Päivitetty 20.09.2017

Kaikki päivitetty 17.08.2017







Mitenkäs nämä Värmälän talot sinne Teiskon maastoon sijoittuvat ? Niitähän oli kaikkiaan kolme: "alkuperäinen" Vähä-Kartano josta lohkaistiin Iso-Kartano. Iso-Kartanosta erotettiin Niemi-Kartano. Oliskohan niin että Vähä-Kartano on ollut myös Valkeajärven rannan tuntumassa ja nämä Vähä- ja Iso-Kartanot ovat sittemmin yhdistyneet. Nykyisin siis Värmälän nimellä.

Kuva ja teksti: Jukka-Pekka Mattjus







Teisko, Värmälä, Värmälän tilat. Tilannevuosi 1932.



VÄHÄ-KARTANO, 18 km Ruutanan pysäkiltä ja 27 km (15 km talvella) Tampereelta. Omistajat Heikki Karimaa v:sta 1907 ja puolisonsa Katri (o.s. Salonen) v:sta 1909. Ollut isännän suvulla yli 150 v. Tilasta on 1780 tienoilla erotettu nykyinen Iso-Kartano ja myöhemmin Eerola, Tervakivi ym., kaikkiaan on yli 30 tilaa.

Sen pinta-ala ollut aikoinaan 1 200 ha. Nykyisin se on 185,15 ha, josta puutarhaa 0,8, peltoa 43,1, viljeltyä laidunta 7,5, metsämaata 129,32 ja joutomaata 4,43 ha. Pellot eri suuntiin viettäviä, epätasaisia savi-, osaksi myös suo- ja multamaita; niistä 6,5 ha tiiliputkija risusalaojissa. Nykyinen omistaja raivannut uutta peltoa yli 10 ha. Talouskeskus viljelysten reunassa, Valkeejärven ja Tervalahden välisellä kannaksella, Tampereen—Teiskon maantien varrella.

Päärakennus (10 huon.) osittain 2-kerroksinen, rakennettu 1871, uusittu 1926. Karjasuoja, kalustovaja, sikala ja 100 kanan kanala tehty 1889, uusittu 1916; kaikissa rakennuksissa vesijohto (sähköpumppu) ja navetassa automaattiset juomakupit. Puutarhassa 28 omenapuuta ja marjapensaita. Viljelyskiertoja 2: A. kesanto ja puolikesanto, ruis, 4 heinää, 2 kevätviljaa; B. heinää ja kauraa. V. 1930 oli 1,9 ha kesantona, 1,8 puolikesantona, 4,6 ruista, 0,3 vehnää, 8,65 kauraa, 1,5 ohraa, 0,25 hernettä, 1,55 perunaa, 1,7 rehujuurikasveja ja 20,85 ha heinää.

Perunoita saatu 15 100 ja juurikasveja 51 300 kg ha:lta. Kotieläimiä: 5 hevosta, 22 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa ja 50 kanaa. Karja LSK-, siat maatiais- ja kanat leghornrotua. Maito myydään Etelä-Teiskon osuusmeijeriin sekä viljaa, siitosvasikoita, munia, perunoita ja puutarhantuotteita paikkakunnalle. Hoidettu havumetsä, josta myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Metsämaalle kaivettu ojia 1 500 m. Sähkövalo ja -voima Teiskon Sähkö Oy:ltä. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Vartian» viljankuivauslaite: Tila on LSK-rotuisen karjan siitoskeskus sekä maatalouden, karjanhoidon ja kotitalouden harjoittelutila.

Omistaja kuuluu Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseuran, LSK:n, Pohjois-Hämeen Metsälautakunnan ja Ahlmannin Maamieskoulun johtokuntiin; lisäksi hän on osuuskassan, koeviljelys-, sonni- ja metsänhoitoyhdistysten jäsen. Emäntä on kunnanvaltuuston ja köyhäinhoitolautakunnan jäsen. Vv. 1926—28 LSK:n toimeenpanemissa kokokarjan kilpailuissa tilan karja sai I palkinnon.

Lähde Suomen maatilat, II osa



Vähä-Kartanon omistajat vuonna 1932 Heikki Karimaa v:sta 1907 ja puolisonsa Katri (o.s. Salonen) v:sta 1909. Ollut isännän suvulla yli 150 v.



Vähä-Kartanon karjan keskituotanto vuosina 1926-1930.







ISO-KARTANO, 17 km Ruutanan pysäkiltä, 26 km Tampereelta ja 1,5 km Tervalahden laiturilta. Omistajat v:sta 1904 K. E. ja Tilda (o.s. Jaakkola) Vehmas.

Aikaisemmin kuulunut monta sukupolvea Kartanon suvulle, jolta sen osti 1895 Hilda Nyström. Tämä myi sen samana vuonna F. Rauvalalle, jolta nykyiset omistajat sen ostivat.

Ollut aikoinaan kyläkunnan kantatiloja, josta muodostettu 24 eri tilaa. Erotettu 9 torppaa, yht. 230 ha. Pinta-ala 350,33 ha; siitä puutarhaa 0,5, peltoa 75,76, luonnonniittyä 9,63, viljeltyä laidunta 2, metsämaata 255,52 ja joutomaata 6,92 ha.

Pellot etelään ja itään loivasti viettäviä savi-suo- ja multamaita; niistä risusalaojissa 20 ha. Talouskeskus viljelysten päässä, 200 m Valkee- ja Nuorajärvien rannoilta, Tampereen—Teiskon maantien varrella. Päärakennus (6 huon.) puusta v:lta 1881, uusittu 1914. 40 lehmän navetta ja sikala rakennettu kivestä 1922 ja 9 hevosen talli puusta 1916.

Kaikissa rakennuksissa painovesi ja navetassa sekä tallissa automaattiset juottolaitteet. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 5,15 ha kesantona, 5,1 ruista, 15 kauraa, 2,3 ohraa, 0,5 hernettä, 1,6 perunaa, 0,5 rehujuurikasveja ja 45,61 ha heinää Puutarhassa 300:marjapensasta. Kotieläimiä: 7 hevosta, 30 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 5 lammasta ja 20 kanaa. Karja LSK- (osaksi kantakirjassa) ja lampaat maatiaisrotua.

Maito myydään Etelä-Teiskon osuusmeijeriin sekä viljaa, perunoita ja rehuja paikkakunnalle. Hoidettu havumetsä, josta myyty saha- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Teiskon Sähkö Oy:ltä. Kotitarvemylly, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Vartian» viljankuivauslaite. Omistaja metsänhoitoyhdistyksen jäsen.

Lähde Suomen maatilat, II osa



Iso-Kartanon omistajat vuonna 1932 v:sta 1904 K. E. ja Tilda (o.s. Jaakkola) Vehmas. Aikaisemmin kuulunut monta sukupolvea Kartanon suvulle, jolta sen osti 1895 Hilda Nyström. Tämä myi sen samana vuonna F. Rauvalalle, jolta nykyiset omistajat sen ostivat.









NIEMI-KARTANO, 18 km Ruutanan pysäkiltä, 27 km Tampereelta ja 225 m omalta laiturilta. Omistajat Vilho Siuko v:sta 1918 ja puolisonsa Irja (o.s. Pirilä) v:sta 1922. Ollut samalla suvulla v:sta 1822, jolloin muodostettu itsenäiseksi tilaksi.

Erotettu 3 lohkotilaa (2 torppaa), yht. 110 ha. Pinta-ala 177,15 ha; siitä puutarhaa 0,6, peltoa 40,15, viljeltyä laidunta 3,5, viljelyskelpoista maata 51, metsämaata 79,3 ja joutomaata 2,6 ha. Pellot tasaisia savi-, suo- ja multamaita; niistä risusalaojissa 3,5 ha.

Talouskeskus viljelysten keskellä, kauniissa Näsijärven niemekkeessä, 750 m Tampereen—Teiskon maantiestä. Rakennukset puusta. 2-kerroksinen päärakennus (9 huon.) v:lta 1871, uusittu 1922, lisäksi 2 muuta asuinrakennusta ja 2 huvilaa (yht. 16 huon.).

Karjasuoja, jossa on 24 lehmän navetta, 6 hevosen talli, karjakeittiö ja maitohuone. rakennettu 1913. 120 kanan kanala v:lta 1928. Eläinsuojissa vesijohto (sähköpumppu) ja navetassa automaattiset juomakupit.

Viljelyskiertoja 2: A. kesanto ja puolikesanto, syysvilja, juurikasvit, kevätvilja, 3 heinää, kevätvilja; B. 2 kauraa, 4 heinää. V. 1930 oli 2,1 ha kesantona, 0,6 juhannusruista, 2,9 syysruista, 0,5 vehnää, 9,9 kauraa, 2,5 ohraa, 0,2 hernettä, 1,95 perunaa, 1,5 rehujuurikasveja ja 18 ha heinää. Puutarhassa 120 marjapensasta.

Kotieläimiä: 5 hevosta, 23 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa, 3 lammasta ja 120 kanaa. Karja LSK-, siat maatiais-, lampaat kainuulaista ja kanat leghornrotua. Maitoa myydään Etelä-Teiskon osuusmeijeriin sekä viljaa, munia, perunoita, rehuja, vihanneksia ja puutarhantuotteita Tampereelle ja paikkakunnalle. Hoidettu havumetsä, josta myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Teiskon Sähkö Oy:ltä. Voimakoneena myös öljymoottori. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, traktori, pärehöylä ja »Vartian» -viljankuivauslaite.

Maatalouden ja kotitalouden sekä karjanhoidon harjoittelutila. Omistaja on koetoimintayhdistyksen ja sammalkuivikeosuuskunnan jäsen, Teiskon Sähkö Oy:n isännöitsijä sekä kunnanvaltuuston ja kunnallislautakunnan jäsen.

Lähde Suomen maatilat, II osa



Niemi-Kartanon omistajat vuonna 1932 Vilho Siuko v:sta 1918 ja puolisonsa Irja (o.s. Pirilä) v:sta 1922. Ollut samalla suvulla v:sta 1822, jolloin muodostettu itsenäiseksi tilaksi.



Niemi-Kartanon karjan keskituotanto vuosina 1927-1930.







PIRILÄ, 19 km Ruutanan pysäkiltä, 28 km Tampereelta ja 3,5 km Tervalahden laiturilta. Omistajat kansak. opettaja Otto Taulaniemi v:sta 1918 ja puolisonsa Esteri (o.s. Jutila) v:sta 1911. Ollut emännän suvulla n. 600 vuotta. Tilan nimi ollut ennen Ala-Pirilä.

Erotettu 8 palstatilaa (4 torppaa), yht. 62 ha. Pinta-ala 169,51 ha; siitä peltoa 34,03, luonnonniittyä 4,29, metsämaata 119,59 ja joutomaata 11,6 ha. Pellot eri suuntiin jyrkästi viettäviä savi- ja multamaita. Talouskeskus niiden keskellä, Matelusjärven rannalla, Viitapohjan tien varrella.

