TIENARIN TILA KURUSSA

Päivitetty 12.12.2024







Tienarin sukukokous 28.7.2012 Parkkuun Seuratalolla.












Mommon päärakennus on lähes 300 vuotta vanha, joka edustaa kaunista talonpoikaistyyliä.





MOMMO, 30,5 km Korkeakosken asemalta, 70 km Tampereelta ja 1 km Kontuniemen laiturilta. Omistajat vuodesta 1921 Svante, Laina ja Ina Peltola.

Talo mainitaan kirkonkirjoissa ensikerran 1723, minkä jälkeen ovat omistajina olleet: Josef (Mommoi), Juho Juusenpoika (Mommoi), Juuse Juhonpoika Mommo, Juho Juusenpoika Mommo, Juuse Juhonpoika Mommo, Herman Juusenpoika Mommo ja Hilja Otteliana (os. Hermannintytär Mommo) sekä miehensä Eetvartti Antinpoika Peltola.

Tila on erittäin kauniilla paikalla Paloveden niemekkeessä. Pinta-ala on 257 ha; siitä puutarhaa 0,4, peltoa 35 ja metsämaata 221,9 ha. Viljelysten keskellä olevista rakennuksista osa on hyvin vanhoja. Päärakennus (v. 1935) n. 200-vuotias, kaunista talonpoiklaistyyliä. Karjakartano on vuodelta 1923. Tuulivoimainen vesijohto rakennuksiin (jo v. 1935), navetassa automaattiset juottolaitteet. Tasaisilla savi-multapelloilla 9-jakoinen vuoroviljelys; kesanto, ruis, 4 heinää, laidun, 2 kevätviljaa.

Peltoalasta oli v. 1931 kesantoa 2,2 ha, puolikesantoa 1,2, ruista 2, vehnää 0,5, kauraa 10, ohraa 1, hernettä 0,4, perunaa 1, rehujuurikasveja 0,9 ja heinää 15,8 ha. Kotieläimiä: 5 hevosta, 16 lehmää, 1 sonni, 11 sikaa, 9 lammasta ja 30 kanaa. Karja on LSK-, siat SY- ja lampaat maatiaisrotua. Karjasta on osa kantakirjassa.

Rahatuloja hankitaan myymällä paikkakunnalle viljaa, maitoa, lihaa, munia ja rehuja. Maito viedään osuusmeijeriin. Metsä on enimmäkseen havumetsää, josta on myyty metsänhoidollisesti saha-, paperi- ja polttopuuta. Tilalla on hyvä kalavesi, kaloja pyydetään myytäväksikin. Omistajat osuuskassan ja osuusmeijerin jäseniä. Voimakoneena höyrykone. Tiedot: Suomen maatilat II-osa, Hämeen lääni (vuodelta 1935).



Mommo Ruoveden Pihlajalahdessa.



Mommonlahti Ruoveden Palovedellä.







Kurun Keihäslahden Kurun tilan talouskeskus sijaitsee viljelysten reunassa, maantien varrella, Näsijärven rannalla, 2-kerroksinen päärakennus on vuokrattu Kurun kunnalle. Vuokraaja Väinö Sipilän asuntona on toinen päärakennus.



Kurun tilan vuokraaja 1930-luvulla oli Väinö Sipilä.



KURU (Keihäslahti), 54 km Vilppulan asemalta, 64 km Tampereelta ja 0,4 km Rapakon laiturilta. Sotilasvirkatalo, omistaja valtio. Vuokraaja Väinö Sipilä. Vuokraajina ovat 1700-luvun jälkipuoliskolla olleet luutnantit Reinhold Apolloff, Johan Eek, ja Gustav von Kothen sekä 1800-luvun alkupuolella mm. kenraali von Moller vuodesta 1810. Myöhempiä vuokraajia ovat henkikirjoittaja Otto Savander, maanviljelijä Koskinen, majuri K. R. von Kraemer ja maanviljelijä mäenpää, jolta tila joutui nykyiselle vuokraajalle.

Pinta-ala on nykyään 75,5 ha, josta 24,5 ha peltoa, 1 luonnonniittyä, 1 viljeltyä laidunta ja 49 ha metsämaata. Pellot ovat epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia.

Karjasuoja on rakennettu puusta ja kivestä vuonna 1904; siinä on 14 lehmän navetta ja 6 hevosen talli. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa automaattiset juomakupit. Sikala on tehty puusta vuonna 1911. Viljelyskiertoja3; A. juurikasvit, ohra ja heinä; B. kaura ja heinää; C. puolikesanto, syysvilja, 3 heinää, 2 kevätviljaa. Vuonna 1930 oli 3 ha ruista, 0,25 vehnää, 6,25 kauraa, 9,65 heinää, 1,5 puolikesantoa, juhannusruista ja vihantarehua sekä 1 ha kesantoa.

Kotieläimiä: 3 hevosta, 12 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa, 4 lammasta ja 10 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi ja lampaat ovat maatiaisia. Myydään paikkakunnalle viljaa ja maitoa. Sähkövalo ja voima Kurun Mylly- ja Sähkö Oy:ltä. Voimakoneena öljymoottori. Katkaisusirkkeli ja pärehöylä. Tiedot: Suomen maatilat II-osa, Hämeen lääni (vuodelta 1935).



Seuraavana Olkitaipaleen Tienarin tila mihin on tullut edellä olevilta tiloilta isäntä Kurun Keihäslahden Kurun tilalta 1697 ja vävy Ruoveden Mommon tilalta, Tienarin isäntä vuodesta 1729.







Vanhiska, rakennettu vuonna 1861 (hirrestä löydetty vuosiluku).

TIENARI, oikealla Tienarin kantatalo, rakennettu vuonna 1929, siinä asui Tienarin mummu ja vaari loppuelämänsä Pentti Tienarin perheen kanssa. Kauppila lohkaistiin Tienarista vuonna 1930 Aarne Tienarille perintöosuutena. Aarne ja Sanni Tienarin isännyyden jälkeen vuonna 1942, tila oli Aarnen kuoleman jälkeen perikunnan hallussa vuoteen 1951, jolloin alkoi Juho ja Irma Tienarin kausi ja he isännöivät Kauppilaa vuoteen 1982, jolloin Juhon ja Irman nuorin poika Tapani ja Päivi Tienari ottivat Kauppilan tilan hoitaakseen. Heillä on porsassikala. Tapanilla ja Päivillä on poika Jaakko ja tytär Anna. Juho Tienari myi vuonna 1937 Tienarin puoliksi pojilleen Pentille ja Kaarlolle. Keskellä olevan rakennuksen pirtissä asuivat ennen piiat ja rengit. Aino Tienarin miehen Kaarlo Tienarin kaaduttua sodassa 23.02.1940, Kaarlon (Kalle) osuus jäi hänen vaimolleen Aino Tienarille. Sodan jälkeen osuudet erotettiin Tienariksi ja Leijuksi. Leiju jäi Ainon ja hänen toisen puolisonsa Osmo Ojasen viljeltäviksi. Pentti ja Osmo kasvattivat sokerijuurikasta ja aloittivat yhdessä myös kanaloiden pidon. Osmo jätti kanalat, jota Pentti jatkoi. Osmo osti leikkuupuimurin 1960-70 luvun vaihteessa ja pui kylän talojen viljapeltoja pitkää päivää tehden koko syksyn, jos sää salli puinnin. Aino Tienari meni naimisiin vuonna 23.12.1943 Osmo Ojasen kanssa ja asuttivat keskellä olevaa taloa. Perheeseen siunaantui Kallen ja Ainon pojan Simon lisäksi vielä 4 poikaa ja 2 tyttöä, joista nuorempi kuoli jo puolivuotiaana aivokalvontulehdukseen. Ojasten asumassa rakennuksessa oli kolme kellaria ja keskimmäisen kellarin yläpuolella on pieni akkuna ja siinä oli "sisävessa", johon kulku oli eteisen kautta. Sisävessassa oli istuinosan alla peltinen kouru, jota pitkin jätökset menivät alla olevaan astiaan. Vessa tehtiin aikoinaan susien pelon vuoksi, koska niitä nähtiin lauma tallin vasemmalla puolella olevalla alavalla peltoaukealla. Rakennuksen keskelle oli myöhemmin rakennettu kahta rakennusta yhdistämmän porstua ja pitkä eteinen ja sen päähän keittiö, mikä oli tosi hatara, talvella vesi jäätyi astioihin keittiössä. Eteisestä pääsi vintille ja se oli pelottava paikka, sinne ei uskallettu mennä lapsena ollenkaan. Vasemmalla puolella näin edestä katsottuna oli pirtti, kaksi akkunaparia ja oikealla sali, kaksi akkunaparia. Salin takana oli kaksi kamaria, keski - ja peräkamari. Rakennuksessa oli kolme piippua, yksi pirtin isoon uuniin ja pieneen uuniin, toinen keittiön lieteen, keskihuoneen ja salin uuneihin yhdeistetty piippu ja kolmas peräkamarin uunia varten. Peräkamarissa nukkui melkein koko perhe, mutta vanhempana Simo ja Kalevi nukkuivat keskihuoneessa. Akkunoihin oli laitettu tummennusverhot tai paremminkin pahvit sota-ajan pommituksia pelätessä. Ne vedettiin alas pimeän tultua valojen ollessa päällä sisällä. Me Ojasen ja Tienarin lapset pelattiin ja leikittiin 10-tikkua ja "kolipiiloo" kesällä ja vanhempana jouduttiin kesällä heinätöihin ja keväällä kuorimaan puita. Koulun päättymispäivänä aina ensimmäiseksi riisuttiin juhlavaatteet ja rynnättiin kastamaan talviturkki Kauppilan rantaan, missä kävimme joskus jopa yli 20 kertaa päivässä. Näsijärvessä ei juurikaan käyty uimassa. Simo vanhempana lapsena oli kova urheilemaan, kun me vasta leikittiin. Olimme joskus 1960-luvun alussa Nuijantiellä ottamassa aikaa, kun hän juoksi sataa metriä. "Lähtölaukaus" annettiin käsien heilautuksella. Simo valittiin Kurun parhaaksi urheilijaksi vuonna 1964. Lähinnä vasemmalla oli hevostallit ja yläkertaan meni silta, jota pitkin sai vietyä heinää, joka pudotettiin hevosille yläkerran lattiassa olevasta aukosta. Matalan rakennuksen tallin puoleisessa päässä oli kolme puuceetä, ylhäällä oikealla puoli, oikealla näkymättömissä heinälato ja kuva on otettu navetan katolta. Edessä on karjopiha, jonka portti näkyy olevan kiinni. Siihen laskettiin eläimet vapaaksi kevättä haistelemaan ja purkamaan iloaan vapaaksi päästyään. Portit piti olla tiukasti kiinni tai vasikat olisivat lähteneet karkuun Kuvan on ottanut vuoden 1930 tienoilla Jalmari Mantere ja kuvan omistaa Matti Tienari.







Suuri lähetystö Hämeen läänistä Pietariin vuonna 1899.







Lähetystön lähtö Pietariin,

Maanantaina 13. maaliskuuta loputkin suuren lähetystön jäsenet olivat saapuneet Helsinkiin ja saivat Senaatintorilla osakseen helsinkiläisten kunnianosoituksia. Sen jälkeen heistä useimmat lähtivät ylimääräisellä junalla puoli kahdeksan aikoihin Pietariin. Bobrikov sai tietää lähetystön lähdöstä Pietariin vasta tunnin päästä lähetystön lähtemisestä. Silloin hän yritti estää lähetystöltä pääsyn Pietariin ja vaati Uudenmaan läänin kuvernööriä De Pontia lähettämään sähkösanoman lähetystön käännyttämiseksi, mutta De Pont kieltäytyi. Pitäjittäin ja kaupungeittain oli koko maasta valittu 500 miehen lähetystö, joka lähti 13. - 20.3.1899 viemään adressia keisarille. Lähetystön jäsenten ammattina tai asemana on mainittu mm. talollinen, tilallinen, rustitilallinen, maanviljelijä, pankinjohtaja, kreivi, kirja- tai muu kauppias, agronomi, kansakoulunopettaja, lukkari, lampuoti, piirilääkäri, apteekkari, kirkkoväärti ja kuntakokouksen puheenjohtaja, eli kaikista 8 läänistä eri säätyjä edustavaa yhteiskunnallisesti arvostettua ja ansioitunutta väkeä.







Juho Tienarin saama mitali osallisuudesta Suuren lähetystön matkaan Pietariin.







Tässä se mitalin toinen puoli.














Päivän pörssisähkön hinta

Parkkuun kyläsivut

Parkkuu paikallaan

Kurun lehti

Kurun sää

Parkkuun sää

Pakkasen purevuustaulukko

Tienarin sukuseura
























Sukuselvityksen kohde

Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II
s. 1672 Kuru, Keihäslahti ja hänen jälkeläisiään yhteensä 544 taulua

Tulostettu:
12.12.2024
Tekijä:
Kalevi Ojanen
Keskisenkatu 6 A 22
33710 Tampere
amiraali@kaleviojanen.fi





SUKUJUTUT -ohjelma

ATK-palvelu Luhtasaari Oy
Seinäjoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

Taulu 1
I Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II Kuru II:n isäntä 1695-1696, Tienarin isäntä 1697-1728, s. 1672 Kuru, Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale. Henrik Tuomaanpoika oli Kuru II:n lampuoti 1695-1696.
Kuru I ja Kuru II mainitaan luutnantti Segebadenin puustellina vuodesta 1690,
josta asti myös Tuomas Henrikinpoika ja Henrik Tuomaanpoika mainitaan lampuoteina,
heidän jälkeensä oli vielä useita lampuoteja ennen isovihaa. (Isoviha 1714-21, venäläisten miehitys)
(Puustelli oli virkatalo, joka annettiin viranhaltijalle osana palkkaa).
Henrik Tuomaanpoika muutti Kurun Keihäslahden Kuru II:sta (Kuru II:n lampuoti 1695-1696) Kurun Olkitaipaleen Tienarille ja oli isäntänä 1697-1728, jolloin kuoli.

Ennen Henrik Tuomaanpoikaa Kurun Olkitaipaleen (aluksi kuului Vaakaniemeen) Tienaria asuttaneet:

1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
3. Pietarin leski Anna 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
4. Tuomas Olavinpoika 1606-1608
5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
pso Valpuri Matintytär 1639 ja 1643-1644
Edellisen poika
6. Yrjö Laurinpoika 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
pso Marketta (Maisa) Antintytär
Edellisen sisarenmies
7. Pietari Olavin poika 1649-1677
pso 1 Kerttu Laurintytär 1645-1646
2 Anna (ainakin jo vuonna 1649)
Edellisen ja Annan poika
8. Juho Pietarinpoika 1678-1696, kuoli 1697
pso Aune
9. Yhdeksäntenä tulee isännäksi aiemmin mainittu Heikki Tuomaanpoika Kuru II:sta 1697-1728
.
Kurun jakokunnat isojakokarttojen mukaan. I. Vehkakoskenmaa (Hainarin), II. Petäjäniemen ulkomaa (Karjulan).

Puoliso: 21.09.1698 Kuru Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski Katariina kuollut 78-vuotiaana horkkaan eli vilutautiin., s. 1681 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.
Kuoli malariaan 78-vuotiaana.
Vanhemmat: Yrjö Koski, s. 1639 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.05.1728 (Teisko) Kuru, Karjula ja Valpuri Koski, k. ennen 1699 (Teisko) Kuru, Karjula.
Keskiaikainen koruommel Kurun vuodelta 1704 olevassa messukasukassa. Valokuva, Kansallismuseo.

Lapset:
Valpuri Tienari , s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 2
Kaisa Ringsten o.s. Tienari , s. 1713 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 543
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 2
II Valpuri Heikintytär Tienari, (Taulusta 1, isä Heikki Tienari) Vanhemmat Kurun Keihäslahden Kuru II:sta, Tienarin tytär, piika ja emäntä., s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 18.11.1722 Kuru Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo Mommon poika, ei Mommon isännän, vaan itsellisen poika, Ruoveden Pekkalan talon renki, Tienarin vävy ja talollinen 1729-1752, kirkon kuudennusmies, vanha isäntä. Yrjö kuoli 62-vuotiaana, kuolinsyytä ei tiedossa. Yrjö Tienarista lähtien Tienarin tila on siirtynyt nykypäivään asti isältä pojalle., s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale.

SUUR-RUOVEDEN MAANTIETEELLINEN HISTORIA:

Kallioperä johtaa meidät Suur-Ruoveden historiassa aina yli tuhannen miljoonan vuoden takaisiin aikoihin, jolloin maan sisässä siihen saakka tulikuumina hehkuneet kiviainesmassat jähmettyivät koviksi graniiteiksi ja muiksi lähisukuisiksi kivilajeiksi, jotka nykyään muodostavat alueen vuoriperustan.
Mutta sen jälkeen seuraa geologisessa historiassa, niinkuin yleensä meidän maassamme, laaja aukko. Koko siltä valtavalta aiakakaudelta, jonka kuluessa muinaiset vuoristot tasoittuivat aina nykyiseen graniittiperustaan saakka, ei ole säilynyt mitään tietoja. Vasta viimeisen kymmenentuhannen vuoden ajalta - on säilynyt aukoton sarja havaintoaineistoa.
Näyttää siis siltä, kuin paksusta historian kirjasta olisi repäisty pois valtaosa lehdistä, niin että vain ensimmäiset ja viimeiset olisivat jääneet jäljelle.
Tähän on ensi sijassa syynä jääkausi, joka on hävittänyt vuorten rapautumisesta syntyneet aikaisemmat irtainten maalajien kerrostumat ja myös sen kasvi - ja eläimaailman, joka ennen sitä täällä on vallinnut.

Oikeastaan voisimme puhua jääkausista yhden asemesta, sillä niitä on ollut useampiakin, ehkäpä kolme tai neljä. Niiden välillä on sitten ollut lämpimiä, jäättömiä kausia, jolloin elämä on taas päässyt versoamaan. Tavallisesti puhutaan vaan viimeisestä jääkaudesta, joka lienee kestänyt suunnilleen 75000-100000 vuotta.
Jäätiköityminen sai alkunsa Ruotsin ja Norjan korkeilla tunturiseuduilla, missä vieläkin on pysyviä jäätiköitä. Sieltä jäätiköt ilmaston kylmetessä alkoivat laajentua kaikkiin suuntiin. Sitkeän taikinan tavoin jäämassa vähitellen eteni yli koko Skandinavian ja Suomen aina Keski-Venäjälle ja Saksaan saakka. Jäätikkö oli satojen metrien, ehkä kilometrin paksuinen.
Edetessään se kuljetti mukanaan maan pintaa peittävät irtaimet ainekset ja irroitti kaalioiden rapautuneista pinnoista kiviä ja lohkareita, jotka tarttuivat kiinni sen pohjaan. Näin se puhdisti kallioiden altaita ja syvennyksiä, joissa nykyiset järvet sijaitsevat ja hioi ja naarmutti alustaansa tarttuneiden kivien avulla kallioiden pintoja.
Tällä tavoin syntyivät silokalliot, joita tavataan varsinkin järvien rannoilla. Niiden pinnalla näkyvät uurteet osoittavat jäätikön liikkumissuuntaa.

Mutta mahtava, ikuiselta näyttävä mannerjäätikkökin kohtasi väkevämpänsä. Ilmaston taas vähitellen lämmetessä sen reunojen eteneminen pysähtyi. Sen pintaan alkoi auringon säteiden voimasta ilmestyä yhä useampia puroja ja sulamisvesivirtoja, jotka kuluttivat sitä ja koversivat siihen uurteita ja onkaloita.
Jään reu´na alkoi murtua ja lohkeilla, jäätikkö oheni ja maa-ala toisensa jälkeen vapautui sen vallasta.

Jäätikkö ei sulanut yhtäjaksoisesti, vaan välillä sattui kylmempiä ilmastokausia, jolloin sen reuna juuttui pitemmäksi aikaa paikalleen ja saattoi tilapäisesti jopa edetäkin. Kummankin Salpausselän kohdalla sattui n. 200 vuoden pysähdys. Tämä tapahtui n. 10000 vuotta sitten.
Sen jälkeen jää taas suli hyvää vauhtia ja n.500 vuotta myöhemmin sen reuna oli Suur-Ruoveden alueella, joka kokonaisuudessaan vapautui jään vallasta seuraavien vuosisatojen kuluessa.

Maisemat olivat kuitenkin vielä silloin aivan toisenlaisia kuin nykyään. Valtava jäämassa oli painollaan ssanut maan kuoren painumaan alemmaksi ja kun jäätikön sulamisesta lisäksi syntyi runsaasti vettä, olivat maat pääosaltaan veden peitossa. Tämä vesi oli kylmä jääjärvi, jossa jäätiköstä irti lohkeilleet suuremmat ja pienemmät jäävuoret uiskentelivat, niinkuin nykyään arktisilla vesillä.
Vain korkeimmat maastokohdat kohosivat saarina tästä ns. Baltian jääjärvestä. Rantaviiva lienee kulkenut jäätikön sulamisvaiheen aikana n. 200m:n korkeudella.

Laajemmalti kuivaa maata on siis ollut vain alueen pohjoisosassa sekä Kurun luoteisosassa, muualla vain vähäisiä saaria ja saariryhmiä. Maa kohosi kuitenkin nopeasti.
Jäätikön päättymisvaiheessa n. 9000 vuotta sitten maan kohoaminen lienee ollut n. 5-6 m sadassa vuodessa. Sittemmin maan kohoaminen on yhä hidastunut ja on nykyään vain runsaat puoli metriä vuosisadassa.
Heti jään sulaessa kuiville jääneet ns. vedenkoskemattomat maat eroavat selvästi myöhemmin kohonneista alueista. Jäätikön sulaessa irtaantui sen pohjaan tarttunut hienompi ja karkeampi kiviaines ja vedenkoskemattomilla alueilla se jäi makaamaan paikoilleen. Tästä johtuen korkeimpien kallioiden laet alueella ovat näin syntyneen huuhtoutumattoman irtaimen maalajikerroksen, moreenin, peitossa. Niiden alempana sijaitsevilla rinteillä sen sijaan on usein näkyvissä paljaita kallioita, joilta aallot ovat huuhdelleet pois moreeniaineksen. Näin on käynyt muös matalammilla, veden alle jääneillä kallionyppylöillä ja - harjanteilla.

Veden koskemattomat maat ovat tästä syystä myös viljavia. Tämän on ihminen kauan sitten huomannut ja seuduilla, joilla tällaisia maita on runsaammin, asutus on ensi sijassa asettunut niille.
Näin on laita varsinkin Itä-Suomen vaaramailla, mutta Suur-Ruovedenkin alueella tämä on havaittavissa. Suur-Ruoveden harjut ovat pitkittäisharjuja, joiden pituussuunta vastaa suurin piirtein jäätikön kulkusuuntaa.

Näsijärven pinta on 94,9 m merenpinnasta, Kurun Aurejärvi 154,8m.
Suurin osa Suur-Ruoveden alueesta sijaitsee kuitenkin 100-150 m:n korkeuserojen välillä, vain uloinna pohjoisessa samoin kuin Kurun länsiosassa on keskikorkeus 150-200 m:n välillä.
Kurussa Kuusijärven pohjoispäästä länteen pienen Lumijärven eteläpuolella oleva mäki, joka on 220,2 m merenpinnan yläpuolella ja siis koko Hämeen korkeimpia kohtia.

Varsinkin savikkoja, jotka ovat syntyneet jäätikön sulamisvaiheessa jään kaikkein hienoimmaksi jauhamasta veteen joutuneesta kiviaineksesta tai myöhempien vesistöjen pohjaan laskeutuneista hiukkasista, on alueella vain suhteellisen vähän verrattuna esim. Tampereen seutuihin tai Pohjanmaan jokitasankoihin.
Näsijärven pohjoispäähän liittyvien suurten järvenselkien ympärillä olevissa pitäjissä, Kurussa, Ruovedella, Vilppulassa ja Virroilla on kuitenkin rantojen tuntumassa yleisesti etupäässä vähäisiä savikkoalueita. Savikerros on yleensä ohut, keskimäärin vain n. metrin paksuinen.



OLKITAIPALE:

Kurun Olkitaipaleella oli Ilmarinkylän Lassen eräsija. Kyseessä on ilmeisesti Lauri Villi, joka oli kylän suurimman, myöhemmin Teivaalaan liitetyn tilan isäntä.
Omistus sijaitsi Jakamajärven ja Parkkuunlahden välisellä kannaksella, jonka läpi juolsevassa joessa oleva Parkkuunkoski piti kiertää maitse. Tällä erämaalla asui Martti Erkinpoika Mylläri.
Naapuritalon Taipaleen ensimmäinen isäntä, joka sai 1553 vahvistuskirjeen tilaansa, oli kotoisin Ylöjärven Ilmarinkylästä.
Vuonna 1681 Jaakko Markunpoika Taipale eli Ilmarinen esitti mainitun kirjeen selittäen, ettei talo ollut koskaan jäänyt autioksi. Eräsija näyttää siis olleen koko ajan vanhan omistajasuvun hallussa.
Mahdollisesti myös Kuusjärven ympäristö kuului Lauri Villin maihin.
Järven itärannalla, vanhoilla Taipaleen tiluksilla on Pirttilahti, jonka luona on hyvinkin saattanut olla talvisten pyyntiretkien tukikohtana käytetty eräpirtti.

Molemmin puolin Olkitaipaleen erämaakappaletta oli kaksi Ylöjärven Erkille kuuluvaa eräsijaa, Parkkuu ja Vaakaniemi.
Kyseessä on ilmeisestikin 1553-1584 Äijälän isäntänä mainittu Erkki Ollinpoika.
Hänen entisillä erämaillaan asui 1590 Pekka Martinpoika Tienari.
Erkin Vaakaniemessä olevan eräsijan oli saanut asuttavakseen Erkki Toikko, joka esiintyy jo 1562 Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa. Molemmat eräomistukset on siis helppo paikallistaa.

Erämaiden luettelossa mainittiin jo 1552 niille uudisasukkaiksi asettuneiden nimet. Kaikki olivat yläsatakuntalaisia ja joukossa oli useita, jotka olivat kotoisin Vanhasta Pirkkalasta.
Omille erämaille asettuneita voidaan varmasti todeta vain yksi, Juho Ollinpoika Naistenmatkan Sipilästä, joka muutti isänsä eräsijalle Virtain Vaskivedelle.
Samoin tapahtui ilmeisesti myös Kurun Olkitaipaleella, joka ilmoitetaan asutuksi Ilmarinkylästä Ylöjärveltä.
Juho Ollinpoika lienee kuitenkin pian luopunut yrityksestä, koska häntä ei mainita enää 1562 ja 1564 erämaatalonpoikain luettelossa.
Innostus erämaiden asuttamiseen oli muutenkin vähäinen, sillä 1552 uudisasukkaiksi halukkaista pirkkalalaisista vain Kankaantaan kylästä Vaskivedelle muuttanut Pekka Lodwiik asui erämaalla 1560-luvun alussa.
Tämän lisäksi ilmeisesti vain Olkitaipale jäi pysyväksi Vanhasta Pirkkalasta tulleen asuttajan haltuun.

Hämäläisiä ja satakuntalaisia liikkuvammat savolaiset tulivatkin muodostamaan huomattavan osan Vanhan Ruoveden pitäjän uudisasukkaista.
Vielä 1558 yrittivät Ylä-Satakunnan eränkävijät pelastaa vanhat alueensa itselleen. he valittivat uudelle herralleen Juhana-herttualle savolaisten tunkeutumisesta alueelleen ja pyysivät tätä takaamaan heidän entiset omistuksensa.
Juhana, joka ei ehkä ollut tarkoin perillä isänsä asuttamispolitiikasta, kirjoittikin Savonlinnan voudille Kustaa Finckelle kehottaen tätä estämään savolaisia tulemasta herttuakuntaan kuuluvan satakunnan metsiin ja erämaihin.
Alkuun päässyttä luonnollista kehitystä ei tällaisilla käskykirjeillä voinut enää estää.
Vaikka Kustaa Fincke ei tietenkään asettunut julkisesti Juhana-herttuaa vastustamaan, savolaisten muutto sai tapahtua kaikessa hiljaisuudessa ja herttuan kukistaminen 1563 teki lopullisesti tyhjäksi yläsatakuntalaisten toiveet eräsijojensa säilyttämisestä.
Tiedot: Juhani Saarenheimo-Vanhan Pirkkalan historia.

Edellistä kirjoitusta johdatellen kirjoitettiin Kurusta kirjassa:
Niilo Söyrinki, Ville Luho, Mauno Jokipii- Vanhan-Ruoveden historia I

V a a k a n i e m i mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa v.1562 Erkki Toikon, mutta v.1564 Matti Parkkoisen asumana. Toikko-nimi viittaa Pirkkalan Toikkolan kylään, joka on nykyään Kangasalaa.
Parkkisia taas asui tähän aikaan Hämeenkyrön Heinijärvellä, josta uudisasukas voisi olla kotoisin.
V.1589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ylöjärven Erkin erämaalle.
Eräät Vaakaniemen edustalla olevat kalavedet jäivät kuitenkin pitkään kantapitäjien omaisuudeksi.
Niinpä Heikki Heikinpoika Pirkkalan Saarilahdesta (nyk. Teiskon Terälahdesta eli Saarlahdesta) sanoi v.1675 vetäneensä Kangasalan Hypperlän kyläläisten kanssa nuottaa täällä olevan Murassaaren alapuolella ja pystyi todistamaan, että vaakaniemeläiset olivat vielä 1600-luvun puolivälissä maksaneet Murassaaren kalavedestä vuokraa Saarlahteen.

O l k i t a i v a l sai Velkilevelän (Welilefwelä) eräsijan nimellä ensimmäisen uudisasukkaansa Pirkkalan Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärveltä) vouti Niilo Ingenpojan ja tuomari Jöns Westgöten vahvistuskirjeen 16.12.1553 nojalla.
Se jäi heti pysyvästi asutuksi, koskapa Jaakko Ilmarinen Olkitaipaleelta esittäessään yllämainitun kirjeen v.1681 selitti, ettei talo koskaan sen jälkeen ole ollut autio.
Olkitaipaleen kylä mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luetteloissa v.1562 Lasse Tarikan ja matti Tokin, mutta v.1564 Niilo-nimisen miehen asumana. Tarikka-nimi viittaa Lempäälän Lempoisten kylään uudisasukkaan kotipaikkana.
Toki ehkä Hämeenkyrön Toikkoseen. V.16´589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ilmarin kylässä asuneen Laurin erämaalle, mikä pitää yhtä ensimmäisen tiedonannon kanssa.
Olkitaipaleen taloilla oli Sikkilän takamailla Sikkilänjoen varsimailla yhteinen laiduntamisalue kotieläimille esim. lampaille, joita varmaan silloiseen aikaan vartioitiinkin vuorotellen petoeläinten hyökkäyksiä vastaan. Kaikki eläimet kulkivat missä kukin ja merkittiin talojen tyyliin eri tavoin omien eläinten tunnistamiseksi. Rajoja ei ollut, mutta myöhemmin, kun maa-alueista tehtiin yksityisiä ja yhteisomistukset siirtyivät silloin historiaan, Sikkilänjoen varteen on lohkottu yksityisille tiloille erinäköisiä ja - kokoisia palstoja esim. kortteen ym. keräämistä varten. Näin yhteisomistus siellä purettiin ja tiloille tulleet palstat ovat aikojen saatossa menettäneet merkityksensä. Taipaleella on edelleen palstansa, mutta Tienarin palsta lohkottiin 29.1.1920 tilaksi 303-415-6-5 ALAKOSKI, joka myytiin samalla Poikeluksen Lamminperän silloiselle omistajalle Näsi Oylle 2000 mk:lla. Nykyään Alakoski yksityisessä yhteisomistuksessa.

NÄSI OY:
Ennen maailmansotaa tiiliteollisuus oli elänyt kultakauttaan, ja XIX kaupunginosaan oli rakennettu useita tiilitehtaita. Näistä tiilitehtaista jäivät maailmansodan aiheuttaman laman jäljiltä henkiin vain pari. Niistä toinen oli Puolimatkan tiilitehdas, joka sijaitsi Hippoksen vieressä. Tehtaan oli vuonna 1911 hankkinut omistukseensa Näsi Oy, joka omisti useita tiilitehtaita ympäri maakuntaa. Näsi Oy:llä oli kaupunginosan alueella omistuksessaan myös toinen ennen maailmansotaa perustettu tiilitehdas, joka sijaitsi lähellä Messukylän rajaa. Yhteensä Näsi Oy:n tehtaat työllistivät kesäisin jopa lähes 50 henkilöä, joista osa siis asui perheineen kaupunginosan alueella.


P a r k k u j ä r v i mainitaan v.1552 eräluettelossa suurena erämaana, jonka koko Pirkkalan Sikojärven kylä yhdessä omistaa viiden penikulman päästä kotikylästään. Siellä katsottiin olevan tilaa kolmelle uudisasukkaalle, Erkki Laurinpojalle Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärvestä), Tuomas Jaakonpojalle Kuusiniemen kylästä (nyk. Teiskosta) ja Erkki Yrjänänpojalle Toikkolan kylästä (nyk. Kangasalta).
Kun jo mustankirjan erämaaluettelo 1440-luvulta tuntee Sikoisten (= Sikojärven) kylän Kaupin omistaman miehenmetsän, tämä on nähtävästi juuri Kurun Parkkujärvi.
Yhteisomistusteoria on kuitenkin tutkimuksen perusteella hylätty ja sijalle on astunut yksityisomistusteoria, jonka mukaan yksityiset maanraivaajat ovat alkuaan panneet viljelyksen alulle ja yhteisomistukset ovat syntyneet myöhemmässä vaiheessa vapaiden raivaajien liittyessä erilaisiksi yhteisöiksi. Erämaaomistus on periaatteessa yksityisomistusta. Eri lähteet puhuvat pääasiassa yksityisten miesten omistamista eräsijoista, miehenmetsistä, saroista ja päiväkunnista.
Tietenkin niitä on joutunut perintöjen, ostojen, myötäjäislahjojen yms. yksityisomaisuuteen kuuluvien luovutustapojen mukaisessa järjestyksessä useampiakin yhdelle miehelle tai muutaman eri miehen muodostaman ''yhtiön'' yhteisomaisuudeksi.
Niinpä Pirkkalan erämailla mainittiin edellä olevassa luettelossa yksi koko kylän omistus, nimittäin Pirkkalan Sikojärven kylälle kuuluva Kurun Parkun erämaa.
Tässä kylässä oli vain kolme taloa, joten ei ole kysymys mistään suuresta yhteisomistuksesta.

Kurun Olkitaipaleen Juhana Jaakonpoika sai v. 1629 seitsemän kappaa viljaa Keihäslahden kylässä asuvalta Riitta Tuomaantyttäreltä, jonka poika oli saanut syyskudun ajan kalastaa Juhanan kalavesillä. V. 1631 sakotettiin Olkitaipaleen Yrjänä Olavinpoikaa siitä, että hän oli kolmesti laskenut verkkonsa Lasse Yrjänänpojan verkkojen päälle.
V. 1679 syntyi lähekkäisten kylien Olkitaipaleen, Toikon ja Vaakaniemen kesken kiistaa Kierteenniemen yhteisestä kalavedestä. Siitä tuomittiin silloin nautittavaksi kunkin talon äyriluvun mukaan - toisin sanoen suurilla maaveroa maksavilla taloilla oli kalavedenkin tuottoon vastaavasti suurempi oikeus.

Vaikka verot ankarasti painoivat suurvaltakauden ruoveteläisiä ja keuruulaisia, niin että talojen veronmaksukyvyttömyys eli autius ajoittain saavutti tavattomat mittasuhteet, ei mitään suurempia verotuksesta johtuvia mellakoita seudulla tapahtunut.
V. 1628 levittivät Matti Mylläri ja Yrjänä Olavinpoika Kurun Olkitaipaleelta huhua, ettei ylimääräistä ns. ''kolmen markan apua'' tarvitsisi maksaakaan kuin yksi markka, mikä pitkän aikaa haittasi tämän veron kokoamista pitäjästä.
Oikeus havaitsi tämän kuitenkin tapahtuneen ''hulluudesta ja tietämättömyydestä'', ja niin asianomaiset selvisivät hairahduksestaan menettämättä h e n k e ä ä n.

Paikallisen rasituksen luontoinen oli myös S ä ä k s m ä e n s a l p i e t a r i t e h t a a n kunnossapito ja vuotuiset salpietariajot, joihin Ruovesi useiden lähellä olevien Ylä-Satakunnan ja Hämeen pitäjien mukana oli ainakin puolen vuosisadan ajan velvoitettu.
Salpietaria tarvittiin ruudin raaka-aineeksi ja sentähden oli ympäri valtakuntaa perustettu salpietaritehtaita; Sääksmäen tehdas mainitaan ensi kerran lähteissä v. 1582.
Salpietaria keitettiin hevosen lannan alla olleesta maasta, johon mätänemisen seurauksena oli muodostunut typpihapon suoloja.
Tällaista salpietarimaata talleistaan (maalattia), halkoja sen keittämistä varten ja olkia sen siivilöintiin joutuivat ruoveteläiset ja keuruulaiset säännöllisesti kuljettamaan Sääksmäen tehtaalle.
Jos joku ei halunnut toimittaa perille parseleita, saattoi hän lunastaa ne yhdeksällä markalla rahaa, mikä kannettiin joskus yhtenä, joskus kahtena eränä vuodessa.

Salpietaritehtaan edustajana ja veronkantomiehenä Ruoveden hallintopitäjässä toimi Matti Mylläri Kurusta. V. 1624 hänen toimittamattomat rästinsä mainitaan vain 25 taalariksi, mutta v. 1629 peräti 470 taalariksi. Eivät edes aatelin alustalaiset tehneet salpietariajojen suhteen poikkeusta. Talvikäräjillä v. 1629 huomautettiin Aksel Kurjen ja Brita de la Gardien lampuodeille, että heidän tulee suorittaa salpietariajot ''muiden lampuotien tapaan'', siis puolet tavallisiin talonpoikinn verrattuna.
Ajojen vaatiminen loppui vasta, kun salpietariapu v. 1634 muutettiin tavalliseksi, suoraan kruunulle eikä kruunun omistamalle tehtaalle meneväksi rahaveroksi.

TILOJEN LAHJOITUKSET:

Juhana III:n aikana syntyivät läänitykset eli l a h j o i t u k s e t henkilökohtaisista ansioista.
Ajateltiin, että lahjoituksia saaneiden aatelissukujen piti jatkuvasti pysyä kruunun palveluksessa niin tehokkaasti, että ne ansaitsivat tämän. Ensinnä muodostuivat suuret kreivi - ja vapaaherrakunnat, myöhemmin pienemmät perinnölliset lahjoitukset.
Lahjoitus tarkoitti kuten läänityskin, perintötilojen kyseessä ollen, vain määrättyjen kruunulle tulevien verojen kanto-oikeutta. Talojen omistusoikeus pysyi luonnollisesti talonpojilla. Kun kuitenkin kruununtilojen omistusoikeuden katsottiin kuuluvan valtiolle ja vain eräänlaisen hallintaoikeuden niiden viljeliköillä, katsoivat aateliset lahjoituksen tapahtuessa saaneensa taloon myös omistusoikeuden.
Kruunun talollisesta tuli siten aatelin lampuoti eli maanvuokraaja, joka kuului ns. u u t e e n r ä l s s i i n.
Verotalollinenkin voi joutua lampuodiksi verorästien vuoksi, sillä aatelinen saattoi samoin kuin aikaisemmin kruunu, jos kolmen vuoden verot talosta jäivät maksamatta, huudattaa itselleen talon varsinaisen omistusoikeuden, ns. s u k u o i k e u d e n. Täm��n takia lahjoitukset muodostivat vaaran vanhalle talonpoikaiselle vapaudelle.

Lahjoituksia oli lukuunottamatta kreivi - ja vapaaherrakuntia, jollaisia Ylä-Satakunnassa oli vain pari nimellistä, kahta päätyyppiä.
Täysin omistusoikeuksin annettuja lahjoituksia sanottiin a l l o d i a a l i l a h j o i t u k s i k s i, kun sen sijaan Norrköpingin valtiopäivillä 1604 säädetyin rajoituksin annettuja lahjoituksia kutsuttiin N o r r k ö p i n g i n p ä ä t ö k s e n t i l o i k s i.
Viimeksi mainitut periytyivät vain lahjoituksen saajan miespuolisille jälkeläisille, eikä niitä saanut myydä tai pantata tarjoamatta niitä ensin kuninkaalle. Norrköpingin päätöksen jälkeen oli allodiaalilahjoitusten antaminen itseasiassa laitonta, mutta sitä esiintyi siitä huolimatta. Valtio saattoi myös myydä ja pantata tiloja, menettelystä ei välitetty, vaikka perintötalojakin olisi tullut täten myydyksi. Tällaisia ''lahjoituksia'' sanottiin o s t o - tai p a n t t i r ä l s s i t i l o i k s i .

Liiviläistä aatelia oleva Tallinna käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta'' 17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa Ruovedelta.
Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot:
Kurun Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi Taipaletta,
Keihäslahden kaksi Kurun taloa,
Keihäsjärven Lauri Eskonpoika,
Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja Minkkinen,
Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa,
Karjulan Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski,
Pohjankapeen Kapee

Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu,
Siikalahden Ylä - ja Alasarvana,
Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo,
Rämingin Tyrni, Tapion Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika,
Kautun Matti Hannunpoika ja
Väärinmajan Työrö ja Nenonen

Grassin jälkeläiset asuivat vakinaisesti Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien lahjoitustilojen asioita.
S e n tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta.

''OLKITAIPALEEN KARTANO''

Grassin edellä mainitulla lahjoitusalueella tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevinen ns. rajapiiritiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten omistajalleen edullinen sijoitus.
V. 1653 sai näet Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa säterikartanon omistamalleen Kurun Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6 manttaalin suuruinen.
V. 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräjiltä todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsevat vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.

Omistaja Grass ei liene koskaan käynyt uudessa kartanossaan, jonka erikoisasema johtui siitä, että hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa ohella asuvan, eikä hän liioin ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain mukaan tuli olla.
Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon'' nauttia säterivapautta useita vuosia.
Vielä v. 1665 sanotaan läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea tupa, joka sekin nyt kaatuu nurin''.
V. 1667 ja sitä seuraavina vuosina mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu.
Viimeinen yritys Olkitaipaleen kartanon elvyttämiseksi sattui v.1680 Laukon kartanon herran Gabriel Kurjen tahdosta, jonka haltuun Grassin tilat silloin olivat joutuneet. Hän näyttää todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.

Kun kuitenkin Olkitaipaleen Markku Antinpoika ja J u h a n a T i e n a r i sekä muut Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa köyhyytensä takia kartanoa rakentaa, hankkeesta luovuttiin.
Vuoden 1683 suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita.
Kartanolaitos tuli Ruoveden alueelle vasta sauraavalla vuosisadalla Pekkalan kartanon syntyessä sinne.


Seuraavat otteet kirjasta:
Tuomo Koukkula: Vanhan-Ruoveden historia II

UUDET TALOT:

Nykyisten pitäjäin (kirja valm.1967) alueelle syntyi 1700-luvun alussa uusia taloja seuraavasti:
Kurun Parkkuun jakokunnan y h t e i s m a a l l e syntyivät Riihikosken eli Riihenperän (Riihtenperä) ja Ristaniemen eli Riistaniemen uudistalot.

Heikki Yrjönpoika mainitaan uudistalonsa asukkaaksi ensi kerran vuonna 1738. Uudistaloa seuraavana vuonna käräjillä tutkittaessa Pietari Toikko sanoi siellä olevan 1½ tynnyrinalaa peltoa (0.75 ha) ja maata yllin kyllin 1/4 manttaalin talolle.
Kalavetenä Riihikoskella oli Näsijärven Vankavedestä pistävä lahti.

Ristaniemen perustaja Heikki Erkinpoika oli vuoden 1730 paikkeilla muuttanut Harjusta (nyk. osa Tamperetta) Kuruun, missä palveli Lörpyksellä renkinä.
Vuonna 1739 hän sai luvan raivata Jakamaniemen metsään talon.
Kalavedeksi Ristaniemi sai koko Jakamajärven.

Vaakaniemen isännän Pietari Matinpojan kuoltua vuonna 1744 viljelivät tämän veli Matti Matinpoika ja vävy Yrjö Yrjönpoika Toikkoa yhdessä, kunnes tila vuonna 1748 jaettiin näiden kesken Ylä - ja Ala-Toikoksi.

Vuoden 1795 päätöksellä perustettiin Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon maalle neljä ½ manttaalin kokoista uudistilaa, kaikki e n t i s i ä v i r k a t a l o n t o r p p i a.
Sillanpään uudistila sai maansa lähinnä Ikaalisten rajaa, sitten Lampi ja Leponiemi.
Lepistön torppa oli aiottu neljänneksi uudistilaksi, mutta sen katsottiin olevan liian lähellä virkataloa.
Joten neljänneksi tuli L a h d e n p e r ä, joka sai maansa Parkkuun jakokunnan rajalta.
Lahdenperä tulikin kuulumaan Olkitaipaleen kylään.
Olkitaipaleen taloluku kasvoi samaan aikaan Kastarin ja Vanhakylän uudistaloilla.
Parkkuun jakokunnassa pantiin vuonna 1795 myös verolle uudistilat Poikelus, Lamminperä ja Lähteenmäki ja Vaakaniemen kylässä Leppälahti.

Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon asukkaat, jotka omistivat mm. Olkitaipaleen Lahdenperän uudistalon vuodesta 1795, ennenpää ollut virkatalon torppa.
Majuri (luutnantti vuonna 1795) Johan Fredrik Eek s. 15.7.1758 Rauma k. 3.1.1820 Tukholma
Vapaaherratar Sofia Christina von Duben s. 14.12.1759 k. 1822 Tukholma (5 lasta syntynyt Kurussa)
Johan Fredrik Eek johti vuosina 1796-1804 Ruoveden komppaniaa.

Olkitaipaleen Lahdenperän uudistilaa omisti siis Johan Eek tai tarkemmin sanottuna Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalo omisti.
Lahdenperää asui ja viljeli sotilas Matti Martinpoika Flintbergin poika Heikki Matinpoika s. 6.1.1760 Kuru, Olkitaipale, Tienari
Sotilas, reserviläinen Matti Flintberg kuoli Lahdenperän talossa 24.1.1808

KRUUNUNTILOJEN LUNASTUS PERINTÖTILOIKSI:

Rahantarvettaan tyydyttääkseen valtio myi kruununtilojen perintöoikeuksia. Vuonna 1723 annetun asetuksen mukaan perintöoikeuden hinta oli Vähintään niin suuri kuin kuuden vuoden vero.
Vuonna 1741 lunastushinta alennettiin kolmen vuoden veroa vastaavaksi.
Kuka tahansa sai lunastaa kruununtilan omakseen maksamalla kolmen vuoden ylimääräiset verot, mutta kruununtilan asukkaalla oli etuoikeus, eri asia on sitten, oliko hänellä rahaa.

Vanhan-Ruoveden alueelta ostettiin kruununtiloja runsaasti perinnöksi muutamana vuonna 1760-luvun alussa.
Vuonna 1760 lunastettiin perintötiloiksi molemmat Peskan ja Sarvanan talot Ruovedelta ja Taipale Kurusta,
vuonna 1761 Ruovedelta Tuuhonen ja Kurusta T i e n a r i sekä Lörpys,
vuonna 1762 Virroilta Jäähdyspohjan Uotila, Toisveden Soinin talot ja Virtain Härkösen talot sekä
vuonna 1763 Visuvedeltä Kangaspusu.

Juuri vuonna 1763 kuitenkin keskeytettiin perinnöksi lunastaminen rahanarvon alenemisen vuoksi, mutta se sallittiin taas muutaman vuoden kuluttua, niin että 1760-luvulla ehdittiin ostaa perinnöksi vielä Pajulahden Nikkilä, Pohjaslahden Mäki ja Uuraisten Simonen.

TILUKSET ENNEN ISOJAKOA:

Isojako suoritettiin Olkitaipaleessa 1800-luvun alussa.
Tilukset olivat maassamme keskiajalta aina Isojakoon saakka suurelta osalta yhteisomistuksessa.
Virallisen maanomistusjärjestyksen mukaan yksityisellä talolla oli yksinomainen nautintaoikeus vain tonttialueeseensa ja talon yksityisesti raivaamiin peltopaloihin ja sen valtaamiin niittyihin.
Kylän pellot talojen ympäriltä ja isot niityt kuuluivat yhteisesti koko kylälle, kuten metsätkin, elleivät metsät kuuluneet useammankin kylän muodostamalle jakokunnalle. Esim. Parrkkuussa oli jakokunta.

Tällainen maanomistusjärjestelmä tai pikemmin nautintajärjestelmäoli omaksuttu vain tiheämmin asutussa Länsi - ja Etelä-Suomessa.
Oli luonnollista, että kukin talo hoiti itsenäisesti rakennusten ympärille raivattuja peltoja ja korjasi lähiympäristöstä vallattuja niittyjä.
Metsät ja kalavedet tosin saattoivat tulla muutaman talon yhteisnautintaan, mutta talojen kesken on jo varhain suoritettu epävirallisia metsäjakoja, joten metsienkään yhteisomistusta ei voida pitää sääntönä, vaikka valtaosalla taloista olikin Isojakoon saakka osuudet yhteismetsiin.

Vuonna 1815 todettiin Juho Antinpoika Kastarin Kurun Olkitaipaleesta raivanneen yli 4 tynnyrinalaa peltoa (n.2 ha). Lisäksi hän oli heinämaata parantaakseen laskenut Kuusjärven pintaa kaivamalla 36 syltä pitkän kanavan (n.62 m),
mistä kaikesta hän sai tunnustukseksi 20 luotia (n.300 g) painavan kullatun hopeapikarin.
Suomen Talousseuran palkinnot luovutettiin kirkossa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen.
Pappi piti luovutuspuheen ja ansioitunut raivaaja asteli kuoriin palkintoaan hakemaan. Lopuksi luettiin vielä talonpojan työlle ennen kokematonta arvonantoa osoittaneen esivallan puolesta rukous ja siunaus sekä veisattiin virsi päälle.



Kurun Olkitaipaleen Tienarin talon isännät:

1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
3. Pietarin leski Anna Tienari 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
4. Tuomas Olavinpoika Tienari 1606-1608
5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
pso Valpuri Matintytär Tienari 1639 ja 1643-1644
Edellisen poika
6. Yrjö Laurinpoika Tienari 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
pso Marketta (Maisa) Antintytär Tienari
Edellisen sisarenmies
7. Pietari Olavinpoika Tienari 1649-1677
pso 1 Kerttu Laurintytär Tienari 1645-1646
2 Anna Tienari (ainakin jo vuonna 1649)
Edellisen ja Annan poika
8. Juho Pietarinpoika Tienari 1678-1696
pso Aune Tienari
9. Heikki Tuomaanpoika Tienari Kuru II:sta 1697-1728
(Heikki Tuomaanpoika Tienari oli Yrjö Heikinpojan vaimon Valpuri Heikintytär Tienarin isä eli Yrjön appiukko)
10. Yrjö Heikinpoika Tienari Ruoveden Pihlajalahden Mommosta 1729-1747
(Yrjö Heikinpoika on nykyisten tienarilaisten kantaisä, mistä lähtien tila on ollut samalla suvulla)
pso Valpuri Heikintytär Tienari
edellisen poika
11. Heikki Yrjönpoika Tienari 1747-1758
pso Anna Olavintytär Tienari Teiskon Kulkkilasta.
seuraavana Anna Olavintytär Tienarin II mies eli puusniekka Antti Joosepinpoika Kurun Aurejärven Pusulta.
12. Antti Joosepinpoika Tienari 1760-1789 (Antti osti Tienarin kruununtilasta perintötilaksi vuonna 1761)
seuraavana Heikki Yrjönpoika ja Anna Olavintytär Tienarin poika.
13. Jooseppi Heikinpoika 1790-1809
pso Leena Yrjöntytär Tienari Kurun Karjulan Heikkilästä
edellisen poika
14. Matti Joosepinpoika Tienari 1809-1838
pso Leena Yrjöntytär Tienari Teiskon Paksulasta
edellisen poika
15. Matti Matinpoika Tienari 1838-1861
pso Liisa Juhontytär Tienari Kurun Olkitaipaleen Philpusniemestä eli Kastarista.
edellisen poika
16. Juho Kustaa Matinpoika Tienari 1861-1898
pso Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari Ruoveden Muroleen Murolekosken Kivistöstä.
edellisen poika
17. Juho Kustaa Tienari 1898-1937
pso Susanna Sanni (Sanna) Tienari Parkanon Vuorijärven Kovesjärveltä.
edellisen pojat
18. Kaarlo Tienari ½ 1937-1940, kaatui Impilahdessa 1940
pso Aino Tienari Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjasta.
19. Pentti Tienari ½ 1937-1978
pso Elma Tienari Kurun Vaakaniemen Junkkarilta.
edellisen poika
20. Matti Tienari 1986-

Pirkkalan erämaa - asutusta ja Tienari sijaitsi Ylöjärven Erkin erämaalla.
Tienarin talon isäntä 1729-1746.
Kirkon kuudennusmies 1730.

Kirkon kuudennusmiehet olivat 1600-luvun alusta lähtien tomineet seurakuntalaisten elämän valvojina ja virkamiesten avustajina mm. veronkannossa. Isonvihan aikana tämäkin vanha järjestelmä oli järkkynyt.
Vuonna 1730 asetettiin käräjillä maaherran käskystä kuudennusmiehet jälleen. Kuudennusmiehiksi tulivat Kurusta Yrjö Heikinpoika Tienari, Juho Jaakonpoika Paappanen ja Antti Suutari.
Ruovedelta Lauri Pietarinpoika Visuvesi, Jaakko Juhonpoika hanho, Antti Heikinpoika hakoniemi ja Juho Juhonpoika Mommo.
Virroilta Heikki Antinpoika Patala, Heikki Joosepinpoika Paavola ja Matti Matinpoika Ikkala.
Maaherran määräyksestä heidän tuli erikoisesti pitää silmällä irtolaisia ja palkollisia, mutta samalla he olivat seurakunnan vanhimpia. Kaikki talolliset eivät oikein hyväksyneet eräiden kohottamista yhteisestä raavaasta erikoisasemaan.
Tämä näkyi esimerkiksi Ruoveden kirkkoa vuonna 1778 rakennettaessa. Silloin osa kansasta vaati, että kuudennusmiesten olisi pitänyt tehdä päivätöitä siinä kuin toisetkin tekivät vaikka jo etukäteen oli sovittu kuudennusmiesten toimivan rakennusmestarin alaisina apuvalvojina.
Koska rahvas asennoitui näin ja kuudennusmiehet eivät ilmeisesti käytännössä olleet aivan välttämättömiä, jäivät vapautuneet kuudennusmiehistön paikat usein täyttämättä; vuonna 1798 oli vanhaisäntä Yrjö Visuvesi Ruoveden ainoa kuudennusmies, mutta 1800-luvun puolella paikat taas täytettiin.

Puumerkki 1741, tiimalasi.

Vuonna 1570 Kurussa oli 5 taloa, 1600-luvun vaihteeseen mennessä niiden määrä kasvoi 36:een,
mutta sittemmin taloja autioitui ja vuonna 1675 niitä oli enää 24. 1700-luvun taitteessa niitä oli 27.
Tienari, aluksi Vaakaniemen kylässä, kuului Kurun taloihin vuodesta 1586 Pietari Martinpoika Tienari.

Kirkon istumajärjestys määrättiin 13.6.1697.
Naisten puoli Miesten puoli
1.Lörpys ,Ikonen 1.Kuru
2.Toikko ,Vihola ,Heikkilä 2.Toikko
3.Kuru 3.Hainari ,Vihola
4.Karjula ,Paappainen ,Erkkilä 4.Kapee ,Suutari
5.Kapee ,Suutari ,Kurun piiat 5.Keihäsjärvi ,Tienari ,Kurun piiat
6.Keihäsjärvi ,Tienari ,Sormunen 6.Karjula ,Paappainen ,Hänninen
7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä 7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä
8.Taipale ,Luomajärvi 8.Taipale ,Myllärin rengit ,Lörpys
9.Hainari ,Lannetta ,Myllärin piiat 9.Luomajärvi ,Lannetta ,Pusu
10.Hänninen ,Murolekoski ,Puntanen 10.Kovanen ,Ikonen ,Sormunen
11.Itselliset ,irtain väki 11.Erkkilä ,Saksa ,Murolekoski
Kuorissa olleisiin penkkeihin saivat lukkarin lisäksi istua ne ,jotka osasivat lukea sisältä ja laulaa hyvin.

Vanhan Ruoveden alueen väestötilastot alkavat vuodelta 1634 ja aluksi niitä laativat papit.
Vuonna 1680 Ruovedella ja Kurussa asui yhteensä 1140 henkeä.
Vuonna 1721 Kurussa asui 184 henkeä ja v.1749 jo 341.

Vuonna 1749 Kurun väestötilastossa mainitaan 4 pappissukuun kuuluvaa ja muuta säätyläistä sekä heidän palvelijoitaan 14 henkeä. Talollisia oli 50 ja torppareita 3. Itsellisväkeen kuului 45 ja sotilaisiin 11 henkeä.
Yli 15-vuotiaita rahvaan lapsia ja palkollisia oli 163. Entisiä sotilaita oli 5 ja köyhiä ja sairaita 11.
.
Vanhemmat: Heikki Mommo e. Pohjankuru, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti ja Dorotea (Teija) Mommo, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti.
Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen kartanossa Skoonessa. Omisti mm. Kurun Olkitaipaleen Tienarin.

Lapset:
Heikki Tienari , s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 3
Juho Sipilä e. Tienari , s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 299
Marja Taipale o.s. Tienari , s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 348
Riitta Hänninen o.s. Tienari , s. 1730 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 541
Jooseppi Tienari , s. 25.12.1732 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 542
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 3
III Heikki Yrjönpoika Tienari, (Taulusta 2, äiti Valpuri Tienari) Tienarin nuori isäntä 1747-1758, Heikki kuoli 34-vuotiaana pistokseen = rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussin-tulehduksessa., s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.


Heikki oli Tienarin talon isäntä 1747-1758.
Kuoli keuhkotautiin v.1758 35-vuotiaana, haudattu kirkkoon.
Vaimo Anna Olavintytär oli talollisen tytär Teiskon Kulkkilasta.
Lesken II mies Antti Joosepinpoika (25.11.1735-30.8.1789) oli talollisen poika Aurejärven Pusulta,
toimi puusniekkana Olkitaipaleen Tienarilla 1760-1789.
Antin II vaimo oli Maria Yrjöntytär oli talollisen tytär Karjulan Heikkilästä.
Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa. Suomen jokaisesta kunnasta oli edustaja mukana. Kurusta Hämeen läänin lähetystöön osallistui Juho Tienari, mistä hyvästä hän sai matkastaan muistomitalin.

Puoliso: 25.03.1747 Teisko Anna Olavintytär Tienari o.s. Iso-Kulkkila Kulkkilan tytär, Tienarin emäntä, Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen. haudattu kirkkoon., s. 04.02.1727 Teisko, Kulkkila, k. 04.12.1765 Kuru, Olkitaipale.

Anna kuoli tulirokkoon 39-vuotiaana.
Vanhemmat: Olavi Iso-Kulkkila, s. 1682 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.05.1762 Teisko, Kulkkila ja Maria Iso-Kulkkila o.s. Kuoranta, s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila.
JUHO TIENARIn (1841-1916) saaman muistomitalin toinen puoli. Suomi-neito osoittaa oikealla kädellä lausetta: Laissa maan turva ja vasen käsi pitää lujasti kiinni Suomen lakikirjasta.

Lapset:
Maria Tienari s. 17.12.1747 Kuru, Olkitaipale.
Juho Tienari s. 26.05.1750 Kuru, Olkitaipale, k. 16.06.1750 Kuru, Olkitaipale.
Jooseppi Tienari , s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 4
Kaisa Ylä-Kapee o.s. Tienari , s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 236
Heikki Tienari s. 18.06.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 12.09.1755 Kuru, Olkitaipale.
Matti Tienari Matti kuoli 3-vuotiaana isorokkoon., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, k. 02.06.1761 Kuru, Olkitaipale.
Mikko Lettoniemi e. Tienari , s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 290
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 4
IV Jooseppi Henrikinpoika Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki Tienari) Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
-tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale.


Vuosi 1800 / Turun ja Porin lääniin kuuluneet Ruoveden ja Kurun rikkaimmat talot:

1. Matti Mustajärvi omaisuus 1200 riksiä
2. Ylioppilas Eerik Lagerlöf, Ritoniemi 666
3. Jooseppi Tienari, Vaakaniemi 625
4. Matti Taipale, Olkitaipale 622
5. Mikko Mustajärvi 600
6. Heikki Mustajärvi 600
7. Matti Majaniemi, Visuvesi 562
8. Juho Visuvesi 530
9. Aapo Kauttu 500
10. Heikki Kauttu 500
11. Matti Visuvesi 500

Raha 1776-1860:

1 riikintaalari, riksi = 48 killinkiä 1 killinki = 12 runstykkiä
= 18 taalaria kuparissa
= 576 runstykkiä

1 riikintaalari, riksi = 2 2/3 riksiä banco seteleistä
= 4 riksiä riksgälds

Kustaa III suoritti rahauudistuksen. Markat poistuivat käytöstä. Valtionpankki ja valtionvelkakonttori kumpikin laskivat setelirahaa. Valtionpankin seteleistä (ja kolikoista) käytettiin nimeä banco ja valtionvelkakonttorin seteleistä nimeä riksgälds. Yksi riksi valtionpankin seteleinä vastasi v. 1803 vakautuksen jälkeen 1½ riksiä valtionvelkakonttorin seteleinä.

MARKAN SYNTYVAIHEET:

Venäjän suurruhtinaskuntana Suomi käytti vuoden 1840 raharealisaatioon asti rinnakkain entisen emämaan Ruotsin riikintaalareita eli riksejä ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään. Tämän jälkeen oli käytössä parikymmentä vuotta ainoastaan Venäjän rupla. Venäjän jatkuva talouskriisi, erityisesti Krimin sodan jälkeen, kuitenkin teki ruplan epävakaaksi ja Venäjä joutui eroamaan hopeakannasta useampaan otteeseen. Suomi anoi lupaa omalle rahalleen ja sai sen 4. huhtikuuta 1860.

Markka otettiin samana vuonna käyttöön, alustavalta arvoltaan neljäsosarupla. Nimeä ei tuolloin käytetty missään muualla, ja nimi valittiinkin kilpailulla. Muita ehdotuksia olivat muun muassa sataikko, omena ja suomo. Nimi tulee perinteisestä hopean ja kullan painon yksiköstä, arvoltaan 8 unssia (noin 31 grammaa). Markka sidottiin hopeakantaan 1865 — ilman Venäjän ruplaa. Markkoja lyötiin “94,48 kappaletta naulasta selwää hopeata”, eli naulan painosta hopeaa saatiin Hopeamarkka 94,48 markan kolikkoa. Yhden ja kahden markan “täysiarvoiset markat” lyötiin seoksesta, jossa oli 868 promillea hopeaa[1] [2]. Pennimääräisten kolikoitten seoksessa hopeaa oli 750 promillea. Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan. 20 markan kultakolikossa (6,45 g) oli 5,8 g kultaa ja 0,645 g kuparia (900 promillea kultaa)[3]. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin kanssa.

Venäläisten rikokset Kurussa:

Suomen sodassa vuonna 1808 kurulaiset joutuivat kärsimään, kun Tampereelta lähetetty kapteeni Sukhanovin veneosasto kostomatkallaan poikkesi 29. päivänä heinäkuuta Toikkoon ja seuraavana päivänä viipyi pitempään Kurun kirkon tienoilla.
Venäläisten riehunnasta Toikossa kertoo mm. sotavahinkoasiakirjain maininta Toikon 17 särjetystä lukosta, lukkojen takaa löydetyn tavaran tuhoamisesta puhumattakaan. Toikon 55-vuotias piika Maria Yrjöntytär kuoli venäläisten pahoinpitelemänä.

Seuraavana päivänä venäläiset polttivat Jooseppi Henrikinpoika Tienarin riihen ja kaksi latoa, rikkoivat vimmassaan pari kirstua ja irtaimen mukana särkivät mm. silmälasit, jotka harvinaisuutensa vuoksi tässä mainittakoon.
Kurun talollisista juuri Jooseppi Tienari kärsi laskelmien mukaan suurimmat taloudelliset tappiot.

Venäläiset poikkesivat Kuruun nimenomaan hävittääkseen Kurun puustellin, jossa everstiluutnantti Eekin perhe asui. Venäläiset mahdollisesti uskoivat everstiluutnantti Eekin itse olleen sissitoimintaa Ruovedella johtamassa. Virkatalon aittaa oli käytetty venäläisiltä juuri kaapatun jauhoerän säilyttämiseen, mikä hyös saattoi olla koston syynä.
Eekin perhe pääsi livahtamaan vihollisen käsistä Eekin mielenvikaista veljeä lukuunottamatta. Hänet vihollinen kidutti kuoliaaksi.

Neljä Kurun puustellin alaista torpparia haki myöhemmin korvausta venäläisten särkemästä omaisuudesta, samoin räätäli Juho Håhlberg ja puuseppä Tuomas Grandell.
Tuomas Matinpoika Karjunkosken talossa tekivät viholliset pahojaan vielä syyskuun puolivälissäkin, kun muitten kurulaisten vahingot rajoittuivat em. heinäkuun lopun päivien menetyksiin.

Jooseppi Henrikinpoika kuoli keuhkokuumeeseen 61-vuotiaana.
Riikintaalari on Ruotsissa 1500-1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö. Nimitys riikintaalari (riksdaler) tulee ruotsin sanasta rik, valtakunta ja rahayksikön nimestä taaleri. Kuvassa taalerin hopeakolikko vuodelta 1719. Ensimmäiset taalerit lyötiin Kustaa Vaasan valtakaudella vuonna 1534. Nimitys riksdaler otettiin käyttöön saksalaisen esikuvan (Reichstaler) mukaisesti vuonna 1604. Alkuperäisten riikintaalerien hopeapitoisuus oli korkea, joten ne eivät kiertäneet, vaan niitä varastoitiin arvometallina. Taalerin tilalle tuli vähemmän hopeaa sisältävä taalerin hopeakolikko (daler silvermynt). Vuodesta 1624 lähtien otettiin hopeavarojen vähenemisen takia käyttöön kuparitaaleri, joka oli vastaavaa hopearahaa painavampi. Riikintaalerit korvattiin kruunuilla vuonna 1873.

Puoliso: 02.07.1780 Kuru Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Heikkilä e. Bålstå, s. 28.03.1725 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 14.03.1795 Kuru, Karjula ja Valpuri Heikkilä, s. 06.04.1724 Kuru, Karjula, k. 25.04.1791 Kuru, Karjula.
Tienarin kantatila on muodostettu Isojaossa 7.7.1804 rekisterinumerolle TIENARI 303-415-6-0, kartassa rajoina Parkkuun lahdesta suora raja Sikkilän ylämetsään, Parkkuunkoski rajana, Jakaman ranta Parkkuunkoskesta jatkuen Vähä-Jakaman rantaviivaa myös sen toiselle puolelle puoleenväliin järveä ja siitä lähtevän Sikkilänjoen ja Tienarinlammen alueet ja maat joen oikealla puolella. Jakaman saaret Raatosaari ja Huhtisaari liitettiin Tienarin kantatilaan. Kartassa Tienarin tilan alueet ovat merkittynä kirjaimella i.

Lapset:
Liisa Lettoniemi o.s. Tienari , s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 5
Matias (Matti) Tienari , s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 15
Valpuri Leveelahti o.s. Tienari , s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 114
Jooseppi Tienari s. 18.05.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1788 Kuru, Olkitaipale.
Helena (Leena) Lahdenperä o.s. Tienari , s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 130
Kaisa Haapaniemi o.s. Tienari , s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 168
Heikki Tienari s. 24.11.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 09.03.1794 Kuru, Olkitaipale.
Yrjö Kauppila e. Tienari , s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 183
Ulla Mikkola o.s. Tienari , s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 206
Anna Kangasmäki o.s. Tienari , s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 210
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 5
V Liisa Joosepintytär Lettoniemi o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin torppa Lettoniemi, s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1846 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Tienarin raja kulki Vähä-Jakaman ja Sikkilänjoen koillispuolella. Niemeke mikä on Sikkilänjoen ja Vähä-Jakaman välissä oli Tienarin ja se erotettiin lohkomalla 29.1.1920 tilaksi LETTONIEMI 303-415-6-7

Puoliso: 14.04.1805 Kuru Juho Yrjönpoika Lettoniemi e. Poikellus Poikeluksen uudistalon poika, Tienarin renki, Kurun Tienarin Lettoniemen torppari, s. 04.10.1782 Kuru, Poikelus, k. 14.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Yrjö Poikelus e. Ala-Paappanen, s. 16.03.1754 Kuru, Petäjälammi, k. 13.02.1845 Kuru ja Maria Poikelus o.s. Laurila, s. 23.05.1755 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru.

Lapset:
Valpuri s. 03.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Leena Lettoniemi s. 01.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 03.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Ulla Lettoniemi s. 08.06.1807 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
303-415-6-3 X TIENARI, lohkominen 29.1.1920 X ALAKOSKI, sijaitsee AARNILA-kiinteistön Lammin puoleisella rajalla Sikkilänjoen rannassa, lähtien n.25 m:n levyisenä kaistana joen rantaa jatkaen Lamminperäntien ylitse vielä n.120 m päättyen siellä n.40 m:n levyiseksi. Kokonaisuupituus n.450 m myötäillen Sikkilänjokea. Kuntajaon muutos 1.1.2009 980-459-6-5 ALAKOSKI. Pinta-ala on 9200 m2 ja kiinteistössä on kaksi palstaa, joiden väliä on noin 50m.
Matias Lettoniemi Matias hukkui kaivoon 6-vuotiaana., s. 04.07.1808 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.05.1815 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
980-458-6-5 ALAKOSKI, kokonaan näkyvä palsta lähtee Lettoniemen rajasta, jatkuen rannan mukaan soirona. (Käsi on Alakosken tämän palstan sisällä). Toisen kulma Alakoskesta näkyy vasemmassa yläkulmassa.
Juho Lettoniemi s. 25.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.12.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Josef Lettoniemi , s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 6
Johannes Lettoniemi s. 08.07.1814 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Lettoniemen rajasta lähtevä Alakosken palsta on noin 200m pitkä.
Liisa Lettoniemi s. 13.07.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 08.09.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Yrjö Lettoniemi Yrjö käväisi Teiskossa, oli taloissa renkinä ja vuodesta 1870 kotonaan ensin itsellisenä ja sitten renkinä. Rippikirjassa merkintä heikko, eli tosin 84-vuotiaaksi. Yrjö oli naimaton., s. 08.09.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 16.02.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Henrik Lettoniemi s. 12.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Antti Lettoniemi s. 03.04.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Anna Stina Lettoniemi s. 29.08.1826 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 20.06.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 6
VI Josef Juhonpoika Lettoniemi, (Taulusta 5, äiti Liisa Lettoniemi) Lettoneimen isäntä, Kurun rippikirjaan vuosilta 1867-1873 on Josefin kohdalla merkintä viallinen., s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Leena (Helena) Jaakontytär Lettoniemi o.s. Työtönjärvi s. 12.09.1802 Kuru, Keihäsjärvi, k. 02.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Juho Jaakko Työtönjärvi e. Keihäsjärvi, s. 17.06.1756 Kuru, Keihäsjärvi ja Maria Työtönjärvi, s. 27.10.1762 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 05.06.1808 Kuru, Keihäsjärvi.

Lapset:
Vendla Karoliina Lettoniemi , s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 7
Leena Rasula o.s. Lettoniemi , s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 12
Matilda Lettoniemi s. 21.03.1843 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kustaa Aatu Lettoniemi s. 06.04.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.11.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 10.03.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 7
VII Vendla Karoliina Josefintytär Lettoniemi, (Taulusta 6, isä Josef Lettoniemi) s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 31.07.1911 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 04.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Sarvi Matti Juusenpoika Lettoniemi e. Sarvijärvi Olkitaipaleen Tienarin torpan Lettoniemen isäntä. Kurun rippikirjassa vuosilta 1874-1883 on merkitty Matti käsivialliseksi., s. 01.03.1834 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 06.05.1917 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Juuse Sarvijärvi e. Ala-Toikko, s. 28.05.1810 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Lettoniemi ja Ulla Sofia Sarvijärvi o.s. Pirttiniemi, s. 22.07.1808 Kuru, Keihäslahti, k. 09.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Lettoniemi.

Lapset:
Kalle Lettoniemi s. 22.11.1859 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 01.03.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kalle Lettoniemi s. 26.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 17.06.1882 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 24.07.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Manu Lettoniemi , s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 8
Matti Lettoniemi s. 11.08.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.12.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Elias Lettoniemi Työmies, naimaton. Elias kuoli 87-vuotiaana sydänlihaksen rappeumaan., s. 28.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.06.1964 Kuru, Olkitaipale. Sota-ajan jälkeen oli Parkkuussa vielä muutamia nuuskan käyttäjiä. Yksi sellainen oli Elias Lettoniemi. Lettoniemen ostaessa nuuskaa Hämäläisen Vilholta, kauppias kysyi apulaistytöltä.
- Olekkos muistanut tirauttaa nuuskapönttöön, ettei ole päässy kuivumaan?
Tilta Saariaho o.s. Lettoniemi , s. 09.07.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 11
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 8
VIII Manu Matinpoika Lettoniemi, (Taulusta 7, äiti Vendla Lettoniemi) Lettoniemen isäntä., s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.07.1957 Kuru, Olkitaipale.

Lettoniemessä oltiin riihellä. Moottorin renkatessa sanoi Matti:
- Tarttee hakee uus kynttilä Tampereelta.
Manu-isäntä ihmetteli ja sanoi:
- Eikös niitä kynttilöitä Osuuskaupastakin saa, mitä niitä ny Tampereelta asti täytyy hakee.
(Luuli kyseen olevan tavallisesta steariinikynttilästä).

19.2.1920
Tienarin perintötilasta lohkottiin Tienarin torppa:
303-415-6-7 X LETTONIEMI
1.1.2009 kuntajaon muuto
980-458-6-103 LETTONIEMI
Lettoniementie, Sikkilänjoen rannalla, rantaviivaa n. 200m, rakentamaton.
.
Lettoniemen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: 15.04.1904 Kuru Eeva Mikontytär Lettoniemi o.s. Mäkelä s. 13.12.1874 Kuru, Aurejärvi, k. 07.12.1960 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Mikko Mäkelä e. Petäjäjärvi, s. 23.09.1841 Kuru, Aurejärvi, k. 02.02.1902 Kuru, Aurejärvi ja Tilta Mäkelä o.s. Lannetta, s. 06.05.1844 Kuru, Aurejärvi, k. 18.08.1910 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Heikki Erhartti Lettoniemi , s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 9
Anni Augusta Lettoniemi s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.01.1926 Kuru, Olkitaipale.
Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi , s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 10
Kalle Lettoniemi s. 10.11.1910 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.01.1936 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 9
IX Heikki Erhartti Lettoniemi, (Taulusta 8, isä Manu Lettoniemi) Lettoniemi itsenäistyi vuonna 1920, taloa omistivat veljekset Heikki ja Matti Lettoniemi., s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 31.03.1981 Kuru, Olkitaipale.
Heikki Lettoniemi oli kylän taurastaja, joka vuosittain kävi kiertämässä teurastaen sikoja koko kylän alueella. Kotitarpeiksi siat teurastettiin yleensä syksyllä. Parhaina vuosina teurastuksia tuli yli sata.
Heikki ja Saimi Lettoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Saimi Esteri Lettoniemi o.s. Jokela s. 22.11.1902 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 04.03.1992 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Jokela e. Lamminperä, s. 08.08.1872 Kuru, Poikelus, k. 02.10.1916 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Olga Maria Jokela, s. 20.07.1870 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 31.03.1934 Kuru, Poikelus.
303-415-6-78 X JÄRVELÄ: 22.1.1996 Luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-78-M501 X, lohkominen 21.1.1999 303-415-6-99 X SUVIKALLIO (sijaitsee kuvassa Vähä-Jakaman Lettoniemen kärjessä keskiosan yläpuolella, missä on yksi vihreä lomarakennus). 303-415-6-72 X LETTONIEMI: lohkottu 3.4.1979 303-415-6-79 X KATAJANIEMI, kuvassa kiinteistö, jonka nykyinen rek.nro on Vähä-Jakaman kohdalla. Lettoniemestä luovutetun määräalan reksisteröinti 4.9.1998 303-415-6-80-M601 X, lohkominen 22.1.2000 303-415-6-101 X AARNILA (kuvan alareunassa, Tienarinlammen rannalla, Aarnilaan sisältyy Lettoniemen piha-alue rajoittuen Sikkiläntiehen ja Sikkilänjoen n. 200 m:n rantaviivaan, sekä takaraja entisen Lamminperän kiinteistöön asti). Aarnilasta luovutetun määräalan rekisteröinti 4.9.1998 303-415-6-80-M602 X, lohkominen 22.1-2000 rek.n:ro 303-415-6-102 X KALLIONIEMI, kuvassa kiinteistöjen 6-79 ja 6-101 välissä)

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 10
IX Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi, (Taulusta 8, isä Manu Lettoniemi) Matti Lettoniemi oli innokas hevosmies. Omisti puoliksi veljensä kanssa Lettoniemen., s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.09.1974 Kuru, Olkitaipale.

.

Puoliso: 10.08.1934 Kuru Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen. (Taulu 158) s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 08.08.1997 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kaarlo Eevertti Lahtinen e. Lahdenperä, s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale ja Miina Lahdenperä o.s. Tikkonen, s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, Vetikko.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 11
VIII Tilta Matintytär Saariaho o.s. Lettoniemi, (Taulusta 7, äiti Vendla Lettoniemi) s. 09.07.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 29.08.1954 Kuru, Karjula.

Puoliso: 29.07.1915 Kuru Eetu Jeremiaanpoika Saariaho Armeijaan kelpaamaton. Eetu oli Pyydysmäen Saariahon torppari, sittemmin Saariahon talollinen, s. 02.03.1872 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Jeremias Saariaho e. Säynäjäniemi, s. 13.06.1834 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 29.09.1907 Kuru, Karjula, Pyydysmäki ja Henrika Saariaho, s. 05.06.1843 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.

Lapset:
Unto Eetu Saariaho s. 05.07.1916 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Kalle Manuel Saariaho s. 14.02.1919 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 12
VII Leena Josefintytär Rasula o.s. Lettoniemi, (Taulusta 6, isä Josef Lettoniemi) s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 15.11.1868 Kuru, Mylläri (Pappila) Jeremias Esaianpoika Rasula Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Poikeluksen Lähteenmäen Rasulan torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa, Vastalahti.
Vanhemmat: Esaias Sedig, s. 12.07.1787 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 13.01.1860 Kuru, Aurejärvi, Ahola ja Valpuri Pusu, s. 22.02.1786 Kuru, Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.

Lapset:
Manu Rasula s. 09.05.1869 Kuru, Poikalus.
Emma Rasula s. 18.08.1870 Kuru, Poikalus.
Kalle Rantanen e. Rasula s. 22.07.1872 Kuru, Poikelus.
Eetu Lahtinen e. Rasula , s. 25.12.1874 Kuru, Poikelus. Tauluun 13
Jeremias Rasula s. 01.03.1877 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, Rasula.
Iida Maria Ahonen o.s. Rasula , s. 16.10.1880 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, Rasula. Tauluun 14
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 13
VIII Eetu Jeremiaanpoika Lahtinen e. Rasula, (Taulusta 12, äiti Leena Rasula) Kurun Poikeluksen Lähteenmäen Rasulan torpan isäntä. Vuodesta 1900 torppa purettiin ja siitä tuli 0,0346 manttaalin tila. Eetu oli Poikeluksen Rasulan talon isäntä 1900-., s. 25.12.1874 Kuru, Poikelus.

1. puoliso: 08.12.1899 Kuru Manta Matintytär Lahtinen o.s. Kuoppamäki Manta kuoli 37-vuotiaana lapsivuoteeseen, mutta vauva selvisi., s. 15.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 21.12.1916 Kuru, Poikelus, Rasula.
Vanhemmat: Matti Kuoppamäki e. Perivehmas, s. 19.05.1844 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.06.1910 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Vilhelmiina (äpärä) Kuoppamäki o.s. Kallio, s. 03.04.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Ala-Minkkinen, k. 19.02.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Hilma Maria Lahtinen s. 26.03.1901 Kuru, Poikelus, Rasula.
Paavo Johannes Lahtinen s. 17.06.1903 Kuru, Poikelus, Rasula.
Lahja Raakeli Lahtinen s. 05.08.1908 Kuru, Poikelus, Rasula.
Vilhelmiina Elisabet Lahtinen s. 08.11.1910 Kuru, Poikelus, Rasula.
Toini Esteri Lahtinen s. 12.12.1916 Kuru, Poikelus, Rasula.
2. puoliso: 30.03.1919 Kuru Ida Maria Taavetintytär Lahtinen o.s. Raiskio 23.11.1918 Kurun Poikeluksen Rasulaan mennen naimisiin Rasulan leskimiehen kanssa., s. 02.01.1890 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 14
VIII Iida Maria Jeremiaantytär Ahonen o.s. Rasula, (Taulusta 12, äiti Leena Rasula) s. 16.10.1880 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, Rasula.

Puoliso: 22.06.1899 Kuru Matti Yrjönpoika Ahonen s. 15.02.1866 Ruovesi.

Lapset:
Lyyti Maria Ahonen s. 30.10.1899 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, Rasula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 15
V Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.


Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös kappelikokoukseksi.
Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten kokouksissa, kirkkoneuvostossa.
Kirkkoneuvosto on ainakin Ruoveden emäseurakunnassa toiminut säännöllisenä seurakunnan hallintoelimenä 1700-luvun puolivälistä lähtien, mistä alkaen on tallella pöytäkirjoja pitäjänkokouspöytäkirjojen yhteydessä.
Mahdollisesti kirkkoneuvosto on toiminut jo 1600-luvun viimeisistä vuosista lähtien. Kurun ja Virtain kappeleissa on ilmeisesti seurattu emäseurakunnan menettelyä. Kirkkoneuvostton kuuluivat papin lisäksi kirkkoisäntä ja kuudennusmiehet sekä mahdollisesti eräitä muita seurakunnan luottamusta nauttivia seurakunnan >>vanhimpia>>.
Kirkkoneuvosto on etupäässä toiminut kirkkokuria käyttävänä järjestyksenvalvojana sekä joitakin käytännön järjestelyjä hoitaneena valiokuntana. Nimenomaan Kurun kappelissa näyttää kirkkoneuvosto toimineen 1800-luvun alkupuolella hyvin säännöllisesti ja olleen kehittymässä jonkilaiseksi kappeliseurakunnan edustuslaitokseksi eli valtuustoksi. Sellainen olisi kyllä ollut paikallaan harvaan asutussa kappelissa, jotta kaikkien ei olisi tarvinnut tulla käsittelemään yhteisiä asioita.

Vuonna 1818 sovittiin, että Kurun kirkkoneuvostoon tuli kuulua yhdeksän talonpoikaa kappalaisen ja laamanni Nils Idmanin lisäksi.
Talonpoikaisjäseninä olivat tuolloin kuudennusmiehet Matti Antinpoika Kapee, Heikki Matinpoika Minkkinen, Jooseppi Heikinpoika Keihäsjärvi, Antti Matinpoika Ikonen ja Matias Joosepinpoika Tienari sekä talonpojat Juho Antinpoika Kastari, Antti jaakonpoika Pusu, Matti heikinpoika Toikko ja Jooseppi Juhonpoika Ala-Paappanen.
Siten kappelin eri osat olivat kirkkoneuvostossa edustettuina. Kirkkoneuvoston oli määrä päätösvaltaisena käsitellä kirkkokuria ja seurakunnan taloutta koskevat asiat, Myöhemmin suoritetusta jäsenistön täydennyksistä päätellen kirkkoneuvosto oli pitemmän aikaa merkittävä Kurun seurakunnallinen hallintoelin.
Vuonna 1832 Kurun kirkkoneuvostoon valittiin jo torpparijäsenkin Juho Haapalahti. Kurun kirkkoneuvosto kokoontui usein Myllärin pappilassa ja käsitteli mm. erilaisia köyhäinhoitoon liittyviä kysymyksiä, antoi muuttolupia, tutki kuolemantapauksia, pohti lukkarin tehtäviä ja lasten opetusta sekä valitsi itse neuvoston vapautuneille paikoille uusia jäseniä mm. edellä mainitun torpparijäsenen.

Tiedot: Tuomo Koukkula/ Vanhan-Ruoveden historia II:I sivut 415-416.
Vuoden 1870 riikintaalari.molemmilta puolin nähtynä

1. puoliso: 13.07.1812 Teisko Leena (Helena) Yrjöntytär Tienari o.s. Paksula Leena muuttanut Teiskosta 7.8.1812 Kurun Tienarille emännäksi. leena kuoli 59-vuotiaana ''slaagiin'' eli halvaukseen., s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti, k. 04.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Paksula, s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1806 Teisko, Saarlahti ja Heta Paksula o.s. Alanen, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.04.1823 Teisko, Saarlahti.
Venäjän hopearupla vuodelta 1805.

Lapset:
Jooseppi Tienari Kuoli 22-vuotiaana epilepsiaan, s. 04.06.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 18.08.1835 Kuru, Olkitaipale.
Tienarin rajana Parkkuunkoski, Näsijärvi ja Jakama + Raatosaari kuvassa. Maa-alueet merkinnällä i.
Anna Leppälä o.s. Tienari , s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 16
Matias (Matti) Tienari , s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 17
Hedvig Tienari s. 20.01.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1820 Kuru, Olkitaipale.
Henrik Kivinen e. Tienari , s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 60
Juho Kustaa Ojanen e. Tienari , s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 64
Reetta Liisa Luomajoki o.s. Tienari , s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 113
Leena Fredrika Tienari s. 21.04.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 30.12.1829 Kuru, Olkitaipale.
Vendla Karoliina Tienari s. 15.01.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 21.04.1836 Kuru, Olkitaipale.
Helena (Leena) Tienari Kuolleena löytynyt., s. 29.01.1832 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1832 Kuru, Olkitaipale.
Iisakki Manu Tienari s. 29.12.1834 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1836 Kuru, Olkitaipale.
2. puoliso: 06.11.1853 Kuru Anna Liisa Matintytär Liesimäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko. (Taulu 318). (Taulu 336) Vetikon piika, Kurun Olkitaipaleen Tienarin emäntä 5 vuotta, syytinki, muutti uudestaan naimisiin mentyään Kurun Hainarin Korventaustaan ja sieltä miehensä Topiaksen kuoltua 5.11.1865 Ruoveden Haukkamaan Kuruunun torppaan Liesmäkeen ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Anna kuoli 72-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.10.1890 Ruovesi, Haukkamaa. Vanhuus: syytinki esimerkki:

Kun talolliset luovuttivat tilan seuraavalle sukupolvelle, tehtiin vanhalle isännälle ja emännälle syytinkisopimus. Sopimukseen sisältyi yleensä oikeus asuntoon, tietty määrä viljelysmaata ja laidunta, viljaa, karjataloustuotteita, joskus rahaakin. Palkollisetkin ovat toisinaan saaneet eläkettä työskenneltyään samalla tilalla vuosikymmeniä. Syytinkijärjestelmä tunnettiin Länsi-Suomessa jo keskiajalla.

