amiraali@kaleviojanen.fi

Kalevi Ojanen






kalevi.ojanen@hotmail.fi

Kalevi Ojanen






http://www.kaleviojanen.fi

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/pilkkikisat

(Kuvia pilkkivuosien varrelta)

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/politpyroo

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/matkatjamutkat

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII

Paina tästä















KUVAKIMARA VUOSIEN VARRELTA







Etusivu


Pitkäperjantain pilkkikisat


Politbyroo


Kuvakimara


Matin 20-vuotisjulkaisu pilkkikisoista


Tienarinmäkiläisiä


Vanhiska ja Kuru-laiva


Yleisurheilukilpailuja















Vappuna 2011 satoi räntää, oli 6-7 astetta lämmintä.



























Villenkulma ja yhteiset maa-alueet.

Kalle Jaakko Ojanen s.28.02.1884 Kuru k.13.05.1947 ja Lyyli Mirjam Ojanen os. Vuorenmaa s.31.10.1888 Ylöjärvi k.21.02.1951



























Isänpäivänä 14.11.2010 Ähtärissä kylässä, Eve ja Joonas vaarin sylissä.

Turussa Kulmalan Timolla kylässä 29.7.2008.



























Minnan kummityttö Reetta Minnan ja Jyrin häissä 2009.

Aitan viimeistelysuojaus 07.08.09.





















































Muuttokirjoja 1800-luvun lopulta



























Kalevi Thaimaan Phuketissa 2004.

Joonas "vaihtaa" vaippaa Eveliinalle.



























Kauko, Simo, Heli ja Reetta Mirkun äidin tekemien taulujen alla Kalevin 60-vuotisjuhlissa.



























Mirkku, Anne ja Sirkka ruusujen ympärillä.



























Jyri ja Ida.



























Segebadenit Riikan kautta Suomen Ruovedelle.



























OO:n isoisän isän lukkari Johan Jacob Sandenin allekirjoitus. Toimi kirjurina kunnallishallinnossa.

Kurulaiset oppivat vähitellen hoitamaan muös kunnallisia asioita, koska kuntakokouksessa 28.10.1866 hyväksyttiin "kunnallinen ääntölista" ja kuntakokouksen esimieheksi valittiin kolmeksi vuodeksi metsänhoitaja Alfred von Hausen ja varamieheksi lukkari Johan Jacob Sanden vuoden 1867 alusta. Lukkari Johan Jacob Sanden asui aatelissukuisen vaimonsa Johanna Albertina Söderströmin (Schultz) kanssa Syväojan torpassa Vanhakylän Kurun Olkitaipaleessa. Johan kuoli vatsakatarriin 25.11.1879 60-vuotiaana. Tila sijaitsi Pappilan eli Myllärin rajalla (naapuri mm. Paavo Leppänen). Syväoja eli lukkarila siirtyi heidän jälkeensä kanttorin tyttären Sophia Johannan ja uuden lukkarin nuorimies Wilhelm Palosen omistukseen. Kalle Kustaa Ojanen oli renkinä Syväojan torpassa, mutta ei ole sukulainen nyt kyseessä oleville Ojasille. Kurun lukkareilla ei ollut vakinaista virka-asuntoa vielä 1800-luvun puolivälissä. Vuonna 1870 päätettiin kuntakokouksessa, että silloisen lukkarinasunnon Syväojan torpan katto ja ikkunat sekä muu remontti tehdään kunnan varoin. Koska lukkarin asunto oli jo kunnan varoin kunnostettu, niin vuonna 1881 päätettiin myydä lukkari- Sanden vainajan asuma Syväojan torppa, jos Vanhakylän isäntä antaa suostumuksensa. Torpan myyntiä ei toteutettu ja kuntakokouksessa ehdotettiin sen siirtoa kirkonkylään, vain talollinen Mooses Kastari vastusti hanketta. Syväojan torppa siirrettiin lähelle uutta kirkonkylän kansakoulua ja siihen tehtiin 2 kamaria lisää. Lukkarin virkatalo valmistui vuoden 1882 mikonpäiväksi. Virkatalossa oli nyt keittiö, 3 kamaria ja sali. Syväojan torppa sai nimen Suova.

Kunnallisen itsehallinnon alku Kurussa:

Kirkollinen ja maallinen paikallishallinto olivat nivoutuneet 1860- luvulle tultaessa tiukasti yhteen pitjänkokousinstituution ympärille. Maaseudun vanha itsehallintoelin -käräjät- oli kaventunut miltei pelkäksi oikeustoimen yksikÖksi. Kirkolle ja papeille tämä sidos alkoi käydä ylivoimaiseksi. Kirkkoherrojen ja kappalaisten johtamat pitäjän- ja kappelinkokoukset joutuivat nimittäin käsittelemään perinteisten uskonnollisten, seurakunnallisten ja kirkkokuriin liittyvientehtävien lisäksi myöys köyhäinhoitoa, terveydenhoitoa, kansanopetusta, verotusta, paloapua, viljamakasiinin hoitoa ja tie- ja siltakysymyksiä. Asiaa ryhdyttiin korjaamaan 6.2.1865 annetulla asetuksella "kunnallishallinnosta maalla". Asetuksen tavoitteena oli seurakuntaa vastaavan maallisen yhteisön luominen.

