kuru-laivan upotessa., s. 29.05.1903 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.

Kihloissa: Heikki Rikard Mäkinen. (Taulu 847) s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi, k. 01.03.1932 Kuru, Olkitaipale, Kylänen.
Vanhemmat: Oskari Rikardi Matinpoika Mäkinen, s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. Kuru, Olkitaipale, Suutala ja Linda Maria Mäkinen o.s. Sarvijärvi, s. 11.12.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 06.10.1967 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
Suutalan Mäkisten sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 99
VIII Iita Miina Matintytär Karhunkoski o.s. Hietala, (Taulusta 95, äiti Matilda Hietala) s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.

Puoliso: 19.03.1902 Kuru Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski. (Taulu 319). (Taulu 322) s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru.
Vanhemmat: Aukusti Vilhelmi Heikinpoika Karhunkoski e. Vehkakoski, s. 23.11.1829 Kuru, Hainari ja Eeva Kaisa (Eevakaisa) Antintytär Karhunkoski o.s. Kuorejärvi, s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 22.05.1904 Kuru, Hainari.

Lapset:
Laura Karhunkoski s. 18.11.1902 Kuru, Hainari.
Eeva Matilta Karhunkoski s. 05.01.1904 Kuru, Hainari.
Onni August Karhunkoski s. 15.08.1905 Kuru, Hainari.
Hulda Mariana Karhunkoski s. 26.12.1906 Kuru, Hainari.
Matti Einari Karhunkoski s. 26.09.1908 Kuru, Hainari.
Martta Kyllikki Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski , s. 23.04.1915 Kuru. Tauluun 100
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 100
IX Martta Kyllikki Aukustinpoika Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski, (Taulusta 99, äiti Iita Karhunkoski) s. 23.04.1915 Kuru, k. 09.04.2004 Kuru, Olkitaipale.
Lauri ja Martta Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

1. puoliso: 30.01.1944 Kuru Lauri Johannes Tanhuamäki. (Taulu 1174). (Taulu 1175). (Taulu 1198) Tanhuamäen isäntä, s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski, k. 15.09.1982 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Tanhuamäki, s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale ja Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala, s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
Olkitaipaleen Tanhuamäki 1960-luvulla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 101
VII Kalle Juhonpoika Pohjasmäki, (Taulusta 94, isä Juho Pohjasmäki) s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 27.06.1872 Kuru, kirkko Anna Jeremiaantytär Pohjasmäki o.s. Torkko. (Taulu 1255). (Taulu 1517) s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Jeremias Matinpoika Torkko, s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi ja Reetta Sofia Matintytär Torkko o.s. Ala-Kapee, s. 01.01.1813 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 05.11.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Kalle Pohjasmäki s. 15.01.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
Ananias Pohjasmäki Ananias kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.09.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.12.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilma Josefiina Sormunen o.s. Pohjasmäki , s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 102
Aatu Pohjasmäki Maanviljelijä, s. 03.12.1881 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.01.1960 Kuru, Riuttaskorpi.
Matteus Pohjasmäki Matteus kuoli 7-vuotiaana tulirokkoon., s. 13.09.1884 Kuru, Riuttaskorpi, k. 29.11.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
Elsa Pohjasmäki s. 14.10.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Selma Maria Lahdenperä o.s. Pohjasmäki , s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 17
Onni Matias Pohjasmäki s. 12.04.1892 Kuru, Riuttaskorpi.
Toivo Johannes Pohjasmäki s. 06.07.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 102
VIII Hilma Josefiina Kallentytär Sormunen o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 101, isä Kalle Pohjasmäki) s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 28.12.1906 Kuru Ananias Juhonpoika Sormunen. (Taulu 1283). (Taulu 20) s. 16.02.1881 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Juho Kaaponpoika Sormunen, s. 21.12.1846 Kuru, Aurejärvi ja Maria Aleksandra Sormunen o.s. Korhonen, s. 04.03.1862 Parkano, k. 22.10.1892 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Anni Serafiina Sormunen s. 23.10.1907 Kuru, Aurejärvi.
Onni Johannes Sormunen , s. 28.02.1909 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 103
Elsa Lyyli Lahdenperä o.s. Sormunen , s. 05.01.1911 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 20
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 103
IX Onni Johannes Sormunen, (Taulusta 102, isä Ananias Sormunen) s. 28.02.1909 Kuru, Aurejärvi, k. 02.09.1975 Kuru, Aurejärvi.
Onni ja Edith Sormusen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Edith Maria Sormunen s. 29.10.1912, k. 12.10.2006 Kuru, Aurejärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 104
VII Eeva Juhontytär Marjamäki o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 94, isä Juho Pohjasmäki) Marjamäen torpan emäntä., s. 06.05.1854 Kuru, Riuttaskorpi.
Marjamäen ja Kulmalan tilat ovat melko lähellä toisiaan.

Puoliso: 10.09.1881 Kuru Juho Taavetinpoika Marjamäki e. Sillanpää. (Taulu 157) Kurun Sonnun kylän Paulajärven Marjamäen torppari., s. 22.11.1856 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Taavetti Matinpoika Sillanpää, s. 23.12.1822 Kuru, Keihäslahti, k. 18.08.1868 Kuru, Keihäslahti ja Maria Elisabeth (Maija Liisa) Esantytär Lammi ent. Sillanpää o.s. Hanhisuo, s. 23.07.1829 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 25.06.1899 Kuru, Sontu.
Marjamäen vajaan 10 ha:n tila Ylöjärvellä, rekisterinumero 980-467-3-46.

Lapset:
Amanda Vilhelmiina (Manta Miina) Marjamäki s. 06.04.1882 Kuru, Sontu, Lammi.
Kalle Marjamäki , s. 02.02.1884 Kuru, Sontu, Paulajärvi. Tauluun 105
Ida Maria Marjamäki s. 10.12.1885 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
Matilda Marjamäki s. 26.04.1888 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 26.10.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
Toivo Johannes Marjamäki , s. 10.06.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi. Tauluun 106
Onni Maurits Marjamäki s. 15.01.1897 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 105
VIII Kalle Juhonpoika Marjamäki, (Taulusta 104, isä Juho Marjamäki) Kalle oli ostanut 1928 kruununtorpan Pitkäjärven rannalta Juhtimäestä 72 hehtaaria. Talollinen., s. 02.02.1884 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 03.04.1959 Ikaalinen.

Kaikkien noiden henkilöiden äiti kuoli 1932 keuhkotautiin ( Hilja).
Isä Kalle oli ostanut 1928 kruununtorpan Pitkäjärven rannalta Juhtimäestä 72 hehtaaria.
Lohkomistodistus löytyy kansallisarkiston nettihaulla.
Syystä tai toisesta tila meni pakkohuutokauppaan 1933 tai 1934. Tilasta saaduilla ylijäämärahoilla hän osti Aivusjärven rannalta tontin ja rakensi pirtin sekä meni uusiin naimisiin.
Lapset annettiin kunnan hoiviin ja sitä kautta huutolaisiksi. Otto oli renkinä Hauturissa , Einon kohtalosta en tiedä silloin.
Kalle ja Arvo Saareksessa huutolaisina.Anni oli piikana ja meni myöhemmin Tervalammille piiaksi, jossa tapasi miehensä sukunimeltään Mäntytörmä. Antti ( isäni) eli jonkun aikaa isän ja uuden rouvan kanssa aivusjärvellä , kulki koulussa Juhtimäessä mutta olot kotona olivat huonot joten meni ensi Kestilään hetkeksi kasvatiksi. Hänestä ei siellä pidetty joten naapuri Kesti otti hänet huutolaiseksi aina 18 vuoden ikään, jolloin tuli Tampereelle Arvon luokse 1951 armeijan jälkeen.

Kalle kaatui sodassa ja oli naimisissa Gretan kanssa josta jo olikin jossain tauluissa tietoa.
Ajan henkeen kuului, että sisaruksista ei aina ollut tietoa.Kalle kanssa isäni kertoi tavanneensa kerran kun oli niittämässä heinää tien varressa ja Kalle pysähtyi sekä kyseli tietääkö kenen kanssa juttelee. Kertoi olevansa velipoika. Muuta yhteyttä veljesten välissä ollut.

Kalle Marjamäestä löytyy sa kuvista 1. Kuva infossa otettu. Sukunäköä on, mutta en tiedä onko oikea Marjamäki.

Lähde: Kimmo Marjamäki.
Hilja ja Kalle Marjamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: 19.09.1909 Teisko Hilja Josefiina Kallentytär Marjamäki o.s. Enqvist Hilja kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 12.10.1886 Teisko, Kulju, Pohja, Antila, k. 08.05.1932 Ikaalinen.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Heikinpoika Enqvist, s. 12.12.1852 Teisko, Ala-Birilä ja Ida Maria Erkinpoika Enqvist o.s. Lehmijärvi, s. 21.07.1855 Teisko, Hatanpää.

Lapset:
Aili Maria Jokijärvi o.s. Marjamäki Aili oli huutolaisena Ikaalisten Juhtimäen Jokijärvellä., s. 27.01.1912 Ikaalinen, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
Otto Marjamäki Otto oli renkinä Juhtimäen Hauturissa., s. 1913 Ikaalinen, k. 1991.
Lempi Katri Jokijärvi o.s. Marjamäki Lempi oli huutolaisena Ikaalisten Juhtimäen Jokijärvellä., s. 23.11.1915 Ikaalinen, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
Kaarlo Kustaa Pellervo (Kalle) Marjamäki Kaarlo ja Arvo Saareksessa huutolaisina. Kaarlon veli Arvo kertoili juttuja jossa hän ja Kalle painivat Saareksen talossa heidän ollessaan lapsia., s. 02.04.1921 Ikaalinen, k. 15.07.1944 Äyräpää, Vuosalmi.

Äyräpään-Vuosalmen taistelut

Äyräpään-Vuosalmen taistelut käytiin kesä-heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella. Ne olivat osa laajempaa Puna-armeijan suurhyökkäystä, jonka tarkoituksena oli murskata suomalaisten puolustuslinjat ja joukot Kannaksella.

Taistelun kulku

Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9.6.1944 ja edennyt jo Viipurin pohjoispuolelle Tali-Ihantalan alueelle. Leningradin rintaman alkuperäiseen suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä Vuosalmella. Mutta kun 21. ja 23. Armeijan hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka Govorov tarkisti suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. Armeijalle, jolla oli käytettävissään kolme Armeijakuntaa (6., 98., ja 115. AK) sekä 17. linnoitusalue, joka oli puolustuksessa Vuoksen alajuoksulla. Neuvostoliiton 3. armeijakuntaa ei Leningradin rintamalla esiintynyt.

Suomalaisten keskeneräinen VKT-linja kulki Vuoksen pohjoisrannalla ja ylimenohyökkäys edellytti sen murtamista. Äyräpään harjanteella sijaitsi 7 km pitkä ja vain 200-300 metriä syvä sillanpääasema (Pölläkkälä-kirkonmäki-Kylä-Paakkola), jonka tarkoituksena oli estää neuvostojoukkojen pääsy ja kaivautuminen Vuoksen rantaan. Paikka oli ongelmallinen, koska Kylä-Paakkolan korkeimmalta harjanteelta pystyi hallitsemaan maisemaa pitkälle Vuosalmen puolelle. Sillanpääasema oli alun perin suunniteltu osaksi puolustuslinjaa. Sillanpääaseman mielekkyydestä keskusteltiin ja kiisteltiin komentajien keskuudessa.

Kannaksen joukot oli määrätty 15.6. viivytykseen ja III Armeijakunta oli 20.6. lähes kokonaisuudessaan asettunut puolustusasemiin VKT-linjalle. 2. divisioona vetäytyi pääosin osin Vasikkasaaren ponttonisillan ja lossin kautta Vuoksen pohjoisrannalle ja ryhtyi samantien parantamaan asemiaan. Neuvostojoukot saapuivat Äyräpään alueelle 21.6.44.

Ihantalan ja Viipurinlahden taisteluiden vielä jatkuessa kiivaina, kehittyi Äyräpään ja Vuosalmen alueella suoranainen suurtaistelu. Vuosalmea oli puolustamassa kaksi vahvistettua pataljoonaa 2. Divisioonasta. JR 7 komensi everstiluutnantti Ehrnrooth ja JR 49 eversti Frans Wahlbäck. Vahvennetun 2.D:n kaistalla oli 0,7 pataljoonaa rintamakilometriä kohti.

Tykistö muodosti keskeisen osan puolustusta ja sitä oli seitsemän patteristoa, joista neljä tuki Äyräpäätä. Tykistö ampui 4.-7.7. välisenä aikana noin 40 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan.

Ilmavoimilla oli myös erittäin merkityksellinen tehtävä neuvostojoukkojen lamaannuttamisessa.

Tunnusteluhyökkäyksiä

Venäläiset suorittivat useita tunnusteluhyökkäyksiä 21.6. lähtien Äyräpään harjanteella sijainnutta suomalaisten sillanpääasemaa vastaan, mutta kaikki ne torjuttiin.

Kesäkuun viimeisenä päivänä suomalaiset suorittivat tunnusteluhyökkäyksen ja saivat vankeja, jotka paljastivat neuvostojoukkojen aloittavan hyökkäyksen samana päivänä. Tykistö aloitti voimakkaan,noin 5000 kranaatin vastavalmistelun, josta aiheutui hyökkäysryhmityksille pahoja tappioita ja osa pakeni pakokauhun vallassa.

Suurhyökkäyksen valmistelu

Neuvostojoukot valmistelivat hyökkäystä huolellisesti useita vuorokausia. Ensimmäisen hyökkäysportaan pataljoonia koulutettiin Vuoksen ylittämiseen ja rantautumiseen. Ylimenoa varten rakennettiin yli 600 venettä, sata lauttaa ja 1500 pienempää 3-6 miestä kantavaa paattia. Neuvostojoukot harjoittivat ahkerasti lauttapartiointia Vuoksessa, mutta ne tuhottiin säännöllisesti. Puutavaraa he onnistuivat aluksi saamaan Pölläkkälän sahalta, mutta se tuhottiin tykistötulella ja paloi maan tasalle.
Rauhallisemman valmisteluvaiheen aikana kumpikin osapuoli harjoitti ahkerasti tiedustelutoimintaa vastapuolen tilanteen selvittämiseksi. Suomalaiset jatkoivat kiireisesti kenttälinnoitustöitään, joita kuitenkin häiritsi jatkuva tykistö- ja kranaatinheitintuli.

29.6. venäläisten todettiin keskittävän uusia voimia Äyräpään alueelle. Tiedustelu havaitsi 1.7. neuvostojoukkojen liikenteen kasvaneen huomattavasti Vuoksen eteläpuolella Pasurinkankaantiellä, jossa marssirivistön marssi Punnuksenkylän ohitse kesti kolme tuntia. Siinä oli 10 jalkaväkikomppaniaa, toistasataa miehistönkuljetuskuorma-autoa, 95 hevosajoneuvoa, 19 raskasta panssarivaunua ja paljon tykistöä. Vilkas liikenne jatkui seuraavana päivänä, jolloin vuorokaudessa havaittiin 700 kuorma-autoa liikkeellä kohti Äyräpäätä. Autoissa kuljetettiin miehistön lisäksi ponttoneja, veneitä ja runsaasti tykistöä. 3.7. liikenne alkoi hiljentyä ja neuvostojoukkojen oletettiin olevan kokonaisuudessaan perillä. Huomattiin myös, että Kylä-Paakkolan eteläpuolella olevalle kankaalle oli ilmaantunut 15 rynnäkkötykkiä, 40 panssarivaunua sekä silta- ja ylimenokalustoa, lisäksi runsaasti tykistöä ja 2-3 raketinheitinpatteria. Neuvostoilmavoimien toiminta alkoi vilkastua 2.7. ja ne pudottivat fosforipommeja, jotka sytyttivät metsän palamaan.

Propaganda

Valmisteluvaiheeseen kuului myös propagandan luonti, joka yllytti neuvostosotilaita sankaritekoihin. Vuoksen ylitystä rinnastettiin Dneprin ja Berezinan ylimenotaisteluihin. "Isänmaan nimessä, pyhän koston nimessä, lähestyvän voiton nimessä: eteenpäin, vastustamattomasti eteenpäin! Puhdistakaamme koko Neuvostomaa saksalais-suomalaisista valloittajista. Lyökäämme kuolettavasti haavoittunut suomalainen peto sen omassa luolassa. Koko Neuvostoliiton kansa uskoo voimaamme ja odottaa nopeata ja lopullista Hitlerin suomalaisorjien tuhoa. Eteenpäin rynnäkköön vihollisasemia vastaan! Kuolema saksalaissuomalaisille valloittajille."
[muokkaa] Suurhyökkäys

Venäläisten ilmatoiminta vilkastui tuntuvasti 3.7. ja aamulla 4.7. klo 3.50 alkoi tykistövalmistelu ja sen jälkeen suurhyökkäys. Tulivalmisteluun osallistui 25 kenttätykistöpatteria, 100 kranaatinheitintä ja yli 100 maataistelu- ja pommikonetta.

Voimakkaat jalkaväen ja panssarivoimien hyökkäykset johtivat sisäänmurtoihin. Suomalaisten vastaiskut eivät enää tuottaneet tuloksia, mutta vasta 9.7. varhain aamulla venäläiset onnistuivat valtaamaan koko sillanpääaseman ja muodostamaan 2 km leveän oman sillanpääasemansa Vasikkasaaren, Lossin ja kirkonmäen kohdalta. Äyräpäätä hallitsi nyt Puna-armeijan 92.D, 142.D, 281.D, 381.D ja 10.D. Samana päivänä alkoi Vuoksen ylimeno, jota edelsi voimakas tykistötuli 680 putkella ja 200 lentokoneen ilmahyökkäys. Suomalaisten tykistö yritti estää ylimenon 8 patteristolla ja saksalaiset iskivät 32 Stukalla Äyräpään alueella olleita tykistöasemia vastaan. Samalla omat hävittäjät hyökkäsivät vihollispommittajia vastaan pudottaen 22 neuvostokonetta Vuosalmen alueella. Vastatoimenpiteistä huolimatta neuvostojoukot kykenivät ylittämään Vuoksen ja muodostamaan itselleen sillanpääaseman.

Sillanpääaseman kohtalo

Ennen Vuoksen ylimenoa venäläiset löivät Äyräpäänharjanteella olleen suomalaisten sillanpääaseman ensin keskeltä kahtia ja seuraavan yönä vielä kaakkoisosan puoliksi, jolloin 2.D:n Komentaja Martola määräsi joukot vetäytymään asemasta. Armeijakunnan komentaja Siilasvuo määräsi kuitenkin joukkoja jäämään vielä Äyräpään kirkonmäelle ja Vasikkasaareen. Kirkonmäellä olleet Er.P 25:n ja JR 7:n II pataljoonan jäännöksistä koostuva joukko puolusti sitkeästi kilometrin levyistä ja 200 metrin syvyistä mottia. Joukko joutui lopulta tukalaan asemaan ja kaatui tai joutui sotavankeuteen. Sillanpääasema murtui suomalaisen tykistön voimakkaasta sulkutulesta huolimatta. Juuri vaihdettu ErP 25 poistui pakokauhunomaisesti Vuoksen yli veneillä ja uimalla, jolloin moni hukkui tulituksessa.

Siilasvuon päätöksen tarkoituksena oli vallata asemat takaisin oikealta lohkolta käsin. Aamulla 6.7. klo 8.00 alkanut hyökkäys epäonnistui. Taipaleen lohkolta komennettu 19. prikaatin IV pataljoona juuttui paikoilleen.

Asemat yritettiin palauttaa kaikkiaan kolme kertaa, mutta 7.7. hyökkääjän 92.D joukot valtasivat iltapäivällä Harjulan tukikohdan ja lossin seudun.

Maasto-olosuhteet

Äyräpäänharjanne on rapakivikkoista kovaa maata, jossa tykistön ammusten sirpalevaikutus oli erityisen voimakasta. Harjanteelta avautui laakea peltomaisema sekä Äyräpään että Vuosalmen suuntaan. Harjanne oli myös kapeutensa takia hankala puolustaa ja taistelijoiden selustassa oli lisäksi virtaava joki. Rivisotilaat purnasivat harjanteen puolustamista, mutta päällystö piti sitä välttämättömänä siihen asti, kunnes VKT-linja saataisiin kuntoon.

Neuvostojoukot ylittävät Vuoksen

Tulivalmistelun tauottua, joen ylle laskettiin lentokoneesta näkymätön savuverho, jonka suojassa venäläiset joukot syöksyivät pikaveneillä ja moottorilautoilla 2 kilometrin levyisenä rintamana 300 metriä leveän virran yli. Venäläiset onnistuivat saman tien murtautumaan suomalaisten asemiin vastarannalla, sekä muodostamaan 4 km leveän ja kilometrin syvyisen laajennuksen pohjoisrannalle, josta ryhdyttiin välittömästi levittäytymään Vuosalmen peltoaukeille ylittäen metsänreunatkin. Venäläiset olivat 9.7. kello kahdeksaan mennessä leveähköllä hyökkäyskiilallaan valloittaneet ainakin 4 km² laajuisen alueen Vuosalmen puolelta. Vihollisen ylitys oli kohdistunut JR 7:n lohkolle ja samaan aikaan JR 4 vetäytyi kokonaan ankarasti taistellen Kylä-Paakkolan sillanpääasemasta. Puolustus alkoi pitää sen jälkeen, kun suomalaiset vetäytyivät Vuosalmen peltoaukeilta perinteiseen suomalaiseen metsämaastoon.

Päivän aikana suomalaiset kykenivät kuitenkin kiivailla rynnäköillä työntämään vihollisen takaisin metsänreunoille, mutta eivät juuri pidemmälle rynnäkkötykkien puutteen vuoksi, joita luvattiin paikalle vasta vuorokauden kuluttua. Ylimenon jälkeen vihollinen siirsi Vuosalmen puolelle huomattavia määriä joukkoja ja kevyitä panssarivaunuja. Viholliselta siepatun radiosanoman mukaan sen tappiot olivat koituneet huomattavan suuriksi, 142. divisioona oli menettänyt mm. suurimman osan jalkaväestään virran ylityksessä. Venäläiset onnistuivat saamaan hallintaansa Vuosalmelta myös erinomaiset tykistön tulenjohtopaikat. Suomalainen tykistö ampui Vuosalmella 9.7. 13 500 laukausta.

Lisävoimia paikalle

Suomalaisen 2. D pataljoonat ja III Armeijakunnan lähettämät vähäiset apuvoimat joutuivat kovalle koetukselle. Kannaksen joukkojen komentaja hälytti entisistä raskaista taisteluista hiukan levähtäneen Ps:n D:n ja määräsi sen iskuosan, Jääk Pr:n ja Rynn.tyk pataljoonan siirtymään Vuosalmen suuntaan puolustuksen tueksi.

Henkilövaihdokset

Kesken taisteluiden 7.7. vaihtui 2.D:n komentaja, jolloin Martolan tilalle astui majuri Aarne Blick. Vaihdon syynä oli Aunuksen ryhmän komentajakenraaliluutnantti Paavo Talvelan tyytymättömyys alaisensa kenraalimajuri Aarne Blickin toimintaan VI Armeijakunnan komentajana.

Päivittäisiä tapahtumia 4.7.-17.7.

Yöllä 4.-5.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja sillanpäässä. Oikealle lohkolle siirrettiin I/JR 49 pahasti kuluneen III/JR 49 tilalle. Vasemmalle lohkolle siirrettiin Er.P 25 I/JR 7:n rippeiden ja osan III/JR 7:n tilalle.

Kenraalimajuri Martola katsoi 5.7., ettei sillanpäätä voitu enää pitää ja sai III Armeijakunnan komentaja Siilasvuolta luvan tyhjentää sen. Samanaikaisesti saatiin kuitenkin vanki, joka kertoi vihollisella olevan käytettävissään enää yhden kokonaisen rykmentin, muut olivat kärsineet raskaita tappioita. Tällöin everstiluutnantti A. Ehrnrooth tarjoutui pitämään aseman,mikäli saisi levänneen pataljoonan. Hän sai suostumuksen ja hänelle annettiin Er.P 25 käyttöön.

6.7. Martola päätti luopua sillanpäästä, mutta Siilasvuo ei suostunut. Samalla hän alisti A. Sundbladin komentaman IV/19.Pr:n 2. divisioonalle, joka siirrettiin Vuoksen yli sillanpään oikealle lohkolle.

7.7. IV/19.Pr hyökkäisi kolmatta kertaa, mutta joutui vetäytymään.

Vihollinen tunkeutui 8.7. Vasikkasaareen miinoista ja tykistötulesta välittämättä.

Vihollinen aloitti 9.7. klo 6.00 kiivaan tulivalmistelun ampuen 8000 kranaattia Vasikkasaaren ja lossin alueelle. Noin 150 lentokonetta pommitti ylimenoaluetta, jonka jälkeen venäläisten ratkaiseva ylimeno alkoi. Suomalaisten vastavalmistelu tykistöllä alkoi klo 5.40 8 patteristolla.

10.7. vastaisena yönä käytiin Vuosalmen sillanpääasemassa ankaria taisteluja, suomalaisten pyrkiessä työntämään venäläiset takaisin Vuokseen, tässä kuitenkaan onnistumatta. Venäläiset vastaavasti pyrkivät samanaikaisesti laajentamaan sillanpääasemaansa pohjoiseen ja luoteeseen, jolloin rintama oli sekava.

Kannaksen joukkojen komentaja kenraaliluutnantti Lennart Oesch totesi 10.7. vihollisen aktiivisuuden suuntautuneen ensi sijassa III Armeijakuntaa vastaan Vuosalmella, mutta päätteli virheellisesti niiden painopisteen olevan edelleenkin Tali-Ihantalassa. Samalla hän pyysi lisävoimia Vuosalmelle, jolloin hänelle luovutettiin käyttöön Panssaridivisioonan pääosat, Jääkäriprikaatin (5 pataljoonaa) sekä Rynnäkkötykkipataljoonan ja -patterit eli yhteensä 21 tykkiä. Näitä tuki raskas patteristo. 14. jääkäriprikaatin vahvuus oli 3 335 miestä.

Tilanne oli suomalaisten kannalta erityisen kriittinen 11.7., jolloin karkureita jouduttiin erillisen pataljoonan avulla palauttamaan takaisin linjaan. Tilannetta pyrittiin helpottamaan mm. ampumalla tykistöllä päivän aikana 13 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan ja tuomalla kaksi pataljoonaa täydennysmiehiä paikalle. Huonon sään vuoksi saksalaiset suorittivat vain yhden vaakalennon Vuosalmessa, mutta vihollisen IL-2:t hyökkäsivät jatkuvasti.

12.7.1944 Vuosalmella saatiin pysäytetyksi vihollisen eteneminen pitkin rantaa Antreaan päin. Keskustassa oli myös vaikeuksia, mutta iltaan mennessä saatiin torjutuksi suurin osa. Illalla oli sillanpääasema noin 6,5 km pitkä ja syvimmillään 2,5 km leveä.

13.7. Omat vastahyökkäykset tuottivat paikoittain menestystä.

15.7. Vuosalmelle siirrettiin lisää joukkoja IV Armeijakunnan alueelta. III Armeijakunnalle alistettiin JR 11, JR 200, Kev.Psto 16.

16.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja. Lähes viisi viikkoa taistellut JR 49 pääsi lepäämään ja tilalle saapui W. Halstin komentama JR 11.

Taistelut jatkuivat Vuosalmen sillanpääasemassa aina 17.7. saakka, jolloin se muuttui asemasodaksi. Taisteluihin osallistui kaikkiaan 8 venäläistä divisioonaa ja joista vain 3 parina viimeisenä päivänä.

Vuosalmi rauhoittuu

Vaihtelevien taisteluiden, puolin ja toisin suoritettujen hyökkäysten jälkeen rintama vakiintui sodan loppuun saakka venäläisten saavutettua noin 7 km leveän ja 2,5 km syvän sillanpääaseman Vuosalmella. Suomalaisten onnistui suurimmalta osin pitää jokilinja valvonnassaan ja häiritä tykistöllään joen yli tapahtuvia kuljetuksia. Venäläisten sillanpääasemaan suoritettiin rajuja ja tuloksiltaan tehokkaita ilmahyökkäyksiä saksalaisilla syöksypommittajilla, jotka heikensivät olennaisesti sillanpääaseman joukko- ja panssarikeskittymiä.

Venäläiset olivat saavuttaneet metsänreunan, jonka yli Vuosalmen harjanteella oleva tähystys ei ulottunut, jolloin tykistön tuli alkoi heiketä ja jalkaväki ei kyennyt enää hyökkäämään. Panssarivaunutkaan eivät auttaneet, koska suomalaisten panssaritorjunta oli jo riittävän tehokasta.

Tappiot

Taistelussa kaatui arviolta 15 000 venäläistä sotilasta. Suomalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneena ja kadonneina kaikkiaan 6000 miestä. Vuosalmen taistelussa suurta ylivoimaa vastaan kaatui 9.-17.7.44 välisenä aikana 2 296 suomalaista sotilasta. Er.P 25 menetti Äyräpään sillanpääasemassa kahdessa vuorokaudessa 300 miestä ja 17 upseeria. IV/19 .Pr menetti 6.7. puolet vahvuudestaan.

Taistelun merkitys

Taistelun lopputuloksena VKT-linja taipui, mutta ei murtunut. Venäläiset eivät operaatiollaan saavuttaneet yhteyttä Tali-Ihantalan alueella oleviin joukkoihinsa, joka oli heidän ensisijainen päämääränsä. Vuosalmen taistelusta muodostui osa suomalaisten saavuttamaa laajempaa torjuntavoittoa Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa.


1: MARJAMÄKI, KAARLO KUSTAA P.
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti työm.
sotilasarvo jääkäri
joukko-osasto 1./JP 4
joukko-osastokoodi 9232
syntymäaika 02.04.1921
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 15.07.1944
kuolinpaikka Vuosalmi
kuolinkunta Äyräpää
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.
Sotamies Marjamäki Inossa 2.6.1944. sa-kuva. Lähettänyt: Kimmo Marjamäki
Arvo Marjamäki Kalle ja Arvo Saareksessa huutolaisina. Tilasta saaduilla ylijäämärahoilla Kalle Marjamäki osti Aivusjärven rannalta tontin ja rakensi pirtin sekä meni uusiin naimisiin. Arvo osti Aivusjärven rannalla sijaitsevan kiinteistön kesämökikseen. Linja-autonkuljettaja TKL., s. 27.05.1923 Ikaalinen, k. 02.06.2010 Tampere.
Popedan rek.n:ro HS-826 edessä seisovat Osmo Ojanen, Arvo Marjamäki, Simo Tienari ja Heimo Lahdenpohja vuoden 1960 paikkeilla.
Antti Henrik Marjamäki Antti ( isäni) eli jonkun aikaa isän ja uuden rouvan kanssa Aivusjärvellä, kulki koulussa Juhtimäessä mutta olot kotona olivat huonot joten meni ensin Juhtimäen Kestilään hetkeksi kasvatiksi. Hänestä ei siellä pidetty joten naapuri Juhtimäen Kesti otti hänet huutolaiseksi aina 18 vuoden ikään, jolloin tuli Tampereelle Arvon luokse 1951 armeijan jälkeen. Tiedot: Antin poika, Kimmo Marjamäki. Linja-autonkuljettaja TKL., s. 09.07.1930 Ikaalinen, k. 19.02.2014 Tampere.
Linja-autonkuljettaja Antti Marjamäen kuolinilmoitus.
Eino Marjamäki s. Ikaalinen.
Anni Mäntytörmä o.s. Marjamäki Anni oli piikana ja meni myöhemmin Viljakkalan Karhen Tervalammille piiaksi, jossa tapasi miehensä sukunimeltään Mäntytörmä., s. Ikaalinen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 106
VIII Toivo Johannes Juhonpoika Marjamäki, (Taulusta 104, isä Juho Marjamäki) s. 10.06.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 22.07.1962 Kuru.
Maria ja Toivo Marjamäen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Puoliso: Maria Kallentytär Marjamäki o.s. Suojärvi. (Taulu 249). (Taulu 518) s. 26.01.1890 Kuru, Riuttaskorpi, k. 22.07.1962 Kuru.
Vanhemmat: Kalle Manunpoika Suojärvi, s. 09.11.1855 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.03.1893 Kuru, Riuttaskorpi ja Tilda Matintytär Suojärvi o.s. Luomajärvi, s. 01.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Anni Maria Marjamäki s. 10.06.1918 Kuru, Sontu.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 107
VII Ananias Juhonpoika Kenttäniemi e. Pohjasmäki, (Taulusta 94, isä Juho Pohjasmäki) Kurun talon Kenttäniemen torppari., s. 10.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Aleksandra Antintytär Kenttäniemi. (Taulu 971). (Taulu 972) Kurun Keihäslahden Kenttäniemen tytär ja emäntä. Aleksandra kuoli 39-vuotiaana lavantautiin., s. 15.08.1860 Kuru, Keihäslahti, k. 15.01.1900 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Lavantauti

Yhdysvaltalainen lääkäri tutkii lasta etsien merkkejä lavantaudista vuonna 1943.

Lavantauti on vakava suolistoinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri. Taudin oireita ovat korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus. Hoitamattomana kuolleisuus on noin 10–30 %. Lavantauti on Suomessa harvinainen, sitä esiintyy noin viisi tapausta vuodessa. Tartunnat on saatu ulkomailla. Taudin suomalaisen nimen arvellaan tulleen siitä, että raskas tauti kaatoi potilaansa ”lavalle”, joka oli pirtin uunin ja seinän välissä sijaitseva talonväen makuupaikka. Lavantautia esiintyi paljon natsi-Saksan keskitysleireillä ja ghetoissa.

Tauti on Suomessa määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Sisällysluettelo

1 Taudinkuva
1.1 Suolistokomplikaatiot
2 Diagnoosi
3 Hoito
4 Lähteet
4.1 Viitteet
5 Aiheesta muualla

Taudinkuva

Itämisaika on 7–21 päivää. Tauti alkaa vähitellen. Oireita ovat alussa päänsärky, ruokahaluttomuus, väsymys ja alaselän kipu. Myöhemmin väsymys lisääntyy ja ihoon ilmestyy ihottumaa. Kuume on luonteenomainen oire. Kolmannella sairausviikolla voi esiintyä suolistoverenvuotoa tai suolen puhkeaminen. Paraneminen alkaa yleensä neljännellä viikolla.

Suolistokomplikaatiot

Kolmannella viikolla voi esiintyä suolistoverenvuotoja, joiden tuloksena ulosteen väri muuttuu. Ulosteita onkin tarkkailtava. Myös kuumeen lasku voi olla merkkinä verenvuodosta. Suolessa oleva haava voi myös puhjeta, oireena on kipu. Myöhemmin voi kehittyä vatsakalvontulehdus.
Diagnoosi

Bakteerit voidaan osoittaa verestä viljelemällä. Oireet voivat johtaa harhaan. Taudin alussa myös oireet ovat vähäisiä.

Hoito

Tetrasykliinin avulla taudin kulku saadaan lyhenemään. Vuodelepo on tärkeää. Tautia vastaan on olemassa rokote.

Lähteet

Matkailijan vakavat infektiot, Suomen Lääkärilehti 2001;56(6):641–646 Jussi Sutinen, Heli Siikamäki, Katsaus

Viitteet

? Tartuntatautiasetus (786/1986) 2 § (556/2009)

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------



Arno Forsius

Lavantauti eli typhus abdominalis

Kirjoittajan huomautus: Tämä kirjoitus on laadittu historiallisena katsauksena. Siinä mainitut tutkimukset ja hoitomenetelmät ovat esimerkkejä vallinneesta käytännöstä, eikä niitä saa toteuttaa omaehtoisesti ilman laillistetun ammatinharjoittajan potilaskohtaiseen harkintaan perustuvaa määräystä ja ohjetta.

Lavantauti oli aikaisemmin erityisesti asutuskeskusten yleinen tartuntatauti, joka aiheutti jatkuvasti sairastumisia ja kuolemantapauksia sekä toisinaan myös laajahkoja epidemioita. Tauti on edelleen vakava terveyden uhka alueilla, joissa viemäri- ja vesijohtojärjestelmät puuttuvat kokonaan tai ovat heikosti toimivia.

Lavantauti ja muut tyyfustaudit

Käytän tässä kirjoituksessa kuvattavasta korkeakuumeisesta, vatsaoireita ja ihottumaa aiheuttavasta tarttuvasta sairaudesta nimeltä lavantauti, tieteelliseltä nimeltään typhus abdominalis. Suomen kielen lavantauti tarkoitti alun perin vakavaa tautia, joka pakotti potilaan vuodelevolle, "lavalle". Vasta myöhemmin sen merkitykseksi tuli typhus abdominalis. Taudin nimenä on ruotsissa tyfus, saksassa Typhus, Unterleibstyphus, Bauchtyphus tai Abdominaltyphus ja englannissa typhoid fever.

Tyyfus merkitsi aikoinaan yleisesti korkeakuumeista, hengenvaarallista tautia, johon liittyi tajunnan samentumista sekä iho- ja vatsaoireita. Kreikan kielen sana typhos tarkoittaa savua, höyryä tai "höyrypäisyyttä" vaikean kuumetaudin aiheuttaman sekavuuden ilmauksena. Taudinkuvasta erotettiin myöhemmin kolme eri tyyfystautia, typhus exanthematicus eli pilkkukuume, typhus recurrens eli toisintokuume ja typhus adominalis eli lavantauti. [Katso myös kirjoituksia Tyyfuksen eri lajit sekä Sodankäynti ja epidemiat.]

Näiden tautien historian seuraamista vaikeuttaa se, että niistä käytettiin yleensä vain nimitystä tyyfus tai jotakin niiden monista kansanomaisista nimityksistä. Niinpä Suomessa puhuttiin aikaisemmin rutosta tai polttotaudista. Manner- ja Pohjois-Euroopassa tyyfuksella alettiin vähitellen tarkoittaa nimenomaan typhus abdominalista. Se oli Saksassa Typhus, Ranskassa typhus, Italiassa tifo, Espanjassa tifus ja Ruotsissa tyfus.

Pilkkukuumeesta tuli Saksassa Hungertyphus tai Fleckfieber, Italiassa febbre petecchiale ja Ruotsissa fläcktyfus. Eräissä kielissä pilkkukuume oli tyyfuksen kaltainen tauti, Ranskassa fièvre typhoïde ja Espanjassa fiebre tifoidea. Brittein saarilla kehitys oli kuitenkin edellisestä poikkeava. Siellä tyyfuksella tarkoitettiin nimenomaan typhus exanthematicusta eli pilkkukuumetta ja lavantaudista tuli siellä typhoid fever eli pilkkukuumeen tapainen kuume. Sama käytäntö siirtyi myös Yhdysvaltoihin. Kun typhus recurrens eli toisintokuume todettiin 1870-luvulla erilliseksi taudiksi, siitä tuli lääketieteessä febris recurrensiksi, ruotsissa återfallsfeber, saksassa Rückfallfieber ja englannissa relapsing fever.

Kun Suomessa tarkastellaan piirilääkäreiden kulkutauti- ja vuosikertomuksia 1800-luvulta, ei niissä tyyfuksesta kerrottaessa useinkaan mainita tarkemmin taudin laatua. Se saattaa käydä ilmi vain jostakin yksittäisestä lauseesta tai kuvatuista oireista. Myös ruotsin- tai suomenkieliset nimitykset ajankohdan raporteissa ja kirkonkirjojen kuolleiden luetteloissa saattavat paljastaa tautien laadun. Typhus abdominalis oli useimmiten ruotsiksi nervfeber ja suomeksi hermokuume tai lavantauti. Pilkkukuume puolestaan oli ruotsiksi rötfeber ja suomeksi mätäkuume tai polttotauti, joskus myös hermokuume. Tyyfus ilman lisämääreitä tarkoitti Suomessa yleensä 1800-luvun lopulle saakka pilkkukuumetta ja siitä eteenpäin lavantautia.

Tyyfuksen useista nimityksistä ja niiden epäjohdonmukaisesta käytöstä on ollut seurauksena sekaannuksia ja väärinymmärryksiä monissa historiallisissa esityksissä. Kun historian tutkijat ovat lukeneet 1800-luvun tai vanhempia asiakirjoja, he ovat kääntäneet sanan tyyfus melkeinpä säännönmukaisesti nykyajan sanakirjojen mukaan lavantaudiksi, vaikka sillä todennäköisesti on useimmiten tarkoitettu pilkkukuumetta. Samanlaisia väärin ymmärryksiä on syntynyt mannereurooppalaisten ja angloamerikkalaisten välillä kielten erilaisesta kehityshistoriasta johtuen. Tämä asia on edelleenkin syytä pitää mielessä tyyfusta käsittelevien kirjoitusten yhteydessä.

Lavantaudin käsittelyä vaikeuttaa edelleen se, että samaan tautiryhmään kuuluu useita lievemmin oirein esiintyviä sairauksia, kuten pikkulavantauti, josta erotetaan ainakin muodot A ja B, sekä hiirilavantauti. Sen lisäksi tautiryhmään, jonka yleisnimenä on salmonelloosi, kuuluu varsin suuri määrä muitakin kuumeisia vatsatauteja, joiden aiheuttajina ovat lukuisat Salmonella-sukuun kuuluvat bakteerit. Lavantauti ja pikkulavantauti ovat käytännössä vain ihmisten tauteja, hiirilavantauti ja muut salmonellataudit myös karjan ja eläinten tauteja.

Lavantaudin historiaa

Edellä esitetystä käy jo ilmi, että kuumeisiin vatsatauteihin kätkeytyi aikaisemmin suuri joukko erilaisia tauteja. Lavantaudin historia tarjoaakin mielenkiintoisen esimerkin samantapaisin oirein esiintyvien tautien täsmentymisestä erillisiksi taudinkuviksi.

Jo Hippokrateen aikana noin 300-luvulla eKr. tunnettiin pitkällinen kuumetauti, johon liittyi sekavuutta. Lavantaudin lienee kuitenkin kuvannut ensimmäisenä vasta englantilainen Thomas Willis (1621–1675), joka kertoi sen aiheuttamasta epidemiasta Englannissa vuonna 1643 parlamentin sotajoukoissa kuninkaan ja parlamentin välisessä sodassa.

Italialainen lääkäri Giorgio Baglivi (1668–1707) on kuvannut lavantautiin viittaavan taudin 1700-luvun alkutaitteessa sekä saksalaiset Hans-Georg Roederer (1727–1763) ja Wagner vuonna 1762. Ranskalainen Prost totesi vuonna 1804 Pariisissa, että ohutsuolessa sijaitsevien ns. Peyerin imusolmukelevyjen suurentumat ja haavaumat olivat tälle taudille tyypillisiä. Johann Conrad Peyer (1653–1712) oli kuvannut nämä imusolmukelevyt vuonna 1677 ja Prostin havainnon jälkeen lavantaudista käytettiin toisinaan nimeä "Peyerin kuume".

Ranskalainen Pierre-Fidéle Bretonneau (1778–1862) kuvasi sittemmin vuonna 1816 lavantaudin kliiniset oireet ja hän käytti taudista nimeä dothienenteritis (märkivä suolitulehdus), johtuen ohutsuolen imusolmukelevyissä todettavista märkäpesäkkeistä. Tätä taudinnimeä käytettiin pitkään ranskankielisessä kirjallisuudessa. Ranskalainen lääkäri Pierre-Charles-Alexandre Louis (1787–1872) erotti vuonna 1829 julkaistussa teoksessaan selvästi typhus abdominaliksen (lavantaudin) ja typhus exanthematicuksen (pilkkukuumeen) taudinkuvat toisistaan mm. ruumiinavauksissa todettujen suolistomuutosten perusteella.

Myös Louis’n oppilas, yhdysvaltalainen William Wood Gerhard (1809–1872) osoitti vuonna 1836 lavantaudin ja pilkkukuumeen eroavaisuudet, samoin kuin hänen maanmiehensä Penncock. Muita lavantaudin tutkijoita Yhdysvalloissa olivat Elisha Bartlett, Alfred Stillé, Georg Shattuck sekä James Jackson senior ja James Jackson junior (1810–1834). Britanniassa lavantaudin tutkijoita olivat A. P. Stewart Glasgowssa ja William Jenner (1815–1898) Lontoossa. Vähitellen lavantaudin ja pilkkukuumeen erot tulivat yleisesti tunnetuiksi eikä niitä 1850-luvun alkutaitteen jälkeen yleensä enää sekoitettu.

Vähitellen oli myös käynyt selväksi, että pilkkukuume tarttui henkilökohtaisen kosketuksen kautta, kun taas lavantaudin tartunta saatiin ilman henkilökohtaista kosketusta. William Budd (1811–1880) osoitti vuosina 1856–1860, että lavantauti levisi potilaiden ulosteiden välityksellä. Lavantaudin ensimmäinen tartunta veden välityksellä todettiin Sveitsin Lausenissa vuonna 1872 ja Yhdysvaltojen Pennsylvanian Plymouthissa vuonna 1885. Ensimmäisen maidon välityksellä levinneen lavantautiepidemian kuvasi Penrik Englannissa vuonna 1857 ja Charles Murchison (1830–1879) vuonna 1875 Yhdysvalloissa.

Saksalainen Friedrich Daniel von Recklinghausen (1833–1910) löysi jo vuonna 1871 lavantaudin yhteydessä esiintyvistä suoliston märkäpesäkkeistä erään bakteerin. Se oli ilmeisesti sama kuin hänen maanmiehensä Carl Joseph Eberthin (1835–1926) vuonna 1880 lavantaudin aiheuttajaksi osoittama bakteeri, jolle annettiin nimi Bacillus typhosus. Saksalainen Georg Gaffky (1850–1918) onnistui viljelemään sen vuonna 1884. Elie Metchnikoff (1845–1916) ja Alexander Besredka (1870–1940) aiheuttivat vuonna 1900 sen avulla taudin ihmisapinoissa. Bakteeri sai myöhemmin löytäjänsä mukaan nimen Eberthella typhosa ja vuodesta 1948 se tunnetaan nimellä Salmonella typhi yhdysvaltalaisen eläinlääkärin ja bakteriologin Daniel E. Salmon’in mukaan.

Ranskalainen Georges-Fernand-Joseph Widal (1862–1929) havaitsi vuosina 1889–1892 yhdessä André Chantemessen (1851–1919) kanssa, että koe-eläimillä voitiin aiheuttaa vasta-aineita kuumasteriloiduilla tyyfusbakteereilla. Saksalainen Richard Pfeiffer (1858–1945) havaitsi vuonna 1894, että bakteerien koe-eläimillä aiheuttamat vasta-aineet olivat bakteerispesifisiä ja aiheuttivat bakteerikohtaisen agglutinaation. Widal ja itävaltalainen Max Gruber (1853–1927) ottivat keksinnön käyttöön sairauksien seerumdiagnostiikassa vuonna 1896. Pfeiffer ja Gruber kehittivät jo vuonna 1896 ensimmäisen rokotteen lavantautia vastaan. Pfeiffer ja hänen maanmiehensä Wilhelm Kolle (1868–1935) alkoivat rokotukset lavantautia vastaan vuonna 1900 ja samoihin aikoihin brittiläinen Almroth Edward Wright (1861–1947) ryhtyi rokottamaan brittiläisiä sotilaita. Rokotetta käytettiin laajamittaisesti jo Etelä-Afrikan buurisodassa vuosina 1899–1902 ja hererojen kapinassa saksalaisia vastaan vuosina 1904–1906. Rokotteilla oli suuri merkitys 1900-luvun alkupuolen sodissa, joissa sen avulla pelastettiin suuri määrä sotilaita sekä sairastumiselta että kuolemalta. Rokotteiden haittapuolena on niiden antaman vastustuskyvyn lyhyt kesto, noin 3 vuotta.

Koska lavantaudin taudinkuva tuli yleisesti tunnetuksi vasta 1800-luvun puolivälissä, ovat sitä aikaisemmat tiedot taudin epidemioista myös epäluotettavia. Saksassa kuoli vuonna 1875 keskimäärin 6 o/oo asukkaista lavantautiin ja Yhdysvaltojen kaupungeissa kuolleisuus oli vuonna 1910 noin 2 o/oo asukasluvusta. Espanjalais-yhdysvaltalaisen sodan aikana vuonna 1904 tautiin sairastui noin 108 000 sotilaasta 20748 eli noin 19 %, ja sairastuneista kuoli tautiin 1580 eli noin 13 %. Suomessa oli Tampereella vuosina 1915–1916 laaja vesijohtoveden välityksellä levinnyt lavantaudin epidemia, johon sairastui 3304 asukasta eli noin 8,5 % kaikista, ja tautiin kuoli 279 henkeä eli 8,4 % sairastuneista. Ranskalainen Belin arvioi vuonna 1937, että Ranskan Välimeren rannikolla sairastui 15 edeltävän vuoden aikana viemärivesien saastuttamien osterien ja simpukoiden syömisestä lavantautiin yhteensä 100 000 ihmistä, joista 25 000 kuoli.

Lavantaudin tartunnankantajien aiheuttamia ongelmia kuvaa Mary Mallonin tapaus Yhdysvalloissa. Tämä "Typhoid Maryna" tunnettu keittäjä sairastui lavantautiin vuonna 1901 ja jäi bakteerinkantajaksi. Hän aiheutti vuosina 1901–1907 ainakin 26 lavantaudin tapausta, joista kaksi kuoli. Lisäksi vuonna 1903 New Yorkissa esiintynyt lavantautiepidemia, johon sairastui 1300 henkeä, oli luultavasti hänestä lähtöisin. Mary Mallon oli eristettynä sairaalassa vuosina 1907–1910, mutta hän pääsi vapaalle jalalle, luvattuaan pysyä poissa keittäjän työstä. Hän ei kuitenkaan pitänyt lupaustaan ja tartutti jälleen vuoden 1915 alussa ainakin 25 ihmistä, joista kaksi kuoli. Vuonna 1915 hänet eristettiin jälleen sairaalaan, jossa hän kuoli 71 vuoden ikäisenä vuonna 1938.

Toisen maailmansodan jälkeen lavantauti on lähes hävinnyt kehittyneestä läntisestä maailmasta likavesien puhdistuksen ja vesijohtoveden kloorauksen ansiosta. Pieniä epidemioita voi joskus kehittyä, mutta suuria epidemioita voi syntyä vain vesijohtoverkon pettämisen ja veden kloorauksen häiriintyessä. Kehittymättömissä maissa matkustavilla tartunnan vaara on edelleen huomattava.

Lavantaudin taudinkuva ja hoito

Lavantauti saadaan bakteereilla saastuneen käyttöveden tai ravinnon mukana. Jo suhteellisen pieni bakteerimäärä riittää aiheuttamaan sairauden. Lavantaudille ja muille salmonellataudeille on ominaista esiintyminen erityisesti kesän lopulla ja syksyllä, jolloin sateet aiheuttavat pintavesien pääsyn käymälöiden kautta kaivoihin ja vesistöihin. Siitä syystä lavantautiryhmän taudeilla oli aikoinaan sellaisia nimiä kuin elokuunkuume ja syyskuume. Lavantautibakteerit säilyvät vesistössä viikkoja tartuttamiskykyisinä ja sen vuoksi tauti voi levitä pitkiä matkoja mm. jokivesien mukana. Tartunta on levinnyt myös kärpästen kuljettamana.

Lavantaudin itämisaika kestää 5–14 tai jopa vasta 21 päivän kuluttua tartunnan saannista. Sen aikana voi olla vähäistä lämpöilyä, kunnes taudin puhjetessa tulee muutamassa päivässä korkea kuume, vilunväristyksiä, nenäverenvuotoja, pään- ja selkäsärkyä, ruokahaluttomuutta, punapilkkuista ihottumaa vatsalla sekä joskus rintakehällä ja selässä, toisinaan myös yskää, vatsavaivoja ja ripulia. Kuumeiluvaiheessa potilaalla on taudinaiheuttajia veressään. Tutkimusmenetelmiä ovat bakteeriviljely ulosteista, kuumeilun alkuvaiheissa mahdollisesti myös verestä ja virtsasta, sekä serologiset tutkimukset.

Noustuaan kuume pysyttelee korkealla 10–14 päivää, vaihtelee sen jälkeen sahaavasti ja laskee vähitellen 7–10 päivän kuluessa normaaliksi. Vaikeissa tapauksissa kuumeilu saattaa nousta sahaamisvaiheen jälkeen tai jo normaaliksi laskettuaan nousta uudelleen korkealle, joskus kaksikin kertaa. Lavantaudille tyypillinen kuumeilu oli osaltaan syynä siihen, että 1800-luvun puolivälissä jokaisen potilasvuoteen päätyyn kiinnitetystä kuumekäyrästä tuli sairaaloissa diagnoosin teon apuväline. Potilaan sairauskertomusta nimitettiin vielä sata vuotta myöhemmin yleisesti "kurvaksi".

Lavantaudille on ominaista kuumeen tasoon verrattuna matala valtimonsyke, kun se kuumetaudeissa yleensä kiihtyy. Verikokeissa on tyypillistä valkosolujen määrän pysyminen normaalina, kun se bakteeritaudeissa tavallisesti kohoaa. Kuumeilun lisäksi lavantaudin oireita ovat sekavuus, rauhattomuus, uneliaisuus, silmien valonarkuus, lihasnykäykset, usein ankara päänsärky etenkin ohimoseuduissa sekä niskajäykkyys. Hoitamattomissa tapauksissa kuolleisuus on vaihdellut 7–20 %:n välillä. Noin 3 % sairastaneista jää bakteerinkantajiksi ja silloin bakteerien pesimäpaikkana on yleensä sappirakko.

Eräs lavantaudille tyypillinen ilmiö on imukudoksen tulehdus ja pernan suureneminen. Ohutsuolen loppupäässä olevien imukerästen ja Peyerin levyjen tulehdus aiheuttaa usein haavaumia ja heikkenemistä ohutsuolen seinämässä, jolloin seurauksena voi olla runsaita suolistoverenvuotoja tai ohutsuolen seinämän puhkeaminen ja vatsakalvontulehdus. Nämä olivat aikaisemmin tärkeitä kuolinsyitä, vaikka kuolema useimmin johtuikin bakteerien aiheuttamasta myrkytystilasta ja sydämen ja verenkierron pettämisestä korkean kuumevaiheen aikana. Muita kuolinsyitä olivat keuhkokuume sekä alaraajojen laskimotukokset ja niistä aiheutunut keuhkoveritulppa. Sappirakon tulehdus oli melko yleinen lisätauti. Lavantautiin liittyi tosinaan bakteeritulehduksia myös raajojen pitkissä luissa, kylkiluissa, solisluissa sekä selkänikamissa.

Lavantautia hoidettiin aikaisemmin muiden kuumetautien tapaan suoneniskuilla. Niiden hyödyllisyys asetettiin kyseenalaiseksi 1800-luvun alkupuolella. Ranskalainen Pierre-Charles-Alexandr Louis (1787–1872) käytti vertailevissa tutkimuksissaan myös lavantautia sairastavia. Hänen tilastonsa osoittivat, että runsaista suoneniskuista ei ollut tulehdustautien hoidossa hyötyä vaan pikemminkin haittaa. Yhdysvaltalaisen Nathan Smithin (1762–1829) kokemusten mukaan lavantaudin hoidossa hyödyllisintä oli yleiskuntoa tukeva hoito ja ravitseva ruoka. Myös Jacob Bigelow (1786–1879) tuli siihen johtopäätöksen, että lavantauti parani useimmiten itsekseen ja että lääkärin tuli sen vuoksi pääasiallisesti tukea luonnon parantavaa voimaa. Suoneniskuista sekä oksennus- ja ulostuslääkkeistä luovuttiin yleisesti äkillisten tautien hoidossa 1800-luvun puolivälissä wieniläisen Joseph Dietlin (1804–1878) tutkimusten ansiosta.

Lavantaudin aiheuttajaan vaikuttavan lääkkeen keksiminen kesti varsin kauan. Sulfalääkkeet, joista ensimmäiset keksittiin 1930-luvulla, eivät tehonneet siihen, samoin kuin ei myöskään 1940-luvun alussa käyttöön tullut penisilliini. Sen sijaan vuonna 1940-luvun lopputaitteessa keksitty kloramfenikoli osoittautui jo varsin tehokkaaksi lavantaudin lääkkeeksi. Sen jälkeen on kehitetty useita uusia tautiin tehoavia lääkkeitä, joista tärkeimmät ovat kolmannen polven kefalosporiinit sekä siprofloksasiini ja sen johdannaiset.

Yleishoidon, antibioottien ja nestetasapainosta huolehtimisen lisäksi ehkä tarvittavia hoitoja ovat verensiirrot suolistoverenvuodoissa sekä kirurginen hoito ohutsuolen puhkeamistapauksissa. Jos taudista toipunut jäi bakteerinkantajaksi, jouduttiin usein tekemään sappirakon poisto.

Lavantauti on Suomessa ilmoitusvelvollisuuden alainen yleisvaarallinen tartuntatauti.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------



Lavantaudin voi parhaiten välttää hyvällä käsi- ja elintarvikehygienialla. Turisti, joka oleskelee lyhyitä aikoja kaupungeissa ja hyvissä hotelleissa, ei yleensä tarvitse lavantautirokotusta. Rokotusta voi harkita heille, jotka oleskelevat tavallista parin viikon lomamatkaa pidempään taudin esiintymisalueilla tavallisten turistialueiden ulkopuolella maaseudulla tai pikkukaupungeissa Aasian, Afrikan tai Etelä-Amerikan maissa (ks. maittainen luettelo «Maittainen luettelo A-I»).

Lavantauti on Salmonella typhi -bakteerin aiheuttama vakava yleisinfektio, joka tarttuu saastuneen ruoan tai juoman välityksellä. Tautia esiintyy Lähi- ja Keski-Idässä, Intian niemimaalla ja Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Tyynenmeren saarilla, erityisesti trooppisilla alueilla. Suomessa todetaan vuosittain alle kymmenen lavantautitartuntaa, jotka on lähes aina saatu näiltä alueilta.
Rokotteet

Suomessa on ollut 15.9.2011 asti saatavilla kahden eri valmistajan lavantautirokotteita. Typherix on lihakseen pistettävä rokote. Tuotannollisista syistä sitä ei ole saatavilla toistaiseksi (ja todennäköisesti vasta v. 2014). Vivotif on suun kautta otettava rokote. Taudin esiintymisalueilla näiden rokotteiden suojateho on ollut 40–90 %.

Haittavaikutukset ks. Rokottajan käsikirja (www.thl.fi). Raskaana olevien ja immuunipuutteisten rokottaminen ks. «Erityistä huomiota vaativat matkailijat».
Typherix-rokote

Typherix-rokote sisältää lavantautibakteerin puhdistettua antigeenia. Aikuisille ja 2 vuotta täyttäneille lapsille annetaan 0,5 ml:n kerta-annos rokotetta lihakseen. Immuunivaste alle 2-vuotiailla saattaa olla heikko, joten heidän rokottamistaan ei suositella. Rokotteen antamisen jälkeen vasta-aineita muodostuu yli 95 %:lle rokotetuista kahden viikon kuluttua. Rokotteen suojatehoa ei ole tutkittu kliinisissä kokeissa.
Tehoste

Kliinisissä tutkimuksissa vasta-aineita oli puolentoista vuoden kuluttua rokotuksesta 72 %:lla ja kolmen vuoden kuluttua 50 %:lla. Pienillä lapsilla vasta-ainevasteet saattavat jäädä toivottua vähäisemmiksi.Tehosteannoksen tarpeellisuus matkailijoilla on kuitenkin vielä selvittämättä. Valmistaja suosittelee tehosteannosta 3 vuoden välein.
Vivotif-rokote

Vivotif -rokote sisältää eläviä heikennettyjä Salmonella typhi Ty21a -bakteereita. Rokotussarja sisältää yhteensä kolme kapselia, jotka niellään kokonaisina kylmän vesilasillisen kanssa tunti ennen ateriaa yksi kapseli joka toinen päivä. Vivotif-rokotteen kanssa voidaan antaa muut, myös eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävät rokotteet (keltakuume-, MPR-, vesirokko- ja BCG-rokote) joko samaan aikaan tai millä antovälillä tahansa. Rokotetta ei suositella otettavan samana päivänä Dukoral-kolerarokotteen kanssa.
Tehoste

Rokotteelle ei ole määritelty optimaalista uusintarokotuksen aikataulua. Jos asuu tartuntariskin alueella pysyvästi, kolmen vuoden välein otettu sarja antanee riittävän suojan, mutta suoja ei ole täydellinen. Jos taas matkustaa toistuvasti alueilta, joilla lavantautia ei esiinny, alueille, joissa tautiriski on suuri (endeemiset alueet), voi kolmen kapselin rokotussarjan ottaa vuosittain.
Vivotif-rokotteen vasta-aiheista

Päivitetty 25.3.2013.

Immuunipuutos on yleensä vasta-aihe rokotteille, jotka sisältävät eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia. Valmistaja ei suosittele Vivotif-rokotteen antamista immuunipuutteisille. Vivotif rokotteessa käytettävä bakteerikanta on kuitenkin ohjelmoitu menettämään jakautumiskykynsä, joten riski saada rokotteesta kliininen tauti on hyvin vähäinen. Esimerkiksi WHO ei pidä immuunipuutosta Vivotif-rokotteen vasta-aiheena. Rokotteen hyötyjä ja mahdollisia haittoja puntaroitaessa on huomioitava se, minkälaisen sairastumisriskin ja taudinkuvan itse luonnossa esiintyvät lavantautibakteerit voivat aiheuttaa immuunipuutteiselle. Typherix-rokotteen tuotannon ollessa tauolla ja lavantaudin tartuntariskin ollessa merkittävä, Vivotif-rokotetta voi harkita yksilölliseen riskinarvioon perustuen myös henkilölle, joka ei ole voimakkaasti immuunipuutteinen. Lue tarkemmin immuunipuutteisten rokottamisesta Rokottajan käsikirjasta www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/harkitse-immuunipuutteisen-elavaa-heikennettya-rokotusta.

Rokotetta ei saa antaa mikrobilääkehoidon aikana, koska mikrobilääke estää rokotebakteerin aikaansaaman suojan syntymistä. Mikrobilääkehoidon lopettamisen jälkeen tulee odottaa kolme vuorokautta ennen kuin otetaan ensimmäinen rokotekapseli. Samoin rokoteannosten nauttimisen jälkeen tulee odottaa kolme vuorokautta ennen kuin voi aloittaa mikrobilääkekuurin. Malariaestohoito klorokiinilla (Heliopar) ei ole este rokotukselle. Sen sijaan proguaniili- (Malarone) tai meflokiiniestohoito (Lariam) voidaan aloittaa aikaisintaan kolmen vuorokauden kuluttua viimeisen kapselin nauttimisesta. Lavantautirokotuksen voi antaa lapsille, kun he pystyvät turvallisesti nielemään rokotekapselit. Suurikokoisen kapselin nieleminen on yleensä ongelmallista alle 5-vuotiaille.
.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Kenttäniemi, s. 18.08.1834 Kuru, Keihäslahti ja Leena Kaapontytär Kenttäniemi o.s. Vihola, s. 13.02.1829 Kuru, Riuttaskorpi.
Yhdysvaltalainen lääkäri tutkii lasta etsien merkkejä lavantaudista vuonna 1943.

Lapset:
Matti Kenttäniemi , s. 25.08.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 108
Juho Iivari Kenttäniemi s. 21.08.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Ananias Kenttäniemi s. 29.12.1885 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Selma Kenttäniemi s. 25.08.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Kalle Jaakko Kenttäniemi s. 21.07.1892 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Hilma Maria Kenttäniemi s. 17.11.1895 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Onni Esaias Kenttäniemi s. 14.11.1898 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
2. puoliso: 26.08.1900 Kuru Vilhelmiina (Miina) Matintytär Kenttäniemi o.s. Kangasmäki. (Taulu 1149). (Taulu 1150) s. 20.02.1865 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Kangasmäki e. Sipilä, s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 06.03.1900 Kuru, Riihikoski, Ahola ja Vilhelmiina Joosepintytär Kangasmäki o.s. Myllymaa, s. 28.10.1826 Kuru, Sontu, k. 05.06.1898 Kuru, Riihikoski, Ahola.
Lapset:
Aatu Kenttäniemi s. 20.09.1901 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Anni Kenttäniemi s. 05.12.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 108
VIII Matti Ananiaksenpoika Kenttäniemi, (Taulusta 107, isä Ananias Kenttäniemi) Kenttäniemen torppari. Matti kuoli 23-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 25.08.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 20.01.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Puoliso: 15.09.1901 Kuru Mariana Zefaniaantytär Aho ent. Kenttäniemi o.s. Soisenniemi Mariana muutti lastensa ja miehensä kuoleman jälkeen takaisin Kurusta 24.10.1905 Parkanoon entiseen kotiinsa ja sieltä 7.5.1906 Virtain Kurjen kylän Aho taloon., s. 06.02.1884 Parkano, Nerko, k. 05.04.1908 Virrat, Kurki.
Vanhemmat: Zefanias Heikinpoika Soisenniemi, s. 21.05.1857 Parkano, Nerko ja Martta Yrjöntytär Soisenniemi o.s. Silomäki, s. 26.07.1851 Parkano, Kihniö.

