Päivän pörssisähkön hinta
Parkkuun kyläsivut
Parkkuu paikallaan
Kurun lehti
Kurun sää
Parkkuun sää
Pakkasen purevuustaulukko
Tienarin sukuseura
- Koti
http://www.kaleviojanen.fi
Paina tästä
http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII
Tienarin vanhan talon purku, Tienarin historiaa,
urheilukilpailuja, Parkkuun seuratalon vihkiäiset, Kuru-laivan
onnettomuus 1929.
Paina tästä
Kurun Keihäslahden virkatalon, myöhemmin
puustellin - KURU ja KURUII - jälkipolvet.
Paina tästä
Tienari-Ojanen sukukirja
Paina tästä
Tienari-Ojanen sukukirja ilman valokuvia -
laajempi julkaisu
Paina tästä
Tienari-jälkipolvet
Paina tästä
Ylöjärven Kyrönlahden Parmaniemen jälkipolvet
Paina tästä
Pirkkalan nimismiehen Erik Vainisen jälkipolvet,
Polviander ja Antti Toikkonen.
Paina tästä
Sursill-jälkipolvia
Paina tästä
Segebaden-jälkipolvet.
Paina tästä
Sanden-Schultz-Snellman
Paina tästä
Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja, osa a.
Paina tästä
Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja, osa b.
Paina tästä
Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja ilman
valokuvia - laajempi julkaisu
Paina tästä
https://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku
Paina tästä
https://www.kaleviojanen.fi/kurunojasia
Paina tästä
http://www.kaleviojanen.fi
Paina tästä
http://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku
Paina tästä
http://www.kaleviojanen.fi/kurunojasia
Paina tästä
http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuru
Paina tästä
Sukuselvityksen kohde
Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II
s. 1672 Kuru, Keihäslahti ja hänen jälkeläisiään yhteensä 544 taulua
Tulostettu:
12.12.2024
Tekijä:
Kalevi Ojanen
Keskisenkatu 6 A 22
33710 Tampere
amiraali@kaleviojanen.fi
SUKUJUTUT -ohjelma
ATK-palvelu Luhtasaari Oy
Seinäjoki
| Alku
| Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Paluu |
I Heikki Tuomaanpoika Tienari
e. Kuru II
Kuru II:n isäntä 1695-1696, Tienarin isäntä 1697-1728, s. 1672 Kuru,
Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale. Henrik Tuomaanpoika oli Kuru
II:n lampuoti 1695-1696. Kuru I ja Kuru II mainitaan luutnantti
Segebadenin puustellina vuodesta 1690, josta asti myös Tuomas
Henrikinpoika ja Henrik Tuomaanpoika mainitaan lampuoteina, heidän
jälkeensä oli vielä useita lampuoteja ennen isovihaa. (Isoviha 1714-21,
venäläisten miehitys) (Puustelli oli virkatalo, joka annettiin
viranhaltijalle osana palkkaa). Henrik Tuomaanpoika muutti Kurun
Keihäslahden Kuru II:sta (Kuru II:n lampuoti 1695-1696) Kurun Olkitaipaleen
Tienarille ja oli isäntänä 1697-1728, jolloin kuoli.
Ennen Henrik
Tuomaanpoikaa Kurun Olkitaipaleen (aluksi kuului Vaakaniemeen) Tienaria
asuttaneet:
1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601 2. Matti
Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604 3.
Pietarin leski Anna 1602-1605 (päällekkäinen isännyys) 4. Tuomas
Olavinpoika 1606-1608 5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629 pso
Valpuri Matintytär 1639 ja 1643-1644 Edellisen poika 6. Yrjö
Laurinpoika 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin
Henrik Focken komppaniassa. pso Marketta (Maisa) Antintytär
Edellisen sisarenmies 7. Pietari Olavin poika 1649-1677 pso 1
Kerttu Laurintytär 1645-1646 2 Anna (ainakin jo vuonna 1649)
Edellisen ja Annan poika 8. Juho Pietarinpoika 1678-1696, kuoli 1697
pso Aune 9. Yhdeksäntenä tulee isännäksi aiemmin mainittu Heikki
Tuomaanpoika Kuru II:sta 1697-1728 .
|
 |
Kurun jakokunnat isojakokarttojen mukaan. I. Vehkakoskenmaa
(Hainarin), II. Petäjäniemen ulkomaa (Karjulan). |
|
Puoliso: 21.09.1698 Kuru
Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski
Katariina kuollut 78-vuotiaana horkkaan eli vilutautiin., s. 1681 (Teisko)
Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale. Kuoli malariaan
78-vuotiaana. Vanhemmat: Yrjö Koski, s. 1639 (Teisko) Kuru, Karjula, k.
06.05.1728 (Teisko) Kuru, Karjula ja Valpuri Koski, k. ennen 1699 (Teisko)
Kuru, Karjula.
|
 |
Keskiaikainen koruommel Kurun vuodelta 1704 olevassa messukasukassa.
Valokuva, Kansallismuseo. |
|
- Lapset:
Valpuri Tienari
, s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 2
| |
Kaisa Ringsten o.s.
Tienari
, s. 1713 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 543
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
II Valpuri Heikintytär Tienari,
(Taulusta 1, isä Heikki Tienari)
Vanhemmat Kurun Keihäslahden Kuru II:sta, Tienarin tytär, piika ja emäntä.,
s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Puoliso: 18.11.1722 Kuru
Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo
Mommon poika, ei Mommon isännän, vaan itsellisen poika, Ruoveden Pekkalan
talon renki, Tienarin vävy ja talollinen 1729-1752, kirkon kuudennusmies,
vanha isäntä. Yrjö kuoli 62-vuotiaana, kuolinsyytä ei tiedossa. Yrjö
Tienarista lähtien Tienarin tila on siirtynyt nykypäivään asti isältä
pojalle., s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale.
SUUR-RUOVEDEN MAANTIETEELLINEN HISTORIA:
Kallioperä johtaa meidät
Suur-Ruoveden historiassa aina yli tuhannen miljoonan vuoden takaisiin
aikoihin, jolloin maan sisässä siihen saakka tulikuumina hehkuneet
kiviainesmassat jähmettyivät koviksi graniiteiksi ja muiksi lähisukuisiksi
kivilajeiksi, jotka nykyään muodostavat alueen vuoriperustan. Mutta sen
jälkeen seuraa geologisessa historiassa, niinkuin yleensä meidän maassamme,
laaja aukko. Koko siltä valtavalta aiakakaudelta, jonka kuluessa muinaiset
vuoristot tasoittuivat aina nykyiseen graniittiperustaan saakka, ei ole
säilynyt mitään tietoja. Vasta viimeisen kymmenentuhannen vuoden ajalta - on
säilynyt aukoton sarja havaintoaineistoa. Näyttää siis siltä, kuin
paksusta historian kirjasta olisi repäisty pois valtaosa lehdistä, niin että
vain ensimmäiset ja viimeiset olisivat jääneet jäljelle. Tähän on ensi
sijassa syynä jääkausi, joka on hävittänyt vuorten rapautumisesta syntyneet
aikaisemmat irtainten maalajien kerrostumat ja myös sen kasvi - ja
eläimaailman, joka ennen sitä täällä on vallinnut.
Oikeastaan
voisimme puhua jääkausista yhden asemesta, sillä niitä on ollut useampiakin,
ehkäpä kolme tai neljä. Niiden välillä on sitten ollut lämpimiä, jäättömiä
kausia, jolloin elämä on taas päässyt versoamaan. Tavallisesti puhutaan vaan
viimeisestä jääkaudesta, joka lienee kestänyt suunnilleen 75000-100000
vuotta. Jäätiköityminen sai alkunsa Ruotsin ja Norjan korkeilla
tunturiseuduilla, missä vieläkin on pysyviä jäätiköitä. Sieltä jäätiköt
ilmaston kylmetessä alkoivat laajentua kaikkiin suuntiin. Sitkeän taikinan
tavoin jäämassa vähitellen eteni yli koko Skandinavian ja Suomen aina
Keski-Venäjälle ja Saksaan saakka. Jäätikkö oli satojen metrien, ehkä
kilometrin paksuinen. Edetessään se kuljetti mukanaan maan pintaa
peittävät irtaimet ainekset ja irroitti kaalioiden rapautuneista pinnoista
kiviä ja lohkareita, jotka tarttuivat kiinni sen pohjaan. Näin se puhdisti
kallioiden altaita ja syvennyksiä, joissa nykyiset järvet sijaitsevat ja
hioi ja naarmutti alustaansa tarttuneiden kivien avulla kallioiden pintoja.
Tällä tavoin syntyivät silokalliot, joita tavataan varsinkin järvien
rannoilla. Niiden pinnalla näkyvät uurteet osoittavat jäätikön
liikkumissuuntaa.
Mutta mahtava, ikuiselta näyttävä mannerjäätikkökin
kohtasi väkevämpänsä. Ilmaston taas vähitellen lämmetessä sen reunojen
eteneminen pysähtyi. Sen pintaan alkoi auringon säteiden voimasta ilmestyä
yhä useampia puroja ja sulamisvesivirtoja, jotka kuluttivat sitä ja
koversivat siihen uurteita ja onkaloita. Jään reu´na alkoi murtua ja
lohkeilla, jäätikkö oheni ja maa-ala toisensa jälkeen vapautui sen vallasta.
Jäätikkö ei sulanut yhtäjaksoisesti, vaan välillä sattui kylmempiä
ilmastokausia, jolloin sen reuna juuttui pitemmäksi aikaa paikalleen ja
saattoi tilapäisesti jopa edetäkin. Kummankin Salpausselän kohdalla sattui
n. 200 vuoden pysähdys. Tämä tapahtui n. 10000 vuotta sitten. Sen jälkeen
jää taas suli hyvää vauhtia ja n.500 vuotta myöhemmin sen reuna oli
Suur-Ruoveden alueella, joka kokonaisuudessaan vapautui jään vallasta
seuraavien vuosisatojen kuluessa.
Maisemat olivat kuitenkin vielä
silloin aivan toisenlaisia kuin nykyään. Valtava jäämassa oli painollaan
ssanut maan kuoren painumaan alemmaksi ja kun jäätikön sulamisesta lisäksi
syntyi runsaasti vettä, olivat maat pääosaltaan veden peitossa. Tämä vesi
oli kylmä jääjärvi, jossa jäätiköstä irti lohkeilleet suuremmat ja pienemmät
jäävuoret uiskentelivat, niinkuin nykyään arktisilla vesillä. Vain
korkeimmat maastokohdat kohosivat saarina tästä ns. Baltian jääjärvestä.
Rantaviiva lienee kulkenut jäätikön sulamisvaiheen aikana n. 200m:n
korkeudella.
Laajemmalti kuivaa maata on siis ollut vain alueen
pohjoisosassa sekä Kurun luoteisosassa, muualla vain vähäisiä saaria ja
saariryhmiä. Maa kohosi kuitenkin nopeasti. Jäätikön päättymisvaiheessa
n. 9000 vuotta sitten maan kohoaminen lienee ollut n. 5-6 m sadassa
vuodessa. Sittemmin maan kohoaminen on yhä hidastunut ja on nykyään vain
runsaat puoli metriä vuosisadassa. Heti jään sulaessa kuiville jääneet
ns. vedenkoskemattomat maat eroavat selvästi myöhemmin kohonneista alueista.
Jäätikön sulaessa irtaantui sen pohjaan tarttunut hienompi ja karkeampi
kiviaines ja vedenkoskemattomilla alueilla se jäi makaamaan paikoilleen.
Tästä johtuen korkeimpien kallioiden laet alueella ovat näin syntyneen
huuhtoutumattoman irtaimen maalajikerroksen, moreenin, peitossa. Niiden
alempana sijaitsevilla rinteillä sen sijaan on usein näkyvissä paljaita
kallioita, joilta aallot ovat huuhdelleet pois moreeniaineksen. Näin on
käynyt muös matalammilla, veden alle jääneillä kallionyppylöillä ja -
harjanteilla.
Veden koskemattomat maat ovat tästä syystä myös
viljavia. Tämän on ihminen kauan sitten huomannut ja seuduilla, joilla
tällaisia maita on runsaammin, asutus on ensi sijassa asettunut niille.
Näin on laita varsinkin Itä-Suomen vaaramailla, mutta Suur-Ruovedenkin
alueella tämä on havaittavissa. Suur-Ruoveden harjut ovat pitkittäisharjuja,
joiden pituussuunta vastaa suurin piirtein jäätikön kulkusuuntaa.
Näsijärven pinta on 94,9 m merenpinnasta, Kurun Aurejärvi 154,8m. Suurin
osa Suur-Ruoveden alueesta sijaitsee kuitenkin 100-150 m:n korkeuserojen
välillä, vain uloinna pohjoisessa samoin kuin Kurun länsiosassa on
keskikorkeus 150-200 m:n välillä. Kurussa Kuusijärven pohjoispäästä
länteen pienen Lumijärven eteläpuolella oleva mäki, joka on 220,2 m
merenpinnan yläpuolella ja siis koko Hämeen korkeimpia kohtia.
Varsinkin savikkoja, jotka ovat syntyneet jäätikön sulamisvaiheessa jään
kaikkein hienoimmaksi jauhamasta veteen joutuneesta kiviaineksesta tai
myöhempien vesistöjen pohjaan laskeutuneista hiukkasista, on alueella vain
suhteellisen vähän verrattuna esim. Tampereen seutuihin tai Pohjanmaan
jokitasankoihin. Näsijärven pohjoispäähän liittyvien suurten
järvenselkien ympärillä olevissa pitäjissä, Kurussa, Ruovedella, Vilppulassa
ja Virroilla on kuitenkin rantojen tuntumassa yleisesti etupäässä vähäisiä
savikkoalueita. Savikerros on yleensä ohut, keskimäärin vain n. metrin
paksuinen.
OLKITAIPALE:
Kurun Olkitaipaleella oli
Ilmarinkylän Lassen eräsija. Kyseessä on ilmeisesti Lauri Villi, joka oli
kylän suurimman, myöhemmin Teivaalaan liitetyn tilan isäntä. Omistus
sijaitsi Jakamajärven ja Parkkuunlahden välisellä kannaksella, jonka läpi
juolsevassa joessa oleva Parkkuunkoski piti kiertää maitse. Tällä erämaalla
asui Martti Erkinpoika Mylläri. Naapuritalon Taipaleen ensimmäinen
isäntä, joka sai 1553 vahvistuskirjeen tilaansa, oli kotoisin Ylöjärven
Ilmarinkylästä. Vuonna 1681 Jaakko Markunpoika Taipale eli Ilmarinen
esitti mainitun kirjeen selittäen, ettei talo ollut koskaan jäänyt autioksi.
Eräsija näyttää siis olleen koko ajan vanhan omistajasuvun hallussa.
Mahdollisesti myös Kuusjärven ympäristö kuului Lauri Villin maihin.
Järven itärannalla, vanhoilla Taipaleen tiluksilla on Pirttilahti, jonka
luona on hyvinkin saattanut olla talvisten pyyntiretkien tukikohtana
käytetty eräpirtti.
Molemmin puolin Olkitaipaleen erämaakappaletta
oli kaksi Ylöjärven Erkille kuuluvaa eräsijaa, Parkkuu ja Vaakaniemi.
Kyseessä on ilmeisestikin 1553-1584 Äijälän isäntänä mainittu Erkki
Ollinpoika. Hänen entisillä erämaillaan asui 1590 Pekka Martinpoika
Tienari. Erkin Vaakaniemessä olevan eräsijan oli saanut asuttavakseen
Erkki Toikko, joka esiintyy jo 1562 Pirkkalan erämaatalonpoikien
luettelossa. Molemmat eräomistukset on siis helppo paikallistaa.
Erämaiden luettelossa mainittiin jo 1552 niille uudisasukkaiksi asettuneiden
nimet. Kaikki olivat yläsatakuntalaisia ja joukossa oli useita, jotka olivat
kotoisin Vanhasta Pirkkalasta. Omille erämaille asettuneita voidaan
varmasti todeta vain yksi, Juho Ollinpoika Naistenmatkan Sipilästä, joka
muutti isänsä eräsijalle Virtain Vaskivedelle. Samoin tapahtui ilmeisesti
myös Kurun Olkitaipaleella, joka ilmoitetaan asutuksi Ilmarinkylästä
Ylöjärveltä. Juho Ollinpoika lienee kuitenkin pian luopunut yrityksestä,
koska häntä ei mainita enää 1562 ja 1564 erämaatalonpoikain luettelossa.
Innostus erämaiden asuttamiseen oli muutenkin vähäinen, sillä 1552
uudisasukkaiksi halukkaista pirkkalalaisista vain Kankaantaan kylästä
Vaskivedelle muuttanut Pekka Lodwiik asui erämaalla 1560-luvun alussa.
Tämän lisäksi ilmeisesti vain Olkitaipale jäi pysyväksi Vanhasta Pirkkalasta
tulleen asuttajan haltuun.
Hämäläisiä ja satakuntalaisia liikkuvammat
savolaiset tulivatkin muodostamaan huomattavan osan Vanhan Ruoveden pitäjän
uudisasukkaista. Vielä 1558 yrittivät Ylä-Satakunnan eränkävijät pelastaa
vanhat alueensa itselleen. he valittivat uudelle herralleen
Juhana-herttualle savolaisten tunkeutumisesta alueelleen ja pyysivät tätä
takaamaan heidän entiset omistuksensa. Juhana, joka ei ehkä ollut tarkoin
perillä isänsä asuttamispolitiikasta, kirjoittikin Savonlinnan voudille
Kustaa Finckelle kehottaen tätä estämään savolaisia tulemasta herttuakuntaan
kuuluvan satakunnan metsiin ja erämaihin. Alkuun päässyttä luonnollista
kehitystä ei tällaisilla käskykirjeillä voinut enää estää. Vaikka Kustaa
Fincke ei tietenkään asettunut julkisesti Juhana-herttuaa vastustamaan,
savolaisten muutto sai tapahtua kaikessa hiljaisuudessa ja herttuan
kukistaminen 1563 teki lopullisesti tyhjäksi yläsatakuntalaisten toiveet
eräsijojensa säilyttämisestä. Tiedot: Juhani Saarenheimo-Vanhan Pirkkalan
historia.
Edellistä kirjoitusta johdatellen kirjoitettiin Kurusta
kirjassa: Niilo Söyrinki, Ville Luho, Mauno Jokipii- Vanhan-Ruoveden
historia I
V a a k a n i e m i mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien
luettelossa v.1562 Erkki Toikon, mutta v.1564 Matti Parkkoisen asumana.
Toikko-nimi viittaa Pirkkalan Toikkolan kylään, joka on nykyään Kangasalaa.
Parkkisia taas asui tähän aikaan Hämeenkyrön Heinijärvellä, josta
uudisasukas voisi olla kotoisin. V.1589 maantarkastuskirjassa sanotaan
uudisasutus perustetun Pirkkalan Ylöjärven Erkin erämaalle. Eräät
Vaakaniemen edustalla olevat kalavedet jäivät kuitenkin pitkään
kantapitäjien omaisuudeksi. Niinpä Heikki Heikinpoika Pirkkalan
Saarilahdesta (nyk. Teiskon Terälahdesta eli Saarlahdesta) sanoi v.1675
vetäneensä Kangasalan Hypperlän kyläläisten kanssa nuottaa täällä olevan
Murassaaren alapuolella ja pystyi todistamaan, että vaakaniemeläiset olivat
vielä 1600-luvun puolivälissä maksaneet Murassaaren kalavedestä vuokraa
Saarlahteen.
O l k i t a i v a l sai Velkilevelän (Welilefwelä)
eräsijan nimellä ensimmäisen uudisasukkaansa Pirkkalan Ilmarin kylästä (nyk.
Ylöjärveltä) vouti Niilo Ingenpojan ja tuomari Jöns Westgöten
vahvistuskirjeen 16.12.1553 nojalla. Se jäi heti pysyvästi asutuksi,
koskapa Jaakko Ilmarinen Olkitaipaleelta esittäessään yllämainitun kirjeen
v.1681 selitti, ettei talo koskaan sen jälkeen ole ollut autio.
Olkitaipaleen kylä mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luetteloissa
v.1562 Lasse Tarikan ja matti Tokin, mutta v.1564 Niilo-nimisen miehen
asumana. Tarikka-nimi viittaa Lempäälän Lempoisten kylään uudisasukkaan
kotipaikkana. Toki ehkä Hämeenkyrön Toikkoseen. V.16´589
maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ilmarin
kylässä asuneen Laurin erämaalle, mikä pitää yhtä ensimmäisen tiedonannon
kanssa. Olkitaipaleen taloilla oli Sikkilän takamailla Sikkilänjoen
varsimailla yhteinen laiduntamisalue kotieläimille esim. lampaille, joita
varmaan silloiseen aikaan vartioitiinkin vuorotellen petoeläinten
hyökkäyksiä vastaan. Kaikki eläimet kulkivat missä kukin ja merkittiin
talojen tyyliin eri tavoin omien eläinten tunnistamiseksi. Rajoja ei ollut,
mutta myöhemmin, kun maa-alueista tehtiin yksityisiä ja yhteisomistukset
siirtyivät silloin historiaan, Sikkilänjoen varteen on lohkottu yksityisille
tiloille erinäköisiä ja - kokoisia palstoja esim. kortteen ym. keräämistä
varten. Näin yhteisomistus siellä purettiin ja tiloille tulleet palstat ovat
aikojen saatossa menettäneet merkityksensä. Taipaleella on edelleen
palstansa, mutta Tienarin palsta lohkottiin 29.1.1920 tilaksi 303-415-6-5
ALAKOSKI, joka myytiin samalla Poikeluksen Lamminperän silloiselle
omistajalle Näsi Oylle 2000 mk:lla. Nykyään Alakoski yksityisessä
yhteisomistuksessa.
NÄSI OY: Ennen maailmansotaa tiiliteollisuus
oli elänyt kultakauttaan, ja XIX kaupunginosaan oli rakennettu useita
tiilitehtaita. Näistä tiilitehtaista jäivät maailmansodan aiheuttaman laman
jäljiltä henkiin vain pari. Niistä toinen oli Puolimatkan tiilitehdas, joka
sijaitsi Hippoksen vieressä. Tehtaan oli vuonna 1911 hankkinut omistukseensa
Näsi Oy, joka omisti useita tiilitehtaita ympäri maakuntaa. Näsi Oy:llä oli
kaupunginosan alueella omistuksessaan myös toinen ennen maailmansotaa
perustettu tiilitehdas, joka sijaitsi lähellä Messukylän rajaa. Yhteensä
Näsi Oy:n tehtaat työllistivät kesäisin jopa lähes 50 henkilöä, joista osa
siis asui perheineen kaupunginosan alueella.
P a r k k u j ä
r v i mainitaan v.1552 eräluettelossa suurena erämaana, jonka koko Pirkkalan
Sikojärven kylä yhdessä omistaa viiden penikulman päästä kotikylästään.
Siellä katsottiin olevan tilaa kolmelle uudisasukkaalle, Erkki Laurinpojalle
Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärvestä), Tuomas Jaakonpojalle Kuusiniemen kylästä
(nyk. Teiskosta) ja Erkki Yrjänänpojalle Toikkolan kylästä (nyk.
Kangasalta). Kun jo mustankirjan erämaaluettelo 1440-luvulta tuntee
Sikoisten (= Sikojärven) kylän Kaupin omistaman miehenmetsän, tämä on
nähtävästi juuri Kurun Parkkujärvi. Yhteisomistusteoria on kuitenkin
tutkimuksen perusteella hylätty ja sijalle on astunut yksityisomistusteoria,
jonka mukaan yksityiset maanraivaajat ovat alkuaan panneet viljelyksen
alulle ja yhteisomistukset ovat syntyneet myöhemmässä vaiheessa vapaiden
raivaajien liittyessä erilaisiksi yhteisöiksi. Erämaaomistus on
periaatteessa yksityisomistusta. Eri lähteet puhuvat pääasiassa yksityisten
miesten omistamista eräsijoista, miehenmetsistä, saroista ja päiväkunnista.
Tietenkin niitä on joutunut perintöjen, ostojen, myötäjäislahjojen yms.
yksityisomaisuuteen kuuluvien luovutustapojen mukaisessa järjestyksessä
useampiakin yhdelle miehelle tai muutaman eri miehen muodostaman ''yhtiön''
yhteisomaisuudeksi. Niinpä Pirkkalan erämailla mainittiin edellä olevassa
luettelossa yksi koko kylän omistus, nimittäin Pirkkalan Sikojärven kylälle
kuuluva Kurun Parkun erämaa. Tässä kylässä oli vain kolme taloa, joten ei
ole kysymys mistään suuresta yhteisomistuksesta.
Kurun Olkitaipaleen
Juhana Jaakonpoika sai v. 1629 seitsemän kappaa viljaa Keihäslahden kylässä
asuvalta Riitta Tuomaantyttäreltä, jonka poika oli saanut syyskudun ajan
kalastaa Juhanan kalavesillä. V. 1631 sakotettiin Olkitaipaleen Yrjänä
Olavinpoikaa siitä, että hän oli kolmesti laskenut verkkonsa Lasse
Yrjänänpojan verkkojen päälle. V. 1679 syntyi lähekkäisten kylien
Olkitaipaleen, Toikon ja Vaakaniemen kesken kiistaa Kierteenniemen
yhteisestä kalavedestä. Siitä tuomittiin silloin nautittavaksi kunkin talon
äyriluvun mukaan - toisin sanoen suurilla maaveroa maksavilla taloilla oli
kalavedenkin tuottoon vastaavasti suurempi oikeus.
Vaikka verot
ankarasti painoivat suurvaltakauden ruoveteläisiä ja keuruulaisia, niin että
talojen veronmaksukyvyttömyys eli autius ajoittain saavutti tavattomat
mittasuhteet, ei mitään suurempia verotuksesta johtuvia mellakoita seudulla
tapahtunut. V. 1628 levittivät Matti Mylläri ja Yrjänä Olavinpoika Kurun
Olkitaipaleelta huhua, ettei ylimääräistä ns. ''kolmen markan apua''
tarvitsisi maksaakaan kuin yksi markka, mikä pitkän aikaa haittasi tämän
veron kokoamista pitäjästä. Oikeus havaitsi tämän kuitenkin tapahtuneen
''hulluudesta ja tietämättömyydestä'', ja niin asianomaiset selvisivät
hairahduksestaan menettämättä h e n k e ä ä n.
Paikallisen rasituksen
luontoinen oli myös S ä ä k s m ä e n s a l p i e t a r i t e h t a a n
kunnossapito ja vuotuiset salpietariajot, joihin Ruovesi useiden lähellä
olevien Ylä-Satakunnan ja Hämeen pitäjien mukana oli ainakin puolen
vuosisadan ajan velvoitettu. Salpietaria tarvittiin ruudin raaka-aineeksi
ja sentähden oli ympäri valtakuntaa perustettu salpietaritehtaita; Sääksmäen
tehdas mainitaan ensi kerran lähteissä v. 1582. Salpietaria keitettiin
hevosen lannan alla olleesta maasta, johon mätänemisen seurauksena oli
muodostunut typpihapon suoloja. Tällaista salpietarimaata talleistaan
(maalattia), halkoja sen keittämistä varten ja olkia sen siivilöintiin
joutuivat ruoveteläiset ja keuruulaiset säännöllisesti kuljettamaan
Sääksmäen tehtaalle. Jos joku ei halunnut toimittaa perille parseleita,
saattoi hän lunastaa ne yhdeksällä markalla rahaa, mikä kannettiin joskus
yhtenä, joskus kahtena eränä vuodessa.
Salpietaritehtaan edustajana
ja veronkantomiehenä Ruoveden hallintopitäjässä toimi Matti Mylläri Kurusta.
V. 1624 hänen toimittamattomat rästinsä mainitaan vain 25 taalariksi, mutta
v. 1629 peräti 470 taalariksi. Eivät edes aatelin alustalaiset tehneet
salpietariajojen suhteen poikkeusta. Talvikäräjillä v. 1629 huomautettiin
Aksel Kurjen ja Brita de la Gardien lampuodeille, että heidän tulee
suorittaa salpietariajot ''muiden lampuotien tapaan'', siis puolet
tavallisiin talonpoikinn verrattuna. Ajojen vaatiminen loppui vasta, kun
salpietariapu v. 1634 muutettiin tavalliseksi, suoraan kruunulle eikä
kruunun omistamalle tehtaalle meneväksi rahaveroksi.
TILOJEN
LAHJOITUKSET:
Juhana III:n aikana syntyivät läänitykset eli l a h j o
i t u k s e t henkilökohtaisista ansioista. Ajateltiin, että lahjoituksia
saaneiden aatelissukujen piti jatkuvasti pysyä kruunun palveluksessa niin
tehokkaasti, että ne ansaitsivat tämän. Ensinnä muodostuivat suuret kreivi -
ja vapaaherrakunnat, myöhemmin pienemmät perinnölliset lahjoitukset.
Lahjoitus tarkoitti kuten läänityskin, perintötilojen kyseessä ollen, vain
määrättyjen kruunulle tulevien verojen kanto-oikeutta. Talojen omistusoikeus
pysyi luonnollisesti talonpojilla. Kun kuitenkin kruununtilojen
omistusoikeuden katsottiin kuuluvan valtiolle ja vain eräänlaisen
hallintaoikeuden niiden viljeliköillä, katsoivat aateliset lahjoituksen
tapahtuessa saaneensa taloon myös omistusoikeuden. Kruunun talollisesta
tuli siten aatelin lampuoti eli maanvuokraaja, joka kuului ns. u u t e e n r
ä l s s i i n. Verotalollinenkin voi joutua lampuodiksi verorästien
vuoksi, sillä aatelinen saattoi samoin kuin aikaisemmin kruunu, jos kolmen
vuoden verot talosta jäivät maksamatta, huudattaa itselleen talon
varsinaisen omistusoikeuden, ns. s u k u o i k e u d e n. Täm��n takia
lahjoitukset muodostivat vaaran vanhalle talonpoikaiselle vapaudelle.
Lahjoituksia oli lukuunottamatta kreivi - ja vapaaherrakuntia, jollaisia
Ylä-Satakunnassa oli vain pari nimellistä, kahta päätyyppiä. Täysin
omistusoikeuksin annettuja lahjoituksia sanottiin a l l o d i a a l i l a h
j o i t u k s i k s i, kun sen sijaan Norrköpingin valtiopäivillä 1604
säädetyin rajoituksin annettuja lahjoituksia kutsuttiin N o r r k ö p i n g
i n p ä ä t ö k s e n t i l o i k s i. Viimeksi mainitut periytyivät
vain lahjoituksen saajan miespuolisille jälkeläisille, eikä niitä saanut
myydä tai pantata tarjoamatta niitä ensin kuninkaalle. Norrköpingin
päätöksen jälkeen oli allodiaalilahjoitusten antaminen itseasiassa laitonta,
mutta sitä esiintyi siitä huolimatta. Valtio saattoi myös myydä ja pantata
tiloja, menettelystä ei välitetty, vaikka perintötalojakin olisi tullut
täten myydyksi. Tällaisia ''lahjoituksia'' sanottiin o s t o - tai p a n t t
i r ä l s s i t i l o i k s i .
Liiviläistä aatelia oleva Tallinna
käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta''
17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän
lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa
Ruovedelta. Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot: Kurun
Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi Taipaletta,
Keihäslahden kaksi Kurun taloa, Keihäsjärven Lauri Eskonpoika,
Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja
Minkkinen, Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa, Karjulan
Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski, Pohjankapeen Kapee
Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu, Siikalahden Ylä - ja Alasarvana,
Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo, Rämingin Tyrni, Tapion
Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika, Kautun Matti Hannunpoika ja
Väärinmajan Työrö ja Nenonen
Grassin jälkeläiset asuivat vakinaisesti
Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien
lahjoitustilojen asioita. S e n tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden
Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle
ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta.
''OLKITAIPALEEN KARTANO''
Grassin edellä mainitulla lahjoitusalueella
tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli
säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevinen ns.
rajapiiritiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten
omistajalleen edullinen sijoitus. V. 1653 sai näet Tallinnan
käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa
säterikartanon omistamalleen Kurun Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6
manttaalin suuruinen. V. 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräjiltä
todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsevat
vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi
päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.
Omistaja Grass ei liene
koskaan käynyt uudessa kartanossaan, jonka erikoisasema johtui siitä, että
hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa ohella asuvan, eikä hän liioin
ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain
mukaan tuli olla. Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon''
nauttia säterivapautta useita vuosia. Vielä v. 1665 sanotaan
läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta
seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea
tupa, joka sekin nyt kaatuu nurin''. V. 1667 ja sitä seuraavina vuosina
mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on
rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu. Viimeinen yritys Olkitaipaleen
kartanon elvyttämiseksi sattui v.1680 Laukon kartanon herran Gabriel Kurjen
tahdosta, jonka haltuun Grassin tilat silloin olivat joutuneet. Hän näyttää
todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.
Kun kuitenkin
Olkitaipaleen Markku Antinpoika ja J u h a n a T i e n a r i sekä muut
Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa
köyhyytensä takia kartanoa rakentaa, hankkeesta luovuttiin. Vuoden 1683
suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita.
Kartanolaitos tuli Ruoveden alueelle vasta sauraavalla vuosisadalla Pekkalan
kartanon syntyessä sinne.
Seuraavat otteet kirjasta: Tuomo
Koukkula: Vanhan-Ruoveden historia II
UUDET TALOT:
Nykyisten
pitäjäin (kirja valm.1967) alueelle syntyi 1700-luvun alussa uusia taloja
seuraavasti: Kurun Parkkuun jakokunnan y h t e i s m a a l l e syntyivät
Riihikosken eli Riihenperän (Riihtenperä) ja Ristaniemen eli Riistaniemen
uudistalot.
Heikki Yrjönpoika mainitaan uudistalonsa asukkaaksi ensi
kerran vuonna 1738. Uudistaloa seuraavana vuonna käräjillä tutkittaessa
Pietari Toikko sanoi siellä olevan 1½ tynnyrinalaa peltoa (0.75 ha) ja maata
yllin kyllin 1/4 manttaalin talolle. Kalavetenä Riihikoskella oli
Näsijärven Vankavedestä pistävä lahti.
Ristaniemen perustaja Heikki
Erkinpoika oli vuoden 1730 paikkeilla muuttanut Harjusta (nyk. osa
Tamperetta) Kuruun, missä palveli Lörpyksellä renkinä. Vuonna 1739 hän
sai luvan raivata Jakamaniemen metsään talon. Kalavedeksi Ristaniemi sai
koko Jakamajärven.
Vaakaniemen isännän Pietari Matinpojan kuoltua
vuonna 1744 viljelivät tämän veli Matti Matinpoika ja vävy Yrjö Yrjönpoika
Toikkoa yhdessä, kunnes tila vuonna 1748 jaettiin näiden kesken Ylä - ja
Ala-Toikoksi.
Vuoden 1795 päätöksellä perustettiin Kurun Keihäslahden
luutnantin virkatalon maalle neljä ½ manttaalin kokoista uudistilaa, kaikki
e n t i s i ä v i r k a t a l o n t o r p p i a. Sillanpään uudistila sai
maansa lähinnä Ikaalisten rajaa, sitten Lampi ja Leponiemi. Lepistön
torppa oli aiottu neljänneksi uudistilaksi, mutta sen katsottiin olevan
liian lähellä virkataloa. Joten neljänneksi tuli L a h d e n p e r ä,
joka sai maansa Parkkuun jakokunnan rajalta. Lahdenperä tulikin
kuulumaan Olkitaipaleen kylään. Olkitaipaleen taloluku kasvoi samaan
aikaan Kastarin ja Vanhakylän uudistaloilla. Parkkuun jakokunnassa
pantiin vuonna 1795 myös verolle uudistilat Poikelus, Lamminperä ja
Lähteenmäki ja Vaakaniemen kylässä Leppälahti.
Kurun Keihäslahden
luutnantin virkatalon asukkaat, jotka omistivat mm. Olkitaipaleen
Lahdenperän uudistalon vuodesta 1795, ennenpää ollut virkatalon torppa.
Majuri (luutnantti vuonna 1795) Johan Fredrik Eek s. 15.7.1758 Rauma k.
3.1.1820 Tukholma Vapaaherratar Sofia Christina von Duben s. 14.12.1759
k. 1822 Tukholma (5 lasta syntynyt Kurussa) Johan Fredrik Eek johti
vuosina 1796-1804 Ruoveden komppaniaa.
Olkitaipaleen Lahdenperän
uudistilaa omisti siis Johan Eek tai tarkemmin sanottuna Kurun Keihäslahden
luutnantin virkatalo omisti. Lahdenperää asui ja viljeli sotilas Matti
Martinpoika Flintbergin poika Heikki Matinpoika s. 6.1.1760 Kuru,
Olkitaipale, Tienari Sotilas, reserviläinen Matti Flintberg kuoli
Lahdenperän talossa 24.1.1808
KRUUNUNTILOJEN LUNASTUS
PERINTÖTILOIKSI:
Rahantarvettaan tyydyttääkseen valtio myi
kruununtilojen perintöoikeuksia. Vuonna 1723 annetun asetuksen mukaan
perintöoikeuden hinta oli Vähintään niin suuri kuin kuuden vuoden vero.
Vuonna 1741 lunastushinta alennettiin kolmen vuoden veroa vastaavaksi.
Kuka tahansa sai lunastaa kruununtilan omakseen maksamalla kolmen vuoden
ylimääräiset verot, mutta kruununtilan asukkaalla oli etuoikeus, eri asia on
sitten, oliko hänellä rahaa.
Vanhan-Ruoveden alueelta ostettiin
kruununtiloja runsaasti perinnöksi muutamana vuonna 1760-luvun alussa.
Vuonna 1760 lunastettiin perintötiloiksi molemmat Peskan ja Sarvanan talot
Ruovedelta ja Taipale Kurusta, vuonna 1761 Ruovedelta Tuuhonen ja Kurusta
T i e n a r i sekä Lörpys, vuonna 1762 Virroilta Jäähdyspohjan Uotila,
Toisveden Soinin talot ja Virtain Härkösen talot sekä vuonna 1763
Visuvedeltä Kangaspusu.
Juuri vuonna 1763 kuitenkin keskeytettiin
perinnöksi lunastaminen rahanarvon alenemisen vuoksi, mutta se sallittiin
taas muutaman vuoden kuluttua, niin että 1760-luvulla ehdittiin ostaa
perinnöksi vielä Pajulahden Nikkilä, Pohjaslahden Mäki ja Uuraisten Simonen.
TILUKSET ENNEN ISOJAKOA:
Isojako suoritettiin Olkitaipaleessa
1800-luvun alussa. Tilukset olivat maassamme keskiajalta aina Isojakoon
saakka suurelta osalta yhteisomistuksessa. Virallisen
maanomistusjärjestyksen mukaan yksityisellä talolla oli yksinomainen
nautintaoikeus vain tonttialueeseensa ja talon yksityisesti raivaamiin
peltopaloihin ja sen valtaamiin niittyihin. Kylän pellot talojen
ympäriltä ja isot niityt kuuluivat yhteisesti koko kylälle, kuten metsätkin,
elleivät metsät kuuluneet useammankin kylän muodostamalle jakokunnalle.
Esim. Parrkkuussa oli jakokunta.
Tällainen maanomistusjärjestelmä tai
pikemmin nautintajärjestelmäoli omaksuttu vain tiheämmin asutussa Länsi - ja
Etelä-Suomessa. Oli luonnollista, että kukin talo hoiti itsenäisesti
rakennusten ympärille raivattuja peltoja ja korjasi lähiympäristöstä
vallattuja niittyjä. Metsät ja kalavedet tosin saattoivat tulla muutaman
talon yhteisnautintaan, mutta talojen kesken on jo varhain suoritettu
epävirallisia metsäjakoja, joten metsienkään yhteisomistusta ei voida pitää
sääntönä, vaikka valtaosalla taloista olikin Isojakoon saakka osuudet
yhteismetsiin.
Vuonna 1815 todettiin Juho Antinpoika Kastarin Kurun
Olkitaipaleesta raivanneen yli 4 tynnyrinalaa peltoa (n.2 ha). Lisäksi hän
oli heinämaata parantaakseen laskenut Kuusjärven pintaa kaivamalla 36 syltä
pitkän kanavan (n.62 m), mistä kaikesta hän sai tunnustukseksi 20 luotia
(n.300 g) painavan kullatun hopeapikarin. Suomen Talousseuran palkinnot
luovutettiin kirkossa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen. Pappi piti
luovutuspuheen ja ansioitunut raivaaja asteli kuoriin palkintoaan hakemaan.
Lopuksi luettiin vielä talonpojan työlle ennen kokematonta arvonantoa
osoittaneen esivallan puolesta rukous ja siunaus sekä veisattiin virsi
päälle.
Kurun Olkitaipaleen Tienarin talon isännät:
1.
Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601 2. Matti Köller (Köllare)
ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604 3. Pietarin leski Anna
Tienari 1602-1605 (päällekkäinen isännyys) 4. Tuomas Olavinpoika Tienari
1606-1608 5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629 pso Valpuri
Matintytär Tienari 1639 ja 1643-1644 Edellisen poika 6. Yrjö
Laurinpoika Tienari 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644
Kalmarin Henrik Focken komppaniassa. pso Marketta (Maisa) Antintytär
Tienari Edellisen sisarenmies 7. Pietari Olavinpoika Tienari
1649-1677 pso 1 Kerttu Laurintytär Tienari 1645-1646 2
Anna Tienari (ainakin jo vuonna 1649) Edellisen ja Annan poika 8.
Juho Pietarinpoika Tienari 1678-1696 pso Aune Tienari 9. Heikki
Tuomaanpoika Tienari Kuru II:sta 1697-1728 (Heikki Tuomaanpoika
Tienari oli Yrjö Heikinpojan vaimon Valpuri Heikintytär Tienarin isä eli
Yrjön appiukko) 10. Yrjö Heikinpoika Tienari Ruoveden Pihlajalahden
Mommosta 1729-1747 (Yrjö Heikinpoika on nykyisten tienarilaisten
kantaisä, mistä lähtien tila on ollut samalla suvulla) pso Valpuri
Heikintytär Tienari edellisen poika 11. Heikki Yrjönpoika Tienari
1747-1758 pso Anna Olavintytär Tienari Teiskon Kulkkilasta.
seuraavana Anna Olavintytär Tienarin II mies eli puusniekka Antti
Joosepinpoika Kurun Aurejärven Pusulta. 12. Antti Joosepinpoika Tienari
1760-1789 (Antti osti Tienarin kruununtilasta perintötilaksi vuonna 1761)
seuraavana Heikki Yrjönpoika ja Anna Olavintytär Tienarin poika. 13.
Jooseppi Heikinpoika 1790-1809 pso Leena Yrjöntytär Tienari Kurun
Karjulan Heikkilästä edellisen poika 14. Matti Joosepinpoika
Tienari 1809-1838 pso Leena Yrjöntytär Tienari Teiskon Paksulasta
edellisen poika 15. Matti Matinpoika Tienari 1838-1861 pso Liisa
Juhontytär Tienari Kurun Olkitaipaleen Philpusniemestä eli Kastarista.
edellisen poika 16. Juho Kustaa Matinpoika Tienari 1861-1898 pso
Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari Ruoveden Muroleen Murolekosken
Kivistöstä. edellisen poika 17. Juho Kustaa Tienari 1898-1937
pso Susanna Sanni (Sanna) Tienari Parkanon Vuorijärven Kovesjärveltä.
edellisen pojat 18. Kaarlo Tienari ½ 1937-1940, kaatui Impilahdessa 1940
pso Aino Tienari Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjasta. 19. Pentti Tienari ½
1937-1978 pso Elma Tienari Kurun Vaakaniemen Junkkarilta.
edellisen poika 20. Matti Tienari 1986-
Pirkkalan erämaa -
asutusta ja Tienari sijaitsi Ylöjärven Erkin erämaalla. Tienarin talon
isäntä 1729-1746. Kirkon kuudennusmies 1730.
Kirkon
kuudennusmiehet olivat 1600-luvun alusta lähtien tomineet seurakuntalaisten
elämän valvojina ja virkamiesten avustajina mm. veronkannossa. Isonvihan
aikana tämäkin vanha järjestelmä oli järkkynyt. Vuonna 1730 asetettiin
käräjillä maaherran käskystä kuudennusmiehet jälleen. Kuudennusmiehiksi
tulivat Kurusta Yrjö Heikinpoika Tienari, Juho Jaakonpoika Paappanen ja
Antti Suutari. Ruovedelta Lauri Pietarinpoika Visuvesi, Jaakko Juhonpoika
hanho, Antti Heikinpoika hakoniemi ja Juho Juhonpoika Mommo. Virroilta
Heikki Antinpoika Patala, Heikki Joosepinpoika Paavola ja Matti Matinpoika
Ikkala. Maaherran määräyksestä heidän tuli erikoisesti pitää silmällä
irtolaisia ja palkollisia, mutta samalla he olivat seurakunnan vanhimpia.
Kaikki talolliset eivät oikein hyväksyneet eräiden kohottamista yhteisestä
raavaasta erikoisasemaan. Tämä näkyi esimerkiksi Ruoveden kirkkoa vuonna
1778 rakennettaessa. Silloin osa kansasta vaati, että kuudennusmiesten olisi
pitänyt tehdä päivätöitä siinä kuin toisetkin tekivät vaikka jo etukäteen
oli sovittu kuudennusmiesten toimivan rakennusmestarin alaisina
apuvalvojina. Koska rahvas asennoitui näin ja kuudennusmiehet eivät
ilmeisesti käytännössä olleet aivan välttämättömiä, jäivät vapautuneet
kuudennusmiehistön paikat usein täyttämättä; vuonna 1798 oli vanhaisäntä
Yrjö Visuvesi Ruoveden ainoa kuudennusmies, mutta 1800-luvun puolella paikat
taas täytettiin.
Puumerkki 1741, tiimalasi.
Vuonna 1570
Kurussa oli 5 taloa, 1600-luvun vaihteeseen mennessä niiden määrä kasvoi
36:een, mutta sittemmin taloja autioitui ja vuonna 1675 niitä oli enää
24. 1700-luvun taitteessa niitä oli 27. Tienari, aluksi Vaakaniemen
kylässä, kuului Kurun taloihin vuodesta 1586 Pietari Martinpoika Tienari.
Kirkon istumajärjestys määrättiin 13.6.1697. Naisten puoli Miesten puoli
1.Lörpys ,Ikonen 1.Kuru 2.Toikko ,Vihola ,Heikkilä 2.Toikko 3.Kuru
3.Hainari ,Vihola 4.Karjula ,Paappainen ,Erkkilä 4.Kapee ,Suutari
5.Kapee ,Suutari ,Kurun piiat 5.Keihäsjärvi ,Tienari ,Kurun piiat
6.Keihäsjärvi ,Tienari ,Sormunen 6.Karjula ,Paappainen ,Hänninen 7.Koski
,Minkkinen ,Tyrkkölä 7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä 8.Taipale ,Luomajärvi
8.Taipale ,Myllärin rengit ,Lörpys 9.Hainari ,Lannetta ,Myllärin piiat
9.Luomajärvi ,Lannetta ,Pusu 10.Hänninen ,Murolekoski ,Puntanen
10.Kovanen ,Ikonen ,Sormunen 11.Itselliset ,irtain väki 11.Erkkilä ,Saksa
,Murolekoski Kuorissa olleisiin penkkeihin saivat lukkarin lisäksi istua
ne ,jotka osasivat lukea sisältä ja laulaa hyvin.
Vanhan Ruoveden
alueen väestötilastot alkavat vuodelta 1634 ja aluksi niitä laativat papit.
Vuonna 1680 Ruovedella ja Kurussa asui yhteensä 1140 henkeä. Vuonna 1721
Kurussa asui 184 henkeä ja v.1749 jo 341.
Vuonna 1749 Kurun
väestötilastossa mainitaan 4 pappissukuun kuuluvaa ja muuta säätyläistä sekä
heidän palvelijoitaan 14 henkeä. Talollisia oli 50 ja torppareita 3.
Itsellisväkeen kuului 45 ja sotilaisiin 11 henkeä. Yli 15-vuotiaita
rahvaan lapsia ja palkollisia oli 163. Entisiä sotilaita oli 5 ja köyhiä ja
sairaita 11. . Vanhemmat: Heikki Mommo e. Pohjankuru, s. Ruovesi, k.
Ruovesi, Pihlajalahti ja Dorotea (Teija) Mommo, k. 13.05.1697 Ruovesi,
Pihlajalahti.
|
 |
Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen kartanossa
Skoonessa. Omisti mm. Kurun Olkitaipaleen Tienarin. |
|
- Lapset:
Heikki Tienari
, s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 3
| |
Juho Sipilä e. Tienari
, s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 299
| |
Marja Taipale o.s.
Tienari
, s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 348
| |
Riitta Hänninen o.s.
Tienari
, s. 1730 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 541
| |
Jooseppi Tienari
, s. 25.12.1732 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 542
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
III Heikki Yrjönpoika Tienari,
(Taulusta 2, äiti Valpuri Tienari)
Tienarin nuori isäntä 1747-1758, Heikki kuoli 34-vuotiaana pistokseen =
rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussin-tulehduksessa., s.
01.05.1723 Kuru, Olkitaipale, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.
Heikki oli Tienarin talon isäntä 1747-1758. Kuoli keuhkotautiin v.1758
35-vuotiaana, haudattu kirkkoon. Vaimo Anna Olavintytär oli talollisen
tytär Teiskon Kulkkilasta. Lesken II mies Antti Joosepinpoika
(25.11.1735-30.8.1789) oli talollisen poika Aurejärven Pusulta, toimi
puusniekkana Olkitaipaleen Tienarilla 1760-1789. Antin II vaimo oli Maria
Yrjöntytär oli talollisen tytär Karjulan Heikkilästä.
|
 |
Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna
1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta
1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät
kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa. Suomen
jokaisesta kunnasta oli edustaja mukana. Kurusta Hämeen läänin lähetystöön
osallistui Juho Tienari, mistä hyvästä hän sai matkastaan muistomitalin. |
|
Puoliso: 25.03.1747 Teisko
Anna Olavintytär Tienari o.s. Iso-Kulkkila
Kulkkilan tytär, Tienarin emäntä, Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin''
eli ankaraan kuumeeseen. haudattu kirkkoon., s. 04.02.1727 Teisko, Kulkkila,
k. 04.12.1765 Kuru, Olkitaipale.
Anna kuoli tulirokkoon
39-vuotiaana. Vanhemmat: Olavi Iso-Kulkkila, s. 1682 (Teisko) Kuru,
Karjula, k. 06.05.1762 Teisko, Kulkkila ja Maria Iso-Kulkkila o.s. Kuoranta,
s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila.
|
 |
JUHO TIENARIn (1841-1916) saaman muistomitalin toinen puoli.
Suomi-neito osoittaa oikealla kädellä lausetta: Laissa maan turva ja vasen
käsi pitää lujasti kiinni Suomen lakikirjasta. |
|
- Lapset:
Maria Tienari
s. 17.12.1747 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Juho Tienari
s. 26.05.1750 Kuru, Olkitaipale, k. 16.06.1750 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Jooseppi Tienari
, s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 4
| |
Kaisa Ylä-Kapee o.s.
Tienari
, s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 236
| |
Heikki Tienari
s. 18.06.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 12.09.1755 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Matti Tienari
Matti kuoli 3-vuotiaana isorokkoon., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, k.
02.06.1761 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Mikko Lettoniemi e.
Tienari
, s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 290
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IV Jooseppi Henrikinpoika Tienari,
(Taulusta 3, isä Heikki Tienari)
Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' =
keuhkokuume tai -tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k.
30.03.1812 Kuru, Olkitaipale.
Vuosi 1800 / Turun ja Porin
lääniin kuuluneet Ruoveden ja Kurun rikkaimmat talot:
1. Matti
Mustajärvi omaisuus 1200 riksiä 2. Ylioppilas Eerik Lagerlöf, Ritoniemi
666 3. Jooseppi Tienari, Vaakaniemi 625 4. Matti Taipale, Olkitaipale
622 5. Mikko Mustajärvi 600 6. Heikki Mustajärvi 600 7. Matti
Majaniemi, Visuvesi 562 8. Juho Visuvesi 530 9. Aapo Kauttu 500 10.
Heikki Kauttu 500 11. Matti Visuvesi 500
Raha 1776-1860:
1
riikintaalari, riksi = 48 killinkiä 1 killinki = 12 runstykkiä
= 18 taalaria kuparissa
= 576 runstykkiä
1 riikintaalari, riksi = 2 2/3 riksiä banco
seteleistä =
4 riksiä riksgälds
Kustaa III suoritti rahauudistuksen. Markat
poistuivat käytöstä. Valtionpankki ja valtionvelkakonttori kumpikin laskivat
setelirahaa. Valtionpankin seteleistä (ja kolikoista) käytettiin nimeä banco
ja valtionvelkakonttorin seteleistä nimeä riksgälds. Yksi riksi
valtionpankin seteleinä vastasi v. 1803 vakautuksen jälkeen 1½ riksiä
valtionvelkakonttorin seteleinä.
MARKAN SYNTYVAIHEET:
Venäjän
suurruhtinaskuntana Suomi käytti vuoden 1840 raharealisaatioon asti
rinnakkain entisen emämaan Ruotsin riikintaalareita eli riksejä ja Venäjän
ruplaa rahayksikkönään. Tämän jälkeen oli käytössä parikymmentä vuotta
ainoastaan Venäjän rupla. Venäjän jatkuva talouskriisi, erityisesti Krimin
sodan jälkeen, kuitenkin teki ruplan epävakaaksi ja Venäjä joutui eroamaan
hopeakannasta useampaan otteeseen. Suomi anoi lupaa omalle rahalleen ja sai
sen 4. huhtikuuta 1860.
Markka otettiin samana vuonna käyttöön,
alustavalta arvoltaan neljäsosarupla. Nimeä ei tuolloin käytetty missään
muualla, ja nimi valittiinkin kilpailulla. Muita ehdotuksia olivat muun
muassa sataikko, omena ja suomo. Nimi tulee perinteisestä hopean ja kullan
painon yksiköstä, arvoltaan 8 unssia (noin 31 grammaa). Markka sidottiin
hopeakantaan 1865 — ilman Venäjän ruplaa. Markkoja lyötiin “94,48 kappaletta
naulasta selwää hopeata”, eli naulan painosta hopeaa saatiin Hopeamarkka
94,48 markan kolikkoa. Yhden ja kahden markan “täysiarvoiset markat” lyötiin
seoksesta, jossa oli 868 promillea hopeaa[1] [2]. Pennimääräisten
kolikoitten seoksessa hopeaa oli 750 promillea. Vuonna 1878 markka sidottiin
kultakantaan. 20 markan kultakolikossa (6,45 g) oli 5,8 g kultaa ja 0,645 g
kuparia (900 promillea kultaa)[3]. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin
kanssa.
Venäläisten rikokset Kurussa:
Suomen sodassa vuonna
1808 kurulaiset joutuivat kärsimään, kun Tampereelta lähetetty kapteeni
Sukhanovin veneosasto kostomatkallaan poikkesi 29. päivänä heinäkuuta
Toikkoon ja seuraavana päivänä viipyi pitempään Kurun kirkon tienoilla.
Venäläisten riehunnasta Toikossa kertoo mm. sotavahinkoasiakirjain maininta
Toikon 17 särjetystä lukosta, lukkojen takaa löydetyn tavaran tuhoamisesta
puhumattakaan. Toikon 55-vuotias piika Maria Yrjöntytär kuoli venäläisten
pahoinpitelemänä.
Seuraavana päivänä venäläiset polttivat Jooseppi
Henrikinpoika Tienarin riihen ja kaksi latoa, rikkoivat vimmassaan pari
kirstua ja irtaimen mukana särkivät mm. silmälasit, jotka harvinaisuutensa
vuoksi tässä mainittakoon. Kurun talollisista juuri Jooseppi Tienari
kärsi laskelmien mukaan suurimmat taloudelliset tappiot.
Venäläiset
poikkesivat Kuruun nimenomaan hävittääkseen Kurun puustellin, jossa
everstiluutnantti Eekin perhe asui. Venäläiset mahdollisesti uskoivat
everstiluutnantti Eekin itse olleen sissitoimintaa Ruovedella johtamassa.
Virkatalon aittaa oli käytetty venäläisiltä juuri kaapatun jauhoerän
säilyttämiseen, mikä hyös saattoi olla koston syynä. Eekin perhe pääsi
livahtamaan vihollisen käsistä Eekin mielenvikaista veljeä lukuunottamatta.
Hänet vihollinen kidutti kuoliaaksi.
Neljä Kurun puustellin alaista
torpparia haki myöhemmin korvausta venäläisten särkemästä omaisuudesta,
samoin räätäli Juho Håhlberg ja puuseppä Tuomas Grandell. Tuomas
Matinpoika Karjunkosken talossa tekivät viholliset pahojaan vielä syyskuun
puolivälissäkin, kun muitten kurulaisten vahingot rajoittuivat em. heinäkuun
lopun päivien menetyksiin.
Jooseppi Henrikinpoika kuoli
keuhkokuumeeseen 61-vuotiaana.
|
 |
Riikintaalari on Ruotsissa 1500-1800-luvuilla käytössä ollut
rahayksikkö. Nimitys riikintaalari (riksdaler) tulee ruotsin sanasta rik,
valtakunta ja rahayksikön nimestä taaleri. Kuvassa taalerin hopeakolikko
vuodelta 1719. Ensimmäiset taalerit lyötiin Kustaa Vaasan valtakaudella
vuonna 1534. Nimitys riksdaler otettiin käyttöön saksalaisen esikuvan
(Reichstaler) mukaisesti vuonna 1604. Alkuperäisten riikintaalerien
hopeapitoisuus oli korkea, joten ne eivät kiertäneet, vaan niitä
varastoitiin arvometallina. Taalerin tilalle tuli vähemmän hopeaa sisältävä
taalerin hopeakolikko (daler silvermynt). Vuodesta 1624 lähtien otettiin
hopeavarojen vähenemisen takia käyttöön kuparitaaleri, joka oli vastaavaa
hopearahaa painavampi. Riikintaalerit korvattiin kruunuilla vuonna 1873. |
|
Puoliso: 02.07.1780 Kuru
Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä
Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana
tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden
johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru,
Olkitaipale. Vanhemmat: Yrjö Heikkilä e. Bålstå, s. 28.03.1725 Kuru,
Riuttaskorpi, Vihola, k. 14.03.1795 Kuru, Karjula ja Valpuri Heikkilä, s.
06.04.1724 Kuru, Karjula, k. 25.04.1791 Kuru, Karjula.
|
 |
Tienarin kantatila on muodostettu Isojaossa 7.7.1804
rekisterinumerolle TIENARI 303-415-6-0, kartassa rajoina Parkkuun lahdesta
suora raja Sikkilän ylämetsään, Parkkuunkoski rajana, Jakaman ranta
Parkkuunkoskesta jatkuen Vähä-Jakaman rantaviivaa myös sen toiselle puolelle
puoleenväliin järveä ja siitä lähtevän Sikkilänjoen ja Tienarinlammen alueet
ja maat joen oikealla puolella. Jakaman saaret Raatosaari ja Huhtisaari
liitettiin Tienarin kantatilaan. Kartassa Tienarin tilan alueet ovat
merkittynä kirjaimella i. |
|
- Lapset:
Liisa Lettoniemi o.s. Tienari
, s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 5
| |
Matias (Matti) Tienari
, s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 15
| |
Valpuri Leveelahti o.s.
Tienari
, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 114
| |
Jooseppi Tienari
s. 18.05.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1788 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Helena (Leena) Lahdenperä o.s.
Tienari
, s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 130
| |
Kaisa Haapaniemi o.s.
Tienari
, s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 168
| |
Heikki Tienari
s. 24.11.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 09.03.1794 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Yrjö Kauppila e. Tienari
, s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 183
| |
Ulla Mikkola o.s. Tienari
, s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 206
| |
Anna Kangasmäki o.s.
Tienari
, s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 210
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
V Liisa Joosepintytär Lettoniemi
o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi
Tienari)
Tienarin torppa Lettoniemi, s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1846
Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
 |
Tienarin raja kulki Vähä-Jakaman ja Sikkilänjoen koillispuolella.
Niemeke mikä on Sikkilänjoen ja Vähä-Jakaman välissä oli Tienarin ja se
erotettiin lohkomalla 29.1.1920 tilaksi LETTONIEMI 303-415-6-7 |
|
Puoliso: 14.04.1805 Kuru
Juho Yrjönpoika Lettoniemi e. Poikellus
Poikeluksen uudistalon poika, Tienarin renki, Kurun Tienarin Lettoniemen
torppari, s. 04.10.1782 Kuru, Poikelus, k. 14.03.1858 Kuru, Olkitaipale,
Tienari. Vanhemmat: Yrjö Poikelus e. Ala-Paappanen, s. 16.03.1754 Kuru,
Petäjälammi, k. 13.02.1845 Kuru ja Maria Poikelus o.s. Laurila, s.
23.05.1755 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru.
|
|
- Lapset:
Valpuri
s. 03.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.04.1805 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Leena Lettoniemi
s. 01.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 03.08.1806 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Ulla Lettoniemi
s. 08.06.1807 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
 |
303-415-6-3 X TIENARI, lohkominen 29.1.1920 X ALAKOSKI, sijaitsee
AARNILA-kiinteistön Lammin puoleisella rajalla Sikkilänjoen rannassa,
lähtien n.25 m:n levyisenä kaistana joen rantaa jatkaen Lamminperäntien
ylitse vielä n.120 m päättyen siellä n.40 m:n levyiseksi. Kokonaisuupituus
n.450 m myötäillen Sikkilänjokea. Kuntajaon muutos 1.1.2009 980-459-6-5
ALAKOSKI. Pinta-ala on 9200 m2 ja kiinteistössä on kaksi palstaa, joiden
väliä on noin 50m. |
|
Matias Lettoniemi
Matias hukkui kaivoon 6-vuotiaana., s. 04.07.1808 Kuru, Olkitaipale,
Tienari, k. 15.05.1815 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
 |
980-458-6-5 ALAKOSKI, kokonaan näkyvä palsta lähtee Lettoniemen
rajasta, jatkuen rannan mukaan soirona. (Käsi on Alakosken tämän palstan
sisällä). Toisen kulma Alakoskesta näkyy vasemmassa yläkulmassa. |
|
Juho Lettoniemi
s. 25.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.12.1810 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Josef Lettoniemi
, s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 6
| |
Johannes Lettoniemi
s. 08.07.1814 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
 |
Lettoniemen rajasta lähtevä Alakosken palsta on noin 200m pitkä. |
|
Liisa Lettoniemi
s. 13.07.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 08.09.1816 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Yrjö Lettoniemi
Yrjö käväisi Teiskossa, oli taloissa renkinä ja vuodesta 1870 kotonaan ensin
itsellisenä ja sitten renkinä. Rippikirjassa merkintä heikko, eli tosin
84-vuotiaaksi. Yrjö oli naimaton., s. 08.09.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari,
k. 16.02.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Henrik Lettoniemi
s. 12.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Antti Lettoniemi
s. 03.04.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Anna Stina Lettoniemi
s. 29.08.1826 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 20.06.1831 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Josef Juhonpoika Lettoniemi,
(Taulusta 5, äiti Liisa Lettoniemi)
Lettoneimen isäntä, Kurun rippikirjaan vuosilta 1867-1873 on Josefin
kohdalla merkintä viallinen., s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k.
05.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Puoliso:
Leena (Helena) Jaakontytär Lettoniemi o.s.
Työtönjärvi
s. 12.09.1802 Kuru, Keihäsjärvi, k. 02.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Juho Jaakko
Työtönjärvi e. Keihäsjärvi, s. 17.06.1756 Kuru, Keihäsjärvi ja Maria
Työtönjärvi, s. 27.10.1762 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 05.06.1808 Kuru,
Keihäsjärvi.
|
|
- Lapset:
Vendla Karoliina Lettoniemi
, s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 7
| |
Leena Rasula o.s.
Lettoniemi
, s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
12
| |
Matilda Lettoniemi
s. 21.03.1843 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Kustaa Aatu Lettoniemi
s. 06.04.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.11.1845 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Amanta Vilhelmiina Lettoniemi
s. 10.03.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1847 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 04.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Sarvi
Matti Juusenpoika Lettoniemi e. Sarvijärvi
Olkitaipaleen Tienarin torpan Lettoniemen isäntä. Kurun rippikirjassa
vuosilta 1874-1883 on merkitty Matti käsivialliseksi., s. 01.03.1834 Kuru,
Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 06.05.1917 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Juuse Sarvijärvi e. Ala-Toikko, s. 28.05.1810 Kuru, Vaakaniemi,
k. 01.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Lettoniemi ja Ulla Sofia
Sarvijärvi o.s. Pirttiniemi, s. 22.07.1808 Kuru, Keihäslahti, k. 09.01.1876
Kuru, Olkitaipale, Tienari, Lettoniemi.
|
|
- Lapset:
Kalle Lettoniemi
s. 22.11.1859 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 01.03.1862 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Kalle Lettoniemi
s. 26.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 17.06.1882 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Amanta Vilhelmiina Lettoniemi
s. 24.07.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Manu Lettoniemi
, s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 8
| |
Matti Lettoniemi
s. 11.08.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.12.1877 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Elias Lettoniemi
Työmies, naimaton. Elias kuoli 87-vuotiaana sydänlihaksen rappeumaan., s.
28.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.06.1964 Kuru, Olkitaipale.
Sota-ajan jälkeen oli Parkkuussa vielä muutamia nuuskan käyttäjiä. Yksi
sellainen oli Elias Lettoniemi. Lettoniemen ostaessa nuuskaa Hämäläisen
Vilholta, kauppias kysyi apulaistytöltä. - Olekkos muistanut tirauttaa
nuuskapönttöön, ettei ole päässy kuivumaan?
|
|
Tilta Saariaho o.s.
Lettoniemi
, s. 09.07.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
11
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Manu Matinpoika Lettoniemi,
(Taulusta 7, äiti Vendla Lettoniemi)
Lettoniemen isäntä., s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.07.1957
Kuru, Olkitaipale.
Lettoniemessä oltiin riihellä. Moottorin
renkatessa sanoi Matti: - Tarttee hakee uus kynttilä Tampereelta.
Manu-isäntä ihmetteli ja sanoi: - Eikös niitä kynttilöitä
Osuuskaupastakin saa, mitä niitä ny Tampereelta asti täytyy hakee. (Luuli
kyseen olevan tavallisesta steariinikynttilästä).
19.2.1920
Tienarin perintötilasta lohkottiin Tienarin torppa: 303-415-6-7 X
LETTONIEMI 1.1.2009 kuntajaon muuto 980-458-6-103 LETTONIEMI
Lettoniementie, Sikkilänjoen rannalla, rantaviivaa n. 200m, rakentamaton.
.
|
 |
Lettoniemen sukuhauta Kurun Tammikankaalla. |
|
Puoliso: 15.04.1904 Kuru
Eeva Mikontytär Lettoniemi o.s. Mäkelä
s. 13.12.1874 Kuru, Aurejärvi, k. 07.12.1960 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Mikko Mäkelä e. Petäjäjärvi, s. 23.09.1841 Kuru, Aurejärvi, k.
02.02.1902 Kuru, Aurejärvi ja Tilta Mäkelä o.s. Lannetta, s. 06.05.1844
Kuru, Aurejärvi, k. 18.08.1910 Kuru, Aurejärvi.
|
|
- Lapset:
Heikki Erhartti Lettoniemi
, s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 9
| |
Anni Augusta Lettoniemi
s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.01.1926 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi
, s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
10
| |
Kalle Lettoniemi
s. 10.11.1910 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.01.1936 Kuru, Olkitaipale.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Heikki Erhartti Lettoniemi,
(Taulusta 8, isä Manu Lettoniemi)
Lettoniemi itsenäistyi vuonna 1920, taloa omistivat veljekset Heikki ja
Matti Lettoniemi., s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 31.03.1981
Kuru, Olkitaipale. Heikki Lettoniemi oli kylän taurastaja, joka
vuosittain kävi kiertämässä teurastaen sikoja koko kylän alueella.
Kotitarpeiksi siat teurastettiin yleensä syksyllä. Parhaina vuosina
teurastuksia tuli yli sata.
|
 |
Heikki ja Saimi Lettoniemen hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
Puoliso:
Saimi Esteri Lettoniemi o.s. Jokela
s. 22.11.1902 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 04.03.1992 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Jokela e. Lamminperä, s. 08.08.1872 Kuru, Poikelus, k.
02.10.1916 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Olga Maria Jokela, s. 20.07.1870
Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 31.03.1934 Kuru, Poikelus.
|
 |
303-415-6-78 X JÄRVELÄ: 22.1.1996 Luovutetun määräalan rekisteröinti
303-415-6-78-M501 X, lohkominen 21.1.1999 303-415-6-99 X SUVIKALLIO
(sijaitsee kuvassa Vähä-Jakaman Lettoniemen kärjessä keskiosan yläpuolella,
missä on yksi vihreä lomarakennus). 303-415-6-72 X LETTONIEMI: lohkottu
3.4.1979 303-415-6-79 X KATAJANIEMI, kuvassa kiinteistö, jonka nykyinen
rek.nro on Vähä-Jakaman kohdalla. Lettoniemestä luovutetun määräalan
reksisteröinti 4.9.1998 303-415-6-80-M601 X, lohkominen 22.1.2000
303-415-6-101 X AARNILA (kuvan alareunassa, Tienarinlammen rannalla,
Aarnilaan sisältyy Lettoniemen piha-alue rajoittuen Sikkiläntiehen ja
Sikkilänjoen n. 200 m:n rantaviivaan, sekä takaraja entisen Lamminperän
kiinteistöön asti). Aarnilasta luovutetun määräalan rekisteröinti 4.9.1998
303-415-6-80-M602 X, lohkominen 22.1-2000 rek.n:ro 303-415-6-102 X
KALLIONIEMI, kuvassa kiinteistöjen 6-79 ja 6-101 välissä) |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi,
(Taulusta 8, isä Manu Lettoniemi)
Matti Lettoniemi oli innokas hevosmies. Omisti puoliksi veljensä kanssa
Lettoniemen., s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.09.1974 Kuru,
Olkitaipale.
.
|
|
Puoliso: 10.08.1934 Kuru
Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen.
(Taulu 158)
s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 08.08.1997 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kaarlo Eevertti Lahtinen e. Lahdenperä, s. 26.12.1861 Kuru,
Olkitaipale ja Miina Lahdenperä o.s. Tikkonen, s. 20.10.1876 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakyla, Vetikko.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 29.07.1915 Kuru
Eetu Jeremiaanpoika Saariaho
Armeijaan kelpaamaton. Eetu oli Pyydysmäen Saariahon torppari, sittemmin
Saariahon talollinen, s. 02.03.1872 Kuru, Karjula, Pyydysmäki. Vanhemmat:
Jeremias Saariaho e. Säynäjäniemi, s. 13.06.1834 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko, k. 29.09.1907 Kuru, Karjula, Pyydysmäki ja Henrika Saariaho, s.
05.06.1843 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
|
|
- Lapset:
Unto Eetu Saariaho
s. 05.07.1916 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
|
|
Kalle Manuel Saariaho
s. 14.02.1919 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 15.11.1868 Kuru, Mylläri (Pappila)
Jeremias Esaianpoika Rasula
Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Poikeluksen Lähteenmäen Rasulan
torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa, Vastalahti.
Vanhemmat: Esaias Sedig, s. 12.07.1787 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k.
13.01.1860 Kuru, Aurejärvi, Ahola ja Valpuri Pusu, s. 22.02.1786 Kuru,
Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.
|
|
- Lapset:
Manu Rasula
s. 09.05.1869 Kuru, Poikalus.
|
|
Emma Rasula
s. 18.08.1870 Kuru, Poikalus.
|
|
Kalle Rantanen e. Rasula
s. 22.07.1872 Kuru, Poikelus.
|
|
Eetu Lahtinen e. Rasula
, s. 25.12.1874 Kuru, Poikelus. Tauluun 13
| |
Jeremias Rasula
s. 01.03.1877 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, Rasula.
|
|
Iida Maria Ahonen o.s.
Rasula
, s. 16.10.1880 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, Rasula.
Tauluun 14
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Eetu Jeremiaanpoika Lahtinen
e. Rasula, (Taulusta 12, äiti Leena
Rasula)
Kurun Poikeluksen Lähteenmäen Rasulan torpan isäntä. Vuodesta 1900 torppa
purettiin ja siitä tuli 0,0346 manttaalin tila. Eetu oli Poikeluksen Rasulan
talon isäntä 1900-., s. 25.12.1874 Kuru, Poikelus.
|
|
1. puoliso: 08.12.1899 Kuru
Manta Matintytär Lahtinen o.s. Kuoppamäki
Manta kuoli 37-vuotiaana lapsivuoteeseen, mutta vauva selvisi., s.
15.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 21.12.1916 Kuru, Poikelus,
Rasula. Vanhemmat: Matti Kuoppamäki e. Perivehmas, s. 19.05.1844 Kuru,
Riuttaskorpi, k. 09.06.1910 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Vilhelmiina
(äpärä) Kuoppamäki o.s. Kallio, s. 03.04.1845 Kuru, Riuttaskorpi,
Ala-Minkkinen, k. 19.02.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
|
|
- Lapset:
Hilma Maria Lahtinen
s. 26.03.1901 Kuru, Poikelus, Rasula.
|
|
Paavo Johannes Lahtinen
s. 17.06.1903 Kuru, Poikelus, Rasula.
|
|
Lahja Raakeli Lahtinen
s. 05.08.1908 Kuru, Poikelus, Rasula.
|
|
Vilhelmiina Elisabet Lahtinen
s. 08.11.1910 Kuru, Poikelus, Rasula.
|
|
Toini Esteri Lahtinen
s. 12.12.1916 Kuru, Poikelus, Rasula.
|
|
2. puoliso: 30.03.1919 Kuru
Ida Maria Taavetintytär Lahtinen o.s. Raiskio
23.11.1918 Kurun Poikeluksen Rasulaan mennen naimisiin Rasulan leskimiehen
kanssa., s. 02.01.1890 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 22.06.1899 Kuru
Matti Yrjönpoika Ahonen
s. 15.02.1866 Ruovesi.
|
|
- Lapset:
Lyyti Maria Ahonen
s. 30.10.1899 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, Rasula.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
V Matias (Matti) Joosepinpoika
Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari)
Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s.
11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.
Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja
kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin
pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös
kappelikokoukseksi. Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet
yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa
seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten kokouksissa, kirkkoneuvostossa.
Kirkkoneuvosto on ainakin Ruoveden emäseurakunnassa toiminut säännöllisenä
seurakunnan hallintoelimenä 1700-luvun puolivälistä lähtien, mistä alkaen on
tallella pöytäkirjoja pitäjänkokouspöytäkirjojen yhteydessä.
Mahdollisesti kirkkoneuvosto on toiminut jo 1600-luvun viimeisistä vuosista
lähtien. Kurun ja Virtain kappeleissa on ilmeisesti seurattu emäseurakunnan
menettelyä. Kirkkoneuvostton kuuluivat papin lisäksi kirkkoisäntä ja
kuudennusmiehet sekä mahdollisesti eräitä muita seurakunnan luottamusta
nauttivia seurakunnan >>vanhimpia>>. Kirkkoneuvosto on etupäässä toiminut
kirkkokuria käyttävänä järjestyksenvalvojana sekä joitakin käytännön
järjestelyjä hoitaneena valiokuntana. Nimenomaan Kurun kappelissa näyttää
kirkkoneuvosto toimineen 1800-luvun alkupuolella hyvin säännöllisesti ja
olleen kehittymässä jonkilaiseksi kappeliseurakunnan edustuslaitokseksi eli
valtuustoksi. Sellainen olisi kyllä ollut paikallaan harvaan asutussa
kappelissa, jotta kaikkien ei olisi tarvinnut tulla käsittelemään yhteisiä
asioita.
Vuonna 1818 sovittiin, että Kurun kirkkoneuvostoon tuli
kuulua yhdeksän talonpoikaa kappalaisen ja laamanni Nils Idmanin lisäksi.
Talonpoikaisjäseninä olivat tuolloin kuudennusmiehet Matti Antinpoika Kapee,
Heikki Matinpoika Minkkinen, Jooseppi Heikinpoika Keihäsjärvi, Antti
Matinpoika Ikonen ja Matias Joosepinpoika Tienari sekä talonpojat Juho
Antinpoika Kastari, Antti jaakonpoika Pusu, Matti heikinpoika Toikko ja
Jooseppi Juhonpoika Ala-Paappanen. Siten kappelin eri osat olivat
kirkkoneuvostossa edustettuina. Kirkkoneuvoston oli määrä päätösvaltaisena
käsitellä kirkkokuria ja seurakunnan taloutta koskevat asiat, Myöhemmin
suoritetusta jäsenistön täydennyksistä päätellen kirkkoneuvosto oli pitemmän
aikaa merkittävä Kurun seurakunnallinen hallintoelin. Vuonna 1832 Kurun
kirkkoneuvostoon valittiin jo torpparijäsenkin Juho Haapalahti. Kurun
kirkkoneuvosto kokoontui usein Myllärin pappilassa ja käsitteli mm.
erilaisia köyhäinhoitoon liittyviä kysymyksiä, antoi muuttolupia, tutki
kuolemantapauksia, pohti lukkarin tehtäviä ja lasten opetusta sekä valitsi
itse neuvoston vapautuneille paikoille uusia jäseniä mm. edellä mainitun
torpparijäsenen.
Tiedot: Tuomo Koukkula/ Vanhan-Ruoveden historia
II:I sivut 415-416.
|
 |
Vuoden 1870 riikintaalari.molemmilta puolin nähtynä |
|
1. puoliso: 13.07.1812 Teisko
Leena (Helena) Yrjöntytär Tienari o.s. Paksula
Leena muuttanut Teiskosta 7.8.1812 Kurun Tienarille emännäksi. leena kuoli
59-vuotiaana ''slaagiin'' eli halvaukseen., s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti,
k. 04.02.1853 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Yrjö Paksula, s. 29.03.1754
Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1806 Teisko, Saarlahti ja Heta Paksula o.s.
Alanen, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.04.1823 Teisko,
Saarlahti.
|
 |
Venäjän hopearupla vuodelta 1805. |
|
- Lapset:
Jooseppi Tienari
Kuoli 22-vuotiaana epilepsiaan, s. 04.06.1813 Kuru, Olkitaipale, k.
18.08.1835 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Tienarin rajana Parkkuunkoski, Näsijärvi ja Jakama + Raatosaari
kuvassa. Maa-alueet merkinnällä i. |
|
Anna Leppälä o.s. Tienari
, s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 16
| |
Matias (Matti) Tienari
, s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 17
| |
Hedvig Tienari
s. 20.01.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1820 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Henrik Kivinen e. Tienari
, s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 60
| |
Juho Kustaa Ojanen e.
Tienari
, s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 64
| |
Reetta Liisa Luomajoki o.s.
Tienari
, s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 113
| |
Leena Fredrika Tienari
s. 21.04.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 30.12.1829 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Vendla Karoliina Tienari
s. 15.01.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 21.04.1836 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Helena (Leena) Tienari
Kuolleena löytynyt., s. 29.01.1832 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1832 Kuru,
Olkitaipale.
|
|
Iisakki Manu Tienari
s. 29.12.1834 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1836 Kuru, Olkitaipale.
|
|
2. puoliso: 06.11.1853 Kuru
Anna Liisa Matintytär Liesimäki ent. Korventausta ent. Tienari
o.s. Torkko. (Taulu 318).
(Taulu 336)
Vetikon piika, Kurun Olkitaipaleen Tienarin emäntä 5 vuotta, syytinki,
muutti uudestaan naimisiin mentyään Kurun Hainarin Korventaustaan ja sieltä
miehensä Topiaksen kuoltua 5.11.1865 Ruoveden Haukkamaan Kuruunun torppaan
Liesmäkeen ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Anna kuoli
72-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi,
k. 28.10.1890 Ruovesi, Haukkamaa. Vanhuus: syytinki esimerkki:
Kun
talolliset luovuttivat tilan seuraavalle sukupolvelle, tehtiin vanhalle
isännälle ja emännälle syytinkisopimus. Sopimukseen sisältyi yleensä oikeus
asuntoon, tietty määrä viljelysmaata ja laidunta, viljaa,
karjataloustuotteita, joskus rahaakin. Palkollisetkin ovat toisinaan saaneet
eläkettä työskenneltyään samalla tilalla vuosikymmeniä. Syytinkijärjestelmä
tunnettiin Länsi-Suomessa jo keskiajalla.
Vuonna 1844 mynämäkeläinen
Mikko Matinpoika siirsi tilansa avioituneelle tyttärelleen Katariinalle,
mutta piti muodollisen isännyyden vielä itsellään. Mahdollisesti leskeksi
jäävän vanhan emännän syytinki määriteltiin seuraavasti:
1. Vuotuiseksi ylöspidoksi pitää ostajan tyttäreni kuoleman jälkeen, sitten
kun hän ottaa talon isännyyden haltuunsa, maksaa jälkeenjäävälle
puolisolleni Maria Antintyttärelle yksi tynnyri viisitoista (15) kappaa
Ruista, Kahden kapan kylvö papuja, 2 kapan kylvös Ohria, yhden kapan kylvös
Pellavaa ja yhden lusikallisen kylvös Nauriita. 2. Perunamaaksi kappale
peltoa kolmen neljänneksen istutusta varten, mikä Perunamaa sijaitsee vanhan
saunan vieressä ja jota hän saa käyttää koko elämänsä ajan. 3. Karjan
rehuksi tavallinen häkki Peltoheiniä vuodessa sekä ladonmaa niittyä Kaukon
niitystä sekä lehtiä, taiteltava mainitun niityn laiteilta. Yhden tavallisen
Ruisriihen Oljet, Ruhmenet, Akanat ja Pehkut. Kesälaitumet karjalleni
yhdessä talon omien kanssa. 4. Asunnoksi tupa ja kamari, jossa vaimoni
Maria Antintytär saa asua yhdessä tyttärensä Marian kanssa niin kauan kuin
he elävät. Heille molemmille yh-teensä vuodessa, kaksi syltää kuivia
halkoja, joiden kotiin tuonnista huolehtii talon omistaja. 5.
Tarhahuoneiksi 1 Pihatto ja rehulato.
. Vanhemmat: Matti Torkko,
s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi, k. 02.02.1861 Kuru,
Riuttaskorpi ja Liisa Torkko o.s. Knuuttila, s. 07.06.1786 Tyrvää,
Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
|
 |
Kartan oikeassa reunassa on Tienarin kantatilan Sikkilän puoleinen
pääteraja merkinnällä i. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Anna Matintytär Leppälä
o.s. Tienari, (Taulusta 15, isä Matias
Tienari)
Tienarin tytär, Ala-Paappasen Leppälän torpan emäntä, s. 12.08.1815 Kuru,
Olkitaipale, k. 29.04.1904 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
|
 |
1 killinki vuodelta 1836 |
|
Puoliso: 18.06.1839 Kuru
Jooseppi Pertinpoika Leppälä
Torppari, s. 10.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 29.04.1871
Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. KULTAMARKKA:
Vuonna 1878 markka
sidottiin kultakantaan, jolloin 20 markkaa vastasi arvoltaan 6,45 grammaa
kultaseosta, jossa oli 900 promillea kultaa. Markka oli samanarvoinen
Ranskan frangin, Belgian frangin, Sveitsin frangin sekä Italian liiran
(myöhemmin myös eräiden muiden ns. latinalaisen rahaliiton jäsenvaltioiden)
kanssa. Näiden rahojen koko, paino ja kultapitoisuus olivat yhteneväiset
maasta riippumatta ja periaatteessa ne kelpasivat maksuvälineinä maasta
riippumatta, joskin kultaisia 10 ja 20 markan kolikoita lyötiin muihin
vastaanvanlaisiin eurooppalaisiin rahoihin niin pieniä määriä, että niitä ei
merkittävästi kulkeutunut Keski-Eurooppaan.
Ennen ensimmäistä
maailmansotaa Suomessa laillisena maksuvälineenä olivat kultakolikot, joita
kuitenkin käytännössä käytettiin melko vähän. Sen sijaan Suomen Pankin
setelit eivät olleet laillisia maksuvälineitä. Tämä merkitsi, että velkojan
oli pakko hyväksyä maksusuoritukseksi suomalaisia kultakolikoita, mutta
hänellä ei ollut velvollisuutta hyväksyä seteleitä, vaikka nämä olivat
kultarahalla lunastettavia. Käytännössä kuitenkin kaikki hyväksyivät myös
setelit maksuksi. Vanhemmat: Pertti Leppälä e. Koski, s. 01.08.1786 Kuru,
Karjula, k. 13.04.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena Leppälä
o.s. Paappanen, s. 16.05.1784 Kuru, Petäjälammi, k. 22.12.1840 Kuru,
Petäjälammi, Ala-Paappanen.
|
 |
20 markan kultaraha= 5,80 g kultaa ja 0,645 g kuparia. Hintapyynti
numismaatikoilla noin 750 €, halkaisja 21,3 mm. |
|
- Lapset:
Kalle Leppälä
Kalle muutti Ruovedelle 6.11.1862 Ritoniemen taloon, muutti Ruoveden
Ritoniemen Soittolan Kauppalasta 13.9.1869 Vaasaan, ''kauppapuukhollari''.,
s. 26.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Matias (Matti) Matinpoika
Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari)
Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen.
(hermokuume - hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim.
lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s.
18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale.
Näsijärven pinnan korkeus: Kurusta marrask. 19 p. Ukot täällä moittivat,
että Tamperelaiset rakennusten kautta Tammerkoskesta nostavat veden
Näsiselällä, niin että se keväsin, tulvaveden aikana nousee rantaniituille
ja pelloille ja seisahuttaa myllyjäkin, josta heille on suuri haitta ja
vahinko ; päättävätpä sen myöskin huonontavan kalain saaliinkin. He
sanovat: ''olivat Kurulaisetkin Tammerkoskea perkaamassa silloin koska
Armollinen Esivalta autti sen aukaisemista, ja nyt se suljetaan erityisten
rakennuksilla, niin että vesi keväsin nousee aina kesäkuun loppuun asti ;
eikä sittenkään enää laske niin paljon kuin se laski, ennenkuin
rakennuksilla ruvettiin koskea sulkemaan''. Näin he täällä latelevat; ja
tästä hyvästä oli osa niistä tilallisista, jotka asuvat Näsijärven
rannoilla, toimittanut kirkonkokouksen eiliseksi, jossa valittiin asiamies,
joka ajaisi Kurulaisten asiaa siinä kokouksessa, joka huomenna pidetään
Tampereella, ja jossa taas tulee kysymys jostain lainvastaisesta
rakennuksesta. Asiamieheksi valittiin Talonisäntä Tienari
Olkitaipaleesta, joka käskettiin kovasti panemaan itsensä kaikkia
senkaltaisia rakennuksia vastaan Tammerkoskeen, joiden kautta vesi nostetaan
Näsijärvessä eli se ylipuolelta tänne niin runsaasti tulvaava vesi
estettäisin laskemasta. Saa nähdä, lasketaanko mies tällä kertaa
kokoukseen, ja mitä hän saa siellä toimitetuksi?
Ehkä asia siitä nyt
tällä erällä ei enää parane eikä pahene, tahdon kuitenkin mainita sitä eri
käsitystä, jota täällä henkikirjoituksesta tämän kun 13 p. osotti itsensä
Keisarin asetuksesta helmik. 20 p. 1865, §2. Asetus sanoo, että henkiraha
on maksettava, kaikilta niilta Suomen kansalaisilta, jotka ennen sen vuoden
alkua, josta vero maksetaan, ovat täyttäneet kuusitoista vuotta, mutta eivät
tulleet kuudenkymmenen neljän vuoden ikään. Meidän mielestämme piti tämän
puustavin jälkeen ymmärrettämän ja maksavaksi kirjoitettamaan ainoasti ne,
jotka ennen tulevaa uutta vuotta ovat täyttäneet kuusitoista vuotta ja
vapauttaman ne, jotka ennen uuden vuoden päivää täyttävät neljä
seitsemättäkymmentä ajastaikaa ; mutta Henkiherra sanoi, ettei sanoilla
''vuoden alkua'' ymmärretäkkään uuden vuoden päivää, vaan heinäkuun 1 päivää
ja sen jälkeen henkikirjoitus myöskin täällä tapahtui. Pyydän sen tähden
nöyrimmästi, että joku, joka paremmin ymmärtää tämän asetuksen ja sen
mainitun 2 § tarkoituksen antaisi meille, tulevain aikain tähden, selityksen
tästä asiasta. Tällä erää ei muuta kuin lunta ja unta. Sitä edellistä
on nyt satanut joksikin, mutta maa alta on sula ; siitä viimeiseksi
mainitusta ei liene puutosta monellakaan näinä vuoden pisimpinä öinä. -
Vankoveden sanotaan viimeisyönä saaneen kannen päällensä. (kirjoitettu sen
ajan mukaisesti) Lähde: Tampereen Sanomat tiistaina 11.12.1866 n:ro 50
Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen esim lavantaudissa. Lavantauti on
vakava suolistoinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri. Taudin
oireita ovat korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus.
Hoitamattomana kuolleisuus on noin 10–30 %. Lavantautia ei enää esiinny
Suomessa, vaan suomalaisilla esiintyvät tartunnat on saatu ulkomailla.
Lavantauti on Suomessa harvinainen, sitä esiintyy noin viisi tapausta
vuodessa. Taudin suomalaisen nimen arvellaan tulleen siitä, että raskas
tauti kaatoi potilaansa "lavalle", joka oli pirtin uunin ja seinän välissä
sijaitseva talonväen makuupaikka. Lavantautia esiintyi paljon natsi-Saksan
keskitysleireillä ja ghetoissa. Tauti on Suomessa määritelty
yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Noitiin uskon perusteella kanssa
vähän puijattiinkin. Kurulaiset poikkesivat Porin reissullaan yhteen taloon.
Talon isäntä kysyy sitten, että ''tiedättekö siitä Santalasta''. ''Kyllä
tiedetään'', vastasivat kurulaiset, sillä Tienari-vainaalla oli kanssa pitkä
parta. Ja kun Tienari tuli pirttiin niin sanottiin:''Se on nyt tossa''.
Isäntä vei Tienarin kamariin ja kysyi neuvoa Santalaksi luulleeltaan
Tienarilta. Tienarille tuli mieleen, että jos varas on omassa talossa. No
TIenari alkoi noitua niinkuin nyt semmonen noituu, joka ei mitään osaa.
Varas oli omasta talosta, sillä vaatteet tuotiin seuraavana yönä takaisin.
Sen jölkeen kurulaisia aina kestittiin tässä talossa mitä parhaiten.
Tämän kertomuksen muisteli Matti Tanhuamäki.
|
 |
Olkitaipaleen Tienarin pihapiiri kuvattuna navetan katolta. Kuvan
ottanut Parkkuun Yläkoulun opettaja Jalmari Mantere. |
|
1. puoliso: 05.04.1841 Kuru
Liisa (Elisabeth) Karoliina Juhontytär Tienari o.s.
Kastari
Tienarin emäntä, Liisa kuoli 29-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan
kuumeeseen., s. 29.01.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 24.05.1850 Kuru,
Olkitaipale. Vanhemmat: Juho Kastari e. Vähä-Kulkkila, s. 08.06.1785
Teisko, Kulkkila, k. 18.11.1864 Kuru, Olkitaipale ja Leena (Helena) Kastari
o.s. Yli-Korpula, s. 16.11.1785 Teisko, Pohtola, k. 13.01.1838 Kuru,
Olkitaipale.
|
 |
Kurun vaakuna. Kurun vaakuna oli Kurun kunnan tunnus ja puhuva
vaakuna; kuru tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan selitys on ”sinisessä
kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Kurun
kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. maaliskuuta 1956.
Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna.
Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009 Pakkuun
kyläyhdistykselle, kun Kuru yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin. |
|
- Lapset:
Juho Kustaa Tienari
, s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 18
| |
Matti Tienari
s. 15.12.1842 Kuru, Olkitaipale, k. 19.12.1843 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Henriikka Tienari
s. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale, k. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Kalle Tienari
s. 01.09.1846 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1846 Kuru, Olkitaipale.
|
|
2. puoliso: 15.12.1850 Kuru
Ulla Kallentytär Tienari o.s. Pirttiniemi
Ulla muutti Virroilta kotoaan Jouttijärveltä 29.10.1843 Kuruun, Tienarin
piika ja emäntä, Ulla kuoli 32-vuotiaana synnytyksen jälkeiseen
komplikaatioon. (synnytys -kouristukset -verenvuoto).
Kuolinsyynä "barnsbörd" käsittää tavallisesti myös lapsivuodeajan eli
lapsivuoteen)., s. 13.07.1827 Kuru, Keihäslahti, k. 04.06.1860 Kuru,
Olkitaipale. Vanhemmat: Kalle Jouttijärvi ent. Pirttiniemi e. Wacker, s.
28.01.1801 Kuru, Karjula, Koski, k. 01.12.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki
ja Maija Jouttijärvi o.s. Pirttiniemi, s. 11.06.1801 Teisko, Leppälahti,
Rikala, Kulha (Kaustara), k. 22.12.1866 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki.
|
 |
Höyrylaivaliikenne Tampereella alkoi jo v. 1858. Laajimmillaan se
oli 1900-luvun neljänä ensimmäisenä vuosikymmenenä, kunnes onnikat alkoivat
vetää matkustajavirtoja. Kuvassa Mustalahden satama, joka oli ja on
Näsijärvelle suuntautuvan laivaliikenteen keskus. Etualalla ovat vasemmalta
s/s Vahanka, Tervalahti ja Vankavesi, taka-alalla oikealta s/s Kuru,
Pohjola, Ylöjärvi, Intti ja Teisko. Kulkuvuoroillaan olivat kuvaushetkellä
s/s Tarjanne ja Aitolahti. Kuva on vuodelta 1936. (valokuvannut Atelier
Laurent) |
|
- Lapset:
Kalle Maurits Tienari
, s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 43
| |
Matti Mäkinen e. Tienari
, s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 44
| |
Henrik (Heikki) Mäkinen e.
