Yrjö Tienarin ent. Mommo jälkeläiset on nyt ilman kuvia saatavissa allaolevasta tiedostosta. Siinä pääsee klikkauttamalla hiirellä taulusta tauluun, kun se ei onnistu kuvaversiossa tuntemattomasta syystä. Yritän korjata asiaa.

  • Yrjö Tienarin (s.1690 Ruovesi) jälkipolvet (ilman kuvia)




  • TIENARIN TILA KURUSSA

    Päivitetty 16.10.2021







    Tienarin sukukokous 28.7.2012 Parkkuun Seuratalolla.












    Mommon päärakennus on lähes 300 vuotta vanha, joka edustaa kaunista talonpoikaistyyliä.





    MOMMO, 30,5 km Korkeakosken asemalta, 70 km Tampereelta ja 1 km Kontuniemen laiturilta. Omistajat vuodesta 1921 Svante, Laina ja Ina Peltola.

    Talo mainitaan kirkonkirjoissa ensikerran 1723, minkä jälkeen ovat omistajina olleet: Josef (Mommoi), Juho Juusenpoika (Mommoi), Juuse Juhonpoika Mommo, Juho Juusenpoika Mommo, Juuse Juhonpoika Mommo, Herman Juusenpoika Mommo ja Hilja Otteliana (os. Hermannintytär Mommo) sekä miehensä Eetvartti Antinpoika Peltola.

    Tila on erittäin kauniilla paikalla Paloveden niemekkeessä. Pinta-ala on 257 ha; siitä puutarhaa 0,4, peltoa 35 ja metsämaata 221,9 ha. Viljelysten keskellä olevista rakennuksista osa on hyvin vanhoja. Päärakennus (v. 1935) n. 200-vuotias, kaunista talonpoiklaistyyliä. Karjakartano on vuodelta 1923. Tuulivoimainen vesijohto rakennuksiin (jo v. 1935), navetassa automaattiset juottolaitteet. Tasaisilla savi-multapelloilla 9-jakoinen vuoroviljelys; kesanto, ruis, 4 heinää, laidun, 2 kevätviljaa.

    Peltoalasta oli v. 1931 kesantoa 2,2 ha, puolikesantoa 1,2, ruista 2, vehnää 0,5, kauraa 10, ohraa 1, hernettä 0,4, perunaa 1, rehujuurikasveja 0,9 ja heinää 15,8 ha. Kotieläimiä: 5 hevosta, 16 lehmää, 1 sonni, 11 sikaa, 9 lammasta ja 30 kanaa. Karja on LSK-, siat SY- ja lampaat maatiaisrotua. Karjasta on osa kantakirjassa.

    Rahatuloja hankitaan myymällä paikkakunnalle viljaa, maitoa, lihaa, munia ja rehuja. Maito viedään osuusmeijeriin. Metsä on enimmäkseen havumetsää, josta on myyty metsänhoidollisesti saha-, paperi- ja polttopuuta. Tilalla on hyvä kalavesi, kaloja pyydetään myytäväksikin. Omistajat osuuskassan ja osuusmeijerin jäseniä. Voimakoneena höyrykone. Tiedot: Suomen maatilat II-osa, Hämeen lääni (vuodelta 1935).



    Mommo Ruoveden Pihlajalahdessa.



    Mommonlahti Ruoveden Palovedellä.







    Kurun Keihäslahden Kurun tilan talouskeskus sijaitsee viljelysten reunassa, maantien varrella, Näsijärven rannalla, 2-kerroksinen päärakennus on vuokrattu Kurun kunnalle. Vuokraaja Väinö Sipilän asuntona on toinen päärakennus.



    Kurun tilan vuokraaja 1930-luvulla oli Väinö Sipilä.



    KURU (Keihäslahti), 54 km Vilppulan asemalta, 64 km Tampereelta ja 0,4 km Rapakon laiturilta. Sotilasvirkatalo, omistaja valtio. Vuokraaja Väinö Sipilä. Vuokraajina ovat 1700-luvun jälkipuoliskolla olleet luutnantit Reinhold Apolloff, Johan Eek, ja Gustav von Kothen sekä 1800-luvun alkupuolella mm. kenraali von Moller vuodesta 1810. Myöhempiä vuokraajia ovat henkikirjoittaja Otto Savander, maanviljelijä Koskinen, majuri K. R. von Kraemer ja maanviljelijä mäenpää, jolta tila joutui nykyiselle vuokraajalle.

    Pinta-ala on nykyään 75,5 ha, josta 24,5 ha peltoa, 1 luonnonniittyä, 1 viljeltyä laidunta ja 49 ha metsämaata. Pellot ovat epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia.

    Karjasuoja on rakennettu puusta ja kivestä vuonna 1904; siinä on 14 lehmän navetta ja 6 hevosen talli. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa automaattiset juomakupit. Sikala on tehty puusta vuonna 1911. Viljelyskiertoja3; A. juurikasvit, ohra ja heinä; B. kaura ja heinää; C. puolikesanto, syysvilja, 3 heinää, 2 kevätviljaa. Vuonna 1930 oli 3 ha ruista, 0,25 vehnää, 6,25 kauraa, 9,65 heinää, 1,5 puolikesantoa, juhannusruista ja vihantarehua sekä 1 ha kesantoa.

    Kotieläimiä: 3 hevosta, 12 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa, 4 lammasta ja 10 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi ja lampaat ovat maatiaisia. Myydään paikkakunnalle viljaa ja maitoa. Sähkövalo ja voima Kurun Mylly- ja Sähkö Oy:ltä. Voimakoneena öljymoottori. Katkaisusirkkeli ja pärehöylä. Tiedot: Suomen maatilat II-osa, Hämeen lääni (vuodelta 1935).



    Seuraavana Olkitaipaleen Tienarin tila mihin on tullut edellä olevilta tiloilta isäntä Kurun Keihäslahden Kurun tilalta 1697 ja vävy Ruoveden Mommon tilalta, Tienarin isäntä vuodesta 1729.







    Vanhiska, rakennettu vuonna 1861 (hirrestä löydetty vuosiluku).

    TIENARI, oikealla Tienarin kantatalo, rakennettu vuonna 1929, siinä asui Tienarin mummu ja vaari loppuelämänsä Pentti Tienarin perheen kanssa. Kauppila lohkaistiin Tienarista vuonna 1930 Aarne Tienarille perintöosuutena. Aarne ja Sanni Tienarin isännyyden jälkeen vuonna 1942, tila oli Aarnen kuoleman jälkeen perikunnan hallussa vuoteen 1951, jolloin alkoi Juho ja Irma Tienarin kausi ja he isännöivät Kauppilaa vuoteen 1982, jolloin Juhon ja Irman nuorin poika Tapani ja Päivi Tienari ottivat Kauppilan tilan hoitaakseen. Heillä on porsassikala. Tapanilla ja Päivillä on poika Jaakko ja tytär Anna. Juho Tienari myi vuonna 1937 Tienarin puoliksi pojilleen Pentille ja Kaarlolle. Keskellä olevan rakennuksen pirtissä asuivat ennen piiat ja rengit. Aino Tienarin miehen Kaarlo Tienarin kaaduttua sodassa 23.02.1940, Kaarlon (Kalle) osuus jäi hänen vaimolleen Aino Tienarille. Sodan jälkeen osuudet erotettiin Tienariksi ja Leijuksi. Leiju jäi Ainon ja hänen toisen puolisonsa Osmo Ojasen viljeltäviksi. Pentti ja Osmo kasvattivat sokerijuurikasta ja aloittivat yhdessä myös kanaloiden pidon. Osmo jätti kanalat, jota Pentti jatkoi. Osmo osti leikkuupuimurin 1960-70 luvun vaihteessa ja pui kylän talojen viljapeltoja pitkää päivää tehden koko syksyn, jos sää salli puinnin. Aino Tienari meni naimisiin vuonna 23.12.1943 Osmo Ojasen kanssa ja asuttivat keskellä olevaa taloa. Perheeseen siunaantui Kallen ja Ainon pojan Simon lisäksi vielä 4 poikaa ja 2 tyttöä, joista nuorempi kuoli jo puolivuotiaana aivokalvontulehdukseen. Ojasten asumassa rakennuksessa oli kolme kellaria ja keskimmäisen kellarin yläpuolella on pieni akkuna ja siinä oli "sisävessa", johon kulku oli eteisen kautta. Sisävessassa oli istuinosan alla peltinen kouru, jota pitkin jätökset menivät alla olevaan astiaan. Vessa tehtiin aikoinaan susien pelon vuoksi, koska niitä nähtiin lauma tallin vasemmalla puolella olevalla alavalla peltoaukealla. Rakennuksen keskelle oli myöhemmin rakennettu kahta rakennusta yhdistämmän porstua ja pitkä eteinen ja sen päähän keittiö, mikä oli tosi hatara, talvella vesi jäätyi astioihin keittiössä. Eteisestä pääsi vintille ja se oli pelottava paikka, sinne ei uskallettu mennä lapsena ollenkaan. Vasemmalla puolella näin edestä katsottuna oli pirtti, kaksi akkunaparia ja oikealla sali, kaksi akkunaparia. Salin takana oli kaksi kamaria, keski - ja peräkamari. Rakennuksessa oli kolme piippua, yksi pirtin isoon uuniin ja pieneen uuniin, toinen keittiön lieteen, keskihuoneen ja salin uuneihin yhdeistetty piippu ja kolmas peräkamarin uunia varten. Peräkamarissa nukkui melkein koko perhe, mutta vanhempana Simo ja Kalevi nukkuivat keskihuoneessa. Akkunoihin oli laitettu tummennusverhot tai paremminkin pahvit sota-ajan pommituksia pelätessä. Ne vedettiin alas pimeän tultua valojen ollessa päällä sisällä. Me Ojasen ja Tienarin lapset pelattiin ja leikittiin 10-tikkua ja "kolipiiloo" kesällä ja vanhempana jouduttiin kesällä heinätöihin ja keväällä kuorimaan puita. Koulun päättymispäivänä aina ensimmäiseksi riisuttiin juhlavaatteet ja rynnättiin kastamaan talviturkki Kauppilan rantaan, missä kävimme joskus jopa yli 20 kertaa päivässä. Näsijärvessä ei juurikaan käyty uimassa. Simo vanhempana lapsena oli kova urheilemaan, kun me vasta leikittiin. Olimme joskus 1960-luvun alussa Nuijantiellä ottamassa aikaa, kun hän juoksi sataa metriä. "Lähtölaukaus" annettiin käsien heilautuksella. Simo valittiin Kurun parhaaksi urheilijaksi vuonna 1964. Lähinnä vasemmalla oli hevostallit ja yläkertaan meni silta, jota pitkin sai vietyä heinää, joka pudotettiin hevosille yläkerran lattiassa olevasta aukosta. Matalan rakennuksen tallin puoleisessa päässä oli kolme puuceetä, ylhäällä oikealla puoli, oikealla näkymättömissä heinälato ja kuva on otettu navetan katolta. Edessä on karjopiha, jonka portti näkyy olevan kiinni. Siihen laskettiin eläimet vapaaksi kevättä haistelemaan ja purkamaan iloaan vapaaksi päästyään. Portit piti olla tiukasti kiinni tai vasikat olisivat lähteneet karkuun Kuvan on ottanut vuoden 1930 tienoilla Jalmari Mantere ja kuvan omistaa Matti Tienari.







    Suuri lähetystö Hämeen läänistä Pietariin vuonna 1899.







    Lähetystön lähtö Pietariin,

    Maanantaina 13. maaliskuuta loputkin suuren lähetystön jäsenet olivat saapuneet Helsinkiin ja saivat Senaatintorilla osakseen helsinkiläisten kunnianosoituksia. Sen jälkeen heistä useimmat lähtivät ylimääräisellä junalla puoli kahdeksan aikoihin Pietariin. Bobrikov sai tietää lähetystön lähdöstä Pietariin vasta tunnin päästä lähetystön lähtemisestä. Silloin hän yritti estää lähetystöltä pääsyn Pietariin ja vaati Uudenmaan läänin kuvernööriä De Pontia lähettämään sähkösanoman lähetystön käännyttämiseksi, mutta De Pont kieltäytyi. Pitäjittäin ja kaupungeittain oli koko maasta valittu 500 miehen lähetystö, joka lähti 13. - 20.3.1899 viemään adressia keisarille. Lähetystön jäsenten ammattina tai asemana on mainittu mm. talollinen, tilallinen, rustitilallinen, maanviljelijä, pankinjohtaja, kreivi, kirja- tai muu kauppias, agronomi, kansakoulunopettaja, lukkari, lampuoti, piirilääkäri, apteekkari, kirkkoväärti ja kuntakokouksen puheenjohtaja, eli kaikista 8 läänistä eri säätyjä edustavaa yhteiskunnallisesti arvostettua ja ansioitunutta väkeä.







    Juho Tienarin saama mitali osallisuudesta Suuren lähetystön matkaan Pietariin.







    Tässä se mitalin toinen puoli.







    Parkkuu, Ylöjärvi



    Napsauta yläpuolella olevaa tekstiä








    Näytä suurempi kartta
























    Sukuselvityksen kohde

    Juho Kustaa* Matinpoika Ojanen e. Tienari
    s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale
    ja hänen lähisukuaan 12 sukupolven takaa.

    Tulostettu:
    17.10.2021
    Tekijä:
    Kalevi Ojanen
    Keskisenkatu 6 A 22
    33710 Tampere
    Puhelin +358503429851
    amiraali@kaleviojanen.fi





    SUKUJUTUT -ohjelma

    ATK-palvelu Luhtasaari Oy
    Seinäjoki
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

    Lähtöhenkilöt

    Heikki Simonpoika Pohjankuru, Mommo, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1
    Dorotea (Teija) Mommo, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1
    Sipi Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 359
    Pirkko Tuomaantytär Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 359
    Lauri Simonpoika Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 807
    N.n Kuru, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 807
    N.n Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 808
    Valpuri Nuutintytär Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 810
    Valpuri, Taulu 361
    Matti Mononen, k. Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 811
    Elina Paulintytär Mononen, Taulu 813
    Marketta Mononen, s. 1627 Ruovesi, k. 11.04.1697 Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 814
    Yrjö Martinpoika Koski, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 836
    Valpuri Heikintytär Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 836
    Valpuri Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 837
    Juho Iso-Kulkkila, k. 1670 Teisko, Taulu 994
    N.n Iso-Kulkkila, Taulu 994
    Marketta Iso-Kulkkila, s. Teisko, k. 1695 Teisko, Kulkkila, Taulu 1304
    Maria Matintytär Kuoranta, Iso-Kulkkila, s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila, Taulu 1305
    Henrik Erikinpoika Bålstå, s. 1699, k. 1742, Taulu 612
    Niilo Martinpoika Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1306
    Pirkko Sipintytär Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1307
    Kristiina Tyrni II, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1308
    Antti Tuomaanpoika Nahkala, Heikkilä, s. 1700 Kauhava, k. 22.01.1792 Kuru, Karjula, Taulu 1503
    Maria Tuomaantytär Heikkilä, s. 11/1700, k. 01.10.1733 Kuru, Karjula, Taulu 1503
    Maria Joosepintytär Kuru II, Heikkilä, s. 1711 Kuru, Keihäslahti, k. 11.03.1768 Kuru, Karjula, Taulu 1503
    Juho Laurinpoika Teisko II, k. 02.02.1679 Teisko, Teiskola, Taulu 1589
    Kerttu Jaakontytär Teisko II, s. Teisko, Teiskola, k. 15.06.1684 Teisko, Teiskola, Taulu 1589
    Martti Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1618
    N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1618
    N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1619
    N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1620
    Aune Matintytär Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1621
    Valpuri Antintytär Paksula, k. 27.02.1726 Teisko, Saarlahti, Taulu 1590
    Heikki Jaakonpoika Rikala, s. 1590 Teisko, Leppälahti, k. Teisko, Leppälahti, Taulu 1635
    Barbro Niilontytär Rikala, s. 1594 Teisko, k. 22.02.1685 Teisko, Leppälahti, Taulu 1635
    Maisa Laurintytär Yrjölä, Rikala, k. 21.03.1658 Teisko, Leppälahti, Taulu 1716
    Maisa (Marketta) Rikala, k. Teisko, Leppälahti, Taulu 1637
    Maria Matintytär Paksula, s. 1704 Teisko, k. 12.12.1784 Teisko, Saarlahti, Taulu 1592
    Matti Antinpoika Vähä-Kartano, s. 1646, k. 10.02.1740 Teisko, Värmälä, Taulu 1717
    Valpuri Matintytär Vähä-Kartano, s. 02.04.1651 Teisko, Värmälä, k. 05.11.1732 Teisko, Värmälä, Taulu 1717
    Matti Niilonpoika Vähä-Kartano, k. 06.01.1678 Teisko, Värmälä, Taulu 1736
    Pirkko Paavontytär Vähä-Kartano, s. 1618 Teisko, Värmälä, k. 13.06.1708 Teisko, Värmälä, Taulu 1736
    Paavo Tuomaanpoika Vähä-Kartano, s. Teisko, Värmälä, k. 12.01.1679 Teisko, Värmälä, Taulu 1738
    Liisa Vähä-Kartano, k. Teisko, Värmälä, Taulu 1738
    Niilo Laurinpoika Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 1739
    N.n Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 1739
    N.n Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 1740
    Elina Nuutintytär Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 1741
    Riitta Nuutintytär Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 1742
    Matti Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 1793
    N.n Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 1793
    Kerttu Sipintytär Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 1794
    Maisa Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 1795
    Sofia Mikontytär Vähä-Kartano, s. 1709 Teisko, k. 28.02.1773 Teisko, Värmälä, Taulu 1822
    Mikko Pertinpoika Alanen, s. 1676, k. 29.06.1737 Teisko, Jutila, Taulu 1823
    Maria Jaakontytär Alanen, s. 1676, k. 21.06.1755 Teisko, Jutila, Taulu 1823
    N.n Vähä-Kiimajoki, k. 1699 Teisko, Kiimajoki, Taulu 1840
    Anna Matintytär Vähä-Kiimajoki, s. 6/1691 Teisko, k. Teisko, Taulu 367

    Taulu 1
    I Heikki Simonpoika Mommo e. Pohjankuru Mommon itsellinen, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti.


    MOMMO Mammola 1562, VA 2143 f. 58, 1564 VA 2164 f. 67. Måmmala mk
    1565, 1566, Mommala mk 1568-71.
    TUOMAS MARTINPOIKA 1562-71. 1562 Thomas Morthenss. äv 1, VA 2143
    f. 58. 1564 Thomas Morthenss. äv 1, lv 1, VA 2164 f. 67. Mk 1565
    Thomas äv 1, 1566 Thomas Morthenss. äv 1 1/2, samoin mk 1568-71,
    Thomas Morthenss. 1567. Sak tk 24.3.1569 Jämingin Olavi oli
    hakannut rikki Thomas Morthenss:s noott aff Mommala kalojen
    parhaaseen kutuaikaan. Kk 22.9.1569 Pihlajalahden Olavi Nenoinen t
    > Thomas Mommalan. Kk 23.8.1571 Thomas Mommalan sai 9 markan sakon
    niistä kolmesta mustelmasta, jotka hän löi Pihlajalahden Hannu
    Nenoseen.
    Hv 1571 Mommala: Tho. Mårt:son ku 5, hev 1, le 7, nk 0-4-0-4, la
    7, oa 141: 7, ny 13.875.
    Vuoden 1589 tarkastusmaakirja: Mommola Nisius (?) Larsson asui
    på Birchala sochn Eremarck j Hulpula, VA 2401b f. 602. Eom 1552
    Iacop Siurtti och Morthen Hulpoij (Pirkkalan Keijärven talot II ja
    Va) omistivat yhden eräsijan ved Palowesi siöö. Sinne lupasi mennä
    asumaan Kuusiston Lauri Pietarinpoika. Hänen siirtymisestään
    Palovedelle ei ole tietoa. Tuomas voi olla Martti Hulpon poika.

    VEROT 1500-1600 LUVULLA: Oravannahat rahan vastine

    Metsästyksen ollessa kansan pääelinkeinona käytettiin turkiksia, metsästystuotteita, yleisesti arvonmittana Venäjällä ja Liivinmaalla. Tavallisimpia rahoja olivat oravannahat, joita laskettiin neljänkymmenen nahan nipuissa. Näistä käytettiin Suomessa nimitystä kiihtelys, mikä esiintyy niin. paikannimessä Kiihtelysvaara. Ruotsissa ja Venäjällä arvostettiin ja luokiteltiin eri nahat värin mukaan, joten puhuttiin harmaanahoista ja valkonahoista. Edellisiin kuuluivat luonnollisesti oravannahat, joita arvokkaammat olivat valkoiset kärpän-nahat, valkeat ketut sekä ns. palkenahat, joilla ehkä tarkoitettiin yleisesti valkonahkoja. Nimi esiintyy myös paikan nimmessä Palkeala. Karjalassa on vielä pyydetty muitakin arvonahkoja. Pähkinäsaaren rauhankirjassa mainittiin kaksi majavanpyyntipaikkaa Kirvussa Kuunustaisen ja Ketvelammen rannoilla. Saalis oli todennäköisesti ollut hyvin runsas, koska tulot piti jakaa molempien valtakuntien, Ruotsin ja Venäjän kesken. Poista arvokasta riistaeläintä, soopelia 1. kiiltonäätää, on aikoinaan myös pyydetty Kannaksella. Siihen viittaa nimi Noisanniemi = Soopeliniemi Mitään asiakirjatietoja (ei eläimen metsästyksestä kuitenkaan esiinny.

    Turkiksissa suoritettujen maksujen jälkiä verotuksessa

    Keskiajalla kuului Karjala samannimisen oikeuden piiriin, jonka alueella kirkon päämiehelle, piispalle, tulleet verot suoritettiin turkiksissa. Siitä on olemassa eräitä keskiaikaisia asiakirjoja. Vuonna 1331 Maunu Eerikinpoika vahvisti piispan ja Viipurin linnanläänin välisen sopimuksen, jonka mukaan Karjalan oikeuden alueella piispan oli saatava kultakin savulta eli talolta kaksi hyvää valkonahkaa. Vuoden 1345 verojärjestys velvoitti kunkin jousimiehen Karjalan oikeuden alueella kirkolle suorittamaan jousinahan tai kolmanneksen viljaa. Jousinahka, joka oli turkisveron vanhempi muoto Voionmaan mukaan, maksettiin oravannahkana. Uudella kirkolla käytettiin siitä uuden ajan alussa nimitystä " oikea orava".

    Jouset ja kiltit

    Kun metsästystä harjoitettiin pääelinkeinona, oli luonnollista, että verotuksen perustana pidettiin jousilukua. Jousella tarkoitettiin alkuaan itsenäistä, metsästystä harjoittavaa miestä. Kun tämän kaltaisen verotuksen edellytyksenä kuitenkin oli mahdollisuudet eränkävnnin harjoittamiseen, on luultavaa, että jousilla on myös ollut hallussaan metsästysmaita, joihin toisilla ei ollut asiaa. Metsästysmaitten omistus oli välttämätöntä niille perheille, joiden oli riistan pyynnillä ylläpidettävä henkeään, mutta jos verotkin oli maksettava turkiksissa, oli se vieläkin tärkeämpää. Uuden ajan ensimmäisessä maakirjassa Viipurin linnan läänistä vuodelta 1539 on useissa paikoin mainittu kilteiksi nimitettyjä maakappaleita. Veroselitvsten mukaan käytettiin niitä Jääskessä jäniksenmetsästykseen tai kaskenpolttoon; Lapvedellä ja Taipaleella niiden mainitaan olleen ulkomaita, joissa oravia ja jäniksiä pyydettiin. Kiltit ovat Voionmaan tutkimusten mukaan alkujaan merkinneet kokonaisen talon, perheen metsäomaisuutta, jonka vastakohtana oli yksityisen henkilön omistama jousimaa. Alkuaan, jo pakanuuden ajoista lähtien oli jokainen heimomies, jokainen jousi suorittanut verona metsästysmailtaan turkiksia, etupäässä arvokkaita ja hyvin haluttuja valkonahkoja. Kun sitten väestö kaskikaudella lisääntyi suuresti, kasvoi jousimiesten lukumääräkin, mutta jalon riistan saanti väheni vastaavasti. Siksi ei kaikilta jousilta enää voitukaan vaatia hienoja turkiksia. Verottaja oli tyytyväinen saadessaan hyvän valkonahan edes talolta, savulta. Oravia sen sijaan oli runsaasti, ja niitä saattoi jokainen talonpoikainen mies maksaa verona keskiajalla, kunnes tapa uuden ajan alussa vähitellen hävisi kokonaan. Kirkollisessa verotuksessa jouset kuitenkin säilyivät aina nykyisiin aikoihin asti.

    Nahkarahat ja turkislahjat

    Uudenajan alussa maksettiin kruununverotuksessa Viipurin-Karjalassa nahkarahojen nimellä kulkevia maksuja, joissa todennäköisesti tapaamme jälkiä muinaisesta heimokunnallisesta metsästysverotuksesta, turkisverotuksesta. Nahkarahoja suoritettiin äyri täysiverolta I. kantatalolta.

    Ruokolahden puolella oli neljä täysiveroa, toistakymmentä talonpoikaa, jotka aluksi 1540-luvulla metsästelivät kruunun takamailla oravia, hirviä, lintuja ja muita villieläimiä ja siitä verona maksoivat myös nahkarahoja. Mutta kun riista väheni, korvattiin se veden antimilla ja niin talonpojat alkoivat suorittaa kruunulle kuuluvat maksunsa haukina saaden tästä lisänimenkin, haukitalonpojat. Näillä ei luultavasti ollut edellytyksiä maanviljelykseen, mutta kun he asuivat Saimaan rannalla salojen äärellä, saattoivat he pyytää riistaa ja kalastaa.
    Vielä säilyi vanha turkisvero Viipurin linnanläänin voudille 1500 -luvun puolivälissä suoritetussa lahjaverossa. Nahat kaikista lampaista ja jäniksistä, jotka kestitysaikoihin taloissa teurastettiin, luovutettiin voudille lahjana. Lapveden ja Taipaleen puolelta sekä Jääskestä Viipurin linnanpäällikkö sai lahjaksi 10 ketunnahkaa eli nahan jokaiselta neljänneskunnalta ja sen puuttuessa Lapveden kihlakunnasta kolme ja Jääskessä kuusi viljapannia, minkä arvoiseksi ketunnahka siis laskettiin. Saviniemen kartanon yksjalat, jotka asuivat suurelta osalta rajoilla, antoivat kultakin täysiverolta niinikään ketunnahan, minkä myöhemmin sai korvata rukiilla. Paremmat metsästysmaat lienevät tämänkin veron alkusyynä olleet.

    Kiltti- 1. kiltisrahat

    Nahkarahojen ohella kannettiin Suur-Jääsken alueella kuten muuallakin Länsi-Karjalassa 1500 - luvulla kiltti- 1. kiltisrahoja. Niitä maksettiin maayksikön perusteella niillä alueilla, joilla aikaisemmin oli suoritettu piispalle tulevaa turkisveroa. Voionmaa on tullut siihen tulokseen, että katolisena aikana luovutettiin piispan saatavat turkiksissa, mitkä saatavat vuoden 1331 sopimuksen mukaan tekivät kaksi hyvää valkonahkaa savulta. Mutta valkonahat 1. palkeet olivat keskiajan lopulla käyneet jo niin harvinaisiksi, että ne korvattiin rahalla. Kun Kustaa Vaasan aikana piispan tulot joutuivat valtiolle, seurasivat piispan kilttirahat mukana.
    Eränkäynti riippuu turkisten saannista ja riistan runsaudesta. Kun maanviljelys ja sen mukana kiinteä asutus valtasivat alaa Jääsken ja Karjalan rintamailla, pakeni jaloriista yhä kauemmaksi suuriin metsiin. Keskiajan lopulla oli metsästys hallitsevana elinkeinona karjalaisella alueella jo aikansa elänyttä ja riista vähentynyt, niin ettei siihen voinut elämistä eikä elinkeinoa perustaa.

    Kalastus

    Kalastus on Suomen kansan ikivanhoja elinkeinoja. Jääsken kihlakunnankin alueella sitä on harjoitettu jo silloin, kun ensimmäiset " jääskeläiset" vaelsivat riistan perässä metsästellen ja kalastellen. Vuoksenrannan verkkolöytö, josta on eri luvussa ollut puhe, on siitä todistuksena. Esihistoriallisena aikana kalastusta on harjoitettu suhteellisen alkeellisilla pyyntivälineillä, mutta kalan runsauden takia niillä on riittävästi saatu veden viljaa nälkää pois ajamaan. Vuoksenrannan löytö sisälsi kivisiä ja luisia pyyntivälineitä ja Kiviniemestä talteen saatu pyydys, havas osoittaa, että kivikaudella on osattu jo käyttää hyväkseen korkeampaa kalastustekniikkaa. Havas on silmälliseksi kudottu pyydys, jota kivekset ja kohot pitivät pystyasennossa kuten seinää.
    Jääsken vesistörikkaan kihlakunnan alueella olikin mahdollisuutta monenlaisen pyyntitavan harjoittamiseen. Kalarikas Saimaa suurine muikkuparvineen ja muine kaloineen houkutteli yhteispyyntiin monien pienempien järvien ja lampien ja jokien ollessa yksityisten perheitten pyyntialueita. Kalavedet säilyivät näet jakamattomina vhteisalueina, jotka kuuluivat määrätyille asutusryhmille. Siten Puruvesi, Heinävesi ja Orivesi ovat ikivanhaa heimojen yhteisomaisuutta, kuten Viipurin lahden aluekin, pienemmät järvet ja lammet taas kylien yhteisiä. Hyvin varhain on valtio maanlain perusteella vallannut Vuoksen valtaväylän ja sen jälkeen yksinoikeuden eräisiin lohirikkaisiin koskiin virtaan rajoittuvien kylien omistaessa rannat.

    Kalavedet Jääsken kihlakunnan alueen ulkopuolella

    Ammoisista ajoista lähtien Jääsken kihlakunnan asukkaat ovat käyneet pitkien matkojen takana hankkimassa veden antimia. Kun yksin oli hankala taivaltaa näitä matkoja ja tuoda saalis kotiin, liityttiin joukkoihin nuottakuntien osakkaina. Nuotalla saatiin yhteisvoimin runsaasti kalaa. Kun ne olivat kalliita hankkia ja hankala käsitellä, oli osakasmuoto ainoa mahdollinen suurnuotan hankkimiseen. Se vaati yhteistoimintaa, josta yhteisomistus johtui. Osakkaat olivat taloja. Jos talo jakaantui kahteen tai kolmeen osaan, sai kukin osa vastaavan osuuden nuotasta. Myös nuottaveneeet on hankittu yhteisvoimin ja käytetty osuuksien mukaan. Puruvesi, Orivesi ja Heinävesi ovat jo varhain olleet Jääsken kihlakunnan kalamiesten matkan kohteena. Mitään keskiaikaisia lähteitä ei tosin ole, jotka siitä kertovat, mutta tapa oli niin yleinen 1500-luvulla, että sillä on täytynyt olla ikivanhat perinteet. Keväällä vuonna 1560 kävivät Lappeen ja Jääsken kihlakunnista Niko Siitosen, Paavo Neuvosen, Olli Kesosen, Lauri Kasasen neljänneskunnat sekä Pärttyli Yrjänänpojan läänitvksen asukkaat kalastamassa Puruvedellä, Orivedellä ja Heinävedellä ahvenia ja särkiä, joita kuivattiin. Heillä oli kaikkiaan 06 pientä nuottaa, joilta kertyi veroa aina rahanpuutetta potevalle kruunulle neljä kippuntaa ja 16 kertyi kun nuottaa kohden otettiin leiviskä kalaa. Saman vuoden syksyllä lähdettiin suuremmalla joukolla yllämainituille vesille muikkuja kalastamaan. Nyt olivat Olli Siitosen, Niko Pyysingin, Matti Markunpojan, Olli Kesosen, Erkki Neuvosen, Jaakko Nikonpojan, Lauri Hyvättisen, Pekka Hallikaisen neljänneskuntien miehet sekä Pärttyli Yrjänänpojan alustalaiset 147:llä nuotalla kalassa. Näiden joukossa oli sadan sylen nuottiakin. Kalamiehet, joiden kyliä ei ole mainittu, olivat parhaasta päästä Vuoksen varrella olevista kylistä samoinkuin Joutsenosta. Verona meni nelikko nuottaa kohden ja kruunulle tuli tvnnyrikalaa kolme lästiä ja kolme nelikkoa. Mitään tietoja ei ole säilynyt, mitä teitä Puruvedelle, Orivedelle ja Heinävedelle kuljettiin. Todennäköisesti säilytettiin suuria kalaveneitä jossain kohdin Saimaan rannalla, joutsenolaiset omien rantojensa mailla ja ruokolahtelaiset pitkin Ruokolahden rannikkoja. Samaan tapaan ovat kirkkoveneetkin maanneet rannoilla. Yhteisjoukoin on sitten keväällä ja syksyllä suunnattu matka kauemmaksi Saimaata pitkin nuotat mukana. Veneissä lienee käytetty apuna purjeitakin, joiden avulla matka vesiä pitkin taittui nopeammin sopivalla tuulella. Suuri osa jääskeläisiä on myös käynyt Viipurin lahdella silakoita pyydystämässä.

    Viipurin lahdelle kerääntyi vanhastaan kalamiehiä kaikkialta Karjalasta. Sinne tuli lapveteläisiä ja taipalsaarelaisia, jääskeläisiä ja pääläisiä varsinaisten viipurinpitäjäläisten lisäksi. Kevät ja syksy olivat parasta pyydysaikaa ja venekunta toisensa vieressä veti nuotalla saalista rannalle. Merikalastus lienee ollut järjestetty samaan tapaan kuin Saimaan suurkalastuskin. Nuottakunnat omistivat nuotan ja veneen, jotka lienee kuljetettu merelle Suomenvedenpohjan ja Laatokan ikivanhaa vesitietä myöten. Pääasiallisesti kuitenkin ne neljänneskunnat, jotka kirkollisesti kuuluivat Viipurin pitäjään ja joista myöhempi Ihantalan seurakunta on syntynyt, ovat olleet itseoikeutettuja Viipurin lahden kalavesien käyttäjiä. Kruunu verotti sielläkin saaliista osan. Nuottavenekunnat joutuivat maksamaan nelikon, puoli- tai koko tynnyrin kalaa sen mukaan, kuinka suuri saalis oli ollut. Vuonna 1555 kävivät Olli Äikkään neljänneskunnasta Pekka Ahvosen nautakunta kokonaan sekä Antti Pihkasen nautakunnasta Heikki ja Suni Vilkko sekä Heino Jönsinpoika Konnusta ja vielä Paavo Räikkösen venekunta Lukkarisen neljänneskunnasta ja Sompan nautakunnasta Viipurinlahdella nuotanvedossa. Verona otettiin heiltä yhteensä neljä ja puoli tynnyriä kalaa, mistä Heikki Vilkko tai hänen venekuntansa suoritti koko tvnnyrin.
    Viipurilaiset eivät lainkaan pitäneet jääskeläisten kalastusmatkoista merelle. He katsoivat näet silakanpyynnin Viipurinlahdella kaupunkilaisoikeudekseen ja aikaansaivat lopulta sen, että se 1600 kiellettiin kokonaan jääskeläisiltä ja lapveteläisiltä. Siitä huolimatta lienee kuitenkin Jääsken kihlakunnasta käsin edelleen käyty merellä asti silakanpyynnissä, vaikkakin vähäisemmässä määrässä.

    Paitsi pohjoisilla ja lounaisilla vesillä käytiin Suur-Jääskestä käsin vielä etelässäkin lintu- ja kalarikkaalla Äyräpään järvellä kaloja pyytämässä. Kalastusoikeus kuului Saviniemen kartanolle. Vuonna 1560 oli kesänuotalla saatu neljä tynnyriä suolakalaa, kahdeksan tynnyriä tuoretta ja vielä kuusi leiviskää, yhdeksän naulaa kuivattua kalaa. Asiakirjoista ei ole selvinnyt, mistä Äyräpään järven kalastusoikeus on peräisin. Todennäköiseltä tuntuu, että se periytyy vanhastaan niiltä ajoilta, jolloin Jääski kuului Äyräpään kihlakuntaan. Kun Saviniemi oli yhteisen voudin asuinpaikka 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja kun kalastusoikeus sitten siirtyi Saviniemelle, lienee se alkuaan kuulunut voudin etuoikeuksiin. Vielä vuonna 1654 mainitaan Äyräpään järven kalastus Saviniemen kartanolle kuuluvana.

    Vuoksen, Rahikkalanjoen ja Kuhajoen kalapaikat

    Vuoksi on muinaisina aikoina ollut ahkeralle kalastajalle tärkeä "veden hopean" kaivos. Runsaat apajat tuottivat välkkvväkylkisiä lohia, joita sitten veroina kulkeutui Viipurin linnanisäntien pöytään ja kauemmaksikin, aina Tukholmaan asti.
    Tuottoisin Vuoksen lohipaikoista oli Bullerborgin kalastamo, josta tarkemmin on kerrottu Bullerborgin linnan yhteydessä. Myöhemmin vuodesta 1614 lähtien käytettiin siitä Siitolan kalastamon nimeä. Bullerborgin kalastamo mainitaan ensi kerran 1555, jolloin sieltä kuljetettiin Viipurin linnaan tynnyri lohia. Se sijaitsi Imatran yläpuolella ja lohet, joita siellä pyydystettiin, olivat n.s. Saimaan lohia. Imatrankoski oli näet niin voimakas, ettei Laatokan lohi päässyt siitä nousemaan. Näin Vuoksessa esiintyi kaksi eri lohilaatua, Imatran pohjoispuolella toinen ja toinen kosken eteläpuolella. Runsaimmat saaliit saatiin Siitolan kylän kohdalla olleista pyydyksistä kuten vielä tällä vuosisadalla ennen lmatran voimalaitoksen syntyä ja Tainionkosken kahlehtimista.
    Bullerborgin kalastamo oli n.s. kruunun kalastamo. Sen tuotto käytettiin Viipurin linnanväen hyväksi. Arvid 'Tönnenpoika Wildeman palkkasi lokakuun 16. päivänä 1613 päivätyllä kirjeellään Olli Pekanpoika Kaikkosen Siitolan Tainion kalastamon lohenkalastajaksi. Pilkkanaan hän sai nauttia vapauden suuruisen tilansa veroista. Kaikkosen tuli joka kahdeksas päivä lähettää tuoretta lohta Viipuriin. Tässä asiakirjassa Tainionkoski mainitaan ensimmäisen kerran. Mvöhemmin ruvettiin kalastusoikeus antamaan arennille määrättyä summaa vastaan.
    Saviniemen kartanolla oli Vuoksessakin hyvät kalavedet. Sen omalla nuotalla sekä 30:stä katiska- ja kahdesta mertapaikasta saatiin 1569 kaksi leiviskää kuivaa kapakalaa. Tämän lisäksi kartano sai osakalaa nelikon suolattuna jokaiselta nuotalta, joka sen alueella kalasti. Näin kertyi äskenmainittuna vuonna vielä seitsemästä nuotasta yhteensä tynnyri ja kolme nelikkoa suolakalaa.

    Paitsi lohia kuuluivat ankeriaatkin 1500-luvulla Vuoksen "suurriistaan". Kostialan kartanon yhteydessä mainittiin sen alueella sijainnut ankeriaan kalastuspaikka, joka 1566 oli läänitetty tulkki Pärttyli Yrjänänpojalle. Siitä saatiin mainittuna vuonna verona neljä leiviskää kuivattua ankeriasta.
    Suur-Jääskessä oli 1500-luvulla vielä kaksi muuta tuottoisaa kalapaikkaa. Kuhajoesta, jonka kautta Juokseman vedet purkautuivat Helisevään, tuli 1560 yhdestä lanasta kuivattua ankeriasta kaksi ja puoli leiviskää, kuivattua säynävää kolme ja puoli leiviskää sekä muuta kapakalaa kahdeksan leiviskää. Seuraavana vuonna sieltä saatiin verona lanasta ja neljästä katiskapaikasta leiviskä kuivattuja ankeriaita ja puoli leiviskää muuta kapakalaa. Kuhajoen kalastuspaikkakin kuului Saviniemelle.
    Kolmas, myöskin Saviniemelle kuuluva ankeriaankalastamo sijaitsi Vuoksen vesistöön kuuluvassa Rahikkalan joessa. Yhdestä lanasta eli rysästä kertyi vuosittain verona puolitoista leiviskää kuivattuja ankeriaita.

    Lähde:
    Jääsken kihlakunnan historia osa yksi
    LSSTY © Veli Holappa
    .
    Tienarin sukukokous 28.7.2012 Parkkuun Seuratalolla.

    Puoliso: Dorotea (Teija) Mommo Itsellinen, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Mommo on Kurun ja Ruoveden keskustojen puolivälissä, Kurusta Ruovedelle mentäessä tien oikealla puolella.

    Lapset:
    Yrjö Tienari e. Mommo , s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 2
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 2
    II Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo, (Taulusta 1, isä Heikki Mommo) Mommon poika, ei Mommon isännän, vaan itsellisen poika, Ruoveden Pekkalan talon renki, Tienarin vävy ja talollinen 1729-1752, kirkon kuudennusmies, vanha isäntä. Yrjö kuoli 62-vuotiaana, kuolinsyytä ei tiedossa. Yrjö Tienarista lähtien Tienarin tila on siirtynyt nykypäivään asti isältä pojalle., s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale.

    SUUR-RUOVEDEN MAANTIETEELLINEN HISTORIA:

    Kallioperä johtaa meidät Suur-Ruoveden historiassa aina yli tuhannen miljoonan vuoden takaisiin aikoihin, jolloin maan sisässä siihen saakka tulikuumina hehkuneet kiviainesmassat jähmettyivät koviksi graniiteiksi ja muiksi lähisukuisiksi kivilajeiksi, jotka nykyään muodostavat alueen vuoriperustan.
    Mutta sen jälkeen seuraa geologisessa historiassa, niinkuin yleensä meidän maassamme, laaja aukko. Koko siltä valtavalta aiakakaudelta, jonka kuluessa muinaiset vuoristot tasoittuivat aina nykyiseen graniittiperustaan saakka, ei ole säilynyt mitään tietoja. Vasta viimeisen kymmenentuhannen vuoden ajalta - on säilynyt aukoton sarja havaintoaineistoa.
    Näyttää siis siltä, kuin paksusta historian kirjasta olisi repäisty pois valtaosa lehdistä, niin että vain ensimmäiset ja viimeiset olisivat jääneet jäljelle.
    Tähän on ensi sijassa syynä jääkausi, joka on hävittänyt vuorten rapautumisesta syntyneet aikaisemmat irtainten maalajien kerrostumat ja myös sen kasvi - ja eläimaailman, joka ennen sitä täällä on vallinnut.

    Oikeastaan voisimme puhua jääkausista yhden asemesta, sillä niitä on ollut useampiakin, ehkäpä kolme tai neljä. Niiden välillä on sitten ollut lämpimiä, jäättömiä kausia, jolloin elämä on taas päässyt versoamaan. Tavallisesti puhutaan vaan viimeisestä jääkaudesta, joka lienee kestänyt suunnilleen 75000-100000 vuotta.
    Jäätiköityminen sai alkunsa Ruotsin ja Norjan korkeilla tunturiseuduilla, missä vieläkin on pysyviä jäätiköitä. Sieltä jäätiköt ilmaston kylmetessä alkoivat laajentua kaikkiin suuntiin. Sitkeän taikinan tavoin jäämassa vähitellen eteni yli koko Skandinavian ja Suomen aina Keski-Venäjälle ja Saksaan saakka. Jäätikkö oli satojen metrien, ehkä kilometrin paksuinen.
    Edetessään se kuljetti mukanaan maan pintaa peittävät irtaimet ainekset ja irroitti kaalioiden rapautuneista pinnoista kiviä ja lohkareita, jotka tarttuivat kiinni sen pohjaan. Näin se puhdisti kallioiden altaita ja syvennyksiä, joissa nykyiset järvet sijaitsevat ja hioi ja naarmutti alustaansa tarttuneiden kivien avulla kallioiden pintoja.
    Tällä tavoin syntyivät silokalliot, joita tavataan varsinkin järvien rannoilla. Niiden pinnalla näkyvät uurteet osoittavat jäätikön liikkumissuuntaa.

    Mutta mahtava, ikuiselta näyttävä mannerjäätikkökin kohtasi väkevämpänsä. Ilmaston taas vähitellen lämmetessä sen reunojen eteneminen pysähtyi. Sen pintaan alkoi auringon säteiden voimasta ilmestyä yhä useampia puroja ja sulamisvesivirtoja, jotka kuluttivat sitä ja koversivat siihen uurteita ja onkaloita.
    Jään reu´na alkoi murtua ja lohkeilla, jäätikkö oheni ja maa-ala toisensa jälkeen vapautui sen vallasta.

    Jäätikkö ei sulanut yhtäjaksoisesti, vaan välillä sattui kylmempiä ilmastokausia, jolloin sen reuna juuttui pitemmäksi aikaa paikalleen ja saattoi tilapäisesti jopa edetäkin. Kummankin Salpausselän kohdalla sattui n. 200 vuoden pysähdys. Tämä tapahtui n. 10000 vuotta sitten.
    Sen jälkeen jää taas suli hyvää vauhtia ja n.500 vuotta myöhemmin sen reuna oli Suur-Ruoveden alueella, joka kokonaisuudessaan vapautui jään vallasta seuraavien vuosisatojen kuluessa.

    Maisemat olivat kuitenkin vielä silloin aivan toisenlaisia kuin nykyään. Valtava jäämassa oli painollaan ssanut maan kuoren painumaan alemmaksi ja kun jäätikön sulamisesta lisäksi syntyi runsaasti vettä, olivat maat pääosaltaan veden peitossa. Tämä vesi oli kylmä jääjärvi, jossa jäätiköstä irti lohkeilleet suuremmat ja pienemmät jäävuoret uiskentelivat, niinkuin nykyään arktisilla vesillä.
    Vain korkeimmat maastokohdat kohosivat saarina tästä ns. Baltian jääjärvestä. Rantaviiva lienee kulkenut jäätikön sulamisvaiheen aikana n. 200m:n korkeudella.

    Laajemmalti kuivaa maata on siis ollut vain alueen pohjoisosassa sekä Kurun luoteisosassa, muualla vain vähäisiä saaria ja saariryhmiä. Maa kohosi kuitenkin nopeasti.
    Jäätikön päättymisvaiheessa n. 9000 vuotta sitten maan kohoaminen lienee ollut n. 5-6 m sadassa vuodessa. Sittemmin maan kohoaminen on yhä hidastunut ja on nykyään vain runsaat puoli metriä vuosisadassa.
    Heti jään sulaessa kuiville jääneet ns. vedenkoskemattomat maat eroavat selvästi myöhemmin kohonneista alueista. Jäätikön sulaessa irtaantui sen pohjaan tarttunut hienompi ja karkeampi kiviaines ja vedenkoskemattomilla alueilla se jäi makaamaan paikoilleen. Tästä johtuen korkeimpien kallioiden laet alueella ovat näin syntyneen huuhtoutumattoman irtaimen maalajikerroksen, moreenin, peitossa. Niiden alempana sijaitsevilla rinteillä sen sijaan on usein näkyvissä paljaita kallioita, joilta aallot ovat huuhdelleet pois moreeniaineksen. Näin on käynyt muös matalammilla, veden alle jääneillä kallionyppylöillä ja - harjanteilla.

    Veden koskemattomat maat ovat tästä syystä myös viljavia. Tämän on ihminen kauan sitten huomannut ja seuduilla, joilla tällaisia maita on runsaammin, asutus on ensi sijassa asettunut niille.
    Näin on laita varsinkin Itä-Suomen vaaramailla, mutta Suur-Ruovedenkin alueella tämä on havaittavissa. Suur-Ruoveden harjut ovat pitkittäisharjuja, joiden pituussuunta vastaa suurin piirtein jäätikön kulkusuuntaa.

    Näsijärven pinta on 94,9 m merenpinnasta, Kurun Aurejärvi 154,8m.
    Suurin osa Suur-Ruoveden alueesta sijaitsee kuitenkin 100-150 m:n korkeuserojen välillä, vain uloinna pohjoisessa samoin kuin Kurun länsiosassa on keskikorkeus 150-200 m:n välillä.
    Kurussa Kuusijärven pohjoispäästä länteen pienen Lumijärven eteläpuolella oleva mäki, joka on 220,2 m merenpinnan yläpuolella ja siis koko Hämeen korkeimpia kohtia.

    Varsinkin savikkoja, jotka ovat syntyneet jäätikön sulamisvaiheessa jään kaikkein hienoimmaksi jauhamasta veteen joutuneesta kiviaineksesta tai myöhempien vesistöjen pohjaan laskeutuneista hiukkasista, on alueella vain suhteellisen vähän verrattuna esim. Tampereen seutuihin tai Pohjanmaan jokitasankoihin.
    Näsijärven pohjoispäähän liittyvien suurten järvenselkien ympärillä olevissa pitäjissä, Kurussa, Ruovedella, Vilppulassa ja Virroilla on kuitenkin rantojen tuntumassa yleisesti etupäässä vähäisiä savikkoalueita. Savikerros on yleensä ohut, keskimäärin vain n. metrin paksuinen.



    OLKITAIPALE:

    Kurun Olkitaipaleella oli Ilmarinkylän Lassen eräsija. Kyseessä on ilmeisesti Lauri Villi, joka oli kylän suurimman, myöhemmin Teivaalaan liitetyn tilan isäntä.
    Omistus sijaitsi Jakamajärven ja Parkkuunlahden välisellä kannaksella, jonka läpi juolsevassa joessa oleva Parkkuunkoski piti kiertää maitse. Tällä erämaalla asui Martti Erkinpoika Mylläri.
    Naapuritalon Taipaleen ensimmäinen isäntä, joka sai 1553 vahvistuskirjeen tilaansa, oli kotoisin Ylöjärven Ilmarinkylästä.
    Vuonna 1681 Jaakko Markunpoika Taipale eli Ilmarinen esitti mainitun kirjeen selittäen, ettei talo ollut koskaan jäänyt autioksi. Eräsija näyttää siis olleen koko ajan vanhan omistajasuvun hallussa.
    Mahdollisesti myös Kuusjärven ympäristö kuului Lauri Villin maihin.
    Järven itärannalla, vanhoilla Taipaleen tiluksilla on Pirttilahti, jonka luona on hyvinkin saattanut olla talvisten pyyntiretkien tukikohtana käytetty eräpirtti.

    Molemmin puolin Olkitaipaleen erämaakappaletta oli kaksi Ylöjärven Erkille kuuluvaa eräsijaa, Parkkuu ja Vaakaniemi.
    Kyseessä on ilmeisestikin 1553-1584 Äijälän isäntänä mainittu Erkki Ollinpoika.
    Hänen entisillä erämaillaan asui 1590 Pekka Martinpoika Tienari.
    Erkin Vaakaniemessä olevan eräsijan oli saanut asuttavakseen Erkki Toikko, joka esiintyy jo 1562 Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa. Molemmat eräomistukset on siis helppo paikallistaa.

    Erämaiden luettelossa mainittiin jo 1552 niille uudisasukkaiksi asettuneiden nimet. Kaikki olivat yläsatakuntalaisia ja joukossa oli useita, jotka olivat kotoisin Vanhasta Pirkkalasta.
    Omille erämaille asettuneita voidaan varmasti todeta vain yksi, Juho Ollinpoika Naistenmatkan Sipilästä, joka muutti isänsä eräsijalle Virtain Vaskivedelle.
    Samoin tapahtui ilmeisesti myös Kurun Olkitaipaleella, joka ilmoitetaan asutuksi Ilmarinkylästä Ylöjärveltä.
    Juho Ollinpoika lienee kuitenkin pian luopunut yrityksestä, koska häntä ei mainita enää 1562 ja 1564 erämaatalonpoikain luettelossa.
    Innostus erämaiden asuttamiseen oli muutenkin vähäinen, sillä 1552 uudisasukkaiksi halukkaista pirkkalalaisista vain Kankaantaan kylästä Vaskivedelle muuttanut Pekka Lodwiik asui erämaalla 1560-luvun alussa.
    Tämän lisäksi ilmeisesti vain Olkitaipale jäi pysyväksi Vanhasta Pirkkalasta tulleen asuttajan haltuun.

    Hämäläisiä ja satakuntalaisia liikkuvammat savolaiset tulivatkin muodostamaan huomattavan osan Vanhan Ruoveden pitäjän uudisasukkaista.
    Vielä 1558 yrittivät Ylä-Satakunnan eränkävijät pelastaa vanhat alueensa itselleen. he valittivat uudelle herralleen Juhana-herttualle savolaisten tunkeutumisesta alueelleen ja pyysivät tätä takaamaan heidän entiset omistuksensa.
    Juhana, joka ei ehkä ollut tarkoin perillä isänsä asuttamispolitiikasta, kirjoittikin Savonlinnan voudille Kustaa Finckelle kehottaen tätä estämään savolaisia tulemasta herttuakuntaan kuuluvan satakunnan metsiin ja erämaihin.
    Alkuun päässyttä luonnollista kehitystä ei tällaisilla käskykirjeillä voinut enää estää.
    Vaikka Kustaa Fincke ei tietenkään asettunut julkisesti Juhana-herttuaa vastustamaan, savolaisten muutto sai tapahtua kaikessa hiljaisuudessa ja herttuan kukistaminen 1563 teki lopullisesti tyhjäksi yläsatakuntalaisten toiveet eräsijojensa säilyttämisestä.
    Tiedot: Juhani Saarenheimo-Vanhan Pirkkalan historia.

    Edellistä kirjoitusta johdatellen kirjoitettiin Kurusta kirjassa:
    Niilo Söyrinki, Ville Luho, Mauno Jokipii- Vanhan-Ruoveden historia I

    V a a k a n i e m i mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa v.1562 Erkki Toikon, mutta v.1564 Matti Parkkoisen asumana. Toikko-nimi viittaa Pirkkalan Toikkolan kylään, joka on nykyään Kangasalaa.
    Parkkisia taas asui tähän aikaan Hämeenkyrön Heinijärvellä, josta uudisasukas voisi olla kotoisin.
    V.1589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ylöjärven Erkin erämaalle.
    Eräät Vaakaniemen edustalla olevat kalavedet jäivät kuitenkin pitkään kantapitäjien omaisuudeksi.
    Niinpä Heikki Heikinpoika Pirkkalan Saarilahdesta (nyk. Teiskon Terälahdesta eli Saarlahdesta) sanoi v.1675 vetäneensä Kangasalan Hypperlän kyläläisten kanssa nuottaa täällä olevan Murassaaren alapuolella ja pystyi todistamaan, että vaakaniemeläiset olivat vielä 1600-luvun puolivälissä maksaneet Murassaaren kalavedestä vuokraa Saarlahteen.

    O l k i t a i v a l sai Velkilevelän (Welilefwelä) eräsijan nimellä ensimmäisen uudisasukkaansa Pirkkalan Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärveltä) vouti Niilo Ingenpojan ja tuomari Jöns Westgöten vahvistuskirjeen 16.12.1553 nojalla.
    Se jäi heti pysyvästi asutuksi, koskapa Jaakko Ilmarinen Olkitaipaleelta esittäessään yllämainitun kirjeen v.1681 selitti, ettei talo koskaan sen jälkeen ole ollut autio.
    Olkitaipaleen kylä mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luetteloissa v.1562 Lasse Tarikan ja matti Tokin, mutta v.1564 Niilo-nimisen miehen asumana. Tarikka-nimi viittaa Lempäälän Lempoisten kylään uudisasukkaan kotipaikkana.
    Toki ehkä Hämeenkyrön Toikkoseen. V.16´589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ilmarin kylässä asuneen Laurin erämaalle, mikä pitää yhtä ensimmäisen tiedonannon kanssa.
    Olkitaipaleen taloilla oli Sikkilän takamailla Sikkilänjoen varsimailla yhteinen laiduntamisalue kotieläimille esim. lampaille, joita varmaan silloiseen aikaan vartioitiinkin vuorotellen petoeläinten hyökkäyksiä vastaan. Kaikki eläimet kulkivat missä kukin ja merkittiin talojen tyyliin eri tavoin omien eläinten tunnistamiseksi. Rajoja ei ollut, mutta myöhemmin, kun maa-alueista tehtiin yksityisiä ja yhteisomistukset siirtyivät silloin historiaan, Sikkilänjoen varteen on lohkottu yksityisille tiloille erinäköisiä ja - kokoisia palstoja esim. kortteen ym. keräämistä varten. Näin yhteisomistus siellä purettiin ja tiloille tulleet palstat ovat aikojen saatossa menettäneet merkityksensä. Taipaleella on edelleen palstansa, mutta Tienarin palsta lohkottiin 29.1.1920 tilaksi 303-415-6-5 ALAKOSKI, joka myytiin samalla Poikeluksen Lamminperän silloiselle omistajalle Näsi Oylle 2000 mk:lla. Nykyään Alakoski yksityisessä yhteisomistuksessa.

    NÄSI OY:
    Ennen maailmansotaa tiiliteollisuus oli elänyt kultakauttaan, ja XIX kaupunginosaan oli rakennettu useita tiilitehtaita. Näistä tiilitehtaista jäivät maailmansodan aiheuttaman laman jäljiltä henkiin vain pari. Niistä toinen oli Puolimatkan tiilitehdas, joka sijaitsi Hippoksen vieressä. Tehtaan oli vuonna 1911 hankkinut omistukseensa Näsi Oy, joka omisti useita tiilitehtaita ympäri maakuntaa. Näsi Oy:llä oli kaupunginosan alueella omistuksessaan myös toinen ennen maailmansotaa perustettu tiilitehdas, joka sijaitsi lähellä Messukylän rajaa. Yhteensä Näsi Oy:n tehtaat työllistivät kesäisin jopa lähes 50 henkilöä, joista osa siis asui perheineen kaupunginosan alueella.


    P a r k k u j ä r v i mainitaan v.1552 eräluettelossa suurena erämaana, jonka koko Pirkkalan Sikojärven kylä yhdessä omistaa viiden penikulman päästä kotikylästään. Siellä katsottiin olevan tilaa kolmelle uudisasukkaalle, Erkki Laurinpojalle Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärvestä), Tuomas Jaakonpojalle Kuusiniemen kylästä (nyk. Teiskosta) ja Erkki Yrjänänpojalle Toikkolan kylästä (nyk. Kangasalta).
    Kun jo mustankirjan erämaaluettelo 1440-luvulta tuntee Sikoisten (= Sikojärven) kylän Kaupin omistaman miehenmetsän, tämä on nähtävästi juuri Kurun Parkkujärvi.
    Yhteisomistusteoria on kuitenkin tutkimuksen perusteella hylätty ja sijalle on astunut yksityisomistusteoria, jonka mukaan yksityiset maanraivaajat ovat alkuaan panneet viljelyksen alulle ja yhteisomistukset ovat syntyneet myöhemmässä vaiheessa vapaiden raivaajien liittyessä erilaisiksi yhteisöiksi. Erämaaomistus on periaatteessa yksityisomistusta. Eri lähteet puhuvat pääasiassa yksityisten miesten omistamista eräsijoista, miehenmetsistä, saroista ja päiväkunnista.
    Tietenkin niitä on joutunut perintöjen, ostojen, myötäjäislahjojen yms. yksityisomaisuuteen kuuluvien luovutustapojen mukaisessa järjestyksessä useampiakin yhdelle miehelle tai muutaman eri miehen muodostaman ''yhtiön'' yhteisomaisuudeksi.
    Niinpä Pirkkalan erämailla mainittiin edellä olevassa luettelossa yksi koko kylän omistus, nimittäin Pirkkalan Sikojärven kylälle kuuluva Kurun Parkun erämaa.
    Tässä kylässä oli vain kolme taloa, joten ei ole kysymys mistään suuresta yhteisomistuksesta.

    Kurun Olkitaipaleen Juhana Jaakonpoika sai v. 1629 seitsemän kappaa viljaa Keihäslahden kylässä asuvalta Riitta Tuomaantyttäreltä, jonka poika oli saanut syyskudun ajan kalastaa Juhanan kalavesillä. V. 1631 sakotettiin Olkitaipaleen Yrjänä Olavinpoikaa siitä, että hän oli kolmesti laskenut verkkonsa Lasse Yrjänänpojan verkkojen päälle.
    V. 1679 syntyi lähekkäisten kylien Olkitaipaleen, Toikon ja Vaakaniemen kesken kiistaa Kierteenniemen yhteisestä kalavedestä. Siitä tuomittiin silloin nautittavaksi kunkin talon äyriluvun mukaan - toisin sanoen suurilla maaveroa maksavilla taloilla oli kalavedenkin tuottoon vastaavasti suurempi oikeus.

    Vaikka verot ankarasti painoivat suurvaltakauden ruoveteläisiä ja keuruulaisia, niin että talojen veronmaksukyvyttömyys eli autius ajoittain saavutti tavattomat mittasuhteet, ei mitään suurempia verotuksesta johtuvia mellakoita seudulla tapahtunut.
    V. 1628 levittivät Matti Mylläri ja Yrjänä Olavinpoika Kurun Olkitaipaleelta huhua, ettei ylimääräistä ns. ''kolmen markan apua'' tarvitsisi maksaakaan kuin yksi markka, mikä pitkän aikaa haittasi tämän veron kokoamista pitäjästä.
    Oikeus havaitsi tämän kuitenkin tapahtuneen ''hulluudesta ja tietämättömyydestä'', ja niin asianomaiset selvisivät hairahduksestaan menettämättä h e n k e ä ä n.

    Paikallisen rasituksen luontoinen oli myös S ä ä k s m ä e n s a l p i e t a r i t e h t a a n kunnossapito ja vuotuiset salpietariajot, joihin Ruovesi useiden lähellä olevien Ylä-Satakunnan ja Hämeen pitäjien mukana oli ainakin puolen vuosisadan ajan velvoitettu.
    Salpietaria tarvittiin ruudin raaka-aineeksi ja sentähden oli ympäri valtakuntaa perustettu salpietaritehtaita; Sääksmäen tehdas mainitaan ensi kerran lähteissä v. 1582.
    Salpietaria keitettiin hevosen lannan alla olleesta maasta, johon mätänemisen seurauksena oli muodostunut typpihapon suoloja.
    Tällaista salpietarimaata talleistaan (maalattia), halkoja sen keittämistä varten ja olkia sen siivilöintiin joutuivat ruoveteläiset ja keuruulaiset säännöllisesti kuljettamaan Sääksmäen tehtaalle.
    Jos joku ei halunnut toimittaa perille parseleita, saattoi hän lunastaa ne yhdeksällä markalla rahaa, mikä kannettiin joskus yhtenä, joskus kahtena eränä vuodessa.

    Salpietaritehtaan edustajana ja veronkantomiehenä Ruoveden hallintopitäjässä toimi Matti Mylläri Kurusta. V. 1624 hänen toimittamattomat rästinsä mainitaan vain 25 taalariksi, mutta v. 1629 peräti 470 taalariksi. Eivät edes aatelin alustalaiset tehneet salpietariajojen suhteen poikkeusta. Talvikäräjillä v. 1629 huomautettiin Aksel Kurjen ja Brita de la Gardien lampuodeille, että heidän tulee suorittaa salpietariajot ''muiden lampuotien tapaan'', siis puolet tavallisiin talonpoikinn verrattuna.
    Ajojen vaatiminen loppui vasta, kun salpietariapu v. 1634 muutettiin tavalliseksi, suoraan kruunulle eikä kruunun omistamalle tehtaalle meneväksi rahaveroksi.

    TILOJEN LAHJOITUKSET:

    Juhana III:n aikana syntyivät läänitykset eli l a h j o i t u k s e t henkilökohtaisista ansioista.
    Ajateltiin, että lahjoituksia saaneiden aatelissukujen piti jatkuvasti pysyä kruunun palveluksessa niin tehokkaasti, että ne ansaitsivat tämän. Ensinnä muodostuivat suuret kreivi - ja vapaaherrakunnat, myöhemmin pienemmät perinnölliset lahjoitukset.
    Lahjoitus tarkoitti kuten läänityskin, perintötilojen kyseessä ollen, vain määrättyjen kruunulle tulevien verojen kanto-oikeutta. Talojen omistusoikeus pysyi luonnollisesti talonpojilla. Kun kuitenkin kruununtilojen omistusoikeuden katsottiin kuuluvan valtiolle ja vain eräänlaisen hallintaoikeuden niiden viljeliköillä, katsoivat aateliset lahjoituksen tapahtuessa saaneensa taloon myös omistusoikeuden.
    Kruunun talollisesta tuli siten aatelin lampuoti eli maanvuokraaja, joka kuului ns. u u t e e n r ä l s s i i n.
    Verotalollinenkin voi joutua lampuodiksi verorästien vuoksi, sillä aatelinen saattoi samoin kuin aikaisemmin kruunu, jos kolmen vuoden verot talosta jäivät maksamatta, huudattaa itselleen talon varsinaisen omistusoikeuden, ns. s u k u o i k e u d e n. Tämän takia lahjoitukset muodostivat vaaran vanhalle talonpoikaiselle vapaudelle.

    Lahjoituksia oli lukuunottamatta kreivi - ja vapaaherrakuntia, jollaisia Ylä-Satakunnassa oli vain pari nimellistä, kahta päätyyppiä.
    Täysin omistusoikeuksin annettuja lahjoituksia sanottiin a l l o d i a a l i l a h j o i t u k s i k s i, kun sen sijaan Norrköpingin valtiopäivillä 1604 säädetyin rajoituksin annettuja lahjoituksia kutsuttiin N o r r k ö p i n g i n p ä ä t ö k s e n t i l o i k s i.
    Viimeksi mainitut periytyivät vain lahjoituksen saajan miespuolisille jälkeläisille, eikä niitä saanut myydä tai pantata tarjoamatta niitä ensin kuninkaalle. Norrköpingin päätöksen jälkeen oli allodiaalilahjoitusten antaminen itseasiassa laitonta, mutta sitä esiintyi siitä huolimatta. Valtio saattoi myös myydä ja pantata tiloja, menettelystä ei välitetty, vaikka perintötalojakin olisi tullut täten myydyksi. Tällaisia ''lahjoituksia'' sanottiin o s t o - tai p a n t t i r ä l s s i t i l o i k s i .

    Liiviläistä aatelia oleva Tallinna käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta'' 17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa Ruovedelta.
    Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot:
    Kurun Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi Taipaletta,
    Keihäslahden kaksi Kurun taloa,
    Keihäsjärven Lauri Eskonpoika,
    Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja Minkkinen,
    Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa,
    Karjulan Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski,
    Pohjankapeen Kapee

    Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu,
    Siikalahden Ylä - ja Alasarvana,
    Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo,
    Rämingin Tyrni, Tapion Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika,
    Kautun Matti Hannunpoika ja
    Väärinmajan Työrö ja Nenonen

    Grassin jälkeläiset asuivat vakinaisesti Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien lahjoitustilojen asioita.
    S e n tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta.

    ''OLKITAIPALEEN KARTANO''

    Grassin edellä mainitulla lahjoitusalueella tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevinen ns. rajapiiritiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten omistajalleen edullinen sijoitus.
    V. 1653 sai näet Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa säterikartanon omistamalleen Kurun Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6 manttaalin suuruinen.
    V. 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräjiltä todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsevat vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.

    Omistaja Grass ei liene koskaan käynyt uudessa kartanossaan, jonka erikoisasema johtui siitä, että hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa ohella asuvan, eikä hän liioin ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain mukaan tuli olla.
    Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon'' nauttia säterivapautta useita vuosia.
    Vielä v. 1665 sanotaan läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea tupa, joka sekin nyt kaatuu nurin''.
    V. 1667 ja sitä seuraavina vuosina mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu.
    Viimeinen yritys Olkitaipaleen kartanon elvyttämiseksi sattui v.1680 Laukon kartanon herran Gabriel Kurjen tahdosta, jonka haltuun Grassin tilat silloin olivat joutuneet. Hän näyttää todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.

    Kun kuitenkin Olkitaipaleen Markku Antinpoika ja J u h a n a T i e n a r i sekä muut Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa köyhyytensä takia kartanoa rakentaa, hankkeesta luovuttiin.
    Vuoden 1683 suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita.
    Kartanolaitos tuli Ruoveden alueelle vasta sauraavalla vuosisadalla Pekkalan kartanon syntyessä sinne.


    Seuraavat otteet kirjasta:
    Tuomo Koukkula: Vanhan-Ruoveden historia II

    UUDET TALOT:

    Nykyisten pitäjäin (kirja valm.1967) alueelle syntyi 1700-luvun alussa uusia taloja seuraavasti:
    Kurun Parkkuun jakokunnan y h t e i s m a a l l e syntyivät Riihikosken eli Riihenperän (Riihtenperä) ja Ristaniemen eli Riistaniemen uudistalot.

    Heikki Yrjönpoika mainitaan uudistalonsa asukkaaksi ensi kerran vuonna 1738. Uudistaloa seuraavana vuonna käräjillä tutkittaessa Pietari Toikko sanoi siellä olevan 1½ tynnyrinalaa peltoa (0.75 ha) ja maata yllin kyllin 1/4 manttaalin talolle.
    Kalavetenä Riihikoskella oli Näsijärven Vankavedestä pistävä lahti.

    Ristaniemen perustaja Heikki Erkinpoika oli vuoden 1730 paikkeilla muuttanut Harjusta (nyk. osa Tamperetta) Kuruun, missä palveli Lörpyksellä renkinä.
    Vuonna 1739 hän sai luvan raivata Jakamaniemen metsään talon.
    Kalavedeksi Ristaniemi sai koko Jakamajärven.

    Vaakaniemen isännän Pietari Matinpojan kuoltua vuonna 1744 viljelivät tämän veli Matti Matinpoika ja vävy Yrjö Yrjönpoika Toikkoa yhdessä, kunnes tila vuonna 1748 jaettiin näiden kesken Ylä - ja Ala-Toikoksi.

    Vuoden 1795 päätöksellä perustettiin Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon maalle neljä ½ manttaalin kokoista uudistilaa, kaikki e n t i s i ä v i r k a t a l o n t o r p p i a.
    Sillanpään uudistila sai maansa lähinnä Ikaalisten rajaa, sitten Lampi ja Leponiemi.
    Lepistön torppa oli aiottu neljänneksi uudistilaksi, mutta sen katsottiin olevan liian lähellä virkataloa.
    Joten neljänneksi tuli L a h d e n p e r ä, joka sai maansa Parkkuun jakokunnan rajalta.
    Lahdenperä tulikin kuulumaan Olkitaipaleen kylään.
    Olkitaipaleen taloluku kasvoi samaan aikaan Kastarin ja Vanhakylän uudistaloilla.
    Parkkuun jakokunnassa pantiin vuonna 1795 myös verolle uudistilat Poikelus, Lamminperä ja Lähteenmäki ja Vaakaniemen kylässä Leppälahti.

    Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon asukkaat, jotka omistivat mm. Olkitaipaleen Lahdenperän uudistalon vuodesta 1795, ennenpää ollut virkatalon torppa.
    Majuri (luutnantti vuonna 1795) Johan Fredrik Eek s. 15.7.1758 Rauma k. 3.1.1820 Tukholma
    Vapaaherratar Sofia Christina von Duben s. 14.12.1759 k. 1822 Tukholma (5 lasta syntynyt Kurussa)
    Johan Fredrik Eek johti vuosina 1796-1804 Ruoveden komppaniaa.

    Olkitaipaleen Lahdenperän uudistilaa omisti siis Johan Eek tai tarkemmin sanottuna Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalo omisti.
    Lahdenperää asui ja viljeli sotilas Matti Martinpoika Flintbergin poika Heikki Matinpoika s. 6.1.1760 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    Sotilas, reserviläinen Matti Flintberg kuoli Lahdenperän talossa 24.1.1808

    KRUUNUNTILOJEN LUNASTUS PERINTÖTILOIKSI:

    Rahantarvettaan tyydyttääkseen valtio myi kruununtilojen perintöoikeuksia. Vuonna 1723 annetun asetuksen mukaan perintöoikeuden hinta oli Vähintään niin suuri kuin kuuden vuoden vero.
    Vuonna 1741 lunastushinta alennettiin kolmen vuoden veroa vastaavaksi.
    Kuka tahansa sai lunastaa kruununtilan omakseen maksamalla kolmen vuoden ylimääräiset verot, mutta kruununtilan asukkaalla oli etuoikeus, eri asia on sitten, oliko hänellä rahaa.

    Vanhan-Ruoveden alueelta ostettiin kruununtiloja runsaasti perinnöksi muutamana vuonna 1760-luvun alussa.
    Vuonna 1760 lunastettiin perintötiloiksi molemmat Peskan ja Sarvanan talot Ruovedelta ja Taipale Kurusta,
    vuonna 1761 Ruovedelta Tuuhonen ja Kurusta T i e n a r i sekä Lörpys,
    vuonna 1762 Virroilta Jäähdyspohjan Uotila, Toisveden Soinin talot ja Virtain Härkösen talot sekä
    vuonna 1763 Visuvedeltä Kangaspusu.

    Juuri vuonna 1763 kuitenkin keskeytettiin perinnöksi lunastaminen rahanarvon alenemisen vuoksi, mutta se sallittiin taas muutaman vuoden kuluttua, niin että 1760-luvulla ehdittiin ostaa perinnöksi vielä Pajulahden Nikkilä, Pohjaslahden Mäki ja Uuraisten Simonen.

    TILUKSET ENNEN ISOJAKOA:

    Isojako suoritettiin Olkitaipaleessa 1800-luvun alussa.
    Tilukset olivat maassamme keskiajalta aina Isojakoon saakka suurelta osalta yhteisomistuksessa.
    Virallisen maanomistusjärjestyksen mukaan yksityisellä talolla oli yksinomainen nautintaoikeus vain tonttialueeseensa ja talon yksityisesti raivaamiin peltopaloihin ja sen valtaamiin niittyihin.
    Kylän pellot talojen ympäriltä ja isot niityt kuuluivat yhteisesti koko kylälle, kuten metsätkin, elleivät metsät kuuluneet useammankin kylän muodostamalle jakokunnalle. Esim. Parrkkuussa oli jakokunta.

    Tällainen maanomistusjärjestelmä tai pikemmin nautintajärjestelmäoli omaksuttu vain tiheämmin asutussa Länsi - ja Etelä-Suomessa.
    Oli luonnollista, että kukin talo hoiti itsenäisesti rakennusten ympärille raivattuja peltoja ja korjasi lähiympäristöstä vallattuja niittyjä.
    Metsät ja kalavedet tosin saattoivat tulla muutaman talon yhteisnautintaan, mutta talojen kesken on jo varhain suoritettu epävirallisia metsäjakoja, joten metsienkään yhteisomistusta ei voida pitää sääntönä, vaikka valtaosalla taloista olikin Isojakoon saakka osuudet yhteismetsiin.

    Vuonna 1815 todettiin Juho Antinpoika Kastarin Kurun Olkitaipaleesta raivanneen yli 4 tynnyrinalaa peltoa (n.2 ha). Lisäksi hän oli heinämaata parantaakseen laskenut Kuusjärven pintaa kaivamalla 36 syltä pitkän kanavan (n.62 m),
    mistä kaikesta hän sai tunnustukseksi 20 luotia (n.300 g) painavan kullatun hopeapikarin.
    Suomen Talousseuran palkinnot luovutettiin kirkossa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen.
    Pappi piti luovutuspuheen ja ansioitunut raivaaja asteli kuoriin palkintoaan hakemaan. Lopuksi luettiin vielä talonpojan työlle ennen kokematonta arvonantoa osoittaneen esivallan puolesta rukous ja siunaus sekä veisattiin virsi päälle.



    Kurun Olkitaipaleen Tienarin talon isännät:

    1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
    2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
    3. Pietarin leski Anna Tienari 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
    4. Tuomas Olavinpoika Tienari 1606-1608
    5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
    pso Valpuri Matintytär Tienari 1639 ja 1643-1644
    Edellisen poika
    6. Yrjö Laurinpoika Tienari 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
    pso Marketta (Maisa) Antintytär Tienari
    Edellisen sisarenmies
    7. Pietari Olavinpoika Tienari 1649-1677
    pso 1 Kerttu Laurintytär Tienari 1645-1646
    2 Anna Tienari (ainakin jo vuonna 1649)
    Edellisen ja Annan poika
    8. Juho Pietarinpoika Tienari 1678-1696
    pso Aune Tienari
    9. Heikki Tuomaanpoika Tienari Kuru II:sta 1697-1728
    (Heikki Tuomaanpoika Tienari oli Yrjö Heikinpojan vaimon Valpuri Heikintytär Tienarin isä eli Yrjön appiukko)
    10. Yrjö Heikinpoika Tienari Ruoveden Pihlajalahden Mommosta 1729-1747
    (Yrjö Heikinpoika on nykyisten tienarilaisten kantaisä, mistä lähtien tila on ollut samalla suvulla)
    pso Valpuri Heikintytär Tienari
    edellisen poika
    11. Heikki Yrjönpoika Tienari 1747-1758
    pso Anna Olavintytär Tienari Teiskon Kulkkilasta.
    seuraavana Anna Olavintytär Tienarin II mies eli puusniekka Antti Joosepinpoika Kurun Aurejärven Pusulta.
    12. Antti Joosepinpoika Tienari 1760-1789 (Antti osti Tienarin kruununtilasta perintötilaksi vuonna 1761)
    seuraavana Heikki Yrjönpoika ja Anna Olavintytär Tienarin poika.
    13. Jooseppi Heikinpoika 1790-1809
    pso Leena Yrjöntytär Tienari Kurun Karjulan Heikkilästä
    edellisen poika
    14. Matti Joosepinpoika Tienari 1809-1838
    pso Leena Yrjöntytär Tienari Teiskon Paksulasta
    edellisen poika
    15. Matti Matinpoika Tienari 1838-1861
    pso Liisa Juhontytär Tienari Kurun Olkitaipaleen Philpusniemestä eli Kastarista.
    edellisen poika
    16. Juho Kustaa Matinpoika Tienari 1861-1898
    pso Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari Ruoveden Muroleen Murolekosken Kivistöstä.
    edellisen poika
    17. Juho Kustaa Tienari 1898-1937
    pso Susanna Sanni (Sanna) Tienari Parkanon Vuorijärven Kovesjärveltä.
    edellisen pojat
    18. Kaarlo Tienari ½ 1937-1940, kaatui Impilahdessa 1940
    pso Aino Tienari Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjasta.
    19. Pentti Tienari ½ 1937-1978
    pso Elma Tienari Kurun Vaakaniemen Junkkarilta.
    edellisen poika
    20. Matti Tienari 1986-

    Pirkkalan erämaa - asutusta ja Tienari sijaitsi Ylöjärven Erkin erämaalla.
    Tienarin talon isäntä 1729-1746.
    Kirkon kuudennusmies 1730.

    Kirkon kuudennusmiehet olivat 1600-luvun alusta lähtien tomineet seurakuntalaisten elämän valvojina ja virkamiesten avustajina mm. veronkannossa. Isonvihan aikana tämäkin vanha järjestelmä oli järkkynyt.
    Vuonna 1730 asetettiin käräjillä maaherran käskystä kuudennusmiehet jälleen. Kuudennusmiehiksi tulivat Kurusta Yrjö Heikinpoika Tienari, Juho Jaakonpoika Paappanen ja Antti Suutari.
    Ruovedelta Lauri Pietarinpoika Visuvesi, Jaakko Juhonpoika hanho, Antti Heikinpoika hakoniemi ja Juho Juhonpoika Mommo.
    Virroilta Heikki Antinpoika Patala, Heikki Joosepinpoika Paavola ja Matti Matinpoika Ikkala.
    Maaherran määräyksestä heidän tuli erikoisesti pitää silmällä irtolaisia ja palkollisia, mutta samalla he olivat seurakunnan vanhimpia. Kaikki talolliset eivät oikein hyväksyneet eräiden kohottamista yhteisestä raavaasta erikoisasemaan.
    Tämä näkyi esimerkiksi Ruoveden kirkkoa vuonna 1778 rakennettaessa. Silloin osa kansasta vaati, että kuudennusmiesten olisi pitänyt tehdä päivätöitä siinä kuin toisetkin tekivät vaikka jo etukäteen oli sovittu kuudennusmiesten toimivan rakennusmestarin alaisina apuvalvojina.
    Koska rahvas asennoitui näin ja kuudennusmiehet eivät ilmeisesti käytännössä olleet aivan välttämättömiä, jäivät vapautuneet kuudennusmiehistön paikat usein täyttämättä; vuonna 1798 oli vanhaisäntä Yrjö Visuvesi Ruoveden ainoa kuudennusmies, mutta 1800-luvun puolella paikat taas täytettiin.

    Puumerkki 1741, tiimalasi.

    Vuonna 1570 Kurussa oli 5 taloa, 1600-luvun vaihteeseen mennessä niiden määrä kasvoi 36:een,
    mutta sittemmin taloja autioitui ja vuonna 1675 niitä oli enää 24. 1700-luvun taitteessa niitä oli 27.
    Tienari, aluksi Vaakaniemen kylässä, kuului Kurun taloihin vuodesta 1586 Pietari Martinpoika Tienari.

    Kirkon istumajärjestys määrättiin 13.6.1697.
    Naisten puoli Miesten puoli
    1.Lörpys ,Ikonen 1.Kuru
    2.Toikko ,Vihola ,Heikkilä 2.Toikko
    3.Kuru 3.Hainari ,Vihola
    4.Karjula ,Paappainen ,Erkkilä 4.Kapee ,Suutari
    5.Kapee ,Suutari ,Kurun piiat 5.Keihäsjärvi ,Tienari ,Kurun piiat
    6.Keihäsjärvi ,Tienari ,Sormunen 6.Karjula ,Paappainen ,Hänninen
    7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä 7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä
    8.Taipale ,Luomajärvi 8.Taipale ,Myllärin rengit ,Lörpys
    9.Hainari ,Lannetta ,Myllärin piiat 9.Luomajärvi ,Lannetta ,Pusu
    10.Hänninen ,Murolekoski ,Puntanen 10.Kovanen ,Ikonen ,Sormunen
    11.Itselliset ,irtain väki 11.Erkkilä ,Saksa ,Murolekoski
    Kuorissa olleisiin penkkeihin saivat lukkarin lisäksi istua ne ,jotka osasivat lukea sisältä ja laulaa hyvin.

    Vanhan Ruoveden alueen väestötilastot alkavat vuodelta 1634 ja aluksi niitä laativat papit.
    Vuonna 1680 Ruovedella ja Kurussa asui yhteensä 1140 henkeä.
    Vuonna 1721 Kurussa asui 184 henkeä ja v.1749 jo 341.

    Vuonna 1749 Kurun väestötilastossa mainitaan 4 pappissukuun kuuluvaa ja muuta säätyläistä sekä heidän palvelijoitaan 14 henkeä. Talollisia oli 50 ja torppareita 3. Itsellisväkeen kuului 45 ja sotilaisiin 11 henkeä.
    Yli 15-vuotiaita rahvaan lapsia ja palkollisia oli 163. Entisiä sotilaita oli 5 ja köyhiä ja sairaita 11.
    .
    Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen kartanossa Skoonessa. Omisti mm. Kurun Olkitaipaleen Tienarin.

    Puoliso: 18.11.1722 Kuru Valpuri Heikintytär Tienari. (Taulu 363) Vanhemmat Kurun Keihäslahden Kuru II:sta, Tienarin tytär, piika ja emäntä., s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II, s. 1672 Kuru, Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale ja Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski, s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Heikki Tienari , s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 3
    Juho Sipilä e. Tienari , s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 185
    Marja Taipale o.s. Tienari , s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 217
    Riitta Hänninen o.s. Tienari , s. 1730 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 357
    Jooseppi Tienari , s. 25.12.1732 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 358
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 3
    III Heikki Yrjönpoika Tienari, (Taulusta 2, isä Yrjö Tienari) Tienarin nuori isäntä 1747-1758, Heikki kuoli 34-vuotiaana pistokseen = rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussin-tulehduksessa., s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.


    Heikki oli Tienarin talon isäntä 1747-1758.
    Kuoli keuhkotautiin v.1758 35-vuotiaana, haudattu kirkkoon.
    Vaimo Anna Olavintytär oli talollisen tytär Teiskon Kulkkilasta.
    Lesken II mies Antti Joosepinpoika (25.11.1735-30.8.1789) oli talollisen poika Aurejärven Pusulta,
    toimi puusniekkana Olkitaipaleen Tienarilla 1760-1789.
    Antin II vaimo oli Maria Yrjöntytär oli talollisen tytär Karjulan Heikkilästä.
    Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa. Suomen jokaisesta kunnasta oli edustaja mukana. Kurusta Hämeen läänin lähetystöön osallistui Juho Tienari, mistä hyvästä hän sai matkastaan muistomitalin.

    Puoliso: 25.03.1747 Teisko Anna Olavintytär Tienari o.s. Iso-Kulkkila. (Taulu 1139). (Taulu 1238). (Taulu 1305) Kulkkilan tytär, Tienarin emäntä, Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen. haudattu kirkkoon., s. 04.02.1727 Teisko, Kulkkila, k. 04.12.1765 Kuru, Olkitaipale.

    Anna kuoli tulirokkoon 39-vuotiaana.
    Vanhemmat: Olavi Eskonpoika Iso-Kulkkila, s. 1682 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.05.1762 Teisko, Kulkkila ja Maria Matintytär Iso-Kulkkila o.s. Kuoranta, s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila.
    JUHO TIENARIn (1841-1916) saaman muistomitalin toinen puoli. Suomi-neito osoittaa oikealla kädellä lausetta: Laissa maan turva ja vasen käsi pitää lujasti kiinni Suomen lakikirjasta.

    Lapset:
    Maria Tienari s. 17.12.1747 Kuru, Olkitaipale.
    Juho Tienari s. 26.05.1750 Kuru, Olkitaipale, k. 16.06.1750 Kuru, Olkitaipale.
    Jooseppi Tienari , s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 4
    Kaisa Ylä-Kapee o.s. Tienari , s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 154
    Heikki Tienari s. 18.06.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 12.09.1755 Kuru, Olkitaipale.
    Matti Tienari Matti kuoli 3-vuotiaana isorokkoon., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, k. 02.06.1761 Kuru, Olkitaipale.
    Mikko Lettoniemi e. Tienari , s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 184
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 4
    IV Jooseppi Henrikinpoika Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki Tienari) Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
    -tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale.


    Vuosi 1800 / Turun ja Porin lääniin kuuluneet Ruoveden ja Kurun rikkaimmat talot:

    1. Matti Mustajärvi omaisuus 1200 riksiä
    2. Ylioppilas Eerik Lagerlöf, Ritoniemi 666
    3. Jooseppi Tienari, Vaakaniemi 625
    4. Matti Taipale, Olkitaipale 622
    5. Mikko Mustajärvi 600
    6. Heikki Mustajärvi 600
    7. Matti Majaniemi, Visuvesi 562
    8. Juho Visuvesi 530
    9. Aapo Kauttu 500
    10. Heikki Kauttu 500
    11. Matti Visuvesi 500

    Raha 1776-1860:

    1 riikintaalari, riksi = 48 killinkiä 1 killinki = 12 runstykkiä
    = 18 taalaria kuparissa
    = 576 runstykkiä

    1 riikintaalari, riksi = 2 2/3 riksiä banco seteleistä
    = 4 riksiä riksgälds

    Kustaa III suoritti rahauudistuksen. Markat poistuivat käytöstä. Valtionpankki ja valtionvelkakonttori kumpikin laskivat setelirahaa. Valtionpankin seteleistä (ja kolikoista) käytettiin nimeä banco ja valtionvelkakonttorin seteleistä nimeä riksgälds. Yksi riksi valtionpankin seteleinä vastasi v. 1803 vakautuksen jälkeen 1½ riksiä valtionvelkakonttorin seteleinä.

    MARKAN SYNTYVAIHEET:

    Venäjän suurruhtinaskuntana Suomi käytti vuoden 1840 raharealisaatioon asti rinnakkain entisen emämaan Ruotsin riikintaalareita eli riksejä ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään. Tämän jälkeen oli käytössä parikymmentä vuotta ainoastaan Venäjän rupla. Venäjän jatkuva talouskriisi, erityisesti Krimin sodan jälkeen, kuitenkin teki ruplan epävakaaksi ja Venäjä joutui eroamaan hopeakannasta useampaan otteeseen. Suomi anoi lupaa omalle rahalleen ja sai sen 4. huhtikuuta 1860.

    Markka otettiin samana vuonna käyttöön, alustavalta arvoltaan neljäsosarupla. Nimeä ei tuolloin käytetty missään muualla, ja nimi valittiinkin kilpailulla. Muita ehdotuksia olivat muun muassa sataikko, omena ja suomo. Nimi tulee perinteisestä hopean ja kullan painon yksiköstä, arvoltaan 8 unssia (noin 31 grammaa). Markka sidottiin hopeakantaan 1865 — ilman Venäjän ruplaa. Markkoja lyötiin “94,48 kappaletta naulasta selwää hopeata”, eli naulan painosta hopeaa saatiin Hopeamarkka 94,48 markan kolikkoa. Yhden ja kahden markan “täysiarvoiset markat” lyötiin seoksesta, jossa oli 868 promillea hopeaa[1] [2]. Pennimääräisten kolikoitten seoksessa hopeaa oli 750 promillea. Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan. 20 markan kultakolikossa (6,45 g) oli 5,8 g kultaa ja 0,645 g kuparia (900 promillea kultaa)[3]. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin kanssa.