Kunnan ja seurakunnan erottaminen:

Kurulaiset koettivat tarttua tähän mahdollisuuteen 25.9.1965 pitämässään "kunnalliskokouksessa" seuraavat henkilöt (Kurun kappalainen Isak Salenius, kappalaisen apulainen Magnus Alander, lukkari J.J.Sanden (Johan Jacob) , kirkkoväärti Kustaa Laurila, pitäjän suurimpien talojen isännät, neljä torpparia, suutari ja Parkkuun sahan kirjuri) esittivät.

"Koska asia on vielä uusi ja hankimatoin, että suuri osa seurakunnasta ej tätä vielä oikein käsitä, niinsuostuttiin yksimielisesti, että piti mentämän Kupernörin tykö nöyrimmällä pyynnöllä, että Hänen Kejsarillisen Majesteetinsä Armollisen asetuksen jälkeen Helmikuun 6 päivästä ja sen 83§ saada hoitta kunnallisasiamme, niinkuin ne tähän asti on hoidetut ovat.

Kurulaisten vastahangalla ei ollut merkitystä : oma kunta piti perustaa ja syksyllä 1865 siihen oli aikaa 2 1/2 vuotta. Kurulaiset odottelivat vuoden verran ja tarttuivat sitten ripeästi toimeen. Kunnallisasetus määräsi, että ensin piti pitää pitäjän - tai kappelinkokous verolistan laatimiseksi ja hyväksymiseksi. Verot ratkaisivat, paljonko sai kunnallisia ääniä vai saiko niitä lainkaan. 16.9.1866 pidetyssä kappelikokouksessa kurulaiset valitsivat takseerausmiehet laatimaan verolistaa. Sen valmistuttua Ruoveden kirkkoherran J.W.Durchmanin johtama uusi kappelikokous hyväksyi 28.10.1866 ääntölistan ja valitsi kunnan ensimmäiset johtomiehet. Kuntakokouksen johtomiehiksi tuli metsänhoitaja Arndt von Hausen, varaesimieheksi lukkari J.J.Sanden, kunnallishallinnon esimieheksi räätäli Emanuel Rikander ja varaesimieheksi suntio Mikael Hellen. Heidän johdollansa Kuru käynnisti kunnallishallintonsa vuoden 1867 alusta.

Kevään 1869 jälkeen maininnat kuntahallituksesta miltei katoavat, kunnes 2.10.1871 pidetyssä kuntakokouksessa valittiin 24 valtuusmiestä kunnan kokouksiin.

Tähän valtuustoon kuuluivat:

Kustaa Laurila, Kustaa Vanhakylä, Josua Taipale, Mooses Kastari, Manu Kolkki, Manu Vetikko, Matti Poikeluspohja, Juha Ristaniemi, Antti Toikkonen, Enok Lähteenmäki, Kaarlo Pyydysmäki (1880 - luvulla Pyydysmäki valittiin kahdesti Ruoveden tuomiokunnan talonpoikaisedustajana säätyvaltiopäiville), Benjamin Peltoniemi, Juha Tyrkkölä, Matti Ikonen, Matti Ylä-Paappanen, Gabriel Sormunen, Heikki Ylä- Minkkinen, Heikki Puntanen, Kustaa Vehmaanperä, Matti Luomajärvi, Jeremias Ylinen, Esa Kalliojärvi, Antti Hanhisuo ja Kaarlo Paulaniemi. Valtuuston jäsenistä 14 oli talollisia, 2 maatilan vuokraajia, 7 torpparia ja yksi kauppias (A.Toikkonen).

Jos oli uuden kunnallishallinnon vaikeaa, niin vaikeaa oli myös pöytäkirjojen teko. Kurussa kirjurin tehtävät hoiti ja uskottiin kunnallishallinnon alkaessa sujuvakynäiselle lukkari J.J.Sandenille. Pöytäkirjan tarkastajiksi kelpasivat tottumattomatkin kirjoittajat, kuten Jeremias Ylinen (puumerkki), Kaarlo Kustaa Laurila, Juuse Ala-Paappanen ja Benjamin Peltoniemi. Lukkari Johan Jacob Sanden hoiti Kurun kunnallispöytäkirjojen teon kuntakokouksen esimies - ja kunnallislautakunnan puheenjohtajakautensa 1868-1872 jälkeenkin aina kuolemaansa asti vuonna 1879.