Tienari
, s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 53
| |
Manu Tienari
s. 13.05.1860 Kuru, Olkitaipale, k. 28.05.1860 Kuru, Olkitaipale.
|
|
3. puoliso: 27.12.1860 Kuru
Charlotta Vilhelmiina Erikintytär Tienari o.s.
Sääkslahti
Torpan tytär ja Tienarin emäntä. Charlotta kuoli 76-vuotiaana vanhuuteen.,
s. 21.03.1830 Kuru, Hainari, k. 01.08.1906 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat:
Erkki Sääkslahti e. Hänninen, s. 15.09.1800 Kuru, Aurejärvi, k. 01.03.1860
Kuru, Hainari ja Leena Sääkslahti, s. 11.03.1804 Kuru, Hainari, k.
06.04.1861 Kuru, Hainari.
|
 |
Tienari, tienarilaisia ja naapureita. |
|
- Lapset:
Emma Leppänen o.s. Tienari
Emma muutti Tampereelle 21.6.1875 13-vuotiaana ja muutti nimensä Leppäseksi,
konfirmoitiin 14.7.1878 Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa., s. 12.01.1862
Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
|
 |
Nuotta oli vielä 1920-luvulla käytössä useissa taloissa. Tienarin
nuottakoppeli Parkkuun laivalaiturin vieressä. Kanootin peränpitäjänä
opettaja Hellin Mantere. |
|
Erkki Aleksanteri Lehtinen e.
Tienari
, s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Tauluun 57
| |
Manu Lehtinen e. Tienari
, s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 58
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Juho Kustaa Matinpoika
Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari)
Tienarin isäntä 1869-1898. Juho kuoli 75-vuotiaana hivutustautiin eli
keuhkotautiin., s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1916 Kuru,
Olkitaipale.
Juho (s.02.05.1841) ja Vilhelmiina (s.12.03.1848)
Tienari otti 15-vuotiaan Eetu Timonpojan (s.31.07.1877) vuonna 1892
kasvattipojakseen. Tienari oli Olkitaipaleen kantatiloja.
Kurun
Säästöpankki 1880 1984:
Kurun kuntakokous teki päätöksen säästöpankin
perustamisesta Kuruun 17. joulukuuta 1877. Kun senaatti oli vahvistanut
päätöksen ja säännöt seuraavana vuonna, kuntakokous saattoi valita pankille
johtokunnan. Siihen nimitettiin henkilöt 5. huhtikuuta 1879. Valituiksi
tulivat vt. kappalainen, nimismies ja luutnantti M.A. Nordqvist, talolliset
Johan Kustaa Tienari, Johan Ristaniemi, Kalle Kustaa Laurila, Josua Taipale,
Johan Wanhakylä, kauppias Antti Toikkonen ja kaupankirjuri M. Niininen.
Näistä puheenjohtajana aloitti Kalle Kustaa Laurila. Kasööriksi valittiin
talollinen Juho Kustaa Tienari ja kirjuriksi sahanhoitaja M.S. Wilenius.
Vuoden 1895 säästöpankkiasetus toi muutoksia säästöpankkien toimintaan.
Suurin muutos oli se, että nyt niistä tuli itsenäisiä rahalaitoksia
valvonnan siirtyessä yleensä kunnilta pankin omille elimille. Muutos näkyi
käytännön pankkityössä siinä, että johtokunnat jäivät pois, ja niiden
tilalle tulivat isännistö ja hallitus. Kurun kunnan Säästöpankki nimitti
edustajat asetuksen vaatimiin elimiin vuonna 1897.
Pankin pohjarahat
tulivat osittain kunnan viinaverorahoista. Toiminta alkoi nimellä Kurun
kunnan Sääs-töpankki (sana "kunnan" jäi pois vuonna 1932) Toikolla 2.
tammikuuta 1880. Ensimmäinen tallettaja oli Amanda Ristaniemi, joka toi
säästötililleen rahaa 170 mk:aa. Laina nro 1 annettiin pastori H.O.
Elersille.
Toikolla säästöpankki ei viihtynyt avauspäivää pitempää,
sillä jo seuraavalla kerralla toimipaikka sijaitsi Tienarin talossa.
Säästöpankki imagoon hyvin sopivasta nimestään huolimatta sielläkään Kurun
kunnan Säästöpankki ei kauaa viihtynyt, vaan jo seuraavana vuonna se palasi
takaisin Toikolle. Siellä pankki vietti jo pitemmän rupeaman, vuoteen 1929
saakka, jolloin uudeksi toimipaikaksi valittiin kunnantalo. Omaan,
vastavalmistuneeseen pankkitaloon Kurun Säästöpankki muutti vuonna 1956.
Vuonna 1984 Kurun Säästöpankki fuusioitui Tampereen Aluesäästöpankkiin, joka
puolestaan meni mu-kaan syksyllä 1992 perustettuun Suomen Säästöpankki SSP
Oy:öön nimellä Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästöpankkialue. SSP
Oy:n vaihe jäi Lyhyeksi episodiksi, sillä syksyllä 1993 kilpailija-pankit
ostivat SSP Oy:n. Tässä kaupassa Kurun säästöpankkikonttori myytiin
Postipankille.
Johtokunnan ja hallituksen puheenjohtajat 1880 1980:
1880 1881 Juho Kustaa Tienari, 1881-1884 Antti Toikkonen nuorempi, 1884 1886
Juha Ristaniemi, 1886 1888 Juho Kustaa Tienari, 1888-1891 Kalle Koskinen,
1891 1900 G. Snäll, 1900 1912 Antti Toikkonen, 1912 1920 Juha Ristaniemi,
1920 1946 Elias Laurila, 1946 1949 Erik Seppälä, 1949 1971 J.E. Utela ja
1971 (1980) Veikko Lehtola
Isännistön puheenjohtajat 1897 1980: 1897
1898 Elis Ikonen, 1898 1899 A. Numminen, 1899-1906 Pek-ka Polviander, 1906
1929 Kalle Ylä Poikelus, 1929 1949 Akseli Keskinen, 1949 1954 Martti
Laurila. 1954 1971 Kalle Kenttäniemi. 1971 1973 Matti Lahti ja 1973 (1980)
Valto Taipale.
Kamreerit ja toiminnanjohtajat 1899 1980: 1899 1938
Ville Toikkonen, 1938 1944 JV. Rantahalme, 1944 1949 Iita Maija Numminen,
1949 1976 Jorma Hakanen ja 1975 (1980) Heikki Lehtola.
SSP Oy siirsi
Kurun Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen
Säästö-pankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 15. ja 20.12.1994.
Asiakirjoja on vuosilta 1879 1984 yhteensä 1,50 hyllymetriä.
Arkiston
järjestivät ja luetteloivat marras ja joulukuussa 1995 Kaija Kilkki, Hely
Kettunen ja Mervi Tii-honen. Johdannon historiakatsauksen kirjoitti Jarmo
Luoma aho.
Aamulehti tiistaina 30.1.1894 n:ro 23: Korjaus
sunnuntailehtemme uutisiin: Kruunun sotilasvirkatalosta kunnan
vaivaistalo. Kurun kuntalaiset ovat päättäneet muun sopivan talon
puutteesta pyytää saada ottaa Kuru-nimisen sotilasvirkatalon Kurun
kirkonkylästä vaivaistaloksi, se kun on siihen hyvin sopiva, ollen lähellä
kirkkoa, koulua j.n.e. Tällainen päätös tehtiin kuntakokouksessa maaliskuun
24 p. 1893 ja asiamieheksi valittu talollinen Juho Kustaa Tienari on
kuvernööriltä anonut, että sanottu tila puheena olevaa tarkoitusta varten
kunnalle myytäisiin.
Aamulehti torstaina 12.10.1899 n:ro 237:
Korjaus eilisen lehtemme uutisiin: Taasen maanviljelijät koolla tulvain
johdosta. T.k. 10 p. oli jälleen Teiskon, Messukylän, Kurun, Ylöjärven ja
Ruoveden maanviljelijöitä sekä muutamia Tampereen liikemiehiä, yhteensä
parikymmentä henkeä, kokoontunut täkäläiseen ''Toivo''-ravintolaan
neuvottelemaan vesitulvain aikaansaamain tuhojen ehkäisemisestä Näsijärven
rantamilla. Saatuaan kuulla edellisen kokouksen ja siinä asetetun
valiokunnan kokouksen pöytäkirjat, päättivät läsnäolijat, että asian
ajamisesta ja valiokunnan puuhasta kysyttävät menot suoritetaan molempain
kokousten osanottajain kesken mieskohtaisesti. Kokoukselle esitettiin
sitten senaatin päätös v:lta 1885, jolla Teiskon ja Kurun kuntain sekä
Tampereen suurempain tehtaitten valitusten johdosta kumotaan kuvernöörin
päätös, että Näsijärven vesipinta on oleva seitsemän jalkaa (n.210 cm)
korkeammalla Muroleen kanavan alempaa sulkukynnystä, sekä lykätään riita
asianomaisten alioikeuksien tutkittavaksi. Samoin luettiin kokoukselle
herra Herman Aimon, Visuvedeltä, kirjoitus, jossa ehdotetaan pyydettäväksi,
että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin Virtain pitäjästä n.s. Äijänevan
kanavan suhteen. Mainitut paperin eivät kuitenkaan antaneet aihetta
keskusteluun, vaan jätettiin ennen valitun valiokunnan haltuun, joka ryhtyy
ripeisiin toimiin, saatuaan tilastollisia tietoja tulvain tekemien
vaurioiden suuruudesta. Näitä tilastollisia tietoja keräämään, jonka
tähden viikon kuluessa ovat jätettävät paikallisen tulvavaliokunnan
puheenjohtajalle, kauppias J. Rikalalle Tampereelle, valittiin: Teiskosta
Kustaa Ylirantala ja Arvi Kahna ; Messukylästä maanviljelijät J. Junkkari ja
K. Mattila ; Kurusta maanviljelijät H. Vanhakylä ja J. Tienari vanhempi ;
Ylöjärveltä maanviljelijä K. Heikkilä ; Ruovedelta maanviljelijät Georg
Palmroth, A. Ylöstalo ja Heikki Mäki ; Virroilta maanviljelijät Heikki
Härkönen, Kaapo Havanka ja Aleksi Kauppila sekä Tampereen liikemiehistä J.K.
Hilden. Kokouksessa puhetta johti valtiopäivämies Heikki Toijala
Teiskosta, Pöytäkirjan laati toimittaja Kalle Lehmus ja tarkastavat sen
kauppias J.K. Hilden ja toimittaja Kaarlo L. Kärkönen
SUURI ADRESSI
KEISARILLE:
Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä
sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai
II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset
ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä
muutamassa viikossa.
Adressin syntyminen
Helmikuun
manifestin julkaisemisen jälkeisenä päivänä arkkitehti Harald Neovius oli
saanut ajatuksen keisarille laadittavasta kirjelmästä. Hän kertoi
ajatuksestaan ensin sisarelleen Dagmar Neoviukselle, joka piti ajatuksesta.
Hän sopi veljensä kanssa, että kutsutaan ihmisiä koolle keskustelemaan
ajatuksesta. Kokous pidettiin, mutta Dagmar sai sen kestäessä kutsun saapua
Elise von Alfthanin luokse, missä oli myös käynnissä keskustelu keisarille
lähetettävän kirjelmän laatimisesta.
Helmikuun suuri kansalaiskokous
Maanantaina 20. helmikuuta pidettiin Helsingin Ateneumissa uusi suuri
salainen kansalaiskokous, jossa päätettiin koettaa saada aikaan
hallitsijalle annettava kansanadressi mahdollisimman lukuisine
allekirjoituksineen, jotta Nikolai Bobrikov saisi nähdä, ettei Suomen
perustuslakien loukkaaminen ollut herättänyt tyytymättömyyttä vain pienessä
osassa kansaamme, kuten hän apulaisineen oli väittänyt.
Kokouksen
olivat kutsuneet koolle professorit F. Gustafsson ja M. G. Schybergson ja
varatuomari R. Elfving. Ajatuksen toteuttamiseksi valittiin kaksitoista
jäseninen alitoimikunta.
Adressin sanamuodon laati senaattori Leo
Mechelin W. Chydeniuksen luonnoksen mukaan.
Adressin kerääminen
522 931 allekirjoitusta sisältänyt adressi kerättiin 11 päivän aikana.
Lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2.5
miljoonaa ja senaikaisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan
asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta. Eri puolilla Suomea pidettiin
kokouksia, joissa selostettiin adressin tarkoitusta. Kokouspaikkoina olivat
suuret huoneistot ja kirkot.
Isänmaallinen innostus oli valtava.
Esimerkiksi Rovaniemeltä hiihdettiin 150 kilometriä Kittilään keräämään
sikäläisiltä nimiä adressiin, vaikka oli mitä pahin talvipakkanen. Kun nimet
oli saatu, valittiin valtuutettu Juho Anttila viemään nimet perille. Hän
matkusti ensin hiihtäen 200 km ja sitten saatuaan hevosen vielä 150 km
lähimmälle rautatieasemalle, josta hän jatkoi junalla Helsinkiin.
Lähetystön lähtö Pietariin
Maanantaina 13. maaliskuuta loputkin
suuren lähetystön jäsenet olivat saapuneet Helsinkiin ja saivat
Senaatintorilla osakseen helsinkiläisten kunnianosoituksia. Sen jälkeen
heistä useimmat lähtivät ylimääräisellä junalla puoli kahdeksan aikoihin
Pietariin.
Bobrikov sai tietää lähetystön lähdöstä Pietariin vasta
tunnin päästä lähetystön lähtemisestä. Silloin hän yritti estää lähetystöltä
pääsyn Pietariin ja vaati Uudenmaan läänin kuvernööriä De Pontia lähettämään
sähkösanoman lähetystön käännyttämiseksi, mutta De Pont kieltäytyi.
Pitäjittäin ja kaupungeittain oli koko maasta valittu 500 miehen lähetystö,
joka lähti 13. - 20.3.1899 viemään adressia keisarille. Lähetystön jäsenten
ammattina tai asemana on mainittu mm. talollinen, tilallinen,
rustitilallinen, maanviljelijä, pankinjohtaja, kreivi, kirja- tai muu
kauppias, agronomi, kansakoulunopettaja, lukkari, lampuoti, piirilääkäri,
apteekkari, kirkkoväärti ja kuntakokouksen puheenjohtaja, eli kaikista 8
läänistä eri säätyjä edustavaa yhteiskunnallisesti arvostettua ja
ansioitunutta väkeä. Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla.
Lähetystö saapuu Pietariin
Lähetystö saapui Viipuriin aamulla varhain
torstaina 16. maaliskuuta eri junilla, ensimmäisenä Helsingistä edellisenä
iltana lähtenyt ylimääräinen juna. Saatuaan kuulla, että Pietarin
Suomen-asemalla oli suunnaton joukko poliisimiehiä ja santarmeja, lähetystö
hajaantui Viipurissa kahteen junaan, ja sen jäsenet saapuivat sieltä päivän
kuluessa perille Pietariin.
Lauantaina 18. maaliskuuta Suuren
lähetystön jäsenet kokoontuivat valtionsihteerinvirastoon, jossa
ministerivaltiosihteeri, kenraali Victor Procopé kertoi heille, että keisari
lähetti lähetystölle vastauksen, ettei hän luonnollisesti ota lähetystöä
puheilleen, eikä hän ole heille vihoissaan. Keisari kehotti heitä palaamaan
kotiinsa ja jättämään anomuksensa kuvernööreille, jotka lähettäisivät
anomuksen kenraalikuvernöörille, ja jos asia ansaitsee huomiota, niin hän
esittää asian keisarille.
Lähetystön johtaja, konsuli Eugen Wolff
ilmaisi lähetystön pettymyksen Procopélle.
Eugen Wolff sanoi
lähetystön johtajana Procopélle mm. ”Tämä siis on kaikki se lohdutus, joka
meillä on vietävänä tuolla kotona suurimmassa huolessa odottaville
maanmiehillemme." "Me tulimme lujasti luottavina, me palaamme pettyneinä."
Hänen puheensa teki suuren vaikutuksen läsnä oleviin kuulijoihin.
Lähetystön paluu Helsinkiin
Lähetystö matkusti takaisin
ylimääräisellä junalla, johon kuului yhdeksän isoa boggievaunua. Muutama
jäsen valittiin tarkastamaan, ettei vaunuihin ollut päässyt santarmin
urkkijoita.
Lähetystön saavuttua Helsinkiin oli asemalle kerääntynyt
tuhansiin nouseva väkijoukko, joka lähetystön vastaan hiljaisuudella
lähetystön kulkiessa ihmisjoukon lävitse. Hiljaisuus vallitsi. Kun lähetystö
saapui Rautatientorille johtaville portaille, joku alkoi laulaa
Maamme-laulua, jolloin muut yhtyivät siihen ja paljastivat päänsä.
Kenraalikuvernööri Bobrikov oli kertonut ulkomaan lehdistölle, että kaikki
järkevät ihmiset Suomessa olivat tyytyväisiä tsaarin manifestiin. Suuri
adressi oli kuitenkin kertonut suomalaisten suhtautumisen asiaan.
Suuren adressin epäonnistuminen johti myös siihen, että noin vuotta
myöhemmin pitkin Eurooppaa kerättiin Pro Finlandia -kulttuuriadressi.
Nykyään Suurta adressia säilytetään Kansallisarkistossa Suuren adressin
teksti
"Suurivaltaisin kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja viime helmikuun 3 / 15
päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.
Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta
osallisena lainsäädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri
I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden
Keisarien, Aleksanteri II ja Aleksanteri III suosiosta yhä kehittynyt ja
lähemmin järjestynyt.
Mutta niiden perussäännösten mukaan, jotka
julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa,
joiden selitetään koskevan myös Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla
osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä
Suomen perustuslakien mukaan on.
Täten on Julistuskirjan kautta
järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Allekirjoittaneet, Suomen
kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän
Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi kuulla sanojamme, kun me nyt
Valtaistuimen eteen esille tuomme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka
kohtaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupee horjumaan.
Kaikkein armollisin Keisari!
Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa
ja lakiensa suojaamana on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti
vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti
koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijoitaan ja Venäjän valtakuntaa
kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme
vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää
epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me
tiedämme myös, että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa
maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle
juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se
on ollut yhdistettynä mahtavaan Venäjään, ei ole järjestys Suomen
yhteiskunnassa kertaakaan häiriintynyt. Kumousopit eivät siellä milloinkaan
ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän
lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet erottamattoman osan
Venäjän valtakuntaa ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan
säilyttää ja kehittää omaa kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka
Jumala on sille antanut ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.
Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus
on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä
levollisuutta. Me päinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo
armossa suosiolliseen huomioonsa ottaa ne tunteet, mitkä julistuskirja on
herättänyt ja käskeä, että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaisuuteen
Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkottaa luottamusta
Keisarin sanan järkähtämättömyyteen. Mehän tiedämme kaikki, että meidän
armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut, että vallan tulee
kunnioittaa oikeutta. Ja pienen kansan oikeus on yhtä kallis kuin
suurimmankin, sen isänmaan rakkaus on Kaikkivaltiaan Jumalan edessä avu ja
velvollisuus, joista se ei koskaan saa luopua.
Syvimmässä alamaisen
uskollisuudessa ja kunnioituksessa pysymme alati.
Kaikkein armollisin
Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän keisarillisen Majesteettinne nöyrimmät ja
uskollisimmat alamaiset.''
SIIRTOLAISEKSI AMERIKKAAN:
Vuosisadan 1800-1900 lukujen vaihde oli Tampereella kuten muuallakin
Suomessa jännityksen ja monien pelkojen täyttämää aikaa. Tsaarin hallituksen
suhde Suomeen muuttui, sillä Saksan ja Englannin muodostaman uhan johdosta
keisarillinen Venäjä halusi autonomisesta Suomesta tiukemman otteen.
Merkkejä asenteen muutoksesta oli ollut näkyvissä jo Aleksanteri III:n
aikana, mutta varsinainen sortokausi alkoi helmikuun manifestilla vuonna
1899. Tuolloin keisari Nikolai II riisti Suomen valtiopäiviltä niille
kuuluvan lainsäädäntöoikeuden. Sen katsottiin merkitsevän autonomian loppua.
Edes maastamme kerättyä yli puolen miljoonan allekirjoittajan lähettämää
adressia ei keisari suostunut vastaanottamaan. Adressia Nikolai II:lle
vieneessä suuressa lähetystössä oli mukana 500 suomalaista.
Sortovuosien yksi näkyvin seuraus oli maastamuuton vilkastuminen. Toki
siirtolaiseksi rapakon taakse oli lähdetty jo 1800-luvun rauhallisina
vuosikymmeninäkin, mutta kotimaan poliittisesti ja taloudellisesti epävarma
tulevaisuus 1900-luvun alussa kiihdytti lähtöintoa. Siirtolaistilastoja
tarkasteltaessa on hätkähdyttävää havaita, miten suuri osa lähtijöistä oli
pohjalaisia. Kotiseutumme osalta suurta innokkuutta selittää osaltaan paitsi
perheen esikoispoikaa suosiva perintöjärjestys.
Matkatoimisto
"Matkustajain kuletus Amerikaan" lukee Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön lippuja
myyvän toimiston kyltissä 1910. Vi Neristassbor rf.
Paikalliset
lehdet ilmoittivat etusivuillaan edullisista matkoista valtameren taakse.
Reittivaihtoehtoja olikin: Poseidon- tai Bore-laivoilla Englantiin ja
lopuksi valtamerilaivalla Amerikkaan. Matkalle ei tarvinnut lähteä aivan
vihreänä, sillä paikallisesta kirjakaupasta sai ostaa lehdessä mainostetun
Tulkki-sanakirjan (hinta 60 penniä) tai Amerikan-oppaan (1 mk).
JUHO KUSTAA MATINPOIKA TIENARIN PERUNKIRJOITUS::
Jätetty arkistoon 6.2.1917 , kartoitettu 19 markalla 50 p:llä; todistaa
Kihlakunnanoikeuden puolesta Väinö Anthoni.
Wuonna 1916 elokuun 28 p:nä toimitettiin
perunkirjoitus Talon vanhanisännän Juho Kustaa Matin poika Tienarin kuoleman
jälkeen Kurun Olkitaipaleen kylässä, joka kuoli tämän elkuun 13 p:nä jättäen
jälkeensä lesken Wilhelmiina Juhon tyttären sekä kolme hänen kanssaan
siittämäänsä lasta, nimittäin Talollisen Juho Tienarin, Pastori Matti
Tienarin ja Lohkotilallisen Kalle Tienarin, jotka kaikki täysi-ikäisinä
olivat itse saapuvilla.
Sitte kuin leski Wilhelmiina Juhon tytär tuli muistutetuksi
omaisuuden tyystin edesantamaan jommaisena se miehensä kuoleman hetkellä oli
ja esiin antamaan kaikki kuolinpesää koskevat asiakirjat aljettiin toimitus
niin kuin seuraa:
Omaisuus Smk pniä
Puhdasta rahaa pesässä
360 mk
Kultaa ja Hopeeta 2 kultakelloo 3
kultasormusta 200 1 Hopea kello 1 pikari kellonkuori ja perät 20 6 kp
Kahvi lusikkaa 10
230 mk
Messinkiä ja kuparia 3 Kahvi pannua 1
kastrulli 3 kynttilänjalkaa 10 10 mk
Rautakalua 1 Rautamankeli 2 kirvestä 50 1 Lasiveitti 1 Ryykirauta 2
1 Haulipyssy 2 pöytälamppuja Kattoruunu 60
112 mk
Huonekalua 2 Piironkia 1 Kassakaappi 1
Kirjakaappi 300 1 Urkuharmooni 1 Kirjoituspöytä kaluineen 100 10
Tuolia 2 Keinustoolia 50 3 Sänkyjä 2 pesukaappia 2 ''Tuoleltiä'' 70 3
Pöytää 1 Seinäkello 35 1 Kirkkoreki 1 Asuranssiruisku 25
580 mk
Waatteita Wainaa pitovaatteet 300 Lesken pitovaatteet 100
Sänkyvaatteet 150 1 joukko Kirjoja Karttoja ja Seinätauluja 20 3
Wäskyä 1 Kapssäkkiä 2 keppiä 3 1 Soitto laatikko 2 pataa 2 paistinpannua
6 1 Kahvikalusto 6 juomalasia 5
584 mk
Puuastioita
5 Tiinua 1 Komi 2 Saavia 30 1 Tynnyriä 1 Kuurna 3 Pyttyä 5 3
Lämpömittaria 1 Ilmanputaria 12 1 Wakka 1Häkilä 1Puntari 3
54 mk
Eäimiä 6 kpl Lammasta 60 joukko sekalaista romua 3
70 mk
Osakkeita ja arvopapereita 3 pk Aamulehden osakkeita 6 Talletus ja
velkakirjoja Mylläri Emil Hankalalla velkakirjan mukaan maalisk 4 pvltä
1909 1100 Korkoo samasta 173 pvstä 5½ % 29,07 Mäkitupalainen Manu
Lehtisellä velkakirjan mukaan 210 Korkoo samasta 5 % mukaan 290 pvstä
8,46 Suomen Yhdys Pankissa talletus todistuksen mukaan No 297147 10000
11353,53
PESÄN VARAT YHTEENSÄ 13353,53 MK
Menoja Pesästä
Hautaus kustannuksia 320 Waivaisten osuus 17 Hautakiveä varten 300
Toimitusmiesten palkkio 10 Tuomarille Kalukirjan sisäänkirjoittamisesta 2
Leima merkit kalukirjaan 12,60
MENOJA PESÄSTÄ 661,60 mk
JÄÄNNÖSPESÄÄN VAROJA 12691,93 mk
Yhteensä 13353,53 mk
Että
kaikki on oikeen ilmoitettu eikä mitään tieten eli tahdosta salattu sen
vakuutan valan ehdolla vakuutan
Wilhelmiina Tienari
Näin
ilmoituksen mukaan Kirjoitetuksi ja arvatuksi todistaa
Juha
Ristaniemi Mooses Kastari
Ollut läsnä perunkirjoituksessa Kalle
Tienari Matti Tienari Juho Tienari
Elias Laurila Toimitusmies
Waivaisten osa Smk 17.- kuitataan maksetuksi Kurussa syyskuun 23 pvnä 1917
Krl Kapee Kh
____________________________________________________________________________________________
Elintarvikkeiden hintoja Helsingissä vuonna 1916. (esimerkiksi Turussa
hinnat olivat hieman halvempia): tuore naudanliha, paisti kg / 2.11 mk
juottovasikka kg / 2.47 mk tuore sianliha kg / 3.21 mk ) pöytävoi kg /
4.06 mk kahvi kg / 7.29 munat, tiu (20 kpl) / 4.39 mk
Vuonna
1917 hinnat olivat nousseet seuraavasti (kaikkien tuotteiden osalta
vertailuhintoja ei ole). tuore naudanliha, paisti kg / 2.88 mk tuore
sianliha kg / 6.93 mk pöytävoi kg / 5.31 mk kahvi kg / 11.81 mk
munat, tiu / 7.33 mk
"Renkien ja piikain vuosipalkat 1916". Talon
ruuassa olleen rengin tavallisin vuosipalkka oli 400-499 mk, vastaavasti
piian tavallisin palkka oli 200-299 mk. Jos palkollinen oli omassa
ruuassa niin rengin tavallisin palkka vaihteli 800-999 mk, vastaavasti piian
tavallinen palkka oli 600-699 mk.
Lähteet: Tietokalenteri, 1920,
Kansanvalistusseura, 1919. Työväen kalenteri, 1922, Suomen
Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1921.
Teollisuustyöläisten
osalta palkkatietoja ei löytynyt vuodelta 1916. Esimerkiksi Suomen
taloushistorian, osa 3, tilastoissa on katkos vuosien 1913 ja 1920 välillä.
Teoksessa mainitaan kuitenkin, että vuonna 1916 Helsingin kaupungin
palveluksessa olleen kirvesmiehen tuntipalkka oli 0.80 mk. Joitakin
tietoja vuodelta 1913: Metalliteollisuudessa keskituntiansio:
miehet/0.438, naiset/0.219. Nokian paperitehtaalla keskimääräiset
päiväpalkat sijoittuivat välille 2.27 - 2.90. Yhtiön sähkölaitoksella
päiväpalkka oli 4.08.
Lähteet: Suomen taloushistoria, osa 3,
Tammi, 1983. Koivuniemi, Jussi, Tehtaan pillin tahdissa, SKS, 2000.
|
 |
Juho Kustaa Tienari vanhempi. |
|
Puoliso: 28.09.1867 Ruovesi
Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari o.s.
Kivistö
Kivistön töllin tytär, muutti 31.12.1867 Tienarille emännäksi, s. 12.03.1848
Ruovesi, Murole, Murolekoski, k. 26.10.1920 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat:
Juho Lauri Kivistö, s. 11.10.1816 Vesilahti, k. 23.03.1848 Ruovesi, Murole,
Murolekoski ja Johanna Kivistö o.s. Prättälä, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole,
Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
|
 |
Juho ja Vilhelmiina Tienari kuvattuna Tampereella G. H. Anderssonin
valokuvaamossa. |
|
- Lapset:
Juho Kustaa Tienari
, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 19
| |
Matias (Matti) Tienari
, s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 31
| |
Kaarle (Kalle) Tienari
, s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun
37
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Juho Kustaa Juhonpoika
Tienari, (Taulusta 18, isä Juho Tienari)
Tienarin isäntä 1898-1937, taloustirehtööri, s. 06.12.1871 Kuru,
Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale.
Juho Kustaa Tienari
oli v. 1881 Keihäslahden ensimmäisiä oppilaita. 3.6.1885 päästötodistus
Kurun ylemmästä kansakoulusta. 13.3.1895 Suomen Rakuunarykmentin
komentaja nimitti nuoremmaksi eläinhaavuriksi ja 1.11.1895 päästötodistus :
eläinhaavuri 1919-1922, 1924-1945 ja 1948-1950 Kurun kunnanvaltuuston ja
-hallituksen puheenjohtaja. 31.12.1924 kutsu Turun Suomalaisen
Yliopistoseuran varsinaiseksi jäseneksi.
Aamulehti 1tiistaina
1.5.1897 n:ro 107 TYÖPAIKKAILMOITUS: MEIJERSKA, joka osaa valmistaa
ensi luokan voita Englantiin, saa paikan 8:nesta päivästä ensi heinäkuuta
Parkkuun yhtiömeijeristä Kurussa, kun ilmoittaa itsensä ja
palkkavaatimuksensa sekä lähettää todistukset allekirjoittaneelle, ennen
tämän toukokuun loppua.
Juho Kustaa Tienari Osoite : Kuru
Tietoja Kurusta 1906:
Wapaaehtoisen palosammutuskunnan perustavasta syyskokouksesta tämän kuun 21
päivänä käsiteltiin seuraavat asiat: Valittiin palosammutuskunnan
säännöissä säädetyt palosammutuskunnan virkailijat kuluvaksi ja
seuraavaksivuodeksi. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin
yksimielisesti maanviljelijä Juho Kustaa Tienari ja jäseniksi talolliset
Matti Lahdenperä ja Elias Laurila sekä torpanpoika Kalle Syvälahti ja seppä
Elis Hellström Olkitaipaleen kylästä. Palokunnan päälliköksi valittiin
yksimielisesti Sahan omistaja Antton Mattila Olkitaipaleen kylästä,
varapäälliköksi talollinen Edvard Taipale samasta kylästä. Ensi osaston
päälliköksi talollinen Juho Tienari Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston
päälliköksi työmies Aapeli Lahtinen Riihikosken kylästä, kolmannen osaston
päälliköksi mäkitupalainen Juho Järvinen Olkitaipaleen kylästä, neljännen
osaston päälliköksi työmies Emil Niemelä Petäjälammen kylästä. Ensi
osaston varapäälliköksi työmies Herman Helin Olkitaipaleen kylästä, toisen
osaston varapäälliköksi Aleksi Salonen samasta kylästä, kolmannen osaston
varapäälliköksi talollinen Arvid Myllymaa Sonnun kylästä, neljännen osaston
varapäälliköksi talollinen Antton Lörpys Petäjälammen kylästä. Nostettiin
kysymys millä tavalla saataisiin palokunnalle varallisuutta menojen
suorittamiseksi, joita oli jo karttunut joku erä. Kokous oli sitä mieltä,
että olisi toimeenpantava huveja ja arpajaisia, joista kannettaisiin
sisäänpääsymaksuja. Sitä tarkoitusta varten valittiin ertyinen tomikunta,
jonka huolena on huvien y.m. toimeenpaneminen. Siihen tuli valituksi
opettajatar Augusta Mäkilä puheenjohtajaksi sekä toimikunnan jäseniksi
neidit Fanny Poikelus, Lyydia Lahdenperä, Lyydia Laurila, Anna Laurila,
Katri Lahtinen sekä rouva Iida Mattila, suutari Juho Mäkinen, työmies Kustaa
Tuomi, talonpojat Ville Riihikoski ja Thure Laurila, torppari Matti
Tanhuamäki ja työmies Juho Salminen. Huvitoimikunnan kokoonkutsujaksi
valittiin Thure Laurila. Hyväksyttiin noudatettavaksi sahanomistaja Antton
Mattilan laatima ohjesääntöehdotus kunnanpäälliköille ja jäsenille sekä
yleisiä järjestysohjeita. Palokunnan kokouksia pidetään toistaiseksi
Tienarin talossa, koska Tienarin talon isäntä Juho TIenari hyväntahtoisesti
siihen suostui. Lähde: Aamulehti lauantaina 27.10.1906 n:ro 247
(kolmipäiväisen painoksen n:ro 124)
Poikeluksen piirin kansakoulun
johtokunnasta olivat erovuorossa talolliset Juho Kustaa Tienari ja Juha
Ristaniemi, joista Juho Kustaa Tienari valittiin uudestaan ja Ristaniemen
sijaan valittiin talollinen Elias Laurila. Lähde: Aamulehti perjantaina
28.12.1906 n:ro 297
Kurun kuntakokous 1910:
Kuntakokous
pidettiin jouluk. 20 p:nä ja päätettiin silloin seuraavat asiat:
Poikeluksen kansakouluriidasta selitystä kunnan puolesta antamaan valittiin
J.K.Tienati. Kunnallislautakunnan laatima tuo - ja menoarvioehdtus
päätettiin hyväksyä siten, että kunnan kassaan kannetaan 1600 mk,
vaivaiskassaan 13000 mk, kansakoulujen kassaan samoin 13000 mk ja lääkärin
palkkauskassaan 840 mk. (Paperityöntekijän palkka vuodessa oli n. 1000 mk
eli nykyrahassa n. 3200 €) Uuden kansakoulun perustamisesta Pohjankapeen
(sittemmin Teiskoa) kylään ei voitu tehdä mitään päätöstä, kun asia oli
liian heikosti perusteltu, vaan hylättiin se toistaiseksi, kunnes asia
paremmin kehittyy. Kunnassa tarvittavat kilometritolpat päätettiin
laittaa kivestä, joiden pituus keskimäärin olisi 2,5 tahi 1,8 metriä
maanpinnan yläpuolella johon perustus olisi tehtävä sen mukaan, sekä paksuus
25-30 sentim. Tolppien lohkominen on ensi kesän aikana tehtävä, sekä
paikoille ajaminen ja pystyttäminen seuraavana talvena. Kiviin hakataan
paikka, johon numerot asetetaan, 2 kantille. Tulevan vuoden
viinaverorahat päätettiin käyttää siten, että työväenyhdistykselle annetaan
50 mk ja jäännös kansakouluille. Näitä lääninrahastosta nostamaan valittiin
kanslisti Ernst Westerton. Lääkärin vastaanottohuoneesta päätettiin, että
hän saa ottaa sairaita vastaan samassa huoneessa kun tähänkin asti ja
kätilöneidille laitetaan rinnalla oleva kamari asuttavaan kuntoon.
Koulupoikain asuntohuoneesta väli - ja ruokatunneilla, erittäin kylmän
aikana, päätettiin, että pojat saavat olla välitunneilla käsityöhuoneessa ja
tytöt kunnantuvassa. Kamaria laittamaan kätilölle asumakuntoon valittiin
Kustaa Taipale. Yleisten talviteitten lumiauraustyöt kolmen vuoden ajalla
1 p:stä tammikuuta 1910 tarjottiin urakkahuutokaupalla ja ottivat niitä
kunnossa pitääkseen useat eri henkilöt ja nousivat niistä kustannukset
yhteensä - auran ajosta 1192 mk, talviteitten auraamisesta 42 mk, järvien ja
selkävesien viitoittamisesta 112 mk. Kunnallislautakunnan tekemä ehdotus
G.J. Ahlgrenin korkorahain jakamisesta hyväksyttiin sellaisenaan.
Tarkastettiin sairashuoneen piirustusehdotusta, josta tekopalkka
arviolaskuineen oli kunnan mielestä liian kallis, niin päätettiin siirtää
asia enemmän harkinnan varalle, komitean haltuun, joka harkitsee asiaa
paremmin ja hankkii kivipyykityksen maalle. Lähde: Aamulehti torstaina
6.1.1910 n:ro 4
Juho Tienari oli vapaaehtoisen palosammtuskunnan
Olkitaipaleen ensipäällikkö. Kerran Juho meni tarkastamaan, että tuhkat
Ristaniemen koululla hoidettaisiin asianmukaisesti. Kun tarkastus sitten
osoitti, että pesät olivatkin jo tyhjät, päätteli hän, että nyt se opettaja
onneton on heittänyt tuhkat tuuleen. Tuimin askelin Juho tuli opettajan
luo, mutta tämän osakkeet nousivat melkoisesti, kun osoittautui, että tukat
oli sittenkin osattu käyttää maanparannukseen.
Kerran opettaja
ehdotti, että puuvajaa pitää suurentaa, kun puupinoja oli ihan taivasalla.
Tähän Tienari: - Mitä rumaa se on, kun tavaraa on. Se rumaa on, kun
paikat tyhjänä seisoo.
Kunnalliselämä oli menneinä aikoina
suhteellisen rauhallista. Matti Tanhuamäki kertoi tästä yksimielisyydestä,
että tavallisesti Kastarin vanha Mooses totesi, että perskelettäkö me tästä
asiasta enempää keskustellaan tai mennään katselemaan asiaa paikan päälle.
Tienarin vaari yhtyi häneen ja sanoi: ''Niin se on munkin mielestäni.''
Ristaniemen vaari yhtyi häneen: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ja päätös
tuli tehtyä.
Ville Riihikoski tuli Tampereelta Parkkuuseen laivalla.
Kävellessään kotia kohti Riihtenperällä tuli Tienarin Juho häntä vastaan.
No, siinä istuttiin tienposkelle ja maisteltiin Tampereen tuliaisia.
Paikalle ilmestyi myös Sanna-emäntä, joka kehoitteli miehiä lähtemään
kotiin. Juho Kustaa vastasi: - En minä mihinkään lähde, kyllä minä
omalla maallani saan istua. Sanna vastasi: - Kyllä tämä paikka
sattuu oleen m i n u n, kotiin vain heti. Eikä siinä auttanut muu kuin
lähteä.
7.7.1804 ISOJAKO 303-415-6-0 X TIENARI Tienarintie
14 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-87 TIENARI Perintötila
JUHO KUSTAA TIENARIN PERUNKIRJOITUS:
Vuonna 1956 kesäkuun 6 päivänä
toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet, ylikonstaapeli Jaakko
Rimppi ja maanviljelijä Martti Laurila perunkirjoituksen edellisen
maaliskuun 7 päivänä kuolleen, taloustirehtööri Juho Kustaa Tienarin
jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäivät oikeudenomistajina seuraavat lapset:
1) Kauppiaan vaimo Katri Keskinen s. 6.8.1899 2) Voimistelunopettaja
Matti Tienari s. 6.3.1903 3) Sosiaalipäällikkö Artturi Tienari s.
31.10.1907 4) Kotiapulainen Aili Tienari s. 6.11.1909 5)
Maanviljelijän vaimo Vilma Yrjölä s. 14.5.1912 6) Kaupanhoitajan vaimo
Hanna Lahti-Nuuttila 4.1.1915 7) Maanviljelijä Pentti Tienari s.
30.3.1921
8) Sekä lasten lapset: 1) Maanviljelijä Juho Tienari 2.
25.11.1927 2) Kauppiaan vaimo Annikki Koskinen s. 5.6.1925 3)
Koululainen Simo Tienari s. 6.11.1938.
Saapuvilla toimituksessa, joka
pidettiin vainajan asunnossa Tienarin talossa Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylässä, olivat pesänhoitajana maanviljelijä Pentti
Tienari.
Pentti Tienari, Jonka hallinnassa kuolinpesä oli, antoi
perunkirjaan merkittäväksi seuraavat tiedot:
1) Ote
kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, joka tehtiin Ruoveden tuomiokuntaan
kuuluvan Kurun ja Teiskon kuntain käräjäkunnan varsinaisten talvikäräjäin
toisessa yleisessä istunnossa Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä, Toikon
talossa toukokuun 14 päivänä 1946.
13 §
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
'' Testamentti ''
Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme täten
viimeisen tahtomme ja testamenttimme olevan, että omaisuutemme suhteen on
meidän kuolemamme jälkeen meneteltävä seuraavasti: 1) Toisen meistä
kuoltua on kaikki pesämme omaisuus olkoompa se minkä nimistä tai laatuista
tahansa, jäävä täydellä omistusoikeudella sille meistä joka viimeksi elää.
2) Kun me molemmat olemme kuolleet, on omaisuus menevä lailliseen jakoon
perillistemme kesken, kuitenkin siten, että poikamme Aarne Tienari, Pentti
Tienari ja Kalle Tienari, jotka avat jo saaneet perintöosuutensa
kauppahinnan alennuksina meidän luovuttaessa heille kiinteistöjä, tai heidän
jälkeläisensä jäävän muusta perinnöstämme osattomiksi.
Kuru heinäkuun
30 päivänä 1940.
Juho Tienari Eläkemies Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä Sanna Tienari Edellisen vaimo
Vartavasten
kutsuttuina ja yhtaikaa saapuvilla olevina todistamme me allekirjoittaneet
siten, että Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä olevat aviopuolisot
eläkemies Juho Tienari ja emäntä Sanna Tienari, jotka jo vuosikausia olemme
hyvin tunteneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä ja vapaasta
tahdostansa ilmaisseet edelläolevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja
testamenttinsa ja samalla kertaa tämän testamentin allekirjoittaneet. Paikka
ja aika edellämainitut.
Elias Laurila Arvo Ristaniemi Talollinen
Kuru Talollinen Kuru
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
2) Papinkirjan, josta selviää oikeudenomistajat.
Tämän jälkeen ilmoitti maanviljelijä Pentti Tienari pesänhoitajana
kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:
A Pesän varat:
a) Puhdasta rahaa: 1) Kurun Säästöpankissa 61065
mk 2) Pohjoismaiden Yhdyspankissa 113324 mk 3)
Kansallis-Osake-Pankissa 76115 mk
b) Arvopapereita: 1) 54
kappaletta Tampereen-Kirjapaino-Osakeyhtiön osakkeita a 1400 mk = 75600 mk
2) 3 kpl Parkkuun Seuratalo Oy:n osakkeita a 200 mk = 600 mk
Perunkirjassa merkitty tähän mennessä omaisuudeksi 326744 mk , vaikka
todellisuudessa omaisuus edellä olevien tietojen perusteella olisi tähän
mennessä 326704 mk (käytetään seuraavissa lukemissa perunkirjassa olevia
tietoja) c) Hopeaa: 1) 1 tusina hopeisia teelusikoita 3000
2) ½ tusinaa hopeisia ruokalusikoita 4000 3) Kakkulapio ja 3 lusikkaa 500
7500 mk
d) Kelloja: 1) Seinä-tasku- ja herätyskello 3000
e) Eläimiä: 1) Emälammas ja 2 karitsaa 4000
f) Ajokaluja: 1)
Lijaarirattaat ja ajoreki 500
7500 mk
g) Huonekaluja 20500
h) Makuu- ja liinavaatetta 38000
i) Pitovaatteita 20800
j)
Sekalaista 26300
105600 mk
PESÄN VARAT YHTEENSÄ 447344 mk
B Pesän velat ja poistot.
1) Velkaa Pentti Tienarille 53316 2)
Hautajaiskuluihin 74570 3) Hautamuistomerkkiä varten 50000 4)
Toimitusmiesten palkkio 1000 5) Vaivaisten osuus oli 1/8 % 447344
markasta 560
PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 179446 mk
C Lopputili
Pesän varat 447344 mk Pesä poistot 179446 mk
PESÄN SÄÄSTÖ 267698
mk
Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa tai muutakaan
omaisuutta, jok olisi huomioitava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia vastaanottaa pesänhoitajana maanviljelijä
Pentti Tienari, jonka osoite on Parkkuu. Valan velvoituksin vakuutan
kaiken pesään kuuluneen ilmoittaneeni, niin etten tieteni ole jättänyt
mitään mainitsematta. Paikka ja aika yllä.
Pentti Tienari
Maanviljelijä Kuru
Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme: J.
Rimmpi Ylikonstaapeli Kuru Martti Laurila Maanviljelijä Kuru
Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa. Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta
1956 Kuoppasalmi Perintöverolautakunnan puheenjohtaja .
|
 |
Juho Tienari eläkeläisvaarina Suhangon rannalla, takana Laurilan
maalla oleva Ylämyllyn mallassauna. |
|
Puoliso: 18.06.1898 Kuru
Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s.
Kovesjärvi
s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aatami (Nikodemus) Kovesjärvi e. Ylilammentaka, s. 10.01.1844
Parkano, Kihniö, k. Parkano, Vuorijärvi ja Severiina Kovesjärvi, s.
28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi.
|
 |
Sanna Tienari os. Kovesjärvi |
|
- Lapset:
Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s.
Tienari
, s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 20
| |
Aarne Johannes Tienari
, s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 22
| |
Matias (Matti) Tienari
, s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 25
| |
Kaarlo Tienari
, s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 26
| |
Irja Tienari
Kuoli tulehdukseen 8-vuotiaana., s. 26.08.1906 Kuru, Olkitaipale, k.
13.03.1915 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Artturi Tienari
, s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 27
| |
Aili Tampere o.s. Tienari
Aili muutti Kurusta 15.1.1948 Tampereen Tuomiokirkkoseurakuntaan, Aili hoiti
Artturi Tienarin taloutta Tampereella, s. 06.11.1909 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Sanni, Kaisa, Aili, Hanna ja vasemmalla edessä Pentti Tienari. |
|
Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi)
o.s. Tienari
, s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 28
| |
Hanna Lahti-Nuuttila o.s.
Tienari
, s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 29
| |
Pentti Tienari
, s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 30
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Katri (Kaisa) Maria Keskinen
o.s. Tienari, (Taulusta 19, isä Juho
Tienari)
Katri muutti Kurusta 23.11.1927 Ähtäriin, Hämeenkyrön Kostulan kyläkauppias
Johannes Juho Keskisen vaimo. Tapasi puolisonsa Parkkuussa, missä Jussi
Keskinen oli osuuskaupan hoitajana. Lapsi : Ulla Maija Keskinen / Lehtola
,puoliso Seppo Taavetti Lehtola s.21.9.1925 Hämeenkyrössä. Turun
Kauppakoekeakoulun lehtori. Ullan ja Sepon lapset : Kaija Lehtola s.1953
Loimaa ja Aarno Lehtola s.1958 Turku, s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Jussin ja Kaisan hääkuva. |
|
Puoliso:
Johannes (Jussi) Keskinen
Parkkuun Osuuskaupan hoitaja, Kostulan kyläkauppias, s. 1890 Virrat,
Kostula, k. 1955 Hämeenkyrö.
|
 |
Parkkuun kylässä on Tienarin taloon kokoontunut runsas joukko
sukulaisia ja tuttavia talon tyttären Katrin mennessä miehelään 1930-luvun
alussa. Sulhanen Jussi Keskinen oli kotoisin Virroilta. Kuvan omistanut Aili
Tienari. |
|
- Lapset:
Ulla Maija Lehtola o.s.
Keskinen
, s. 18.05.1928 Tampere. Tauluun 21
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 25.05.1949 Hämeenkyrö
Seppo Matti Taavetti Lehtola
Turun Kauppakorkeakoulun lehtori ,kauppatieteen maisteri. Asunut Loimaalla
ja Turussa., s. 21.09.1925 Hämeenkyrö, k. 17.11.1995 Helsinki.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Aarne Johannes Tienari,
(Taulusta 19, isä Juho Tienari)
Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan isäntä., s. 24.04.1901 Kuru,
Olkitaipale, k. 01.03.1942 Kotka 2.PR.n sairaala. Aarnen Tyttö-niminen
hevonen (s.1931) vaalea, rautias tamma on otettu puolustuslaitoksen
tarpeisiin sodan varalta.
KAUPPILAN lohkomiset:
303-415-6-15 X
TIENARI Perintötila 16.9.1932 lohkominen 303-415-6-22 X KAUPPILA
-20.2.1960 lohkominen -303-415-6-38 X LEPOLA -4.11.1997 määräalan
siirtäminen lohkomalla. -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-97
LEPOLA Uusi 303-415-6-39 X KAUPPILA 27.2.1968 yleistietoimitus
14.1.1982 yleistietoimitus -22.8.1984 lohkominen -303-415-6-81 X
NUIJA -4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla -Uusi 303-415-6-96
X NUIJA -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-96 NUIJA Uusi
303-415-6-82 X KAUPPILA -4.7.1996 luovutetun määräalan rekisteröinti
-29.1.1997 luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-82-M601 X
-4.11.1997 lohkominen -303-415-6-97 X LEPOLA -1.1.2009 kuntajaon
muutos -980-459-6-97 LEPOLA Uusi 303-415-6-98 X KAUPPILA 1.1.2009
kuntajaon muutos 980-458-6-98 KAUPPILA -
TIENARI, AARNE
JOHANNES sääty naimisissa sukupuoli mies kansalaisuus FI
kansallisuus FI äidinkieli suomi lasten lukumäärä 2 ammatti mv.
sotilasarvo kersantti joukko-osasto 3./Jv.Koul.K 17 joukko-osastokoodi
0460 syntymäaika 24.04.1901 synnyinkunta Kuru kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru haavoittumisaika haavoittumispaikka
haavoittumiskunta katoamisaika katoamispaikka
katoamiskunta kuolinaika 01.03.1942 kuolinpaikka 2.RPr.n sair.
Kotka kuolinkunta hautauskunta Kuru hautausmaa Kuru
hautapaikka 68 menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja
haudattu.
|
 |
Aarne Tienari ja Sanni Tienari os. Majavesi. Aarne palveli Suomen
raskaassa kersanttina kuvausaikaan. |
|
Puoliso: 08.10.1924 Kuru
Sanni Dakmar Tienari o.s. Majavesi
Kurun Olkitaipaleen Kauppilan emäntä., s. 10.01.1904 Ikaalinen, Sontu,
Viitaniemi, k. 26.04.1986 Ylöjärvi. Vanhemmat: Seeti Arviiti Majavesi, s.
30.09.1878 Viljakkala, Sontu, k. 15.03.1966 Kuru, Sontu ja Matilda (Tilta)
Majavesi o.s. Lahdenmaa, s. 20.02.1875 Viljakkala.
|
 |
Aarne ja Sanni Tienari Kauppilan pihassa, taustalla varastorakennus. |
|
- Lapset:
Annikki Koskinen o.s. Tienari
, s. 05.06.1925 Kuru, Olkitaiaple, Kauppila. Tauluun
23
| |
Juho Tienari
, s. 25.11.1927 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun
24
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
X Annikki Koskinen o.s.
Tienari, (Taulusta 22, isä Aarne Tienari)
Merkonomi, veteraanikauppias Parkkuun kyläkauppa ja Poikelus, T:mi
P.Koskinen K-kauppa, s. 05.06.1925 Kuru, Olkitaiaple, Kauppila, k.
02.12.2013 Kuru.
|
 |
Kaisa Tienarin ja Jussi Keskisen häistä kuva, jossa ovat mm. Juho ja
Sanna Tienari jälkikasvuineen. Vasemmalla Sanni Tienari Annikki tytär
sylissään. |
|
Puoliso: 08.06.1946 Kuru
Pentti Aatami Koskinen
Kauppias. Korotettu 15.9.1968 korpraaliksi., s. 23.12.1918 Kuru,
Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly, k. 10.06.1971 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kustaa Aatu Koskinen, s. 06.11.1883 Kuru, Olkitaipale,
Parkkuunkosken mylly ja Katri Maria (Kaisa) Koskinen o.s. Seppälä, s.
22.03.1896 Kuru, Sontu, Lammi.
|
 |
Annikki ja Pentti Koskinen toivat uuden ajan kyläkaupan Parkkuuseen.
Kuvissa ovat Annikki ja Pentti vastavalmistuneessa kaupassaan vuonna 1961.
Kuva ja tiedot kirjasta: Urho Riihikoski - Parkkuu muistoissani. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
X Juho Tienari,
(Taulusta 22, isä Aarne Tienari)
Kauppilan isäntä vuodesta 1951 alkaen, kunnallispoliitikko, s. 25.11.1927
Kuru, Olkitaipale, Kauppila, k. 20.03.2011 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.
Vaalipaikalla laski Tienarin Juho (Jussi) taskulaskimella
äänestysprosenttia. Mäkisen veikko varoitti: - Älä vaan nyrjäytä
sormeasi.
|
 |
Pentti ja Juho (Jussi) Tienari vanhan talon rappusilla. Huomioi
suuri haka poikien oikealla puolella. |
|
Puoliso: 10.06.1950 Kuru
Irma Lyyti Mirjami Tienari o.s. Vesa
Kurun Olkitaipaleen Kauppilan emäntä., s. 28.02.1926 Teisko, k. 25.12.2023
Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Oli eduskuntavaalit ja Kustaa Vesa kysyi
muurari Antto Lammiselta, kummat hänen mielestään voittaa vaaleissa,
sosialistit vai porvarit. Lamminen vastasi: - Kyllä sosialistit
voittaa, kun hevosmiehiä on niin paljon vähemmän liikkeellä kuin
jalkamiehiä.
|
 |
Parkkuun emännät Irma Tienari Länsi-Teiskosta emännöi Juho Tienarin
kanssa Kauppilaa ja Hanna Lahdenperä puolestaan sai taloon vävyksi Olli
Hankalan Länsi-Teiskosta. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Matias (Matti) Tienari,
(Taulusta 19, isä Juho Tienari)
Matti muutti Kurusta 1.9.1930 Perniöön, Kansakoulun voimistelun opettaja,
asunut Kurussa, Oulussa, Perniössä, Hangossa ja Helsingissä, s. 06.03.1903
Kuru, Olkitaipale, k. 01.08.1981 Helsinki, Huopalahti.
|
 |
Matti Tienari ja Aino Tienari (os. Määttä) lapsineen. |
|
1. puoliso: 22.06.1930 Oulu, eronneet välillä 1952
Aino Maria Tienari o.s. Määttä
Opettaja, s. 30.09.1902 Oulu, k. 10.04.1996 Oulu. Vanhemmat: Johan Petter
Määttä, s. Oulu ja Saara Määttä o.s. Åström, s. Oulu.
|
|
2. puoliso: jälkeen 1953
Tienari
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Kaarlo Tienari,
(Taulusta 19, isä Juho Tienari)
Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on
haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru,
Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.
Syyskuussa 1930
pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen
Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin
esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu.
Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa
pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan
johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4),
jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.
Talvisota
Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt
pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M
Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan
varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit
jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin
ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin
tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki
hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9.
Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella
osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen
JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin
vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa
peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen
merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset
tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella
merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin
valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja
Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja
Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940
taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen
"Motti-Matti".
TIENARI, KAARLO sääty naimisissa
sukupuoli mies kansalaisuus FI kansallisuus FI äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1 ammatti taloll. sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JP 4 joukko-osastokoodi syntymäaika 02.12.1904
synnyinkunta Kuru kotikunta Tampere asuinkunta Tampere
haavoittumisaika haavoittumispaikka haavoittumiskunta
katoamisaika katoamispaikka katoamiskunta kuolinaika
23.02.1940 kuolinpaikka kuolinkunta Impilahti menehtymisluokka
kaatui, siunattu ja haudattu hautauskunta Kuru hautausmaa Kuru
KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA
ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:
Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet
varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias
Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä
heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä
sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja
talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta
laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.
Leski Aino Kyllikki
Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin
pohjaksi seuraavat asiakirjat:
1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien
käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun
26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin,
että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti
saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän
Olkitaipaleen kylässä;
2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn
kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet
edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja
tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta
irtaimesta omaisuudesta.
Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari
valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin
ja arvioitiin seuraavasti:
I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA: Tienarin talo
RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk
II. IRTAINTA
OMAISUUTTA: Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk
KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056
mk
(Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)
PERUKIRJA:
Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat
allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä
talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen
kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja
jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja,
syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes
Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938. Toimituksessa, joka
pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen
kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.
Leski Aino
Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi,
jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo
Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa
ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan
kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä
1939, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin
oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän
Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti
siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).
Tämän jälkeen
Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan
velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin
seuraavasti:
I. VARAT:
1) Osuus tähän toimituskirjaan
liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin
yhteiseen omaisuuteen 113.028
Yhteensä 113028 mk
2) Kiinteätä
omaisuutta: Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen
kylässä 10.000
Yhteensä 10000 mk
3) Rahaa ja
pankkitalletuksia: Puhdasta rahaa 3.000 Pankkitalletus 5.232:60
Yhteensä 8232,50 mk
4) Kultaa ja hopeaa: 2 kpl. kultasormuksia
600 Hopeinen puurolusikka 100 2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500
Yhteensä 1800 mk
5)
Kotieläimiä: 7 kpl. lehmiä 10.500 Sonni 2.000 4 kpl. vasikoita
1.000 7 kpl. lampaita 700
Yhteensä 14200 mk
6)
Asuntoirtaimistoa: 2 kpl. kaappeja 1.000 Kirjoituspöytä 300
Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000 Keinutuoli
ja sänky 300 Hetekasänky patjoineen 500 Pöytä, sohvasänky,
lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600 Seinäkello, vanha 100 Pöytä,
pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300 Keittiön huonekaluja 150
Ompelukone 2.000 Kirjoja 200
Yhteensä 6450 mk
7)
Maataloustuotteita: Ruista 2300 kg 6.440 Vehnää 450 kg 1.350
Kauraa 400 kg 760 Ohraa 300kg 810 Perunoita 40 hl 2.800
Yhteensä 12160 mk
8) Keittiö - ja ruola-astioita: Patoja ja
kattiloita 530 Ruokakalustoja 650 4 kpl. maitotonkkia 400
Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100 Sekalaista
keittiökalustoa 150
Yhteensä 1830 mk
9) Vaatetavaraa:
Miehen pitovaatteita 1.500 Miehen päällysvaatteita 400 Miehen
alusvaatteita 700 Naisen pitovaatteita 1.000 Naisen päällysvaatteita
2.000 Naisen alusvaatteita 500 3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja
1.100 4 tusinaa pyyheliinoja 240 8 kpl. pöytäliinoja 400
Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100 Sänkypeitteitä 300 Mattoja 200
Yhteensä 9440 mk
10) Sekalaista tavaraa: Mauser-pistooli 300
Sekalaista irtaimistoa 500
Yhteensä 800 mk
VARAT YHTEENSÄ mk
177.940:60
II. VELAT JA POISTOT:
Hautauskustannukset 500
Toimitusmiesten palkkio 300 Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60
= 222:40
VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40
PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20
Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä,
lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa
määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan
pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.
Aino Kyllikki Tienari talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen
kylästä.
Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme. Paikka ja aika
edellämainitut.
Elias Laurila Arvo Ristaniemi
Tapani Virkkunen
.
|
 |
Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun
alkupuolella. |
|
Puoliso: 12.12.1937 Kuru
Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja.
(Taulu 304). (Taulu 306)
Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa
saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.
LEIJUN lohkomiset:
303-415-6-23 X TIENARI 12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU
7.4.1961 pakkolunastus 25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE 8.8.1962 piirirajankäynti 8.7.1986
rajamerkkien siirto 14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko
rekisteriyksiköllä.
-25.3.1964 lohkominen -303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-41 PUTKA Uusi 303-415-6-42 X
LEIJU
-14.5.1968 lohkominen -303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-53 SAUNARANTA
-14.5.1968
lohkominen -303-415-6-54 X MÄENPÄÄ -1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ
- 14.5.1968 lohkominen -303-415-6-55 X
KOSKENRANTA -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-55 KOSKENRANTA
-14.5.1968 lohkominen -303-415-6-56 X RANTAHARJU --12.12.2007
kiinteistöjen yhdistäminen --303-415-6-109 X Rantaharju --1.1.2009
kuntajaon muutos --980-458-6-109 Rantaharju
Uusi 303-415-6-57 X
LEIJU -22.3.1972 lohkominen -303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen -980-458-6-109 Rantaharju
Uusi 303-415-6-70 X LEIJU -27.11.1975 lohkominen -27.11.1975
piirirajankäynti -303-415-6-75 X KOTIMÄKI -14.1.1982
yleistietoimitus -6.6.1986 yleistietoimitus -1.1.2009 kuntajaon
muutos -980-458-6-75 KOTIMÄKI
Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen -303-415-6-83 X VEIKKOLA -2.10.1991 osuuden
siirto kiinteistöön -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-83
VEIKKOLA --28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010
Uusi 303-415-6-84 X LEIJU -30.10.1992 lohkominen -303-415-6-88 X
VILLENKULMA -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-88 VILLENKULMA
-30.10.1992 lohkominen -303-415-6-89 X SAMMALVAARA -1.1.2009
kuntajaon muutos -980-458-6-89 SAMMLVAARA
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010
Uusi
303-415-6-91 X LEIJU -9.12.1993 lohkominen -303-415-6-92 X
LAURINPELTO -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-92 LAURINPELTO
Uusi 303-415-6-93 X LEIJU -14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen -303-415-6-93-M601 X -liitetty
kiinteistöön -980-458-6-105 RANTALA (Vatka)
1.1.2009 kuntajaon
muutos Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
12.10.1950 TIENARIN TILA:
Peltoa 26,678 ha Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335 Varsinaista metsämaata 98,171
YHTEENSÄ: 130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25 Joutomaata 1,225 ha
TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:
YHTEENSÄ: Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk Joutomaata 0,082
ha
12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA
TIENARI:
Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk Niittyä 3,283 ha
/ jyvitysarvo 4471,50 mk Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo
1946,50 mk Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk
YHTEENSÄ:
129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk joutomaata 1.143
ha.
. Vanhemmat: Kalle Lahdenpohja, s. 20.01.1874 Kuru,
Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi ja Lempi Maria
Lahdenpohja o.s. Salmelin, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k.
30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.
|
 |
Aino Ojanen lapsineen vuonna 1957. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Artturi Tienari,
(Taulusta 19, isä Juho Tienari)
Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928, muutti Tampereelle 28.11.1934,
fil.kandiksi 1934, maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63,
Norjaan -51, Tanskaan -51, Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61.
Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sos.johtajana
vuodesta 1945 alkaen. Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44
ja Tampella tänään-lehdessä vuodesta 1944. Osallistui poliittiseen elämään
toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan
jäsen ja vpj. 1947-54 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin
hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan
lisätyssä hallituksessa 1956-1960 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta
1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksenlautalunnassa 1964
alkaen. Toimi työeläkekomiteassa 1956-1960. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen
kalamiespiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana
1964 alkaen. Julkaisuja : Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937, Tampereen
Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938, Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta v.1938,
Pirkan perintö 1944, Tampereen Pyrintö 1896-1946, Tampereen aseveljet ry:n
historia 1965. Ansiomerkit : VR4 -40, VR3 -41, VR3 tl.k. -44. Sk.ar. -44,
SU:n hop.ansiomerkki kr.k. -58. Harrastuksia : Kotiseututyö -ja tutkimus,
ulkoilu ja kalastus., s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1998
Helsinki.
Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928 ,filosofian
kandidaatiksi 1934 ,maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63
,Norjaan -51 ,Tanskaan -51 ,Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61.
Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan
sosiaalijohtajana vuodesta 1945 alkaen. Toimi Pohjois-Hämeen Vartion
päätoimittajana 1934-44 ja Tampella Tänään-lehdessä vuodesta 1944.
Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton
asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäen ja vpj. 1947-1954 ja kaupungin
valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen.
Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa
1956-60 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen
Länsi-Suomen sairausvakuutuksen lautakunnassa 1964 alkaen. Toimi
työeläkekomiteassa 1956-60. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalatalouspiirin
puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen.
Julkaisuja: Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937 Tampereen Lyseon
50-vuotismatrikkeli 1938 Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta 1938 Pirkan
perintö 1944 Tampereen Pyrintö 1896-1946 Tampereen aseveljet ry:n
historia 1965 Tekojen aseveljeyttä. Viisi vuotta vapaaehtoista toimintaa
Tampereella 1966
Ansiomerkit: VR4 -40 ,VR3 -41 ,VR3 tl.k -44
,Sk.ar -44 ,SU:n hop. ansiomerkki kr.k -58
Harrastuksia:
Kotiseututyö ja -tutkimus ,ulkoilu ja kalastus
Artturi Tienari toimi
Pohjois-Hämeen Suojeluskuntapiirin valistusohjaajana 1934-44 ,Tampella Oy:n
sosiaalijohtaja 1945-72. Eduskuntatoiminta: Suomen Kansanpuolue
29.3.1954-18-2-1957 ,perustuslakivaliokunta ja työväenasiainvaliokunta.
Presidentin valitsijamies 1968 ,työterveyslaitoksen neuvottelulautakunta
,Pirkkalan kunnanvaltuusto ja -hallitus ,Tampereen kaupunginvaltuusto ja
-hallitus.
Puheenjohtajana: Avustuskassayhdistyksen
valtuuskunnassa . Kuulonhuoltoliiton hallituksessa ja johtokunnassa ,
Terveystyö-lehden toimitusneuvostossa ,Tampereen kuntoutuslaitoksen
johtokunnassa ja -seudun sairauskassayhdistyksessä .Sotaveteraaniliitossa ,
Pohjois-Hämeen kalamiespiirissä ,Tampereen seudun sosiaalivirkailijakerhossa
ja vpj. Kotilinna-säätiön hallituksessa.
Jäsen: Lounais-Suomen
sosiaalivirkalautakunta ,Eläketurvakeskuksen valtuuskunta ,Suomen
Syöpäyhdistyksen valtuuskunta ,Suomen kalamiesten keskusliiton hallitus
,Pirkanmaan B-mielisairaalan hallitus ,Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus
, Pohjois-Hämeen Partio-lehdessä vastaava toimittaja 1930-luvulla.
Sosiaalineuvos 1969 ,sotilasarvoltaan majuri. .
|
 |
Istumassa vasemmalta: sot.ohj. Leimu, aluepäälliköt Ilva ja
Raikkala, piiripäällikkö A.O. Pajari, sot.ohj. Järvinen, aluepäälliköt
Korpinen ja Heinonen. Seisomassa vasemmalta: aluepäällikkö Inkilä,
asemestari Tahvamainen, aluepäälliköt Heinivaho, A. Ojala, Mäntylä,
Tynkkynen ja Vikki, valistusohjaaja Tienari, kansliapäällikkö Ylöstalo,
aluepäällikkö Terhivaara, sot.ohj. Kirjavainen, aluepäälliköt M. Ojala ja
Penttilä. |
|
Puoliso: 1935
Kerttu Helena Tienari o.s. Haahti
Filosofian maisteri., s. 07.02.1908 Riihimäki. Ihmisen anatomiaa, Kerttu
Haahti Pälkäneen kasveista, Kerttu Haahti. Isä: Hjalmar Haahti, s.
Riihimäki.
|
 |
Vasemmalla Artturi Tienari ja hänen vaimonsa Kerttu Tienari (os.
Haahti). Kertun edessä seisoo heidän tyttärensä. Kerttu Tienarin kohdalla on
kuva, joka on otettu Kurun Särkijärvellä äitini Vilma Yrjölän, o.s. Tienari
50-vuotispäivilä. Kuvatekstissä lukee seuraavaa:” Vasemmalla Artturi Tienari
ja hänen vaimonsa Kerttu Tienari (os. Haahti). Kertun edessä seisoo heidän
tyttärensä.” Nyt on kuitenkin niin, että pikkutyttö Kertun edessä on
Marjatta Uschanovin, o.s. Särkijärvi, tytär Satu Helena Uschanov, nykyisin
Mäkelä. Äitini 50-vuotispäivien aikaan 14.5.1962 Artun ja Kertun lapset
olivat jo aikuisia. Marjatta itse on kuvassa 4. vasemmalta eli Arttu,
Kerttu, äitini Vilma ja sisareni Marjatta seisovat eturivissä. Lähde: Salme
Äijälä |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi)
o.s. Tienari, (Taulusta 19, isä Juho
Tienari)
Särkijärven emäntä, Vilma haudattu Kuruun., s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale,
k. 29.11.1992 Äänekoski.
|
 |
Lauri Särkijärvi ja Vilma Särkijärvi os. Tienari luultavasti vanhin
lapsensa Seppo sylissään. |
|
1. puoliso: 16.12.1936 Kuru
Lauri Ilmari Särkijärvi
Maanviljelijä, sotamies, kuoli sodassa. Hautapaikka siunattu Kurun
sankarihautausmaalle 9.5.1940 (poissaolevana jäi kentälle)., s. 24.07.1908
Kuru, Karjula, V��hä-Karju, k. 12.02.1940 Metsäpirtti, Suvanto-Taipaleenjoki.
Lauri Ilmari Särkijärvi Sääty Naimisissa Sukupuoli Mies
Kansalaisuus Suomi Kansallisuus Suomi Äidinkieli Suomi Lasten
lukumäärä 2 Ammatti maanviljelijä Sotilasarvo Sotamies Syntymäaika
24.07.1908 Kuolinaika 12.02.1940 Kuolinpaikka Taipale
Menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu Hautausmaa Kuru
Hautapaikka 111 Asuinkunta Kuru Kotikunta Kuru Kuolinkunta
Metsäpirtti Syntymäkunta Kuru Joukko-osastot JR 21 Talvisota:
30.11.1939 - 12.02.1940 JR 21 . Vanhemmat: Nikoteemus Särkijärvi e.
Marjamäki, s. 02.06.1879 Kuru, Sontu, Paulajärvi ja Martta Maria Särkijärvi
o.s. Jokela, s. 20.07.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen.
|
 |
Tienarin väkeä kylässä Kuru Karjulan Särkijärvellä. |
|
2. puoliso: 18.04.1943 Kuru
Niilo Jalmari Yrjölä
Maanviljelijä, haudattu Kuruun., s. 19.07.1910 Nastola, k. 31.10.1988
Jyväskylä (Keski-Suomen keskussairaala).
Niilo Yrjölä asui elämänsä
aikana Nastolan Villähteellä syntymästään 1910- 6.7.1936, Myrskylässä
8.7.1936 - 14.8.1937, Koski Hl:ssä 16.8.1937 - 16.5.1940, uudelleen
Nastolassa 16.5.1940 - 9.4.1943, Kurussa 15.4.1943 - 24.1.1978 ja Nokialla
24.1.1978 alkaen kuolemaansa 31.10.1988 saakka. Kuolema tapahtui
Keski-Suomen keskussairaalassa. Sairaus yllätti isäni, kun hän oli
kyläilemässä kotonamme Muuramessa.
Isääni ei ole haudattu Nokialle,
vaan Kurun hautausmaalle samaan hautaan, missä lepäävät äitini Vilma Yrjölä
ja veljeni Seppo Johannes Särkijärvi.
Lähde: Salme Äijälä, Helsinki.
Vanhemmat: Atte Armas Aalto Yrjölä, s. 11.01.1885 Nastola, k. 14.03.1962
Lahti ja Lyydia Yrjölä, (ent.Jäärne) o.s. Pennanen, s. 29.05.1885 Nastola,
k. 19.12.1972 Nastola.
|
 |
Yrjölän hauta Kurun Tammikankaalla. Kuva: Salme Äijälä, Helsinki |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Hanna Lahti-Nuuttila o.s.
Tienari, (Taulusta 19, isä Juho Tienari)
Myymäläapulainen, kauppiaan vaimo. Asunut Kurussa, Ruovedella ja
Kagasalalla., s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1975 Kangasala.
|
 |
Hanna Tienari ja veljensä Pentti Tienari 1920-luvun lopulla otetussa
kuvassa. |
|
Puoliso: 18.06.1938 Kuru
Unto Herman Lahti-Nuuttila
Naimisiin mentyään Hanna ja Unto muuttivat 22.10.1938 Ruovedelle,
Huutijärven Osuuskaupan myymälänhoitaja, s. 18.07.1912 Virrat, Jäähdyspohja,
k. 31.07.1977 Kangasala. Vanhemmat: Herman (Manni) Lahti-Nuuttila, s.
13.07.1868 Ruovesi, Väärinmaja, Kotalahti, k. 11.08.1927 Virrat,
Jäähdyspohja ja Aina Retriikka Lahti-Nuuttila o.s. Ruusila, s. 01.05.1876
Virrat, Vaskivesi, Ranta-Tyrkkö, k. 05.01.1946 Virrat, Jäähdyspohja.
|
 |
Unto ja Hanna Lahti-Nuuttila. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Pentti Tienari,
(Taulusta 19, isä Juho Tienari)
Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1978, s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale,
k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale.
TIENARISTA LOHKOTTUJA
KIINTEISTÖJÄ:
7.7.1804 ISOJAKO KURUN OLKITAIPALEEN KYLÄSSÄ 9, 9 :
A 303-415-6-0 X TIENARI Perintötila Tienarintie 14 Tienari oli
yli 100 vuotta yhtenäinen suurjaon jälkeen (1804-1909), pinta-alaltaan n.275
ha
30.3.1908 palstatilan murtaminen 8 : 7 26.3.1909 lohkominen 8 :
8 303-415-6-1 X KOIVULA (1:nen Tienarista lohkottu kiinteistö)
8.7.1986 yleistietoimitus 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-1 X
KOIVULA Parkkuuntie 207 Ensimmäinen Tienarin palstatilan murtaminen
7.7.1804 Isojaon jälkeen. Koivulan tilalla, jossa oli kauppa, osti J.E.
Aho huutokaupassa vuonna 1911 Arvid Lamminperältä ja vaimo-vainajan
perikunnalta ja jatkoi siinä kaupan pitoa. J.E. Aho myi kiinteistön Kurun
kunnalle koulua varten, joka aloitti Parkkuun kansakouluna 1914.
26.3.1909 lohkominen 303-415-6-2 X VIITALA Parkkuuntie 104 Tienarin
kantatilasta erotettiin poika Kalle Tienarille n. 25 ha:n tila. Tilalla
asui veljekset Maunu ja Yrö Tienari. Nykyään tilalla asuu Yrjön leski
Anni Tienari. 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-27 VIITALA
Uusi 303-415-6-3 X TIENARI
4.9.1915 palstatilan murtaminen
303-415-6-4 X KOIVULA I 8.7.1986 yleistietoimitus 1.1.2009 kuntajaon
muutos 980-458-6-4 KOIVULA I
29.1.1920 lohkominen 303-415-6-5 X
ALAKOSKI Rajankäynti 4.11.2008 Sikkilänjoen varrella, sen
pohjoispuolella, noin 450 m pitkä ja noin 20 m leveä kaistale. 1.1.2009
kuntajaon muutos 980-458-6-5 ALAKOSKI
Uusi 303-415-6-6 X TIENARI
19.2.1920 lohkominen 303-415-6-7 X LETTONIEMI Lettoniementie 20
Lettoniemi oli Tienarin torppa, kuuluisa hevosmiehistään ja ravihevosistaan.
1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-103 LETTONIEMI
19.2.1920
lohkominen 303-415-6-8 X TÖRMÄLÄ Parkkuuntie 130 Törmälä oli
Tienarin mäkitupa. -13.11.1941 pakkolunastus -303-415-6-33 X
MAANTIEALUE -6.6.1986 yleistietoimitus 1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-8 TÖRMÄLÄ
Uusi 303-415-6-9 X TIENARI
15.3.1922
lohkominen 303-415-6-10 X HAAPANIEMI Sulkuntie 51 Haapaniemi oli
Tienarin torppa. Haapaniemi on nykyään kesäasuntona. 1.1.2009
kuntajaon muutos 980-458-6-52 HAAPANIEMI
15.3.1922 lohkominen
303-415-6-11 X KALLIOMÄKI Parkkuuntie 182 Kalliomäki oli Tienarin
mäkitupa. Tienarin Kustaan pojan pojalle Kalle Ojasen aikana lohkottu.
Kalliomäessä asuu Matti Ojanen ja vanha rakennus on kesämökkinä. 1.1.2009
kuntajaon muutos 980-458-6-11 KALLIOMÄKI
15.3.1922 lohkominen
303-415-6-12 X SUOJARANTA Mantereentie Mantereentien päässä, Sarvanan
vieressä Näsijärven rannassa. Tehty vakituiseksi asunnoksi, nykyään
kesäasuntona Ojasella (ei Kurun Ojasia) 1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-12 SUOJARANTA
15.3.1922 lohkominen 303-415-6-13 X
KIVISTÖ Mantereentie Edellisen vieressä, siellä asuu nykyään Raine
Sarvana. Tila lohkottiin Tienarin Matin pojalle Manu Tienarille s.1866,
myöhemmin Manu Lehtinen. 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-13
KIVISTÖ
15.3.1922 lohkominen 303-415-6-14 X RANTALA
-15.10.1940 lohkominen (Rantala oli ennen tätä lohkomista Kaarlo Tienarin
perikunnan omistama ja ennen Kaarlon kuolemaa 23.2.1940 asti Kaarlo Tienarin
omistamana) -6.12.2001 Leijun tilasta lohkottiin määräala Rantalan tilan
lounaisrajan kohdalta Rantalan tilaan -liitettäväksi. 303-415-6-105 X
RANTALA Mantereentien oikealla puolella, missä sijaitsee Mantereen talo.
Sen rakennutti ja siinä asui Parkkuun kansakoulun yläkoulun vuonna 1962
eläkkeelle jäänyt opettaja Jalmari (Jallu) Mantere perheineen. Nykyään
talossa asuu Antti ja Päivi Vatka. -303-415-6-24 X PARKKUUN KAUPPA
--Mantereentie
--Rantalasta lohkottu, mihin rakennettiin kauppa jo 1920-luvulla J.E.Aholle,
vaikka tila lohkottiin vasta --vuonna 1940. Ahon kauppa siirtyi 1944 Pentti
Koskisen omistukseen J.E. Ahon kuoltua. Kauppa -- -lopetti toimintansa
13.12.1961 -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-24 PARKKUUN KAUPPA
303-415-6-25 X RANTALA -4.9.2001 rekisteriyksiköiden yhdistäminen
-6.12.2001 rajankäynti -303-415-6-104 X Rantala --6.12.2001
lohkominen --15.12.2007 osakasluettelon perustaminen --25.6.2008
osakasluettelon vahvistaminen MMLm/2780/7/33/3007 1.1.2009 kuntajaon
muutos 980-458-6-105 RANTALA
Uusi 303-415-6-15 X TIENARI
16.9.1932 lohkominen 303-415-6-20 X VIERTOLA Parkkuuntien ja
Olkitaipaleentien risteyksen yläpuolella. Viertolassa asuu nykyään A.J.E.
Yliaho 28.3.1973 rajankäynti 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-20
VIERTOLA
16.9.1932 lohkominen 303-415-6-21 X HUVI Parkkuuntie
194 Aikoinaan muistikuvan mukaan siin asui Huvi-Hanna. Nykyään se on
kesäasuntona Tuomisella Kankaanpäästä. 1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-21 HUVI
16.9.1932 lohkominen 303-415-6-22 X KAUPPILA
Tienarintie 39 Kauppila lohkottu Tienarista Aarne Tienarille
perintöosuutena. Nykyään tilalla asuu sikatalouteen ja
kunnallispolitiikkaan perehtynyt Aarnen pojan Juhon poika Tapani Tienari
Päivi-vaimoineen. 27.2.1968 yleistietoimitus 14.1.1982
yleistietoimitus 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-98 KAUPPILA
Uusi 303-415-6-23 X TIENARI
13.11.1941 pakkolunastus 303-415-6-31
X MAANTIEALUE Maantiealueen pakkolunastus koski nykyisen Parkkuuntien
siirtämistä kulkemaan suoraan kalliota myötäillen Kalliomäen tienhaarasta
Olkitaipaleentiehen. Tie kulki ennempää Kalliomäen pihan lomitse suoraan
Törmälän kuusiaidan sivua pitkin Lahdenperän pihan lomitse Kuruun.
27.11.1975 rajankäynti 6.6.1986 yleistietoimitus
12.10.1950
halkominen 303-415-6-34 X LEIJU -7.4.1961 pakkolunastus
-27.11.1975 rajankäynti -6.6.1986 yleistietoimitus -303-415-6-40 X
MAANTIEALUE Pentti Tienari omisti TIENARIN ja Kaarlo Tienarin leski Aino
Ojanen LEIJUN. Nykyään Pentin poika Matti omistaa Tienarin ja Aino
Ojasen poika Kauko Ojanen omistaa Leijun. 1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-93 LEIJU
Uusi 303-415-6-35 X TIENARI
19.9.1956
lohkominen 303-415-6-36 X RAATOSAARI 8.8.1962 Jaon täydentäminen
4.2.2010 osakasluettelon vahvistaminen MMLm/21120/33/2009 Raatosaarentie
Leimu omisti talon, jonka poikaa sanottiin Leimun-Heikiksi. Taiteilija
Yrjö Tähtinen Toijalasta piti Raatosaarta kesämökkinä. Edelleen se on
kesämökkinä Seppo Tähtisen sukulaisella. Raatosaarella on osuutensa
mukainen omistus kantatilan yhteisiin vesi - ja maa-alueisiin. 1.1.2009
kuntajaon muutos 980-458-6-36 RAATOSAARI
Uusi 303-415-6-37 X
TIENARI
14.5.1968 lohkominen 303-415-6-58 X KISSANKURU
16.9.1998 kaavamerkinnän lisääminen VP- 303Rn981 Raatosaarentie
Kiinteistö on ollut kesäpaikkana alusta alkaen Seppo ja Hilkka Tuomisella.
1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-58 KISSANKURU
14.5.1968
lohkominen 303-415-6-59 KESÄRANTA Sikkiläntie, Pentti Keskisen
kesämökki 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-59 KESÄRANTA
14.5.1968 lohkominen 303-415-6-60 X KUUSIRINNE Sikkiläntie, edellisen
kiinteistön vieressä Sikkilän puolella. Eino Alakoski asui täällä.
1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-60 KUUSIRINNE
14.5.1968
lohkominen 303-415-6-61 X TUULENTUPA Sikkiläntie, edellisen vieressä,
omistaa Urho Kangas 1.1.2009 kutajaon muutos 980-458-6-61 TUULENTUPA
Uusi 303-415-6-62 X TIENARI
1.6.1990 lohkominen 303-415-6-85 X
MYLLYSALMI Raatosaarentie, omistaa Erja Tienari-Tulijoki, on 6-58 ja 6-86
kiinteistöjen välissä. 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-85
MYLLYSALMI
1.6.1990 lohkominen 303-415-6-86 X KESÄTUPA
Raatosaarentie, Raili Tupolan omistama. 1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-86 KESÄTUPA
Uusi 303-415-6-87 X TIENARI 9.9.2008
kaavamerkinnän lisääminen
14.5.2008 luovutetun määräalan
rekisteröinti 303-415-6-87-M601 X -4.10.2008 lohkominen
-303-415-6-110 X Metsontaival -1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-110 Metsontaival
1.1.2009 Uusi 980-458-6-87 TIENARI
12.101950 rekisteröidyssä halkomisessa tiloille 6:34 ja 6:35 yhteiseksi
erotettu 303-415-878-2 VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA. 19.9.1956 tilalle 6:36
Raatosaari tuli lohkomisessa oikeus yhteiseen alueeseen. Tilojen 6:34 ja
6:35 rekisterinumerot ovat muuttuneet ja omistajiksi on tullut kiinteistöjä
lisää.
1) VARASTOALUEEKSI: pinta-ala / jyvitysarvo Pelto 0,030 ha
/ 75 mk '' 0,030 ha / '' '' 0,005 ha / 12,50 mk '' 0,017 ha /
42,50 mk Tontti, 3 rakennusta 0,145 ha / 145 mk Lastauspaikka, 2 rak.
0,255 ha / 382,50 mk Tie 0 Lastauspaikka, 5 rak. 0,290 ha / 435 mk
Tie 0 Tontti, 2 rak. 0,043 / 43 mk
YHTEENSÄ 0,815 ha / 1210,50 mk
2) LASTAUSPAIKKA: pinta-ala / jyvitysarvo Kangas, rinne, 1 rakennus 0,400
ha / 320 mk
YHTEENSÄ 0,400 ha / 320 mk
12.10.1950
303-415-878-2 YHTEENSÄ VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA (pinta-ala) 1,215 ha
/ (jyvitysarvo) 1530,50 mk
1.1.2012 980-458-878-2 YHTEENSÄ
VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA, 1 rakennus, pinta-ala 0,3300 ha
OSAKASLUETTELO:
980-458-6-36 RAATOSAARI 980-458-6-75 KOTIMÄKI
980-458-6-83 VEIKKOLA 980-458-6-87 TIENARI 980-458-6-88 VILLENKULMA
980-458-6-89 SAMMALVAARA 980-458-6-93 LEIJU
KAUPPAKIRJA:
Tällä kauppakirjalla myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet aviopuolisot
pojillemme Kalle Tienarille ja Pentti Tienarille Kurun pitäjän Olkitaipaleen
kylässä omistamamme Tienari nimisen 0, 2095 manttaalin suuruisen
perintötilan R. N:o 6:23 kaikkine siihen nyt kuuluvine ja vast'edes
mahdollisesti saatavine etuineen ja oikeuksineen samoin kuin mainitulla
tilalla kasvussa olevine viljoineen sekä tilaan kuuluvine ja erityisessä
luettelossa mainittuine irtaimistoineen sadankahdenkymmenentuhannen
(120.000) markan kauppahinnasta, josta irtaimiston osalle tulee
kaksikymmentätuhatta (20.000) markkaa sekä erityisessä eläkevälikirjassa
meille määrättyjä elatusehtoja vastaan. Tilan saa ostajat haltuunsa
tulevan kesäkuun 1 p:nä 1937, jolloin kauppasumma on kokonaisuudessaan
maksettava.
Tätä kauppakirjaa on laadittu kolme samansisältöistä
kappaletta, ensimmäinen ostajalle, toinen myyjälle ja kolmas
kaupanvahvistajalle.
Kurussa, toukokuun 17 päivänä 1937.
Juho
Kustaa Tienari Sanna Tienari
Tähän kauppaan suostumme ja sitoudumme
täyttämään sen ehdot. Paikka ja aika edellämainitut.
Kalle Tienari
Kalle Tienari
Edellämainitun kauppakirjan allekirjoittaneet Juho
Kustaa Tienari ja Sanna Tienari myyjinä sekä kalle Tienari ja Ruoveden
tuomiokunnan Tuomarin määräämänä uskottuna miehenä alaikäisen Pentti
Tienarin puolesta Kalle Tienari, jotka henkilökohtaisesti tunnen, ovat
yhtaikaa itsekohtaisesti saapuvilla ollen myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi
ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. minkä täten julkisena
kaupanvahvistajana todistan.
Kurussa 17 päivä toukokuuta 1937.
Elias Laurila Kihlakunnanoikeuden määräämä kaupanvahvistaja Kurun ja
Teiskon pitäjien käräjäkunnassa.
Kaupanvahvistajan kutsumana
todistajana oil saapuvilla. Arvo Ristaniemi
Lunastus 30 markkaa
Vuonna 1937 toukokuun 26 päivänä on Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan
kihlakunnanoikeus lainhuutopöytäkirjan 20 §:n kohdalla antanut lainhuudon
talollisille Kaarlo Tienarille ja Pentti Tienarille Tienari-nimiseen
perintötilaan RN:o 6:23, Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, ja on tämä
lainhuuto merkitty lainhuutorekisteriin; todistaa
Kihlakunnanoikeuden
puolesta K.S. Miestamo v.t.
Lunastus 5 markkaa
Yllämainittu sadankahdenkymmenentuhannen (120 000) markan kauppahinta
kuitataan maksetuksi, sekä tälle 4 %:n korko 9 kk:n ajalta
kolmetuhattakuusisataa (3600) markkaa.
Kurussa helmikuun 25 p:nä 1938
Juho Tienari Sanna Tienari
Luettelo siitä irtaimistosta, jonka me
allekirjoittaneet aviopuolisot olemme tänään tehdyllä kauppakirjalla myyneet
Tienarin perintötilan R No 6:23 mukana pojillemme kalle Tienarille ja Pentti
Tienarille.
PUINTIKALUSTO:
Puimakone 2000 Puimakoneen
yhteydessä oleva pelumylly 1000 Polttomoottori 500 2 kasmasiiniä 200
Yhteensä 3700 mk
AJOKALUSTO:
4 paria ajorekiä 600 4
työrekeä 300 2 heinärekeä 100 2 ajelurekeä 100 3 lavakoria 450 4
sontakärryä 400 Työlinjaanirattaat 200 2 ajelurattaita 200
Yhteensä 2350 mk
PELTOKALUSTO:
Sampo - ja Tukeva-äes 500 2
jousiäestä 200 3 parihevosen auraa 450 2 peltolataa, sahrat ja
kylvökone 240 Kiekkojyrä, niittokone ja haravakone 1200
Yhteensä
2590 mk
MUUT TYÖKALUT:
10 viikatetta, 10 haravaa ja 5 hankoa
175 6 sirppiä, 6 lapiota ja 3 kuokkaa 120 3 rautakankea, 3 lekaa ja 10
puraa 110 6 talikkoa, 3 kouraa ja 4 kirvestä 115 3 halkosahaa ja 2
halkokirvestä 40 4 vesuria 20 Puupenkki, 4 käsihöylää ja vatupassi 30
Saumahöylä, 2 kairaa ja 6 puulapiota 30 2 höyläpenkkiä 100
Yhteensä 740 mk
MAKASIINI - JA PUOLIKALUSTO:
6 tiinua 120 8
komia 240 6 saavia 60 6 ämpäriä 30 14 hurstisäkkiä 28
Yhteensä 478 mk
PAJAKALUSTO:
Viilopenkki, alasin ja leka 165
2 vasaraa, 3 pihtiä 25 Ruuvilali ja palkeet 10
Yhteensä 200 mk
HUONEKALUSTO:
4 pöytää, 6 tuolia 210 4 sänkyä ja piironki 190
Kaappikello ja 3 kaappia 40
Mankeli 150 6 pelukoppaa, 5
perunakoppaa 50
Yhteensä 640 mk
MAITOHUONEEN KALUSTO:
Separaattori ja kirnu 300 5 pyttyä ja 3 kannua 30
Yhteensä 330 mk
KOTIELÄIMET:
2 hevosta 4000 6 lehmää 3000 1 mullikka 250 1
sonnivasikka 250 4 vasikkaa 1000 4 lammasta 472
Yhteensä 8972
mk
IRTAIMISTO YHTEENSÄ Smk 20000
Kurussa toukokuun 17 p;nä
1937
Juho Tienari Sanna Tienari
Tähän kauppaan tyydymme ja
sitoudumme täyttämään sen ehdot. Paikka ja aika kuten edellämainitut
Kalle Tienari
Kalle Tienari Pentti Tienarin uskottu mies
Todistavat:
Elias Laurila Arvo Ristaniemi
.
|
 |
Pentti Tienari Suomen raskaassa. |
|
Puoliso: 13.07.1946 Kuru
Elma Amanda Tienari o.s. Junkkari
Junkkarin tytär, Tienarin emäntä., s. 04.10.1924 Kuru, Vaakaniemi, k.
23.07.1987 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Kalle Junkkari, s. 01.10.1880
Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.03.1971 Kuru, Vaakaniemi ja Maria
Junkkari o.s. Saarijärvi, s. 10.02.1890 Kuru, Juhtimäki, k. 12.01.1974 Kuru,
Vaakaniemi.
|
 |
Vilma Yrjölä ja Elma Tienari Tienarin uudessa talossa. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Matias (Matti) Juhonpoika
Tienari, (Taulusta 18, isä Juho Tienari)
Lääninrovasti. Matias tuli ylioppilaaksi 19.5.1893. Valmistui papiksi
7.1.1898 ja pappistutkinto 22.8.1900. Palveli ylim. pappina Kymissä,
Säkkijärvellä, Vironlahdella ja Savonlinnassa. Nimitettiin Köyliön ja
Säkylän kappalaiseksi 1.5.1904 ja Kokemäen kappalaiseksi 1.5.1908,
Nousiaisten kirkkoherraksi 1.5.1921-1950 ja lääninrovastiksi 1924. Toimi
Kokemäen yhteiskoulun uskonnon opettajana 1908-1920 ja Kokemäen
maanviljelyslyseon moraaliopin opettajana 1917-1920. Luottamustoimet :
Kirkon virkak:n L. ja O. kassanjohtokunnan jäsen 1.5.1930 alkaen. Kokemäen
maanviljelyslyseon ja Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja. Säkylän ja
Nousiaisten kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja. Kokemäen ja Nousiaisten
kunnanvaltuuston jäsen ja puheenjohtaja. Kirjallinen toiminta : Muistosanat
vainajista (Turun arkkihiippakunnan pappeinkok. pk:ssa 1927). Juudaan kirje,
synodaalikirjoitus 1932. (Synodaali=kirkolliskokous). Matti Tienari oli
Säkkijärven vt. kappalainen naimisiin mennessään., s. 26.11.1874 Kuru,
Olkitaipale, k. 31.01.1960 Mellilä.