    Venäläisten rikokset Kurussa:

    Suomen sodassa vuonna 1808 kurulaiset joutuivat kärsimään, kun Tampereelta lähetetty kapteeni Sukhanovin veneosasto kostomatkallaan poikkesi 29. päivänä heinäkuuta Toikkoon ja seuraavana päivänä viipyi pitempään Kurun kirkon tienoilla.
    Venäläisten riehunnasta Toikossa kertoo mm. sotavahinkoasiakirjain maininta Toikon 17 särjetystä lukosta, lukkojen takaa löydetyn tavaran tuhoamisesta puhumattakaan. Toikon 55-vuotias piika Maria Yrjöntytär kuoli venäläisten pahoinpitelemänä.

    Seuraavana päivänä venäläiset polttivat Jooseppi Henrikinpoika Tienarin riihen ja kaksi latoa, rikkoivat vimmassaan pari kirstua ja irtaimen mukana särkivät mm. silmälasit, jotka harvinaisuutensa vuoksi tässä mainittakoon.
    Kurun talollisista juuri Jooseppi Tienari kärsi laskelmien mukaan suurimmat taloudelliset tappiot.

    Venäläiset poikkesivat Kuruun nimenomaan hävittääkseen Kurun puustellin, jossa everstiluutnantti Eekin perhe asui. Venäläiset mahdollisesti uskoivat everstiluutnantti Eekin itse olleen sissitoimintaa Ruovedella johtamassa. Virkatalon aittaa oli käytetty venäläisilt�� juuri kaapatun jauhoerän säilyttämiseen, mikä hyös saattoi olla koston syynä.
    Eekin perhe pääsi livahtamaan vihollisen käsistä Eekin mielenvikaista veljeä lukuunottamatta. Hänet vihollinen kidutti kuoliaaksi.

    Neljä Kurun puustellin alaista torpparia haki myöhemmin korvausta venäläisten särkemästä omaisuudesta, samoin räätäli Juho Håhlberg ja puuseppä Tuomas Grandell.
    Tuomas Matinpoika Karjunkosken talossa tekivät viholliset pahojaan vielä syyskuun puolivälissäkin, kun muitten kurulaisten vahingot rajoittuivat em. heinäkuun lopun päivien menetyksiin.

    Jooseppi Henrikinpoika kuoli keuhkokuumeeseen 61-vuotiaana.
    Riikintaalari on Ruotsissa 1500-1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö. Nimitys riikintaalari (riksdaler) tulee ruotsin sanasta rik, valtakunta ja rahayksikön nimestä taaleri. Kuvassa taalerin hopeakolikko vuodelta 1719. Ensimmäiset taalerit lyötiin Kustaa Vaasan valtakaudella vuonna 1534. Nimitys riksdaler otettiin käyttöön saksalaisen esikuvan (Reichstaler) mukaisesti vuonna 1604. Alkuperäisten riikintaalerien hopeapitoisuus oli korkea, joten ne eivät kiertäneet, vaan niitä varastoitiin arvometallina. Taalerin tilalle tuli vähemmän hopeaa sisältävä taalerin hopeakolikko (daler silvermynt). Vuodesta 1624 lähtien otettiin hopeavarojen vähenemisen takia käyttöön kuparitaaleri, joka oli vastaavaa hopearahaa painavampi. Riikintaalerit korvattiin kruunuilla vuonna 1873.

    Puoliso: 02.07.1780 Kuru Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä. (Taulu 613) Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Yrjö Henrikinpoika Heikkilä e. Bålstå, s. 28.03.1725 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 14.03.1795 Kuru, Karjula ja Valpuri Antintytär Heikkilä, s. 06.04.1724 Kuru, Karjula, k. 25.04.1791 Kuru, Karjula.
    Tienarin kantatila on muodostettu Isojaossa 7.7.1804 rekisterinumerolle TIENARI 303-415-6-0, kartassa rajoina Parkkuun lahdesta suora raja Sikkilän ylämetsään, Parkkuunkoski rajana, Jakaman ranta Parkkuunkoskesta jatkuen Vähä-Jakaman rantaviivaa myös sen toiselle puolelle puoleenväliin järveä ja siitä lähtevän Sikkilänjoen ja Tienarinlammen alueet ja maat joen oikealla puolella. Jakaman saaret Raatosaari ja Huhtisaari liitettiin Tienarin kantatilaan. Kartassa Tienarin tilan alueet ovat merkittynä kirjaimella i.

    Lapset:
    Liisa Lettoniemi o.s. Tienari , s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 5
    Matias (Matti) Tienari , s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 13
    Valpuri Leveelahti o.s. Tienari , s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 67
    Jooseppi Tienari s. 18.05.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1788 Kuru, Olkitaipale.
    Helena (Leena) Lahdenperä o.s. Tienari , s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 78
    Kaisa Haapaniemi o.s. Tienari , s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 109
    Heikki Tienari s. 24.11.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 09.03.1794 Kuru, Olkitaipale.
    Yrjö Kauppila e. Tienari , s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 118
    Ulla Mikkola o.s. Tienari , s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 139
    Anna Kangasmäki o.s. Tienari , s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 143
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 5
    V Liisa Joosepintytär Lettoniemi o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin torppa Lettoniemi, s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1846 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Tienarin raja kulki Vähä-Jakaman ja Sikkilänjoen koillispuolella. Niemeke mikä on Sikkilänjoen ja Vähä-Jakaman välissä oli Tienarin ja se erotettiin lohkomalla 29.1.1920 tilaksi LETTONIEMI 303-415-6-7

    Puoliso: 14.04.1805 Kuru Juho Yrjönpoika Lettoniemi e. Poikellus Poikeluksen uudistalon poika, Tienarin renki, Kurun Tienarin Lettoniemen torppari, s. 04.10.1782 Kuru, Poikelus, k. 14.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Yrjö Pekanpoika Poikelus e. Ala-Paappanen, s. 16.03.1754 Kuru, Petäjälammi, k. 13.02.1845 Kuru ja Maria Juhontytär Poikelus o.s. Laurila, s. 23.05.1755 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru.

    Lapset:
    Valpuri s. 03.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Leena Lettoniemi s. 01.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 03.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Ulla Lettoniemi s. 08.06.1807 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    303-415-6-3 X TIENARI, lohkominen 29.1.1920 X ALAKOSKI, sijaitsee AARNILA-kiinteistön Lammin puoleisella rajalla Sikkilänjoen rannassa, lähtien n.25 m:n levyisenä kaistana joen rantaa jatkaen Lamminperäntien ylitse vielä n.120 m päättyen siellä n.40 m:n levyiseksi. Kokonaisuupituus n.450 m myötäillen Sikkilänjokea. Kuntajaon muutos 1.1.2009 980-459-6-5 ALAKOSKI. Pinta-ala on 9200 m2 ja kiinteistössä on kaksi palstaa, joiden väliä on noin 50m.
    Matias Lettoniemi Matias hukkui kaivoon 6-vuotiaana., s. 04.07.1808 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.05.1815 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    980-458-6-5 ALAKOSKI, kokonaan näkyvä palsta lähtee Lettoniemen rajasta, jatkuen rannan mukaan soirona. (Käsi on Alakosken tämän palstan sisällä). Toisen kulma Alakoskesta näkyy vasemmassa yläkulmassa.
    Juho Lettoniemi s. 25.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.12.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Josef Lettoniemi , s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 6
    Johannes Lettoniemi s. 08.07.1814 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Lettoniemen rajasta lähtevä Alakosken palsta on noin 200m pitkä.
    Liisa Lettoniemi s. 13.07.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 08.09.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Yrjö Lettoniemi Yrjö käväisi Teiskossa, oli taloissa renkinä ja vuodesta 1870 kotonaan ensin itsellisenä ja sitten renkinä. Rippikirjassa merkintä heikko, eli tosin 84-vuotiaaksi. Yrjö oli naimaton., s. 08.09.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 16.02.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Henrik Lettoniemi s. 12.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Antti Lettoniemi s. 03.04.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Anna Stina Lettoniemi s. 29.08.1826 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 20.06.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 6
    VI Josef Juhonpoika Lettoniemi, (Taulusta 5, äiti Liisa Lettoniemi) Lettoneimen isäntä, Kurun rippikirjaan vuosilta 1867-1873 on Josefin kohdalla merkintä viallinen., s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: Leena (Helena) Jaakontytär Lettoniemi o.s. Työtönjärvi. (Taulu 944) s. 12.09.1802 Kuru, Keihäsjärvi, k. 02.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Jaakko Heikinpoika Työtönjärvi e. Keihäsjärvi, s. 17.06.1756 Kuru, Keihäsjärvi ja Maria Matintytär Työtönjärvi o.s. Tyrkkölä, s. 27.10.1762 Kuru, Karjula, k. 05.06.1808 Kuru, Keihäsjärvi.

    Lapset:
    Vendla Karoliina Lettoniemi , s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 7
    Leena Rasula o.s. Lettoniemi , s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 11
    Matilda Lettoniemi s. 21.03.1843 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Kustaa Aatu Lettoniemi s. 06.04.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.11.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 10.03.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 7
    VII Vendla Karoliina Josefintytär Lettoniemi, (Taulusta 6, isä Josef Lettoniemi) s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 04.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Sarvi Matti Josefinpoika Lettoniemi e. Sarvijärvi Olkitaipaleen Tienarin torpan Lettoniemen isäntä. Kurun rippikirjassa vuosilta 1874-1883 on merkitty Matti käsivialliseksi, s. 01.03.1834 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Josef Antinpoika Sarvijärvi e. Ala-Toikko, s. 28.05.1810 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Lettoniemi, Tienari ja Ulla Sofia Juhontytär Sarvijärvi o.s. Pirttiniemi, s. 22.07.1808 Kuru, Keihäslahti, k. 09.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Lettoniemi, Tienari.

    Lapset:
    Kalle Lettoniemi s. 22.11.1859 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 01.03.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Kalle Lettoniemi s. 26.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 17.06.1882 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 24.07.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Manu Lettoniemi , s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 8
    Matti Lettoniemi s. 11.08.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.12.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Elias Lettoniemi Työmies, naimaton. Elias kuoli 87-vuotiaana sydänlihaksen rappeumaan., s. 28.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.06.1964 Kuru, Olkitaipale. Sota-ajan jälkeen oli Parkkuussa vielä muutamia nuuskan käyttäjiä. Yksi sellainen oli Elias Lettoniemi. Lettoniemen ostaessa nuuskaa Hämäläisen Vilholta, kauppias kysyi apulaistytöltä.
    - Olekkos muistanut tirauttaa nuuskapönttöön, ettei ole päässy kuivumaan?
    Matilta Saariaho o.s. Lettoniemi s. 09.07.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 29.08.1954 Kuru, Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 8
    VIII Manu Matinpoika Lettoniemi, (Taulusta 7, äiti Vendla Lettoniemi) Lettoniemen isäntä., s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. laskettu 24.07.1957 Kuru, Olkitaipale.

    Lettoniemessä oltiin riihellä. Moottorin renkatessa sanoi Matti:
    - Tarttee hakee uus kynttilä Tampereelta.
    Manu-isäntä ihmetteli ja sanoi:
    - Eikös niitä kynttilöitä Osuuskaupastakin saa, mitä niitä ny Tampereelta asti täytyy hakee.
    (Luuli kyseen olevan tavallisesta steariinikynttilästä).

    19.2.1920
    Tienarin perintötilasta lohkottiin Tienarin torppa:
    303-415-6-7 X LETTONIEMI
    1.1.2009 kuntajaon muuto
    980-458-6-103 LETTONIEMI
    Lettoniementie, Sikkilänjoen rannalla, rantaviivaa n. 200m, rakentamaton.
    .
    Lettoniemen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 15.04.1904 Kuru Eeva Mikontytär Lettoniemi o.s. Mäkelä s. 13.12.1874 Kuru, Aurejärvi, k. 07.12.1960 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Mikko Matinpoika Mäkelä e. Petäjäjärvi, s. 23.09.1841 Kuru, Aurejärvi, k. 02.02.1902 Kuru, Aurejärvi ja Tilta Esaianpoika Mäkelä o.s. Lannetta, s. 06.05.1844 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Heikki Erhartti Lettoniemi , s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 9
    Anni Augusta Lettoniemi s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.01.1926 Kuru, Olkitaipale.
    Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi , s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 10
    Kalle Lettoniemi s. 10.11.1910 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.01.1936 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 9
    IX Heikki Erhartti Lettoniemi, (Taulusta 8, isä Manu Lettoniemi) Lettoniemi itsenäistyi vuonna 1920, taloa omistivat veljekset Heikki ja Matti Lettoniemi., s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 31.03.1981 Kuru, Olkitaipale.
    Heikki Lettoniemi oli kylän taurastaja, joka vuosittain kävi kiertämässä teurastaen sikoja koko kylän alueella. Kotitarpeiksi siat teurastettiin yleensä syksyllä. Parhaina vuosina teurastuksia tuli yli sata.
    Heikki ja Saimi Lettoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Saimi Esteri Lettoniemi o.s. Jokela s. 22.11.1902 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 04.03.1992 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Hemminpoika Jokela e. Lamminperä, s. 08.08.1872 Kuru, Poikelus, k. 02.10.1916 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Olga Maria Juhontytär Jokela, s. 20.07.1870 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 31.03.1934 Kuru, Poikelus.
    303-415-6-78 X JÄRVELÄ: 22.1.1996 Luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-78-M501 X, lohkominen 21.1.1999 303-415-6-99 X SUVIKALLIO (sijaitsee kuvassa Vähä-Jakaman Lettoniemen kärjessä keskiosan yläpuolella, missä on yksi vihreä lomarakennus). 303-415-6-72 X LETTONIEMI: lohkottu 3.4.1979 303-415-6-79 X KATAJANIEMI, kuvassa kiinteistö, jonka nykyinen rek.nro on Vähä-Jakaman kohdalla. Lettoniemestä luovutetun määräalan reksisteröinti 4.9.1998 303-415-6-80-M601 X, lohkominen 22.1.2000 303-415-6-101 X AARNILA (kuvan alareunassa, Tienarinlammen rannalla, Aarnilaan sisältyy Lettoniemen piha-alue rajoittuen Sikkiläntiehen ja Sikkilänjoen n. 200 m:n rantaviivaan, sekä takaraja entisen Lamminperän kiinteistöön asti). Aarnilasta luovutetun määräalan rekisteröinti 4.9.1998 303-415-6-80-M602 X, lohkominen 22.1-2000 rek.n:ro 303-415-6-102 X KALLIONIEMI, kuvassa kiinteistöjen 6-79 ja 6-101 välissä)

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 10
    IX Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi, (Taulusta 8, isä Manu Lettoniemi) Matti Lettoniemi oli innokas hevosmies. Omisti puoliksi veljensä kanssa Lettoniemen., s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.09.1974 Kuru, Olkitaipale.

    .

    Puoliso: 10.08.1934 Kuru Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen. (Taulu 100). (Taulu 1424) s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 08.08.1997 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale ja Miina Manuntytär Lahdenperä o.s. Vetikko, s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 11
    VII Leena Josefintytär Rasula o.s. Lettoniemi, (Taulusta 6, isä Josef Lettoniemi) s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 15.11.1868 Kuru, Mylläri (Pappila) Jeremias Esaianpoika Rasula e. Vastalahti Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Rasulan torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Vanhemmat: Esaias Antinpoika Vastalahti e. Kuru, s. 12.07.1787 Kuru, Keihäslahti ja Valpuri Martintytär Vastalahti o.s. Pusu, s. 22.02.1786 Kuru, Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.

    Lapset:
    Manu Rasula s. 09.05.1869 Kuru, Poikalus.
    Emma Rasula s. 18.08.1870 Kuru, Poikalus.
    Kalle Rasula s. 22.07.1872 Kuru, Poikelus.
    Eetu Rasula , s. 25.12.1874 Kuru, Poikelus. Tauluun 12
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 12
    VIII Eetu Jeremiaanpoika Rasula, (Taulusta 11, äiti Leena Rasula) s. 25.12.1874 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 08.12.1899 Kuru Manta Matintytär Rasula o.s. Kuoppamäki s. 15.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
    Vanhemmat: Matti Juhonpoika Kuoppamäki e. Perivehmas, s. 07.05.1844 Kuru, Riuttaskorpi ja Vilhelmiina Kallentytär Kuoppamäki o.s. Kallio, s. 03.04.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 13
    V Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.


    Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös kappelikokoukseksi.
    Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten kokouksissa, kirkkoneuvostossa.
    Kirkkoneuvosto on ainakin Ruoveden emäseurakunnassa toiminut säännöllisenä seurakunnan hallintoelimenä 1700-luvun puolivälistä lähtien, mistä alkaen on tallella pöytäkirjoja pitäjänkokouspöytäkirjojen yhteydessä.
    Mahdollisesti kirkkoneuvosto on toiminut jo 1600-luvun viimeisistä vuosista lähtien. Kurun ja Virtain kappeleissa on ilmeisesti seurattu emäseurakunnan menettelyä. Kirkkoneuvostton kuuluivat papin lisäksi kirkkoisäntä ja kuudennusmiehet sekä mahdollisesti eräitä muita seurakunnan luottamusta nauttivia seurakunnan >>vanhimpia>>.
    Kirkkoneuvosto on etupäässä toiminut kirkkokuria käyttävänä järjestyksenvalvojana sekä joitakin käytännön järjestelyjä hoitaneena valiokuntana. Nimenomaan Kurun kappelissa näyttää kirkkoneuvosto toimineen 1800-luvun alkupuolella hyvin säännöllisesti ja olleen kehittymässä jonkilaiseksi kappeliseurakunnan edustuslaitokseksi eli valtuustoksi. Sellainen olisi kyllä ollut paikallaan harvaan asutussa kappelissa, jotta kaikkien ei olisi tarvinnut tulla käsittelemään yhteisiä asioita.

    Vuonna 1818 sovittiin, että Kurun kirkkoneuvostoon tuli kuulua yhdeksän talonpoikaa kappalaisen ja laamanni Nils Idmanin lisäksi.
    Talonpoikaisjäseninä olivat tuolloin kuudennusmiehet Matti Antinpoika Kapee, Heikki Matinpoika Minkkinen, Jooseppi Heikinpoika Keihäsjärvi, Antti Matinpoika Ikonen ja Matias Joosepinpoika Tienari sekä talonpojat Juho Antinpoika Kastari, Antti jaakonpoika Pusu, Matti heikinpoika Toikko ja Jooseppi Juhonpoika Ala-Paappanen.
    Siten kappelin eri osat olivat kirkkoneuvostossa edustettuina. Kirkkoneuvoston oli määrä päätösvaltaisena käsitellä kirkkokuria ja seurakunnan taloutta koskevat asiat, Myöhemmin suoritetusta jäsenistön täydennyksistä päätellen kirkkoneuvosto oli pitemmän aikaa merkittävä Kurun seurakunnallinen hallintoelin.
    Vuonna 1832 Kurun kirkkoneuvostoon valittiin jo torpparijäsenkin Juho Haapalahti. Kurun kirkkoneuvosto kokoontui usein Myllärin pappilassa ja käsitteli mm. erilaisia köyhäinhoitoon liittyviä kysymyksiä, antoi muuttolupia, tutki kuolemantapauksia, pohti lukkarin tehtäviä ja lasten opetusta sekä valitsi itse neuvoston vapautuneille paikoille uusia jäseniä mm. edellä mainitun torpparijäsenen.

    Tiedot: Tuomo Koukkula/ Vanhan-Ruoveden historia II:I sivut 415-416.
    Vuoden 1870 riikintaalari.molemmilta puolin nähtynä

    1. puoliso: 13.07.1812 Teisko Leena (Helena) Yrjöntytär Tienari o.s. Paksula. (Taulu 565). (Taulu 594). (Taulu 1597) Leena muuttanut Teiskosta 7.8.1812 Kurun Tienarille emännäksi. leena kuoli 59-vuotiaana ''slaagiin'' eli halvaukseen., s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti, k. 04.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Paksula, s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1806 Teisko, Saarlahti ja Heta Yrjöntytär Paksula o.s. Alanen, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.04.1823 Teisko, Saarlahti.
    Venäjän hopearupla vuodelta 1805.

    Lapset:
    Jooseppi Tienari Kuoli 22-vuotiaana epilepsiaan, s. 04.06.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 18.08.1835 Kuru, Olkitaipale.
    Tienarin rajana Parkkuunkoski, Näsijärvi ja Jakama + Raatosaari kuvassa. Maa-alueet merkinnällä i.
    Anna Leppälä o.s. Tienari , s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 14
    Matias (Matti) Tienari , s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 15
    Hedvig Tienari s. 20.01.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1820 Kuru, Olkitaipale.
    Henrik Kivinen e. Tienari , s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 41
    Juho Kustaa Ojanen e. Tienari , s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 45
    Reetta Liisa Luomajoki o.s. Tienari , s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 66
    Leena Fredrika Tienari s. 21.04.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 30.12.1829 Kuru, Olkitaipale.
    Vendla Karoliina Tienari s. 15.01.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 21.04.1836 Kuru, Olkitaipale.
    Helena (Leena) Tienari Kuolleena löytynyt., s. 29.01.1832 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1832 Kuru, Olkitaipale.
    Iisakki Manu Tienari s. 29.12.1834 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1836 Kuru, Olkitaipale.
    2. puoliso: 06.11.1853 Kuru Anna Liisa Matintytär Liesmäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko. (Taulu 202). (Taulu 216) Vetikon piika, Kurun Olkitaipaleen Tienarin emäntä 5 vuotta, syytinki, muutti uudestaan naimisiin mentyään Kurun Hainarin Korventaustaan ja sieltä miehensä Topiaksen kuoltua 5.11.1865 Ruoveden Haukkamaan Kuruunun torppaan Liesmäkeen ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Anna kuoli 72-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.10.1890 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki. Vanhuus: syytinki esimerkki:

    Kun talolliset luovuttivat tilan seuraavalle sukupolvelle, tehtiin vanhalle isännälle ja emännälle syytinkisopimus. Sopimukseen sisältyi yleensä oikeus asuntoon, tietty määrä viljelysmaata ja laidunta, viljaa, karjataloustuotteita, joskus rahaakin. Palkollisetkin ovat toisinaan saaneet eläkettä työskenneltyään samalla tilalla vuosikymmeniä. Syytinkijärjestelmä tunnettiin Länsi-Suomessa jo keskiajalla.

    Vuonna 1844 mynämäkeläinen Mikko Matinpoika siirsi tilansa avioituneelle tyttärelleen Katariinalle, mutta piti muodollisen isännyyden vielä itsellään. Mahdollisesti leskeksi jäävän vanhan emännän syytinki määriteltiin seuraavasti:





    1. Vuotuiseksi ylöspidoksi pitää ostajan tyttäreni kuoleman jälkeen, sitten kun hän ottaa talon isännyyden haltuunsa, maksaa jälkeenjäävälle puolisolleni Maria Antintyttärelle yksi tynnyri viisitoista (15) kappaa Ruista, Kahden kapan kylvö papuja, 2 kapan kylvös Ohria, yhden kapan kylvös Pellavaa ja yhden lusikallisen kylvös Nauriita.
    2. Perunamaaksi kappale peltoa kolmen neljänneksen istutusta varten, mikä Perunamaa sijaitsee vanhan saunan vieressä ja jota hän saa käyttää koko elämänsä ajan.
    3. Karjan rehuksi tavallinen häkki Peltoheiniä vuodessa sekä ladonmaa niittyä Kaukon niitystä sekä lehtiä, taiteltava mainitun niityn laiteilta. Yhden tavallisen Ruisriihen Oljet, Ruhmenet, Akanat ja Pehkut. Kesälaitumet karjalleni yhdessä talon omien kanssa.
    4. Asunnoksi tupa ja kamari, jossa vaimoni Maria Antintytär saa asua yhdessä tyttärensä Marian kanssa niin kauan kuin he elävät. Heille molemmille yh-teensä vuodessa, kaksi syltää kuivia halkoja, joiden kotiin tuonnista huolehtii talon omistaja.
    5. Tarhahuoneiksi 1 Pihatto ja rehulato.

    .
    Vanhemmat: Matti Mikonpoika Torkko, s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi, k. 02.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa Tuomaantytär Torkko o.s. Knuuttila, s. 07.06.1786 Tyrvää, Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
    Kartan oikeassa reunassa on Tienarin kantatilan Sikkilän puoleinen pääteraja merkinnällä i.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 14
    VI Anna Matintytär Leppälä o.s. Tienari, (Taulusta 13, isä Matias Tienari) Tienarin tytär, Ala-Paappasen Leppälän torpan emäntä, s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 29.04.1904 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    1 killinki vuodelta 1836

    Puoliso: 18.06.1839 Kuru Jooseppi Pertinpoika Leppälä. (Taulu 932) Torppari, s. 10.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 29.04.1871 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. KULTAMARKKA:

    Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan, jolloin 20 markkaa vastasi arvoltaan 6,45 grammaa kultaseosta, jossa oli 900 promillea kultaa. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin, Belgian frangin, Sveitsin frangin sekä Italian liiran (myöhemmin myös eräiden muiden ns. latinalaisen rahaliiton jäsenvaltioiden) kanssa. Näiden rahojen koko, paino ja kultapitoisuus olivat yhteneväiset maasta riippumatta ja periaatteessa ne kelpasivat maksuvälineinä maasta riippumatta, joskin kultaisia 10 ja 20 markan kolikoita lyötiin muihin vastaanvanlaisiin eurooppalaisiin rahoihin niin pieniä määriä, että niitä ei merkittävästi kulkeutunut Keski-Eurooppaan.

    Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa laillisena maksuvälineenä olivat kultakolikot, joita kuitenkin käytännössä käytettiin melko vähän. Sen sijaan Suomen Pankin setelit eivät olleet laillisia maksuvälineitä. Tämä merkitsi, että velkojan oli pakko hyväksyä maksusuoritukseksi suomalaisia kultakolikoita, mutta hänellä ei ollut velvollisuutta hyväksyä seteleitä, vaikka nämä olivat kultarahalla lunastettavia. Käytännössä kuitenkin kaikki hyväksyivät myös setelit maksuksi.
    Vanhemmat: Pertti Yrjönpoika Leppälä e. Koski, s. 01.08.1786 Kuru, Karjula, k. 13.04.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena Martintytär Leppälä o.s. Paappanen, s. 16.05.1784 Kuru, Petäjälammi, k. 22.12.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    20 markan kultaraha= 5,80 g kultaa ja 0,645 g kuparia. Hintapyynti numismaatikoilla noin 750 €, halkaisja 21,3 mm.

    Lapset:
    Kalle Leppälä Kalle muutti Ruovedelle 6.11.1862 Ritoniemen taloon, muutti Ruoveden Ritoniemen Soittolan Kauppalasta 13.9.1869 Vaasaan, ''kauppapuukhollari''., s. 26.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 15
    VI Matias (Matti) Matinpoika Tienari, (Taulusta 13, isä Matias Tienari) Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume
    -hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale.

    Näsijärven pinnan korkeus:
    Kurusta marrask. 19 p. Ukot täällä moittivat, että Tamperelaiset rakennusten kautta Tammerkoskesta nostavat veden Näsiselällä, niin että se keväsin, tulvaveden aikana nousee rantaniituille ja pelloille ja seisahuttaa myllyjäkin, josta heille on suuri haitta ja vahinko ; päättävätpä sen myöskin huonontavan kalain saaliinkin.
    He sanovat: ''olivat Kurulaisetkin Tammerkoskea perkaamassa silloin koska Armollinen Esivalta autti sen aukaisemista, ja nyt se suljetaan erityisten rakennuksilla, niin että vesi keväsin nousee aina kesäkuun loppuun asti ; eikä sittenkään enää laske niin paljon kuin se laski, ennenkuin rakennuksilla ruvettiin koskea sulkemaan''.
    Näin he täällä latelevat; ja tästä hyvästä oli osa niistä tilallisista, jotka asuvat Näsijärven rannoilla, toimittanut kirkonkokouksen eiliseksi, jossa valittiin asiamies, joka ajaisi Kurulaisten asiaa siinä kokouksessa, joka huomenna pidetään Tampereella, ja jossa taas tulee kysymys jostain lainvastaisesta rakennuksesta.
    Asiamieheksi valittiin Talonisäntä Tienari Olkitaipaleesta, joka käskettiin kovasti panemaan itsensä kaikkia senkaltaisia rakennuksia vastaan Tammerkoskeen, joiden kautta vesi nostetaan Näsijärvessä eli se ylipuolelta tänne niin runsaasti tulvaava vesi estettäisin laskemasta.
    Saa nähdä, lasketaanko mies tällä kertaa kokoukseen, ja mitä hän saa siellä toimitetuksi?

    Ehkä asia siitä nyt tällä erällä ei enää parane eikä pahene, tahdon kuitenkin mainita sitä eri käsitystä, jota täällä henkikirjoituksesta tämän kun 13 p. osotti itsensä Keisarin asetuksesta helmik. 20 p. 1865, §2.
    Asetus sanoo, että henkiraha on maksettava, kaikilta niilta Suomen kansalaisilta, jotka ennen sen vuoden alkua, josta vero maksetaan, ovat täyttäneet kuusitoista vuotta, mutta eivät tulleet kuudenkymmenen neljän vuoden ikään.
    Meidän mielestämme piti tämän puustavin jälkeen ymmärrettämän ja maksavaksi kirjoitettamaan ainoasti ne, jotka ennen tulevaa uutta vuotta ovat täyttäneet kuusitoista vuotta ja vapauttaman ne, jotka ennen uuden vuoden päivää täyttävät neljä seitsemättäkymmentä ajastaikaa ;
    mutta Henkiherra sanoi, ettei sanoilla ''vuoden alkua'' ymmärretäkkään uuden vuoden päivää, vaan heinäkuun 1 päivää ja sen jälkeen henkikirjoitus myöskin täällä tapahtui.
    Pyydän sen tähden nöyrimmästi, että joku, joka paremmin ymmärtää tämän asetuksen ja sen mainitun 2 § tarkoituksen antaisi meille, tulevain aikain tähden, selityksen tästä asiasta.
    Tällä erää ei muuta kuin lunta ja unta.
    Sitä edellistä on nyt satanut joksikin, mutta maa alta on sula ; siitä viimeiseksi mainitusta ei liene puutosta monellakaan näinä vuoden pisimpinä öinä. - Vankoveden sanotaan viimeisyönä saaneen kannen päällensä. (kirjoitettu sen ajan mukaisesti)
    Lähde: Tampereen Sanomat tiistaina 11.12.1866 n:ro 50

    Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen esim lavantaudissa. Lavantauti on vakava suolistoinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri. Taudin oireita ovat korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus. Hoitamattomana kuolleisuus on noin 10–30 %. Lavantautia ei enää esiinny Suomessa, vaan suomalaisilla esiintyvät tartunnat on saatu ulkomailla. Lavantauti on Suomessa harvinainen, sitä esiintyy noin viisi tapausta vuodessa. Taudin suomalaisen nimen arvellaan tulleen siitä, että raskas tauti kaatoi potilaansa "lavalle", joka oli pirtin uunin ja seinän välissä sijaitseva talonväen makuupaikka. Lavantautia esiintyi paljon natsi-Saksan keskitysleireillä ja ghetoissa.
    Tauti on Suomessa määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

    Noitiin uskon perusteella kanssa vähän puijattiinkin. Kurulaiset poikkesivat Porin reissullaan yhteen taloon. Talon isäntä kysyy sitten, että ''tiedättekö siitä Santalasta''.
    ''Kyllä tiedetään'', vastasivat kurulaiset, sillä Tienari-vainaalla oli kanssa pitkä parta. Ja kun Tienari tuli pirttiin niin sanottiin:''Se on nyt tossa''.
    Isäntä vei Tienarin kamariin ja kysyi neuvoa Santalaksi luulleeltaan Tienarilta.
    Tienarille tuli mieleen, että jos varas on omassa talossa. No TIenari alkoi noitua niinkuin nyt semmonen noituu, joka ei mitään osaa.
    Varas oli omasta talosta, sillä vaatteet tuotiin seuraavana yönä takaisin. Sen jölkeen kurulaisia aina kestittiin tässä talossa mitä parhaiten.
    Tämän kertomuksen muisteli Matti Tanhuamäki.
    Olkitaipaleen Tienarin pihapiiri kuvattuna navetan katolta. Kuvan ottanut Parkkuun Yläkoulun opettaja Jalmari Mantere.

    1. puoliso: 05.04.1841 Kuru Liisa (Elisabeth) Karoliina Juhontytär Tienari o.s. Kastari. (Taulu 1195). (Taulu 1209). (Taulu 1253) Tienarin emäntä, Liisa kuoli 29-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 29.01.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 24.05.1850 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Antinpoika Kastari e. Vähä-Kulkkila, s. 08.06.1785 Teisko, Kulkkila, k. 18.11.1864 Kuru, Olkitaipale ja Leena (Helena) Pekantytär Kastari o.s. Yli-Korpula, s. 16.11.1785 Teisko, Pohtola, k. 13.01.1838 Kuru, Olkitaipale.
    Kurun vaakuna. Kurun vaakuna oli Kurun kunnan tunnus ja puhuva vaakuna; kuru tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Kurun kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. maaliskuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009 Pakkuun kyläyhdistykselle, kun Kuru yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin.

    Lapset:
    Juho Kustaa Tienari , s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 16
    Matti Tienari s. 15.12.1842 Kuru, Olkitaipale, k. 19.12.1843 Kuru, Olkitaipale.
    Henriikka Tienari s. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale, k. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale.
    Kalle Tienari s. 01.09.1846 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1846 Kuru, Olkitaipale.
    Vilhelmiina Järvinen o.s. Tienari , s. 15.01.1850 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 25
    2. puoliso: 15.12.1850 Kuru Ulla Kallentytär Tienari o.s. Pirttiniemi Ulla muutti Virroilta kotoaan Jouttijärveltä 29.10.1843 Kuruun, Tienarin piika ja emäntä, Ulla kuoli 32-vuotiaana synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon. (synnytys
    -kouristukset
    -verenvuoto).

    Kuolinsyynä "barnsbörd" käsittää tavallisesti myös lapsivuodeajan eli lapsivuoteen)., s. 13.07.1827 Kuru, Keihäslahti, k. 04.06.1860 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Jouttijärvi ent. Pirttiniemi e. Wacker, s. 28.01.1801 Kuru, Karjula, Koski, k. 01.12.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki ja Maija Vilpuksentytär Jouttijärvi o.s. Pirttiniemi, s. 11.06.1801 Teisko, Leppälahti, Rikala, Kulha (Kaustara), k. 22.12.1866 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki.
    Höyrylaivaliikenne Tampereella alkoi jo v. 1858. Laajimmillaan se oli 1900-luvun neljänä ensimmäisenä vuosikymmenenä, kunnes onnikat alkoivat vetää matkustajavirtoja. Kuvassa Mustanlahden satama, joka oli ja on Näsijärvelle suuntautuvan laivaliikenteen keskus. Etualalla ovat vasemmalta s/s Vahanka, Tervalahti ja Vankavesi, taka-alalla oikealta s/s Kuru, Pohjola, Ylöjärvi, Intti ja Teisko. Kulkuvuoroillaan olivat kuvaushetkellä s/s Tarjanne ja Aitolahti. Kuva on vuodelta 1936. (valokuvannut Atelier Laurent)
    Lapset:
    Kalle Maurits Tienari , s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 28
    Matti Mäkinen e. Tienari , s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 29
    Henrik (Heikki) Mäkinen e. Tienari , s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 34
    Manu Tienari s. 13.05.1860 Kuru, Olkitaipale, k. 28.05.1860 Kuru, Olkitaipale.
    3. puoliso: 27.12.1860 Kuru Charlotta Vilhelmiina Erikintytär Tienari o.s. Sääkslahti. (Taulu 670). (Taulu 672) Torpan tytär ja Tienarin emäntä. Charlotta kuoli 76-vuotiaana vanhuuteen., s. 21.03.1830 Kuru, Hainari, k. 01.08.1906 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Erkki Juhonpoika (Maununpoika) Sääkslahti e. Hänninen, s. 15.09.1800 Kuru, Aurejärvi, k. 01.03.1860 Kuru, Hainari ja Leena Joosepintytär Sääkslahti, s. 11.03.1804 Kuru, Hainari, k. 06.04.1861 Kuru, Hainari.
    Tienari, tienarilaisia ja naapureita.
    Lapset:
    Emma Leppänen o.s. Tienari Emma muutti Tampereelle 21.6.1875 13-vuotiaana ja muutti nimensä Leppäseksi, konfirmoitiin 14.7.1878 Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa., s. 12.01.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Nuotta oli vielä 1920-luvulla käytössä useissa taloissa. Tienarin nuottakoppeli Parkkuun laivalaiturin vieressä. Kanootin peränpitäjänä opettaja Hellin Mantere.
    Erkki Aleksanteri Lehtinen e. Tienari , s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 38
    Manu Lehtinen e. Tienari , s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 39
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 16
    VII Juho Kustaa Matinpoika Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Tienarin isäntä 1869-1898, s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1916 Kuru, Olkitaipale.

    Kurun Säästöpankki 1880 1984:

    Kurun kuntakokous teki päätöksen säästöpankin perustamisesta Kuruun 17. joulukuuta 1877. Kun senaatti oli vahvistanut päätöksen ja säännöt seuraavana vuonna, kuntakokous saattoi valita pankille johtokunnan. Siihen nimitettiin henkilöt 5. huhtikuuta 1879. Valituiksi tulivat vt. kappalainen, nimismies ja luutnantti M.A. Nordqvist, talolliset Johan Kustaa Tienari, Johan Ristaniemi, Kalle Kustaa Laurila, Josua Taipale, Johan Wanhakylä, kauppias Antti Toikkonen ja kaupankirjuri M. Niininen. Näistä puheenjohtajana aloitti Kalle Kustaa Laurila. Kasööriksi valittiin talollinen Johan Kustaa Tienari ja kirjuriksi sahanhoitaja M.S. Wilenius.

    Vuoden 1895 säästöpankkiasetus toi muutoksia säästöpankkien toimintaan. Suurin muutos oli se, että nyt niistä tuli itsenäisiä rahalaitoksia valvonnan siirtyessä yleensä kunnilta pankin omille elimille. Muutos näkyi käytännön pankkityössä siinä, että johtokunnat jäivät pois, ja niiden tilalle tulivat isännistö ja hallitus. Kurun kunnan Säästöpankki nimitti edustajat asetuksen vaatimiin elimiin vuonna 1897.

    Pankin pohjarahat tulivat osittain kunnan viinaverorahoista. Toiminta alkoi nimellä Kurun kunnan Sääs-töpankki (sana "kunnan" jäi pois vuonna 1932) Toikolla 2. tammikuuta 1880. Ensimmäinen tallettaja oli Amanda Ristaniemi, joka toi säästötililleen rahaa 170 mk:aa. Laina nro 1 annettiin pastori H.O. Elersille.

    Toikolla säästöpankki ei viihtynyt avauspäivää pitempää, sillä jo seuraavalla kerralla toimipaikka sijaitsi Tienarin talossa. Säästöpankki imagoon hyvin sopivasta nimestään huolimatta sielläkään Kurun kunnan Säästöpankki ei kauaa viihtynyt, vaan jo seuraavana vuonna se palasi takaisin Toikolle. Siellä pankki vietti jo pitemmän rupeaman, vuoteen 1929 saakka, jolloin uudeksi toimipaikaksi valittiin kunnantalo. Omaan, vastavalmistuneeseen pankkitaloon Kurun Säästöpankki muutti vuonna 1956.

    Vuonna 1984 Kurun Säästöpankki fuusioitui Tampereen Aluesäästöpankkiin, joka puolestaan meni mu-kaan syksyllä 1992 perustettuun Suomen Säästöpankki SSP Oy:öön nimellä Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästöpankkialue. SSP Oy:n vaihe jäi Lyhyeksi episodiksi, sillä syksyllä 1993 kilpailija-pankit ostivat SSP Oy:n. Tässä kaupassa Kurun säästöpankkikonttori myytiin Postipankille.

    Johtokunnan ja hallituksen puheenjohtajat 1880 1980: 1880 1881 Juho Kustaa Tienari, 1881-1884 Antti Toikkonen nuorempi, 1884 1886 Juha Ristaniemi, 1886 1888 Juho Kustaa Tienari, 1888-1891 Kalle Koskinen, 1891 1900 G. Snäll, 1900 1912 Antti Toikkonen, 1912 1920 Juha Ristaniemi, 1920 1946 Elias Laurila, 1946 1949 Erik Seppälä, 1949 1971 J.E. Utela ja 1971 (1980) Veikko Lehtola

    Isännistön puheenjohtajat 1897 1980: 1897 1898 Elis Ikonen, 1898 1899 A. Numminen, 1899-1906 Pek-ka Polviander, 1906 1929 Kalle Ylä Poikelus, 1929 1949 Akseli Keskinen, 1949 1954 Martti Laurila. 1954 1971 Kalle Kenttäniemi. 1971 1973 Matti Lahti ja 1973 (1980) Valto Taipale.

    Kamreerit ja toiminnanjohtajat 1899 1980: 1899 1938 Ville Toikkonen, 1938 1944 JV. Rantahalme, 1944 1949 Iita Maija Numminen, 1949 1976 Jorma Hakanen ja 1975 (1980) Heikki Lehtola.

    SSP Oy siirsi Kurun Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästö-pankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 15. ja 20.12.1994. Asiakirjoja on vuosilta 1879 1984 yhteensä 1,50 hyllymetriä.

    Arkiston järjestivät ja luetteloivat marras ja joulukuussa 1995 Kaija Kilkki, Hely Kettunen ja Mervi Tii-honen. Johdannon historiakatsauksen kirjoitti Jarmo Luoma aho.

    Aamulehti tiistaina 30.1.1894 n:ro 23:
    Korjaus sunnuntailehtemme uutisiin:
    Kruunun sotilasvirkatalosta kunnan vaivaistalo.
    Kurun kuntalaiset ovat päättäneet muun sopivan talon puutteesta pyytää saada ottaa Kuru-nimisen sotilasvirkatalon Kurun kirkonkylästä vaivaistaloksi, se kun on siihen hyvin sopiva, ollen lähellä kirkkoa, koulua j.n.e. Tällainen päätös tehtiin kuntakokouksessa maaliskuun 24 p. 1893 ja asiamieheksi valittu talollinen Juho Kustaa Tienari on kuvernööriltä anonut, että sanottu tila puheena olevaa tarkoitusta varten kunnalle myytäisiin.

    Aamulehti torstaina 12.10.1899 n:ro 237:
    Korjaus eilisen lehtemme uutisiin:
    Taasen maanviljelijät koolla tulvain johdosta. T.k. 10 p. oli jälleen Teiskon, Messukylän, Kurun, Ylöjärven ja Ruoveden maanviljelijöitä sekä muutamia Tampereen liikemiehiä, yhteensä parikymmentä henkeä, kokoontunut täkäläiseen ''Toivo''-ravintolaan neuvottelemaan vesitulvain aikaansaamain tuhojen ehkäisemisestä Näsijärven rantamilla.
    Saatuaan kuulla edellisen kokouksen ja siinä asetetun valiokunnan kokouksen pöytäkirjat, päättivät läsnäolijat, että asian ajamisesta ja valiokunnan puuhasta kysyttävät menot suoritetaan molempain kokousten osanottajain kesken mieskohtaisesti.
    Kokoukselle esitettiin sitten senaatin päätös v:lta 1885, jolla Teiskon ja Kurun kuntain sekä Tampereen suurempain tehtaitten valitusten johdosta kumotaan kuvernöörin päätös, että Näsijärven vesipinta on oleva seitsemän jalkaa (n.210 cm) korkeammalla Muroleen kanavan alempaa sulkukynnystä, sekä lykätään riita asianomaisten alioikeuksien tutkittavaksi.
    Samoin luettiin kokoukselle herra Herman Aimon, Visuvedeltä, kirjoitus, jossa ehdotetaan pyydettäväksi, että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin Virtain pitäjästä n.s. Äijänevan kanavan suhteen.
    Mainitut paperin eivät kuitenkaan antaneet aihetta keskusteluun, vaan jätettiin ennen valitun valiokunnan haltuun, joka ryhtyy ripeisiin toimiin, saatuaan tilastollisia tietoja tulvain tekemien vaurioiden suuruudesta.
    Näitä tilastollisia tietoja keräämään, jonka tähden viikon kuluessa ovat jätettävät paikallisen tulvavaliokunnan puheenjohtajalle, kauppias J. Rikalalle Tampereelle, valittiin:
    Teiskosta Kustaa Ylirantala ja Arvi Kahna ; Messukylästä maanviljelijät J. Junkkari ja K. Mattila ; Kurusta maanviljelijät H. Vanhakylä ja J. Tienari vanhempi ; Ylöjärveltä maanviljelijä K. Heikkilä ; Ruovedelta maanviljelijät Georg Palmroth, A. Ylöstalo ja Heikki Mäki ; Virroilta maanviljelijät Heikki Härkönen, Kaapo Havanka ja Aleksi Kauppila sekä Tampereen liikemiehistä J.K. Hilden.
    Kokouksessa puhetta johti valtiopäivämies Heikki Toijala Teiskosta, Pöytäkirjan laati toimittaja Kalle Lehmus ja tarkastavat sen kauppias J.K. Hilden ja toimittaja Kaarlo L. Kärkönen

    SUURI ADRESSI KEISARILLE:

    Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa.


    Adressin syntyminen

    Helmikuun manifestin julkaisemisen jälkeisenä päivänä arkkitehti Harald Neovius oli saanut ajatuksen keisarille laadittavasta kirjelmästä. Hän kertoi ajatuksestaan ensin sisarelleen Dagmar Neoviukselle, joka piti ajatuksesta. Hän sopi veljensä kanssa, että kutsutaan ihmisiä koolle keskustelemaan ajatuksesta. Kokous pidettiin, mutta Dagmar sai sen kestäessä kutsun saapua Elise von Alfthanin luokse, missä oli myös käynnissä keskustelu keisarille lähetettävän kirjelmän laatimisesta.

    Helmikuun suuri kansalaiskokous

    Maanantaina 20. helmikuuta pidettiin Helsingin Ateneumissa uusi suuri salainen kansalaiskokous, jossa päätettiin koettaa saada aikaan hallitsijalle annettava kansanadressi mahdollisimman lukuisine allekirjoituksineen, jotta Nikolai Bobrikov saisi nähdä, ettei Suomen perustuslakien loukkaaminen ollut herättänyt tyytymättömyyttä vain pienessä osassa kansaamme, kuten hän apulaisineen oli väittänyt.

    Kokouksen olivat kutsuneet koolle professorit F. Gustafsson ja M. G. Schybergson ja varatuomari R. Elfving. Ajatuksen toteuttamiseksi valittiin kaksitoista jäseninen alitoimikunta.

    Adressin sanamuodon laati senaattori Leo Mechelin W. Chydeniuksen luonnoksen mukaan.

    Adressin kerääminen

    522 931 allekirjoitusta sisältänyt adressi kerättiin 11 päivän aikana. Lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2.5 miljoonaa ja senaikaisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta.
    Eri puolilla Suomea pidettiin kokouksia, joissa selostettiin adressin tarkoitusta. Kokouspaikkoina olivat suuret huoneistot ja kirkot.

    Isänmaallinen innostus oli valtava. Esimerkiksi Rovaniemeltä hiihdettiin 150 kilometriä Kittilään keräämään sikäläisiltä nimiä adressiin, vaikka oli mitä pahin talvipakkanen. Kun nimet oli saatu, valittiin valtuutettu Juho Anttila viemään nimet perille. Hän matkusti ensin hiihtäen 200 km ja sitten saatuaan hevosen vielä 150 km lähimmälle rautatieasemalle, josta hän jatkoi junalla Helsinkiin.
    Lähetystön lähtö Pietariin

    Maanantaina 13. maaliskuuta loputkin suuren lähetystön jäsenet olivat saapuneet Helsinkiin ja saivat Senaatintorilla osakseen helsinkiläisten kunnianosoituksia. Sen jälkeen heistä useimmat lähtivät ylimääräisellä junalla puoli kahdeksan aikoihin Pietariin.

    Bobrikov sai tietää lähetystön lähdöstä Pietariin vasta tunnin päästä lähetystön lähtemisestä. Silloin hän yritti estää lähetystöltä pääsyn Pietariin ja vaati Uudenmaan läänin kuvernööriä De Pontia lähettämään sähkösanoman lähetystön käännyttämiseksi, mutta De Pont kieltäytyi.

    Pitäjittäin ja kaupungeittain oli koko maasta valittu 500 miehen lähetystö, joka lähti 13. - 20.3.1899 viemään adressia keisarille. Lähetystön jäsenten ammattina tai asemana on mainittu mm. talollinen, tilallinen, rustitilallinen, maanviljelijä, pankinjohtaja, kreivi, kirja- tai muu kauppias, agronomi, kansakoulunopettaja, lukkari, lampuoti, piirilääkäri, apteekkari, kirkkoväärti ja kuntakokouksen puheenjohtaja, eli kaikista 8 läänistä eri säätyjä edustavaa yhteiskunnallisesti arvostettua ja ansioitunutta väkeä.
    Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla.
    Lähetystö saapuu Pietariin

    Lähetystö saapui Viipuriin aamulla varhain torstaina 16. maaliskuuta eri junilla, ensimmäisenä Helsingistä edellisenä iltana lähtenyt ylimääräinen juna. Saatuaan kuulla, että Pietarin Suomen-asemalla oli suunnaton joukko poliisimiehiä ja santarmeja, lähetystö hajaantui Viipurissa kahteen junaan, ja sen jäsenet saapuivat sieltä päivän kuluessa perille Pietariin.

    Lauantaina 18. maaliskuuta Suuren lähetystön jäsenet kokoontuivat valtionsihteerinvirastoon, jossa ministerivaltiosihteeri, kenraali Victor Procopé kertoi heille, että keisari lähetti lähetystölle vastauksen, ettei hän luonnollisesti ota lähetystöä puheilleen, eikä hän ole heille vihoissaan. Keisari kehotti heitä palaamaan kotiinsa ja jättämään anomuksensa kuvernööreille, jotka lähettäisivät anomuksen kenraalikuvernöörille, ja jos asia ansaitsee huomiota, niin hän esittää asian keisarille.

    Lähetystön johtaja, konsuli Eugen Wolff ilmaisi lähetystön pettymyksen Procopélle.

    Eugen Wolff sanoi lähetystön johtajana Procopélle mm. ”Tämä siis on kaikki se lohdutus, joka meillä on vietävänä tuolla kotona suurimmassa huolessa odottaville maanmiehillemme." "Me tulimme lujasti luottavina, me palaamme pettyneinä." Hänen puheensa teki suuren vaikutuksen läsnä oleviin kuulijoihin.

    Lähetystön paluu Helsinkiin

    Lähetystö matkusti takaisin ylimääräisellä junalla, johon kuului yhdeksän isoa boggievaunua. Muutama jäsen valittiin tarkastamaan, ettei vaunuihin ollut päässyt santarmin urkkijoita.

    Lähetystön saavuttua Helsinkiin oli asemalle kerääntynyt tuhansiin nouseva väkijoukko, joka lähetystön vastaan hiljaisuudella lähetystön kulkiessa ihmisjoukon lävitse. Hiljaisuus vallitsi. Kun lähetystö saapui Rautatientorille johtaville portaille, joku alkoi laulaa Maamme-laulua, jolloin muut yhtyivät siihen ja paljastivat päänsä.

    Kenraalikuvernööri Bobrikov oli kertonut ulkomaan lehdistölle, että kaikki järkevät ihmiset Suomessa olivat tyytyväisiä tsaarin manifestiin. Suuri adressi oli kuitenkin kertonut suomalaisten suhtautumisen asiaan.

    Suuren adressin epäonnistuminen johti myös siihen, että noin vuotta myöhemmin pitkin Eurooppaa kerättiin Pro Finlandia -kulttuuriadressi.

    Nykyään Suurta adressia säilytetään Kansallisarkistossa
    Suuren adressin teksti

    "Suurivaltaisin kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

    Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja viime helmikuun 3 / 15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.

    Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lainsäädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien, Aleksanteri II ja Aleksanteri III suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt.

    Mutta niiden perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myös Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on.

    Täten on Julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Allekirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi kuulla sanojamme, kun me nyt Valtaistuimen eteen esille tuomme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka kohtaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupee horjumaan.

    Kaikkein armollisin Keisari!

    Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa ja lakiensa suojaamana on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijoitaan ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös, että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se on ollut yhdistettynä mahtavaan Venäjään, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriintynyt. Kumousopit eivät siellä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet erottamattoman osan Venäjän valtakuntaa ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää omaa kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.

    Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä levollisuutta. Me päinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa suosiolliseen huomioonsa ottaa ne tunteet, mitkä julistuskirja on herättänyt ja käskeä, että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaisuuteen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkottaa luottamusta Keisarin sanan järkähtämättömyyteen. Mehän tiedämme kaikki, että meidän armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut, että vallan tulee kunnioittaa oikeutta. Ja pienen kansan oikeus on yhtä kallis kuin suurimmankin, sen isänmaan rakkaus on Kaikkivaltiaan Jumalan edessä avu ja velvollisuus, joista se ei koskaan saa luopua.

    Syvimmässä alamaisen uskollisuudessa ja kunnioituksessa pysymme alati.

    Kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän keisarillisen Majesteettinne nöyrimmät ja uskollisimmat alamaiset.''

    SIIRTOLAISEKSI AMERIKKAAN:

    Vuosisadan 1800-1900 lukujen vaihde oli Tampereella kuten muuallakin Suomessa jännityksen ja monien pelkojen täyttämää aikaa. Tsaarin hallituksen suhde Suomeen muuttui, sillä Saksan ja Englannin muodostaman uhan johdosta keisarillinen Venäjä halusi autonomisesta Suomesta tiukemman otteen. Merkkejä asenteen muutoksesta oli ollut näkyvissä jo Aleksanteri III:n aikana, mutta varsinainen sortokausi alkoi helmikuun manifestilla vuonna 1899. Tuolloin keisari Nikolai II riisti Suomen valtiopäiviltä niille kuuluvan lainsäädäntöoikeuden. Sen katsottiin merkitsevän autonomian loppua. Edes maastamme kerättyä yli puolen miljoonan allekirjoittajan lähettämää adressia ei keisari suostunut vastaanottamaan. Adressia Nikolai II:lle vieneessä suuressa lähetystössä oli mukana 500 suomalaista.

    Sortovuosien yksi näkyvin seuraus oli maastamuuton vilkastuminen. Toki siirtolaiseksi rapakon taakse oli lähdetty jo 1800-luvun rauhallisina vuosikymmeninäkin, mutta kotimaan poliittisesti ja taloudellisesti epävarma tulevaisuus 1900-luvun alussa kiihdytti lähtöintoa. Siirtolaistilastoja tarkasteltaessa on hätkähdyttävää havaita, miten suuri osa lähtijöistä oli pohjalaisia. Kotiseutumme osalta suurta innokkuutta selittää osaltaan paitsi perheen esikoispoikaa suosiva perintöjärjestys.

    Matkatoimisto "Matkustajain kuletus Amerikaan" lukee Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön lippuja myyvän toimiston kyltissä 1910. Vi Neristassbor rf.

    Paikalliset lehdet ilmoittivat etusivuillaan edullisista matkoista valtameren taakse. Reittivaihtoehtoja olikin: Poseidon- tai Bore-laivoilla Englantiin ja lopuksi valtamerilaivalla Amerikkaan. Matkalle ei tarvinnut lähteä aivan vihreänä, sillä paikallisesta kirjakaupasta sai ostaa lehdessä mainostetun Tulkki-sanakirjan (hinta 60 penniä) tai Amerikan-oppaan (1 mk).


    JUHO KUSTAA MATINPOIKA TIENARIN PERUNKIRJOITUS::


    Jätetty arkistoon 6.2.1917 , kartoitettu 19 markalla 50 p:llä; todistaa
    Kihlakunnanoikeuden puolesta Väinö Anthoni.

    Wuonna 1916 elokuun 28 p:nä toimitettiin perunkirjoitus Talon vanhanisännän Juho Kustaa Matin poika Tienarin kuoleman jälkeen Kurun Olkitaipaleen kylässä, joka kuoli tämän elkuun 13 p:nä jättäen jälkeensä lesken Wilhelmiina Juhon tyttären sekä kolme hänen kanssaan siittämäänsä lasta, nimittäin Talollisen Juho Tienarin, Pastori Matti Tienarin ja Lohkotilallisen Kalle Tienarin, jotka kaikki täysi-ikäisinä olivat itse saapuvilla.
    Sitte kuin leski Wilhelmiina Juhon tytär tuli muistutetuksi omaisuuden tyystin edesantamaan jommaisena se miehensä kuoleman hetkellä oli ja esiin antamaan kaikki kuolinpesää koskevat asiakirjat aljettiin toimitus niin kuin seuraa:

    Omaisuus Smk pniä

    Puhdasta rahaa pesässä

    360 mk

    Kultaa ja Hopeeta
    2 kultakelloo 3 kultasormusta 200
    1 Hopea kello 1 pikari kellonkuori ja perät 20
    6 kp Kahvi lusikkaa 10

    230 mk

    Messinkiä ja kuparia
    3 Kahvi pannua 1 kastrulli 3 kynttilänjalkaa 10

    10 mk

    Rautakalua
    1 Rautamankeli 2 kirvestä 50
    1 Lasiveitti 1 Ryykirauta 2
    1 Haulipyssy 2 pöytälamppuja Kattoruunu 60

    112 mk

    Huonekalua
    2 Piironkia 1 Kassakaappi 1 Kirjakaappi 300
    1 Urkuharmooni 1 Kirjoituspöytä kaluineen 100
    10 Tuolia 2 Keinustoolia 50
    3 Sänkyjä 2 pesukaappia 2 ''Tuoleltiä'' 70
    3 Pöytää 1 Seinäkello 35
    1 Kirkkoreki 1 Asuranssiruisku 25

    580 mk

    Waatteita
    Wainaa pitovaatteet 300
    Lesken pitovaatteet 100
    Sänkyvaatteet 150
    1 joukko Kirjoja Karttoja ja Seinätauluja 20
    3 Wäskyä 1 Kapssäkkiä 2 keppiä 3
    1 Soitto laatikko 2 pataa 2 paistinpannua 6
    1 Kahvikalusto 6 juomalasia 5

    584 mk

    Puuastioita
    5 Tiinua 1 Komi 2 Saavia 30
    1 Tynnyriä 1 Kuurna 3 Pyttyä 5
    3 Lämpömittaria 1 Ilmanputaria 12
    1 Wakka 1Häkilä 1Puntari 3

    54 mk

    Eäimiä
    6 kpl Lammasta 60
    joukko sekalaista romua 3

    70 mk

    Osakkeita ja arvopapereita
    3 pk Aamulehden osakkeita 6
    Talletus ja velkakirjoja
    Mylläri Emil Hankalalla velkakirjan mukaan maalisk 4 pvltä 1909 1100
    Korkoo samasta 173 pvstä 5½ % 29,07
    Mäkitupalainen Manu Lehtisellä velkakirjan mukaan 210
    Korkoo samasta 5 % mukaan 290 pvstä 8,46
    Suomen Yhdys Pankissa talletus todistuksen mukaan No 297147 10000

    11353,53

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 13353,53 MK

    Menoja Pesästä
    Hautaus kustannuksia 320
    Waivaisten osuus 17
    Hautakiveä varten 300
    Toimitusmiesten palkkio 10
    Tuomarille Kalukirjan sisäänkirjoittamisesta 2
    Leima merkit kalukirjaan 12,60

    MENOJA PESÄSTÄ 661,60 mk

    JÄÄNNÖSPESÄÄN VAROJA 12691,93 mk

    Yhteensä 13353,53 mk

    Että kaikki on oikeen ilmoitettu eikä mitään tieten eli tahdosta salattu sen vakuutan valan ehdolla vakuutan

    Wilhelmiina Tienari

    Näin ilmoituksen mukaan Kirjoitetuksi ja arvatuksi todistaa

    Juha Ristaniemi Mooses Kastari

    Ollut läsnä perunkirjoituksessa
    Kalle Tienari Matti Tienari
    Juho Tienari

    Elias Laurila
    Toimitusmies

    Waivaisten osa Smk 17.- kuitataan maksetuksi Kurussa syyskuun 23 pvnä 1917
    Krl Kapee
    Kh
    ____________________________________________________________________________________________

    Elintarvikkeiden hintoja Helsingissä vuonna 1916.
    (esimerkiksi Turussa hinnat olivat hieman halvempia):
    tuore naudanliha, paisti kg / 2.11 mk
    juottovasikka kg / 2.47 mk
    tuore sianliha kg / 3.21 mk )
    pöytävoi kg / 4.06 mk
    kahvi kg / 7.29
    munat, tiu (20 kpl) / 4.39 mk

    Vuonna 1917 hinnat olivat nousseet seuraavasti
    (kaikkien tuotteiden osalta vertailuhintoja ei ole).
    tuore naudanliha, paisti kg / 2.88 mk
    tuore sianliha kg / 6.93 mk
    pöytävoi kg / 5.31 mk
    kahvi kg / 11.81 mk
    munat, tiu / 7.33 mk

    "Renkien ja piikain vuosipalkat 1916".
    Talon ruuassa olleen rengin tavallisin vuosipalkka oli 400-499 mk, vastaavasti piian tavallisin palkka oli 200-299 mk.
    Jos palkollinen oli omassa ruuassa niin rengin tavallisin palkka vaihteli 800-999 mk, vastaavasti piian tavallinen palkka oli 600-699 mk.

    Lähteet: Tietokalenteri, 1920, Kansanvalistusseura, 1919.
    Työväen kalenteri, 1922, Suomen Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1921.

    Teollisuustyöläisten osalta palkkatietoja ei löytynyt vuodelta 1916. Esimerkiksi Suomen taloushistorian, osa 3, tilastoissa on katkos vuosien 1913 ja 1920 välillä.
    Teoksessa mainitaan kuitenkin, että vuonna 1916 Helsingin kaupungin palveluksessa olleen kirvesmiehen tuntipalkka oli 0.80 mk.
    Joitakin tietoja vuodelta 1913:
    Metalliteollisuudessa keskituntiansio: miehet/0.438, naiset/0.219.
    Nokian paperitehtaalla keskimääräiset päiväpalkat sijoittuivat välille 2.27 - 2.90. Yhtiön sähkölaitoksella päiväpalkka oli 4.08.

    Lähteet:
    Suomen taloushistoria, osa 3, Tammi, 1983.
    Koivuniemi, Jussi, Tehtaan pillin tahdissa, SKS, 2000.
    Juho Kustaa Tienari vanhempi.

    Puoliso: 28.09.1867 Ruovesi Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari o.s. Kivistö. (Taulu 1349). (Taulu 1496) Kivistön töllin tytär, muutti 31.12.1867 Tienarille emännäksi, s. 12.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski, k. 26.10.1920 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Lauri Heikintytär Kivistö, s. 11.10.1816 Vesilahti, k. 23.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski ja Johanna Aleksanterintytär Kivistö o.s. Prättälä, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
    Juho ja Vilhelmiina Tienari kuvattuna Tampereella G. H. Anderssonin valokuvaamossa.

    Lapset:
    Juho Kustaa Tienari , s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 17
    Matias (Matti) Tienari , s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 18
    Kaarle (Kalle) Tienari , s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 24
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 17
    VIII Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, (Taulusta 16, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä 1898-1937, taloustirehtööri, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale.

    Juho Kustaa Tienari oli v. 1881 Keihäslahden ensimmäisiä oppilaita.
    3.6.1885 päästötodistus Kurun ylemmästä kansakoulusta.
    13.3.1895 Suomen Rakuunarykmentin komentaja nimitti nuoremmaksi eläinhaavuriksi ja 1.11.1895 päästötodistus : eläinhaavuri
    1919-1922, 1924-1945 ja 1948-1950 Kurun kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja.
    31.12.1924 kutsu Turun Suomalaisen Yliopistoseuran varsinaiseksi jäseneksi.

    Aamulehti 1tiistaina 1.5.1897 n:ro 107
    TYÖPAIKKAILMOITUS:
    MEIJERSKA, joka osaa valmistaa ensi luokan voita Englantiin, saa paikan 8:nesta päivästä ensi heinäkuuta Parkkuun yhtiömeijeristä Kurussa, kun ilmoittaa itsensä ja palkkavaatimuksensa sekä lähettää todistukset allekirjoittaneelle, ennen tämän toukokuun loppua.
    Juho Kustaa Tienari
    Osoite : Kuru

    Tietoja Kurusta 1906:
    Wapaaehtoisen palosammutuskunnan perustavasta syyskokouksesta tämän kuun 21 päivänä käsiteltiin seuraavat asiat:
    Valittiin palosammutuskunnan säännöissä säädetyt palosammutuskunnan virkailijat kuluvaksi ja seuraavaksivuodeksi.
    Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti maanviljelijä Juho Kustaa Tienari ja jäseniksi talolliset Matti Lahdenperä ja Elias Laurila sekä torpanpoika Kalle Syvälahti ja seppä Elis Hellström Olkitaipaleen kylästä.
    Palokunnan päälliköksi valittiin yksimielisesti Sahan omistaja Antton Mattila Olkitaipaleen kylästä, varapäälliköksi talollinen Edvard Taipale samasta kylästä.
    Ensi osaston päälliköksi talollinen Juho Tienari Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston päälliköksi työmies Aapeli Lahtinen Riihikosken kylästä, kolmannen osaston päälliköksi mäkitupalainen Juho Järvinen Olkitaipaleen kylästä, neljännen osaston päälliköksi työmies Emil Niemelä Petäjälammen kylästä.
    Ensi osaston varapäälliköksi työmies Herman Helin Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston varapäälliköksi Aleksi Salonen samasta kylästä, kolmannen osaston varapäälliköksi talollinen Arvid Myllymaa Sonnun kylästä, neljännen osaston varapäälliköksi talollinen Antton Lörpys Petäjälammen kylästä.
    Nostettiin kysymys millä tavalla saataisiin palokunnalle varallisuutta menojen suorittamiseksi, joita oli jo karttunut joku erä. Kokous oli sitä mieltä, että olisi toimeenpantava huveja ja arpajaisia, joista kannettaisiin sisäänpääsymaksuja. Sitä tarkoitusta varten valittiin ertyinen tomikunta, jonka huolena on huvien y.m. toimeenpaneminen.
    Siihen tuli valituksi opettajatar Augusta Mäkilä puheenjohtajaksi sekä toimikunnan jäseniksi neidit Fanny Poikelus, Lyydia Lahdenperä, Lyydia Laurila, Anna Laurila, Katri Lahtinen sekä rouva Iida Mattila, suutari Juho Mäkinen, työmies Kustaa Tuomi, talonpojat Ville Riihikoski ja Thure Laurila, torppari Matti Tanhuamäki ja työmies Juho Salminen.
    Huvitoimikunnan kokoonkutsujaksi valittiin Thure Laurila. Hyväksyttiin noudatettavaksi sahanomistaja Antton Mattilan laatima ohjesääntöehdotus kunnanpäälliköille ja jäsenille sekä yleisiä järjestysohjeita.
    Palokunnan kokouksia pidetään toistaiseksi Tienarin talossa, koska Tienarin talon isäntä Juho TIenari hyväntahtoisesti siihen suostui.
    Lähde: Aamulehti lauantaina 27.10.1906 n:ro 247 (kolmipäiväisen painoksen n:ro 124)

    Poikeluksen piirin kansakoulun johtokunnasta olivat erovuorossa talolliset Juho Kustaa Tienari ja Juha Ristaniemi, joista Juho Kustaa Tienari valittiin uudestaan ja Ristaniemen sijaan valittiin talollinen Elias Laurila.
    Lähde: Aamulehti perjantaina 28.12.1906 n:ro 297

    Kurun kuntakokous 1910:

    Kuntakokous pidettiin jouluk. 20 p:nä ja päätettiin silloin seuraavat asiat:
    Poikeluksen kansakouluriidasta selitystä kunnan puolesta antamaan valittiin J.K.Tienati.
    Kunnallislautakunnan laatima tuo - ja menoarvioehdtus päätettiin hyväksyä siten, että kunnan kassaan kannetaan 1600 mk, vaivaiskassaan 13000 mk, kansakoulujen kassaan samoin 13000 mk ja lääkärin palkkauskassaan 840 mk. (Paperityöntekijän palkka vuodessa oli n. 1000 mk eli nykyrahassa n. 3200 €)
    Uuden kansakoulun perustamisesta Pohjankapeen (sittemmin Teiskoa) kylään ei voitu tehdä mitään päätöstä, kun asia oli liian heikosti perusteltu, vaan hylättiin se toistaiseksi, kunnes asia paremmin kehittyy.
    Kunnassa tarvittavat kilometritolpat päätettiin laittaa kivestä, joiden pituus keskimäärin olisi 2,5 tahi 1,8 metriä maanpinnan yläpuolella johon perustus olisi tehtävä sen mukaan, sekä paksuus 25-30 sentim. Tolppien lohkominen on ensi kesän aikana tehtävä, sekä paikoille ajaminen ja pystyttäminen seuraavana talvena. Kiviin hakataan paikka, johon numerot asetetaan, 2 kantille.
    Tulevan vuoden viinaverorahat päätettiin käyttää siten, että työväenyhdistykselle annetaan 50 mk ja jäännös kansakouluille. Näitä lääninrahastosta nostamaan valittiin kanslisti Ernst Westerton.
    Lääkärin vastaanottohuoneesta päätettiin, että hän saa ottaa sairaita vastaan samassa huoneessa kun tähänkin asti ja kätilöneidille laitetaan rinnalla oleva kamari asuttavaan kuntoon.
    Koulupoikain asuntohuoneesta väli - ja ruokatunneilla, erittäin kylmän aikana, päätettiin, että pojat saavat olla välitunneilla käsityöhuoneessa ja tytöt kunnantuvassa.
    Kamaria laittamaan kätilölle asumakuntoon valittiin Kustaa Taipale.
    Yleisten talviteitten lumiauraustyöt kolmen vuoden ajalla 1 p:stä tammikuuta 1910 tarjottiin urakkahuutokaupalla ja ottivat niitä kunnossa pitääkseen useat eri henkilöt ja nousivat niistä kustannukset yhteensä - auran ajosta 1192 mk, talviteitten auraamisesta 42 mk, järvien ja selkävesien viitoittamisesta 112 mk.
    Kunnallislautakunnan tekemä ehdotus G.J. Ahlgrenin korkorahain jakamisesta hyväksyttiin sellaisenaan. Tarkastettiin sairashuoneen piirustusehdotusta, josta tekopalkka arviolaskuineen oli kunnan mielestä liian kallis, niin päätettiin siirtää asia enemmän harkinnan varalle, komitean haltuun, joka harkitsee asiaa paremmin ja hankkii kivipyykityksen maalle.
    Lähde: Aamulehti torstaina 6.1.1910 n:ro 4

    Juho Tienari oli vapaaehtoisen palosammtuskunnan Olkitaipaleen ensipäällikkö.
    Kerran Juho meni tarkastamaan, että tuhkat Ristaniemen koululla hoidettaisiin asianmukaisesti. Kun tarkastus sitten osoitti, että pesät olivatkin jo tyhjät, päätteli hän, että nyt se opettaja onneton on heittänyt tuhkat tuuleen.
    Tuimin askelin Juho tuli opettajan luo, mutta tämän osakkeet nousivat melkoisesti, kun osoittautui, että tukat oli sittenkin osattu käyttää maanparannukseen.

    Kerran opettaja ehdotti, että puuvajaa pitää suurentaa, kun puupinoja oli ihan taivasalla. Tähän Tienari:
    - Mitä rumaa se on, kun tavaraa on. Se rumaa on, kun paikat tyhjänä seisoo.

    Kunnalliselämä oli menneinä aikoina suhteellisen rauhallista. Matti Tanhuamäki kertoi tästä yksimielisyydestä, että tavallisesti Kastarin vanha Mooses totesi, että perskelettäkö me tästä asiasta enempää keskustellaan tai mennään katselemaan asiaa paikan päälle.
    Tienarin vaari yhtyi häneen ja sanoi: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ristaniemen vaari yhtyi häneen: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ja päätös tuli tehtyä.

    Ville Riihikoski tuli Tampereelta Parkkuuseen laivalla. Kävellessään kotia kohti Riihtenperällä tuli Tienarin Juho häntä vastaan. No, siinä istuttiin tienposkelle ja maisteltiin Tampereen tuliaisia.
    Paikalle ilmestyi myös Sanna-emäntä, joka kehoitteli miehiä lähtemään kotiin.
    Juho Kustaa vastasi:
    - En minä mihinkään lähde, kyllä minä omalla maallani saan istua.
    Sanna vastasi:
    - Kyllä tämä paikka sattuu oleen m i n u n, kotiin vain heti.
    Eikä siinä auttanut muu kuin lähteä.


    7.7.1804 ISOJAKO
    303-415-6-0 X TIENARI
    Tienarintie 14
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-87 TIENARI
    Perintötila



    JUHO KUSTAA TIENARIN PERUNKIRJOITUS:

    Vuonna 1956 kesäkuun 6 päivänä toimittivat
    allekirjoittaneet uskotut miehet, ylikonstaapeli Jaakko Rimppi ja maanviljelijä Martti Laurila perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 7 päivänä kuolleen, taloustirehtööri Juho Kustaa Tienarin jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäivät oikeudenomistajina seuraavat lapset:
    1) Kauppiaan vaimo Katri Keskinen s. 6.8.1899
    2) Voimistelunopettaja Matti Tienari s. 6.3.1903
    3) Sosiaalipäällikkö Artturi Tienari s. 31.10.1907
    4) Kotiapulainen Aili Tienari s. 6.11.1909
    5) Maanviljelijän vaimo Vilma Yrjölä s. 14.5.1912
    6) Kaupanhoitajan vaimo Hanna Lahti-Nuuttila 4.1.1915
    7) Maanviljelijä Pentti Tienari s. 30.3.1921

    8) Sekä lasten lapset:
    1) Maanviljelijä Juho Tienari 2. 25.11.1927
    2) Kauppiaan vaimo Annikki Koskinen s. 5.6.1925
    3) Koululainen Simo Tienari s. 6.11.1938.

    Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin
    vainajan asunnossa Tienarin talossa Kurun
    kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat pesänhoitajana
    maanviljelijä Pentti Tienari.

    Pentti Tienari, Jonka hallinnassa kuolinpesä oli, antoi perunkirjaan merkittäväksi seuraavat tiedot:

    1) Ote kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, joka tehtiin Ruoveden tuomiokuntaan kuuluvan Kurun ja Teiskon kuntain käräjäkunnan varsinaisten talvikäräjäin toisessa yleisessä istunnossa Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä, Toikon talossa toukokuun 14 päivänä 1946.

    13 §
    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    '' Testamentti ''

    Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme täten viimeisen tahtomme ja testamenttimme olevan, että omaisuutemme suhteen on meidän kuolemamme jälkeen meneteltävä seuraavasti:
    1) Toisen meistä kuoltua on kaikki pesämme omaisuus olkoompa se minkä nimistä tai laatuista tahansa, jäävä täydellä omistusoikeudella sille meistä joka viimeksi elää.
    2) Kun me molemmat olemme kuolleet, on omaisuus menevä lailliseen jakoon perillistemme kesken, kuitenkin siten, että poikamme Aarne Tienari, Pentti Tienari ja Kalle Tienari, jotka avat jo saaneet perintöosuutensa kauppahinnan alennuksina meidän luovuttaessa heille kiinteistöjä, tai heidän jälkeläisensä jäävän muusta perinnöstämme osattomiksi.

    Kuru heinäkuun 30 päivänä 1940.

    Juho Tienari
    Eläkemies Kurun kunnan
    Olkitaipaleen kylästä
    Sanna Tienari
    Edellisen vaimo

    Vartavasten kutsuttuina ja yhtaikaa saapuvilla olevina todistamme me allekirjoittaneet siten, että Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä olevat aviopuolisot eläkemies Juho Tienari ja emäntä Sanna Tienari, jotka jo vuosikausia olemme hyvin tunteneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostansa ilmaisseet edelläolevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja samalla kertaa tämän testamentin allekirjoittaneet. Paikka ja aika edellämainitut.

    Elias Laurila Arvo Ristaniemi
    Talollinen Kuru Talollinen Kuru
    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    2) Papinkirjan, josta selviää oikeudenomistajat.

    Tämän jälkeen ilmoitti maanviljelijä Pentti Tienari pesänhoitajana kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    A Pesän varat:

    a) Puhdasta rahaa:
    1) Kurun Säästöpankissa 61065 mk
    2) Pohjoismaiden Yhdyspankissa 113324 mk
    3) Kansallis-Osake-Pankissa 76115 mk

    b) Arvopapereita:
    1) 54 kappaletta Tampereen-Kirjapaino-Osakeyhtiön osakkeita a 1400 mk = 75600 mk
    2) 3 kpl Parkkuun Seuratalo Oy:n osakkeita a 200 mk = 600 mk

    Perunkirjassa merkitty tähän mennessä omaisuudeksi 326744 mk
    , vaikka todellisuudessa omaisuus edellä olevien tietojen perusteella olisi
    tähän mennessä 326704 mk
    (käytetään seuraavissa lukemissa perunkirjassa olevia tietoja)

    c) Hopeaa:
    1) 1 tusina hopeisia teelusikoita 3000
    2) ½ tusinaa hopeisia ruokalusikoita 4000
    3) Kakkulapio ja 3 lusikkaa 500

    7500 mk

    d) Kelloja:
    1) Seinä-tasku- ja herätyskello 3000

    e) Eläimiä:
    1) Emälammas ja 2 karitsaa 4000

    f) Ajokaluja:
    1) Lijaarirattaat ja ajoreki 500

    7500 mk

    g) Huonekaluja 20500

    h) Makuu- ja liinavaatetta 38000

    i) Pitovaatteita 20800

    j) Sekalaista 26300

    105600 mk

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 447344 mk

    B Pesän velat ja poistot.

    1) Velkaa Pentti Tienarille 53316
    2) Hautajaiskuluihin 74570
    3) Hautamuistomerkkiä varten 50000
    4) Toimitusmiesten palkkio 1000
    5) Vaivaisten osuus oli 1/8 % 447344 markasta 560

    PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 179446 mk

    C Lopputili

    Pesän varat 447344 mk
    Pesä poistot 179446 mk

    PESÄN SÄÄSTÖ 267698 mk

    Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa tai muutakaan omaisuutta, jok olisi huomioitava perintöveroa määrättäessä.
    Perintöveroa koskevia ilmoituksia vastaanottaa pesänhoitajana maanviljelijä Pentti Tienari, jonka osoite on Parkkuu.
    Valan velvoituksin vakuutan kaiken pesään kuuluneen ilmoittaneeni, niin etten tieteni ole jättänyt mitään mainitsematta.
    Paikka ja aika yllä.

    Pentti Tienari
    Maanviljelijä Kuru

    Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme:
    J. Rimmpi
    Ylikonstaapeli Kuru
    Martti Laurila
    Maanviljelijä Kuru

    Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
    Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1956
    Kuoppasalmi
    Perintöverolautakunnan puheenjohtaja
    .
    Juho Tienari eläkeläisvaarina Suhangon rannalla, takana Laurilan maalla oleva Ylämyllyn mallassauna.

    Puoliso: 18.6.1898 Kuru Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Aatami (Nikodemus) Antinpoika Kovesjärvi e. Ylilammentaka, s. 10.01.1844 Parkano, Kihniö, k. Parkano, Vuorijärvi ja Severiina Mikontytär Kovesjärvi, s. 28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi.
    Sanna Tienari os. Kovesjärvi

    Lapset:
    Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s. Tienari Katri muutti Kurusta 23.11.1927 Ähtäriin, Hämeenkyrön Kostulan kyläkauppias Johannes Juho Keskisen vaimo. Tapasi puolisonsa Parkkuussa, missä Jussi Keskinen oli osuuskaupan hoitajana. Lapsi : Ulla Maija Keskinen / Lehtola ,puoliso Seppo Taavetti Lehtola s.21.9.1925 Hämeenkyrössä. Turun Kauppakoekeakoulun lehtori. Ullan ja Sepon lapset : Kaija Lehtola s.1953 Loimaa ja Aarno Lehtola s.1958 Turku, s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale.
    Jussin ja Kaisan hääkuva.
    Aarne Johannes Tienari Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan isäntä., s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale, k. 01.03.1942 Kotka 2.PR.n sairaala.
    Aarnen Tyttö-niminen hevonen (s.1931) vaalea, rautias tamma on otettu puolustuslaitoksen tarpeisiin sodan varalta.

    KAUPPILAN lohkomiset:

    303-415-6-15 X TIENARI
    Perintötila
    16.9.1932 lohkominen
    303-415-6-22 X KAUPPILA
    -20.2.1960 lohkominen
    -303-415-6-38 X LEPOLA
    -4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla.
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-97 LEPOLA
    Uusi 303-415-6-39 X KAUPPILA
    27.2.1968 yleistietoimitus
    14.1.1982 yleistietoimitus
    -22.8.1984 lohkominen
    -303-415-6-81 X NUIJA
    -4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla
    -Uusi 303-415-6-96 X NUIJA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-96 NUIJA
    Uusi 303-415-6-82 X KAUPPILA
    -4.7.1996 luovutetun määräalan rekisteröinti
    -29.1.1997 luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-82-M601 X
    -4.11.1997 lohkominen
    -303-415-6-97 X LEPOLA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-459-6-97 LEPOLA
    Uusi 303-415-6-98 X KAUPPILA
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-98 KAUPPILA
    -


    TIENARI, AARNE JOHANNES
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 2
    ammatti mv.
    sotilasarvo kersantti
    joukko-osasto 3./Jv.Koul.K 17
    joukko-osastokoodi 0460
    syntymäaika 24.04.1901
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Kuru
    asuinkunta Kuru
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 01.03.1942
    kuolinpaikka 2.RPr.n sair. Kotka
    kuolinkunta
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru
    hautapaikka 68
    menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu.
    Aarne Tienari ja Sanni Tienari os. Majavesi. Aarne palveli Suomen raskaassa kersanttina kuvausaikaan.
    Matias (Matti) Tienari Matti muutti Kurusta 1.9.1930 Perniöön, Kansakoulun voimistelun opettaja, asunut Kurussa, Oulussa, Perniössä, Hangossa ja Helsingissä, s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale, k. 01.08.1981 Helsinki, Huopalahti.
    Matti Tienari ja Aino Tienari (os. Määttä) lapsineen.
    Kaarlo Tienari Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


    Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

    Talvisota

    Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



    TIENARI, KAARLO
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 1
    ammatti taloll.
    sotilasarvo alikersantti
    joukko-osasto JP 4
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 02.12.1904
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Tampere
    asuinkunta Tampere
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 23.02.1940
    kuolinpaikka
    kuolinkunta Impilahti
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru


    KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

    Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

    Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

    1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

    2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

    Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
    Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

    II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
    Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

    KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

    (Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


    PERUKIRJA:

    Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
    Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

    Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
    josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

    Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    I. VARAT:

    1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

    Yhteensä 113028 mk

    2) Kiinteätä omaisuutta:
    Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

    Yhteensä 10000 mk

    3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
    Puhdasta rahaa 3.000
    Pankkitalletus 5.232:60

    Yhteensä 8232,50 mk

    4) Kultaa ja hopeaa:
    2 kpl. kultasormuksia 600
    Hopeinen puurolusikka 100
    2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
    18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

    Yhteensä 1800 mk

    5) Kotieläimiä:
    7 kpl. lehmiä 10.500
    Sonni 2.000
    4 kpl. vasikoita 1.000
    7 kpl. lampaita 700

    Yhteensä 14200 mk

    6) Asuntoirtaimistoa:
    2 kpl. kaappeja 1.000
    Kirjoituspöytä 300
    Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
    Keinutuoli ja sänky 300
    Hetekasänky patjoineen 500
    Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
    Seinäkello, vanha 100
    Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
    Keittiön huonekaluja 150
    Ompelukone 2.000
    Kirjoja 200

    Yhteensä 6450 mk

    7) Maataloustuotteita:
    Ruista 2300 kg 6.440
    Vehnää 450 kg 1.350
    Kauraa 400 kg 760
    Ohraa 300kg 810
    Perunoita 40 hl 2.800

    Yhteensä 12160 mk

    8) Keittiö - ja ruola-astioita:
    Patoja ja kattiloita 530
    Ruokakalustoja 650
    4 kpl. maitotonkkia 400
    Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
    Sekalaista keittiökalustoa 150

    Yhteensä 1830 mk

    9) Vaatetavaraa:
    Miehen pitovaatteita 1.500
    Miehen päällysvaatteita 400
    Miehen alusvaatteita 700
    Naisen pitovaatteita 1.000
    Naisen päällysvaatteita 2.000
    Naisen alusvaatteita 500
    3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
    4 tusinaa pyyheliinoja 240
    8 kpl. pöytäliinoja 400
    Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
    Sänkypeitteitä 300
    Mattoja 200

    Yhteensä 9440 mk

    10) Sekalaista tavaraa:
    Mauser-pistooli 300
    Sekalaista irtaimistoa 500

    Yhteensä 800 mk

    VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

    II. VELAT JA POISTOT:

    Hautauskustannukset 500
    Toimitusmiesten palkkio 300
    Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

    VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

    PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

    Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

    Aino Kyllikki Tienari
    talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

    Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
    Paikka ja aika edellämainitut.

    Elias Laurila Arvo Ristaniemi

    Tapani Virkkunen

    .
    Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.
    Irja Tienari Kuoli tapaturmaisesti 8-vuotiaana., s. 26.08.1906 Kuru, Olkitaipale, k. 13.03.1915 Kuru, Olkitaipale.
    Artturi Tienari Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928, muutti Tampereelle 28.11.1934, fil.kandiksi 1934, maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63, Norjaan -51, Tanskaan -51, Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61. Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sos.johtajana vuodesta 1945 alkaen. Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella tänään-lehdessä vuodesta 1944. Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäsen ja vpj. 1947-54 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-1960 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksenlautalunnassa 1964 alkaen. Toimi työeläkekomiteassa 1956-1960. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalamiespiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen. Julkaisuja : Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937, Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938, Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta v.1938, Pirkan perintö 1944, Tampereen Pyrintö 1896-1946, Tampereen aseveljet ry:n historia 1965. Ansiomerkit : VR4 -40, VR3 -41, VR3 tl.k. -44. Sk.ar. -44, SU:n hop.ansiomerkki kr.k. -58. Harrastuksia : Kotiseututyö -ja tutkimus, ulkoilu ja kalastus., s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1998 Helsinki.

    Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928 ,filosofian kandidaatiksi 1934 ,maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63 ,Norjaan -51 ,Tanskaan -51 ,Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61.
    Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sosiaalijohtajana vuodesta 1945 alkaen.
    Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella Tänään-lehdessä vuodesta 1944.
    Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäen ja vpj. 1947-1954 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-60 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksen lautakunnassa 1964 alkaen.
    Toimi työeläkekomiteassa 1956-60. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalatalouspiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen.

    Julkaisuja:
    Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937
    Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938
    Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta 1938
    Pirkan perintö 1944
    Tampereen Pyrintö 1896-1946
    Tampereen aseveljet ry:n historia 1965
    Tekojen aseveljeyttä. Viisi vuotta vapaaehtoista toimintaa Tampereella 1966

    Ansiomerkit:
    VR4 -40 ,VR3 -41 ,VR3 tl.k -44 ,Sk.ar -44 ,SU:n hop. ansiomerkki kr.k -58

    Harrastuksia:
    Kotiseututyö ja -tutkimus ,ulkoilu ja kalastus

    Artturi Tienari toimi Pohjois-Hämeen Suojeluskuntapiirin valistusohjaajana 1934-44 ,Tampella Oy:n sosiaalijohtaja 1945-72.
    Eduskuntatoiminta:
    Suomen Kansanpuolue 29.3.1954-18-2-1957 ,perustuslakivaliokunta ja työväenasiainvaliokunta.

    Presidentin valitsijamies 1968 ,työterveyslaitoksen neuvottelulautakunta ,Pirkkalan kunnanvaltuusto ja -hallitus ,Tampereen kaupunginvaltuusto ja -hallitus.

    Puheenjohtajana:
    Avustuskassayhdistyksen valtuuskunnassa . Kuulonhuoltoliiton hallituksessa ja johtokunnassa , Terveystyö-lehden toimitusneuvostossa ,Tampereen kuntoutuslaitoksen johtokunnassa ja -seudun sairauskassayhdistyksessä .Sotaveteraaniliitossa , Pohjois-Hämeen kalamiespiirissä ,Tampereen seudun sosiaalivirkailijakerhossa ja vpj. Kotilinna-säätiön hallituksessa.