Rakennukset puusta. Päärakennus (5 huon.) vanha, lisäksi 2 uudempaa asuinrakennusta (yht. 10 huon.). 14 lehmän navetta v:lta 1921. Siinä on vesijohto ja automaattiset juomakupit. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 4 ha kesantona, 3 ruista, 0,1 vehnää, 6 kauraa, 0,7 ohraa, 0,65 perunaa ja 19,58 ha. heinää. Kotieläimiä: 3 hevosta, 16 lehmää, 1 sonni ja 2 sikaa.

Maito myydään Etelä-Teiskon osuusmeijeriin sekä viljaa ja perunoita paikkakunnalle. hoidettu havumetsä. Sähkövalo ja -voima Teiskon Sähkö Oy:ltä. Pärehöylä. Omistaja on metsänhoitoyhdistyksen jäsen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja sekä kirkon isännöitsijä.

Lähde Suomen maatilat, II osa



Pirilän omistajat vuonna 1932 kansak. opettaja Otto Taulaniemi v:sta 1918 ja puolisonsa Esteri (o.s. Jutila) v:sta 1911. Ollut emännän suvulla n. 600 vuotta. Tilan nimi ollut ennen Ala-Pirilä.







YLI-PIRILÄ, 19 km Ruutanan pysäkiltä, 28 km Tampereelta ja 2,5 km Ylä-Vattulan laiturilta. Omistaja vuonna 1932 v:sta 1916 Jalmari Yli-Pirilä, jonka suvulla se on ollut niin kauan kuin talokin on ollut olemassa, tunnetusti 5 polvea.

Erotettu 8 palstatilaa, yht. 94,5 ha. Pinta-ala 301 ha; siitä puutarhaa 0,75, peltoa 44, viljeltyä laidunta 9,25, metsämaata 232 ja joutomaata 15 ha. Pellot eri suuntiin loivasti viettäviä savi-, suo- ja multamaita; niistä risusalaojissa 4,75 ha.

Talouskeskus viljelysten reunassa, 200 m Kukonjärveltä, Viitapohjan kylätien varrella. Rakennukset puusta. Päärakennus (4 huon.) v:lta 1864, uusittu 1910, lisäksi 2 muuta asuinrakennusta (yht. 7 huon.).

Karjasuoja, jossa on 32 lehmän navetta, 7 hevosen talli, sikala, 50 kanan kanala, karjakeittiö, maitohuone ja kalustovaja, rakennettu 1925; siinä on vesijohto ja navetassa sekä tallissa automaattiset juottolaitteet. Puutarhassa 80 viinimarjapensasta. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 1,3 ha kesantona, 1,4 puolikesantona, 4,05 ruista, 10,9 kauraa, 2,2 ohraa, 1,5 perunaa, 0,6 rehujuurikasveja ja 22,05 ha heinää.

Kotieläimiä: 5 hevosta, 24 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 4 lammasta ja 10 kanaa. Karja LSK- ja lampaat maatiaisrotua. Maito myydään Etelä-Teiskon osuusmeijeriin sekä viljaa, perunoita ja rehuja paikkakunnalle. Suunnitelman (v:lta 1930) mukaan hoidettu havumetsä. Sähkövalo ja -voima Teiskon Sähkö Oy:ltä. Katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan» viljankuivauslaite. Omistaja on metsänhoitoyhdistyksen ja turvepehkuosuuskunnan jäsen.

Lähde Suomen maatilat, II osa







TERVAKIVI, NIEMI-KARTANOSTA erotettu, 33 km Tampereelta ja 1 km omalta laiturilta. Omistaja Ab. Tervakivi Oy., jonka osakkaina tilaa hoitavat Carl ja puolisonsa E. (o.s. Lindholm) Borg.

Pinta-ala 143 ha; siitä puutarhaa 0,6, peltoa 23,8, viljeltyä laidunta 3, metsämaata 107,9 ja joutomaata 7,7 ha. Pellot verraten tasaisia savi- ja multamaita; niistä putkisalaojissa 14,55 ha.

Talouskeskus viljelysten keskellä. 600 m Näsijärvestä. 2-kerroksinen päärakennus (10 huon.) puusta v:lta 1880, uusittu 1928. Karjasuoja, jossa on 24 lehmän navetta, 6 hevosen talli, sikala, karjakeittiö ja maitohuone, rakennettu tiilistä 1924. Navetan parvella 75 kanan kanala puusta v:lta 1924.

Eläinsuojissa vesijohto (roottori) ja navetassa automaattiset juottolaitteet. Viljelyskiertoja 2: A. kesanto, ruis, 4 heinää, 2 kevätviljaa; B. heinää ja kauraa. V. 1930 oli 1,1 ha ruista (0,6 nurmirikossa), 8 kauraa, 0,7 ohraa, 1 perunaa, 1 rehujuurikasveja ja 12 ha heinää. Puutarhassa 20 omenapuuta, 40 marjapensasta ja kasvihuone (18 m2).

Kotieläimiä: 4 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa ja 80 kanaa. Karja Ay-, siat SY- ja kanat leghornrotua. Myydään maitoa, viljaa, munia ja perunoita Tampereelle. Havumetsä. Sähkövalo omasta Delco-laitoksesta. Voimakoneena öljymoottori. Kotitarvemylly, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Rossin» viljankuivauslaite.

Lähde Suomen maatilat, II osa



Tervakiven omistaja Ab. Tervakivi Oy., jonka osakkaina tilaa hoitavat Carl ja puolisonsa E. (o.s. Lindholm) Borg.



Tervakiven karjan keskituotanto vuosina 1927-1930.







Niemi-Kartanon, Iso-Kartanon ja Värmälän tilat Teiskon Kämmenniemessä.







Niemi-Kartano, Iso-Kartano ja Värmälä sijaitsevat Teiskon Kämmenniemessä Näsijärven ja Valkeajärven välisellä kannaksella..







Teisko, Kiimajoki, Nalli. Tilannevuosi 1932.



NALLI, 24 km Hirsilän asemalta, 48 km Tampereelta ja 7 km Terälahden laiturilta. Omistajat v:sta 1913 Heikki ja Hulda (o.s. Syvänen) Nalli. Ollut isännän suvulla n. 100 vuotta. Erotettu 3 torppaa, yht. 130 ha. Pinta-ala 320,39 ha; siitä puutarhaa 0,5, peltoa 36,48, luonnonniittyä 4,97, metsämaata 267,98 ja joutomaata 10,46 ha. Pellot eri suuntiin loivasti viettäviä savi-, suo- ja multamaita.

Talouskeskus niiden reunassa, koivikossa, Ukaan järven rannalla, Kalmankurjen myllytien varrella. Kaikki rakennukset puusta. Päärakennus (4 huon.) v:lta 1847, uusittu 1986, lisäksi toinen asuinrakennus (5 huon.). 18 lehmän navetta sekä sen yhteydessä karjakeittiö, sikala ja päällä kanala v:lta 1927. 7 hevosen talli, uusittu 1910. Navetassa vesijohto (öljymoottori) ja automaattiset juottolaitteet.

Viljelyskiertoja 2: A kesanto, ruis, 4 heinää, 2 kevätviljaa; B. heinä, juurikasvit, ohra. V. 1930 oli 2,8 ha kesantona, 3,2 ruista, 0,4 vehnää, 6,2 kauraa, 1,3 ohraa, 0,4 hernettä, 0,6 perunaa, 0,07 pellavaa, 0.2 rehujuurikasveja ja 21,31 ha heinää. Kotieläimiä: 4 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 5 lammasta ja 20 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi. Siat maatiais- ja lampaat kainuulaista rotua.

Maito myydään osuusmeijeriin sekä viljaa, munia ja perunoita paikkakunnalle. Suunnitelman (v:lta 1929) mukaan hoidettu havumetsä, josta myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Voimakoneena öljymoottori. Sirkkelisaha, pärehöylä ja osuus traktoriin. Omistaja on metsänhoitoyhdistyksen ja sammalkuivikeosuuskunnan jasen.

Lähde Suomen maatilat, II osa



Omistajat v:sta 1913 Heikki ja Hulda (o.s. Syvänen) Nalli. Ollut isännän suvulla n. 100 vuotta.







Värmälän tila Teiskon Kämmenniemessä.







Värmälän talon tilukset (120ha) Valkeajärven ja Kaitavedentien välillä.







KARTTATEKSTI 703-1-142 MAA-ALA 1449706 KOKONAISALA 1449706 YKSIKKÖ 0142 OLOTILA 09 - Kunnan omistus, osittain vuokrattu ulkopuolisille KUNTA 837 VESIALA 0 LAJI Maarekisterikiinteistö RYHMÄ 0001 SIJAINTIALUE 703

Sofia Värmälän os. Nalli kotitila Teiskon Ukaassa, nykyisin Tampereen kaupungin omistuksessa, pinta-alaltaan 140 ha. Nallin tila on merkitty karttaan sinisellä värillä.







Tampere, Teisko, Kämmenniemi, Värmälä



Napsauta yläpuolella olevaa tekstiä








Näytä suurempi kartta Näytä suurempi kartta


















Näytä suurempi kartta







Ylä-Satakunnan tuomiokunnan tuomiokirja vuodelta 1706 Mf ES 1974, sivu 502. Skaalannut Tuula Hakala Ylöjärvi.









Ylä-Satakunnan tuomiokunnan tuomiokirja vuodelta 1706 Mf ES 1974, sivu 503. Skaalannut Tuula Hakala Ylöjärvi.









wordpress sivut




















Sukuselvityksen kohde

Maaria Heikintytär Ala-Pirilä
s. 18.08.1881 Teisko, Värmälä
ja hänen lähisukuaan 13 sukupolven takaa.