Matti Tienari hyväksyttiin
18.5.1893 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Lähde: Uusi Suometar
perjantaina 19.5.1893 n:ro 114
Kurun raittiuseura piti
kuukausikokouksensa tämän kuun 8 p:nä Poikeluksen talossa, jossa seuran
jäsenet sangen ystävällisesti otettiin vastaan. Runon ''torpan tyttö''
lausui tunteikkaasti opettaja neiti Eline Tanner, jossa puhui sen johdosta
isänmaan rakkaudesta. Myös raittudesta puhui hän varsinkin naisille.
Puheita pitivät myös herrat: ylioppilas Matti Tienari ja R. Paatso. Herra
Tienari puhui raamatun kannalta raittiusaatteesta. Puheitten välillä
saatiin kuulla hauska, nauruhermoja hyväilevä vuorokeskusteku. Kuulijoita
oli lähes puoli toista sataa. Uusia jäseniä liittyi seuraan 3 naista.
Tyytyväisenä illan viettoon meni yleisö kotiansa. Seuraava kokous päätettiin
pitää koululla elokuun puolivälissä. Lähde: Aamulehti torstaina 19.7.1894
n:ro 164
Hiippakunnan sanomia. (Turun) Haettu virka: syyskuun 17
p:nä päättyneen hakuajan kuluessa ovat Vehmaan kappalaisvirkaa hakeneet
Kauniston kappalainen A.A. Virtanen, Alahärmän v.t. kirkkoherra A.R.
Durchman, Karjalan kappalainen D.A. Palletvuori, kirkkoherranapulainen
Jyväskylästä U.A. Hagelberg, kirkkoherranapulainen Yläneeltä S.D.L. Sjöneman
ja Virolahden v.t. kirkkoherra M. Tienari Lähde: Aamulehti torstaina
20.9.1900 n:ro 219
Papin vaali: Viime sunnuntaina pidetystä
kappalaisvaalista Köyliön ja Säkylän yhteiseen kappalaisvirkaan saivat
ääniä: Sakkilan kirkkoherranapulainen G. Kajander 404 25 p:n äänet
Säkylästä ja Köyliöstä 296 eli yhteensä 700 ääntä. Savonlinnan v.t.
kaupunginsaarnaaja M. Tienari 1335 30 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 671
eli yhteensä 2006 ääntä. Lähde: Aamulehti lauantaina 29.8.1903 n:ro 192
Länsi-Suomen rukoilevaisten herännäisseuroja vietettiin viime sunnuntain
tietämiin Laitilassa. Laajoilta alueilta pitkin Satakuntaa oli
kokoontunut rukoilevaista kansaa, mutta runsaammin kuitenkin Vakka-Suomen
seurakunnista, Laitilasta, Pyhämaasta ja Uudeltakirkolta. Tuhansiin nousi
seuraväki. Kokoukset alettiin kirkossa lauantai-iltana ja saarnasi täällä
pastorit Tienari Kokemäeltä ja Ilmanen Vehmaalta. Sittemmin illalla oli
vielä seuraharjoitusta läheisessä Anttilan talossa. Sunnuntaina piti
kirkkoherra Merivirta aamusaarnan ja seurakunnan kappalainen päiväsaarnan,
pastorien Kallion Tampereelta ja Ilmasen Vehmaalta toimittaissa
alttaripalveluksen. Iltapäivällä väen yhä lisääntyessä jatkettiin
seuranpitoa Palttilan kartanon luonnonihanassa puistossa. Messun ja
rukouksen lomissa puhuivat pastorit, Kallio, Tienari y.m. kansanmiehet
Tunturi ja Näähä sekä kirkkoherra Merivirta. Maanantaina, seuraväen yhä
pysyessä tuhansiin nousevana, puhuivat pastorit Tienari ja Tommila lapiste,
kansanmiehet Strandsten, Kylen-veljekset, Näähä ja Tunturi. Tällöin haittasi
sananviljelystä silloin tällöin tapahtuneet sadekuurot.
Tiistai-aamupäivällä vielä jatkettiin seuranpitoa. Lähde: Herättäjä-lehti
Turussa 1.7.1910 n:ro 26
NOUSIAINEN:
Papisto:
v. 1800
oli kolme pappia, kirkkoherra, kappalainen - virka lakkautettiin
taloudellisista syistä v. 1958 ja pitäjänapulaisen virka lakkautettiin
taloudellisista syistä v. 1859.
1800-luvulla papiston palkka
koostui suureksi osaksi luonnontuotteista:
52 tynnyriä 15 kappaa
ruista
32 tynnyriä 25 kappaa ohraa
32 leiviskää voita
1
131 mk rahaa
Virka-asunto ja siihen liittyvät pellot
Kirkkoherroja on ollut 15 vuosina 1809-1980 välisenä aikana
KIRKKOHERRAT 1778 ->
Achrenius Anders s. 1745 ja k. 1810
Toimi kirkkoherrana vuosina 1778-1810, julkaisi
v. 1790 virsikirjan " Halullisten sieluin hangelliset laulut keskinäiseksi
ylösrakennukseksi uskossa ja kristillisyydessä näillä viimeisillä
lopun ajoilla."
2. Höckert Josef s. 1788 ja k. 1833
Toimi kirkkoherrana vuosina 1812-1833, kappalaisena vuosina
1796-1812 ja pitäjänapulaisena vuosina 1789-1796.
3. Sevonius
Karl Bemjamin s. 1784 ja k. 1886 Toimi kirkkoherrana vuosina
1835-1843, kappalaisena vuosina 1833-1835 ja pitäjänapulaisena
vuosina 1823-1826.
Bäckman Anders Magnus s. 1784 ja k. 1886
Toimi kirkkoherrana vuosina 1845-1852
Alm Samuel Anders s. 1790
ja k. 1873 Toimi kirkkoherrana vuosina 1853-1856
Rancken
Fredrik Wilhelm s. 1805 ja k. 1879 Toimi kirkkoherrana vuosina
1858-1879, hän oli virkavapaalla sairauden vuoksi viimeisen
vuosikymmenen.
Almark Nils Johan s. 1836 ja k. 1920 Toimi
kirkkoherrana vuosina 1881-1887, kappalaisena vuosina 1873-1881 -
elvytti lähetystoiminnan ja pyhäkoulutoiminnan sekä edisti
evankelisuuden yleistymistä ja antoi voimakkaan panoksen
koululaitoksien kehittämiseen.
Lindell Berndt Gustafs s. 1857 ja
k. 1902 Toimi kirkkoherrana vuosina 1888-1896
Borg
Johannes s.1857 ja k. 1908 Toimi kirkkoherrana vuosina 1897-1908
- herätti uudelleen pyhäkoulutoiminnan v. 1900 - toimi lyhyen ajan.
Pyhälä Juha s.1865 ja k. 1919 Toimi kirkkoherrana vuosina 1910-1919,
kappalaisena vuosina 1899-1910
Tienari Matti s. 1874 ja k 1960
Toimi kirkkoherrana vuosina 1920-1950
Karvonen Ilmari s. 1893 ja
k. 1967 Toimi kirkkoherrana vuosina 1951-1958.
|
 |
Tuomiorovasti Matti Tienari. |
|
1. puoliso: 18.08.1898 Kuru
Hilma Josefiina Juhontytär Tienari o.s. Grönlund
Ruustinna, ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta. Muutti
vanhempiensa kanssa Pietarista 15.9.1895 Kuruun ja Kurusta Säkkijärvelle
21.8.1898 , s. 25.04.1878 Venäjä, Pietari, k. 08.06.1940 Nousiainen.
Vanhemmat: Juho Kustaa Grönlund e. Kuokkala, s. 19.02.1842 Lempäälä ja Hilma
Vilhelmiina Grönlund o.s. Ahlgren, s. 03.09.1844.
|
 |
Pappi Matti Tienarin kirjoittama synodaalikirjoitus Juudaan kirje
Turun arkkihiippakunnan pappeinkokoukseen vuonna 1932. Painettu Turussa
1932. Matti jakoi kirjaa papeille ennen kokousta. Tämän kappaleen Matti
Tienari lahjoitti Keikyän kirkkoherra Urho A. Peltoselle. |
|
- Lapset:
Toini Ojanperä o.s. Tienari
, s. 22.07.1899 Viipuri. Tauluun 32
| |
Aino Vesterinen o.s.
Tienari
, s. 22.04.1902 Savonlinna. Tauluun 33
| |
Irja Tienari
Irja kuollut vauvana.
|
|
Martta Airikkala o.s.
Tienari
, s. 03.12.1903 Savonlinna. Tauluun 34
| |
Annikki Fellman o.s.
Tienari
, s. 21.05.1906 Säkylä. Tauluun 35
| |
-
2. puoliso: 24.09.1944 Nousiainen
Elli Akselintytär Tienari o.s. Tulokas
Opettaja, työskenteli lähetyssaarnaajana., s. 30.06.1891 Vehkalahti.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Toini Ojanperä o.s.
Tienari, (Taulusta 31, isä Matias Tienari)
Kirjailija-satukirjat, s. 22.07.1899 Viipuri.
ISBN: kr12252271
Kirja: Satuja Tyyppi: kirja / bok Kirjailija: Toini Ojanperä
Toini Ojanperä ; kuvittanut Heli Ojanperä Julkaisuvuosi: 1945
Kustantaja: Aura, Turku Kieli: suomi
Otsikko Kyyneleet kuivuvat:
äidin kokemuksia henkimaailmasta 1943 Kirjailijat A. Stuart, Helmi Krohn,
Toini Ojanperä
Valoperhonen Ojanperä, Toini Satuprinsessa
30--tarulipas pienille tytöille , Karisto, 1952
Sadun nimi: "Kehrää,
kehrää, tyttöni" Tekijä: Ojanperä, Toini Teos/Kokoelma: Satuprinsessa
43--tarulipas pienille tytöille Kuvittanut: Lukka, Veikko
Toimittanut/Kertoja: Korjus, Jaakko (toim.) Tunnus: 1238609X
Julkaisutiedot: Karisto, 1965
.
|
 |
Rovasti Matti Tienarin ja HilmaTienarin (os. Grönlund) lapset:
Toini, Martta ja Aino |
|
- Lapset:
Heli Ojanperä
Kuvataiteilija, s. 1921. Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 36
Toim. Erkki Valkeila; [kuv. Reino Apponen, Heli Ojanperä ja Reino Vihinen]
Hämeenlinna : Karisto, 1958. - 93, [1] s. : kuv. ; 17 cm
Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 37 Toim. Erkki Valkeila;
[kuv. Heli Ojanperä ja Reino Vihinen] Hämeenlinna : Karisto, 1959. - 94,
[1] s. : kuv. ; 17 cm.
|
 |
Heli Ojanperä: Hahmot huoneessa vuodelta 1944. Öljy kankaalle,
42x50/56x62 |
|
-
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Aino Vesterinen o.s.
Tienari, (Taulusta 31, isä Matias Tienari)
Kansakoulunopettaja, ei lapsia, s. 22.04.1902 Savonlinna, k. 1985 Turku.
Monilla meistä on ollut käsitys, että Pyhän Laurin Ritarit olisi
ensimmäinen Perniössä vaikuttanut lippukunta. Jonkinlaista
partiotoimintaa tiedettiin täällä olleen, mutta historiaa pengottaessa
löytyi uutta tietoa perniöläisestä partiotoiminnasta ja lippukunnista.
Kaapin kätköistä löytyi kirja Perniön Partiotytöistä vuosilta 1928-1940
sekä Kotkanpojista on ainakin jäänyt eräälle 40-luvun vartiolaiselle
muistoksi suorituskirja. Lisäksi Partiotyttöjen kirjassa mainitaan Pesän
Pojat – lienevätkö hekin perniöläisiä? Partiotoimintaa Perniössä ennen
Pyhän Laurin Ritareita Kotkanpojissa ovat vartiolaiset suorittaneet
1940-luvulla III, II- ja I- luokkaa niinkuin vartiolaiset aina tähän
vuoteen asti. Suoritukset ovat hieman uudistuneet mutta silloinkin
listalla on ollut solmuja, suunnistusta, ensiapua. Suoritettava oli myös
juoksussa, pituudessa ja kuulantyönnössä tietyt tulosrajat sekä osattava
pestä oma paitansa. Kotkanpoikien johtajana ovat ainakin toimineet
kirkkoherra Airas sekä opettaja Lappi-Seppälä ja he kokoontuivat
silloisella seurakuntatalolla. Toiminta on hiipunut noin 1950 Toinen
lippukunta, mikä on Perniössä varmuudella toiminut, on Perniön
Partiotytöt. 1920-luvun lopussa se oli Helsingin Tuulityttöjen alaosasto
ja vuonna 1932 heidät on hyväksytty jäseniksi Suomalaiseen
Partiotyttöliittoon. Toiminta on ollut 1930-luvulla hyvinkin aktiivista ,
jäseniä noin 40-60. Käytössä heilläkin olivat olleet sekä
luokkasuoritukset että taitomerkit. Kirjasta selviää myös, että silloin
on kuuluttu Länsi-Suomen Partiopiiriin, jonka järjestämille kursseille
on osallistuttu. - Onpa Perniöön ainakin yksi Mannerheimsolkikin
myönnetty vuonna 1934. Johtajana lippukunnassa on toiminut kahdenkymmenen
vuoden ajan opettaja Aino Tienari. Hän on tämän kirjan lahjoittanut
takaisin Perniöön v. 1985. Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939,
jolloin myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Säästöpankin
vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden säilytykseen.
Lippukunta järjesti vuosien aikana normaalin viikkotoiminnan lisäksi
erilaisia juhlia rahan keräämiseksi mm. yhdessä Raittiusseuran kanssa.
Jatkosodan aikana toiminta oli vähäistä, mutta heräsi jälleen sodan
loputtua. Toiminta on kuitenkin jossain vaiheessa hiipunut samoihin
aikoihin kuin Kotkanpojilla. Lieneekö syynä ollut molemmilla johtajien
muutto pois paikkakunnalta, sillä toiminta oli tuolloin vahvasti kiinni
esim. opettajien kiinnostuksesta. - Kati Isotupa-Erjala -.
|
 |
Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin myös
lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Perniön Säästöpankin vintille oli
saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden säilytykseen. |
|
Puoliso: 15.01.1950
Herman Vesterinen
s. 22.10.1897 Uusikirkko, k. 1980 Turku.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Martta Airikkala o.s.
Tienari, (Taulusta 31, isä Matias Tienari)
Hammaslääkäri, ei lapsia, s. 03.12.1903 Savonlinna, k. 2/2000 Haapamäki.
Haapamäki on nyt se osa-alue Keuruun kaupungissa, jossa väkiluku kasvaa.
Tämä on koko Keuruun parhaaksi. Ne puutteet, joita tällä hetkellä on
terveydenhuollon ja lasten päivähoidon toteutuksessa tulee ensi tilassa
korjata. Parasta olisi, jos löytäisimme tehtäviin Haapamäelle niin
uskolliset henkilöt kuin aikanaan olivat lääkäri Karvonen ja hammaslääkäri
Martta Airikkala. Jos löytäisimme tänä aikana tällaiset henkilöt, jotka
tulisivat myös asumaan joukkoomme Haapamäelle, olisi hyvä aika tässäkin
suhteessa palannut.
|
|
Puoliso:
Kustaa (Kyösti) Airikkala
s. Nurmijärvi, k. Haapamäki.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 24.09.1933 Helsinki
Alli Elisabeth Tienari o.s. Nummelin
Alli asui myös Helsingissä ja Turussa, s. 16.01.1906 Nurmijärvi, Palojoki,
k. 20.02.2003 Espoo. Vanhemmat: Mauri Nummelin, s. 28.12.1874 Nurmijärvi
ja Aleksandra Nummelin o.s. Korpinen, s. 03.10.1877 Hausjärvi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Kaarle (Kalle) Juhonpoika
Tienari, (Taulusta 18, isä Juho Tienari)
Kalle osti Viitalan Tienarin tilasta ja isännöi sitä vuodesta 1902. Kalle
kuoli 85-vuotiaana ruoansulatuselinten pahanlaatuiseen kasvaimeen., s.
31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 01.03.1963 Kuru, Olkitaipale,
Viitala.
OLKITAIPALEEN ISOJAKO 9, 9:A suoritettiim 7.7.1804,
jolloin siitä muodostettiin tiloja:
TIENARI 303-415-6-0
Perintötila 30.3.1908 palstatilan murtaminen 8 : 7 26.3.1909
lohkominen 8:8 KOIVULA 303-415-6-1 (Kiinteistön myynti oli ensimmäinen
Tienarin perintötilasta lohkottu alue, Tienari oli siis yli sata vuotta
alkuperäisen kokoinen 1804-1909, 275 ha) -palstatilan murtaminen
30.3.1908 8:7 -yleistietoimitus 8.7.1986 17:73 -kuntajaon muutos
1.1.2009 - 980-458-6-1 KOIVULA
26.3.1909 lohkominen (Tienarin
pojalle Kalle Tienarille: 303-415-6-2 X VIITALA -15.11.1940
lohkominen -KALLIOHARJU 303-415-6-26 X KALLIOHARJU -Kalle Tienari
myi Viitalan tilasta Parkkuun työväenyhdistykselle tontin, johon
rakennettiin -työväentalo 1920-luvun alussa ollen ennen ostoa vuokralla
Viitalan maalla. -30.3.2007 käyttöoikeuden perustaminen.
Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta -1.3.2008 käyttöoikeuden
perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta -1.1.2009
kuntajaon muutos -980-458-6-26 KALLIOHARJU
Uusi 303-415-6-27 X
VIITALA 13.11.1941 pakkolunastus MAANTIEALUE 303-415-6-32
27.11.1975 rajankäynti 6.6.1986 yleistietoimitus 29.8.2003
osakasluettelon perustaminen 29.8.2003. 1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-27 VIITALA Viitalan tilalla 980-458-6-27 on maa-alue tilan
980-458-6-93 sisällä maa-ainesten nostoa varten.
ASEVELVOLLISUUSKUTSUNTA VUONNA 1899:
IV Kutsunta-alue Kokouspaikka
Oriveden pitäjän kirkonkylässä Tuomas Eerolan talossa. Kangasalan pitäjä
- maanantaina 29 p. toukokuuta kello 3 j. pp. Ruoveden pitäjä - tiistaina
30 p. toukokuuta kello 9 e. pp. Kurun pitäjä - keskiviikkona 31 p.
toukokuuta kello 9 e. pp. Aurejärvi: Työmies Emil Raiski, talonpoika
Emil Kovanen, renki Juha Fredrk Oskarinpoika, talonpoika Bistor Huotari,
torpanpoika Julius Tasa-aho, torpanpoika Malakias Joutsiaho,
metsänvartijanpoika Kaarle Andersson, torpanpoika Juha Talasoja. Hainari:
Itsellinen Oskar Rintaniemi. Juhtimäki: Torpanpoika Matti Hauturi.
Karjula: Itsellisenpoika Kaarle Järvinen, suntionpoika Emil Lehtinen,
leipuri Emil Rinne, itsellisenpoika Manu Kivinen, renki Otto Lindgren,
räätälinpoika Otto Kiskonen. Keihäsjärvi: Torpanpoika Edvard Jokela,
torpanpoika Josua latvajärvi. Keihäslahti: Itsellisenpoika Toivo
Heikki Elisenpoika, räätälinpoika Kaarle Wallin, itsellinen Edvard Mäkinen,
renki Atte Sanden, renki Otto Koskinen, itsellinen Kaarle Nieminen.
Koivisto: Talonpoika Kaarle Korkiala. Olkitaipale: Räätäli Matti
Ojanen, talonpoika Kaarle Tienari, itsellisenpoika Kaarle Anselmi
Kaarlenpoika, torpanpoika Elias Lettoniemi, seppä Manu Hellström.
Petäjälammi: Itsellisenpoika Kalle Aatu Aapelinpoika, torpanpoika Arvid
Pohja, itsellinen Matti Nevala. Pohjankapee: Talonpoika Jaakko
Ala-Kapee, torpanpoika Heikki Moisio, itsellinen Antti salminen.
Poikelus: Torpanpoika Jeremias Lahtinen Ristaniemi: Talonpoika
Oskar Ristaniemi Riuttaskorpi: Torpanpoika Oskar Ketola, itsellinen
Kaarle Lahtinen, renki Bistor Ketonen, renki Kaarle Tuomi, itsellinen Matti
Niemi, talonpoika Aleksander Lammi, torpanpoika Kaarle Jouttijärvi,
itsellinen Matti Nurmi, suutarinpoika Manu Vehkonen, talonpoika Antti
Saarijärvi, talonpoika Sven Raivio, renki Ananias Alpertinpoika. Sontu:
Talonpoika Oskar Myllymaa. Vaakaniemi: Renki Emil Mäkinen, renki Simon
Palonen, itsellinen Oskar Leppänen.
Vuodesta 1898 hylätyt:
Aurejärvi: torpanpoika Bistor Järvenpää Keihäsjärvi: itsellinen Juha
Vuori Riuttaskorpi: torpanpoika Heikki Hietanen Hylättäväksi esitetty:
1896 vuoden kutsunnasta n:ro 19 Edvard Rajula Teiskon kappeli
keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp. Leppälahti: Torpanpoika
Juha Anton Korpinen, renki Edvard Timonpoika, torpanpoika Axel Kalliolahti,
torpanpoika Juha Kustaa Kaustaro.
Jatkosodan aikana pidettiin
Olkitaipaleen kinkerit Viitalassa. Kinkereitä piti silloinen kappalainen
Sourander. Hän määräsi läksynä olleen Raamatun kohdan luettavaksi
kinkeriväen kesken kukin vuorollaan yhden jakeen. Vanhemman väen alkaessa
luvun penkin pääästä, se alkoi melkoisesti takerrellen ja loppui kokonaan
hämärässä istuneeseen Törmän Riikkaan. '' Jumala on järjestyksenkin Jumala,
kun luku ei käy niin minä luen tekstin itse'', selvitti takertelevaan
lukemiseen närkästynyt pastori.
Viitalassa oli lukusijat. Pappi antoi
Kalle-isännälle Raamatun ja pyysi lukemaan vähän matkaa ja antamaan
seuraavalle lukijalle. Kalle antoi heti vieressään istuneelle Törmän
Riikalle ja sanoi: ''Lue sinä, minä näen niin huonosti.'' Pappi antoi tästä
huomautuksen sanoen: ''Kyllä sanomalehtiä nähdään lukea, mutta ei pyhää
kirjaa.''
Viitalan vaari oli palaamassa rahtiajosta rehoineen
Niemikylästä Parkkuuseen. Vaari nukahti rehaan, mutta hevonen osasi tien
korkeitten lumipöykkyjen välissä kulkevalla talvitiellä. Yht'äkkiä hän
heräsi hevosen seisahtuessa. Häntä väistämään joutuneet, kinkereiltä
Tienarilta palaavat, rovasti Numminen ja kanttori olivat kaatuneet rekineen
Lahdenperän aukealla lumipöykkyyn ja kömpivät sieltä esiin. Vaari
muisteli tapausta siksi, että kumpikaan osapuoli ei lausunut koko aikana
sanaakaan. Syvän hiljaisuuden vallitessa hän ja rovasti hoputtivat hevosensa
liikkeelle.
Viitalan isännällä oli syntymäpäivät ja Kalle oli vähän
puhepäällä. Aamulla Riikka-emäntä moitiskeli, että ''sinäkin siinä ouhua
röpötit''. Kalle vastasi: ''Puhun minä kun toisetkin puhu''.
Siihen aikaan kun henkivakuutuksia alettiin tehdä, oli Eero Leveelahti
asiamiehenä ja meni vakuutusta kauppaamaan Tienarin Kallelle (Viitala).
Kun oli aikansa selostanut vakuutuksen hyviä etuja. Kalle Kysäisi: -
Ekkö sinä ymmärrä niitä itte käyttää, mitä niitä minulle tulet tyrkyttämään?
Viitalan Kalle-isäntä kysyi Kastarilta: - Paljonko sinä kylvit kauraa?
- 50 hehtoo minä kylvin, vastasi Kastari Viitalan Kalle tokaisi siihen:
- Kyllä sinä hyvin saat, jos sen saat mitä kylvit. .
|
 |
Veljekset Matti, Juho ja Kalle Tienari. |
|
1. puoliso: 08.04.1900 Kuru
Hilma Fredrikintytär Tienari o.s. Kingelin
Itsellisen tytär Riuttaskorven kylän Lahdenperästä. Ennen naimisiinmenoaan
piikana Riuttaskorven ja Olkitaipaleen kylien eri taloissa., s. 27.07.1875
Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, k. 22.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Vanhemmat: Fredrik Kingelin, s. 02.02.1834 Virrat, Viinikka, k. 05.03.1907
Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä ja Anna Stina Kingelin o.s. Isoviita, s.
03.09.1845 Virrat, Riuttaskorpi, Puntanen, k. 16.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi,
Lahdenperä.
|
 |
Hilma Tienarin (os. Kingelin) mies Kalle vaarina. |
|
- Lapset:
Elle Johanna Wiitala o.s.
Tienari
, s. 16.07.1900 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun
38
| |
Aarne Johannes Tienari
, s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun
39
| |
Kalle Vihtori Tienari
s. 16.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 30.07.1903 Kuru, Olkitaipale,
Tienari, Viitala.
|
|
Sanna Kauraniemi o.s.
Tienari
, s. 05.06.1904 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun
40
| |
Katri Maria Tienari
s. 12.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala, k. 18.02.1907 Kuru,
Olkitaipale, Tienari, Viitala.
|
|
2. puoliso: 08.11.1908 Kurun kirkko /
A.M.Numminen
Eriikka Antintytär Tienari o.s. Mattila
Viitalan emäntä. Eriikka kuoli 81-vuotiaana sydänlihasrappeumaan ja sydämen
toiminnan vajaukseen., s. 25.07.1884 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k.
22.09.1965 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Vanhemmat: Antti Mattila, s.
02.11.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Anna Mariana Mattila o.s.
Ala-Paappanen, s. 31.03.1853 Kuru, Petäjälammi.
|
 |
Viitalan (Tienarin) Riikka os. Mattila |
|
- Lapset:
Anni Mariana Tienari
Anni oli naimaton., s. 19.09.1909 Kuru, Olkitaiaple, Viitala, k. 26.07.1981
Kuru, Olkitaiaple, Viitala.
|
 |
Kuvassa vasemmalta: Yrjön sisar Anni Tienari, Aili Tienari, Elma ja
Erja Tienari, Riikka Tienari, Anni Ahonen, Yrjön vaimo Anni os. Yläkoski,
istumassa Yrjö sylissään Kalle tai Raija |
|
Matti Tienari
Matti ollut sotavankina, kuollut sotien jälkeen., s. 07.12.1910 Kuru,
Olkitaipale, Viitala, k. jälkeen 1945 Hyrynsalmi.
|
 |
980-458-6-27 VIITALA: ISOKORPI. käden yläpuolella oleva Viitalan
maanottoalue (980-458-6-93 LEIJU). Alue maanottopaikan ympärillä kuuluu
Leijun tilaan. Kiinteistö alakulmassa on 980-458-6-87 TIENARI:sta lohkottu
kiinteistö 980-458-6-110 METSONTAIVAL, mihin on rakennettu omakotitalo,
lohkominen 4.10.2008 |
|
Maunu (Mauno) Olavi Tienari
Tilanomistaja, kalastaja. Maunu oli naimaton. Alikersantti, talvi-ja
jatkosodassa kivääriryhmän johtaja JP4, JR60, JR56., s. 11.07.1914 Kuru,
Olkitaipale, Viitala, k. 17.02.1995 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Viitalan Mauno huuteli naapuriin Suutalan Veikolle, että ''tuleppas
täällä käymään niin saat kiljua''. Veikko meni ja istuivat
pihakallion päällä hetken aikaa asioita puhuen. Viimein Mauno muina
miehinä: ''nyt jo saisit kiljua''.
- Elämä on venkkelinpeliä,
sano Tienarin Mauno.
|
 |
Maunu (Mauno) Tienari, Viitalan omistaja |
|
Yrjö Sakari Tienari
, s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Tauluun 42
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Elle Johanna Wiitala o.s.
Tienari, (Taulusta 37, isä Kaarle Tienari)
Olkitaipaleen Tienarin piika 1918 nimellä Wiitala., s. 16.07.1900 Kuru,
Olkitaipale, Viitala.
|
 |
Kuru Olkitaipaleen Tienarin perintötilasta lohkottiin Kurun kunnalle
koulua varten palsta Rn:ro 303-415-6-1 X KOIVULA, joka oli ensimmäinen
lohkominen Tienarin talosta yli sataan vuoteen. Vuodesta 1804 vuoteen 1909
Tienarin tila oli kokonaisuudessaan samankokoinen tuona aikana. Parkkuun
vastavalmistunut kansakoulu 1920-luvun alkupuolella. Koulun rakentaminen
aloitettiin heti koulupiirin perustamisen jälkeen. Rakennus pystytettiin
kouluhallituksen laatimien ohjepiirrustusten pohjalta. Sen toisessa päässä
oli luokkahuone ja verstassali, toisessa opettajien asunnot. Parkkuun
ensimmäiset kansakoululaiset ja opettaja Kustaa Obadias Rauhanen koulunsa
pihalla. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1914 Juho Ahon entisissä
kauppatiloissa Parkkuun Koivulassa, joka oli erotettu Tienarin tilasta.
Kansakoulu aloitusikä oli näihin aikoihin 7-8 vuotta, kuten kuvakin kertoo.
Koko kansakoulukurssin suorittaminen kesti neljä vuotta. Parkkuun
kansakoulussa oli vuonna 1915 40 oppilasta, ja vuonna 1917 44 oppilasta.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Aarne Johannes Tienari,
(Taulusta 37, isä Kaarle Tienari)
s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 11.09.1987.
|
 |
980-458-6-27 VIITALA keskellä, Viitalan tilan oikeassa ylänurkassa,
VIITALASTA ainoa lohkottu kiinteistö työväentaloa varten 980-458-6-26
KALLIOHARJU + maantiealueen pakkolunastus. |
|
Puoliso:
Suoma Helena Tienari o.s. Taipale.
(Taulu 421)
s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1977 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Edvard Anselm Taipale, s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale, k.
25.7.1938 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Taipale o.s. Hilden, s. 07.09.1869
Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
|
 |
Aarne ja Suoma Tienarin hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
- Lapset:
Sinikka Ilmatar Varjonen o.s.
Tienari
s. Kuru, Olkitaipale, Viitala.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Aleksi Kauraniemi
s. 27.11.1894 Kuru.
|
|
- Lapset:
Varpu Ilona Talvikki Kauraniemi
, s. 24.12.1925 Kuru. Tauluun 41
| |
Tapani Veikko Kauraniemi
Lääkäri, s. 17.01.1929 Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Yrjö Sakari Tienari,
(Taulusta 37, isä Kaarle Tienari)
Tilanomistaja, kalastaja, humoristi. Käynyt sahateollisuuskoulun. Sotamies,
vakinaiseen palvelukseen 28.10.1942. Jatkosodassa pk-ampuja, tähystäjä,
tulenjohtaja. Haavoittunut 19.1.1944 ja 24.6.1944 Lempaalassa ja
Vuokselassa. Invaliditeetti 50%, s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala,
k. 07.04.1983 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Sopivaan tilanteeseen
liitetty ja sopivasti esitetty sana muuttuu helposti huumoriksi. Viitalan
Yrjöllä eli Yrjö Tienarilla on aina ollut kyky löytää huumoria tavallisista
arkipäivän asioista. Niinpä Lahdenperän Akseli oli hankkinut erittäin
lujatekoiset saksalaisten valmistamat kovapyöräkärryt heti jatkosodan
jälkeen, kun jo muuten oltiin vähitellen siirtymässä kumipyöräkärryihin.
Yrjö sattui istumaan Riihikosken pihassa Akselin ajaessa ohi kärryillään:
- Kruununhäihinkös olet menossa? veisteli Yrjö.
Suomessa astui
1.4.1982 voimaan tieliikennelaki, jonka perusteella moponkuljettajankin
täytyy pitää kypärää ajessaan. Yrjö sanoi olevansa moista lakia vastaan,
mutta lainkuuliaisena kansalaisena hänkin päätti hankkia suojan päähänsä.
Yrjö meni Koskisen kauppaan ja osti sopivan kokoisen taikinakulhon, teki
reiät reunoille kahden puolen ja rei'istä kuminauha pitämään kulhoa kiinni
päässä mopolla ajettaessa. Taikinakulho päähän ja kuminauha vain leuan alle.
Niinpä Yrjön kypärä oli valmis ja niin hän ajeli kylänraittia taikinakulho
päässänsä.
Yrjö Tienari tuli pyytämään minua (henkilöä ei tiedetä)
kyytimieheksi: ''Käytäisiin kirkonkylässä, mutta annakkos mulle vähän
paremman takin lainaksi, kun minulla on tämä työpusero päälläni''. Minä
annoin takkini ja tehimme kirkonkylän reissun. Kotiin päästyämme Yrjö kysyi
maksua. Minä sanoin, että ei sitte niin mitään. Yrjö sanoi, että kyllä hän
nyt vaan maksaa ja tölmäsi rahaa. Jäljestäpäin minä ajattelin, että
olipas se Yrjö holjalla päällä, kun niin reilusti maksoikin kyytinsä, kunnes
huomasin, että sehän maksoi minun omalla rahallani, joka oli siellä
lainatakin taskussa.
Viitalan Yrjö oli huolissaan, että ehditäänkö
pitkäripaiseen. Suutalan Veikko tiedusteli, että ''viinaakos ostat''? Yrjö
tokaisi: ''En kai minä sinne mene asioita juttelemaan''.
Viitalassa
oli taas kerran vakuutusmiehiä ja he itsepintaisesti kauppasivat iltamyöhään
Yrjölle vakuutusta. Yrjö ei ottanut vaan sanoi: - Sittenkun lähdette,
niin sammuttakaa mennessänne valo pirtistä. Yrjö lähti itse kamariinsa
nukkumaan.
- Puhuu paljon, mutta syljeksii vähän, sano Tienarin
Yrjö, kun tekoja kaipasi. Silloin pinottiin halkoja Länsi-Teiskon koulun
pihalla.
Toukokuun puolenvälin tienoilla satoi lunta. Tienarin Yrjö
katseli ympärilleen Koskisen pihamaalla ja tuumi: - Jokohan tämä lumi on
pysyvä.
Yrjö Tienari kävi kysymässä kunnantoimistossa työtä, koska
Kuruun piti tulla uusi kenkäalan yritys. Kunnanjohtaja kysyi, että mitä
sinä siellä oikein voisit tehdä? Yrjö tuumi, että lestinheittäjäksi hän
vielä sopisi.
Olli Hanhala oli Lions-clubin jäsen. Kerran, kun hän
oli menossa lioneitten kokoukseen, sanoi Yrjö Tienari: - Kyllä minullakin
pyhäpuku olisi.
Kurun pidetty kunnanlääkäri Kalle Suurpää kirjoitti
joskus varsinkin alkukuukaudesta pirtureseptejä erilaisista syistä. Yrjö
meni hakemaan reseptiä keskellä kuukauttaja lääkäri oli sen kuukauden
pirtureseptit jo kirjoittanut (eräänlainen kiintiö sekin). Yrjö, kun ei
saanut resptiä, kysäisi: Jos nyt edes pieneen pulloon saisi reseptin?
Suurpää tokaisi: Ei suurta, eikä pientä.
|
 |
Yrjö Sakari Tienari, Parkkuun vitsiniekka. Viitalan omistaja. |
|
Puoliso:
Anni Johanna Tienari o.s. Yläkoski
Viitalan emäntä, s. 10.04.1933 Kuru, Olkitaipale, k. 20.10.2021 Kuru.
Vanhemmat: Juho Edvartti Yläkoski e. Mäkinen, s. 01.11.1894 Kuru,
Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi ja Hilda Yläkoski o.s.
Vähä-Haukijärvi, s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru,
Ristaniemi.
|
 |
Veikko Mäkinen kihlattunsa Anni Tienarin kanssa. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Kalle Maurits Matinpoika
Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari)
Kalle oli renkinä ja itsellisenä Taipaleessa, Ylä-Toikossa (missä
naimisiin), Ylä-Toikon torpassa Huhtiladossa, kotonaan Tienarilla, Parkkuun
sahalla, Kolkissa itsellisenä. Kallen lukutaito oli heikko. Kalle muutti
6.12.1878 Ruovedelle Pihlajalahden Nenoselle rengiksi. Vuonna 1881 perhe
muutti Nenosen Hoikkalan torppaan., s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale, k.
Ruovesi.
|
 |
Tienarin paja, johon laitettiin lukujen 1950-1960 taitteessa uusi
pärekatto. Pärehöylä oli Kauppilan riihen seinässä. |
|
Puoliso: 03.09.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko
Maria Sofia Mikaelintytär Mäkynen
Piika Parkkuun sahalla (missä meni naimisiin) ja Olkitaipaleen Taipaleen
Kolkissa., s. 24.03.1842 Parkano, Kihniö, k. Ruovesi.
|
|
- Lapset:
Kalle Tienari
s. 23.01.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.01.1872 Kuru, Olkitaipale,
Taipale.
|
|
Emma Maria Tienari
s. 10.03.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Huhtilato.
|
|
Vilhelmiina Tienari
s. 30.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Matti Tienari
s. 16.09.1876 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
|
|
Impi Hilja Tienari
s. 28.08.1879 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
|
|
Oiva Johannes Tienari
s. 03.06.1881 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
|
|
Aino Tienari
s. 07.05.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
|
|
Olka Maria Tienari
s. 10.07.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
|
|
Niklas Tienari
s. 29.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
|
|
Iita Ventla Tienari
s. 31.05.1889 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
|
|
Senja Juliaana Tienari
s. 16.02.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Matti Matinpoika Mäkinen
e. Tienari, (Taulusta 17, isä Matias
Tienari)
Matti muutti v.1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi ja myöhemmin muutti
Ylä-Toikolle isäntärengiksi eli voudiksi ja muutti nimensä Mäkiseksi.
Myöhemmin Matti Mäkinen toimi Ylä-Toikon voutina. Hän oli Mäkisen (Suutalan)
Oskarin isä., s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko.
Oskari Mäkisen isä asettui pojan puolelle, kun äiti
tahtoi tämän Kurun kirkolle kansakouluun. Asia ratkesi, kun isä sanoi:
- Kyllä työ poijaan opettaa.
1800- luvulla aloitettiin työnteko jo
nuorena. Oskari Mäkinen (s.1888), jonka isä toimi etumiehenä Toikolla,
aloitti työnteon Toikon Antin toteamuksesta: - Kyllä maar toi poika jo
hevosia ajjaa.
.
|
 |
Matti Matinpoika Mäkinen ent. Tienari s.1854 |
|
Puoliso: 08.12.1878 Kuru, Mylläri (Pappila)
Helena (Leena) Jeremiaantutär Mäkinen o.s.
Vanhakylä
Ylä-Toikon piika, Ylä-Toikon voudin vaimo., s. 16.02.1857 Kuru, Olkitaipale,
k. 23.07.1918 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Vanhemmat: Jeremias
Vanhakylä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale
ja Loviisa Vanhakylä o.s. Kastari, s. 03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k.
05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.
|
|
- Lapset:
Aino Maria Mäkinen
s. 28.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 01.11.1879 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko.
|
|
Hulda Mäkinen
s. 06.11.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 17.08.1881 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko.
|
|
Vilma Fredriikka Jokinen ent. Toikkonen
o.s. Mäkinen
, s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun
45
| |
Ida Mäkinen
s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 25.10.1882 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko.
|
|
Kalle Vilhelm Mäkinen
, s. 03.05.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun
46
| |
Oskari Rikardi Mäkinen
, s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun
47
| |
Niilo Henrikki Mäkinen
, s. 12.01.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun
51
| |
Lyyti Helena Lehtonen o.s.
Mäkinen
, s. 01.03.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun
52
| |
Iita Maria Mäkinen
s. 30.07.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 04.02.1904 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko.
|
|
Lauri Immanuel Mäkinen
s. 03.08.1901 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 20.01.1902 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Vilma Fredriikka Matintytär
Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen,
(Taulusta 44, isä Matti Mäkinen)
Wilma Toikkonen oli Vaakaniemen Toikon emäntä. Hän jäi leskeksi jo 1912,
mutta hallitsi leskenä Toikkoa vielä 1913-1917, kun Toikon omistajana oli
Antti Toikkonen nuoremman kuolinpesä. Piiripäällikkö Jokisen vaimo. Hänet on
haudattu Toikkosen sukuhautaan Kurun vanhalle hautausmaalle. Vilma kuoli
52-vuotiaana munuais-ja sydäntautiin., s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko, k. 19.10.1934 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
|
 |
Vilma Jokinen ent. Toikkonen os. Mäkinen (1882-1931) |
|
Puoliso: 02.12.1902 Kuru, Ylä-Toikko
Antti Antinpoika Toikkonen
Kauppias ja maanviljelijä -1912, Antti kuoli 56-vuotiaana kovaan
kuumeeseen., s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 28.11.1912 Kuru,
Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Vanhemmat: Antti Toikkonen e. Lähdekorpi, s.
26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko ja Fredrika Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru,
Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
|
 |
Antti Toikkonen nuorempi (1856-1912) |
|
- Lapset:
Anna Fredriika Toikkonen
s. 30.05.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.03.1905 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko.
|
 |
Harvinainen talvinen valokuva Toikkosen vanhasta asuinrakennuksesta,
jota ei enää ole. Vasemmalla oleva aitta on säilynyt paikallaan. Se
sijaitsee nykyistä asuinrakennusta vastapäätä maantien toisella puolella.
Valokuvan omistaa: Arto Summanen. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 06.12.1906 Kuru
Anna Irene Matintytär Mäkinen o.s. Sarvijärvi
s. 25.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 05.10.1969. Vanhemmat:
Matti Sarvijärvi e. Majanen, s. 02.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko,
Lahdenpohja, k. 24.05.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti ja Henrika
Sarvijärvi o.s. Leppälahti, s. 07.06.1853 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko,
Leppälahti, k. 21.12.1941 Kuru.
|
|
- Lapset:
Anna Fredrika Mäkinen
s. 22.09.1908 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Oskari Rikardi Matinpoika
Mäkinen, (Taulusta 44, isä Matti Mäkinen)
Oskari syntyi Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikossa, muutti vuonna 1905 Leppälahden
Sarvijärven torppaan itselliseksi, meni naimisiin siellä ja sai siellä
Heikki-pojan ja muutti 1908 takaisin Ylä-Toikolle rengiksi, missä sai Antti-
pojan ja opetteli teurastajan taidot isältään. Oskari osti Olkitaipaleen
Kyläsen 1920-luvulla, jonne muutti hänen Heikki poikansa. Oskari ja Linda
asuivat Olkitaipaleen Suutalassa., s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko, k. 11.08.1972 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
Oskari Mäkinen
syntyi Ylä-Toikossa Vouti Matti ja Helena Mäkisen perheeseen, muutti vuonna
1905 Kurun Vaakaniemen kylän Leppälahden torpan Sarvijärven itselliseksi ja
meni siellä naimisiin Sarvijärven tyttären kanssa ja saivat siellä pojan.
Oskari ja Linda Mäkinen asuivat Olkitaipaleen Suutalassa ja kasvattivat
orvoksi jääneen Veikko-pojan kuin oman lapsensa. Heillä oli lisäksi
kasvattilapsi Kerttu Salokannel.
Oskari Mäkinen oppi teurastajan
taidot Ylä-Toikossa isältään ja hänestä tulikin kylän teurastaja.
Ollessamme pikkupoikia matkimme tupakin poltossa Oskaria. Hän veti savuja
pitäen sormia harallaan ja puhalsi savut takaisn ulos sormien ollessa
edelleen suun edessä. Puhaltaessaan savuja ulos sormien lomitse hän puhalsi
edestakaisin ylös- ja alaspäin pysähtymättä.
Toikon käräjille tuotiin
myös jalkarautoihin kytkettyjä vankeja. Pyykkä-niminen vanki pelotteli
lapsia kalistelemalla kahleitaan. Oskari Mäkinen muisteli tätä tapahtumaa:
- Kyllä siinä lapsetkin sävähteli.
Toikon rengit pitivät
pierukilpailut. Manu Salminen voittanut. Siltä tuli niin kova paukku, että
tomut orsilta putosi. Näin kertoi aikanaan Suutalan Oskari (Mäkinen).
Suutalan Oskari oli leikkaamassa Lahdenperän Matti-isännän tukkaa. Vartosi
vesi kielellä, kun tiesi talossa olevan sahtia. Isäntä antoikin toopillisen
ja sanoi: - Muistakkin jumalauta ettes enempää pyylä.
Kestikievarivuorot Toikolta Lahdemäkeen oli jäjestetty vuorottain. Toikon
isäntä kuitenkin järjesteli vuoroihin nuorempia loppipoikia kuten Oskari
Mäkisen. Vanhemmat rengit eivät tästä pitäneet ja Siltas-Nestori moitiskeli:
- Se joka ajjaa siliät saa ajjaa koliatkin.
Työmenetelmiä kohtaan
tunnettiin jonkin verran ennakkoluuloja. Oskari Mäkinen kertoi Toikon
Antinkin sanoneen katseltuaan niittokoneella ajoa: - Ei tule mittään,
ei tule mittään, minä panen poikia niittään, ei räppänällä mittään tee.
Antti Toikkonen oli kaikin puolin tarkka mies. Oskari Mäkinen on kertonut
seuraavan jutun hänestä: - Kertuuta kynnettäessä poikkipäin entisen
kynnöksen päälle vaot eivät menneet isännän mielestä suoraan. ''Poika,
poika älä luimista''; oli Antin ohje kyntäjälle. .
|
 |
Suutalan Oskari eli Oskari Mäkinen |
|
Puoliso: 29.06.1906 Kuru
Linda Maria Matintytär Mäkinen o.s. Sarvijärvi
Linda kuoli 78-vuotiaana sokeritautiin., s. 11.12.1888 Kuru, Vaakaniemi,
Leppälahti, k. 06.10.1967 Kuru, Olkitaipale, Suutala. Vanhemmat: Matti
Sarvijärvi e. Majanen, s. 02.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko,
Lahdenpohja, k. 24.05.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti ja Henrika
Sarvijärvi o.s. Leppälahti, s. 07.06.1853 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko,
Leppälahti, k. 21.12.1941 Kuru.
|
|
- Lapset:
Heikki Rikard Mäkinen
, s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi.
Tauluun 48
| |
Antti Oskari Mäkinen
, s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun
50
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Heikki Rikard Mäkinen,
(Taulusta 47, isä Oskari Mäkinen)
s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi, k. 01.03.1932 Kuru,
Olkitaipale, Kylänen.
|
 |
Suutalan Mäkisten sukuhauta Kurun Tammikankaalla. |
|
Kihloissa:
Manda Tilda Peltomäki
Tehtaan työntekijä, hukkui Siilinkarin läheisyydessä Kuru-laivan upotessa.,
s. 29.05.1903 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki, k. 07.09.1929
Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva. Vanhemmat: Juho Manu Peltomäki e.
Kuoppamäki, s. 03.08.1864 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kuoppamäki ja Manda
Aliina Peltomäki o.s. Hietala, s. 13.10.1874 Kuru, Karjula, k. 07.09.1953
Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Heikki Veikko Mäkinen
, s. 17.01.1927 Kuru, Olkitaipale, Kylänen. Tauluun
49
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
X Heikki Veikko Mäkinen,
(Taulusta 48, isä Heikki Mäkinen)
Veikko jäi orvoksi äitinsä kuoleman jälkeen ja Oskari-vaari ja Linda-mummu
ottivat Veikon omakseen ja kasvattivat häntä hyvin. Kuorma-autoilija ja
Parkkuun kylän pelimanni, humoristi., s. 17.01.1927 Kuru, Olkitaipale,
Kylänen, k. 12.09.1999 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
Salosen ahteessa
karja-auton lava nousi pystyyn ja lastina olleet eläimet putosivat
maantielle. Ensimmäisenä tuli iso sika ja sitten vasikoita. Suutalan
(Mäkinen) Veikko oli tämän tapauksen silminnäkijä ja moitti sikaa sanoen:
- ''Katto ny vähän kuinka kaveries kävi''. Sika kun käveli sivulleen
vilkaisematta mäkeä alaspäin.
Suutalan kohdalla oli kuorma-auto
tehnyt topin eikä suostunut käynnistymään. Vanha Salonen tuli kohdalle ja
kysyi: - Oletteko jo niistänyt sen nenän? Jälleen koetettiin ja auto
lähti heti käymään. Kaikki olivat ihmeissään.
Suutalan Veikko oli
tienarinmäen poikien kanssa viettämässä syystalvista iltaa Näsijärven
rantamilla, saunoen, soittaen, laulaen ja hieman näkäräisiäkin ottaen. Yksi
henkilö porukasta oli onnikkakuskina Tampereella, kun Veikko katsellessaan
ulos melko talvista maisemaa tokaisi yht'äkkiä: - Mites ne
liikennelaitoksen liukkaudet?
|
 |
Valokuvassa vuosien 1935-1940 välillä Kalliomäen talo ja omenapuiden
vieressä Veikko Mäkinen (tuleva pelimanni), Osmo, Aino, Kalle Jaakko-isä,
Lyyli-äiti, Helvi, Reepa ja tuntematon. |
|
1. puoliso:
Elisabeth Mäkinen o.s. Pajulahti
s. 28.08.1924 Kuru, Olkitaipale, k. noin 30.07.1990 Kuru, Olkitaipale,
Suutala.
|
 |
TV-2 kuvasi Veikko Mäkisen muistokonsertin Parkkuun seuratalolla
21.6.2000. Veikko aloitti sävellys - ja snoitustyönsä verrattain myöhäisessä
iässä 1970-luvulla. Sävellyksiä ehti syntyä reippaasti yli sata. Hän oli
taitava riimittäjä. Parkkuun kylä, maisemat ja ihmiset antoivat hänelle
aiheita, joita hän käsitteli lämmöllä ja huumorilla. Mm. Kuru-valssi,
hulivilipojan laulu, tuttu polku, muistojen Parkkuu, Näsijärven rannalla,
mummo, vaari ja kissa, rantapubi ralli ja monia muita sävellyksiä ja
sanoituksia. |
|
2. kihloissa: noin 1995
Anni Johanna Tienari o.s. Yläkoski.
(Taulu 42)
Viitalan emäntä, s. 10.04.1933 Kuru, Olkitaipale, k. 20.10.2021 Kuru.
Vanhemmat: Juho Edvartti Yläkoski e. Mäkinen, s. 01.11.1894 Kuru,
Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi ja Hilda Yläkoski o.s.
Vähä-Haukijärvi, s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru,
Ristaniemi.
|
 |
Veikko Mäkinen kihlattunsa Anni Tienarin kanssa. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Antti Oskari Mäkinen,
(Taulusta 47, isä Oskari Mäkinen)
Kuorma-autoilija, s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 10.07.1981
Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Antti ja Jenny Mäkisen hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
Puoliso:
Jenny Maria Mäkinen
s. 23.06.1920 Kuru, k. 26.11.2009 Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 16.10.1914 Kuru
Impi Erika Kallentytär Mäkinen o.s. Helimäki
Impi oli Kurun Vaakaniemen piika 1913-1914, missä meni naimisiin 16.10.1914
Toikon kauppapalvelijan kanssa., s. 22.08.1892 Kuru, Riuttaskorpi,
Pohjasmäki. Vanhemmat: Kalle Oskari Helimäki e. Hellman, s. 12.09.1845
Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 19.07.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki ja
Fredrika Helimäki o.s. Saarijärvi, s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, k.
10.01.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
|
|
- Lapset:
Taimi Heleena Mäkinen
s. 11.04.1915 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 24.07.1913 Kuru
Antti Antoninpoika Lehtonen
Vaakaniemen Ylä-Toikon renki 1913-., s. 28.11.1889 Kuru, Poikelus, Alakoski.
Vanhemmat: Anton (Antti) Lehtonen e. Lähdekorpi, s. 23.11.1858 Kuru,
Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1917 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja
Maria Miina Lehtonen o.s. Salonen, s. 01.07.1864 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko.
|
|
- Lapset:
Saimi Marjatta Lehtonen
s. 29.05.1914 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Henrik (Heikki) Matinpoika
Mäkinen e. Tienari, (Taulusta 17,
isä Matias Tienari)
Henrik Tienari muutti v. 1872 Olkitaipaleen Laurilan Vetikon torppaan
rengiksi, vuonna 1973 Olkitaipaleen Vanhakylään, 1874 Riihikoskelle, 1875
kotiinsa Tienarille, 1876 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, muutti siellä
nimensä Mäkiseksi (syntymäaika virheellinen 06.08.1858), jätti Kurun tomut
jaloistaan ja lähti poikamiehenä Tampereelle 1.11.1881 työsopimusvuoden
rengin pestin päätyttyä. Henrik Tienari oli töissä kaksi vuotta nahkuri Manu
Nummisella ja muutti takaisin Kuruun 2.11.1883 Vaakaniemen Ylä-Toikolle
rengiksi ja taas pestin loputtua vuoden päästä takaisin Tampereelle
15.11.1884. Henrik Tienari meni töihin kauppias Matti Niiniselle rengiksi ja
meni naimisiin Tampereen tuomioseurakunnassa ja perusti perheen nimellä
renki Heikki Mäkinen., s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1932
Tampere.
Kurun pitäjästä Olkitaipaleen Tienarilta lähti poika
nimeltä Heikki Tampereelle työnhakuun ja saikin töitä Finlaysonin
puuvillatehtaalta.
Samoihin aikoihin lähti myös Eräjärveltä torpparin
tytär Amanda Juhontytär Starkman myöskin työn perässä Tampereelle. Hän pääsi
Finlaysonin tehtaalle ja niin kävi, että Heikki ja Amanda-neiti tapasivat
toisensa. Eikä mennyt aikaakaan kun jo hääkellot soivat nuorelle parille.
Asuntokin annettiin tehtaan puolesta ja se oli Savilinna, kuuluisa työväen
asuntotalo Santalahden kaupunginosassa lähellä Näsijärveä, josta vieläkin on
muistona Savilinnantie Tampereella.
Perhe asettui Savilinnaan ja
yhden huoneen ja keittiön asunnossa perhe alkoi lisääntyä. Amanda jäi lasten
vuoksi kotiäidiksi ja Heikki työskenteli talvisin tehtaalla ja kesäisin hän
oli proomumiehenä Näsijärvellä. Hinaajalaivat vetivät perässään 5-6 proomun
saattueessa ja jokaisessa proomussa oli hytti, pieni kamiina ja laveri jossa
sai levätä ja nukkua.
Aika kului. Heikki ja Amanda saivat kaikkiaan
kuusi lasta: Heikki, Kaarle, Aleksanteri, Kustaa, Rauha ja Hulda. Isä Heikki
seilasi proomuineen Näsijärvellä. Voi sitä halkojen määrää mitä Tampere
tarvitsi, koko kaupunki oli halkolämmityksen varassa. Ja Kurun
kivilouhimoilta tuotiin graniitti Naistenlahden kiviveistämöille
vuosikymmenien ajan työstettäviksi. Lapset kasvoivat ja Heikki-poika pääsi
isänsä proomuun kesäisin apulaiseksi.
Jälkisanat:
Tässä oli
elämänkirjo Heikistä ja Amandasta sekä heidän kuudesta lapsestaan. Poissa on
Savilinna. Poissa ovat hinaajalaivat proomuletkoineen Näsijärveltä, poissa
ennen niin maaseudulle elintärkeät valkokylkiset höyrylaivat kuten Intti,
Vankavesi, Kuru ja Tarjanne Näsijärveltä sekä Laine, Pajulahti ja Alho
Pyhäjärveltä. (Tarjanne ajaa edelleen kaksi kertaa viikossa Tampereelta
Virroille säännöllisellä aikataululla).
Poissa on myöskin Heikin,
Amandan, Rauhan ja Kallen sekä Augustin ja Emman haudat Kalevankankaan
hautausmaalta. Yleinen tapa oli haudata vainajat niin sanottuihin
rivihautoihin, jotka sitten myöhemmin käytettiin uudelleen. Näin on
tapahtunut myös näiden henkilöiden haudoille valitettavasti.
Mutta
Mäkisen suku elää varmaankin vielä Australiassa, olihan poika Heikillä neljä
lasta ja suku elää ainakin Suomessa ja Ruotsissa. Kustaan kuoleman
jälkeen Tyyne jatkoi asumista Raholassa. Matti löysi vaimokseen Nokialta
Mirja Siironmaan, jolla oli poika Pekka ja sitten syntyivät Hannu, Mauri ja
Tuija. Mikko löysi Ylistarolta Raholaan muuttaneen Viitasen perheen
tyttäsen Sinikan ja myös heille syntyi neljä lasta; Kari, Harri, Pirkko ja
Pasi. Mikon perhe muutti ruotsiin vuonna 1961.
LÄHDE: Mikko Mäkinen
77670 Vikmanshyttan Sverige (Ruotsi).
|
 |
Heikki Mäkinen ja proomu. |
|
Puoliso: 22.10.1886 Tampere
Amanda Johanneksentytär Mäkinen o.s. Starkman
Amanda kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.05.1865 Eräjärvi, Uiherla,
Heikkilä, Mäkelä, k. 18.01.1908 Tampere. Vanhemmat: Johannes Starkman, s.
06.05.1833 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä, k. 11.10.1894 Eräjärvi,
Uiherla, Heikkilä, Mäkelä ja Matilda Amanda Starkman, s. 21.08.1838
Eräjärvi.
|
 |
Finlaysonin työntekijöiden asuntoja Santalahden Savilinnassa. |
|
- Lapset:
Heikki (Henry) Mäkinen
, s. 15.03.1888 Tampere. Tauluun 54
| |
Kaarle (Kalle) Vilhelm Mäkinen
Kaarle oli naimaton., s. 20.02.1892 Tampere, k. 16.12.1933 Tampere,
Tuomioseurakunta.
Kallen nuoruus kului Tampereella kansakoulun ja
muutaman rakennusmiestyövuoden jälkeen hän lähti veljensä Heikin tavoin
merille. Ensin suurissa purjelaivoissa ja myöhemmin höyrylaivoissa
lämmittäjänä.
Hän kiersi maapallon varmasti ristiin rastiin montakin
kertaa ja oli mukana norjalaisessa fregatissa ja kiersi Kap Hornin. Siskolle
Huldalle lähettämissään ja säilyneissä korteissa on ollut leimoja Arkangeli,
Vladivostok ja Leningrad Venäjältä, Kobe Japanista, Bergen Norjasta, Livorno
Italiasta, Antwerben Belgiasta, Bahia Blanca Argentiinasta, Napoli
Italiasta, havanna Kuubasta, New York, Houston ja South Georgia
Yhdysvalloista, Monte Video Uruguaysta, Tampico Meksikosta, Swansea
Englannista, Shanghai Kiinasta, Ateena ja Thessaloniki Kreikasta, Rio de
Janeiro Brasiliasta, Rotterdam ja Amsterdam Hollannista, ja varmasti monta
muuta satamaa eri puolilla maapalloa.
Seurauksena lämmittäjän
ammatista alkoi hiilenpöly tukkia keuhkoja ja sen seurauksena alkoi Kallen
terveys pettää. Hän palasi alkuvuonna 1933 Tampereelle ja asui veljensä
Kustaan luona, kunnes nukkui pois 16. joulukuuta, 41-vuotiaana.
|
 |
Eräs Kallen lähettämä kirje Hulda-siskolle. Houston, Texas, USA. |
|
Aleksanteri Mäkinen
Aleksanteri kuoli 7-vuotiaana ja haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle.,
s. 20.08.1894 Tampere, k. 04.08.1902 Tampere.
|
 |
Tampereen vanhan rautatieaseman edusta oli vielä 1910-luvulla
kaupungin vuokra-ajureiden tärkein asemapaikka. |
|
Kustaa Edvard Mäkinen
, s. 13.02.1898 Tampere. Tauluun 55
| |
Rauha Amanda Mäkinen
Rauha kuoli 14-vuotiaana lavantautiin., s. 21.08.1901 Tampere, k. 23.03.1916
Tampere.
|
 |
Kaksi kuvaa sisarista. Vanhempi sisar Rauha ja nuorempi Hulda. |
|
Hulda Johanna (Kaarina) Nieminen
o.s. Mäkinen
, s. 02.06.1904 Tampere. Tauluun 56
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Heikki (Henry) Mäkinen,
(Taulusta 53, isä Henrik Mäkinen)
Heikki on merkitty naimattomana ja lapsettomana poissaolevaan väestöön,
poistettu ulkomaan kansalaisena tampereen tuomiokirkkoseurakunnan
rekisteristä 27.2.1974. Kirkonkirjassa merkintä: '' On 3.3.1930 tulleen
Hämeenlinnan maaherranviraston ilmoituksen mukaan otettu 4.12.1912
Australian ja New Zeelandin (Uusi-Seelanti) kansalaiseksi''., s. 15.03.1888
Tampere, k. 28.03.1961 Uusi-Seelanti, Northland, Kawakawa.
Vaan
eivät riittäneet poika Heikille Näsijärven maisemat. Maailman valtameret
kutsuivat ja niinpä Heikki lähtikin merille ja seilasi eri laivoissa monia
vuosia, kunnes jäi maihin Australiassa Sydneyn kaupunkiin. Virallisen
todistuksen mukaan on hänet otettu silloisen Australian ja Uuden-Seelannin
kansalaiseksi vuonna 1912.
Eräässä säilyneessä kirjeessään hän
kirjoittaa Hulda-siskolleen Tampereelle elämästään ja menestymisestään
Australiassa. Heikki meni naimisiin austaralialaisen Mary Fellinghamin
kanssa ja he saivat neljä lasta; Jack, Laurie, Isabelle ja Allan Tässä on
kopioita kirjeestä ja valokuvista Hulda-siskolle vuodelta 1930.
Ei
tullut Heikki, kirjeestään huolimatta, koskaan enää tapaamaan omaisiaan
Suomeen ja yhteydetkin hävisivät. Mutta vielä toisen maailmansodan
päättymisen jälkeen vuonna 1945 on ollut kirjeenvaihtoa Heikin ja Huldan
välillä. Heikki menestyi Australiassa, omisti jäätehtaita, lentokoneen,
autoja ja komean talon, josta valokuva ohessa internet-sivustolta.
|
 |
Henry Mäkinen lentokoneen ohjaimissa Australiassa. |
|
Puoliso:
Lilian Mäkinen o.s. Fellingham
s. 1887 Australia, Uusi Etelä-Wales, Marrickville, k. 09.03.1940 Australia,
Uusi Etelä-Wales, Marrickville.
|
 |
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta
1930 IV-osa. Vanha Mäkisen perheen osoitetieto Australiassa Sydneyn
kaupungissa: 35 Shaw Avenue, Kingsford, Sydney, Autralia. |
|
- Lapset:
Jack Mäkinen
s. Australia.
|
 |
Henry ja Mary Mäkisen lapset. |
|
Laurence L (Laurie) Mäkinen
s. Australia, Uusi Etelä-Wales, Marrickville.
|
 |
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta
1930 I-osa. |
|
Isabelle Mäkinen
s. Australia, Uusi Etelä-Wales, Marrickville.
|
 |
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta
1930 III-osa. |
|
Alan (Allan) Richard Mäkinen
s. 28.07.1924 Australia, Uusi Etelä-Wales, Marrickville, k. 14.01.1971
Australia, Uusi Etelä-Wales, Sydney.
|
 |
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta
1930 II-osa. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Kustaa Edvard Mäkinen,
(Taulusta 53, isä Henrik Mäkinen)
Muurari. Kustaa kuoli 49-vuotiaana sydänveritulppaan., s. 13.02.1898
Tampere, k. 23.11.1947 Tampere, Harju.
Perheen neljäs lapsi Kustaa
vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Savilinnassa tampereella, jossa kävi myös
kansakoulun. Äiri, Amanda, kuoli pojan ollessa 10-vuotias. Sisko rauha kuoli
koulutyttönä ja niin oli kahdeksanhenkisestä perheestä enää jäljellä
Savilinnssa isä heikki, Kustaa ja nuorin sisko Hulda, joka hänkin joutui
kasvatiksi Ahvenanmaalle Göstas gård Sund Ålandiin.
Kustaa varttui
nuoreksi mieheksi ja pääsi muurarin oppiin rakennustyömaalle. Hän liittyi
punakaartiin 19-20 vuoden ikäisenä, oli mukana Tampereen taisteluissa ja
joutui vangiksi. Punavankileirillä Kalevankankaalla oli hirvittävät olot
ja niinpä Kustaa ja hänen toverinsa päättivätkin karata. Sanoista
siirryttiin tekoihin ja pimeänä yönä oli tarkoitus ryömiä
piikkilanka-aitojen alitse vapauteen. Kumpi ryömisi ensin? Se arvottiin
jatoveri alkoi ryömiä, mutta siellä olikin kiväärinpiippu vastassa. Toveri
vietiin yön pimeydessä sorakuoppaan, sieltä kuului laukaus ja se pakomatka
oli ohi.
Kustaa suunnitteli uutta pakoyritystä tällä kertaa yksin ja
eräänä yönä hän yritti uudestaan. Mutta taas oli kiväärinpiippu vastassa.
Tällä kertaa oli vartijana hyväntahtoinen isäntämies, joka sanoi
Kustaalle:'' Kuule poika. Nyt kun palaat omia jälkiäsi takaisin, niin minä
en ole sinua täällä nähnyt''. Se olikin Kustaan viimeinen pakoyritys.
Aikanaan sitten koitti sotaoikeus, kansalaisluottamuksen menetys neljäksi
vuodeksi ja paluu elämään. Mutta vankileirin kurjuus ja nälkä olivat
heikentäneet hänen kuntonsa nollaan ja hän lähri käymään setänsä talossa
maaseudulla uskoen saavansa maalaisruokaa. Mutta vastaanotto olikin aivan
muuta. Setä ilmoitti kylmin kasvoin, että täällä ei punikkia hyysätä ja yön
selkään sai Kustaa lähteä. Onko veri vettä sakeampaa? Ei tässä tapauksessa.
Ja ei koskaan enää hänellä ollut minkäänlaista yhteyttä setänsä taloon ja
sen asukkaisiin.
Mutta elämä jatkui Savilinnassa ja Kustaasta
kehittyi taitava ammattimuurari. Suomikin oli saanut itsenäisyytensä.
Hulda-sisko oli tullut takaisin Ahvenanmaalta, mutta isä Heikillä alkoi näkö
silmissä heikentyä ja hän viettikin viimeiset vuotensa Koukkuniemen
vanhainkodissa Tampereella. Aina kun Kustaa kävi isäänsä katsomassa,
sanomalehti mukanaan, niin isä Heikki pyysi: ''lueppas poika isoisesti''.
Puolivälissä 1920-lukua Kustaa kohtasi tulevan vaimonsa Tyyne Maria
Vallinin. Tyynen isä oli Messukylässä 30.5.1873 syntynyt August Alexander
Vallin ja äitinsä oli Urjalassa 4.1.1874 syntynyt Emma Karoliina Sjöberg,
jotka naimisiin mentyään saivat kaksi lasta. Emil Alexander s. 1898 ja Tyyne
Maria s. 21.8.1900.
Syttyi jatkosota ja miehiä tarvittiin rintamalle.
Kustaa ei punakaartitaustansa vuoksi koskaan suorittanut asepalvelusta,
mutta hänet kutsuttiin palvelukseen niin sanotuksi työvelvolliseksi.
Tyovelvollisella ei ollut asetta, eikä armeijan asepukua, ainoastaan
armeijan kokardi lakissaan. Työvelvolliset suorittivat erilaisia
työtehtäviä, joskus hyvinkin lähellä rintamalinjoja. Kustta, joka oli
muurari, sai muurata korkeimpien upseerien korsuihin avotakkoja ja
tulisijoja, korjata sotasairaaloiden seiniä ja lämmitysuuneja ja sotilaiden
tapaan hän pääsi kotilomallekin muutaman kerran anomuksen perusteella.
Jatkosota päättyi ja alkoi jälleenrakennuksen aika. Kustaa oli muurarina
Siuron Linnavuoressa, jonne Valmetin tehtaan ympärille rakennettiin
kokonainen lähiö kouluineen ja kerrostaloineen. Raholaan nousi kymmeniä
omakotitaloja, joista moneen Kustaa vapaa-ajallaan muurasi ja rappasi seiniä
ja tulisijoja.
Mutta Kustaan elämä päättyi työn ääreen omalle
kotipihalleen 23. marraskuuta 1947 sydänveritulppaan hänen ollessaan
49-vuotias. Kustaa siunattiin maanpoveen Saarikorven hautausmaalla
Tampereella 30.11.1947 Suomen muurarienliiton ammattiosaston lipun
saattelemana. Mutta vielä 1960-luvulla vanhemmat muurarit Tampereella
muistivat Kustaa-vainaan iloisena ja hyvänä työtoverina. .
|
 |
Kustaa ja Tyyne Mäkisen omakotitalo Tampereen Raholassa. |
|
Puoliso: 17.12.1927 Tampere
Tyyne Maria Mäkinen o.s. Vallin
s. 21.09.1900 Tampere, k. 01.05.1966 Tampere, Harju.
Tyyne jäi
orvoksi 4-vuotiaana. Tyyne ja veljensä Emil pääsivät mummonsa Ulla-Kaisa
Tuomaantyttären ja vaarinsa Kalle Jaakonpojan hoidettavaksi ja
kasvatettavaksi Urjalan rekisuolle, josta he palasivat aikuisikäisinä
Tampereelle. Emil Vallin alkoi töihin metallialalle ja työskenteli viilarina
eri konepajoissa Tampereella.
Tyyne sai työpaikan Lapinniemen
puuvillatehtaalta ja niinhän siinä kävi, että Kustaa ja Tyyne löysivät
toisensa. Avioliitto solmittiin vuosina 1926-1927. Nuoripari sai kaksi
poikaa; Matti s. 1928 ja Mikko s. 1930. Perhe asui useissa eri paikoissa
Tampereella: Tahmelassa, Härmälässä, Kangasalla, jossa Kustaa oli
muuraamassa Pikonlinnan parantolaa sekä rantaperkiössä. Sitten Kustaa ja
Tyyne ostivat oman talon Raholan kaupunginosasta talvisotasyksynä 1939.
Sotatalvena oli ankarasti kielletty valaistut ikkunat ja asukkaat
Raholassakin saivat tehtäväkseen pimeän aikaan kulkea ulkosalla ja
tarkkailla, että käskyä noudatettiin. Niin myöskin Kustaa ja Tyyne olivat
mukana tässä tehtävässä vuorolistan mukaan.
. Vanhemmat:
August Alexander Vallin, s. 30.05.1873 Messukylä, k. 21.02.1900 Tampere ja
Emma Karoliina Vallin o.s. Sjöberg, s. 04.01.1874 Urjala, k. 07.10.1904
Tampere.
|
 |
Mäkisen perhekuva. |
|
- Lapset:
Eila Mäkinen
s. 20.01.1927 Tampere, k. 2012.
|
|
Matti Kalervo Mäkinen
s. 02.03.1928 Tampere.
|
|
Mikko Sakari Mäkinen
Mikko Mäkinen muutti perheineen Ruotsiin vuonna 1961., s. 01.10.1930
Tampere.
|
 |
Mäkisen perhepotretti. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Hulda Johanna (Kaarina) Nieminen
o.s. Mäkinen, (Taulusta 53, isä Henrik
Mäkinen)
Myyjä, kauppaedustaja, taloudenhoitaja. Hulda muutti Tampereen
tuomiokirkkoseurakunnasta 10.6.1943 Helsinkiin Töölön seurakuntaan
naimattomana. Hulda oli naimisissa, ei lapsia., s. 02.06.1904 Tampere, k.
04.11.1968 Porvoo, Tolkkinen.
Nuorin Heikin ja Amandan lapsista,
Hulda Johanna, syntyi vuonna 1904. Äiti Amanda kuoli Huldan ollessa
4-vuotias ja isä Heikki sai yksin kasvattaa lapsiaan. Hulda annettiin
kasvatiksi Ahvenanmaalle, josta hän palasi kotiin aloittaessaan kansakoulun.
Hän oli tulloin täysin ruotsinkielentaitoinen. Kansakoulun jälkeen Hulda
palasi vielä noin puoleksitoistavuodeksi Ahvenanmaalle ja hän palasi
takaisin Savilinnaan, sekä kävi liikeapulaiskoulun Tampereella.
Hulda
oli täynnä energiaa joka suuntaan. Hän oli mukana lapsena
Pelastusarmeijassa, sen jälkeen naisvoimistelijaseurassa ja liittyi
aktiivijäseneksi Lotta Svärd-yhdistykseen. Hän matkusteli paljon
esimerkiksi Terijoen merikylpylään, Savonlinnaan, Vaasan saaristoon ja isä
Heikin kotitalossa Kurun Tienarilla. Sieltä tuli myöskin Kokoomus-puolueen
kansanedustaja ja puoluesihteeri Artturi Tienari.
Myyjänä Hulda oli
töissä Hämeenkadulla sijainneessa Oy Osalassa sekä Tempon tavaratalossa.
Sodan jälkeen hän muutti Helsinkiin, jossa oli työssä kauppaedustajana Ville
Mattisen tukkuliikkeessä.
Hulda ei saanut koskaan omia lapsia ja eli
naimattomana, kunnes hän 1950-luvulla kohtasi leskimies Teodor Niemisen. He
menivät naimisiin ja niin Hulda muutti Porvooseen. Teodorin kuoltua Hulda
meni niin ikään leskimies Edvard Stonbergin taloudenhoitajaksi Porvoon
tolkkisiin, jossa häntä alettiin jostain syystä kutsua nimellä Kaarina.
Siellä hän kuoli sydänkohtaukseen 4. marraskuuta 1968 64 vuoden ikäisenä.
Aktiivinen ja toimelias elämä oli päättynyt. Hulda sai viimeisen leposijansa
vapahtajaansa uskoen Porvoon hautausmaalla 16 marraskuuta 1968.
|
 |
Vasemmalla Hulda pelastusarmeijassa (4. vasemmalta). Oikealla kuva
Lotta Svärd ajoilta. |
|
Puoliso: jälkeen 1950 Porvoo
Teodor Nieminen
Teodor Nieminen oli leskimies mennessään naimisiin Hulda Mäkisen kanssa., k.
Porvoo.
|
 |
Teodorin vaimon Huldan päästötodistus Tampereen Kaupungin Ylemmästä
Kansakoulusta. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Erkki Aleksanteri Matinpoika
Lehtinen e. Tienari, (Taulusta 17,
isä Matias Tienari)
Tienarin poika, Kurun Petäjälammin Ikosen renki, Olkitaipaleen Pappilan
Myllärin lampuoti 1889-1890. Perhe muutti Kurusta 6.10.1890 Ruoveden
Pihlajalahden Aholan taloon muutama päivä lapsensa syntymän jälkeen. Erkin
ammatiksi on merkitty vuokraaja ja rippikirjassa on merkintä kelpaamaton.
Siitä huolimatta Erkistä tuli Aholan isäntä., s. 02.12.1863 Kuru,
Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
|
 |
Tienarin rakennuksista otettu kuva 1930-luvulla. Kuvannut Parkkuun
koulun opettaja Jalmari Mantere Tienarin navetan katolta. |
|
Puoliso: 10.03.1885 Kuru
Vilhelmiina (Miina) Matintytär Lehtinen o.s.
Ikonen. (Taulu 261)
Ikosen perintötalon tytär ja emäntä, 3/8 manttaalia, s. 26.02.1859 Kuru,
Petäjälammi. Vanhemmat: Matti Ikonen, s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi, k.
15.06.1896 Kuru, Petäjälammi ja Leena (Helena) Ikonen o.s. Ristaniemi, s.
01.02.1826 Kuru, Ristaniemi, k. 16.06.1908 Kuru, Petäjälammi.
|
|
- Lapset:
Juho Teodor Lehtinen
Juha muutti 5.11.1909 Amerikkaan, s. 09.11.1887 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
|
|
Aleksanteri Lehtinen
s. 22.09.1890 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
Katri Vilhelmiina Lehtinen
s. 01.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
|
|
Onni Matias Lehtinen
s. 28.02.1896 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
|
|
Taimi Helena Lehtinen
s. 08.09.1899 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
|
|
Kalle Eerikki Lehtinen
s. 03.02.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola, k. 12.02.1901 Ruovesi,
Pihlajalahti, Ahola.
|
|
Anna Ester Lehtinen
s. 04.05.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Manu Matinpoika Lehtinen
e. Tienari, (Taulusta 17, isä Matias
Tienari)
Taipaleen Haapasen torpan isäntä, muutti vuonna 1905 Tienarin maalle
Näsijärven rantaan itselliseksi., s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale.
Manu Lehtinen ent. Tienari muutti Taipaleen Haapasen torpasta vuonna 1905
Tienarin tilalle Näsijärven rantaan itselliseksi. Manu Lehtinen teki
kivinavetoita. Sarvana osti Manu Lehtisen rakentaman pienen rakennuksen
Aino Lehtiseltä.
Lohkominen 15.3.1922 rek.nro 303-415-6-13 Kivistö.
|
 |
980-458-6-13 Kivistön tila, jota asui Matti Lehtinen perheineen ja
sen jälkeen kivityömies Sulo Sarvana perheineen. Sulo Sarvana yritti
lakiteitse saada rannan pakkolunastamalla yhteiselta, mutta silti
yksityiseltä maalta, kiinteistötunnus 980-458-878-2 Kivistön tilaan
liitettäväksi. Lunastus ei onnistunut eli päätös oli kielteinen. Sarvana ei
valittanut maaoikeuteen päätöksestä. Kivistön tilan rajat eivät muuttuneet
pakkolunastusyrityksessä. |
|
Puoliso: 12.10.1889 Kuru
Anna Tilta Johanneksentytär Lehtinen o.s.
Haapanen. (Taulu 506)
s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Vanhemmat: Johannes Haapanen,
s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale,
Taipale ja Karoliina (Liina) Haapanen o.s. Yli-Rantala, s. 11.03.1832
Teisko, Kahanpää, k. 11.12.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
|
 |
Surullisen kuuluisa Kuru-laiva Parkkuun laivarannassa korjauksensa
jälkeen vuonna 1931. Laiva oli haaksirikkoutunut syyskuun 29 päivänä 1929
vieden mennessään aaltoihin 138 ihmistä, joista 45 oli kurulaisia. (Kuvannut
Martti Ojanen) |
|
- Lapset:
Alma Josefina Lehtinen
s. 11.08.1890 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen, k. 12.03.1894 Kuru,
Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
|
|
Elsa Maria Lehtinen
Elsa muutti Kurusta 23.08.1907 Tampereelle., s. 17.03.1892 Kuru,
Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
|
|
Emma Johanna Lehtinen
Emma muutti Kurusta 27.07.1908 Tampereelle., s. 30.04.1893 Kuru,
Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
|
|
Urho Manu Lehtinen
Urho, rippikirjan mukaan sokea, muutti Kurusta 21.5.1918 Tampereelle., s.
26.10.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
|
|
Helmi Matilda Kallio o.s.
Lehtinen
, s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Tauluun 59
| |
Lempi Josefina Lehtinen
Lempi muutti Kurusta 5.6.1915 Tampereelle., s. 02.11.1898 Kuru, Olkitaipale,
Taipale, Haapanen.
|
|
Selma Aleksandra Lehtinen
Selma muutti Kurusta 10.6.1915 Tampereelle., s. 07.05.1900 Kuru,
Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
|
|
Alma Lydia Lehtinen
Alma muutti Kurusta 14.1.1919 Tampereelle., s. 07.12.1903 Kuru, Olkitaipale,
Taipale, Haapanen.
|
|
Toini Vilhelmiina Lehtinen
Toini oli sisaruksista ainoa, joka asui kotonaan vielä 1920-luvulla. Useat
sisaruksista olivat lähteneet kotoaan jo 15-vuotiaana maailmalle (Tampere).,
s. 25.09.1906 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Helmi Matilda Manuntytär
Kallio o.s. Lehtinen, (Taulusta 58,
isä Manu Lehtinen)
Helmi oli Olkitaipaleen Tienarin piika 1911-1914, Vaakaniemen Ylä-Toikon
piika 1914--1920-luvulle., s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale,
Haapanen, k. 10.01.1989 Kuru, Vaakaniemi.
|
 |
Kalle Kallion perheen koti oli Uperossa rekisterinumero
980-468-1-39, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta. |
|
Puoliso:
Kalle Zefaniaanpoika Kallio. (Taulu
414)
Vaakaniemen Leppälahden renki 1912-1913, Olkitaipaleen Kastarin renki
1913-1915, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki1915-1916, Olkitaipaleen Kastarin
renki 1916-1918, jonka jälkeen Kalle muutti takaisin kotiinsa Lahdenpohjaan.
Kalle Kallio asui Uperossa, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta., s.
02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 18.01.1956 Kuru,
Vaakaniemi. Kalle Kallio ja Eino Aalto palasivat iltamyöhällä Kurun kirkolta
kotiinsa. Tammikankaan hautausmaan aidan raossa oli kinnas, jonka
huomatessaan Kalle leikkisänä miehenä virkkoi: - Taitaa tulla aamu, jos
kaikki joudutaan kättelemään. Vanhemmat: Zefanias (äpärä) Kallio e.
Tanhuamäki, s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja, k.
13.03.1924 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja ja Hilma Aurora Kallio o.s.
Lahdenpohja, s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 18.07.1938 Kuru,
Vaakaniemi, Lahdenpohja.
|
 |
Kalle ja Helmi Kallion ja tyttärensä Elli Kallion hauta Kurun
Tammikankaalla. |
|
- Lapset:
Elli Annikki Kallio
Kurun kunnan kanslisti., s. 03.01.1924 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.04.2001 Kuru.
|
 |
Kurun Ryhdin naiset voittivat kolme lentopallon Suomen mestaruutta.
Kuvassa piirin mestarit Seija Sarvijärvi, Leena Leuku, Elli Kallio,
Kristiina Renko, Irma Mäkinen ja Ulla Moisio. Valtaosa heistä pelasi jo
SM-joukkueessa. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Henrik Matinpoika Kivinen
e. Tienari, (Taulusta 15, isä Matias
Tienari)
Henrik muutti Kurusta 10.11.1853 Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan
isännäksi. Henrik muutti perheineen Sarvanalle ja otti nimekseen Kivinen.,
s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 09.06.1876 Ruovesi, Siikalahti,
Riekkola, Sarvana. Heikki Matinpoika Tienari muutti 10.11.1853 vaimonsa
Eonika Juhontyttärenn ja tämän tyttären Vilhelmiinan kanssa Ruoveden
Pihlajalahden Kivijärvelle.
|
 |
Vuoden 1898 Suomen Pankin painattama 50 markan seteli = nykyrahassa
n.220 €. |
|
Puoliso: 05.09.1853 Kuru
Eonika Juhontytär Kivinen o.s. Trappukangas
Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan emäntä., s. 07.04.1829 Kuru,
Petäjälammi, Ala-Paappanen. Vanhemmat: Juho Trappukangas eli Trappula e.
Ala-Paappanen, s. 28.03.1777 Kuru, Petäjälammi, k. 25.04.1841 Kuru,
Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Ulla Trappukangas eli Trappula o.s. Leppälä,
s. 25.09.1795 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 27.11.1857 Kuru,
Petäjälammi, Ala-Paappanen.
|
|
- Lapset:
Hilda Karoliina Kivinen
s. 23.03.1854 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
|
|
Kaarle Mauri Kivinen
, s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Tauluun 61
| |
Malviina Koskinen ent. Polviander
o.s. Kivinen
, s. 21.11.1858 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Tauluun 63
| |
Eelis Kivinen
s. 08.03.1861 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
|
|
Milia Aliina Kivinen
s. 10.06.1863 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi, k. 01.01.1864 Ruovesi,
Pihlajalahti, Kivijärvi.
|
|
Emma Ulviina Kivinen
s. 08.02.1865 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
|
|
Miina Kivinen
s. 27.04.1869 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Kaarle Mauri Henrikinpoika
Kivinen, (Taulusta 60, isä Henrik Kivinen)
Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan poika, Toikon renki, muutti
5.11.1892 Kurusta Teiskoon, jossa asusti mäkitupalaisena., s. 08.02.1856
Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
|
|
Puoliso: 08.10.1881 Kuru
Susanna (Sanna) Mikontytär Kivinen o.s. Filppula
Susanna muutti Jyväskylästä 15.4.1880 Kurun Olkitaipaleen Tienarille
piiaksi, muutti samana vuonna Vaakaniemen Ylä-Toikkoon piiaksi, missä
vihittiin renki Kalle Kivisen kanssa, missä saivat vuonna 1882 pojan. He
muuttivat taas samana vuonna Vaakaniemen Lahdenpohjaan, missä Kalle oli
itsellisenä. He muuttivat vuonna 1884 rengiksi ja piiaksi takaisin
Ylä-Toikkoon, missä saivat toisen lapsen. 5.11.1892 tuli muutto Teiskoon.,
s. 18.10.1851 Lapua, Haapakoski, Alakojonen, Kujala. Vanhemmat: Mikko
Kujala e. Kortesoja, s. 06.09.1820, k. 26.05.1868 Lapua, Haapakoski,
Alakojonen ja Pirkko Maria Kujala o.s. Luoma, s. 21.06.1821 Kuortane,
Ylijoki, Kulju, k. 15.02.1895 Lapua, Haapakoski, Alakojonen.
|
|
- Lapset:
Väinö Kivinen
s. 08.08.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
|
|
Hulda Maria Toikkonen o.s.
Kivinen
, s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun
62
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Hulda Maria Kaarlentytär
Toikkonen o.s. Kivinen, (Taulusta
61, isä Kaarle Kivinen)
Hulda muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikosta 5.11.1892 Teiskoon ja Teiskosta
Kuruun 11.5.1905 ja muutti takaisin Ylä-Toikkoon ja avioitui reilun
kuukauden päästä Ylä-Toikon Antti Toikkosen pojan Jaakon kanssa. Hän oli
raskaana jo muuttaessaan Toikkoon, taisi Jaakko poiketa Teiskossa aiemmin ja
saaden Huldan takaisin mitä varmimmalla tavalla., s. 19.10.1885 Kuru,
Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.05.1960 Teisko, Tuhria, Naappila.
|
 |
Toikolla on meneillään suuret pidot koskien kauppiaiden
yhteistapaamista. |
|
Puoliso: 18.04.1905 Kuru
Jaakko Antinpoika Toikkonen
Yo Hlinnan norm.lys. Kamt 1892. Senaatin ylim. kopisti, kamreeri, sitt.
postitoimistonhoitaja 1893-1906 (Kuru, Toikko). Maanviljelijä Kurussa ja
Teiskossa, muutti Teiskoon 5.3.1906. ''Naappilan äijä''. Toikon
postitoimiston hoitaja. Perhe muutti Teiskon Tuhrian Naappilan
perintötilalle (1/6 = 0,1578 manttaalia) talolliseksi 1906-, s. 29.12.1861
Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1952 Teisko, Tuhria, Naappila.
Vanhemmat: Antti Toikkonen e. Lähdekorpi, s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi,
Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika
Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907
Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
|
 |
Toikon Toikkosten hautapaasi Kurun vanhalla hautausmaalla. |
|
- Lapset:
Maria Toikkonen
s. 06.09.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
|
 |
Toikkonen perusti yhdessä tamperelaisen kauppiaan G. O. Sumeliuksen
kanssa Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön jonka omistama 1870 valmistunut
Laine-niminen laiva liikennöi 1870-luvulla Visuvedelle saakka. Numero: D/605
Tampella 605 9:38 |
|
Aino Toikkonen
s. 14.07.1907 Teisko, Tuhria, Naappila.
|
|
Jaakko Toikkonen
s. 12.03.1910 Teisko, Tuhria, Naappila.
|
|
Kerttu Toikkonen
s. 10.08.1912 Teisko, Tuhria, Naappila.
|
|
Sulo Toikkonen
s. 1915 Teisko.
|
|
Rauha Hänninen o.s.
Toikkonen
s. 10.01.1918 Teisko, Tuhria, Naappila.
|
|
Impi Laine o.s. Toikkonen
s. 11.06.1920 Teisko, Tuhria, Naappila.
|
|
Antti Toikkonen
s. 1922 Teisko.
|
|
Veikko Toikkonen
s. 1925 Teisko.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Malviina Heikintytär Koskinen
ent. Polviander o.s. Kivinen,
(Taulusta 60, isä Henrik Kivinen)
Kiertokoulun opettajan leski. Malviina muutti Kurun Lahdemäestä 1.11.1891
Oriveden Porvolan Naapin taloon ja meni toisen kerran naimisiin., s.
21.11.1858 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
|
|
1. puoliso: 05.11.1875 Kuru
Ivar Edvin Kaarlenpoika Polviander
Kurun kiertokoulun opettaja, Iivar kuoli 36-vuotiaana kaatumatautiin., s.
04.04.1852 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 23.11.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru,
Lahdenmäki. Vanhemmat: Kaarle Kustaa Polviander, s. 04.03.1788
Mouhijärvi, k. 28.09.1876 Kuru ja Anna Kaisa Polviander o.s. Peltoniemi, s.
16.11.1809 Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Salli Emilia Polviander
s. 19.05.1876 Kuru, Hainarin virkatalo.
|
|
Gustaf Henrik Polviander
s. 02.07.1878 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 29.12.1878 Kuru, Hainarin
virkatalo.
|
|
Hulda Maria Polviander
s. 14.02.1880 Kuru, Hainarin virkatalo.
|
|
Saida Katarina Polviander
s. 21.09.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
|
|
Kerttu Susanne Polviander
s. 22.05.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
|
|
2. puoliso:
Manu Kallenpoika Koskinen e. Yläkoski
Ala-Toikon Moision itsellinen, Kalle muutti 29.8.1890 Orivedelle Porvolan
Naapin taloon itselliseksi. Oriveden Aakkolan kylän Lepolan mäkitupalainen.,
s. 10.06.1859 Kuru, Ristaniemi. Vanhemmat: Kalle Heikki Yläkoski e.
Salmelin, s. 03.02.1821 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi, k. 09.05.1868 Kuru,
Ristaniemi ja Anna Yläkoski o.s. Knuuttila, s. 22.12.1826 Teisko, Ahoinkylä,
k. 09.06.1870 Kuru, Ristaniemi.
|
|
- Lapset:
Saima Koskinen
s. 02.07.1892 Orivesi, Hoivala, Ala-Mikkola.
|
|
Onni Manu Koskinen
s. 16.03.1894 Orivesi, Aakkola, Lepola, Veräjänsuu.
|
|
Laina Johanna Koskinen
s. 01.02.1898 Orivesi, Aakkola, Lepola.
|
|
Katri Aleksandra Koskinen
s. 01.02.1898 Orivesi, Aakkola, Lepola.
|
|
Anna Lyydia Koskinen
s. 21.11.1899 Orivesi, Aakkola, Lepola.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Juho Kustaa Matinpoika
Ojanen e. Tienari, (Taulusta 15,
isä Matias Tienari)
Kustaa Tienarin (myöh. Ojanen) syntymäaika on osassa kirkonkirjoja merkattu
olleen 16.1.1824. Tienarin poika, renki, torppari, itsellinen, Kustaa muutti
Tienarilta 1948 Ruoveden Pihlajalahden Hakamäkeen rengiksi vuonna 1847,
missä meni naimisiin ja sai ensimmäisen lapsensa Annan 1948, joka eli vain
yhden päivän, sen jälkeen Kustaa muutti rengiksi Ruoveden Pihlajalahden
Sillanpäälle 1849-50. missä sai toisen lapsensa, joka kuoli vuonna 1850.
Kustaa asui Paappasen torpan Leppälän itsellisenä 1851-53 (muutti vaimonsa
kanssa Ruovedelta Kuruun 1851), Riuttaskorven Kallion torppari (torppa
nimeltään Kyöstilä) 1853-54, Mäkelän renki 1854-58, Petäjälammin Lörpyksellä
renkinä 1858-59, Olkitaipaleen Parkunkosken sahalla v.1860, Vanhakylän
Syväojalla 1860-61, Olkitaipaleen Lahdenperän Sillanmäessä 1861-65,
Kyrönsillassa itsellisenä v.1865 ja samana vuonna jo itsellisenä
Lahdenperällä (töissä Parkun sahalla), 1866-68 Parkunkosken sahalla renkinä,
missä kuoli 45-vuotiaana lavantautiin., s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k.
23.06.1868 Kuru, Olkitaipale.
.
|
 |
Juho Kustaa Tienari s.04.02.1823, myöhemmin Kustaa Ojanen asui
1853-1854 Kurun Riuttaskorven Kallion Kyöstilässä (kuva) torpparina, missä
syntyi poika Matti Ojanen 07.09.1853. Kyöstilän osoite on Pitkäkankaantie
79, Ylöjärvi, Kuru. Karttakoodi = |
|
Puoliso: 19.06.1848 Ruovesi
Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s.
Majamäki
Torpparin tytär, rengin vaimo, asui Parkunkosken sahalla 1866-72,
Lahdenperässä 1872-73, Riihikoskella 1873-78 (missä meni toisiin naimisiin),
Riihikoskella miehensä ja poikansa Emanuelin kanssa 1878-, Olkitaipaleen
Lahdenperän Ojamäessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903
Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki. Vanhemmat: Juho Majamäki, s.