    Jäsen:
    Lounais-Suomen sosiaalivirkalautakunta ,Eläketurvakeskuksen valtuuskunta ,Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta ,Suomen kalamiesten keskusliiton hallitus ,Pirkanmaan B-mielisairaalan hallitus ,Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus ,
    Pohjois-Hämeen Partio-lehdessä vastaava toimittaja 1930-luvulla.
    Sosiaalineuvos 1969 ,sotilasarvoltaan majuri.
    .
    Istumassa vasemmalta: sot.ohj. Leimu, aluepäälliköt Ilva ja Raikkala, piiripäällikkö A.O. Pajari, sot.ohj. Järvinen, aluepäälliköt Korpinen ja Heinonen. Seisomassa vasemmalta: aluepäällikkö Inkilä, asemestari Tahvamainen, aluepäälliköt Heinivaho, A. Ojala, Mäntylä, Tynkkynen ja Vikki, valistusohjaaja Tienari, kansliapäällikkö Ylöstalo, aluepäällikkö Terhivaara, sot.ohj. Kirjavainen, aluepäälliköt M. Ojala ja Penttilä.
    Aili Tampere o.s. Tienari Aili muutti Kurusta 15.1.1948 Tampereen Tuomiokirkkoseurakuntaan, Aili hoiti Artturi Tienarin taloutta Tampereella, s. 06.11.1909 Kuru, Olkitaipale.
    Sanni, Kaisa, Aili, Hanna ja vasemmalla edessä Pentti Tienari.
    Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi) o.s. Tienari Särkijärven emäntä, Vilma haudattu Kuruun., s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 29.11.1992 Äänekoski.
    Lauri Särkijärvi ja Vilma Särkijärvi os. Tienari luultavasti vanhin lapsensa Seppo sylissään.
    Hanna Lahti-Nuuttila o.s. Tienari Myymäläapulainen, kauppiaan vaimo. Asunut Kurussa, Ruovedella ja Kagasalalla., s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1975 Kangasala.
    Hanna Tienari ja veljensä Pentti Tienari 1920-luvun lopulla otetussa kuvassa.
    Pentti Tienari Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1978, s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale.

    KAUPPAKIRJA:

    Tällä kauppakirjalla myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet aviopuolisot pojillemme Kalle Tienarille ja Pentti Tienarille Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä omistamamme Tienari nimisen 0, 2095 manttaalin suuruisen perintötilan R. N:o 6:23 kaikkine siihen nyt kuuluvine ja vast'edes mahdollisesti saatavine etuineen ja oikeuksineen samoin kuin mainitulla tilalla kasvussa olevine viljoineen sekä tilaan kuuluvine ja erityisessä luettelossa mainittuine irtaimistoineen sadankahdenkymmenentuhannen (120.000) markan kauppahinnasta, josta irtaimiston osalle tulee kaksikymmentätuhatta (20.000) markkaa sekä
    erityisessä eläkevälikirjassa meille määrättyjä elatusehtoja vastaan.
    Tilan saa ostajat haltuunsa tulevan kesäkuun 1 p:nä 1937, jolloin kauppasumma on kokonaisuudessaan maksettava.

    Tätä kauppakirjaa on laadittu kolme samansisältöistä kappaletta, ensimmäinen ostajalle, toinen myyjälle ja kolmas kaupanvahvistajalle.

    Kurussa, toukokuun 17 päivänä 1937.

    Juho Kustaa Tienari Sanna Tienari

    Tähän kauppaan suostumme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
    Paikka ja aika edellämainitut.

    Kalle Tienari Kalle Tienari

    Edellämainitun kauppakirjan allekirjoittaneet Juho Kustaa Tienari ja Sanna Tienari myyjinä sekä kalle Tienari ja Ruoveden tuomiokunnan Tuomarin määräämänä uskottuna miehenä alaikäisen Pentti Tienarin puolesta Kalle Tienari,
    jotka henkilökohtaisesti tunnen, ovat yhtaikaa itsekohtaisesti saapuvilla ollen myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. minkä täten julkisena kaupanvahvistajana todistan.

    Kurussa 17 päivä toukokuuta 1937.

    Elias Laurila
    Kihlakunnanoikeuden määräämä kaupanvahvistaja
    Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnassa.

    Kaupanvahvistajan kutsumana todistajana oil saapuvilla.
    Arvo Ristaniemi

    Lunastus 30 markkaa

    Vuonna 1937 toukokuun 26 päivänä on Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeus lainhuutopöytäkirjan 20 §:n kohdalla antanut lainhuudon talollisille Kaarlo Tienarille ja Pentti Tienarille Tienari-nimiseen perintötilaan RN:o 6:23, Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, ja on tämä lainhuuto merkitty lainhuutorekisteriin; todistaa

    Kihlakunnanoikeuden puolesta
    K.S. Miestamo
    v.t.

    Lunastus 5 markkaa

    Yllämainittu sadankahdenkymmenentuhannen (120 000) markan kauppahinta kuitataan maksetuksi, sekä tälle 4 %:n korko 9 kk:n ajalta kolmetuhattakuusisataa (3600) markkaa.

    Kurussa helmikuun 25 p:nä 1938

    Juho Tienari Sanna Tienari

    Luettelo siitä irtaimistosta, jonka me allekirjoittaneet aviopuolisot olemme tänään tehdyllä kauppakirjalla myyneet Tienarin perintötilan R No 6:23 mukana pojillemme kalle Tienarille ja Pentti Tienarille.

    PUINTIKALUSTO:

    Puimakone 2000
    Puimakoneen yhteydessä oleva pelumylly 1000
    Polttomoottori 500
    2 kasmasiiniä 200

    Yhteensä 3700 mk

    AJOKALUSTO:

    4 paria ajorekiä 600
    4 työrekeä 300
    2 heinärekeä 100
    2 ajelurekeä 100
    3 lavakoria 450
    4 sontakärryä 400
    Työlinjaanirattaat 200
    2 ajelurattaita 200

    Yhteensä 2350 mk

    PELTOKALUSTO:

    Sampo - ja Tukeva-äes 500
    2 jousiäestä 200
    3 parihevosen auraa 450
    2 peltolataa, sahrat ja kylvökone 240
    Kiekkojyrä, niittokone ja haravakone 1200

    Yhteensä 2590 mk

    MUUT TYÖKALUT:

    10 viikatetta, 10 haravaa ja 5 hankoa 175
    6 sirppiä, 6 lapiota ja 3 kuokkaa 120
    3 rautakankea, 3 lekaa ja 10 puraa 110
    6 talikkoa, 3 kouraa ja 4 kirvestä 115
    3 halkosahaa ja 2 halkokirvestä 40
    4 vesuria 20
    Puupenkki, 4 käsihöylää ja vatupassi 30
    Saumahöylä, 2 kairaa ja 6 puulapiota 30
    2 höyläpenkkiä 100

    Yhteensä 740 mk

    MAKASIINI - JA PUOLIKALUSTO:

    6 tiinua 120
    8 komia 240
    6 saavia 60
    6 ämpäriä 30
    14 hurstisäkkiä 28

    Yhteensä 478 mk

    PAJAKALUSTO:

    Viilopenkki, alasin ja leka 165
    2 vasaraa, 3 pihtiä 25
    Ruuvilali ja palkeet 10

    Yhteensä 200 mk

    HUONEKALUSTO:

    4 pöytää, 6 tuolia 210
    4 sänkyä ja piironki 190
    Kaappikello ja 3 kaappia 40

    Mankeli 150
    6 pelukoppaa, 5 perunakoppaa 50

    Yhteensä 640 mk

    MAITOHUONEEN KALUSTO:

    Separaattori ja kirnu 300
    5 pyttyä ja 3 kannua 30

    Yhteensä 330 mk

    KOTIELÄIMET:

    2 hevosta 4000
    6 lehmää 3000
    1 mullikka 250
    1 sonnivasikka 250
    4 vasikkaa 1000
    4 lammasta 472

    Yhteensä 8972 mk

    IRTAIMISTO YHTEENSÄ Smk 20000

    Kurussa toukokuun 17 p;nä 1937

    Juho Tienari Sanna Tienari

    Tähän kauppaan tyydymme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
    Paikka ja aika kuten edellämainitut

    Kalle Tienari

    Kalle Tienari
    Pentti Tienarin uskottu mies

    Todistavat:

    Elias Laurila Arvo Ristaniemi



    .
    Pentti Tienari Suomen raskaassa.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 18
    VIII Matias (Matti) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 16, isä Juho Tienari) Lääninrovasti. Matias tuli ylioppilaaksi 19.5.1893. Valmistui papiksi 7.1.1898 ja pappistutkinto 22.8.1900. Palveli ylim. pappina Kymissä, Säkkijärvellä, Vironlahdella ja Savonlinnassa. Nimitettiin Köyliön ja Säkylän kappalaiseksi 1.5.1904 ja Kokemäen kappalaiseksi 1.5.1908, Nousiaisten kirkkoherraksi 1.5.1921-1950 ja lääninrovastiksi 1924. Toimi Kokemäen yhteiskoulun uskonnon opettajana 1908-1920 ja Kokemäen maanviljelyslyseon moraaliopin opettajana 1917-1920. Luottamustoimet : Kirkon virkak:n L. ja O. kassanjohtokunnan jäsen 1.5.1930 alkaen. Kokemäen maanviljelyslyseon ja Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja. Säkylän ja Nousiaisten kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja. Kokemäen ja Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen ja puheenjohtaja. Kirjallinen toiminta : Muistosanat vainajista (Turun arkkihiippakunnan pappeinkok. pk:ssa 1927). Juudaan kirje, synodaalikirjoitus 1932. (Synodaali=kirkolliskokous). Matti Tienari oli Säkkijärven vt. kappalainen naimisiin mennessään., s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale, k. 31.01.1960 Mellilä.


    Matti Tienari hyväksyttiin 18.5.1893 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.
    Lähde: Uusi Suometar perjantaina 19.5.1893 n:ro 114

    Kurun raittiuseura piti kuukausikokouksensa tämän kuun 8 p:nä Poikeluksen talossa, jossa seuran jäsenet sangen ystävällisesti otettiin vastaan.
    Runon ''torpan tyttö'' lausui tunteikkaasti opettaja neiti Eline Tanner, jossa puhui sen johdosta isänmaan rakkaudesta. Myös raittudesta puhui hän varsinkin naisille.
    Puheita pitivät myös herrat: ylioppilas Matti Tienari ja R. Paatso. Herra Tienari puhui raamatun kannalta raittiusaatteesta.
    Puheitten välillä saatiin kuulla hauska, nauruhermoja hyväilevä vuorokeskusteku. Kuulijoita oli lähes puoli toista sataa. Uusia jäseniä liittyi seuraan 3 naista. Tyytyväisenä illan viettoon meni yleisö kotiansa. Seuraava kokous päätettiin pitää koululla elokuun puolivälissä.
    Lähde: Aamulehti torstaina 19.7.1894 n:ro 164

    Hiippakunnan sanomia. (Turun)
    Haettu virka: syyskuun 17 p:nä päättyneen hakuajan kuluessa ovat Vehmaan kappalaisvirkaa hakeneet Kauniston kappalainen A.A. Virtanen, Alahärmän v.t. kirkkoherra A.R. Durchman, Karjalan kappalainen D.A. Palletvuori, kirkkoherranapulainen Jyväskylästä U.A. Hagelberg, kirkkoherranapulainen Yläneeltä S.D.L. Sjöneman ja Virolahden v.t. kirkkoherra M. Tienari
    Lähde: Aamulehti torstaina 20.9.1900 n:ro 219

    Papin vaali:
    Viime sunnuntaina pidetystä kappalaisvaalista Köyliön ja Säkylän yhteiseen kappalaisvirkaan saivat ääniä:
    Sakkilan kirkkoherranapulainen G. Kajander 404 25 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 296 eli yhteensä 700 ääntä.
    Savonlinnan v.t. kaupunginsaarnaaja M. Tienari 1335 30 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 671 eli yhteensä 2006 ääntä.
    Lähde: Aamulehti lauantaina 29.8.1903 n:ro 192

    Länsi-Suomen rukoilevaisten herännäisseuroja vietettiin viime sunnuntain tietämiin Laitilassa.
    Laajoilta alueilta pitkin Satakuntaa oli kokoontunut rukoilevaista kansaa, mutta runsaammin kuitenkin Vakka-Suomen seurakunnista, Laitilasta, Pyhämaasta ja Uudeltakirkolta. Tuhansiin nousi seuraväki.
    Kokoukset alettiin kirkossa lauantai-iltana ja saarnasi täällä pastorit Tienari Kokemäeltä ja Ilmanen Vehmaalta.
    Sittemmin illalla oli vielä seuraharjoitusta läheisessä Anttilan talossa.
    Sunnuntaina piti kirkkoherra Merivirta aamusaarnan ja seurakunnan kappalainen päiväsaarnan, pastorien Kallion Tampereelta ja Ilmasen Vehmaalta toimittaissa alttaripalveluksen.
    Iltapäivällä väen yhä lisääntyessä jatkettiin seuranpitoa Palttilan kartanon luonnonihanassa puistossa.
    Messun ja rukouksen lomissa puhuivat pastorit, Kallio, Tienari y.m. kansanmiehet Tunturi ja Näähä sekä kirkkoherra Merivirta.
    Maanantaina, seuraväen yhä pysyessä tuhansiin nousevana, puhuivat pastorit Tienari ja Tommila lapiste, kansanmiehet Strandsten, Kylen-veljekset, Näähä ja Tunturi. Tällöin haittasi sananviljelystä silloin tällöin tapahtuneet sadekuurot.
    Tiistai-aamupäivällä vielä jatkettiin seuranpitoa.
    Lähde: Herättäjä-lehti Turussa 1.7.1910 n:ro 26

    NOUSIAINEN:

    Papisto:

    v. 1800 oli kolme pappia, kirkkoherra, kappalainen -
    virka lakkautettiin taloudellisista syistä
    v. 1958 ja pitäjänapulaisen virka lakkautettiin taloudellisista syistä
    v. 1859.

    1800-luvulla papiston palkka koostui suureksi osaksi luonnontuotteista:

    52 tynnyriä 15 kappaa ruista

    32 tynnyriä 25 kappaa ohraa

    32 leiviskää voita

    1 131 mk rahaa

    Virka-asunto ja siihen liittyvät pellot


    Kirkkoherroja on ollut 15 vuosina 1809-1980 välisenä aikana

    KIRKKOHERRAT 1778 ->

    Achrenius Anders s. 1745 ja k. 1810
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1778-1810, julkaisi
    v. 1790 virsikirjan " Halullisten sieluin hangelliset laulut keskinäiseksi ylösrakennukseksi uskossa ja kristillisyydessä näillä viimeisillä
    lopun ajoilla."

    2. Höckert Josef s. 1788 ja k. 1833
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1812-1833, kappalaisena
    vuosina 1796-1812 ja pitäjänapulaisena vuosina 1789-1796.


    3. Sevonius Karl Bemjamin s. 1784 ja k. 1886
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1835-1843, kappalaisena
    vuosina 1833-1835 ja pitäjänapulaisena vuosina 1823-1826.

    Bäckman Anders Magnus s. 1784 ja k. 1886
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1845-1852

    Alm Samuel Anders s. 1790 ja k. 1873
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1853-1856

    Rancken Fredrik Wilhelm s. 1805 ja k. 1879
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1858-1879, hän oli virkavapaalla
    sairauden vuoksi viimeisen vuosikymmenen.

    Almark Nils Johan s. 1836 ja k. 1920
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1881-1887, kappalaisena vuosina
    1873-1881 - elvytti lähetystoiminnan ja pyhäkoulutoiminnan
    sekä edisti evankelisuuden yleistymistä ja antoi voimakkaan
    panoksen koululaitoksien kehittämiseen.

    Lindell Berndt Gustafs s. 1857 ja k. 1902
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1888-1896

    Borg Johannes s.1857 ja k. 1908
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1897-1908
    - herätti uudelleen pyhäkoulutoiminnan
    v. 1900 - toimi lyhyen ajan.

    Pyhälä Juha s.1865 ja k. 1919
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1910-1919,
    kappalaisena vuosina 1899-1910

    Tienari Matti s. 1874 ja k 1960
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1920-1950

    Karvonen Ilmari s. 1893 ja k. 1967
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1951-1958.
    Tuomiorovasti Matti Tienari.

    1. puoliso: 18.08.1898 Kuru Hilma Josefiina Juhontytär Tienari o.s. Grönlund Ruustinna, ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta. Muutti vanhempiensa kanssa Pietarista 15.9.1895 Kuruun ja Kurusta Säkkijärvelle 21.8.1898
    , s. 25.04.1878 Venäjä, Pietari, k. 08.06.1940 Nousiainen.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Grönlund e. Kuokkala, s. 19.02.1842 Lempäälä ja Hilma Vilhelmiina Matintytär Grönlund o.s. Ahlgren, s. 03.09.1844.
    Pappi Matti Tienarin kirjoittama synodaalikirjoitus Juudaan kirje Turun arkkihiippakunnan pappeinkokoukseen vuonna 1932. Painettu Turussa 1932. Matti jakoi kirjaa papeille ennen kokousta. Tämän kappaleen Matti Tienari lahjoitti Keikyän kirkkoherra Urho A. Peltoselle.

    Lapset:
    Toini Ojanperä o.s. Tienari , s. 22.07.1899 Viipuri. Tauluun 19
    Aino Vesterinen o.s. Tienari , s. 22.04.1902 Savonlinna. Tauluun 20
    Irja Tienari Irja kuollut vauvana.
    Martta Airikkala o.s. Tienari , s. 03.12.1903 Savonlinna. Tauluun 21
    Annikki Fellman o.s. Tienari , s. 21.05.1906 Säkylä. Tauluun 22
    Maunu Tienari , s. 17.02.1908 Köyliö. Tauluun 23
    2. puoliso: 24.09.1944 Nousiainen Elli Akselintytär Tienari o.s. Tulokas Opettaja, työskenteli lähetyssaarnaajana., s. 30.06.1891 Vehkalahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 19
    IX Toini Ojanperä o.s. Tienari, (Taulusta 18, isä Matias Tienari) Kirjailija-satukirjat, s. 22.07.1899 Viipuri.

    ISBN: kr12252271
    Kirja: Satuja
    Tyyppi: kirja / bok
    Kirjailija: Toini Ojanperä
    Toini Ojanperä ; kuvittanut Heli Ojanperä
    Julkaisuvuosi: 1945
    Kustantaja: Aura, Turku
    Kieli: suomi

    Otsikko Kyyneleet kuivuvat: äidin kokemuksia henkimaailmasta 1943
    Kirjailijat A. Stuart, Helmi Krohn, Toini Ojanperä

    Valoperhonen Ojanperä, Toini
    Satuprinsessa 30--tarulipas pienille tytöille , Karisto, 1952

    Sadun nimi: "Kehrää, kehrää, tyttöni"
    Tekijä: Ojanperä, Toini
    Teos/Kokoelma: Satuprinsessa 43--tarulipas pienille tytöille
    Kuvittanut: Lukka, Veikko
    Toimittanut/Kertoja: Korjus, Jaakko (toim.)
    Tunnus: 1238609X
    Julkaisutiedot: Karisto, 1965

    .
    Rovasti Matti Tienarin ja HilmaTienarin (os. Grönlund) lapset: Toini, Martta ja Aino

    Puoliso: Valter Ojanperä

    Lapset:
    Heli Ojanperä Kuvataiteilija, s. 1921.
    Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 36
    Toim. Erkki Valkeila; [kuv. Reino Apponen, Heli Ojanperä ja Reino Vihinen]
    Hämeenlinna : Karisto, 1958. - 93, [1] s. : kuv. ; 17 cm

    Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 37
    Toim. Erkki Valkeila; [kuv. Heli Ojanperä ja Reino Vihinen]
    Hämeenlinna : Karisto, 1959. - 94, [1] s. : kuv. ; 17 cm.
    Heli Ojanperä: Hahmot huoneessa vuodelta 1944. Öljy kankaalle, 42x50/56x62
    Tapani Ojanperä
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 20
    IX Aino Vesterinen o.s. Tienari, (Taulusta 18, isä Matias Tienari) Kansakoulunopettaja, ei lapsia, s. 22.04.1902 Savonlinna, k. 1985 Turku. Monilla meistä on ollut käsitys, että Pyhän Laurin Ritarit
    olisi ensimmäinen Perniössä vaikuttanut lippukunta. Jonkinlaista
    partiotoimintaa tiedettiin täällä olleen, mutta historiaa
    pengottaessa löytyi uutta tietoa perniöläisestä partiotoiminnasta
    ja lippukunnista.
    Kaapin kätköistä löytyi kirja Perniön Partiotytöistä vuosilta
    1928-1940 sekä Kotkanpojista on ainakin jäänyt eräälle
    40-luvun vartiolaiselle muistoksi suorituskirja. Lisäksi Partiotyttöjen
    kirjassa mainitaan Pesän Pojat – lienevätkö hekin
    perniöläisiä?
    Partiotoimintaa Perniössä ennen Pyhän Laurin Ritareita
    Kotkanpojissa ovat vartiolaiset suorittaneet 1940-luvulla
    III, II- ja I- luokkaa niinkuin vartiolaiset aina tähän vuoteen
    asti. Suoritukset ovat hieman uudistuneet mutta silloinkin
    listalla on ollut solmuja, suunnistusta, ensiapua. Suoritettava
    oli myös juoksussa, pituudessa ja kuulantyönnössä tietyt
    tulosrajat sekä osattava pestä oma paitansa.
    Kotkanpoikien johtajana ovat ainakin toimineet kirkkoherra
    Airas sekä opettaja Lappi-Seppälä ja he kokoontuivat silloisella
    seurakuntatalolla. Toiminta on hiipunut noin 1950
    Toinen lippukunta, mikä on Perniössä varmuudella toiminut,
    on Perniön Partiotytöt. 1920-luvun lopussa se oli Helsingin
    Tuulityttöjen alaosasto ja vuonna 1932 heidät on hyväksytty
    jäseniksi Suomalaiseen Partiotyttöliittoon. Toiminta on
    ollut 1930-luvulla hyvinkin aktiivista , jäseniä noin 40-60.
    Käytössä heilläkin olivat olleet sekä luokkasuoritukset että
    taitomerkit. Kirjasta selviää myös, että silloin on kuuluttu
    Länsi-Suomen Partiopiiriin, jonka järjestämille kursseille
    on osallistuttu. - Onpa Perniöön ainakin yksi Mannerheimsolkikin
    myönnetty vuonna 1934.
    Johtajana lippukunnassa on toiminut kahdenkymmenen
    vuoden ajan opettaja Aino Tienari. Hän on tämän kirjan
    lahjoittanut takaisin Perniöön v. 1985.
    Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin
    myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Säästöpankin
    vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden
    säilytykseen.
    Lippukunta järjesti vuosien aikana normaalin viikkotoiminnan
    lisäksi erilaisia juhlia rahan keräämiseksi mm. yhdessä
    Raittiusseuran kanssa. Jatkosodan aikana toiminta oli
    vähäistä, mutta heräsi jälleen sodan loputtua. Toiminta on
    kuitenkin jossain vaiheessa hiipunut samoihin aikoihin kuin
    Kotkanpojilla. Lieneekö syynä ollut molemmilla johtajien
    muutto pois paikkakunnalta, sillä toiminta oli tuolloin vahvasti
    kiinni esim. opettajien kiinnostuksesta.
    - Kati Isotupa-Erjala -.
    Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Perniön Säästöpankin vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden säilytykseen.

    Puoliso: 15.01.1950 Herman Vesterinen s. 22.10.1897 Uusikirkko, k. 1980 Turku.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 21
    IX Martta Airikkala o.s. Tienari, (Taulusta 18, isä Matias Tienari) Hammaslääkäri, ei lapsia, s. 03.12.1903 Savonlinna, k. 2/2000 Haapamäki. Haapamäki
    on nyt se osa-alue Keuruun kaupungissa, jossa väkiluku kasvaa. Tämä on koko Keuruun parhaaksi. Ne puutteet, joita tällä hetkellä
    on terveydenhuollon ja lasten päivähoidon toteutuksessa tulee ensi tilassa korjata. Parasta olisi, jos löytäisimme tehtäviin Haapamäelle niin uskolliset henkilöt kuin aikanaan olivat lääkäri Karvonen ja hammaslääkäri Martta Airikkala. Jos löytäisimme tänä aikana tällaiset henkilöt, jotka tulisivat myös asumaan joukkoomme Haapamäelle, olisi hyvä aika tässäkin suhteessa palannut.

    Puoliso: Kustaa (Kyösti) Airikkala s. Nurmijärvi, k. Haapamäki.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 22
    IX Annikki Fellman o.s. Tienari, (Taulusta 18, isä Matias Tienari) Ekonomi, s. 21.05.1906 Säkylä, k. 05.04.1996 Helsinki.

    Puoliso: Fellman

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 23
    IX Maunu Tienari, (Taulusta 18, isä Matias Tienari) Agronomi, MMK, tykistön kapteeni, komppanianpäällikkö, s. 17.02.1908 Köyliö, k. 17.05.1994 Espoo.

    Puoliso: 24.09.1933 Helsinki Alli Elisabeth Tienari o.s. Nummelin Alli asui myös Helsingissä ja Turussa, s. 16.01.1906 Nurmijärvi, Palojoki, k. 20.02.2003 Espoo.
    Vanhemmat: Mauri Nummelin, s. 28.12.1874 Nurmijärvi ja Aleksandra Nummelin o.s. Korpinen, s. 03.10.1877 Hausjärvi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 24
    VIII Kaarle (Kalle) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 16, isä Juho Tienari) Kalle osti Viitalan Tienarin tilasta ja isännöi sitä vuodesta 1902. Kalle kuoli 85-vuotiaana ruoansulatuselinten pahanlaatuiseen kasvaimeen., s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 01.03.1963 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


    OLKITAIPALEEN ISOJAKO 9, 9:A suoritettiim 7.7.1804, jolloin siitä muodostettiin tiloja:

    TIENARI 303-415-6-0
    Perintötila
    30.3.1908 palstatilan murtaminen 8 : 7
    26.3.1909 lohkominen 8:8
    KOIVULA 303-415-6-1 (Kiinteistön myynti oli ensimmäinen Tienarin perintötilasta lohkottu alue, Tienari oli siis yli sata vuotta alkuperäisen kokoinen 1804-1909, 275 ha)
    -palstatilan murtaminen 30.3.1908 8:7
    -yleistietoimitus 8.7.1986 17:73
    -kuntajaon muutos 1.1.2009
    - 980-458-6-1 KOIVULA

    26.3.1909 lohkominen (Tienarin pojalle Kalle Tienarille:
    303-415-6-2 X VIITALA
    -15.11.1940 lohkominen
    -KALLIOHARJU 303-415-6-26 X KALLIOHARJU
    -Kalle Tienari myi Viitalan tilasta Parkkuun työväenyhdistykselle tontin, johon rakennettiin
    -työväentalo 1920-luvun alussa ollen ennen ostoa vuokralla Viitalan maalla.
    -30.3.2007 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
    -1.3.2008 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-26 KALLIOHARJU

    Uusi 303-415-6-27 X VIITALA
    13.11.1941 pakkolunastus
    MAANTIEALUE 303-415-6-32
    27.11.1975 rajankäynti
    6.6.1986 yleistietoimitus
    29.8.2003 osakasluettelon perustaminen 29.8.2003.
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-27 VIITALA
    Viitalan tilalla 980-458-6-27 on maa-alue tilan 980-458-6-93 sisällä maa-ainesten nostoa varten.


    ASEVELVOLLISUUSKUTSUNTA VUONNA 1899:

    IV Kutsunta-alue
    Kokouspaikka Oriveden pitäjän kirkonkylässä Tuomas Eerolan talossa.
    Kangasalan pitäjä - maanantaina 29 p. toukokuuta kello 3 j. pp.
    Ruoveden pitäjä - tiistaina 30 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
    Kurun pitäjä - keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
    Aurejärvi:
    Työmies Emil Raiski, talonpoika Emil Kovanen, renki Juha Fredrk Oskarinpoika, talonpoika Bistor Huotari, torpanpoika Julius Tasa-aho, torpanpoika Malakias Joutsiaho, metsänvartijanpoika Kaarle Andersson, torpanpoika Juha Talasoja.
    Hainari:
    Itsellinen Oskar Rintaniemi.
    Juhtimäki:
    Torpanpoika Matti Hauturi.
    Karjula:
    Itsellisenpoika Kaarle Järvinen, suntionpoika Emil Lehtinen, leipuri Emil Rinne, itsellisenpoika Manu Kivinen, renki Otto Lindgren, räätälinpoika Otto Kiskonen.
    Keihäsjärvi:
    Torpanpoika Edvard Jokela, torpanpoika Josua latvajärvi.
    Keihäslahti:
    Itsellisenpoika Toivo Heikki Elisenpoika, räätälinpoika Kaarle Wallin, itsellinen Edvard Mäkinen, renki Atte Sanden, renki Otto Koskinen, itsellinen Kaarle Nieminen.
    Koivisto:
    Talonpoika Kaarle Korkiala.
    Olkitaipale:
    Räätäli Matti Ojanen, talonpoika Kaarle Tienari, itsellisenpoika Kaarle Anselmi Kaarlenpoika, torpanpoika Elias Lettoniemi, seppä Manu Hellström.
    Petäjälammi:
    Itsellisenpoika Kalle Aatu Aapelinpoika, torpanpoika Arvid Pohja, itsellinen Matti Nevala.
    Pohjankapee:
    Talonpoika Jaakko Ala-Kapee, torpanpoika Heikki Moisio, itsellinen Antti salminen.
    Poikelus:
    Torpanpoika Jeremias Lahtinen
    Ristaniemi:
    Talonpoika Oskar Ristaniemi
    Riuttaskorpi:
    Torpanpoika Oskar Ketola, itsellinen Kaarle Lahtinen, renki Bistor Ketonen, renki Kaarle Tuomi, itsellinen Matti Niemi, talonpoika Aleksander Lammi, torpanpoika Kaarle Jouttijärvi, itsellinen Matti Nurmi, suutarinpoika Manu Vehkonen, talonpoika Antti Saarijärvi, talonpoika Sven Raivio, renki Ananias Alpertinpoika.
    Sontu:
    Talonpoika Oskar Myllymaa.
    Vaakaniemi:
    Renki Emil Mäkinen, renki Simon Palonen, itsellinen Oskar Leppänen.

    Vuodesta 1898 hylätyt:
    Aurejärvi: torpanpoika Bistor Järvenpää
    Keihäsjärvi: itsellinen Juha Vuori
    Riuttaskorpi: torpanpoika Heikki Hietanen
    Hylättäväksi esitetty: 1896 vuoden kutsunnasta n:ro 19 Edvard Rajula
    Teiskon kappeli keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
    Leppälahti:
    Torpanpoika Juha Anton Korpinen, renki Edvard Timonpoika, torpanpoika Axel Kalliolahti, torpanpoika Juha Kustaa Kaustaro.

    Jatkosodan aikana pidettiin Olkitaipaleen kinkerit Viitalassa. Kinkereitä piti silloinen kappalainen Sourander. Hän määräsi läksynä olleen Raamatun kohdan luettavaksi kinkeriväen kesken kukin vuorollaan yhden jakeen. Vanhemman väen alkaessa luvun penkin pääästä, se alkoi melkoisesti takerrellen ja loppui kokonaan hämärässä istuneeseen Törmän Riikkaan. '' Jumala on järjestyksenkin Jumala, kun luku ei käy niin minä luen tekstin itse'', selvitti takertelevaan lukemiseen närkästynyt pastori.

    Viitalassa oli lukusijat. Pappi antoi Kalle-isännälle Raamatun ja pyysi lukemaan vähän matkaa ja antamaan seuraavalle lukijalle. Kalle antoi heti vieressään istuneelle Törmän Riikalle ja sanoi: ''Lue sinä, minä näen niin huonosti.'' Pappi antoi tästä huomautuksen sanoen: ''Kyllä sanomalehtiä nähdään lukea, mutta ei pyhää kirjaa.''

    Viitalan vaari oli palaamassa rahtiajosta rehoineen Niemikylästä Parkkuuseen. Vaari nukahti rehaan, mutta hevonen osasi tien korkeitten lumipöykkyjen välissä kulkevalla talvitiellä. Yht'äkkiä hän heräsi hevosen seisahtuessa. Häntä väistämään joutuneet, kinkereiltä Tienarilta palaavat, rovasti Numminen ja kanttori olivat kaatuneet rekineen Lahdenperän aukealla lumipöykkyyn ja kömpivät sieltä esiin.
    Vaari muisteli tapausta siksi, että kumpikaan osapuoli ei lausunut koko aikana sanaakaan. Syvän hiljaisuuden vallitessa hän ja rovasti hoputtivat hevosensa liikkeelle.

    Viitalan isännällä oli syntymäpäivät ja Kalle oli vähän puhepäällä. Aamulla Riikka-emäntä moitiskeli, että ''sinäkin siinä ouhua röpötit''.
    Kalle vastasi: ''Puhun minä kun toisetkin puhu''.

    Siihen aikaan kun henkivakuutuksia alettiin tehdä, oli Eero Leveelahti asiamiehenä ja meni vakuutusta kauppaamaan Tienarin Kallelle (Viitala).
    Kun oli aikansa selostanut vakuutuksen hyviä etuja. Kalle Kysäisi:
    - Ekkö sinä ymmärrä niitä itte käyttää, mitä niitä minulle tulet tyrkyttämään?

    Viitalan Kalle-isäntä kysyi Kastarilta:
    - Paljonko sinä kylvit kauraa?
    - 50 hehtoo minä kylvin, vastasi Kastari
    Viitalan Kalle tokaisi siihen:
    - Kyllä sinä hyvin saat, jos sen saat mitä kylvit.
    .
    Veljekset Matti, Juho ja Kalle Tienari.

    1. puoliso: 08.04.1900 Kuru Hilma Fredrikintytär Tienari o.s. Kingelin Itsellisen tytär Riuttaskorven kylän Lahdenperästä. Ennen naimisiinmenoaan piikana Riuttaskorven ja Olkitaipaleen kylien eri taloissa., s. 27.07.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, k. 22.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
    Vanhemmat: Fredrik Antinpoika Kingelin, s. 02.02.1834 Virrat, Viinikka ja Anna Stina Manuntytär Kingelin o.s. Isoviita, s. 03.09.1845 Virrat, Riuttaskorpi, Puntanen, k. 16.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä.
    Hilma Tienarin (os. Kingelin) mies Kalle vaarina.

    Lapset:
    Elle Johanna Tienari s. 16.07.1900 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
    Kuru Olkitaipaleen Tienarin perintötilasta lohkottiin Kurun kunnalle koulua varten palsta Rn:ro 303-415-6-1 X KOIVULA, joka oli ensimmäinen lohkominen Tienarin talosta yli sataan vuoteen. Vuodesta 1804 vuoteen 1909 Tienarin tila oli kokonaisuudessaan samankokoinen tuona aikana. Parkkuun vastavalmistunut kansakoulu 1920-luvun alkupuolella. Koulun rakentaminen aloitettiin heti koulupiirin perustamisen jälkeen. Rakennus pystytettiin kouluhallituksen laatimien ohjepiirrustusten pohjalta. Sen toisessa päässä oli luokkahuone ja verstassali, toisessa opettajien asunnot.
    Aarne Johannes Tienari s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 11.09.1987.
    980-458-6-27 VIITALA keskellä, Viitalan tilan oikeassa ylänurkassa, VIITALASTA ainoa lohkottu kiinteistö työväentaloa varten 980-458-6-26 KALLIOHARJU + maantiealueen pakkolunastus.
    Kalle Vihtori Tienari s. 16.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 30.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
    Sanna Kauraniemi o.s. Tienari s. 05.06.1904 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 16.01.1981 Kuru.
    Katri Maria Tienari s. 12.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala, k. 18.02.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
    2. puoliso: 08.11.1908 Kurun kirkko / A.M.Numminen Eriikka Antintytär Tienari o.s. Mattila Viitalan emäntä. Eriikka kuoli 81-vuotiaana sydänlihasrappeumaan ja sydämen toiminnan vajaukseen., s. 25.07.1884 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 22.09.1965 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
    Vanhemmat: Antti Matinpoika Mattila, s. 02.11.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Anna Mariana Joosepintytär Mattila o.s. Ala-Paappanen, s. 31.03.1853 Kuru, Petäjälammi.
    Viitalan (Tienarin) Riikka os. Mattila
    Lapset:
    Anni Mariana Tienari Anni oli naimaton., s. 19.09.1909 Kuru, Olkitaiaple, Viitala, k. 26.07.1981 Kuru, Olkitaiaple, Viitala.
    Kuvassa vasemmalta: Yrjön sisar Anni Tienari, Aili Tienari, Elma ja Erja Tienari, Riikka Tienari, Anni Ahonen, Yrjön vaimo Anni os. Yläkoski, istumassa Yrjö sylissään Kalle tai Raija
    Matti Tienari Matti ollut sotavankina, kuollut sotien jälkeen., s. 07.12.1910 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. jälkeen 1945 Hyrynsalmi.
    980-458-6-27 VIITALA: ISOKORPI. käden yläpuolella oleva Viitalan maanottoalue (980-458-6-93 LEIJU). Alue maanottopaikan ympärillä kuuluu Leijun tilaan. Kiinteistö alakulmassa on 980-458-6-87 TIENARI:sta lohkottu kiinteistö 980-458-6-110 METSONTAIVAL, mihin on rakennettu omakotitalo, lohkominen 4.10.2008
    Maunu (Mauno) Olavi Tienari Tilanomistaja, kalastaja. Maunu oli naimaton., s. 11.07.1914 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 17.02.1995 Kuru, Olkitaipale, Viitala.

    Viitalan Mauno huuteli naapuriin Suutalan Veikolle, että ''tuleppas täällä käymään niin saat kiljua''.
    Veikko meni ja istuivat pihakallion päällä hetken aikaa asioita puhuen. Viimein Mauno muina miehinä: ''nyt jo saisit kiljua''.

    - Elämä on venkkelinpeliä, sano Tienarin Mauno.
    Maunu (Mauno) Tienari, Viitalan omistaja
    Yrjö Sakari Tienari Tilanomistaja, kalastaja, humoristi., s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 07.04.1983 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


    Sopivaan tilanteeseen liitetty ja sopivasti esitetty sana muuttuu helposti huumoriksi. Viitalan Yrjöllä eli Yrjö Tienarilla on aina ollut kyky löytää huumoria tavallisista arkipäivän asioista.
    Niinpä Lahdenperän Akseli oli hankkinut erittäin lujatekoiset saksalaisten valmistamat kovapyöräkärryt heti jatkosodan jälkeen, kun jo muuten oltiin vähitellen siirtymässä kumipyöräkärryihin. Yrjö sattui istumaan Riihikosken pihassa Akselin ajaessa ohi kärryillään:
    - Kruununhäihinkös olet menossa? veisteli Yrjö.

    Suomessa astui 1.4.1982 voimaan tieliikennelaki, jonka perusteella moponkuljettajankin täytyy pitää kypärää ajessaan.
    Yrjö sanoi olevansa moista lakia vastaan, mutta lainkuuliaisena kansalaisena hänkin päätti hankkia suojan päähänsä. Yrjö meni Koskisen kauppaan ja osti sopivan kokoisen taikinakulhon, teki reiät reunoille kahden puolen ja rei'istä kuminauha pitämään kulhoa kiinni päässä mopolla ajettaessa. Taikinakulho päähän ja kuminauha vain leuan alle.
    Niinpä Yrjön kypärä oli valmis ja niin hän ajeli kylänraittia taikinakulho päässänsä.

    Yrjö Tienari tuli pyytämään minua (henkilöä ei tiedetä) kyytimieheksi: ''Käytäisiin kirkonkylässä, mutta annakkos mulle vähän paremman takin lainaksi, kun minulla on tämä työpusero päälläni''.
    Minä annoin takkini ja tehimme kirkonkylän reissun. Kotiin päästyämme Yrjö kysyi maksua. Minä sanoin, että ei sitte niin mitään. Yrjö sanoi, että kyllä hän nyt vaan maksaa ja tölmäsi rahaa.
    Jäljestäpäin minä ajattelin, että olipas se Yrjö holjalla päällä, kun niin reilusti maksoikin kyytinsä, kunnes huomasin, että sehän maksoi minun omalla rahallani, joka oli siellä lainatakin taskussa.

    Viitalan Yrjö oli huolissaan, että ehditäänkö pitkäripaiseen. Suutalan Veikko tiedusteli, että ''viinaakos ostat''? Yrjö tokaisi: ''En kai minä sinne mene asioita juttelemaan''.

    Viitalassa oli taas kerran vakuutusmiehiä ja he itsepintaisesti kauppasivat iltamyöhään Yrjölle vakuutusta. Yrjö ei ottanut vaan sanoi:
    - Sittenkun lähdette, niin sammuttakaa mennessänne valo pirtistä.
    Yrjö lähti itse kamariinsa nukkumaan.

    - Puhuu paljon, mutta syljeksii vähän, sano Tienarin Yrjö, kun tekoja kaipasi.
    Silloin pinottiin halkoja Länsi-Teiskon koulun pihalla.

    Toukokuun puolenvälin tienoilla satoi lunta. Tienarin Yrjö katseli ympärilleen Koskisen pihamaalla ja tuumi: - Jokohan tämä lumi on pysyvä.

    Yrjö Tienari kävi kysymässä kunnantoimistossa työtä, koska Kuruun piti tulla uusi kenkäalan yritys.
    Kunnanjohtaja kysyi, että mitä sinä siellä oikein voisit tehdä?
    Yrjö tuumi, että lestinheittäjäksi hän vielä sopisi.

    Olli Hanhala oli Lions-clubin jäsen. Kerran, kun hän oli menossa lioneitten kokoukseen, sanoi Yrjö Tienari: - Kyllä minullakin pyhäpuku olisi.

    Kurun pidetty kunnanlääkäri Kalle Suurpää kirjoitti joskus varsinkin alkukuukaudesta pirtureseptejä erilaisista syistä.
    Yrjö meni hakemaan reseptiä keskellä kuukauttaja lääkäri oli sen kuukauden pirtureseptit jo kirjoittanut (eräänlainen kiintiö sekin).
    Yrjö, kun ei saanut resptiä, kysäisi: Jos nyt edes pieneen pulloon saisi reseptin?
    Suurpää tokaisi: Ei suurta, eikä pientä.
    Yrjö Sakari Tienari, Parkkuun vitsiniekka. Viitalan omistaja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 25
    VII Vilhelmiina Matintytär Järvinen o.s. Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Wilhelmina muuttanut v.1868 Poikeluksen Lähteenmäkeen, Viitakankaalle ja Poikeluksen taloon piiaksi., s. 15.01.1850 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 24.03.1873 Kuru, Mylläri (Kurun kappelipuustelli) Matti Antinpoika Järvinen e. Järvenpää. (Taulu 771) Lähteenmäen renki, muutti Vilhelmiinan kanssa Viitakankaalle 1872, missä menivät naimisiin ja saivat vuonna pojan 1873, joka kuoli vauvana. He muuttivat Poikeluksen taloon piiaksi ja rengiksi jo samana vuonna 1873 ja 1874 Poikeluksen Lähteenmäkeen rengiksi, missä saivat tytön. 1974 muutti perheineen Petäjälammin Savelan torppaan itselliseksi, vuosina 1876-79 Keihäslahden Kurun puustellissa isäntärenkinä, missä saivat pojan ja muuttivat 1879 takaisin Petäjälammin Ala-Paapasen torppaan Savelaan itselliseksi, missä syntyi poika ja tyttö. Perhe muutti Lyytin syntymän jälkeen Karjulan Nygårdille itselliseksi ja saivat 1889 tytön ja muuttivat sukunimekseen Järvinen, muuttivat Karjulan Tyrkkölään itselliseksi vuonna 1900 ja asuivat siellä vielä 1910-luvulla., s. 09.03.1850 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
    Vanhemmat: Antti Antinpoika Järvenpää e. Sillanmäki, s. 05.04.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti ja Maria Stina Abtahamintytär Järvenpää o.s. Rajakangas, s. 07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.

    Lapset:
    Oskari Järvinen s. 12.08.1873 Kuru, Poikelus, Viitakangas, k. 18.08.1873 Kuru, Poikelus, Viitakangas.
    Hilma Järvinen s. 09.08.1874 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Kalle Eemeli Järvinen s. 24.07.1877 Kuru, Keihäslahti, Kurun Puustelli.
    Otto Vilhelmi Järvinen , s. 08.04.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 26
    Lyyti Maria Järvinen , s. 28.02.1885 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 27
    Elsa Amanta Järvinen Elsa muutti 12.12.1906 Tampereelle, s. 14.10.1889 Kuru, Karjula, Nygård.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 26
    VIII Otto Vilhelmi Matinpoika Järvinen, (Taulusta 25, isä Matti Järvinen) Itsellinen, s. 08.04.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.

    Puoliso: 20.01.1907 Kuru Anni Aina Matintytär Järvinen o.s. Nätkinaho Anni muutti 5.7.1907 Ruovedelta Kuruu Karjulan Tyrkkölään., s. 24.02.1884 Ruovesi.
    Vanhemmat: Manu Kallenpoika Nätkinaho, s. 10.09.1847 Ruovesi, Murole, Siltalan tölli ja Eriika Euphrosyne Otontytär Nätkinaho o.s. Kivistö, s. 18.03.1855 Ruovesi, Murole, Kosken tölli.

    Lapset:
    Lahja Wilhe Järvinen s. 20.12.1906 Ruovesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 27
    VIII Lyyti Maria Matintytär Järvinen, (Taulusta 25, isä Matti Järvinen) Ompelijatar, ripitetty 2 kertaa salavuoteudesta., s. 28.02.1885 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.

    Lapset:
    Henrik Johannes Järvinen s. 17.01.1905 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
    Lapset:
    Lauri Matias Järvinen s. 20.02.1908 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 28
    VII Kalle Maurits Matinpoika Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Kalle oli renkinä ja itsellisenä Taipaleessa, Ylä-Toikossa (missä naimisiin), Ylä-Toikon torpassa Huhtiladossa, kotonaan Tienarilla, Parkkuun sahalla, Kolkissa itsellisenä. Kallen lukutaito oli heikko. Kalle muutti 6.12.1878 Ruovedelle Pihlajalahden Nenoselle rengiksi. Vuonna 1881 perhe muutti Nenosen Hoikkalan torppaan., s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale, k. Ruovesi.
    Tienarin paja, johon laitettiin lukujen 1950-1960 taitteessa uusi pärekatto. Pärehöylä oli Kauppilan riihen seinässä.

    Puoliso: 03.09.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko Maria Sofia Mikaelintytär Mäkynen Piika Parkkuun sahalla (missä meni naimisiin) ja Olkitaipaleen Taipaleen Kolkissa., s. 24.03.1842 Parkano, Kihniö, k. Ruovesi.

    Lapset:
    Kalle Tienari s. 23.01.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.01.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Emma Maria Tienari s. 10.03.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Huhtilato.
    Vilhelmiina Tienari s. 30.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Matti Tienari s. 16.09.1876 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
    Impi Hilja Tienari s. 28.08.1879 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
    Oiva Johannes Tienari s. 03.06.1881 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
    Aino Tienari s. 07.05.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
    Olka Maria Tienari s. 10.07.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
    Niklas Tienari s. 29.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
    Iita Ventla Tienari s. 31.05.1889 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
    Senja Juliaana Tienari s. 16.02.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 29
    VII Matti Matinpoika Mäkinen e. Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Matti muutti v.1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi ja myöhemmin muutti Ylä-Toikolle isäntärengiksi eli voudiksi ja muutti nimensä Mäkiseksi. Myöhemmin Matti Mäkinen toimi Ylä-Toikon voutina. Hän oli Mäkisen (Suutalan) Oskarin isä., s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Oskari Mäkisen isä asettui pojan puolelle, kun äiti tahtoi tämän Kurun kirkolle kansakouluun. Asia ratkesi, kun isä sanoi:
    - Kyllä työ poijaan opettaa.

    1800-luvulla aloitettiin työnteko jo nuorena. Oskari Mäkinen (s.1888), jonka isä toimi etumiehenä Toikolla, aloitti työnteon Toikon Antin toteamuksesta:
    - Kyllä maar toi poika jo hevosia ajjaa.


    .

    Puoliso: 08.12.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Helena (Leena) Jeremiaantutär Mäkinen o.s. Vanhakylä. (Taulu 1203). (Taulu 1439) Ylä-Toikon piika, s. 16.02.1857 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Jeremias Antinpoika Vanhakylä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale ja Loviisa Juhontytär Vanhakylä o.s. Kastari, s. 03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Aino Maria Mäkinen s. 28.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 01.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Hulda Mäkinen s. 06.11.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 17.08.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vilma Fredriikka Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen , s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 30
    Ida Mäkinen s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 25.10.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Oskari Rikardi Mäkinen , s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 31
    Niilo Henrikki Mäkinen s. 12.01.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Lyyti Helena Mäkinen s. 01.03.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Iita Maria Mäkinen s. 30.07.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 04.02.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Lauri Immanuel Mäkinen s. 03.08.1901 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 20.01.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 30
    VIII Vilma Fredriikka Matintytär Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen, (Taulusta 29, isä Matti Mäkinen) s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 19.10.1931 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vilma Jokinen ent. Toikkonen os. Mäkinen (1882-1931)

    Puoliso: 02.12.1902 Kuru, Ylä-Toikko Antti Antinpoika Toikkonen. (Taulu 1411) Kauppias ja maanviljelijä., s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 28.11.1912 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi, s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Antti Toikkonen nuorempi (1856-1912)

    Lapset:
    Anna Fredriika Toikkonen s. 30.05.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.03.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Harvinainen talvinen valokuva Toikkosen vanhasta asuinrakennuksesta, jota ei enää ole. Vasemmalla oleva aitta on säilynyt paikallaan. Se sijaitsee nykyistä asuinrakennusta vastapäätä maantien toisella puolella. Valokuvan omistaa: Arto Summanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 31
    VIII Oskari Rikardi Matinpoika Mäkinen, (Taulusta 29, isä Matti Mäkinen) Oskari syntyi Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikossa, muutti vuonna 1905 Leppälahden Sarvijärven torppaan itselliseksi, meni naimisiin siellä ja sai siellä Heikki-pojan ja muutti 1908 takaisin Ylä-Toikolle rengiksi, missä sai Antti- pojan ja opetteli teurastajan taidot isältään. Oskari osti Olkitaipaleen Kyläsen 1920-luvulla, jonne muutti hänen Heikki poikansa. Oskari ja Linda asuivat Olkitaipaleen Suutalassa., s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. Kuru, Olkitaipale, Suutala.

    Oskari Mäkinen syntyi Ylä-Toikossa Vouti Matti ja Helena Mäkisen perheeseen, muutti vuonna 1905 Kurun Vaakaniemen kylän Leppälahden torpan Sarvijärven itselliseksi ja meni siellä naimisiin Sarvijärven tyttären kanssa ja saivat siellä pojan.

    Oskari ja Linda Mäkinen asuivat Olkitaipaleen Suutalassa ja kasvattivat orvoksi jääneen Veikko-pojan kuin oman lapsensa. Heillä oli lisäksi kasvattilapsi Kerttu Salokannel.

    Oskari Mäkinen oppi teurastajan taidot Ylä-Toikossa isältään ja hänestä tulikin kylän teurastaja.

    Ollessamme pikkupoikia matkimme tupakin poltossa Oskaria. Hän veti savuja pitäen sormia harallaan ja puhalsi savut takaisn ulos sormien ollessa edelleen suun edessä. Puhaltaessaan savuja ulos sormien lomitse hän puhalsi edestakaisin ylös- ja alaspäin pysähtymättä.

    Toikon käräjille tuotiin myös jalkarautoihin kytkettyjä vankeja. Pyykkä-niminen vanki pelotteli lapsia kalistelemalla kahleitaan. Oskari Mäkinen muisteli tätä tapahtumaa:
    - Kyllä siinä lapsetkin sävähteli.

    Toikon rengit pitivät pierukilpailut. Manu Salminen voittanut. Siltä tuli niin kova paukku, että tomut orsilta putosi. Näin kertoi aikanaan Suutalan Oskari (Mäkinen).

    Suutalan Oskari oli leikkaamassa Lahdenperän Matti-isännän tukkaa. Vartosi vesi kielellä, kun tiesi talossa olevan sahtia. Isäntä antoikin toopillisen ja sanoi:
    - Muistakkin jumalauta ettes enempää pyylä.

    Kestikievarivuorot Toikolta Lahdemäkeen oli jäjestetty vuorottain. Toikon isäntä kuitenkin järjesteli vuoroihin nuorempia loppipoikia kuten Oskari Mäkisen. Vanhemmat rengit eivät tästä pitäneet ja Siltas-Nestori moitiskeli:
    - Se joka ajjaa siliät saa ajjaa koliatkin.

    Työmenetelmiä kohtaan tunnettiin jonkin verran ennakkoluuloja. Oskari Mäkinen kertoi Toikon Antinkin sanoneen katseltuaan niittokoneella ajoa:
    - Ei tule mittään, ei tule mittään, minä panen poikia niittään, ei räppänällä mittään tee.

    Antti Toikkonen oli kaikin puolin tarkka mies. Oskari Mäkinen on kertonut seuraavan jutun hänestä:
    - Kertuuta kynnettäessä poikkipäin entisen kynnöksen päälle vaot eivät menneet isännän mielestä suoraan.
    ''Poika, poika älä luimista''; oli Antin ohje kyntäjälle.
    .
    Suutalan Oskari eli Oskari Mäkinen

    Puoliso: 29.06.1906 Kuru Linda Maria Mäkinen o.s. Sarvijärvi. (Taulu 1522) Linda kuoli 78-vuotiaana sokeritautiin., s. 11.12.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 06.10.1967 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
    Vanhemmat: Matti Marianpoika Sarvijärvi e. Majanen, s. 02.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 24.05.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti ja Henrika Juhontytär Sarvijärvi o.s. Leppälahti, s. 07.06.1853 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 21.12.1941 Kuru.

    Lapset:
    Heikki Rikard Mäkinen , s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi. Tauluun 32
    Antti Oskari Mäkinen , s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 33
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 32
    IX Heikki Rikard Mäkinen, (Taulusta 31, isä Oskari Mäkinen) s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi, k. 01.03.1932 Kuru, Olkitaipale, Kylänen.
    Suutalan Mäkisten sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    Kihloissa: Manda Tilda Peltomäki. (Taulu 1510) Tehtaan työntekijä, hukkui Siilinkarin läheisyydessä Kuru-laivan upotessa., s. 29.05.1903 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
    Vanhemmat: Juho Manu Manunpoika Peltomäki e. Kuoppamäki, s. 03.08.1864 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kuoppamäki ja Manda Aliina Matintytär Peltomäki o.s. Hietala, s. 13.10.1874 Kuru, Karjula, k. 07.09.1953 Kuru, Karjula.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 33
    IX Antti Oskari Mäkinen, (Taulusta 31, isä Oskari Mäkinen) Kuorma-autoilija, s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 10.07.1981 Kuru, Olkitaipale.
    Antti ja Jenny Mäkisen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Jenny Maria Mäkinen s. 23.06.1920 Kuru, k. 26.11.2009 Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 34
    VII Henrik (Heikki) Matinpoika Mäkinen e. Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Henrik Tienari muutti v. 1872 Olkitaipaleen Laurilan Vetikon torppaan rengiksi, vuonna 1973 Olkitaipaleen Vanhakylään, 1874 Riihikoskelle, 1875 kotiinsa Tienarille, 1876 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, muutti siellä nimensä Mäkiseksi (syntymäaika virheellinen 06.08.1858), jätti Kurun tomut jaloistaan ja lähti poikamiehenä Tampereelle 1.11.1881 työsopimusvuoden rengin pestin päätyttyä. Henrik Tienari oli töissä kaksi vuotta nahkuri Manu Nummisella ja muutti takaisin Kuruun 2.11.1883 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi ja taas pestin loputtua vuoden päästä takaisin Tampereelle 15.11.1884. Henrik Tienari meni töihin kauppias Matti Niiniselle rengiksi ja meni naimisiin Tampereen tuomioseurakunnassa ja perusti perheen nimellä renki Heikki Mäkinen., s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1932 Tampere.

    Kurun pitäjästä Olkitaipaleen Tienarilta lähti poika nimeltä Heikki Tampereelle työnhakuun ja saikin töitä Finlaysonin puuvillatehtaalta.

    Samoihin aikoihin lähti myös Eräjärveltä torpparin tytär Amanda Juhontytär Starkman myöskin työn perässä Tampereelle. Hän pääsi Finlaysonin tehtaalle ja niin kävi, että Heikki ja Amanda-neiti tapasivat toisensa. Eikä mennyt aikaakaan kun jo hääkellot soivat nuorelle parille. Asuntokin annettiin tehtaan puolesta ja se oli Savilinna, kuuluisa työväen asuntotalo Santalahden kaupunginosassa lähellä Näsijärveä, josta vieläkin on muistona Savilinnantie Tampereella.

    Perhe asettui Savilinnaan ja yhden huoneen ja keittiön asunnossa perhe alkoi lisääntyä. Amanda jäi lasten vuoksi kotiäidiksi ja Heikki työskenteli talvisin tehtaalla ja kesäisin hän oli proomumiehenä Näsijärvellä. Hinaajalaivat vetivät perässään 5-6 proomun saattueessa ja jokaisessa proomussa oli hytti, pieni kamiina ja laveri jossa sai levätä ja nukkua.

    Aika kului. Heikki ja Amanda saivat kaikkiaan kuusi lasta: Heikki, Kaarle, Aleksanteri, Kustaa, Rauha ja Hulda. Isä Heikki seilasi proomuineen Näsijärvellä. Voi sitä halkojen määrää mitä Tampere tarvitsi, koko kaupunki oli halkolämmityksen varassa. Ja Kurun kivilouhimoilta tuotiin graniitti Naistenlahden kiviveistämöille vuosikymmenien ajan työstettäviksi. Lapset kasvoivat ja Heikki-poika pääsi isänsä proomuun kesäisin apulaiseksi.

    Jälkisanat:

    Tässä oli elämänkirjo Heikistä ja Amandasta sekä heidän kuudesta lapsestaan. Poissa on Savilinna. Poissa ovat hinaajalaivat proomuletkoineen Näsijärveltä, poissa ennen niin maaseudulle elintärkeät valkokylkiset höyrylaivat kuten Intti, Vankavesi, Kuru ja Tarjanne Näsijärveltä sekä Laine, Pajulahti ja Alho Pyhäjärveltä. (Tarjanne ajaa edelleen kaksi kertaa viikossa Tampereelta Virroille säännöllisellä aikataululla).

    Poissa on myöskin Heikin, Amandan, Rauhan ja Kallen sekä Augustin ja Emman haudat Kalevankankaan hautausmaalta. Yleinen tapa oli haudata vainajat niin sanottuihin rivihautoihin, jotka sitten myöhemmin käytettiin uudelleen. Näin on tapahtunut myös näiden henkilöiden haudoille valitettavasti.

    Mutta Mäkisen suku elää varmaankin vielä Australiassa, olihan poika Heikillä neljä lasta ja suku elää ainakin Suomessa ja Ruotsissa.
    Kustaan kuoleman jälkeen Tyyne jatkoi asumista Raholassa.
    Matti löysi vaimokseen Nokialta Mirja Siironmaan, jolla oli poika Pekka ja sitten syntyivät Hannu, Mauri ja Tuija.
    Mikko löysi Ylistarolta Raholaan muuttaneen Viitasen perheen tyttäsen Sinikan ja myös heille syntyi neljä lasta; Kari, Harri, Pirkko ja Pasi. Mikon perhe muutti ruotsiin vuonna 1961.

    LÄHDE: Mikko Mäkinen 77670 Vikmanshyttan Sverige (Ruotsi).
    Heikki Mäkinen ja proomu.

    Puoliso: 22.10.1886 Tampere Amanda Johanneksentytär Mäkinen o.s. Starkman Amanda kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.05.1865 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä, k. 18.01.1908 Tampere.
    Vanhemmat: Johannes Juhonpoika Starkman, s. 06.05.1833 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä, k. 11.10.1894 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä ja Matilda Amanda Matintytär Starkman, s. 21.08.1838 Eräjärvi.
    Finlaysonin työntekijöiden asuntoja Santalahden Savilinnassa.

    Lapset:
    Heikki (Henry) Mäkinen , s. 15.03.1888 Tampere. Tauluun 35
    Kaarle (Kalle) Vilhelm Mäkinen Kaarle oli naimaton., s. 20.02.1892 Tampere, k. 16.12.1933 Tampere, Tuomioseurakunta.

    Kallen nuoruus kului Tampereella kansakoulun ja muutaman rakennusmiestyövuoden jälkeen hän lähti veljensä Heikin tavoin merille. Ensin suurissa purjelaivoissa ja myöhemmin höyrylaivoissa lämmittäjänä.

    Hän kiersi maapallon varmasti ristiin rastiin montakin kertaa ja oli mukana norjalaisessa fregatissa ja kiersi Kap Hornin. Siskolle Huldalle lähettämissään ja säilyneissä korteissa on ollut leimoja Arkangeli, Vladivostok ja Leningrad Venäjältä, Kobe Japanista, Bergen Norjasta, Livorno Italiasta, Antwerben Belgiasta, Bahia Blanca Argentiinasta, Napoli Italiasta, havanna Kuubasta, New York, Houston ja South Georgia Yhdysvalloista, Monte Video Uruguaysta, Tampico Meksikosta, Swansea Englannista, Shanghai Kiinasta, Ateena ja Thessaloniki Kreikasta, Rio de Janeiro Brasiliasta, Rotterdam ja Amsterdam Hollannista, ja varmasti monta muuta satamaa eri puolilla maapalloa.

    Seurauksena lämmittäjän ammatista alkoi hiilenpöly tukkia keuhkoja ja sen seurauksena alkoi Kallen terveys pettää. Hän palasi alkuvuonna 1933 Tampereelle ja asui veljensä Kustaan luona, kunnes nukkui pois 16. joulukuuta, 41-vuotiaana.
    Eräs Kallen lähettämä kirje Hulda-siskolle. Houston, Texas, USA.
    Aleksanteri Mäkinen Aleksanteri kuoli 7-vuotiaana ja haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle., s. 20.08.1894 Tampere, k. 04.08.1902 Tampere.
    Tampereen vanhan rautatieaseman edusta oli vielä 1910-luvulla kaupungin vuokra-ajureiden tärkein asemapaikka.
    Kustaa Edvard Mäkinen , s. 13.02.1898 Tampere. Tauluun 36
    Rauha Amanda Mäkinen Rauha kuoli 14-vuotiaana lavantautiin., s. 21.08.1901 Tampere, k. 23.03.1916 Tampere.
    Kaksi kuvaa sisarista. Vanhempi sisar Rauha ja nuorempi Hulda.
    Hulda Johanna (Kaarina) Nieminen o.s. Mäkinen , s. 02.06.1904 Tampere. Tauluun 37
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 35
    VIII Heikki (Henry) Mäkinen, (Taulusta 34, isä Henrik Mäkinen) Heikki on merkitty naimattomana ja lapsettomana poissaolevaan väestöön, poistettu ulkomaan kansalaisena tampereen tuomiokirkkoseurakunnan rekisteristä 27.2.1974. Kirkonkirjassa merkintä: '' On 3.3.1930 tulleen Hämeenlinnan maaherranviraston ilmoituksen mukaan otettu 4.12.1912 Australian ja New Zeelandin (Uusi-Seelanti) kansalaiseksi''., s. 15.03.1888 Tampere, k. 28.3.1961 Uusi-Seelanti, Northland, Kawakawa.

    Vaan eivät riittäneet poika Heikille Näsijärven maisemat. Maailman valtameret kutsuivat ja niinpä Heikki lähtikin merille ja seilasi eri laivoissa monia vuosia, kunnes jäi maihin Australiassa Sydneyn kaupunkiin. Virallisen todistuksen mukaan on hänet otettu silloisen Australian ja Uuden-Seelannin kansalaiseksi vuonna 1912.

    Eräässä säilyneessä kirjeessään hän kirjoittaa Hulda-siskolleen Tampereelle elämästään ja menestymisestään Australiassa.
    Heikki meni naimisiin austaralialaisen Mary Fellinghamin kanssa ja he saivat neljä lasta; Jack, Laurie, Isabelle ja Allan Tässä on kopioita kirjeestä ja valokuvista Hulda-siskolle vuodelta 1930.

    Ei tullut Heikki, kirjeestään huolimatta, koskaan enää tapaamaan omaisiaan Suomeen ja yhteydetkin hävisivät. Mutta vielä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 on ollut kirjeenvaihtoa Heikin ja Huldan välillä.
    Heikki menestyi Australiassa, omisti jäätehtaita, lentokoneen, autoja ja komean talon, josta valokuva ohessa internet-sivustolta.
    Henry Mäkinen lentokoneen ohjaimissa Australiassa.

    Puoliso: Lilian Mäkinen o.s. Fellingham s. 1887 Australia, Uusi Etelä-Wales, Marrickville, k. 9.3.1940 Australia, Uusi Etelä-Wales, Marrickville.
    Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 IV-osa. Vanha Mäkisen perheen osoitetieto Australiassa Sydneyn kaupungissa: 35 Shaw Avenue, Kingsford, Sydney, Autralia.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 36
    VIII Kustaa Edvard Mäkinen, (Taulusta 34, isä Henrik Mäkinen) Muurari. Kustaa kuoli 49-vuotiaana sydänveritulppaan., s. 13.02.1898 Tampere, k. 23.11.1947 Tampere, Harju.

    Perheen neljäs lapsi Kustaa vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Savilinnassa tampereella, jossa kävi myös kansakoulun. Äiri, Amanda, kuoli pojan ollessa 10-vuotias. Sisko rauha kuoli koulutyttönä ja niin oli kahdeksanhenkisestä perheestä enää jäljellä Savilinnssa isä heikki, Kustaa ja nuorin sisko Hulda, joka hänkin joutui kasvatiksi Ahvenanmaalle Göstas gård Sund Ålandiin.

    Kustaa varttui nuoreksi mieheksi ja pääsi muurarin oppiin rakennustyömaalle. Hän liittyi punakaartiin 19-20 vuoden ikäisenä, oli mukana Tampereen taisteluissa ja joutui vangiksi.
    Punavankileirillä Kalevankankaalla oli hirvittävät olot ja niinpä Kustaa ja hänen toverinsa päättivätkin karata. Sanoista siirryttiin tekoihin ja pimeänä yönä oli tarkoitus ryömiä piikkilanka-aitojen alitse vapauteen. Kumpi ryömisi ensin?
    Se arvottiin jatoveri alkoi ryömiä, mutta siellä olikin kiväärinpiippu vastassa. Toveri vietiin yön pimeydessä sorakuoppaan, sieltä kuului laukaus ja se pakomatka oli ohi.

    Kustaa suunnitteli uutta pakoyritystä tällä kertaa yksin ja eräänä yönä hän yritti uudestaan. Mutta taas oli kiväärinpiippu vastassa. Tällä kertaa oli vartijana hyväntahtoinen isäntämies, joka sanoi Kustaalle:'' Kuule poika. Nyt kun palaat omia jälkiäsi takaisin, niin minä en ole sinua täällä nähnyt''. Se olikin Kustaan viimeinen pakoyritys.
    Aikanaan sitten koitti sotaoikeus, kansalaisluottamuksen menetys neljäksi vuodeksi ja paluu elämään. Mutta vankileirin kurjuus ja nälkä olivat heikentäneet hänen kuntonsa nollaan ja hän lähri käymään setänsä talossa maaseudulla uskoen saavansa maalaisruokaa. Mutta vastaanotto olikin aivan muuta. Setä ilmoitti kylmin kasvoin, että täällä ei punikkia hyysätä ja yön selkään sai Kustaa lähteä. Onko veri vettä sakeampaa? Ei tässä tapauksessa. Ja ei koskaan enää hänellä ollut minkäänlaista yhteyttä setänsä taloon ja sen asukkaisiin.

    Mutta elämä jatkui Savilinnassa ja Kustaasta kehittyi taitava ammattimuurari. Suomikin oli saanut itsenäisyytensä. Hulda-sisko oli tullut takaisin Ahvenanmaalta, mutta isä Heikillä alkoi näkö silmissä heikentyä ja hän viettikin viimeiset vuotensa Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella. Aina kun Kustaa kävi isäänsä katsomassa, sanomalehti mukanaan, niin isä Heikki pyysi: ''lueppas poika isoisesti''.

    Puolivälissä 1920-lukua Kustaa kohtasi tulevan vaimonsa Tyyne Maria Vallinin. Tyynen isä oli Messukylässä 30.5.1873 syntynyt August Alexander Vallin ja äitinsä oli Urjalassa 4.1.1874 syntynyt Emma Karoliina Sjöberg, jotka naimisiin mentyään saivat kaksi lasta. Emil Alexander s. 1898 ja Tyyne Maria s. 21.8.1900.

    Syttyi jatkosota ja miehiä tarvittiin rintamalle. Kustaa ei punakaartitaustansa vuoksi koskaan suorittanut asepalvelusta, mutta hänet kutsuttiin palvelukseen niin sanotuksi työvelvolliseksi.
    Tyovelvollisella ei ollut asetta, eikä armeijan asepukua, ainoastaan armeijan kokardi lakissaan. Työvelvolliset suorittivat erilaisia työtehtäviä, joskus hyvinkin lähellä rintamalinjoja. Kustta, joka oli muurari, sai muurata korkeimpien upseerien korsuihin avotakkoja ja tulisijoja, korjata sotasairaaloiden seiniä ja lämmitysuuneja ja sotilaiden tapaan hän pääsi kotilomallekin muutaman kerran anomuksen perusteella.

    Jatkosota päättyi ja alkoi jälleenrakennuksen aika. Kustaa oli muurarina Siuron Linnavuoressa, jonne Valmetin tehtaan ympärille rakennettiin kokonainen lähiö kouluineen ja kerrostaloineen. Raholaan nousi kymmeniä omakotitaloja, joista moneen Kustaa vapaa-ajallaan muurasi ja rappasi seiniä ja tulisijoja.

    Mutta Kustaan elämä päättyi työn ääreen omalle kotipihalleen 23. marraskuuta 1947 sydänveritulppaan hänen ollessaan 49-vuotias. Kustaa siunattiin maanpoveen Saarikorven hautausmaalla Tampereella 30.11.1947 Suomen muurarienliiton ammattiosaston lipun saattelemana. Mutta vielä 1960-luvulla vanhemmat muurarit Tampereella muistivat Kustaa-vainaan iloisena ja hyvänä työtoverina.
    .
    Kustaa ja Tyyne Mäkisen omakotitalo Tampereen Raholassa.

    Puoliso: 17.12.1927 Tampere Tyyne Maria Mäkinen o.s. Vallin s. 21.09.1900 Tampere, k. 01.05.1966 Tampere, Harju.

    Tyyne jäi orvoksi 4-vuotiaana. Tyyne ja veljensä Emil pääsivät mummonsa Ulla-Kaisa Tuomaantyttären ja vaarinsa Kalle Jaakonpojan hoidettavaksi ja kasvatettavaksi Urjalan rekisuolle, josta he palasivat aikuisikäisinä Tampereelle. Emil Vallin alkoi töihin metallialalle ja työskenteli viilarina eri konepajoissa Tampereella.

    Tyyne sai työpaikan Lapinniemen puuvillatehtaalta ja niinhän siinä kävi, että Kustaa ja Tyyne löysivät toisensa. Avioliitto solmittiin vuosina 1926-1927. Nuoripari sai kaksi poikaa; Matti s. 1928 ja Mikko s. 1930.
    Perhe asui useissa eri paikoissa Tampereella: Tahmelassa, Härmälässä, Kangasalla, jossa Kustaa oli muuraamassa Pikonlinnan parantolaa sekä rantaperkiössä. Sitten Kustaa ja Tyyne ostivat oman talon Raholan kaupunginosasta talvisotasyksynä 1939. Sotatalvena oli ankarasti kielletty valaistut ikkunat ja asukkaat Raholassakin saivat tehtäväkseen pimeän aikaan kulkea ulkosalla ja tarkkailla, että käskyä noudatettiin. Niin myöskin Kustaa ja Tyyne olivat mukana tässä tehtävässä vuorolistan mukaan.


    .
    Vanhemmat: August Alexander Vallin, s. 30.05.1873 Messukylä, k. 21.02.1900 Tampere ja Emma Karoliina Vallin o.s. Sjöberg, s. 04.01.1874 Urjala, k. 07.10.1904 Tampere.
    Mäkisen perhekuva.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 37
    VIII Hulda Johanna (Kaarina) Nieminen o.s. Mäkinen, (Taulusta 34, isä Henrik Mäkinen) Myyjä, kauppaedustaja, taloudenhoitaja. Hulda muutti Tampereen tuomiokirkkoseurakunnasta 10.6.1943 Helsinkiin Töölön seurakuntaan naimattomana. Hulda oli naimisissa, ei lapsia., s. 02.06.1904 Tampere, k. 04.11.1968 Porvoo, Tolkkinen.

    Nuorin Heikin ja Amandan lapsista, Hulda Johanna, syntyi vuonna 1904. Äiti Amanda kuoli Huldan ollessa 4-vuotias ja isä Heikki sai yksin kasvattaa lapsiaan. Hulda annettiin kasvatiksi Ahvenanmaalle, josta hän palasi kotiin aloittaessaan kansakoulun. Hän oli tulloin täysin ruotsinkielentaitoinen. Kansakoulun jälkeen Hulda palasi vielä noin puoleksitoistavuodeksi Ahvenanmaalle ja hän palasi takaisin Savilinnaan, sekä kävi liikeapulaiskoulun Tampereella.

    Hulda oli täynnä energiaa joka suuntaan. Hän oli mukana lapsena Pelastusarmeijassa, sen jälkeen naisvoimistelijaseurassa ja liittyi aktiivijäseneksi Lotta Svärd-yhdistykseen.
    Hän matkusteli paljon esimerkiksi Terijoen merikylpylään, Savonlinnaan, Vaasan saaristoon ja isä Heikin kotitalossa Kurun Tienarilla. Sieltä tuli myöskin Kokoomus-puolueen kansanedustaja ja puoluesihteeri Artturi Tienari.

    Myyjänä Hulda oli töissä Hämeenkadulla sijainneessa Oy Osalassa sekä Tempon tavaratalossa.
    Sodan jälkeen hän muutti Helsinkiin, jossa oli työssä kauppaedustajana Ville Mattisen tukkuliikkeessä.

    Hulda ei saanut koskaan omia lapsia ja eli naimattomana, kunnes hän 1950-luvulla kohtasi leskimies Teodor Niemisen. He menivät naimisiin ja niin Hulda muutti Porvooseen. Teodorin kuoltua Hulda meni niin ikään leskimies Edvard Stonbergin taloudenhoitajaksi Porvoon tolkkisiin, jossa häntä alettiin jostain syystä kutsua nimellä Kaarina. Siellä hän kuoli sydänkohtaukseen 4. marraskuuta 1968 64 vuoden ikäisenä.
    Aktiivinen ja toimelias elämä oli päättynyt. Hulda sai viimeisen leposijansa vapahtajaansa uskoen Porvoon hautausmaalla 16 marraskuuta 1968.
    Vasemmalla Hulda pelastusarmeijassa (4. vasemmalta). Oikealla kuva Lotta Svärd ajoilta.

    Puoliso: jälkeen 1950 Porvoo Teodor Nieminen Teodor Nieminen oli leskimies mennessään naimisiin Hulda Mäkisen kanssa., k. Porvoo.
    Teodorin vaimon Huldan päästötodistus Tampereen Kaupungin Ylemmästä Kansakoulusta.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 38
    VII Erkki Aleksanteri Matinpoika Lehtinen e. Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Tienarin poika, Kurun Petäjälammin Ikosen renki, Olkitaipaleen Pappilan Myllärin lampuoti 1889-1890. Perhe muutti Kurusta 6.10.1890 Ruoveden Pihlajalahden Aholan taloon muutama päivä lapsensa syntymän jälkeen. Erkin ammatiksi on merkitty vuokraaja ja rippikirjassa on merkintä kelpaamaton. Siitä huolimatta Erkistä tuli Aholan isäntä., s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Tienarin rakennuksista otettu kuva 1930-luvulla. Kuvannut Parkkuun koulun opettaja Jalmari Mantere Tienarin navetan katolta.

    Puoliso: 10.03.1885 Kuru Vilhelmiina (Miina) Matintytär Lehtinen o.s. Ikonen. (Taulu 167) Ikosen perintötalon tytär ja emäntä, 3/8 manttaalia, s. 26.02.1859 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat: Matti Antinpoika Ikonen, s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi, k. 15.06.1896 Kuru, Petäjälammi ja Leena (Helena) Yrjöntytär Ikonen o.s. Ristaniemi, s. 01.02.1826 Kuru, Ristaniemi, k. 16.06.1908 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Juho Teodor Lehtinen Juha muutti 5.11.1909 Amerikkaan, s. 09.11.1887 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Aleksanteri Lehtinen s. 22.09.1890 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Katri Vilhelmiina Lehtinen s. 01.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
    Onni Matias Lehtinen s. 28.02.1896 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
    Taimi Helena Lehtinen s. 08.09.1899 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
    Kalle Eerikki Lehtinen s. 03.02.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola, k. 12.02.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
    Anna Ester Lehtinen s. 04.05.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 39
    VII Manu Matinpoika Lehtinen e. Tienari, (Taulusta 15, isä Matias Tienari) Taipaleen Haapasen torpan isäntä, muutti vuonna 1905 Tienarin maalle Näsijärven rantaan itselliseksi., s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale.

    Manu Lehtinen ent. Tienari muutti Taipaleen Haapasen torpasta vuonna 1905 Tienarin tilalle Näsijärven rantaan itselliseksi. Manu Lehtinen teki kivinavetoita.
    Sarvana osti Manu Lehtisen rakentaman pienen rakennuksen Aino Lehtiseltä.

    Lohkominen 15.3.1922 rek.nro 303-415-6-13 Kivistö.
    980-458-6-13 Kivistön tila, jota asui Matti Lehtinen perheineen ja sen jälkeen kivityömies Sulo Sarvana perheineen. Sulo Sarvana yritti lakiteitse saada rannan pakkolunastamalla yhteiselta, mutta silti yksityiseltä maalta, kiinteistötunnus 980-458-878-2 Kivistön tilaan liitettäväksi. Lunastus ei onnistunut eli päätös oli kielteinen. Sarvana ei valittanut maaoikeuteen päätöksestä. Kivistön tilan rajat eivät muuttuneet pakkolunastusyrityksessä.

    Puoliso: 12.10.1889 Kuru Anna Tilta Johanneksentytär Lehtinen o.s. Haapanen. (Taulu 343). (Taulu 1017) s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Johannes Matinpoika Haapanen, s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Karoliina (Liina) Johanneksentytär Haapanen o.s. Yli-Rantala, s. 11.03.1832 Teisko, Kahanpää, k. 11.12.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Surullisen kuuluisa Kuru-laiva Parkkuun laivarannassa korjauksensa jälkeen vuonna 1931. Laiva oli haaksirikkoutunut syyskuun 29 päivänä 1929 vieden mennessään aaltoihin 138 ihmistä, joista 45 oli kurulaisia. (Kuvannut Martti Ojanen)

    Lapset:
    Alma Josefina Lehtinen s. 11.08.1890 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Elsa Maria Lehtinen s. 17.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Emma Johanna Lehtinen s. 30.04.1893 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Urho Manu Lehtinen s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Helmi Matilda Kallio o.s. Lehtinen , s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 40
    Lempi Josefina Lehtinen s. 02.11.1898 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Selma Aleksandra Lehtinen s. 07.05.1900 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Alma Lydia Lehtinen s. 07.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 40
    VIII Helmi Matilda Manuntytär Kallio o.s. Lehtinen, (Taulusta 39, isä Manu Lehtinen) s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen, k. 10.01.1989 Kuru, Vaakaniemi.
    Kalle Kallion perheen koti oli Uperossa rekisterinumero 980-468-1-39, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta.

    Puoliso: Kalle Zefaniaanpoika Kallio. (Taulu 271) Kalle Kallio asui Uperossa, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta., s. 02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 18.01.1956 Kuru, Vaakaniemi. Kalle Kallio ja Eino Aalto palasivat iltamyöhällä Kurun kirkolta kotiinsa. Tammikankaan hautausmaan aidan raossa oli kinnas, jonka huomatessaan Kalle leikkisänä miehenä virkkoi:
    - Taitaa tulla aamu, jos kaikki joudutaan kättelemään.
    Vanhemmat: Zefanias (äpärä) Eevantytär Kallio e. Poikeluspohja, s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja ja Hilma Aurora Kallentytär Kallio o.s. Lahdenpohja, s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Kalle ja Helmi Kallion ja tyttärensä Elli Kallion hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 41
    VI Henrik Matinpoika Kivinen e. Tienari, (Taulusta 13, isä Matias Tienari) Henrik muutti Kurusta 10.11.1853 Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan isännäksi. Henrik muutti perheineen Sarvanalle ja otti nimekseen Kivinen., s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 09.06.1876 Ruovesi, Siikalahti, Riekkola, Sarvana.
    Heikki Matinpoika Tienari muutti 10.11.1853 vaimonsa Eonika Juhontyttärenn ja tämän tyttären Vilhelmiinan kanssa Ruoveden Pihlajalahden Kivijärvelle.
    Vuoden 1898 Suomen Pankin painattama 50 markan seteli = nykyrahassa n.220 €.

    Puoliso: 05.09.1853 Kuru Eonika Juhontytär Kivinen o.s. Trappukangas Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan emäntä., s. 07.04.1829 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Trappukangas eli Tarappula e. Ala-Paappanen, s. 28.03.1777 Kuru, Petäjälammi, k. 25.04.1841 Kuru, Petäjälammi ja Ulla Juhontytär Trappukangas eli Trappula o.s. Leppälä, s. 25.09.1795 Kuru, Petäjälammi, k. 27.11.1857 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Hilda Karoliina Kivinen s. 23.03.1854 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
    Kaarle Mauri Kivinen , s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi. Tauluun 42
    Malviina Koskinen ent. Polviander o.s. Kivinen , s. 21.11.1858 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi. Tauluun 44
    Eelis Kivinen s. 08.03.1861 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
    Milia Aliina Kivinen s. 10.06.1863 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi, k. 01.01.1864 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
    Emma Ulviina Kivinen s. 08.02.1865 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
    Miina Kivinen s. 27.04.1869 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 42
    VII Kaarle Mauri Henrikinpoika Kivinen, (Taulusta 41, isä Henrik Kivinen) Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan poika, Toikon renki, muutti 5.11.1892 Kurusta Teiskoon, jossa asusti mäkitupalaisena., s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.

    Puoliso: 08.10.1881 Kuru Susanna (Sanna) Mikontytär Kivinen o.s. Filppula Susanna muutti Jyväskylästä 15.4.1880 Kurun Olkitaipaleen Tienarille piiaksi, muutti samana vuonna Vaakaniemen Ylä-Toikkoon piiaksi, missä vihittiin renki Kalle Kivisen kanssa, missä saivat vuonna 1882 pojan. He muuttivat taas samana vuonna Vaakaniemen Lahdenpohjaan, missä Kalle oli itsellisenä. He muuttivat vuonna 1884 rengiksi ja piiaksi takaisin Ylä-Toikkoon, missä saivat toisen lapsen. 5.11.1892 tuli muutto Teiskoon., s. 18.10.1851 Lapua, Haapakoski, Alakojonen, Kujala.
    Vanhemmat: Mikko Juhonpoika Kujala e. Kortesoja, s. 06.09.1820, k. 26.05.1868 Lapua, Haapakoski, Alakojonen ja Pirkko Maria Juhontytär Kujala o.s. Luoma, s. 21.06.1821 Kuortane, Ylijoki, Kulju, k. 15.02.1895 Lapua, Haapakoski, Alakojonen.

    Lapset:
    Väinö Kivinen s. 08.08.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Hulda Maria Toikkonen o.s. Kivinen , s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 43
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 43
    VIII Hulda Maria Kaarlentytär Toikkonen o.s. Kivinen, (Taulusta 42, isä Kaarle Kivinen) Hulda muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikosta 5.11.1892 Teiskoon ja Teiskosta Kuruun 11.5.1905 ja muutti takaisin Ylä-Toikkoon ja avioitui reilun kuukauden päästä Ylä-Toikon Antti Toikkosen pojan Jaakon kanssa. Hän oli raskaana jo muuttaessaan Toikkoon, taisi Jaakko poiketa Teiskossa aiemmin ja saaden Huldan takaisin mitä varmimmalla tavalla., s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Toikolla on meneillään suuret pidot koskien kauppiaiden yhteistapaamista.

    Puoliso: 18.04.1905 Kuru Jaakko Antinpoika Toikkonen. (Taulu 1411). (Taulu 1413) Yo Hlinnan norm.lys. Kamt 1892. Senaatin ylim. kopisti, kamreeri, sitt. postitoimistonhoitaja 1893-1906 (Kuru, Toikko). Maanviljelijä Kurussa ja Teiskossa, muutti Teiskoon 5.3.1906. ''Naappilan äijä'', s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1952 Teisko, Tuhria, Naappila.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi, s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Toikon Toikkosten hautapaasi Kurun vanhalla hautausmaalla.

    Lapset:
    Maria Toikkonen s. 06.09.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Toikkonen perusti yhdessä tamperelaisen kauppiaan G. O. Sumeliuksen kanssa Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön jonka omistama 1870 valmistunut Laine-niminen laiva liikennöi 1870-luvulla Visuvedelle saakka. Numero: D/605 Tampella 605 9:38
    Aino Toikkonen s. 1907 Teisko.
    Jaakko Toikkonen s. 1910 Teisko.
    Kerttu Toikkonen s. 1912 Teisko.
    Sulo Toikkonen s. 1915 Teisko.
    Rauha Hänninen o.s. Toikkonen s. 1918 Teisko.
    Impi Laine o.s. Toikkonen s. 1920 Teisko.
    Antti Toikkonen s. 1922 Teisko.
    Veikko Toikkonen s. 1925 Teisko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 44
    VII Malviina Heikintytär Koskinen ent. Polviander o.s. Kivinen, (Taulusta 41, isä Henrik Kivinen) Kiertokoulun opettajan leski. Malviina muutti Kurun Lahdemäestä 1.11.1891 Oriveden Porvolan Naapin taloon ja meni toisen kerran naimisiin., s. 21.11.1858 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.

    1. puoliso: 05.11.1875 Kuru Ivar Edvin Kaarlenpoika Polviander. (Taulu 873). (Taulu 878) Kurun kiertokoulun opettaja, Iivar kuoli 36-vuotiaana kaatumatautiin., s. 04.04.1852 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 23.11.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
    Vanhemmat: Kaarle Kustaa Iisakinpoika Polviander, s. 04.03.1788 Mouhijärvi, k. 28.09.1876 Kuru ja Anna Kaisa Yrjöntytär Polviander o.s. Peltoniemi, s. 16.11.1809 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Salli Emilia Polviander s. 19.05.1876 Kuru, Hainarin virkatalo.
    Gustaf Henrik Polviander s. 02.07.1878 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 29.12.1878 Kuru, Hainarin virkatalo.
    Hulda Maria Polviander s. 14.02.1880 Kuru, Hainarin virkatalo.
    Saida Katarina Polviander s. 21.09.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
    Kerttu Susanne Polviander s. 22.05.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
    2. puoliso: Manu Kallenpoika Koskinen e. Yläkoski. (Taulu 443). (Taulu 447). (Taulu 1580) Ala-Toikon Moision itsellinen, Kalle muutti 29.8.1890 Orivedelle Porvolan Naapin taloon itselliseksi. Oriveden Aakkolan kylän Lepolan mäkitupalainen., s. 10.06.1859 Kuru, Ristaniemi.
    Vanhemmat: Kalle Heikki Juhonpoika Yläkoski e. Salmelin, s. 03.02.1821 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi, k. 09.05.1868 Kuru, Ristaniemi ja Anna Matintytär Yläkoski o.s. Knuuttila, s. 22.12.1826 Teisko, Ahoinkylä, k. 09.06.1870 Kuru, Ristaniemi.
    Lapset:
    Saima Koskinen s. 02.07.1892 Orivesi, Hoivala, Ala-Mikkola.
    Onni Manu Koskinen s. 16.03.1894 Orivesi, Aakkola, Lepola, Veräjänsuu.
    Laina Johanna Koskinen s. 01.02.1898 Orivesi, Aakkola, Lepola.
    Katri Aleksandra Koskinen s. 01.02.1898 Orivesi, Aakkola, Lepola.
    Anna Lyydia Koskinen s. 21.11.1899 Orivesi, Aakkola, Lepola.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 45
    VI Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari, (Taulusta 13, isä Matias Tienari) Kustaan syntymäaika on osassa kirkonkirjoja merkattu olleen 16.1.1824. Tienarin poika, renki, torppari, itsellinen, Kustaa asui Paappasen torpan Leppälän itsellisenä 1851-53 (muutti vaimonsa kanssa Ruovedelta Kuruun 1851), Riuttaskorven Kallion torppari (torppa nimeltään Kyöstilä) 1853-54, Mäkelän renki 1854-58, Petäjälammin Lörpyksellä renkinä 1858-59, Parkunkosken sahalla v.1860, Syväojalla 1860-61, Sillanmäessä 1861-65, Kyrönsillassa itsellisenä v.1865 ja samana vuonna jo itsellisenä Lahdenperällä (töissä Parkun sahalla), 1866-68 Parkunkosken sahalla renkinä, missä kuoli 45-vuotiaana lavantautiin., s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale.