Tulostettu:
20.09.2017
Tekijä:
Kalevi Ojanen
Keskisenkatu 6 A 22
33710 Tampere
Puhelin +358503429851
amiraali@kaleviojanen.fi





SUKUJUTUT -ohjelma

ATK-palvelu Luhtasaari Oy
Seinäjoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

Lähtöhenkilöt

Matti Antinpoika Vähä-Kartano, s. 1646, k. 10.02.1740 Teisko, Värmälä, Taulu 1
Valpuri Matintytär Vähä-Kartano, s. 02.04.1651 Teisko, Värmälä, k. 05.11.1732 Teisko, Värmälä, Taulu 1
Matti Niilonpoika Vähä-Kartano, k. 06.01.1678 Teisko, Värmälä, Taulu 337
Pirkko Paavontytär Vähä-Kartano, s. 1618 Teisko, Värmälä, k. 13.06.1708 Teisko, Värmälä, Taulu 337
Paavo Tuomaanpoika Vähä-Kartano, s. Teisko, Värmälä, k. 12.01.1679 Teisko, Värmälä, Taulu 339
Liisa Vähä-Kartano, k. Teisko, Värmälä, Taulu 339
Niilo Laurinpoika Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 340
N.n Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 340
N.n Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 341
Elina Nuutintytär Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 342
Riitta Nuutintytär Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 343
Matti Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 426
N.n Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 426
Kerttu Sipintytär Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 427
Maisa Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 428
Sofia Mikontytär Vähä-Kartano, s. 1709 Teisko, k. 28.02.1773 Teisko, Värmälä, Taulu 580
Sipi Laurinpoika Ylinen, s. Teisko, Vattula, k. Teisko, Vattula, Taulu 581
Anna Erkintytär Ylinen, k. Teisko, Vattula, Taulu 581
Valpuri Heikintytär Ylinen, k. 22.04.1665 Teisko, Vattula, Taulu 582
Heikki Jaakonpoika Rikala, s. 1590 Teisko, Leppälahti, k. Teisko, Leppälahti, Taulu 620
Barbro Niilontytär Rikala, s. 1594 Teisko, k. 22.02.1685 Teisko, Leppälahti, Taulu 620
Maisa Laurintytär Yrjölä, Rikala, k. 21.03.1658 Teisko, Leppälahti, Taulu 966
N.n Ylinen, k. Teisko, Vattula, Taulu 967
Juho Iso-Kulkkila, k. 1670 Teisko, Taulu 968
N.n Iso-Kulkkila, Taulu 968
Marketta Iso-Kulkkila, s. Teisko, k. 1695 Teisko, Kulkkila, Taulu 1066
Leena Mikontytär Viiala, Iso-Kartano, s. 13.12.1758 Messukylä, k. 03.07.1826 Teisko, Värmälä, Taulu 63
Maisa (Marketta) Rikala, k. Teisko, Leppälahti, Taulu 622
Jaakko Erkinpoika Toijainen, k. 20.03.1659 Teisko, Padustaipale, Taulu 1067
Magdaleena Simontytär Toijainen, k. Teisko, Padustaipale, Taulu 1067
Pirkko Toijainen, k. 18.10.1663 Teisko, Padustaipale, Taulu 1067
Elisabeth Toijala, s. Kangasala, k. 07.04.1701 Teisko, Padustaipale, Taulu 1320
Anna Tuomaantytär Toijala, k. 1697 Teisko, Padustaipale, Taulu 1321
Anna Uskali, k. 1695 Teisko, Uskali, Taulu 429
N.n Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 430
Sipi Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1322
Pirkko Tuomaantytär Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1322
Lauri Simonpoika Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1543
N.n Kuru, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1543
N.n Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1544
Valpuri Nuutintytär Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 1546
Valpuri, Taulu 1324
N.n Vähä-Kiimajoki, k. 1699 Teisko, Kiimajoki, Taulu 1547
Anna Matintytär Vähä-Kiimajoki, s. 6/1691 Teisko, k. Teisko, Taulu 1390
Vänni Paavalinpoika Kapee, Taulu 1548
Kerttu Antintytär Kapee, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 1548
Esko Juhnpoika Pohjankapee, s. Kuru, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 1663
N.n Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 1663
Pirkko Laurintytär Kapee, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 1664
Kerttu Martintytär Kapee, k. 09.04.1698 Kuru, Pohjankapee, Taulu 1549
Karin Henrikintytär Kapee, s. 1642 Kuru, k. 07.10.1722 Kuru, Pohjankapee, Taulu 1550
Niilo Martinpoika Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1665
Pirkko Sipintytär Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1666
Kristiina Tyrni II, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1667
Mikko Pietarinpoika Tokonen, s. 1603 Ruovesi, k. 1651 Ruovesi, Murole, Taulu 1772
Kaisa Pertintytär Ruovesi, Tokonen, s. 1607 Ruovesi, Taulu 1772
Kaisa Tokonen, k. Ruovesi, Murole, Taulu 1773
Kaisa Tokonen, s. 11.09.1665 Ruovesi, k. 11.03.1744 Ruovesi, Murole, Taulu 1774
Heikki Jaakonpoika Rautajoki, Taulu 1816
Liisa Antintytär Rautajoki, s. 22.09.1765, Taulu 1816
Helena Erkintytär Rautajoki, s. Teisko, Taulu 1817
Justiina Matintytär Kahilaniemi, Penttilä, s. 02.07.1823 Orivesi, Onnistaipale, Taulu 1818

Taulu 1
I Matti Antinpoika Vähä-Kartano Vähä-Kartanon rusthollin vävy ja isäntä 1693-1705, s. 1646, k. 10.02.1740 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty noin 1678 Teisko Valpuri Matintytär Vähä-Kartano. (Taulu 337) s. 02.04.1651 Teisko, Värmälä, k. 05.11.1732 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat: Matti Niilonpoika Vähä-Kartano, Vähä-Kartanon vävy ja isäntä 1669-1675, k. 06.01.1678 Teisko, Värmälä ja Pirkko Paavontytär Vähä-Kartano, s. 1618 Teisko, Värmälä, k. 13.06.1708 Teisko, Värmälä.

Lapset:
Matti Vähä-Kartano , s. 04.02.1681 Teisko, Värmälä. Tauluun 2
Maria Vähä-Kartano s. 25.03.1689 Teisko, Värmälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 2
II Matti Matinpoika Vähä-Kartano, (Taulusta 1, isä Matti Vähä-Kartano) Vähä-Kartanon isäntä 1706-1745, s. 04.02.1681 Teisko, Värmälä, k. 11.06.1749 Teisko, Värmälä.
Teiskon Värmälän talo Teiskon rippikirjassa sivulla n:ro 64: Matti Matinpoika Värmälän kuolinvuosi merkitty rippikirjaan (1749).

Puoliso: Vihitty 07.04.1701 Teisko Sofia Jaakopintytär Vähä-Kartano o.s. Nalli. (Taulu 344) s. 15.02.1680 Teisko, Kiimajoki, k. 29.05.1759 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat: Jaakoppi Pertunpoika Nalli, Nallin isäntä 1669-1704, s. 1637 Teisko, Kiimajoki, k. 1715 Teisko, Kiimajoki ja Kaarina Nuutintytär Nalli o.s. Uskali, s. 1644 Teisko, Uskali, k. 09.05.1740 Teisko, Kiimajoki.
Teiskon Värmälän rippikirjan toinen sivu: Sofian miehen Matti Värmälän syntymäaika ja ripittäytymiset on kirjassa alleviivattu. Huomaa, että Matti kävi vielä kuolinvuotenaan kirkossa ripittäytymässä.

Lapset:
Erkki Vähä-Kartano , s. 1703 Teisko, Värmälä. Tauluun 3
Elias Vähä-Kartano s. 13.03.1709 Teisko, Värmälä.
Pirkko Vähä-Kartano , s. 17.08.1712 Teisko, Värmälä. Tauluun 308
Antti Iso-Kartano e. Vähä-Kartano , s. 1722 Teisko, Värmälä. Tauluun 309
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 3
III Erkki Matinpoika Vähä-Kartano, (Taulusta 2, isä Matti Vähä-Kartano) Vähä-Kartanon poika., s. 1703 Teisko, Värmälä, k. 03.02.1745 Teisko, Värmälä.

Värmälän tila nykyisin (noin 120 ha):

Tampereen Teiskon Valkeajärven rannalla.
Tampereen kaupungin kiinteistöt
KARTTATEKSTI 722-1-412
KOKON_ALA 1207245
YKSIKKO 0412
KIINTEISTOTUNNUS 837-722-0001-0412
VESI_ALA 0
featureId KIINTEISTOT_ALUE.fid--761d3c5b_13e3d0f07fb_-6c7c
qName {http://www.navici.com/ns/tampere_ora}KIINTEISTOT_ALUE
KUNTA 837
RYHMA 0001
MAA_ALA 1207245
LAJI Maarekisterikiinteistö
SIJAINTIALUE 722
Tampereen kiinteistöt
KARTTATEKSTI 722-1-412
KOKON_ALA 1207245
YKSIKKO 0412
VESI_ALA 0
KIINTEISTOTUNNUS 837-722-0001-0412
RYHMA 0001
KUNTA 837
MAA_ALA 1207245
LAJI Maarekisterikiinteistö
SIJAINTIALUE 722.
Värmälän tila Tampereen Teiskossa Kaitavedentien varrella Valkeajärven rantamailla.

Puoliso: Vihitty 1727 Teisko Sofia Mikontytär Vähä-Kartano. (Taulu 580) Värmälän emäntä, s. 1709 Teisko, k. 28.02.1773 Teisko, Värmälä.

Lapset:
Maria Toijala o.s. Vähä-Kartano , s. 20.01.1725 Teisko, Värmälä. Tauluun 4
Anna Pänkälä o.s. Vähä-Kartano , s. 17.04.1728 Teisko, Värmälä. Tauluun 26
Juho Vähä-Kartano , s. 05.02.1731 Teisko. Tauluun 52
Sofia Paksula o.s. Vähä-Kartano , s. 30.04.1733 Teisko, Värmälä. Tauluun 117
Petrus Vähä-Kartano s. 02.07.1736 Teisko, Värmälä, k. 29.08.1742 Teisko, Värmälä.
Margareetta Ala-Korpula o.s. Vähä-Kartano , s. 01.03.1740 Teisko, Värmälä. Tauluun 230
Pirkko Iso-Kulkkila o.s. Vähä-Kartano , s. 22.03.1745 Teisko, Värmälä. Tauluun 253
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 4
IV Maria Erkintytär Toijala o.s. Vähä-Kartano, (Taulusta 3, isä Erkki Vähä-Kartano) s. 20.01.1725 Teisko, Värmälä, k. 05.04.1792 Teisko, Padustaipale.

Puoliso: Vihitty 14.10.1744 Teisko Yrjö Matinpoika Toijala. (Taulu 431) Toijalan isäntä 1746-1774, s. 10.04.1724 Teisko, Padustaipale, k. 31.10.1804 Teisko, Padustaipale.
Vanhemmat: Matti Jaakonpoika Toijala, Matti joutui ottamaan isännän roolin jo 14-vuotiaana, 1709-1745., s. 05.02.1694 Teisko, Padustaipale, k. 18.11.1763 Teisko, Padustaipale ja Marketta Matintytär Toijala o.s. Uskali, s. 10.12.1693 Teisko, Uskali, k. 22.02.1755 Teisko, Padustaipale.
Tampereen Teiskon Padustaipaleen kylän Toijalan tilan rakennuksia.