26.03.1785 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 10.10.1867 Ruovesi, Pihlajalahti,
Hoikkala ja Reetta (Marketta) Majamäki o.s. Ahvenjärvi, s. 14.04.1787
Ruovesi, Pihlajalahti, Saarilahti, k. 23.04.1854 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
|
- Lapset:
Anna
s. 22.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 23.12.1848 Ruovesi,
Pihlajalahti, Hakajärvi.
|
|
Henriikka
s. 23.12.1849 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää, k. 22.04.1850 Ruovesi,
Pihlajalahti, Sillanpää.
|
|
Vilhelmiina (Miina) Andersson
o.s. Ojanen
, s. 01.04.1851 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, Leppälä.
Tauluun 65
| |
Matti Ojanen
, s. 07.09.1853 Kuru, Riuttaskorpi, Kallio. Tauluun
76
| |
Anna Latoniemi o.s.
Ojanen
, s. 28.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun
92
| |
Kustaa Aatu Kulmala e.
Ojanen
, s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun
102
| |
Henrika Kalliolahti ent. Granholm
o.s. Ojanen
, s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Sillanmäki.
Tauluun 105
| |
Manu Ojanen
, s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta.
Tauluun 112
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Vilhelmiina (Miina) Kustaantytär
Andersson o.s. Ojanen, (Taulusta
64, isä Kustaa Ojanen)
Piika, muutti ensimmäisenä lapsena eroon vanhemmistaan Olkitaipaleen
Lahdenperästä v.1866 Kurun Petäjälammin Savelaan piiaksi v.1866, v.1867
piiaksi Tienarille, v. 1868 piiaksi Kurun Riuttaskorven Mäkelään, missä
tapasi tulevan miehensä Matts Anderssonin. Leveelahdesta Olkitaipaleen
Taipaleeseen ja sieltä Aurejärven Kruunun torpan Ahvenlammille emännäksi.,
s. 01.04.1851 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, Leppälä, k. 21.01.1938 Kuru,
Aurejärvi, Ahvenlammi.
Parkkuunkosken kulttuurimaisemaa ja
laivaranta 1930-luvun alussa. Parkkuunkoskella kerrotaan olleen myllyn jo
1500-luvulla. Kylään rakensi 1800-luvun puolella piensahan konsuli
August Eklöf erääksi Kurun ensimmäisistä teollisuuslaitoksista. Vesivoimalla
toiminut saha työllisti muutaman henkilön kuvan ottamisen aikoihin.
(Kuvan ottanut Martti Ojanen).
|
 |
Miina Ojanen syntyi Parkkuun sahalla, missä hänen isänsä Kustaa
Ojanen asui ja oli töissä. |
|
Puoliso: 16.06.1872 Kuru
Matti Antinpoika Andersson e. Mäkelä
Renki, itsellinen, metsänvartija. Vuonna 1873 Mäkelästä muutto vaimonsa
kanssa Tienarille, v.1875 Tienarilta muutto Leveelahteen, muutto v.1879
Taipaleeseen, v.1887 Aurejärven Kruunun Ahvenlammille Kaunistontorpan
isännäksi., s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 02.11.1934 Kuru,
Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto. Vanhemmat: Antti Mäkelä, s. 14.11.1823
Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 14.05.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila
ja Ulla Mäkelä o.s. Petäjäniemi, s. 30.05.1821 Kuru, Karjula, k. 09.07.1855
Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
|
|
- Lapset:
Frans Oskari Andersson
s. 31.01.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 19.02.1873 Kuru, Riuttaskorpi,
Mäkelä.
|
|
Amanda Aliina (Manta) Helin o.s.
Andersson
, s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
66
| |
Kalle Matias Andersson
, s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti.
Tauluun 68
| |
Juho Felix Peltola e.
Andersson
, s. 09.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun
69
| |
Linda Lyyti Laurila o.s.
Andersson
, s. 11.01.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun
71
| |
Hilma Miina Kulmala ent. Raiski
o.s. Andersson
, s. 06.09.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun
72
| |
Oskari Heikki Andersson
, s. 19.01.1889 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto.
Tauluun 73
| |
Olga Amalia Koskinen o.s.
Andersson
, s. 16.04.1891 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto.
Tauluun 74
| |
Anna Amalia Andersson
Anna kuoli 9-vuotiaana tulirokkoon., s. 22.05.1894 Kuru, Aurejärvi,
Ahvenlammi, Kaunisto, k. 07.12.1903 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Amanda Aliina (Manta) Matintytär
Helin o.s. Andersson, (Taulusta 65,
äiti Vilhelmiina Andersson)
Manta muutti Ikaalisisten Vahojärven Onkilammilta 14.9.1891 Kuruun ja
takaisin v. 1892, s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.04.1948
Kuru.
|
|
- Lapset:
Onni Johannes (äpärä) Kiviranta e.
Nurmi
, s. 31.08.1891 Ikaalinen, Vahojärvi. Tauluun 67
| |
1. puoliso: 31.08.1894 Kuru
Herman Juhonpoika Helin
Nikkarin poika, Riihikosken Pajamäen itsellinen., s. 28.04.1871 Ruovesi, k.
03.12.1933 Kuru.
|
|
- Lapset:
Väinö Arvid Helin
s. 11.07.1895 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.
|
|
Lauri Herman Helin
s. 18.03.1898 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti, k. 27.05.1899
Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
|
|
Vieno Maria Helin
Vieno kuoli 8-vuotiaana polttotautiin., s. 31.05.1900 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä, Leveelahti, k. 20.05.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä,
Leveelahti.
|
|
Anna Esteri Helin
s. 16.04.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
|
|
Henrik Herman Helin
s. 01.08.1908 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 08.06.1913 Kuru
Olga Maria Juhontytär Kiviranta o.s. Koskinen
s. 02.10.1889 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, k. 27.07.1977 Kuru. Vanhemmat:
Juho Kustaa Koskinen, s. 19.05.1864 Alavus, Sydänmaa, Taipale, k. 01.03.1933
Kuru ja Amanda Karolina Koskinen o.s. Boman, s. 27.04.1866 Parkano, k.
25.12.1933 Kuru.
|
|
- Lapset:
Irja Kyllikki Boman o.s.
Kiviranta
s. 29.10.1915 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, k. 05.05.1950 Helsinki.
|
|
Eeva Annikki Kiviranta
s. 11.11.1916 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki.
|
|
Kalle (Kaarlo) Johannes Kiviranta
s. 01.09.1919 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, k. 03.03.2001 Kuru.
|
|
Aili Ojala o.s. Kiviranta
s. 09.09.1922 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, k. 29.03.1999 Parkano.
|
|
Elli Sylvia Virolainen o.s.
Kiviranta
s. 08.08.1925 Teisko, k. 04.08.2018 Honkajoki.
|
|
Erkki Olavi Kiviranta
s. 18.01.1928 Teisko.
|
|
Pentti Matias Kiviranta
s. 20.02.1931 Kuru, k. 05.11.2018.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Kalle Matias Matinpoika
Andersson, (Taulusta 65, äiti Vilhelmiina
Andersson)
Kalle muutti Ikaalisista 24.6.1994 Kurun Ahvenharjulle ja v.1898 Kurun
Aurejärven Ahvenharjusta kotiinsa Kruunun tilalle Aurejärven Ahvenlammille,
missä avioitui ja muutti vaimoineen 19.11.1899 Ylöjärvelle., s. 02.06.1877
Kuru, Olkitaipale, Leveelahti.
|
|
Puoliso: 23.11.1898 Kuru
Hilma Karoliina Eevertintytär Andersson o.s.
Keskinen
s. 30.12.1874 Hämeenkyrö, Sorvaniemi, Sasi.
|
|
- Lapset:
Vendla Maria Andersson
s. 21.03.1900 Ylöjärvi, Runsas.
|
|
Katri Vilhelmina Andersson
s. 02.07.1902 Ylöjärvi, Runsas.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Juho Felix Matinpoika
Peltola e. Andersson, (Taulusta 65,
äiti Vilhelmiina Andersson)
Aurejärven Peltolan talollinen. Juho kuoli 63-vuotiaana
lohkokeuhkokuumeeseen., s. 09.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k.
05.12.1943 Kuru, Aurejärvi.
|
|
Puoliso:
Maria Mikontytär Peltola o.s. Mäkelä
s. 17.12.1883 Kuru, Aurejärvi, k. 02.09.1946 Kuru, Aurejärvi. Vanhemmat:
Mikko Mäkelä e. Petäjäjärvi, s. 23.09.1841 Kuru, Aurejärvi, k. 02.02.1902
Kuru, Aurejärvi ja Tilta Mäkelä o.s. Lannetta, s. 06.05.1844 Kuru,
Aurejärvi, k. 18.08.1910 Kuru, Aurejärvi.
|
|
- Lapset:
Henrik Rafael Peltola
s. 26.09.1905 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Lammi, k. 03.03.1990 Kuru.
|
|
Anni Maria Peltola
s. 05.12.1907 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Lammi.
|
|
Kalle Jalmari Peltola
, s. 20.11.1910 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto.
Tauluun 70
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Kalle Jalmari Peltola,
(Taulusta 69, isä Juho Peltola)
Kaatui, ruumis evakuoitu, haudattu, s. 20.11.1910 Kuru, Aurejärvi,
Ahvenlammi, Kaunisto, k. 26.09.1941 Jandrijärvi.
Sukunimi
Peltola Etunimet Kalle Jalmari Syntynyt 20.11.1910
Syntymäkunta Kuru Kotikunta Kuru Asuinkunta Kuru
Kansalaisuus Suomi Kansallisuus Suomi Äidinkieli
Suomi Siviilisääty Eronnut Lasten lukumäärä 0 Ammatti
Työmies Sotilasarvo Sotamies Joukko-osasto
Jalkaväkirykmentti 60, 7. komppania Kuolintiedot Kuolinpäivä
26.09.1941 Kuolinpaikka Jandrijärvi Kuolinsyy Kaatui,
ruumis evakuoitu ja haudattu Hautauspaikka Kuru Hautausmaa
Ylöjärvi, Kurun kirkon sankarihaudat Hautapaikan numero 144.
|
 |
Äänislinnan lähellä oleva Jandrijärvi. |
|
Puoliso:
Olga Maria Viljakka ent. Peltola o.s. Järvelä
s. 22.07.1908 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 04.04.1991 Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Atte Antinpoika Laurila
Frigårdin l. Laurilan kruununtorpan torppari 1870., s. 19.07.1878 Kuru,
Aurejärvi, Frigård eli Laurila, k. 03.05.1935 Kuru, Aurejärvi. Vanhemmat:
Antti Adrian Laurila e. Ainesjärvi, s. 08.03.1844 Kuru, Aurejärvi, k.
11.04.1918 Kuru, Aurejärvi ja Serafia (äpärä) Laurila, s. 07.06.1849
Parkano, Alaskylä, Haapakoski, k. 14.06.1912 Kuru, Aurejärvi.
|
|
- Lapset:
Feliks Arvid Laurila
s. 14.01.1902 Kuru, Aurejärvi.
|
|
Olga Lyyli Paavola o.s.
Laurila
s. 09.03.1904 Kuru, Aurejärvi, k. 11.08.1987.
|
|
Lauri Henrik Laurila
s. 28.05.1906 Kuru, Aurejärvi.
|
|
Anna Maria Laurila
s. 06.06.1909 Kuru, Aurejärvi.
|
|
Aili Elisabet Kalliomäki o.s.
Laurila
s. 12.03.1915 Kuru, Aurejärvi, k. 26.06.1986 Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 23.10.1904 Kuru
Eemil Edvard Matinpoika Kulmala e. Raiski
Aurejärven Hännisen renki 1901-1903, Aurejärven Petäjäjärven renki 1904,
missä meni naimisiin. Riuttaskorven Haukijärven renki 1905, Aurejärven
Ahvenlammin itsellinen 1905-1906. Eemil oli Aurejärven Ahvenlammin
mäkitupalainen 1910-luvun molemmin puolin, s. 08.12.1879 Kuru, Aurejärvi,
Mäenpää. Vanhemmat: Matti Raiski e. Mäenpää, s. 13.03.1854 Kuru,
Aurejärvi ja Manta Raiski ent. Mäenpää o.s. Pusu, s. 18.02.1856 Kuru,
Aurejärvi.
|
|
- Lapset:
Anna Maria Kulmala
s. 17.03.1905 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi.
|
|
Lempi Emilia Kulmala
s. 25.09.1907 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi.
|
|
Elisabet Vilhelmiina Kulmala
s. 30.03.1910 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Paavola.
|
|
Maija Liisa Lemmitty Kulmala
s. 16.02.1913 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Paavola.
|
|
Auli Kyllikki Kulmala
s. 10.12.1915 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Paavola.
|
|
Elsa Tuulikki Kulmala
s. 18.02.1919 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Paavola.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 25.06.1920 Kuru
Katri Matilda Manuntytär Andersson o.s. Lammi.
(Taulu 215)
s. 19.11.1895 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto. Vanhemmat: Manu Lammi, s.
08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 20.02.1937 Kuru, Keihäslahti
ja Tilda Lammi o.s. Latvajärvi, s. 18.02.1861 Kuru, Keihäsjärvi, k.
24.05.1927 Kuru, Keihäslahti.
|
|
- Lapset:
Maija Liisa Andersson
s. 20.12.1920 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto, k. 24.12.1920 Kuru,
Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 29.11.1914 Kuru
Juho Kustaa Juhonpoika Koskinen
Kurun Aurejärven Lamminmäen Nevalan itsellinen., s. 26.01.1892 Parkano, k.
29.10.1967 Parkano. Vanhemmat: Juho Kustaa Koskinen, s. 19.05.1864
Alavus, Sydänmaa, Taipale, k. 01.03.1933 Kuru ja Amanda Karolina Koskinen
o.s. Boman, s. 27.04.1866 Parkano, k. 25.12.1933 Kuru.
|
|
- Lapset:
Eeva Annikki Koskinen
s. 14.01.1915 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, Nevala, k. 26.03.1915 Kuru,
Aurejärvi, Lamminmäki, Nevala.
|
|
Martti Johannes Koskinen
s. 19.12.1915 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, Nevala.
|
|
Pentti Veikko Koskinen
s. 12.08.1918 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, Nevala.
|
|
Kerttu Helena Hakola o.s.
Koskinen
, s. 26.03.1921 Kuru. Tauluun 75
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Kauko Veikko Oskarinpoika Hakola
s. 15.10.1912 Kuru, Riuttaskorpi. Vanhemmat: Oskari Salomon Hakola e.
Eklund, s. 27.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.10.1952 Kuru, Riuttaskorpi
ja Amanda Karoliina Hakola o.s. Ketola, s. 11.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi,
Mäkelä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Matti Kustaanpoika Ojanen,
(Taulusta 64, isä Kustaa Ojanen)
Matti Ojanen oli Kurun pitäjän räätäli, muutti kotoaan Olkitaipaleen
Sillanmäestä Kurun Petäjälammin Ylä-Paappaselle rengiksi v.1864 eli
11-vuotiaana, v.1869, renki Syväojalla 1869-71, Petäjälammin Ikosella
itsellinen (nimi muuttui Ojaseksi) 1871-74, Syväojalla 1874-1901, jolloin
Syväoja yliviivattiin rippikirjasta. Matti muutti perheineen Olkitaipaleen
Vanhakylän Ojanen-nimiselle tilalle., s. 07.09.1853 Kuru, Riuttaskorpi,
Kallio, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale.
Toimitu N:o 11593
Pöytäkirja vuokra-alueen lohkomisesta Vanhakylän perintötilalla RN:o
5:22 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä Hämeen läänissä, tehnyt
vanhempi maanmittausinsinööri Lauri Särkkä syyskuun 12 päivänä 1921.
Toimitus alettiin mäkitupalaisen Matti Ojasen anomuksesta ja annetaan siitä
tieto maanmittauskonttoriin. Saapuvilla toimituspaikalla olivat
äskenmainittu Matti Ojanen ja myyjää Kurun kuntaa edusti valtalirjalla
joulukuun 18. päivältä 1920 maanviljelijä Arvi Riihikoski. Todistajina
olivat paikalla Matti Lahdenperä ja J. Ketonen
Jääviä ja estettä ei
ilmaantunut. Käsillä olevista asiakirjoista havaitaan, että Vanhakylän
tilaa omistaa kiinnekirjan nojalla 2. päivältä 1920 Kurun kunta, joka
kauppakirjalla huhtikuun 17. päivältä 1921 pn myynyt Räätäli Matti Ojaselle
hänen hallussaan olevan Ojasen mäkituvan sovittuja rajoja myöten.
Vanhakylän tila on lohkomalla syntynyt 1921, lohkominen on maarekisteriin
merkitty kesäkuun 1. päivänä 1921. Ojasen tilan tilukset on ennestään
täysin pyykitetyt, rajoittuen viimeksi toimitetussa lohkomisessa
syntyneisiin Palosen, Majasen ja Syvälän tiloihin ja pohjoisessa
Leppäjärveen. Lohkominen toimitetaan vanhalla tiluskartalla. Jyvityksestä
sovittiin siten, että lohottavan Ojasen tilan tiluksille pannaan
keskimääräiseksi jyväarvoksi 3, emätilan viljelyksille, joita ilmoituksen
mukaan on jäänyt 18.60 hehtaaria, pannaan jyväluvuksi 10 ja muille
tiluksille keskimäärin 2 jyvää. Vanhat , tarpeelliset tiet jäävät
yhteisiksi. Osuus kalaveteen seuraa manttaalien mukaan. Laadittiin
lohkomiskirja ja merkittiin, että ostaja maksaa lunastushinnan ilman valtion
välitystä. Lohkomiskulut maksaa Kurun kunta, sikäli kun niitä ei valtion
varoista makseta. Annettiin valitusosotus, jonka otti Arvi Riihikoski.
Pöytäkirja luettu ja työ hyväksyttiin. Toimituspaikalla, syyskuun 12.
päivänä 1921.
Virallisesti: Lauri Särkkä Vanhempi
maanmittausinsinööri
Matti Ojanen Arvi Riihikoski
Todistavat:
Matti Lahdenperä J. Ketonen
Jyvitys on tilusten suhteellista
arviointia. Yleensä jyvityksessä otetaan huomioon maapohjan tai vesialueen
arvo ilman siihen liittyviä ainesosia. Poikkeuksena metsätalouteen
käytettävän metsän osalta jyvityksessä otetaan huomioon metsätyyppiä
vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jyvitys voidaan esittää
suhdelukuna tai raha-arvona. Tiluksen jyväluku ilmoitetaan kokonaislukuna
pinta-alayksikköä kohti. Tiluksen jyvitysarvo on jyväluku kerrottuna
pinta-alalla.
Matti Kusttanpoika Ojanen myy Ojasen tilan pojalleen
Eero Ojaselle, joka osaltaan on vielä velkaa tilasta isälleen Matille isänsä
kuoltua 24.4.1936. Velkaa on jäljellä kuolinhetkellä 7700 mk.
MATTI
KUSTAANPOIKA OJASEN PERUNKIRJA:
Vuonna 1936 kesäkuun 25. päivänä
toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet ulosottomies Yrjö Korvenpää ja
tilallinen Paavo Syrjälä perunkirjoituksen viime huhtikuun 24. päivänä
kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja
kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella ja jolta jäi
oikeudenomistajina seuraavat lapset Jenny Ojanen, synt.24/9 1874, Matti
Ojanen, synt.16/7.1877, Kalle Ojanen, synt. 28/2.1884, Eemil Ojanen,
synt.30/12.1886, Iida Ojanen, synt.4/4.1892, Hulda Honkanen o.s. Ojanen,
synt.25/1.1894, Yrjö Ojanen, synt.23/11.1897, Eero Ojanen, synt.4/11.1903,
Paavo Ojanen, synt.15/7.1906 ja Lyyli Ojanen, synt. 15/1.1909 sekä
toimituksessa, joka pidettiin Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella oli
saapuvilla edellämainituista oikeudenomistajista Matti Ojanen, Kalle Ojanen,
Eero Ojanen ja Paavo Ojanen.
Tämän jälkeen ilmoitti
oikeudenomistajista Eero Ojanen valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja
velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:
A. Pesän varat:
a) Rahaa 1. Käteistä rahaa 1115,05 2) Talletus K.O.P. Kuru 3535,85
3) Saatavaa Eero Ojaselta 7700
12350,90 mk
b) Pito - ja
liinavaatteet. 1) 1 kpl Turkit 50 2) 1 kpl Kesäpalttoo 15 3) 1 kpl
Puku 35 4) 1 kpl Sarkapuku 35 5) 1 kpl Housut 15 6) 1 kpl
Päällystakki 10 7) 3 kpl Lakkeja 1,50 8) 1 par. Kengät 20 9) 1 kpl
Villapaita 15 10) 1 kpl Kaulahuivi 5 11) 6 par. Sukkia 24 12) 3
par. Tumppuja 6 13) Alusvaatteita 20
251,50 mk
c)
Sekalaista. 1) 1 kpl Sakset 5 2) 1 kpl Rässirauta 5 3) 1 kpl
Sarkaviltti 10 4) 1 kpl Kello 5 5) 1 kpl Ompelukone 300 6)
Käsirattaat 40 7) 1 kpl Työreki 100
465 mk
PESÄN VARAT
YHTEENSÄ Smk. 13067,40
B. Pesän velat ja vähennykset: 1)
Hautajaiskuluihin 600 2) Hauta ja sen kunnostaminen 400 3)
Toimituskulut 100 4) Vaivaisprosentti Smk:sta 13067,40 1/8 % 16,50
PESÄN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ Smk. 1116,50
C. Yhteenveto
Pesän
varat 13067,40 Pesän vähennykset 1116,50
PESÄN SÄÄSTÖ SIIS sMK.
11950,90
Vainaja ei ole antanut ennakolta perintöä, lahjaa eikä
muutakaan omaisuutta, joka olisi otettava huomioon perintöveroa
määrättäessä. Vakuutan rehellisesti, valan velvoituksella, ilmoittaneeni
kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten ole jättänyt mitään
siihen kuuluvaa ilmoittamatta.
Paikka ja aika edellämainitut E.
Ojanen
Tässä perunkirjoituksessa olemme olleet saapuvilla. Paikka ja
aika edellämainitut. Matti Ojanen Kalle Ojanen Paavo Ojanen
Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme. Paikka ja aika edellämainitut.
Yrjö Korvenpää Paavo Syvälä Ulosottomies -- Tilallinen Kurussa
Perintöveroa koskevia ilmoituksia voidaan lähettää tilalliselle Eero
Ojaselle, osoite: Kuru. Olkitaipale.
Vaivaisten osuus Smk 16,50
kuitataan Kurun kunnan rahastoon maksetuksi. Kurussa, heinäkuun 29.
päivänä 1936. Uuno Sääkslahti
Edellä olevat perunkirjat käsitelty
Kurun perintöverolautakunnan kokuksessa joulukuun 23. päivänä 1936. 3 §
kohdalla. Ei veroa. Kalle Hauturi
.
|
 |
Räätäli Matti Ojanen. |
|
1. puoliso: 02.07.1874 Kuru
Emilia Josefina Juhontytär Ojanen o.s. Sanden
Emilia kuoli 34-vuotiaana vatsatautiin., s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri, k. 09.01.1889 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Juho Jaakoppi
Sanden, s. 18.03.1819 Vahto, Hyrköis, k. 25.11.1879 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä, Syväoja ja Johanna Albertiina Sanden ent. Söderström o.s.
Schultz, s. 27.04.1816 Turku (Suomalainen srk.), k. 05.05.1892 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
|
 |
Tienarin vanha talo, joka on rakennettu vuoden 1860 aikoihin. Tässä
asui Aino Ojanen perheineen vuoteen 1965 saakka. |
|
- Lapset:
Jenny Emilie Johansson o.s.
Ojanen
, s. 24.09.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Tauluun 77
| |
Matti Ojanen
, s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Tauluun 78
| |
Arvid Aleksanteri Ojanen
s. 01.10.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 03.12.1885 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Kuolinsyy punatauti eli veriripuli.
|
 |
Olkitaipaleen Vanhakylän Syväojan torppa on merkitty kartan
alaosaan. |
|
Kalle Jaakko Ojanen
, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Tauluun 80
| |
Eemeli Manu Ojanen
, s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Tauluun 87
| |
2. puoliso: 14.11.1889 Kuru
Eriika Jeremiaantytär Ojanen o.s. Suoniemi
Piika, räätälin vaimo, s. 29.07.1867 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k.
22.07.1928 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Jeremias Manner e. Suoniemi, s.
23.12.1844 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Justiina Manner o.s.
Savela, s. 15.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
|
 |
Kuva vuodelta 1913-14. Matti Ojanen II-vaimonsa Eriikan ja lastensa
Eeron, Lyylin ja Paavon kanssa. |
|
- Lapset:
Iita Vilhelmiina Ojanen
Iita muutti Kurusta 23.01.1910 Tampereelle., s. 04.04.1892 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 23.1.1910.
|
|
Hulda Maria Honkanen o.s.
Ojanen
, s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
Tauluun 88
| |
Tyyne Petronella Ojanen
s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 10.12.1896 Kuru,
Olkitaipale, Syväoja.
|
|
Yrjö Vilhelmi Ojanen
s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 20.11.1896 Kuru,
Olkitaipale, Syväoja.
|
|
Yrjö Johannes Ojanen
, s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Tauluun 89
| |
Paavo Hiler Ojanen
Paavo hukkui 3-vuotiaana kaivoon, jonka jälkeen kaivo täytettiin
kivillä., s. 11.10.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 28.08.1904
Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Eero Valdemar Ojanen
, s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 90
| |
Paavo Armas Ojanen
, s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 91
| |
Lyyli Elisabeth Ojanen
s. 15.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Muutti naimatonna Teiskoon
19.4.1938.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Jenny Emilie Matintytär
Johansson o.s. Ojanen, (Taulusta
76, isä Matti Ojanen)
Jenny muutti Kurusta 3.11.1894 piiaksi Tampereelle. Ompelija. Jenny Ojanen
muutti Tampereelta 9.11.1903 Ruotsiin., s. 24.09.1874 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 3.11.1894.
|
 |
Jennyn isän Matti Ojasen perunkirjoituksen allekirjoittajat Kurussa
25.6.1936 |
|
Puoliso: 26.12.1901 Tampere
Hilmer Johansson
Nuorempi masinisti Tampereella, Ruotsin alamainen., s. 25.09.1875 Ruotsi,
Borås.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Matti Matinpoika Ojanen,
(Taulusta 76, isä Matti Ojanen)
Pitäjän räätäli, Matti muuttaa perheineen vuonna 1903 Olkitaipaleen Laurilan
mäkitupalaiseksi., s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k.
24.09.1936 Kuru, Olkitaipale. Vuonna 1919 haudankaivajaksi, jonka
tehtäviin kuului myös hautausmaan kunnossapito, valittiin mäkitupalainen
Matti Salminen. Seuraavana vuonna Matti Ojanen valittiin
haudankaivajaksi. Hän erosi virastaan 1932 ja hänen jälkeensä Eero Ojanen
toimi haudankaivajana 15 vuotta. Eero Ojanen oli Matti Ojasen velipuoli
eli heidän isänsä oli Matti Kustaanpoika Ojanen.
Vankavesi-laiva kävi
Parkkuussa niin kauan kuin laivaliikennettä oli, torstaisin. Ojasen
Matin teki mieli Tampereelle, vaimo Maria ei olisi siihen helpolla lupaa
antanut. Matti sanoi: ''Kyllä sinun uudessa hiivaleivässä oli varmaan
naula, kun vatsaan koskee heti syönnin jälkeen''. Maria hätääntyi: -
Kyllä sinun täytyy huomenna lähteä Tampereelle lääkäriin. Matti Tampereen
reissun jälkeen selitti, että lähellä Tamperetta häntä alkoi kovasti
oksettaa ja hän kuuli järvestä sellaisen äänen, että varmasti se naula tuli
oksennuksen mukana pois, eikä tarvinnut mennä lääkäriin.
Kalle Ahonen
ja Matti Ojanen olivat sopineet sunnuntaiaamuna ongelle menosta. Seppä meni
4. aikaan Ojaselle. Maria sanoi: - Matti lähti jo aamulla.
MATTI
OJASEN PERUNKIRJOITUS:
Vuonna 1936 joulukuun 7. päivänä toimittivat
allekirjoittaneet uskotut miehet talollinen Elias Laurila ja
poliisikonstaapeli Kustaa Koskinen perunkirjoituksen viime syyskuun 24.
päivänä kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli
asunto - ja kotipaikka Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä ja jolta,
kuten oheenliitetty ote kirkonkirjasta osoittaa, jäi oikeudenomistajina:
leski Maria Ojanen sekä lapsi Jenny Maria, synt. 9/7 1901, vihitty
avioliittoon Hemmi Mäkisen kanssa 19/9 1926. Saapuvilla
toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa Kurun pitäjän
Olkitaipaleen kylässä, olivat oikeudenomistajat kumpikin itse.
Leski Maria Ojasta, jonka hallinnassa pesä oli, kehoitettiin valan
velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä. Tämän jälkeen kirjoitettiin
kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän pmaisuus, velat ja lyhennukset seuraavassa
järjestyksessä:
Pesän Varat: Kiinteätä: Kallio-niminen tila
R.N:o 2:12 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 20000
Kultaa ja
hopeaa: 1 kpl sormus 50 1 kpl taskukello 50
Huonekaluja:
Huonekaluja yhteensä 1000
Pito - liina - ja sänkyvaatteita: 12 kpl
lakanaa ja 12 pyyheliinaa 280 2 kpl vällyjä, 3 täkkiä ja 2 vilttiä 475
6 kpl tyynyä ja 3 säkistä tehtyä polstarinkuorta 115 3 kpl pöytäliinaa 30
Sekalaista taloustavaraa: 1 kpl partaveitsi, silmälasit, radio 213
Kahvi - ja ruokakalusto 250 Keitto - ja leivinkalusto 120 8 kpl
ämpäriä, 3 saavia ja 4 pyttyä 105 3 kpl neulomakonetta, 2 herätyskelloa
ja 1 seinäkello 1530 2 kgr pellavalankaa ja 1 kapsäkki 70 1 kpl
rantanuotta, 8 rysää ja 2 venettä 500 2 kpl rässirautaa ja 2 sakset 30
Kivityökaluja, puusepäntyökaluja ja veneenlaudat 135 1 kpl rautakanki,
lapiot, talikot ja kihvelit 45 Työkirveet, sahat ja tahko 70 4 kpl
viikatetta, 2 sirppiä, 2 haravaa ja 1 hanko 50 2 kpl tolppa - ja 1
potkukelkka ja 2 kuokkaa 75 14 kpl pärekoppaa, 1 tukkisakset ja köyttä
110 1 kpl lihatiinu, 1 pyykkipunkka ja 1 kaljatynnyri 45 6 kpl
paistinpelliä, 4 läkkilaatikkoa ja kirnu 19 1 kpl seinäpeili, 2
kuvataulua ja 1 kaljapullo 60 Vainaan pitovaatteet 1500 Lesken
pitovaatteet 1500
Eläimiä ja heiniä: 1 kpl lehmä 700 Heiniä 500
Rahaa ja talletuksia: Käteistä rahaa oli kuolinhetkellä 200 Kurun
Säästöpankissa vastakirjan N:o 668 5901,13
KUOLINPESÄN VARAT YHTEENSÄ
Smk. 35828 :-
Pesän velat ja poistot: Hautauskuluja 2000
Sairaalamaksuja 520 Sukuselvitys 20 Rekisterimaksu 10
Toimitusmiesten palkkio 150 Vaivaisprosentti 44,80
VELKOJA JA
POISTOJA YHTEENSÄ Smk. 2744 :-
Pesän varat Smk. 35828,13 Pesän
velat ja poistot 2744,80
PESÄN SÄÄSTÖ SIIS Smk. 33083,33
Pesän
hoitajan, leski Maria Ojasen, ilmoituksen mukaan on vainaja ostanut
eläessään tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä
Tiensuu-nimisen tilan R.N:o 2 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, minkä
tilan hinta oli 3300 mk. Vainaja ei ole antanut muuta ennakkoperintöä,
kuin edellä sanotut eikä lahjaa, joka olisi huomioon otettava perintöveroa
määrättäessä. Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan
pesänhoitajana leski maria Ojanen, jonka osoite on: Parkkuu. Valan
velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin,
etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt.
Paikka ja
aika edellämainitut. Maria Ojanen
Niin toimitetuksi ja arvioiduksi
vakuuttavat Elias Laurila Kustaa Koskinen
Edellä olevat
perunkirjat käsitelty Kurun perintölautakunnan kokouksessa joulukuun 23
päivänä 1936 17§ kohdalla Menee veroa Tytär Jenny Maria Mäkinen saa
19514,47 mk, vero 655 mk
Nämä perunkirjat on jätettävä
kaksoiskappalein, varustettuina leimamerkeillä veroa vastaavaan määrään
Kihlakunnanoikeudelle talvikäräjissä 1937.
Perunkirjoitusmaksu
edellämainitusta kuolinpesän omaisuudesta, Smk 44,80, Kurun kunnan rahastoon
maksetuksi kuitataan. Kurussa tammik. 13 p:nä 1937.
|
 |
Matti Ojasen perunkirjan allekirjoitukset vuonna 1936. |
|
Puoliso: 31.05.1900 Kuru
Maria Matintytär Ojanen o.s. Pajunen.
(Taulu 123)
s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 06.03.1940 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matti Pajunen e. Leponiemi, s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k.
06.06.1920 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Manta Pajunen, s. 19.09.1858
Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
|
|
- Lapset:
Jenny Maria Mäkinen o.s.
Ojanen
, s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun
79
| |
Paavo Johannes Ojanen
Paavo kuoli 2-vuotiaana vatsatautiin., s. 14.08.1903 Kuru, Olkitaipale,
Laurila, k. 10.10.1905 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Jenny Maria Matintytär Mäkinen
o.s. Ojanen, (Taulusta 78, isä Matti
Ojanen)
s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 16.03.1971 Kuru, Olkitaipale.
Jennyn isä Matti Matinpoika Ojanen asuessaan perheineen Kallion
(rekisterin:ro 2:12, osa kiinteistöstä Laurilan tienhaaran alapuolella
(palsta n:ro 6), toinen osa vastapäätä tienhaaraa) ) torpassa
Linkkilänmäessä, osti tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä
Tiensuu -nimisen tilan rekisterin:ro 2:11 Laurilasta rekisterin:ro 2:14, on
Kallion kiinteistön vieressä. Tiensuu-tilan hinta oli 3300 mk eli
nykyrahassa 1100 € Kallio- tilan hinta oli v.1937 Matti Kustaanpoika
perunkirjoituksessa merkitty 20000 mk:n arvoiseksi eli nykyrahassa 6000 €.
Kiinteistöt Kallio ja Tiensuu siirtyivät Jenny-tyttärelle myöhemmin.
Talossa asuu nykyisin Paula Mäkinen ja sieltä on lähtöisin myös
painonnostajana tunnettu Eino Mäkinen.
|
 |
Räätäli Matti Ojasen omisti Kallio-nimisen kiinteistön ja osti
myöhemmin Tiensuu-kiinteistön Laurilan kantatilasta Linkkilänmäestä. |
|
Puoliso: 19.09.1926 Kuru
Hemmi(nki) Matias Mäkinen
s. 04.03.1902 Kuru, Ristaniemi, k. 22.12.1969 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Heikki Valkeejärvi ent. Mäkinen e. Vehmaisto, s. 08.01.1854
Teisko, Ahoi, Pehu ja Milja Mäkinen ent. Koskinen o.s. Riihikoski, s.
14.11.1864 Ruovesi, Visuvesi, Ylistalo, Riihikoski.
|
 |
Parkkuun rakennusmiehiä alakoulun työmaalla 1930-luvun alussa.
Henkilöt vasemmalta ovat: ?, Sulo Haapanen, ?, Oskari Mäkinen ja pikkupoika
Veikko Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Juho Niemi, Hemmi Mäkinen ja ?. Kuva Jalmari
Mantereen. |
|
- Lapset:
-
Eino Matias Mäkinen
Tampereen kaupungin yli-insinööri, eläkkeellä., s. 13.06.1926 Kuru,
Olkitaipale, k. 13.08.2014 Tampere.
OMAT ENNÄTYKSET:
Kuula/SP 7.26 kg Ulkona 16.29 Helsinki 6.9.1958
MAAOTTELUEDUSTUKSET Ulkona Kuula/SP 7.26 kg
2 16.21 Helsinki
1957 4 15.61 Stockholm SWE 1957 2 16.29 Helsinki 1958 5 16.17
Göteborg SWE 1959
Eino Matias Mäkinen on entinen suomalainen
raskaansarjan painonnostaja. Hän voitti Euroopan mestaruuden vuonna 1955 ja
osallistui neljiin olympialaisiin ollen parhaimmillaan viides, mikä oli
siihen mennessä paras suomalaissuoritus olympiatason painonnostossa.
Eino Mäkinen nosti ensimmäisenä suomalaisena yhteistuloksen 400 kg. Hänen
sarjansa vuoden 1953 SM-kilpailuissa oli punnerrus 117,5kg, tempaus 120kg ja
työntö 162,5kg, joista punnerrus ja tempaus olivat Suomen ennätyksiä ja
työntö pohjoismaiden ennätys. Kaiken kaikkiaan Mäkinen paransi raskaansarjan
yhteistuloksen Suomen ennätystä 13 kertaa. Hänen parhaaksi sarjakseen jäi
vuonna 1964 nostettu 472,5kg (142,5-150-180).
Vuonna 1953 Eino
Mäkinen oli maailmanmestaruuskisojen 9. ja EM-kisojen 5. Huomioitakoon, että
1950-luvulla MM- ja EM-kilpailut käytiin yhtä aikaa. Tuloksista poistettiin
Euroopan ulkopuoliset nostajat ja katsottiin ketkä olivat Euroopan parhaat.
Samana vuonna Mäkinen voitti pohjoismaiden mestaruuden. Vuoden 1954
MM-kilpailussa Mäkinen oli neljäs ja EM-tuloksissa hopealla. Seuraavana
vuonna Eino Mäkinen saavutti uransa parhaan tuloksen, kun hän oli
MM-kisoissa pronssilla kahden yhdysvaltalaisen jälkeen ja niinollen
EM-kisoissa mestari, kun USA:laiset poistuivat edeltä. Mäkisen sijoitusta
selittää osaltaan Neuvostoliiton taktikointi. Neuvostoliitto laittoi
höyhensarjaan kaksi painonnostajaa, ja otti siinä kaksoisvoiton, eikä näin
ollen voinut laittaa raskaaseen sarjaan yhtään nostajaa. Raskaaseen sarjaan
Neuvostoliiton ei kannattanut laittaa nostajaa, koska Yhdysvalloilla oli
ennakkoon kaksi ylivoimaista painonnostajaa (Paul Anderson ja Jim Bradford).
Eino Mäkinen oli vuonna 1955 voittanut suomalaisen painonnostohistorian
ensimmäisen Euroopan mestaruuden ja ollut MM-kilpailuissa pronssilla. Hän
olikin Melbournessa ainoa suomalaispainonnostaja. Yli 90-kiloisissa
onnistunut olympiasuoritus riittää viidenteen sijaan.
Mäkisen sarjan
voittaa Yhdysvaltojen ihmistunkki Paul Anderson. Jyhkeä amerikkalainen kasaa
tasan 500 kilon yhteistuloksen, jolla voittaa kevyempänä Argentiina Humberto
Selvetin. Andersonin tuloskunto ja oma paino putoaa ennen kilpailua
sairauden takia rajusti. Helsingin kisojen tapaan Yhdysvallat korjaa
olympialavalta neljä kultamitalia, Neuvostoliitto kolme. Tommy Kono uusii
olympiavoittonsa. 90-kiloiset voittaa Neuvostoliiton Arkadi Vorobjev, joka
uransa jälkeen kouluttautuu tohtoriksi pääaineenaan painonnosto. Vorobjevia
pidetäänkin tieteellisten harjoittelujärjestelmien uranuurtajana. yli 90 kg:
5) Eino Mäkinen 432,5 (127,5+137,5+167,5)
Eino Mäkinen osallistui
neljiin olympialaisiin. Vuoden 1952 kotikisat olivat vielä tutustumisreissu.
Melbournessa 1956 ja Roomassa 1960 hän oli viides. Tokiossa 1964 tuli
keskeytys, kun sormesta lähti nahka.
Eino Mäkinen kilpaili myös
kuulantyönnössä. Hänen vahvuutensa oli räjähtävä voima eikä niinkään
tekniikka. Mäkinen voitti Kalevan kisoista neljä mitalia ja osallistui myös
Suomi–Ruotsi-maaotteluun. Hänen ennätyksensä kuulantyönnössä on vuoden 1958
Suomi–Ruotsi-maaottelussa työnnetty 16,29. Suomen ennätys tuolloin oli Reijo
Koiviston 16,86.
Eino Mäkinen on poissa.
Painonnoston
ensimmäinen arvokilpailuvoittaja Eino Mäkinen on kuollut. Hän oli syntynyt
13. kesäkuuta 1926 Kurussa ja kuoli 13. elokuuta Tampereella. Eino
Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaisena painonnostajana Euroopan
mestaruuden Münchenissä 1955. Samassa yhteydessä käydyissä
maailmanmestaruuskilpailuissa hän sijoittui raskaassa sarjassa (yli 90
kiloa) kolmanneksi.
Mäkisen saavutuksen arvo ja vaikutus olivat
merkittäviä suomalaiselle painonnostourheilulle. Euroopan mestaruus antoi
uskoa suomalaisten menestymismahdollisuuksiin kansainvälisillä lavoilla ja
vaikutti myönteisesti lajin valtakunnalliseen leviämiseen.
Arvokilpailuvoitto huomioitiin laajasti myös tiedotusvälineissä. Mäkinen
saavutti urallaan seitsemän arvokisamitalia. Hän nosti MM-pronssia Münchenin
kisojen lisäksi myös Wienissä 1961. EM-kisoista tuli hopeaa 1954, 1957 ja
1961 sekä pronssia 1959.
Mäkinen osallistui peräti neljiin
olympialaisiin, ensimmäisen kerran Helsingissä 1952. Hän sijoittui
olympialaisissa kahdesti viidenneksi, Melbournessa 1956 ja Roomassa 1960.
Mäkinen saavutti 11 Suomen mestaruutta, viisi Pohjoismaiden mestaruutta ja
36 SE-tulosta sekä edusti Suomea yli 30 maaottelussa. Hän teki ensimmäisenä
suomalaisena 400 kilon yhteistuloksen kolmiottelussa (punnerrus, tempaus ja
työntö), ja hänen ennätyksensä oli 472,5 kiloa.
Mäkinen menestyi
painonnoston ohella myös kuulantyönnössä. Hän saavutti kakkoslajissaan kaksi
SM-hopeaa ja yhden SM-pronssin sekä oli mukana neljässä maaottelussa.
Kuulantyönnössä hänen ennätyksensä oli 16,29. Mäkinen edusti urallaan
Kurun Ryhtiä, Tampereen Kisaveikkoja ja Tampereen Pyrintöä. Aktiiviuransa
jälkeen Mäkinen toimi joukkueenjohtajana kansainvälisissä arvokilpailuissa,
muun muassa Mexico Cityn 1968 ja Münchenin olympialaisissa 1972, Suomen
Olympiakomitean hallituksessa ja valtuuskunnassa, kansainvälisen
painonnostoliiton teknisessä valiokunnassa, Suomen Painonnostoliiton
varapuheenjohtajana sekä pitkäaikaisena tilintarkastajana ja Tampereen
Pyrinnön puheenjohtajana. Painonnostoliitto kutsui Mäkisen myös
kunniajäseneksi.
Mäkinen toimi aktiivisesti myös politiikassa. Hän
oli kokoomuksen kansanedustajaehdokkaana 1979 ja kuului 16 vuotta Tampereen
kaupunginvaltuustoon. Ammatiltaan Mäkinen oli rakennusinsinööri ja
työpäällikkö. Mäkisestä julkaistiin kirja 2009. Eino Mäkinen Kurun Karhu
-nimisen teoksen kirjoitti Lauri Järvinen. Eino Mäkistä jäivät kaipaamaan
vaimo Aila, poika Jukka Matti ja sukulaiset sekä laaja ystävien ja tuttavien
joukko. .
|
 |
Eino Mäkisen kilpailu-uran yksi huippuhetkistä oli Euroopan
mestaruus Munchenissä 1955 saksalaisen Theo Alderingin jäädessä hopealle.
Pronssi meni itävaltalaiselle Franz Höbbille. Eino Mäkinen punnersi, tempasi
ja työnsi raskaassa sarjassa (yli 90 kg) Munchenissä 1955 yhteensä 422,5 kg
(127,5-127.5-167,5) ja sai EM-kullan lisäksi MM-pronssia. Mäkisen perhe oli
MM-lavalla edustettuna vahvasti, sillä myös pikkuveli Paavo Mäkinen nosti
Munchenissä. Keskiraskaassa sarjassa nostanut Paavo pyörtyi yrittäessään
punnertaa 115 kg. Neuvostovalmentaja Tsubinidse nousi lavalle ja kantoi
pyörtyneen suomalaisen pois. Kaikkien hämmästykseksi Paavo nousi uudelleen
lavalla ja puhtaasti tuon traagisen 115 kg ylös. |
|
Paula Mäkinen
Asuu kotitalossaan, naimaton., s. Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Parkkuu 1920-luvulla Linkkilän mäeltä kuvattuna. Keskellä tien
vasemmassa reunassa on Mäkisen talo. |
|
Paavo Mäkinen
s. 1930 Kuru, Olkitaipale, k. Tampere. 18.3.1955:
Ranskan
painonnostajien taloudellinen tilanne sallii vain neljän nostajan saapua
maaotteluun Suomea vastaan: Mikko Hokka ottaa voiton 67,5-kiloisissa
SE-tuloksella 337,5 kg ja Eino Mäkinen raskaassa sarjassa (410), mutta
75-kiloisissa Georges Firmin (365) kukistaa Pentti Niemisen (325) ja
90-kiloisissa Jean Debuf (Ranskan ennätys 417,5) Lauri Kinasen (360).
Täytesarjoissa tiukin taisto käydään 82,5-kiloisissa, jossa Bengt Lindh
(365) on niukasti Paavo Mäkistä (362,5) parempi.
Tampereella
Painonnostoliiton mestaruuskilpailuissa Paavo Mäkinen nostaa 82,5-kiloisissa
yhteistuloksen PE:n 380 kg ja tekee ylimääräisellä yrityksellä saman
tempauksessa (125 kg). Mestareiksi kruunataan Paavon lisäksi Väinö
Kaipiainen (56-kiloiset), Seppo Kurkela (60), Mikko Hokka (67), Pentti
Nieminen (75), Lauri Kinanen (90) ja Eino Mäkinen (yli 90).
|
 |
Vasemmalla Paavo Mäkinen, keskellä Eino Mäkinen ja oikealla Vuokko
Mäkinen. Einon sylissä on Paula Mäkinen. |
|
Pauli Ilkka Veli Mäkinen
Rakennusmestari, s. 20.01.1943 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1985 Tampere.
|
 |
Hemmi ja Jenny Mäkisen ja poikansa Paulin hauta Kurun
Tammikankaalla. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Kalle Jaakko Matinpoika
Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen)
Tienarin Kalliomäen mäkitupalainen, työmies., s. 28.02.1884 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale,
Kalliomäki.
Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen muutti Kurusta
8.11.1900 Messukylään Hatanpään Seppälän tilan rengiksi (nyk. Ahlmanin
koulu, Hallilantie 24 Tampere) naimattomana ja takaisin 14.12.1903 Kuruun
Ylä-Toikolle rengiksi. Avioliiton solmittuaan 31.03.1908 he muuttivat
Laurilaan itsellisiksi ja v.1911 Tienarin mäkitupalaisiksi ja asuivat
Tienarin Kalliomäessä, jonka omistajiksi Kalle Ojanen perheineen tuli vuonna
1920. 20.6.1920 Kalliomäen mäkitupa erotettiin omaksi tilakseen.
Toimitus N:o 8618
Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta
Tienarin perintötilalla N:o 6 R. N:o 6:9 Olikitaipaleen kylässä Kurun
kunnassa Hämeen lääniä. Tehnyt nuorempi maanmittausinsinööri K.D.
Sinervä alempana mainittuina aikoina vuonna 1920.
Toimitus
alotettiin myyjän anomuksesta.
1§ 10. päivänä heinäkuuta
asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa. Itse
paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari ja ostajat torppari Kalle
Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen. sekä todistajiksi kutsutut
vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari Mäkelä, molemmat
tästä kunnasta.
Kun ei jääviä eikä muutakaan estettä toimitusta
vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset luovutuskirjan, liiteettäväksi
seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja otteet. 1:0) Haapaniemen
tilan saantokirjasta 8/7 1920 2:0) Kalliomäen tilan saantökirjasta 20/6
1920
Tyytymättömyys tähän toimitukseen on puhevallan menettämisen
uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä päivää lukuunottamatta
kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle viimeistään 30:nä päivänä
kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai säädetyssä järjestyksessä
oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan liitettävä.
Viran
puolesta K.D. Sinervä nuor. maanmittausinsinööri
Pöytä - ja
toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten
allekirjoituksellamme Toimituspaikalla, aika kuten yllä
Juho
Tienari Kalle Ojanen Kalle Haapaniemi +
Todistavat: Arvo
Ristaniemi Oskari Mäkelä
Viran puolesta K.D. Sinervä nuor.
maanmittausinsinööri
KALLE JAAKKO OJASEN PERUKIRJA:
Vuonna 1947 heinäkuun 12 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut
miehet työnjohtaja P.E. Uusitalo ja mv. Pentti Tienari perunkirjoituksen
toukokuun 13 päivänä kuolleen tilallisen Kalle Jaakko Ojasen jälkeen, jolla
kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja
jolta jäi oikeudenomistajana leski Lyyli Mirjami Ojanen, o.s. Vuorenmaa,
sekä täysi-ikäiset lapset: autonkulj. Martti Jaakko Ojanen, s. 1/12 1909,
mv.vaimo Aino Kaarina Perikangas, o.s. Ojanen, mv.vaimo Nelly Raakel
Kuslmala o.s. Ojanen, käsityöläinen Greta Mirjam Marjamäki, o.s. Ojanen,
metsäkoulunoppilaan v.mo Helvi Kyllikki Raita-aho, o.s. Ojanen ja mv. Osmo
Kalevi Ojanen. Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan vainajan
asunnossa Kalliomäen tilalla Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat
kaikki muut oikeudenomistajat paitsi Aino Kaarina Perikangas ja Helvi
Kyllikki Raita-aho.
Leski Lyyli Mirjami Ojanen, jonka hallinnassa
kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka
merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:
A. Pesän varat.
a)
Puhdasta rahaa 1) Postisäästöpankin Säästötilillä N:o 950944 8000 2)
Käteisenä 32500
40500 mk
b) Pitovaatteet: 2 paria miesten
pukuja, vanhoja 1000 4 paria miesten alusvaatekertoja 800 3 paria
miesten jalkineita 900 3 kpl mieten päähineitä 150 4 kpl miesten
villapaitoja 1200 3 kpl miesten pukuja 750 3 paria naisten pukuja 750
4 paria naisten alusvaatekertoja 600 4 paria naisten jalkineita 400 1
kpl naisten päällystakkeja 300 3 kpl naisten pääliinoja 150
6250
mk
c) Liinavaatteita: 5 kpl lakanoita 1000 4 kpl
tyynynpäällisiä 200 2 paria ikkunanvehoja 300 4 kpl pöytäliinoja 400
12 kpl pyyheliinoja 600
1500 mk
c) Sänkyvaatteita: 1 kpl
täkki 500 1 kpl välly 500 2 kpl patjoja 500 4 kpl tyynyjä 200
1400 mk
d) Huonekaluja; 1 kpl pöytä 100 2 kpl puusänkyjä 400
1 kpl piironki 250 1 kpl keinutuoli 150
900mk
f) Sekalaista
1 kpl lehmä 15000 1 kpl silppumylly 1000 1 kpl naisten rannekello 1000
1 kpl viljakomi 500 1 kpl kangaspuut 1000 Keittoastiat 1000
Ruokailuvälineet 500 Puuastiat 200 Vesiastiat 400 Kirveet ja sahat
300 1 rautakankea ja lapio 250
21150 mk
VAROJA YHTEENSÄ
72700 mk
B. Pesän velat ja poistot. 1) Hautajaiskulut 14000 2)
Lääkärinpalkkiot 4000 3) Veroja varten 500 4) Toimitusmiesten palkkio
500 5) Vaivaistenprosentti eli 1/8 % mk:sta 72700:- 90
POISTOJA
YHTEENSÄ 19090 mk
C. Lopputili. Pesän varat 72700 mk Pesän
poistot 19090 mk
PESÄN SÄÄSTÖ 53610 mk
Vainaja ei ole antanut
mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi
huomioonotettava perintöveroa määrättäessä. Perintöveroa koskevia
ilmoituksia ottaa pesänhoitajana vastaan leski Lyyli Ojanen, jonka osoite on
Parkkuu. Valanvelvoituksin vakuutan rehellisesti ilmoittaneeni pesän
varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole mitään jättänyt siihen
kuuluvaa ilmoittamatta.
Paikka ja aika edellä mainitut.
Lyyli
Ojanen Tilallisen leski Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.
Martti Ojanen Nelly Kulmala Greta Marjamäki Osmo Ojanen
Näin
toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme. Paikka ja aika edellä mainitut.
P-E. Uusitalo Pentti Tienari .
|
 |
Kalle Jaakko Ojanen. |
|
Puoliso: 31.03.1908 Kuru, Ylä-Toikko
Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa
Lyyli muutti vuonna 1905 Vuorenmaasta Ylöjärven Pohjan kylän Pietilän taloon
piiaksi, ollen siellä kaksi vuotta, jonka jälkeen hän muutti Kurun
Vaakaniemen Ylä-Toikolle piiaksi., s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja,
Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Lyyli Mirjam
Juhontytär Wuorenmaa muutti Ylöjärveltä Kuruun 19.12.1907 Ylä-Toikkoon
piiaksi. Kävi rippikoulun korkein arvokirjaimin ja on rokotettu. .
Vanhemmat: Juho Kustaa Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti, s. 02.05.1844
Viljakkala, Karhe, k. Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti ja Amanda Vilhelmiina
Vuorenmaa o.s. Nukari, s. 05.09.1843 Ylöjärvi, Pengonpohja, Hatanpää, k.
25.01.1891 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti.
|
 |
Jaakko ja Lyyli Ojanen. |
|
- Lapset:
Martti Ojanen
, s. 01.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun
81
| |
Aino Kaarina Perikangas o.s.
Ojanen
, s. 09.06.1912 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Tauluun 82
| |
Nelly Raakel Kulmala o.s.
Ojanen
, s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Tauluun 83
| |
Aarne Veikko Ojanen
Aarne kuoli vauvana heikkouteen., s. 29.12.1917 Kuru, Olkitaipale,
Kalliomäki, k. 17.07.1918 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
|
 |
Aarnen isän Kalle Jaakko Ojasen k. 13.5.1947 perukirjan
allekirjoittajat |
|
Greeta Mirjami Nironen e Marjamäki
o.s. Ojanen
, s. 01.01.1920 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Tauluun 84
| |
Helvi Kyllikki Raita-Aho o.s.
Ojanen
, s. 11.09.1922 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Tauluun 85
| |
Osmo Kalevi Ojanen
, s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Tauluun 86
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Martti Jaakko Ojanen,
(Taulusta 80, isä Jaakko Ojanen)
Autoilija, kiviliikkeenharjoittaja, s. 01.12.1909 Kuru, Olkitaipale,
Laurila, k. 05.06.1993 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Ojasen Martti
(MJ, kuten tutut sanoivat) joutui Hämeensillalla Tampereella ratsiaan.
Poliisi kysyi: - Pitääkös käsijarru? Martti sanoi, ettei hän tiedä.
Kaksi poliisia meni kuorma-auton taakse työntämään, mutta auto ei
liikahtanutkaan. Poliisi tuli MJ:n puheille ja vähän näreissään sanoi: -
Pitihän se. MJ sanoi siihen: - Mutta enhän minä tiedä teidän
voimavarojanne.
Ojasen Martti meni katsastamaan jo hieman ruosteista
henkilöautoaan Lakalaivaan Tampereella. Katsastusmies naputteli
piikillään alustaa ja hups..läpi meni. MJ hermostui katsastusmiehelle,
nappasi piikin häneltä ja löi piikin nokkapellin läpi. - Kyllä se
tästäkin läpi menee. Ei auttanut, uusintakatsastus odotti.
Kurussa
poliisit seurasivat Marttia, joka ajoi kuorma-autollaan. Jotain oli pielessä
ja poliisit pysäyttivät Martin tienposkeen. Martti kehui ensin poliiseja
tärkeästä työstä ja yritti pehmittää virkavaltaa. Kun tämä ei auttanut
hän alkoi haukkua poliiseja kyttääjiksi. Tämäkään ei auttanut, sakko tuli.
MJ lasketteli polkupyörällä Riihtenperän mäkeä alas eräänä kesäisenä
sunnuntaina hakeakseen lehden Simo Tienarin pihassa olevasta jakolaatikosta.
Ojasen Kalevi oli lähellä Riihikosken tienhaaraa ja MJ pysähtyi juttelemaan.
Kalevi sanoi: - Sinä laskit vapaalla Riihtenperän mäen tukka putkella.
MJ hieraisi kädellään kaljua päälakeaan ja sanoi: - Kyllä siinä tukka
hulmusi.
Martti oli kova poika tekemään kaikenlaista uutta. Kerran
hän alkoi valmistaa kokonaan pellistä tehtyä venettä. 1960-70 lukujen
vaihteessa koko Parkkuussa kuului pitkin päivää kova pauke, kun MJ muotoili
lekalla venettään. Yht'äkkiä ääni ja vene häipyivät. Tänäkään päivänä ei
tiedetä mihin vene hävisi. Menikö kokeilussa Parkkuunlahden pohjaan vai
myytiinkö romurautana?
Parkkuun kouluulla äänestettiin aikoinaan
kaikissa vaaleissa. Martilla oli kunnia-asia mennä hyvissä ajoin
äänestypaikalle ja ensimmäisenä äänestäjänä hän sai katsoa, oliko uurna
tyhjä. Ja kaikissa vaaleissa hän kävikin äänestämässä.
Martti
Ojanen oli armeijassa nappiherrojen kuljettajana. Kerranki he menivät järven
jäätä pitkin hyvin varovaisesti, koska jäät olivat melko heikot. Martti
kertoi meille klopeille: - Ja jään alla oli 65 metriä vettä ja muta.
Martti oli monitoimimies, hän soitti mm. haitaria ja pianoa. Kerran hän oli
veljellään Osmolla ja klopit pyysivät MJ:tä soittamaan. Joku huomasi pienen
virhesoinnin ja huomautti siitä Martille. Martti hyväntahtoisesti sanoi:
- Lainaa sormet. (Martti oli nuorempana menettänyt sormiaan
raamisahassa).
.
|
 |
Martti Ojanen lähtee moottoripyörällä hyvin varustautuneena matkaan. |
|
Puoliso: 28.06.1943 Kuru
Taimi Anna-Liisa Ojanen o.s. Mäenpää
Lasten Merjan ja Leenan sijaisäiti, kotiavustaja Kurun kunnalla., s.
21.02.1921 Kuru, Aurejärvi, k. 26.01.2000 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Vanhemmat: Gernhard Mäenpää, s. 20.05.1887 Kuru, Aurejärvi, k. 10.04.1959
Kuru, Aurejärvi ja Lempi Vilhelmiina Mäenpää o.s. Kovanen, s. 01.04.1891
Kuru, Aurejärvi.
|
 |
Taimi Ojanen kasvattilastensa Merjan ja Leenan kanssa ulkoilemassa
talvella. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Aino Kaarina Perikangas o.s.
Ojanen, (Taulusta 80, isä Jaakko Ojanen)
s. 09.06.1912 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 28.08.1990 Tampere.
Muutti Kurusta 21.2.1931 Pohjois-Pirkkalaan ja takaisin (Pohjois-Pirkkala
liitetty Tampereeseen) Tampereelta Kuruun 22.10.1940. Yhteensä 6 lasta,
joista 2 kuollut pienenä. Aino muutti eronneena 14.5.1984 Tampereelle
Viinikan seurakuntaan. Haudattu Kuruun 8.9.1990.
|
 |
Kalle ja Lyyli Ojanen lapsiensa Ainon ja Martin kanssa. Kuva otettu
noin vuonna 1918. |
|
Puoliso: 18.06.1941 Kuru, eronneet 25.05.1982
Toivo Pellervo Pellervo Perikangas
s. 25.09.1914 Kuru, Olkitaipale, k. 03.12.1986 Kuru. Vanhemmat: Juho
Toivo Leppänen e. Perikangas, s. 24.04.1879 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k.
29.10.1935 Kuru, Poikelus ja Eeva Elina Perikangas o.s. Mattila, s.
20.01.1879 Parkano, Hakomäki, k. 05.03.1923 Kuru, Olkitaipale, Perikangas.
|
 |
Aino os. Ojanen ja Toivo Perikankaan hääkuva vuodelta 1941. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Nelly Raakel Kulmala o.s.
Ojanen, (Taulusta 80, isä Jaakko Ojanen)
Eläkeläinen, s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 29.04.2010
Kuru, Kirkonkylä. Nelly muutti Kurusta 20.2.1931 Tampereelle .sieltä
takaisin Kuruun 21.9.1933 ja 11.6.1934 Kurusta Pohjois-Pirkkalaan
naimattomana. Nelly Raakel Ojanen muutti Tampereen Harjusta 24.3.1943 Kurun
seurakuntaan. Nelly Kulmala os. Ojanen muutti Kurun seurakunnasta
19.3.1962 Tyrvään seurakuntaan avioliitossa eläen. Muutti Tyrvään
seurakunnasta 15.11.1962 Kurun seurakuntaan.
|
 |
Aino, Lyyli-äiti sylissään Nelly, isä-Kalle ja Martti-poika. Kuva
vuodelta 1915. Kuvannut Nellyn , Ainon ja Martin Matti-vaari. |
|
1. puoliso: 22.12.1946 Kuru
Alku Sulo Kulmala. (Taulu 370).
(Taulu 371)
Alku kuoli 54-vuotiaana sydänveritulppaan., s. 29.10.1904 Kuru, Sontu,
Paulajärvi, k. 02.05.1959 Kuru, Sontu. Vanhemmat: Kalle Kulmala ent.
Keskinen e. Sillanmäki, s. 11.07.1875 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k.
15.01.1946 Kuru, Sontu ja Aliina Alviina Kulmala, s. 23.06.1882 Hämeenkyrö,
Heinijärvi, Luuki, k. 12.10.1948 Kuru, Sontu.
|
 |
Alku ja Nelly Kulmalan hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
2. avopuoliso:
Martti Rudolf Ranta-aho
s. 21.07.1917, k. 13.02.1990 Kuru, Kirkonkylä.
|
 |
Osmo Ojasen muistoa kunnioittamassa Nelly Kulmala os. Ojanen ja
Martti Ranta-aho. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Greeta Mirjami Nironen e Marjamäki
o.s. Ojanen, (Taulusta 80, isä Jaakko
Ojanen)
Ompelija, Lokomolla töissä., s. 01.01.1920 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k.
03.06.1996 Ylöjärvi. Greeta muutti Kurusta 4.1.1937 Tampereelle Harjuun ja
takaisin Kuruun 22.3.1943. Muutti Joel Nirosen kanssa Kurusta Ylöjärvelle
9.1.1952.
|
 |
Lyyli-äiti, Helvi+kissa, Reepa, Osmo ja Jaakko-isä Kalliomäessä,
Näsijärvi taustalla. |
|
1. puoliso: 18.02.1944 Kuru
Kaarlo Kustaa Pellervo (Kalle) Marjamäki
Kaarlo ja Arvo olivat Saareksessa huutolaisina. Kaarlon veli Arvo kertoili
juttuja jossa hän ja Kalle painivat Saareksen talossa heidän ollessaan
lapsia., s. 02.04.1921 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 15.07.1944 Äyräpää,
Vuosalmi.
Äyräpään-Vuosalmen taistelut
Äyräpään- Vuosalmen
taistelut käytiin kesä-heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen
etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella. Ne olivat
osa laajempaa Puna-armeijan suurhyökkäystä, jonka tarkoituksena oli murskata
suomalaisten puolustuslinjat ja joukot Kannaksella.
Taistelun kulku
Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9.6.1944 ja edennyt jo Viipurin
pohjoispuolelle Tali-Ihantalan alueelle. Leningradin rintaman alkuperäiseen
suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä
Vuosalmella. Mutta kun 21. ja 23. Armeijan hyökkäys ei johtanut toivottuun
tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka Govorov tarkisti
suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä
Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. Armeijalle, jolla oli
käytettävissään kolme Armeijakuntaa (6., 98., ja 115. AK) sekä 17.
linnoitusalue, joka oli puolustuksessa Vuoksen alajuoksulla. Neuvostoliiton
3. armeijakuntaa ei Leningradin rintamalla esiintynyt.
Suomalaisten
keskeneräinen VKT-linja kulki Vuoksen pohjoisrannalla ja ylimenohyökkäys
edellytti sen murtamista. Äyräpään harjanteella sijaitsi 7 km pitkä ja vain
200-300 metriä syvä sillanpääasema (Pölläkkälä-kirkonmäki-Kylä-Paakkola),
jonka tarkoituksena oli estää neuvostojoukkojen pääsy ja kaivautuminen
Vuoksen rantaan. Paikka oli ongelmallinen, koska Kylä-Paakkolan korkeimmalta
harjanteelta pystyi hallitsemaan maisemaa pitkälle Vuosalmen puolelle.
Sillanpääasema oli alun perin suunniteltu osaksi puolustuslinjaa.
Sillanpääaseman mielekkyydestä keskusteltiin ja kiisteltiin komentajien
keskuudessa.
Kannaksen joukot oli määrätty 15.6. viivytykseen ja III
Armeijakunta oli 20.6. lähes kokonaisuudessaan asettunut puolustusasemiin
VKT-linjalle. 2. divisioona vetäytyi pääosin osin Vasikkasaaren
ponttonisillan ja lossin kautta Vuoksen pohjoisrannalle ja ryhtyi samantien
parantamaan asemiaan. Neuvostojoukot saapuivat Äyräpään alueelle 21.6.44.
Ihantalan ja Viipurinlahden taisteluiden vielä jatkuessa kiivaina, kehittyi
Äyräpään ja Vuosalmen alueella suoranainen suurtaistelu. Vuosalmea oli
puolustamassa kaksi vahvistettua pataljoonaa 2. Divisioonasta. JR 7 komensi
everstiluutnantti Ehrnrooth ja JR 49 eversti Frans Wahlbäck. Vahvennetun
2.D:n kaistalla oli 0,7 pataljoonaa rintamakilometriä kohti.
Tykistö
muodosti keskeisen osan puolustusta ja sitä oli seitsemän patteristoa,
joista neljä tuki Äyräpäätä. Tykistö ampui 4.-7.7. välisenä aikana noin 40
000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan.
Ilmavoimilla oli myös
erittäin merkityksellinen tehtävä neuvostojoukkojen lamaannuttamisessa.
Tunnusteluhyökkäyksiä
Venäläiset suorittivat useita
tunnusteluhyökkäyksiä 21.6. lähtien Äyräpään harjanteella sijainnutta
suomalaisten sillanpääasemaa vastaan, mutta kaikki ne torjuttiin.
Kesäkuun viimeisenä päivänä suomalaiset suorittivat tunnusteluhyökkäyksen ja
saivat vankeja, jotka paljastivat neuvostojoukkojen aloittavan hyökkäyksen
samana päivänä. Tykistö aloitti voimakkaan,noin 5000 kranaatin
vastavalmistelun, josta aiheutui hyökkäysryhmityksille pahoja tappioita ja
osa pakeni pakokauhun vallassa.
Suurhyökkäyksen valmistelu
Neuvostojoukot valmistelivat hyökkäystä huolellisesti useita vuorokausia.
Ensimmäisen hyökkäysportaan pataljoonia koulutettiin Vuoksen ylittämiseen ja
rantautumiseen. Ylimenoa varten rakennettiin yli 600 venettä, sata lauttaa
ja 1500 pienempää 3-6 miestä kantavaa paattia. Neuvostojoukot harjoittivat
ahkerasti lauttapartiointia Vuoksessa, mutta ne tuhottiin säännöllisesti.
Puutavaraa he onnistuivat aluksi saamaan Pölläkkälän sahalta, mutta se
tuhottiin tykistötulella ja paloi maan tasalle. Rauhallisemman
valmisteluvaiheen aikana kumpikin osapuoli harjoitti ahkerasti
tiedustelutoimintaa vastapuolen tilanteen selvittämiseksi. Suomalaiset
jatkoivat kiireisesti kenttälinnoitustöitään, joita kuitenkin häiritsi
jatkuva tykistö- ja kranaatinheitintuli.
29.6. venäläisten todettiin
keskittävän uusia voimia Äyräpään alueelle. Tiedustelu havaitsi 1.7.
neuvostojoukkojen liikenteen kasvaneen huomattavasti Vuoksen eteläpuolella
Pasurinkankaantiellä, jossa marssirivistön marssi Punnuksenkylän ohitse
kesti kolme tuntia. Siinä oli 10 jalkaväkikomppaniaa, toistasataa
miehistönkuljetuskuorma-autoa, 95 hevosajoneuvoa, 19 raskasta panssarivaunua
ja paljon tykistöä. Vilkas liikenne jatkui seuraavana päivänä, jolloin
vuorokaudessa havaittiin 700 kuorma-autoa liikkeellä kohti Äyräpäätä.
Autoissa kuljetettiin miehistön lisäksi ponttoneja, veneitä ja runsaasti
tykistöä. 3.7. liikenne alkoi hiljentyä ja neuvostojoukkojen oletettiin
olevan kokonaisuudessaan perillä. Huomattiin myös, että Kylä-Paakkolan
eteläpuolella olevalle kankaalle oli ilmaantunut 15 rynnäkkötykkiä, 40
panssarivaunua sekä silta- ja ylimenokalustoa, lisäksi runsaasti tykistöä ja
2-3 raketinheitinpatteria. Neuvostoilmavoimien toiminta alkoi vilkastua 2.7.
ja ne pudottivat fosforipommeja, jotka sytyttivät metsän palamaan.
Propaganda
Valmisteluvaiheeseen kuului myös propagandan luonti, joka
yllytti neuvostosotilaita sankaritekoihin. Vuoksen ylitystä rinnastettiin
Dneprin ja Berezinan ylimenotaisteluihin. "Isänmaan nimessä, pyhän koston
nimessä, lähestyvän voiton nimessä: eteenpäin, vastustamattomasti eteenpäin!
Puhdistakaamme koko Neuvostomaa saksalais-suomalaisista valloittajista.
Lyökäämme kuolettavasti haavoittunut suomalainen peto sen omassa luolassa.
Koko Neuvostoliiton kansa uskoo voimaamme ja odottaa nopeata ja lopullista
Hitlerin suomalaisorjien tuhoa. Eteenpäin rynnäkköön vihollisasemia vastaan!
Kuolema saksalaissuomalaisille valloittajille." [muokkaa] Suurhyökkäys
Venäläisten ilmatoiminta vilkastui tuntuvasti 3.7. ja aamulla 4.7. klo 3.50
alkoi tykistövalmistelu ja sen jälkeen suurhyökkäys. Tulivalmisteluun
osallistui 25 kenttätykistöpatteria, 100 kranaatinheitintä ja yli 100
maataistelu- ja pommikonetta.
Voimakkaat jalkaväen ja panssarivoimien
hyökkäykset johtivat sisäänmurtoihin. Suomalaisten vastaiskut eivät enää
tuottaneet tuloksia, mutta vasta 9.7. varhain aamulla venäläiset onnistuivat
valtaamaan koko sillanpääaseman ja muodostamaan 2 km leveän oman
sillanpääasemansa Vasikkasaaren, Lossin ja kirkonmäen kohdalta. Äyräpäätä
hallitsi nyt Puna-armeijan 92.D, 142.D, 281.D, 381.D ja 10.D. Samana päivänä
alkoi Vuoksen ylimeno, jota edelsi voimakas tykistötuli 680 putkella ja 200
lentokoneen ilmahyökkäys. Suomalaisten tykistö yritti estää ylimenon 8
patteristolla ja saksalaiset iskivät 32 Stukalla Äyräpään alueella olleita
tykistöasemia vastaan. Samalla omat hävittäjät hyökkäsivät
vihollispommittajia vastaan pudottaen 22 neuvostokonetta Vuosalmen alueella.
Vastatoimenpiteistä huolimatta neuvostojoukot kykenivät ylittämään Vuoksen
ja muodostamaan itselleen sillanpääaseman.
Sillanpääaseman kohtalo
Ennen Vuoksen ylimenoa venäläiset löivät Äyräpäänharjanteella olleen
suomalaisten sillanpääaseman ensin keskeltä kahtia ja seuraavan yönä vielä
kaakkoisosan puoliksi, jolloin 2.D:n Komentaja Martola määräsi joukot
vetäytymään asemasta. Armeijakunnan komentaja Siilasvuo määräsi kuitenkin
joukkoja jäämään vielä Äyräpään kirkonmäelle ja Vasikkasaareen. Kirkonmäellä
olleet Er.P 25:n ja JR 7:n II pataljoonan jäännöksistä koostuva joukko
puolusti sitkeästi kilometrin levyistä ja 200 metrin syvyistä mottia. Joukko
joutui lopulta tukalaan asemaan ja kaatui tai joutui sotavankeuteen.
Sillanpääasema murtui suomalaisen tykistön voimakkaasta sulkutulesta
huolimatta. Juuri vaihdettu ErP 25 poistui pakokauhunomaisesti Vuoksen yli
veneillä ja uimalla, jolloin moni hukkui tulituksessa.
Siilasvuon
päätöksen tarkoituksena oli vallata asemat takaisin oikealta lohkolta käsin.
Aamulla 6.7. klo 8.00 alkanut hyökkäys epäonnistui. Taipaleen lohkolta
komennettu 19. prikaatin IV pataljoona juuttui paikoilleen.
Asemat
yritettiin palauttaa kaikkiaan kolme kertaa, mutta 7.7. hyökkääjän 92.D
joukot valtasivat iltapäivällä Harjulan tukikohdan ja lossin seudun.
Maasto-olosuhteet
Äyräpäänharjanne on rapakivikkoista kovaa maata,
jossa tykistön ammusten sirpalevaikutus oli erityisen voimakasta.
Harjanteelta avautui laakea peltomaisema sekä Äyräpään että Vuosalmen
suuntaan. Harjanne oli myös kapeutensa takia hankala puolustaa ja
taistelijoiden selustassa oli lisäksi virtaava joki. Rivisotilaat purnasivat
harjanteen puolustamista, mutta päällystö piti sitä välttämättömänä siihen
asti, kunnes VKT-linja saataisiin kuntoon.
Neuvostojoukot ylittävät
Vuoksen
Tulivalmistelun tauottua, joen ylle laskettiin lentokoneesta
näkymätön savuverho, jonka suojassa venäläiset joukot syöksyivät
pikaveneillä ja moottorilautoilla 2 kilometrin levyisenä rintamana 300
metriä leveän virran yli. Venäläiset onnistuivat saman tien murtautumaan
suomalaisten asemiin vastarannalla, sekä muodostamaan 4 km leveän ja
kilometrin syvyisen laajennuksen pohjoisrannalle, josta ryhdyttiin
välittömästi levittäytymään Vuosalmen peltoaukeille ylittäen
metsänreunatkin. Venäläiset olivat 9.7. kello kahdeksaan mennessä
leveähköllä hyökkäyskiilallaan valloittaneet ainakin 4 km² laajuisen alueen
Vuosalmen puolelta. Vihollisen ylitys oli kohdistunut JR 7:n lohkolle ja
samaan aikaan JR 4 vetäytyi kokonaan ankarasti taistellen Kylä-Paakkolan
sillanpääasemasta. Puolustus alkoi pitä�� sen jälkeen, kun suomalaiset
vetäytyivät Vuosalmen peltoaukeilta perinteiseen suomalaiseen metsämaastoon.
Päivän aikana suomalaiset kykenivät kuitenkin kiivailla rynnäköillä
työntämään vihollisen takaisin metsänreunoille, mutta eivät juuri pidemmälle
rynnäkkötykkien puutteen vuoksi, joita luvattiin paikalle vasta vuorokauden
kuluttua. Ylimenon jälkeen vihollinen siirsi Vuosalmen puolelle huomattavia
määriä joukkoja ja kevyitä panssarivaunuja. Viholliselta siepatun
radiosanoman mukaan sen tappiot olivat koituneet huomattavan suuriksi, 142.
divisioona oli menettänyt mm. suurimman osan jalkaväestään virran
ylityksessä. Venäläiset onnistuivat saamaan hallintaansa Vuosalmelta myös
erinomaiset tykistön tulenjohtopaikat. Suomalainen tykistö ampui Vuosalmella
9.7. 13 500 laukausta.
Lisävoimia paikalle
Suomalaisen 2. D
pataljoonat ja III Armeijakunnan lähettämät vähäiset apuvoimat joutuivat
kovalle koetukselle. Kannaksen joukkojen komentaja hälytti entisistä
raskaista taisteluista hiukan levähtäneen Ps:n D:n ja määräsi sen iskuosan,
Jääk Pr:n ja Rynn.tyk pataljoonan siirtymään Vuosalmen suuntaan puolustuksen
tueksi.
Henkilövaihdokset
Kesken taisteluiden 7.7. vaihtui
2.D:n komentaja, jolloin Martolan tilalle astui majuri Aarne Blick. Vaihdon
syynä oli Aunuksen ryhmän komentajakenraaliluutnantti Paavo Talvelan
tyytymättömyys alaisensa kenraalimajuri Aarne Blickin toimintaan VI
Armeijakunnan komentajana.
Päivittäisiä tapahtumia 4.7.-17.7.
Yöllä 4.-5.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja sillanpäässä. Oikealle
lohkolle siirrettiin I/JR 49 pahasti kuluneen III/JR 49 tilalle. Vasemmalle
lohkolle siirrettiin Er.P 25 I/JR 7:n rippeiden ja osan III/JR 7:n tilalle.
Kenraalimajuri Martola katsoi 5.7., ettei sillanpäätä voitu enää pitää ja
sai III Armeijakunnan komentaja Siilasvuolta luvan tyhjentää sen.
Samanaikaisesti saatiin kuitenkin vanki, joka kertoi vihollisella olevan
käytettävissään enää yhden kokonaisen rykmentin, muut olivat kärsineet
raskaita tappioita. Tällöin everstiluutnantti A. Ehrnrooth tarjoutui
pitämään aseman,mikäli saisi levänneen pataljoonan. Hän sai suostumuksen ja
hänelle annettiin Er.P 25 käyttöön.
6.7. Martola päätti luopua
sillanpäästä, mutta Siilasvuo ei suostunut. Samalla hän alisti A. Sundbladin
komentaman IV/19.Pr:n 2. divisioonalle, joka siirrettiin Vuoksen yli
sillanpään oikealle lohkolle.
7.7. IV/19.Pr hyökkäisi kolmatta
kertaa, mutta joutui vetäytymään.
Vihollinen tunkeutui 8.7.
Vasikkasaareen miinoista ja tykistötulesta välittämättä.
Vihollinen aloitti 9.7. klo 6.00 kiivaan tulivalmistelun ampuen 8000
kranaattia Vasikkasaaren ja lossin alueelle. Noin 150 lentokonetta pommitti
ylimenoaluetta, jonka jälkeen venäläisten ratkaiseva ylimeno alkoi.
Suomalaisten vastavalmistelu tykistöllä alkoi klo 5.40 8 patteristolla.
10.7. vastaisena yönä käytiin Vuosalmen sillanpääasemassa ankaria
taisteluja, suomalaisten pyrkiessä työntämään venäläiset takaisin Vuokseen,
tässä kuitenkaan onnistumatta. Venäläiset vastaavasti pyrkivät
samanaikaisesti laajentamaan sillanpääasemaansa pohjoiseen ja luoteeseen,
jolloin rintama oli sekava.
Kannaksen joukkojen komentaja kenraaliluutnantti Lennart Oesch totesi 10.7.
vihollisen aktiivisuuden suuntautuneen ensi sijassa III Armeijakuntaa
vastaan Vuosalmella, mutta päätteli virheellisesti niiden painopisteen
olevan edelleenkin Tali-Ihantalassa. Samalla hän pyysi lisävoimia
Vuosalmelle, jolloin hänelle luovutettiin käyttöön Panssaridivisioonan
pääosat, Jääkäriprikaatin (5 pataljoonaa) sekä Rynnäkkötykkipataljoonan ja
-patterit eli yhteensä 21 tykkiä. Näitä tuki raskas patteristo. 14.
jääkäriprikaatin vahvuus oli 3 335 miestä.
Tilanne oli suomalaisten kannalta erityisen kriittinen 11.7., jolloin
karkureita jouduttiin erillisen pataljoonan avulla palauttamaan takaisin
linjaan. Tilannetta pyrittiin helpottamaan mm. ampumalla tykistöllä päivän
aikana 13 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan ja tuomalla kaksi
pataljoonaa täydennysmiehiä paikalle. Huonon sään vuoksi saksalaiset
suorittivat vain yhden vaakalennon Vuosalmessa, mutta vihollisen IL-2:t
hyökkäsivät jatkuvasti.
12.7.1944 Vuosalmella saatiin
pysäytetyksi vihollisen eteneminen pitkin rantaa Antreaan päin. Keskustassa
oli myös vaikeuksia, mutta iltaan mennessä saatiin torjutuksi suurin osa.
Illalla oli sillanpääasema noin 6,5 km pitkä ja syvimmillään 2,5 km leveä.
13.7. Omat vastahyökkäykset tuottivat paikoittain menestystä.
15.7. Vuosalmelle siirrettiin lisää joukkoja IV Armeijakunnan alueelta. III
Armeijakunnalle alistettiin JR 11, JR 200, Kev.Psto 16.
16.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja. Lähes viisi viikkoa taistellut JR 49
pääsi lepäämään ja tilalle saapui W. Halstin komentama JR 11.
Taistelut jatkuivat Vuosalmen sillanpääasemassa aina 17.7. saakka, jolloin
se muuttui asemasodaksi. Taisteluihin osallistui kaikkiaan 8 venäläistä
divisioonaa ja joista vain 3 parina viimeisenä päivänä.
Vuosalmi
rauhoittuu
Vaihtelevien taisteluiden, puolin ja toisin suoritettujen
hyökkäysten jälkeen rintama vakiintui sodan loppuun saakka venäläisten
saavutettua noin 7 km leveän ja 2,5 km syvän sillanpääaseman Vuosalmella.
Suomalaisten onnistui suurimmalta osin pitää jokilinja valvonnassaan ja
häiritä tykistöllään joen yli tapahtuvia kuljetuksia. Venäläisten
sillanpääasemaan suoritettiin rajuja ja tuloksiltaan tehokkaita
ilmahyökkäyksiä saksalaisilla syöksypommittajilla, jotka heikensivät
olennaisesti sillanpääaseman joukko- ja panssarikeskittymiä.
Venäläiset olivat saavuttaneet metsänreunan, jonka yli Vuosalmen
harjanteella oleva tähystys ei ulottunut, jolloin tykistön tuli alkoi
heiketä ja jalkaväki ei kyennyt enää hyökkäämään. Panssarivaunutkaan eivät
auttaneet, koska suomalaisten panssaritorjunta oli jo riittävän tehokasta.
Tappiot
Taistelussa kaatui arviolta 15 000 venäläistä sotilasta.
Suomalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneena ja kadonneina kaikkiaan
6000 miestä. Vuosalmen taistelussa suurta ylivoimaa vastaan kaatui
9.-17.7.44 välisenä aikana 2 296 suomalaista sotilasta. Er.P 25 menetti
Äyräpään sillanpääasemassa kahdessa vuorokaudessa 300 miestä ja 17 upseeria.
IV/19 .Pr menetti 6.7. puolet vahvuudestaan.
Taistelun merkitys
Taistelun lopputuloksena VKT-linja taipui, mutta ei murtunut. Venäläiset
eivät operaatiollaan saavuttaneet yhteyttä Tali-Ihantalan alueella oleviin
joukkoihinsa, joka oli heidän ensisijainen päämääränsä. Vuosalmen
taistelusta muodostui osa suomalaisten saavuttamaa laajempaa torjuntavoittoa
Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa.
1: MARJAMÄKI, KAARLO
KUSTAA P. sääty naimisissa sukupuoli mies kansalaisuus FI
kansallisuus FI äidinkieli suomi lasten lukumäärä 0 ammatti työm.
sotilasarvo jääkäri joukko-osasto 1./JP 4 joukko-osastokoodi 9232
syntymäaika 02.04.1921 synnyinkunta Kuru kotikunta Kuru asuinkunta
Kuru haavoittumisaika haavoittumispaikka haavoittumiskunta
katoamisaika katoamispaikka katoamiskunta kuolinaika
15.07.1944 kuolinpaikka Vuosalmi kuolinkunta Äyräpää
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru. Vanhemmat: Kalle Marjamäki, s. 02.02.1884 Kuru, Sontu,
Paulajärvi, k. 03.04.1959 Ikaalinen ja Hilja Josefiina Marjamäki o.s.
Enqvist, s. 12.10.1886 Teisko, Kulju, Pohja, Antila, k. 08.05.1932
Ikaalinen.
|
 |
Sotamies Marjamäki Inossa 2.6.1944. sa-kuva. Lähettänyt: Kimmo
Marjamäki |
|
2. puoliso: 23.12.1950 Kuru
Joel Nironen
s. 03.07.1911 Hartola, k. 29.10.1968 Ylöjärvi.
|
 |
Joel ja Greeta Nirosen hauta Ylöjärven hautausmaalla. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Helvi Kyllikki Raita-Aho o.s.
Ojanen, (Taulusta 80, isä Jaakko Ojanen)
s. 11.09.1922 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 11.03.2013 Keuruu. Helvi
muutti Kurusta 28.11.1938 Tampereen Harjun seurakuntaan. Naimisiin Kurun
Metsäoppilaitoksen oppilaan Leo Raita_Ahon kanssa.
|
 |
Helvin (os. Ojanen) ja Leo Raita-ahon hääkuva vuodelta 1943. |
|
Puoliso: 15.08.1943 Keuruu
Leo Armas Raita-Aho
Metsäteknikko Kurun metsäopistolta, Leo kuoli tapaturmaisesti., s.
07.01.1918 Orivesi, k. 13.05.1962 Keuruu. Vanhemmat: N.n Raita-Aho ja N.n
Raita-Aho.
|
 |
Kantajat valmiina saattamaan Leon viimeiselle matkalle. Leon poika
Tuomo ei ymmärrä vielä asiaa, onhan hän vasta 6:n vuoden ikäinen. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Osmo Kalevi Ojanen,
(Taulusta 80, isä Jaakko Ojanen)
Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978.
Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo
Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e.
Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru,
Olkitaipale, Leiju.
Osmo Ojanen oli Olkitaipaleen kylän Tienarin
talosta halotun Leijun talollinen 1943-1978.
Osmo muutti Kurusta
28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja oli töissä Tampereen
Santalahdessa sijaitsevalla Näsijärven Pahvitehtaalla 2 vuotta.
(Näsijärven Pahvitehdas perustettiin vuonna 1893 Tampereen Santalahteen
Näsijärven rannalle ja se oli toiminnassa vuoteen 1989 saakka. Axel Sumelius
osti vuonna 1903 tehtaan ja uudisti sen täydellisesti. Tehdas valmisti
ensimmäisenä Suomessa lumppupahvia ja sen tuotevalikoimaan kuuluivat muun
muassa lakinlippapahvi, rautateiden matkalipuissa käytetty pahvi,
matkalaukut ja sähköeristyspahvi. Tehtaan vuosituotanto oli 550 tonnia ja
sen palveluksessa oli parhaimmillaan 200 henkilöä).
Talin-Ihantalan
suurtaistelu ja torjuntavoitto
Venäläisten päämääränä oli ollut
Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa
Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen
varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.
Stukat
tulevat
Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua
venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin
urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla
raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä
meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli
vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä,
tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä
salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla.
Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi
rautaa ja terästä. Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa.
Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille
duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea
mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen
räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa
keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt
tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa.
Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n
tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä
taisteluissa 500 henkeen.
Pakokauhun estäminen
Suomalaiset
perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri
menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä
niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun
lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat
ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla
Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti
suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat
Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan
ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn
saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta
saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille
antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi
rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen
jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan
taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte.
Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin.
Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin
saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta.
Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli
varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä
torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan
pohjoispuolella.
Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto
Suomi
joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja
itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666
kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä.
Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa
kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet
pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät
noin 600 panssarivaunua. Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan
komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja
puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja
Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa
Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset
käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla
samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa.
Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät
kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta
hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan
Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt
kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan
vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla.
Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan
ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi
vaipumasta satelliittien joukkoon.
SOPIMUSKIRJA:
Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet
Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta
1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on
luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme
sovittu seuraavasti: (Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen
lisätiedoistaan)
Puimakone. Luettelossa mainitun pelumyllyn
myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso. Polttomoottorin myynnin
jälkeen on hankittu sähkömoottori. 2 kpl. kasmasiinejä. Sampo ja
Tukeva äkeet. 2 kpl. jousiäkeitä. Niitto -, harava -, ja kylvökone
sekä kiekkojyrä. Pajakalusto. Mankeli. Yllämainittu omaisuus
jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja
Simo Tienarin kesken seuraavasti:
Ylläolevasta omaisuudesta omistan
minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari
neljänneksen kumpikin. Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa
mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.
Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:
Sähköllä käypä
vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo
Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.
Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3
ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.
Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953
Pentti Tienari / Osmo Ojanen
Aino Ojanen Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.
Todistavat:
Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi
RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle
6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a 3
metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden
käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain
sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3
metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.
Otteen oikeaksi
todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa, heinäkuun 14 p. 1955
Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
|
 |
Osmo Ojasen rippikuva. |
|
Puoliso: 23.12.1943 Kuru
Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja.
(Taulu 304). (Taulu 306).
(Taulu 26)
Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa
saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.
LEIJUN lohkomiset:
303-415-6-23 X TIENARI 12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU
7.4.1961 pakkolunastus 25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE 8.8.1962 piirirajankäynti 8.7.1986
rajamerkkien siirto 14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko
rekisteriyksiköllä.
-25.3.1964 lohkominen -303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-41 PUTKA Uusi 303-415-6-42 X
LEIJU
-14.5.1968 lohkominen -303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-53 SAUNARANTA
-14.5.1968
lohkominen -303-415-6-54 X MÄENPÄÄ -1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ
- 14.5.1968 lohkominen -303-415-6-55 X
KOSKENRANTA -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-55 KOSKENRANTA
-14.5.1968 lohkominen -303-415-6-56 X RANTAHARJU --12.12.2007
kiinteistöjen yhdistäminen --303-415-6-109 X Rantaharju --1.1.2009
kuntajaon muutos --980-458-6-109 Rantaharju
Uusi 303-415-6-57 X
LEIJU -22.3.1972 lohkominen -303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen -980-458-6-109 Rantaharju
Uusi 303-415-6-70 X LEIJU -27.11.1975 lohkominen -27.11.1975
piirirajankäynti -303-415-6-75 X KOTIMÄKI -14.1.1982
yleistietoimitus -6.6.1986 yleistietoimitus -1.1.2009 kuntajaon
muutos -980-458-6-75 KOTIMÄKI
Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen -303-415-6-83 X VEIKKOLA -2.10.1991 osuuden
siirto kiinteistöön -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-83
VEIKKOLA --28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010
Uusi 303-415-6-84 X LEIJU -30.10.1992 lohkominen -303-415-6-88 X
VILLENKULMA -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-88 VILLENKULMA
-30.10.1992 lohkominen -303-415-6-89 X SAMMALVAARA -1.1.2009
kuntajaon muutos -980-458-6-89 SAMMLVAARA
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010
Uusi
303-415-6-91 X LEIJU -9.12.1993 lohkominen -303-415-6-92 X
LAURINPELTO -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-92 LAURINPELTO
Uusi 303-415-6-93 X LEIJU -14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen -303-415-6-93-M601 X -liitetty
kiinteistöön -980-458-6-105 RANTALA (Vatka)
1.1.2009 kuntajaon
muutos Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
12.10.1950 TIENARIN TILA:
Peltoa 26,678 ha Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335 Varsinaista metsämaata 98,171
YHTEENSÄ: 130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25 Joutomaata 1,225 ha
TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:
YHTEENSÄ: Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk Joutomaata 0,082
ha
12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA
TIENARI:
Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk Niittyä 3,283 ha
/ jyvitysarvo 4471,50 mk Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo
1946,50 mk Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk
YHTEENSÄ:
129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk joutomaata 1.143
ha.
. Vanhemmat: Kalle Lahdenpohja, s. 20.01.1874 Kuru,
Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi ja Lempi Maria
Lahdenpohja o.s. Salmelin, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k.