    Juho Kustaa* Matinpoika syntyi Tienarilla,muutti parikymppisenä Ruovedelle Hakajärvelle rengiksi. Juho alkoi käyttää etunimeä Kustaa. Anna Karoliina Juhotytär oli Ruoveden kunnan Pihlajalahden kylän Majamäestä kotoisin. Mentyään naimisiin he muuttivat Pihlajalahden kylän Hakajärvelle ja sitten Sillanpään taloon, jossa syntyi 2.lapsi Henrika v.1949. Hän kuoli 4 kk:n ikäisenä hinkuyskään. Kustaa oli talossa renkinä.
    Kuruun he muuttivat 1850 -luvun lopulla.
    Gustaf oli renkinä Parkkuun sahalla ,Lahdenperässä mäkitupalaisena vuoden,Sillanmäen torpassa,missä Gustaf sai itsellisen arvon saaden toimeentulonsa erinäisillä kädentöillä eli oli monitoimimies.
    Perhe sai vakituisen asunnon Kallion torpasta Laurilan tienhaaraa vastapäätä . Vuonna 1868 Gustaf kuoli ja sen jälkeen poika Matti asutti taloa .Anna asui talossa vielä vuoteen 1872,
    kunnes muutti rippikirjan sivulle 273 eli tytär Jennyn perimään taloon tien toisella puolella.
    .
    Juho Kustaa Tienari s.04.02.1823, myöhemmin Kustaa Ojanen asui 1853-1854 Kurun Riuttaskorven Kallion Kyöstilässä (kuva) torpparina, missä syntyi poika Matti Ojanen 07.09.1853. Kyöstilän osoite on Pitkäkankaantie 79, Ylöjärvi, Kuru. Karttakoodi =

    Puoliso: 19.06.1848 Ruovesi Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki Torpparin tytär, rengin vaimo, asui Parkunkosken sahalla 1866-72, Lahdenperässä 1872-73, Riihikoskella 1873-78 (missä meni toisiin naimisiin), Riihikoskella miehensä ja poikansa Emanuelin kanssa 1878-, Olkitaipaleen Lahdenperän Ojamäessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
    Vanhemmat: Juho Antinpoika Majamäki, s. 26.03.1785 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 10.10.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Hoikkala ja Reetta (Marketta) Yrjöntytär Majamäki o.s. Ahvenjärvi, s. 14.04.1787 Ruovesi, Pihlajalahti, Saarilahti, k. 23.04.1854 Ruovesi, Pihlajalahti.

    Lapset:
    Anna s. 22.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 23.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi.
    Henriikka s. 23.12.1849 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää, k. 22.04.1850 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää.
    Vilhelmiina (Miina) Ahvenlammi o.s. Ojanen , s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha. Tauluun 46
    Matti Ojanen , s. 07.09.1853 Kuru, Riuttaskorpi, Kallio. Tauluun 49
    Anna Latoniemi o.s. Ojanen , s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 59
    Kustaa Aatu Kulmala e. Ojanen , s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun 61
    Henrika Lahti ent. Granholm o.s. Ojanen , s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Sillanmäki. Tauluun 63
    Manu Ojanen , s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta. Tauluun 65
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 46
    VII Vilhelmiina (Miina) Kustaantytär Ahvenlammi o.s. Ojanen, (Taulusta 45, isä Kustaa Ojanen) Piika, muutti ensimmäisenä lapsena eroon vanhemmistaan Olkitaipaleen Lahdenperästä v.1866 Kurun Petäjälammin Savelaan piiaksi v.1866, v.1867 piiaksi Tienarille, v. 1868 piiaksi Kurun Riuttaskorven Mäkelään, missä tapasi tulevan miehensä Matts Anderssonin. Leveelahdesta Olkitaipaleen Taipaleeseen ja sieltä Aurejärven Kruunun torpan Ahvenlammille emännäksi., s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi.

    Parkkuunkosken kulttuurimaisemaa ja laivaranta 1930-luvun alussa. Parkkuunkoskella kerrotaan olleen myllyn jo 1500-luvulla.
    Kylään rakensi 1800-luvun puolella piensahan konsuli August Eklöf erääksi Kurun ensimmäisistä teollisuuslaitoksista. Vesivoimalla toiminut saha työllisti muutaman henkilön kuvan ottamisen aikoihin.
    (Kuvan ottanut Martti Ojanen).
    Miina Ojanen syntyi Parkkuun sahalla, missä hänen isänsä Kustaa Ojanen asui ja oli töissä.

    Puoliso: 16.06.1872 Kuru Matti Antinpoika Ahvenlammi e. Mäkelä. (Taulu 1363) Renki, itsellinen, metsänvartija. Vuonna 1873 Mäkelästä muutto vaimonsa kanssa Tienarille, v.1875 Tienarilta muutto Leveelahteen, muutto v.1879 Taipaleeseen, v.1887 Aurejärven Kruunun Ahvenlammille, v.1903 muutto tuntemattomaan paikkaan., s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Antti Matinpoika Mäkelä, s. 14.11.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 14.05.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Ulla Henrikintytär Mäkelä o.s. Petäjäniemi, s. 30.05.1821 Kuru, Karjula, k. 09.07.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

    Lapset:
    Frans Oskari Ahvenlammi s. 31.01.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
    Amanda Aliina (Manta) Onkilammi o.s. Ahvenlammi , s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 47
    Kalle Matias Ahvenlammi , s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti. Tauluun 48
    Juho Felix Ahvenlammi s. 09.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Linda Lyyti Ahvenlammi s. 11.01.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Hilma Miina Ahvenlammi s. 06.09.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Oskari Heikki Ahvenlammi s. 19.01.1889 Kuru, Aurejärvi.
    Olga Amalia Ahvenlammi s. 16.04.1891 Kuru, Aurejärvi.
    Anna Amalia Ahvenlammi s. 22.05.1894 Kuru, Aurejärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 47
    VIII Amanda Aliina (Manta) Matintytär Onkilammi o.s. Ahvenlammi, (Taulusta 46, isä Matti Ahvenlammi) Manta muutti Ikaalisisten Vahojärven Onkilammilta 14.9.1891 Kuruun ja takaisin v. 1892, s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. Ikaalinen, Vahojärvi.

    Lapset:
    Onni Johannes (äpärä) Onkilammi s. 31.08.1891 Ikaalinen, Vahojärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 48
    VIII Kalle Matias Matinpoika Ahvenlammi, (Taulusta 46, isä Matti Ahvenlammi) Kalle muutti Ikaalisista 24.6.1994 Kurun Ahvenharjulle ja v.1898 Kurun Aurejärven Ahvenharjusta kotiinsa Kruunun tilalle Aurejärven Ahvenlammille, missä avioitui ja muutti vaimoineen 19.11.1899 Ylöjärvelle., s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti.

    Puoliso: 23.11.1898 Kuru Hilma Karoliina Eevertintytär Keskinen s. 30.12.1874 Hämeenkyrö.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 49
    VII Matti Kustaanpoika Ojanen, (Taulusta 45, isä Kustaa Ojanen) Räätäli, muutti kotoaan Olkitaipaleen Sillanmäestä Kurun Petäjälammin Ylä_Paappaselle rengiksi v.1864 eli 11-vuotiaana, v.1869, renki Syväojalla 1869-71, Petäjälammin Ikosella itsellinen (nimi muuttui Ojaseksi) 1871-74, Syväojalla 1874-, s. 07.09.1853 Kuru, Riuttaskorpi, Kallio, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale.

    Toimitu N:o 11593

    Pöytäkirja vuokra-alueen lohkomisesta
    Vanhakylän perintötilalla RN:o 5:22
    Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä
    Hämeen läänissä, tehnyt vanhempi
    maanmittausinsinööri Lauri Särkkä
    syyskuun 12 päivänä 1921.

    Toimitus alettiin mäkitupalaisen Matti Ojasen anomuksesta ja annetaan siitä tieto maanmittauskonttoriin.
    Saapuvilla toimituspaikalla olivat äskenmainittu Matti Ojanen ja myyjää Kurun kuntaa edusti valtalirjalla joulukuun 18. päivältä 1920 maanviljelijä Arvi Riihikoski.
    Todistajina olivat paikalla Matti Lahdenperä ja J. Ketonen

    Jääviä ja estettä ei ilmaantunut.
    Käsillä olevista asiakirjoista havaitaan, että Vanhakylän tilaa omistaa kiinnekirjan nojalla 2. päivältä 1920 Kurun kunta, joka kauppakirjalla huhtikuun 17. päivältä 1921 pn myynyt Räätäli Matti Ojaselle hänen hallussaan olevan Ojasen mäkituvan sovittuja rajoja myöten.
    Vanhakylän tila on lohkomalla syntynyt 1921, lohkominen on maarekisteriin merkitty kesäkuun 1. päivänä 1921.
    Ojasen tilan tilukset on ennestään täysin pyykitetyt, rajoittuen viimeksi toimitetussa lohkomisessa syntyneisiin Palosen, Majasen ja Syvälän tiloihin ja pohjoisessa Leppäjärveen.
    Lohkominen toimitetaan vanhalla tiluskartalla. Jyvityksestä sovittiin siten, että lohottavan Ojasen tilan tiluksille pannaan keskimääräiseksi jyväarvoksi 3, emätilan viljelyksille, joita ilmoituksen mukaan on jäänyt 18.60 hehtaaria, pannaan jyväluvuksi 10 ja muille tiluksille keskimäärin 2 jyvää.
    Vanhat , tarpeelliset tiet jäävät yhteisiksi. Osuus kalaveteen seuraa manttaalien mukaan.
    Laadittiin lohkomiskirja ja merkittiin, että ostaja maksaa lunastushinnan ilman valtion välitystä.
    Lohkomiskulut maksaa Kurun kunta, sikäli kun niitä ei valtion varoista makseta.
    Annettiin valitusosotus, jonka otti Arvi Riihikoski.
    Pöytäkirja luettu ja työ hyväksyttiin.
    Toimituspaikalla, syyskuun 12. päivänä 1921.

    Virallisesti:
    Lauri Särkkä
    Vanhempi maanmittausinsinööri

    Matti Ojanen Arvi Riihikoski

    Todistavat:

    Matti Lahdenperä J. Ketonen

    Jyvitys on tilusten suhteellista arviointia. Yleensä jyvityksessä otetaan huomioon maapohjan tai vesialueen arvo ilman siihen liittyviä ainesosia. Poikkeuksena metsätalouteen käytettävän metsän osalta jyvityksessä otetaan huomioon metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jyvitys voidaan esittää suhdelukuna tai raha-arvona. Tiluksen jyväluku ilmoitetaan kokonaislukuna pinta-alayksikköä kohti. Tiluksen jyvitysarvo on jyväluku kerrottuna pinta-alalla.

    Matti Kusttanpoika Ojanen myy Ojasen tilan pojalleen Eero Ojaselle, joka osaltaan on vielä velkaa tilasta isälleen Matille isänsä kuoltua 24.4.1936. Velkaa on jäljellä kuolinhetkellä 7700 mk.

    MATTI KUSTAANPOIKA OJASEN PERUNKIRJA:

    Vuonna 1936 kesäkuun 25. päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet ulosottomies Yrjö Korvenpää ja tilallinen Paavo Syrjälä perunkirjoituksen viime huhtikuun 24. päivänä kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella ja jolta jäi oikeudenomistajina seuraavat lapset Jenny Ojanen, synt.24/9 1874, Matti Ojanen, synt.16/7.1877, Kalle Ojanen, synt. 28/2.1884, Eemil Ojanen, synt.30/12.1886, Iida Ojanen, synt.4/4.1892, Hulda Honkanen o.s. Ojanen, synt.25/1.1894, Yrjö Ojanen, synt.23/11.1897, Eero Ojanen, synt.4/11.1903, Paavo Ojanen, synt.15/7.1906 ja Lyyli Ojanen, synt. 15/1.1909 sekä toimituksessa, joka pidettiin Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella oli saapuvilla edellämainituista oikeudenomistajista Matti Ojanen, Kalle Ojanen, Eero Ojanen ja Paavo Ojanen.

    Tämän jälkeen ilmoitti oikeudenomistajista Eero Ojanen valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    A. Pesän varat:
    a) Rahaa
    1. Käteistä rahaa 1115,05
    2) Talletus K.O.P. Kuru 3535,85
    3) Saatavaa Eero Ojaselta 7700

    12350,90 mk

    b) Pito - ja liinavaatteet.
    1) 1 kpl Turkit 50
    2) 1 kpl Kesäpalttoo 15
    3) 1 kpl Puku 35
    4) 1 kpl Sarkapuku 35
    5) 1 kpl Housut 15
    6) 1 kpl Päällystakki 10
    7) 3 kpl Lakkeja 1,50
    8) 1 par. Kengät 20
    9) 1 kpl Villapaita 15
    10) 1 kpl Kaulahuivi 5
    11) 6 par. Sukkia 24
    12) 3 par. Tumppuja 6
    13) Alusvaatteita 20

    251,50 mk

    c) Sekalaista.
    1) 1 kpl Sakset 5
    2) 1 kpl Rässirauta 5
    3) 1 kpl Sarkaviltti 10
    4) 1 kpl Kello 5
    5) 1 kpl Ompelukone 300
    6) Käsirattaat 40
    7) 1 kpl Työreki 100

    465 mk

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 13067,40

    B. Pesän velat ja vähennykset:
    1) Hautajaiskuluihin 600
    2) Hauta ja sen kunnostaminen 400
    3) Toimituskulut 100
    4) Vaivaisprosentti Smk:sta 13067,40 1/8 % 16,50

    PESÄN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ Smk. 1116,50

    C. Yhteenveto

    Pesän varat 13067,40
    Pesän vähennykset 1116,50

    PESÄN SÄÄSTÖ SIIS sMK. 11950,90

    Vainaja ei ole antanut ennakolta perintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi otettava huomioon perintöveroa määrättäessä.
    Vakuutan rehellisesti, valan velvoituksella, ilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

    Paikka ja aika edellämainitut
    E. Ojanen

    Tässä perunkirjoituksessa olemme olleet saapuvilla. Paikka ja aika edellämainitut.
    Matti Ojanen Kalle Ojanen
    Paavo Ojanen

    Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme. Paikka ja aika edellämainitut.
    Yrjö Korvenpää Paavo Syvälä
    Ulosottomies -- Tilallinen Kurussa

    Perintöveroa koskevia ilmoituksia voidaan lähettää tilalliselle Eero Ojaselle, osoite: Kuru. Olkitaipale.

    Vaivaisten osuus Smk 16,50 kuitataan Kurun kunnan rahastoon maksetuksi.
    Kurussa, heinäkuun 29. päivänä 1936.
    Uuno Sääkslahti

    Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintöverolautakunnan kokuksessa joulukuun 23. päivänä 1936. 3 § kohdalla. Ei veroa.
    Kalle Hauturi






    .
    Räätäli Matti Ojanen.

    1. puoliso: 02.07.1874 Kuru Emilia Josefina Juhontytär Ojanen o.s. Sanden Emilia kuoli 34-vuotiaana vatsatautiin., s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.01.1889 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Jaakoppi Jaakopinpoika Sanden, s. 18.03.1819 Vahto, Hyrköis, k. 25.11.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja ja Johanna Albertiina Joonaksentytär Sanden ent. Söderström o.s. Schultz, s. 27.04.1816 Turku (Suomalainen srk.), k. 05.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
    Tienarin vanha talo, joka on rakennettu vuoden 1860 aikoihin. Tässä asui Aino Ojanen perheineen vuoteen 1965 saakka.

    Lapset:
    Jenny Emilie Johansson o.s. Ojanen , s. 24.09.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 50
    Matti Ojanen , s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 51
    Arvid Aleksanteri Ojanen s. 01.10.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 03.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Kuolinsyy punatauti eli veriripuli.
    Kalle Jaakko Ojanen , s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 53
    Eemeli Manu Ojanen , s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 54
    2. puoliso: 14.11.1889 Kuru Eriika Jeremiaantytär Ojanen o.s. Suoniemi. (Taulu 912). (Taulu 913) Piika, räätälin vaimo, s. 29.07.1867 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.07.1928 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
    Vanhemmat: Jeremias Salomoninpoika Manner e. Suoniemi, s. 23.12.1844 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Justiina Joosefintytär Manner o.s. Savela, s. 15.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Kuva vuodelta 1913-14. Matti Ojanen II-vaimonsa Eriikan ja lastensa Eeron, Lyylin ja Paavon kanssa.
    Lapset:
    Ida Vilhelmiina Ojanen s. 04.04.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 23.1.1910.
    Hulda Maria Honkanen o.s. Ojanen , s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Tauluun 55
    Tyyne Petronella Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 10.12.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
    Yrjö Vilhelmi Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 20.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
    Yrjö Johannes Ojanen , s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 56
    Paavo Hiler Ojanen Paavo hukkui 3-vuotiaana kaivoon, jonka jälkeen kaivo täytettiin kivillä., s. 11.10.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 28.08.1904 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Eero Valdemar Ojanen , s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 57
    Paavo Armas Ojanen , s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 58
    Lyyli Elisabeth Ojanen s. 15.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Muutti naimatonna Teiskoon 19.4.1938.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 50
    VIII Jenny Emilie Matintytär Johansson o.s. Ojanen, (Taulusta 49, isä Matti Ojanen) Jenny muutti Kurusta 3.11.1894 piiaksi Tampereelle. Ompelija. Jenny Ojanen muutti Tampereelta 9.11.1903 Ruotsiin., s. 24.09.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 3.11.1894.
    Jennyn isän Matti Ojasen perunkirjoituksen allekirjoittajat Kurussa 25.6.1936

    Puoliso: 26.12.1901 Tampere Hilmer Johansson Nuorempi masinisti Tampereella, Ruotsin alamainen., s. 25.09.1875 Ruotsi, Borås.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 51
    VIII Matti Matinpoika Ojanen, (Taulusta 49, isä Matti Ojanen) Pitäjän räätäli, s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 24.09.1936 Kuru, Olkitaipale.
    Vuonna 1919 haudankaivajaksi, jonka tehtäviin kuului myös hautausmaan kunnossapito, valittiin
    mäkitupalainen Matti Salminen.
    Seuraavana vuonna Matti Ojanen valittiin haudankaivajaksi.
    Hän erosi virastaan 1932 ja hänen jälkeensä Eero Ojanen toimi haudankaivajana 15 vuotta.
    Eero Ojanen oli Matti Ojasen velipuoli eli heidän isänsä oli Matti Kustaanpoika Ojanen.

    Vankavesi-laiva kävi Parkkuussa niin kauan kuin laivaliikennettä oli, torstaisin.
    Ojasen Matin teki mieli Tampereelle, vaimo Maria ei olisi siihen helpolla lupaa antanut.
    Matti sanoi: ''Kyllä sinun uudessa hiivaleivässä oli varmaan naula, kun vatsaan koskee heti syönnin jälkeen''.
    Maria hätääntyi:
    - Kyllä sinun täytyy huomenna lähteä Tampereelle lääkäriin.
    Matti Tampereen reissun jälkeen selitti, että lähellä Tamperetta häntä alkoi kovasti oksettaa ja hän kuuli järvestä sellaisen äänen, että varmasti se naula tuli oksennuksen mukana pois, eikä tarvinnut mennä lääkäriin.

    Kalle Ahonen ja Matti Ojanen olivat sopineet sunnuntaiaamuna ongelle menosta. Seppä meni 4. aikaan Ojaselle. Maria sanoi:
    - Matti lähti jo aamulla.

    MATTI OJASEN PERUNKIRJOITUS:

    Vuonna 1936 joulukuun 7. päivänä toimittivat allekirjoittaneet
    uskotut miehet talollinen Elias Laurila ja poliisikonstaapeli
    Kustaa Koskinen perunkirjoituksen viime syyskuun 24. päivänä
    kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli
    asunto - ja kotipaikka Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä ja
    jolta, kuten oheenliitetty ote kirkonkirjasta osoittaa,
    jäi oikeudenomistajina: leski Maria Ojanen sekä lapsi
    Jenny Maria, synt. 9/7 1901, vihitty avioliittoon Hemmi Mäkisen
    kanssa 19/9 1926.
    Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa
    Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä,
    olivat oikeudenomistajat kumpikin itse.

    Leski Maria Ojasta, jonka hallinnassa pesä oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä. Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän pmaisuus, velat ja lyhennukset seuraavassa järjestyksessä:

    Pesän Varat:
    Kiinteätä:
    Kallio-niminen tila R.N:o 2:12 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 20000

    Kultaa ja hopeaa:
    1 kpl sormus 50
    1 kpl taskukello 50

    Huonekaluja:
    Huonekaluja yhteensä 1000

    Pito - liina - ja sänkyvaatteita:
    12 kpl lakanaa ja 12 pyyheliinaa 280
    2 kpl vällyjä, 3 täkkiä ja 2 vilttiä 475
    6 kpl tyynyä ja 3 säkistä tehtyä polstarinkuorta 115
    3 kpl pöytäliinaa 30

    Sekalaista taloustavaraa:
    1 kpl partaveitsi, silmälasit, radio 213
    Kahvi - ja ruokakalusto 250
    Keitto - ja leivinkalusto 120
    8 kpl ämpäriä, 3 saavia ja 4 pyttyä 105
    3 kpl neulomakonetta, 2 herätyskelloa ja 1 seinäkello 1530
    2 kgr pellavalankaa ja 1 kapsäkki 70
    1 kpl rantanuotta, 8 rysää ja 2 venettä 500
    2 kpl rässirautaa ja 2 sakset 30
    Kivityökaluja, puusepäntyökaluja ja veneenlaudat 135
    1 kpl rautakanki, lapiot, talikot ja kihvelit 45
    Työkirveet, sahat ja tahko 70
    4 kpl viikatetta, 2 sirppiä, 2 haravaa ja 1 hanko 50
    2 kpl tolppa - ja 1 potkukelkka ja 2 kuokkaa 75
    14 kpl pärekoppaa, 1 tukkisakset ja köyttä 110
    1 kpl lihatiinu, 1 pyykkipunkka ja 1 kaljatynnyri 45
    6 kpl paistinpelliä, 4 läkkilaatikkoa ja kirnu 19
    1 kpl seinäpeili, 2 kuvataulua ja 1 kaljapullo 60
    Vainaan pitovaatteet 1500
    Lesken pitovaatteet 1500

    Eläimiä ja heiniä:
    1 kpl lehmä 700
    Heiniä 500

    Rahaa ja talletuksia:
    Käteistä rahaa oli kuolinhetkellä 200
    Kurun Säästöpankissa vastakirjan N:o 668 5901,13

    KUOLINPESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 35828 :-

    Pesän velat ja poistot:
    Hautauskuluja 2000
    Sairaalamaksuja 520
    Sukuselvitys 20
    Rekisterimaksu 10
    Toimitusmiesten palkkio 150
    Vaivaisprosentti 44,80

    VELKOJA JA POISTOJA YHTEENSÄ Smk. 2744 :-

    Pesän varat Smk. 35828,13
    Pesän velat ja poistot 2744,80

    PESÄN SÄÄSTÖ SIIS Smk. 33083,33

    Pesän hoitajan, leski Maria Ojasen, ilmoituksen mukaan on vainaja ostanut eläessään tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu-nimisen tilan R.N:o 2 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, minkä tilan hinta oli 3300 mk.
    Vainaja ei ole antanut muuta ennakkoperintöä, kuin edellä sanotut eikä lahjaa, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
    Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski maria Ojanen, jonka osoite on: Parkkuu.
    Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt.

    Paikka ja aika edellämainitut.
    Maria Ojanen

    Niin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat
    Elias Laurila Kustaa Koskinen

    Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintölautakunnan kokouksessa joulukuun 23 päivänä 1936 17§ kohdalla
    Menee veroa
    Tytär Jenny Maria Mäkinen saa 19514,47 mk, vero 655 mk

    Nämä perunkirjat on jätettävä kaksoiskappalein, varustettuina leimamerkeillä veroa vastaavaan määrään Kihlakunnanoikeudelle talvikäräjissä 1937.

    Perunkirjoitusmaksu edellämainitusta kuolinpesän omaisuudesta, Smk 44,80, Kurun kunnan rahastoon maksetuksi kuitataan. Kurussa tammik. 13 p:nä 1937.
    Matti Ojasen perunkirjan allekirjoitukset vuonna 1936.

    Puoliso: 31.05.1900 Kuru Maria Matintytär Ojanen o.s. Pajunen. (Taulu 75) s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 06.03.1940 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi, s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Manta Mariantytär Pajunen, s. 19.09.1858 Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

    Lapset:
    Jenny Maria Mäkinen o.s. Ojanen , s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 52
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 52
    IX Jenny Maria Matintytär Mäkinen o.s. Ojanen, (Taulusta 51, isä Matti Ojanen) s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 16.03.1971 Kuru, Olkitaipale.

    Jennyn isä Matti Matinpoika Ojanen asuessaan perheineen Kallion (rekisterin:ro 2:12, osa kiinteistöstä Laurilan tienhaaran alapuolella (palsta n:ro 6), toinen osa vastapäätä tienhaaraa) ) torpassa Linkkilänmäessä, osti tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu -nimisen tilan rekisterin:ro 2:11 Laurilasta rekisterin:ro 2:14, on Kallion kiinteistön vieressä.
    Tiensuu-tilan hinta oli 3300 mk eli nykyrahassa 1100 €
    Kallio-tilan hinta oli v.1937 Matti Kustaanpoika perunkirjoituksessa merkitty 20000 mk:n arvoiseksi eli nykyrahassa 6000 €. Kiinteistöt Kallio ja Tiensuu siirtyivät Jenny-tyttärelle myöhemmin.
    Talossa asuu nykyisin Paula Mäkinen ja sieltä on lähtöisin myös painonnostajana tunnettu Eino Mäkinen.
    Räätäli Matti Ojasen omisti Kallio-nimisen kiinteistön ja osti myöhemmin Tiensuu-kiinteistön Laurilan kantatilasta Linkkilänmäestä.

    Puoliso: 19.09.1926 Kuru Hemmi(nki) Matias Mäkinen. (Taulu 563) s. 04.03.1902 Kuru, Ristaniemi, k. 22.12.1969 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Heikki Juhonpoika Mäkinen e. Vehmaisto, s. 08.01.1854 Teisko, Ahoi, Pehu ja Milja Joelintytär Mäkinen ent. Koskinen o.s. Riihikoski, s. 14.11.1864 Ruovesi, Visuvesi, Ylistalo, Riihikoski.
    Parkkuun rakennusmiehiä alakoulun työmaalla 1930-luvun alussa. Henkilöt vasemmalta ovat: ?, Sulo Haapanen, ?, Oskari Mäkinen ja pikkupoika Veikko Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Juho Niemi, Hemmi Mäkinen ja ?. Kuva Jalmari Mantereen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 53
    VIII Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, (Taulusta 49, isä Matti Ojanen) Tienarin mäkitupalainen., s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.


    Työmies Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen muutti Kurusta 8.11.1900 Messukylään naimattomana
    ja takaisin 14.12.1903 Kuruun Ylä-Toikolle rengiksi.
    Avioliiton solmittuaan v.1908 he muuttivat Laurilaan itsellisiksi ja
    v.1911 Tienarin mäkitupalaisiksi ja asuivat Tienarin Kalliomäessä.
    20.6.1920 Kalliomäen mäkitupa erotettiin omaksi tilakseen.

    Toimitus N:o 8618

    Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta
    Tienarin perintötilalla N:o 6 R. N:o 6:9
    Olikitaipaleen kylässä Kurun kunnassa
    Hämeen lääniä.
    Tehnyt nuorempi maanmittausinsinööri
    K.D. Sinervä alempana mainittuina
    aikoina vuonna 1920.

    Toimitus alotettiin myyjän anomuksesta.


    10. päivänä heinäkuuta
    asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa. Itse paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari ja ostajat torppari Kalle Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen.
    sekä todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari Mäkelä,
    molemmat tästä kunnasta.

    Kun ei jääviä eikä muutakaan estettä toimitusta vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset luovutuskirjan, liiteettäväksi seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja otteet.
    1:0) Haapaniemen tilan saantokirjasta 8/7 1920
    2:0) Kalliomäen tilan saantökirjasta 20/6 1920

    Tyytymättömyys tähän toimitukseen on puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä päivää lukuunottamatta kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle viimeistään 30:nä päivänä kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai säädetyssä järjestyksessä oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan liitettävä.

    Viran puolesta
    K.D. Sinervä
    nuor. maanmittausinsinööri

    Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksellamme
    Toimituspaikalla, aika kuten yllä

    Juho Tienari Kalle Ojanen
    Kalle Haapaniemi
    +

    Todistavat:
    Arvo Ristaniemi Oskari Mäkelä

    Viran puolesta K.D. Sinervä
    nuor. maanmittausinsinööri



    KALLE JAAKKO OJASEN PERUKIRJA:

    Vuonna 1947 heinäkuun 12 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet työnjohtaja P.E. Uusitalo ja mv. Pentti Tienari perunkirjoituksen toukokuun 13 päivänä kuolleen tilallisen Kalle Jaakko Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajana leski Lyyli Mirjami Ojanen, o.s. Vuorenmaa, sekä täysi-ikäiset lapset: autonkulj. Martti Jaakko Ojanen, s. 1/12 1909, mv.vaimo Aino Kaarina Perikangas, o.s. Ojanen, mv.vaimo Nelly Raakel Kuslmala o.s. Ojanen, käsityöläinen Greta Mirjam Marjamäki, o.s. Ojanen, metsäkoulunoppilaan v.mo Helvi Kyllikki Raita-aho, o.s. Ojanen ja mv. Osmo Kalevi Ojanen. Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan vainajan asunnossa Kalliomäen tilalla Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat kaikki muut oikeudenomistajat paitsi Aino Kaarina Perikangas ja Helvi Kyllikki Raita-aho.

    Leski Lyyli Mirjami Ojanen, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    A. Pesän varat.

    a) Puhdasta rahaa
    1) Postisäästöpankin Säästötilillä N:o 950944 8000
    2) Käteisenä 32500

    40500 mk

    b) Pitovaatteet:
    2 paria miesten pukuja, vanhoja 1000
    4 paria miesten alusvaatekertoja 800
    3 paria miesten jalkineita 900
    3 kpl mieten päähineitä 150
    4 kpl miesten villapaitoja 1200
    3 kpl miesten pukuja 750
    3 paria naisten pukuja 750
    4 paria naisten alusvaatekertoja 600
    4 paria naisten jalkineita 400
    1 kpl naisten päällystakkeja 300
    3 kpl naisten pääliinoja 150

    6250 mk

    c) Liinavaatteita:
    5 kpl lakanoita 1000
    4 kpl tyynynpäällisiä 200
    2 paria ikkunanvehoja 300
    4 kpl pöytäliinoja 400
    12 kpl pyyheliinoja 600

    1500 mk

    c) Sänkyvaatteita:
    1 kpl täkki 500
    1 kpl välly 500
    2 kpl patjoja 500
    4 kpl tyynyjä 200

    1400 mk

    d) Huonekaluja;
    1 kpl pöytä 100
    2 kpl puusänkyjä 400
    1 kpl piironki 250
    1 kpl keinutuoli 150

    900mk

    f) Sekalaista 1 kpl lehmä 15000
    1 kpl silppumylly 1000
    1 kpl naisten rannekello 1000
    1 kpl viljakomi 500
    1 kpl kangaspuut 1000
    Keittoastiat 1000
    Ruokailuvälineet 500
    Puuastiat 200
    Vesiastiat 400
    Kirveet ja sahat 300
    1 rautakankea ja lapio 250

    21150 mk

    VAROJA YHTEENSÄ 72700 mk

    B. Pesän velat ja poistot.
    1) Hautajaiskulut 14000
    2) Lääkärinpalkkiot 4000
    3) Veroja varten 500
    4) Toimitusmiesten palkkio 500
    5) Vaivaistenprosentti eli 1/8 % mk:sta 72700:- 90

    POISTOJA YHTEENSÄ 19090 mk

    C. Lopputili.
    Pesän varat 72700 mk
    Pesän poistot 19090 mk

    PESÄN SÄÄSTÖ 53610 mk

    Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä.
    Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa pesänhoitajana vastaan leski Lyyli Ojanen, jonka osoite on Parkkuu.
    Valanvelvoituksin vakuutan rehellisesti ilmoittaneeni pesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole mitään jättänyt siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

    Paikka ja aika edellä mainitut.

    Lyyli Ojanen
    Tilallisen leski Kurun kunnan
    Olkitaipaleen kylästä.

    Martti Ojanen Nelly Kulmala
    Greta Marjamäki Osmo Ojanen

    Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme.
    Paikka ja aika edellä mainitut.

    P-E. Uusitalo Pentti Tienari
    .
    Kalle Jaakko Ojanen.

    Puoliso: 31.03.1908 Kuru, Ylä-Toikko Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa Lyyli muutti vuonna 1905 Vuorenmaasta Ylöjärven Pohjan kylän Pietilän taloon piiaksi, ollen siellä kaksi vuotta, jonka jälkeen hän muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle piiaksi., s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.

    Lyyli Mirjam Juhontytär Wuorenmaa muutti Ylöjärveltä Kuruun 19.12.1907
    Ylä-Toikkoon piiaksi.
    Kävi rippikoulun korkein arvokirjaimin ja on rokotettu.
    .
    Vanhemmat: Juho Kustaa Kustaanpoika Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti, s. 02.05.1844 Viljakkala, Karhe, k. Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti ja Amanda Vilhelmiina Matintytär Vuorenmaa o.s. Nukari, s. 05.09.1843 Ylöjärvi, Pengonpohja, Hatanpää, k. 25.01.1891 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti.
    Jaakko ja Lyyli Ojanen.

    Lapset:
    Martti Ojanen Autoilija, kiviliikkeenharjoittaja, s. 01.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 05.06.1993 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.

    Ojasen Martti (MJ, kuten tutut sanoivat) joutui Hämeensillalla Tampereella ratsiaan. Poliisi kysyi:
    - Pitääkös käsijarru?
    Martti sanoi, ettei hän tiedä.
    Kaksi poliisia meni kuorma-auton taakse työntämään, mutta auto ei liikahtanutkaan.
    Poliisi tuli MJ:n puheille ja vähän näreissään sanoi: - Pitihän se. MJ sanoi siihen:
    - Mutta enhän minä tiedä teidän voimavarojanne.

    Ojasen Martti meni katsastamaan jo hieman ruosteista henkilöautoaan Lakalaivaan Tampereella.
    Katsastusmies naputteli piikillään alustaa ja hups..läpi meni.
    MJ hermostui katsastusmiehelle, nappasi piikin häneltä ja löi piikin nokkapellin läpi.
    - Kyllä se tästäkin läpi menee.
    Ei auttanut, uusintakatsastus odotti.

    Kurussa poliisit seurasivat Marttia, joka ajoi kuorma-autollaan. Jotain oli pielessä ja poliisit pysäyttivät Martin tienposkeen.
    Martti kehui ensin poliiseja tärkeästä työstä ja yritti pehmittää virkavaltaa.
    Kun tämä ei auttanut hän alkoi haukkua poliiseja kyttääjiksi. Tämäkään ei auttanut, sakko tuli.

    MJ lasketteli polkupyörällä Riihtenperän mäkeä alas eräänä kesäisenä sunnuntaina hakeakseen lehden Simo Tienarin pihassa olevasta jakolaatikosta.
    Ojasen Kalevi oli lähellä Riihikosken tienhaaraa ja MJ pysähtyi juttelemaan. Kalevi sanoi:
    - Sinä laskit vapaalla Riihtenperän mäen tukka putkella.
    MJ hieraisi kädellään kaljua päälakeaan ja sanoi:
    - Kyllä siinä tukka hulmusi.

    Martti oli kova poika tekemään kaikenlaista uutta. Kerran hän alkoi valmistaa kokonaan pellistä tehtyä venettä.
    1960-70 lukujen vaihteessa koko Parkkuussa kuului pitkin päivää kova pauke, kun MJ muotoili lekalla venettään. Yht'äkkiä ääni ja vene häipyivät. Tänäkään päivänä ei tiedetä mihin vene hävisi.
    Menikö kokeilussa Parkkuunlahden pohjaan vai myytiinkö romurautana?

    Parkkuun kouluulla äänestettiin aikoinaan kaikissa vaaleissa. Martilla oli kunnia-asia mennä hyvissä ajoin äänestypaikalle ja ensimmäisenä äänestäjänä hän sai katsoa, oliko uurna tyhjä.
    Ja kaikissa vaaleissa hän kävikin äänestämässä.

    Martti Ojanen oli armeijassa nappiherrojen kuljettajana. Kerranki he menivät järven jäätä pitkin hyvin varovaisesti, koska jäät olivat melko heikot.
    Martti kertoi meille klopeille:
    - Ja jään alla oli 65 metriä vettä ja muta.

    Martti oli monitoimimies, hän soitti mm. haitaria ja pianoa. Kerran hän oli veljellään Osmolla ja klopit pyysivät MJ:tä soittamaan. Joku huomasi pienen virhesoinnin ja huomautti siitä Martille.
    Martti hyväntahtoisesti sanoi: - Lainaa sormet.
    (Martti oli nuorempana menettänyt sormiaan raamisahassa).

    .
    Martti Ojanen lähtee moottoripyörällä hyvin varustautuneena matkaan.
    Aino Kaarina Perikangas o.s. Ojanen s. 09.06.1912 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 28.08.1990 Tampere.

    Muutti Kurusta 21.2.1931 Pohjois-Pirkkalaan ja takaisin (Pohjois-Pirkkala liitetty Tampereeseen) Tampereelta Kuruun 22.10.1940. Yhteensä 6 lasta, joista 2 kuollut pienenä.
    Aino muutti eronneena 14.5.1984 Tampereelle Viinikan seurakuntaan.
    Haudattu Kuruun 8.9.1990.
    Kalle ja Lyyli Ojanen lapsiensa Ainon ja Martin kanssa. Kuva otettu noin vuonna 1918.
    Nelly Raakel Kulmala o.s. Ojanen Eläkeläinen, s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 29.04.2010 Kuru, Kirkonkylä. Nelly muutti Kurusta 20.2.1931 Tampereelle .sieltä takaisin Kuruun 21.9.1933 ja
    11.6.1934 Kurusta Pohjois-Pirkkalaan naimattomana. Nelly Raakel Ojanen muutti Tampereen Harjusta 24.3.1943 Kurun seurakuntaan.
    Nelly Kulmala os. Ojanen muutti Kurun seurakunnasta 19.3.1962 Tyrvään seurakuntaan avioliitossa eläen. Muutti Tyrvään seurakunnasta 15.11.1962 Kurun seurakuntaan.
    Aino, Lyyli-äiti sylissään Nelly, isä-Kalle ja Martti-poika. Kuva vuodelta 1915. Kuvannut Nellyn , Ainon ja Martin Matti-vaari.
    Aarne Veikko Ojanen s. 29.12.1917 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 17.07.1918 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
    Aarnen isän Kalle Jaakko Ojasen k. 13.5.1947 perukirjan allekirjoittajat
    Greta Mirjami Nironen e Marjamäki o.s. Ojanen Ompelija, Lokomolla töissä., s. 01.01.1920 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 03.06.1996 Ylöjärvi. Greeta muutti Kurusta 4.1.1937 Tampereelle Harjuun ja takaisin Kuruun 22.3.1943.
    Muutti Joel Nirosen kanssa Kurusta Ylöjärvelle 9.1.1952.
    Lyyli-äiti, Helvi+kissa, Reepa, Osmo ja Jaakko-isä Kalliomäessä, Näsijärvi taustalla.
    Helvi Kyllikki Raita-Aho o.s. Ojanen s. 11.09.1922 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 11.03.2013 Keuruu. Helvi muutti Kurusta 28.11.1938 Tampereen Harjun seurakuntaan.
    Naimisiin Kurun Metsäoppilaitoksen oppilaan Leo Raita_Ahon kanssa.
    Helvin (os. Ojanen) ja Leo Raita-ahon hääkuva vuodelta 1943.
    Osmo Kalevi Ojanen Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

    Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen.
    Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja
    takaisin Kuruun 17.7.1942 naimattomana.
    Taisteli jatkosodan loppukahinoissa Karjalan kannaksella, Tali - Ihantalassa.

    Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

    Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

    Stukat tulevat

    Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
    Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

    Pakokauhun estäminen

    Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

    Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

    Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
    Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.



    SOPIMUSKIRJA:

    Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
    (Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

    Puimakone.
    Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
    Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
    2 kpl. kasmasiinejä.
    Sampo ja Tukeva äkeet.
    2 kpl. jousiäkeitä.
    Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
    Pajakalusto.
    Mankeli.

    Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

    Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
    Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

    Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

    Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

    Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

    Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

    Pentti Tienari / Osmo Ojanen

    Aino Ojanen
    Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

    Todistavat:

    Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi


    RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
    3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

    Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
    heinäkuun 14 p. 1955
    Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
    Osmo Ojasen rippikuva.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 54
    VIII Eemeli Manu Matinpoika Ojanen, (Taulusta 49, isä Matti Ojanen) Eemeli oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin, Tienarin itsellinen, Ristaniemen työmies 1914-15, itsellinen 1916-1920., s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 26.01.1965 Kuru.
    Tienarin itsellisen Eemeli ja Josefina Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 21.04.1908 Kuru Josefiina Antonintytär Ojanen o.s. Lehtonen. (Taulu 952) Kastarin torpan Salon tytär. Josefiina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin., s. 23.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Salo, k. 27.06.1968 Kuru.
    Vanhemmat: Anton Yrjönpoika Lehtonen e. Lähdekorpi, s. 23.11.1858 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Maria Miina Kallentytär Salonen, s. 01.07.1864 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Lapset:
    Yrjö Henrikki Ojanen s. 24.06.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1931 Kuru.
    Elvi Maria Ojanen s. 09.04.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 07.09.1929 Kuru-laiva.
    Iita Annikki Ojanen s. 01.09.1914 Kuru, Ristaniemi, k. 17.11.1928 Kuru.
    Toini Elisa Ojanen ent. Halviala o.s. Ojanen s. 05.09.1917 Kuru, Ristaniemi, k. 25.11.2001 Kuru, Olkitaipale.
    Erkki Olavi Ojanen Eläkeläinen, s. 24.10.1919 Kuru, Ristaniemi, k. 28.05.2011 Kuru.
    Erkki ja Kauko O.O:n 50-vuotis juhlissa 5/1975
    Pentti Kalervo Ojanen s. 02.09.1926 Kuru, Olkitaipale, k. 23.11.1985 Kuru.
    Pentti Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.
    Viljo Johannes Ojanen s. 30.01.1932 Kuru, Olkitaipale. Muutti naimatonna Sääksmäki 10.11.1959.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 55
    VIII Hulda Maria Matintytär Honkanen o.s. Ojanen, (Taulusta 49, isä Matti Ojanen) s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925 (kirjat vasta 1922).

    Puoliso: Edvard Honkanen s. 29.03.1891 Teisko. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925.

    Lapset:
    Eino Honkanen s. 17.10.1920 Kuru.
    Elli Honkanen s. 04.04.1922 Kuru.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 56
    VIII Yrjö Johannes Johannes Ojanen, (Taulusta 49, isä Matti Ojanen) Metsäyhtiö Rosenlewin piiriesimies., s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 15.12.1968 Haapajärvi. Muutti naimatonna Akaa 8.7.1923.
    Yrjö Ojanen kuvattuna 1950-luvulla.

    Puoliso: 22.08.1926 Haapajärvi Elsa Anna Esteri Ojanen o.s. Jäväjä s. 16.05.1906 Haapajärvi, k. 16.06.1982 Haapajärvi.

    HAAPAJÄRVI:

    Haapajärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 640 ihmistä ja sen pinta-ala on 789,10 km2, josta 23,44 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 9,98 asukasta/km2.

    Haapajärven naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi.

    Haapajärven keskustaajama sijaitsee valtatien 27 (Kalajoki–Iisalmi) ja kantatien 58 (Kangasala–Kärsämäki) risteyksessä. Haapajärven kautta kulkevat Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä on pelkästään tavaraliikennettä. Haapajärven rautatieasema sijaitsee hieman syrjässä keskustasta (n. 1 km).

    Sisällysluettelo

    1 Toimijoita kaupungissa
    2 Historia
    3 Väestönkehitys
    4 Luonto
    5 Välimatkoja
    6 Kylät
    7 Nähtävyyksiä
    8 Tapahtumia
    9 Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia
    10 Teollisuus ja tuotanto
    11 Lähteet
    12 Aiheesta muualla

    Toimijoita kaupungissa

    Haapajärvellä toimii Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Haapajärven ammattiopisto. Oppilaitoksella on muun muassa opetus- ja tutkimuskäyttöön rakennettu pihatto-navetta, joka on Suomen moderneimpia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö kouluttaa Haapajärvellä tradenomeja. Paikkakunnalla toimii kymmenen peruskoulun ala- ja yläasteen lisäksi lukio.

    Ylivieskan käräjäoikeuden sivukanslia sekä istuntopaikka toimivat Haapajärvellä, samoin Jokilaaksojen verotoimisto, Jokilaaksojen Kelan vakuutuspiiri ja Nivala-Haapajärven seutukunnan työvoimatoimisto. Paikkakunnalla sijaitsee myös puolustusvoimien Räjähdelaitoksen Haapajärven Varikko (entinen Haapajärven Asevarikko). Vuoden 2013 alusta lukien varikko on ollut osa uutta Räjähdekeskusta.

    Historia

    Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella, sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella. Päijänteen vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa. saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kuivatun Settijärven, Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta.

    Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 oli Haapajärvellä 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3100.

    Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin.

    Haapajärven rautatieasema.

    Haapajärven ensimmäinen kirkko valmistui 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi 1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet 1698. Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka. Haapajärven nykyinen kirkko valmistui 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1880.

    Ylivieska – Iisalmen radan avaaminen 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924-1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle 1960. Hyvän liikennesijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli 1967 ja kaupunginoikeudet se sai 1977.

    Väestönkehitys

    Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
    Haapajärven väestönkehitys 1980–2010
    Vuosi Asukkaita
    1980

    8 202
    1985

    8 454
    1990

    8 463
    1995

    8 519
    2000

    8 236
    2005

    7 882
    2010

    7 639
    Lähde: Tilastokeskus.
    Luonto

    Haapajärvi kuuluu Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuomalainen mäkimaisema vaihettuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Lisäksi tavataan jonkin verran porfyyrigraniittia, porfyriittia sekä gabroa. Kallioperästä on läydetty myös pieniä kiisuesiintymiä. Yleisin maalaji on moreeni. Hienorakeisista savea ja hiesua on Haapajärven rannoilla sekä jokien varsilla. Savikerrokset saattavat paikoin olla yli kymmenen metrin paksuisia. Savikot on suurimmaksi osaksi raivattu peltomaiksi. Huomattavin harjumuodostuma on komea Pitkäkangas kaupungin eteläosassa. Alueen tasaisuuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on runsaasti etenkin itä- ja eteläosissa. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa loivasti Kalajokilaaksosta rajaseudulle päin. Korkeimmat mäet, kuten Pitkäkangas, ylittävät 180 metrin tason. Yleensä mäet ovat loivarinteisiä, mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin kohoumia, kuten Ylipään kylässä kohoavat Kesolan jylhät kalliot.

    Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa leveässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu takaisin järviksi ja lisäksi on rakennettu suuri Hautaperän tekojärvi. Haapajärven eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä. Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10–15 metriä korkeat moreeniset rantatörmät kanjonimuodostumineen ovat muistoina Päijänteen muinaisesta yhteydestä Pohjanlahteen.

    Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota sanotaan Lemmensillaksi. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä Härkäahon koski.
    Välimatkoja

    Ylivieska.vaakuna.svg Ylivieska 56 km
    Helsinki.vaakuna.svg Helsinki 458 km
    Oulu.vaakuna.svg Oulu 159 km
    Kokkola.vaakuna.svg Kokkola 126 km
    Kuopio.vaakuna.svg Kuopio 188 km

    Kylät

    Ahola
    Autioranta
    Haaganperä
    Jokela
    Kalakangas
    Karjalahdenranta
    Kiurunperä
    Koposperä
    Kumiseva
    Kuona
    Kuusaa
    Mustanperä



    Mäntyperä
    Nokkous
    Oksava
    Olkkola
    Parkkila
    Tiitonranta
    Tuomiperä
    Varisperä
    Vehkapuhto
    Veivarinperä
    Ylipää

    Nähtävyyksiä

    Haapajärven kirkko, puinen ristikirkko vuodelta 1802 jossa 30-äänikertaiset urut vuodelta 2002.

    Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo
    Kotiseutumuseo
    Taidekoti Jykelä
    Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni
    Teekuppikokoelma kaupungintalolla
    Ex-ammattilaishiihtäjä Mika Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla
    Lemmensilta, puinen kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla.
    .

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 57
    VIII Eero Valdemar Matinpoika Ojanen, (Taulusta 49, isä Matti Ojanen) Haudankaivaja 1932-1947, seurakunnan metsävalvoja 1933-1968, s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.01.1983 Kuru, Olkitaipale.
    Matti Kustaanpoika Ojasen tilan lohkomiskirjan allekirjoitukset. Tilan nimi OJANEN. Nykyään tilalla asuu Erkki ja Leena Törmä os. Ojanen eli Eero Ojasen tytär.

    Puoliso: 18.12.1932 Kuru Marja Tertttu Ojanen o.s. Laakso. (Taulu 927) s. 27.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 21.04.1999 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Konstantin Manunpoika Laakso e. Rikander, s. 16.05.1864 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä, k. 10.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Amanda Kallentytär Laakso o.s. Niinimäki, s. 02.05.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.01.1948 Kuru, Olkitaipale.
    Eero ja Marja-Terttu Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 58
    VIII Paavo Armas Matinpoika Ojanen, (Taulusta 49, isä Matti Ojanen) s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Puoliso: 19.02.1939 Senja Maria Annikki Ojanen o.s. Mäkinen s. 07.06.1912 Tampere.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 59
    VII Anna Kustaantytär Latoniemi o.s. Ojanen, (Taulusta 45, isä Kustaa Ojanen) Piika, 1971-73 Petäjälammin Ala_Paappasella, 1873-75 Ylä_Paappasella (missä avioitui ja sai lapsen), vaimona Petäjälammin Leppälässä 1875-76, perheineen Karjulan Tyrkkölässä eli Nygårdissa 1876-78, sitten muutto Ruovedelle 24.11.1878 ja takaisin 24.11.1879-80 Kurun Karjulan Tyrkkölään, 1880 Keihäsjärven Latoniemen torpan emännäksi. Annan veli Matti Ojanen kävi kyläilemässä Latoniemessä kävellen, mihin matkaa kertyi noin 15 km., s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Petäjälammi, Latoniemi.
    Anna Kustaantyttären muuttokirja.

    1. puoliso: 07.11.1874 Kuru Kalle Antinpoika Latoniemi e. Järvenpää. (Taulu 771). (Taulu 772) Renki, Latoniemen isäntä, s. 29.09.1848 Kuru, Keihäslahti, k. 13.05.1886 Kuru, Keihäsjärvi.
    Vanhemmat: Antti Antinpoika Järvenpää e. Sillanmäki, s. 05.04.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti ja Maria Stina Abtahamintytär Järvenpää o.s. Rajakangas, s. 07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.

    Lapset:
    Selma Latoniemi s. 25.09.1875 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Hilma Johanna Ruohonen o.s. Latoniemi , s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä. Tauluun 60
    Lempi Hyvä Latoniemi s. 21.05.1881 Kuru, Keihäsjärvi, k. 16.10.1883 Kuru, Keihäsjärvi.
    Toivo Jalo Latoniemi s. 12.07.1883 Kuru, Keihäsjärvi.
    Arvo Sulo Latoniemi s. 01.03.1886 Kuru, Keihäsjärvi.
    2. puoliso: 22.05.1889 Kuru Manu Matinpoika Latoniemi e. Yläjoki. (Taulu 629). (Taulu 633) s. 17.02.1858 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. Kuru, Keihäsjärvi.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
    Latoniemen talo Kurun Työtönjärven rannalla.
    Lapset:
    Onni Aksel Latoniemi s. 15.05.1889 Kuru, Keihäsjärvi.
    Anna Suoma Latoniemi s. 23.11.1891 Kuru, Keihäsjärvi.
    Wäinö Ilmari Latoniemi s. 12.09.1894 Kuru, Keihäsjärvi.
    Saima Maria Latoniemi s. 05.11.1897 Kuru, Keihäsjärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 60
    VIII Hilma Johanna Kallentytär Ruohonen o.s. Latoniemi, (Taulusta 59, äiti Anna Latoniemi) s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

    Puoliso: 13.07.1899 Kuru Manu Antinpoika Ruohonen e. Vehkonen Suutari, itsellinen, s. 04.04.1877 Kuru.
    Vanhemmat: Antti Joosepinpoika Vehkonen, s. 01.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi ja Serafia Juhontytär Kuivanen o.s. Salomäki, s. 15.09.1856 Parkano, Kihniö, Korhonen.

    Lapset:
    Hilda Suoma Ruohonen s. 19.04.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
    Lempi Ensi Ruohonen s. 06.10.1903 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 61
    VII Kustaa Aatu Kustaanpoika Kulmala e. Ojanen, (Taulusta 45, isä Kustaa Ojanen) Renki Olkitaipaleen Korteniemessä 1871-74, Riihikoskella 1874-77, Leveelahdessa 1877, Keihäslahden Leponiemessä 1878-1890- Kyöstilässä itsellinen 1890-91 perheineen, Olkitaipaleen Vanhakylän Kulmalassa mäkitupalaisena 1891-, Kustaa otti ensin sukunimekseen Mäkinen , mutta muutti nimekseen Kulmala., s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 16.07.1934 Kuru, Olkitaipale.
    Kustaa Kulmalan hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

    Puoliso: 09.11.1890 Kuru Emma (Emiina) Matintytär Kulmala o.s. Hellman. (Taulu 803). (Taulu 958) Mäkelän torpan Kyöstilän tytär, s. 03.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
    Vanhemmat: Matias (Matti) Manu Antinpoika Hellman e. Kuorejärvi, s. 27.01.1831 Kuru, Karjula, Kuorejärvi, k. 24.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä ja Vilhelmiina Kaaponpoika Hellman o.s. Leppäharju, s. 05.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Pyydysmäki, k. 06.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.

    Lapset:
    Arviiti s. 05.09.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä, k. 05.02.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
    Vilho Aatu Kulmala , s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 62
    Urho Kulmala s. 20.11.1895 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Arvo Kulmala Metsätyönjohtaja, Arvo kuoli 69-vuotiaana aivoverisuonten kalkkeumaan., s. 01.03.1898 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.09.1967 Kuru, Olkitaipale.
    Naapurit Arvo Kulmala ja oikealla Arvid Suoniemi.
    Sulo Johannes Kulmala s. 19.03.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Impi Maria Kulmala s. 05.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Toini Lempi Kulmala s. 08.01.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 62
    VIII Vilho Aatu Kulmala, (Taulusta 61, isä Kustaa Kulmala) s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Kuvassa juhlitaan Taimi Ojasen 60-vuotispäivää vuonna 1981. Kuvassa mm. Vilho Kulmalan poika Bruno Kulmala, Taimi Ojanen os. Mäenpää ja Uolevi Ylä-Nojonen (Parkkuun koulun opettaja ja tuleva kirjailija).

    Puoliso: Kulmala

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 63
    VII Henrika Kustaantytär Lahti ent. Granholm o.s. Ojanen, (Taulusta 45, isä Kustaa Ojanen) Piika, Olkitaipaleen Sillanmäessä 1871-74, Petäjälammin Ala-Paappasella 1874-75, Petäjälammin Savelassa 1875-76, Keihäslahden Aholassa 1876-77, Sillanpäässä 1877-79, Wetikossa 1879-80, Myllärissä 1880-81, Petäjälammin Lörpyksellä 1881-82 (naimisiin Lörpyksellä), Keihäsjärven Latoniemessä 1882-85, Keihäslahden Lammin Onton torpassa 1885-86, Olkitaipaleen Lahdenperässä 1886-92, Olkitaipaleen Myllärin Kalliolahdessa 1892-, s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Sillanmäki.

    Puoliso: 26.12.1882 Kuru Nikodeemus Juhonpoika Lahti e. Granholm Muutti Parkanosta v. 1881 rengiksi Lörpykselle, itsellinen Latoniemessä, Lammin torpan Ontossa, s. 18.10.1861 Parkano, Kairon saha.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Granholm, s. 10.09.1829 Parkano, Kairon saha, k. 04.11.1863 Parkano, Lapinneva, Koskela ja Anna Greta Juhontytär Granholm o.s. Mäkelä, s. 06.01.1831 Ikaalinen, Vahojärvi.

    Lapset:
    Naima Lydia Granholm Naima muutti Kurusta 7.1.1901 Tampereelle., s. 09.02.1883 Kuru, Keihäsjärvi, Latoniemi.
    Ida Maria (Iita) Manninen o.s. Grandolm , s. 07.08.1886 Kuru, Keihäslahti, Ontto. Tauluun 64
    Lilja Lahti o.s. Grandolm Lilja oli Kurun Petäjälammin Lörpyksen piika vuonna 1910-luvun vaihteessa., s. 21.11.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Lempi Lahti o.s. Granholm Lempi oli vuoteen 1909 Kurun Petäjälammin Lörpyksen piikana, kuten siskonsakin, mutta muutti vuonna 1909 piiaksi Kurun Karjulan Tyrkkölään., s. 16.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Katariina Lahti o.s. Grandolm s. 14.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
    Eero Lahti e. Granholm s. 29.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
    Helmi Lahti o.s. Granholm s. 27.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
    Hilta Lahti o.s. Granholm s. 19.04.1901 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 64
    VIII Ida Maria (Iita) Manninen o.s. Grandolm, (Taulusta 63, äiti Henrika Lahti ent. Granholm) Iita muutti nimensä Lahdeksija naimisiin mentyään nimi taas muuttui., s. 07.08.1886 Kuru, Keihäslahti, Ontto.

    Puoliso: 25.03.1909 Kuru Matti Matinpoika Manninen Parkkuun sahan itsellinen., s. 10.05.1887 Kangasniemi.

    Lapset:
    Matti Manninen s. 28.07.1909 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 65
    VII Manu Kustaanpoika Ojanen, (Taulusta 45, isä Kustaa Ojanen) Manu muutti 15.1.1884 Kurusta (saapui 2.2.1884) Ikaalisiin ja takaisin Kuruun 26.1.1884 ja taas Ikaalisisten Vahojärven Hankalaan Lindvallin vävyksi 26.2.1884. Räätäli. Kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin, haudattu Parkanoon., s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta, k. 06.11.1898 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.

    Puoliso: 03.06.1884 Ikaalinen Amalia Jonaantytär Ojanen e. Lindvall Räätälin ja metsänvartijan tytär ja räätälin vaimo, s. 02.04.1861 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
    Vanhemmat: Joonas Eerikinpoika Lindvall e. Saviranta, s. 27.04.1834 Parkano, Lehtijärvi, k. 30.11.1907 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela ja Eeva Sofia Mikontytär Lindvall o.s. Hankala, s. 06.12.1840 Ikaalinen, Vahojärvi.

    Lapset:
    Kustaa Johannes Ojanen Vuorelan torppari metsänvartija, räätäli, s. 03.02.1885 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
    Viktor (Vihtori) Ojanen s. 28.04.1887 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
    1920-luvulla alkoivat linja-autot yleistyä maamme maanteillä. Eräänä ensimmäisistä avasi linjan Ikaalisista Tampereelle kelloseppä Stenfors, jonka erkoismallinen kahdeksanovinen ''linjabiili'' ikuistettiin Ikaalisissa v. 1930.
    Hilja Maria Ojanen s. 04.10.1893 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela, k. 02.12.1895 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 66
    VI Reetta Liisa Matintytär Luomajoki o.s. Tienari, (Taulusta 13, isä Matias Tienari) Viljakkalan Luomajoen torpan emäntä., s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale.
    Ensimmäinen suomalainen 1 markan seteli vuodelta 1860 = 4,5 € PS. Keräilijät maksaisivat tuhansia euroja sen ajan seteleistä.

    Puoliso: 6/1851 Kuru Juho Jubal Juhonpoika Luomajoki Viljakkalan kylän yhteisiä torppareita, Luomajoen torppari., s. 29.12.1832 Viljakkala. Nimellisarvo Vuosileima Lyöntimäärä
    1 markkaa 1865 1 673 000 kpl

    Materiaali Halkaisija Paino
    Ag 868 24.00 mm 5,18 g.
    Vanhemmat: Juho Paulinpoika Luomajoki, s. 21.10.1803 Viljakkala, k. 30.12.1855 Viljakkala ja Saara Heikintytär Luomajoki o.s. Ylinen, s. 26.07.1794 Ylöjärvi, Huuhkaja, k. Viljakkala, Karhe.
    Autonomisessa Suomessa vuosina 1864–1915 käytössä ollut hopeamarkka. Tunnuspuolella kuvattuna Venäjän kaksipäinen kotka, jonka sydänvaakunassa Suomen vaakunaleijona.

    Lapset:
    Juho Kustaa Luomajoki s. 20.08.1852 Viljakkala, k. 21.06.1881 Viljakkala.
    Elina Henriikka Luomajoki s. 19.01.1855 Viljakkala.
    Kaarlo Eevertti Luomajoki s. 01.08.1857 Viljakkala, k. 18.06.1881 Viljakkala.
    Taavetti Viktor Luomajoki s. 24.09.1859 Viljakkala, k. 23.04.1868 Viljakkala.
    Henrikki Erlanti Luomajoki s. 18.01.1862 Viljakkala.
    Vilhelmiina Luomajoki s. 22.07.1864 Viljakkala.
    Taavetti Sylvesteri Luomajoki s. 12.08.1869 Viljakkala.
    Matias Pertti Luomajoki s. 26.04.1872 Viljakkala.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 67
    V Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär ja piika ,Leveelahden Tienarin tytär, Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahden torpan emäntä, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Puoliso: 25.10.1807 Kuru Taneli Matinpoika Leveelahti. (Taulu 238) Taipaleen sotilaan poika ,Myllärin ja Tienarin renki sekä Leveelahden torppari, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Flinck, s. 1741 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Yrjöntytär Flinck o.s. Taipale, s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale, k. 08.07.1827 Kuru, Olkitaipale, Haapanen.

    Lapset:
    Ulla Leveelahti , s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 68
    Markus Markkula e. Leveelahti , s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 69
    Matias Leveelahti s. 01.07.1812 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Helena Leponiemi o.s. Leveelahti , s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 74
    Valpuri Ala-Toikko o.s. Leveelahti , s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 76
    Anna Leveelahti s. 18.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Josef Leveelahti s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Jeremias Leveelahti s. 14.10.1821 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Johannes Leveelahti s. 03.01.1827 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 03.06.1863 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Kalle Leveelahti , s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 77
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 68
    VI Ulla Tanelintytär Leveelahti, (Taulusta 67, isä Taneli Leveelahti) s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 28.12.1831 Kuru Kalle Matinpoika Tyrkkölä s. 26.02.1805 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Anna Greta s. 01.04.1831 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
    Helena s. 30.09.1832 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki.
    Herman s. 14.09.1834 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 69
    VI Markus Tanelinpoika Markkula e. Leveelahti, (Taulusta 67, isä Taneli Leveelahti) Olkitaipaleen Taipaleen vävy, renki ja sitten itsellinen. Vuonna 1846 perhe muutti Taipaleen Aarian torppaan itselliseksi ja noin 1850 Vaakaniemen Leppälahden Markkolan torppariksi., s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 26.01.1883 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

    Puoliso: 06.06.1836 Kuru Eeva Juhontytär Markkula o.s. Taipale. (Taulu 274) Eeva kuoli 55-vuotiaana pilkkukuumeeseen, mikä oli yleinen kuolinsyy noihin aikoihin. Pilkkukuume-nimitys säilyi 1800-luvun lopulle asti, minkä jälkeen sairauden nimeksi tuli lavantauti., s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Taipale, s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Eelis Eelis kuoli 5-vuotiaana kuumeeseen., s. 13.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.05.1843 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle s. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Johanna Markkula , s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 70
    Eelis Markkula , s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 71
    Leena s. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
    Kalle s. 03.10.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.11.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
    Maria Markkula Maria kuoli 11-vuotiaana paiseeseen., s. 06.09.1850 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.01.1862 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Vilhelmiina Markkula Vilhelmiina kuoli 14-vuotiaana isorokkoon, mikä oli yleinen kuolinsyy ennenkuin Suomessa alkoi isorokkorokotus., s. 13.05.1853 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.04.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Matti Markkula s. 12.10.1855 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 70
    VII Johanna Markuksentytär Markkula, (Taulusta 69, isä Markus Markkula) Ripitetty salavuoteudesta. Johannan lähdettyä pakon edessä lapsensa kanssa kotoaan, hän muutti vuonna 1894 Olkitaipaleen Taipaleen Eromäkeen itselliseksi, 1895 Taipaleen Rajamäkeen itselliseksi, 1904 Vaakaniemen Leppälahteen itselliseksi, 1906 Vaakaniemen Ala-Toikon Moisioon itselliseksi. Markkulaan muutti Fabian Aalto ja entiset asukkaat joutuivat irtolaisiksi Vaakaniemen kylään., s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Kalle (äpärä) Markkula Kalle kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 01.05.1908 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 71
    VII Eelis Markuksenpoika Markkula, (Taulusta 69, isä Markus Markkula) Eelis muutti 1868 Riihikoskelle rengiksi, 1869-1873 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, missä meni naimisiin. Eelis muutti vaimonsa kanssa takaisin kotiinsa Markkulaan ja saivat ensimmäisen lapsensa, yhteensä 6 lasta. Eelis joutui vaimonsa Anna ja kahden lapsensa Hilman sekä Huldan kanssa Vaakaniemen irtolaisiksi eli asuivat Vaakaniemen talojen nurkissa. Syytä ei tiedetä., s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Markkula, Lahdenpohja, Sarvo ja Upero.

    Puoliso: 04.07.1873 Kuru Anna Kaisa Kallentytär Markkula s. 25.09.1849 Ruovesi.

    Lapset:
    Eelis Markkula s. 28.12.1873 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.06.1874 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Kalle Markkula s. 27.04.1875 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Ida Markkula s. 06.01.1878 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Matti Markkula s. 14.02.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Hilma Maria Keskikapee o.s. Markkula , s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 72
    Hulda Fredrika Markkula Hulda kuoli 14-vuotiaana ''hivutustautiin'', mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 23.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 04.02.1903 Kuru, Vaakaniemen kylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 72
    VIII Hilma Maria Eeliksentytär Keskikapee o.s. Markkula, (Taulusta 71, isä Eelis Markkula) s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

    Puoliso: 26.02.1904 Kuru Jaakko Manunpoika Keskikapee e. Alakapee. (Taulu 452) s. 13.07.1877 Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat: Manu Matinpoika Ala-Kapee, s. 03.03.1828 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1898 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Ottiliana Antintytär Alakapee o.s. Kovettu, s. 25.06.1834 Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Yrjö Keskikapee s. 07.10.1904 Kuru, Pohjankapee, Alakapee.
    Iita Elisabet Mäkinen o.s. Keskikapee , s. 17.09.1907 Kuru, Pohjankapee, Alakapee. Tauluun 73
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 73
    IX Iita Elisabet Mäkinen o.s. Keskikapee, (Taulusta 72, isä Jaakko Keskikapee) s. 17.09.1907 Kuru, Pohjankapee, Alakapee, k. 20.06.1949 Kuru.

    Puoliso: Reino Valdemar Mäkinen. (Taulu 397) s. 04.09.1909 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 11.01.1997 Kuru.
    Vanhemmat: Matti Arviiti Kustaanpoika Mäkinen, s. 24.08.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura, k. 02.12.1970 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö ja Hilma Aliina Iivarintytär Mäkinen o.s. Toivio ent. Tönnroos, s. 26.05.1889 Parkano, k. 12.09.1961 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö.
    Ida ja Reino Mäkisen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 74
    VI Helena Tanelintytär Leponiemi o.s. Leveelahti, (Taulusta 67, isä Taneli Leveelahti) Helena oli kovin kivulloinen., s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 19.02.1890 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

    Puoliso: 05.12.1841 Kuru Jeremias Kaisantytär Leponiemi Renki, Leponiemen lampuoti, Pajusen renki, eli köyhänä., s. 08.05.1817 Kuru, k. 22.05.1900 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

    Lapset:
    Vauva Leponiemi Kastamaton poikalapsi., s. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti, k. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti.
    Matilda Karoliina Leponiemi s. 23.03.1844 Kuru, Keihäslahti.
    Vilhelmiina Leponiemi s. 31.01.1847 Kuru, Keihäslahti.
    Matti Pajunen e. Leponiemi , s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 75
    Kalle Leponiemi Itsellinen, s. 14.01.1856 Kuru, Keihäslahti.
    Maria Leponiemi s. 17.03.1859 Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 75
    VII Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi, (Taulusta 74, äiti Helena Leponiemi) s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

    1. puoliso: 02.11.1880 Kuru Manta Mariantytär Pajunen. (Taulu 51) Piika, s. 19.09.1858 Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Äiti: Maria Juhontytär Venesjärvi o.s. Isoluukas, s. 15.02.1830 Ikaalinen, Vatsiainen, k. 15.04.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti.

    Lapset:
    Maria Ojanen o.s. Pajunen , s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 51
    2. puoliso: 19.04.1884 Kuru Karoliina Antintytär Pajunen o.s. Kalliojärvi. (Taulu 716). (Taulu 718) s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
    Vanhemmat: Antti Mikonpoika Kalliojärvi, s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Matintytär Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
    Lapset:
    Elina Henriikka Pajunen s. 10.04.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Vihtori Pajunen s. 05.05.1891 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Emma Karoliina Pajunen s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Lyyti Vilhelmiina Pajunen s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 76
    VI Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti, (Taulusta 67, isä Taneli Leveelahti) Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.

    Puoliso: 15.12.1865 Kuru Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko. (Taulu 240). (Taulu 257) Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
    Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
    Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.
    Vanhemmat: Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 77
    VI Kalle Tanelinpoika Leveelahti, (Taulusta 67, isä Taneli Leveelahti) Leveelahden torppari, sairaalloinen, muutti perheineen Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemeen itselliseksi 1864-1865, Riihikoskelle 1875-1877, Karjulan Lahdenpohjaan 1877-12.10.1880, jolloin perhe muutti Parkanoon Mäkelään, s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Puoliso: Eeva Kaisa Juhontytär Leveelahti o.s. Järvensivu s. 05.10.1847 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Järvensivu e. Saarijärvi, s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.01.1879 Kuru, Aurejärvi ja Stina Sofia Juhontytär Järvensivu, s. 11.12.1818 Ikaalinen, Kurkela, Vähä-Tiirikka, k. 24.10.1855 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Hulda Leveelahti s. 14.06.1868 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Kalle Leveelahti s. 16.03.1870 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Puutavaran lastausta höyryproomuihin Kurun kirkolla 1930-luvun puolivälissä. Puut kuljetettiin etupäässä Tampereelle. Ensimmäisenä kuorman kanssa on tuleva Leveelahden ''vooli'' Pentti.
    Eelis Leveelahti s. 13.03.1872 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 07.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 78
    V Helena (Leena) Joosepintytär Lahdenperä o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 14.09.1863 Kuru, Olkitaipale.

    Lahdenperä on muodostettu vuonna 1795 Tienarin maista ja Keihäslahden luutnantin virkatalon entisestä torpasta uudistilaksi. (Vanhan Ruoveden historia II:I ss.32-33).
    Kalle Riihikosken Parkkuuseen muuton aikoihin vuonna 1890 Lahdenperää isännöi Matti Matinpoika Lahdenperä, joka oli syntynyt 20.9.1847 ja hänen toinen vaimonsa Vilhelmiina Antintytär Kalliojärvi. Torpan syntyä Tienarin maista ehkä selittää se, etta Tienarilta Lahdenperään emännäksi oli tullut 9.6.1789 syntynyt Helena Joosepintytär. (Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani s.105).

    Huom. Isojako suoritettiin Kurun Olkitaipaleen kylässä vuonna 1904, joten ennen sitä tiloilla ei ollut tarkkoja rajoja. Joka kaskesi metsää ensimmäisenä korpeen, sai myös viljellä sitä. Karja asettui laiduntamaan sopivalle paikalle, sitä alettiin kutsua talon mukaan. Näin muodoin asutus levisi pikkuhiljaa, mutta rajat olivat epäselviä ja pelloista jaettiin ns. sarkoja tilojen mukaan eli omistus oli tosi hajallaan ennen Isojakoa.

    Puoliso: 19.06.1814 Kuru Timoteus Yrjönpoika Lahdenperä e. Lörpys Uudisasukas, s. 25.01.1790 Kuru, Petäjälammi, k. 21.04.1868 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Yrjö Tuomaapoika Lörpys, s. 1746 Kuru, k. 30.09.1792 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Anna Jaakontytär Lörpys o.s. Pusu, s. 19.04.1751 Kuru, Aurejärvi.
    Timoteus Lahdenperän perhe vuosien 1830-1837 Kurun rippikirjassa. Huom! Helenan s. 6.7.1827 nimi on rippikirjassa Eeva.

    Lapset:
    Matias Lahdenperä , s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 79
    Juuse Lindqvist e. Lahdenperä , s. 11.03.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 105
    Kustaa Lahdenperä Kustaa kuoli 9-vuotiaana pistokseen., s. 12.08.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 01.01.1830 Kuru, Olkitaipale.
    Mooses Lahdenperä Mooses kuoli 5-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 03.11.1824 Kuru, Olkitaipale, k. 29.11.1829 Kuru, Olkitaipale.
    (Helena) Eeva Kestilä ent. Kuivaniemi o.s. Lahdenperä , s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 107
    Anna Reetta Lahdenperä Anna kuoli 22-vuotiaana hivutustautiin ; usein keuhkotauti., s. 31.03.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1853 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 79
    VI Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, (Taulusta 78, äiti Helena Lahdenperä) Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 11.11.1842 Kuru Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Liivalammi, s. 1783 Ylöjärvi, Mutala, Simola ja Saara Johanneksentytär Liivalammi, s. 04.05.1788.

    Lapset:
    Matilda Karoliina Lahdenperä Matilda kuoli 10-vuotiaana yskään., s. 20.06.1843 Kuru, Olkitaipale, k. 13.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
    Amanda Vilhelmiina Lahdenperä s. 15.05.1845 Kuru, Olkitaipale.
    Matti Lahdenperä , s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 80
    Selma Ketonen o.s. Lahdenperä , s. 20.05.1850 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 89
    Henriikka Lahdenperä , s. 09.03.1853 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 91
    Maria Aleksandra Kylänen o.s. Lahdenperä , s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 94
    Eelis Lahtinen e. Lahdenperä , s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 95
    Kaarlo Eevertti Lahtinen e. Lahdenperä , s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 100
    Hilma Pauliina Lahdenperä s. 11.12.1864 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 80
    VII Matti Matiaksenpoika Lahdenperä, (Taulusta 79, isä Matias Lahdenperä) s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 31.10.1901 Kuru, Olkitaipale.
    !790-luvun kartta, missä merkittynä vanha maantie kiertäen Lahdenperän pihan kautta Kuruun. Jos tie olisi edelleen samassa paikassa se kulkisi Kalliomäen pihan lomitse laskien hyvin jyrkästi Riihtenperälle ja kulkisi Törmän kuusiaidan vieressä. Lohkottaessa Törmälää, tuli kauppakirjaan ehto; että kuusiaita on pidettävä kunnossa. Törmän Riikka hoitikin kuusiaitaa hyvin, mutta pikkuhiljaa se alkoi hoitamattomana kuiveta ja kuusen latvat ja oksat törröttivät sinne sun tänne.

    1. puoliso: 13.06.1868 Ruovesi Aleksandra Rosa Kallentytär Lahdenperä o.s. Wargentin Ruoveden pitäjän Kurun kappelin nimismiehen tytär, muutti Ruoveden Pihlajalahden Hakajärveltä 4.6.1869 Kurun Olkitaipaleen Lahdenperän emännäksi., s. 02.05.1847 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 16.01.1873 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kalle Kustaa Kustaanpoika Wargentin, s. 22.02.1813 Sääminki, Pappila, k. 05.06.1852 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi ja Elois Rosalie Gustafintytär Wargentin o.s. Bergroth, s. 30.03.1817 Virrat, Marttinen.
    Aleksandra Rosa Lahdenperän muistoristi Kurun vanhalla hautausmaalla.

    Lapset:
    Arvid Werner Lamminperä e. Lahdenperä , s. 07.10.1870 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 81
    2. puoliso: 03.08.1877 Kuru Vilhelmiina Antintytär Lahdenperä o.s. Kalliojärvi. (Taulu 716). (Taulu 717) Lahdenperän emäntä, s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 10.09.1908 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Antti Mikonpoika Kalliojärvi, s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Matintytär Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
    Lapset:
    Ida Lydia Lahdenperä Ida kuoli reilun vuoden vanhana kovaan kuumeeseen., s. 18.05.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 12.01.1880 Kuru, Olkitaipale.
    Matteus (Matti) Lahdenperä , s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 82
    Kalle Eevertti Lahdenperä s. 06.12.1882 Kuru, Olkitaipale.
    Lyydia Vilhelmiina Lahdenperä , s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 83
    Toivo Eetu Lahdenperä , s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 84
    Ilo Sofia Lahdenperä s. 24.11.1889 Kuru, Olkitaipale.
    Lauri Johannes Lahdenperä s. 24.01.1892 Kuru, Olkitaipale.
    Helmi Maria Taipale o.s. Lahdenperä , s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 87
    Emma Lydia Salonen o.s. Lahdenperä , s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 88
    Hilda Josefiina Lahdenperä s. 22.10.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1986 Kuru, Olkitaipale.
    Lahdenperän pihalla ovat valokuvaan asettuneet 1930-luvun puolivälissä; ?. Hilda Lahdenperä, Elli Tanhuamäki, Sanni Kauraniemi, Lyydia Lahdenperä, Lauri Tanhuamäki, Selma ja Matti Lahdenperä ja edessä lapset Hanna Lahdenperä ja Varpu Kauraniemi. Kuva Lahdenperän arkisto.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 81
    VIII Arvid Werner Matinpoika Lamminperä e. Lahdenperä, (Taulusta 80, isä Matti Lahdenperä) Lamminperän isäntä., s. 07.10.1870 Kuru, Olkitaipale.

    Arviiti ja Eeva Lahdenperällä (myöh. Lamminperä) ei ollut yhteisiä lapsia, mennessään naimisiin Eeva oli jo 44-vuotais ja seuraavan 4:n vuoden aikana ei syntynyt heille lapsia rippikirjan mukaan, joten heillä ei ole yhteisiä lapsia. Eevalla oli ensimmäisestä avioliitosta 9 lasta.
    Kerrotaan, että hänen tyttärensä Rauha (Eevalla ei ollut Rauha nimistä tyttöä, olisiko kyseessä lapsenlapsi) myöh. Heiskanen siirtyi Koskelaan. Iivari ja Rauha Heiskanen osti vuonna 1932 Törmälän tontin ja rakennuksen kesäpaikakseen ennempää siinä asuneelta Törmän Riikalta eli Riikka Heleniukselta. He rakensivat Nimettömän ojan varrelle kesämökin. Riikka vietti eläkevuotensa vanhassa mökissä.
    Heiskasen lapset Risto, Seppo ja Anja viettivät kesänsä vanhempiensa kanssa Parkkuussa. Heiskasen nuoriso siirtyi ammatteihin muualle ja he myivät Törmän 1980-luvun lopulla Toivo Ahoselle vakituiseksi asunnoksi (Toivo Ahosen veljellä Väinö Ahosella on kesämökki Parkkuussa, Juulian mutkan yläpuolella oleva vanha asuinrakennus). Toivo Ahonen myi Törmälän 1990-luvulla Seppo Kuokkaselle ja hänen vaimolleen, mutta he eivät asuneet siinä kuin yhden talven ja myivät Törmälän Lasse ja Hannele Maijalalle asunnoksi. Lassella oli kotipaikastaan puolet omistuksessa veljensä kanssa Ruoveden Pajuskylän Maijalan maatila, missä Lasse kävi töissä. Lasse sairastui vakavasti ja kuoli 2005 tai 2006. Hannele Maijala asui leskenä Törmälää muutaman vuoden, kunnes myi sen kesäkuussa 2012 Samuli Ahtiselle. Vuonna 2014 Ahtinen laittoi Törmälän myyntiin, mutta huonolla menestyksellä johtuen ehkä kysynnän ja tarjonnan laista sekä yhdessä talouslamasta mikä koettelee rajusti ylivelkaantunutta Suomea.

    Heiskasten omistaessa Törmälää 1980-luvun loppupuolella, he kuulivat Ojasen Kalevin aikovan rajanaapurina alkamaan rakentaa kesämökkiä Nimettömän ojan rantaan.
    Artturi Tiura , ennen Ojasen Kalevin rakentamista, olisi halunnut ostaa Kalevin tontin itselleen. Hän soitti monta kertaa Aino Ojaselle asiasta, mutta Kalevi ei myynyt.
    Heiskaset kokivat tulevan kesänaapurin rikkovan alueen rauhallisen idyllin ja myivät Törmälän pois.
    Kuvassa Parkkuun Alisenkoskesta tehty profiili 8.6.1905. Kyseessä on arkistokappaleesta 1929 tehty jäljennös. Juho ja Sanni Tienari tekivät uuden vuokrasopimuksen Arvid Lamminperän kanssa 7.2.1905. Arvid Lamminperä kuitenkin siirsi vuokrasopimuksen täydellä omistusoikeudella nimismies Anton Mattilalle 26.11.1905. Piiri-insinööri Emil Graeffe ilmoitti: Minä saan sen tähden ehdottaa, että hakijalle myönnetään oikeus rakentaa padon N:o 30 kohdalle, jonka harjan korkeus on 19,20 m eli 0,80 m kiintopisteen alla ja rännillä johtaa vettä myllyyn. Myllyruuhen pohjan tulee olemaan 0,50 m patoharjan alla taikka 1,30 m kiintopisteen alla ja sen ylin reuna 0,20 m kiintopisteen yli. Rännin leveys tulee olla 1,50 m ja kaltevuus 1:1000. Sen seinä varustetaan kahdella hätäluukulla 1,50 m leveydellä, jotka on pidettävä auki kun mylly seisoo, joten 3,5 m vettä voi niistä pois virrata. Hakijan tulee koskenniskaan asettaa vesikaavan, josta ylärajat näkee, ettei vedenpintaa ylennetä yli luonnollisen korkeuden. Lahkomyllyn omistajat voivat myöskin hankkia lupaa hakea yhtäläisen rännin kuin nyt ehdotettu, ja millä tavalla nauttia yhtä paljon vettä kuin hakija. Hakijan tulee itse suojella vesilaitoksiaan uitettavaa tavaraa vastaan. Emil Graeffe. Lähde: Kuva ja teksti Urho Riihikoski Parkkuu muistoissani.

    Puoliso: 14.08.1896 Kuru Eeva Taavetintytär Lamminperä o.s. Kuirinlahti Poikeluksen Lamminperän emäntä., s. 08.04.1852 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 02.12.1910 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Taavetti Esanpoika Kuirinlahti, s. 07.01.1823 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 10.04.1867 Kuru, Aurejärvi, Lannetta ja Maria Jaakopintytär Kaartinaho ent. Kuirinlahti o.s. Aittoniemi, s. 06.05.1820 Ikaalinen, Vahojärvi, k. 01.10.1900 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kuirinlahti.
    Tilannevuosi 1932: Omistaja Oy Näsi. LAMMINPERÄ, 55 km Tampereelta ja 4 km Parkkuun laiturilta. Omistaja v:sta 1912 Oy Näsi. Tilanhoitajana v:sta 1927 Edvard Johansson. Lamminperän suku on omistanut tilan aikaisemmin pitkät ajat. Pinta-ala 676 ha, josta 34,75 peltoa ja 641,25 ha metsämaata. Pellot epätasaisia savimultamaita; niistä on 4,5 ha kivisalaojissa. Rakennukset viljelysten keskellä. Karjasuoja rakennettu puusta, vahvistettu tiilipilareilla. Siinä on 21 Lehmän navetta, 14 hevosen talli, sikala, lantasäiliö, ajokaluvaja, maitohuone ja juurikasvisäiliö. Vesijohto (tuulimoottorit) Viljelys vielä järjestelyn alaisena, sillä talo on ollut muutaman vuoden asumattomana. V. 1930 oli 2 ha ruista, 11,58 kauraa, 0,7 ohraa, 0,08 hernettä, 0,26 perunaa, 0,08 pellavaa, 0,4 rehujuurikasveja, 19,4 heinää ja 0,25 ha vihantarehua. Kotieläimiä: 4 hevosta, 15 lehmän, 1 sonni. 2 sikaa ja 40 kanaa. Karja LSK-rotua. Myydään viljaa ja rehuja Tampereelle. Voimakoneena öljymoottori. Lähde: Suomen maatilat, II osa

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 82
    VIII Matteus (Matti) Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 80, isä Matti Lahdenperä) Lahdenperän isäntä, s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale, k. 22.11.1944 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperän Matti-isäntä kosi Selma-emäntää sanoen:
    - Olen minä muitakin riiannu, mutta tule Lahdenperään, jos tykkäät.

    Olin (kertojasta ei tietoa) isäni kanssa pikkupoikana Lahdenperässä kylässä ja Lahdenperässähän ei ollut poikaa. Isä kysyi leikillään Lahdenperältä:
    - Mitä sinä maksat, jos tehen sulle pojan?
    Lahdenperä löi heti kädellä polveensa ja sanoi:
    - Vuoden tulot saat jumalauta heti.

    - Kylvä sinä, kyllä minä kyttään, sanoi Lahdenperän Matti työmiehelleen, kun kumpikin kyttäsivät riihen takaa toisiaan ja sattuivat kurkistamaan yhtä aikaa.

    Lahdenperän Matilta kysyttiin, paljonko ruiskuhilaita tuli. Lahdenperä vastasi, ettei hän ole laskenu, mutta kai ne Leveelahden miehet on lukenu.

    Korkeella, kun Lahdenperän leipävartaat.

    Puoliso: Selma Maria Kallentytär Lahdenperä o.s. Pohjasmäki. (Taulu 212) s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.11.1975 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Pohjasmäki, s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Jeremiaantytär Pohjasmäki o.s. Torkko, s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 83
    VIII Lyydia Vilhelmiina Matintytär Lahdenperä, (Taulusta 80, isä Matti Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär., s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1954 Kuru, Olkitaipale.
    Olkitaipaleen Lahdenperän sisarusten Lyydian ja Hildan hauta Kurun Tammikankaalla.

    Lapset:
    Salli Kyllikki (äpärä) Lahdenperä Sallin äidin Lyydian veli Toivo Lahdenperä toimi kummina vaimonsa Hildan kanssa. Sallin kastoi pappilassa A.M. Numminen., s. 20.02.1919 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 84
    VIII Toivo Eetu Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 80, isä Matti Lahdenperä) Toivo muutti perheineen Koskelaan 1926, joka oli ollut Jussi Kyrön torppa., s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
    Olkitaipaleen Lahdenperän veljesten Matin ja Toivon hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 19.12.1909 Kuru Hilda Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Heiskanen s. 10.07.1891 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 05.08.1949 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
    Vanhemmat: Iivari Jeremias Mikonpoika Heiskanen e. Mäki-Heiskala, s. 19.07.1853 Viljakkala, Inkula, k. 03.11.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki ja Miina Heikintytär Heiskanen o.s. Lehtinen, s. 12.07.1864 Renko, k. 09.09.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki.
    Lahdenperän sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    Lapset:
    Akseli Lahdenperä , s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela. Tauluun 85
    Valdemar Lahdenperä s. 06.02.1912 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
    Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä , s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela. Tauluun 86
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 85
    IX Akseli Lahdenperä, (Taulusta 84, isä Toivo Lahdenperä) Kirvesmies, s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.02.1987 Kuru, Olkitaipale.
    Vilho Vanhakylä ja Akseli Lahdenperä peruskorjaavat Riihikosken päärakennusta vuonna 1963. Mukana kuvassa Akselin poika Timo Lahdenperä.

    Puoliso: Elsa Lyyli Lahdenperä o.s. Sormunen. (Taulu 213) s. 05.01.1911 Kuru, Aurejärvi, k. 15.02.1997 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Ananias Juhonpoika Sormunen, s. 16.02.1881 Kuru, Aurejärvi ja Hilma Josefiina Kallentytär Sormunen o.s. Pohjasmäki, s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
    Aksali ja Elsa Lahdenperän hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 86
    IX Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä, (Taulusta 84, isä Toivo Lahdenperä) s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.11.1974 Kuru.
    A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Kurusta Tampereelle arkisin.