Lapset:
Valpuri Toijala s. 15.04.1745 Teisko, Padustaipale.
Yrjö Toijala s. 05.03.1749 Teisko, Padustaipale.
Margareetta Haikka o.s. Toijala , s. 29.04.1751 Teisko, Padustaipale, Toijala. Tauluun 5
Matias Toijala , s. 02.02.1754 Teisko, Padustaipale. Tauluun 9
Maria Toijala Maria kuoli 5-vuotiaana isorokkoon., s. 07.04.1757 Teisko, Padustaipale, k. 09.07.1762 Teisko, Padustaipale.
Sofia Toijala s. 27.01.1760 Teisko, Padustaipale.
Maria Toijala s. 06.01.1764 Teisko, Padustaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 5
V Margareetta Yrjöntytär Haikka o.s. Toijala, (Taulusta 4, isä Yrjö Toijala) Margareetta oli kotonaan Toijalassa piikana mennessään naimisiin, asui perheineen kotonaan Toijalassa, muutti perheineen Toijalasta erotettuun Haikan taloon., s. 29.04.1751 Teisko, Padustaipale, Toijala, k. 11.06.1809 Teisko, Padustaipale.

Puoliso: Vihitty 02.07.1769 Teisko Yrjö Tanelinpoika Haikka Yrjö oli Toijalan renki mennessään naimisiin. Toijalan vävy, Toijalasta erotetun Haikan isäntä -1820., s. 1748, k. 01.01.1829 Teisko, Padustaipale, Toijala.

Lapset:
Juho Haikka , s. 05.06.1770 Teisko, Padustaipale, Toijala. Tauluun 6
Matti Matti kuoli kuukauden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 01.07.1772 Teisko, Padustaipale, Toijala, k. 26.07.1772 Teisko, Padustaipale, Toijala.
Maria Kristiina Toni o.s. Haikka s. 14.08.1773 Teisko, Padustaipale, Toijala.
Valpuri Valpuri kuoli vauvana vatsanväänteisiin ja hinkuyskään., s. 20.04.1776 Teisko, Padustaipale, Toijala, k. 11.05.1776 Teisko, Padustaipale, Toijala.
Anna Haikka s. 29.05.1777 Teisko, Padustaipale, Toijala.
Helena Haikka s. 11.03.1780 Teisko, Padustaipale, Toijala.
Elisabeth Haikka s. 18.12.1782 Teisko, Padustaipale, Toijala.
Henrikus Haikka s. 25.05.1785 Teisko, Padustaipale, Toijala.
Sofia Sofia kuoli vuoden ikäisenä hengenahdistukseen., s. 15.03.1788 Teisko, Padustaipale, Toijala, k. 07.04.1789 Teisko, Padustaipale, Toijala.
Margareetta Margareetta kuoli alle vuoden ikäisenä kovaan yskään ja punatautiin., s. 04.05.1790 Teisko, Padustaipale, Toijala, k. 15.01.1791 Teisko, Padustaipale, Toijala.
Johanna Haikka s. 22.03.1792 Teisko, Padustaipale, Toijala.
Ulla Haikka s. 14.09.1796 Teisko, Padustaipale, Toijala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 6
VI Juho Yrjönpoika Haikka, (Taulusta 5, äiti Margareetta Haikka) Haikan isäntä 1821-1835, s. 05.06.1770 Teisko, Padustaipale, Toijala.

Puoliso: Vihitty 21.10.1813 Teisko Sofia Heikintytär Haikka o.s. Pietilä s. 08.02.1781 Ylöjärvi, Pohjankylä.
Vanhemmat: Heikki Yrjönpoika Pietilä, Pohjankylän Pietilän isäntä 1772-1786, s. 08.06.1743 Ylöjärvi, Pohjankylä, k. 26.11.1786 Ylöjärvi, Pohjankylä ja Pirkko Juhontytär Pietilä, s. 1743, k. 06.10.1821 Ylöjärvi, Pohjankylä.

Lapset:
Juho Kustaa Haikka s. 20.09.1814 Teisko, Padustaipale.
Helena Haikka , s. 16.02.1816 Teisko, Padustaipale. Tauluun 7
Jooseppi Haikka s. 05.09.1818 Teisko, Padustaipale, Toijala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 7
VII Helena Juhontytär Haikka, (Taulusta 6, isä Juho Haikka) Helena kuoli 21-vuotiaana turvotukseen., s. 16.02.1816 Teisko, Padustaipale, k. 15.10.1837 Teisko, Padustaipale.

Puoliso: Vihitty 08.04.1833 Teisko Juuse Erkinpoika Haikka e. Touva Haikan isäntä 1836-1860., s. 20.08.1807 Teisko.

Lapset:
Maija Stina Niemi-Kartano o.s. Haikka , s. 27.05.1834 Teisko, Padustaipale. Tauluun 8
Herman Haikka s. 24.07.1837 Teisko, Padustaipale, k. 01.10.1837 Teisko, Padustaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 8
VIII Maija Stina Juusentytär Niemi-Kartano o.s. Haikka, (Taulusta 7, äiti Helena Haikka) s. 27.05.1834 Teisko, Padustaipale, k. 17.08.1888 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Heikki Heikinpoika Niemi-Kartano. (Taulu 65) Niemi-Kartanon rusthollin isäntä., s. 28.12.1831 Teisko, Värmälä, k. 21.06.1868 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat: Heikki Matiaksenpoika Niemi-Kartano, Niemi-Kartanon rusthollin isäntä 1836-1842, Heikki kuoli 5 kuukautta ennen lapsensa syntymää, s. 09.08.1804 Teisko, Värmälä, k. 08.04.1842 Teisko, Värmälä ja Maija-Liisa Mooseksentytär Niemi-Kartano, Maija-Liisa piti leskenä tilaa miehensä kuoleman jälkeen 1843-1847., s. 31.03.1811 Ruovesi.

Lapset:
Maria Josefiina Niemi-Kartano s. 02.03.1855 Teisko, Värmälä.
Kustaa Niemi-Kartano s. 07.10.1859 Teisko, Värmälä.
Emma Miina Niemi-Kartano s. 07.11.1862 Teisko, Värmälä.
Erika Karoliina Niemi-Kartano s. 26.06.1867 Teisko, Värmälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 9
V Matias Yrjönpoika Toijala, (Taulusta 4, isä Yrjö Toijala) Toijalan isäntä 1775-1807, s. 02.02.1754 Teisko, Padustaipale, k. 17.03.1832 Teisko, Padustaipale.
Tampereen kiinteistöt OMISTAJALAJI 2 - Muu yksityinen henkilö tai perikunta TOIJALA 712-1-85 KOKON-ALA=1045375=105ha YKSIKKO 0085 VESI-ALA 0 RYHMA 0001 KUNTA 837

Puoliso: Vihitty 23.10.1774 Teisko Heta Yrjöntytär Toijala o.s. Vähä-Kiimajoki. (Taulu 756) s. 17.01.1754 Teisko, Kiimajoki, k. 27.03.1819 Teisko, Padustaipale.
Vanhemmat: Yrjö Heikinpoika Vähä-Kiimajoki, Vähä-Kiimajoen isäntä 1734-1775 ja kirkon kuudennusmies, Yrjö kuoli 77-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 1715 Teisko, Kiimajoki, k. 03.02.1792 Teisko, Kiimajoki ja Marketta Matintytär Vähä-Kiimajoki o.s. Löytänä, s. 06.06.1712 Teisko, Saarilahti, k. 02.02.1801 Teisko, Kiimajoki.
Teiskon vihityt vuodelta 1774. Matias Toijalan ja Heta Vähä-Kiimajoen vihkiminen sunnuntaina 23.10.1774.

Lapset:
Maria Toni o.s. Toijala , s. 31.01.1776 Teisko, Padustaipale. Tauluun 10
Valpuri Toijala s. 30.12.1777 Teisko, Padustaipale.
Heta Toijala s. 08.04.1780 Teisko, Padustaipale.
Helena Toijala , s. 12.08.1782 Teisko, Jutila. Tauluun 14
Anna Margareetta Sorri o.s. Toijala , s. 04.12.1784 Teisko, Padustaipale. Tauluun 17
Katariina Toijala s. 01.06.1787 Teisko, Padustaipale.
Fredrik Toijala , s. 09.07.1792 Teisko, Padustaipale. Tauluun 21
Matias Niemi e. Toijala , s. 12.04.1795 Teisko, Padustaipale. Tauluun 25
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 10
VI Maria Matiaksentytär Toni o.s. Toijala, (Taulusta 9, isä Matias Toijala) Maria kuoli 43-vuotiaana koliikkiin., s. 31.01.1776 Teisko, Padustaipale, k. 12.03.1819 Teisko, Kämmenniemi.

1. puoliso: Vihitty 21.06.1801 Teisko Matti Matinpoika Toni. (Taulu 543). (Taulu 544) Tonin isäntä. Matti kuoli 31-vuotiaana punatautiin., s. 04.08.1777 Teisko, Kämmenniemi, k. 24.09.1808 Teisko, Kämmenniemi.
Vanhemmat: Matti Tanelinpoika Toni e. Fyrhage, Rakuunan poika, Tonin vävy ja isäntä. Matti kuoli 35-vuotiaana paiseeseen, joka oli päässä., s. 29.08.1752 Teisko, Kovero, Eerola, k. 05.01.1788 Teisko, Kämmenniemi ja Sofia Erkintytär Toni, Sofia oli kotonaan piikana naimisiin mennessään ja sitten emäntänä. Sofia kuoli 72-vuotiaana ''luuvaloon'' eli kihtiin., s. 01.03.1756 Teisko, Kämmenniemi, k. 04.03.1828 Teisko, Kämmenniemi.

Lapset:
Maria Kristiina Toni s. 06.06.1802 Teisko, Kämmenniemi.
Helena Toni s. 26.12.1804 Teisko, Kämmenniemi.
Matias Toni ent. Leponiemi e. Toni , s. 25.04.1808 Teisko, Kämmenniemi. Tauluun 11
2. puoliso: Vihitty 17.07.1812 Teisko Henrikus (Heikki) Heikinpoika Toni e. Ylinen. (Taulu 380). (Taulu 381). (Taulu 745) Tonin puusniekka ja isäntä, lautamies., s. 03.05.1786 Teisko, Kuusniemi.
Vanhemmat: Heikki Heikinpoika Ylinen e. Löytänä, Kuusniemen Ylisen isäntä 1752-1780, s. 16.04.1729 Teisko, Saarilahti, k. 18.03.1810 Teisko, Kuusniemi ja Anna Yrjöntytär Ylinen o.s. Vähä-Kahna, s. 26.09.1759 Teisko, Kämmenniemi.
Lapset:
Heikki Toni s. 27.05.1813 Teisko, Kämmenniemi, k. 12.01.1815 Teisko, Kämmenniemi.
Anna Toni s. 03.12.1815 Teisko, Kämmenniemi, k. 19.03.1816 Teisko, Kämmenniemi.
Anna Toni s. 16.02.1817 Teisko, Kämmenniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 11
VII Matias Matinpoika Toni ent. Leponiemi e. Toni, (Taulusta 10, äiti Maria Toni) Teiskon Leppälahden kylän Rikalan Leponiemen isäntä, Tonin isäntä 1844-1851, lautamies., s. 25.04.1808 Teisko, Kämmenniemi, k. 15.11.1868 Teisko, Kämmenniemi.