Lapset:
Juho Iivari Kenttäniemi Juho kuoli 2-vuotiaana ''sulkuun''. Omien havaintojeni mukaan "sulkua" eli "sulkutautia" on käytetty lapsilla kuolinsyynä sekä hinkuyskän että kurkkumädän esiintymisen aikoina., s. 15.12.1902 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 10.01.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Matti Henrik Kenttäniemi Matti kuoli 3-kuukautisena ''sulkuun''., s. 05.11.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 10.02.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 109
VI Justiina Petterintytär Järvenpää ent. Heinoo ent. Helin o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 93, isä Petteri Pohjasmäki) Justiina oli Järvenpään emäntä, eli vielä 1910-luvun vaihteessa., s. 29.03.1820 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: 10.07.1843 Kuru Aatu Juhonpoika Helin e. Pyydysmäki. (Taulu 558). (Taulu 564) Räätäli, Aatu kuoli 41-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 28.05.1819 Kuru, Karjula, k. 07.12.1860 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Vanhemmat: Juho Pekanpoika Pyydysmäki, s. 16.12.1778 Kuru, Karjula, k. 19.08.1827 Kuru, Karjula ja Liisa Juhontytär Pyydysmäki o.s. Kovanen, s. 14.12.1779 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, k. 06.05.1857 Kuru, Karjula.

Lapset:
Ulla Helin s. 06.09.1844 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Henrika Hellen o.s. Helin , s. 04.01.1846 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki. Tauluun 110
Antti Vastamäki e. Helin , s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki. Tauluun 111
2. puoliso: 24.03.1862 Kuru, Mylläri (Pappila) Markus Yrjönpoika Heinoo e. Saarijärvi. (Taulu 348). (Taulu 349) Riuttaskorven Järvenpään renki naimisiin mennessään., s. 05.04.1832 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.04.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Saarijärvi e. Rajala, s. 25.04.1799 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 30.03.1876 Kuru, Riuttaskorpi ja Reetta Juhontytär Saarijärvi o.s. Läpikäytävä, s. 28.05.1801 Ikaalinen, Kurkela, k. 04.08.1878 Kuru, Riuttaskorpi.
3. puoliso: 07.07.1866 Kuru, Pallineva Nikodemus Mikonpoika Järvenpää e. Pallineva Riuttaskorven Järvenpään renki naimisiin mennessään, Järvenpään kruununtorpan isäntä., s. 19.07.1840 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Mikko Mikonpoika Pallineva, s. 01.09.1809 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa Juhontytär Pallineva o.s. Kovanen, s. 10.01.1814 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 110
VII Henrika Aatuntytär Hellen o.s. Helin, (Taulusta 109, äiti Justiina Järvenpää ent. Heinoo ent. Helin) Henrika Hellen oli Järvenpään emäntä, hän kuoli 41-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 04.01.1846 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 14.12.1887 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.

Puoliso: 26.08.1871 Kuru, Järvenpää Kalle Markuksenpoika Järvenpää e. Heinoo. (Taulu 146). (Taulu 349) Kruununtorppa Järvenpään isäntä., s. 19.03.1850 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi.
Vanhemmat: Markus Yrjönpoika Heinoo e. Saarijärvi, s. 05.04.1832 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.04.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää ja Anna Stina Joosepintytär Heinoo o.s. Haukijärvi, s. 21.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.02.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi.

Lapset:
Emma Josefiina Järvenpää s. 06.11.1871 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilma Järvenpää s. 01.01.1875 Kuru, Riuttaskorpi.
Manta Järvenpää Manta kuoli 28-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 28.08.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.09.1904 Kuru, Riuttaskorpi.
Maria Adolfiina Järvenpää s. 28.08.1876 Kuru, Riuttaskorpi.
Matilda Järvenpää s. 07.02.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.02.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Vilhelmiina Järvenpää s. 07.04.1880 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilta Järvenpää s. 27.12.1882 Kuru, Riuttaskorpi.
Olka Järvenpää s. 21.01.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 111
VII Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, (Taulusta 109, äiti Justiina Järvenpää ent. Heinoo ent. Helin) Antti oli Hanhisuon renki naimisiin mennessään, Vastamäen torppari, 1/18 manttaalia. Antti kuoli 57-vuotiaana vesitautiin., s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki.

Puoliso: 09.11.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
Vanhemmat: Iisakki Antinpoika Hanhisuo e. Vähäiitu, s. 17.12.1815 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 24.06.1899 Kuru, Juhtimäki ja Kristiina Esantytär Hanhisuo, s. 03.11.1819 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 17.02.1871 Kuru, Juhtimäki.

Lapset:
Vilhelmiina Tiura o.s. Vastamäki , s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi. Tauluun 112
Matti Vastamäki , s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi. Tauluun 116
Ida Johanna Mäkinen o.s. Vastamäki , s. 21.07.1884 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki. Tauluun 117
Antti Vastamäki , s. 14.11.1886 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki. Tauluun 118
Manta Vastamäki s. 07.01.1889 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki.
Maria Vastamäki s. 27.03.1897 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 112
VIII Vilhelmiina Antintytär Tiura o.s. Vastamäki, (Taulusta 111, isä Antti Vastamäki) s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 08.07.1954 Kuru, Olkitaipale.
SULKU-nimen alapuolella, tien ja Jakaman välissä on kiinteistö, minkä Kalle Tiura osti Haapaniemestä. Lohkominen 6.5.1932 303-415-6-16 X SULKU, 1.1.2009 kuntajaon muutos, uusi re.n:ro 980-458-6-16 SULKU.

Puoliso: 27.09.1901 Kuru Kalle Tiura. (Taulu 670). (Taulu 21) Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Kalle oli Kurun Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torppari, muutti Kurusta perheineen 7.11.1907 Messukylään. Kalle muutti perheineen takaisin Kuruun ja osti Haapaniemestä Sulkun tilan ja oli siellä tekemässään pajassa seppänä., s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1958 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Fabian Heikinpoika Tiura e. Lörpys, s. 08.05.1852 Kuru, Petäjälammi ja Helena Jeremiaantytär Tiura o.s. Rasula, s. 13.09.1856 Kuru, Poikelus.
Miina ja Kalle Tiura.

Lapset:
Eeva Maria Tiura s. 30.06.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Lyyli Vilhelmiina Tiura s. 26.08.1904 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Mäntytörmä.
Helmi Johanna Tiura s. 05.07.1906 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö.
Artturi Mikael Tiura , s. 28.09.1908 Kuru. Tauluun 21
Erkki Tiura , s. 14.09.1910 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 113
Vilho Tiura , s. 02.01.1913 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 114
Niilo Tiura , s. 10.09.1915 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 115
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 113
IX Erkki Tiura, (Taulusta 112, isä Kalle Tiura) s. 14.09.1910 Kuru, Olkitaipale, k. 08.05.1989 Kuru, Olkitaipale.
Erkki ja Jenny Tiuran hauta Kurussa sukuhaudassa.

Puoliso: Jenny Johanna Tiura s. 05.05.1914, k. 11.04.1988 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 114
IX Vilho Tiura, (Taulusta 112, isä Kalle Tiura) s. 02.01.1913 Kuru, Olkitaipale, k. 24.01.1982 Kuru.
Liikennöitsijä Artturi Tiuran ensimmäinen ''linja-auto'', jolla hän aloitti vakituisen liikenteen Tampereen ja Kurun välillä. Auton ratissa istuu Vilho Tiura, joka ajoi autolla silloin tällöin vuokra-ajoa. Kuva on vuodelta 1935.

Puoliso: Anna Tiura o.s. Saarala s. 01.02.1921, k. 30.07.2003.
Tiuran sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 115
IX Niilo Tiura, (Taulusta 112, isä Kalle Tiura) Kurun Olkitaipaleen Sulkun kauppias., s. 10.09.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 17.09.1978 Kuru, Olkitaipale.
Kauppias Niilo Tiuran ja vaimonsa Tertun hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Terttu Tuulikki Tiura s. 16.05.1923, k. 26.06.2011 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 116
VIII Matti Antinpoika Vastamäki, (Taulusta 111, isä Antti Vastamäki) s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 7-11-1938 Kuru, Poikelus.

Puoliso: 23.08.1904 Kuru Iita Maria Kallentytär Vastamäki o.s. Pallineva. (Taulu 160) s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.04.1953.
Vanhemmat: Kalle Matinpoika Pallineva, s. 16.03.1862 Kuru, Riuttaskorpi ja Vilhelmiina Karoliina (Miina) Taavetintytär Pallineva o.s. Sillanpää, s. 28.10.1860 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Lyyti Maria Vastamäki s. 28.06.1906 Kuru, Poikelus.
Martta Johanna Vastamäki s. 02.11.1909 Kuru, Poikelus.
Matti Vastamäki s. 1911 Kuru, Poikelus.
Arvo Vastamäki s. 1913 Kuru, Poikelus.
Reino Vastamäki s. 1915 Kuru, Poikelus.
Helvi Kyllikki Yläkoski o.s. Vastamäki s. 16.10.1917 Kuru, Poikelus, k. 04.06.1984 Kuru, Olkitaipale, Kotimäki.
Helvi ja martti Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.
Hellä Vastamäki s. 13.05.1920 Kuru, Poikelus.
Eino Olavi Vastamäki Eino rakensi talon Kurun Tammikankaan hautausmaata vastapäätä tien toiselle puolelle. Eino oli tunnettu rakennusmies erityisesti tarkkuudestaan., s. 27.04.1922 Kuru, Poikelus, k. 1985 Kuru.
Toini Vastamäki s. 24.04.1927 Kuru, Poikelus.
Kosti Vastamäki s. 23.11.1928 Kuru, Poikelus.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 117
VIII Ida Johanna Antintytär Mäkinen o.s. Vastamäki, (Taulusta 111, isä Antti Vastamäki) Ida oli Olkitaipaleen Myllärin eli pappilan piika 1904-1906, Poikeluksen Alasen Morttilan torpan itsellisen vaimo., s. 21.07.1884 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki, k. 20.11.1978 Kuru.
Ida ja Heikki Mäkisen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Puoliso: 05.11.1906 Kuru Heikki Jaakko Heikinpoika Mäkinen. (Taulu 1199) Heikki ja Isa Mäkinen muuttivat Kurusta 11.7.1907 Messukylään., s. 26.06.1882 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä, k. 21.12.1963 Kuru.
Vanhemmat: Heikki Kallenpoika Rahola, s. 09.10.1856 Teisko, Pengonpohja, Uusi-Piuhari, Rajala ja Anna Maria Antintytär Poikeluspohja, s. 18.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 118
VIII Antti Antinpoika Vastamäki, (Taulusta 111, isä Antti Vastamäki) Antti oli Kurun Olkitaipaleen Kastarin talon Poikeluspohjassa itsellisenä, sitten Ala-Poikeluksessa itsellisenä., s. 14.11.1886 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki.
Vastamäki, Lehtimäki ja Harjula Yläkosken kupeessa.

Puoliso: 06.11.1909 Kuru Hilma Josefiina Antintytär Vastamäki o.s. Poikeluspohja. (Taulu 1200) s. 05.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Poikeluspohja, s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari ja Amalia (äpärä) Eevantytär Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi, s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe, Lahdenmaa.

Lapset:
Iita Vastamäki s. 08.11.1916 Kuru, Poikelus, Alanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 119
VI Ulla Petterintytär Hellman o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 93, isä Petteri Pohjasmäki) s. 01.07.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.

1. puoliso: 01.07.1844 Kuru Josef Juhonpoika Hellman e. Pyydysmäki. (Taulu 558). (Taulu 563) Josef oli seppänä Pohjasmäen talossa mennessään naimisiin talon tyttären kanssa. Josefista tuli vaimonsa Pohjasmäen talon Heimäen torppari ja seppä., s. 25.04.1814 Kuru, Karjula, k. 11.11.1867 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Helimäki.
Vanhemmat: Juho Pekanpoika Pyydysmäki, s. 16.12.1778 Kuru, Karjula, k. 19.08.1827 Kuru, Karjula ja Liisa Juhontytär Pyydysmäki o.s. Kovanen, s. 14.12.1779 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, k. 06.05.1857 Kuru, Karjula.

Lapset:
Kalle Oskari Helimäki e. Hellman , s. 12.09.1845 Kuru, Karjula, Pyydysmäki. Tauluun 120
Amanda Hankuri ent. Packalén o.s. Hellman , s. 17.12.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Risula. Tauluun 122
Maria Hellman s. 06.02.1851 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Johannes Hellman Johannes kuoli alle vuoden ikäisenä vatsavaivoihin., s. 25.03.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 06.03.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Risula.
Ulla Hellman Ulla kuoli 2-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 28.06.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 01.04.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Risula.
Emma Hellman s. 15.09.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
2. puoliso: 07.05.1869 Kuru Juho Joosepinpoika Helenius. (Taulu 1390). (Taulu 1391) Juho oli Pohjasmäen talon Helimäen renki mennessään naimisiin talon lesken kanssa., s. 01.01.1836 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Vanhemmat: Jooseppi Heikinpoika Helenius e. Hirvilahti, s. 31.12.1795 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 16.05.1867 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Tammikangas ja Johanna Joosepintytär Helenius, s. 06.07.1808 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, k. 28.10.1895 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 120
VII Kalle Oskari Josefinpoika Helimäki e. Hellman, (Taulusta 119, äiti Ulla Hellman) Sepän poika, Helimäen torppari. Kalle kuoli 49-vuotiaana ''riututautiin''., s. 12.09.1845 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 19.07.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.

Puoliso: 27.07.1876 Kuru, Mylläri (Pappila) Fredrika Kaapontytär Helimäki o.s. Saarijärvi. (Taulu 152). (Taulu 1287) Helimäen torpan emäntä. Fredrika kuoli 37-vuotiaana ''riututautiin''., s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, k. 10.01.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Vanhemmat: Kaapo Juhonpoika Saarijärvi, s. 29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi, k. 30.12.1897 Kuru, Keihäsjärvi ja Ulla Matintytär Saarijärvi o.s. Sillanpää, s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 31.07.1901 Kuru, Keihäsjärvi.

Lapset:
Elsa Adolfiina Helimäki Elsa kuoli 17-vuotiaana rintatautiin., s. 18.05.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 24.07.1894 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Maria Josefiina Helimäki Maria kuoli 4-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 16.07.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 25.12.1883 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Kalle Eetu Helimäki Kalle kuoli 6-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.10.1881 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 08.04.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Tyyne Maria Helimäki Tyyne riutui pois 4-vuotiaana., s. 28.02.1884 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 15.12.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Emma Helimäki s. 08.08.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Lyydia Josefiina (Lyyti) Palonen o.s. Helimäki , s. 19.10.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki. Tauluun 121
Impi Erika Helimäki s. 22.08.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 121
VIII Lyydia Josefiina (Lyyti) Kallentytär Palonen o.s. Helimäki, (Taulusta 120, isä Kalle Helimäki) Lyyti Palonen ja Eriika Ojanen asuivat vierekkäin ja he huutelivat portailta toisilleen kaikenlaista negatiivista. Tästä suivaantuneena Eriikan aviomies Matti Ojanen siirsi talonsa kauemmaksi Palosen talosta, joka sijaitsi aivan nykyisen Poikeluksentien vieressä Ojanen-kiinteistön naapurina., s. 19.10.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 21.03.1969 Kuru, Olkitaipale.
Oiva ja Lyydia Palosen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Oiva Jalmari Vilhonpoika Palonen s. 23.02.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, Syväoja, k. 04.08.1950 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Vilho Abrahaminpoika Palonen e. Palomäki, s. 29.03.1844 Multia ja Sofia Johanna (äpärä) Johannantytär Sanden o.s. Söderström, s. 30.12.1846 Kuru, Keihäslahti, Kuru (Luutnantin puustelli).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 122
VII Amanda Josefintytär Hankuri ent. Packalén o.s. Hellman, (Taulusta 119, äiti Ulla Hellman) s. 17.12.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Risula.

1. puoliso: 04.10.1879 Kuru Jooseppi Mikonpoika Packalén e. Hankuri. (Taulu 1300). (Taulu 1304) Pitäjän räätäli. Hankurin torpan isäntä., s. 19.08.1838 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 08.02.1882.
Vanhemmat: Mikko Heikinpoika Hankuri, s. 29.09.1802 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 14.03.1882 Kuru, Karjula, Tyrkkölä ja Reetta Stina Heikintytär Hankuri o.s. Gök, s. 19.10.1810 Teisko, Hankala, Harala, k. 13.10.1902 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Lapset:
Jooseppi Arvid Packalén s. 13.03.1880 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
Hilja Maria Hanhisuo o.s. Packalén , s. 25.09.1881 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri. Tauluun 123
2. puoliso: 28.03.1883 Kuru Matti Manunpoika Hankuri e. Kotamäki. (Taulu 337). (Taulu 340) Hankurin torppari., s. 13.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Manu Erkinpoika Kotamäki, s. 11.11.1818 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 06.12.1902 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Maria Jeremiaantytär Kotamäki o.s. Kaita-aho, s. 17.02.1821 Kuru, Keihäslahti, Kaitajärvi, k. 01.10.1897 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 123
VIII Hilja Maria Joosepintytär Hanhisuo o.s. Packalén, (Taulusta 122, äiti Amanda Hankuri ent. Packalén) s. 25.09.1881 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.

Puoliso: Kalle Matinpoika Hanhisuo. (Taulu 126) s. 27.01.1885 Kuru, Juhtimäki.
Vanhemmat: Matti Kustaanpoika Hanhisuo e. Vehmaanperä, s. 06.09.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 09.02.1923 Juhtimäki ja Matilda Antintytär Hanhisuo, s. 10.01.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 24.11.1940 Juhtimäki.

Lapset:
Kalle Kustaa Hanhisuo , s. 08.02.1917 Kuru, Juhtimäki. Tauluun 124
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 124
IX Kalle Kustaa Hanhisuo, (Taulusta 123, isä Kalle Hanhisuo) Hanhisuon isäntä vuoteen 1991., s. 08.02.1917 Kuru, Juhtimäki.
Kalle ja Marjatta Hanhisuo

Puoliso: Marjatta Helena Hanhisuo o.s. Heikkilä s. 1919 Ypäjä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 125
VI Maija Liisa Petterinpoika Hanhisuo o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 93, isä Petteri Pohjasmäki) Rippikirjassa syntyneiden kohdalla Pohjasmäen tytär syntyi 10.1.1823 ja nimeksi tuli Maija-Liisa. Myöhemmissä rippikirjoissa syntymäaika muuttuu eli on merkitty 1.7.1823, mutta tosiasiassa se on muuntunut virheellisesti. 1.7.1823 on hänen siskonsa Ullan syntymäaika., s. 10.01.1826 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 09.06.1850 Kuru Antti Esanpoika Hanhisuo Kruununtorppa Hanhisuon isäntä. Juhtimäen Hanhisuo kuului vuoteen 1867 Ikaalisten pitäjään, mutta sitten Juhtimäen Hanhisuo siirrettiin Kurun pitäjään. Antti ja Maija elivät vielä kotonaan 1910-luvulla vaarina ja mummuna., s. 18.05.1832 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 1918.
Vanhemmat: Esaias (Esa) Johanneksenpoika Hanhisuo, s. 04.01.1793 Ikaalinen, Juhtimäki, Filpusniemi, k. 10.07.1870 Kuru, Juhtimäki ja Kaisa Liisa Mikontytär Hanhisuo o.s. Yli-Oja, s. 14.11.1792 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 03.05.1865 Ikaalinen, Juhtimäki.
3:s isäntä Hanhisuolla. Antti Esanpoika takan edessä, Hanhisuon pirtissä. Takana kehrättyä rohdinta vyyhteinä. Lähde: Marja Hanhisuo-Sukujuuria Hanhisuolla. Kuva Ari Hanhisuo, Kuru

Lapset:
Antti Hemmi Hanhisuo s. 18.02.1851 Ikaalinen, Juhtimäki.
Matilda Hanhisuo , s. 10.01.1854 Ikaalinen, Juhtimäki. Tauluun 126
Maria Yläjoki o.s. Hanhisuo , s. 15.02.1856 Ikaalinen, Juhtimäki. Tauluun 128
Maria Yläjoki e. Hanhisuo s. 15.02.1856 Ikaalinen, Juhtimäki.
Vilhelmiina Hanhisuo s. 18.11.1858 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 29.12.1859 Ikaalinen, Juhtimäki.
Manta Saarijärvi o.s. Hanhisuo , s. 29.03.1860 Ikaalinen, Juhtimäki. Tauluun 130
Vilhelmiina Hakala ent. Wikman o.s. Hanhisuo , s. 11.05.1862 Ikaalinen, Juhtimäki. Tauluun 133
Emma Hanhisuo s. 20.07.1864 Ikaalinen, Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 126
VII Matilda Antintytär Hanhisuo, (Taulusta 125, äiti Maija Hanhisuo) s. 10.01.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 24.11.1940 Juhtimäki.

Puoliso: 10.07.1874 Kuru, Mylläri (Pappila) Matti Kustaanpoika Hanhisuo e. Vehmaanperä. (Taulu 123) Kruununtorpan isäntä., s. 06.09.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 09.02.1923 Juhtimäki.

Lapset:
Juho Hanhisuo , s. 20.07.1875 Kuru, Juhtimäki. Tauluun 127
Miina Hanhisuo s. 03.12.1879 Kuru, Juhtimäki.
Matti Hanhisuo s. 22.07.1881 Kuru, Juhtimäki.
Maria Hanhisuo s. 02.03.1883 Kuru, Juhtimäki.
Kalle Hanhisuo , s. 27.01.1885 Kuru, Juhtimäki. Tauluun 123
Tyyne Matilda Hanhisuo s. 23.02.1887 Kuru, Juhtimäki.
Emma Lydia Rajala o.s. Hanhisuo s. 18.12.1888 Kuru, Juhtimäki, k. 02.12.1959 Kuru, Poikelus.
Toivo Arvid Hanhisuo s. 29.01.1891 Kuru, Juhtimäki.
Impi Amanta Hanhisuo s. 13.02.1893 Kuru, Juhtimäki.
Väinö Eerikki Hanhisuo s. 11.05.1895 Kuru, Juhtimäki.
Lauri Andreas Hanhisuo s. 09.06.1896 Kuru, Juhtimäki.
Iita Lempi Hanhisuo s. 02.05.1899 Kuru, Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 127
VIII Juho Matinpoika Hanhisuo, (Taulusta 126, äiti Matilda Hanhisuo) Sahatyöntohtaja, s. 20.07.1875 Kuru, Juhtimäki, k. 08.10.1926 Kuru, Vaakaniemi.

Juho Matinpoika Hanhisuo syntyi rippikirjojen mukaan Juhtimäessä Hanhisuon torpassa heinäkuussa 1875 perheensä esikoisena. Kesällä 1899 hän avioitui Kurun Riihikosken Aina Vilhelmiina Villentytär Sirénin kanssa ja asettuivat asumaan Karjulan kylän Koskelle. Juho muutti perheineen Kurusta Keuruulle huhtikuussa 1916. Keuruulla perheeseen syntyi vielä poika Kauko. Keuruulta tie vei alkuvuodesta 1920 Vilppulaan ja sieltä edelleen kesällä 1922 Jyväskylään. Vielä saman vuoden lokakuussa Juho palasi vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa takaisin Kuruun Vaakaniemen kylään. Juho toimi siellä Leppälahden sahan työnjohtajana kunnes kuoli lokakuussa 1926.

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.

Puoliso: 09.06.1899 Kuru Aina Vilhelmiina Iisakintytär Hanhisuo o.s. Siren. (Taulu 837) s. 08.11.1879 Kuru, Riihikoski.
Vanhemmat: Iisakki Vilho Iisakinpoika Siren e. Onkilammi, s. 24.08.1849 Ikaalinen, Vahojärvi, k. 28.06.1930 Kuru, Olkitaipale ja Vilhelmiina Yrjöntytär Siren o.s. Moisio, s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 17.01.1918 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Katri Maria Taipale o.s. Hanhisuo s. 13.03.1900 Kuru, Karjula, k. 19.11.1921 Tampere.
Alli Maria Hanhisuo s. 24.02.1902 Kuru, Karjula, k. 08.03.1902 Kuru, Karjula.
Sylvi Esteri Hanhisuo s. 24.03.1903 Kuru, Karjula, k. 02.09.1910 Kuru.
Siiri Maria Lammi o.s. Hanhisuo s. 17.10.1905 Kuru, Karjula, k. 09.09.1986 Tampere.
Kauko Johannes Hanhisuo s. 08.02.1917 Keuruu, Kolho, k. 2004 Tampere.

Kauko työskenteli Tampereen asepajalla ja joutui huhtikuussa 1942 Valpon etsivien pidättämäksi epäiltynä vallankumouksellisesta toiminnasta.

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 128
VII Maria Antintytär Yläjoki o.s. Hanhisuo, (Taulusta 125, äiti Maija Hanhisuo) s. 15.02.1856 Ikaalinen, Juhtimäki.

1. puoliso: 22.06.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Johannes Matinpoika Yläjoki. (Taulu 1171). (Taulu 1177) Lamminperän tilan Yläjoen torpan isäntä., s. 11.12.1849 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 09.11.1893 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

Lapset:
Impi Maria Yläjoki , s. 01.02.1880 Kuru, Poikelus, Lamminperä. Tauluun 129
Ida Miina Yläjoki s. 07.10.1882 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Tyyne Matilta Yläjoki s. 02.03.1885 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Väinö Johannes Yläjoki s. 08.10.1887 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 09.03.1900 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
2. puoliso: 28.06.1894 Kuru Eemeli Manunpoika Yläjoki e. Saarijärvi Eemeli muutti Kurun Poikeluksen kylän Lamminperän Yläjoen torppariksi ja nai lesken (puusniekka)., s. 15.12.1870 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi.
Vanhemmat: Manu Matinpoika Saarijärvi e. Pajunen, s. 09.07.1832 Kuru, Keihäsjärvi ja Eeva Kaisa Matintytär Saarijärvi o.s. Torttijärvi, s. 26.09.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Eemeli Matias Yläjoki s. 09.04.1895 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 129
VIII Impi Maria Juhontytär Yläjoki, (Taulusta 128, äiti Maria Yläjoki) s. 01.02.1880 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

Puoliso: 11.12.1901 Kuru Juho Salomoninpoika Yläjoki e. Mäntynen. (Taulu 929) s. 10.06.1874 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Vanhemmat: Salomon Yrjönpoika Mäntynen e. Lamminperä, s. 09.05.1844 Kuru, Poikelus ja Johanna Iisakintytär Mäntynen o.s. Valkijärvi, s. 24.03.1849 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Iita Maria Yläjoki s. 04.04.1903 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Kalle Johannes Yläjoki s. 24.10.1904 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Paavo Edvart Yläjoki s. 07.02.1907 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Martti Arviiti Yläjoki s. 03.09.1909 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 130
VII Manta Antintytär Saarijärvi o.s. Hanhisuo, (Taulusta 125, äiti Maija Hanhisuo) s. 29.03.1860 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 04.03.1952 Kuru, Juhtimäki.

Puoliso: 15.11.1879 Kuru Matti Manunpoika Saarijärvi Kruununtorppa Saarijärven isäntä., s. 20.09.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi.
Vanhemmat: Manu Matinpoika Saarijärvi e. Pajunen, s. 09.07.1832 Kuru, Keihäsjärvi ja Eeva Kaisa Matintytär Saarijärvi o.s. Torttijärvi, s. 26.09.1827 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Juho Saarijärvi s. 12.10.1880 Kuru, Juhtimäki.
Hilda Vilhelmiina Mäkelä ent. Poikeluspohja o.s. Saarijärvi , s. 10.10.1882 Kuru, Juhtimäki. Tauluun 131
Manta Aurora Saarijärvi Manta kuoli 19-vuotiaana keuhkotautiin., s. 09.03.1885 Kuru, Juhtimäki, k. 11.01.1905 Kuru, Juhtimäki.
Eeti Anselmi Saarijärvi s. 20.07.1887 Kuru, Juhtimäki.
Maria Junkkari o.s. Saarijärvi , s. 10.02.1890 Kuru, Juhtimäki. Tauluun 132
Emma Lyydia Saarijärvi s. 22.08.1892 Kuru, Juhtimäki.
Toivo Matias Saarijärvi s. 24.05.1895 Kuru, Juhtimäki.
Arvo Eemeli Saarijärvi s. 27.02.1900 Kuru, Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 131
VIII Hilda Vilhelmiina Mäkelä ent. Poikeluspohja o.s. Saarijärvi, (Taulusta 130, äiti Manta Saarijärvi) s. 10.10.1882 Kuru, Juhtimäki, k. 26.02.1953 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 18.05.1906 Kuru Antti Arvid Poikeluspohja. (Taulu 1200) s. 25.10.1884 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Poikeluspohja, s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari ja Amalia (äpärä) Eevantytär Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi, s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe, Lahdenmaa.

Lapset:
Antti Eevertti Poikeluspohja s. 06.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 11.07.1907 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Erkki Poikeluspohja s. 11.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 03.08.1909 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Eeti Poikeluspohja s. 10.04.1910 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
Aino Esteri Poikeluspohja s. 26.05.1917 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 132
VIII Maria Junkkari o.s. Saarijärvi, (Taulusta 130, äiti Manta Saarijärvi) s. 10.02.1890 Kuru, Juhtimäki, k. 12.01.1974 Kuru, Vaakaniemi.
Marian ja Kallen 60-vuotishääpäivä, timanttihäät. Juhlat 26.8.1970

Puoliso: Kalle Junkkari. (Taulu 1087) Junkkarin isäntä, s. 01.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.03.1971 Kuru, Vaakaniemi. Junkkarin vaari oli tyttären poikansa kanssa hevosella tulossa Junkkarilta Tienarille. Aarialta Jakaman jäälle päästyä hevonen alkoi juosta hyvää ravia, niin että lumitilsat kavioista lensi. Siinä juostessa hevonen vähän häntäänsä ja alkoi takapäästään päästää äännähdyksiä. Junkkarin vaari sanoi pojalle, että '' nyt mennään vasenta pierulaukkaa''.

Kun Junkkarin vaari oli tulossa perunapellolle perunannostoon, niin Suutalan Oskari sanoi:
- Ei perunannosto ole mitään ilman Junkkarin vaaria.
Vanhemmat: Kalle Juusenpoika Junkkari, s. 07.09.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti ja Miina Juhontytär Junkkari o.s. Leppälahti, s. 25.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.02.1906 Kuru, vaakaniemi, Leppälahti.
Maria ja Kalle Junkkari. Kuva Kyllikki Savela, Kuru.

Lapset:
Aili Korpela o.s. Junkkari s. 03.04.1911 Kuru, Vaakaniemi.
Kurun Vaakaniemen Junkkarin sisarukset 26.9.1962
Bertta Niemi o.s. Junkkari s. 21.09.1912 Kuru, Vaakaniemi.
Anni Mäkinen o.s. Junkkari s. 09.03.1914 Kuru, Vaakaniemi.
Saimi Kujansuu o.s. Junkkari s. 06.12.1915 Kuru, Vaakaniemi. - Otaks napsut? kysyi Ahosen Matti Junkkarin Saimilta, kun haki vesivärivettä eteisestä vanhalla plankkipurkilla.
Taimi Meeri Elisabeth Salmi o.s. Junkkari s. 08.01.1921 Kuru, Vaakaniemi.
Elma Amanda Tienari o.s. Junkkari Junkkarin tytär, Tienarin emäntä., s. 04.10.1924 Kuru, Vaakaniemi, k. 23.07.1987 Kuru, Olkitaipale.
Vilma Yrjölä ja Elma Tienari Tienarin uudessa talossa.
Kyllikki Tuohimäki o.s. Junkkari s. 25.09.1928 Kuru, Vaakaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 133
VII Vilhelmiina Antintytär Hakala ent. Wikman o.s. Hanhisuo, (Taulusta 125, äiti Maija Hanhisuo) s. 11.05.1862 Ikaalinen, Juhtimäki.

1. puoliso: 04.11.1882 Kuru Augustiinus (Aku) Antinpoika Wikman. (Taulu 147). (Taulu 148). (Taulu 673) Suutarin poika, Kruununtorppa Hakalan isäntä., s. 29.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Pallineva, k. 02.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Vanhemmat: Antti Joosepinpoika Wikman e. Pohja, s. 08.03.1830 Kuru, Petäjälammi, Ikonen ja Karoliina Joosepintytär Wikman o.s. Haukijärvi, s. 06.09.1833 Kuru, Riuttaskorpi, k. 05.07.1860 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.

Lapset:
Hilta Maria Wikman s. 30.03.1884 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Kalle August Wikman s. 07.01.1887 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Aina Vilhelmiina Wikman s. 30.09.1889 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Toivo Eetu Wikman s. 15.03.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Iita Josefiina Helenius o.s. Hakala , s. 05.09.1895 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 134
2. puoliso: 21.06.1896 Kuru Kalle Kallenpoika Hakala e. Saarinen (Saariaho). (Taulu 386). (Taulu 387). (Taulu 572) s. 04.01.1858 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Kalle Heikinpoika Haapamäki ent. Saariaho e. Vanhakylä, s. 19.05.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 15.02.1868 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Saariaho ja Eeva Vilhelmiina Juhontytär Saariaho o.s. Pitkälä, s. 21.12.1833 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 15.01.1858 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Lapset:
Urho Hakala s. 11.01.1897 Kuru, Riuttaskorpi.
Lyyti Amanta Hakala s. 28.03.1899 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 134
VIII Iita Josefiina Akuntytär Helenius o.s. Hakala, (Taulusta 133, äiti Vilhelmiina Hakala ent. Wikman) s. 05.09.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 10.07.1985 Kuru.

Puoliso: 04.09.1920 Kuru Johannes Fabianinpoika Helmiaho e. Helenius. (Taulu 914) Talonmies Karjulan Palhoniemessä, Johannes kuoli mahalaukun kasvaimeen 67-vuotiaana. Pariskunta oli lapseton. Sukunimi muutettu maaherran päätöksellä 8.4.1935 Helmiahoksi., s. 12.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 04.09.1962 Kuru.
Vanhemmat: Fabian Kallenpoika Helenius, s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi ja Henrika Matintytär Helenius, s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 135
VI Kalle Kustaa Petterinpoika Raivio e. Pohjasmäki, (Taulusta 93, isä Petteri Pohjasmäki) Raivion kruununtorpan isäntä. Eli vaimonsa kanssa vielä 1910-luvun alussa., s. 21.08.1830 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 18.01.1853 Kuru Loviisa Joosepintytär Raivio o.s. Luomajärvi. (Taulu 514) s. 06.08.1832 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Luomajärvi e. Koski, s. 22.06.1781 Kuru, Karjula ja Stina Simontytär Luomajärvi, s. 11.06.1791 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Amanda Niinimäki o.s. Raivio , s. 04.11.1853 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 136
Kalle Oskari Raivio , s. 09.12.1855 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 139
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 136
VII Amanda Kallentytär Niinimäki o.s. Raivio, (Taulusta 135, isä Kalle Raivio) s. 04.11.1853 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 10.08.1874 Kuru Kalle Kustaa Kallenpoika Niinimäki. (Taulu 277). (Taulu 47) s. 12.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Matinpoika Niinimäki e. Mäkelä, s. 20.12.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. jälkeen 1910 Kuru, Riuttaskorpi ja Ulla Loviisa Kallentytär Niinimäki, s. 21.05.1830 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.05.1868 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Amanda Laakso o.s. Niinimäki , s. 02.05.1876 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 47
Matti Niinimäki s. 18.12.1878 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Karolina Mäntylä o.s. Niinimäki , s. 4.4.1881 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 137
Olga Niinimäki s. 27.11.1883 Kuru, Riuttaskorpi.
Aino Maria Niinimäki s. 24.03.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
Eetu Niinimäki s. 14.03.1890 Kuru, Riuttaskorpi.

Kurussa hirvikannan elpyessä hirvenmetsästys sallittiin taas vuodesta 1935 lähtien.
Metsästys oli luvanvaraista ja lupia myönnettiin hyvin niukasti.
Kurun ensimmäisen hirviluvan sai muistitiedon mukaan vuonna 1934 Edvard (Eetu) Niinimäki Kurun Riuttaskorven kylästä Arvid Pohjan kanssa.
Koko 1930-luvun ajan Kuruun saatiin vuosittain vain yksi tai kaksi lupaa. Vuonna 1936 ainoan luvan saajana oli taas Eetu Niinimäki. Sodan jälkeen hirvilupien määrä kasvoi nopeasti. Vuonna 1946 Kuruun myönnettiin 19 lupaa.
Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana lupia myönnettiin vähemmän kuin vuonna 1946; vuonna 1957 Kurussa sai kaataa 15 ja vuonna 1965 vain 12 hirveä.
Vuonna 1975 lupien määrä oli noussut 24:ään. Sitten seurasi huima hyppäys. Vuonna 1984 Kuruun saatiin 319 hirvilupaa.
Juho Salomon Niinimäki s. 08.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi.
Lauri Eemeli Niinimäki s. 24.05.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 137
VIII Anna Karolina Kallentytär Mäntylä o.s. Niinimäki, (Taulusta 136, isä Kalle Niinimäki) s. 4.4.1881 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.7.1957 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: Kalle Erkki Kallenpoika Mäntylä e. Hörtsänä. (Taulu 414) s. 21.04.1880 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 7.11.1957 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Kalle Matinpoika Hörtsänä, s. 11.01.1849 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Maria Juhontytär Hörtsänä o.s. Korpela, s. 08.04.1857 Kuru, Hainari.

Lapset:
Elle Maria Annikki Nieminen o.s. Mäntylä , s. 14.1.1913 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 138
Lauri Veikko Olavi Mäntylä s. 29.7.1914 Kuru, Keihäsjärvi, k. 28.8.1999 Kuru.
Vilho Kaarlo Edvard Mäntylä s. 24.10.1919 Kuru, Keihäsjärvi, k. 2.8.1934 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 138
IX Elle Maria Annikki Kallentytär Nieminen o.s. Mäntylä, (Taulusta 137, isä Kalle Mäntylä) s. 14.1.1913 Kuru, Keihäsjärvi, k. 20.5.1988 Kuru.

Puoliso: Osmo Kalevi Nieminen s. 17.5.1917 Messukylä, k. 25.3.1994 Kauniainen, Kaunialan sotavammasairaala.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 139
VII Kalle Oskari Kaarlenpoika Raivio, (Taulusta 135, isä Kalle Raivio) Raivion perintötorpan isäntä., s. 09.12.1855 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.04.1927 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 26.07.1874 Kuru Reetta Liisa Kasperintytär Raivio o.s. Lamminoja Raivion emäntä. Reetta kuoli 51-vuotiaana sydänhalvaukseen., s. 01.02.1856 Kankaanpää, Hongo, k. 20.10.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kasper Tuomaanpoika Lamminoja e. Lammi, s. 16.07.1822 Kankaanpää, Hapua ja Reetta Liisa Juhontytär Lamminoja o.s. Rajahalme, s. 13.06.1828 Kankaanpää, Venesjärvi.

Lapset:
Aleksandra Hänninen o.s. Raivio , s. 30.04.1875 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 140
Vänni Salomon Raivio s. 21.05.1877 Kuru, Riuttaskorpi.
Olga Maria Raivio s. 29.07.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilta Sanden o.s. Raivio , s. 11.01.1882 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 141
Kalle Oskari Raivio s. 18.10.1883 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilma Pallineva o.s. Raivio , s. 09.12.1885 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 143
Aino Vilhelmiina Raivio s. 06.09.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Amanda Raivio s. 24.08.1889 Kuru, Riuttaskorpi.
Emma Josefiina Raivio s. 29.06.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
Lempi Raivio s. 26.04.1893 Kuru, Riuttaskorpi.
Iivari Arviiti Raivio s. 16.06.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
Alma Katriina Raivio s. 08.11.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
Lauri Raivio s. 16.05.1899 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 140
VIII Aleksandra Kallentytär Hänninen o.s. Raivio, (Taulusta 139, isä Kalle Raivio) s. 30.04.1875 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 22.11.1890 Kuru Juho Nestori Johanneksenpoika Hänninen. (Taulu 945) Aurejärven Hännisen isäntä., s. 15.04.1855 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Johannes Jeremiaantytär Hänninen, s. 07.01.1824 Kuru, Aurejärvi, k. 04.08.1907 Kuru, Aurejärvi ja Eeva Elina Eliaantytär Hänninen o.s. Leikko, s. 09.10.1833 Ikaalinen, Riitiala, k. 04.01.1909 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Nestori Rikkardi Hänninen s. 26.01.1892 Kuru, Aurejärvi.
Feeliks Maurits Hänninen s. 12.01.1894 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 141
VIII Hilta Kallentytär Sanden o.s. Raivio, (Taulusta 139, isä Kalle Raivio) s. 11.01.1882 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.04.1963 USA, Michigan, North Bessemer.

Puoliso: 29.11.1899 Kuru Väinö Johannes Juhonpoika Sanden. (Taulu 1305) Väinö muutti vaarinsa veljen isännöimään Hintalan torppaan kasvattilapseksi ja Aukusti jäi vapaalle, mutta jäi vaimonsa kanssa taloon asumaan., s. 08.03.1881 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 30.04.1970 USA, Michigan, North Bessemer.
Vanhemmat: Juho Ferninand Juhonpoika Sanden, s. 23.12.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 22.03.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja ja Malvina Mikontytär Järvinen ent. Packalen ent.Sanden o.s. Hankuri, s. 02.05.1851 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Väinö Sanden s.1881 Kuru

Lapset:
Väinö Armas Hintala e. Sanden , s. 23.12.1900 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Hintala. Tauluun 142
Paavo Aukusti Sanden s. 16.02.1902 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Hintala, k. 07.12.1903 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Hintala.
Siiri Julia Sanden s. 15.10.1904 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Hintala.
Tyyne Maria Mäkelä o.s. Sanden s. 11.07.1909 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Hintala.
Reino Sanden s. 31.07.1917 Kuru, Aurejärvi, k. 07.11.1928 Kuru, Aurejärvi.
Martta Kaartinaho o.s. Sanden s. 26.07.1919 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 142
IX Väinö Armas Hintala e. Sanden, (Taulusta 141, isä Väinö Sanden) s. 23.12.1900 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Hintala.

Puoliso: Marjaana Aleksandra Johanneksentytär Hintala o.s. Aho s. 29.04.1899 Kuru, Riuttaskorpi, Pallineva.
Vanhemmat: Johannes Matinpoika Aho e. Pallineva, s. 17.06.1866 Kuru, Riuttaskorpi ja Maria Miina Jaakontytär Aho, s. 15.03.1870 Kuru, Aurejärvi, Kiviniemi.

Lapset:
Vilho Edvard Hintala (sankarivainaja, kaatui vihollisen kranaatista), s. 20.06.1920 Kuru, Aurejärvi, k. 25.10.1941 Uhtua.

HINTALA, VILHO EDVARD
sääty naimaton
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti
sotilasarvo sotamies
joukko-osasto 1./JR 11
joukko-osastokoodi
syntymäaika 20.06.1920
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 25.10.1941
kuolinpaikka Uhtua
kuolinkunta
Menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru, Aurejärvi.
Maire Maria Utukka o.s. Hintala s. 30.07.1923 Kuru, Aurejärvi, k. 30.03.2011 Ikaalinen.
Toivo Johannes Hintala s. 04.12.1924 Kuru, Aurejärvi, k. 23.07.1944 Äyräpää, Vuosalmi.

HINTALA, TOIVO JOHANNES
sääty naimaton
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti
sotilasarvo sotamies
joukko-osasto 1./JR 57
joukko-osastokoodi 6522
syntymäaika 04.12.1924
synnyinkunta
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 23.07.1944
kuolinpaikka Vuosalmi
kuolinkunta Äyräpää
Menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru, Aurejärvi.
Arvo Henrik Hintala Kirvesmies Tampereella., s. 06.07.1928 Kuru, Aurejärvi.
Sirra Kyllikki Tikkanen o.s. Hintala s. 28.08.1929 Kuru, Aurejärvi, k. 16.07.2005 Lieksa.
Veli Ensio Hintala s. 06.02.1941 Kuru, Aurejärvi.
Leena Rajala o.s. Hintala s. 23.04.1942 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 143
VIII Hilma Kallentytär Pallineva o.s. Raivio, (Taulusta 139, isä Kalle Raivio) s. 09.12.1885 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 09.06.1905 Kuru Kalle Arviiti Kallenpoika Pallineva. (Taulu 160) Pallinevan isäntä., s. 06.04.1884 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kalle Matinpoika Pallineva, s. 16.03.1862 Kuru, Riuttaskorpi ja Vilhelmiina Karoliina (Miina) Taavetintytär Pallineva o.s. Sillanpää, s. 28.10.1860 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Wiljo Arvid Pallineva s. 17.03.1906 Kuru, Riuttaskorpi.
Wilma Wilhelmiina Pallineva s. 21.05.1907 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.09.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
Väinö Ilmari Pallineva s. 05.08.1908 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 144
V Yrjö Joosepinpoika Kuivasniemi e. Pohjasmäki, (Taulusta 84, äiti Valpuri Pohjasmäki) s. 28.03.1797 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.06.1876 Kuru, Juhtimäki.

1. puoliso: 02.11.1823 Kuru Anna Sofia Juhontytär Kuivasniemi Anna kuoli 45-vuotiaana pistokseen., s. 1795 Ikaalinen, k. 07.11.1837 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Anna Leena Kuivasniemi s. 17.09.1824 Ikaalinen, Juhtimäki.
Maria Kuivasniemi s. 24.01.1827 Ikaalinen, Juhtimäki.
Eeva Kuivasniemi s. 11.12.1828 Ikaalinen, Juhtimäki.
Stina Kuivasniemi s. 28.09.1831 Ikaalinen, Juhtimäki.
2. puoliso: 30.09.1838 Ikaalinen Valpuri Israelintytär Saarijärvi ent. Kuivasniemi Kuivasniemen ja Saarijärven vanha emäntä. Valpuri oli Juhtimäen löysiä ja köyhä., s. 15.04.1813, k. 11.06.1894 Ikaalinen, Juhtimäki.
Lapset:
Helena Kuivasniemi s. 01.09.1839 Ikaalinen, Juhtimäki.
Anna Kuivasniemi s. 15.09.1840 Ikaalinen, Juhtimäki.
Loviisa Vilhelmiina Kuivasniemi s. 12.12.1841 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.04.1842 Ikaalinen, Juhtimäki.
Matti Kuivasniemi Matti kuoli 20-vuotiaana paiseeseen., s. 17.08.1843 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 01.04.1864 Ikaalinen, Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 145
V Jooseppi Joosepinpoika Haukijärvi e. Pohjasmäki, (Taulusta 84, äiti Valpuri Pohjasmäki) Haukijärven kruununtorpan isäntä., s. 16.03.1800 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 14.10.1822 Kuru Stina Antintytär Haukijärvi Stina oli Pohjasmäen piika mennessään naimisiin., s. 05.10.1800.

Lapset:
Anna Stina Heinoo o.s. Haukijärvi , s. 21.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 146
Maria Haukijärvi s. 18.03.1826 Kuru, Riuttaskorpi.
Jooseppi Haukijärvi s. 03.11.1829 Kuru, Riuttaskorpi.
Karoliina Wikman o.s. Haukijärvi , s. 06.09.1833 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 147
Matti Haukijärvi s. 15.09.1837 Kuru, Riuttaskorpi.
Ulla Haukijärvi s. 22.08.1841 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.11.1846 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 146
VI Anna Stina Joosepintytär Heinoo o.s. Haukijärvi, (Taulusta 145, isä Jooseppi Haukijärvi) Anna kuoli 31-vuotiaana keuhkotautiin eli keuhkotuberkuloosiin., s. 21.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.02.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi.

Puoliso: 25.11.1849 Kuru Markus Yrjönpoika Heinoo e. Saarijärvi. (Taulu 348). (Taulu 349). (Taulu 109). (Taulu 110) Riuttaskorven Järvenpään renki naimisiin mennessään., s. 05.04.1832 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.04.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Saarijärvi e. Rajala, s. 25.04.1799 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 30.03.1876 Kuru, Riuttaskorpi ja Reetta Juhontytär Saarijärvi o.s. Läpikäytävä, s. 28.05.1801 Ikaalinen, Kurkela, k. 04.08.1878 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Kalle Järvenpää e. Heinoo , s. 19.03.1850 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi. Tauluun 110
Manu Heinoo Manu kuoli vuoden ikäisenä vatsavaivoihin ja -väänteisiin., s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi, k. 06.06.1853 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 147
VI Karoliina Joosepintytär Wikman o.s. Haukijärvi, (Taulusta 145, isä Jooseppi Haukijärvi) Karoliina kuoli 26-vuotiaana synnytyksessä, myös vauva kuoli samana päivänä kuin syntyi., s. 06.09.1833 Kuru, Riuttaskorpi, k. 05.07.1860 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.

Puoliso: 27.11.1853 Kuru Antti Joosepinpoika Wikman e. Pohja. (Taulu 672). (Taulu 673). (Taulu 133) Pitäjän suutari., s. 08.03.1830 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Pohja, s. 08.08.1799 Kuru, Petäjälammi, Ikonen ja Anna Juhontytär Pohja o.s. Svartvik, s. 06.09.1804 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

Lapset:
Augustiinus (Aku) Wikman , s. 29.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Pallineva. Tauluun 148
Tilta Saarinen o.s. Wikman , s. 05.10.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi. Tauluun 149
Maria Wikman s. 05.07.1860 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala, k. 05.07.1860 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 148
VII Augustiinus (Aku) Antinpoika Wikman, (Taulusta 147, äiti Karoliina Wikman) Suutarin poika, Kruununtorppa Hakalan isäntä., s. 29.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Pallineva, k. 02.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.

Puoliso: 04.11.1882 Kuru Vilhelmiina Antintytär Hakala ent. Wikman o.s. Hanhisuo. (Taulu 125). (Taulu 133) s. 11.05.1862 Ikaalinen, Juhtimäki.
Vanhemmat: Antti Esanpoika Hanhisuo, s. 18.05.1832 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 1918 ja Maija Liisa Petterinpoika Hanhisuo o.s. Pohjasmäki, s. 10.01.1826 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Hilta Maria Wikman s. 30.03.1884 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Kalle August Wikman s. 07.01.1887 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Aina Vilhelmiina Wikman s. 30.09.1889 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Toivo Eetu Wikman s. 15.03.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Iita Josefiina Helenius o.s. Hakala , s. 05.09.1895 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 134
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 149
VII Tilta Antintytär Saarinen o.s. Wikman, (Taulusta 147, äiti Karoliina Wikman) s. 05.10.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi, k. 15.04.1894 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.

Puoliso: 24.04.1890 Kuru Kalle Kallenpoika Hakala e. Saarinen (Saariaho). (Taulu 386). (Taulu 387). (Taulu 572). (Taulu 133) s. 04.01.1858 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Kalle Heikinpoika Haapamäki ent. Saariaho e. Vanhakylä, s. 19.05.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 15.02.1868 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Saariaho ja Eeva Vilhelmiina Juhontytär Saariaho o.s. Pitkälä, s. 21.12.1833 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 15.01.1858 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.

Lapset:
Iita Vilhelmiina Saarinen s. 01.08.1890 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 16.02.1892 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Kaarlo August Hakala s. 22.09.1891 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.10.1892 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Toivo Eetu Saarinen s. 12.12.1892 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 150
IV Mikko Simonpoika Sillanpää, (Taulusta 83, äiti Anna Sillanpää) Sillanpään isäntä 1784-1809, Sillanpää uudistalo vuodesta 1795, aluksi torppa, s. 10.09.1764 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 14.03.1830 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: 20.08.1789 Kuru Juliana Juhontytär Sillanpää o.s. Puntanen. (Taulu 941) Juliana oli vanhempana kirkkovaivainen., s. 16.03.1769 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen, k. Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Juho Heikinpoika Puntanen e. Murolekoski, s. 1721 Ruovesi, Murole, k. 08.07.1792 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Elisabeth Simonintytär Puntanen o.s. Taipale, s. 01.02.1740 Kuru, Olkitaipale, k. 04.09.1803 Kuru, Keihäslahti, Saarijärvi.

Lapset:
Valpuri Sillanpää s. 10.02.1792 Kuru, Keihäslahti.
Matti Sillanpää , s. 13.07.1793 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 151
Juho Sillanpää s. 05.11.1795 Kuru, Keihäslahti.
Jeremias Sillanpää s. 02.06.1799 Kuru, Keihäslahti.
Yrjö Sillanpää s. 26.03.1801 Kuru, Keihäslahti.
Ulla Sillanpää s. 07.04.1806 Kuru, Keihäslahti.
Maria Kantojärvi o.s. Sillanpää , s. 15.06.1810 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 170
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 151
V Matti Mikonpoika Sillanpää, (Taulusta 150, isä Mikko Sillanpää) Sillanpään poika, Riuttaskorven Minkkisen isäntärenki, jonka jälkeen Matti muutti kotiinsa Keihäslahden Sillanpään uudistalon lampuodiksi eli maanvuokraajaksi., s. 13.07.1793 Kuru, Keihäslahti, k. 15.01.1861 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: 03.07.1817 Kuru Anna Erkintytär Sillanpää o.s. Ainesjärvi. (Taulu 15) s. 12.05.1790 Kuru, Aurejärvi, k. 20.08.1868 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Erkki Martinpoika Ainesjärvi e. Lannetta, s. 17.05.1751 Kuru, Aurejärvi, k. 05.05.1805 Kuru, Aurejärvi ja Maria Samuelintytär Ainesjärvi, s. 1760, k. 10.01.1813 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Ulla Saarijärvi o.s. Sillanpää , s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen. Tauluun 152
Taavetti Sillanpää , s. 23.12.1822 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 157
Anna Kalliojärvi o.s. Sillanpää , s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen. Tauluun 15
Karoliina Lintuharju ent. Vehmaanperä o.s. Sillanpää , s. 29.08.1828 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 162
Eeva Kaisa Raita-aho ent. Pajunen o.s. Sillanpää , s. 25.09.1832 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 163
Maija Liisa Sillanpää Maija kuoli 17-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 17.01.1838 Kuru, Keihäslahti, k. 06.11.1855 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 152
VI Ulla Matintytär Saarijärvi o.s. Sillanpää, (Taulusta 151, isä Matti Sillanpää) s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 31.07.1901 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: 1850 Kuru Kaapo Juhonpoika Saarijärvi. (Taulu 1286). (Taulu 1287). (Taulu 120) s. 29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi, k. 30.12.1897 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Saarijärvi e. Murolekoski II, s. 01.07.1783 Ruovesi, Murole, k. 27.01.1860 Kuru, Keihäsjärvi ja Maija Liisa Antintytär Saarijärvi o.s. Sormunen, s. 10.03.1788 Kuru, Aurejärvi, k. 08.11.1852 Kuru, Keihäsjärvi.

Lapset:
Eelis Saarijärvi Eelis kuoli vuoden ikäisenä punatautiin., s. 02.07.1851 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.10.1852 Kuru, Keihäsjärvi.
Anna Ala-Paapanen o.s. Saarijärvi , s. 24.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 153
Ananias Saarijärvi s. 25.04.1855 Kuru, Keihäsjärvi.
Fredrika Helimäki o.s. Saarijärvi , s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 120
Manu Hankuri e. Saarijärvi , s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 154
Emma Peltoniemi o.s. Saarijärvi , s. 27.11.1859 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 155
Mariana Saarijärvi Mariana kuoli alle vuoden ikäisenä hengenahdistukseen., s. 06.09.1861 Kuru, Keihäsjärvi, k. 08.05.1862 Kuru, Keihäsjärvi.
Hilma Saarijärvi Hilma kuoli alle vuoden ikäisenä angiinaan., s. 23.09.1864 Kuru, Keihäsjärvi, k. 22.09.1865 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 153
VII Anna Kaapontytär Ala-Paapanen o.s. Saarijärvi, (Taulusta 152, äiti Ulla Saarijärvi) s. 24.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: 11.06.1871 Kuru Iivari Joosepinpoika Ala-Paappanen. (Taulu 521) s. 19.01.1845 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Ala-Paappanen, s. 07.03.1816 Kuru, Petäjälammi ja Anna Pertintytär Ala-Paappanen ent. Vähäniemi o.s. Leppälä, s. 08.06.1812 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1850 Kuru, Petäjälammi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 154
VII Manu Kaaponpoika Hankuri e. Saarijärvi, (Taulusta 152, äiti Ulla Saarijärvi) s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi.

1. puoliso: 03.11.1883 Kuru Miina (Matilda) Antintytär Hankuri o.s. Rintamäki. (Taulu 491). (Taulu 496) Miina kuoli 48-vuotiaana syöpään., s. 20.02.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 27.09.1903 Kuru, Karjula, Nygård.
Vanhemmat: Antti Kustaanpoika Rintamäki e. Leppäoja, s. 03.10.1819 Kuru, Karjula, Iso-Karjula, k. 06.08.1874 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Maija Liisa Taavetintytär Rintamäki o.s. Mäkelä, s. 10.05.1827 Kuru, Hainari.

Lapset:
Lahja Johannes Hankuri s. 05.09.1893 Kuru, Karjula, Nygård, k. 01.04.1918 Tampere.

Sukunimi Hankuri (PT) (SDP) (SRK)
Etunimi Lahja Johannes Manunpoika (SRK)
Sukupuoli Mies (PT) (SRK)
Ikä 24
Siviilisääty Naimaton (PT) (SDP) (SRK)
Lasten lukumäärä
Kansallisuus
Syntymäpaikka
Syntymämaa
Syntymävuosi 1893 (PT) (SRK)
Syntymäpäivä 5.9. (PT)
Kirjoillaolkunta Kuru (PT) (SRK)
Kirjoillaololääni Hämeen lääni (PT) (SRK)
Kirjoillaolomaa
Asuinkunta Kuru (SDP)
Asuinlääni Hämeen lääni (SDP)
Asuinmaa
Perheen toimeentulo Ei tietoa
Ammatti Työmies (SDP)
Kieliryhmä
Uskontokunta
Henkilöhuomautukset
Sotilasjärjestö Punakaarti (SDP)
Rekrytointitapa sotilasjärjestöön Ei Tietoa

Osapuoli, johon luettiin kuollessaan Punainen (PT) (SDP)
Sotilasasema
Sotilasarvo Ei tietoa
Asema (sotilas vai siviili) Ei tietoa
Aseenkanto Kyllä (PT)
Asemahuomautukset
Vangitsemispaikka
Vankileiri
Vangitsemismotiivi
Vangitsemisaika
Vankilasta vapautumisen ajankohta
Kuolinvuosi 1918 (PT) (SDP) (SRK)
Kuolinpäivä 1.4. (PT) (SRK)
Kuolinkunta Tampere (SDP)
Kuolinlääni Hämeen lääni (SDP)
Kuolinmaa
Kuolinpaikka
Kuolintapa Kaatunut (PT) (SDP) (SRK)
Surmamotiivi
Hautaustapa Ei Tietoa
Surmahuomautukset
Sotasurmatapauksen todennäköisyys (ei merkintää= todennäköinen, e=epävarma, l=todellisuudessa elossa selvinnyt)


Tampereen taistelu


Osa Suomen sisällissotaa

Päivämäärä: 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918
Paikka: Tampere
Lopputulos:

Valkoisten ratkaiseva voitto
Osapuolet

Komentajat

Valkoiset
C. G. E. Mannerheim, Harald Hjalmarson, Karl Fredrik Wilkman, Martin Wetzer, Eduard Ausfeld

Punaiset
Hugo Salmela†, Verner Lehtimäki, Eino Rahja, Aatto Koivunen
Vahvuudet

16 000


14 000
Tappiot

700–900 kaatunutta


1 000–1 500 kaatuneina, 11 000 vankeina
Suomen sisällissodan taistelut
Oulu – Ahvola – Lahti – Kuru – Tampere – Helsinki – Viipuri

Tampereen taistelu käytiin 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918, kun valkoiset valloittivat Tampereen Suomen sisällissodassa. Valkoisia johti C. G. E. Mannerheim. Taisteluun osallistuneiden joukkojen määrillä mitattuna Tampereen taistelu oli Pohjoismaiden siihen astisen sotahistorian suurin.

Valkoisten voittamasta Tampereen taistelusta tuli sisällissodan käännekohta. Taktisesti valkoinen puoli kärsi kuitenkin yllättävän suuria tappioita, sillä taisteluun ryhdyttiin suoraan liikkeestä. Osittain syynä oli Mannerheimin tarve käydä ratkaisutaistelu ennen kuin saksalaiset joukot ehtisivät vaikuttaa sodan kulkuun, mutta osittain kyseessä oli punaisten aliarviointi. Punakaartin joukot olivat luovuttaneet vain vähäistä vastarintaa tehden valkoisille kaikki taajamat Vilppulan ja Messukylän välillä. Punakaartin joukkojen kuri oli kehno ja ne joutuivat useimmiten paniikkiin pelätessään saarrostusta. Tampereella joukot olivat kuitenkin jo motissa eikä staattinen puolustus vaatinut enää yhtenäistä johtoa. Punaiset pakottivatkin valkoiset käyttämään lähes kaikki reservinsä kaupungin valloitukseen, josta tuli molemmille osapuolille verinen. Tampereen taisteluissa kuoli noin 2 000 punaista, joista yli puolet oli teloitettuja vankeja. Valkoisia kuoli noin 700.
Punakaartilainen Axel Flor Nummelta vierellään sairaanhoitaja. Nummen punakaartilaisia osallistui Tampereen taisteluun.
Sisällysluettelo

1 Ennen Tampereen taistelua
2 Kaupungin saartaminen 16. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1918
3 Keskusta-alueen valtaus 2. huhtikuuta – 5. huhtikuuta
4 Rahjan vapautusyritys etelässä
5 Jälkipuhdistukset
6 Sodan jälkeen
7 Lähteet
7.1 Viitteet
8 Lehdet
9 Aiheesta muualla
10 Kirjallisuutta

Ennen Tampereen taistelua

Pääartikkeli: Tampereen punakaarti

Tampereella punakaarti kaappasi vallan viimeistään tammikuun lopussa 1918. Jo joulukuussa Tampereen työväentalossa oli pidetty punakaartien perustava kokous, johon otti osaa punakaartien johtoa kaikkialta Etelä-Suomesta. Mukana olivat esimerkiksi Hugo Salmela ja Viktor Ripatti Lappeenrannan punakaartista. Kaksi ja puoli kuukautta kestäneen rintamataisteluiden vaiheen aikana Tampereen joukkoja soti lähinnä Vilppulan ja Ikaalisten rintamilla. Valkoinen väestö joutui Tampereella kotitarkastusten ja ase-etsintöjen kohteiksi. Punainen terrori kaupungissa oli vähäistä, ulkopaikkakuntalaiset kaartilaiset tekivät kuitenkin muutamia surmatekoja. Mielialoja kiristi kuitenkin ennen kaikkea Suinulan verilöyly 28. tammikuuta. Tampereella surmattiin myös kassakaappitehtailija Kaarlo Granat Turun punakaartilaisten toimesta. Pyynikillä puolestaan ammuttiin kansanedustaja Juho Saari ja pispalainen huvilanomistaja Ernst Wahren valkoisten hyväksi toimimisesta 29. maaliskuuta. Tampereelle saapui Pietarista Eino Rahjan asejuna, jossa saatettiin tuoda Tampereen punaisille jopa tuhansia kiväärejä ja panssariauto. Lokomolla alettiin myös valmistaa panssarijunia. Rintama vakiintui kulkemaan Noormarkusta Kankaanpään kautta Ikaalisiin ja siitä edelleen Kurun ja Ruoveden kautta Vilppulaan ja edelleen Päijänteelle. Suurempia yhteenottoja tapahtui Kankaanpään-Lavian seudulla, Vilppulassa ja Väärinmajalla helmikuussa 1918. Taistelut jatkuivat pitkälle maaliskuuhun, kunnes punaisten rintama romahti Kurussa ja Vilppulassa maaliskuun keskivaiheilla. Tampereen taistelua edelsi punaisten niin sanotun Pohjoisen rintaman murtuminen maaliskuussa 1918 ja punaisten yleishyökkäyksen epäonnistuminen; Haapamäen risteysasemaa ei saatu vallattua. Punaisten johto Tampereella oli alkuaan Kustaa Mikko Evän piiriesikunnalla, kunnes Tampereen teknilliseen opistoon perustettiin Pohjoisrintaman yleisesikunta, jonka johtoon valittiin Kotkan punakaartiin kuulunut näyttelijä Hugo Salmela. Tampereella vaikuttivat myös punakaartin johtomiehet Ali Aaltonen, Eino Rahja ja Tuomas Hyrskymurto.
Kaupungin saartaminen 16. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1918

Pääartikkeli: Länkipohjan taistelu

Länkipohjassa 16. maaliskuuta saavutetun ratkaisevan voiton jälkeen valkoiset olivat vallanneet idässä Oriveden 20. maaliskuuta. Ensimmäiset yhteenotot Tampereen taistelussa käytiin Aitolahdella 23. maaliskuuta. Seuraavina päivinä taisteltiin Ylöjärvellä ja Messukylässä. Ennen Messukylän taistelua punaiset menettivät Kangasalan idässä ja Siuron ja Nokian lännessä. Kyröskoskelta valui myös pakokauhuinen punakaartilaisten joukko Tampereelle. Kuru tyhjeni viimeistään 19. maaliskuuta, kun viimeiset punaiset vetäytyivät Kurun taistelun jälkeen Kapeelle. Eversti Harald Hjalmarson hyökkäsi Tampereelle lännestä, ja K. F. Wilkman ja Martin Wetzer idästä. Mestaripainija Mikko Kokko onnistui vielä etenemään Jyväskylän rataa pitkin Kangasalle ja valtasi uudelleen Suinulan aseman, josta perääntyi kuitenkin Vehmaisiin. Lännessä rintama oli vakiintunut venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamien kenttälinnoitteiden tasalle Epilään, eikä kaupungin länsipuolella käytykään merkittäviä taisteluja.