30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.
|
 |
Aino Ojanen lapsineen vuonna 1957. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Eemeli Manu Matinpoika
Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen)
Eemeli oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin, Tienarin itsellinen,
Ristaniemen työmies 1914-15, itsellinen 1916-1920., s. 30.12.1886 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 26.01.1965 Kuru.
|
 |
Tienarin itsellisen Eemeli ja Josefina Ojasen hauta Kurun
Tammikankaalla. |
|
Puoliso: 21.04.1908 Kuru
Josefiina Antonintytär Ojanen o.s. Lehtonen
Kastarin torpan Salon tytär. Josefiina oli Ylä-Toikon piika mennessään
naimisiin., s. 23.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Salo, k. 27.06.1968
Kuru. Vanhemmat: Anton (Antti) Lehtonen e. Lähdekorpi, s. 23.11.1858
Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1917 Kuru, Olkitaipale, Tienari
ja Maria Miina Lehtonen o.s. Salonen, s. 01.07.1864 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko.
|
|
- Lapset:
Yrjö Henrikki Ojanen
s. 24.06.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1931 Kuru.
|
|
Elvi Maria Ojanen
s. 09.04.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 07.09.1929 Kuru-laiva.
|
|
Iita Annikki Ojanen
s. 01.09.1914 Kuru, Ristaniemi, k. 17.11.1928 Kuru.
|
|
Toini Elisa Ojanen ent. Halviala
o.s. Ojanen
s. 05.09.1917 Kuru, Ristaniemi, k. 25.11.2001 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Erkki Olavi Ojanen
Eläkeläinen, s. 24.10.1919 Kuru, Ristaniemi, k. 28.05.2011 Kuru.
|
 |
Erkki ja Kauko O.O:n 50-vuotis juhlissa 5/1975 |
|
Pentti Kalervo Ojanen
s. 02.09.1926 Kuru, Olkitaipale, k. 23.11.1985 Kuru.
|
 |
Pentti Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
Viljo Johannes Ojanen
s. 30.01.1932 Kuru, Olkitaipale. Muutti naimatonna Sääksmäki 10.11.1959.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Hulda Maria Matintytär
Honkanen o.s. Ojanen, (Taulusta 76,
isä Matti Ojanen)
Hulda muutti Kurusta 11.07.1913 Tampereelle ja muutti takaisin vuonna 1919.,
s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925
(kirjat vasta 1922).
|
|
Puoliso: 25.07.1920 Kuru
Edvard Kaaponpoika Honkanen
Edvard muutti Teiskosta vuonna 1909 Kuruun Vaakaniemen Ylä-Toikolle
rengiksi. Kaupanhoitaja, kaupanomistaja Aureessa., s. 29.03.1891 Teisko,
Leppälahti. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925.
|
|
- Lapset:
Eino Honkanen
s. 17.10.1920 Kuru, Aurejärvi, Mäkelä.
|
|
Elli Honkanen
s. 04.04.1922 Kuru, Aurejärvi, Mäkelä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Yrjö Johannes Johannes
Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen)
Metsäyhtiö Rosenlewin piiriesimies., s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä, Syväoja, k. 15.12.1968 Haapajärvi. Muutti naimatonna Akaa
8.7.1923.
|
 |
Yrjö Ojanen kuvattuna 1950-luvulla. |
|
Puoliso: 22.08.1926 Haapajärvi
Elsa Anna Esteri Ojanen o.s. Jäväjä
s. 16.05.1906 Haapajärvi, k. 16.06.1982 Haapajärvi.
HAAPAJÄRVI:
Haapajärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä,
Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 640 ihmistä ja sen
pinta-ala on 789,10 km2, josta 23,44 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 9,98
asukasta/km2.
Haapajärven naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki,
Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi.
Haapajärven
keskustaajama sijaitsee valtatien 27 (Kalajoki–Iisalmi) ja kantatien 58
(Kangasala–Kärsämäki) risteyksessä. Haapajärven kautta kulkevat
Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä
on pelkästään tavaraliikennettä. Haapajärven rautatieasema sijaitsee hieman
syrjässä keskustasta (n. 1 km).
Sisällysluettelo
1
Toimijoita kaupungissa 2 Historia 3 Väestönkehitys 4
Luonto 5 Välimatkoja 6 Kylät 7 Nähtävyyksiä 8
Tapahtumia 9 Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia
10 Teollisuus ja tuotanto 11 Lähteet 12 Aiheesta muualla
Toimijoita kaupungissa
Haapajärvellä toimii Kalajokilaakson
koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Haapajärven
ammattiopisto. Oppilaitoksella on muun muassa opetus- ja tutkimuskäyttöön
rakennettu pihatto-navetta, joka on Suomen moderneimpia. Keski-Pohjanmaan
ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö kouluttaa Haapajärvellä
tradenomeja. Paikkakunnalla toimii kymmenen peruskoulun ala- ja yläasteen
lisäksi lukio.
Ylivieskan käräjäoikeuden sivukanslia sekä
istuntopaikka toimivat Haapajärvellä, samoin Jokilaaksojen verotoimisto,
Jokilaaksojen Kelan vakuutuspiiri ja Nivala-Haapajärven seutukunnan
työvoimatoimisto. Paikkakunnalla sijaitsee myös puolustusvoimien
Räjähdelaitoksen Haapajärven Varikko (entinen Haapajärven Asevarikko).
Vuoden 2013 alusta lukien varikko on ollut osa uutta Räjähdekeskusta.
Historia
Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella,
sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella. Päijänteen
vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa.
saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen.
Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kuivatun Settijärven,
Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta.
Keskiajalla
alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti
alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita
Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1547.
Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko
Kalajokilaakson. Vuonna 1560 oli Haapajärvellä 4 taloa, joita asuttivat Juho
Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi
melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen
asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain
17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604
ja sata vuotta myöhemmin jo 3100.
Haapajärven ensimmäiset asukkaat
saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta.
Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin
saakka. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka
kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin
hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se
myytiin.
Haapajärven rautatieasema.
Haapajärven ensimmäinen
kirkko valmistui 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi
1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet 1698. Kun Kalajoen laaja
kirkkopitäjä jaettiin 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta.
Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka.
Haapajärven nykyinen kirkko valmistui 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko
uudistettiin perusteellisesti 1880.
Ylivieska – Iisalmen radan
avaaminen 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle.
Haapajärvi oli vuosina 1924-1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven
liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden
välinen rautatie avattiin liikenteelle 1960. Hyvän liikennesijainnin
ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli 1967 ja
kaupunginoikeudet se sai 1977.
Väestönkehitys
Seuraavassa
kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein
vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Haapajärven väestönkehitys 1980–2010 Vuosi Asukkaita 1980
8 202 1985 8 454 1990 8 463 1995
8 519 2000 8 236 2005 7 882 2010
7 639 Lähde: Tilastokeskus. Luonto
Haapajärvi kuuluu
Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuomalainen mäkimaisema
vaihettuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia ja
granodioriittia. Lisäksi tavataan jonkin verran porfyyrigraniittia,
porfyriittia sekä gabroa. Kallioperästä on läydetty myös pieniä
kiisuesiintymiä. Yleisin maalaji on moreeni. Hienorakeisista savea ja hiesua
on Haapajärven rannoilla sekä jokien varsilla. Savikerrokset saattavat
paikoin olla yli kymmenen metrin paksuisia. Savikot on suurimmaksi osaksi
raivattu peltomaiksi. Huomattavin harjumuodostuma on komea Pitkäkangas
kaupungin eteläosassa. Alueen tasaisuuden ja maankohoamisen vuoksi
edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on runsaasti etenkin itä- ja
eteläosissa. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa
loivasti Kalajokilaaksosta rajaseudulle päin. Korkeimmat mäet, kuten
Pitkäkangas, ylittävät 180 metrin tason. Yleensä mäet ovat loivarinteisiä,
mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin kohoumia, kuten Ylipään kylässä
kohoavat Kesolan jylhät kalliot.
Haapajärvellä ei ole suuria
vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä ja laskee
pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa leveässä
laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina.
Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni.
Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu takaisin
järviksi ja lisäksi on rakennettu suuri Hautaperän tekojärvi. Haapajärven
eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä.
Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10–15 metriä korkeat moreeniset
rantatörmät kanjonimuodostumineen ovat muistoina Päijänteen muinaisesta
yhteydestä Pohjanlahteen.
Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja
virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään
kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota
sanotaan Lemmensillaksi. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut
erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä
Härkäahon koski. Välimatkoja
Ylivieska.vaakuna.svg Ylivieska
56 km Helsinki.vaakuna.svg Helsinki 458 km Oulu.vaakuna.svg
Oulu 159 km Kokkola.vaakuna.svg Kokkola 126 km
Kuopio.vaakuna.svg Kuopio 188 km
Kylät
Ahola
Autioranta Haaganperä Jokela Kalakangas
Karjalahdenranta Kiurunperä Koposperä Kumiseva
Kuona Kuusaa Mustanperä
Mäntyperä
Nokkous Oksava Olkkola Parkkila Tiitonranta
Tuomiperä Varisperä Vehkapuhto Veivarinperä
Ylipää
Nähtävyyksiä
Haapajärven kirkko, puinen ristikirkko
vuodelta 1802 jossa 30-äänikertaiset urut vuodelta 2002.
Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo Kotiseutumuseo
Taidekoti Jykelä Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni
Teekuppikokoelma kaupungintalolla Ex-ammattilaishiihtäjä Mika
Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla Lemmensilta, puinen
kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla. .
|
|
- Lapset:
Hilkka Liisa Ojanen
Hilkka muutti naimattomana Haapajärveltä 8.3.1951 Kulosaaren seurakuntaan.,
s. 29.01.1928 Haapajärvi.
|
 |
Rotja kesällä 1954: Yrjö ja Elsa Ojasen talo on nimeltään ”Rotja”.
Tämä kuva on Matin isän ottama vuonna 1954. Isä ja äiti ostivat talon
perikunnalta joskus 1970-luvun lopulla. Isäni asuu talossa edelleen.
|
|
Kerttu Annikki Kreula o.s.
Ojanen
s. 08.07.1929 Haapajärvi.
|
|
Niilo Olavi Ojanen
s. 18.07.1931 Haapajärvi, k. 18.07.1931 Haapajärvi.
|
|
Aarno Yrjö Ojanen
s. 16.09.1932 Haapajärvi, k. 07.04.2019 Haapajärvi.
|
|
Anja Helena Vihonen o.s.
Ojanen
s. 28.07.1937 Haapajärvi.
|
|
Ritva Elsa Marjatta Ojanen
s. 04.03.1941 Haapajärvi, k. 27.02.1943 Haapajärvi.
|
|
Jukka Matti Ojanen
s. 29.11.1943 Haapajärvi.
|
|
Riitta Maija Kokkonen o.s.
Ojanen
s. 29.11.1943 Haapajärvi.
|
|
Ulla Katriina Niska o.s.
Ojanen
s. 29.11.1946 Haapajärvi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Eero Valdemar Matinpoika
Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen)
Haudankaivaja 1932-1947, seurakunnan metsävalvoja 1933-1968, s. 04.11.1903
Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.01.1983 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Matti Kustaanpoika Ojasen tilan lohkomiskirjan allekirjoitukset.
Tilan nimi OJANEN. Nykyään tilalla asuu Erkki ja Leena Törmä os. Ojanen eli
Eero Ojasen tytär. |
|
Puoliso: 18.12.1932 Kuru
Marja Tertttu Ojanen o.s. Laakso
s. 27.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 21.04.1999 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Konstantin Laakso e. Rikander, s. 16.05.1864 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri, Sipilä, k. 10.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Amanda Laakso o.s.
Niinimäki, s. 02.05.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.01.1948 Kuru,
Olkitaipale.
|
 |
Eero ja Marja-Terttu Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Paavo Armas Matinpoika
Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen)
s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
 |
Ojanen-kiinteistö sijaitsee osoitteessa Leppäjärventie 3, Kuru |
|
Puoliso: 19.02.1939
Senja Maria Annikki Ojanen o.s. Mäkinen
s. 07.06.1912 Tampere.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Anna Kustaantytär Latoniemi
o.s. Ojanen, (Taulusta 64, isä Kustaa
Ojanen)
Piika, 1971-73 Petäjälammin Ala_Paappasella, 1873-75 Ylä_Paappasella (missä
avioitui ja sai lapsen), vaimona Petäjälammin Leppälässä 1875-76, perheineen
Karjulan Tyrkkölässä eli Nygårdissa 1876-78, sitten muutto Ruovedelle
24.11.1878 ja takaisin 24.11.1879-80 Kurun Karjulan Tyrkkölään, 1880
Keihäsjärven Latoniemen torpan emännäksi. Annan veli Matti Ojanen kävi
kyläilemässä Latoniemessä kävellen, mihin matkaa kertyi noin 15 km., s.
28.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 21.12.1918 Ruovesi, Pihlajalahti,
Sillanpää.
|
 |
Anna Kustaantyttären muuttokirja. |
|
1. puoliso: 07.11.1874 Kuru
Kalle Antinpoika Latoniemi e. Järvenpää
Renki, Kurun Keihäsjärven Ylisen Latoniemen torpan isäntä., s. 29.09.1848
Kuru, Keihäslahti, k. 13.05.1886 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Vanhemmat:
Antti Järvenpää e. Sillanmäki, s. 05.04.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä,
k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti ja Maria Stina Järvenpää o.s. Rajakangas, s.
07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.
|
|
- Lapset:
Selma Lamminen ent. Nieminen o.s.
Latoniemi
, s. 25.09.1875 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Tauluun 93
| |
Hilma Johanna Ruohonen o.s.
Latoniemi
, s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä. Tauluun 94
| |
Lempi Hyvä Latoniemi
s. 21.05.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 16.10.1883 Kuru, Keihäsjärvi,
Ylinen.
|
|
Toivo Jalo Latoniemi
, s. 12.07.1883 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 95
| |
Arvo Sulo Latoniemi
s. 01.03.1886 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
|
|
2. puoliso: 22.05.1889 Kuru
Manu Matinpoika Latoniemi e. Yläjoki
s. 17.02.1858 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 11.02.1918 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Matti Yläjoki e. Pääjärvi, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö,
k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Yläjoki, s. 16.06.1827
Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
|
 |
Latoniemen talo Kurun Työtönjärven rannalla. |
|
- Lapset:
Onni Aksel Latoniemi
, s. 15.05.1889 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 98
| |
Anna Suoma Johnsson o.s.
Latoniemi
, s. 23.11.1891 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 99
| |
Väinö Ilmari Latoniemi
, s. 12.09.1894 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 100
| |
Saima Maria Latoniemi
Saima kuoli 18-vuotiaana keuhkotautiin., s. 05.11.1897 Kuru,
Keihäsjärvi, k. 07.10.1916 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
|
|
Lempi Toini Vierikko o.s.
Latoniemi
, s. 28.02.1901 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Tauluun 101
| |
Urho Eerik Latoniemi
s. 08.10.1904 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 01.07.1898 Kuru
Antti Antinpoika Lamminen
Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen, Vaakaniemen Toikon renki, Olkitaipaleen
Syväojan itsellinen, Poikeluksen Lähteenmäen itsellinen, Olkitaipaleen
Myllärin itsellinen., s. 06.03.1871 Ruovesi.
|
|
- Lapset:
Antti Matias Lamminen
s. 06.09.1899 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
|
|
Kalle Lamminen
s. 15.03.1902 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 13.07.1899 Kuru
Manu Antinpoika Ruohonen e. Vehkonen
Suutari, Riuttaskorven Suutarilan Ritoniemen vävy ja itsellinen., s.
04.04.1877 Kuru, Riuttaskorpi. Vanhemmat: Antti Vehkonen, s. 01.01.1854
Kuru, Riuttaskorpi ja Serafia Kuivanen o.s. Salomäki, s. 15.09.1856 Parkano,
Kihniö, Korhonen.
|
|
- Lapset:
Hilda Suoma Ruohonen
s. 19.04.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
|
|
Lempi Ensi Ruohonen
s. 06.10.1903 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 28.09.1916 Kuru
Aino Matintytär Latoniemi o.s. Venesjärvi
Aino oli Kurun Juhtimäen Liesijärven piika 1908-1914, Keihäslahden
Sillanpään piika 1914-1915, Riuttaskorven Talvisillan 1/16 manttaalin tilan
piika 1915-1916, s. 26.10.1891 Kuru, Aurejärvi, k. 24.04.1964 Kuru.
Vanhemmat: Matti Venesjärvi e. Kuivasniemi, s. 07.07.1854 Ikaalinen,
Juhtimäki, k. 31.01.1929 Kuru, Aurejärvi ja Alina Kristina Venesjärvi o.s.
Äijälä, s. 21.09.1866 Kuru, Aurejärvi.
|
|
- Lapset:
Veikko Ilmari Latoniemi
, s. 22.09.1917 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 96
| |
Saimi Rasinen o.s.
Latoniemi
, s. 06.05.1920 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 97
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Veikko Ilmari Latoniemi,
(Taulusta 95, isä Toivo Latoniemi)
Metsätyönjohtaja, s. 22.09.1917 Kuru, Keihäsjärvi, k. 17.05.1996 Kuru.
|
 |
Erityisen hieno teko oli viedä puun taimia kurulaisten
sotaveteraanien pihoihin. Kotikuusen taimen mukaan kuului kuparinen laatta,
jonka tekstissä lukee: Kotikuusi Istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli
ollut 50 vuotta itsenäinen valtakunta. Yksi Kurun 4H yhdistyksen
istuttamista puista kasvaa Pyydysmäessä Kujanpään pihassa. Silloinen isäntä
kolmeen sotaan osallistunut metsätyönjohtaja Veikko Latoniemi salli puun
istuttamisen ”tilapäisesti” vanhan lautataapelin paikalle riittävän kauas
pihapihlajasta, jota tarkoin suojeltiin. Aika oli sellainen ettei
veteraaneja arvostettu. Myös itse veteraanit mieluimmin vaikenivat
sotavuosista kuin puhuivat kokemuksistaan. Useimmat heistä suhtautuivat
itsenäisyyskuusien istuttamiseen kotipihaansa nihkeästi: ” kyllähän niitä
puita mettässä kasvaa, ettei niitä pihaan tartte istutella”. Pihapuita ei
suosittu ei ainakaan pienillä paikoilla, jotka tarvitsivat jokaisen aarin
tuottamaa rehua karjalle. Kujanpään pihakuusi kuitenkin jäi paikoilleen.
Vuonna 1917 syyskuun 22 päivä syntynyt metsämies ja sotaveteraani Veikko
Latoniemi pääsi lopulliseen rauhaan 17.5.1996. |
|
Puoliso:
Salli Sisko Amalia Latoniemi o.s. Rasinen.
(Taulu 241)
s. 24.04.1914 Kuru, Karjula, k. 17.05.1996 Kuru. Vanhemmat: Väinö Anselmi
Rasinen, s. 20.04.1885 Kuru, Aurejärvi, Pusu, k. 21.06.1958 Kuru ja Lyyti
Sofia Rasinen o.s. Koivisto, s. 15.05.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Tauno Leopold Väinönpoika Rasinen.
(Taulu 241)
Sillanpään tilallinen, maanviljelijä., s. 14.11.1908 Kuru, Karjula,
Petäjäniemi, Koivisto, k. 29.05.2000 Kuru. Vanhemmat: Väinö Anselmi
Rasinen, s. 20.04.1885 Kuru, Aurejärvi, Pusu, k. 21.06.1958 Kuru ja Lyyti
Sofia Rasinen o.s. Koivisto, s. 15.05.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Onni Aksel Manunpoika
Latoniemi, (Taulusta 92, äiti Anna Latoniemi)
s. 15.05.1889 Kuru, Keihäsjärvi, k. 29.12.1931 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
|
 |
Onni Akseli Manunpoika Latoniemi (1889-1931) |
|
Puoliso:
Emma Karoliina Matintytär Latoniemi o.s. Pajunen.
(Taulu 123)
s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 05.04.1945 Kuru. Vanhemmat:
Matti Pajunen e. Leponiemi, s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. 06.06.1920
Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Karoliina Pajunen o.s. Kalliojärvi, s.
08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 11.12.1917 Kuru, Keihäsjärvi,
Ylinen.
|
|
- Lapset:
Lahja Tuure Akseli Latoniemi
Sotamies, Lahja kuoli 21-vuotiaana haavoittuneena matkalla sairaalaan., s.
20.07.1920 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.10.1941.
Henkilötiedot:
Sukunimi Latoniemi Etunimet Lahja Tuure Akseli Syntynyt 20.07.1920
Kotikunta Kuru Asuinkunta Kuru Kansalaisuus Suomi Kansallisuus
Suomi Äidinkieli Suomi Siviilisääty Naimaton
Ammatti työmies
Sotilasarvo Sotamies Joukko-osasto Jalkaväkirykmentti 4, 4.
komppania Kuolintiedot Kuolinpäivä 26.10.1941 Kuolinpaikka
sairaala; matkalla Kuolinsyy Kuoli haavoittuneena, haudattu
Hautauspaikka Kuru Hautausmaa Ylöjärvi, Kurun kirkon sankarihaudat
Hautapaikan numero 74
Lähteet: Menehtyneet-tietokanta:
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/.
|
|
Valto Vihtori Latoniemi
s. 03.08.1925 Kuru, Keihäsjärvi, k. 01.01.2020.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Anna Suoma Manuntytär
Johnsson o.s. Latoniemi, (Taulusta
92, äiti Anna Latoniemi)
s. 23.11.1891 Kuru, Keihäsjärvi, k. Usa.
|
 |
Anna Suoma Manuntytär Johnson (Latoniemi) (1891-) |
|
Puoliso:
Anrew Johnsson
s. 04.08.1886, k. 17.09.1955 USA, East Thompson CO.
|
|
- Lapset:
William Johnsson
s. 13.09.1913 Usa.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Väinö Ilmari Manunpoika
Latoniemi, (Taulusta 92, äiti Anna Latoniemi)
s. 12.09.1894 Kuru, Keihäsjärvi, k. 14.06.1969 Usa.
|
 |
Väinö Ilmari Manunpoika Latoniemi (1894-1969) |
|
Puoliso: 29.08.1915 Kuru
Lempi Maria Kallentytär Latoniemi o.s. Helander
s. 02.04.1894 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, k. 30.10.1965 Usa. Vanhemmat:
Kalle Oskari Helander, s. 08.01.1865 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula,
Lahdenpohja, k. 24.09.1918 Nokia, Pitkäniemi ja Amalia Loviisa Helander, s.
04.06.1870 Parkano.
|
|
- Lapset:
Ellen Elviira Latoniemi
s. 10.02.1916 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 02.09.1920 Kuru
Kalle August Kallenpoika Vierikko
s. 26.11.1891 Kuru, Riuttaskorpi. Vanhemmat: Kalle Eemeli Vierikko e.
Ketola, s. 30.09.1862 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Anna Kalliojärvi, s.
28.12.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Kustaa Aatu Kustaanpoika
Kulmala e. Ojanen, (Taulusta 64,
isä Kustaa Ojanen)
Renki Olkitaipaleen Korteniemessä 1871-74, Riihikoskella 1874-77,
Leveelahdessa 1877, Keihäslahden Leponiemessä 1878-1890- Kyöstilässä
itsellinen 1890-91 perheineen, Olkitaipaleen Vanhakylän Kulmalassa
mäkitupalaisena 1891-, Kustaa otti ensin sukunimekseen Mäkinen , mutta
muutti nimekseen Kulmala., s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k.
16.07.1934 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Kustaa Kulmalan hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla. |
|
Puoliso: 09.11.1890 Kuru
Emma (Emiina) Matintytär Kulmala o.s. Hellman
Mäkelän torpan Kyöstilän tytär, s. 03.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä,
Kyöstilä, k. 09.01.1919 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Vanhemmat: Matias
(Matti) Manu Hellman e. Kuorejärvi, s. 27.01.1831 Kuru, Karjula, Kuorejärvi,
k. 24.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä ja Vilhelmiina Hellman
o.s. Leppäharju, s. 05.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Pyydysmäki, k.
06.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
|
|
- Lapset:
Arviiti
s. 05.09.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä, k. 05.02.1892 Kuru,
Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
|
|
Vilho Aatu Kulmala
, s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 103
| |
Urho Kulmala
s. 20.11.1895 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Arvo Kulmala
Metsätyönjohtaja, Arvo kuoli 69-vuotiaana aivoverisuonten kalkkeumaan., s.
01.03.1898 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.09.1967 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Naapurit Arvo Kulmala ja oikealla Arvid Suoniemi. |
|
Sulo Johannes Kulmala
s. 19.03.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Impi Maria Kulmala
s. 05.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Toini Lempi Kulmala
s. 08.01.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Vilho Aatu Kulmala,
(Taulusta 102, isä Kustaa Kulmala)
s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
 |
Kuvassa juhlitaan Taimi Ojasen 60-vuotispäivää vuonna 1981. Kuvassa
mm. Vilho Kulmalan poika Bruno Kulmala, Taimi Ojanen os. Mäenpää ja Uolevi
Ylä-Nojonen (Parkkuun koulun opettaja ja tuleva kirjailija). |
|
- Lapset:
Bruuno Olavi Kulmala
, s. 17.11.1922 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 104
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Bruuno Olavi Kulmala,
(Taulusta 103, isä Vilho Kulmala)
s. 17.11.1922 Kuru, Olkitaipale, k. 25.12.2003 Kuru, Olkitaipale,
Lähdeniemi.
|
 |
Bruno Kulmala Parkkuussa vaimosa Eilan kanssa. |
|
Puoliso: 1969 Kuru
Eila Esteri Kulmala o.s. Heikkonen
s. 24.03.1935 Viipurin lääni, Kaukola, k. 06.04.2014 Tampere. Kaukola on
Laatokan länsirannalla Karjalankannaksella, luovutetussa Karjalassa
sijainnut entinen Suomen kunta. Käkisalmen kaupunki sijaitsee sen
itäpuolella. Vuoteen 1944 saakka Kaukola kuului Viipurin lääniin. Sen
naapurikuntia olivat Käkisalmen maalaiskunta, Käkisalmen kaupunki, Räisälä,
Kirvu ja Hiitola.
Vuonna 1938 Kaukolan väkiluku oli 4 230 ja sen
pinta-ala oli 267,80 km². Kaukolassa oli virallisen kyläjaon mukaan 26
kylää. Karjalan radan asema oli Ojajärven kylässä, Hiitolan-Raudun radan
asema Kaarlahden taajamassa. Vanhemmat: Tuomas Vilho Heikkonen, s.
19.07.1897 Viipurin lääni, Kaukola, k. 24.01.1953 Kuru, Olkitaipale,
Lähdeniemi ja Maria Heikkonen o.s. Iivonen, s. Viipurin lääni, Kaukola, k.
Kuru, Olkitaipale, Lähdeniemi.
|
 |
Eila Kulmalan (os. Heikkonen) kotitilasta Kaukolasta tehty taulu.
Tästä talosta tuli evakkoon lähtö talvisodan aikana ja toisen kerran
jatkosodan lopussa 1944. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Henrika Kustaantytär
Kalliolahti ent. Granholm o.s. Ojanen,
(Taulusta 64, isä Kustaa Ojanen)
Piika, Olkitaipaleen Sillanmäessä 1871-74, Petäjälammin Ala-Paappasella
1874-75, Petäjälammin Savelassa 1875-76, Keihäslahden Aholassa 1876-77,
Sillanpäässä 1877-79, Wetikossa 1879-80, Myllärissä 1880-81, Petäjälammin
Lörpyksellä 1881-82 (naimisiin Lörpyksellä), Keihäsjärven Latoniemessä
1882-85, Keihäslahden Lammin Onton torpassa 1885-86, Olkitaipaleen
Lahdenperässä 1886-92, Olkitaipaleen Myllärin Kalliolahdessa 1892-, s.
13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Sillanmäki.
|
 |
Henrika Kalliolahti ent. Granholm os. Ojanen |
|
Puoliso: 26.12.1882 Kuru
Nikodeemus (Teemu) Juhonpoika Kalliolahti e.
Granholm
Muutti Parkanosta v. 1881 rengiksi Lörpykselle, itsellinen Latoniemessä,
Lammin torpan Ontossa. Muuttanut perheineen 1892 Olkitaipaleen Myllärin
Kalliolahteen mäkitupalaiseksi., s. 18.10.1861 Parkano, Kairon saha.
Vanhemmat: Juho Granholm e. Kuusluoma, s. 10.09.1829 Parkano, Yliskylä,
Marjamäki, k. 24.12.1919 Parkano, Viinikka ja Anna Greta Granholm o.s.
Mäkelä, s. 06.01.1831 Parkano, Lehtijärvi, k. 10.03.1868 Kuru, Aurejärvi,
Aureskosken saha.
|
|
- Lapset:
Naema Lydia Sjöblom o.s.
Granholm
, s. 09.02.1883 Kuru, Keihäsjärvi, Latoniemi.
Tauluun 106
| |
Ida Maria (Iita) Manninen ent.
Kalliolahti o.s. Granholm
, s. 07.08.1886 Kuru, Keihäslahti, Ontto. Tauluun
107
| |
Silja Törmä ent. Kalliolahti
o.s. Granholm
, s. 21.11.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Tauluun 108
| |
Lempi Lahti o.s. Granholm
, s. 16.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Tauluun 109
| |
Katariina Onnia ent. Kalliolahti
o.s. Granholm
, s. 14.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Tauluun 110
| |
Eero Kalliolahti e.
Granholm
Eero asui Kalliolahdessa koko ikänsä. Eero hukkui Näsijärveen Lammasniemen
edustalle ja oli kuollessaan 53-vuotias., s. 29.07.1896 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri, Kalliolahti, k. 15.12.1949 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Helmi Kalliolahti o.s.
Granholm
Naimaton, Helmi muutti Kurusta 1940-luvun lopulla., s. 27.02.1899 Kuru,
Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
|
|
Hilda Kalliolahti o.s.
Granholm
Naimaton, Hilda muutti Kurusta 1940-luvun lopulla., s. 19.04.1901 Kuru,
Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 01.11.1901 Tampere
Kaarle Johannes Juhonpoika Sjöblom
Tehtaan työmies. Kaarle Sjöblom muutti perheineen Tampereelta 4.8.1902
Poriin., s. 27.02.1878 Pirkkala, Wik. Vanhemmat: Juho Verner Sjöblom, s.
17.01.1852 Suoniemi, Kauniainen, Tanhuanpää ja Amanda Sjöblom, s. 24.06.1843
Vesilahti, Huonola, Yrjälä.
|
 |
Kaarle Sjöblom perheineen Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa. |
|
- Lapset:
Kaarle Verner Sjöblom
s. 27.12.1901 Tampere.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Ida Maria (Iita) Manninen ent.
Kalliolahti o.s. Granholm,
(Taulusta 105, äiti Henrika Kalliolahti ent. Granholm)
Iita oli vuonna 1903 Myllärin (pappila) piikana, muutti takaisin kotiin ja
vuonna 1905 Iita muutti nimensä Lahdeksi ja meni Olkitaipaleen Vanhakylään
piiaksi 1906-1907. Vuonna 1908 Iita oli Petäjälammin Ikosen palvelustyttönä
naimisiin menoon asti., s. 07.08.1886 Kuru, Keihäslahti, Ontto, k.
28.03.1958 Kuru.
|
 |
Iida Maria Teemuntytär Kalliolahti oli piikana Petäjälammin Ikosella
1908-1909, kunnes meni naimisiin Matti Mannisen kanssa jolloin muutti
kotiinsa takaisin ja sai lapsen. Iidan tyttönimi oli Kalliolahti, pappi oli
merkinnyt nimen väärin rippikirjaan (Lahti). |
|
Puoliso: 25.03.1909 Kuru
Matti Matinpoika Manninen
Matti muutti Kangasniemeltä 27.02.1909 Olkitaipaleen Myllärin Kalliolahteen,
Kalliolahden itsellinen., s. 10.05.1887 Kangasniemi, Makkola, k. 09.02.1965
Kuru. Vanhemmat: Matti Manninen, s. 13.01.1861 Kangasniemi, Makkola ja
Henrika Manninen o.s. Pöntynen, s. 02.06.1861 Hankasalmi, Hankamäki,
Manninen.
|
 |
Iita Lahden ja Matti Mannisen vihkimerkintä Kurun rippikirjan
vihkineiden luettelossa. |
|
- Lapset:
Matti Manninen
s. 28.07.1909 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
|
|
Iita Linnea Manninen
s. 26.04.1914 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Silja Törmä ent. Kalliolahti
o.s. Granholm, (Taulusta 105, äiti
Henrika Kalliolahti ent. Granholm)
Silja oli Kurun Petäjälammin Lörpyksen piika 1910-luvun vaihteessa. Silja
Kalliolahti meni naimisiin Kalle Törmän kanssa ja he asuivat Kurussa koko
ikänsä., s. 21.11.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
 |
Silja ja Lempi Kalliolahti ovat Petäjälammin Lörpyksen piikana.
Pappi oli merkinnyt tyttöjen sukunimeksi Lahti, mikä oli väärin. |
|
Puoliso:
Kalle Ilmari Kallenpoika Törmä e. Törnroos
Kurun Karjulan Petäjäniemen itsellinen., s. 14.12.1887 Kuru, Karjula, Koski.
Vanhemmat: Kalle Törnroos, s. 05.02.1850 Kuru, Karjula, Nilsfors ja Ida
Johanna Törnroos o.s. Tanhuanpää, s. 01.08.1866 Virrat, Jäähdyspohja,
Maantie-Paavola.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Lempi Lahti o.s.
Granholm, (Taulusta 105, äiti Henrika
Kalliolahti ent. Granholm)
Lempi Granholm oli vuoteen 1909 Kurun Petäjälammin Lörpyksen piikana, kuten
siskonsakin, mutta muutti vuonna 1909 piiaksi Kurun Karjulan Tyrkkölään.
Lempi muutti siskonsa Katariinan kanssa Kurusta 31.10.1915 Tampereelle
nimellä Lahti ja sai poikalapsen, jota hoitivat Lempin vanhemmat Kurussa
Lempi-äidin kuoleman jälkeen. Lempi kuoli 28-vuotiaana espanjantautiin. Hän
oli muuttanut Tampereelta 07.01.1919 Kurun kotiinsa Olkitaipaleen
Mylläriin., s. 16.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 23.02.1920
Tampere.
|
|
- Lapset:
Vilho Johannes Lahti
Vilho asui vuoden 1920 jälkeen isovanhemmillaan Teemulla ja Henrikalla Kurun
Olkitaipaleen Kalliolahdessa. Vilho oli talvi- ja jatkosodassa tykkimiehenä,
työnjohtaja., s. 07.04.1918 Tampere, k. 29.01.1987 Kuru.
|
 |
Vilho Lahti (1918-1987) |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Katariina Onnia ent. Kalliolahti
o.s. Granholm, (Taulusta 105, äiti
Henrika Kalliolahti ent. Granholm)
Katariina Kalliolahti muutti Lempi-siskonsa kanssa Kurusta 31.10.1915
Messukylään. Katariina palasi takaisin Kuruun ja meni naimisiin Yrjö Onnian
kanssa., s. 14.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti, k.
17.11.1976 Kuru.
|
 |
Palvelijattaret Katariina Kalliolahti ja Lempi Kalliolahti muuttivat
Kurusta 31.10.1915, Katariina Messukylään ja Lempi Tampereelle. Pappi oli
merkinnyt väärin Katariinan nimen Lahdeksi vaikka Katariina oli
sukunimeltään Kalliolahti |
|
Puoliso:
Yrjö Johannes Juhonpoika Onnia.
(Taulu 271)
s. 09.08.1898 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee, k. 12.10.1957 Kuru.
Vanhemmat: Juho Onnia e. Raivio, s. 01.09.1867 Ruovesi, Murole, Frigård ja
Tekla Amanda Onnia o.s. Petäjäniemi, s. 28.09.1873 Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Helvi Esteri Keskinen o.s.
Onnia
, s. 07.07.1926 Kuru. Tauluun 111
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Antti Lauri Akseli Akselinpoika Keskinen.
(Taulu 263)
s. 20.11.1919 Kuru, Petäjälammi, k. 09.06.1993. Vanhemmat: Akseli
Keskinen, s. 01.03.1874 Ruovesi, k. 14.01.1952 Kuru, Petäjälammi ja Fanny
Vilhelmiina Keskinen o.s. Ikonen, s. 18.01.1880 Kuru, Petäjälammi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Manu Kustaanpoika Ojanen,
(Taulusta 64, isä Kustaa Ojanen)
Manu muutti 15.1.1884 Kurusta (saapui 2.2.1884) Ikaalisiin ja takaisin
Kuruun 26.1.1884 ja taas Ikaalisisten Vahojärven Hankalaan Lindvallin
vävyksi 26.2.1884. Räätäli. Kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin, haudattu
Parkanoon., s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta, k. 06.11.1898
Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
|
|
Puoliso: 03.06.1884 Ikaalinen
Amalia Jonaantytär Luojus ent. Ojanen e. Lindvall
Räätälin ja metsänvartijan tytär ja räätälin vaimo, s. 02.04.1861 Ikaalinen,
Vahojärvi, Hankala, Vuorela, k. 13.06.1958 Kanada, Thunder Bay District,
Port Arthur. Vanhemmat: Joonas Lindvall e. Saviranta, s. 27.04.1834
Parkano, Lehtijärvi, k. 30.11.1907 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela ja
Eeva Sofia Lindvall o.s. Hankala, s. 06.12.1840 Ikaalinen, Vahojärvi.
|
|
- Lapset:
Kustaa Johannes Ojanen
Vuorelan torppari, metsänvartija, räätäli., s. 03.02.1885 Ikaalinen,
Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
|
|
Viktor (Vihtori) Oja e.
Ojanen
s. 28.04.1887 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela, k. 06.10.1963 Kanada,
Thunder Bay District, Port Arthur.
|
 |
1920-luvulla alkoivat linja-autot yleistyä maamme maanteillä. Eräänä
ensimmäisistä avasi linjan Ikaalisista Tampereelle kelloseppä Stenfors,
jonka erkoismallinen kahdeksanovinen ''linjabiili'' ikuistettiin Ikaalisissa
v. 1930. |
|
Hilja Maria Ojanen
s. 04.10.1893 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela, k. 02.12.1895
Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Reetta Liisa Matintytär
Luomajoki o.s. Tienari, (Taulusta
15, isä Matias Tienari)
Viljakkalan Luomajoen torpan emäntä., s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale, k.
23.04.1899 Viljakkala.
|
 |
Ensimmäinen suomalainen 1 markan seteli vuodelta 1860 = 4,5 € PS.
Keräilijät maksaisivat tuhansia euroja sen ajan seteleistä. |
|
Puoliso: 6/1851 Kuru
Juho Jubal Juhonpoika Luomajoki
Viljakkalan kylän yhteisiä torppareita, Luomajoen torppari., s. 29.12.1832
Viljakkala, k. 10.10.1900 Viljakkala. Nimellisarvo Vuosileima Lyöntimäärä
1 markkaa 1865 1 673 000 kpl
Materiaali Halkaisija Paino Ag 868
24.00 mm 5,18 g. Vanhemmat: Juho Luomajoki, s. 21.10.1803 Viljakkala, k.
30.12.1855 Viljakkala ja Saara Luomajoki o.s. Ylinen, s. 26.07.1794
Ylöjärvi, Huuhkaja, k. Viljakkala, Karhe.
|
 |
Autonomisessa Suomessa vuosina 1864–1915 käytössä ollut hopeamarkka.
Tunnuspuolella kuvattuna Venäjän kaksipäinen kotka, jonka sydänvaakunassa
Suomen vaakunaleijona. |
|
- Lapset:
Juho Kustaa Luomajoki
s. 20.08.1852 Viljakkala, k. 21.06.1881 Viljakkala.
|
|
Elina Henriikka Luomajoki
s. 19.01.1855 Viljakkala.
|
|
Kaarlo Eevertti Luomajoki
s. 01.08.1857 Viljakkala, k. 18.06.1881 Viljakkala.
|
|
Taavetti Viktor Luomajoki
s. 24.09.1859 Viljakkala, k. 23.04.1868 Viljakkala.
|
|
Henrikki Erlanti Luomajoki
s. 18.01.1862 Viljakkala.
|
|
Vilhelmiina Luomajoki
s. 22.07.1864 Viljakkala.
|
|
Taavetti Sylvesteri Luomajoki
s. 12.08.1869 Viljakkala.
|
|
Matias Pertti Luomajoki
s. 26.04.1872 Viljakkala.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
V Valpuri Joosepintytär
Leveelahti o.s. Tienari, (Taulusta
4, isä Jooseppi Tienari)
Tienarin tytär ja piika ,Leveelahden Tienarin tytär, Olkitaipaleen
Vanhakylän Leveelahden torpan emäntä, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k.
07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Puoliso: 25.10.1807 Kuru
Taneli Matinpoika Leveelahti.
(Taulu 378)
Taipaleen sotilaan poika ,Myllärin ja Tienarin renki sekä Leveelahden
torppari, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakylä. Vanhemmat: Matti Flinck, s. 1741 Kuru,
Olkitaipale, Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Flinck o.s.
Taipale, s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale, k. 08.07.1827 Kuru, Olkitaipale,
Haapanen.
|
|
- Lapset:
Ulla Leveelahti
, s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
115
| |
Markus Markkula e.
Leveelahti
, s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 116
| |
Matias Leveelahti
s. 01.07.1812 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Helena Leponiemi o.s.
Leveelahti
, s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 121
| |
Valpuri Ala-Toikko o.s.
Leveelahti
, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 127
| |
Anna Leveelahti
s. 18.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Juuse Laitamo e.
Leveelahti
, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 128
| |
Jeremias Leveelahti
s. 14.10.1821 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Johannes Leveelahti
s. 03.01.1827 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 03.06.1863 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä.
|
|
Kalle Leveelahti
, s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 129
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 28.12.1831 Kuru
Kalle Matinpoika Tyrkkölä
s. 26.02.1805 Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Anna Greta
s. 01.04.1831 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
|
|
Helena
s. 30.09.1832 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki.
|
|
Herman
s. 14.09.1834 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Markus Tanelinpoika Markkula
e. Leveelahti, (Taulusta 114, isä Taneli
Leveelahti)
Olkitaipaleen Taipaleen vävy, renki ja sitten itsellinen. Vuonna 1846 perhe
muutti Taipaleen Aarian torppaan itselliseksi ja noin 1850 Vaakaniemen
Leppälahden Markkolan torppariksi., s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä, k. 26.01.1883 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
|
|
Puoliso: 06.06.1836 Kuru
Eeva Juhontytär Markkula o.s. Taipale.
(Taulu 418)
Eeva kuoli 55-vuotiaana pilkkukuumeeseen, mikä oli yleinen kuolinsyy noihin
aikoihin. Pilkkukuume-nimitys säilyi 1800-luvun lopulle asti, minkä jälkeen
sairauden nimeksi tuli lavantauti., s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale, k.
29.05.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Vanhemmat: Juho Taipale, s.
18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna
Taipale o.s. Pikku-Tahlo, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842
Kuru, Olkitaipale.
|
|
- Lapset:
Eelis
Eelis kuoli 5-vuotiaana kuumeeseen., s. 13.08.1837 Kuru, Olkitaipale,
Taipale, k. 20.05.1843 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
|
|
Kalle
s. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale,
Taipale.
|
|
Johanna Markkula
, s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun
117
| |
Eelis Markkula
, s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun
118
| |
Leena
s. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.07.1847 Kuru,
Olkitaipale, Taipale, Aaria.
|
|
Kalle
s. 03.10.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.11.1848 Kuru,
Olkitaipale, Taipale, Aaria.
|
|
Maria Markkula
Maria kuoli 11-vuotiaana paiseeseen., s. 06.09.1850 Kuru, Vaakaniemi,
Leppälahti, k. 03.01.1862 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
|
|
Vilhelmiina Markkula
Vilhelmiina kuoli 14-vuotiaana isorokkoon, mikä oli yleinen kuolinsyy
ennenkuin Suomessa alkoi isorokkorokotus., s. 13.05.1853 Kuru, Vaakaniemi,
Leppälahti, k. 02.04.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
|
|
Matti Markkula
s. 12.10.1855 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Johanna Markuksentytär
Markkula, (Taulusta 116, isä Markus Markkula)
Ripitetty salavuoteudesta. Johannan lähdettyä pakon edessä lapsensa kanssa
kotoaan, hän muutti vuonna 1894 Olkitaipaleen Taipaleen Eromäkeen
itselliseksi, 1895 Taipaleen Rajamäkeen itselliseksi, 1904-1906 Vaakaniemen
Leppälahteen itselliseksi, Vaakaniemen Ala-Toikon Moisioon itselliseksi
1906-1914. Markkulaan muutti Fabian Aalto ja entiset asukkaat joutuivat
irtolaisiksi Vaakaniemen kylään., s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale,
k. 16.08.1914 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
|
|
- Lapset:
Kalle (äpärä)
Kalle kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.02.1863 Kuru, Vaakaniemi,
Leppälahti, k. 01.05.1908 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Eelis Markuksenpoika Markkula,
(Taulusta 116, isä Markus Markkula)
Eelis muutti 1868 Riihikoskelle rengiksi, 1869-1873 Vaakaniemen Ylä-Toikolle
rengiksi, missä meni naimisiin. Eelis muutti vaimonsa kanssa takaisin
kotiinsa Markkulaan ja saivat ensimmäisen lapsensa, yhteensä 6 lasta. Eelis
joutui vaimonsa Anna ja kahden lapsensa Hilman sekä Huldan kanssa
Vaakaniemen irtolaisiksi eli asuivat Vaakaniemen talojen nurkissa. Syytä ei
tiedetä., s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
|
 |
Markkula, Lahdenpohja, Sarvo ja Upero. |
|
Puoliso: 04.07.1873 Kuru
Anna Kaisa Kallentytär Markkula
s. 25.09.1849 Ruovesi.
|
|
- Lapset:
Eelis Markkula
s. 28.12.1873 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.06.1874 Kuru, Vaakaniemi,
Leppälahti.
|
|
Kalle Markkula
s. 27.04.1875 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
|
|
Ida Markkula
s. 06.01.1878 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
|
|
Matti Markkula
s. 14.02.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
|
|
Hilma Maria Keskikapee o.s.
Markkula
, s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Tauluun 119
| |
Hulda Fredrika Markkula
Hulda kuoli 14-vuotiaana ''hivutustautiin'', mikä yleensä oli keuhkotauti.,
s. 23.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 04.02.1903 Kuru, Vaakaniemen
kylä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 26.02.1904 Kuru
Jaakko Manunpoika Keskikapee e. Alakapee
s. 13.07.1877 Kuru, Pohjankapee. Vanhemmat: Manu Ala-Kapee, s. 03.03.1828
Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1898 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Ottiliana
Alakapee o.s. Kovettu, s. 25.06.1834 Ruovesi, Murole.
|
|
- Lapset:
Yrjö Keskikapee
s. 07.10.1904 Kuru, Pohjankapee, Alakapee.
|
|
Iita Elisabet Mäkinen o.s.
Keskikapee
, s. 17.09.1907 Kuru, Pohjankapee, Alakapee. Tauluun
120
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Reino Valdemar Mäkinen
s. 04.09.1909 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 11.01.1997 Kuru. Vanhemmat:
Matti Arviiti Mäkinen e. Järvenpää, s. 24.08.1887 Kuru, Vaakaniemi,
Ala-Toikko, Tiura, k. 02.12.1970 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö ja Hilma
Aliina Mäkinen o.s. Toivio ent. Tönnroos, s. 26.05.1889 Parkano, k.
12.09.1961 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö.
|
 |
Ida ja Reino Mäkisen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Helena Tanelintytär Leponiemi
o.s. Leveelahti, (Taulusta 114, isä
Taneli Leveelahti)
Helena oli kovin kivulloinen., s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä,
k. 19.02.1890 Kuru, Keihäsjärvi, Pajunen.
|
|
Puoliso: 05.12.1841 Kuru
Jeremias (äpärä) Kaisanpoika Leponiemi e. Fors
Renki, Leponiemen lampuoti, Pajusen renki, eli köyhänä., s. 08.05.1817
Teisko, k. 22.05.1900 Kuru, Keihäsjärvi, Pajunen. Äiti: Kaisa Fors o.s.
Jylhä, s. 04.05.1773, k. 09.02.1859 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Pirttiniemi.
|
|
- Lapset:
Vauva Leponiemi
Kastamaton poikalapsi., s. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti, k. 21.02.1842 Kuru,
Keihäslahti.
|
|
Matilda Karoliina Leponiemi
s. 23.03.1844 Kuru, Keihäslahti.
|
|
Miina Helander o.s.
Leponiemi
, s. 31.01.1847 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 122
| |
Matti Pajunen e.
Leponiemi
, s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 123
| |
Kalle Leponiemi
Itsellinen, s. 14.01.1856 Kuru, Keihäslahti.
|
|
Maria Leponiemi
s. 17.03.1859 Kuru, Keihäslahti.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 01.12.1867 Kuru
Berndt Fredrik Kustaanpoika Helander
Berndt oli Kurun Ristaniemen renki mennessään naimisiin. Vanhakylän
Leveelahden renki 1868-1870, Keihäslahden Kurun renki 1870-1877.
Ulosottomies / nimismiehen oikea käsi., s. 27.02.1837 Kuru, Karjula,
Karjunkoski, k. 04.03.1909 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Mäntytörmä.
Vanhemmat: Kustaa Helander, s. 18.07.1809 Hämeenkyrö, k. 09.07.1865 Kuru,
Karjula, Koski ja Gustava Helander o.s. Lindgren, s. 28.04.1807 Vahto,
Kierikkala, k. 10.10.1880 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.
|
|
- Lapset:
Kalle Fredrik Helander
s. 15.09.1870 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti, k. 28.05.1871 Kuru,
Keihäslahti, Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
1. puoliso: 02.11.1880 Kuru
Manta Mariantytär Pajunen. (Taulu
78)
Piika, s. 19.09.1858 Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru,
Keihäsjärvi, Ylinen. Äiti: Maria Venesjärvi o.s. Isoluukas, s. 15.02.1830
Ikaalinen, Vatsiainen, k. 15.04.1888 Kuru, Aurejärvi, Vuotari, Venesjärvi.
|
|
- Lapset:
Maria Ojanen o.s. Pajunen
, s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 78
| |
2. puoliso: 19.04.1884 Kuru
Karoliina Antintytär Pajunen o.s. Kalliojärvi.
(Taulu 98)
s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 11.12.1917 Kuru,
Keihäsjärvi, Ylinen. Vanhemmat: Antti Kalliojärvi, s. 12.09.1823 Kuru,
Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja
Anna Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi,
Minkkinen, k. 08.03.1911 Kuru, Keihäsjärvi.
|
|
- Lapset:
Edvard Albinus Pajunen
s. 02.03.1885 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 04.05.1885 Kuru, Keihäsjärvi,
Ylinen.
|
|
Matias Adolf Pajunen
s. 03.02.1886 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 26.08.1892 Kuru,
Keihäsjärvi, Ylinen.
|
|
Iita Matilda Pajunen
s. 09.02.1888 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 27.03.1888 Kuru,
Keihäsjärvi, Ylinen.
|
|
Elina Henriikka Pajunen
s. 10.04.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
|
|
Vihtori Pajunen
, s. 05.05.1891 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Tauluun 124
| |
Emma Karoliina Latoniemi o.s.
Pajunen
, s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Tauluun 98
| |
Lyyti Vilhelmiina Lammi o.s.
Pajunen
, s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Tauluun 126
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Lyyti Josefiina Fabianintytär Vierikko o.s. Aalto
s. 10.06.1898 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Markkula, k. 24.04.1981 Kuru.
Vanhemmat: Fabian Aalto e. Latoniemi, s. 18.06.1860 Kuru, Keihäsjärvi, k.
13.10.1952 Kuru, Olkitaipale, Markkula ja Josefiina Aalto o.s. Stengård, s.
05.10.1864 Ikaalinen, Juhtimäki, Hauturi, Stengård, k. 18.05.1901 Kuru,
Leppälahti, Markkula.
|
|
- Lapset:
Vilho Sakari Pajunen
, s. 23.07.1926 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun
125
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Elna Esteri Pajunen o.s. Niinimäki.
(Taulu 250)
s. 16.06.1925 Kuru, Riuttaskorpi. Vanhemmat: Juho Salomon Niinimäki, s.
08.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi ja Iita Seriina Niinimäki o.s. Keinonen, s.
06.09.1900 Kuru, Hainari, Rasi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Lyyti Vilhelmiina Matintytär
Lammi o.s. Pajunen, (Taulusta 123,
isä Matti Pajunen)
Lyyti kuoli 101-vuotiaana., s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k.
12.09.1997 Kuru, Keihäslahti.
|
 |
Lyyti Vilhelmiina Lammi os. Pajunen 1896-1997. |
|
Puoliso:
Jaakko Manu Manunpoika Lammi.
(Taulu 215)
s. 08.07.1890 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 16.08.1957 Kuru,
Keihäslahti. Vanhemmat: Manu Lammi, s. 08.08.1855 Kuru, Keihäslahti,
Lammi, Ontto, k. 20.02.1937 Kuru, Keihäslahti ja Tilda Lammi o.s.
Latvajärvi, s. 18.02.1861 Kuru, Keihäsjärvi, k. 24.05.1927 Kuru,
Keihäslahti.
|
 |
Jaakko Manu Lammi (1890-1957) |
|
- Lapset:
Sylvi Sievä Sisko Lammi
s. 15.04.1917 Kuru, Keihäslahti.
|
|
Matti Veli Lammi
s. 23.02.1919 Kuru, Keihäslahti.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Valpuri Danielintytär
Ala-Toikko o.s. Leveelahti,
(Taulusta 114, isä Taneli Leveelahti)
Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
|
 |
Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla. |
|
Puoliso: 15.12.1865 Kuru
Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko.
(Taulu 380). (Taulu 400)
Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi,
Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon
"klaaniin". Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti
asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi. Kun
Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan
(1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se
päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa
Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen
veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan
etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä. Vanhemmat: Matti Ylä-Toikko,
s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri
Ylä-Toikko o.s. Taipale, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857
Kuru, Vaakaniemi.
|
 |
Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Juuse Tanelinpoika Laitamo
e. Leveelahti, (Taulusta 114, isä Taneli
Leveelahti)
Juuse oli Keihäslahden Leponiemen renki mennessään naimisiin, sitten
Leponiemen itsellinen 1854-1860. Olkitaipaleen Leveelahden itsellinen
1860-1867, Vaakaniemen Ala-Toikon Laitamon torpan isäntä 1867-., s.
23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 10.05.1914 Kuru, Vaakaniemi,
Ala-Toikko, Laitamo.
|
|
Puoliso: 29.04.1855 Kuru
Maria Matintytär Laitamo o.s. Vetikko
Maria asui kotonaan ennen naimisiin menoa, mutta muutti ennen synnytystä
Keihäslahden Leponiemeen., s. 08.03.1826 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k.
06.02.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Laitamo.
Vuonna 1894 Juuse
ja Maria Laitamo otti kasvattilapsekseen 10-vuotiaan pojan Juho Samuel
Järvisen s. 21.07.1884. Juho oli Vaakaniemen Ylä-Toikon Huhtiladon torpan
renki Manu Eevanpojan s. 18.03.1846 ja Johanna Mooseksentyttären s.
15.01.1845 poika, heidän 5. lapsestaan nuorin. Vanhemmat: Matti Vetikko
e. Kuivaniemi, s. 24.02.1792 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 19.04.1848 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakyla ja Valpuri Vetikko, s. 29.03.1787 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri (Pappila), k. 18.12.1866 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
|
|
- Lapset:
Eelis Laitamo
Ala-Toikon Laitamon torpan isäntä vuoteen 1915, Laitamon torpan itsellinen
1915-1917, Vaakaniemen Ylä-Toikon itsellinen 1917-., s. 09.03.1855 Kuru,
Keihäslahti, Leponiemi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Kalle Tanelinpoika Leveelahti,
(Taulusta 114, isä Taneli Leveelahti)
Leveelahden torppari, sairaalloinen, muutti perheineen Olkitaipaleen
Tienarin Haapaniemeen itselliseksi 1864-1865, Riihikoskelle 1875-1877,
Karjulan Lahdenpohjaan 1877-12.10.1880, jolloin perhe muutti Parkanoon
Mäkelään, s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Puoliso:
Eeva Kaisa Juhontytär Leveelahti o.s. Järvensivu
s. 05.10.1847 Kuru, Aurejärvi. Vanhemmat: Juho Järvensivu e. Saarijärvi,
s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.01.1879 Kuru, Aurejärvi ja Stina
Sofia Järvensivu, s. 11.12.1818 Ikaalinen, Kurkela, Vähä-Tiirikka, k.
24.10.1855 Kuru, Aurejärvi.
|
|
- Lapset:
Hulda Leveelahti
s. 14.06.1868 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Kalle Leveelahti
s. 16.03.1870 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
 |
Puutavaran lastausta höyryproomuihin Kurun kirkolla 1930-luvun
puolivälissä. Puut kuljetettiin etupäässä Tampereelle. Ensimmäisenä kuorman
kanssa on tuleva Leveelahden ''vooli'' Pentti. |
|
Eelis Leveelahti
s. 13.03.1872 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 07.07.1873 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
V Helena (Leena) Joosepintytär
Lahdenperä o.s. Tienari, (Taulusta
4, isä Jooseppi Tienari)
s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 14.09.1863 Kuru, Olkitaipale.
Lahdenperä on muodostettu vuonna 1795 Tienarin maista ja Keihäslahden
luutnantin virkatalon entisestä torpasta uudistilaksi. (Vanhan Ruoveden
historia II:I ss.32-33). Kalle Riihikosken Parkkuuseen muuton aikoihin
vuonna 1890 Lahdenperää isännöi Matti Matinpoika Lahdenperä, joka oli
syntynyt 20.9.1847 ja hänen toinen vaimonsa Vilhelmiina Antintytär
Kalliojärvi. Torpan syntyä Tienarin maista ehkä selittää se, etta Tienarilta
Lahdenperään emännäksi oli tullut 9.6.1789 syntynyt Helena Joosepintytär.
(Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani s.105).
Huom. Isojako
suoritettiin Kurun Olkitaipaleen kylässä vuonna 1904, joten ennen sitä
tiloilla ei ollut tarkkoja rajoja. Joka kaskesi metsää ensimmäisenä korpeen,
sai myös viljellä sitä. Karja asettui laiduntamaan sopivalle paikalle, sitä
alettiin kutsua talon mukaan. Näin muodoin asutus levisi pikkuhiljaa, mutta
rajat olivat epäselviä ja pelloista jaettiin ns. sarkoja tilojen mukaan eli
omistus oli tosi hajallaan ennen Isojakoa.
|
|
Puoliso: 19.06.1814 Kuru
Timoteus Yrjönpoika Lahdenperä e. Lörpys
Uudisasukas, s. 25.01.1790 Kuru, Petäjälammi, k. 21.04.1868 Kuru,
Olkitaipale. Vanhemmat: Yrjö Lörpys, s. 1746 Kuru, k. 30.09.1792 Kuru,
Petäjälammi, Lörpys ja Anna Lörpys o.s. Pusu, s. 19.04.1751 Kuru, Aurejärvi.
|
 |
Timoteus Lahdenperän perhe vuosien 1830-1837 Kurun rippikirjassa.
Huom! Helenan s. 6.7.1827 nimi on rippikirjassa Eeva. |
|
- Lapset:
Matias Lahdenperä
, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 131
| |
Juuse Lindqvist e.
Lahdenperä
, s. 11.03.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 163
| |
Kustaa Lahdenperä
Kustaa kuoli 9-vuotiaana pistokseen., s. 12.08.1820 Kuru, Olkitaipale, k.
01.01.1830 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Mooses Lahdenperä
Mooses kuoli 5-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 03.11.1824 Kuru,
Olkitaipale, k. 29.11.1829 Kuru, Olkitaipale.
|
|
(Helena) Eeva Kestilä ent. Kuivaniemi
o.s. Lahdenperä
, s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 165
| |
Anna Reetta Lahdenperä
Anna kuoli 22-vuotiaana hivutustautiin ; usein keuhkotauti., s. 31.03.1831
Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1853 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 11.11.1842 Kuru
Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s.
Liivalammi
Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan
piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883
Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Yrjö Liivalammi, s. 1783 Ylöjärvi, Mutala,
Simola ja Saara Liivalammi, s. 04.05.1788.
|
|
- Lapset:
Matilda Karoliina Lahdenperä
Matilda kuoli 10-vuotiaana yskään., s. 20.06.1843 Kuru, Olkitaipale, k.
13.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Amanda Vilhelmiina Leponiemi
o.s. Lahdenperä
, s. 15.05.1845 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 132
| |
Matti Lahdenperä
, s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 133
| |
Selma Ketonen o.s.
Lahdenperä
, s. 20.05.1850 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 146
| |
Henriikka Lahdenperä
, s. 09.03.1853 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 148
| |
Maria Aleksandra Kylänen o.s.
Lahdenperä
, s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 151
| |
Eelis Lahtinen ent Mäkelä e.
Lahdenperä
, s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 152
| |
Kaarlo Eevertti Lahtinen e.
Lahdenperä
, s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 158
| |
Hilma Pauliina Lahdenperä
s. 11.12.1864 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1866 Kuru, Olkitaipale.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Amanda Vilhelmiina Matiaksentytär
Leponiemi o.s. Lahdenperä,
(Taulusta 131, isä Matias Lahdenperä)
Amanda muutti Kurusta vuonna 1871 Ikaalisten Juhtimäen Kestilän Leponiemeen
piaaksi ja meni naimisiin talon leski-isännän kanssa., s. 15.05.1845 Kuru,
Olkitaipale.
|
|
Puoliso: 25.09.1871 Ikaalinen
Kalle Aukusti (äpärä) Albertiinanpoika Leponiemi ent. Kestilä
e. Wallenius
Kalle muuttaa Kurusta 26.10.1861 Ikaalisten Juhtimäen Kestilään ja menee
naimisiin talon tyttären kanssa, vaimo kuolee 1868 ja Kalle saa
asuttavakseen Kestilästä erotetun Leponiemen torpan. Kallen jätettyä
Leponiemen torpan isännyyden vuonna 1900, niin poika Kaarle Leponiemestä
tuli talollinen., s. 02.05.1842 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Jokela. Äiti:
Albertina Wallenius o.s. Heinäaho, s. 02.04.1817 Kuru, Aurejärvi, Pusu.
|
|
- Lapset:
Iisakki Kustaa Leponiemi
s. 23.03.1873 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä, k. 30.03.1873 Ikaalinen,
Juhtimäki, Kestilä.
|
|
Maria Aleksina Leponiemi
s. 24.02.1875 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
|
|
Johannes Leponiemi
s. 22.04.1878 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
|
|
Matti Leponiemi
s. 22.04.1881 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
|
|
August Leponiemi
s. 09.10.1884 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
|
|
Arvid Leponiemi
Arvid kuoli 14-vuotiaana sydäntautiin., s. 26.02.1888 Ikaalinen, Juhtimäki,
Kestilä, k. 07.07.1902 Ikaalinen, Juhtimäki.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Matti Matiaksenpoika
Lahdenperä, (Taulusta 131, isä Matias
Lahdenperä)
s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 31.10.1901 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
!790-luvun kartta, missä merkittynä vanha maantie kiertäen
Lahdenperän pihan kautta Kuruun. Jos tie olisi edelleen samassa paikassa se
kulkisi Kalliomäen pihan lomitse laskien hyvin jyrkästi Riihtenperälle ja
kulkisi Törmän kuusiaidan vieressä. Lohkottaessa Törmälää, tuli
kauppakirjaan ehto; että kuusiaita on pidettävä kunnossa. Törmän Riikka
hoitikin kuusiaitaa hyvin, mutta pikkuhiljaa se alkoi hoitamattomana kuiveta
ja kuusen latvat ja oksat törröttivät sinne sun tänne. |
|
1. puoliso: 13.06.1868 Ruovesi
Aleksandra Rosa Kallentytär Lahdenperä o.s.
Wargentin
Ruoveden pitäjän Kurun kappelin nimismiehen tytär, muutti Ruoveden
Pihlajalahden Hakajärveltä 4.6.1869 Kurun Olkitaipaleen Lahdenperän
emännäksi., s. 02.05.1847 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 16.01.1873
Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Kalle Kustaa Wargentin, s. 22.02.1813
Sääminki, Pappila, k. 05.06.1852 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi ja Elois
Rosalie Wargentin o.s. Bergroth, s. 30.03.1817 Virrat, Marttinen.
|
 |
Aleksandra Rosa Lahdenperän muistoristi Kurun vanhalla
hautausmaalla. |
|
- Lapset:
Arvid Werner Lamminperä e.
Lahdenperä
, s. 07.10.1870 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 134
| |
2. puoliso: 03.08.1877 Kuru
Vilhelmiina Antintytär Lahdenperä o.s.
Kalliojärvi
Lahdenperän emäntä, s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k.
10.09.1908 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Antti Kalliojärvi, s. 12.09.1823
Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi
ja Anna Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi,
Minkkinen, k. 08.03.1911 Kuru, Keihäsjärvi.
|
|
- Lapset:
Ida Lydia Lahdenperä
Ida kuoli reilun vuoden vanhana kovaan kuumeeseen., s. 18.05.1878 Kuru,
Olkitaipale, k. 12.01.1880 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Matteus (Matti) Lahdenperä
, s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 135
| |
Kalle Eevertti Lahdenperä
s. 06.12.1882 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Lyydia Vilhelmiina Lahdenperä
, s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 137
| |
Toivo Eetu Lahdenperä
, s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 138
| |
Ilo Sofia Riihikoski o.s.
Lahdenperä
, s. 24.11.1889 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 141
| |
Lauri Johannes Lahdenperä
s. 24.01.1892 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Helmi Maria Taipale o.s.
Lahdenperä
, s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 142
| |
Emma Lydia Salonen o.s.
Lahdenperä
, s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 143
| |
Hilda Josefiina Lahdenperä
s. 22.10.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1986 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Lahdenperän pihalla ovat valokuvaan asettuneet 1930-luvun
puolivälissä; ?. Hilda Lahdenperä, Elli Tanhuamäki, Sanni Kauraniemi, Lyydia
Lahdenperä, Lauri Tanhuamäki, Selma ja Matti Lahdenperä ja edessä lapset
Hanna Lahdenperä ja Varpu Kauraniemi. Kuva Lahdenperän arkisto. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Arvid Werner Matinpoika
Lamminperä e. Lahdenperä,
(Taulusta 133, isä Matti Lahdenperä)
Poikeluksen Lamminperän isäntä vuoteen 1910, jonka jälkeen Arvid toimi
Lamminperän itsellisenä 1910-1914, jonka jälkeen Arvid muutti Kurusta
24.10.1914 Tampereelle., s. 07.10.1870 Kuru, Olkitaipale.
Arvid ja
Eeva Lahdenperällä (myöh. Lamminperä) ei ollut yhteisiä lapsia, mennessään
naimisiin Eeva oli jo 44-vuotais ja seuraavan 4:n vuoden aikana ei syntynyt
heille lapsia rippikirjan mukaan, joten heillä ei ole yhteisiä lapsia.
Eevalla oli ensimmäisestä avioliitosta 9 lasta. Kerrotaan, että hänen
tyttärensä Rauha (Eevalla ei ollut Rauha nimistä tyttöä, olisiko kyseessä
lapsenlapsi) myöh. Heiskanen siirtyi Koskelaan.
Vuonna 1910-luvulla
Tamperelainen OY Näsi osti Kurun Poikeluksen Lamminperän tilan ja taloa tuli
hoitamaan Frans Vilhelm Laine s.1885 Ikaalisista ja Arvid Lamminperä joutui
tilan itselliseksi ennen omistamalleen tilalle. Vaimonsa kuoltua Arvid
Lamminperä muutti Kurusta 26.10.1914 Tampereelle.
Arvid Lamminperä
meni toisen kerran (I-vaimo Eeva kuoli 02.12.1910) naimisiin Iida Vilhelmina
Thurmannin kanssa ja heidän lapsekseen merkittiin Rauha Annikki Lamminperä
s.18.03.1912, vaikka Rauhan todellinen äiti on rippikirjan mukaan Maria
Thurman, isä tuntematon.
Iivari ja Rauha Heiskanen osti vuonna 1932
Törmälän tontin ja rakennuksen kesäpaikakseen ennempää siinä asuneelta
Törmän Riikalta eli Riikka Heleniukselta. He rakensivat Nimettömän ojan
varrelle kesämökin. Riikka vietti eläkevuotensa vanhassa mökissä.
Heiskasen lapset Risto, Seppo ja Anja viettivät kesänsä vanhempiensa kanssa
Parkkuussa. Heiskasen nuoriso siirtyi ammatteihin muualle ja he myivät
Törmän 1980-luvun lopulla Toivo Ahoselle vakituiseksi asunnoksi (Toivo
Ahosen veljellä Väinö Ahosella on kesämökki Parkkuussa, Juulian mutkan
yläpuolella oleva vanha asuinrakennus). Toivo Ahonen myi Törmälän
1990-luvulla Seppo Kuokkaselle ja hänen vaimolleen, mutta he eivät asuneet
siinä kuin yhden talven ja myivät Törmälän Lasse ja Hannele Maijalalle
asunnoksi. Lassella oli kotipaikastaan puolet omistuksessa veljensä kanssa
Ruoveden Pajuskylän Maijalan maatila, missä Lasse kävi töissä. Lasse
sairastui vakavasti ja kuoli 2005 tai 2006. Hannele Maijala asui leskenä
Törmälää muutaman vuoden, kunnes myi sen kesäkuussa 2012 Samuli Ahtiselle.
Vuonna 2014 Ahtinen laittoi Törmälän myyntiin, mutta huonolla menestyksellä
johtuen ehkä kysynnän ja tarjonnan laista sekä yhdessä talouslamasta mikä
koettelee rajusti ylivelkaantunutta Suomea. Talon osti vuonna 2020 Heidi
Niskanen.
Heiskasten omistaessa Törmälää 1980-luvun loppupuolella, he
kuulivat Ojasen Kalevin aikovan rajanaapurina alkamaan rakentaa kesämökkiä
Nimettömän ojan rantaan. Artturi Tiura , ennen Ojasen Kalevin
rakentamista, olisi halunnut ostaa Kalevin tontin itselleen. Hän soitti
monta kertaa Aino Ojaselle asiasta, mutta Kalevi ei myynyt. Heiskaset
kokivat tulevan kesänaapurin rikkovan alueen rauhallisen idyllin ja myivät
Törmälän pois.
|
 |
Kuvassa Parkkuun Alisenkoskesta tehty profiili 8.6.1905. Kyseessä on
arkistokappaleesta 1929 tehty jäljennös. Juho ja Sanni Tienari tekivät uuden
vuokrasopimuksen Arvid Lamminperän kanssa 7.2.1905. Arvid Lamminperä
kuitenkin siirsi vuokrasopimuksen täydellä omistusoikeudella nimismies Anton
Mattilalle 26.11.1905. Piiri-insinööri Emil Graeffe ilmoitti: Minä saan sen
tähden ehdottaa, että hakijalle myönnetään oikeus rakentaa padon N:o 30
kohdalle, jonka harjan korkeus on 19,20 m eli 0,80 m kiintopisteen alla ja
rännillä johtaa vettä myllyyn. Myllyruuhen pohjan tulee olemaan 0,50 m
patoharjan alla taikka 1,30 m kiintopisteen alla ja sen ylin reuna 0,20 m
kiintopisteen yli. Rännin leveys tulee olla 1,50 m ja kaltevuus 1:1000. Sen
seinä varustetaan kahdella hätäluukulla 1,50 m leveydellä, jotka on
pidettävä auki kun mylly seisoo, joten 3,5 m vettä voi niistä pois virrata.
Hakijan tulee koskenniskaan asettaa vesikaavan, josta ylärajat näkee, ettei
vedenpintaa ylennetä yli luonnollisen korkeuden. Lahkomyllyn omistajat
voivat myöskin hankkia lupaa hakea yhtäläisen rännin kuin nyt ehdotettu, ja
millä tavalla nauttia yhtä paljon vettä kuin hakija. Hakijan tulee itse
suojella vesilaitoksiaan uitettavaa tavaraa vastaan. Emil Graeffe. Lähde:
Kuva ja teksti Urho Riihikoski Parkkuu muistoissani. |
|
1. puoliso: 14.08.1896 Kuru
Eeva Taavetintytär Lamminperä o.s. Kuirinlahti
Poikeluksen Lamminperän emäntä., s. 08.04.1852 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k.
24.12.1910 Kuru, Poikelus. Vanhemmat: Taavetti Kuirinlahti, s. 07.01.1823
Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 10.04.1867 Kuru, Aurejärvi, Lannetta ja Maria
Kaartinaho ent. Kuirinlahti o.s. Aittoniemi, s. 06.05.1820 Ikaalinen,
Vahojärvi, k. 01.10.1900 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kuirinlahti.
|
 |
Tilannevuosi 1932: Omistaja Oy Näsi. LAMMINPERÄ, 55 km Tampereelta
ja 4 km Parkkuun laiturilta. Omistaja v:sta 1912 Oy Näsi. Tilanhoitajana
v:sta 1927 Edvard Johansson. Lamminperän suku on omistanut tilan aikaisemmin
pitkät ajat. Pinta-ala 676 ha, josta 34,75 peltoa ja 641,25 ha metsämaata.
Pellot epätasaisia savimultamaita; niistä on 4,5 ha kivisalaojissa.
Rakennukset viljelysten keskellä. Karjasuoja rakennettu puusta, vahvistettu
tiilipilareilla. Siinä on 21 Lehmän navetta, 14 hevosen talli, sikala,
lantasäiliö, ajokaluvaja, maitohuone ja juurikasvisäiliö. Vesijohto
(tuulimoottorit) Viljelys vielä järjestelyn alaisena, sillä talo on ollut
muutaman vuoden asumattomana. V. 1930 oli 2 ha ruista, 11,58 kauraa, 0,7
ohraa, 0,08 hernettä, 0,26 perunaa, 0,08 pellavaa, 0,4 rehujuurikasveja,
19,4 heinää ja 0,25 ha vihantarehua. Kotieläimiä: 4 hevosta, 15 lehmän, 1
sonni. 2 sikaa ja 40 kanaa. Karja LSK-rotua. Myydään viljaa ja rehuja
Tampereelle. Voimakoneena öljymoottori. Lähde: Suomen maatilat, II osa |
|
2. puoliso:
Iida Vilhelmiina Fredrika (äpärä) Fredrikantytär Thurman.
(Taulu 501). (Taulu 502)
s. 15.01.1890 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala, k. 17.02.1939 Tampere.
Äiti: Fredrika Thurman o.s. Viitanen, s. 13.09.1856 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä, Kangasmäki, k. 23.11.1937 Kuru, Keihäslahti.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Matteus (Matti) Matinpoika
Lahdenperä, (Taulusta 133, isä Matti Lahdenperä)
Lahdenperän isäntä, s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale, k. 22.11.1944 Kuru,
Olkitaipale. Lahdenperän Matti-isäntä kosi Selma-emäntää sanoen: - Olen
minä muitakin riiannu, mutta tule Lahdenperään, jos tykkäät.
Olin
(kertojasta ei tietoa) isäni kanssa pikkupoikana Lahdenperässä kylässä ja
Lahdenperässähän ei ollut poikaa. Isä kysyi leikillään Lahdenperältä: -
Mitä sinä maksat, jos tehen sulle pojan? Lahdenperä löi heti kädellä
polveensa ja sanoi: - Vuoden tulot saat jumalauta heti.
- Kylvä sinä, kyllä minä kyttään, sanoi Lahdenperän Matti työmiehelleen, kun
kumpikin kyttäsivät riihen takaa toisiaan ja sattuivat kurkistamaan yhtä
aikaa.
Lahdenperän Matilta kysyttiin, paljonko ruiskuhilaita tuli.
Lahdenperä vastasi, ettei hän ole laskenu, mutta kai ne Leveelahden miehet
on lukenu.
Korkeella, kun Lahdenperän leipävartaat.
|
|
Puoliso:
Selma Maria Kallentytär Lahdenperä o.s.
Pohjasmäki. (Taulu 331)
s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.11.1975 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Pohjasmäki, s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna
Pohjasmäki o.s. Torkko, s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
- Lapset:
Hanna Marjatta Hankala o.s.
Lahdenperä
, s. 10.08.1922 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 136
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Hanna Marjatta Hankala o.s.
Lahdenperä, (Taulusta 135, isä Matteus
Lahdenperä)
Rintamalotta, Kurun viimeinen sotaveteraani. Maatalon emäntä., s. 10.08.1922
Kuru, Olkitaipale, k. 10.01.2023 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Opettaja Elna ja Kalle Lehmuksen hopeahääpäiväjuhla Parkkuun
ala-kansakoululla 26.12.1957. Kuvassa vasemmalla ainakin Hanna ja Olli
Hankala, Taimi Ojanen, Elma Tienari, Ester Summanen, Veikko Mäkinen, Sakari
Koskinen ynnä monia muita. |
|
Puoliso: 27.06.1948 Kuru
Olli Tapio Hankala
Lahdenperän isäntä, pankinjohtaja., s. 17.09.1918 Kuru, Poikelus, k.
08.10.2009 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Olli Ja Hanna Hankala muistelevat 1920 - ja 1930-luvuilla tehtyjä
koulumatkojaan Tampereelle. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Lyydia Vilhelmiina Matintytär
Lahdenperä, (Taulusta 133, isä Matti Lahdenperä)
Olkitaipaleen Lahdenperän tytär., s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale, k.
26.08.1954 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Olkitaipaleen Lahdenperän sisarusten Lyydian ja Hildan hauta Kurun
Tammikankaalla. |
|
- Lapset:
Salli Kyllikki (äpärä) Lahdenperä
Sallin äidin Lyydian veli Toivo Lahdenperä toimi kummina vaimonsa Hildan
kanssa. Sallin kastoi pappilassa A.M. Numminen., s. 20.02.1919 Kuru,
Olkitaipale.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Toivo Eetu Matinpoika
Lahdenperä, (Taulusta 133, isä Matti Lahdenperä)
Toivo muutti perheineen Koskelaan 1926, joka oli ollut Jussi Kyrön torppa.,
s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä, Koskela.
|
 |
Olkitaipaleen Lahdenperän veljesten Matin ja Toivon hauta Kurun
Tammikankaalla. |
|
Puoliso: 19.12.1909 Kuru
Hilda Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Heiskanen
s. 10.07.1891 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 05.08.1949 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä, Koskela. Vanhemmat: Iivari Jeremias Heiskanen e.
Mäki-Heiskala, s. 19.07.1853 Viljakkala, Inkula, k. 03.11.1908 Kuru,
Poikelus, Vastamäki ja Miina Heiskanen o.s. Lehtinen, s. 12.07.1864 Renko,
k. 09.09.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki.
|
 |
Lahdenperän sukuhauta Kurun Tammikankaalla. |
|
- Lapset:
Akseli Lahdenperä
, s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Tauluun 139
| |
Valdemar Lahdenperä
s. 06.02.1912 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
|
|
Helmi Kerttu Tiura o.s.
Lahdenperä
, s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Tauluun 140
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Akseli Lahdenperä,
(Taulusta 138, isä Toivo Lahdenperä)
Kirvesmies, s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k.
15.02.1987 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Vilho Vanhakylä ja Akseli Lahdenperä peruskorjaavat Riihikosken
päärakennusta vuonna 1963. Mukana kuvassa Akselin poika Timo Lahdenperä. |
|
Puoliso:
Elsa Lyyli Lahdenperä o.s. Sormunen.
(Taulu 332)
s. 05.01.1911 Kuru, Aurejärvi, k. 15.02.1997 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Ananias Sormunen, s. 16.02.1881 Kuru, Aurejärvi, k. 08.01.1951
Kuru, Aurejärvi ja Hilma Josefiina Sormunen o.s. Pohjasmäki, s. 09.10.1879
Kuru, Riuttaskorpi.
|
 |
Aksali ja Elsa Lahdenperän hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Helmi Kerttu Tiura o.s.
Lahdenperä, (Taulusta 138, isä Toivo Lahdenperä)
s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.11.1974 Kuru.
|
 |
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Kurusta Tampereelle arkisin. |
|
Puoliso: 30.08.1936 Kuru
Artturi Mikael Tiura. (Taulu 393)
Liikennöitsijä 1935--1679, 23.6.1975 liikenneneuvos, Kurun yrittäjä 1977.
Kurun KOP:n hallituksen jäsen. Länsilinjat osti vuonna 1979 30-onnikan
yrityksen A.Tiura Oy:n kuljettajineen., s. 28.09.1908 Messukylä, Hatanpää,
k. 24.12.1991 Kuru. 1930-luvun koventuneessa kilpailutilanteessa laivayhtiöt
pyrkivät kuitenkin tietoisesti yhteistyöhön linja-autoliikennöitsijöiden
kanssa. Esimerkiksi Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne aloitti säännöllisen
yhteistyön Ruoveden oman linja-autoliikennöitsijän, Kalle Mannisen kanssa.
Tämä kuljetti matkalaisia Ruoveden Selviikin ja kirkonkylän sekä Virtain
välillä vuodesta 1934 ainakin vuoteen 1938.16 Järjestetyn matkailun tultua
tärkeäksi osaksi Tampereen ja Virtain välistä sisävesireittiä Höyrylaiva
Osuuskunta Tarjanne sai yhteistyökumppanikseen Etelä- Pohjanmaan
matkailuyhdistyksen, joka puolestaan organisoi niin sanotun turistilinjan
Virroilta Vaasaan vuonna 1934.17 Laivayhtiöt yrittivät hyötyä
linja-autoliikenteestä myös laivayhtiöiden keskinäisessä kilpailussa.
Esimerkiksi Kurun laivaliikenteelle linja-autot toivat uusia matkustajia
1930-luvun alussa, kun Virroilta ja Ruoveden seudulta alettiin kuljettaa
matkalaisia juuri Kurun laivoille. Samalla Virtain-linjan laivat
menettivät potentiaalisia matkustajia. Karttaa katsomalla on helppo
ymmärtää Kurun soveltuminen linja-autojen ja laivojen yhdysliikenteen
kohtauspisteeksi – ihmisiä pystyttiin kuljettamaan Kurun laivoille koko
Näsijärven järvialueen länsipuolelta, niin Parkanosta, Kihniöstä ja
Virroilta kuin Ruovedeltäkin. Kurusta vesitie Tampereelle oli lisäksi
suhteellisen suora. Matkustajia puolestaan ilahdutti laivalippujen hinta:
Kurun laivaliikenteen sisäinen kilpailu oli ennätyksellisen kovaa vuosien
1930–1933 välillä, mikä painoilippujen hinnat alas ja teki matkustamisen
halvaksi. Omalta osaltaan syöttöliikenteen mahdollisuuksia juuri Kurussa
paransi se, että Tampereen ja Kurun välinen tie oli suorastaan
surullisenkuuluisa huonosta kunnostaan, mikä venytti suoran Tampere- Kuru
linja-autoliikenteen aloittamisen aina vuoteen 1935 asti. Tieverkoston
yleinen huono kunto toki vaikeutti autoliikennettä kaikkialla. Kun suora
linja-autoliikenne Tampereen ja Kurun välillä sitten alkoi, joutui
laivayhtiö 1930-luvun loppupuolella tekemään useita sopimuksia
linja-autoliikennöitsijä Artturi Tiuran kanssa saadakseen edes rippeitä
matkustajavirroista. Linja-autoliikennöitsijän vahvaa asemaa kuvaa, että
sopimukset koskivat pääasiassa linja-autoliikenteelle vähämerkityksellisiä
alueita, kuten Kihniötä. Liikennöitsijät tekivät kuitenkin myönnytyksiä
puolin ja toisin: laivayhtiö lupasi olla puuttumatta linja-autojen suoraan
Tampereen liikenteeseen, ja linja-autoliikennöitsijä taas lupasi tuoda
matkustajia laivalaitureille Kihniön asemalta. Eräässä sopimuksessa
linja-autoliikennöitsijältä jopa kiellettiin suorien Tampereen
linja-autolippujen myynti ja mainostaminen laivalaiturille ajaneessa
vuorossa. 19 Itsestään selvää kuitenkin oli, ettei tällainen
protektionistinen politiikka toiminut pidemmän päälle. Kaiken kaikkiaan
syöttöliikennelinjat satamiin jäivät historiallisessa katsannossa
eräänlaiseksi kuriositeetiksi ja välivaiheeksi. Aluksi linja-auto tuli
hevosen tilalle liikennettä laivoille syöttäneenä kulkuvälineenä ennen
kuin autojen todelliset vahvuudet pääsivät oikeuksiinsa suorien, nopeiden ja
ympärivuotisten linjojen muodossa. Suorat linjat syrjäyttivätkin
syöttöliikenteen lähes kokonaan 1930-luvun loppuun mennessä. Asiakkaan
kannalta tämä merkitsi liikenteen nopeutumista ja kulkuvälineestä toiseen
vaihtamisen jäämistä pois. Matkustajaliikenteen lisäksi tällä oli tuntuva
merkitys etenkin rahtiliikenteessä – enää ei tarvittu kuin yksi lastaus
autoon ja toinen autosta ulos. Laivoilla kuljetettaessa tuotteet oli pitänyt
ensin tuoda jollain satamaan, siitä laivaan ja edelleen määränpäässä
laivasta ulos ja satamasta perille. Suorien linja-autolinjojen myötä
Näsijärven matkustajalaivaliikenteen aika hyötyliikenteen palveluksessa
alkoi olla ohi – toisen maailmansodan syttyminen tosin jatkoi tätä aikaa
noin kymmenellä vuodella. Eräänä historiallisena jäänteenä
linjaauto–laiva -syöttöliikenteestä ovat kuitenkin matkailukäytössä yhä
olevat linjat: esimerkiksi Näsijärven seudulla linja-autot kuljettavat
yhä matkalaisia höyrylaiva Tarjanteen reitin pysähdyspaikkoihin.
Vanhemmat: Kalle Tiura, s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k.
24.07.1958 Kuru, Olkitaipale ja Vilhelmiina Tiura o.s. Vastamäki, s.
22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 08.07.1954 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Tampereelta Kuruun arkisin. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 30.12.1910 Kuru
Vilho (Ville) Eetu Kallenpoika Riihikoski
Sydänlihasvika. Vilho perusti perheen Riihikoskesta erotetulle Koivusalon
lohkopalstalle. Aikaisemmin paikalla asunut torppari (Niskalan torppa)
Iisakki Siren (s. 1849) häädettiin, kun tilalle tuli Riihikosken oma poika.,
s. 30.03.1890 Kuru, Riihikoski, k. 04.02.1953 Kuru, Riihikoski.
Monet kurulaiset lähtivät Amerikkaan ajan tavan mukaan. Näin teki myös Vilho
Riihikoski. Sauraava Evelethissä USA:ssa 16.5.1913 päivätty kirje kertoo
lähdön USA:han saapumisen tunnelmista: - Terveiset nyt täältä länneltä,
täällä sitä poikaa majailee. Lähtö tuli äkkiä, että ei sitä paljon hyvästiä
jätelty ja kai se niin pareet onkin. Joka tänne lähtee ei tätä matkaa voi
enskertanen kuvitella semmoseksi kun se on. Meidän renki Anton jäi
Vistpurkkiin ja olin minäkin sie jonkun päivän ja sitten lähdin tänne
Evelethiin, kolme vuorokautta kesti tulla. Piletti makso liki kaksisataa.
Kyllä tänne tulee sitte miestä sieltä kotimaasta niiku pilvee. Eikä täällä
ole mikään hyvä aika. Työtä kyllä saa, mutta on pienet palkat, kun tulee
niin pirusti ukkoo. Kuinka ne siellä meillä jaksavat. Ei nyt muuta tällä
kertaa. Muista sitte kirjottaa kuinka sie voidaan. Voi itte mitä parhaiten
ja sano terveisiä kuillekki.
Vilho (Ville) Riihikosken kirjeitä tuli
lisää harvakseen osoitettuna hänen veljelleen Parkkuussa. Lopulta tuli mies
itsekin takaisin maailmansodan päätyttyä 1918. Tuli ja totesi: -
Maailmaa se on tämä Parkkuukin, takaisin minä tulin.
Joskus
Riihi-Ville tuli Hankalaan, mutta kompuroi ovissa niin, että peruukki lensi
ensin sisälle. Myllymiehet sanoivat: - Kai sieltä Ville tulee, kun
tukka tuli jo. Vanhemmat: Kaarlo (Kalle) Edvard Riihikoski e. Mäkelä, s.
24.06.1861 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.01.1920 Kuru, Riihikoski ja Maria
Riihikoski o.s. Kovesjärvi, s. 31.03.1863 Parkano, Vuorijärvi, k. 17.06.1908
Kuru, Riihikoski.
|
 |
Ville Riihikosken terevset Evelethistä vuonna 1913. |
|
- Lapset:
Paavo Riihikoski
s. 21.04.1911 Kuru, Riihikoski.
|
|
Terrtu Emerentia Riihikoski
s. 04.06.1913 Kuru, Riihikoski, Koivusalo.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Helmi Maria Matintytär
Taipale o.s. Lahdenperä, (Taulusta
133, isä Matti Lahdenperä)
s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, k. 26.06.1979 Kuru, Olkitaipale. - Tuon
pyhää savua ja mirhamia, sano Haapanen, kun ampiaispesän toi Taipaleen
emännän kamariin.
|
|
Puoliso:
Sulo Edvard Taipale. (Taulu 421)
Taipaleen isäntä 1935-1967, s. 16.01.1893 Kuru, Olkitaipale, k. 22.08.1969
Kuru, Olkitaipale. Ennen maantie meni läpi Taipaleen pihamaan ja jakoi sen
kahtia. Sillä kohtaa tavattiin aina laivakyytiä Toikolle tehtäessä panna
hevonen parhaaseen raviin: ''Kylän kohlalla komeesti, vaikka kankaalla
kontaten'' sanottiin.
Vaakaniemen ruodin kinkerit oli määrä pitää
Taipaleessa. Aarian Jussi tiesi lukutaitonsa olevan sitä luokkaa, että hän
voipi joutua jopa pöydän alle killisteleen. No, Jussi mietti ja mietti ja
silloin Jussin päässä välähti, että onpas mateenpyydyksiä Jakamassa ja
kutuaika lähestyy. Jussilla oli tuuria, mateita tuli, niinpä Jussi täytti
konttinsa ja lähti pappilaan. No arvaahan sen, kuinka pappi sellaisesta
lahjasta hykerteli käsiään ja Jussin olo oli helpottunut. Mutta sitten
koitti kinkeripäivä ja Jussille aivan outo lukutaidon kuulustelija. Tilanne
oli siinä äärirajalla, että Jussia piti survastaman pöydän alle. Jussi
parkaisi hädissään, että mitkäs ne mateet oli? Pappikin havahtui ja asia
painettiin villaisella ja Jussilta jäi pöydänalus tutkimatta.
-
Kyllä nyt separaattorin kamppi katkesi, sanoi Taipaleen vaari, kun
poliittiselta palopuhujalta peukalo katkesi. Vanhemmat: Edvard Anselm
Taipale, s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale, k. 25.7.1938 Kuru, Olkitaipale ja
Tilta Taipale o.s. Hilden, s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
|
 |
Olkitaipaleen Taipaleen sukuhauta Kurun Tammikankaalla. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 14.05.1920 Kuru
Paavo Edvard Salonen
s. 15.04.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.08.1971 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aleksi Salonen, s. 05.03.1872 Ikaalinen, Karttu, Kauppila, k.
26.06.1953 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Karoliina Salonen, s. 19.01.1875
Teisko.
|
 |
Parkkuun nuoret urheiluharjoituksissa koulun pihassa 1920-luvun
lopulla. Henkilöt vasemmalta ovat Reino Laurila, neljä tunnistamatonta
(keskellä mahdollisesti Urho tai Aleksi Salonen), kuula kädessä Matti
Suoniemi, Matti Tanhuamäki, Martti Laurila, ?, Arvi Taipale, Lauri
Tanhuamäki ja Paavo Salonen. Kuva Jalmari Mantereen. |
|
- Lapset:
Helvi Anna-Liisa Salminen o.s.
Salonen
, s. 15.08.1920 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 144
| |
Sylvi Vastamäki o.s.
Salonen
, s. 10.02.1923 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 145
| |
Saara Salonen
Saara oli Olkitaipaleen Vanhakylässä karjakkona., s. 19.03.1925 Kuru,
Olkitaipale, k. 24.04.2010 Kuru.
|
 |
Paavo, Emma ja Saara Salosen hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
Marjatta Salonen
s. 19.03.1925 Kuru, Olkitaipale.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Jaakko Emanuel Salminen
s. 07.05.1913 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 01.06.1992 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Emanuel (Manu) Salminen, s. 21.04.1871 Kuru, Olkitaipale, Taipale
ja Hilda Maria Salminen o.s. Lepomäki, s. 15.11.1879 Ikaalinen, Juhtimäki,
Nisula.
|
 |
Jaakko ja Helvi Salmisen hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
1. puoliso:
Eino Olavi Vastamäki
Eino rakensi talon Kurun Tammikankaan hautausmaata vastapäätä tien toiselle
puolelle. Eino oli tunnettu rakennusmies erityisesti tarkkuudestaan., s.
27.04.1922 Kuru, Poikelus, k. 1985 Kuru. Vanhemmat: Matti Vastamäki, s.
22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 07.11.1938 Kuru, Poikelus ja
Iita Maria Vastamäki o.s. Pallineva, s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k.