    Puoliso: 30.08.1936 Kuru Artturi Mikael Tiura. (Taulu 252) Liikennöitsijä 1935--1679, 23.6.1975 liikenneneuvos, Kurun yrittäjä 1977. Kurun KOP:n hallituksen jäsen. Länsilinjat osti vuonna 1979 30-onnikan yrityksen A.Tiura Oy:n kuljettajineen., s. 28.09.1908 Kuru, k. 24.12.1991 Kuru. 1930-luvun koventuneessa kilpailutilanteessa laivayhtiöt pyrkivät kuitenkin tietoisesti
    yhteistyöhön linja-autoliikennöitsijöiden kanssa. Esimerkiksi Höyrylaiva Osuuskunta
    Tarjanne aloitti säännöllisen yhteistyön Ruoveden oman linja-autoliikennöitsijän, Kalle Mannisen kanssa. Tämä kuljetti matkalaisia Ruoveden Selviikin ja kirkonkylän sekä Virtain välillä vuodesta 1934 ainakin vuoteen 1938.16 Järjestetyn matkailun tultua tärkeäksi osaksi Tampereen ja Virtain välistä
    sisävesireittiä Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne sai yhteistyökumppanikseen Etelä- Pohjanmaan matkailuyhdistyksen, joka puolestaan organisoi niin sanotun turistilinjan
    Virroilta Vaasaan vuonna 1934.17 Laivayhtiöt yrittivät hyötyä linja-autoliikenteestä myös laivayhtiöiden keskinäisessä kilpailussa. Esimerkiksi Kurun laivaliikenteelle linja-autot toivat uusia matkustajia
    1930-luvun alussa, kun Virroilta ja Ruoveden seudulta alettiin kuljettaa matkalaisia
    juuri Kurun laivoille.18 Samalla Virtain-linjan laivat menettivät potentiaalisia matkustajia.
    Karttaa katsomalla on helppo ymmärtää Kurun soveltuminen linja-autojen ja laivojen yhdysliikenteen kohtauspisteeksi – ihmisiä pystyttiin kuljettamaan Kurun laivoille koko Näsijärven järvialueen länsipuolelta, niin Parkanosta, Kihniöstä ja Virroilta kuin Ruovedeltäkin. Kurusta vesitie Tampereelle
    oli lisäksi suhteellisen suora.
    Matkustajia puolestaan ilahdutti laivalippujen hinta: Kurun laivaliikenteen sisäinen kilpailu oli ennätyksellisen kovaa vuosien 1930–1933 välillä, mikä painoilippujen hinnat alas ja teki matkustamisen halvaksi. Omalta osaltaan syöttöliikenteen mahdollisuuksia juuri Kurussa paransi se,
    että Tampereen ja Kurun välinen tie oli suorastaan surullisenkuuluisa huonosta kunnostaan, mikä venytti suoran Tampere-
    Kuru linja-autoliikenteen aloittamisen aina vuoteen 1935 asti. Tieverkoston yleinen huono kunto toki vaikeutti autoliikennettä kaikkialla. Kun suora linja-autoliikenne Tampereen ja Kurun välillä sitten alkoi, joutui laivayhtiö 1930-luvun loppupuolella tekemään useita sopimuksia linja-autoliikennöitsijä Artturi Tiuran kanssa saadakseen edes rippeitä matkustajavirroista. Linja-autoliikennöitsijän
    vahvaa asemaa kuvaa, että sopimukset koskivat pääasiassa linja-autoliikenteelle vähämerkityksellisiä
    alueita, kuten Kihniötä. Liikennöitsijät tekivät kuitenkin myönnytyksiä puolin ja toisin: laivayhtiö lupasi olla puuttumatta linja-autojen suoraan Tampereen liikenteeseen, ja linja-autoliikennöitsijä
    taas lupasi tuoda matkustajia laivalaitureille Kihniön asemalta. Eräässä sopimuksessa
    linja-autoliikennöitsijältä jopa kiellettiin suorien Tampereen linja-autolippujen myynti ja
    mainostaminen laivalaiturille ajaneessa vuorossa. 19 Itsestään selvää kuitenkin oli, ettei
    tällainen protektionistinen politiikka toiminut pidemmän päälle.
    Kaiken kaikkiaan syöttöliikennelinjat satamiin jäivät historiallisessa katsannossa
    eräänlaiseksi kuriositeetiksi ja välivaiheeksi. Aluksi linja-auto tuli hevosen tilalle liikennettä
    laivoille syöttäneenä kulkuvälineenä ennen kuin autojen todelliset vahvuudet pääsivät oikeuksiinsa suorien, nopeiden ja ympärivuotisten linjojen muodossa. Suorat linjat syrjäyttivätkin syöttöliikenteen lähes kokonaan 1930-luvun loppuun mennessä. Asiakkaan kannalta tämä merkitsi liikenteen
    nopeutumista ja kulkuvälineestä toiseen vaihtamisen jäämistä pois. Matkustajaliikenteen
    lisäksi tällä oli tuntuva merkitys etenkin rahtiliikenteessä – enää ei tarvittu kuin
    yksi lastaus autoon ja toinen autosta ulos. Laivoilla kuljetettaessa tuotteet oli pitänyt
    ensin tuoda jollain satamaan, siitä laivaan ja edelleen määränpäässä laivasta ulos ja
    satamasta perille. Suorien linja-autolinjojen myötä Näsijärven matkustajalaivaliikenteen
    aika hyötyliikenteen palveluksessa alkoi olla ohi – toisen maailmansodan syttyminen tosin
    jatkoi tätä aikaa noin kymmenellä vuodella.
    Eräänä historiallisena jäänteenä linjaauto–laiva -syöttöliikenteestä ovat kuitenkin
    matkailukäytössä yhä olevat linjat: esimerkiksi Näsijärven seudulla linja-autot kuljettavat
    yhä matkalaisia höyrylaiva Tarjanteen reitin pysähdyspaikkoihin.
    Vanhemmat: Kalle Tiura, s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1958 Kuru, Olkitaipale ja Vilhelmiina Antintytär Tiura o.s. Vastamäki, s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 08.07.1954 Kuru, Olkitaipale.
    A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Tampereelta Kuruun arkisin.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 87
    VIII Helmi Maria Matintytär Taipale o.s. Lahdenperä, (Taulusta 80, isä Matti Lahdenperä) s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, k. 26.06.1979 Kuru, Olkitaipale. - Tuon pyhää savua ja mirhamia, sano Haapanen, kun ampiaispesän toi Taipaleen emännän kamariin.

    Puoliso: Sulo Edvard Taipale. (Taulu 277) Taipaleen isäntä 1935-1967, s. 16.01.1893 Kuru, Olkitaipale, k. 22.08.1969 Kuru, Olkitaipale. Ennen maantie meni läpi Taipaleen pihamaan ja jakoi sen kahtia. Sillä kohtaa tavattiin aina laivakyytiä Toikolle tehtäessä panna hevonen parhaaseen raviin:
    ''Kylän kohlalla komeesti, vaikka kankaalla kontaten'' sanottiin.

    Vaakaniemen ruodin kinkerit oli määrä pitää Taipaleessa. Aarian Jussi tiesi lukutaitonsa olevan sitä luokkaa, että hän voipi joutua jopa pöydän alle killisteleen. No, Jussi mietti ja mietti ja silloin Jussin päässä välähti, että onpas mateenpyydyksiä Jakamassa ja kutuaika lähestyy. Jussilla oli tuuria, mateita tuli, niinpä Jussi täytti konttinsa ja lähti pappilaan.
    No arvaahan sen, kuinka pappi sellaisesta lahjasta hykerteli käsiään ja Jussin olo oli helpottunut. Mutta sitten koitti kinkeripäivä ja Jussille aivan outo lukutaidon kuulustelija. Tilanne oli siinä äärirajalla, että Jussia piti survastaman pöydän alle.
    Jussi parkaisi hädissään, että mitkäs ne mateet oli?
    Pappikin havahtui ja asia painettiin villaisella ja Jussilta jäi pöydänalus tutkimatta.

    - Kyllä nyt separaattorin kamppi katkesi, sanoi Taipaleen vaari, kun poliittiselta palopuhujalta peukalo katkesi.
    Vanhemmat: Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale, s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden, s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Olkitaipaleen Taipaleen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 88
    VIII Emma Lydia Matintytär Salonen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 80, isä Matti Lahdenperä) s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1975 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 14.05.1920 Kuru Paavo Edvard Salonen s. 15.04.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1971 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Aleksi Iisakinpoika Salonen, s. 05.03.1872 Ikaalinen, Karttu,Kauppila, k. 26.06.1953 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Karoliina Kaarlentytär Salonen, s. 19.01.1875 Teisko.
    Parkkuun nuoret urheiluharjoituksissa koulun pihassa 1920-luvun lopulla. Henkilöt vasemmalta ovat Reino Laurila, neljä tunnistamatonta (keskellä mahdollisesti Urho tai Aleksi Salonen), kuula kädessä Matti Suoniemi, Matti Tanhuamäki, Martti Laurila, ?, Arvi Taipale, Lauri Tanhuamäki ja Paavo Salonen. Kuva Jalmari Mantereen.

    Lapset:
    Helvi Anna-Liisa Salminen o.s. Salonen s. 15.08.1920 Kuru, Olkitaipale, k. 20.08.1992 Kuru, Olkitaipale.
    Sylvi Vastamäki o.s. Salonen s. 10.02.1923 Kuru, Olkitaipale, k. 2009 Kuru.
    Saara Salonen Saara oli Olkitaipaleen Vanhakylässä karjakkona., s. 19.03.1925 Kuru, Olkitaipale, k. 24.04.2010 Kuru.
    Paavo, Emma ja Saara Salosen hauta Kurun Tammikankaalla.
    Marjatta Salonen s. 19.03.1925 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 89
    VII Selma Matiaksentytär Ketonen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 79, isä Matias Lahdenperä) s. 20.05.1850 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 19.09.1874 Kuru, Lahdenperä Juho Abrahaminpoika Ketonen Juho oli sorvaajaoppilaana Olkitaipaleen Naapurissa naimisiin mennessään, nikkari. Maalari Juho ja Selma Ketonen muuttivat vuonna 1904 Olkitaipaleen Tienarin Huvimäkeen. Parkkuussa on jäljellä Ketosen tekemiä piironkeja, pöytiä ja tuoleja., s. 25.12.1851 Virrat, Vermas, Ojala.

    Lapset:
    Emma Lyyti Ketonen s. 16.08.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
    Juho Arviiti Ketonen , s. 02.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen. Tauluun 90
    Toivo Ketonen Toivo muutti 17.11.1905 Tampereelle., s. 30.01.1886 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
    Onni Eetu Ketonen s. 26.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen, k. 17.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 90
    VIII Juho Arviiti Juhonpoika Ketonen, (Taulusta 89, äiti Selma Ketonen) s. 02.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.

    Puoliso: 25.10.1906 Kuru Epra (Eriika) Juhantytär Ketonen o.s. Leppänen Eriika muutti Tampereelle Ruovedelta ja Tampereelta Kuruun vuonna 1906, meni naimisiin ja palasi miehensä kanssa 6.2.1907 Tampereelle., s. 23.07.1882 Ruovesi, Huopioniemi, Mäenpää, Hunninko.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 91
    VII Henriikka Matiaksentytär Lahdenperä, (Taulusta 79, isä Matias Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär, Taipaleen piika 1871, vuonna 1872 takaisin kotiinsa Lahdenperään missä asui perheensä kanssa mäkitupalaisena vuoteen 1884 asti., s. 09.03.1853 Kuru, Olkitaipale. Henriikka Lahdenperä muutti perheineen Tienarille itselliseksi ja saivat asuttavakseen Tienarin maalta mäkituvan Lahdenperän maiden vierestä Näsijärven lahden poukamasta eli Viertolan, joka sijaitsee Parkkuuntien ja Olkitaipaleen teiden risteyksen yläpuolella.
    Henriikka piti leipomoa Viertolassa jo 1900-luvun alkupuolella, se oli nykyisen autotallin kohdalla.
    Rekisterinro = Kantatila TIENARI 303-415-6-15
    Rekisterinro = VIERTOLA 303-415-6-20
    Lohkominen 16.9.1932 Rajankäynti 29.3.1973
    Lakanneen yhteisen alueen siirtyminen 25.10.1982
    Kuntajaon muutos 1.1.2009 = VIERTOLA 980-458-6-20.
    Viertola 980-458-6-20

    1. puoliso: 15.08.1874 Kuru, Lahdenperä Kustaa Aatu (äpärä) Loviisantytär Frisk Kustaa syntyi Aurejärven kruununtorppa Jänesniemen piialle Loviisalle, Vaakaniemen Sarven renki, Lahdenperän itsellinen ja mäkitupalainen, Tienarin itsellinen, Kustaa kuoli Tienarin itsellisenä 40-vuotiaana viinaan., s. 15.01.1854 Kuru, Aurejärvi, Jänisniemi, k. 07.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
    Äiti: Loviisa Jeremiaantytär Frisk o.s. Jouttiaho, s. 18.04.1829 Kuru, Aurejärvi, Huhdanpää, k. 11.02.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Suojärvi.
    Viertolan talo, jonka omistaa vuonna 2012 Asko Yliaho.

    Lapset:
    Rosa Maria Frisk s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 21.08.1879 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
    Kaarlo Kustaa Frisk Kaarlo kuoli 12-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 02.07.1879 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä, k. 09.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Eeva Maria Haapaniemi o.s. Frisk , s. 22.12.1881 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä. Tauluun 92
    Matti Frisk s. 06.03.1885 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Juha Frisk Juha kuoli 5-vuotiaana tulirokkoon., s. 18.10.1886 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 17.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Eevertti Frisk Eevertti kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 09.09.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola, k. 17.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
    Väinö Frisk Väinö syntyi 6 kk isänsä kuoleman jälkeen ja kuoli 4 kk:n ikäisenä., s. 02.09.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola, k. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
    2. puoliso: 01.11.1895 Kuru Matias (Matti) Matinpoika Niininen Matti muutti Ruovedelta Pekkalasta renkinä 12.9.1895 Kurun Olkitaipaleen Tienarille. Ruoveden rippikirjassa merkintä kelpaamaton. Matti Niininen oli itsellisenä Tienarin Viertolassa., s. 19.02.1872 Ruovesi, Kauttu, Niinimäki. Matti Niininen oli Amerikan kävijä. Hän keräsi uppotukkeja Näsijärvestä ja rakensi niistä Viertolan. Sitä ennen siinä oli ränsistynyt mökki.
    Vanhemmat: Matti Reetanpoika, s. 11.09.1839 Ruovesi ja Veera Kallentytär, s. 15.10.1845 Ruovesi.
    Viertola 980-458-6-20
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 92
    VIII Eeva Maria Kustaantytär Haapaniemi o.s. Frisk, (Taulusta 91, äiti Henriikka Lahdenperä) s. 22.12.1881 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä, k. 03.01.1958 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 23.08.1901 Kuru Matti Jalmari Matinpoika Haapaniemi e. Lammi. (Taulu 1554) s. 06.01.1880 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    Vanhemmat: Matti Johanneksenpoika Lammi, s. 04.03.1854 Kuru, Poikelus, k. 15.10.1881 Kuru, Keihäslahti, Koivisto, Paulaniemi ja Mariana Akselintytär Haapaniemi ent. Lammi o.s. Honkaniemi, s. 09.09.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto.
    Haapaniemen päärakennus, nykyään kesämökkinä. Haapaniemen navetta paloi 1970-luvulla salamaniskusta.

    Lapset:
    Matti Haapanen e. Haapaniemi , s. 15.08.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 93
    Lauri Haapaniemi s. 29.12.1904 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Nykyisen Haapaniemen tilan rajat = I-alue, II-alue Sikkiläntie 25:n kohdalla..
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 93
    IX Matti Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 92, isä Matti Haapaniemi) s. 15.08.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 16.07.1982 Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
    303-415-6-10 Haapaniemi, lohkominen 19.2.1920 Tienarista. Nykyinen rekisterinumero on 980-458-6-52

    Puoliso: Lempi Kaarina Haapanen o.s. Kylänen. (Taulu 1208) s. 10.07.1904 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 22.04.1985 Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
    Vanhemmat: Jeremias Jeremiaanpoika Kylänen e. Vanhakylä, s. 08.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.12.1927 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä ja Ida Maria Sandrantytär Kylänen o.s. Palmen, s. 14.02.1879 Ruovesi.
    Matti ja lempi Haapasen sekä poikansa Pekan hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 94
    VII Maria Aleksandra Matiaksentytär Kylänen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 79, isä Matias Lahdenperä) s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale, k. 14.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

    Puoliso: 28.08.1875 Kuru, Lahdenperä Jeremias Jeremiaanpoika Kylänen e. Vanhakylä. (Taulu 1203). (Taulu 1208). (Taulu 1439). (Taulu 93) Olkitaipeleen Lahdenperä itsellinen, suutari, s. 08.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.12.1927 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Vanhemmat: Jeremias Antinpoika Vanhakylä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale ja Loviisa Juhontytär Vanhakylä o.s. Kastari, s. 03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.
    Suutari Jeremias Kyläsen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Lapset:
    Kalle Kustaa Kylänen Kalle muutti Tampereelle 7.5.1901, kelpaamaton armeijaan., s. 02.06.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Juho Kylänen Juho muutti 6.2.1902 Tampereelle., s. 01.02.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Senja Maria Kylänen Senja muutti 21.7.1901 Tampereelle, s. 28.12.1883 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Hilja Alaksandra Kylänen Hilja muutti 14.11.1905 Tampereelle., s. 10.01.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Arviiti Kylänen s. 01.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 26.12.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Emma Lyytia Kylänen s. 27.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 16.04.1895 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Emmi Josefiina Kylänen Emmi muutti 31.7.1903 Tampereelle., s. 05.02.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 95
    VII Eelis Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, (Taulusta 79, isä Matias Lahdenperä) Eelis oli renkinä Lahdenperässä, Vanhakylässä, Riihikoskella, itsellinen Lahdenperässä 1892-, s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.

    Puoliso: 13.09.1879 Kuru Maria Matintytär Lahtinen o.s. Rintamäki. (Taulu 326) s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä.
    Vanhemmat: Matias Heikinpoika Rintamäki e. Vehkakoski, s. 20.02.1825 Kuru, Hainari, k. 09.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Vilhelmiina Yrjöntytär Rintamäki, s. 06.05.1830 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 29.09.1888 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Iita Maria Mäkinen o.s. Lahtinen , s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä. Tauluun 96
    Kalle Ahonen e. Lahtinen , s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 97
    Eelis Lahtinen Eelis kuoli 3-vuotiaana heikkouteen., s. 30.03.1884 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 14.05.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Eeti Lahtinen Olkitaipaleen Lahdenperän Mäkelän isäntä. Mäkelä sijaitsee Parkkuun työväentaloa vastapäätä tien toisella puolella., s. 21.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Hilda Lahtinen s. 22.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Arvid Lahtinen s. 09.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Helmi Vilhelmiina Lahtinen s. 03.07.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 02.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 96
    VIII Iita Maria Eeliksentytär Mäkinen o.s. Lahtinen, (Taulusta 95, isä Eelis Lahtinen) s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.

    Puoliso: 18.10.1903 Kuru Joakim Edvard Alpiinuksenpoika Mäkinen Lahdenperän itsellinen, s. 26.01.1881 Kuru, Petäjälammi, Yläpaappanen.
    Vanhemmat: Alpiinus Juhonpoika, s. 13.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena (Leena) Kallentytär Palmgren, s. 21.08.1846 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 25.09.1898 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki.

    Lapset:
    Eero Edvard Mäkinen s. 26.09.1904 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
    Yrjö Matias Mäkinen s. 18.04.1907 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 97
    VIII Kalle Eeliksenpoika Ahonen e. Lahtinen, (Taulusta 95, isä Eelis Lahtinen) s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Raunion kiinteistö, missä Kalle Ahonen asui perheineen, on kartassa kohdassa, missä näkyy käsi ja toinen palsta tien toisella puolella, missä on sinisellä merkki 0. Tässä palstassa sijaitsi Kalle Ahosen paja.

    Puoliso: 13.11.1904 Kuru Aliina Iisakintytär Ahonen o.s. Buska s. 12.08.1882 Parkano, Nerkoo, Pekkala, k. 06.04.1959 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Iisakki Efraim Juhonpoika, s. 25.11.1848 Parkano, Kihniö, Paloniemi ja Matilda Kustaantytär Maja, s. 09.02.1854 Parkano, Kihniö, Soisenniemi.

    Lapset:
    Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen , s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 98
    Kalle Matias Ahonen s. 10.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 16.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Kalle Matias Ahonen , s. 13.12.1908 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 99
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 98
    IX Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen, (Taulusta 97, isä Kalle Ahonen) s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 27.11.1987 Kuru, Olkitaipale.
    Helmi ja Lauri Haapasen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Lauri Herman Haapanen. (Taulu 115) Seppänä mm. Olkitaipaleen Tienarilla, Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa. Lauri kuoli 65-vuotiaana keuhkosyöpään., s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi, k. 20.06.1967 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Manu Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola, s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
    Vuosisadan alussa perustetun Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa toimineita seppiä pajassaan 1930-luvun alussa. Seppien tehtävänä oli kunnostaa kivimiesten porat. Kurulainen graniitti tunnetaan paperiteollisuudessa maamme rajojen ulkopuolellakin.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 99
    IX Kalle Matias Ahonen, (Taulusta 97, isä Kalle Ahonen) Kalle oli seppä ja ajoi traktorillaan vuokra-ajoa., s. 13.12.1908 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 12.01.1977 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
    21.3.1923 Parkkuun kansakoulun oppilaitten hiihtokilpailut: Kuvassa vasemmalla ylhäällä Jalmari Mantere, n:ro 1 Jaakko Salminen, n:ro 2 Pauli Salminen, Ojasen Martin s.1.12.1909 takana Unto Nieminen s. 18.07.1914 ja kaatui 08.07.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä 08.07.1944 Pälväjärvellä (poikamies), keskellä n.ro 7 Yrjö Ojanen (näkyy hieman suksen takaa), vasemmalla opettajan vieressä n:ro 8 Kalle Thurman, Yrjö Ojasen yläpuolella n:ro 4 Kalle Ahonen s.13.12.1908.

    Puoliso: Anni Maria Ahonen o.s. Mäntytörmä Keihäslahden Sillanpään Mäntytörmän torpan tytär, s. 29.03.1912 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, k. 17.09.1996 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
    Anni ja Kalle Ahonen sota-ajan kihlakuvassaan. (Kuva kirjasta: Urho Riihikoski-Parkkuu muistoissani. Kuva: Aulis Ahosen arkisto.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 100
    VII Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, (Taulusta 79, isä Matias Lahdenperä) Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.

    1. puoliso: 28.05.1883 Kuru Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki. (Taulu 348). (Taulu 349) s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Lapset:
    Hilda Maria Siltanen o.s. Lahtinen , s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 101
    Iita Aleksiina Lahtinen , s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 104
    2. puoliso: 21.09.1894 Kuru Miina Manuntytär Lahdenperä o.s. Vetikko. (Taulu 1422). (Taulu 1424). (Taulu 10) s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Vanhemmat: Manu Mooseksenpoika Vetikko e. Riihikoski, s. 09.04.1837 Kuru, Riihikoski, k. 15.02.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Vilhelmiina Jeremiaantytär Vetikko, s. 23.01.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 13.11.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Lapset:
    Eero Johannes Lahtinen s. 13.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Tyyne Emilia Lahtinen s. 22.06.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 23.08.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Martta Vilhelmiina Lahtinen s. 05.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Anni Augusta Lahtinen s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen , s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 10
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 101
    VIII Hilda Maria Kaarlontytär Siltanen o.s. Lahtinen, (Taulusta 100, isä Kaarlo Lahtinen) s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1950 Kuru.

    Puoliso: 11.11.1904 Kuru Manu Aapelinpoika Siltanen e. Svartvik. (Taulu 243) Hainarin Mustalahden itsellinen, Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torpan isäntä 1907-., s. 31.03.1879 Kuru, Hainari, k. 03.12.1933 Kuru.
    Vanhemmat: Aapeli Jeremiaanpoika Svartvik, s. 16.09.1847 Kuru, Hainari, k. 17.08.1882 Kuru, Hainari ja Miina Jeremiaantytär Viiki (Svartvik) o.s. Keskinen, s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.03.1918 Kuru.

    Lapset:
    Lauri Artturi Siltanen s. 29.08.1905 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 24.05.1928 Kuru.
    Eero Olavi Siltanen , s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti. Tauluun 102
    Väinö Johannes Siltanen , s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö. Tauluun 103
    Martti Manu Siltanen s. 06.06.1914 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 24.08.1970 Kuru.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 102
    IX Eero Olavi Manunpoika Siltanen, (Taulusta 101, isä Manu Siltanen) Metsätyönjohtaja, sahatyönjohtaja., s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 05.06.2001 Kuru.

    Puoliso: 04.07.1931 Irma Annikki Siltanen ent. Saarnio o.s. Puro s. 26.09.1910 Tampere, k. 23.03.1993 Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 103
    IX Väinö Johannes Manunpoika Siltanen, (Taulusta 101, isä Manu Siltanen) Sekatyömies, metsätyönjohtaja., s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 21.04.1995 Kuru.

    Puoliso: 01.07.1936 Kuru Aili Miranda Oskarintytär Siltanen o.s. Hakola. (Taulu 1404) s. 28.04.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Oskari Salomon Salomoninpoika Hakola, s. 27.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.10.1952 Kuru, Riuttaskorpi ja Amanda Karoliina Gabrielintytär Hakola o.s. Ketola, s. 11.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 104
    VIII Iita Aleksiina Kaarlontytär Lahtinen, (Taulusta 100, isä Kaarlo Lahtinen) Olkitaipaleen Vanhakylän piika., s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Johannes Waldemar (äpärä) Lahtinen s. 04.08.1905 Kuru, Riihikoski, Tanhuamäki, k. 02.04.1907 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    1. puoliso: 11.09.1907 Kuru Lauri Jaakko Matinpoika Aalto Itsellinen., s. 10.10.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Lapset:
    Eino Armas Aalto s. 16.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 105
    VI Juuse Timoteuksenpoika Lindqvist e. Lahdenperä, (Taulusta 78, äiti Helena Lahdenperä) Parkkuun sahan sahanasettaja, s. 11.03.1815 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 11.03.1860 Kuru, Kuorejärvi Riikka Antintytär Lindqvist o.s. Kuorejärvi. (Taulu 796) s. 17.07.1836 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Kuorejärvi e. Ferm, s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Leena Joosepintytär Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

    Lapset:
    Hilma Maria Lindqvist s. 03.08.1861 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
    Amanda Sofia Lindqvist s. 25.11.1863 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
    Kaarle Vilho Saarinen e. Lindqvist , s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha. Tauluun 106
    Juho Kustaa Lindqvist s. 21.06.1868 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
    Hilma Elina Lindqvist s. 30.05.1871 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 106
    VII Kaarle Vilho Juusenpoika Saarinen e. Lindqvist, (Taulusta 105, isä Juuse Lindqvist) s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha, k. 18.04.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.

    Puoliso: 26.12.1893 Kuru Vilhelmiina (Miina) Aapelintytär Laurila ent. Saarinen o.s. Kuorejärvi. (Taulu 618). (Taulu 619) Kuusitaipaleen Kuorejärven torpan tytär, Laurila emäntä, s. 15.01.1873 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 05.01.1951 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Aapeli Markunpoika Kuorejärvi, s. 24.11.1840 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 01.01.1903 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Tilta Juhontytär Kuorejärvi o.s. Pitkälä, s. 20.11.1842 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
    Tilannevuosi 1932. Omistajat v:sta 1900 Elias Laurila ja puolisonsa Vilhelmiina (o.s. Saarinen) v:sta 1903.

    Lapset:
    Eetvartti Vilhelmi Laurila e. Saarinen s. 20.10.1893 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
    Hilma Josefiina Saarinen s. 28.09.1895 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.03.1898 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
    Niilo Johannes Saarinen s. 04.12.1897 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.05.1899 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
    Hulda Matilta Saarinen s. 15.03.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 16.08.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 107
    VI (Helena) Eeva Timoteuksentytär Kestilä ent. Kuivaniemi o.s. Lahdenperä, (Taulusta 78, äiti Helena Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär, Kuivaniemen torpan emäntä. Eeva sairasti kaatumatautia (epilepsia)., s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale, k. 17.05.1909 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
    Helena Lahdenperän syntymämerkintä Kurun syntyneiden luettelossa. Rippikirjassa nimeksi on muutettu Eeva, mikä nimi seurasi häntä koko loppuelämän.

    1. puoliso: 31.05.1852 Kuru Matti Heikinpoika Kuivaniemi Leponiemen Kuivaniemen torppari, Matti kuoli 53-vuotiaana pilkkukuumeeseen (lavantauti)., s. 27.01.1815 Kuru, Paappanen, k. 20.03.1868 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
    Vanhemmat: Heikki Joosepinpoika Kuivaniemi e. Brinck, s. 19.12.1788 Teisko, Kämmenniemi, Mikkola, k. 15.03.1864 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi ja Maija Juhontytär Kuivaniemi, s. 19.02.1782, k. 14.10.1853 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.

    Lapset:
    Juho August Kestilä e. Kuivaniemi Kestilän isäntä. Juho kuoli 44-vuotiaana keuhkokuumeeseen. Juhon ja äitinsä Eevan sekä isäpuolensa Nestorin kuoleman jälkeen Kestilän tila siirtyi Ikaalisten kunnan omistukseen., s. 09.06.1853 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 13.01.1898 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
    Kestilän tila Ikaalisten Juhtimäessä. Urheilukenttä rakennuksineen rajanaapurina.
    Maria (Maija) Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 14.01.1857 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
    Fredrika Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 12.07.1859 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
    Kalle Heikki Kestilä e. Kuivaniemi s. 05.06.1861 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
    Matti Nestori Ruusunen ent. Kestilä e. Kuivaniemi , s. 22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi. Tauluun 108
    2. puoliso: 29.03.1869 Kuru Nestori Valentin Matinpoika Kestilä ent. Kuivaniemi e. Yläjoki. (Taulu 629). (Taulu 630) Leponiemen Kuivaniemen torpan isäntä. Nestori ja Eeva Kuivaniemi muutti lapsineen Kurusta vuonna 1875 Ikaalisiin. Leponiemen Kuivaniemen torppa poistettiin rippikirjasta, siirrettiin ehkä takaisin Kurun Keihäslahden Leponiemen tilaan kuuluvaksi. Ikaalisten Juhtimäen Kestilän talon isäntä, syytinkiläinen. Nestori kuoli 60-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 07.03.1845 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 12.10.1905 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
    Kestilän tilan rakennukset Ikaalisten Juhtimäessä.
    Lapset:
    Aina Alina Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 06.04.1872 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 108
    VII Matti Nestori Matinpoika Ruusunen ent. Kestilä e. Kuivaniemi, (Taulusta 107, äiti Helena Kestilä ent. Kuivaniemi) Matti Nestori muutti Ikaalisista takaisin Kuruun vuonna 27.12.1887 ja meni samana päivänä naimisiin Poikeluspohjan Tildan kanssa ja otti nimekseen myöhemmin Ruusunen ja asui Olkitaipaleen Kastarissa itsellisenä., s. 22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 31.03.1942 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 27.12.1887 Kuru Matilda (Tilda) Antintytär Ruusunen o.s. Poikeluspohja. (Taulu 354) s. 24.12.1866 Viljakkala, Koivisto, Noppa, k. 12.04.1943 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Antti Antinpoika Poikeluspohja, s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari ja Amalia (äpärä) Eevantytär Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi, s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe, Lahdenmaa.

    Lapset:
    Matti Nestori Ruusunen Matti oli Kastarissa renkinä., s. 17.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Arvo Eevert Ruusunen Arvo Ruusunen muutti Kurusta 6.11.1908 Teiskoon. Tilallinen Kurun Olkitaipaleessa., s. 31.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 21.05.1959 Kuru, Olkitaipale.
    Hilma Maria Ruusunen s. 13.01.1895 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Beda Matilda Ruusunen s. 27.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Kaarlo Henrik Ruusunen s. 27.04.1899 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Onni Johannes Ruusunen s. 30.11.1901 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.02.1903 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Iita Vilhelmiina Olsson o.s. Ruusunen Iita kuoli 52-vuotiaana tapaturmaisesti New Yorkissa, USA:ssa., s. 07.03.1904 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 05.08.1956 Kuru, Olkitaipale.
    Väinö Ilmari Ruusunen s. 02.03.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Lyyli Esteri Ruusunen s. 22.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 109
    V Kaisa Joosepintytär Haapaniemi o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, Haapaniemen emäntä, s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale, k. 06.02.1873 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 22.05.1817 Kuru Matti Yrjönpoika Haapaniemi. (Taulu 615) Tienarin talon Haapaniemen torppari, Matti kuoli 66-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 07.08.1789 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Yrjö Antinpoika Haapaniemi e. Tienari, s. 07.03.1767 Kuru, Olkitaipale, k. 02.04.1837 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Liisa Antintytär Haapaniemi o.s. Kapee, s. 14.01.1766 Kuru, k. 29.10.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Sulkuntien varrella on entinen Tienarin torppa Haapaniemi. Haapaniemen talo keskellä nuolen kohdalla.

    Lapset:
    Helena Haapaniemi s. 11.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Matias Haapaniemi s. 26.09.1819 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 19.07.1883 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Henrik Haapaniemi Kuoli punatautiin, s. 10.01.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.10.1834 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Antti Haapaniemi , s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 110
    Kalle Haapaniemi s. 08.05.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Jeremias Haapaniemi s. 25.05.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Reetta Haapaniemi s. 04.07.1836 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 110
    VI Antti Matinpoika Haapaniemi, (Taulusta 109, isä Matti Haapaniemi) Tienarin talon Haapaniemen torppari, s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.03.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 20.05.1860 Teisko Amalia Karoliina Kustaa Aatuntytär Haapaniemi o.s. Hollberg Piika Amalia muutti Teiskon Toltaan Punamäen talon Niemen torpasta 13.11.1860 Kurun Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemen torppaan miniäksi., s. 26.08.1840 Teisko, Toltaa, Punamäki, Niemi.
    Vanhemmat: Kustaa Aatu Hollberg, s. 23.12.1812 Pirkkala, k. 14.06.1883 Teisko, Kahanpää, Runsas-Anttila ja Heta Kallentytär Hollberg o.s. Malm, s. 31.03.1798 Teisko, Toltaa, k. 24.06.1868 Teisko, Kahanpää, Runsas, Anttila.

    Lapset:
    Matti Haapaniemi s. 26.05.1861 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 21.05.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Kalle Haapaniemi , s. 15.07.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 111
    Juho Manu Haapanen e. Haapaniemi , s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 115
    Matti Haapaniemi s. 20.05.1867 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 21.05.1867 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vilhelmiina Haapaniemi s. 22.01.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Eelis Haapanen e. Haapaniemi , s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 117
    Matias Haapanen e. Haapaniemi Tienarin renki, sitten itsellinen, ensin Tienarilla, sen jälkeen kotonaan Haapaniemessä. Armeijaan kelpaamaton., s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Tilda Haapaniemi s. 28.07.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.08.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Manta Niemi o.s. Haapaniemi Manta muutti Kurusta 17.7.1900 teiskoon., s. 28.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Maria Haapanen o.s. Haapaniemi maria muutti Kurusta 26.6.1900 Tampereelle., s. 15.10.1879 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Tilda Haapaniemi s. 01.10.1882 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 111
    VII Kalle Antinpoika Haapaniemi, (Taulusta 110, isä Antti Haapaniemi) Haapaniemen torppari, s. 15.07.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Haapaniemessä oli leikkuutalkoot. Kalle-isäntä itte katteli pirttiltä ovelta ja sanoi:
    - Minä en ole ikinä tota työtä tehnyt.

    303-415-6-9 X TIENARI lohkominen:
    15.3.1922 Tienarin torpan Haapaniemen lohkominen omaksi tilakseen
    303-415-6-10 X HAAPANIEMI:
    Sulkuntie 53
    6.5.1932 lohkominen
    303-415-6-16 X SULKU
    13.11.1941 pakkolunastus
    303-415-6-28 X MAANTIEALUE
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-16 SULKU
    Sulkuntie 113
    6.5.1930 lohkominen
    303-415-6-17 X AHTOLA
    13.11.1941 pakkolunastus
    303-415-6-30 X Maantiealue
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-17 AHTOLA
    Sulkuntie 76
    Haapaniemen Kalle asui perheineen Ahtolassa, nykyään hänen leskensä.
    11.6.2005 luovutetun maan rekisteröinti 303-415-6-17-M601 X
    20.7.2006 lohkominen
    303-415-6-108 X Metsä-Ahtola
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    Sullkuntie, Ahtolan ympäröimä, maantie rajana.
    6.5.1932 lohkominen
    303-415-6-18 X KOIVULA
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-18 KOIVULA
    Sulkuntie 37
    Haapaset ausivat tässä ison perheen kanssa, perikunta piti ensin kesäpaikkana ja myi sitten Haapasen vakituiseksi asunnoksi.
    uusi 303-415-6-19 X HAAPANIEMI
    13.11.1941 pakkolunastus
    303-415-6-29 X Maantiealue
    30.3.1965 halkominen
    303-415-6-43 X LEHTORANTA
    31.3.1970 lohkominen
    303-415-6-66 X KOIVURANTA
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-66 KOIVURANTA
    Sulkuntie 105
    31.3.1970 lohkominen
    303-415-6-67 X LEPORANTA
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-67 LEPORANTA
    Sulkuntie 103
    Uusi 303-415-6-68 X LEHTORANTA
    10.12.1996 lohkominen
    303-415-6-94 X KURUNKOIVUNEN
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-94 KURUNKOIVUNEN
    Sulkuntie 77, Ahtolan kiinteistöä vastapäätä maantien toisella puolella.
    Uusi 303-415-6-95 X LEHTORANTA
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-95 LEHTORANTA
    Sulkuntie 87, vanhan sikkiläntien risteyksen maantien toisella puolella.
    uusi 303-415-6-19 X HAAPANIEMI
    30.3.1965 halkominen
    303-415-6-44 X TOUKOLA
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-415-6-44 TOUKOLA
    30.3.1965 halkominen
    303-415-6-45 X RANTA-JAKAMA
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-45 RANTA-JAKAMA
    30.3.1965 halkominen
    303-415-6-46 X KALLIOPIRTTI
    30.3.1965 lohkominen
    303-415-6-48 X KOIVULA I
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-48 KOIVULA I
    Uusi 303-415-6-49 X KALLIOPIRTTI
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-49 KALLIOPIRTTI
    -18.8.2009 luovutetun määräalan rekisteröinti
    -980-458-6-49-M601
    -2.7.2010 lohkominen
    -980-458-6-111 Pikkumetsä
    Uusi 303-415-6-47 X HAAPANIEMI
    3.3.1965 halkominen
    22.3.1968 lohkominen
    303-415-6-50 X SÄRKIKALLIO
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-50 SÄRKIKALLIO
    22.3.1968 lohkominen
    303-415-6-51 X RAJALA
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-51 RAJALA
    Uusi 303-415-6-52 X HAAPANIEMI
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-52 HAAPANIEMI


    .
    Kiinteistö, missä käsi, on edesmenneen Kalle Haapaniemen perikunnan ja lesken kotina. Ahtolaa ympäröi maantie rajana Ahtolasta lohkottu 20.7.2006 303-415-6-108 X Metsä-Ahtola. Oikealla alhaalla 980-458-6-52 HAAPANIEMI (toinen osa tilasta Sikkiläntien varrella).

    Puoliso: 13.07.1883 Kuru Mariana Akselintytär Haapaniemi ent. Lammi o.s. Honkaniemi. (Taulu 92) s. 09.09.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto.
    Vanhemmat: Akseli Heikinpoika Honkaniemi, s. 10.04.1815 Vesilahti ja Henrika Karoliina Matintytär Honkaniemi, s. 14.12.1829 Ruovesi.

    Lapset:
    Hilda Josefina Haapaniemi s. 02.04.1884 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 12.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Kaarle Johannes Haapaniemi s. 21.10.1886 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Toinen osa (I:n Sulkun ja Tampere-tien välissä) 303.415.6.45 X RANTA-JAKAMA, kiinteistön keskellä yksityinen yhteisalue 980-458-878-3 Riihikiinteistö, Ranta-Jakaman alapuolella 303-415-6-49 X KALLIOPIRTTI, siitä oikealle viistoon Kalliopirtistä lohkottu 980-458-6-48 KOIVULA I ja sen vieressä leveämpänä kaistana Haapaniemestä lohkottu 980-458-6-18 KOIVULA.
    Onni Aleksanteri Haapaniemi , s. 28.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 112
    Juho Arviiti Haapaniemi s. 26.10.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Kalle Manu Haapaniemi , s. 21.05.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 113
    Leena Mariana Haapaniemi , s. 29.08.1896 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 114
    Lauri Anselmi Haapaniemi s. 07.03.1899 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    303-415-6-19 X HAAPANIEMI: halottu 3.3.1965 303-415-6-44 X TOUKOLA, yksi osa kiinteistöstä Sikkiläntien ja Vähä-Jakaman välissä, Sikkiläntietä n.150 m. Toinen osa Kuru-Tampere tien toisella puolella, missä käsi merkkinä. Toukolan (käsi) alapuolella on yksi osa 303-415-6-45 X RANTA-JAKAMA, toinen osa Jakaman rannalla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 112
    VIII Onni Aleksanteri Kallenpoika Haapaniemi, (Taulusta 111, isä Kalle Haapaniemi) Pientilallinen, Onni kuoli 67-vuotiaana vuotavaan vatsahaavaan., s. 28.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.08.1956 Kuru, Olkitaipale. Onni Haapaniemen luona oli miesvieras, joka käytti aika paljon kirosanoja puheensa höysteenä. Onni huomautti tästä hänelle:
    - Älä kiroo niin perkeleesti lasten kuulle.
    980-458-6-52 HAAPANIEMI omistaa Sulkuntien Haapaniemen lisäksi vielä kiinteistön mökkeineen Sikkiläntie 25.n kohdalla samalla rek.n:rolla. Haapaniemestä on lohkottu 22.3.1968 303-415-6-51 X RAJALA ja 22.3.1968 lohkottu 303-415-6-50 X SÄRKIKALLIO lomakiinteistöt Sikkiläntien ja Vähä-Jakaman välissä.

    Puoliso: Eufrosyne Haapaniemi s. 06.08.1887, k. 01.08.1970 Kuru, Olkitaipale.
    Onni ja Eufrosyne Haapaniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 113
    VIII Kalle Manu Kallenpoika Haapaniemi, (Taulusta 111, isä Kalle Haapaniemi) s. 21.05.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Toimitus N:o 8618

    Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta
    Tienarin perintötilalla N:o 6 R. N:o 6:9
    Olikitaipaleen kylässä Kurun kunnassa
    Hämeen lääniä.
    Tehnyt nuorempi maanmittausinsinööri
    K.D. Sinervä alempana mainittuina
    aikoina vuonna 1920.

    Toimitus alotettiin myyjän anomuksesta.


    10. päivänä heinäkuuta
    asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa. Itse paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari ja ostajat torppari Kalle Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen.
    sekä todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari Mäkelä,
    molemmat tästä kunnasta.

    Kun ei jääviä eikä muutakaan estettä toimitusta vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset luovutuskirjan, liiteettäväksi seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja otteet.
    1:0) Haapaniemen tilan saantokirjasta 8/7 1920
    2:0) Kalliomäen tilan saantökirjasta 20/6 1920

    Tyytymättömyys tähän toimitukseen on puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä päivää lukuunottamatta kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle viimeistään 30:nä päivänä kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai säädetyssä järjestyksessä oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan liitettävä.

    Viran puolesta
    K.D. Sinervä
    nuor. maanmittausinsinööri

    Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksellamme
    Toimituspaikalla, aika kuten yllä

    Juho Tienari Kalle Ojanen
    Kalle Haapaniemi
    +

    Todistavat:
    Arvo Ristaniemi Oskari Mäkelä

    Viran puolesta K.D. Sinervä
    nuor. maanmittausinsinööri
    .
    Toimituskirjan allekirjoitukset. Kalle Haapaniemellä oli käytössä vielä puumerkki.

    Puoliso: Rouva Haapaniemi

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 114
    VIII Leena Mariana Kallentytär Haapaniemi, (Taulusta 111, isä Kalle Haapaniemi) s. 29.08.1896 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Kolmas osa 303-415-6-44 X TOUKOLA:sta on Jakaman rannalla, kuvassa alhaalla oikealla. Toukolasta vasemmalle, missä käsi, on 303-415-6-94 X KURUNKOIVUNEN, sen vasemmalla puolella on 303-415-6-95 X LEHTORANTA, pitäen sisällään vasemmanpuoleisen 303-415-6-66 X KOIVURANTA ja sen oikealla puolella 303-415-6-67 X LEPORANTA. Kurunkoivunen rek.n:ro 6-94 yläpuolella on edesmenneen Kalle Haapaniemen koti 303-415-6-17 X AHTOLA

    Lapset:
    Iitu Orvokki (äpärä) Haapaniemi s. 03.06.1918 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 115
    VII Juho Manu Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 110, isä Antti Haapaniemi) s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 02.11.1894 Kuru Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola. (Taulu 969). (Taulu 98) s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
    Vanhemmat: Kalle Kustaa Kallenpoika Ketola, s. 26.06.1840 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Maija Liisa Antintytär Ketola o.s. Nisula, s. 16.09.1838 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 07.09.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

    Lapset:
    Toivo Arviiti Haapanen s. 10.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
    Leena Maria Helenius o.s. Haapanen , s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 116
    Lauri Herman Haapanen , s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi. Tauluun 98
    Hilta Haapanen s. 21.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 116
    VIII Leena Maria Juhontytär Helenius o.s. Haapanen, (Taulusta 115, isä Juho Haapanen) Leena muutti leskenä Virroille 18.10.1937, s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 24.11.1918 Kuru Elias Fabianinpoika Helenius. (Taulu 299). (Taulu 300) Itsellinen ja mökkiläinen Olkitaipaleenkylän Kivi-nimisellä tilalla. Elias kuoli sydäntautiin 52-vuotiaana, s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 27.06.1933 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Fabian Kallenpoika Helenius, s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi ja Henrika Matintytär Helenius, s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

    Lapset:
    Väinö Johannes Helenius Väinö muutti naimattomana Tampereelle 17.11.1936, s. 16.09.1919 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 117
    VII Eelis Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 110, isä Antti Haapaniemi) Petäjälammin Ikosen renki., s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 03.01.1904 Ruovesi Beeta Sinain Manuntytär Haapanen o.s. Syrjänen. (Taulu 773) s. 24.04.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Mattila, Lepistö.
    Vanhemmat: Manu Antinpoika Syrjänen e. Järvenpää, s. 03.02.1853 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Anna Heikintytär Syrjänen o.s. Pihlajamäki, s. 28.10.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.

    Lapset:
    Elli Esteri Haapanen s. 18.04.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Anni Ireena Haapanen s. 18.04.1909 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 118
    V Yrjö Joosepinpoika Kauppila e. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Kauppilan torppari, Yrjö hukkui Jakamaan 34-vuotiaana., s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale, k. 20.07.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 21.06.1819 Kuru Liisa Matintytär Kauppila o.s. Ylä-Toikko. (Taulu 1539). (Taulu 1546) Todennäköisesti Yrjön lasten takia heidän äitinsä Liisan annettiin elatuksekseen pitää Kauppilan meijeriä, koska Juho Tienarin albumeista löytyi oheinen kuva jonka takana oli maininta Kauppilan meijerska., s. 09.01.1799 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.03.1868 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Matintytär Ylä-Toikko o.s. Myllymaa, s. 29.04.1758 Kuru, Sontu, k. 11.02.1810 Kuru, Vaakaniemi.
    Olkitaipaleen Tienarista erotetun Kauppilan tilan meijerska. Kuvassa ei kuitenkaan ole Eeve Kota-ahon tietojen mukaan Liisa Kauppila, koska kuva on myöhemmältä ajalta.

    Lapset:
    Jooseppi Kauppila s. 27.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.05.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Leena Ulla Kauppila s. 08.04.1821 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Eeva Justiina Kauppila s. 23.05.1823 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.06.1823 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Eeva Johanna Kauppila , s. 01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 119
    Kalle Maurits Kauppila , s. 03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 121
    Kustaa Henrik Polviander e. Kauppila , s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 127
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 119
    VI Eeva Johanna Yrjöntytär Kauppila, (Taulusta 118, isä Yrjö Kauppila) Piika Taipaleessa -1855, Tienarilla 1855-56, Kurun Vaakaniemen Toikon torpan Tanhuanpään emäntä 1856-, Pirkkalan Yli-Pehulan lampuodin emäntä., s. 01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.

    Puoliso: 30.12.1856 Kuru Henrik Juho Matinpoika Henrik oli Pöllölän renkinä naimisiin mennessään, muutti Teiskosta 12.11.1848 Ruoveden Muroleen Ylöjärven torppaan, taas muutti Ruovedelta 23.6.1849 Kurun Toikon Vaakaniemen Tanhuanpään torppariksi, muutti perheineen 12.4.1867 Pirkkalaan Yli-Pehulan lampuodiksi., s. 30.12.1826 Ruovesi, k. 21.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.

    Lapset:
    Manu , s. 05.07.1857 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää. Tauluun 120
    Maria Maria muutti Pirkkalasta vuonna 1885 Tampereelle., s. 23.06.1862 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.
    Tilda s. 02.03.1866 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.
    Kustaa s. 02.05.1868 Pirkkala, Yli-Pehula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 120
    VII Manu Henrikinpoika, (Taulusta 119, äiti Eeva Kauppila) s. 05.07.1857 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.

    Puoliso: 21.05.1885 Pirkkala Ida Pauliina Aukustintytär Ida muutti messukylästä 1885 Pirkkalaan ja takaisin miehensä kanssa 25.1.1889, s. 22.01.1866 (Tampere), Messukylä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 121
    VI Kalle Maurits Yrjönpoika Kauppila, (Taulusta 118, isä Yrjö Kauppila) Tienarin poika, Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan torpan isäntä., s. 03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 30.08.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Parkkuussa Kauppilan paikalla asui aikoinaan hyvin lyhyt ja paksu mies. Kun hän oli juovuksissa huusi hän ovelta taloon tullessaan ensi sanoikseen läpyttäen pehmoisesti:
    - Hei likat, tuokaa isolle-Kauppilalle kaljaa, sitä se tarttee.
    Muualla liikkuessaan hän tiedusteli ihmisiltä, Tampereen matkoillakin ollessaan:
    - Ettekö te minua tunne, minä olen se iso-Kauppila Kurusta.

    Puoliso: 04.04.1851 Teisko Anna Stina Heikintytär Kauppila o.s. Ylinen. (Taulu 1607) Anna oli Pohjalassa piikana ja muutti kuukautta ennen lapsensa syntymää 26.11.1851 Kurun Tienarin Kauppilaan, muutti Tienarin Kauppilasta Ruoveden Nenoselle miehensä kuoleman jälkeen 29.5.1876, Nenosen anoppi., s. 28.05.1826 Teisko, Kuusniemi, k. 03.02.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
    Vanhemmat: Heikki Matinpoika Ylinen, s. 07.07.1804 Teisko, Kuusniemi, k. 17.05.1867 Teisko, Kuusniemi ja Maija Stina Juhontytär Ylinen o.s. Mikkola, s. 29.12.1807 Teisko, Kämmenniemi, k. 03.03.1878 Teisko, Kuusniemi.

    Lapset:
    Hanna Miina Nenonen o.s. Kauppila , s. 17.11.1851 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 122
    Kalle Aukusti Kauppila Itsellinen Kurun Hainarin Kiviojalla 1877-79, Keihäslahden Lahdenmäessä 1879- 22.7.1882 muutti Ruovedelle Pihlajalahden Mäen Seppälän töllin itselliseksi, missä kuoli seuraavana vuonna 29-vuotiaana poikamiehenä suuren haavan aiheuttamaan verenvuotoon tai - myrkytykseen., s. 08.05.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 04.09.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Mäki, Seppälä.
    Henrik Kauppila s. 20.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 29.12.1861 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Aleksandra (Sandra) Kauppila , s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 125
    Maria Jokela o.s. Kauppila , s. 13.08.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 126
    Juho Topias Kauppila s. 02.11.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 23.11.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Johan Carlsson Kauppilan muuttokirja
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 122
    VII Hanna Miina Kallentytär Nenonen o.s. Kauppila, (Taulusta 121, isä Kalle Kauppila) s. 17.11.1851 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. Ruovesi, Pihlajalahti.

    Puoliso: 21.06.1874 Kuru Eetu Alpinuksenpoika Grönström Eetu muutti Ruoveden Pihlajalahden Nenoselta Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilaan 1874 isännäksi ja perheen kanssa takaisin Ruoveden Nenoselle isännäksi 29.5.1876 ja Kauppila jäi asumattomaksi., s. 09.07.1853 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
    Vanhemmat: Alpinus Adrianinpoika Grönström, s. 02.03.1826 Teisko, Myllylä, k. 17.08.1860 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen ja Henrika Antintytär Nenonen o.s. Peltola, s. 05.11.1825 Ruovesi, k. 30.04.1890 Ruovesi, Pihlajalahti, Mäki-Nenonen, Ahola.
    Kauppilan muuttokirja Kurusta Ruovedelle

    Lapset:
    Kalle Eetu Nenonen , s. 10.01.1875 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 123
    Ottiliana Vilhelmiina Nenonen s. 30.07.1876 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 14.09.1877 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Vihtori Alpinus Nenonen s. 17.03.1879 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Oiva Tominikus Nenonen s. 28.02.1881 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Tyyni Maria Majaniemi o.s. Nenonen , s. 18.02.1883 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 124
    Arvid Nenonen s. 17.10.1885 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Sulo Atriaani Nenonen s. 28.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Hermanni Nenonen s. 03.11.1889 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Lahja Mauri Nenonen s. 04.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 123
    VIII Kalle Eetu Eetunpoika Nenonen, (Taulusta 122, äiti Hanna Nenonen) Kalle syntyi Kauppilassa, muutti vanhempiensa kanssa Ruovedelle ja perusti perheen ja asui kotonaan Nenosella. Rippikirjassa lukee lisätietona : kelpaamaton., s. 10.01.1875 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.

    Puoliso: 12.03.1898 Ruovesi Anna Emilia Matintytär Nenonen o.s. Harju s. 23.02.1878 Saarijärvi.

    Lapset:
    Eero Edvard Nenonen s. 02.04.1898 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Ruoveden Pihlajalahden Nenosen talo 1950-luvulla.
    Kalle Nenonen s. 28.06.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 13.11.1901 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Sanni Vilhelmiina Nenonen s. 21.03.1904 Ruovesi, Pihlajalahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 124
    VIII Tyyni Maria Eetuntytär Majaniemi o.s. Nenonen, (Taulusta 122, äiti Hanna Nenonen) s. 18.02.1883 Ruovesi, Pihlajalahti.

    Puoliso: 28.09.1907 Ruovesi Toivo Mikael Manninpoika Majaniemi s. 11.04.1887 Ruovesi, Pihlajalahti, Heinola.
    Vanhemmat: Manni Manunpoika Majaniemi, s. 27.06.1853 Ruovesi, Pihlajalahti, Heinola ja Santra Aapontytär Majaniemi o.s. Soini, s. 19.02.1855 Ruovesi, Pihlajalahti.

    Lapset:
    Tuovi Vilhelmiina Majaniemi s. 03.06.1908 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 125
    VII Aleksandra (Sandra) Kallentytär Kauppila, (Taulusta 121, isä Kalle Kauppila) Muutti 29.5.1876 Ruoveden Nenoselle (tuomittu salavuoteudesta 17.4.1888), 1890-92 Pihlajalahden Raivion Kyttälän töllissä piikana, 1892-93 Raivion Mäntylän töllissä, 1893-95 Pitkälän kylän Pitkälässä edelleen piikana, 1895-98 Pihlajalahden Nenosella uudelleen piikana, missä sai toisen aviottoman lapsen (tuomittiin salavuoteudesta 22.11.1895), 1898- hoiti piikana Pihlajalahden Rantariekkolan Perkiö-nimistä huvilaa, jonka omisti näyttelijä Benjamin Leino s. 14.2.1853 Ylistaro ja k. 1.2.1908 Helsinki (alk. Ahlgren), s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila, k. 28.08.1902 Ruovesi, Pihlajalahti, Panta-Riekkola, Perkiö.

    Lapset:
    Eetvartti Kauppinen e. Kauppila Eetvartti muutti äitinsä kuoltua Perkiön huvilasta vuonna 1902 Ruoveden Siikalahden Sarvanalle rengiksi ja otti nimekseen Kauppinen., s. 18.03.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Kyttälä.
    Lapset:
    Hermanni Kauppila s. 15.10.1895 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 126
    VII Maria Kallentytär Jokela o.s. Kauppila, (Taulusta 121, isä Kalle Kauppila) Muutti 29.5.1876 Ruoveden Pihlajalahden Nenoselle, 1881-82 Pihlajalahden Aholaan piiaksi, 1882-83 Pihlajalahden Mäen torppaan Leppälään, 1883-86 takaisin Nenoselle piiaksi, jossa meni naimisiin 1885 ja muutti 1886- Pihlajalahden Raivion Jokelan tölliin torpparin rouvaksi., s. 13.08.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: 12.12.1885 Ruovesi Herman Juhanpoika Jokela Raivion Jokelan töllin torppari, sotapalvelukseen kelvoton., s. 06.07.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.

    Lapset:
    Jalo Hermanni Jokela s. 23.07.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
    Kaarlo Jokela s. 07.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 01.04.1892 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
    Kaarle Mauritsi Jokela s. 15.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 02.11.1896 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
    Svante Ilmari Jokela s. 19.06.1897 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
    Arvid Jokela s. 10.09.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 127
    VI Kustaa Henrik Yrjönpoika Polviander e. Kauppila, (Taulusta 118, isä Yrjö Kauppila) Kauppilan poika, renkinä Paappasella, Ylä-Toikolla, Ristaniemessä -1851, kotonaan Kauppilassa 1851-52, Nygårdilla eli Tyrkkölässä 1852-54, Petäjälammin Savelassa 1854, jossa vihittiin. Vuonna 1855 Hainarin virkatalon lampuoti eli maanvuokraaja, lautamies, herrastuomari, furriiri=majoittaja, muutti Hainarin virkatalosta vänrikki Kaarle Kustaa Polvianderin kuoleman jälkeen Kurun Keihäslahden Lahdenmäen taloon Kurussa., s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 27.02.1893 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.


    Kustaa Henrik Yrjönpoika, renki, Hainarin virkatalon vuokraaja, herrastuomari, vihittiin 5.6.1854 vänrikin tyttären Amanda Charoltta Polvianderin kanssa, s.5.10.1832 Kuru. k.31.8.1914 Lapua
    Heidän asuinpaikkansa:
    1854 - Savelan torppa

    1855 - Hainarin virkatalon vuokraajana hänet tunnettiin nimillä Kustaa
    Hainari ja Kustaa Polviander
    1876 - 1893 Lahdenmäen torpan vuokraajana ,heistä käytettiin nimeä
    Lahdenmäki
    1893 - 1906 Lahdenmäen vuokraaja on heidän poikansa Pekka Aleksander
    Polviander.

    Sen ajan tapa oli nimittää ihmiset talojen mukaan ja koska heidän lapsensa olivat kaikki syntyneet Polvianderin Hainarin virkatalossa, vanhinta lukuunottamatta, joka syntyi Savelassa, Hainari nimen jälkeen Amanda ja Kustaa jatkoivat Polviander nimen käyttöä vaihtamatta jatkuvasti nimeään, ja näin Kustaasta tuli Polviander. Isänsä Yrjö on saattanut kulkea Kauppilan nimellä, isoisä ja Yrjön veli Matts Tienarin nimellä.

    Kustaa Yrjönpoika oli pätevä maanviljelijä ja isättömänä kasvanut poika sai Amandan kanssa avioliiton solmiessaan tavallaan uuden isän vänrikistä, joka hänestä kovasti piti.

    -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Tutkin tuota asiaa vielä uudestaan ja olen nyt täysin varma, että Tuulikki Sillanpää-Jansen on tulkinnut väärin kirkonkirjoissa olevat merkinnät.

    Kustaa Henrikille löytyy merkinnät talonnimet joita voisi ajatella sukunimen korvikkeiksi:

    syntymäkoti Kauppila
    lampoutina Hainari ja
    torpparina Lahdenmäki.


    En löytänyt yhtään merkintää, jossa hänelle olisi merkitty nimi Polviander.

    Lasten syntymämerkinnöissä esikoinen Emilia syntyi Kurun Petäjälammin Savelassa Kustaa Henrikin ollessa Savelan renkinä. Muut lapset syntyivät Hainarissa.

    Viimeisen lapsen, Pekka Aleksanterin, kohdalla syntymämerkintä on ”Wanh: Kustaa Yrjönpoika Hainari, w Amanda Charlotta Polviander”.

    Muiden Hainarissa syntyneiden kohdalla merkintä on ”Gustaf Jöransson och des hustru Amanda Polviander”. Uskoakseni tuon on Tuulikki Sillanpää-Jansen luullut tarkoittavan, että Polviander on kummankin sukunimi. Sitähän tuo merkintä ei kuitenkaan tarkoita. Sen vahvistaa myös rippikirjamerkinnät, joissa Gustaf Jöransson on ilman sukunimeä, mutta Amandalla on aina sukunimi Polviander merkittynä.

    Tiedot: Jorma Järviö Tampere.
    Kustaa (Kauppila) ja Amanda Poliander.

    Puoliso: 05.06.1854 Kuru Amanda Charlotta Kaarlentytär Polviander. (Taulu 873) Kurun Hainarin virkatalon emäntä., s. 05.10.1832 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 31.08.1914 Lapua, Pappila.

    Amanda Polvianderin vaarin Isaac Isaacsson Polviander haki Turun ja Porin lääninkansliasta
    vesiasioiden hakemuksen:
    Kuru/ Käsittelyn aikana: Ruovesi
    Parkunkoski
    Hakija: Polviander Isaac Emanuel
    Akti: AD 1778/145 1818 Päätös: 3.11.1818 Nro 2539
    Lisätiedot : Kahden jalkamyllyn hävittäminen ja yhden säilyttäminen


    Isaac Emanuel Polviander s.17.4.1758 Mouhijärvi
    k.1835 Kuru
    Mouhijärven kirkkoherran apulainen, Kurun kappalainen.
    Vanhemmat: Kaarle Kustaa Iisakinpoika Polviander, s. 04.03.1788 Mouhijärvi, k. 28.09.1876 Kuru ja Anna Kaisa Yrjöntytär Polviander o.s. Peltoniemi, s. 16.11.1809 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Emilia Olivia Sarparanta o.s. Polviander , s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 128
    Anna Järvinen o.s. Polviander , s. 03.12.1855 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 129
    Eelis Polviander s. 21.09.1857 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 16.01.1862 Kuru, Hainarin virkatalo.
    Olga Polviander , s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 130
    Kustaa Mauritz Polviander s. 20.09.1861 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 19.06.1863 Kuru, Hainarin virkatalo.
    Selma Amanda Polviander , s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 133
    Maria Aleksina Polviander , s. 03.08.1865 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 134
    Anna Gustava Moisio o.s. Polviander , s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 135
    Toivo Elias Purola e. Polviander , s. 17.03.1871 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 137
    Pekka Aleksanteri Polviander , s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 138
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 128
    VII Emilia Olivia Kustaantytär Sarparanta o.s. Polviander, (Taulusta 127, isä Kustaa Polviander) Emilia muutti vuosi 1. lapsensa syntymän jälkeen 8.7.1882 Suoniemelle, missä synnytti kuukauden päästä toisen lapsensa., s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela, k. 1929.

    Puoliso: 29.12.1880 Kuru Emil Alfred Kallenpoika Söderman-Sarparanta e. Söderman Emil oli opiskelija naimisiin mennessään, s. 25.04.1854 Vesilahti.
    Vanhemmat: Kalle Erikinpoika Söderman, s. 11.05.1814 Turku, k. 20.10.1871 Vesilahti ja Maria Elisabet Juhontytär Söderman o.s. Rosenberg, s. 17.07.1814 Turku, k. 13.05.1884 Tyrväntö.

    Lapset:
    Ilo Yrjö Söderman-Sarparanta s. 23.08.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 08.04.1918 Lieto.
    Eino Emil Söderman-Sarparanta s. 14.08.1882 Suoniemi.
    Impi Maria Vuorikoski o.s. Söderman-Sarparanta s. 15.10.1883 Suoniemi.
    Helmi Siviä Söderman-Sarparanta s. 24.12.1884 Suoniemi.
    Lauri Kustaa Söderman-Sarparanta s. 07.03.1886 Sauvo, Karuna. Tervetuloa Karunan kylään, joka sijaitsee Sauvon kunnan eteläisessä kärjessä. Karunan kunta perustettiin 1869 ollen itsenäinen kunta vuoteen 1969 asti, jolloin se liitettiin Sauvon kuntaan. Karuna on huomattavalta osaltaan saaristoa, jossa asuu noin 700 asukasta. Kesäaikaan asukasluku kasvaa merkittävästi kesäasukkaiden saapuessa nauttimaan merellisistä ja luonnonkauniista maisemista. Meri ja historia ovatkin näkyvämpiä elementtejä. Karunasta on lyhyt matka isompiin kaupunkeihin kuten Turkuun ja Saloon.
    Sauvon kunnan karunan kylä. Ennen kunta.
    Ruusa Emilia Söderman-Sarparanta s. 04.05.1887 Lieto, k. 26.03.1936 Helsinki.
    Olli Alfred Söderman-Sarparanta s. 22.07.1893 Lieto.
    Paavo Valdemar Söderman-Sarparanta s. 02.08.1896, k. 27.03.1918 Tampere.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 129
    VII Anna Kustaantytär Järvinen o.s. Polviander, (Taulusta 127, isä Kustaa Polviander) s. 03.12.1855 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1928.

    Puoliso: 15.10.1875 Kuru, Hainarin virkatalo Iivar (oäkta)) Maijanpoika Järvinen Suutari Hainarissa ja Kosken taloissa, s. 01.09.1854 Kuru, Leppämäki.

    Lapset:
    Amanda Josefiina Järvinen Muutti Lietoon 30.10.1893 ja sieltä Turkuun 5.11.1895, s. 02.10.1876 Kuru, Hainari, Kivioja.
    Edvard Heribert Järvinen s. 15.03.1879 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 18.08.1882 Kuru, Hainari, Kivioja
    .
    Maria Aurora Vuoristo o.s. Järvinen Muutti Tampereelle 2.11.1899, sieltä Pietarsaareen ja sieltä kotiin Kurun Koskelle vuonna 1907., s. 20.03.1881 Kuru, Hainari, k. 1950.
    Hilda Alexandra Järvinen Hilda muutti 22.9.1902 Hämeenlinnaan, s. 21.04.1883 Kuru, Hainari, k. 1968.
    Anton Henrik Järvinen Anton muutti Pietarsaareen 29.12.1906, s. 12.01.1886 Kuru, Hainari, k. 1931.
    Väinö Markus Järvinen s. 25.04.1889 Kuru, Karjula, Koski, k. 1983.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 130
    VII Olga Kustaantytär Polviander, (Taulusta 127, isä Kustaa Polviander) Kihlakunnan tuomarin tytär., s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 02.10.1925 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.

    Puoliso: 03.09.1874 Kuru Johan Edvard Juhonpoika Poukkanen e. Poukka Poukan talon poika, postin kuljettaja, s. 16.09.1852 Ruovesi, Pappila, Wasu, Poukka, k. 25.06.1910 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Poukka, s. 23.02.1805 Ruovesi, Pappila, Wasu, k. 07.06.1868 Ruovesi, Pappila, Wasu ja Maria Kaapontytär Poukka, s. 03.06.1826 Ruovesi, k. 28.01.1867 Ruovesi, Pappila, Wasu.
    Johan ja Olga Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Lapset:
    Beata Emilia Wammaskoski o.s. Poukkanen Beeta muutti 1894 Kurun Keihäslahden Kurun taloon piiaksi ja muutti 13.5.1898 Huittisiin., s. 27.05.1875 Kuru, Hainari, k. 1963 Huittinen.
    Axel Edvard Poukkanen s. 12.12.1876 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.06.1889 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
    Elsa Pauliina Poukkanen Naimaton, muutti Tampereelle 7.11.1898, s. 28.01.1879 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 07.07.1962 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
    Hilda Katariina Poukkanen s. 14.11.1880 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.04.1882 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
    Tilma Maria Lindström o.s. Poukkanen Mies Magnus Lidström-Oulu, s. 25.09.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 05.06.1964 Oulu.
    Emil Abraham Poukkanen s. 12.01.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1928 Kuru.
    Niilo Johannes Poukkanen s. 27.03.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1957 Kuru.
    Kustaa Edvard Poukkanen s. 11.10.1890 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 04.11.1891 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
    Jaakko Fredrik Poukkanen Ouluun 1913, s. 18.07.1892 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1982 Oulu.
    Olavi Nikolai Poukkanen , s. 14.12.1894 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki. Tauluun 131
    Olli Ruben Poukkanen Muutti Ouluun 1915, puoliso Agnes, s. 21.01.1897 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 2/1986 Oulu.
    Anni Elisabet Bäckström o.s. Poukkanen , s. 08.06.1899 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki. Tauluun 132
    Vilho Joonas Poukkanen Muutti Ouluun 9.3.1931, s. 28.03.1901 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 1964 Oulu.
    Edvard (Eetu) Joonas Poukkanen Muutti Ouluun 36.1.1928, 1-puoliso Kerttu -2 lasta, II-puoliso Jenni, s. 16.12.1903 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 30.04.1986 Oulu.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 131
    VIII Olavi Nikolai Poukkanen, (Taulusta 130, äiti Olga Polviander) s. 14.12.1894 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 05.06.1971 Kuru.
    Olavi ja Helmi Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Helmi Sofia Kallentytär Poukkanen o.s. Kurstot. (Taulu 1197) s. 29.12.1890 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 31.07.1976 Kuru.
    Vanhemmat: Kalle Paavalintytär Männistö, s. 02.05.1856 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi ja Maria Matintytär Pohja o.s. Kivelä, s. 05.07.1852 Parkano.

    Lapset:
    Olli Nikolai Poukkanen s. 24.03.1920 Kuru, k. 31.03.2017 Kuru.
    Laina Maria Poukkanen Diakonissa, s. 17.01.1922 Kuru, k. 20.03.2018 Viljakkala, Karhe.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 132
    VIII Anni Elisabet Bäckström o.s. Poukkanen, (Taulusta 130, äiti Olga Polviander) s. 08.06.1899 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 14.01.1977 Oulu.

    Puoliso: Heikki Bäckström s. 26.10.1896 Oulu, k. 29.07.1973 Oulu.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 133
    VII Selma Amanda Kustaantytär Polviander, (Taulusta 127, is�� Kustaa Polviander) s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1952.

    Puoliso: 28.07.1882 Kuru Elias Rudolf Eenokinpoika Nurmi e. Koski. (Taulu 574) Elias Nurmi muutti Kurusta 23.7.1901 perheineen Tampereelle., s. 07.04.1861 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat: Eenokki Yrjönpoika Koski e. Ristaniemi, s. 01.11.1823 Kuru, Ristaniemi, k. 17.12.1870 Kuru, Karjula ja Matilda (Tilda) Serafia Kallentytär Koski, s. 25.03.1834 Kuru, Karjula, k. 21.05.1914 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Rauha Maria Nurmi s. 18.07.1883 Kuru, Karjula, Koski, k. 1972.
    Eino Rudolf Ilmari Nurmi s. 26.02.1886 Kuru, Karjula, Koski, k. 1970.
    Helmi Aleksantra Nurmi s. 04.07.1888 Kuru, Karjula, Koski.
    Toini Siviä Nurmi s. 24.01.1893 Kuru, Karjula, Koski, k. 1974.
    Impi Esteri Nurmi s. 22.12.1896 Kuru, Karjula, Koski, k. 1976.
    Aune Katriina Nurmi s. 25.12.1900 Kuru, Karjula, Koski, k. 1992.
    Aino Pätiälä o.s. Nurmi s. 1903, k. 1992.
    Vilho Nurmi s. 1906, k. 1973.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 134
    VII Maria Aleksina Kustaantytär Polviander, (Taulusta 127, isä Kustaa Polviander) Maria muutti Kurusta 1.1.1890 Tammelan kuntaan pakkonaituna., s. 03.08.1865 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 10.07.1941.

    Puoliso: 29.12.1889 Kuru Juuse Matinpoika Vesanen Metsänvartija, Juusen perhe muutti 30.3.1895 Heinolaan., s. 15.12.1862 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 1933.

    Lapset:
    Alli Elisabet Varmajoki e. Vesanen s. 21.07.1890 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 1874.
    Olavi Kullervo Vesanen s. 13.08.1892 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 30.07.1894 Tammela, Porras.
    Vaava Rebekka Töyrylä o.s. Vesanen s. 15.05.1893 Tammela, Porras, k. 1980.
    Paavo Vesanen s. 1897, k. 1930.
    Eero Vesanen s. 1901, k. 1973.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 135
    VII Anna Gustava Kustaantytär Moisio o.s. Polviander, (Taulusta 127, isä Kustaa Polviander) Anna muutti Mouhijärvelle 5.12.1891 kansakoulunopettajana, toimi siellä 1,5 lukvuotta ja muutti 31.7.1893 Viitasaareen, muutti miehensä ja tyytärensä kanssa Viitasaaren kunnan omistamasta Suovanlahden Kiimingin Raalikkalan talosta 13.10.1897 Lappeenrantaan, s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 20.01.1931 Lappeenranta.

    Puoliso: 19.06.1894 Viitasaari Otto Heikki Matinpoika Moisio Filosofian kandidaatti, s. 10.12.1866 Viitasaari, k. 09.01.1923 Lappeenranta.

    Lapset:
    Heikki Moisio s. 1895, k. 1955.
    Anna Elisabet Mannermaa o.s. Moisio , s. 21.05.1896 Viitasaari. Tauluun 136
    Laila Saarenmaa o.s. Moisio s. 1898, k. 1980.
    Katri Soininen o.s. Moisio s. 1900, k. 1975.
    Helena Sillanpää o.s. Moisio s. 1903, k. 1991.
    Urpo Moisio s. 1909, k. 1931.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 136
    VIII Anna Elisabet Mannermaa o.s. Moisio, (Taulusta 135, äiti Anna Moisio) Hammaslääketieteen lisensiaatti, s. 21.05.1896 Viitasaari, k. 1962.

    Puoliso: 09.09.1922 Lappeenranta Eero Jalava Kansalaissodan reservin lääkintäkapteeni, Heinolan kaupunginlääkäri. Eero kaatui talvisodan loppuvaiheessa., s. 01.12.1895 Lappeenranta, k. 25.02.1940 Äyräpää, Salmenkaita. JALAVA, EERO

    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 1
    ammatti lääket.lis.
    sotilasarvo lääkintäkapteeni
    joukko-osasto II/JR 6
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 01.12.1895
    synnyinkunta Lappeenranta
    kotikunta Heinola
    asuinkunta Heinola
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 25.02.1940
    kuolinpaikka Salmenkaita
    kuolinkunta Äyräpää
    hautauskunta Heinola
    hautausmaa Heinola
    hautapaikka 82
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu.
    Vanhemmat: Toivo Eemeli Jalava e. Väinämöinen Jussilainen, s. 05.05.1861 Janakkala, Hyvikkälä, Jussila, k. 20.11.1897 Ruotsi, Enköping ja Selma Emilia Jalava o.s. Toppelius, s. 18.07.1874 Heinola.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 137
    VII Toivo Elias Kustaanpoika Purola e. Polviander, (Taulusta 127, isä Kustaa Polviander) Toivo muutti Kurusta 22.11.1891 Lammin pitäjään Iso-Evolle metsänvartija-oppilaaksi, muutti 11.10.1893 Sippolaan, s. 17.03.1871 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1956.

    Puoliso: Amanda Vilhelmiina Matintytär Purola o.s. Albrecht s. 10.07.1875.

    Lapset:
    Aarne Purola s. 1896, k. 1974.
    Vilho Purola s. 1898.
    Anne Davis o.s. Purola s. 1899.
    Kaarlo Purola s. 1901.
    Mauri Purola s. 1903, k. 1987.
    Meri Siitonen o.s. Purola s. 1906, k. 1994.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 138
    VII Pekka Aleksanteri Kustaanpoika Polviander, (Taulusta 127, isä Kustaa Polviander) Lahdenmäen torppari, Pekan perhe muutti 26.12.1905 Tampereelle, poliisikonstaapeli, s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 25.08.1926 Tampere.

    Puoliso: 03.09.1895 Kuru, Hainari Amanda Vilhelmiina Matintytär Solin. (Taulu 399) Amanda kävi kansakoulun Viljakkalassa asuessaan, päästötodistus 1.6.1883, s. 15.11.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko, k. 02.06.1916 Tampere.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Solin, s. 14.09.1841 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko ja Eveliina Vilhelmiina Heikintytär Solin o.s. Lörpys, s. 06.06.1847 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Elli Elisabeth Polviander s. 04.08.1896 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 03.09.1896 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
    Katri Augusta Polviander s. 05.07.1897 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 11.02.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
    Anna Aliisa Polviander s. 06.12.1899 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1970.
    Maria Amanda Polviander s. 16.08.1902 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1908.
    Alli Helena Polviander s. 28.12.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1994.
    Paavo Polviander s. 1907, k. 1937.
    Eeva Polviander s. 1914, k. 2006.
    Veli Polviander Alikersantti, s. 1915, k. 14.05.1943 Rajajoki.

    POLVIANDER, VELI PEKKA
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 2
    ammatti levyseppä
    sotilasarvo alikersantti
    joukko-osasto 1./JR 48
    joukko-osastokoodi 3047
    syntymäaika 10.08.1915
    synnyinkunta Tampere
    kotikunta Tampere
    asuinkunta Tampere
    haavoittumisaika 14.05.1943
    haavoittumispaikka Rajajoki
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 14.05.1943
    kuolinpaikka 39.KS
    kuolinkunta
    menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Tampere
    hautausmaa Tampere, Kalevankangas


    SUOMEN KAAKKOISIN KYLÄ:

    Rajajoki, jota myöskin Perä-Kuokkalaksi kutsuttiin, oli Terijoen pitäjän ja koko Suomenkin kaakkoisin kylä, rajoittuen lännessä Ollilan kylään, etelässä Suomenlahteen, sekä idässä ja pohjoisessa valtakunnan rajana olleeseen Rajajokeen. Valtakunnan rajan välitön läheisyys ja sen vaihtelut eri aikakausina toivat oman leimansa rajakylän elämään. Rajajoelta oli matkaa Terijoen keskustaan 18 km, Viipuriin 96 km ja Pietariin 35 km.
    Raja Rajajoelle vuonna 1323

    1000-luvun alussa, jolloin Suomi oli vielä heimoasteella, sen sivuilla olevat valtakunnat Ruotsi ja Novgorod pyrkivät laajentamaan vaikutustaan sen alueelle. Pitkien sotavaiheiden jälkeen solmittiin vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauha, joka oli ensimmäinen kirjallinen sopimus jolla vahvistettiin Ruotsin ja Novgorodin välinen raja kulkemaan Rajajoessa.



    Vähitellen Suomesta tuli yhä kiinteämpi osa Ruotsia mutta suomalaista asutusta levisi Pähkinäsaaren rajan yli toisellekin puolelle, josta jatkuvat rajakiistat haittasivat yhteiskunnallistakin kehitystä.



    Vuonna 1595 solmitussa Täyssinän rauhassa raja Karjalan kannaksen osalta säilyi samana kuin aikaisemminkin, mutta vuonna 1617 solmitussa Stolbovan rauhassa Ruotsi laajensi alueitaan aina Suomenlahden eteläpuolelle saakka.



    Pietari Suuren johdolla aloitettiin Venäjän menetetyn aseman palauttaminen, Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjä siirsi rajansa takaisinpäin aina Kymijoelle saakka.



    1800-luvun alkupuolella Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ranskan Napoleon ehdottivat Ruotsille yhteistä Englantiin kohdistettua mannermaasulkemus -sopimusta. Ruotsin kieltäydyttyä ehdotuksesta, Venäjä hyökkäsi Suomeen vuonna 1807 ja valloitti sen. Haminan rauhassa syyskuussa 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän yhteyteen ja autonomian aikana, vuonna 1812, vanha-Suomikin liitettiin takaisin muuhun Suomeen.



    Suomen itsenäistyttyä, vuonna 1917 valtakunnan raja pysyi edelleenkin Rajajoessa ja sen jatkeena olevassa Ruostekanavassa.
    Pietari tärkein kauppapaikka

    Pietari oli ennen Suomen itsenäistymistä rajajokelaistenkin tärkein kauppapaikka. Sinne oli hyvät kulkuyhteydet, esim. parhaana huvila-asutus aikana, ennen ensimmäistä maailmansotaa kulki Pietarin ja Terijoen välillä lähes 40 junavuoroa vuorokaudessa.



    Maanteitse vietiin hevosilla elintarvikkeita, polttopuita ym. kauppatavaraa Pietariin ja hevoskyyti oli yleisin kuljetusmuoto myöskin huvila-asukkaiden muuttokuormille. Huviloita oli silloin huomattava määrä mm. Dyynin alueella.
    Rajaa muutetaan kivääritehtaan vuoksi

    Aikanaan Rajajoki oli hiljaiseloa elävä, pikkutiloja käsittävä kyläyhteisö, mutta vuonna 1714 oli Rajajoen alueeseen kuuluvaan Systerbäckiin perustettu venäläisten ase- ja ankkuritehdas (Systerbäckin kivääritehdas). Tehdas sai tarvitsemansa työvoiman, sekä tehtaan polttoaineeksi puuhiiltä sille alistetulta suomenpuoleiselta alueelta.



    Tehtaan tonttialueesta kuului kuitenkin Siestarjoen pohjoispuoli Rajajoen alueeseen ja joen toinen puoli kuului Venäjälle, Pietarin kuvernementtiin. Erilaisten neuvottelujen jälkeen keisari määräsi 4.2.1864, että Rajajoen asetehtaan alue liitettäisiin Pietarin kuvernementtiin erinäisin aluekorvauslupauksin. Rajajoki ja Suomi menetti näin 14 neliökilometrin laajuisen maa-alueen Venäjälle, mutta korvauksen saanti unohtui.



    Suomen itsenäistyttyä raja säilyi Ruostekanavassa, mutta Tarton rauhassa 1920 edustajamme ottivat esille Systerbäckin alueen korvauslupauksen, joka tuottikin tuloksen ja näin Suomi sai korvauksena Venäjältä Petsamon alueen, jonka nikkelirikkauksista ei silloin ollut tietoakaan.
    Rautatie tuo turistit

    Helsinki - Pietari rautatien valmistuminen vuonna 1870 oli piristysruiske Rajajoenkin talouselämälle ja tämän jälkeen alkanut huvila-asutuksen kasvu muutti koko paikkakunnan elämänmenoa. Maanviljelyksestä aikaisemmin saatu toimeentulo laantui huvila-asutuksen aikana. Parempaan tulokseen pääsi rakentamalla sopiviin paikkoihin huviloita vuokrattavaksi kesäasukkaille ja puuhailemalla vaikka ajurin ammatissa.



    Ulkolaisia kesävieraita oli Terijoella parhaaseen aikaan, ennen vuotta 1914, jopa 140.000 henkeä.
    Raja sulkeutuu

    Suomen itsenäistyttyä huvilaelämä tyrehtyi ja seurauksena oli ankara taloudellinen pulakausi, jonka torjumiseksi oli pakko kohentaa omaa maatalouden tuotantoa ja investoitava metsistä pääomaa. Maatalouden kehitys olikin erittäin nopeaa 1930-luvun lopulle tultaessa.



    Vuosina 1918-25 myytiin liki puolet huviloista siirrettäväksi muualle Suomeen.







    Vaikka rautatie Rajajoelle oli valmistunut jo 1870, valmistui Rajajoen asema omaan käyttöönsä vasta 1.12.1917. Sitä ennen se oli maailmansodan aikana venäläisten sotasairaalana. Tämä arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema, aikaisemmista asemarakennustyypeistä täysin poikkeava rakennus oli Suomen kauneimpia asemarakennuksia.



    Tässä Rajajoen asemarakennuksessa pidettiin mm. Suomen ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut, jotka johtivatkin Tarton rauhansopimukseen 11.12.1920. Samalla loppuivat myöskin rajalla ajoittain ilmenneet rauhattomuudet.



    Itsenäisyyden aikana Rajajoki oli Karjalan kannaksen ainoa rajanylityspaikka, jonka mukanaan tuomat erilaiset toiminnot, niin rautatielaitos kuin rajavartiostokin antoivat oman leimansa kylän elämälle.







    Itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä 1920-30 luvuilla Rajajoen asema oli melkoinen toiminnan keskus. Matkustajajunia kulki Viipuriin useampi junapari päivässä ja kansainvälisessä liikenteessä yksi junapari päivässä välitti liikennettä Venäjälle. Varsinainen turistiliikennehän siihen aikaan oli melko vähäistä, mutta todennäköisesti virkamatkoilla olevien matkustajien joukosta erottui joskus hyvinkin monenlaisia kansallisuuksia.



    Venäjältä tuleva tavaraliikenne oli melko vilkasta. Kaikki venäläisissä tavaravaunuissa tullut tavara täytyi siirtokuormata Rajajoella suomalaisiin vaunuihin eteenpäin kuljetusta varten ja päinvastoin.



    Rajajoki ja varsinkin rajan rautatiesilta olivat kotimaisten matkailijoiden suosittuja turistikohteita. Parhaina vuosina turistien kävijämäärä nousi jopa 40.000 - 50.000 henkilöön.
    Puun uittoa Rajajoessa

    Rajajoki oli jokena valtakunnan vuosisatainen raja itää vastaan (mm. 1323-1617 ja 1812-1940). Se alkoi Kivennavan - Raudun rajalta Kuuritsan suolta, noin 60 kilometriä virrattuaan se lähellä Suomenlahtea laski Venäjän puoleiseen Siestar-järveen (Roslivan järvi). Se kulki tämän jälkeen kappaleen matkaa Venäjän puolella, siinä kohdassa missä Ruostekanava oli valtakunnan rajana ja palasi taas yhteiseksi rajaksi vajaan kilometrin päässä merestä.



    Joki toimi myöskin puutavaran uittoväylänä niin suomalaisille kuin venäläisillekin. Joen yläjuoksulta uittivat ensin venäläiset sahatukkeja Kuttermannin sahalle, joka sijaitsi Korotniekan peltojen kohdalla. Venäläisten tukkien mentyä ohi rautatiesillan alkoi suomalaisten propsien uitto joessa. Puomit seisauttivat propsisumat välittömästi rautatiesillan pohjoispuolella olevalle nostopaikalle, josta ne hinattiin pienoisrataa myöten mäkeä ylös rautatien varteen, rautateiden edelleen kuljetettavaksi.



    Propsien nostopaikan kohdalla on ollut ennen Suomen itsenäistymistä ylikulkusilta, jonka tukipylväiden jäännöksiä on vieläkin Suomenpuoleisella rannalla nähtävissä. Nyt venäläiset ovat rakentaneet isot maantiesillat rautatien sekä etelä- että pohjoispuolelle.
    Suomalaista asutusta Rajajoen molemmin puolin

    Ennen Suomen itsenäistymistä oli joen molemmin puolin olevissa kylissä, Rajajoella, Valkeasaaressa, Retukylässä ja Systerbäckissäkin ollut asutus pääosin suomalaista. Rajan sulkeuduttua yhteys joen yli katkesi kertaheitolla. Monet perheet, joiden kodit olivat työ- ym. tehtävien johdosta jokirajan Venäjän puolella, joutuivat jättämään kotinsa ja omaisuutensa sinne ja heidän oli tultava salateitse Suomen puolelle. Rajan taakse jäänyt suomalainen väestö (inkeriläiset) joutui Stalinin aikana kokemaan vainon ajat kaikessa karmeudessaan.



    Rauhan vuosina eläminen rajan välittömässä läheisyydessä oli aivan normaalia elämää, ilman mitään rajoituksia tai uhkia, vaikka muualta tulleet henkilöt sitä hiukan karttoivatkin. Rajaseudun asukkaille se oli luonnollinen olotila, joki on rajana ja sillä hyvä. Rajan välittömässä läheisyydessä oli rauhallisinta asua. Vuoden 1939 kesällä alkoi näkyä naapurin puolella varustautumisen merkkejä, mutta kukaan ei uskonut että sota voisi syttyä. Evakkoon lähtökin lokakuun alkupuolella oli kuin lomallelähtö muutamaksi viikoksi ja sitten paluu takaisin kotiin, mutta se evakossa olo on jatkunut vielä tänäkin päivänä.
    Sodat tuhosivat Rajajoen alueen

    Sotien aikana tuhoutuivat kaikki rakennukset Rajajoen alueelta, joten vanhoista paikoista löytyy vain joitakin raunion osia ja paikoin sodanaikaisia juoksuhaudan jäänteitä maastossa.