21. maaliskuuta alkoi valkoisten yleishyökkäys Tampereen saartamiseksi. Kangasala vallattiin 22. maaliskuuta. Kangasalan punaisten johtaja G.T Laine järjesti joukot puolustukseen, mutta taistelujen jälkeen punaiset vetäytyivät. Vatialan kohdalla oli kahakka, jossa valkoiset menettivät kuusi kaatunutta, ja tämä ennakoi Tampereen taistelua. 23. maaliskuuta valkoisten tykit kantoivat jo Tampereelle. 24. maaliskuuta valkoiset hyökkäsivät Kangasalta käsin Lempäälään, jolloin punaisten huoltoyhteydet etelästä saatiin katkaistua. Messukylässä kirkon ympäristössä käytiin ankaria taisteluja. Punaiset olivat järjestäytyneet harjulle puolustukseen Anders Hildenin johdolla. Punaisiin joukkoihin Messukylässä kuului helsinkiläisiä ja paikallisia kaartilaisia Tampereelta ja muista lähikunnista. Takahuhti menetettiin 24. huhtikuuta, paikasta taisteltiin, ja Anton Uotisen johtama punaisten puolustus murtui kun ensin Takahuhdin pihoilla olivat Heikki Ylikankaan mukaan paukkuneet pommit ja kiväärit. Messukylä vallattiin punaisilta ankaran taistelun jälkeen 25. maaliskuuta. Valkoiset kärsivät taistelussa suuria tappioita, mutta punaiset joutuivat vetäytymään kauemmas Kalevankankaan hautausmaan ja Hippos-radan suunnalle. Ennen kaupungin valtausta punaisille toimitettiin antautumistarjous 26. maaliskuuta, mutta se hylättiin. Punaiset järjestivät ennen taistelun alkua vallankumoushautajaiset, joissa Yrjö Sirola puhui ja Aarne Orjatsalo lausui Jussi Raition kirjoittaman runon. Hautajaisissa Pyynikin Termopylain tasangolle haudattiin 23 kaatuneen punakaartilaisen ruumiit. Paikalla oli jo aiemminkin pidetty sankarihautajaisia. Ennen taistelun alkua Tampereella kävi punaisten korkeinta johtoa, Otto-Ville Kuusinen ja Kullervo Manner kiihottamassa joukkoja taisteluun. Manner puhui Keskustorilla punakaartilaisille, ja väitti mm. että punakaarti yhä eteni Ikaalisissa ja että Ikaalisten kirkontorni oli jo ammutti hajalle. Lisäksi Hugo Salmela nimitettiin Tampereen puolustuksen johtajaksi. Ennen taistelua Tampereelta poistuivat punaisten johtajista mm. Eino Rahja, Aleksanteri Vasten, Tuomas Hyrskymurto, August Lindell ja muutamat muutkin punaisten korkeimpaan sotilasjohtoon kuuluneet. Kuitenkin Salmela ja esimerkiksi Verner Lehtimäki jäivät.

Antautumistarjouksen hylkäämisen jälkeen punaisten ylijohto jakoi kaupungin itäiseen, läntiseen ja eteläiseen puolustusalueeseen. Aatto Koivunen komensi läntistä puolustuslinjaa, rautatieläinen Jaakko Meriö itäistä ja pietarilainen sorvaaja August Dufva eteläistä. Punakaarti nimitti Salmelan kuoleman jälkeen Verner Lehtimäen uudeksi ylipäälliköksi. Hän oli kuitenkin enimmän aikaa kiinni rintamataisteluissa. Hänen avukseen jäi eversti Georgi Bulatsel, joka oli aikaisemmin toiminut Salmelan sotilasneuvonantajana. Hjalmar Saksasesta tuli kaupungin tykistöpäällikkö ja Juho Tammelasta linnoituspäällikkö. Punaisten Otto Degermanin komentamat työkomppaniat toimivat myös koko taistelun ajan, ne suorittivat varustelutöitä ja kuljettivat ammuksia rintamalle. Jossakin vaiheessa työkomppanioitakin koetettiin aseistaa.
Valkoisten levittämä propagandalentolehtinen, jossa puolustajia kehotetaan antautumaan.

Ensimmäisen valloitusyrityksensä valkoiset tekivät kiirastorstaina 28. maaliskuuta. Silloin aamulla klo 7 tykistö alkoi moukaroida Kalevankangasta ja hyökkäys alkoi tuntia myöhemmin. Punaisten asemat olivat kuitenkin paljon lähempänä kuin valkoiset olivat arvioineet, joten tykistötuli ei ollut tehonnut toivotulla tavalla. Lisäksi punaisten tulenavaus tuli valkoisille yllätyksenä. Valkoiset juuttuivat Kalevankankaan hautausmaalle ja kärsivät suuria tappioita. Taistelussa useat valkoiset joukko-yksiköt, mm. ruotsalaisista vapaaehtoisista koottu "prikaati", kärsivät suuria tappioita ja menettivät taistelukykynsä. Taistelut keskittyivät hautausmaalle ja Hippos-radalle, jossa taisteli Tampereen punakaartin vartiopataljoona Heikki Koskisen johdolla. Valkoiset lähestyivät myös Kaupin keuhkotautiparantolan mäkeä pohjoisessa. Sillä suunnalla taisteli Kalle Lindenin komentama I pataljoona Tampereen punakaartista, Linden myös kaatui samassa taistelussa. Kalevankankaalla taistelivat esimerkiksi Gunnar Keltamäen komentama rautatieläispataljoona, ja Kalevankankaalta kaupunkiin päin Anton Aaltosen komppania Tampereen punakaartista. Samana päivänä Tampereen teknillinen opisto vaurioitui merkittävästi räjähdysonnettomuudessa, jossa Punaisen pohjoisen rintaman ylipäällikkö Hugo Salmela sai surmansa ja Tampereen punaisten johtoon nousi Verner Lehtimäki.

Punaiset yrittivät myös samanaikaisesti Eino Rahjan johdolla murtautua saartorenkaan läpi Lempäälässä, jossa käytiin kovia taisteluja koko pääsiäisen ajan. Etelästä kuuluva tykistötulen ääni piti saarretussa kaupungissa yllä toivoa avusta. 1. huhtikuuta Mannerheim esitti uhkavaatimuksen, että kaupunkiin ammuttaisiin järeällä tykistöllä, jos punaiset eivät antautuisi, mutta tämäkin antautumisvaatimus torjuttiin.

Punaiset yrittivät paeta Turun suuntaan junalla, mutta valkoiset olivat katkaisseet Viinikan rautatiesillan 28. maaliskuuta. Seurauksena juna joutui pysähtymään rautatiesillan reunalle, jolloin siihen kohdistui valkoisten puolelta ankaraa tulitusta. Punaiset menettivät kaatuneina ainakin 30 miestä, joukossa ainakin Yläneen ja Turun punakaartilaisia ja punaisen ristin naissairaanhoitajia. Lopulta juna vedetttiin toisella veturilla takaisin Tampereen rautatieasemalle. Turun joukot onnistuivat lopulta poistumaan kaupungista Porin rataa pitkin, sillä junayhteys sinne oli vielä auki.
Keskusta-alueen valtaus 2. huhtikuuta – 5. huhtikuuta
Tampereen taistelun yleiskartta, esityksessä mukana valkoisten tykistön ampumakohteet.

Saartorengas piti ja seuraava yritys kaupungin valtaamiseksi aloitettiin 3. huhtikuuta aamuyöllä idästä Kalevankankaalta ja etelästä Lempäälästä Hatanpään kautta Ratinanniemelle. Nyt hyökkäyksessä onnistuttiin, vaikka erityisesti Ratinassa valkoiset kärsivät suuria tappioita.

Ensimmäisiä teloituksia tapahtui Vuohenojalla sijainneessa ladossa, johon oli piiloutunut punakaartilaisia ja siviilimiehiä sotaa pakoon. Valkoiset ampuivat paikalle useita ihmisiä ja paikka sai Veriladon nimen. Kaupunkia puolustaneet punaiset ajettiin yhä ahtaammalle. Kaupunkiin ammuttiin viitisen tuhatta laukausta tykeillä ja keskusta vallattiin kortteli korttelilta. Ankaria taisteluja käytiin Sorinahteella, missä punaisilla oli konekiväärejä, sekä Näsinlinnan luona. Näsinkalliolla oleva Hämeen museo vaihtoi omistajaa peräti kolme kertaa. Erik Gunnar Melinin komentama valkoinen komppania onnistui ensimmäisenä tunkeutumaan punaisen Tampereen sisuksiin. Joukko kahakoi punaisten kanssa, ylitti Tammerkosken Neulapatoa pitkin ja eteni tappioita kärsien Hallituskatua ja Näsilinnankatua pitkin Näsinkalliolle. Melinin komppania onnistui valtaamaan Näsinlinnan, ja otti joukon punaisia vankeja joista ainakin 27 ammuttiin yhteen kasaan rakennuksen itäpäädyssä. Tämän jälkeen punaiset suuntasivat rakennukseen tykkejä, ja jatkuvat jalkaväen hyökkäykset ja punaisten panssarijuna karkottivat Melinin komppanian pois. Melinin joukko kärsi taistelussa suuria tappioita, mutta onnistui kaartamaan Näsijärven jään kautta omien linjoille. Valkoisten esikunnassa eversti Eduard Ausfeld oli hämmästynyt nähdessään Melinin yhä elävän.

Punaisten rintamalinjan vetäydyttyä Pyynikille eloonjääneet punaiset antautuivat 6. huhtikuuta, minkä jälkeen heidät vangittiin ja kerättiin kauppatorille eli nykyiselle Keskustorille. Vankeja kertyi noin 11 000. Johtajiksi osoitetut ja venäläiset ammuttiin, muut siirrettiin vankileireille. Joukko korkeinta punaisten johtoa onnistui pakenemaan saarrostuksesta Näsijärven jäälle ja sieltä kiertoteitse Etelä-Suomeen.
Rahjan vapautusyritys etelässä

Eino Rahja oli kerännyt Tampereen avuksi 2000 punakaartilaista, jotka yrittivät murtaa tien auki etelästä. Taistelut riehuivat ennen kaikkea Lempäälässä ja Vesilahdella. Tampereella uskottiin että Rahja pääsisi kaupunkiin, koska tykkien kumu kuului selvästi etelästä, ja kaupungin yllä kaarteli punaisten lentokone, josta pudotetuissa propagandalehtisissä luvattiin Rahjan tulevan avuksi tiettyyn kellonaikaan. Lisäksi Kansan Lehtikin oli luvannut että "Meitä avustavien joukkojen kanuunoista jo tuli näkyy". Punaisten hyökkäys juuttui kuitenkin Lempäälään, eikä kaupunkia enää saatu vallattua takaisin Mannerheimin joukkojen käsistä.
Jälkipuhdistukset

Pääartikkeli: Tampereen teloitukset


Tampereella otettiin noin 11 000 punaista vangiksi. Useimmat saivat seistä yli vuorokauden Kauppatorilla, minkä jälkeen heidät sijoitettiin Venäläisiin kasarmeihin Kalevankankaalle, rautatieaseman makasiineille ja Aaltosen kenkätehtaalle. Punaisten johtajien ja venäläisten likvidointi aloitettiin välittömästi, rautatieaseman makasiinien peltiseinustan toimiessa teloituspaikkana.
Tampereella valtauksen jälkeen peltimakasiineilla asemarakennuksen takana pihalle teloitettuja punaisia.

Kalevankankaalle perustettiin vankileiri, jossa vankeja menehtyi suuria määriä nälkään ja tauteihin sekä teloituksissa. Vangit eivät saaneet ottaa vastaan ruokalähetyksiä. Tampereen verkatehtaan työntekija Hilda Saarinen ammuttiina vankileirin aidan luokse kun hän oli toimittamassa salaa ruokaa leiriin. Vankileirin vartijoista erityisesti Sakeus Koivunen oli kuuluisa julmuudestaan. Myöhemmin kenttäoikeuksien alettua toimia punaisia ammuttiin myös Kalevankankaan soramontuilla. Tällä tavoin kohtasivat loppunsa esimerkiksi Tampereen punakaartin sotilasneuvonantaja Georgi Bulatsel ja Suinulan tapahtumiin osallistuneet Valdemar Sammalisto ja Kaarle Wilander. Tampere jaettiin lohkoihin, ja suojeluskuntalaiset tutkivat miltei jokaisen talon Pispalassa, Amurissa ja muilla työväestön asuinalueilla. Tällä tavoin saatiin kiinni suuri määrä piileskeleviä punakaartilaisia ja takavarikoitiin ammuksia ja aseita. Tampereelle perustettiin myös Hämeen lentävä ratsuosasto, jonka tehtävänä oli suorittaa jälkipuhdistuksia. Osaston komentajaksi valittiin suurtilallinen Hugo W. Löfgren. Ensi töikseen osasto haravoi Pispalaa, josta Rantasen mallastehtaalta vangittiin Rantasen veljekset, näiden sisar, sekä Pispalan työväenyhdistyksen rahastonhoitaja Daavid Anttila. Kaikki neljä vietiin Pispalan VPK:n talolle ja ammuttiin. Myöhemmin Lentävä ratsuosasto puhdisti Siuroa ja Toijalaa ja teloitti satoja punakaartilaisia .

Sodan jälkeen Tampere säilyi työväestön leimaamana kaupunkina. Vuonna 1919 ensimmäisen yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi sama mies kuin punaisten laittoman valtuuston puheenjohtajana. Tampereen suojeluskunta harjoitteli kaupungin valtaamista 1920-luvun loppupuolelle saakka ja vielä 1930-luvulla Puolustusneuvosto epäröi, oliko Tampere poliittisesti liian epäluotettava sijoituspaikka Valtion lentokonetehtaalle.

Vielä vuoden 1918 aikana Hämeenpuiston ja -kadun risteykseen sijoitettiin Viktor Janssonin veistämä valkoisten voittoa symboloiva Vapaudenpatsas, jonka miekkaa pitelevä nuorukainen (Elias Simojoki) katsoo uhmakkaasti työväentaloa. Patsas sai Tampereen työläisväestön keskuudessa pilkkanimen ”Rummin Jussin patsas” Jämsässä Valkoisten teloittajana toimineen Johannes Fromin mukaan. Mannerheimin patsas olisi haluttu sijoittaa alun perin näkyvälle paikalle Tampereen keskustaan Koskipuistoon, mutta kovan vastustuksen takia se pystytettiin 1956 Leinolaan metsään alueelle, josta Mannerheim seurasi taistelun kulkua. (Myös puistojen perustamisesta on tehty jonkinlaisia aloitteita Tampereen valtuustoon: Pispalaan kaavailtiin punapäällikkö Aatto Koivusen puistoa ja Mannerheimille omaansa). Sittemmin Mannerheimin patsaalle on tehty usein vapun aikaan myös ilkivaltaa maalaamalla patsas punaiseksi sekä sotkemalla siihen tervaa ja höyheniä. Myös Murha-Kustaan nimi liitetään usein Mannerheimiin puhuttaessa Tampereen kevään 1918 tapahtumista. Sisällissodan taisteluista on vieläkin nähtävissä runsaasti merkkejä Tampereella. Ainakin Holvastissa on yhä muuttumattomana valkoisten kaivama kuularuiskupesäke entisen Vehmaisten aseman lähellä (purettu 1998), jota Mannerheim käytti päämajanaan Tampereen valtauksen aikana. Myös Kalevankankaan aluskasvillisuus paljastaa yhä kymmenittäin "kolmen linjan kiväärin" hylsyjä maakerrosta hieman rikottaessa. Rakennuksista muun muassa Tullikamarin, Tampereen Teatterin, ortodoksikirkon ja Aleksanterin koulun seinissä on nähtävissä luotien iskeymiä seinissä.

Lähde: Wikipedia.
Punavankeja Tampereen Kauppatorilla.
2. puoliso: 23.05.1904 Kuru Amanda Aaronintytär Hankuri o.s. Niemelä. (Taulu 798). (Taulu 800) s. 02.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Vanhemmat: Aaron Herman Josefinpoika Niemelä e. Särkijärvi, s. 04.09.1830 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 23.12.1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee ja Maria Juhontytär Niemelä o.s. Vänninmaja, s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 27.10.1890 Kuru, Kapee, Ylä-Kapee.
Lapset:
Hilma Elviira Hankuri s. 25.02.1906 Kuru, Karjula, Nygård.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 155
VII Emma Kaapontytär Peltoniemi o.s. Saarijärvi, (Taulusta 152, äiti Ulla Saarijärvi) s. 27.11.1859 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: 08.11.1878 Kustaa Aatu Eenokinpoika Peltoniemi e. Koski. (Taulu 1705) Karjulan Kosken tilan Peltoniemen torpan isäntä., s. 07.10.1854 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Eenokki Yrjönpoika Koski e. Ristaniemi, s. 01.11.1823 Kuru, Ristaniemi, k. 17.12.1870 Kuru, Karjula ja Matilda (Tilda) Serafia Kallentytär Koski, s. 25.03.1834 Kuru, Karjula, k. 21.05.1914 Kuru, Karjula.

Lapset:
Maria Gunilla Frang o.s. Peltoniemi , s. 05.02.1880 Kuru, Karjula, Koski. Tauluun 156
Hilma Julia Peltoniemi s. 09.01.1882 Kuru, Karjula, Koski.
Uuno Johannes Peltoniemi Uuno kuoli 7-vuotiaana tulirokkoon., s. 15.04.1884 Kuru, Karjula, Koski, k. 15.11.1891 Kuru, Karjula, Koski.
Kalle Juuse Peltoniemi s. 17.03.1887 Kuru, Karjula, Koski.
Eenokki Matteus Peltoniemi Eenokki kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 15.09.1889 Kuru, Karjula, Koski, k. 24.10.1891 Kuru, Karjula, Koski.
Anna Juliana Peltoniemi Anna kuoli 5-vuotiaana lavantautiin., s. 19.02.1892 Kuru, Karjula, Koski, k. 22.11.1897 Kuru, Karjula, Koski.
Lyyti Etiitta Peltoniemi s. 14.05.1894 Kuru, Karjula, Koski.
Laura Tilta Peltoniemi s. 07.03.1897 Kuru, Karjula, Koski.
Kustaa Anselm Peltoniemi s. 20.03.1900 Kuru, Karjula, Koski.
Emmi Aleksandra Peltoniemi s. 29.12.1902 Kuru, Karjula, Koski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 156
VIII Maria Gunilla Kustaantytär Frang o.s. Peltoniemi, (Taulusta 155, isä Kustaa Peltoniemi) s. 05.02.1880 Kuru, Karjula, Koski.

Puoliso: 12.07.1903 Kuru Kalle Anselmi (äpärä) Liisanpoika Frang. (Taulu 562) Kalle otettiin kasvatiksi Poikeluksen Lähteenmäen taloon. Vuodesta 1897 (17-vuotias) Kalle oli itsellisenä Kurun Sonnun kylän Paulajärven Marjamäellä. Kalle muutti Kurusta 3.1.1907 Pietarsaareen., s. 21.04.1880 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Äiti: Liisa Hermannintytär Frang, s. 01.06.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.

Lapset:
Kalle Leonard Frang s. 31.12.1903 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Marjamäki.
Rauha Inkeri Frang s. 18.03.1905 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Marjamäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 157
VI Taavetti Matinpoika Sillanpää, (Taulusta 151, isä Matti Sillanpää) Sillanpään uudistilan isäntä., s. 23.12.1822 Kuru, Keihäslahti, k. 18.08.1868 Kuru, Keihäslahti.
Sillanpään talo Kurun Kaidankylässä (Keihäslahti).

Puoliso: 11.11.1854 Kuru Maria Elisabeth (Maija Liisa) Esantytär Lammi ent. Sillanpää o.s. Hanhisuo. (Taulu 104) Maija Liisa oli Kurun Keihäslahdessa piikana naimisiin mennessään. Keihäslahden (Kaidankylä) Sillanpään talon ja sitten Kurun Sonnun kylän Lammin talon emäntä., s. 23.07.1829 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 25.06.1899 Kuru, Sontu.
Vanhemmat: Esaias (Esa) Johanneksenpoika Hanhisuo, s. 04.01.1793 Ikaalinen, Juhtimäki, Filpusniemi, k. 10.07.1870 Kuru, Juhtimäki ja Kaisa Liisa Mikontytär Hanhisuo o.s. Yli-Oja, s. 14.11.1792 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 03.05.1865 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Taavetti Lammi e. Sillanpää , s. 08.07.1855 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 158
Juho Marjamäki e. Sillanpää , s. 22.11.1856 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 104
Antti Sillanpää s. 22.11.1856 Kuru, Keihäslahti, k. 03.12.1856 Kuru, Keihäslahti.
Eelis Sillanpää s. 30.12.1858 Kuru, Keihäslahti.
Vilhelmiina Karoliina (Miina) Pallineva o.s. Sillanpää , s. 28.10.1860 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 160
Kalle Sillanpää s. 03.01.1863 Kuru, Keihäslahti.
Selma Sillanpää s. 11.11.1864 Kuru, Keihäslahti.
Hilma Maria Sillanpää s. 07.01.1867 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 158
VII Taavetti Taavetinpoika Lammi e. Sillanpää, (Taulusta 157, isä Taavetti Sillanpää) Kurun Sonnun kylän Lammin isäntä., s. 08.07.1855 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: 13.02.1885 Viljakkala Maria Taavetintytär Lammi o.s. Kiviniemi s. 14.08.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto.
Vanhemmat: Taavetti Juhonpoika Kiviniemi, s. 11.06.1816 Viljakkala, Karhe, Koivisto ja Maria Antintytär Kiviniemi, s. 27.02.1816 Ruovesi.

Lapset:
Impi Maria Lammi s. 03.07.1886 Kuru, Sontu.
Anni Lammi s. 15.08.1888 Kuru, Sontu, k. 02.02.1890 Kuru, Sontu.
Olga Lammi s. 28.02.1891 Kuru, Sontu.
Lauri Matias Lammi , s. 24.02.1894 Kuru, Sontu. Tauluun 159
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 159
VIII Lauri Matias Taavetinpoika Lammi, (Taulusta 158, isä Taavetti Lammi) s. 24.02.1894 Kuru, Sontu.
Tilannevuosi 1932. LAMMI, 46 km Lielahden asemalta, 50 km Tampereelta ja 11 km Taltaan laiturilta. Omistajat v:sta 1917 Lauri Lammi ja puolisonsa Anna (o.s. Yli-Lempi) v: sta 1919. Se on entinen Myllymaan tilan torppa ja ollut isännän suvulla 54 vuotta. Pinta-ala 142 ha, josta 24,76 peltoa, 3 luonnonniittyä ja 114,24 ha metsämaata. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Rakennukset niiden keskellä, Pitkäjärven rannalla. Ne ovat kaikki vanhoja. Navetta kivestä, uusittu v. 1926; siinä on vesijohto. Viljelyskiertoja 2: A. (suokierto) vapaa viljelys; B. kesanto, ruis, 3 heinää, laidun, 2 kevätviljaa. V. 1930 oli 2,3 ha ruista, 4,2 kauraa, 0,7 ohraa, 0,35 perunaa, 0,5 rehujuurikasveja, 14,21 heinää ja 2,5 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa ja 8 lammasta. Karja LSK-ja sekarotua, lampaat maatiaisia. Myydään paikkakunnalle viljaa, voita, perunoita ja rehuja. Metsä enimmäkseen havumetsää. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Puoliso: Anna Eufrosiina Taavetintytär Lammi o.s. Yli-Lempi s. 09.04.1897 Viljakkala.
Vanhemmat: Taavetti Oskari Heikinpoika Yli-Lempi, s. 08.11.1850 Viljakkala, k. 12.12.1930 Viljakkala ja Hilma Karoliina Iisakintytär Yli-Lempi o.s. Muotila, s. 07.08.1869 Viljakkala, Inkula, k. 07.12.1956 Viljakkala.
Omistajat v:sta 1917 Lauri Lammi ja puolisonsa Anna (o.s. Yli-Lempi) v: sta 1919.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 160
VII Vilhelmiina Karoliina (Miina) Taavetintytär Pallineva o.s. Sillanpää, (Taulusta 157, isä Taavetti Sillanpää) s. 28.10.1860 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Kalle Matinpoika Pallineva. (Taulu 116). (Taulu 143) Pallinevan isäntä., s. 16.03.1862 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Mikonpoika Pallineva, s. 26.07.1838 Kuru, Riuttaskorpi ja Ida Sofia Heikintytär Pallineva o.s. Rajamäki, s. 09.04.1836 Parkano, Alaskylä.

Lapset:
Kalle Arviiti Pallineva , s. 06.04.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 143
Anna Pallineva s. 22.11.1885 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.02.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
Toivo Pallineva s. 22.11.1885 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.02.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
Iita Maria Vastamäki o.s. Pallineva , s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 116
Selma Pallineva , s. 14.12.1889 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 161
Aliina Vilhelmiina Pallineva s. 21.04.1892 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 161
VIII Selma Kallentytär Pallineva, (Taulusta 160, äiti Vilhelmiina Pallineva) s. 14.12.1889 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 05.11.1907 Kuru Kalle Anselm Paulinpoika Mäkelä. (Taulu 948) Kurun Aurejärven Kovasen tilan Mäkelän perintötorpan isäntä., s. 12.05.1884 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Juho Pauli Kaaponpoika Mäkelä e. Juusenaho, s. 30.04.1861 Kuru, Aurejärvi, Kovanen ja Maria Miina Joonaksentytär Mäkelä o.s. Mäenpää, s. 19.01.1862 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Toivo Johannes Mäkelä s. 09.08.1908 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 162
VI Karoliina Matintytär Lintuharju ent. Vehmaanperä o.s. Sillanpää, (Taulusta 151, isä Matti Sillanpää) s. 29.08.1828 Kuru, Keihäslahti, k. 26.02.1908 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

1. puoliso: 11.11.1854 Kuru Eenokki Johanneksenpoika Vehmaanperä Eenokki kuoli 26-vuotiaana keuhkotautiin., s. 12.01.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 12.06.1855 Kuru, Keihäslahti, Lamminniemi, Ahola.
Vanhemmat: Johannes Yrjönpoika Ahola e. Vehmaanperä, s. 13.11.1787 Ikaalinen, Juhtimäki, Liitiä, k. 11.06.1857 Kuru, Keihäslahti, Lamminniemi ja Anna Maria Mikontytär Vehmaanperä, s. 04.12.1794, k. 28.04.1841 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.

2. puoliso: 18.09.1856 Kuru Kustaa Aatu Yrjönpoika Lintuharju. (Taulu 932). (Taulu 936) s. 17.09.1836 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Lintuharju, s. 25.11.1798 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen ja Anna Matintytär Lintuharju o.s. Vänninmaja, s. 12.03.1801 Kuru.
Lapset:
Matteus Lintuharju s. 10.10.1857 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, k. 16.02.1858 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Manu Lintuharju s. 01.12.1858 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Anna Lintuharju s. 20.10.1860 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Erland Lintuharju s. 22.11.1862 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Matti Lintuharju s. 18.10.1866 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Ida Lintuharju s. 17.07.1870 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 163
VI Eeva Kaisa Matintytär Raita-aho ent. Pajunen o.s. Sillanpää, (Taulusta 151, isä Matti Sillanpää) s. 25.09.1832 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: 14.07.1860 Kuru Jooseppi Matinpoika Raita-aho e. Pajunen Jooseppi oli Olkitaipaleen pappilan Myllärin renki naimisiin mennessään, Kurun renki, Pajusen isäntärenki, sitten Pajusen torppari. Kruununtorppa Raita-ahon isäntä., s. 12.10.1820 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 11.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Heikinpoika Pajunen e. Keso, s. 10.07.1785 Messukylä, Hirviniemi, k. 20.05.1867 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Marketta Yrjöntytär Pajunen o.s. Koivisto, s. 29.07.1793 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 20.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

Lapset:
Eelis Raita-Aho e. Pajunen , s. 14.01.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 164
Josefiina Raita-aho o.s. Pajunen s. 14.09.1862 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 02.09.1870 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Raita-aho s. 11.12.1865 Kuru, Riuttaskorpi.
Vilhelmiina Raita-aho s. 17.04.1869 Kuru, Riuttaskorpi.
Manta Seppälä o.s. Raita-aho , s. 04.10.1871 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 168
Josefiina Raita-aho s. 08.11.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 164
VII Eelis Juusenpoika Raita-Aho e. Pajunen, (Taulusta 163, äiti Eeva Raita-aho ent. Pajunen) Raita-ahon kruununtorppari., s. 14.01.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 21.05.1939 Kuru.
Raita-Ahon sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: 08.07.1885 Kuru Hilma Eufrosyne (Vilhelmiina) Juhontytär Raita-Aho o.s. Lapinneva s. 18.02.1865 Parkano, k. 09.05.1954 Kuru.

Lapset:
Hilma Eufrosyne Raita-Aho s. 08.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
Anselmi Raita-Aho s. 20.12.1888 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.11.1905 Kuru, Riuttaskorpi.
Kaarlo Raita-Aho s. 11.03.1891 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.03.1935 Kuru.
Kalle Raita-ahon hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.
Lempi Vilhelmiina Raita-Aho s. 22.03.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
Edvard (Eetvartti) Raita-Aho , s. 01.10.1896 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 165
Emma Josefiina Raita-Aho s. 03.03.1899 Kuru, Riuttaskorpi.
Väinö Johannes Raita-Aho , s. 05.07.1902 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 166
Helmi Heleena Raita-Aho s. 01.11.1905 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.03.1939 Kuru, Riuttaskorpi.
Toivo Arviiti Raita-Aho , s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 167
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 165
VIII Edvard (Eetvartti) Eeliksenpoika Raita-Aho, (Taulusta 164, isä Eelis Raita-Aho) s. 01.10.1896 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.03.1992 Kuru.
Edvard ja Auroora Raita-ahon hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Puoliso: Auroora Matilda Raita-Aho s. 10.03.1901, k. 03.08.1985 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 166
VIII Väinö Johannes Eeliksenpoika Raita-Aho, (Taulusta 164, isä Eelis Raita-Aho) s. 05.07.1902 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.12.1988 Kuru.

Puoliso: Tyyne Maria Raita-Aho o.s. Moisio s. 26.03.1913 Kuru, k. 07.12.2005 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 167
VIII Toivo Arviiti Eeliksenpoika Raita-Aho, (Taulusta 164, isä Eelis Raita-Aho) Raittiusmies, Toivo piti kansakouluilla ylistystarinoita raittiudesta., s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.12.1990 Kuru.
Toivo Raita-Ahon ja vaimonsa Rauhan hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Rauha Kaarina Ylä-Poikelus-Raita-Aho o.s. Ylä-Poikelus. (Taulu 392) s. 31.05.1905 Kuru, Poikelus, k. 31.05.1994 Kuru.

Viimeisen virallisen tilaston, 31.12.1943, mukaan Pohjois-Satakunnan piiriin kuului 11 paikallisosastoa ja 46 kyläosastoa. Lottia niihin kuului yhteensä 2913. Kurussa lottia oli hieman yli 290.
Sodan jälkeen isänmaalliset järjestöt jouduttiin lakkauttamaan. Lotta-Svärd Pohjois-Satakunnan piirin viimeinen kokous pidettiin haikeissa tunnelmissa Kankaanpään Pohjanlinnassa 26.2.1944. Puhujana oli kirkkoherra Y.S.Sarparanta.

KURUN LOTTIA:

Aarniranta Annikki, Ahde Katri, Ahola Aino, Ahvenharju Saimi, Ainesjärvi Alli ja Ellen, Aitolahti Esteri, Alanen Anni ja Helmi, Alonen Karin Kyllikki, Andersson Sirkka, Arola Kerttu

Granlund Anita

Haapanen Hely, Hakkarainen Tellervo, Haliseva Liisa, Hanhisuo Helmi M, Hannula Helmi, Harju Mirja, Haukijärvi Laina, Laura ja Lempi, Haulisuo Helena, Hautamäki Laila, Hauturi Elli ja Hilma, Heinäaho Laura ja Toini, Hietala Aino, Hiven Katri, Honkaniemi Laura, Horn Thöis, Hämeen-Anttila Kerttu, Hämäläinen Lempi

Ikkala Bertta ja Riitta, Ilvessalo Kirsti, Inkeroinen Saimi

Jansen Alli, Joensuu Hilma, Jokela Ilmi ja Sylvi, Junkkari Aili, Anni, Saimi ja Taimi, Juvonen Hilkka, Järvenpää Liisa ja Sointu-Liisa, Järvensivu Hilda ja Hilkka, Järvi Irja Viola, Järvinen Anni, Maija ja Sanni

Kaario Leila, Kaideslampi Elsa, Kalervo Elli, Kallio Helvi, Kapee Beeda ja Helmi, Karjula Anni, Esteri, Laura ja Saimi, Kastari Eeva ja Mirja, Kauppila Toini, Kauraniemi Martta ja Sanni, Keinonen R, Keskinen Anna-Liisa, Annikki ja Mimmi, Kinnari Lyyli, Kirsi Alli, Kivimäki Lempi, Koivisto Alli ja Helmi, Korpela Eeva, Korpula Pirjo, Koski Maiju, Koskinen Anna-Liisa, Hilma, Kerttu ja Sirkka, Kovanen Helvi, Hilja, Kerttu, Siiri ja Sylvi, Kuisma Hilja, Kuivasniemi Hilma, Kumpu Nesti, Käenniemi Aino

Laatto Karin, Lahdenperä Hanna, Hilda, Kerttu ja Salli, Lahdenpohja Aino, Lahti-Nuuttila Hanna, Lahtinen Hilja, Laine Kyllikki, Lammi Helvi, Kaarina, Kerttu, Kirsti ja Vieno, Lamminmäki Anna-Liisa, Lampinen Hilkka, lappalainen Liisa, Latvala Enni, Laulen Hilja Leena, Laurila Mija ja Rauha, Lehmus, Elna, Lehmusvuori Maire, Lehtinen, Aili, Lehtonen Rauha, Leinonen Kaarina, Leko Ellen Kaarina, Leppä Kaarina, Leppänen Lahja, Leuku Leena, Raija ja Sirpa, Liesjärvi Eila ja Toini, Luomajärvi Hilja ja Hilma, Lähdekorpi Laina, Lähteenmäki Linnea ja Salme, Lörpys Eeva

Mantere Hellin, Marja-aho Laila Irene, Marjanen Aino, Mattila Helmi ja Martta, Mikkola Helvi, Moisio Helmi, Mustonen Aili, Myllymaa Alma, Mäkelä Hilja ja Hilma, Mäki Enni, Mäkinen Alli, Anni, Hilja ja Irma, Männistö Helvi, Mäntylä Elli

Nelikari Eila, Nieminen Hilkka ja Siviä, Nisonen Tyyne, Norometsä Helvi, Numminen Aina, Nurmi Kirsti ja Olga, Nuutinen Hilja

Ojanen Taimi, Onnia Anni ja Esteri

paananen Viola, Paavilainen IrmaPaavola Emma, Maija-Liisa ja Mirja, Pajuniemi Elvi, Paksula Elsa ja Hanna, Partanen Meeri, Passi Tuovi, Pelto Katri, Petäjäniemi Aune, Eila, Jenny, Kyllikki, Maija-Liisa, Reetta ja Sirkka, Pikkukoski Saimi, Pirttijoki Aili, Elvi ja Rauha, Poikkeus Alla, Elli, Selma ja Kerttu, Puusniekka Lahja, Pykälämäki Tuovi, Pyydysmäki Hilja ja Inkeri

Raita-aho-Ylä-Poikelus Rauha, Raivio Helvi, Rajala Eila Anna-Liisa ja Maire, ranta Bertta, Rantahalme Martta, Rantanen Inkeri, Rasi salli, Rasinen Salli, Riihikoski Lempi ja Terttu, Ristaniemi Aino K. ja Maija, Ruusinen Jenny

Sainio Enne, Salin Martta, Salmela Armi, Salminen Tyyne, Salojärvi Hanna, Sammalisto Aina, Sandman Ulla, Savonen Meeri, Sepänniitty Eila, Sierilä Senja, Sierla Hellä, Siltanen Helena, Sipilä Hilja, Sormunen Elsa ja Rauha, Sovala Anni ja Kerttu, Sulkava Aura, Summanen Ester ja Esteri, Suojärvi Hilma, Syvälä Terttu, Särkijärvi Anna-Liisa, Elsa ja Sirkka

Teiskonen Aune, Tervo Maila, Tienari Aili, Anni, Anni Alina, Hanna, Sanni ja Vilma, Tienhaara Sanni, Tirkkonen Aino, Tiura Kerttu, Toijala Tarja, Torkko Kyllikki, Tuohimaa Irja, Tuomola Tyyne

Uusitalo Jenny, Urjanheimo Eila, Utela Saimi, Uukila Elvi ja Salli, Uusi-Rajasalo Sanni

Valkeejärvi Aira, Valle Eila, Vantala Kyllikki, Vasama Ester, Vehkajärvi Kerttu, Vesa Ida Maria ja Lyyli, Vesanne Anna-Liisa, Virkkunen Aili, Virtanen Helmi Helena, Vuorimäki Hilkka ja Maire, Välinen Sanni H., Weiss Elli, Winlkelman Anita

Ylä-Poikelus Augusta, Yrjölä Mirja ja Vilma

Äijälä Eeva, Elli, Rauni ja Toini
.
Vanhemmat: Kalle Aatu Kustaanpoika Ylä-Poikelus, s. 28.09.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Torkko, k. 12.12.1948 Kuru, Poikelus ja Olga Maria Kallentytär Ylä-Poikelus o.s. Hirvilahti, s. 25.07.1873 Kuru, Petäjälammi, k. 17.09.1914 Kuru, Poikelus.
Kurussa lottakurssin johtajana tomi Elli Weiss ja muonitusjaoston kouluttajana Saima Kontturi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 168
VII Manta Juusentytär Seppälä o.s. Raita-aho, (Taulusta 163, äiti Eeva Raita-aho ent. Pajunen) s. 04.10.1871 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 12.12.1893 Kuru Malakias Jeremiaanpoika Seppälä. (Taulu 892). (Taulu 893). (Taulu 1154). (Taulu 30) Lammin talon Seppälän torppari, Malakias oli torpan syytinkiläinen mennessään uudelleen naimisiin. Katajiston itsellinen., s. 21.01.1849 Kuru, Sontu, Lammi.
Vanhemmat: Jeremias Jeremiaanpoika Seppälä e. Lammi, s. 15.10.1820 Kuru, Sontu, k. 17.05.1900 Kuru, Sontu, Lammi ja Elisabet (Liisa) Matintytär Seppälä o.s. Lähteenmäki, s. 11.09.1813 Kuru, Poikelus, k. 27.06.1878 Kuru, Poikelus, Lammi.

Lapset:
Kalle Johannes Seppälä Kalle kuoli 8-vuotiaana tulirokkoon., s. 02.05.1894 Kuru, Sontu, Lammi, k. 30.03.1903 Kuru, Sontu, Lammi.
Katri Maria (Kaisa) Koskinen o.s. Seppälä , s. 22.03.1896 Kuru, Sontu, Lammi. Tauluun 169
Paavo Veikko Seppälä s. 10.02.1899 Kuru, Sontu, Lammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 169
VIII Katri Maria (Kaisa) Koskinen o.s. Seppälä, (Taulusta 168, äiti Manta Seppälä) Lammin Seppälän torpan tytär. Kauppa-apulainen J.E.Ahon kaupassa Parkkuussa, poliisin vaimo., s. 22.03.1896 Kuru, Sontu, Lammi.

Puoliso: Kustaa Aatu Kallenpoika Koskinen. (Taulu 327) Poliisi, s. 06.11.1883 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly.
Vanhemmat: Kalle Joosefinpoika Koskinen e. Savela, s. 27.12.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Selma Jeremiaantytär Savela o.s. Keskinen, s. 06.11.1853 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.

Lapset:
Pentti Aatami Koskinen Kauppias. Korotettu 15.9.1968 korpraaliksi., s. 23.12.1918 Kuru, k. 10.06.1971 Kuru, Olkitaipale.
Annikki ja Pentti Koskinen toivat uuden ajan kyläkaupan Parkkuuseen. Kuvissa ovat Annikki ja Pentti vastavalmistuneessa kaupassaan vuonna 1961. Kuva ja tiedot kirjasta: Urho Riihikoski - Parkkuu muistoissani.
Sakari Matias Koskinen Kauppias. Korotettu 15.9.1968 korpraaliksi., s. 11.11.1923 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 170
V Maria Mikontytär Kantojärvi o.s. Sillanpää, (Taulusta 150, isä Mikko Sillanpää) Kantojärven emäntä, sokeutui hieman yli viisikymppisenä., s. 15.06.1810 Kuru, Keihäslahti, k. 09.11.1884 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Puoliso: 17.07.1836 Kuru Juho Juhonpoika Kantojärvi Kantojärven torpan toinen isäntä. Juho tuli raihnaiseksi hieman yli kuusikymppisenä ja kuoli 66-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 20.05.1801 Ruovesi, k. 06.02.1868 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Vanhemmat: Juho Kaapo Kaaponpoika Kantojärvi e. Hjelt, s. 09.06.1771 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, k. 16.04.1843 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Juliana Matintytär Kantojärvi o.s. Kovettu, s. 20.04.1765 Ruovesi, Murole, k. 21.04.1843 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Lapset:
Justiina Kantojärvi s. 29.04.1837 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 02.05.1837 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Jooseppi Kantojärvi s. 24.10.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 15.11.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Antti Kantojärvi s. 24.10.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.11.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Hermanni Hilden e. Kantojärvi , s. 23.08.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 171
Markus Kantojärvi s. 06.04.1843 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Manu Kantojärvi Manu kuoli vuoden ikäisenä yskään., s. 04.12.1844 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 19.12.1845 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Vilhelmiina Kantojärvi s. 10.03.1847 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Kustaa Kantojärvi s. 28.01.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Kalle Kantojärvi s. 01.04.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 171
VI Hermanni Juhonpoika Hilden e. Kantojärvi, (Taulusta 170, äiti Maria Kantojärvi) Ala-Paappasen Kantojärven torpan poika, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki., s. 23.08.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 27.05.1875 Teisko, Hatanpää, Lehtimäki.

Puoliso: 24.06.1869 Tampere, Tuomioseurakunta Karoliina Amanda Antintytär Lehtimäki o.s. Hilden Karoliina oli paperitehtaassa töissä piikana, muutti Tampereelta 5.11.1869 Kurun Ylä-Toikolle ja perheineen 29.9.1973 Teiskon Hatanpään Lehtimäen tölliin., s. 03.10.1847.

Lapset:
Tilta Taipale o.s. Hilden , s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 172
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 172
VII Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden, (Taulusta 171, isä Hermanni Hilden) Tilta muutti Teiskoon vanhempiensa kanssa 29.10.1973 ja palasi Kurun Olkitaipaleen Taipaleen emännäksi heti häiden jälkeen., s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Puoliso: 13.10.1890 Teisko Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale. (Taulu 1415). (Taulu 22) Taipaleen isäntä 1887-1934, rippikirjassa lukee kelpaamaton., s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale. 1920-luvulla oli Taipaleessa töissä Mikko Jalmari-niminen mies. Mikko oli vähän huonopuheinen. Kerran sitten aamuhämärissä ruokapöydässä Mäkisen Veikko (Eromäki) sanoi Mikolle:
''Nyt söit körttiläisen perunan'', johon kysyi Mikko:
- ''Oooliko seee muusta?''.
Vanhemmat: Joosua Heikki Matinpoika Taipale e. Pöllölä, s. 13.04.1839 Teisko, Terälahti ja Helena Vilhelmiina Joosuantytär Taipale, s. 26.07.1840 Kuru, Olkitaipale, k. 01.06.1895 Kuru, Olkitaipale.
Tilannevuosi 1932. TAIPALE, 48 km Lielahden asemalta, 55 km Tampereelta ja 0,5 km Parkuun laiturilta. Omistaja v:sta 1886 Edvard Taipale, jonka suvulla se on ollut ylimuistoisista ajoista. Pinta-ala 197 ha, josta 0,1 puutarhaa, 26,19 peltoa, 5,5 luonnonniittyä ja 165,21 ha metsämaata. Pellot epätasaisia savimultamaita. Rakennukset (kaikki nykyisen omistajan rakennuttamia) viljelysten päässä, Ylöjärven—Kurun maantien varrella, lähellä Näsijärveä. Kaksi päärakennusta, jotka on rakennettu v v. 1877 ja 1897. Molemmat myöhemmin uusittu. 16 lehmän navetta tehty kivestä v. 1894, uusittu v. 1914. Samassa rakennuksessa ovat kanala ja lammassuoja. Talli on tehty puusta. Sekä navetassa että tallissa on vesijohto ja navetassa myös automaattiset juottolaitteet. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2,5 ha ruista, 4,25 kauraa, 0,75 ohraa, 0,4 perunaa, 0,1 pellavaa, 15,19 heinää ja 3 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 12 lammasta ja 10 kanaa. Lampaat maatiaisrotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa ja voita. Havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Honkalan sahalta. Höyrykone voimakoneena. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Lapset:
Sulo Edvard Taipale , s. 16.01.1893 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 22
Helmi Maria Taipale s. 13.01.1896 Kuru, Olkitaipale, k. 27.08.1896 Kuru, Olkitaipale.
Hilma Matilda Sarvana o.s. Taipale , s. 26.12.1897 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 173
Lyyli Johanna Suoniemi o.s. Taipale , s. 15.11.1900 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 175
Suoma Helena Tienari o.s. Taipale , s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 176
Arvid Matias Taipale s. 13.11.1906 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 173
VIII Hilma Matilda Sarvana o.s. Taipale, (Taulusta 172, isä Edvard Taipale) s. 26.12.1897 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Olavi Henrik Taipale s. 10.01.1920 Kuru, Olkitaipale, k. 28.01.1998 Kuru.
Olavi Taipaleen hautakivi Kurun Tammikankaalla.
1. puoliso: Sulo Johannes Kallenpoika Sarvana e. Ylä-Sarvana. (Taulu 1617). (Taulu 1620) Työmies, Sulo kuoli 71-vuotiaana keuhkotautiin., s. 20.07.1890 Ruovesi, Siikalahti, k. 23.10.1961 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Juusenpoika Ylä-Sarvana, s. 21.03.1831 Ruovesi, Siikalahti, k. 12.11.1894 Ruovesi, Siikalahti ja Josefina Matintytär Ylä-Sarvana o.s. Ahoniemi, s. 05.07.1867 Ruovesi, Kekkonen.
Lapset:
Rauha Sarvana
Armi Sarvana . Tauluun 174
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 174
IX Armi Sarvana, (Taulusta 173, äiti Hilma Sarvana)

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 175
VIII Lyyli Johanna Suoniemi o.s. Taipale, (Taulusta 172, isä Edvard Taipale) Lyyli kuoli 55-vuotiaana verenpainetautiin., s. 15.11.1900 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1956 Kuru, Olkitaipale.
Matti ja Lyyli Suoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Matti Johannes Suoniemi. (Taulu 924). (Taulu 1477) s. 10.09.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 04.04.1982 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Heikki Heikinpoika Suoniemi, s. 09.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Sillanmäki ja Ida Kallentytär Suoniemi o.s. Aarianpohja, s. 25.10.1878 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria, k. 15.08.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kuvassa on kurulaisia uittomiehiä 1930-luvun lopulla. Vasemmalta kuvassa ovat Konsta Lehmusvuori Metsäkoululta, Toivo Nieminen Karjulankyläsrä, tunnistamaton, Hugo hemminki, Eero Karhunkoski, Paavo Riihikoski Parkkuusta ja sodassa kaatunut Kalle Juhola. Erillään oikealla on Matti Suoniemi. Hänen keksissään on solmu. Se on ''nupin'' eli työnjohtajan merkki. Kuva Urho Riihikosken kirjasta Parkkuu muistoissani, kuvannut Jalmari Mantere.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 176
VIII Suoma Helena Tienari o.s. Taipale, (Taulusta 172, isä Edvard Taipale) s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1977 Kuru, Olkitaipale.
Aarne ja Suoma Tienarin hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Aarne Johannes Tienari s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 11.09.1987.
Vanhemmat: Kaarle (Kalle) Juhonpoika Tienari, s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 01.03.1963 Kuru, Olkitaipale, Viitala ja Hilma Fredrikintytär Tienari o.s. Kingelin, s. 27.07.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, k. 22.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
980-458-6-27 VIITALA keskellä, Viitalan tilan oikeassa ylänurkassa, VIITALASTA ainoa lohkottu kiinteistö työväentaloa varten 980-458-6-26 KALLIOHARJU + maantiealueen pakkolunastus.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 177
III Simo Jaakonpoika Kuoppamäki e. Suutarila, (Taulusta 7, isä Jaakko Suutarila) Simo oli Suutarilan poika, Suutarilan Kuoppamäen torpan isäntä. Simo kuoli 58-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.10.1761 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.09.1820 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Kaitajärvi.

1. puoliso: 26.12.1780 Kuru Maria Jaakontytär Kuoppamäki o.s. Suutari eli Mäkelä. (Taulu 221). (Taulu 298) Maria oli Suutarilan piika naimisiin mennessään., s. 18.12.1761 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.10.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Vanhemmat: Jaakko Yrjönpoika Suutari II eli Mäkelä, s. 17.07.1725 Kuru, Keihäsjärvi, k. 19.07.1789 Kuru, Riuttaskorpi ja Valpuri Henrikintytär Suutari II eli Mäkelä o.s. Keihäsjärvi, s. 03.04.1738 Kuru, Keihäsjärvi, k. 29.01.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Taivaljärvi.

Lapset:
Pirkko Kuoppamäki s. 10.10.1783 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 25.03.1784 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Martti Kuoppamäki , s. 09.11.1784 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 178
Jooseppi Kuoppamäki s. 13.07.1787 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Saara Kuoppamäki s. 15.09.1788 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Matti Kuoppamäki s. 30.09.1790 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Antti Kuoppamäki s. 25.10.1791 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki, k. 28.09.1794 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki.
Valpuri Hakola ent. Kalliojärvi o.s. Kuoppamäki , s. 03.04.1793 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki. Tauluun 186
Helena Kuoppamäki s. 16.01.1795 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki.
Juho Kuoppamäki s. 02.10.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki, k. 05.10.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki.
2. puoliso: 25.05.1801 Kuru Anna Matintytär Kuoppamäki o.s. Vänninmaja Anna oli Kurun Kapeen Vänninmajan piika naimisiin mennessään. Anna kuoli 59-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 28.07.1769 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 01.01.1829 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Kaitajärvi.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Vänninmaja, s. 12.08.1741 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 14.03.1824 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti ja Pirkko Joosepintytär Vänninmaja, s. 1734, k. 16.06.1811 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 178
IV Martti Simonpoika Kuoppamäki, (Taulusta 177, isä Simo Kuoppamäki) Riuttaskorven Suutarilan Kuoppamäen torppari. Martti kuoli 52-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 09.11.1784 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 08.03.1837 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: 23.04.1810 Kuru Justiina Kaapontytär Kuoppamäki Justiina oli Kuoppamäen piika mennessään naimisiin Kuoppamäen pojan kanssa. Kuoppamäen torpan emäntä, hän sokeutui vanhempana. Justiina kuoli 78-vuotiaana ''hivutustautiin'', usein keuhkotauti., s. 1784, k. 05.06.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Maija (Maria) Malm o.s. Kuoppamäki , s. 22.04.1815 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 179
Antti Kuoppamäki , s. 25.11.1817 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 181
Anna Stina Kuoppamäki s. 09.09.1820 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Matias Kuoppamäki s. 12.07.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 179
V Maija (Maria) Martintytär Malm o.s. Kuoppamäki, (Taulusta 178, isä Martti Kuoppamäki) Maria oli Toikolla piikana naimisiin mennessään. Eli perheensä kanssa kiertävää elämää. Maria kuoli 81-vuotiaana vanhuuteen., s. 22.04.1815 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 25.12.1896 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Puoliso: 30.12.1842 Kuru Jeremias Matinpoika Malm e. Laurila. (Taulu 1076) Jeremias syntyi Laurilassa, muutti Laurilan Kolkille perheen mukana ja takaisin kotiinsa Laurilaan rengiksi, sieltä Jeremias muutti Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi, ollen siellä edelleen 1840-luvun vaihteessa renkinä, missä meni myös naimisiin ja sai ensimmäisen lapsensa ollessaan renkinä Olkitaipaleen Myllärissä eli Kurun pappilassa. Sitten hän oli renkinä Keihäslahden Kurun talossa ja itsellisenä Keihäslahden Yläisen ja Laurilan Kolkin taloissa, renkinä Parkkuunkosken sahalla, missä muutti nimekseen Malm. Itsellisenä Olkitaipaleen Tienarin Kauppilassa, Taipaleen Eromäessä, Olkitaipaleen Kastarissa ja Olkitaipaleen ''löysiä'' Kastarista ja olivat kunnan vaivaisia loppuelämänsä. Jeremias kuoli 75-vuotiaana halvaukseen., s. 03.07.1812 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1887 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Laurila e. Svartman, s. 02.06.1770 Ruovesi, Mustajärvi, k. 31.01.1854 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki ja Maija Antinpoika Laurila o.s. Lähteenmäki, s. 24.03.1788 Kuru, Poikelus, k. 05.09.1819 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Matilda Malm s. 01.08.1842 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Annastina Malm s. 22.08.1844 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Maria Eveliina Malm s. 22.08.1844 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Amanda Malm s. 22.11.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Josefiina Malm , s. 22.12.1851 Kuru, Keihäslahti, Yläinen. Tauluun 180
Henrika Malm s. 07.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki, k. 31.03.1868 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Augusta Eveliina Malm s. 23.02.1858 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken saha.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 180
VI Josefiina Jeremiaantytär Malm, (Taulusta 179, isä Jeremias Malm) Josefiina kuoli 37-vuotiaana lapsivuoteeseen., s. 22.12.1851 Kuru, Keihäslahti, Yläinen, k. 06.11.1889 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: 29.08.1880 Kuru Juho Heikki Juhonpoika Mäkinen e. Vehmaisto. (Taulu 1695). (Taulu 1696) Maarenki, itsellinen, s. 08.01.1854 Teisko, Ahoi, Pehu.
Vanhemmat: Juho Heikinpoika Vehmaisto, s. 11.07.1813 Teisko, Ahoi, Pehu ja Liisa Joosepintytär Vehmaisto, s. 12.04.1818 Ruovesi.

Lapset:
Maria Josefiina Mäkinen s. 24.02.1883 Kuru, Ristaniemi.
Lyyti Vilhelmiina Mäkinen s. 22.05.1886 Kuru, Ristaniemi.
Taisto Johannes Mäkinen s. 06.11.1889 Kuru, Ristaniemi, k. 25.11.1890 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 181
V Antti Martinpoika Kuoppamäki, (Taulusta 178, isä Martti Kuoppamäki) s. 25.11.1817 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: Leena Esaiaksentytär Kuoppamäki o.s. Mäenpää. (Taulu 856) s. 30.07.1819 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Vanhemmat: Esaias Matinpoika Mäenpää, s. 14.12.1795 Kuru, Aurejärvi, k. 19.04.1866 Kuru, Aurejärvi ja Maria Matintytär Mäenpää o.s. Lamminniemi, s. 06.03.1795 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 03.04.1868 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Juho Emanuel Torkko e. Kuoppamäki , s. 13.03.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 182
Anna Seppälä o.s. Kuoppamäki , s. 11.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 185
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 182
VI Juho Emanuel Antinpoika Torkko e. Kuoppamäki, (Taulusta 181, isä Antti Kuoppamäki) Kruunun perintötilan Torkon isäntä. Juho kuoli 61-vuotiaana hivutustautiin., s. 13.03.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 18.10.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
Riuttaskorven Johan ja Vilhelmiina Torkon hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Puoliso: 03.12.1876 Kuru Vilhelmiina Yrjöntytär Torkko o.s. Lähdekorpi. (Taulu 225) s. 25.04.1856 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 16.05.1944 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Lähdekorpi, s. 27.07.1823 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 31.05.1908 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Maria Ristontytär Lähdekorpi o.s. Salmi, s. 13.04.1822 Kuru, Keihäsjärvi, k. 23.10.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Lapset:
Juho Henrik Torkko s. 18.12.1877 Kuru, Riuttaskorpi, k. 18.09.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilja Natalia Torkko , s. 18.02.1880 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 183
Suoma Sofia Torkko s. 20.01.1882 Kuru, Riuttaskorpi.
Silju Fredriikka Torkko s. 17.03.1884 Kuru, Riuttaskorpi.
Hugo Eerik Torkko , s. 29.12.1886 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 184
Bertta Josepiina Torkko s. 01.10.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
Wäinö Werneri Torkko s. 16.05.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 183
VII Hilja Natalia Juhontytär Torkko, (Taulusta 182, isä Juho Torkko) s. 18.02.1880 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Aarne Matias (äpärä) Torkko s. 19.05.1918 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 184
VII Hugo Eerik Juhonpoika Torkko, (Taulusta 182, isä Juho Torkko) s. 29.12.1886 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.12.1962 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Eriikka Juhontytär Torkko o.s. Mäkelä. (Taulu 278). (Taulu 1129) s. 2.8.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Manu Matinpoika Mäkelä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Amanda Salomonintytär Mäkelä o.s. Heinämäki, s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Lapset:
Kyllikki Vilhelmiina Torkko s. 19.11.1917 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 185
VI Anna Antintytär Seppälä o.s. Kuoppamäki, (Taulusta 181, isä Antti Kuoppamäki) Anna kuoli 44-vuotiaana rintatautiin., s. 11.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 27.11.1896 Kuru, Sontu, Lammi.

Puoliso: 21.03.1880 Kuru Jeremias Jeremiaanpoika Seppälä e. Lammi. (Taulu 1151). (Taulu 1154). (Taulu 30). (Taulu 168) Jeremias oli Kurun Poikeluksen Lähteenmäen renki mennessään naimisiin Lähteenmäen tyttären kanssa., s. 15.10.1820 Kuru, Sontu, k. 17.05.1900 Kuru, Sontu, Lammi.
Vanhemmat: Jeremias Juhonpoika Lammi e. Vehkakoski, s. 05.04.1782 Kuru, Hainari ja Maria Juhontytär Lammi o.s. Myllymaa, s. 14.05.1791 Kuru, Sontu.

Lapset:
Alina Seppälä Ala-Poikeluksen piika, Alina muutti 15.11.1904 Teiskoon., s. 19.04.1882 Kuru, Sontu, Lammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 186
IV Valpuri Simontytär Hakola ent. Kalliojärvi o.s. Kuoppamäki, (Taulusta 177, isä Simo Kuoppamäki) Valpuri muutti miehensä kuoleman jälkeen poikansa isännöimään Riuttaskorven kruununtorppa Aromäkeen., s. 03.04.1793 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki, k. 21.09.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Aromäki.

Puoliso: 22.12.1816 Kuru Yrjö Yrjönpoika Hakola ent. Kalliojärvi e. Niinimäki. (Taulu 370) Kalliojärven isäntä, Hakolan torppari. Yrjö oli loppuikänsä sokea., s. 31.05.1788 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Manunpoika Niinimäki e. Saksa, s. 01.04.1743 Kuru, Aurejärvi, k. 05.01.1815 Kuru, Riuttaskorpi ja Pirkko Yrjöntytär Niinimäki o.s. Suutari II eli Mäkelä, s. 25.08.1741 Kuru, Karjula, Koski, k. 11.12.1808 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Matias (Matti) Hakola e. Kalliojärvi , s. 09.08.1817 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 187
Ulla Eklund o.s. Kalliojärvi , s. 08.05.1819 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 194
Elisabeth Kalliojärvi s. 26.03.1821 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Leena Kalliojärvi s. 26.04.1824 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Anna Kalliojärvi s. 26.04.1824 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Antti Kalliojärvi Antti kuoli 5-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 29.03.1827 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 02.11.1832 Kuru, Riuttaskorpi, Hakola.
Jeremias Kalliojärvi s. 29.03.1827 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Kalle Hakola Kalle kuoli vuoden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 26.05.1831 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.11.1832 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Kustaa Hakola Juho kuoli 3-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 11.04.1835 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.09.1838 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 187
V Matias (Matti) Yrjönpoika Hakola e. Kalliojärvi, (Taulusta 186, isä Yrjö Hakola ent. Kalliojärvi) s. 09.08.1817 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 11.06.1893 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 17.10.1842 Ruovesi Pirkko Karoliina Joosepintytär Hakola o.s. Savioja s. 04.10.1820 Ruovesi, Murole, k. 14.06.1908 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Savioja e. Palm, s. 03.04.1784 Ruovesi, Murole, Rikala ja Leena Sipintytär Savioja o.s. Palm, s. 20.09.1781.

Lapset:
Ulla Hakola , s. 20.05.1843 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 188
Manu Hakola , s. 30.03.1845 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 190
Matilda Hakola s. 09.03.1848 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Ketola ent. Hellman o.s. Hakola , s. 27.09.1850 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 191
Ananias Eromäki e. Hakola , s. 28.12.1852 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 192
Vilhelmiina Hakola s. 13.10.1856 Kuru, Riuttaskorpi.
Herman Hakola s. 30.06.1860 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilma Hakola s. 11.07.1863 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 188
VI Ulla Matintytär Hakola, (Taulusta 187, isä Matias Hakola) s. 20.05.1843 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 07.06.1868 Kuru Salomon Juhonpoika Hakola e. Taipale. (Taulu 81) Itsellisen poika. Kurun Riuttaskorven Hakolan kruununtorpan vävy., s. 08.07.1842 Virrat, Vaskivesi, Taipale.

Lapset:
Emma Vilhelmiina Hakola s. 28.04.1870 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Eemeli Hakola , s. 22.12.1871 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 189
Eelis Hakola s. 21.03.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
Alina Hakola s. 28.01.1876 Kuru, Riuttaskorpi.
Oskari Salomon Hakola , s. 27.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 81
Onni Hakola s. 06.05.1883 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 189
VII Kalle Eemeli Salomoninpoika Hakola, (Taulusta 188, äiti Ulla Hakola) s. 22.12.1871 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 13.08.1893 Kuru Lyyti Emilia Robertintytär Hakola o.s. Järvensivu. (Taulu 1290) s. 23.05.1876 Kuru, Aurejärvi, Järvensivu.
Vanhemmat: Robert Mikael Juhonpoika Järvensivu, s. 10.09.1844 Kuru, Aurejärvi ja Manta Sofia Taavetintytär Järvensivu o.s. Luoju, s. 13.05.1848 Ikaalinen, Tevaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 190
VI Manu Matinpoika Hakola, (Taulusta 187, isä Matias Hakola) Manu, Miina ja Iivari muuttivat Kurusta 28.7.1870 Parkanoon. Parkanon Alaskylän Mustalahden itsellinen. Manu muutti takaisin Kuruun 30.10.1873. Kurun Riuttaskorven Iso-Huhdan kruununtorpan isäntä. Kotitalonsa Riuttaskorven Hakolan renki, itsellinen., s. 30.03.1845 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 29.08.1869 Kuru Miina Matintytär Hakola ent. Leppämäki o.s. Haikka Miina muutti Virroilta 1869 Kurun Riuttaskorven Leppämäkeen oiiaksi mennen samana vuonna naimisiin., s. 14.07.1837 Virrat, Vaskivesi, Ranta-Tyrkkö.

Lapset:
Ananias Hakola s. 17.11.1870 Parkano, Alaskylä, Mustalahti, Iso-Huhta.
Aleksis Hakola s. 24.09.1872 Parkano, Alaskylä, Mustalahti, Iso-Huhta, k. 30.10.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Iso-Huhta.
Hilma Hakola s. 08.12.1874 Parkano, Alaskylä, Mustalahti, Iso-Huhta.
Emilia Hakola s. 19.01.1877 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Hakola s. 24.08.1880 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 191
VI Anna Matintytär Ketola ent. Hellman o.s. Hakola, (Taulusta 187, isä Matias Hakola) Anna muutti Tampereelle 21.10.1871, hän palasi Tampereelta 9.10.1878 Kurun Riuttaskorven Eromäkeen piiaksi., s. 27.09.1850 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Signe Maria s. 12.07.1878 Kuru, Olkitaipale, Eromäki.
1. puoliso: 26.12.1880 Kuru Matias (Matti) Manu Antinpoika Hellman e. Kuorejärvi. (Taulu 313). (Taulu 332). (Taulu 63) Mäkelän Kyöstilän torppari, seppä., s. 27.01.1831 Kuru, Karjula, Kuorejärvi, k. 24.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Kuorejärvi e. Ferm, s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Leena Joosepintytär Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
Lapset:
Anna Hellman s. 20.10.1881 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Kalle Hellman s. 12.02.1884 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Arviiti Kulmala s. 09.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Jalo Yrjö Hellman s. 24.04.1890 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Eeva Karoliina Hellman s. 23.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
2. puoliso: 19.09.1896 Kuru Kalle Kustaa Kallenpoika Ketola. (Taulu 359). (Taulu 364) Kalle Ketola joutui perheineen muuttamaan pois Riuttaskorven Mäkelän Ketolan torpasta vuonna 1883 Riuttaskorven ''löysiin'' eli juopot ym. joutuivat asumaan kuka missäkin paikassa., s. 26.06.1840 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Ketola e. Gode, s. 03.07.1805 Pirkkala, k. 04.12.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Loviisa Kaapontytär Ketola o.s. Haukijärvi, s. 27.06.1809 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.08.1869 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 192
VI Ananias Matinpoika Eromäki e. Hakola, (Taulusta 187, isä Matias Hakola) s. 28.12.1852 Kuru, Riuttaskorpi, k. 18.11.1922 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Ida Maria Juhontytär Eromäki o.s. Ahola s. 30.03.1856 Virrat, Vaskivesi, k. 30.10.1938 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Toivo Ananias Eromäki , s. 13.03.1897 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 193
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 193
VII Toivo Ananias Ananiaksenpoika Eromäki, (Taulusta 192, isä Ananias Eromäki) s. 13.03.1897 Kuru, Riuttaskorpi, k. 22.04.1966 Ylöjärvi.
Eromäen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Hilma Vilhelmiina Seetintytär Eromäki o.s. Kaitajärvi

Toivo Ananiaksen ja Hilma Vilhelmiinan jälkeläisistä tietoja poimittu: Kaarle (Kalle) joosepinp (Kauppila) BRASK (1815-1881) ja Ulrika (Ulla) Simont Iso-Kömi (1806-1876) sukutiedoista.