04.04.1953.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 19.09.1874 Kuru, Lahdenperä
Juho Abrahaminpoika Ketonen
Juho oli sorvaajaoppilaana Olkitaipaleen Naapurissa naimisiin mennessään,
nikkari. Maalari Juho ja Selma Ketonen muuttivat vuonna 1904 Olkitaipaleen
Tienarin Huvimäkeen. Parkkuussa on jäljellä Ketosen tekemiä piironkeja,
pöytiä ja tuoleja., s. 25.12.1851 Virrat, Vermas, Ojala.
|
|
- Lapset:
Emma Lyyti Ketonen
s. 16.08.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
|
|
Juho Arviiti Ketonen
, s. 02.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
Tauluun 147
| |
Toivo Ketonen
Toivo muutti 17.11.1905 Tampereelle., s. 30.01.1886 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä, Kylänen.
|
|
Onni Eetu Ketonen
s. 26.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen, k. 17.07.1891 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Juho Arviiti Juhonpoika
Ketonen, (Taulusta 146, äiti Selma Ketonen)
Maalari, muutti Tampereelta Kuruun Olkitaipaleen Tienarille perheineen
vuonna 1915. Juho muutti Kurusta 03.10.1918 perheineen takaisin
Tampereelle., s. 02.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
|
|
Puoliso: 25.10.1906 Kuru
Epra (Eriika) Juhantytär Ketonen o.s. Leppänen
Eriika muutti Tampereelle Ruovedelta ja Tampereelta Kuruun vuonna 1906, meni
naimisiin ja palasi miehensä kanssa 6.2.1907 Tampereelle., s. 23.07.1882
Ruovesi, Huopioniemi, Mäenpää, Hunninko.
|
|
- Lapset:
Mirja Eriika Ketonen
s. 10.07.1907 Tampere.
|
|
Juhani Kalervo Ketonen
s. 08.09.1908 Tampere.
|
|
Taina Marjatta Ketonen
s. 01.10.1910 Tampere.
|
|
Paavo Olavi Ketonen
s. 15.04.1913 Tampere.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Henriikka Matiaksentytär
Lahdenperä, (Taulusta 131, isä Matias
Lahdenperä)
Olkitaipaleen Lahdenperän tytär, Taipaleen piika 1871, vuonna 1872 takaisin
kotiinsa Lahdenperään missä asui perheensä kanssa mäkitupalaisena vuoteen
1884 asti., s. 09.03.1853 Kuru, Olkitaipale, k. 09.12.1920 Kuru,
Olkitaipale, Tienari. Henriikka Lahdenperä muutti perheineen Tienarille
itselliseksi ja saivat asuttavakseen Tienarin maalta mäkituvan Lahdenperän
maiden vierestä Näsijärven lahden poukamasta eli Viertolan, joka sijaitsee
Parkkuuntien ja Olkitaipaleen teiden risteyksen yläpuolella. Henriikka
piti leipomoa Viertolassa jo 1900-luvun alkupuolella, se oli nykyisen
autotallin kohdalla. Rekisterinro = Kantatila TIENARI 303-415-6-15
Rekisterinro = VIERTOLA 303-415-6-20 Lohkominen 16.9.1932 Rajankäynti
29.3.1973 Lakanneen yhteisen alueen siirtyminen 25.10.1982 Kuntajaon
muutos 1.1.2009 = VIERTOLA 980-458-6-20.
|
 |
Viertola 980-458-6-20 |
|
1. puoliso: 15.08.1874 Kuru, Lahdenperä
Kustaa Aatu (äpärä) Loviisantytär Frisk
Kustaa syntyi Aurejärven kruununtorppa Jänesniemen piialle Loviisalle,
Vaakaniemen Sarven renki, Lahdenperän itsellinen ja mäkitupalainen, Tienarin
itsellinen, Kustaa kuoli Tienarin itsellisenä 40-vuotiaana viinaan., s.
15.01.1854 Kuru, Aurejärvi, Jänisniemi, k. 07.03.1894 Kuru, Olkitaipale,
Tienari, Viertola.
|
 |
Viertolan talo, jonka omistaa vuonna 2012 Asko Yliaho. |
|
- Lapset:
Rosa Maria Frisk
s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 21.08.1879 Kuru,
Olkitaipale. Lahdenperä.
|
|
Kaarlo Kustaa Frisk
Kaarlo kuoli 12-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 02.07.1879 Kuru, Olkitaipale.
Lahdenperä, k. 09.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Eeva Maria Haapaniemi o.s.
Frisk
, s. 22.12.1881 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
Tauluun 149
| |
Matti Frisk
s. 06.03.1885 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Juha Frisk
Juha kuoli 5-vuotiaana tulirokkoon., s. 18.10.1886 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä, k. 17.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Eevertti Frisk
Eevertti kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 09.09.1889 Kuru, Olkitaipale,
Tienari, Viertola, k. 17.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
|
|
Väinö Frisk
Väinö syntyi 6 kk isänsä kuoleman jälkeen ja kuoli 4 kk:n ikäisenä., s.
02.09.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola, k. 04.01.1895 Kuru,
Olkitaipale, Tienari, Viertola.
|
|
2. puoliso: 01.11.1895 Kuru
Matias (Matti) Matinpoika Niininen
Matti muutti Ruovedelta Pekkalasta renkinä 12.9.1895 Kurun Olkitaipaleen
Tienarille. Ruoveden rippikirjassa merkintä kelpaamaton. Matti Niininen oli
itsellisenä Tienarin Viertolassa. Tienarilla itsellisenä., s. 19.02.1872
Ruovesi, Kauttu, Niinimäki. Matti Niininen oli Amerikan kävijä. Hän keräsi
uppotukkeja Näsijärvestä ja rakensi niistä Viertolan. Sitä ennen siinä oli
ränsistynyt mökki. Vanhemmat: Matti, s. 11.09.1839 Ruovesi ja Veera, s.
15.10.1845 Ruovesi.
|
 |
Viertola 980-458-6-20 |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 23.08.1901 Kuru
Matti Jalmari Matinpoika Haapaniemi e. Lammi
Kutsuttiin myös Naaran Matiksi, itsellinen Olkitaipaleen Tienarilla ja 1905
alkaen Vanhakylässä., s. 06.01.1880 Kuru, Sontu, Paulajärvi. Vanhemmat:
Matti Lammi, s. 04.03.1854 Kuru, Poikelus, k. 15.10.1881 Kuru, Keihäslahti,
Koivisto, Paulaniemi ja Mariana Haapaniemi ent. Lammi o.s. Honkaniemi, s.
09.09.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto.
|
 |
Haapaniemen päärakennus, nykyään kesämökkinä. Haapaniemen navetta
paloi 1970-luvulla salamaniskusta. |
|
- Lapset:
Matti Haapanen e. Haapaniemi
, s. 15.08.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
150
| |
Lauri Haapaniemi
s. 29.12.1904 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
 |
Nykyisen Haapaniemen tilan rajat = I-alue, II-alue Sikkiläntie 25:n
kohdalla.. |
|
Iita Maria Haapaniemi
s. 14.01.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Janne Haapaniemi
s. 30.03.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Henna Haapaniemi
s. 05.04.1912 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Kalle Haapaniemi
s. 07.01.1915 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Hilta Haapaniemi
s. 14.11.1918 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Matti Haapanen e.
Haapaniemi, (Taulusta 149, äiti Eeva Haapaniemi)
Kivityömies, s. 15.08.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 16.07.1982 Kuru,
Olkitaipale, Lepistö.
|
 |
Matti Haapanen ent. Haapaniemi (1902-1982), kersantti. |
|
Puoliso:
Lempi Kaarina Haapanen o.s. Kylänen
s. 10.07.1904 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 22.04.1985 Kuru,
Olkitaipale, Lepistö. Vanhemmat: Jeremias Kylänen e. Vanhakylä, s.
08.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.12.1927 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä ja Iita Maria Kylänen o.s. Palmen, s. 14.02.1879 Ruovesi, k.
05.06.1920 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
 |
Matti ja lempi Haapasen sekä poikansa Pekan hauta Kurun
Tammikankaalla. |
|
- Lapset:
Maija-Liisa Haapanen
s. Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
|
|
Pekka Matias Haapanen
Pekka sairasti epilepsiaa., s. 15.01.1930 Kuru, Olkitaipale, Lepistö, k.
28.02.1948 Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
|
|
Leena Haapanen
s. Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
|
|
Esko Haapanen
s. Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 28.08.1875 Kuru, Lahdenperä
Jeremias Jeremiaanpoika Kylänen e. Vanhakylä.
(Taulu 150)
Olkitaipeleen Lahdenperä itsellinen, suutari, s. 08.01.1853 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.12.1927 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vanhemmat: Jeremias Vanhakylä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k.
21.01.1861 Kuru, Olkitaipale ja Loviisa Vanhakylä o.s. Kastari, s.
03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Suutari Jeremias Kyläsen hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
- Lapset:
Kalle Kustaa Kylänen
Kalle muutti Tampereelle 7.5.1901, kelpaamaton armeijaan., s. 02.06.1878
Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Juho Kylänen
Juho muutti 6.2.1902 Tampereelle., s. 01.02.1881 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä.
|
|
Senja Maria Kylänen
Senja muutti 21.7.1901 Tampereelle, s. 28.12.1883 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä.
|
|
Hilja Alaksandra Kylänen
Hilja muutti 14.11.1905 Tampereelle., s. 10.01.1887 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä.
|
|
Arviiti Kylänen
s. 01.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 26.12.1891 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Emma Lyytia Kylänen
s. 27.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 16.04.1895 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Emmi Josefiina Kylänen
Emmi muutti 31.7.1903 Tampereelle., s. 05.02.1896 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Eelis Matiaksenpoika Lahtinen
ent Mäkelä e. Lahdenperä,
(Taulusta 131, isä Matias Lahdenperä)
Eelis oli renkinä Lahdenperässä, Vanhakylässä, Riihikoskella, itsellinen
Lahdenperässä 1892-, s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä, Mäkelä.
|
|
Puoliso: 13.09.1879 Kuru
Maria Matintytär Lahtinen o.s. Rintamäki.
(Taulu 479)
s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä. Vanhemmat: Matias Rintamäki e.
Vehkakoski, s. 20.02.1825 Kuru, Hainari, k. 09.06.1903 Kuru, Olkitaipale,
Taipale ja Vilhelmiina Rintamäki, s. 06.05.1830 Kuru, Karjula, Heikkilä, k.
29.09.1888 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
|
|
- Lapset:
Iita Maria Mäkinen o.s.
Lahtinen
, s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
Tauluun 153
| |
Kalle Ahonen e. Lahtinen
, s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Tauluun 154
| |
Eelis Lahtinen
Eelis kuoli 3-vuotiaana heikkouteen., s. 30.03.1884 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä, Mäkelä, k. 14.05.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
|
|
Eeti Lahtinen
, s. 21.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Tauluun 157
| |
Hilda Lahtinen
s. 22.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
|
|
Arviiti Lahtinen
Arviiti kaatui punaisten puolella Tampereen taistelussa., s. 09.07.1896
Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 10.04.1918 Tampere (taistelu).
|
|
Helmi Vilhelmiina Lahtinen
s. 03.07.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 02.03.1903 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 18.10.1903 Kuru
Joakim Edvard Alpiinuksenpoika Mäkinen
Olkitaipaleen Lahdenperän itsellinen, sitten Olkitaipaleen Lahdenperän
Mäkelän itsellinen. Joakim muutti Kurusta 27.10.1915 perheineen
Tampereelle., s. 26.01.1881 Kuru, Petäjälammi, Yläpaappanen. Vanhemmat:
Alpiinus, s. 13.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena (Leena)
Palmgren, s. 21.08.1846 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 25.09.1898 Kuru,
Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki.
|
|
- Lapset:
Eero Edvard Mäkinen
s. 26.09.1904 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
|
|
Yrjö Matias Mäkinen
s. 18.04.1907 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Kalle Eeliksenpoika Ahonen
e. Lahtinen, (Taulusta 152, isä Eelis
Lahtinen ent Mäkelä)
Kurun Lahdenperän itsellinen., s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä,
Mäkelä, k. 27.09.1918 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
 |
Raunion kiinteistö, missä Kalle Ahonen asui perheineen, on kartassa
kohdassa, missä näkyy käsi ja toinen palsta tien toisella puolella, missä on
sinisellä merkki 0. Tässä palstassa sijaitsi Kalle Ahosen paja. |
|
Puoliso: 13.11.1904 Kuru
Aliina Iisakintytär Ahonen o.s. Buska
s. 12.08.1882 Parkano, Nerkoo, Pekkala, k. 06.04.1959 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Iisakki Efraim, s. 25.11.1848 Parkano, Kihniö, Paloniemi ja
Matilda Maja, s. 09.02.1854 Parkano, Kihniö, Soisenniemi.
|
|
- Lapset:
Helmi Maria Haapanen o.s.
Ahonen
, s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Tauluun 155
| |
Kalle Matias Ahonen
s. 10.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 16.12.1907 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
|
|
Kalle Matias Ahonen
, s. 13.12.1908 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Tauluun 156
| |
Eino Johannes Ahonen
s. 03.07.1911 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
|
|
Arvo Ervard Ahonen
Kirvesmies, korpraali. Talvi- ja jatkosodassa kiväärimies ja muonittaja,
JR60., s. 03.07.1911 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 08.02.1987
Kuru, Olkitaipale.
|
|
Tyttövauva Ahonen
Tyttövauva syntyi kuolleena., s. 01.06.1913 Kuru, Olkitaipale, k. 01.06.1913
Kuru, Olkitaipale.
|
|
Yrjö Valdemar Ahonen
s. 19.04.1914 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 24.04.1917 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Martta Lyydia Ahonen
s. 19.04.1914 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Iita Lemmitty Ahonen
s. 14.09.1916 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Helmi Maria Haapanen o.s.
Ahonen, (Taulusta 154, isä Kalle Ahonen)
s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 27.11.1987 Kuru,
Olkitaipale.
|
 |
Helmi ja Lauri Haapasen hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
Puoliso:
Lauri Herman Haapanen. (Taulu 179)
Seppänä mm. Olkitaipaleen Tienarilla, Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa.
Lauri kuoli 65-vuotiaana keuhkosyöpään., s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale,
Tienari, Haapaniemi, k. 20.06.1967 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Juho
Manu Haapanen e. Haapaniemi, s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja
Emma Josefina Haapanen o.s. Ketola, s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi,
Mäkelä.
|
 |
Vuosisadan alussa perustetun Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa
toimineita seppiä pajassaan 1930-luvun alussa. Seppien tehtävänä oli
kunnostaa kivimiesten porat. Kurulainen graniitti tunnetaan
paperiteollisuudessa maamme rajojen ulkopuolellakin. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Kalle Matias Ahonen,
(Taulusta 154, isä Kalle Ahonen)
Kalle oli seppä ja ajoi traktorillaan vuokra-ajoa., s. 13.12.1908 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 12.01.1977 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
|
 |
21.3.1923 Parkkuun kansakoulun oppilaitten hiihtokilpailut: Kuvassa
vasemmalla ylhäällä Jalmari Mantere, n:ro 1 Jaakko Salminen, n:ro 2 Pauli
Salminen, Ojasen Martin s.1.12.1909 takana Unto Nieminen s. 18.07.1914 ja
kaatui 08.07.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä 08.07.1944 Pälväjärvellä
(poikamies), keskellä n.ro 7 Yrjö Ojanen (näkyy hieman suksen takaa),
vasemmalla opettajan vieressä n:ro 8 Kalle Thurman, Yrjö Ojasen yläpuolella
n:ro 4 Kalle Ahonen s.13.12.1908. |
|
Puoliso:
Anni Maria Juliuksentytär Ahonen o.s. Mäntytörmä
Keihäslahden Sillanpään Mäntytörmän torpan tytär, s. 29.03.1912 Kuru,
Keihäslahti, Sillanpää, k. 17.09.1996 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
Vanhemmat: Julius Edvin Mäntytörmä e. Kivijärvi, s. 15.11.1879 Kuru,
Aurejärvi ja Elsa Mäntytörmä o.s. Mattila, s. 19.11.1876 Kuru, Karjula,
Petäjäniemi.
|
 |
Anni ja Kalle Ahonen sota-ajan kihlakuvassaan. (Kuva kirjasta: Urho
Riihikoski-Parkkuu muistoissani. Kuva: Aulis Ahosen arkisto. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Eeti Eeliksenpoika Lahtinen,
(Taulusta 152, isä Eelis Lahtinen ent Mäkelä)
Olkitaipaleen Lahdenperän Mäkelän isäntä. Mäkelä sijaitsee Parkkuun
työväentaloa vastapäätä tien toisella puolella., s. 21.07.1888 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
|
|
Puoliso: 22.06.1917 Kuru
Finne Mariana Antintytär Lahtinen o.s. Mattila
s. 18.08.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Vanhemmat: Antti Mattila, s.
02.11.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Anna Mariana Mattila o.s.
Ala-Paappanen, s. 31.03.1853 Kuru, Petäjälammi.
|
|
- Lapset:
Olavi Arviiti Lahtinen
s. 22.08.1918 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika
Lahtinen e. Lahdenperä, (Taulusta
131, isä Matias Lahdenperä)
Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen
vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti
Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s.
26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.
|
|
1. puoliso: 28.05.1883 Kuru
Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki.
(Taulu 526). (Taulu 527)
s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski. Vanhemmat: Matti Tanhuamäki e.
Järvensivu, s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Tanhuamäki o.s.
Poikeluspohja, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 13.04.1915 Kuru,
Riihikoski.
|
|
- Lapset:
Hilda Maria Siltanen o.s.
Lahtinen
, s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 159
| |
Iita Aleksiina Aalto o.s.
Lahtinen
, s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 162
| |
2. puoliso: 21.09.1894 Kuru
Miina Manuntytär Lahdenperä o.s. Tikkonen.
(Taulu 10)
s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, Vetikko. Vanhemmat: Manu
Tikkonen ent. Vetikko e. Riihikoski, s. 09.04.1837 Kuru, Riihikoski, k.
15.02.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Vilhelmiina Tikkonen o.s. Vetikko,
s. 23.01.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 13.11.1889 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakyla.
|
|
- Lapset:
Eero Johannes Lahtinen
s. 13.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
|
|
Tyyne Emilia Lahtinen
s. 22.06.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 23.08.1901 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
|
|
Martta Vilhelmiina Lahtinen
s. 05.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
|
|
Anni Augusta Lahtinen
s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
|
|
Anni Lettoniemi o.s.
Lahtinen
, s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Tauluun 10
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 11.11.1904 Kuru
Manu Aapelinpoika Siltanen e. Svartvik.
(Taulu 383)
Hainarin Mustalahden itsellinen, Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torpan
isäntä 1907-., s. 31.03.1879 Kuru, Hainari, k. 03.12.1933 Kuru.
Vanhemmat: Aapeli Svartvik, s. 16.02.1847 Kuru, Hainari, k. 17.08.1882 Kuru,
Hainari ja Miina Svartvik (Viiki) o.s. Keskinen, s. 06.09.1845 Kuru,
Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.03.1918 Kuru.
|
|
- Lapset:
Lauri Artturi Siltanen
s. 29.08.1905 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 24.05.1928 Kuru.
|
|
Eero Olavi Siltanen
, s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti. Tauluun
160
| |
Väinö Johannes Siltanen
, s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö.
Tauluun 161
| |
Martti Manu Siltanen
s. 06.06.1914 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 24.08.1970 Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Eero Olavi Manunpoika Siltanen,
(Taulusta 159, isä Manu Siltanen)
Metsätyönjohtaja, sahatyönjohtaja., s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti,
k. 05.06.2001 Kuru.
|
|
Puoliso: 04.07.1931
Irma Annikki Siltanen ent. Saarnio o.s. Puro
s. 26.09.1910 Tampere, k. 23.03.1993 Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Väinö Johannes Manunpoika
Siltanen, (Taulusta 159, isä Manu Siltanen)
Sekatyömies, metsätyönjohtaja., s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi,
Alamännistö, k. 21.04.1995 Kuru.
|
|
Puoliso: 01.07.1936 Kuru
Aili Miranda Oskarintytär Siltanen o.s. Hakola
s. 28.04.1907 Kuru, Riuttaskorpi. Vanhemmat: Oskari Salomon Hakola e.
Eklund, s. 27.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.10.1952 Kuru, Riuttaskorpi
ja Amanda Karoliina Hakola o.s. Ketola, s. 11.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi,
Mäkelä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
- Lapset:
Johannes Waldemar (äpärä) Lahtinen
s. 04.08.1905 Kuru, Riihikoski, Tanhuamäki, k. 02.04.1907 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä.
|
|
1. puoliso: 11.09.1907 Kuru
Lauri Jaakko Matinpoika Aalto
Olkitaipaleen Vanhakylän itsellinen. Lauri muutti perheineen Kurusta
05.07.1915 Messukylään., s. 10.10.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Matti (äpärä) Aalto, s. 20.02.1845 Kuru, Aurejärvi, Rikala, k.
19.08.1918 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Henrika Aalto, s. 27.11.1848
Ruovesi, k. 06.07.1902 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
- Lapset:
Eino Armas Aalto
s. 16.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Lauri Ilmari Aalto
s. 10.05.1910 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 11.03.1860 Kuru, Kuorejärvi
Riikka Antintytär Lindqvist o.s. Kuorejärvi
s. 17.07.1836 Kuru, Karjula, Kuusitaipale. Vanhemmat: Antti Kuorejärvi e.
Ferm, s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru,
Karjula, Kuusitaipale ja Leena Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s.
16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
|
|
- Lapset:
Hilma Maria Lindqvist
s. 03.08.1861 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
|
|
Amanda Sofia Lindqvist
s. 25.11.1863 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
|
|
Kaarle Vilho Saarinen e.
Lindqvist
, s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Tauluun 164
| |
Juho Kustaa Lindqvist
s. 21.06.1868 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
|
|
Hilma Elina Lindqvist
s. 30.05.1871 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Kaarle Vilho Juusenpoika
Saarinen e. Lindqvist, (Taulusta
163, isä Juuse Lindqvist)
s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha, k. 18.04.1900 Kuru, Karjula,
Kuusitaipale, Kuorejärvi.
|
|
Puoliso: 26.12.1893 Kuru
Vilhelmiina (Miina) Aapelintytär Laurila ent. Saarinen
o.s. Kuorejärvi
Kuusitaipaleen Kuorejärven torpan tytär, Laurila emäntä, s. 15.01.1873 Kuru,
Karjula, Kuusitaipale, k. 05.01.1951 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Aapeli
Kuorejärvi, s. 24.11.1840 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 01.01.1903 Kuru,
Karjula, Kuusitaipale ja Tilta Kuorejärvi o.s. Pitkälä, s. 20.11.1842 Kuru,
Karjula, Pyydysmäki.
|
 |
Tilannevuosi 1932. Omistajat v:sta 1900 Elias Laurila ja puolisonsa
Vilhelmiina (o.s. Saarinen) v:sta 1903. |
|
- Lapset:
Eetvartti Vilhelmi Saarinen
s. 20.10.1893 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
|
|
Hilma Josefiina Saarinen
s. 28.09.1895 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.03.1898 Kuru,
Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
|
|
Niilo Johannes Saarinen
s. 04.12.1897 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.05.1899 Kuru,
Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
|
|
Hulda Matilta Saarinen
s. 15.03.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 16.08.1900 Kuru,
Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI (Helena) Eeva Timoteuksentytär
Kestilä ent. Kuivaniemi o.s. Lahdenperä,
(Taulusta 130, äiti Helena Lahdenperä)
Olkitaipaleen Lahdenperän tytär, Kuivaniemen torpan emäntä. Eeva sairasti
kaatumatautia (epilepsia)., s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale, k. 17.05.1909
Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
|
 |
Helena Lahdenperän syntymämerkintä Kurun syntyneiden luettelossa.
Rippikirjassa nimeksi on muutettu Eeva, mikä nimi seurasi häntä koko
loppuelämän. |
|
1. puoliso: 31.05.1852 Kuru
Matti Heikinpoika Kuivaniemi
Leponiemen Kuivaniemen torppari, Matti kuoli 53-vuotiaana pilkkukuumeeseen
(lavantauti)., s. 27.01.1815 Kuru, Paappanen, k. 20.03.1868 Kuru,
Keihäslahti, Leponiemi. Vanhemmat: Heikki Kuivaniemi e. Brinck, s.
19.12.1788 Teisko, Kämmenniemi, Mikkola, k. 15.03.1864 Kuru, Keihäslahti,
Leponiemi ja Maija Kuivaniemi o.s. Heikkilä, s. 19.02.1783 Teisko,
Saarlahti, k. 14.10.1853 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
|
|
- Lapset:
Juho August Kestilä e.
Kuivaniemi
Kestilän isäntä. Juho kuoli 44-vuotiaana keuhkokuumeeseen. Juhon ja äitinsä
Eevan sekä isäpuolensa Nestorin kuoleman jälkeen Kestilän tila siirtyi
Ikaalisten kunnan omistukseen., s. 09.06.1853 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi,
k. 13.01.1898 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
|
 |
Kestilän tila Ikaalisten Juhtimäessä. Urheilukenttä rakennuksineen
rajanaapurina. |
|
Maria (Maija) Kestilä o.s.
Kuivaniemi
s. 14.01.1857 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
|
|
Fredrika Kestilä o.s.
Kuivaniemi
s. 12.07.1859 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
|
|
Kalle Heikki Kestilä e.
Kuivaniemi
s. 05.06.1861 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
|
|
Matti Nestori Ruusunen ent. Kestilä
e. Kuivaniemi
, s. 22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Tauluun 166
| |
2. puoliso: 29.03.1869 Kuru
Nestori Valentin Matinpoika Kestilä ent. Kuivaniemi e.
Yläjoki
Leponiemen Kuivaniemen torpan isäntä. Nestori ja Eeva Kuivaniemi muutti
lapsineen Kurusta vuonna 1875 Ikaalisiin. Leponiemen Kuivaniemen torppa
poistettiin rippikirjasta, siirrettiin ehkä takaisin Kurun Keihäslahden
Leponiemen tilaan kuuluvaksi. Ikaalisten Juhtimäen Kestilän talon isäntä,
syytinkiläinen. Nestori kuoli 60-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s.
07.03.1845 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 12.10.1905 Ikaalinen, Juhtimäki,
Kestilä. Vanhemmat: Matti Yläjoki e. Pääjärvi, s. 09.02.1818 Ikaalinen,
Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Yläjoki, s.
16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus,
Lamminperä.
|
 |
Kestilän tilan rakennukset Ikaalisten Juhtimäessä. |
|
- Lapset:
Aina Alina Kestilä o.s.
Kuivaniemi
s. 06.04.1872 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Matti Nestori Matinpoika
Ruusunen ent. Kestilä e. Kuivaniemi,
(Taulusta 165, äiti Helena Kestilä ent. Kuivaniemi)
Matti Nestori muutti Ikaalisista takaisin Kuruun vuonna 27.12.1887 ja meni
samana päivänä naimisiin Poikeluspohjan Tildan kanssa ja otti nimekseen
myöhemmin Ruusunen ja asui Olkitaipaleen Kastarissa itsellisenä., s.
22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 31.03.1942 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Puoliso: 27.12.1887 Kuru
Matilda (Tilda) Antintytär Ruusunen o.s.
Poikeluspohja. (Taulu 533)
s. 24.12.1866 Viljakkala, Koivisto, Noppa, k. 12.04.1943 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Antti Poikeluspohja, s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k.
18.07.1918 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja ja Amalia (äpärä)
Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi, s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe,
Lahdenmaa, k. 16.01.1918 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
|
|
- Lapset:
Matti Nestori Ruusunen
Matti oli Kastarissa renkinä., s. 17.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
|
|
Arvo Eevert Ruusunen
Arvo Ruusunen muutti Kurusta 6.11.1908 Teiskoon. Tilallinen Kurun
Olkitaipaleessa., s. 31.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 21.05.1959
Kuru, Olkitaipale.
|
|
Hilma Maria Ruusunen
Hilma muutti Kurusta 24.03.1910 Teiskoon. Teiskon Kaitalahden Niemen piika,
Koveron Iso-Koveron löysä, Hilma istui Hämeenlinnassa varkaudesta 14.09.1913
ja muutti Hämeenlinnasta päästyään 10.8.1914 Hattulaan., s. 13.01.1895 Kuru,
Olkitaipale, Kastari.
|
|
Beda Matilda Ruusunen
s. 27.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
|
|
Kaarle Henrik (Kalle) Ruusunen
Kalle kuoli 19-vuotiaana sairauteen Tampereen vankileirillä., s. 27.04.1899
Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 22.07.1918 Tampere (vankileiri).
|
|
Onni Johannes Ruusunen
s. 30.11.1901 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.02.1903 Kuru, Olkitaipale,
Kastari.
|
|
Iita Vilhelmiina Olsson o.s.
Ruusunen
Iita kuoli 52-vuotiaana tapaturmaisesti New Yorkissa, USA:ssa., s.
07.03.1904 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 05.08.1956 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Väinö Ilmari Ruusunen
, s. 02.03.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun
167
| |
Lyyli Esteri Ruusunen
s. 22.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 22.09.1911 Kuru, Olkitaipale,
Kastari.
|
|
Erkki Einari Ruusunen
s. 12.10.1911 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Suoma Matilda Kustaantytär Ruusunen o.s. Niemi
s. 08.01.1907 Teisko, Tuhria, Keski-Frantsi, k. 24.11.1940 Riihimäki.
Vanhemmat: Kustaa Niemi e. Haukkaniemi, s. 21.08.1876 Teisko, Saarlahti,
Hietanen, k. 02.06.1947 Teisko, Asuntila, Ikkala ja Hanna (äpärä) Niemi o.s.
Helen, s. 13.01.1877 Teisko, Iso-Kulkkila, Korkeemaa, k. 24.11.1950 Teisko,
Asuntila, Ikkala.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
V Kaisa Joosepintytär Haapaniemi
o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi
Tienari)
Tienarin tytär, Haapaniemen emäntä, s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale, k.
06.02.1873 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Puoliso: 22.05.1817 Kuru
Matti Yrjönpoika Haapaniemi
Tienarin talon Haapaniemen torppari, Matti kuoli 66-vuotiaana
hengenahdistukseen., s. 07.08.1789 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.11.1855
Kuru, Olkitaipale, Tienari. Vanhemmat: Yrjö Haapaniemi e. Tienari, s.
07.03.1767 Kuru, Olkitaipale, k. 02.04.1837 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja
Liisa Haapaniemi o.s. Kapee, s. 14.01.1766 Kuru, k. 29.10.1854 Kuru,
Olkitaipale, Tienari.
|
 |
Sulkuntien varrella on entinen Tienarin torppa Haapaniemi.
Haapaniemen talo keskellä nuolen kohdalla. |
|
- Lapset:
Helena Lepistö o.s. Haapaniemi
, s. 11.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
169
| |
Matias Haapaniemi
s. 26.09.1819 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 19.07.1883 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Henrik Haapaniemi
Kuoli punatautiin, s. 10.01.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.10.1834
Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Antti Haapaniemi
, s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
175
| |
Kalle Haapaniemi
s. 08.05.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Jeremias Haapaniemi
s. 25.05.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Reetta Haapaniemi
s. 04.07.1836 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 27.07.1845 Kuru
Heikki Antinpoika Lepistö e. Skott
s. 17.01.1817 Virrat, Tyrkön ruotu, Vilamo, Mustajärvi. Vanhemmat: Antti
Skott, s. 12.04.1777, k. 29.01.1854 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lepistö ja
Valpuri Skott, s. 01.05.1787, k. 27.01.1868 Kuru, Keihäslahti, Kuru,
Lepistö.
|
|
- Lapset:
Maria Wallin o.s. Lepistö
, s. 03.06.1846 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lepistö.
Tauluun 170
| |
Kalle Lepistö
, s. 20.07.1847 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lepistö.
Tauluun 173
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 07.08.1869 Kuru
Aapeli Jeremiaanpoika Wallin e. Keskinen
Pitäjän räätäli Kurun Keihäslahden Kurun puustellin Moision eli Mässäkän
torpassa., s. 19.03.1848 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård, k. 26.03.1920
Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä. Vanhemmat: Jeremias
Keskinen e. Hankuri, s. 25.09.1812 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k.
24.08.1859 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård ja Reetta Leena Keskinen o.s.
Kuorejärvi, s. 26.08.1816 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi.
|
|
- Lapset:
Olga Maria Wallin
s. 02.09.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko.
|
|
Amanda Vilhelmiina Wallin
s. 17.05.1873 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
|
|
Anna Aliina Wallin
s. 12.12.1875 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä, k. 07.01.1876
Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
|
|
Kalle Arviiti Wallin
, s. 05.07.1877 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
Tauluun 171
| |
Hilda Aliina Wallin
s. 09.02.1880 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
|
|
Juho Aleksius Wallin
, s. 14.06.1882 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
Tauluun 172
| |
Helga Erika Wallin
s. 30.12.1885 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
|
|
Lauri Matti Wallin
s. 27.02.1889 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Kalle Arviiti Aapelinpoika
Wallin, (Taulusta 170, äiti Maria Wallin)
Kraatari Keihäslahden Kurun puustellin Moision eli Mässäkän torpassa.
Vaatturi eli räätäli (vanhentuneelta nimitykseltään kraatari) on
käsityöläinen, joka tekee ammatikseen vaatteita ja tarvittaessa uudistaa ja
korjaa niitä., s. 05.07.1877 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
|
|
Puoliso:
Vilhelmiina Santerintytär Wallin o.s. Perivehmas.
(Taulu 212)
s. 25.05.1885 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi. Vanhemmat: Aleksanteri
(Santeri) Perivehmas, s. 10.09.1848 Kuru, Riuttaskorpi ja Henriikka
Perivehmas o.s. Lammi, s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen,
Leppälä.
|
|
- Lapset:
Kaarlo Maurits Wallin
s. 28.12.1907 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
|
|
Eino Heikki Wallin
s. 02.10.1909 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
|
|
Vilho Matias Wallin
s. 22.09.1911 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Juho Aleksius Aapelinpoika
Wallin, (Taulusta 170, äiti Maria Wallin)
Itsellinen Kurun Keihäslahden Kurun puustellin Moision eli Mässäkän
torpassa., s. 14.06.1882 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
|
|
Puoliso:
Anna (äpärä) Tiltantytär Wallin o.s. Kivikoski.
(Taulu 223)
s. 13.05.1893 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski. Äiti: Matilda (Tilda)
Koskinen, s. 25.03.1861 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
|
|
- Lapset:
Alli Maria Wallin
s. 28.01.1912 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 15.09.1868 Kuru
Sofia Vilhelmiina Yrjöntytär Lepistö o.s.
Suojärvi II
s. 03.05.1842 Kuru, Riuttaskorpi. Vanhemmat: Yrjö Suojärvi II, s.
27.03.1782 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.09.1857 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna
Suojärvi II o.s. Hanhisuo, s. 05.03.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen,
Hytönen, k. 14.05.1867 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
- Lapset:
Selma Miina Aronen o.s.
Lepistö
, s. 11.11.1879 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 174
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 31.10.1902 Kuru
Joosua Manunpoika Aronen e. Katajisto
Joosua oli armeijaan kelpaamaton. Kotonaan Lamminperän Katajistossa
itsellisenä -1914. Riuttaskorven Torttijärven tilasta erotetun Arolan
palstatilan isäntä 1914-1920. Joosua kuoli 47-vuotiaana keuhkotautiin., s.
02.01.1873 Kuru, Poikelus. Lamminperä, k. 28.02.1920 Kuru, Riuttaskorpi,
Torttijärvi, Arola. Vanhemmat: Manu Juho Katajisto e. Kalliojärvi, s.
05.04.1829 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 27.01.1883 Kuru, Poikelus.
Lamminperä ja Matilda (äpärä) Katajisto, s. 23.07.1841 Kuru, Poikelus,
Lamminperä, k. 05.04.1899 Kuru, Poikelus. Lamminperä.
|
|
- Lapset:
Yrjö Johannes Aronen
s. 09.05.1903 Kuru, Poikelus. Lamminperä, Katajisto.
|
|
Elma Eleonoora Aronen
s. 15.03.1905 Kuru, Poikelus. Lamminperä, Katajisto.
|
|
Elle Maria Aronen
s. 23.03.1909 Kuru, Poikelus. Lamminperä, Katajisto.
|
|
Kaarlo Mikael Aronen
s. 06.07.1912 Kuru, Poikelus. Lamminperä, Katajisto.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Antti Matinpoika Haapaniemi,
(Taulusta 168, äiti Kaisa Haapaniemi)
Tienarin talon Haapaniemen torppari, s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale,
Tienari, k. 05.03.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Puoliso: 20.05.1860 Teisko
Amalia Karoliina Kustaa Aatuntytär Haapaniemi o.s.
Hollberg
Piika Amalia muutti Teiskon Toltaan Punamäen talon Niemen torpasta
13.11.1860 Kurun Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemen torppaan miniäksi., s.
26.08.1840 Teisko, Toltaa, Punamäki, Niemi. Vanhemmat: Kustaa Aatu
Hollberg, s. 23.12.1812 Pirkkala, k. 14.06.1883 Teisko, Kahanpää,
Runsas-Anttila ja Heta Hollberg o.s. Malm, s. 31.03.1798 Teisko, Toltaa, k.
24.06.1868 Teisko, Kahanpää, Runsas, Anttila.
|
|
- Lapset:
Matti Haapaniemi
s. 26.05.1861 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 21.05.1865 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Kalle Haapaniemi
, s. 15.07.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
176
| |
Juho Manu Haapanen e.
Haapaniemi
, s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
179
| |
Matti Haapaniemi
s. 20.05.1867 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 21.05.1867 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Vilhelmiina Haapaniemi
s. 22.01.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Eelis Haapanen e.
Haapaniemi
, s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
181
| |
Matti Haapanen e.
Haapaniemi
, s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
182
| |
Tilda Haapaniemi
s. 28.07.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.08.1875 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Manta Niemi o.s.
Haapaniemi
Manta muutti Kurusta 17.7.1900 teiskoon., s. 28.10.1876 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Maria Haapanen o.s.
Haapaniemi
maria muutti Kurusta 26.6.1900 Tampereelle., s. 15.10.1879 Kuru,
Olkitaipale, Tienari.
|
|
Tilda Haapaniemi
s. 01.10.1882 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.12.1885 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Kalle Antinpoika Haapaniemi,
(Taulusta 175, isä Antti Haapaniemi)
Haapaniemen torppari, joka allekirjoitti kauppakirjan Tienarin Juhon kanssa
Haapaniemen torpan itsenäistämiseksi., s. 15.07.1862 Kuru, Olkitaipale,
Tienari. Haapaniemessä oli leikkuutalkoot. Kalle-isäntä itte katteli
pirttiltä ovelta ja sanoi: - Minä en ole ikinä tota työtä tehnyt.
303-415-6-9 X TIENARI lohkominen: 15.3.1922 Tienarin torpan Haapaniemen
lohkominen omaksi tilakseen 303-415-6-10 X HAAPANIEMI: Sulkuntie 53
6.5.1932 lohkominen 303-415-6-16 X SULKU 13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-28 X MAANTIEALUE 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-16
SULKU Sulkuntie 113 6.5.1930 lohkominen 303-415-6-17 X AHTOLA
13.11.1941 pakkolunastus 303-415-6-30 X Maantiealue 1.1.2009
kuntajaon muutos 980-458-6-17 AHTOLA Sulkuntie 76 Haapaniemen
Kalle asui perheineen Ahtolassa, nykyään hänen leskensä. 11.6.2005
luovutetun maan rekisteröinti 303-415-6-17-M601 X 20.7.2006 lohkominen
303-415-6-108 X Metsä-Ahtola 1.1.2009 kuntajaon muutos Sullkuntie,
Ahtolan ympäröimä, maantie rajana. 6.5.1932 lohkominen 303-415-6-18 X
KOIVULA 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-18 KOIVULA Sulkuntie 37
Haapaset ausivat tässä ison perheen kanssa, perikunta piti ensin
kesäpaikkana ja myi sitten Haapasen vakituiseksi asunnoksi. uusi
303-415-6-19 X HAAPANIEMI 13.11.1941 pakkolunastus 303-415-6-29 X
Maantiealue 30.3.1965 halkominen 303-415-6-43 X LEHTORANTA
31.3.1970 lohkominen 303-415-6-66 X KOIVURANTA 1.1.2009 kuntajaon
muutos 980-458-6-66 KOIVURANTA Sulkuntie 105 31.3.1970
lohkominen 303-415-6-67 X LEPORANTA 1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-67 LEPORANTA Sulkuntie 103 Uusi 303-415-6-68 X LEHTORANTA
10.12.1996 lohkominen 303-415-6-94 X KURUNKOIVUNEN 1.1.2009
kuntajaon muutos 980-458-6-94 KURUNKOIVUNEN Sulkuntie 77, Ahtolan
kiinteistöä vastapäätä maantien toisella puolella. Uusi 303-415-6-95 X
LEHTORANTA 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-95 LEHTORANTA
Sulkuntie 87, vanhan sikkiläntien risteyksen maantien toisella puolella.
uusi 303-415-6-19 X HAAPANIEMI 30.3.1965 halkominen 303-415-6-44 X
TOUKOLA 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-415-6-44 TOUKOLA 30.3.1965
halkominen 303-415-6-45 X RANTA-JAKAMA 1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-45 RANTA-JAKAMA 30.3.1965 halkominen 303-415-6-46 X
KALLIOPIRTTI 30.3.1965 lohkominen 303-415-6-48 X KOIVULA I 1.1.2009
kuntajaon muutos 980-458-6-48 KOIVULA I Uusi 303-415-6-49 X
KALLIOPIRTTI 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-49 KALLIOPIRTTI
-18.8.2009 luovutetun määräalan rekisteröinti -980-458-6-49-M601
-2.7.2010 lohkominen -980-458-6-111 Pikkumetsä Uusi 303-415-6-47 X
HAAPANIEMI 3.3.1965 halkominen 22.3.1968 lohkominen 303-415-6-50 X
SÄRKIKALLIO 1.1.2009 kuntajaon muutos 980-458-6-50 SÄRKIKALLIO
22.3.1968 lohkominen 303-415-6-51 X RAJALA 1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-51 RAJALA Uusi 303-415-6-52 X HAAPANIEMI 1.1.2009 kuntajaon
muutos 980-458-6-52 HAAPANIEMI
.
|
 |
Kiinteistö, missä käsi, on edesmenneen Kalle Haapaniemen perikunnan
ja lesken kotina. Ahtolaa ympäröi maantie rajana Ahtolasta lohkottu
20.7.2006 303-415-6-108 X Metsä-Ahtola. Oikealla alhaalla 980-458-6-52
HAAPANIEMI (toinen osa tilasta Sikkiläntien varrella). |
|
Puoliso: 13.07.1883 Kuru
Mariana Akselintytär Haapaniemi ent. Lammi o.s.
Honkaniemi. (Taulu 149)
s. 09.09.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto. Vanhemmat: Akseli Honkaniemi,
s. 10.04.1815 Vesilahti ja Henrika Karoliina Honkaniemi, s. 14.12.1829
Ruovesi.
|
 |
Toimituskirjan allekirjoitukset. Kalle Haapaniemellä oli käytössä
vielä puumerkki. |
|
- Lapset:
Hilda Josefina Haapaniemi
s. 02.04.1884 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 12.12.1885 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Kaarle Johannes Haapaniemi
s. 21.10.1886 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.11.1891 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
 |
Toinen osa (I:n Sulkun ja Tampere-tien välissä) 303.415.6.45 X
RANTA-JAKAMA, kiinteistön keskellä yksityinen yhteisalue 980-458-878-3
Riihikiinteistö, Ranta-Jakaman alapuolella 303-415-6-49 X KALLIOPIRTTI,
siitä oikealle viistoon Kalliopirtistä lohkottu 980-458-6-48 KOIVULA I ja
sen vieressä leveämpänä kaistana Haapaniemestä lohkottu 980-458-6-18
KOIVULA. |
|
Onni Aleksanteri Haapaniemi
, s. 28.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
177
| |
Juho Arviiti Haapaniemi
Juho oli Vaakaniemen Ala-Toikon Laitamon torpan renki 1915-1918. Kalle kuoli
27-vuotiaana Tampereen vankileirillä. Juho taisteli punaisten puolella., s.
26.10.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.11.1918 Tampere (vankileiri).
|
|
Kalle Manu Haapaniemi
Kalle katosi Tampereen taistelussa, taisteli punaisten puolella., s.
21.05.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 1918. Toimitus N:o 8618
Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta Tienarin perintötilalla N:o 6 R.
N:o 6:9 Olikitaipaleen kylässä Kurun kunnassa Hämeen lääniä. Tehnyt
nuorempi maanmittausinsinööri K.D. Sinervä alempana mainittuina
aikoina vuonna 1920.
Toimitus alotettiin myyjän anomuksesta.
1§ 10. päivänä heinäkuuta asiallisten kanssa sovitussa ja heille
ilmoitetussa kokouksessa. Itse paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari
ja ostajat torppari Kalle Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen. sekä
todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari
Mäkelä, molemmat tästä kunnasta.
Kun ei jääviä eikä muutakaan
estettä toimitusta vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset
luovutuskirjan, liiteettäväksi seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja
otteet. 1:0) Haapaniemen tilan saantokirjasta 8/7 1920 2:0) Kalliomäen
tilan saantökirjasta 20/6 1920
Tyytymättömyys tähän toimitukseen on
puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä
päivää lukuunottamatta kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle
viimeistään 30:nä päivänä kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai
s��ädetyssä järjestyksessä oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan
liitettävä.
Viran puolesta K.D. Sinervä nuor.
maanmittausinsinööri
Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille
julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksellamme Toimituspaikalla,
aika kuten yllä
Juho Tienari Kalle Ojanen Kalle Haapaniemi +
Todistavat: Arvo Ristaniemi Oskari Mäkelä
Viran puolesta K.D.
Sinervä nuor. maanmittausinsinööri .
|
 |
Toimituskirjan allekirjoitukset. Kalle Haapaniemellä oli käytössä
vielä puumerkki. |
|
Leena Mariana Haapaniemi
, s. 29.08.1896 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
178
| |
Lauri Anselmi Haapaniemi
s. 07.03.1899 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
 |
303-415-6-19 X HAAPANIEMI: halottu 3.3.1965 303-415-6-44 X TOUKOLA,
yksi osa kiinteistöstä Sikkiläntien ja Vähä-Jakaman välissä, Sikkiläntietä
n.150 m. Toinen osa Kuru-Tampere tien toisella puolella, missä käsi
merkkinä. Toukolan (käsi) alapuolella on yksi osa 303-415-6-45 X
RANTA-JAKAMA, toinen osa Jakaman rannalla. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Onni Aleksanteri Kallenpoika
Haapaniemi, (Taulusta 176, isä Kalle Haapaniemi)
Pientilallinen, Onni kuoli 67-vuotiaana vuotavaan vatsahaavaan., s.
28.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.08.1956 Kuru, Olkitaipale. Onni
Haapaniemen luona oli miesvieras, joka käytti aika paljon kirosanoja
puheensa höysteenä. Onni huomautti tästä hänelle: - Älä kiroo niin
perkeleesti lasten kuulle.
|
 |
980-458-6-52 HAAPANIEMI omistaa Sulkuntien Haapaniemen lisäksi vielä
kiinteistön mökkeineen Sikkiläntie 25.n kohdalla samalla rek.n:rolla.
Haapaniemestä on lohkottu 22.3.1968 303-415-6-51 X RAJALA ja 22.3.1968
lohkottu 303-415-6-50 X SÄRKIKALLIO lomakiinteistöt Sikkiläntien ja
Vähä-Jakaman välissä. |
|
Puoliso: 30.08.1919 Kuru
Eufrosyne Kallentytär Haapaniemi o.s. Kalliomäki
Eufrosyne muutti Ikaalisista Tampereelle ja Tampereelta Kuruun Tienarin
Haapaniemeen 07.08.1919 ja meni naimisiin 2:n viikon päästä saapumisestaan
Haapaniemen pojan kanssa., s. 05.08.1887 Ikaalinen, Luhalahti, Haikara, k.
01.08.1970 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Onni ja Eufrosyne Haapaniemen hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
- Lapset:
Tauno Aleksanteri Haapaniemi
s. 14.05.1920 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Kalle Kallervo Haapaniemi
s. 15.12.1932 Kuru, Olkitaipale, k. 2011 Kuru, Olkitaipale.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Leena Mariana Kallentytär
Haapaniemi, (Taulusta 176, isä Kalle Haapaniemi)
s. 29.08.1896 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
 |
Kolmas osa 303-415-6-44 X TOUKOLA:sta on Jakaman rannalla, kuvassa
alhaalla oikealla. Toukolasta vasemmalle, missä käsi, on 303-415-6-94 X
KURUNKOIVUNEN, sen vasemmalla puolella on 303-415-6-95 X LEHTORANTA, pitäen
sisällään vasemmanpuoleisen 303-415-6-66 X KOIVURANTA ja sen oikealla
puolella 303-415-6-67 X LEPORANTA. Kurunkoivunen rek.n:ro 6-94 yläpuolella
on edesmenneen Kalle Haapaniemen koti 303-415-6-17 X AHTOLA |
|
- Lapset:
Iitu Orvokki (äpärä) Haapaniemi
s. 03.06.1918 Kuru, Olkitaipale.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 02.11.1894 Kuru
Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola.
(Taulu 155)
s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Vanhemmat: Kalle Kustaa Ketola,
s. 26.06.1840 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Maija Liisa Ketola o.s. Nisula,
s. 16.09.1838 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 07.09.1888 Kuru, Riuttaskorpi,
Mäkelä.
|
|
- Lapset:
Toivo Arviiti Haapanen
Toivo teloitettiin 22-vuotiaana Tampereella., s. 10.07.1895 Kuru,
Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi, k. 20.04.1918 Tampere (teloitus).
|
|
Leena Maria Helenius o.s.
Haapanen
, s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
180
| |
Lauri Herman Haapanen
, s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
Tauluun 155
| |
Hilta Haapanen
s. 21.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Leena Maria Juhontytär
Helenius o.s. Haapanen, (Taulusta
179, isä Juho Haapanen)
Leena muutti leskenä Virroille 18.10.1937, s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Puoliso: 24.11.1918 Kuru
Elias Fabianinpoika Helenius.
(Taulu 443). (Taulu 444)
Itsellinen ja mökkiläinen Olkitaipaleenkylän Kivi-nimisellä tilalla. Elias
kuoli sydäntautiin 52-vuotiaana, s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari,
k. 27.06.1933 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Fabian Helenius, s.
11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi ja
Henrika Helenius, s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
|
|
- Lapset:
Väinö Johannes Helenius
Väinö muutti naimattomana Tampereelle 17.11.1936, s. 16.09.1919 Kuru,
Olkitaipale.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 03.01.1904 Ruovesi
Beeta Sinain Manuntytär Haapanen o.s. Syrjänen
s. 24.04.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Mattila, Lepistö. Vanhemmat: Manu
Syrjänen e. Järvenpää, s. 03.02.1853 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Anna
Syrjänen o.s. Pihlajamäki, s. 28.10.1848 Ruovesi, Pihlajalahti,
Korpi-Riekkola.
|
|
- Lapset:
Elli Esteri Haapanen
s. 18.04.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
|
|
Anni Ireena Haapanen
s. 18.04.1909 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Matti Antinpoika Haapanen
e. Haapaniemi, (Taulusta 175, isä Antti
Haapaniemi)
Tienarin renki, sitten itsellinen, ensin Tienarilla, sen jälkeen kotonaan
Haapaniemessä. Armeijaan kelpaamaton., s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Puoliso: 23.11.1917 Kuru
Malviina Mannintytär Haapaniemi o.s. Lehtinen
Pihlajalahden Nenosen rengin tytär. Malviina muutti Tampereelta Kurun
Haapaniemeen vuonna 1917 ja meni naimisiin Haapaniemen pojan kanssa., s.
12.11.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen. Vanhemmat: Manni Mauri
Lehtinen, s. 25.07.1859 Ruovesi ja Maija Stina Lehtinen, s. 09.03.1848
Ruovesi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
V Yrjö Joosepinpoika Kauppila
e. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi
Tienari)
Kauppilan torppari, Yrjö hukkui Jakamaan 34-vuotiaana., s. 08.03.1795 Kuru,
Olkitaipale, k. 20.07.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Puoliso: 21.06.1819 Kuru
Liisa Matintytär Kauppila o.s. Ylä-Toikko
Todennäköisesti Yrjön lasten takia heidän äitinsä Liisan annettiin
elatuksekseen pitää Kauppilan meijeriä, koska Juho Tienarin albumeista
löytyi oheinen kuva jonka takana oli maininta Kauppilan meijerska., s.
09.01.1799 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.03.1868 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Matti Ylä-Toikko, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845
Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Ylä-Toikko o.s. Myllymaa, s. 29.04.1758 Kuru,
Sontu, k. 11.02.1810 Kuru, Vaakaniemi.
|
 |
Olkitaipaleen Tienarista erotetun Kauppilan tilan meijerska. Kuvassa
ei kuitenkaan ole Eeve Kota-ahon tietojen mukaan Liisa Kauppila, koska kuva
on myöhemmältä ajalta. |
|
- Lapset:
Jooseppi Kauppila
s. 27.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.05.1820 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Leena Ulla Kauppila
s. 08.04.1821 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Eeva Justiina Kauppila
s. 23.05.1823 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.06.1823 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Eeva Johanna Kauppila
, s. 01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
184
| |
Kalle Maurits Kauppila
, s. 03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
186
| |
Kustaa Henrik Polviander e.
Kauppila
, s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
192
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Eeva Johanna Yrjöntytär
Kauppila, (Taulusta 183, isä Yrjö Kauppila)
Piika Taipaleessa -1855, Tienarilla 1855-56, Kurun Vaakaniemen Toikon torpan
Tanhuanpään emäntä 1856-, Pirkkalan Yli-Pehulan lampuodin emäntä., s.
01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.
|
|
Puoliso: 30.12.1856 Kuru
Henrik Juho Matinpoika
Henrik oli Pöllölän renkinä naimisiin mennessään, muutti Teiskosta
12.11.1848 Ruoveden Muroleen Ylöjärven torppaan, taas muutti Ruovedelta
23.6.1849 Kurun Toikon Vaakaniemen Tanhuanpään torppariksi, muutti
perheineen 12.4.1867 Pirkkalaan Yli-Pehulan lampuodiksi., s. 30.12.1826
Ruovesi, k. 21.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.
|
|
- Lapset:
Manu
, s. 05.07.1857 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.
Tauluun 185
| |
Maria
Maria muutti Pirkkalasta vuonna 1885 Tampereelle., s. 23.06.1862 Kuru,
Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.
|
|
Tilda
s. 02.03.1866 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.
|
|
Kustaa
s. 02.05.1868 Pirkkala, Yli-Pehula.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 21.05.1885 Pirkkala
Ida Pauliina Aukustintytär
Ida muutti messukylästä 1885 Pirkkalaan ja takaisin miehensä kanssa
25.1.1889, s. 22.01.1866 (Tampere), Messukylä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Kalle Maurits Yrjönpoika
Kauppila, (Taulusta 183, isä Yrjö Kauppila)
Tienarin poika, Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan torpan isäntä., s.
03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 30.08.1875 Kuru, Olkitaipale,
Tienari. Parkkuussa Kauppilan paikalla asui aikoinaan hyvin lyhyt ja paksu
mies. Kun hän oli juovuksissa huusi hän ovelta taloon tullessaan ensi
sanoikseen läpyttäen pehmoisesti: - Hei likat, tuokaa
isolle-Kauppilalle kaljaa, sitä se tarttee. Muualla liikkuessaan hän
tiedusteli ihmisiltä, Tampereen matkoillakin ollessaan: - Ettekö te
minua tunne, minä olen se iso-Kauppila Kurusta.
|
|
Puoliso: 04.04.1851 Teisko
Anna Stina Heikintytär Kauppila o.s. Ylinen
Anna oli Pohjalassa piikana ja muutti kuukautta ennen lapsensa syntymää
26.11.1851 Kurun Tienarin Kauppilaan, muutti Tienarin Kauppilasta Ruoveden
Nenoselle miehensä kuoleman jälkeen 29.5.1876, Nenosen anoppi., s.
28.05.1826 Teisko, Kuusniemi, k. 03.02.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Vanhemmat: Heikki Ylinen, s. 07.07.1804 Teisko, Kuusniemi, k. 17.05.1867
Teisko, Kuusniemi ja Maija Stina Ylinen o.s. Mikkola, s. 29.12.1807 Teisko,
Kämmenniemi, k. 03.03.1878 Teisko, Kuusniemi.
|
|
- Lapset:
Hanna Miina Nenonen o.s.
Kauppila
, s. 17.11.1851 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
187
| |
Kalle Aukusti Kauppila
Itsellinen Kurun Hainarin Kiviojalla 1877-79, Keihäslahden Lahdenmäessä
1879- 22.7.1882 muutti Ruovedelle Pihlajalahden Mäen Seppälän töllin
itselliseksi, missä kuoli seuraavana vuonna 29-vuotiaana poikamiehenä suuren
haavan aiheuttamaan verenvuotoon tai - myrkytykseen., s. 08.05.1854 Kuru,
Olkitaipale, Tienari, k. 04.09.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Mäki, Seppälä.
|
|
Henrik Kauppila
s. 20.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 29.12.1861 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
|
Aleksandra (Sandra) Kauppila
, s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun
190
| |
Maria Jokela o.s.
Kauppila
, s. 13.08.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
191
| |
Juho Topias Kauppila
s. 02.11.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 23.11.1870 Kuru, Olkitaipale,
Tienari.
|
 |
Johan Carlsson Kauppilan muuttokirja |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 21.06.1874 Kuru
Eetu Alpinuksenpoika Grönström
Eetu muutti Ruoveden Pihlajalahden Nenoselta Kurun Olkitaipaleen Tienarin
Kauppilaan 1874 isännäksi ja perheen kanssa takaisin Ruoveden Nenoselle
isännäksi 29.5.1876 ja Kauppila jäi asumattomaksi., s. 09.07.1853 Ruovesi,
Pihlajalahti, Nenonen. Vanhemmat: Alpinus Grönström, s. 02.03.1826
Teisko, Myllylä, k. 17.08.1860 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen ja Henrika
Nenonen o.s. Peltola, s. 05.11.1825 Ruovesi, k. 30.04.1890 Ruovesi,
Pihlajalahti, Mäki-Nenonen, Ahola.
|
 |
Kauppilan muuttokirja Kurusta Ruovedelle |
|
- Lapset:
Kalle Eetu Nenonen
, s. 10.01.1875 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun
188
| |
Ottiliana Vilhelmiina Nenonen
s. 30.07.1876 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 14.09.1877 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
|
Vihtori Alpinus Nenonen
s. 17.03.1879 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
|
Oiva Tominikus Nenonen
s. 28.02.1881 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
|
Tyyni Maria Majaniemi o.s.
Nenonen
, s. 18.02.1883 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 189
| |
Arvid Nenonen
s. 17.10.1885 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
|
Sulo Atriaani Nenonen
s. 28.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
|
Hermanni Nenonen
s. 03.11.1889 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
|
Lahja Mauri Nenonen
s. 04.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Kalle Eetu Eetunpoika
Nenonen, (Taulusta 187, äiti Hanna Nenonen)
Kalle syntyi Kauppilassa, muutti vanhempiensa kanssa Ruovedelle ja perusti
perheen ja asui kotonaan Nenosella. Rippikirjassa lukee lisätietona :
kelpaamaton., s. 10.01.1875 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.
|
|
Puoliso: 12.03.1898 Ruovesi
Anna Emilia Matintytär Nenonen o.s. Harju
s. 23.02.1878 Saarijärvi.
|
|
- Lapset:
Eero Edvard Nenonen
s. 02.04.1898 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
 |
Ruoveden Pihlajalahden Nenosen talo 1950-luvulla. |
|
Kalle Nenonen
s. 28.06.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 13.11.1901 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
|
Sanni Vilhelmiina Nenonen
s. 21.03.1904 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 28.09.1907 Ruovesi
Toivo Mikael Manninpoika Majaniemi
s. 11.04.1887 Ruovesi, Pihlajalahti, Heinola. Vanhemmat: Manni Majaniemi,
s. 27.06.1853 Ruovesi, Pihlajalahti, Heinola ja Santra Majaniemi o.s. Soini,
s. 19.02.1855 Ruovesi, Pihlajalahti.
|
|
- Lapset:
Tuovi Vilhelmiina Majaniemi
s. 03.06.1908 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Aleksandra (Sandra) Kallentytär
Kauppila, (Taulusta 186, isä Kalle Kauppila)
Muutti 29.5.1876 Ruoveden Nenoselle (tuomittu salavuoteudesta 17.4.1888),
1890-92 Pihlajalahden Raivion Kyttälän töllissä piikana, 1892-93 Raivion
Mäntylän töllissä, 1893-95 Pitkälän kylän Pitkälässä edelleen piikana,
1895-98 Pihlajalahden Nenosella uudelleen piikana, missä sai toisen
aviottoman lapsen (tuomittiin salavuoteudesta 22.11.1895), 1898- hoiti
piikana Pihlajalahden Rantariekkolan Perkiö-nimistä huvilaa, jonka omisti
näyttelijä Benjamin Leino s. 14.2.1853 Ylistaro ja k. 1.2.1908 Helsinki
(alk. Ahlgren), s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila, k. 28.08.1902
Ruovesi, Pihlajalahti, Panta-Riekkola, Perkiö.
|
|
- Lapset:
Eetvartti Kauppinen e.
Kauppila
Eetvartti muutti äitinsä kuoltua Perkiön huvilasta vuonna 1902 Ruoveden
Siikalahden Sarvanalle rengiksi ja otti nimekseen Kauppinen., s. 18.03.1888
Ruovesi, Pihlajalahti, Kyttälä.
|
|
- Lapset:
Hermanni Kauppila
s. 15.10.1895 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Maria Kallentytär Jokela
o.s. Kauppila, (Taulusta 186, isä Kalle
Kauppila)
Muutti 29.5.1876 Ruoveden Pihlajalahden Nenoselle, 1881-82 Pihlajalahden
Aholaan piiaksi, 1882-83 Pihlajalahden Mäen torppaan Leppälään, 1883-86
takaisin Nenoselle piiaksi, jossa meni naimisiin 1885 ja muutti 1886-
Pihlajalahden Raivion Jokelan tölliin torpparin rouvaksi., s. 13.08.1865
Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Puoliso: 12.12.1885 Ruovesi
Herman Juhanpoika Jokela
Raivion Jokelan töllin torppari, sotapalvelukseen kelvoton., s. 06.07.1867
Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
|
|
- Lapset:
Jalo Hermanni Jokela
s. 23.07.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
|
|
Kaarlo Jokela
s. 07.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 01.04.1892 Ruovesi,
Pihlajalahti, Raivio.
|
|
Kaarle Mauritsi Jokela
s. 15.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 02.11.1896 Ruovesi,
Pihlajalahti, Raivio.
|
|
Svante Ilmari Jokela
s. 19.06.1897 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
|
|
Arvid Jokela
s. 10.09.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Kustaa Henrik Yrjönpoika
Polviander e. Kauppila, (Taulusta
183, isä Yrjö Kauppila)
Kauppilan poika, renkinä Paappasella, Ylä-Toikolla, Ristaniemessä -1851,
kotonaan Kauppilassa 1851-52, Nygårdilla eli Tyrkkölässä 1852-54,
Petäjälammin Savelassa 1854, jossa vihittiin. Vuonna 1855 Hainarin
virkatalon lampuoti eli maanvuokraaja, lautamies, herrastuomari,
furriiri=majoittaja, muutti Hainarin virkatalosta vänrikki Kaarle Kustaa
Polvianderin kuoleman jälkeen Kurun Keihäslahden Lahdenmäen taloon Kurussa.,
s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 27.02.1893 Kuru, Keihäslahti,
Kuru, Lahdenmäki.
Kustaa Henrik Yrjönpoika, renki, Hainarin
virkatalon vuokraaja, herrastuomari, vihittiin 5.6.1854 vänrikin tyttären
Amanda Charoltta Polvianderin kanssa, s.5.10.1832 Kuru. k.31.8.1914 Lapua
Heidän asuinpaikkansa: 1854 - Savelan torppa
1855 - Hainarin
virkatalon vuokraajana hänet tunnettiin nimillä Kustaa
Hainari ja Kustaa Polviander 1876 - 1893 Lahdenmäen torpan vuokraajana
,heistä käytettiin nimeä Lahdenmäki 1893 - 1906
Lahdenmäen vuokraaja on heidän poikansa Pekka Aleksander
Polviander.
Sen ajan tapa oli nimittää ihmiset talojen mukaan ja
koska heidän lapsensa olivat kaikki syntyneet Polvianderin Hainarin
virkatalossa, vanhinta lukuunottamatta, joka syntyi Savelassa, Hainari nimen
jälkeen Amanda ja Kustaa jatkoivat Polviander nimen käyttöä vaihtamatta
jatkuvasti nimeään, ja näin Kustaasta tuli Polviander. Isänsä Yrjö on
saattanut kulkea Kauppilan nimellä, isoisä ja Yrjön veli Matts Tienarin
nimellä.
Kustaa Yrjönpoika oli pätevä maanviljelijä ja isättömänä
kasvanut poika sai Amandan kanssa avioliiton solmiessaan tavallaan uuden
isän vänrikistä, joka hänestä kovasti piti.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tutkin tuota asiaa vielä uudestaan ja olen nyt täysin varma, että Tuulikki
Sillanpä��-Jansen on tulkinnut väärin kirkonkirjoissa olevat merkinnät.
Kustaa Henrikille löytyy merkinnät talonnimet joita voisi ajatella sukunimen
korvikkeiksi:
syntymäkoti Kauppila lampoutina Hainari ja
torpparina Lahdenmäki.
En löytänyt yhtään merkintää, jossa
hänelle olisi merkitty nimi Polviander. Lasten syntymämerkinnöissä
esikoinen Emilia syntyi Kurun Petäjälammin Savelassa Kustaa Henrikin ollessa
Savelan renkinä. Muut lapset syntyivät Hainarissa. Viimeisen lapsen,
Pekka Aleksanterin, kohdalla syntymämerkintä on ”Wanh: Kustaa Yrjönpoika
Hainari, w Amanda Charlotta Polviander”. Muiden Hainarissa
syntyneiden kohdalla merkintä on ”Gustaf Jöransson och des hustru Amanda
Polviander”. Uskoakseni tuon on Tuulikki Sillanpää-Jansen luullut
tarkoittavan, että Polviander on kummankin sukunimi. Sitähän tuo merkintä ei
kuitenkaan tarkoita. Sen vahvistaa myös rippikirjamerkinnät, joissa Gustaf
Jöransson on ilman sukunimeä, mutta Amandalla on aina sukunimi Polviander
merkittynä. Tiedot: Jorma Järviö Tampere.
|
 |
Kustaa (Kauppila) ja Amanda Poliander. |
|
Puoliso: 05.06.1854 Kuru
Amanda Charlotta Kaarlentytär Polviander
Kurun Hainarin virkatalon emäntä., s. 05.10.1832 Kuru, Hainari, Kivioja, k.
31.08.1914 Lapua, Pappila.
Amanda Polvianderin vaarin Isaac
Isaacsson Polviander haki Turun ja Porin lääninkansliasta vesiasioiden
hakemuksen: Kuru/ Käsittelyn aikana: Ruovesi Parkunkoski Hakija:
Polviander Isaac Emanuel Akti: AD 1778/145 1818 Päätös: 3.11.1818 Nro
2539 Lisätiedot : Kahden jalkamyllyn hävittäminen ja yhden säilyttäminen
Isaac Emanuel Polviander s.17.4.1758 Mouhijärvi
k.1835 Kuru Mouhijärven kirkkoherran apulainen, Kurun kappalainen.
Vanhemmat: Kaarle Kustaa Polviander, s. 04.03.1788 Mouhijärvi, k. 28.09.1876
Kuru ja Anna Kaisa Polviander o.s. Peltoniemi, s. 16.11.1809 Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Emilia Olivia Sarparanta o.s.
Polviander
, s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.
Tauluun 193
| |
Anna Järvinen o.s.
Polviander
, s. 03.12.1855 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun
194
| |
Eelis Polviander
s. 21.09.1857 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 16.01.1862 Kuru, Hainarin
virkatalo.
|
|
Olga Polviander
, s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun
195
| |
Kustaa Mauritz Polviander
s. 20.09.1861 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 19.06.1863 Kuru, Hainarin
virkatalo.
|
|
Selma Amanda Polviander
, s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun
200
| |
Maria Aleksina Vesanen o.s.
Polviander
, s. 03.08.1865 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun
201
| |
Anna Gustava Moisio o.s.
Polviander
, s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun
202
| |
Toivo Elias Purola e.
Polviander
, s. 17.03.1871 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun
204
| |
Pekka Aleksanteri Polviander
, s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun
205
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Emilia Olivia Kustaantytär
Sarparanta o.s. Polviander,
(Taulusta 192, isä Kustaa Polviander)
Emilia muutti vuosi 1. lapsensa syntymän jälkeen 8.7.1882 Suoniemelle, missä
synnytti kuukauden päästä toisen lapsensa., s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi,
Ala-Paappanen, Savela, k. 1929.
|
|
Puoliso: 29.12.1880 Kuru
Emil Alfred Kallenpoika Söderman-Sarparanta e.
Söderman
Emil oli opiskelija naimisiin mennessään, s. 25.04.1854 Vesilahti.
Vanhemmat: Kalle Söderman, s. 11.05.1814 Turku, k. 20.10.1871 Vesilahti ja
Maria Elisabet Söderman o.s. Rosenberg, s. 17.07.1814 Turku, k. 13.05.1884
Tyrväntö.
|
|
- Lapset:
Ilo Yrjö Söderman-Sarparanta
s. 23.08.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 08.04.1918 Lieto.
|
|
Eino Emil Söderman-Sarparanta
s. 14.08.1882 Suoniemi.
|
|
Impi Maria Vuorikoski o.s.
Söderman-Sarparanta
s. 15.10.1883 Suoniemi.
|
|
Helmi Siviä Söderman-Sarparanta
s. 24.12.1884 Suoniemi.
|
|
Lauri Kustaa Söderman-Sarparanta
s. 07.03.1886 Sauvo, Karuna. Tervetuloa Karunan kylään, joka sijaitsee
Sauvon kunnan eteläisessä kärjessä. Karunan kunta perustettiin 1869 ollen
itsenäinen kunta vuoteen 1969 asti, jolloin se liitettiin Sauvon kuntaan.
Karuna on huomattavalta osaltaan saaristoa, jossa asuu noin 700 asukasta.
Kesäaikaan asukasluku kasvaa merkittävästi kesäasukkaiden saapuessa
nauttimaan merellisistä ja luonnonkauniista maisemista. Meri ja historia
ovatkin näkyvämpiä elementtejä. Karunasta on lyhyt matka isompiin
kaupunkeihin kuten Turkuun ja Saloon.
|
 |
Sauvon kunnan karunan kylä. Ennen kunta. |
|
Ruusa Emilia Söderman-Sarparanta
s. 04.05.1887 Lieto, k. 26.03.1936 Helsinki.
|
|
Olli Alfred Söderman-Sarparanta
s. 22.07.1893 Lieto.
|
|
Paavo Valdemar Söderman-Sarparanta
s. 02.08.1896, k. 27.03.1918 Tampere.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 15.10.1875 Kuru, Hainarin virkatalo
Iivar (oäkta)) Maijanpoika Järvinen
Suutari Hainarissa ja Kosken taloissa, s. 01.09.1854 Kuru, Leppämäki.
|
|
- Lapset:
Amanda Josefiina Järvinen
Muutti Lietoon 30.10.1893 ja sieltä Turkuun 5.11.1895, s. 02.10.1876 Kuru,
Hainari, Kivioja.
|
|
Edvard Heribert Järvinen
s. 15.03.1879 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 18.08.1882 Kuru, Hainari, Kivioja
.
|
|
Maria Aurora Vuoristo o.s.
Järvinen
Muutti Tampereelle 2.11.1899, sieltä Pietarsaareen ja sieltä kotiin Kurun
Koskelle vuonna 1907., s. 20.03.1881 Kuru, Hainari, k. 1950.
|
|
Hilda Alexandra Järvinen
Hilda muutti 22.9.1902 Hämeenlinnaan, s. 21.04.1883 Kuru, Hainari, k. 1968.
|
|
Anton Henrik Järvinen
Anton muutti Pietarsaareen 29.12.1906, s. 12.01.1886 Kuru, Hainari, k. 1931.
|
|
Väinö Markus Järvinen
s. 25.04.1889 Kuru, Karjula, Koski, k. 1983.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Olga Kustaantytär Polviander,
(Taulusta 192, isä Kustaa Polviander)
Kihlakunnan tuomarin tytär., s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo, k.
02.10.1925 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
|
|
Puoliso: 03.09.1874 Kuru
Johan Edvard Juhonpoika Poukkanen e. Poukka
Poukan talon poika, postin kuljettaja, s. 16.09.1852 Ruovesi, Pappila, Wasu,
Poukka, k. 25.06.1910 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki. Vanhemmat: Juho
Poukka, s. 23.02.1805 Ruovesi, Pappila, Wasu, k. 07.06.1868 Ruovesi,
Pappila, Wasu ja Maria Poukka, s. 03.06.1826 Ruovesi, k. 28.01.1867 Ruovesi,
Pappila, Wasu.
|
 |
Johan ja Olga Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
- Lapset:
Beata Emilia Wammaskoski o.s.
Poukkanen
Beeta muutti 1894 Kurun Keihäslahden Kurun taloon piiaksi ja muutti
13.5.1898 Huittisiin., s. 27.05.1875 Kuru, Hainari, k. 1963 Huittinen.
|
|
Axel Edvard Poukkanen
s. 12.12.1876 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.06.1889
Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
|
|
Elsa Pauliina Poukkanen
Naimaton, muutti Tampereelle 7.11.1898, s. 28.01.1879 Kuru, Keihäslahti,
Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 07.07.1962 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen,
Lahdenmäki.
|
|
Hilda Katariina Poukkanen
s. 14.11.1880 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.04.1882
Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
|
|
Tilma Maria Lindström o.s.
Poukkanen
Mies Magnus Lidström-Oulu, s. 25.09.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru,
Lahdenmäki, k. 05.06.1964 Oulu.
|
|
Eemeli Abraham Poukkanen
, s. 12.01.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Tauluun 196
| |
Niilo Johannes Poukkanen
s. 27.03.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1957 Kuru.
|
|
Kustaa Edvard Poukkanen
s. 11.10.1890 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 04.11.1891 Kuru,
Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
|
|
Jaakko Fredrik Poukkanen
Ouluun 1913, s. 18.07.1892 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1982
Oulu.
|
|
Olavi Nikolai Poukkanen
, s. 14.12.1894 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
Tauluun 197
| |
Olli Ruben Poukkanen
Muutti Ouluun 1915, puoliso Agnes, s. 21.01.1897 Kuru, Keihäslahti,
Lahdenmäki, k. 2/1986 Oulu.
|
|
Anni Elisabet Bäckström o.s.
Poukkanen
, s. 08.06.1899 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
Tauluun 199
| |
Vilho Joonas Poukkanen
Muutti Ouluun 9.3.1931, s. 28.03.1901 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 1964
Oulu.
|
|
Edvard (Eetu) Joonas Poukkanen
Muutti Ouluun 36.1.1928, 1-puoliso Kerttu -2 lasta, II-puoliso Jenni, s.
16.12.1903 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 30.04.1986 Oulu.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 24.11.1907 Kuru
Eelin Petronella Matintytär Poukkanen o.s. Moisio
s. 27.05.1886 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee. Vanhemmat: Matti Moisio e.
Ala-Kapee, s. 12.01.1843 Kuru, Pohjankapee ja Miina Moisio o.s. Kovettu, s.
15.04.1844 Ruovesi, Murole.
|
|
- Lapset:
Aino Irene Poukkanen
s. 04.02.1910 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Olavi Nikolai Poukkanen,
(Taulusta 195, äiti Olga Polviander)
s. 14.12.1894 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 05.06.1971 Kuru.
|
 |
Olavi ja Helmi Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
Puoliso:
Helmi Sofia Kallentytär Poukkanen o.s. Kivistö
Helmi muutti Kurusta 03.11.1906 Tampereelle., s. 29.12.1890 Kuru,
Keihäslahti, Kuru, k. 31.07.1976 Kuru. Vanhemmat: Kalle Kivistö e.
Männistö, s. 02.05.1856 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi ja Maria Kivistö ent.
Pohja o.s. Kivelä, s. 05.07.1852 Parkano, k. 06.01.1912 Kuru, Keihäslahti,
Kuru.
|
|
- Lapset:
Olli Nikolai Poukkanen
, s. 24.03.1920 Kuru. Tauluun 198
| |
Laina Maria Poukkanen
Diakonissa, s. 17.01.1922 Kuru, k. 20.03.2018 Viljakkala, Karhe.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Heikki Bäckström
s. 26.10.1896 Oulu, k. 29.07.1973 Oulu.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 28.07.1882 Kuru
Elias Rudolf Eenokinpoika Nurmi e. Koski
Elias Nurmi muutti Kurusta 23.7.1901 perheineen Tampereelle., s. 07.04.1861
Kuru, Karjula. Vanhemmat: Eenokki Koski e. Ristaniemi, s. 01.11.1823
Kuru, Ristaniemi, k. 17.12.1870 Kuru, Karjula ja Matilda (Tilda) Serafia
Koski o.s. Sivil, s. 25.03.1834 Kuru, Karjula, k. 21.05.1914 Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Rauha Maria Nurmi
s. 18.07.1883 Kuru, Karjula, Koski, k. 1972.
|
|
Eino Rudolf Ilmari Nurmi
s. 26.02.1886 Kuru, Karjula, Koski, k. 1970.
|
|
Helmi Aleksantra Nurmi
s. 04.07.1888 Kuru, Karjula, Koski.
|
|
Toini Siviä Nurmi
s. 24.01.1893 Kuru, Karjula, Koski, k. 1974.
|
|
Impi Esteri Nurmi
s. 22.12.1896 Kuru, Karjula, Koski, k. 1976.
|
|
Aune Katriina Nurmi
s. 25.12.1900 Kuru, Karjula, Koski, k. 1992.
|
|
Aino Pätiälä o.s. Nurmi
s. 1903, k. 1992.
|
|
Vilho Nurmi
s. 1906, k. 1973.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Maria Aleksina Kustaantytär
Vesanen o.s. Polviander, (Taulusta
192, isä Kustaa Polviander)
Maria muutti Kurusta 1.1.1890 Tammelan kuntaan pakkonaituna., s. 03.08.1865
Kuru, Hainarin virkatalo, k. 10.07.1941 Lahti.
|
|
Puoliso: 29.12.1899 Kuru
Jooseppi Matinpoika Vesanen
Heinolan kaupungin taloudenhoitaja, s. 15.12.1862 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k.
15.04.1933 Heinola. Vanhemmat: Matti Mattila, s. 18.07.1829 Teisko,
Rikala, Leponiemi ja Heta Skott, s. 23.11.1821 Virrat, Tyrkön ruotu, Vilamo,
Mustajärvi, k. 18.06.1868 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Löyttyjärvi.
|
 |
Jooseppi Vesasen kuolinilmoitus lehdessä. |
|
- Lapset:
Alli Elisabet Varmajoki e.
Vesanen
Kansakoulunopettaja, s. 21.07.1890 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 1874.
|
|
Olavi Kullervo Vesanen
s. 13.08.1892 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 30.07.1894 Tammela, Porras.
|
|
Veera Rebekka Töyrylä o.s.
Vesanen
s. 15.05.1893 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 1980.
|
|
Paavo Vesanen
s. 1897 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 1930.
|
|
Eero Vesanen
s. 20.02.1901 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 11.03.1973 Helsingin pitäjä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Anna Gustava Kustaantytär
Moisio o.s. Polviander, (Taulusta
192, isä Kustaa Polviander)
Anna muutti Mouhijärvelle 5.12.1891 kansakoulunopettajana, toimi siellä 1,5
lukvuotta ja muutti 31.7.1893 Viitasaareen, muutti miehensä ja tyytärensä
kanssa Viitasaaren kunnan omistamasta Suovanlahden Kiimingin Raalikkalan
talosta 13.10.1897 Lappeenrantaan, s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo,
k. 20.01.1931 Lappeenranta.
|
|
Puoliso: 19.06.1894 Viitasaari
Otto Heikki Matinpoika Moisio
Filosofian kandidaatti, s. 10.12.1866 Viitasaari, k. 09.01.1923
Lappeenranta.
|
|
- Lapset:
Heikki Moisio
s. 1895, k. 1955.
|
|
Anna Elisabet Mannermaa o.s.
Moisio
, s. 21.05.1896 Viitasaari. Tauluun 203
| |
Laila Saarenmaa o.s.
Moisio
s. 1898, k. 1980.
|
|
Katri Soininen o.s.
Moisio
s. 1900, k. 1975.
|
|
Helena Sillanpää o.s.
Moisio
s. 1903, k. 1991.
|
|
Urpo Moisio
s. 1909, k. 1931.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 09.09.1922 Lappeenranta
Eero Jalava
Kansalaissodan reservin lääkintäkapteeni, Heinolan kaupunginlääkäri. Eero
kaatui talvisodan loppuvaiheessa., s. 01.12.1895 Lappeenranta, k. 25.02.1940
Äyräpää, Salmenkaita. JALAVA, EERO
sääty naimisissa sukupuoli mies
kansalaisuus FI kansallisuus FI äidinkieli suomi lasten lukumäärä 1
ammatti lääket.lis. sotilasarvo lääkintäkapteeni joukko-osasto II/JR 6
joukko-osastokoodi syntymäaika 01.12.1895 synnyinkunta Lappeenranta
kotikunta Heinola asuinkunta Heinola haavoittumisaika
haavoittumispaikka haavoittumiskunta katoamisaika
katoamispaikka katoamiskunta kuolinaika 25.02.1940
kuolinpaikka Salmenkaita kuolinkunta Äyräpää hautauskunta Heinola
hautausmaa Heinola hautapaikka 82 menehtymisluokka kaatui, siunattu ja
haudattu. Vanhemmat: Toivo Eemeli Jalava e. Väinämöinen Jussilainen, s.
05.05.1861 Janakkala, Hyvikkälä, Jussila, k. 20.11.1897 Ruotsi, Enköping ja
Selma Emilia Jalava o.s. Toppelius, s. 18.07.1874 Heinola.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Toivo Elias Kustaanpoika
Purola e. Polviander, (Taulusta
192, isä Kustaa Polviander)
Toivo muutti Kurusta 22.11.1891 Lammin pitäjään Iso-Evolle
metsänvartija-oppilaaksi, muutti 11.10.1893 Sippolaan, s. 17.03.1871 Kuru,
Hainarin virkatalo, k. 1956.
|
|
Puoliso:
Amanda Vilhelmiina Matintytär Purola o.s.
Albrecht
s. 10.07.1875.
|
|
- Lapset:
Aarne Purola
s. 1896, k. 1974.
|
|
-
Anne Davis o.s. Purola
s. 1899.
|
|
-
Mauri Purola
s. 1903, k. 1987.
|
|
Meri Siitonen o.s. Purola
s. 1906, k. 1994.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Pekka Aleksanteri Kustaanpoika
Polviander, (Taulusta 192, isä Kustaa
Polviander)
Lahdenmäen torppari, Pekan perhe muutti 26.12.1905 Tampereelle,
poliisikonstaapeli, s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 25.08.1926
Tampere.
|
|
Puoliso: 03.09.1895 Kuru, Hainari
Amanda Vilhelmiina Matintytär Solin
Amanda kävi kansakoulun Viljakkalassa asuessaan, päästötodistus 1.6.1883, s.
15.11.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko, k. 02.06.1916 Tampere.
Vanhemmat: Matti Solin, s. 14.09.1841 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko ja
Eveliina Vilhelmiina Solin o.s. Lörpys, s. 06.06.1847 Kuru, Petäjälammi.
|
|
- Lapset:
Elli Elisabeth Polviander
s. 04.08.1896 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 03.09.1896 Kuru,
Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
|
|
Katri Augusta Polviander
s. 05.07.1897 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 11.02.1904 Kuru,
Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
|
|
Anna Aliisa Polviander
s. 06.12.1899 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1970.
|
|
Maria Amanda Polviander
s. 16.08.1902 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1908.
|
|
Alli Helena Polviander
s. 28.12.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1994.
|
|
Paavo Polviander
s. 1907, k. 1937.
|
|
Eeva Polviander
s. 1914, k. 2006.
|
|
Veli Polviander
Alikersantti, s. 1915, k. 14.05.1943 Rajajoki.
POLVIANDER, VELI
PEKKA sääty naimisissa sukupuoli mies kansalaisuus FI
kansallisuus FI äidinkieli suomi lasten lukumäärä 2 ammatti
levyseppä sotilasarvo alikersantti joukko-osasto 1./JR 48
joukko-osastokoodi 3047 syntymäaika 10.08.1915 synnyinkunta Tampere
kotikunta Tampere asuinkunta Tampere haavoittumisaika 14.05.1943
haavoittumispaikka Rajajoki haavoittumiskunta katoamisaika
katoamispaikka katoamiskunta kuolinaika 14.05.1943
kuolinpaikka 39.KS kuolinkunta menehtymisluokka kuoli
haavoittuneena, siunattu ja haudattu hautauskunta Tampere hautausmaa
Tampere, Kalevankangas
SUOMEN KAAKKOISIN KYLÄ:
Rajajoki,
jota myöskin Perä-Kuokkalaksi kutsuttiin, oli Terijoen pitäjän ja koko
Suomenkin kaakkoisin kylä, rajoittuen lännessä Ollilan kylään, etelässä
Suomenlahteen, sekä idässä ja pohjoisessa valtakunnan rajana olleeseen
Rajajokeen. Valtakunnan rajan välitön läheisyys ja sen vaihtelut eri
aikakausina toivat oman leimansa rajakylän elämään. Rajajoelta oli matkaa
Terijoen keskustaan 18 km, Viipuriin 96 km ja Pietariin 35 km. Raja
Rajajoelle vuonna 1323
1000- luvun alussa, jolloin Suomi oli vielä
heimoasteella, sen sivuilla olevat valtakunnat Ruotsi ja Novgorod pyrkivät
laajentamaan vaikutustaan sen alueelle. Pitkien sotavaiheiden jälkeen
solmittiin vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauha, joka oli ensimmäinen kirjallinen
sopimus jolla vahvistettiin Ruotsin ja Novgorodin välinen raja kulkemaan
Rajajoessa.
Vähitellen Suomesta tuli yhä kiinteämpi osa
Ruotsia mutta suomalaista asutusta levisi Pähkinäsaaren rajan yli
toisellekin puolelle, josta jatkuvat rajakiistat haittasivat
yhteiskunnallistakin kehitystä.
Vuonna 1595 solmitussa
Täyssinän rauhassa raja Karjalan kannaksen osalta säilyi samana kuin
aikaisemminkin, mutta vuonna 1617 solmitussa Stolbovan rauhassa Ruotsi
laajensi alueitaan aina Suomenlahden eteläpuolelle saakka.
Pietari Suuren johdolla aloitettiin Venäjän menetetyn aseman palauttaminen,
Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjä
siirsi rajansa takaisinpäin aina Kymijoelle saakka.
1800-luvun alkupuolella Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ranskan Napoleon
ehdottivat Ruotsille yhteistä Englantiin kohdistettua mannermaasulkemus
-sopimusta. Ruotsin kieltäydyttyä ehdotuksesta, Venäjä hyökkäsi Suomeen
vuonna 1807 ja valloitti sen. Haminan rauhassa syyskuussa 1809 Suomi siirtyi
kokonaisuudessaan Venäjän yhteyteen ja autonomian aikana, vuonna 1812,
vanha-Suomikin liitettiin takaisin muuhun Suomeen.
Suomen
itsenäistyttyä, vuonna 1917 valtakunnan raja pysyi edelleenkin Rajajoessa ja
sen jatkeena olevassa Ruostekanavassa. Pietari tärkein kauppapaikka
Pietari oli ennen Suomen itsenäistymistä rajajokelaistenkin tärkein
kauppapaikka. Sinne oli hyvät kulkuyhteydet, esim. parhaana huvila-asutus
aikana, ennen ensimmäistä maailmansotaa kulki Pietarin ja Terijoen välillä
lähes 40 junavuoroa vuorokaudessa.
Maanteitse vietiin
hevosilla elintarvikkeita, polttopuita ym. kauppatavaraa Pietariin ja
hevoskyyti oli yleisin kuljetusmuoto myöskin huvila-asukkaiden
muuttokuormille. Huviloita oli silloin huomattava määrä mm. Dyynin alueella.
Rajaa muutetaan kivääritehtaan vuoksi
Aikanaan Rajajoki oli
hiljaiseloa elävä, pikkutiloja käsittävä kyläyhteisö, mutta vuonna 1714 oli
Rajajoen alueeseen kuuluvaan Systerbäckiin perustettu venäläisten ase- ja
ankkuritehdas (Systerbäckin kivääritehdas). Tehdas sai tarvitsemansa
työvoiman, sekä tehtaan polttoaineeksi puuhiiltä sille alistetulta
suomenpuoleiselta alueelta.
Tehtaan tonttialueesta kuului
kuitenkin Siestarjoen pohjoispuoli Rajajoen alueeseen ja joen toinen puoli
kuului Venäjälle, Pietarin kuvernementtiin. Erilaisten neuvottelujen jälkeen
keisari määräsi 4.2.1864, että Rajajoen asetehtaan alue liitettäisiin
Pietarin kuvernementtiin erinäisin aluekorvauslupauksin. Rajajoki ja Suomi
menetti näin 14 neliökilometrin laajuisen maa-alueen Venäjälle, mutta
korvauksen saanti unohtui.
Suomen itsenäistyttyä raja säilyi
Ruostekanavassa, mutta Tarton rauhassa 1920 edustajamme ottivat esille
Systerbäckin alueen korvauslupauksen, joka tuottikin tuloksen ja näin Suomi
sai korvauksena Venäjältä Petsamon alueen, jonka nikkelirikkauksista ei
silloin ollut tietoakaan. Rautatie tuo turistit
Helsinki - Pietari
rautatien valmistuminen vuonna 1870 oli piristysruiske Rajajoenkin
talouselämälle ja tämän jälkeen alkanut huvila-asutuksen kasvu muutti koko
paikkakunnan elämänmenoa. Maanviljelyksestä aikaisemmin saatu toimeentulo
laantui huvila-asutuksen aikana. Parempaan tulokseen pääsi rakentamalla
sopiviin paikkoihin huviloita vuokrattavaksi kesäasukkaille ja puuhailemalla
vaikka ajurin ammatissa.
Ulkolaisia kesävieraita oli
Terijoella parhaaseen aikaan, ennen vuotta 1914, jopa 140.000 henkeä.
Raja sulkeutuu
Suomen itsenäistyttyä huvilaelämä tyrehtyi ja
seurauksena oli ankara taloudellinen pulakausi, jonka torjumiseksi oli pakko
kohentaa omaa maatalouden tuotantoa ja investoitava metsistä pääomaa.
Maatalouden kehitys olikin erittäin nopeaa 1930-luvun lopulle tultaessa.
Vuosina 1918-25 myytiin liki puolet huviloista siirrettäväksi muualle
Suomeen.
Vaikka rautatie Rajajoelle oli
valmistunut jo 1870, valmistui Rajajoen asema omaan käyttöönsä vasta
1.12.1917. Sitä ennen se oli maailmansodan aikana venäläisten
sotasairaalana. Tämä arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema,
aikaisemmista asemarakennustyypeistä täysin poikkeava rakennus oli Suomen
kauneimpia asemarakennuksia.
Tässä Rajajoen
asemarakennuksessa pidettiin mm. Suomen ja Venäjän väliset
rauhanneuvottelut, jotka johtivatkin Tarton rauhansopimukseen 11.12.1920.
Samalla loppuivat myöskin rajalla ajoittain ilmenneet rauhattomuudet.
Itsenäisyyden aikana Rajajoki oli Karjalan kannaksen ainoa
rajanylityspaikka, jonka mukanaan tuomat erilaiset toiminnot, niin
rautatielaitos kuin rajavartiostokin antoivat oman leimansa kylän elämälle.
Itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä 1920-30 luvuilla Rajajoen asema
oli melkoinen toiminnan keskus. Matkustajajunia kulki Viipuriin useampi
junapari päivässä ja kansainvälisessä liikenteessä yksi junapari päivässä
välitti liikennettä Venäjälle. Varsinainen turistiliikennehän siihen aikaan
oli melko vähäistä, mutta todennäköisesti virkamatkoilla olevien
matkustajien joukosta erottui joskus hyvinkin monenlaisia kansallisuuksia.
Venäjältä tuleva tavaraliikenne oli melko vilkasta. Kaikki venäläisissä
tavaravaunuissa tullut tavara täytyi siirtokuormata Rajajoella suomalaisiin
vaunuihin eteenpäin kuljetusta varten ja päinvastoin.
Rajajoki ja varsinkin rajan rautatiesilta olivat kotimaisten matkailijoiden
suosittuja turistikohteita. Parhaina vuosina turistien kävijämäärä nousi
jopa 40.000 - 50.000 henkilöön. Puun uittoa Rajajoessa
Rajajoki
oli jokena valtakunnan vuosisatainen raja itää vastaan (mm. 1323-1617 ja
1812-1940). Se alkoi Kivennavan - Raudun rajalta Kuuritsan suolta, noin 60
kilometriä virrattuaan se lähellä Suomenlahtea laski Venäjän puoleiseen
Siestar-järveen (Roslivan järvi). Se kulki tämän jälkeen kappaleen matkaa
Venäjän puolella, siinä kohdassa missä Ruostekanava oli valtakunnan rajana
ja palasi taas yhteiseksi rajaksi vajaan kilometrin päässä merestä.
Joki toimi myöskin puutavaran uittoväylänä niin suomalaisille kuin
venäläisillekin. Joen yläjuoksulta uittivat ensin venäläiset sahatukkeja
Kuttermannin sahalle, joka sijaitsi Korotniekan peltojen kohdalla.
Venäläisten tukkien mentyä ohi rautatiesillan alkoi suomalaisten propsien
uitto joessa. Puomit seisauttivat propsisumat välittömästi rautatiesillan
pohjoispuolella olevalle nostopaikalle, josta ne hinattiin pienoisrataa
myöten mäkeä ylös rautatien varteen, rautateiden edelleen kuljetettavaksi.