Vuonna 1844 mynämäkeläinen Mikko Matinpoika siirsi tilansa avioituneelle tyttärelleen Katariinalle, mutta piti muodollisen isännyyden vielä itsellään. Mahdollisesti leskeksi jäävän vanhan emännän syytinki määriteltiin seuraavasti:





1. Vuotuiseksi ylöspidoksi pitää ostajan tyttäreni kuoleman jälkeen, sitten kun hän ottaa talon isännyyden haltuunsa, maksaa jälkeenjäävälle puolisolleni Maria Antintyttärelle yksi tynnyri viisitoista (15) kappaa Ruista, Kahden kapan kylvö papuja, 2 kapan kylvös Ohria, yhden kapan kylvös Pellavaa ja yhden lusikallisen kylvös Nauriita.
2. Perunamaaksi kappale peltoa kolmen neljänneksen istutusta varten, mikä Perunamaa sijaitsee vanhan saunan vieressä ja jota hän saa käyttää koko elämänsä ajan.
3. Karjan rehuksi tavallinen häkki Peltoheiniä vuodessa sekä ladonmaa niittyä Kaukon niitystä sekä lehtiä, taiteltava mainitun niityn laiteilta. Yhden tavallisen Ruisriihen Oljet, Ruhmenet, Akanat ja Pehkut. Kesälaitumet karjalleni yhdessä talon omien kanssa.
4. Asunnoksi tupa ja kamari, jossa vaimoni Maria Antintytär saa asua yhdessä tyttärensä Marian kanssa niin kauan kuin he elävät. Heille molemmille yh-teensä vuodessa, kaksi syltää kuivia halkoja, joiden kotiin tuonnista huolehtii talon omistaja.
5. Tarhahuoneiksi 1 Pihatto ja rehulato.

.
Vanhemmat: Matti Torkko, s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi, k. 02.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa Torkko o.s. Knuuttila, s. 07.06.1786 Tyrvää, Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
Kartan oikeassa reunassa on Tienarin kantatilan Sikkilän puoleinen pääteraja merkinnällä i.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 16
VI Anna Matintytär Leppälä o.s. Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Tienarin tytär, Ala-Paappasen Leppälän torpan emäntä, s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 29.04.1904 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
1 killinki vuodelta 1836

Puoliso: 18.06.1839 Kuru Jooseppi Pertinpoika Leppälä Torppari, s. 10.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 29.04.1871 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. KULTAMARKKA:

Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan, jolloin 20 markkaa vastasi arvoltaan 6,45 grammaa kultaseosta, jossa oli 900 promillea kultaa. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin, Belgian frangin, Sveitsin frangin sekä Italian liiran (myöhemmin myös eräiden muiden ns. latinalaisen rahaliiton jäsenvaltioiden) kanssa. Näiden rahojen koko, paino ja kultapitoisuus olivat yhteneväiset maasta riippumatta ja periaatteessa ne kelpasivat maksuvälineinä maasta riippumatta, joskin kultaisia 10 ja 20 markan kolikoita lyötiin muihin vastaanvanlaisiin eurooppalaisiin rahoihin niin pieniä määriä, että niitä ei merkittävästi kulkeutunut Keski-Eurooppaan.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa laillisena maksuvälineenä olivat kultakolikot, joita kuitenkin käytännössä käytettiin melko vähän. Sen sijaan Suomen Pankin setelit eivät olleet laillisia maksuvälineitä. Tämä merkitsi, että velkojan oli pakko hyväksyä maksusuoritukseksi suomalaisia kultakolikoita, mutta hänellä ei ollut velvollisuutta hyväksyä seteleitä, vaikka nämä olivat kultarahalla lunastettavia. Käytännössä kuitenkin kaikki hyväksyivät myös setelit maksuksi.
Vanhemmat: Pertti Leppälä e. Koski, s. 01.08.1786 Kuru, Karjula, k. 13.04.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena Leppälä o.s. Paappanen, s. 16.05.1784 Kuru, Petäjälammi, k. 22.12.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
20 markan kultaraha= 5,80 g kultaa ja 0,645 g kuparia. Hintapyynti numismaatikoilla noin 750 €, halkaisja 21,3 mm.

Lapset:
Kalle Leppälä Kalle muutti Ruovedelle 6.11.1862 Ritoniemen taloon, muutti Ruoveden Ritoniemen Soittolan Kauppalasta 13.9.1869 Vaasaan, ''kauppapuukhollari''., s. 26.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 17
VI Matias (Matti) Matinpoika Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume
- hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale.

Näsijärven pinnan korkeus:
Kurusta marrask. 19 p. Ukot täällä moittivat, että Tamperelaiset rakennusten kautta Tammerkoskesta nostavat veden Näsiselällä, niin että se keväsin, tulvaveden aikana nousee rantaniituille ja pelloille ja seisahuttaa myllyjäkin, josta heille on suuri haitta ja vahinko ; päättävätpä sen myöskin huonontavan kalain saaliinkin.
He sanovat: ''olivat Kurulaisetkin Tammerkoskea perkaamassa silloin koska Armollinen Esivalta autti sen aukaisemista, ja nyt se suljetaan erityisten rakennuksilla, niin että vesi keväsin nousee aina kesäkuun loppuun asti ; eikä sittenkään enää laske niin paljon kuin se laski, ennenkuin rakennuksilla ruvettiin koskea sulkemaan''.
Näin he täällä latelevat; ja tästä hyvästä oli osa niistä tilallisista, jotka asuvat Näsijärven rannoilla, toimittanut kirkonkokouksen eiliseksi, jossa valittiin asiamies, joka ajaisi Kurulaisten asiaa siinä kokouksessa, joka huomenna pidetään Tampereella, ja jossa taas tulee kysymys jostain lainvastaisesta rakennuksesta.
Asiamieheksi valittiin Talonisäntä Tienari Olkitaipaleesta, joka käskettiin kovasti panemaan itsensä kaikkia senkaltaisia rakennuksia vastaan Tammerkoskeen, joiden kautta vesi nostetaan Näsijärvessä eli se ylipuolelta tänne niin runsaasti tulvaava vesi estettäisin laskemasta.
Saa nähdä, lasketaanko mies tällä kertaa kokoukseen, ja mitä hän saa siellä toimitetuksi?

Ehkä asia siitä nyt tällä erällä ei enää parane eikä pahene, tahdon kuitenkin mainita sitä eri käsitystä, jota täällä henkikirjoituksesta tämän kun 13 p. osotti itsensä Keisarin asetuksesta helmik. 20 p. 1865, §2.
Asetus sanoo, että henkiraha on maksettava, kaikilta niilta Suomen kansalaisilta, jotka ennen sen vuoden alkua, josta vero maksetaan, ovat täyttäneet kuusitoista vuotta, mutta eivät tulleet kuudenkymmenen neljän vuoden ikään.
Meidän mielestämme piti tämän puustavin jälkeen ymmärrettämän ja maksavaksi kirjoitettamaan ainoasti ne, jotka ennen tulevaa uutta vuotta ovat täyttäneet kuusitoista vuotta ja vapauttaman ne, jotka ennen uuden vuoden päivää täyttävät neljä seitsemättäkymmentä ajastaikaa ;
mutta Henkiherra sanoi, ettei sanoilla ''vuoden alkua'' ymmärretäkkään uuden vuoden päivää, vaan heinäkuun 1 päivää ja sen jälkeen henkikirjoitus myöskin täällä tapahtui.
Pyydän sen tähden nöyrimmästi, että joku, joka paremmin ymmärtää tämän asetuksen ja sen mainitun 2 § tarkoituksen antaisi meille, tulevain aikain tähden, selityksen tästä asiasta.
Tällä erää ei muuta kuin lunta ja unta.
Sitä edellistä on nyt satanut joksikin, mutta maa alta on sula ; siitä viimeiseksi mainitusta ei liene puutosta monellakaan näinä vuoden pisimpinä öinä. - Vankoveden sanotaan viimeisyönä saaneen kannen päällensä. (kirjoitettu sen ajan mukaisesti)
Lähde: Tampereen Sanomat tiistaina 11.12.1866 n:ro 50

Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen esim lavantaudissa. Lavantauti on vakava suolistoinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri. Taudin oireita ovat korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus. Hoitamattomana kuolleisuus on noin 10–30 %. Lavantautia ei enää esiinny Suomessa, vaan suomalaisilla esiintyvät tartunnat on saatu ulkomailla. Lavantauti on Suomessa harvinainen, sitä esiintyy noin viisi tapausta vuodessa. Taudin suomalaisen nimen arvellaan tulleen siitä, että raskas tauti kaatoi potilaansa "lavalle", joka oli pirtin uunin ja seinän välissä sijaitseva talonväen makuupaikka. Lavantautia esiintyi paljon natsi-Saksan keskitysleireillä ja ghetoissa.
Tauti on Suomessa määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

Noitiin uskon perusteella kanssa vähän puijattiinkin. Kurulaiset poikkesivat Porin reissullaan yhteen taloon. Talon isäntä kysyy sitten, että ''tiedättekö siitä Santalasta''.
''Kyllä tiedetään'', vastasivat kurulaiset, sillä Tienari-vainaalla oli kanssa pitkä parta. Ja kun Tienari tuli pirttiin niin sanottiin:''Se on nyt tossa''.
Isäntä vei Tienarin kamariin ja kysyi neuvoa Santalaksi luulleeltaan Tienarilta.
Tienarille tuli mieleen, että jos varas on omassa talossa. No TIenari alkoi noitua niinkuin nyt semmonen noituu, joka ei mitään osaa.
Varas oli omasta talosta, sillä vaatteet tuotiin seuraavana yönä takaisin. Sen jölkeen kurulaisia aina kestittiin tässä talossa mitä parhaiten.
Tämän kertomuksen muisteli Matti Tanhuamäki.
Olkitaipaleen Tienarin pihapiiri kuvattuna navetan katolta. Kuvan ottanut Parkkuun Yläkoulun opettaja Jalmari Mantere.

1. puoliso: 05.04.1841 Kuru Liisa (Elisabeth) Karoliina Juhontytär Tienari o.s. Kastari Tienarin emäntä, Liisa kuoli 29-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 29.01.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 24.05.1850 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Kastari e. Vähä-Kulkkila, s. 08.06.1785 Teisko, Kulkkila, k. 18.11.1864 Kuru, Olkitaipale ja Leena (Helena) Kastari o.s. Yli-Korpula, s. 16.11.1785 Teisko, Pohtola, k. 13.01.1838 Kuru, Olkitaipale.
Kurun vaakuna. Kurun vaakuna oli Kurun kunnan tunnus ja puhuva vaakuna; kuru tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Kurun kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. maaliskuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009 Pakkuun kyläyhdistykselle, kun Kuru yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin.

Lapset:
Juho Kustaa Tienari , s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 18
Matti Tienari s. 15.12.1842 Kuru, Olkitaipale, k. 19.12.1843 Kuru, Olkitaipale.
Henriikka Tienari s. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale, k. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale.
Kalle Tienari s. 01.09.1846 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1846 Kuru, Olkitaipale.
2. puoliso: 15.12.1850 Kuru Ulla Kallentytär Tienari o.s. Pirttiniemi Ulla muutti Virroilta kotoaan Jouttijärveltä 29.10.1843 Kuruun, Tienarin piika ja emäntä, Ulla kuoli 32-vuotiaana synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon. (synnytys
-kouristukset
-verenvuoto).

Kuolinsyynä "barnsbörd" käsittää tavallisesti myös lapsivuodeajan eli lapsivuoteen)., s. 13.07.1827 Kuru, Keihäslahti, k. 04.06.1860 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Jouttijärvi ent. Pirttiniemi e. Wacker, s. 28.01.1801 Kuru, Karjula, Koski, k. 01.12.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki ja Maija Jouttijärvi o.s. Pirttiniemi, s. 11.06.1801 Teisko, Leppälahti, Rikala, Kulha (Kaustara), k. 22.12.1866 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki.
Höyrylaivaliikenne Tampereella alkoi jo v. 1858. Laajimmillaan se oli 1900-luvun neljänä ensimmäisenä vuosikymmenenä, kunnes onnikat alkoivat vetää matkustajavirtoja. Kuvassa Mustalahden satama, joka oli ja on Näsijärvelle suuntautuvan laivaliikenteen keskus. Etualalla ovat vasemmalta s/s Vahanka, Tervalahti ja Vankavesi, taka-alalla oikealta s/s Kuru, Pohjola, Ylöjärvi, Intti ja Teisko. Kulkuvuoroillaan olivat kuvaushetkellä s/s Tarjanne ja Aitolahti. Kuva on vuodelta 1936. (valokuvannut Atelier Laurent)
Lapset:
Kalle Maurits Tienari , s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 43
Matti Mäkinen e. Tienari , s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 44
Henrik (Heikki) Mäkinen e. Tienari , s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 53
Manu Tienari s. 13.05.1860 Kuru, Olkitaipale, k. 28.05.1860 Kuru, Olkitaipale.
3. puoliso: 27.12.1860 Kuru Charlotta Vilhelmiina Erikintytär Tienari o.s. Sääkslahti Torpan tytär ja Tienarin emäntä. Charlotta kuoli 76-vuotiaana vanhuuteen., s. 21.03.1830 Kuru, Hainari, k. 01.08.1906 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Erkki Sääkslahti e. Hänninen, s. 15.09.1800 Kuru, Aurejärvi, k. 01.03.1860 Kuru, Hainari ja Leena Sääkslahti, s. 11.03.1804 Kuru, Hainari, k. 06.04.1861 Kuru, Hainari.
Tienari, tienarilaisia ja naapureita.
Lapset:
Emma Leppänen o.s. Tienari Emma muutti Tampereelle 21.6.1875 13-vuotiaana ja muutti nimensä Leppäseksi, konfirmoitiin 14.7.1878 Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa., s. 12.01.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Nuotta oli vielä 1920-luvulla käytössä useissa taloissa. Tienarin nuottakoppeli Parkkuun laivalaiturin vieressä. Kanootin peränpitäjänä opettaja Hellin Mantere.
Erkki Aleksanteri Lehtinen e. Tienari , s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 57
Manu Lehtinen e. Tienari , s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 58
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 18
VII Juho Kustaa Matinpoika Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari) Tienarin isäntä 1869-1898. Juho kuoli 75-vuotiaana hivutustautiin eli keuhkotautiin., s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1916 Kuru, Olkitaipale.

Juho (s.02.05.1841) ja Vilhelmiina (s.12.03.1848) Tienari otti 15-vuotiaan Eetu Timonpojan (s.31.07.1877) vuonna 1892 kasvattipojakseen.
Tienari oli Olkitaipaleen kantatiloja.

Kurun Säästöpankki 1880 1984:

Kurun kuntakokous teki päätöksen säästöpankin perustamisesta Kuruun 17. joulukuuta 1877. Kun senaatti oli vahvistanut päätöksen ja säännöt seuraavana vuonna, kuntakokous saattoi valita pankille johtokunnan. Siihen nimitettiin henkilöt 5. huhtikuuta 1879. Valituiksi tulivat vt. kappalainen, nimismies ja luutnantti M.A. Nordqvist, talolliset Johan Kustaa Tienari, Johan Ristaniemi, Kalle Kustaa Laurila, Josua Taipale, Johan Wanhakylä, kauppias Antti Toikkonen ja kaupankirjuri M. Niininen. Näistä puheenjohtajana aloitti Kalle Kustaa Laurila. Kasööriksi valittiin talollinen Juho Kustaa Tienari ja kirjuriksi sahanhoitaja M.S. Wilenius.

Vuoden 1895 säästöpankkiasetus toi muutoksia säästöpankkien toimintaan. Suurin muutos oli se, että nyt niistä tuli itsenäisiä rahalaitoksia valvonnan siirtyessä yleensä kunnilta pankin omille elimille. Muutos näkyi käytännön pankkityössä siinä, että johtokunnat jäivät pois, ja niiden tilalle tulivat isännistö ja hallitus. Kurun kunnan Säästöpankki nimitti edustajat asetuksen vaatimiin elimiin vuonna 1897.

Pankin pohjarahat tulivat osittain kunnan viinaverorahoista. Toiminta alkoi nimellä Kurun kunnan Sääs-töpankki (sana "kunnan" jäi pois vuonna 1932) Toikolla 2. tammikuuta 1880. Ensimmäinen tallettaja oli Amanda Ristaniemi, joka toi säästötililleen rahaa 170 mk:aa. Laina nro 1 annettiin pastori H.O. Elersille.

Toikolla säästöpankki ei viihtynyt avauspäivää pitempää, sillä jo seuraavalla kerralla toimipaikka sijaitsi Tienarin talossa. Säästöpankki imagoon hyvin sopivasta nimestään huolimatta sielläkään Kurun kunnan Säästöpankki ei kauaa viihtynyt, vaan jo seuraavana vuonna se palasi takaisin Toikolle. Siellä pankki vietti jo pitemmän rupeaman, vuoteen 1929 saakka, jolloin uudeksi toimipaikaksi valittiin kunnantalo. Omaan, vastavalmistuneeseen pankkitaloon Kurun Säästöpankki muutti vuonna 1956.

Vuonna 1984 Kurun Säästöpankki fuusioitui Tampereen Aluesäästöpankkiin, joka puolestaan meni mu-kaan syksyllä 1992 perustettuun Suomen Säästöpankki SSP Oy:öön nimellä Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästöpankkialue. SSP Oy:n vaihe jäi Lyhyeksi episodiksi, sillä syksyllä 1993 kilpailija-pankit ostivat SSP Oy:n. Tässä kaupassa Kurun säästöpankkikonttori myytiin Postipankille.

Johtokunnan ja hallituksen puheenjohtajat 1880 1980: 1880 1881 Juho Kustaa Tienari, 1881-1884 Antti Toikkonen nuorempi, 1884 1886 Juha Ristaniemi, 1886 1888 Juho Kustaa Tienari, 1888-1891 Kalle Koskinen, 1891 1900 G. Snäll, 1900 1912 Antti Toikkonen, 1912 1920 Juha Ristaniemi, 1920 1946 Elias Laurila, 1946 1949 Erik Seppälä, 1949 1971 J.E. Utela ja 1971 (1980) Veikko Lehtola

Isännistön puheenjohtajat 1897 1980: 1897 1898 Elis Ikonen, 1898 1899 A. Numminen, 1899-1906 Pek-ka Polviander, 1906 1929 Kalle Ylä Poikelus, 1929 1949 Akseli Keskinen, 1949 1954 Martti Laurila. 1954 1971 Kalle Kenttäniemi. 1971 1973 Matti Lahti ja 1973 (1980) Valto Taipale.

Kamreerit ja toiminnanjohtajat 1899 1980: 1899 1938 Ville Toikkonen, 1938 1944 JV. Rantahalme, 1944 1949 Iita Maija Numminen, 1949 1976 Jorma Hakanen ja 1975 (1980) Heikki Lehtola.

SSP Oy siirsi Kurun Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästö-pankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 15. ja 20.12.1994. Asiakirjoja on vuosilta 1879 1984 yhteensä 1,50 hyllymetriä.

Arkiston järjestivät ja luetteloivat marras ja joulukuussa 1995 Kaija Kilkki, Hely Kettunen ja Mervi Tii-honen. Johdannon historiakatsauksen kirjoitti Jarmo Luoma aho.

Aamulehti tiistaina 30.1.1894 n:ro 23:
Korjaus sunnuntailehtemme uutisiin:
Kruunun sotilasvirkatalosta kunnan vaivaistalo.
Kurun kuntalaiset ovat päättäneet muun sopivan talon puutteesta pyytää saada ottaa Kuru-nimisen sotilasvirkatalon Kurun kirkonkylästä vaivaistaloksi, se kun on siihen hyvin sopiva, ollen lähellä kirkkoa, koulua j.n.e. Tällainen päätös tehtiin kuntakokouksessa maaliskuun 24 p. 1893 ja asiamieheksi valittu talollinen Juho Kustaa Tienari on kuvernööriltä anonut, että sanottu tila puheena olevaa tarkoitusta varten kunnalle myytäisiin.

Aamulehti torstaina 12.10.1899 n:ro 237:
Korjaus eilisen lehtemme uutisiin:
Taasen maanviljelijät koolla tulvain johdosta. T.k. 10 p. oli jälleen Teiskon, Messukylän, Kurun, Ylöjärven ja Ruoveden maanviljelijöitä sekä muutamia Tampereen liikemiehiä, yhteensä parikymmentä henkeä, kokoontunut täkäläiseen ''Toivo''-ravintolaan neuvottelemaan vesitulvain aikaansaamain tuhojen ehkäisemisestä Näsijärven rantamilla.
Saatuaan kuulla edellisen kokouksen ja siinä asetetun valiokunnan kokouksen pöytäkirjat, päättivät läsnäolijat, että asian ajamisesta ja valiokunnan puuhasta kysyttävät menot suoritetaan molempain kokousten osanottajain kesken mieskohtaisesti.
Kokoukselle esitettiin sitten senaatin päätös v:lta 1885, jolla Teiskon ja Kurun kuntain sekä Tampereen suurempain tehtaitten valitusten johdosta kumotaan kuvernöörin päätös, että Näsijärven vesipinta on oleva seitsemän jalkaa (n.210 cm) korkeammalla Muroleen kanavan alempaa sulkukynnystä, sekä lykätään riita asianomaisten alioikeuksien tutkittavaksi.
Samoin luettiin kokoukselle herra Herman Aimon, Visuvedeltä, kirjoitus, jossa ehdotetaan pyydettäväksi, että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin Virtain pitäjästä n.s. Äijänevan kanavan suhteen.
Mainitut paperin eivät kuitenkaan antaneet aihetta keskusteluun, vaan jätettiin ennen valitun valiokunnan haltuun, joka ryhtyy ripeisiin toimiin, saatuaan tilastollisia tietoja tulvain tekemien vaurioiden suuruudesta.
Näitä tilastollisia tietoja keräämään, jonka tähden viikon kuluessa ovat jätettävät paikallisen tulvavaliokunnan puheenjohtajalle, kauppias J. Rikalalle Tampereelle, valittiin:
Teiskosta Kustaa Ylirantala ja Arvi Kahna ; Messukylästä maanviljelijät J. Junkkari ja K. Mattila ; Kurusta maanviljelijät H. Vanhakylä ja J. Tienari vanhempi ; Ylöjärveltä maanviljelijä K. Heikkilä ; Ruovedelta maanviljelijät Georg Palmroth, A. Ylöstalo ja Heikki Mäki ; Virroilta maanviljelijät Heikki Härkönen, Kaapo Havanka ja Aleksi Kauppila sekä Tampereen liikemiehistä J.K. Hilden.
Kokouksessa puhetta johti valtiopäivämies Heikki Toijala Teiskosta, Pöytäkirjan laati toimittaja Kalle Lehmus ja tarkastavat sen kauppias J.K. Hilden ja toimittaja Kaarlo L. Kärkönen

SUURI ADRESSI KEISARILLE:

Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa.


Adressin syntyminen

Helmikuun manifestin julkaisemisen jälkeisenä päivänä arkkitehti Harald Neovius oli saanut ajatuksen keisarille laadittavasta kirjelmästä. Hän kertoi ajatuksestaan ensin sisarelleen Dagmar Neoviukselle, joka piti ajatuksesta. Hän sopi veljensä kanssa, että kutsutaan ihmisiä koolle keskustelemaan ajatuksesta. Kokous pidettiin, mutta Dagmar sai sen kestäessä kutsun saapua Elise von Alfthanin luokse, missä oli myös käynnissä keskustelu keisarille lähetettävän kirjelmän laatimisesta.

Helmikuun suuri kansalaiskokous

Maanantaina 20. helmikuuta pidettiin Helsingin Ateneumissa uusi suuri salainen kansalaiskokous, jossa päätettiin koettaa saada aikaan hallitsijalle annettava kansanadressi mahdollisimman lukuisine allekirjoituksineen, jotta Nikolai Bobrikov saisi nähdä, ettei Suomen perustuslakien loukkaaminen ollut herättänyt tyytymättömyyttä vain pienessä osassa kansaamme, kuten hän apulaisineen oli väittänyt.

Kokouksen olivat kutsuneet koolle professorit F. Gustafsson ja M. G. Schybergson ja varatuomari R. Elfving. Ajatuksen toteuttamiseksi valittiin kaksitoista jäseninen alitoimikunta.

Adressin sanamuodon laati senaattori Leo Mechelin W. Chydeniuksen luonnoksen mukaan.

Adressin kerääminen

522 931 allekirjoitusta sisältänyt adressi kerättiin 11 päivän aikana. Lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2.5 miljoonaa ja senaikaisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta.
Eri puolilla Suomea pidettiin kokouksia, joissa selostettiin adressin tarkoitusta. Kokouspaikkoina olivat suuret huoneistot ja kirkot.

Isänmaallinen innostus oli valtava. Esimerkiksi Rovaniemeltä hiihdettiin 150 kilometriä Kittilään keräämään sikäläisiltä nimiä adressiin, vaikka oli mitä pahin talvipakkanen. Kun nimet oli saatu, valittiin valtuutettu Juho Anttila viemään nimet perille. Hän matkusti ensin hiihtäen 200 km ja sitten saatuaan hevosen vielä 150 km lähimmälle rautatieasemalle, josta hän jatkoi junalla Helsinkiin.
Lähetystön lähtö Pietariin

Maanantaina 13. maaliskuuta loputkin suuren lähetystön jäsenet olivat saapuneet Helsinkiin ja saivat Senaatintorilla osakseen helsinkiläisten kunnianosoituksia. Sen jälkeen heistä useimmat lähtivät ylimääräisellä junalla puoli kahdeksan aikoihin Pietariin.

Bobrikov sai tietää lähetystön lähdöstä Pietariin vasta tunnin päästä lähetystön lähtemisestä. Silloin hän yritti estää lähetystöltä pääsyn Pietariin ja vaati Uudenmaan läänin kuvernööriä De Pontia lähettämään sähkösanoman lähetystön käännyttämiseksi, mutta De Pont kieltäytyi.

Pitäjittäin ja kaupungeittain oli koko maasta valittu 500 miehen lähetystö, joka lähti 13. - 20.3.1899 viemään adressia keisarille. Lähetystön jäsenten ammattina tai asemana on mainittu mm. talollinen, tilallinen, rustitilallinen, maanviljelijä, pankinjohtaja, kreivi, kirja- tai muu kauppias, agronomi, kansakoulunopettaja, lukkari, lampuoti, piirilääkäri, apteekkari, kirkkoväärti ja kuntakokouksen puheenjohtaja, eli kaikista 8 läänistä eri säätyjä edustavaa yhteiskunnallisesti arvostettua ja ansioitunutta väkeä.
Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla.
Lähetystö saapuu Pietariin

Lähetystö saapui Viipuriin aamulla varhain torstaina 16. maaliskuuta eri junilla, ensimmäisenä Helsingistä edellisenä iltana lähtenyt ylimääräinen juna. Saatuaan kuulla, että Pietarin Suomen-asemalla oli suunnaton joukko poliisimiehiä ja santarmeja, lähetystö hajaantui Viipurissa kahteen junaan, ja sen jäsenet saapuivat sieltä päivän kuluessa perille Pietariin.

Lauantaina 18. maaliskuuta Suuren lähetystön jäsenet kokoontuivat valtionsihteerinvirastoon, jossa ministerivaltiosihteeri, kenraali Victor Procopé kertoi heille, että keisari lähetti lähetystölle vastauksen, ettei hän luonnollisesti ota lähetystöä puheilleen, eikä hän ole heille vihoissaan. Keisari kehotti heitä palaamaan kotiinsa ja jättämään anomuksensa kuvernööreille, jotka lähettäisivät anomuksen kenraalikuvernöörille, ja jos asia ansaitsee huomiota, niin hän esittää asian keisarille.

Lähetystön johtaja, konsuli Eugen Wolff ilmaisi lähetystön pettymyksen Procopélle.

Eugen Wolff sanoi lähetystön johtajana Procopélle mm. ”Tämä siis on kaikki se lohdutus, joka meillä on vietävänä tuolla kotona suurimmassa huolessa odottaville maanmiehillemme." "Me tulimme lujasti luottavina, me palaamme pettyneinä." Hänen puheensa teki suuren vaikutuksen läsnä oleviin kuulijoihin.

Lähetystön paluu Helsinkiin

Lähetystö matkusti takaisin ylimääräisellä junalla, johon kuului yhdeksän isoa boggievaunua. Muutama jäsen valittiin tarkastamaan, ettei vaunuihin ollut päässyt santarmin urkkijoita.

Lähetystön saavuttua Helsinkiin oli asemalle kerääntynyt tuhansiin nouseva väkijoukko, joka lähetystön vastaan hiljaisuudella lähetystön kulkiessa ihmisjoukon lävitse. Hiljaisuus vallitsi. Kun lähetystö saapui Rautatientorille johtaville portaille, joku alkoi laulaa Maamme-laulua, jolloin muut yhtyivät siihen ja paljastivat päänsä.

Kenraalikuvernööri Bobrikov oli kertonut ulkomaan lehdistölle, että kaikki järkevät ihmiset Suomessa olivat tyytyväisiä tsaarin manifestiin. Suuri adressi oli kuitenkin kertonut suomalaisten suhtautumisen asiaan.

Suuren adressin epäonnistuminen johti myös siihen, että noin vuotta myöhemmin pitkin Eurooppaa kerättiin Pro Finlandia -kulttuuriadressi.

Nykyään Suurta adressia säilytetään Kansallisarkistossa
Suuren adressin teksti

"Suurivaltaisin kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja viime helmikuun 3 / 15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.

Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lainsäädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien, Aleksanteri II ja Aleksanteri III suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt.

Mutta niiden perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myös Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on.

Täten on Julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Allekirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi kuulla sanojamme, kun me nyt Valtaistuimen eteen esille tuomme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka kohtaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupee horjumaan.

Kaikkein armollisin Keisari!

Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa ja lakiensa suojaamana on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijoitaan ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös, että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se on ollut yhdistettynä mahtavaan Venäjään, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriintynyt. Kumousopit eivät siellä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet erottamattoman osan Venäjän valtakuntaa ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää omaa kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.

Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä levollisuutta. Me päinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa suosiolliseen huomioonsa ottaa ne tunteet, mitkä julistuskirja on herättänyt ja käskeä, että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaisuuteen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkottaa luottamusta Keisarin sanan järkähtämättömyyteen. Mehän tiedämme kaikki, että meidän armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut, että vallan tulee kunnioittaa oikeutta. Ja pienen kansan oikeus on yhtä kallis kuin suurimmankin, sen isänmaan rakkaus on Kaikkivaltiaan Jumalan edessä avu ja velvollisuus, joista se ei koskaan saa luopua.

Syvimmässä alamaisen uskollisuudessa ja kunnioituksessa pysymme alati.

Kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän keisarillisen Majesteettinne nöyrimmät ja uskollisimmat alamaiset.''

SIIRTOLAISEKSI AMERIKKAAN:

Vuosisadan 1800-1900 lukujen vaihde oli Tampereella kuten muuallakin Suomessa jännityksen ja monien pelkojen täyttämää aikaa. Tsaarin hallituksen suhde Suomeen muuttui, sillä Saksan ja Englannin muodostaman uhan johdosta keisarillinen Venäjä halusi autonomisesta Suomesta tiukemman otteen. Merkkejä asenteen muutoksesta oli ollut näkyvissä jo Aleksanteri III:n aikana, mutta varsinainen sortokausi alkoi helmikuun manifestilla vuonna 1899. Tuolloin keisari Nikolai II riisti Suomen valtiopäiviltä niille kuuluvan lainsäädäntöoikeuden. Sen katsottiin merkitsevän autonomian loppua. Edes maastamme kerättyä yli puolen miljoonan allekirjoittajan lähettämää adressia ei keisari suostunut vastaanottamaan. Adressia Nikolai II:lle vieneessä suuressa lähetystössä oli mukana 500 suomalaista.

Sortovuosien yksi näkyvin seuraus oli maastamuuton vilkastuminen. Toki siirtolaiseksi rapakon taakse oli lähdetty jo 1800-luvun rauhallisina vuosikymmeninäkin, mutta kotimaan poliittisesti ja taloudellisesti epävarma tulevaisuus 1900-luvun alussa kiihdytti lähtöintoa. Siirtolaistilastoja tarkasteltaessa on hätkähdyttävää havaita, miten suuri osa lähtijöistä oli pohjalaisia. Kotiseutumme osalta suurta innokkuutta selittää osaltaan paitsi perheen esikoispoikaa suosiva perintöjärjestys.

Matkatoimisto "Matkustajain kuletus Amerikaan" lukee Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön lippuja myyvän toimiston kyltissä 1910. Vi Neristassbor rf.

Paikalliset lehdet ilmoittivat etusivuillaan edullisista matkoista valtameren taakse. Reittivaihtoehtoja olikin: Poseidon- tai Bore-laivoilla Englantiin ja lopuksi valtamerilaivalla Amerikkaan. Matkalle ei tarvinnut lähteä aivan vihreänä, sillä paikallisesta kirjakaupasta sai ostaa lehdessä mainostetun Tulkki-sanakirjan (hinta 60 penniä) tai Amerikan-oppaan (1 mk).


JUHO KUSTAA MATINPOIKA TIENARIN PERUNKIRJOITUS::


Jätetty arkistoon 6.2.1917 , kartoitettu 19 markalla 50 p:llä; todistaa
Kihlakunnanoikeuden puolesta Väinö Anthoni.

Wuonna 1916 elokuun 28 p:nä toimitettiin perunkirjoitus Talon vanhanisännän Juho Kustaa Matin poika Tienarin kuoleman jälkeen Kurun Olkitaipaleen kylässä, joka kuoli tämän elkuun 13 p:nä jättäen jälkeensä lesken Wilhelmiina Juhon tyttären sekä kolme hänen kanssaan siittämäänsä lasta, nimittäin Talollisen Juho Tienarin, Pastori Matti Tienarin ja Lohkotilallisen Kalle Tienarin, jotka kaikki täysi-ikäisinä olivat itse saapuvilla.
Sitte kuin leski Wilhelmiina Juhon tytär tuli muistutetuksi omaisuuden tyystin edesantamaan jommaisena se miehensä kuoleman hetkellä oli ja esiin antamaan kaikki kuolinpesää koskevat asiakirjat aljettiin toimitus niin kuin seuraa:

Omaisuus Smk pniä

Puhdasta rahaa pesässä

360 mk

Kultaa ja Hopeeta
2 kultakelloo 3 kultasormusta 200
1 Hopea kello 1 pikari kellonkuori ja perät 20
6 kp Kahvi lusikkaa 10

230 mk

Messinkiä ja kuparia
3 Kahvi pannua 1 kastrulli 3 kynttilänjalkaa 10

10 mk

Rautakalua
1 Rautamankeli 2 kirvestä 50
1 Lasiveitti 1 Ryykirauta 2
1 Haulipyssy 2 pöytälamppuja Kattoruunu 60

112 mk

Huonekalua
2 Piironkia 1 Kassakaappi 1 Kirjakaappi 300
1 Urkuharmooni 1 Kirjoituspöytä kaluineen 100
10 Tuolia 2 Keinustoolia 50
3 Sänkyjä 2 pesukaappia 2 ''Tuoleltiä'' 70
3 Pöytää 1 Seinäkello 35
1 Kirkkoreki 1 Asuranssiruisku 25

580 mk

Waatteita
Wainaa pitovaatteet 300
Lesken pitovaatteet 100
Sänkyvaatteet 150
1 joukko Kirjoja Karttoja ja Seinätauluja 20
3 Wäskyä 1 Kapssäkkiä 2 keppiä 3
1 Soitto laatikko 2 pataa 2 paistinpannua 6
1 Kahvikalusto 6 juomalasia 5

584 mk

Puuastioita
5 Tiinua 1 Komi 2 Saavia 30
1 Tynnyriä 1 Kuurna 3 Pyttyä 5
3 Lämpömittaria 1 Ilmanputaria 12
1 Wakka 1Häkilä 1Puntari 3

54 mk

Eäimiä
6 kpl Lammasta 60
joukko sekalaista romua 3

70 mk

Osakkeita ja arvopapereita
3 pk Aamulehden osakkeita 6
Talletus ja velkakirjoja
Mylläri Emil Hankalalla velkakirjan mukaan maalisk 4 pvltä 1909 1100
Korkoo samasta 173 pvstä 5½ % 29,07
Mäkitupalainen Manu Lehtisellä velkakirjan mukaan 210
Korkoo samasta 5 % mukaan 290 pvstä 8,46
Suomen Yhdys Pankissa talletus todistuksen mukaan No 297147 10000

11353,53

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 13353,53 MK

Menoja Pesästä
Hautaus kustannuksia 320
Waivaisten osuus 17
Hautakiveä varten 300
Toimitusmiesten palkkio 10
Tuomarille Kalukirjan sisäänkirjoittamisesta 2
Leima merkit kalukirjaan 12,60

MENOJA PESÄSTÄ 661,60 mk

JÄÄNNÖSPESÄÄN VAROJA 12691,93 mk

Yhteensä 13353,53 mk

Että kaikki on oikeen ilmoitettu eikä mitään tieten eli tahdosta salattu sen vakuutan valan ehdolla vakuutan

Wilhelmiina Tienari

Näin ilmoituksen mukaan Kirjoitetuksi ja arvatuksi todistaa

Juha Ristaniemi Mooses Kastari

Ollut läsnä perunkirjoituksessa
Kalle Tienari Matti Tienari
Juho Tienari

Elias Laurila
Toimitusmies

Waivaisten osa Smk 17.- kuitataan maksetuksi Kurussa syyskuun 23 pvnä 1917
Krl Kapee
Kh
____________________________________________________________________________________________

Elintarvikkeiden hintoja Helsingissä vuonna 1916.
(esimerkiksi Turussa hinnat olivat hieman halvempia):
tuore naudanliha, paisti kg / 2.11 mk
juottovasikka kg / 2.47 mk
tuore sianliha kg / 3.21 mk )
pöytävoi kg / 4.06 mk
kahvi kg / 7.29
munat, tiu (20 kpl) / 4.39 mk

Vuonna 1917 hinnat olivat nousseet seuraavasti
(kaikkien tuotteiden osalta vertailuhintoja ei ole).
tuore naudanliha, paisti kg / 2.88 mk
tuore sianliha kg / 6.93 mk
pöytävoi kg / 5.31 mk
kahvi kg / 11.81 mk
munat, tiu / 7.33 mk

"Renkien ja piikain vuosipalkat 1916".
Talon ruuassa olleen rengin tavallisin vuosipalkka oli 400-499 mk, vastaavasti piian tavallisin palkka oli 200-299 mk.
Jos palkollinen oli omassa ruuassa niin rengin tavallisin palkka vaihteli 800-999 mk, vastaavasti piian tavallinen palkka oli 600-699 mk.

Lähteet: Tietokalenteri, 1920, Kansanvalistusseura, 1919.
Työväen kalenteri, 1922, Suomen Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1921.

Teollisuustyöläisten osalta palkkatietoja ei löytynyt vuodelta 1916. Esimerkiksi Suomen taloushistorian, osa 3, tilastoissa on katkos vuosien 1913 ja 1920 välillä.
Teoksessa mainitaan kuitenkin, että vuonna 1916 Helsingin kaupungin palveluksessa olleen kirvesmiehen tuntipalkka oli 0.80 mk.
Joitakin tietoja vuodelta 1913:
Metalliteollisuudessa keskituntiansio: miehet/0.438, naiset/0.219.
Nokian paperitehtaalla keskimääräiset päiväpalkat sijoittuivat välille 2.27 - 2.90. Yhtiön sähkölaitoksella päiväpalkka oli 4.08.

Lähteet:
Suomen taloushistoria, osa 3, Tammi, 1983.
Koivuniemi, Jussi, Tehtaan pillin tahdissa, SKS, 2000.
Juho Kustaa Tienari vanhempi.

Puoliso: 28.09.1867 Ruovesi Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari o.s. Kivistö Kivistön töllin tytär, muutti 31.12.1867 Tienarille emännäksi, s. 12.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski, k. 26.10.1920 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Lauri Kivistö, s. 11.10.1816 Vesilahti, k. 23.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski ja Johanna Kivistö o.s. Prättälä, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
Juho ja Vilhelmiina Tienari kuvattuna Tampereella G. H. Anderssonin valokuvaamossa.

Lapset:
Juho Kustaa Tienari , s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 19
Matias (Matti) Tienari , s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 31
Kaarle (Kalle) Tienari , s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 37
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 19
VIII Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, (Taulusta 18, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä 1898-1937, taloustirehtööri, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale.

Juho Kustaa Tienari oli v. 1881 Keihäslahden ensimmäisiä oppilaita.
3.6.1885 päästötodistus Kurun ylemmästä kansakoulusta.
13.3.1895 Suomen Rakuunarykmentin komentaja nimitti nuoremmaksi eläinhaavuriksi ja 1.11.1895 päästötodistus : eläinhaavuri
1919-1922, 1924-1945 ja 1948-1950 Kurun kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja.
31.12.1924 kutsu Turun Suomalaisen Yliopistoseuran varsinaiseksi jäseneksi.

Aamulehti 1tiistaina 1.5.1897 n:ro 107
TYÖPAIKKAILMOITUS:
MEIJERSKA, joka osaa valmistaa ensi luokan voita Englantiin, saa paikan 8:nesta päivästä ensi heinäkuuta Parkkuun yhtiömeijeristä Kurussa, kun ilmoittaa itsensä ja palkkavaatimuksensa sekä lähettää todistukset allekirjoittaneelle, ennen tämän toukokuun loppua.
Juho Kustaa Tienari
Osoite : Kuru

Tietoja Kurusta 1906:
Wapaaehtoisen palosammutuskunnan perustavasta syyskokouksesta tämän kuun 21 päivänä käsiteltiin seuraavat asiat:
Valittiin palosammutuskunnan säännöissä säädetyt palosammutuskunnan virkailijat kuluvaksi ja seuraavaksivuodeksi.
Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti maanviljelijä Juho Kustaa Tienari ja jäseniksi talolliset Matti Lahdenperä ja Elias Laurila sekä torpanpoika Kalle Syvälahti ja seppä Elis Hellström Olkitaipaleen kylästä.
Palokunnan päälliköksi valittiin yksimielisesti Sahan omistaja Antton Mattila Olkitaipaleen kylästä, varapäälliköksi talollinen Edvard Taipale samasta kylästä.
Ensi osaston päälliköksi talollinen Juho Tienari Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston päälliköksi työmies Aapeli Lahtinen Riihikosken kylästä, kolmannen osaston päälliköksi mäkitupalainen Juho Järvinen Olkitaipaleen kylästä, neljännen osaston päälliköksi työmies Emil Niemelä Petäjälammen kylästä.
Ensi osaston varapäälliköksi työmies Herman Helin Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston varapäälliköksi Aleksi Salonen samasta kylästä, kolmannen osaston varapäälliköksi talollinen Arvid Myllymaa Sonnun kylästä, neljännen osaston varapäälliköksi talollinen Antton Lörpys Petäjälammen kylästä.
Nostettiin kysymys millä tavalla saataisiin palokunnalle varallisuutta menojen suorittamiseksi, joita oli jo karttunut joku erä. Kokous oli sitä mieltä, että olisi toimeenpantava huveja ja arpajaisia, joista kannettaisiin sisäänpääsymaksuja. Sitä tarkoitusta varten valittiin ertyinen tomikunta, jonka huolena on huvien y.m. toimeenpaneminen.
Siihen tuli valituksi opettajatar Augusta Mäkilä puheenjohtajaksi sekä toimikunnan jäseniksi neidit Fanny Poikelus, Lyydia Lahdenperä, Lyydia Laurila, Anna Laurila, Katri Lahtinen sekä rouva Iida Mattila, suutari Juho Mäkinen, työmies Kustaa Tuomi, talonpojat Ville Riihikoski ja Thure Laurila, torppari Matti Tanhuamäki ja työmies Juho Salminen.
Huvitoimikunnan kokoonkutsujaksi valittiin Thure Laurila. Hyväksyttiin noudatettavaksi sahanomistaja Antton Mattilan laatima ohjesääntöehdotus kunnanpäälliköille ja jäsenille sekä yleisiä järjestysohjeita.
Palokunnan kokouksia pidetään toistaiseksi Tienarin talossa, koska Tienarin talon isäntä Juho TIenari hyväntahtoisesti siihen suostui.
Lähde: Aamulehti lauantaina 27.10.1906 n:ro 247 (kolmipäiväisen painoksen n:ro 124)

Poikeluksen piirin kansakoulun johtokunnasta olivat erovuorossa talolliset Juho Kustaa Tienari ja Juha Ristaniemi, joista Juho Kustaa Tienari valittiin uudestaan ja Ristaniemen sijaan valittiin talollinen Elias Laurila.
Lähde: Aamulehti perjantaina 28.12.1906 n:ro 297

Kurun kuntakokous 1910:

Kuntakokous pidettiin jouluk. 20 p:nä ja päätettiin silloin seuraavat asiat:
Poikeluksen kansakouluriidasta selitystä kunnan puolesta antamaan valittiin J.K.Tienati.
Kunnallislautakunnan laatima tuo - ja menoarvioehdtus päätettiin hyväksyä siten, että kunnan kassaan kannetaan 1600 mk, vaivaiskassaan 13000 mk, kansakoulujen kassaan samoin 13000 mk ja lääkärin palkkauskassaan 840 mk. (Paperityöntekijän palkka vuodessa oli n. 1000 mk eli nykyrahassa n. 3200 €)
Uuden kansakoulun perustamisesta Pohjankapeen (sittemmin Teiskoa) kylään ei voitu tehdä mitään päätöstä, kun asia oli liian heikosti perusteltu, vaan hylättiin se toistaiseksi, kunnes asia paremmin kehittyy.
Kunnassa tarvittavat kilometritolpat päätettiin laittaa kivestä, joiden pituus keskimäärin olisi 2,5 tahi 1,8 metriä maanpinnan yläpuolella johon perustus olisi tehtävä sen mukaan, sekä paksuus 25-30 sentim. Tolppien lohkominen on ensi kesän aikana tehtävä, sekä paikoille ajaminen ja pystyttäminen seuraavana talvena. Kiviin hakataan paikka, johon numerot asetetaan, 2 kantille.
Tulevan vuoden viinaverorahat päätettiin käyttää siten, että työväenyhdistykselle annetaan 50 mk ja jäännös kansakouluille. Näitä lääninrahastosta nostamaan valittiin kanslisti Ernst Westerton.
Lääkärin vastaanottohuoneesta päätettiin, että hän saa ottaa sairaita vastaan samassa huoneessa kun tähänkin asti ja kätilöneidille laitetaan rinnalla oleva kamari asuttavaan kuntoon.
Koulupoikain asuntohuoneesta väli - ja ruokatunneilla, erittäin kylmän aikana, päätettiin, että pojat saavat olla välitunneilla käsityöhuoneessa ja tytöt kunnantuvassa.
Kamaria laittamaan kätilölle asumakuntoon valittiin Kustaa Taipale.
Yleisten talviteitten lumiauraustyöt kolmen vuoden ajalla 1 p:stä tammikuuta 1910 tarjottiin urakkahuutokaupalla ja ottivat niitä kunnossa pitääkseen useat eri henkilöt ja nousivat niistä kustannukset yhteensä - auran ajosta 1192 mk, talviteitten auraamisesta 42 mk, järvien ja selkävesien viitoittamisesta 112 mk.
Kunnallislautakunnan tekemä ehdotus G.J. Ahlgrenin korkorahain jakamisesta hyväksyttiin sellaisenaan. Tarkastettiin sairashuoneen piirustusehdotusta, josta tekopalkka arviolaskuineen oli kunnan mielestä liian kallis, niin päätettiin siirtää asia enemmän harkinnan varalle, komitean haltuun, joka harkitsee asiaa paremmin ja hankkii kivipyykityksen maalle.
Lähde: Aamulehti torstaina 6.1.1910 n:ro 4

Juho Tienari oli vapaaehtoisen palosammtuskunnan Olkitaipaleen ensipäällikkö.
Kerran Juho meni tarkastamaan, että tuhkat Ristaniemen koululla hoidettaisiin asianmukaisesti. Kun tarkastus sitten osoitti, että pesät olivatkin jo tyhjät, päätteli hän, että nyt se opettaja onneton on heittänyt tuhkat tuuleen.
Tuimin askelin Juho tuli opettajan luo, mutta tämän osakkeet nousivat melkoisesti, kun osoittautui, että tukat oli sittenkin osattu käyttää maanparannukseen.

Kerran opettaja ehdotti, että puuvajaa pitää suurentaa, kun puupinoja oli ihan taivasalla. Tähän Tienari:
- Mitä rumaa se on, kun tavaraa on. Se rumaa on, kun paikat tyhjänä seisoo.

Kunnalliselämä oli menneinä aikoina suhteellisen rauhallista. Matti Tanhuamäki kertoi tästä yksimielisyydestä, että tavallisesti Kastarin vanha Mooses totesi, että perskelettäkö me tästä asiasta enempää keskustellaan tai mennään katselemaan asiaa paikan päälle.
Tienarin vaari yhtyi häneen ja sanoi: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ristaniemen vaari yhtyi häneen: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ja päätös tuli tehtyä.

Ville Riihikoski tuli Tampereelta Parkkuuseen laivalla. Kävellessään kotia kohti Riihtenperällä tuli Tienarin Juho häntä vastaan. No, siinä istuttiin tienposkelle ja maisteltiin Tampereen tuliaisia.
Paikalle ilmestyi myös Sanna-emäntä, joka kehoitteli miehiä lähtemään kotiin.
Juho Kustaa vastasi:
- En minä mihinkään lähde, kyllä minä omalla maallani saan istua.
Sanna vastasi:
- Kyllä tämä paikka sattuu oleen m i n u n, kotiin vain heti.
Eikä siinä auttanut muu kuin lähteä.


7.7.1804 ISOJAKO
303-415-6-0 X TIENARI
Tienarintie 14
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-87 TIENARI
Perintötila



JUHO KUSTAA TIENARIN PERUNKIRJOITUS:

Vuonna 1956 kesäkuun 6 päivänä toimittivat
allekirjoittaneet uskotut miehet, ylikonstaapeli Jaakko Rimppi ja maanviljelijä Martti Laurila perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 7 päivänä kuolleen, taloustirehtööri Juho Kustaa Tienarin jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäivät oikeudenomistajina seuraavat lapset:
1) Kauppiaan vaimo Katri Keskinen s. 6.8.1899
2) Voimistelunopettaja Matti Tienari s. 6.3.1903
3) Sosiaalipäällikkö Artturi Tienari s. 31.10.1907
4) Kotiapulainen Aili Tienari s. 6.11.1909
5) Maanviljelijän vaimo Vilma Yrjölä s. 14.5.1912
6) Kaupanhoitajan vaimo Hanna Lahti-Nuuttila 4.1.1915
7) Maanviljelijä Pentti Tienari s. 30.3.1921

8) Sekä lasten lapset:
1) Maanviljelijä Juho Tienari 2. 25.11.1927
2) Kauppiaan vaimo Annikki Koskinen s. 5.6.1925
3) Koululainen Simo Tienari s. 6.11.1938.

Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin
vainajan asunnossa Tienarin talossa Kurun
kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat pesänhoitajana
maanviljelijä Pentti Tienari.

Pentti Tienari, Jonka hallinnassa kuolinpesä oli, antoi perunkirjaan merkittäväksi seuraavat tiedot:

1) Ote kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, joka tehtiin Ruoveden tuomiokuntaan kuuluvan Kurun ja Teiskon kuntain käräjäkunnan varsinaisten talvikäräjäin toisessa yleisessä istunnossa Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä, Toikon talossa toukokuun 14 päivänä 1946.

13 §
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

'' Testamentti ''

Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme täten viimeisen tahtomme ja testamenttimme olevan, että omaisuutemme suhteen on meidän kuolemamme jälkeen meneteltävä seuraavasti:
1) Toisen meistä kuoltua on kaikki pesämme omaisuus olkoompa se minkä nimistä tai laatuista tahansa, jäävä täydellä omistusoikeudella sille meistä joka viimeksi elää.
2) Kun me molemmat olemme kuolleet, on omaisuus menevä lailliseen jakoon perillistemme kesken, kuitenkin siten, että poikamme Aarne Tienari, Pentti Tienari ja Kalle Tienari, jotka avat jo saaneet perintöosuutensa kauppahinnan alennuksina meidän luovuttaessa heille kiinteistöjä, tai heidän jälkeläisensä jäävän muusta perinnöstämme osattomiksi.

Kuru heinäkuun 30 päivänä 1940.

Juho Tienari
Eläkemies Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä
Sanna Tienari
Edellisen vaimo

Vartavasten kutsuttuina ja yhtaikaa saapuvilla olevina todistamme me allekirjoittaneet siten, että Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä olevat aviopuolisot eläkemies Juho Tienari ja emäntä Sanna Tienari, jotka jo vuosikausia olemme hyvin tunteneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostansa ilmaisseet edelläolevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja samalla kertaa tämän testamentin allekirjoittaneet. Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi
Talollinen Kuru Talollinen Kuru
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2) Papinkirjan, josta selviää oikeudenomistajat.

Tämän jälkeen ilmoitti maanviljelijä Pentti Tienari pesänhoitajana kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A Pesän varat:

a) Puhdasta rahaa:
1) Kurun Säästöpankissa 61065 mk
2) Pohjoismaiden Yhdyspankissa 113324 mk
3) Kansallis-Osake-Pankissa 76115 mk

b) Arvopapereita:
1) 54 kappaletta Tampereen-Kirjapaino-Osakeyhtiön osakkeita a 1400 mk = 75600 mk
2) 3 kpl Parkkuun Seuratalo Oy:n osakkeita a 200 mk = 600 mk

Perunkirjassa merkitty tähän mennessä omaisuudeksi 326744 mk
, vaikka todellisuudessa omaisuus edellä olevien tietojen perusteella olisi
tähän mennessä 326704 mk
(käytetään seuraavissa lukemissa perunkirjassa olevia tietoja)

c) Hopeaa:
1) 1 tusina hopeisia teelusikoita 3000
2) ½ tusinaa hopeisia ruokalusikoita 4000
3) Kakkulapio ja 3 lusikkaa 500

7500 mk

d) Kelloja:
1) Seinä-tasku- ja herätyskello 3000

e) Eläimiä:
1) Emälammas ja 2 karitsaa 4000

f) Ajokaluja:
1) Lijaarirattaat ja ajoreki 500

7500 mk

g) Huonekaluja 20500

h) Makuu- ja liinavaatetta 38000

i) Pitovaatteita 20800

j) Sekalaista 26300

105600 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 447344 mk

B Pesän velat ja poistot.

1) Velkaa Pentti Tienarille 53316
2) Hautajaiskuluihin 74570
3) Hautamuistomerkkiä varten 50000
4) Toimitusmiesten palkkio 1000
5) Vaivaisten osuus oli 1/8 % 447344 markasta 560

PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 179446 mk

C Lopputili

Pesän varat 447344 mk
Pesä poistot 179446 mk

PESÄN SÄÄSTÖ 267698 mk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa tai muutakaan omaisuutta, jok olisi huomioitava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia vastaanottaa pesänhoitajana maanviljelijä Pentti Tienari, jonka osoite on Parkkuu.
Valan velvoituksin vakuutan kaiken pesään kuuluneen ilmoittaneeni, niin etten tieteni ole jättänyt mitään mainitsematta.
Paikka ja aika yllä.

Pentti Tienari
Maanviljelijä Kuru

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme:
J. Rimmpi
Ylikonstaapeli Kuru
Martti Laurila
Maanviljelijä Kuru

Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1956
Kuoppasalmi
Perintöverolautakunnan puheenjohtaja
.
Juho Tienari eläkeläisvaarina Suhangon rannalla, takana Laurilan maalla oleva Ylämyllyn mallassauna.

Puoliso: 18.06.1898 Kuru Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aatami (Nikodemus) Kovesjärvi e. Ylilammentaka, s. 10.01.1844 Parkano, Kihniö, k. Parkano, Vuorijärvi ja Severiina Kovesjärvi, s. 28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi.
Sanna Tienari os. Kovesjärvi

Lapset:
Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s. Tienari , s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 20
Aarne Johannes Tienari , s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 22
Matias (Matti) Tienari , s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 25
Kaarlo Tienari , s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 26
Irja Tienari Kuoli tulehdukseen 8-vuotiaana., s. 26.08.1906 Kuru, Olkitaipale, k. 13.03.1915 Kuru, Olkitaipale.
Artturi Tienari , s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 27
Aili Tampere o.s. Tienari Aili muutti Kurusta 15.1.1948 Tampereen Tuomiokirkkoseurakuntaan, Aili hoiti Artturi Tienarin taloutta Tampereella, s. 06.11.1909 Kuru, Olkitaipale.
Sanni, Kaisa, Aili, Hanna ja vasemmalla edessä Pentti Tienari.
Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi) o.s. Tienari , s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 28
Hanna Lahti-Nuuttila o.s. Tienari , s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 29
Pentti Tienari , s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 30
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 20
IX Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s. Tienari, (Taulusta 19, isä Juho Tienari) Katri muutti Kurusta 23.11.1927 Ähtäriin, Hämeenkyrön Kostulan kyläkauppias Johannes Juho Keskisen vaimo. Tapasi puolisonsa Parkkuussa, missä Jussi Keskinen oli osuuskaupan hoitajana. Lapsi : Ulla Maija Keskinen / Lehtola ,puoliso Seppo Taavetti Lehtola s.21.9.1925 Hämeenkyrössä. Turun Kauppakoekeakoulun lehtori. Ullan ja Sepon lapset : Kaija Lehtola s.1953 Loimaa ja Aarno Lehtola s.1958 Turku, s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale.
Jussin ja Kaisan hääkuva.

Puoliso: Johannes (Jussi) Keskinen Parkkuun Osuuskaupan hoitaja, Kostulan kyläkauppias, s. 1890 Virrat, Kostula, k. 1955 Hämeenkyrö.
Parkkuun kylässä on Tienarin taloon kokoontunut runsas joukko sukulaisia ja tuttavia talon tyttären Katrin mennessä miehelään 1930-luvun alussa. Sulhanen Jussi Keskinen oli kotoisin Virroilta. Kuvan omistanut Aili Tienari.

Lapset:
Ulla Maija Lehtola o.s. Keskinen , s. 18.05.1928 Tampere. Tauluun 21
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 21
X Ulla Maija Lehtola o.s. Keskinen, (Taulusta 20, äiti Katri Keskinen) Diplomi-kielenkääntäjä, s. 18.05.1928 Tampere, k. 18.04.1987 Turku.

Puoliso: 25.05.1949 Hämeenkyrö Seppo Matti Taavetti Lehtola Turun Kauppakorkeakoulun lehtori ,kauppatieteen maisteri. Asunut Loimaalla ja Turussa., s. 21.09.1925 Hämeenkyrö, k. 17.11.1995 Helsinki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 22
IX Aarne Johannes Tienari, (Taulusta 19, isä Juho Tienari) Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan isäntä., s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale, k. 01.03.1942 Kotka 2.PR.n sairaala.
Aarnen Tyttö-niminen hevonen (s.1931) vaalea, rautias tamma on otettu puolustuslaitoksen tarpeisiin sodan varalta.

KAUPPILAN lohkomiset:

303-415-6-15 X TIENARI
Perintötila
16.9.1932 lohkominen
303-415-6-22 X KAUPPILA
-20.2.1960 lohkominen
-303-415-6-38 X LEPOLA
-4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla.
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-97 LEPOLA
Uusi 303-415-6-39 X KAUPPILA
27.2.1968 yleistietoimitus
14.1.1982 yleistietoimitus
-22.8.1984 lohkominen
-303-415-6-81 X NUIJA
-4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla
-Uusi 303-415-6-96 X NUIJA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-96 NUIJA
Uusi 303-415-6-82 X KAUPPILA
-4.7.1996 luovutetun määräalan rekisteröinti
-29.1.1997 luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-82-M601 X
-4.11.1997 lohkominen
-303-415-6-97 X LEPOLA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-459-6-97 LEPOLA
Uusi 303-415-6-98 X KAUPPILA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-98 KAUPPILA
-


TIENARI, AARNE JOHANNES
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti mv.
sotilasarvo kersantti
joukko-osasto 3./Jv.Koul.K 17
joukko-osastokoodi 0460
syntymäaika 24.04.1901
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 01.03.1942
kuolinpaikka 2.RPr.n sair. Kotka
kuolinkunta
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru
hautapaikka 68
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu.
Aarne Tienari ja Sanni Tienari os. Majavesi. Aarne palveli Suomen raskaassa kersanttina kuvausaikaan.

Puoliso: 08.10.1924 Kuru Sanni Dakmar Tienari o.s. Majavesi Kurun Olkitaipaleen Kauppilan emäntä., s. 10.01.1904 Ikaalinen, Sontu, Viitaniemi, k. 26.04.1986 Ylöjärvi.
Vanhemmat: Seeti Arviiti Majavesi, s. 30.09.1878 Viljakkala, Sontu, k. 15.03.1966 Kuru, Sontu ja Matilda (Tilta) Majavesi o.s. Lahdenmaa, s. 20.02.1875 Viljakkala.
Aarne ja Sanni Tienari Kauppilan pihassa, taustalla varastorakennus.

Lapset:
Annikki Koskinen o.s. Tienari , s. 05.06.1925 Kuru, Olkitaiaple, Kauppila. Tauluun 23
Juho Tienari , s. 25.11.1927 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 24
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 23
X Annikki Koskinen o.s. Tienari, (Taulusta 22, isä Aarne Tienari) Merkonomi, veteraanikauppias Parkkuun kyläkauppa ja Poikelus, T:mi P.Koskinen K-kauppa, s. 05.06.1925 Kuru, Olkitaiaple, Kauppila, k. 02.12.2013 Kuru.
Kaisa Tienarin ja Jussi Keskisen häistä kuva, jossa ovat mm. Juho ja Sanna Tienari jälkikasvuineen. Vasemmalla Sanni Tienari Annikki tytär sylissään.

Puoliso: 08.06.1946 Kuru Pentti Aatami Koskinen Kauppias. Korotettu 15.9.1968 korpraaliksi., s. 23.12.1918 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly, k. 10.06.1971 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kustaa Aatu Koskinen, s. 06.11.1883 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly ja Katri Maria (Kaisa) Koskinen o.s. Seppälä, s. 22.03.1896 Kuru, Sontu, Lammi.
Annikki ja Pentti Koskinen toivat uuden ajan kyläkaupan Parkkuuseen. Kuvissa ovat Annikki ja Pentti vastavalmistuneessa kaupassaan vuonna 1961. Kuva ja tiedot kirjasta: Urho Riihikoski - Parkkuu muistoissani.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 24
X Juho Tienari, (Taulusta 22, isä Aarne Tienari) Kauppilan isäntä vuodesta 1951 alkaen, kunnallispoliitikko, s. 25.11.1927 Kuru, Olkitaipale, Kauppila, k. 20.03.2011 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.

Vaalipaikalla laski Tienarin Juho (Jussi) taskulaskimella äänestysprosenttia. Mäkisen veikko varoitti:
- Älä vaan nyrjäytä sormeasi.
Pentti ja Juho (Jussi) Tienari vanhan talon rappusilla. Huomioi suuri haka poikien oikealla puolella.

Puoliso: 10.06.1950 Kuru Irma Lyyti Mirjami Tienari o.s. Vesa Kurun Olkitaipaleen Kauppilan emäntä., s. 28.02.1926 Teisko, k. 25.12.2023 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Oli eduskuntavaalit ja Kustaa Vesa kysyi muurari Antto Lammiselta, kummat hänen mielestään voittaa vaaleissa, sosialistit vai porvarit. Lamminen vastasi:
- Kyllä sosialistit voittaa, kun hevosmiehiä on niin paljon vähemmän liikkeellä kuin jalkamiehiä.
Parkkuun emännät Irma Tienari Länsi-Teiskosta emännöi Juho Tienarin kanssa Kauppilaa ja Hanna Lahdenperä puolestaan sai taloon vävyksi Olli Hankalan Länsi-Teiskosta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 25
IX Matias (Matti) Tienari, (Taulusta 19, isä Juho Tienari) Matti muutti Kurusta 1.9.1930 Perniöön, Kansakoulun voimistelun opettaja, asunut Kurussa, Oulussa, Perniössä, Hangossa ja Helsingissä, s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale, k. 01.08.1981 Helsinki, Huopalahti.
Matti Tienari ja Aino Tienari (os. Määttä) lapsineen.

1. puoliso: 22.06.1930 Oulu, eronneet välillä 1952 Aino Maria Tienari o.s. Määttä Opettaja, s. 30.09.1902 Oulu, k. 10.04.1996 Oulu.
Vanhemmat: Johan Petter Määttä, s. Oulu ja Saara Määttä o.s. Åström, s. Oulu.

2. puoliso: jälkeen 1953 Tienari
3. puoliso: Tienari
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 26
IX Kaarlo Tienari, (Taulusta 19, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

Talvisota

Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



TIENARI, KAARLO
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JP 4
joukko-osastokoodi
syntymäaika 02.12.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 23.02.1940
kuolinpaikka
kuolinkunta Impilahti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru


KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

(Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


PERUKIRJA:

Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. VARAT:

1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

Yhteensä 113028 mk

2) Kiinteätä omaisuutta:
Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

Yhteensä 10000 mk

3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
Puhdasta rahaa 3.000
Pankkitalletus 5.232:60

Yhteensä 8232,50 mk

4) Kultaa ja hopeaa:
2 kpl. kultasormuksia 600
Hopeinen puurolusikka 100
2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

Yhteensä 1800 mk

5) Kotieläimiä:
7 kpl. lehmiä 10.500
Sonni 2.000
4 kpl. vasikoita 1.000
7 kpl. lampaita 700

Yhteensä 14200 mk

6) Asuntoirtaimistoa:
2 kpl. kaappeja 1.000
Kirjoituspöytä 300
Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
Keinutuoli ja sänky 300
Hetekasänky patjoineen 500
Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
Seinäkello, vanha 100
Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
Keittiön huonekaluja 150
Ompelukone 2.000
Kirjoja 200

Yhteensä 6450 mk

7) Maataloustuotteita:
Ruista 2300 kg 6.440
Vehnää 450 kg 1.350
Kauraa 400 kg 760
Ohraa 300kg 810
Perunoita 40 hl 2.800

Yhteensä 12160 mk

8) Keittiö - ja ruola-astioita:
Patoja ja kattiloita 530
Ruokakalustoja 650
4 kpl. maitotonkkia 400
Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
Sekalaista keittiökalustoa 150

Yhteensä 1830 mk

9) Vaatetavaraa:
Miehen pitovaatteita 1.500
Miehen päällysvaatteita 400
Miehen alusvaatteita 700
Naisen pitovaatteita 1.000
Naisen päällysvaatteita 2.000
Naisen alusvaatteita 500
3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
4 tusinaa pyyheliinoja 240
8 kpl. pöytäliinoja 400
Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
Sänkypeitteitä 300
Mattoja 200

Yhteensä 9440 mk

10) Sekalaista tavaraa:
Mauser-pistooli 300
Sekalaista irtaimistoa 500

Yhteensä 800 mk

VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

II. VELAT JA POISTOT:

Hautauskustannukset 500
Toimitusmiesten palkkio 300
Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

Aino Kyllikki Tienari
talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi

Tapani Virkkunen

.
Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.

Puoliso: 12.12.1937 Kuru Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja. (Taulu 304). (Taulu 306) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.
Vanhemmat: Kalle Lahdenpohja, s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi ja Lempi Maria Lahdenpohja o.s. Salmelin, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.
Aino Ojanen lapsineen vuonna 1957.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 27
IX Artturi Tienari, (Taulusta 19, isä Juho Tienari) Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928, muutti Tampereelle 28.11.1934, fil.kandiksi 1934, maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63, Norjaan -51, Tanskaan -51, Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61. Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sos.johtajana vuodesta 1945 alkaen. Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella tänään-lehdessä vuodesta 1944. Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäsen ja vpj. 1947-54 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-1960 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksenlautalunnassa 1964 alkaen. Toimi työeläkekomiteassa 1956-1960. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalamiespiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen. Julkaisuja : Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937, Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938, Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta v.1938, Pirkan perintö 1944, Tampereen Pyrintö 1896-1946, Tampereen aseveljet ry:n historia 1965. Ansiomerkit : VR4 -40, VR3 -41, VR3 tl.k. -44. Sk.ar. -44, SU:n hop.ansiomerkki kr.k. -58. Harrastuksia : Kotiseututyö -ja tutkimus, ulkoilu ja kalastus., s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1998 Helsinki.

Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928 ,filosofian kandidaatiksi 1934 ,maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63 ,Norjaan -51 ,Tanskaan -51 ,Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61.
Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sosiaalijohtajana vuodesta 1945 alkaen.
Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella Tänään-lehdessä vuodesta 1944.
Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäen ja vpj. 1947-1954 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-60 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksen lautakunnassa 1964 alkaen.
Toimi työeläkekomiteassa 1956-60. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalatalouspiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen.

Julkaisuja:
Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937
Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938
Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta 1938
Pirkan perintö 1944
Tampereen Pyrintö 1896-1946
Tampereen aseveljet ry:n historia 1965
Tekojen aseveljeyttä. Viisi vuotta vapaaehtoista toimintaa Tampereella 1966

Ansiomerkit:
VR4 -40 ,VR3 -41 ,VR3 tl.k -44 ,Sk.ar -44 ,SU:n hop. ansiomerkki kr.k -58

Harrastuksia:
Kotiseututyö ja -tutkimus ,ulkoilu ja kalastus

Artturi Tienari toimi Pohjois-Hämeen Suojeluskuntapiirin valistusohjaajana 1934-44 ,Tampella Oy:n sosiaalijohtaja 1945-72.
Eduskuntatoiminta:
Suomen Kansanpuolue 29.3.1954-18-2-1957 ,perustuslakivaliokunta ja työväenasiainvaliokunta.

Presidentin valitsijamies 1968 ,työterveyslaitoksen neuvottelulautakunta ,Pirkkalan kunnanvaltuusto ja -hallitus ,Tampereen kaupunginvaltuusto ja -hallitus.

Puheenjohtajana:
Avustuskassayhdistyksen valtuuskunnassa . Kuulonhuoltoliiton hallituksessa ja johtokunnassa , Terveystyö-lehden toimitusneuvostossa ,Tampereen kuntoutuslaitoksen johtokunnassa ja -seudun sairauskassayhdistyksessä .Sotaveteraaniliitossa , Pohjois-Hämeen kalamiespiirissä ,Tampereen seudun sosiaalivirkailijakerhossa ja vpj. Kotilinna-säätiön hallituksessa.

Jäsen:
Lounais-Suomen sosiaalivirkalautakunta ,Eläketurvakeskuksen valtuuskunta ,Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta ,Suomen kalamiesten keskusliiton hallitus ,Pirkanmaan B-mielisairaalan hallitus ,Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus ,
Pohjois-Hämeen Partio-lehdessä vastaava toimittaja 1930-luvulla.
Sosiaalineuvos 1969 ,sotilasarvoltaan majuri.
.
Istumassa vasemmalta: sot.ohj. Leimu, aluepäälliköt Ilva ja Raikkala, piiripäällikkö A.O. Pajari, sot.ohj. Järvinen, aluepäälliköt Korpinen ja Heinonen. Seisomassa vasemmalta: aluepäällikkö Inkilä, asemestari Tahvamainen, aluepäälliköt Heinivaho, A. Ojala, Mäntylä, Tynkkynen ja Vikki, valistusohjaaja Tienari, kansliapäällikkö Ylöstalo, aluepäällikkö Terhivaara, sot.ohj. Kirjavainen, aluepäälliköt M. Ojala ja Penttilä.

Puoliso: 1935 Kerttu Helena Tienari o.s. Haahti Filosofian maisteri., s. 07.02.1908 Riihimäki. Ihmisen anatomiaa, Kerttu Haahti
Pälkäneen kasveista, Kerttu Haahti.
Isä: Hjalmar Haahti, s. Riihimäki.
Vasemmalla Artturi Tienari ja hänen vaimonsa Kerttu Tienari (os. Haahti). Kertun edessä seisoo heidän tyttärensä. Kerttu Tienarin kohdalla on kuva, joka on otettu Kurun Särkijärvellä äitini Vilma Yrjölän, o.s. Tienari 50-vuotispäivilä. Kuvatekstissä lukee seuraavaa:” Vasemmalla Artturi Tienari ja hänen vaimonsa Kerttu Tienari (os. Haahti). Kertun edessä seisoo heidän tyttärensä.” Nyt on kuitenkin niin, että pikkutyttö Kertun edessä on Marjatta Uschanovin, o.s. Särkijärvi, tytär Satu Helena Uschanov, nykyisin Mäkelä. Äitini 50-vuotispäivien aikaan 14.5.1962 Artun ja Kertun lapset olivat jo aikuisia. Marjatta itse on kuvassa 4. vasemmalta eli Arttu, Kerttu, äitini Vilma ja sisareni Marjatta seisovat eturivissä. Lähde: Salme Äijälä

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 28
IX Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi) o.s. Tienari, (Taulusta 19, isä Juho Tienari) Särkijärven emäntä, Vilma haudattu Kuruun., s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 29.11.1992 Äänekoski.
Lauri Särkijärvi ja Vilma Särkijärvi os. Tienari luultavasti vanhin lapsensa Seppo sylissään.

1. puoliso: 16.12.1936 Kuru Lauri Ilmari Särkijärvi Maanviljelijä, sotamies, kuoli sodassa. Hautapaikka siunattu Kurun sankarihautausmaalle 9.5.1940 (poissaolevana jäi kentälle)., s. 24.07.1908 Kuru, Karjula, V��hä-Karju, k. 12.02.1940 Metsäpirtti, Suvanto-Taipaleenjoki.

Lauri Ilmari Särkijärvi
Sääty Naimisissa
Sukupuoli Mies
Kansalaisuus Suomi
Kansallisuus Suomi
Äidinkieli Suomi
Lasten lukumäärä 2
Ammatti maanviljelijä
Sotilasarvo Sotamies
Syntymäaika 24.07.1908
Kuolinaika 12.02.1940
Kuolinpaikka Taipale
Menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
Hautausmaa Kuru
Hautapaikka 111
Asuinkunta Kuru
Kotikunta Kuru
Kuolinkunta Metsäpirtti
Syntymäkunta Kuru
Joukko-osastot JR 21
Talvisota: 30.11.1939 - 12.02.1940 JR 21
.
Vanhemmat: Nikoteemus Särkijärvi e. Marjamäki, s. 02.06.1879 Kuru, Sontu, Paulajärvi ja Martta Maria Särkijärvi o.s. Jokela, s. 20.07.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen.
Tienarin väkeä kylässä Kuru Karjulan Särkijärvellä.

2. puoliso: 18.04.1943 Kuru Niilo Jalmari Yrjölä Maanviljelijä, haudattu Kuruun., s. 19.07.1910 Nastola, k. 31.10.1988 Jyväskylä (Keski-Suomen keskussairaala).

Niilo Yrjölä asui elämänsä aikana Nastolan Villähteellä syntymästään 1910- 6.7.1936, Myrskylässä 8.7.1936 - 14.8.1937, Koski Hl:ssä 16.8.1937 - 16.5.1940, uudelleen Nastolassa 16.5.1940 - 9.4.1943, Kurussa 15.4.1943 - 24.1.1978 ja Nokialla 24.1.1978 alkaen kuolemaansa 31.10.1988 saakka.
Kuolema tapahtui Keski-Suomen keskussairaalassa. Sairaus yllätti isäni, kun hän oli kyläilemässä kotonamme Muuramessa.

Isääni ei ole haudattu Nokialle, vaan Kurun hautausmaalle samaan hautaan, missä lepäävät äitini Vilma Yrjölä ja veljeni Seppo Johannes Särkijärvi.

Lähde: Salme Äijälä, Helsinki.
Vanhemmat: Atte Armas Aalto Yrjölä, s. 11.01.1885 Nastola, k. 14.03.1962 Lahti ja Lyydia Yrjölä, (ent.Jäärne) o.s. Pennanen, s. 29.05.1885 Nastola, k. 19.12.1972 Nastola.
Yrjölän hauta Kurun Tammikankaalla. Kuva: Salme Äijälä, Helsinki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 29
IX Hanna Lahti-Nuuttila o.s. Tienari, (Taulusta 19, isä Juho Tienari) Myymäläapulainen, kauppiaan vaimo. Asunut Kurussa, Ruovedella ja Kagasalalla., s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1975 Kangasala.
Hanna Tienari ja veljensä Pentti Tienari 1920-luvun lopulla otetussa kuvassa.

Puoliso: 18.06.1938 Kuru Unto Herman Lahti-Nuuttila Naimisiin mentyään Hanna ja Unto muuttivat 22.10.1938 Ruovedelle, Huutijärven Osuuskaupan myymälänhoitaja, s. 18.07.1912 Virrat, Jäähdyspohja, k. 31.07.1977 Kangasala.
Vanhemmat: Herman (Manni) Lahti-Nuuttila, s. 13.07.1868 Ruovesi, Väärinmaja, Kotalahti, k. 11.08.1927 Virrat, Jäähdyspohja ja Aina Retriikka Lahti-Nuuttila o.s. Ruusila, s. 01.05.1876 Virrat, Vaskivesi, Ranta-Tyrkkö, k. 05.01.1946 Virrat, Jäähdyspohja.
Unto ja Hanna Lahti-Nuuttila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 30
IX Pentti Tienari, (Taulusta 19, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1978, s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale.


TIENARISTA LOHKOTTUJA KIINTEISTÖJÄ:


7.7.1804 ISOJAKO KURUN OLKITAIPALEEN KYLÄSSÄ 9, 9 : A
303-415-6-0 X TIENARI
Perintötila
Tienarintie 14
Tienari oli yli 100 vuotta yhtenäinen suurjaon jälkeen (1804-1909), pinta-alaltaan n.275 ha

30.3.1908 palstatilan murtaminen 8 : 7
26.3.1909 lohkominen 8 : 8
303-415-6-1 X KOIVULA (1:nen Tienarista lohkottu kiinteistö)
8.7.1986 yleistietoimitus
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-1 X KOIVULA
Parkkuuntie 207
Ensimmäinen Tienarin palstatilan murtaminen 7.7.1804 Isojaon jälkeen.
Koivulan tilalla, jossa oli kauppa, osti J.E. Aho huutokaupassa vuonna 1911 Arvid Lamminperältä ja vaimo-vainajan perikunnalta ja jatkoi siinä kaupan pitoa.
J.E. Aho myi kiinteistön Kurun kunnalle koulua varten, joka aloitti Parkkuun kansakouluna 1914.

26.3.1909 lohkominen
303-415-6-2 X VIITALA
Parkkuuntie 104
Tienarin kantatilasta erotettiin poika Kalle Tienarille n. 25 ha:n tila.
Tilalla asui veljekset Maunu ja Yrö Tienari.
Nykyään tilalla asuu Yrjön leski Anni Tienari.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-27 VIITALA

Uusi 303-415-6-3 X TIENARI

4.9.1915 palstatilan murtaminen
303-415-6-4 X KOIVULA I
8.7.1986 yleistietoimitus
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-4 KOIVULA I

29.1.1920 lohkominen
303-415-6-5 X ALAKOSKI
Rajankäynti 4.11.2008
Sikkilänjoen varrella, sen pohjoispuolella, noin 450 m pitkä ja noin 20 m leveä kaistale.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-5 ALAKOSKI

Uusi 303-415-6-6 X TIENARI

19.2.1920 lohkominen
303-415-6-7 X LETTONIEMI
Lettoniementie 20
Lettoniemi oli Tienarin torppa, kuuluisa hevosmiehistään ja ravihevosistaan.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-103 LETTONIEMI

19.2.1920 lohkominen
303-415-6-8 X TÖRMÄLÄ
Parkkuuntie 130
Törmälä oli Tienarin mäkitupa.
-13.11.1941 pakkolunastus
-303-415-6-33 X MAANTIEALUE
-6.6.1986 yleistietoimitus
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-8 TÖRMÄLÄ

Uusi 303-415-6-9 X TIENARI

15.3.1922 lohkominen
303-415-6-10 X HAAPANIEMI
Sulkuntie 51
Haapaniemi oli Tienarin torppa.
Haapaniemi on nykyään kesäasuntona.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-52 HAAPANIEMI

15.3.1922 lohkominen
303-415-6-11 X KALLIOMÄKI
Parkkuuntie 182
Kalliomäki oli Tienarin mäkitupa.
Tienarin Kustaan pojan pojalle Kalle Ojasen aikana lohkottu.
Kalliomäessä asuu Matti Ojanen ja vanha rakennus on kesämökkinä.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-11 KALLIOMÄKI

15.3.1922 lohkominen
303-415-6-12 X SUOJARANTA
Mantereentie
Mantereentien päässä, Sarvanan vieressä Näsijärven rannassa.
Tehty vakituiseksi asunnoksi, nykyään kesäasuntona Ojasella (ei Kurun Ojasia)
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-12 SUOJARANTA

15.3.1922 lohkominen
303-415-6-13 X KIVISTÖ
Mantereentie
Edellisen vieressä, siellä asuu nykyään Raine Sarvana.
Tila lohkottiin Tienarin Matin pojalle Manu Tienarille s.1866, myöhemmin Manu Lehtinen.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-13 KIVISTÖ

15.3.1922 lohkominen
303-415-6-14 X RANTALA
-15.10.1940 lohkominen (Rantala oli ennen tätä lohkomista Kaarlo Tienarin perikunnan omistama ja ennen Kaarlon kuolemaa 23.2.1940 asti Kaarlo Tienarin omistamana)
-6.12.2001 Leijun tilasta lohkottiin määräala Rantalan tilan lounaisrajan kohdalta Rantalan tilaan -liitettäväksi.
303-415-6-105 X RANTALA
Mantereentien oikealla puolella, missä sijaitsee Mantereen talo.
Sen rakennutti ja siinä asui Parkkuun kansakoulun yläkoulun vuonna 1962 eläkkeelle jäänyt opettaja Jalmari (Jallu) Mantere perheineen.
Nykyään talossa asuu Antti ja Päivi Vatka.
-303-415-6-24 X PARKKUUN KAUPPA
--Mantereentie
--Rantalasta lohkottu, mihin rakennettiin kauppa jo 1920-luvulla J.E.Aholle, vaikka tila lohkottiin vasta --vuonna 1940. Ahon kauppa siirtyi 1944 Pentti Koskisen omistukseen J.E. Ahon kuoltua. Kauppa -- -lopetti toimintansa 13.12.1961
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-24 PARKKUUN KAUPPA
303-415-6-25 X RANTALA
-4.9.2001 rekisteriyksiköiden yhdistäminen
-6.12.2001 rajankäynti
-303-415-6-104 X Rantala
--6.12.2001 lohkominen
--15.12.2007 osakasluettelon perustaminen
--25.6.2008 osakasluettelon vahvistaminen MMLm/2780/7/33/3007
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-105 RANTALA

Uusi 303-415-6-15 X TIENARI

16.9.1932 lohkominen
303-415-6-20 X VIERTOLA
Parkkuuntien ja Olkitaipaleentien risteyksen yläpuolella.
Viertolassa asuu nykyään A.J.E. Yliaho
28.3.1973 rajankäynti
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-20 VIERTOLA

16.9.1932 lohkominen
303-415-6-21 X HUVI
Parkkuuntie 194
Aikoinaan muistikuvan mukaan siin asui Huvi-Hanna.
Nykyään se on kesäasuntona Tuomisella Kankaanpäästä.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-21 HUVI

16.9.1932 lohkominen
303-415-6-22 X KAUPPILA
Tienarintie 39
Kauppila lohkottu Tienarista Aarne Tienarille perintöosuutena.
Nykyään tilalla asuu sikatalouteen ja kunnallispolitiikkaan perehtynyt Aarnen pojan Juhon poika Tapani Tienari Päivi-vaimoineen.
27.2.1968 yleistietoimitus
14.1.1982 yleistietoimitus
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-98 KAUPPILA

Uusi 303-415-6-23 X TIENARI

13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-31 X MAANTIEALUE
Maantiealueen pakkolunastus koski nykyisen Parkkuuntien siirtämistä kulkemaan suoraan kalliota myötäillen Kalliomäen tienhaarasta Olkitaipaleentiehen. Tie kulki ennempää Kalliomäen pihan lomitse suoraan Törmälän kuusiaidan sivua pitkin Lahdenperän pihan lomitse Kuruun.
27.11.1975 rajankäynti
6.6.1986 yleistietoimitus

12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU
-7.4.1961 pakkolunastus
-27.11.1975 rajankäynti
-6.6.1986 yleistietoimitus
-303-415-6-40 X MAANTIEALUE
Pentti Tienari omisti TIENARIN ja Kaarlo Tienarin leski Aino Ojanen LEIJUN.
Nykyään Pentin poika Matti omistaa Tienarin ja
Aino Ojasen poika Kauko Ojanen omistaa Leijun.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-93 LEIJU

Uusi 303-415-6-35 X TIENARI

19.9.1956 lohkominen
303-415-6-36 X RAATOSAARI
8.8.1962 Jaon täydentäminen
4.2.2010 osakasluettelon vahvistaminen MMLm/21120/33/2009
Raatosaarentie
Leimu omisti talon, jonka poikaa sanottiin Leimun-Heikiksi.
Taiteilija Yrjö Tähtinen Toijalasta piti Raatosaarta kesämökkinä.
Edelleen se on kesämökkinä Seppo Tähtisen sukulaisella.
Raatosaarella on osuutensa mukainen omistus kantatilan yhteisiin vesi - ja maa-alueisiin.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-36 RAATOSAARI

Uusi 303-415-6-37 X TIENARI

14.5.1968 lohkominen
303-415-6-58 X KISSANKURU
16.9.1998 kaavamerkinnän lisääminen VP- 303Rn981
Raatosaarentie
Kiinteistö on ollut kesäpaikkana alusta alkaen Seppo ja Hilkka Tuomisella.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-58 KISSANKURU

14.5.1968 lohkominen
303-415-6-59 KESÄRANTA
Sikkiläntie, Pentti Keskisen kesämökki
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-59 KESÄRANTA

14.5.1968 lohkominen
303-415-6-60 X KUUSIRINNE
Sikkiläntie, edellisen kiinteistön vieressä Sikkilän puolella. Eino Alakoski asui täällä.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-60 KUUSIRINNE

14.5.1968 lohkominen
303-415-6-61 X TUULENTUPA
Sikkiläntie, edellisen vieressä, omistaa Urho Kangas
1.1.2009 kutajaon muutos
980-458-6-61 TUULENTUPA

Uusi 303-415-6-62 X TIENARI

1.6.1990 lohkominen
303-415-6-85 X MYLLYSALMI
Raatosaarentie, omistaa Erja Tienari-Tulijoki, on 6-58 ja 6-86 kiinteistöjen välissä.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-85 MYLLYSALMI

1.6.1990 lohkominen
303-415-6-86 X KESÄTUPA
Raatosaarentie, Raili Tupolan omistama.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-86 KESÄTUPA

Uusi 303-415-6-87 X TIENARI
9.9.2008 kaavamerkinnän lisääminen

14.5.2008 luovutetun määräalan rekisteröinti
303-415-6-87-M601 X
-4.10.2008 lohkominen
-303-415-6-110 X Metsontaival
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-110 Metsontaival

1.1.2009
Uusi 980-458-6-87 TIENARI


12.101950 rekisteröidyssä halkomisessa tiloille 6:34 ja 6:35 yhteiseksi erotettu 303-415-878-2 VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA. 19.9.1956 tilalle 6:36 Raatosaari tuli lohkomisessa oikeus yhteiseen alueeseen.
Tilojen 6:34 ja 6:35 rekisterinumerot ovat muuttuneet ja omistajiksi on tullut kiinteistöjä lisää.

1) VARASTOALUEEKSI: pinta-ala / jyvitysarvo
Pelto 0,030 ha / 75 mk
'' 0,030 ha / ''
'' 0,005 ha / 12,50 mk
'' 0,017 ha / 42,50 mk
Tontti, 3 rakennusta 0,145 ha / 145 mk
Lastauspaikka, 2 rak. 0,255 ha / 382,50 mk
Tie 0
Lastauspaikka, 5 rak. 0,290 ha / 435 mk
Tie 0
Tontti, 2 rak. 0,043 / 43 mk

YHTEENSÄ 0,815 ha / 1210,50 mk

2) LASTAUSPAIKKA: pinta-ala / jyvitysarvo
Kangas, rinne, 1 rakennus 0,400 ha / 320 mk

YHTEENSÄ 0,400 ha / 320 mk

12.10.1950
303-415-878-2
YHTEENSÄ VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA (pinta-ala) 1,215 ha / (jyvitysarvo) 1530,50 mk

1.1.2012
980-458-878-2
YHTEENSÄ VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA, 1 rakennus, pinta-ala 0,3300 ha

OSAKASLUETTELO:

980-458-6-36 RAATOSAARI
980-458-6-75 KOTIMÄKI
980-458-6-83 VEIKKOLA
980-458-6-87 TIENARI
980-458-6-88 VILLENKULMA
980-458-6-89 SAMMALVAARA
980-458-6-93 LEIJU


KAUPPAKIRJA:

Tällä kauppakirjalla myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet aviopuolisot pojillemme Kalle Tienarille ja Pentti Tienarille Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä omistamamme Tienari nimisen 0, 2095 manttaalin suuruisen perintötilan R. N:o 6:23 kaikkine siihen nyt kuuluvine ja vast'edes mahdollisesti saatavine etuineen ja oikeuksineen samoin kuin mainitulla tilalla kasvussa olevine viljoineen sekä tilaan kuuluvine ja erityisessä luettelossa mainittuine irtaimistoineen sadankahdenkymmenentuhannen (120.000) markan kauppahinnasta, josta irtaimiston osalle tulee kaksikymmentätuhatta (20.000) markkaa sekä
erityisessä eläkevälikirjassa meille määrättyjä elatusehtoja vastaan.
Tilan saa ostajat haltuunsa tulevan kesäkuun 1 p:nä 1937, jolloin kauppasumma on kokonaisuudessaan maksettava.