Hilma Vilhelmiina avioitui Kuruun, Eromäen emännäksi. (an lainannut Kaari Pelkolan tekstiä, kuva 8/2014 an)
, s. 25.05.1900 Ruovesi, Haukkamaa, k. 24.03.1968.
Vanhemmat: Seeti Aleksinpoika Kaitajärvi e. Poukka, s. 24.12.1872 Virrat, Vaskivesi, k. 03.01.1934 Ruovesi ja Olka Maria Kaapontytär Poukka o.s. Kaitajärvi, s. 23.08.1874 Ruovesi, Haukkamaa, k. 18.07.1950 Ruovesi, Haukkamaa.

Lapset:
Pentti Matti Eromäki Maanviljelijä, alikersantti 1./JR 5. Haavoittunut 29.08.1941 Viipurin Säiniössä ., s. 14.12.1919 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.10.1941 43.SotaS.

43. SotaS Rauha-Tiuruniemi (Joutseno)/Nokia (keväällä 1940) Talvisota, Jatkosota.
Helvi Helena Kitunen o.s. Eromäki s. 01.11.1938 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.01.2008 Virrat.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 194
V Ulla Yrjöntytär Eklund o.s. Kalliojärvi, (Taulusta 186, isä Yrjö Hakola ent. Kalliojärvi) Hakolan talon tytär, Järvenpään torpan emäntä., s. 08.05.1819 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 04.11.1899 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun(kosken) saha.

Lapset:
Vilhelmiina s. 16.04.1848 Ruovesi, Murole, Tokonen.
1. puoliso: 27.12.1851 Kuru Manu Fredrikinpoika Eklund Manu oli Ruoveden Murolekosken renkinä naimisiin mennessään, sen jälkeen Kurun, Lörpyksen ja Parkkuun sahan renki, Kurun Keihäslahden Leponiemen Järvenpään torppari, muutti perheineen Petäjälammin Ikoselle isäntärengiksi. Vuonna 1873 Parkkuunkosken sahalle rengiksi. Manu ja Ulla olivat sairaalloisia rippikirjan mukaan. Manu, Ulla ja tytär Anna muuttivat vuonna 1875 Olkitaipaleen Tienarille itsellisiksi. Manu ja Ulla muuttivat Tienarilta vuonna 1888 Parkkuun sahalle itselliseksi. Pariskunta oli Tienarilla 13 vuotta. Manu eli Olkitaipaleen kylän irtolaisena vielä 1910-luvun vaihteessa., s. 26.03.1829 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Vanhemmat: Fredrik Antintytär, s. 12.06.1794 ja Kaisa Yrjöntytär, s. 27.01.1781 Ruovesi.
Lapset:
Johannes s. 20.05.1853 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Kalle Santeri Kuusinen , s. 15.06.1855 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun 195
Manu Manu kuoli 11-vuotiaana pilkkukuumeeseen., s. 13.05.1857 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 24.05.1868 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Järvenpää.
Matilda s. 02.11.1859 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun(kosken) saha, k. 25.06.1868 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Järvenpää.
Anna Annan is�� Manu oli Annan syntymän aikaan itsellisenä Kurun puustellissa. Anna muutti Kurun Olkitaipaleen Tienarilta 17.11.1879 Teiskoon., s. 13.11.1863 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 195
VI Kalle Santeri Manunpoika Kuusinen, (Taulusta 194, äiti Ulla Eklund) Lörpyksen rengin poika, Kalle oli Riihikosken renki naimisiin mennessään. Kalle perheineen muutti Pirkkalaan vuonna 1881 ja palasi takaisin Riihikoskelle 9.8.1883, jona aikana Henrika synnytti kolmannen tyttären. Kalle muutti Tienarille rengiksi vuoteen 1884 ja muutti sitten Riihikosken Pajamäkeen itselliseksi, vuonna 1893 Olkitaipaleen Vanhakylään itselliseksi. Kalle kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 15.06.1855 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 08.09.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: 09.07.1876 Kuru, Mylläri (Pappila) Henrika Jeremiaantytär Kuusinen o.s. Vetikko. (Taulu 849) Henrika oli Riihikosken piika naimisiin mennessään. Henrika joutui miehensä Kallen kuoleman jälkeen Olkitaipaleen kylän irtolaiseksi., s. 18.05.1857 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Vanhemmat: Jeremias Matinpoika Vetikko, s. 08.04.1819 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 27.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla ja Maria Antintytär Vetikko o.s. Vanhakylä, s. 14.02.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 08.02.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

Lapset:
Hilma Maria Kuusinen Hilma kuoli 20-vuotiaana hermotautiin., s. 03.06.1877 Kuru, Riihikoski, k. 20.09.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Hulda Miina Kuusinen s. 25.02.1880 Kuru, Riihikoski.
Hilja Kuusinen s. 17.04.1883 Pirkkala.
Lempi Henrika Kuusinen s. 01.03.1886 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.
Ida Kuusinen Ida muutti Kurusta 11.9.1897 Tampereelle, palasi takaisin Kurun Vanhakylään seuraavana vuonna ja muutti taas 4.7.1903 Tampereelle., s. 15.09.1889 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.
Kaarlo Mauri Kuusinen Kaarlo kuoli 7-vuotiaana kurkkumätään., s. 15.01.1892 Kuru, Riihikoski, Pajamäki, k. 28.08.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Laina Josefiina Kuusinen Laina kuoli 10-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 03.01.1898 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 03.02.1908 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 196
II Valpuri Antintytär Rasi ent. Sormunen o.s. Suutarila, (Taulusta 6, isä Antti Suutarila) Pusun piika, Kurun Aurejärven Sormusen emäntä -1851, Kihniön Rasin emäntä 1852 alkaen., s. 10.04.1722 Kuru, Riuttaskorpi, k. 31.1.1799 Parkano, Kihniö, Nerkoo.

1. puoliso: 24.11.1745 Kuru Olavi Tuomaanpoika Sormunen e. Mäkelä Sormusen isäntä 1724-1746, s. välillä 1701-1704 Keuruu, Pohjaslahti, Ollila, k. 15.04.1750 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Tuomas Yrjönpoika Mäkelä e. Ollila, s. noin 1670 Keuruu, Pohjoislahti, k. 16.03.1717 Vilppula, Elämäntaipale ja Valpuri Yrjöntytär Mäkelä, s. 1670 Keuruu, k. 21.12.1741 Vilppula, Elämäntaipale.

Lapset:
Kaisa Sormunen s. 04.11.1746 Kuru, Aurejärvi.
Antti Sormunen s. 17.11.1748 Kuru, Aurejärvi, k. 04.04.1750 Kuru, Aurejärvi.
2. puoliso: 21.9.1751 Kuru Mikko Heikinpoika Rasi. (Taulu 1562). (Taulu 1563) Rasin isäntä 1728-1744, Mikko kuoli keuhkotautiin 57-vuotiaana., s. 29.08.1707 Parkano, Kihniö, Nerkoo, k. 24.03.1765 Parkano, Kihniö, Nerkoo. Kihniö oli pitkään erämaana; sen ensimmäinen talo, Linna, mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1557. Kihniön nimen kerrotaan syntyneen siten, että pohjoisen suunnalta, Peräseinäjokea myöten, tuli kaksi uudisasukasta. Toinen jäi nykyiseen Kihniöön, mutta toinen aikoi "kihinata" eteenpäin. Kihniöön jäänyt antoi tämän vuoksi talolleen nimen Kihinu, josta siis Kihniön nimi olisi peräisin.
Vanhemmat: Heikki Erkinpoika Rasi, s. 1675 Parkano, Kihniö, Nerkoo, k. 24.1.1740 Parkano, Kihniö, Nerkoo ja Liisa Erkintytär Rasi o.s. Tarsia, s. Parkano, Kihniö, Kankari, k. 23.5.1731 Parkano, Kihniö, Nerkoo.
Lapset:
Valpuri Rasi s. 10.04.1752 Parkano, Kihniö, Nerkoo.
Yrjö Kovesjärvi e. Rasi , s. 26.03.1754 Parkano, Kihniö, Nerkoo. Tauluun 197
Margareetta Rasi s. 26.03.1756 Parkano, Kihniö, Nerkoo.
Kristiina Rasi s. 16.03.1758 Parkano, Kihniö, Nerkoo.
Anna Rasi s. 01.05.1760 Parkano, Kihniö, Nerkoo.
Maria Vähäviita o.s. Rasi , s. 12.06.1762 Parkano, Kihniö, Nerkoo. Tauluun 204
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 197
III Yrjö Mikonpoika Kovesjärvi e. Rasi, (Taulusta 196, äiti Valpuri Rasi ent. Sormunen) Rasin poika ja vävy, renki, Kovesjärven isäntä, kuoli tukehtumiskatarriin.(sydänkohtaus), s. 26.03.1754 Parkano, Kihniö, Nerkoo, k. 01.03.1789 Parkano, Vuorijärvi. Rakennuksia, joissa on kaksilovinen, vinoseinäinen
salvos (kiilasalvos 1. kiilanurkka); nurkanpää
nuistettu niin, että poikkileikkaus on nelikulmainen:

1777 kala-aitta. Parkanon Vuorijärven Kovesjärvi

Vuorijärvi eräkaudelta nykypäivään

Vuorijärven historia peittyy salaperäisyyden usvaan, maaperä kätkee menneisyyden tutkimattomina salaisuuksinaan. Kauniit rantamaisemat sulkevat syliinsä vielä löytymättömiä merkkejään ihmisen läsnäolosta näillä hiekkaisilla rinteillä. Perimätieto kertoo lappalaistenkin näitä erämaita asuttaneen ja kankailla kulkevia peuroja pyytäneen aina 1600-luvulle asti.

Ensimmäiset kirjalliset tiedot kertovat eräkaudesta ja Kyröläisten eräomistuksista laajoilla Vuorijärven erämailla. Näiltä saloilta saatiin hyvät turkikset ja runsaat kalansaaliit. Ensimmäinen verolle asetettu tila syntyi 1630-luvulla, kun Vanhatalo merkittiin kirjoihin. Tokihan eräsijoilla oltiin asuttu enemmän tai vähemmän pysyvästi jo ennen Vanhatalon syntyä. Kertoopa historia kaikkialle ehtineen Hämeenkyrön rovastin Henrik Finnon viljelleen Vanhatalon maita ennen sen verolle laittoa.

Ensimmäinen talo toi kiinteämmän elämänmuodon ja vähitellen vakiintui Vuorijärvelle ominainen rakennetun maalaismaiseman ja koskemattoman erämaan rinnakkaisuus. Elinkeinot painottuivat vahvasti maa-, metsä- ja riistatalouteen. Asutuksen laajentuessa raivattiin uusia peltoja, kasvava väestö vaati lisää elintilaa. 1700-luvun lopulla Vanhatalolla on jo kuusi torpparia ja 1819 syntyy seitsemäs eli Hietaranta.

Alussa oli vain suo, kuokka ja Jussi. Nälkä oli säännöllisenä vieraana, pettu leipänä ja savu särpimenä. Kovat nälkävuodet 1696 – 1697 ja 1867 – 1868 koettelivat taloja ja torppia, nälkä ja taudit korjasivat kallista satoa. Wilhelm Carlsson kertoo kirjassaan Entinen Ikalinen kevään olleen 1866 niin paljon myöhässä, että vielä juhannuksena järviä peittivät jäät. Syksy tuli aikaisin ja koko vuoden sato menetettiin. Kevät 1867 oli varhainen ja kaunis, kuin lahjana kovista koettelemuksista selvinneille.

Elämä jatkui, lapsia syntyi ja olo asettui uomiinsa. Maatalous kehittyi, karjaa pidettiin joka talossa ja peltoja raivattiin tuottamaan viljaa. Heinää korjattiin laajoilta nevoilta ja rannat pysyivät puhtaina kun kortteet niitettiin karjan talvirehuksi. Metsätaloutta leimasi tervanpoltto, plankkuja ja parruja sahattiin urakalla. Tervatynnyrit, plankut ja egyptinparrut kuljetettiin hevospelillä Porin ja Kaskisten satamaan, se oli sen ajan vientiteollisuutta. Paluukuormassa tuotiin silakoita ja suolaa sekä kaikenlaisia kaupungin tuomisia kihlasilkistä rinkeleihin.

Koulutoiminta Vuorijärvellä aloitettiin Vihtori Salmentaustan tiloissa 1916 ja oma koulurakennus valmistui 1922. Tulipalo tuhosi kuitenkin koulurakennuksen lokakuussa 1940 ja uusi koulu saatiin rakennetuksi vasta sotien jälkeen 1948. Koulu toimi opetuskäytössä aina vuoteen 1999 saakka.

Pääskynmäessä harjoitettiin kauppaa parhaillaan kahden kaupan voimin, oli postikonttori ja oma postinumerokin. Pääskynmäessä sijaitsi myös kylän puhelinkeskus, sieltä välitettiin kylän päivittäinen puhelinliikenne. Vähitellen kaupankäynti hiljeni ja 1970-luvulla viimeinenkin kauppa sulki ovensa.

Kylän väki on aina ollut aktiivista, leivänhakuun on lähdetty toisen palvelukseen metsätyömaille ja teollisuuteen. On lähdetty leveämmän leivän toivossa Ameriikkaan, Ruotsiin ja Eteläisen Suomen kasvukeskuksiin, joku on palannut, toinen ei. Sydämessään jokainen toivottavasti kantaa Vuorijärven sydänmaiden perintöä, männynpihkan tuoksua keväisessä aamussa tai keskikesän auringon kypsyttämän ahomansikan makua siinä heinäpellon laidalla.

Puoliso: 02.01.1773 Parkano Valpuri Simontytär Kovesjärvi Kovesjärven tytär, piika ja emäntä, s. 20.04.1754 Parkano, Vuorijärvi, k. 08.12.1825 Parkano, Vuorijärvi.
Vanhemmat: Simo Yrjönpoika Kovesjärvi, s. 27.10.1725 Parkano, Vuorijärvi ja Maria Yrjöntytär Kovesjärvi, s. 25.11.1730 Parkano, Kihniö, k. Parkano, Vuorijärvi.

Lapset:
Jeremias Kovesjärvi , s. 15.05.1773 Parkano, Vuorijärvi. Tauluun 198
Maria Kovesjärvi s. 07.08.1774 Parkano, Vuorijärvi, k. 07.09.1774 Parkano, Vuorijärvi.
Margareetta Kovesjärvi s. 04.08.1775 Parkano, Vuorijärvi, k. 16.08.1775 Parkano, Vuorijärvi.
Kristiina Kovesjärvi s. 10.05.1777 Parkano, Vuorijärvi, k. 17.05.1777 Parkano, Vuorijärvi.
Mikko Kovesjärvi s. 07.08.1778 Parkano, Vuorijärvi, k. 01.07.1779 Parkano, Vuorijärvi.
Anna Kovesjärvi s. 20.10.1779 Parkano, Vuorijärvi.
Maria Kovesjärvi s. 23.03.1781 Parkano, Vuorijärvi.
Elisabeth Kovesjärvi s. 27.06.1783 Parkano, Vuorijärvi, k. 13.10.1783 Parkano, Vuorijärvi.
Justiina Kovesjärvi s. 21.06.1784 Parkano, Vuorijärvi, k. 01.11.1784 Parkano, Vuorijärvi.
Pirkko Kovesjärvi s. 08.10.1785 Parkano, Vuorijärvi.
Georgius Kovesjärvi s. 04.04.1787 Parkano, Vuorijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 198
IV Jeremias Yrjönpoika Kovesjärvi, (Taulusta 197, isä Yrjö Kovesjärvi) Kuoli punatautiin 36-vuotiaana, s. 15.05.1773 Parkano, Vuorijärvi, k. 01.10.1809 Parkano, Vuorijärvi.

Puoliso: 01.01.1798 Parkano Maria Sipintytär Kovesjärvi Sepän tytär, Kovesjärven emäntä., s. 19.12.1767 Parkano, k. 23.01.1859 Parkano, Vuorijärvi.

Lapset:
Loviisa Kovesjärvi s. 25.09.1798 Parkano, Vuorijärvi.
Maria Kovesjärvi s. 20.12.1800 Parkano, Vuorijärvi.
Anna Reetta Kovesjärvi s. 16.03.1804 Parkano, Vuorijärvi.
Mikko Kovesjärvi , s. 30.09.1806 Parkano, Vuorijärvi. Tauluun 199
Kalle Kovesjärvi s. 03.10.1809 Parkano, Vuorijärvi, k. 1810 Parkano, Vuorijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 199
V Mikko Jeremiaanpoika Kovesjärvi, (Taulusta 198, isä Jeremias Kovesjärvi) Uudisasukas, s. 30.09.1806 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.03.1872 Parkano, Vuorijärvi.
Ilmakuva Parkanon Kovesjärven tilan rakennuksista osoitteessa Karviantie 1151.

Puoliso: Maija Miina Juhontytär Kovesjärvi s. 15.09.1806 Karvia, k. Parkano, Vuorijärvi.

Lapset:
Taavetti Kovesjärvi s. 04.05.1829 Parkano, Vuorijärvi, k. 28.03.1832 Parkano, Vuorijärvi.
Seraphia Kovesjärvi s. 25.01.1832 Parkano, Vuorijärvi, k. 04.04.1832 Parkano, Vuorijärvi.
Anna Stina Kovesjärvi s. 19.04.1833 Parkano, Vuorijärvi, k. 07.05.1833 Parkano, Vuorijärvi.
Mikko Kovesjärvi s. 03.10.1834 Parkano, Vuorijärvi, k. 06.06.1837 Parkano, Vuorijärvi.
Iisakki Kovesjärvi s. 10.10.1835 Parkano, Vuorijärvi.
Severiina Kovesjärvi , s. 28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi. Tauluun 200
Anna Stina Kovesjärvi s. 08.02.1840 Parkano, Vuorijärvi.
Maria Elisabeth Kovesjärvi s. 14.06.1841 Parkano, Vuorijärvi.
Roosa Kovesjärvi s. 27.08.1842 Parkano, Vuorijärvi.
Loviisa Kovesjärvi s. 07.12.1843 Parkano, Vuorijärvi.
Maria Kovesjärvi s. 19.01.1847 Parkano, Vuorijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 200
VI Severiina Mikontytär Kovesjärvi, (Taulusta 199, isä Mikko Kovesjärvi) s. 28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi.
Parkanon Kovesjärven tila rakennuksineen osin Kovesjärven rannalla Karviantien molemmin puolin. Rekisterinumero 581-437-2-26, kokonaispinta-ala hieman alle 100ha.

1. puoliso: 04.02.1855 Parkano Jooseppi Kallenpoika Kovesjärvi e. Vähä Koveslammi Kovesjärven isäntä, s. 09.08.1834 Ikaalinen, Sydänmaa, k. 14.11.1872 Parkano, Vuorijärvi.
Vanhemmat: Kalle Iisakinpoika Vähä Koveslammi, s. 25.02.1801 Ikaalinen, Sydänmaa, k. 16.08.1841 Ikaalinen, Sydänmaa ja Justiina Matintytär Vähä Koveslammi eli Vähätalo, s. 14.01.1797, k. 05.02.1866 Ikaalinen, Sydänmaa.

Lapset:
Eveliina Kovesjärvi s. 06.11.1855 Parkano, Vuorijärvi.
Zenobia Kovesjärvi s. 29.10.1857 Parkano, Vuorijärvi, k. 1864 Parkano, Vuorijärvi.
Kalle Kovesjärvi s. 03.08.1860 Parkano, Vuorijärvi.
Aukusti Kovesjärvi s. 25.08.1861 Parkano, Vuorijärvi, k. 1864 Parkano, Vuorijärvi.
Maria Riihikoski o.s. Kovesjärvi , s. 31.03.1863 Parkano, Vuorijärvi. Tauluun 201
Mikko Kovesjärvi s. 1865 Parkano, Vuorijärvi, k. 09.02.1865 Parkano, Vuorijärvi.
Matilda Kovesjärvi s. 24.04.1866 Parkano, Vuorijärvi, k. 1866 Parkano, Vuorijärvi.
Serafia Kovesjärvi s. 22.08.1867 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.01.1868 Parkano, Vuorijärvi.
Nikodemus Kovesjärvi s. 22.05.1869 Parkano, Vuorijärvi.
Severina Kovesjärvi s. 20.10.1870 Parkano, Vuorijärvi.
Jooseppi Kovesjärvi s. 25.03.1872 Parkano, Vuorijärvi, k. 02.02.1874 Parkano, Vuorijärvi.
2. puoliso: 26.02.1872 Parkano Aatami (Nikodemus) Antinpoika Kovesjärvi e. Ylilammentaka s. 10.01.1844 Parkano, Kihniö, k. Parkano, Vuorijärvi.
Vanhemmat: Antti Josefinpoika Ylilammentaka, s. 12.09.1805 Parkano, Kihniö, k. 07.08.1868 Parkano, Kihniö ja Anna Reetta Kallentytär Ylilammentaka o.s. Möhkö, s. 02.06.1805 Parkano, Alaskylä, k. 04.08.1851 Parkano, Vuorijärvi.
Lapset:
Edla Sofia Kovesjärvi s. 29.11.1874 Parkano, Vuorijärvi.
Richard Kovesjärvi s. 13.02.1876 Parkano, Vuorijärvi.
Susanna Sanni Tienari o.s. Kovesjärvi , s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi. Tauluun 203
Anselmi Kovesjärvi s. 10.11.1878 Parkano, Vuorijärvi, k. 23.03.1879 Parkano, Vuorijärvi.
Aleksius Kovesjärvi s. 22.03.1880 Parkano, Vuorijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 201
VII Maria Joosepintytär Riihikoski o.s. Kovesjärvi, (Taulusta 200, äiti Severiina Kovesjärvi) Kovesjärven tytär ja Riihikosken emäntä, s. 31.03.1863 Parkano, Vuorijärvi, k. 17.06.1908 Kuru, Riihikoski.
Maria (os. Kovesjärvi) ja Kalle Riihikoski

Puoliso: Kaarlo (Kalle) Edvard Juhonpoika Riihikoski e. Mäkelä. (Taulu 278). (Taulu 279). (Taulu 602) Riihikosken isäntä, omisti vaimonsa Marian kanssa Kurun Riuttasilla olevat Mäkelän ja Suutarilan, yhteispinta-alaltaan lähes 1000 ha. Rippikirjassa merkintä, Kalle änkyttää., s. 24.06.1861 Kuru, k. 01.01.1920 Kuru, Riihikoski.

Kaarlo ja Maria Mäkelä myivät molemmat tilat (Suutarinen ja Mäkelä) 6.7.1890 Tampereen Asfalttitehdas Oy:lle. Kauppahinta oli 29000 mk. Siitä maksettiin heti 3000 mk ja loput 50000 mk:n erissä lainhuutojen jälkeen ja loput viimeisen ja kolmannen lainhuudon jälkeen Lopuille 21000 mk:n summalle oli haettu kiinnitys Kaarlo Juhonpoika Suutarille 5.2.1891. Mäkelän tila oli 5/24 manttaalia.

Kaarlo ja Maria Mäkelä käyttivät osan saamastaan kauppahinnasta heti. He ostivat Riihikosken tilan Aleksanteri Sääkslahdelta 19.11.1890. Kallen ja Marian eläkeoikeus säilyi tämänkin kaupan jälkeen. Aleksanteri Sääkslahti oli Hainarin torppari. Myytyään talon Aleksanteri palasi vuonna 1890 takaisin Hainarin torppaan.
Riuttasen Mäkelästä muuttaneet Urho Riihikosken isovanhemmat Kalle ja Maria Riihikoski isännöivät taloa vuoteen 1908. Maria Riihikoski sairastui 1906 vakavaan sairauteen, jota hoidettiin kirurgisesti Helsingissä, silloin kuuluisassa Engströmin sairaalassa. Vakavan sairauden vuoksi talo myytiin Orismalan maamieskoulun päättäneelle Urho Riihikosken isälle Arvi Riihikoskelle. Hänen veljensä Ville Riihikoski sai oman noin 38 hehtaarin osan tilasta.
(Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani)

Riihikoski se on kun vanhoja muistelee.
Vanhemmat: Juho Manu Matinpoika Mäkelä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Selma Fredrika Juhontytär Mäkelä o.s. Ranta-Riekkola, s. 14.04.1838 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 18.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Kurun Riuttaskorven Mäkelä.

Lapset:
Arvid (Arvi) Riihikoski , s. 13.02.1886 Kuru, Riihikoski. Tauluun 202
Vilho (Ville) Eetu Riihikoski Sydänlihasvika., s. 30.03.1890 Kuru, Riihikoski, k. 04.02.1953 Kuru, Riihikoski. Monet kurulaiset lähtivät Amerikkaan ajan tavan mukaan. Näin teki myös Vilho Riihikoski. Sauraava Evelethissä USA:ssa 16.5.1913 päivätty kirje kertoo lähdön USA:han saapumisen tunnelmista:
- Terveiset nyt täältä länneltä, täällä sitä poikaa majailee. Lähtö tuli äkkiä, että ei sitä paljon hyvästiä jätelty ja kai se niin pareet onkin. Joka tänne lähtee ei tätä matkaa voi enskertanen kuvitella semmoseksi kun se on. Meidän renki Anton jäi Vistpurkkiin ja olin minäkin sie jonkun päivän ja sitten lähdin tänne Evelethiin, kolme vuorokautta kesti tulla. Piletti makso liki kaksisataa. Kyllä tänne tulee sitte miestä sieltä kotimaasta niiku pilvee. Eikä täällä ole mikään hyvä aika. Työtä kyllä saa, mutta on pienet palkat, kun tulee niin pirusti ukkoo. Kuinka ne siellä meillä jaksavat. Ei nyt muuta tällä kertaa. Muista sitte kirjottaa kuinka sie voidaan. Voi itte mitä parhaiten ja sano terveisiä kuillekki.

Vilho (Ville) Riihikosken kirjeitä tuli lisää harvakseen osoitettuna hänen veljelleen Parkkuussa. Lopulta tuli mies itsekin takaisin maailmansodan päätyttyä 1918. Tuli ja totesi:
- Maailmaa se on tämä Parkkuukin, takaisin minä tulin.

Josku Riihi-Ville tuli Hankalaan, mutta kompuroi ovissa niin, että peruukki lensi ensin sisälle. Myllymiehet sanoivat:
- Kai sieltä Ville tulee, kun tukka tuli jo.
Ville Riihikosken terevset Evelethistä vuonna 1913.
Saima Aliina Riihikoski s. 30.03.1892 Kuru, Riihikoski, k. 02.04.1892 Kuru, Riihikoski.
Saima Riihikosken hautakivi Kurun vanhalla hautausmaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 202
VIII Arvid (Arvi) Kallenpoika Riihikoski, (Taulusta 201, äiti Maria Riihikoski) Riihikosken isäntä - 1951, 5/24 manttaalia., s. 13.02.1886 Kuru, Riihikoski, k. 01.10.1951 Kuru, Riihikoski.

Parkkuun Seuratalon viereen rakennetun urheilukentän vihkiäiset pidettiin kesällä 1937.
Itse Isä-Järvinen oli kutsuttu avaamaan kenttä kiekonheiton näytösheitolla. Isä-Järvinen saapui laivarantaan ja torvisoittokunnan vastaanotto odotti häntä seuratalon kentällä.
Arvi Riihikoski oli häntä vastassa Parkkuun laivalaiturilla vuoden 1929 mallia olevalla ''letukalla''. Kaikesta tästä juhlahumusta olivat parkuslaiset kovin tohkeissaan.

Arvi Riihikoski lähti kuskaamaan muutamaa kaveriaan Kurun kirkolle. Kovassa kiireessä oikaistiin kuitenkin Naaran mutkassa sen verran, että törmättiin yhteen lääkäri Hämeen-Anttilan kanssa.
Yhteen törmättiin siitäkin huolimatta, että takapenkillä ohjausapua antamaan yhtynyt seppä Ahonenkin ehti tarttua rattiin.
Sen verran oli ehditty kuitenkin maistella juhlan kunniaksi väkeviäkin, että ajokortti siinä meni.
Autojen paremmuutta vertailtiin kuitenkin pitkään, sillä -29 vuoden letukka osoittautui kolarissa huomattavasti lujemmaksi pelleiltään kuin -36 vuoden ''foordi''.
Arvi Riihikosken rikkomus oli kuitenkin yhteenajossa vähäinen ja jonkin ajan kuluttua nimismies tarjosi hänelle ajokorttia takaisin.:
- Pitäkää, kun olette saaneet, oli ajamiseen tyrttyneen isännän vastaus.
Arvi ja Lempi Riihikoski

Puoliso: 1929 Asikkala Lempi Riihikoski o.s. Ala-Rusila s. 08.01.1900 Asikkala, Hillilä, k. 08.09.1967 Kuru, Riihikoski.
Lempi Riihikosken vanhemmat, Aino ja Kristian Ala-Rusila Asikkalasta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 203
VII Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi, (Taulusta 200, äiti Severiina Kovesjärvi) s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
Sanna Tienari os. Kovesjärvi

Puoliso: 18.6.1898 Kuru Juho Kustaa Juhonpoika Tienari. (Taulu 1207). (Taulu 5) Tienarin isäntä 1898-1937, taloustirehtööri, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale.

Juho Kustaa Tienari oli v. 1881 Keihäslahden ensimmäisiä oppilaita.
3.6.1885 päästötodistus Kurun ylemmästä kansakoulusta.
13.3.1895 Suomen Rakuunarykmentin komentaja nimitti nuoremmaksi eläinhaavuriksi ja 1.11.1895 päästötodistus : eläinhaavuri
1919-1922, 1924-1945 ja 1948-1950 Kurun kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja.
31.12.1924 kutsu Turun Suomalaisen Yliopistoseuran varsinaiseksi jäseneksi.

Aamulehti 1tiistaina 1.5.1897 n:ro 107
TYÖPAIKKAILMOITUS:
MEIJERSKA, joka osaa valmistaa ensi luokan voita Englantiin, saa paikan 8:nesta päivästä ensi heinäkuuta Parkkuun yhtiömeijeristä Kurussa, kun ilmoittaa itsensä ja palkkavaatimuksensa sekä lähettää todistukset allekirjoittaneelle, ennen tämän toukokuun loppua.
Juho Kustaa Tienari
Osoite : Kuru

Tietoja Kurusta 1906:
Wapaaehtoisen palosammutuskunnan perustavasta syyskokouksesta tämän kuun 21 päivänä käsiteltiin seuraavat asiat:
Valittiin palosammutuskunnan säännöissä säädetyt palosammutuskunnan virkailijat kuluvaksi ja seuraavaksivuodeksi.
Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti maanviljelijä Juho Kustaa Tienari ja jäseniksi talolliset Matti Lahdenperä ja Elias Laurila sekä torpanpoika Kalle Syvälahti ja seppä Elis Hellström Olkitaipaleen kylästä.
Palokunnan päälliköksi valittiin yksimielisesti Sahan omistaja Antton Mattila Olkitaipaleen kylästä, varapäälliköksi talollinen Edvard Taipale samasta kylästä.
Ensi osaston päälliköksi talollinen Juho Tienari Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston päälliköksi työmies Aapeli Lahtinen Riihikosken kylästä, kolmannen osaston päälliköksi mäkitupalainen Juho Järvinen Olkitaipaleen kylästä, neljännen osaston päälliköksi työmies Emil Niemelä Petäjälammen kylästä.
Ensi osaston varapäälliköksi työmies Herman Helin Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston varapäälliköksi Aleksi Salonen samasta kylästä, kolmannen osaston varapäälliköksi talollinen Arvid Myllymaa Sonnun kylästä, neljännen osaston varapäälliköksi talollinen Antton Lörpys Petäjälammen kylästä.
Nostettiin kysymys millä tavalla saataisiin palokunnalle varallisuutta menojen suorittamiseksi, joita oli jo karttunut joku erä. Kokous oli sitä mieltä, että olisi toimeenpantava huveja ja arpajaisia, joista kannettaisiin sisäänpääsymaksuja. Sitä tarkoitusta varten valittiin ertyinen tomikunta, jonka huolena on huvien y.m. toimeenpaneminen.
Siihen tuli valituksi opettajatar Augusta Mäkilä puheenjohtajaksi sekä toimikunnan jäseniksi neidit Fanny Poikelus, Lyydia Lahdenperä, Lyydia Laurila, Anna Laurila, Katri Lahtinen sekä rouva Iida Mattila, suutari Juho Mäkinen, työmies Kustaa Tuomi, talonpojat Ville Riihikoski ja Thure Laurila, torppari Matti Tanhuamäki ja työmies Juho Salminen.
Huvitoimikunnan kokoonkutsujaksi valittiin Thure Laurila. Hyväksyttiin noudatettavaksi sahanomistaja Antton Mattilan laatima ohjesääntöehdotus kunnanpäälliköille ja jäsenille sekä yleisiä järjestysohjeita.
Palokunnan kokouksia pidetään toistaiseksi Tienarin talossa, koska Tienarin talon isäntä Juho TIenari hyväntahtoisesti siihen suostui.
Lähde: Aamulehti lauantaina 27.10.1906 n:ro 247 (kolmipäiväisen painoksen n:ro 124)

Poikeluksen piirin kansakoulun johtokunnasta olivat erovuorossa talolliset Juho Kustaa Tienari ja Juha Ristaniemi, joista Juho Kustaa Tienari valittiin uudestaan ja Ristaniemen sijaan valittiin talollinen Elias Laurila.
Lähde: Aamulehti perjantaina 28.12.1906 n:ro 297

Kurun kuntakokous 1910:

Kuntakokous pidettiin jouluk. 20 p:nä ja päätettiin silloin seuraavat asiat:
Poikeluksen kansakouluriidasta selitystä kunnan puolesta antamaan valittiin J.K.Tienati.
Kunnallislautakunnan laatima tuo - ja menoarvioehdtus päätettiin hyväksyä siten, että kunnan kassaan kannetaan 1600 mk, vaivaiskassaan 13000 mk, kansakoulujen kassaan samoin 13000 mk ja lääkärin palkkauskassaan 840 mk. (Paperityöntekijän palkka vuodessa oli n. 1000 mk eli nykyrahassa n. 3200 €)
Uuden kansakoulun perustamisesta Pohjankapeen (sittemmin Teiskoa) kylään ei voitu tehdä mitään päätöstä, kun asia oli liian heikosti perusteltu, vaan hylättiin se toistaiseksi, kunnes asia paremmin kehittyy.
Kunnassa tarvittavat kilometritolpat päätettiin laittaa kivestä, joiden pituus keskimäärin olisi 2,5 tahi 1,8 metriä maanpinnan yläpuolella johon perustus olisi tehtävä sen mukaan, sekä paksuus 25-30 sentim. Tolppien lohkominen on ensi kesän aikana tehtävä, sekä paikoille ajaminen ja pystyttäminen seuraavana talvena. Kiviin hakataan paikka, johon numerot asetetaan, 2 kantille.
Tulevan vuoden viinaverorahat päätettiin käyttää siten, että työväenyhdistykselle annetaan 50 mk ja jäännös kansakouluille. Näitä lääninrahastosta nostamaan valittiin kanslisti Ernst Westerton.
Lääkärin vastaanottohuoneesta päätettiin, että hän saa ottaa sairaita vastaan samassa huoneessa kun tähänkin asti ja kätilöneidille laitetaan rinnalla oleva kamari asuttavaan kuntoon.
Koulupoikain asuntohuoneesta väli - ja ruokatunneilla, erittäin kylmän aikana, päätettiin, että pojat saavat olla välitunneilla käsityöhuoneessa ja tytöt kunnantuvassa.
Kamaria laittamaan kätilölle asumakuntoon valittiin Kustaa Taipale.
Yleisten talviteitten lumiauraustyöt kolmen vuoden ajalla 1 p:stä tammikuuta 1910 tarjottiin urakkahuutokaupalla ja ottivat niitä kunnossa pitääkseen useat eri henkilöt ja nousivat niistä kustannukset yhteensä - auran ajosta 1192 mk, talviteitten auraamisesta 42 mk, järvien ja selkävesien viitoittamisesta 112 mk.
Kunnallislautakunnan tekemä ehdotus G.J. Ahlgrenin korkorahain jakamisesta hyväksyttiin sellaisenaan. Tarkastettiin sairashuoneen piirustusehdotusta, josta tekopalkka arviolaskuineen oli kunnan mielestä liian kallis, niin päätettiin siirtää asia enemmän harkinnan varalle, komitean haltuun, joka harkitsee asiaa paremmin ja hankkii kivipyykityksen maalle.
Lähde: Aamulehti torstaina 6.1.1910 n:ro 4

Juho Tienari oli vapaaehtoisen palosammtuskunnan Olkitaipaleen ensipäällikkö.
Kerran Juho meni tarkastamaan, että tuhkat Ristaniemen koululla hoidettaisiin asianmukaisesti. Kun tarkastus sitten osoitti, että pesät olivatkin jo tyhjät, päätteli hän, että nyt se opettaja onneton on heittänyt tuhkat tuuleen.
Tuimin askelin Juho tuli opettajan luo, mutta tämän osakkeet nousivat melkoisesti, kun osoittautui, että tukat oli sittenkin osattu käyttää maanparannukseen.

Kerran opettaja ehdotti, että puuvajaa pitää suurentaa, kun puupinoja oli ihan taivasalla. Tähän Tienari:
- Mitä rumaa se on, kun tavaraa on. Se rumaa on, kun paikat tyhjänä seisoo.

Kunnalliselämä oli menneinä aikoina suhteellisen rauhallista. Matti Tanhuamäki kertoi tästä yksimielisyydestä, että tavallisesti Kastarin vanha Mooses totesi, että perskelettäkö me tästä asiasta enempää keskustellaan tai mennään katselemaan asiaa paikan päälle.
Tienarin vaari yhtyi häneen ja sanoi: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ristaniemen vaari yhtyi häneen: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ja päätös tuli tehtyä.

Ville Riihikoski tuli Tampereelta Parkkuuseen laivalla. Kävellessään kotia kohti Riihtenperällä tuli Tienarin Juho häntä vastaan. No, siinä istuttiin tienposkelle ja maisteltiin Tampereen tuliaisia.
Paikalle ilmestyi myös Sanna-emäntä, joka kehoitteli miehiä lähtemään kotiin.
Juho Kustaa vastasi:
- En minä mihinkään lähde, kyllä minä omalla maallani saan istua.
Sanna vastasi:
- Kyllä tämä paikka sattuu oleen m i n u n, kotiin vain heti.
Eikä siinä auttanut muu kuin lähteä.


7.7.1804 ISOJAKO
303-415-6-0 X TIENARI
Tienarintie 14
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-87 TIENARI
Perintötila



JUHO KUSTAA TIENARIN PERUNKIRJOITUS:

Vuonna 1956 kesäkuun 6 päivänä toimittivat
allekirjoittaneet uskotut miehet, ylikonstaapeli Jaakko Rimppi ja maanviljelijä Martti Laurila perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 7 päivänä kuolleen, taloustirehtööri Juho Kustaa Tienarin jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäivät oikeudenomistajina seuraavat lapset:
1) Kauppiaan vaimo Katri Keskinen s. 6.8.1899
2) Voimistelunopettaja Matti Tienari s. 6.3.1903
3) Sosiaalipäällikkö Artturi Tienari s. 31.10.1907
4) Kotiapulainen Aili Tienari s. 6.11.1909
5) Maanviljelijän vaimo Vilma Yrjölä s. 14.5.1912
6) Kaupanhoitajan vaimo Hanna Lahti-Nuuttila 4.1.1915
7) Maanviljelijä Pentti Tienari s. 30.3.1921

8) Sekä lasten lapset:
1) Maanviljelijä Juho Tienari 2. 25.11.1927
2) Kauppiaan vaimo Annikki Koskinen s. 5.6.1925
3) Koululainen Simo Tienari s. 6.11.1938.

Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin
vainajan asunnossa Tienarin talossa Kurun
kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat pesänhoitajana
maanviljelijä Pentti Tienari.

Pentti Tienari, Jonka hallinnassa kuolinpesä oli, antoi perunkirjaan merkittäväksi seuraavat tiedot:

1) Ote kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, joka tehtiin Ruoveden tuomiokuntaan kuuluvan Kurun ja Teiskon kuntain käräjäkunnan varsinaisten talvikäräjäin toisessa yleisessä istunnossa Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä, Toikon talossa toukokuun 14 päivänä 1946.

13 §
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

'' Testamentti ''

Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme täten viimeisen tahtomme ja testamenttimme olevan, että omaisuutemme suhteen on meidän kuolemamme jälkeen meneteltävä seuraavasti:
1) Toisen meistä kuoltua on kaikki pesämme omaisuus olkoompa se minkä nimistä tai laatuista tahansa, jäävä täydellä omistusoikeudella sille meistä joka viimeksi elää.
2) Kun me molemmat olemme kuolleet, on omaisuus menevä lailliseen jakoon perillistemme kesken, kuitenkin siten, että poikamme Aarne Tienari, Pentti Tienari ja Kalle Tienari, jotka avat jo saaneet perintöosuutensa kauppahinnan alennuksina meidän luovuttaessa heille kiinteistöjä, tai heidän jälkeläisensä jäävän muusta perinnöstämme osattomiksi.

Kuru heinäkuun 30 päivänä 1940.

Juho Tienari
Eläkemies Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä
Sanna Tienari
Edellisen vaimo

Vartavasten kutsuttuina ja yhtaikaa saapuvilla olevina todistamme me allekirjoittaneet siten, että Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä olevat aviopuolisot eläkemies Juho Tienari ja emäntä Sanna Tienari, jotka jo vuosikausia olemme hyvin tunteneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostansa ilmaisseet edelläolevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja samalla kertaa tämän testamentin allekirjoittaneet. Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi
Talollinen Kuru Talollinen Kuru
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2) Papinkirjan, josta selviää oikeudenomistajat.

Tämän jälkeen ilmoitti maanviljelijä Pentti Tienari pesänhoitajana kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A Pesän varat:

a) Puhdasta rahaa:
1) Kurun Säästöpankissa 61065 mk
2) Pohjoismaiden Yhdyspankissa 113324 mk
3) Kansallis-Osake-Pankissa 76115 mk

b) Arvopapereita:
1) 54 kappaletta Tampereen-Kirjapaino-Osakeyhtiön osakkeita a 1400 mk = 75600 mk
2) 3 kpl Parkkuun Seuratalo Oy:n osakkeita a 200 mk = 600 mk

Perunkirjassa merkitty tähän mennessä omaisuudeksi 326744 mk
, vaikka todellisuudessa omaisuus edellä olevien tietojen perusteella olisi
tähän mennessä 326704 mk
(käytetään seuraavissa lukemissa perunkirjassa olevia tietoja)

c) Hopeaa:
1) 1 tusina hopeisia teelusikoita 3000
2) ½ tusinaa hopeisia ruokalusikoita 4000
3) Kakkulapio ja 3 lusikkaa 500

7500 mk

d) Kelloja:
1) Seinä-tasku- ja herätyskello 3000

e) Eläimiä:
1) Emälammas ja 2 karitsaa 4000

f) Ajokaluja:
1) Lijaarirattaat ja ajoreki 500

7500 mk

g) Huonekaluja 20500

h) Makuu- ja liinavaatetta 38000

i) Pitovaatteita 20800

j) Sekalaista 26300

105600 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 447344 mk

B Pesän velat ja poistot.

1) Velkaa Pentti Tienarille 53316
2) Hautajaiskuluihin 74570
3) Hautamuistomerkkiä varten 50000
4) Toimitusmiesten palkkio 1000
5) Vaivaisten osuus oli 1/8 % 447344 markasta 560

PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 179446 mk

C Lopputili

Pesän varat 447344 mk
Pesä poistot 179446 mk

PESÄN SÄÄSTÖ 267698 mk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa tai muutakaan omaisuutta, jok olisi huomioitava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia vastaanottaa pesänhoitajana maanviljelijä Pentti Tienari, jonka osoite on Parkkuu.
Valan velvoituksin vakuutan kaiken pesään kuuluneen ilmoittaneeni, niin etten tieteni ole jättänyt mitään mainitsematta.
Paikka ja aika yllä.

Pentti Tienari
Maanviljelijä Kuru

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme:
J. Rimmpi
Ylikonstaapeli Kuru
Martti Laurila
Maanviljelijä Kuru

Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1956
Kuoppasalmi
Perintöverolautakunnan puheenjohtaja
.
Vanhemmat: Juho Kustaa Matinpoika Tienari, s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1916 Kuru, Olkitaipale ja Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari o.s. Kivistö, s. 12.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski, k. 26.10.1920 Kuru, Olkitaipale.
Juho Tienari eläkeläisvaarina Suhangon rannalla, takana Laurilan maalla oleva Ylämyllyn mallassauna.

Lapset:
Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s. Tienari Katri muutti Kurusta 23.11.1927 Ähtäriin, Hämeenkyrön Kostulan kyläkauppias Johannes Juho Keskisen vaimo. Tapasi puolisonsa Parkkuussa, missä Jussi Keskinen oli osuuskaupan hoitajana. Lapsi : Ulla Maija Keskinen / Lehtola ,puoliso Seppo Taavetti Lehtola s.21.9.1925 Hämeenkyrössä. Turun Kauppakoekeakoulun lehtori. Ullan ja Sepon lapset : Kaija Lehtola s.1953 Loimaa ja Aarno Lehtola s.1958 Turku, s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale.
Jussin ja Kaisan hääkuva.
Aarne Johannes Tienari Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan isäntä., s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale, k. 01.03.1942 Kotka 2.PR.n sairaala.
Aarnen Tyttö-niminen hevonen (s.1931) vaalea, rautias tamma on otettu puolustuslaitoksen tarpeisiin sodan varalta.

KAUPPILAN lohkomiset:

303-415-6-15 X TIENARI
Perintötila
16.9.1932 lohkominen
303-415-6-22 X KAUPPILA
-20.2.1960 lohkominen
-303-415-6-38 X LEPOLA
-4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla.
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-97 LEPOLA
Uusi 303-415-6-39 X KAUPPILA
27.2.1968 yleistietoimitus
14.1.1982 yleistietoimitus
-22.8.1984 lohkominen
-303-415-6-81 X NUIJA
-4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla
-Uusi 303-415-6-96 X NUIJA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-96 NUIJA
Uusi 303-415-6-82 X KAUPPILA
-4.7.1996 luovutetun määräalan rekisteröinti
-29.1.1997 luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-82-M601 X
-4.11.1997 lohkominen
-303-415-6-97 X LEPOLA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-459-6-97 LEPOLA
Uusi 303-415-6-98 X KAUPPILA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-98 KAUPPILA
-


TIENARI, AARNE JOHANNES
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti mv.
sotilasarvo kersantti
joukko-osasto 3./Jv.Koul.K 17
joukko-osastokoodi 0460
syntymäaika 24.04.1901
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 01.03.1942
kuolinpaikka 2.RPr.n sair. Kotka
kuolinkunta
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru
hautapaikka 68
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu.
Aarne Tienari ja Sanni Tienari os. Majavesi. Aarne palveli Suomen raskaassa kersanttina kuvausaikaan.
Matias (Matti) Tienari Matti muutti Kurusta 1.9.1930 Perniöön, Kansakoulun voimistelun opettaja, asunut Kurussa, Oulussa, Perniössä, Hangossa ja Helsingissä, s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale, k. 01.08.1981 Helsinki, Huopalahti.
Matti Tienari ja Aino Tienari (os. Määttä) lapsineen.
Kaarlo Tienari Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

Talvisota

Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



TIENARI, KAARLO
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JP 4
joukko-osastokoodi
syntymäaika 02.12.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 23.02.1940
kuolinpaikka
kuolinkunta Impilahti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru


KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

(Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


PERUKIRJA:

Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. VARAT:

1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

Yhteensä 113028 mk

2) Kiinteätä omaisuutta:
Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

Yhteensä 10000 mk

3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
Puhdasta rahaa 3.000
Pankkitalletus 5.232:60

Yhteensä 8232,50 mk

4) Kultaa ja hopeaa:
2 kpl. kultasormuksia 600
Hopeinen puurolusikka 100
2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

Yhteensä 1800 mk

5) Kotieläimiä:
7 kpl. lehmiä 10.500
Sonni 2.000
4 kpl. vasikoita 1.000
7 kpl. lampaita 700

Yhteensä 14200 mk

6) Asuntoirtaimistoa:
2 kpl. kaappeja 1.000
Kirjoituspöytä 300
Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
Keinutuoli ja sänky 300
Hetekasänky patjoineen 500
Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
Seinäkello, vanha 100
Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
Keittiön huonekaluja 150
Ompelukone 2.000
Kirjoja 200

Yhteensä 6450 mk

7) Maataloustuotteita:
Ruista 2300 kg 6.440
Vehnää 450 kg 1.350
Kauraa 400 kg 760
Ohraa 300kg 810
Perunoita 40 hl 2.800

Yhteensä 12160 mk

8) Keittiö - ja ruola-astioita:
Patoja ja kattiloita 530
Ruokakalustoja 650
4 kpl. maitotonkkia 400
Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
Sekalaista keittiökalustoa 150

Yhteensä 1830 mk

9) Vaatetavaraa:
Miehen pitovaatteita 1.500
Miehen päällysvaatteita 400
Miehen alusvaatteita 700
Naisen pitovaatteita 1.000
Naisen päällysvaatteita 2.000
Naisen alusvaatteita 500
3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
4 tusinaa pyyheliinoja 240
8 kpl. pöytäliinoja 400
Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
Sänkypeitteitä 300
Mattoja 200

Yhteensä 9440 mk

10) Sekalaista tavaraa:
Mauser-pistooli 300
Sekalaista irtaimistoa 500

Yhteensä 800 mk

VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

II. VELAT JA POISTOT:

Hautauskustannukset 500
Toimitusmiesten palkkio 300
Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

Aino Kyllikki Tienari
talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi

Tapani Virkkunen

.
Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.
Irja Tienari Kuoli tapaturmaisesti 8-vuotiaana., s. 26.08.1906 Kuru, Olkitaipale, k. 13.03.1915 Kuru, Olkitaipale.
Artturi Tienari Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928, muutti Tampereelle 28.11.1934, fil.kandiksi 1934, maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63, Norjaan -51, Tanskaan -51, Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61. Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sos.johtajana vuodesta 1945 alkaen. Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella tänään-lehdessä vuodesta 1944. Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäsen ja vpj. 1947-54 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-1960 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksenlautalunnassa 1964 alkaen. Toimi työeläkekomiteassa 1956-1960. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalamiespiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen. Julkaisuja : Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937, Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938, Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta v.1938, Pirkan perintö 1944, Tampereen Pyrintö 1896-1946, Tampereen aseveljet ry:n historia 1965. Ansiomerkit : VR4 -40, VR3 -41, VR3 tl.k. -44. Sk.ar. -44, SU:n hop.ansiomerkki kr.k. -58. Harrastuksia : Kotiseututyö -ja tutkimus, ulkoilu ja kalastus., s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1998 Helsinki.

Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928 ,filosofian kandidaatiksi 1934 ,maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63 ,Norjaan -51 ,Tanskaan -51 ,Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61.
Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sosiaalijohtajana vuodesta 1945 alkaen.
Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella Tänään-lehdessä vuodesta 1944.
Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäen ja vpj. 1947-1954 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-60 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksen lautakunnassa 1964 alkaen.
Toimi työeläkekomiteassa 1956-60. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalatalouspiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen.

Julkaisuja:
Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937
Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938
Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta 1938
Pirkan perintö 1944
Tampereen Pyrintö 1896-1946
Tampereen aseveljet ry:n historia 1965
Tekojen aseveljeyttä. Viisi vuotta vapaaehtoista toimintaa Tampereella 1966

Ansiomerkit:
VR4 -40 ,VR3 -41 ,VR3 tl.k -44 ,Sk.ar -44 ,SU:n hop. ansiomerkki kr.k -58

Harrastuksia:
Kotiseututyö ja -tutkimus ,ulkoilu ja kalastus

Artturi Tienari toimi Pohjois-Hämeen Suojeluskuntapiirin valistusohjaajana 1934-44 ,Tampella Oy:n sosiaalijohtaja 1945-72.
Eduskuntatoiminta:
Suomen Kansanpuolue 29.3.1954-18-2-1957 ,perustuslakivaliokunta ja työväenasiainvaliokunta.

Presidentin valitsijamies 1968 ,työterveyslaitoksen neuvottelulautakunta ,Pirkkalan kunnanvaltuusto ja -hallitus ,Tampereen kaupunginvaltuusto ja -hallitus.

Puheenjohtajana:
Avustuskassayhdistyksen valtuuskunnassa . Kuulonhuoltoliiton hallituksessa ja johtokunnassa , Terveystyö-lehden toimitusneuvostossa ,Tampereen kuntoutuslaitoksen johtokunnassa ja -seudun sairauskassayhdistyksessä .Sotaveteraaniliitossa , Pohjois-Hämeen kalamiespiirissä ,Tampereen seudun sosiaalivirkailijakerhossa ja vpj. Kotilinna-säätiön hallituksessa.

Jäsen:
Lounais-Suomen sosiaalivirkalautakunta ,Eläketurvakeskuksen valtuuskunta ,Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta ,Suomen kalamiesten keskusliiton hallitus ,Pirkanmaan B-mielisairaalan hallitus ,Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus ,
Pohjois-Hämeen Partio-lehdessä vastaava toimittaja 1930-luvulla.
Sosiaalineuvos 1969 ,sotilasarvoltaan majuri.
.
Istumassa vasemmalta: sot.ohj. Leimu, aluepäälliköt Ilva ja Raikkala, piiripäällikkö A.O. Pajari, sot.ohj. Järvinen, aluepäälliköt Korpinen ja Heinonen. Seisomassa vasemmalta: aluepäällikkö Inkilä, asemestari Tahvamainen, aluepäälliköt Heinivaho, A. Ojala, Mäntylä, Tynkkynen ja Vikki, valistusohjaaja Tienari, kansliapäällikkö Ylöstalo, aluepäällikkö Terhivaara, sot.ohj. Kirjavainen, aluepäälliköt M. Ojala ja Penttilä.
Aili Tampere o.s. Tienari Aili muutti Kurusta 15.1.1948 Tampereen Tuomiokirkkoseurakuntaan, Aili hoiti Artturi Tienarin taloutta Tampereella, s. 06.11.1909 Kuru, Olkitaipale.
Sanni, Kaisa, Aili, Hanna ja vasemmalla edessä Pentti Tienari.
Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi) o.s. Tienari Särkijärven emäntä, Vilma haudattu Kuruun., s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 29.11.1992 Äänekoski.
Lauri Särkijärvi ja Vilma Särkijärvi os. Tienari luultavasti vanhin lapsensa Seppo sylissään.
Hanna Lahti-Nuuttila o.s. Tienari Myymäläapulainen, kauppiaan vaimo. Asunut Kurussa, Ruovedella ja Kagasalalla., s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1975 Kangasala.
Hanna Tienari ja veljensä Pentti Tienari 1920-luvun lopulla otetussa kuvassa.
Pentti Tienari Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1978, s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale.

KAUPPAKIRJA:

Tällä kauppakirjalla myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet aviopuolisot pojillemme Kalle Tienarille ja Pentti Tienarille Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä omistamamme Tienari nimisen 0, 2095 manttaalin suuruisen perintötilan R. N:o 6:23 kaikkine siihen nyt kuuluvine ja vast'edes mahdollisesti saatavine etuineen ja oikeuksineen samoin kuin mainitulla tilalla kasvussa olevine viljoineen sekä tilaan kuuluvine ja erityisessä luettelossa mainittuine irtaimistoineen sadankahdenkymmenentuhannen (120.000) markan kauppahinnasta, josta irtaimiston osalle tulee kaksikymmentätuhatta (20.000) markkaa sekä
erityisessä eläkevälikirjassa meille määrättyjä elatusehtoja vastaan.
Tilan saa ostajat haltuunsa tulevan kesäkuun 1 p:nä 1937, jolloin kauppasumma on kokonaisuudessaan maksettava.

Tätä kauppakirjaa on laadittu kolme samansisältöistä kappaletta, ensimmäinen ostajalle, toinen myyjälle ja kolmas kaupanvahvistajalle.

Kurussa, toukokuun 17 päivänä 1937.

Juho Kustaa Tienari Sanna Tienari

Tähän kauppaan suostumme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
Paikka ja aika edellämainitut.

Kalle Tienari Kalle Tienari

Edellämainitun kauppakirjan allekirjoittaneet Juho Kustaa Tienari ja Sanna Tienari myyjinä sekä kalle Tienari ja Ruoveden tuomiokunnan Tuomarin määräämänä uskottuna miehenä alaikäisen Pentti Tienarin puolesta Kalle Tienari,
jotka henkilökohtaisesti tunnen, ovat yhtaikaa itsekohtaisesti saapuvilla ollen myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. minkä täten julkisena kaupanvahvistajana todistan.

Kurussa 17 päivä toukokuuta 1937.

Elias Laurila
Kihlakunnanoikeuden määräämä kaupanvahvistaja
Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnassa.

Kaupanvahvistajan kutsumana todistajana oil saapuvilla.
Arvo Ristaniemi

Lunastus 30 markkaa

Vuonna 1937 toukokuun 26 päivänä on Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeus lainhuutopöytäkirjan 20 §:n kohdalla antanut lainhuudon talollisille Kaarlo Tienarille ja Pentti Tienarille Tienari-nimiseen perintötilaan RN:o 6:23, Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, ja on tämä lainhuuto merkitty lainhuutorekisteriin; todistaa

Kihlakunnanoikeuden puolesta
K.S. Miestamo
v.t.

Lunastus 5 markkaa

Yllämainittu sadankahdenkymmenentuhannen (120 000) markan kauppahinta kuitataan maksetuksi, sekä tälle 4 %:n korko 9 kk:n ajalta kolmetuhattakuusisataa (3600) markkaa.

Kurussa helmikuun 25 p:nä 1938

Juho Tienari Sanna Tienari

Luettelo siitä irtaimistosta, jonka me allekirjoittaneet aviopuolisot olemme tänään tehdyllä kauppakirjalla myyneet Tienarin perintötilan R No 6:23 mukana pojillemme kalle Tienarille ja Pentti Tienarille.

PUINTIKALUSTO:

Puimakone 2000
Puimakoneen yhteydessä oleva pelumylly 1000
Polttomoottori 500
2 kasmasiiniä 200

Yhteensä 3700 mk

AJOKALUSTO:

4 paria ajorekiä 600
4 työrekeä 300
2 heinärekeä 100
2 ajelurekeä 100
3 lavakoria 450
4 sontakärryä 400
Työlinjaanirattaat 200
2 ajelurattaita 200

Yhteensä 2350 mk

PELTOKALUSTO:

Sampo - ja Tukeva-äes 500
2 jousiäestä 200
3 parihevosen auraa 450
2 peltolataa, sahrat ja kylvökone 240
Kiekkojyrä, niittokone ja haravakone 1200

Yhteensä 2590 mk

MUUT TYÖKALUT:

10 viikatetta, 10 haravaa ja 5 hankoa 175
6 sirppiä, 6 lapiota ja 3 kuokkaa 120
3 rautakankea, 3 lekaa ja 10 puraa 110
6 talikkoa, 3 kouraa ja 4 kirvestä 115
3 halkosahaa ja 2 halkokirvestä 40
4 vesuria 20
Puupenkki, 4 käsihöylää ja vatupassi 30
Saumahöylä, 2 kairaa ja 6 puulapiota 30
2 höyläpenkkiä 100

Yhteensä 740 mk

MAKASIINI - JA PUOLIKALUSTO:

6 tiinua 120
8 komia 240
6 saavia 60
6 ämpäriä 30
14 hurstisäkkiä 28

Yhteensä 478 mk

PAJAKALUSTO:

Viilopenkki, alasin ja leka 165
2 vasaraa, 3 pihtiä 25
Ruuvilali ja palkeet 10

Yhteensä 200 mk

HUONEKALUSTO:

4 pöytää, 6 tuolia 210
4 sänkyä ja piironki 190
Kaappikello ja 3 kaappia 40

Mankeli 150
6 pelukoppaa, 5 perunakoppaa 50

Yhteensä 640 mk

MAITOHUONEEN KALUSTO:

Separaattori ja kirnu 300
5 pyttyä ja 3 kannua 30

Yhteensä 330 mk

KOTIELÄIMET:

2 hevosta 4000
6 lehmää 3000
1 mullikka 250
1 sonnivasikka 250
4 vasikkaa 1000
4 lammasta 472

Yhteensä 8972 mk

IRTAIMISTO YHTEENSÄ Smk 20000

Kurussa toukokuun 17 p;nä 1937

Juho Tienari Sanna Tienari

Tähän kauppaan tyydymme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
Paikka ja aika kuten edellämainitut

Kalle Tienari

Kalle Tienari
Pentti Tienarin uskottu mies

Todistavat:

Elias Laurila Arvo Ristaniemi



.
Pentti Tienari Suomen raskaassa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 204
III Maria Mikontytär Vähäviita o.s. Rasi, (Taulusta 196, äiti Valpuri Rasi ent. Sormunen) s. 12.06.1762 Parkano, Kihniö, Nerkoo, k. 19.12.1819 Parkano, Sydänmaa.
Naimisiin mennessä rippikirjoissa mainitaan vihkiluetteloiden yhteydessä oliko morsiamella vihkiäisseremonian aikana kruunua päässä vai oliko hän ilman kruunua. Rikkaimmilla luonnollisesti oli kruunu, mutta rengeillä ja piioilla kruunun käyttö oli harvinaista. Parkanon Isoviidan Mikko Mikonpoika ja Maria Mikontytär Rasi meni naimisiin 26.12.1782 ilman kruunua (utan skrud).

Puoliso: 26.12.1782 Ikaalinen Mikko Mikonpoika Isoviita ent. Vähäviita e. Barckman Parkanon Vuorijärven Vähäviidan torppari 1795-1824. Parkanon Vuorijärven Isoviidan torppari 1825-1831. Pitäjän metsästäjä. Mikko kuoli 71-vuotiaana kasviin rinnassa., s. 1.12.1759 Ikaalinen, Parkano, Möhkö, k. 15.11.1831 Parkano, Sydänmaa.
Vanhemmat: Mikko Matinpoika Barckman e. Hiitelä, s. 21.9.1733 Ikaalinen, Kallionkieli, k. 7.3.1803 Ikaalinen, Parkano, Isoviita ja Valpuri Juhontytär Barckman o.s. Jylli, s. 1.1.1736 Ikaalinen, Jämijärvi, k. 3.2.1822 Parkano, Isoviita.
Tila: 581-437-3-35. VÄHÄVIITA. Parkano Arkistoviite: 15:152 Rekisteröintipvm: 20.3.1987 Kokonaispinta-ala: 30,84 ha. Parkanon Vähäviidan tila Kovesjärven lähellä osoitteessa: Viitalankyläntie, Vittalankylässä Parkanossa.

Lapset:
Kristiina Harjunpää ent. Harjumäki o.s. Vähäviita Ikaalisten Sydänmaan Harjumäen torpan emäntä, Ikaalisten Raivalan Harjunpään tilan emäntä. Iisakki ja Kristiina muuttivat Ikaalisista vuonna 1853 Parkanoon., s. 28.3.1783 Parkano, Sydänmaa, Isoviita.
Juho Saukkokoski e. Vähäviita , s. 12.8.1785 Parkano, Sydänmaa, Isoviita. Tauluun 205
Iisakki Vähäviita s. 25.9.1788 Parkano, Sydänmaa, Isoviita.
Valpuri Vähäviita s. 12.6.1791 Parkano, Sydänmaa, Isoviita.
Daniel Vähäviita s. 12.4.1797 Parkano, Sydänmaa.
Loviisa Vähäviita s. 7.3.1800 Parkano, Sydänmaa.
Heikki Vähäviita s. 5.2.1804 Parkano, Sydänmaa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 205
IV Juho Mikonpoika Saukkokoski e. Vähäviita, (Taulusta 204, äiti Maria Vähäviita) Parkanon Sydänmaan Saukkokosken uudistalon isäntä 1813-, s. 12.8.1785 Parkano, Sydänmaa, Isoviita, k. 22.9.1867 Parkano, Sydänmaa.

Puoliso: 11.4.1814 Parkano Kaisa Riitta (äpärä) Marketantytär Saukkokoski o.s. Hietaluoma Kaisan tunnusti ja otti nimilleen Mikko Erkinpoika (s.26.9.1767) Hietaluoma Karvian Isohietasesta. Sydänmaan Saukkokosken emäntä. Kaisa kuoli 63-vuotiaana paiseeseen., s. 10.7.1789 Karvia, k. 26.4.1853 Parkano, Sydänmaa.
Äiti: Marketta Jaakontytär Saukkokoski ent. Smed o.s. Heiskala, s. 27.5.1758 Viljakkala, Sontu, k. 4.2.1819 Parkano, Sydänmaa, Saukkokoski.

Lapset:
Margareta Kirjanen o.s. Saukkokoski , s. 23.06.1814 Parkano, Sydänmaa. Tauluun 206
Maria Saukkokoski Maria kuoli 2-vuotiaana hinkuyskään., s. 21.4.1816 Parkano, Sydänmaa, k. 18.12.1818 Parkano, Sydänmaa.
Maria Justiina Saukkokoski s. 26.9.1819 Parkano, Sydänmaa.
Antti Saukkokoski s. 24.4.1821 Parkano, Sydänmaa.
Jemina Saukkokoski s. 20.6.1823 Parkano, Sydänmaa.
Loviisa Saukkokoski s. 15.10.1826 Parkano, Sydänmaa.
Anna Kaisa Saukkokoski s. 10.12.1827 Parkano, Sydänmaa.
Serafia Saukkokoski Serafia kuoli vuoden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 18.2.1829 Parkano, Sydänmaa, k. 9.2.1830 Parkano, Sydänmaa.
Serafia Saukkokoski s. 6.12.1830 Parkano, Sydänmaa.
Jemina Saukkokoski s. 23.11.1834 Parkano, Sydänmaa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 206
V Margareta Juhontytär Kirjanen o.s. Saukkokoski, (Taulusta 205, isä Juho Saukkokoski) Parkanon Sydänmaan Kirjasen miniä ja emäntä. Margareta oli vanhempana varsin sokea., s. 23.06.1814 Parkano, Sydänmaa, k. 6.12.1889 Parkano, Sydänmaa.