Puoliso: Vihitty 04.04.1832 Teisko Heta Juhontytär Toni o.s. Ylinen. (Taulu 837). (Taulu 842) Heta jäi asumaan Tonin talossa, vaikka tyttären perhe muutti Perttulan Sillnpäälle torppariksi., s. 06.06.1804 Teisko, Jutila, k. 11.03.1880 Teisko, Kämmenniemi.
Vanhemmat: Juho Heikinpoika Ylinen, Jutilan Ylisen talon isäntä 1802-1825. Juho kuoli 59-vuotiaana keuhkotautiin., s. 23.03.1775 Teisko, Jutila, k. 29.09.1834 Teisko, Jutila ja Heta Heikintytär Ylinen o.s. Runsas, Heta kuoli 64-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 08.10.1776 Teisko, Kahanpää, k. 12.06.1841 Teisko, Jutila.

Lapset:
Eeva Leena Luonnonkorva ent. Toni o.s. Leponiemi , s. 03.10.1833 Teisko, Kämmenniemi. Tauluun 12
Anna Elisabeth Leponiemi Anna kuoli vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 06.11.1836 Teisko, Leppälahti, k. 15.05.1838 Teisko, Leppälahti.
Anna Katariina Leponiemi s. 11.09.1840 Teisko, Leppälahti, k. 25.05.1841 Teisko, Leppälahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 12
VIII Eeva Leena Matiaksenpoika Luonnonkorva ent. Toni o.s. Leponiemi, (Taulusta 11, isä Matias Toni ent. Leponiemi) s. 03.10.1833 Teisko, Kämmenniemi, k. 22.12.1886 Teisko, Kämmenniemi, Toni.

Puoliso: Vihitty 31.05.1852 Teisko Konstantin Kustaanpoika Luonnonkorva ent. Toni e. Alanen. (Taulu 233). (Taulu 755) Tonin vävy ja isäntä 1852-1860, Kämmenniemen Perttulan Sillanpään torpan isäntä. vuodesta 1875 kotinsa Tonin Luonnonkorvan torppari, s. 23.01.1831 Teisko, Asuntila.
Vanhemmat: Kustaa Tapaninpoika Alanen e. Juopo, Alasen eli Taatalan isäntä 1826-1860., s. 18.11.1796 Messukylä, Nurmi, k. 07.01.1868 Teisko, Asuntila ja Anna Katariina Heikintytär Alanen, Anna kuoli 29-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 25.07.1805 Teisko, Asuntila, k. 22.03.1835 Teisko, Asuntila.

Lapset:
Eeva Lyyti Luonnonkorva o.s. Toni , s. 22.03.1859 Teisko, Kämmenniemi. Tauluun 13
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 13
IX Eeva Lyyti Konstantinintytär Luonnonkorva o.s. Toni, (Taulusta 12, isä Konstantin Luonnonkorva ent. Toni) Kämmenniemen Kahnan piika 1882-, s. 22.03.1859 Teisko, Kämmenniemi.

Puoliso: Vihitty 09.02.1883 Teisko Kustaa Aatu Efraiminpoika Salonen Iso-Koveron rengin poika. Kämmenniemen Kahnan itsellinen., s. 06.08.1861 Teisko, Kovero, Iso-Kovero.
Vanhemmat: Efraim Kallenpoika Salonen, Yli-Ojan rengin poika, Iso-Koneron renki., s. 15.11.1830 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Yli-Oja ja Maija Liisa Manuntytär Salonen o.s. Ekholm, s. 23.01.1833 Teisko.

Lapset:
Jalmar Salonen s. 19.11.1886 Teisko, Kämmenniemi, Kahna.
Eemeli Salonen s. 20.05.1891 Teisko, Kämmenniemi, Kahna.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 14
VI Helena Matiaksentytär Toijala, (Taulusta 9, isä Matias Toijala) s. 12.08.1782 Teisko, Jutila.

Puoliso: Vihitty 27.12.1807 Teisko Markus Yrjönpoika Markus oli Toijalan renki mennessään naimisiin, Toijalan vävy, Jutilan kylän Poukan talon renki, s. 21.03.1782.

Lapset:
Hermanni Pirttijärvi , s. 10.02.1808 Teisko, Jutila, Toijala. Tauluun 15
Heikki s. 10.11.1811 Teisko, Jutila, Toijala.
Markus Markus kuoli alle vuoden ikäisenä isorokkoon., s. 22.06.1813 Teisko, Jutila, Toijala, k. 26.05.1814 Teisko, Jutila, Toijala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 15
VII Hermanni Markunpoika Pirttijärvi, (Taulusta 14, äiti Helena Toijala) Hermanni oli Teiskon Toijalan talon renki naimisiin mennessään, Pirttijärven torppari., s. 10.02.1808 Teisko, Jutila, Toijala, k. 28.10.1871 Ruovesi, Murole, Tokonen, Mattila.

Puoliso: Vihitty 06.11.1836 Teisko Elisabeth Matintytär Pirttijärvi Elisabeth oli Teiskon Jutilan talon piika naimisiin mennessään., s. 05.11.1808 Teisko, Teiskola, k. 24.10.1868 Teisko, Leppälahti.

Lapset:
Juho Mattila e. Pirttijärvi , s. 10.06.1847 Teisko, Leppälahti. Tauluun 16
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 16
VIII Juho Hermanninpoika Mattila e. Pirttijärvi, (Taulusta 15, isä Hermanni Pirttijärvi) Tokosen Mattilan töllin isäntä., s. 10.06.1847 Teisko, Leppälahti, k. 16.02.1890 Ruovesi, Murole, Tokonen.

Puoliso: Vihitty 15.11.1871 Ruovesi Ulla Juhontytär Mattila ent. Vehkakoski o.s. Pitkälä. (Taulu 1289). (Taulu 1290) Ulla oli piikana Hainarin Vehkakoskella mennessään naimisiin Vehkakosken pojan kanssa ja Ullasta tuli Vehkakosken emäntä. Ulla muutti Kurusta 13.11.1871 Ruoveden Muroleen Tokosen talon Mattilan tölliin mennen kahden päivän päästä muutosta naimisiin. Tuleva appiukko Hermanni Mattila kuoli hieman ennen häitä. Mattilan töllin emäntä., s. 15.08.1832 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 28.12.1908 Ruovesi, Murole, Tokonen.
Vanhemmat: Juho Vilpuksenpoika Pitkälä e. Pitkänen, s. 20.09.1809 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Pitkälä ja Justiina Loviisa Yrjöntytär Pitkälä o.s. Vehmaanperä, s. 21.10.1804 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.

Lapset:
Eemeli Mattila s. 25.09.1872 Ruovesi, Murole, Tokonen.
Hilma Mattila s. 24.05.1875 Ruovesi, Murole, Tokonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 17
VI Anna Margareetta Matiaksentytär Sorri o.s. Toijala, (Taulusta 9, isä Matias Toijala) s. 04.12.1784 Teisko, Padustaipale, k. 31.10.1845 Teisko, Kiimajoki.

Puoliso: Vihitty 09.07.1812 Teisko Juho Heikinpoika Sorri. (Taulu 732). (Taulu 733) Sorrin isäntä 1820-1845, s. 24.04.1794 Teisko, Kiimajoki, k. 26.05.1868 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat: Heikki Heikinpoika Sorri, Sorrin isäntä 1790-1815., s. 03.07.1769 Teisko, Kiimajoki, k. 01.03.1839 Teisko, Kiimajoki ja Valpuri Juhontytär Sorri o.s. Manninen (Hietainen), Valpuri isännöi Sorrin tilaa 1816-1819., s. 22.03.1770 Ruovesi, Väärinmaja, k. 23.12.1848 Teisko, Kiimajoki.
Sorrista sama kartta kuin edellisessä kuvassa, nyt vain ilmakuvana koko tila 244 ha.

Lapset:
Fredrika Sorri s. 04.06.1813 Teisko, Kiimajoki.
Heikki Sorri , s. 31.05.1816 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 18
Matti Sorri s. 06.01.1819 Teisko, Kiimajoki.
Jooseppi Sorri s. 28.12.1823 Teisko, Kiimajoki.
Vilhelmiina Sorri s. 11.06.1827 Teisko, Kiimajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 18
VII Heikki Juhonpoika Sorri, (Taulusta 17, äiti Anna Sorri) Sorrin isäntä 1846-1860, s. 31.05.1816 Teisko, Kiimajoki.
Tilannevuosi 1932. SORRI, 21 km Oripohjan asemalta, 48 km Tampereelta ja 8 km Terälahden laiturilta. Omistaja v:sta 1918 Allan Vaheen perikunta. Tilaa hoitaa emäntä Laina (o.s. Uotila) toisen miehensä (v:sta 1920) Frans Välimaan kanssa. Ollut Vaheen suvulla v:sta 1911. Erotettu 7 torppaa, yht. 138,75 ha. Pinta-ala 492,2 ha; siitä puutarhaa 0,75, peltoa 45,1, viljeltyä laidunta 8, metsämaata 426.13 ja joutomaata 12,22 ha. Pellot tasaisia savi-, suo- ja multamaita. Talouskeskus niiden reunassa, Ukaan järven rannalla, Vehoniemen kirkkotien varrella. Rakennukset puusta. Päärakennus (7 huon.) uusittu 1924. Karjasuoja, jossa on 24 lehmän navetta, 7 hevosen talli, sikala ja 60 kanan kanala, rakennettu 1913, uusittu 1922; siinä on painovesi ja navetassa automaattiset juomakupit. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 4,1 ha kesantona, 4,3 ruista, 0,5 vehnää, 11.5 kauraa, 2,3 ohraa, 0,5 hernettä, 0,8 perunaa, 0,1 pellavaa, 1,1 rehujuurikasveja ja 19,9 ha heinää. Kotieläimiä: 5 hevosta, 22 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 15 lammasta ja 20 kanaa. Karja LSK-, siat maatiais- ja lampaat kainuulaista rotua. Maito myydään osuusmeijeriin sekä viljaa, munia, perunoita ja rehuja paikkakunnalle. Suunnitelman (v:lta 1930) mukaan hoidettu havumetsä, josta myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Traktori (osuus), sirkkelisaha. pärehöylä ja »Vartian» viljankuivauslaite. Isäntä on osuuskassan hoitaja, kunnanvaltuuston ja metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Puoliso: Vihitty 10.07.1838 Teisko Elisabet Karoliina Juhontytär Sorri o.s. Ylinen. (Taulu 464) s. 11.01.1817 Teisko, Asuntila.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Ylinen e. Liuttu, Teiskon Pohtolan kylän Liutun talon isäntä 1793-1813, Teiskon Asuntilan kylän Ylisen talon isäntä 1815-1848., s. 24.03.1769 Messukylä, Takahuhti, Louttu, k. 12.12.1849 Teisko, Asuntila ja Anna Antintytär Ylinen ent. Liuttu o.s. Vähä-Kulkkila, s. 17.06.1779 Teisko, Kulkkila, k. 04.02.1856 Teisko, Asuntila.
Kunta Teisko, kylä Kiimajoki. Tilan nimi Sorri. Tilannevuosi 1932. Omistaja v:sta 1918 Allan Vaheen perikunta. Tilaa hoitaa emäntä Laina (o.s. Uotila) toisen miehensä (v:sta 1920) Frans Välimaan kanssa.