Tätä kauppakirjaa on laadittu kolme samansisältöistä kappaletta, ensimmäinen ostajalle, toinen myyjälle ja kolmas kaupanvahvistajalle.

Kurussa, toukokuun 17 päivänä 1937.

Juho Kustaa Tienari Sanna Tienari

Tähän kauppaan suostumme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
Paikka ja aika edellämainitut.

Kalle Tienari Kalle Tienari

Edellämainitun kauppakirjan allekirjoittaneet Juho Kustaa Tienari ja Sanna Tienari myyjinä sekä kalle Tienari ja Ruoveden tuomiokunnan Tuomarin määräämänä uskottuna miehenä alaikäisen Pentti Tienarin puolesta Kalle Tienari,
jotka henkilökohtaisesti tunnen, ovat yhtaikaa itsekohtaisesti saapuvilla ollen myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. minkä täten julkisena kaupanvahvistajana todistan.

Kurussa 17 päivä toukokuuta 1937.

Elias Laurila
Kihlakunnanoikeuden määräämä kaupanvahvistaja
Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnassa.

Kaupanvahvistajan kutsumana todistajana oil saapuvilla.
Arvo Ristaniemi

Lunastus 30 markkaa

Vuonna 1937 toukokuun 26 päivänä on Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeus lainhuutopöytäkirjan 20 §:n kohdalla antanut lainhuudon talollisille Kaarlo Tienarille ja Pentti Tienarille Tienari-nimiseen perintötilaan RN:o 6:23, Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, ja on tämä lainhuuto merkitty lainhuutorekisteriin; todistaa

Kihlakunnanoikeuden puolesta
K.S. Miestamo
v.t.

Lunastus 5 markkaa

Yllämainittu sadankahdenkymmenentuhannen (120 000) markan kauppahinta kuitataan maksetuksi, sekä tälle 4 %:n korko 9 kk:n ajalta kolmetuhattakuusisataa (3600) markkaa.

Kurussa helmikuun 25 p:nä 1938

Juho Tienari Sanna Tienari

Luettelo siitä irtaimistosta, jonka me allekirjoittaneet aviopuolisot olemme tänään tehdyllä kauppakirjalla myyneet Tienarin perintötilan R No 6:23 mukana pojillemme kalle Tienarille ja Pentti Tienarille.

PUINTIKALUSTO:

Puimakone 2000
Puimakoneen yhteydessä oleva pelumylly 1000
Polttomoottori 500
2 kasmasiiniä 200

Yhteensä 3700 mk

AJOKALUSTO:

4 paria ajorekiä 600
4 työrekeä 300
2 heinärekeä 100
2 ajelurekeä 100
3 lavakoria 450
4 sontakärryä 400
Työlinjaanirattaat 200
2 ajelurattaita 200

Yhteensä 2350 mk

PELTOKALUSTO:

Sampo - ja Tukeva-äes 500
2 jousiäestä 200
3 parihevosen auraa 450
2 peltolataa, sahrat ja kylvökone 240
Kiekkojyrä, niittokone ja haravakone 1200

Yhteensä 2590 mk

MUUT TYÖKALUT:

10 viikatetta, 10 haravaa ja 5 hankoa 175
6 sirppiä, 6 lapiota ja 3 kuokkaa 120
3 rautakankea, 3 lekaa ja 10 puraa 110
6 talikkoa, 3 kouraa ja 4 kirvestä 115
3 halkosahaa ja 2 halkokirvestä 40
4 vesuria 20
Puupenkki, 4 käsihöylää ja vatupassi 30
Saumahöylä, 2 kairaa ja 6 puulapiota 30
2 höyläpenkkiä 100

Yhteensä 740 mk

MAKASIINI - JA PUOLIKALUSTO:

6 tiinua 120
8 komia 240
6 saavia 60
6 ämpäriä 30
14 hurstisäkkiä 28

Yhteensä 478 mk

PAJAKALUSTO:

Viilopenkki, alasin ja leka 165
2 vasaraa, 3 pihtiä 25
Ruuvilali ja palkeet 10

Yhteensä 200 mk

HUONEKALUSTO:

4 pöytää, 6 tuolia 210
4 sänkyä ja piironki 190
Kaappikello ja 3 kaappia 40

Mankeli 150
6 pelukoppaa, 5 perunakoppaa 50

Yhteensä 640 mk

MAITOHUONEEN KALUSTO:

Separaattori ja kirnu 300
5 pyttyä ja 3 kannua 30

Yhteensä 330 mk

KOTIELÄIMET:

2 hevosta 4000
6 lehmää 3000
1 mullikka 250
1 sonnivasikka 250
4 vasikkaa 1000
4 lammasta 472

Yhteensä 8972 mk

IRTAIMISTO YHTEENSÄ Smk 20000

Kurussa toukokuun 17 p;nä 1937

Juho Tienari Sanna Tienari

Tähän kauppaan tyydymme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
Paikka ja aika kuten edellämainitut

Kalle Tienari

Kalle Tienari
Pentti Tienarin uskottu mies

Todistavat:

Elias Laurila Arvo Ristaniemi



.
Pentti Tienari Suomen raskaassa.

Puoliso: 13.07.1946 Kuru Elma Amanda Tienari o.s. Junkkari Junkkarin tytär, Tienarin emäntä., s. 04.10.1924 Kuru, Vaakaniemi, k. 23.07.1987 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Junkkari, s. 01.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.03.1971 Kuru, Vaakaniemi ja Maria Junkkari o.s. Saarijärvi, s. 10.02.1890 Kuru, Juhtimäki, k. 12.01.1974 Kuru, Vaakaniemi.
Vilma Yrjölä ja Elma Tienari Tienarin uudessa talossa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 31
VIII Matias (Matti) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 18, isä Juho Tienari) Lääninrovasti. Matias tuli ylioppilaaksi 19.5.1893. Valmistui papiksi 7.1.1898 ja pappistutkinto 22.8.1900. Palveli ylim. pappina Kymissä, Säkkijärvellä, Vironlahdella ja Savonlinnassa. Nimitettiin Köyliön ja Säkylän kappalaiseksi 1.5.1904 ja Kokemäen kappalaiseksi 1.5.1908, Nousiaisten kirkkoherraksi 1.5.1921-1950 ja lääninrovastiksi 1924. Toimi Kokemäen yhteiskoulun uskonnon opettajana 1908-1920 ja Kokemäen maanviljelyslyseon moraaliopin opettajana 1917-1920. Luottamustoimet : Kirkon virkak:n L. ja O. kassanjohtokunnan jäsen 1.5.1930 alkaen. Kokemäen maanviljelyslyseon ja Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja. Säkylän ja Nousiaisten kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja. Kokemäen ja Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen ja puheenjohtaja. Kirjallinen toiminta : Muistosanat vainajista (Turun arkkihiippakunnan pappeinkok. pk:ssa 1927). Juudaan kirje, synodaalikirjoitus 1932. (Synodaali=kirkolliskokous). Matti Tienari oli Säkkijärven vt. kappalainen naimisiin mennessään., s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale, k. 31.01.1960 Mellilä.


Matti Tienari hyväksyttiin 18.5.1893 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.
Lähde: Uusi Suometar perjantaina 19.5.1893 n:ro 114

Kurun raittiuseura piti kuukausikokouksensa tämän kuun 8 p:nä Poikeluksen talossa, jossa seuran jäsenet sangen ystävällisesti otettiin vastaan.
Runon ''torpan tyttö'' lausui tunteikkaasti opettaja neiti Eline Tanner, jossa puhui sen johdosta isänmaan rakkaudesta. Myös raittudesta puhui hän varsinkin naisille.
Puheita pitivät myös herrat: ylioppilas Matti Tienari ja R. Paatso. Herra Tienari puhui raamatun kannalta raittiusaatteesta.
Puheitten välillä saatiin kuulla hauska, nauruhermoja hyväilevä vuorokeskusteku. Kuulijoita oli lähes puoli toista sataa. Uusia jäseniä liittyi seuraan 3 naista. Tyytyväisenä illan viettoon meni yleisö kotiansa. Seuraava kokous päätettiin pitää koululla elokuun puolivälissä.
Lähde: Aamulehti torstaina 19.7.1894 n:ro 164

Hiippakunnan sanomia. (Turun)
Haettu virka: syyskuun 17 p:nä päättyneen hakuajan kuluessa ovat Vehmaan kappalaisvirkaa hakeneet Kauniston kappalainen A.A. Virtanen, Alahärmän v.t. kirkkoherra A.R. Durchman, Karjalan kappalainen D.A. Palletvuori, kirkkoherranapulainen Jyväskylästä U.A. Hagelberg, kirkkoherranapulainen Yläneeltä S.D.L. Sjöneman ja Virolahden v.t. kirkkoherra M. Tienari
Lähde: Aamulehti torstaina 20.9.1900 n:ro 219

Papin vaali:
Viime sunnuntaina pidetystä kappalaisvaalista Köyliön ja Säkylän yhteiseen kappalaisvirkaan saivat ääniä:
Sakkilan kirkkoherranapulainen G. Kajander 404 25 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 296 eli yhteensä 700 ääntä.
Savonlinnan v.t. kaupunginsaarnaaja M. Tienari 1335 30 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 671 eli yhteensä 2006 ääntä.
Lähde: Aamulehti lauantaina 29.8.1903 n:ro 192

Länsi-Suomen rukoilevaisten herännäisseuroja vietettiin viime sunnuntain tietämiin Laitilassa.
Laajoilta alueilta pitkin Satakuntaa oli kokoontunut rukoilevaista kansaa, mutta runsaammin kuitenkin Vakka-Suomen seurakunnista, Laitilasta, Pyhämaasta ja Uudeltakirkolta. Tuhansiin nousi seuraväki.
Kokoukset alettiin kirkossa lauantai-iltana ja saarnasi täällä pastorit Tienari Kokemäeltä ja Ilmanen Vehmaalta.
Sittemmin illalla oli vielä seuraharjoitusta läheisessä Anttilan talossa.
Sunnuntaina piti kirkkoherra Merivirta aamusaarnan ja seurakunnan kappalainen päiväsaarnan, pastorien Kallion Tampereelta ja Ilmasen Vehmaalta toimittaissa alttaripalveluksen.
Iltapäivällä väen yhä lisääntyessä jatkettiin seuranpitoa Palttilan kartanon luonnonihanassa puistossa.
Messun ja rukouksen lomissa puhuivat pastorit, Kallio, Tienari y.m. kansanmiehet Tunturi ja Näähä sekä kirkkoherra Merivirta.
Maanantaina, seuraväen yhä pysyessä tuhansiin nousevana, puhuivat pastorit Tienari ja Tommila lapiste, kansanmiehet Strandsten, Kylen-veljekset, Näähä ja Tunturi. Tällöin haittasi sananviljelystä silloin tällöin tapahtuneet sadekuurot.
Tiistai-aamupäivällä vielä jatkettiin seuranpitoa.
Lähde: Herättäjä-lehti Turussa 1.7.1910 n:ro 26

NOUSIAINEN:

Papisto:

v. 1800 oli kolme pappia, kirkkoherra, kappalainen -
virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1958 ja pitäjänapulaisen virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1859.

1800-luvulla papiston palkka koostui suureksi osaksi luonnontuotteista:

52 tynnyriä 15 kappaa ruista

32 tynnyriä 25 kappaa ohraa

32 leiviskää voita

1 131 mk rahaa

Virka-asunto ja siihen liittyvät pellot


Kirkkoherroja on ollut 15 vuosina 1809-1980 välisenä aikana

KIRKKOHERRAT 1778 ->

Achrenius Anders s. 1745 ja k. 1810
Toimi kirkkoherrana vuosina 1778-1810, julkaisi
v. 1790 virsikirjan " Halullisten sieluin hangelliset laulut keskinäiseksi ylösrakennukseksi uskossa ja kristillisyydessä näillä viimeisillä
lopun ajoilla."

2. Höckert Josef s. 1788 ja k. 1833
Toimi kirkkoherrana vuosina 1812-1833, kappalaisena
vuosina 1796-1812 ja pitäjänapulaisena vuosina 1789-1796.


3. Sevonius Karl Bemjamin s. 1784 ja k. 1886
Toimi kirkkoherrana vuosina 1835-1843, kappalaisena
vuosina 1833-1835 ja pitäjänapulaisena vuosina 1823-1826.

Bäckman Anders Magnus s. 1784 ja k. 1886
Toimi kirkkoherrana vuosina 1845-1852

Alm Samuel Anders s. 1790 ja k. 1873
Toimi kirkkoherrana vuosina 1853-1856

Rancken Fredrik Wilhelm s. 1805 ja k. 1879
Toimi kirkkoherrana vuosina 1858-1879, hän oli virkavapaalla
sairauden vuoksi viimeisen vuosikymmenen.

Almark Nils Johan s. 1836 ja k. 1920
Toimi kirkkoherrana vuosina 1881-1887, kappalaisena vuosina
1873-1881 - elvytti lähetystoiminnan ja pyhäkoulutoiminnan
sekä edisti evankelisuuden yleistymistä ja antoi voimakkaan
panoksen koululaitoksien kehittämiseen.

Lindell Berndt Gustafs s. 1857 ja k. 1902
Toimi kirkkoherrana vuosina 1888-1896

Borg Johannes s.1857 ja k. 1908
Toimi kirkkoherrana vuosina 1897-1908
- herätti uudelleen pyhäkoulutoiminnan
v. 1900 - toimi lyhyen ajan.

Pyhälä Juha s.1865 ja k. 1919
Toimi kirkkoherrana vuosina 1910-1919,
kappalaisena vuosina 1899-1910

Tienari Matti s. 1874 ja k 1960
Toimi kirkkoherrana vuosina 1920-1950

Karvonen Ilmari s. 1893 ja k. 1967
Toimi kirkkoherrana vuosina 1951-1958.
Tuomiorovasti Matti Tienari.

1. puoliso: 18.08.1898 Kuru Hilma Josefiina Juhontytär Tienari o.s. Grönlund Ruustinna, ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta. Muutti vanhempiensa kanssa Pietarista 15.9.1895 Kuruun ja Kurusta Säkkijärvelle 21.8.1898
, s. 25.04.1878 Venäjä, Pietari, k. 08.06.1940 Nousiainen.
Vanhemmat: Juho Kustaa Grönlund e. Kuokkala, s. 19.02.1842 Lempäälä ja Hilma Vilhelmiina Grönlund o.s. Ahlgren, s. 03.09.1844.
Pappi Matti Tienarin kirjoittama synodaalikirjoitus Juudaan kirje Turun arkkihiippakunnan pappeinkokoukseen vuonna 1932. Painettu Turussa 1932. Matti jakoi kirjaa papeille ennen kokousta. Tämän kappaleen Matti Tienari lahjoitti Keikyän kirkkoherra Urho A. Peltoselle.

Lapset:
Toini Ojanperä o.s. Tienari , s. 22.07.1899 Viipuri. Tauluun 32
Aino Vesterinen o.s. Tienari , s. 22.04.1902 Savonlinna. Tauluun 33
Irja Tienari Irja kuollut vauvana.
Martta Airikkala o.s. Tienari , s. 03.12.1903 Savonlinna. Tauluun 34
Annikki Fellman o.s. Tienari , s. 21.05.1906 Säkylä. Tauluun 35
Maunu Tienari , s. 17.02.1908 Köyliö. Tauluun 36
2. puoliso: 24.09.1944 Nousiainen Elli Akselintytär Tienari o.s. Tulokas Opettaja, työskenteli lähetyssaarnaajana., s. 30.06.1891 Vehkalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 32
IX Toini Ojanperä o.s. Tienari, (Taulusta 31, isä Matias Tienari) Kirjailija-satukirjat, s. 22.07.1899 Viipuri.

ISBN: kr12252271
Kirja: Satuja
Tyyppi: kirja / bok
Kirjailija: Toini Ojanperä
Toini Ojanperä ; kuvittanut Heli Ojanperä
Julkaisuvuosi: 1945
Kustantaja: Aura, Turku
Kieli: suomi

Otsikko Kyyneleet kuivuvat: äidin kokemuksia henkimaailmasta 1943
Kirjailijat A. Stuart, Helmi Krohn, Toini Ojanperä

Valoperhonen Ojanperä, Toini
Satuprinsessa 30--tarulipas pienille tytöille , Karisto, 1952

Sadun nimi: "Kehrää, kehrää, tyttöni"
Tekijä: Ojanperä, Toini
Teos/Kokoelma: Satuprinsessa 43--tarulipas pienille tytöille
Kuvittanut: Lukka, Veikko
Toimittanut/Kertoja: Korjus, Jaakko (toim.)
Tunnus: 1238609X
Julkaisutiedot: Karisto, 1965

.
Rovasti Matti Tienarin ja HilmaTienarin (os. Grönlund) lapset: Toini, Martta ja Aino

Puoliso: Valter Ojanperä

Lapset:
Heli Ojanperä Kuvataiteilija, s. 1921.
Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 36
Toim. Erkki Valkeila; [kuv. Reino Apponen, Heli Ojanperä ja Reino Vihinen]
Hämeenlinna : Karisto, 1958. - 93, [1] s. : kuv. ; 17 cm

Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 37
Toim. Erkki Valkeila; [kuv. Heli Ojanperä ja Reino Vihinen]
Hämeenlinna : Karisto, 1959. - 94, [1] s. : kuv. ; 17 cm.
Heli Ojanperä: Hahmot huoneessa vuodelta 1944. Öljy kankaalle, 42x50/56x62
Tapani Ojanperä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 33
IX Aino Vesterinen o.s. Tienari, (Taulusta 31, isä Matias Tienari) Kansakoulunopettaja, ei lapsia, s. 22.04.1902 Savonlinna, k. 1985 Turku. Monilla meistä on ollut käsitys, että Pyhän Laurin Ritarit
olisi ensimmäinen Perniössä vaikuttanut lippukunta. Jonkinlaista
partiotoimintaa tiedettiin täällä olleen, mutta historiaa
pengottaessa löytyi uutta tietoa perniöläisestä partiotoiminnasta
ja lippukunnista.
Kaapin kätköistä löytyi kirja Perniön Partiotytöistä vuosilta
1928-1940 sekä Kotkanpojista on ainakin jäänyt eräälle
40-luvun vartiolaiselle muistoksi suorituskirja. Lisäksi Partiotyttöjen
kirjassa mainitaan Pesän Pojat – lienevätkö hekin
perniöläisiä?
Partiotoimintaa Perniössä ennen Pyhän Laurin Ritareita
Kotkanpojissa ovat vartiolaiset suorittaneet 1940-luvulla
III, II- ja I- luokkaa niinkuin vartiolaiset aina tähän vuoteen
asti. Suoritukset ovat hieman uudistuneet mutta silloinkin
listalla on ollut solmuja, suunnistusta, ensiapua. Suoritettava
oli myös juoksussa, pituudessa ja kuulantyönnössä tietyt
tulosrajat sekä osattava pestä oma paitansa.
Kotkanpoikien johtajana ovat ainakin toimineet kirkkoherra
Airas sekä opettaja Lappi-Seppälä ja he kokoontuivat silloisella
seurakuntatalolla. Toiminta on hiipunut noin 1950
Toinen lippukunta, mikä on Perniössä varmuudella toiminut,
on Perniön Partiotytöt. 1920-luvun lopussa se oli Helsingin
Tuulityttöjen alaosasto ja vuonna 1932 heidät on hyväksytty
jäseniksi Suomalaiseen Partiotyttöliittoon. Toiminta on
ollut 1930-luvulla hyvinkin aktiivista , jäseniä noin 40-60.
Käytössä heilläkin olivat olleet sekä luokkasuoritukset että
taitomerkit. Kirjasta selviää myös, että silloin on kuuluttu
Länsi-Suomen Partiopiiriin, jonka järjestämille kursseille
on osallistuttu. - Onpa Perniöön ainakin yksi Mannerheimsolkikin
myönnetty vuonna 1934.
Johtajana lippukunnassa on toiminut kahdenkymmenen
vuoden ajan opettaja Aino Tienari. Hän on tämän kirjan
lahjoittanut takaisin Perniöön v. 1985.
Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin
myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Säästöpankin
vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden
säilytykseen.
Lippukunta järjesti vuosien aikana normaalin viikkotoiminnan
lisäksi erilaisia juhlia rahan keräämiseksi mm. yhdessä
Raittiusseuran kanssa. Jatkosodan aikana toiminta oli
vähäistä, mutta heräsi jälleen sodan loputtua. Toiminta on
kuitenkin jossain vaiheessa hiipunut samoihin aikoihin kuin
Kotkanpojilla. Lieneekö syynä ollut molemmilla johtajien
muutto pois paikkakunnalta, sillä toiminta oli tuolloin vahvasti
kiinni esim. opettajien kiinnostuksesta.
- Kati Isotupa-Erjala -.
Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Perniön Säästöpankin vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden säilytykseen.

Puoliso: 15.01.1950 Herman Vesterinen s. 22.10.1897 Uusikirkko, k. 1980 Turku.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 34
IX Martta Airikkala o.s. Tienari, (Taulusta 31, isä Matias Tienari) Hammaslääkäri, ei lapsia, s. 03.12.1903 Savonlinna, k. 2/2000 Haapamäki. Haapamäki
on nyt se osa-alue Keuruun kaupungissa, jossa väkiluku kasvaa. Tämä on koko Keuruun parhaaksi. Ne puutteet, joita tällä hetkellä
on terveydenhuollon ja lasten päivähoidon toteutuksessa tulee ensi tilassa korjata. Parasta olisi, jos löytäisimme tehtäviin Haapamäelle niin uskolliset henkilöt kuin aikanaan olivat lääkäri Karvonen ja hammaslääkäri Martta Airikkala. Jos löytäisimme tänä aikana tällaiset henkilöt, jotka tulisivat myös asumaan joukkoomme Haapamäelle, olisi hyvä aika tässäkin suhteessa palannut.

Puoliso: Kustaa (Kyösti) Airikkala s. Nurmijärvi, k. Haapamäki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 35
IX Annikki Fellman o.s. Tienari, (Taulusta 31, isä Matias Tienari) Ekonomi, s. 21.05.1906 Säkylä, k. 05.04.1996 Helsinki.

Puoliso: Fellman

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 36
IX Maunu Tienari, (Taulusta 31, isä Matias Tienari) Agronomi, MMK, tykistön kapteeni, komppanianpäällikkö, s. 17.02.1908 Köyliö, k. 17.05.1994 Espoo.

Puoliso: 24.09.1933 Helsinki Alli Elisabeth Tienari o.s. Nummelin Alli asui myös Helsingissä ja Turussa, s. 16.01.1906 Nurmijärvi, Palojoki, k. 20.02.2003 Espoo.
Vanhemmat: Mauri Nummelin, s. 28.12.1874 Nurmijärvi ja Aleksandra Nummelin o.s. Korpinen, s. 03.10.1877 Hausjärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 37
VIII Kaarle (Kalle) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 18, isä Juho Tienari) Kalle osti Viitalan Tienarin tilasta ja isännöi sitä vuodesta 1902. Kalle kuoli 85-vuotiaana ruoansulatuselinten pahanlaatuiseen kasvaimeen., s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 01.03.1963 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


OLKITAIPALEEN ISOJAKO 9, 9:A suoritettiim 7.7.1804, jolloin siitä muodostettiin tiloja:

TIENARI 303-415-6-0
Perintötila
30.3.1908 palstatilan murtaminen 8 : 7
26.3.1909 lohkominen 8:8
KOIVULA 303-415-6-1 (Kiinteistön myynti oli ensimmäinen Tienarin perintötilasta lohkottu alue, Tienari oli siis yli sata vuotta alkuperäisen kokoinen 1804-1909, 275 ha)
-palstatilan murtaminen 30.3.1908 8:7
-yleistietoimitus 8.7.1986 17:73
-kuntajaon muutos 1.1.2009
- 980-458-6-1 KOIVULA

26.3.1909 lohkominen (Tienarin pojalle Kalle Tienarille:
303-415-6-2 X VIITALA
-15.11.1940 lohkominen
-KALLIOHARJU 303-415-6-26 X KALLIOHARJU
-Kalle Tienari myi Viitalan tilasta Parkkuun työväenyhdistykselle tontin, johon rakennettiin
-työväentalo 1920-luvun alussa ollen ennen ostoa vuokralla Viitalan maalla.
-30.3.2007 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
-1.3.2008 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-26 KALLIOHARJU

Uusi 303-415-6-27 X VIITALA
13.11.1941 pakkolunastus
MAANTIEALUE 303-415-6-32
27.11.1975 rajankäynti
6.6.1986 yleistietoimitus
29.8.2003 osakasluettelon perustaminen 29.8.2003.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-27 VIITALA
Viitalan tilalla 980-458-6-27 on maa-alue tilan 980-458-6-93 sisällä maa-ainesten nostoa varten.


ASEVELVOLLISUUSKUTSUNTA VUONNA 1899:

IV Kutsunta-alue
Kokouspaikka Oriveden pitäjän kirkonkylässä Tuomas Eerolan talossa.
Kangasalan pitäjä - maanantaina 29 p. toukokuuta kello 3 j. pp.
Ruoveden pitäjä - tiistaina 30 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Kurun pitäjä - keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Aurejärvi:
Työmies Emil Raiski, talonpoika Emil Kovanen, renki Juha Fredrk Oskarinpoika, talonpoika Bistor Huotari, torpanpoika Julius Tasa-aho, torpanpoika Malakias Joutsiaho, metsänvartijanpoika Kaarle Andersson, torpanpoika Juha Talasoja.
Hainari:
Itsellinen Oskar Rintaniemi.
Juhtimäki:
Torpanpoika Matti Hauturi.
Karjula:
Itsellisenpoika Kaarle Järvinen, suntionpoika Emil Lehtinen, leipuri Emil Rinne, itsellisenpoika Manu Kivinen, renki Otto Lindgren, räätälinpoika Otto Kiskonen.
Keihäsjärvi:
Torpanpoika Edvard Jokela, torpanpoika Josua latvajärvi.
Keihäslahti:
Itsellisenpoika Toivo Heikki Elisenpoika, räätälinpoika Kaarle Wallin, itsellinen Edvard Mäkinen, renki Atte Sanden, renki Otto Koskinen, itsellinen Kaarle Nieminen.
Koivisto:
Talonpoika Kaarle Korkiala.
Olkitaipale:
Räätäli Matti Ojanen, talonpoika Kaarle Tienari, itsellisenpoika Kaarle Anselmi Kaarlenpoika, torpanpoika Elias Lettoniemi, seppä Manu Hellström.
Petäjälammi:
Itsellisenpoika Kalle Aatu Aapelinpoika, torpanpoika Arvid Pohja, itsellinen Matti Nevala.
Pohjankapee:
Talonpoika Jaakko Ala-Kapee, torpanpoika Heikki Moisio, itsellinen Antti salminen.
Poikelus:
Torpanpoika Jeremias Lahtinen
Ristaniemi:
Talonpoika Oskar Ristaniemi
Riuttaskorpi:
Torpanpoika Oskar Ketola, itsellinen Kaarle Lahtinen, renki Bistor Ketonen, renki Kaarle Tuomi, itsellinen Matti Niemi, talonpoika Aleksander Lammi, torpanpoika Kaarle Jouttijärvi, itsellinen Matti Nurmi, suutarinpoika Manu Vehkonen, talonpoika Antti Saarijärvi, talonpoika Sven Raivio, renki Ananias Alpertinpoika.
Sontu:
Talonpoika Oskar Myllymaa.
Vaakaniemi:
Renki Emil Mäkinen, renki Simon Palonen, itsellinen Oskar Leppänen.

Vuodesta 1898 hylätyt:
Aurejärvi: torpanpoika Bistor Järvenpää
Keihäsjärvi: itsellinen Juha Vuori
Riuttaskorpi: torpanpoika Heikki Hietanen
Hylättäväksi esitetty: 1896 vuoden kutsunnasta n:ro 19 Edvard Rajula
Teiskon kappeli keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Leppälahti:
Torpanpoika Juha Anton Korpinen, renki Edvard Timonpoika, torpanpoika Axel Kalliolahti, torpanpoika Juha Kustaa Kaustaro.

Jatkosodan aikana pidettiin Olkitaipaleen kinkerit Viitalassa. Kinkereitä piti silloinen kappalainen Sourander. Hän määräsi läksynä olleen Raamatun kohdan luettavaksi kinkeriväen kesken kukin vuorollaan yhden jakeen. Vanhemman väen alkaessa luvun penkin pääästä, se alkoi melkoisesti takerrellen ja loppui kokonaan hämärässä istuneeseen Törmän Riikkaan. '' Jumala on järjestyksenkin Jumala, kun luku ei käy niin minä luen tekstin itse'', selvitti takertelevaan lukemiseen närkästynyt pastori.

Viitalassa oli lukusijat. Pappi antoi Kalle-isännälle Raamatun ja pyysi lukemaan vähän matkaa ja antamaan seuraavalle lukijalle. Kalle antoi heti vieressään istuneelle Törmän Riikalle ja sanoi: ''Lue sinä, minä näen niin huonosti.'' Pappi antoi tästä huomautuksen sanoen: ''Kyllä sanomalehtiä nähdään lukea, mutta ei pyhää kirjaa.''

Viitalan vaari oli palaamassa rahtiajosta rehoineen Niemikylästä Parkkuuseen. Vaari nukahti rehaan, mutta hevonen osasi tien korkeitten lumipöykkyjen välissä kulkevalla talvitiellä. Yht'äkkiä hän heräsi hevosen seisahtuessa. Häntä väistämään joutuneet, kinkereiltä Tienarilta palaavat, rovasti Numminen ja kanttori olivat kaatuneet rekineen Lahdenperän aukealla lumipöykkyyn ja kömpivät sieltä esiin.
Vaari muisteli tapausta siksi, että kumpikaan osapuoli ei lausunut koko aikana sanaakaan. Syvän hiljaisuuden vallitessa hän ja rovasti hoputtivat hevosensa liikkeelle.

Viitalan isännällä oli syntymäpäivät ja Kalle oli vähän puhepäällä. Aamulla Riikka-emäntä moitiskeli, että ''sinäkin siinä ouhua röpötit''.
Kalle vastasi: ''Puhun minä kun toisetkin puhu''.

Siihen aikaan kun henkivakuutuksia alettiin tehdä, oli Eero Leveelahti asiamiehenä ja meni vakuutusta kauppaamaan Tienarin Kallelle (Viitala).
Kun oli aikansa selostanut vakuutuksen hyviä etuja. Kalle Kysäisi:
- Ekkö sinä ymmärrä niitä itte käyttää, mitä niitä minulle tulet tyrkyttämään?

Viitalan Kalle-isäntä kysyi Kastarilta:
- Paljonko sinä kylvit kauraa?
- 50 hehtoo minä kylvin, vastasi Kastari
Viitalan Kalle tokaisi siihen:
- Kyllä sinä hyvin saat, jos sen saat mitä kylvit.
.
Veljekset Matti, Juho ja Kalle Tienari.

1. puoliso: 08.04.1900 Kuru Hilma Fredrikintytär Tienari o.s. Kingelin Itsellisen tytär Riuttaskorven kylän Lahdenperästä. Ennen naimisiinmenoaan piikana Riuttaskorven ja Olkitaipaleen kylien eri taloissa., s. 27.07.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, k. 22.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Vanhemmat: Fredrik Kingelin, s. 02.02.1834 Virrat, Viinikka, k. 05.03.1907 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä ja Anna Stina Kingelin o.s. Isoviita, s. 03.09.1845 Virrat, Riuttaskorpi, Puntanen, k. 16.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä.
Hilma Tienarin (os. Kingelin) mies Kalle vaarina.

Lapset:
Elle Johanna Wiitala o.s. Tienari , s. 16.07.1900 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 38
Aarne Johannes Tienari , s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 39
Kalle Vihtori Tienari s. 16.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 30.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
Sanna Kauraniemi o.s. Tienari , s. 05.06.1904 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 40
Katri Maria Tienari s. 12.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala, k. 18.02.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
2. puoliso: 08.11.1908 Kurun kirkko / A.M.Numminen Eriikka Antintytär Tienari o.s. Mattila Viitalan emäntä. Eriikka kuoli 81-vuotiaana sydänlihasrappeumaan ja sydämen toiminnan vajaukseen., s. 25.07.1884 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 22.09.1965 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Vanhemmat: Antti Mattila, s. 02.11.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Anna Mariana Mattila o.s. Ala-Paappanen, s. 31.03.1853 Kuru, Petäjälammi.
Viitalan (Tienarin) Riikka os. Mattila
Lapset:
Anni Mariana Tienari Anni oli naimaton., s. 19.09.1909 Kuru, Olkitaiaple, Viitala, k. 26.07.1981 Kuru, Olkitaiaple, Viitala.
Kuvassa vasemmalta: Yrjön sisar Anni Tienari, Aili Tienari, Elma ja Erja Tienari, Riikka Tienari, Anni Ahonen, Yrjön vaimo Anni os. Yläkoski, istumassa Yrjö sylissään Kalle tai Raija
Matti Tienari Matti ollut sotavankina, kuollut sotien jälkeen., s. 07.12.1910 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. jälkeen 1945 Hyrynsalmi.
980-458-6-27 VIITALA: ISOKORPI. käden yläpuolella oleva Viitalan maanottoalue (980-458-6-93 LEIJU). Alue maanottopaikan ympärillä kuuluu Leijun tilaan. Kiinteistö alakulmassa on 980-458-6-87 TIENARI:sta lohkottu kiinteistö 980-458-6-110 METSONTAIVAL, mihin on rakennettu omakotitalo, lohkominen 4.10.2008
Maunu (Mauno) Olavi Tienari Tilanomistaja, kalastaja. Maunu oli naimaton. Alikersantti, talvi-ja jatkosodassa kivääriryhmän johtaja JP4, JR60, JR56., s. 11.07.1914 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 17.02.1995 Kuru, Olkitaipale, Viitala.

Viitalan Mauno huuteli naapuriin Suutalan Veikolle, että ''tuleppas täällä käymään niin saat kiljua''.
Veikko meni ja istuivat pihakallion päällä hetken aikaa asioita puhuen. Viimein Mauno muina miehinä: ''nyt jo saisit kiljua''.

- Elämä on venkkelinpeliä, sano Tienarin Mauno.
Maunu (Mauno) Tienari, Viitalan omistaja
Yrjö Sakari Tienari , s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 42
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 38
IX Elle Johanna Wiitala o.s. Tienari, (Taulusta 37, isä Kaarle Tienari) Olkitaipaleen Tienarin piika 1918 nimellä Wiitala., s. 16.07.1900 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Kuru Olkitaipaleen Tienarin perintötilasta lohkottiin Kurun kunnalle koulua varten palsta Rn:ro 303-415-6-1 X KOIVULA, joka oli ensimmäinen lohkominen Tienarin talosta yli sataan vuoteen. Vuodesta 1804 vuoteen 1909 Tienarin tila oli kokonaisuudessaan samankokoinen tuona aikana. Parkkuun vastavalmistunut kansakoulu 1920-luvun alkupuolella. Koulun rakentaminen aloitettiin heti koulupiirin perustamisen jälkeen. Rakennus pystytettiin kouluhallituksen laatimien ohjepiirrustusten pohjalta. Sen toisessa päässä oli luokkahuone ja verstassali, toisessa opettajien asunnot. Parkkuun ensimmäiset kansakoululaiset ja opettaja Kustaa Obadias Rauhanen koulunsa pihalla. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1914 Juho Ahon entisissä kauppatiloissa Parkkuun Koivulassa, joka oli erotettu Tienarin tilasta. Kansakoulu aloitusikä oli näihin aikoihin 7-8 vuotta, kuten kuvakin kertoo. Koko kansakoulukurssin suorittaminen kesti neljä vuotta. Parkkuun kansakoulussa oli vuonna 1915 40 oppilasta, ja vuonna 1917 44 oppilasta.

Puoliso: Kapee

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 39
IX Aarne Johannes Tienari, (Taulusta 37, isä Kaarle Tienari) s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 11.09.1987.
980-458-6-27 VIITALA keskellä, Viitalan tilan oikeassa ylänurkassa, VIITALASTA ainoa lohkottu kiinteistö työväentaloa varten 980-458-6-26 KALLIOHARJU + maantiealueen pakkolunastus.

Puoliso: Suoma Helena Tienari o.s. Taipale. (Taulu 421) s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1977 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Edvard Anselm Taipale, s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale, k. 25.7.1938 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Taipale o.s. Hilden, s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Aarne ja Suoma Tienarin hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Sinikka Ilmatar Varjonen o.s. Tienari s. Kuru, Olkitaipale, Viitala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 40
IX Sanna Kauraniemi o.s. Tienari, (Taulusta 37, isä Kaarle Tienari) s. 05.06.1904 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 16.01.1981 Kuru.

Puoliso: Aleksi Kauraniemi s. 27.11.1894 Kuru.

Lapset:
Varpu Ilona Talvikki Kauraniemi , s. 24.12.1925 Kuru. Tauluun 41
Tapani Veikko Kauraniemi Lääkäri, s. 17.01.1929 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 41
X Varpu Ilona Talvikki Kauraniemi, (Taulusta 40, äiti Sanna Kauraniemi) s. 24.12.1925 Kuru.

Puoliso: Antti Parvento

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 42
IX Yrjö Sakari Tienari, (Taulusta 37, isä Kaarle Tienari) Tilanomistaja, kalastaja, humoristi. Käynyt sahateollisuuskoulun. Sotamies, vakinaiseen palvelukseen 28.10.1942. Jatkosodassa pk-ampuja, tähystäjä, tulenjohtaja. Haavoittunut 19.1.1944 ja 24.6.1944 Lempaalassa ja Vuokselassa. Invaliditeetti 50%, s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 07.04.1983 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


Sopivaan tilanteeseen liitetty ja sopivasti esitetty sana muuttuu helposti huumoriksi. Viitalan Yrjöllä eli Yrjö Tienarilla on aina ollut kyky löytää huumoria tavallisista arkipäivän asioista.
Niinpä Lahdenperän Akseli oli hankkinut erittäin lujatekoiset saksalaisten valmistamat kovapyöräkärryt heti jatkosodan jälkeen, kun jo muuten oltiin vähitellen siirtymässä kumipyöräkärryihin. Yrjö sattui istumaan Riihikosken pihassa Akselin ajaessa ohi kärryillään:
- Kruununhäihinkös olet menossa? veisteli Yrjö.

Suomessa astui 1.4.1982 voimaan tieliikennelaki, jonka perusteella moponkuljettajankin täytyy pitää kypärää ajessaan.
Yrjö sanoi olevansa moista lakia vastaan, mutta lainkuuliaisena kansalaisena hänkin päätti hankkia suojan päähänsä. Yrjö meni Koskisen kauppaan ja osti sopivan kokoisen taikinakulhon, teki reiät reunoille kahden puolen ja rei'istä kuminauha pitämään kulhoa kiinni päässä mopolla ajettaessa. Taikinakulho päähän ja kuminauha vain leuan alle.
Niinpä Yrjön kypärä oli valmis ja niin hän ajeli kylänraittia taikinakulho päässänsä.

Yrjö Tienari tuli pyytämään minua (henkilöä ei tiedetä) kyytimieheksi: ''Käytäisiin kirkonkylässä, mutta annakkos mulle vähän paremman takin lainaksi, kun minulla on tämä työpusero päälläni''.
Minä annoin takkini ja tehimme kirkonkylän reissun. Kotiin päästyämme Yrjö kysyi maksua. Minä sanoin, että ei sitte niin mitään. Yrjö sanoi, että kyllä hän nyt vaan maksaa ja tölmäsi rahaa.
Jäljestäpäin minä ajattelin, että olipas se Yrjö holjalla päällä, kun niin reilusti maksoikin kyytinsä, kunnes huomasin, että sehän maksoi minun omalla rahallani, joka oli siellä lainatakin taskussa.

Viitalan Yrjö oli huolissaan, että ehditäänkö pitkäripaiseen. Suutalan Veikko tiedusteli, että ''viinaakos ostat''? Yrjö tokaisi: ''En kai minä sinne mene asioita juttelemaan''.

Viitalassa oli taas kerran vakuutusmiehiä ja he itsepintaisesti kauppasivat iltamyöhään Yrjölle vakuutusta. Yrjö ei ottanut vaan sanoi:
- Sittenkun lähdette, niin sammuttakaa mennessänne valo pirtistä.
Yrjö lähti itse kamariinsa nukkumaan.

- Puhuu paljon, mutta syljeksii vähän, sano Tienarin Yrjö, kun tekoja kaipasi.
Silloin pinottiin halkoja Länsi-Teiskon koulun pihalla.

Toukokuun puolenvälin tienoilla satoi lunta. Tienarin Yrjö katseli ympärilleen Koskisen pihamaalla ja tuumi: - Jokohan tämä lumi on pysyvä.

Yrjö Tienari kävi kysymässä kunnantoimistossa työtä, koska Kuruun piti tulla uusi kenkäalan yritys.
Kunnanjohtaja kysyi, että mitä sinä siellä oikein voisit tehdä?
Yrjö tuumi, että lestinheittäjäksi hän vielä sopisi.

Olli Hanhala oli Lions-clubin jäsen. Kerran, kun hän oli menossa lioneitten kokoukseen, sanoi Yrjö Tienari: - Kyllä minullakin pyhäpuku olisi.

Kurun pidetty kunnanlääkäri Kalle Suurpää kirjoitti joskus varsinkin alkukuukaudesta pirtureseptejä erilaisista syistä.
Yrjö meni hakemaan reseptiä keskellä kuukauttaja lääkäri oli sen kuukauden pirtureseptit jo kirjoittanut (eräänlainen kiintiö sekin).
Yrjö, kun ei saanut resptiä, kysäisi: Jos nyt edes pieneen pulloon saisi reseptin?
Suurpää tokaisi: Ei suurta, eikä pientä.
Yrjö Sakari Tienari, Parkkuun vitsiniekka. Viitalan omistaja.

Puoliso: Anni Johanna Tienari o.s. Yläkoski Viitalan emäntä, s. 10.04.1933 Kuru, Olkitaipale, k. 20.10.2021 Kuru.
Vanhemmat: Juho Edvartti Yläkoski e. Mäkinen, s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi ja Hilda Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi, s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.
Veikko Mäkinen kihlattunsa Anni Tienarin kanssa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 43
VII Kalle Maurits Matinpoika Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari) Kalle oli renkinä ja itsellisenä Taipaleessa, Ylä-Toikossa (missä naimisiin), Ylä-Toikon torpassa Huhtiladossa, kotonaan Tienarilla, Parkkuun sahalla, Kolkissa itsellisenä. Kallen lukutaito oli heikko. Kalle muutti 6.12.1878 Ruovedelle Pihlajalahden Nenoselle rengiksi. Vuonna 1881 perhe muutti Nenosen Hoikkalan torppaan., s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale, k. Ruovesi.
Tienarin paja, johon laitettiin lukujen 1950-1960 taitteessa uusi pärekatto. Pärehöylä oli Kauppilan riihen seinässä.

Puoliso: 03.09.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko Maria Sofia Mikaelintytär Mäkynen Piika Parkkuun sahalla (missä meni naimisiin) ja Olkitaipaleen Taipaleen Kolkissa., s. 24.03.1842 Parkano, Kihniö, k. Ruovesi.

Lapset:
Kalle Tienari s. 23.01.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.01.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Emma Maria Tienari s. 10.03.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Huhtilato.
Vilhelmiina Tienari s. 30.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Matti Tienari s. 16.09.1876 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Impi Hilja Tienari s. 28.08.1879 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Oiva Johannes Tienari s. 03.06.1881 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Aino Tienari s. 07.05.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Olka Maria Tienari s. 10.07.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Niklas Tienari s. 29.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Iita Ventla Tienari s. 31.05.1889 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Senja Juliaana Tienari s. 16.02.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 44
VII Matti Matinpoika Mäkinen e. Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari) Matti muutti v.1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi ja myöhemmin muutti Ylä-Toikolle isäntärengiksi eli voudiksi ja muutti nimensä Mäkiseksi. Myöhemmin Matti Mäkinen toimi Ylä-Toikon voutina. Hän oli Mäkisen (Suutalan) Oskarin isä., s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Oskari Mäkisen isä asettui pojan puolelle, kun äiti tahtoi tämän Kurun kirkolle kansakouluun. Asia ratkesi, kun isä sanoi:
- Kyllä työ poijaan opettaa.

1800- luvulla aloitettiin työnteko jo nuorena. Oskari Mäkinen (s.1888), jonka isä toimi etumiehenä Toikolla, aloitti työnteon Toikon Antin toteamuksesta:
- Kyllä maar toi poika jo hevosia ajjaa.


.
Matti Matinpoika Mäkinen ent. Tienari s.1854

Puoliso: 08.12.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Helena (Leena) Jeremiaantutär Mäkinen o.s. Vanhakylä Ylä-Toikon piika, Ylä-Toikon voudin vaimo., s. 16.02.1857 Kuru, Olkitaipale, k. 23.07.1918 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Jeremias Vanhakylä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale ja Loviisa Vanhakylä o.s. Kastari, s. 03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Aino Maria Mäkinen s. 28.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 01.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Hulda Mäkinen s. 06.11.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 17.08.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vilma Fredriikka Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen , s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 45
Ida Mäkinen s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 25.10.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Kalle Vilhelm Mäkinen , s. 03.05.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 46
Oskari Rikardi Mäkinen , s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 47
Niilo Henrikki Mäkinen , s. 12.01.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 51
Lyyti Helena Lehtonen o.s. Mäkinen , s. 01.03.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 52
Iita Maria Mäkinen s. 30.07.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 04.02.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Lauri Immanuel Mäkinen s. 03.08.1901 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 20.01.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 45
VIII Vilma Fredriikka Matintytär Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen, (Taulusta 44, isä Matti Mäkinen) Wilma Toikkonen oli Vaakaniemen Toikon emäntä. Hän jäi leskeksi jo 1912, mutta hallitsi leskenä Toikkoa vielä 1913-1917, kun Toikon omistajana oli Antti Toikkonen nuoremman kuolinpesä. Piiripäällikkö Jokisen vaimo. Hänet on haudattu Toikkosen sukuhautaan Kurun vanhalle hautausmaalle. Vilma kuoli 52-vuotiaana munuais-ja sydäntautiin., s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 19.10.1934 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vilma Jokinen ent. Toikkonen os. Mäkinen (1882-1931)

Puoliso: 02.12.1902 Kuru, Ylä-Toikko Antti Antinpoika Toikkonen Kauppias ja maanviljelijä -1912, Antti kuoli 56-vuotiaana kovaan kuumeeseen., s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 28.11.1912 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Antti Toikkonen e. Lähdekorpi, s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Antti Toikkonen nuorempi (1856-1912)

Lapset:
Anna Fredriika Toikkonen s. 30.05.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.03.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Harvinainen talvinen valokuva Toikkosen vanhasta asuinrakennuksesta, jota ei enää ole. Vasemmalla oleva aitta on säilynyt paikallaan. Se sijaitsee nykyistä asuinrakennusta vastapäätä maantien toisella puolella. Valokuvan omistaa: Arto Summanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 46
VIII Kalle Vilhelm Matinpoika Mäkinen, (Taulusta 44, isä Matti Mäkinen) Ylä-Toikon renki., s. 03.05.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 20.03.1977.

Puoliso: 06.12.1906 Kuru Anna Irene Matintytär Mäkinen o.s. Sarvijärvi s. 25.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 05.10.1969.
Vanhemmat: Matti Sarvijärvi e. Majanen, s. 02.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 24.05.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti ja Henrika Sarvijärvi o.s. Leppälahti, s. 07.06.1853 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 21.12.1941 Kuru.

Lapset:
Anna Fredrika Mäkinen s. 22.09.1908 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 47
VIII Oskari Rikardi Matinpoika Mäkinen, (Taulusta 44, isä Matti Mäkinen) Oskari syntyi Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikossa, muutti vuonna 1905 Leppälahden Sarvijärven torppaan itselliseksi, meni naimisiin siellä ja sai siellä Heikki-pojan ja muutti 1908 takaisin Ylä-Toikolle rengiksi, missä sai Antti- pojan ja opetteli teurastajan taidot isältään. Oskari osti Olkitaipaleen Kyläsen 1920-luvulla, jonne muutti hänen Heikki poikansa. Oskari ja Linda asuivat Olkitaipaleen Suutalassa., s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 11.08.1972 Kuru, Olkitaipale, Suutala.

Oskari Mäkinen syntyi Ylä-Toikossa Vouti Matti ja Helena Mäkisen perheeseen, muutti vuonna 1905 Kurun Vaakaniemen kylän Leppälahden torpan Sarvijärven itselliseksi ja meni siellä naimisiin Sarvijärven tyttären kanssa ja saivat siellä pojan.

Oskari ja Linda Mäkinen asuivat Olkitaipaleen Suutalassa ja kasvattivat orvoksi jääneen Veikko-pojan kuin oman lapsensa. Heillä oli lisäksi kasvattilapsi Kerttu Salokannel.

Oskari Mäkinen oppi teurastajan taidot Ylä-Toikossa isältään ja hänestä tulikin kylän teurastaja.

Ollessamme pikkupoikia matkimme tupakin poltossa Oskaria. Hän veti savuja pitäen sormia harallaan ja puhalsi savut takaisn ulos sormien ollessa edelleen suun edessä. Puhaltaessaan savuja ulos sormien lomitse hän puhalsi edestakaisin ylös- ja alaspäin pysähtymättä.

Toikon käräjille tuotiin myös jalkarautoihin kytkettyjä vankeja. Pyykkä-niminen vanki pelotteli lapsia kalistelemalla kahleitaan. Oskari Mäkinen muisteli tätä tapahtumaa:
- Kyllä siinä lapsetkin sävähteli.

Toikon rengit pitivät pierukilpailut. Manu Salminen voittanut. Siltä tuli niin kova paukku, että tomut orsilta putosi. Näin kertoi aikanaan Suutalan Oskari (Mäkinen).

Suutalan Oskari oli leikkaamassa Lahdenperän Matti-isännän tukkaa. Vartosi vesi kielellä, kun tiesi talossa olevan sahtia. Isäntä antoikin toopillisen ja sanoi:
- Muistakkin jumalauta ettes enempää pyylä.

Kestikievarivuorot Toikolta Lahdemäkeen oli jäjestetty vuorottain. Toikon isäntä kuitenkin järjesteli vuoroihin nuorempia loppipoikia kuten Oskari Mäkisen. Vanhemmat rengit eivät tästä pitäneet ja Siltas-Nestori moitiskeli:
- Se joka ajjaa siliät saa ajjaa koliatkin.

Työmenetelmiä kohtaan tunnettiin jonkin verran ennakkoluuloja. Oskari Mäkinen kertoi Toikon Antinkin sanoneen katseltuaan niittokoneella ajoa:
- Ei tule mittään, ei tule mittään, minä panen poikia niittään, ei räppänällä mittään tee.

Antti Toikkonen oli kaikin puolin tarkka mies. Oskari Mäkinen on kertonut seuraavan jutun hänestä:
- Kertuuta kynnettäessä poikkipäin entisen kynnöksen päälle vaot eivät menneet isännän mielestä suoraan.
''Poika, poika älä luimista''; oli Antin ohje kyntäjälle.
.
Suutalan Oskari eli Oskari Mäkinen

Puoliso: 29.06.1906 Kuru Linda Maria Matintytär Mäkinen o.s. Sarvijärvi Linda kuoli 78-vuotiaana sokeritautiin., s. 11.12.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 06.10.1967 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
Vanhemmat: Matti Sarvijärvi e. Majanen, s. 02.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 24.05.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti ja Henrika Sarvijärvi o.s. Leppälahti, s. 07.06.1853 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 21.12.1941 Kuru.

Lapset:
Heikki Rikard Mäkinen , s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi. Tauluun 48
Antti Oskari Mäkinen , s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 50
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 48
IX Heikki Rikard Mäkinen, (Taulusta 47, isä Oskari Mäkinen) s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi, k. 01.03.1932 Kuru, Olkitaipale, Kylänen.
Suutalan Mäkisten sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Kihloissa: Manda Tilda Peltomäki Tehtaan työntekijä, hukkui Siilinkarin läheisyydessä Kuru-laivan upotessa., s. 29.05.1903 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
Vanhemmat: Juho Manu Peltomäki e. Kuoppamäki, s. 03.08.1864 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kuoppamäki ja Manda Aliina Peltomäki o.s. Hietala, s. 13.10.1874 Kuru, Karjula, k. 07.09.1953 Kuru, Karjula.

Lapset:
Heikki Veikko Mäkinen , s. 17.01.1927 Kuru, Olkitaipale, Kylänen. Tauluun 49
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 49
X Heikki Veikko Mäkinen, (Taulusta 48, isä Heikki Mäkinen) Veikko jäi orvoksi äitinsä kuoleman jälkeen ja Oskari-vaari ja Linda-mummu ottivat Veikon omakseen ja kasvattivat häntä hyvin. Kuorma-autoilija ja Parkkuun kylän pelimanni, humoristi., s. 17.01.1927 Kuru, Olkitaipale, Kylänen, k. 12.09.1999 Kuru, Olkitaipale, Suutala.

Salosen ahteessa karja-auton lava nousi pystyyn ja lastina olleet eläimet putosivat maantielle. Ensimmäisenä tuli iso sika ja sitten vasikoita. Suutalan (Mäkinen) Veikko oli tämän tapauksen silminnäkijä ja moitti sikaa sanoen:
- ''Katto ny vähän kuinka kaveries kävi''. Sika kun käveli sivulleen vilkaisematta mäkeä alaspäin.

Suutalan kohdalla oli kuorma-auto tehnyt topin eikä suostunut käynnistymään. Vanha Salonen tuli kohdalle ja kysyi:
- Oletteko jo niistänyt sen nenän?
Jälleen koetettiin ja auto lähti heti käymään. Kaikki olivat ihmeissään.

Suutalan Veikko oli tienarinmäen poikien kanssa viettämässä syystalvista iltaa Näsijärven rantamilla, saunoen, soittaen, laulaen ja hieman näkäräisiäkin ottaen. Yksi henkilö porukasta oli onnikkakuskina Tampereella, kun Veikko katsellessaan ulos melko talvista maisemaa tokaisi yht'äkkiä:
- Mites ne liikennelaitoksen liukkaudet?
Valokuvassa vuosien 1935-1940 välillä Kalliomäen talo ja omenapuiden vieressä Veikko Mäkinen (tuleva pelimanni), Osmo, Aino, Kalle Jaakko-isä, Lyyli-äiti, Helvi, Reepa ja tuntematon.

1. puoliso: Elisabeth Mäkinen o.s. Pajulahti s. 28.08.1924 Kuru, Olkitaipale, k. noin 30.07.1990 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
TV-2 kuvasi Veikko Mäkisen muistokonsertin Parkkuun seuratalolla 21.6.2000. Veikko aloitti sävellys - ja snoitustyönsä verrattain myöhäisessä iässä 1970-luvulla. Sävellyksiä ehti syntyä reippaasti yli sata. Hän oli taitava riimittäjä. Parkkuun kylä, maisemat ja ihmiset antoivat hänelle aiheita, joita hän käsitteli lämmöllä ja huumorilla. Mm. Kuru-valssi, hulivilipojan laulu, tuttu polku, muistojen Parkkuu, Näsijärven rannalla, mummo, vaari ja kissa, rantapubi ralli ja monia muita sävellyksiä ja sanoituksia.

2. kihloissa: noin 1995 Anni Johanna Tienari o.s. Yläkoski. (Taulu 42) Viitalan emäntä, s. 10.04.1933 Kuru, Olkitaipale, k. 20.10.2021 Kuru.
Vanhemmat: Juho Edvartti Yläkoski e. Mäkinen, s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi ja Hilda Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi, s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.
Veikko Mäkinen kihlattunsa Anni Tienarin kanssa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 50
IX Antti Oskari Mäkinen, (Taulusta 47, isä Oskari Mäkinen) Kuorma-autoilija, s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 10.07.1981 Kuru, Olkitaipale.
Antti ja Jenny Mäkisen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Jenny Maria Mäkinen s. 23.06.1920 Kuru, k. 26.11.2009 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 51
VIII Niilo Henrikki Matinpoika Mäkinen, (Taulusta 44, isä Matti Mäkinen) Toikon kauppapalvelija., s. 12.01.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Puoliso: 16.10.1914 Kuru Impi Erika Kallentytär Mäkinen o.s. Helimäki Impi oli Kurun Vaakaniemen piika 1913-1914, missä meni naimisiin 16.10.1914 Toikon kauppapalvelijan kanssa., s. 22.08.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Vanhemmat: Kalle Oskari Helimäki e. Hellman, s. 12.09.1845 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 19.07.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki ja Fredrika Helimäki o.s. Saarijärvi, s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, k. 10.01.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.

Lapset:
Taimi Heleena Mäkinen s. 11.04.1915 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 52
VIII Lyyti Helena Matintytär Lehtonen o.s. Mäkinen, (Taulusta 44, isä Matti Mäkinen) s. 01.03.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Puoliso: 24.07.1913 Kuru Antti Antoninpoika Lehtonen Vaakaniemen Ylä-Toikon renki 1913-., s. 28.11.1889 Kuru, Poikelus, Alakoski.
Vanhemmat: Anton (Antti) Lehtonen e. Lähdekorpi, s. 23.11.1858 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1917 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Maria Miina Lehtonen o.s. Salonen, s. 01.07.1864 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Lapset:
Saimi Marjatta Lehtonen s. 29.05.1914 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 53
VII Henrik (Heikki) Matinpoika Mäkinen e. Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari) Henrik Tienari muutti v. 1872 Olkitaipaleen Laurilan Vetikon torppaan rengiksi, vuonna 1973 Olkitaipaleen Vanhakylään, 1874 Riihikoskelle, 1875 kotiinsa Tienarille, 1876 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, muutti siellä nimensä Mäkiseksi (syntymäaika virheellinen 06.08.1858), jätti Kurun tomut jaloistaan ja lähti poikamiehenä Tampereelle 1.11.1881 työsopimusvuoden rengin pestin päätyttyä. Henrik Tienari oli töissä kaksi vuotta nahkuri Manu Nummisella ja muutti takaisin Kuruun 2.11.1883 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi ja taas pestin loputtua vuoden päästä takaisin Tampereelle 15.11.1884. Henrik Tienari meni töihin kauppias Matti Niiniselle rengiksi ja meni naimisiin Tampereen tuomioseurakunnassa ja perusti perheen nimellä renki Heikki Mäkinen., s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1932 Tampere.

Kurun pitäjästä Olkitaipaleen Tienarilta lähti poika nimeltä Heikki Tampereelle työnhakuun ja saikin töitä Finlaysonin puuvillatehtaalta.

Samoihin aikoihin lähti myös Eräjärveltä torpparin tytär Amanda Juhontytär Starkman myöskin työn perässä Tampereelle. Hän pääsi Finlaysonin tehtaalle ja niin kävi, että Heikki ja Amanda-neiti tapasivat toisensa. Eikä mennyt aikaakaan kun jo hääkellot soivat nuorelle parille. Asuntokin annettiin tehtaan puolesta ja se oli Savilinna, kuuluisa työväen asuntotalo Santalahden kaupunginosassa lähellä Näsijärveä, josta vieläkin on muistona Savilinnantie Tampereella.

Perhe asettui Savilinnaan ja yhden huoneen ja keittiön asunnossa perhe alkoi lisääntyä. Amanda jäi lasten vuoksi kotiäidiksi ja Heikki työskenteli talvisin tehtaalla ja kesäisin hän oli proomumiehenä Näsijärvellä. Hinaajalaivat vetivät perässään 5-6 proomun saattueessa ja jokaisessa proomussa oli hytti, pieni kamiina ja laveri jossa sai levätä ja nukkua.

Aika kului. Heikki ja Amanda saivat kaikkiaan kuusi lasta: Heikki, Kaarle, Aleksanteri, Kustaa, Rauha ja Hulda. Isä Heikki seilasi proomuineen Näsijärvellä. Voi sitä halkojen määrää mitä Tampere tarvitsi, koko kaupunki oli halkolämmityksen varassa. Ja Kurun kivilouhimoilta tuotiin graniitti Naistenlahden kiviveistämöille vuosikymmenien ajan työstettäviksi. Lapset kasvoivat ja Heikki-poika pääsi isänsä proomuun kesäisin apulaiseksi.

Jälkisanat:

Tässä oli elämänkirjo Heikistä ja Amandasta sekä heidän kuudesta lapsestaan. Poissa on Savilinna. Poissa ovat hinaajalaivat proomuletkoineen Näsijärveltä, poissa ennen niin maaseudulle elintärkeät valkokylkiset höyrylaivat kuten Intti, Vankavesi, Kuru ja Tarjanne Näsijärveltä sekä Laine, Pajulahti ja Alho Pyhäjärveltä. (Tarjanne ajaa edelleen kaksi kertaa viikossa Tampereelta Virroille säännöllisellä aikataululla).

Poissa on myöskin Heikin, Amandan, Rauhan ja Kallen sekä Augustin ja Emman haudat Kalevankankaan hautausmaalta. Yleinen tapa oli haudata vainajat niin sanottuihin rivihautoihin, jotka sitten myöhemmin käytettiin uudelleen. Näin on tapahtunut myös näiden henkilöiden haudoille valitettavasti.

Mutta Mäkisen suku elää varmaankin vielä Australiassa, olihan poika Heikillä neljä lasta ja suku elää ainakin Suomessa ja Ruotsissa.
Kustaan kuoleman jälkeen Tyyne jatkoi asumista Raholassa.
Matti löysi vaimokseen Nokialta Mirja Siironmaan, jolla oli poika Pekka ja sitten syntyivät Hannu, Mauri ja Tuija.
Mikko löysi Ylistarolta Raholaan muuttaneen Viitasen perheen tyttäsen Sinikan ja myös heille syntyi neljä lasta; Kari, Harri, Pirkko ja Pasi. Mikon perhe muutti ruotsiin vuonna 1961.

LÄHDE: Mikko Mäkinen 77670 Vikmanshyttan Sverige (Ruotsi).
Heikki Mäkinen ja proomu.

Puoliso: 22.10.1886 Tampere Amanda Johanneksentytär Mäkinen o.s. Starkman Amanda kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.05.1865 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä, k. 18.01.1908 Tampere.
Vanhemmat: Johannes Starkman, s. 06.05.1833 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä, k. 11.10.1894 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä ja Matilda Amanda Starkman, s. 21.08.1838 Eräjärvi.
Finlaysonin työntekijöiden asuntoja Santalahden Savilinnassa.

Lapset:
Heikki (Henry) Mäkinen , s. 15.03.1888 Tampere. Tauluun 54
Kaarle (Kalle) Vilhelm Mäkinen Kaarle oli naimaton., s. 20.02.1892 Tampere, k. 16.12.1933 Tampere, Tuomioseurakunta.

Kallen nuoruus kului Tampereella kansakoulun ja muutaman rakennusmiestyövuoden jälkeen hän lähti veljensä Heikin tavoin merille. Ensin suurissa purjelaivoissa ja myöhemmin höyrylaivoissa lämmittäjänä.

Hän kiersi maapallon varmasti ristiin rastiin montakin kertaa ja oli mukana norjalaisessa fregatissa ja kiersi Kap Hornin. Siskolle Huldalle lähettämissään ja säilyneissä korteissa on ollut leimoja Arkangeli, Vladivostok ja Leningrad Venäjältä, Kobe Japanista, Bergen Norjasta, Livorno Italiasta, Antwerben Belgiasta, Bahia Blanca Argentiinasta, Napoli Italiasta, havanna Kuubasta, New York, Houston ja South Georgia Yhdysvalloista, Monte Video Uruguaysta, Tampico Meksikosta, Swansea Englannista, Shanghai Kiinasta, Ateena ja Thessaloniki Kreikasta, Rio de Janeiro Brasiliasta, Rotterdam ja Amsterdam Hollannista, ja varmasti monta muuta satamaa eri puolilla maapalloa.

Seurauksena lämmittäjän ammatista alkoi hiilenpöly tukkia keuhkoja ja sen seurauksena alkoi Kallen terveys pettää. Hän palasi alkuvuonna 1933 Tampereelle ja asui veljensä Kustaan luona, kunnes nukkui pois 16. joulukuuta, 41-vuotiaana.
Eräs Kallen lähettämä kirje Hulda-siskolle. Houston, Texas, USA.
Aleksanteri Mäkinen Aleksanteri kuoli 7-vuotiaana ja haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle., s. 20.08.1894 Tampere, k. 04.08.1902 Tampere.
Tampereen vanhan rautatieaseman edusta oli vielä 1910-luvulla kaupungin vuokra-ajureiden tärkein asemapaikka.
Kustaa Edvard Mäkinen , s. 13.02.1898 Tampere. Tauluun 55
Rauha Amanda Mäkinen Rauha kuoli 14-vuotiaana lavantautiin., s. 21.08.1901 Tampere, k. 23.03.1916 Tampere.
Kaksi kuvaa sisarista. Vanhempi sisar Rauha ja nuorempi Hulda.
Hulda Johanna (Kaarina) Nieminen o.s. Mäkinen , s. 02.06.1904 Tampere. Tauluun 56
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 54
VIII Heikki (Henry) Mäkinen, (Taulusta 53, isä Henrik Mäkinen) Heikki on merkitty naimattomana ja lapsettomana poissaolevaan väestöön, poistettu ulkomaan kansalaisena tampereen tuomiokirkkoseurakunnan rekisteristä 27.2.1974. Kirkonkirjassa merkintä: '' On 3.3.1930 tulleen Hämeenlinnan maaherranviraston ilmoituksen mukaan otettu 4.12.1912 Australian ja New Zeelandin (Uusi-Seelanti) kansalaiseksi''., s. 15.03.1888 Tampere, k. 28.03.1961 Uusi-Seelanti, Northland, Kawakawa.

Vaan eivät riittäneet poika Heikille Näsijärven maisemat. Maailman valtameret kutsuivat ja niinpä Heikki lähtikin merille ja seilasi eri laivoissa monia vuosia, kunnes jäi maihin Australiassa Sydneyn kaupunkiin. Virallisen todistuksen mukaan on hänet otettu silloisen Australian ja Uuden-Seelannin kansalaiseksi vuonna 1912.

Eräässä säilyneessä kirjeessään hän kirjoittaa Hulda-siskolleen Tampereelle elämästään ja menestymisestään Australiassa.
Heikki meni naimisiin austaralialaisen Mary Fellinghamin kanssa ja he saivat neljä lasta; Jack, Laurie, Isabelle ja Allan Tässä on kopioita kirjeestä ja valokuvista Hulda-siskolle vuodelta 1930.

Ei tullut Heikki, kirjeestään huolimatta, koskaan enää tapaamaan omaisiaan Suomeen ja yhteydetkin hävisivät. Mutta vielä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 on ollut kirjeenvaihtoa Heikin ja Huldan välillä.
Heikki menestyi Australiassa, omisti jäätehtaita, lentokoneen, autoja ja komean talon, josta valokuva ohessa internet-sivustolta.
Henry Mäkinen lentokoneen ohjaimissa Australiassa.

Puoliso: Lilian Mäkinen o.s. Fellingham s. 1887 Australia, Uusi Etelä-Wales, Marrickville, k. 09.03.1940 Australia, Uusi Etelä-Wales, Marrickville.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 IV-osa. Vanha Mäkisen perheen osoitetieto Australiassa Sydneyn kaupungissa: 35 Shaw Avenue, Kingsford, Sydney, Autralia.

Lapset:
Jack Mäkinen s. Australia.
Henry ja Mary Mäkisen lapset.
Laurence L (Laurie) Mäkinen s. Australia, Uusi Etelä-Wales, Marrickville.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 I-osa.
Isabelle Mäkinen s. Australia, Uusi Etelä-Wales, Marrickville.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 III-osa.
Alan (Allan) Richard Mäkinen s. 28.07.1924 Australia, Uusi Etelä-Wales, Marrickville, k. 14.01.1971 Australia, Uusi Etelä-Wales, Sydney.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 II-osa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 55
VIII Kustaa Edvard Mäkinen, (Taulusta 53, isä Henrik Mäkinen) Muurari. Kustaa kuoli 49-vuotiaana sydänveritulppaan., s. 13.02.1898 Tampere, k. 23.11.1947 Tampere, Harju.

Perheen neljäs lapsi Kustaa vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Savilinnassa tampereella, jossa kävi myös kansakoulun. Äiri, Amanda, kuoli pojan ollessa 10-vuotias. Sisko rauha kuoli koulutyttönä ja niin oli kahdeksanhenkisestä perheestä enää jäljellä Savilinnssa isä heikki, Kustaa ja nuorin sisko Hulda, joka hänkin joutui kasvatiksi Ahvenanmaalle Göstas gård Sund Ålandiin.

Kustaa varttui nuoreksi mieheksi ja pääsi muurarin oppiin rakennustyömaalle. Hän liittyi punakaartiin 19-20 vuoden ikäisenä, oli mukana Tampereen taisteluissa ja joutui vangiksi.
Punavankileirillä Kalevankankaalla oli hirvittävät olot ja niinpä Kustaa ja hänen toverinsa päättivätkin karata. Sanoista siirryttiin tekoihin ja pimeänä yönä oli tarkoitus ryömiä piikkilanka-aitojen alitse vapauteen. Kumpi ryömisi ensin?
Se arvottiin jatoveri alkoi ryömiä, mutta siellä olikin kiväärinpiippu vastassa. Toveri vietiin yön pimeydessä sorakuoppaan, sieltä kuului laukaus ja se pakomatka oli ohi.

Kustaa suunnitteli uutta pakoyritystä tällä kertaa yksin ja eräänä yönä hän yritti uudestaan. Mutta taas oli kiväärinpiippu vastassa. Tällä kertaa oli vartijana hyväntahtoinen isäntämies, joka sanoi Kustaalle:'' Kuule poika. Nyt kun palaat omia jälkiäsi takaisin, niin minä en ole sinua täällä nähnyt''. Se olikin Kustaan viimeinen pakoyritys.
Aikanaan sitten koitti sotaoikeus, kansalaisluottamuksen menetys neljäksi vuodeksi ja paluu elämään. Mutta vankileirin kurjuus ja nälkä olivat heikentäneet hänen kuntonsa nollaan ja hän lähri käymään setänsä talossa maaseudulla uskoen saavansa maalaisruokaa. Mutta vastaanotto olikin aivan muuta. Setä ilmoitti kylmin kasvoin, että täällä ei punikkia hyysätä ja yön selkään sai Kustaa lähteä. Onko veri vettä sakeampaa? Ei tässä tapauksessa. Ja ei koskaan enää hänellä ollut minkäänlaista yhteyttä setänsä taloon ja sen asukkaisiin.

Mutta elämä jatkui Savilinnassa ja Kustaasta kehittyi taitava ammattimuurari. Suomikin oli saanut itsenäisyytensä. Hulda-sisko oli tullut takaisin Ahvenanmaalta, mutta isä Heikillä alkoi näkö silmissä heikentyä ja hän viettikin viimeiset vuotensa Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella. Aina kun Kustaa kävi isäänsä katsomassa, sanomalehti mukanaan, niin isä Heikki pyysi: ''lueppas poika isoisesti''.

Puolivälissä 1920-lukua Kustaa kohtasi tulevan vaimonsa Tyyne Maria Vallinin. Tyynen isä oli Messukylässä 30.5.1873 syntynyt August Alexander Vallin ja äitinsä oli Urjalassa 4.1.1874 syntynyt Emma Karoliina Sjöberg, jotka naimisiin mentyään saivat kaksi lasta. Emil Alexander s. 1898 ja Tyyne Maria s. 21.8.1900.

Syttyi jatkosota ja miehiä tarvittiin rintamalle. Kustaa ei punakaartitaustansa vuoksi koskaan suorittanut asepalvelusta, mutta hänet kutsuttiin palvelukseen niin sanotuksi työvelvolliseksi.
Tyovelvollisella ei ollut asetta, eikä armeijan asepukua, ainoastaan armeijan kokardi lakissaan. Työvelvolliset suorittivat erilaisia työtehtäviä, joskus hyvinkin lähellä rintamalinjoja. Kustta, joka oli muurari, sai muurata korkeimpien upseerien korsuihin avotakkoja ja tulisijoja, korjata sotasairaaloiden seiniä ja lämmitysuuneja ja sotilaiden tapaan hän pääsi kotilomallekin muutaman kerran anomuksen perusteella.

Jatkosota päättyi ja alkoi jälleenrakennuksen aika. Kustaa oli muurarina Siuron Linnavuoressa, jonne Valmetin tehtaan ympärille rakennettiin kokonainen lähiö kouluineen ja kerrostaloineen. Raholaan nousi kymmeniä omakotitaloja, joista moneen Kustaa vapaa-ajallaan muurasi ja rappasi seiniä ja tulisijoja.

Mutta Kustaan elämä päättyi työn ääreen omalle kotipihalleen 23. marraskuuta 1947 sydänveritulppaan hänen ollessaan 49-vuotias. Kustaa siunattiin maanpoveen Saarikorven hautausmaalla Tampereella 30.11.1947 Suomen muurarienliiton ammattiosaston lipun saattelemana. Mutta vielä 1960-luvulla vanhemmat muurarit Tampereella muistivat Kustaa-vainaan iloisena ja hyvänä työtoverina.
.
Kustaa ja Tyyne Mäkisen omakotitalo Tampereen Raholassa.

Puoliso: 17.12.1927 Tampere Tyyne Maria Mäkinen o.s. Vallin s. 21.09.1900 Tampere, k. 01.05.1966 Tampere, Harju.

Tyyne jäi orvoksi 4-vuotiaana. Tyyne ja veljensä Emil pääsivät mummonsa Ulla-Kaisa Tuomaantyttären ja vaarinsa Kalle Jaakonpojan hoidettavaksi ja kasvatettavaksi Urjalan rekisuolle, josta he palasivat aikuisikäisinä Tampereelle. Emil Vallin alkoi töihin metallialalle ja työskenteli viilarina eri konepajoissa Tampereella.

Tyyne sai työpaikan Lapinniemen puuvillatehtaalta ja niinhän siinä kävi, että Kustaa ja Tyyne löysivät toisensa. Avioliitto solmittiin vuosina 1926-1927. Nuoripari sai kaksi poikaa; Matti s. 1928 ja Mikko s. 1930.
Perhe asui useissa eri paikoissa Tampereella: Tahmelassa, Härmälässä, Kangasalla, jossa Kustaa oli muuraamassa Pikonlinnan parantolaa sekä rantaperkiössä. Sitten Kustaa ja Tyyne ostivat oman talon Raholan kaupunginosasta talvisotasyksynä 1939. Sotatalvena oli ankarasti kielletty valaistut ikkunat ja asukkaat Raholassakin saivat tehtäväkseen pimeän aikaan kulkea ulkosalla ja tarkkailla, että käskyä noudatettiin. Niin myöskin Kustaa ja Tyyne olivat mukana tässä tehtävässä vuorolistan mukaan.


.
Vanhemmat: August Alexander Vallin, s. 30.05.1873 Messukylä, k. 21.02.1900 Tampere ja Emma Karoliina Vallin o.s. Sjöberg, s. 04.01.1874 Urjala, k. 07.10.1904 Tampere.
Mäkisen perhekuva.

Lapset:
Eila Mäkinen s. 20.01.1927 Tampere, k. 2012.
Matti Kalervo Mäkinen s. 02.03.1928 Tampere.
Mikko Sakari Mäkinen Mikko Mäkinen muutti perheineen Ruotsiin vuonna 1961., s. 01.10.1930 Tampere.
Mäkisen perhepotretti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 56
VIII Hulda Johanna (Kaarina) Nieminen o.s. Mäkinen, (Taulusta 53, isä Henrik Mäkinen) Myyjä, kauppaedustaja, taloudenhoitaja. Hulda muutti Tampereen tuomiokirkkoseurakunnasta 10.6.1943 Helsinkiin Töölön seurakuntaan naimattomana. Hulda oli naimisissa, ei lapsia., s. 02.06.1904 Tampere, k. 04.11.1968 Porvoo, Tolkkinen.

Nuorin Heikin ja Amandan lapsista, Hulda Johanna, syntyi vuonna 1904. Äiti Amanda kuoli Huldan ollessa 4-vuotias ja isä Heikki sai yksin kasvattaa lapsiaan. Hulda annettiin kasvatiksi Ahvenanmaalle, josta hän palasi kotiin aloittaessaan kansakoulun. Hän oli tulloin täysin ruotsinkielentaitoinen. Kansakoulun jälkeen Hulda palasi vielä noin puoleksitoistavuodeksi Ahvenanmaalle ja hän palasi takaisin Savilinnaan, sekä kävi liikeapulaiskoulun Tampereella.

Hulda oli täynnä energiaa joka suuntaan. Hän oli mukana lapsena Pelastusarmeijassa, sen jälkeen naisvoimistelijaseurassa ja liittyi aktiivijäseneksi Lotta Svärd-yhdistykseen.
Hän matkusteli paljon esimerkiksi Terijoen merikylpylään, Savonlinnaan, Vaasan saaristoon ja isä Heikin kotitalossa Kurun Tienarilla. Sieltä tuli myöskin Kokoomus-puolueen kansanedustaja ja puoluesihteeri Artturi Tienari.

Myyjänä Hulda oli töissä Hämeenkadulla sijainneessa Oy Osalassa sekä Tempon tavaratalossa.
Sodan jälkeen hän muutti Helsinkiin, jossa oli työssä kauppaedustajana Ville Mattisen tukkuliikkeessä.

Hulda ei saanut koskaan omia lapsia ja eli naimattomana, kunnes hän 1950-luvulla kohtasi leskimies Teodor Niemisen. He menivät naimisiin ja niin Hulda muutti Porvooseen. Teodorin kuoltua Hulda meni niin ikään leskimies Edvard Stonbergin taloudenhoitajaksi Porvoon tolkkisiin, jossa häntä alettiin jostain syystä kutsua nimellä Kaarina. Siellä hän kuoli sydänkohtaukseen 4. marraskuuta 1968 64 vuoden ikäisenä.
Aktiivinen ja toimelias elämä oli päättynyt. Hulda sai viimeisen leposijansa vapahtajaansa uskoen Porvoon hautausmaalla 16 marraskuuta 1968.
Vasemmalla Hulda pelastusarmeijassa (4. vasemmalta). Oikealla kuva Lotta Svärd ajoilta.

Puoliso: jälkeen 1950 Porvoo Teodor Nieminen Teodor Nieminen oli leskimies mennessään naimisiin Hulda Mäkisen kanssa., k. Porvoo.
Teodorin vaimon Huldan päästötodistus Tampereen Kaupungin Ylemmästä Kansakoulusta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 57
VII Erkki Aleksanteri Matinpoika Lehtinen e. Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari) Tienarin poika, Kurun Petäjälammin Ikosen renki, Olkitaipaleen Pappilan Myllärin lampuoti 1889-1890. Perhe muutti Kurusta 6.10.1890 Ruoveden Pihlajalahden Aholan taloon muutama päivä lapsensa syntymän jälkeen. Erkin ammatiksi on merkitty vuokraaja ja rippikirjassa on merkintä kelpaamaton. Siitä huolimatta Erkistä tuli Aholan isäntä., s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Tienarin rakennuksista otettu kuva 1930-luvulla. Kuvannut Parkkuun koulun opettaja Jalmari Mantere Tienarin navetan katolta.

Puoliso: 10.03.1885 Kuru Vilhelmiina (Miina) Matintytär Lehtinen o.s. Ikonen. (Taulu 261) Ikosen perintötalon tytär ja emäntä, 3/8 manttaalia, s. 26.02.1859 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Matti Ikonen, s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi, k. 15.06.1896 Kuru, Petäjälammi ja Leena (Helena) Ikonen o.s. Ristaniemi, s. 01.02.1826 Kuru, Ristaniemi, k. 16.06.1908 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Juho Teodor Lehtinen Juha muutti 5.11.1909 Amerikkaan, s. 09.11.1887 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Aleksanteri Lehtinen s. 22.09.1890 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Katri Vilhelmiina Lehtinen s. 01.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Onni Matias Lehtinen s. 28.02.1896 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Taimi Helena Lehtinen s. 08.09.1899 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Kalle Eerikki Lehtinen s. 03.02.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola, k. 12.02.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Anna Ester Lehtinen s. 04.05.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 58
VII Manu Matinpoika Lehtinen e. Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari) Taipaleen Haapasen torpan isäntä, muutti vuonna 1905 Tienarin maalle Näsijärven rantaan itselliseksi., s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale.

Manu Lehtinen ent. Tienari muutti Taipaleen Haapasen torpasta vuonna 1905 Tienarin tilalle Näsijärven rantaan itselliseksi. Manu Lehtinen teki kivinavetoita.
Sarvana osti Manu Lehtisen rakentaman pienen rakennuksen Aino Lehtiseltä.

Lohkominen 15.3.1922 rek.nro 303-415-6-13 Kivistö.
980-458-6-13 Kivistön tila, jota asui Matti Lehtinen perheineen ja sen jälkeen kivityömies Sulo Sarvana perheineen. Sulo Sarvana yritti lakiteitse saada rannan pakkolunastamalla yhteiselta, mutta silti yksityiseltä maalta, kiinteistötunnus 980-458-878-2 Kivistön tilaan liitettäväksi. Lunastus ei onnistunut eli päätös oli kielteinen. Sarvana ei valittanut maaoikeuteen päätöksestä. Kivistön tilan rajat eivät muuttuneet pakkolunastusyrityksessä.

Puoliso: 12.10.1889 Kuru Anna Tilta Johanneksentytär Lehtinen o.s. Haapanen. (Taulu 506) s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Johannes Haapanen, s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Karoliina (Liina) Haapanen o.s. Yli-Rantala, s. 11.03.1832 Teisko, Kahanpää, k. 11.12.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Surullisen kuuluisa Kuru-laiva Parkkuun laivarannassa korjauksensa jälkeen vuonna 1931. Laiva oli haaksirikkoutunut syyskuun 29 päivänä 1929 vieden mennessään aaltoihin 138 ihmistä, joista 45 oli kurulaisia. (Kuvannut Martti Ojanen)

Lapset:
Alma Josefina Lehtinen s. 11.08.1890 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen, k. 12.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Elsa Maria Lehtinen Elsa muutti Kurusta 23.08.1907 Tampereelle., s. 17.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Emma Johanna Lehtinen Emma muutti Kurusta 27.07.1908 Tampereelle., s. 30.04.1893 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Urho Manu Lehtinen Urho, rippikirjan mukaan sokea, muutti Kurusta 21.5.1918 Tampereelle., s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Helmi Matilda Kallio o.s. Lehtinen , s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 59
Lempi Josefina Lehtinen Lempi muutti Kurusta 5.6.1915 Tampereelle., s. 02.11.1898 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Selma Aleksandra Lehtinen Selma muutti Kurusta 10.6.1915 Tampereelle., s. 07.05.1900 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Alma Lydia Lehtinen Alma muutti Kurusta 14.1.1919 Tampereelle., s. 07.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Toini Vilhelmiina Lehtinen Toini oli sisaruksista ainoa, joka asui kotonaan vielä 1920-luvulla. Useat sisaruksista olivat lähteneet kotoaan jo 15-vuotiaana maailmalle (Tampere)., s. 25.09.1906 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 59
VIII Helmi Matilda Manuntytär Kallio o.s. Lehtinen, (Taulusta 58, isä Manu Lehtinen) Helmi oli Olkitaipaleen Tienarin piika 1911-1914, Vaakaniemen Ylä-Toikon piika 1914--1920-luvulle., s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen, k. 10.01.1989 Kuru, Vaakaniemi.
Kalle Kallion perheen koti oli Uperossa rekisterinumero 980-468-1-39, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta.

Puoliso: Kalle Zefaniaanpoika Kallio. (Taulu 414) Vaakaniemen Leppälahden renki 1912-1913, Olkitaipaleen Kastarin renki 1913-1915, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki1915-1916, Olkitaipaleen Kastarin renki 1916-1918, jonka jälkeen Kalle muutti takaisin kotiinsa Lahdenpohjaan. Kalle Kallio asui Uperossa, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta., s. 02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 18.01.1956 Kuru, Vaakaniemi. Kalle Kallio ja Eino Aalto palasivat iltamyöhällä Kurun kirkolta kotiinsa. Tammikankaan hautausmaan aidan raossa oli kinnas, jonka huomatessaan Kalle leikkisänä miehenä virkkoi:
- Taitaa tulla aamu, jos kaikki joudutaan kättelemään.
Vanhemmat: Zefanias (äpärä) Kallio e. Tanhuamäki, s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja, k. 13.03.1924 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja ja Hilma Aurora Kallio o.s. Lahdenpohja, s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 18.07.1938 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.
Kalle ja Helmi Kallion ja tyttärensä Elli Kallion hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Elli Annikki Kallio Kurun kunnan kanslisti., s. 03.01.1924 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.04.2001 Kuru.
Kurun Ryhdin naiset voittivat kolme lentopallon Suomen mestaruutta. Kuvassa piirin mestarit Seija Sarvijärvi, Leena Leuku, Elli Kallio, Kristiina Renko, Irma Mäkinen ja Ulla Moisio. Valtaosa heistä pelasi jo SM-joukkueessa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 60
VI Henrik Matinpoika Kivinen e. Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Henrik muutti Kurusta 10.11.1853 Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan isännäksi. Henrik muutti perheineen Sarvanalle ja otti nimekseen Kivinen., s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 09.06.1876 Ruovesi, Siikalahti, Riekkola, Sarvana.
Heikki Matinpoika Tienari muutti 10.11.1853 vaimonsa Eonika Juhontyttärenn ja tämän tyttären Vilhelmiinan kanssa Ruoveden Pihlajalahden Kivijärvelle.
Vuoden 1898 Suomen Pankin painattama 50 markan seteli = nykyrahassa n.220 €.

Puoliso: 05.09.1853 Kuru Eonika Juhontytär Kivinen o.s. Trappukangas Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan emäntä., s. 07.04.1829 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Vanhemmat: Juho Trappukangas eli Trappula e. Ala-Paappanen, s. 28.03.1777 Kuru, Petäjälammi, k. 25.04.1841 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Ulla Trappukangas eli Trappula o.s. Leppälä, s. 25.09.1795 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 27.11.1857 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Lapset:
Hilda Karoliina Kivinen s. 23.03.1854 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Kaarle Mauri Kivinen , s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi. Tauluun 61
Malviina Koskinen ent. Polviander o.s. Kivinen , s. 21.11.1858 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi. Tauluun 63
Eelis Kivinen s. 08.03.1861 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Milia Aliina Kivinen s. 10.06.1863 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi, k. 01.01.1864 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Emma Ulviina Kivinen s. 08.02.1865 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Miina Kivinen s. 27.04.1869 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 61
VII Kaarle Mauri Henrikinpoika Kivinen, (Taulusta 60, isä Henrik Kivinen) Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan poika, Toikon renki, muutti 5.11.1892 Kurusta Teiskoon, jossa asusti mäkitupalaisena., s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.

Puoliso: 08.10.1881 Kuru Susanna (Sanna) Mikontytär Kivinen o.s. Filppula Susanna muutti Jyväskylästä 15.4.1880 Kurun Olkitaipaleen Tienarille piiaksi, muutti samana vuonna Vaakaniemen Ylä-Toikkoon piiaksi, missä vihittiin renki Kalle Kivisen kanssa, missä saivat vuonna 1882 pojan. He muuttivat taas samana vuonna Vaakaniemen Lahdenpohjaan, missä Kalle oli itsellisenä. He muuttivat vuonna 1884 rengiksi ja piiaksi takaisin Ylä-Toikkoon, missä saivat toisen lapsen. 5.11.1892 tuli muutto Teiskoon., s. 18.10.1851 Lapua, Haapakoski, Alakojonen, Kujala.
Vanhemmat: Mikko Kujala e. Kortesoja, s. 06.09.1820, k. 26.05.1868 Lapua, Haapakoski, Alakojonen ja Pirkko Maria Kujala o.s. Luoma, s. 21.06.1821 Kuortane, Ylijoki, Kulju, k. 15.02.1895 Lapua, Haapakoski, Alakojonen.