Puoliso: 26.12.1833 Parkano Hiskias Salomoninpoika Kirjanen. (Taulu 1566) Parkanon Sydänmaan Kirjasen isäntä 1839-1868., s. 19.02.1811 Parkano, Sydänmaa, k. 04.04.1868 Parkano, Sydänmaa.
Vanhemmat: Salomon Tuomaanpoika Kirjanen, s. 09.08.1785 Karvia, Hakomäki, k. 04.07.1857 Parkano, Sydänmaa ja Maria Tuomaantytär Kirjanen o.s. Laholuoma, s. 24.06.1787 Parkano, Sydänmaa, k. 31.01.1836 Parkano, Sydänmaa.

Lapset:
Hiskias Yli-Kirjanen e. Kirjanen Hiskias avioitui 13.4.1856 kotonaan 21-vuotiaana. Puolisona oli ikaalisten Sydänmaan Kaisa Liisa Antintytär Pihlajamäki (s.20.10.1834 Ikaalinen). Kaisa muutti vuonna 1856 Parkanon Sydänmaan Kirjaselle ja saivat lapset: Kustaa Adolf s.30.9.1856, Jooseppi s.19.12.1857, Nikolaus s.9.4.1859 (mielipuoli), Salomon s.1.1.1861, Pauliina Kristiina s.7.3.1863, Aleksandra s.17.8.1866, Maria s.6.5.1870, Katariina s.6.5.1872, Lydia Maria s.30.3.1877 ja Elina s.8.10.1880 eli 10 lasta. Hiskiaksesta tuli Kirjasen isäntä 1869. Hiskias kuoli 70-vuotiaana maksatautiin., s. 03.01.1835 Parkano, Sydänmaa, k. 20.09.1905 Parkano, Sydänmaa.
Severina Kirjanen s. 07.01.1837 Parkano, Sydänmaa.
Reetta Liisa Kirjanen s. 21.07.1839 Parkano, Sydänmaa.
Serafia Kirjanen s. 28.07.1842 Parkano, Sydänmaa.
Juho Kustaa Kirjanen s. 29.08.1844 Parkano, Sydänmaa, k. 26.01.1845 Parkano, Sydänmaa.
Maija Justiina Kiviniemi o.s. Kirjanen , s. 31.12.1845 Parkano, Sydänmaa. Tauluun 207
August Kirjanen s. 29.01.1849 Parkano, Sydänmaa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 207
VI Maija Justiina Hiskiaksentytär Kiviniemi o.s. Kirjanen, (Taulusta 206, isä Hiskias Kirjanen) Parkanon Yli-Kuusijärven miniä, Karvian Kiviniemen kruununtorpan emäntä ja Parkanon Vuorijärven Kiviniemen torpan emäntä, sittemmin sukunimeksi Vanhatalo. Maija kuoli 56-vuotiaana vesitautiin., s. 31.12.1845 Parkano, Sydänmaa, k. 14.10.1902 Parkano, Vuorijärvi, Vanhatalo.
Kiviniemen tila Sarapohjantie 506, 39960 Sarvela, Karvia. Tila sijaitsee Karviajärven rannalla. Tila: 230-409-2-6 X KIVINIEMI Karvia, Lakannut. Arkistoviite: 3:8-. Rekisteröintipvm: 9.9.1909. Kokonaispinta-ala: 46,75 ha. Maapinta-ala: 46,75 ha. Lakkaamispvm: 3.2.1958.

Puoliso: 28.10.1871 Parkano Matti (äpärä) Juhonpoika Kiviniemi e. Yli-Kuusijärvi Matti syntyi Parkanon Sydänmaan Yli-Kuusijärvellä piika Ulla Erkintyttären toiseksi aviottomaksi lapseksi. Juho Matinpoika Yli-Kuusijärvi tunnustaa Matin omaksi lapsekseen. Yli-Kuusijärven Matti-poika muutti perheensä kanssa Parkanosta 31.12.1871 Karviaan, Kiviniemen kruununtorpan isäntänä 1872-1887. Perhe muutti 5.3.1887 Karviasta Parkanon Vuorijärven Vanhatalon tilan Hietarannan torpan isännäksi, sitten Parkanon Vuorijärven Vanhatalon torpan Kiviniemen isännäksi. Vanhatalon perustamisen jälkeen Kiviniemen torpan nimi yliviivattiin ja nimeksi jäi Vanhatalo eli Kiviniemen torppa lisättiin luultavasti vuonna 1909 Vanhatalon tiluksiin. Entinen torppari, Vanhatalon itsellinen. Vuodesta 1916 Parkanon Sydänmaan Mäkeläisen itsellinen., s. 21.06.1847 Parkano, Sydänmaa.

Matti syntyi Parkanon Sydänmaan Yli-Kuusijärvellä piika Ulla Erkintyttären toiseksi aviottomaksi lapseksi. Juho Matinpoika Yli-Kuusijärvi tunnustaa Matin omaksi lapsekseen. Yli-Kuusijärven Matti-poika muutti perheensä kanssa Parkanosta 31.12.1871 Karviaan, Kiviniemen kruununtorpan isäntänä 1872-1887. Perhe muutti 5.3.1887 Karviasta Parkanon Vuorijärven Vanhatalon tilan Hietarannan torpan isännäksi, sitten Parkanon Vuorijärven Vanhatalon torpan Kiviniemen isännäksi. Vanhatalon perustamisen jälkeen Kiviniemen torpan nimi yliviivattiin ja nimeksi jäi Vanhatalo eli Kiviniemen torpan maat siirrettiin vuonna 1908 Vanhatalon tiluksiin.
Huomionarvoista on, että torppien vuokra-aikoja jatkettiin poikkeusmääräyksin vuosina 1909 ja 1915, mutta Vanhatalon torpat irtisanottiin ennen vuotta 1909. Sattumaa vai ei....niin sitä voi jokainen miettiä.

Jälkikäteen ajateltuna Matti Kiviniemen ei olisi kannattanut muuttaa Karvian Kiviniemestä Parkanoon, koska hän omisti Kiviniemen kruununtilan Sarapohjantie 506, 39960 Sarvela, Karvia. Tila sijaitsee Karviajärven rannalla. Tila: 230-409-2-6 X KIVINIEMI Karvia, Lakannut. Arkistoviite: 3:8-. Rekisteröintipvm: 9.9.1909. Kokonaispinta-ala: 46,75 ha. Maapinta-ala: 46,75 ha. Lakkaamispvm: 3.2.1958.
Kun Vanhatalon Kiviniemen torpan sopimus irtisanottiin, tuli Matti Kiviniemestä maaton mies.
Kiviniemen lapsista suurin osa lähti Amerikkaan, osa äitinsä Maija Kiviniemen kuoleman jälkeen 1902 ja osa torpan irtisanomisen jälkeen. Matti jäi yksin ja maattomana Parkanoon 63-vuotiaana.

Kiviniemen torpparisopimus irtisanottiin 1900-luvun loppupuolella, kuten muutkin Vanhatalon torpparisopimukset. Efraim IIsakinpoika Vanhatalo s.21.11.1845 Parkano ja vaimonsa Katariina Vanhatalo s.13.12.1849 Parkano myivät kantatilan 22.4.1908 pojalleen Wilhelm Efraiminpoika Vanhatalolle s.16.5.1884 Parkano ja hänen vaimolleen Hilda Maria Kaarlentytär Vanhatalolle s.25.8.1884 Parkano.

Vanhatalon irtisanottuihin torppiin muuttivat Efraim Vanhatalon kaksi muuta poikaa 1910-luvun vaihteessa, Julius Vanhatalo s.28.8.1874 Parkano ja Toivo Emil Vanhatalo s.9.3.1888 Parkano

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Laki vuokra-alueiden lunastamisesta (135/1918) eli ”torpparilaki” oli 17. heinäkuuta 1918 hyväksytty laki torppareiden ja mäkitupalaisten oikeudesta lunastaa vuokra-alueensa. Lakia täydennettiin 1919 koskemaan myös lampuoteja. Jo 1910-luvulla aloitettu lainvalmistelu jäi kesken sisällissodan vuoksi. Sodan aikana Suomen kansanvaltuuskunta oli säätänyt oman lakinsa 31. tammikuuta 1918, mutta sisällissodan lopputuloksen vuoksi lailla ei ollut käytännön vaikutuksia.



---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kruununtorppa oli itsenäinen suomalainen kruununtila, jolle sen vähäisten tilusten vuoksi ei annettu manttaalia. Siltä osin se erosi muista kruununtiloista. Niin kauan kuin Suomessa oli käytössä maavero kruununtorppa suoritti valtiolle (kruunulle) sille määrätyn raha- tai jyväveron. Kruununtorppia muodostettiin aiemmin veronvähennyksen avulla ja myöhemmin 27. joulukuuta 1877 annetun keisarillisen julistuksen perusteella. Viipurin läänissä talon tuli vastata vähintään 1/10 manttaalia ja muualla Suomessa 1/8 manttaalia. Jos talon veroluku veronvähennyksen vuoksi jäi tätä pienemmäksi tai valtion maalle perustetulla viljelystilalla oli niin vähän viljelyksiä ettei veroluku ylittänyt tätä manttaalimäärää, tilasta muodostettiin kruununtorppa.

Manttaali (ruots. mantal ’miesluku’) oli Ruotsin valtakunnassa käytetty veroyksikkö, jonka pohjalta laskettiin maatilojen verotus.

Manttaali tarkoitti 1500-luvulla ensin yhtä normaalikokoista tilaa. Luku mittasi tilan verotusvoimaa, ja se määräsi verosuoritukset, jotka tilan tuli tehdä. Lukua ositettiin murto-osiin tilan koon suhteessa: pieni tila saattoi olla puolen manttaalin tila, vielä pienempi neljännesmanttaalin tila ja niin edelleen. Tilan jakaminen osiin tai sen väkiluvun pieneneminen vaikuttivat lopulta myös tähän yksikköön.

1600-luvulla otettiin käyttöön tuotantoarvoon perustuva laskenta. Yksi manttaali ei tämän takia vastannut enää mitään tiettyä pinta-alaa. Kun arvo oli määritetty, manttaalilukua ei enää muutettu tuoton muuttuessa, mutta tilan jakaminen pienempiin pienensi manttaalilukua vieläkin murto-osiin.

Manttaaliosa oli Suomessa käytössä suurelta osin vielä 1800-luvulle, mutta 1900-luvun verotuksessa sillä ei ollut enää käytännön merkitystä. Kiinteistöjen manttaaliluvut kuitenkin edelleen laskettiin kiinteistötoimituksissa, ja tilojen osuudet yhteisistä alueista, esimerkiksi vesialueista, määrättiin yleensä manttaalin perusteella. Vuoden 1906 eduskuntauudistukseen saakka manttaalit toimivat maaseudulla myös valtiollisen äänioikeuden perustana talonpoikaissäädyn edustajia säätyvaltiopäiville valittaessa. Äänioikeutettuja olivat manttaaliin pantua maata omistaneet ja henkilön käytössä olleiden äänien määrä oli manttaalimäärän mukainen.

Vuodesta 1997 alkaen manttaalia ei enää ole määrätty, ja esimerkiksi osuudet yhteisiin alueisiin jakautuvat yleensä pinta-alojen perusteella. Aiemmin kiinteistörekisterissä olleet tiedot manttaalista ja osaluvusta on kuitenkin säilytettävä edelleen rekisterissä.
Äiti: Ulla Erkintytär Yli-Kuusijärvi o.s. Hirvikoski, s. 04.04.1823 Kankaanpää, Korvala, k. 08.04.1897 Parkano, Sydänmaa.
Vanhatalon tila osoitteessa Vnhantalontie 432, 39700 Parkano. Tila on Vuorijärven rannalla ja Isosaaren niemi kuuluu osana Vanhatalon tilaan. Pinta-ala nykyisin 21,8ha, kun se suurimmillaan oli vuosina 1909-1915 eli 238,4 ha.

Lapset:
Reetta Liisa Vilén o.s. Kiviniemi Reetta muutti vuonna kotoaan Parkanon Vuorijärven Kiviniemestä 1889 Parkanon Sydänmaan Alajoelle piiaksi, 1891 takaisin kotiinsa Kiviniemeen ja Reetta muutti 21.11.1893 kotoaan Kangasalan Tiihalan kylän Virolan taloon piiaksi ja meni naimisiin 24.6.1895 Virolan itsellisen ja työmies Kustaa Vilénin (s. 28.8.1871 Sahalahti) kanssa, synnytti lapsen Helmi Katariinan 9.4.1896, joka kuoli 11.5.1896, sai toisen lapsensa Helmi Katariinan 18.8.1897. Perhe muutti 11.2.1898 Tampereelle. Tampereella Reetta synnytti Hilda Marian 4.2.1900, Katri Elisabetin 17.8.1900, Kaarlo Johanneksen 7.6.1904. Perhe muutti 13.12.1904 Parkanoon Reetan kotitaloon Parkanon Vuorijärven Vanhatalon Kiviniemeen, missä Reetta synnytti Väinö Kustaan 24.10.1906. Perhe muutti siirtolaisnumerolla 233 vuonna 1920 Amerikkaan., s. 19.02.1871 Parkano, Sydänmaa, Yli-Kuusijärvi.
Maria Emilia Riihimäki o.s. Kiviniemi , s. 13.12.1873 Karvia. Tauluun 208
Hilma Kivinen o.s. Kiviniemi Hilma muutti kotoaan Parkanon Vuorijärven Kiviniemestä 30.4.1895 Tampereelle. Trikootehtaan työntekijä-neuloja. Hilma sai aviottoman lapsen Sylvi Esterin (s.13.2.1904 Tampere k.29.3.1904 Tampere), ripitetty 13.3.1904 salavuoteudesta. Salavuoteus eli naimattomien miehen ja naisen välinen sukupuoliyhteyden harjoittaminen oli sakolla rangaistava rikos Suomessa vuoteen 1926 asti, joskin sakottamisesta luovuttiin käytännössä jo 1800-luvun loppupuolella. Prostituoidut oli jo siihen saakka jätetty järjestelmällisesti lain soveltamisen ulkopuolelle.

Ruotsin vuoden 1734 lain rikoskaaren mukaan mies voitiin tuomita sakkoihin, jotka vastasivat kolmen ruistynnyrillisen verohintaa:

"Jos naimatoin mies salawuoteutta pitä naimattoman waimoihmisen canssa; maxacon mies sackoa kymmenen talaria ja waimo wijsi."
Jos jompikumpi oli naimisissa, rikosnimike oli huoruus, ja sakot olivat huomattavasti suuremmat:

"Jos naimatoin mies teke huorin naidun waimon canssa, eli naimatoin waimo-ihminen nainehen miehen canssa; tehkön sackoa se cuin nainut on, cahdexankymmendä talaria, ja naimatoin neljäkymmendä talaria."
Kaksinkertaisesta huoruudesta, mikä tarkoitti, että molemmat huorintekijät olivat naimisissa, voitiin rangaista molempia kuolemalla:

"Jos nainut mies teke huorin toisen miehen waimon canssa; olcon molemmat hengens rickonet."
Jos huoruuteen liittyi sukurutsa, mies teilattiin ja nainen poltettiin roviolla. Tätä teloitustapaa saatettiin käyttää lievemmistäkin rikoksista, mutta sukurutsan osalta tapa oli erikseen laissa määrätty. Silti näistä julmemmista teloitustavoista luovuttiin 1800-luvun alusta lähtien.

1800-luvun loppupuolella salavuoteuteen syyllistyneet alettiin jättää järjestelmällisesti sakottamatta, ja sakkoja määrättiin enää huoruudesta. Vuoden 1899 rikoslaissa rangaistuksia lievennettiin.

Lailla 5/2 1926 poistettiin rangaistus yksinkertaisesta salavuoteudesta ja rangaistavaksi jäi vain raskaammanlaatuinen salavuoteus eli se, kun sekaantuminen on tapahtunut väärinkäyttämällä valta- tai auktoriteettisuhdetta tai naisen turvatonta tilaa. Tämän jälkeen oli rangaistavaa houkutella nainen seksuaaliseen kanssakäymiseen ilman tämän "vapaata suostumusta". Prostituiduilla ei ollut tällaista lain suojaa, mutta heitä ei ollut rangaistukaan salavuoteudesta tai huoruudesta.

Huoruus, josta langetettiin erittäin kovat rangaistukset, kumottiin vasta 23.9.1947., s. 14.09.1876 Karvia.
Katariina Heinonen o.s. Kiviniemi Katariina muutti kotoaan Parkanon Vuorijärven Kiviniemestä 25.7.1895 Tampereelle. Trikootehtaan työntekijä-neuloja. Katariina meni naimisiin suutarioppilas Juha Arvid Heinosen (s.11.6.1879 Ikaalinen) kanssa 22.9.1899 Tampereella ja saivat pojan Reinhold Johanneksen (s.15.6.1900 Tampere) ja toisen pojan Rudolf Arvidin (s.27.12.1901 Tampere). Heinosen perhe muutti 30.12.1904 Amerikkaan., s. 02.08.1879 Karvia.
Katariina ei välttämättä matkustanut tällä laivalla Suomesta suoraan Englantiin, mutta mahdollista se olisi ollut. "Suoranaisia pilettejä Pohjois- ja Etelä- Amerikkaan. Halwin, nopein ja mukawin matka." Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (Finska Ångfartygs Aktiebolaget, FÅA) perustettiin vuonna 1883 hoitamaan höyrylaivaliikennettä Suomen ja Englannin välille. Ensimmäinen laiva, S/S Sirius, aloitti liikennöinnin Hulliin vuonna 1884. Yhtiön alukset kuljettivat maataloustuotteita, kuten voita, sekä etenkin matkustajia, jotka jatkoivat matkaa Hullista Yhdysvaltoihin siirtolaisiksi. Vuonna 1976 yhtiön nimeksi tuli Effoa ja vuonna 1990 sen toiminta loppui yhtiön fuusioituessa ruotsalaiseen Johnson Lineen.
Eliina Kiviniemi Eliina muutti kotoaan Parkanon Vuorijärven Kiviniemestä 4.12.1898 Tampereelle. Trikootehtaan työntekijä-neuloja 1899-1907. Eliina muutti neitinä 22.10.1907 Amerikkaan., s. 27.10.1881 Karvia.
Eliina ei välttämättä matkustanut tällä laivalla Englannista Amerikkaan, mutta mahdollista se olisi ollut. SS Celtic oli laivanrakentajien Harlandin ja Wolffin Rakentama valtamerialus White Star Linelle. Kelttiläinen (myöhemmin Amerika),ensimmäinen kahdesta nimeä kantavasta White Star -aluksesta, oli toinen kahdesta White Starin käyttöönottamasta Oceanic-luokanlinja-aluksesta, jotka olivat menestyneet neljän ensimmäisen höyrylaivansa menestyksen jälkeen (Adrianmeri oli uuden parin aikaisempi). Uusi alus ehdotettiin alun perin nimeksi Arctic, mutta koska American Collins Linella oli melontapyörähöyrylaiva, jolla oli sama nimi (se upposi vuonna 1854), White Star -johtajat muuttivat mielensä ja asettuivat nimeen Celtic. Celtic oli yksi kuudesta linjasta, jotka rakennettiin White Starille, jotta linja voisi liikennöidä postipalvelua Atlantin yli. (Koska aluksilla oli viiden viikon täyskäännös, tarvittiin viisi alusta viikoittaisen palvelun mahdollistamiseen, ja kuudes alus toimi vara-aluksena. Celtic oli adrianmeren kopio ja adrianmeren kaltainen,oli suurempi kuin neljä ensimmäistä alusta. Kelttiläinen oli 133,25 metriä pitkä ja säde 12,42 metriä pitkä. Kaksitoista yksipäistä kattilaa syötti höyryä 70 psi(480 kPa) -jännityskoneeseen nelisylinterisellä tandemhöyrymoottorilla, jonka nimellisarvo on 600 NHP. Aluksen bruttorekisterin tonnimäärä oli 3867 tonnia ja nettorekisterin tonnimäärä 2439 tonnia. Harland ja Wolff rakensivat Celticin Belfastin telakallaan, ja se lanseerattiin 18.6.1872. Celtic lähti Liverpoolista neitsytmatkallaan lokakuussa 1872. Celtic pelasti eloonjääneet 24. Vuoden 1879 alussa Celticinpotkuri irtosi vetoakselista merellä ollessaan, ja alus lähti purjehtimalla Irlannin Queenstowniin (nykyään Cobh). Vuonna 1880 Edward Smith, josta myöhemmin tuli Linjan tunnetuin kapteeni, ja RMS Titanicin kapteeni, liittyivät Celticin miehistöön neljäntenä upseerinaan. Marraskuussa 1881 Celtic pelasti jälleen haaksirikkoutetun miehistön, tällä kertaa Brigantine Alicen. 19.5.1887, noin klo 17.25 iltapäivällä, kelttiläinen (kapteeni Peter John Irvingin komentama) törmäsi White Star -linjaan Britannic paksussa sumussa noin 560 kilometriä itään Sandy Hookista, New Jerseystä. Celtic, jossa oli 870 matkustajaa, oli höyrynnyt länteen New York cityyn, kun taas Britannic, joka kuljetti 450 matkustajaa, oli toisena päivänä matkallaan itään Liverpooliin. Nämä kaksi alusta törmäsivät lähes oikeassa kulmassa, kun kelttiläiset hautasivat hänen prow 3 jalkaa (3 m) Britannicin peräportin puolelle. Kelttiläinen rebound ja osui vielä kaksi kertaa, ennen kuin liukui ohi Britannic. Kuusi ohjastajaa sai surmansa britannicilla,ja kuusi muuta löydettiin myöhemmin kadonneina, kun heidät oli pesty yli laidan. Celticissä ei kuollut ketään. Molemmat alukset vaurioituivat pahoin, mutta britannic enemmän, kun hänen vesirajansa alla oli suuri reikä. Peläten, että hän perustajaisi, kyydissä olleet matkustajat alkoivat panikoida ja kiirehtivät pelastusveneitä. Britannicinkapteeni, pistooli kädessä, pystyi palauttamaan jonkinlaisen järjestyksen, ja veneet olivat täynnä naisia ja lapsia, vaikka muutamat miehet pakottivat tiensä alukseen. Kun pelastusveneet olivat laukaistu, oivallettiin, että Britannic pysyisi pinnalla, ja pelastusveneet kutsuttiin takaisin. Loput matkasivat kelttiläisten jättkään. Nämä kaksi alusta pysyivät yhdessä läpi yön, ja seuraavana aamuna wilson-linjan Marengo ja Inman Linen britanniankuningatar liittyivät yhteen, ja neljä hitaasti pääsi New Yorkin satamaan. Celtic myytiin vuonna 1893 Thingvalla Linelle. Vuonna 1898, kun Thingvalla sulautettiin Skandinavian amerikanlinjaan, Amerika romutettiin.
Wiktor Kivinen e. Kiviniemi Wiktor muutti kotoaan Parkanon Vuorijärven Vanhatalon Kiviniemen torpasta siirtolaisnumerolla 222 vuonna 1920 Amerikkaan., s. 15.09.1884 Karvia.
Julius Kiviniemi Julius muutti kotoaan Parkanon Vuorijärven Vanhatalon Kiviniemen torpasta siirtolaisnumerolla 222 vuonna 1920 Amerikkaan., s. 14.12.1886 Karvia.
Toivo Emil Kiviniemi Toivo kuoli alle vuoden ikäisenä hinkuyskään., s. 21.11.1889 Parkano, Vuorijärvi, Vanhatalo, k. 25.08.1890 Parkano, Vuorijärvi, Vanhatalo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 208
VII Maria Emilia Matintytär Riihimäki o.s. Kiviniemi, (Taulusta 207, äiti Maija Kiviniemi) Maria syntyi Karvian Kiviniemen kruununtorpassa 1873. Maria muutti perheen mukana 18.3.1887 Parkanon Vuorijärven Vanhatalon talon Hietarannan torppaan. Maria muutti 15-vuotiaana Vuorijärven kylän Salmen talon Toivosen torppaan piiaksi 1889-1890, Parkanon Haukkamaan Haukkalaan piiaksi 1890-1891, muutti kotiinsa Parkanon Vuorijärven kylän Vanhataloon (Kiviniemi) 1891-1893. Maria muutti Parkanosta 18.12.1893 Tampereelle Pyynikin tulitikkutehtaan työntekijäksi. Maria muutti Tampereelta 24.1.1894 Kangasalle Liuksialan Uotilan torppaan piiaksi 1894, Kangasalan Toikkolan kylän Heikkilän piiaksi 1895, Kangasalan Hyppärilän Lusikkalan piiaksi 1895, Kangasalan Liuksialan Lerulaan 1896 ja meni naimisiin Lerulan Juhon kanssa samana vuonna ja muutti heti Kangasalan Hyppärilän kylän Kirviäiseen ja sai 11.3.1897 ensimmäisen lapsensa. Maria kuoli 79-vuotiaana katarrikeuhkokuumeeseen., s. 13.12.1873 Karvia, k. 12.06.1953 Kangasala, Hyppärilä.

Kruununtorppa oli itsenäinen suomalainen kruununtila, jolle sen vähäisten tilusten vuoksi ei annettu manttaalia. Siltä osin se erosi muista kruununtiloista. Niin kauan kuin Suomessa oli käytössä maavero kruununtorppa suoritti valtiolle (kruunulle) sille määrätyn raha- tai jyväveron. Kruununtorppia muodostettiin aiemmin veronvähennyksen avulla ja myöhemmin 27. joulukuuta 1877 annetun keisarillisen julistuksen perusteella. Viipurin läänissä talon tuli vastata vähintään 1/10 manttaalia ja muualla Suomessa 1/8 manttaalia. Jos talon veroluku veronvähennyksen vuoksi jäi tätä pienemmäksi tai valtion maalle perustetulla viljelystilalla oli niin vähän viljelyksiä ettei veroluku ylittänyt tätä manttaalimäärää, tilasta muodostettiin kruununtorppa.
Näkymä Jalkasaaresta tulitikkutehtaan suuntaan v. 1905 Pyynikki – Tampere -postikortissa (Emil Lyytikäisen Kirjakauppa, Tampere). Etualalla Jalkasaaren ja rannan välisellä niemekkeellä tulitikkutehtaan työväen asuntorakennus. Oikealla häämöttää kauppias Gustaf Oskar Sumeliuksen (1835-1895) huvila Joselininniemen kärjessä.

Puoliso: 17.05.1896 Kangasala Juho Kustaa Matinpoika Riihimäki e. Lerula Kangasalan Liuksialan kartanon Lerulan torpan poika. Juho muutti 27-vuotiaana kotoaan Kangasalan Hyppärilän kylän Kirviäisen talon jyvärengiksi eli muonamieheksi vuonna 1896, missä hänet vihittiin samana vuonna. Palstatilallinen. Juho kuoli 70-vuotiaana mahalaukun syöpään., s. 05.03.1869 Kangasala, Liuksiala, k. 07.02.1940 Kangasala, Hyppärilä.

Muonamies eli muonatorppari tarkoitti maatalousyhteiskunnan ja torpparijärjestelmän aikaan tilatonta, mutta omillaan asunutta henkilöä, joka teki päivätöitä maanomistajalle. Nimitys viittaa siihen, että muonamies oli "talon ruoassa" eli osan hänen palkastaan muodosti työnantajan tarjoama ruoka. Muonamiehet olivat osa-aikaista työvoimaa, jotka tekivät talolle esimerkiksi 2–4 työpäivää viikossa. Muonamiehet kuuluivat alempiin luokkiin, mutta heidän asemansa oli kuitenkin parempi kuin esimerkiksi loisilla.

Loinen eli koturi, joutolainen, läksiäin tai kesti tarkoitti maatalousyhteiskunnassa erään sen alimmilla tasoilla olleen ihmisryhmän edustajaa, joka ei omistanut asuntoaan vaan eli työnantajansa tiloissa. Suomessa nimitystä käytettiin etenkin Savossa.
Vanhemmat: Matti Simonpoika Lerula e. Simola, s. 09.11.1830 Kangasala, Kyötikkälä, k. 05.03.1884 Kangasala, Liuksiala ja Heta Kallentytär Lerula o.s. Stormi, s. 14.09.1838 Kangasala, Liuksiala, Järvenpää.
Kuvassa Liuksialan päärakennus vuodelta 1932. Liuksialalla oli 1900-luvun alussa yli 20 torppaa, Lerula oli yksi niistä. Kangasala Kylä: Liuksiala Tilan nimi: Liuksiala Tilannevuosi: 1932 Omistaja: Jalmari Meurman, Anna Adéle o.s. Löf. Lisätietoja: LIUKSIALA, 11 hm Kangasalan asemalta ja 20 km Tampereelta. Omistajat v:sta 1900 kunnallisneuvos, agronoomi Jalmari Meurman ja puolisonsa Anna Adéle (o.s. Löf). Liuksiala Roineen luoteisen lahdelman pohjukassa on historiallisista muistoista rikas ja seudun vanhimpia kartanoita. Historiallisesti voidaan sen vaiheita seurata 1500-luvulta. V. 1556 muodostettiin Kustaa Vaasan käskystä Liuksialan kylän kuudesta talosta karjatalo, kuninkaankartano, ja siihen yhdistettiin samana vuonna yhdeksän taloa läheisestä Leivin kylästä sekä useita taloja Pirkkalan pitäjän lähikylistä. Samoihin aikoihin tuli Liuksiala v. 1556 perustetun »Liuksialan läänin» voudin asuinpaikaksi. Ensimmäisenä voutina oli Niels Ingenpoika, joka laski perustan kartanon kehitykselle. Kun Ylä-Satakunta v. 1560 yhdistettiin jälleen yhdeksi voutikunnaksi, asuivat voudit siinä edelleen v:een 1577, jolloin Juhana III sen lahjoitti Erik XIV:n leskelle Kaarina Maununtyttärelle asunnoksi, myöhemmin perinnöksi, liittäen samalla kartanoon suuren joukon lähiseudun kyliä verotaloina, joiden luku v. 1587 oli 69 ja v. 1594 kokonaista 75. Näin oli L:sta tullut suurkartano. Sen arvoa kohotti kruunua kantaneen haltijattaren pitkäaikainen, 35 v. kestävä, hyväntekeväisyyttä ja lempeyttä täysi elämä ja vaikutus. Hänen kuollessaan v. 1622 peri kartanon hänen tyttärensä Sigrid Waasa, joka oli naimisissa Gerknäsin ja Sjundbyn herran, Henrikki Tottin kanssa ja tämän kuoltua hovimarsalkka Niilo Niilonpojan kanssa, Natt ock Dag-sukua. Toisen kerran leskeksi jäätyään v. 1613 asui Sigrid-rouva Liuksialassa kuolemaansa asti v:een 1633. Hänen poikansa Aake Tott, Kustaa II Adolfin kuuluisa »lumiaura», tuli nyt L:n omistajaksi. Tott-suvulla oli kartano pienin väliajoin v:een 1661, jolloin sen osti valtaneuvos ja yliamiraali Lauritsa Creutz. 1680-luvulla päätti reduktiokomitea palauttaa tilan valtio le ja jaettiin se kahteen rakuunarustholliin. Kuninkaallinen kamari kollegio kumosi sittemmin tilan peruutuksen. Maaherran kirjeessä v. 1689 määrättiin L. eversti, vapaaherra K. A. Mellinin asuntotilaksi. Mellin oli nainut valtaneuvos Creutzin vanhemman tyttären; heidän sukunsa omisti kartanoa n. 100 vuotta. Mellinin vapaaherroihin päättyivät 1700-luvun lopussa L:n ylhäiset aatelisisännät ja kartano joutui virkamiessuvuille, ensin kruununvouti August Andersinille, sitten maanmittaustirehtööri K. J. Jackille, jonka perilliset taas möivät sen v. 1821 tykistökapteeni Kaarlo Otto Meurmanille. Hän oli naimisissa Amalia Lovisa Arvidssonin, tunnetun suomalaisuuden esitaistelijan sisaren kanssa. Näiden poika tunnettu suomalaisen kansallisuusliikkeen johtomies ja yhteiskunnallinen kirjailija Agathon Meurman (s. 1826, k. 1909) tuli L:n isännäksi v. 1849. Huomiota ansaitsevalla tavalla hän elvytti suuren kartanonsa ja sen lukuisain alustalaisten hyvinvointia. Nykyaikaiseen kuntoon on L:n järjestänyt tilan nykyinen omistaja A. M:n nuorin poika. Tämä suurtila, joka ennen käsitti 5 manttaalia, on v. 1911 jaettu kuuteen itsenäiseen tilaan. Näistä päätila, Liuksiala, sekä Akulisto ja Varsamäki ovat Jalmari Meurmanin hallinnassa, Paavola on siirtynyt hänen pojalleen insinööri Jaakko Meurmanille ja kaksi pienempää on käytetty asutustarkoituksiin. Ensin mainittujen tilain kokonaispinta-ala on 1 264,46 ha; siitä viljeltyä 224,05, niittyä 9,69, metsämaata 967,77 ja joutomaata 62,95 ha. Päätilan pinta-ala on 821,85 ha; siitä puutarhaa 2,23, peltoa 116, metsämaata 612,48 ja joutomaata 36,67 ha sekä vuokralla ja muiden hallinnassa olevia tiluksia 54,47 ha. Rakennukset ovat Roineen rannalla, kolmelta puolen peltojen ympäröimiä. Nykyinen 2-kerroksinen päärakennus v:lta 1804 puusta, perinpohjin korjattu ja uusittu v. 1902. Työväen asuntorakennuksia 10. 75 lehmän navetta tehty tiilistä v. 1892, korjattu ja uusittu viimeksi v. 1911. Sen kanssa on saman katon alla 17 hevosen talli, joka on myös tiilistä, rakennettu v. 1911 ja uusittu v. 1930. Vesijohto (sähkö- ja tuulimoottori) kaikissa rakennuksissa. Nykyinen omistaja on sitäpaitsi rakennuttanut kartanon puistoon vanhaan suomalaiseen tyyliin kivisen museorakennuksen, johon on kerätty sekä Liuksialan että lähiseudun maa-, koti- ja karjataloudessa käytettyjä sekä elämää yleensä että eri kehityskausia kuvaavia esineitä. Seurakunnan ensimmäisen kirkon paikalle on hän myös rakentanut kappelin ja perhehautausmaan. Pellot ovat epätasaisia savimultamaita, n. 50 % niistä on suurimmaksi osaksi tiiliputkisalaojissa. Viljelysjärjestys on ollut 9-vuotinen, mutta muutetaan 8-vuoroiseksi ynnä juurikasvikierroksia. V. 1930 oli 12,8 ha ruista, 1 vehnää, 24 hernesekaista kauraa, 3 ohraa, 0,75 hernettä, 0,75 perunaa, 3,75 turnipsia ja rehukaalia, 56,95 heinää, 6,5 puolikesantoa ja 6,5 kesantoa. Kotieläimiä: 14 hevosta, 69 lehmää, 3 sonnia ja 25 kanaa. Karja LSK-rotua. Hevosista 1 valtion siitosori ja 2 kantakirjassa. Tuotteista myydään maitoa, viljaa ja kasviksia Tampereelle. Metsä enimmäkseen havumetsää, jossa 60 % kuusta. 40 % mäntyä. Sitä hoidetaan suunnitelman mukaan. Sähkövalo ja -voima Oy Kangasalan Sähköltä. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä, apilanhankaaja ja Luteth & Rosen koneellinen viljankuivauslaite. Vetokoneena traktori. Lähde: Suomen maatilat, II osa.

Lapset:
Juho Anton Riihimäki Palstatilalisen poika, naimaton, osapuoli punainen, aseenkanto kyllä. Kuolintapa kadonnut vuonna 1918., s. 11.03.1897 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen, k. 1918.
Niilo Kustaa Riihimäki , s. 04.12.1898 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen. Tauluun 209
Katri Maria Riihimäki Katri asui kotonaan Hyppärilän Kirviäisistä erotetulla Riihimäen rek.n:ro 211-409-2-3 palstatilalla. Katri oli kuollessaan 45-vuotias ja hän kuoli struumaan ja sydänhalvaukseen., s. 26.05.1902 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen, k. 21.10.1947 Kangasala, Hyppärilä.
Hilda Siren o.s. Riihimäki , s. 19.10.1904 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen. Tauluun 210
Helmi Riihimäki Helmi muutti 18.3.1931 Messukylään, sitten Tampereelle osoitteeseen Rautatienkatu 11., s. 09.03.1907 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen.
Taimi Elina Leppänen o.s. Riihimäki , s. 30.12.1909 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen. Tauluun 211
Ester Elisabet Riihimäki Ester kuoli 5-vuotiaana tulirokkoon., s. 19.10.1912 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen, k. 20.09.1918 Kangasala, Hyppärilä.
Aino Emilia Kaisko o.s. Riihimäki , s. 18.09.1915 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen. Tauluun 212
Anna Lyydia Korpola o.s. Riihimäki , s. 26.08.1917 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen. Tauluun 213
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 209
VIII Niilo Kustaa Riihimäki, (Taulusta 208, äiti Maria Riihimäki) Niilo oli Kangasalan Lusikkalan Kuoppamäen tilallinen vuodesta 1931 alkaen., s. 04.12.1898 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen.
Tila: 211-409-1-7 X LUSIKKALA, Kangasala. Lakannut. Arkistoviite: 11:20. Rekisteröintipvm: 19.3.1930. Kokonaispinta-ala: 90,26 ha. Maapinta-ala: 90,26 ha. Lakkaamispvm: 8.6.1957. Lusikkalan tilasta on erotettu Kuoppamäen kiinteistö.

Puoliso: 10.12.1926 Kangasala Ester Dagmar Kaarlenpoika Riihimäki o.s. Pajula Kangasalan Toikkolan Heikkilän karjakko., s. 21.11.1904 Keuruu.
Vanhemmat: Kaarle Paul (äpärä) Selmanpoika Pajula e. Haitto, s. 25.1.1868 Keuruu, Valkialahti ja Hilda Maria Aapontytär Pajula o.s. Käpälämäki, s. 5.1.1881 Keuruu, Suolahti.
Ester oli Kangasalan Toikkolan Heikkilän karjakko naimisiiin mennessään vuonna 1926. Kuvassa vasemmalle lähtevä tie on Saarenmaantie.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 210
VIII Hilda Siren o.s. Riihimäki, (Taulusta 208, äiti Maria Riihimäki) Hilda muutti 18.3.1931 Messukylään, vihitty avioliittoon tehtaantyömies Sakari Sirenin kanssa. Osoite Vehmaisten asema., s. 19.10.1904 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen.

Puoliso: 15.12.1937 Messukylä Sakari Siren Varastomies, s. 02.09.1902 Messukylä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 211
VIII Taimi Elina Juhontytär Leppänen o.s. Riihimäki, (Taulusta 208, äiti Maria Riihimäki) Taimi syntyi Kangasalan Hyppärilän Kirviäisten talon jyvärenki Juho ja Maria Riihimäelle vuonna 1909, muutti 13.3.1931 Tampereelle ompelijaksi ja palasi perheensä kanssa Aitolahdesta 16.6.1945 Kangasalle., s. 30.12.1909 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen, k. 25.06.1993 Ylöjärvi.
Kartta vuodelta 1955, jolloin kartassa ei näy vielä erotettua Vuorenojan tilaa, mutta rakennukset näkyvät, jotka Yrjö ja Taimi Leppänen rakensivat ja omistivat, vaan maa-ala on merkitty Intin omistamaksi. Tila: 980-419-1-21 X INTTI, Ylöjärvi. Lakannut. Arkistoviite: 16:37 Rekisteröintipvm: 19.12.1952 Kokonaispinta-ala: 359,0 ha. Maapinta-ala: 359,0 ha. Lakkaamispvm: 10.2.1959.

Puoliso: 08.07.1939 Yrjö Eerikki Kustaanpoika Leppänen Yrjö syntyi entisessä sotilastorpassa, joka sijaitsi Eräjärven Järvenpään kylän yhteisellä maalla. Yrjö muutti 14.1.1930 Messukylään ja meni lauantaina 8.7.1939 naimisiin ja asui perheineen Aitolahdessa, Tampereella ja vuodesta 1945 vaimonsa Taimin kotipaikassa Hyppärilän Kirviäisistä erotetulla Riihimäen rek.n:ro 211-409-2-3 palstatilalla (Kangasala, Suntinmäki). Yrjö muutti perheineen 17.12.1954 Ylöjärvelle asutustilalliseksi, rakentaen talon Ylöjärven Kyrönlahden Hepo-ojaan. Autonkuljettaja, tehtaan työntekijä., s. 11.05.1905 Eräjärvi, Järvenpää, k. 12.10.1980 Ylöjärvi.
Vanhemmat: Kustaa Valdemar (äpärä) Annanpoika Leppänen, s. 07.10.1869 Längelmäki, Västilä, Ala-Jussila eli Kauko, Ottoberg, k. 23.06.1938 Eräjärvi, Vihasjärvi, Rantala ja Aleksandra (Sandra) Kustaantytär Leppänen o.s. Rätikkä, s. 17.11.1872 Eräjärvi, Vihasjärvi, Nisula, k. 19.01.1927 Längelmäki, Mulkoila, Perälä.
Yrjön perhe asui 1940-luvun jälkipuoliskolla vuoteen 1954 asti vaimonsa Taimin kotipaikassa Hyppärilän Kirviäisistä erotetulla Riihimäen rek.n:ro 211-409-2-3 palstatilalla (Kangasala, Suntinmäki).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 212
VIII Aino Emilia Kaisko o.s. Riihimäki, (Taulusta 208, äiti Maria Riihimäki) s. 18.09.1915 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen.

Puoliso: 30.06.1945 Kangasala Väinö Kaarlenpoika Kaisko Maanviljelijä Kangasalan Luukkaalan Horron Sydänmaan lohkotilalla., s. 06.01.1908 Kangasala, Hyppärilä.
Kartalla näkyvät Kangasalan Luukkaalan ja Suntinmäen kylät. Kuvan alaosassa on näkyvissä Saarenmaantie.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 213
VIII Anna Lyydia Korpola o.s. Riihimäki, (Taulusta 208, äiti Maria Riihimäki) Kellosepän rouva., s. 26.08.1917 Kangasala, Hyppärilä, Kirviäinen.
Urho Korpolan kellosepänliike aloitti toimintansa vuonna 1933. Nykyinen osoite on Liisantie 2, Kangasala.

Puoliso: 15.12.1946 Kangasala Urho Hjalmar Korpola Kelloseppä., s. 19.06.1914 Kangasala.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 214
I Olavi Suutari e. Suutarinen, Suutarilan isäntä 1571-1599, lautamies 1583, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Olavi Suutari , s. 1570 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 215
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 215
II Olavi Olavinpoika Suutari, (Taulusta 214, isä Olavi Suutari) Suutarilan isäntä 1600-161, lautamies1600-01 ja 1610, s. 1570 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: 1594 Kuru N.n Suutari k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Heikki Suutarila e. Suutari , s. 1595 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 216
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 216
III Heikki Olavipoika Suutarila e. Suutari, (Taulusta 215, isä Olavi Suutari) Suutarin poika ja isäntä 1618-1646, oli nuoruudessa Riuttaskorven Luomajärvellä., s. 1595 Kuru, Riuttaskorpi, k. 1646 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 1618 Kuru Marketta Pertuntytär Suutarila k. Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Martti Suutarila , s. 1627 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 217
Anna Haukkamaa o.s. Suutarila , s. Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 576
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 217
IV Martti Heikinpoika Suutarila, (Taulusta 216, isä Heikki Suutarila) Suutarilan isäntä 1647-1694, s. 1627 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.08.1695 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Kaisa Suutarila k. Kuru, Riuttaskorpi.

2. puoliso: 1652 Kuru Valpuri Suutarila. (Taulu 771) k. Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Yrjö Suutarila s. 1654 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.05.1694 Kuru, Riuttaskorpi.
Tuomas Suutarila , s. 1655 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 218
Heikki Suutarila , s. Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 219
Aune Koski o.s. Suutarila , s. 1668 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 396
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 218
V Tuomas Martinpoika Suutarila, (Taulusta 217, isä Martti Suutarila) Suutarin isäntä 1695-1697, s. 1655 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.02.1697 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Marketta Olavintytär Suutarila k. 25.08.1695 Kuru, Riuttaskorpi.

2. puoliso: 29.02.1696 Ruovesi Kaisa Jaakontytär Suutarila o.s. Ylä-Sarvana Leski, talon emäntä, s. Ruovesi, Siikalahti, k. 1700 Ruovesi, Siikalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 219
V Heikki Martinpoika Suutarila, (Taulusta 217, isä Martti Suutarila) Suutarilan isäntä 1698-1709, s. Kuru, Riuttaskorpi, k. 1709 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 1684 Kuru Valpuri Heikintytär Suutarila. (Taulu 6) Emäntä, vanha emäntä, s. 1660, k. 09.05.1740 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Malin Suutarila , s. 1689 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 6
Yrjö Frifelt e. Suutari II eli Mäkelä , s. 1701 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 220
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 220
VI Yrjö Heikinpoika Frifelt e. Suutari II eli Mäkelä, (Taulusta 219, isä Heikki Suutarila) Suutarin isäntä 1738-1753, sotamies Karjulan ruodussa numero 105., s. 1701 Kuru, Riuttaskorpi, k. 18.06.1763 Kuru, Riuttaskorpi. 105. Karjula (vuosi 1725)

Yrjö Koski 1 - - 1/3 1/3

Keihäsjärvi:
Yrjö Matinpoika 1 - - 1/3 3/8

Yrjö Heikinpoika Frifelt, ikä 24, palvelusvuosia 4, syntynyt Porin läänissä, naimisissa.
Yrjö Frifelt otettu ja hyväksytty palvelukseen 2.9.1724.

1. puoliso: 1724 Kuru Anna Tapanintytär Suutari II eli Mäkelä s. 1695 Kuru, k. 13.04.1751 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Jaakko Suutari II eli Mäkelä , s. 17.07.1725 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 221
Marja Suutari II eli Mäkelä s. 15.05.1728 Kuru, Karjula, Koski.
Heikki Suutari II eli Mäkelä s. 16.01.1735 Kuru, Karjula, Koski.
Juho Keihäsjärvi e. Suutari II eli Mäkelä , s. 24.07.1736 Kuru, Karjula, Koski. Tauluun 303
Pirkko Niinimäki o.s. Suutari II eli Mäkelä , s. 25.08.1741 Kuru, Karjula, Koski. Tauluun 370
2. puoliso: 13.10.1751 Kuru Marketta Jaakontytär Suutari II eli Mäkelä Myllärin piika, Mäkelän emäntä, puumerkki ; + merkki, jossa piste joka kulmassa. Muutti vanhuuden päivillä Aurejärven Hänniselle., s. 18.04.1710 Längelmäki, k. 11.04.1785 Kuru, Aurejärvi, Hänninen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 221
VII Jaakko Yrjönpoika Suutari II eli Mäkelä, (Taulusta 220, isä Yrjö Frifelt) Suutari II:n isäntä 1754-1789, s. 17.07.1725 Kuru, Keihäsjärvi, k. 19.07.1789 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: 08.05.1750 Kuru Pirkko Joosepintytär Suutari II eli Mäkelä o.s. Vihola Pirkko kuoli 32-vuotiaana lapsivuoteen jälkiseurauksiin., s. 13.08.1725 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.05.1758 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Vihola, s. 1699 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.03.1767 Kuru, Riuttaskorpi ja Maria Erkitytär Vihola, s. 1691 Kuru, k. 26.03.1773 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Erkki Suutari II eli Mäkelä e. Suutarila , s. 30.04.1751 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 222
Yrjö Suutari II eli Mäkelä s. 06.03.1753 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.07.1809 Kuru, Riuttaskorpi.
Martti Suojärvi II e. Suutari II eli Mäkelä , s. 07.11.1755 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 246
Heikki Suutari II eli Mäkelä s. 09.05.1758 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.06.1758 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: 12.11.1758 Kuru Valpuri Henrikintytär Suutari II eli Mäkelä o.s. Keihäsjärvi. (Taulu 177) s. 03.04.1738 Kuru, Keihäsjärvi, k. 29.01.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Taivaljärvi.
Vanhemmat: Henrik Joosepinpoika Keihäsjärvi, s. 1695 Kuru, k. 25.09.1773 Kuru, Keihäsjärvi ja Kirsti Ristontytär Keihäsjärvi o.s. Iso-Karju, s. 1711 Kuru, Karjula, k. 13.02.1780 Kuru, Keihäsjärvi.
Lapset:
Heikki Hakamäki e. Suutari II eli Mäkelä , s. 17.01.1760 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 297
Maria Kuoppamäki o.s. Suutari eli Mäkelä , s. 18.12.1761 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 298
Valpuri Suutari II eli Mäkelä s. 21.02.1764 Kuru, Riuttaskorpi.
Valpuri Suutari II eli Mäkelä s. 08.04.1765 Kuru, Riuttaskorpi.
Margareetta Suutari II eli Mäkelä s. 08.03.1767 Kuru, Riuttaskorpi.
Jaakko Suutari II eli Mäkelä s. 05.07.1768 Kuru, Riuttaskorpi.
Pirkko Taivaljärvi o.s. Suutari II eli Mäkelä , s. 23.09.1770 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 299
Saara Suutari II eli Mäkelä s. 16.09.1772 Kuru, Riuttaskorpi.
Helena Suutari II eli Mäkelä s. 31.03.1776 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 222
VIII Erkki Jaakonpoika Suutari II eli Mäkelä e. Suutarila, (Taulusta 221, isä Jaakko Suutari II eli Mäkelä) Suutari II eli Mäkelän isäntä 1790-1807, s. 30.04.1751 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.02.1817 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 17.10.1773 Kuru Maria Antintytär Suutari II eli Mäkelä s. 1747, k. 11.03.1827 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi.

Lapset:
Justiina Suutari II eli Mäkelä s. 05.01.1775 Kuru, Riuttaskorpi.
Heikki Suutari II eli Mäkelä s. 15.01.1779 Kuru, Riuttaskorpi.
Helena Suutari II eli Mäkelä s. 25.07.1783 Kuru, Riuttaskorpi.
Marketta Suutari II eli Mäkelä s. 27.09.1787 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.11.1790 Kuru, Riuttaskorpi.
Reetta Liisa Lähdekorpi o.s. Suutari II eli Mäkelä , s. 16.10.1792 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 223
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 223
IX Reetta Liisa Erkintytär Lähdekorpi o.s. Suutari II eli Mäkelä, (Taulusta 222, isä Erkki Suutari II eli Mäkelä) Mäkelän tytär, Nygårdin piika, Lähdekorven torpan emäntä, s. 16.10.1792 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1863 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Lähdekorven torpan paikka oli Ylöjärvi-kyltin ja kaksihaaraisen koivun välissä olevalla töppäreellä.

Puoliso: 07.11.1819 Kuru Yrjö Simonpoika Lähdekorpi e. Paappanen. (Taulu 866). (Taulu 867) Nygårdin renki, Kurun Petäjälammin Ala-Paappasen Lähdekorven torppari., s. 27.05.1794 Kuru, Petäjälammi, k. 01.10.1875 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Vanhemmat: Simo Pekanpoika Paappanen, s. 11.10.1757 Kuru, Petäjälammi ja Aune Kallentytär Paappanen o.s. Kuru, s. 19.05.1765 Kuru, Keihäslahti, k. 20.01.1808 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.
Kurun Ala-Paappasen Lähdekorven torpan paikka merkittynä ruksilla karttaan. Torppa sijaitsi vanhan Kuru-Ruovesi tien varrella Kurun puolella lähellä Ruoveden rajaa.

Lapset:
Jooseppi Ståhlberg e. Lähdekorpi , s. 12.07.1820 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 224
Yrjö Lähdekorpi , s. 27.07.1823 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 225
Matti Alanen e. Lähdekorpi , s. 20.02.1827 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 229
Antti Toikkonen e. Lähdekorpi , s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 230
Karoliina Niinimäki o.s. Lähdekorpi , s. 25.01.1831 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 243
Heikki Ståhlberg e. Lähdekorpi Heikki muutti 3.11.1851 Messukylään., s. 04.09.1834 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Lähdekorven torpan toisen rakennuksen perustuskivet. Kuva otettu perustuskiven päällä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 224
X Jooseppi Yrjönpoika Ståhlberg e. Lähdekorpi, (Taulusta 223, äiti Reetta Lähdekorpi) Pormestari Adam Sacklenin perikunta isännöi Ylä-Viitaniemeä 1841-1850, Laamanni Idmanin perikunta isännöi Ylä-Viitaniemeä 1851-1855, vuodesta 1856 alkaen yhdistettyä Viitaniemeä vuoteen 1860, Teiskon Savon kylän Ala-Viitaniemi ja Ylä-viitaniemi oli yhdistetty yhdeksi tilaksi vuonna 1856. Viitaniemen isäntä 1864-1866. Ståhlbergin perhe muutti Tyrvännöltä 16.11.1864 Teiskon Viitaniemeen. Vuonna 1866 Teiskon Hatanpään Parmaniemen torppariksi., s. 12.07.1820 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 06.04.1875 Teisko, Hatanpää, Parmaniemi.
Lähdekorven torpan paikka vanhan Ruovesi tien ja uuden tien risteysten välissä olevalla kumpareella.

Puoliso: Johanna Tuomaantytär Ståhlberg s. 07.05.1811 Kangasala, k. 23.04.1885 Teisko, Hatanpää, Parmaniemi.

Lapset:
Ida Josefiina Ståhlberg s. 13.12.1846 Messukylä, k. 17.03.1885 Teisko, Hatanpää, Parmaniemi.
Jooseppi Aatu Ståhlberg s. 04.12.1850 Tyrväntö, Uskela, Haukela.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 225
X Yrjö Yrjönpoika Lähdekorpi, (Taulusta 223, äiti Reetta Lähdekorpi) Torppari, s. 27.07.1823 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 31.05.1908 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Puoliso: 15.07.1849 Kuru Maria Ristontytär Lähdekorpi o.s. Salmi. (Taulu 544). (Taulu 182) s. 13.04.1822 Kuru, Keihäsjärvi, k. 23.10.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Vanhemmat: Risto Taavetinpoika Salmi, s. 25.03.1772 Kuru, Keihäsjärvi, k. 08.04.1854 Kuru, Keihäsjärvi ja Liisa Matintytär Salmi o.s. Kuru, s. 22.09.1776 Kuru, Keihäsjärvi, Kuru, k. 21.01.1858 Kuru, Keihäsjärvi.

Lapset:
Anna Lähdekorpi Anna kuoli paiseen aiheuttamaan komplikaatioon 2-vuotiaana., s. 08.06.1850 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 16.07.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Maria Lähdekorpi , s. 24.07.1853 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 226
Vilhelmiina Torkko o.s. Lähdekorpi , s. 25.04.1856 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 182
Anton Lehtonen e. Lähdekorpi , s. 23.11.1858 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 227
Ida Karoliina Lähdekorpi s. 11.10.1861 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Matti Lähdekorpi s. 20.10.1864 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 226
XI Maria Yrjöntytär Lähdekorpi, (Taulusta 225, isä Yrjö Lähdekorpi) s. 24.07.1853 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Lapset:
Anna (äpärä) Lähdekorpi s. 26.07.1879 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 22.06.1881 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 227
XI Anton Yrjönpoika Lehtonen e. Lähdekorpi, (Taulusta 225, isä Yrjö Lähdekorpi) Vaakaniemen Ylä-Toikon renki 1883-1887, Kastarin Salon torpan itsellinen, muuttivat Kastarin Salon torpasta v.1888 Poikeluksen kylän Lamminperän Alakosken torppaan ja v.1892, Olkitaipaleen Tienarin itsellinen 1792- jatkuen ainakin 1910-luvulle., s. 23.11.1858 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Puoliso: 23.10.1887 Kuru Maria Miina Kallentytär Salonen s. 01.07.1864 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Kalle Matinpoika Salonen, s. 13.07.1842 Kuru, Olkitaipale, Salo ja Anna Matintytär Salonen o.s. Petäjäjärvi, s. 13.06.1840 Kuru, Vähä Aurejärvi.

Lapset:
Josefiina Ojanen o.s. Lehtonen , s. 23.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Salo. Tauluun 228
Antti Lehtonen s. 28.11.1889 Kuru, Poikelus, Alakoski.
Lauri Henrikki Lehtonen s. 25.09.1892 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Iita Maria Lehtonen s. 20.04.1896 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 30.01.1900 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Iita Aliina Lehtonen s. 20.04.1903 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 228
XII Josefiina Antonintytär Ojanen o.s. Lehtonen, (Taulusta 227, isä Anton Lehtonen) Kastarin torpan Salon tytär. Josefiina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin., s. 23.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Salo, k. 27.06.1968 Kuru.

Puoliso: 21.04.1908 Kuru Eemeli Manu Matinpoika Ojanen. (Taulu 814) Eemeli oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin, Tienarin itsellinen, Ristaniemen työmies 1914-15, itsellinen 1916-1920., s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 26.01.1965 Kuru.
Vanhemmat: Matti Kustaanpoika Ojanen, s. 07.09.1853 Kuru, Riuttaskorpi, Kallio, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale ja Emilia Josefina Juhontytär Ojanen o.s. Sanden, s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.01.1889 Kuru, Olkitaipale.
Tienarin itsellisen Eemeli ja Josefina Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Yrjö Henrikki Ojanen s. 24.06.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1931 Kuru.
Elvi Maria Ojanen s. 09.04.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 07.09.1929 Kuru-laiva.
Iita Annikki Ojanen s. 01.09.1914 Kuru, Ristaniemi, k. 17.11.1928 Kuru.
Toini Elisa Ojanen ent. Halviala o.s. Ojanen s. 05.09.1917 Kuru, Ristaniemi, k. 25.11.2001 Kuru, Olkitaipale.
Erkki Olavi Ojanen Eläkeläinen, s. 24.10.1919 Kuru, Ristaniemi, k. 28.05.2011 Kuru.
Erkki ja Kauko O.O:n 50-vuotis juhlissa 5/1975
Pentti Kalervo Ojanen s. 02.09.1926 Kuru, Olkitaipale, k. 23.11.1985 Kuru.
Pentti Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.
Viljo Johannes Ojanen s. 30.01.1932 Kuru, Olkitaipale. Muutti naimatonna Sääksmäki 10.11.1959.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 229
X Matti Yrjönpoika Alanen e. Lähdekorpi, (Taulusta 223, äiti Reetta Lähdekorpi) Keihäsjärven Alasen vävy ja isäntä, Teiskon Jutilan kylän Kauppilan talon isäntä Teiskon Kahanpään Anttilan isäntä., s. 20.02.1827 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Puoliso: Anna Stina Joosepintytär Alanen o.s. Ylinen eli Mäntylä. (Taulu 305) s. 21.04.1825 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Ylinen eli Mäntylä, s. 30.12.1787 Kuru, Keihäsjärvi, k. 06.12.1838 Kuru, Keihäsjärvi ja Valpuri Juhontytär Ylinen eli Mäntylä o.s. Ala-Toikko, s. 03.03.1787 Kuru, Vaakaniemi, k. 23.04.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen.

Lapset:
Anna Alanen s. 03.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi.
Matilda Alanen s. 08.02.1856 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 230
X Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi, (Taulusta 223, äiti Reetta Lähdekorpi) Lampuoti, Toikon isäntä 1855- , maakauppias., s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Kurussa oli 1800-luvun puolivälissä kaksi kauppiasta ja kävi pian selväksi, että kaupankäynti ei niin pienellä alueella voisi elättää molempia. Toinen tekikin konkurssin ja kaupankäyntiä jatkoi maakauppaluvan vuonna 1861 saanut Antti Yrjönpoika.

Hän oli alkanut pitää kauppaa Vaakaniemen kylässä vuokrattuaan ensin vuonna 1854 Idman-suvun omistaman Ylä-Toikon tilan, jonka sittemmin vuonna 1875 osti 25 000 markalla omakseen. Samana vuonna 1854 hän avioitui Riihikosken talon tyttären Fredrikan kanssa ja otti sukunimekseen Toikkonen. Näin Parkkuusta tuli edelläkävijä maakaupan kehittäjänä laajempaakin ympäristöä varten: asiakkaita tulvi lähiympäristöstä, mutta myös Tampereelta ja aina Pohjanmaalta asti.

Toikon tila sijaitsee Kurun Parkkuun tai oikeammin Vaakaniemen kylässä Näsijärven rantamaisemissa. Tilakeskuksen halki kulkee kylätie, joka jatkuu Toikolta Leppälahden kautta
kohti Länsi-Teiskoa. Päärakennuksen tuntumassa ja kylätien molemmin puolin on useita muitakin hyvinhoidettuja rakennuksia,kuten aittoja, liitereitä ja tietenkin kivinavetta.
Toikon tilan suuri tallirakennus on nykyisin pyhitetty museokäyttöön. Aikoinaan talossa oli jopa 35 hevosta.

Kauniin peltomaiseman takaa siintää Näsijärvi ja sen rannassa laivalaituri, johon vielä muutama vuosi sitten pysähtyi kesäisin Tampere – Virrat reittiliikenteessä oleva valkokylkinen Tarjanne-
laiva. Koko pihapiiri maisemineen huokuu ikiaikaista maalaistunnelmaa, ”vanhaa hyvääaikaa”,onhan
tällä paikalla ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien.
Nykyisen Toikon kantaisänä on maakauppias Antti Toikkonen vanhempi (1828 – 1898), jonka aikana
paikasta tuli koko maakunnan elinkeinoelämän keskus. Tuota aikaa on kuvannut mainiosti Uolevi
Nojonen kirjassaan ”Antista Anttiin”.
Nykyisin tilan päätuotantosuunta on viljanviljely, karjaa ei enää vähään aikaan ole ollut. Nykyaikaiset
viljelymenetelmät nykyaikaisine koneineen ovat käytössä.

Toikon postireki. Posti kulki Toikolta kahdesti viikossa Tampereelle ja kerran viikossa Ruovedelle. Sitä kuljetti hevospelissä 23 vuoden ajan Fabian Aalto, joka toimi myös Toikon kantaisän Antti Toikkonen vanhemman kyytimiehenä.
Reki kesti hyvin, mutta hevosta Aalto joutui vaihtamaan kolmen vuoden välein.
Syksyisin Toikolla teurastettiin jopa 600 nautaa. Lihat suolattiin valtaviin,
toista kuutiota vetäviin lihatiinuihin, joita museossa tallessa useampia.
Eri töihin eri työvälineet. Lapioita ja talikoita joka lähtöön, siitä isäntä Antti Summanen pitänyt
huolen. Perinteitäkään¨ei silti ole unohdettu, päinvastoin. Siitä ovat puolestaan pitäneet huolen
Arto ja Helvi Summanen, tilan vanhaisäntä ja –emäntä. Vanhan parin toimesta on koottu Toikon tallirakennuksessa sijaitsevaan yksityiseen museoon valtava määrä historiaa erilaisten esineiden muodossa. – Esineitä on varmasti yli kymmenentuhatta ja suurin osa niistä on ollut täällä
jokapäiväisessä käytössä, arvioi Arto Summanen kokoelmaansa. Kun Arto Summanen avaa suuren
aitan vintillä sijaitsevan museotilan pariovet, on tulijalle avautuva näky mykistävä. Arviolta reilun parinsadan neliön tila on täynnä entisaikojen työkaluja, koneita, laitteita, maanmuokkausvälineitä
ja paljon, paljon muuta, esineitä, joiden käyttötarkoitusta nykyihminen voi vain arvailla. Kaikki tavarat
ovat järjestyksessä ja omilla paikoillaan. Heti sisään astuttaessa ensimmäisenä on vastassa vanha punainen traktori, jossa on rautapyörät. – Vuonna 1936 Toikkoon hankittiin tämä ensimmäinen
traktori, merkiltään McCormick Farmall, esittelee Arto Summanen. Traktori myytiin aikoinaan pois,
mutta vuosikymmenten jälkeen Arto onnistui pelastamaan jo käytöstä poistetun ja huonokuntoisen
rautahevosen ja se tuotiin takaisin alkuperäiseen kotiinsa museoitavaksi.
McCormick Farmall F-20 entisöitynä kunniapaikalla. Malli on sama kuin Mummo Ankalla! Huomaa
rautaiset piikkipyörät ja ainoastaan yksi etupyörä.

Hevoset olivat tärkeitä entisajan maanviljelyksessä ja niistä pidettiin hyvää huolta. Hihnakäyttöisellä pelumyllyllä tehtiin apetta. Alusasut ovat kauniisti kirjailtuja ja usein monogrammilla nimettyjä. Useimmiten kangas oli omassa pellossa kasvaneesta pellavasta kudottu. Museon pehmeän puolen tekstiilit ja asusteet kertovat naisten elämästä. Kuvassa mankeli. Vikströmin maamoottorit olivat suhteellisen yleisiä maataloudessa vielä 60-luvullakin. Antin kaupan hyllyt pursuavat entisajan lyhyttavaraa. Kaupassa työskentelivät kauppiaan lisäksi ainakin puksu ja puotineiti. Toikon museon esineistä voi hyvin kuvitella, miten omavaraista tilan toiminta aikoinaan oli. Tilalla työskenteli
kymmenien renkien lisäksi eri alojen ammattimiehiä kuten suutaria, seppää, teurastajaa ja puuseppää, jopa länkiseppä ja kaikilla oli omanlaisensa työkalut ja välineet. Suurin osa työkaluista tehtiin lisäksiitse. Vain osa koneista on tehdasvalmisteisia, mutta nekin pystyttiin huoltamaan ja korjaamaan omin voimin. Aitan ylisillä voikin ihastella käsityötaidon malliesimerkkien lisäksi
entisajan konetekniikkaa.´
Vikströmin maamoottorilla pyöritettiin puimakonetta, kattotiilien tekoon oli oma koneensa,
olipa pelumyllykin hevosten appeen tekoon. Toikossa on ollut käytössä hautomakonekin,
jolla on aikoinaan haudottu fasaaninmunia.