Lapset:
Kustaa Vilhelm Alanen ent. Uusi-Sorri e. Sorri , s. 05.01.1839 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 19
Juho Heikki Sorri s. 15.04.1845 Teisko, Kiimajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 19
VIII Kustaa Vilhelm Heikinpoika Alanen ent. Uusi-Sorri e. Sorri, (Taulusta 18, isä Heikki Sorri) Sorrin isäntä 1859-1877, Messukylän Aitoniemen Alasen isäntä 1878-, Kustaata sakotettiin vuonna 1878 kunnianloukkauksesta. Kustaa muutti perheineen Messukylästä 7.11.1891 Tampereelle. Työmies., s. 05.01.1839 Teisko, Kiimajoki.
Sorrin tilan rakennuskanta ilmakuvana.

Puoliso: Vihitty 08.10.1859 Teisko Helena Johanneksentytär Alanen ent. Uusi-Sorri o.s. Ylinen. (Taulu 838). (Taulu 841) Helena isännöi Uusi-Sorrin tilaa vuonna 1858., s. 22.02.1833 Teisko, Jutila.
Vanhemmat: Johannes Juhonpoika Ylinen, Jutilan Ylisen talon isäntä 1826-1856. Johannes kuoli 54-vuotiaana vesipöhöön., s. 23.12.1801 Teisko, Jutila, k. 04.11.1856 Teisko, Jutila ja Helena Matintytär Ylinen o.s. Iso-Kiimajoki, Helena isännöi Jutilan Ylisen tilaa 1857 alkaen., s. 03.04.1807 Teisko, Kiimajoki, k. 15.03.1872 Teisko, Jutila.

Lapset:
Kustaa Fredrik Alanen e. Uusi-Sorri s. 01.08.1863 Teisko, Kiimajoki.
Ida Josefiina Finni ent. Alanen o.s. Uusi-Sorri , s. 20.09.1868 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 20
Aina Johanna Alanen o.s. Uusi-Sorri s. 12.08.1872 Teisko, Kiimajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 20
IX Ida Josefiina Kustaantytär Finni ent. Alanen o.s. Uusi-Sorri, (Taulusta 19, isä Kustaa Alanen ent. Uusi-Sorri) Ida muutti Tampereelta 5.5.1892 Messukylään Takahuhdin Finnin perintötaloon ja meni talon pojan Kallen kanssa naimisiin., s. 20.09.1868 Teisko, Kiimajoki.

Puoliso: Vihitty 05.05.1892 Messukylä Kalle Sakarinpoika Finni Takahuhdin Finnin isäntä., s. 16.02.1868 Messukylä, Takahuhti.
Vanhemmat: Sakari Joonaanpoika Finni, s. 30.09.1835 Messukylä, Takahuhti ja Karoliina Juhontytär Finni o.s. Tiiskari, s. 02.06.1842 Kangasala, Vehoniemi, Tiitola.

Lapset:
Kalle Herbert Finni s. 06.02.1893 Messukylä, Takahuhti, k. 16.01.1894 Messukylä, Takahuhti.
Helmi Helena Finni s. 17.04.1895 Messukylä, Takahuhti.
Eino Olavi Finni s. 23.07.1898 Messukylä, Takahuhti, k. 02.03.1899 Messukylä, Takahuhti.
Lotta Aino Finni s. 21.05.1900 Messukylä, Takahuhti.
Urho Sakari Finni s. 19.05.1902 Messukylä, Takahuhti, k. 12.08.1902 Messukylä, Takahuhti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 21
VI Fredrik Matiaksenpoika Toijala, (Taulusta 9, isä Matias Toijala) Toijalan isäntä 1808-1837, s. 09.07.1792 Teisko, Padustaipale, k. 08.02.1867 Teisko, Padustaipale.

Puoliso: Vihitty 09.07.1812 Teisko Margareetta (Reetta) Heikintytär Toijala o.s. Sorri. (Taulu 732) s. 05.09.1791 Teisko, Kiimajoki, k. 28.05.1876 Teisko, Padustaipale.
Vanhemmat: Heikki Heikinpoika Sorri, Sorrin isäntä 1790-1815., s. 03.07.1769 Teisko, Kiimajoki, k. 01.03.1839 Teisko, Kiimajoki ja Valpuri Juhontytär Sorri o.s. Manninen (Hietainen), Valpuri isännöi Sorrin tilaa 1816-1819., s. 22.03.1770 Ruovesi, Väärinmaja, k. 23.12.1848 Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Matti Toijala s. 09.07.1813 Teisko, Padustaipale.
Jooseppi Toijala , s. 03.12.1814 Teisko, Padustaipale. Tauluun 22
Anna Fredrika Pikku-Tahlo o.s. Toijala , s. 21.03.1818 Teisko, Padustaipale. Tauluun 24
Maija Stina Toijala s. 29.03.1821 Teisko, Padustaipale.
Kustaa Toijala Kustaa kuoli 2-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 01.04.1824 Teisko, Padustaipale, k. 02.05.1825 Teisko, Padustaipale.
Vauva Toijala Vauva syntyi kuolleena., s. 13.10.1826 Teisko, Padustaipale, k. 13.10.1826 Teisko, Padustaipale.
Heikki Toijala s. 26.04.1831 Teisko, Padustaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 22
VII Jooseppi Fredrikinpoika Toijala, (Taulusta 21, isä Fredrik Toijala) Toijalan isäntä 1837-1860, Juuse eli vielä vuonna 1892., s. 03.12.1814 Teisko, Padustaipale.

Puoliso: Vihitty 26.06.1838 Teisko Anna Kristiina Heikintytär Toijala o.s. Iso-Kartano. (Taulu 69) s. 15.07.1816 Teisko, Värmälä, k. 20.05.1885 Teisko, Padustaipale.
Vanhemmat: Heikki Matinpoika Iso-Kartano, Vämälän eli Iso-Kartanon rusthollari 1829-1845, Heikki kuoli 37-vuotiaana keuhkotautiin., s. 30.09.1789 Teisko, Värmälä, k. 07.11.1846 Teisko, Värmälä ja Anna Matintytär Iso-Kartano o.s. Iso-Kulkkila, Anna kuoli 53-vuotiaana keltatautiin., s. 23.12.1792 Teisko, Kulkkila, k. 22.02.1846 Teisko, Värmälä.

Lapset:
Juho Kustaa Toijala s. 07.08.1839 Teisko, Padustaipale.
Kalle Kustaa Toijala s. 17.10.1841 Teisko, Padustaipale, k. 26.08.1867 Teisko, Padustaipale.
Heikki Toijala s. 04.02.1844 Teisko, Padustaipale.
Heikki Toijala , s. 19.06.1845 Teisko, Padustaipale, (kaksonen). Tauluun 23
Eeva Stina Toijala s. 19.06.1845 Teisko, Padustaipale, (kaksonen).
Josefiina Karoliina Toijala s. 20.08.1849 Teisko, Padustaipale.
Johanna Maria Toijala s. 16.07.1851 Teisko, Padustaipale.
Vilhelmiina Toijala s. 13.01.1854 Teisko, Padustaipale.
Herman Edvard Toijala s. 18.03.1856 Teisko, Padustaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 23
VIII Heikki Joosepinpoika Toijala, (Taulusta 22, isä Jooseppi Toijala) Toijalan isäntä., s. 19.06.1845 Teisko, Padustaipale, (kaksonen).

1. puoliso: Vihitty 09.10.1873 Teisko Hilma Mariana Hermannintytär Toijala o.s. Iso-Kovero. (Taulu 256). (Taulu 257). (Taulu 553) Hilma kuoli 31-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 08.10.1846 Teisko, Uskali, Alanen, k. 02.04.1878 Teisko, Padustaipale.
Vanhemmat: Herman Juhonpoika Iso-Kovero ent. Alanen e. Iso-Kovero, Uskalin Alasen vävy ja isäntä 1844-1851, seuraavan omistajan aikana tilaa hoiti lampuoti. Iso-Koveron isäntä 1853-1860., s. 07.10.1816 Teisko, Kovero, k. 07.09.1870 Teisko, Kovero ja Maria Matiaksentyttär Iso-Kovero o.s. Alanen, Maria kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin., s. 28.02.1824 Teisko, Uskali, k. 21.08.1857 Teisko, Kovero.

Lapset:
Erkki Joonas Toijala s. 29.03.1874 Teisko, Padustaipale, k. 25.05.1875 Teisko, Padustaipale.
Kalle Herman Toijala s. 22.04.1876 Teisko, Padustaipale, k. 15.12.1876 Teisko, Padustaipale.
Hanna Sofia Toijala s. 15.03.1878 Teisko, Padustaipale, k. 04.07.1878 Teisko, Padustaipale.
2. puoliso: Vihitty 10.02.1879 Teisko Ottiliana Kustaantytär Toijala o.s. Paksula. (Taulu 33). (Taulu 37). (Taulu 840) s. 05.03.1858 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat: Kustaa Erkki Johanneksenpoika Paksula e. Ylinen, s. 04.05.1830 Teisko, Jutila, k. 01.05.1881 Teisko, Saarlahti ja Anna Margareetta Matteuksentytär Paksula, Anna isännöi Paksulan kotitilaansa miehensä kuoleman jälkeen., s. 29.07.1824 Teisko, Saarlahti.
Lapset:
Anna Toijala s. 26.04.1881 Teisko, Padustaipale.
Väinö Yrjö Toijala s. 25.04.1883 Teisko, Padustaipale.
Lauri Heikki Toijala s. 02.07.1885 Teisko, Padustaipale.
Vilho Rietrikki Toijala s. 18.07.1888 Teisko, Padustaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 24
VII Anna Fredrika Fredrikintytär Pikku-Tahlo o.s. Toijala, (Taulusta 21, isä Fredrik Toijala) s. 21.03.1818 Teisko, Padustaipale.