Lapset:
Väinö Kivinen s. 08.08.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Hulda Maria Toikkonen o.s. Kivinen , s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 62
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 62
VIII Hulda Maria Kaarlentytär Toikkonen o.s. Kivinen, (Taulusta 61, isä Kaarle Kivinen) Hulda muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikosta 5.11.1892 Teiskoon ja Teiskosta Kuruun 11.5.1905 ja muutti takaisin Ylä-Toikkoon ja avioitui reilun kuukauden päästä Ylä-Toikon Antti Toikkosen pojan Jaakon kanssa. Hän oli raskaana jo muuttaessaan Toikkoon, taisi Jaakko poiketa Teiskossa aiemmin ja saaden Huldan takaisin mitä varmimmalla tavalla., s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.05.1960 Teisko, Tuhria, Naappila.
Toikolla on meneillään suuret pidot koskien kauppiaiden yhteistapaamista.

Puoliso: 18.04.1905 Kuru Jaakko Antinpoika Toikkonen Yo Hlinnan norm.lys. Kamt 1892. Senaatin ylim. kopisti, kamreeri, sitt. postitoimistonhoitaja 1893-1906 (Kuru, Toikko). Maanviljelijä Kurussa ja Teiskossa, muutti Teiskoon 5.3.1906. ''Naappilan äijä''. Toikon postitoimiston hoitaja. Perhe muutti Teiskon Tuhrian Naappilan perintötilalle (1/6 = 0,1578 manttaalia) talolliseksi 1906-, s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1952 Teisko, Tuhria, Naappila.
Vanhemmat: Antti Toikkonen e. Lähdekorpi, s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikon Toikkosten hautapaasi Kurun vanhalla hautausmaalla.

Lapset:
Maria Toikkonen s. 06.09.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikkonen perusti yhdessä tamperelaisen kauppiaan G. O. Sumeliuksen kanssa Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön jonka omistama 1870 valmistunut Laine-niminen laiva liikennöi 1870-luvulla Visuvedelle saakka. Numero: D/605 Tampella 605 9:38
Aino Toikkonen s. 14.07.1907 Teisko, Tuhria, Naappila.
Jaakko Toikkonen s. 12.03.1910 Teisko, Tuhria, Naappila.
Kerttu Toikkonen s. 10.08.1912 Teisko, Tuhria, Naappila.
Sulo Toikkonen s. 1915 Teisko.
Rauha Hänninen o.s. Toikkonen s. 10.01.1918 Teisko, Tuhria, Naappila.
Impi Laine o.s. Toikkonen s. 11.06.1920 Teisko, Tuhria, Naappila.
Antti Toikkonen s. 1922 Teisko.
Veikko Toikkonen s. 1925 Teisko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 63
VII Malviina Heikintytär Koskinen ent. Polviander o.s. Kivinen, (Taulusta 60, isä Henrik Kivinen) Kiertokoulun opettajan leski. Malviina muutti Kurun Lahdemäestä 1.11.1891 Oriveden Porvolan Naapin taloon ja meni toisen kerran naimisiin., s. 21.11.1858 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.

1. puoliso: 05.11.1875 Kuru Ivar Edvin Kaarlenpoika Polviander Kurun kiertokoulun opettaja, Iivar kuoli 36-vuotiaana kaatumatautiin., s. 04.04.1852 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 23.11.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Vanhemmat: Kaarle Kustaa Polviander, s. 04.03.1788 Mouhijärvi, k. 28.09.1876 Kuru ja Anna Kaisa Polviander o.s. Peltoniemi, s. 16.11.1809 Kuru, Karjula.

Lapset:
Salli Emilia Polviander s. 19.05.1876 Kuru, Hainarin virkatalo.
Gustaf Henrik Polviander s. 02.07.1878 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 29.12.1878 Kuru, Hainarin virkatalo.
Hulda Maria Polviander s. 14.02.1880 Kuru, Hainarin virkatalo.
Saida Katarina Polviander s. 21.09.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Kerttu Susanne Polviander s. 22.05.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
2. puoliso: Manu Kallenpoika Koskinen e. Yläkoski Ala-Toikon Moision itsellinen, Kalle muutti 29.8.1890 Orivedelle Porvolan Naapin taloon itselliseksi. Oriveden Aakkolan kylän Lepolan mäkitupalainen., s. 10.06.1859 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Kalle Heikki Yläkoski e. Salmelin, s. 03.02.1821 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi, k. 09.05.1868 Kuru, Ristaniemi ja Anna Yläkoski o.s. Knuuttila, s. 22.12.1826 Teisko, Ahoinkylä, k. 09.06.1870 Kuru, Ristaniemi.
Lapset:
Saima Koskinen s. 02.07.1892 Orivesi, Hoivala, Ala-Mikkola.
Onni Manu Koskinen s. 16.03.1894 Orivesi, Aakkola, Lepola, Veräjänsuu.
Laina Johanna Koskinen s. 01.02.1898 Orivesi, Aakkola, Lepola.
Katri Aleksandra Koskinen s. 01.02.1898 Orivesi, Aakkola, Lepola.
Anna Lyydia Koskinen s. 21.11.1899 Orivesi, Aakkola, Lepola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 64
VI Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Kustaa Tienarin (myöh. Ojanen) syntymäaika on osassa kirkonkirjoja merkattu olleen 16.1.1824. Tienarin poika, renki, torppari, itsellinen, Kustaa muutti Tienarilta 1948 Ruoveden Pihlajalahden Hakamäkeen rengiksi vuonna 1847, missä meni naimisiin ja sai ensimmäisen lapsensa Annan 1948, joka eli vain yhden päivän, sen jälkeen Kustaa muutti rengiksi Ruoveden Pihlajalahden Sillanpäälle 1849-50. missä sai toisen lapsensa, joka kuoli vuonna 1850. Kustaa asui Paappasen torpan Leppälän itsellisenä 1851-53 (muutti vaimonsa kanssa Ruovedelta Kuruun 1851), Riuttaskorven Kallion torppari (torppa nimeltään Kyöstilä) 1853-54, Mäkelän renki 1854-58, Petäjälammin Lörpyksellä renkinä 1858-59, Olkitaipaleen Parkunkosken sahalla v.1860, Vanhakylän Syväojalla 1860-61, Olkitaipaleen Lahdenperän Sillanmäessä 1861-65, Kyrönsillassa itsellisenä v.1865 ja samana vuonna jo itsellisenä Lahdenperällä (töissä Parkun sahalla), 1866-68 Parkunkosken sahalla renkinä, missä kuoli 45-vuotiaana lavantautiin., s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale.


.
Juho Kustaa Tienari s.04.02.1823, myöhemmin Kustaa Ojanen asui 1853-1854 Kurun Riuttaskorven Kallion Kyöstilässä (kuva) torpparina, missä syntyi poika Matti Ojanen 07.09.1853. Kyöstilän osoite on Pitkäkankaantie 79, Ylöjärvi, Kuru. Karttakoodi =

Puoliso: 19.06.1848 Ruovesi Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki Torpparin tytär, rengin vaimo, asui Parkunkosken sahalla 1866-72, Lahdenperässä 1872-73, Riihikoskella 1873-78 (missä meni toisiin naimisiin), Riihikoskella miehensä ja poikansa Emanuelin kanssa 1878-, Olkitaipaleen Lahdenperän Ojamäessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
Vanhemmat: Juho Majamäki, s. 26.03.1785 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 10.10.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Hoikkala ja Reetta (Marketta) Majamäki o.s. Ahvenjärvi, s. 14.04.1787 Ruovesi, Pihlajalahti, Saarilahti, k. 23.04.1854 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Anna s. 22.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 23.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi.
Henriikka s. 23.12.1849 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää, k. 22.04.1850 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää.
Vilhelmiina (Miina) Andersson o.s. Ojanen , s. 01.04.1851 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, Leppälä. Tauluun 65
Matti Ojanen , s. 07.09.1853 Kuru, Riuttaskorpi, Kallio. Tauluun 76
Anna Latoniemi o.s. Ojanen , s. 28.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 92
Kustaa Aatu Kulmala e. Ojanen , s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun 102
Henrika Kalliolahti ent. Granholm o.s. Ojanen , s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Sillanmäki. Tauluun 105
Manu Ojanen , s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta. Tauluun 112
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 65
VII Vilhelmiina (Miina) Kustaantytär Andersson o.s. Ojanen, (Taulusta 64, isä Kustaa Ojanen) Piika, muutti ensimmäisenä lapsena eroon vanhemmistaan Olkitaipaleen Lahdenperästä v.1866 Kurun Petäjälammin Savelaan piiaksi v.1866, v.1867 piiaksi Tienarille, v. 1868 piiaksi Kurun Riuttaskorven Mäkelään, missä tapasi tulevan miehensä Matts Anderssonin. Leveelahdesta Olkitaipaleen Taipaleeseen ja sieltä Aurejärven Kruunun torpan Ahvenlammille emännäksi., s. 01.04.1851 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, Leppälä, k. 21.01.1938 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi.

Parkkuunkosken kulttuurimaisemaa ja laivaranta 1930-luvun alussa. Parkkuunkoskella kerrotaan olleen myllyn jo 1500-luvulla.
Kylään rakensi 1800-luvun puolella piensahan konsuli August Eklöf erääksi Kurun ensimmäisistä teollisuuslaitoksista. Vesivoimalla toiminut saha työllisti muutaman henkilön kuvan ottamisen aikoihin.
(Kuvan ottanut Martti Ojanen).
Miina Ojanen syntyi Parkkuun sahalla, missä hänen isänsä Kustaa Ojanen asui ja oli töissä.

Puoliso: 16.06.1872 Kuru Matti Antinpoika Andersson e. Mäkelä Renki, itsellinen, metsänvartija. Vuonna 1873 Mäkelästä muutto vaimonsa kanssa Tienarille, v.1875 Tienarilta muutto Leveelahteen, muutto v.1879 Taipaleeseen, v.1887 Aurejärven Kruunun Ahvenlammille Kaunistontorpan isännäksi., s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 02.11.1934 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto.
Vanhemmat: Antti Mäkelä, s. 14.11.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 14.05.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Ulla Mäkelä o.s. Petäjäniemi, s. 30.05.1821 Kuru, Karjula, k. 09.07.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Frans Oskari Andersson s. 31.01.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 19.02.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Amanda Aliina (Manta) Helin o.s. Andersson , s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 66
Kalle Matias Andersson , s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti. Tauluun 68
Juho Felix Peltola e. Andersson , s. 09.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 69
Linda Lyyti Laurila o.s. Andersson , s. 11.01.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 71
Hilma Miina Kulmala ent. Raiski o.s. Andersson , s. 06.09.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 72
Oskari Heikki Andersson , s. 19.01.1889 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto. Tauluun 73
Olga Amalia Koskinen o.s. Andersson , s. 16.04.1891 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto. Tauluun 74
Anna Amalia Andersson Anna kuoli 9-vuotiaana tulirokkoon., s. 22.05.1894 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto, k. 07.12.1903 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 66
VIII Amanda Aliina (Manta) Matintytär Helin o.s. Andersson, (Taulusta 65, äiti Vilhelmiina Andersson) Manta muutti Ikaalisisten Vahojärven Onkilammilta 14.9.1891 Kuruun ja takaisin v. 1892, s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.04.1948 Kuru.

Lapset:
Onni Johannes (äpärä) Kiviranta e. Nurmi , s. 31.08.1891 Ikaalinen, Vahojärvi. Tauluun 67
1. puoliso: 31.08.1894 Kuru Herman Juhonpoika Helin Nikkarin poika, Riihikosken Pajamäen itsellinen., s. 28.04.1871 Ruovesi, k. 03.12.1933 Kuru.
Lapset:
Väinö Arvid Helin s. 11.07.1895 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.
Lauri Herman Helin s. 18.03.1898 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti, k. 27.05.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
Vieno Maria Helin Vieno kuoli 8-vuotiaana polttotautiin., s. 31.05.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti, k. 20.05.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
Anna Esteri Helin s. 16.04.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
Henrik Herman Helin s. 01.08.1908 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 67
IX Onni Johannes (äpärä) Mantanpoika Kiviranta e. Nurmi, (Taulusta 66, äiti Amanda Helin) s. 31.08.1891 Ikaalinen, Vahojärvi, k. 15.08.1975 Kuru.

Puoliso: 08.06.1913 Kuru Olga Maria Juhontytär Kiviranta o.s. Koskinen s. 02.10.1889 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, k. 27.07.1977 Kuru.
Vanhemmat: Juho Kustaa Koskinen, s. 19.05.1864 Alavus, Sydänmaa, Taipale, k. 01.03.1933 Kuru ja Amanda Karolina Koskinen o.s. Boman, s. 27.04.1866 Parkano, k. 25.12.1933 Kuru.

Lapset:
Irja Kyllikki Boman o.s. Kiviranta s. 29.10.1915 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, k. 05.05.1950 Helsinki.
Eeva Annikki Kiviranta s. 11.11.1916 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki.
Kalle (Kaarlo) Johannes Kiviranta s. 01.09.1919 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, k. 03.03.2001 Kuru.
Aili Ojala o.s. Kiviranta s. 09.09.1922 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, k. 29.03.1999 Parkano.
Elli Sylvia Virolainen o.s. Kiviranta s. 08.08.1925 Teisko, k. 04.08.2018 Honkajoki.
Erkki Olavi Kiviranta s. 18.01.1928 Teisko.
Pentti Matias Kiviranta s. 20.02.1931 Kuru, k. 05.11.2018.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 68
VIII Kalle Matias Matinpoika Andersson, (Taulusta 65, äiti Vilhelmiina Andersson) Kalle muutti Ikaalisista 24.6.1994 Kurun Ahvenharjulle ja v.1898 Kurun Aurejärven Ahvenharjusta kotiinsa Kruunun tilalle Aurejärven Ahvenlammille, missä avioitui ja muutti vaimoineen 19.11.1899 Ylöjärvelle., s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti.

Puoliso: 23.11.1898 Kuru Hilma Karoliina Eevertintytär Andersson o.s. Keskinen s. 30.12.1874 Hämeenkyrö, Sorvaniemi, Sasi.

Lapset:
Vendla Maria Andersson s. 21.03.1900 Ylöjärvi, Runsas.
Katri Vilhelmina Andersson s. 02.07.1902 Ylöjärvi, Runsas.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 69
VIII Juho Felix Matinpoika Peltola e. Andersson, (Taulusta 65, äiti Vilhelmiina Andersson) Aurejärven Peltolan talollinen. Juho kuoli 63-vuotiaana lohkokeuhkokuumeeseen., s. 09.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 05.12.1943 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Maria Mikontytär Peltola o.s. Mäkelä s. 17.12.1883 Kuru, Aurejärvi, k. 02.09.1946 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Mikko Mäkelä e. Petäjäjärvi, s. 23.09.1841 Kuru, Aurejärvi, k. 02.02.1902 Kuru, Aurejärvi ja Tilta Mäkelä o.s. Lannetta, s. 06.05.1844 Kuru, Aurejärvi, k. 18.08.1910 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Henrik Rafael Peltola s. 26.09.1905 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Lammi, k. 03.03.1990 Kuru.
Anni Maria Peltola s. 05.12.1907 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Lammi.
Kalle Jalmari Peltola , s. 20.11.1910 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto. Tauluun 70
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 70
IX Kalle Jalmari Peltola, (Taulusta 69, isä Juho Peltola) Kaatui, ruumis evakuoitu, haudattu, s. 20.11.1910 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto, k. 26.09.1941 Jandrijärvi.

Sukunimi
Peltola
Etunimet
Kalle Jalmari
Syntynyt
20.11.1910
Syntymäkunta
Kuru
Kotikunta
Kuru
Asuinkunta
Kuru
Kansalaisuus
Suomi
Kansallisuus
Suomi
Äidinkieli
Suomi
Siviilisääty
Eronnut
Lasten lukumäärä
0
Ammatti
Työmies
Sotilasarvo
Sotamies
Joukko-osasto
Jalkaväkirykmentti 60, 7. komppania
Kuolintiedot
Kuolinpäivä
26.09.1941
Kuolinpaikka
Jandrijärvi
Kuolinsyy
Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu
Hautauspaikka
Kuru
Hautausmaa
Ylöjärvi, Kurun kirkon sankarihaudat
Hautapaikan numero
144.
Äänislinnan lähellä oleva Jandrijärvi.

Puoliso: Olga Maria Viljakka ent. Peltola o.s. Järvelä s. 22.07.1908 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 04.04.1991 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 71
VIII Linda Lyyti Matintytär Laurila o.s. Andersson, (Taulusta 65, äiti Vilhelmiina Andersson) s. 11.01.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 19.04.1962 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Atte Antinpoika Laurila Frigårdin l. Laurilan kruununtorpan torppari 1870., s. 19.07.1878 Kuru, Aurejärvi, Frigård eli Laurila, k. 03.05.1935 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Antti Adrian Laurila e. Ainesjärvi, s. 08.03.1844 Kuru, Aurejärvi, k. 11.04.1918 Kuru, Aurejärvi ja Serafia (äpärä) Laurila, s. 07.06.1849 Parkano, Alaskylä, Haapakoski, k. 14.06.1912 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Feliks Arvid Laurila s. 14.01.1902 Kuru, Aurejärvi.
Olga Lyyli Paavola o.s. Laurila s. 09.03.1904 Kuru, Aurejärvi, k. 11.08.1987.
Lauri Henrik Laurila s. 28.05.1906 Kuru, Aurejärvi.
Anna Maria Laurila s. 06.06.1909 Kuru, Aurejärvi.
Aili Elisabet Kalliomäki o.s. Laurila s. 12.03.1915 Kuru, Aurejärvi, k. 26.06.1986 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 72
VIII Hilma Miina Matintytär Kulmala ent. Raiski o.s. Andersson, (Taulusta 65, äiti Vilhelmiina Andersson) s. 06.09.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: 23.10.1904 Kuru Eemil Edvard Matinpoika Kulmala e. Raiski Aurejärven Hännisen renki 1901-1903, Aurejärven Petäjäjärven renki 1904, missä meni naimisiin. Riuttaskorven Haukijärven renki 1905, Aurejärven Ahvenlammin itsellinen 1905-1906. Eemil oli Aurejärven Ahvenlammin mäkitupalainen 1910-luvun molemmin puolin, s. 08.12.1879 Kuru, Aurejärvi, Mäenpää.
Vanhemmat: Matti Raiski e. Mäenpää, s. 13.03.1854 Kuru, Aurejärvi ja Manta Raiski ent. Mäenpää o.s. Pusu, s. 18.02.1856 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Anna Maria Kulmala s. 17.03.1905 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi.
Lempi Emilia Kulmala s. 25.09.1907 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi.
Elisabet Vilhelmiina Kulmala s. 30.03.1910 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Paavola.
Maija Liisa Lemmitty Kulmala s. 16.02.1913 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Paavola.
Auli Kyllikki Kulmala s. 10.12.1915 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Paavola.
Elsa Tuulikki Kulmala s. 18.02.1919 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Paavola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 73
VIII Oskari Heikki Matinpoika Andersson, (Taulusta 65, äiti Vilhelmiina Andersson) s. 19.01.1889 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto.

Puoliso: 25.06.1920 Kuru Katri Matilda Manuntytär Andersson o.s. Lammi. (Taulu 215) s. 19.11.1895 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Vanhemmat: Manu Lammi, s. 08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 20.02.1937 Kuru, Keihäslahti ja Tilda Lammi o.s. Latvajärvi, s. 18.02.1861 Kuru, Keihäsjärvi, k. 24.05.1927 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Maija Liisa Andersson s. 20.12.1920 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto, k. 24.12.1920 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 74
VIII Olga Amalia Matintytär Koskinen o.s. Andersson, (Taulusta 65, äiti Vilhelmiina Andersson) s. 16.04.1891 Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi, Kaunisto, k. 10.08.1938 Kuru.

Puoliso: 29.11.1914 Kuru Juho Kustaa Juhonpoika Koskinen Kurun Aurejärven Lamminmäen Nevalan itsellinen., s. 26.01.1892 Parkano, k. 29.10.1967 Parkano.
Vanhemmat: Juho Kustaa Koskinen, s. 19.05.1864 Alavus, Sydänmaa, Taipale, k. 01.03.1933 Kuru ja Amanda Karolina Koskinen o.s. Boman, s. 27.04.1866 Parkano, k. 25.12.1933 Kuru.

Lapset:
Eeva Annikki Koskinen s. 14.01.1915 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, Nevala, k. 26.03.1915 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, Nevala.
Martti Johannes Koskinen s. 19.12.1915 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, Nevala.
Pentti Veikko Koskinen s. 12.08.1918 Kuru, Aurejärvi, Lamminmäki, Nevala.
Kerttu Helena Hakola o.s. Koskinen , s. 26.03.1921 Kuru. Tauluun 75
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 75
IX Kerttu Helena Hakola o.s. Koskinen, (Taulusta 74, äiti Olga Koskinen) s. 26.03.1921 Kuru.

Puoliso: Kauko Veikko Oskarinpoika Hakola s. 15.10.1912 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Oskari Salomon Hakola e. Eklund, s. 27.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.10.1952 Kuru, Riuttaskorpi ja Amanda Karoliina Hakola o.s. Ketola, s. 11.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 76
VII Matti Kustaanpoika Ojanen, (Taulusta 64, isä Kustaa Ojanen) Matti Ojanen oli Kurun pitäjän räätäli, muutti kotoaan Olkitaipaleen Sillanmäestä Kurun Petäjälammin Ylä-Paappaselle rengiksi v.1864 eli 11-vuotiaana, v.1869, renki Syväojalla 1869-71, Petäjälammin Ikosella itsellinen (nimi muuttui Ojaseksi) 1871-74, Syväojalla 1874-1901, jolloin Syväoja yliviivattiin rippikirjasta. Matti muutti perheineen Olkitaipaleen Vanhakylän Ojanen-nimiselle tilalle., s. 07.09.1853 Kuru, Riuttaskorpi, Kallio, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale.

Toimitu N:o 11593

Pöytäkirja vuokra-alueen lohkomisesta
Vanhakylän perintötilalla RN:o 5:22
Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä
Hämeen läänissä, tehnyt vanhempi
maanmittausinsinööri Lauri Särkkä
syyskuun 12 päivänä 1921.

Toimitus alettiin mäkitupalaisen Matti Ojasen anomuksesta ja annetaan siitä tieto maanmittauskonttoriin.
Saapuvilla toimituspaikalla olivat äskenmainittu Matti Ojanen ja myyjää Kurun kuntaa edusti valtalirjalla joulukuun 18. päivältä 1920 maanviljelijä Arvi Riihikoski.
Todistajina olivat paikalla Matti Lahdenperä ja J. Ketonen

Jääviä ja estettä ei ilmaantunut.
Käsillä olevista asiakirjoista havaitaan, että Vanhakylän tilaa omistaa kiinnekirjan nojalla 2. päivältä 1920 Kurun kunta, joka kauppakirjalla huhtikuun 17. päivältä 1921 pn myynyt Räätäli Matti Ojaselle hänen hallussaan olevan Ojasen mäkituvan sovittuja rajoja myöten.
Vanhakylän tila on lohkomalla syntynyt 1921, lohkominen on maarekisteriin merkitty kesäkuun 1. päivänä 1921.
Ojasen tilan tilukset on ennestään täysin pyykitetyt, rajoittuen viimeksi toimitetussa lohkomisessa syntyneisiin Palosen, Majasen ja Syvälän tiloihin ja pohjoisessa Leppäjärveen.
Lohkominen toimitetaan vanhalla tiluskartalla. Jyvityksestä sovittiin siten, että lohottavan Ojasen tilan tiluksille pannaan keskimääräiseksi jyväarvoksi 3, emätilan viljelyksille, joita ilmoituksen mukaan on jäänyt 18.60 hehtaaria, pannaan jyväluvuksi 10 ja muille tiluksille keskimäärin 2 jyvää.
Vanhat , tarpeelliset tiet jäävät yhteisiksi. Osuus kalaveteen seuraa manttaalien mukaan.
Laadittiin lohkomiskirja ja merkittiin, että ostaja maksaa lunastushinnan ilman valtion välitystä.
Lohkomiskulut maksaa Kurun kunta, sikäli kun niitä ei valtion varoista makseta.
Annettiin valitusosotus, jonka otti Arvi Riihikoski.
Pöytäkirja luettu ja työ hyväksyttiin.
Toimituspaikalla, syyskuun 12. päivänä 1921.

Virallisesti:
Lauri Särkkä
Vanhempi maanmittausinsinööri

Matti Ojanen Arvi Riihikoski

Todistavat:

Matti Lahdenperä J. Ketonen

Jyvitys on tilusten suhteellista arviointia. Yleensä jyvityksessä otetaan huomioon maapohjan tai vesialueen arvo ilman siihen liittyviä ainesosia. Poikkeuksena metsätalouteen käytettävän metsän osalta jyvityksessä otetaan huomioon metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jyvitys voidaan esittää suhdelukuna tai raha-arvona. Tiluksen jyväluku ilmoitetaan kokonaislukuna pinta-alayksikköä kohti. Tiluksen jyvitysarvo on jyväluku kerrottuna pinta-alalla.

Matti Kusttanpoika Ojanen myy Ojasen tilan pojalleen Eero Ojaselle, joka osaltaan on vielä velkaa tilasta isälleen Matille isänsä kuoltua 24.4.1936. Velkaa on jäljellä kuolinhetkellä 7700 mk.

MATTI KUSTAANPOIKA OJASEN PERUNKIRJA:

Vuonna 1936 kesäkuun 25. päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet ulosottomies Yrjö Korvenpää ja tilallinen Paavo Syrjälä perunkirjoituksen viime huhtikuun 24. päivänä kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella ja jolta jäi oikeudenomistajina seuraavat lapset Jenny Ojanen, synt.24/9 1874, Matti Ojanen, synt.16/7.1877, Kalle Ojanen, synt. 28/2.1884, Eemil Ojanen, synt.30/12.1886, Iida Ojanen, synt.4/4.1892, Hulda Honkanen o.s. Ojanen, synt.25/1.1894, Yrjö Ojanen, synt.23/11.1897, Eero Ojanen, synt.4/11.1903, Paavo Ojanen, synt.15/7.1906 ja Lyyli Ojanen, synt. 15/1.1909 sekä toimituksessa, joka pidettiin Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella oli saapuvilla edellämainituista oikeudenomistajista Matti Ojanen, Kalle Ojanen, Eero Ojanen ja Paavo Ojanen.

Tämän jälkeen ilmoitti oikeudenomistajista Eero Ojanen valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. Pesän varat:
a) Rahaa
1. Käteistä rahaa 1115,05
2) Talletus K.O.P. Kuru 3535,85
3) Saatavaa Eero Ojaselta 7700

12350,90 mk

b) Pito - ja liinavaatteet.
1) 1 kpl Turkit 50
2) 1 kpl Kesäpalttoo 15
3) 1 kpl Puku 35
4) 1 kpl Sarkapuku 35
5) 1 kpl Housut 15
6) 1 kpl Päällystakki 10
7) 3 kpl Lakkeja 1,50
8) 1 par. Kengät 20
9) 1 kpl Villapaita 15
10) 1 kpl Kaulahuivi 5
11) 6 par. Sukkia 24
12) 3 par. Tumppuja 6
13) Alusvaatteita 20

251,50 mk

c) Sekalaista.
1) 1 kpl Sakset 5
2) 1 kpl Rässirauta 5
3) 1 kpl Sarkaviltti 10
4) 1 kpl Kello 5
5) 1 kpl Ompelukone 300
6) Käsirattaat 40
7) 1 kpl Työreki 100

465 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 13067,40

B. Pesän velat ja vähennykset:
1) Hautajaiskuluihin 600
2) Hauta ja sen kunnostaminen 400
3) Toimituskulut 100
4) Vaivaisprosentti Smk:sta 13067,40 1/8 % 16,50

PESÄN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ Smk. 1116,50

C. Yhteenveto

Pesän varat 13067,40
Pesän vähennykset 1116,50

PESÄN SÄÄSTÖ SIIS sMK. 11950,90

Vainaja ei ole antanut ennakolta perintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi otettava huomioon perintöveroa määrättäessä.
Vakuutan rehellisesti, valan velvoituksella, ilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellämainitut
E. Ojanen

Tässä perunkirjoituksessa olemme olleet saapuvilla. Paikka ja aika edellämainitut.
Matti Ojanen Kalle Ojanen
Paavo Ojanen

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme. Paikka ja aika edellämainitut.
Yrjö Korvenpää Paavo Syvälä
Ulosottomies -- Tilallinen Kurussa

Perintöveroa koskevia ilmoituksia voidaan lähettää tilalliselle Eero Ojaselle, osoite: Kuru. Olkitaipale.

Vaivaisten osuus Smk 16,50 kuitataan Kurun kunnan rahastoon maksetuksi.
Kurussa, heinäkuun 29. päivänä 1936.
Uuno Sääkslahti

Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintöverolautakunnan kokuksessa joulukuun 23. päivänä 1936. 3 § kohdalla. Ei veroa.
Kalle Hauturi






.
Räätäli Matti Ojanen.

1. puoliso: 02.07.1874 Kuru Emilia Josefina Juhontytär Ojanen o.s. Sanden Emilia kuoli 34-vuotiaana vatsatautiin., s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.01.1889 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Jaakoppi Sanden, s. 18.03.1819 Vahto, Hyrköis, k. 25.11.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja ja Johanna Albertiina Sanden ent. Söderström o.s. Schultz, s. 27.04.1816 Turku (Suomalainen srk.), k. 05.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Tienarin vanha talo, joka on rakennettu vuoden 1860 aikoihin. Tässä asui Aino Ojanen perheineen vuoteen 1965 saakka.

Lapset:
Jenny Emilie Johansson o.s. Ojanen , s. 24.09.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 77
Matti Ojanen , s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 78
Arvid Aleksanteri Ojanen s. 01.10.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 03.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Kuolinsyy punatauti eli veriripuli.
Olkitaipaleen Vanhakylän Syväojan torppa on merkitty kartan alaosaan.
Kalle Jaakko Ojanen , s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 80
Eemeli Manu Ojanen , s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 87
2. puoliso: 14.11.1889 Kuru Eriika Jeremiaantytär Ojanen o.s. Suoniemi Piika, räätälin vaimo, s. 29.07.1867 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.07.1928 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Jeremias Manner e. Suoniemi, s. 23.12.1844 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Justiina Manner o.s. Savela, s. 15.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Kuva vuodelta 1913-14. Matti Ojanen II-vaimonsa Eriikan ja lastensa Eeron, Lyylin ja Paavon kanssa.
Lapset:
Iita Vilhelmiina Ojanen Iita muutti Kurusta 23.01.1910 Tampereelle., s. 04.04.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 23.1.1910.
Hulda Maria Honkanen o.s. Ojanen , s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Tauluun 88
Tyyne Petronella Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 10.12.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
Yrjö Vilhelmi Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 20.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
Yrjö Johannes Ojanen , s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 89
Paavo Hiler Ojanen Paavo hukkui 3-vuotiaana kaivoon, jonka jälkeen kaivo täytettiin kivillä., s. 11.10.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 28.08.1904 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Eero Valdemar Ojanen , s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 90
Paavo Armas Ojanen , s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 91
Lyyli Elisabeth Ojanen s. 15.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Muutti naimatonna Teiskoon 19.4.1938.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 77
VIII Jenny Emilie Matintytär Johansson o.s. Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen) Jenny muutti Kurusta 3.11.1894 piiaksi Tampereelle. Ompelija. Jenny Ojanen muutti Tampereelta 9.11.1903 Ruotsiin., s. 24.09.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 3.11.1894.
Jennyn isän Matti Ojasen perunkirjoituksen allekirjoittajat Kurussa 25.6.1936

Puoliso: 26.12.1901 Tampere Hilmer Johansson Nuorempi masinisti Tampereella, Ruotsin alamainen., s. 25.09.1875 Ruotsi, Borås.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 78
VIII Matti Matinpoika Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen) Pitäjän räätäli, Matti muuttaa perheineen vuonna 1903 Olkitaipaleen Laurilan mäkitupalaiseksi., s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 24.09.1936 Kuru, Olkitaipale.
Vuonna 1919 haudankaivajaksi, jonka tehtäviin kuului myös hautausmaan kunnossapito, valittiin
mäkitupalainen Matti Salminen.
Seuraavana vuonna Matti Ojanen valittiin haudankaivajaksi.
Hän erosi virastaan 1932 ja hänen jälkeensä Eero Ojanen toimi haudankaivajana 15 vuotta.
Eero Ojanen oli Matti Ojasen velipuoli eli heidän isänsä oli Matti Kustaanpoika Ojanen.

Vankavesi-laiva kävi Parkkuussa niin kauan kuin laivaliikennettä oli, torstaisin.
Ojasen Matin teki mieli Tampereelle, vaimo Maria ei olisi siihen helpolla lupaa antanut.
Matti sanoi: ''Kyllä sinun uudessa hiivaleivässä oli varmaan naula, kun vatsaan koskee heti syönnin jälkeen''.
Maria hätääntyi:
- Kyllä sinun täytyy huomenna lähteä Tampereelle lääkäriin.
Matti Tampereen reissun jälkeen selitti, että lähellä Tamperetta häntä alkoi kovasti oksettaa ja hän kuuli järvestä sellaisen äänen, että varmasti se naula tuli oksennuksen mukana pois, eikä tarvinnut mennä lääkäriin.

Kalle Ahonen ja Matti Ojanen olivat sopineet sunnuntaiaamuna ongelle menosta. Seppä meni 4. aikaan Ojaselle. Maria sanoi:
- Matti lähti jo aamulla.

MATTI OJASEN PERUNKIRJOITUS:

Vuonna 1936 joulukuun 7. päivänä toimittivat allekirjoittaneet
uskotut miehet talollinen Elias Laurila ja poliisikonstaapeli
Kustaa Koskinen perunkirjoituksen viime syyskuun 24. päivänä
kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli
asunto - ja kotipaikka Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä ja
jolta, kuten oheenliitetty ote kirkonkirjasta osoittaa,
jäi oikeudenomistajina: leski Maria Ojanen sekä lapsi
Jenny Maria, synt. 9/7 1901, vihitty avioliittoon Hemmi Mäkisen
kanssa 19/9 1926.
Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa
Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä,
olivat oikeudenomistajat kumpikin itse.

Leski Maria Ojasta, jonka hallinnassa pesä oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä. Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän pmaisuus, velat ja lyhennukset seuraavassa järjestyksessä:

Pesän Varat:
Kiinteätä:
Kallio-niminen tila R.N:o 2:12 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 20000

Kultaa ja hopeaa:
1 kpl sormus 50
1 kpl taskukello 50

Huonekaluja:
Huonekaluja yhteensä 1000

Pito - liina - ja sänkyvaatteita:
12 kpl lakanaa ja 12 pyyheliinaa 280
2 kpl vällyjä, 3 täkkiä ja 2 vilttiä 475
6 kpl tyynyä ja 3 säkistä tehtyä polstarinkuorta 115
3 kpl pöytäliinaa 30

Sekalaista taloustavaraa:
1 kpl partaveitsi, silmälasit, radio 213
Kahvi - ja ruokakalusto 250
Keitto - ja leivinkalusto 120
8 kpl ämpäriä, 3 saavia ja 4 pyttyä 105
3 kpl neulomakonetta, 2 herätyskelloa ja 1 seinäkello 1530
2 kgr pellavalankaa ja 1 kapsäkki 70
1 kpl rantanuotta, 8 rysää ja 2 venettä 500
2 kpl rässirautaa ja 2 sakset 30
Kivityökaluja, puusepäntyökaluja ja veneenlaudat 135
1 kpl rautakanki, lapiot, talikot ja kihvelit 45
Työkirveet, sahat ja tahko 70
4 kpl viikatetta, 2 sirppiä, 2 haravaa ja 1 hanko 50
2 kpl tolppa - ja 1 potkukelkka ja 2 kuokkaa 75
14 kpl pärekoppaa, 1 tukkisakset ja köyttä 110
1 kpl lihatiinu, 1 pyykkipunkka ja 1 kaljatynnyri 45
6 kpl paistinpelliä, 4 läkkilaatikkoa ja kirnu 19
1 kpl seinäpeili, 2 kuvataulua ja 1 kaljapullo 60
Vainaan pitovaatteet 1500
Lesken pitovaatteet 1500

Eläimiä ja heiniä:
1 kpl lehmä 700
Heiniä 500

Rahaa ja talletuksia:
Käteistä rahaa oli kuolinhetkellä 200
Kurun Säästöpankissa vastakirjan N:o 668 5901,13

KUOLINPESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 35828 :-

Pesän velat ja poistot:
Hautauskuluja 2000
Sairaalamaksuja 520
Sukuselvitys 20
Rekisterimaksu 10
Toimitusmiesten palkkio 150
Vaivaisprosentti 44,80

VELKOJA JA POISTOJA YHTEENSÄ Smk. 2744 :-

Pesän varat Smk. 35828,13
Pesän velat ja poistot 2744,80

PESÄN SÄÄSTÖ SIIS Smk. 33083,33

Pesän hoitajan, leski Maria Ojasen, ilmoituksen mukaan on vainaja ostanut eläessään tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu-nimisen tilan R.N:o 2 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, minkä tilan hinta oli 3300 mk.
Vainaja ei ole antanut muuta ennakkoperintöä, kuin edellä sanotut eikä lahjaa, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski maria Ojanen, jonka osoite on: Parkkuu.
Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt.

Paikka ja aika edellämainitut.
Maria Ojanen

Niin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat
Elias Laurila Kustaa Koskinen

Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintölautakunnan kokouksessa joulukuun 23 päivänä 1936 17§ kohdalla
Menee veroa
Tytär Jenny Maria Mäkinen saa 19514,47 mk, vero 655 mk

Nämä perunkirjat on jätettävä kaksoiskappalein, varustettuina leimamerkeillä veroa vastaavaan määrään Kihlakunnanoikeudelle talvikäräjissä 1937.

Perunkirjoitusmaksu edellämainitusta kuolinpesän omaisuudesta, Smk 44,80, Kurun kunnan rahastoon maksetuksi kuitataan. Kurussa tammik. 13 p:nä 1937.
Matti Ojasen perunkirjan allekirjoitukset vuonna 1936.

Puoliso: 31.05.1900 Kuru Maria Matintytär Ojanen o.s. Pajunen. (Taulu 123) s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 06.03.1940 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matti Pajunen e. Leponiemi, s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. 06.06.1920 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Manta Pajunen, s. 19.09.1858 Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

Lapset:
Jenny Maria Mäkinen o.s. Ojanen , s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 79
Paavo Johannes Ojanen Paavo kuoli 2-vuotiaana vatsatautiin., s. 14.08.1903 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 10.10.1905 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 79
IX Jenny Maria Matintytär Mäkinen o.s. Ojanen, (Taulusta 78, isä Matti Ojanen) s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 16.03.1971 Kuru, Olkitaipale.

Jennyn isä Matti Matinpoika Ojanen asuessaan perheineen Kallion (rekisterin:ro 2:12, osa kiinteistöstä Laurilan tienhaaran alapuolella (palsta n:ro 6), toinen osa vastapäätä tienhaaraa) ) torpassa Linkkilänmäessä, osti tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu -nimisen tilan rekisterin:ro 2:11 Laurilasta rekisterin:ro 2:14, on Kallion kiinteistön vieressä.
Tiensuu-tilan hinta oli 3300 mk eli nykyrahassa 1100 €
Kallio- tilan hinta oli v.1937 Matti Kustaanpoika perunkirjoituksessa merkitty 20000 mk:n arvoiseksi eli nykyrahassa 6000 €. Kiinteistöt Kallio ja Tiensuu siirtyivät Jenny-tyttärelle myöhemmin.
Talossa asuu nykyisin Paula Mäkinen ja sieltä on lähtöisin myös painonnostajana tunnettu Eino Mäkinen.
Räätäli Matti Ojasen omisti Kallio-nimisen kiinteistön ja osti myöhemmin Tiensuu-kiinteistön Laurilan kantatilasta Linkkilänmäestä.

Puoliso: 19.09.1926 Kuru Hemmi(nki) Matias Mäkinen s. 04.03.1902 Kuru, Ristaniemi, k. 22.12.1969 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Heikki Valkeejärvi ent. Mäkinen e. Vehmaisto, s. 08.01.1854 Teisko, Ahoi, Pehu ja Milja Mäkinen ent. Koskinen o.s. Riihikoski, s. 14.11.1864 Ruovesi, Visuvesi, Ylistalo, Riihikoski.
Parkkuun rakennusmiehiä alakoulun työmaalla 1930-luvun alussa. Henkilöt vasemmalta ovat: ?, Sulo Haapanen, ?, Oskari Mäkinen ja pikkupoika Veikko Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Juho Niemi, Hemmi Mäkinen ja ?. Kuva Jalmari Mantereen.

Lapset:
Vuokko Mäkinen
Eino Matias Mäkinen Tampereen kaupungin yli-insinööri, eläkkeellä., s. 13.06.1926 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.2014 Tampere.


OMAT ENNÄTYKSET:

Kuula/SP 7.26 kg
Ulkona 16.29 Helsinki 6.9.1958

MAAOTTELUEDUSTUKSET
Ulkona
Kuula/SP 7.26 kg

2 16.21 Helsinki 1957
4 15.61 Stockholm SWE 1957
2 16.29 Helsinki 1958
5 16.17 Göteborg SWE 1959

Eino Matias Mäkinen on entinen suomalainen raskaansarjan painonnostaja. Hän voitti Euroopan mestaruuden vuonna 1955 ja osallistui neljiin olympialaisiin ollen parhaimmillaan viides, mikä oli siihen mennessä paras suomalaissuoritus olympiatason painonnostossa.

Eino Mäkinen nosti ensimmäisenä suomalaisena yhteistuloksen 400 kg. Hänen sarjansa vuoden 1953 SM-kilpailuissa oli punnerrus 117,5kg, tempaus 120kg ja työntö 162,5kg, joista punnerrus ja tempaus olivat Suomen ennätyksiä ja työntö pohjoismaiden ennätys. Kaiken kaikkiaan Mäkinen paransi raskaansarjan yhteistuloksen Suomen ennätystä 13 kertaa. Hänen parhaaksi sarjakseen jäi vuonna 1964 nostettu 472,5kg (142,5-150-180).

Vuonna 1953 Eino Mäkinen oli maailmanmestaruuskisojen 9. ja EM-kisojen 5. Huomioitakoon, että 1950-luvulla MM- ja EM-kilpailut käytiin yhtä aikaa. Tuloksista poistettiin Euroopan ulkopuoliset nostajat ja katsottiin ketkä olivat Euroopan parhaat. Samana vuonna Mäkinen voitti pohjoismaiden mestaruuden. Vuoden 1954 MM-kilpailussa Mäkinen oli neljäs ja EM-tuloksissa hopealla. Seuraavana vuonna Eino Mäkinen saavutti uransa parhaan tuloksen, kun hän oli MM-kisoissa pronssilla kahden yhdysvaltalaisen jälkeen ja niinollen EM-kisoissa mestari, kun USA:laiset poistuivat edeltä. Mäkisen sijoitusta selittää osaltaan Neuvostoliiton taktikointi. Neuvostoliitto laittoi höyhensarjaan kaksi painonnostajaa, ja otti siinä kaksoisvoiton, eikä näin ollen voinut laittaa raskaaseen sarjaan yhtään nostajaa. Raskaaseen sarjaan Neuvostoliiton ei kannattanut laittaa nostajaa, koska Yhdysvalloilla oli ennakkoon kaksi ylivoimaista painonnostajaa (Paul Anderson ja Jim Bradford).

Eino Mäkinen oli vuonna 1955 voittanut suomalaisen painonnostohistorian ensimmäisen Euroopan mestaruuden ja ollut MM-kilpailuissa pronssilla. Hän olikin Melbournessa ainoa suomalaispainonnostaja. Yli 90-kiloisissa onnistunut olympiasuoritus riittää viidenteen sijaan.

Mäkisen sarjan voittaa Yhdysvaltojen ihmistunkki Paul Anderson. Jyhkeä amerikkalainen kasaa tasan 500 kilon yhteistuloksen, jolla voittaa kevyempänä Argentiina Humberto Selvetin. Andersonin tuloskunto ja oma paino putoaa ennen kilpailua sairauden takia rajusti. Helsingin kisojen tapaan Yhdysvallat korjaa olympialavalta neljä kultamitalia, Neuvostoliitto kolme. Tommy Kono uusii olympiavoittonsa. 90-kiloiset voittaa Neuvostoliiton Arkadi Vorobjev, joka uransa jälkeen kouluttautuu tohtoriksi pääaineenaan painonnosto. Vorobjevia pidetäänkin tieteellisten harjoittelujärjestelmien uranuurtajana. yli 90 kg: 5) Eino Mäkinen 432,5 (127,5+137,5+167,5)

Eino Mäkinen osallistui neljiin olympialaisiin. Vuoden 1952 kotikisat olivat vielä tutustumisreissu. Melbournessa 1956 ja Roomassa 1960 hän oli viides. Tokiossa 1964 tuli keskeytys, kun sormesta lähti nahka.

Eino Mäkinen kilpaili myös kuulantyönnössä. Hänen vahvuutensa oli räjähtävä voima eikä niinkään tekniikka. Mäkinen voitti Kalevan kisoista neljä mitalia ja osallistui myös Suomi–Ruotsi-maaotteluun. Hänen ennätyksensä kuulantyönnössä on vuoden 1958 Suomi–Ruotsi-maaottelussa työnnetty 16,29. Suomen ennätys tuolloin oli Reijo Koiviston 16,86.


Eino Mäkinen on poissa.

Painonnoston ensimmäinen arvokilpailuvoittaja Eino Mäkinen on kuollut. Hän oli syntynyt 13. kesäkuuta 1926 Kurussa ja kuoli 13. elokuuta Tampereella.
Eino Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaisena painonnostajana Euroopan mestaruuden Münchenissä 1955. Samassa yhteydessä käydyissä maailmanmestaruuskilpailuissa hän sijoittui raskaassa sarjassa (yli 90 kiloa) kolmanneksi.

Mäkisen saavutuksen arvo ja vaikutus olivat merkittäviä suomalaiselle painonnostourheilulle. Euroopan mestaruus antoi uskoa suomalaisten menestymismahdollisuuksiin kansainvälisillä lavoilla ja vaikutti myönteisesti lajin valtakunnalliseen leviämiseen. Arvokilpailuvoitto huomioitiin laajasti myös tiedotusvälineissä. Mäkinen saavutti urallaan seitsemän arvokisamitalia. Hän nosti MM-pronssia Münchenin kisojen lisäksi myös Wienissä 1961. EM-kisoista tuli hopeaa 1954, 1957 ja 1961 sekä pronssia 1959.

Mäkinen osallistui peräti neljiin olympialaisiin, ensimmäisen kerran Helsingissä 1952. Hän sijoittui olympialaisissa kahdesti viidenneksi, Melbournessa 1956 ja Roomassa 1960.
Mäkinen saavutti 11 Suomen mestaruutta, viisi Pohjoismaiden mestaruutta ja 36 SE-tulosta sekä edusti Suomea yli 30 maaottelussa. Hän teki ensimmäisenä suomalaisena 400 kilon yhteistuloksen kolmiottelussa (punnerrus, tempaus ja työntö), ja hänen ennätyksensä oli 472,5 kiloa.

Mäkinen menestyi painonnoston ohella myös kuulantyönnössä. Hän saavutti kakkoslajissaan kaksi SM-hopeaa ja yhden SM-pronssin sekä oli mukana neljässä maaottelussa. Kuulantyönnössä hänen ennätyksensä oli 16,29.
Mäkinen edusti urallaan Kurun Ryhtiä, Tampereen Kisaveikkoja ja Tampereen Pyrintöä.
Aktiiviuransa jälkeen Mäkinen toimi joukkueenjohtajana kansainvälisissä arvokilpailuissa, muun muassa Mexico Cityn 1968 ja Münchenin olympialaisissa 1972, Suomen Olympiakomitean hallituksessa ja valtuuskunnassa, kansainvälisen painonnostoliiton teknisessä valiokunnassa, Suomen Painonnostoliiton varapuheenjohtajana sekä pitkäaikaisena tilintarkastajana ja Tampereen Pyrinnön puheenjohtajana. Painonnostoliitto kutsui Mäkisen myös kunniajäseneksi.

Mäkinen toimi aktiivisesti myös politiikassa. Hän oli kokoomuksen kansanedustajaehdokkaana 1979 ja kuului 16 vuotta Tampereen kaupunginvaltuustoon. Ammatiltaan Mäkinen oli rakennusinsinööri ja työpäällikkö.
Mäkisestä julkaistiin kirja 2009. Eino Mäkinen Kurun Karhu -nimisen teoksen kirjoitti Lauri Järvinen.
Eino Mäkistä jäivät kaipaamaan vaimo Aila, poika Jukka Matti ja sukulaiset sekä laaja ystävien ja tuttavien joukko.
.
Eino Mäkisen kilpailu-uran yksi huippuhetkistä oli Euroopan mestaruus Munchenissä 1955 saksalaisen Theo Alderingin jäädessä hopealle. Pronssi meni itävaltalaiselle Franz Höbbille. Eino Mäkinen punnersi, tempasi ja työnsi raskaassa sarjassa (yli 90 kg) Munchenissä 1955 yhteensä 422,5 kg (127,5-127.5-167,5) ja sai EM-kullan lisäksi MM-pronssia. Mäkisen perhe oli MM-lavalla edustettuna vahvasti, sillä myös pikkuveli Paavo Mäkinen nosti Munchenissä. Keskiraskaassa sarjassa nostanut Paavo pyörtyi yrittäessään punnertaa 115 kg. Neuvostovalmentaja Tsubinidse nousi lavalle ja kantoi pyörtyneen suomalaisen pois. Kaikkien hämmästykseksi Paavo nousi uudelleen lavalla ja puhtaasti tuon traagisen 115 kg ylös.
Paula Mäkinen Asuu kotitalossaan, naimaton., s. Kuru, Olkitaipale.
Parkkuu 1920-luvulla Linkkilän mäeltä kuvattuna. Keskellä tien vasemmassa reunassa on Mäkisen talo.
Paavo Mäkinen s. 1930 Kuru, Olkitaipale, k. Tampere.
18.3.1955:

Ranskan painonnostajien taloudellinen tilanne sallii vain neljän nostajan saapua maaotteluun Suomea vastaan: Mikko Hokka ottaa voiton 67,5-kiloisissa SE-tuloksella 337,5 kg ja Eino Mäkinen raskaassa sarjassa (410), mutta 75-kiloisissa Georges Firmin (365) kukistaa Pentti Niemisen (325) ja 90-kiloisissa Jean Debuf (Ranskan ennätys 417,5) Lauri Kinasen (360). Täytesarjoissa tiukin taisto käydään 82,5-kiloisissa, jossa Bengt Lindh (365) on niukasti Paavo Mäkistä (362,5) parempi.

Tampereella Painonnostoliiton mestaruuskilpailuissa Paavo Mäkinen nostaa 82,5-kiloisissa yhteistuloksen PE:n 380 kg ja tekee ylimääräisellä yrityksellä saman tempauksessa (125 kg). Mestareiksi kruunataan Paavon lisäksi Väinö Kaipiainen (56-kiloiset), Seppo Kurkela (60), Mikko Hokka (67), Pentti Nieminen (75), Lauri Kinanen (90) ja Eino Mäkinen (yli 90).
Vasemmalla Paavo Mäkinen, keskellä Eino Mäkinen ja oikealla Vuokko Mäkinen. Einon sylissä on Paula Mäkinen.
Pauli Ilkka Veli Mäkinen Rakennusmestari, s. 20.01.1943 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1985 Tampere.
Hemmi ja Jenny Mäkisen ja poikansa Paulin hauta Kurun Tammikankaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 80
VIII Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen) Tienarin Kalliomäen mäkitupalainen, työmies., s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.


Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen muutti Kurusta 8.11.1900 Messukylään Hatanpään Seppälän tilan rengiksi (nyk. Ahlmanin koulu, Hallilantie 24 Tampere) naimattomana
ja takaisin 14.12.1903 Kuruun Ylä-Toikolle rengiksi.
Avioliiton solmittuaan 31.03.1908 he muuttivat Laurilaan itsellisiksi ja
v.1911 Tienarin mäkitupalaisiksi ja asuivat Tienarin Kalliomäessä, jonka omistajiksi Kalle Ojanen perheineen tuli vuonna 1920.
20.6.1920 Kalliomäen mäkitupa erotettiin omaksi tilakseen.

Toimitus N:o 8618

Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta
Tienarin perintötilalla N:o 6 R. N:o 6:9
Olikitaipaleen kylässä Kurun kunnassa
Hämeen lääniä.
Tehnyt nuorempi maanmittausinsinööri
K.D. Sinervä alempana mainittuina
aikoina vuonna 1920.

Toimitus alotettiin myyjän anomuksesta.


10. päivänä heinäkuuta
asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa. Itse paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari ja ostajat torppari Kalle Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen.
sekä todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari Mäkelä,
molemmat tästä kunnasta.

Kun ei jääviä eikä muutakaan estettä toimitusta vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset luovutuskirjan, liiteettäväksi seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja otteet.
1:0) Haapaniemen tilan saantokirjasta 8/7 1920
2:0) Kalliomäen tilan saantökirjasta 20/6 1920

Tyytymättömyys tähän toimitukseen on puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä päivää lukuunottamatta kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle viimeistään 30:nä päivänä kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai säädetyssä järjestyksessä oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan liitettävä.

Viran puolesta
K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri

Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksellamme
Toimituspaikalla, aika kuten yllä

Juho Tienari Kalle Ojanen
Kalle Haapaniemi
+

Todistavat:
Arvo Ristaniemi Oskari Mäkelä

Viran puolesta K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri



KALLE JAAKKO OJASEN PERUKIRJA:

Vuonna 1947 heinäkuun 12 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet työnjohtaja P.E. Uusitalo ja mv. Pentti Tienari perunkirjoituksen toukokuun 13 päivänä kuolleen tilallisen Kalle Jaakko Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajana leski Lyyli Mirjami Ojanen, o.s. Vuorenmaa, sekä täysi-ikäiset lapset: autonkulj. Martti Jaakko Ojanen, s. 1/12 1909, mv.vaimo Aino Kaarina Perikangas, o.s. Ojanen, mv.vaimo Nelly Raakel Kuslmala o.s. Ojanen, käsityöläinen Greta Mirjam Marjamäki, o.s. Ojanen, metsäkoulunoppilaan v.mo Helvi Kyllikki Raita-aho, o.s. Ojanen ja mv. Osmo Kalevi Ojanen. Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan vainajan asunnossa Kalliomäen tilalla Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat kaikki muut oikeudenomistajat paitsi Aino Kaarina Perikangas ja Helvi Kyllikki Raita-aho.

Leski Lyyli Mirjami Ojanen, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. Pesän varat.

a) Puhdasta rahaa
1) Postisäästöpankin Säästötilillä N:o 950944 8000
2) Käteisenä 32500

40500 mk

b) Pitovaatteet:
2 paria miesten pukuja, vanhoja 1000
4 paria miesten alusvaatekertoja 800
3 paria miesten jalkineita 900
3 kpl mieten päähineitä 150
4 kpl miesten villapaitoja 1200
3 kpl miesten pukuja 750
3 paria naisten pukuja 750
4 paria naisten alusvaatekertoja 600
4 paria naisten jalkineita 400
1 kpl naisten päällystakkeja 300
3 kpl naisten pääliinoja 150

6250 mk

c) Liinavaatteita:
5 kpl lakanoita 1000
4 kpl tyynynpäällisiä 200
2 paria ikkunanvehoja 300
4 kpl pöytäliinoja 400
12 kpl pyyheliinoja 600

1500 mk

c) Sänkyvaatteita:
1 kpl täkki 500
1 kpl välly 500
2 kpl patjoja 500
4 kpl tyynyjä 200

1400 mk

d) Huonekaluja;
1 kpl pöytä 100
2 kpl puusänkyjä 400
1 kpl piironki 250
1 kpl keinutuoli 150

900mk

f) Sekalaista 1 kpl lehmä 15000
1 kpl silppumylly 1000
1 kpl naisten rannekello 1000
1 kpl viljakomi 500
1 kpl kangaspuut 1000
Keittoastiat 1000
Ruokailuvälineet 500
Puuastiat 200
Vesiastiat 400
Kirveet ja sahat 300
1 rautakankea ja lapio 250

21150 mk

VAROJA YHTEENSÄ 72700 mk

B. Pesän velat ja poistot.
1) Hautajaiskulut 14000
2) Lääkärinpalkkiot 4000
3) Veroja varten 500
4) Toimitusmiesten palkkio 500
5) Vaivaistenprosentti eli 1/8 % mk:sta 72700:- 90

POISTOJA YHTEENSÄ 19090 mk

C. Lopputili.
Pesän varat 72700 mk
Pesän poistot 19090 mk

PESÄN SÄÄSTÖ 53610 mk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa pesänhoitajana vastaan leski Lyyli Ojanen, jonka osoite on Parkkuu.
Valanvelvoituksin vakuutan rehellisesti ilmoittaneeni pesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole mitään jättänyt siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellä mainitut.

Lyyli Ojanen
Tilallisen leski Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä.

Martti Ojanen Nelly Kulmala
Greta Marjamäki Osmo Ojanen

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellä mainitut.

P-E. Uusitalo Pentti Tienari
.
Kalle Jaakko Ojanen.

Puoliso: 31.03.1908 Kuru, Ylä-Toikko Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa Lyyli muutti vuonna 1905 Vuorenmaasta Ylöjärven Pohjan kylän Pietilän taloon piiaksi, ollen siellä kaksi vuotta, jonka jälkeen hän muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle piiaksi., s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.

Lyyli Mirjam Juhontytär Wuorenmaa muutti Ylöjärveltä Kuruun 19.12.1907
Ylä-Toikkoon piiaksi.
Kävi rippikoulun korkein arvokirjaimin ja on rokotettu.
.
Vanhemmat: Juho Kustaa Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti, s. 02.05.1844 Viljakkala, Karhe, k. Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti ja Amanda Vilhelmiina Vuorenmaa o.s. Nukari, s. 05.09.1843 Ylöjärvi, Pengonpohja, Hatanpää, k. 25.01.1891 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti.
Jaakko ja Lyyli Ojanen.

Lapset:
Martti Ojanen , s. 01.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 81
Aino Kaarina Perikangas o.s. Ojanen , s. 09.06.1912 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 82
Nelly Raakel Kulmala o.s. Ojanen , s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 83
Aarne Veikko Ojanen Aarne kuoli vauvana heikkouteen., s. 29.12.1917 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 17.07.1918 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Aarnen isän Kalle Jaakko Ojasen k. 13.5.1947 perukirjan allekirjoittajat
Greeta Mirjami Nironen e Marjamäki o.s. Ojanen , s. 01.01.1920 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 84
Helvi Kyllikki Raita-Aho o.s. Ojanen , s. 11.09.1922 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 85
Osmo Kalevi Ojanen , s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 86
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 81
IX Martti Jaakko Ojanen, (Taulusta 80, isä Jaakko Ojanen) Autoilija, kiviliikkeenharjoittaja, s. 01.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 05.06.1993 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.

Ojasen Martti (MJ, kuten tutut sanoivat) joutui Hämeensillalla Tampereella ratsiaan. Poliisi kysyi:
- Pitääkös käsijarru?
Martti sanoi, ettei hän tiedä.
Kaksi poliisia meni kuorma-auton taakse työntämään, mutta auto ei liikahtanutkaan.
Poliisi tuli MJ:n puheille ja vähän näreissään sanoi: - Pitihän se. MJ sanoi siihen:
- Mutta enhän minä tiedä teidän voimavarojanne.

Ojasen Martti meni katsastamaan jo hieman ruosteista henkilöautoaan Lakalaivaan Tampereella.
Katsastusmies naputteli piikillään alustaa ja hups..läpi meni.
MJ hermostui katsastusmiehelle, nappasi piikin häneltä ja löi piikin nokkapellin läpi.
- Kyllä se tästäkin läpi menee.
Ei auttanut, uusintakatsastus odotti.

Kurussa poliisit seurasivat Marttia, joka ajoi kuorma-autollaan. Jotain oli pielessä ja poliisit pysäyttivät Martin tienposkeen.
Martti kehui ensin poliiseja tärkeästä työstä ja yritti pehmittää virkavaltaa.
Kun tämä ei auttanut hän alkoi haukkua poliiseja kyttääjiksi. Tämäkään ei auttanut, sakko tuli.

MJ lasketteli polkupyörällä Riihtenperän mäkeä alas eräänä kesäisenä sunnuntaina hakeakseen lehden Simo Tienarin pihassa olevasta jakolaatikosta.
Ojasen Kalevi oli lähellä Riihikosken tienhaaraa ja MJ pysähtyi juttelemaan. Kalevi sanoi:
- Sinä laskit vapaalla Riihtenperän mäen tukka putkella.
MJ hieraisi kädellään kaljua päälakeaan ja sanoi:
- Kyllä siinä tukka hulmusi.

Martti oli kova poika tekemään kaikenlaista uutta. Kerran hän alkoi valmistaa kokonaan pellistä tehtyä venettä.
1960-70 lukujen vaihteessa koko Parkkuussa kuului pitkin päivää kova pauke, kun MJ muotoili lekalla venettään. Yht'äkkiä ääni ja vene häipyivät. Tänäkään päivänä ei tiedetä mihin vene hävisi.
Menikö kokeilussa Parkkuunlahden pohjaan vai myytiinkö romurautana?

Parkkuun kouluulla äänestettiin aikoinaan kaikissa vaaleissa. Martilla oli kunnia-asia mennä hyvissä ajoin äänestypaikalle ja ensimmäisenä äänestäjänä hän sai katsoa, oliko uurna tyhjä.
Ja kaikissa vaaleissa hän kävikin äänestämässä.

Martti Ojanen oli armeijassa nappiherrojen kuljettajana. Kerranki he menivät järven jäätä pitkin hyvin varovaisesti, koska jäät olivat melko heikot.
Martti kertoi meille klopeille:
- Ja jään alla oli 65 metriä vettä ja muta.

Martti oli monitoimimies, hän soitti mm. haitaria ja pianoa. Kerran hän oli veljellään Osmolla ja klopit pyysivät MJ:tä soittamaan. Joku huomasi pienen virhesoinnin ja huomautti siitä Martille.
Martti hyväntahtoisesti sanoi: - Lainaa sormet.
(Martti oli nuorempana menettänyt sormiaan raamisahassa).

.
Martti Ojanen lähtee moottoripyörällä hyvin varustautuneena matkaan.

Puoliso: 28.06.1943 Kuru Taimi Anna-Liisa Ojanen o.s. Mäenpää Lasten Merjan ja Leenan sijaisäiti, kotiavustaja Kurun kunnalla., s. 21.02.1921 Kuru, Aurejärvi, k. 26.01.2000 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Vanhemmat: Gernhard Mäenpää, s. 20.05.1887 Kuru, Aurejärvi, k. 10.04.1959 Kuru, Aurejärvi ja Lempi Vilhelmiina Mäenpää o.s. Kovanen, s. 01.04.1891 Kuru, Aurejärvi.
Taimi Ojanen kasvattilastensa Merjan ja Leenan kanssa ulkoilemassa talvella.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 82
IX Aino Kaarina Perikangas o.s. Ojanen, (Taulusta 80, isä Jaakko Ojanen) s. 09.06.1912 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 28.08.1990 Tampere.

Muutti Kurusta 21.2.1931 Pohjois-Pirkkalaan ja takaisin (Pohjois-Pirkkala liitetty Tampereeseen) Tampereelta Kuruun 22.10.1940. Yhteensä 6 lasta, joista 2 kuollut pienenä.
Aino muutti eronneena 14.5.1984 Tampereelle Viinikan seurakuntaan.
Haudattu Kuruun 8.9.1990.
Kalle ja Lyyli Ojanen lapsiensa Ainon ja Martin kanssa. Kuva otettu noin vuonna 1918.

Puoliso: 18.06.1941 Kuru, eronneet 25.05.1982 Toivo Pellervo Pellervo Perikangas s. 25.09.1914 Kuru, Olkitaipale, k. 03.12.1986 Kuru.
Vanhemmat: Juho Toivo Leppänen e. Perikangas, s. 24.04.1879 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 29.10.1935 Kuru, Poikelus ja Eeva Elina Perikangas o.s. Mattila, s. 20.01.1879 Parkano, Hakomäki, k. 05.03.1923 Kuru, Olkitaipale, Perikangas.
Aino os. Ojanen ja Toivo Perikankaan hääkuva vuodelta 1941.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 83
IX Nelly Raakel Kulmala o.s. Ojanen, (Taulusta 80, isä Jaakko Ojanen) Eläkeläinen, s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 29.04.2010 Kuru, Kirkonkylä. Nelly muutti Kurusta 20.2.1931 Tampereelle .sieltä takaisin Kuruun 21.9.1933 ja
11.6.1934 Kurusta Pohjois-Pirkkalaan naimattomana. Nelly Raakel Ojanen muutti Tampereen Harjusta 24.3.1943 Kurun seurakuntaan.
Nelly Kulmala os. Ojanen muutti Kurun seurakunnasta 19.3.1962 Tyrvään seurakuntaan avioliitossa eläen. Muutti Tyrvään seurakunnasta 15.11.1962 Kurun seurakuntaan.
Aino, Lyyli-äiti sylissään Nelly, isä-Kalle ja Martti-poika. Kuva vuodelta 1915. Kuvannut Nellyn , Ainon ja Martin Matti-vaari.

1. puoliso: 22.12.1946 Kuru Alku Sulo Kulmala. (Taulu 370). (Taulu 371) Alku kuoli 54-vuotiaana sydänveritulppaan., s. 29.10.1904 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 02.05.1959 Kuru, Sontu.
Vanhemmat: Kalle Kulmala ent. Keskinen e. Sillanmäki, s. 11.07.1875 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.01.1946 Kuru, Sontu ja Aliina Alviina Kulmala, s. 23.06.1882 Hämeenkyrö, Heinijärvi, Luuki, k. 12.10.1948 Kuru, Sontu.
Alku ja Nelly Kulmalan hauta Kurun Tammikankaalla.
2. avopuoliso: Martti Rudolf Ranta-aho s. 21.07.1917, k. 13.02.1990 Kuru, Kirkonkylä.
Osmo Ojasen muistoa kunnioittamassa Nelly Kulmala os. Ojanen ja Martti Ranta-aho.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 84
IX Greeta Mirjami Nironen e Marjamäki o.s. Ojanen, (Taulusta 80, isä Jaakko Ojanen) Ompelija, Lokomolla töissä., s. 01.01.1920 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 03.06.1996 Ylöjärvi. Greeta muutti Kurusta 4.1.1937 Tampereelle Harjuun ja takaisin Kuruun 22.3.1943.
Muutti Joel Nirosen kanssa Kurusta Ylöjärvelle 9.1.1952.
Lyyli-äiti, Helvi+kissa, Reepa, Osmo ja Jaakko-isä Kalliomäessä, Näsijärvi taustalla.

1. puoliso: 18.02.1944 Kuru Kaarlo Kustaa Pellervo (Kalle) Marjamäki Kaarlo ja Arvo olivat Saareksessa huutolaisina. Kaarlon veli Arvo kertoili juttuja jossa hän ja Kalle painivat Saareksen talossa heidän ollessaan lapsia., s. 02.04.1921 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 15.07.1944 Äyräpää, Vuosalmi.

Äyräpään-Vuosalmen taistelut

Äyräpään- Vuosalmen taistelut käytiin kesä-heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella. Ne olivat osa laajempaa Puna-armeijan suurhyökkäystä, jonka tarkoituksena oli murskata suomalaisten puolustuslinjat ja joukot Kannaksella.

Taistelun kulku

Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9.6.1944 ja edennyt jo Viipurin pohjoispuolelle Tali-Ihantalan alueelle. Leningradin rintaman alkuperäiseen suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä Vuosalmella. Mutta kun 21. ja 23. Armeijan hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka Govorov tarkisti suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. Armeijalle, jolla oli käytettävissään kolme Armeijakuntaa (6., 98., ja 115. AK) sekä 17. linnoitusalue, joka oli puolustuksessa Vuoksen alajuoksulla. Neuvostoliiton 3. armeijakuntaa ei Leningradin rintamalla esiintynyt.

Suomalaisten keskeneräinen VKT-linja kulki Vuoksen pohjoisrannalla ja ylimenohyökkäys edellytti sen murtamista. Äyräpään harjanteella sijaitsi 7 km pitkä ja vain 200-300 metriä syvä sillanpääasema (Pölläkkälä-kirkonmäki-Kylä-Paakkola), jonka tarkoituksena oli estää neuvostojoukkojen pääsy ja kaivautuminen Vuoksen rantaan. Paikka oli ongelmallinen, koska Kylä-Paakkolan korkeimmalta harjanteelta pystyi hallitsemaan maisemaa pitkälle Vuosalmen puolelle. Sillanpääasema oli alun perin suunniteltu osaksi puolustuslinjaa. Sillanpääaseman mielekkyydestä keskusteltiin ja kiisteltiin komentajien keskuudessa.

Kannaksen joukot oli määrätty 15.6. viivytykseen ja III Armeijakunta oli 20.6. lähes kokonaisuudessaan asettunut puolustusasemiin VKT-linjalle. 2. divisioona vetäytyi pääosin osin Vasikkasaaren ponttonisillan ja lossin kautta Vuoksen pohjoisrannalle ja ryhtyi samantien parantamaan asemiaan. Neuvostojoukot saapuivat Äyräpään alueelle 21.6.44.

Ihantalan ja Viipurinlahden taisteluiden vielä jatkuessa kiivaina, kehittyi Äyräpään ja Vuosalmen alueella suoranainen suurtaistelu. Vuosalmea oli puolustamassa kaksi vahvistettua pataljoonaa 2. Divisioonasta. JR 7 komensi everstiluutnantti Ehrnrooth ja JR 49 eversti Frans Wahlbäck. Vahvennetun 2.D:n kaistalla oli 0,7 pataljoonaa rintamakilometriä kohti.

Tykistö muodosti keskeisen osan puolustusta ja sitä oli seitsemän patteristoa, joista neljä tuki Äyräpäätä. Tykistö ampui 4.-7.7. välisenä aikana noin 40 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan.

Ilmavoimilla oli myös erittäin merkityksellinen tehtävä neuvostojoukkojen lamaannuttamisessa.

Tunnusteluhyökkäyksiä

Venäläiset suorittivat useita tunnusteluhyökkäyksiä 21.6. lähtien Äyräpään harjanteella sijainnutta suomalaisten sillanpääasemaa vastaan, mutta kaikki ne torjuttiin.

Kesäkuun viimeisenä päivänä suomalaiset suorittivat tunnusteluhyökkäyksen ja saivat vankeja, jotka paljastivat neuvostojoukkojen aloittavan hyökkäyksen samana päivänä. Tykistö aloitti voimakkaan,noin 5000 kranaatin vastavalmistelun, josta aiheutui hyökkäysryhmityksille pahoja tappioita ja osa pakeni pakokauhun vallassa.

Suurhyökkäyksen valmistelu

Neuvostojoukot valmistelivat hyökkäystä huolellisesti useita vuorokausia. Ensimmäisen hyökkäysportaan pataljoonia koulutettiin Vuoksen ylittämiseen ja rantautumiseen. Ylimenoa varten rakennettiin yli 600 venettä, sata lauttaa ja 1500 pienempää 3-6 miestä kantavaa paattia. Neuvostojoukot harjoittivat ahkerasti lauttapartiointia Vuoksessa, mutta ne tuhottiin säännöllisesti. Puutavaraa he onnistuivat aluksi saamaan Pölläkkälän sahalta, mutta se tuhottiin tykistötulella ja paloi maan tasalle.
Rauhallisemman valmisteluvaiheen aikana kumpikin osapuoli harjoitti ahkerasti tiedustelutoimintaa vastapuolen tilanteen selvittämiseksi. Suomalaiset jatkoivat kiireisesti kenttälinnoitustöitään, joita kuitenkin häiritsi jatkuva tykistö- ja kranaatinheitintuli.

29.6. venäläisten todettiin keskittävän uusia voimia Äyräpään alueelle. Tiedustelu havaitsi 1.7. neuvostojoukkojen liikenteen kasvaneen huomattavasti Vuoksen eteläpuolella Pasurinkankaantiellä, jossa marssirivistön marssi Punnuksenkylän ohitse kesti kolme tuntia. Siinä oli 10 jalkaväkikomppaniaa, toistasataa miehistönkuljetuskuorma-autoa, 95 hevosajoneuvoa, 19 raskasta panssarivaunua ja paljon tykistöä. Vilkas liikenne jatkui seuraavana päivänä, jolloin vuorokaudessa havaittiin 700 kuorma-autoa liikkeellä kohti Äyräpäätä. Autoissa kuljetettiin miehistön lisäksi ponttoneja, veneitä ja runsaasti tykistöä. 3.7. liikenne alkoi hiljentyä ja neuvostojoukkojen oletettiin olevan kokonaisuudessaan perillä. Huomattiin myös, että Kylä-Paakkolan eteläpuolella olevalle kankaalle oli ilmaantunut 15 rynnäkkötykkiä, 40 panssarivaunua sekä silta- ja ylimenokalustoa, lisäksi runsaasti tykistöä ja 2-3 raketinheitinpatteria. Neuvostoilmavoimien toiminta alkoi vilkastua 2.7. ja ne pudottivat fosforipommeja, jotka sytyttivät metsän palamaan.

Propaganda

Valmisteluvaiheeseen kuului myös propagandan luonti, joka yllytti neuvostosotilaita sankaritekoihin. Vuoksen ylitystä rinnastettiin Dneprin ja Berezinan ylimenotaisteluihin. "Isänmaan nimessä, pyhän koston nimessä, lähestyvän voiton nimessä: eteenpäin, vastustamattomasti eteenpäin! Puhdistakaamme koko Neuvostomaa saksalais-suomalaisista valloittajista. Lyökäämme kuolettavasti haavoittunut suomalainen peto sen omassa luolassa. Koko Neuvostoliiton kansa uskoo voimaamme ja odottaa nopeata ja lopullista Hitlerin suomalaisorjien tuhoa. Eteenpäin rynnäkköön vihollisasemia vastaan! Kuolema saksalaissuomalaisille valloittajille."
[muokkaa] Suurhyökkäys

Venäläisten ilmatoiminta vilkastui tuntuvasti 3.7. ja aamulla 4.7. klo 3.50 alkoi tykistövalmistelu ja sen jälkeen suurhyökkäys. Tulivalmisteluun osallistui 25 kenttätykistöpatteria, 100 kranaatinheitintä ja yli 100 maataistelu- ja pommikonetta.

Voimakkaat jalkaväen ja panssarivoimien hyökkäykset johtivat sisäänmurtoihin. Suomalaisten vastaiskut eivät enää tuottaneet tuloksia, mutta vasta 9.7. varhain aamulla venäläiset onnistuivat valtaamaan koko sillanpääaseman ja muodostamaan 2 km leveän oman sillanpääasemansa Vasikkasaaren, Lossin ja kirkonmäen kohdalta. Äyräpäätä hallitsi nyt Puna-armeijan 92.D, 142.D, 281.D, 381.D ja 10.D. Samana päivänä alkoi Vuoksen ylimeno, jota edelsi voimakas tykistötuli 680 putkella ja 200 lentokoneen ilmahyökkäys. Suomalaisten tykistö yritti estää ylimenon 8 patteristolla ja saksalaiset iskivät 32 Stukalla Äyräpään alueella olleita tykistöasemia vastaan. Samalla omat hävittäjät hyökkäsivät vihollispommittajia vastaan pudottaen 22 neuvostokonetta Vuosalmen alueella. Vastatoimenpiteistä huolimatta neuvostojoukot kykenivät ylittämään Vuoksen ja muodostamaan itselleen sillanpääaseman.

Sillanpääaseman kohtalo

Ennen Vuoksen ylimenoa venäläiset löivät Äyräpäänharjanteella olleen suomalaisten sillanpääaseman ensin keskeltä kahtia ja seuraavan yönä vielä kaakkoisosan puoliksi, jolloin 2.D:n Komentaja Martola määräsi joukot vetäytymään asemasta. Armeijakunnan komentaja Siilasvuo määräsi kuitenkin joukkoja jäämään vielä Äyräpään kirkonmäelle ja Vasikkasaareen. Kirkonmäellä olleet Er.P 25:n ja JR 7:n II pataljoonan jäännöksistä koostuva joukko puolusti sitkeästi kilometrin levyistä ja 200 metrin syvyistä mottia. Joukko joutui lopulta tukalaan asemaan ja kaatui tai joutui sotavankeuteen. Sillanpääasema murtui suomalaisen tykistön voimakkaasta sulkutulesta huolimatta. Juuri vaihdettu ErP 25 poistui pakokauhunomaisesti Vuoksen yli veneillä ja uimalla, jolloin moni hukkui tulituksessa.

Siilasvuon päätöksen tarkoituksena oli vallata asemat takaisin oikealta lohkolta käsin. Aamulla 6.7. klo 8.00 alkanut hyökkäys epäonnistui. Taipaleen lohkolta komennettu 19. prikaatin IV pataljoona juuttui paikoilleen.

Asemat yritettiin palauttaa kaikkiaan kolme kertaa, mutta 7.7. hyökkääjän 92.D joukot valtasivat iltapäivällä Harjulan tukikohdan ja lossin seudun.

Maasto-olosuhteet

Äyräpäänharjanne on rapakivikkoista kovaa maata, jossa tykistön ammusten sirpalevaikutus oli erityisen voimakasta. Harjanteelta avautui laakea peltomaisema sekä Äyräpään että Vuosalmen suuntaan. Harjanne oli myös kapeutensa takia hankala puolustaa ja taistelijoiden selustassa oli lisäksi virtaava joki. Rivisotilaat purnasivat harjanteen puolustamista, mutta päällystö piti sitä välttämättömänä siihen asti, kunnes VKT-linja saataisiin kuntoon.

Neuvostojoukot ylittävät Vuoksen

Tulivalmistelun tauottua, joen ylle laskettiin lentokoneesta näkymätön savuverho, jonka suojassa venäläiset joukot syöksyivät pikaveneillä ja moottorilautoilla 2 kilometrin levyisenä rintamana 300 metriä leveän virran yli. Venäläiset onnistuivat saman tien murtautumaan suomalaisten asemiin vastarannalla, sekä muodostamaan 4 km leveän ja kilometrin syvyisen laajennuksen pohjoisrannalle, josta ryhdyttiin välittömästi levittäytymään Vuosalmen peltoaukeille ylittäen metsänreunatkin. Venäläiset olivat 9.7. kello kahdeksaan mennessä leveähköllä hyökkäyskiilallaan valloittaneet ainakin 4 km² laajuisen alueen Vuosalmen puolelta. Vihollisen ylitys oli kohdistunut JR 7:n lohkolle ja samaan aikaan JR 4 vetäytyi kokonaan ankarasti taistellen Kylä-Paakkolan sillanpääasemasta. Puolustus alkoi pitä�� sen jälkeen, kun suomalaiset vetäytyivät Vuosalmen peltoaukeilta perinteiseen suomalaiseen metsämaastoon.

Päivän aikana suomalaiset kykenivät kuitenkin kiivailla rynnäköillä työntämään vihollisen takaisin metsänreunoille, mutta eivät juuri pidemmälle rynnäkkötykkien puutteen vuoksi, joita luvattiin paikalle vasta vuorokauden kuluttua. Ylimenon jälkeen vihollinen siirsi Vuosalmen puolelle huomattavia määriä joukkoja ja kevyitä panssarivaunuja. Viholliselta siepatun radiosanoman mukaan sen tappiot olivat koituneet huomattavan suuriksi, 142. divisioona oli menettänyt mm. suurimman osan jalkaväestään virran ylityksessä. Venäläiset onnistuivat saamaan hallintaansa Vuosalmelta myös erinomaiset tykistön tulenjohtopaikat. Suomalainen tykistö ampui Vuosalmella 9.7. 13 500 laukausta.

Lisävoimia paikalle

Suomalaisen 2. D pataljoonat ja III Armeijakunnan lähettämät vähäiset apuvoimat joutuivat kovalle koetukselle. Kannaksen joukkojen komentaja hälytti entisistä raskaista taisteluista hiukan levähtäneen Ps:n D:n ja määräsi sen iskuosan, Jääk Pr:n ja Rynn.tyk pataljoonan siirtymään Vuosalmen suuntaan puolustuksen tueksi.

Henkilövaihdokset

Kesken taisteluiden 7.7. vaihtui 2.D:n komentaja, jolloin Martolan tilalle astui majuri Aarne Blick. Vaihdon syynä oli Aunuksen ryhmän komentajakenraaliluutnantti Paavo Talvelan tyytymättömyys alaisensa kenraalimajuri Aarne Blickin toimintaan VI Armeijakunnan komentajana.

Päivittäisiä tapahtumia 4.7.-17.7.

Yöllä 4.-5.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja sillanpäässä. Oikealle lohkolle siirrettiin I/JR 49 pahasti kuluneen III/JR 49 tilalle. Vasemmalle lohkolle siirrettiin Er.P 25 I/JR 7:n rippeiden ja osan III/JR 7:n tilalle.

Kenraalimajuri Martola katsoi 5.7., ettei sillanpäätä voitu enää pitää ja sai III Armeijakunnan komentaja Siilasvuolta luvan tyhjentää sen. Samanaikaisesti saatiin kuitenkin vanki, joka kertoi vihollisella olevan käytettävissään enää yhden kokonaisen rykmentin, muut olivat kärsineet raskaita tappioita. Tällöin everstiluutnantti A. Ehrnrooth tarjoutui pitämään aseman,mikäli saisi levänneen pataljoonan. Hän sai suostumuksen ja hänelle annettiin Er.P 25 käyttöön.

6.7. Martola päätti luopua sillanpäästä, mutta Siilasvuo ei suostunut. Samalla hän alisti A. Sundbladin komentaman IV/19.Pr:n 2. divisioonalle, joka siirrettiin Vuoksen yli sillanpään oikealle lohkolle.

7.7. IV/19.Pr hyökkäisi kolmatta kertaa, mutta joutui vetäytymään.

Vihollinen tunkeutui 8.7. Vasikkasaareen miinoista ja tykistötulesta välittämättä.

Vihollinen aloitti 9.7. klo 6.00 kiivaan tulivalmistelun ampuen 8000 kranaattia Vasikkasaaren ja lossin alueelle. Noin 150 lentokonetta pommitti ylimenoaluetta, jonka jälkeen venäläisten ratkaiseva ylimeno alkoi. Suomalaisten vastavalmistelu tykistöllä alkoi klo 5.40 8 patteristolla.

10.7. vastaisena yönä käytiin Vuosalmen sillanpääasemassa ankaria taisteluja, suomalaisten pyrkiessä työntämään venäläiset takaisin Vuokseen, tässä kuitenkaan onnistumatta. Venäläiset vastaavasti pyrkivät samanaikaisesti laajentamaan sillanpääasemaansa pohjoiseen ja luoteeseen, jolloin rintama oli sekava.

Kannaksen joukkojen komentaja kenraaliluutnantti Lennart Oesch totesi 10.7. vihollisen aktiivisuuden suuntautuneen ensi sijassa III Armeijakuntaa vastaan Vuosalmella, mutta päätteli virheellisesti niiden painopisteen olevan edelleenkin Tali-Ihantalassa. Samalla hän pyysi lisävoimia Vuosalmelle, jolloin hänelle luovutettiin käyttöön Panssaridivisioonan pääosat, Jääkäriprikaatin (5 pataljoonaa) sekä Rynnäkkötykkipataljoonan ja -patterit eli yhteensä 21 tykkiä. Näitä tuki raskas patteristo. 14. jääkäriprikaatin vahvuus oli 3 335 miestä.

Tilanne oli suomalaisten kannalta erityisen kriittinen 11.7., jolloin karkureita jouduttiin erillisen pataljoonan avulla palauttamaan takaisin linjaan. Tilannetta pyrittiin helpottamaan mm. ampumalla tykistöllä päivän aikana 13 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan ja tuomalla kaksi pataljoonaa täydennysmiehiä paikalle. Huonon sään vuoksi saksalaiset suorittivat vain yhden vaakalennon Vuosalmessa, mutta vihollisen IL-2:t hyökkäsivät jatkuvasti.

12.7.1944 Vuosalmella saatiin pysäytetyksi vihollisen eteneminen pitkin rantaa Antreaan päin. Keskustassa oli myös vaikeuksia, mutta iltaan mennessä saatiin torjutuksi suurin osa. Illalla oli sillanpääasema noin 6,5 km pitkä ja syvimmillään 2,5 km leveä.

13.7. Omat vastahyökkäykset tuottivat paikoittain menestystä.

15.7. Vuosalmelle siirrettiin lisää joukkoja IV Armeijakunnan alueelta. III Armeijakunnalle alistettiin JR 11, JR 200, Kev.Psto 16.

16.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja. Lähes viisi viikkoa taistellut JR 49 pääsi lepäämään ja tilalle saapui W. Halstin komentama JR 11.

Taistelut jatkuivat Vuosalmen sillanpääasemassa aina 17.7. saakka, jolloin se muuttui asemasodaksi. Taisteluihin osallistui kaikkiaan 8 venäläistä divisioonaa ja joista vain 3 parina viimeisenä päivänä.

Vuosalmi rauhoittuu

Vaihtelevien taisteluiden, puolin ja toisin suoritettujen hyökkäysten jälkeen rintama vakiintui sodan loppuun saakka venäläisten saavutettua noin 7 km leveän ja 2,5 km syvän sillanpääaseman Vuosalmella. Suomalaisten onnistui suurimmalta osin pitää jokilinja valvonnassaan ja häiritä tykistöllään joen yli tapahtuvia kuljetuksia. Venäläisten sillanpääasemaan suoritettiin rajuja ja tuloksiltaan tehokkaita ilmahyökkäyksiä saksalaisilla syöksypommittajilla, jotka heikensivät olennaisesti sillanpääaseman joukko- ja panssarikeskittymiä.

Venäläiset olivat saavuttaneet metsänreunan, jonka yli Vuosalmen harjanteella oleva tähystys ei ulottunut, jolloin tykistön tuli alkoi heiketä ja jalkaväki ei kyennyt enää hyökkäämään. Panssarivaunutkaan eivät auttaneet, koska suomalaisten panssaritorjunta oli jo riittävän tehokasta.

Tappiot

Taistelussa kaatui arviolta 15 000 venäläistä sotilasta. Suomalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneena ja kadonneina kaikkiaan 6000 miestä. Vuosalmen taistelussa suurta ylivoimaa vastaan kaatui 9.-17.7.44 välisenä aikana 2 296 suomalaista sotilasta. Er.P 25 menetti Äyräpään sillanpääasemassa kahdessa vuorokaudessa 300 miestä ja 17 upseeria. IV/19 .Pr menetti 6.7. puolet vahvuudestaan.

Taistelun merkitys

Taistelun lopputuloksena VKT-linja taipui, mutta ei murtunut. Venäläiset eivät operaatiollaan saavuttaneet yhteyttä Tali-Ihantalan alueella oleviin joukkoihinsa, joka oli heidän ensisijainen päämääränsä. Vuosalmen taistelusta muodostui osa suomalaisten saavuttamaa laajempaa torjuntavoittoa Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa.


1: MARJAMÄKI, KAARLO KUSTAA P.
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti työm.
sotilasarvo jääkäri
joukko-osasto 1./JP 4
joukko-osastokoodi 9232
syntymäaika 02.04.1921
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 15.07.1944
kuolinpaikka Vuosalmi
kuolinkunta Äyräpää
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.
Vanhemmat: Kalle Marjamäki, s. 02.02.1884 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 03.04.1959 Ikaalinen ja Hilja Josefiina Marjamäki o.s. Enqvist, s. 12.10.1886 Teisko, Kulju, Pohja, Antila, k. 08.05.1932 Ikaalinen.
Sotamies Marjamäki Inossa 2.6.1944. sa-kuva. Lähettänyt: Kimmo Marjamäki

2. puoliso: 23.12.1950 Kuru Joel Nironen s. 03.07.1911 Hartola, k. 29.10.1968 Ylöjärvi.
Joel ja Greeta Nirosen hauta Ylöjärven hautausmaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 85
IX Helvi Kyllikki Raita-Aho o.s. Ojanen, (Taulusta 80, isä Jaakko Ojanen) s. 11.09.1922 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 11.03.2013 Keuruu. Helvi muutti Kurusta 28.11.1938 Tampereen Harjun seurakuntaan.
Naimisiin Kurun Metsäoppilaitoksen oppilaan Leo Raita_Ahon kanssa.
Helvin (os. Ojanen) ja Leo Raita-ahon hääkuva vuodelta 1943.