Eläintenpitoon liittyvät esineet ovat luonnollisesti tärkeä osa kokoelmaa. Pelkästään hevosia oli parhaimmillaan jopa kolmekymmentäviisi päivittäisessä käytössä. Niinpä museon katossa roikkuukin
länkiä, luokkia, siloja, setolkoita, ohjaksia ja aisoja kaikissa mahdollisissa muodoissa.
Samoin esillä on runsaasti hevosvetoisia peltotyökaluja, rekiä ja muita kulkupelejä.
Pitkän käytävän eli tallinkonkin päädyssä on ovi museon pehmeämmälle puolelle, jonka esineistö
kertoo Toikon tilalla asuneen naisväen elämästä ja asusteista. Renkien tapaan piikojakin oli parhaimmillaan kymmenkunta. Piikojen asusteet vaihtelivat tehtävän ja siten myös aseman
mukaan. Oli iso-köksä, pikku-köksä, välipiikoja, puotineiti, kievarilikka, karjakkoeli vööri ja useampia
navettapiikoja. Kaikilla heillä oli asemansa mukainen vaatetus, josta museon vaatekokoelma antaaoivan kuvan. Sielun silmin voi nähdä sievästi puettuja piikoja kirjailluissa essuissaan palvelemassa paitsi talon omaa väkeä, varsinkin ”kulkevaisia” eli kauppamiehiä, tuomareita, lautamiehiä, kesävieraita ja monenlaista muuta väkeä, jota Toikolla aikanaan riitti.
Museotilan perällä odottaa kävijää vielä yksi hämmästyksen aihe. Seinässä on kyltti, jossa lukee”Antin kauppa” ja vieressä ovi, joka johtaa suoraan joskus viime vuosisadalla pysähtyneeseen
aikaan. Entisajan maakaupan hyllyjen valikoimista löytyy tuoretavaroita lukuun ottamatta
lähes kaikkea, mitä maaseudun asuja ennen tarvitsi.
Hevoset olivat tärkeitä entisajan maanviljelyksessä ja niistä pidettiin hyvää
huolta. Hihnakäyttöisellä pelumyllyllä tehtiin apetta.
Alusasut ovat kauniisti kirjailtuja ja usein monogrammilla nimettyjä. Useimmiten kangas oli omassa pellossa kasvaneesta pellavasta kudottu. Museon pehmeän puolen tekstiilit ja asusteet
kertovat naisten elämästä.
Vikströmin maamoottorit olivat suhteellisen yleisiä maataloudessa vielä 60-luvullakin.
Antin kaupan hyllyt pursuavat entisajan lyhyttavaraa. Kaupassa työskentelivät
kauppiaan lisäksi ainakin puksu ja puotineiti. Asusteita, kenkiä, lyhyttavaraa, nahkasaappaita,
huovikkaita, astioita, tupakkaa, tulitikkuja ja satoja ja taas satoja tarpeellisia tai vähemmän tarpeellisia artikkeleita on esillä kaupan hyllyillä ja tiskillä. Seinillä on alkuperäisiä mainoksia,
jotka kertovat omaa kieltään tuon ajan kulutustottumuksista. Kaupan kalusteet ovat alkuperäiset.
Välillä ne tosin olivat vuosikymmeniä Muroleessa Mäkisen kaupassa, jonka perusti kauppias Niilo
Mäkinen ostettuaan Toikon kaupan irtaimiston Antti Toikkonen nuoremman perikunnalta. Joitakin
vuosia sitten kauppiaan tyttärentyttären poika Antti Moisio Muroleesta lahjoitti kalusteet takaisin Toikolle museoitavaksi.
– Haluan kiittää paitsi Antti Moisiota, myös kaikkia muita henkilöitä, jotka ovat tänne tavaraa lahjoittaneet, sanoo Toikon vanhaisäntä Arto Summanen.

Hän jos kuka yhdessä vaimonsa Helvin kanssa ansaitsee arvosanakseen täyden kympin maaseudun
kulttuuriperinnön vaalimisessa ja säilyttämisessä tällä ainutlaatuisella tavalla.

Lähde: Kurun Lehti /kesä 2010 nro 22

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Antti Yrjönpoika Toikkonen (26. lokakuuta 1828 – 29. marraskuuta 1898) oli suomalainen Kurussa asunut maakauppias ja maanviljelijä. Toikkonen omisti Kurussa sijainneen Toikon tilan ja useita muita maatiloja.

Toikkonen oli tunnettu Tampereen seudulla ja Pohjanmaallakin ja hän keräsi omaisuutensa maakauppiaana ja toimittamalla lihaa pääasiassa Suomeen sijoitetuille venäläisille joukko-osastoille. Kurussa pidettiin Toikkosen aikana joka syksy Toikon markkinoiksi kutsutut teuraskarjamarkkinat.

Toikkonen vuokrasi 1854 Idman-suvun omistaman Kurun Parkkuun kylässä sijainneen Ylä-Toikon tilan ja osti tilan itselleen 1875. Hän otti myös sukunimekseen Toikkonen avioiduttuaan 1854 Riihikosken talon tyttären Fredrikan (1832–1907) kanssa. Toikkonen sai maakauppaluvan 1861. Koska maaseudulla oli pulaa vaihtorahasta Toikkonen sai myös oikeuden painattaa itse 1–10 kopeekan seteleitä vaihtorahaksi asiakkailleen.

Toikkonen perusti yhdessä tamperelaisen kauppiaan G. O. Sumeliuksen kanssa Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön jonka omistama 1870 valmistunut Laine-niminen laiva liikennöi 1870-luvulla Visuvedelle saakka.

Antti Toikkosen vanhin tytär Fredrika (1865) ja puoliso Kaarle Akseli Kovero perustivat Sorvajärven tilan Ylöjärvelle.

Antti Toikkonen on haudattu Kurun vanhalle hautausmaalle.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Toikkonen.
Uolevi Nojosen kirja vuodelta 1976: Antista Anttiin.

Puoliso: 15.06.1854 Kuru Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski. (Taulu 1346) s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Mooses Matinpoika Riihikoski, s. 09.12.1811 Kuru, Riihikoski, k. 22.05.1864 Kuru, Riihikoski ja Valpuri Jaakontytär Riihikoski o.s. Jokela, s. 03.01.1801 Ruovesi, Pekkala, k. 27.05.1867 Kuru, Riihikoski.
Fredrika Toikkonen os. Riihikoski

Lapset:
Kalle Toikkonen Oskari oli mielisairas rippikirjan mukaan (tosiasiassa kehitysvammainen), naimaton., s. 16.05.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 08.01.1911 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikon kauppakartanon pihapiiriä Vaakaniemessä 1930-luvun lopulla. Oikealla näkyvä päärakennus on vuodelta 1876, jolloin tilaa isännöi Antti Toikko. Oikealla näkyvä pienempi rakennus on vuodelta 1913. Talossa on toiminut myös posti ja kestikievari.
Antti Toikkonen , s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 231
Manu Toikkonen 31.5.1880 Manu Toikkonen valmistui Hämeenlinnan normaalilyseosta ylioppilaaksi ja jatkoi Helsingin Yliopistossa opiskeluaan. Kuoli opiskeluaikanaan. Poikamies., s. 02.04.1858 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 23.11.1883 Helsinki.
Koska maaseudulla oli pulaa vaihtorahasta Toikkonen sai myös oikeuden painattaa itse 1–10 kopeekan seteleitä vaihtorahaksi asiakkailleen. Kuvan seteli löytyi Kurun Säästöpankista ja se annettiin Toikkoon, mihin seteli kuuluukin. Valtiosihteeri Raimo Sailas kertoi Arto Summaselle Toikkosen rahan olevan ainoan valuutan, euron ohella, mitä ei ole lopetettu Suomessa. Setelin omistaa Arto Summanen.
Vilhelmiina (Miina) Toikkonen , s. 06.01.1860 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 232
Jaakko Toikkonen , s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 233
Heikki Toikkonen , s. 09.05.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 234
Anna Toikkonen s. 22.08.1864 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 02.01.1865 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikon asemakaava: I=nykyinen asuinrakennus II=Ala-Toikkoon siirretty asuinrakennukseksi 1930-luvulla. III=navetta n. 50m pitkä. IV=rakennus, jossa on konki hevosia, rattaita ym varten, puuceet, aittoja, yläkerrassa säilytetty mm. lihat isoissa tiinuissa. V=entinen päärakennus VI=piikapirtti. 1930-luvulla siirrettiin mm. lähempänä rantaa oleva rakennus Leppälahteen asuinrakennukseksi, yksi rakennus siirretty Seurataloa varten, jota on korotettu koottaessa kuudella hirsikerralla, yksi rakennus on siirretty Kurun lääkäriasemaksi. Ala-Toikkoon (II) siirretyn rakennuksen oikealta puolelta olevasta rivistä on sirretty 2-3 aittaa museovirastolle tuntemattomaan paikkaan.
Fredriika Toikkonen , s. 13.11.1865 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 236
Anna Toikkonen s. 04.01.1868 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Antti Toikkonen nuorempi ja G.O.Sumelius kävivät paljon kauppaa keskenään. Kuittipino päärakennuksen yläkerrassa. Kuitit omistaa Arto Summanen.
Oskari Toikkonen Oskari oli mielisairas ja kelpaamaton, entinen lyseolainen., s. 25.12.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 22.03.1909 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Tallirakennuksen yläkerrasta sisään astuttaessa ensimmäisenä on vastassa vanha punainen traktori, jossa on rautapyörät. – Vuonna 1936 Toikkoon hankittiin tämä ensimmäinen traktori, merkiltään McCormick Farmall, esittelee Arto Summanen. Traktori myytiin aikoinaan pois, mutta vuosikymmenten jälkeen Arto onnistui pelastamaan jo käytöstä poistetun ja huonokuntoisen rautahevosen ja se tuotiin takaisin alkuperäiseen kotiinsa museoitavaksi. McCormick Farmall F-20 entisöitynä kunniapaikalla. Malli on sama kuin Mummo Ankalla! Huomaa rautaiset piikkipyörät ja ainoastaan yksi etupyörä. The Farmall F-20 tractor was built by International Harvester from 1932 until 1939 at the Farmall Works, Rock Island, Illinois, USA. Traktorin omistaa Arto Summanen.
Ulriika Toikkonen s. 15.03.1872 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 11.05.1872 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vainajan viimeinen lepopaikka ennen hautausta, aitassa vainajalle kaksi sijaa. Toikon rakennuskantaa.
Vilhelmi Toikkonen , s. 18.04.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 238
Josefiina Poukka o.s. Toikkonen , s. 21.01.1876 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 239
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 231
XI Antti Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 230, isä Antti Toikkonen) Kauppias ja maanviljelijä., s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 28.11.1912 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Antti Toikkonen nuorempi (1856-1912)

Puoliso: 02.12.1902 Kuru, Ylä-Toikko Vilma Fredriikka Matintytär Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen. (Taulu 846) s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 19.10.1931 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Mäkinen e. Tienari, s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Helena (Leena) Jeremiaantutär Mäkinen o.s. Vanhakylä, s. 16.02.1857 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi.
Vilma Jokinen ent. Toikkonen os. Mäkinen (1882-1931)

Lapset:
Anna Fredriika Toikkonen s. 30.05.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.03.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Harvinainen talvinen valokuva Toikkosen vanhasta asuinrakennuksesta, jota ei enää ole. Vasemmalla oleva aitta on säilynyt paikallaan. Se sijaitsee nykyistä asuinrakennusta vastapäätä maantien toisella puolella. Valokuvan omistaa: Arto Summanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 232
XI Vilhelmiina (Miina) Antintytär Toikkonen, (Taulusta 230, isä Antti Toikkonen) Miina muutti 29.12.1877 Orivedelle Onnistaipaleen rustholliin Hörtsänään. Hörtsänän emäntä. Miina muutti miehensä Erlandin kanssa 22.11.1906 Karkkuun., s. 06.01.1860 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

1. puoliso: 29.08.1877 Kuru Johannes Antinpoika Hörtsänä s. 28.12.1851 Orivesi, Lyytikkälä, Uotila, k. 25.02.1887 Orivesi, Onnistaipale.
Vanhemmat: Antti Kustaa Matinpoika Hörtsänä e. Jussila, s. 09.12.1812 Längelmäki, k. 06.02.1893 Orivesi, Onnistaipale ja Serafia Elisabeth Kallentytär Hörtsänä o.s. Sjöstedt, s. 22.09.1824 Kangasala, Heponiemi, Huikkola.

Lapset:
Hulda Hörtsänä s. 23.01.1879 Orivesi, Onnistaipale.
Hugo Antero Hörtsänä Hugo tuli 1905 Ylä-Hörtsänän talon omistajaksi Oriveden Onnistaipaleen kylällä, kotiseutumies ja puutarhuri., s. 05.05.1880 Orivesi, Onnistaipale, k. 27.01.1954 Orivesi, Onnistaipale.

Hugo Antero Hörtsänä (5. toukokuuta 1880 Orivesi – 27. tammikuuta 1954 Orivesi) oli suomalainen kotiseutumies ja puutarhuri.

Hörtsänän vanhemmat olivat maanviljelijä Johannes Hörtsänä ja Vilhelmiina Toikkanen. H��n kävi kansa- ja maatalouskoulun ja tuli 1905 Ylä-Hörtsänän talon omistajaksi Oriveden Onnistaipaleen kylällä. 1920-luvulla Hörtsänä alkoi tehdä kukka- ja puulajien koeviljelyä yli kolmen hehtaarin alueella. Hänen kotitalonsa ympärille jo 1909 perustamansa arboretum laajeni sisältämään koristepuutarhan tekolammikkoineen ja juhlakenttineen. Ennen sotia siellä arvioitiin olevan yli 1 300 erilaista kasvi-, pensas- ja puulajia. Hörtsänän arboretumia on myöhemmin kunnostettu talkoovoimin ja EU:n rahoituksen turvin. Vuonna 1986 siitä tuli luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu luonnonsuojelualue, jota on sittemmin inventoitu useaan otteeseen. Alueen hoito- ja käyttösuunnitelma laadittiin 1995.

Hörtsänä harrasti myös kansankulttuuria, keräten muun muassa esineitä ja muistikuvia ja perustaen Oriveden Museoyhdistyksen, jonka puheenjohtajana hän toimi 1932-1937 ja jolle hän lahjoitti huomattavan kokoelman keräämäänsä esineistöä.

Hörtsänän puoliso vuodesta 1915 oli Hilda Maria Lehtonen.
Vilma Fredrika Hörtsänä s. 13.12.1881 Orivesi, Onnistaipale, k. 06.03.1884 Orivesi, Onnistaipale.
Augusta Hörtsänä s. 04.07.1883 Orivesi, Onnistaipale.
Juho Kustaa Hörtsänä s. 23.09.1885 Orivesi, Onnistaipale.
Lapset:
Johanna (äpärä) Hörtsänä s. 06.07.1890 Orivesi, Onnistaipale, k. 24.08.1896 Orivesi, Onnistaipale.
Johannan syntymämerkintä Oriveden rippikirjan syntyneiden luettelossa.
2. puoliso: 30.11.1905 Orivesi Erland Hermanninpoika Tuominen Hörtsänän renki., s. 20.03.1877 Orivesi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 233
XI Jaakko Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 230, isä Antti Toikkonen) Yo Hlinnan norm.lys. Kamt 1892. Senaatin ylim. kopisti, kamreeri, sitt. postitoimistonhoitaja 1893-1906 (Kuru, Toikko). Maanviljelijä Kurussa ja Teiskossa, muutti Teiskoon 5.3.1906. ''Naappilan äijä'', s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1952 Teisko, Tuhria, Naappila.
Toikon Toikkosten hautapaasi Kurun vanhalla hautausmaalla.

1. puoliso: 29.01.1903 Kuru Tilta Kallentytär Toikkonen o.s. Riihikoski. (Taulu 1347). (Taulu 1348) s. 18.01.1871 Kuru, Riihikoski, k. 10.04.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Kalle Mooseksenpoika Riihikoski, s. 13.09.1834 Kuru, Riihikoski, k. 28.06.1912 Kuru, Riihikoski ja Tilda Matintytär Riihikoski, s. 19.03.1846 Ruovesi, k. 05.12.1919 Kuru, Riihikoski.

2. puoliso: 18.04.1905 Kuru Hulda Maria Kaarlentytär Toikkonen o.s. Kivinen. (Taulu 1221). (Taulu 1222) Hulda muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikosta 5.11.1892 Teiskoon ja Teiskosta Kuruun 11.5.1905 ja muutti takaisin Ylä-Toikkoon ja avioitui reilun kuukauden päästä Ylä-Toikon Antti Toikkosen pojan Jaakon kanssa. Hän oli raskaana jo muuttaessaan Toikkoon, taisi Jaakko poiketa Teiskossa aiemmin ja saaden Huldan takaisin mitä varmimmalla tavalla., s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Kaarle Mauri Henrikinpoika Kivinen, s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi ja Susanna (Sanna) Mikontytär Kivinen o.s. Filppula, s. 18.10.1851 Lapua, Haapakoski, Alakojonen, Kujala.
Toikolla on meneillään suuret pidot koskien kauppiaiden yhteistapaamista.
Lapset:
Maria Toikkonen s. 06.09.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikkonen perusti yhdessä tamperelaisen kauppiaan G. O. Sumeliuksen kanssa Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön jonka omistama 1870 valmistunut Laine-niminen laiva liikennöi 1870-luvulla Visuvedelle saakka. Numero: D/605 Tampella 605 9:38
Aino Toikkonen s. 1907 Teisko.
Jaakko Toikkonen s. 1910 Teisko.
Kerttu Toikkonen s. 1912 Teisko.
Sulo Toikkonen s. 1915 Teisko.
Rauha Hänninen o.s. Toikkonen s. 1918 Teisko.
Impi Laine o.s. Toikkonen s. 1920 Teisko.
Antti Toikkonen s. 1922 Teisko.
Veikko Toikkonen s. 1925 Teisko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 234
XI Heikki Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 230, isä Antti Toikkonen) Heikki Toikkonen muutti perheineen 2.1.1991 Kurusta Ylöjärven Pohjankylän Pietilän isäntä. Pietilän omistaa Heikki isänsä maakauppias Antti Toikkosen jälkeen vuodesta 1893. Loppuikänsä merkinnällä kelvoton., s. 09.05.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1927 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.

Heikki Toikkonen, Pohjankylän Pietilä. Heikin isä, Kurun Toikon kauppias Antti Toikkonen osti v 1868 Pohjankylän Pietilän ja Viinikan tilat. Vuonna 1893 omistus siirtyi pojalle Heikille. Heikin poika Juuse seuraava isäntä. Kurun vanhalla hautausmaalla on isä Antti, kauppias Toikosta. Juusen vaimo Saima oli viimeinen omaa sukua Hempura.
Arvid Hempura lahjoitti harmoonin Pengonpohjan kyläkirkkoon tyttärensä Marian kuoleman yhteydessä. Arvidin isä Dominikus tuli Ruoveden Nenoseltä vävyksi Hempuralle.

Pietilän tila on yhdistetty viime vuosisadalla Viinikan ja Pietilän tiloista. Heikki Toikkosen isännyyden aikana rakennettiin tilan komeat rakennukset. Uusrenesanssityylinen päärakennus on vuodelta 1895 ja kaksikerroksinen pitkä tallirakennus vuodelta 1892. Myös kivinen karjarakennus on rakennettu vuosisadan vaihteessa.
Toikkosten hauta Ylöjärven hautausmaalla.

Puoliso: 21.12.1894 Kuru Emma Juusentytär Toikkonen o.s. Yläkapee. (Taulu 1023) Emma oli Ylöjärven Pohjankylän Pietilän emäntä., s. 06.01.1873 Kuru, Pohjankapee, k. 01.06.1910 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
Vanhemmat: Joosef (Juuse) Antinpoika Yläkapee, s. 15.02.1839 Kuru, Pohjankapee, k. 10.01.1895 Kuru, Pohjankapee ja Helena Juhantytär Yläkapee, s. 24.09.1838 Teisko, Saarilahti, Nygård, k. 05.02.1903 Kuru, Pohjankapee.
Ylöjärven Pohjankylän Pietilä.

Lapset:
Heikki Toikkonen Heikki kuoli synnyinpäivänään., s. 11.06.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 11.06.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Aino Toikkonen s. 22.11.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 14.04.1908 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
Ester Toikkonen s. 05.07.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Helmi Toikkonen s. 09.12.1900 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
Juuse Heikki Toikkonen , s. 24.06.1904 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä. Tauluun 235
Mikael Toikkonen s. 27.09.1909 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 235
XII Juuse Heikki Toikkonen, (Taulusta 234, isä Heikki Toikkonen) Talousneuvos, Pietilän isäntä, s. 24.06.1904 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä, k. 03.07.1991 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä. Ylöjärven yhteiskoulu

Oppikouluopetusta haluavat ylöjärveläiset kävivät 1950-luvun lopulle asti koulua Tampereella. Vaikka matka ei ollut pitkä, ainoastaan kunnan eteläosasta oli mahdollista käydä oppikoulua kotoa käsin 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla. "Semmoiset pikkuiset autot ajoivat koululaisia ja pääsi siinä muutkin. Ei niitä montaa käynyt." Kunnan pohjoisosasta Tampereella koulua käyneet joutuivat hankkimaan kaupungista kouluasunnon. Takamaan, Mutalan ja Pengonpohjan koulupiirien oppivelvollisuusikäisistä kävi 1920- ja 1930-luvulla oppikoulua vain muutama ja tytöt lähtivät useammin koulutielle kuin pojat. Esimerkiksi lukuvuonna 1935—36 oli Pengonpohjasta oppikoulussa yksi tyttö ja poika, Mutalasta kaksi tyttöä ja Takamaalta ei ketään. Kirkonkylän koulun alueelta, josta liikenneyhteydet olivat paremmat, viisi poikaa ja kolme tyttöä. Pengonpohjasta Tampereella 1940-luvulla koulua käynyt tyttö muistelee käyneensä kotona joka viikonloppu. "Tulin semmoisella Pöntyksellä eli seka-autolla, sillä tuotiin tavaraa ja ihmisiä siellä lavalla. Sinne täytyi jonottaa lippu. Aamulla neljältä menin linja-autoasemalle jonottaan lippua tai jos en saanut, niin rynnättiin hirveellä vauhdilla sinne koriin. Äitehän mun saatteli pyhäehtoona tuonne Peltosen tiehaaraan, sinne on kymmenen kilometriä matkaa meiltä, Kyöstilään. Lauantaina pääsin kotio saakka." Pohjankylän Toikkosen pojilla, joita oli neljä samaan aikaan koulussa, oli oma koulukoti. "Ensin oli Pirkankatu 16 semmoinen huone ja keittiö, mutta sitten, kun meitä tuli neljä veljestä kouluun, niin meillä oli Pyynikintori 2:ssa kaksi huonetta ja keittiö. Meillä oli joku huushollerska ja sitten loppuvaiheessa täältä kotoa. Äiti oli joskus ja sitten meillä oli vanha Milja, hän oli jo semmoinen kahdeksissakymmenissä oleva, kun hän oli meillä pitämässä taloutta meidän koulukodissa." Kaupunkiin tuotiin viikoittain puut ja ruokatarpeet.

.
Talousneuvos Juuse Toikkosen ja vaimonsa Saiman hautakivi Ylöjärven hautausmaalla.

Puoliso: 1927 Ylöjärvi Saima Elisabet Toikkonen o.s. Hempura Talonemäntä., s. 17.09.1904 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 02.08.1997 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
Vanhemmat: Arvid Dominikus Dominikuksenpoika Hempura, s. 08.12.1871 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 30.05.1942 Ylöjärvi, Pengonpohja ja Maria Manuntytär Hempura o.s. Iso-Simola, s. 08.08.1881 Ylöjärvi, Mutala, k. 25.05.1918 Ylöjärvi, Pengonpohja.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 236
XI Fredriika Antintytär Toikkonen, (Taulusta 230, isä Antti Toikkonen) s. 13.11.1865 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 23.10.1939 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
Toikon ensimmäinen auto vuodelta 1925.

Puoliso: 21.03.1889 Ruovesi Kaarlo (Kalle) Akseli Kovero Maakauppias Ruovedella -1889 ja Ylöjärvellä, Sorvajärven isäntä., s. 05.09.1861 Hämeenlinna, k. 03.02.1936 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.

Lapset:
Bertta Fredrika Pietilä o.s. Kovero , s. 17.05.1890 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi. Tauluun 237
Kaarle (Kalle) Vilhelm Kovero s. 15.06.1892 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 01.09.1892 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
Anna Johanna Kovero s. 20.07.1893 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 24.12.1977 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
Kaarle (Kalle) Vilhelm Kovero s. 19.03.1896 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 21.02.1897 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
Kaarle Urho Kovero s. 02.12.1897 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 08.01.1960 Ylöjärvi.
Sorvajärven rakennuksia Sorvajärventien varrella Viljakkalantien ja Uuden Kuruntien välillä.
Heikki Villiam Kovero s. 16.08.1900 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 12.04.1974 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.

LIIMOLAN SUVUN AIKA 1777-1859

Liimolan torppa, nykyisin Sorvajärven maatila, kuului Yliesllä sijaitsevan Runsaan rustholliin ja siitä erotettuun Liimolan tilaan.
Isojaon aikaan vuonna 1777 Liimolan poika Heikki Juhonpoika Vähä-Liimola muutti perheineen torppareiksi Sorvajärvelle. Heikin vanhin poika Jussi Heikinpoika pestautui armeijan rulliin vuonna 1784, mutta siirtyi reservimieheksi ja avioitui Kaisa Juhantyttären kanssa.
Isänsä jälkeen Jussi Heikinpoika ehti olla jonkin aikaa Sorvajärven tilan torpparina ennen kuin luovutti paikan vanhimmalle pojalleen Jussi Jussinpoika Sorvajärvelle ja tämän tulevalle vaimolle Heta Yrjöntytär Kopalaiselle.
Heidän jälkeensä Maria Jussintytär jatkoi tilanpitoa Juha Kustaa Jaakonpojan kanssa vuoteen 1859 asti kunnes he muuttivat perheineen Viljakkalaan.

SORVAJÄRVI SUKUNIMENÄ

Torppaan Sorvajärvelle muutti asumaan Antti Juhonpoika vaimonsa Johanna Juhantyttären kanssa. Kuten siihen aikaan oli tapana, tilan nimestä tuli asukkaiden sukunimi.
Nälkävuosista johtuen kerjäläiset toivat kulkutauteja, joihin menehtyi ensin Antti Juhanpoika ja sen jälkeen tilalla vielä asunut Jussi Jussinpoika. Johanna Juhantytär meni uudestaan naimisiin vuonna 1868, nyt Justus heikinpojan kanssa.
Vuonna 1896 Justus osti Juha Liimolalta Sorvajärven itsenäiseksi tilaksi 8000 markalla. Kolmetoista vuotta myöhemmin vuonna 1889 Justuksen vaimo ja lapset kuolivat kulkutauteihin ja Justus jäi tilallevain palvelusväkensä kanssa.

KOVERON SUVUN AIKA 1889-

Maakauppias Antti Toikkonen tuli Sorvajärvelle vuonna 1889 hieromaan talokauppaa tyttärelleen Fredrikalle ja vävylleen Kaarlo Koverolle.
Justus Heikinpoika myi tilansa Antti Toikkoselle eläimineen kaikkineen 10 000 markasta ja otti lähtiessään vain sen, mitä kärryillä pystyi kuljettamaan. Tilan koko oli silloin 140 hehtaaria, eli reilun kokoinen torpaksi.
Antti Toikkonen antoi vielä 20 000 markkaa ja Parkanosta ostamaansa karjaa tyttärelleen tilanpidon aloittamiseen.
Rahaa uudet omistajat tarvitsivatkin, koska mm. päärakennus oli rakennettu 1800-luvun alkupuolella ja katto vaati korjausta.
Kivinavetan Koverot rakensivat vuonna 1890 ja toisen päärakennuksen kaksi vuotta myöhemmin.

Siihen aikaan pihapiiriin kuului puimala, 2 aittaa, sauna, paja ja savusauna vuodelta 1768, jonka presidentti Kekkonen osti itselleen 1960-luvulla.

Tilan seuraavaksi isännäksi vuonna 1926 siirtyi Kaarlon vanhinpoika Viljo vaimonsa Ellin kanssa. Viljo korjasi navettaa vuonna 1935 ja piti lypsykarjaa. Hän myös salaojitti tilan pellot.
Otettuaan avioeron vaimostaan Viljo meni uusiin naimisiin Anni Sillmanin kanssa vuonna 1945.
Viljon ja Annin poika Heikki jatkoi vaimonsa Raijan (os. Makkonen) kanssa lypsykarjanpitoa vuodesta 1970 vuoteen 2011 asti.
Tila oli pinta-alaltaan 68 hehtaaria, kun myös Heikin sisaret olivat saaneet osansa tilasta.
Heikki nykyaikaisti tilaa ostamalla koneita ja laitteita.

Heikin ja Raijan jälkeen tilanpitoa jatkaa edelleen heidän vanhin poikansa Marko, joka luopui lypsykarjasta ja vaihtoi emolehmätuotantoon. Eläimet vaihtuivat alkuperäisrotuiseen suomenkarjaan ja tila siirtyi samalla luonnonmukaiseen tuotantoon. Maatilan koko pieneni kymmenellä hehtaarilla, kun tilan maista jäi osa kaupan ulkopuolelle.

SORVAJÄRVEN MAATILA

Tila sijaitsee Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajamailla Sorvajärven kauniissa järvimaisemissa.
Kesäisin ohikulkijat voivat nauttia entisajan maalaisnäkymästä - lehmät laiduntavat vapaasti vasikoineen vehreällä luomupellolla kaikessa rauhassa.

Vanhat punamullatut rakennukset henkivät entisajan tuntua; vanha päärakennus kohoaa pihan keskellä ja tarinan mukaan se on ollut keskeltä avoin ja siitä on kulkenut kylätie, jota pitkin jopa sudet ovat juosseet iltahämärissä.

Vellikello on tornissaanbvanhan maakellarin ja päällystärakennuksen yllä, aivan kuin mikä hetki tahansa kelloa soitettaisiin kutsumaan työväki pellolta syömään.

Sorvajärven tila ei ole avoinna yleisölle, mutta joa ajat ohi ja näet tilan vanhan isännän Heikki Koveron, niin pysähdy juttelemaan. Hän kertoo mielellään tilan historiasta.

Lähde: https://issuu.com/onke/docs/sukutarina.
Ylöjärven liimolan Sorvajärven tila 980-413-1-86
Sally (Salli) Josefiina Kovero s. 25.07.1903 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 27.05.1922 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
Naimi Vilhelmiina Kovero s. 04.01.1905 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 237
XII Bertta Fredrika Kaarlontytär Pietilä o.s. Kovero, (Taulusta 236, äiti Fredriika Toikkonen) s. 17.05.1890 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 14.04.1963 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Kuvassa näkyy Sorvajärven lato ja navetta.

Puoliso: 1910 Ylöjärvi Kalle Abraham Antoninpoika Pietilä. (Taulu 1716) Pietilän isäntä 1909-, perunakeisari., s. 03.01.1887 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 29.07.1973 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Vanhemmat: Anton Abraham Abrahaminpoika Pietilä, s. 13.09.1848 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 13.04.1932 Ylöjärvi, Ylöjärvi ja Matilda Pauliina Kallentytär Pietilä o.s. Tiura, s. 19.01.1857 Ylöjärvi, Kuusisto, k. 01.10.1929 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Kalle Pietilän ja vaimonsa Bertan sekä kahden lapsensa hautapaasi Ylöjärven hautausmaalla.

Lapset:
Anni Kyllikki Pietilä s. 30.07.1919 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 13.01.1946 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Kalle Kustaa Pietilä s. 03.06.1923 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. jälkeen 2000 Ylöjärvi.
Maanviljelijä Kalle Pietilän kaltevapohjainen perunavarasto Ylöjärvellä 23.1.1962.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 238
XI Vilhelmi Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 230, isä Antti Toikkonen) Yo Hlinnan lys. Fm-yo 1898. Agronomi (Mustiala) 1898. Maanviljelijä ja postitoimiston hoitaja Kurussa 1912-., s. 18.04.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 20.10.1950 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Kurun Toikko siirtyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Johanna Elisabet Sarénin äidin suvulta uudelle omistajasuvulle. Kuvan nykyinen päärakennus on uusien omistajien rakentama 1800-luvun lopulla.

Puoliso: 23.10.1902 Kuru Tilta Manuntytär Toikkonen o.s. Kotamäki. (Taulu 339) s. 15.11.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.06.1957 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Manu Manunpoika Kotamäki, s. 01.10.1858 Kuru, Riuttaskorpi ja Severina Juhontytär Kotamäki o.s. Sandås, s. 10.10.1852 Parkano, Lapinneva, k. 30.11.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
Toikon naisten intiimin aitta laittaa mielikuvituksen liikkeelle.

Lapset:
Naema (Naimi) Fredriikka Toikkonen s. 30.08.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Kuvassa näkyvän aitan oikealla puolella sijaitsi Toikon entinen päärakennus. Kuva otettu nykyisen päärakennuksen edestä.
Vilho Antero Toikkonen s. 07.04.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 17.08.1935 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Kurun rautakautiset irtolöydöt

1 . ( inv. 1 9 7 4)
Kuru, Olkitaipale, Laitamo rek. n:o 1130
om. Karjula ja Morri, os. 34800 Virrat
pronssinen hevosenkenkäsolki (KM 14330)
peruskartta 2124 09 X 6856 55 y 487 43 z
n. 95 -100
maasto: Kuikkala-nimisessä saaressa olevan Laitamon talon pellosta.
Vilho Toikkonen omisti ja asui Laitamon saaressa.
Armas Veikko Henrik Toikkonen s. 16.03.1917 Kuru, Vaakaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 239
XI Josefiina Antintytär Poukka o.s. Toikkonen, (Taulusta 230, isä Antti Toikkonen) s. 21.01.1876 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Josefiina os. Toikkonen ja Svantte Poukka.

Puoliso: 31.08.1903 Kuru Svantte Aleksinpoika Poukka Svantte muutti Virroilta 12.2.1900 Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle kauppapalvelijaksi, kauppias. Nuori pariskunta muutti 12.11.1903 Virroille., s. 08.06.1883 Virrat, Vaskivesi, k. 22.09.1937 Virrat.
Vanhemmat: Aleksi Yrjönpoika Poukka, s. 02.05.1840 Virrat, Vaskivesi, k. 03.01.1906 Virrat, Vaskivesi ja Hilma Amalia Kaarlentytär Poukka o.s. Raski (Braski), s. 12.08.1847 Virrat, Hauhuu.
Toikon kauppa sellaisena kuin se oli 1800-luvun lopulla. Svantte muutti Virroilta 12.2.1900 Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle kauppapalvelijaksi, kauppias.

Lapset:
Yrjö Poukka , s. 23.03.1904 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala. Tauluun 240
Ester Summanen o.s. Poukka , s. 10.01.1906 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala. Tauluun 241
Anni Poukka s. 09.04.1907 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala, k. 23.01.1908 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala.
Vilho Poukka s. 14.02.1909 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala.
Jaakko Poukka , s. 25.05.1911 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala. Tauluun 242
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 240
XII Yrjö Svantenpoika Poukka, (Taulusta 239, äiti Josefiina Poukka) s. 23.03.1904 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala.

Puoliso: Rauha Kyllikki Poukka o.s. Tanhua-Tyrkkö s. 25.12.1907 Virrat, Vaskivesi.
Vanhemmat: Aapraham (Aapo) Aleksinpoika Tanhua-Tyrkkö e. Ylä-Nojonen, s. 10.12.1883 Virrat, Vaskivesi ja Lyyli Fransiska Juhantytär Tanhua-Tyrkkö, s. 22.08.1884 Virrat, Vaskivesi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 241
XII Ester Svantentytär Summanen o.s. Poukka, (Taulusta 239, äiti Josefiina Poukka) s. 10.01.1906 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala, k. 07.03.1995 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Yleiseksi heitoksi tuli runsaan sateen sattuessa ; sataa, kun Esterin p:stä.
Erään kerran Toikolle meni renki töitä hakemaan ja totesi tuon edellämainitun Toikon Esterille, jolloin Ester sanoi ; ei sieltä sen enempää tule kuin muiltakaan.
Tiedossa ei ole, saiko renki töitä.
Ester Summanen poikansa tyttärien Sannan ja Tiinan kanssa.

Puoliso: Aarne Ilmari Arvidinpoika Summanen Ylä-Toikon pehtoori, sitten isäntä., s. 28.10.1904 Hinnerjoki, Lukkarin virkatalo, k. 12.01.1974 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Hörön-Tähti
Rotu Suomenhevonen Sukupuoli ori Reknro 4166
Syntynyt 1939 Maa Suomi Säkä 156 cm Väri prt, er sek pti
Kasvattaja Saha J., Humppila Omistaja Summanen Aarne, Kuru, Suomi (1946)
Siirtohistoria Jälkeläisluokka Jälkeläiset 1 jälkeläistä
Muuta Mitat: 156-156 162 181 77 47 54-52 33 19,7-7,3 22-8,5
Paino: 510 kg.
Vanhemmat: Arvid Aataminpoika Summanen, s. 20.07.1882 Puumala ja Edla Fredriika Juhontytär Summanen o.s. Nakkila, s. 12.06.1884 Hinnerjoki.
Aarne Summanen 1904-1974. Toikolle haettiin pehtooria ja Aarne sai paikan ja hänestä tuli myöhemmin Toikon isäntä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 242
XII Jaakko Svantenpoika Poukka, (Taulusta 239, äiti Josefiina Poukka) s. 25.05.1911 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala, k. 15.01.1978 Virrat, Vaskivesi.

Puoliso: Saima Vilhelmiina Poukka o.s. Sinisaari s. 11.07.1914 Virrat, k. 10.06.1999 Virrat, Vaskivesi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 243
X Karoliina Yrjöntytär Niinimäki o.s. Lähdekorpi, (Taulusta 223, äiti Reetta Lähdekorpi) Karoliina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin. Kallen kuoleman jälkeen piikana Salmen torpassa., s. 25.01.1831 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. jälkeen 1910 Kuru, Riuttaskorpi.
Lähdekorven torpan yhden rakennuksen perustuskivet.

1. puoliso: 28.10.1855 Kuru, Mylläri (pappila) Kalle Kustaa Mikonpoika Mikkola. (Taulu 1236). (Taulu 1237) Kalle oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin. Keihäsjärven Salmen torpan renki., s. 22.05.1822 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.07.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi.
Vanhemmat: Mikko Jaakonpoika Mikkola e. Heinämäki, s. 13.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, k. 19.12.1828 Kuru, Riuttaskorpi ja Ulla Joosepintytär Mikkola o.s. Tienari, s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 20.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.

Lapset:
Kalle s. 16.06.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 08.07.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Maria s. 12.01.1858 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi, k. 24.08.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi.
Emma Vilhelmiina (Miina) Niinimäki , s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 244
2. puoliso: 24.11.1868 Kuru Kalle Kustaa Matinpoika Niinimäki e. Mäkelä. (Taulu 264). (Taulu 277). (Taulu 136) Niinimäen vävy ja isäntä., s. 20.12.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. jälkeen 1910 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Martinpoika Mäkelä e. Suojärvi II, s. 29.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1871 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Heta Juhontytär Mäkelä o.s. Gode, s. 08.04.1801 Tampere, Harju, Lielahti, k. 08.06.1856 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Antti Niininen e. Niinimäki s. 10.10.1870 Kuru, Riuttaskorpi.
Johannes Niinimäki s. 19.06.1874 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.07.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 244
XI Emma Vilhelmiina (Miina) Kallentytär Niinimäki, (Taulusta 243, äiti Karoliina Niinimäki) Ripitetty salavuoteudesta 2.2.1885., s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.03.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Vieno Sofia Sarén o.s. Niinimäki , s. 07.12.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 245
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 245
XII Vieno Sofia Miinantytär Sarén o.s. Niinimäki, (Taulusta 244, äiti Emma Niinimäki) Vieno muutti 17.12.1906 Ylöjärvelle., s. 07.12.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 16.12.1906 Kuru August Miinanpoika Sarén Mäkkylän Jokelan mäkitupalainen, Poikeluksen Lähteenmäen mäkitupalainen. August muutti perheineen 3.1.1907 Ylöjärven Pengonpohjaan maakauppiaaksi., s. 28.01.1876 Vesilahti.

Lapset:
Elsa Emilia Sarén s. 02.05.1908 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Veikko Rafael Sarén s. 17.09.1909 Ylöjärvi, Pengonpohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 246
VIII Martti Jaakonpoika Suojärvi II e. Suutari II eli Mäkelä, (Taulusta 221, isä Jaakko Suutari II eli Mäkelä) s. 07.11.1755 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.01.1815 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 17.06.1781 Kuru Liisa Sipintytär Suojärvi II. (Taulu 1249). (Taulu 10). (Taulu 93) Myllärin piika, Suojärven torpan emäntä, s. 14.11.1754 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 24.12.1822 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Sipi Matinpoika Sipilä e. Leppälä, s. 21.01.1706 Vilppula, Leppäkoski, k. 01.12.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Yrjöntytär Sipilä o.s. Minkkinen, s. 21.02.1704 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.11.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Lapset:
Yrjö Suojärvi II , s. 27.03.1782 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 247
Liisa Suojärvi II s. 01.11.1784 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Suojärvi II s. 19.12.1787 Kuru, Riuttaskorpi.
Maria Pohjasmäki o.s. Suojärvi II , s. 05.07.1790 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 93
Matti Mäkelä e. Suojärvi II , s. 29.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 264
Manu Karjunkoski e. Suojärvi II , s. 23.03.1795 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 287
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 247
IX Yrjö Martinpoika Suojärvi II, (Taulusta 246, isä Martti Suojärvi II) s. 27.03.1782 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.09.1857 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: 07.04.1806 Kuru Anna Matintytär Suojärvi II o.s. Suutarila. (Taulu 9). (Taulu 10) Anna kuoli 43-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 29.10.1783 Kuru, Riuttaskorpi, k. 18.03.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Suutarila, s. 04.02.1759 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa (Elisabeth) Juhontytär Suutarila o.s. Ståhlberg, s. 22.10.1760 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Helena Suojärvi II s. 09.07.1806 Kuru, Riuttaskorpi.
Antti Suojärvi II s. 22.10.1810 Kuru, Riuttaskorpi.
Matias (Matti) Yläkoski e. Suojärvi II , s. 27.03.1815 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 11
2. puoliso: 10.04.1827 Kuru Anna Johanneksentytär Suojärvi II o.s. Hanhisuo s. 05.03.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, Hytönen, k. 14.05.1867 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Johannes Pekanpoika Hanhisuo e. Filpusniemi, s. 22.04.1763 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 16.08.1836 Ikaalinen, Juhtimäki ja Stina Erkintytär Hanhisuo o.s. Ala-Heltee, s. 30.05.1768 Ikaalinen, Heltee, k. 26.06.1844 Ikaalinen, Juhtimäki.
Lapset:
Manu Suojärvi e. Suojärvi II , s. 03.03.1828 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 248
Juho Kustaa Hauturi eli Stengård e. Suojärvi II , s. 09.06.1830 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 254
Maria Latvajärvi o.s. Suojärvi II , s. 08.01.1833 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 255
Eeva Katariina Rikala o.s. Suojärvi II , s. 25.11.1835 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 257
Anna Liisa Kaitajärvi ent.Haapamäki o.s. Suojärvi II , s. 07.09.1838 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 261
Sofia Vilhelmiina Suojärvi II s. 03.05.1842 Kuru, Riuttaskorpi.
Nikodemus Suojärvi II s. 28.03.1845 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 248
X Manu Yrjönpoika Suojärvi e. Suojärvi II, (Taulusta 247, isä Yrjö Suojärvi II) Suoniemen isäntä, lautakunnan tuomari., s. 03.03.1828 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.05.1909 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 20.06.1855 Kuru Eeva Henrikintytär Suojärvi o.s. Petäjäniemi. (Taulu 1373) Suojärven emäntä., s. 16.02.1831 Kuru, Karjula, k. 30.09.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Henrik Joosepinpoika Petäjäniemi, s. 11.01.1790 Kuru, Karjula, k. 18.07.1862 Kuru, Karjula ja Anna Heikintytär Petäjäniemi o.s. Ylä-Minkkinen, s. 27.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, k. 17.03.1874 Kuru, Karjula.

Lapset:
Kalle Suojärvi , s. 09.11.1855 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 249
Matti Suojärvi s. 22.09.1859 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Kustaa Suojärvi , s. 09.10.1862 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 251
Vilhelmiina Suojärvi s. 22.02.1865 Kuru, Riuttaskorpi.
Iita Maria Suojärvi , s. 22.08.1867 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 252
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 249
XI Kalle Manunpoika Suojärvi, (Taulusta 248, isä Manu Suojärvi) Suojärven poika ja isäntä -1893, s. 09.11.1855 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.03.1893 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 27.04.1878 Kuru Tilda Matintytär Suojärvi o.s. Luomajärvi. (Taulu 517). (Taulu 518). (Taulu 106) s. 01.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Joosepinpoika Luomajärvi, s. 09.04.1825 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.01.1902 Kuru, Riuttaskorpi ja Maria Miina Matintytär Luomajärvi o.s. Lannetta, s. 14.03.1830 Kuru, Aurejärvi, k. 24.07.1903 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Kalle Arviiti Suojärvi , s. 25.07.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 250
Väinö Juho Suojärvi s. 09.02.1881 Kuru, Riuttaskorpi.
Matias (Matti) Suojärvi Matti oli Riuttaskorven Luomajärven renki ja hän palasi kotiinsa isäpuolensa Juho Suoniemen itsemurhan jälkeen vuonna 1906., s. 05.07.1883 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Vilhelmiina Suojärvi Anna oli Riuttaskorven Luomajärven piika ja hän palasi kotiinsa isäpuolensa Juho Suoniemen itsemurhan jälkeen vuonna 1906., s. 10.05.1885 Kuru, Riuttaskorpi.
Amanda Suojärvi s. 19.10.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Maria Marjamäki o.s. Suojärvi , s. 26.01.1890 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 106
Albiinus Suojärvi s. 29.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 250
XII Kalle Arviiti Kallenpoika Suojärvi, (Taulusta 249, isä Kalle Suojärvi) Suojärven poika ja isäntä 1906-, Kalle kuoli 82-vuotiaana keuhkoveritulppaan., s. 25.07.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.10.1961 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 14.01.1909 Kuru Hilja Aliina Ananiaantytär Suojärvi o.s. Vapaaniemi Hilja muutti Ikaalisten Iso-Röyhiöstä 16.1.1909 Kurun Riuttaskorven Suoniemeen emännäksi., s. 06.11.1884 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Vanhemmat: Ananias Matinpoika Vapaaniemi, s. 12.01.1853 Ikaalinen, Juhtimäki ja Anna Amalia Jaakontytär Vapaaniemi o.s. Isoiitu, s. 28.11.1857 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 251
XI Juho Kustaa Manunpoika Suojärvi, (Taulusta 248, isä Manu Suojärvi) Suojärven poika ja isäntä 1894-1906. Juho hirttäytyi 43-vuotiaana., s. 09.10.1862 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.01.1906 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 25.06.1894 Kuru Tilda Matintytär Suojärvi o.s. Luomajärvi. (Taulu 517). (Taulu 518). (Taulu 106). (Taulu 249) s. 01.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Joosepinpoika Luomajärvi, s. 09.04.1825 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.01.1902 Kuru, Riuttaskorpi ja Maria Miina Matintytär Luomajärvi o.s. Lannetta, s. 14.03.1830 Kuru, Aurejärvi, k. 24.07.1903 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Antti Suojärvi s. 11.11.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
Eeva Suojärvi s. 08.09.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 252
XI Iita Maria Manuntytär Suojärvi, (Taulusta 248, isä Manu Suojärvi) s. 22.08.1867 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 02.07.1887 Kuru Manu Manunpoika Kotamäki. (Taulu 337). (Taulu 339). (Taulu 238) s. 01.10.1858 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Manu Erkinpoika Kotamäki, s. 11.11.1818 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 06.12.1902 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Maria Jeremiaantytär Kotamäki o.s. Kaita-aho, s. 17.02.1821 Kuru, Keihäslahti, Kaitajärvi, k. 01.10.1897 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Manu Kotamäki s. 04.11.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.11.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Iita Josefina Kotamäki , s. 05.10.1890 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 253
Anna Kotamäki s. 12.12.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
Helmi Amanda Kotamäki s. 30.12.1900 Kuru, Riuttaskorpi.
Aili Henriikka Kotamäki s. 21.11.1903 Kuru, Riuttaskorpi.
Ilma Kotamäki s. 28.07.1906 Kuru, Riuttaskorpi.
Helvi Lydia Kotamäki s. 21.09.1908 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 253
XII Iita Josefina Manuntytär Kotamäki, (Taulusta 252, äiti Iita Suojärvi) s. 05.10.1890 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Helvi Sylvia (äpärä) Kotamäki s. 28.03.1917 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 254
X Juho Kustaa Yrjönpoika Hauturi eli Stengård e. Suojärvi II, (Taulusta 247, isä Yrjö Suojärvi II) Talon poika, renki, nuorimies, kruununtorppari. Metsänvartija., s. 09.06.1830 Kuru, Riuttaskorpi, k. Ikaalinen, Juhtimäki.

1. puoliso: 26.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki Anna (oäkta) Liisantytär Hauturi eli Stengård o.s. Spoof s. 29.03.1828 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, k. 04.09.1892 Ikaalinen, Juhtimäki. Anna Hauturi eli Stengård muutti miehensä Kustaa Spoofin jälkeen Ikaalisista Kurun Riuttaskorven Pohjasmäkeen ja meni siellä uudelleen naimisiin vuoonna 1867 Juho Yrjönpojan kanssa.
Juhtimäki liitettiin Ikaalisista Kurun alueeseen. Juho ja Anna Hauturi perheineen muutti Juhtimäen Hauturiin.kruununtorppariksi.
Äiti: Lisa Mattsdotter, s. 27.07.1798 Kuru.

Lapset:
Juho Hauturi Kruununtorppari, s. 11.09.1869 Kuru, Juhtimäki.
Vilhelmiina Hauturi s. 11.05.1873 Kuru, Juhtimäki.
2. puoliso: 14.02.1896 Kuru, Juhtimäki Maria Miina Kustaantytär Hauturi eli Stengård ent. Nieminen o.s. Ala-Männistö. (Taulu 828). (Taulu 829) Torpparin tytär, s. 04.03.1849 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Vanhemmat: Kustaa Aatu Joosepinpoika Lepistö, s. 25.09.1822 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Maija Stina Antintytär Herrahuhta, s. 05.02.1822 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 255
X Maria Yrjöntytär Latvajärvi o.s. Suojärvi II, (Taulusta 247, isä Yrjö Suojärvi II) Maria kuoli 30-vuotiaana lapsivuoteeseen., s. 08.01.1833 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.08.1863 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: 16.06.1856 Kuru Kaarle Matinpoika Latvajärvi. (Taulu 460). (Taulu 461) Latvajärven torppari, Kaarle kuoli 42-vuotiaana lavantautiin (1800-luvun alussa nimellä pilkkukuume)., s. 01.01.1829 Kuru, Keihäsjärvi, k. 17.11.1871 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Matti Israelinpoika Latvajärvi e. Saksa, s. 27.08.1789 Kuru, Aurejärvi ja Marketta Yrjöntytär Latvajärvi o.s. Vehmaanperä, s. 01.01.1797 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.

Lapset:
Vilhelmiina Huituri o.s. Latvajärvi , s. 13.05.1857 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 256
Kaarle Latvajärvi s. 16.04.1859 Kuru, Keihäsjärvi, k. 21.04.1872 Kuru, Keihäsjärvi.
Tilda Latvajärvi s. 18.02.1861 Kuru, Keihäsjärvi.
Maria Latvajärvi s. 09.08.1863 Kuru, Keihäsjärvi, k. 28.08.1863 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 256
XI Vilhelmiina Kaarlentytär Huituri o.s. Latvajärvi, (Taulusta 255, äiti Maria Latvajärvi) s. 13.05.1857 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: 19.11.1876 Kuru Kalle Vilhelmi Kustaanpoika Huituri e. Stengård Annan pojasta Kalle Huiturista tuli kruununtorpan isäntä., s. 31.10.1851 Ikaalinen, Juhtimäki, Liitiä.
Vanhemmat: Kustaa Adolf Kallenpoika Hauturi eli Stengård e. Spoof, s. 19.04.1828 Ikaalinen, Juhtimäki, Erä, k. 10.04.1867 Ikaalinen, Juhtimäki, Hauturi ja Anna (oäkta) Liisantytär Hauturi eli Stengård o.s. Spoof, s. 29.03.1828 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, k. 04.09.1892 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Matti Huituri s. 20.08.1877 Ikaalinen, Juhtimäki, Liitiä.
Kalle August Huituri Herastuomari. Kalle kuoli 67-vuotiaana vatsahaavaan., s. 21.01.1885 Ikaalinen, Juhtimäki, Liitiä, k. 19.01.1953 Kuru, Keihäslahti.
Toivo Johannes Huituri s. 10.06.1888 Ikaalinen, Juhtimäki, Liitiä.
Emma Maria Huituri s. 02.12.1891 Ikaalinen, Juhtimäki, Liitiä.
Jaakko Arvid Huituri s. 20.06.1897 Ikaalinen, Juhtimäki, Liitiä.
Paavo Vilhelmi Huituri s. 15.12.1901 Ikaalinen, Juhtimäki, Liitiä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 257
X Eeva Katariina Yrjöntytär Rikala o.s. Suojärvi II, (Taulusta 247, isä Yrjö Suojärvi II) s. 25.11.1835 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 29.11.1862 Kuru Juho Aatunpoika Rikala Aurejärven Rikalan kruununtorpan isäntä., s. 01.04.1819 Kuru, Aurejärvi, Heinäaho, k. 07.01.1902 Kuru, Aurejärvi, Heinäaho.
Vanhemmat: Aatu Pekanpoika Heinäaho e. Mäyräjärvi, s. 06.10.1791 Ruovesi, Jäminkipohja ja Valpuri Jaakontytär Heinäaho o.s. Palm, s. 28.03.1790 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 05.09.1850 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Amanda Rikala s. 19.03.1863 Kuru, Aurejärvi.
Roosa Myllymäki o.s. Rikala , s. 24.03.1864 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 258
Hilma Rikala s. 27.04.1867 Kuru, Aurejärvi.
Nikodemus Rikala s. 02.03.1870 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 258
XI Roosa Juhontytär Myllymäki o.s. Rikala, (Taulusta 257, äiti Eeva Rikala) s. 24.03.1864 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: 01.03.1882 Kuru Severus Juhonpoika Myllymäki s. 24.08.1859 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula.
Vanhemmat: Juho Kustaa Matinpoika Myllymäki e. Lammentausta, s. 29.03.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, k. 11.02.1895 Kuru, Juhtimäki, Rajala ja Ester Kallentytär Myllymäki ent. Lammentausta, s. 24.06.1826 Ikaalinen.

Lapset:
Aina Myllymäki s. 21.01.1883 Kuru, Juhtimäki.
Kalle Arviiti Myllymäki , s. 20.2.1885 Kuru, Juhtimäki. Tauluun 259
Emma Vilhelmina Myllymäki s. 7.5.1888 Kuru, Juhtimäki, k. 9.12.1890 Kuru, Juhtimäki.
Tyyne Matilda Myllymäki s. 11.4.1890 Kuru, Juhtimäki, k. 4.12.1890 Kuru, Juhtimäki.
Toivo Johannes Myllymäki s. 1.11.1891 Kuru, Juhtimäki.
Lauri Nikoteemus Myllymäki s. 1.6.1894 Kuru, Juhtimäki.
Onni Edvard Myllymäki s. 1.11.1896 Kuru, Juhtimäki.
Hilma Maria Myllymäki s. 25.3.1899 Kuru, Juhtimäki.
Eero Edvard Myllymäki s. 6.6.1904 Kuru, Juhtimäki.
Vilho Hemming Myllymäki s. 22.5.1907 Kuru, Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 259
XII Kalle Arviiti Severuksenpoika Myllymäki, (Taulusta 258, äiti Roosa Myllymäki) s. 20.2.1885 Kuru, Juhtimäki.

Puoliso: Hilja Myllymäki

Lapset:
Anna-Liisa Ylä-Poikelus o.s. Myllymäki , s. 25.06.1915 Kuru, Juhtimäki. Tauluun 260
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 260
XIII Anna-Liisa Kallentytär Ylä-Poikelus o.s. Myllymäki, (Taulusta 259, isä Kalle Myllymäki) s. 25.06.1915 Kuru, Juhtimäki, k. 01.03.1994 Kuru, Poikelus.
Ylä-Poikeluksen tilalla lastataan sokerijuurikkaita kuormurin lavalle 1950-luvun lopulla. Henkilöistä on tunnistettu Risto Lamminen (vas.) ja Anna-Liisa Ylä-Poikeluksen mies Viljo (oik.). Takana näkyy tilan paritupatyyppinen päärakennus.

Puoliso: Viljo Sakari Ylä-Poikelus. (Taulu 392) s. 14.01.1900 Kuru, Poikelus, k. 30.03.1972 Kuru, Poikelus.
Vanhemmat: Kalle Aatu Kustaanpoika Ylä-Poikelus, s. 28.09.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Torkko, k. 12.12.1948 Kuru, Poikelus ja Olga Maria Kallentytär Ylä-Poikelus o.s. Hirvilahti, s. 25.07.1873 Kuru, Petäjälammi, k. 17.09.1914 Kuru, Poikelus.
Viljo ja Anna-Liisa Ylä-Poikeluksen lapset vuonna 1848. Pienokaiset vasemmalta Aimo, Ulla-Maija, Oili, Mauri ja Marja-Liisa. Perheen lapsikatras karttui vielä myöhemmin Outilla. Valokuvaaja Pallas/Tampere

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 261
X Anna Liisa Yrjöntytär Kaitajärvi ent.Haapamäki o.s. Suojärvi II, (Taulusta 247, isä Yrjö Suojärvi II) s. 07.09.1838 Kuru, Riuttaskorpi, k. 17.07.1904 Kuru, Keihäslahti.

1. puoliso: 27.12.1863 Kuru Kalle Heikinpoika Haapamäki ent. Saariaho e. Vanhakylä. (Taulu 385). (Taulu 386). (Taulu 133). (Taulu 149) Pyydysmäen Saariahon torppari., s. 19.05.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 15.02.1868 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Saariaho.
Vanhemmat: Heikki Martinpoika Saariaho ent. Vanhakylä e. Niinimäki, s. 05.01.1805 Kuru, Riuttaskorpi ja Vilhelmiina Antintytär Saariaho o.s. Vanhakylä, s. 18.04.1810 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Iivar Juho Manu Saariaho e. Haapamäki s. 02.06.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi, k. 26.08.1865 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Ida Maria Saariaho s. 25.08.1866 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
2. puoliso: 27.10.1869 Kuru Kalle Joosepinpoika Kaitajärvi e. Lepistö s. 17.10.1833 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 07.06.1909 Kuru, Keihäslahti.
Lapset:
Matilda Kaitajärvi s. 16.07.1870 Kuru, Keihäslahti, Lammi, k. 10.04.1888 Kuru, Keihäslahti.
Hilma Kaitajärvi s. 05.10.1872 Kuru, Keihäslahti, Lammi.
Eetu Kaitajärvi , s. 25.01.1875 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 262
Lyyti Pauliina Lahtinen o.s. Kaitajärvi , s. 12.07.1878 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 263
Arviiti Kaitajärvi s. 06.01.1881 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 262
XI Eetu Kallenpoika Kaitajärvi, (Taulusta 261, äiti Anna Kaitajärvi ent.Haapamäki) s. 25.01.1875 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: 30.05.1898 Kuru Serafia Tuomontytär Kaitajärvi o.s. Leppänen s. 21.03.1878 Kuru, Aurejärvi, Ahola.
Vanhemmat: Tuomo Joonaanpoika Leppänen e. Ventälä, s. 12.12.1832 Virrat, Kurjenkylä, Hirvi, k. 05.09.1900 Kuru, Aurejärvi, Ahola ja Maria Heikintytär Leppänen o.s. Jokela, s. 09.05.1841 Virrat, Vaskivesi, Tyrkkö, k. 04.01.1894 Kuru, Aurejärvi, Ahola.

Lapset:
Verner Heikki Kaitajärvi s. 14.06.1898 Kuru, Keihäslahti.
Eino Eerikki Kaitajärvi s. 23.02.1900 Kuru, Keihäslahti.
Arvid Johannes Kaitajärvi s. 25.08.1902 Kuru, Keihäslahti.
Lyyti Maria Kaitajärvi s. 09.05.1905 Kuru, Keihäslahti.
Eero Ilmari Kaitajärvi s. 28.09.1907 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 263
XI Lyyti Pauliina Kallentytär Lahtinen o.s. Kaitajärvi, (Taulusta 261, äiti Anna Kaitajärvi ent.Haapamäki) s. 12.07.1878 Kuru, Keihäslahti.

1. puoliso: 06.11.1902 Kuru Juho Ville Matinpoika Lahtinen e. Sandberg Petäjäniemen itsellinen., s. 16.06.1872 Parkano, Kihniö, Nerkoo, k. 06.11.1906 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Lapset:
Iida Maria Salonen o.s. Lahtinen s. 12.09.1903 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Martta Juliana Salonen o.s. Lahtinen s. 16.02.1905 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
2. puoliso: 13.07.1908 Kuru Mikko Mikonpoika Lahtinen e. Riitijoki Riuttaskorven kruununtila Korven torppari., s. 29.06.1873 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Mikko Abrahaminpoika Riitijoki e. Fågel, s. 02.07.1824 Parkano, k. 13.11.1899 Kuru, Aurejärvi ja Vilhelmiina Mikontytär Riitijoki o.s. Mustalahti, s. 06.12.1840 Parkano, Alaskylä.
Lapset:
Yrjö Matias Lahtinen s. 11.04.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Korpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 264
IX Matti Martinpoika Mäkelä e. Suojärvi II, (Taulusta 246, isä Martti Suojärvi II) Mäkelän isäntä., s. 29.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1871 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: 17.10.1820 Kuru Heta Juhontytär Mäkelä o.s. Gode. (Taulu 243) s. 08.04.1801 Tampere, Harju, Lielahti, k. 08.06.1856 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Erkinpoika Gode, s. 16.08.1771 Vesilahti, Järvenranta, Tanska, k. 1812 Pirkkala ja Heta Mikontytär Gode o.s. Villilä, s. 1771 Tampere, Harju, Villilä, k. 05.09.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Lapset:
Maria Elisabeth Mäkelä , s. 23.03.1821 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 265
Antti Mäkelä , s. 14.11.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 266
Kalle Kustaa Niinimäki e. Mäkelä , s. 20.12.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 277
Juho Manu Mäkelä , s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 278
Serafia Ylä-Minkkinen o.s. Mäkelä , s. 30.01.1834 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 282
Matti Mäkelä s. 21.09.1841 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 265
X Maria Elisabeth Matintytär Mäkelä, (Taulusta 264, isä Matti Mäkelä) s. 23.03.1821 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Mathilda Mäkelä s. 17.03.1843 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 266
X Antti Matinpoika Mäkelä, (Taulusta 264, isä Matti Mäkelä) Lampuoti. Suutarila siirtyi Tampereen Asfalttitehdas Oy:n omistukseen 1890-luvun alussa., s. 14.11.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 14.05.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

1. puoliso: 25.06.1845 Kuru Ulla Henrikintytär Mäkelä o.s. Petäjäniemi. (Taulu 1373). (Taulu 1376) Kuoli keuhkotautiin 34-vuotiaana, 4 kk lapsen syntymän jälkeen., s. 30.05.1821 Kuru, Karjula, k. 09.07.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Vanhemmat: Henrik Joosepinpoika Petäjäniemi, s. 11.01.1790 Kuru, Karjula, k. 18.07.1862 Kuru, Karjula ja Anna Heikintytär Petäjäniemi o.s. Ylä-Minkkinen, s. 27.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, k. 17.03.1874 Kuru, Karjula.

Lapset:
Vilhelmiina Hietala o.s. Mäkelä , s. 27.05.1846 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 267
Manu Mäkelä s. 27.02.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 01.06.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Kalle Kustaa Haukijärvi e. Suutarila , s. 16.04.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 268
Matti Ahvenlammi e. Mäkelä , s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 271
Maria Mäkelä s. 02.03.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 14.04.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
2. puoliso: 08.06.1856 Kuru Kustava Karoliina Jaakopintytär Mäkelä o.s. Sanden. (Taulu 76) Kustava oli lukkarin & kanttorin tytär, muutti Kurun Riuttaskorven Suutarilaan emännäksi v. 1856 Suoniemeltä lapsineen miehensä kuoltua., s. 12.12.1823 Suoniemi, k. 10.04.1899 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Vanhemmat: Jaakoppi Juho Matiaksenpoika Sanden, s. 23.12.1793 Vahto, Hakola, k. 29.11.1860 Suoniemi ja Justiina Israelintytär Sanden o.s. Rask, s. 07.08.1791 Vahto, Kierikkala.
Lapset:
Antti Valentin Mäkelä s. 15.01.1858 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 25.03.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Emma Elina Moisio o.s. Mäkelä , s. 18.11.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 274
Juho Aukusti Koivunen e. Mäkelä , s. 12.01.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 275
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 267
XI Vilhelmiina Antintytär Hietala o.s. Mäkelä, (Taulusta 266, isä Antti Mäkelä) Vilhelmiina kuoli 25-vuotiaana vesipöhöön eli turvotustautiin., s. 27.05.1846 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 23.01.1872 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.