Puoliso: Vihitty 28.06.1838 Teisko Joosua Matiaksenpoika Pikku-Tahlo. (Taulu 1127) Pikku-Tahlon isäntä 1842-1860, s. 24.04.1812 Teisko, Pohjankylä.
Vanhemmat: Matias Joosepintytär Pikku-Tahlo, Pikku-Tahlon isäntä 1810-1828, lautamies. Matias kuoli 49-vuotiaana pistokseen., s. 07.09.1779 Teisko, Pohjankylä, k. 23.05.1829 Teisko, Pohjankylä ja Eeva Yrjöntytär Pikku-Tahlo o.s. Viinikka, Eeva isännöi Pikku-Tahloa miehensä kuoleman jälkeen 1829-1841., s. 10.04.1788 Ylöjärvi, Pohjankylä.

Lapset:
Eeva Johanna Pikku-Tahlo s. 21.08.1839 Teisko, Pohjankylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 25
VI Matias Matiaksenpoika Niemi e. Toijala, (Taulusta 9, isä Matias Toijala) s. 12.04.1795 Teisko, Padustaipale, k. 29.12.1868 Teisko, Pohtola, Ala-Pärri.

Puoliso: Vihitty 02.10.1825 Teisko Ulla Juhontytär Niemi o.s. Ala-Viitaniemi. (Taulu 596). (Taulu 603) s. 28.12.1787 Teisko, Savo, k. 28.03.1872 Teisko, Pohtola, Ala-Pärri.
Vanhemmat: Juho Pekanpoika Ala-Viitaniemi e. Viitaniemi, Ala-Viitaniemen isäntä 1760 -, s. 19.05.1738 Teisko, Savo, k. 08.06.1809 Teisko, Savo ja Sofia Juhontytär Viitaniemi o.s. Lörpys, s. 13.12.1744 Harju, Kyöstilä, k. 01.02.1821 Teisko, Savo.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 26
IV Anna Erintytär Pänkälä o.s. Vähä-Kartano, (Taulusta 3, isä Erkki Vähä-Kartano) Anna kuoli 38-vuotiaana kasvaimeen., s. 17.04.1728 Teisko, Värmälä, k. 23.11.1766 Teisko, Jutila.

Puoliso: Vihitty 27.12.1749 Teisko Yrjö Matinpoika Pänkälä Pänkälän poika ja isäntä 1760-1779, Yrjö kuoli 68-vuotiaana vesipöhöön., s. 05.03.1727 Teisko, Pohtola, k. 12.12.1795 Teisko, Pohtola.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Pänkälä, Pänkälän isäntä 1723-1759, Matti kuoli 58-vuotiaana keuhkotautiin., s. 2/1704 Teisko, Pohtola, k. 12.12.1762 Teisko, Pohtola ja Anna Tuomaantytär Pänkälä, s. 12/1689.

Lapset:
Sofia Pänkälä s. 24.09.1750 Teisko, Pohtola.
Anna Alanen o.s. Pänkälä , s. 20.07.1753 Teisko, Pohtola. Tauluun 27
Maria Pänkälä s. 29.01.1756 Teisko, Pohtola, k. 1757 Teisko, Pohtola.
Matteus (Matti) Pänkälä , s. 31.05.1758 Teisko, Pohtola. Tauluun 49
Valpuri Pänkälä s. 31.03.1761 Teisko, Pohtola, k. 1768 Teisko, Pohtola.
Maria Pänkälä s. 20.02.1764 Teisko, Pohtola, k. 1768 Teisko, Pohtola.
Marketta Pänkälä s. 27.07.1766 Teisko, Pohtola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 27
V Anna Yrjöntytär Alanen o.s. Pänkälä, (Taulusta 26, äiti Anna Pänkälä) Jutilan Alasen emäntä, Anna kuoli 57-vuotiaana kihtiin ja ruusuun., s. 20.07.1753 Teisko, Pohtola, k. 27.05.1811 Teisko, Jutila.

Puoliso: Vihitty 26.12.1777 Teisko Juho Juhonpoika Alanen Alasen Jutilan isäntä, Juho kuoli 50-vuotiaana koliikkiin., s. 20.08.1757 Teisko, Jutila, k. 17.04.1808 Teisko, Jutila.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Alanen e. Björckroth, Juho oli Teiskon Saarilahden Paksulan renki mennessään naimisiin, Jutilan Alasen vävy ja isäntä 1768-1801., s. 17.03.1730 Ikaalinen, Osara, k. 03.06.1806 Teisko, Jutila ja Maria Pertintytär Alanen, Jutilan Alasen talon tytär ja emäntä, Maria kuoli 51-vuotiaana keuhkotautiin., s. 02.08.1730 Teisko, Jutila, k. 13.01.1782 Teisko, Jutila.

Lapset:
Matias Alanen s. 26.02.1779 Teisko, Jutila.
Anna Stina Vähä-Kiimajoki o.s. Alanen , s. 28.09.1783 Teisko, Jutila. Tauluun 28
Helena Paksula o.s. Alanen , s. 19.01.1786 Teisko, Jutila. Tauluun 32
Heikki Alanen s. 05.01.1789 Teisko, Jutila, k. 25.06.1789 Teisko, Jutila.
Reetta Pohjaslahti o.s. Alanen , s. 28.05.1790 Teisko, Jutila. Tauluun 46
Johannes Alanen s. 13.02.1793 Teisko, Jutila.
Jooseppi Alanen s. 23.03.1798 Teisko, Jutila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 28
VI Anna Stina Juhontytär Vähä-Kiimajoki o.s. Alanen, (Taulusta 27, äiti Anna Alanen) s. 28.09.1783 Teisko, Jutila, k. 06.11.1855 Teisko, Kiimajoki.
Annan syntymäaika 28.9.1783 Jutilan Alasen talosta merkittynä syntyneitten luetteloon.

1. puoliso: Vihitty 05.11.1807 Teisko Matias (Matti) Erkinpoika Vähä-Kiimajoki. (Taulu 768). (Taulu 769) Vähä-Kiimajoen isäntä 1796-1830, Matti kuoli 50-vuotiaana vesipöhöön., s. 06.09.1779 Teisko, Kiimajoki, Kalmakurki, k. 28.07.1830 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat: Erkki Yrjönpoika Vähä-Kiimajoki, Kiimajoen Kalmakurjen torppari, Vähä-Iso-Kiimajoen eli Mattilan isäntä 1785-1789, Vähä-Kiimajoen isäntä 1790-1795, Erkki sairasti kihtiä ja kovaa nivelsärkyä., s. 01.03.1745 Teisko, Kiimajoki, k. 10.08.1815 Teisko, Kiimajoki ja Aune Heikintytär Vähä-Kiimajoki, Aunen kuoli 72-vuotiaana rintapistoksiin esim. keuhkotaudissa., s. 11.01.1753 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 05.05.1825 Teisko, Kiimajoki.
Matti Vähä-Kiimajoen vaimon Anna Alasen syntymäaika on merkitty väärin Teiskon rippikirjaan vuosilta 1807-1812. Syntymäajaksi on merkitty 18.9.1783, vaikka pitää olla 28.9.1783.

Lapset:
Helena Vähä-Kiimajoki s. 14.08.1808 Teisko, Kiimajoki, k. 30.06.1811 Teisko, Kiimajoki.
Marketta Vähä-Kiimajoki s. 04.05.1811 Teisko, Kiimajoki.
Heikki Vähä-Kiimajoki s. 06.08.1812 Teisko, Kiimajoki.
Matti Vähä-Mattila e. Vähä-Kiimajoki , s. 30.04.1815 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 29
Josef Järvenpää ent. Rikala e. Vähä-Kiimajoki , s. 22.02.1818 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 30
Reetta Liisa Vähä-Kiimajoki s. 25.11.1820 Teisko, Kiimajoki.
Mikko Vähä-Kiimajoki Mikko kuoli 6-vuotiaana vatsatautiin., s. 02.10.1823 Teisko, Kiimajoki, k. 04.11.1829 Teisko, Kiimajoki.
Anna Vähä-Kiimajoki Anna kuoli 5-vuotiaana ripuliin., s. 06.12.1826 Teisko, Kiimajoki, k. 08.12.1831 Teisko, Kiimajoki.
2. puoliso: Johannes Matinpoika Vähä-Kiimajoki e. Mattila. (Taulu 893). (Taulu 902) Vähä-Kiimajoen puusniekka ja isäntä 1832-1849. Johannes kuoli 57-vuotiaana tyrään., s. 14.10.1797 Teisko, Leppälahti, Karvanen, k. 01.09.1855 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat: Matti Jaakonpoika Mattila e. Karvanen, Leppälahden Mattilan isäntä 1788-1811, Matti kuoli 65-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 24.02.1754 Teisko, Leppälahti, k. 07.12.1819 Teisko, Leppälahti, Karvanen ja Anna Matintytär Mattila o.s. Paksula, Anna kuoli 57-vuotiaana keltatautiin, syynä erilaiset maksan ja sappiteiden sairaudet. Anna kuoli 57-vuotiaana keltatautiin., s. 07.09.1752 Teisko, Saarlahti, k. 06.05.1810 Teisko, Leppälahti, Karvanen.
Juho Matinpoika Mattila meni naimisiin Matti Vähä-Kiimajoen lesken Annan kanssa. Annan syntymäaika on merkitty väärin Teiskon rippikirjaan vuosilta 1822-1834. Syntymäajaksi on merkitty 18.9.1782, eli vuoden heitto edlliseen rippikirjaan verrattuna. Oikea syntymäaika on 28.9.1783.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 29
VII Matti Matinpoika Vähä-Mattila e. Vähä-Kiimajoki, (Taulusta 28, äiti Anna Vähä-Kiimajoki) Vähä-Kiimajoen eli Vähä-Mattilan isäntä 1850-1860., s. 30.04.1815 Teisko, Kiimajoki.

Puoliso: Vihitty 28.06.1837 Teisko Anna Sofia Heikintytär Vähä-Mattila o.s. Ala-Nalli. (Taulu 371). (Taulu 549) s. 15.05.1813 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat: Henrikus (Heikki) Matinpoika Ala-Nalli, Ala-Nallin isäntä 1810-1841, kirkon kuudennusmies., s. 21.12.1785 Teisko, Kiimajoki, k. 12.07.1862 Teisko, Kiimajoki ja Helena Tapanintytär Ala-Nalli o.s. Ylinen, Ala-Nallin miniä ja emäntä. Helena kuoli 48-vuotiaana pistokseen., s. 18.06.1788 Teisko, Uskali, k. 11.01.1837 Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Fredrika Vilhelmiina Vähä-Mattila Fredrika kuoli 12-vuotiaana punatautiin., s. 04.07.1838 Teisko, Kiimajoki, k. 15.11.1850 Teisko, Kiimajoki.
Kustaa Aatu Vähä-Mattila s. 13.07.1840 Teisko, Kiimajoki.
Viktor Vähä-Mattila s. 19.03.1850 Teisko, Kiimajoki.
Erika Pauliina Vähä-Mattila s. 14.07.1852 Teisko, Kiimajoki, k. 02.11.1853 Teisko, Kiimajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 30
VII Josef Matinpoika Järvenpää ent. Rikala e. Vähä-Kiimajoki, (Taulusta 28, äiti Anna Vähä-Kiimajoki) Rikalan vävy ja isäntä 1850-1860, Järvenpään perintötilan isäntä 1861-, s. 22.02.1818 Teisko, Kiimajoki, k. 14.01.1890 Teisko, Leppälahti.