    Venäläisten vilkas rakennustoiminta on keskittynyt entisen kyläkeskuksen ulkopuolelle, kuten Dyynin hotellit meren rantaan, entisen kylätien pohjoispuolella oleville peltoalueille aina rautatien tuntumaan saakka ja laaja omakotialue rautatien pohjoispuolella. Vanhan kylätien paikalle on rakennettu Terijoen - Pietarin välinen maantie, sekä uusi maantie Systerbäckin vanhaa rautatiepohjaa myöten Rajajoen asemaseudun ohitse Terijoelle ja Kivennavalle. Entinen Dyynin tienhaarasta Rajajoen asemalle mennyt tie palvelee nyt uuden asutusalueen liikennettä. Muut entiset paikallistiet ovat hävinneet täysin maastosta.
    Suomen kaakkoisin kylä Rajajoki, missä Veli Polviander haavoittui kuolettavasti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 139
    V Ulla Joosepintytär Mikkola o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, torpparin emäntä, itsellinen Svanilassa ja Mikkolassa., s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 20.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
    Tienarin paja sisältä kuvattuna ahjoineen, alasimineen ja lekoineen.

    Puoliso: 22.05.1820 Kuru Mikko Jaakonpoika Mikkola e. Heinämäki Renki Myllärissä, Svanilassa ja Mikkolassa, Mikkolan torppari., s. 13.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, k. 19.12.1828 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Jaakko Matinpoika Heinämäki e. Minkkinen, s. 02.07.1749 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.02.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen ja Kaisa Juhonpoika Heinämäki o.s. Hwitros, s. 06.10.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 15.01.1844 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

    Lapset:
    Helena Mikkola s. 11.07.1820 Kuru, Riuttaskorpi, Svanila.
    Kalle Kustaa Mikkola , s. 22.05.1822 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 140
    Matias Mikkola s. 13.08.1825 Kuru, Riuttaskorpi.
    Antti Mikkola Antti muutti Kurun Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemen torpasta äitinsä Ulla Tienarin kuoleman jälkeen 12.4.1841 Ruoveden Sellvikiin eli Rämingin Tyrniin isäntärengiksi, muutti Ruoveden Kauttuun ja 16.9.1843 Ikaalisiin Juhtimäen Liitiään rengiksi ja muutti 28.9.1844 Kurun Poikeluksen Poikeluskylän torppaan rengiksi, muutti Petäjälammin Ikoselle rengiksi, Olkitaipaleen Kastarille rengiksi ja muutti edelleen Teiskon 4.12.1847 ja 1849 muutti Teiskossa toiseen tuntemattomaan paikkaan., s. 16.05.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 140
    VI Kalle Kustaa Mikonpoika Mikkola, (Taulusta 139, äiti Ulla Mikkola) Kalle oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin. Keihäsjärven Salmen torpan renki., s. 22.05.1822 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.07.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi.

    Puoliso: 28.10.1855 Kuru, Mylläri (pappila) Karoliina Yrjöntytär Niinimäki o.s. Lähdekorpi Karoliina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin. Kallen kuoleman jälkeen piikana Salmen torpassa., s. 25.01.1831 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. jälkeen 1910 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Yrjö Simonpoika Lähdekorpi e. Paappanen, s. 27.05.1794 Kuru, Petäjälammi, k. 01.10.1875 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Reetta Liisa Erkintytär Lähdekorpi o.s. Suutari II eli Mäkelä, s. 16.10.1792 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1863 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Lähdekorven torpan yhden rakennuksen perustuskivet.

    Lapset:
    Kalle s. 16.06.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 08.07.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Maria s. 12.01.1858 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi, k. 24.08.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi.
    Emma Vilhelmiina (Miina) Niinimäki , s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 141
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 141
    VII Emma Vilhelmiina (Miina) Kallentytär Niinimäki, (Taulusta 140, isä Kalle Mikkola) Ripitetty salavuoteudesta 2.2.1885., s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.03.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Vieno Sofia Sarén o.s. Niinimäki , s. 07.12.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 142
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 142
    VIII Vieno Sofia Miinantytär Sarén o.s. Niinimäki, (Taulusta 141, äiti Emma Niinimäki) Vieno muutti 17.12.1906 Ylöjärvelle., s. 07.12.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 16.12.1906 Kuru August Miinanpoika Sarén Mäkkylän Jokelan mäkitupalainen, Poikeluksen Lähteenmäen mäkitupalainen. August muutti perheineen 3.1.1907 Ylöjärven Pengonpohjaan maakauppiaaksi., s. 28.01.1876 Vesilahti.

    Lapset:
    Elsa Emilia Sarén s. 02.05.1908 Ylöjärvi, Pengonpohja.
    Veikko Rafael Sarén s. 17.09.1909 Ylöjärvi, Pengonpohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 143
    V Anna Joosepintytär Kangasmäki o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, Lahdenperän Kangasmäen torpan emäntä, Anna kuoli 46-vuotiaana ''hivutustautiin'', yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

    Puoliso: 24.09.1820 Kuru Matti Antinpoika Kangasmäki e. Tanhuanpää. (Taulu 338). (Taulu 339) Nuorimies, Olkitaipaleen Taipaleen Tanhuanpään torpan poika, renkinä Olkitaipaleen Taipaleessa ja Teiskossa, muuttanut Teiskosta pois vuonna 1817, muutti kotiinsa takaisin ja meni naimisiin Anna Tienarin kanssa ja sai siellä tytön, muutti Olkitaipaleen Lahdenperän Kangasmäen torppaan., s. 03.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 24.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Tanhuanpää e. Taipale, s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale, k. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Valpuri Matintytär Tanhuanpää o.s. Lörpys, s. 10.02.1768 Kuru, Petäjälammi, k. 12.04.1841 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta.

    Lapset:
    Eeva Lammi o.s. Kangasmäki , s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää. Tauluun 144
    Jooseppi Kangasmäki , s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 147
    Matti Valkeejärvi e. Kangasmäki , s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 150
    Kalle Kustaa Kangasmäki s. 07.03.1829 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Anna Kangasmäki s. 27.04.1832 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Manu Talvisilta e. Kangasmäki , s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 152
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 144
    VI Eeva Matintytär Lammi o.s. Kangasmäki, (Taulusta 143, äiti Anna Kangasmäki) Eeva oli piikana Karjulan kylän Nygårdilla mennessään naimisiin., s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 28.05.1907 Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: 01.03.1846 Kuru Jooseppi Josefinpoika Lammi e. Särkijärvi. (Taulu 1667) Jooseppi oli renkinä Kurun Karjulan Nilsforsin rautaruukissa naimisiin mennessään. Keihäslahden Lammin talon Onton torpan isäntä, Keihäslahden Lammin talon isäntä. Lammi oli kruunun puustelli., s. 18.03.1824 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 06.12.1909 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat: Josef Yrjönpoika Särkijärvi e. Isokarju II (Ylinen), s. 07.07.1786 Kuru, Karjula, k. 13.01.1831 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Juhontytär Särkijärvi, s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Vilhelmiina Lammi s. 02.11.1846 Kuru, Karjula, Nilsfors (rautaruukki).
    Henriikka Torttijärvi o.s. Lammi , s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä. Tauluun 145
    Matti Lammi Matti oli ontuva., s. 27.08.1851 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
    Jooseppi Lammi Jooseppi kuoli samana päivänä kuin syntyi., s. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
    Manu Lammi s. 08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
    Jooseppi Lammi s. 19.03.1861 Kuru, Keihäslahti.
    Amanda Lammi s. 17.04.1863 Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 145
    VII Henriikka Juusentytär Torttijärvi o.s. Lammi, (Taulusta 144, isä Jooseppi Lammi) s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.

    Puoliso: 14.07.1877 Kuru, Mylläri (Pappila) Aleksanteri Juhonpoika Torttijärvi e. Perivehmas s. 10.09.1848 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Manda Maria Korteniemi o.s. Torttijärvi , s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 146
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 146
    VIII Manda Maria Santerintytär Korteniemi o.s. Torttijärvi, (Taulusta 145, äiti Henriikka Torttijärvi) s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 21.08.1903 Kuru Johannes (Juho) Matinpoika Korteniemi. (Taulu 1101) s. 14.06.1873 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Vanhemmat: Matti Mooseksenpoika Korteniemi e. Kastari, s. 06.02.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Vilhelmiina Juhontytär Korteniemi o.s. Jokijärvi, s. 05.03.1842 Kuru, Sontu, Lammi.

    Lapset:
    Hilma Matilta Korteniemi s. 12.03.1905 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 15.04.1905 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Helmi Vilhelmiina Korteniemi s. 17.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Martti Henrik Korteniemi Tilallinen, sotainvalidi (oikea reisi amputoitu puolesta välistä), räjäytti itsensä., s. 20.04.1910 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 28.04.1959 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 147
    VI Jooseppi Matinpoika Kangasmäki, (Taulusta 143, äiti Anna Kangasmäki) Myllärin, Lahdenperän, Lörpyksen, Parkkuun sahan renki ja Kastarin muonarenki. Jooseppi murskaantui kuoliaaksi 39-vuotiaana., s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki, k. 03.05.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Muonamies eli moonamies eli muonarenki oli vähimmillä mahdollisilla omilla varusteilla elävä laillinen henkilö. Muonamies oli talon töissä, asusti jossakin talon pirtinnurkassa ja sai palkkansa elintarvikkeina. Muonamies oli ikään kuin taloon kuuluvaa kalustoa ja oli sidoksissa taloon. Joskus muonamiehille osoitettiin talon pihapiiristä tai ehkä kauempaakin pirtti tai pirtinpaikka. Muona- eli jyvärengin asema oli melko taattu. Etenkin Laukon kartanon muonamiehet saivat arvostusta.

    Puoliso: 11.09.1853 Kuru, Mylläri Anna (äpärä) Ullantytär Leppämäki. (Taulu 867) Myllärin piika, Anna eli vielä 1910-luvulla Poikeluksen kylän irtolaisena.., s. 10.02.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
    Äiti: Ulla Eliaantytär Leppämäki, s. 13.06.1809 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Matti s. 27.09.1853 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Vilhelmiina s. 29.01.1855 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Emma s. 08.02.1857 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Amanda s. 27.03.1859 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
    Matilda (Manta) Manta siirtyi kasvattilapseksi ensin Poikeluksen Lamminperän Alakosken torppaan 7-vuotiaana ja 16-vuotiaana piiaksi Lamminperän tilalle., s. 25.03.1861 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
    Selma Frisk , s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 148
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 148
    VII Selma Joosepintytär Frisk, (Taulusta 147, isä Jooseppi Kangasmäki) Selma muutti 2.10.1878 Kurusta Parkanoon ja Parkanon Haukkamaan Haukkalasta takaisin Kuruun 3.10.1883 Aurejärven Aineslahden Leppälän torppaan emännäksi., s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Puoliso: 10.11.1883 Kuru Pauli Juhonpoika Frisk. (Taulu 1374) Aineslahden Seppälän torppari., s. 05.03.1864 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kiviniemi.
    Vanhemmat: Juho Yrjönpoika Frisk, s. 07.07.1825 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 09.09.1894 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä ja Maria Vilhelmiina Matintytär Frisk o.s. Salmenniemi, s. 18.12.1826 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kuirinlahti.

    Lapset:
    Tekla Frisk s. 24.09.1884 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Matias Frisk s. 17.09.1886 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 02.11.1887 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Juho Pekka Virta e. Frisk , s. 04.08.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä. Tauluun 149
    Lydia Vilhelmiina Frisk s. 14.01.1891 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Kaarle Eerik Frisk s. 17.05.1895 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Helmi Ilona Frisk s. 11.01.1897 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Arvo Agapius Frisk s. 18.08.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 06.11.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Urpo Paavali Frisk s. 16.05.1901 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Esa Jaakko Frisk s. 05.07.1906 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 149
    VIII Juho Pekka Paulinpoika Virta e. Frisk, (Taulusta 148, isä Pauli Frisk) s. 04.08.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.

    Puoliso: 28.12.1908 Kuru Josefiina Amanta Kustaantytär Frisk o.s. Frang. (Taulu 973) s. 20.08.1891 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.
    Vanhemmat: Kustaa Aatu (äpärä) Agathanpoika Frang, s. 22.12.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, Hörtsänä ja Ida Miina (äpärä) Karoliinantytär Frang, s. 24.05.1870 Kuru, Karjula, Koski.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 150
    VI Matti Matinpoika Valkeejärvi e. Kangasmäki, (Taulusta 143, äiti Anna Kangasmäki) Matti oli Kurun Riihikosken renki naimisiin mennessään, sitten Lörpyksen renki ja muutti perheineen Kurusta 2.11.1857 Teiskon Tuhrian Iso-Frantsin taloon rengiksi. Matti sai Iso-Frantsin talosta Valkeejärven torpan asuttavakseen., s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

    Puoliso: 19.12.1853 Kuru Reetta Leena Mikontytär Valkeejärvi Reetta oli Kurun Ristaniemen piika naimisiin mennessään., s. 27.10.1829 Kuru, Riihikoski, k. 09.03.1868 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Vanhemmat: Mikko Yrjönpoika, s. 11.07.1799, k. 08.06.1864 Kuru, Ristaniemi ja Maija Sakarintytär Kalliolahti, s. 23.05.1798 Kuru, Keihäsjärvi, k. 04.08.1854 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Johannes Valkeejärvi , s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 151
    Maria Valkeejärvi s. 05.08.1856 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Vilhelmiina Valkeejärvi s. 26.12.1858 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Amali Valkeejärvi s. 28.04.1861 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Kustaa Valkeejärvi s. 26.05.1864 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Aleksandra Valkeejärvi s. 25.04.1867 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 151
    VII Johannes Matinpoika Valkeejärvi, (Taulusta 150, isä Matti Valkeejärvi) Teiskon Tuhrian kylän Iso-Frantsin Valkeejärven torppari., s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

    Puoliso: 28.10.1882 Teisko Erika Kaarlentytär Valkeejärvi o.s. Sorola. (Taulu 1483) s. 03.07.1862 Teisko, Savo, Markkula.
    Vanhemmat: Kaarle Otto Mikonpoika Sorola, s. 27.06.1817 Orivesi, k. 15.01.1887 Teisko, Savo, Markkula ja Karoliina Markuksentytär Sorola o.s. Kahala, s. 16.08.1819 Teisko, Terälahti, Pöllölä, k. 25.02.1871 Teisko, Savo, Markkula.

    Lapset:
    Kaarle Kustaa Valkeejärvi s. 01.11.1883 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Johannes Valkeejärvi s. 03.09.1888 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi, k. 19.10.1888 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Tilda Mariana Valkeejärvi s. 14.08.1889 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 152
    VI Manu Matinpoika Talvisilta e. Kangasmäki, (Taulusta 143, äiti Anna Kangasmäki) Manu oli Keihäsjärven Ylisen talon Latoniemen torpan renki naimisiin mennessään. Riuttaskorven kruunun Talvisillan torppari. Manu hukkui 59-vuotiaana., s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 20.08.1896 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 27.12.1858 Kuru Anna Reetta Esaiaantytär Talvisilta o.s. Latoniemi Anna kuoli 69-vuotiaana keuhkotautiin., s. 07.02.1827 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 12.02.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Esaias Juhonpoika Latoniemi e. Ala-Toikko, s. 01.06.1784 Kuru, Vaakaniemi ja Saara Kallentytär Latoniemi o.s. Pajamäki, s. 07.01.1784 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Juho Talvisilta , s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 153
    Ananias Talvisilta s. 16.02.1863 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi.
    Aatu Talvisilta s. 12.06.1865 Kuru, Riuttaskorpi.
    Anna Josefina Talvisilta s. 12.05.1868 Kuru, Riuttaskorpi.
    Kalle Talvisilta s. 20.03.1871 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.11.1871 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 153
    VII Juho Manunpoika Talvisilta, (Taulusta 152, isä Manu Talvisilta) Juho kuoli 31-vuotiaana tulirokkoon., s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1892 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 20.11.1886 Kuru Selma Antintytär Lehdonmäki ent. Talvisilta o.s. Pusu Leski Selma Pusu muutti Kurusta 8.7.1895 Ikaalisten Juhtimäen Kestilän Lehdonmäkeen itselliseksi ja meni Juho Lehdonmäen vaimon kuoltua lesken kanssa naimisiin. Selma kuoli kuukauden päästä häistään 39-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 04.12.1858 Kuru, Aurejärvi, k. 22.12.1897 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
    Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pusu, s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi, k. 28.04.1907 Kuru, Aurejärvi ja Ester Karoliina Taavetintytär Pusu o.s. Tervaoja, s. 12.02.1836 Ikaalinen, Sarkkila, Saukko, k. 30.03.1908 Kuru, Aurejärvi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 154
    IV Kaisa Heikintytär Ylä-Kapee o.s. Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki Tienari) Tienarin tytär ja piika, Pohjankapeen Ylä-Kapeen emäntä., s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale, k. 28.10.1792 Kuru, Pohjankapee.
    Kaisa Ylä-Kapeen (os. Tienari) kuolinpäivän merkintä rippikirjaan, nimi viimeisenä ennen vuoden 1793 kuolleiden luetteloa. Huomioi nuorena kuolleiden määrä.

    Puoliso: 08.06.1778 Kuru Matti Antinpoika Ylä-Kapee e. Kapee. (Taulu 1472). (Taulu 1486) Talo jaettu 1774, Ylä-Kapeen isäntä, kirkkoisäntä., s. 20.04.1755 Kuru, Pohjankapee, k. 21.10.1832 Kuru, Pohjankapee. Ylä-Kapeen isäntä 1775-1805
    Puumerkki 1801,kirkon harja.
    Vanhemmat: Antti Matinpoika Kapee, s. 1721 Kuru, Pohjankapee, k. 02.11.1794 Kuru, Pohjankapee ja Anna Erkintytär Kapee o.s. Sääksi, s. 1723 Teisko, Sääksniemi, k. 13.04.1795 Kuru, Pohjankapee.

    Lapset:
    Liisa Ylä-Kapee s. 17.04.1779 Kuru, Pohjankapee.
    Saara Ikonen o.s. Ylä-Kapee , s. 04.12.1780 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 155
    Anna Ylä-Kapee s. 28.08.1782 Kuru, Pohjankapee, k. 28.03.1784 Kuru, Pohjankapee.
    Matti Ylä-Kapee s. 19.08.1784 Kuru, Pohjankapee, k. 05.08.1798 Kuru, Pohjankapee.
    Valpuri Vänninmaja o.s. Ylä-Kapee , s. 28.04.1786 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 180
    Jooseppi Ylä-Kapee Kapeen isäntä 1806-, Jooseppi kuoli 62-vuotiaana punatautiin., s. 28.11.1789 Kuru, Pohjankapee, k. 26.08.1852 Kuru, Pohjankapee.
    Elias Ylä-Kapee s. 14.04.1792 Kuru, Pohjankapee, k. 14.10.1792 Kuru, Pohjankapee.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 155
    V Saara Matintytär Ikonen o.s. Ylä-Kapee, (Taulusta 154, äiti Kaisa Ylä-Kapee) Saara kuoli 72-vuotiaana ''slaagiin''., s. 04.12.1780 Kuru, Pohjankapee, k. 14.01.1853 Kuru, Petäjälammi.

    Puoliso: Antti Matinpoika Ikonen. (Taulu 1323) Nuori isäntä, s. 27.11.1777 Kuru, Petäjälammi, k. 04.03.1856 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat: Matti Martinpoika Ikonen, s. 28.01.1753 Kuru, Petäjälammi, k. 20.01.1820 Kuru, Petäjälammi ja Maria Yrjöntytär Ikonen o.s. Lörpys, s. 18.01.1751 Kuru, Petäjälammi, k. 04.05.1810 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Markus Ikonen Markus kuoli 6-vuotiaana punatautiin., s. 14.03.1805 Kuru, Petäjälammi, k. 21.07.1811 Kuru, Petäjälammi.
    Elisabeth Hällfors o.s. Ikonen , s. 20.09.1807 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 156
    Mooses Ikonen Mooses kuoli vuoden vanhana punatautiin., s. 31.08.1810 Kuru, Petäjälammi, k. 04.08.1811 Kuru, Petäjälammi.
    Anna Ikonen s. 31.07.1812 Kuru, Petäjälammi.
    Matti Ikonen , s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 167
    Maria Petäjäniemi o.s. Ikonen , s. 16.05.1818 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 172
    Eeva Ikonen s. 02.06.1821 Kuru, Petäjälammi.
    Jeremias Ikonen s. 08.05.1825 Kuru, Petäjälammi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 156
    VI Elisabeth Antintytär Hällfors o.s. Ikonen, (Taulusta 155, isä Antti Ikonen) s. 20.09.1807 Kuru, Petäjälammi.

    Puoliso: 13.11.1828 Kuru Elias Antinpoika Hällfors e. Ala-Toikko Vaakaniemen Ala-Toikon poika, pitäjän räätäli, Petäjälammin Ikosen tilan Pohjan torpan isäntä., s. 13.04.1804 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.11.1882 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Ala-Toikko, s. 20.10.1763 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.09.1843 Kuru, Vaakaniemi ja Maija Juhontytär Ala-Toikko, s. 11.12.1766, k. 23.07.1843 Kuru, Vaakaniemi.

    Lapset:
    Eelis Hällfors , s. 26.10.1829 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 157
    Selma Adolfiina Leppäoja o.s. Hällfors , s. 04.04.1832 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 161
    Fabian Iso-Karju e. Hällfors , s. 13.10.1834 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 164
    August Hällfors s. 05.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
    Juho Aatu Hällfors s. 06.05.1845 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 157
    VII Eelis Eliaanpoika Hällfors, (Taulusta 156, äiti Elisabeth Hällfors) Suutarin poika, Ikosen Pohjan torpan isäntä., s. 26.10.1829 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

    Puoliso: 29.06.1855 Kuru Anna Justiina Matintytär Hällfors o.s. Laurila. (Taulu 639) s. 28.05.1836 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Laurila e. Tyrkkölä, s. 08.07.1801 Kuru, Karjula, k. 19.04.1849 Kuru, Olkitaipale ja Anna Yrjöntytär Laurila o.s. Myllymaa, s. 11.09.1805 Teisko, Kämmenniemi, Iso-Kahna, k. 13.04.1875 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Manu Hällfors s. 26.03.1856 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
    Matilda Hällfors s. 21.10.1858 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
    Maria Rasinen o.s. Hällfors , s. 26.03.1861 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja. Tauluun 158
    Anna Pauliina Hirvilahti o.s. Hällfors , s. 12.03.1864 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja. Tauluun 160
    August Pohja e. Hällfors s. 16.12.1866 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 15.03.1952 Kuru, Petäjälammi.
    Kalle Hällfors s. 27.12.1869 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
    Eemil Elias Hällfors s. 10.04.1872 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 11.02.1874 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
    Lydia Aleksandra Hällfors Lydia kuoli 11-vuotiaana ''ajetukseen''., s. 15.06.1875 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 23.05.1887 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
    Arvid Hällfors s. 10.10.1877 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 158
    VIII Maria Eeliksentytär Rasinen o.s. Hällfors, (Taulusta 157, isä Eelis Hällfors) s. 26.03.1861 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.

    Puoliso: 04.11.1880 Kuru Manu Kallenpoika Rasinen e. Rasi Aurejärven mylläri, Vähä-Karjun Särkijärven itsellinen, Karjulan Enkkoolin itsellinen, Iso-Karjun itsellinen, Iso-Karjun mäkitupalainen., s. 16.09.1856 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Kalle Heikinpoika Rasi e. Korventausta, s. 06.03.1825 Kuru, Hainari ja Maria Joosepintytär Rasi, s. 02.09.1816 Ruovesi.

    Lapset:
    Uuno Juho Rasinen s. 29.04.1883 Kuru, Aurejärvi, Pusu.
    Väinö Anselmi Rasinen , s. 20.04.1885 Kuru, Aurejärvi, Pusu. Tauluun 159
    Elias Rasinen Amerikan siirtolainen., s. 20.04.1887 Kuru, Aurejärvi, Pusu, k. 25.12.1952 USA, Massachusetts, Holden.
    Lydia Maria Rasinen s. 05.03.1890 Kuru, Aurejärven mylly.
    Jalo Manu Rasinen s. 23.03.1893 Kuru, Aurejärven mylly.
    Eetu Verner Rasinen s. 07.05.1896 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
    Aina Sofia Rasinen s. 13.05.1899 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Enkkooli.
    Laura Johanna Rasinen s. 01.03.1902 Kuru, Karjula, Iso-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 159
    IX Väinö Anselmi Manunpoika Rasinen, (Taulusta 158, äiti Maria Rasinen) Petäjäniemen Koiviston itsellinen., s. 20.04.1885 Kuru, Aurejärvi, Pusu.

    Puoliso: 18.07.1907 Kuru Lyyti Sofia Kallentytär Rasinen o.s. Koivisto. (Taulu 856) s. 15.05.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Vanhemmat: Kalle Antinpoika Koivisto, s. 26.04.1852 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Tilda Matintytär Koivisto o.s. Hörtsänä, s. 18.04.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

    Lapset:
    Tauno Leopold Rasinen s. 14.11.1908 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Koivisto.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 160
    VIII Anna Pauliina Eeliksentytär Hirvilahti o.s. Hällfors, (Taulusta 157, isä Eelis Hällfors) s. 12.03.1864 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 22.02.1953 Kuru, Petäjälammi.

    Puoliso: 25.02.1890 Kuru Kalle Kallenpoika Hirvilahti. (Taulu 1388) s. 07.12.1862 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Vanhemmat: Kalle Yrjönpoika Hirvilahti, s. 26.08.1838 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 29.05.1884 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Vilhelmiina (Miina) Antintytär Hirvilahti o.s. Mäkelä, s. 01.10.1833 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Gunnar Aarno Hirvilahti s. 31.05.1890 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Laina Siviä Hirvilahti s. 25.07.1892 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 161
    VII Selma Adolfiina Eliaantytär Leppäoja o.s. Hällfors, (Taulusta 156, äiti Elisabeth Hällfors) s. 04.04.1832 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

    Puoliso: 13.11.1853 Kuru Manu Aatunpoika Leppäoja. (Taulu 898) Iso-Karjulan Leppäojan torppari., s. 12.08.1831 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
    Vanhemmat: Aatu Kustaanpoika Leppäoja, s. 23.09.1807 Kuru, Karjula, Iso-Karjula ja Anna Katariina (Kaisa) Tuomaantytär Leppäoja o.s. Koivisto, s. 23.02.1807 Kuru, Pohjankapee, k. 12.12.1857 Kuru, Kajula, Iso-Karjula.

    Lapset:
    Maria Leppäoja s. 06.02.1854 Kuru, Hainari.
    Matti Leppäoja s. 21.09.1856 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
    Amalia Rasi o.s. Leppäoja , s. 13.01.1859 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun 162
    Vilhelmiina Hietalahti o.s. Leppäoja , s. 02.08.1861 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun 163
    Emma Leppäoja s. 28.06.1864 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
    Erika Leppäoja s. 07.04.1867 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
    Elina Leppäoja s. 25.08.1870 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
    Matilta Leppäoja s. 24.02.1873 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
    Manu Leppäoja s. 09.02.1876 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 162
    VIII Amalia Manuntytär Rasi o.s. Leppäoja, (Taulusta 161, isä Manu Leppäoja) s. 13.01.1859 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.

    Puoliso: Kalle Kallenpoika Rasi s. 07.01.1850 Ruovesi.
    Vanhemmat: Kalle Heikinpoika Rasi e. Korventausta, s. 06.03.1825 Kuru, Hainari ja Maria Joosepintytär Rasi, s. 02.09.1816 Ruovesi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 163
    VIII Vilhelmiina Manuntytär Hietalahti o.s. Leppäoja, (Taulusta 161, isä Manu Leppäoja) s. 02.08.1861 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.

    Puoliso: 14.05.1890 Kuru Juho Heikki Manu Juhonpoika Hietalahti. (Taulu 461) Hietalahden isännän veli, asui Hietalahdessa., s. 16.07.1864 Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat: Juho Eelis Kallenpoika Hietalahti, s. 27.01.1837 Kuru, Pohjankapee, k. 04.01.1897 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Juhontytär Hietalahti o.s. Noppari, s. 17.06.1837 Orivesi, Rehula.

    Lapset:
    Johannes Lauri Hietalahti s. 12.08.1890 Kuru, Pohjankapee.
    Tekla Amanda Hietalahti s. 22.11.1891 Kuru, Pohjankapee.
    Kalle Edvart Hietalahti s. 12.03.1895 Kuru, Pohjankapee.
    Anna Vilhelmiina Hietalahti s. 24.12.1896 Kuru, Pohjankapee.
    Siiri Henriika Hietalahti s. 07.05.1899 Kuru, Pohjankapee.
    Jalmari Antero Hietalahti s. 28.11.1901 Kuru, Pohjankapee.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 164
    VII Fabian Eliaanpoika Iso-Karju e. Hällfors, (Taulusta 156, äiti Elisabeth Hällfors) Räätälin poika, Iso-Karjun vävy ja isäntä., s. 13.10.1834 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

    Puoliso: 25.03.1857 Kuru Hilma Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Iso-Karju. (Taulu 1166) s. 12.09.1838 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Kristianinpoika Iso-Karju, s. 20.12.1799 Kuru, Karjula, k. 02.02.1885 Kuru, Karjula ja Anna Kristiina Aatamintytär Iso-Karju, s. 09.11.1806 Vesilahti, k. 18.07.1889 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Matilda Iso-Karju Matilda kuoli 20-vuotiaana rintatautiin., s. 19.11.1858 Kuru, Karjula, k. 19.01.1879 Kuru, Karjula.
    Vilhelmiina Vanhakylä o.s. Iso-Karju , s. 23.09.1860 Kuru, Karjula. Tauluun 165
    Kustaa Iso-Karju , s. 16.03.1862 Kuru, Karjula. Tauluun 166
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 165
    VIII Vilhelmiina Fabianintytär Vanhakylä o.s. Iso-Karju, (Taulusta 164, isä Fabian Iso-Karju) s. 23.09.1860 Kuru, Karjula.

    Puoliso: 08.10.1885 Kuru Hemmi Juhonpoika Vanhakylä s. 19.05.1865 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Juhonpoika Vanhakylä e. Tallila, s. 31.01.1833 Virrat, Vaskivesi, k. 13.11.1900 Kuru, Olkitaipale ja Heta Kaapontytär Vanhakylä o.s. Kauppila, s. 14.04.1838 Virrat, Vaskivesi, k. 10.05.1902 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Lauri Johannes Vanhakylä s. 05.08.1886 Kuru, Olkitaipale.
    Anton Verner Vanhakylä s. 20.06.1888 Kuru, Olkitaipale.
    Ida Vanhakylä s. 18.09.1890 Kuru, Olkitaipale, k. 02.10.1898 Kuru, Olkitaipale.
    Hemmi Arviiti Vanhakylä s. 21.08.1892 Kuru, Olkitaipale.
    Eero Vapiaani Vanhakylä Eero kuoli 73-vuotiaana sydänlihasrappeumaan., s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale, k. 01.12.1967 Kuru, Olkitaipale.
    Lempi Maria Vanhakylä s. 28.12.1896 Kuru, Olkitaipale.
    Viljo Valdemar Vanhakylä s. 22.11.1899 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 166
    VIII Kustaa Fabianinpoika Iso-Karju, (Taulusta 164, isä Fabian Iso-Karju) s. 16.03.1862 Kuru, Karjula.

    Puoliso: 06.10.1890 Kuru Ida Juhontytär Iso-Karju o.s. Vanhakylä s. 29.08.1870 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Juhonpoika Vanhakylä e. Tallila, s. 31.01.1833 Virrat, Vaskivesi, k. 13.11.1900 Kuru, Olkitaipale ja Heta Kaapontytär Vanhakylä o.s. Kauppila, s. 14.04.1838 Virrat, Vaskivesi, k. 10.05.1902 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Uuno Kustaa Iso-Karju s. 03.01.1892 Kuru, Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 167
    VI Matti Antinpoika Ikonen, (Taulusta 155, isä Antti Ikonen) s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi, k. 15.06.1896 Kuru, Petäjälammi.

    Puoliso: 17.07.1845 Kuru Leena (Helena) Yrjöntytär Ikonen o.s. Ristaniemi. (Taulu 568). (Taulu 38) s. 01.02.1826 Kuru, Ristaniemi, k. 16.06.1908 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat: Yrjö Mikonpoika Ristaniemi, s. 20.04.1781 Kuru, Ristaniemi, k. 16.04.1834 Kuru, Ristaniemi ja Anna Yrjöntytär Ristaniemi o.s. Paksula, s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Eenokki Ikonen Eenokki kuoli 4-vuotiaana vatsanpolttoihin., s. 26.09.1846 Kuru, Petäjälammi, k. 20.05.1851 Kuru, Petäjälammi.
    Eelis Ikonen , s. 30.11.1848 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 168
    Helena Ikonen s. 23.07.1853 Kuru, Petäjälammi.
    Erika Pyydysmäki o.s. Ikonen , s. 13.05.1851 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 170
    Vilhelmiina (Miina) Lehtinen o.s. Ikonen , s. 26.02.1859 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 38
    Maria Ikonen s. 27.09.1861 Kuru, Petäjälammi.
    Tekla Malviina Ikonen s. 22.02.1872 Kuru, Petäjälammi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 168
    VII Eelis Matinpoika Ikonen, (Taulusta 167, isä Matti Ikonen) Ikosen isäntä, kirkkoväärti, s. 30.11.1848 Kuru, Petäjälammi, k. 03.06.1921 Kuru, Petäjälammi.
    Tilannevuosi 1932. IKONEN, 61 km Lielahden asemalta, 68 km Tampereelta ja 50 km Ikosen laiturilta. Omistajat v:sta 1930 Osmo ja Erkki Keskinen. Ollut aikoinaan Laukon torppa ja kuulunut Ikosen suvulle yli 100 v. Akseli Keskinen, nykyisten omistajain isä, tullut taloon vävyksi v. 1907. Pinta-ala 393,78 ha, josta 0,25 puutarhaa, 38 peltoa, 1,25 luonnonniittyä, 350,28 metsä- ja 4 ha joutomaata. Pellot epätasaisia ja maaperältään vaihtelevia; niistä on 6,5 ha tiiliputki- ja lautasalaojissa. Rakennukset viljelysten päässä, Näsijärven Ikosenlahden rannalla. Päärakennuksia 2, joista toinen, 2-kerroksinen, on rakennettu v. 1886 ja uusittu v. 1929. Siinä on 9 huonetta, keskuslämmitys ja peltikatto. Toinen on tehty v. 1902 ja sisältää 8 huonetta. Karjasuoja rakennettu kivestä v. 1874, uusittu v. 1922; siinä on 24 lehmän navetta, 7 hevosen talli, sikala, karjakeittiö, lantasäiliö ja valjashuone. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa automaattiset juomakupit. Vapaa viljelys V. 1930 oli 2 ha ruista, 0,4 vehnää, 12,7 kauraa, 0,8 ohraa, 0,8 vihantarehua, 0,2 hernettä, 1,5 perunaa, 0,4 rehujuurikasveja, 17,7 heinää ja 1,5 kesantoa ja puolikesantoa. Kotieläimiä: 6 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa ja 11 lammasta. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, siat ovat maatiais- ja lampaat kainuulaista rotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, voita, perunoita ja heinää. Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi-, kaivos- ja polttopuita. Sähkövalo omasta dynamosta. Voimakoneena höyrykone. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan» -viljankuivauslaite. Suosittu kesäasuntopaikka luonnonkauneutensa ja hyvien kalavesiensä takia. Lähde: Suomen maatilat, II osa

    1. puoliso: 27.06.1875 Kuru Wilhelmiina (Miina) Juusentytär Ikonen o.s. Heikkilä. (Taulu 765). (Taulu 766) s. 29.06.1856 Kuru, Karjula, k. 27.06.1901 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Heikkilä, s. 23.02.1827 Kuru, Karjula, k. 15.12.1864 Kuru, Karjula ja Karoliina Kustaantytär Kauppila ent. Heikkilä o.s. Taipale, s. 16.03.1835 Teisko, Pohtola.
    Wilhelmiina ja Eelis Ikosen hautakivi Kurun vanhalla hautausmaalla.

    Lapset:
    Uuno Johannes Ikonen s. 05.11.1877 Kuru, Petäjälammi, k. 07.12.1895 Kuru, Petäjälammi.
    Fanny Vilhelmiina Keskinen o.s. Ikonen , s. 18.01.1880 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 169
    Armas Eelis Ikonen s. 21.03.1889 Kuru, Petäjälammi, k. 04.07.1906 Kuru, Petäjälammi.
    Siro Hertta Ikonen s. 09.05.1892 Kuru, Petäjälammi.
    Veli Matti Ikonen s. 18.06.1898 Kuru, Petäjälammi, k. 12.01.1899 Kuru, Petäjälammi.
    2. puoliso: 24.09.1908 Kuru Maria Auroora Kallentytär Ikonen ent. Tuomi o.s. Jusenius s. 24.02.1870 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Sammalisto.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 169
    VIII Fanny Vilhelmiina Eeliksentytär Keskinen o.s. Ikonen, (Taulusta 168, isä Eelis Ikonen) s. 18.01.1880 Kuru, Petäjälammi.

    Puoliso: 12.12.1907 Kuru Akseli Hermanninpoika Keskinen Asioitsija, Ikosen vävy., s. 01.03.1874 Ruovesi.

    Lapset:
    Osmo Ensio Keskinen s. 30.10.1908 Kuru, Karjula, Kähmän saha.
    Osmo ja Erkki Keskinen. IKONEN, 61 km Lielahden asemalta, 68 km Tampereelta ja 50 km Ikosen laiturilta. Omistajat v:sta 1930 Osmo ja Erkki Keskinen. Ollut aikoinaan Laukon torppa ja kuulunut Ikosen suvulle yli 100 v. Akseli Keskinen, nykyisten omistajain isä, tullut taloon vävyksi v. 1907. Pinta-ala 393,78 ha, josta 0,25 puutarhaa, 38 peltoa, 1,25 luonnonniittyä, 350,28 metsä- ja 4 ha joutomaata. Pellot epätasaisia ja maaperältään vaihtelevia; niistä on 6,5 ha tiiliputki- ja lautasalaojissa. Rakennukset viljelysten päässä, Näsijärven Ikosenlahden rannalla. Päärakennuksia 2, joista toinen, 2-kerroksinen, on rakennettu v. 1886 ja uusittu v. 1929. Siinä on 9 huonetta, keskuslämmitys ja peltikatto. Toinen on tehty v. 1902 ja sisältää 8 huonetta. Karjasuoja rakennettu kivestä v. 1874, uusittu v. 1922; siinä on 24 lehmän navetta, 7 hevosen talli, sikala, karjakeittiö, lantasäiliö ja valjashuone. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa automaattiset juomakupit. Vapaa viljelys V. 1930 oli 2 ha ruista, 0,4 vehnää, 12,7 kauraa, 0,8 ohraa, 0,8 vihantarehua, 0,2 hernettä, 1,5 perunaa, 0,4 rehujuurikasveja, 17,7 heinää ja 1,5 kesantoa ja puolikesantoa. Kotieläimiä: 6 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa ja 11 lammasta. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, siat ovat maatiais- ja lampaat kainuulaista rotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, voita, perunoita ja heinää. Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi-, kaivos- ja polttopuita. Sähkövalo omasta dynamosta. Voimakoneena höyrykone. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan» -viljankuivauslaite. Suosittu kesäasuntopaikka luonnonkauneutensa ja hyvien kalavesiensä takia. Lähde: Suomen maatilat, II osa
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 170
    VII Erika Matintytär Pyydysmäki o.s. Ikonen, (Taulusta 167, isä Matti Ikonen) s. 13.05.1851 Kuru, Petäjälammi, k. 28.02.1879 Kuru, Karjula.

    Puoliso: 11.07.1869 Kuru Kaarlo Antinpoika Pyydysmäki. (Taulu 976). (Taulu 977) s. 03.12.1832 Kuru, Karjula, k. 19.02.1895 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pyydysmäki, s. 18.09.1809 Kuru, Karjula, k. 10.08.1878 Kuru, Karjula ja Ulla Martintytär Pyydysmäki o.s. Niinimäki, s. 19.04.1812 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.05.1888 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Inbi Erika Pyydysmäki s. 04.09.1870 Kuru, Karjula, k. 04.05.1871 Kuru, Karjula.
    Lydi Gunilla Pyydysmäki s. 19.11.1872 Kuru, Karjula.
    Elsa Olivia Mäkelä o.s. Pyydysmäki , s. 05.04.1875 Kuru, Karjula. Tauluun 171
    Kalle Arvo Eerik Pyydysmäki s. 07.05.1878 Kuru, Karjula, k. 13.02.1879 Kuru, Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 171
    VIII Elsa Olivia Kaarlontytär Mäkelä o.s. Pyydysmäki, (Taulusta 170, äiti Erika Pyydysmäki) s. 05.04.1875 Kuru, Karjula.

    Puoliso: 20.06.1907 Kuru, Mäkelä Manu Juhonpoika Mäkelä. (Taulu 1426) Mäkelän isäntä., s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.01.1953 Kuru, Riuttaskorpi. Autojen lisääntyessä alettiin sen ajamiseksi vaatia ajokorttia, joka kuitenkin oli helposti saatavissa niminmieheltä. Nimismies ei ollut turhantarkka sitä antaessaan.
    Mäkelän Manusta Riuttasilta oli kerrottu, että kääntyessään hakemaan ajokorttia nimismiehen pihaan, tuli hän autonsa puskurilla tönänneeksi kivisen portinpylvään kumoon. Manu tunnusti reilusti virheensä ja sai ajokortin.

    Riihikosken rengin Arvid Syrjäsen tähtihetkiä oli 20-luvulla sattunut tapahtuma. Manu Mäkelä oli tulossa autollaan Riihikoskelle kylään. Jostain syystä auto teki tenän Enotaipaleessa ja Syrjänen pantiin hakemaan autoa hevosparilla.
    Silminnäkijät ovat kertoneet hänen tyyriin ilmeensä tehneen vaikutuksen miehen istuessa hajareisin auton konepellillä ja ohjastaessa parihevosia.
    Siinä vanha aika ja uusi aika löivät kättä toisilleen.

    Seppä Jaakko Hellman oli Mäkelän Manun kanssa käymässä Tampereella. Manun auto töytäisi Hämeenkadulla hieman toista autoa. Manu hätisteli paikalle rientäviä poliiseja:
    ''Mitäs tähän sekaannettu, kai teillä on tärkeempiäkin hommia''.
    Asia ratkaistiin loppujen lopuksi sulassa sovussa.

    Lähteet: Nafti on, mutta hyvin täyttää (Kurukaista perinnettä) Tampereen Kirjapaino Tampere 1983.
    Taitto: Pekka Ruusukallio

    Kirjan julkaisija Parkkuun kylätoimikunta kiittää kirjailija Uolevi Nojosta, Kurun Sanomien nykyistä (1983) kustantajaa Tampereen Kirjapaino Oy:tä ja lehden vastaavaa toimittajaa Pekka Ruusukalliota näiden merkittävästä avusta kirjan toimitustyössä

    Kurussa syyskuun 1. päivänä 1983
    Parkkuun kylätoimikunta

    Parkkuun kylätoimikiunnan asettama keräystoimikunta:
    Urho Riihikoski, puheenjohtaja
    Raili Tienari (nyk. Tupola), sihteeri
    Jäsenet: Veikko Mäkinen, Uolevi Nojonen, Pekka Ruusukallio, Juho Tienari ja Valto Taipale.
    Vanhemmat: Juho Manu Matinpoika Mäkelä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Amanda Salomonintytär Mäkelä o.s. Heinämäki, s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

    Lapset:
    Jorma Veijo Mäkelä Koululainen, s. 12.04.1908 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
    Kauko Tapio Mäkelä s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
    Helinä Mäkelä s. 31.10.1917 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 172
    VI Maria Antintytär Petäjäniemi o.s. Ikonen, (Taulusta 155, isä Antti Ikonen) s. 16.05.1818 Kuru, Petäjälammi.

    Puoliso: 01.07.1846 Juho Henrikinpoika Petäjäniemi. (Taulu 1360) s. 14.03.1818 Kuru, Karjula, k. 22.11.1881 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat: Henrik Joosepinpoika Petäjäniemi, s. 11.01.1790 Kuru, Karjula, k. 18.07.1862 Kuru, Karjula ja Anna Heikintytär Petäjäniemi o.s. Ylä-Minkkinen, s. 27.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, k. 17.03.1874 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Maria Petäjäniemi , s. 02.02.1848 Kuru, Karjula. Tauluun 173
    Anna Vilhelmiina Petäjäniemi s. 26.03.1854 Kuru, Karjula.
    Eeva Katariina Petäjäniemi s. 28.02.1856 Kuru, Karjula.
    Mariana Petäjäniemi , s. 18.04.1859 Kuru, Karjula. Tauluun 179
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 173
    VII Maria Juhontytär Petäjäniemi, (Taulusta 172, isä Juho Petäjäniemi) s. 02.02.1848 Kuru, Karjula.

    1. puoliso: 27.08.1871 Kuru, Petäjäniemi Jopi Manu Joosepinpoika Petäjäniemi e. Ala-Paappanen. (Taulu 933). (Taulu 935) Petäjäniemen vävy ja isäntä, s. 04.03.1843 Kuru, Petäjälammi, k. 06.04.1881 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Ala-Paappanen, s. 07.03.1816 Kuru, Petäjälammi ja Anna Pertintytär Ala-Paappanen ent. Vähäniemi o.s. Leppälä, s. 08.06.1812 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1850 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Juho Manu Petäjäniemi , s. 13.06.1872 Kuru, Karjula. Tauluun 174
    Lyyti Miiina Riihikoski o.s. Petäjäniemi , s. 24.08.1875 Kuru, Karjula. Tauluun 176
    Anna Heleena Alanen o.s. Petäjäniemi , s. 27.11.1879 Kuru, Karjula. Tauluun 177
    2. puoliso: 30.11.1884 Kuru Antti Antinpoika Knös s. 02.03.1849 Pirkkala, k. Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Lapset:
    Hilma Eleonoora Knös s. 14.06.1885 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Matilda Knös s. 06.04.1887 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 02.05.1887 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Alina Knös s. 22.04.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 174
    VIII Juho Manu Jopinpoika Petäjäniemi, (Taulusta 173, äiti Maria Petäjäniemi) Petäjäniemen poika, armeijaan kelpaamaton. Petäjälammin Ikosen renki, missä meni naimisiin, muutti 1896 Karjulan kylän Petäjäniemen taloon itselliseksi ja sai ensimmäiset lapsensa. ja sai ensimmäiset lapsensa itsellisenä ollessaan. Muutti vuonna 1899 takaisin Petäjälammin Ikoselle itselliseksi. Juho muutti perheineen vuonna 1902 Keihäslahden Lammin talon mäkitupalaiseksi ja vuonna 1904 kotiinsa Petäjäniemeen isännäksi., s. 13.06.1872 Kuru, Karjula.

    Puoliso: 28.06.1896 Kuru Margareetta Juhontytär Petäjäniemi s. 16.06.1877.

    Lapset:
    Aune Helena Petäjäniemi s. 02.01.1897 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Aarno Petäjäniemi s. 28.10.1898 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Niemikylässä asuneet Petäjäniemen veljekset olivat innokkaita urheilumiehiä. Kuvassa he seisovat kotipihallaan rakentamansa korkeushyppypaikan edustalla 1920-luvun puolivälissä.
    Toivo Johannes Petäjäniemi s. 04.06.1901 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Niemikylässä toimivan Näsin Kiviteollisuuden miehiä louhimassa graniittilohkareita 1920-luvun lopulla. Työnsä ääressä ovat Toivo Petäjäniemi, Aarne Onnia ja Lamminen.
    Pekka Justus Petäjäniemi s. 02.09.1904 Kuru, Karjula, k. 03.03.1940 Äyräpää, Vuosalmi.

    1: PETÄJÄNIEMI, PEKKA JUSTUS
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 3
    ammatti taloll.
    sotilasarvo alikersantti
    joukko-osasto
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 02.09.1904
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Kuru
    asuinkunta Kuru
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 03.03.1940
    kuolinpaikka Vuosalmi
    kuolinkunta Äyräpää
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru.
    Pekka kaatui Äyräpäässä ja hänen veljensä Oiva ja Otto siitä noin 40 km:n päässä Taipaleessa.
    Otto Atso Petäjäniemi Talollinen, res.alikersantti. Siunattu Kuru sankarihautausmaalle 31.3.1940, s. 11.04.1906 Kuru, Karjula, k. 20.02.1940 Metsäpirtti, Taipale.

    1: PETÄJÄNIEMI, OTTO ATSO
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 1
    ammatti taloll.
    sotilasarvo alikersantti
    joukko-osasto JR 21
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 11.04.1906
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Kuru
    asuinkunta Kuru
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 20.02.1940
    kuolinpaikka Taipale
    kuolinkunta Metsäpirtti
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru.
    Kolme Petäjäniemen veljeksistä kaatui talvisodassa 20 päivän sisällä. Oiva ja Otto kaatuivat Metsäpirtin Taipaleen kylässä 9 päivän sisällä.
    Oiva Aatos Petäjäniemi , s. 25.04.1908 Kuru, Karjula. Tauluun 175
    Eino Petäjäniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 175
    IX Oiva Aatos Petäjäniemi, (Taulusta 174, isä Juho Petäjäniemi) Työnjohtaja, res.alikersantti. Oiva on siunattu Kurun sankarihautausmaalle 17.3.1940 (poissaolevana jäi kentälle)., s. 25.04.1908 Kuru, Karjula, k. 11.02.1940 Metsäpirtti, Taipale.

    1: PETÄJÄNIEMI, OIVA AATOS
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 2
    ammatti työnjoht.
    sotilasarvo alikersantti
    joukko-osasto JR 21
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 25.04.1908
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Kuru
    asuinkunta Kuru
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 11.02.1940
    kuolinpaikka Taipale
    kuolinkunta Metsäpirtti
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru.
    Kurun suojeluskunta perustettiin vuonna 1917, mutta sen toiminta lakkasi kapinan aikana. Kun valkoiset olivat vallanneet Kurun, suojeluskunta perustettiin uudelleen 20.3.1918. Kurun suojeluskunnan toiminta päättyi sk-järjestön lakkauttamiseen jatkosodan jälkeen. Petäjäniemen veljekset Niemikylästä edustivat parhaimmillaan sitä henkeä ja toimintaa, jonka varaan suojeluskuntien maanpuolustustyö rakentui. Petäjaniemet olivat tunnollisia sk-harjoituksissa kävijöitä, erinomaisia urheilijoita ja maanpuolustushenkisiä. Veljekset voittivat yhteensä kymmeniä sk-piirin mestaruuksia hiihdossa ja yleisurheilussa. Kuvassa Petäjäniemet kokoontuneina seiväshyppyharjoituksiin. Atso Petäjäniemin hyppäsi vuonna 1937 karahkaseipäällä 320 senttiä, mikä oli välineet huomioonottaen kova tulos. Petäjäniemet vasemmalta: Toivo, Oiva, Eino, Atso, Pekka ja Aarno. Heistä kolme kaatui talvisodassa.

    Puoliso: Anna Aleksandra Petäjäniemi Anna-leski muutti lapsineen 1.6.1943 Kangasalan Liuksialan Kalliomäkeen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 176
    VIII Lyyti Miiina Jopintytär Riihikoski o.s. Petäjäniemi, (Taulusta 173, äiti Maria Petäjäniemi) Lyyti muutti Tampereelta vuonna 1905 Kurun kotiinsa ja sieltä naimisiin mentyään Riihikoskelle 1909., s. 24.08.1875 Kuru, Karjula. Riihikosken Lyytillä oli kolme kosijaa, Tanhuamäet ja Aholat.
    - Ei merkitse mitään, totesi kuitenkin kilvan voittanut Riihikosken Kalle,
    - sillä tässä asiassa on sadattuhannet kysseessä.

    Puoliso: 22.01.1909 Kuru Kaarlo (Kalle) Edvard Juhonpoika Riihikoski e. Mäkelä. (Taulu 1466). (Taulu 1467) Riihikosken isäntä, omisti vaimonsa Marian kanssa Kurun Riuttasilla olevat Mäkelän ja Suutarilan, yhteispinta-alaltaan lähes 1000 ha. Rippikirjassa merkintä, Kalle änkyttää., s. 24.06.1861 Kuru, k. 01.01.1920 Kuru, Riihikoski.

    Kaarlo ja Maria Mäkelä myivät molemmat tilat (Suutarinen ja Mäkelä) 6.7.1890 Tampereen Asfalttitehdas Oy:lle. Kauppahinta oli 29000 mk. Siitä maksettiin heti 3000 mk ja loput 50000 mk:n erissä lainhuutojen jälkeen ja loput viimeisen ja kolmannen lainhuudon jälkeen Lopuille 21000 mk:n summalle oli haettu kiinnitys Kaarlo Juhonpoika Suutarille 5.2.1891. Mäkelän tila oli 5/24 manttaalia.

    Kaarlo ja Maria Mäkelä käyttivät osan saamastaan kauppahinnasta heti. He ostivat Riihikosken tilan Aleksanteri Sääkslahdelta 19.11.1890. Kallen ja Marian eläkeoikeus säilyi tämänkin kaupan jälkeen. Aleksanteri Sääkslahti oli Hainarin torppari. Myytyään talon Aleksanteri palasi vuonna 1890 takaisin Hainarin torppaan.
    Riuttasen Mäkelästä muuttaneet Urho Riihikosken isovanhemmat Kalle ja Maria Riihikoski isännöivät taloa vuoteen 1908. Maria Riihikoski sairastui 1906 vakavaan sairauteen, jota hoidettiin kirurgisesti Helsingissä, silloin kuuluisassa Engströmin sairaalassa. Vakavan sairauden vuoksi talo myytiin Orismalan maamieskoulun päättäneelle Urho Riihikosken isälle Arvi Riihikoskelle. Hänen veljensä Ville Riihikoski sai oman noin 38 hehtaarin osan tilasta.
    (Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani)

    Riihikoski se on kun vanhoja muistelee.
    Vanhemmat: Juho Manu Matinpoika Mäkelä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Selma Fredrika Juhontytär Mäkelä o.s. Ranta-Riekkola, s. 14.04.1838 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 18.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
    Kurun Riuttaskorven Mäkelä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 177
    VIII Anna Heleena Jopintytär Alanen o.s. Petäjäniemi, (Taulusta 173, äiti Maria Petäjäniemi) s. 27.11.1879 Kuru, Karjula.

    Puoliso: 24.11.1904 Kuru Edvard Juhonpoika Alanen. (Taulu 1459) s. 01.03.1876 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat: Juho Manu Esanpoika Alanen, s. 02.11.1841 Kuru, Keihäslahti ja Heta Heikintytär Alanen o.s. Pihlajamäki, s. 13.10.1844 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.

    Lapset:
    Alli Maija Leppälahti o.s. Alanen , s. 16.01.1906 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 178
    Martti Johannes Alanen s. 05.06.1908 Kuru, Keihäsjärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 178
    IX Alli Maija Leppälahti o.s. Alanen, (Taulusta 177, isä Edvard Alanen) s. 16.01.1906 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.01.1988 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: Uuno Johannes Leppälahti. (Taulu 382) Savisalmen isäntä 1931-1945, s. 25.06.1908 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.09.1970 Kuru, Vaakaniemi.

    Savisalmi lohkaistiin Toikosta vuonna 1931. Sen osti Uuno Leppälahti, joka isännöi taloa vuoteen 1945. Uuno rakensi päärakennuksen vuonna 1932 sekä navetan ja muut tarpeelliset rakennukset.
    Leppälahden talo oli ensimmäisiä keskuslämmitystaloja Kurussa.
    Uuno ja Maija Leppälahti muuttivat vuonna 1945 Leppälahteen ja silloin he lahjoittivat tilan lapsilleen Paulille ja Anna-Liisalle.
    Pauli jäi viljelemään tilaa ja Anna-Liisa toimi Ylöjärven lukion matematiikan opettajana eläkeikäänsä asti. Hän myi osuutensa Savisalmesta veljelleen Paulille vuonna 1953.
    Vanhemmat: Johannes (Juha) Eliaanpoika Leppälahti, s. 12.10.1881 Kuru, Vaakaniemi, k. 28.11.1956 Kuru, Vaakaniemi ja Josefiina Mooseksentytär Leppälahti o.s. Kastari, s. 18.10.1885 Kuru, Olkitaipale.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 179
    VII Mariana Juhontytär Petäjäniemi, (Taulusta 172, isä Juho Petäjäniemi) s. 18.04.1859 Kuru, Karjula.

    Puoliso: 15.06.1879 Kuru Juho Manu Kaarlenpoika Hainari. (Taulu 1399) Hainarin vuokraaja eli lampuoti., s. 19.03.1855 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Vanhemmat: Kaarle Kustaa Matinpoika Hainari e. Kallio, s. 29.12.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Heta Yrjöntytär Hainari o.s. Mattila, s. 16.04.1826 Teisko, Rikala, Leponiemi, k. 08.12.1888 Kuru, Hainari.
    Juho syntyi noin kaksi kuukautta ennen isänsä Kallen ja äitinsä Hetan naimisiinmenoa.

    Lapset:
    Juho s. 22.07.1879 Kuru, Hainari.
    Otto s. 30.03.1883 Kuru, Hainari, k. 11.05.1883 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 180
    V Valpuri Matintytär Vänninmaja o.s. Ylä-Kapee, (Taulusta 154, äiti Kaisa Ylä-Kapee) Kurun Pohjankapeen Hietalahden Vänninmajan torpan emäntä, Valpuri kuoli 46-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 28.04.1786 Kuru, Pohjankapee, k. 26.06.1832 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

    Puoliso: 17.06.1819 Kuru Juho Matinpoika Vänninmaja Hietalahden Vänninmajan torppari, Juho kuoli 68-vuotiaana ''hivutustautiin'' eli yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 31.05.1798 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 15.07.1866 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Vänninmaja, s. 05.02.1772 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, k. 20.06.1852 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti ja Leena Matintytär Vänninmaja o.s. Vihola, s. 10.02.1769 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.12.1851 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

    Lapset:
    Anna Vänninmaja s. 07.01.1821 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
    Leena Vänninmaja s. 24.04.1824 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
    Kalle Vänninmaja s. 03.01.1828 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 16.01.1828 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
    Maria Niemelä o.s. Vänninmaja , s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti. Tauluun 181
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 181
    VI Maria Juhontytär Niemelä o.s. Vänninmaja, (Taulusta 180, äiti Valpuri Vänninmaja) Maria oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen piika naimisiin mennessään., s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 27.10.1890 Kuru, Kapee, Ylä-Kapee.

    Puoliso: 06.05.1855 Kuru Aaron Herman Josefinpoika Niemelä e. Särkijärvi. (Taulu 1667) Aaron oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen renki naimisiin mennessään. Ylä-Kapeen Niemelän torppari. Niemelä kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun Niemikylään., s. 04.09.1830 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 23.12.1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    Vanhemmat: Josef Yrjönpoika Särkijärvi e. Isokarju II (Ylinen), s. 07.07.1786 Kuru, Karjula, k. 13.01.1831 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Juhontytär Särkijärvi, s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Vilhelmiina Niemelä Vilhelmiina kuoli 22-vuotiaana rintatautiin., s. 14.03.1856 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee, k. 27.12.1878 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    Herman Niemelä , s. 19.06.1858 Kuru, Pohjankapee, Peltomäki. Tauluun 182
    Amanda Hankuri o.s. Niemelä , s. 02.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee. Tauluun 183
    Eelis Niemelä Eelis muutti Kurusta 17.4.1895 Tampereelle., s. 06.01.1865 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    Juho Niemelä Juho muutti Kurusta 12.11.1895 Ylöjärvelle., s. 07.05.1868 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    Eemeli Eetu Niemelä s. 01.09.1872 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 182
    VII Herman Aaroninpoika Niemelä, (Taulusta 181, isä Aaron Niemelä) s. 19.06.1858 Kuru, Pohjankapee, Peltomäki, k. 10.09.1926 Kuru, Niemikylä.
    Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen Niemelän torppa kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun Niemikylään ja sijaitsee Näsijärven Vankaveden rannalla Onniansaarta ja Kapeeta vastapäätä.

    Puoliso: 27.11.1904 Kuru Vivika Pauliina Hermannintytär Niemelä o.s. Välimäki. (Taulu 333) s. 18.06.1873 Pirkkala, Naistenmatka, Kyösti, k. 22.06.1927 Kuru, Niemikylä.
    Vanhemmat: Hermanni Ferninand Vilhelminpoika Välimäki, s. 13.10.1846 Vesilahti, Ania, Heikkilä, k. 14.06.1908 Kuru, Karjula, Vähä-Karju ja Selma Juhontytär Välimäki o.s. Järvenpää, s. 14.02.1851 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto, k. 13.09.1923 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Lyyli Vilhelmiina Puttonen o.s. Niemelä Lyyli eli 100-vuotiaaksi., s. 27.04.1906 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee, k. 13.03.2007 Helsinki.
    Martti Niemelä s. 15.05.1909 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    Reino Niemelä s. 1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    Onni Valdemar Niemelä s. 20.02.1914 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 183
    VII Amanda Aaronintytär Hankuri o.s. Niemelä, (Taulusta 181, isä Aaron Niemelä) s. 02.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.

    Lapset:
    Johannes Niemelä s. 16.04.1892 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee, k. 14.05.1973 Kuru.
    1. puoliso: 23.05.1904 Kuru Manu Kaaponpoika Hankuri e. Saarijärvi. (Taulu 702). (Taulu 706) s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi.
    Vanhemmat: Kaapo Juhonpoika Saarijärvi, s. 29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi, k. 30.12.1897 Kuru, Keihäsjärvi ja Ulla Matintytär Saarijärvi o.s. Sillanpää, s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 31.07.1901 Kuru, Keihäsjärvi.
    Lapset:
    Hilma Elviira Hankuri s. 25.02.1906 Kuru, Karjula, Nygård.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 184
    IV Mikko Heikinpoika Lettoniemi e. Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki Tienari) Tienarin poika, Tienarin torpan Lettoniemen isäntä, Mikko kuoli 53-vuotiaana punatautiin., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, k. 18.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Kalliolahti.

    Puoliso: 14.09.1783 Kuru Valpuri Juhontytär Lettoniemi Toikon ja Tienarin piika ja miniä, Tienarin torpan Lettoniemen emäntä., s. 1758, k. Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Lapset:
    Anna Lettoniemi o.s. Tienari s. 10.12.1784 Kuru, Olkitaipale.
    Jooseppi Lettoniemi e. Tienari s. 08.05.1787 Kuru, Olkitaipale.
    Saara Lettoniemi o.s. Tienari s. 12.01.1790 Kuru, Olkitaipale.
    Helena Lettoniemi o.s. Tienari s. 01.01.1793 Kuru, Olkitaipale.
    Heta Lettoniemi o.s. Tienari s. 11.09.1795 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 185
    III Juho Yrjönpoika Sipilä e. Tienari, (Taulusta 2, isä Yrjö Tienari) Tienarin poika, Sipilän torppari, kuoli ''vesitautiin'' 81-vuotiaana., s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1807 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

    Puoliso: 11.11.1753 Kuru Valpuri Sipintytär Sipilä s. 01.04.1737 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 22.12.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Vanhemmat: Sipi Matinpoika Sipilä e. Leppälä, s. 21.01.1706 Vilppula, Leppäkoski, k. 01.12.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Yrjöntytär Sipilä o.s. Minkkinen, s. 21.02.1704 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.11.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

    Lapset:
    Antti Sipilä , s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri. Tauluun 186
    Maria Sipilä s. 12.03.1758 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.
    Juliana Torkko o.s. Sipilä , s. 24.03.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 201
    Yrjö Sipilä s. 27.03.1765 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Justiina Sipilä s. 11.04.1769 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Liisa Sipilä s. 23.06.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 186
    IV Antti Juhonpoika Sipilä, (Taulusta 185, isä Juho Sipilä) Sipilän torppari, s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri, k. 11.07.1839 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.

    Puoliso: Anna Tuomaantytär Sipilä. (Taulu 1432) Sipilän torpparin rouva., s. 14.01.1760 Karjula (Teisko), k. 07.01.1837 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Vanhemmat: Tuomas Yrjönpoika Lörpys, s. 1713 Kuru, Petäjälammi, k. 28.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Petterintytär Flinck, s. 16.06.1726 Teisko, Kulju, k. 22.03.1808 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Juliaana Sipilä , s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 187
    Yrjö Sipilä s. 13.02.1785 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Antti Sipilä s. 15.07.1787 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Juho Sipilä s. 31.12.1793 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 187
    V Juliaana Antintytär Sipilä, (Taulusta 186, isä Antti Sipilä) Torpparin rouva, s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

    Puoliso: 26.12.1804 Kuru Antti Matinpoika Sipilä e. Lepistö Torppari, s. 10.09.1777 Kuru, Keihäslahti, k. 20.04.1828 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Kuoli hengenahdistukseen 50-vuotiaana.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Lepistö, s. 1734, k. 18.05.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Pirkko Tuomaantytär Lepistö o.s. Sormunen, s. 11.03.1745 Kuru, Aurejärvi, k. 18.01.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

    Lapset:
    Liisa Sipilä s. 31.03.1805 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Antti Sipilä s. 08.04.1808 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 27.06.1831 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana.
    Maria Sipilä s. 12.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Eeva Karoliina Sipilä s. 20.03.1816 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Charlotta (Lotta) Sipilä , s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 188
    Kalle Juho Sipilä s. 03.07.1821 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Matti Kangasmäki e. Sipilä , s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 198
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 188
    VI Charlotta (Lotta) Antintytär Sipilä, (Taulusta 187, äiti Juliaana Sipilä) Piika, torpparin rouva, piikana Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75, Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-, s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Charlotta kastettiin pappilan Myllärin talossa.
    Kasteen suoritti pappi Polviander.
    Kummeina Tamlanderit.

    Puoliso: 18.11.1842 Kuru Yrjö Antinpoika Moisio e. Vanhakylä. (Taulu 1434) Talollisen poika, Vanhakylän Moision torppari, Vanhakylän itsellinen, s. 11.09.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 16.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Vanhemmat: Antti Tuomaanpoika Vanhakylä, s. 22.06.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1841 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Yrjöntytär Vanhakyla o.s. Dierf, s. 19.04.1780 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1852 Kuru, Vanhakylä.

    Lapset:
    Amanda Karoliina Vanhakylä Kuollut punatautiin 3-vuotiaana., s. 17.07.1843 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1846 Kuru, Olkitaipale.
    Maria Serafia Moisio , s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 189
    Vilhelmiina Siren o.s. Moisio , s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 193
    Mathilda (Thilda) Hangaslampi o.s. Moisio , s. 15.08.1850 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 195
    Helena (Leena) Vanhakylä o.s. Moisio , s. 31.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 196
    Henriikka Lingren o.s. Moisio , s. 26.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 197
    Aleksantra Vanhakylä o.s. Moisio Piika Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75, Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-76, Myllärissä 1877-1880, Vanhakylässä 1880-81, muutti Tampereelle 17.10.1881, s. 27.05.1859 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 189
    VII Maria Serafia Yrjöntytär Moisio, (Taulusta 188, isä Yrjö Moisio) Olkitaipaleen Lassilan piika, Myllärin piika 1860, Olkitaipaleen Moision eli kotinsa piikana 1860-61, Wetikon piika 1861-63, Myllärin piika 1863-67, taas kotonaan Moisiossa piikana 1867-68, Myllärissä 1868- , missä naimisiin, muutti perheineen Vanhakylään mäkitupalaiseksi. Kuoli halpaukseen 52-vuotiaana., s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Lapset:
    Manu Muutti 18.3.1883 Tampereelle., s. 03.12.1867 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    1. puoliso: 13.12.1868 Kuru Kalle (äpärä) Wendlanpoika Salmelin. (Taulu 1574). (Taulu 1575) Myllärin renki, nuorimies, Vanhakylän mäkitupalainen., s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri, k. Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Olivat töissä Olkitaipaleen Myllärissä piikana ja renkinä.
    Muuttivat Vanhankylän tilalle mäkitupalaisiksi.
    Äiti: Vendla Karoliina Juhontytär Salmelin, s. 05.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Salminiemi, k. 29.09.1851 Kuru, Hainari, Kivioja.
    Kurun kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakennustöitä johti kirkonrakentajamestarin sisarenpoika Matti Åkergren. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1781 ja se vihittiin käyttöön saman vuoden syyskuun 30. päivänä ja nimettiin Kustaa Aadolfin kirkoksi. Muodoltaan kirkko on pitkäkirkko, jossa on kylkiäiset molemmilla sivuilla. Kellotapuli liittyy kiinteästi kirkkorakennukseen. Tornin sipulikupoli välipullistumineen on erikoinen ja siinä on vaikutteita alankomaalaisesta renessanssista ja italialaisesta barokista. Kellotapulissa on kaksi kelloa, joista pienempi hankittiin vuonna 1782 Tukholmasta ja suurempi vuonna 1821 Pietarista. Kirkon pääoven vieressä on vaivaisukko, jonka on valmistanut Matti Mäkinen vuonna 1936. Ensimmäinen maininta vaivaisukosta löytyy seurakunnan asiakirjoista vuodelta 1855. Kirkkotarhassa on 10-hankainen kirkkovene Kapee vuodelta 1877. Kapeella soudettiin kirkkomatkoja vielä 1920-luvulla. Vuonna 1848 rakennettiin sakaristo kirkon itäpäätyyn nykyiselle paikalleen. Alun perin sakaristo sijaitsi kirkon pohjoissivulla olevassa kylkiäisessä. Urut ja urkulehteri rakennettiin 1894. Viimeksi kirkko on maalattu sisältä vuonna 2001. Kurun kirkko kesäajan tiekirkkona. Kurun kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Kirkko on tällöin avoinna joka päivä klo 11-17. Kirkkoon on mahdollisuus tutustua oppaan johdattelemana. Tervetuloa!
    Lapset:
    Kalle Iisakki Salmelin s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 22.12.1874 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Aina Serafia Salmelin Muutti 3.4.1887 Tampereelle, s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Hulda Salmelin Kuoli tulirokkoon 14-vuotiaana., s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.12.1890 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Arvo Salmelin s. 07.11.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.12.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Lempi Maria Lahdenpohja o.s. Salmelin , s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 190
    Wilma Salmelin Piikana Kurun Olkitaipaleen Myllärissä 1899-, s. 09.11.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Tyyne Sofia Salmelin s. 22.08.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 25.01.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 190
    VIII Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, (Taulusta 189, äiti Maria Moisio) Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä. Lempi kuoli 72-vuotiaana influenssaan, sairasti kroonillista nivelreumatismia., s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

    Vuonna 1954 kesäkuun 13 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 30 päivänä kuolleen vanhaemäntä Lempi Maria Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajina täysi-ikäiset lapset; Tauno Johannes Lahdenpohja, s. 29.8.1909, Unto Matias Lahdenpohja, s. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki Ojanen, o.s. Lahdenpohja, s. 26.11.1915.
    Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa lahdenpohjan tilalla, Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, oli vainajan poika Unto Matias Lahdenpohja.
    Unto Matias lahdenpohja, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    A. PESÄN VARAT:

    a) Puhdasta rahaa:

    Käteisenä 3.282 mk

    b) Arvoesineitä:

    Kultaesineitä 2 kpl. a 2000 mk 4.000

    c) Hopeaesineitä:

    Lusikoita, veitsiä ja haarukoita 500

    d) Pitovaatteita:

    Leninkejä, päällysvaatetta, alusvaatetta, sukkia, jalkineita y.m.s.
    yhteensä 3.000

    e) Sekalaista:

    Emaliämpäreitä 2 kpl 300

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 11.082 Smk

    B. PESÄN POISTOT:

    Hautauskulut ja hautajaispidot
    y.m. sellaiset kulut yhteensä erä laskelmien mukaan 41.195

    Vainajan varojen ylimenevän osan suorittanut Unto M. Lahdenpohja

    Vaivaistenprosentti 1/8 44

    PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 41.229 Smk

    C. Lopputili

    Varoja 11.802 mk
    Poistoja 41.229 mk

    PESÄN VELKAA 30.147 Smk

    Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa, eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
    Veroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitaja Unto Matias Lahdenpohja, jonka osoite on Parkkuu.
    Valanvelvoituksin vakuutan rehellisestiilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

    Paikka ja aika edellämainitut.

    -----------------------------------------------
    Unto Matias Lahdenpohja

    Maanviljelijä Kurun kunnan Vaakaniemen kylästä.

    ----------------------------------------------------
    P. E. Uusitalo
    Kauppias Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

    -----------------------------------------------------
    Eino Aalto
    Maanviljelijä Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

    Vaivaisprosentti 44 mk maksetuksi kuitataan
    Kurussa kesäkuun 22 p:nä 1954

    Kurun Säästöpankki
    Annikki Ikonen

    Pesän varat poistoja lukuunottamatta ovat mk. 11.082 mk

    Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
    Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1954

    R. Salmi
    Perintöverolautakunnan puheenjohtaja


    HINNAT JA PALKAT:

    1970-luvun lama lähti liikkeelle energiakriisistä, jolloin raakaöljyn hinnat nousivat vuoden lopulta lähtien nopeasti nelinkertaiseksi. Öljy on tärkeä energianlähde ja energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Öljynhinnan korotus nosti tuotantohintoja siinä suhteessa kuin energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Energian kotimaisuusaste oli vuonna 1978 vain 27 %.

    Bruttokansantuotteen hintaindeksi nousi vuodesta 1954 vuoteen 1978 5,3 -kertaiseksi. eli hieman vähemmän kuin tuontihinnat (5,8 -kertaisiksi eli 6,9 % vuodessa). Suomen vientihinnatkin ovat nousseet vastaavana ajankohtana hitaammin kuin tuontihinnat eli 6,6 % vuosittain. Vuosina 1954-78 julkisen kulutuksen hinnat nousivat vuosittain 8,6 % vuodessa ja yksityisen kulutuksen hinnat nousivat vastaavasti 6,1 % vuodessa.

    Ulkomaisen energian hinnannoususta liikkeelle lähtenyttä inflaatioaaltoa ovat voimistaneet tuottavuuden nousua suuremmat palkankorotukset, jotka ovat lisänneet kotimaisen tuotannon kustannuksia. Osa palkankorotuksista on päätetty työnantajien ja työntekijöiden välisissä tupo- eli tulopoliittisissa neuvotteluissa, osa on tapahtunut ns. liukumina eli neuvotteluissa sovitun ylittävinä korotuksina.

    Elintarvikkeiden vähittäiskauppahintoja:

    1981 1985 1987 1990 1992

    kulutusmaito, litra 2,43 3,32 3,39 3,99 4,05

    meijerivoi, 500 g 13,47 18,41 19,03 19,89 16,34

    juusto, Emmental, kg 28,07 38,35 38,67 46,77 50,11

    Margariini, 250 g 3,95 5,97 6,22 12,45 10,26

    Munat, kg 12,47 16,56 15,26 17,00 17,27

    Vehnäjauhot, 2 kg 9,95 14,45 14,07 12,50 11,72

    Ruisjauhot, kg 3,39 4,91 4,99 7,13 7,33

    Näkkileipä, 530 g 7,17 10,04 11,09 12,62 14,71

    Vehnäleipä

    ranskanleipä, 400g 3,38 5,34 6,00 7,32 7,39

    Sianliha,

    tuore keskikylki kg 17,59 25,89 29,03 34,33 35,85

    Nakkimakkara, kg 24,35 31,29 33,14 40,17 41,04

    Silakka, tuore, kg 4,85 6,83 7,66 8,49 8,76

    Palasokeri, kg 7,66 8,95 8,32 9,82 10,41

    Kahvi, paahdettu, 1/2 kg 14,09 21,75 21,30 15,00 13,74

    Appelsiinit, kg 5,70 7,23 6,64 6,72 7,17

    Laskennallinen keskipalkka eli palkkasumma oli vuonna 1954 3200 mk ja vuonna 1978 34500 mk. Siten palkkataso nousi vuosittain yli 10 % ja vuosina 1968-78 peräti 15 % vuodessa. Palkkatason noususta hintojen nousu on kuitenkin nielaissut suurimman osan, joten reaalipalkka on vuosina 1954-78 eli 25 vuodessa suunnilleen kaksinkertaistunut. Reaalipalkat nousivat siten keskimäärin noin 4 % vuodessa, vuodesta 1969 lähtien 3,8 % vuodessa.

    Vuonna 1977 suurimmat energiankuluttajat olivat:

    Kiinteistöjen lämmitys 26, 4 %, teollisuus 25,6 %, erillinen sähkönhankinta 25,5 %, liikenne 12,7 %, kaukolämpö ja -voima 6,7 % sekä öljynjalostamojen oma käyttö 3,1 %.

    Työntekiöiden keskituntiansioita, mk/tunti:

    1990 1991 1992

    Autoliikenne 46,34 48,98 49,32

    linja-autonkuljettaja 48,07 51,07 51,34

    täysperävaununkuljettaja 48,00 50,79 50,48

    Maataloustyöntekijät 33,21 37,19 37,96

    Metsätyöntekijät (päiväansio) 289,22 307,83 320,24

    Rakennusalan työntekiät 57,60 59,72 58,34

    sähköasennusala 63,57 65,51 64,18

    talonrakennusala 57,28 59,38 57,63

    Teollisuustyöntekijät 47,65 50,68 52,25

    kemian teollisuus 42,11 43,67 51,47

    graafinen teollisuus 51,31 52,53 53,44

    metalliteollisuus 49,37 51,47 52,93

    kenkäteollisuus 32,60 34,68 35,08

    paperiteollisuus 54,36 58,26 59,87

    huonekaluteollisuus 39,61 42,20 43,31

    puutavarateollisuus 43,54 45,73 47,14

    tekstiiliteollisuus 36,69 39,33 40,94

    vaateteollisuus 32,68 35,77 36,20

    lasi-, savi- ja kiviteollisuus 47,90 49,43 50,41.

    Puoliso: 25.07.1908 Kuru Kalle Kallenpoika Lahdenpohja. (Taulu 270) Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi.

    Vuonna 1928 tammikuun 21 päivänä toimitettiin perunkirjoitus arviomiehiksi kutsuttuja talollisen Fabian Aalton ja poliisikonstaapeli Kustaa Koskisen läsnäollessa viime lokakuun 26 päivänä kuolleen talollisen Kalle Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto ja kotipaikka Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä ja jolta, kuten oheen liitetty ote kirkonkirjasta osoittaa, jäi oikeuden omistajia leski Lempi Lahdenpohja ja lapsia: Tauno Johannes synt. 29.8.1909, Unto Matias synt. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki synt. 26.11.1915.
    Leski Lempi Lahdenpohjaa, jonka hallinnassa pesä ilmoituksen mukaan nykyään oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä; minkä tähän merkittyä leski Lempi lahdenpohja toi esille Kurun ja Teiskon pitäjäin käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden Kalle ja Lempi Lahdenpohjalle antaman kiinnekirjan Lahdenpohjan lohkotilaan Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, minkä talon aviopuolisot olivat 17 päivänä helmikuuta 1924 ostaneet Kalle Lahdenpohjan äidiltä Maija Lahdenpohjalta.
    Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän omaisuus, velat ja lyhennykset seuraavassa järjestyksessä:

    PESÄN OMAISUUS:

    Lahdenpohjan lohkotila Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä 12 000 mk

    Yhteensä 12 000 mk

    Puhdasta rahaa 1 000 mk

    Yhteensä 1 000 mk

    Kultaa: 2 sormusta 50 mk

    Yhteensä 50 mk

    Sekalaista taloustavaraa:

    Kahvikalusto 20
    6 lautasta ja 10 juomalasia 14
    4 pr. veitsiä ja haarukoita 12
    3 lasiasettia ja 2 pöytäkannua 13
    4 kivivatia ja 5 emalimukia 20
    1 teekannu ja 2 vesikauhaa 7
    1 kuparinen - ja 1 emalinen kahvipannu 20
    Kahvimylly ja paahdin 8
    2 pataa ja 2 paistinpannua 26
    2 läkkipellistä - ja 5 puista ämpäriä 30
    3 saavia ja 4 pyttyä 27
    2 tiinua ja 2 kaljatynnyriä 30
    2 maitokannua ja 1 kirnu 15
    2 komia ja 3 pärekoppaa 55
    Nahkaa 200
    5 mtr. sarsia 75
    1 tasku -, 1 seinä - ja 1 herätyskello 75

    Yhteensä 647 mk

    Pito - ja liinavaatteita:

    6 lakanaa ja 1 pohtarin päällinen 70
    2 pöytäliinaa ja 6 pyyheliinaa 80
    3 täkkiä ja 4 tyynyä 170
    1 det akkunaverhot 20
    Vainaan pitovaatteet 815
    Lesken pitovaatteet 500

    Yhteensä 1 655 mk

    Huonekaluja:

    3 sänkyä ja 1 pöytä 120
    1 piironki ja 1 seinäkaappi 55
    2 öljylamppua, 2 kynttilänjalkaa ja 2 kuvastinta 35

    Yhteensä 210 mk

    Ajo - tai työkaluja:

    1 työrattaat ja 3 työrekeä 150
    Hevosenvaljaat ja - peite 110
    2 auraa (puisia) ja 1 sahrat 85
    1 piikkiäes ja2 yhdenhevosen koukut 16
    2 ojalapioo ja 2 puulapioo 20
    1 talikko ja 1 rautakanki 25
    2 työkirvestä, 2 hakokirvestä ja 2 vesuria 29
    3 sahaa ja 3 höylää 27
    1 poranvarsi ja 2 tämmirautaa 9
    3 viikatetta, 3 sirppiä ja 2 haravaa 29
    2 pelurautaa ja 1 kasmasiini 30
    ½ nuottaa, 4 rysää ja 2 venettä 1380
    1 tolppa - ja 1potkukelkka ja 1 sukset

    Yhteensä 1 940 mk

    Viljaa:

    10 hl. rukiita a 170 mk 1 700
    7 hl kauroja a 75 mk 525
    2hl ohria a 120 mk 240
    1/4 hl herneitä a 200 mk 50
    6 hl perunoita a 40 mk 240
    1 hl räätiköitä a 20 mk 20
    5 kgr pellavia a 8 mk 40
    2000 kgr heiniä 0,50 mk 1 000
    300 kgr kauranolkia a 0,25 mk 75
    600 kgr rukiinolkia a 0,10 mk 60

    Yhteensä 3 950 mk

    Eläimiä:

    1 hevonen 1 000
    3 lehmää a 600 mk ja 1 vasikka a 200 mk 2 000
    4 lammasta a 75 mk ja 3 kanaa a 10 mk 300 mk 330

    Yhteensä 3 330 mk

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 24 782 Smk

    VELKAA JA LYHENNYSTÄ:

    Hautajaiskulut 1 100
    Maija Lahdenpohjalle 1 500
    Ida Lahdenpohjalle 1 000
    Vaivaisten prosentti 31
    Sukuselvitys 10
    Tuomarille 10
    Toimitusmiesten palkka 100

    PESÄN VELAT YHTEENSÄ 3 751 Smk

    PESÄN SÄÄSTÖ 21 031 Smk

    Perillisilleen ei vainaja ole antanut ennakkoperintöä, ei myöskään läksiäisantia eikä lahjoja.
    Leski pesän hoitajana ottaa vastaan perintöveroasiaa koskevia ilmoituksia.
    Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt. Kuten yllä.

    Lempi Lahdenpohja

    Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat;

    Fabian Aalto Kustaa Koskinen

    Vaivaisten osuus kuitataan maksetuksi Kurussa 12. pv. heinäkuuta 1928

    Kurun Köyhäinhoitolautakunta

    Reino Sääkslahti

    Kurun perintöverolautakunta käsitellyt nämä jakokirjat 25.7.1928 12§ kohdalla ja
    ei tule veroa.

    Valtion verotuslautakunta, Kuru

    Kalle Hauturi

    PALKAT 1928-

    Työntekijöiden vuosipalkka kutomateollisuudessa liikkui 10 000 markan etapin molemmin puolin ääripäiden asettuessa vuosiin 1928 (10 696 mk) ja 1932 (9705 mk) ja vasta vuonna 1937 ylittyi vuoden 1928 palkkataso. Tehdaskohtaisesti viikkopalkalla tarkasteltuna kuva laman ajoituksesta täsmentyy. Barkerin naisten laman aloitus ja lopetus eivät osu kohdalleen usein esitettyyn makrotason yleiskuvaan nähden. Palkat pysyttelevät kohtalaisen vakaina vuosikymmenen taitteesta ja kääntyvät lievään nousuun vasta vuoden 1937 kuluessa. Turun verkatehtaalaisenkin ansiotasossa silmiinpistävää on laman aikainen vakaus.

    Keskimääräiset sahatyömiesten nimellistuntiansiot laskivat vuoden 1930 7.04 markasta vuoden 1932 5.15 markkaan ja nousivat vuonna 1935 5.78 markkaan. Saha-, vaneri- ja puutaloteollisuudessa keskituntiansiot olivat vuonna 7.20 markkaa miehillä ja 3.48 markkaa naisilla ja laskivat vuonna 1932 miehillä 5.45 markkaan ja naisilla 2.73 markkaan. Vuoden 1928 nimellispalkkataso saavutettiin vuosina 1937 ja 1938. Päiväansiot jäivät laman aikana kuitenkin aikaisempaa pienemmiksi, koska sahat usein toimivat vajaatehoisesti. Klaus Wariksen laskelmien mukaan sahatyöläisten reaaliansiot alkoivat jyrkästi laskea vuonna 1931, olivat alhaisimmallaan n. 95 prosenttia vuoden 1926 tasoon verrattuna ja nousivat hitaasti. Vastaavasti metsä- ja uittotyöntekijöiden ansiotaso putosi vuonna 1931 vain 75 prosenttiin vuoden 1926 ja 59 prosenttiin vuoden 1928 tasosta. Vuoden 1926 ansiotaso saavutettiin vuonna 1935. Molempien ryhmien osalta vasta 1930-luvun lopulla ylitettiin lamaa edeltänyt ”huipputaso”. Koska reaaliansioita laskettaessa ei voida ottaa huomioon elatusrasitusta, todellisuudessa perheiden henkeä kohden käytettävissä olevat tulot laskivat vielä enemmän. Työttömyysaikoina perheiden ansionsaajien lukumäärä vähenee ja siksi laman aiheuttama todellinen ansiomenetys on reaalipalkkojen laskua suurempi.


    SUISTUMINEN PULAAN 1920-LUVUN LOPULLA:

    Kaksikymmenluvun loppupuoli oli vilkkaan toimeliaisuuden aikaa. Valistustoiminta ja seuratoiminta eli maaseudulla voimakkaana. Suomen rahan arvo oli sidottu kultaan vuonna 1925 ja sen uskottiin takaavan markan vakauden. Kysyntä kasvoi, tuotanto kasvoi, hinnat nousivat, osakkeitten arvo kohosi. Ylikuumenemista seurasi vastaisku. Vuonna 1928 saatiin huono sato, jouduttiin suurimittaiseen viljantuontiin. Samanaikaisesti voimakkaasti kasvanut sahatavaran vienti joutui vaikeuksiin Neuvostoliiton palatessa läntisille sahatavaramarkkinoille. Hinta laski. Tuonti kasvoi ja vienti supistui, valuuttavaranto heikkeni ja rahatalouden likviditeetti kiristyi. Vaikeimpia olivat vuodet 1930 ja 1931, jolloin bruttokansantuotteen volyymi laski yhteensä noin 4 prosenttia. Työttömyys kohosi pahimmillaan maassa arvioidaan olleen noin 120 000 työtöntä. Vaikeuksiin olivat ajautuneet myös kymmenettuhannet pienviljelijät, joiden toimeentuloa vaikeutti metsätöiden loppuminen. Maatalouden suurimmaksi ongelmaksi tuli kantohintojen romahdus yhdessä maataloustuotteitten hinnanlaskun kanssa. Pahimmillaan vuonna 1931 kantohintatulot putosivat lähes 80 prosenttia, maataloustuotteitten hinnat 30 prosenttia vuoteen 1927 verrattuna. Erityisesti velkaantuneet viljelijät ajautuivat ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Tulot eivät riittäneet velkojen maksuun ja seurauksena oli maatilojen suistuminen vararikkoon. Tilojen pakkomyynnit kääntyivät nousuun jo vuonna 1928 ja kaikkiaan pulavuosina joutui pakkohuutokauppaan noin 15 100 maatilaa. Viitisen prosenttia maan kaikista maatiloista teki konkurssin. Täällä Loimaan seudulla hyviäkin tiloja joutui paljon myyntiin takausten takia.

    Vuonna 1931irtaannuttiin kultakannasta ja markka devalvoitui noin 15 prosentilla puntaan ja Ruotsin kruunuun verrattuna.

    Tämä tiesi uusia vaikeuksia. Keskuslainarahasto oli ottanut vuonna 1930 suuren kultakantaan sidotun frangilainan. Lainan avulla maanviljelijät olivat voineet vaihtaa lyhyitä ja korkeakorkoisia alinojaan pitkiksi ja matalakorkoisiksi. Kun markka nyt devalvoitiin, osoittautui ulkomainen valuuttalaina erittäin epäedulliseksi.