Puoliso: 02.05.1869 Kuru Matti Matinpoika Hietala e. Niinimäki. (Taulu 383). (Taulu 384). (Taulu 95) s. 04.12.1834 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.07.1904 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Matti Martintytär Niinimäki, s. 10.12.1801 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Matintytär Niinimäki o.s. Lamminniemi, s. 05.12.1799 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Lapset:
Hilma Josefina Hietala s. 19.07.1869 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 03.12.1869 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Emma Karoliina Hietala s. 01.07.1870 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Amanda Erika Hietala s. 07.01.1872 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 07.01.1872 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 268
XI Kalle Kustaa Antinpoika Haukijärvi e. Suutarila, (Taulusta 266, isä Antti Mäkelä) Lampuoti, s. 16.04.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 11.07.1891 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 27.12.1868 Kuru Kustava Vilhelmina Aaronintytär Haukijärvi o.s. Sanden s. 31.01.1850 Suoniemi, Pakkala, Antintalo.
Vanhemmat: Aaron Aaroninpoika Tolppa, s. 09.07.1818 Tottijärvi, k. 03.08.1852 Suoniemi, Pakkala, Antintalo ja Kustava Karoliina Jaakopintytär Mäkelä o.s. Sanden, s. 12.12.1823 Suoniemi, k. 10.04.1899 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Emma Karoliina Haukijärvi o.s. Suutarila s. 11.02.1870 Kuru, Riuttaskorpi.
Oskar Haukijärvi e. Suutarila s. 25.11.1872 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Viktor Haukijärvi e. Suutarila , s. 08.09.1875 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 269
Juho Aukusti Haukijärvi e. Suutarila s. 29.12.1877 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Järvi ent. Haukijärvi e. Suutarila Manulla ollut vaimo ja kolme lasta USA:ssa, s. 19.01.1880 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1953 USA, Minnesota.
Antti Haukijärvi e. Suutarila s. 30.03.1882 Kuru, Riuttaskorpi, k. 30.12.1906 Kuru, Riuttaskorpi.
Amanda Vilhelmiina Haukijärvi o.s. Suutarila s. 21.11.1884 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.08.1888 Kuru, Riuttaskorpi.
Niilo Matias Haukijärvi e. Suutarila , s. 19.02.1886 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 270
Aatu Johannes Haukijärvi s. 14.06.1890 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.10.1890 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 269
XII Kalle Viktor Kallenpoika Haukijärvi e. Suutarila, (Taulusta 268, isä Kalle Haukijärvi) s. 08.09.1875 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 15.10.1893 Kuru Manta Matintytär Haukijärvi o.s. Luomajärvi. (Taulu 517) s. 20.02.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Joosepinpoika Luomajärvi, s. 09.04.1825 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.01.1902 Kuru, Riuttaskorpi ja Maria Miina Matintytär Luomajärvi o.s. Lannetta, s. 14.03.1830 Kuru, Aurejärvi, k. 24.07.1903 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Olka Maria Haukijärvi s. 10.06.1894 Kuru, Riuttaskorpi, k. 20.12.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Vihtori Haukijärvi s. 05.11.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
Olga Maria Haukijärvi s. 05.08.1897 Kuru, Riuttaskorpi.
Lempi Amanda Haukijärvi s. 20.01.1900 Kuru, Riuttaskorpi.
Laura Kustaava Haukijärvi s. 01.10.1901 Kuru, Riuttaskorpi, k. 14.07.1903 Kuru, Riuttaskorpi.
Eino Johannes Haukijärvi s. 28.03.1903 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Veikko Haukijärvi s. 06.10.1916 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 270
XII Niilo Matias Kallenpoika Haukijärvi e. Suutarila, (Taulusta 268, isä Kalle Haukijärvi) s. 19.02.1886 Kuru, Riuttaskorpi, k. 10.06.1958 Kuru, Riuttaskorpi.
Ida ja Niilo Haukijärven hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Ida Johanna Haukijärvi s. 17.02.1902, k. 30.08.1975 Kuru, Riuttaskorpi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 271
XI Matti Antinpoika Ahvenlammi e. Mäkelä, (Taulusta 266, isä Antti Mäkelä) Renki, itsellinen, metsänvartija. Vuonna 1873 Mäkelästä muutto vaimonsa kanssa Tienarille, v.1875 Tienarilta muutto Leveelahteen, muutto v.1879 Taipaleeseen, v.1887 Aurejärven Kruunun Ahvenlammille, v.1903 muutto tuntemattomaan paikkaan., s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: 16.06.1872 Kuru Vilhelmiina (Miina) Kustaantytär Ahvenlammi o.s. Ojanen. (Taulu 813). (Taulu 1224) Piika, muutti ensimmäisenä lapsena eroon vanhemmistaan Olkitaipaleen Lahdenperästä v.1866 Kurun Petäjälammin Savelaan piiaksi v.1866, v.1867 piiaksi Tienarille, v. 1868 piiaksi Kurun Riuttaskorven Mäkelään, missä tapasi tulevan miehensä Matts Anderssonin. Leveelahdesta Olkitaipaleen Taipaleeseen ja sieltä Aurejärven Kruunun torpan Ahvenlammille emännäksi., s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi.

Parkkuunkosken kulttuurimaisemaa ja laivaranta 1930-luvun alussa. Parkkuunkoskella kerrotaan olleen myllyn jo 1500-luvulla.
Kylään rakensi 1800-luvun puolella piensahan konsuli August Eklöf erääksi Kurun ensimmäisistä teollisuuslaitoksista. Vesivoimalla toiminut saha työllisti muutaman henkilön kuvan ottamisen aikoihin.
(Kuvan ottanut Martti Ojanen).
Vanhemmat: Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari, s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale ja Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki, s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
Miina Ojanen syntyi Parkkuun sahalla, missä hänen isänsä Kustaa Ojanen asui ja oli töissä.

Lapset:
Frans Oskari Ahvenlammi s. 31.01.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Amanda Aliina (Manta) Onkilammi o.s. Ahvenlammi , s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 272
Kalle Matias Ahvenlammi , s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti. Tauluun 273
Juho Felix Ahvenlammi s. 09.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Linda Lyyti Ahvenlammi s. 11.01.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Hilma Miina Ahvenlammi s. 06.09.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Oskari Heikki Ahvenlammi s. 19.01.1889 Kuru, Aurejärvi.
Olga Amalia Ahvenlammi s. 16.04.1891 Kuru, Aurejärvi.
Anna Amalia Ahvenlammi s. 22.05.1894 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 272
XII Amanda Aliina (Manta) Matintytär Onkilammi o.s. Ahvenlammi, (Taulusta 271, isä Matti Ahvenlammi) Manta muutti Ikaalisisten Vahojärven Onkilammilta 14.9.1891 Kuruun ja takaisin v. 1892, s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Onni Johannes (äpärä) Onkilammi s. 31.08.1891 Ikaalinen, Vahojärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 273
XII Kalle Matias Matinpoika Ahvenlammi, (Taulusta 271, isä Matti Ahvenlammi) Kalle muutti Ikaalisista 24.6.1994 Kurun Ahvenharjulle ja v.1898 Kurun Aurejärven Ahvenharjusta kotiinsa Kruunun tilalle Aurejärven Ahvenlammille, missä avioitui ja muutti vaimoineen 19.11.1899 Ylöjärvelle., s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti.

Puoliso: 23.11.1898 Kuru Hilma Karoliina Eevertintytär Keskinen s. 30.12.1874 Hämeenkyrö.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 274
XI Emma Elina Antintytär Moisio o.s. Mäkelä, (Taulusta 266, isä Antti Mäkelä) s. 18.11.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: 15.09.1878 Kuru Aleksanteri (Santeri) Nikodeemuksenpoika Moisio e. Vierikko. (Taulu 706) Kurun Riuttaskorven Vierikon kruununtorppari. Virtain Vaskiveden Rajalan Moision torppari, s. 21.01.1854 Ruovesi.
Vanhemmat: Juho Heikinpoika Vierikko, s. 22.11.1813 Ruovesi, k. 12.03.1868 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Antintytär Vierikko o.s. Saksa, s. 01.10.1824 Kuru, Aurejärvi, k. 28.06.1903 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Amanda Elina Moisio o.s. Vierikko s. 25.08.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Nestor Nikodeemus Moisio e. Vierikko s. 25.02.1882 Kuru, Riuttaskorpi.
Eeli Jaakoppi Moisio e. Vierikko s. 31.07.1884 Kuru, Riuttaskorpi.
Väinö Aleksanteri Moisio e. Vierikko s. 04.01.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Matti Moisio e. Vierikko s. 13.09.1889 Kuru, Riuttaskorpi.
Toivo Antero Moisio s. 27.04.1892 Virrat, Vaskivesi, Rajala, k. 06.07.1901 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
Emma Johanna Moisio Emma muutti Kanadaan vuonna 1920, s. 19.01.1895 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
Lempi Maria Moisio s. 27.11.1896 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
Paavo Patrikki Moisio s. 15.04.1899 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
Aina Matilda Moisio s. 14.03.1902 Virrat, Vaskivesi, Rajala, k. 16.11.1902 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
Eemeli Moisio s. 01.04.1904 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 275
XI Juho Aukusti Antinpoika Koivunen e. Mäkelä, (Taulusta 266, isä Antti Mäkelä) s. 12.01.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: Olga Pauliina Kustaantytär Koivunen o.s. Ahlgren s. 31.08.1863 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, Niinimäki.

Lapset:
Aino Sofia Lehtinen o.s. Koivunen , s. 15.05.1884 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, Niinimäki. Tauluun 276
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 276
XII Aino Sofia Juhantytär Lehtinen o.s. Koivunen, (Taulusta 275, isä Juho Koivunen) s. 15.05.1884 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, Niinimäki.

Puoliso: 19.06.1903 Kuru Eemil Eetu Kallenpoika Lehtinen. (Taulu 534) s. 09.10.1877 Kuru, Petäjälammi, Pohja.
Vanhemmat: Kalle Heikki Heikinpoika Lehtinen e. Hörman, s. 20.10.1844 Kuru, Hainari, Kivioja ja Tilta Juusentytär Lehtinen o.s. Lamminniemi, s. 05.03.1857 Kuru, Keihäslahti.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 277
X Kalle Kustaa Matinpoika Niinimäki e. Mäkelä, (Taulusta 264, isä Matti Mäkelä) Niinimäen vävy ja isäntä., s. 20.12.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. jälkeen 1910 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: 16.06.1850 Kuru Ulla Loviisa Kallentytär Niinimäki. (Taulu 136) s. 21.05.1830 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.05.1868 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Aatu Ananias Niinimäki s. 15.04.1851 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Kustaa Niinimäki , s. 12.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 136
Matti Niinimäki s. 29.03.1858 Kuru, Riuttaskorpi.
Emma Vilhelmiina Niinimäki Emma muutti 31.10.1902 Lempäälään., s. 02.07.1861 Kuru, Riuttaskorpi.
Eelis Niininen e. Niinimäki s. 26.04.1866 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: 24.11.1868 Kuru Karoliina Yrjöntytär Niinimäki o.s. Lähdekorpi. (Taulu 223). (Taulu 243). (Taulu 867) Karoliina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin. Kallen kuoleman jälkeen piikana Salmen torpassa., s. 25.01.1831 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. jälkeen 1910 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Simonpoika Lähdekorpi e. Paappanen, s. 27.05.1794 Kuru, Petäjälammi, k. 01.10.1875 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Reetta Liisa Erkintytär Lähdekorpi o.s. Suutari II eli Mäkelä, s. 16.10.1792 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1863 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Lähdekorven torpan yhden rakennuksen perustuskivet.
Lapset:
Antti Niininen e. Niinimäki s. 10.10.1870 Kuru, Riuttaskorpi.
Johannes Niinimäki s. 19.06.1874 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.07.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 278
X Juho Manu Matinpoika Mäkelä, (Taulusta 264, isä Matti Mäkelä) Mäkelän isäntä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

1. puoliso: 24.09.1857 Ruovesi Selma Fredrika Juhontytär Mäkelä o.s. Ranta-Riekkola. (Taulu 600). (Taulu 602). (Taulu 201) Selma kuoli 38-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 14.04.1838 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 18.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Ranta-Riekkola, s. 01.08.1793 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 14.10.1850 Ruovesi, Pihlajalahti ja Anna Joosepintytär Ranta-Riekkola o.s. Ala-Kauttu, s. 02.06.1797 Ruovesi, Kauttu, k. 30.12.1872 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Juho Mäkelä s. 14.07.1858 Kuru, Riuttaskorpi.
Emma Eufrosyne Mäkelä s. 03.08.1859 Kuru, Riuttaskorpi.
Kaarlo (Kalle) Edvard Riihikoski e. Mäkelä , s. 24.06.1861 Kuru. Tauluun 279
Emma Josefiina Mäkelä s. 12.06.1863 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Alfred Mäkelä s. 06.07.1865 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.09.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Eemeli Mäkelä s. 15.12.1867 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.09.1884 Kuru, Riuttaskorpi.
Frans Oskar Mäkelä Rippikirjassa merkintä kelvoton., s. 03.11.1869 Kuru, Riuttaskorpi.
Manda Aliina Mäkelä Manda muutti 29.1.1895 tampereelle., s. 09.01.1872 Kuru, Riuttaskorpi.
Viktor Mäkelä s. 26.08.1875 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.11.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
Kustaa Alarik Mäkelä s. 24.05.1877 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.08.1877 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: 08.03.1878 Kuru, Mäkelä Amanda Salomonintytär Mäkelä o.s. Heinämäki. (Taulu 1128). (Taulu 1129). (Taulu 1350). (Taulu 79). (Taulu 184) Heinämäen torpan tytär, Mäkelän emäntä., s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
Vanhemmat: Salomon Matinpoika Heinämäki e. Riihikoski, s. 20.01.1816 Kuru, Riihikoski, k. 01.03.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen ja Johanna Antintytär Heinämäki o.s. Ylöjärvi, s. 02.02.1819 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 28.06.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
Lapset:
Iivari Heinämäki e. Mäkelä , s. 07.03.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 280
Manu Mäkelä , s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 281
Olga Mäkelä s. 12.05.1881 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.12.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
Lyyli Katri Ketola o.s. Mäkelä , s. 02.08.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 79
Eriikka Torkko o.s. Mäkelä , s. 2.8.1887 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 184
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 279
XI Kaarlo (Kalle) Edvard Juhonpoika Riihikoski e. Mäkelä, (Taulusta 278, isä Juho Mäkelä) Riihikosken isäntä, omisti vaimonsa Marian kanssa Kurun Riuttasilla olevat Mäkelän ja Suutarilan, yhteispinta-alaltaan lähes 1000 ha. Rippikirjassa merkintä, Kalle änkyttää., s. 24.06.1861 Kuru, k. 01.01.1920 Kuru, Riihikoski.

Kaarlo ja Maria Mäkelä myivät molemmat tilat (Suutarinen ja Mäkelä) 6.7.1890 Tampereen Asfalttitehdas Oy:lle. Kauppahinta oli 29000 mk. Siitä maksettiin heti 3000 mk ja loput 50000 mk:n erissä lainhuutojen jälkeen ja loput viimeisen ja kolmannen lainhuudon jälkeen Lopuille 21000 mk:n summalle oli haettu kiinnitys Kaarlo Juhonpoika Suutarille 5.2.1891. Mäkelän tila oli 5/24 manttaalia.

Kaarlo ja Maria Mäkelä käyttivät osan saamastaan kauppahinnasta heti. He ostivat Riihikosken tilan Aleksanteri Sääkslahdelta 19.11.1890. Kallen ja Marian eläkeoikeus säilyi tämänkin kaupan jälkeen. Aleksanteri Sääkslahti oli Hainarin torppari. Myytyään talon Aleksanteri palasi vuonna 1890 takaisin Hainarin torppaan.
Riuttasen Mäkelästä muuttaneet Urho Riihikosken isovanhemmat Kalle ja Maria Riihikoski isännöivät taloa vuoteen 1908. Maria Riihikoski sairastui 1906 vakavaan sairauteen, jota hoidettiin kirurgisesti Helsingissä, silloin kuuluisassa Engströmin sairaalassa. Vakavan sairauden vuoksi talo myytiin Orismalan maamieskoulun päättäneelle Urho Riihikosken isälle Arvi Riihikoskelle. Hänen veljensä Ville Riihikoski sai oman noin 38 hehtaarin osan tilasta.
(Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani)

Riihikoski se on kun vanhoja muistelee.
Kurun Riuttaskorven Mäkelä.

1. puoliso: Maria Joosepintytär Riihikoski o.s. Kovesjärvi. (Taulu 200). (Taulu 201) Kovesjärven tytär ja Riihikosken emäntä, s. 31.03.1863 Parkano, Vuorijärvi, k. 17.06.1908 Kuru, Riihikoski.
Vanhemmat: Jooseppi Kallenpoika Kovesjärvi e. Vähä Koveslammi, s. 09.08.1834 Ikaalinen, Sydänmaa, k. 14.11.1872 Parkano, Vuorijärvi ja Severiina Mikontytär Kovesjärvi, s. 28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi.
Maria (os. Kovesjärvi) ja Kalle Riihikoski

Lapset:
Arvid (Arvi) Riihikoski , s. 13.02.1886 Kuru, Riihikoski. Tauluun 202
Vilho (Ville) Eetu Riihikoski Sydänlihasvika., s. 30.03.1890 Kuru, Riihikoski, k. 04.02.1953 Kuru, Riihikoski. Monet kurulaiset lähtivät Amerikkaan ajan tavan mukaan. Näin teki myös Vilho Riihikoski. Sauraava Evelethissä USA:ssa 16.5.1913 päivätty kirje kertoo lähdön USA:han saapumisen tunnelmista:
- Terveiset nyt täältä länneltä, täällä sitä poikaa majailee. Lähtö tuli äkkiä, että ei sitä paljon hyvästiä jätelty ja kai se niin pareet onkin. Joka tänne lähtee ei tätä matkaa voi enskertanen kuvitella semmoseksi kun se on. Meidän renki Anton jäi Vistpurkkiin ja olin minäkin sie jonkun päivän ja sitten lähdin tänne Evelethiin, kolme vuorokautta kesti tulla. Piletti makso liki kaksisataa. Kyllä tänne tulee sitte miestä sieltä kotimaasta niiku pilvee. Eikä täällä ole mikään hyvä aika. Työtä kyllä saa, mutta on pienet palkat, kun tulee niin pirusti ukkoo. Kuinka ne siellä meillä jaksavat. Ei nyt muuta tällä kertaa. Muista sitte kirjottaa kuinka sie voidaan. Voi itte mitä parhaiten ja sano terveisiä kuillekki.

Vilho (Ville) Riihikosken kirjeitä tuli lisää harvakseen osoitettuna hänen veljelleen Parkkuussa. Lopulta tuli mies itsekin takaisin maailmansodan päätyttyä 1918. Tuli ja totesi:
- Maailmaa se on tämä Parkkuukin, takaisin minä tulin.

Josku Riihi-Ville tuli Hankalaan, mutta kompuroi ovissa niin, että peruukki lensi ensin sisälle. Myllymiehet sanoivat:
- Kai sieltä Ville tulee, kun tukka tuli jo.
Ville Riihikosken terevset Evelethistä vuonna 1913.
Saima Aliina Riihikoski s. 30.03.1892 Kuru, Riihikoski, k. 02.04.1892 Kuru, Riihikoski.
Saima Riihikosken hautakivi Kurun vanhalla hautausmaalla.
2. puoliso: 22.01.1909 Kuru Lyyti Miiina Jopintytär Riihikoski o.s. Petäjäniemi. (Taulu 523). (Taulu 526). (Taulu 884) Lyyti muutti Tampereelta vuonna 1905 Kurun kotiinsa ja sieltä naimisiin mentyään Riihikoskelle 1909., s. 24.08.1875 Kuru, Karjula. Riihikosken Lyytillä oli kolme kosijaa, Tanhuamäet ja Aholat.
- Ei merkitse mitään, totesi kuitenkin kilvan voittanut Riihikosken Kalle,
- sillä tässä asiassa on sadattuhannet kysseessä.
Vanhemmat: Jopi Manu Joosepinpoika Petäjäniemi e. Ala-Paappanen, s. 04.03.1843 Kuru, Petäjälammi, k. 06.04.1881 Kuru, Karjula ja Maria Juhontytär Petäjäniemi, s. 02.02.1848 Kuru, Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 280
XI Iivari Juhonpoika Heinämäki e. Mäkelä, (Taulusta 278, isä Juho Mäkelä) s. 07.03.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 23.06.1907 Kuru Aina Juhontytär Heinämäki o.s. Leponiemi s. 21.06.1881 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Anni Amanta Heinämäki s. 02.04.1908 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
Eeva Maria Heinämäki s. 14.10.1916 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 281
XI Manu Juhonpoika Mäkelä, (Taulusta 278, isä Juho Mäkelä) Mäkelän isäntä., s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.01.1953 Kuru, Riuttaskorpi. Autojen lisääntyessä alettiin sen ajamiseksi vaatia ajokorttia, joka kuitenkin oli helposti saatavissa niminmieheltä. Nimismies ei ollut turhantarkka sitä antaessaan.
Mäkelän Manusta Riuttasilta oli kerrottu, että kääntyessään hakemaan ajokorttia nimismiehen pihaan, tuli hän autonsa puskurilla tönänneeksi kivisen portinpylvään kumoon. Manu tunnusti reilusti virheensä ja sai ajokortin.

Riihikosken rengin Arvid Syrjäsen tähtihetkiä oli 20-luvulla sattunut tapahtuma. Manu Mäkelä oli tulossa autollaan Riihikoskelle kylään. Jostain syystä auto teki tenän Enotaipaleessa ja Syrjänen pantiin hakemaan autoa hevosparilla.
Silminnäkijät ovat kertoneet hänen tyyriin ilmeensä tehneen vaikutuksen miehen istuessa hajareisin auton konepellillä ja ohjastaessa parihevosia.
Siinä vanha aika ja uusi aika löivät kättä toisilleen.

Seppä Jaakko Hellman oli Mäkelän Manun kanssa käymässä Tampereella. Manun auto töytäisi Hämeenkadulla hieman toista autoa. Manu hätisteli paikalle rientäviä poliiseja:
''Mitäs tähän sekaannettu, kai teillä on tärkeempiäkin hommia''.
Asia ratkaistiin loppujen lopuksi sulassa sovussa.

Lähteet: Nafti on, mutta hyvin täyttää (Kurukaista perinnettä) Tampereen Kirjapaino Tampere 1983.
Taitto: Pekka Ruusukallio

Kirjan julkaisija Parkkuun kylätoimikunta kiittää kirjailija Uolevi Nojosta, Kurun Sanomien nykyistä (1983) kustantajaa Tampereen Kirjapaino Oy:tä ja lehden vastaavaa toimittajaa Pekka Ruusukalliota näiden merkittävästä avusta kirjan toimitustyössä

Kurussa syyskuun 1. päivänä 1983
Parkkuun kylätoimikunta

Parkkuun kylätoimikiunnan asettama keräystoimikunta:
Urho Riihikoski, puheenjohtaja
Raili Tienari (nyk. Tupola), sihteeri
Jäsenet: Veikko Mäkinen, Uolevi Nojonen, Pekka Ruusukallio, Juho Tienari ja Valto Taipale.

Puoliso: 20.06.1907 Kuru, Mäkelä Elsa Olivia Kaarlontytär Mäkelä o.s. Pyydysmäki. (Taulu 389). (Taulu 881) s. 05.04.1875 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Kaarlo Antinpoika Pyydysmäki, s. 03.12.1832 Kuru, Karjula, k. 19.02.1895 Kuru, Karjula ja Erika Matintytär Pyydysmäki o.s. Ikonen, s. 13.05.1851 Kuru, Petäjälammi, k. 28.02.1879 Kuru, Karjula.

Lapset:
Jorma Veijo Mäkelä Koululainen, s. 12.04.1908 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
Kauko Tapio Mäkelä s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
Helinä Mäkelä s. 31.10.1917 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 282
X Serafia Matintytär Ylä-Minkkinen o.s. Mäkelä, (Taulusta 264, isä Matti Mäkelä) s. 30.01.1834 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Tilta (äpärä) Hirvonen o.s. Ylä-Minkkinen , s. 21.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 283
1. puoliso: 24.06.1858 Kuru Juho Heikki Juhonpoika Ylä-Minkkinen s. 13.01.1838 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Taneli Juhonpoika Ylä-Minkkinen, s. 11.05.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.04.1872 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Loviisa Aapontytär Ylä-Minkkinen o.s. Puntanen, s. 15.05.1816 Virrat.
Lapset:
Manta Ylä-Minkkinen s. 09.04.1860 Kuru, Riuttaskorpi.
Amanda Heinänen o.s. Ylä-Minkkinen , s. 25.04.1862 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 286
Juho Heikki Ylä-Minkkinen s. 21.05.1867 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Maurits Ylä-Minkkinen s. 19.08.1870 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 283
XI Tilta (äpärä) Serafiantytär Hirvonen o.s. Ylä-Minkkinen, (Taulusta 282, äiti Serafia Ylä-Minkkinen) s. 21.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 26.05.1873 Kuru Kaapo Mikonpoika Hirvonen e. Kuusenaho. (Taulu 712) Kaapo oli Ylä-Minkkisen renki mennessään naimisiin., s. 01.03.1851 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Mikko (äpärä) Maijanpoika (Mikonpoika) Kuusenaho e. Äijäjärvi, s. 09.08.1820 Kuru, Aurejärvi ja Maria Kustaantytär Kuusenaho, s. 05.03.1816.

Lapset:
Manta Serafia Helenius o.s. Hirvonen , s. 19.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 284
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 284
XII Manta Serafia Kaapontytär Helenius o.s. Hirvonen, (Taulusta 283, isä Kaapo Hirvonen) Manta kuoli 36-vuotiaana keuhkotautiin., s. 19.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.02.1916 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Iivari (äpärä) Hirvonen iivari muutti naimattomana Teiskoon 06.11.1916., s. 20.03.1899 Kuru, Riuttaskorpi.
1. puoliso: 18.04.1905 Kuru Elias Fabianinpoika Helenius. (Taulu 914). (Taulu 915) Itsellinen ja mökkiläinen Olkitaipaleenkylän Kivi-nimisellä tilalla. Elias kuoli sydäntautiin 52-vuotiaana, s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 27.06.1933 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Fabian Kallenpoika Helenius, s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi ja Henrika Matintytär Helenius, s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Lapset:
Yrjö Matias Helenius , s. 21.02.1906 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 285
Maria Josefiina Helenius maria muutti naimattomana Teiskoon 15.7.1936., s. 18.10.1914 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 285
XIII Yrjö Matias Eliaanpoika Helenius, (Taulusta 284, äiti Manta Helenius) Perhe asui Pohjankapeen kylässä, joka alueliitoksen myötä siirtyi Teiskoon 1.1.1954 ja edelleen Tampereeseen 1.1.1972., s. 21.02.1906 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Irja Maria Santerintytär Helenius o.s. Autio s. 04.07.1913 Kuru, Pohjankapee.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 286
XI Amanda Juhontytär Heinänen o.s. Ylä-Minkkinen, (Taulusta 282, äiti Serafia Ylä-Minkkinen) s. 25.04.1862 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 06.09.1888 Kuru Aleksius Salomoninpoika Heinänen e. Heinämäki. (Taulu 1128). (Taulu 1350) Ylä-Minkkisen itsellinen, Riuttaskorven Lahdenperän Vierikon torpan itsellinen, Riuttaskorven Lammin itsellinen, Lammin talon Haapamäen torpan itsellinen, Riuttaskorven Torttijärven Jytilän torpan itsellinen. Aleksius Heinänen muutti perheineen Kurusta 23.10.1899 Virtain Vaskiveden Purran talon Raivion torppariksi., s. 25.07.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
Vanhemmat: Salomon Matinpoika Heinämäki e. Riihikoski, s. 20.01.1816 Kuru, Riihikoski, k. 01.03.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen ja Johanna Antintytär Heinämäki o.s. Ylöjärvi, s. 02.02.1819 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 28.06.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Lapset:
Alma Maria Heinänen s. 25.12.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
Arviiti Heinänen s. 24.06.1890 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, Vierikko.
Aina Elisabeth Heinänen s. 24.12.1893 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
Aleksi Heinänen s. 31.05.1897 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, Jytilä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 287
IX Manu Martinpoika Karjunkoski e. Suojärvi II, (Taulusta 246, isä Martti Suojärvi II) Karjunkosken isäntä, s. 23.03.1795 Kuru, Riuttaskorpi, k. 20.04.1876 Kuru, Karjula, Karjulankoski, Särkikoski.

Puoliso: 21.02.1825 Kuru Liisa Tuomaantytär Koski. (Taulu 402). (Taulu 403) Karjunkosken tytär ja emäntä., s. 22.04.1795 Kuru, Karjula, k. 07.12.1880 Kuru, Karjula, Karjulankoski, Särkikoski.
Vanhemmat: Tuomas Matinpoika Koski eli Karjunkoski, s. 18.12.1774 Kuru, Karjula, k. 21.05.1836 Kuru, Karjula ja Maija Juhontytär Koski eli Karjunkoski o.s. Ala-Sankila, s. 25.07.1770 Vilppula, Suluslahti eli Sankila, k. 08.02.1824 Kuru, Karjula.

Lapset:
Iisakki Manu Koskinen e. Karjunkoski , s. 04.10.1826 Kuru, Karjula. Tauluun 288
Heta Severiina Koivisto o.s. Karjunkoski , s. 22.03.1829 Kuru, Karjula. Tauluun 290
Matti Karjunkoski s. 07.05.1831 Kuru, Karjula.
Juho Kustaa Niemi ent. Vähäniemi e. Karjunkoski , s. 26.10.1833 Kuru, Karjula. Tauluun 295
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 288
X Iisakki Manu Manunpoika Koskinen e. Karjunkoski, (Taulusta 287, isä Manu Karjunkoski) s. 04.10.1826 Kuru, Karjula.

Puoliso: Greta Nilsintytär Koskinen o.s. Särkkä. (Taulu 1546) s. 29.01.1830 Teisko, Kiimajoki, Tuhola.
Vanhemmat: Nils Erkinpoika Särkkä e. Keskinen, s. 26.09.1802 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki ja Reetta Matintytär Särkkä, s. 18.05.1799 Orivesi; Rajalahti, Uotila.

Lapset:
Aleksi Koskinen , s. 14.01.1857 Kuru, Karjula, Koski, Särkikoski. Tauluun 289
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 289
XI Aleksi Iisakinpoika Koskinen, (Taulusta 288, isä Iisakki Koskinen) s. 14.01.1857 Kuru, Karjula, Koski, Särkikoski.

Puoliso: Hilma Maria Heikintytär Koskinen o.s. Utukka. (Taulu 70) s. 07.02.1863 Ruovesi, Rajalahti, Ritoniemi.

Lapset:
Hilja Karoliina Niemelä o.s. Koskinen , s. 21.05.1886 Kuru, Karjula, Särkikoski. Tauluun 70
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 290
X Heta Severiina Manuntytär Koivisto o.s. Karjunkoski, (Taulusta 287, isä Manu Karjunkoski) s. 22.03.1829 Kuru, Karjula.

Puoliso: 27.02.1848 Kuru Antti Yrjönpoika Koivisto Petäjäniemen Koiviston torppari., s. 04.02.1825 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Vanhemmat: Yrjö Heikinpoika Koivisto e. Vähä-Kuoranta, s. 29.03.1781 Teisko, Kuoranta ja Anna Yrjöntytär Koivisto, s. 27.06.1798 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Lapset:
Maria Koivisto s. 10.04.1848 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Vilhelmiina Koivisto s. 17.03.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Kalle Koivisto , s. 26.04.1852 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Tauluun 291
Antti Koivisto s. 24.09.1854 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Matti Koivisto s. 12.10.1856 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Juho Koivisto s. 07.10.1858 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Hilma Adofiina Koivisto s. 12.12.1860 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Manu Ala-Paappanen e. Koivisto , s. 03.01.1863 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Tauluun 293
Ida Pauliina Koivisto s. 05.05.1865 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Amanda Karoliina Koivisto s. 22.10.1866 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Antto Tuomi e. Koivisto , s. 18.05.1869 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Tauluun 294
Erika Koivisto s. 25.04.1871 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 291
XI Kalle Antinpoika Koivisto, (Taulusta 290, äiti Heta Koivisto) Petäjäniemen Koiviston torppari., s. 26.04.1852 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Puoliso: Tilda Matintytär Koivisto o.s. Hörtsänä s. 18.04.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

Lapset:
Lyyti Sofia Rasinen o.s. Koivisto , s. 15.05.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Tauluun 292
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 292
XII Lyyti Sofia Kallentytär Rasinen o.s. Koivisto, (Taulusta 291, isä Kalle Koivisto) s. 15.05.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Puoliso: 18.07.1907 Kuru Väinö Anselmi Manunpoika Rasinen. (Taulu 473) Petäjäniemen Koiviston itsellinen., s. 20.04.1885 Kuru, Aurejärvi, Pusu.
Vanhemmat: Manu Kallenpoika Rasinen e. Rasi, s. 16.09.1856 Kuru, Hainari ja Maria Eeliksentytär Rasinen o.s. Hällfors, s. 26.03.1861 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.

Lapset:
Tauno Leopold Rasinen s. 14.11.1908 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Koivisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 293
XI Manu Antinpoika Ala-Paappanen e. Koivisto, (Taulusta 290, äiti Heta Koivisto) Ala-Paappasen rälssitalon vävy ja isäntä, omistaja Fedi Idman. Ala-Paappanen muuttui Paappaseksi., s. 03.01.1863 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Tilannevuosi 1932. PAAPPANEN, 48 km Vilppulan asemalta, 70 km Tampereelta ja 4 km Palhoniemen laiturilta. Omistajat v:sta 1930 Kalle ja Ida (o.s. Korhonen) Rosi. Erotettu v. 1930 Nygård-nimisestä emätilasta. Ollut aikoinaan rälssitila, johon oli liitetty Nygård-, Heikkilä-, Karhunkoski- ja Kuustaipale-nimiset tilat. Näistä muodostettiin Nygård, joka jaettiin v. 1930. Pinta-ala 100 ha; siitä 0,1 puutarhaa, 30 peltoa ja viljeltyä laidunta sekä 69,9 ha metsämaata. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Rakennukset puusta, viljelysten keskellä. Päärakennuksessa on 7 huonetta. Navetta ja talli uudet. Vapaa viljelys, mutta järjestetään parhaillaan 2:een kiertoon. V. 1930 oli 1,1 ha ruista, 9 kauraa, 11,4 heinää, 7 laidunta ja 1,5 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 4 lehmää, 2 sikaa, 4 kanaa ja 1 yhteiskunta mehiläisiä. Metsä havu- ja koivumetsää. »Tähkä» -viljankuivauslaite. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Puoliso: 01.04.1887 Kuru Alma Amanda Joosepintytär Paappanen o.s. Ala-Paappanen. (Taulu 933) s. 30.11.1865 Kuru, Petäjälammi, k. 01.04.1953 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Ala-Paappanen, s. 07.03.1816 Kuru, Petäjälammi ja Eeva Lena Yrjöntytär Ala-Paappanen o.s. Lintuharju, s. 12.04.1827 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Omistajat v:sta 1930 Kalle ja Ida (o.s. Korhonen) Rosi.

Lapset:
Hilma Maria Ala-Paappanen s. 04.01.1889 Kuru, Petäjälammi.
Lyyti Santra Ala-Paappanen s. 08.04.1891 Kuru, Petäjälammi.
Arviiti Ala-Paappanen s. 01.11.1893 Kuru, Petäjälammi, k. 21.02.1895 Kuru, Petäjälammi.
Kalle Pietari Ala-Paappanen s. 27.05.1895 Kuru, Petäjälammi.
Anna Helena Ala-Paappanen s. 21.07.1897 Kuru, Petäjälammi.
Eeva Mariaana Ala-Paappanen s. 10.12.1899 Kuru, Petäjälammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 294
XI Antto Antinpoika Tuomi e. Koivisto, (Taulusta 290, äiti Heta Koivisto) Petäjäniemen Koiviston torpan poika ja itsellinen, Ristaniemen itsellinen, s. 18.05.1869 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Puoliso: 30.12.1900 Kuru Emma Kallentytär Tuomi o.s. Eromäki. (Taulu 1450) s. 07.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Kalle Joosuanpoika Eromäki e. Taipale, s. 28.11.1844 Kuru, Olkitaipale ja Eeva Aina Juhontytär Eromäki, s. 25.01.1842 Kuru, Poikelus, Yläpoikelus.

Lapset:
Henrik Johannes Tuomi e. Koivisto s. 26.12.1901 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Anni Heta Tuomi o.s. Koivisto s. 18.11.1903 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Arvo Matias Tuomi s. 17.09.1905 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 295
X Juho Kustaa Manunpoika Niemi ent. Vähäniemi e. Karjunkoski, (Taulusta 287, isä Manu Karjunkoski) Juho muutti Vähäniemestä leskenä takaisin synnyinkotiinsa ja otti vielä kasvatuslapsen itselleen, Eemil Johannes Niemen s. 12.8.1892, s. 26.10.1833 Kuru, Karjula, k. 04.04.1907 Kuru, Karjula, Karjunkoski.

Puoliso: 28.05.1860 Kuru, Särkikoski (kruunun kanssa) Maria Ulla Heikintytär Vähäniemi o.s. Särkikoski. (Taulu 420) Maria kuoli 64-vuotiaana vatsakatariin., s. 27.05.1837 Kuru, Karjula, Karjunkoski, k. 01.07.1901 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Vanhemmat: Heikki Eliaanpoika Särkikoski e. Säynäväniemi, s. 15.01.1799 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Reetta Helena Matintytär Särkikoski, s. 26.07.1804 Kuru, Karjula, Karjunkoski.

Lapset:
Vilhelmiina Vähäniemi s. 15.05.1861 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Emma Josefiina Rajamäki o.s. Vähäniemi , s. 09.02.1865 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen. Tauluun 296
Hilma Maria Vähäniemi s. 14.08.1869 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Tilda Vähäniemi s. 14.03.1872 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Olga Pauliina Vähäniemi s. 27.12.1874 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Amanda Vähäniemi s. 06.11.1877 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, k. 06.02.1879 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 296
XI Emma Josefiina Juhontytär Rajamäki o.s. Vähäniemi, (Taulusta 295, isä Juho Niemi ent. Vähäniemi) s. 09.02.1865 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

Puoliso: 13.10.1908 Kuru Kalle Kallenpoika Nieminen e. Rajamäki. (Taulu 1456) Kalle oli armeijaan kelpaamaton. Kotinsa Rajamäen itsellinen, s. 29.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Kalle Zefaniaanpoika Rajamäki, s. 30.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Miina Kallentytär Rajamäki o.s. Vänninmaja, s. 30.05.1852 Kuru, Kapee, k. 28.11.1908 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Unto Fredrik Nieminen s. 04.07.1909 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Rajamäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 297
VIII Heikki Jaakonpoika Hakamäki e. Suutari II eli Mäkelä, (Taulusta 221, isä Jaakko Suutari II eli Mäkelä) Viholan Hakamäen torppari., s. 17.01.1760 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.06.1813 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.

1. puoliso: 07.04.1793 Kuru Maria Petterintytär Hakamäki ent. Vihola o.s. Murolekoski II s. 10.01.1752 Ruovesi, Murolekoski, k. 11.07.1802 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
Vanhemmat: Petteri Tanelinpoika Murolekoski II e. Jäminki, s. 15.02.1714 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 16.02.1800 Ruovesi, Murolekoski ja Maria Matintytär Murolekoski II o.s. Jäminki, s. 1719, k. 04.04.1766 Ruovesi, Murolekoski.

2. puoliso: 09.10.1803 Kuru Maria Heikintytär Hakamäki o.s. Björn Sotilaan tytär, Maria oli Hakamäen piika mennessään naimisiin, Hakamäen torpan emäntä. Maria kuoli 45-vuotiaana luuvaloon eli kihtiin., s. 25.03.1767 Teisko, Polson sotilastorppa, k. 01.11.1812 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
Vanhemmat: Heikki Björn, s. 1730, k. 01.02.1799 Teisko, Kauppila, Jokela ja Sofia Matintytär Björn, s. 21.03.1731 Teisko, Teiskola, k. 30.05.1796 Teisko, Kauppila, Jokela.
Lapset:
Juho Kustaa Hakamäki Juho kuoli 16-vuotiaana luuvaloon eli kihtiin., s. 29.06.1803 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 05.09.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
Margareetta Hakamäki Margareetta kuoli 3-vuotiaana punatautiin., s. 23.08.1805 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 18.06.1809 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
Maria Hakamäki s. 30.03.1808 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 298
VIII Maria Jaakontytär Kuoppamäki o.s. Suutari eli Mäkelä, (Taulusta 221, isä Jaakko Suutari II eli Mäkelä) Maria oli Suutarilan piika naimisiin mennessään., s. 18.12.1761 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.10.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: 26.12.1780 Kuru Simo Jaakonpoika Kuoppamäki e. Suutarila. (Taulu 7). (Taulu 177) Simo oli Suutarilan poika, Suutarilan Kuoppamäen torpan isäntä. Simo kuoli 58-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.10.1761 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.09.1820 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Kaitajärvi.
Vanhemmat: Jaakko Antinpoika Suutarila, s. 1714 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.12.1781 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna (Maria) Mikontytär Suutarila, s. 1717 Kuru, k. 20.02.1785 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Pirkko Kuoppamäki s. 10.10.1783 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 25.03.1784 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Martti Kuoppamäki , s. 09.11.1784 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 178
Jooseppi Kuoppamäki s. 13.07.1787 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Saara Kuoppamäki s. 15.09.1788 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Matti Kuoppamäki s. 30.09.1790 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Antti Kuoppamäki s. 25.10.1791 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki, k. 28.09.1794 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki.
Valpuri Hakola ent. Kalliojärvi o.s. Kuoppamäki , s. 03.04.1793 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki. Tauluun 186
Helena Kuoppamäki s. 16.01.1795 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki.
Juho Kuoppamäki s. 02.10.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki, k. 05.10.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Kuoppamäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 299
VIII Pirkko Jaakontytär Taivaljärvi o.s. Suutari II eli Mäkelä, (Taulusta 221, isä Jaakko Suutari II eli Mäkelä) Viholan Taivaljärven torpan emäntä, Pirkko kuoli 53-vuotiaana tuskalliseen kivitautiin., s. 23.09.1770 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.08.1824 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.

Lapset:
Liisa Taivaljärvi s. 11.06.1799 Kuru, Riuttaskorpi, Suutari.
1. puoliso: 01.04.1806 Kuru Juho Juhonpoika Taivaljärvi e. Vihola. (Taulu 85) Viholan poika, Viholan Taivaljärven torppari, perintömetsästäjä., s. 03.03.1785 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Vihola, s. 25.05.1752 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.04.1834 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, Hytönen ja Maria Olavintytär Vihola o.s. Lyra, s. 28.01.1752 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 30.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, Hytönen.
Lapset:
Maria Taivaljärvi s. 21.03.1806 Kuru, Riuttaskorpi, Suutari.
Johannes Haukijärvi e. Taivaljärvi , s. 08.05.1810 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, Hytönen. Tauluun 300
Heta Taivaljärvi s. 14.08.1812 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 300
IX Johannes Juhonpoika Haukijärvi e. Taivaljärvi, (Taulusta 299, äiti Pirkko Taivaljärvi) Haukijärven vävy ja isäntä., s. 08.05.1810 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, Hytönen, k. 15.01.1850 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 18.10.1838 Kuru Maria Kaapontytär Haukijärvi. (Taulu 358). (Taulu 368) Maria oli talon tytär, sitten emäntä. Maria meni leskenä Haukijärven eli kotitalonsa rengin kanssa naimisiin., s. 09.03.1811 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.12.1877 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kaapo Juhonpoika Haukijärvi e. Keihäsjärvi, s. 13.03.1779 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 28.01.1829 Kuru, Riuttaskorpi ja Marketta Matintytär Haukijärvi, s. 11.05.1786 Ikaalinen, Juhtimäki, Liesjärvi, k. 09.02.1847 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Mooses Haukijärvi , s. 21.05.1836 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 301
Maria Elisabet Haukijärvi s. 02.09.1838 Kuru, Riuttaskorpi.
Eeva Haukijärvi s. 21.12.1840 Kuru, Riuttaskorpi.
Johannes Haukijärvi s. 28.06.1842 Kuru, Riuttaskorpi.
Jooseppi Haukijärvi s. 15.03.1845 Kuru, Riuttaskorpi.
Nikodemus Haukijärvi s. 14.04.1847 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 301
X Mooses Johanneksenpoika Haukijärvi, (Taulusta 300, isä Johannes Haukijärvi) Haukijärven isäntä., s. 21.05.1836 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 27.12.1857 Kuru Lovisa Heikintytär Haukijärvi o.s. Vähä-Peltomäki Lovisa oli Haukijärven piika naimisiin mennessään., s. 15.11.1830 Parkano, Kihniö.

Lapset:
Nestori Juha Haukijärvi s. 04.12.1858 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Haukijärvi s. 29.03.1860 Kuru, Riuttaskorpi.
Miina Haukijärvi s. 20.11.1861 Kuru, Riuttaskorpi.
Antti Viktor Haukijärvi s. 23.11.1863 Kuru, Riuttaskorpi.
Selma Salonen o.s. Haukijärvi , s. 08.10.1865 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 302
Nikodemus Haukijärvi s. 16.05.1867 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilma Haukijärvi s. 22.07.1869 Kuru, Riuttaskorpi.
Viktor Haukijärvi s. 04.09.1872 Kuru, Riuttaskorpi, k. 17.06.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 302
XI Selma Mooseksentytär Salonen o.s. Haukijärvi, (Taulusta 301, isä Mooses Haukijärvi) Selma kuoli 29-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 08.10.1865 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.01.1895 Kuru, Aurejärvi, Pusu, Kivioja.

Puoliso: 20.06.1885 Kuru Erlanti Matinpoika Salonen e. Törmä Haukijärven itsellinen, Kovasen Rajalan itsellinen, Pusun Kiviojan torppari 1894-1901, Sormusen itsellinen., s. 22.04.1861 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Törmä e. Liikala eli Liikalammi, s. 16.01.1841 Kuru, Aurejärvi ja Emilia Manuntytär Törmä, s. 14.04.1841 Ruovesi.

Lapset:
Otto Alfred Salonen s. 01.04.1887 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi.
Eemil Matteus Salonen s. 21.09.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi, k. 15.03.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi.
Eevertti Salonen s. 05.09.1890 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi.
Eemeli Arviiti Salonen s. 18.07.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi.
Hilma Salonen s. 05.01.1895 Kuru, Aurejärvi, Pusu, Kivioja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 303
VII Juho Yrjönpoika Keihäsjärvi e. Suutari II eli Mäkelä, (Taulusta 220, isä Yrjö Frifelt) Keihäsjärven torppari, eli loppuelämänsä vaimonsa kanssa Keihäsjärven Saarijärven Kalliojärvellä kunnan vaivaisena. Juho kuoli 71-vuotiaana keuhkotautiin., s. 24.07.1736 Kuru, Karjula, Koski, k. 14.04.1808 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, Kalliojärvi.

Puoliso: 06.04.1759 Kuru Kristiina Yrjöntytär Keihäsjärvi o.s. Ståhlberg. (Taulu 776). (Taulu 59) Sotilaan tytär, Keihäsjärven torpan emäntä, eli loppuelämänsä Keihäsjärven Saarijärven Kalliojärvellä kunnan vaivaisena., s. 04.04.1738 Kuru, Karjula, k. 26.12.1802 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, Kalliojärvi.
Vanhemmat: Yrjö Jaakonpoika Ståhlberg, s. 12.04.1701 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 12.09.1752 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Aune Heikintytär Ståhlberg o.s. Ikonen, s. 1697 Kuru, Petäjälammi, k. 08.02.1774 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Lapset:
Kalle Keihäsjärvi s. 29.06.1759 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Kaisa Keihäsjärvi s. 24.10.1760 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Valpuri Keihäsjärvi s. 26.04.1762 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Maija Ylinen eli Mäntylä o.s. Keihäsjärvi , s. 14.03.1764 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 304
Juho Keihäsjärvi s. 21.12.1766 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Yrjö Rajala e. Keihäsjärvi , s. 14.03.1769 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 347
Kaapo Keihäsjärvi s. 16.10.1771 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Joonas Ala Kallio e. Keihäsjärvi , s. 01.10.1772 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 59
Jooseppi Keihäsjärvi s. 08.03.1775 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Kaapo Haukijärvi e. Keihäsjärvi , s. 13.03.1779 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 358
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 304
VIII Maija Juhontytär Ylinen eli Mäntylä o.s. Keihäsjärvi, (Taulusta 303, isä Juho Keihäsjärvi) Maija syntyi sotilaan tyttärenä Kurun Keihäslahden Kurun talossa., s. 14.03.1764 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 21.01.1841 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: 15.10.1786 Kuru Jooseppi Henrikinpoika Ylinen eli Mäntylä e. Keihäsjärvi Keihäsjärven Ylisen eli Mäntylän isäntä 1786-1809 -, kirkon kuudennusmies. Jooseppi kuoli 68-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 15.12.1765 Kuru, Keihäsjärvi, k. 29.12.1833 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Henrik Henrikinpoika Keihäsjärvi, s. 22.01.1730 Kuru, Keihäsjärvi, k. 09.02.1800 Kuru, Keihäsjärvi ja Valpuri Ristontytär Keihäsjärvi o.s. Iso-Karju, s. 25.04.1727 Kuru, Karjula, k. 11.11.1804 Kuru, Keihäsjärvi.

Lapset:
Matias Ylinen eli Mäntylä s. 21.07.1786 Kuru, Keihäsjärvi.
Maria Ylinen eli Mäntylä s. 21.07.1786 Kuru, Keihäsjärvi, k. 20.08.1786 Kuru, Keihäsjärvi.
Jooseppi Ylinen eli Mäntylä , s. 30.12.1787 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 305
Heikki Ylinen eli Mäntylä s. 19.02.1790 Kuru, Keihäsjärvi, k. 11.07.1790 Kuru, Keihäsjärvi.
Leena Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä , s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 313
Juho Ylinen eli Mäntylä s. 31.05.1793 Kuru, Keihäsjärvi, k. 07.07.1793 Kuru, Keihäsjärvi.
Valpuri Ala-Minkkinen o.s. Ylinen eli Mäntylä , s. 25.09.1794 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 335
Jeremias Kaita-aho e. Ylinen eli Mäntylä , s. 05.06.1797 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 336
Maria Ylinen eli Mäntylä s. 01.07.1800 Kuru, Keihäsjärvi, k. 05.10.1800 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 305
IX Jooseppi Joosepinpoika Ylinen eli Mäntylä, (Taulusta 304, äiti Maija Ylinen eli Mäntylä) Kurun Keihäsjärven Ylisen eli Mäntylän isäntä, Jooseppi kuoli 50-vuotiaana pistokseen., s. 30.12.1787 Kuru, Keihäsjärvi, k. 06.12.1838 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: 20.06.1812 Kuru Valpuri Juhontytär Ylinen eli Mäntylä o.s. Ala-Toikko. (Taulu 229) Ala-Toikon tytär, Hainarin Korventaustan uudistalon tytär naimisiin mennessään., s. 03.03.1787 Kuru, Vaakaniemi, k. 23.04.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Ala-Toikko, s. 31.05.1743 Messukylä, k. 18.08.1822 Kuru, Hainari, Korvantausta ja Marketta Ristontytär Ala-Toikko o.s. Iso-Karju, s. 03.04.1748 Kuru, Karjula, Alanen Iso-Karju, k. 15.12.1813 Kuru, Hainari, Korvantausta.

Lapset:
Esa Alanen e. Ylinen eli Mäntylä , s. 18.08.1813 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 306
Maija Ylinen eli Mäntylä s. 14.03.1816 Kuru, Keihäsjärvi.
Eeva Leena Ylinen eli Mäntylä s. 17.03.1820 Kuru, Keihäsjärvi.
Anna Stina Alanen o.s. Ylinen eli Mäntylä , s. 21.04.1825 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 229
Reetta Liisa Mäkelä o.s. Ylinen eli Mäntylä , s. 10.06.1828 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 311
Jooseppi Ylinen eli Mäntylä s. 19.07.1831 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 306
X Esa Joosepinpoika Alanen e. Ylinen eli Mäntylä, (Taulusta 305, isä Jooseppi Ylinen eli Mäntylä) Alasen isäntä, Esa kuoli 43-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.08.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 01.01.1857 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: Loviisa Juhontytär Korpi-Riekkola. (Taulu 594). (Taulu 595). (Taulu 1554) Kurun Keihäsjärven Alasen emäntä, muutti takaisin kotiinsa Korpi-Riekkolaan miehensä kuoleman jälkeen., s. 20.09.1810 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 20.05.1872 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat: Juho Heikinpoika Korpi-Riekkola, s. 08.06.1782 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 07.05.1861 Ruovesi, Pihlajalahti ja Maria Pekantytär Korpi-Riekkola o.s. Ranta-Riekkola, s. 12.08.1774 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 01.04.1842 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Juho Manu Alanen , s. 02.11.1841 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 307
Kalle Alanen s. 07.03.1844 Kuru, Keihäsjärvi, k. 16.09.1846 Kuru, Keihäsjärvi.
Vilhelmiina Alanen s. 06.09.1846 Kuru, Keihäsjärvi.
Amanda Alanen Amanda kuoli 7-vuotiaana yskään., s. 14.04.1849 Kuru, Keihäsjärvi, k. 18.07.1856 Kuru, Keihäsjärvi.
Herman Alanen s. 01.07.1851 Kuru, Keihäsjärvi.
Kalle Eevertti Alanen s. 06.09.1855 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 307
XI Juho Manu Esanpoika Alanen, (Taulusta 306, isä Esa Alanen) s. 02.11.1841 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Heta Heikintytär Alanen o.s. Pihlajamäki. (Taulu 752) Heta muutti Ruovedelta 5.11.1864 Kurun Keihäslahden Alaselle emännäksi., s. 13.10.1844 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.
Vanhemmat: Heikki Yrjönpoika Pihlajamäki, s. 05.06.1803 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola, k. 25.01.1877 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola ja Anna Margareetta Taavetintytär Pihlajamäki o.s. Mäkelä, s. 04.02.1806 Kuru, Hainari, k. 06.03.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.

Lapset:
Anna Pauliina Alanen s. 24.04.1865 Kuru, Keihäslahti.
Emma Ottiliana Tanhuamäki ent. Järvinen o.s. Alanen , s. 23.07.1866 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 308
Kalle Oskari Alanen Kalle oli mykkä., s. 14.07.1869 Kuru, Keihäslahti.
Antti Manu Alanen Antti oli rampa., s. 18.09.1871 Kuru, Keihäslahti.
Edvard Alanen , s. 01.03.1876 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 309
Tyyne Maria Alanen s. 08.07.1879 Kuru, Keihäslahti.
Juho Juuse Alanen s. 22.01.1882 Kuru, Keihäslahti.
Hilja Augusta Alanen s. 06.10.1884 Kuru, Keihäslahti.
Impi Aurora Alanen s. 02.12.1887 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 308
XII Emma Ottiliana Juhontytär Tanhuamäki ent. Järvinen o.s. Alanen, (Taulusta 307, isä Juho Alanen) Emma muutti 6.3.1894 Tampereelta Kuruun puolisonsa ja lapsensa kuoltua. Emma muutti takaisin kotiinsa Keihäsjärven Alaselle. Hän meni naimisiin uudelleen vuonna 1907 Riihikosken Tanhuamäen pojan Matin kanssa, minne muutti avioliiton solmimisen jälkeen., s. 23.07.1866 Kuru, Keihäsjärvi, k. 09.02.1960 Kuru, Olkitaipale.

1. puoliso: 25.04.1892 Ruovesi Kaarle Rafael Matinpoika Järvinen. (Taulu 1301). (Taulu 1302) Maalari, muutti 1.2.1885 Tampereelle ja takaisin Ruovedelle 31.10.1891, naimisiin uudelleen mentyään muutti 3.10.1892 takaisin Tampereelle., s. 02.11.1864 Ruovesi, k. 28.01.1894 Tampere.
Vanhemmat: Matti Mikonpoika Järvenpää e. Hankuri, s. 23.02.1831 Kuru, Karjula, Tyrkkölä ja Maria Fredrika Antintytär Järvenpää, s. 20.07.1836 Ruovesi, Ruhala, Pekkala.

Lapset:
Viljo Rafael Järvinen s. 03.10.1893 Tampere, k. 15.01.1894 Tampere.
2. puoliso: 16.08.1907 Kuru Matti Matinpoika Tanhuamäki. (Taulu 1194). (Taulu 1198). (Taulu 1289). (Taulu 100) Tanhuamäen isäntä, Matti kuoli 87-vuotiaana aivohalvaukseen., s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale.


Matti Tanhamäki oli kertonut, miten Aureesta oli tullut suuria miehenköriläitä rippikouluun ja päässä oli ollut valtavan isot hatut.
Parkuslaiset olivat halveksineet aureslaisia. Asiaan oli kuulunut, että pappilan kankaalla oli tapeltu, kun oli menty kirkkoon veisaamaan. Rovasti Numminen oli kieltänyt kuultuaan tästä. Kansakoulussa oli myös tapeltu toisten kyläläisten kanssa. Jo etukäteen oli päätetty, kenen kanssa kukin tappelisi.
Aseina oli käytetty kaikenlaista kotoa löytyvää tarvekalua aina pyöränkumista alkaen.

Vaaleja pidettiin ikäänkuin juhlatilaisuutena, mutta yleisö tuli kuitenkin niinkuin halkomettään lakit päässä.
Ristaniemen koululla pidetyissä vaalitoimituksissa vaalilautakunnan puheenjohtaja vaati ottamaan lakit päästä. Matti Tanhuamäki toimi näissä vaaleissa järjestyksen valvojana ja hän mutoili tämän puheenjohtajan käskyn seuraavaksi:
- Jospa annetaan tälle toimitukselle sellainen kunnia, että otettaisiin hattu pois päästä.

.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Matti Tanhuamäki verkonpaikkauspuuhassa 1920-luvulla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 309
XII Edvard Juhonpoika Alanen, (Taulusta 307, isä Juho Alanen) s. 01.03.1876 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: 24.11.1904 Kuru Anna Heleena Jopintytär Alanen o.s. Petäjäniemi. (Taulu 523). (Taulu 884) s. 27.11.1879 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Jopi Manu Joosepinpoika Petäjäniemi e. Ala-Paappanen, s. 04.03.1843 Kuru, Petäjälammi, k. 06.04.1881 Kuru, Karjula ja Maria Juhontytär Petäjäniemi, s. 02.02.1848 Kuru, Karjula.

Lapset:
Alli Maija Leppälahti o.s. Alanen , s. 16.01.1906 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 310
Martti Johannes Alanen s. 05.06.1908 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 310
XIII Alli Maija Leppälahti o.s. Alanen, (Taulusta 309, isä Edvard Alanen) s. 16.01.1906 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.01.1988 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Uuno Johannes Leppälahti. (Taulu 1086) Savisalmen isäntä 1931-1945, s. 25.06.1908 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.09.1970 Kuru, Vaakaniemi.

Savisalmi lohkaistiin Toikosta vuonna 1931. Sen osti Uuno Leppälahti, joka isännöi taloa vuoteen 1945. Uuno rakensi päärakennuksen vuonna 1932 sekä navetan ja muut tarpeelliset rakennukset.
Leppälahden talo oli ensimmäisiä keskuslämmitystaloja Kurussa.
Uuno ja Maija Leppälahti muuttivat vuonna 1945 Leppälahteen ja silloin he lahjoittivat tilan lapsilleen Paulille ja Anna-Liisalle.
Pauli jäi viljelemään tilaa ja Anna-Liisa toimi Ylöjärven lukion matematiikan opettajana eläkeikäänsä asti. Hän myi osuutensa Savisalmesta veljelleen Paulille vuonna 1953.
Vanhemmat: Johannes (Juha) Eliaanpoika Leppälahti, s. 12.10.1881 Kuru, Vaakaniemi, k. 28.11.1956 Kuru, Vaakaniemi ja Josefiina Mooseksentytär Leppälahti o.s. Kastari, s. 18.10.1885 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 311
X Reetta Liisa Joosepintytär Mäkelä o.s. Ylinen eli Mäntylä, (Taulusta 305, isä Jooseppi Ylinen eli Mäntylä) s. 10.06.1828 Kuru, Keihäsjärvi, k. 07.08.1865 Kuru, Hainari.

Puoliso: 28.01.1853 Kuru Kalle Antinpoika Mäkelä Hainarin Mäkelän torppari., s. 08.05.1825 Kuru, Hainari, k. 11.03.1902 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Antti Taavetinpoika Mäkelä, s. 22.10.1803 Kuru, Hainari, k. 02.04.1889 Kuru, Hainari ja Valpuri Heikintytär Mäkelä, s. 11.02.1799 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 23.04.1865 Kuru, Hainari.

Lapset:
Manu Ferninand Mäkelä s. 02.12.1855 Kuru, Hainari.
Antti Mäkelä s. 08.01.1858 Kuru, Hainari.
Miina Järvenpää o.s. Mäkelä , s. 04.04.1860 Kuru, Hainari. Tauluun 312
Anna Vilhelmiina Mäkelä s. 13.01.1863 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 312
XI Miina Kallentytär Järvenpää o.s. Mäkelä, (Taulusta 311, äiti Reetta Mäkelä) s. 04.04.1860 Kuru, Hainari.

Puoliso: Juuse Antinpoika Lahtinen e. Järvenpää. (Taulu 1009) s. 21.12.1855 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Järvenpää e. Sillanmäki, s. 05.04.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti ja Maria Stina Abtahamintytär Järvenpää o.s. Rajakangas, s. 07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 313
IX Leena Joosepintytär Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, (Taulusta 304, äiti Maija Ylinen eli Mäntylä) s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Puoliso: 21.06.1814 Kuru Antti Yrjönpoika Kuorejärvi e. Ferm. (Taulu 1028). (Taulu 63). (Taulu 191) Sotilaan poika, Kuorejärven eli entisen Kuoreniemen torppari., s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Ferm, s. 12.05.1753 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 08.01.1809 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi ja Pirkko Antintytär Ferm o.s. Heikkilä, s. 10.09.1752 Kuru, Karjula, k. 12.01.1836 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuorejärvi.

Lapset:
Markus Kuorejärvi , s. 24.03.1815 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi. Tauluun 314
Eeva Kaisa (Eevakaisa) Karhunkoski o.s. Kuorejärvi , s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale. Tauluun 319
Reetta Leena Keskinen o.s. Kuorejärvi , s. 26.08.1816 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi. Tauluun 323
Antti Kuorejärvi s. 04.09.1818 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, k. 1819 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi.
Kalle Kustaa Kuorejärvi s. 05.03.1820 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi.
Jooseppi Kuorejärvi s. 21.04.1822 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi.
Anna Karoliina Kuorejärvi Anna kuoli vauvana hengenahdistukseen., s. 28.11.1827 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, k. 27.01.1828 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi.
Vilhelmiina Karoliina Kuorejärvi s. 22.01.1830 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, k. 16.03.1830 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi.
Matias (Matti) Manu Hellman e. Kuorejärvi , s. 27.01.1831 Kuru, Karjula, Kuorejärvi. Tauluun 332
Aapeli Kuorejärvi s. 27.03.1834 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, k. 21.04.1835 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi.
Riikka Lindqvist o.s. Kuorejärvi , s. 17.07.1836 Kuru, Karjula, Kuusitaipale. Tauluun 333
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 314
X Markus Antinpoika Kuorejärvi, (Taulusta 313, isä Antti Kuorejärvi) s. 24.03.1815 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi.

Puoliso: 20.04.1840 Kuru Ulla Heikintytär Kuorejärvi o.s. Hörtsänä. (Taulu 1117) s. 12.02.1814 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Kuivaniemi.
Vanhemmat: Heikki Fredrinkinpoika Hötsänä e. Kuivaniemi, s. 03.12.1789 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 15.07.1842 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Helena Yrjöntytär Hörtsänä o.s. Haapaniemi, s. 13.03.1791 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Lapset:
Aapeli Kuorejärvi , s. 24.11.1840 Kuru, Karjula, Kuusitaipale. Tauluun 315
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 315
XI Aapeli Markunpoika Kuorejärvi, (Taulusta 314, isä Markus Kuorejärvi) Kuorejärven torpan isäntä., s. 24.11.1840 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 01.01.1903 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Puoliso: 26.06.1870 Kuru, Pitkälä Tilta Juhontytär Kuorejärvi o.s. Pitkälä. (Taulu 566) s. 20.11.1842 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Juho Vilpuksenpoika Pitkälä e. Pitkänen, s. 20.09.1809 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Pitkälä ja Justiina Loviisa Yrjöntytär Pitkälä o.s. Vehmaanperä, s. 21.10.1804 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.