Propsien nostopaikan kohdalla on ollut ennen Suomen itsenäistymistä
ylikulkusilta, jonka tukipylväiden jäännöksiä on vieläkin Suomenpuoleisella
rannalla nähtävissä. Nyt venäläiset ovat rakentaneet isot maantiesillat
rautatien sekä etelä- että pohjoispuolelle. Suomalaista asutusta Rajajoen
molemmin puolin
Ennen Suomen itsenäistymistä oli joen molemmin puolin
olevissa kylissä, Rajajoella, Valkeasaaressa, Retukylässä ja
Systerbäckissäkin ollut asutus pääosin suomalaista. Rajan sulkeuduttua
yhteys joen yli katkesi kertaheitolla. Monet perheet, joiden kodit olivat
työ- ym. tehtävien johdosta jokirajan Venäjän puolella, joutuivat jättämään
kotinsa ja omaisuutensa sinne ja heidän oli tultava salateitse Suomen
puolelle. Rajan taakse jäänyt suomalainen väestö (inkeriläiset) joutui
Stalinin aikana kokemaan vainon ajat kaikessa karmeudessaan.
Rauhan vuosina eläminen rajan välittömässä läheisyydessä oli aivan normaalia
elämää, ilman mitään rajoituksia tai uhkia, vaikka muualta tulleet henkilöt
sitä hiukan karttoivatkin. Rajaseudun asukkaille se oli luonnollinen
olotila, joki on rajana ja sillä hyvä. Rajan välittömässä läheisyydessä oli
rauhallisinta asua. Vuoden 1939 kesällä alkoi näkyä naapurin puolella
varustautumisen merkkejä, mutta kukaan ei uskonut että sota voisi syttyä.
Evakkoon lähtökin lokakuun alkupuolella oli kuin lomallelähtö muutamaksi
viikoksi ja sitten paluu takaisin kotiin, mutta se evakossa olo on jatkunut
vielä tänäkin päivänä. Sodat tuhosivat Rajajoen alueen
Sotien
aikana tuhoutuivat kaikki rakennukset Rajajoen alueelta, joten vanhoista
paikoista löytyy vain joitakin raunion osia ja paikoin sodanaikaisia
juoksuhaudan jäänteitä maastossa.
Venäläisten vilkas
rakennustoiminta on keskittynyt entisen kyläkeskuksen ulkopuolelle, kuten
Dyynin hotellit meren rantaan, entisen kylätien pohjoispuolella oleville
peltoalueille aina rautatien tuntumaan saakka ja laaja omakotialue rautatien
pohjoispuolella. Vanhan kylätien paikalle on rakennettu Terijoen - Pietarin
välinen maantie, sekä uusi maantie Systerbäckin vanhaa rautatiepohjaa myöten
Rajajoen asemaseudun ohitse Terijoelle ja Kivennavalle. Entinen Dyynin
tienhaarasta Rajajoen asemalle mennyt tie palvelee nyt uuden asutusalueen
liikennettä. Muut entiset paikallistiet ovat hävinneet täysin maastosta.
|
 |
Suomen kaakkoisin kylä Rajajoki, missä Veli Polviander haavoittui
kuolettavasti. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
V Ulla Joosepintytär Mikkola
o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi
Tienari)
Tienarin tytär, torpparin emäntä, itsellinen Svanilassa ja Mikkolassa., s.
18.04.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 20.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari,
Haapaniemi.
|
 |
Tienarin paja sisältä kuvattuna ahjoineen, alasimineen ja lekoineen. |
|
Puoliso: 22.05.1820 Kuru
Mikko Jaakonpoika Mikkola e. Heinämäki
Renki Myllärissä, Svanilassa ja Mikkolassa, Mikkolan torppari., s.
13.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, k. 19.12.1828 Kuru,
Riuttaskorpi. Vanhemmat: Jaakko Heinämäki e. Minkkinen, s. 02.07.1749
Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.02.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen ja Kaisa
Heinämäki o.s. Hwitros, s. 06.10.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k.
15.01.1844 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
|
|
- Lapset:
Helena Mikkola
s. 11.07.1820 Kuru, Riuttaskorpi, Svanila.
|
|
Kalle Kustaa Mikkola
, s. 22.05.1822 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 207
| |
Matias Mikkola
s. 13.08.1825 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
Antti Mikkola
Antti muutti Kurun Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemen torpasta äitinsä Ulla
Tienarin kuoleman jälkeen 12.4.1841 Ruoveden Sellvikiin eli Rämingin Tyrniin
isäntärengiksi, muutti Ruoveden Kauttuun ja 16.9.1843 Ikaalisiin Juhtimäen
Liitiään rengiksi ja muutti 28.9.1844 Kurun Poikeluksen Poikeluskylän
torppaan rengiksi, muutti Petäjälammin Ikoselle rengiksi, Olkitaipaleen
Kastarille rengiksi ja muutti edelleen Teiskon 4.12.1847 ja 1849 muutti
Teiskossa toiseen tuntemattomaan paikkaan., s. 16.05.1827 Kuru,
Riuttaskorpi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Kalle Kustaa Mikonpoika
Mikkola, (Taulusta 206, äiti Ulla Mikkola)
Kalle oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin. Keihäsjärven Salmen torpan
renki., s. 22.05.1822 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.07.1863 Kuru, Keihäsjärvi,
Alanen, Salmi.
|
|
Puoliso: 28.10.1855 Kuru, Mylläri (pappila)
Karoliina Yrjöntytär Niinimäki o.s. Lähdekorpi
Karoliina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin. Kallen kuoleman jälkeen
piikana Salmen torpassa., s. 25.01.1831 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k.
20.05.1911 Kuru, Riuttaskorpi. Vanhemmat: Yrjö Lähdekorpi e. Savela, s.
27.05.1794 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 01.10.1875 Kuru,
Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Reetta Liisa Lähdekorpi o.s. Suutari II eli
Mäkelä, s. 16.10.1792 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1863 Kuru, Petäjälammi,
Ala-Paappanen.
|
 |
Lähdekorven torpan yhden rakennuksen perustuskivet. |
|
- Lapset:
Kalle
s. 16.06.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 08.07.1856 Kuru, Vaakaniemi,
Ylä-Toikko.
|
|
Maria
s. 12.01.1858 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi, k. 24.08.1861 Kuru,
Keihäsjärvi, Alanen, Salmi.
|
|
Emma Vilhelmiina (Miina) Niinimäki
, s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 208
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Emma Vilhelmiina (Miina) Kallentytär
Niinimäki, (Taulusta 207, isä Kalle Mikkola)
Ripitetty salavuoteudesta 2.2.1885., s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi, k.
01.03.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
- Lapset:
Vieno Sofia Sarén o.s.
Niinimäki
, s. 07.12.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 209
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 16.12.1906 Kuru
August Miinanpoika Sarén
Mäkkylän Jokelan mäkitupalainen, Poikeluksen Lähteenmäen mäkitupalainen.
August muutti perheineen 3.1.1907 Ylöjärven Pengonpohjaan maakauppiaaksi.,
s. 28.01.1876 Vesilahti.
|
|
- Lapset:
Elsa Emilia Sarén
s. 02.05.1908 Ylöjärvi, Pengonpohja.
|
|
Veikko Rafael Sarén
s. 17.09.1909 Ylöjärvi, Pengonpohja.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
V Anna Joosepintytär Kangasmäki
o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi
Tienari)
Tienarin tytär, Lahdenperän Kangasmäen torpan emäntä, Anna kuoli
46-vuotiaana ''hivutustautiin'', yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s.
08.04.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Puoliso: 24.09.1820 Kuru
Matti Antinpoika Kangasmäki e. Tanhuanpää.
(Taulu 499). (Taulu 500)
Nuorimies, Olkitaipaleen Taipaleen Tanhuanpään torpan poika, renkinä
Olkitaipaleen Taipaleessa ja Teiskossa, muuttanut Teiskosta pois vuonna
1817, muutti kotiinsa takaisin ja meni naimisiin Anna Tienarin kanssa ja sai
siellä tytön, muutti Olkitaipaleen Lahdenperän Kangasmäen torppaan., s.
03.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 24.05.1877 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Vanhemmat: Antti Tanhuanpää e.
Taipale, s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale, k. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale,
Taipale ja Valpuri Tanhuanpää, s. 10.02.1768 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k.
12.04.1841 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta.
|
|
- Lapset:
Eeva Lammi o.s. Kangasmäki
, s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää.
Tauluun 211
| |
Jooseppi Kangasmäki
, s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.
Tauluun 220
| |
Matti Valkeejärvi e.
Kangasmäki
, s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Tauluun 226
| |
Kalle Kustaa Kangasmäki
s. 07.03.1829 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Anna Natturi o.s.
Kangasmäki
, s. 27.04.1832 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Tauluun 228
| |
Manu Talvisilta e.
Kangasmäki
, s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Tauluun 233
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Eeva Matintytär Lammi
o.s. Kangasmäki, (Taulusta 210, äiti Anna
Kangasmäki)
Eeva oli piikana Karjulan kylän Nygårdilla mennessään naimisiin., s.
06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 28.05.1907 Kuru,
Keihäslahti.
|
|
Puoliso: 01.03.1846 Kuru
Juuse Josefinpoika Lammi e. Särkijärvi
Juuse oli renkinä Kurun Karjulan Nilsforsin rautaruukissa naimisiin
mennessään. Keihäslahden Lammin talon Onton torpan isäntä, Keihäslahden
Lammin talon isäntä. Lammi oli kruunun puustelli., s. 18.03.1824 Kuru,
Karjula, Vähä-Karjula, k. 06.12.1909 Kuru, Keihäslahti. Vanhemmat: Josef
Särkijärvi e. Isokarju II (Ylinen) eli Vähä-Karju, s. 07.07.1786 Kuru,
Karjula, k. 13.01.1831 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Särkijärvi, s.
31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula,
Vähä-Karjula.
|
|
- Lapset:
Vilhelmiina Lammi
s. 02.11.1846 Kuru, Karjula, Nilsfors (rautaruukki).
|
|
Henriikka Perivehmas o.s.
Lammi
, s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.
Tauluun 212
| |
Matti Lammi
Matti oli ontuva., s. 27.08.1851 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
|
|
Juuse Lammi
Jooseppi kuoli samana päivänä kuin syntyi., s. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti,
Lammi, Ontto, k. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
|
|
Manu Lammi
, s. 08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Tauluun 215
| |
Jooseppi Lammi
s. 19.03.1861 Kuru, Keihäslahti.
|
|
Amanda Lammi
s. 17.04.1863 Kuru, Keihäslahti.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 14.07.1877 Kuru, Mylläri (Pappila)
Aleksanteri (Santeri) Juhonpoika Perivehmas.
(Taulu 171)
s. 10.09.1848 Kuru, Riuttaskorpi. Vanhemmat: Juho Vilhelmi Perivehmas, s.
06.04.1821 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.01.1904 Kuru, Riuttaskorpi ja Ulla
Perivehmas o.s. Luomajärvi, s. 22.11.1820 Kuru, Riuttaskorpi, k. 22.04.1892
Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
- Lapset:
Amanda Maria Korteniemi o.s.
Perivehmas
, s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi.
Tauluun 213
| |
Vilhelmiina Wallin o.s.
Perivehmas
, s. 25.05.1885 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi.
Tauluun 171
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Amanda Maria Santerintytär
Korteniemi o.s. Perivehmas,
(Taulusta 212, äiti Henriikka Perivehmas)
Amanda kuoli 46-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 12.01.1879 Kuru,
Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 12.01.1925 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
|
|
Puoliso: 21.08.1903 Kuru
Johannes (Juho) Matinpoika Korteniemi
Olkitaipaleen Kastarin Korteniemen poika ja torpan isäntä., s. 14.06.1873
Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 25.11.1936 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat:
Matti Korteniemi e. Kastari, s. 06.02.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja
Vilhelmiina Korteniemi o.s. Jokijärvi, s. 05.03.1842 Kuru, Sontu, Lammi, k.
30.12.1913 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
|
|
- Lapset:
Hilma Matilta Korteniemi
s. 12.03.1905 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 15.04.1905 Kuru, Olkitaipale,
Kastari.
|
|
Helmi Vilhelmina Yläkoski o.s.
Korteniemi
, s. 17.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun
214
| |
Martti Henrik Korteniemi
Tilallinen, sotainvalidi (oikea reisi amputoitu puolesta välistä), räjäytti
itsensä., s. 20.04.1910 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 28.04.1959 Kuru,
Olkitaipale.
|
|
Vieno Maria Korteniemi
s. 14.06.1913 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
|
|
Anni Aliina Korteniemi
s. 20.11.1919 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Arvo Eerikki Yläkoski. (Taulu 468)
Maanviljelijä, s. 20.12.1900 Kuru, Ristaniemi, k. 18.02.1993 Tampere.
Vanhemmat: Matti Yläkoski ent. Mäkinen e. Vehkakoski, s. 07.10.1859 Kuru,
Hainari, Vehkakoski, k. 15.03.1917 Kuru, Ristaniemi ja Alexandra (Sandra)
Yläkoski o.s. Eromäki, s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k.
07.01.1907 Kuru, Ristaniemi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Manu Juusenpoika Lammi,
(Taulusta 211, äiti Eeva Lammi)
1/4 manttaalin suuruinen kruunun puustelli, vuokraaja Manu Lammi., s.
08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 20.02.1937 Kuru, Keihäslahti.
|
|
Puoliso:
Tilda Kaarlentytär Lammi o.s. Latvajärvi.
(Taulu 73). (Taulu 126)
s. 18.02.1861 Kuru, Keihäsjärvi, k. 24.05.1927 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Kaarle Latvajärvi, s. 01.01.1829 Kuru, Keihäsjärvi, k. 17.11.1871
Kuru, Keihäsjärvi ja Maria Latvajärvi o.s. Suojärvi II, s. 08.01.1833 Kuru,
Riuttaskorpi, k. 09.08.1863 Kuru, Keihäsjärvi.
|
|
- Lapset:
Maria Vähäkarjula o.s. Lammi
, s. 03.08.1883 Kuru, Keihäslahti, Lammi. Tauluun
216
| |
Lyyti Mäkelä o.s. Lammi
, s. 14.11.1886 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Tauluun 217
| |
Jaakko Manu Lammi
, s. 08.07.1890 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Tauluun 126
| |
Matti Eetu Lammi
Matti kuoli 7-vuotiaana lavantautiin., s. 15.02.1893 Kuru, Keihäslahti,
Lammi, Ontto, k. 03.03.1900 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
|
|
Katri Matilda Andersson o.s.
Lammi
, s. 19.11.1895 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Tauluun 73
| |
Emma Amanda Lammi
s. 10.01.1899 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
|
|
Martta Johanna Lammi
s. 23.08.1901 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 13.10.1904 Kuru
Juho Kallenpoika Vähäkarjula e. Vähäkarju.
(Taulu 474)
Vähä-Karjun isäntä 3/8 manttaalin perintötilalla 1905-1908. Karjulan
Vähä-Karjun Sammaliston tilan isäntä 1908-., s. 03.04.1874 Kuru, Karjula,
Vähä-Karju. Vanhemmat: Kalle August Vähäkarju e. Vähä-Karju, s.
12.03.1842 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 19.01.1905 Kuru, Karjula,
Vähä-Karju ja Maija Stina Vähäkarju o.s. Tokonen, s. 10.08.1852 Virrat,
Hauhuu, Maunu.
|
|
- Lapset:
Kyllikki Kaarina Vähäkarjula
s. 09.12.1905 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
|
|
Kerttu Aini Inkeri Vähäkarjula
s. 30.12.1906 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 07.04.1908 Kuru, Karjula,
Vähä-Karju.
|
|
Anna Mariatta Vähäkarjula
s. 18.11.1908 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto.
|
|
Aino Enne Mirjam Vähäkarjula
s. 19.12.1910 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto.
|
|
Veikko Juho Matti Vähäkarjula
s. 02.05.1912 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto.
|
|
Yrjö Mauno Vähäkarjula
s. 15.04.1914 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto, k. 31.01.1915 Kuru,
Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto.
|
|
Yrjö Vilho Reino Vähäkarjula
s. 14.11.1915 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Arviiti Kallenpoika Mäkelä
s. 21.09.1881 Kuru, Hainari, k. 16.10.1944 Kuru, Hainari. Vanhemmat:
Kalle Mäkelä, s. 08.05.1825 Kuru, Hainari, k. 11.03.1902 Kuru, Hainari ja
Anna Eveliina Mäkelä o.s. Leppämäki, s. 14.12.1841 Kuru, Petäjälammi,
Paappanen, k. 29.08.1894 Kuru, Hainari.
|
|
- Lapset:
Anna-Liisa Mäkelä
s. 03.08.1915 Kuru, Hainari.
|
|
Kerttu Elsa Maria Mäkelä
s. 18.03.1917 Kuru, Hainari.
|
|
Hilja Kaisa Mäkelä
s. 25.11.1918 Kuru, Hainari, k. 10.07.1997.
|
|
Veikko Arvi Sakari Mäkelä
s. 25.01.1921 Kuru, Hainari.
|
|
Meeri Tuulikki Mäkelä
s. 07.06.1922 Kuru, Hainari, k. 29.10.1947 Kuru, Hainari.
|
|
Veikko Arvid Johannes Mäkelä
, s. 20.03.1925 Kuru, Hainari. Tauluun 218
| |
Maija Sisko Ala-Koski o.s.
Mäkelä
, s. 03.04.1928 Kuru, Hainari. Tauluun 219
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Tytär Mäkelä o.s. Yläkoski
s. noin 1930 Kuru, Ristaniemi. Vanhemmat: Juho Edvartti Yläkoski e.
Mäkinen, s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi ja
Hilda Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi, s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k.
08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Matti Vilhelm Ala-Koski e. Alakoski
s. 19.02.1925 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Männistö, k. 19.08.1993 Lempäälä.
Vanhemmat: Eero Wilhelm Alakoski, s. 15.05.1896 Kuru, Poikelus, Lamminperä,
k. 01.11.1972 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Männistö ja Eeva Johanna Alakoski
ent. Aho o.s. Yläkoski, s. 24.12.1898 Kuru, Ristaniemi, k. 20.06.1987 Kuru,
Poikelus, Lamminperä, Männistö.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Jooseppi Matinpoika Kangasmäki,
(Taulusta 210, äiti Anna Kangasmäki)
Myllärin, Lahdenperän, Lörpyksen, Parkkuun sahan renki ja Kastarin
muonarenki. Jooseppi murskaantui kuoliaaksi 39-vuotiaana., s. 23.11.1823
Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki, k. 03.05.1863 Kuru, Olkitaipale,
Kastari.
Muonamies eli moonamies eli muonarenki oli vähimmillä
mahdollisilla omilla varusteilla elävä laillinen henkilö. Muonamies oli
talon töissä, asusti jossakin talon pirtinnurkassa ja sai palkkansa
elintarvikkeina. Muonamies oli ikään kuin taloon kuuluvaa kalustoa ja oli
sidoksissa taloon. Joskus muonamiehille osoitettiin talon pihapiiristä tai
ehkä kauempaakin pirtti tai pirtinpaikka. Muona- eli jyvärengin asema oli
melko taattu. Etenkin Laukon kartanon muonamiehet saivat arvostusta.
|
|
Puoliso: 11.09.1853 Kuru, Mylläri
Anna (äpärä) Ullantytär Leppämäki
Myllärin piika, Anna eli vielä 1910-luvulla Poikeluksen kylän irtolaisena.
Anna eli vaivaishotolaitoksessa Aurejärven Seppälässä 1916-1918., s.
10.02.1827 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.01.1918 Kuru, Aurejärvi, Seppälä
(hoitolaitos). Äiti: Ulla Leppämäki, s. 13.06.1809 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
- Lapset:
Matti
s. 27.09.1853 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1856 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä.
|
|
Vilhelmiina
s. 29.01.1855 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Emma Kivioja
, s. 08.02.1857 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun
221
| |
Amanda
s. 27.03.1859 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
|
|
Matilda (Tilda) Koskinen
, s. 25.03.1861 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Tauluun 223
| |
Selma Frisk
, s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun
224
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Jaakko Aleksanterinpoika Kivioja e. Piililä
s. 21.04.1852 Ikaalinen, Vahojärvi.
|
|
- Lapset:
Hilda Järvinen o.s. Kivioja
, s. 28.08.1883 Parkano, Hiitti. Tauluun 222
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Eemil Efraiminpoika Järvinen e. Ainesjärvi
s. 24.07.1886 Kuru, Aurejärvi. Vanhemmat: Efraim Ainesjärvi, s.
28.02.1866 Kuru, Aurejärvi, k. 29.11.1958 Kuru, Aurejärvi ja Hilma
Ainesjärvi o.s. Viinamäki, s. 18.06.1860 Kuru, Riuttaskorpi, Heinämäki, k.
20.03.1940 Kuru, Aurejärvi.
|
|
- Lapset:
Eino Eemil Järvinen
Maanviljelijä, s. 21.03.1909 Kuru, Aurejärvi, Kuusenaho, Vekara, k.
31.08.1976 Kuru, Aurejärvi.
|
|
Vilho Johannes Järvinen
s. 16.08.1910 Kuru, Aurejärvi, Kuusenaho, Vekara.
|
|
Lauri Aatu Järvinen
s. 23.06.1920 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Matilda (Tilda) Joosepintytär
Koskinen, (Taulusta 220, isä Jooseppi
Kangasmäki)
Manta siirtyi kasvattilapseksi ensin Poikeluksen Lamminperän Alakosken
torppaan 7-vuotiaana ja 16-vuotiaana piiaksi Lamminperän tilalle.
Poikeluksen löysä, sitten irtolainen Lamminperän Alakoskesta 1880- ja
1890-luvuilla., s. 25.03.1861 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
|
|
- Lapset:
Hilja Miina (äpärä)
s. 11.07.1882 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski, k. 25.09.1904 Kuru,
Poikelus, Lamminperä, Alakoski.
|
|
- Lapset:
Juho Kustaa (äpärä) Kivikoski
Juho oli Poikeluksen irtolainen Lamminperän Alakoskelta. Juho oli puolisokea
ja kuoli 28-vuotiaana halvaukseen., s. 12.01.1889 Kuru, Poikelus,
Lamminperä, Alakoski, k. 01.02.1917 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski.
|
|
- Lapset:
Anna (äpärä) Wallin o.s.
Kivikoski
, s. 13.05.1893 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski.
Tauluun 172
| |
- Lapset:
Kalle Mikael (äpärä)
s. 26.01.1902 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Selma Joosepintytär Frisk,
(Taulusta 220, isä Jooseppi Kangasmäki)
Selma muutti 2.10.1878 Kurusta Parkanoon ja Parkanon Haukkamaan Haukkalasta
takaisin Kuruun 3.10.1883 Aurejärven Aineslahden Leppälän torppaan
emännäksi., s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
|
|
Puoliso: 10.11.1883 Kuru
Pauli Juhonpoika Frisk
Aineslahden Seppälän torppari., s. 05.03.1864 Kuru, Aurejärvi, Lannetta,
Kiviniemi. Vanhemmat: Juho Kiviniemi e. Frisk, s. 07.07.1825 Kuru,
Aurejärvi, Lannetta, k. 09.09.1894 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä ja
Maria Vilhelmiina Frisk o.s. Salmenniemi, s. 18.12.1826 Kuru, Aurejärvi,
Lannetta, Kuirinlahti.
|
|
- Lapset:
Tekla Frisk
s. 24.09.1884 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
|
|
Matias Frisk
s. 17.09.1886 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 02.11.1887 Kuru,
Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
|
|
Juho Pekka Virta e. Frisk
, s. 04.08.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Tauluun 225
| |
Lydia Vilhelmiina Frisk
s. 14.01.1891 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
|
|
Kaarle Eerik Frisk
s. 17.05.1895 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
|
|
Helmi Ilona Frisk
s. 11.01.1897 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
|
|
Arvo Agapius Frisk
s. 18.08.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 06.11.1899 Kuru,
Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
|
|
Urpo Paavali Frisk
s. 16.05.1901 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
|
|
Esa Jaakko Frisk
s. 05.07.1906 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Juho Pekka Paulinpoika Virta
e. Frisk, (Taulusta 224, äiti Selma
Frisk)
Kurun Keihäslahden Kurun renki 1909-1919. Aurejärven Hännisen Lamminsivun
lohkotilasta erotetun torpan isäntä vuodesta 1919-., s. 04.08.1888 Kuru,
Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
|
|
Puoliso: 28.12.1908 Kuru
Josefiina Amanta Kustaantytär Virta o.s. Frang
s. 20.08.1891 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää. Vanhemmat: Kustaa Aatu
(äpärä) Frang, s. 22.12.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, Hörtsänä ja Iita
Miina (äpärä) Frang, s. 24.05.1870 Kuru, Karjula, Koski.
|
|
- Lapset:
Helmi Maili Matilta Virta
s. 06.12.1909 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
|
|
Veikko Johannes Virta
s. 19.09.1911 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
|
|
Jenny Maria Virta
Jenny kuoli 5-vuotiaana espanjantautiin., s. 18.03.1914 Kuru, Keihäslahti,
Kuru, k. 19.11.1919 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Lamminsivu.
|
|
Vieno Marjatta Virta
s. 04.05.1918 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Matti Matinpoika Valkeejärvi
e. Kangasmäki, (Taulusta 210, äiti Anna
Kangasmäki)
Matti oli Kurun Riihikosken renki naimisiin mennessään, sitten Lörpyksen
renki ja muutti perheineen Kurusta 2.11.1857 Teiskon Tuhrian Iso-Frantsin
taloon rengiksi. Matti sai Iso-Frantsin talosta Valkeejärven torpan
asuttavakseen., s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Puoliso: 19.12.1853 Kuru
Reetta Leena Mikontytär Valkeejärvi
Reetta oli Kurun Ristaniemen piika naimisiin mennessään., s. 27.10.1829
Kuru, Riihikoski, k. 09.03.1868 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi. Vanhemmat:
Mikko, s. 11.07.1799, k. 08.06.1864 Kuru, Ristaniemi ja Maija Kalliolahti,
s. 23.05.1798 Kuru, Keihäsjärvi, k. 04.08.1854 Kuru, Ristaniemi.
|
|
- Lapset:
Johannes Valkeejärvi
, s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.
Tauluun 227
| |
Maria Valkeejärvi
s. 05.08.1856 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
|
|
Vilhelmiina Valkeejärvi
s. 26.12.1858 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
|
|
Amali Valkeejärvi
s. 28.04.1861 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
|
|
Kustaa Valkeejärvi
s. 26.05.1864 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
|
|
Aleksandra Valkeejärvi
s. 25.04.1867 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Johannes Matinpoika
Valkeejärvi, (Taulusta 226, isä Matti
Valkeejärvi)
Teiskon Tuhrian kylän Iso-Frantsin Valkeejärven torppari., s. 29.09.1854
Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.
|
|
Puoliso: 28.10.1882 Teisko
Erika Kaarlentytär Valkeejärvi o.s. Sorola
s. 03.07.1862 Teisko, Savo, Markkula. Vanhemmat: Kaarle Otto Sorola, s.
27.06.1817 Orivesi, k. 15.01.1887 Teisko, Savo, Markkula ja Karoliina Sorola
o.s. Kahala, s. 16.08.1819 Teisko, Terälahti, Pöllölä, k. 25.02.1871 Teisko,
Savo, Markkula.
|
|
- Lapset:
Kaarle Kustaa Valkeejärvi
s. 01.11.1883 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
|
|
Johannes Valkeejärvi
s. 03.09.1888 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi, k. 19.10.1888 Teisko, Tuhria,
Iso-Frantsi.
|
|
Tilda Mariana Valkeejärvi
s. 14.08.1889 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Antti Mikonpoika Natturi
Riuttaskorven Vehmaanperän renki 1855-1857, Riuttaskorven Pahlasen renki
1857-1859. Riuttaskorven Vehmaanperän Natturin torpan isäntä 1860-1896 eli
36 vuotta., s. 24.11.1829 Kuru, Aurejärvi, Sormunen, k. 25.01.1896 Kuru,
Riuttaskorpi, Vehmaanperä, Natturi. Vanhemmat: Mikko Duktig, s.
25.09.1796 Turku (suomal.srk), k. 25.04.1836 Kuru, Aurejärvi, Lannetta,
Äijäjärvi ja Maija Liisa Duktig o.s. Äijäjärvi, s. 14.03.1798 Kuru,
Aurejärvi, Pusu.
|
|
- Lapset:
Maria Natturi
s. 21.07.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä.
|
|
Kalle Natturi
, s. 14.05.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Pahlanen.
Tauluun 229
| |
Amanda Lampinen ent. Onkilammi
o.s. Natturi
, s. 25.09.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä.
Tauluun 231
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Kalle Antinpoika Natturi,
(Taulusta 228, äiti Anna Natturi)
Riuttaskorven Vehmaanperän Natturin kruununtorpan isäntä 1896-1916., s.
14.05.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Pahlanen, k. 07.01.1917 Kuru, Riuttaskorpi,
Vehmaanperä.
|
|
Puoliso: 23.12.1889 Kuru
Miina Aapontytär Natturi o.s. Kuivaniemi
Miina oli Riuttaskorven Vehmaanperän Natturin piika mennessään naimisiin
Natturin pojan kanssa., s. 07.09.1852 Ikaalinen, Juhtimäki. Vanhemmat:
Aapo Kuivasniemi e. Rikala, s. 27.03.1823 Kuru, Aurejärvi ja Maria Justiina
(äpärä) Kuivasniemi o.s. Kallio, s. 28.03.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
|
|
- Lapset:
Kalle Natturi
Kalle kuoli 37-vuotiaana kansalaissodassa Tampereen taistelussa. Kalle
taisteli punaisten puolella., s. 22.09.1880 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä,
k. 26.03.1918 Tampere (taistelu).
|
|
Lempi Vilhelmiina Kaitala o.s.
Natturi
, s. 09.04.1894 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä.
Tauluun 230
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Lempi Vilhelmiina Kallentytär
Kaitala o.s. Natturi, (Taulusta
229, isä Kalle Natturi)
Lempi kuoli 22-vuotiaana lapsivuoteeseen, vauva syntyi elämään., s.
09.04.1894 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä, k. 03.10.1916 Kuru, Keihäslahti,
Sillanpää, Kaitala.
|
|
Puoliso: 21.08.1914 Kuru
Otto Eemeli Kallenpoika Kaitala
Keihäslahden Sillanpään Kaitalan torpan itsellinen. Otto teloitettiin
30-vuotiaana Tampereella. Otto oli punaisten puolella., s. 12.12.1887, k.
20.04.1918 Tampere (teloitus). Vanhemmat: Kalle Kaitala e. Vehmaanperä,
s. 26.05.1857 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 16.03.1914 Kuru,
Keihäslahti ja Haina Pauliina Kaitala o.s. Helander, s. 10.12.1862 Kuru,
Karjula, Koski.
|
|
- Lapset:
Kalle Henrikki Kaitala
s. 21.12.1914 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
|
|
Ruuno Einari Kaitala
s. 23.09.1916 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 18.12.1886 Kuru
Matti Heikinpoika Lampinen e. Onkilammi
Matti muutti Ikaalisista 22.09.1883 Kurun Riuttaskorven Natturiin. Kurun
Riuttaskorven Vehmaanperän Natturin suutari 1883-1899. Kurun Aurejärven
Vuotarin mäkitupalainen 1899-. Metsänvartija Vuotarissa., s. 22.09.1861
Ikaalinen. Vanhemmat: Heikki Onkilammi e. Haapaniemi, s. 19.10.1835
Ikaalinen, Vahojärvi, k. 02.03.1923 Ikaalinen, Vahojärvi ja Severiina
Onkilammi o.s. Myllymäki, s. 29.04.1828 Ikaalinen, k. 28.01.1908 Ikaalinen,
Vahojärvi.
|
|
- Lapset:
Arvid Lampinen
Arvid kuoli 19-vuotiaana keuhkotautiin., s. 02.09.1889 Kuru, Riuttaskorpi,
Vehmaanperä, Nattari, k. 28.09.1908 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
|
|
Toivo Matias Lampinen
, s. 12.11.1890 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä, Nattari.
Tauluun 232
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 28.09.1911 Kuru
Aliina Maria Juhontytär Lampinen o.s. Vesa
Luhalahden Rantalan talon suutarin tytär, joka muutti Kuruun vuonna 1911.,
s. 27.12.1890 Ikaalinen, Luhalahti, Rantala.
|
|
- Lapset:
Saima Maria Lampinen
s. 20.04.1912 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
|
|
Eeva Eedit Lampinen
s. 31.08.1915 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
|
|
Arvid Rafael Lampinen
s. 31.10.1917 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
|
|
Leila Elisabet Lampinen
s. 29.07.1920 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Manu Matinpoika Talvisilta
e. Kangasmäki, (Taulusta 210, äiti Anna
Kangasmäki)
Manu oli Keihäsjärven Ylisen talon Latoniemen torpan renki naimisiin
mennessään. Riuttaskorven kruunun Talvisillan torppari. Manu hukkui
59-vuotiaana., s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 20.08.1896
Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
Puoliso: 27.12.1858 Kuru
Anna Reetta Esaiaantytär Talvisilta o.s.
Latoniemi
Anna kuoli 69-vuotiaana keuhkotautiin., s. 07.02.1827 Kuru, Keihäsjärvi,
Ylinen, k. 12.02.1896 Kuru, Riuttaskorpi. Vanhemmat: Esaias Latoniemi e.
Ala-Toikko, s. 01.06.1784 Kuru, Vaakaniemi ja Saara Latoniemi o.s. Pajamäki,
s. 07.01.1784 Kuru, Ristaniemi.
|
|
- Lapset:
Juho Talvisilta
, s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 234
| |
Ananias Talvisilta
s. 16.02.1863 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
Adolf Talvisilta
, s. 12.06.1865 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 235
| |
Anna Josefina Talvisilta
s. 12.05.1868 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
Kalle Talvisilta
s. 20.03.1871 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.11.1871 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 20.11.1886 Kuru
Selma Antintytär Lehdonmäki ent. Talvisilta o.s.
Pusu
Leski Selma Pusu muutti Kurusta 8.7.1895 Ikaalisten Juhtimäen Kestilän
Lehdonmäkeen itselliseksi ja meni Juho Lehdonmäen vaimon kuoltua lesken
kanssa naimisiin. Selma kuoli kuukauden päästä häistään 39-vuotiaana
keuhkokuumeeseen., s. 04.12.1858 Kuru, Aurejärvi, k. 22.12.1897 Ikaalinen,
Juhtimäki, Kestilä. Vanhemmat: Antti Pusu, s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi,
k. 28.04.1907 Kuru, Aurejärvi ja Ester Karoliina Pusu o.s. Tervaoja, s.
12.02.1836 Ikaalinen, Sarkkila, Saukko, k. 30.03.1908 Kuru, Aurejärvi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Hulda Elina Juhontytär Talvisilta o.s. Wallin
s. 23.01.1874 Kuru, Aurejärvi, Liikala. Vanhemmat: Juho Wallin, s.
18.08.1840 Virrat, Vaskivesi, Mustajärvi ja Ulla Wallin o.s. Vihola, s.
06.05.1845 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IV Kaisa Heikintytär Ylä-Kapee
o.s. Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki
Tienari)
Tienarin tytär ja piika, Pohjankapeen Ylä-Kapeen emäntä., s. 07.09.1753
Kuru, Olkitaipale, k. 28.10.1792 Kuru, Pohjankapee.
|
 |
Kaisa Ylä-Kapeen (os. Tienari) kuolinpäivän merkintä rippikirjaan,
nimi viimeisenä ennen vuoden 1793 kuolleiden luetteloa. Huomioi nuorena
kuolleiden määrä. |
|
Puoliso: 08.06.1778 Kuru
Matti Antinpoika Ylä-Kapee e. Kapee
Talo jaettu 1774, Ylä-Kapeen isäntä, kirkkoisäntä., s. 20.04.1755 Kuru,
Pohjankapee, k. 21.10.1832 Kuru, Pohjankapee. Ylä-Kapeen isäntä 1775-1805
Puumerkki 1801,kirkon harja. Vanhemmat: Antti Kapee, s. 1721 Kuru,
Pohjankapee, k. 02.11.1794 Kuru, Pohjankapee ja Anna Kapee o.s. Sääksi, s.
1724 Teisko, Sääksniemi, k. 13.04.1795 Kuru, Pohjankapee.
|
|
- Lapset:
Liisa Ylä-Kapee
s. 17.04.1779 Kuru, Pohjankapee.
|
|
Saara Ikonen o.s.
Ylä-Kapee
, s. 04.12.1780 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 237
| |
Anna Ylä-Kapee
s. 28.08.1782 Kuru, Pohjankapee, k. 28.03.1784 Kuru, Pohjankapee.
|
|
Matti Ylä-Kapee
s. 19.08.1784 Kuru, Pohjankapee, k. 05.08.1798 Kuru, Pohjankapee.
|
|
Valpuri Vänninmaja o.s.
Ylä-Kapee
, s. 28.04.1786 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 283
| |
Jooseppi Ylä-Kapee
Kapeen isäntä 1806-, Jooseppi kuoli 62-vuotiaana punatautiin., s. 28.11.1789
Kuru, Pohjankapee, k. 26.08.1852 Kuru, Pohjankapee.
|
|
Elias Ylä-Kapee
s. 14.04.1792 Kuru, Pohjankapee, k. 14.10.1792 Kuru, Pohjankapee.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
V Saara Matintytär Ikonen
o.s. Ylä-Kapee, (Taulusta 236, äiti Kaisa
Ylä-Kapee)
Saara kuoli 72-vuotiaana ''slaagiin''., s. 04.12.1780 Kuru, Pohjankapee, k.
14.01.1853 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Puoliso:
Antti Matinpoika Ikonen
Nuori isäntä, s. 27.11.1777 Kuru, Petäjälammi, k. 04.03.1856 Kuru,
Petäjälammi. Vanhemmat: Matti Ikonen, s. 28.01.1753 Kuru, Petäjälammi, k.
20.01.1820 Kuru, Petäjälammi ja Maria Ikonen o.s. Lörpys, s. 18.01.1751
Kuru, Petäjälammi, k. 04.05.1810 Kuru, Petäjälammi.
|
|
- Lapset:
Markus Ikonen
Markus kuoli 6-vuotiaana punatautiin., s. 14.03.1805 Kuru, Petäjälammi, k.
21.07.1811 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Elisabeth Hällfors o.s.
Ikonen
, s. 20.09.1807 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 238
| |
Mooses Ikonen
Mooses kuoli vuoden vanhana punatautiin., s. 31.08.1810 Kuru, Petäjälammi,
k. 04.08.1811 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Anna Ikonen
s. 31.07.1812 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Matti Ikonen
, s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 261
| |
Maria Petäjäniemi o.s.
Ikonen
, s. 16.05.1818 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 266
| |
Eeva Ikonen
s. 02.06.1821 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Jeremias Leppälä e.
Ikonen
, s. 08.05.1825 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 279
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 13.11.1828 Kuru
Elias Antinpoika Hällfors e. Ala-Toikko
Vaakaniemen Ala-Toikon poika, pitäjän räätäli, Petäjälammin Ikosen tilan
Pohjan torpan isäntä., s. 13.04.1804 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.11.1882 Kuru,
Petäjälammi, Ikonen, Pohja. Vanhemmat: Antti Ala-Toikko, s. 20.10.1763
Kuru, Vaakaniemi, k. 04.09.1843 Kuru, Vaakaniemi ja Maija Ala-Toikko, s.
11.12.1766, k. 23.07.1843 Kuru, Vaakaniemi.
|
|
- Lapset:
Eelis Hällfors
, s. 26.10.1829 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun
239
| |
Selma Adolfiina Leppäoja o.s.
Hällfors
, s. 04.04.1832 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun
244
| |
Fabian Iso-Karju e.
Hällfors
, s. 13.10.1834 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun
252
| |
August Hällfors
s. 05.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Eelis Eliaanpoika Hällfors,
(Taulusta 238, äiti Elisabeth Hällfors)
Suutarin poika, Ikosen Pohjan torpan isäntä., s. 26.10.1829 Kuru,
Petäjälammi, Ikonen, k. 20.12.1920 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
|
 |
Pohjan torpan isäntäpari Eelis ja Anna Hallfors, kuva vuodelta 1900. |
|
Puoliso: 29.06.1855 Kuru
Anna Justiina Matintytär Hällfors o.s. Laurila
s. 28.05.1836 Kuru, Olkitaipale, k. 07.04.1920 Kuru, Petäjälammi, Ikonen,
Pohja. Vanhemmat: Matti Laurila e. Tyrkkölä, s. 08.07.1801 Kuru, Karjula,
k. 19.04.1849 Kuru, Olkitaipale ja Anna Laurila o.s. Myllymaa, s. 11.09.1805
Teisko, Kämmenniemi, Iso-Kahna, k. 13.04.1875 Kuru, Olkitaipale.
|
|
- Lapset:
Manu Hällfors
s. 26.03.1856 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
|
|
Matilda Hällfors
s. 21.10.1858 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
|
|
Maria Rasinen o.s.
Hällfors
, s. 26.03.1861 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Tauluun 240
| |
Anna Pauliina Hirvilahti o.s.
Hällfors
, s. 12.03.1864 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Tauluun 242
| |
August Pohja e. Hällfors
s. 16.12.1866 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 15.03.1952 Kuru,
Petäjälammi.
|
|
Kalle Hällfors
s. 27.12.1869 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
|
|
Eemil Elias Hällfors
s. 10.04.1872 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 11.02.1874 Kuru,
Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
|
|
Lydia Aleksandra Hällfors
Lydia kuoli 11-vuotiaana ''ajetukseen''., s. 15.06.1875 Kuru, Petäjälammi,
Ikonen, Pohja, k. 23.05.1887 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
|
|
Arvid Hällfors
s. 10.10.1877 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 04.11.1880 Kuru
Manu Kallenpoika Rasinen e. Rasi
Aurejärven mylläri, Vähä-Karjun Särkijärven itsellinen, Karjulan Enkkoolin
itsellinen, Iso-Karjun itsellinen, Iso-Karjun mäkitupalainen., s. 16.09.1856
Kuru, Hainari. Vanhemmat: Kalle Rasi e. Korventausta, s. 06.03.1825 Kuru,
Hainari, k. 05.11.1912 Kuru, Hainari ja Maria Rasi o.s. Järvenpää, s.
02.09.1816 Ruovesi, Pihlajalahti, Pitkälä, k. 10.11.1907 Kuru, Hainari.
|
|
- Lapset:
Uuno Juho Rasinen
s. 29.04.1883 Kuru, Aurejärvi, Pusu.
|
|
Väinö Anselmi Rasinen
, s. 20.04.1885 Kuru, Aurejärvi, Pusu. Tauluun 241
| |
Elias Rasinen
Amerikan siirtolainen., s. 20.04.1887 Kuru, Aurejärvi, Pusu, k. 25.12.1952
USA, Massachusetts, Holden.
|
|
Lydia Maria Rasinen
s. 05.03.1890 Kuru, Aurejärven mylly.
|
|
Jalo Manu Rasinen
s. 23.03.1893 Kuru, Aurejärven mylly.
|
|
Eetu Verner Rasinen
s. 07.05.1896 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
|
|
Aina Sofia Rasinen
s. 13.05.1899 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Enkkooli.
|
|
Laura Johanna Rasinen
s. 01.03.1902 Kuru, Karjula, Iso-Karju.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Väinö Anselmi Manunpoika
Rasinen, (Taulusta 240, äiti Maria Rasinen)
Petäjäniemen Koiviston itsellinen. Aureen kyläpoliisi ja W. Rosenlew Oy:n
metsänvartija., s. 20.04.1885 Kuru, Aurejärvi, Pusu, k. 21.06.1958 Kuru.
|
 |
Konstaapeli Väinö Rasinen virkapuvussaan vuonna 1910. |
|
Puoliso: 18.07.1907 Kuru
Lyyti Sofia Kallentytär Rasinen o.s. Koivisto.
(Taulu 96). (Taulu 97)
s. 15.05.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Vanhemmat: Kalle Koivisto, s.
26.04.1852 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Tilda Koivisto o.s. Hörtsänä, s.
18.04.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
|
|
- Lapset:
Tauno Leopold Rasinen
, s. 14.11.1908 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Koivisto.
Tauluun 97
| |
Salli Sisko Amalia Latoniemi
o.s. Rasinen
, s. 24.04.1914 Kuru, Karjula. Tauluun 96
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Anna Pauliina Eeliksentytär
Hirvilahti o.s. Hällfors,
(Taulusta 239, isä Eelis Hällfors)
s. 12.03.1864 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 22.02.1953 Kuru,
Petäjälammi.
|
|
Puoliso: 25.02.1890 Kuru
Kalle Kallenpoika Hirvilahti
s. 07.12.1862 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Vanhemmat: Kalle Hirvilahti, s.
26.08.1838 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 29.05.1884 Kuru, Petäjälammi,
Lörpys ja Vilhelmiina (Miina) Hirvilahti o.s. Mäkelä, s. 01.10.1833 Kuru,
Hainari.
|
|
- Lapset:
Gunnar Aarno Hirvilahti
s. 31.05.1890 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
|
|
Laina Siviä Vanhakylä o.s.
Hirvilahti
, s. 25.07.1892 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun
243
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Eero Vapiaani Hemminpoika Vanhakylä.
(Taulu 253)
Eero kuoli 73-vuotiaana sydänlihasrappeumaan., s. 26.10.1894 Kuru,
Olkitaipale, k. 01.12.1967 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Hemmi Vanhakylä,
s. 19.05.1865 Kuru, Olkitaipale, k. 13.11.1900 Kuru, Olkitaipale ja
Vilhelmiina (Miina) Tikkonen ent. Vanhakylä o.s. Iso-Karju, s. 23.09.1860
Kuru, Karjula, k. 21.08.1937 Kuru, Olkitaipale.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 13.11.1853 Kuru
Manu Aatunpoika Leppäoja
Iso-Karjulan Leppäojan torppari., s. 12.08.1831 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
Vanhemmat: Aatu Leppäoja, s. 23.09.1807 Kuru, Karjula, Iso-Karjula ja Anna
Katariina (Kaisa) Leppäoja o.s. Koivisto, s. 23.02.1807 Kuru, Pohjankapee,
k. 12.12.1857 Kuru, Kajula, Iso-Karjula.
|
|
- Lapset:
Maria Leppäoja
s. 06.02.1854 Kuru, Hainari.
|
|
Matti Leppäoja
s. 21.09.1856 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
|
|
Amalia Rasi o.s. Leppäoja
, s. 13.01.1859 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun
245
| |
Vilhelmiina Hietalahti o.s.
Leppäoja
, s. 02.08.1861 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun
247
| |
Emma Keinonen o.s.
Leppäoja
, s. 28.06.1864 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun
248
| |
Erika Leppäoja
s. 07.04.1867 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
|
|
Elina Wilenius o.s.
Leppäoja
, s. 25.08.1870 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun
251
| |
Matilta Leppäoja
s. 24.02.1873 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
|
|
Manu Leppäoja
s. 09.02.1876 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 22.10.1875 Kuru
Kalle Kallenpoika Rasi
s. 07.01.1850 Ruovesi, k. 26.09.1910 Kuru, Hainari. Vanhemmat: Kalle Rasi
e. Korventausta, s. 06.03.1825 Kuru, Hainari, k. 05.11.1912 Kuru, Hainari ja
Maria Rasi o.s. Järvenpää, s. 02.09.1816 Ruovesi, Pihlajalahti, Pitkälä, k.
10.11.1907 Kuru, Hainari.
|
|
- Lapset:
-
Miina Rasi
s. 29.09.1879 Kuru, Hainari.
|
|
Alina Rasi
s. 19.04.1881 Kuru, Hainari.
|
|
Toivo Eerik Rasi
s. 30.04.1883 Kuru, Hainari, k. 17.10.1883 Kuru, Hainari.
|
|
Svante Eevert Rasi
s. 30.07.1884 Kuru, Hainari.
|
|
Kalle Henrik Rasi
s. 12.04.1886 Kuru, Hainari.
|
|
Iina Maria Rasi
s. 05.03.1888 Kuru, Hainari.
|
|
Lyyti Gunilla Rasi
s. 12.01.1890 Kuru, Hainari.
|
|
Tekla Eliina Rasi
s. 04.02.1892 Kuru, Hainari.
|
|
Matilta Aurora Rasi
s. 09.03.1894 Kuru, Hainari.
|
|
Lauri Rasi
s. 29.04.1896 Kuru, Hainari.
|
|
Edla Eriikka Rasi
s. 12.06.1898 Kuru, Hainari.
|
|
Bruno Artturi Rasi
s. 06.10.1900 Kuru, Hainari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 01.08.1908 USA
Senja Karoliina Kaapontytär Rasi o.s. Taipale
s. 01.10.1886 Virrat, Vaskivesi. Vanhemmat: Kaapo Taipale, s. 17.10.1851
Virrat, Vaskivesi, k. 21.12.1927 Virrat, Vaskivesi ja Hilta Karoliina
Taipale o.s. Pirttimäki, s. 26.09.1853 Virrat, Vaskivesi, k. 08.05.1925
Virrat, Vaskivesi.
|
|
- Lapset:
Aarne Einari Rasi
s. 11.10.1910 Kuru, Hainari.
|
|
Helmi Vilhelmiina Rasi
s. 01.10.1912 Kuru, Hainari.
|
|
Elli Marjatta Rasi
s. 03.02.1914 Kuru, Hainari.
|
|
Urho Edvard Rasi
s. 20.11.1915 Kuru, Hainari.
|
|
Pentti Jaakoppi Rasi
s. 16.11.1917 Kuru, Hainari, k. 27.08.1918 Kuru, Hainari.
|
|
Lauri Ilmari Rasi
s. 10.08.1919 Kuru, Hainari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 14.05.1890 Kuru
Juho Heikki Manu Juhonpoika Hietalahti
Hietalahden isännän veli, asui Hietalahdessa., s. 16.07.1864 Kuru,
Pohjankapee. Vanhemmat: Juho Eelis Hietalahti, s. 27.01.1837 Kuru,
Pohjankapee, k. 04.01.1897 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Hietalahti o.s.
Noppari, s. 17.06.1837 Orivesi, Rehula.
|
|
- Lapset:
Johannes Lauri Hietalahti
s. 12.08.1890 Kuru, Pohjankapee.
|
|
Tekla Amanda Hietalahti
s. 22.11.1891 Kuru, Pohjankapee.
|
|
Kalle Edvart Hietalahti
s. 12.03.1895 Kuru, Pohjankapee.
|
|
Anna Vilhelmiina Hietalahti
s. 24.12.1896 Kuru, Pohjankapee.
|
|
Siiri Henriika Hietalahti
s. 07.05.1899 Kuru, Pohjankapee.
|
|
Jalmari Antero Hietalahti
s. 28.11.1901 Kuru, Pohjankapee.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Matti Kallenpoika Keinonen e. Rasi
Hainarin Rasin mäkitupalainen ja suutari., s. 30.09.1853 Ruovesi, k.
10.11.1920 Kuru, Hainari, Rasi. Vanhemmat: Kalle Rasi e. Korventausta, s.
06.03.1825 Kuru, Hainari, k. 05.11.1912 Kuru, Hainari ja Maria Rasi o.s.
Järvenpää, s. 02.09.1816 Ruovesi, Pihlajalahti, Pitkälä, k. 10.11.1907 Kuru,
Hainari.
|
|
- Lapset:
Aino Agneta Lampinen o.s.
Keinonen
, s. 01.01.1898 Kuru, Hainari, Rasi. Tauluun 249
| |
Iita Seriina Niinimäki o.s.
Keinonen
, s. 06.09.1900 Kuru, Hainari, Rasi. Tauluun 250
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 06.09.1919 Kuru
Arviiti Juuse Juusenpoika Lampinen
s. 19.08.1882 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Koivisto. Vanhemmat: Juuse
Lampinen e. Lamminsivu, s. 17.12.1852 Kuru, Keihäslahti, Lammi ja Eeva
Lampinen o.s. Lahdenmäki, s. 04.11.1853 Kuru, Keihäslahti, k. 28.12.1918
Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Mäki.
|
|
- Lapset:
Hilkka Anna Liisa Lampinen
s. 09.09.1919 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Mäki.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Juho Salomon Kallenpoika Niinimäki.
(Taulu 125)
s. 08.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi. Vanhemmat: Kalle Kustaa Niinimäki, s.
12.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi ja Amanda Niinimäki o.s. Raivio, s. 04.11.1853
Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
- Lapset:
Elna Esteri Pajunen o.s.
Niinimäki
, s. 16.06.1925 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 125
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Akseli Ferninand Kallenpoika Wilenius e.
Särkijärvi
Akseli oli Särkijärven torpan isäntä isänsä kuoleman jälkeen vuodesta
1896-1905, jonka jälkeen perhe muutti Kurusta 28.12.1905 Tampereelle., s.
19.10.1869 Kuru, Karjula, Vähä-Karju. Vanhemmat: Kalle Heikki Särkijärvi,
s. 15.03.1845 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 22.07.1896 Kuru, Karjula,
Vähä-Karju ja Eeva Vilhelmiina Särkijärvi o.s. Yli-Rantala, s. 26.09.1838
Teisko, Kahanpää.
|
|
- Lapset:
Aksa Maria Vilenius
s. 26.06.1892 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
|
|
Niilo Akner Maurits Wilenius
s. 28.08.1894 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
|
|
Akseli Viljami Wilenius
s. 22.11.1896 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
|
|
Eero Nikolai Wilenius
s. 20.07.1898 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
|
|
Arvo Eenokki Artturi Wilenius
s. 04.01.1901 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
|
|
Helmi Aleksandra Wilenius
s. 03.11.1902 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
|
|
Kalle Kustaa Wilenius
s. 07.02.1905 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 25.03.1857 Kuru
Hilma Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Iso-Karju
s. 12.09.1838 Kuru, Karjula. Vanhemmat: Juho Kustaa Iso-Karju, s.
20.12.1799 Kuru, Karjula, k. 02.02.1885 Kuru, Karjula ja Anna Kristiina
Iso-Karju, s. 09.11.1806 Vesilahti, k. 18.07.1889 Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Matilda Iso-Karju
Matilda kuoli 20-vuotiaana rintatautiin., s. 19.11.1858 Kuru, Karjula, k.
19.01.1879 Kuru, Karjula.
|
|
Vilhelmiina (Miina) Tikkonen ent.
Vanhakylä o.s. Iso-Karju
, s. 23.09.1860 Kuru, Karjula. Tauluun 253
| |
Kustaa Isokarju e.
Iso-Karju
, s. 16.03.1862 Kuru, Karjula. Tauluun 257
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Vilhelmiina (Miina) Fabianintytär
Tikkonen ent. Vanhakylä o.s. Iso-Karju,
(Taulusta 252, isä Fabian Iso-Karju)
s. 23.09.1860 Kuru, Karjula, k. 21.08.1937 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Vilhelmiina Fabianintytär Vanhakylä (Iso-Karjula) |
|
1. puoliso: 08.10.1885 Kuru
Hemmi Juhonpoika Vanhakylä. (Taulu
243)
Vanhakylän isäntä, Hemmi kuoli 35-vuotiaana keuhkotulehdukseen., s.
19.05.1865 Kuru, Olkitaipale, k. 13.11.1900 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat:
Juho Kustaa Vanhakylä e. Tallila, s. 31.01.1833 Ruovesi, Tkonen, Autio, k.
19.05.1914 Kuru, Olkitaipale ja Heta Vanhakylä o.s. Kauppila, s. 14.04.1838
Virrat, Vaskivesi, k. 10.05.1902 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Hemmi Vanhakylä (1865-1900) |
|
- Lapset:
Lauri Johannes Vanhakylä
, s. 05.08.1886 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 254
| |
Anton Verner (Antto) Vanhakylä
, s. 20.06.1888 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 255
| |
Ida Vanhakylä
s. 18.09.1890 Kuru, Olkitaipale, k. 02.10.1891 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Hemmi Arviiti Vanhakylä
Hemmi kuoli 28-vuotiaana tuberkuloosiin., s. 21.08.1892 Kuru, Olkitaipale,
k. 03.12.1920 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Eero Vapiaani Vanhakylä
, s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 243
| |
Lempi Maria Vanhakylä
, s. 28.12.1896 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 256
| |
Viljo Valdemar Vanhakylä
s. 22.11.1899 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Paavo Artturi Vanhakylä
s. 22.06.1901 Kuru, Olkitaipale.
|
|
2. puoliso: 11.06.1903 Kuru
Maurits Manunpoika Tikkonen
Vanhakylän Vetikon poika, Vanhakylän renki, sitten isäntä 5/12 manttaalin
tilalle., s. 27.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, Vetikko.
Kurun
Olkitaipaleen Vanhakylän 5/12 manttaalin tilan omistaa 1910-luvulla Kurun
kunta ja isäntä Maurits Vanhakylä siirtyy eläkkeelle 25-30 iässä.
Vanhemmat: Manu Tikkonen ent. Vetikko e. Riihikoski, s. 09.04.1837 Kuru,
Riihikoski, k. 15.02.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Vilhelmiina Tikkonen
o.s. Vetikko, s. 23.01.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 13.11.1889
Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
|
 |
Kuvassa Mauri Vanhakylä ent. Tikkonen ja hänen vaimonsa Vilhelmiina
Vanhakylä sekä Eero-poika Vilhelmiinan ensimmäisestä avioliitosta. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Lempi Johanna Aukustintytär Vanhakylä o.s.
Koskinen. (Taulu 460).
(Taulu 482)
s. 29.08.1892 Kuru, Hainari, Karhunkoski, Karhunpää, k. 20.09.1984 Kuru.
Vanhemmat: Aukusti Koskinen e. Karhunpää, s. 05.09.1861 Kuru, Hainari,
Karhunkoski, k. 07.04.1927 Kuru ja Hilma Koskinen o.s. Vehkakoski, s.
20.07.1868 Kuru, Hainari, k. 02.07.1901 Kuru, Hainari, Karhunkoski.
|
|
- Lapset:
Vilho Johannes Vanhakylä
s. 02.10.1926 Kuru, Olkitaipale, k. 05.05.1991 Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 15.12.1911 Kuru
Lyydi Vilhelmiina Hemmintytär Vanhakylä o.s.
Hietala
s. 09.07.1891 Ähtäri, Putkisuo.
|
|
- Lapset:
Ilma Kyllikki Vanhakylä o.s.
Pihlajamäki
Ilma oli Antton ja Lyydin kasvattityttö, jonka Lyydi toi mukanaan Ähtäristä
tultuaan Vanhakylään miehensä luokse., s. 31.05.1911 Ähtäri.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Johannes (äpärä) Miinanpoika Peltonen
s. 10.12.1888 Ruovesi. Äiti: Miina Peltonen o.s. Koivuniemi, s.
14.08.1864 Kuru, Hainari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Kustaa Fabianinpoika
Isokarju e. Iso-Karju, (Taulusta
252, isä Fabian Iso-Karju)
Kustaa oli Kurun Karjulan Isokarjun isäntä (N:ro 4, 1/3 manttaalia)., s.
16.03.1862 Kuru, Karjula.
Kurun Karjulassa oli vuonna 1910 8 tilaa:
Tila n:ro 1 Heikkilä 1/3 manttaalia omistaja agronomi Fedi Idman
n:ro 2 Tyrkkölä (Nygård) 1/3 manttaalia omistaja agronomi Fedi Idman
n:ro 3 Koski 3/8 manttaalia talollinen Juho Koski s. 22.06.1852
n:ro 4 Isokarjula 1/3 manttaalia talollinen Kustaa Isokarjula s. 16.03.1862
n:ro 5 Vähäkarjula 1/3 manttaalia talollinen Eetu Pajulahti s. 24.04.1875
n:ro 6 Petäjäniemi 1/8 manttaalia talollinen Juho Petäjäniemi s. 13.06.1872
n:ro 7 Pyydysmäki 0,0393 manttaalia talollinen Urho Pyydysmäki s. 02.06.1883
n:ro 8 Kuusitaipale 5/24 manttaalia vuokraaja Manu Koskinen s. 06.05.1868.
|
|
Puoliso: 06.10.1890 Kuru
Ida Juhontytär Isokarju o.s. Vanhakylä
s. 29.08.1870 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat: Juho Kustaa Vanhakylä e.
Tallila, s. 31.01.1833 Ruovesi, Tkonen, Autio, k. 19.05.1914 Kuru,
Olkitaipale ja Heta Vanhakylä o.s. Kauppila, s. 14.04.1838 Virrat,
Vaskivesi, k. 10.05.1902 Kuru, Olkitaipale.
|
|
- Lapset:
Uuno Kustaa Isokarju
s. 03.01.1892 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 01.04.1959 Virrat.
|
 |
Uuno Kustaa Iso-Karjula (1892-1959) |
|
Yrjö Karjula e. Isokarju
, s. 12.04.1894 Kuru, Karjula, Iso-Karju. Tauluun
258
| |
Martti Fabian Karjula e.
Isokarju
, s. 20.04.1896 Kuru, Karjula, Iso-Karju. Tauluun
259
| |
Eero Rudolf Isokarju
s. 13.04.1900 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 20.07.1966.
|
|
Paavo Veikko Isokarju
s. 06.10.1902 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 09.02.1923 Kuru, Karjula.
|
|
(Helvi) Esteri Isokarju
s. 05.06.1905 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 16.05.1996 Kuru.
|
|
Saimi Kaarina Isokarju
s. 14.11.1907 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 23.09.1980.
|
|
Anna-Liisa Ikonen o.s.
Isokarju
, s. 16.12.1912 Kuru, Karjula, Iso-Karju. Tauluun
260
| |
Eino Sakari Isokarju
s. 21.06.1916 Kuru, Karjula, Iso-Karju.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Yrjö Kustaanpoika Karjula
e. Isokarju, (Taulusta 257, isä Kustaa
Isokarju)
talollinen (Karjulan kylän Mattilassa), reservin luutnantti, maanviljelijä.
Yrjö haavoittui kuolettavasti jatkosodassa., s. 12.04.1894 Kuru, Karjula,
Iso-Karju, k. 21.02.1942 Karjala, Suojärvi.
|
|
Puoliso:
Anni Karjula o.s. Vaara
s. 03.12.1908 Viipuri, k. 11.12.2006 Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Martti Fabian Kustaanpoika
Karjula e. Isokarju, (Taulusta
257, isä Kustaa Isokarju)
Iso-Karjun isäntä, maanviljelijä, s. 20.04.1896 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k.
19.05.1965 Kuru, Karjula.
|
 |
Martti Fabian Karjula (1896-1965) |
|
Puoliso:
Aino Augusta Mooseksentytär Karjula o.s. Nieminen.
(Taulu 275)
s. 03.11.1899 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 03.09.1978 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Mooses Nieminen e. Taipale, s. 05.09.1853 Ruovesi, Väärinmaja, k.
07.01.1929 Kuru, Karjula ja Eeva Katariina Nieminen o.s. Petäjäniemi, s.
28.02.1856 Kuru, Karjula, k. 12.07.1950 Kuru, Karjula.
|
 |
Aino Augusta Karjula (Nieminen) (1899-1978) |
|
- Lapset:
Anna-Liisa Aliisa Rasi o.s.
Karjula
s. 14.07.1925 Kuru, Karjula, k. 21.07.1988 Kuru.
|
|
Paavo Matias Karjula
s. 10.11.1926 Kuru, Karjula, k. 16.12.1943 Kuru, Karjula.
|
|
Eino Karjula
s. 20.08.1930 Kuru, Karjula, k. 27.01.2012 Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Osmo Ensio Akselinpoika Ikonen e. Keskinen.
(Taulu 263)
Ikosen isäntä, s. 30.10.1908 Kuru, Karjula, Kähmän saha, k. 23.12.1998 Kuru.
Vanhemmat: Akseli Keskinen, s. 01.03.1874 Ruovesi, k. 14.01.1952 Kuru,
Petäjälammi ja Fanny Vilhelmiina Keskinen o.s. Ikonen, s. 18.01.1880 Kuru,
Petäjälammi.
|
 |
Osmo ja Erkki Keskinen. IKONEN, 61 km Lielahden asemalta, 68 km
Tampereelta ja 50 km Ikosen laiturilta. Omistajat v:sta 1930 Osmo ja Erkki
Keskinen. Ollut aikoinaan Laukon torppa ja kuulunut Ikosen suvulle yli 100
v. Akseli Keskinen, nykyisten omistajain isä, tullut taloon vävyksi v. 1907.
Pinta-ala 393,78 ha, josta 0,25 puutarhaa, 38 peltoa, 1,25 luonnonniittyä,
350,28 metsä- ja 4 ha joutomaata. Pellot epätasaisia ja maaperältään
vaihtelevia; niistä on 6,5 ha tiiliputki- ja lautasalaojissa. Rakennukset
viljelysten päässä, Näsijärven Ikosenlahden rannalla. Päärakennuksia 2,
joista toinen, 2-kerroksinen, on rakennettu v. 1886 ja uusittu v. 1929.
Siinä on 9 huonetta, keskuslämmitys ja peltikatto. Toinen on tehty v. 1902
ja sisältää 8 huonetta. Karjasuoja rakennettu kivestä v. 1874, uusittu v.
1922; siinä on 24 lehmän navetta, 7 hevosen talli, sikala, karjakeittiö,
lantasäiliö ja valjashuone. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa
automaattiset juomakupit. Vapaa viljelys V. 1930 oli 2 ha ruista, 0,4
vehnää, 12,7 kauraa, 0,8 ohraa, 0,8 vihantarehua, 0,2 hernettä, 1,5 perunaa,
0,4 rehujuurikasveja, 17,7 heinää ja 1,5 kesantoa ja puolikesantoa.
Kotieläimiä: 6 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa ja 11 lammasta. Karjaa
jalostetaan LSK-rotuiseksi, siat ovat maatiais- ja lampaat kainuulaista
rotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, voita, perunoita ja heinää.
Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi-, kaivos- ja
polttopuita. Sähkövalo omasta dynamosta. Voimakoneena höyrykone.
Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan»
-viljankuivauslaite. Suosittu kesäasuntopaikka luonnonkauneutensa ja hyvien
kalavesiensä takia. Lähde: Suomen maatilat, II osa |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 17.07.1845 Kuru
Leena (Helena) Yrjöntytär Ikonen o.s. Ristaniemi.
(Taulu 57)
s. 01.02.1826 Kuru, Ristaniemi, k. 16.06.1908 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Yrjö Ristaniemi, s. 20.04.1781 Kuru, Ristaniemi, k. 16.04.1834
Kuru, Ristaniemi ja Anna Ristaniemi o.s. Paksula, s. 04.02.1782 Teisko,
Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi.
|
|
- Lapset:
Eenokki Ikonen
Eenokki kuoli 4-vuotiaana vatsanpolttoihin., s. 26.09.1846 Kuru,
Petäjälammi, k. 20.05.1851 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Eelis Ikonen
, s. 30.11.1848 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 262
| |
Helena Ikonen
s. 23.07.1853 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Erika Pyydysmäki o.s.
Ikonen
, s. 13.05.1851 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 264
| |
Vilhelmiina (Miina) Lehtinen
o.s. Ikonen
, s. 26.02.1859 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 57
| |
Maria Ikonen
s. 27.09.1861 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Tekla Malviina Ikonen
s. 22.02.1872 Kuru, Petäjälammi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Eelis Matinpoika Ikonen,
(Taulusta 261, isä Matti Ikonen)
Ikosen isäntä, kirkkoväärti, s. 30.11.1848 Kuru, Petäjälammi, k. 03.06.1921
Kuru, Petäjälammi.
|
 |
Tilannevuosi 1932. IKONEN, 61 km Lielahden asemalta, 68 km
Tampereelta ja 50 km Ikosen laiturilta. Omistajat v:sta 1930 Osmo ja Erkki
Keskinen. Ollut aikoinaan Laukon torppa ja kuulunut Ikosen suvulle yli 100
v. Akseli Keskinen, nykyisten omistajain isä, tullut taloon vävyksi v. 1907.
Pinta-ala 393,78 ha, josta 0,25 puutarhaa, 38 peltoa, 1,25 luonnonniittyä,
350,28 metsä- ja 4 ha joutomaata. Pellot epätasaisia ja maaperältään
vaihtelevia; niistä on 6,5 ha tiiliputki- ja lautasalaojissa. Rakennukset
viljelysten päässä, Näsijärven Ikosenlahden rannalla. Päärakennuksia 2,
joista toinen, 2-kerroksinen, on rakennettu v. 1886 ja uusittu v. 1929.
Siinä on 9 huonetta, keskuslämmitys ja peltikatto. Toinen on tehty v. 1902
ja sisältää 8 huonetta. Karjasuoja rakennettu kivestä v. 1874, uusittu v.
1922; siinä on 24 lehmän navetta, 7 hevosen talli, sikala, karjakeittiö,
lantasäiliö ja valjashuone. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa
automaattiset juomakupit. Vapaa viljelys V. 1930 oli 2 ha ruista, 0,4
vehnää, 12,7 kauraa, 0,8 ohraa, 0,8 vihantarehua, 0,2 hernettä, 1,5 perunaa,
0,4 rehujuurikasveja, 17,7 heinää ja 1,5 kesantoa ja puolikesantoa.
Kotieläimiä: 6 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa ja 11 lammasta. Karjaa
jalostetaan LSK-rotuiseksi, siat ovat maatiais- ja lampaat kainuulaista
rotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, voita, perunoita ja heinää.
Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi-, kaivos- ja
polttopuita. Sähkövalo omasta dynamosta. Voimakoneena höyrykone.
Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan»
-viljankuivauslaite. Suosittu kesäasuntopaikka luonnonkauneutensa ja hyvien
kalavesiensä takia. Lähde: Suomen maatilat, II osa |
|
1. puoliso: 27.06.1875 Kuru
Wilhelmiina (Miina) Juusentytär Ikonen o.s.
Heikkilä
s. 29.06.1856 Kuru, Karjula, k. 27.06.1901 Kuru, Petäjälammi. Vanhemmat:
Jooseppi Heikkilä, s. 23.02.1827 Kuru, Karjula, k. 15.12.1864 Kuru, Karjula
ja Karoliina Kauppila ent. Heikkilä o.s. Taipale, s. 16.03.1835 Teisko,
Pohtola.
|
 |
Wilhelmiina ja Eelis Ikosen hautakivi Kurun vanhalla hautausmaalla. |
|
- Lapset:
Uuno Johannes Ikonen
s. 05.11.1877 Kuru, Petäjälammi, k. 07.12.1895 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Fanny Vilhelmiina Keskinen o.s.
Ikonen
, s. 18.01.1880 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 263
| |
Armas Eelis Ikonen
s. 21.03.1889 Kuru, Petäjälammi, k. 04.07.1906 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Siro Hertta Ikonen
s. 09.05.1892 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Veli Matti Ikonen
s. 18.06.1898 Kuru, Petäjälammi, k. 12.01.1899 Kuru, Petäjälammi.
|
|
2. puoliso: 24.09.1908 Kuru
Maria Auroora Kallentytär Ikonen ent. Tuomi o.s.
Jusenius
s. 24.02.1870 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Sammalisto.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 12.12.1907 Kuru
Akseli Hermanninpoika Keskinen.
(Taulu 111). (Taulu 260)
Asioitsija, Ikosen vävy., s. 01.03.1874 Ruovesi, k. 14.01.1952 Kuru,
Petäjälammi. Vanhemmat: Hermanni Keskinen e. Korpula, s. 05.02.1825
Ruovesi, k. 03.02.1915 Ruovesi ja Hetastina Keskinen o.s. Korkeinen, s.
15.08.1847 Ruovesi, k. 14.11.1912 Ruovesi.
|
|
- Lapset:
Osmo Ensio Ikonen e. Keskinen
, s. 30.10.1908 Kuru, Karjula, Kähmän saha. Tauluun
260
| |
Unto Erkki Keskinen
Ikosen isäntä, s. 12.05.1910 Kuru, Petäjälammi, k. 06.12.1941 Jatkosota, KS
22 (matkalla sairaalaan).
Kuolinasiakirja: Keskinen, Unto
Erkki/Erkki [edit] Asuinkunta Kuru dokumentoi Unto Erkki/Erkki
Keskinen Etunimet Unto Erkki/Erkki Haavoittumispaikka Karhumäki
Haavoittumispäivä 1941-12-06 Haudattu paikkaan Ylöjärvi, Kurun kirkon
sankarihaudat Hautapaikan numero 105 Hautauskunta Kuru
http://ldf.fi/schema/warsa/casualties/rank Kersantti Joukko-osasto
Jalkaväkirykmentti 60, 4. komppania Joukko-osasto 4./JR 60
Joukko-osaston peiteluku 6869 Kansalaisuus Suomi Kansallisuus Suomi
Kotikunta Kuru Kuolinpaikka 22.KS;matkalla Kuolinpäivä 1941-12-06
Lasten lukumäärä 0 Menehtymisluokka Kuoli haavoittuneena, haudattu
Siviilisääty Naimaton Sotilasarvo kers. Sukunimi Keskinen Sukupuoli
Mies suositeltu nimike Keskinen, Unto Erkki/Erkki Syntymäpäivä
1910-05-12.
|
|
Vilma Aino Annikki Ikonen o.s.
Keskinen
s. 22.05.1914 Kuru, Petäjälammi, k. 26.02.1974 Kuru.
|
|
Antti Lauri Akseli Keskinen
, s. 20.11.1919 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 111
| |
Pirkko Heta Helena Ikonen o.s.
Keskinen
s. 31.05.1925 Kuru, Petäjälammi, k. 18.03.1927 Kuru, Petäjälammi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 11.07.1869 Kuru
Kaarlo Antinpoika Pyydysmäki
s. 03.12.1832 Kuru, Karjula, k. 19.02.1895 Kuru, Karjula. Vanhemmat:
Antti Pyydysmäki, s. 18.09.1809 Kuru, Karjula, k. 10.08.1878 Kuru, Karjula
ja Ulla Pyydysmäki o.s. Niinimäki, s. 19.04.1812 Kuru, Riuttaskorpi, k.
02.05.1888 Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Inbi Erika Pyydysmäki
s. 04.09.1870 Kuru, Karjula, k. 04.05.1871 Kuru, Karjula.
|
|
Lydi Gunilla Pyydysmäki
s. 19.11.1872 Kuru, Karjula.
|
|
Elsa Olivia Mäkelä o.s.
Pyydysmäki
, s. 05.04.1875 Kuru, Karjula. Tauluun 265
| |
Kalle Arvo Eerik Pyydysmäki
s. 07.05.1878 Kuru, Karjula, k. 13.02.1879 Kuru, Karjula.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 20.06.1907 Kuru, Mäkelä
Manu Juhonpoika Mäkelä
Riuttaskorven Suutarilan (N:ro1, 0,2083 manttaalia) Vähä-Suutarilan (0,0225
manttaalia) isäntä., s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.01.1953 Kuru,
Riuttaskorpi. Autojen lisääntyessä alettiin sen ajamiseksi vaatia
ajokorttia, joka kuitenkin oli helposti saatavissa niminmieheltä. Nimismies
ei ollut turhantarkka sitä antaessaan. Mäkelän Manusta Riuttasilta oli
kerrottu, että kääntyessään hakemaan ajokorttia nimismiehen pihaan, tuli hän
autonsa puskurilla tönänneeksi kivisen portinpylvään kumoon. Manu tunnusti
reilusti virheensä ja sai ajokortin.
Riihikosken rengin Arvid
Syrjäsen tähtihetkiä oli 20-luvulla sattunut tapahtuma. Manu Mäkelä oli
tulossa autollaan Riihikoskelle kylään. Jostain syystä auto teki tenän
Enotaipaleessa ja Syrjänen pantiin hakemaan autoa hevosparilla.
Silminnäkijät ovat kertoneet hänen tyyriin ilmeensä tehneen vaikutuksen
miehen istuessa hajareisin auton konepellillä ja ohjastaessa parihevosia.
Siinä vanha aika ja uusi aika löivät kättä toisilleen.
Seppä Jaakko
Hellman oli Mäkelän Manun kanssa käymässä Tampereella. Manun auto töytäisi
Hämeenkadulla hieman toista autoa. Manu hätisteli paikalle rientäviä
poliiseja: ''Mitäs tähän sekaannettu, kai teillä on tärkeempiäkin
hommia''. Asia ratkaistiin loppujen lopuksi sulassa sovussa.
Lähteet: Nafti on, mutta hyvin täyttää (Kurukaista perinnettä) Tampereen
Kirjapaino Tampere 1983. Taitto: Pekka Ruusukallio
Kirjan
julkaisija Parkkuun kylätoimikunta kiittää kirjailija Uolevi Nojosta, Kurun
Sanomien nykyistä (1983) kustantajaa Tampereen Kirjapaino Oy:tä ja lehden
vastaavaa toimittajaa Pekka Ruusukalliota näiden merkittävästä avusta kirjan
toimitustyössä
Kurussa syyskuun 1. päivänä 1983 Parkkuun
kylätoimikunta
Parkkuun kylätoimikiunnan asettama keräystoimikunta:
Urho Riihikoski, puheenjohtaja Raili Tienari (nyk. Tupola), sihteeri
Jäsenet: Veikko Mäkinen, Uolevi Nojonen, Pekka Ruusukallio, Juho Tienari ja
Valto Taipale. Vanhemmat: Juho Manu Mäkelä, s. 26.03.1830 Kuru,
Riuttaskorpi, Suutarila, k. 20.02.1916 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Mäkelä ja
Amanda Mäkelä o.s. Heinämäki, s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi,
Ylä-Minkkinen.
|
|
- Lapset:
Jorma Veijo Mäkelä
Koululainen, s. 12.04.1908 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila, k. 07.09.1929
Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
|
|
Kauko Tapio Mäkelä
s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila.
|
|
Ahti Kullervo Mäkelä
s. 22.03.1913 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila.
|
|
Helinä Mäkelä
s. 31.10.1917 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 01.07.1846 Kuru
Juho Henrikinpoika Petäjäniemi
s. 14.03.1818 Kuru, Karjula, k. 22.11.1881 Kuru, Karjula. Vanhemmat:
Henrik Petäjäniemi, s. 11.01.1790 Kuru, Karjula, k. 18.07.1862 Kuru, Karjula
ja Anna Petäjäniemi o.s. Ylä-Minkkinen, s. 27.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, k.
17.03.1874 Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Maria Petäjäniemi
, s. 02.02.1848 Kuru, Karjula. Tauluun 267
| |
Anna Vilhelmiina Petäjäniemi
s. 26.03.1854 Kuru, Karjula.
|
|
Eeva Katariina Nieminen o.s.
Petäjäniemi
, s. 28.02.1856 Kuru, Karjula. Tauluun 275
| |
Mariana Petäjäniemi
, s. 18.04.1859 Kuru, Karjula. Tauluun 277
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
1. puoliso: 27.08.1871 Kuru, Petäjäniemi
Jopi Manu Joosepinpoika Petäjäniemi e.
Ala-Paappanen
Petäjäniemen vävy ja isäntä, s. 04.03.1843 Kuru, Petäjälammi, k. 06.04.1881
Kuru, Karjula. Vanhemmat: Jooseppi Ala-Paappanen, s. 07.03.1816 Kuru,
Petäjälammi ja Anna Ala-Paappanen ent. Vähäniemi o.s. Leppälä, s. 08.06.1812
Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1850 Kuru, Petäjälammi.
|
|
- Lapset:
Juho Manu Petäjäniemi
, s. 13.06.1872 Kuru, Karjula. Tauluun 268
| |
Tekla Amanda Onnia o.s.
Petäjäniemi
, s. 28.09.1873 Kuru, Karjula. Tauluun 271
| |
Lyyti Miiina Riihikoski o.s.
Petäjäniemi
, s. 24.08.1875 Kuru, Karjula. Tauluun 272
| |
Maria Serafiina Petäjäniemi
s. 03.09.1877 Kuru, Karjula.
|
|
Anna Heleena Alanen o.s.
Petäjäniemi
, s. 27.11.1879 Kuru, Karjula. Tauluun 273
| |
Jooseppi Petäjäniemi
s. 14.09.1881 Kuru, Karjula.
|
|
2. puoliso: 30.11.1884 Kuru
Antti Antinpoika Knös
s. 02.03.1849 Pirkkala, k. Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
|
|
- Lapset:
Hilma Eleonoora Knös
s. 14.06.1885 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
|
|
Matilda Knös
s. 06.04.1887 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 02.05.1887 Kuru, Karjula,
Petäjäniemi.
|
|
Alina Knös
s. 22.04.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Juho Manu Jopinpoika
Petäjäniemi, (Taulusta 267, äiti Maria
Petäjäniemi)
Petäjäniemen poika, armeijaan kelpaamaton. Petäjälammin Ikosen renki, missä
meni naimisiin, muutti 1896 Karjulan kylän Petäjäniemen taloon itselliseksi
ja sai ensimmäiset lapsensa. ja sai ensimmäiset lapsensa itsellisenä
ollessaan. Muutti vuonna 1899 takaisin Petäjälammin Ikoselle itselliseksi.
Juho muutti perheineen vuonna 1902 Keihäslahden Lammin talon
mäkitupalaiseksi ja vuonna 1904 kotiinsa Petäjäniemeen isännäksi (N:ro 6,
1/8 manttaalia)., s. 13.06.1872 Kuru, Karjula.
Kurun Karjulassa oli
vuonna 1910 8 tilaa: Tila n:ro 1 Heikkilä 1/3 manttaalia omistaja
agronomi Fedi Idman n:ro 2 Tyrkkölä (Nygård) 1/3 manttaalia
omistaja agronomi Fedi Idman n:ro 3 Koski 3/8 manttaalia
talollinen Juho Koski s. 22.06.1852 n:ro 4 Isokarjula 1/3
manttaalia talollinen Kustaa Isokarjula s. 16.03.1862 n:ro 5
Vähäkarjula 1/3 manttaalia talollinen Eetu Pajulahti s. 24.04.1875
n:ro 6 Petäjäniemi 1/8 manttaalia talollinen Juho Petäjäniemi s. 13.06.1872
n:ro 7 Pyydysmäki 0,0393 manttaalia talollinen Urho Pyydysmäki s. 02.06.1883
n:ro 8 Kuusitaipale 5/24 manttaalia vuokraaja Manu Koskinen s. 06.05.1868
.
|
|
Puoliso: 28.06.1896 Kuru
Margareetta Juhontytär Petäjäniemi o.s. Viitanen
s. 11.06.1877 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Leppäharju. Vanhemmat: Juho
Leppäharju, s. 24.12.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 20.10.1881
Kuru, Karjula, Pyydysmäki ja Anna Viitanen ent. Leppäharju o.s. Mattila, s.
26.11.1848 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
|
|
- Lapset:
Aune Helena Petäjäniemi
s. 02.01.1897 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
|
|
Aarno Petäjäniemi
, s. 28.10.1898 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Tauluun
269
| |
Toivo Johannes Petäjäniemi
s. 04.06.1901 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
|
 |
Niemikylässä toimivan Näsin Kiviteollisuuden miehiä louhimassa
graniittilohkareita 1920-luvun lopulla. Työnsä ääressä ovat Toivo
Petäjäniemi, Aarne Onnia ja Lamminen. |
|
Pekka Justus Petäjäniemi
s. 02.09.1904 Kuru, Karjula, k. 03.03.1940 Äyräpää, Vuosalmi.
1:
PETÄJÄNIEMI, PEKKA JUSTUS sääty naimisissa sukupuoli mies
kansalaisuus FI kansallisuus FI äidinkieli suomi lasten lukumäärä 3
ammatti taloll. sotilasarvo alikersantti joukko-osasto
joukko-osastokoodi syntymäaika 02.09.1904 synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru asuinkunta Kuru haavoittumisaika
haavoittumispaikka haavoittumiskunta katoamisaika
katoamispaikka katoamiskunta kuolinaika 03.03.1940
kuolinpaikka Vuosalmi kuolinkunta Äyräpää menehtymisluokka kaatui,
siunattu ja haudattu hautauskunta Kuru hautausmaa Kuru.
|
 |
Pekka kaatui Äyräpäässä ja hänen veljensä Oiva ja Otto siitä noin 40
km:n päässä Taipaleessa. |
|
Otto Atso Petäjäniemi
Talollinen, res.alikersantti. Siunattu Kuru sankarihautausmaalle 31.3.1940,
s. 11.04.1906 Kuru, Karjula, k. 20.02.1940 Metsäpirtti, Taipale.
1:
PETÄJÄNIEMI, OTTO ATSO sääty naimisissa sukupuoli mies kansalaisuus
FI kansallisuus FI äidinkieli suomi lasten lukumäärä 1 ammatti
taloll. sotilasarvo alikersantti joukko-osasto JR 21
joukko-osastokoodi syntymäaika 11.04.1906 synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru asuinkunta Kuru haavoittumisaika
haavoittumispaikka haavoittumiskunta katoamisaika
katoamispaikka katoamiskunta kuolinaika 20.02.1940
kuolinpaikka Taipale kuolinkunta Metsäpirtti menehtymisluokka kaatui,
siunattu ja haudattu hautauskunta Kuru hautausmaa Kuru.
|
 |
Kolme Petäjäniemen veljeksistä kaatui talvisodassa 20 päivän
sisällä. Oiva ja Otto kaatuivat Metsäpirtin Taipaleen kylässä 9 päivän
sisällä. |
|
Oiva Aatos Petäjäniemi
, s. 25.04.1908 Kuru, Karjula. Tauluun 270
| |
Eino Petäjäniemi
s. 24.11.1910 Kuru, Karjula.
|
|
Laila Maija-Liisa Petäjäniemi
s. 05.03.1913 Kuru, Karjula.
|
|
Armas Pentti Petäjäniemi
Armas kuoli 8-vuotiaana luumätään ja verenmyrkytykseen., s. 18.03.1915 Kuru,
Karjula, k. 08.08.1923 Kuru, Karjula.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Aarno Juhonpoika Petäjäniemi,
(Taulusta 268, isä Juho Petäjäniemi)
s. 28.10.1898 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
|
 |
Niemikylässä asuneet Petäjäniemen veljekset olivat innokkaita
urheilumiehiä. Kuvassa he seisovat kotipihallaan rakentamansa
korkeushyppypaikan edustalla 1920-luvun puolivälissä. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Oiva Aatos Petäjäniemi,
(Taulusta 268, isä Juho Petäjäniemi)
Työnjohtaja, res.alikersantti. Oiva on siunattu Kurun sankarihautausmaalle
17.3.1940 (poissaolevana jäi kentälle)., s. 25.04.1908 Kuru, Karjula, k.
11.02.1940 Metsäpirtti, Taipale.
1: PETÄJÄNIEMI, OIVA AATOS sääty
naimisissa sukupuoli mies kansalaisuus FI kansallisuus FI
äidinkieli suomi lasten lukumäärä 2 ammatti työnjoht. sotilasarvo
alikersantti joukko-osasto JR 21 joukko-osastokoodi syntymäaika
25.04.1908 synnyinkunta Kuru kotikunta Kuru asuinkunta Kuru
haavoittumisaika haavoittumispaikka haavoittumiskunta
katoamisaika katoamispaikka katoamiskunta kuolinaika
11.02.1940 kuolinpaikka Taipale kuolinkunta Metsäpirtti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.
|
 |
Kurun suojeluskunta perustettiin vuonna 1917, mutta sen toiminta
lakkasi kapinan aikana. Kun valkoiset olivat vallanneet Kurun, suojeluskunta
perustettiin uudelleen 20.3.1918. Kurun suojeluskunnan toiminta päättyi
sk-järjestön lakkauttamiseen jatkosodan jälkeen. Petäjäniemen veljekset
Niemikylästä edustivat parhaimmillaan sitä henkeä ja toimintaa, jonka varaan
suojeluskuntien maanpuolustustyö rakentui. Petäjaniemet olivat tunnollisia
sk-harjoituksissa kävijöitä, erinomaisia urheilijoita ja
maanpuolustushenkisiä. Veljekset voittivat yhteensä kymmeniä sk-piirin
mestaruuksia hiihdossa ja yleisurheilussa. Kuvassa Petäjäniemet
kokoontuneina seiväshyppyharjoituksiin. Atso Petäjäniemin hyppäsi vuonna
1937 karahkaseipäällä 320 senttiä, mikä oli välineet huomioonottaen kova
tulos. Petäjäniemet vasemmalta: Toivo, Oiva, Eino, Atso, Pekka ja Aarno.
Heistä kolme kaatui talvisodassa. |
|
Puoliso:
Anna Aleksandra Petäjäniemi
Anna-leski muutti lapsineen 1.6.1943 Kangasalan Liuksialan Kalliomäkeen.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 04.11.1897 Kuru
Juho Kristerinpoika Onnia e. Raivio.
(Taulu 110)
Juho muutti Ruovedelta 18.11.1883 Kuruun ja meni Pohjankapeen Hietalahteen
rengiksi. Pohjankapeen Ala-Kapeen Onnia-palstatilan omistajaksi., s.
01.09.1867 Ruovesi, Murole, Frigård. Vanhemmat: Krister Raivio e.
Isokarju II (Ylinen), s. 20.05.1804 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 05.11.1894
Ruovesi, Murole, Frigård ja Anna Ottiliana Raivio o.s. Hietalahti, s.
19.02.1841 Kuru, Pohjankapee, k. 01.11.1909 Messukylä, Aitoniemi.
|
|
- Lapset:
Yrjö Johannes Onnia
, s. 09.08.1898 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
Tauluun 110
| |
Alli Maria Onnia
s. 31.01.1900 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee, k. 10.07.1900 Kuru, Pohjankapee,
Ala-Kapee.
|
|
Jalmari Onnia
s. 03.05.1901 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
|
|
Aarno Veikko Onnia
s. 13.07.1902 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
|
|
Martti Onnia
s. 20.07.1905 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
|
|
Pentti Olavi Onnia
s. 25.08.1906 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
|
|
Helvi Kaarina Onnia
s. 05.02.1908 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee, k. 24.03.1909 Kuru, Pohjankapee,
Ala-Kapee.
|
|
Hellin Elisabet Onnia
s. 30.08.1909 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
|
|
Anni Heleena Onnia
Kurun hiihtäjäsuuruus, mm. Suomen mestaruus vuonna 1935., s. 05.12.1913
Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
1930- luvulla Suomen naishiihtäjien
parhaimmistoon kuului kurulainen Anni Onnia. Hän voitti Suomen mestaruuden
vuonna 1935, oli Salpausselällä toinen vuonna 1933 ja voitti kuusi Suomen
lottajärjestön mestaruutta. .
|
 |
Kurulainen huippuhiihtäjä, työkseen hän toimi tarjoilijana Kurussa
Unkilan talossa olevassa kahvilassa. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Lyyti Miiina Jopintytär
Riihikoski o.s. Petäjäniemi,
(Taulusta 267, äiti Maria Petäjäniemi)
Lyyti muutti Tampereelta vuonna 1905 Kurun kotiinsa ja sieltä naimisiin
mentyään Riihikoskelle 1909., s. 24.08.1875 Kuru, Karjula. Riihikosken
Lyytillä oli kolme kosijaa, Tanhuamäet ja Aholat. - Ei merkitse mitään,
totesi kuitenkin kilvan voittanut Riihikosken Kalle, - sillä tässä
asiassa on sadattuhannet kysseessä.
|
|
Puoliso: 22.01.1909 Kuru
Kaarlo (Kalle) Edvard Juhonpoika Riihikoski e.
Mäkelä. (Taulu 141)
Riihikosken isäntä, omisti vaimonsa Marian kanssa Kurun Riuttasilla olevat
Mäkelän ja Suutarilan, yhteispinta-alaltaan lähes 1000 ha. Rippikirjassa
merkintä, Kalle änkyttää., s. 24.06.1861 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.01.1920
Kuru, Riihikoski.
Kaarlo ja Maria Mäkelä myivät molemmat tilat
(Suutarinen ja Mäkelä) 6.7.1890 Tampereen Asfalttitehdas Oy:lle. Kauppahinta
oli 29000 mk. Siitä maksettiin heti 3000 mk ja loput 50000 mk:n erissä
lainhuutojen jälkeen ja loput viimeisen ja kolmannen lainhuudon jälkeen
Lopuille 21000 mk:n summalle oli haettu kiinnitys Kaarlo Juhonpoika
Suutarille 5.2.1891. Mäkelän tila oli 5/24 manttaalia.
Kaarlo ja
Maria Mäkelä käyttivät osan saamastaan kauppahinnasta heti. He ostivat
Riihikosken tilan Aleksanteri Sääkslahdelta 19.11.1890. Kallen ja Marian
eläkeoikeus säilyi tämänkin kaupan jälkeen. Aleksanteri Sääkslahti oli
Hainarin torppari. Myytyään talon Aleksanteri palasi vuonna 1890 takaisin
Hainarin torppaan. Riuttasen Mäkelästä muuttaneet Urho Riihikosken
isovanhemmat Kalle ja Maria Riihikoski isännöivät taloa vuoteen 1908. Maria
Riihikoski sairastui 1906 vakavaan sairauteen, jota hoidettiin kirurgisesti
Helsingissä, silloin kuuluisassa Engströmin sairaalassa. Vakavan sairauden
vuoksi talo myytiin Orismalan maamieskoulun päättäneelle Urho Riihikosken
isälle Arvi Riihikoskelle. Hänen veljensä Ville Riihikoski sai oman noin 38
hehtaarin osan tilasta. (Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani)
Riihikoski se on kun vanhoja muistelee. Vanhemmat: Juho Manu Mäkelä, s.
26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 20.02.1916 Kuru, Riuttaskorpi,
Vähä-Mäkelä ja Selma Fredrika Mäkelä o.s. Ranta-Riekkola, s. 14.04.1838
Ruovesi, Pihlajalahti, k. 18.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
|
 |
Kurun Riuttaskorven Mäkelä. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 24.11.1904 Kuru
Edvard Juhonpoika Alanen
s. 01.03.1876 Kuru, Keihäsjärvi, k. 12.07.1951 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Juho Manu Alanen, s. 02.11.1841 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.01.1927
Kuru, Keihäsjärvi ja Heta Alanen o.s. Pihlajamäki, s. 13.10.1844 Ruovesi,
Pihlajalahti, Korpi-Riekkola, k. 14.05.1918 Kuru, Keihäsjärvi.
|
 |
Edvard Alasen perhe. Isä-Edvardin sylissä Arvo-poika (1920-1941). |
|
- Lapset:
Alli Maija Leppälahti o.s.