    Maassa syntyi levotonta poliittista liikehdintää, johon valtiovallan oli vastattava. - Loimaan pulamiehistä tuli tunnettu käsite. Rahalaitosten taloudellinen tilanne vakautettiin korkosopimuksella vuonna 1931 ja alkoi rahamarkkinoiden säännöstely, joka kesti 1980-luvun lopulle saakka. Suomen pankki määritteli pankkien varmat tuotot ja pankit puolestaan huolehtivat yhteiskunnan rahanhuollosta. Luottojen ja talletusten keskikorot säädeltiin.

    Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki järjestettiin uudestaan huolehtimaan ahdinkoon joutuneiden maanviljelijöiden luotto-oloista; vientipalkkioita järjestettiin kanamunille, pekonille, voille ja juustolle sekä säädettiin jauhatuspalkkio kotimaiselle viljalle; valtion varoista myönnettiin halpakorkoisia lainoja ja avustuksia viljelijöille ja heidän yhtymilleen sekä myönnettiin oikeus kiinnitettyjen velkojen entistä suurempaan vähentämiseen verotuksessa. - Suurin osa maanviljelijöiden veloista, 83 prosenttia, oli ollut lyhytaikaisia ja takausten varassa. Vuoden 1930 tienoilla niistä maksettiin korkoa 10 - 12 prosenttia. Nyt lyhytaikaisia velkoja pyrittiin vakauttamaan pitkäaikaisiksi, korkoja alentamaan ja kiinnitysvakuutta käyttämään entistä enemmän.
    .
    Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Lahdenpohja, s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi ja Maria (Maja) Matintytär Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.
    Kalle Lahdenpohja 43-vuotiaana.

    Lapset:
    Tauno Johannes Lahdenpohja Tauno asui Kurun vanhainkodissa NIemikylässä tehden pieniä askareita ja talonmiehen tehtäviä. Poikamies., s. 29.08.1909 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.04.1984 Kuru, Niemikylä.
    Tauno Lahdenpohja 8-vuotiaana.
    Unto Matias Lahdenpohja , s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 191
    Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja , s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 192
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 191
    IX Unto Matias Lahdenpohja, (Taulusta 190, isä Kalle Lahdenpohja) Lahdenpohjan isäntä., s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.07.1965 Kuru, Vaakaniemi.
    Heimon ja Siskon vihkikuva. Vasemmalla Siskon äiti ja oikealla Heimon äiti Irja os. Aalto ja isä Unto Lahdenpohja.

    Puoliso: 23.02.1940 Kuru Irja Marjatta Lahdenpohja o.s. Aalto Lahdenpohjan emäntä, s. 18.02.1917 Kuru, Olkitaipale, Markkula, k. 15.06.2000 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Eino Eetvartti Fabianinpoika Aalto, s. 03.03.1895 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Leppälahti, Markkula, k. 17.03.1977 Kuru, Olkitaipale, Markkula ja Impi Maria Mikontytär Aalto o.s. Kivelä ent. Kujamäki, s. 09.08.1895 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kivelä, k. 07.05.1944 Kuru, Olkitaipale, Markkula.
    Irja ja Unto Lahdenpohjan hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 192
    IX Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 190, isä Kalle Lahdenpohja) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

    LEIJUN lohkomiset:

    303-415-6-23 X TIENARI
    12.10.1950 halkominen
    303-415-6-34 X LEIJU

    7.4.1961 pakkolunastus
    25.3.1964 tilusvaihto
    303-415-6-40 X MAANTIEALUE
    8.8.1962 piirirajankäynti
    8.7.1986 rajamerkkien siirto
    14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

    -25.3.1964 lohkominen
    -303-415-6-40 X PUTKA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-41 PUTKA
    Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

    -14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-53 X SAUNARANTA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-53 SAUNARANTA

    -14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-54 MÄENPÄÄ

    - 14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-55 X KOSKENRANTA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-55 KOSKENRANTA

    -14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-56 X RANTAHARJU
    --12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
    --303-415-6-109 X Rantaharju
    --1.1.2009 kuntajaon muutos
    --980-458-6-109 Rantaharju

    Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
    -22.3.1972 lohkominen
    -303-415-6-69 X KOIVURINNE
    -12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
    -980-458-6-109 Rantaharju

    Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
    -27.11.1975 lohkominen
    -27.11.1975 piirirajankäynti
    -303-415-6-75 X KOTIMÄKI
    -14.1.1982 yleistietoimitus
    -6.6.1986 yleistietoimitus
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-75 KOTIMÄKI

    Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
    -19.7.1989 lohkominen
    -303-415-6-83 X VEIKKOLA
    -2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-83 VEIKKOLA
    --28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

    Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
    -30.10.1992 lohkominen
    -303-415-6-88 X VILLENKULMA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-88 VILLENKULMA

    -30.10.1992 lohkominen
    -303-415-6-89 X SAMMALVAARA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-89 SAMMLVAARA

    -30.10.1992 lohkominen
    -303-415-6-90 X KATVE
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-90 KATVE
    -28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

    Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
    -9.12.1993 lohkominen
    -303-415-6-92 X LAURINPELTO
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-92 LAURINPELTO

    Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
    -14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
    -6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
    -303-415-6-93-M601 X
    -liitetty kiinteistöön
    -980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

    1.1.2009 kuntajaon muutos
    Uusi 980-458-6-93 LEIJU
    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    12.10.1950 TIENARIN TILA:

    Peltoa 26,678 ha
    Niittyä 3,283 ha
    Viljelyskelpoista maata 2,335
    Varsinaista metsämaata 98,171

    YHTEENSÄ:
    130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
    Joutomaata 1,225 ha

    TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

    YHTEENSÄ:
    Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
    Joutomaata 0,082 ha

    12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

    Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
    Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
    Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
    Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

    YHTEENSÄ:

    129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
    joutomaata 1.143 ha.

    .
    Aino Ojanen lapsineen vuonna 1957.

    1. puoliso: 12.12.1937 Kuru Kaarlo Tienari. (Taulu 17) Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


    Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

    Talvisota

    Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



    TIENARI, KAARLO
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 1
    ammatti taloll.
    sotilasarvo alikersantti
    joukko-osasto JP 4
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 02.12.1904
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Tampere
    asuinkunta Tampere
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 23.02.1940
    kuolinpaikka
    kuolinkunta Impilahti
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru


    KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

    Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

    Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

    1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

    2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

    Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
    Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

    II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
    Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

    KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

    (Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


    PERUKIRJA:

    Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
    Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

    Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
    josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

    Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    I. VARAT:

    1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

    Yhteensä 113028 mk

    2) Kiinteätä omaisuutta:
    Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

    Yhteensä 10000 mk

    3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
    Puhdasta rahaa 3.000
    Pankkitalletus 5.232:60

    Yhteensä 8232,50 mk

    4) Kultaa ja hopeaa:
    2 kpl. kultasormuksia 600
    Hopeinen puurolusikka 100
    2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
    18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

    Yhteensä 1800 mk

    5) Kotieläimiä:
    7 kpl. lehmiä 10.500
    Sonni 2.000
    4 kpl. vasikoita 1.000
    7 kpl. lampaita 700

    Yhteensä 14200 mk

    6) Asuntoirtaimistoa:
    2 kpl. kaappeja 1.000
    Kirjoituspöytä 300
    Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
    Keinutuoli ja sänky 300
    Hetekasänky patjoineen 500
    Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
    Seinäkello, vanha 100
    Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
    Keittiön huonekaluja 150
    Ompelukone 2.000
    Kirjoja 200

    Yhteensä 6450 mk

    7) Maataloustuotteita:
    Ruista 2300 kg 6.440
    Vehnää 450 kg 1.350
    Kauraa 400 kg 760
    Ohraa 300kg 810
    Perunoita 40 hl 2.800

    Yhteensä 12160 mk

    8) Keittiö - ja ruola-astioita:
    Patoja ja kattiloita 530
    Ruokakalustoja 650
    4 kpl. maitotonkkia 400
    Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
    Sekalaista keittiökalustoa 150

    Yhteensä 1830 mk

    9) Vaatetavaraa:
    Miehen pitovaatteita 1.500
    Miehen päällysvaatteita 400
    Miehen alusvaatteita 700
    Naisen pitovaatteita 1.000
    Naisen päällysvaatteita 2.000
    Naisen alusvaatteita 500
    3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
    4 tusinaa pyyheliinoja 240
    8 kpl. pöytäliinoja 400
    Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
    Sänkypeitteitä 300
    Mattoja 200

    Yhteensä 9440 mk

    10) Sekalaista tavaraa:
    Mauser-pistooli 300
    Sekalaista irtaimistoa 500

    Yhteensä 800 mk

    VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

    II. VELAT JA POISTOT:

    Hautauskustannukset 500
    Toimitusmiesten palkkio 300
    Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

    VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

    PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

    Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

    Aino Kyllikki Tienari
    talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

    Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
    Paikka ja aika edellämainitut.

    Elias Laurila Arvo Ristaniemi

    Tapani Virkkunen

    .
    Vanhemmat: Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi, s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
    Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.

    2. puoliso: 23.12.1943 Kuru Osmo Kalevi Ojanen. (Taulu 53) Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

    Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen.
    Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja
    takaisin Kuruun 17.7.1942 naimattomana.
    Taisteli jatkosodan loppukahinoissa Karjalan kannaksella, Tali - Ihantalassa.

    Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

    Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

    Stukat tulevat

    Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
    Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

    Pakokauhun estäminen

    Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

    Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

    Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
    Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.



    SOPIMUSKIRJA:

    Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
    (Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

    Puimakone.
    Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
    Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
    2 kpl. kasmasiinejä.
    Sampo ja Tukeva äkeet.
    2 kpl. jousiäkeitä.
    Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
    Pajakalusto.
    Mankeli.

    Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

    Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
    Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

    Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

    Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

    Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

    Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

    Pentti Tienari / Osmo Ojanen

    Aino Ojanen
    Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

    Todistavat:

    Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi


    RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
    3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

    Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
    heinäkuun 14 p. 1955
    Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
    Vanhemmat: Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
    Osmo Ojasen rippikuva.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 193
    VII Vilhelmiina Yrjöntytär Siren o.s. Moisio, (Taulusta 188, isä Yrjö Moisio) Piikana Olkitaipaleen Myllärissa 1864-65, Petäjälammin Raivion torpassa 1865-66, Keihäslahden Rapakossa 1866-67, Olkitaipaleen Myllärissä 1867-74 , missä sai aviottoman lapsen (äpärä=oäkta) , Vanhakylässä 1874, Waakaniemen Ylä_Toikossa 1874-76, Keihäslahden rapakossa 1876 ,Olkitaipaleen Wetikossa 1877-79, Riihikoskella, missä sukunimeksi tuli Siren 1779-1787, saivat Riihikosken Niskalan torpan 1884-, s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 17.01.1918 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Arvo s. 07.09.1873 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 20.09.1875 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    1. puoliso: 12.08.1876 Kuru Iisakki Vilho Iisakinpoika Siren e. Onkilammi Renki, itsellinen, Kurun Riihikosken Niskalan torpan isäntä 1884-, s. 24.08.1849 Ikaalinen, Vahojärvi, k. 28.06.1930 Kuru, Olkitaipale.

    Perheensä viides lapsi Iisakki Vilhelm syntyi Vahojärven Onkilammilla elokuussa 1849. Vilhon ollessa kahdeksan vanha, perhe muutti Onkilammilta Miettisten Hyhkyrille isän kotitaloon ja kolmen vuoden kuluttua edelleen Kurun Aureen Ojajärvelle. 17-vuotiaana Vilho lähti ensimmäisen kerran rengiksi Olkitaipaleen Vetikon torppaan. Vuoden pestin päätyttyä uusi pesti löytyi Riihikosken kylän Riihikoski-nimisestä talosta. Jälleen vuoden pestin umpeuduttua oli edessä uuden etsintä. Uusi pesti löytyikin aikanaan Pohjankapeen kylästä Peltomäen torpasta. Jälleen vuoden pestin jälkeen oli haettava uutta paikkaa ja sellainen löytyikin samalta kylältä Yläkapeen talosta. Tämäkään pesti ei kestänyt vuotta enempää ja tällä kertaa Vilho päätyi lähtemään vuodeksi Teiskoon. Sieltä palattuaan Vilho sai pestin Olkitaipaleen kylän Lassilan torpan rengiksi. Tämän jälkeen tie vei saman kylän Mylläriin ja Vanhakylään. Elokuussa 1876 Vilho avioitui Keihäslahden Rapakon piian Vilhelmiina Yrjöntyttären kanssa ja palasi vaimoineen vuodeksi Lassilaan jossa syntyi myös esikoinen Anna. Nuoripari muutti Lassilasta itsellisiksi saman kylän Vetikon torppaan. 1879 he muuttivat Riihikosken kylään Riihikosken taloon, johon Vilho sai rengin pestin. Tässä yhteydessä Vilho omaksuu perheelleen sukunimen Sirén. Vuonna 1881 Vilho ja perhe pääsevät Riihikosken Niskalan torppaan, jossa he viihtyvät aina vuoteen 1910 asti. Tämän jälkeen perhe on itsellisinä Olkitaipaleen kylän Vanhakylässä, jossa vaimo Vilhelmiina kuoli tammikuussa 1918. Vilho itse kuoli leskenä Olkitaipaleen Takalan itsellisenä kesällä 1930.

    Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
    Vanhemmat: Iisakki Henrikinpoika Onkilammi, s. 12.10.1814 Ikaalinen, Vahojärvi ja Maria Matintytär Onkilammi o.s. Esko, s. 21.04.1817 Ikaalinen, Kolkko, k. Ikaalinen, Vahojärvi.
    Lapset:
    Anna Lammi o.s. Siren s. 14.11.1877 Kuru, Olkitaipale, Lassila.

    Perheensä esikoistytär Anna syntyi Kurun Olkitaipaleen Lassilassa marraskuun 14. päivänä 1877. Hänet kastoi seuraavana päivänä pastori K.G. Siren. Kummeiksi oli pyydetty torppari Manu Mooseksenpoika Vetikko, vaimo Miina, sekä piika Sandra Yrjöntytär. Vielä ennen vuoden vaihdetta perhe muutti Vetikon torppaan ja sieltä parin vuoden kuluttua Riihikosken Niskalaan, jonne perhe asettui useammaksi vuodeksi. 16 vuoden ikäisenä Anna saa pestin Karjulan kylän Sammalistoon piiaksi. Rippikirjoissa hänen nimekseen on mainittu Anna Niskala. Seuraava pesti oli Olkitaipaleen kylän Myllärillä, jossa hän viihtyy siihen asti kunnes lähtee marraskuussa 1902 Kokkolaan yhdessä toisen piikatytön kanssa. Kokkolassa Anna viihtyi vähän vaille neljä vuotta ja muutti sitten Helsinkiin ja sieltä vain kahden kuukauden jälkeen Tampereelle.
    Miehensä kuoltua Anna liittyi Suomen Adventtikirkon jäseneksi marraskuussa 1947.

    Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
    Aina Vilhelmiina Hanhisuo o.s. Siren , s. 08.11.1879 Kuru, Riihikoski. Tauluun 194
    Tyyne Maria Lampi o.s. Siren s. 21.08.1882 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 6/1968 USA, MA, Fitchburg.

    Tyyne syntyi perheensä kolmantena lapsena Riihikosken Niskalan torpassa elokuun 21. päivänä 1882. Hänet kastoi seuraavana päivänä vt. kappalainen Henrik Elers. Kummeiksi olivat lupautuneet torppari Matti Tanhuanmäki ja vaimonsa Eeva. Tyyne muutti 16-vuotiaana naimattomana Kurusta Tampereelle. Tyyne asusteli vuosina 1910-14 New Yorkissa ja palasi sitten Tampereelle. Joulukuussa 1915 Tyyne palasi takaisin Yhdysvaltoihin, New Yorkin Bronxvilleen jossa hän sanoi asettuvansa ystävättärensä, rva Moreheadin luo. Pian tämän jälkeen hän avioitui Alajärveltä kotoisin olleen Oscar Lammen kanssa ja he asettuivat Massachusetssin osavaltion Fitchburgiin. Tyyne sai Yhdysvaltain kansalaisuuden 1918.

    Puoliso: Oscar Lampi, puuseppä, s. 24.9.1877 Alajärvi, k. 17.3.1951 Fitchburg, MA, USA

    Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
    Iita Siren Kiertokoulun opettaja, IIta muutti 4.5.1909 Ähtäriin., s. 27.06.1885 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 08.03.1939 Kuru, Olkitaipale.
    Olga Sofia Siren s. 07.04.1888 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. ennen 10.09.1980 Usa.

    Olga syntyi Kurun Riihikosken itsellisperheen viidentenä lapsena huhtikuussa 1888. Hänet kastettiin seuraavana päivänä jolloin kummeiksi oli pyydetty Riihikosken isäntä Santeri Riihikoski ja vaimo Maria.
    Olga muutti naimattomana Kurusta Kokkolaan marraskuussa 1908 ja sieltä edelleen Liverpoolin kautta Amerikkaan. Laiva rantautui New Yorkiin 28. marraskuuta 1909. Olga ilmoitti asettuvansa ystävättärensä Ida Kallion luokse New Yorkin 66. kadulle. Seuraavan vuoden väestönlaskenta tietojen perusteella Olga työskenteli piikana Massachusettsin West Newburyssa leskirouva Sarah Thurlown perheessä.
    Kokkolan srk:n kirkonkirjojen mukaan hänet on julistettu poissaolevana kuolleeksi 10.9.1980
    Muuttanut: 29.10.1909 New York, USA

    Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
    Anton Wilhelm Siren s. 26.09.1890 Kuru, Riihikoski, Niskala.
    Lyyli Aliina Siren s. 27.05.1893 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 02.06.1893 Kuru, Riihikoski, Niskala.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 194
    VIII Aina Vilhelmiina Iisakintytär Hanhisuo o.s. Siren, (Taulusta 193, äiti Vilhelmiina Siren) s. 08.11.1879 Kuru, Riihikoski.

    Puoliso: 09.06.1899 Kuru Juho Matinpoika Hanhisuo Sahatyöntohtaja, s. 20.07.1875 Kuru, Juhtimäki, k. 08.10.1926 Kuru, Vaakaniemi.

    Juho Matinpoika Hanhisuo syntyi rippikirjojen mukaan Juhtimäessä Hanhisuon torpassa heinäkuussa 1875 perheensä esikoisena. Kesällä 1899 hän avioitui Kurun Riihikosken Aina Vilhelmiina Villentytär Sirénin kanssa ja asettuivat asumaan Karjulan kylän Koskelle. Juho muutti perheineen Kurusta Keuruulle huhtikuussa 1916. Keuruulla perheeseen syntyi vielä poika Kauko. Keuruulta tie vei alkuvuodesta 1920 Vilppulaan ja sieltä edelleen kesällä 1922 Jyväskylään. Vielä saman vuoden lokakuussa Juho palasi vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa takaisin Kuruun Vaakaniemen kylään. Juho toimi siellä Leppälahden sahan työnjohtajana kunnes kuoli lokakuussa 1926.

    Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
    Vanhemmat: Matti Kustaanpoika Hanhisuo e. Vehmaanperä, s. 06.09.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 09.02.1923 Juhtimäki ja Matilda Antintytär Hanhisuo, s. 10.01.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 24.11.1940 Juhtimäki.

    Lapset:
    Katri Maria Taipale o.s. Hanhisuo s. 13.03.1900 Kuru, Karjula, k. 19.11.1921 Tampere.
    Alli Maria Hanhisuo s. 24.02.1902 Kuru, Karjula, k. 08.03.1902 Kuru, Karjula.
    Sylvi Esteri Hanhisuo s. 24.03.1903 Kuru, Karjula, k. 02.09.1910 Kuru.
    Siiri Maria Lammi o.s. Hanhisuo s. 17.10.1905 Kuru, Karjula, k. 09.09.1986 Tampere.
    Kauko Johannes Hanhisuo s. 08.02.1917 Keuruu, Kolho, k. 2004 Tampere.

    Kauko työskenteli Tampereen asepajalla ja joutui huhtikuussa 1942 Valpon etsivien pidättämäksi epäiltynä vallankumouksellisesta toiminnasta.

    Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 195
    VII Mathilda (Thilda) Yrjöntytär Hangaslampi o.s. Moisio, (Taulusta 188, isä Yrjö Moisio) Piika Olkitaipaleen Leveelahdessa 1866-67, kotonaan 1867-68, Karjulan Heikkilässä 1868-69, Karjulan Tyrkkölässä 1869-71, Karjulan Heikkilässä 1871-72, muutti Teiskoon 8.3.1872. Matilda muutti takaisin Kurun Karjulan Heikkilän Rintamäen torppaan vuonna 1874., s. 15.08.1850 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Puoliso: Kalle Antinpoika Hangaslampi e. Rintamäki. (Taulu 903) s. 14.02.1852 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi.
    Vanhemmat: Antti Kustaanpoika Rintamäki e. Leppäoja, s. 03.10.1819 Kuru, Karjula, Iso-Karjula, k. 06.08.1874 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Maija Liisa Taavetintytär Rintamäki o.s. Mäkelä, s. 10.05.1827 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Ida Hangaslampi s. 12.01.1875 Kuru, Karjula, Heikkilä, Rintamäki.
    Hulda Maria Hangaslampi s. 18.01.1878 Kuru, Karjula, Heikkilä, Rintamäki.
    Kalle Hangaslampi s. 08.05.1880 Kuru, Karjula, Heikkilä.
    Manu Hangaslampi s. 05.09.1882 Kuru, Karjula, Heikkilä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 196
    VII Helena (Leena) Yrjöntytär Vanhakylä o.s. Moisio, (Taulusta 188, isä Yrjö Moisio) Piika Hainarin Sääkslahdessa 1869-77, missä sai aviottoman lapsen, Olkitaipaleen Myllärissä 1877-80, missä sai toisen aviottoman lapsen, Olkitaipaleen Wetikossa 1880-, s. 31.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Lapset:
    Ida s. 03.03.1873 Kuru, Hainari, Sääkslahti.
    Lapset:
    Lyyti s. 08.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 08.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 197
    VII Henriikka Yrjöntytär Lingren o.s. Moisio, (Taulusta 188, isä Yrjö Moisio) Piikana Petäjälammin Hirvilahdessa 1871-72, Olkitaipaleen Myllärissä 1872-74, missä avioliittoon kuulutukset 11.9.1874, Karjulan Heikkilässä 1874-78, missä avioitui ja sai lapsen, Karjulan Iso Karjulassa 1878-1880, missä sai toisen lapsen, Karjulan Wähä_Karjussa 1880-81, Karjulan seppä Nilsforsilla 1881-, s. 26.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Puoliso: 02.11.1874 Kuru, Mylläri Juho Kustaa Abrahaminpoika Lindgren e. Iso Karju Renki, itsellinen, Nilsforsin torppari, s. 13.12.1845 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Otto Lindgren s. 18.05.1877 Kuru, Karjula, Iso-Karju.
    Hulta Vilhelmiina Lindgren s. 28.03.1880 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 24.03.1887 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
    Eeti Lindgren s. 02.08.1887 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
    Antto Lindgren s. 24.05.1891 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
    Onni Aukusti Lindgren s. 24.07.1896 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 198
    VI Matti Antinpoika Kangasmäki e. Sipilä, (Taulusta 187, äiti Juliaana Sipilä) Lahdenperän talon Kangasmäen torppari. Matti muutti perheineen Lahdenperän Sillanmäen torppaan itselliseksi eläkeläiseksi vuonna 1891 ja vuonna 1893 Riihikosken Aholaan., s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 06.03.1900 Kuru, Riihikoski, Ahola.
    Lahdenperän Kangasmäen torppa on ollut Parkkuun tienhaarasta käännyttäessä Kuruun päin heti vasemmalla puolen ennen Nimetönojaa. Paikka on kuivaa männikköä, joten nimi sopi hyvin torpan nimeksi.

    Puoliso: 14.05.1856 Kuru Vilhelmiina Joosepintytär Kangasmäki o.s. Myllymaa. (Taulu 1548) s. 28.10.1826 Kuru, Sontu, k. 05.06.1898 Kuru, Riihikoski, Ahola.
    Vanhemmat: Jooseppi Juhonpoika Myllymaa, s. 26.09.1788 Kuru, Sontu, k. 08.03.1853 Kuru, Sontu ja Reetta Esantytär Myllymaa o.s. Kestilä, s. 01.05.1787 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 26.02.1868 Kuru, Sontu.

    Lapset:
    Amanda Kangasmäki s. 17.09.1858 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 21.11.1858 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Matilda Kangasmäki s. 07.10.1859 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 09.01.1860 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Kalle August Ahola e. Kangasmäki , s. 13.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 199
    Vilhelmiina (Miina) Kenttäniemi o.s. Kangasmäki , s. 20.02.1865 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 200
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 199
    VII Kalle August Matinpoika Ahola e. Kangasmäki, (Taulusta 198, isä Matti Kangasmäki) Lahdenperän Kangasmäen torpan poika, Riihikosken Aholan isäntä., s. 13.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

    Puoliso: 26.06.1900 Kuru Helmi Maria Juhonpoika Salo ent. Ahola o.s. Perikangas Olkitaipaleen Tienarin piika, Riihikosken Aholan emäntä., s. 15.12.1883 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 28.11.1959 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Matinpoika Perikangas, s. 06.06.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.03.1935 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Manta (äpärä) Eevantytär Perikangas, s. 22.09.1854 Kuru, Keihäslahti, Kurun puustelli, k. 18.08.1923 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

    Lapset:
    Kaarle Johannes Ahola s. 23.03.1903 Kuru, Riihikoski.
    Riihikosken Aholan torppa Pahalammin ja Koskelan talon kupeessa.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 200
    VII Vilhelmiina (Miina) Matintytär Kenttäniemi o.s. Kangasmäki, (Taulusta 198, isä Matti Kangasmäki) s. 20.02.1865 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

    Puoliso: 26.08.1900 Kuru Ananias Juhonpoika Kenttäniemi e. Pohjasmäki Kurun talon Kenttäniemen torppari., s. 10.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Juho Petterinpoika Pohjasmäki, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Kaisa Esantytär Pohjasmäki o.s. Hanhisuo, s. 21.12.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Aatu Kenttäniemi s. 20.09.1901 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
    Anni Kenttäniemi s. 05.12.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 201
    IV Juliana Juhontytär Torkko o.s. Sipilä, (Taulusta 185, isä Juho Sipilä) s. 24.03.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 15.10.1850 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 19.11.1780 Kuru, Mylläri Mikko Mikonpoika Torkko e. Holm Kuivaniemen, Pajulan ja Keihäsjärven reserviläinen, Torkon kruununtorpan isäntä 1798-1809, s. 03.09.1758 Kuru, k. 24.02.1838 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Liisa Torkko o.s. Holm s. 05.11.1781 Kuru, Keihäsjärvi.
    Matti Torkko , s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi. Tauluun 202
    Tuomas Torkko s. 14.12.1785 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi.
    Mikko Torkko s. 04.10.1788 Kuru, Keihäsjärvi.
    Valpuri Torkko s. 22.02.1791 Kuru, Keihäsjärvi, Pajula.
    Juliana Torkko s. 05.04.1793 Kuru, Keihäsjärvi, Pajula.
    Yrjö Torkko s. 20.10.1794 Kuru, Riuttaskorpi.
    Martti Torkko s. 24.10.1797 Kuru, Riuttaskorpi.
    Anna Torkko s. 22.09.1800 Kuru, Riuttaskorpi.
    Juho Torkko s. 29.04.1802 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 202
    V Matti Mikonpoika Torkko, (Taulusta 201, äiti Juliana Torkko) Torkon isäntä 1809 -, s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi, k. 02.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 08.04.1812 Tyrvää Liisa Tuomaantytär Torkko o.s. Knuuttila. (Taulu 13) s. 07.06.1786 Tyrvää, Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Tuomas Tuomaanpoika Kuuttila, s. 12.11.1743 Tyrvää, Vihattula, k. 03.06.1797 Tyrvää, Vihattula ja Maria Heikintytär Kuuttila o.s. Nikkilä, s. 23.03.1751 Tyrvää, Eko, k. 03.04.1819 Tyrvää, Vihattula.

    Lapset:
    Matias Torkko s. 15.05.1813 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.05.1813 Kuru, Riuttaskorpi.
    Jeremias Torkko , s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 203
    Anna Liisa Liesmäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko , s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 216
    Aapeli Torkko s. 10.09.1821 Kuru, Riuttaskorpi.
    Loviisa Torkko s. 13.08.1825 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vilhelmiina Torkko s. 13.01.1830 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.11.1832 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 203
    VI Jeremias Matinpoika Torkko, (Taulusta 202, isä Matti Torkko) Kruununtorppari, Jeremias kuoli 73-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

    1. puoliso: 25.06.1837 Virrat Kaisa Yrjöntytär Torkko o.s. Maijala Kaisa muutti Virroilta 19.10.1937 Kurun Riuttaskorven Torkkoon ja meni ennen muuttamistaan jo naimisiin Torkon pojan Jeremiaan kanssa. Jeremias ja Kaisa saivat seuraavana vuonna pojan Juho ja seuraavana vuonna 1839 Kaisa kuoli 23-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 17.10.1815 Virrat, Vaskivesi, Nojonen, k. 27.03.1839 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Maijala e. Nojonen, s. 07.04.1780 Virrat, Vaskivesi ja Maria Matintytär Maijala, s. 22.03.1773.

    Lapset:
    Juho Manu Torkko Juho kuoli 14-vuotiaana punatautiin eli veriseen ripuliin., s. 02.06.1838 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.12.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
    2. puoliso: 03.05.1840 Kuru Reetta Sofia Matintytär Torkko o.s. Ala-Kapee. (Taulu 450). (Taulu 459). (Taulu 560) Reetta kuoli 74-vuotiaana halvaukseen., s. 01.01.1813 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 05.11.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Matti Joosepinpoika Ala-Kapee, s. 12.09.1766 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1828 Kuru, Pohjankapee, Kapee ja Maija Juhontytär Ala-Kapee o.s. Vehmaisto, s. 23.06.1783 Teisko, Ahoi, Pehu, k. 11.08.1855 Kuru, Pohjankapee, Kapee.
    Lapset:
    Markus Torkko Markus kuoli 18-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 26.03.1841 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1859 Kuru, Riuttaskorpi.
    Henrika Latvajärvi o.s. Torkko , s. 27.09.1842 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 204
    Kustaa Aatu Ylä-Poikelus e. Torkko , s. 10.09.1844 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 205
    Vilhelmiina Ala-Poikelus o.s. Torkko , s. 28.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 210
    Anna Pohjasmäki o.s. Torkko , s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 212
    Matilda Pyydysmäki o.s. Torkko , s. 01.01.1852 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 215
    Cecilia Torkko Cecilia kuoli 3 päivää veljensä jälkeen 8-vuotiaana ''kaularöhkään'' eli angiinaan samoin kuin veljensäkin., s. 16.01.1855 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.11.1863 Kuru, Riuttaskorpi.
    Kalle Torkko Kalle kuoli 5-vuotiaana ''kaularöhkään'' eli angiinaan., s. 30.11.1857 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.11.1863 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 204
    VII Henrika Jeremiaantytär Latvajärvi o.s. Torkko, (Taulusta 203, isä Jeremias Torkko) Henrika kuoli 22-vuotiaana lapsivuoteeseen., s. 27.09.1842 Kuru, Riuttaskorpi, k. 30.09.1864 Kuru, Keihäsjärvi.

    Puoliso: 29.03.1864 Kuru, kirkko Kaarle Matinpoika Latvajärvi. (Taulu 886). (Taulu 887) Latvajärven torppari, Kaarle kuoli 42-vuotiaana lavantautiin (1800-luvun alussa nimellä pilkkukuume)., s. 01.01.1829 Kuru, Keihäsjärvi, k. 17.11.1871 Kuru, Keihäsjärvi.
    Vanhemmat: Matti Israelinpoika Latvajärvi e. Saksa, s. 27.08.1789 Kuru, Aurejärvi ja Marketta Yrjöntytär Latvajärvi o.s. Vehmaanperä, s. 01.01.1797 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.

    Lapset:
    Aatu Latvajärvi s. 27.09.1864 Kuru, Keihäsjärvi, k. 04.09.1865 Kuru, Keihäsjärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 205
    VII Kustaa Aatu Jeremiaanpoika Ylä-Poikelus e. Torkko, (Taulusta 203, isä Jeremias Torkko) Ylä-Poikeluksen isäntä, Kustaa kuoli 59-vuotiaana vatsakatariin., s. 10.09.1844 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.06.1904 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 01.04.1872 Kuru Vilhelmiina Antintytär Ylä-Poikelus o.s. Pyydysmäki. (Taulu 976) s. 01.01.1847 Kuru, Karjula, k. 01.02.1933 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pyydysmäki, s. 18.09.1809 Kuru, Karjula, k. 10.08.1878 Kuru, Karjula ja Ulla Martintytär Pyydysmäki o.s. Niinimäki, s. 19.04.1812 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.05.1888 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Kalle Aatu Ylä-Poikelus , s. 28.09.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Torkko. Tauluun 206
    Lydia Miina Liesijärvi o.s. Ylä-Poikelus s. 27.01.1875 Kuru, Poikelus, k. 11.09.1956 Ikaalinen, Juhtimäki.
    Ida Maria Ylä-Poikelus Ida muutti Kurusta 14.12.1903 Kangasalle., s. 24.06.1877 Kuru, Poikelus, k. 03.02.1930.
    Eevertti Aleksanteri Ylä-Poikelus Arvo muutti Kurusta 28.1.1901 Somerolle., s. 11.09.1879 Kuru, Poikelus.
    Arvo Jooseppi Ylä-Poikelus , s. 02.12.1881 Kuru, Poikelus. Tauluun 209
    Toivo Jeremias Ylä-Poikelus Toivo kuoli 7-vuotiaana punatautiin., s. 24.05.1884 Kuru, Poikelus, k. 04.11.1891 Kuru, Poikelus.
    Hilma Eveliina Ylä-Poikelus s. 28.12.1886 Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 206
    VIII Kalle Aatu Kustaanpoika Ylä-Poikelus, (Taulusta 205, isä Kustaa Ylä-Poikelus) Ylä-Poikeluksen isäntä, s. 28.09.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Torkko, k. 12.12.1948 Kuru, Poikelus.
    Kurun kunnanvaltuusto 1920-luvun alkupuolella. Kunnanisistä on tunnistettu opettaja Eino Palomäki (ylär. toinen vas.), Kalle Sulin, Kalle A. Ylä-Poikelus, Kalle Törmä ja Erik Seppälä sekä pöydän ääressä istuvista kunnankirjuri Ville Sulin (oik.), Juho Tienari ja Uuno Sääkslahti. Kuvan omistanut Anna-Liisa Ylä-Poikelus

    Puoliso: 15.07.1897 Kuru Olga Maria Kallentytär Ylä-Poikelus o.s. Hirvilahti. (Taulu 1388) s. 25.07.1873 Kuru, Petäjälammi, k. 17.09.1914 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Kalle Yrjönpoika Hirvilahti, s. 26.08.1838 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 29.05.1884 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Vilhelmiina (Miina) Antintytär Hirvilahti o.s. Mäkelä, s. 01.10.1833 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Tyyni Maria Ylä-Poikelus s. 06.06.1898 Kuru, Poikelus.
    Viljo Sakari Ylä-Poikelus , s. 14.01.1900 Kuru, Poikelus. Tauluun 207
    Toini Vilhelmiina Ylä-Poikelus s. 19.10.1902 Kuru, Poikelus.
    Rauha Kaarina Ylä-Poikelus-Raita-Aho o.s. Ylä-Poikelus , s. 31.05.1905 Kuru, Poikelus. Tauluun 208
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 207
    IX Viljo Sakari Ylä-Poikelus, (Taulusta 206, isä Kalle Ylä-Poikelus) s. 14.01.1900 Kuru, Poikelus, k. 30.03.1972 Kuru, Poikelus.
    Viljo ja Anna-Liisa Ylä-Poikeluksen lapset vuonna 1848. Pienokaiset vasemmalta Aimo, Ulla-Maija, Oili, Mauri ja Marja-Liisa. Perheen lapsikatras karttui vielä myöhemmin Outilla. Valokuvaaja Pallas/Tampere

    Puoliso: Anna-Liisa Kallentytär Ylä-Poikelus o.s. Myllymäki s. 25.06.1915 Kuru, Juhtimäki, k. 01.03.1994 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Kalle Arviiti Severuksenpoika Myllymäki, s. 20.2.1885 Kuru, Juhtimäki ja Hilja Myllymäki.
    Ylä-Poikeluksen tilalla lastataan sokerijuurikkaita kuormurin lavalle 1950-luvun lopulla. Henkilöistä on tunnistettu Risto Lamminen (vas.) ja Anna-Liisa Ylä-Poikeluksen mies Viljo (oik.). Takana näkyy tilan paritupatyyppinen päärakennus.

    Lapset:
    Mauri Ylä-Poikelus s. Kuru, Poikelus.
    Ulla-Maija Ylä-Poikelus s. Kuru, Poikelus.
    Aimo Ylä-Poikelus s. Kuru, Poikelus.
    Marja-Liisa Ylä-Poikelus s. Kuru, Poikelus.
    Oili Ylä-Poikelus s. Kuru, Poikelus.
    Outi Ylä-Poikelus s. Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 208
    IX Rauha Kaarina Ylä-Poikelus-Raita-Aho o.s. Ylä-Poikelus, (Taulusta 206, isä Kalle Ylä-Poikelus) s. 31.05.1905 Kuru, Poikelus, k. 31.05.1994 Kuru.

    Viimeisen virallisen tilaston, 31.12.1943, mukaan Pohjois-Satakunnan piiriin kuului 11 paikallisosastoa ja 46 kyläosastoa. Lottia niihin kuului yhteensä 2913. Kurussa lottia oli hieman yli 290.
    Sodan jälkeen isänmaalliset järjestöt jouduttiin lakkauttamaan. Lotta-Svärd Pohjois-Satakunnan piirin viimeinen kokous pidettiin haikeissa tunnelmissa Kankaanpään Pohjanlinnassa 26.2.1944. Puhujana oli kirkkoherra Y.S.Sarparanta.

    KURUN LOTTIA:

    Aarniranta Annikki, Ahde Katri, Ahola Aino, Ahvenharju Saimi, Ainesjärvi Alli ja Ellen, Aitolahti Esteri, Alanen Anni ja Helmi, Alonen Karin Kyllikki, Andersson Sirkka, Arola Kerttu

    Granlund Anita

    Haapanen Hely, Hakkarainen Tellervo, Haliseva Liisa, Hanhisuo Helmi M, Hannula Helmi, Harju Mirja, Haukijärvi Laina, Laura ja Lempi, Haulisuo Helena, Hautamäki Laila, Hauturi Elli ja Hilma, Heinäaho Laura ja Toini, Hietala Aino, Hiven Katri, Honkaniemi Laura, Horn Thöis, Hämeen-Anttila Kerttu, Hämäläinen Lempi

    Ikkala Bertta ja Riitta, Ilvessalo Kirsti, Inkeroinen Saimi

    Jansen Alli, Joensuu Hilma, Jokela Ilmi ja Sylvi, Junkkari Aili, Anni, Saimi ja Taimi, Juvonen Hilkka, Järvenpää Liisa ja Sointu-Liisa, Järvensivu Hilda ja Hilkka, Järvi Irja Viola, Järvinen Anni, Maija ja Sanni

    Kaario Leila, Kaideslampi Elsa, Kalervo Elli, Kallio Helvi, Kapee Beeda ja Helmi, Karjula Anni, Esteri, Laura ja Saimi, Kastari Eeva ja Mirja, Kauppila Toini, Kauraniemi Martta ja Sanni, Keinonen R, Keskinen Anna-Liisa, Annikki ja Mimmi, Kinnari Lyyli, Kirsi Alli, Kivimäki Lempi, Koivisto Alli ja Helmi, Korpela Eeva, Korpula Pirjo, Koski Maiju, Koskinen Anna-Liisa, Hilma, Kerttu ja Sirkka, Kovanen Helvi, Hilja, Kerttu, Siiri ja Sylvi, Kuisma Hilja, Kuivasniemi Hilma, Kumpu Nesti, Käenniemi Aino

    Laatto Karin, Lahdenperä Hanna, Hilda, Kerttu ja Salli, Lahdenpohja Aino, Lahti-Nuuttila Hanna, Lahtinen Hilja, Laine Kyllikki, Lammi Helvi, Kaarina, Kerttu, Kirsti ja Vieno, Lamminmäki Anna-Liisa, Lampinen Hilkka, lappalainen Liisa, Latvala Enni, Laulen Hilja Leena, Laurila Mija ja Rauha, Lehmus, Elna, Lehmusvuori Maire, Lehtinen, Aili, Lehtonen Rauha, Leinonen Kaarina, Leko Ellen Kaarina, Leppä Kaarina, Leppänen Lahja, Leuku Leena, Raija ja Sirpa, Liesjärvi Eila ja Toini, Luomajärvi Hilja ja Hilma, Lähdekorpi Laina, Lähteenmäki Linnea ja Salme, Lörpys Eeva

    Mantere Hellin, Marja-aho Laila Irene, Marjanen Aino, Mattila Helmi ja Martta, Mikkola Helvi, Moisio Helmi, Mustonen Aili, Myllymaa Alma, Mäkelä Hilja ja Hilma, Mäki Enni, Mäkinen Alli, Anni, Hilja ja Irma, Männistö Helvi, Mäntylä Elli

    Nelikari Eila, Nieminen Hilkka ja Siviä, Nisonen Tyyne, Norometsä Helvi, Numminen Aina, Nurmi Kirsti ja Olga, Nuutinen Hilja

    Ojanen Taimi, Onnia Anni ja Esteri

    paananen Viola, Paavilainen IrmaPaavola Emma, Maija-Liisa ja Mirja, Pajuniemi Elvi, Paksula Elsa ja Hanna, Partanen Meeri, Passi Tuovi, Pelto Katri, Petäjäniemi Aune, Eila, Jenny, Kyllikki, Maija-Liisa, Reetta ja Sirkka, Pikkukoski Saimi, Pirttijoki Aili, Elvi ja Rauha, Poikkeus Alla, Elli, Selma ja Kerttu, Puusniekka Lahja, Pykälämäki Tuovi, Pyydysmäki Hilja ja Inkeri

    Raita-aho-Ylä-Poikelus Rauha, Raivio Helvi, Rajala Eila Anna-Liisa ja Maire, ranta Bertta, Rantahalme Martta, Rantanen Inkeri, Rasi salli, Rasinen Salli, Riihikoski Lempi ja Terttu, Ristaniemi Aino K. ja Maija, Ruusinen Jenny

    Sainio Enne, Salin Martta, Salmela Armi, Salminen Tyyne, Salojärvi Hanna, Sammalisto Aina, Sandman Ulla, Savonen Meeri, Sepänniitty Eila, Sierilä Senja, Sierla Hellä, Siltanen Helena, Sipilä Hilja, Sormunen Elsa ja Rauha, Sovala Anni ja Kerttu, Sulkava Aura, Summanen Ester ja Esteri, Suojärvi Hilma, Syvälä Terttu, Särkijärvi Anna-Liisa, Elsa ja Sirkka

    Teiskonen Aune, Tervo Maila, Tienari Aili, Anni, Anni Alina, Hanna, Sanni ja Vilma, Tienhaara Sanni, Tirkkonen Aino, Tiura Kerttu, Toijala Tarja, Torkko Kyllikki, Tuohimaa Irja, Tuomola Tyyne

    Uusitalo Jenny, Urjanheimo Eila, Utela Saimi, Uukila Elvi ja Salli, Uusi-Rajasalo Sanni

    Valkeejärvi Aira, Valle Eila, Vantala Kyllikki, Vasama Ester, Vehkajärvi Kerttu, Vesa Ida Maria ja Lyyli, Vesanne Anna-Liisa, Virkkunen Aili, Virtanen Helmi Helena, Vuorimäki Hilkka ja Maire, Välinen Sanni H., Weiss Elli, Winlkelman Anita

    Ylä-Poikelus Augusta, Yrjölä Mirja ja Vilma

    Äijälä Eeva, Elli, Rauni ja Toini
    .
    Kurussa lottakurssin johtajana tomi Elli Weiss ja muonitusjaoston kouluttajana Saima Kontturi.

    Puoliso: Toivo Arviiti Eeliksenpoika Raita-Aho. (Taulu 721) Raittiusmies, Toivo piti kansakouluilla ylistystarinoita raittiudesta., s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.12.1990 Kuru.
    Vanhemmat: Eelis Juusenpoika Raita-Aho e. Pajunen, s. 14.01.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 21.05.1939 Kuru ja Hilma Eufrosyne (Vilhelmiina) Juhontytär Raita-Aho o.s. Lapinneva, s. 18.02.1865 Parkano, k. 09.05.1954 Kuru.
    Toivo Raita-Ahon ja vaimonsa Rauhan hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 209
    VIII Arvo Jooseppi Kustaanpoika Ylä-Poikelus, (Taulusta 205, isä Kustaa Ylä-Poikelus) Arvo oli viallinen, eikä kelvannut asepalvelukseen., s. 02.12.1881 Kuru, Poikelus, k. 23.03.1939 Kuru, Poikelus.
    Ylä-Poikeluksen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Amanda Augusta Ylä-Poikelus s. 02.03.1882, k. 09.05.1971 Kuru, Poikelus.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 210
    VII Vilhelmiina Jeremiaantytär Ala-Poikelus o.s. Torkko, (Taulusta 203, isä Jeremias Torkko) s. 28.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 21.07.1868 Kuru, Ala-Poikelus Jooseppi Joosepinpoika Ala-Poikelus. (Taulu 1429) Jooseppi muutti Kurusta perheineen 11.1.1883 Messukylään., s. 20.12.1843 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Ala-Poikelus, s. 26.03.1817 Kuru, Poikelus, k. 25.05.1867 Kuru, Poikelus ja Reetta Leena Matintytär Ala-Poikelus o.s. Riihikoski, s. 29.12.1819 Kuru, Riihikoski, k. 14.06.1886 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Kalle Ala-Poikelus s. 12.05.1869 Kuru, Poikelus.
    Hilma Ala-Poikelus s. 04.08.1871 Kuru, Poikelus.
    Jooseppi Ala-Poikelus s. 04.04.1873 Kuru, Poikelus.
    Vilhelmiina Ala-Poikelus s. 03.09.1874 Kuru, Poikelus, k. 23.03.1875 Kuru, Poikelus.
    Iivari Matias Ala-Poikelus s. 15.09.1875 Kuru, Poikelus.
    Manu Ala-Poikelus s. 16.11.1876 Kuru, Poikelus, k. 23.11.1876 Kuru, Poikelus.
    Oskari Leppänen e. Ala-Poikelus , s. 19.11.1877 Kuru, Poikelus. Tauluun 211
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 211
    VIII Oskari Joosepinpoika Leppänen e. Ala-Poikelus, (Taulusta 210, isä Jooseppi Ala-Poikelus) Vaakaniemen Moision itsellinen., s. 19.11.1877 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 09.05.1908 Kuru Iita Matilta Juhontytär Leppänen o.s. Myllymaa 1/4 manttaalin perintötalo., s. 22.12.1886 Kuru, Sontu.
    Vanhemmat: Juho Antinpoika Myllymaa e. Marjamäki, s. 09.02.1851 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Jokela, k. 11.07.1892 Kuru, Sontu ja Iita Miina Kustaantytär Myllymaa o.s. Viitaniemi, s. 01.02.1851 Viljakkala.
    Kurun Sonnunkylässä Myllymaan talossa pidetyn kiertokoulun oppilaat ja heidän oprttajansa emäntä Selma Pohjasmäki. 1920-luvun alussa Kurussa toimi neljä kirkon ylläpitämää kiertokoulua. Enimmillään Kurun kunnassa oli 16 koulupiiriä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 212
    VII Anna Jeremiaantytär Pohjasmäki o.s. Torkko, (Taulusta 203, isä Jeremias Torkko) s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 27.06.1872 Kuru, kirkko Kalle Juhonpoika Pohjasmäki. (Taulu 82) s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Juho Petterinpoika Pohjasmäki, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Kaisa Esantytär Pohjasmäki o.s. Hanhisuo, s. 21.12.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Kalle Pohjasmäki s. 15.01.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
    Ananias Pohjasmäki Ananias kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.09.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.12.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
    Hilma Josefiina Sormunen o.s. Pohjasmäki , s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 213
    Aatu Pohjasmäki Maanviljelijä, s. 03.12.1881 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.01.1960 Kuru, Riuttaskorpi.
    Matteus Pohjasmäki Matteus kuoli 7-vuotiaana tulirokkoon., s. 13.09.1884 Kuru, Riuttaskorpi, k. 29.11.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
    Elsa Pohjasmäki s. 14.10.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
    Selma Maria Lahdenperä o.s. Pohjasmäki , s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 82
    Onni Matias Pohjasmäki s. 12.04.1892 Kuru, Riuttaskorpi.
    Toivo Johannes Pohjasmäki s. 06.07.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 213
    VIII Hilma Josefiina Kallentytär Sormunen o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 212, äiti Anna Pohjasmäki) s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: 28.12.1906 Kuru Ananias Juhonpoika Sormunen. (Taulu 85) s. 16.02.1881 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Juho Kaaponpoika Sormunen, s. 21.12.1846 Kuru, Aurejärvi ja Maria Aleksandra Sormunen o.s. Korhonen, s. 04.03.1862 Parkano, k. 22.10.1892 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Anni Serafiina Sormunen s. 23.10.1907 Kuru, Aurejärvi.
    Onni Johannes Sormunen , s. 28.02.1909 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 214
    Elsa Lyyli Lahdenperä o.s. Sormunen , s. 05.01.1911 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 85
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 214
    IX Onni Johannes Sormunen, (Taulusta 213, äiti Hilma Sormunen) s. 28.02.1909 Kuru, Aurejärvi, k. 02.09.1975 Kuru, Aurejärvi.
    Onni ja Edith Sormusen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Edith Maria Sormunen s. 29.10.1912, k. 12.10.2006 Kuru, Aurejärvi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 215
    VII Matilda Jeremiaantytär Pyydysmäki o.s. Torkko, (Taulusta 203, isä Jeremias Torkko) s. 01.01.1852 Kuru, Riuttaskorpi, k. 20.05.1907 Kuru, Karjula.

    Puoliso: 02.08.1880 Kuru Kaarlo Antinpoika Pyydysmäki. (Taulu 976). (Taulu 977). (Taulu 170) s. 03.12.1832 Kuru, Karjula, k. 19.02.1895 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pyydysmäki, s. 18.09.1809 Kuru, Karjula, k. 10.08.1878 Kuru, Karjula ja Ulla Martintytär Pyydysmäki o.s. Niinimäki, s. 19.04.1812 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.05.1888 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Urho Jalo Mies Pyydysmäki Maanviljelijä., s. 02.06.1883 Kuru, Karjula, k. 19.11.1957 Kuru, Karjula.
    Kaarle Oskari Pyydysmäki s. 06.05.1885 Kuru, Karjula, k. 17.10.1903 Kuru, Karjula.
    Yrjö Arvo Pyydysmäki s. 08.03.1887 Kuru, Karjula.
    Helmi Siviä Pyydysmäki s. 01.05.1889 Kuru, Karjula.
    Hilja Klaara Pyydysmäki Naimaton., s. 12.08.1891 Kuru, Karjula, k. 03.05.1957 Kuru, Karjula.
    Martta Matilta Pyydysmäki s. 26.07.1895 Kuru, Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 216
    VI Anna Liisa Matintytär Liesmäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko, (Taulusta 202, isä Matti Torkko) Vetikon piika, Kurun Olkitaipaleen Tienarin emäntä 5 vuotta, syytinki, muutti uudestaan naimisiin mentyään Kurun Hainarin Korventaustaan ja sieltä miehensä Topiaksen kuoltua 5.11.1865 Ruoveden Haukkamaan Kuruunun torppaan Liesmäkeen ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Anna kuoli 72-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.10.1890 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki. Vanhuus: syytinki esimerkki:

    Kun talolliset luovuttivat tilan seuraavalle sukupolvelle, tehtiin vanhalle isännälle ja emännälle syytinkisopimus. Sopimukseen sisältyi yleensä oikeus asuntoon, tietty määrä viljelysmaata ja laidunta, viljaa, karjataloustuotteita, joskus rahaakin. Palkollisetkin ovat toisinaan saaneet eläkettä työskenneltyään samalla tilalla vuosikymmeniä. Syytinkijärjestelmä tunnettiin Länsi-Suomessa jo keskiajalla.

    Vuonna 1844 mynämäkeläinen Mikko Matinpoika siirsi tilansa avioituneelle tyttärelleen Katariinalle, mutta piti muodollisen isännyyden vielä itsellään. Mahdollisesti leskeksi jäävän vanhan emännän syytinki määriteltiin seuraavasti:





    1. Vuotuiseksi ylöspidoksi pitää ostajan tyttäreni kuoleman jälkeen, sitten kun hän ottaa talon isännyyden haltuunsa, maksaa jälkeenjäävälle puolisolleni Maria Antintyttärelle yksi tynnyri viisitoista (15) kappaa Ruista, Kahden kapan kylvö papuja, 2 kapan kylvös Ohria, yhden kapan kylvös Pellavaa ja yhden lusikallisen kylvös Nauriita.
    2. Perunamaaksi kappale peltoa kolmen neljänneksen istutusta varten, mikä Perunamaa sijaitsee vanhan saunan vieressä ja jota hän saa käyttää koko elämänsä ajan.
    3. Karjan rehuksi tavallinen häkki Peltoheiniä vuodessa sekä ladonmaa niittyä Kaukon niitystä sekä lehtiä, taiteltava mainitun niityn laiteilta. Yhden tavallisen Ruisriihen Oljet, Ruhmenet, Akanat ja Pehkut. Kesälaitumet karjalleni yhdessä talon omien kanssa.
    4. Asunnoksi tupa ja kamari, jossa vaimoni Maria Antintytär saa asua yhdessä tyttärensä Marian kanssa niin kauan kuin he elävät. Heille molemmille yh-teensä vuodessa, kaksi syltää kuivia halkoja, joiden kotiin tuonnista huolehtii talon omistaja.
    5. Tarhahuoneiksi 1 Pihatto ja rehulato.

    .
    Kartan oikeassa reunassa on Tienarin kantatilan Sikkilän puoleinen pääteraja merkinnällä i.

    1. puoliso: 06.11.1853 Kuru Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari. (Taulu 4). (Taulu 13) Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.


    Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös kappelikokoukseksi.
    Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten kokouksissa, kirkkoneuvostossa.
    Kirkkoneuvosto on ainakin Ruoveden emäseurakunnassa toiminut säännöllisenä seurakunnan hallintoelimenä 1700-luvun puolivälistä lähtien, mistä alkaen on tallella pöytäkirjoja pitäjänkokouspöytäkirjojen yhteydessä.
    Mahdollisesti kirkkoneuvosto on toiminut jo 1600-luvun viimeisistä vuosista lähtien. Kurun ja Virtain kappeleissa on ilmeisesti seurattu emäseurakunnan menettelyä. Kirkkoneuvostton kuuluivat papin lisäksi kirkkoisäntä ja kuudennusmiehet sekä mahdollisesti eräitä muita seurakunnan luottamusta nauttivia seurakunnan >>vanhimpia>>.
    Kirkkoneuvosto on etupäässä toiminut kirkkokuria käyttävänä järjestyksenvalvojana sekä joitakin käytännön järjestelyjä hoitaneena valiokuntana. Nimenomaan Kurun kappelissa näyttää kirkkoneuvosto toimineen 1800-luvun alkupuolella hyvin säännöllisesti ja olleen kehittymässä jonkilaiseksi kappeliseurakunnan edustuslaitokseksi eli valtuustoksi. Sellainen olisi kyllä ollut paikallaan harvaan asutussa kappelissa, jotta kaikkien ei olisi tarvinnut tulla käsittelemään yhteisiä asioita.

    Vuonna 1818 sovittiin, että Kurun kirkkoneuvostoon tuli kuulua yhdeksän talonpoikaa kappalaisen ja laamanni Nils Idmanin lisäksi.
    Talonpoikaisjäseninä olivat tuolloin kuudennusmiehet Matti Antinpoika Kapee, Heikki Matinpoika Minkkinen, Jooseppi Heikinpoika Keihäsjärvi, Antti Matinpoika Ikonen ja Matias Joosepinpoika Tienari sekä talonpojat Juho Antinpoika Kastari, Antti jaakonpoika Pusu, Matti heikinpoika Toikko ja Jooseppi Juhonpoika Ala-Paappanen.
    Siten kappelin eri osat olivat kirkkoneuvostossa edustettuina. Kirkkoneuvoston oli määrä päätösvaltaisena käsitellä kirkkokuria ja seurakunnan taloutta koskevat asiat, Myöhemmin suoritetusta jäsenistön täydennyksistä päätellen kirkkoneuvosto oli pitemmän aikaa merkittävä Kurun seurakunnallinen hallintoelin.
    Vuonna 1832 Kurun kirkkoneuvostoon valittiin jo torpparijäsenkin Juho Haapalahti. Kurun kirkkoneuvosto kokoontui usein Myllärin pappilassa ja käsitteli mm. erilaisia köyhäinhoitoon liittyviä kysymyksiä, antoi muuttolupia, tutki kuolemantapauksia, pohti lukkarin tehtäviä ja lasten opetusta sekä valitsi itse neuvoston vapautuneille paikoille uusia jäseniä mm. edellä mainitun torpparijäsenen.

    Tiedot: Tuomo Koukkula/ Vanhan-Ruoveden historia II:I sivut 415-416.
    Vanhemmat: Jooseppi Henrikinpoika Tienari, s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
    Vuoden 1870 riikintaalari.molemmilta puolin nähtynä

    2. puoliso: 08.05.1859 Kuru Topias Ristonpoika Korventausta s. 15.01.1806 Kuru, Hainari, k. 21.11.1864 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Risto Juhonpoika Korventausta e. Ala-Toikko, s. 16.01.1775 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.03.1848 Kuru, Hainari ja Valpuri Yrjöntytär Korventausta o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 28.03.1784 Teisko (Kuru), Karjula, k. 11.10.1857 Kuru, Hainari.
    3. puoliso: 05.12.1865 Ruovesi Heikki Juhonpoika Liesmäki Haukkamaan Kruunun töllin Liesmäen isäntä., s. 05.02.1810 Kuru, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki, k. 27.07.1898 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Liesmäki, s. 10.01.1763, k. 06.02.1848 Kuru, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki ja Valpuri Juhontytär Liesmäki, s. 05.08.1771, k. 23.04.1855 Kuru, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 217
    III Marja Yrjöntytär Taipale o.s. Tienari, (Taulusta 2, isä Yrjö Tienari) s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale, k. 05.04.1808 Kuru, Olkitaipale. Kuoli kuumeeseen 80-vuotiaana.
    Kävi ripillä joka vuosi.

    Puoliso: 24.06.1747 Kuru Yrjö Simonpoika Taipale Taipaleen isäntä 1755-1772 ,talo jaettu 1759, s. 25.02.1724 Kuru, Olkitaipale, k. 10.02.1799 Kuru, Olkitaipale. Taipaleen tilan isäntä 1755-1772.
    Puumerkki kärkikolmio v.1766.
    Taipaleen tila jaettiin 1758 kahteen osaan.
    Kantatila jäi Taipaleeksi ja toinen puoli Laurilaksi.
    Jöran Simonssonin veli Johan Simonsson tuli Laurilan tilan isännäksi
    vuosina 1759-1775 ja 1780-1788.
    Johan Simonssonin vävy hoiti tilaa 1776-1779 nähtävästi huonosti ,
    koska appiukko otti tilan uudelleen hoitoonsa.

    .
    Vanhemmat: Simon Simoninpoika Taipale e. Parmaniemi, s. 25.08.1695 Messukylä, Hatanpää, k. 04.03.1752 Kuru, Olkitaipale ja Maria Jaakontytär Taipale, s. 1697 Kuru, Olkitaipale, k. 09.01.1772 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Valpuri Taipale s. 19.02.1748 Kuru, Olkitaipale.
    Kristiina Aurell o.s. Kolkintaipale , s. 18.05.1750 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 218
    Maria Flinck o.s. Taipale , s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 238
    Matias Taipale , s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 239
    Aune Taipale s. 22.10.1757 Kuru, Olkitaipale.
    Juliaana Lahdenperä o.s. Taipale , s. 08.06.1759 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 336
    Mikael Taipale s. 14.09.1760 Kuru, Olkitaipale.
    Antti Tanhuanpää e. Taipale , s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 338
    Ulla Taipale s. 26.09.1764 Kuru, Olkitaipale.
    Katariina Kristiina Taipale s. 06.04.1766 Kuru, Olkitaipale.
    Yrjö Haapanen e. Taipale , s. 22.04.1767 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 341
    Elisabeth Taipale s. 04.03.1770 Kuru, Olkitaipale.
    Saara Taipale s. 17.12.1772 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 218
    IV Kristiina Yrjöntytär Aurell o.s. Kolkintaipale, (Taulusta 217, äiti Marja Taipale) Kristiina oli Taipaleen tytär ja Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan emäntä. Kristiina kuoli 71-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 18.05.1750 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 27.05.1821 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).

    1. puoliso: 08.06.1772 Kuru Matti Juhonpoika Kolkintaipale e. Ringsten. (Taulu 364). (Taulu 365) Olkitaipaleen Taipaleen vävy, Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan isäntä., s. 13.08.1749 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 06.03.1785 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Ringsten, s. 24.05.1722 Kuru, Karjula, Koski, k. 08.03.1801 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Kaisa Heikintytär Ringsten o.s. Tienari, s. 1713 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Jooseppi Kolkintaipale (Kolkki) , s. 20.09.1772 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 219
    Saara Kolkintaipale s. 09.04.1775 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Aune Kolkintaipale s. 09.03.1778 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Anna Kolkintaipale , s. 25.09.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 224
    Liisa Kolkintaipale s. 27.09.1784 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    2. puoliso: 05.10.1788 Kuru Niilo Kustaa Joosepinpoika Aurell Olkitaipaleen Taipaleen Kolkintaipaleen torppari ja vanhempana itsellinen., s. 06.12.1759 Harju, Rahola, k. 08.10.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Aurell e. Aurelius, s. 14.03.1713 Ilmajoki, Lahti, Nahkaluoma, k. 18.04.1779 Harju, Rahola ja Katariina Juhontytär Aurell o.s. Gode, s. 1729 Vesilahti, Järvenranta, Tanska, k. 26.05.1809 Harju, Rahola.
    Lapset:
    Easias Aurell s. 22.07.1789 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 20.02.1791 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Juho Aurell s. 11.06.1791 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 21.10.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Helena Aurell s. 02.08.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Matti Yläkoski e. Aurell , s. 24.08.1794 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki). Tauluun 236
    Mikko Aurell s. 10.08.1797 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 27.08.1797 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 219
    V Jooseppi Matinpoika Kolkintaipale (Kolkki), (Taulusta 218, äiti Kristiina Aurell) Olkitaipaleen Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan isäntä, Jooseppi kuoli 38-vuotiaana hermokuumeeseen esim. lavantaudissa., s. 20.09.1772 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.10.1810 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.

    Puoliso: Maija Heikintytär Kolkintaipale (Kolkki) Maija kuoli 55-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.09.1772, k. 13.04.1828 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

    Lapset:
    Josef Särkijärvi e. Kolkintaipale (Kolkki) , s. 16.12.1798 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 220
    Juho Kolkintaipale (Kolkki) s. 31.03.1801 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Anna Kolkintaipale (Kolkki) s. 18.12.1803 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 1821 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Heta Kolkintaipale (Kolkki) Heta kuoli 5-vuotiaana punatautiin., s. 02.10.1805 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 04.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 220
    VI Josef Josefinpoika Särkijärvi e. Kolkintaipale (Kolkki), (Taulusta 219, isä Jooseppi Kolkintaipale (Kolkki)) Vähä-Karlulan torpan Särkijärven isäntä, s. 16.12.1798 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 28.11.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Puoliso: 06.01.1833 Kuru Anna Juhontytär Särkijärvi. (Taulu 1666). (Taulu 1667). (Taulu 144). (Taulu 181) Vähä-Karjulan Särkijärven torpan tytär ja emäntä. Annalle on merkitty syntymäaika virheellisesti rippikirjoihin, eli 24.4.1795, vaikka se oli hänen veljensä Kallen syntymäaika., s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Vanhemmat: Juho Kallenpoika Särkijärvi, s. 28.05.1767 Kuru, k. 18.06.1837 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Yrjöntytär Särkijärvi o.s. Sääksi, s. 23.08.1767 Teisko, Sääksniemi, k. jälkeen 1847 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Matias Särkijärvi s. 14.03.1834 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Maria Särkijärvi s. 29.06.1836 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
    Benjamin Särkijärvi Benjamin kuoli vauvana turvottumaan., s. 18.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi, k. 28.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Antti Särkijärvi s. 18.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi, k. 30.06.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Markus Särkijärvi s. 13.04.1842 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
    Tilda Ahlgren o.s. Särkijärvi , s. 29.05.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula. Tauluun 221
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 221
    VII Tilda Josefintytär Ahlgren o.s. Särkijärvi, (Taulusta 220, isä Josef Särkijärvi) s. 29.05.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Anna Miina Wilkman o.s. Ahlgren , s. 02.03.1864 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi. Tauluun 222
    1. puoliso: 18.03.1869 Kuru Juho Rafael Matinpoika Ahlgren Suutari, Kurun Karjulan Vähä-Karjun mäkitupalainen., s. 15.06.1849 Kuru, Karjula, Koski.
    Lapset:
    Elina Josefiina Ahlgren s. 09.01.1871 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
    Hulta Maria Ahlgren s. 23.11.1873 Kuru, Keihäsjärvi, Kaltsila.
    Augusta matilda Ahlgren s. 01.06.1876 Kuru, Keihäsjärvi, Kaltsila.
    Hilma Amanda Ahlgren , s. 05.03.1879 Kuru, Keihäsjärvi, Kaltsila. Tauluun 223
    Juho Eetu Ahlgren s. 26.07.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Kaltsila.
    Kalle Arviiti Ahlgren s. 05.12.1883 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
    Oskar Ahlgren s. 22.09.1886 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Särkijärvi.
    Ida Erika Ahlgren s. 03.12.1890 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 07.10.1891 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 222
    VIII Anna Miina Thildantytär Wilkman o.s. Ahlgren, (Taulusta 221, äiti Tilda Ahlgren) Anna muutti lapsensa kanssa 22.12.1887 Tampereelle., s. 02.03.1864 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.

    Lapset:
    Lyyti Vilhelmiina (äpärä) Wilkman o.s. Ahlgren s. 02.06.1885 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Lapset:
    Erkki Johannes (äpärä) Wilkman e. Ahlgren s. 05.05.1888 Tampere, Tuomiokirkkosrk.
    Lapset:
    Kaarle Alfred (äpärä) Ahlgren s. 20.01.1892 Tampere, Tuomiokirkkosrk., k. 17.05.1892 Tampere, Tuomiokirkkosrk.
    1. puoliso: 07.12.1892 Tampere Kaarle Alfred Wilkman Muurari, s. 21.02.1869 Tampere, Tuomiokirkkosrk.
    Lapset:
    Anna Elisabeth Wilkman s. 23.04.1893 Tampere, Tuomiokirkkosrk.
    Kaarle Alfred Wilkman s. 03.03.1896 Tampere, Tuomiokirkkosrk.
    Niilo Engelberg Wilkman s. 29.12.1897 Pirkkala.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 223
    VIII Hilma Amanda Juhontytär Ahlgren, (Taulusta 221, äiti Tilda Ahlgren) s. 05.03.1879 Kuru, Keihäsjärvi, Kaltsila.

    Lapset:
    Paavo Johannes (äpärä) Ahlgren s. 20.08.1898 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 224
    V Anna Matintytär Kolkintaipale, (Taulusta 218, äiti Kristiina Aurell) Kolkintaipaleen tytär ja piika. Anna muutti vuonna 1828 Hämeenkyröön poikansa Joosepin kanssa, synnytti 6 aviotonta lasta., s. 25.09.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Anna on syntynyt Taipaleessa 25.9, jonka jälkeen on Henrik-isä nimenä, kun seuraavana tuleekin isän nimenä Matti Juhonpoika. Matti Juhonpoika on oikea isän nimi, mutta Henrik jää elämään rippikirjoissa. Äidin nimi on Kirsti Yrjöntytär. Kummina Annalla on sotilas Matti Flinck.

    Lapset:
    Juho (äpärä) Kolkintaival s. 26.04.1803 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 31.07.1803 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Eeva (äpärä) Kolkintaival Eeva kuoli 6-vuotiaana punatautiin., s. 18.10.1805 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.07.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Matias (äpärä) Kolkintaival Matti kuoli 2-vuotiaana punatautiin., s. 01.09.1809 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.07.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Ulla (äpärä) Peuraniemi o.s. Kolkintaipale , s. 19.11.1812 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 225
    Lapset:
    Juho Kustaa (äpärä) Kolkintaival Juho kuoli vuoden ikäisenä punatautiin., s. 11.02.1816 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 19.01.1817 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Jooseppi (äpärä) Kolkintaival s. 12.12.1817 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 225
    VI Ulla (äpärä) Annantytär Peuraniemi o.s. Kolkintaipale, (Taulusta 224, äiti Anna Kolkintaipale) Kurun Riuttaskorven Niinimäen, Minkkisen ja sitten Hakamäen piika. Ulla muutti Kurusta 2.1.1833 Ikaalisten Juhtimäen Kestilään piiaksi, muutti 18.11.1833 Viljakkalaan. Ulla kuoli 55-vuotiaana pilkkukuumeeseen, yleensä pilkkukuume 1800-luvun lopulle asti, myöhemmin useimmiten lavantauti. Historiaa käsittelevissä kirjoissa tyfus on erittäin usein käännetty virheellisesti lavantaudiksi, vaikka kysymyksessä on ollut pilkkukuume., s. 19.11.1812 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 19.08.1867 Ikaalinen, Juhtimäki.

    Puoliso: 1834 Viljakkala Matti Matinpoika Peuraniemi e. Fyhr Ikaalisten Juhtimäen Kestilän renki, muutti 18.11.1833 Viljakkalaan. Viljakkalan Karhen Sonnun Kivijärven torppari, Ikaalisten Juhtimäen Peuraniemen isäntä. Matti kuoli 60-vuotiaana viikko vaimonsa kuoleman jälkeen myös pilkkukuumeeseen., s. 24.09.1806 Ikaalinen, Haapimaa, k. 26.08.1867 Ikaalinen, Juhtimäki.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Fyhr, s. 03.10.1770 Ikaalinen, Isoröyhiö, Laukkala, k. 19.01.1839 Ikaalinen, Juhtimäki, Pitkäjärvi ja Margareta Antintytär Fyhr, s. 20.07.1777, k. 23.02.1843 Ikaalinen, Juhtimäki, Pitkäjärvi.

    Lapset:
    Maria Kristiina Kivijärvi , s. 27.02.1834 Viljakkala. Tauluun 226
    Matti Vekara e. Peuraniemi , s. 29.04.1836 Viljakkala, Karhe, Suutari. Tauluun 227
    Eeva Leponiemi o.s. Peuraniemi , s. 20.03.1839 Viljakkala, Honkala. Tauluun 228
    Juho Peuraniemi s. 13.09.1841 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.
    Taavetti Peuraniemi s. 01.01.1847 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.
    Nestori Peuraniemi s. 20.05.1849 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.
    Vilhelmiina Peuraniemi s. 25.06.1851 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.
    Amalia Kulmala o.s. Peuraniemi , s. 09.04.1854 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi. Tauluun 231
    Henrika Peuraniemi s. 27.02.1857 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 226
    VII Maria Kristiina Matintytär Kivijärvi, (Taulusta 225, äiti Ulla Peuraniemi) Maria oli piikana Viljakkalan Lavajärven Hanhijärvellä 1849-1850, tuli takaisin kotiinsa. Maria kuoli 16-vuotiaana synnytykseen., s. 27.02.1834 Viljakkala, k. 06.01.1851 Viljakkala, Karhe, Sontu.

    Lapset:
    Kustaa (äpärä) Kivijärvi s. 26.12.1850 Viljakkala, Karhe, Sontu, k. 15.01.1851 Viljakkala, Karhe, Sontu.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 227
    VII Matti Matinpoika Vekara e. Peuraniemi, (Taulusta 225, äiti Ulla Peuraniemi) s. 29.04.1836 Viljakkala, Karhe, Suutari.

    Puoliso: 14.02.1863 Tampere Vilhelmiina Joosepintytär Vekara s. 02.03.1841 Viljakkala, Karhe.
    Vanhemmat: Jooseppi (äpärä) Marianpoika Vekara e. Ruokosuo, s. 19.04.1808 Teisko, Kovero ja Anna Reetta Salomonintytär Vekara o.s. Tervalammi, s. 06.12.1806 Viljakkala.

    Lapset:
    Vilhelmiina Vekara s. 14.12.1863 Viljakkala, Karhe, Vekara.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 228
    VII Eeva Matintytär Leponiemi o.s. Peuraniemi, (Taulusta 225, äiti Ulla Peuraniemi) s. 20.03.1839 Viljakkala, Honkala.

    Puoliso: 28.03.1863 Viljakkala Manu (Maunu) Joosepinpoika Leponiemi s. 17.10.1834 Kuru, Myllymaa, Joensuu.
    Vanhemmat: Jooseppi Mikonpoika Leponiemi e. Laurila, s. 05.03.1802 Kuru, Olkitaipale, k. 10.10.1867 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää ja Leena Antintytär Leponiemi, s. 01.08.1800 Pirkkala, Tyrkkölä, Jakola, k. 13.05.1864 Viljakkala, Karhe.

    Lapset:
    Kustaa Leponiemi s. 25.01.1865 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Amalia Leponiemi s. 09.09.1867 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Maria Vilhelmiina Leponiemi s. 24.03.1870 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Malakias Leponiemi s. 08.02.1873 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Johannes Leponiemi s. 17.11.1876 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Hilta Eliina Leponiemi s. 12.07.1882 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää, k. 08.04.1883 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Hilta Albiina Lahti o.s. Leponiemi , s. 11.07.1885 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää. Tauluun 229
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 229
    VIII Hilta Albiina Maununtytär Lahti o.s. Leponiemi, (Taulusta 228, äiti Eeva Leponiemi) s. 11.07.1885 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.

    Puoliso: 01.06.1905 Viljakkala Arvo Alfred Kustaanpoika Lahti ent. Harju e. Joensivu. (Taulu 1379) Viljakkalan Niinimäen itsellinen, Iso-Röyhiön Juurijärven torppari, Iso-Röyhiön Vähäiitun mäkitupalainen., s. 26.10.1881 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Heikkilä.
    Vanhemmat: Taavetti Vihtori Taavetinpoika Marjamäki, s. 31.07.1858 Ikaalinen, Kilvakkala, Yli-Kesti ja Amanda Maununtytär Randell, s. 20.05.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi, Torttijärvi, k. 11.03.1883 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Hihkiö.

    Lapset:
    Lyyti Maria Lahti Lyyti kuoli 4-vuotiaana tulirokkoon., s. 24.03.1906 Viljakkala, Niinimäki, Joensivu, k. 17.05.1910 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu.
    Elo Johannes Lahti Elo kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 16.01.1908 Ikaalinen, Isoröyhiö, Juurijärvi, Harju, k. 29.05.1910 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu.
    Lauri Nikodemus Lahti , s. 02.06.1911 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu. Tauluun 230
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 230
    IX Lauri Nikodemus Lahti, (Taulusta 229, isä Arvo Lahti ent. Harju) s. 02.06.1911 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu, k. 1969 Viljakkala, Vaho.
    Siltatanneihin ovat Sisätön kylän nuoret kokoontuneet Vahon sillalle 1930-luvun alussa. Vauhtia lapikkaisiin antoivat viulullaan Taimi Mattila, Tyyne Isoviita ja Eero Isoviita.

    Puoliso: Hilja Lahti o.s. Lähteenmäki s. 16.11.1916 Ikaalinen, Leutola, Hakala, k. 27.12.1998 Viljakkala.
    Vanhemmat: Taavetti Nestor Kustaanpoika Lähteenmäki e. Mertaniemi, s. 23.02.1877 Ikaalinen, Miettinen, Sorvalahti ja Hilda Pauliina Malakiaantytär Lähteenmäki o.s. Lindbom, s. 15.02.1875 Ikaalinen, Riitiala.
    Seijan äiti Hilja tarjoaa kahvia Sakarille, Sylville ja Sepoolle 1970-luvun keskivaiheilla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 231
    VII Amalia Matintytär Kulmala o.s. Peuraniemi, (Taulusta 225, äiti Ulla Peuraniemi) s. 09.04.1854 Viljakkala, Karhe, Sontu, Kivijärvi.

    Puoliso: 26.09.1875 Ikaalinen Kustaa Fredrik Teemunpoika Kulmala e. Keisari eli Kauppila Kurun Sonnun kylän Paulajärven tilan Kulmalan torppari., s. 16.02.1849 Ikaalinen, Heittola.
    Vanhemmat: Teemu Antinpoika Keisari eli Kauppila, s. 05.12.1810 Ikaalinen, Heittola, k. 27.02.1867 Ikaalinen, Heittola ja Kaisa Liisa Heikintytär Keisari eli Kauppila o.s. Rikala, s. 07.07.1811 Ikaalinen, Kallionkieli.

    Lapset:
    Kustaa Fredrik Mäkinen e. Kulmala , s. 22.06.1876 Ikaalinen. Tauluun 232
    Taavetti Wille Kulmala , s. 01.08.1879 Viljakkala. Tauluun 233
    Aliina Alviina Kulmala , s. 23.06.1882 Hämeenkyrö. Tauluun 234
    Wieno Aniima Kulmala s. 23.10.1885 Hämeenkyrö.
    Sulo Onni Kulmala s. 17.04.1889 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 04.12.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    Suoma Maria Lampinen o.s. Kulmala s. 25.07.1895 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 18.03.1955 Kuru, Sontu.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 232
    VIII Kustaa Fredrik Kustaanpoika Mäkinen e. Kulmala, (Taulusta 231, äiti Amalia Kulmala) Rippikirjassa lukee Kustaan kohdalla kelpaamaton (armeijaan), Sonnun kylän Paulajärven Kulmalan torpan poika, itsellinen Sonnun kylän Lammin talossa., s. 22.06.1876 Ikaalinen.

    Puoliso: 11.11.1901 Kuru Eliina Manuntytär Mäkinen o.s. Ahonen Elina on ripitetty salavuoteudesta., s. 03.05.1878 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun(kosken) saha, k. 18.12.1954 Kuru, Sontu.
    Vanhemmat: Manu Hermanni Kallenpoika Ahonen e. Linkkilä, s. 10.11.1848 Teisko ja Vilhelmiina Paulintytär Ahonen o.s. Männistö, s. 19.09.1850 Ruovesi, Viljakkala, Pekkala.

    Lapset:
    Saimi Eliina Mäkinen s. 24.01.1902 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Kulmala.
    Vilho Kustaa Mäkinen s. 29.03.1903 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Kulmala.
    Aili Vieno Mäkinen s. 16.07.1905 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Kulmala.
    Suoma Vilhelmiina Mäkinen s. 13.12.1906 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Kulmala.
    Olga Jonhanna Mäkinen s. 28.09.1908 Kuru, Sontu, Lammi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 233
    VIII Taavetti Wille Kustaanpoika Kulmala, (Taulusta 231, äiti Amalia Kulmala) s. 01.08.1879 Viljakkala.

    Puoliso: 28.12.1899 Viljakkala Iita Miina Jeremiaantytär Kulmala s. 26.02.1875 Viljakkala.

    Lapset:
    Taavetti Sulo Kulmala s. 25.06.1900 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 234
    VIII Aliina Alviina Kustaantytär Kulmala, (Taulusta 231, äiti Amalia Kulmala) Kulmala oli Kurun Paulajärven torppa., s. 23.06.1882 Hämeenkyrö, k. 12.10.1948 Kuru, Sontu.
    Lammin tila yläkulmassa. Paulajärven Kulmalan ja Marjamäen torpat ovat lähellä toisiaan, välissä yksi kiiinteistö, leveys noin 500 metriä.

    Puoliso: 22.04.1904 Kuru Kalle Juhonpoika Keskinen e. Sillanmäki. (Taulu 1338) Torppari, muuttanut Viljakkalaan ja takaisin 18.3.1904 Viljakkalan Keskiseltä renkinä Kurun Sonnunkylään. Asepalvelukseen kelpaamaton, vasen käsi viallinen. Kurun Sonnun Paulajärven Kulmalan torpan isäntä., s. 11.07.1875 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.01.1946 Kuru, Sontu.
    Asepalvelukseen kelpaamaton, virheellöinen (vasen käsi viallinen)
    Itsellisenä Viljakkalan Koiviston Nopalla, jolloin otti sukunimekseen Keskinen (sukunimi oli käytössä alle 10 vuotta) , renkinä Viljakkalan Sonnun Majaveden Keskisellä 1895-1904.
    Kalle muutti 1904 Kurun Sonnun Paulajärven Kulmalaan torppariksi ja meni samana vuonna naimisiin.
    Vanhemmat: Johannes Markuksenpoika Sillanmäki, s. 11.04.1834 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 28.01.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä ja Henrika Taavetintytär Sillanmäki o.s. Tulivesi ent. Sylberg, s. 17.05.1837 Viljakkala, Sontu.
    Kalle ja Aliina Kulmalan hauta Kurun Tammikankaalla.

    Lapset:
    Alku Sulo Kulmala , s. 29.10.1904 Kuru, Sontu, Paulajärvi. Tauluun 235
    Eeva Vilhelmiina Kulmala s. 21.01.1918 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 235
    IX Alku Sulo Kulmala, (Taulusta 234, isä Kalle Keskinen) Alku kuoli 54-vuotiaana sydänveritulppaan., s. 29.10.1904 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 02.05.1959 Kuru, Sontu.
    Alku ja Nelly Kulmalan hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 22.12.1946 Kuru Nelly Raakel Kulmala o.s. Ojanen. (Taulu 53) Eläkeläinen, s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 29.04.2010 Kuru, Kirkonkylä. Nelly muutti Kurusta 20.2.1931 Tampereelle .sieltä takaisin Kuruun 21.9.1933 ja
    11.6.1934 Kurusta Pohjois-Pirkkalaan naimattomana. Nelly Raakel Ojanen muutti Tampereen Harjusta 24.3.1943 Kurun seurakuntaan.
    Nelly Kulmala os. Ojanen muutti Kurun seurakunnasta 19.3.1962 Tyrvään seurakuntaan avioliitossa eläen. Muutti Tyrvään seurakunnasta 15.11.1962 Kurun seurakuntaan.
    Vanhemmat: Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
    Aino, Lyyli-äiti sylissään Nelly, isä-Kalle ja Martti-poika. Kuva vuodelta 1915. Kuvannut Nellyn , Ainon ja Martin Matti-vaari.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 236
    V Matti Niilonpoika Yläkoski e. Aurell, (Taulusta 218, äiti Kristiina Aurell) matti kuoli 42-vuotiaana keuhkotautiin., s. 24.08.1794 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 01.10.1836 Kuru, Ristaniemi.

    Puoliso: 22.06.1823 Kuru Ulla Abrahamintytär Yläkoski Yläkosken torpan tytär ja emäntä., s. 12.07.1800 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä, k. 20.03.1885 Kuru, Ristaniemi.
    Vanhemmat: Abraham Juhonpoika Yläkoski e. Liitiä, s. 21.03.1770 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 09.03.1846 Kuru, Ristaniemi ja Valpuri Pertintytär Yläkoski o.s. Flinta, s. 15.05.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.12.1849 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Vilhelmiina Yläkoski s. 20.04.1824 Kuru, Ristaniemi.
    Eeva Justiina Yläkoski s. 18.07.1825 Kuru, Ristaniemi.
    Ulla Yläkoski Ulla hukkui 3-vuotiaana., s. 30.10.1827 Kuru, Ristaniemi, k. 24.05.1831 Kuru, Ristaniemi.
    Reetta Liisa Sammalisto o.s. Yläkoski , s. 18.02.1829 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 237
    Juho Henrik Yläkoski s. 20.11.1832 Kuru, Ristaniemi.
    Jeremias Yläkoski Jeremias kuoli alle vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 24.05.1835 Kuru, Ristaniemi, k. 17.04.1836 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 237
    VI Reetta Liisa Matintytär Sammalisto o.s. Yläkoski, (Taulusta 236, isä Matti Yläkoski) s. 18.02.1829 Kuru, Ristaniemi.

    Puoliso: 18.01.1851 Kuru Yrjö Matinpoika Sammalisto s. 03.04.1823 Teisko (Kuru), Karjula, Vähä-Karjula.
    Vanhemmat: Matti Simonpoika Sammalisto, s. 04.07.1797 Teisko (Kuru), Karjula, Vähä-Karjula, k. 22.03.1868 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Yrjöntytär Sammalisto o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 06.12.1789 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.10.1874 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Malviina Sammalisto Malviina kuoli 4-vuotiaana punatautiin., s. 10.04.1853 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 01.10.1857 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Matilda Sammalisto Matilda kuoli 7-kuukautisena vatsanväänteisiin., s. 10.04.1855 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 30.11.1855 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Emma Sammalisto s. 11.12.1858 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Kalle Reinhold Sammalisto s. 14.01.1861 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Juho Kustaa Sammalisto s. 31.12.1862 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Johannes Sammalisto s. 01.01.1863 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Matti Sammalisto s. 16.02.1866 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 238
    IV Maria Yrjöntytär Flinck o.s. Taipale, (Taulusta 217, äiti Marja Taipale) s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale, k. 08.07.1827 Kuru, Olkitaipale, Haapanen.

    Puoliso: 26.12.1774 Kuru Matti Matinpoika Flinck. (Taulu 67) Sotilas, s. 1741 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

    Lapset:
    Juliana Taipale s. 30.11.1775 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Heikki s. 05.04.1778 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Taneli Leveelahti , s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 67
    Antti Flinck s. 27.04.1783 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 08.10.1786 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Markus Flinck s. 14.04.1786 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 239
    IV Matias Yrjönpoika Taipale, (Taulusta 217, äiti Marja Taipale) Taipaleen isäntä 1773-1809, vanha talollinen, s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 04.05.1831 Kuru, Olkitaipale. Ruoveden ja Kurun varakkaimmat talot vuonna 1800. Jooseppi Tienari oli Tienarin isäntä 1790-1809. Jooseppi s.02.12.1751 ja k.30.03.1912 keuhkotautiin.

    Jooseppi Tienari oli Matti Taipaletta 3 riksiä rikkaampi, mikä varmaankin aiheutti naapurissa kateutta.

    1 riksi eli riikintaalari oli 48 killinkiä eli 18 taalaria kuparissa tai 576 runstykkiä. Vuonna 1833 piika sai pestinä 8 riksiä ja palkkana saman 8 riksiä. Hevonen maksoi 170-200 kuparitaalaria eli 9-11 riksiä. Jooseppi Tienarin omaisuus oli 625 riksiä eli Tienari oli vauras talo ja Taipaleella melkein samansuuruinen omaisuus.


    .

    Puoliso: 24.06.1777 Kuru Aune Antintytär Taipale o.s. Kapee. (Taulu 1472) Kapeen tytär, Taipaleen emäntä, s. 16.05.1758 Kuru, Pohjankapee, k. 23.04.1833 Kuru, Olkitaipale. Pohjankapee oli Vesilahden Mantereen erämaalla.
    Kuului vuodesta 1954 alkaen Teiskoon,1972 Tamperetta.
    Kuoli vanhuuden heikkouteen 75-vuotiaana.
    .
    Vanhemmat: Antti Matinpoika Kapee, s. 1721 Kuru, Pohjankapee, k. 02.11.1794 Kuru, Pohjankapee ja Anna Erkintytär Kapee o.s. Sääksi, s. 1723 Teisko, Sääksniemi, k. 13.04.1795 Kuru, Pohjankapee.

    Lapset:
    Juliana Taipale s. 06.12.1778 Kuru, Olkitaipale, k. 10.06.1781 Kuru, Olkitaipale.
    Valpuri Ylä-Toikko o.s. Taipale , s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 240
    Saara Taipale s. 07.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 24.09.1786 Kuru, Olkitaipale.
    Matti Taipale s. 11.01.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 24.09.1786 Kuru, Olkitaipale.
    Antti Taipale s. 13.04.1786 Kuru, Olkitaipale, k. 08.10.1786 Kuru, Olkitaipale.
    Henrik Taipale s. 07.12.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 02.09.1798 Kuru, Olkitaipale.
    Juho Taipale , s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 274
    Yrjö Taipale s. 08.05.1791 Kuru, Olkitaipale, k. 23.09.1792 Kuru, Olkitaipale.
    Maija Vehkakoski o.s. Taipale , s. 02.03.1793 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 313
    Johannes Taipale s. 13.06.1794 Kuru, Olkitaipale, k. 02.05.1795 Kuru, Olkitaipale.
    Jooseppi Taipale s. 15.12.1795 Kuru, Olkitaipale, k. 19.08.1798 Kuru, Olkitaipale.
    Mikael Eromäki e. Taipale , s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 330
    Jaakoppi Taipale s. 05.03.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 22.04.1804 Kuru, Olkitaipale.
    Ulla Taipale s. 04.11.1802 Kuru, Olkitaipale, k. 11.04.1803 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 240
    V Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale, (Taulusta 239, isä Matias Taipale) Taipaleen tytär, Toikon torpan Huhtiladon emäntä, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi. Kuollut lavantautiin 52-vuotiaana.