Lapset:
Vilhelmiina (Miina) Laurila ent. Saarinen o.s. Kuorejärvi , s. 15.01.1873 Kuru, Karjula, Kuusitaipale. Tauluun 316
Olga Maria Kuorejärvi s. 04.04.1875 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 316
XII Vilhelmiina (Miina) Aapelintytär Laurila ent. Saarinen o.s. Kuorejärvi, (Taulusta 315, isä Aapeli Kuorejärvi) Kuusitaipaleen Kuorejärven torpan tytär, Laurila emäntä, s. 15.01.1873 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 05.01.1951 Kuru, Olkitaipale.
Tilannevuosi 1932. Omistajat v:sta 1900 Elias Laurila ja puolisonsa Vilhelmiina (o.s. Saarinen) v:sta 1903.

1. puoliso: 26.12.1893 Kuru Kaarle Vilho Juusenpoika Saarinen e. Lindqvist. (Taulu 333). (Taulu 334) s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha, k. 18.04.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Vanhemmat: Juuse Timoteuksenpoika Lindqvist e. Lahdenperä, s. 11.03.1815 Kuru, Olkitaipale ja Riikka Antintytär Lindqvist o.s. Kuorejärvi, s. 17.07.1836 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Lapset:
Eetvartti Vilhelmi Laurila e. Saarinen s. 20.10.1893 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Hilma Josefiina Saarinen s. 28.09.1895 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.03.1898 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Niilo Johannes Saarinen s. 04.12.1897 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.05.1899 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Hulda Matilta Saarinen s. 15.03.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 16.08.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
2. puoliso: 05.07.1903 Kuru Elias Juusenpoika Laurila. (Taulu 469). (Taulu 470) Laurilan isäntä 1900-1939, s. 18.11.1874 Kuru, Olkitaipale, k. 25.11.1961 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juuse Emanuel Matinpoika Laurila e. Kolkki, s. 10.06.1833 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 13.01.1919 Kuru, Olkitaipale ja Eeva Liisa Mikontytär Laurila o.s. Hellen, s. 15.11.1847 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 09.05.1876 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
Tilannevuosi 1932. LAURILA, 48 km Lielahden asemalta, 55 kni Tampereelta ja ja 1 km Parkkuun laiturilta. Omistajat v:sta 1900 Elias Laurila ja puolisonsa Vilhelmiina (o.s. Saarinen) v:sta 1903. Ollut isännän suvulla ainakin jo 1770, jolloin isäntänä oli Matti Antinpoika (kuollut 1854). Hänen poikansa Matti Matinpoika (s. 1801 k. 1849) oli seuraava omistaja ja sitten Josef Emanuel (s. 1833 k. 1919), joka oli nykyisen omistajan isä. Pinta-ala 172 ha; siitä 0,1 puutarhaa, 30 peltoa, 2 luonnonniittyä ja 139,9 ha metsämaata. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Viljelykset hajallaan. Talouskeskus Ylöjärven—Kurun maantien varrella, Jakomajärven rannalla. Kaksi päärakennusta, joista toinen (5 huon.) v:lta 1900 ja toinen, 2-kerroksinen (6 huon.), v:lta 1928. Karjasuoja rakennettu kivestä v. 1906. Siinä on 20 lehmän navetta, 5 hevosen talli, ajokaluliiteri, lantasäiliö ja virtsakaivo. Vesijohto (painovesi) ja navetassa automaattiset juomakupit. Viljelyskiertoja 2: A. 5-vuotinen juurikasvikierto; B. kesanto, syysvilja, 3 heinää, laidun, 2 kevätviljaa. V. 1930 oli 3,25 ha ruista, 7,2 kauraa, 1,5 ohraa, 0,65 perunaa, 0,1 pellavaa, 0,5 rehujuurikasveja, 13,65 heinää ja 3,15 ha kesantoa. Kotieläimiä: 4 hevosta, 17 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 15 lammasta ja 20 kanaa. Lampaat ovat maatiaisrotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, voita ja munia. Hoidettu, havupuuvaltainen metsä, jota ei ole myyty 25:een vuoteen. Sähkövalo ja -voima Honkalan sahalta. »Imuri» -viljankuivauslaite. Mylly läheisessä koskessa. Omistaja on kirkon isännöitsijä, säästöpankin hallituksen jäsen ja useissa kunnallisissa luottamustoimissa. Lähde: Suomen maatilat, II osa
Lapset:
Hanna Laurila s. 22.08.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 04.03.1906 Kuru, Olkitaipale.
Martti Manu Laurila , s. 13.02.1907 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 317
Reino Elias Laurila Laurilan isäntä 1927-1940, Reino kuoli talvisodassa vuonna 1940. Reino on haudattu Kurun sankarihautaan 25.02.1940, s. 06.03.1909 Kuru, Olkitaipale, k. 08.02.1940 Metsäpirtti, Metsäpirtti, Koukunniemi.

LAURILA, REINO ELIAS
sääty naimaton
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti mv.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto 3./Er.P 6
joukko-osastokoodi
syntymäaika 06.03.1909
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 08.02.1940
kuolinpaikka Koukunniemi
kuolinkunta Metsäpirtti
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru
hautapaikka 61
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu.
Reino Laurilan muistolaatta Kurun sankarihaudalla.
Aino Terttu Sarvijärvi o.s. Laurila , s. 12.06.1911 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 318
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 317
XIII Martti Manu Laurila, (Taulusta 316, äiti Vilhelmiina Laurila ent. Saarinen) Laurilan isäntä 1940-1974, s. 13.02.1907 Kuru, Olkitaipale, k. 08.11.1974 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Maija Raakel Laurila o.s. Lörpys Laurilan emäntä, s. 20.08.1919 Kuru, Petäjälammi, k. 26.02.2011 Kuru, Olkitaipale.
Maija ansaitsi Lotta-Svärd tunnuksen sodan aikaisella toiminnallaan.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 318
XIII Aino Terttu Sarvijärvi o.s. Laurila, (Taulusta 316, äiti Vilhelmiina Laurila ent. Saarinen) Ala-Toikon emäntä, s. 12.06.1911 Kuru, Olkitaipale, k. 15.03.1969 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Kurun Ryhdin kokouskuva. Henkilöt oikealta: Mauno Helleharju, Martti Laurila, Linda Taipale, Aili Tienari, Esteri Vaakkola, Ida Haapanen, Auli Salminen (Rauha Kallion sisar), Aino Laurila, Eero Leveelahti, Reino Laurila. Taustalla Jalmari Mantere, Hellin Mantere (kansallispukuinen), Anna Vanhakylä, Naimi Toikkonen, ja pikkupoika Timo. Kuva Rauha Kallion.

Puoliso: 26.08.1933 Kuru Matti Edvard Sarvijärvi. (Taulu 1090) Matti osti Ylä-Toikosta lohkaistun Ala-Toikon vuonna 1931, kuoli jatkosodassa 29.6.1944 Äyräpäässä. Matti Sarvijärven jälkeen Ala-Toikon isännyyttä piti perikunta 1944-1975, s. 25.11.1908 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 29.06.1944 Äyräpää.

1: SARVIJÄRVI, MATTI EDVARD
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto 10./JR 49
joukko-osastokoodi 3712
syntymäaika 25.11.1908
synnyinkunta
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 29.06.1944
kuolinpaikka
kuolinkunta Äyräpää
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.
Vanhemmat: Matti Väinö Sarvijärvi, s. 12.01.1887 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 24.06.1948 Kuru, Vaakaniemi ja Senja Maria Iivarintytär Sarvijärvi o.s. Ruusila, s. 28.11.1886 Kuru, Ahola, k. 01.06.1932 Kuru, Vaakaniemi.
Kuvassa on Ala-Toikon päärakennus. Rakennus on siirretty Toikosta nykyiselle paikalleen 1930-luvulla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 319
X Eeva Kaisa (Eevakaisa) Antintytär Karhunkoski o.s. Kuorejärvi, (Taulusta 313, isä Antti Kuorejärvi) s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 22.05.1904 Kuru, Hainari.

Puoliso: Aukusti Vilhelmi Heikinpoika Karhunkoski e. Vehkakoski. (Taulu 1275). (Taulu 1466). (Taulu 99) s. 23.11.1829 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Heikki Mikonpoika Vehkakoski e. Karsk, s. 10.01.1788 Kuru, Hainari, k. 04.03.1874 Kuru, Hainari ja Maija Matiaksenpoika Vehkakoski o.s. Taipale, s. 02.03.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1861 Kuru, Hainari.

Lapset:
Maria Karhunkoski s. 20.05.1855 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
Kaarle (Kalle) Koskinen e. Karhunkoski , s. 19.10.1859 Kuru, Hainari. Tauluun 320
Aukusti Karhunkoski , s. 05.09.1861 Kuru, Hainari. Tauluun 322
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 320
XI Kaarle (Kalle) Augustinpoika Koskinen e. Karhunkoski, (Taulusta 319, isä Aukusti Karhunkoski) s. 19.10.1859 Kuru, Hainari.

Puoliso: Maria Helena (Maija) Mikontytär Koskinen o.s. Ala-Nevala s. 23.1.1873 Kihniö.

Lapset:
Eemeli Johannes Koskinen s. 15.9.1893 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Kalle Iivari Koskinen s. 12.4.1896 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Lahdenpohja.
Alli Matilda Koskinen s. 5.11.1898 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Lahdenpohja.
Martta Heleena Koskinen s. 17.12.1900 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Lahdenpohja, k. 21.1.1902 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Lahdenpohja.
Laura Maria Helenius o.s. Koskinen , s. 10.01.1903 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Lahdenpohja. Tauluun 321
Anna Margareetta Koskinen s. 2.2.1905 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Lahdenpohja.
Elma Edith Marjatta Koskinen s. 3.2.1909 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Lahdenpohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 321
XII Laura Maria Kallentytär Helenius o.s. Koskinen, (Taulusta 320, isä Kaarle Koskinen) s. 10.01.1903 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Lahdenpohja, k. 04.05.1993 Kuru.

Puoliso: 05.06.1926 Kuru Eero Aatami Aataminpoika Helenius. (Taulu 1463) Koneenhoitaja sekä tilallinen Karjulan Vuorilehdossa., s. 15.02.1895 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari, k. 16.09.1970 Kuru.
Vanhemmat: Aatami Kallenpoika Helenius, s. 19.09.1867 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 13.12.1934 Kuru, Vaakaniemi ja Anna Kustaantytär Helenius o.s. Stengård, s. 20.12.1866 Ikaalinen, Juhtimäki, Huituri, Stengård, k. 30.03.1939 Kuru, Vaakaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 322
XI Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski, (Taulusta 319, isä Aukusti Karhunkoski) s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru.

1. puoliso: Hilma Eeliksentytär Karhunkoski o.s. Vehkakoski. (Taulu 782). (Taulu 783) s. 20.07.1868 Kuru, Hainari, k. 02.07.1901 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Eelis Antinpoika Vehkakoski, s. 02.10.1845 Kuru, Hainari ja Maria Topiaksentytär Vehkakoski o.s. Korventausta, s. 26.03.1843 Kuru, Hainari.

Lapset:
Miina Karhunkoski s. 16.09.1889 Kuru, Hainari.
Lempi Johanna Karhunkoski s. 29.08.1892 Kuru, Hainari.
Olka Maria Karhunkoski s. 28.06.1895 Kuru, Hainari.
Iita Gunilla Karhunkoski s. 23.01.1900 Kuru, Hainari.
2. puoliso: 19.03.1902 Kuru Iita Miina Matintytär Karhunkoski o.s. Hietala. (Taulu 95). (Taulu 99). (Taulu 384) s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Hietala e. Niinimäki, s. 04.12.1834 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.07.1904 Kuru, Karjula, Pyydysmäki ja Matilda Juhontytär Hietala o.s. Pohjasmäki, s. 14.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Laura Karhunkoski s. 18.11.1902 Kuru, Hainari.
Eeva Matilta Karhunkoski s. 05.01.1904 Kuru, Hainari.
Onni August Karhunkoski s. 15.08.1905 Kuru, Hainari.
Hulda Mariana Karhunkoski s. 26.12.1906 Kuru, Hainari.
Matti Einari Karhunkoski s. 26.09.1908 Kuru, Hainari.
Martta Kyllikki Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski , s. 23.04.1915 Kuru. Tauluun 100
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 323
X Reetta Leena Antintytär Keskinen o.s. Kuorejärvi, (Taulusta 313, isä Antti Kuorejärvi) s. 26.08.1816 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi.

Puoliso: 12.01.1840 Kuru Jeremias Heikinpoika Keskinen e. Hankuri. (Taulu 1299) Torppari., s. 25.09.1812 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 24.08.1859 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.
Vanhemmat: Heikki Heikinpoika Hankuri e. Jokela, s. 26.03.1775 Teisko, Asuntila, k. 07.04.1848 Kuru, Karjula, Tyrkkölä ja Justiina Mikontytär Hankuri o.s. Sormunen, s. 09.03.1775 Kuru, Aurejärvi, k. 18.08.1841 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Lapset:
Henrika Keskinen s. 28.03.1840 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi.
Vauva Keskinen Poikavauva syntyi kuolleena., s. 28.11.1841 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 28.11.1841 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi.
Matilta Karoliina Keskinen s. 27.08.1843 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.09.1851 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.
Miina Viiki (Svartvik) o.s. Keskinen , s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi. Tauluun 324
Aapeli Keskinen s. 19.03.1848 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.
Maija Stina Keskinen s. 15.09.1850 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.
Selma Savela o.s. Keskinen , s. 06.11.1853 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård. Tauluun 327
Matti Kylmäniemi e. Keskisen , s. 14.08.1856 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård. Tauluun 330
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 324
XI Miina Jeremiaantytär Viiki (Svartvik) o.s. Keskinen, (Taulusta 323, isä Jeremias Keskinen) s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.03.1918 Kuru.

Puoliso: Aapeli Jeremiaanpoika Svartvik. (Taulu 1436) s. 16.09.1847 Kuru, Hainari, k. 17.08.1882 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Jeremias Juhonpoika Svartvik, s. 27.09.1816 Kuru, Hainari, k. 29.11.1907 Kuru, Hainari ja Eeva Kristiina Juhontytär (Helenantytär) Svartvik o.s. Huhtilato, s. 12.09.1823 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 25.01.1893 Kuru, Hainari.

Lapset:
Manu Siltanen e. Svartvik , s. 31.03.1879 Kuru, Hainari. Tauluun 325
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 325
XII Manu Aapelinpoika Siltanen e. Svartvik, (Taulusta 324, isä Aapeli Svartvik) Hainarin Mustalahden itsellinen, Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torpan isäntä 1907-., s. 31.03.1879 Kuru, Hainari, k. 03.12.1933 Kuru.

Puoliso: 11.11.1904 Kuru Hilda Maria Kaarlontytär Siltanen o.s. Lahtinen. (Taulu 700). (Taulu 1197). (Taulu 82) s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1950 Kuru.
Vanhemmat: Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale ja Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki, s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.

Lapset:
Lauri Artturi Siltanen s. 29.08.1905 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 24.05.1928 Kuru.
Eero Olavi Siltanen , s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti. Tauluun 326
Väinö Johannes Siltanen , s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö. Tauluun 82
Martti Manu Siltanen s. 06.06.1914 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 24.08.1970 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 326
XIII Eero Olavi Manunpoika Siltanen, (Taulusta 325, isä Manu Siltanen) Metsätyönjohtaja, sahatyönjohtaja., s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 05.06.2001 Kuru.

Puoliso: 04.07.1931 Irma Annikki Siltanen ent. Saarnio o.s. Puro s. 26.09.1910 Tampere, k. 23.03.1993 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 327
XI Selma Jeremiaantytär Savela o.s. Keskinen, (Taulusta 323, isä Jeremias Keskinen) Selma oli Kurun Petäjälammin Ala-Paappasen Savelan piika naimisiin mennessään, sitten Kurun Olkitaipaleen Ylä-Myllyn myllärin vaimo., s. 06.11.1853 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.

Puoliso: 31.08.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Kalle Joosefinpoika Koskinen e. Savela. (Taulu 506). (Taulu 169) Parkkuunkosken Ylämyllyn mylläri. Se oli lahkomylly, s. 27.12.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Lahkomyllyn omistajat olivat: Kastari, Ristaniemi, Laurila, Taipale, Tienari ja Leiju

Parkkuun Ylämyllyn rakennuksia Suhangon rannalla, omistajana nykyisin Manu Laurila.

Sähköt Parkkuun kylä sai vuonna 1921. Linjat vedettiin Ylämyllyltä ja valoa saatiin pimeinä aikoina sähkölamppuihin aamuisin ja iltaisin, koska kosken vesitilanne vaikutti jakeluaikoihin. Sähkön toimittajaksi kylään tuli vuonna 1951 Kurun kunnan sähkölaitos.
Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Savela, s. 25.11.1811 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 18.06.1878 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Valpuri Antintytär Savela, s. 02.05.1805 Ruovesi, k. 12.01.1855 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Lapset:
Kalle Arttur Koskinen , s. 03.05.1882 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly. Tauluun 328
Kustaa Aatu Koskinen , s. 06.11.1883 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly. Tauluun 169
Selma Hulta Koskinen Selma muutti Kurusta 21.10.1903 Tampereelle., s. 06.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly.
Elsa Eriika Aho o.s. Koskinen , s. 20.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly. Tauluun 329
Laura Karoliina Koskinen s. 20.05.1896 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly.
Kurun kirkkoherra Mauri Aukusti Numminen ja seurakunnan rippikoulutytöt vuonna 1918. Valokuva on otettu Kurun vanhan pappilan portailla. Rippikoulun kävi tuolloin mm. Laura Koskinen (myöh. Helenius).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 328
XII Kalle Arttur Kallenpoika Koskinen, (Taulusta 327, isä Kalle Koskinen) Itsellinen, s. 03.05.1882 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly.

Puoliso: 22.06.1902 Kuru Iita Maria Oskarintytär Koskinen o.s. Klingsten s. 06.11.1884 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Oskar Klingsten, s. 02.10.1863 Sysmä, k. 21.11.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Maria Riikka Juhontytär Klingsten o.s. Lehtonen, s. 03.01.1845 Orivesi.

Lapset:
Elsa Natalia Koskinen s. 03.02.1903 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly.
Ossi Artturi Koskinen s. 19.01.1904 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly.
Kalle Oskari Koskinen s. 28.10.1905 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly.
Reino William Koskinen s. 12.02.1908 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 329
XII Elsa Eriika Kallentytär Aho o.s. Koskinen, (Taulusta 327, isä Kalle Koskinen) Myllärin tytär, kauppias, s. 20.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly, k. 16.10.1981 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun kauppa.
Elsa ja Juho Ahon hauta Kurun Tammikankaalla,

Puoliso: Juho Eemeli Iivarinpoika Aho e. Ruusila Kauppias, s. 02.04.1883 Virrat, Vaskivesi, k. 22.03.1943 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun kauppa.
Vanhemmat: Iivari Matinpoika Ruusila, s. 14.10.1857 Virrat, Vaskivesi, Ranta-Tyrkkö ja Maria Seliina Salomonintytär Ruusila o.s. Tanhua-Tyrkkö, s. 15.04.1859 Virrat, Vaskivesi, k. 01.08.1900 Kuru, Aurejärvi, Ahola.
J.E. Aho eli Juho Eemeli Aho ja vaimonsa Elsa Aho os. Koskinen

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 330
XI Matti Jeremiaanpoika Kylmäniemi e. Keskisen, (Taulusta 323, isä Jeremias Keskinen) s. 14.08.1856 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.

Puoliso: 23.06.1882 Kuru Maria Kustaantytär Kylmäniemi s. 30.10.1854.

Lapset:
Hilja Maria Rintamäki o.s. Kylmäniemi , s. 01.09.1884 Kuru, Karjula, Kuusitaipale. Tauluun 331
Kalle Kylmäniemi s. 20.09.1886 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
Eetu Kylmäniemi s. 07.01.1890 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
Manu Kylmäniemi s. 16.04.1892 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 09.04.1894 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 331
XII Hilja Maria Matintytär Rintamäki o.s. Kylmäniemi, (Taulusta 330, isä Matti Kylmäniemi) s. 01.09.1884 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Puoliso: 19.06.1904 Kuru Manu Antinpoika Rintamäki. (Taulu 492) s. 01.05.1878 Kuru, Karjula, Heikkilä.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Rintamäki, s. 23.04.1848 Kuru, Karjula, Iso-Karjula, Leppäoja ja Henrika Kallentytär Rintamäki o.s. Rasi, s. 23.06.1846 Ruovesi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 332
X Matias (Matti) Manu Antinpoika Hellman e. Kuorejärvi, (Taulusta 313, isä Antti Kuorejärvi) Mäkelän Kyöstilän torppari, seppä., s. 27.01.1831 Kuru, Karjula, Kuorejärvi, k. 24.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.

1. puoliso: 26.12.1855 Kuru Vilhelmiina Kaaponpoika Hellman o.s. Leppäharju. (Taulu 60). (Taulu 63) s. 05.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Pyydysmäki, k. 06.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Vanhemmat: Kaapo Joonaanpoika Leppäharju e. Ala Kallio, s. 04.03.1799 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Anna Yrjöntytär Leppäharju o.s. Pyydysmäki, s. 20.09.1805 Kuru, Karjula, Pyydysmäki II.

Lapset:
Manu Hellman s. 09.08.1858 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Konstantin Hellman s. 16.05.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Emma (Emiina) Kulmala o.s. Hellman , s. 03.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä. Tauluun 64
Matti Hellman s. 13.08.1869 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Amanda Haapanen o.s. Hellman , s. 08.10.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä. Tauluun 66
2. puoliso: 26.12.1880 Kuru Anna Matintytär Ketola ent. Hellman o.s. Hakola. (Taulu 187). (Taulu 191) Anna muutti Tampereelle 21.10.1871, hän palasi Tampereelta 9.10.1878 Kurun Riuttaskorven Eromäkeen piiaksi., s. 27.09.1850 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matias (Matti) Yrjönpoika Hakola e. Kalliojärvi, s. 09.08.1817 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 11.06.1893 Kuru, Riuttaskorpi ja Pirkko Karoliina Joosepintytär Hakola o.s. Savioja, s. 04.10.1820 Ruovesi, Murole, k. 14.06.1908 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Anna Hellman s. 20.10.1881 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Kalle Hellman s. 12.02.1884 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Arviiti Kulmala s. 09.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Jalo Yrjö Hellman s. 24.04.1890 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Eeva Karoliina Hellman s. 23.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 333
X Riikka Antintytär Lindqvist o.s. Kuorejärvi, (Taulusta 313, isä Antti Kuorejärvi) s. 17.07.1836 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Puoliso: 11.03.1860 Kuru, Kuorejärvi Juuse Timoteuksenpoika Lindqvist e. Lahdenperä. (Taulu 686). (Taulu 316) Parkkuun sahan sahanasettaja, s. 11.03.1815 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Timoteus Yrjönpoika Lahdenperä e. Lörpys, s. 25.01.1790 Kuru, Petäjälammi, k. 21.04.1868 Kuru, Olkitaipale ja Helena (Leena) Joosepintytär Lahdenperä o.s. Tienari, s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 14.09.1863 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Hilma Maria Lindqvist s. 03.08.1861 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Amanda Sofia Lindqvist s. 25.11.1863 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Kaarle Vilho Saarinen e. Lindqvist , s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha. Tauluun 334
Juho Kustaa Lindqvist s. 21.06.1868 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Hilma Elina Lindqvist s. 30.05.1871 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 334
XI Kaarle Vilho Juusenpoika Saarinen e. Lindqvist, (Taulusta 333, isä Juuse Lindqvist) s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha, k. 18.04.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.

Puoliso: 26.12.1893 Kuru Vilhelmiina (Miina) Aapelintytär Laurila ent. Saarinen o.s. Kuorejärvi. (Taulu 315). (Taulu 316) Kuusitaipaleen Kuorejärven torpan tytär, Laurila emäntä, s. 15.01.1873 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 05.01.1951 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aapeli Markunpoika Kuorejärvi, s. 24.11.1840 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 01.01.1903 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Tilta Juhontytär Kuorejärvi o.s. Pitkälä, s. 20.11.1842 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Tilannevuosi 1932. Omistajat v:sta 1900 Elias Laurila ja puolisonsa Vilhelmiina (o.s. Saarinen) v:sta 1903.

Lapset:
Eetvartti Vilhelmi Laurila e. Saarinen s. 20.10.1893 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Hilma Josefiina Saarinen s. 28.09.1895 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.03.1898 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Niilo Johannes Saarinen s. 04.12.1897 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.05.1899 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Hulda Matilta Saarinen s. 15.03.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 16.08.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 335
IX Valpuri Joosepintytär Ala-Minkkinen o.s. Ylinen eli Mäntylä, (Taulusta 304, äiti Maija Ylinen eli Mäntylä) s. 25.09.1794 Kuru, Keihäsjärvi, k. 31.12.1875 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: 16.10.1820 Kuru Jooseppi Yrjönpoika Ala-Minkkinen Ala-Minkkisen poika ja isäntä, lapseton pari., s. 01.07.1799 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.12.1846 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Joosepinpoika Ala-Minkkinen e. Pitkälä I, s. 07.03.1761 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 09.04.1820 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa Samuelintytär Ala-Minkkinen, s. 1764, k. 01.11.1832 Kuru, Riuttaskorpi.

2. puoliso: 03.01.1848 Kuru Joonas Ananias Joonaanpoika Ala-Minkkinen e. Liitiä Juhtimäen Liitiän talon poika. Joonas muutti 23.6.1847 Kuruun. Kurun Riuttaskorven Ala-Minkkisen renki, sitten puusniekka ja isäntä., s. 28.11.1822 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 23.05.1865 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Joonas Matinpoika Liitiä, s. 16.01.1792 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 03.07.1830 Ikaalinen, Juhtimäki ja Maria Antintytär Liitiä o.s. Anttila, s. 01.01.1787 Hämeenkyrö, Muotiala, k. 04.02.1860 Ikaalinen, Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 336
IX Jeremias Joosepinpoika Kaita-aho e. Ylinen eli Mäntylä, (Taulusta 304, äiti Maija Ylinen eli Mäntylä) s. 05.06.1797 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: 28.01.1821 Kuru Leena Juhontytär Kaita-aho o.s. Wacker s. 26.04.1798 Kuru, Karjula, Koski.
Vanhemmat: Juho Wacker, s. 22.07.1768, k. 1808 Suomen sodassa ja Beata Antintytär Peltoniemi o.s. Wacker, s. 20.12.1768, k. 05.08.1844 Kuru, Karjula, Koski.

Lapset:
Maria Kotamäki o.s. Kaita-aho , s. 17.02.1821 Kuru, Keihäslahti, Kaitajärvi. Tauluun 337
Kalle Kustaa Kaita-aho s. 27.04.1823 Kuru, Keihäslahti, Kaitajärvi.
Anna Kaita-aho s. 09.07.1824 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.
Juuse Kaita-aho , s. 24.12.1826 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää. Tauluun 341
Esaias Manu Kaita-aho s. 13.02.1829 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.
Kalle Kaita-aho s. 10.12.1831 Kuru, Keihäslahti.
Juho Ananias Kaita-aho s. 03.12.1834 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.
Eeva Leena Asp o.s. Kaita-Aho , s. 03.02.1838 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää. Tauluun 344
Loviisa Vilhelmiina Kaita-aho , s. 01.08.1841 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää. Tauluun 345
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 337
X Maria Jeremiaantytär Kotamäki o.s. Kaita-aho, (Taulusta 336, isä Jeremias Kaita-aho) s. 17.02.1821 Kuru, Keihäslahti, Kaitajärvi, k. 01.10.1897 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Vilhelmiina (äpärä) Ahonen o.s. Kotamäki , s. 20.12.1848 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 338
1. puoliso: 30.11.1851 Kuru Manu Erkinpoika Kotamäki. (Taulu 122). (Taulu 252) Kruununtorppa Kotamäen isäntä. Manu meni vielä 79-vuotiaana uusiin naimisiin 46-vuotiaan Henriikan kanssa., s. 11.11.1818 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 06.12.1902 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
Vanhemmat: Erkki Juhonpoika Kotamäki e. Pirttiniemi, s. 1792 Kuru, Keihäslahti, Hangaslammi ja Leena Erkintytär Kotamäki, s. 25.07.1787.
Lapset:
Eelis Kotamäki Eelis tukehtui kuoliaaksi., s. 29.06.1852 Kuru, Riuttaskorpi, k. 18.08.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
Maija Stina Kotamäki s. 29.06.1853 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.09.1853 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Kotamäki s. 13.01.1856 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Kotamäki , s. 01.10.1858 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 339
Matti Hankuri e. Kotamäki , s. 13.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 340
Antti Kotamäki s. 22.10.1864 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 338
XI Vilhelmiina (äpärä) Mariantytär Ahonen o.s. Kotamäki, (Taulusta 337, äiti Maria Kotamäki) s. 20.12.1848 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 15.11.1873 Kuru Antti Joosepinpoika Ahonen e. Pajunen s. 30.11.1845 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Raita-aho e. Pajunen, s. 12.10.1820 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 11.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi ja Maria Esterintytär Pajunen, s. 1820, k. 02.02.1847 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

Lapset:
Antti Ahonen s. 14.08.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Raita-aho.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 339
XI Manu Manunpoika Kotamäki, (Taulusta 337, äiti Maria Kotamäki) s. 01.10.1858 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: 17.02.1877 Kuru Severina Juhontytär Kotamäki o.s. Sandås. (Taulu 238) s. 10.10.1852 Parkano, Lapinneva, k. 30.11.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Sandås, s. 11.09.1818 Parkano, Lapinneva ja Gustava Serafia Matintytär Sandås o.s. Kukkula, s. 10.10.1826 Parkano, Yliskylä, Lapinneva, Koskela.

Lapset:
Tilta Toikkonen o.s. Kotamäki , s. 15.11.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 238
Aino Maria Kotamäki s. 24.03.1883 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: 02.07.1887 Kuru Iita Maria Manuntytär Suojärvi. (Taulu 248). (Taulu 252) s. 22.08.1867 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Manu Yrjönpoika Suojärvi e. Suojärvi II, s. 03.03.1828 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.05.1909 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Henrikintytär Suojärvi o.s. Petäjäniemi, s. 16.02.1831 Kuru, Karjula, k. 30.09.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Manu Kotamäki s. 04.11.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.11.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Iita Josefina Kotamäki , s. 05.10.1890 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 253
Anna Kotamäki s. 12.12.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
Helmi Amanda Kotamäki s. 30.12.1900 Kuru, Riuttaskorpi.
Aili Henriikka Kotamäki s. 21.11.1903 Kuru, Riuttaskorpi.
Ilma Kotamäki s. 28.07.1906 Kuru, Riuttaskorpi.
Helvi Lydia Kotamäki s. 21.09.1908 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 340
XI Matti Manunpoika Hankuri e. Kotamäki, (Taulusta 337, äiti Maria Kotamäki) Hankurin torppari., s. 13.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 28.03.1883 Kuru Amanda Josefintytär Hankuri ent. Packalén o.s. Hellman. (Taulu 119). (Taulu 122). (Taulu 563) s. 17.12.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Risula.
Vanhemmat: Josef Juhonpoika Hellman e. Pyydysmäki, s. 25.04.1814 Kuru, Karjula, k. 11.11.1867 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Helimäki ja Ulla Petterintytär Hellman o.s. Pohjasmäki, s. 01.07.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 341
X Juuse Jeremiaanpoika Kaita-aho, (Taulusta 336, isä Jeremias Kaita-aho) s. 24.12.1826 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Puoliso: 25.03.1852 Kuru Maria Juhontytär Kaita-aho o.s. Mattila s. 02.11.1820 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Mattila e. Kirsta, s. 27.07.1781 Ruovesi, Ritoniemi, k. 23.10.1847 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Leena Heikintytär Mattila, s. 21.01.1779, k. 14.04.1872 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Lapset:
Juuse Lampinen e. Kaita-aho , s. 17.12.1852 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää. Tauluun 342
Matti Kaita-aho s. 04.09.1855 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 342
XI Juuse Juusenpoika Lampinen e. Kaita-aho, (Taulusta 341, isä Juuse Kaita-aho) s. 17.12.1852 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Puoliso: 12.04.1874 Kuru Eeva Juhontytär Lampinen o.s. Lahdenmäki s. 04.11.1853 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Tilta Hietalahti o.s. Lampinen , s. 08.03.1877 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Mäki. Tauluun 343
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 343
XII Tilta Juusentytär Hietalahti o.s. Lampinen, (Taulusta 342, isä Juuse Lampinen) Kiertokoulunopettajatar, s. 08.03.1877 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Mäki.

Puoliso: 28.12.1899 Kuru Kalle Oskari Juhonpoika Hietalahti. (Taulu 1519) Hietalahden isäntä -1929, s. 25.01.1872 Kuru, Pohjankapee, k. 1929 Kuru, Pohjankapee.
Vanhemmat: Juho Eelis Kallenpoika Hietalahti, s. 27.01.1837 Kuru, Pohjankapee, k. 04.01.1897 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Juhontytär Hietalahti o.s. Noppari, s. 17.06.1837 Orivesi, Rehula.
Tilannevuosi 1932. HIETALAHTI, 30 km Hirsilän asemalta, 57 km Tampereelta 4 km Kapeen laiturilta. Omistaja v:sta 1929 K. Hietalahden, perikunta. Kuulunut aikoinaan Ali-Kapee-nimiseen tilaan, josta se erotettiin perinnönjaossa v. 1807 ja v. 1900 virallisesti huudatettiin itsenäiseksi. Kuulunut isännän suvulle v:sta 1800. Pinta-ala 350,97 ha, josta 0,1 puutarhaa, 28,36 peltoa, 315,67 metsä- ja 6,84 ha joutomaata. Pellot epätasaisia savimultamaita. Rakennukset viljelysten keskellä. Kaksi päärakennusta, n. 70—100 v. vanhoja. Karjasuoja, jossa on talli ja navetta, rakennettu puusta. Kaikkiin rakennuksiin on johdettu painovesi. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2,6 ha ruista, 0,5 vehnää, 7,5 kauraa, 1 ohraa, 0,15 hernettä, 1 perunaa, 0,1 pellavaa, 0,4 rehujuurikasveja, 10,86 heinää, 0,75 juhannusruista ja puolikesantoa sekä 3,5 ha kesantoa. Kotieläimiä: 4 hevosta, 12 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa, 10 lammasta ja 10 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, lampaat ovat maatiaisia. Myydään Tampereelle viljaa, voita, perunoita sekä kesällä maitoa. Havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Voimakoneena höyrykone. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Lapset:
Matti Johannes Hietalahti Maanviljelijä, selkäytimen ontelosurkastuma., s. 10.11.1900 Kuru, Pohjankapee, k. 16.09.1953 Kuru, Pohjankapee.
Aili Elviira Hietalahti s. 25.06.1902 Kuru, Pohjankapee.
Wilho Aleksanteri Hietalahti s. 06.04.1904 Kuru, Pohjankapee.
Esteri Kaarina Hietalahti s. 17.01.1906 Kuru, Pohjankapee.
Sylvi Naria Hietalahti s. 04.08.1907 Kuru, Pohjankapee.
Kalle Jouko Hietalahti s. 27.11.1909 Kuru, Pohjankapee.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 344
X Eeva Leena Jeremiaantytär Asp o.s. Kaita-Aho, (Taulusta 336, isä Jeremias Kaita-aho) Eeva oli Kurun Ala-Kapeen Peltomäen piika naimisiin mennessään., s. 03.02.1838 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Puoliso: 19.07.1863 Kuru, Lörpys Fabian Juusenpoika Asp. (Taulu 1502) Fabian muutti Teiskosta vuonna 1862 Kuruun, hän oli Kurun Ala-Kapeen Peltomäen renki naimisiin mennessään, saharenki Parkkuun sahalla, itsellinen Vaakaniemen Ala-Toikossa. Fabian muutti perheineen 20.11.1881 Teiskon Jutilaan., s. 11.12.1843 Teisko, Kuoranta.
Vanhemmat: Juuse (äpärä) Reetanpoika Asp, s. 21.06.1821 Teisko, Teiskola, Mustaniemi ja Reetta Liisa Yrjöntytär Asp o.s. Kurjenlahti, s. 29.08.1823 Teisko, Ahoinkylä, k. 29.05.1882 Teisko, Leppälahti, Rikala.

Lapset:
Anna Reetta Asp s. 25.12.1863 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
Annareetta Asp s. 09.06.1865 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Viktor Asp s. 23.06.1867 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 24.09.1870.
Olga Maria Asp s. 10.05.1870 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Kuivaniemi, k. 07.09.1872 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Huhtilato.
Oskari Asp s. 04.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Olga Maria Asp s. 08.06.1875 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Sakari Asp s. 25.08.1878 Kuru, Vaakaniemi, Alä-Toikko, Huhtilato.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 345
X Loviisa Vilhelmiina Jeremiaantytär Kaita-aho, (Taulusta 336, isä Jeremias Kaita-aho) Loviisa oli sokea kunnanvaivainen. Loviisa kuoli 44-vuotiaana polttotautiin., s. 01.08.1841 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, k. 03.12.1885 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Lapset:
Kalle (äpärä) Ahonen e. Kaita-aho , s. 02.03.1876 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää. Tauluun 346
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 346
XI Kalle (äpärä) Loviisanpoika Ahonen e. Kaita-aho, (Taulusta 345, äiti Loviisa Kaita-aho) Karjulan Kosken itsellinen., s. 02.03.1876 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Puoliso: 31.08.1900 Kuru Impi Maria (äpärä) Henriikantytär Ahonen ent. Nieminen o.s. Kotamäki. (Taulu 513) s. 30.09.1881 Kuru, Riuttaskorpi.
Äiti: Henriikka Kustaantytär Kotamäki o.s. Savela, s. 13.04.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Lapset:
Anna Maria Ahonen s. 15.07.1901 Kuru, Karjula, Koski.
Aino Vilhelmiina Ahonen s. 02.01.1904 Kuru, Karjula, Koski.
Kaarlo Einari Ahonen s. 04.09.1906 Kuru, Karjula, Koski.
Heikki Eemil Ahonen s. 30.12.1908 Kuru, Karjula, Koski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 347
VIII Yrjö Juhonpoika Rajala e. Keihäsjärvi, (Taulusta 303, isä Juho Keihäsjärvi) Kurun Keihäsjärven Saarijärven talon Kalliojärven ja sitten Rajalan torppari. Yrjö kuoli 47-vuotiaana keuhkotautiin., s. 14.03.1769 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 24.03.1816 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

Puoliso: 10.05.1795 Kuru Regina Juhontytär Rajala o.s. Vihola Regina sokeutui vanhemmiten., s. 26.08.1774 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.05.1866 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Vihola, s. 25.05.1752 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.04.1834 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, Hytönen ja Maria Olavintytär Vihola o.s. Lyra, s. 28.01.1752 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 30.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, Hytönen.

Lapset:
Valpuri Rajala s. 28.02.1796 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Yrjö Saarijärvi e. Rajala , s. 25.04.1799 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 348
Saara Rajala s. 28.07.1801 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Jooseppi Vehkonen e. Rajala , s. 07.05.1805 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 351
Helena Rajala s. 06.06.1808 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Antti Rajala s. 13.08.1810 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 348
IX Yrjö Yrjönpoika Saarijärvi e. Rajala, (Taulusta 347, isä Yrjö Rajala) Rajalan torppari, perintömetsästäjä. Saarijärven kruununtorpan isäntä., s. 25.04.1799 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 30.03.1876 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: 04.06.1820 Kuru Justiina Heikintytär Rajala o.s. Puntanen. (Taulu 974). (Taulu 975) Justiina oli Saarijärven piika mennessään naimisiin, kuoli 22-vuotiaana lapsivuoteeseen sairastaessaan isorokkoa., s. 20.05.1800 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, k. 15.09.1822 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Vanhemmat: Heikki Juhonpoika Puntanen, s. 16.06.1755 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, k. 30.12.1823 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi ja Aune Joosepintytär Puntanen o.s. Krutman, s. 01.01.1758 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 10.04.1849 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.

Lapset:
Maria Saarijärvi Maria muutti vuona 1834 Virroille., s. 06.01.1821 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, Rajala.
2. puoliso: 05.10.1823 Ikaalinen Reetta Juhontytär Saarijärvi o.s. Läpikäytävä. (Taulu 90). (Taulu 109). (Taulu 146) Reettalta katkesi jalka n. 65-vuotiaana., s. 28.05.1801 Ikaalinen, Kurkela, k. 04.08.1878 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Läpikäytävä e. Vähä-Tiirikka, s. 15.05.1761 Ikaalinen, Kurkela, k. 25.03.1823 Ikaalinen, Kurkela ja Albertina Juhontytär Läpikäytävä o.s. Dyrck, s. 27.04.1762 Ikaalinen, Kurkela, k. 15.04.1819 Ikaalinen, Kurkela.
Lapset:
Matti Saarijärvi s. 27.01.1824 Kuru, Riuttaskorpi, k. 1824 Kuru, Riuttaskorpi.
Johannes Saarijärvi Johannes hukkui 11-vuotiaana., s. 08.08.1825 Kuru, Riuttaskorpi, k. 30.04.1837 Kuru, Riuttaskorpi.
Markus Saarijärvi s. 09.05.1828 Kuru, Riuttaskorpi, k. 29.06.1828 Kuru, Riuttaskorpi.
Antti Saarijärvi , s. 10.05.1829 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 90
Markus Heinoo e. Saarijärvi , s. 05.04.1832 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 349
Anna Liikala eli Liikalammi o.s. Saarijärvi , s. 03.04.1834 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 350
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 349
X Markus Yrjönpoika Heinoo e. Saarijärvi, (Taulusta 348, isä Yrjö Saarijärvi) Riuttaskorven Järvenpään renki naimisiin mennessään., s. 05.04.1832 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.04.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.

1. puoliso: 25.11.1849 Kuru Anna Stina Joosepintytär Heinoo o.s. Haukijärvi. (Taulu 145). (Taulu 146). (Taulu 110) Anna kuoli 31-vuotiaana keuhkotautiin eli keuhkotuberkuloosiin., s. 21.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.02.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi.
Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Haukijärvi e. Pohjasmäki, s. 16.03.1800 Kuru, Riuttaskorpi ja Stina Antintytär Haukijärvi, s. 05.10.1800.

Lapset:
Kalle Järvenpää e. Heinoo , s. 19.03.1850 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi. Tauluun 110
Manu Heinoo Manu kuoli vuoden ikäisenä vatsavaivoihin ja -väänteisiin., s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi, k. 06.06.1853 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi.
2. puoliso: 24.03.1862 Kuru, Mylläri (Pappila) Justiina Petterintytär Järvenpää ent. Heinoo ent. Helin o.s. Pohjasmäki. (Taulu 93). (Taulu 109) Justiina oli Järvenpään emäntä, eli vielä 1910-luvun vaihteessa., s. 29.03.1820 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Petteri Joosepinpoika Pohjasmäki, s. 04.07.1794 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.06.1884 Kuru, Riuttaskorpi ja Maria Martinpoika Pohjasmäki o.s. Suojärvi II, s. 05.07.1790 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.07.1880 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 350
X Anna Yrjöntytär Liikala eli Liikalammi o.s. Saarijärvi, (Taulusta 348, isä Yrjö Saarijärvi) s. 03.04.1834 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 18.01.1853 Kuru Mikko Matinpoika Liikala eli Liikalammi s. 26.08.1832 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Liikala eli Liikalammi e. Vehmaanperä, s. 08.08.1786 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 30.09.1840 Kuru, Aurejärvi ja Maijastina Jaakontytär Liikala eli Liikalammi, s. 07.07.1804 Punkalaidun, k. 12.10.1875 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Ananias Liikala eli Liikalammi s. 03.02.1856 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 351
IX Jooseppi Yrjönpoika Vehkonen e. Rajala, (Taulusta 347, isä Yrjö Rajala) Jooseppi oli Riuttaskorven Taivaljärven renki naimisiin mennessään, Riuttaskorven Vehkosen isäntä., s. 07.05.1805 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 13.03.1869 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 05.01.1840 Kuru Johanna Joosepintytär Rajala o.s. Yli-Havanka s. 01.01.1821 Virrat, Vaskivesi, k. 03.02.1899 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Aleksanteri Vehkonen Aleksanteri hukkui vuoden ikäisenä., s. 09.04.1840 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.09.1841 Kuru, Riuttaskorpi.
Nikodeemus Vehkonen , s. 14.06.1842 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 352
Aleksanteri Vehkonen s. 25.01.1844 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Vehkonen s. 16.05.1848 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Heikki Vehkonen , s. 17.01.1851 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 354
Antti Vehkonen , s. 01.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 356
Matti Vehkonen s. 10.03.1856 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Vehkonen s. 28.05.1858 Kuru, Riuttaskorpi.
Vilhelmiina Vehkonen s. 01.04.1860 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 352
X Nikodeemus Joosepinpoika Vehkonen, (Taulusta 351, isä Jooseppi Vehkonen) Nikodeemus kuoli 26-vuotiaana hivutus- eli näivetystautiin, mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 14.06.1842 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.03.1869 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 26.12.1866 Ikaalinen Amanta Juusentytär Haukijärvi ent. Vehkonen o.s. Kestilä s. 10.01.1848 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Nikodeemus Vehkonen s. 08.01.1868 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.07.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
Vilhelmiina Karhusalo o.s. Vehkonen , s. 13.05.1869 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 353
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 353
XI Vilhelmiina Nikodeemuksentytär Karhusalo o.s. Vehkonen, (Taulusta 352, isä Nikodeemus Vehkonen) s. 13.05.1869 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.05.1956 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: 29.05.1887 Kuru Kaapo Anselmi Antinpoika Karhusalo e. Venesjärvi Mäkitupalainen., s. 24.03.1863 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti.
Vanhemmat: Antti Juhonpoika Venesjärvi e. Aineslahti, s. 10.08.1817 Kuru, Aurejärvi, k. 10.01.1895 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti ja Maria Juhontytär Venesjärvi o.s. Isoluukas, s. 15.02.1830 Ikaalinen, Vatsiainen, k. 15.04.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti.

Lapset:
Kalle Anselm Karhusalo s. 28.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Helimäki.
Arviiti Karhusalo Tilallinen., s. 14.06.1890 Kuru, Riuttaskorpi, k. 05.03.1953 Kuru, Aurejärvi.
Naima Vilhelmiina Karhusalo s. 27.07.1895 Kuru, Aurejärvi.
Mauri Karhusalo s. 22.05.1898 Kuru, Aurejärvi.
Maria Aliina Karhusalo s. 09.05.1901 Kuru, Aurejärvi, k. 04.04.1903 Kuru, Aurejärvi.
Matti Artturi Karhusalo s. 16.02.1904 Kuru, Aurejärvi.
Rauha Maria Karhusalo s. 19.07.1907 Kuru, Aurejärvi, k. 14.01.1908 Kuru, Aurejärvi.
Anni Elisabet Karhusalo s. 01.03.1909 Kuru, Aurejärvi, k. 29.04.1909 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 354
X Juho Heikki Joosepinpoika Vehkonen, (Taulusta 351, isä Jooseppi Vehkonen) Kruununtila, 7/48 manttaalia., s. 17.01.1851 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 03.07.1875 Parkano Josefina Juhontytär Vehkonen o.s. Moisio. (Taulu 88). (Taulu 89) s. 13.09.1857 Parkano, Kihniö.

Lapset:
Lyyti Maria Taivaljärvi o.s. Vehkonen , s. 27.06.1878 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 88
Aina Albertina Taivaljärvi o.s. Vehkonen , s. 22.06.1888 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 89
Eero Henrikki Vehkonen , s. 09.01.1896 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 355
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 355
XI Eero Henrikki Juhonpoika Vehkonen, (Taulusta 354, isä Juho Vehkonen) s. 09.01.1896 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Hilja Vehkonen k. Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Hilkka Annikki Vehkonen s. 10.06.1917 Kuru, Riuttaskorpi.
Leevi Olavi Vehkonen s. 10.06.1917 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 356
X Antti Joosepinpoika Vehkonen, (Taulusta 351, isä Jooseppi Vehkonen) s. 01.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 26.12.1875 Kuru, kirkko Serafia Juhontytär Kuivanen o.s. Salomäki s. 15.09.1856 Parkano, Kihniö, Korhonen.
Vanhemmat: Juho Tanelinpoika Kaseva e. Salomäki, s. 26.03.1818 Parkano, Kihniö, Korhonen ja Anna Liisa Juhontytär Salomäki o.s. Kaseva, s. 08.02.1823 Peräseinäjoki, Aho.

Lapset:
Manu Ruohonen e. Vehkonen , s. 04.04.1877 Kuru. Tauluun 357
Antti Vehkonen s. 13.03.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 357
XI Manu Antinpoika Ruohonen e. Vehkonen, (Taulusta 356, isä Antti Vehkonen) Suutari, itsellinen, s. 04.04.1877 Kuru.

Puoliso: 13.07.1899 Kuru Hilma Johanna Kallentytär Ruohonen o.s. Latoniemi. (Taulu 819). (Taulu 1010) s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Vanhemmat: Kalle Antinpoika Latoniemi e. Järvenpää, s. 29.09.1848 Kuru, Keihäslahti, k. 13.05.1886 Kuru, Keihäsjärvi ja Anna Kustaantytär Latoniemi o.s. Ojanen, s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Petäjälammi, Latoniemi.

Lapset:
Hilda Suoma Ruohonen s. 19.04.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
Lempi Ensi Ruohonen s. 06.10.1903 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 358
VIII Kaapo Juhonpoika Haukijärvi e. Keihäsjärvi, (Taulusta 303, isä Juho Keihäsjärvi) Kaapo oli Kalliojärven renki mennessään naimisiin, Haukijärven isäntä., s. 13.03.1779 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 28.01.1829 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 28.01.1806 Kuru, Riuttaskorpi Marketta Matintytär Haukijärvi. (Taulu 86). (Taulu 300) Marketta oli kotonaan piikana mennessään naimisiin, sitten emäntänä., s. 11.05.1786 Ikaalinen, Juhtimäki, Liesjärvi, k. 09.02.1847 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Vilpuksenpoika Haukijärvi, s. 11.02.1757 Ikaalinen, Vatula, Ala-Kukko, k. 11.07.1813 Kuru, Riuttaskorpi ja Valpuri Antintytär Haukijärvi o.s. Ollikkala, s. 01.01.1763 Ikaalinen, Vatsiainen, k. 03.12.1812 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Ulla Haukijärvi s. 06.11.1806 Kuru, Riuttaskorpi.
Loviisa Ketola o.s. Haukijärvi , s. 27.06.1809 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 359
Maria Haukijärvi , s. 09.03.1811 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 368
Juho Haukijärvi s. 03.12.1812 Kuru, Riuttaskorpi.
Matias Haukijärvi s. 12.01.1815 Kuru, Riuttaskorpi.
Kristiina Haukijärvi s. 29.01.1817 Kuru, Riuttaskorpi.
Margareetta Taivaljärvi o.s. Haukijärvi , s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 86
Markus Haukijärvi s. 12.04.1821 Kuru, Riuttaskorpi.
Mooses Haukijärvi Mooses kuoli kuukauden ikäisenä kovan yskään., s. 26.08.1823 Kuru, Riuttaskorpi, k. 05.10.1823 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Haukijärvi s. 07.07.1826 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 359
IX Loviisa Kaapontytär Ketola o.s. Haukijärvi, (Taulusta 358, isä Kaapo Haukijärvi) s. 27.06.1809 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.08.1869 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Puoliso: 28.11.1830 Kuru Kalle Juhonpoika Ketola e. Gode. (Taulu 191) Kurun Riuttaskorven Mäkelän tilan Ketolan torppari., s. 03.07.1805 Pirkkala, k. 04.12.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Juho Erkinpoika Gode, s. 16.08.1771 Vesilahti, Järvenranta, Tanska, k. 1812 Pirkkala ja Heta Mikontytär Gode o.s. Villilä, s. 1771 Tampere, Harju, Villilä, k. 05.09.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Lapset:
Anna Stina Ketola , s. 25.11.1831 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 360
Ulla Loviisa Ketola s. 06.06.1834 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Maija Liisa Hakola ent. Pahlanen o.s. Ketola , s. 29.11.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 361
Kalle Kustaa Ketola , s. 26.06.1840 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 364
Matilda Ketola s. 09.05.1844 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Juho Manu Ketola s. 26.06.1846 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Antti Ketola s. 18.11.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 360
X Anna Stina Kallentytär Ketola, (Taulusta 359, äiti Loviisa Ketola) Anna oli Ristaniemen piika naimisiin mennessään., s. 25.11.1831 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Puoliso: 10.08.1856 Kuru Juho Kustaa Matinpoika Viitaniemi Juho oli Riihikosken renki naimisiin mennessään, Tienarin itsellinen, s. 10.09.1834 Ikaalinen, Kilvakkala, k. 28.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Lapset:
Juho Kustaa s. 20.11.1858 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Kalle Fredrik s. 30.10.1864 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Juho Kustaa s. 17.12.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Huhtilato.
Vauva Vauva syntyi kuolleena., s. 17.12.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Huhtilato, k. 17.12.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Huhtilato.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 361
X Maija Liisa Kallentytär Hakola ent. Pahlanen o.s. Ketola, (Taulusta 359, äiti Loviisa Ketola) Mäkelän Ketolan torpan tytär, Pahlasen emäntä, Maija muutti lapsineen Kurusta 2.1.1878 Ikaalisiin, meni naimisiin Kustaa Hakalan kanssa. Maija kuoli 66-vuotiaana sydäntautiin., s. 29.11.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 04.08.1903 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi.

Lapset:
Kalle Kustaa s. 14.05.1859 Vesilahti.
1. puoliso: 28.12.1861 Kuru, Mylläri Iisakki Manu Juhonpoika Pahlanen e. Aineslahti Kruununtorpan poika, muutti Parkenoon ja takaisin Kuruun perheen kanssa 27.2.1848, Pahlasen isäntä, s. 01.03.1820 Kuru, Aurejärvi Kivioja, k. 08.07.1868 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Aineslahti, s. 05.08.1787 Kuru, Aurejärvi, k. 01.06.1866 Kuru, Aurejärvi ja Valpuri Matintytär Aineslahti o.s. Haukijärvi, s. 19.03.1789 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.02.1850 Kuru, Aurejärvi.
Lapset:
Erlanti Pahlanen s. 18.03.1864 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Pahlanen s. 11.06.1867 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.07.1867 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Stefanias Pahlanen s. 19.12.1869 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Amanda Pahlanen , s. 09.09.1874 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 362
Lapset:
Hilda Maria Pahlanen s. 07.06.1876 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: 12.11.1876 Ikaalinen Kustaa Juhonpoika Hakola s. 30.12.1828 Jämijärvi, k. 12.07.1905 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi.
Lapset:
Emma Vilhelmiina Hakola , s. 26.04.1879 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi. Tauluun 363
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 362
XI Amanda Maijantytär Pahlanen, (Taulusta 361, äiti Maija Hakola ent. Pahlanen) Amanda muutti Kurusta 27.6.1896 Ikaalisten Särkilammin Hakolan torppaan., s. 09.09.1874 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Lyyti Emilia Hakola s. 19.05.1896 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi, k. 07.04.1898 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 363
XI Emma Vilhelmiina Kustaantytär Hakola, (Taulusta 361, äiti Maija Hakola ent. Pahlanen) Emma muutti piikana Ikaalisten Juhtimäen Erän talosta 3.11.1896 Kurun Olkitaipaleen Leveelahteen piiaksi, Kurun Olkitaipaleen Leveelahdesta piikana 4.11.1897 Ruoveden Muroleen Santalaan piiaksi ja Ikaalisten Hakolaan 11.3.1899., s. 26.04.1879 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi.

Lapset:
Väinö Villiam Hakola s. 14.05.1899 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi, k. 14.10.1903 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi.
Lapset:
Erkki Johannes Hakola s. 17.04.1901 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi.
Lapset:
Kustaa Hakola s. 04.06.1904 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi.
Lapset:
Paavo Hakola s. 21.10.1906 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi, k. 12.02.1910 Ikaalinen, Isoröyhiö, Särkilammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 364
X Kalle Kustaa Kallenpoika Ketola, (Taulusta 359, äiti Loviisa Ketola) Kalle Ketola joutui perheineen muuttamaan pois Riuttaskorven Mäkelän Ketolan torpasta vuonna 1883 Riuttaskorven ''löysiin'' eli juopot ym. joutuivat asumaan kuka missäkin paikassa., s. 26.06.1840 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

1. puoliso: 08.11.1866 Ikaalinen Maija Liisa Antintytär Ketola o.s. Nisula. (Taulu 554). (Taulu 557) Nisulan tytär, Maija oli Juhtimäen Toivosen piika naimisiin mennessään., s. 16.09.1838 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 07.09.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Antti Juhonpoika Nisula e. Hänninen, s. 23.04.1813 Kuru, Aurejärvi, k. 06.03.1867 Ikaalinen, Juhtimäki ja Leena Yrjöntytär Nisula o.s. Liikala ent. Liikalammi, s. 14.06.1812 Kuru, Aurejärvi, k. 12.12.1866 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Emma Josefina Haapanen o.s. Ketola , s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 365
Elina Ketola s. 14.04.1871 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Manta Amalia Ketola s. 24.02.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Viktor Ketola s. 06.08.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
2. puoliso: 19.09.1896 Kuru Anna Matintytär Ketola ent. Hellman o.s. Hakola. (Taulu 187). (Taulu 191). (Taulu 332) Anna muutti Tampereelle 21.10.1871, hän palasi Tampereelta 9.10.1878 Kurun Riuttaskorven Eromäkeen piiaksi., s. 27.09.1850 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matias (Matti) Yrjönpoika Hakola e. Kalliojärvi, s. 09.08.1817 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 11.06.1893 Kuru, Riuttaskorpi ja Pirkko Karoliina Joosepintytär Hakola o.s. Savioja, s. 04.10.1820 Ruovesi, Murole, k. 14.06.1908 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 365
XI Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola, (Taulusta 364, isä Kalle Ketola) s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Puoliso: 02.11.1894 Kuru Juho Manu Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi. (Taulu 1165) s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Antti Matinpoika Haapaniemi, s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.03.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Amalia Karoliina Kustaa Aatuntytär Haapaniemi o.s. Hollberg, s. 26.08.1840 Teisko, Toltaa, Punamäki, Niemi.

Lapset:
Toivo Arviiti Haapanen s. 10.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
Leena Maria Helenius o.s. Haapanen , s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 366
Lauri Herman Haapanen , s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi. Tauluun 367
Hilta Haapanen s. 21.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 366
XII Leena Maria Juhontytär Helenius o.s. Haapanen, (Taulusta 365, isä Juho Haapanen) Leena muutti leskenä Virroille 18.10.1937, s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 24.11.1918 Kuru Elias Fabianinpoika Helenius. (Taulu 914). (Taulu 915). (Taulu 284) Itsellinen ja mökkiläinen Olkitaipaleenkylän Kivi-nimisellä tilalla. Elias kuoli sydäntautiin 52-vuotiaana, s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 27.06.1933 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Fabian Kallenpoika Helenius, s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi ja Henrika Matintytär Helenius, s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

Lapset:
Väinö Johannes Helenius Väinö muutti naimattomana Tampereelle 17.11.1936, s. 16.09.1919 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 367
XII Lauri Herman Haapanen, (Taulusta 365, isä Juho Haapanen) Seppänä mm. Olkitaipaleen Tienarilla, Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa. Lauri kuoli 65-vuotiaana keuhkosyöpään., s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi, k. 20.06.1967 Kuru, Olkitaipale.
Vuosisadan alussa perustetun Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa toimineita seppiä pajassaan 1930-luvun alussa. Seppien tehtävänä oli kunnostaa kivimiesten porat. Kurulainen graniitti tunnetaan paperiteollisuudessa maamme rajojen ulkopuolellakin.

Puoliso: Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen. (Taulu 698) s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 27.11.1987 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Eeliksenpoika Ahonen e. Lahtinen, s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä ja Aliina Iisakintytär Ahonen o.s. Buska, s. 12.08.1882 Parkano, Nerkoo, Pekkala, k. 06.04.1959 Kuru, Olkitaipale.
Helmi ja Lauri Haapasen hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 368
IX Maria Kaapontytär Haukijärvi, (Taulusta 358, isä Kaapo Haukijärvi) Maria oli talon tytär, sitten emäntä. Maria meni leskenä Haukijärven eli kotitalonsa rengin kanssa naimisiin., s. 09.03.1811 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.12.1877 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: 18.10.1838 Kuru Johannes Juhonpoika Haukijärvi e. Taivaljärvi. (Taulu 299). (Taulu 300) Haukijärven vävy ja isäntä., s. 08.05.1810 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, Hytönen, k. 15.01.1850 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Taivaljärvi e. Vihola, s. 03.03.1785 Kuru, Riuttaskorpi ja Pirkko Jaakontytär Taivaljärvi o.s. Suutari II eli Mäkelä, s. 23.09.1770 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.08.1824 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.

Lapset:
Mooses Haukijärvi , s. 21.05.1836 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 301
Maria Elisabet Haukijärvi s. 02.09.1838 Kuru, Riuttaskorpi.
Eeva Haukijärvi s. 21.12.1840 Kuru, Riuttaskorpi.
Johannes Haukijärvi s. 28.06.1842 Kuru, Riuttaskorpi.
Jooseppi Haukijärvi s. 15.03.1845 Kuru, Riuttaskorpi.
Nikodemus Haukijärvi s. 14.04.1847 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: 09.03.1851 Kuru Iisakki Heikinpoika Haukijärvi e. Vähä-Peltomäki Haukijärven renkinä mennessään naimisiin talon lesken kanssa = puusniekka. Riuttaskorven Talvisillan Isohuhdan torppari. Iisakki ja hänen vaimonsa Amanta elivät vielä 1910-luvun vaiheilla., s. 10.02.1828 Parkano, Kihniö.
Vanhemmat: Heikki Juhonpoika Vähä-Peltomäki, s. 12.10.1784 Parkano, Kihniö, Hietanen ja Elisabeth Heikintytär Vähä-Peltomäki, s. 03.04.1790 Parkano, Kihniö.
Lapset:
Serafia Haukijärvi s. 27.04.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
Vilhelmiina Haukijärvi , s. 27.04.1852 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 369
Kalle Haukijärvi s. 23.10.1857 Kuru, Riuttaskorpi, k. 05.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 369
X Vilhelmiina Iisakintytär Haukijärvi, (Taulusta 368, äiti Maria Haukijärvi) Vilhelmiina kuoli 24-vuotiaana keuhkotautiin., s. 27.04.1852 Kuru, Riuttaskorpi, k. 17.10.1876 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 02.10.1870 Kuru Kaapo Juhonpoika Heinäjärvi ent. Haukijärvi e. Pusu. (Taulu 732). (Taulu 737) Kaapo oli Viljakkalan Karhen Tervalammin renki, muutti 10/1861 Kuruun. Kurun Riuttaskorven Haukijärven perintötilan isäntä, Aurejärven Heinäjärven kruununtorpan isäntä., s. 12.03.1841 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Pusu, s. 22.12.1804 Kuru, Aurejärvi, k. 27.09.1864 Kuru, Aurejärvi ja Ulla Erkintytär Pusu o.s. Sormunen, s. 19.12.1806 Kuru, Aurejärvi, k. 31.10.1883 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Silja Haukijärvi Silja kuoli vuoden ikäisenä kurkkumätään., s. 01.05.1872 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.01.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
Alina Josefiina Haukijärvi Alina kuoli 9-vuotiaana ''kaikenlaisiin kipuihin.'', s. 26.09.1874 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.02.1884 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 370
VII Pirkko Yrjöntytär Niinimäki o.s. Suutari II eli Mäkelä, (Taulusta 220, isä Yrjö Frifelt) Pirkko kuoli 67-vuotiaana ''mätäkuumeeseen''., s. 25.08.1741 Kuru, Karjula, Koski, k. 11.12.1808 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Yrjö Manunpoika Niinimäki e. Saksa. (Taulu 186) Suutarilan ja sitten Niinimäen uudisasukas ja isäntä 1780-1800, aluksi torppa. Yrjö kuoli 71-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 01.04.1743 Kuru, Aurejärvi, k. 05.01.1815 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Manu Laurinpoika Saksa e. Laurikka (Laurikainen), s. 16.03.1713 Ikaalinen, k. 26.12.1781 Ikaalinen, Parkano, Vahojärvi ja Kaarina Tuomaantytär Saksa o.s. Mäkelä, s. 1701-1704 Keuruu, Pohjaslahti, Ollila, k. 31.05.1754 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Leena Pyydysmäki o.s. Niinimäki , s. 29.09.1773 Kuru, Riuttaskorpi, Puntanen. Tauluun 371
Maria Ylä-Poikelus o.s. Niinimäki , s. 03.03.1776 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 373
Anna Vihola o.s. Niinimäki , s. 25.11.1777 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 381
Martti Niinimäki , s. 09.11.1779 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 382
Juho Niinimäki s. 27.06.1782 Kuru, Riuttaskorpi.
Pirkko Pirttimäki o.s. Niinimäki , s. 19.12.1784 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 395
Yrjö Hakola ent. Kalliojärvi e. Niinimäki , s. 31.05.1788 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 186
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 371
VIII Leena Yrjöntytär Pyydysmäki o.s. Niinimäki, (Taulusta 370, äiti Pirkko Niinimäki) Riuttaskorven Niinimäen piika naimisiin mennessään., s. 29.09.1773 Kuru, Riuttaskorpi, Puntanen.

Puoliso: 11.10.1801 Kuru Yrjö Matinpoika Pyydysmäki. (Taulu 546). (Taulu 60) Pyydysmäki II:n isäntä 1807 -, s. 18.03.1778 Kuru, Karjula, Pyydysmäki II.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Pyydysmäki e. Koski, s. 01.02.1746 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.12.1821 Kuru, Karjula ja Eeva Yrjönty