Alanen
, s. 16.01.1906 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 274
| |
Martti Johannes Alanen
s. 05.06.1908 Kuru, Keihäsjärvi, k. 1993.
|
|
Kaarlo Edvard Alanen
s. 22.11.1911 Kuru, Keihäsjärvi, k. 21.04.1912 Kuru, Keihäsjärvi.
|
 |
Kaarlon veli Heikki Alanen kaatui Aunuksen Karjalan Kuntsjärven
Lökin kylässä 24.07.1941 |
|
Arvo Edvard Alanen
Alikersantti, s. 15.07.1920 Kuru, Keihäsjärvi, k. 24.10.1941 29. Ks.
Kuolinasiakirja: Alanen, Arvo
Asuinkunta Kuru Arvo Alanen
Haudattu paikkaan Ylöjärvi, Kurun kirkon sankarihaudat Hautapaikan numero
72 Hautauskunta Kuru http://ldf.fi/schema/warsa/casualties/rank
Alikersantti Joukko-osasto Jalkaväkirykmentti 4, 6. komppania
Joukko-osasto 7./JR 4 Joukko-osaston peiteluku 1441 Kansalaisuus Suomi
Kansallisuus Suomi Kotikunta Kuru Kuolinpaikka 29.KS Kuolinpäivä
1941-10-24 Lasten lukumäärä 0 Menehtymisluokka Kuoli haavoittuneena,
haudattu Siviilisääty Naimaton Sotilasarvo alikersantti.
|
|
Heikki Valdemar Alanen
Maanviljelijä, alikersantti., s. 12.12.1913 Kuru, Keihäsjärvi, k. 24.07.1941
Aunuksen Karjala, Kuntsjärvi, Lökki.
Sukunimi Alanen Etunimet
Heikki Valdemar Syntynyt 12.12.1913 Syntymäkunta Kuru
Kotikunta Kuru
Asuinkunta Kuru
Kansalaisuus Suomi
Siviilisääty Naimaton
Lasten lukumäärä 0 Ammatti Maanviljelijä
Sotilasarvo Alikersantti
Joukko-osasto Jalkaväkirykmentti 60, II pataljoona
Kuolintiedot Kuolinpäivä 24.07.1941 Kuolinpaikka Lökki Kuolinsyy
Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu
Hautauspaikka Kuru
Hautausmaa Ylöjärvi, Kurun kirkon sankarihaudat
Hautapaikan numero 71 .
|
 |
Maanviljelijä Heikki Alanen hevosineen Keihään talon pihassa. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Uuno Johannes Leppälahti
Savisalmen isäntä 1931-1945, s. 25.06.1908 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.09.1970
Kuru, Vaakaniemi.
Savisalmi lohkaistiin Toikosta vuonna 1931. Sen
osti Uuno Leppälahti, joka isännöi taloa vuoteen 1945. Uuno rakensi
päärakennuksen vuonna 1932 sekä navetan ja muut tarpeelliset rakennukset.
Leppälahden talo oli ensimmäisiä keskuslämmitystaloja Kurussa. Uuno ja
Maija Leppälahti muuttivat vuonna 1945 Leppälahteen ja silloin he
lahjoittivat tilan lapsilleen Paulille ja Anna-Liisalle. Pauli jäi
viljelemään tilaa ja Anna-Liisa toimi Ylöjärven lukion matematiikan
opettajana eläkeikäänsä asti. Hän myi osuutensa Savisalmesta veljelleen
Paulille vuonna 1953. Vanhemmat: Johannes (Juha) Leppälahti, s.
12.10.1881 Kuru, Vaakaniemi, k. 28.11.1956 Kuru, Vaakaniemi ja Josefiina
Leppälahti o.s. Kastari, s. 18.10.1885 Kuru, Olkitaipale.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 01.08.1874 Kuru
Mooses Matinpoika Nieminen e. Taipale.
(Taulu 259)
Petäjäniemen renki 1869-1878, missä tutustui tulevaan vaimoonsa Petäjäniemen
tyttäreen Eevaan. Petäjälammin Ikosen muonarenki 1879-1880. Mooses oli
Karjulan Vähä-Karjun Lahdenpohjan torpan isäntä 1881-1883, Petäjäniemen
muonarenki 1884-1885. Mooses Nieminen vuokrasi myllyoikeudet Karjulan
yläkosken myllyyn, ja rakensi sinne kolme kiviparia käsittäneen ratasmyllyn.
Myllärinä Karjulan yläkosken myllyssä vuosina 1885 - 1920., s. 05.09.1853
Ruovesi, Väärinmaja, k. 07.01.1929 Kuru, Karjula.
|
 |
Mylläri Mooses Matinpoika Nieminen (1853-1929) |
|
- Lapset:
Ida Maria Leppälä o.s.
Nieminen
, s. 13.09.1874 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Tauluun
276
| |
Kalle Nieminen
Kalle hukkui 11-vuotiaana., s. 25.01.1877 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k.
10.08.1888 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
|
|
Arvid Nieminen
s. 15.08.1880 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
|
|
Eeva Voipalin o.s.
Nieminen
s. 12.01.1883 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Lahdenpohja, k. 06.04.1964
Pirkkala, Naistenmatka, Suuppa.
|
|
Aleksandra Rantanen o.s.
Nieminen
s. 20.11.1885 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 29.06.1973 Kuru.
|
|
Johannes (Janne) Nieminen
s. 12.12.1887 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 18.12.1943 Kuru.
|
|
Lauri Eemeli Koskela e.
Nieminen
s. 01.08.1890 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 01.07.1951 Kuru.
|
|
Tekla Sofia Savela o.s.
Nieminen
s. 21.08.1892 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 16.04.1935 Kuru.
|
|
Anni Helena Kaukainen o.s.
Nieminen
s. 10.12.1894 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 28.06.1958 Nokia.
|
|
Alli (Aliina) Mäkinen o.s.
Nieminen
s. 19.05.1897 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 11.03.1935 Kuru.
|
|
Aino Augusta Karjula o.s.
Nieminen
, s. 03.11.1899 Kuru, Karjula, Vähä-Karju. Tauluun
259
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
- Lapset:
Aarne Valdemar (äpärä) Leppälä e.
Nieminen
s. 13.06.1897 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
|
|
1. puoliso: 18.10.1900 Kuru
Kalle Jeremiaanpoika Leppälä.
(Taulu 279). (Taulu 282)
s. 30.08.1876 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 29.09.1932 Kuru.
Vanhemmat: Jeremias Leppälä e. Ikonen, s. 08.05.1825 Kuru, Petäjälammi, k.
07.03.1913 Kuru, Petäjälammi ja Matilda Leppälä o.s. Iso-Karju, s.
04.09.1840 Kuru, Karjula, k. 22.10.1923 Kuru, Petäjälammi.
|
|
- Lapset:
Alli Esteri Leppälä
s. 02.02.1901 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 23.02.1902 Kuru,
Petäjälammi, Ala-Paappanen.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 15.06.1879 Kuru
Juho Manu Kaarlenpoika Hainari
Hainarin maanvuokraaja eli lampuoti 1879-1898, Hainarin itselinen 1898-1900,
jonka jälkeen perhe oli Hainarin irtolaisia Hainarilta. Entisestä Hainarin
maanvuokraajasta tuli Hainarin irtolainen., s. 19.03.1855 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri. Vanhemmat: Kaarle Kustaa Hainari e. Kallio, s. 29.12.1829 Kuru,
Riuttaskorpi, Mäkelä ja Heta Hainari o.s. Mattila, s. 16.04.1826 Teisko,
Rikala, Leponiemi, k. 08.12.1888 Kuru, Hainari.
|
 |
Juho syntyi noin kaksi kuukautta ennen isänsä Kallen ja äitinsä
Hetan naimisiinmenoa. |
|
- Lapset:
Juho Hainari
Juho teloitettiin 38-vuotiaana Tampereella. Juho oli punaisten puolella., s.
22.07.1879 Kuru, Hainari, k. 20.04.1918 Tampere (teloitus).
|
|
Otto
s. 30.03.1883 Kuru, Hainari, k. 11.05.1883 Kuru, Hainari.
|
|
Vilhelmiina Hainari
s. 06.06.1886 Kuru, Hainari.
|
|
Martta Marjaana Hainari
, s. 30.08.1889 Kuru, Hainari. Tauluun 278
| |
Jalo Kustaa Hainari
s. 26.05.1892 Kuru, Hainari, k. 25.03.1917 Kuru, Hainari.
|
|
Magdaleena Hainari
Magdaleena muutti Kurusta 07.03.1917 Helsinkiin., s. 18.07.1896 Kuru,
Hainari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
- Lapset:
Aliisa Eufrosyne (äpärä)
s. 30.07.1910 Kuru, Hainari.
|
|
- Lapset:
Annikki Amanda (äpärä)
s. 01.09.1912 Kuru, Hainari.
|
|
- Lapset:
Anna Vilhelmiina (äpärä)
s. 17.12.1914 Kuru, Hainari.
|
|
- Lapset:
Yrjö Valdemar (äpärä)
s. 15.10.1916 Kuru, Hainari.
|
|
- Lapset:
Eeva Eliina (äpärä)
s. 01.12.1919 Kuru, Hainari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Jeremias Antinpoika Leppälä
e. Ikonen, (Taulusta 237, äiti Saara
Ikonen)
Petäjälammin Ala-Paappasen tilan Leppälän torpan isäntä., s. 08.05.1825
Kuru, Petäjälammi, k. 07.03.1913 Kuru, Petäjälammi.
|
|
Puoliso: 28.12.1862 Kuru
Matilda Juhontytär Leppälä o.s. Iso-Karju.
(Taulu 276)
s. 04.09.1840 Kuru, Karjula, k. 22.10.1923 Kuru, Petäjälammi. Vanhemmat:
Juho Kustaa Iso-Karju, s. 20.12.1799 Kuru, Karjula, k. 02.02.1885 Kuru,
Karjula ja Anna Kristiina Iso-Karju, s. 09.11.1806 Vesilahti, k. 18.07.1889
Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Erika Leppälä
s. 16.06.1865 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
|
|
Antti Leppälä
, s. 26.08.1869 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Tauluun 280
| |
Kalle Leppälä
, s. 30.08.1876 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Tauluun 282
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 08.04.1892 Kuru
Elina Maria Juhontytär Tyrkkölä (Nygård)
s. 27.02.1865 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana. Vanhemmat: Juho Tyrkkölä
(Nygård), s. 21.06.1842 Virrat, Kaletoin, k. 08.10.1901 Kuru, Petäjälammi,
Vähäniemi ja Serafia (Fia) Tyrkkölä (Nygård), s. 04.02.1838 Ruovesi.
|
|
- Lapset:
Elli Elisabeth Kronqvist o.s.
Leppälä
s. 22.06.1892 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 22.06.1952.
|
|
Maria Leppälä
s. 18.04.1895 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 18.04.1895 Kuru,
Petäjälammi, Ala-Paappanen.
|
|
Artturi Valdemar Leppälä
Punainen sotilas kansalaissodassa, kuoli 21-vuotiaana sairauteen
vankileirillä., s. 17.01.1897 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k.
04.06.1918 Tampere (vankileiri).
|
|
Paavo Johannes Leppälä
s. 26.12.1901 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 18.05.1903 Kuru,
Petäjälammi, Ala-Paappanen.
|
|
Veli Paavo Bernhard Leppälä
s. 27.12.1903 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 09.11.1951.
|
|
Yrjö Leonard Leppälä
s. 14.02.1906 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 09.04.1975 Kuru.
|
|
Saara Esteri Ahonen o.s.
Leppälä
, s. 15.11.1908 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Tauluun 281
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Kalle Oskari Mikonpoika Ahonen
s. 31.07.1899 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 1990 Usa. Vanhemmat: Mikko
(äpärä) Ahonen, s. 23.08.1859 Ilmajoki ja Amanda Matilda Hänninen, s.
25.02.1868 Kuru, Aurejärvi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 18.10.1900 Kuru
Ida Maria Mooseksentytär Leppälä o.s. Nieminen.
(Taulu 275). (Taulu 276)
s. 13.09.1874 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 26.05.1923 Kuru. Vanhemmat:
Mooses Nieminen e. Taipale, s. 05.09.1853 Ruovesi, Väärinmaja, k. 07.01.1929
Kuru, Karjula ja Eeva Katariina Nieminen o.s. Petäjäniemi, s. 28.02.1856
Kuru, Karjula, k. 12.07.1950 Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Alli Esteri Leppälä
s. 02.02.1901 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 23.02.1902 Kuru,
Petäjälammi, Ala-Paappanen.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
V Valpuri Matintytär Vänninmaja
o.s. Ylä-Kapee, (Taulusta 236, äiti Kaisa
Ylä-Kapee)
Kurun Pohjankapeen Hietalahden Vänninmajan torpan emäntä, Valpuri kuoli
46-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 28.04.1786 Kuru, Pohjankapee, k.
26.06.1832 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
|
|
Puoliso: 17.06.1819 Kuru
Juho Matinpoika Vänninmaja
Hietalahden Vänninmajan torppari, Juho kuoli 68-vuotiaana ''hivutustautiin''
eli yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 31.05.1798 Kuru, Pohjankapee,
Hietalahti, k. 15.07.1866 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee. Vanhemmat: Matti
Vänninmaja, s. 05.02.1772 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, k. 20.06.1852 Kuru,
Pohjankapee, Hietalahti ja Leena Vänninmaja o.s. Vihola, s. 10.02.1769 Kuru,
Riuttaskorpi, k. 28.12.1851 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
|
|
- Lapset:
Anna Raivio o.s. Vänninmaja
, s. 07.01.1821 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
Tauluun 284
| |
Leena Vänninmaja
s. 24.04.1824 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
|
|
Kalle Vänninmaja
s. 03.01.1828 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 16.01.1828 Kuru,
Pohjankapee, Hietalahti.
|
|
Maria Niemelä o.s.
Vänninmaja
, s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
Tauluun 287
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 17.04.1843 Kuru
Markus Yrjönpoika Raivio. (Taulu
498)
Ikosen Raivion torpan isäntä. Markus kuoli 29-vuotiaana ''slaagiin''., s.
23.04.1815 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 28.02.1845 Kuru, Petäjälammi,
Ikonen. Vanhemmat: Yrjö Raivio e. Ikonen, s. 25.03.1785 Kuru,
Petäjälammi, k. 04.05.1826 Kuru, Petäjälammi, Ikonen ja Saara Raivio o.s.
Lahdenperä, s. 03.07.1789 Kuru, Riihikoski (Riihtenperä), k. 11.08.1859
Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
|
|
- Lapset:
Helena Nordqvist o.s. Raivio
, s. 08.09.1844 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun
285
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Helena Markuksenpoika
Nordqvist o.s. Raivio, (Taulusta
284, isä Markus Raivio)
Kurun luutnantin puustellin piika, Petäjälammin Lörpyksen piika, sitten
itsellinen., s. 08.09.1844 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
|
|
- Lapset:
Karl Fredrik (äpärä) Nordqvist
, s. 06.07.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 286
| |
- Lapset:
Matti (äpärä)
s. 19.01.1873 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 23.02.1873 Kuru, Petäjälammi,
Lörpys.
|
|
1. puoliso: 28.02.1877 Kuru
Mauritz Alfred Mauritzinpoika Nordqvist
Kurun-Teiskon piirin nimismies vuodesta 1870-1899, aliluutnantti. Mauritz
Nordqvist asui virkakautensa Kurun Keihäslahden Leponiemen
kruununpuustellissa perheineen., s. 09.07.1836 Uusikaarlepyy, k. 01.01.1922
Keuruu.
Kurun-Teiskon piirin nimismieheksi vuonna 1870 tullut
Mauritz Alfred Nordqvist oli entinen sotilas, aliluutnantti, joka vaihtoi
sotilasuran siviilivirkaan.
Nordqvist hoiti vallesmannin tointa
vuokraamastaan Leponiemen puustellista käsin. Hän jäi eläkkeelle vuonna
1899, ja kohta tämän jälkeen hän luopui poikapuolensa kuoleman (Karl
1870-1904) vuoksi myös Leponiemen vuokraamisesta. Viimeiset vuotensa
Kolhossa, Jyväskylässä ja Keuruulla viettänyt M. A. Nordqvist kuoli
85-vuotiaana Keuruulla.
Kurun nimismiehistä tärkein ja arvostetuin
oli Mauritz Alfred Nordqvist. Koulutukseltaan hän oli sotilas, mutta hän
erosi aliluutnanttina armeijasta ja ryhtyi Parkanon nimismieheksi.
Sieltä hän siirtyi Ruoveden kautta Kuruun. Kuruun tullessaan hän oli
34-vuotias ja eläkkeelle jäädessään 63-vuotias. Nordqvistin pitkä, hoikka
ja sotilaallisen ryhdikäs hahmo syöpyi syvälle kurulaisten mieliin, sillä
tämä ''Kurun luutnantiksi'' kutsuttu mies piti järjestystä kovalla kädellä
ja joskus pampullakin.
Nordqvistin aikana Kurun käräjillä käsiteltiin
yhtenään alkoholirikkomuksia, ja hänen maantiesyyninsä kerrotaan olleen
poikkeuksellisen tiukkoja. Mielipuuhaansa metsästyksen harrastajia hän ei
kuitenkaan vahtinut. Muuten niin ankaran nimismiehen kerrotaan katsoneen
luvatonta metsästystä sormiensa läpi.
M. A. Nordqvist vietti
eläkkeelle jäätyään vielä kaksi vuosikymmentä Kurussa, kunnes hän muutti
vuonna 1919 Vilppulan Kolhon kylään.
.
|
 |
Mauriz Alfred Nordqvist (1836-1922) |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Karl Fredrik (äpärä) Leenanpoika
Nordqvist, (Taulusta 285, äiti Helena Nordqvist)
Mauritz Nordqvist otti Helenan aviottoman pojan Karlin nimilleen. Karl oli
Kurun Keihäslahden Leponiemen kruununpuustellin vuokraaja., s. 06.07.1870
Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 24.04.1904 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
|
|
Puoliso: 20.08.1897 Kuru
Hanna Ferninandintytär Rantahalme ent. Nordqvist o.s.
Turtinen
s. 15.05.1875 Käkisalmi.
|
|
- Lapset:
Sigrid Helena Nordqvist
s. 06.08.1898 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
|
|
Sisko Siruna Nordqvist
s. 22.12.1899 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
|
|
Karl Mauritz Nordqvist
s. 01.05.1901 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
|
|
Hanna Greettta Nordqvist
s. 15.06.1903 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Maria Juhontytär Niemelä
o.s. Vänninmaja, (Taulusta 283, äiti
Valpuri Vänninmaja)
Maria oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen piika naimisiin mennessään., s.
15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 27.10.1890 Kuru, Kapee,
Ylä-Kapee.
|
|
Puoliso: 06.05.1855 Kuru
Aaron Herman Josefinpoika Niemelä e. Särkijärvi
Aaron oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen renki naimisiin mennessään.
Ylä-Kapeen Niemelän torppari. Niemelä kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun
Niemikylään., s. 04.09.1830 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 23.12.1911 Kuru,
Pohjankapee, Ylä-Kapee. Vanhemmat: Josef Särkijärvi e. Isokarju II
(Ylinen) eli Vähä-Karju, s. 07.07.1786 Kuru, Karjula, k. 13.01.1831 Kuru,
Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Särkijärvi, s. 31.05.1798 Kuru, Karjula,
Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
|
|
- Lapset:
Vilhelmiina Niemelä
Vilhelmiina kuoli 22-vuotiaana rintatautiin., s. 14.03.1856 Kuru,
Pohjankapee, Ala-Kapee, k. 27.12.1878 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
|
|
Herman Niemelä
, s. 19.06.1858 Kuru, Pohjankapee, Peltomäki.
Tauluun 288
| |
Amanda Hankuri o.s.
Niemelä
, s. 02.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Tauluun 289
| |
Eelis Niemelä
Eelis muutti Kurusta 17.4.1895 Tampereelle., s. 06.01.1865 Kuru,
Pohjankapee, Ylä-Kapee.
|
|
Juho Niemelä
Juho muutti Kurusta 12.11.1895 Ylöjärvelle., s. 07.05.1868 Kuru,
Pohjankapee, Ylä-Kapee.
|
|
Eemeli Eetu Niemelä
s. 01.09.1872 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Herman Aaroninpoika Niemelä,
(Taulusta 287, äiti Maria Niemelä)
s. 19.06.1858 Kuru, Pohjankapee, Peltomäki, k. 10.09.1926 Kuru, Niemikylä.
|
 |
Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen Niemelän torppa kuuluu nykyisin
Ylöjärven Kurun Niemikylään ja sijaitsee Näsijärven Vankaveden rannalla
Onniansaarta ja Kapeeta vastapäätä. |
|
Puoliso: 27.11.1904 Kuru
Vivika Pauliina Hermannintytär Niemelä o.s.
Välimäki. (Taulu 490)
s. 18.06.1873 Pirkkala, Naistenmatka, Kyösti, k. 22.06.1927 Kuru, Niemikylä.
Vanhemmat: Hermanni Ferninand Välimäki, s. 13.10.1846 Vesilahti, Ania,
Heikkilä, k. 14.06.1908 Kuru, Karjula, Vähä-Karju ja Selma Välimäki o.s.
Järvenpää, s. 14.02.1851 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto, k.
13.09.1923 Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Lyyli Vilhelmiina Puttonen o.s.
Niemelä
Lyyli eli 100-vuotiaaksi., s. 27.04.1906 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee, k.
13.03.2007 Helsinki.
|
|
Martti Niemelä
s. 15.05.1909 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
|
|
Reino Niemelä
s. 1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
|
|
Onni Valdemar Niemelä
s. 20.02.1914 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
- Lapset:
Johannes Niemelä
s. 16.04.1892 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee, k. 14.05.1973 Kuru.
|
|
1. puoliso: 23.05.1904 Kuru
Manu Kaaponpoika Hankuri e. Saarijärvi
s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi. Vanhemmat: Kaapo Saarijärvi, s.
29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi, k. 30.12.1897 Kuru, Keihäsjärvi ja Ulla
Saarijärvi o.s. Sillanpää, s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k.
31.07.1901 Kuru, Keihäsjärvi.
|
|
- Lapset:
Hilma Elviira Hankuri
s. 25.02.1906 Kuru, Karjula, Nygård.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IV Mikko Heikinpoika Lettoniemi
e. Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki
Tienari)
Tienarin poika, Tienarin torpan Lettoniemen isäntä, Mikko kuoli 53-vuotiaana
punatautiin., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, k. 18.08.1811 Kuru,
Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
|
|
Puoliso: 14.09.1783 Kuru
Valpuri Juhontytär Lettoniemi o.s. Bistock
Toikon ja Tienarin piika ja miniä, Tienarin torpan Lettoniemen emäntä., s.
23.04.1758 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. Kuru, Olkitaipale, Mylläri,
Kalliolahti. Vanhemmat: Juho Bistock, s. 1720 Teisko, Jutila, k.
27.07.1757 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola ja Valpuri Bistock o.s. Ståhlberg, s.
26.03.1725 Ruovesi, Murole, Tokonen, k. 22.07.1792 Ruovesi, Murole, Rikala.
|
|
- Lapset:
Anna Nenosaho o.s. Lettoniemi
, s. 10.12.1784 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
291
| |
Jooseppi Lettoniemi
s. 08.05.1787 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Saara Jockman o.s.
Lettoniemi
, s. 12.01.1790 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun
296
| |
Helena Lettoniemi
s. 01.01.1793 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
Heta Lettoniemi
s. 11.09.1795 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Matti Mikonpoika Nenosaho e. Mattila
s. 14.11.1776 Harju, Hyhky, k. 15.03.1846 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
|
|
- Lapset:
Anna Kaisa Kukonharja o.s.
Nenosaho
, s. 30.12.1823 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Tauluun 292
| |
Matti Nenosaho
s. 25.09.1826 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
|
|
Vilhelmina Pajulammi o.s.
Nenosaho
, s. 01.01.1830 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Tauluun 294
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Kalle Heikinpoika Kukonharja e. Saarikko
s. 18.04.1830 Teisko, Ahoinkylä.
|
|
- Lapset:
Kaarle Fabian Kukonharja
, s. 15.10.1854 Teisko, Jutila. Tauluun 293
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Karolina Aaronintytär Kukonharja o.s. Stelman
s. 08.04.1854 Teisko, Jutila.
|
|
- Lapset:
Erika Kuusinen o.s. Kukonharja
s. 31.07.1883 Teisko, Jutila.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Vilhelmina Matintytär
Pajulammi o.s. Nenosaho, (Taulusta
291, äiti Anna Nenosaho)
s. 01.01.1830 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, k. 23.11.1874 Ruovesi,
Jäminkipohja, Valkeejärvi.
|
|
Puoliso:
Antti Matinpoika Pajulammi e. Valkeejärvi
s. 10.09.1812 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi. Vanhemmat: Matti
Valkeejärvi e. Pajulammi, s. 02.03.1769 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi,
k. 23.08.1835 Ruovesi, Väärinmaja ja Valpuri Valkeejärvi o.s. Ylinen, s.
20.11.1770 Orivesi, Porvola.
|
|
- Lapset:
Efraim Pajulammi
s. 28.09.1852 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi, k. 24.10.1852 Ruovesi,
Jäminkipohja, Valkeejärvi.
|
|
Antti Pajulammi
s. 04.09.1854 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi, k. 23.04.1868 Ruovesi,
Jäminkipohja, Valkeejärvi.
|
|
Kalle Pajulammi
s. 01.12.1858 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi, k. 24.04.1868 Ruovesi,
Jäminkipohja, Valkeejärvi.
|
|
Manu Pajunen e. Pajulammi
, s. 29.11.1862 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi.
Tauluun 295
| |
Milia Pajulammi
s. 24.06.1866 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Hilma Pajulammi o.s. Selin
s. 08.02.1870 Kylmäkoski.
|
|
- Lapset:
Artturi Antero Pajunen
s. 30.10.1898 Tampere (Tuomiosrk).
|
|
Yrjö Henrik Pajunen
s. 18.08.1900 Tampere (Tuomiosrk).
|
|
Aaro Emanuel Pajunen
s. 08.01.1903 Tampere (Tuomiosrk).
|
|
Wiljo Johannes Pajunen
s. 26.01.1907 Tampere (Tuomiosrk).
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso:
Aapo Erkinpoika Jockman
Sotilas Jockmanin poika., s. 11.08.1797 Vesilahti, Hinsala, k. 23.05.1868
Vesilahti, Kaakila. Vanhemmat: Erkki Jockman, s. 1730, k. 1802 Vesilahti,
Jokioinen ja Maria Jockman, s. 1756, k. 14.12.1834 Vesilahti, Rajala.
|
|
- Lapset:
Karoliina Loviisa Miina Viitasaari
o.s. Jockman
, s. 09.11.1823 Vesilahti, Kaakila. Tauluun 297
| |
Leena Ilomäki o.s.
Jockman
, s. 11.10.1826 Vesilahti, Kaakila. Tauluun 298
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Karoliina Loviisa Miina Aapontytär
Viitasaari o.s. Jockman, (Taulusta
296, äiti Saara Jockman)
s. 09.11.1823 Vesilahti, Kaakila, k. 26.06.1878 Vesilahti, Suonola, Mattila.
|
|
Puoliso:
Jooseppi Taavetinpoika Viitasaari e. Suojanen
s. 26.02.1827 Vesilahti, k. 31.07.1918 Vesilahti, Suonola, Mattila.
|
|
- Lapset:
Maija Kaisa Viitasaari
s. 21.03.1852 Vesilahti, Pöyhölä, k. 19.07.1852 Vesilahti, Pöyhölä.
|
|
Anna Järvensivu ent. Åhlman o.s.
Viitasaari
s. 09.12.1853 Vesilahti, Pöyhölä, Pyörry, Suojala, k. 05.06.1930 Vesilahti,
Suonola, Mattila.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
- Lapset:
Wilhelm Numminen
s. 04.04.1858 Lempäälä, Jokipohja, Tupala.
|
|
1. puoliso:
Kaarle Juhonpoika Ilomäki e. Jockman
s. 23.12.1836 Lempäälä, k. 25.11.1907 Lempäälä, Lempoinen. Vanhemmat:
Juho Jockman, s. 12.12.1799 Akaa, k. 13.06.1874 Lempäälä, Korkeamäki,
Tappura ja Anna Christina Jockman o.s. Hupakka, s. 21.09.1807 Lempäälä,
Kuokkala, Hupakka, k. 24.10.1893 Lempäälä, Ilomäki, Anttila.
|
|
- Lapset:
Karl Oskar Tiura e. Ilomäki
s. 14.04.1861 Lempäälä, Nurkkinen, k. 24.03.1868 Lempäälä, Tiura.
|
|
Juho Nurkkinen e. Ilomäki
s. 20.08.1863 Lempäälä, Nurkkinen.
|
|
August Tiura e. Ilomäki
s. 31.07.1866 Lempäälä, Tiura, k. 26.05.1868 Lempäälä, Tiura.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
III Juho Yrjönpoika Sipilä
e. Tienari, (Taulusta 2, äiti Valpuri
Tienari)
Tienarin poika, Sipilän torppari, kuoli ''vesitautiin'' 81-vuotiaana., s.
20.12.1725 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1807 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
Puoliso: 11.11.1753 Kuru
Valpuri Sipintytär Sipilä
s. 01.04.1737 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 22.12.1782 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri. Vanhemmat: Sipi Sipilä e. Leppälä, s. 21.01.1706 Vilppula,
Leppäkoski, k. 01.12.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Sipilä o.s.
Minkkinen, s. 21.02.1704 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.11.1770 Kuru,
Olkitaipale, Mylläri.
|
|
- Lapset:
Antti Sipilä
, s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri. Tauluun
300
| |
Maria Sipilä
s. 12.03.1758 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.
|
|
Juliana Torkko o.s.
Sipilä
, s. 24.03.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun
317
| |
Yrjö Sipilä
s. 27.03.1765 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
Justiina Sipilä
s. 11.04.1769 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
Liisa Sipilä
s. 23.06.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IV Antti Juhonpoika Sipilä,
(Taulusta 299, isä Juho Sipilä)
Sipilän torppari, s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri, k. 11.07.1839
Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.
|
|
Puoliso:
Anna Tuomaantytär Sipilä
Sipilän torpparin rouva., s. 14.01.1760 Karjula (Teisko), k. 07.01.1837
Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Vanhemmat: Tuomas Lörpys, s. 1713 Kuru,
Petäjälammi, k. 28.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Flinck, s.
16.06.1726 Teisko, Kulju, k. 22.03.1808 Kuru, Olkitaipale.
|
|
- Lapset:
Juliaana Sipilä
, s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun
301
| |
Yrjö Sipilä
s. 13.02.1785 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
Antti Sipilä
s. 15.07.1787 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
Juho Sipilä
s. 31.12.1793 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 26.12.1804 Kuru
Antti Matinpoika Sipilä e. Lepistö
Torppari, s. 10.09.1777 Kuru, Keihäslahti, k. 20.04.1828 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri. Kuoli hengenahdistukseen 50-vuotiaana. Vanhemmat: Matti Lepistö,
s. 1734, k. 18.05.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Pirkko Lepistö o.s.
Sormunen, s. 11.03.1745 Kuru, Aurejärvi, k. 18.01.1807 Kuru, Keihäslahti,
Kuru.
|
|
- Lapset:
Liisa Sipilä
s. 31.03.1805 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
Antti Sipilä
s. 08.04.1808 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 27.06.1831 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri. Kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana.
|
|
Maria Sipilä
s. 12.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
Eeva Karoliina Sipilä
s. 20.03.1816 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
Charlotta (Lotta) Moisio o.s.
Sipilä
, s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun
302
| |
Kalle Juho Sipilä
s. 03.07.1821 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
Matti Kangasmäki e.
Sipilä
, s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun
314
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Charlotta (Lotta) Antintytär
Moisio o.s. Sipilä, (Taulusta 301,
äiti Juliaana Sipilä)
Piika, torpparin rouva, piikana Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75,
Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-, s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri,
k. 31.10.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Charlotta kastettiin pappilan
Myllärin talossa. Kasteen suoritti pappi Polviander. Kummeina
Tamlanderit.
|
|
Puoliso: 18.11.1842 Kuru
Yrjö Antinpoika Moisio e. Vanhakylä
Talollisen poika, Vanhakylän Moision torppari, Vanhakylän itsellinen, s.
11.09.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 16.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Antti Vanhakylä, s. 22.06.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1841
Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Vanhakyla o.s. Dierf, s. 19.04.1780 Kuru,
Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1852 Kuru, Vanhakylä.
|
|
- Lapset:
Amanda Karoliina Moisio
Kuollut punatautiin 3-vuotiaana., s. 17.07.1843 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä, k. 15.12.1846 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Maria Serafia Moisio
, s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 303
| |
Vilhelmiina Siren o.s.
Moisio
, s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 308
| |
Mathilda (Thilda) Hangaslampi
o.s. Moisio
, s. 15.08.1850 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 310
| |
Helena (Leena) Moisio
, s. 31.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 311
| |
Henriikka Lingren o.s.
Moisio
, s. 26.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 312
| |
Aleksantra Moisio
Piika Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75, Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-76,
Myllärissä 1877-1880, Vanhakylässä 1880-81, muutti Tampereelle 17.10.1881,
s. 27.05.1859 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Maria Serafia Yrjöntytär
Moisio, (Taulusta 302, äiti Charlotta Moisio)
Olkitaipaleen Lassilan piika, Myllärin piika 1860, Olkitaipaleen Moision eli
kotinsa piikana 1860-61, Wetikon piika 1861-63, Myllärin piika 1863-67, taas
kotonaan Moisiossa piikana 1867-68, Myllärissä 1868- , missä naimisiin,
muutti perheineen Vanhakylään mäkitupalaiseksi. Kuoli halvaukseen
52-vuotiaana., s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 06.11.1897
Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
- Lapset:
Manu
Muutti 18.3.1883 Tampereelle., s. 03.12.1867 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
1. puoliso: 13.12.1868 Kuru
Kalle (äpärä) Wendlanpoika Salmelin
Myllärin renki, nuorimies, Vanhakylän mäkitupalainen. Kalle eli vielä
1920-luvulla Vanhakylässä., s. 24.04.1845 Kuru, Hainari, Kivioja. Olivat
töissä Olkitaipaleen Myllärissä piikana ja renkinä. Muuttivat Vanhankylän
tilalle mäkitupalaisiksi. Äiti: Vendla Karoliina Salmelin, s. 05.06.1819
Kuru, Petäjälammi, Salminiemi, k. 29.09.1851 Kuru, Hainari, Kivioja.
|
 |
Kurun kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakennustöitä johti
kirkonrakentajamestarin sisarenpoika Matti Åkergren. Kirkon rakennustyöt
aloitettiin vuonna 1781 ja se vihittiin käyttöön saman vuoden syyskuun 30.
päivänä ja nimettiin Kustaa Aadolfin kirkoksi. Muodoltaan kirkko on
pitkäkirkko, jossa on kylkiäiset molemmilla sivuilla. Kellotapuli liittyy
kiinteästi kirkkorakennukseen. Tornin sipulikupoli välipullistumineen on
erikoinen ja siinä on vaikutteita alankomaalaisesta renessanssista ja
italialaisesta barokista. Kellotapulissa on kaksi kelloa, joista pienempi
hankittiin vuonna 1782 Tukholmasta ja suurempi vuonna 1821 Pietarista.
Kirkon pääoven vieressä on vaivaisukko, jonka on valmistanut Matti Mäkinen
vuonna 1936. Ensimmäinen maininta vaivaisukosta löytyy seurakunnan
asiakirjoista vuodelta 1855. Kirkkotarhassa on 10-hankainen kirkkovene Kapee
vuodelta 1877. Kapeella soudettiin kirkkomatkoja vielä 1920-luvulla. Vuonna
1848 rakennettiin sakaristo kirkon itäpäätyyn nykyiselle paikalleen. Alun
perin sakaristo sijaitsi kirkon pohjoissivulla olevassa kylkiäisessä. Urut
ja urkulehteri rakennettiin 1894. Viimeksi kirkko on maalattu sisältä vuonna
2001. Kurun kirkko kesäajan tiekirkkona. Kurun kirkko toimii kesäisin
tiekirkkona. Kirkko on tällöin avoinna joka päivä klo 11-17. Kirkkoon on
mahdollisuus tutustua oppaan johdattelemana. Tervetuloa!
|
|
- Lapset:
Kalle Iisakki Salmelin
s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 22.12.1874 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri.
|
|
Aina Serafia Salmelin
Muutti 3.4.1887 Tampereelle., s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
|
|
Hulda Salmelin
Kuoli tulirokkoon 14-vuotiaana., s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri, k. 28.12.1890 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Arvo Salmelin
s. 07.11.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.12.1880 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Lempi Maria Lahdenpohja o.s.
Salmelin
, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 304
| |
Wilma Nieminen o.s.
Salmelin
, s. 09.11.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tauluun 307
| |
Tyyne Sofia Salmelin
s. 22.08.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 25.01.1891 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Lempi Maria Kallentytär
Lahdenpohja o.s. Salmelin,
(Taulusta 303, äiti Maria Moisio)
Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä. Lempi kuoli 72-vuotiaana
influenssaan, sairasti kroonillista nivelreumatismia., s. 01.01.1882 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.
Vuonna 1954
kesäkuun 13 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet
perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 30 päivänä kuolleen vanhaemäntä Lempi
Maria Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka
Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajina
täysi-ikäiset lapset; Tauno Johannes Lahdenpohja, s. 29.8.1909, Unto Matias
Lahdenpohja, s. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki Ojanen, o.s. Lahdenpohja, s.
26.11.1915. Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa
lahdenpohjan tilalla, Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, oli vainajan poika
Unto Matias Lahdenpohja. Unto Matias lahdenpohja, jonka hallinnassa
kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka
merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:
A. PESÄN VARAT:
a)
Puhdasta rahaa:
Käteisenä 3.282 mk
b) Arvoesineitä:
Kultaesineitä 2 kpl. a 2000 mk 4.000 c) Hopeaesineitä:
Lusikoita, veitsiä ja haarukoita 500
d) Pitovaatteita:
Leninkejä, päällysvaatetta, alusvaatetta, sukkia, jalkineita y.m.s.
yhteensä 3.000
e) Sekalaista:
Emaliämpäreitä 2 kpl 300
PESÄN VARAT YHTEENSÄ 11.082 Smk
B. PESÄN POISTOT:
Hautauskulut
ja hautajaispidot y.m. sellaiset kulut yhteensä erä laskelmien mukaan
41.195
Vainajan varojen ylimenevän osan suorittanut Unto M.
Lahdenpohja
Vaivaistenprosentti 1/8 44
PESÄN POISTOT YHTEENSÄ
41.229 Smk
C. Lopputili
Varoja 11.802 mk Poistoja 41.229 mk
PESÄN VELKAA 30.147 Smk
Vainaja ei ole antanut mitään
ennakkoperintöä, lahjaa, eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioon
otettava perintöveroa määrättäessä. Veroa koskevia ilmoituksia ottaa
vastaan pesänhoitaja Unto Matias Lahdenpohja, jonka osoite on Parkkuu.
Valanvelvoituksin vakuutan rehellisestiilmoittaneeni kuolinpesän varat ja
velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa
ilmoittamatta.
Paikka ja aika edellämainitut.
----------------------------------------------- Unto Matias Lahdenpohja
Maanviljelijä Kurun kunnan Vaakaniemen kylästä.
---------------------------------------------------- P. E. Uusitalo
Kauppias Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.
----------------------------------------------------- Eino Aalto
Maanviljelijä Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.
Vaivaisprosentti 44
mk maksetuksi kuitataan Kurussa kesäkuun 22 p:nä 1954
Kurun
Säästöpankki Annikki Ikonen
Pesän varat poistoja lukuunottamatta
ovat mk. 11.082 mk
Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1954
R. Salmi Perintöverolautakunnan
puheenjohtaja
HINNAT JA PALKAT:
1970- luvun lama lähti
liikkeelle energiakriisistä, jolloin raakaöljyn hinnat nousivat vuoden
lopulta lähtien nopeasti nelinkertaiseksi. Öljy on tärkeä energianlähde ja
energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Öljynhinnan korotus nosti
tuotantohintoja siinä suhteessa kuin energiaa tarvitaan kaikessa
tuotannossa. Energian kotimaisuusaste oli vuonna 1978 vain 27 %.
Bruttokansantuotteen hintaindeksi nousi vuodesta 1954 vuoteen 1978 5,3
-kertaiseksi. eli hieman vähemmän kuin tuontihinnat (5,8 -kertaisiksi eli
6,9 % vuodessa). Suomen vientihinnatkin ovat nousseet vastaavana ajankohtana
hitaammin kuin tuontihinnat eli 6,6 % vuosittain. Vuosina 1954-78 julkisen
kulutuksen hinnat nousivat vuosittain 8,6 % vuodessa ja yksityisen
kulutuksen hinnat nousivat vastaavasti 6,1 % vuodessa.
Ulkomaisen
energian hinnannoususta liikkeelle lähtenyttä inflaatioaaltoa ovat
voimistaneet tuottavuuden nousua suuremmat palkankorotukset, jotka ovat
lisänneet kotimaisen tuotannon kustannuksia. Osa palkankorotuksista on
päätetty työnantajien ja työntekijöiden välisissä tupo- eli
tulopoliittisissa neuvotteluissa, osa on tapahtunut ns. liukumina eli
neuvotteluissa sovitun ylittävinä korotuksina.
Elintarvikkeiden
vähittäiskauppahintoja:
1981 1985 1987 1990 1992
kulutusmaito,
litra 2,43 3,32 3,39 3,99 4,05
meijerivoi, 500 g 13,47 18,41 19,03
19,89 16,34
juusto, Emmental, kg 28,07 38,35 38,67 46,77 50,11
Margariini, 250 g 3,95 5,97 6,22 12,45 10,26
Munat, kg 12,47 16,56
15,26 17,00 17,27
Vehnäjauhot, 2 kg 9,95 14,45 14,07 12,50 11,72
Ruisjauhot, kg 3,39 4,91 4,99 7,13 7,33
Näkkileipä, 530 g 7,17 10,04
11,09 12,62 14,71
Vehnäleipä
ranskanleipä, 400g 3,38 5,34 6,00
7,32 7,39
Sianliha,
tuore keskikylki kg 17,59 25,89 29,03
34,33 35,85
Nakkimakkara, kg 24,35 31,29 33,14 40,17 41,04
Silakka, tuore, kg 4,85 6,83 7,66 8,49 8,76
Palasokeri, kg 7,66 8,95
8,32 9,82 10,41
Kahvi, paahdettu, 1/2 kg 14,09 21,75 21,30 15,00
13,74
Appelsiinit, kg 5,70 7,23 6,64 6,72 7,17
Laskennallinen
keskipalkka eli palkkasumma oli vuonna 1954 3200 mk ja vuonna 1978 34500 mk.
Siten palkkataso nousi vuosittain yli 10 % ja vuosina 1968-78 peräti 15 %
vuodessa. Palkkatason noususta hintojen nousu on kuitenkin nielaissut
suurimman osan, joten reaalipalkka on vuosina 1954-78 eli 25 vuodessa
suunnilleen kaksinkertaistunut. Reaalipalkat nousivat siten keskimäärin noin
4 % vuodessa, vuodesta 1969 lähtien 3,8 % vuodessa.
Vuonna 1977
suurimmat energiankuluttajat olivat:
Kiinteistöjen lämmitys 26, 4 %,
teollisuus 25,6 %, erillinen sähkönhankinta 25,5 %, liikenne 12,7 %,
kaukolämpö ja -voima 6,7 % sekä öljynjalostamojen oma käyttö 3,1 %.
Työntekiöiden keskituntiansioita, mk/tunti:
1990 1991 1992
Autoliikenne 46,34 48,98 49,32
linja-autonkuljettaja 48,07 51,07
51,34
täysperävaununkuljettaja 48,00 50,79 50,48
Maataloustyöntekijät 33,21 37,19 37,96
Metsätyöntekijät (päiväansio)
289,22 307,83 320,24
Rakennusalan työntekiät 57,60 59,72 58,34
sähköasennusala 63,57 65,51 64,18
talonrakennusala 57,28 59,38 57,63
Teollisuustyöntekijät 47,65 50,68 52,25
kemian teollisuus 42,11 43,67
51,47
graafinen teollisuus 51,31 52,53 53,44
metalliteollisuus
49,37 51,47 52,93
kenkäteollisuus 32,60 34,68 35,08
paperiteollisuus 54,36 58,26 59,87
huonekaluteollisuus 39,61 42,20
43,31
puutavarateollisuus 43,54 45,73 47,14
tekstiiliteollisuus 36,69 39,33 40,94
vaateteollisuus 32,68 35,77
36,20
lasi-, savi- ja kiviteollisuus 47,90 49,43 50,41.
|
|
Puoliso: 25.07.1908 Kuru
Kalle Kallenpoika Lahdenpohja.
(Taulu 413). (Taulu 26).
(Taulu 86)
Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k.
26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi.
Vuonna 1928 tammikuun 21 päivänä
toimitettiin perunkirjoitus arviomiehiksi kutsuttuja talollisen Fabian
Aalton ja poliisikonstaapeli Kustaa Koskisen läsnäollessa viime lokakuun 26
päivänä kuolleen talollisen Kalle Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan
oli asunto ja kotipaikka Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä ja jolta, kuten
oheen liitetty ote kirkonkirjasta osoittaa, jäi oikeuden omistajia leski
Lempi Lahdenpohja ja lapsia: Tauno Johannes synt. 29.8.1909, Unto Matias
synt. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki synt. 26.11.1915. Leski Lempi
Lahdenpohjaa, jonka hallinnassa pesä ilmoituksen mukaan nykyään oli,
kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä; minkä tähän
merkittyä leski Lempi lahdenpohja toi esille Kurun ja Teiskon pitäjäin
käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden Kalle ja Lempi Lahdenpohjalle antaman
kiinnekirjan Lahdenpohjan lohkotilaan Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen
kylässä, minkä talon aviopuolisot olivat 17 päivänä helmikuuta 1924 ostaneet
Kalle Lahdenpohjan äidiltä Maija Lahdenpohjalta. Tämän jälkeen
kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän omaisuus, velat ja
lyhennykset seuraavassa järjestyksessä:
PESÄN OMAISUUS:
Lahdenpohjan lohkotila Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä 12 000 mk
Yhteensä 12 000 mk
Puhdasta rahaa 1 000 mk
Yhteensä 1 000 mk
Kultaa: 2 sormusta 50 mk
Yhteensä 50 mk
Sekalaista
taloustavaraa:
Kahvikalusto 20 6 lautasta ja 10 juomalasia 14 4
pr. veitsiä ja haarukoita 12 3 lasiasettia ja 2 pöytäkannua 13 4
kivivatia ja 5 emalimukia 20 1 teekannu ja 2 vesikauhaa 7 1 kuparinen
- ja 1 emalinen kahvipannu 20 Kahvimylly ja paahdin 8 2 pataa ja 2
paistinpannua 26 2 läkkipellistä - ja 5 puista ämpäriä 30 3 saavia ja
4 pyttyä 27 2 tiinua ja 2 kaljatynnyriä 30 2 maitokannua ja 1 kirnu 15
2 komia ja 3 pärekoppaa 55 Nahkaa 200 5 mtr. sarsia 75 1 tasku -, 1
seinä - ja 1 herätyskello 75
Yhteensä 647 mk
Pito - ja
liinavaatteita:
6 lakanaa ja 1 pohtarin päällinen 70 2 pöytäliinaa
ja 6 pyyheliinaa 80 3 täkkiä ja 4 tyynyä 170 1 det akkunaverhot 20
Vainaan pitovaatteet 815 Lesken pitovaatteet 500
Yhteensä 1 655 mk
Huonekaluja:
3 sänkyä ja 1 pöytä 120 1 piironki ja 1 seinäkaappi
55 2 öljylamppua, 2 kynttilänjalkaa ja 2 kuvastinta 35
Yhteensä
210 mk
Ajo - tai työkaluja:
1 työrattaat ja 3 työrekeä 150
Hevosenvaljaat ja - peite 110 2 auraa (puisia) ja 1 sahrat 85 1
piikkiäes ja2 yhdenhevosen koukut 16 2 ojalapioo ja 2 puulapioo 20 1
talikko ja 1 rautakanki 25 2 työkirvestä, 2 hakokirvestä ja 2 vesuria 29
3 sahaa ja 3 höylää 27 1 poranvarsi ja 2 tämmirautaa 9 3 viikatetta, 3
sirppiä ja 2 haravaa 29 2 pelurautaa ja 1 kasmasiini 30 ½ nuottaa, 4
rysää ja 2 venettä 1380 1 tolppa - ja 1potkukelkka ja 1 sukset
Yhteensä 1 940 mk
Viljaa:
10 hl. rukiita a 170 mk 1 700 7
hl kauroja a 75 mk 525 2hl ohria a 120 mk 240 1/4 hl herneitä a 200
mk 50 6 hl perunoita a 40 mk 240 1 hl räätiköitä a 20 mk 20 5
kgr pellavia a 8 mk 40 2000 kgr heiniä 0,50 mk 1 000 300 kgr
kauranolkia a 0,25 mk 75 600 kgr rukiinolkia a 0,10 mk 60
Yhteensä 3 950 mk
Eläimiä:
1 hevonen 1 000 3 lehmää a 600
mk ja 1 vasikka a 200 mk 2 000 4 lammasta a 75 mk ja 3 kanaa a 10 mk 300
mk 330
Yhteensä 3 330 mk
PESÄN VARAT YHTEENSÄ 24 782 Smk
VELKAA JA LYHENNYSTÄ:
Hautajaiskulut 1 100 Maija Lahdenpohjalle 1
500 Ida Lahdenpohjalle 1 000 Vaivaisten prosentti 31 Sukuselvitys
10 Tuomarille 10 Toimitusmiesten palkka 100
PESÄN VELAT
YHTEENSÄ 3 751 Smk
PESÄN SÄÄSTÖ 21 031 Smk
Perillisilleen ei
vainaja ole antanut ennakkoperintöä, ei myöskään läksiäisantia eikä lahjoja.
Leski pesän hoitajana ottaa vastaan perintöveroasiaa koskevia ilmoituksia.
Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin
tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt. Kuten
yllä.
Lempi Lahdenpohja
Näin toimitetuksi ja arvioiduksi
vakuuttavat;
Fabian Aalto Kustaa Koskinen
Vaivaisten osuus
kuitataan maksetuksi Kurussa 12. pv. heinäkuuta 1928
Kurun
Köyhäinhoitolautakunta
Reino Sääkslahti
Kurun
perintöverolautakunta käsitellyt nämä jakokirjat 25.7.1928 12§ kohdalla ja
ei tule veroa.
Valtion verotuslautakunta, Kuru
Kalle Hauturi
PALKAT 1928-
Työntekijöiden vuosipalkka kutomateollisuudessa liikkui
10 000 markan etapin molemmin puolin ääripäiden asettuessa vuosiin 1928 (10
696 mk) ja 1932 (9705 mk) ja vasta vuonna 1937 ylittyi vuoden 1928
palkkataso. Tehdaskohtaisesti viikkopalkalla tarkasteltuna kuva laman
ajoituksesta täsmentyy. Barkerin naisten laman aloitus ja lopetus eivät osu
kohdalleen usein esitettyyn makrotason yleiskuvaan nähden. Palkat
pysyttelevät kohtalaisen vakaina vuosikymmenen taitteesta ja kääntyvät
lievään nousuun vasta vuoden 1937 kuluessa. Turun verkatehtaalaisenkin
ansiotasossa silmiinpistävää on laman aikainen vakaus.
Keskimääräiset
sahatyömiesten nimellistuntiansiot laskivat vuoden 1930 7.04 markasta vuoden
1932 5.15 markkaan ja nousivat vuonna 1935 5.78 markkaan. Saha-, vaneri- ja
puutaloteollisuudessa keskituntiansiot olivat vuonna 7.20 markkaa miehillä
ja 3.48 markkaa naisilla ja laskivat vuonna 1932 miehillä 5.45 markkaan ja
naisilla 2.73 markkaan. Vuoden 1928 nimellispalkkataso saavutettiin vuosina
1937 ja 1938. Päiväansiot jäivät laman aikana kuitenkin aikaisempaa
pienemmiksi, koska sahat usein toimivat vajaatehoisesti. Klaus Wariksen
laskelmien mukaan sahatyöläisten reaaliansiot alkoivat jyrkästi laskea
vuonna 1931, olivat alhaisimmallaan n. 95 prosenttia vuoden 1926 tasoon
verrattuna ja nousivat hitaasti. Vastaavasti metsä- ja uittotyöntekijöiden
ansiotaso putosi vuonna 1931 vain 75 prosenttiin vuoden 1926 ja 59
prosenttiin vuoden 1928 tasosta. Vuoden 1926 ansiotaso saavutettiin vuonna
1935. Molempien ryhmien osalta vasta 1930-luvun lopulla ylitettiin lamaa
edeltänyt ”huipputaso”. Koska reaaliansioita laskettaessa ei voida ottaa
huomioon elatusrasitusta, todellisuudessa perheiden henkeä kohden
käytettävissä olevat tulot laskivat vielä enemmän. Työttömyysaikoina
perheiden ansionsaajien lukumäärä vähenee ja siksi laman aiheuttama
todellinen ansiomenetys on reaalipalkkojen laskua suurempi.
SUISTUMINEN PULAAN 1920-LUVUN LOPULLA:
Kaksikymmenluvun loppupuoli
oli vilkkaan toimeliaisuuden aikaa. Valistustoiminta ja seuratoiminta eli
maaseudulla voimakkaana. Suomen rahan arvo oli sidottu kultaan vuonna 1925
ja sen uskottiin takaavan markan vakauden. Kysyntä kasvoi, tuotanto kasvoi,
hinnat nousivat, osakkeitten arvo kohosi. Ylikuumenemista seurasi vastaisku.
Vuonna 1928 saatiin huono sato, jouduttiin suurimittaiseen viljantuontiin.
Samanaikaisesti voimakkaasti kasvanut sahatavaran vienti joutui vaikeuksiin
Neuvostoliiton palatessa läntisille sahatavaramarkkinoille. Hinta laski.
Tuonti kasvoi ja vienti supistui, valuuttavaranto heikkeni ja rahatalouden
likviditeetti kiristyi. Vaikeimpia olivat vuodet 1930 ja 1931, jolloin
bruttokansantuotteen volyymi laski yhteensä noin 4 prosenttia. Työttömyys
kohosi pahimmillaan maassa arvioidaan olleen noin 120 000 työtöntä.
Vaikeuksiin olivat ajautuneet myös kymmenettuhannet pienviljelijät, joiden
toimeentuloa vaikeutti metsätöiden loppuminen. Maatalouden suurimmaksi
ongelmaksi tuli kantohintojen romahdus yhdessä maataloustuotteitten
hinnanlaskun kanssa. Pahimmillaan vuonna 1931 kantohintatulot putosivat
lähes 80 prosenttia, maataloustuotteitten hinnat 30 prosenttia vuoteen 1927
verrattuna. Erityisesti velkaantuneet viljelijät ajautuivat
ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Tulot eivät riittäneet velkojen maksuun ja
seurauksena oli maatilojen suistuminen vararikkoon. Tilojen pakkomyynnit
kääntyivät nousuun jo vuonna 1928 ja kaikkiaan pulavuosina joutui
pakkohuutokauppaan noin 15 100 maatilaa. Viitisen prosenttia maan kaikista
maatiloista teki konkurssin. Täällä Loimaan seudulla hyviäkin tiloja joutui
paljon myyntiin takausten takia.
Vuonna 1931irtaannuttiin
kultakannasta ja markka devalvoitui noin 15 prosentilla puntaan ja Ruotsin
kruunuun verrattuna.
Tämä tiesi uusia vaikeuksia. Keskuslainarahasto
oli ottanut vuonna 1930 suuren kultakantaan sidotun frangilainan. Lainan
avulla maanviljelijät olivat voineet vaihtaa lyhyitä ja korkeakorkoisia
alinojaan pitkiksi ja matalakorkoisiksi. Kun markka nyt devalvoitiin,
osoittautui ulkomainen valuuttalaina erittäin epäedulliseksi.
Maassa
syntyi levotonta poliittista liikehdintää, johon valtiovallan oli
vastattava. - Loimaan pulamiehistä tuli tunnettu käsite. Rahalaitosten
taloudellinen tilanne vakautettiin korkosopimuksella vuonna 1931 ja alkoi
rahamarkkinoiden säännöstely, joka kesti 1980-luvun lopulle saakka. Suomen
pankki määritteli pankkien varmat tuotot ja pankit puolestaan huolehtivat
yhteiskunnan rahanhuollosta. Luottojen ja talletusten keskikorot säädeltiin.
Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki järjestettiin uudestaan huolehtimaan
ahdinkoon joutuneiden maanviljelijöiden luotto-oloista; vientipalkkioita
järjestettiin kanamunille, pekonille, voille ja juustolle sekä säädettiin
jauhatuspalkkio kotimaiselle viljalle; valtion varoista myönnettiin
halpakorkoisia lainoja ja avustuksia viljelijöille ja heidän yhtymilleen
sekä myönnettiin oikeus kiinnitettyjen velkojen entistä suurempaan
vähentämiseen verotuksessa. - Suurin osa maanviljelijöiden veloista, 83
prosenttia, oli ollut lyhytaikaisia ja takausten varassa. Vuoden 1930
tienoilla niistä maksettiin korkoa 10 - 12 prosenttia. Nyt lyhytaikaisia
velkoja pyrittiin vakauttamaan pitkäaikaisiksi, korkoja alentamaan ja
kiinnitysvakuutta käyttämään entistä enemmän. . Vanhemmat: Kalle
Lahdenpohja, s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 13.10.1918 Kuru,
Vaakaniemi ja Maria (Maija) Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, s. 24.04.1849 Kuru,
Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.
|
 |
Kalle Lahdenpohja 43-vuotiaana. |
|
- Lapset:
Tauno Johannes Lahdenpohja
Tauno asui Kurun vanhainkodissa NIemikylässä tehden pieniä askareita ja
talonmiehen tehtäviä. Poikamies., s. 29.08.1909 Kuru, Vaakaniemi, k.
13.04.1984 Kuru, Niemikylä, Hainari.
|
 |
Tauno Lahdenpohja 8-vuotiaana. |
|
Unto Matias Lahdenpohja
, s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 305
| |
Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari
o.s. Lahdenpohja
, s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 306
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Unto Matias Lahdenpohja,
(Taulusta 304, isä Kalle Lahdenpohja)
Lahdenpohjan isäntä., s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.07.1965 Kuru,
Vaakaniemi.
|
 |
Heimon ja Siskon vihkikuva. Vasemmalla Siskon äiti ja oikealla
Heimon äiti Irja os. Aalto ja isä Unto Lahdenpohja. |
|
Puoliso: 23.02.1940 Kuru
Irja Marjatta Lahdenpohja o.s. Aalto
Lahdenpohjan emäntä, s. 18.02.1917 Kuru, Olkitaipale, Markkula, k.
15.06.2000 Kuru, Vaakaniemi. Vanhemmat: Eino Eetvartti Aalto, s.
03.03.1895 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Leppälahti, Markkula, k. 17.03.1977
Kuru, Olkitaipale, Markkula ja Impi Maria Aalto o.s. Kivelä ent. Kujamäki,
s. 09.08.1895 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kivelä, k. 07.05.1944 Kuru,
Olkitaipale, Markkula.
|
 |
Irja ja Unto Lahdenpohjan hauta Kurun Tammikankaalla. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
IX Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari
o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 304, isä
Kalle Lahdenpohja)
Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa
saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.
LEIJUN lohkomiset:
303-415-6-23 X TIENARI 12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU
7.4.1961 pakkolunastus 25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE 8.8.1962 piirirajankäynti 8.7.1986
rajamerkkien siirto 14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko
rekisteriyksiköllä.
-25.3.1964 lohkominen -303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-41 PUTKA Uusi 303-415-6-42 X
LEIJU
-14.5.1968 lohkominen -303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-53 SAUNARANTA
-14.5.1968
lohkominen -303-415-6-54 X MÄENPÄÄ -1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ
- 14.5.1968 lohkominen -303-415-6-55 X
KOSKENRANTA -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-55 KOSKENRANTA
-14.5.1968 lohkominen -303-415-6-56 X RANTAHARJU --12.12.2007
kiinteistöjen yhdistäminen --303-415-6-109 X Rantaharju --1.1.2009
kuntajaon muutos --980-458-6-109 Rantaharju
Uusi 303-415-6-57 X
LEIJU -22.3.1972 lohkominen -303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen -980-458-6-109 Rantaharju
Uusi 303-415-6-70 X LEIJU -27.11.1975 lohkominen -27.11.1975
piirirajankäynti -303-415-6-75 X KOTIMÄKI -14.1.1982
yleistietoimitus -6.6.1986 yleistietoimitus -1.1.2009 kuntajaon
muutos -980-458-6-75 KOTIMÄKI
Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen -303-415-6-83 X VEIKKOLA -2.10.1991 osuuden
siirto kiinteistöön -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-83
VEIKKOLA --28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010
Uusi 303-415-6-84 X LEIJU -30.10.1992 lohkominen -303-415-6-88 X
VILLENKULMA -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-88 VILLENKULMA
-30.10.1992 lohkominen -303-415-6-89 X SAMMALVAARA -1.1.2009
kuntajaon muutos -980-458-6-89 SAMMLVAARA
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010
Uusi
303-415-6-91 X LEIJU -9.12.1993 lohkominen -303-415-6-92 X
LAURINPELTO -1.1.2009 kuntajaon muutos -980-458-6-92 LAURINPELTO
Uusi 303-415-6-93 X LEIJU -14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen -303-415-6-93-M601 X -liitetty
kiinteistöön -980-458-6-105 RANTALA (Vatka)
1.1.2009 kuntajaon
muutos Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
12.10.1950 TIENARIN TILA:
Peltoa 26,678 ha Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335 Varsinaista metsämaata 98,171
YHTEENSÄ: 130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25 Joutomaata 1,225 ha
TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:
YHTEENSÄ: Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk Joutomaata 0,082
ha
12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA
TIENARI:
Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk Niittyä 3,283 ha
/ jyvitysarvo 4471,50 mk Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo
1946,50 mk Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk
YHTEENSÄ:
129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk joutomaata 1.143
ha.
.
|
 |
Aino Ojanen lapsineen vuonna 1957. |
|
1. puoliso: 12.12.1937 Kuru
Kaarlo Tienari. (Taulu 19).
(Taulu 26)
Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on
haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru,
Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.
Syyskuussa 1930
pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen
Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin
esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu.
Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa
pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan
johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4),
jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.
Talvisota
Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt
pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M
Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan
varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit
jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin
ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin
tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki
hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9.
Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella
osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen
JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin
vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa
peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen
merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset
tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella
merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin
valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja
Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja
Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940
taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen
"Motti-Matti".
TIENARI, KAARLO sääty naimisissa
sukupuoli mies kansalaisuus FI kansallisuus FI äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1 ammatti taloll. sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JP 4 joukko-osastokoodi syntymäaika 02.12.1904
synnyinkunta Kuru kotikunta Tampere asuinkunta Tampere
haavoittumisaika haavoittumispaikka haavoittumiskunta
katoamisaika katoamispaikka katoamiskunta kuolinaika
23.02.1940 kuolinpaikka kuolinkunta Impilahti menehtymisluokka
kaatui, siunattu ja haudattu hautauskunta Kuru hautausmaa Kuru
KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA
ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:
Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet
varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias
Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä
heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä
sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja
talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta
laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.
Leski Aino Kyllikki
Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin
pohjaksi seuraavat asiakirjat:
1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien
käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun
26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin,
että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti
saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän
Olkitaipaleen kylässä;
2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn
kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet
edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja
tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta
irtaimesta omaisuudesta.
Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari
valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin
ja arvioitiin seuraavasti:
I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA: Tienarin talo
RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk
II. IRTAINTA
OMAISUUTTA: Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk
KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056
mk
(Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)
PERUKIRJA:
Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat
allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä
talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen
kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja
jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja,
syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes
Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938. Toimituksessa, joka
pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen
kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.
Leski Aino
Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi,
jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo
Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa
ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan
kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä
1939, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin
oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän
Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti
siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).
Tämän jälkeen
Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan
velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin
seuraavasti:
I. VARAT:
1) Osuus tähän toimituskirjaan
liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin
yhteiseen omaisuuteen 113.028
Yhteensä 113028 mk
2) Kiinteätä
omaisuutta: Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen
kylässä 10.000
Yhteensä 10000 mk
3) Rahaa ja
pankkitalletuksia: Puhdasta rahaa 3.000 Pankkitalletus 5.232:60
Yhteensä 8232,50 mk
4) Kultaa ja hopeaa: 2 kpl. kultasormuksia
600 Hopeinen puurolusikka 100 2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500
Yhteensä 1800 mk
5)
Kotieläimiä: 7 kpl. lehmiä 10.500 Sonni 2.000 4 kpl. vasikoita
1.000 7 kpl. lampaita 700
Yhteensä 14200 mk
6)
Asuntoirtaimistoa: 2 kpl. kaappeja 1.000 Kirjoituspöytä 300
Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000 Keinutuoli
ja sänky 300 Hetekasänky patjoineen 500 Pöytä, sohvasänky,
lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600 Seinäkello, vanha 100 Pöytä,
pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300 Keittiön huonekaluja 150
Ompelukone 2.000 Kirjoja 200
Yhteensä 6450 mk
7)
Maataloustuotteita: Ruista 2300 kg 6.440 Vehnää 450 kg 1.350
Kauraa 400 kg 760 Ohraa 300kg 810 Perunoita 40 hl 2.800
Yhteensä 12160 mk
8) Keittiö - ja ruola-astioita: Patoja ja
kattiloita 530 Ruokakalustoja 650 4 kpl. maitotonkkia 400
Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100 Sekalaista
keittiökalustoa 150
Yhteensä 1830 mk
9) Vaatetavaraa:
Miehen pitovaatteita 1.500 Miehen päällysvaatteita 400 Miehen
alusvaatteita 700 Naisen pitovaatteita 1.000 Naisen päällysvaatteita
2.000 Naisen alusvaatteita 500 3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja
1.100 4 tusinaa pyyheliinoja 240 8 kpl. pöytäliinoja 400
Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100 Sänkypeitteitä 300 Mattoja 200
Yhteensä 9440 mk
10) Sekalaista tavaraa: Mauser-pistooli 300
Sekalaista irtaimistoa 500
Yhteensä 800 mk
VARAT YHTEENSÄ mk
177.940:60
II. VELAT JA POISTOT:
Hautauskustannukset 500
Toimitusmiesten palkkio 300 Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60
= 222:40
VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40
PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20
Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä,
lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa
määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan
pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.
Aino Kyllikki Tienari talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen
kylästä.
Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme. Paikka ja aika
edellämainitut.
Elias Laurila Arvo Ristaniemi
Tapani Virkkunen
. Vanhemmat: Juho Kustaa Tienari, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k.
07.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Susanna Sanni Tienari o.s. Kovesjärvi, s.
13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
|
 |
Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun
alkupuolella. |
|
2. puoliso: 23.12.1943 Kuru
Osmo Kalevi Ojanen. (Taulu 80).
(Taulu 86)
Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978.
Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo
Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e.
Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru,
Olkitaipale, Leiju.
Osmo Ojanen oli Olkitaipaleen kylän Tienarin
talosta halotun Leijun talollinen 1943-1978.
Osmo muutti Kurusta
28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja oli töissä Tampereen
Santalahdessa sijaitsevalla Näsijärven Pahvitehtaalla 2 vuotta.
(Näsijärven Pahvitehdas perustettiin vuonna 1893 Tampereen Santalahteen
Näsijärven rannalle ja se oli toiminnassa vuoteen 1989 saakka. Axel Sumelius
osti vuonna 1903 tehtaan ja uudisti sen täydellisesti. Tehdas valmisti
ensimmäisenä Suomessa lumppupahvia ja sen tuotevalikoimaan kuuluivat muun
muassa lakinlippapahvi, rautateiden matkalipuissa käytetty pahvi,
matkalaukut ja sähköeristyspahvi. Tehtaan vuosituotanto oli 550 tonnia ja
sen palveluksessa oli parhaimmillaan 200 henkilöä).
Talin-Ihantalan
suurtaistelu ja torjuntavoitto
Venäläisten päämääränä oli ollut
Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa
Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen
varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.
Stukat
tulevat
Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua
venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin
urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla
raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä
meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli
vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä,
tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä
salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla.
Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi
rautaa ja terästä. Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa.
Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille
duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea
mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen
räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa
keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt
tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa.
Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n
tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä
taisteluissa 500 henkeen.
Pakokauhun estäminen
Suomalaiset
perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri
menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä
niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun
lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat
ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla
Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti
suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat
Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan
ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn
saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta
saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille
antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi
rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen
jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan
taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte.
Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin.
Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin
saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta.
Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli
varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä
torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan
pohjoispuolella.
Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto
Suomi
joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja
itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666
kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä.
Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa
kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet
pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät
noin 600 panssarivaunua. Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan
komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja
puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja
Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa
Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset
käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla
samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa.
Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät
kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta
hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan
Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt
kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan
vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla.
Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan
ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi
vaipumasta satelliittien joukkoon.
SOPIMUSKIRJA:
Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet
Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta
1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on
luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme
sovittu seuraavasti: (Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen
lisätiedoistaan)
Puimakone. Luettelossa mainitun pelumyllyn
myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso. Polttomoottorin myynnin
jälkeen on hankittu sähkömoottori. 2 kpl. kasmasiinejä. Sampo ja
Tukeva äkeet. 2 kpl. jousiäkeitä. Niitto -, harava -, ja kylvökone
sekä kiekkojyrä. Pajakalusto. Mankeli. Yllämainittu omaisuus
jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja
Simo Tienarin kesken seuraavasti:
Ylläolevasta omaisuudesta omistan
minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari
neljänneksen kumpikin. Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa
mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.
Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:
Sähköllä käypä
vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo
Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.
Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3
ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.
Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953
Pentti Tienari / Osmo Ojanen
Aino Ojanen Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.
Todistavat:
Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi
RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle
6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a 3
metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden
käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain
sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3
metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.
Otteen oikeaksi
todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa, heinäkuun 14 p. 1955
Arkistonhoitaja Knut Wendelin. Vanhemmat: Kalle Jaakko
Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947
Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Ojanen o.s. Vuorenmaa, s.
31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale,
Kalliomäki.
|
 |
Osmo Ojasen rippikuva. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Wilma Kallentytär Nieminen
o.s. Salmelin, (Taulusta 303, äiti Maria
Moisio)
Sairaanhoitajatar. Piikana Kurun Olkitaipaleen Myllärissä 1899-1905, jonka
jälkeen Wilma muutti Kurusta 02.11.1905 Kokkolaan. Wilma muutti Tampereelta
29.09.1912 Kurun Olkitaipaleen Vanhakylään., s. 09.11.1884 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
- Lapset:
Kauko Edvard Nieminen
Kauko on merkitty rippikirjassa Kurun rippikirjassa 1910-1919 sivu n:ro 460
syntyneeksi Amerikassa. Luultavasti kyseessä on Wilman avioton lapsi., s.
06.03.1912 Amerikka.
|
 |
Kauko on merkitty rippikirjassa Kurun rippikirjassa 1910-1919 sivu
n:ro 460 syntyneeksi Amerikassa, mutta se ei ole mahdollista. Luultavasti
kyseessä on Wilman avioton lapsi. |
|
1. puoliso: 22.12.1912 Tampere
Kalle Eetu Kallenpoika Nieminen
Kalle muutti perheineen Kurusta 05.07.1915 Messukylään., s. 29.05.1886 Kuru,
Vaakaniemi, Ala-Toikko. Vanhemmat: Kalle (äpärä) Nieminen e. Huhtanen, s.
31.03.1862 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 21.01.1905 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä ja Maria Nieminen ent. Hellman o.s. Vetikko, s. 15.08.1854 Kuru,
Olkitaipale, Vanhakyla.
|
|
- Lapset:
Esteri Nieminen
s. 20.12.1913 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Vilhelmiina Yrjöntytär Siren
o.s. Moisio, (Taulusta 302, äiti
Charlotta Moisio)
Piikana Olkitaipaleen Myllärissa 1864-65, Petäjälammin Raivion torpassa
1865-66, Keihäslahden Rapakossa 1866-67, Olkitaipaleen Myllärissä 1867-74 ,
missä sai aviottoman lapsen (äpärä=oäkta) , Vanhakylässä 1874, Waakaniemen
Ylä_Toikossa 1874-76, Keihäslahden rapakossa 1876 ,Olkitaipaleen Wetikossa
1877-79, Riihikoskella, missä sukunimeksi tuli Siren 1779-1787, saivat
Riihikosken Niskalan torpan 1884-, s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä, k. 17.01.1918 Kuru, Olkitaipale.
|
|
- Lapset:
Arvo (äpärä)
s. 07.09.1873 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 20.09.1875 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri.
|
|
1. puoliso: 12.08.1876 Kuru
Iisakki Vilho Iisakinpoika Siren e. Onkilammi
Renki, itsellinen, Kurun Riihikosken Niskalan torpan isäntä 1884-1911, jonka
jälkeen Riihikosken Niskalan torppa muutettiin Koivusalon lohkotilaksi.
Iisakki Siren joutui lähtemään perheineen torpasta, koska Riihikosken poika
tuli asumaan torppaa joka muutettiin lohkotilaksi. Iisakki muutti perheineen
Olkitaipaleen Vanhakylän itselliseksi 1911-., s. 24.08.1849 Ikaalinen,
Vahojärvi, k. 28.06.1930 Kuru, Olkitaipale.
Perheensä viides lapsi
Iisakki Vilhelm syntyi Vahojärven Onkilammilla elokuussa 1849. Vilhon
ollessa kahdeksan vanha, perhe muutti Onkilammilta Miettisten Hyhkyrille
isän kotitaloon ja kolmen vuoden kuluttua edelleen Kurun Aureen Ojajärvelle.
17-vuotiaana Vilho lähti ensimmäisen kerran rengiksi Olkitaipaleen Vetikon
torppaan. Vuoden pestin päätyttyä uusi pesti löytyi Riihikosken kylän
Riihikoski-nimisestä talosta. Jälleen vuoden pestin umpeuduttua oli edessä
uuden etsintä. Uusi pesti löytyikin aikanaan Pohjankapeen kylästä Peltomäen
torpasta. Jälleen vuoden pestin jälkeen oli haettava uutta paikkaa ja
sellainen löytyikin samalta kylältä Yläkapeen talosta. Tämäkään pesti ei
kestänyt vuotta enempää ja tällä kertaa Vilho päätyi lähtemään vuodeksi
Teiskoon. Sieltä palattuaan Vilho sai pestin Olkitaipaleen kylän Lassilan
torpan rengiksi. Tämän jälkeen tie vei saman kylän Mylläriin ja Vanhakylään.
Elokuussa 1876 Vilho avioitui Keihäslahden Rapakon piian Vilhelmiina
Yrjöntyttären kanssa ja palasi vaimoineen vuodeksi Lassilaan jossa syntyi
myös esikoinen Anna. Nuoripari muutti Lassilasta itsellisiksi saman kylän
Vetikon torppaan. 1879 he muuttivat Riihikosken kylään Riihikosken taloon,
johon Vilho sai rengin pestin. Tässä yhteydessä Vilho omaksuu perheelleen
sukunimen Sirén. Vuonna 1881 Vilho ja perhe pääsevät Riihikosken Niskalan
torppaan, jossa he viihtyvät aina vuoteen 1910 asti. Tämän jälkeen perhe on
itsellisinä Olkitaipaleen kylän Vanhakylässä, jossa vaimo Vilhelmiina kuoli
tammikuussa 1918. Vilho itse kuoli leskenä Olkitaipaleen Takalan itsellisenä
kesällä 1930.
Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen. Vanhemmat: Iisakki
Onkilammi, s. 12.10.1814 Ikaalinen, Vahojärvi ja Maria Onkilammi o.s. Esko,
s. 21.04.1817 Ikaalinen, Kolkko, k. Ikaalinen, Vahojärvi.
|
|
- Lapset:
Anna Lammi o.s. Siren
s. 14.11.1877 Kuru, Olkitaipale, Lassila.
Perheensä esikoistytär
Anna syntyi Kurun Olkitaipaleen Lassilassa marraskuun 14. päivänä 1877.
Hänet kastoi seuraavana päivänä pastori K.G. Siren. Kummeiksi oli pyydetty
torppari Manu Mooseksenpoika Vetikko, vaimo Miina, sekä piika Sandra
Yrjöntytär. Vielä ennen vuoden vaihdetta perhe muutti Vetikon torppaan ja
sieltä parin vuoden kuluttua Riihikosken Niskalaan, jonne perhe asettui
useammaksi vuodeksi. 16 vuoden ikäisenä Anna saa pestin Karjulan kylän
Sammalistoon piiaksi. Rippikirjoissa hänen nimekseen on mainittu Anna
Niskala. Seuraava pesti oli Olkitaipaleen kylän Myllärillä, jossa hän
viihtyy siihen asti kunnes lähtee marraskuussa 1902 Kokkolaan yhdessä toisen
piikatytön kanssa. Kokkolassa Anna viihtyi vähän vaille neljä vuotta ja
muutti sitten Helsinkiin ja sieltä vain kahden kuukauden jälkeen
Tampereelle. Miehensä kuoltua Anna liittyi Suomen Adventtikirkon
jäseneksi marraskuussa 1947.
Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
|
|
Aina Vilhelmiina Hanhisuo o.s.
Siren
, s. 08.11.1879 Kuru, Riihikoski. Tauluun 309
| |
Tyyne Maria Lampi o.s.
Siren
s. 21.08.1882 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 6/1968 USA, MA, Fitchburg.
Tyyne syntyi perheensä kolmantena lapsena Riihikosken Niskalan torpassa
elokuun 21. päivänä 1882. Hänet kastoi seuraavana päivänä vt.
kappalainen Henrik Elers. Kummeiksi olivat lupautuneet torppari Matti
Tanhuanmäki ja vaimonsa Eeva. Tyyne muutti 16-vuotiaana naimattomana
Kurusta Tampereelle. Tyyne asusteli vuosina 1910-14 New Yorkissa ja
palasi sitten Tampereelle. Joulukuussa 1915 Tyyne palasi takaisin
Yhdysvaltoihin, New Yorkin Bronxvilleen jossa hän sanoi asettuvansa
ystävättärensä, rva Moreheadin luo. Pian tämän jälkeen hän avioitui
Alajärveltä kotoisin olleen Oscar Lammen kanssa ja he asettuivat
Massachusetssin osavaltion Fitchburgiin. Tyyne sai Yhdysvaltain
kansalaisuuden 1918.
Puoliso: Oscar Lampi, puuseppä, s. 24.9.1877
Alajärvi, k. 17.3.1951 Fitchburg, MA, USA
Lähde: Jari Hämäläinen
Ikaalinen.
|
|
Iita Siren
Kiertokoulun opettaja, IIta muutti 4.5.1909 Ähtäriin., s. 27.06.1885
Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 08.03.1939 Kuru, Olkitaipale.
|
|
Olga Sofia Siren
s. 07.04.1888 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. ennen 10.09.1980 Usa.
Olga syntyi Kurun Riihikosken itsellisperheen viidentenä lapsena
huhtikuussa 1888. Hänet kastettiin seuraavana päivänä jolloin kummeiksi
oli pyydetty Riihikosken isäntä Santeri Riihikoski ja vaimo Maria.
Olga muutti naimattomana Kurusta Kokkolaan marraskuussa 1908 ja sieltä
edelleen Liverpoolin kautta Amerikkaan. Laiva rantautui New Yorkiin 28.
marraskuuta 1909. Olga ilmoitti asettuvansa ystävättärensä Ida Kallion
luokse New Yorkin 66. kadulle. Seuraavan vuoden väestönlaskenta tietojen
perusteella Olga työskenteli piikana Massachusettsin West Newburyssa
leskirouva Sarah Thurlown perheessä. Kokkolan srk:n kirkonkirjojen
mukaan hänet on julistettu poissaolevana kuolleeksi 10.9.1980
Muuttanut: 29.10.1909 New York, USA
Lähde: Jari Hämäläinen
Ikaalinen.
|
|
Antto Wilhelm Siren
Olkitaipaleen Vanhakylän itsellinen. Antto kuoli 28-vuotiaana
keuhkokuumeeseen., s. 26.09.1890 Kuru, Riihikoski, Niskala, k.
11.10.1918 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Lyyli Aliina Siren
s. 27.05.1893 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 02.06.1893 Kuru, Riihikoski,
Niskala.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 09.06.1899 Kuru
Juho Matinpoika Hanhisuo
Sahatyöntohtaja, s. 20.07.1875 Kuru, Juhtimäki, k. 08.10.1926 Kuru,
Vaakaniemi.
Juho Matinpoika Hanhisuo syntyi rippikirjojen mukaan
Juhtimäessä Hanhisuon torpassa heinäkuussa 1875 perheensä esikoisena.
Kesällä 1899 hän avioitui Kurun Riihikosken Aina Vilhelmiina Villentytär
Sirénin kanssa ja asettuivat asumaan Karjulan kylän Koskelle. Juho muutti
perheineen Kurusta Keuruulle huhtikuussa 1916. Keuruulla perheeseen syntyi
vielä poika Kauko. Keuruulta tie vei alkuvuodesta 1920 Vilppulaan ja sieltä
edelleen kesällä 1922 Jyväskylään. Vielä saman vuoden lokakuussa Juho palasi
vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa takaisin Kuruun Vaakaniemen kylään. Juho
toimi siellä Leppälahden sahan työnjohtajana kunnes kuoli lokakuussa 1926.
Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen. Vanhemmat: Matti Hanhisuo e.
Vehmaanperä, s. 06.09.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 09.02.1923
Juhtimäki ja Matilda Hanhisuo, s. 10.01.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, k.
24.11.1940 Juhtimäki.
|
|
- Lapset:
Katri Maria Taipale o.s.
Hanhisuo
s. 13.03.1900 Kuru, Karjula, k. 19.11.1921 Tampere.
|
|
Alli Maria Hanhisuo
s. 24.02.1902 Kuru, Karjula, k. 08.03.1902 Kuru, Karjula.
|
|
Sylvi Esteri Hanhisuo
s. 24.03.1903 Kuru, Karjula, k. 02.09.1910 Kuru.
|
|
Siiri Maria Lammi o.s.
Hanhisuo
s. 17.10.1905 Kuru, Karjula, k. 09.09.1986 Tampere.
|
|
Kauko Johannes Hanhisuo
s. 08.02.1917 Keuruu, Kolho, k. 2004 Tampere.
.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Mathilda (Thilda) Yrjöntytär
Hangaslampi o.s. Moisio, (Taulusta
302, äiti Charlotta Moisio)
Piika Olkitaipaleen Leveelahdessa 1866-67, kotonaan 1867-68, Karjulan
Heikkilässä 1868-69, Karjulan Tyrkkölässä 1869-71, Karjulan Heikkilässä
1871-72, muutti Teiskoon 8.3.1872. Matilda muutti takaisin Kurun Karjulan
Heikkilän Rintamäen torppaan vuonna 1874., s. 15.08.1850 Kuru, Olkitaipale,
Vanhakylä.
|
|
Puoliso:
Kalle Antinpoika Hangaslampi e. Rintamäki
s. 14.02.1852 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi. Vanhemmat: Antti
Rintamäki e. Leppäoja, s. 03.10.1819 Kuru, Karjula, Iso-Karjula, k.
06.08.1874 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Maija Liisa Rintamäki o.s. Mäkelä, s.
10.05.1827 Kuru, Hainari.
|
|
- Lapset:
Ida Hangaslampi
s. 12.01.1875 Kuru, Karjula, Heikkilä, Rintamäki.
|
|
Hulda Maria Hangaslampi
s. 18.01.1878 Kuru, Karjula, Heikkilä, Rintamäki.
|
|
Kalle Hangaslampi
s. 08.05.1880 Kuru, Karjula, Heikkilä.
|
|
Manu Hangaslampi
s. 05.09.1882 Kuru, Karjula, Heikkilä.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Helena (Leena) Yrjöntytär
Moisio, (Taulusta 302, äiti Charlotta Moisio)
Piika Hainarin Sääkslahdessa 1869-77, missä sai aviottoman lapsen,
Olkitaipaleen Myllärissä 1877-80, missä sai toisen aviottoman lapsen,
Olkitaipaleen Wetikossa 1880-, s. 31.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
- Lapset:
Ida (äpärä)
s. 03.03.1873 Kuru, Hainari, Sääkslahti.
|
|
- Lapset:
Lyyti (äpärä)
s. 08.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 08.06.1879 Kuru, Olkitaipale,
Mylläri.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Henriikka Yrjöntytär Lingren
o.s. Moisio, (Taulusta 302, äiti
Charlotta Moisio)
Piikana Petäjälammin Hirvilahdessa 1871-72, Olkitaipaleen Myllärissä
1872-74, missä avioliittoon kuulutukset 11.9.1874, Karjulan Heikkilässä
1874-78, missä avioitui ja sai lapsen, Karjulan Iso Karjulassa 1878-1880,
missä sai toisen lapsen, Karjulan Wähä_Karjussa 1880-81, Karjulan seppä
Nilsforsilla 1881-, s. 26.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
|
|
Puoliso: 02.11.1874 Kuru, Mylläri
Juho Kustaa Abrahaminpoika Lindgren e. Iso Karju
Renki, itsellinen, Nilsforsin torppari, s. 13.12.1845 Kuru, Karjula.
|
|
- Lapset:
Otto Lehmus e. Lindgren
, s. 18.05.1877 Kuru, Karjula, Iso-Karju. Tauluun
313
| |
Hulta Vilhelmiina Lindgren
s. 28.03.1880 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 24.03.1887 Kuru, Karjula, Nygård,
Nilsfors.
|
|
Eeti Lindgren
s. 02.08.1887 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
|
|
Antto Lindgren
s. 24.05.1891 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
|
|
Onni Aukusti Lindgren
s. 24.07.1896 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VIII Otto Juhonpoika Lehmus
e. Lindgren, (Taulusta 312, äiti
Henriikka Lingren)
Otto oli Karjulan Iso-Karjulan renki mennessään naimisiin, Petäjälammin
Paappasen renkinä, jolloin Fedi Idman omisti Paappasen tilan, Karjulan
Iso-Karjulan itsellinen. Armeijaan kelpaamaton., s. 18.05.1877 Kuru,
Karjula, Iso-Karju.
|
|
Puoliso: 07.07.1904 Kuru
Ida Maria Aatuntytär Lehmus o.s. Ahlgren
s. 14.12.1879 Pirkkala.
|
|
- Lapset:
Paavo Johannes Lehmus
s. 30.08.1904 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Matti Antinpoika Kangasmäki
e. Sipilä, (Taulusta 301, äiti Juliaana
Sipilä)
Lahdenperän talon Kangasmäen torppari. Matti muutti perheineen Lahdenperän
Sillanmäen torppaan itselliseksi eläkeläiseksi vuonna 1891 ja vuonna 1893
Riihikosken Aholaan., s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k.
06.03.1900 Kuru, Riihikoski, Ahola.
|
 |
Lahdenperän Kangasmäen torppa on ollut Parkkuun tienhaarasta
käännyttäessä Kuruun päin heti vasemmalla puolen ennen Nimetönojaa. Paikka
on kuivaa männikköä, joten nimi sopi hyvin torpan nimeksi. |
|
Puoliso: 14.05.1856 Kuru
Vilhelmiina Joosepintytär Kangasmäki o.s.
Myllymaa
s. 28.10.1826 Kuru, Sontu, k. 05.06.1898 Kuru, Riihikoski, Ahola.
Vanhemmat: Jooseppi Myllymaa, s. 26.09.1788 Kuru, Sontu, k. 08.03.1853 Kuru,
Sontu ja Reetta Myllymaa o.s. Kestilä, s. 01.05.1787 Ikaalinen, Juhtimäki,
k. 26.02.1868 Kuru, Sontu.
|
|
- Lapset:
Amanda Kangasmäki
s. 17.09.1858 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 21.11.1858 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Matilda Kangasmäki
s. 07.10.1859 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 09.01.1860 Kuru,
Olkitaipale, Lahdenperä.
|
|
Kalle August Ahola e.
Kangasmäki
, s. 13.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Tauluun 315
| |
Vilhelmiina (Miina) Kenttäniemi
o.s. Kangasmäki
, s. 20.02.1865 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Tauluun 316
| |
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VII Kalle August Matinpoika Ahola
e. Kangasmäki, (Taulusta 314, isä Matti
Kangasmäki)
Lahdenperän Kangasmäen torpan poika, Riihikosken torpan Aholan isäntä. Kalle
kuoli tapaturmaisesti 42-vuotiaana., s. 13.01.1861 Kuru, Olkitaipale,
Lahdenperä, k. 25.06.1903 Kuru, Riihikoski.
|
|
Puoliso: 26.06.1900 Kuru
Helmi Maria Juhonpoika Salo ent. Ahola o.s.
Perikangas
Olkitaipaleen Tienarin piika, Riihikosken Aholan emäntä., s. 15.12.1883
Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 28.11.1959 Kuru, Olkitaipale. Vanhemmat:
Juho Perikangas, s. 06.06.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.03.1935
Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Manta (äpärä) Perikangas, s. 22.09.1854 Kuru,
Keihäslahti, Kurun puustelli, k. 18.08.1923 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
|
|
- Lapset:
Kaarle Johannes Ahola
kaarle kuoli vuoden ikäisenä korkeaan kuumeeseen., s. 23.03.1903 Kuru,
Riihikoski, k. 07.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
|
 |
Riihikosken Aholan torppa Pahalammin ja Koskelan talon kupeessa. |
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 26.08.1900 Kuru
Ananias Juhonpoika Kenttäniemi e. Pohjasmäki
Kurun talon Kenttäniemen torppari., s. 10.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Pohjasmäki, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897
Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Kaisa Pohjasmäki o.s. Hanhisuo, s. 21.12.1821
Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
- Lapset:
Aatu Kenttäniemi
s. 20.09.1901 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
|
|
Anni Kenttäniemi
s. 05.12.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 19.11.1780 Kuru, Mylläri
Mikko Mikonpoika Torkko e. Holm
Kuivaniemen, Pajulan ja Keihäsjärven reserviläinen, Torkon kruununtorpan
isäntä 1798-1809, s. 03.09.1758 Kuru, k. 24.02.1838 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
- Lapset:
Liisa Torkko o.s. Holm
s. 05.11.1781 Kuru, Keihäsjärvi.
|
|
Matti Torkko
, s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi.
Tauluun 318
| |
Tuomas Torkko
s. 14.12.1785 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi.
|
|
Mikko Torkko
s. 04.10.1788 Kuru, Keihäsjärvi.
|
|
Valpuri Torkko
s. 22.02.1791 Kuru, Keihäsjärvi, Pajula.
|
|
Juliana Torkko
s. 05.04.1793 Kuru, Keihäsjärvi, Pajula.
|
|
Yrjö Torkko
s. 20.10.1794 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
Martti Torkko
s. 24.10.1797 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
Anna Katajisto o.s.
Torkko
, s. 22.09.1800 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 339
| |
Juho Torkko
s. 29.04.1802 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
Puoliso: 08.04.1812 Tyrvää
Liisa Tuomaantytär Torkko o.s. Knuuttila.
(Taulu 15)
s. 07.06.1786 Tyrvää, Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Tuomas Kuuttila, s. 12.11.1743 Tyrvää, Vihattula, k. 03.06.1797
Tyrvää, Vihattula ja Maria Kuuttila o.s. Nikkilä, s. 23.03.1751 Tyrvää, Eko,
k. 03.04.1819 Tyrvää, Vihattula.
|
|
- Lapset:
Matias Torkko
s. 15.05.1813 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.05.1813 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
Jeremias Torkko
, s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 319
| |
Anna Liisa Liesimäki ent. Korventausta
ent. Tienari o.s. Torkko
, s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 336
| |
Aapeli Torkko
, s. 10.09.1821 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 337
| |
Loviisa Torkko
s. 13.08.1825 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
Vilhelmiina Torkko
s. 13.01.1830 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.11.1832 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
| Alku |
Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |
VI Jeremias Matinpoika Torkko,
(Taulusta 318, isä Matti Torkko)
Kruununtorppari, Jeremias kuoli 73-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s.
09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
|
|
1. puoliso: 25.06.1837 Virrat
Kaisa Yrjöntytär Torkko o.s. Maijala
Kaisa muutti Virroilta 19.10.1937 Kurun Riuttaskorven Torkkoon ja meni ennen
muuttamistaan jo naimisiin Torkon pojan Jeremiaan kanssa. Jeremias ja Kaisa
saivat seuraavana vuonna pojan Juho ja seuraavana vuonna 1839 Kaisa kuoli
23-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 17.10.1815 Virrat, Vaskivesi,
Nojonen, k. 27.03.1839 Kuru, Riuttaskorpi. Vanhemmat: Yrjö Maijala e.
Nojonen, s. 07.04.1780 Virrat, Vaskivesi, k. 22.12.1851 Virrat, Vaskivesi ja
Maria Maijala o.s. Tanhua-Tyrkkö, s. 22.03.1773 Virrat, Vaskivesi, k.
06.05.1845 Virrat, Vaskivesi.
|
|
- Lapset:
Juho Manu Torkko
Juho kuoli 14-vuotiaana punatautiin eli ve |