Puoliso: 15.08.1943 Keuruu Leo Armas Raita-Aho Metsäteknikko Kurun metsäopistolta, Leo kuoli tapaturmaisesti., s. 07.01.1918 Orivesi, k. 13.05.1962 Keuruu.
Vanhemmat: N.n Raita-Aho ja N.n Raita-Aho.
Kantajat valmiina saattamaan Leon viimeiselle matkalle. Leon poika Tuomo ei ymmärrä vielä asiaa, onhan hän vasta 6:n vuoden ikäinen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 86
IX Osmo Kalevi Ojanen, (Taulusta 80, isä Jaakko Ojanen) Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

Osmo Ojanen oli Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen 1943-1978.

Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja oli töissä Tampereen Santalahdessa sijaitsevalla Näsijärven Pahvitehtaalla 2 vuotta.
(Näsijärven Pahvitehdas perustettiin vuonna 1893 Tampereen Santalahteen Näsijärven rannalle ja se oli toiminnassa vuoteen 1989 saakka. Axel Sumelius osti vuonna 1903 tehtaan ja uudisti sen täydellisesti.
Tehdas valmisti ensimmäisenä Suomessa lumppupahvia ja sen tuotevalikoimaan kuuluivat muun muassa lakinlippapahvi, rautateiden matkalipuissa käytetty pahvi, matkalaukut ja sähköeristyspahvi. Tehtaan vuosituotanto oli 550 tonnia ja sen palveluksessa oli parhaimmillaan 200 henkilöä).

Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

Stukat tulevat

Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

Pakokauhun estäminen

Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.



SOPIMUSKIRJA:

Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
(Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

Puimakone.
Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
2 kpl. kasmasiinejä.
Sampo ja Tukeva äkeet.
2 kpl. jousiäkeitä.
Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
Pajakalusto.
Mankeli.

Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

Pentti Tienari / Osmo Ojanen

Aino Ojanen
Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

Todistavat:

Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi


RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
heinäkuun 14 p. 1955
Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
Osmo Ojasen rippikuva.

Puoliso: 23.12.1943 Kuru Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja. (Taulu 304). (Taulu 306). (Taulu 26) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.
Vanhemmat: Kalle Lahdenpohja, s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi ja Lempi Maria Lahdenpohja o.s. Salmelin, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.
Aino Ojanen lapsineen vuonna 1957.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 87
VIII Eemeli Manu Matinpoika Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen) Eemeli oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin, Tienarin itsellinen, Ristaniemen työmies 1914-15, itsellinen 1916-1920., s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 26.01.1965 Kuru.
Tienarin itsellisen Eemeli ja Josefina Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: 21.04.1908 Kuru Josefiina Antonintytär Ojanen o.s. Lehtonen Kastarin torpan Salon tytär. Josefiina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin., s. 23.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Salo, k. 27.06.1968 Kuru.
Vanhemmat: Anton (Antti) Lehtonen e. Lähdekorpi, s. 23.11.1858 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1917 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Maria Miina Lehtonen o.s. Salonen, s. 01.07.1864 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Lapset:
Yrjö Henrikki Ojanen s. 24.06.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1931 Kuru.
Elvi Maria Ojanen s. 09.04.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 07.09.1929 Kuru-laiva.
Iita Annikki Ojanen s. 01.09.1914 Kuru, Ristaniemi, k. 17.11.1928 Kuru.
Toini Elisa Ojanen ent. Halviala o.s. Ojanen s. 05.09.1917 Kuru, Ristaniemi, k. 25.11.2001 Kuru, Olkitaipale.
Erkki Olavi Ojanen Eläkeläinen, s. 24.10.1919 Kuru, Ristaniemi, k. 28.05.2011 Kuru.
Erkki ja Kauko O.O:n 50-vuotis juhlissa 5/1975
Pentti Kalervo Ojanen s. 02.09.1926 Kuru, Olkitaipale, k. 23.11.1985 Kuru.
Pentti Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.
Viljo Johannes Ojanen s. 30.01.1932 Kuru, Olkitaipale. Muutti naimatonna Sääksmäki 10.11.1959.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 88
VIII Hulda Maria Matintytär Honkanen o.s. Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen) Hulda muutti Kurusta 11.07.1913 Tampereelle ja muutti takaisin vuonna 1919., s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925 (kirjat vasta 1922).

Puoliso: 25.07.1920 Kuru Edvard Kaaponpoika Honkanen Edvard muutti Teiskosta vuonna 1909 Kuruun Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi. Kaupanhoitaja, kaupanomistaja Aureessa., s. 29.03.1891 Teisko, Leppälahti. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925.

Lapset:
Eino Honkanen s. 17.10.1920 Kuru, Aurejärvi, Mäkelä.
Elli Honkanen s. 04.04.1922 Kuru, Aurejärvi, Mäkelä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 89
VIII Yrjö Johannes Johannes Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen) Metsäyhtiö Rosenlewin piiriesimies., s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 15.12.1968 Haapajärvi. Muutti naimatonna Akaa 8.7.1923.
Yrjö Ojanen kuvattuna 1950-luvulla.

Puoliso: 22.08.1926 Haapajärvi Elsa Anna Esteri Ojanen o.s. Jäväjä s. 16.05.1906 Haapajärvi, k. 16.06.1982 Haapajärvi.

HAAPAJÄRVI:

Haapajärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 640 ihmistä ja sen pinta-ala on 789,10 km2, josta 23,44 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 9,98 asukasta/km2.

Haapajärven naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi.

Haapajärven keskustaajama sijaitsee valtatien 27 (Kalajoki–Iisalmi) ja kantatien 58 (Kangasala–Kärsämäki) risteyksessä. Haapajärven kautta kulkevat Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä on pelkästään tavaraliikennettä. Haapajärven rautatieasema sijaitsee hieman syrjässä keskustasta (n. 1 km).

Sisällysluettelo

1 Toimijoita kaupungissa
2 Historia
3 Väestönkehitys
4 Luonto
5 Välimatkoja
6 Kylät
7 Nähtävyyksiä
8 Tapahtumia
9 Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia
10 Teollisuus ja tuotanto
11 Lähteet
12 Aiheesta muualla

Toimijoita kaupungissa

Haapajärvellä toimii Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Haapajärven ammattiopisto. Oppilaitoksella on muun muassa opetus- ja tutkimuskäyttöön rakennettu pihatto-navetta, joka on Suomen moderneimpia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö kouluttaa Haapajärvellä tradenomeja. Paikkakunnalla toimii kymmenen peruskoulun ala- ja yläasteen lisäksi lukio.

Ylivieskan käräjäoikeuden sivukanslia sekä istuntopaikka toimivat Haapajärvellä, samoin Jokilaaksojen verotoimisto, Jokilaaksojen Kelan vakuutuspiiri ja Nivala-Haapajärven seutukunnan työvoimatoimisto. Paikkakunnalla sijaitsee myös puolustusvoimien Räjähdelaitoksen Haapajärven Varikko (entinen Haapajärven Asevarikko). Vuoden 2013 alusta lukien varikko on ollut osa uutta Räjähdekeskusta.

Historia

Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella, sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella. Päijänteen vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa. saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kuivatun Settijärven, Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta.

Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 oli Haapajärvellä 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3100.

Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin.

Haapajärven rautatieasema.

Haapajärven ensimmäinen kirkko valmistui 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi 1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet 1698. Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka. Haapajärven nykyinen kirkko valmistui 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1880.

Ylivieska – Iisalmen radan avaaminen 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924-1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle 1960. Hyvän liikennesijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli 1967 ja kaupunginoikeudet se sai 1977.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Haapajärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980

8 202
1985

8 454
1990

8 463
1995

8 519
2000

8 236
2005

7 882
2010

7 639
Lähde: Tilastokeskus.
Luonto

Haapajärvi kuuluu Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuomalainen mäkimaisema vaihettuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Lisäksi tavataan jonkin verran porfyyrigraniittia, porfyriittia sekä gabroa. Kallioperästä on läydetty myös pieniä kiisuesiintymiä. Yleisin maalaji on moreeni. Hienorakeisista savea ja hiesua on Haapajärven rannoilla sekä jokien varsilla. Savikerrokset saattavat paikoin olla yli kymmenen metrin paksuisia. Savikot on suurimmaksi osaksi raivattu peltomaiksi. Huomattavin harjumuodostuma on komea Pitkäkangas kaupungin eteläosassa. Alueen tasaisuuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on runsaasti etenkin itä- ja eteläosissa. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa loivasti Kalajokilaaksosta rajaseudulle päin. Korkeimmat mäet, kuten Pitkäkangas, ylittävät 180 metrin tason. Yleensä mäet ovat loivarinteisiä, mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin kohoumia, kuten Ylipään kylässä kohoavat Kesolan jylhät kalliot.

Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa leveässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu takaisin järviksi ja lisäksi on rakennettu suuri Hautaperän tekojärvi. Haapajärven eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä. Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10–15 metriä korkeat moreeniset rantatörmät kanjonimuodostumineen ovat muistoina Päijänteen muinaisesta yhteydestä Pohjanlahteen.

Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota sanotaan Lemmensillaksi. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä Härkäahon koski.
Välimatkoja

Ylivieska.vaakuna.svg Ylivieska 56 km
Helsinki.vaakuna.svg Helsinki 458 km
Oulu.vaakuna.svg Oulu 159 km
Kokkola.vaakuna.svg Kokkola 126 km
Kuopio.vaakuna.svg Kuopio 188 km

Kylät

Ahola
Autioranta
Haaganperä
Jokela
Kalakangas
Karjalahdenranta
Kiurunperä
Koposperä
Kumiseva
Kuona
Kuusaa
Mustanperä



Mäntyperä
Nokkous
Oksava
Olkkola
Parkkila
Tiitonranta
Tuomiperä
Varisperä
Vehkapuhto
Veivarinperä
Ylipää

Nähtävyyksiä

Haapajärven kirkko, puinen ristikirkko vuodelta 1802 jossa 30-äänikertaiset urut vuodelta 2002.

Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo
Kotiseutumuseo
Taidekoti Jykelä
Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni
Teekuppikokoelma kaupungintalolla
Ex-ammattilaishiihtäjä Mika Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla
Lemmensilta, puinen kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla.
.

Lapset:
Hilkka Liisa Ojanen Hilkka muutti naimattomana Haapajärveltä 8.3.1951 Kulosaaren seurakuntaan., s. 29.01.1928 Haapajärvi.
Rotja kesällä 1954: Yrjö ja Elsa Ojasen talo on nimeltään ”Rotja”. Tämä kuva on Matin isän ottama vuonna 1954. Isä ja äiti ostivat talon perikunnalta joskus 1970-luvun lopulla. Isäni asuu talossa edelleen.
Kerttu Annikki Kreula o.s. Ojanen s. 08.07.1929 Haapajärvi.
Niilo Olavi Ojanen s. 18.07.1931 Haapajärvi, k. 18.07.1931 Haapajärvi.
Aarno Yrjö Ojanen s. 16.09.1932 Haapajärvi, k. 07.04.2019 Haapajärvi.
Anja Helena Vihonen o.s. Ojanen s. 28.07.1937 Haapajärvi.
Ritva Elsa Marjatta Ojanen s. 04.03.1941 Haapajärvi, k. 27.02.1943 Haapajärvi.
Jukka Matti Ojanen s. 29.11.1943 Haapajärvi.
Riitta Maija Kokkonen o.s. Ojanen s. 29.11.1943 Haapajärvi.
Ulla Katriina Niska o.s. Ojanen s. 29.11.1946 Haapajärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 90
VIII Eero Valdemar Matinpoika Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen) Haudankaivaja 1932-1947, seurakunnan metsävalvoja 1933-1968, s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.01.1983 Kuru, Olkitaipale.
Matti Kustaanpoika Ojasen tilan lohkomiskirjan allekirjoitukset. Tilan nimi OJANEN. Nykyään tilalla asuu Erkki ja Leena Törmä os. Ojanen eli Eero Ojasen tytär.

Puoliso: 18.12.1932 Kuru Marja Tertttu Ojanen o.s. Laakso s. 27.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 21.04.1999 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Konstantin Laakso e. Rikander, s. 16.05.1864 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä, k. 10.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Amanda Laakso o.s. Niinimäki, s. 02.05.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.01.1948 Kuru, Olkitaipale.
Eero ja Marja-Terttu Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 91
VIII Paavo Armas Matinpoika Ojanen, (Taulusta 76, isä Matti Ojanen) s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Ojanen-kiinteistö sijaitsee osoitteessa Leppäjärventie 3, Kuru

Puoliso: 19.02.1939 Senja Maria Annikki Ojanen o.s. Mäkinen s. 07.06.1912 Tampere.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 92
VII Anna Kustaantytär Latoniemi o.s. Ojanen, (Taulusta 64, isä Kustaa Ojanen) Piika, 1971-73 Petäjälammin Ala_Paappasella, 1873-75 Ylä_Paappasella (missä avioitui ja sai lapsen), vaimona Petäjälammin Leppälässä 1875-76, perheineen Karjulan Tyrkkölässä eli Nygårdissa 1876-78, sitten muutto Ruovedelle 24.11.1878 ja takaisin 24.11.1879-80 Kurun Karjulan Tyrkkölään, 1880 Keihäsjärven Latoniemen torpan emännäksi. Annan veli Matti Ojanen kävi kyläilemässä Latoniemessä kävellen, mihin matkaa kertyi noin 15 km., s. 28.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 21.12.1918 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää.
Anna Kustaantyttären muuttokirja.

1. puoliso: 07.11.1874 Kuru Kalle Antinpoika Latoniemi e. Järvenpää Renki, Kurun Keihäsjärven Ylisen Latoniemen torpan isäntä., s. 29.09.1848 Kuru, Keihäslahti, k. 13.05.1886 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Vanhemmat: Antti Järvenpää e. Sillanmäki, s. 05.04.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti ja Maria Stina Järvenpää o.s. Rajakangas, s. 07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Selma Lamminen ent. Nieminen o.s. Latoniemi , s. 25.09.1875 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen. Tauluun 93
Hilma Johanna Ruohonen o.s. Latoniemi , s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä. Tauluun 94
Lempi Hyvä Latoniemi s. 21.05.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 16.10.1883 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Toivo Jalo Latoniemi , s. 12.07.1883 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 95
Arvo Sulo Latoniemi s. 01.03.1886 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
2. puoliso: 22.05.1889 Kuru Manu Matinpoika Latoniemi e. Yläjoki s. 17.02.1858 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 11.02.1918 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Matti Yläjoki e. Pääjärvi, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Yläjoki, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Latoniemen talo Kurun Työtönjärven rannalla.
Lapset:
Onni Aksel Latoniemi , s. 15.05.1889 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 98
Anna Suoma Johnsson o.s. Latoniemi , s. 23.11.1891 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 99
Väinö Ilmari Latoniemi , s. 12.09.1894 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 100
Saima Maria Latoniemi Saima kuoli 18-vuotiaana keuhkotautiin., s. 05.11.1897 Kuru, Keihäsjärvi, k. 07.10.1916 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Lempi Toini Vierikko o.s. Latoniemi , s. 28.02.1901 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 101
Urho Eerik Latoniemi s. 08.10.1904 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 93
VIII Selma Kallenpoika Lamminen ent. Nieminen o.s. Latoniemi, (Taulusta 92, äiti Anna Latoniemi) s. 25.09.1875 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

Puoliso: 01.07.1898 Kuru Antti Antinpoika Lamminen Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen, Vaakaniemen Toikon renki, Olkitaipaleen Syväojan itsellinen, Poikeluksen Lähteenmäen itsellinen, Olkitaipaleen Myllärin itsellinen., s. 06.03.1871 Ruovesi.

Lapset:
Antti Matias Lamminen s. 06.09.1899 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
Kalle Lamminen s. 15.03.1902 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 94
VIII Hilma Johanna Kallentytär Ruohonen o.s. Latoniemi, (Taulusta 92, äiti Anna Latoniemi) s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Puoliso: 13.07.1899 Kuru Manu Antinpoika Ruohonen e. Vehkonen Suutari, Riuttaskorven Suutarilan Ritoniemen vävy ja itsellinen., s. 04.04.1877 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Antti Vehkonen, s. 01.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi ja Serafia Kuivanen o.s. Salomäki, s. 15.09.1856 Parkano, Kihniö, Korhonen.

Lapset:
Hilda Suoma Ruohonen s. 19.04.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
Lempi Ensi Ruohonen s. 06.10.1903 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 95
VIII Toivo Jalo Kallenpoika Latoniemi, (Taulusta 92, äiti Anna Latoniemi) s. 12.07.1883 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 13.07.1964 Kuru.

Puoliso: 28.09.1916 Kuru Aino Matintytär Latoniemi o.s. Venesjärvi Aino oli Kurun Juhtimäen Liesijärven piika 1908-1914, Keihäslahden Sillanpään piika 1914-1915, Riuttaskorven Talvisillan 1/16 manttaalin tilan piika 1915-1916, s. 26.10.1891 Kuru, Aurejärvi, k. 24.04.1964 Kuru.
Vanhemmat: Matti Venesjärvi e. Kuivasniemi, s. 07.07.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 31.01.1929 Kuru, Aurejärvi ja Alina Kristina Venesjärvi o.s. Äijälä, s. 21.09.1866 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Veikko Ilmari Latoniemi , s. 22.09.1917 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 96
Saimi Rasinen o.s. Latoniemi , s. 06.05.1920 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 97
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 96
IX Veikko Ilmari Latoniemi, (Taulusta 95, isä Toivo Latoniemi) Metsätyönjohtaja, s. 22.09.1917 Kuru, Keihäsjärvi, k. 17.05.1996 Kuru.
Erityisen hieno teko oli viedä puun taimia kurulaisten sotaveteraanien pihoihin. Kotikuusen taimen mukaan kuului kuparinen laatta, jonka tekstissä lukee: Kotikuusi Istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäinen valtakunta. Yksi Kurun 4H yhdistyksen istuttamista puista kasvaa Pyydysmäessä Kujanpään pihassa. Silloinen isäntä kolmeen sotaan osallistunut metsätyönjohtaja Veikko Latoniemi salli puun istuttamisen ”tilapäisesti” vanhan lautataapelin paikalle riittävän kauas pihapihlajasta, jota tarkoin suojeltiin. Aika oli sellainen ettei veteraaneja arvostettu. Myös itse veteraanit mieluimmin vaikenivat sotavuosista kuin puhuivat kokemuksistaan. Useimmat heistä suhtautuivat itsenäisyyskuusien istuttamiseen kotipihaansa nihkeästi: ” kyllähän niitä puita mettässä kasvaa, ettei niitä pihaan tartte istutella”. Pihapuita ei suosittu ei ainakaan pienillä paikoilla, jotka tarvitsivat jokaisen aarin tuottamaa rehua karjalle. Kujanpään pihakuusi kuitenkin jäi paikoilleen. Vuonna 1917 syyskuun 22 päivä syntynyt metsämies ja sotaveteraani Veikko Latoniemi pääsi lopulliseen rauhaan 17.5.1996.

Puoliso: Salli Sisko Amalia Latoniemi o.s. Rasinen. (Taulu 241) s. 24.04.1914 Kuru, Karjula, k. 17.05.1996 Kuru.
Vanhemmat: Väinö Anselmi Rasinen, s. 20.04.1885 Kuru, Aurejärvi, Pusu, k. 21.06.1958 Kuru ja Lyyti Sofia Rasinen o.s. Koivisto, s. 15.05.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 97
IX Saimi Rasinen o.s. Latoniemi, (Taulusta 95, isä Toivo Latoniemi) s. 06.05.1920 Kuru, Keihäsjärvi, k. 09.01.2009 Kuru.

Puoliso: Tauno Leopold Väinönpoika Rasinen. (Taulu 241) Sillanpään tilallinen, maanviljelijä., s. 14.11.1908 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Koivisto, k. 29.05.2000 Kuru.
Vanhemmat: Väinö Anselmi Rasinen, s. 20.04.1885 Kuru, Aurejärvi, Pusu, k. 21.06.1958 Kuru ja Lyyti Sofia Rasinen o.s. Koivisto, s. 15.05.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 98
VIII Onni Aksel Manunpoika Latoniemi, (Taulusta 92, äiti Anna Latoniemi) s. 15.05.1889 Kuru, Keihäsjärvi, k. 29.12.1931 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Onni Akseli Manunpoika Latoniemi (1889-1931)

Puoliso: Emma Karoliina Matintytär Latoniemi o.s. Pajunen. (Taulu 123) s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 05.04.1945 Kuru.
Vanhemmat: Matti Pajunen e. Leponiemi, s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. 06.06.1920 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Karoliina Pajunen o.s. Kalliojärvi, s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 11.12.1917 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

Lapset:
Lahja Tuure Akseli Latoniemi Sotamies, Lahja kuoli 21-vuotiaana haavoittuneena matkalla sairaalaan., s. 20.07.1920 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.10.1941.


Henkilötiedot:

Sukunimi Latoniemi
Etunimet Lahja Tuure Akseli
Syntynyt 20.07.1920
Kotikunta Kuru
Asuinkunta Kuru
Kansalaisuus Suomi
Kansallisuus Suomi
Äidinkieli Suomi
Siviilisääty Naimaton

Ammatti työmies
Sotilasarvo Sotamies
Joukko-osasto
Jalkaväkirykmentti 4, 4. komppania
Kuolintiedot
Kuolinpäivä 26.10.1941
Kuolinpaikka
sairaala; matkalla
Kuolinsyy
Kuoli haavoittuneena, haudattu
Hautauspaikka Kuru
Hautausmaa
Ylöjärvi, Kurun kirkon sankarihaudat
Hautapaikan numero 74

Lähteet:
Menehtyneet-tietokanta: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/.
Valto Vihtori Latoniemi s. 03.08.1925 Kuru, Keihäsjärvi, k. 01.01.2020.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 99
VIII Anna Suoma Manuntytär Johnsson o.s. Latoniemi, (Taulusta 92, äiti Anna Latoniemi) s. 23.11.1891 Kuru, Keihäsjärvi, k. Usa.
Anna Suoma Manuntytär Johnson (Latoniemi) (1891-)

Puoliso: Anrew Johnsson s. 04.08.1886, k. 17.09.1955 USA, East Thompson CO.

Lapset:
William Johnsson s. 13.09.1913 Usa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 100
VIII Väinö Ilmari Manunpoika Latoniemi, (Taulusta 92, äiti Anna Latoniemi) s. 12.09.1894 Kuru, Keihäsjärvi, k. 14.06.1969 Usa.
Väinö Ilmari Manunpoika Latoniemi (1894-1969)

Puoliso: 29.08.1915 Kuru Lempi Maria Kallentytär Latoniemi o.s. Helander s. 02.04.1894 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, k. 30.10.1965 Usa.
Vanhemmat: Kalle Oskari Helander, s. 08.01.1865 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Lahdenpohja, k. 24.09.1918 Nokia, Pitkäniemi ja Amalia Loviisa Helander, s. 04.06.1870 Parkano.

Lapset:
Ellen Elviira Latoniemi s. 10.02.1916 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 101
VIII Lempi Toini Manuntytär Vierikko o.s. Latoniemi, (Taulusta 92, äiti Anna Latoniemi) s. 28.02.1901 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 23.12.1985 Kuru.

Puoliso: 02.09.1920 Kuru Kalle August Kallenpoika Vierikko s. 26.11.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kalle Eemeli Vierikko e. Ketola, s. 30.09.1862 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Anna Kalliojärvi, s. 28.12.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 102
VII Kustaa Aatu Kustaanpoika Kulmala e. Ojanen, (Taulusta 64, isä Kustaa Ojanen) Renki Olkitaipaleen Korteniemessä 1871-74, Riihikoskella 1874-77, Leveelahdessa 1877, Keihäslahden Leponiemessä 1878-1890- Kyöstilässä itsellinen 1890-91 perheineen, Olkitaipaleen Vanhakylän Kulmalassa mäkitupalaisena 1891-, Kustaa otti ensin sukunimekseen Mäkinen , mutta muutti nimekseen Kulmala., s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 16.07.1934 Kuru, Olkitaipale.
Kustaa Kulmalan hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Puoliso: 09.11.1890 Kuru Emma (Emiina) Matintytär Kulmala o.s. Hellman Mäkelän torpan Kyöstilän tytär, s. 03.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä, k. 09.01.1919 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Matias (Matti) Manu Hellman e. Kuorejärvi, s. 27.01.1831 Kuru, Karjula, Kuorejärvi, k. 24.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä ja Vilhelmiina Hellman o.s. Leppäharju, s. 05.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Pyydysmäki, k. 06.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.

Lapset:
Arviiti s. 05.09.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä, k. 05.02.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Vilho Aatu Kulmala , s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 103
Urho Kulmala s. 20.11.1895 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Arvo Kulmala Metsätyönjohtaja, Arvo kuoli 69-vuotiaana aivoverisuonten kalkkeumaan., s. 01.03.1898 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.09.1967 Kuru, Olkitaipale.
Naapurit Arvo Kulmala ja oikealla Arvid Suoniemi.
Sulo Johannes Kulmala s. 19.03.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Impi Maria Kulmala s. 05.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Toini Lempi Kulmala s. 08.01.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 103
VIII Vilho Aatu Kulmala, (Taulusta 102, isä Kustaa Kulmala) s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kuvassa juhlitaan Taimi Ojasen 60-vuotispäivää vuonna 1981. Kuvassa mm. Vilho Kulmalan poika Bruno Kulmala, Taimi Ojanen os. Mäenpää ja Uolevi Ylä-Nojonen (Parkkuun koulun opettaja ja tuleva kirjailija).

Puoliso: Kulmala

Lapset:
Bruuno Olavi Kulmala , s. 17.11.1922 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 104
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 104
IX Bruuno Olavi Kulmala, (Taulusta 103, isä Vilho Kulmala) s. 17.11.1922 Kuru, Olkitaipale, k. 25.12.2003 Kuru, Olkitaipale, Lähdeniemi.
Bruno Kulmala Parkkuussa vaimosa Eilan kanssa.

Puoliso: 1969 Kuru Eila Esteri Kulmala o.s. Heikkonen s. 24.03.1935 Viipurin lääni, Kaukola, k. 06.04.2014 Tampere. Kaukola on Laatokan länsirannalla Karjalankannaksella, luovutetussa Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Käkisalmen kaupunki sijaitsee sen itäpuolella. Vuoteen 1944 saakka Kaukola kuului Viipurin lääniin. Sen naapurikuntia olivat Käkisalmen maalaiskunta, Käkisalmen kaupunki, Räisälä, Kirvu ja Hiitola.

Vuonna 1938 Kaukolan väkiluku oli 4 230 ja sen pinta-ala oli 267,80 km². Kaukolassa oli virallisen kyläjaon mukaan 26 kylää. Karjalan radan asema oli Ojajärven kylässä, Hiitolan-Raudun radan asema Kaarlahden taajamassa.
Vanhemmat: Tuomas Vilho Heikkonen, s. 19.07.1897 Viipurin lääni, Kaukola, k. 24.01.1953 Kuru, Olkitaipale, Lähdeniemi ja Maria Heikkonen o.s. Iivonen, s. Viipurin lääni, Kaukola, k. Kuru, Olkitaipale, Lähdeniemi.
Eila Kulmalan (os. Heikkonen) kotitilasta Kaukolasta tehty taulu. Tästä talosta tuli evakkoon lähtö talvisodan aikana ja toisen kerran jatkosodan lopussa 1944.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 105
VII Henrika Kustaantytär Kalliolahti ent. Granholm o.s. Ojanen, (Taulusta 64, isä Kustaa Ojanen) Piika, Olkitaipaleen Sillanmäessä 1871-74, Petäjälammin Ala-Paappasella 1874-75, Petäjälammin Savelassa 1875-76, Keihäslahden Aholassa 1876-77, Sillanpäässä 1877-79, Wetikossa 1879-80, Myllärissä 1880-81, Petäjälammin Lörpyksellä 1881-82 (naimisiin Lörpyksellä), Keihäsjärven Latoniemessä 1882-85, Keihäslahden Lammin Onton torpassa 1885-86, Olkitaipaleen Lahdenperässä 1886-92, Olkitaipaleen Myllärin Kalliolahdessa 1892-, s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Sillanmäki.
Henrika Kalliolahti ent. Granholm os. Ojanen

Puoliso: 26.12.1882 Kuru Nikodeemus (Teemu) Juhonpoika Kalliolahti e. Granholm Muutti Parkanosta v. 1881 rengiksi Lörpykselle, itsellinen Latoniemessä, Lammin torpan Ontossa. Muuttanut perheineen 1892 Olkitaipaleen Myllärin Kalliolahteen mäkitupalaiseksi., s. 18.10.1861 Parkano, Kairon saha.
Vanhemmat: Juho Granholm e. Kuusluoma, s. 10.09.1829 Parkano, Yliskylä, Marjamäki, k. 24.12.1919 Parkano, Viinikka ja Anna Greta Granholm o.s. Mäkelä, s. 06.01.1831 Parkano, Lehtijärvi, k. 10.03.1868 Kuru, Aurejärvi, Aureskosken saha.

Lapset:
Naema Lydia Sjöblom o.s. Granholm , s. 09.02.1883 Kuru, Keihäsjärvi, Latoniemi. Tauluun 106
Ida Maria (Iita) Manninen ent. Kalliolahti o.s. Granholm , s. 07.08.1886 Kuru, Keihäslahti, Ontto. Tauluun 107
Silja Törmä ent. Kalliolahti o.s. Granholm , s. 21.11.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 108
Lempi Lahti o.s. Granholm , s. 16.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 109
Katariina Onnia ent. Kalliolahti o.s. Granholm , s. 14.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti. Tauluun 110
Eero Kalliolahti e. Granholm Eero asui Kalliolahdessa koko ikänsä. Eero hukkui Näsijärveen Lammasniemen edustalle ja oli kuollessaan 53-vuotias., s. 29.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti, k. 15.12.1949 Kuru, Olkitaipale.
Helmi Kalliolahti o.s. Granholm Naimaton, Helmi muutti Kurusta 1940-luvun lopulla., s. 27.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Hilda Kalliolahti o.s. Granholm Naimaton, Hilda muutti Kurusta 1940-luvun lopulla., s. 19.04.1901 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 106
VIII Naema Lydia Sjöblom o.s. Granholm, (Taulusta 105, äiti Henrika Kalliolahti ent. Granholm) Naima muutti Kurusta 7.1.1901 Tampereelle. Tehtaan työntekijä., s. 09.02.1883 Kuru, Keihäsjärvi, Latoniemi.

Puoliso: 01.11.1901 Tampere Kaarle Johannes Juhonpoika Sjöblom Tehtaan työmies. Kaarle Sjöblom muutti perheineen Tampereelta 4.8.1902 Poriin., s. 27.02.1878 Pirkkala, Wik.
Vanhemmat: Juho Verner Sjöblom, s. 17.01.1852 Suoniemi, Kauniainen, Tanhuanpää ja Amanda Sjöblom, s. 24.06.1843 Vesilahti, Huonola, Yrjälä.
Kaarle Sjöblom perheineen Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa.

Lapset:
Kaarle Verner Sjöblom s. 27.12.1901 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 107
VIII Ida Maria (Iita) Manninen ent. Kalliolahti o.s. Granholm, (Taulusta 105, äiti Henrika Kalliolahti ent. Granholm) Iita oli vuonna 1903 Myllärin (pappila) piikana, muutti takaisin kotiin ja vuonna 1905 Iita muutti nimensä Lahdeksi ja meni Olkitaipaleen Vanhakylään piiaksi 1906-1907. Vuonna 1908 Iita oli Petäjälammin Ikosen palvelustyttönä naimisiin menoon asti., s. 07.08.1886 Kuru, Keihäslahti, Ontto, k. 28.03.1958 Kuru.
Iida Maria Teemuntytär Kalliolahti oli piikana Petäjälammin Ikosella 1908-1909, kunnes meni naimisiin Matti Mannisen kanssa jolloin muutti kotiinsa takaisin ja sai lapsen. Iidan tyttönimi oli Kalliolahti, pappi oli merkinnyt nimen väärin rippikirjaan (Lahti).

Puoliso: 25.03.1909 Kuru Matti Matinpoika Manninen Matti muutti Kangasniemeltä 27.02.1909 Olkitaipaleen Myllärin Kalliolahteen, Kalliolahden itsellinen., s. 10.05.1887 Kangasniemi, Makkola, k. 09.02.1965 Kuru.
Vanhemmat: Matti Manninen, s. 13.01.1861 Kangasniemi, Makkola ja Henrika Manninen o.s. Pöntynen, s. 02.06.1861 Hankasalmi, Hankamäki, Manninen.
Iita Lahden ja Matti Mannisen vihkimerkintä Kurun rippikirjan vihkineiden luettelossa.

Lapset:
Matti Manninen s. 28.07.1909 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Iita Linnea Manninen s. 26.04.1914 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 108
VIII Silja Törmä ent. Kalliolahti o.s. Granholm, (Taulusta 105, äiti Henrika Kalliolahti ent. Granholm) Silja oli Kurun Petäjälammin Lörpyksen piika 1910-luvun vaihteessa. Silja Kalliolahti meni naimisiin Kalle Törmän kanssa ja he asuivat Kurussa koko ikänsä., s. 21.11.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Silja ja Lempi Kalliolahti ovat Petäjälammin Lörpyksen piikana. Pappi oli merkinnyt tyttöjen sukunimeksi Lahti, mikä oli väärin.

Puoliso: Kalle Ilmari Kallenpoika Törmä e. Törnroos Kurun Karjulan Petäjäniemen itsellinen., s. 14.12.1887 Kuru, Karjula, Koski.
Vanhemmat: Kalle Törnroos, s. 05.02.1850 Kuru, Karjula, Nilsfors ja Ida Johanna Törnroos o.s. Tanhuanpää, s. 01.08.1866 Virrat, Jäähdyspohja, Maantie-Paavola.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 109
VIII Lempi Lahti o.s. Granholm, (Taulusta 105, äiti Henrika Kalliolahti ent. Granholm) Lempi Granholm oli vuoteen 1909 Kurun Petäjälammin Lörpyksen piikana, kuten siskonsakin, mutta muutti vuonna 1909 piiaksi Kurun Karjulan Tyrkkölään. Lempi muutti siskonsa Katariinan kanssa Kurusta 31.10.1915 Tampereelle nimellä Lahti ja sai poikalapsen, jota hoitivat Lempin vanhemmat Kurussa Lempi-äidin kuoleman jälkeen. Lempi kuoli 28-vuotiaana espanjantautiin. Hän oli muuttanut Tampereelta 07.01.1919 Kurun kotiinsa Olkitaipaleen Mylläriin., s. 16.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 23.02.1920 Tampere.

Lapset:
Vilho Johannes Lahti Vilho asui vuoden 1920 jälkeen isovanhemmillaan Teemulla ja Henrikalla Kurun Olkitaipaleen Kalliolahdessa. Vilho oli talvi- ja jatkosodassa tykkimiehenä, työnjohtaja., s. 07.04.1918 Tampere, k. 29.01.1987 Kuru.
Vilho Lahti (1918-1987)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 110
VIII Katariina Onnia ent. Kalliolahti o.s. Granholm, (Taulusta 105, äiti Henrika Kalliolahti ent. Granholm) Katariina Kalliolahti muutti Lempi-siskonsa kanssa Kurusta 31.10.1915 Messukylään. Katariina palasi takaisin Kuruun ja meni naimisiin Yrjö Onnian kanssa., s. 14.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti, k. 17.11.1976 Kuru.
Palvelijattaret Katariina Kalliolahti ja Lempi Kalliolahti muuttivat Kurusta 31.10.1915, Katariina Messukylään ja Lempi Tampereelle. Pappi oli merkinnyt väärin Katariinan nimen Lahdeksi vaikka Katariina oli sukunimeltään Kalliolahti

Puoliso: Yrjö Johannes Juhonpoika Onnia. (Taulu 271) s. 09.08.1898 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee, k. 12.10.1957 Kuru.
Vanhemmat: Juho Onnia e. Raivio, s. 01.09.1867 Ruovesi, Murole, Frigård ja Tekla Amanda Onnia o.s. Petäjäniemi, s. 28.09.1873 Kuru, Karjula.

Lapset:
Helvi Esteri Keskinen o.s. Onnia , s. 07.07.1926 Kuru. Tauluun 111
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 111
IX Helvi Esteri Keskinen o.s. Onnia, (Taulusta 110, isä Yrjö Onnia) s. 07.07.1926 Kuru, k. 22.10.2018.

Puoliso: Antti Lauri Akseli Akselinpoika Keskinen. (Taulu 263) s. 20.11.1919 Kuru, Petäjälammi, k. 09.06.1993.
Vanhemmat: Akseli Keskinen, s. 01.03.1874 Ruovesi, k. 14.01.1952 Kuru, Petäjälammi ja Fanny Vilhelmiina Keskinen o.s. Ikonen, s. 18.01.1880 Kuru, Petäjälammi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 112
VII Manu Kustaanpoika Ojanen, (Taulusta 64, isä Kustaa Ojanen) Manu muutti 15.1.1884 Kurusta (saapui 2.2.1884) Ikaalisiin ja takaisin Kuruun 26.1.1884 ja taas Ikaalisisten Vahojärven Hankalaan Lindvallin vävyksi 26.2.1884. Räätäli. Kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin, haudattu Parkanoon., s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta, k. 06.11.1898 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.

Puoliso: 03.06.1884 Ikaalinen Amalia Jonaantytär Luojus ent. Ojanen e. Lindvall Räätälin ja metsänvartijan tytär ja räätälin vaimo, s. 02.04.1861 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela, k. 13.06.1958 Kanada, Thunder Bay District, Port Arthur.
Vanhemmat: Joonas Lindvall e. Saviranta, s. 27.04.1834 Parkano, Lehtijärvi, k. 30.11.1907 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela ja Eeva Sofia Lindvall o.s. Hankala, s. 06.12.1840 Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Kustaa Johannes Ojanen Vuorelan torppari, metsänvartija, räätäli., s. 03.02.1885 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
Viktor (Vihtori) Oja e. Ojanen s. 28.04.1887 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela, k. 06.10.1963 Kanada, Thunder Bay District, Port Arthur.
1920-luvulla alkoivat linja-autot yleistyä maamme maanteillä. Eräänä ensimmäisistä avasi linjan Ikaalisista Tampereelle kelloseppä Stenfors, jonka erkoismallinen kahdeksanovinen ''linjabiili'' ikuistettiin Ikaalisissa v. 1930.
Hilja Maria Ojanen s. 04.10.1893 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela, k. 02.12.1895 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 113
VI Reetta Liisa Matintytär Luomajoki o.s. Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Viljakkalan Luomajoen torpan emäntä., s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale, k. 23.04.1899 Viljakkala.
Ensimmäinen suomalainen 1 markan seteli vuodelta 1860 = 4,5 € PS. Keräilijät maksaisivat tuhansia euroja sen ajan seteleistä.

Puoliso: 6/1851 Kuru Juho Jubal Juhonpoika Luomajoki Viljakkalan kylän yhteisiä torppareita, Luomajoen torppari., s. 29.12.1832 Viljakkala, k. 10.10.1900 Viljakkala. Nimellisarvo Vuosileima Lyöntimäärä
1 markkaa 1865 1 673 000 kpl

Materiaali Halkaisija Paino
Ag 868 24.00 mm 5,18 g.
Vanhemmat: Juho Luomajoki, s. 21.10.1803 Viljakkala, k. 30.12.1855 Viljakkala ja Saara Luomajoki o.s. Ylinen, s. 26.07.1794 Ylöjärvi, Huuhkaja, k. Viljakkala, Karhe.
Autonomisessa Suomessa vuosina 1864–1915 käytössä ollut hopeamarkka. Tunnuspuolella kuvattuna Venäjän kaksipäinen kotka, jonka sydänvaakunassa Suomen vaakunaleijona.

Lapset:
Juho Kustaa Luomajoki s. 20.08.1852 Viljakkala, k. 21.06.1881 Viljakkala.
Elina Henriikka Luomajoki s. 19.01.1855 Viljakkala.
Kaarlo Eevertti Luomajoki s. 01.08.1857 Viljakkala, k. 18.06.1881 Viljakkala.
Taavetti Viktor Luomajoki s. 24.09.1859 Viljakkala, k. 23.04.1868 Viljakkala.
Henrikki Erlanti Luomajoki s. 18.01.1862 Viljakkala.
Vilhelmiina Luomajoki s. 22.07.1864 Viljakkala.
Taavetti Sylvesteri Luomajoki s. 12.08.1869 Viljakkala.
Matias Pertti Luomajoki s. 26.04.1872 Viljakkala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 114
V Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär ja piika ,Leveelahden Tienarin tytär, Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahden torpan emäntä, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: 25.10.1807 Kuru Taneli Matinpoika Leveelahti. (Taulu 378) Taipaleen sotilaan poika ,Myllärin ja Tienarin renki sekä Leveelahden torppari, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Matti Flinck, s. 1741 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Flinck o.s. Taipale, s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale, k. 08.07.1827 Kuru, Olkitaipale, Haapanen.

Lapset:
Ulla Leveelahti , s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 115
Markus Markkula e. Leveelahti , s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 116
Matias Leveelahti s. 01.07.1812 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Helena Leponiemi o.s. Leveelahti , s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 121
Valpuri Ala-Toikko o.s. Leveelahti , s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 127
Anna Leveelahti s. 18.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Juuse Laitamo e. Leveelahti , s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 128
Jeremias Leveelahti s. 14.10.1821 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Johannes Leveelahti s. 03.01.1827 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 03.06.1863 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kalle Leveelahti , s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 129
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 115
VI Ulla Tanelintytär Leveelahti, (Taulusta 114, isä Taneli Leveelahti) s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 28.12.1831 Kuru Kalle Matinpoika Tyrkkölä s. 26.02.1805 Kuru, Karjula.

Lapset:
Anna Greta s. 01.04.1831 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
Helena s. 30.09.1832 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki.
Herman s. 14.09.1834 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 116
VI Markus Tanelinpoika Markkula e. Leveelahti, (Taulusta 114, isä Taneli Leveelahti) Olkitaipaleen Taipaleen vävy, renki ja sitten itsellinen. Vuonna 1846 perhe muutti Taipaleen Aarian torppaan itselliseksi ja noin 1850 Vaakaniemen Leppälahden Markkolan torppariksi., s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 26.01.1883 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Puoliso: 06.06.1836 Kuru Eeva Juhontytär Markkula o.s. Taipale. (Taulu 418) Eeva kuoli 55-vuotiaana pilkkukuumeeseen, mikä oli yleinen kuolinsyy noihin aikoihin. Pilkkukuume-nimitys säilyi 1800-luvun lopulle asti, minkä jälkeen sairauden nimeksi tuli lavantauti., s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Vanhemmat: Juho Taipale, s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna Taipale o.s. Pikku-Tahlo, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Eelis Eelis kuoli 5-vuotiaana kuumeeseen., s. 13.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.05.1843 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Kalle s. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Johanna Markkula , s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 117
Eelis Markkula , s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 118
Leena s. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
Kalle s. 03.10.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.11.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
Maria Markkula Maria kuoli 11-vuotiaana paiseeseen., s. 06.09.1850 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.01.1862 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Vilhelmiina Markkula Vilhelmiina kuoli 14-vuotiaana isorokkoon, mikä oli yleinen kuolinsyy ennenkuin Suomessa alkoi isorokkorokotus., s. 13.05.1853 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.04.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Matti Markkula s. 12.10.1855 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 117
VII Johanna Markuksentytär Markkula, (Taulusta 116, isä Markus Markkula) Ripitetty salavuoteudesta. Johannan lähdettyä pakon edessä lapsensa kanssa kotoaan, hän muutti vuonna 1894 Olkitaipaleen Taipaleen Eromäkeen itselliseksi, 1895 Taipaleen Rajamäkeen itselliseksi, 1904-1906 Vaakaniemen Leppälahteen itselliseksi, Vaakaniemen Ala-Toikon Moisioon itselliseksi 1906-1914. Markkulaan muutti Fabian Aalto ja entiset asukkaat joutuivat irtolaisiksi Vaakaniemen kylään., s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.08.1914 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.

Lapset:
Kalle (äpärä) Kalle kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 01.05.1908 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 118
VII Eelis Markuksenpoika Markkula, (Taulusta 116, isä Markus Markkula) Eelis muutti 1868 Riihikoskelle rengiksi, 1869-1873 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, missä meni naimisiin. Eelis muutti vaimonsa kanssa takaisin kotiinsa Markkulaan ja saivat ensimmäisen lapsensa, yhteensä 6 lasta. Eelis joutui vaimonsa Anna ja kahden lapsensa Hilman sekä Huldan kanssa Vaakaniemen irtolaisiksi eli asuivat Vaakaniemen talojen nurkissa. Syytä ei tiedetä., s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Markkula, Lahdenpohja, Sarvo ja Upero.

Puoliso: 04.07.1873 Kuru Anna Kaisa Kallentytär Markkula s. 25.09.1849 Ruovesi.

Lapset:
Eelis Markkula s. 28.12.1873 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.06.1874 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Kalle Markkula s. 27.04.1875 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Ida Markkula s. 06.01.1878 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Matti Markkula s. 14.02.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Hilma Maria Keskikapee o.s. Markkula , s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 119
Hulda Fredrika Markkula Hulda kuoli 14-vuotiaana ''hivutustautiin'', mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 23.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 04.02.1903 Kuru, Vaakaniemen kylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 119
VIII Hilma Maria Eeliksentytär Keskikapee o.s. Markkula, (Taulusta 118, isä Eelis Markkula) s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Puoliso: 26.02.1904 Kuru Jaakko Manunpoika Keskikapee e. Alakapee s. 13.07.1877 Kuru, Pohjankapee.
Vanhemmat: Manu Ala-Kapee, s. 03.03.1828 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1898 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Ottiliana Alakapee o.s. Kovettu, s. 25.06.1834 Ruovesi, Murole.

Lapset:
Yrjö Keskikapee s. 07.10.1904 Kuru, Pohjankapee, Alakapee.
Iita Elisabet Mäkinen o.s. Keskikapee , s. 17.09.1907 Kuru, Pohjankapee, Alakapee. Tauluun 120
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 120
IX Iita Elisabet Mäkinen o.s. Keskikapee, (Taulusta 119, äiti Hilma Keskikapee) s. 17.09.1907 Kuru, Pohjankapee, Alakapee, k. 20.06.1949 Kuru.

Puoliso: Reino Valdemar Mäkinen s. 04.09.1909 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 11.01.1997 Kuru.
Vanhemmat: Matti Arviiti Mäkinen e. Järvenpää, s. 24.08.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura, k. 02.12.1970 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö ja Hilma Aliina Mäkinen o.s. Toivio ent. Tönnroos, s. 26.05.1889 Parkano, k. 12.09.1961 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö.
Ida ja Reino Mäkisen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 121
VI Helena Tanelintytär Leponiemi o.s. Leveelahti, (Taulusta 114, isä Taneli Leveelahti) Helena oli kovin kivulloinen., s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 19.02.1890 Kuru, Keihäsjärvi, Pajunen.

Puoliso: 05.12.1841 Kuru Jeremias (äpärä) Kaisanpoika Leponiemi e. Fors Renki, Leponiemen lampuoti, Pajusen renki, eli köyhänä., s. 08.05.1817 Teisko, k. 22.05.1900 Kuru, Keihäsjärvi, Pajunen.
Äiti: Kaisa Fors o.s. Jylhä, s. 04.05.1773, k. 09.02.1859 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Pirttiniemi.

Lapset:
Vauva Leponiemi Kastamaton poikalapsi., s. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti, k. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti.
Matilda Karoliina Leponiemi s. 23.03.1844 Kuru, Keihäslahti.
Miina Helander o.s. Leponiemi , s. 31.01.1847 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 122
Matti Pajunen e. Leponiemi , s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 123
Kalle Leponiemi Itsellinen, s. 14.01.1856 Kuru, Keihäslahti.
Maria Leponiemi s. 17.03.1859 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 122
VII Miina Jeremiaantytär Helander o.s. Leponiemi, (Taulusta 121, äiti Helena Leponiemi) Miina oli Kurun Ristaniemen piika mennessään naimisiin., s. 31.01.1847 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: 01.12.1867 Kuru Berndt Fredrik Kustaanpoika Helander Berndt oli Kurun Ristaniemen renki mennessään naimisiin. Vanhakylän Leveelahden renki 1868-1870, Keihäslahden Kurun renki 1870-1877. Ulosottomies / nimismiehen oikea käsi., s. 27.02.1837 Kuru, Karjula, Karjunkoski, k. 04.03.1909 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Mäntytörmä.
Vanhemmat: Kustaa Helander, s. 18.07.1809 Hämeenkyrö, k. 09.07.1865 Kuru, Karjula, Koski ja Gustava Helander o.s. Lindgren, s. 28.04.1807 Vahto, Kierikkala, k. 10.10.1880 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Lapset:
Kalle Fredrik Helander s. 15.09.1870 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti, k. 28.05.1871 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 123
VII Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi, (Taulusta 121, äiti Helena Leponiemi) s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. 06.06.1920 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

1. puoliso: 02.11.1880 Kuru Manta Mariantytär Pajunen. (Taulu 78) Piika, s. 19.09.1858 Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Äiti: Maria Venesjärvi o.s. Isoluukas, s. 15.02.1830 Ikaalinen, Vatsiainen, k. 15.04.1888 Kuru, Aurejärvi, Vuotari, Venesjärvi.

Lapset:
Maria Ojanen o.s. Pajunen , s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 78
2. puoliso: 19.04.1884 Kuru Karoliina Antintytär Pajunen o.s. Kalliojärvi. (Taulu 98) s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 11.12.1917 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Vanhemmat: Antti Kalliojärvi, s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 08.03.1911 Kuru, Keihäsjärvi.
Lapset:
Edvard Albinus Pajunen s. 02.03.1885 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 04.05.1885 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Matias Adolf Pajunen s. 03.02.1886 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 26.08.1892 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Iita Matilda Pajunen s. 09.02.1888 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 27.03.1888 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Elina Henriikka Pajunen s. 10.04.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Vihtori Pajunen , s. 05.05.1891 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 124
Emma Karoliina Latoniemi o.s. Pajunen , s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 98
Lyyti Vilhelmiina Lammi o.s. Pajunen , s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 126
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 124
VIII Vihtori Matinpoika Pajunen, (Taulusta 123, isä Matti Pajunen) s. 05.05.1891 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 23.10.1928 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

Puoliso: Lyyti Josefiina Fabianintytär Vierikko o.s. Aalto s. 10.06.1898 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Markkula, k. 24.04.1981 Kuru.
Vanhemmat: Fabian Aalto e. Latoniemi, s. 18.06.1860 Kuru, Keihäsjärvi, k. 13.10.1952 Kuru, Olkitaipale, Markkula ja Josefiina Aalto o.s. Stengård, s. 05.10.1864 Ikaalinen, Juhtimäki, Hauturi, Stengård, k. 18.05.1901 Kuru, Leppälahti, Markkula.

Lapset:
Vilho Sakari Pajunen , s. 23.07.1926 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 125
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 125
IX Vilho Sakari Pajunen, (Taulusta 124, isä Vihtori Pajunen) s. 23.07.1926 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 31.08.1998 Kuru.

Puoliso: Elna Esteri Pajunen o.s. Niinimäki. (Taulu 250) s. 16.06.1925 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Salomon Niinimäki, s. 08.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi ja Iita Seriina Niinimäki o.s. Keinonen, s. 06.09.1900 Kuru, Hainari, Rasi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 126
VIII Lyyti Vilhelmiina Matintytär Lammi o.s. Pajunen, (Taulusta 123, isä Matti Pajunen) Lyyti kuoli 101-vuotiaana., s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 12.09.1997 Kuru, Keihäslahti.
Lyyti Vilhelmiina Lammi os. Pajunen 1896-1997.

Puoliso: Jaakko Manu Manunpoika Lammi. (Taulu 215) s. 08.07.1890 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 16.08.1957 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Manu Lammi, s. 08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 20.02.1937 Kuru, Keihäslahti ja Tilda Lammi o.s. Latvajärvi, s. 18.02.1861 Kuru, Keihäsjärvi, k. 24.05.1927 Kuru, Keihäslahti.
Jaakko Manu Lammi (1890-1957)

Lapset:
Sylvi Sievä Sisko Lammi s. 15.04.1917 Kuru, Keihäslahti.
Matti Veli Lammi s. 23.02.1919 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 127
VI Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti, (Taulusta 114, isä Taneli Leveelahti) Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.

Puoliso: 15.12.1865 Kuru Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko. (Taulu 380). (Taulu 400) Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.
Vanhemmat: Matti Ylä-Toikko, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Ylä-Toikko o.s. Taipale, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi.
Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 128
VI Juuse Tanelinpoika Laitamo e. Leveelahti, (Taulusta 114, isä Taneli Leveelahti) Juuse oli Keihäslahden Leponiemen renki mennessään naimisiin, sitten Leponiemen itsellinen 1854-1860. Olkitaipaleen Leveelahden itsellinen 1860-1867, Vaakaniemen Ala-Toikon Laitamon torpan isäntä 1867-., s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 10.05.1914 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Laitamo.

Puoliso: 29.04.1855 Kuru Maria Matintytär Laitamo o.s. Vetikko Maria asui kotonaan ennen naimisiin menoa, mutta muutti ennen synnytystä Keihäslahden Leponiemeen., s. 08.03.1826 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 06.02.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Laitamo.

Vuonna 1894 Juuse ja Maria Laitamo otti kasvattilapsekseen 10-vuotiaan pojan Juho Samuel Järvisen s. 21.07.1884.
Juho oli Vaakaniemen Ylä-Toikon Huhtiladon torpan renki Manu Eevanpojan s. 18.03.1846 ja Johanna Mooseksentyttären s. 15.01.1845 poika, heidän 5. lapsestaan nuorin.
Vanhemmat: Matti Vetikko e. Kuivaniemi, s. 24.02.1792 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 19.04.1848 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla ja Valpuri Vetikko, s. 29.03.1787 Kuru, Olkitaipale, Mylläri (Pappila), k. 18.12.1866 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

Lapset:
Eelis Laitamo Ala-Toikon Laitamon torpan isäntä vuoteen 1915, Laitamon torpan itsellinen 1915-1917, Vaakaniemen Ylä-Toikon itsellinen 1917-., s. 09.03.1855 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 129
VI Kalle Tanelinpoika Leveelahti, (Taulusta 114, isä Taneli Leveelahti) Leveelahden torppari, sairaalloinen, muutti perheineen Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemeen itselliseksi 1864-1865, Riihikoskelle 1875-1877, Karjulan Lahdenpohjaan 1877-12.10.1880, jolloin perhe muutti Parkanoon Mäkelään, s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Eeva Kaisa Juhontytär Leveelahti o.s. Järvensivu s. 05.10.1847 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Juho Järvensivu e. Saarijärvi, s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.01.1879 Kuru, Aurejärvi ja Stina Sofia Järvensivu, s. 11.12.1818 Ikaalinen, Kurkela, Vähä-Tiirikka, k. 24.10.1855 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Hulda Leveelahti s. 14.06.1868 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kalle Leveelahti s. 16.03.1870 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Puutavaran lastausta höyryproomuihin Kurun kirkolla 1930-luvun puolivälissä. Puut kuljetettiin etupäässä Tampereelle. Ensimmäisenä kuorman kanssa on tuleva Leveelahden ''vooli'' Pentti.
Eelis Leveelahti s. 13.03.1872 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 07.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 130
V Helena (Leena) Joosepintytär Lahdenperä o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 14.09.1863 Kuru, Olkitaipale.

Lahdenperä on muodostettu vuonna 1795 Tienarin maista ja Keihäslahden luutnantin virkatalon entisestä torpasta uudistilaksi. (Vanhan Ruoveden historia II:I ss.32-33).
Kalle Riihikosken Parkkuuseen muuton aikoihin vuonna 1890 Lahdenperää isännöi Matti Matinpoika Lahdenperä, joka oli syntynyt 20.9.1847 ja hänen toinen vaimonsa Vilhelmiina Antintytär Kalliojärvi. Torpan syntyä Tienarin maista ehkä selittää se, etta Tienarilta Lahdenperään emännäksi oli tullut 9.6.1789 syntynyt Helena Joosepintytär. (Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani s.105).

Huom. Isojako suoritettiin Kurun Olkitaipaleen kylässä vuonna 1904, joten ennen sitä tiloilla ei ollut tarkkoja rajoja. Joka kaskesi metsää ensimmäisenä korpeen, sai myös viljellä sitä. Karja asettui laiduntamaan sopivalle paikalle, sitä alettiin kutsua talon mukaan. Näin muodoin asutus levisi pikkuhiljaa, mutta rajat olivat epäselviä ja pelloista jaettiin ns. sarkoja tilojen mukaan eli omistus oli tosi hajallaan ennen Isojakoa.

Puoliso: 19.06.1814 Kuru Timoteus Yrjönpoika Lahdenperä e. Lörpys Uudisasukas, s. 25.01.1790 Kuru, Petäjälammi, k. 21.04.1868 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Lörpys, s. 1746 Kuru, k. 30.09.1792 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Anna Lörpys o.s. Pusu, s. 19.04.1751 Kuru, Aurejärvi.
Timoteus Lahdenperän perhe vuosien 1830-1837 Kurun rippikirjassa. Huom! Helenan s. 6.7.1827 nimi on rippikirjassa Eeva.

Lapset:
Matias Lahdenperä , s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 131
Juuse Lindqvist e. Lahdenperä , s. 11.03.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 163
Kustaa Lahdenperä Kustaa kuoli 9-vuotiaana pistokseen., s. 12.08.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 01.01.1830 Kuru, Olkitaipale.
Mooses Lahdenperä Mooses kuoli 5-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 03.11.1824 Kuru, Olkitaipale, k. 29.11.1829 Kuru, Olkitaipale.
(Helena) Eeva Kestilä ent. Kuivaniemi o.s. Lahdenperä , s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 165
Anna Reetta Lahdenperä Anna kuoli 22-vuotiaana hivutustautiin ; usein keuhkotauti., s. 31.03.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1853 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 131
VI Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, (Taulusta 130, äiti Helena Lahdenperä) Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 11.11.1842 Kuru Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Liivalammi, s. 1783 Ylöjärvi, Mutala, Simola ja Saara Liivalammi, s. 04.05.1788.

Lapset:
Matilda Karoliina Lahdenperä Matilda kuoli 10-vuotiaana yskään., s. 20.06.1843 Kuru, Olkitaipale, k. 13.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
Amanda Vilhelmiina Leponiemi o.s. Lahdenperä , s. 15.05.1845 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 132
Matti Lahdenperä , s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 133
Selma Ketonen o.s. Lahdenperä , s. 20.05.1850 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 146
Henriikka Lahdenperä , s. 09.03.1853 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 148
Maria Aleksandra Kylänen o.s. Lahdenperä , s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 151
Eelis Lahtinen ent Mäkelä e. Lahdenperä , s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 152
Kaarlo Eevertti Lahtinen e. Lahdenperä , s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 158
Hilma Pauliina Lahdenperä s. 11.12.1864 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1866 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 132
VII Amanda Vilhelmiina Matiaksentytär Leponiemi o.s. Lahdenperä, (Taulusta 131, isä Matias Lahdenperä) Amanda muutti Kurusta vuonna 1871 Ikaalisten Juhtimäen Kestilän Leponiemeen piaaksi ja meni naimisiin talon leski-isännän kanssa., s. 15.05.1845 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 25.09.1871 Ikaalinen Kalle Aukusti (äpärä) Albertiinanpoika Leponiemi ent. Kestilä e. Wallenius Kalle muuttaa Kurusta 26.10.1861 Ikaalisten Juhtimäen Kestilään ja menee naimisiin talon tyttären kanssa, vaimo kuolee 1868 ja Kalle saa asuttavakseen Kestilästä erotetun Leponiemen torpan. Kallen jätettyä Leponiemen torpan isännyyden vuonna 1900, niin poika Kaarle Leponiemestä tuli talollinen., s. 02.05.1842 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Jokela.
Äiti: Albertina Wallenius o.s. Heinäaho, s. 02.04.1817 Kuru, Aurejärvi, Pusu.

Lapset:
Iisakki Kustaa Leponiemi s. 23.03.1873 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä, k. 30.03.1873 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Maria Aleksina Leponiemi s. 24.02.1875 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Johannes Leponiemi s. 22.04.1878 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Matti Leponiemi s. 22.04.1881 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
August Leponiemi s. 09.10.1884 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Arvid Leponiemi Arvid kuoli 14-vuotiaana sydäntautiin., s. 26.02.1888 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä, k. 07.07.1902 Ikaalinen, Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 133
VII Matti Matiaksenpoika Lahdenperä, (Taulusta 131, isä Matias Lahdenperä) s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 31.10.1901 Kuru, Olkitaipale.
!790-luvun kartta, missä merkittynä vanha maantie kiertäen Lahdenperän pihan kautta Kuruun. Jos tie olisi edelleen samassa paikassa se kulkisi Kalliomäen pihan lomitse laskien hyvin jyrkästi Riihtenperälle ja kulkisi Törmän kuusiaidan vieressä. Lohkottaessa Törmälää, tuli kauppakirjaan ehto; että kuusiaita on pidettävä kunnossa. Törmän Riikka hoitikin kuusiaitaa hyvin, mutta pikkuhiljaa se alkoi hoitamattomana kuiveta ja kuusen latvat ja oksat törröttivät sinne sun tänne.

1. puoliso: 13.06.1868 Ruovesi Aleksandra Rosa Kallentytär Lahdenperä o.s. Wargentin Ruoveden pitäjän Kurun kappelin nimismiehen tytär, muutti Ruoveden Pihlajalahden Hakajärveltä 4.6.1869 Kurun Olkitaipaleen Lahdenperän emännäksi., s. 02.05.1847 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 16.01.1873 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Wargentin, s. 22.02.1813 Sääminki, Pappila, k. 05.06.1852 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi ja Elois Rosalie Wargentin o.s. Bergroth, s. 30.03.1817 Virrat, Marttinen.
Aleksandra Rosa Lahdenperän muistoristi Kurun vanhalla hautausmaalla.

Lapset:
Arvid Werner Lamminperä e. Lahdenperä , s. 07.10.1870 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 134
2. puoliso: 03.08.1877 Kuru Vilhelmiina Antintytär Lahdenperä o.s. Kalliojärvi Lahdenperän emäntä, s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 10.09.1908 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Antti Kalliojärvi, s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 08.03.1911 Kuru, Keihäsjärvi.
Lapset:
Ida Lydia Lahdenperä Ida kuoli reilun vuoden vanhana kovaan kuumeeseen., s. 18.05.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 12.01.1880 Kuru, Olkitaipale.
Matteus (Matti) Lahdenperä , s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 135
Kalle Eevertti Lahdenperä s. 06.12.1882 Kuru, Olkitaipale.
Lyydia Vilhelmiina Lahdenperä , s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 137
Toivo Eetu Lahdenperä , s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 138
Ilo Sofia Riihikoski o.s. Lahdenperä , s. 24.11.1889 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 141
Lauri Johannes Lahdenperä s. 24.01.1892 Kuru, Olkitaipale.
Helmi Maria Taipale o.s. Lahdenperä , s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 142
Emma Lydia Salonen o.s. Lahdenperä , s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 143
Hilda Josefiina Lahdenperä s. 22.10.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1986 Kuru, Olkitaipale.
Lahdenperän pihalla ovat valokuvaan asettuneet 1930-luvun puolivälissä; ?. Hilda Lahdenperä, Elli Tanhuamäki, Sanni Kauraniemi, Lyydia Lahdenperä, Lauri Tanhuamäki, Selma ja Matti Lahdenperä ja edessä lapset Hanna Lahdenperä ja Varpu Kauraniemi. Kuva Lahdenperän arkisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 134
VIII Arvid Werner Matinpoika Lamminperä e. Lahdenperä, (Taulusta 133, isä Matti Lahdenperä) Poikeluksen Lamminperän isäntä vuoteen 1910, jonka jälkeen Arvid toimi Lamminperän itsellisenä 1910-1914, jonka jälkeen Arvid muutti Kurusta 24.10.1914 Tampereelle., s. 07.10.1870 Kuru, Olkitaipale.

Arvid ja Eeva Lahdenperällä (myöh. Lamminperä) ei ollut yhteisiä lapsia, mennessään naimisiin Eeva oli jo 44-vuotais ja seuraavan 4:n vuoden aikana ei syntynyt heille lapsia rippikirjan mukaan, joten heillä ei ole yhteisiä lapsia. Eevalla oli ensimmäisestä avioliitosta 9 lasta.
Kerrotaan, että hänen tyttärensä Rauha (Eevalla ei ollut Rauha nimistä tyttöä, olisiko kyseessä lapsenlapsi) myöh. Heiskanen siirtyi Koskelaan.

Vuonna 1910-luvulla Tamperelainen OY Näsi osti Kurun Poikeluksen Lamminperän tilan ja taloa tuli hoitamaan Frans Vilhelm Laine s.1885 Ikaalisista ja Arvid Lamminperä joutui tilan itselliseksi ennen omistamalleen tilalle.
Vaimonsa kuoltua Arvid Lamminperä muutti Kurusta 26.10.1914 Tampereelle.

Arvid Lamminperä meni toisen kerran (I-vaimo Eeva kuoli 02.12.1910) naimisiin Iida Vilhelmina Thurmannin kanssa ja heidän lapsekseen merkittiin Rauha Annikki Lamminperä s.18.03.1912, vaikka Rauhan todellinen äiti on rippikirjan mukaan Maria Thurman, isä tuntematon.

Iivari ja Rauha Heiskanen osti vuonna 1932 Törmälän tontin ja rakennuksen kesäpaikakseen ennempää siinä asuneelta Törmän Riikalta eli Riikka Heleniukselta. He rakensivat Nimettömän ojan varrelle kesämökin. Riikka vietti eläkevuotensa vanhassa mökissä.
Heiskasen lapset Risto, Seppo ja Anja viettivät kesänsä vanhempiensa kanssa Parkkuussa. Heiskasen nuoriso siirtyi ammatteihin muualle ja he myivät Törmän 1980-luvun lopulla Toivo Ahoselle vakituiseksi asunnoksi (Toivo Ahosen veljellä Väinö Ahosella on kesämökki Parkkuussa, Juulian mutkan yläpuolella oleva vanha asuinrakennus). Toivo Ahonen myi Törmälän 1990-luvulla Seppo Kuokkaselle ja hänen vaimolleen, mutta he eivät asuneet siinä kuin yhden talven ja myivät Törmälän Lasse ja Hannele Maijalalle asunnoksi. Lassella oli kotipaikastaan puolet omistuksessa veljensä kanssa Ruoveden Pajuskylän Maijalan maatila, missä Lasse kävi töissä. Lasse sairastui vakavasti ja kuoli 2005 tai 2006. Hannele Maijala asui leskenä Törmälää muutaman vuoden, kunnes myi sen kesäkuussa 2012 Samuli Ahtiselle. Vuonna 2014 Ahtinen laittoi Törmälän myyntiin, mutta huonolla menestyksellä johtuen ehkä kysynnän ja tarjonnan laista sekä yhdessä talouslamasta mikä koettelee rajusti ylivelkaantunutta Suomea. Talon osti vuonna 2020 Heidi Niskanen.

Heiskasten omistaessa Törmälää 1980-luvun loppupuolella, he kuulivat Ojasen Kalevin aikovan rajanaapurina alkamaan rakentaa kesämökkiä Nimettömän ojan rantaan.
Artturi Tiura , ennen Ojasen Kalevin rakentamista, olisi halunnut ostaa Kalevin tontin itselleen. Hän soitti monta kertaa Aino Ojaselle asiasta, mutta Kalevi ei myynyt.
Heiskaset kokivat tulevan kesänaapurin rikkovan alueen rauhallisen idyllin ja myivät Törmälän pois.
Kuvassa Parkkuun Alisenkoskesta tehty profiili 8.6.1905. Kyseessä on arkistokappaleesta 1929 tehty jäljennös. Juho ja Sanni Tienari tekivät uuden vuokrasopimuksen Arvid Lamminperän kanssa 7.2.1905. Arvid Lamminperä kuitenkin siirsi vuokrasopimuksen täydellä omistusoikeudella nimismies Anton Mattilalle 26.11.1905. Piiri-insinööri Emil Graeffe ilmoitti: Minä saan sen tähden ehdottaa, että hakijalle myönnetään oikeus rakentaa padon N:o 30 kohdalle, jonka harjan korkeus on 19,20 m eli 0,80 m kiintopisteen alla ja rännillä johtaa vettä myllyyn. Myllyruuhen pohjan tulee olemaan 0,50 m patoharjan alla taikka 1,30 m kiintopisteen alla ja sen ylin reuna 0,20 m kiintopisteen yli. Rännin leveys tulee olla 1,50 m ja kaltevuus 1:1000. Sen seinä varustetaan kahdella hätäluukulla 1,50 m leveydellä, jotka on pidettävä auki kun mylly seisoo, joten 3,5 m vettä voi niistä pois virrata. Hakijan tulee koskenniskaan asettaa vesikaavan, josta ylärajat näkee, ettei vedenpintaa ylennetä yli luonnollisen korkeuden. Lahkomyllyn omistajat voivat myöskin hankkia lupaa hakea yhtäläisen rännin kuin nyt ehdotettu, ja millä tavalla nauttia yhtä paljon vettä kuin hakija. Hakijan tulee itse suojella vesilaitoksiaan uitettavaa tavaraa vastaan. Emil Graeffe. Lähde: Kuva ja teksti Urho Riihikoski Parkkuu muistoissani.

1. puoliso: 14.08.1896 Kuru Eeva Taavetintytär Lamminperä o.s. Kuirinlahti Poikeluksen Lamminperän emäntä., s. 08.04.1852 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 24.12.1910 Kuru, Poikelus.
Vanhemmat: Taavetti Kuirinlahti, s. 07.01.1823 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 10.04.1867 Kuru, Aurejärvi, Lannetta ja Maria Kaartinaho ent. Kuirinlahti o.s. Aittoniemi, s. 06.05.1820 Ikaalinen, Vahojärvi, k. 01.10.1900 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kuirinlahti.
Tilannevuosi 1932: Omistaja Oy Näsi. LAMMINPERÄ, 55 km Tampereelta ja 4 km Parkkuun laiturilta. Omistaja v:sta 1912 Oy Näsi. Tilanhoitajana v:sta 1927 Edvard Johansson. Lamminperän suku on omistanut tilan aikaisemmin pitkät ajat. Pinta-ala 676 ha, josta 34,75 peltoa ja 641,25 ha metsämaata. Pellot epätasaisia savimultamaita; niistä on 4,5 ha kivisalaojissa. Rakennukset viljelysten keskellä. Karjasuoja rakennettu puusta, vahvistettu tiilipilareilla. Siinä on 21 Lehmän navetta, 14 hevosen talli, sikala, lantasäiliö, ajokaluvaja, maitohuone ja juurikasvisäiliö. Vesijohto (tuulimoottorit) Viljelys vielä järjestelyn alaisena, sillä talo on ollut muutaman vuoden asumattomana. V. 1930 oli 2 ha ruista, 11,58 kauraa, 0,7 ohraa, 0,08 hernettä, 0,26 perunaa, 0,08 pellavaa, 0,4 rehujuurikasveja, 19,4 heinää ja 0,25 ha vihantarehua. Kotieläimiä: 4 hevosta, 15 lehmän, 1 sonni. 2 sikaa ja 40 kanaa. Karja LSK-rotua. Myydään viljaa ja rehuja Tampereelle. Voimakoneena öljymoottori. Lähde: Suomen maatilat, II osa

2. puoliso: Iida Vilhelmiina Fredrika (äpärä) Fredrikantytär Thurman. (Taulu 501). (Taulu 502) s. 15.01.1890 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala, k. 17.02.1939 Tampere.
Äiti: Fredrika Thurman o.s. Viitanen, s. 13.09.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki, k. 23.11.1937 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 135
VIII Matteus (Matti) Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 133, isä Matti Lahdenperä) Lahdenperän isäntä, s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale, k. 22.11.1944 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperän Matti-isäntä kosi Selma-emäntää sanoen:
- Olen minä muitakin riiannu, mutta tule Lahdenperään, jos tykkäät.

Olin (kertojasta ei tietoa) isäni kanssa pikkupoikana Lahdenperässä kylässä ja Lahdenperässähän ei ollut poikaa. Isä kysyi leikillään Lahdenperältä:
- Mitä sinä maksat, jos tehen sulle pojan?
Lahdenperä löi heti kädellä polveensa ja sanoi:
- Vuoden tulot saat jumalauta heti.

- Kylvä sinä, kyllä minä kyttään, sanoi Lahdenperän Matti työmiehelleen, kun kumpikin kyttäsivät riihen takaa toisiaan ja sattuivat kurkistamaan yhtä aikaa.

Lahdenperän Matilta kysyttiin, paljonko ruiskuhilaita tuli. Lahdenperä vastasi, ettei hän ole laskenu, mutta kai ne Leveelahden miehet on lukenu.

Korkeella, kun Lahdenperän leipävartaat.

Puoliso: Selma Maria Kallentytär Lahdenperä o.s. Pohjasmäki. (Taulu 331) s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.11.1975 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Pohjasmäki, s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Pohjasmäki o.s. Torkko, s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Hanna Marjatta Hankala o.s. Lahdenperä , s. 10.08.1922 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 136
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 136
IX Hanna Marjatta Hankala o.s. Lahdenperä, (Taulusta 135, isä Matteus Lahdenperä) Rintamalotta, Kurun viimeinen sotaveteraani. Maatalon emäntä., s. 10.08.1922 Kuru, Olkitaipale, k. 10.01.2023 Kuru, Olkitaipale.
Opettaja Elna ja Kalle Lehmuksen hopeahääpäiväjuhla Parkkuun ala-kansakoululla 26.12.1957. Kuvassa vasemmalla ainakin Hanna ja Olli Hankala, Taimi Ojanen, Elma Tienari, Ester Summanen, Veikko Mäkinen, Sakari Koskinen ynnä monia muita.

Puoliso: 27.06.1948 Kuru Olli Tapio Hankala Lahdenperän isäntä, pankinjohtaja., s. 17.09.1918 Kuru, Poikelus, k. 08.10.2009 Kuru, Olkitaipale.
Olli Ja Hanna Hankala muistelevat 1920 - ja 1930-luvuilla tehtyjä koulumatkojaan Tampereelle.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 137
VIII Lyydia Vilhelmiina Matintytär Lahdenperä, (Taulusta 133, isä Matti Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär., s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1954 Kuru, Olkitaipale.
Olkitaipaleen Lahdenperän sisarusten Lyydian ja Hildan hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Salli Kyllikki (äpärä) Lahdenperä Sallin äidin Lyydian veli Toivo Lahdenperä toimi kummina vaimonsa Hildan kanssa. Sallin kastoi pappilassa A.M. Numminen., s. 20.02.1919 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 138
VIII Toivo Eetu Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 133, isä Matti Lahdenperä) Toivo muutti perheineen Koskelaan 1926, joka oli ollut Jussi Kyrön torppa., s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Olkitaipaleen Lahdenperän veljesten Matin ja Toivon hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: 19.12.1909 Kuru Hilda Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Heiskanen s. 10.07.1891 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 05.08.1949 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Vanhemmat: Iivari Jeremias Heiskanen e. Mäki-Heiskala, s. 19.07.1853 Viljakkala, Inkula, k. 03.11.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki ja Miina Heiskanen o.s. Lehtinen, s. 12.07.1864 Renko, k. 09.09.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki.
Lahdenperän sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Akseli Lahdenperä , s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela. Tauluun 139
Valdemar Lahdenperä s. 06.02.1912 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä , s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela. Tauluun 140
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 139
IX Akseli Lahdenperä, (Taulusta 138, isä Toivo Lahdenperä) Kirvesmies, s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.02.1987 Kuru, Olkitaipale.
Vilho Vanhakylä ja Akseli Lahdenperä peruskorjaavat Riihikosken päärakennusta vuonna 1963. Mukana kuvassa Akselin poika Timo Lahdenperä.

Puoliso: Elsa Lyyli Lahdenperä o.s. Sormunen. (Taulu 332) s. 05.01.1911 Kuru, Aurejärvi, k. 15.02.1997 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Ananias Sormunen, s. 16.02.1881 Kuru, Aurejärvi, k. 08.01.1951 Kuru, Aurejärvi ja Hilma Josefiina Sormunen o.s. Pohjasmäki, s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Aksali ja Elsa Lahdenperän hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 140
IX Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä, (Taulusta 138, isä Toivo Lahdenperä) s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.11.1974 Kuru.
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Kurusta Tampereelle arkisin.

Puoliso: 30.08.1936 Kuru Artturi Mikael Tiura. (Taulu 393) Liikennöitsijä 1935--1679, 23.6.1975 liikenneneuvos, Kurun yrittäjä 1977. Kurun KOP:n hallituksen jäsen. Länsilinjat osti vuonna 1979 30-onnikan yrityksen A.Tiura Oy:n kuljettajineen., s. 28.09.1908 Messukylä, Hatanpää, k. 24.12.1991 Kuru. 1930-luvun koventuneessa kilpailutilanteessa laivayhtiöt pyrkivät kuitenkin tietoisesti
yhteistyöhön linja-autoliikennöitsijöiden kanssa. Esimerkiksi Höyrylaiva Osuuskunta
Tarjanne aloitti säännöllisen yhteistyön Ruoveden oman linja-autoliikennöitsijän, Kalle Mannisen kanssa. Tämä kuljetti matkalaisia Ruoveden Selviikin ja kirkonkylän sekä Virtain välillä vuodesta 1934 ainakin vuoteen 1938.16 Järjestetyn matkailun tultua tärkeäksi osaksi Tampereen ja Virtain välistä
sisävesireittiä Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne sai yhteistyökumppanikseen Etelä- Pohjanmaan matkailuyhdistyksen, joka puolestaan organisoi niin sanotun turistilinjan
Virroilta Vaasaan vuonna 1934.17 Laivayhtiöt yrittivät hyötyä linja-autoliikenteestä myös laivayhtiöiden keskinäisessä kilpailussa. Esimerkiksi Kurun laivaliikenteelle linja-autot toivat uusia matkustajia
1930-luvun alussa, kun Virroilta ja Ruoveden seudulta alettiin kuljettaa matkalaisia
juuri Kurun laivoille. Samalla Virtain-linjan laivat menettivät potentiaalisia matkustajia.
Karttaa katsomalla on helppo ymmärtää Kurun soveltuminen linja-autojen ja laivojen yhdysliikenteen kohtauspisteeksi – ihmisiä pystyttiin kuljettamaan Kurun laivoille koko Näsijärven järvialueen länsipuolelta, niin Parkanosta, Kihniöstä ja Virroilta kuin Ruovedeltäkin. Kurusta vesitie Tampereelle
oli lisäksi suhteellisen suora.
Matkustajia puolestaan ilahdutti laivalippujen hinta: Kurun laivaliikenteen sisäinen kilpailu oli ennätyksellisen kovaa vuosien 1930–1933 välillä, mikä painoilippujen hinnat alas ja teki matkustamisen halvaksi. Omalta osaltaan syöttöliikenteen mahdollisuuksia juuri Kurussa paransi se,
että Tampereen ja Kurun välinen tie oli suorastaan surullisenkuuluisa huonosta kunnostaan, mikä venytti suoran Tampere-
Kuru linja-autoliikenteen aloittamisen aina vuoteen 1935 asti. Tieverkoston yleinen huono kunto toki vaikeutti autoliikennettä kaikkialla. Kun suora linja-autoliikenne Tampereen ja Kurun välillä sitten alkoi, joutui laivayhtiö 1930-luvun loppupuolella tekemään useita sopimuksia linja-autoliikennöitsijä Artturi Tiuran kanssa saadakseen edes rippeitä matkustajavirroista. Linja-autoliikennöitsijän
vahvaa asemaa kuvaa, että sopimukset koskivat pääasiassa linja-autoliikenteelle vähämerkityksellisiä
alueita, kuten Kihniötä. Liikennöitsijät tekivät kuitenkin myönnytyksiä puolin ja toisin: laivayhtiö lupasi olla puuttumatta linja-autojen suoraan Tampereen liikenteeseen, ja linja-autoliikennöitsijä
taas lupasi tuoda matkustajia laivalaitureille Kihniön asemalta. Eräässä sopimuksessa
linja-autoliikennöitsijältä jopa kiellettiin suorien Tampereen linja-autolippujen myynti ja
mainostaminen laivalaiturille ajaneessa vuorossa. 19 Itsestään selvää kuitenkin oli, ettei
tällainen protektionistinen politiikka toiminut pidemmän päälle.
Kaiken kaikkiaan syöttöliikennelinjat satamiin jäivät historiallisessa katsannossa
eräänlaiseksi kuriositeetiksi ja välivaiheeksi. Aluksi linja-auto tuli hevosen tilalle liikennettä
laivoille syöttäneenä kulkuvälineenä ennen kuin autojen todelliset vahvuudet pääsivät oikeuksiinsa suorien, nopeiden ja ympärivuotisten linjojen muodossa. Suorat linjat syrjäyttivätkin syöttöliikenteen lähes kokonaan 1930-luvun loppuun mennessä. Asiakkaan kannalta tämä merkitsi liikenteen
nopeutumista ja kulkuvälineestä toiseen vaihtamisen jäämistä pois. Matkustajaliikenteen
lisäksi tällä oli tuntuva merkitys etenkin rahtiliikenteessä – enää ei tarvittu kuin
yksi lastaus autoon ja toinen autosta ulos. Laivoilla kuljetettaessa tuotteet oli pitänyt
ensin tuoda jollain satamaan, siitä laivaan ja edelleen määränpäässä laivasta ulos ja
satamasta perille. Suorien linja-autolinjojen myötä Näsijärven matkustajalaivaliikenteen
aika hyötyliikenteen palveluksessa alkoi olla ohi – toisen maailmansodan syttyminen tosin
jatkoi tätä aikaa noin kymmenellä vuodella.
Eräänä historiallisena jäänteenä linjaauto–laiva -syöttöliikenteestä ovat kuitenkin
matkailukäytössä yhä olevat linjat: esimerkiksi Näsijärven seudulla linja-autot kuljettavat
yhä matkalaisia höyrylaiva Tarjanteen reitin pysähdyspaikkoihin.
Vanhemmat: Kalle Tiura, s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1958 Kuru, Olkitaipale ja Vilhelmiina Tiura o.s. Vastamäki, s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 08.07.1954 Kuru, Olkitaipale.
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Tampereelta Kuruun arkisin.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 141
VIII Ilo Sofia Matintytär Riihikoski o.s. Lahdenperä, (Taulusta 133, isä Matti Lahdenperä) s. 24.11.1889 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 30.12.1910 Kuru Vilho (Ville) Eetu Kallenpoika Riihikoski Sydänlihasvika. Vilho perusti perheen Riihikoskesta erotetulle Koivusalon lohkopalstalle. Aikaisemmin paikalla asunut torppari (Niskalan torppa) Iisakki Siren (s. 1849) häädettiin, kun tilalle tuli Riihikosken oma poika., s. 30.03.1890 Kuru, Riihikoski, k. 04.02.1953 Kuru, Riihikoski.

Monet kurulaiset lähtivät Amerikkaan ajan tavan mukaan. Näin teki myös Vilho Riihikoski. Sauraava Evelethissä USA:ssa 16.5.1913 päivätty kirje kertoo lähdön USA:han saapumisen tunnelmista:
- Terveiset nyt täältä länneltä, täällä sitä poikaa majailee. Lähtö tuli äkkiä, että ei sitä paljon hyvästiä jätelty ja kai se niin pareet onkin. Joka tänne lähtee ei tätä matkaa voi enskertanen kuvitella semmoseksi kun se on. Meidän renki Anton jäi Vistpurkkiin ja olin minäkin sie jonkun päivän ja sitten lähdin tänne Evelethiin, kolme vuorokautta kesti tulla. Piletti makso liki kaksisataa. Kyllä tänne tulee sitte miestä sieltä kotimaasta niiku pilvee. Eikä täällä ole mikään hyvä aika. Työtä kyllä saa, mutta on pienet palkat, kun tulee niin pirusti ukkoo. Kuinka ne siellä meillä jaksavat. Ei nyt muuta tällä kertaa. Muista sitte kirjottaa kuinka sie voidaan. Voi itte mitä parhaiten ja sano terveisiä kuillekki.

Vilho (Ville) Riihikosken kirjeitä tuli lisää harvakseen osoitettuna hänen veljelleen Parkkuussa. Lopulta tuli mies itsekin takaisin maailmansodan päätyttyä 1918. Tuli ja totesi:
- Maailmaa se on tämä Parkkuukin, takaisin minä tulin.

Joskus Riihi-Ville tuli Hankalaan, mutta kompuroi ovissa niin, että peruukki lensi ensin sisälle. Myllymiehet sanoivat:
- Kai sieltä Ville tulee, kun tukka tuli jo.
Vanhemmat: Kaarlo (Kalle) Edvard Riihikoski e. Mäkelä, s. 24.06.1861 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.01.1920 Kuru, Riihikoski ja Maria Riihikoski o.s. Kovesjärvi, s. 31.03.1863 Parkano, Vuorijärvi, k. 17.06.1908 Kuru, Riihikoski.
Ville Riihikosken terevset Evelethistä vuonna 1913.

Lapset:
Paavo Riihikoski s. 21.04.1911 Kuru, Riihikoski.
Terrtu Emerentia Riihikoski s. 04.06.1913 Kuru, Riihikoski, Koivusalo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 142
VIII Helmi Maria Matintytär Taipale o.s. Lahdenperä, (Taulusta 133, isä Matti Lahdenperä) s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, k. 26.06.1979 Kuru, Olkitaipale. - Tuon pyhää savua ja mirhamia, sano Haapanen, kun ampiaispesän toi Taipaleen emännän kamariin.

Puoliso: Sulo Edvard Taipale. (Taulu 421) Taipaleen isäntä 1935-1967, s. 16.01.1893 Kuru, Olkitaipale, k. 22.08.1969 Kuru, Olkitaipale. Ennen maantie meni läpi Taipaleen pihamaan ja jakoi sen kahtia. Sillä kohtaa tavattiin aina laivakyytiä Toikolle tehtäessä panna hevonen parhaaseen raviin:
''Kylän kohlalla komeesti, vaikka kankaalla kontaten'' sanottiin.

Vaakaniemen ruodin kinkerit oli määrä pitää Taipaleessa. Aarian Jussi tiesi lukutaitonsa olevan sitä luokkaa, että hän voipi joutua jopa pöydän alle killisteleen. No, Jussi mietti ja mietti ja silloin Jussin päässä välähti, että onpas mateenpyydyksiä Jakamassa ja kutuaika lähestyy. Jussilla oli tuuria, mateita tuli, niinpä Jussi täytti konttinsa ja lähti pappilaan.
No arvaahan sen, kuinka pappi sellaisesta lahjasta hykerteli käsiään ja Jussin olo oli helpottunut. Mutta sitten koitti kinkeripäivä ja Jussille aivan outo lukutaidon kuulustelija. Tilanne oli siinä äärirajalla, että Jussia piti survastaman pöydän alle.
Jussi parkaisi hädissään, että mitkäs ne mateet oli?
Pappikin havahtui ja asia painettiin villaisella ja Jussilta jäi pöydänalus tutkimatta.

- Kyllä nyt separaattorin kamppi katkesi, sanoi Taipaleen vaari, kun poliittiselta palopuhujalta peukalo katkesi.
Vanhemmat: Edvard Anselm Taipale, s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale, k. 25.7.1938 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Taipale o.s. Hilden, s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Olkitaipaleen Taipaleen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 143
VIII Emma Lydia Matintytär Salonen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 133, isä Matti Lahdenperä) s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1975 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 14.05.1920 Kuru Paavo Edvard Salonen s. 15.04.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.08.1971 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aleksi Salonen, s. 05.03.1872 Ikaalinen, Karttu, Kauppila, k. 26.06.1953 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Karoliina Salonen, s. 19.01.1875 Teisko.
Parkkuun nuoret urheiluharjoituksissa koulun pihassa 1920-luvun lopulla. Henkilöt vasemmalta ovat Reino Laurila, neljä tunnistamatonta (keskellä mahdollisesti Urho tai Aleksi Salonen), kuula kädessä Matti Suoniemi, Matti Tanhuamäki, Martti Laurila, ?, Arvi Taipale, Lauri Tanhuamäki ja Paavo Salonen. Kuva Jalmari Mantereen.