Kurun ensimmäiseksi kunnanesimieheksi valittiin säätyläinen, metsänhoitaja Arndt von Hausen, mutta valta kunnassa siirtyi pian talollisten käsiin. Von Hausen vaati nimittäin 40 markan vuotuista korvausta toimestaan, mutta kun kuntakokous ei siihen suostunut, hän erosi ja hänen sijalleen valittiin ensin pitäjän pitkäaikainen ja pidetty lukkari Johan Jacob Sanden. Hänen jälkeensä aina vuoteen 1917 kuntakokusta johtivatkin sitten pitäjän suurimpien talojen isännät. Kunnallinen johtovalta keskittyi lopulta melko harvoihin käsiin. Johan Jacob Sanden, Juho Kustaa Tienari ja Anton Lörpys toimivat sekä kuntakokouksen että kunnallislautakunnan puheenjohtajina.

Kurun lukkareina toimivat Johan Jacob Sanden 1843-1879, Heikki Minkkinen 1880, Juho Koivunen 1881-1883, Anton Numminen 1884-1932 (48 vuotta). Näistä lukkareista Johan Sanden ja Anton Numminen nousivat huomattavaan asemaan paitsi kirkonpalvelijoina, myös kunnallismiehinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Lukkari Sanden toimi kuntakokouksen puheenjohtajana 1868, kunnallislautakunnan esimiehenä 1869-1872, kunnalliskokouksen varaesimiehenä 1867-1868 ja epävirallisena kunnankirjurina 1873-1879.

Hieman kärjistäen Kurussa oli kaksi puoluetta kansakoulun puolesta ja vastaan. Koulun tukijoina olivat talolliset Kaarlo Pyydysmäki ja Juho Kustaa Tienari, nimismies M.A.Nordqvist, lukkari J.J.Sanden, pehtori Gabriel Snäll ja pastorit Jonatan Johansson sekä Gustaf Siren. Keihäslahden koulu valmistui viimein 1881, Johan Jacob Sandenin jo kuoltua.

Kurun kunnan kirjasto aloitti 20.5.1861. Varat kirjaston ylläpitoon saatiin keräyksillä, mutta vuodesta 1875 lähtien kunta otti sen kustantaakseen. Kaikkina vuosina näitä maksuja ei aina kannettu, vaan kunta kustansi uusien kirjojen hankinnan väliin valtion viinaverorahoilla tai koiraverolla. 1870-luvulla kirjastonhoitajina tomivat mm. Johan Jacob Sanden ja kunnallislautakunnan puheenjohtajana Kalle Lehtinen.



























Kurun kartta vuodelta 1693.



























Parkkuun kartta vuodelta 1750.



























Parkkuun kartta vuodelta 1750





















































Johan Winter syntyi Ruotsin Örebrossa n.1630, kuoli Turussa vuonna 1705. Johan työskenteli vuoden 1646 jälkeen kisällinä akatemian kirjanpainajan Johan Vogelin luona Tartossa. Hänet vihittiin Christina Ertwinintytär Herwegin kanssa 05.07.1668 Glanshammarin kirkossa Örebron, Winterin syntymäkaupungin läheisyydessä. Christina kuoli 02.08.1691 ja hänet haudattiin Turun Tuomiokirkon saarnastuolin alle pääkäytä:vän varrelle. (Saarnastuolin ja keskilaivan pä:ä:käytävän välissä on puinen Winterin muistolaatta). Nimi Winter on kaiverrettu lattiaan, kuva yläpuolella. On sukua OO:lle Johan Jacob Sandenin kautta.

Vaimon hautapaikka on ostettu, kuten sen ajan porvareilla oli tapana, 120 taalerilla. Johan Winterin veljenpoika on haudattu kirkon eteläsivulle, ulos. Johan Winter oli suomenkielisen raamatun painaja (ainakin osin), josta maksettiin 13 taaleria. Suomenkielinen rukouskirja, 3 taaleria ja useita kirjapainotöitä Tuomiokirkolle. Johan Winter nuoremmasta tuli Uudenkaupungin pedagogi 1696, rehtori ja pappi.



















OO:n isoisän isän Kustaa Matinpojan ja Anna Juhontyttären tytär Anna syntyi Ruoveden Hakajärvellä 22.12.1848 ja kuoli seuraavana päivänä.

















OO:n taistelupaikat ; viimeisenä Tali - Ihantala linjalla Neuvostoliiton suurhyökkäystä torjumassa. OO ei haavoittunut sodassa, ainoastaan korvaan napsahti kerran sirpale aiheuttamatta mitään suurempaa jälkeä. Sodan jälkeen OO joutui vielä vuoden 1945 alusta vakinaiseen palvelukseen, ollessaan silloin jo 19-vuotiaana sotaveteraani!