    1. puoliso: 30.05.1803 Kuru Matti Antinpoika Taipale Matti oli Poikeluksen Vilpusniemen renki naimisiin mennessään, Taipaleen vävy, ei isäntänä. Matti kuoli 32-vuotiaana katarrikuumeeseen., s. 1777 Kuru, Olkitaipale, k. 15.01.1809 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Juho Taipale s. 20.06.1803 Kuru, Olkitaipale.
    Helena (Leena) Huhtilato o.s. Taipale , s. 31.01.1805 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 241
    2. puoliso: 29.07.1810 Kuru Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko. (Taulu 76). (Taulu 118) Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Henrik Matinpoika Ylä-Toikko, s. 19.05.1736 Kuru, Vaakaniemi, k. 18.08.1805 Kuru, Vaakaniemi ja Juliana Gabrielintytär Ylä-Toikko o.s. Sahlberg, s. 22.09.1733 Teisko, Kaitalahti, k. 29.01.1792 Kuru, Vaakaniemi.
    Lapset:
    Matti Ala-Toikko e. Ylä-Toikko , s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 257
    Antti Ylä-Toikko s. 17.12.1812 Kuru, Vaakaniemi, k. 03.05.1814 Kuru, Vaakaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 241
    VI Helena (Leena) Matintytär Huhtilato o.s. Taipale, (Taulusta 240, äiti Valpuri Ylä-Toikko) Helena oli Ylä-Toikon piika naimisiin mennessään., s. 31.01.1805 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Eeva Kristiina Svartvik o.s. Huhtilato , s. 12.09.1823 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 242
    1. puoliso: 09.11.1824 Kuru Juho Erkinpoika Huhtilato e. Leppälahti. (Taulu 1516). (Taulu 1530) Juho oli Leppälahden poika ja renki naimisiin mennessään., s. 07.02.1794 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
    Vanhemmat: Erikus (Erkki) Juhonpoika Leppälahti e. Liitiä, s. 18.04.1756 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 29.03.1839 Kuru, Vaakaniemi, Toikko ja Sofia Matintytär Leppälahti o.s. Myllymaa, s. 20.05.1754 Kuru, Sontu, k. 9/1823 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
    Lapset:
    Aapeli Huhtilato , s. 17.05.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 248
    Tilda Rasula o.s. Huhtilato , s. 29.04.1833 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 250
    Matti Huhtilato s. 18.04.1839 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 242
    VII Eeva Kristiina Juhontytär (Helenantytär) Svartvik o.s. Huhtilato, (Taulusta 241, äiti Helena Huhtilato) s. 12.09.1823 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 25.01.1893 Kuru, Hainari.

    Eeva Kristiina syntyi 12.9.1823 Toikolla Leena Matintyttären aviottomana lapsena. Syntyneiden/kastettujen luettelossa mainitaan kuitenkin myös isä, Toikon renki Juho Erkin-poika. Äiti Leena Matintytär on "dess fästmö" eli hänen morsiamensa. Ajattomasta vuoteu-desta (otidig sängelag), mikä tarkoittaa ennen vihkimistä jaettua aviovuodetta, Juho ja Leena maksoivat yhteisen sakon kirkolle. Sakko on peritty jo 12.8.1823 eli kuukausi ennen Eevan syntymää. Juho Erkinpoika ja Leena Matintytär vihittiin 9.11.1824 "utan skrud".

    Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi.

    Puoliso: 30.06.1846 Kuru Jeremias Juhonpoika Svartvik Hainarin Svartvikin torpan isäntä., s. 27.09.1816 Kuru, Hainari, k. 29.11.1907 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Juho Matinpoika Svartvik, s. 08.05.1775, k. 25.06.1871 Kuru, Hainari ja Leena Heikintytär Svartvik o.s. Hainari, s. 27.08.1780 Kuru, Hainari, k. 05.01.1865 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Aapeli Svartvik , s. 16.09.1847 Kuru, Hainari. Tauluun 243
    Manu Rajala e. Svartvik , s. 07.04.1849 Kuru, Hainari. Tauluun 244
    Aatu Svartvik s. 09.09.1851 Kuru, Hainari.
    Helena Svartvik s. 11.04.1855 Kuru, Hainari, k. 22.09.1858 Kuru, Hainari.
    Matti Svartvik s. 14.09.1856 Kuru, Hainari.
    Tilda Svartvik s. 02.02.1859 Kuru, Hainari.
    Kalle Svartvik s. 14.01.1862 Kuru, Hainari.
    Anna Mäkinen o.s. Svartvik s. 16.06.1864 Kuru, Hainari, k. 18.02.1955 Kuru, Hainari.
    August Svartvik s. 21.02.1868 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 243
    VIII Aapeli Jeremiaanpoika Svartvik, (Taulusta 242, äiti Eeva Svartvik) s. 16.09.1847 Kuru, Hainari, k. 17.08.1882 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Miina Jeremiaantytär Viiki (Svartvik) o.s. Keskinen. (Taulu 797). (Taulu 101) s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.03.1918 Kuru.
    Vanhemmat: Jeremias Heikinpoika Keskinen e. Hankuri, s. 25.09.1812 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 24.08.1859 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård ja Reetta Leena Antintytär Keskinen o.s. Kuorejärvi, s. 26.08.1816 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi.

    Lapset:
    Manu Siltanen e. Svartvik , s. 31.03.1879 Kuru, Hainari. Tauluun 101
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 244
    VIII Manu Jeremiaanpoika Rajala e. Svartvik, (Taulusta 242, äiti Eeva Svartvik) s. 07.04.1849 Kuru, Hainari, k. 05.01.1935 Teisko, Otavalta.

    Puoliso: 20.08.1871 Kuru, Hainari Manta Vilhelmiina Matintytär Rajala o.s. Yläjoki. (Taulu 629) s. 10.07.1847 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 01.12.1928 Teisko, Otavalta.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

    Lapset:
    Olga Maria Rajala s. 08.07.1872 Kuru, Hainari, Svartvik.
    Tilda Henriikka Tanhuamäki o.s. Rajala , s. 12.01.1878 Teisko. Tauluun 245
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 245
    IX Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala, (Taulusta 244, isä Manu Rajala) Tilda muutti Teiskosta 31.10.1901 Kurun Olkitaipaleen Tanhuamäkeen., s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
    Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: 28.10.1901 Kuru Matti Matinpoika Tanhuamäki. (Taulu 348). (Taulu 350) Tanhuamäen isäntä, Matti kuoli 87-vuotiaana aivohalvaukseen., s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale.


    Matti Tanhamäki oli kertonut, miten Aureesta oli tullut suuria miehenköriläitä rippikouluun ja päässä oli ollut valtavan isot hatut.
    Parkuslaiset olivat halveksineet aureslaisia. Asiaan oli kuulunut, että pappilan kankaalla oli tapeltu, kun oli menty kirkkoon veisaamaan. Rovasti Numminen oli kieltänyt kuultuaan tästä. Kansakoulussa oli myös tapeltu toisten kyläläisten kanssa. Jo etukäteen oli päätetty, kenen kanssa kukin tappelisi.
    Aseina oli käytetty kaikenlaista kotoa löytyvää tarvekalua aina pyöränkumista alkaen.

    Vaaleja pidettiin ikäänkuin juhlatilaisuutena, mutta yleisö tuli kuitenkin niinkuin halkomettään lakit päässä.
    Ristaniemen koululla pidetyissä vaalitoimituksissa vaalilautakunnan puheenjohtaja vaati ottamaan lakit päästä. Matti Tanhuamäki toimi näissä vaaleissa järjestyksen valvojana ja hän mutoili tämän puheenjohtajan käskyn seuraavaksi:
    - Jospa annetaan tälle toimitukselle sellainen kunnia, että otettaisiin hattu pois päästä.

    .
    Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Matti Tanhuamäki verkonpaikkauspuuhassa 1920-luvulla.

    Lapset:
    Lauri Johannes Tanhuamäki , s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski. Tauluun 246
    Matti Edvard Tanhuamäki , s. 22.01.1904 Kuru, Riihikoski. Tauluun 247
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 246
    X Lauri Johannes Tanhuamäki, (Taulusta 245, äiti Tilda Tanhuamäki) Tanhuamäen isäntä, s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski, k. 15.09.1982 Kuru, Olkitaipale.
    Olkitaipaleen Tanhuamäki 1960-luvulla.

    1. puoliso: 14.09.1930 Kuru Elli Serafia Eenokintytär Tanhuamäki o.s. Lähteenmäki. (Taulu 1327). (Taulu 1329) Elli kuoli 38-vuotiaana keuhkotautiin., s. 10.04.1904 Kuru, Poikelus, k. 06.07.1942 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Eenokki Eenokinpoika Mäkinen e. Lähteenmäki, s. 29.03.1865 Kuru, Poikelus ja Eeva Eliina Kustaantytär Lähteenmäki o.s. Lahdenmaaa, s. 13.05.1875 Viljakkala.

    2. puoliso: 30.01.1944 Kuru Martta Kyllikki Aukustinpoika Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski. (Taulu 328). (Taulu 329). (Taulu 1511) s. 23.04.1915 Kuru, k. 09.04.2004 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski, s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru ja Iita Miina Matintytär Karhunkoski o.s. Hietala, s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
    Lauri ja Martta Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 247
    X Matti Edvard Tanhuamäki, (Taulusta 245, äiti Tilda Tanhuamäki) Veljekset Lauri ja Matti olivat 1920-luvulla Riihikoskella töissä., s. 22.01.1904 Kuru, Riihikoski, k. 20.02.1940 Joutseno, Tiuruniemi (43.SotaS.).

    1: TANHUAMÄKI, MATTI EDVARD

    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 0
    ammatti maatal.neuvoja
    sotilasarvo korpraali
    joukko-osasto Pst./1.Pr.
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 22.01.1904
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Teisko
    asuinkunta Teisko
    haavoittumisaika 19.02.1940
    haavoittumispaikka Kämärä
    haavoittumiskunta Heinjoki
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 20.02.1940
    kuolinpaikka 43.SotaS
    kuolinkunta
    hautauskunta Tampere
    hautausmaa
    hautapaikka 106
    menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
    vapaa paikkatieto

    Viipurin Sotilassairaala oli ollut talvisodan aikana 43. Sotasairaalaksi muutettuna Joutsenossa Tiuruniemen parantolassa ja Rauhan piirimielisairaalassa. Heti sodan jälkeen 43. Sotasairaala oli lyhyen ajan Nokialla. Sieltä se siirrettiin kesäkuussa 1940 Lahteen, jossa se jatkoi täällä olleiden sotilassairaaloiden toimintaa. 1.8.1940 siitä tuli jälleen Viipurin Sotilassairaala, joka oli sijoitettuna Lahden Kansanopistoon ja Vierumäen Urheiluopistoon. Siinä oli silloin sairaansijoja yhteensä noin 400.
    .

    Puoliso: 16.09.1934 Teisko Aino Esteri Eliisa Kallentytär Tanhuamäki o.s. Paksula. (Taulu 585) s. 07.09.1909 Teisko, Saarlahti, k. 30.06.1998 Tampere.
    Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Paksula, s. 06.01.1875 Teisko, Saarlahti ja Iida Eleonoora Paksula o.s. Loukiainen, s. 03.02.1876 Jyväskylä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 248
    VII Aapeli Juhonpoika Huhtilato, (Taulusta 241, äiti Helena Huhtilato) Ylä-Toikon Huhtiladon torppari., s. 17.05.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 31.03.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Puoliso: 23.06.1850 Kuru Anna Matintytär Haapanen. (Taulu 342) s. 01.11.1829 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 30.06.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Haapanen, s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju, s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Anna äidin nimi vihittyjen luettelossa vuodelta 1824 on muuttunut Maria Liisasta Maija Liisaksi.

    Lapset:
    Aukusti Leveelahti e. Luhtilato , s. 30.10.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 249
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 249
    VIII Aukusti Aukustinpoika Leveelahti e. Luhtilato, (Taulusta 248, isä Aapeli Huhtilato) s. 30.10.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Puoliso: 08.06.1888 Kuru Maria Matintytär Leveelahti o.s. Tanhuamäki. (Taulu 348) s. 27.10.1869 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Lapset:
    Kalle Leveelahti s. 05.04.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Jaakko Leveelahti s. 24.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Aukusti Leveelahti s. 09.12.1894 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Lauri Leveelahti s. 11.07.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Eero Leveelahti maanviljelijä. Eero kuoli 55-vuotiaana sepelvaltimotukokseen., s. 27.05.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 15.10.1956 Kuru, Olkitaipale.
    Anna Leveelahti s. 21.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 01.09.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Reino Leveelahti s. 04.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 250
    VII Tilda Juhontytär Rasula o.s. Huhtilato, (Taulusta 241, äiti Helena Huhtilato) Ylä-Toikon Huhtiladon torpan tytär naimisiin mennessään, Rasulan torpan emäntä., s. 29.04.1833 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 16.12.1867 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 05.07.1856 Kuru Jeremias Esaianpoika Rasula e. Vastalahti. (Taulu 11) Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Rasulan torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Vanhemmat: Esaias Antinpoika Vastalahti e. Kuru, s. 12.07.1787 Kuru, Keihäslahti ja Valpuri Martintytär Vastalahti o.s. Pusu, s. 22.02.1786 Kuru, Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.

    Lapset:
    Helena Tiura o.s. Rasula , s. 13.09.1856 Kuru, Poikelus. Tauluun 251
    Eeva Rasula s. 21.02.1860 Kuru, Poikalus.
    Aapeli Lahtinen e. Rasula , s. 22.04.1866 Kuru, Poikalus. Tauluun 256
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 251
    VIII Helena Jeremiaantytär Tiura o.s. Rasula, (Taulusta 250, äiti Tilda Rasula) Ylä-Toikon Huhtiladon torpan piika naimisiin mennessään, Tiuran torpan emäntä., s. 13.09.1856 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: 24.05.1873 Kuru Fabian Heikinpoika Tiura e. Lörpys. (Taulu 394) Lörpyksen poika, Ylä-Toikon renki naimisiin mennessään, Vaakaniemen Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Tiura oli seppänä Kurun Keihäslahden Sillanpään Kuoppamäessä., s. 08.05.1852 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat: Heikki Kustaanpoika Lörpys, s. 07.03.1819 Kuru, Petäjälammi ja Eeva Kaisa Heikintytär Lörpys o.s. Iso-Kartano, s. 16.05.1821 Teisko, Värmälä.
    Kurun Vaakaniemen Ala-Toikon Tiuran torppa sijaitsi nähtävästi tällä alueella Näsijärven Kuukkulanselän rannalla.

    Lapset:
    Emma Tiura s. 19.09.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 21.07.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Kalle Tiura , s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 252
    Vilhelmiina Tiura s. 16.01.1877 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Elsa Maria Tiura s. 31.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Anna Tiura s. 13.11.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Matti Tiura Matti muutti Kurusta 30.10.1906 Messukylään., s. 26.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Eeva Tiura s. 09.11.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Artturi Tiura s. 25.05.1890 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Heikki Tiura s. 27.11.1892 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Iita Helena Tiura s. 20.01.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Riikka Tiura s. 02.09.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Hilma Esteri Tiura s. 04.03.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 252
    IX Kalle Tiura, (Taulusta 251, isä Fabian Tiura) Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Kalle oli Kurun Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torppari, muutti Kurusta perheineen 7.11.1907 Messukylään. Kalle muutti perheineen takaisin Kuruun ja osti Haapaniemestä Sulkun tilan ja oli siellä tekemässään pajassa seppänä., s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1958 Kuru, Olkitaipale.
    Miina ja Kalle Tiura.

    Puoliso: 27.09.1901 Kuru Vilhelmiina Antintytär Tiura o.s. Vastamäki. (Taulu 985). (Taulu 86) s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, k. 08.07.1954 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
    SULKU-nimen alapuolella, tien ja Jakaman välissä on kiinteistö, minkä Kalle Tiura osti Haapaniemestä. Lohkominen 6.5.1932 303-415-6-16 X SULKU, 1.1.2009 kuntajaon muutos, uusi re.n:ro 980-458-6-16 SULKU.

    Lapset:
    Eeva Maria Tiura s. 30.06.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lyyli Vilhelmiina Tiura s. 26.08.1904 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Mäntytörmä.
    Helmi Johanna Tiura s. 05.07.1906 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö.
    Artturi Mikael Tiura , s. 28.09.1908 Kuru. Tauluun 86
    Erkki Tiura , s. 14.09.1910 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 253
    Vilho Tiura , s. 02.01.1913 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 254
    Niilo Tiura , s. 10.09.1915 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 255
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 253
    X Erkki Tiura, (Taulusta 252, isä Kalle Tiura) s. 14.09.1910 Kuru, Olkitaipale, k. 08.05.1989 Kuru, Olkitaipale.
    Erkki ja Jenny Tiuran hauta Kurussa sukuhaudassa.

    Puoliso: Jenny Johanna Tiura s. 05.05.1914, k. 11.04.1988 Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 254
    X Vilho Tiura, (Taulusta 252, isä Kalle Tiura) s. 02.01.1913 Kuru, Olkitaipale, k. 24.01.1982 Kuru.
    Liikennöitsijä Artturi Tiuran ensimmäinen ''linja-auto'', jolla hän aloitti vakituisen liikenteen Tampereen ja Kurun välillä. Auton ratissa istuu Vilho Tiura, joka ajoi autolla silloin tällöin vuokra-ajoa. Kuva on vuodelta 1935.

    Puoliso: Anna Tiura o.s. Saarala s. 01.02.1921, k. 30.07.2003.
    Tiuran sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 255
    X Niilo Tiura, (Taulusta 252, isä Kalle Tiura) Kurun Olkitaipaleen Sulkun kauppias., s. 10.09.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 17.09.1978 Kuru, Olkitaipale.
    Kauppias Niilo Tiuran ja vaimonsa Tertun hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Terttu Tuulikki Tiura s. 16.05.1923, k. 26.06.2011 Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 256
    VIII Aapeli Jeremiaanpoika Lahtinen e. Rasula, (Taulusta 250, äiti Tilda Rasula) s. 22.04.1866 Kuru, Poikalus.

    Puoliso: Ida Matintytär Lahtinen. (Taulu 938) Itsellisen tytär Poikeluksen Vastamäestä., s. 04.09.1874 Kuru, Poikelus, Vastamäki.
    Vanhemmat: Matias (Matti) Matinpoika Myllylä, s. 17.10.1837 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 05.01.1889 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki ja Eeva Pertintytär Vastanen o.s. Leppälä, s. 27.11.1842 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

    Lapset:
    Elli Johanna Lahtinen Tehtaan työntekijätär, s. 21.07.1906 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 257
    VI Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko, (Taulusta 240, äiti Valpuri Ylä-Toikko) Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
    Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
    Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.
    Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

    1. puoliso: 27.12.1840 Kuru Eeva Joelintytär Ala-Toikko. (Taulu 1691). (Taulu 1693) Emäntä, kuoli synnytykseen, s. 17.01.1823 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli 42-vuotiaana nuorimman lapsen (Wilhelm) synnytykseen.
    Wihelm kuoli vuoden ikäisenä. Kaksi aikaisemmin syntynyttä lastakin
    kuoli varsin nuorena (alle 2-vuotiaina). Wilhelmina kuoli 09.04.1854 kahdentoista päivän ikäisenä. Kovia kokenut perhe.
    Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon perinnemaisemaa tilan päärekennuksen edestä kuvattuna. Taustalla on Näsijärvi, jonka rannasta Ala-Toikon kohdalla on kivikautinen löydös. Hyvät metsästys- ja kalastusalueet lähellä ja maaperä soraa ja kalliota.

    Lapset:
    Manu Aukusti Ala-Toikko , s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 258
    Helena Ala-Toikko s. 15.03.1844 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.07.1846 Kuru, Vaakaniemi.
    Matti Hellsten e. Ala-Toikko , s. 05.02.1846 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 263
    Kustaa Ala-Toikko s. 24.05.1848 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.06.1848 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli yskään 2-viikon vanhana.
    Maria (Maja) Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko , s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 270
    Karoliina Ala-Toikko s. 14.05.1852 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.03.1853 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli yskään 1-vuotiaana.
    Vilhelmiina Ala-Toikko s. 29.03.1854 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.04.1854 Kuru, Vaakaniemi.
    Kalle Ala-Toikko s. 01.06.1855 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.05.1859 Kuru, Vaakaniemi.
    Juho Alanen e. Ala-Toikko Hätäkaste, asui kotonaan poikamiehenä. Sai armeijassa nimen Alanen., s. 28.02.1859 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.11.1890 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko.
    Vilhelmiina Ala-Toikko s. 20.06.1861 Kuru, Vaakaniemi, k. 20.12.1861 Kuru, Vaakaniemi. Kuolinsyy tuntematon.
    Hilma Ala-Toikko s. 01.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, k. 02.05.1864 Kuru, Vaakaniemi.
    Vilhelmi Ala-Toikko s. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.08.1866 Kuru, Vaakaniemi.
    2. puoliso: 15.12.1865 Kuru Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti. (Taulu 67). (Taulu 76) Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Taneli Matinpoika Leveelahti, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 258
    VII Manu Aukusti Matinpoika Ala-Toikko, (Taulusta 257, isä Matti Ala-Toikko) Ala-Toikon isäntä, minkä jälkeen Toikkonen omi tilan kepulikonstilla. Sakotettu ensi kerran luvattomasta viinan myymisestä vuonna 1884., s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.06.1898 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhan elämäntyylin hävitti äkkiuusirikas kauppias, joka osti Ylä-Toikon ja puliveivasi Ala-Toikon itselleen. Vei vielä nimenkin. Emanuelin lapset eivät saaneet käyttää Toikko-nimeä, vaikka Antti Toikkonen ei ollut mitään sukua Toikolle. He muuttivat nimekseen Alanen. Heidän vanhapoika setänsä Juha oli saanut sen ilmeisesti armeijassa palvellessaan, joten myös veljen lapset alkoivat käyttää sitä myöhemmin.
    Lahdenpohja ilmeisesti säästyi jotenkin Toikkoselta, koska se oli annettu jo edellisessä polvessa asuttavaksi torpaksi Ala-Toikon tyttären perheelle.
    Matin mummo (eli biologisesti isänsä täti ja sosiaalinen äiti) vietti siellä joskus lapsena kesää, olivat kuulemma kohdelleet häntä siellä todella hyvin.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Tämän kuusen kohdalla oli Ala-Toikon päärakennus. Perustuskivistä osa on näkyvillä kuusen lähellä.

    Puoliso: 06.10.1871 Kuru Maria Liisa Kustaantytär Ala-Toikko o.s. Rikala. (Taulu 1033). (Taulu 1193) Muutti Teiskosta 1871 Kuruun., s. 02.04.1845 Teisko, Leppälahti, k. 02.01.1902 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Kustaa Heikinpoika Rikala, s. 02.05.1813 Teisko, Leppälahti, k. 08.06.1848 Teisko, Leppälahti ja Saara Heikintytär Järvenpää ent. Rikala o.s. Yli-Korpula, s. 28.10.1815 Teisko, Pohtola, k. 19.01.1881 Teisko, Leppälahti.

    Lapset:
    Manu Ala-Toikko s. 27.08.1872 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.10.1872 Kuru, Vaakaniemi.
    Juho Kustaa Ala-Toikko s. 18.10.1873 Kuru, Vaakaniemi, k. 25.12.1881 Kuru, Vaakaniemi.
    Maria Ala-Toikko s. 24.07.1877 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.11.1879 Kuru, Vaakaniemi.
    Iita Laurila o.s. Alanen , s. 11.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 259
    Toivo Alanen e. Ala-Toikko , s. 08.07.1884 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 260
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 259
    VIII Iita Manuntytär Laurila o.s. Alanen, (Taulusta 258, isä Manu Ala-Toikko) Itsellinen Ala-Toikon Lahdenpohjassa 1902-1904, muutti 1904 Olkitaipaleen Laurilaan ja meni itsellisen Leo Laurilan kanssa naimisiin ja sai pojan., s. 11.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Puoliso: 19.08.1904 Kuru Leo Emil Kallenpoika Laurila. (Taulu 373) Parkkuun Ylämyllyn mylläri., s. 28.06.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 04.01.1927 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kalle Kustaa Matinpoika Laurila, s. 10.02.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1880 Kuru, Olkitaipale ja Henrika Albertiina Juhontytär Laurila o.s. Ristaniemi, s. 22.07.1835 Kuru, Ristaniemi, k. 03.06.1899 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Yrjö Emil Laurila s. 27.07.1905 Tampere.
    Pentti Valdemar Laurila Pentti muutti 9.2.1952 Helsingin Kallion srk:n, s. 16.04.1912 Kuru, Olkitaipale.
    Erkki Johannes Laurila Erkki vihittiin 24.6.1940, s. 18.05.1917 Kuru, Olkitaipale.
    Rauha Kyllikki Laurila Rauha muutti 15.8.1953 Helsingin Malmin srk:n, s. 30.08.1920 Kuru, Olkitaipale.
    Veikko Matias Laurila Veikko asui Kurun vanhainkodissa ja oli holhouksen alainen, s. 22.02.1923 Kuru, Olkitaipale.
    Hilkka Mirjami Laurila s. 24.07.1925 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 260
    VIII Toivo Manunpoika Alanen e. Ala-Toikko, (Taulusta 258, isä Manu Ala-Toikko) Toivo kuoli 83-vuotiaana aivoveritulppaan., s. 08.07.1884 Kuru, Vaakaniemi, k. 05.09.1967 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: 21.12.1906 Kuru Miina Sandra Saluntytär Alanen o.s. Karttila Miina kuoli 87-vuotiaana sydänlihaksen rappeumaan., s. 23.04.1880 Virrat, Vaskivesi, k. 11.09.1967 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Salu Kaaponpoika Karttila, s. 12.06.1835 ja Liisa Mikontytär Karttila o.s. Kuusenaho, s. 18.08.1848 Kuru, Aurejärvi, k. 24.02.1887 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Naimi Vilhelmiina Moisio o.s. Alanen , s. 23.07.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 261
    Yrjö Eemil Alanen , s. 01.03.1909 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 262
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 261
    IX Naimi Vilhelmiina Moisio o.s. Alanen, (Taulusta 260, isä Toivo Alanen) s. 23.07.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Moision asuinrakennus.

    Puoliso: 29.05.1926 Kuru Urho Aleksanteri Matinpoika Moisio. (Taulu 289) s. 28.04.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Matti Juhonpoika Moisio e. Lahdenpohja, s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.02.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Aina Maria (äpärä) Miinantytär Moisio o.s. Kotajärvi, s. 04.07.1875 Virrat, Hauhuu, Siikala.
    Vaalit Ristaniemen koululla, vaalilautakunta vasemmalta lukien Hemmi Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Jalmari Mantere, Urho Moisio, Aleksi Salonen ja Arvo Ristaniemi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 262
    IX Yrjö Eemil Alanen, (Taulusta 260, isä Toivo Alanen) Kivimies, s. 01.03.1909 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 18.05.1970 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: 24.06.1931 Kuru Taimi Inkeri Alanen Taimi kuoli 55-vuotiaana paksusuolen syöpään., s. 30.11.1909 Ylöjärvi, k. 15.08.1965 Kuru, Vaakaniemi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 263
    VII Matti Matinpoika Hellsten e. Ala-Toikko, (Taulusta 257, isä Matti Ala-Toikko) Muutti Tampereelle 1.10.1864, s. 05.02.1846 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.03.1887 Tampere.

    Matti Hellsten oli ilmeisesti saanut Kurussa jotain sepänoppia. Perimätiedon mukaan hän aloitti työuransa Tampereella rakentamalla siltoja Tammerkosken yli. Sen jälkeen hän työskenteli viilarina Tampellassa josta siirtyi töihin Verkatehtaalle. Perimätiedon mukaan oli siellä tituleerattu mestariksi, mahdollisesti tehtaan laitosmiesporukan pomo tai nokka. Ilmeisesti omisti neljänneksen talosta 109 vanhassa Kyttälässä (silloisen) Huhtimäenkadun varrella.

    Vielä tarkennus. Tieto talon neljänneksen omistamisesta Kyttälässä osoittautui vääräksi (kyse oli eri Hellsténistä, sepästä joka asui länsipuolella). Meidän isoisämme syntymäkoti sijaitsi osoitteessa 106 jolle ei ole löytynyt papereista omistajaa. Ilmeisesti se talo tässä kuvassa http://www.jukkajoutsi.com/aarre782.jpg joka on seuraava länteen päin kadun päällä olevasta talosta. Kuva on otettu joskus 1920-luvulla. Hellsténit eivät olleet enää pitkään aikaan asuneet siellä vaikka talo näyttäisi olevan sen verran vanha että saattaa olla vanhan Kyttälän peruja kun kerran viereistäkään ei ole raaskittu purkaa.


    Lähde: Matti Lipponen Tampere


    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Poika Matias Konstantin Hellsten s.8.9.1872 -----Orvo Lipponen s.22.3.1914---------Paavo Lipponen s.23.4.1941
    Ylimetsänhoitaja ,Tampere Valtiot.maisteri ,ent.valtiopäivämies
    Hilkka Iisalo s.5.2.1915 s. Orivesi
    Terv.huollon opettaja ,T:re

    Jaakko Antero Ingman, Iiisalo s.30.11.1885 Toholampi
    Rautateiden kirjuri
    Siiri AinoTörnroos, Iisalo s.19.6.1892 Toholampi

    Johan Gabriel Ingman s.31.7.1839 Toholampi
    Toholammin nimismies
    Johanna Loviisa Pihlajamaa , Ingman s.4.4.1847 Toholampi

    Johan Jacob Ingman s.27.2.1805 Lohtaja
    Kappalainen
    Fredrika Lovisa Lagus, Ingman s.14.11.1807 Toholammi

    Henric Johan Ingman s.1.12.1773 Pohja
    Läänin maanmittari
    Brita Magdalena Cajanus, Ingman s.6.6.1773 Toholammi

    Henric Ingman s.1747 Mörby
    Vääpeli
    Ebba Kristina Naukler, Ingman s.27.3.1755

    Henric Mattsson Ingman s.1711 Turku
    Ylioppilas ,talollinen, rusthollari
    Anna Elisabet Schultz, Ingman s.1712

    Johan Schultz ,luutnantti
    Ingeborg Körning, Schultz ,s.2.3.1684 Rilaks
    Ingmannin sukujuurta

    Axel Körning, amiraliteettiluutnantti k.1691
    Anna Brand, Körning h.25.2.1734 Bromarv Vanh:
    Johan Brand h.7.7.1689 Tenhola
    Anna Catharina Lindelöf, Brand s.1629 h.24.8.1692 Tenhola

    Eric Körning ,ratsumestari
    Ingeborg Gyllenlood

    Hans Gyllenlood ,asessori
    Anna von Sanden

    Bengt Juusten Gyllenlood s.1550 Turku
    AMIRAALI ,Turun linnan päällikkö
    Brita Marcusdotter







    .
    Matin tyttären Amanda Lehmusvaara os.Hellsten (1865-1916). Kuvan omistaja: Matti Lipponen Tampere

    Puoliso: 29.10.1865 Tampere Johanna Maria (äpärä) Annantytär (Carlintytär) Hellsten o.s. Sjöblom Johanna on ripitetty 26.2.1888 salavuoteudesta., s. 08.04.1842 Tampere, k. 09.11.1927 Tampere.

    Marian isä oli kupariseppä Carl Erik Sjöblom s. 1.2.1816 Saltvikissa k. 9.4.1863 Jyväskylässä. Carl Erik tunnusti aviottoman tyttärensä testamentissaan. Maria oli sitä ennen asunut biologisen isänsä luona Jyväskylässä 5.7.1847 - 27.6.1853 (täysin moderni uusperhekuvio 1800-luvulla!) mistä palasi takaisin Tampereelle. Sjöblomin talo on Jyväskylässä käsityöläismuseokorttelissa ks.

    http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/museot/kasityolaiskodit

    Carl Erik oli avioitunut ennen Jyväskylään muuttoaan tehtaan työmiehen tyttären Kristiina Rosenbergin kanssa ks,

    http://hautausmaat.jyvaskylanseurakunta.fi/vanha-hautausmaa/vanhin-osa/vanhin-osa/hautojen-historiaa/sjoblom-karl-erik-1816-1863/

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Vanhemmat: Carl Erik Sjöblom, s. 01.02.1816 Saltvik, Saltvik Tängsöda, k. 09.04.1863 Jyväskylä ja Anna Stina Eliaantytär Sjöblom o.s. Weissman, s. 18.10.1818 Teisko, Vattula, Valkeejärvi, k. 04.09.1872 Messukylä (Kyttälä).
    Sjöblom Karl Erik (1816-1863) Osasto 16-08-049 Jyväskylä. Kupariseppä Sjöblom syntyi Ahvenanmaalla Saltvikissa. Hän vannoi porvarinvalan vuonna 1845. Kupariseppä Sjöblomin koti on yksi harvoista Jyväskylän vanhoista säilyneistä puurakennuksista. Talo on siirretty Cygnaeuksenkatu 2: n tontille ja on Keski-Suomen museon hoidossa oleva museokohde. Kupariseppä Sjöblom valmisti etupäässä kattiloita, viinapannuja, erilaisia keittoastioita, vesisaaveja ja leivinmuotteja.

    Lapset:
    Amanda Aurora Lehmusvaara ent. Lindberg ent. Nordblom o.s. Hellsten , s. 12.09.1865 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 264
    Johanna Wilhelmiina (Mimmi) Henriksson o.s. Hellsten , s. 02.01.1868 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 265
    Maria Matilda Hellsten Tampereella ja Kyttälässä riehui Maria Matildan kuolinaikaan koleraepidemia. Hänen äitinsä menetti parin viikon sisällä lapsensa, äitinsä ja velipuolensa. Kaksi jälkimmäistä kuolivat varmasti koleraan, Maria Matildan kuolinsyytä ei ole kirjattu, hän menehtyi päivää aikaisemmin ennen veljensä Konstan syntymää. Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    , s. 03.03.1870 Messukylä, Kyttälä, k. 09.09.1872 Messukylä, Kyttälä.

    TAMPEREEN ALUELIITOKSET:


    Kyttälä liitettiin 1877 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 11,4 km² ja n. 3 000 asukasta
    Hatanpää liitettiin 1920 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 18,5 km² ja 459 asukasta
    Järvensivu liitettiin 1922 Messukylästä.
    Lepolan huvila-alue liitettiin 1929 Messukylästä.
    1937 Pohjois-Pirkkalasta liitettiin Pispalan, Epilän, Raholan, Villilän ja Lamminkylän esikaupungit, liitoksessa saatiin pinta-alaa 28,6 km² ja 9 287 asukasta
    Messukylä liitettiin 1947, liitoksessa saatiin pinta-alaa 82,5 km² ja 7 340 asukasta
    Lielahti liitettiin 1950 Ylöjärvestä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 15,4 km² ja 1 828 asukasta
    Aitolahti liitettiin 1966, liitoksessa saatiin pinta-alaa 89,5 km² ja 2 117 asukasta
    Teisko liitettiin 1972, liitoksessa saatiin pinta-alaa 431,3 km² ja 2 831 asukasta
    .
    Mathias Konstantin (Konsta) Hellsten , s. 08.09.1872 Messukylä (Tampere). Tauluun 266
    Emma Emilia Baryski o.s. Hellsten , s. 17.06.1875 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 268
    Hulda Maria Haapa ent. Hellsten s. 07.03.1878 Tampere, Kyttälä, k. 18.03.1970 USA, New Jersey, Pemberton.
    Group of children carrying in their pecks to the "bushel man." We measured one of these peck boxes and found it contained 10 quarts instead of 8. This is the fourth week of school in Philadelphia and people will stay here two weeks more. Theodore Budd's Bog at Turkeytown near Pemberton, New Jersey. 1910 September.
    Hilja Elia Elisabeth Hellsten s. 13.02.1881 Tampere, Kyttälä, k. 05.09.1882 Tampere, Kyttälä.
    Tyyne Alfhild Lipponen o.s. Hellsten , s. 25.01.1884 Tampere, Kyttälä. Tauluun 269
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 264
    VIII Amanda Aurora Matintytär Lehmusvaara ent. Lindberg ent. Nordblom o.s. Hellsten, (Taulusta 263, isä Matti Hellsten) s. 12.09.1865 Messukylä, Kyttälä, k. 29.07.1916 Viipuri.

    Amanda oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen avioliitto jäi hyvin lyhyeksi puolison kuoltua pian häiden jälkeen. Pariskunta oli ehtinyt asettua asumaan Vaasaan josta Amanda palasi leskeksi jäätyään takaisin Tampereelle vielä saman vuoden lopulla.

    Amanda kuoli sydänkohtaukseen 29.7.1916 hänen ollessaan vierailemassa Viipurissa siskojenja luona. Hänet haudattiin 2.8.1916 Tampereelle.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Viipurin linna vuodelta 1916 eli samalta vuodelta jolloin Amanda Lehmusvaara kuoli Viipurissa.

    1. puoliso: 16.07.1887 Juho Vihtori Nordblom s. 19.09.1858 Pyhämaa, k. 26.07.1887 Vaasa.

    2. puoliso: 22.01.1893 Tampere August Lehmusvaara e. Lindberg s. 02.01.1871 Hämeenlinna, k. 11.11.1944 Viiala.

    Työskenteli ensin Verkatehtaalla, myöhemmin asemamiesten esimies Tampereella. Muutti myöhemmin pois Tampereelta, asui kuollessaan Viialassa. Kuolinaika ei vielä tiedossa.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    August Lehmusvaara (1871-1944). Kuvan omistaja: Matti Lipponen Tampere
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 265
    VIII Johanna Wilhelmiina (Mimmi) Henriksson o.s. Hellsten, (Taulusta 263, isä Matti Hellsten) s. 02.01.1868 Messukylä, Kyttälä, k. 27.11.1932 Kauniainen.

    Leskeksi jäätyään Mimmi palasi ensin Pedersöreen, ja sieltä takaisin Tampereelle 30.12.1892. Myöhemmin muutti sisarensa Tyynen kanssa Viipuriin vuonna 1909. Sitä ennen hän oli pitänyt vieraskotia Tampereella Leanderin talossa (talo tuhoutui myöhemmin Tampereen taistelussa vuonna 1918). Muutti sittemmin Viipurista Helsinkiin. Mimmi oli etevä liikenainen ja oli ennen kuolemaansa jo hyvin varakas.



    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Palaneet Leanderin talo ja Verkatehtaan varastorakennus Tampereella vuonna 1918.

    Puoliso: 23.06.1890 Tampere Herman Henriksson e. Stårgård Herman oli rakennusmestari joka sai traagisesti surmansa jäätyään hiekkajunan alle. Hän oli tuonut vaimonsa ja iäkkään äitinsä Pedersörestä Hiitolaan jossa hän työskenteli siihen aikaan rakennustyömaalla. Lähde: Matti Lipponen Tampere., s. 30.09.1857 Pedersöre, Edsevö, k. 05.11.1892 Hiitola.

    PEDERSÖREN HISTORIA:

    Pedersöre lukeutuu Pohjanmaan alkuperäispitäjiin. Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, kuinka vanha Pedersöre itse asiassa on, mutta Pedersören pitäjä mainitaan ensimmäisen kerran virallisisissa asiakirjoissa vuonna 1348. Kuningas Maunu Eerikinpoika antoi nimittäin silloin asetuksen Mustasaaren (Korsholm), Närpesin (Närpiö) ja Pedersören pitäjien kauppaoikeuksista.

    Pohjanmaan rannikkoalue oli silloin jaettuna kolmeen pitäjään, ja Pedersören suurpitäjä ulottui aina Vöyristä Kemiin saakka.

    Vuosisatojen kuluessa suurpitäjästä irrottautui kappeliseurakuntia, ja vuonna 1865 Ähtävästä ja Purmosta tuli itsenäisiä seurakuntia ja kuntia.

    Pedersöre sai nykyisen muotonsa vuonna 1977, kun Ähtävän ja Purmon kunnat liittyivät taas yhteen Pedersören kanssa, jolloin kuntaliitoksen kautta syntyi nykyinen Pedersören "suurkunta". Uuden kunnan suomenkielinen nimi oli alussa Pietarsaaren maalaiskunta, mutta vuodesta 1989 nimi on virallisesti Pedersören kunta.

    Joet ovat leimanneet historiaamme. Jokia pitkin kuljetettiin metsistä puutavaraa ja tervaa rannikolle ja sieltä edelleen maailmalle. Pedersöreläiset timpurit tunnettiin taitavina purjelaivojen rakentajina 1500-luvulta alkaen aina 1800-luvulle saakka.

    Pedersöre on perinteisesti myös tyypillistä maatalousseutua, ja monet myllyt ovat aikojen kuluessa jauhaneet kuohuvien koskien varrella. Pedersöressä on useita tunnetusti hyviä talonpoikaismuseoita, joissa voi tutustua menneiden vuosisatojen asumiseen, työvälineisiin ja kylämaisemiin.
    Kunnanvaltuusto hyväksyi 9. huhtikuuta 1984 Pedersören kunnan kunnanvaakunan, jossa on punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa. Paitsi että ohrantähkä viittaa maatalouteen, sen osat viittaavat myös kolmeen alkukuntaan (Pietarsaaren maalaiskunta, Ähtävä ja Purmo) ja naularistit viittaavat kolmeen itsenäiseen seurakuntaan. Vaakunan on suunnitellut Bo Aurén.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 266
    VIII Mathias Konstantin (Konsta) Matinpoika Hellsten, (Taulusta 263, isä Matti Hellsten) Kiertokauppiasja Finlaysonin tehtaan työntekijä., s. 08.09.1872 Messukylä (Tampere), k. 14.01.1914 Tampere.
    Konstan sisarusparven syntymäkoti sijaitsi osoitteessa 106 jolle ei ole löytynyt papereista omistajaa. Ilmeisesti se talo tässä kuvassa http://www.jukkajoutsi.com/aarre782.jpg joka on seuraava länteen päin kadun päällä olevasta talosta. Kuva on otettu joskus 1920-luvulla. Kuva ja tiedot: Matti Lipponen Tampere

    Puoliso: 16.06.1913 Tampere Hilda Johanna Juhontytär Hellsten o.s. Athlin Hilda Athlin (Hellsten) työskenteli kutojana Finlaysonilla., s. 20.08.1881 Kangasala, k. 11.10.1948 Tampere.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Athlin, s. 13.04.1860 Kangasala, Varala, Uotila, k. 27.06.1914 Tampere ja Alina Johanna Matintytär Athlin o.s. Eerola, s. 01.01.1863 Sahalahti, k. 31.10.1891 Tampere.
    Hellstenin ja Lipposen uusi hautakivi Kurun punaisesta graniitista. Kuva: Matti Lipponen Tampere

    Lapset:
    Orvo Matias Kalervo Lipponen e. Hellsten , s. 22.03.1914 Tampere. Tauluun 267
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 267
    IX Orvo Matias Kalervo Lipponen e. Hellsten, (Taulusta 266, isä Mathias Hellsten) Ylimetsänhoitaja, Ylimetsänhoitaja, s. 22.03.1914 Tampere, k. 06.06.2012 Tampere.
    Orvo Lipponen kuoli Tampereella 98-vuotiaana.

    Puoliso: Hilkka Aino Lipponen o.s. Iisalo Terveydenhoidon opettaja., s. 05.02.1915 Orivesi, k. 02.07.2015 Tampere.
    Vanhemmat: Jaakko Antero Iisalo e. Ingman, s. 30.11.1885 Toholampi, k. 13.02.1950 Sievi ja Siiri Aino Severintytär Iisalo o.s. Törnroos, s. 19.06.1892 Sysmä, Onkiniemi, k. 05.07.1942 Tampere.
    Hilkka Lipponen os. Iisalo kuoli Tampereella 100-vuotiaana.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 268
    VIII Emma Emilia Baryski o.s. Hellsten, (Taulusta 263, isä Matti Hellsten) s. 17.06.1875 Messukylä, Kyttälä, k. 30.11.1933 USA, Los Angeles.

    Emma kuoli ollessaan tulossa kotiin autolla miehensä kanssa kun juopuneiden pappisopiskelijoiden auto törmäsi risteyksessä heidän autonsa kylkeen yli sadan kilometrin tuntivauhdilla. Emma sai surmansa välittömästi, hänen puolalainen miehensä oli tajuttomana pitkän aikaa vaikka selvisikin hengissä. Kuoli ilmesesti kuitenkin jo seuraavana vuonna, kuolinsyy ei ole tiedossa.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Emma Baryski (1875 - 1933) Burial: Evergreen Cemetery Los Angeles Los Angeles County California, USA

    Puoliso: Fred Baryski s. 1879 Puola, k. 1934 USA, Los Angeles.
    Fred Baryski (1879 - 1934) Burial: Evergreen Cemetery Los Angeles Los Angeles County California, USA

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 269
    VIII Tyyne Alfhild Lipponen o.s. Hellsten, (Taulusta 263, isä Matti Hellsten) Ensimmäinen prokuristiksi nimitetty nainen Suomessa., s. 25.01.1884 Tampere, Kyttälä, k. 14.03.1974 Helsinki.

    Isäni Orvo Lipposen sosiaalinen äiti. Työskenteli leskeksi jäätyään Helsingissä vesijohtoliike Onnisen pääkirjanpitäjänä. Ensimmäinen prokuristiksi nimitetty nainen Suomessa. Prokura eli nimenkirjoitusoikeus on tyypillisesti yritysmuotoisessa liiketoiminnassa käytetty tapa antaa yrityksen henkilökunnalle valtuuksia toimia yrityksen nimissä. Mummo (sanon häntä mummoksi ja Hildaa, jota en ehtinyt koskaan tavata, isoäidiksi) oli viettänyt joskus lapsena kesää Lahdenpohjan talossa, ja kertoi että "he olivat siellä hyviä minulle".

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Alfred Onnisen vuonna 1913 Turussa perustama putki- ja vesijohtoliike on periytynyt perustajalta kolmen sukupolven ajan tyttäreltä tyttärelle. Neljän sukupolven aikana Onnisesta on kasvanut merkittävä materiaalipalvelujen tuottaja koko Itämeren alueella ja yksi Suomen suurimmista perheyhtiöistä.

    Puoliso: Akseli Bernhard Lipponen s. 30.07.1879 Viipuri, k. 02.11.1932 Helsinki.

    Akseli Berdhard Lipponen s. 30.7.1879 Viipuri k. 2.11.1932 Helsinki. Akseli Lipponen joutui lopettamaan varojen puutten vuoksi koulunkäynnin lukiossa ennen viimeistä luokkaa. Siitä huolimatta hän oli hyvin laajasti itseoppinut. Osasi mm. kymmentä vierasta kieltä. Sanomalehti Päivälehden, Helsingin Sanomien edeltäjän, perustajajäseniä. HOK:n perustajajäseniä, työskenteli myös pankkialalla sekä yrittänä majoitusalalla. Vanhasuomalaisen puolueen puoluesihteeri. Vanha -ja Nuorsuomalaisten puolueiden uudelleenjärjestyessä toimi kautensa loppuaikoina Kokoomuksen puoluesihteerinä. Akseli Lipponen palasi epäonnistuneen liikemiesuransa jälkeen takaisin toimittajan työhön sanomalehti Uuteen Suomeen josta hän oli lobannut itselleen paikan entisen pankkiaikojensa työtoverinsa Juho Kusti Paasikiven kautta. Molemmat olivat olleet samalla linjalla ulkopolitiikassa Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Isäni varttui kasvattilapsena neljävuotiaasta alkaen Tyynen ja Akselin luona Helsingissä ja Viipurissa. Hänen sosiaaliset vanhempansa adoptoivat hänet vuonna 1931.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Tässä kuva isäni jäämistöstä missä herrat työskentelevät sen toimituksessa. Akseli istuu kuvassa takana oikealla. Kuva: Matti Lipponen Tampere

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 270
    VII Maria (Maja) Matintytär Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, (Taulusta 257, isä Matti Ala-Toikko) Muutti 1869 Lahdenpohjaan., s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon vanha rakennus, missä Maria syntyi 1849, oli tämän kuusen ja vasemmalla olevan rakennuksen kohdalla. Kuusi on jo vanha, joten rakennus on purettu tai tuhoutunut n. 100 vuotta sitten.

    Puoliso: 26.05.1869 Kuru Kalle Juhonpoika Lahdenpohja. (Taulu 288). (Taulu 190) Lahdenpohjan isäntä., s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Lahdenpohja e. Taipale, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 25.03.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Johanna Karoliina (äpärä) Liisantytär Lahdenpohja o.s. Mäkipää, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi, k. 24.01.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Lapset:
    Hilma Aurora Kallio o.s. Lahdenpohja , s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 271
    Iita Lahdenpohja , s. 18.11.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 273
    Kalle Lahdenpohja , s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 190
    Lyyti Lahdenpohja Lyyti kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 14.01.1877 Kuru, Vaakaniemi, Ala,Toikko, k. 19.01.1900 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lahdenpohjan päärakennus.
    Emma Lahdenpohja s. 19.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lahdenpohjan talo ja navetta, josta on purettu heinäladon osuus pois.
    Maria (Maija) Lahdenpohja Maria muutti 20.11.1914 Tampereelle, palvelija. Maria kuoli 80-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 22.07.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 30.09.1961 Tampere, Viinikan srk.
    Maria Lahdenpohja 36-vuotiaana.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 271
    VIII Hilma Aurora Kallentytär Kallio o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 270, isä Kalle Lahdenpohja) s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Puoliso: Zefanias (äpärä) Eevantytär Kallio e. Poikeluspohja. (Taulu 348). (Taulu 40) Lahdenpohjan vävy ja itsellinen., s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Isättömästä Zefanias-pojasta tuli Lahdenpohjan vävy.
    Äiti: Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Edestä katsottuna 70-vuotiaan Kalle Lahdenpohjan oikealla puolella on Hilma Kallio os. Lahdenpohja ja Zefanias Kallio. Takarivissä vasemmalla ovat edellisten vanhemmat lapset Vilho, Tyyne ja Kalle. Eturivissä Kallion nuoremmat lapset Eero, Anna ja Yrjö. Ylhäällä oikealla ovat Lahdenpohjan sisarukset Iita ja Maija ja heidän välissään Iitan tytär Helmi.

    Lapset:
    Tyyne Maria Kallio Tyyne oli nuorempana töissä Viipurissa. Sodan jälkeen hän toimi Helsingin Kaivohuoneen viinikassana eläkkeelle jäämiseensä saakka., s. 01.08.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja.
    Kalle Kallio , s. 02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja. Tauluun 40
    Iita Josefiina Kallio Iita Kallio teki elämäntyönsä Hämeenkyrön diakonissana., s. 18.03.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja.
    Vilho Sefanius Kallio , s. 25.02.1897 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja. Tauluun 272
    Paavo Johannes Kallio s. 27.11.1899 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 07.05.1903 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.
    Eero Kallio Tilallinen, Eero kuoli 61-vuotiaana sepelvaltimotautiin., s. 24.04.1902 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 23.04.1964 Kuru, Vaakaniemi.
    Yrjö Kallio Tilallinen, sotamies. Yrjö on haudattu Kurun sankarihautausmaalle 14.4.1940, s. 03.11.1906 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 18.02.1940 Kuhmo.

    1: KALLIO, YRJÖ
    sääty naimaton
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 0
    ammatti työm.
    sotilasarvo sotamies
    joukko-osasto 1./JR 65
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 03.11.1906
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Kuru
    asuinkunta Kuru
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 18.02.1940
    kuolinpaikka
    kuolinkunta Kuhmo
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru.
    Kurun kirkon sankarivainajien hautausmaan muistomerkki 1939-1944. ''Mitä vaatii Suomessa vapaus maan se isästä poikaan maksetaan.
    Anna Vilhelmiina Kallio s. 06.04.1909 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 272
    IX Vilho Sefanius Zefaniaanpoika Kallio, (Taulusta 271, isä Zefanias Kallio) Vilho Kallio asui perheineen Lahdenpohjasta erotetussa Sarvossa., s. 25.02.1897 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 01.11.1956 Kuru, Vaakaniemi.
    Lahdenpohjasta erotettu Sarvo kahdessa palstassa rekisterinumerolla 980-468-1-38 oli Vilho Kallion omistuksessa.

    Puoliso: Anna Sofia Kallio o.s. Välimäki Vanhakylän itsellinen, Vanhakylän mäkitupalainen., s. 13.06.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Yrjönpoika Välimäki e. Lapiolahti, s. 20.08.1848 Parkano ja N.n Välimäki.

    Lapset:
    Erkki Kallio s. Kuru, k. Tampere.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 273
    VIII Iita Kallentytär Lahdenpohja, (Taulusta 270, isä Kalle Lahdenpohja) s. 18.11.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Iita Lahdenpohja 46-vuotiaana.

    Lapset:
    Helmi Maria (äpärä) Lahdenpohja s. 23.08.1897 Kuru, Vaakaniemi.
    Kurun vaakuna (1956–2008). Kurun vaakuna oli Kurun kunnan tunnus ja puhuva vaakuna; kuru tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Kurun kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. maaliskuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009, kun Kuru yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 274
    V Juho Matiaksenpoika Taipale, (Taulusta 239, isä Matias Taipale) Taipaleen isäntä, vanha vaari (merkintä rippirjassa), Juho kuoli 60-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale. Kuollut halvaukseen 61-vuotiaana.
    Taipaleen päärakennukset.

    Puoliso: 06.07.1812 Kurun kappeli (Mylläri) Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo. (Taulu 69) Talollisen rouva, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale. Kuollut keuhkotautiin 55-vuotiaana.
    Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Pikku-Tahlo e. Poukka, s. 14.03.1753 Teisko, Padustaipale, k. 12.12.1819 Teisko, Pohjankylä ja Maria Matintytär Pikku-Tahlo o.s. Iso-Tahlo, s. 20.09.1758 Teisko, Pohjankylä, k. 11.01.1819 Teisko, Pohjankylä.

    Lapset:
    Eeva Markkula o.s. Taipale , s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 69
    Matias Taipale s. 22.04.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 03.05.1815 Kuru, Olkitaipale.
    Joosua Taipale , s. 13.05.1816 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 275
    Johanna Moisio o.s. Taipale , s. 01.10.1818 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 287
    Juho Lahdenpohja e. Taipale , s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 288
    Zefanias Rajamäki e. Taipale , s. 21.12.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 290
    Kalle Helenius e. Taipale , s. 24.11.1826 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 297
    Helena (Leena) Haapanen o.s. Taipale , s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 310
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 275
    VI Joosua Juhonpoika Taipale, (Taulusta 274, isä Juho Taipale) Taipaleen poika ja isäntä., s. 13.05.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 14.06.1876 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 15.04.1838 Kuru Ester Karoliina Juhontytär Taipale o.s. Noppa Nopan talon tytär, Taipaleen miniä ja emäntä, s. 12.04.1816 Viljakkala, Karhe, Koivisto, k. 21.10.1889 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Amalia Taipale Amalia kuoli 17-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.07.1838 Kuru, Olkitaipale, k. 17.04.1855 Kuru, Olkitaipale.
    Helena Vilhelmiina Taipale , s. 26.07.1840 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 276
    Selma Grönlund o.s. Taipale , s. 02.12.1842 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 282
    Kalle Eromäki e. Taipale , s. 28.11.1844 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 283
    Jeremias Taipale Jeremias kuoli alle vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 30.06.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 20.05.1848 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 276
    VII Helena Vilhelmiina Joosuantytär Taipale, (Taulusta 275, isä Joosua Taipale) Taipaleen tytär ja emäntä, s. 26.07.1840 Kuru, Olkitaipale, k. 01.06.1895 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 15.12.1859 Kuru, Taipale Joosua Heikki Matinpoika Taipale e. Pöllölä. (Taulu 1478) Pöllölän poika, Taipaleen vävy ja isäntä 1860-1869., s. 13.04.1839 Teisko, Terälahti.
    Vanhemmat: Matti Erkinpoika Pöllölä, s. 24.07.1806 Teisko, Terälahti, k. 17.01.1874 Teisko, Terälahti ja Maria Mikontytär Pöllölä o.s. Liljeroos, s. 06.10.1803 Teisko, Kämmenniemi (sotilastorppa), k. 28.05.1868 Teisko, Terälahti.

    Lapset:
    Aleksandra Mariana Taipale Aleksandra kuoli vuoden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 23.04.1862 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1863 Kuru, Olkitaipale.
    Kalle Henrik Taipale Kalle kuoli vuoden ikäisenä isorokkoon., s. 07.02.1864 Kuru, Olkitaipale, k. 09.01.1865 Kuru, Olkitaipale.
    Edvard Anselm Taipale , s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 277
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 277
    VIII Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale, (Taulusta 276, isä Joosua Taipale) Taipaleen isäntä 1887-1934, rippikirjassa lukee kelpaamaton., s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale. 1920-luvulla oli Taipaleessa töissä Mikko Jalmari-niminen mies. Mikko oli vähän huonopuheinen. Kerran sitten aamuhämärissä ruokapöydässä Mäkisen Veikko (Eromäki) sanoi Mikolle:
    ''Nyt söit körttiläisen perunan'', johon kysyi Mikko:
    - ''Oooliko seee muusta?''.
    Tilannevuosi 1932. TAIPALE, 48 km Lielahden asemalta, 55 km Tampereelta ja 0,5 km Parkuun laiturilta. Omistaja v:sta 1886 Edvard Taipale, jonka suvulla se on ollut ylimuistoisista ajoista. Pinta-ala 197 ha, josta 0,1 puutarhaa, 26,19 peltoa, 5,5 luonnonniittyä ja 165,21 ha metsämaata. Pellot epätasaisia savimultamaita. Rakennukset (kaikki nykyisen omistajan rakennuttamia) viljelysten päässä, Ylöjärven—Kurun maantien varrella, lähellä Näsijärveä. Kaksi päärakennusta, jotka on rakennettu v v. 1877 ja 1897. Molemmat myöhemmin uusittu. 16 lehmän navetta tehty kivestä v. 1894, uusittu v. 1914. Samassa rakennuksessa ovat kanala ja lammassuoja. Talli on tehty puusta. Sekä navetassa että tallissa on vesijohto ja navetassa myös automaattiset juottolaitteet. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2,5 ha ruista, 4,25 kauraa, 0,75 ohraa, 0,4 perunaa, 0,1 pellavaa, 15,19 heinää ja 3 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 12 lammasta ja 10 kanaa. Lampaat maatiaisrotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa ja voita. Havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Honkalan sahalta. Höyrykone voimakoneena. Lähde: Suomen maatilat, II osa

    Puoliso: 13.10.1890 Teisko Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden. (Taulu 727). (Taulu 87) Tilta muutti Teiskoon vanhempiensa kanssa 29.10.1973 ja palasi Kurun Olkitaipaleen Taipaleen emännäksi heti häiden jälkeen., s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Hermanni Juhonpoika Hilden e. Kantojärvi, s. 23.08.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 27.05.1875 Teisko, Hatanpää, Lehtimäki ja Karoliina Amanda Antintytär Lehtimäki o.s. Hilden, s. 03.10.1847.

    Lapset:
    Sulo Edvard Taipale , s. 16.01.1893 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 87
    Helmi Maria Taipale s. 13.01.1896 Kuru, Olkitaipale, k. 27.08.1896 Kuru, Olkitaipale.
    Hilma Matilda Sarvana o.s. Taipale , s. 26.12.1897 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 278
    Lyyli Johanna Suoniemi o.s. Taipale , s. 15.11.1900 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 280
    Suoma Helena Tienari o.s. Taipale , s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 281
    Arvid Matias Taipale s. 13.11.1906 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 278
    IX Hilma Matilda Sarvana o.s. Taipale, (Taulusta 277, isä Edvard Taipale) s. 26.12.1897 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Olavi Henrik Taipale s. 10.01.1920 Kuru, Olkitaipale, k. 28.01.1998 Kuru.
    Olavi Taipaleen hautakivi Kurun Tammikankaalla.
    1. puoliso: Sulo Johannes Kallenpoika Sarvana e. Ylä-Sarvana. (Taulu 475). (Taulu 478) Työmies, Sulo kuoli 71-vuotiaana keuhkotautiin., s. 20.07.1890 Ruovesi, Siikalahti, k. 23.10.1961 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kalle Juusenpoika Ylä-Sarvana, s. 21.03.1831 Ruovesi, Siikalahti, k. 12.11.1894 Ruovesi, Siikalahti ja Josefina Matintytär Ylä-Sarvana o.s. Ahoniemi, s. 05.07.1867 Ruovesi, Kekkonen.
    Lapset:
    Rauha Sarvana
    Armi Sarvana . Tauluun 279
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 279
    X Armi Sarvana, (Taulusta 278, äiti Hilma Sarvana)

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 280
    IX Lyyli Johanna Suoniemi o.s. Taipale, (Taulusta 277, isä Edvard Taipale) Lyyli kuoli 55-vuotiaana verenpainetautiin., s. 15.11.1900 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1956 Kuru, Olkitaipale.
    Matti ja Lyyli Suoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Matti Johannes Suoniemi. (Taulu 471) s. 10.09.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 04.04.1982 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Heikki Heikinpoika Suoniemi, s. 09.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Sillanmäki ja Ida Kallentytär Suoniemi o.s. Aarianpohja, s. 25.10.1878 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria, k. 15.08.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Kuvassa on kurulaisia uittomiehiä 1930-luvun lopulla. Vasemmalta kuvassa ovat Konsta Lehmusvuori Metsäkoululta, Toivo Nieminen Karjulankyläsrä, tunnistamaton, Hugo hemminki, Eero Karhunkoski, Paavo Riihikoski Parkkuusta ja sodassa kaatunut Kalle Juhola. Erillään oikealla on Matti Suoniemi. Hänen keksissään on solmu. Se on ''nupin'' eli työnjohtajan merkki. Kuva Urho Riihikosken kirjasta Parkkuu muistoissani, kuvannut Jalmari Mantere.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 281
    IX Suoma Helena Tienari o.s. Taipale, (Taulusta 277, isä Edvard Taipale) s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1977 Kuru, Olkitaipale.
    Aarne ja Suoma Tienarin hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Aarne Johannes Tienari. (Taulu 24) s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 11.09.1987.
    Vanhemmat: Kaarle (Kalle) Juhonpoika Tienari, s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 01.03.1963 Kuru, Olkitaipale, Viitala ja Hilma Fredrikintytär Tienari o.s. Kingelin, s. 27.07.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, k. 22.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
    980-458-6-27 VIITALA keskellä, Viitalan tilan oikeassa ylänurkassa, VIITALASTA ainoa lohkottu kiinteistö työväentaloa varten 980-458-6-26 KALLIOHARJU + maantiealueen pakkolunastus.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 282
    VII Selma Joosuantytär Grönlund o.s. Taipale, (Taulusta 275, isä Joosua Taipale) Selma muutti 18-vuotiaana Parkkuun sahalle ja meni naimisiin siellä ollessaan rengin kanssa, joka oli Vaakaniemen Leppälahdessa renkinä mennessään naimisiin ja muutti sen jälkeen vuonna 1861 Parkkuun sahalle rengiksi. Sahalta nuoripari muutti vuonna 1863 Joosepin vanhempien kotiin Poikeluksen Lähteenmäen Mäkkylään, 1864 Riihikoskelle, missä Jooseppi oli renkinä, vuonna 1868 Vaakaniemen Ylä-Toikkoon, 1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi. 10.9.1872 Jooseppi ja Selma muuttivat Kurusta lapsettomina Tampereen Tuomioseurakuntaan Mustalahden oluttehtaan työntekijöiksi ja asuivat vuokralla ja ottivat sukunimekseen Grönlund, ottivat kasvattityttären., s. 02.12.1842 Kuru, Olkitaipale, k. 08.06.1891 Tampereen Tuomioseurakunta.

    Puoliso: 10.11.1861 Kuru Jooseppi Juhonpoika Grönlund. (Taulu 1331) Jooseppi oli renkinä syntymäpaikassaan Poikeluksen Lähteenmäessä lähtien sieltä 17-vuotiaana, ollen sitten renkinä Ristaniemessä, Poikeluksen Lähteenmäessä, Vaakaniemen Ylä-Toikolla, Leppälahdessa, missä meni naimisiin. Naimisiin menon jälkeen Jooseppi meni rengiksi Parkkuun sahalle. Tampereen Mustalahden oluttehtaassa Joosepin nimike oli työmies., s. 30.11.1835 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, k. 18.11.1895 Tampereen Tuomioseurakunta.
    Vanhemmat: Juho Joosepinpoika Mäkkylä e. Ylä-Poikelus, s. 04.01.1804 Kuru, Poikelus, k. 09.02.1873 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki ja Stina (Justiina) Matintytär Mäkkylä o.s. Lähteenmäki, s. 27.03.1811 Kuru, Poikelus, k. 28.08.1867 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

    Lapset:
    Ida Maria Dahlberg Kasvattitytär. Ida muutti 11.2.1886 Messukylästä kasvattivanhemmilleen Tampereen Tuomioseurakuntaan. Ida muutti Tampereelta 17.4.1887 Jaalaan., s. 07.04.1871 Messukylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 283
    VII Kalle Joosuanpoika Eromäki e. Taipale, (Taulusta 275, isä Joosua Taipale) Taipaleen poika, Taipaleen mäkitupalainen, s. 28.11.1844 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 26.12.1866 Kuru, Mylläri (Pappila) Eeva Aina Juhontytär Eromäki Yl-Poikeluksen itsellisen tytär, Eromäen mäkituvan emäntä., s. 25.01.1842 Kuru, Poikelus, Yläpoikelus.

    Lapset:
    Aleksandra Eromäki s. 19.02.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Hilma Eromäki s. 26.02.1869 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vilhelmiina Eromäki s. 28.01.1871 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle Mäkinen e. Eromäki , s. 12.02.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 284
    Edvard Eromäki s. 20.01.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 10.03.1875 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Emma Tuomi o.s. Eromäki , s. 07.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 285
    Selma Eromäki s. 01.05.1882 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 21.02.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Amanda Pusu o.s. Eromäki , s. 26.10.1885 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 286
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 284
    VIII Kalle Kallenpoika Mäkinen e. Eromäki, (Taulusta 283, isä Kalle Eromäki) Torpan poika naimisiin mennessään, s. 12.02.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tämäkin tapaus on Vaakaniemen ruodin kinkereiltä, tosin 1900-luvun alkupuolelta. Kinkerit olivat siinä vaiheessa, jolloin pappi otti selvää, että oliko siveellisen elämän suhteen valittamista. Kylän vanhin harkitsi ja vastasi, että erikoisesti juopottelua ja kiroilua kylläkin.
    Sitten kuului Samun Emman protesti joukosta, kun hän oli saanut selkään mieheltään, kun oli mennyt sitä Eromäestä juopottelemasta pois hakemaan. Emman mies samu oli myös kinkereillä. Kuultuaan vaimonsa ilmiannon rohkaisi hän luontonsa ja sanoi, että kyllä siitä asiasta vielä koitetaan, ei se sillai painu. Arvaahan sen, oliko kinkereillä olijoilla naurussaan pitelemistä.

    Puoliso: 18.06.1893 Kuru Maija Tuomontytär Mäkinen o.s. Leppänen Tienarin piika naimisiin mennessään., s. 30.11.1872 Parkano, Nerkoo, Korpiniemi.
    Vanhemmat: Tuomo Joonaanpoika Leppänen e. Ventälä, s. 12.12.1832 Virrat, Kurjenkylä, Hirvi, k. 05.09.1900 Kuru, Aurejärvi, Ahola ja Maria Heikintytär Leppänen o.s. Jokela, s. 09.05.1841 Virrat, Vaskivesi, Tyrkkö, k. 04.01.1894 Kuru, Aurejärvi, Ahola.

    Lapset:
    Katri Amanta Mäkinen s. 19.10.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Maria Vilhelmiina Mäkinen s. 25.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Niilo Mäkinen s. 31.12.1900 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Kalle Leonard Mäkinen Metsätyömies., s. 28.09.1904 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki, k. 23.05.1951 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 285
    VIII Emma Kallentytär Tuomi o.s. Eromäki, (Taulusta 283, isä Kalle Eromäki) s. 07.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 30.12.1900 Kuru Antto Antinpoika Tuomi e. Koivisto. (Taulu 855) Petäjäniemen Koiviston torpan poika ja itsellinen, Ristaniemen itsellinen, s. 18.05.1869 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Koivisto, s. 04.02.1825 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Heta Severiina Manuntytär Koivisto o.s. Karjunkoski, s. 22.03.1829 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Henrik Johannes Tuomi e. Koivisto s. 26.12.1901 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Anni Heta Tuomi o.s. Koivisto s. 18.11.1903 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Arvo Matias Tuomi s. 17.09.1905 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 286
    VIII Amanda Kallentytär Pusu o.s. Eromäki, (Taulusta 283, isä Kalle Eromäki) s. 26.10.1885 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 05.10.1906 Kuru Rikard Konstantin Antinpoika Pusu Aurejärven Pusun poika, Olkitaipaleen Tienarin, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki, Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen. Rikard Pusu muutti perheineen Kurusta 26.10.1908 Messukylään ja palasi seuraavana vuonna takaisin Taipaleeseen., s. 15.08.1884 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pusu, s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi, k. 28.04.1907 Kuru, Aurejärvi ja Ester Karoliina Taavetintytär Pusu o.s. Tervaoja, s. 12.02.1836 Ikaalinen, Sarkkila, Saukko, k. 30.03.1908 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Paavo Rikarti Pusu s. 30.04.1907 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Arvo Johannes Pusu s. 18.11.1909 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 287
    VI Johanna Juhontytär Moisio o.s. Taipale, (Taulusta 274, isä Juho Taipale) Johanna oli vanhempana kivulloinen., s. 01.10.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 10.06.1889 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    1. puoliso: 20.02.1842 Kuru Matti Joelinpoika Moisio e. Ala-Toikko. (Taulu 1691). (Taulu 1692) Matti kuoli 32-vuotiaana tapaturmaisesti., s. 14.08.1820 Kuru, Vaakaniemi, k. 29.06.1852 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.

    Lapset:
    Maria Henrika Moisio Maria kuoli alle kahden vuoden ikäisenä kurkkutautiin., s. 09.05.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.04.1844 Kuru, Vaakaniemi.
    Kalle Moisio Kalle kuoli 4-vuotiaana kovaan yskään., s. 03.11.1844 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 30.06.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    2. puoliso: 15.09.1853 Kuru Kalle Johanneksenpoika Moisio e. Haapalahti. (Taulu 604). (Taulu 605) Vaakaniemen Ala-Toikon Moision torppari ja seppä., s. 24.05.1813 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 19.03.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Johannes Tuomaanpoika Haapalahti, s. 23.12.1776 Teisko, Polso, k. 11.04.1863 Kuru, Pohjankapee, Kapee ja Leena Joosepintytär Haapalahti, s. 06.09.1781 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 17.01.1867 Kuru, Pohjankapee, Kapee.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 288
    VI Juho Juhonpoika Lahdenpohja e. Taipale, (Taulusta 274, isä Juho Taipale) Talon poika, nuorimies, Lahdenpohjan isäntä, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 25.03.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Puoliso: 14.05.1841 Kuru Johanna Karoliina (äpärä) Liisantytär Lahdenpohja o.s. Mäkipää. (Taulu 270) Piika, talon tytär, nuori leski v:sta 1863, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi, k. 24.01.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Matts Andersson ja Lisa Henricsdotter saivat syytingin Lahdenpohjan torppaan.
    Johanna asui leskenä 34 vuotta (1865-1899) Carl Johanssonin ja
    Maria Mattsdotterin isännöimässä Lahdenpohjan torpassa.
    Äiti: Liisa (Elisabeth) Heikintytär Lahdenpohja o.s. Mäkipää, s. 13.11.1800 Teisko, Kovero, k. 12.02.1879 Kuru, Vaakaniemi.

    Lapset:
    Eelis Lahdenpohja s. 29.09.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.01.1843 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Juho Kustaa Lahdenpohja s. 09.05.1844 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 02.05.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lahdenpohjan vanha sauna.
    Kalle Lahdenpohja , s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 270
    Miina Lahdenpohja s. 01.04.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 05.04.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Emanuel (Manu) Lahdenpohja Emanuel muutti Teiskoon 8.3.1872, s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Rivi aittoja Lahdenpohjassa 1800-luvulta.
    Fabian -4h Lahdenpohja s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 10.01.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Matti Moisio e. Lahdenpohja , s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 289
    Maria Lahdenpohja Maria kuoli 11-vuotiaana näivetystautiin., s. 31.01.1857 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 24.01.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Aukusti Lahdenpohja Asui Lahdenpohjassa vuosisadan loppuun poikamiehenä., s. 29.09.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vilhelmiina Lahdenpohja s. 03.05.1862 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 24.01.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 289
    VII Matti Juhonpoika Moisio e. Lahdenpohja, (Taulusta 288, isä Juho Lahdenpohja) Ala-Toikon Lahdenpohjasta Ala-Toikon torppariksi Moisioon vuonna 1881., s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.02.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Ala-Toikon Moision torpan aitta 1800-luvun lopulta siirrettynä nykyisen maantien viereen.

    1. puoliso: 19.07.1881 Kuru Fredrika (Riikka) Antintytär Moisio o.s. Herrahuhta. (Taulu 894). (Taulu 896) Fredrikaa kerran ripitetty salavuoteudesta, Ala-Toikon Moisioon 1881 torpan emännäksi, s. 02.08.1856 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 02.05.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Antti Antinpoika Herrahuhta, s. 05.09.1819 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Liisa Antintytär Herrahuhta o.s. Syhlgren, s. 25.01.1814 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
    Jalkapuu on vanha, monissa maissa käytetty häpeärangaistuksen väline. Siinä on päällekkäisiä kolottuja hirsiä, joiden väliin laitetaan rangaistavan jalat ja joskus myös kädet. Hirret lukitaan toisiinsa päissä olevilla kiiloilla tai haoilla niin, että tuomittu joutuu paikoillaan kärsimään kunniaansa kohdistetun rangaistuksen. Jalkapuu oli yleensä sijoitettu näkyvälle paikalle, esim. kirkon eteiseen tai pihalle, niin että koko kirkkokansa näki rangaistusta kärsivän. Päätös jalkapuun käyttöönottamisesta Suomen (Turun hiippakunnan) kirkoissa tehtiin Turun pappeinkokouksessa vuonna 1660. Aiemmin jalkapuuta oli käytetty kouluissa oppilaiden kurittamiseen ja kirkko oli käyttänyt häpeärangaistuksena kirkon ovella seisottamista 1–9 sunnuntaina [8]. Jalkapuurangaistus lakkautettiin Suomessa asetuksella 15. toukokuuta 1848.

    Lapset:
    Kalle Arviiti Moisio Kalle oli armeijaan kelpaamaton., s. 13.12.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    2. puoliso: 10.04.1895 Kuru Aina Maria (äpärä) Miinantytär Moisio o.s. Kotajärvi. (Taulu 261) Rippikirjassa lukee Ainan kohdalla ''löysä'', Aina muutti Virroilta 14.2.1891 Kuruun Moision piiaksi ja meni isäntä Matti Moision kanssa naimisiin Matin vaimon kuoltua. Moision emäntä., s. 04.07.1875 Virrat, Hauhuu, Siikala.
    Äiti: Vilhelmiina Amaliantytär Kotajärvi, s. 12.04.1854 Virrat, Kankaanpää.
    Lapset:
    Urho Aleksanteri Moisio , s. 28.04.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 261
    Aino Maria Moisio s. 20.04.1897 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Suoma Vilhelmiina Moisio s. 08.05.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Iita Josefiina Moisio s. 14.04.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lyyti Esteri Moisio s. 19.03.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Moision kiinteistö maineen Markkulan talon viereen saakka.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 290
    VI Zefanias Juhonpoika Rajamäki e. Taipale, (Taulusta 274, isä Juho Taipale) Taipaleen poika ja itsellinen, Taipaleen Rajamäen torppari. Zefanias kuoli 48-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 21.12.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 13.04.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    SULKU-nimen alapuolella, tien ja Jakaman välissä on kiinteistö, minkä Kalle Tiura osti Haapaniemestä. Lohkominen 6.5.1932 303-415-6-16 X SULKU, 1.1.2009 kuntajaon muutos, uusi re.n:ro 980-458-6-16 SULKU.

    1. puoliso: 28.12.1845 Kuru Anna Leena Matintytär Rajamäki Anna oli Olkitaipaleen Taipaleen piika naimisiin mennessään. Anna kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 23.01.1818 Hämeenkyrö, k. 20.10.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Maria s. 16.03.1846 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.03.1846 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle Rajamäki , s. 30.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 291
    Juho Rajamäki Juho kuoli 12-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 23.03.1851 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 18.08.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Samuel (Samuli) Mäkinen e. Rajamäki , s. 29.07.1855 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 293
    Manu Rajamäki s. 22.07.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.10.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Aleksandra Aalto o.s. Rajamäki , s. 13.03.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 294
    2. puoliso: 17.10.1868 Kuru, Mylläri (Pappila) Sofia Tuomaantytär Taipale o.s. Stenbacka Sofia oli pitäjän suutarin tytär Ikaalisiista, Olkitaipaleen Laurilan Kolkin torpan piika naimisiin mennessään., s. 01.12.1842 Ikaalinen, Kiala, Stenbacka.
    Vanhemmat: Tuomas Juhonpoika Stenbacka, s. 26.03.1819 Parkano ja Maria Kustava Kallentytär Stenbacka o.s. Bergelin, s. 25.03.1821 Ikaalinen, Kiala, Stenbacka.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 291
    VII Kalle Zefaniaanpoika Rajamäki, (Taulusta 290, isä Zefanias Rajamäki) s. 30.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Miina Kallentytär Rajamäki o.s. Vänninmaja Taipaleen Rajamäen torpan emäntä. Miina kuoli 56-vuotiaana keuhkotautiin., s. 30.05.1852 Kuru, Kapee, k. 28.11.1908 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Kalle Nieminen e. Rajamäki , s. 29.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 292
    Emilia Rajamäki Emilia kuoli 14-vuotiaana tulirokkoon., s. 29.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 22.02.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vappu Nieminen o.s. Rajamäki Vappu muutti Kurusta 3.6.1908 Teiskoon., s. 08.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Elias Nieminen e. Rajamäki Olkitaipaleen Taipaleen Rajamäen torpan itsellinen., s. 25.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Miina Rajamäki s. 03.05.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Manjaana Rajamäki s. 29.01.1889 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Aina Maria Rajamäki s. 19.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Emma Rajamäki s. 11.06.1895 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 292
    VIII Kalle Kallenpoika Nieminen e. Rajamäki, (Taulusta 291, isä Kalle Rajamäki) Kalle oli armeijaan kelpaamaton. Kotinsa Rajamäen itsellinen, s. 29.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 13.10.1908 Kuru Emma Josefiina Juhontytär Rajamäki o.s. Vähäniemi. (Taulu 858) s. 09.02.1865 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Manunpoika Niemi ent. Vähäniemi e. Karjunkoski, s. 26.10.1833 Kuru, Karjula, k. 04.04.1907 Kuru, Karjula, Karjunkoski ja Maria Ulla Heikintytär Vähäniemi o.s. Särkikoski, s. 27.05.1837 Kuru, Karjula, Karjunkoski, k. 01.07.1901 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

    Lapset:
    Unto Fredrik Nieminen s. 04.07.1909 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Rajamäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 293
    VII Samuel (Samuli) Zefaniaanpoika Mäkinen e. Rajamäki, (Taulusta 290, isä Zefanias Rajamäki) Samuel oli Kurun Petäjälammin Lörpyksen itsellinen naimisiin mennessään. Tienarin itsellinen 1886-1891, Laurilan itseliinen 1891-, s. 29.07.1855 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: 02.11.1885 Kuru Emma Paulintytär Mäkinen o.s. Männistö Aliina oli Petäjälammin Lörpyksen piika saadessaan ensimmäisen aviottoman lapsensa, Olkitaipaleen Tienarin piika saadessaan toisen aviottoman lapsen. Tienarilla syntyi myös yhteinen lapsi Samulin kanssa. Emmaa ripitetty kahdesti., s. 07.05.1859 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 12.12.1957 Kuru, Olkitaipale.

    Paikallinen papisto haastoi käräjille myös huoruuteen syyllistyneitä. Papisto myös nuhteli heitä yksityisesti ja kirkkoneuvostossa. Aviottomia äitejä puolestaan ripitettiin erikseen kirkossa. Oikeuslaitos ei ollut kovin kiinnostunut antamaan sakkoja salavuoteudesta, mutta huoruudesta se antoi tuomioita. Syylliseltä osapuolelta kiellettiin uuteen avioliittoon meneminen. Koska myös salavuoteus oli kiellettyä, heiltä evättiin tällöin seksuaalinen kanssakäyminen kokonaan.
    Vanhemmat: Paavali Israelinpoika Männistö e. Kivistö, s. 18.01.1826 Kuru, k. 18.01.1880 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Eeva Matintytär Männistö, s. 23.12.1826.

    Lapset:
    Tyyne Johanna Mäkinen Tyyne muutti Kurusta 6.11.1908 Messukylään., s. 15.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 294
    VII Aleksandra Zefaniaantytär Aalto o.s. Rajamäki, (Taulusta 290, isä Zefanias Rajamäki) s. 13.03.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: 14.01.1890 Kuru Ananias Kallenpoika Aalto Raita-ahon ja Karjulan Nilsforsin itsellinen., s. 12.11.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Taivaljärvi, k. 04.03.1950 Kuru.
    Vanhemmat: Kalle Heikki Antinpoika Nimetön, s. 08.01.1831 Ruovesi, Pihlajalahti, Ranta-Riekkola, Ajos-aho ja Anna Stina Juhontytär Taivaljärvi, s. 24.08.1828 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Lyydia Alaksandra Mäkelä o.s. Aalto , s. 12.03.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 295
    Tyyne Amanda Ylinen o.s. Aalto s. 15.03.1893 Kuru, Riuttaskorpi, Raita-aho.
    Iita Maria Aalto s. 23.11.1895 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.
    Väinö Johannes Aalto s. 22.08.1898 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.
    Kalle Jakob Aalto s. 05.07.1901 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.
    Uuno Matias Aalto s. 24.02.1904 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.
    Paavo Heikki Aalto , s. 01.03.1908 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors. Tauluun 296
    Vieno Anna-Liisa Koskinen o.s. Aalto s. 04.12.1910 Kuru, Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 295
    VIII Lyydia Alaksandra Mäkelä o.s. Aalto, (Taulusta 294, äiti Aleksandra Aalto) s. 12.03.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 29.05.1963 Kuru, Karjula.

    Puoliso: Iivari Kallenpoika Mäkelä s. 22.08.1879 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Kalle Antinpoika Mäkelä, s. 08.05.1825 Kuru, Hainari, k. 11.03.1902 Kuru, Hainari ja Anna Eveliina Matintytär Mäkelä o.s. Leppämäki, s. 14.12.1841 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, k. 29.08.1894 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Eeva Vuokko Esteri Kantojärvi e. Mäkelä s. 05.07.1918 Kuru, Karjula, Koski, k. 21.11.1968 Kuru, Petäjälammi.
    Sisko Marja Annikki Koskinen o.s. Mäkelä s. 13.07.1922 Kuru, k. 12.07.2012 Ruovesi.
    Paavo Maunu Iivari Mäkelä s. 18.08.1925 Kuru, k. 26.07.1987 Kuru.
    Eila Mäkelä s. 13.05.1930 Kuru, k. 26.05.1930 Kuru.
    Pentti Mäkelä s. 13.05.1930 Kuru, k. 26.05.1930 Kuru.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 296
    VIII Paavo Heikki Aalto, (Taulusta 294, äiti Aleksandra Aalto) s. 01.03.1908 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.

    Puoliso: Laura Elisabeth Aalto o.s. Leppänen ent. Perikangas s. 07.02.1908 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Katajisto, k. 28.11.1973 Kuru.
    Vanhemmat: Juho Toivo Juhonpoika Leppänen e. Perikangas, s. 24.04.1879 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 29.10.1935 Kuru, Olkitaipale, Perikangas ja Eeva Elina Matintytär Perikangas o.s. Mattila, s. 20.01.1879 Parkano, Hakomäki, k. 05.03.1923 Kuru, Olkitaipale, Perikangas.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 297
    VI Kalle Juhonpoika Helenius e. Taipale, (Taulusta 274, isä Juho Taipale) Seppänä Vaakaniemessä, asui ja paja oli Leppälahdessa. Kalle kuoli 41-vuotiaana isorokkoon., s. 24.11.1826 Kuru, Olkitaipale, k. 11.01.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Seppälä.

    Puoliso: 06.08.1854 Kuru Karoliina Joelintytär Helenius o.s. Ala-Toikko. (Taulu 1691). (Taulu 1695) Ala-Toikon tytär, Sepän vaimo., s. 02.11.1829 Kuru, Vaakaniemi, k. 21.09.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Seppälä.
    Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.

    Lapset:
    Kalle Helenius s. 08.03.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio, k. 09.03.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
    Kalle Helenius , s. 08.02.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio. Tauluun 298
    Fabian Helenius , s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 299
    Vilhelmiina Helenius Rippikirjassa risti nimen edessä, lienee kuollut lapsena. Kuolleitten kirjasta hänelle ei löydy Vilhelmiinan kuolinaikaa ja häviää kirjoista vuoden 1873 jälkeen., s. 15.04.1859 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Juho Helenius s. 12.06.1861 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.01.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Elias Helenius , s. 02.04.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 306
    Maria Helenius s. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 24.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Helena Helenius s. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Aatami Helenius , s. 19.09.1867 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 307
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 298
    VII Kalle Kallenpoika Helenius, (Taulusta 297, isä Kalle Helenius) s. 08.02.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio, k. 18.06.1915 Tampere.

    Puoliso: 24.08.1907 Tampere Johanna Matilda Helenius o.s. Enberg s. 28.09.1875 Tampere, k. 22.05.1919 Tampere.

    Lapset:
    Anna Mathilda Helenius s. 09.02.1908 Tampere, k. 03.08.1908 Tampere.
    Anna-Liisa Helenius Anna-Liisa on siirtynyt naimattomana 7.4.1932 Sammatin seurakuntaan., s. 09.10.1911 Tampere.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 299
    VII Fabian Kallenpoika Helenius, (Taulusta 297, isä Kalle Helenius) Fabian oli Vaakaniemen Ala-Toikon renki mennessään naimisiin. Vaakaniemen Leppälahden Sarven torpan renki, Olkitaipaleen Kastarin itsellinen, sen jälkeen Kastarin muonarenki. Olkitaipaleen Laurilan itsellinen. Ristaniemen mäkitupalainen. Olkitaipaleen Taipaleen Pirttilahden torpan isäntä 1905-1907. Vuodesta 1907 Vaakaniemen Leppälahden mäkitupalainen. Fabian kuoli 63-vuotiaana syöpään., s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: 27.12.1876 Kuru Henrika Matintytär Helenius. (Taulu 116) Henrika oli Vaakaniemen Ala-Toikon piika mennessään naimisiin. Henrika muutti leskenä Teiskoon 19.01.1931., s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Vanhemmat: Matias (Matti) Yrjönpoika Lamminperä, s. 29.12.1827 Kuru, Poikelus, k. 12.06.1861 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Anna Leena Juhontytär Leikka o.s. Aineslahti, s. 05.04.1822 Kuru, Aurejärvi, k. 26.02.1894 Kuru, Juhtimäki, Rajala.

    Lapset:
    Hilma Helenius Hilma muutti naimattomana Tampereelle 14.11.1897., s. 22.12.1877 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvi.
    Elias Helenius , s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 300
    Onni Fabian Helenius Ristaniemen itsellinen. Onni muutti Kurusta 7.9.1900 Tampereelle., s. 14.03.1883 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Maria Ala-Kapee o.s. Helenius , s. 08.03.1886 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 302
    Matilda Helenius s. 14.03.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 03.04.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Aatami Helenius s. 27.04.1890 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 01.11.1890 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Matias Vihtori Helenius Matti muutti naimattomana Helsinkiin 26.9.1917, s. 28.02.1892 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Johannes Helmiaho e. Helenius , s. 12.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 303
    Kalle Olavi Helenius , s. 19.06.1898 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 304
    Alma Helenius , s. 09.09.1901 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 305
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 300
    VIII Elias Fabianinpoika Helenius, (Taulusta 299, isä Fabian Helenius) Itsellinen ja mökkiläinen Olkitaipaleenkylän Kivi-nimisellä tilalla. Elias kuoli sydäntautiin 52-vuotiaana, s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 27.06.1933 Kuru, Olkitaipale.

    1. puoliso: 18.04.1905 Kuru Manta Serafia Kaapontytär Helenius o.s. Hirvonen Manta kuoli 36-vuotiaana keuhkotautiin., s. 19.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.02.1916 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kaapo Mikonpoika Hirvonen e. Kuusenaho, s. 01.03.1851 Kuru, Aurejärvi ja Tilta (äpärä) Serafiantytär Hirvonen o.s. Ylä-Minkkinen, s. 21.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Yrjö Matias Helenius , s. 21.02.1906 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 301
    Maria Josefiina Helenius