Lapset:
Helvi Anna-Liisa Salminen o.s. Salonen , s. 15.08.1920 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 144
Sylvi Vastamäki o.s. Salonen , s. 10.02.1923 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 145
Saara Salonen Saara oli Olkitaipaleen Vanhakylässä karjakkona., s. 19.03.1925 Kuru, Olkitaipale, k. 24.04.2010 Kuru.
Paavo, Emma ja Saara Salosen hauta Kurun Tammikankaalla.
Marjatta Salonen s. 19.03.1925 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 144
IX Helvi Anna-Liisa Salminen o.s. Salonen, (Taulusta 143, äiti Emma Salonen) s. 15.08.1920 Kuru, Olkitaipale, k. 20.08.1992 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Jaakko Emanuel Salminen s. 07.05.1913 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 01.06.1992 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Emanuel (Manu) Salminen, s. 21.04.1871 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Hilda Maria Salminen o.s. Lepomäki, s. 15.11.1879 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula.
Jaakko ja Helvi Salmisen hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 145
IX Sylvi Vastamäki o.s. Salonen, (Taulusta 143, äiti Emma Salonen) s. 10.02.1923 Kuru, Olkitaipale, k. 2009 Kuru.

1. puoliso: Eino Olavi Vastamäki Eino rakensi talon Kurun Tammikankaan hautausmaata vastapäätä tien toiselle puolelle. Eino oli tunnettu rakennusmies erityisesti tarkkuudestaan., s. 27.04.1922 Kuru, Poikelus, k. 1985 Kuru.
Vanhemmat: Matti Vastamäki, s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 07.11.1938 Kuru, Poikelus ja Iita Maria Vastamäki o.s. Pallineva, s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.04.1953.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 146
VII Selma Matiaksentytär Ketonen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 131, isä Matias Lahdenperä) s. 20.05.1850 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 19.09.1874 Kuru, Lahdenperä Juho Abrahaminpoika Ketonen Juho oli sorvaajaoppilaana Olkitaipaleen Naapurissa naimisiin mennessään, nikkari. Maalari Juho ja Selma Ketonen muuttivat vuonna 1904 Olkitaipaleen Tienarin Huvimäkeen. Parkkuussa on jäljellä Ketosen tekemiä piironkeja, pöytiä ja tuoleja., s. 25.12.1851 Virrat, Vermas, Ojala.

Lapset:
Emma Lyyti Ketonen s. 16.08.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
Juho Arviiti Ketonen , s. 02.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen. Tauluun 147
Toivo Ketonen Toivo muutti 17.11.1905 Tampereelle., s. 30.01.1886 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
Onni Eetu Ketonen s. 26.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen, k. 17.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 147
VIII Juho Arviiti Juhonpoika Ketonen, (Taulusta 146, äiti Selma Ketonen) Maalari, muutti Tampereelta Kuruun Olkitaipaleen Tienarille perheineen vuonna 1915. Juho muutti Kurusta 03.10.1918 perheineen takaisin Tampereelle., s. 02.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.

Puoliso: 25.10.1906 Kuru Epra (Eriika) Juhantytär Ketonen o.s. Leppänen Eriika muutti Tampereelle Ruovedelta ja Tampereelta Kuruun vuonna 1906, meni naimisiin ja palasi miehensä kanssa 6.2.1907 Tampereelle., s. 23.07.1882 Ruovesi, Huopioniemi, Mäenpää, Hunninko.

Lapset:
Mirja Eriika Ketonen s. 10.07.1907 Tampere.
Juhani Kalervo Ketonen s. 08.09.1908 Tampere.
Taina Marjatta Ketonen s. 01.10.1910 Tampere.
Paavo Olavi Ketonen s. 15.04.1913 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 148
VII Henriikka Matiaksentytär Lahdenperä, (Taulusta 131, isä Matias Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär, Taipaleen piika 1871, vuonna 1872 takaisin kotiinsa Lahdenperään missä asui perheensä kanssa mäkitupalaisena vuoteen 1884 asti., s. 09.03.1853 Kuru, Olkitaipale, k. 09.12.1920 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Henriikka Lahdenperä muutti perheineen Tienarille itselliseksi ja saivat asuttavakseen Tienarin maalta mäkituvan Lahdenperän maiden vierestä Näsijärven lahden poukamasta eli Viertolan, joka sijaitsee Parkkuuntien ja Olkitaipaleen teiden risteyksen yläpuolella.
Henriikka piti leipomoa Viertolassa jo 1900-luvun alkupuolella, se oli nykyisen autotallin kohdalla.
Rekisterinro = Kantatila TIENARI 303-415-6-15
Rekisterinro = VIERTOLA 303-415-6-20
Lohkominen 16.9.1932 Rajankäynti 29.3.1973
Lakanneen yhteisen alueen siirtyminen 25.10.1982
Kuntajaon muutos 1.1.2009 = VIERTOLA 980-458-6-20.
Viertola 980-458-6-20

1. puoliso: 15.08.1874 Kuru, Lahdenperä Kustaa Aatu (äpärä) Loviisantytär Frisk Kustaa syntyi Aurejärven kruununtorppa Jänesniemen piialle Loviisalle, Vaakaniemen Sarven renki, Lahdenperän itsellinen ja mäkitupalainen, Tienarin itsellinen, Kustaa kuoli Tienarin itsellisenä 40-vuotiaana viinaan., s. 15.01.1854 Kuru, Aurejärvi, Jänisniemi, k. 07.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
Viertolan talo, jonka omistaa vuonna 2012 Asko Yliaho.

Lapset:
Rosa Maria Frisk s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 21.08.1879 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
Kaarlo Kustaa Frisk Kaarlo kuoli 12-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 02.07.1879 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä, k. 09.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eeva Maria Haapaniemi o.s. Frisk , s. 22.12.1881 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä. Tauluun 149
Matti Frisk s. 06.03.1885 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Juha Frisk Juha kuoli 5-vuotiaana tulirokkoon., s. 18.10.1886 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 17.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Eevertti Frisk Eevertti kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 09.09.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola, k. 17.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
Väinö Frisk Väinö syntyi 6 kk isänsä kuoleman jälkeen ja kuoli 4 kk:n ikäisenä., s. 02.09.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola, k. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
2. puoliso: 01.11.1895 Kuru Matias (Matti) Matinpoika Niininen Matti muutti Ruovedelta Pekkalasta renkinä 12.9.1895 Kurun Olkitaipaleen Tienarille. Ruoveden rippikirjassa merkintä kelpaamaton. Matti Niininen oli itsellisenä Tienarin Viertolassa. Tienarilla itsellisenä., s. 19.02.1872 Ruovesi, Kauttu, Niinimäki. Matti Niininen oli Amerikan kävijä. Hän keräsi uppotukkeja Näsijärvestä ja rakensi niistä Viertolan. Sitä ennen siinä oli ränsistynyt mökki.
Vanhemmat: Matti, s. 11.09.1839 Ruovesi ja Veera, s. 15.10.1845 Ruovesi.
Viertola 980-458-6-20
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 149
VIII Eeva Maria Kustaantytär Haapaniemi o.s. Frisk, (Taulusta 148, äiti Henriikka Lahdenperä) s. 22.12.1881 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä, k. 03.01.1958 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 23.08.1901 Kuru Matti Jalmari Matinpoika Haapaniemi e. Lammi Kutsuttiin myös Naaran Matiksi, itsellinen Olkitaipaleen Tienarilla ja 1905 alkaen Vanhakylässä., s. 06.01.1880 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
Vanhemmat: Matti Lammi, s. 04.03.1854 Kuru, Poikelus, k. 15.10.1881 Kuru, Keihäslahti, Koivisto, Paulaniemi ja Mariana Haapaniemi ent. Lammi o.s. Honkaniemi, s. 09.09.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto.
Haapaniemen päärakennus, nykyään kesämökkinä. Haapaniemen navetta paloi 1970-luvulla salamaniskusta.

Lapset:
Matti Haapanen e. Haapaniemi , s. 15.08.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 150
Lauri Haapaniemi s. 29.12.1904 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Nykyisen Haapaniemen tilan rajat = I-alue, II-alue Sikkiläntie 25:n kohdalla..
Iita Maria Haapaniemi s. 14.01.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Janne Haapaniemi s. 30.03.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Henna Haapaniemi s. 05.04.1912 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kalle Haapaniemi s. 07.01.1915 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Hilta Haapaniemi s. 14.11.1918 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 150
IX Matti Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 149, äiti Eeva Haapaniemi) Kivityömies, s. 15.08.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 16.07.1982 Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
Matti Haapanen ent. Haapaniemi (1902-1982), kersantti.

Puoliso: Lempi Kaarina Haapanen o.s. Kylänen s. 10.07.1904 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 22.04.1985 Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
Vanhemmat: Jeremias Kylänen e. Vanhakylä, s. 08.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.12.1927 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä ja Iita Maria Kylänen o.s. Palmen, s. 14.02.1879 Ruovesi, k. 05.06.1920 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Matti ja lempi Haapasen sekä poikansa Pekan hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Maija-Liisa Haapanen s. Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
Pekka Matias Haapanen Pekka sairasti epilepsiaa., s. 15.01.1930 Kuru, Olkitaipale, Lepistö, k. 28.02.1948 Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
Leena Haapanen s. Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
Esko Haapanen s. Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 151
VII Maria Aleksandra Matiaksentytär Kylänen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 131, isä Matias Lahdenperä) s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale, k. 14.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: 28.08.1875 Kuru, Lahdenperä Jeremias Jeremiaanpoika Kylänen e. Vanhakylä. (Taulu 150) Olkitaipeleen Lahdenperä itsellinen, suutari, s. 08.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.12.1927 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vanhemmat: Jeremias Vanhakylä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale ja Loviisa Vanhakylä o.s. Kastari, s. 03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.
Suutari Jeremias Kyläsen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Kalle Kustaa Kylänen Kalle muutti Tampereelle 7.5.1901, kelpaamaton armeijaan., s. 02.06.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Juho Kylänen Juho muutti 6.2.1902 Tampereelle., s. 01.02.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Senja Maria Kylänen Senja muutti 21.7.1901 Tampereelle, s. 28.12.1883 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Hilja Alaksandra Kylänen Hilja muutti 14.11.1905 Tampereelle., s. 10.01.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Arviiti Kylänen s. 01.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 26.12.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Emma Lyytia Kylänen s. 27.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 16.04.1895 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Emmi Josefiina Kylänen Emmi muutti 31.7.1903 Tampereelle., s. 05.02.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 152
VII Eelis Matiaksenpoika Lahtinen ent Mäkelä e. Lahdenperä, (Taulusta 131, isä Matias Lahdenperä) Eelis oli renkinä Lahdenperässä, Vanhakylässä, Riihikoskella, itsellinen Lahdenperässä 1892-, s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.

Puoliso: 13.09.1879 Kuru Maria Matintytär Lahtinen o.s. Rintamäki. (Taulu 479) s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä.
Vanhemmat: Matias Rintamäki e. Vehkakoski, s. 20.02.1825 Kuru, Hainari, k. 09.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Vilhelmiina Rintamäki, s. 06.05.1830 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 29.09.1888 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Iita Maria Mäkinen o.s. Lahtinen , s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä. Tauluun 153
Kalle Ahonen e. Lahtinen , s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 154
Eelis Lahtinen Eelis kuoli 3-vuotiaana heikkouteen., s. 30.03.1884 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 14.05.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Eeti Lahtinen , s. 21.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 157
Hilda Lahtinen s. 22.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Arviiti Lahtinen Arviiti kaatui punaisten puolella Tampereen taistelussa., s. 09.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 10.04.1918 Tampere (taistelu).
Helmi Vilhelmiina Lahtinen s. 03.07.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 02.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 153
VIII Iita Maria Eeliksentytär Mäkinen o.s. Lahtinen, (Taulusta 152, isä Eelis Lahtinen ent Mäkelä) s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.

Puoliso: 18.10.1903 Kuru Joakim Edvard Alpiinuksenpoika Mäkinen Olkitaipaleen Lahdenperän itsellinen, sitten Olkitaipaleen Lahdenperän Mäkelän itsellinen. Joakim muutti Kurusta 27.10.1915 perheineen Tampereelle., s. 26.01.1881 Kuru, Petäjälammi, Yläpaappanen.
Vanhemmat: Alpiinus, s. 13.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena (Leena) Palmgren, s. 21.08.1846 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 25.09.1898 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki.

Lapset:
Eero Edvard Mäkinen s. 26.09.1904 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
Yrjö Matias Mäkinen s. 18.04.1907 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 154
VIII Kalle Eeliksenpoika Ahonen e. Lahtinen, (Taulusta 152, isä Eelis Lahtinen ent Mäkelä) Kurun Lahdenperän itsellinen., s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 27.09.1918 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Raunion kiinteistö, missä Kalle Ahonen asui perheineen, on kartassa kohdassa, missä näkyy käsi ja toinen palsta tien toisella puolella, missä on sinisellä merkki 0. Tässä palstassa sijaitsi Kalle Ahosen paja.

Puoliso: 13.11.1904 Kuru Aliina Iisakintytär Ahonen o.s. Buska s. 12.08.1882 Parkano, Nerkoo, Pekkala, k. 06.04.1959 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Iisakki Efraim, s. 25.11.1848 Parkano, Kihniö, Paloniemi ja Matilda Maja, s. 09.02.1854 Parkano, Kihniö, Soisenniemi.

Lapset:
Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen , s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 155
Kalle Matias Ahonen s. 10.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 16.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Kalle Matias Ahonen , s. 13.12.1908 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 156
Eino Johannes Ahonen s. 03.07.1911 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Arvo Ervard Ahonen Kirvesmies, korpraali. Talvi- ja jatkosodassa kiväärimies ja muonittaja, JR60., s. 03.07.1911 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 08.02.1987 Kuru, Olkitaipale.
Tyttövauva Ahonen Tyttövauva syntyi kuolleena., s. 01.06.1913 Kuru, Olkitaipale, k. 01.06.1913 Kuru, Olkitaipale.
Yrjö Valdemar Ahonen s. 19.04.1914 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 24.04.1917 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Martta Lyydia Ahonen s. 19.04.1914 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Iita Lemmitty Ahonen s. 14.09.1916 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 155
IX Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen, (Taulusta 154, isä Kalle Ahonen) s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 27.11.1987 Kuru, Olkitaipale.
Helmi ja Lauri Haapasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Lauri Herman Haapanen. (Taulu 179) Seppänä mm. Olkitaipaleen Tienarilla, Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa. Lauri kuoli 65-vuotiaana keuhkosyöpään., s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi, k. 20.06.1967 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Manu Haapanen e. Haapaniemi, s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Emma Josefina Haapanen o.s. Ketola, s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vuosisadan alussa perustetun Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa toimineita seppiä pajassaan 1930-luvun alussa. Seppien tehtävänä oli kunnostaa kivimiesten porat. Kurulainen graniitti tunnetaan paperiteollisuudessa maamme rajojen ulkopuolellakin.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 156
IX Kalle Matias Ahonen, (Taulusta 154, isä Kalle Ahonen) Kalle oli seppä ja ajoi traktorillaan vuokra-ajoa., s. 13.12.1908 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 12.01.1977 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
21.3.1923 Parkkuun kansakoulun oppilaitten hiihtokilpailut: Kuvassa vasemmalla ylhäällä Jalmari Mantere, n:ro 1 Jaakko Salminen, n:ro 2 Pauli Salminen, Ojasen Martin s.1.12.1909 takana Unto Nieminen s. 18.07.1914 ja kaatui 08.07.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä 08.07.1944 Pälväjärvellä (poikamies), keskellä n.ro 7 Yrjö Ojanen (näkyy hieman suksen takaa), vasemmalla opettajan vieressä n:ro 8 Kalle Thurman, Yrjö Ojasen yläpuolella n:ro 4 Kalle Ahonen s.13.12.1908.

Puoliso: Anni Maria Juliuksentytär Ahonen o.s. Mäntytörmä Keihäslahden Sillanpään Mäntytörmän torpan tytär, s. 29.03.1912 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, k. 17.09.1996 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
Vanhemmat: Julius Edvin Mäntytörmä e. Kivijärvi, s. 15.11.1879 Kuru, Aurejärvi ja Elsa Mäntytörmä o.s. Mattila, s. 19.11.1876 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Anni ja Kalle Ahonen sota-ajan kihlakuvassaan. (Kuva kirjasta: Urho Riihikoski-Parkkuu muistoissani. Kuva: Aulis Ahosen arkisto.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 157
VIII Eeti Eeliksenpoika Lahtinen, (Taulusta 152, isä Eelis Lahtinen ent Mäkelä) Olkitaipaleen Lahdenperän Mäkelän isäntä. Mäkelä sijaitsee Parkkuun työväentaloa vastapäätä tien toisella puolella., s. 21.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.

Puoliso: 22.06.1917 Kuru Finne Mariana Antintytär Lahtinen o.s. Mattila s. 18.08.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Vanhemmat: Antti Mattila, s. 02.11.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Anna Mariana Mattila o.s. Ala-Paappanen, s. 31.03.1853 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Olavi Arviiti Lahtinen s. 22.08.1918 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 158
VII Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, (Taulusta 131, isä Matias Lahdenperä) Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.

1. puoliso: 28.05.1883 Kuru Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki. (Taulu 526). (Taulu 527) s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.
Vanhemmat: Matti Tanhuamäki e. Järvensivu, s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 13.04.1915 Kuru, Riihikoski.

Lapset:
Hilda Maria Siltanen o.s. Lahtinen , s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 159
Iita Aleksiina Aalto o.s. Lahtinen , s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 162
2. puoliso: 21.09.1894 Kuru Miina Manuntytär Lahdenperä o.s. Tikkonen. (Taulu 10) s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, Vetikko.
Vanhemmat: Manu Tikkonen ent. Vetikko e. Riihikoski, s. 09.04.1837 Kuru, Riihikoski, k. 15.02.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Vilhelmiina Tikkonen o.s. Vetikko, s. 23.01.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 13.11.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Lapset:
Eero Johannes Lahtinen s. 13.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Tyyne Emilia Lahtinen s. 22.06.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 23.08.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Martta Vilhelmiina Lahtinen s. 05.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Anni Augusta Lahtinen s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen , s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 10
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 159
VIII Hilda Maria Kaarlontytär Siltanen o.s. Lahtinen, (Taulusta 158, isä Kaarlo Lahtinen) s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1950 Kuru.

Puoliso: 11.11.1904 Kuru Manu Aapelinpoika Siltanen e. Svartvik. (Taulu 383) Hainarin Mustalahden itsellinen, Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torpan isäntä 1907-., s. 31.03.1879 Kuru, Hainari, k. 03.12.1933 Kuru.
Vanhemmat: Aapeli Svartvik, s. 16.02.1847 Kuru, Hainari, k. 17.08.1882 Kuru, Hainari ja Miina Svartvik (Viiki) o.s. Keskinen, s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.03.1918 Kuru.

Lapset:
Lauri Artturi Siltanen s. 29.08.1905 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 24.05.1928 Kuru.
Eero Olavi Siltanen , s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti. Tauluun 160
Väinö Johannes Siltanen , s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö. Tauluun 161
Martti Manu Siltanen s. 06.06.1914 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 24.08.1970 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 160
IX Eero Olavi Manunpoika Siltanen, (Taulusta 159, isä Manu Siltanen) Metsätyönjohtaja, sahatyönjohtaja., s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 05.06.2001 Kuru.

Puoliso: 04.07.1931 Irma Annikki Siltanen ent. Saarnio o.s. Puro s. 26.09.1910 Tampere, k. 23.03.1993 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 161
IX Väinö Johannes Manunpoika Siltanen, (Taulusta 159, isä Manu Siltanen) Sekatyömies, metsätyönjohtaja., s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 21.04.1995 Kuru.

Puoliso: 01.07.1936 Kuru Aili Miranda Oskarintytär Siltanen o.s. Hakola s. 28.04.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Oskari Salomon Hakola e. Eklund, s. 27.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.10.1952 Kuru, Riuttaskorpi ja Amanda Karoliina Hakola o.s. Ketola, s. 11.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 162
VIII Iita Aleksiina Kaarlontytär Aalto o.s. Lahtinen, (Taulusta 158, isä Kaarlo Lahtinen) Olkitaipaleen Vanhakylän piika., s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Johannes Waldemar (äpärä) Lahtinen s. 04.08.1905 Kuru, Riihikoski, Tanhuamäki, k. 02.04.1907 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
1. puoliso: 11.09.1907 Kuru Lauri Jaakko Matinpoika Aalto Olkitaipaleen Vanhakylän itsellinen. Lauri muutti perheineen Kurusta 05.07.1915 Messukylään., s. 10.10.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Matti (äpärä) Aalto, s. 20.02.1845 Kuru, Aurejärvi, Rikala, k. 19.08.1918 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Henrika Aalto, s. 27.11.1848 Ruovesi, k. 06.07.1902 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Lapset:
Eino Armas Aalto s. 16.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lauri Ilmari Aalto s. 10.05.1910 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 163
VI Juuse Timoteuksenpoika Lindqvist e. Lahdenperä, (Taulusta 130, äiti Helena Lahdenperä) Parkkuun sahan sahanasettaja, s. 11.03.1815 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 11.03.1860 Kuru, Kuorejärvi Riikka Antintytär Lindqvist o.s. Kuorejärvi s. 17.07.1836 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
Vanhemmat: Antti Kuorejärvi e. Ferm, s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Leena Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Lapset:
Hilma Maria Lindqvist s. 03.08.1861 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Amanda Sofia Lindqvist s. 25.11.1863 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Kaarle Vilho Saarinen e. Lindqvist , s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha. Tauluun 164
Juho Kustaa Lindqvist s. 21.06.1868 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Hilma Elina Lindqvist s. 30.05.1871 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 164
VII Kaarle Vilho Juusenpoika Saarinen e. Lindqvist, (Taulusta 163, isä Juuse Lindqvist) s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha, k. 18.04.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.

Puoliso: 26.12.1893 Kuru Vilhelmiina (Miina) Aapelintytär Laurila ent. Saarinen o.s. Kuorejärvi Kuusitaipaleen Kuorejärven torpan tytär, Laurila emäntä, s. 15.01.1873 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 05.01.1951 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aapeli Kuorejärvi, s. 24.11.1840 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 01.01.1903 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Tilta Kuorejärvi o.s. Pitkälä, s. 20.11.1842 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Tilannevuosi 1932. Omistajat v:sta 1900 Elias Laurila ja puolisonsa Vilhelmiina (o.s. Saarinen) v:sta 1903.

Lapset:
Eetvartti Vilhelmi Saarinen s. 20.10.1893 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Hilma Josefiina Saarinen s. 28.09.1895 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.03.1898 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Niilo Johannes Saarinen s. 04.12.1897 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.05.1899 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Hulda Matilta Saarinen s. 15.03.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 16.08.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 165
VI (Helena) Eeva Timoteuksentytär Kestilä ent. Kuivaniemi o.s. Lahdenperä, (Taulusta 130, äiti Helena Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär, Kuivaniemen torpan emäntä. Eeva sairasti kaatumatautia (epilepsia)., s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale, k. 17.05.1909 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Helena Lahdenperän syntymämerkintä Kurun syntyneiden luettelossa. Rippikirjassa nimeksi on muutettu Eeva, mikä nimi seurasi häntä koko loppuelämän.

1. puoliso: 31.05.1852 Kuru Matti Heikinpoika Kuivaniemi Leponiemen Kuivaniemen torppari, Matti kuoli 53-vuotiaana pilkkukuumeeseen (lavantauti)., s. 27.01.1815 Kuru, Paappanen, k. 20.03.1868 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Vanhemmat: Heikki Kuivaniemi e. Brinck, s. 19.12.1788 Teisko, Kämmenniemi, Mikkola, k. 15.03.1864 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi ja Maija Kuivaniemi o.s. Heikkilä, s. 19.02.1783 Teisko, Saarlahti, k. 14.10.1853 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.

Lapset:
Juho August Kestilä e. Kuivaniemi Kestilän isäntä. Juho kuoli 44-vuotiaana keuhkokuumeeseen. Juhon ja äitinsä Eevan sekä isäpuolensa Nestorin kuoleman jälkeen Kestilän tila siirtyi Ikaalisten kunnan omistukseen., s. 09.06.1853 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 13.01.1898 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Kestilän tila Ikaalisten Juhtimäessä. Urheilukenttä rakennuksineen rajanaapurina.
Maria (Maija) Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 14.01.1857 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Fredrika Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 12.07.1859 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Kalle Heikki Kestilä e. Kuivaniemi s. 05.06.1861 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Matti Nestori Ruusunen ent. Kestilä e. Kuivaniemi , s. 22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi. Tauluun 166
2. puoliso: 29.03.1869 Kuru Nestori Valentin Matinpoika Kestilä ent. Kuivaniemi e. Yläjoki Leponiemen Kuivaniemen torpan isäntä. Nestori ja Eeva Kuivaniemi muutti lapsineen Kurusta vuonna 1875 Ikaalisiin. Leponiemen Kuivaniemen torppa poistettiin rippikirjasta, siirrettiin ehkä takaisin Kurun Keihäslahden Leponiemen tilaan kuuluvaksi. Ikaalisten Juhtimäen Kestilän talon isäntä, syytinkiläinen. Nestori kuoli 60-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 07.03.1845 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 12.10.1905 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Vanhemmat: Matti Yläjoki e. Pääjärvi, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Yläjoki, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Kestilän tilan rakennukset Ikaalisten Juhtimäessä.
Lapset:
Aina Alina Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 06.04.1872 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 166
VII Matti Nestori Matinpoika Ruusunen ent. Kestilä e. Kuivaniemi, (Taulusta 165, äiti Helena Kestilä ent. Kuivaniemi) Matti Nestori muutti Ikaalisista takaisin Kuruun vuonna 27.12.1887 ja meni samana päivänä naimisiin Poikeluspohjan Tildan kanssa ja otti nimekseen myöhemmin Ruusunen ja asui Olkitaipaleen Kastarissa itsellisenä., s. 22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 31.03.1942 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 27.12.1887 Kuru Matilda (Tilda) Antintytär Ruusunen o.s. Poikeluspohja. (Taulu 533) s. 24.12.1866 Viljakkala, Koivisto, Noppa, k. 12.04.1943 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Antti Poikeluspohja, s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 18.07.1918 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja ja Amalia (äpärä) Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi, s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe, Lahdenmaa, k. 16.01.1918 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.

Lapset:
Matti Nestori Ruusunen Matti oli Kastarissa renkinä., s. 17.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Arvo Eevert Ruusunen Arvo Ruusunen muutti Kurusta 6.11.1908 Teiskoon. Tilallinen Kurun Olkitaipaleessa., s. 31.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 21.05.1959 Kuru, Olkitaipale.
Hilma Maria Ruusunen Hilma muutti Kurusta 24.03.1910 Teiskoon. Teiskon Kaitalahden Niemen piika, Koveron Iso-Koveron löysä, Hilma istui Hämeenlinnassa varkaudesta 14.09.1913 ja muutti Hämeenlinnasta päästyään 10.8.1914 Hattulaan., s. 13.01.1895 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Beda Matilda Ruusunen s. 27.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Kaarle Henrik (Kalle) Ruusunen Kalle kuoli 19-vuotiaana sairauteen Tampereen vankileirillä., s. 27.04.1899 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 22.07.1918 Tampere (vankileiri).
Onni Johannes Ruusunen s. 30.11.1901 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.02.1903 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Iita Vilhelmiina Olsson o.s. Ruusunen Iita kuoli 52-vuotiaana tapaturmaisesti New Yorkissa, USA:ssa., s. 07.03.1904 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 05.08.1956 Kuru, Olkitaipale.
Väinö Ilmari Ruusunen , s. 02.03.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 167
Lyyli Esteri Ruusunen s. 22.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 22.09.1911 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Erkki Einari Ruusunen s. 12.10.1911 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 167
VIII Väinö Ilmari Ruusunen, (Taulusta 166, isä Matti Ruusunen ent. Kestilä) s. 02.03.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 26.01.1978 Ylöjärvi.

Puoliso: Suoma Matilda Kustaantytär Ruusunen o.s. Niemi s. 08.01.1907 Teisko, Tuhria, Keski-Frantsi, k. 24.11.1940 Riihimäki.
Vanhemmat: Kustaa Niemi e. Haukkaniemi, s. 21.08.1876 Teisko, Saarlahti, Hietanen, k. 02.06.1947 Teisko, Asuntila, Ikkala ja Hanna (äpärä) Niemi o.s. Helen, s. 13.01.1877 Teisko, Iso-Kulkkila, Korkeemaa, k. 24.11.1950 Teisko, Asuntila, Ikkala.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 168
V Kaisa Joosepintytär Haapaniemi o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, Haapaniemen emäntä, s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale, k. 06.02.1873 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 22.05.1817 Kuru Matti Yrjönpoika Haapaniemi Tienarin talon Haapaniemen torppari, Matti kuoli 66-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 07.08.1789 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Yrjö Haapaniemi e. Tienari, s. 07.03.1767 Kuru, Olkitaipale, k. 02.04.1837 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Liisa Haapaniemi o.s. Kapee, s. 14.01.1766 Kuru, k. 29.10.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Sulkuntien varrella on entinen Tienarin torppa Haapaniemi. Haapaniemen talo keskellä nuolen kohdalla.

Lapset:
Helena Lepistö o.s. Haapaniemi , s. 11.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 169
Matias Haapaniemi s. 26.09.1819 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 19.07.1883 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Henrik Haapaniemi Kuoli punatautiin, s. 10.01.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.10.1834 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Antti Haapaniemi , s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 175
Kalle Haapaniemi s. 08.05.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Jeremias Haapaniemi s. 25.05.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Reetta Haapaniemi s. 04.07.1836 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 169
VI Helena Matintytär Lepistö o.s. Haapaniemi, (Taulusta 168, äiti Kaisa Haapaniemi) s. 11.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 27.07.1845 Kuru Heikki Antinpoika Lepistö e. Skott s. 17.01.1817 Virrat, Tyrkön ruotu, Vilamo, Mustajärvi.
Vanhemmat: Antti Skott, s. 12.04.1777, k. 29.01.1854 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lepistö ja Valpuri Skott, s. 01.05.1787, k. 27.01.1868 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lepistö.

Lapset:
Maria Wallin o.s. Lepistö , s. 03.06.1846 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lepistö. Tauluun 170
Kalle Lepistö , s. 20.07.1847 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lepistö. Tauluun 173
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 170
VII Maria Heikintytär Wallin o.s. Lepistö, (Taulusta 169, äiti Helena Lepistö) s. 03.06.1846 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lepistö.

Puoliso: 07.08.1869 Kuru Aapeli Jeremiaanpoika Wallin e. Keskinen Pitäjän räätäli Kurun Keihäslahden Kurun puustellin Moision eli Mässäkän torpassa., s. 19.03.1848 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård, k. 26.03.1920 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
Vanhemmat: Jeremias Keskinen e. Hankuri, s. 25.09.1812 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 24.08.1859 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård ja Reetta Leena Keskinen o.s. Kuorejärvi, s. 26.08.1816 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi.

Lapset:
Olga Maria Wallin s. 02.09.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko.
Amanda Vilhelmiina Wallin s. 17.05.1873 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
Anna Aliina Wallin s. 12.12.1875 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä, k. 07.01.1876 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
Kalle Arviiti Wallin , s. 05.07.1877 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä. Tauluun 171
Hilda Aliina Wallin s. 09.02.1880 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
Juho Aleksius Wallin , s. 14.06.1882 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä. Tauluun 172
Helga Erika Wallin s. 30.12.1885 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
Lauri Matti Wallin s. 27.02.1889 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 171
VIII Kalle Arviiti Aapelinpoika Wallin, (Taulusta 170, äiti Maria Wallin) Kraatari Keihäslahden Kurun puustellin Moision eli Mässäkän torpassa. Vaatturi eli räätäli (vanhentuneelta nimitykseltään kraatari) on käsityöläinen, joka tekee ammatikseen vaatteita ja tarvittaessa uudistaa ja korjaa niitä., s. 05.07.1877 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.

Puoliso: Vilhelmiina Santerintytär Wallin o.s. Perivehmas. (Taulu 212) s. 25.05.1885 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi.
Vanhemmat: Aleksanteri (Santeri) Perivehmas, s. 10.09.1848 Kuru, Riuttaskorpi ja Henriikka Perivehmas o.s. Lammi, s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.

Lapset:
Kaarlo Maurits Wallin s. 28.12.1907 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
Eino Heikki Wallin s. 02.10.1909 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
Vilho Matias Wallin s. 22.09.1911 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 172
VIII Juho Aleksius Aapelinpoika Wallin, (Taulusta 170, äiti Maria Wallin) Itsellinen Kurun Keihäslahden Kurun puustellin Moision eli Mässäkän torpassa., s. 14.06.1882 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.

Puoliso: Anna (äpärä) Tiltantytär Wallin o.s. Kivikoski. (Taulu 223) s. 13.05.1893 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski.
Äiti: Matilda (Tilda) Koskinen, s. 25.03.1861 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.

Lapset:
Alli Maria Wallin s. 28.01.1912 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio eli Mässäkkä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 173
VII Kalle Heikinpoika Lepistö, (Taulusta 169, äiti Helena Lepistö) s. 20.07.1847 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lepistö.

Puoliso: 15.09.1868 Kuru Sofia Vilhelmiina Yrjöntytär Lepistö o.s. Suojärvi II s. 03.05.1842 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Suojärvi II, s. 27.03.1782 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.09.1857 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Suojärvi II o.s. Hanhisuo, s. 05.03.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, Hytönen, k. 14.05.1867 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Selma Miina Aronen o.s. Lepistö , s. 11.11.1879 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 174
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 174
VIII Selma Miina Kallentytär Aronen o.s. Lepistö, (Taulusta 173, isä Kalle Lepistö) s. 11.11.1879 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Puoliso: 31.10.1902 Kuru Joosua Manunpoika Aronen e. Katajisto Joosua oli armeijaan kelpaamaton. Kotonaan Lamminperän Katajistossa itsellisenä -1914. Riuttaskorven Torttijärven tilasta erotetun Arolan palstatilan isäntä 1914-1920. Joosua kuoli 47-vuotiaana keuhkotautiin., s. 02.01.1873 Kuru, Poikelus. Lamminperä, k. 28.02.1920 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, Arola.
Vanhemmat: Manu Juho Katajisto e. Kalliojärvi, s. 05.04.1829 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 27.01.1883 Kuru, Poikelus. Lamminperä ja Matilda (äpärä) Katajisto, s. 23.07.1841 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 05.04.1899 Kuru, Poikelus. Lamminperä.

Lapset:
Yrjö Johannes Aronen s. 09.05.1903 Kuru, Poikelus. Lamminperä, Katajisto.
Elma Eleonoora Aronen s. 15.03.1905 Kuru, Poikelus. Lamminperä, Katajisto.
Elle Maria Aronen s. 23.03.1909 Kuru, Poikelus. Lamminperä, Katajisto.
Kaarlo Mikael Aronen s. 06.07.1912 Kuru, Poikelus. Lamminperä, Katajisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 175
VI Antti Matinpoika Haapaniemi, (Taulusta 168, äiti Kaisa Haapaniemi) Tienarin talon Haapaniemen torppari, s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.03.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 20.05.1860 Teisko Amalia Karoliina Kustaa Aatuntytär Haapaniemi o.s. Hollberg Piika Amalia muutti Teiskon Toltaan Punamäen talon Niemen torpasta 13.11.1860 Kurun Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemen torppaan miniäksi., s. 26.08.1840 Teisko, Toltaa, Punamäki, Niemi.
Vanhemmat: Kustaa Aatu Hollberg, s. 23.12.1812 Pirkkala, k. 14.06.1883 Teisko, Kahanpää, Runsas-Anttila ja Heta Hollberg o.s. Malm, s. 31.03.1798 Teisko, Toltaa, k. 24.06.1868 Teisko, Kahanpää, Runsas, Anttila.

Lapset:
Matti Haapaniemi s. 26.05.1861 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 21.05.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kalle Haapaniemi , s. 15.07.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 176
Juho Manu Haapanen e. Haapaniemi , s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 179
Matti Haapaniemi s. 20.05.1867 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 21.05.1867 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vilhelmiina Haapaniemi s. 22.01.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eelis Haapanen e. Haapaniemi , s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 181
Matti Haapanen e. Haapaniemi , s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 182
Tilda Haapaniemi s. 28.07.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.08.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Manta Niemi o.s. Haapaniemi Manta muutti Kurusta 17.7.1900 teiskoon., s. 28.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Maria Haapanen o.s. Haapaniemi maria muutti Kurusta 26.6.1900 Tampereelle., s. 15.10.1879 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Tilda Haapaniemi s. 01.10.1882 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 176
VII Kalle Antinpoika Haapaniemi, (Taulusta 175, isä Antti Haapaniemi) Haapaniemen torppari, joka allekirjoitti kauppakirjan Tienarin Juhon kanssa Haapaniemen torpan itsenäistämiseksi., s. 15.07.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Haapaniemessä oli leikkuutalkoot. Kalle-isäntä itte katteli pirttiltä ovelta ja sanoi:
- Minä en ole ikinä tota työtä tehnyt.

303-415-6-9 X TIENARI lohkominen:
15.3.1922 Tienarin torpan Haapaniemen lohkominen omaksi tilakseen
303-415-6-10 X HAAPANIEMI:
Sulkuntie 53
6.5.1932 lohkominen
303-415-6-16 X SULKU
13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-28 X MAANTIEALUE
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-16 SULKU
Sulkuntie 113
6.5.1930 lohkominen
303-415-6-17 X AHTOLA
13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-30 X Maantiealue
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-17 AHTOLA
Sulkuntie 76
Haapaniemen Kalle asui perheineen Ahtolassa, nykyään hänen leskensä.
11.6.2005 luovutetun maan rekisteröinti 303-415-6-17-M601 X
20.7.2006 lohkominen
303-415-6-108 X Metsä-Ahtola
1.1.2009 kuntajaon muutos
Sullkuntie, Ahtolan ympäröimä, maantie rajana.
6.5.1932 lohkominen
303-415-6-18 X KOIVULA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-18 KOIVULA
Sulkuntie 37
Haapaset ausivat tässä ison perheen kanssa, perikunta piti ensin kesäpaikkana ja myi sitten Haapasen vakituiseksi asunnoksi.
uusi 303-415-6-19 X HAAPANIEMI
13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-29 X Maantiealue
30.3.1965 halkominen
303-415-6-43 X LEHTORANTA
31.3.1970 lohkominen
303-415-6-66 X KOIVURANTA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-66 KOIVURANTA
Sulkuntie 105
31.3.1970 lohkominen
303-415-6-67 X LEPORANTA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-67 LEPORANTA
Sulkuntie 103
Uusi 303-415-6-68 X LEHTORANTA
10.12.1996 lohkominen
303-415-6-94 X KURUNKOIVUNEN
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-94 KURUNKOIVUNEN
Sulkuntie 77, Ahtolan kiinteistöä vastapäätä maantien toisella puolella.
Uusi 303-415-6-95 X LEHTORANTA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-95 LEHTORANTA
Sulkuntie 87, vanhan sikkiläntien risteyksen maantien toisella puolella.
uusi 303-415-6-19 X HAAPANIEMI
30.3.1965 halkominen
303-415-6-44 X TOUKOLA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-415-6-44 TOUKOLA
30.3.1965 halkominen
303-415-6-45 X RANTA-JAKAMA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-45 RANTA-JAKAMA
30.3.1965 halkominen
303-415-6-46 X KALLIOPIRTTI
30.3.1965 lohkominen
303-415-6-48 X KOIVULA I
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-48 KOIVULA I
Uusi 303-415-6-49 X KALLIOPIRTTI
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-49 KALLIOPIRTTI
-18.8.2009 luovutetun määräalan rekisteröinti
-980-458-6-49-M601
-2.7.2010 lohkominen
-980-458-6-111 Pikkumetsä
Uusi 303-415-6-47 X HAAPANIEMI
3.3.1965 halkominen
22.3.1968 lohkominen
303-415-6-50 X SÄRKIKALLIO
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-50 SÄRKIKALLIO
22.3.1968 lohkominen
303-415-6-51 X RAJALA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-51 RAJALA
Uusi 303-415-6-52 X HAAPANIEMI
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-52 HAAPANIEMI


.
Kiinteistö, missä käsi, on edesmenneen Kalle Haapaniemen perikunnan ja lesken kotina. Ahtolaa ympäröi maantie rajana Ahtolasta lohkottu 20.7.2006 303-415-6-108 X Metsä-Ahtola. Oikealla alhaalla 980-458-6-52 HAAPANIEMI (toinen osa tilasta Sikkiläntien varrella).

Puoliso: 13.07.1883 Kuru Mariana Akselintytär Haapaniemi ent. Lammi o.s. Honkaniemi. (Taulu 149) s. 09.09.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto.
Vanhemmat: Akseli Honkaniemi, s. 10.04.1815 Vesilahti ja Henrika Karoliina Honkaniemi, s. 14.12.1829 Ruovesi.
Toimituskirjan allekirjoitukset. Kalle Haapaniemellä oli käytössä vielä puumerkki.

Lapset:
Hilda Josefina Haapaniemi s. 02.04.1884 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 12.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kaarle Johannes Haapaniemi s. 21.10.1886 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Toinen osa (I:n Sulkun ja Tampere-tien välissä) 303.415.6.45 X RANTA-JAKAMA, kiinteistön keskellä yksityinen yhteisalue 980-458-878-3 Riihikiinteistö, Ranta-Jakaman alapuolella 303-415-6-49 X KALLIOPIRTTI, siitä oikealle viistoon Kalliopirtistä lohkottu 980-458-6-48 KOIVULA I ja sen vieressä leveämpänä kaistana Haapaniemestä lohkottu 980-458-6-18 KOIVULA.
Onni Aleksanteri Haapaniemi , s. 28.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 177
Juho Arviiti Haapaniemi Juho oli Vaakaniemen Ala-Toikon Laitamon torpan renki 1915-1918. Kalle kuoli 27-vuotiaana Tampereen vankileirillä. Juho taisteli punaisten puolella., s. 26.10.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.11.1918 Tampere (vankileiri).
Kalle Manu Haapaniemi Kalle katosi Tampereen taistelussa, taisteli punaisten puolella., s. 21.05.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 1918. Toimitus N:o 8618

Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta
Tienarin perintötilalla N:o 6 R. N:o 6:9
Olikitaipaleen kylässä Kurun kunnassa
Hämeen lääniä.
Tehnyt nuorempi maanmittausinsinööri
K.D. Sinervä alempana mainittuina
aikoina vuonna 1920.

Toimitus alotettiin myyjän anomuksesta.


10. päivänä heinäkuuta
asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa. Itse paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari ja ostajat torppari Kalle Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen.
sekä todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari Mäkelä,
molemmat tästä kunnasta.

Kun ei jääviä eikä muutakaan estettä toimitusta vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset luovutuskirjan, liiteettäväksi seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja otteet.
1:0) Haapaniemen tilan saantokirjasta 8/7 1920
2:0) Kalliomäen tilan saantökirjasta 20/6 1920

Tyytymättömyys tähän toimitukseen on puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä päivää lukuunottamatta kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle viimeistään 30:nä päivänä kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai s��ädetyssä järjestyksessä oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan liitettävä.

Viran puolesta
K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri

Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksellamme
Toimituspaikalla, aika kuten yllä

Juho Tienari Kalle Ojanen
Kalle Haapaniemi
+

Todistavat:
Arvo Ristaniemi Oskari Mäkelä

Viran puolesta K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri
.
Toimituskirjan allekirjoitukset. Kalle Haapaniemellä oli käytössä vielä puumerkki.
Leena Mariana Haapaniemi , s. 29.08.1896 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 178
Lauri Anselmi Haapaniemi s. 07.03.1899 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
303-415-6-19 X HAAPANIEMI: halottu 3.3.1965 303-415-6-44 X TOUKOLA, yksi osa kiinteistöstä Sikkiläntien ja Vähä-Jakaman välissä, Sikkiläntietä n.150 m. Toinen osa Kuru-Tampere tien toisella puolella, missä käsi merkkinä. Toukolan (käsi) alapuolella on yksi osa 303-415-6-45 X RANTA-JAKAMA, toinen osa Jakaman rannalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 177
VIII Onni Aleksanteri Kallenpoika Haapaniemi, (Taulusta 176, isä Kalle Haapaniemi) Pientilallinen, Onni kuoli 67-vuotiaana vuotavaan vatsahaavaan., s. 28.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.08.1956 Kuru, Olkitaipale. Onni Haapaniemen luona oli miesvieras, joka käytti aika paljon kirosanoja puheensa höysteenä. Onni huomautti tästä hänelle:
- Älä kiroo niin perkeleesti lasten kuulle.
980-458-6-52 HAAPANIEMI omistaa Sulkuntien Haapaniemen lisäksi vielä kiinteistön mökkeineen Sikkiläntie 25.n kohdalla samalla rek.n:rolla. Haapaniemestä on lohkottu 22.3.1968 303-415-6-51 X RAJALA ja 22.3.1968 lohkottu 303-415-6-50 X SÄRKIKALLIO lomakiinteistöt Sikkiläntien ja Vähä-Jakaman välissä.

Puoliso: 30.08.1919 Kuru Eufrosyne Kallentytär Haapaniemi o.s. Kalliomäki Eufrosyne muutti Ikaalisista Tampereelle ja Tampereelta Kuruun Tienarin Haapaniemeen 07.08.1919 ja meni naimisiin 2:n viikon päästä saapumisestaan Haapaniemen pojan kanssa., s. 05.08.1887 Ikaalinen, Luhalahti, Haikara, k. 01.08.1970 Kuru, Olkitaipale.
Onni ja Eufrosyne Haapaniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Tauno Aleksanteri Haapaniemi s. 14.05.1920 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kalle Kallervo Haapaniemi s. 15.12.1932 Kuru, Olkitaipale, k. 2011 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 178
VIII Leena Mariana Kallentytär Haapaniemi, (Taulusta 176, isä Kalle Haapaniemi) s. 29.08.1896 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kolmas osa 303-415-6-44 X TOUKOLA:sta on Jakaman rannalla, kuvassa alhaalla oikealla. Toukolasta vasemmalle, missä käsi, on 303-415-6-94 X KURUNKOIVUNEN, sen vasemmalla puolella on 303-415-6-95 X LEHTORANTA, pitäen sisällään vasemmanpuoleisen 303-415-6-66 X KOIVURANTA ja sen oikealla puolella 303-415-6-67 X LEPORANTA. Kurunkoivunen rek.n:ro 6-94 yläpuolella on edesmenneen Kalle Haapaniemen koti 303-415-6-17 X AHTOLA

Lapset:
Iitu Orvokki (äpärä) Haapaniemi s. 03.06.1918 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 179
VII Juho Manu Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 175, isä Antti Haapaniemi) s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 02.11.1894 Kuru Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola. (Taulu 155) s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Ketola, s. 26.06.1840 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Maija Liisa Ketola o.s. Nisula, s. 16.09.1838 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 07.09.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Lapset:
Toivo Arviiti Haapanen Toivo teloitettiin 22-vuotiaana Tampereella., s. 10.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi, k. 20.04.1918 Tampere (teloitus).
Leena Maria Helenius o.s. Haapanen , s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 180
Lauri Herman Haapanen , s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi. Tauluun 155
Hilta Haapanen s. 21.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 180
VIII Leena Maria Juhontytär Helenius o.s. Haapanen, (Taulusta 179, isä Juho Haapanen) Leena muutti leskenä Virroille 18.10.1937, s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 24.11.1918 Kuru Elias Fabianinpoika Helenius. (Taulu 443). (Taulu 444) Itsellinen ja mökkiläinen Olkitaipaleenkylän Kivi-nimisellä tilalla. Elias kuoli sydäntautiin 52-vuotiaana, s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 27.06.1933 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Fabian Helenius, s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi ja Henrika Helenius, s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

Lapset:
Väinö Johannes Helenius Väinö muutti naimattomana Tampereelle 17.11.1936, s. 16.09.1919 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 181
VII Eelis Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 175, isä Antti Haapaniemi) Petäjälammin Ikosen renki., s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 03.01.1904 Ruovesi Beeta Sinain Manuntytär Haapanen o.s. Syrjänen s. 24.04.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Mattila, Lepistö.
Vanhemmat: Manu Syrjänen e. Järvenpää, s. 03.02.1853 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Anna Syrjänen o.s. Pihlajamäki, s. 28.10.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.

Lapset:
Elli Esteri Haapanen s. 18.04.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Anni Ireena Haapanen s. 18.04.1909 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 182
VII Matti Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 175, isä Antti Haapaniemi) Tienarin renki, sitten itsellinen, ensin Tienarilla, sen jälkeen kotonaan Haapaniemessä. Armeijaan kelpaamaton., s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 23.11.1917 Kuru Malviina Mannintytär Haapaniemi o.s. Lehtinen Pihlajalahden Nenosen rengin tytär. Malviina muutti Tampereelta Kurun Haapaniemeen vuonna 1917 ja meni naimisiin Haapaniemen pojan kanssa., s. 12.11.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Vanhemmat: Manni Mauri Lehtinen, s. 25.07.1859 Ruovesi ja Maija Stina Lehtinen, s. 09.03.1848 Ruovesi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 183
V Yrjö Joosepinpoika Kauppila e. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Kauppilan torppari, Yrjö hukkui Jakamaan 34-vuotiaana., s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale, k. 20.07.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 21.06.1819 Kuru Liisa Matintytär Kauppila o.s. Ylä-Toikko Todennäköisesti Yrjön lasten takia heidän äitinsä Liisan annettiin elatuksekseen pitää Kauppilan meijeriä, koska Juho Tienarin albumeista löytyi oheinen kuva jonka takana oli maininta Kauppilan meijerska., s. 09.01.1799 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.03.1868 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Matti Ylä-Toikko, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Ylä-Toikko o.s. Myllymaa, s. 29.04.1758 Kuru, Sontu, k. 11.02.1810 Kuru, Vaakaniemi.
Olkitaipaleen Tienarista erotetun Kauppilan tilan meijerska. Kuvassa ei kuitenkaan ole Eeve Kota-ahon tietojen mukaan Liisa Kauppila, koska kuva on myöhemmältä ajalta.

Lapset:
Jooseppi Kauppila s. 27.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.05.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Leena Ulla Kauppila s. 08.04.1821 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eeva Justiina Kauppila s. 23.05.1823 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.06.1823 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eeva Johanna Kauppila , s. 01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 184
Kalle Maurits Kauppila , s. 03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 186
Kustaa Henrik Polviander e. Kauppila , s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 192
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 184
VI Eeva Johanna Yrjöntytär Kauppila, (Taulusta 183, isä Yrjö Kauppila) Piika Taipaleessa -1855, Tienarilla 1855-56, Kurun Vaakaniemen Toikon torpan Tanhuanpään emäntä 1856-, Pirkkalan Yli-Pehulan lampuodin emäntä., s. 01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.

Puoliso: 30.12.1856 Kuru Henrik Juho Matinpoika Henrik oli Pöllölän renkinä naimisiin mennessään, muutti Teiskosta 12.11.1848 Ruoveden Muroleen Ylöjärven torppaan, taas muutti Ruovedelta 23.6.1849 Kurun Toikon Vaakaniemen Tanhuanpään torppariksi, muutti perheineen 12.4.1867 Pirkkalaan Yli-Pehulan lampuodiksi., s. 30.12.1826 Ruovesi, k. 21.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.

Lapset:
Manu , s. 05.07.1857 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää. Tauluun 185
Maria Maria muutti Pirkkalasta vuonna 1885 Tampereelle., s. 23.06.1862 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.
Tilda s. 02.03.1866 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.
Kustaa s. 02.05.1868 Pirkkala, Yli-Pehula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 185
VII Manu Henrikinpoika, (Taulusta 184, äiti Eeva Kauppila) s. 05.07.1857 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.

Puoliso: 21.05.1885 Pirkkala Ida Pauliina Aukustintytär Ida muutti messukylästä 1885 Pirkkalaan ja takaisin miehensä kanssa 25.1.1889, s. 22.01.1866 (Tampere), Messukylä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 186
VI Kalle Maurits Yrjönpoika Kauppila, (Taulusta 183, isä Yrjö Kauppila) Tienarin poika, Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan torpan isäntä., s. 03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 30.08.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Parkkuussa Kauppilan paikalla asui aikoinaan hyvin lyhyt ja paksu mies. Kun hän oli juovuksissa huusi hän ovelta taloon tullessaan ensi sanoikseen läpyttäen pehmoisesti:
- Hei likat, tuokaa isolle-Kauppilalle kaljaa, sitä se tarttee.
Muualla liikkuessaan hän tiedusteli ihmisiltä, Tampereen matkoillakin ollessaan:
- Ettekö te minua tunne, minä olen se iso-Kauppila Kurusta.

Puoliso: 04.04.1851 Teisko Anna Stina Heikintytär Kauppila o.s. Ylinen Anna oli Pohjalassa piikana ja muutti kuukautta ennen lapsensa syntymää 26.11.1851 Kurun Tienarin Kauppilaan, muutti Tienarin Kauppilasta Ruoveden Nenoselle miehensä kuoleman jälkeen 29.5.1876, Nenosen anoppi., s. 28.05.1826 Teisko, Kuusniemi, k. 03.02.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Vanhemmat: Heikki Ylinen, s. 07.07.1804 Teisko, Kuusniemi, k. 17.05.1867 Teisko, Kuusniemi ja Maija Stina Ylinen o.s. Mikkola, s. 29.12.1807 Teisko, Kämmenniemi, k. 03.03.1878 Teisko, Kuusniemi.

Lapset:
Hanna Miina Nenonen o.s. Kauppila , s. 17.11.1851 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 187
Kalle Aukusti Kauppila Itsellinen Kurun Hainarin Kiviojalla 1877-79, Keihäslahden Lahdenmäessä 1879- 22.7.1882 muutti Ruovedelle Pihlajalahden Mäen Seppälän töllin itselliseksi, missä kuoli seuraavana vuonna 29-vuotiaana poikamiehenä suuren haavan aiheuttamaan verenvuotoon tai - myrkytykseen., s. 08.05.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 04.09.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Mäki, Seppälä.
Henrik Kauppila s. 20.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 29.12.1861 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Aleksandra (Sandra) Kauppila , s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 190
Maria Jokela o.s. Kauppila , s. 13.08.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 191
Juho Topias Kauppila s. 02.11.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 23.11.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Johan Carlsson Kauppilan muuttokirja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 187
VII Hanna Miina Kallentytär Nenonen o.s. Kauppila, (Taulusta 186, isä Kalle Kauppila) s. 17.11.1851 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. Ruovesi, Pihlajalahti.

Puoliso: 21.06.1874 Kuru Eetu Alpinuksenpoika Grönström Eetu muutti Ruoveden Pihlajalahden Nenoselta Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilaan 1874 isännäksi ja perheen kanssa takaisin Ruoveden Nenoselle isännäksi 29.5.1876 ja Kauppila jäi asumattomaksi., s. 09.07.1853 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Vanhemmat: Alpinus Grönström, s. 02.03.1826 Teisko, Myllylä, k. 17.08.1860 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen ja Henrika Nenonen o.s. Peltola, s. 05.11.1825 Ruovesi, k. 30.04.1890 Ruovesi, Pihlajalahti, Mäki-Nenonen, Ahola.
Kauppilan muuttokirja Kurusta Ruovedelle

Lapset:
Kalle Eetu Nenonen , s. 10.01.1875 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 188
Ottiliana Vilhelmiina Nenonen s. 30.07.1876 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 14.09.1877 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vihtori Alpinus Nenonen s. 17.03.1879 Ruovesi, Pihlajalahti.
Oiva Tominikus Nenonen s. 28.02.1881 Ruovesi, Pihlajalahti.
Tyyni Maria Majaniemi o.s. Nenonen , s. 18.02.1883 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 189
Arvid Nenonen s. 17.10.1885 Ruovesi, Pihlajalahti.
Sulo Atriaani Nenonen s. 28.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti.
Hermanni Nenonen s. 03.11.1889 Ruovesi, Pihlajalahti.
Lahja Mauri Nenonen s. 04.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 188
VIII Kalle Eetu Eetunpoika Nenonen, (Taulusta 187, äiti Hanna Nenonen) Kalle syntyi Kauppilassa, muutti vanhempiensa kanssa Ruovedelle ja perusti perheen ja asui kotonaan Nenosella. Rippikirjassa lukee lisätietona : kelpaamaton., s. 10.01.1875 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.

Puoliso: 12.03.1898 Ruovesi Anna Emilia Matintytär Nenonen o.s. Harju s. 23.02.1878 Saarijärvi.

Lapset:
Eero Edvard Nenonen s. 02.04.1898 Ruovesi, Pihlajalahti.
Ruoveden Pihlajalahden Nenosen talo 1950-luvulla.
Kalle Nenonen s. 28.06.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 13.11.1901 Ruovesi, Pihlajalahti.
Sanni Vilhelmiina Nenonen s. 21.03.1904 Ruovesi, Pihlajalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 189
VIII Tyyni Maria Eetuntytär Majaniemi o.s. Nenonen, (Taulusta 187, äiti Hanna Nenonen) s. 18.02.1883 Ruovesi, Pihlajalahti.

Puoliso: 28.09.1907 Ruovesi Toivo Mikael Manninpoika Majaniemi s. 11.04.1887 Ruovesi, Pihlajalahti, Heinola.
Vanhemmat: Manni Majaniemi, s. 27.06.1853 Ruovesi, Pihlajalahti, Heinola ja Santra Majaniemi o.s. Soini, s. 19.02.1855 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Tuovi Vilhelmiina Majaniemi s. 03.06.1908 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 190
VII Aleksandra (Sandra) Kallentytär Kauppila, (Taulusta 186, isä Kalle Kauppila) Muutti 29.5.1876 Ruoveden Nenoselle (tuomittu salavuoteudesta 17.4.1888), 1890-92 Pihlajalahden Raivion Kyttälän töllissä piikana, 1892-93 Raivion Mäntylän töllissä, 1893-95 Pitkälän kylän Pitkälässä edelleen piikana, 1895-98 Pihlajalahden Nenosella uudelleen piikana, missä sai toisen aviottoman lapsen (tuomittiin salavuoteudesta 22.11.1895), 1898- hoiti piikana Pihlajalahden Rantariekkolan Perkiö-nimistä huvilaa, jonka omisti näyttelijä Benjamin Leino s. 14.2.1853 Ylistaro ja k. 1.2.1908 Helsinki (alk. Ahlgren), s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila, k. 28.08.1902 Ruovesi, Pihlajalahti, Panta-Riekkola, Perkiö.

Lapset:
Eetvartti Kauppinen e. Kauppila Eetvartti muutti äitinsä kuoltua Perkiön huvilasta vuonna 1902 Ruoveden Siikalahden Sarvanalle rengiksi ja otti nimekseen Kauppinen., s. 18.03.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Kyttälä.
Lapset:
Hermanni Kauppila s. 15.10.1895 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 191
VII Maria Kallentytär Jokela o.s. Kauppila, (Taulusta 186, isä Kalle Kauppila) Muutti 29.5.1876 Ruoveden Pihlajalahden Nenoselle, 1881-82 Pihlajalahden Aholaan piiaksi, 1882-83 Pihlajalahden Mäen torppaan Leppälään, 1883-86 takaisin Nenoselle piiaksi, jossa meni naimisiin 1885 ja muutti 1886- Pihlajalahden Raivion Jokelan tölliin torpparin rouvaksi., s. 13.08.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 12.12.1885 Ruovesi Herman Juhanpoika Jokela Raivion Jokelan töllin torppari, sotapalvelukseen kelvoton., s. 06.07.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.

Lapset:
Jalo Hermanni Jokela s. 23.07.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Kaarlo Jokela s. 07.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 01.04.1892 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Kaarle Mauritsi Jokela s. 15.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 02.11.1896 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Svante Ilmari Jokela s. 19.06.1897 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Arvid Jokela s. 10.09.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 192
VI Kustaa Henrik Yrjönpoika Polviander e. Kauppila, (Taulusta 183, isä Yrjö Kauppila) Kauppilan poika, renkinä Paappasella, Ylä-Toikolla, Ristaniemessä -1851, kotonaan Kauppilassa 1851-52, Nygårdilla eli Tyrkkölässä 1852-54, Petäjälammin Savelassa 1854, jossa vihittiin. Vuonna 1855 Hainarin virkatalon lampuoti eli maanvuokraaja, lautamies, herrastuomari, furriiri=majoittaja, muutti Hainarin virkatalosta vänrikki Kaarle Kustaa Polvianderin kuoleman jälkeen Kurun Keihäslahden Lahdenmäen taloon Kurussa., s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 27.02.1893 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.


Kustaa Henrik Yrjönpoika, renki, Hainarin virkatalon vuokraaja, herrastuomari, vihittiin 5.6.1854 vänrikin tyttären Amanda Charoltta Polvianderin kanssa, s.5.10.1832 Kuru. k.31.8.1914 Lapua
Heidän asuinpaikkansa:
1854 - Savelan torppa

1855 - Hainarin virkatalon vuokraajana hänet tunnettiin nimillä Kustaa
Hainari ja Kustaa Polviander
1876 - 1893 Lahdenmäen torpan vuokraajana ,heistä käytettiin nimeä
Lahdenmäki
1893 - 1906 Lahdenmäen vuokraaja on heidän poikansa Pekka Aleksander
Polviander.

Sen ajan tapa oli nimittää ihmiset talojen mukaan ja koska heidän lapsensa olivat kaikki syntyneet Polvianderin Hainarin virkatalossa, vanhinta lukuunottamatta, joka syntyi Savelassa, Hainari nimen jälkeen Amanda ja Kustaa jatkoivat Polviander nimen käyttöä vaihtamatta jatkuvasti nimeään, ja näin Kustaasta tuli Polviander. Isänsä Yrjö on saattanut kulkea Kauppilan nimellä, isoisä ja Yrjön veli Matts Tienarin nimellä.

Kustaa Yrjönpoika oli pätevä maanviljelijä ja isättömänä kasvanut poika sai Amandan kanssa avioliiton solmiessaan tavallaan uuden isän vänrikistä, joka hänestä kovasti piti.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tutkin tuota asiaa vielä uudestaan ja olen nyt täysin varma, että Tuulikki Sillanpä��-Jansen on tulkinnut väärin kirkonkirjoissa olevat merkinnät.

Kustaa Henrikille löytyy merkinnät talonnimet joita voisi ajatella sukunimen korvikkeiksi:

syntymäkoti Kauppila
lampoutina Hainari ja
torpparina Lahdenmäki.


En löytänyt yhtään merkintää, jossa hänelle olisi merkitty nimi Polviander.

Lasten syntymämerkinnöissä esikoinen Emilia syntyi Kurun Petäjälammin Savelassa Kustaa Henrikin ollessa Savelan renkinä. Muut lapset syntyivät Hainarissa.

Viimeisen lapsen, Pekka Aleksanterin, kohdalla syntymämerkintä on ”Wanh: Kustaa Yrjönpoika Hainari, w Amanda Charlotta Polviander”.

Muiden Hainarissa syntyneiden kohdalla merkintä on ”Gustaf Jöransson och des hustru Amanda Polviander”. Uskoakseni tuon on Tuulikki Sillanpää-Jansen luullut tarkoittavan, että Polviander on kummankin sukunimi. Sitähän tuo merkintä ei kuitenkaan tarkoita. Sen vahvistaa myös rippikirjamerkinnät, joissa Gustaf Jöransson on ilman sukunimeä, mutta Amandalla on aina sukunimi Polviander merkittynä.

Tiedot: Jorma Järviö Tampere.
Kustaa (Kauppila) ja Amanda Poliander.

Puoliso: 05.06.1854 Kuru Amanda Charlotta Kaarlentytär Polviander Kurun Hainarin virkatalon emäntä., s. 05.10.1832 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 31.08.1914 Lapua, Pappila.

Amanda Polvianderin vaarin Isaac Isaacsson Polviander haki Turun ja Porin lääninkansliasta
vesiasioiden hakemuksen:
Kuru/ Käsittelyn aikana: Ruovesi
Parkunkoski
Hakija: Polviander Isaac Emanuel
Akti: AD 1778/145 1818 Päätös: 3.11.1818 Nro 2539
Lisätiedot : Kahden jalkamyllyn hävittäminen ja yhden säilyttäminen


Isaac Emanuel Polviander s.17.4.1758 Mouhijärvi
k.1835 Kuru
Mouhijärven kirkkoherran apulainen, Kurun kappalainen.
Vanhemmat: Kaarle Kustaa Polviander, s. 04.03.1788 Mouhijärvi, k. 28.09.1876 Kuru ja Anna Kaisa Polviander o.s. Peltoniemi, s. 16.11.1809 Kuru, Karjula.

Lapset:
Emilia Olivia Sarparanta o.s. Polviander , s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 193
Anna Järvinen o.s. Polviander , s. 03.12.1855 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 194
Eelis Polviander s. 21.09.1857 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 16.01.1862 Kuru, Hainarin virkatalo.
Olga Polviander , s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 195
Kustaa Mauritz Polviander s. 20.09.1861 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 19.06.1863 Kuru, Hainarin virkatalo.
Selma Amanda Polviander , s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 200
Maria Aleksina Vesanen o.s. Polviander , s. 03.08.1865 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 201
Anna Gustava Moisio o.s. Polviander , s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 202
Toivo Elias Purola e. Polviander , s. 17.03.1871 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 204
Pekka Aleksanteri Polviander , s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 205
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 193
VII Emilia Olivia Kustaantytär Sarparanta o.s. Polviander, (Taulusta 192, isä Kustaa Polviander) Emilia muutti vuosi 1. lapsensa syntymän jälkeen 8.7.1882 Suoniemelle, missä synnytti kuukauden päästä toisen lapsensa., s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela, k. 1929.

Puoliso: 29.12.1880 Kuru Emil Alfred Kallenpoika Söderman-Sarparanta e. Söderman Emil oli opiskelija naimisiin mennessään, s. 25.04.1854 Vesilahti.
Vanhemmat: Kalle Söderman, s. 11.05.1814 Turku, k. 20.10.1871 Vesilahti ja Maria Elisabet Söderman o.s. Rosenberg, s. 17.07.1814 Turku, k. 13.05.1884 Tyrväntö.

Lapset:
Ilo Yrjö Söderman-Sarparanta s. 23.08.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 08.04.1918 Lieto.
Eino Emil Söderman-Sarparanta s. 14.08.1882 Suoniemi.
Impi Maria Vuorikoski o.s. Söderman-Sarparanta s. 15.10.1883 Suoniemi.
Helmi Siviä Söderman-Sarparanta s. 24.12.1884 Suoniemi.
Lauri Kustaa Söderman-Sarparanta s. 07.03.1886 Sauvo, Karuna. Tervetuloa Karunan kylään, joka sijaitsee Sauvon kunnan eteläisessä kärjessä. Karunan kunta perustettiin 1869 ollen itsenäinen kunta vuoteen 1969 asti, jolloin se liitettiin Sauvon kuntaan. Karuna on huomattavalta osaltaan saaristoa, jossa asuu noin 700 asukasta. Kesäaikaan asukasluku kasvaa merkittävästi kesäasukkaiden saapuessa nauttimaan merellisistä ja luonnonkauniista maisemista. Meri ja historia ovatkin näkyvämpiä elementtejä. Karunasta on lyhyt matka isompiin kaupunkeihin kuten Turkuun ja Saloon.
Sauvon kunnan karunan kylä. Ennen kunta.
Ruusa Emilia Söderman-Sarparanta s. 04.05.1887 Lieto, k. 26.03.1936 Helsinki.
Olli Alfred Söderman-Sarparanta s. 22.07.1893 Lieto.
Paavo Valdemar Söderman-Sarparanta s. 02.08.1896, k. 27.03.1918 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 194
VII Anna Kustaantytär Järvinen o.s. Polviander, (Taulusta 192, isä Kustaa Polviander) s. 03.12.1855 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1928.

Puoliso: 15.10.1875 Kuru, Hainarin virkatalo Iivar (oäkta)) Maijanpoika Järvinen Suutari Hainarissa ja Kosken taloissa, s. 01.09.1854 Kuru, Leppämäki.

Lapset:
Amanda Josefiina Järvinen Muutti Lietoon 30.10.1893 ja sieltä Turkuun 5.11.1895, s. 02.10.1876 Kuru, Hainari, Kivioja.
Edvard Heribert Järvinen s. 15.03.1879 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 18.08.1882 Kuru, Hainari, Kivioja
.
Maria Aurora Vuoristo o.s. Järvinen Muutti Tampereelle 2.11.1899, sieltä Pietarsaareen ja sieltä kotiin Kurun Koskelle vuonna 1907., s. 20.03.1881 Kuru, Hainari, k. 1950.
Hilda Alexandra Järvinen Hilda muutti 22.9.1902 Hämeenlinnaan, s. 21.04.1883 Kuru, Hainari, k. 1968.
Anton Henrik Järvinen Anton muutti Pietarsaareen 29.12.1906, s. 12.01.1886 Kuru, Hainari, k. 1931.
Väinö Markus Järvinen s. 25.04.1889 Kuru, Karjula, Koski, k. 1983.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 195
VII Olga Kustaantytär Polviander, (Taulusta 192, isä Kustaa Polviander) Kihlakunnan tuomarin tytär., s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 02.10.1925 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.

Puoliso: 03.09.1874 Kuru Johan Edvard Juhonpoika Poukkanen e. Poukka Poukan talon poika, postin kuljettaja, s. 16.09.1852 Ruovesi, Pappila, Wasu, Poukka, k. 25.06.1910 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
Vanhemmat: Juho Poukka, s. 23.02.1805 Ruovesi, Pappila, Wasu, k. 07.06.1868 Ruovesi, Pappila, Wasu ja Maria Poukka, s. 03.06.1826 Ruovesi, k. 28.01.1867 Ruovesi, Pappila, Wasu.
Johan ja Olga Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Beata Emilia Wammaskoski o.s. Poukkanen Beeta muutti 1894 Kurun Keihäslahden Kurun taloon piiaksi ja muutti 13.5.1898 Huittisiin., s. 27.05.1875 Kuru, Hainari, k. 1963 Huittinen.
Axel Edvard Poukkanen s. 12.12.1876 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.06.1889 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
Elsa Pauliina Poukkanen Naimaton, muutti Tampereelle 7.11.1898, s. 28.01.1879 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 07.07.1962 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
Hilda Katariina Poukkanen s. 14.11.1880 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.04.1882 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
Tilma Maria Lindström o.s. Poukkanen Mies Magnus Lidström-Oulu, s. 25.09.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 05.06.1964 Oulu.
Eemeli Abraham Poukkanen , s. 12.01.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki. Tauluun 196
Niilo Johannes Poukkanen s. 27.03.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1957 Kuru.
Kustaa Edvard Poukkanen s. 11.10.1890 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 04.11.1891 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Jaakko Fredrik Poukkanen Ouluun 1913, s. 18.07.1892 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1982 Oulu.
Olavi Nikolai Poukkanen , s. 14.12.1894 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki. Tauluun 197
Olli Ruben Poukkanen Muutti Ouluun 1915, puoliso Agnes, s. 21.01.1897 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 2/1986 Oulu.
Anni Elisabet Bäckström o.s. Poukkanen , s. 08.06.1899 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki. Tauluun 199
Vilho Joonas Poukkanen Muutti Ouluun 9.3.1931, s. 28.03.1901 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 1964 Oulu.
Edvard (Eetu) Joonas Poukkanen Muutti Ouluun 36.1.1928, 1-puoliso Kerttu -2 lasta, II-puoliso Jenni, s. 16.12.1903 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 30.04.1986 Oulu.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 196
VIII Eemeli Abraham Poukkanen, (Taulusta 195, äiti Olga Polviander) s. 12.01.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1928 Kuru.

Puoliso: 24.11.1907 Kuru Eelin Petronella Matintytär Poukkanen o.s. Moisio s. 27.05.1886 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
Vanhemmat: Matti Moisio e. Ala-Kapee, s. 12.01.1843 Kuru, Pohjankapee ja Miina Moisio o.s. Kovettu, s. 15.04.1844 Ruovesi, Murole.

Lapset:
Aino Irene Poukkanen s. 04.02.1910 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 197
VIII Olavi Nikolai Poukkanen, (Taulusta 195, äiti Olga Polviander) s. 14.12.1894 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 05.06.1971 Kuru.
Olavi ja Helmi Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Helmi Sofia Kallentytär Poukkanen o.s. Kivistö Helmi muutti Kurusta 03.11.1906 Tampereelle., s. 29.12.1890 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 31.07.1976 Kuru.
Vanhemmat: Kalle Kivistö e. Männistö, s. 02.05.1856 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi ja Maria Kivistö ent. Pohja o.s. Kivelä, s. 05.07.1852 Parkano, k. 06.01.1912 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Lapset:
Olli Nikolai Poukkanen , s. 24.03.1920 Kuru. Tauluun 198
Laina Maria Poukkanen Diakonissa, s. 17.01.1922 Kuru, k. 20.03.2018 Viljakkala, Karhe.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 198
IX Olli Nikolai Poukkanen, (Taulusta 197, isä Olavi Poukkanen) s. 24.03.1920 Kuru, k. 31.03.2017 Kuru.

Puoliso: N.n Poukkanen

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 199
VIII Anni Elisabet Bäckström o.s. Poukkanen, (Taulusta 195, äiti Olga Polviander) s. 08.06.1899 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 14.01.1977 Oulu.

Puoliso: Heikki Bäckström s. 26.10.1896 Oulu, k. 29.07.1973 Oulu.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 200
VII Selma Amanda Kustaantytär Polviander, (Taulusta 192, isä Kustaa Polviander) s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1952.

Puoliso: 28.07.1882 Kuru Elias Rudolf Eenokinpoika Nurmi e. Koski Elias Nurmi muutti Kurusta 23.7.1901 perheineen Tampereelle., s. 07.04.1861 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Eenokki Koski e. Ristaniemi, s. 01.11.1823 Kuru, Ristaniemi, k. 17.12.1870 Kuru, Karjula ja Matilda (Tilda) Serafia Koski o.s. Sivil, s. 25.03.1834 Kuru, Karjula, k. 21.05.1914 Kuru, Karjula.

Lapset:
Rauha Maria Nurmi s. 18.07.1883 Kuru, Karjula, Koski, k. 1972.
Eino Rudolf Ilmari Nurmi s. 26.02.1886 Kuru, Karjula, Koski, k. 1970.
Helmi Aleksantra Nurmi s. 04.07.1888 Kuru, Karjula, Koski.
Toini Siviä Nurmi s. 24.01.1893 Kuru, Karjula, Koski, k. 1974.
Impi Esteri Nurmi s. 22.12.1896 Kuru, Karjula, Koski, k. 1976.
Aune Katriina Nurmi s. 25.12.1900 Kuru, Karjula, Koski, k. 1992.
Aino Pätiälä o.s. Nurmi s. 1903, k. 1992.
Vilho Nurmi s. 1906, k. 1973.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 201
VII Maria Aleksina Kustaantytär Vesanen o.s. Polviander, (Taulusta 192, isä Kustaa Polviander) Maria muutti Kurusta 1.1.1890 Tammelan kuntaan pakkonaituna., s. 03.08.1865 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 10.07.1941 Lahti.

Puoliso: 29.12.1899 Kuru Jooseppi Matinpoika Vesanen Heinolan kaupungin taloudenhoitaja, s. 15.12.1862 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 15.04.1933 Heinola.
Vanhemmat: Matti Mattila, s. 18.07.1829 Teisko, Rikala, Leponiemi ja Heta Skott, s. 23.11.1821 Virrat, Tyrkön ruotu, Vilamo, Mustajärvi, k. 18.06.1868 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Löyttyjärvi.
Jooseppi Vesasen kuolinilmoitus lehdessä.

Lapset:
Alli Elisabet Varmajoki e. Vesanen Kansakoulunopettaja, s. 21.07.1890 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 1874.
Olavi Kullervo Vesanen s. 13.08.1892 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 30.07.1894 Tammela, Porras.
Veera Rebekka Töyrylä o.s. Vesanen s. 15.05.1893 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 1980.
Paavo Vesanen s. 1897 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 1930.
Eero Vesanen s. 20.02.1901 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 11.03.1973 Helsingin pitäjä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 202
VII Anna Gustava Kustaantytär Moisio o.s. Polviander, (Taulusta 192, isä Kustaa Polviander) Anna muutti Mouhijärvelle 5.12.1891 kansakoulunopettajana, toimi siellä 1,5 lukvuotta ja muutti 31.7.1893 Viitasaareen, muutti miehensä ja tyytärensä kanssa Viitasaaren kunnan omistamasta Suovanlahden Kiimingin Raalikkalan talosta 13.10.1897 Lappeenrantaan, s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 20.01.1931 Lappeenranta.

Puoliso: 19.06.1894 Viitasaari Otto Heikki Matinpoika Moisio Filosofian kandidaatti, s. 10.12.1866 Viitasaari, k. 09.01.1923 Lappeenranta.

Lapset:
Heikki Moisio s. 1895, k. 1955.
Anna Elisabet Mannermaa o.s. Moisio , s. 21.05.1896 Viitasaari. Tauluun 203
Laila Saarenmaa o.s. Moisio s. 1898, k. 1980.
Katri Soininen o.s. Moisio s. 1900, k. 1975.
Helena Sillanpää o.s. Moisio s. 1903, k. 1991.
Urpo Moisio s. 1909, k. 1931.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 203
VIII Anna Elisabet Mannermaa o.s. Moisio, (Taulusta 202, äiti Anna Moisio) Hammaslääketieteen lisensiaatti, s. 21.05.1896 Viitasaari, k. 1962.

Puoliso: 09.09.1922 Lappeenranta Eero Jalava Kansalaissodan reservin lääkintäkapteeni, Heinolan kaupunginlääkäri. Eero kaatui talvisodan loppuvaiheessa., s. 01.12.1895 Lappeenranta, k. 25.02.1940 Äyräpää, Salmenkaita. JALAVA, EERO

sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti lääket.lis.
sotilasarvo lääkintäkapteeni
joukko-osasto II/JR 6
joukko-osastokoodi
syntymäaika 01.12.1895
synnyinkunta Lappeenranta
kotikunta Heinola
asuinkunta Heinola
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 25.02.1940
kuolinpaikka Salmenkaita
kuolinkunta Äyräpää
hautauskunta Heinola
hautausmaa Heinola
hautapaikka 82
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu.
Vanhemmat: Toivo Eemeli Jalava e. Väinämöinen Jussilainen, s. 05.05.1861 Janakkala, Hyvikkälä, Jussila, k. 20.11.1897 Ruotsi, Enköping ja Selma Emilia Jalava o.s. Toppelius, s. 18.07.1874 Heinola.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 204
VII Toivo Elias Kustaanpoika Purola e. Polviander, (Taulusta 192, isä Kustaa Polviander) Toivo muutti Kurusta 22.11.1891 Lammin pitäjään Iso-Evolle metsänvartija-oppilaaksi, muutti 11.10.1893 Sippolaan, s. 17.03.1871 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1956.

Puoliso: Amanda Vilhelmiina Matintytär Purola o.s. Albrecht s. 10.07.1875.

Lapset:
Aarne Purola s. 1896, k. 1974.
Vilho Purola s. 1898.
Anne Davis o.s. Purola s. 1899.
Kaarlo Purola s. 1901.
Mauri Purola s. 1903, k. 1987.
Meri Siitonen o.s. Purola s. 1906, k. 1994.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 205
VII Pekka Aleksanteri Kustaanpoika Polviander, (Taulusta 192, isä Kustaa Polviander) Lahdenmäen torppari, Pekan perhe muutti 26.12.1905 Tampereelle, poliisikonstaapeli, s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 25.08.1926 Tampere.

Puoliso: 03.09.1895 Kuru, Hainari Amanda Vilhelmiina Matintytär Solin Amanda kävi kansakoulun Viljakkalassa asuessaan, päästötodistus 1.6.1883, s. 15.11.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko, k. 02.06.1916 Tampere.
Vanhemmat: Matti Solin, s. 14.09.1841 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko ja Eveliina Vilhelmiina Solin o.s. Lörpys, s. 06.06.1847 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Elli Elisabeth Polviander s. 04.08.1896 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 03.09.1896 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Katri Augusta Polviander s. 05.07.1897 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 11.02.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Anna Aliisa Polviander s. 06.12.1899 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1970.
Maria Amanda Polviander s. 16.08.1902 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1908.
Alli Helena Polviander s. 28.12.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1994.
Paavo Polviander s. 1907, k. 1937.
Eeva Polviander s. 1914, k. 2006.
Veli Polviander Alikersantti, s. 1915, k. 14.05.1943 Rajajoki.

POLVIANDER, VELI PEKKA
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti levyseppä
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto 1./JR 48
joukko-osastokoodi 3047
syntymäaika 10.08.1915
synnyinkunta Tampere
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika 14.05.1943
haavoittumispaikka Rajajoki
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 14.05.1943
kuolinpaikka 39.KS
kuolinkunta
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
hautauskunta Tampere
hautausmaa Tampere, Kalevankangas


SUOMEN KAAKKOISIN KYLÄ:

Rajajoki, jota myöskin Perä-Kuokkalaksi kutsuttiin, oli Terijoen pitäjän ja koko Suomenkin kaakkoisin kylä, rajoittuen lännessä Ollilan kylään, etelässä Suomenlahteen, sekä idässä ja pohjoisessa valtakunnan rajana olleeseen Rajajokeen. Valtakunnan rajan välitön läheisyys ja sen vaihtelut eri aikakausina toivat oman leimansa rajakylän elämään. Rajajoelta oli matkaa Terijoen keskustaan 18 km, Viipuriin 96 km ja Pietariin 35 km.
Raja Rajajoelle vuonna 1323

1000- luvun alussa, jolloin Suomi oli vielä heimoasteella, sen sivuilla olevat valtakunnat Ruotsi ja Novgorod pyrkivät laajentamaan vaikutustaan sen alueelle. Pitkien sotavaiheiden jälkeen solmittiin vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauha, joka oli ensimmäinen kirjallinen sopimus jolla vahvistettiin Ruotsin ja Novgorodin välinen raja kulkemaan Rajajoessa.



Vähitellen Suomesta tuli yhä kiinteämpi osa Ruotsia mutta suomalaista asutusta levisi Pähkinäsaaren rajan yli toisellekin puolelle, josta jatkuvat rajakiistat haittasivat yhteiskunnallistakin kehitystä.



Vuonna 1595 solmitussa Täyssinän rauhassa raja Karjalan kannaksen osalta säilyi samana kuin aikaisemminkin, mutta vuonna 1617 solmitussa Stolbovan rauhassa Ruotsi laajensi alueitaan aina Suomenlahden eteläpuolelle saakka.



Pietari Suuren johdolla aloitettiin Venäjän menetetyn aseman palauttaminen, Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjä siirsi rajansa takaisinpäin aina Kymijoelle saakka.



1800-luvun alkupuolella Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ranskan Napoleon ehdottivat Ruotsille yhteistä Englantiin kohdistettua mannermaasulkemus -sopimusta. Ruotsin kieltäydyttyä ehdotuksesta, Venäjä hyökkäsi Suomeen vuonna 1807 ja valloitti sen. Haminan rauhassa syyskuussa 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän yhteyteen ja autonomian aikana, vuonna 1812, vanha-Suomikin liitettiin takaisin muuhun Suomeen.



Suomen itsenäistyttyä, vuonna 1917 valtakunnan raja pysyi edelleenkin Rajajoessa ja sen jatkeena olevassa Ruostekanavassa.
Pietari tärkein kauppapaikka

Pietari oli ennen Suomen itsenäistymistä rajajokelaistenkin tärkein kauppapaikka. Sinne oli hyvät kulkuyhteydet, esim. parhaana huvila-asutus aikana, ennen ensimmäistä maailmansotaa kulki Pietarin ja Terijoen välillä lähes 40 junavuoroa vuorokaudessa.



Maanteitse vietiin hevosilla elintarvikkeita, polttopuita ym. kauppatavaraa Pietariin ja hevoskyyti oli yleisin kuljetusmuoto myöskin huvila-asukkaiden muuttokuormille. Huviloita oli silloin huomattava määrä mm. Dyynin alueella.
Rajaa muutetaan kivääritehtaan vuoksi

Aikanaan Rajajoki oli hiljaiseloa elävä, pikkutiloja käsittävä kyläyhteisö, mutta vuonna 1714 oli Rajajoen alueeseen kuuluvaan Systerbäckiin perustettu venäläisten ase- ja ankkuritehdas (Systerbäckin kivääritehdas). Tehdas sai tarvitsemansa työvoiman, sekä tehtaan polttoaineeksi puuhiiltä sille alistetulta suomenpuoleiselta alueelta.



Tehtaan tonttialueesta kuului kuitenkin Siestarjoen pohjoispuoli Rajajoen alueeseen ja joen toinen puoli kuului Venäjälle, Pietarin kuvernementtiin. Erilaisten neuvottelujen jälkeen keisari määräsi 4.2.1864, että Rajajoen asetehtaan alue liitettäisiin Pietarin kuvernementtiin erinäisin aluekorvauslupauksin. Rajajoki ja Suomi menetti näin 14 neliökilometrin laajuisen maa-alueen Venäjälle, mutta korvauksen saanti unohtui.



Suomen itsenäistyttyä raja säilyi Ruostekanavassa, mutta Tarton rauhassa 1920 edustajamme ottivat esille Systerbäckin alueen korvauslupauksen, joka tuottikin tuloksen ja näin Suomi sai korvauksena Venäjältä Petsamon alueen, jonka nikkelirikkauksista ei silloin ollut tietoakaan.
Rautatie tuo turistit

Helsinki - Pietari rautatien valmistuminen vuonna 1870 oli piristysruiske Rajajoenkin talouselämälle ja tämän jälkeen alkanut huvila-asutuksen kasvu muutti koko paikkakunnan elämänmenoa. Maanviljelyksestä aikaisemmin saatu toimeentulo laantui huvila-asutuksen aikana. Parempaan tulokseen pääsi rakentamalla sopiviin paikkoihin huviloita vuokrattavaksi kesäasukkaille ja puuhailemalla vaikka ajurin ammatissa.



Ulkolaisia kesävieraita oli Terijoella parhaaseen aikaan, ennen vuotta 1914, jopa 140.000 henkeä.
Raja sulkeutuu

Suomen itsenäistyttyä huvilaelämä tyrehtyi ja seurauksena oli ankara taloudellinen pulakausi, jonka torjumiseksi oli pakko kohentaa omaa maatalouden tuotantoa ja investoitava metsistä pääomaa. Maatalouden kehitys olikin erittäin nopeaa 1930-luvun lopulle tultaessa.



Vuosina 1918-25 myytiin liki puolet huviloista siirrettäväksi muualle Suomeen.







Vaikka rautatie Rajajoelle oli valmistunut jo 1870, valmistui Rajajoen asema omaan käyttöönsä vasta 1.12.1917. Sitä ennen se oli maailmansodan aikana venäläisten sotasairaalana. Tämä arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema, aikaisemmista asemarakennustyypeistä täysin poikkeava rakennus oli Suomen kauneimpia asemarakennuksia.



Tässä Rajajoen asemarakennuksessa pidettiin mm. Suomen ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut, jotka johtivatkin Tarton rauhansopimukseen 11.12.1920. Samalla loppuivat myöskin rajalla ajoittain ilmenneet rauhattomuudet.



Itsenäisyyden aikana Rajajoki oli Karjalan kannaksen ainoa rajanylityspaikka, jonka mukanaan tuomat erilaiset toiminnot, niin rautatielaitos kuin rajavartiostokin antoivat oman leimansa kylän elämälle.







Itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä 1920-30 luvuilla Rajajoen asema oli melkoinen toiminnan keskus. Matkustajajunia kulki Viipuriin useampi junapari päivässä ja kansainvälisessä liikenteessä yksi junapari päivässä välitti liikennettä Venäjälle. Varsinainen turistiliikennehän siihen aikaan oli melko vähäistä, mutta todennäköisesti virkamatkoilla olevien matkustajien joukosta erottui joskus hyvinkin monenlaisia kansallisuuksia.



Venäjältä tuleva tavaraliikenne oli melko vilkasta. Kaikki venäläisissä tavaravaunuissa tullut tavara täytyi siirtokuormata Rajajoella suomalaisiin vaunuihin eteenpäin kuljetusta varten ja päinvastoin.



Rajajoki ja varsinkin rajan rautatiesilta olivat kotimaisten matkailijoiden suosittuja turistikohteita. Parhaina vuosina turistien kävijämäärä nousi jopa 40.000 - 50.000 henkilöön.
Puun uittoa Rajajoessa

Rajajoki oli jokena valtakunnan vuosisatainen raja itää vastaan (mm. 1323-1617 ja 1812-1940). Se alkoi Kivennavan - Raudun rajalta Kuuritsan suolta, noin 60 kilometriä virrattuaan se lähellä Suomenlahtea laski Venäjän puoleiseen Siestar-järveen (Roslivan järvi). Se kulki tämän jälkeen kappaleen matkaa Venäjän puolella, siinä kohdassa missä Ruostekanava oli valtakunnan rajana ja palasi taas yhteiseksi rajaksi vajaan kilometrin päässä merestä.



Joki toimi myöskin puutavaran uittoväylänä niin suomalaisille kuin venäläisillekin. Joen yläjuoksulta uittivat ensin venäläiset sahatukkeja Kuttermannin sahalle, joka sijaitsi Korotniekan peltojen kohdalla. Venäläisten tukkien mentyä ohi rautatiesillan alkoi suomalaisten propsien uitto joessa. Puomit seisauttivat propsisumat välittömästi rautatiesillan pohjoispuolella olevalle nostopaikalle, josta ne hinattiin pienoisrataa myöten mäkeä ylös rautatien varteen, rautateiden edelleen kuljetettavaksi.



Propsien nostopaikan kohdalla on ollut ennen Suomen itsenäistymistä ylikulkusilta, jonka tukipylväiden jäännöksiä on vieläkin Suomenpuoleisella rannalla nähtävissä. Nyt venäläiset ovat rakentaneet isot maantiesillat rautatien sekä etelä- että pohjoispuolelle.
Suomalaista asutusta Rajajoen molemmin puolin

Ennen Suomen itsenäistymistä oli joen molemmin puolin olevissa kylissä, Rajajoella, Valkeasaaressa, Retukylässä ja Systerbäckissäkin ollut asutus pääosin suomalaista. Rajan sulkeuduttua yhteys joen yli katkesi kertaheitolla. Monet perheet, joiden kodit olivat työ- ym. tehtävien johdosta jokirajan Venäjän puolella, joutuivat jättämään kotinsa ja omaisuutensa sinne ja heidän oli tultava salateitse Suomen puolelle. Rajan taakse jäänyt suomalainen väestö (inkeriläiset) joutui Stalinin aikana kokemaan vainon ajat kaikessa karmeudessaan.



Rauhan vuosina eläminen rajan välittömässä läheisyydessä oli aivan normaalia elämää, ilman mitään rajoituksia tai uhkia, vaikka muualta tulleet henkilöt sitä hiukan karttoivatkin. Rajaseudun asukkaille se oli luonnollinen olotila, joki on rajana ja sillä hyvä. Rajan välittömässä läheisyydessä oli rauhallisinta asua. Vuoden 1939 kesällä alkoi näkyä naapurin puolella varustautumisen merkkejä, mutta kukaan ei uskonut että sota voisi syttyä. Evakkoon lähtökin lokakuun alkupuolella oli kuin lomallelähtö muutamaksi viikoksi ja sitten paluu takaisin kotiin, mutta se evakossa olo on jatkunut vielä tänäkin päivänä.
Sodat tuhosivat Rajajoen alueen

Sotien aikana tuhoutuivat kaikki rakennukset Rajajoen alueelta, joten vanhoista paikoista löytyy vain joitakin raunion osia ja paikoin sodanaikaisia juoksuhaudan jäänteitä maastossa.



Venäläisten vilkas rakennustoiminta on keskittynyt entisen kyläkeskuksen ulkopuolelle, kuten Dyynin hotellit meren rantaan, entisen kylätien pohjoispuolella oleville peltoalueille aina rautatien tuntumaan saakka ja laaja omakotialue rautatien pohjoispuolella. Vanhan kylätien paikalle on rakennettu Terijoen - Pietarin välinen maantie, sekä uusi maantie Systerbäckin vanhaa rautatiepohjaa myöten Rajajoen asemaseudun ohitse Terijoelle ja Kivennavalle. Entinen Dyynin tienhaarasta Rajajoen asemalle mennyt tie palvelee nyt uuden asutusalueen liikennettä. Muut entiset paikallistiet ovat hävinneet täysin maastosta.
Suomen kaakkoisin kylä Rajajoki, missä Veli Polviander haavoittui kuolettavasti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 206
V Ulla Joosepintytär Mikkola o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, torpparin emäntä, itsellinen Svanilassa ja Mikkolassa., s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 20.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
Tienarin paja sisältä kuvattuna ahjoineen, alasimineen ja lekoineen.

Puoliso: 22.05.1820 Kuru Mikko Jaakonpoika Mikkola e. Heinämäki Renki Myllärissä, Svanilassa ja Mikkolassa, Mikkolan torppari., s. 13.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, k. 19.12.1828 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Jaakko Heinämäki e. Minkkinen, s. 02.07.1749 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.02.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen ja Kaisa Heinämäki o.s. Hwitros, s. 06.10.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 15.01.1844 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Lapset:
Helena Mikkola s. 11.07.1820 Kuru, Riuttaskorpi, Svanila.
Kalle Kustaa Mikkola , s. 22.05.1822 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 207
Matias Mikkola s. 13.08.1825 Kuru, Riuttaskorpi.
Antti Mikkola Antti muutti Kurun Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemen torpasta äitinsä Ulla Tienarin kuoleman jälkeen 12.4.1841 Ruoveden Sellvikiin eli Rämingin Tyrniin isäntärengiksi, muutti Ruoveden Kauttuun ja 16.9.1843 Ikaalisiin Juhtimäen Liitiään rengiksi ja muutti 28.9.1844 Kurun Poikeluksen Poikeluskylän torppaan rengiksi, muutti Petäjälammin Ikoselle rengiksi, Olkitaipaleen Kastarille rengiksi ja muutti edelleen Teiskon 4.12.1847 ja 1849 muutti Teiskossa toiseen tuntemattomaan paikkaan., s. 16.05.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 207
VI Kalle Kustaa Mikonpoika Mikkola, (Taulusta 206, äiti Ulla Mikkola) Kalle oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin. Keihäsjärven Salmen torpan renki., s. 22.05.1822 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.07.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi.

Puoliso: 28.10.1855 Kuru, Mylläri (pappila) Karoliina Yrjöntytär Niinimäki o.s. Lähdekorpi Karoliina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin. Kallen kuoleman jälkeen piikana Salmen torpassa., s. 25.01.1831 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 20.05.1911 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Lähdekorpi e. Savela, s. 27.05.1794 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 01.10.1875 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Reetta Liisa Lähdekorpi o.s. Suutari II eli Mäkelä, s. 16.10.1792 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1863 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Lähdekorven torpan yhden rakennuksen perustuskivet.

Lapset:
Kalle s. 16.06.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 08.07.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Maria s. 12.01.1858 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi, k. 24.08.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi.
Emma Vilhelmiina (Miina) Niinimäki , s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 208
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 208
VII Emma Vilhelmiina (Miina) Kallentytär Niinimäki, (Taulusta 207, isä Kalle Mikkola) Ripitetty salavuoteudesta 2.2.1885., s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.03.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Vieno Sofia Sarén o.s. Niinimäki , s. 07.12.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 209
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 209
VIII Vieno Sofia Miinantytär Sarén o.s. Niinimäki, (Taulusta 208, äiti Emma Niinimäki) Vieno muutti 17.12.1906 Ylöjärvelle., s. 07.12.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 16.12.1906 Kuru August Miinanpoika Sarén Mäkkylän Jokelan mäkitupalainen, Poikeluksen Lähteenmäen mäkitupalainen. August muutti perheineen 3.1.1907 Ylöjärven Pengonpohjaan maakauppiaaksi., s. 28.01.1876 Vesilahti.

Lapset:
Elsa Emilia Sarén s. 02.05.1908 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Veikko Rafael Sarén s. 17.09.1909 Ylöjärvi, Pengonpohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 210
V Anna Joosepintytär Kangasmäki o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, Lahdenperän Kangasmäen torpan emäntä, Anna kuoli 46-vuotiaana ''hivutustautiin'', yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: 24.09.1820 Kuru Matti Antinpoika Kangasmäki e. Tanhuanpää. (Taulu 499). (Taulu 500) Nuorimies, Olkitaipaleen Taipaleen Tanhuanpään torpan poika, renkinä Olkitaipaleen Taipaleessa ja Teiskossa, muuttanut Teiskosta pois vuonna 1817, muutti kotiinsa takaisin ja meni naimisiin Anna Tienarin kanssa ja sai siellä tytön, muutti Olkitaipaleen Lahdenperän Kangasmäen torppaan., s. 03.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 24.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.
Vanhemmat: Antti Tanhuanpää e. Taipale, s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale, k. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Valpuri Tanhuanpää, s. 10.02.1768 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 12.04.1841 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta.

Lapset:
Eeva Lammi o.s. Kangasmäki , s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää. Tauluun 211
Jooseppi Kangasmäki , s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 220
Matti Valkeejärvi e. Kangasmäki , s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 226
Kalle Kustaa Kangasmäki s. 07.03.1829 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Anna Natturi o.s. Kangasmäki , s. 27.04.1832 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 228
Manu Talvisilta e. Kangasmäki , s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 233
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 211
VI Eeva Matintytär Lammi o.s. Kangasmäki, (Taulusta 210, äiti Anna Kangasmäki) Eeva oli piikana Karjulan kylän Nygårdilla mennessään naimisiin., s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 28.05.1907 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: 01.03.1846 Kuru Juuse Josefinpoika Lammi e. Särkijärvi Juuse oli renkinä Kurun Karjulan Nilsforsin rautaruukissa naimisiin mennessään. Keihäslahden Lammin talon Onton torpan isäntä, Keihäslahden Lammin talon isäntä. Lammi oli kruunun puustelli., s. 18.03.1824 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 06.12.1909 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Josef Särkijärvi e. Isokarju II (Ylinen) eli Vähä-Karju, s. 07.07.1786 Kuru, Karjula, k. 13.01.1831 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Särkijärvi, s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

Lapset:
Vilhelmiina Lammi s. 02.11.1846 Kuru, Karjula, Nilsfors (rautaruukki).
Henriikka Perivehmas o.s. Lammi , s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä. Tauluun 212
Matti Lammi Matti oli ontuva., s. 27.08.1851 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Juuse Lammi Jooseppi kuoli samana päivänä kuin syntyi., s. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Manu Lammi , s. 08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto. Tauluun 215
Jooseppi Lammi s. 19.03.1861 Kuru, Keihäslahti.
Amanda Lammi s. 17.04.1863 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 212
VII Henriikka Juusentytär Perivehmas o.s. Lammi, (Taulusta 211, äiti Eeva Lammi) s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.

Puoliso: 14.07.1877 Kuru, Mylläri (Pappila) Aleksanteri (Santeri) Juhonpoika Perivehmas. (Taulu 171) s. 10.09.1848 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Vilhelmi Perivehmas, s. 06.04.1821 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.01.1904 Kuru, Riuttaskorpi ja Ulla Perivehmas o.s. Luomajärvi, s. 22.11.1820 Kuru, Riuttaskorpi, k. 22.04.1892 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Amanda Maria Korteniemi o.s. Perivehmas , s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi. Tauluun 213
Vilhelmiina Wallin o.s. Perivehmas , s. 25.05.1885 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi. Tauluun 171
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 213
VIII Amanda Maria Santerintytär Korteniemi o.s. Perivehmas, (Taulusta 212, äiti Henriikka Perivehmas) Amanda kuoli 46-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 12.01.1925 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Puoliso: 21.08.1903 Kuru Johannes (Juho) Matinpoika Korteniemi Olkitaipaleen Kastarin Korteniemen poika ja torpan isäntä., s. 14.06.1873 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 25.11.1936 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matti Korteniemi e. Kastari, s. 06.02.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Vilhelmiina Korteniemi o.s. Jokijärvi, s. 05.03.1842 Kuru, Sontu, Lammi, k. 30.12.1913 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Lapset:
Hilma Matilta Korteniemi s. 12.03.1905 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 15.04.1905 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Helmi Vilhelmina Yläkoski o.s. Korteniemi , s. 17.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 214
Martti Henrik Korteniemi Tilallinen, sotainvalidi (oikea reisi amputoitu puolesta välistä), räjäytti itsensä., s. 20.04.1910 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 28.04.1959 Kuru, Olkitaipale.
Vieno Maria Korteniemi s. 14.06.1913 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Anni Aliina Korteniemi s. 20.11.1919 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 214
IX Helmi Vilhelmina Juhontytär Yläkoski o.s. Korteniemi, (Taulusta 213, äiti Amanda Korteniemi) s. 17.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 28.02.1978 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Arvo Eerikki Yläkoski. (Taulu 468) Maanviljelijä, s. 20.12.1900 Kuru, Ristaniemi, k. 18.02.1993 Tampere.
Vanhemmat: Matti Yläkoski ent. Mäkinen e. Vehkakoski, s. 07.10.1859 Kuru, Hainari, Vehkakoski, k. 15.03.1917 Kuru, Ristaniemi ja Alexandra (Sandra) Yläkoski o.s. Eromäki, s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.01.1907 Kuru, Ristaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 215
VII Manu Juusenpoika Lammi, (Taulusta 211, äiti Eeva Lammi) 1/4 manttaalin suuruinen kruunun puustelli, vuokraaja Manu Lammi., s. 08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 20.02.1937 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Tilda Kaarlentytär Lammi o.s. Latvajärvi. (Taulu 73). (Taulu 126) s. 18.02.1861 Kuru, Keihäsjärvi, k. 24.05.1927 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Kaarle Latvajärvi, s. 01.01.1829 Kuru, Keihäsjärvi, k. 17.11.1871 Kuru, Keihäsjärvi ja Maria Latvajärvi o.s. Suojärvi II, s. 08.01.1833 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.08.1863 Kuru, Keihäsjärvi.

Lapset:
Maria Vähäkarjula o.s. Lammi , s. 03.08.1883 Kuru, Keihäslahti, Lammi. Tauluun 216
Lyyti Mäkelä o.s. Lammi , s. 14.11.1886 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto. Tauluun 217
Jaakko Manu Lammi , s. 08.07.1890 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto. Tauluun 126
Matti Eetu Lammi Matti kuoli 7-vuotiaana lavantautiin., s. 15.02.1893 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 03.03.1900 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Katri Matilda Andersson o.s. Lammi , s. 19.11.1895 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto. Tauluun 73
Emma Amanda Lammi s. 10.01.1899 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Martta Johanna Lammi s. 23.08.1901 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 216
VIII Maria Manuntytär Vähäkarjula o.s. Lammi, (Taulusta 215, isä Manu Lammi) s. 03.08.1883 Kuru, Keihäslahti, Lammi.

Puoliso: 13.10.1904 Kuru Juho Kallenpoika Vähäkarjula e. Vähäkarju. (Taulu 474) Vähä-Karjun isäntä 3/8 manttaalin perintötilalla 1905-1908. Karjulan Vähä-Karjun Sammaliston tilan isäntä 1908-., s. 03.04.1874 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Vanhemmat: Kalle August Vähäkarju e. Vähä-Karju, s. 12.03.1842 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 19.01.1905 Kuru, Karjula, Vähä-Karju ja Maija Stina Vähäkarju o.s. Tokonen, s. 10.08.1852 Virrat, Hauhuu, Maunu.

Lapset:
Kyllikki Kaarina Vähäkarjula s. 09.12.1905 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Kerttu Aini Inkeri Vähäkarjula s. 30.12.1906 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 07.04.1908 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Anna Mariatta Vähäkarjula s. 18.11.1908 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto.
Aino Enne Mirjam Vähäkarjula s. 19.12.1910 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto.
Veikko Juho Matti Vähäkarjula s. 02.05.1912 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto.
Yrjö Mauno Vähäkarjula s. 15.04.1914 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto, k. 31.01.1915 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto.
Yrjö Vilho Reino Vähäkarjula s. 14.11.1915 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 217
VIII Lyyti Manuntytär Mäkelä o.s. Lammi, (Taulusta 215, isä Manu Lammi) s. 14.11.1886 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 24.02.1975 Kuru, Hainari.

Puoliso: Arviiti Kallenpoika Mäkelä s. 21.09.1881 Kuru, Hainari, k. 16.10.1944 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Kalle Mäkelä, s. 08.05.1825 Kuru, Hainari, k. 11.03.1902 Kuru, Hainari ja Anna Eveliina Mäkelä o.s. Leppämäki, s. 14.12.1841 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, k. 29.08.1894 Kuru, Hainari.

Lapset:
Anna-Liisa Mäkelä s. 03.08.1915 Kuru, Hainari.
Kerttu Elsa Maria Mäkelä s. 18.03.1917 Kuru, Hainari.
Hilja Kaisa Mäkelä s. 25.11.1918 Kuru, Hainari, k. 10.07.1997.
Veikko Arvi Sakari Mäkelä s. 25.01.1921 Kuru, Hainari.
Meeri Tuulikki Mäkelä s. 07.06.1922 Kuru, Hainari, k. 29.10.1947 Kuru, Hainari.
Veikko Arvid Johannes Mäkelä , s. 20.03.1925 Kuru, Hainari. Tauluun 218
Maija Sisko Ala-Koski o.s. Mäkelä , s. 03.04.1928 Kuru, Hainari. Tauluun 219
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 218
IX Veikko Arvid Johannes Arvidinpoika Mäkelä, (Taulusta 217, äiti Lyyti Mäkelä) s. 20.03.1925 Kuru, Hainari, k. 26.01.2004 Kuru.

Puoliso: Tytär Mäkelä o.s. Yläkoski s. noin 1930 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Juho Edvartti Yläkoski e. Mäkinen, s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi ja Hilda Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi, s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 219
IX Maija Sisko Arvidintytär Ala-Koski o.s. Mäkelä, (Taulusta 217, äiti Lyyti Mäkelä) s. 03.04.1928 Kuru, Hainari, k. 20.11.1998 Lempäälä.

Puoliso: Matti Vilhelm Ala-Koski e. Alakoski s. 19.02.1925 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Männistö, k. 19.08.1993 Lempäälä.
Vanhemmat: Eero Wilhelm Alakoski, s. 15.05.1896 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 01.11.1972 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Männistö ja Eeva Johanna Alakoski ent. Aho o.s. Yläkoski, s. 24.12.1898 Kuru, Ristaniemi, k. 20.06.1987 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Männistö.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 220
VI Jooseppi Matinpoika Kangasmäki, (Taulusta 210, äiti Anna Kangasmäki) Myllärin, Lahdenperän, Lörpyksen, Parkkuun sahan renki ja Kastarin muonarenki. Jooseppi murskaantui kuoliaaksi 39-vuotiaana., s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki, k. 03.05.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Muonamies eli moonamies eli muonarenki oli vähimmillä mahdollisilla omilla varusteilla elävä laillinen henkilö. Muonamies oli talon töissä, asusti jossakin talon pirtinnurkassa ja sai palkkansa elintarvikkeina. Muonamies oli ikään kuin taloon kuuluvaa kalustoa ja oli sidoksissa taloon. Joskus muonamiehille osoitettiin talon pihapiiristä tai ehkä kauempaakin pirtti tai pirtinpaikka. Muona- eli jyvärengin asema oli melko taattu. Etenkin Laukon kartanon muonamiehet saivat arvostusta.

Puoliso: 11.09.1853 Kuru, Mylläri Anna (äpärä) Ullantytär Leppämäki Myllärin piika, Anna eli vielä 1910-luvulla Poikeluksen kylän irtolaisena. Anna eli vaivaishotolaitoksessa Aurejärven Seppälässä 1916-1918., s. 10.02.1827 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.01.1918 Kuru, Aurejärvi, Seppälä (hoitolaitos).
Äiti: Ulla Leppämäki, s. 13.06.1809 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Matti s. 27.09.1853 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vilhelmiina s. 29.01.1855 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Emma Kivioja , s. 08.02.1857 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun 221
Amanda s. 27.03.1859 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Matilda (Tilda) Koskinen , s. 25.03.1861 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha. Tauluun 223
Selma Frisk , s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 224
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 221
VII Emma Joosepintytär Kivioja, (Taulusta 220, isä Jooseppi Kangasmäki) s. 08.02.1857 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

Puoliso: Jaakko Aleksanterinpoika Kivioja e. Piililä s. 21.04.1852 Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Hilda Järvinen o.s. Kivioja , s. 28.08.1883 Parkano, Hiitti. Tauluun 222
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 222
VIII Hilda Jaakontytär Järvinen o.s. Kivioja, (Taulusta 221, äiti Emma Kivioja) s. 28.08.1883 Parkano, Hiitti.

Puoliso: Eemil Efraiminpoika Järvinen e. Ainesjärvi s. 24.07.1886 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Efraim Ainesjärvi, s. 28.02.1866 Kuru, Aurejärvi, k. 29.11.1958 Kuru, Aurejärvi ja Hilma Ainesjärvi o.s. Viinamäki, s. 18.06.1860 Kuru, Riuttaskorpi, Heinämäki, k. 20.03.1940 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Eino Eemil Järvinen Maanviljelijä, s. 21.03.1909 Kuru, Aurejärvi, Kuusenaho, Vekara, k. 31.08.1976 Kuru, Aurejärvi.
Vilho Johannes Järvinen s. 16.08.1910 Kuru, Aurejärvi, Kuusenaho, Vekara.
Lauri Aatu Järvinen s. 23.06.1920 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 223
VII Matilda (Tilda) Joosepintytär Koskinen, (Taulusta 220, isä Jooseppi Kangasmäki) Manta siirtyi kasvattilapseksi ensin Poikeluksen Lamminperän Alakosken torppaan 7-vuotiaana ja 16-vuotiaana piiaksi Lamminperän tilalle. Poikeluksen löysä, sitten irtolainen Lamminperän Alakoskesta 1880- ja 1890-luvuilla., s. 25.03.1861 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.

Lapset:
Hilja Miina (äpärä) s. 11.07.1882 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski, k. 25.09.1904 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski.
Lapset:
Juho Kustaa (äpärä) Kivikoski Juho oli Poikeluksen irtolainen Lamminperän Alakoskelta. Juho oli puolisokea ja kuoli 28-vuotiaana halvaukseen., s. 12.01.1889 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski, k. 01.02.1917 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski.
Lapset:
Anna (äpärä) Wallin o.s. Kivikoski , s. 13.05.1893 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski. Tauluun 172
Lapset:
Kalle Mikael (äpärä) s. 26.01.1902 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Alakoski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 224
VII Selma Joosepintytär Frisk, (Taulusta 220, isä Jooseppi Kangasmäki) Selma muutti 2.10.1878 Kurusta Parkanoon ja Parkanon Haukkamaan Haukkalasta takaisin Kuruun 3.10.1883 Aurejärven Aineslahden Leppälän torppaan emännäksi., s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Puoliso: 10.11.1883 Kuru Pauli Juhonpoika Frisk Aineslahden Seppälän torppari., s. 05.03.1864 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kiviniemi.
Vanhemmat: Juho Kiviniemi e. Frisk, s. 07.07.1825 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 09.09.1894 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä ja Maria Vilhelmiina Frisk o.s. Salmenniemi, s. 18.12.1826 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kuirinlahti.

Lapset:
Tekla Frisk s. 24.09.1884 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Matias Frisk s. 17.09.1886 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 02.11.1887 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Juho Pekka Virta e. Frisk , s. 04.08.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä. Tauluun 225
Lydia Vilhelmiina Frisk s. 14.01.1891 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Kaarle Eerik Frisk s. 17.05.1895 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Helmi Ilona Frisk s. 11.01.1897 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Arvo Agapius Frisk s. 18.08.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 06.11.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Urpo Paavali Frisk s. 16.05.1901 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Esa Jaakko Frisk s. 05.07.1906 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 225
VIII Juho Pekka Paulinpoika Virta e. Frisk, (Taulusta 224, äiti Selma Frisk) Kurun Keihäslahden Kurun renki 1909-1919. Aurejärven Hännisen Lamminsivun lohkotilasta erotetun torpan isäntä vuodesta 1919-., s. 04.08.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.

Puoliso: 28.12.1908 Kuru Josefiina Amanta Kustaantytär Virta o.s. Frang s. 20.08.1891 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.
Vanhemmat: Kustaa Aatu (äpärä) Frang, s. 22.12.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, Hörtsänä ja Iita Miina (äpärä) Frang, s. 24.05.1870 Kuru, Karjula, Koski.

Lapset:
Helmi Maili Matilta Virta s. 06.12.1909 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Veikko Johannes Virta s. 19.09.1911 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Jenny Maria Virta Jenny kuoli 5-vuotiaana espanjantautiin., s. 18.03.1914 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 19.11.1919 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Lamminsivu.
Vieno Marjatta Virta s. 04.05.1918 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 226
VI Matti Matinpoika Valkeejärvi e. Kangasmäki, (Taulusta 210, äiti Anna Kangasmäki) Matti oli Kurun Riihikosken renki naimisiin mennessään, sitten Lörpyksen renki ja muutti perheineen Kurusta 2.11.1857 Teiskon Tuhrian Iso-Frantsin taloon rengiksi. Matti sai Iso-Frantsin talosta Valkeejärven torpan asuttavakseen., s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: 19.12.1853 Kuru Reetta Leena Mikontytär Valkeejärvi Reetta oli Kurun Ristaniemen piika naimisiin mennessään., s. 27.10.1829 Kuru, Riihikoski, k. 09.03.1868 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Vanhemmat: Mikko, s. 11.07.1799, k. 08.06.1864 Kuru, Ristaniemi ja Maija Kalliolahti, s. 23.05.1798 Kuru, Keihäsjärvi, k. 04.08.1854 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Johannes Valkeejärvi , s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 227
Maria Valkeejärvi s. 05.08.1856 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Vilhelmiina Valkeejärvi s. 26.12.1858 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Amali Valkeejärvi s. 28.04.1861 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Kustaa Valkeejärvi s. 26.05.1864 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Aleksandra Valkeejärvi s. 25.04.1867 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 227
VII Johannes Matinpoika Valkeejärvi, (Taulusta 226, isä Matti Valkeejärvi) Teiskon Tuhrian kylän Iso-Frantsin Valkeejärven torppari., s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

Puoliso: 28.10.1882 Teisko Erika Kaarlentytär Valkeejärvi o.s. Sorola s. 03.07.1862 Teisko, Savo, Markkula.
Vanhemmat: Kaarle Otto Sorola, s. 27.06.1817 Orivesi, k. 15.01.1887 Teisko, Savo, Markkula ja Karoliina Sorola o.s. Kahala, s. 16.08.1819 Teisko, Terälahti, Pöllölä, k. 25.02.1871 Teisko, Savo, Markkula.

Lapset:
Kaarle Kustaa Valkeejärvi s. 01.11.1883 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Johannes Valkeejärvi s. 03.09.1888 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi, k. 19.10.1888 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Tilda Mariana Valkeejärvi s. 14.08.1889 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 228
VI Anna Matintytär Natturi o.s. Kangasmäki, (Taulusta 210, äiti Anna Kangasmäki) s. 27.04.1832 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Antti Mikonpoika Natturi Riuttaskorven Vehmaanperän renki 1855-1857, Riuttaskorven Pahlasen renki 1857-1859. Riuttaskorven Vehmaanperän Natturin torpan isäntä 1860-1896 eli 36 vuotta., s. 24.11.1829 Kuru, Aurejärvi, Sormunen, k. 25.01.1896 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä, Natturi.
Vanhemmat: Mikko Duktig, s. 25.09.1796 Turku (suomal.srk), k. 25.04.1836 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Äijäjärvi ja Maija Liisa Duktig o.s. Äijäjärvi, s. 14.03.1798 Kuru, Aurejärvi, Pusu.

Lapset:
Maria Natturi s. 21.07.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä.
Kalle Natturi , s. 14.05.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Pahlanen. Tauluun 229
Amanda Lampinen ent. Onkilammi o.s. Natturi , s. 25.09.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä. Tauluun 231
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 229
VII Kalle Antinpoika Natturi, (Taulusta 228, äiti Anna Natturi) Riuttaskorven Vehmaanperän Natturin kruununtorpan isäntä 1896-1916., s. 14.05.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Pahlanen, k. 07.01.1917 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä.

Puoliso: 23.12.1889 Kuru Miina Aapontytär Natturi o.s. Kuivaniemi Miina oli Riuttaskorven Vehmaanperän Natturin piika mennessään naimisiin Natturin pojan kanssa., s. 07.09.1852 Ikaalinen, Juhtimäki.
Vanhemmat: Aapo Kuivasniemi e. Rikala, s. 27.03.1823 Kuru, Aurejärvi ja Maria Justiina (äpärä) Kuivasniemi o.s. Kallio, s. 28.03.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Lapset:
Kalle Natturi Kalle kuoli 37-vuotiaana kansalaissodassa Tampereen taistelussa. Kalle taisteli punaisten puolella., s. 22.09.1880 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä, k. 26.03.1918 Tampere (taistelu).
Lempi Vilhelmiina Kaitala o.s. Natturi , s. 09.04.1894 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä. Tauluun 230
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 230
VIII Lempi Vilhelmiina Kallentytär Kaitala o.s. Natturi, (Taulusta 229, isä Kalle Natturi) Lempi kuoli 22-vuotiaana lapsivuoteeseen, vauva syntyi elämään., s. 09.04.1894 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä, k. 03.10.1916 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.

Puoliso: 21.08.1914 Kuru Otto Eemeli Kallenpoika Kaitala Keihäslahden Sillanpään Kaitalan torpan itsellinen. Otto teloitettiin 30-vuotiaana Tampereella. Otto oli punaisten puolella., s. 12.12.1887, k. 20.04.1918 Tampere (teloitus).
Vanhemmat: Kalle Kaitala e. Vehmaanperä, s. 26.05.1857 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 16.03.1914 Kuru, Keihäslahti ja Haina Pauliina Kaitala o.s. Helander, s. 10.12.1862 Kuru, Karjula, Koski.

Lapset:
Kalle Henrikki Kaitala s. 21.12.1914 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
Ruuno Einari Kaitala s. 23.09.1916 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 231
VII Amanda Antintytär Lampinen ent. Onkilammi o.s. Natturi, (Taulusta 228, äiti Anna Natturi) s. 25.09.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä.

Puoliso: 18.12.1886 Kuru Matti Heikinpoika Lampinen e. Onkilammi Matti muutti Ikaalisista 22.09.1883 Kurun Riuttaskorven Natturiin. Kurun Riuttaskorven Vehmaanperän Natturin suutari 1883-1899. Kurun Aurejärven Vuotarin mäkitupalainen 1899-. Metsänvartija Vuotarissa., s. 22.09.1861 Ikaalinen.
Vanhemmat: Heikki Onkilammi e. Haapaniemi, s. 19.10.1835 Ikaalinen, Vahojärvi, k. 02.03.1923 Ikaalinen, Vahojärvi ja Severiina Onkilammi o.s. Myllymäki, s. 29.04.1828 Ikaalinen, k. 28.01.1908 Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Arvid Lampinen Arvid kuoli 19-vuotiaana keuhkotautiin., s. 02.09.1889 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä, Nattari, k. 28.09.1908 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
Toivo Matias Lampinen , s. 12.11.1890 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä, Nattari. Tauluun 232
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 232
VIII Toivo Matias Matinpoika Lampinen, (Taulusta 231, äiti Amanda Lampinen ent. Onkilammi) s. 12.11.1890 Kuru, Riuttaskorpi, Vehmaanperä, Nattari.

Puoliso: 28.09.1911 Kuru Aliina Maria Juhontytär Lampinen o.s. Vesa Luhalahden Rantalan talon suutarin tytär, joka muutti Kuruun vuonna 1911., s. 27.12.1890 Ikaalinen, Luhalahti, Rantala.

Lapset:
Saima Maria Lampinen s. 20.04.1912 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
Eeva Eedit Lampinen s. 31.08.1915 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
Arvid Rafael Lampinen s. 31.10.1917 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
Leila Elisabet Lampinen s. 29.07.1920 Kuru, Aurejärvi, Vuotari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 233
VI Manu Matinpoika Talvisilta e. Kangasmäki, (Taulusta 210, äiti Anna Kangasmäki) Manu oli Keihäsjärven Ylisen talon Latoniemen torpan renki naimisiin mennessään. Riuttaskorven kruunun Talvisillan torppari. Manu hukkui 59-vuotiaana., s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 20.08.1896 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 27.12.1858 Kuru Anna Reetta Esaiaantytär Talvisilta o.s. Latoniemi Anna kuoli 69-vuotiaana keuhkotautiin., s. 07.02.1827 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 12.02.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Esaias Latoniemi e. Ala-Toikko, s. 01.06.1784 Kuru, Vaakaniemi ja Saara Latoniemi o.s. Pajamäki, s. 07.01.1784 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Juho Talvisilta , s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 234
Ananias Talvisilta s. 16.02.1863 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi.
Adolf Talvisilta , s. 12.06.1865 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 235
Anna Josefina Talvisilta s. 12.05.1868 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Talvisilta s. 20.03.1871 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.11.1871 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 234
VII Juho Manunpoika Talvisilta, (Taulusta 233, isä Manu Talvisilta) Juho kuoli 31-vuotiaana tulirokkoon., s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1892 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 20.11.1886 Kuru Selma Antintytär Lehdonmäki ent. Talvisilta o.s. Pusu Leski Selma Pusu muutti Kurusta 8.7.1895 Ikaalisten Juhtimäen Kestilän Lehdonmäkeen itselliseksi ja meni Juho Lehdonmäen vaimon kuoltua lesken kanssa naimisiin. Selma kuoli kuukauden päästä häistään 39-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 04.12.1858 Kuru, Aurejärvi, k. 22.12.1897 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Vanhemmat: Antti Pusu, s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi, k. 28.04.1907 Kuru, Aurejärvi ja Ester Karoliina Pusu o.s. Tervaoja, s. 12.02.1836 Ikaalinen, Sarkkila, Saukko, k. 30.03.1908 Kuru, Aurejärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 235
VII Adolf Manunpoika Talvisilta, (Taulusta 233, isä Manu Talvisilta) s. 12.06.1865 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Hulda Elina Juhontytär Talvisilta o.s. Wallin s. 23.01.1874 Kuru, Aurejärvi, Liikala.
Vanhemmat: Juho Wallin, s. 18.08.1840 Virrat, Vaskivesi, Mustajärvi ja Ulla Wallin o.s. Vihola, s. 06.05.1845 Kuru, Riuttaskorpi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 236
IV Kaisa Heikintytär Ylä-Kapee o.s. Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki Tienari) Tienarin tytär ja piika, Pohjankapeen Ylä-Kapeen emäntä., s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale, k. 28.10.1792 Kuru, Pohjankapee.
Kaisa Ylä-Kapeen (os. Tienari) kuolinpäivän merkintä rippikirjaan, nimi viimeisenä ennen vuoden 1793 kuolleiden luetteloa. Huomioi nuorena kuolleiden määrä.

Puoliso: 08.06.1778 Kuru Matti Antinpoika Ylä-Kapee e. Kapee Talo jaettu 1774, Ylä-Kapeen isäntä, kirkkoisäntä., s. 20.04.1755 Kuru, Pohjankapee, k. 21.10.1832 Kuru, Pohjankapee. Ylä-Kapeen isäntä 1775-1805
Puumerkki 1801,kirkon harja.
Vanhemmat: Antti Kapee, s. 1721 Kuru, Pohjankapee, k. 02.11.1794 Kuru, Pohjankapee ja Anna Kapee o.s. Sääksi, s. 1724 Teisko, Sääksniemi, k. 13.04.1795 Kuru, Pohjankapee.

Lapset:
Liisa Ylä-Kapee s. 17.04.1779 Kuru, Pohjankapee.
Saara Ikonen o.s. Ylä-Kapee , s. 04.12.1780 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 237
Anna Ylä-Kapee s. 28.08.1782 Kuru, Pohjankapee, k. 28.03.1784 Kuru, Pohjankapee.
Matti Ylä-Kapee s. 19.08.1784 Kuru, Pohjankapee, k. 05.08.1798 Kuru, Pohjankapee.
Valpuri Vänninmaja o.s. Ylä-Kapee , s. 28.04.1786 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 283
Jooseppi Ylä-Kapee Kapeen isäntä 1806-, Jooseppi kuoli 62-vuotiaana punatautiin., s. 28.11.1789 Kuru, Pohjankapee, k. 26.08.1852 Kuru, Pohjankapee.
Elias Ylä-Kapee s. 14.04.1792 Kuru, Pohjankapee, k. 14.10.1792 Kuru, Pohjankapee.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 237
V Saara Matintytär Ikonen o.s. Ylä-Kapee, (Taulusta 236, äiti Kaisa Ylä-Kapee) Saara kuoli 72-vuotiaana ''slaagiin''., s. 04.12.1780 Kuru, Pohjankapee, k. 14.01.1853 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Antti Matinpoika Ikonen Nuori isäntä, s. 27.11.1777 Kuru, Petäjälammi, k. 04.03.1856 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Matti Ikonen, s. 28.01.1753 Kuru, Petäjälammi, k. 20.01.1820 Kuru, Petäjälammi ja Maria Ikonen o.s. Lörpys, s. 18.01.1751 Kuru, Petäjälammi, k. 04.05.1810 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Markus Ikonen Markus kuoli 6-vuotiaana punatautiin., s. 14.03.1805 Kuru, Petäjälammi, k. 21.07.1811 Kuru, Petäjälammi.
Elisabeth Hällfors o.s. Ikonen , s. 20.09.1807 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 238
Mooses Ikonen Mooses kuoli vuoden vanhana punatautiin., s. 31.08.1810 Kuru, Petäjälammi, k. 04.08.1811 Kuru, Petäjälammi.
Anna Ikonen s. 31.07.1812 Kuru, Petäjälammi.
Matti Ikonen , s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 261
Maria Petäjäniemi o.s. Ikonen , s. 16.05.1818 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 266
Eeva Ikonen s. 02.06.1821 Kuru, Petäjälammi.
Jeremias Leppälä e. Ikonen , s. 08.05.1825 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 279
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 238
VI Elisabeth Antintytär Hällfors o.s. Ikonen, (Taulusta 237, äiti Saara Ikonen) s. 20.09.1807 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: 13.11.1828 Kuru Elias Antinpoika Hällfors e. Ala-Toikko Vaakaniemen Ala-Toikon poika, pitäjän räätäli, Petäjälammin Ikosen tilan Pohjan torpan isäntä., s. 13.04.1804 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.11.1882 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Vanhemmat: Antti Ala-Toikko, s. 20.10.1763 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.09.1843 Kuru, Vaakaniemi ja Maija Ala-Toikko, s. 11.12.1766, k. 23.07.1843 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:
Eelis Hällfors , s. 26.10.1829 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 239
Selma Adolfiina Leppäoja o.s. Hällfors , s. 04.04.1832 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 244
Fabian Iso-Karju e. Hällfors , s. 13.10.1834 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 252
August Hällfors s. 05.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 239
VII Eelis Eliaanpoika Hällfors, (Taulusta 238, äiti Elisabeth Hällfors) Suutarin poika, Ikosen Pohjan torpan isäntä., s. 26.10.1829 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 20.12.1920 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Pohjan torpan isäntäpari Eelis ja Anna Hallfors, kuva vuodelta 1900.

Puoliso: 29.06.1855 Kuru Anna Justiina Matintytär Hällfors o.s. Laurila s. 28.05.1836 Kuru, Olkitaipale, k. 07.04.1920 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Vanhemmat: Matti Laurila e. Tyrkkölä, s. 08.07.1801 Kuru, Karjula, k. 19.04.1849 Kuru, Olkitaipale ja Anna Laurila o.s. Myllymaa, s. 11.09.1805 Teisko, Kämmenniemi, Iso-Kahna, k. 13.04.1875 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Manu Hällfors s. 26.03.1856 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Matilda Hällfors s. 21.10.1858 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Maria Rasinen o.s. Hällfors , s. 26.03.1861 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja. Tauluun 240
Anna Pauliina Hirvilahti o.s. Hällfors , s. 12.03.1864 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja. Tauluun 242
August Pohja e. Hällfors s. 16.12.1866 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 15.03.1952 Kuru, Petäjälammi.
Kalle Hällfors s. 27.12.1869 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Eemil Elias Hällfors s. 10.04.1872 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 11.02.1874 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Lydia Aleksandra Hällfors Lydia kuoli 11-vuotiaana ''ajetukseen''., s. 15.06.1875 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 23.05.1887 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Arvid Hällfors s. 10.10.1877 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 240
VIII Maria Eeliksentytär Rasinen o.s. Hällfors, (Taulusta 239, isä Eelis Hällfors) s. 26.03.1861 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.

Puoliso: 04.11.1880 Kuru Manu Kallenpoika Rasinen e. Rasi Aurejärven mylläri, Vähä-Karjun Särkijärven itsellinen, Karjulan Enkkoolin itsellinen, Iso-Karjun itsellinen, Iso-Karjun mäkitupalainen., s. 16.09.1856 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Kalle Rasi e. Korventausta, s. 06.03.1825 Kuru, Hainari, k. 05.11.1912 Kuru, Hainari ja Maria Rasi o.s. Järvenpää, s. 02.09.1816 Ruovesi, Pihlajalahti, Pitkälä, k. 10.11.1907 Kuru, Hainari.

Lapset:
Uuno Juho Rasinen s. 29.04.1883 Kuru, Aurejärvi, Pusu.
Väinö Anselmi Rasinen , s. 20.04.1885 Kuru, Aurejärvi, Pusu. Tauluun 241
Elias Rasinen Amerikan siirtolainen., s. 20.04.1887 Kuru, Aurejärvi, Pusu, k. 25.12.1952 USA, Massachusetts, Holden.
Lydia Maria Rasinen s. 05.03.1890 Kuru, Aurejärven mylly.
Jalo Manu Rasinen s. 23.03.1893 Kuru, Aurejärven mylly.
Eetu Verner Rasinen s. 07.05.1896 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
Aina Sofia Rasinen s. 13.05.1899 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Enkkooli.
Laura Johanna Rasinen s. 01.03.1902 Kuru, Karjula, Iso-Karju.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 241
IX Väinö Anselmi Manunpoika Rasinen, (Taulusta 240, äiti Maria Rasinen) Petäjäniemen Koiviston itsellinen. Aureen kyläpoliisi ja W. Rosenlew Oy:n metsänvartija., s. 20.04.1885 Kuru, Aurejärvi, Pusu, k. 21.06.1958 Kuru.
Konstaapeli Väinö Rasinen virkapuvussaan vuonna 1910.

Puoliso: 18.07.1907 Kuru Lyyti Sofia Kallentytär Rasinen o.s. Koivisto. (Taulu 96). (Taulu 97) s. 15.05.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Vanhemmat: Kalle Koivisto, s. 26.04.1852 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Tilda Koivisto o.s. Hörtsänä, s. 18.04.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

Lapset:
Tauno Leopold Rasinen , s. 14.11.1908 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Koivisto. Tauluun 97
Salli Sisko Amalia Latoniemi o.s. Rasinen , s. 24.04.1914 Kuru, Karjula. Tauluun 96
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 242
VIII Anna Pauliina Eeliksentytär Hirvilahti o.s. Hällfors, (Taulusta 239, isä Eelis Hällfors) s. 12.03.1864 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 22.02.1953 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: 25.02.1890 Kuru Kalle Kallenpoika Hirvilahti s. 07.12.1862 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Vanhemmat: Kalle Hirvilahti, s. 26.08.1838 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 29.05.1884 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Vilhelmiina (Miina) Hirvilahti o.s. Mäkelä, s. 01.10.1833 Kuru, Hainari.

Lapset:
Gunnar Aarno Hirvilahti s. 31.05.1890 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Laina Siviä Vanhakylä o.s. Hirvilahti , s. 25.07.1892 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun 243
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 243
IX Laina Siviä Kallentytär Vanhakylä o.s. Hirvilahti, (Taulusta 242, äiti Anna Hirvilahti) s. 25.07.1892 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 22.06.1987 Kuru.

Puoliso: Eero Vapiaani Hemminpoika Vanhakylä. (Taulu 253) Eero kuoli 73-vuotiaana sydänlihasrappeumaan., s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale, k. 01.12.1967 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Hemmi Vanhakylä, s. 19.05.1865 Kuru, Olkitaipale, k. 13.11.1900 Kuru, Olkitaipale ja Vilhelmiina (Miina) Tikkonen ent. Vanhakylä o.s. Iso-Karju, s. 23.09.1860 Kuru, Karjula, k. 21.08.1937 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 244
VII Selma Adolfiina Eliaantytär Leppäoja o.s. Hällfors, (Taulusta 238, äiti Elisabeth Hällfors) s. 04.04.1832 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

Puoliso: 13.11.1853 Kuru Manu Aatunpoika Leppäoja Iso-Karjulan Leppäojan torppari., s. 12.08.1831 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
Vanhemmat: Aatu Leppäoja, s. 23.09.1807 Kuru, Karjula, Iso-Karjula ja Anna Katariina (Kaisa) Leppäoja o.s. Koivisto, s. 23.02.1807 Kuru, Pohjankapee, k. 12.12.1857 Kuru, Kajula, Iso-Karjula.

Lapset:
Maria Leppäoja s. 06.02.1854 Kuru, Hainari.
Matti Leppäoja s. 21.09.1856 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
Amalia Rasi o.s. Leppäoja , s. 13.01.1859 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun 245
Vilhelmiina Hietalahti o.s. Leppäoja , s. 02.08.1861 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun 247
Emma Keinonen o.s. Leppäoja , s. 28.06.1864 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun 248
Erika Leppäoja s. 07.04.1867 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
Elina Wilenius o.s. Leppäoja , s. 25.08.1870 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun 251
Matilta Leppäoja s. 24.02.1873 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
Manu Leppäoja s. 09.02.1876 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 245
VIII Amalia Manuntytär Rasi o.s. Leppäoja, (Taulusta 244, äiti Selma Leppäoja) s. 13.01.1859 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.

Puoliso: 22.10.1875 Kuru Kalle Kallenpoika Rasi s. 07.01.1850 Ruovesi, k. 26.09.1910 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Kalle Rasi e. Korventausta, s. 06.03.1825 Kuru, Hainari, k. 05.11.1912 Kuru, Hainari ja Maria Rasi o.s. Järvenpää, s. 02.09.1816 Ruovesi, Pihlajalahti, Pitkälä, k. 10.11.1907 Kuru, Hainari.

Lapset:
Eetu Rasi , s. 28.04.1878 Kuru, Hainari. Tauluun 246
Miina Rasi s. 29.09.1879 Kuru, Hainari.
Alina Rasi s. 19.04.1881 Kuru, Hainari.
Toivo Eerik Rasi s. 30.04.1883 Kuru, Hainari, k. 17.10.1883 Kuru, Hainari.
Svante Eevert Rasi s. 30.07.1884 Kuru, Hainari.
Kalle Henrik Rasi s. 12.04.1886 Kuru, Hainari.
Iina Maria Rasi s. 05.03.1888 Kuru, Hainari.
Lyyti Gunilla Rasi s. 12.01.1890 Kuru, Hainari.
Tekla Eliina Rasi s. 04.02.1892 Kuru, Hainari.
Matilta Aurora Rasi s. 09.03.1894 Kuru, Hainari.
Lauri Rasi s. 29.04.1896 Kuru, Hainari.
Edla Eriikka Rasi s. 12.06.1898 Kuru, Hainari.
Bruno Artturi Rasi s. 06.10.1900 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 246
IX Eetu Kallenpoika Rasi, (Taulusta 245, äiti Amalia Rasi) Hainarin Rasin poika ja torpan isäntä., s. 28.04.1878 Kuru, Hainari.

Puoliso: 01.08.1908 USA Senja Karoliina Kaapontytär Rasi o.s. Taipale s. 01.10.1886 Virrat, Vaskivesi.
Vanhemmat: Kaapo Taipale, s. 17.10.1851 Virrat, Vaskivesi, k. 21.12.1927 Virrat, Vaskivesi ja Hilta Karoliina Taipale o.s. Pirttimäki, s. 26.09.1853 Virrat, Vaskivesi, k. 08.05.1925 Virrat, Vaskivesi.

Lapset:
Aarne Einari Rasi s. 11.10.1910 Kuru, Hainari.
Helmi Vilhelmiina Rasi s. 01.10.1912 Kuru, Hainari.
Elli Marjatta Rasi s. 03.02.1914 Kuru, Hainari.
Urho Edvard Rasi s. 20.11.1915 Kuru, Hainari.
Pentti Jaakoppi Rasi s. 16.11.1917 Kuru, Hainari, k. 27.08.1918 Kuru, Hainari.
Lauri Ilmari Rasi s. 10.08.1919 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 247
VIII Vilhelmiina Manuntytär Hietalahti o.s. Leppäoja, (Taulusta 244, äiti Selma Leppäoja) s. 02.08.1861 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.

Puoliso: 14.05.1890 Kuru Juho Heikki Manu Juhonpoika Hietalahti Hietalahden isännän veli, asui Hietalahdessa., s. 16.07.1864 Kuru, Pohjankapee.
Vanhemmat: Juho Eelis Hietalahti, s. 27.01.1837 Kuru, Pohjankapee, k. 04.01.1897 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Hietalahti o.s. Noppari, s. 17.06.1837 Orivesi, Rehula.

Lapset:
Johannes Lauri Hietalahti s. 12.08.1890 Kuru, Pohjankapee.
Tekla Amanda Hietalahti s. 22.11.1891 Kuru, Pohjankapee.
Kalle Edvart Hietalahti s. 12.03.1895 Kuru, Pohjankapee.
Anna Vilhelmiina Hietalahti s. 24.12.1896 Kuru, Pohjankapee.
Siiri Henriika Hietalahti s. 07.05.1899 Kuru, Pohjankapee.
Jalmari Antero Hietalahti s. 28.11.1901 Kuru, Pohjankapee.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 248
VIII Emma Manuntytär Keinonen o.s. Leppäoja, (Taulusta 244, äiti Selma Leppäoja) s. 28.06.1864 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.

Puoliso: Matti Kallenpoika Keinonen e. Rasi Hainarin Rasin mäkitupalainen ja suutari., s. 30.09.1853 Ruovesi, k. 10.11.1920 Kuru, Hainari, Rasi.
Vanhemmat: Kalle Rasi e. Korventausta, s. 06.03.1825 Kuru, Hainari, k. 05.11.1912 Kuru, Hainari ja Maria Rasi o.s. Järvenpää, s. 02.09.1816 Ruovesi, Pihlajalahti, Pitkälä, k. 10.11.1907 Kuru, Hainari.

Lapset:
Aino Agneta Lampinen o.s. Keinonen , s. 01.01.1898 Kuru, Hainari, Rasi. Tauluun 249
Iita Seriina Niinimäki o.s. Keinonen , s. 06.09.1900 Kuru, Hainari, Rasi. Tauluun 250
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 249
IX Aino Agneta Matintytär Lampinen o.s. Keinonen, (Taulusta 248, äiti Emma Keinonen) s. 01.01.1898 Kuru, Hainari, Rasi.

Puoliso: 06.09.1919 Kuru Arviiti Juuse Juusenpoika Lampinen s. 19.08.1882 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Koivisto.
Vanhemmat: Juuse Lampinen e. Lamminsivu, s. 17.12.1852 Kuru, Keihäslahti, Lammi ja Eeva Lampinen o.s. Lahdenmäki, s. 04.11.1853 Kuru, Keihäslahti, k. 28.12.1918 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Mäki.

Lapset:
Hilkka Anna Liisa Lampinen s. 09.09.1919 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Mäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 250
IX Iita Seriina Niinimäki o.s. Keinonen, (Taulusta 248, äiti Emma Keinonen) s. 06.09.1900 Kuru, Hainari, Rasi.

Puoliso: Juho Salomon Kallenpoika Niinimäki. (Taulu 125) s. 08.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Niinimäki, s. 12.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi ja Amanda Niinimäki o.s. Raivio, s. 04.11.1853 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Elna Esteri Pajunen o.s. Niinimäki , s. 16.06.1925 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 125
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 251
VIII Elina Manuntytär Wilenius o.s. Leppäoja, (Taulusta 244, äiti Selma Leppäoja) s. 25.08.1870 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.

Puoliso: Akseli Ferninand Kallenpoika Wilenius e. Särkijärvi Akseli oli Särkijärven torpan isäntä isänsä kuoleman jälkeen vuodesta 1896-1905, jonka jälkeen perhe muutti Kurusta 28.12.1905 Tampereelle., s. 19.10.1869 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Vanhemmat: Kalle Heikki Särkijärvi, s. 15.03.1845 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 22.07.1896 Kuru, Karjula, Vähä-Karju ja Eeva Vilhelmiina Särkijärvi o.s. Yli-Rantala, s. 26.09.1838 Teisko, Kahanpää.

Lapset:
Aksa Maria Vilenius s. 26.06.1892 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
Niilo Akner Maurits Wilenius s. 28.08.1894 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
Akseli Viljami Wilenius s. 22.11.1896 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
Eero Nikolai Wilenius s. 20.07.1898 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
Arvo Eenokki Artturi Wilenius s. 04.01.1901 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
Helmi Aleksandra Wilenius s. 03.11.1902 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
Kalle Kustaa Wilenius s. 07.02.1905 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 252
VII Fabian Eliaanpoika Iso-Karju e. Hällfors, (Taulusta 238, äiti Elisabeth Hällfors) Räätälin poika, Iso-Karjun vävy ja isäntä., s. 13.10.1834 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

Puoliso: 25.03.1857 Kuru Hilma Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Iso-Karju s. 12.09.1838 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Juho Kustaa Iso-Karju, s. 20.12.1799 Kuru, Karjula, k. 02.02.1885 Kuru, Karjula ja Anna Kristiina Iso-Karju, s. 09.11.1806 Vesilahti, k. 18.07.1889 Kuru, Karjula.

Lapset:
Matilda Iso-Karju Matilda kuoli 20-vuotiaana rintatautiin., s. 19.11.1858 Kuru, Karjula, k. 19.01.1879 Kuru, Karjula.
Vilhelmiina (Miina) Tikkonen ent. Vanhakylä o.s. Iso-Karju , s. 23.09.1860 Kuru, Karjula. Tauluun 253
Kustaa Isokarju e. Iso-Karju , s. 16.03.1862 Kuru, Karjula. Tauluun 257
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 253
VIII Vilhelmiina (Miina) Fabianintytär Tikkonen ent. Vanhakylä o.s. Iso-Karju, (Taulusta 252, isä Fabian Iso-Karju) s. 23.09.1860 Kuru, Karjula, k. 21.08.1937 Kuru, Olkitaipale.
Vilhelmiina Fabianintytär Vanhakylä (Iso-Karjula)

1. puoliso: 08.10.1885 Kuru Hemmi Juhonpoika Vanhakylä. (Taulu 243) Vanhakylän isäntä, Hemmi kuoli 35-vuotiaana keuhkotulehdukseen., s. 19.05.1865 Kuru, Olkitaipale, k. 13.11.1900 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Kustaa Vanhakylä e. Tallila, s. 31.01.1833 Ruovesi, Tkonen, Autio, k. 19.05.1914 Kuru, Olkitaipale ja Heta Vanhakylä o.s. Kauppila, s. 14.04.1838 Virrat, Vaskivesi, k. 10.05.1902 Kuru, Olkitaipale.
Hemmi Vanhakylä (1865-1900)

Lapset:
Lauri Johannes Vanhakylä , s. 05.08.1886 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 254
Anton Verner (Antto) Vanhakylä , s. 20.06.1888 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 255
Ida Vanhakylä s. 18.09.1890 Kuru, Olkitaipale, k. 02.10.1891 Kuru, Olkitaipale.
Hemmi Arviiti Vanhakylä Hemmi kuoli 28-vuotiaana tuberkuloosiin., s. 21.08.1892 Kuru, Olkitaipale, k. 03.12.1920 Kuru, Olkitaipale.
Eero Vapiaani Vanhakylä , s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 243
Lempi Maria Vanhakylä , s. 28.12.1896 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 256
Viljo Valdemar Vanhakylä s. 22.11.1899 Kuru, Olkitaipale.
Paavo Artturi Vanhakylä s. 22.06.1901 Kuru, Olkitaipale.
2. puoliso: 11.06.1903 Kuru Maurits Manunpoika Tikkonen Vanhakylän Vetikon poika, Vanhakylän renki, sitten isäntä 5/12 manttaalin tilalle., s. 27.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, Vetikko.

Kurun Olkitaipaleen Vanhakylän 5/12 manttaalin tilan omistaa 1910-luvulla Kurun kunta ja isäntä Maurits Vanhakylä siirtyy eläkkeelle 25-30 iässä.
Vanhemmat: Manu Tikkonen ent. Vetikko e. Riihikoski, s. 09.04.1837 Kuru, Riihikoski, k. 15.02.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Vilhelmiina Tikkonen o.s. Vetikko, s. 23.01.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 13.11.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Kuvassa Mauri Vanhakylä ent. Tikkonen ja hänen vaimonsa Vilhelmiina Vanhakylä sekä Eero-poika Vilhelmiinan ensimmäisestä avioliitosta.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 254
IX Lauri Johannes Hemminpoika Vanhakylä, (Taulusta 253, äiti Vilhelmiina Tikkonen ent. Vanhakylä) s. 05.08.1886 Kuru, Olkitaipale, k. 12.12.1939 Kuru.

Puoliso: Lempi Johanna Aukustintytär Vanhakylä o.s. Koskinen. (Taulu 460). (Taulu 482) s. 29.08.1892 Kuru, Hainari, Karhunkoski, Karhunpää, k. 20.09.1984 Kuru.
Vanhemmat: Aukusti Koskinen e. Karhunpää, s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, Karhunkoski, k. 07.04.1927 Kuru ja Hilma Koskinen o.s. Vehkakoski, s. 20.07.1868 Kuru, Hainari, k. 02.07.1901 Kuru, Hainari, Karhunkoski.

Lapset:
Vilho Johannes Vanhakylä s. 02.10.1926 Kuru, Olkitaipale, k. 05.05.1991 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 255
IX Anton Verner (Antto) Hemminpoika Vanhakylä, (Taulusta 253, äiti Vilhelmiina Tikkonen ent. Vanhakylä) s. 20.06.1888 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: 15.12.1911 Kuru Lyydi Vilhelmiina Hemmintytär Vanhakylä o.s. Hietala s. 09.07.1891 Ähtäri, Putkisuo.

Lapset:
Ilma Kyllikki Vanhakylä o.s. Pihlajamäki Ilma oli Antton ja Lyydin kasvattityttö, jonka Lyydi toi mukanaan Ähtäristä tultuaan Vanhakylään miehensä luokse., s. 31.05.1911 Ähtäri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 256
IX Lempi Maria Hemmintytär Vanhakylä, (Taulusta 253, äiti Vilhelmiina Tikkonen ent. Vanhakylä) s. 28.12.1896 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Johannes (äpärä) Miinanpoika Peltonen s. 10.12.1888 Ruovesi.
Äiti: Miina Peltonen o.s. Koivuniemi, s. 14.08.1864 Kuru, Hainari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 257
VIII Kustaa Fabianinpoika Isokarju e. Iso-Karju, (Taulusta 252, isä Fabian Iso-Karju) Kustaa oli Kurun Karjulan Isokarjun isäntä (N:ro 4, 1/3 manttaalia)., s. 16.03.1862 Kuru, Karjula.

Kurun Karjulassa oli vuonna 1910 8 tilaa:
Tila n:ro 1 Heikkilä 1/3 manttaalia omistaja agronomi Fedi Idman
n:ro 2 Tyrkkölä (Nygård) 1/3 manttaalia omistaja agronomi Fedi Idman
n:ro 3 Koski 3/8 manttaalia talollinen Juho Koski s. 22.06.1852
n:ro 4 Isokarjula 1/3 manttaalia talollinen Kustaa Isokarjula s. 16.03.1862
n:ro 5 Vähäkarjula 1/3 manttaalia talollinen Eetu Pajulahti s. 24.04.1875
n:ro 6 Petäjäniemi 1/8 manttaalia talollinen Juho Petäjäniemi s. 13.06.1872
n:ro 7 Pyydysmäki 0,0393 manttaalia talollinen Urho Pyydysmäki s. 02.06.1883
n:ro 8 Kuusitaipale 5/24 manttaalia vuokraaja Manu Koskinen s. 06.05.1868.

Puoliso: 06.10.1890 Kuru Ida Juhontytär Isokarju o.s. Vanhakylä s. 29.08.1870 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Kustaa Vanhakylä e. Tallila, s. 31.01.1833 Ruovesi, Tkonen, Autio, k. 19.05.1914 Kuru, Olkitaipale ja Heta Vanhakylä o.s. Kauppila, s. 14.04.1838 Virrat, Vaskivesi, k. 10.05.1902 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Uuno Kustaa Isokarju s. 03.01.1892 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 01.04.1959 Virrat.
Uuno Kustaa Iso-Karjula (1892-1959)
Yrjö Karjula e. Isokarju , s. 12.04.1894 Kuru, Karjula, Iso-Karju. Tauluun 258
Martti Fabian Karjula e. Isokarju , s. 20.04.1896 Kuru, Karjula, Iso-Karju. Tauluun 259
Eero Rudolf Isokarju s. 13.04.1900 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 20.07.1966.
Paavo Veikko Isokarju s. 06.10.1902 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 09.02.1923 Kuru, Karjula.
(Helvi) Esteri Isokarju s. 05.06.1905 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 16.05.1996 Kuru.
Saimi Kaarina Isokarju s. 14.11.1907 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 23.09.1980.
Anna-Liisa Ikonen o.s. Isokarju , s. 16.12.1912 Kuru, Karjula, Iso-Karju. Tauluun 260
Eino Sakari Isokarju s. 21.06.1916 Kuru, Karjula, Iso-Karju.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 258
IX Yrjö Kustaanpoika Karjula e. Isokarju, (Taulusta 257, isä Kustaa Isokarju) talollinen (Karjulan kylän Mattilassa), reservin luutnantti, maanviljelijä. Yrjö haavoittui kuolettavasti jatkosodassa., s. 12.04.1894 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 21.02.1942 Karjala, Suojärvi.

Puoliso: Anni Karjula o.s. Vaara s. 03.12.1908 Viipuri, k. 11.12.2006 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 259
IX Martti Fabian Kustaanpoika Karjula e. Isokarju, (Taulusta 257, isä Kustaa Isokarju) Iso-Karjun isäntä, maanviljelijä, s. 20.04.1896 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 19.05.1965 Kuru, Karjula.
Martti Fabian Karjula (1896-1965)

Puoliso: Aino Augusta Mooseksentytär Karjula o.s. Nieminen. (Taulu 275) s. 03.11.1899 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 03.09.1978 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Mooses Nieminen e. Taipale, s. 05.09.1853 Ruovesi, Väärinmaja, k. 07.01.1929 Kuru, Karjula ja Eeva Katariina Nieminen o.s. Petäjäniemi, s. 28.02.1856 Kuru, Karjula, k. 12.07.1950 Kuru, Karjula.
Aino Augusta Karjula (Nieminen) (1899-1978)

Lapset:
Anna-Liisa Aliisa Rasi o.s. Karjula s. 14.07.1925 Kuru, Karjula, k. 21.07.1988 Kuru.
Paavo Matias Karjula s. 10.11.1926 Kuru, Karjula, k. 16.12.1943 Kuru, Karjula.
Eino Karjula s. 20.08.1930 Kuru, Karjula, k. 27.01.2012 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 260
IX Anna-Liisa Kustaantytär Ikonen o.s. Isokarju, (Taulusta 257, isä Kustaa Isokarju) s. 16.12.1912 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 09.07.2002 Kuru.

Puoliso: Osmo Ensio Akselinpoika Ikonen e. Keskinen. (Taulu 263) Ikosen isäntä, s. 30.10.1908 Kuru, Karjula, Kähmän saha, k. 23.12.1998 Kuru.
Vanhemmat: Akseli Keskinen, s. 01.03.1874 Ruovesi, k. 14.01.1952 Kuru, Petäjälammi ja Fanny Vilhelmiina Keskinen o.s. Ikonen, s. 18.01.1880 Kuru, Petäjälammi.
Osmo ja Erkki Keskinen. IKONEN, 61 km Lielahden asemalta, 68 km Tampereelta ja 50 km Ikosen laiturilta. Omistajat v:sta 1930 Osmo ja Erkki Keskinen. Ollut aikoinaan Laukon torppa ja kuulunut Ikosen suvulle yli 100 v. Akseli Keskinen, nykyisten omistajain isä, tullut taloon vävyksi v. 1907. Pinta-ala 393,78 ha, josta 0,25 puutarhaa, 38 peltoa, 1,25 luonnonniittyä, 350,28 metsä- ja 4 ha joutomaata. Pellot epätasaisia ja maaperältään vaihtelevia; niistä on 6,5 ha tiiliputki- ja lautasalaojissa. Rakennukset viljelysten päässä, Näsijärven Ikosenlahden rannalla. Päärakennuksia 2, joista toinen, 2-kerroksinen, on rakennettu v. 1886 ja uusittu v. 1929. Siinä on 9 huonetta, keskuslämmitys ja peltikatto. Toinen on tehty v. 1902 ja sisältää 8 huonetta. Karjasuoja rakennettu kivestä v. 1874, uusittu v. 1922; siinä on 24 lehmän navetta, 7 hevosen talli, sikala, karjakeittiö, lantasäiliö ja valjashuone. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa automaattiset juomakupit. Vapaa viljelys V. 1930 oli 2 ha ruista, 0,4 vehnää, 12,7 kauraa, 0,8 ohraa, 0,8 vihantarehua, 0,2 hernettä, 1,5 perunaa, 0,4 rehujuurikasveja, 17,7 heinää ja 1,5 kesantoa ja puolikesantoa. Kotieläimiä: 6 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa ja 11 lammasta. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, siat ovat maatiais- ja lampaat kainuulaista rotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, voita, perunoita ja heinää. Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi-, kaivos- ja polttopuita. Sähkövalo omasta dynamosta. Voimakoneena höyrykone. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan» -viljankuivauslaite. Suosittu kesäasuntopaikka luonnonkauneutensa ja hyvien kalavesiensä takia. Lähde: Suomen maatilat, II osa

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 261
VI Matti Antinpoika Ikonen, (Taulusta 237, äiti Saara Ikonen) s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi, k. 15.06.1896 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: 17.07.1845 Kuru Leena (Helena) Yrjöntytär Ikonen o.s. Ristaniemi. (Taulu 57) s. 01.02.1826 Kuru, Ristaniemi, k. 16.06.1908 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Yrjö Ristaniemi, s. 20.04.1781 Kuru, Ristaniemi, k. 16.04.1834 Kuru, Ristaniemi ja Anna Ristaniemi o.s. Paksula, s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Eenokki Ikonen Eenokki kuoli 4-vuotiaana vatsanpolttoihin., s. 26.09.1846 Kuru, Petäjälammi, k. 20.05.1851 Kuru, Petäjälammi.
Eelis Ikonen , s. 30.11.1848 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 262
Helena Ikonen s. 23.07.1853 Kuru, Petäjälammi.
Erika Pyydysmäki o.s. Ikonen , s. 13.05.1851 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 264
Vilhelmiina (Miina) Lehtinen o.s. Ikonen , s. 26.02.1859 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 57
Maria Ikonen s. 27.09.1861 Kuru, Petäjälammi.
Tekla Malviina Ikonen s. 22.02.1872 Kuru, Petäjälammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 262
VII Eelis Matinpoika Ikonen, (Taulusta 261, isä Matti Ikonen) Ikosen isäntä, kirkkoväärti, s. 30.11.1848 Kuru, Petäjälammi, k. 03.06.1921 Kuru, Petäjälammi.
Tilannevuosi 1932. IKONEN, 61 km Lielahden asemalta, 68 km Tampereelta ja 50 km Ikosen laiturilta. Omistajat v:sta 1930 Osmo ja Erkki Keskinen. Ollut aikoinaan Laukon torppa ja kuulunut Ikosen suvulle yli 100 v. Akseli Keskinen, nykyisten omistajain isä, tullut taloon vävyksi v. 1907. Pinta-ala 393,78 ha, josta 0,25 puutarhaa, 38 peltoa, 1,25 luonnonniittyä, 350,28 metsä- ja 4 ha joutomaata. Pellot epätasaisia ja maaperältään vaihtelevia; niistä on 6,5 ha tiiliputki- ja lautasalaojissa. Rakennukset viljelysten päässä, Näsijärven Ikosenlahden rannalla. Päärakennuksia 2, joista toinen, 2-kerroksinen, on rakennettu v. 1886 ja uusittu v. 1929. Siinä on 9 huonetta, keskuslämmitys ja peltikatto. Toinen on tehty v. 1902 ja sisältää 8 huonetta. Karjasuoja rakennettu kivestä v. 1874, uusittu v. 1922; siinä on 24 lehmän navetta, 7 hevosen talli, sikala, karjakeittiö, lantasäiliö ja valjashuone. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa automaattiset juomakupit. Vapaa viljelys V. 1930 oli 2 ha ruista, 0,4 vehnää, 12,7 kauraa, 0,8 ohraa, 0,8 vihantarehua, 0,2 hernettä, 1,5 perunaa, 0,4 rehujuurikasveja, 17,7 heinää ja 1,5 kesantoa ja puolikesantoa. Kotieläimiä: 6 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa ja 11 lammasta. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, siat ovat maatiais- ja lampaat kainuulaista rotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, voita, perunoita ja heinää. Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi-, kaivos- ja polttopuita. Sähkövalo omasta dynamosta. Voimakoneena höyrykone. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan» -viljankuivauslaite. Suosittu kesäasuntopaikka luonnonkauneutensa ja hyvien kalavesiensä takia. Lähde: Suomen maatilat, II osa

1. puoliso: 27.06.1875 Kuru Wilhelmiina (Miina) Juusentytär Ikonen o.s. Heikkilä s. 29.06.1856 Kuru, Karjula, k. 27.06.1901 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Jooseppi Heikkilä, s. 23.02.1827 Kuru, Karjula, k. 15.12.1864 Kuru, Karjula ja Karoliina Kauppila ent. Heikkilä o.s. Taipale, s. 16.03.1835 Teisko, Pohtola.
Wilhelmiina ja Eelis Ikosen hautakivi Kurun vanhalla hautausmaalla.

Lapset:
Uuno Johannes Ikonen s. 05.11.1877 Kuru, Petäjälammi, k. 07.12.1895 Kuru, Petäjälammi.
Fanny Vilhelmiina Keskinen o.s. Ikonen , s. 18.01.1880 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 263
Armas Eelis Ikonen s. 21.03.1889 Kuru, Petäjälammi, k. 04.07.1906 Kuru, Petäjälammi.
Siro Hertta Ikonen s. 09.05.1892 Kuru, Petäjälammi.
Veli Matti Ikonen s. 18.06.1898 Kuru, Petäjälammi, k. 12.01.1899 Kuru, Petäjälammi.
2. puoliso: 24.09.1908 Kuru Maria Auroora Kallentytär Ikonen ent. Tuomi o.s. Jusenius s. 24.02.1870 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Sammalisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 263
VIII Fanny Vilhelmiina Eeliksentytär Keskinen o.s. Ikonen, (Taulusta 262, isä Eelis Ikonen) s. 18.01.1880 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: 12.12.1907 Kuru Akseli Hermanninpoika Keskinen. (Taulu 111). (Taulu 260) Asioitsija, Ikosen vävy., s. 01.03.1874 Ruovesi, k. 14.01.1952 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Hermanni Keskinen e. Korpula, s. 05.02.1825 Ruovesi, k. 03.02.1915 Ruovesi ja Hetastina Keskinen o.s. Korkeinen, s. 15.08.1847 Ruovesi, k. 14.11.1912 Ruovesi.

Lapset:
Osmo Ensio Ikonen e. Keskinen , s. 30.10.1908 Kuru, Karjula, Kähmän saha. Tauluun 260
Unto Erkki Keskinen Ikosen isäntä, s. 12.05.1910 Kuru, Petäjälammi, k. 06.12.1941 Jatkosota, KS 22 (matkalla sairaalaan).

Kuolinasiakirja: Keskinen, Unto Erkki/Erkki
[edit]
Asuinkunta Kuru
dokumentoi Unto Erkki/Erkki Keskinen
Etunimet Unto Erkki/Erkki
Haavoittumispaikka Karhumäki
Haavoittumispäivä 1941-12-06
Haudattu paikkaan Ylöjärvi, Kurun kirkon sankarihaudat
Hautapaikan numero 105
Hautauskunta Kuru
http://ldf.fi/schema/warsa/casualties/rank Kersantti
Joukko-osasto Jalkaväkirykmentti 60, 4. komppania
Joukko-osasto 4./JR 60
Joukko-osaston peiteluku 6869
Kansalaisuus Suomi
Kansallisuus Suomi
Kotikunta Kuru
Kuolinpaikka 22.KS;matkalla
Kuolinpäivä 1941-12-06
Lasten lukumäärä 0
Menehtymisluokka Kuoli haavoittuneena, haudattu
Siviilisääty Naimaton
Sotilasarvo kers.
Sukunimi Keskinen
Sukupuoli Mies
suositeltu nimike Keskinen, Unto Erkki/Erkki
Syntymäpäivä 1910-05-12.
Vilma Aino Annikki Ikonen o.s. Keskinen s. 22.05.1914 Kuru, Petäjälammi, k. 26.02.1974 Kuru.
Antti Lauri Akseli Keskinen , s. 20.11.1919 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 111
Pirkko Heta Helena Ikonen o.s. Keskinen s. 31.05.1925 Kuru, Petäjälammi, k. 18.03.1927 Kuru, Petäjälammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 264
VII Erika Matintytär Pyydysmäki o.s. Ikonen, (Taulusta 261, isä Matti Ikonen) s. 13.05.1851 Kuru, Petäjälammi, k. 28.02.1879 Kuru, Karjula.

Puoliso: 11.07.1869 Kuru Kaarlo Antinpoika Pyydysmäki s. 03.12.1832 Kuru, Karjula, k. 19.02.1895 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Antti Pyydysmäki, s. 18.09.1809 Kuru, Karjula, k. 10.08.1878 Kuru, Karjula ja Ulla Pyydysmäki o.s. Niinimäki, s. 19.04.1812 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.05.1888 Kuru, Karjula.

Lapset:
Inbi Erika Pyydysmäki s. 04.09.1870 Kuru, Karjula, k. 04.05.1871 Kuru, Karjula.
Lydi Gunilla Pyydysmäki s. 19.11.1872 Kuru, Karjula.
Elsa Olivia Mäkelä o.s. Pyydysmäki , s. 05.04.1875 Kuru, Karjula. Tauluun 265
Kalle Arvo Eerik Pyydysmäki s. 07.05.1878 Kuru, Karjula, k. 13.02.1879 Kuru, Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 265
VIII Elsa Olivia Kaarlontytär Mäkelä o.s. Pyydysmäki, (Taulusta 264, äiti Erika Pyydysmäki) s. 05.04.1875 Kuru, Karjula.

Puoliso: 20.06.1907 Kuru, Mäkelä Manu Juhonpoika Mäkelä Riuttaskorven Suutarilan (N:ro1, 0,2083 manttaalia) Vähä-Suutarilan (0,0225 manttaalia) isäntä., s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.01.1953 Kuru, Riuttaskorpi. Autojen lisääntyessä alettiin sen ajamiseksi vaatia ajokorttia, joka kuitenkin oli helposti saatavissa niminmieheltä. Nimismies ei ollut turhantarkka sitä antaessaan.
Mäkelän Manusta Riuttasilta oli kerrottu, että kääntyessään hakemaan ajokorttia nimismiehen pihaan, tuli hän autonsa puskurilla tönänneeksi kivisen portinpylvään kumoon. Manu tunnusti reilusti virheensä ja sai ajokortin.

Riihikosken rengin Arvid Syrjäsen tähtihetkiä oli 20-luvulla sattunut tapahtuma. Manu Mäkelä oli tulossa autollaan Riihikoskelle kylään. Jostain syystä auto teki tenän Enotaipaleessa ja Syrjänen pantiin hakemaan autoa hevosparilla.
Silminnäkijät ovat kertoneet hänen tyyriin ilmeensä tehneen vaikutuksen miehen istuessa hajareisin auton konepellillä ja ohjastaessa parihevosia.
Siinä vanha aika ja uusi aika löivät kättä toisilleen.

Seppä Jaakko Hellman oli Mäkelän Manun kanssa käymässä Tampereella. Manun auto töytäisi Hämeenkadulla hieman toista autoa. Manu hätisteli paikalle rientäviä poliiseja:
''Mitäs tähän sekaannettu, kai teillä on tärkeempiäkin hommia''.
Asia ratkaistiin loppujen lopuksi sulassa sovussa.

Lähteet: Nafti on, mutta hyvin täyttää (Kurukaista perinnettä) Tampereen Kirjapaino Tampere 1983.
Taitto: Pekka Ruusukallio

Kirjan julkaisija Parkkuun kylätoimikunta kiittää kirjailija Uolevi Nojosta, Kurun Sanomien nykyistä (1983) kustantajaa Tampereen Kirjapaino Oy:tä ja lehden vastaavaa toimittajaa Pekka Ruusukalliota näiden merkittävästä avusta kirjan toimitustyössä

Kurussa syyskuun 1. päivänä 1983
Parkkuun kylätoimikunta

Parkkuun kylätoimikiunnan asettama keräystoimikunta:
Urho Riihikoski, puheenjohtaja
Raili Tienari (nyk. Tupola), sihteeri
Jäsenet: Veikko Mäkinen, Uolevi Nojonen, Pekka Ruusukallio, Juho Tienari ja Valto Taipale.
Vanhemmat: Juho Manu Mäkelä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 20.02.1916 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Mäkelä ja Amanda Mäkelä o.s. Heinämäki, s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Lapset:
Jorma Veijo Mäkelä Koululainen, s. 12.04.1908 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
Kauko Tapio Mäkelä s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila.
Ahti Kullervo Mäkelä s. 22.03.1913 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila.
Helinä Mäkelä s. 31.10.1917 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 266
VI Maria Antintytär Petäjäniemi o.s. Ikonen, (Taulusta 237, äiti Saara Ikonen) s. 16.05.1818 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: 01.07.1846 Kuru Juho Henrikinpoika Petäjäniemi s. 14.03.1818 Kuru, Karjula, k. 22.11.1881 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Henrik Petäjäniemi, s. 11.01.1790 Kuru, Karjula, k. 18.07.1862 Kuru, Karjula ja Anna Petäjäniemi o.s. Ylä-Minkkinen, s. 27.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, k. 17.03.1874 Kuru, Karjula.

Lapset:
Maria Petäjäniemi , s. 02.02.1848 Kuru, Karjula. Tauluun 267
Anna Vilhelmiina Petäjäniemi s. 26.03.1854 Kuru, Karjula.
Eeva Katariina Nieminen o.s. Petäjäniemi , s. 28.02.1856 Kuru, Karjula. Tauluun 275
Mariana Petäjäniemi , s. 18.04.1859 Kuru, Karjula. Tauluun 277
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 267
VII Maria Juhontytär Petäjäniemi, (Taulusta 266, äiti Maria Petäjäniemi) s. 02.02.1848 Kuru, Karjula.

1. puoliso: 27.08.1871 Kuru, Petäjäniemi Jopi Manu Joosepinpoika Petäjäniemi e. Ala-Paappanen Petäjäniemen vävy ja isäntä, s. 04.03.1843 Kuru, Petäjälammi, k. 06.04.1881 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Jooseppi Ala-Paappanen, s. 07.03.1816 Kuru, Petäjälammi ja Anna Ala-Paappanen ent. Vähäniemi o.s. Leppälä, s. 08.06.1812 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1850 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Juho Manu Petäjäniemi , s. 13.06.1872 Kuru, Karjula. Tauluun 268
Tekla Amanda Onnia o.s. Petäjäniemi , s. 28.09.1873 Kuru, Karjula. Tauluun 271
Lyyti Miiina Riihikoski o.s. Petäjäniemi , s. 24.08.1875 Kuru, Karjula. Tauluun 272
Maria Serafiina Petäjäniemi s. 03.09.1877 Kuru, Karjula.
Anna Heleena Alanen o.s. Petäjäniemi , s. 27.11.1879 Kuru, Karjula. Tauluun 273
Jooseppi Petäjäniemi s. 14.09.1881 Kuru, Karjula.
2. puoliso: 30.11.1884 Kuru Antti Antinpoika Knös s. 02.03.1849 Pirkkala, k. Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Lapset:
Hilma Eleonoora Knös s. 14.06.1885 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Matilda Knös s. 06.04.1887 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 02.05.1887 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Alina Knös s. 22.04.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 268
VIII Juho Manu Jopinpoika Petäjäniemi, (Taulusta 267, äiti Maria Petäjäniemi) Petäjäniemen poika, armeijaan kelpaamaton. Petäjälammin Ikosen renki, missä meni naimisiin, muutti 1896 Karjulan kylän Petäjäniemen taloon itselliseksi ja sai ensimmäiset lapsensa. ja sai ensimmäiset lapsensa itsellisenä ollessaan. Muutti vuonna 1899 takaisin Petäjälammin Ikoselle itselliseksi. Juho muutti perheineen vuonna 1902 Keihäslahden Lammin talon mäkitupalaiseksi ja vuonna 1904 kotiinsa Petäjäniemeen isännäksi (N:ro 6, 1/8 manttaalia)., s. 13.06.1872 Kuru, Karjula.

Kurun Karjulassa oli vuonna 1910 8 tilaa:
Tila n:ro 1 Heikkilä 1/3 manttaalia omistaja agronomi Fedi Idman
n:ro 2 Tyrkkölä (Nygård) 1/3 manttaalia omistaja agronomi Fedi Idman
n:ro 3 Koski 3/8 manttaalia talollinen Juho Koski s. 22.06.1852
n:ro 4 Isokarjula 1/3 manttaalia talollinen Kustaa Isokarjula s. 16.03.1862
n:ro 5 Vähäkarjula 1/3 manttaalia talollinen Eetu Pajulahti s. 24.04.1875
n:ro 6 Petäjäniemi 1/8 manttaalia talollinen Juho Petäjäniemi s. 13.06.1872
n:ro 7 Pyydysmäki 0,0393 manttaalia talollinen Urho Pyydysmäki s. 02.06.1883
n:ro 8 Kuusitaipale 5/24 manttaalia vuokraaja Manu Koskinen s. 06.05.1868
.

Puoliso: 28.06.1896 Kuru Margareetta Juhontytär Petäjäniemi o.s. Viitanen s. 11.06.1877 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Leppäharju.
Vanhemmat: Juho Leppäharju, s. 24.12.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 20.10.1881 Kuru, Karjula, Pyydysmäki ja Anna Viitanen ent. Leppäharju o.s. Mattila, s. 26.11.1848 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Lapset:
Aune Helena Petäjäniemi s. 02.01.1897 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Aarno Petäjäniemi , s. 28.10.1898 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Tauluun 269
Toivo Johannes Petäjäniemi s. 04.06.1901 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Niemikylässä toimivan Näsin Kiviteollisuuden miehiä louhimassa graniittilohkareita 1920-luvun lopulla. Työnsä ääressä ovat Toivo Petäjäniemi, Aarne Onnia ja Lamminen.
Pekka Justus Petäjäniemi s. 02.09.1904 Kuru, Karjula, k. 03.03.1940 Äyräpää, Vuosalmi.

1: PETÄJÄNIEMI, PEKKA JUSTUS
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 3
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto
joukko-osastokoodi
syntymäaika 02.09.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 03.03.1940
kuolinpaikka Vuosalmi
kuolinkunta Äyräpää
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.
Pekka kaatui Äyräpäässä ja hänen veljensä Oiva ja Otto siitä noin 40 km:n päässä Taipaleessa.
Otto Atso Petäjäniemi Talollinen, res.alikersantti. Siunattu Kuru sankarihautausmaalle 31.3.1940, s. 11.04.1906 Kuru, Karjula, k. 20.02.1940 Metsäpirtti, Taipale.

1: PETÄJÄNIEMI, OTTO ATSO
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JR 21
joukko-osastokoodi
syntymäaika 11.04.1906
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 20.02.1940
kuolinpaikka Taipale
kuolinkunta Metsäpirtti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.
Kolme Petäjäniemen veljeksistä kaatui talvisodassa 20 päivän sisällä. Oiva ja Otto kaatuivat Metsäpirtin Taipaleen kylässä 9 päivän sisällä.
Oiva Aatos Petäjäniemi , s. 25.04.1908 Kuru, Karjula. Tauluun 270
Eino Petäjäniemi s. 24.11.1910 Kuru, Karjula.
Laila Maija-Liisa Petäjäniemi s. 05.03.1913 Kuru, Karjula.
Armas Pentti Petäjäniemi Armas kuoli 8-vuotiaana luumätään ja verenmyrkytykseen., s. 18.03.1915 Kuru, Karjula, k. 08.08.1923 Kuru, Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 269
IX Aarno Juhonpoika Petäjäniemi, (Taulusta 268, isä Juho Petäjäniemi) s. 28.10.1898 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Niemikylässä asuneet Petäjäniemen veljekset olivat innokkaita urheilumiehiä. Kuvassa he seisovat kotipihallaan rakentamansa korkeushyppypaikan edustalla 1920-luvun puolivälissä.

Puoliso: N.n Petäjäniemi

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 270
IX Oiva Aatos Petäjäniemi, (Taulusta 268, isä Juho Petäjäniemi) Työnjohtaja, res.alikersantti. Oiva on siunattu Kurun sankarihautausmaalle 17.3.1940 (poissaolevana jäi kentälle)., s. 25.04.1908 Kuru, Karjula, k. 11.02.1940 Metsäpirtti, Taipale.

1: PETÄJÄNIEMI, OIVA AATOS
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti työnjoht.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JR 21
joukko-osastokoodi
syntymäaika 25.04.1908
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 11.02.1940
kuolinpaikka Taipale
kuolinkunta Metsäpirtti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.
Kurun suojeluskunta perustettiin vuonna 1917, mutta sen toiminta lakkasi kapinan aikana. Kun valkoiset olivat vallanneet Kurun, suojeluskunta perustettiin uudelleen 20.3.1918. Kurun suojeluskunnan toiminta päättyi sk-järjestön lakkauttamiseen jatkosodan jälkeen. Petäjäniemen veljekset Niemikylästä edustivat parhaimmillaan sitä henkeä ja toimintaa, jonka varaan suojeluskuntien maanpuolustustyö rakentui. Petäjaniemet olivat tunnollisia sk-harjoituksissa kävijöitä, erinomaisia urheilijoita ja maanpuolustushenkisiä. Veljekset voittivat yhteensä kymmeniä sk-piirin mestaruuksia hiihdossa ja yleisurheilussa. Kuvassa Petäjäniemet kokoontuneina seiväshyppyharjoituksiin. Atso Petäjäniemin hyppäsi vuonna 1937 karahkaseipäällä 320 senttiä, mikä oli välineet huomioonottaen kova tulos. Petäjäniemet vasemmalta: Toivo, Oiva, Eino, Atso, Pekka ja Aarno. Heistä kolme kaatui talvisodassa.

Puoliso: Anna Aleksandra Petäjäniemi Anna-leski muutti lapsineen 1.6.1943 Kangasalan Liuksialan Kalliomäkeen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 271
VIII Tekla Amanda Jopintytär Onnia o.s. Petäjäniemi, (Taulusta 267, äiti Maria Petäjäniemi) s. 28.09.1873 Kuru, Karjula.

Puoliso: 04.11.1897 Kuru Juho Kristerinpoika Onnia e. Raivio. (Taulu 110) Juho muutti Ruovedelta 18.11.1883 Kuruun ja meni Pohjankapeen Hietalahteen rengiksi. Pohjankapeen Ala-Kapeen Onnia-palstatilan omistajaksi., s. 01.09.1867 Ruovesi, Murole, Frigård.
Vanhemmat: Krister Raivio e. Isokarju II (Ylinen), s. 20.05.1804 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 05.11.1894 Ruovesi, Murole, Frigård ja Anna Ottiliana Raivio o.s. Hietalahti, s. 19.02.1841 Kuru, Pohjankapee, k. 01.11.1909 Messukylä, Aitoniemi.

Lapset:
Yrjö Johannes Onnia , s. 09.08.1898 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee. Tauluun 110
Alli Maria Onnia s. 31.01.1900 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee, k. 10.07.1900 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
Jalmari Onnia s. 03.05.1901 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
Aarno Veikko Onnia s. 13.07.1902 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
Martti Onnia s. 20.07.1905 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
Pentti Olavi Onnia s. 25.08.1906 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
Helvi Kaarina Onnia s. 05.02.1908 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee, k. 24.03.1909 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
Hellin Elisabet Onnia s. 30.08.1909 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
Anni Heleena Onnia Kurun hiihtäjäsuuruus, mm. Suomen mestaruus vuonna 1935., s. 05.12.1913 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.

1930- luvulla Suomen naishiihtäjien parhaimmistoon kuului kurulainen Anni Onnia. Hän voitti Suomen mestaruuden vuonna 1935, oli Salpausselällä toinen vuonna 1933 ja voitti kuusi Suomen lottajärjestön mestaruutta.
.
Kurulainen huippuhiihtäjä, työkseen hän toimi tarjoilijana Kurussa Unkilan talossa olevassa kahvilassa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 272
VIII Lyyti Miiina Jopintytär Riihikoski o.s. Petäjäniemi, (Taulusta 267, äiti Maria Petäjäniemi) Lyyti muutti Tampereelta vuonna 1905 Kurun kotiinsa ja sieltä naimisiin mentyään Riihikoskelle 1909., s. 24.08.1875 Kuru, Karjula. Riihikosken Lyytillä oli kolme kosijaa, Tanhuamäet ja Aholat.
- Ei merkitse mitään, totesi kuitenkin kilvan voittanut Riihikosken Kalle,
- sillä tässä asiassa on sadattuhannet kysseessä.

Puoliso: 22.01.1909 Kuru Kaarlo (Kalle) Edvard Juhonpoika Riihikoski e. Mäkelä. (Taulu 141) Riihikosken isäntä, omisti vaimonsa Marian kanssa Kurun Riuttasilla olevat Mäkelän ja Suutarilan, yhteispinta-alaltaan lähes 1000 ha. Rippikirjassa merkintä, Kalle änkyttää., s. 24.06.1861 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.01.1920 Kuru, Riihikoski.

Kaarlo ja Maria Mäkelä myivät molemmat tilat (Suutarinen ja Mäkelä) 6.7.1890 Tampereen Asfalttitehdas Oy:lle. Kauppahinta oli 29000 mk. Siitä maksettiin heti 3000 mk ja loput 50000 mk:n erissä lainhuutojen jälkeen ja loput viimeisen ja kolmannen lainhuudon jälkeen Lopuille 21000 mk:n summalle oli haettu kiinnitys Kaarlo Juhonpoika Suutarille 5.2.1891. Mäkelän tila oli 5/24 manttaalia.

Kaarlo ja Maria Mäkelä käyttivät osan saamastaan kauppahinnasta heti. He ostivat Riihikosken tilan Aleksanteri Sääkslahdelta 19.11.1890. Kallen ja Marian eläkeoikeus säilyi tämänkin kaupan jälkeen. Aleksanteri Sääkslahti oli Hainarin torppari. Myytyään talon Aleksanteri palasi vuonna 1890 takaisin Hainarin torppaan.
Riuttasen Mäkelästä muuttaneet Urho Riihikosken isovanhemmat Kalle ja Maria Riihikoski isännöivät taloa vuoteen 1908. Maria Riihikoski sairastui 1906 vakavaan sairauteen, jota hoidettiin kirurgisesti Helsingissä, silloin kuuluisassa Engströmin sairaalassa. Vakavan sairauden vuoksi talo myytiin Orismalan maamieskoulun päättäneelle Urho Riihikosken isälle Arvi Riihikoskelle. Hänen veljensä Ville Riihikoski sai oman noin 38 hehtaarin osan tilasta.
(Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani)

Riihikoski se on kun vanhoja muistelee.
Vanhemmat: Juho Manu Mäkelä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 20.02.1916 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Mäkelä ja Selma Fredrika Mäkelä o.s. Ranta-Riekkola, s. 14.04.1838 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 18.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Kurun Riuttaskorven Mäkelä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 273
VIII Anna Heleena Jopintytär Alanen o.s. Petäjäniemi, (Taulusta 267, äiti Maria Petäjäniemi) s. 27.11.1879 Kuru, Karjula, k. 02.12.1959 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: 24.11.1904 Kuru Edvard Juhonpoika Alanen s. 01.03.1876 Kuru, Keihäsjärvi, k. 12.07.1951 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Juho Manu Alanen, s. 02.11.1841 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.01.1927 Kuru, Keihäsjärvi ja Heta Alanen o.s. Pihlajamäki, s. 13.10.1844 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola, k. 14.05.1918 Kuru, Keihäsjärvi.
Edvard Alasen perhe. Isä-Edvardin sylissä Arvo-poika (1920-1941).

Lapset:
Alli Maija Leppälahti o.s. Alanen , s. 16.01.1906 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 274
Martti Johannes Alanen s. 05.06.1908 Kuru, Keihäsjärvi, k. 1993.
Kaarlo Edvard Alanen s. 22.11.1911 Kuru, Keihäsjärvi, k. 21.04.1912 Kuru, Keihäsjärvi.
Kaarlon veli Heikki Alanen kaatui Aunuksen Karjalan Kuntsjärven Lökin kylässä 24.07.1941
Arvo Edvard Alanen Alikersantti, s. 15.07.1920 Kuru, Keihäsjärvi, k. 24.10.1941 29. Ks.

Kuolinasiakirja: Alanen, Arvo

Asuinkunta Kuru
Arvo Alanen

Haudattu paikkaan Ylöjärvi, Kurun kirkon sankarihaudat
Hautapaikan numero 72
Hautauskunta Kuru
http://ldf.fi/schema/warsa/casualties/rank Alikersantti
Joukko-osasto Jalkaväkirykmentti 4, 6. komppania
Joukko-osasto 7./JR 4
Joukko-osaston peiteluku 1441
Kansalaisuus Suomi
Kansallisuus Suomi
Kotikunta Kuru
Kuolinpaikka 29.KS
Kuolinpäivä 1941-10-24
Lasten lukumäärä 0
Menehtymisluokka Kuoli haavoittuneena, haudattu
Siviilisääty Naimaton
Sotilasarvo alikersantti.
Heikki Valdemar Alanen Maanviljelijä, alikersantti., s. 12.12.1913 Kuru, Keihäsjärvi, k. 24.07.1941 Aunuksen Karjala, Kuntsjärvi, Lökki.

Sukunimi Alanen
Etunimet Heikki Valdemar
Syntynyt 12.12.1913
Syntymäkunta Kuru
Kotikunta Kuru
Asuinkunta Kuru
Kansalaisuus Suomi
Siviilisääty Naimaton
Lasten lukumäärä 0
Ammatti Maanviljelijä
Sotilasarvo Alikersantti
Joukko-osasto Jalkaväkirykmentti 60, II pataljoona
Kuolintiedot
Kuolinpäivä 24.07.1941
Kuolinpaikka Lökki
Kuolinsyy Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu
Hautauspaikka Kuru
Hautausmaa Ylöjärvi, Kurun kirkon sankarihaudat
Hautapaikan numero 71
.
Maanviljelijä Heikki Alanen hevosineen Keihään talon pihassa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 274
IX Alli Maija Leppälahti o.s. Alanen, (Taulusta 273, äiti Anna Alanen) s. 16.01.1906 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.01.1988 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Uuno Johannes Leppälahti Savisalmen isäntä 1931-1945, s. 25.06.1908 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.09.1970 Kuru, Vaakaniemi.

Savisalmi lohkaistiin Toikosta vuonna 1931. Sen osti Uuno Leppälahti, joka isännöi taloa vuoteen 1945. Uuno rakensi päärakennuksen vuonna 1932 sekä navetan ja muut tarpeelliset rakennukset.
Leppälahden talo oli ensimmäisiä keskuslämmitystaloja Kurussa.
Uuno ja Maija Leppälahti muuttivat vuonna 1945 Leppälahteen ja silloin he lahjoittivat tilan lapsilleen Paulille ja Anna-Liisalle.
Pauli jäi viljelemään tilaa ja Anna-Liisa toimi Ylöjärven lukion matematiikan opettajana eläkeikäänsä asti. Hän myi osuutensa Savisalmesta veljelleen Paulille vuonna 1953.
Vanhemmat: Johannes (Juha) Leppälahti, s. 12.10.1881 Kuru, Vaakaniemi, k. 28.11.1956 Kuru, Vaakaniemi ja Josefiina Leppälahti o.s. Kastari, s. 18.10.1885 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 275
VII Eeva Katariina Juhontytär Nieminen o.s. Petäjäniemi, (Taulusta 266, äiti Maria Petäjäniemi) s. 28.02.1856 Kuru, Karjula, k. 12.07.1950 Kuru, Karjula.

Puoliso: 01.08.1874 Kuru Mooses Matinpoika Nieminen e. Taipale. (Taulu 259) Petäjäniemen renki 1869-1878, missä tutustui tulevaan vaimoonsa Petäjäniemen tyttäreen Eevaan. Petäjälammin Ikosen muonarenki 1879-1880. Mooses oli Karjulan Vähä-Karjun Lahdenpohjan torpan isäntä 1881-1883, Petäjäniemen muonarenki 1884-1885. Mooses Nieminen vuokrasi myllyoikeudet Karjulan yläkosken myllyyn, ja rakensi sinne kolme kiviparia käsittäneen ratasmyllyn. Myllärinä Karjulan yläkosken myllyssä vuosina 1885 - 1920., s. 05.09.1853 Ruovesi, Väärinmaja, k. 07.01.1929 Kuru, Karjula.
Mylläri Mooses Matinpoika Nieminen (1853-1929)

Lapset:
Ida Maria Leppälä o.s. Nieminen , s. 13.09.1874 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Tauluun 276
Kalle Nieminen Kalle hukkui 11-vuotiaana., s. 25.01.1877 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 10.08.1888 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Arvid Nieminen s. 15.08.1880 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Eeva Voipalin o.s. Nieminen s. 12.01.1883 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Lahdenpohja, k. 06.04.1964 Pirkkala, Naistenmatka, Suuppa.
Aleksandra Rantanen o.s. Nieminen s. 20.11.1885 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 29.06.1973 Kuru.
Johannes (Janne) Nieminen s. 12.12.1887 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 18.12.1943 Kuru.
Lauri Eemeli Koskela e. Nieminen s. 01.08.1890 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 01.07.1951 Kuru.
Tekla Sofia Savela o.s. Nieminen s. 21.08.1892 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 16.04.1935 Kuru.
Anni Helena Kaukainen o.s. Nieminen s. 10.12.1894 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 28.06.1958 Nokia.
Alli (Aliina) Mäkinen o.s. Nieminen s. 19.05.1897 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 11.03.1935 Kuru.
Aino Augusta Karjula o.s. Nieminen , s. 03.11.1899 Kuru, Karjula, Vähä-Karju. Tauluun 259
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 276
VIII Ida Maria Mooseksentytär Leppälä o.s. Nieminen, (Taulusta 275, äiti Eeva Nieminen) s. 13.09.1874 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 26.05.1923 Kuru.

Lapset:
Aarne Valdemar (äpärä) Leppälä e. Nieminen s. 13.06.1897 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
1. puoliso: 18.10.1900 Kuru Kalle Jeremiaanpoika Leppälä. (Taulu 279). (Taulu 282) s. 30.08.1876 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 29.09.1932 Kuru.
Vanhemmat: Jeremias Leppälä e. Ikonen, s. 08.05.1825 Kuru, Petäjälammi, k. 07.03.1913 Kuru, Petäjälammi ja Matilda Leppälä o.s. Iso-Karju, s. 04.09.1840 Kuru, Karjula, k. 22.10.1923 Kuru, Petäjälammi.
Lapset:
Alli Esteri Leppälä s. 02.02.1901 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 23.02.1902 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 277
VII Mariana Juhontytär Petäjäniemi, (Taulusta 266, äiti Maria Petäjäniemi) s. 18.04.1859 Kuru, Karjula.

Puoliso: 15.06.1879 Kuru Juho Manu Kaarlenpoika Hainari Hainarin maanvuokraaja eli lampuoti 1879-1898, Hainarin itselinen 1898-1900, jonka jälkeen perhe oli Hainarin irtolaisia Hainarilta. Entisestä Hainarin maanvuokraajasta tuli Hainarin irtolainen., s. 19.03.1855 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Vanhemmat: Kaarle Kustaa Hainari e. Kallio, s. 29.12.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Heta Hainari o.s. Mattila, s. 16.04.1826 Teisko, Rikala, Leponiemi, k. 08.12.1888 Kuru, Hainari.
Juho syntyi noin kaksi kuukautta ennen isänsä Kallen ja äitinsä Hetan naimisiinmenoa.

Lapset:
Juho Hainari Juho teloitettiin 38-vuotiaana Tampereella. Juho oli punaisten puolella., s. 22.07.1879 Kuru, Hainari, k. 20.04.1918 Tampere (teloitus).
Otto s. 30.03.1883 Kuru, Hainari, k. 11.05.1883 Kuru, Hainari.
Vilhelmiina Hainari s. 06.06.1886 Kuru, Hainari.
Martta Marjaana Hainari , s. 30.08.1889 Kuru, Hainari. Tauluun 278
Jalo Kustaa Hainari s. 26.05.1892 Kuru, Hainari, k. 25.03.1917 Kuru, Hainari.
Magdaleena Hainari Magdaleena muutti Kurusta 07.03.1917 Helsinkiin., s. 18.07.1896 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 278
VIII Martta Marjaana Juhontytär Hainari, (Taulusta 277, äiti Mariana Petäjäniemi) s. 30.08.1889 Kuru, Hainari.

Lapset:
Aliisa Eufrosyne (äpärä) s. 30.07.1910 Kuru, Hainari.
Lapset:
Annikki Amanda (äpärä) s. 01.09.1912 Kuru, Hainari.
Lapset:
Anna Vilhelmiina (äpärä) s. 17.12.1914 Kuru, Hainari.
Lapset:
Yrjö Valdemar (äpärä) s. 15.10.1916 Kuru, Hainari.
Lapset:
Eeva Eliina (äpärä) s. 01.12.1919 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 279
VI Jeremias Antinpoika Leppälä e. Ikonen, (Taulusta 237, äiti Saara Ikonen) Petäjälammin Ala-Paappasen tilan Leppälän torpan isäntä., s. 08.05.1825 Kuru, Petäjälammi, k. 07.03.1913 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: 28.12.1862 Kuru Matilda Juhontytär Leppälä o.s. Iso-Karju. (Taulu 276) s. 04.09.1840 Kuru, Karjula, k. 22.10.1923 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Juho Kustaa Iso-Karju, s. 20.12.1799 Kuru, Karjula, k. 02.02.1885 Kuru, Karjula ja Anna Kristiina Iso-Karju, s. 09.11.1806 Vesilahti, k. 18.07.1889 Kuru, Karjula.

Lapset:
Erika Leppälä s. 16.06.1865 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Antti Leppälä , s. 26.08.1869 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 280
Kalle Leppälä , s. 30.08.1876 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 282
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 280
VII Antti Jeremiaanpoika Leppälä, (Taulusta 279, isä Jeremias Leppälä) Petäjälammin Ala-Paappasen tilan Leppälän torpan isäntä., s. 26.08.1869 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Puoliso: 08.04.1892 Kuru Elina Maria Juhontytär Tyrkkölä (Nygård) s. 27.02.1865 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Vanhemmat: Juho Tyrkkölä (Nygård), s. 21.06.1842 Virrat, Kaletoin, k. 08.10.1901 Kuru, Petäjälammi, Vähäniemi ja Serafia (Fia) Tyrkkölä (Nygård), s. 04.02.1838 Ruovesi.

Lapset:
Elli Elisabeth Kronqvist o.s. Leppälä s. 22.06.1892 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 22.06.1952.
Maria Leppälä s. 18.04.1895 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 18.04.1895 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Artturi Valdemar Leppälä Punainen sotilas kansalaissodassa, kuoli 21-vuotiaana sairauteen vankileirillä., s. 17.01.1897 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 04.06.1918 Tampere (vankileiri).
Paavo Johannes Leppälä s. 26.12.1901 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 18.05.1903 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Veli Paavo Bernhard Leppälä s. 27.12.1903 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 09.11.1951.
Yrjö Leonard Leppälä s. 14.02.1906 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 09.04.1975 Kuru.
Saara Esteri Ahonen o.s. Leppälä , s. 15.11.1908 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 281
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 281
VIII Saara Esteri Antintytär Ahonen o.s. Leppälä, (Taulusta 280, isä Antti Leppälä) s. 15.11.1908 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 27.03.1974 Kuru.

Puoliso: Kalle Oskari Mikonpoika Ahonen s. 31.07.1899 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 1990 Usa.
Vanhemmat: Mikko (äpärä) Ahonen, s. 23.08.1859 Ilmajoki ja Amanda Matilda Hänninen, s. 25.02.1868 Kuru, Aurejärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 282
VII Kalle Jeremiaanpoika Leppälä, (Taulusta 279, isä Jeremias Leppälä) s. 30.08.1876 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 29.09.1932 Kuru.

Puoliso: 18.10.1900 Kuru Ida Maria Mooseksentytär Leppälä o.s. Nieminen. (Taulu 275). (Taulu 276) s. 13.09.1874 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 26.05.1923 Kuru.
Vanhemmat: Mooses Nieminen e. Taipale, s. 05.09.1853 Ruovesi, Väärinmaja, k. 07.01.1929 Kuru, Karjula ja Eeva Katariina Nieminen o.s. Petäjäniemi, s. 28.02.1856 Kuru, Karjula, k. 12.07.1950 Kuru, Karjula.

Lapset:
Alli Esteri Leppälä s. 02.02.1901 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 23.02.1902 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 283
V Valpuri Matintytär Vänninmaja o.s. Ylä-Kapee, (Taulusta 236, äiti Kaisa Ylä-Kapee) Kurun Pohjankapeen Hietalahden Vänninmajan torpan emäntä, Valpuri kuoli 46-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 28.04.1786 Kuru, Pohjankapee, k. 26.06.1832 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

Puoliso: 17.06.1819 Kuru Juho Matinpoika Vänninmaja Hietalahden Vänninmajan torppari, Juho kuoli 68-vuotiaana ''hivutustautiin'' eli yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 31.05.1798 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 15.07.1866 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Vanhemmat: Matti Vänninmaja, s. 05.02.1772 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, k. 20.06.1852 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti ja Leena Vänninmaja o.s. Vihola, s. 10.02.1769 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.12.1851 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

Lapset:
Anna Raivio o.s. Vänninmaja , s. 07.01.1821 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti. Tauluun 284
Leena Vänninmaja s. 24.04.1824 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
Kalle Vänninmaja s. 03.01.1828 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 16.01.1828 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
Maria Niemelä o.s. Vänninmaja , s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti. Tauluun 287
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 284
VI Anna Juhontytär Raivio o.s. Vänninmaja, (Taulusta 283, äiti Valpuri Vänninmaja) s. 07.01.1821 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

Puoliso: 17.04.1843 Kuru Markus Yrjönpoika Raivio. (Taulu 498) Ikosen Raivion torpan isäntä. Markus kuoli 29-vuotiaana ''slaagiin''., s. 23.04.1815 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 28.02.1845 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Vanhemmat: Yrjö Raivio e. Ikonen, s. 25.03.1785 Kuru, Petäjälammi, k. 04.05.1826 Kuru, Petäjälammi, Ikonen ja Saara Raivio o.s. Lahdenperä, s. 03.07.1789 Kuru, Riihikoski (Riihtenperä), k. 11.08.1859 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

Lapset:
Helena Nordqvist o.s. Raivio , s. 08.09.1844 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 285
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 285
VII Helena Markuksenpoika Nordqvist o.s. Raivio, (Taulusta 284, isä Markus Raivio) Kurun luutnantin puustellin piika, Petäjälammin Lörpyksen piika, sitten itsellinen., s. 08.09.1844 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

Lapset:
Karl Fredrik (äpärä) Nordqvist , s. 06.07.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 286
Lapset:
Matti (äpärä) s. 19.01.1873 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 23.02.1873 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
1. puoliso: 28.02.1877 Kuru Mauritz Alfred Mauritzinpoika Nordqvist Kurun-Teiskon piirin nimismies vuodesta 1870-1899, aliluutnantti. Mauritz Nordqvist asui virkakautensa Kurun Keihäslahden Leponiemen kruununpuustellissa perheineen., s. 09.07.1836 Uusikaarlepyy, k. 01.01.1922 Keuruu.

Kurun-Teiskon piirin nimismieheksi vuonna 1870 tullut Mauritz Alfred Nordqvist oli entinen sotilas, aliluutnantti, joka vaihtoi sotilasuran siviilivirkaan.

Nordqvist hoiti vallesmannin tointa vuokraamastaan Leponiemen puustellista käsin.
Hän jäi eläkkeelle vuonna 1899, ja kohta tämän jälkeen hän luopui poikapuolensa kuoleman (Karl 1870-1904) vuoksi myös Leponiemen vuokraamisesta.
Viimeiset vuotensa Kolhossa, Jyväskylässä ja Keuruulla viettänyt M. A. Nordqvist kuoli 85-vuotiaana Keuruulla.

Kurun nimismiehistä tärkein ja arvostetuin oli Mauritz Alfred Nordqvist.
Koulutukseltaan hän oli sotilas, mutta hän erosi aliluutnanttina armeijasta ja ryhtyi Parkanon nimismieheksi.

Sieltä hän siirtyi Ruoveden kautta Kuruun.
Kuruun tullessaan hän oli 34-vuotias ja eläkkeelle jäädessään 63-vuotias.
Nordqvistin pitkä, hoikka ja sotilaallisen ryhdikäs hahmo syöpyi syvälle kurulaisten mieliin, sillä tämä ''Kurun luutnantiksi'' kutsuttu mies piti järjestystä kovalla kädellä ja joskus pampullakin.

Nordqvistin aikana Kurun käräjillä käsiteltiin yhtenään alkoholirikkomuksia, ja hänen maantiesyyninsä kerrotaan olleen poikkeuksellisen tiukkoja.
Mielipuuhaansa metsästyksen harrastajia hän ei kuitenkaan vahtinut.
Muuten niin ankaran nimismiehen kerrotaan katsoneen luvatonta metsästystä sormiensa läpi.

M. A. Nordqvist vietti eläkkeelle jäätyään vielä kaksi vuosikymmentä Kurussa, kunnes hän muutti vuonna 1919 Vilppulan Kolhon kylään.

.
Mauriz Alfred Nordqvist (1836-1922)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 286
VIII Karl Fredrik (äpärä) Leenanpoika Nordqvist, (Taulusta 285, äiti Helena Nordqvist) Mauritz Nordqvist otti Helenan aviottoman pojan Karlin nimilleen. Karl oli Kurun Keihäslahden Leponiemen kruununpuustellin vuokraaja., s. 06.07.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 24.04.1904 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.

Puoliso: 20.08.1897 Kuru Hanna Ferninandintytär Rantahalme ent. Nordqvist o.s. Turtinen s. 15.05.1875 Käkisalmi.

Lapset:
Sigrid Helena Nordqvist s. 06.08.1898 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Sisko Siruna Nordqvist s. 22.12.1899 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Karl Mauritz Nordqvist s. 01.05.1901 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Hanna Greettta Nordqvist s. 15.06.1903 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 287
VI Maria Juhontytär Niemelä o.s. Vänninmaja, (Taulusta 283, äiti Valpuri Vänninmaja) Maria oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen piika naimisiin mennessään., s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 27.10.1890 Kuru, Kapee, Ylä-Kapee.

Puoliso: 06.05.1855 Kuru Aaron Herman Josefinpoika Niemelä e. Särkijärvi Aaron oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen renki naimisiin mennessään. Ylä-Kapeen Niemelän torppari. Niemelä kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun Niemikylään., s. 04.09.1830 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 23.12.1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Vanhemmat: Josef Särkijärvi e. Isokarju II (Ylinen) eli Vähä-Karju, s. 07.07.1786 Kuru, Karjula, k. 13.01.1831 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Särkijärvi, s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

Lapset:
Vilhelmiina Niemelä Vilhelmiina kuoli 22-vuotiaana rintatautiin., s. 14.03.1856 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee, k. 27.12.1878 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Herman Niemelä , s. 19.06.1858 Kuru, Pohjankapee, Peltomäki. Tauluun 288
Amanda Hankuri o.s. Niemelä , s. 02.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee. Tauluun 289
Eelis Niemelä Eelis muutti Kurusta 17.4.1895 Tampereelle., s. 06.01.1865 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Juho Niemelä Juho muutti Kurusta 12.11.1895 Ylöjärvelle., s. 07.05.1868 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Eemeli Eetu Niemelä s. 01.09.1872 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 288
VII Herman Aaroninpoika Niemelä, (Taulusta 287, äiti Maria Niemelä) s. 19.06.1858 Kuru, Pohjankapee, Peltomäki, k. 10.09.1926 Kuru, Niemikylä.
Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen Niemelän torppa kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun Niemikylään ja sijaitsee Näsijärven Vankaveden rannalla Onniansaarta ja Kapeeta vastapäätä.

Puoliso: 27.11.1904 Kuru Vivika Pauliina Hermannintytär Niemelä o.s. Välimäki. (Taulu 490) s. 18.06.1873 Pirkkala, Naistenmatka, Kyösti, k. 22.06.1927 Kuru, Niemikylä.
Vanhemmat: Hermanni Ferninand Välimäki, s. 13.10.1846 Vesilahti, Ania, Heikkilä, k. 14.06.1908 Kuru, Karjula, Vähä-Karju ja Selma Välimäki o.s. Järvenpää, s. 14.02.1851 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto, k. 13.09.1923 Kuru, Karjula.

Lapset:
Lyyli Vilhelmiina Puttonen o.s. Niemelä Lyyli eli 100-vuotiaaksi., s. 27.04.1906 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee, k. 13.03.2007 Helsinki.
Martti Niemelä s. 15.05.1909 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Reino Niemelä s. 1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Onni Valdemar Niemelä s. 20.02.1914 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 289
VII Amanda Aaronintytär Hankuri o.s. Niemelä, (Taulusta 287, äiti Maria Niemelä) s. 02.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.

Lapset:
Johannes Niemelä s. 16.04.1892 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee, k. 14.05.1973 Kuru.
1. puoliso: 23.05.1904 Kuru Manu Kaaponpoika Hankuri e. Saarijärvi s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Kaapo Saarijärvi, s. 29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi, k. 30.12.1897 Kuru, Keihäsjärvi ja Ulla Saarijärvi o.s. Sillanpää, s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 31.07.1901 Kuru, Keihäsjärvi.
Lapset:
Hilma Elviira Hankuri s. 25.02.1906 Kuru, Karjula, Nygård.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 290
IV Mikko Heikinpoika Lettoniemi e. Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki Tienari) Tienarin poika, Tienarin torpan Lettoniemen isäntä, Mikko kuoli 53-vuotiaana punatautiin., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, k. 18.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.

Puoliso: 14.09.1783 Kuru Valpuri Juhontytär Lettoniemi o.s. Bistock Toikon ja Tienarin piika ja miniä, Tienarin torpan Lettoniemen emäntä., s. 23.04.1758 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Vanhemmat: Juho Bistock, s. 1720 Teisko, Jutila, k. 27.07.1757 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola ja Valpuri Bistock o.s. Ståhlberg, s. 26.03.1725 Ruovesi, Murole, Tokonen, k. 22.07.1792 Ruovesi, Murole, Rikala.

Lapset:
Anna Nenosaho o.s. Lettoniemi , s. 10.12.1784 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 291
Jooseppi Lettoniemi s. 08.05.1787 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Saara Jockman o.s. Lettoniemi , s. 12.01.1790 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 296
Helena Lettoniemi s. 01.01.1793 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Heta Lettoniemi s. 11.09.1795 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 291
V Anna Mikontytär Nenosaho o.s. Lettoniemi, (Taulusta 290, isä Mikko Lettoniemi) s. 10.12.1784 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Matti Mikonpoika Nenosaho e. Mattila s. 14.11.1776 Harju, Hyhky, k. 15.03.1846 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.

Lapset:
Anna Kaisa Kukonharja o.s. Nenosaho , s. 30.12.1823 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen. Tauluun 292
Matti Nenosaho s. 25.09.1826 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Vilhelmina Pajulammi o.s. Nenosaho , s. 01.01.1830 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen. Tauluun 294
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 292
VI Anna Kaisa Matintytär Kukonharja o.s. Nenosaho, (Taulusta 291, äiti Anna Nenosaho) s. 30.12.1823 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, k. 07.04.1896 Teisko, Jutila.

Puoliso: Kalle Heikinpoika Kukonharja e. Saarikko s. 18.04.1830 Teisko, Ahoinkylä.

Lapset:
Kaarle Fabian Kukonharja , s. 15.10.1854 Teisko, Jutila. Tauluun 293
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 293
VII Kaarle Fabian Kallenpoika Kukonharja, (Taulusta 292, äiti Anna Kukonharja) s. 15.10.1854 Teisko, Jutila.

Puoliso: Karolina Aaronintytär Kukonharja o.s. Stelman s. 08.04.1854 Teisko, Jutila.

Lapset:
Erika Kuusinen o.s. Kukonharja s. 31.07.1883 Teisko, Jutila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 294
VI Vilhelmina Matintytär Pajulammi o.s. Nenosaho, (Taulusta 291, äiti Anna Nenosaho) s. 01.01.1830 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, k. 23.11.1874 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi.

Puoliso: Antti Matinpoika Pajulammi e. Valkeejärvi s. 10.09.1812 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi.
Vanhemmat: Matti Valkeejärvi e. Pajulammi, s. 02.03.1769 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi, k. 23.08.1835 Ruovesi, Väärinmaja ja Valpuri Valkeejärvi o.s. Ylinen, s. 20.11.1770 Orivesi, Porvola.

Lapset:
Efraim Pajulammi s. 28.09.1852 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi, k. 24.10.1852 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi.
Antti Pajulammi s. 04.09.1854 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi, k. 23.04.1868 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi.
Kalle Pajulammi s. 01.12.1858 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi, k. 24.04.1868 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi.
Manu Pajunen e. Pajulammi , s. 29.11.1862 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi. Tauluun 295
Milia Pajulammi s. 24.06.1866 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 295
VII Manu Antinpoika Pajunen e. Pajulammi, (Taulusta 294, äiti Vilhelmina Pajulammi) s. 29.11.1862 Ruovesi, Jäminkipohja, Valkeejärvi.

Puoliso: Hilma Pajulammi o.s. Selin s. 08.02.1870 Kylmäkoski.

Lapset:
Artturi Antero Pajunen s. 30.10.1898 Tampere (Tuomiosrk).
Yrjö Henrik Pajunen s. 18.08.1900 Tampere (Tuomiosrk).
Aaro Emanuel Pajunen s. 08.01.1903 Tampere (Tuomiosrk).
Wiljo Johannes Pajunen s. 26.01.1907 Tampere (Tuomiosrk).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 296
V Saara Mikontytär Jockman o.s. Lettoniemi, (Taulusta 290, isä Mikko Lettoniemi) s. 12.01.1790 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 27.08.1868 Vesilahti, Kaakila.

Puoliso: Aapo Erkinpoika Jockman Sotilas Jockmanin poika., s. 11.08.1797 Vesilahti, Hinsala, k. 23.05.1868 Vesilahti, Kaakila.
Vanhemmat: Erkki Jockman, s. 1730, k. 1802 Vesilahti, Jokioinen ja Maria Jockman, s. 1756, k. 14.12.1834 Vesilahti, Rajala.

Lapset:
Karoliina Loviisa Miina Viitasaari o.s. Jockman , s. 09.11.1823 Vesilahti, Kaakila. Tauluun 297
Leena Ilomäki o.s. Jockman , s. 11.10.1826 Vesilahti, Kaakila. Tauluun 298
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 297
VI Karoliina Loviisa Miina Aapontytär Viitasaari o.s. Jockman, (Taulusta 296, äiti Saara Jockman) s. 09.11.1823 Vesilahti, Kaakila, k. 26.06.1878 Vesilahti, Suonola, Mattila.

Puoliso: Jooseppi Taavetinpoika Viitasaari e. Suojanen s. 26.02.1827 Vesilahti, k. 31.07.1918 Vesilahti, Suonola, Mattila.

Lapset:
Maija Kaisa Viitasaari s. 21.03.1852 Vesilahti, Pöyhölä, k. 19.07.1852 Vesilahti, Pöyhölä.
Anna Järvensivu ent. Åhlman o.s. Viitasaari s. 09.12.1853 Vesilahti, Pöyhölä, Pyörry, Suojala, k. 05.06.1930 Vesilahti, Suonola, Mattila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 298
VI Leena Aapontytär Ilomäki o.s. Jockman, (Taulusta 296, äiti Saara Jockman) s. 11.10.1826 Vesilahti, Kaakila, k. 1868 Lempäälä, Tiura.

Lapset:
Wilhelm Numminen s. 04.04.1858 Lempäälä, Jokipohja, Tupala.
1. puoliso: Kaarle Juhonpoika Ilomäki e. Jockman s. 23.12.1836 Lempäälä, k. 25.11.1907 Lempäälä, Lempoinen.
Vanhemmat: Juho Jockman, s. 12.12.1799 Akaa, k. 13.06.1874 Lempäälä, Korkeamäki, Tappura ja Anna Christina Jockman o.s. Hupakka, s. 21.09.1807 Lempäälä, Kuokkala, Hupakka, k. 24.10.1893 Lempäälä, Ilomäki, Anttila.
Lapset:
Karl Oskar Tiura e. Ilomäki s. 14.04.1861 Lempäälä, Nurkkinen, k. 24.03.1868 Lempäälä, Tiura.
Juho Nurkkinen e. Ilomäki s. 20.08.1863 Lempäälä, Nurkkinen.
August Tiura e. Ilomäki s. 31.07.1866 Lempäälä, Tiura, k. 26.05.1868 Lempäälä, Tiura.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 299
III Juho Yrjönpoika Sipilä e. Tienari, (Taulusta 2, äiti Valpuri Tienari) Tienarin poika, Sipilän torppari, kuoli ''vesitautiin'' 81-vuotiaana., s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1807 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Puoliso: 11.11.1753 Kuru Valpuri Sipintytär Sipilä s. 01.04.1737 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 22.12.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Vanhemmat: Sipi Sipilä e. Leppälä, s. 21.01.1706 Vilppula, Leppäkoski, k. 01.12.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Sipilä o.s. Minkkinen, s. 21.02.1704 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.11.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Lapset:
Antti Sipilä , s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri. Tauluun 300
Maria Sipilä s. 12.03.1758 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.
Juliana Torkko o.s. Sipilä , s. 24.03.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 317
Yrjö Sipilä s. 27.03.1765 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Justiina Sipilä s. 11.04.1769 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Liisa Sipilä s. 23.06.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 300
IV Antti Juhonpoika Sipilä, (Taulusta 299, isä Juho Sipilä) Sipilän torppari, s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri, k. 11.07.1839 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.

Puoliso: Anna Tuomaantytär Sipilä Sipilän torpparin rouva., s. 14.01.1760 Karjula (Teisko), k. 07.01.1837 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Vanhemmat: Tuomas Lörpys, s. 1713 Kuru, Petäjälammi, k. 28.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Flinck, s. 16.06.1726 Teisko, Kulju, k. 22.03.1808 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Juliaana Sipilä , s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 301
Yrjö Sipilä s. 13.02.1785 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Antti Sipilä s. 15.07.1787 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Juho Sipilä s. 31.12.1793 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 301
V Juliaana Antintytär Sipilä, (Taulusta 300, isä Antti Sipilä) Torpparin rouva, s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Puoliso: 26.12.1804 Kuru Antti Matinpoika Sipilä e. Lepistö Torppari, s. 10.09.1777 Kuru, Keihäslahti, k. 20.04.1828 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Kuoli hengenahdistukseen 50-vuotiaana.
Vanhemmat: Matti Lepistö, s. 1734, k. 18.05.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Pirkko Lepistö o.s. Sormunen, s. 11.03.1745 Kuru, Aurejärvi, k. 18.01.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Lapset:
Liisa Sipilä s. 31.03.1805 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Antti Sipilä s. 08.04.1808 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 27.06.1831 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana.
Maria Sipilä s. 12.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Eeva Karoliina Sipilä s. 20.03.1816 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Charlotta (Lotta) Moisio o.s. Sipilä , s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 302
Kalle Juho Sipilä s. 03.07.1821 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Matti Kangasmäki e. Sipilä , s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 314
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 302
VI Charlotta (Lotta) Antintytär Moisio o.s. Sipilä, (Taulusta 301, äiti Juliaana Sipilä) Piika, torpparin rouva, piikana Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75, Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-, s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Charlotta kastettiin pappilan Myllärin talossa.
Kasteen suoritti pappi Polviander.
Kummeina Tamlanderit.

Puoliso: 18.11.1842 Kuru Yrjö Antinpoika Moisio e. Vanhakylä Talollisen poika, Vanhakylän Moision torppari, Vanhakylän itsellinen, s. 11.09.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 16.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Antti Vanhakylä, s. 22.06.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1841 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Vanhakyla o.s. Dierf, s. 19.04.1780 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1852 Kuru, Vanhakylä.

Lapset:
Amanda Karoliina Moisio Kuollut punatautiin 3-vuotiaana., s. 17.07.1843 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 15.12.1846 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Maria Serafia Moisio , s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 303
Vilhelmiina Siren o.s. Moisio , s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 308
Mathilda (Thilda) Hangaslampi o.s. Moisio , s. 15.08.1850 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 310
Helena (Leena) Moisio , s. 31.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 311
Henriikka Lingren o.s. Moisio , s. 26.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 312
Aleksantra Moisio Piika Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75, Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-76, Myllärissä 1877-1880, Vanhakylässä 1880-81, muutti Tampereelle 17.10.1881, s. 27.05.1859 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 303
VII Maria Serafia Yrjöntytär Moisio, (Taulusta 302, äiti Charlotta Moisio) Olkitaipaleen Lassilan piika, Myllärin piika 1860, Olkitaipaleen Moision eli kotinsa piikana 1860-61, Wetikon piika 1861-63, Myllärin piika 1863-67, taas kotonaan Moisiossa piikana 1867-68, Myllärissä 1868- , missä naimisiin, muutti perheineen Vanhakylään mäkitupalaiseksi. Kuoli halvaukseen 52-vuotiaana., s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 06.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Lapset:
Manu Muutti 18.3.1883 Tampereelle., s. 03.12.1867 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
1. puoliso: 13.12.1868 Kuru Kalle (äpärä) Wendlanpoika Salmelin Myllärin renki, nuorimies, Vanhakylän mäkitupalainen. Kalle eli vielä 1920-luvulla Vanhakylässä., s. 24.04.1845 Kuru, Hainari, Kivioja. Olivat töissä Olkitaipaleen Myllärissä piikana ja renkinä.
Muuttivat Vanhankylän tilalle mäkitupalaisiksi.
Äiti: Vendla Karoliina Salmelin, s. 05.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi, k. 29.09.1851 Kuru, Hainari, Kivioja.
Kurun kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakennustöitä johti kirkonrakentajamestarin sisarenpoika Matti Åkergren. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1781 ja se vihittiin käyttöön saman vuoden syyskuun 30. päivänä ja nimettiin Kustaa Aadolfin kirkoksi. Muodoltaan kirkko on pitkäkirkko, jossa on kylkiäiset molemmilla sivuilla. Kellotapuli liittyy kiinteästi kirkkorakennukseen. Tornin sipulikupoli välipullistumineen on erikoinen ja siinä on vaikutteita alankomaalaisesta renessanssista ja italialaisesta barokista. Kellotapulissa on kaksi kelloa, joista pienempi hankittiin vuonna 1782 Tukholmasta ja suurempi vuonna 1821 Pietarista. Kirkon pääoven vieressä on vaivaisukko, jonka on valmistanut Matti Mäkinen vuonna 1936. Ensimmäinen maininta vaivaisukosta löytyy seurakunnan asiakirjoista vuodelta 1855. Kirkkotarhassa on 10-hankainen kirkkovene Kapee vuodelta 1877. Kapeella soudettiin kirkkomatkoja vielä 1920-luvulla. Vuonna 1848 rakennettiin sakaristo kirkon itäpäätyyn nykyiselle paikalleen. Alun perin sakaristo sijaitsi kirkon pohjoissivulla olevassa kylkiäisessä. Urut ja urkulehteri rakennettiin 1894. Viimeksi kirkko on maalattu sisältä vuonna 2001. Kurun kirkko kesäajan tiekirkkona. Kurun kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Kirkko on tällöin avoinna joka päivä klo 11-17. Kirkkoon on mahdollisuus tutustua oppaan johdattelemana. Tervetuloa!
Lapset:
Kalle Iisakki Salmelin s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 22.12.1874 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Aina Serafia Salmelin Muutti 3.4.1887 Tampereelle., s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Hulda Salmelin Kuoli tulirokkoon 14-vuotiaana., s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.12.1890 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Arvo Salmelin s. 07.11.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.12.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lempi Maria Lahdenpohja o.s. Salmelin , s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 304
Wilma Nieminen o.s. Salmelin , s. 09.11.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 307
Tyyne Sofia Salmelin s. 22.08.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 25.01.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 304
VIII Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, (Taulusta 303, äiti Maria Moisio) Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä. Lempi kuoli 72-vuotiaana influenssaan, sairasti kroonillista nivelreumatismia., s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

Vuonna 1954 kesäkuun 13 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 30 päivänä kuolleen vanhaemäntä Lempi Maria Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajina täysi-ikäiset lapset; Tauno Johannes Lahdenpohja, s. 29.8.1909, Unto Matias Lahdenpohja, s. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki Ojanen, o.s. Lahdenpohja, s. 26.11.1915.
Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa lahdenpohjan tilalla, Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, oli vainajan poika Unto Matias Lahdenpohja.
Unto Matias lahdenpohja, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. PESÄN VARAT:

a) Puhdasta rahaa:

Käteisenä 3.282 mk

b) Arvoesineitä:

Kultaesineitä 2 kpl. a 2000 mk 4.000

c) Hopeaesineitä:

Lusikoita, veitsiä ja haarukoita 500

d) Pitovaatteita:

Leninkejä, päällysvaatetta, alusvaatetta, sukkia, jalkineita y.m.s.
yhteensä 3.000

e) Sekalaista:

Emaliämpäreitä 2 kpl 300

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 11.082 Smk

B. PESÄN POISTOT:

Hautauskulut ja hautajaispidot
y.m. sellaiset kulut yhteensä erä laskelmien mukaan 41.195

Vainajan varojen ylimenevän osan suorittanut Unto M. Lahdenpohja

Vaivaistenprosentti 1/8 44

PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 41.229 Smk

C. Lopputili

Varoja 11.802 mk
Poistoja 41.229 mk

PESÄN VELKAA 30.147 Smk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa, eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
Veroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitaja Unto Matias Lahdenpohja, jonka osoite on Parkkuu.
Valanvelvoituksin vakuutan rehellisestiilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellämainitut.

-----------------------------------------------
Unto Matias Lahdenpohja

Maanviljelijä Kurun kunnan Vaakaniemen kylästä.

----------------------------------------------------
P. E. Uusitalo
Kauppias Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

-----------------------------------------------------
Eino Aalto
Maanviljelijä Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

Vaivaisprosentti 44 mk maksetuksi kuitataan
Kurussa kesäkuun 22 p:nä 1954

Kurun Säästöpankki
Annikki Ikonen

Pesän varat poistoja lukuunottamatta ovat mk. 11.082 mk

Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1954

R. Salmi
Perintöverolautakunnan puheenjohtaja


HINNAT JA PALKAT:

1970- luvun lama lähti liikkeelle energiakriisistä, jolloin raakaöljyn hinnat nousivat vuoden lopulta lähtien nopeasti nelinkertaiseksi. Öljy on tärkeä energianlähde ja energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Öljynhinnan korotus nosti tuotantohintoja siinä suhteessa kuin energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Energian kotimaisuusaste oli vuonna 1978 vain 27 %.

Bruttokansantuotteen hintaindeksi nousi vuodesta 1954 vuoteen 1978 5,3 -kertaiseksi. eli hieman vähemmän kuin tuontihinnat (5,8 -kertaisiksi eli 6,9 % vuodessa). Suomen vientihinnatkin ovat nousseet vastaavana ajankohtana hitaammin kuin tuontihinnat eli 6,6 % vuosittain. Vuosina 1954-78 julkisen kulutuksen hinnat nousivat vuosittain 8,6 % vuodessa ja yksityisen kulutuksen hinnat nousivat vastaavasti 6,1 % vuodessa.

Ulkomaisen energian hinnannoususta liikkeelle lähtenyttä inflaatioaaltoa ovat voimistaneet tuottavuuden nousua suuremmat palkankorotukset, jotka ovat lisänneet kotimaisen tuotannon kustannuksia. Osa palkankorotuksista on päätetty työnantajien ja työntekijöiden välisissä tupo- eli tulopoliittisissa neuvotteluissa, osa on tapahtunut ns. liukumina eli neuvotteluissa sovitun ylittävinä korotuksina.

Elintarvikkeiden vähittäiskauppahintoja:

1981 1985 1987 1990 1992

kulutusmaito, litra 2,43 3,32 3,39 3,99 4,05

meijerivoi, 500 g 13,47 18,41 19,03 19,89 16,34

juusto, Emmental, kg 28,07 38,35 38,67 46,77 50,11

Margariini, 250 g 3,95 5,97 6,22 12,45 10,26

Munat, kg 12,47 16,56 15,26 17,00 17,27

Vehnäjauhot, 2 kg 9,95 14,45 14,07 12,50 11,72

Ruisjauhot, kg 3,39 4,91 4,99 7,13 7,33

Näkkileipä, 530 g 7,17 10,04 11,09 12,62 14,71

Vehnäleipä

ranskanleipä, 400g 3,38 5,34 6,00 7,32 7,39

Sianliha,

tuore keskikylki kg 17,59 25,89 29,03 34,33 35,85

Nakkimakkara, kg 24,35 31,29 33,14 40,17 41,04

Silakka, tuore, kg 4,85 6,83 7,66 8,49 8,76

Palasokeri, kg 7,66 8,95 8,32 9,82 10,41

Kahvi, paahdettu, 1/2 kg 14,09 21,75 21,30 15,00 13,74

Appelsiinit, kg 5,70 7,23 6,64 6,72 7,17

Laskennallinen keskipalkka eli palkkasumma oli vuonna 1954 3200 mk ja vuonna 1978 34500 mk. Siten palkkataso nousi vuosittain yli 10 % ja vuosina 1968-78 peräti 15 % vuodessa. Palkkatason noususta hintojen nousu on kuitenkin nielaissut suurimman osan, joten reaalipalkka on vuosina 1954-78 eli 25 vuodessa suunnilleen kaksinkertaistunut. Reaalipalkat nousivat siten keskimäärin noin 4 % vuodessa, vuodesta 1969 lähtien 3,8 % vuodessa.

Vuonna 1977 suurimmat energiankuluttajat olivat:

Kiinteistöjen lämmitys 26, 4 %, teollisuus 25,6 %, erillinen sähkönhankinta 25,5 %, liikenne 12,7 %, kaukolämpö ja -voima 6,7 % sekä öljynjalostamojen oma käyttö 3,1 %.

Työntekiöiden keskituntiansioita, mk/tunti:

1990 1991 1992

Autoliikenne 46,34 48,98 49,32

linja-autonkuljettaja 48,07 51,07 51,34

täysperävaununkuljettaja 48,00 50,79 50,48

Maataloustyöntekijät 33,21 37,19 37,96

Metsätyöntekijät (päiväansio) 289,22 307,83 320,24

Rakennusalan työntekiät 57,60 59,72 58,34

sähköasennusala 63,57 65,51 64,18

talonrakennusala 57,28 59,38 57,63

Teollisuustyöntekijät 47,65 50,68 52,25

kemian teollisuus 42,11 43,67 51,47

graafinen teollisuus 51,31 52,53 53,44

metalliteollisuus 49,37 51,47 52,93

kenkäteollisuus 32,60 34,68 35,08

paperiteollisuus 54,36 58,26 59,87

huonekaluteollisuus 39,61 42,20 43,31

puutavarateollisuus 43,54 45,73 47,14

tekstiiliteollisuus 36,69 39,33 40,94

vaateteollisuus 32,68 35,77 36,20

lasi-, savi- ja kiviteollisuus 47,90 49,43 50,41.

Puoliso: 25.07.1908 Kuru Kalle Kallenpoika Lahdenpohja. (Taulu 413). (Taulu 26). (Taulu 86) Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi.

Vuonna 1928 tammikuun 21 päivänä toimitettiin perunkirjoitus arviomiehiksi kutsuttuja talollisen Fabian Aalton ja poliisikonstaapeli Kustaa Koskisen läsnäollessa viime lokakuun 26 päivänä kuolleen talollisen Kalle Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto ja kotipaikka Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä ja jolta, kuten oheen liitetty ote kirkonkirjasta osoittaa, jäi oikeuden omistajia leski Lempi Lahdenpohja ja lapsia: Tauno Johannes synt. 29.8.1909, Unto Matias synt. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki synt. 26.11.1915.
Leski Lempi Lahdenpohjaa, jonka hallinnassa pesä ilmoituksen mukaan nykyään oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä; minkä tähän merkittyä leski Lempi lahdenpohja toi esille Kurun ja Teiskon pitäjäin käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden Kalle ja Lempi Lahdenpohjalle antaman kiinnekirjan Lahdenpohjan lohkotilaan Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, minkä talon aviopuolisot olivat 17 päivänä helmikuuta 1924 ostaneet Kalle Lahdenpohjan äidiltä Maija Lahdenpohjalta.
Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän omaisuus, velat ja lyhennykset seuraavassa järjestyksessä:

PESÄN OMAISUUS:

Lahdenpohjan lohkotila Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä 12 000 mk

Yhteensä 12 000 mk

Puhdasta rahaa 1 000 mk

Yhteensä 1 000 mk

Kultaa: 2 sormusta 50 mk

Yhteensä 50 mk

Sekalaista taloustavaraa:

Kahvikalusto 20
6 lautasta ja 10 juomalasia 14
4 pr. veitsiä ja haarukoita 12
3 lasiasettia ja 2 pöytäkannua 13
4 kivivatia ja 5 emalimukia 20
1 teekannu ja 2 vesikauhaa 7
1 kuparinen - ja 1 emalinen kahvipannu 20
Kahvimylly ja paahdin 8
2 pataa ja 2 paistinpannua 26
2 läkkipellistä - ja 5 puista ämpäriä 30
3 saavia ja 4 pyttyä 27
2 tiinua ja 2 kaljatynnyriä 30
2 maitokannua ja 1 kirnu 15
2 komia ja 3 pärekoppaa 55
Nahkaa 200
5 mtr. sarsia 75
1 tasku -, 1 seinä - ja 1 herätyskello 75

Yhteensä 647 mk

Pito - ja liinavaatteita:

6 lakanaa ja 1 pohtarin päällinen 70
2 pöytäliinaa ja 6 pyyheliinaa 80
3 täkkiä ja 4 tyynyä 170
1 det akkunaverhot 20
Vainaan pitovaatteet 815
Lesken pitovaatteet 500

Yhteensä 1 655 mk

Huonekaluja:

3 sänkyä ja 1 pöytä 120
1 piironki ja 1 seinäkaappi 55
2 öljylamppua, 2 kynttilänjalkaa ja 2 kuvastinta 35

Yhteensä 210 mk

Ajo - tai työkaluja:

1 työrattaat ja 3 työrekeä 150
Hevosenvaljaat ja - peite 110
2 auraa (puisia) ja 1 sahrat 85
1 piikkiäes ja2 yhdenhevosen koukut 16
2 ojalapioo ja 2 puulapioo 20
1 talikko ja 1 rautakanki 25
2 työkirvestä, 2 hakokirvestä ja 2 vesuria 29
3 sahaa ja 3 höylää 27
1 poranvarsi ja 2 tämmirautaa 9
3 viikatetta, 3 sirppiä ja 2 haravaa 29
2 pelurautaa ja 1 kasmasiini 30
½ nuottaa, 4 rysää ja 2 venettä 1380
1 tolppa - ja 1potkukelkka ja 1 sukset

Yhteensä 1 940 mk

Viljaa:

10 hl. rukiita a 170 mk 1 700
7 hl kauroja a 75 mk 525
2hl ohria a 120 mk 240
1/4 hl herneitä a 200 mk 50
6 hl perunoita a 40 mk 240
1 hl räätiköitä a 20 mk 20
5 kgr pellavia a 8 mk 40
2000 kgr heiniä 0,50 mk 1 000
300 kgr kauranolkia a 0,25 mk 75
600 kgr rukiinolkia a 0,10 mk 60

Yhteensä 3 950 mk

Eläimiä:

1 hevonen 1 000
3 lehmää a 600 mk ja 1 vasikka a 200 mk 2 000
4 lammasta a 75 mk ja 3 kanaa a 10 mk 300 mk 330

Yhteensä 3 330 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 24 782 Smk

VELKAA JA LYHENNYSTÄ:

Hautajaiskulut 1 100
Maija Lahdenpohjalle 1 500
Ida Lahdenpohjalle 1 000
Vaivaisten prosentti 31
Sukuselvitys 10
Tuomarille 10
Toimitusmiesten palkka 100

PESÄN VELAT YHTEENSÄ 3 751 Smk

PESÄN SÄÄSTÖ 21 031 Smk

Perillisilleen ei vainaja ole antanut ennakkoperintöä, ei myöskään läksiäisantia eikä lahjoja.
Leski pesän hoitajana ottaa vastaan perintöveroasiaa koskevia ilmoituksia.
Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt. Kuten yllä.

Lempi Lahdenpohja

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat;

Fabian Aalto Kustaa Koskinen

Vaivaisten osuus kuitataan maksetuksi Kurussa 12. pv. heinäkuuta 1928

Kurun Köyhäinhoitolautakunta

Reino Sääkslahti

Kurun perintöverolautakunta käsitellyt nämä jakokirjat 25.7.1928 12§ kohdalla ja
ei tule veroa.

Valtion verotuslautakunta, Kuru

Kalle Hauturi

PALKAT 1928-

Työntekijöiden vuosipalkka kutomateollisuudessa liikkui 10 000 markan etapin molemmin puolin ääripäiden asettuessa vuosiin 1928 (10 696 mk) ja 1932 (9705 mk) ja vasta vuonna 1937 ylittyi vuoden 1928 palkkataso. Tehdaskohtaisesti viikkopalkalla tarkasteltuna kuva laman ajoituksesta täsmentyy. Barkerin naisten laman aloitus ja lopetus eivät osu kohdalleen usein esitettyyn makrotason yleiskuvaan nähden. Palkat pysyttelevät kohtalaisen vakaina vuosikymmenen taitteesta ja kääntyvät lievään nousuun vasta vuoden 1937 kuluessa. Turun verkatehtaalaisenkin ansiotasossa silmiinpistävää on laman aikainen vakaus.

Keskimääräiset sahatyömiesten nimellistuntiansiot laskivat vuoden 1930 7.04 markasta vuoden 1932 5.15 markkaan ja nousivat vuonna 1935 5.78 markkaan. Saha-, vaneri- ja puutaloteollisuudessa keskituntiansiot olivat vuonna 7.20 markkaa miehillä ja 3.48 markkaa naisilla ja laskivat vuonna 1932 miehillä 5.45 markkaan ja naisilla 2.73 markkaan. Vuoden 1928 nimellispalkkataso saavutettiin vuosina 1937 ja 1938. Päiväansiot jäivät laman aikana kuitenkin aikaisempaa pienemmiksi, koska sahat usein toimivat vajaatehoisesti. Klaus Wariksen laskelmien mukaan sahatyöläisten reaaliansiot alkoivat jyrkästi laskea vuonna 1931, olivat alhaisimmallaan n. 95 prosenttia vuoden 1926 tasoon verrattuna ja nousivat hitaasti. Vastaavasti metsä- ja uittotyöntekijöiden ansiotaso putosi vuonna 1931 vain 75 prosenttiin vuoden 1926 ja 59 prosenttiin vuoden 1928 tasosta. Vuoden 1926 ansiotaso saavutettiin vuonna 1935. Molempien ryhmien osalta vasta 1930-luvun lopulla ylitettiin lamaa edeltänyt ”huipputaso”. Koska reaaliansioita laskettaessa ei voida ottaa huomioon elatusrasitusta, todellisuudessa perheiden henkeä kohden käytettävissä olevat tulot laskivat vielä enemmän. Työttömyysaikoina perheiden ansionsaajien lukumäärä vähenee ja siksi laman aiheuttama todellinen ansiomenetys on reaalipalkkojen laskua suurempi.


SUISTUMINEN PULAAN 1920-LUVUN LOPULLA:

Kaksikymmenluvun loppupuoli oli vilkkaan toimeliaisuuden aikaa. Valistustoiminta ja seuratoiminta eli maaseudulla voimakkaana. Suomen rahan arvo oli sidottu kultaan vuonna 1925 ja sen uskottiin takaavan markan vakauden. Kysyntä kasvoi, tuotanto kasvoi, hinnat nousivat, osakkeitten arvo kohosi. Ylikuumenemista seurasi vastaisku. Vuonna 1928 saatiin huono sato, jouduttiin suurimittaiseen viljantuontiin. Samanaikaisesti voimakkaasti kasvanut sahatavaran vienti joutui vaikeuksiin Neuvostoliiton palatessa läntisille sahatavaramarkkinoille. Hinta laski. Tuonti kasvoi ja vienti supistui, valuuttavaranto heikkeni ja rahatalouden likviditeetti kiristyi. Vaikeimpia olivat vuodet 1930 ja 1931, jolloin bruttokansantuotteen volyymi laski yhteensä noin 4 prosenttia. Työttömyys kohosi pahimmillaan maassa arvioidaan olleen noin 120 000 työtöntä. Vaikeuksiin olivat ajautuneet myös kymmenettuhannet pienviljelijät, joiden toimeentuloa vaikeutti metsätöiden loppuminen. Maatalouden suurimmaksi ongelmaksi tuli kantohintojen romahdus yhdessä maataloustuotteitten hinnanlaskun kanssa. Pahimmillaan vuonna 1931 kantohintatulot putosivat lähes 80 prosenttia, maataloustuotteitten hinnat 30 prosenttia vuoteen 1927 verrattuna. Erityisesti velkaantuneet viljelijät ajautuivat ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Tulot eivät riittäneet velkojen maksuun ja seurauksena oli maatilojen suistuminen vararikkoon. Tilojen pakkomyynnit kääntyivät nousuun jo vuonna 1928 ja kaikkiaan pulavuosina joutui pakkohuutokauppaan noin 15 100 maatilaa. Viitisen prosenttia maan kaikista maatiloista teki konkurssin. Täällä Loimaan seudulla hyviäkin tiloja joutui paljon myyntiin takausten takia.

Vuonna 1931irtaannuttiin kultakannasta ja markka devalvoitui noin 15 prosentilla puntaan ja Ruotsin kruunuun verrattuna.

Tämä tiesi uusia vaikeuksia. Keskuslainarahasto oli ottanut vuonna 1930 suuren kultakantaan sidotun frangilainan. Lainan avulla maanviljelijät olivat voineet vaihtaa lyhyitä ja korkeakorkoisia alinojaan pitkiksi ja matalakorkoisiksi. Kun markka nyt devalvoitiin, osoittautui ulkomainen valuuttalaina erittäin epäedulliseksi.

Maassa syntyi levotonta poliittista liikehdintää, johon valtiovallan oli vastattava. - Loimaan pulamiehistä tuli tunnettu käsite. Rahalaitosten taloudellinen tilanne vakautettiin korkosopimuksella vuonna 1931 ja alkoi rahamarkkinoiden säännöstely, joka kesti 1980-luvun lopulle saakka. Suomen pankki määritteli pankkien varmat tuotot ja pankit puolestaan huolehtivat yhteiskunnan rahanhuollosta. Luottojen ja talletusten keskikorot säädeltiin.

Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki järjestettiin uudestaan huolehtimaan ahdinkoon joutuneiden maanviljelijöiden luotto-oloista; vientipalkkioita järjestettiin kanamunille, pekonille, voille ja juustolle sekä säädettiin jauhatuspalkkio kotimaiselle viljalle; valtion varoista myönnettiin halpakorkoisia lainoja ja avustuksia viljelijöille ja heidän yhtymilleen sekä myönnettiin oikeus kiinnitettyjen velkojen entistä suurempaan vähentämiseen verotuksessa. - Suurin osa maanviljelijöiden veloista, 83 prosenttia, oli ollut lyhytaikaisia ja takausten varassa. Vuoden 1930 tienoilla niistä maksettiin korkoa 10 - 12 prosenttia. Nyt lyhytaikaisia velkoja pyrittiin vakauttamaan pitkäaikaisiksi, korkoja alentamaan ja kiinnitysvakuutta käyttämään entistä enemmän.
.
Vanhemmat: Kalle Lahdenpohja, s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 13.10.1918 Kuru, Vaakaniemi ja Maria (Maija) Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.
Kalle Lahdenpohja 43-vuotiaana.

Lapset:
Tauno Johannes Lahdenpohja Tauno asui Kurun vanhainkodissa NIemikylässä tehden pieniä askareita ja talonmiehen tehtäviä. Poikamies., s. 29.08.1909 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.04.1984 Kuru, Niemikylä, Hainari.
Tauno Lahdenpohja 8-vuotiaana.
Unto Matias Lahdenpohja , s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 305
Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja , s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 306
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 305
IX Unto Matias Lahdenpohja, (Taulusta 304, isä Kalle Lahdenpohja) Lahdenpohjan isäntä., s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.07.1965 Kuru, Vaakaniemi.
Heimon ja Siskon vihkikuva. Vasemmalla Siskon äiti ja oikealla Heimon äiti Irja os. Aalto ja isä Unto Lahdenpohja.

Puoliso: 23.02.1940 Kuru Irja Marjatta Lahdenpohja o.s. Aalto Lahdenpohjan emäntä, s. 18.02.1917 Kuru, Olkitaipale, Markkula, k. 15.06.2000 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Eino Eetvartti Aalto, s. 03.03.1895 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Leppälahti, Markkula, k. 17.03.1977 Kuru, Olkitaipale, Markkula ja Impi Maria Aalto o.s. Kivelä ent. Kujamäki, s. 09.08.1895 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kivelä, k. 07.05.1944 Kuru, Olkitaipale, Markkula.
Irja ja Unto Lahdenpohjan hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 306
IX Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 304, isä Kalle Lahdenpohja) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.
Aino Ojanen lapsineen vuonna 1957.

1. puoliso: 12.12.1937 Kuru Kaarlo Tienari. (Taulu 19). (Taulu 26) Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

Talvisota

Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



TIENARI, KAARLO
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JP 4
joukko-osastokoodi
syntymäaika 02.12.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 23.02.1940
kuolinpaikka
kuolinkunta Impilahti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru


KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

(Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


PERUKIRJA:

Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. VARAT:

1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

Yhteensä 113028 mk

2) Kiinteätä omaisuutta:
Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

Yhteensä 10000 mk

3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
Puhdasta rahaa 3.000
Pankkitalletus 5.232:60

Yhteensä 8232,50 mk

4) Kultaa ja hopeaa:
2 kpl. kultasormuksia 600
Hopeinen puurolusikka 100
2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

Yhteensä 1800 mk

5) Kotieläimiä:
7 kpl. lehmiä 10.500
Sonni 2.000
4 kpl. vasikoita 1.000
7 kpl. lampaita 700

Yhteensä 14200 mk

6) Asuntoirtaimistoa:
2 kpl. kaappeja 1.000
Kirjoituspöytä 300
Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
Keinutuoli ja sänky 300
Hetekasänky patjoineen 500
Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
Seinäkello, vanha 100
Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
Keittiön huonekaluja 150
Ompelukone 2.000
Kirjoja 200

Yhteensä 6450 mk

7) Maataloustuotteita:
Ruista 2300 kg 6.440
Vehnää 450 kg 1.350
Kauraa 400 kg 760
Ohraa 300kg 810
Perunoita 40 hl 2.800

Yhteensä 12160 mk

8) Keittiö - ja ruola-astioita:
Patoja ja kattiloita 530
Ruokakalustoja 650
4 kpl. maitotonkkia 400
Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
Sekalaista keittiökalustoa 150

Yhteensä 1830 mk

9) Vaatetavaraa:
Miehen pitovaatteita 1.500
Miehen päällysvaatteita 400
Miehen alusvaatteita 700
Naisen pitovaatteita 1.000
Naisen päällysvaatteita 2.000
Naisen alusvaatteita 500
3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
4 tusinaa pyyheliinoja 240
8 kpl. pöytäliinoja 400
Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
Sänkypeitteitä 300
Mattoja 200

Yhteensä 9440 mk

10) Sekalaista tavaraa:
Mauser-pistooli 300
Sekalaista irtaimistoa 500

Yhteensä 800 mk

VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

II. VELAT JA POISTOT:

Hautauskustannukset 500
Toimitusmiesten palkkio 300
Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

Aino Kyllikki Tienari
talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi

Tapani Virkkunen

.
Vanhemmat: Juho Kustaa Tienari, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Susanna Sanni Tienari o.s. Kovesjärvi, s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.

2. puoliso: 23.12.1943 Kuru Osmo Kalevi Ojanen. (Taulu 80). (Taulu 86) Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

Osmo Ojanen oli Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen 1943-1978.

Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja oli töissä Tampereen Santalahdessa sijaitsevalla Näsijärven Pahvitehtaalla 2 vuotta.
(Näsijärven Pahvitehdas perustettiin vuonna 1893 Tampereen Santalahteen Näsijärven rannalle ja se oli toiminnassa vuoteen 1989 saakka. Axel Sumelius osti vuonna 1903 tehtaan ja uudisti sen täydellisesti.
Tehdas valmisti ensimmäisenä Suomessa lumppupahvia ja sen tuotevalikoimaan kuuluivat muun muassa lakinlippapahvi, rautateiden matkalipuissa käytetty pahvi, matkalaukut ja sähköeristyspahvi. Tehtaan vuosituotanto oli 550 tonnia ja sen palveluksessa oli parhaimmillaan 200 henkilöä).

Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

Stukat tulevat

Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

Pakokauhun estäminen

Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.



SOPIMUSKIRJA:

Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
(Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

Puimakone.
Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
2 kpl. kasmasiinejä.
Sampo ja Tukeva äkeet.
2 kpl. jousiäkeitä.
Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
Pajakalusto.
Mankeli.

Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

Pentti Tienari / Osmo Ojanen

Aino Ojanen
Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

Todistavat:

Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi


RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
heinäkuun 14 p. 1955
Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
Vanhemmat: Kalle Jaakko Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Osmo Ojasen rippikuva.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 307
VIII Wilma Kallentytär Nieminen o.s. Salmelin, (Taulusta 303, äiti Maria Moisio) Sairaanhoitajatar. Piikana Kurun Olkitaipaleen Myllärissä 1899-1905, jonka jälkeen Wilma muutti Kurusta 02.11.1905 Kokkolaan. Wilma muutti Tampereelta 29.09.1912 Kurun Olkitaipaleen Vanhakylään., s. 09.11.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Lapset:
Kauko Edvard Nieminen Kauko on merkitty rippikirjassa Kurun rippikirjassa 1910-1919 sivu n:ro 460 syntyneeksi Amerikassa. Luultavasti kyseessä on Wilman avioton lapsi., s. 06.03.1912 Amerikka.
Kauko on merkitty rippikirjassa Kurun rippikirjassa 1910-1919 sivu n:ro 460 syntyneeksi Amerikassa, mutta se ei ole mahdollista. Luultavasti kyseessä on Wilman avioton lapsi.
1. puoliso: 22.12.1912 Tampere Kalle Eetu Kallenpoika Nieminen Kalle muutti perheineen Kurusta 05.07.1915 Messukylään., s. 29.05.1886 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vanhemmat: Kalle (äpärä) Nieminen e. Huhtanen, s. 31.03.1862 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 21.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Nieminen ent. Hellman o.s. Vetikko, s. 15.08.1854 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Lapset:
Esteri Nieminen s. 20.12.1913 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 308
VII Vilhelmiina Yrjöntytär Siren o.s. Moisio, (Taulusta 302, äiti Charlotta Moisio) Piikana Olkitaipaleen Myllärissa 1864-65, Petäjälammin Raivion torpassa 1865-66, Keihäslahden Rapakossa 1866-67, Olkitaipaleen Myllärissä 1867-74 , missä sai aviottoman lapsen (äpärä=oäkta) , Vanhakylässä 1874, Waakaniemen Ylä_Toikossa 1874-76, Keihäslahden rapakossa 1876 ,Olkitaipaleen Wetikossa 1877-79, Riihikoskella, missä sukunimeksi tuli Siren 1779-1787, saivat Riihikosken Niskalan torpan 1884-, s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 17.01.1918 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Arvo (äpärä) s. 07.09.1873 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 20.09.1875 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
1. puoliso: 12.08.1876 Kuru Iisakki Vilho Iisakinpoika Siren e. Onkilammi Renki, itsellinen, Kurun Riihikosken Niskalan torpan isäntä 1884-1911, jonka jälkeen Riihikosken Niskalan torppa muutettiin Koivusalon lohkotilaksi. Iisakki Siren joutui lähtemään perheineen torpasta, koska Riihikosken poika tuli asumaan torppaa joka muutettiin lohkotilaksi. Iisakki muutti perheineen Olkitaipaleen Vanhakylän itselliseksi 1911-., s. 24.08.1849 Ikaalinen, Vahojärvi, k. 28.06.1930 Kuru, Olkitaipale.

Perheensä viides lapsi Iisakki Vilhelm syntyi Vahojärven Onkilammilla elokuussa 1849. Vilhon ollessa kahdeksan vanha, perhe muutti Onkilammilta Miettisten Hyhkyrille isän kotitaloon ja kolmen vuoden kuluttua edelleen Kurun Aureen Ojajärvelle. 17-vuotiaana Vilho lähti ensimmäisen kerran rengiksi Olkitaipaleen Vetikon torppaan. Vuoden pestin päätyttyä uusi pesti löytyi Riihikosken kylän Riihikoski-nimisestä talosta. Jälleen vuoden pestin umpeuduttua oli edessä uuden etsintä. Uusi pesti löytyikin aikanaan Pohjankapeen kylästä Peltomäen torpasta. Jälleen vuoden pestin jälkeen oli haettava uutta paikkaa ja sellainen löytyikin samalta kylältä Yläkapeen talosta. Tämäkään pesti ei kestänyt vuotta enempää ja tällä kertaa Vilho päätyi lähtemään vuodeksi Teiskoon. Sieltä palattuaan Vilho sai pestin Olkitaipaleen kylän Lassilan torpan rengiksi. Tämän jälkeen tie vei saman kylän Mylläriin ja Vanhakylään. Elokuussa 1876 Vilho avioitui Keihäslahden Rapakon piian Vilhelmiina Yrjöntyttären kanssa ja palasi vaimoineen vuodeksi Lassilaan jossa syntyi myös esikoinen Anna. Nuoripari muutti Lassilasta itsellisiksi saman kylän Vetikon torppaan. 1879 he muuttivat Riihikosken kylään Riihikosken taloon, johon Vilho sai rengin pestin. Tässä yhteydessä Vilho omaksuu perheelleen sukunimen Sirén. Vuonna 1881 Vilho ja perhe pääsevät Riihikosken Niskalan torppaan, jossa he viihtyvät aina vuoteen 1910 asti. Tämän jälkeen perhe on itsellisinä Olkitaipaleen kylän Vanhakylässä, jossa vaimo Vilhelmiina kuoli tammikuussa 1918. Vilho itse kuoli leskenä Olkitaipaleen Takalan itsellisenä kesällä 1930.

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Vanhemmat: Iisakki Onkilammi, s. 12.10.1814 Ikaalinen, Vahojärvi ja Maria Onkilammi o.s. Esko, s. 21.04.1817 Ikaalinen, Kolkko, k. Ikaalinen, Vahojärvi.
Lapset:
Anna Lammi o.s. Siren s. 14.11.1877 Kuru, Olkitaipale, Lassila.

Perheensä esikoistytär Anna syntyi Kurun Olkitaipaleen Lassilassa marraskuun 14. päivänä 1877. Hänet kastoi seuraavana päivänä pastori K.G. Siren. Kummeiksi oli pyydetty torppari Manu Mooseksenpoika Vetikko, vaimo Miina, sekä piika Sandra Yrjöntytär. Vielä ennen vuoden vaihdetta perhe muutti Vetikon torppaan ja sieltä parin vuoden kuluttua Riihikosken Niskalaan, jonne perhe asettui useammaksi vuodeksi. 16 vuoden ikäisenä Anna saa pestin Karjulan kylän Sammalistoon piiaksi. Rippikirjoissa hänen nimekseen on mainittu Anna Niskala. Seuraava pesti oli Olkitaipaleen kylän Myllärillä, jossa hän viihtyy siihen asti kunnes lähtee marraskuussa 1902 Kokkolaan yhdessä toisen piikatytön kanssa. Kokkolassa Anna viihtyi vähän vaille neljä vuotta ja muutti sitten Helsinkiin ja sieltä vain kahden kuukauden jälkeen Tampereelle.
Miehensä kuoltua Anna liittyi Suomen Adventtikirkon jäseneksi marraskuussa 1947.

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Aina Vilhelmiina Hanhisuo o.s. Siren , s. 08.11.1879 Kuru, Riihikoski. Tauluun 309
Tyyne Maria Lampi o.s. Siren s. 21.08.1882 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 6/1968 USA, MA, Fitchburg.

Tyyne syntyi perheensä kolmantena lapsena Riihikosken Niskalan torpassa elokuun 21. päivänä 1882. Hänet kastoi seuraavana päivänä vt. kappalainen Henrik Elers. Kummeiksi olivat lupautuneet torppari Matti Tanhuanmäki ja vaimonsa Eeva. Tyyne muutti 16-vuotiaana naimattomana Kurusta Tampereelle. Tyyne asusteli vuosina 1910-14 New Yorkissa ja palasi sitten Tampereelle. Joulukuussa 1915 Tyyne palasi takaisin Yhdysvaltoihin, New Yorkin Bronxvilleen jossa hän sanoi asettuvansa ystävättärensä, rva Moreheadin luo. Pian tämän jälkeen hän avioitui Alajärveltä kotoisin olleen Oscar Lammen kanssa ja he asettuivat Massachusetssin osavaltion Fitchburgiin. Tyyne sai Yhdysvaltain kansalaisuuden 1918.

Puoliso: Oscar Lampi, puuseppä, s. 24.9.1877 Alajärvi, k. 17.3.1951 Fitchburg, MA, USA

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Iita Siren Kiertokoulun opettaja, IIta muutti 4.5.1909 Ähtäriin., s. 27.06.1885 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 08.03.1939 Kuru, Olkitaipale.
Olga Sofia Siren s. 07.04.1888 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. ennen 10.09.1980 Usa.

Olga syntyi Kurun Riihikosken itsellisperheen viidentenä lapsena huhtikuussa 1888. Hänet kastettiin seuraavana päivänä jolloin kummeiksi oli pyydetty Riihikosken isäntä Santeri Riihikoski ja vaimo Maria.
Olga muutti naimattomana Kurusta Kokkolaan marraskuussa 1908 ja sieltä edelleen Liverpoolin kautta Amerikkaan. Laiva rantautui New Yorkiin 28. marraskuuta 1909. Olga ilmoitti asettuvansa ystävättärensä Ida Kallion luokse New Yorkin 66. kadulle. Seuraavan vuoden väestönlaskenta tietojen perusteella Olga työskenteli piikana Massachusettsin West Newburyssa leskirouva Sarah Thurlown perheessä.
Kokkolan srk:n kirkonkirjojen mukaan hänet on julistettu poissaolevana kuolleeksi 10.9.1980
Muuttanut: 29.10.1909 New York, USA

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Antto Wilhelm Siren Olkitaipaleen Vanhakylän itsellinen. Antto kuoli 28-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 26.09.1890 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 11.10.1918 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lyyli Aliina Siren s. 27.05.1893 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 02.06.1893 Kuru, Riihikoski, Niskala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 309
VIII Aina Vilhelmiina Iisakintytär Hanhisuo o.s. Siren, (Taulusta 308, äiti Vilhelmiina Siren) s. 08.11.1879 Kuru, Riihikoski.

Puoliso: 09.06.1899 Kuru Juho Matinpoika Hanhisuo Sahatyöntohtaja, s. 20.07.1875 Kuru, Juhtimäki, k. 08.10.1926 Kuru, Vaakaniemi.

Juho Matinpoika Hanhisuo syntyi rippikirjojen mukaan Juhtimäessä Hanhisuon torpassa heinäkuussa 1875 perheensä esikoisena. Kesällä 1899 hän avioitui Kurun Riihikosken Aina Vilhelmiina Villentytär Sirénin kanssa ja asettuivat asumaan Karjulan kylän Koskelle. Juho muutti perheineen Kurusta Keuruulle huhtikuussa 1916. Keuruulla perheeseen syntyi vielä poika Kauko. Keuruulta tie vei alkuvuodesta 1920 Vilppulaan ja sieltä edelleen kesällä 1922 Jyväskylään. Vielä saman vuoden lokakuussa Juho palasi vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa takaisin Kuruun Vaakaniemen kylään. Juho toimi siellä Leppälahden sahan työnjohtajana kunnes kuoli lokakuussa 1926.

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Vanhemmat: Matti Hanhisuo e. Vehmaanperä, s. 06.09.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 09.02.1923 Juhtimäki ja Matilda Hanhisuo, s. 10.01.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 24.11.1940 Juhtimäki.

Lapset:
Katri Maria Taipale o.s. Hanhisuo s. 13.03.1900 Kuru, Karjula, k. 19.11.1921 Tampere.
Alli Maria Hanhisuo s. 24.02.1902 Kuru, Karjula, k. 08.03.1902 Kuru, Karjula.
Sylvi Esteri Hanhisuo s. 24.03.1903 Kuru, Karjula, k. 02.09.1910 Kuru.
Siiri Maria Lammi o.s. Hanhisuo s. 17.10.1905 Kuru, Karjula, k. 09.09.1986 Tampere.
Kauko Johannes Hanhisuo s. 08.02.1917 Keuruu, Kolho, k. 2004 Tampere.

.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 310
VII Mathilda (Thilda) Yrjöntytär Hangaslampi o.s. Moisio, (Taulusta 302, äiti Charlotta Moisio) Piika Olkitaipaleen Leveelahdessa 1866-67, kotonaan 1867-68, Karjulan Heikkilässä 1868-69, Karjulan Tyrkkölässä 1869-71, Karjulan Heikkilässä 1871-72, muutti Teiskoon 8.3.1872. Matilda muutti takaisin Kurun Karjulan Heikkilän Rintamäen torppaan vuonna 1874., s. 15.08.1850 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Kalle Antinpoika Hangaslampi e. Rintamäki s. 14.02.1852 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi.
Vanhemmat: Antti Rintamäki e. Leppäoja, s. 03.10.1819 Kuru, Karjula, Iso-Karjula, k. 06.08.1874 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Maija Liisa Rintamäki o.s. Mäkelä, s. 10.05.1827 Kuru, Hainari.

Lapset:
Ida Hangaslampi s. 12.01.1875 Kuru, Karjula, Heikkilä, Rintamäki.
Hulda Maria Hangaslampi s. 18.01.1878 Kuru, Karjula, Heikkilä, Rintamäki.
Kalle Hangaslampi s. 08.05.1880 Kuru, Karjula, Heikkilä.
Manu Hangaslampi s. 05.09.1882 Kuru, Karjula, Heikkilä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 311
VII Helena (Leena) Yrjöntytär Moisio, (Taulusta 302, äiti Charlotta Moisio) Piika Hainarin Sääkslahdessa 1869-77, missä sai aviottoman lapsen, Olkitaipaleen Myllärissä 1877-80, missä sai toisen aviottoman lapsen, Olkitaipaleen Wetikossa 1880-, s. 31.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Lapset:
Ida (äpärä) s. 03.03.1873 Kuru, Hainari, Sääkslahti.
Lapset:
Lyyti (äpärä) s. 08.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 08.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 312
VII Henriikka Yrjöntytär Lingren o.s. Moisio, (Taulusta 302, äiti Charlotta Moisio) Piikana Petäjälammin Hirvilahdessa 1871-72, Olkitaipaleen Myllärissä 1872-74, missä avioliittoon kuulutukset 11.9.1874, Karjulan Heikkilässä 1874-78, missä avioitui ja sai lapsen, Karjulan Iso Karjulassa 1878-1880, missä sai toisen lapsen, Karjulan Wähä_Karjussa 1880-81, Karjulan seppä Nilsforsilla 1881-, s. 26.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: 02.11.1874 Kuru, Mylläri Juho Kustaa Abrahaminpoika Lindgren e. Iso Karju Renki, itsellinen, Nilsforsin torppari, s. 13.12.1845 Kuru, Karjula.

Lapset:
Otto Lehmus e. Lindgren , s. 18.05.1877 Kuru, Karjula, Iso-Karju. Tauluun 313
Hulta Vilhelmiina Lindgren s. 28.03.1880 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 24.03.1887 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
Eeti Lindgren s. 02.08.1887 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
Antto Lindgren s. 24.05.1891 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
Onni Aukusti Lindgren s. 24.07.1896 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 313
VIII Otto Juhonpoika Lehmus e. Lindgren, (Taulusta 312, äiti Henriikka Lingren) Otto oli Karjulan Iso-Karjulan renki mennessään naimisiin, Petäjälammin Paappasen renkinä, jolloin Fedi Idman omisti Paappasen tilan, Karjulan Iso-Karjulan itsellinen. Armeijaan kelpaamaton., s. 18.05.1877 Kuru, Karjula, Iso-Karju.

Puoliso: 07.07.1904 Kuru Ida Maria Aatuntytär Lehmus o.s. Ahlgren s. 14.12.1879 Pirkkala.

Lapset:
Paavo Johannes Lehmus s. 30.08.1904 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 314
VI Matti Antinpoika Kangasmäki e. Sipilä, (Taulusta 301, äiti Juliaana Sipilä) Lahdenperän talon Kangasmäen torppari. Matti muutti perheineen Lahdenperän Sillanmäen torppaan itselliseksi eläkeläiseksi vuonna 1891 ja vuonna 1893 Riihikosken Aholaan., s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 06.03.1900 Kuru, Riihikoski, Ahola.
Lahdenperän Kangasmäen torppa on ollut Parkkuun tienhaarasta käännyttäessä Kuruun päin heti vasemmalla puolen ennen Nimetönojaa. Paikka on kuivaa männikköä, joten nimi sopi hyvin torpan nimeksi.

Puoliso: 14.05.1856 Kuru Vilhelmiina Joosepintytär Kangasmäki o.s. Myllymaa s. 28.10.1826 Kuru, Sontu, k. 05.06.1898 Kuru, Riihikoski, Ahola.
Vanhemmat: Jooseppi Myllymaa, s. 26.09.1788 Kuru, Sontu, k. 08.03.1853 Kuru, Sontu ja Reetta Myllymaa o.s. Kestilä, s. 01.05.1787 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 26.02.1868 Kuru, Sontu.

Lapset:
Amanda Kangasmäki s. 17.09.1858 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 21.11.1858 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Matilda Kangasmäki s. 07.10.1859 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 09.01.1860 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Kalle August Ahola e. Kangasmäki , s. 13.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 315
Vilhelmiina (Miina) Kenttäniemi o.s. Kangasmäki , s. 20.02.1865 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 316
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 315
VII Kalle August Matinpoika Ahola e. Kangasmäki, (Taulusta 314, isä Matti Kangasmäki) Lahdenperän Kangasmäen torpan poika, Riihikosken torpan Aholan isäntä. Kalle kuoli tapaturmaisesti 42-vuotiaana., s. 13.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 25.06.1903 Kuru, Riihikoski.

Puoliso: 26.06.1900 Kuru Helmi Maria Juhonpoika Salo ent. Ahola o.s. Perikangas Olkitaipaleen Tienarin piika, Riihikosken Aholan emäntä., s. 15.12.1883 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 28.11.1959 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Perikangas, s. 06.06.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.03.1935 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Manta (äpärä) Perikangas, s. 22.09.1854 Kuru, Keihäslahti, Kurun puustelli, k. 18.08.1923 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

Lapset:
Kaarle Johannes Ahola kaarle kuoli vuoden ikäisenä korkeaan kuumeeseen., s. 23.03.1903 Kuru, Riihikoski, k. 07.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Riihikosken Aholan torppa Pahalammin ja Koskelan talon kupeessa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 316
VII Vilhelmiina (Miina) Matintytär Kenttäniemi o.s. Kangasmäki, (Taulusta 314, isä Matti Kangasmäki) s. 20.02.1865 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: 26.08.1900 Kuru Ananias Juhonpoika Kenttäniemi e. Pohjasmäki Kurun talon Kenttäniemen torppari., s. 10.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Pohjasmäki, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Kaisa Pohjasmäki o.s. Hanhisuo, s. 21.12.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Aatu Kenttäniemi s. 20.09.1901 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Anni Kenttäniemi s. 05.12.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 317
IV Juliana Juhontytär Torkko o.s. Sipilä, (Taulusta 299, isä Juho Sipilä) s. 24.03.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 15.10.1850 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 19.11.1780 Kuru, Mylläri Mikko Mikonpoika Torkko e. Holm Kuivaniemen, Pajulan ja Keihäsjärven reserviläinen, Torkon kruununtorpan isäntä 1798-1809, s. 03.09.1758 Kuru, k. 24.02.1838 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Liisa Torkko o.s. Holm s. 05.11.1781 Kuru, Keihäsjärvi.
Matti Torkko , s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi. Tauluun 318
Tuomas Torkko s. 14.12.1785 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi.
Mikko Torkko s. 04.10.1788 Kuru, Keihäsjärvi.
Valpuri Torkko s. 22.02.1791 Kuru, Keihäsjärvi, Pajula.
Juliana Torkko s. 05.04.1793 Kuru, Keihäsjärvi, Pajula.
Yrjö Torkko s. 20.10.1794 Kuru, Riuttaskorpi.
Martti Torkko s. 24.10.1797 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Katajisto o.s. Torkko , s. 22.09.1800 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 339
Juho Torkko s. 29.04.1802 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 318
V Matti Mikonpoika Torkko, (Taulusta 317, äiti Juliana Torkko) Torkon isäntä 1809 -, s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi, k. 02.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 08.04.1812 Tyrvää Liisa Tuomaantytär Torkko o.s. Knuuttila. (Taulu 15) s. 07.06.1786 Tyrvää, Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Tuomas Kuuttila, s. 12.11.1743 Tyrvää, Vihattula, k. 03.06.1797 Tyrvää, Vihattula ja Maria Kuuttila o.s. Nikkilä, s. 23.03.1751 Tyrvää, Eko, k. 03.04.1819 Tyrvää, Vihattula.

Lapset:
Matias Torkko s. 15.05.1813 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.05.1813 Kuru, Riuttaskorpi.
Jeremias Torkko , s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 319
Anna Liisa Liesimäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko , s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 336
Aapeli Torkko , s. 10.09.1821 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 337
Loviisa Torkko s. 13.08.1825 Kuru, Riuttaskorpi.
Vilhelmiina Torkko s. 13.01.1830 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.11.1832 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 319
VI Jeremias Matinpoika Torkko, (Taulusta 318, isä Matti Torkko) Kruununtorppari, Jeremias kuoli 73-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: 25.06.1837 Virrat Kaisa Yrjöntytär Torkko o.s. Maijala Kaisa muutti Virroilta 19.10.1937 Kurun Riuttaskorven Torkkoon ja meni ennen muuttamistaan jo naimisiin Torkon pojan Jeremiaan kanssa. Jeremias ja Kaisa saivat seuraavana vuonna pojan Juho ja seuraavana vuonna 1839 Kaisa kuoli 23-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 17.10.1815 Virrat, Vaskivesi, Nojonen, k. 27.03.1839 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Maijala e. Nojonen, s. 07.04.1780 Virrat, Vaskivesi, k. 22.12.1851 Virrat, Vaskivesi ja Maria Maijala o.s. Tanhua-Tyrkkö, s. 22.03.1773 Virrat, Vaskivesi, k. 06.05.1845 Virrat, Vaskivesi.

Lapset:
Juho Manu Torkko Juho kuoli 14-vuotiaana punatautiin eli ve