Puoliso: Vihitty 22.12.1850 Teisko Saara Heikintytär Järvenpää ent. Rikala o.s. Yli-Korpula. (Taulu 472). (Taulu 475) Saara isännöi Rikalan tilaa 1849, s. 28.10.1815 Teisko, Pohtola, k. 19.01.1881 Teisko, Leppälahti.
Vanhemmat: Heikki Petterinpoika Yli-Korpula, s. 30.06.1782 Teisko, Pohtola ja Elisabetha Antintytär Yli-Korpula o.s. Vähä-Kulkkila, s. 14.05.1782 Teisko, Kulkkila.

Lapset:
Erika Pauliina Rikala s. 15.07.1851 Teisko, Leppälahti.
Kaarle Maksimus Järvenpää e. Rikala , s. 09.06.1853 Teisko, Leppälahti. Tauluun 31
Emma Mariana Rikala s. 27.03.1856 Teisko, Leppälahti.
Anna Rikala s. 01.01.1859 Teisko, Leppälahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 31
VIII Kaarle Maksimus Josefinpoika Järvenpää e. Rikala, (Taulusta 30, isä Josef Järvenpää ent. Rikala) s. 09.06.1853 Teisko, Leppälahti.

Puoliso: Vihitty 13.11.1880 Kuru Maaria Antintytär Järvenpää o.s. Pyydysmäki. (Taulu 1275) s. 29.09.1853 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pyydysmäki, Pyydysmäen isäntä, Antti kuoli 68-vuotiaana vanhuuteen., s. 18.09.1809 Kuru, Karjula, k. 10.08.1878 Kuru, Karjula ja Ulla Martintytär Pyydysmäki o.s. Niinimäki, s. 19.04.1812 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.05.1888 Kuru, Karjula.

Lapset:
Kaarle Jalmar Järvenpää s. 21.04.1883 Teisko, Leppälahti.
Väinö Abraham Järvenpää s. 18.12.1884 Teisko, Leppälahti.
Uuno Maurits Järvenpää s. 29.09.1886 Teisko, Leppälahti.
Aina Aleksandra Järvenpää s. 05.05.1889 Teisko, Leppälahti.
Urho Pietari Järvenpää s. 29.06.1892 Teisko, Leppälahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 32
VI Helena Juhontytär Paksula o.s. Alanen, (Taulusta 27, äiti Anna Alanen) Helena isännöi Paksulan tilaa 1834. Helena kuoli 60-vuotiaana ''ruumiinmatoon'' eli syöpään., s. 19.01.1786 Teisko, Jutila, k. 11.10.1846 Teisko, Saarlahti.

1. puoliso: Vihitty 05.07.1807 Teisko Matteus Yrjönpoika Paksula. (Taulu 118). (Taulu 141). (Taulu 1409) Paksulan isäntä 1801-1833. Matteus kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 27.06.1784 Teisko, Saarlahti, k. 14.06.1833 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Paksula, Paksulan isäntä 1778-1800. Yrjö kuoli 52-vuotiaana vesipöhöttymään., s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1806 Teisko, Saarlahti ja Heta Yrjöntytär Paksula o.s. Alanen, Emäntä, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.04.1823 Teisko, Saarlahti.

Lapset:
Anna Margareetta Paksula , s. 29.07.1824 Teisko, Saarlahti. Tauluun 33
Juho Kustaa Paksula Juho kuoli alle vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 29.01.1826 Teisko, Saarlahti, k. 29.12.1826 Teisko, Saarlahti.
Leena Karoliina Pietilä o.s. Paksula , s. 06.10.1827 Teisko, Saarlahti. Tauluun 38
Vilhelmiina Alanen o.s. Paksula , s. 17.05.1831 Teisko, Saarlahti. Tauluun 44
2. puoliso: Vihitty 16.06.1834 Teisko Juho Matinpoika Paksula e. Mattila. (Taulu 289). (Taulu 296) Paksulan talon puusniekka ja isäntä 1835-1846. Juho kuoli 37-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.04.1810 Teisko, Leppälahti, Karvanen, k. 20.03.1848 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat: Matias (Matti) Matinpoika Mattila, s. 17.10.1780 Teisko, Leppälahti, Karvanen, k. 09.12.1840 Teisko, Leppälahti, Karvanen ja Sofia Mikontytär Mattila o.s. Iso-Kulkkila, Sofia oli Teiskon iso-Kulkkilan tytär ja naimisiin mennessään oli kotonaan piikana. Teiskon Kahanpään kylän Leppälahden tilan emäntä., s. 23.04.1780 Teisko, Kulkkila, k. 01.06.1854 Teisko, Leppälahti, Karvanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 33
VII Anna Margareetta Matteuksentytär Paksula, (Taulusta 32, äiti Helena Paksula) Anna isännöi Paksulan kotitilaansa miehensä kuoleman jälkeen., s. 29.07.1824 Teisko, Saarlahti.
OMISTAJALAJI 2 - Muu yksityinen henkilö tai perikunta PAKSULA 837-715-3-99 YKSIKKO 0099 VESI-ALA 0 RYHMA 0003 KUNTA 837 MAA-ALA 981000 = 98ha LAJI Maarekisterikiinteistö SIJAINTIALUE 715

1. puoliso: Vihitty 11.07.1843 Teisko Kustaa Matinpoika Paksula Paksulan vävy ja isäntä 1847-1852. Kustaa kuoli 30-vuotiaana keuhkotautiin., s. 17.08.1822 Messukylä, k. 01.11.1852 Teisko, Saarlahti.

Lapset:
Johan Fabian Paksula , s. 16.03.1844 Teisko, Saarlahti. Tauluun 34
Kustaa Paksula s. 11.11.1846 Teisko, Saarlahti.
Henrika Paksula s. 27.02.1849 Teisko, Saarlahti.
Agatha Paksula Agatha kuoli vuoden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 04.07.1851 Teisko, Saarlahti, k. 20.09.1852 Teisko, Saarlahti.
2. puoliso: Vihitty 05.06.1854 Teisko Kustaa Erkki Johanneksenpoika Paksula e. Ylinen. (Taulu 838). (Taulu 840). (Taulu 23) s. 04.05.1830 Teisko, Jutila, k. 01.05.1881 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat: Johannes Juhonpoika Ylinen, Jutilan Ylisen talon isäntä 1826-1856. Johannes kuoli 54-vuotiaana vesipöhöön., s. 23.12.1801 Teisko, Jutila, k. 04.11.1856 Teisko, Jutila ja Helena Matintytär Ylinen o.s. Iso-Kiimajoki, Helena isännöi Jutilan Ylisen tilaa 1857 alkaen., s. 03.04.1807 Teisko, Kiimajoki, k. 15.03.1872 Teisko, Jutila.
Lapset:
Emma Paksula s. 10.07.1854 Teisko, Saarlahti.
Ottiliana Toijala o.s. Paksula , s. 05.03.1858 Teisko, Saarlahti. Tauluun 37
Amanda Paksula s. 30.09.1865 Teisko, Saarlahti.
Aina Karoliina Paksula s. 28.05.1870 Teisko, Saarlahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 34
VIII Johan Fabian Kustaanpoika Paksula, (Taulusta 33, äiti Anna Paksula) s. 16.03.1844 Teisko, Saarlahti.

Puoliso: Amanda Loviisa Heikintytär Paksula o.s. Osara s. 03.11.1844 Hämeenkyrö, Vesajärvi.

Lapset:
Kalle Paksula , s. 06.01.1875 Teisko, Saarlahti. Tauluun 35
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 35
IX Kalle Juhonpoika Paksula, (Taulusta 34, isä Johan Paksula) Talollinen, s. 06.01.1875 Teisko, Saarlahti.

Puoliso: Iida Eleonoora Paksula o.s. Loukiainen s. 03.02.1876 Jyväskylä.

Lapset:
Aino Esteri Eliisa Tanhuamäki o.s. Paksula , s. 07.09.1909 Teisko, Saarlahti. Tauluun 36
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 36
X Aino Esteri Eliisa Kallentytär Tanhuamäki o.s. Paksula, (Taulusta 35, isä Kalle Paksula) s. 07.09.1909 Teisko, Saarlahti, k. 30.06.1998 Tampere.

Puoliso: Vihitty 16.09.1934 Teisko Matti Edvard Tanhuamäki. (Taulu 1358). (Taulu 1381) Veljekset Lauri ja Matti olivat 1920-luvulla Riihikoskella töissä., s. 22.01.1904 Kuru, Riihikoski, k. 20.02.1940 Joutseno, Tiuruniemi (43.SotaS.).

1: TANHUAMÄKI, MATTI EDVARD

sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti maatal.neuvoja
sotilasarvo korpraali
joukko-osasto Pst./1.Pr.
joukko-osastokoodi
syntymäaika 22.01.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Teisko
asuinkunta Teisko
haavoittumisaika 19.02.1940
haavoittumispaikka Kämärä
haavoittumiskunta Heinjoki
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 20.02.1940
kuolinpaikka 43.SotaS
kuolinkunta
hautauskunta Tampere
hautausmaa
hautapaikka 106
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
vapaa paikkatieto

Viipurin Sotilassairaala oli ollut talvisodan aikana 43. Sotasairaalaksi muutettuna Joutsenossa Tiuruniemen parantolassa ja Rauhan piirimielisairaalassa. Heti sodan jälkeen 43. Sotasairaala oli lyhyen ajan Nokialla. Sieltä se siirrettiin kesäkuussa 1940 Lahteen, jossa se jatkoi täällä olleiden sotilassairaaloiden toimintaa. 1.8.1940 siitä tuli jälleen Viipurin Sotilassairaala, joka oli sijoitettuna Lahden Kansanopistoon ja Vierumäen Urheiluopistoon. Siinä oli silloin sairaansijoja yhteensä noin 400.
.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Tanhuamäki, Tanhuamäen isäntä, s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale ja Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala, Tilda muutti Teiskosta 31.10.1901 Kurun Olkitaipaleen Tanhuamäkeen., s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 37
VIII Ottiliana Kustaantytär Toijala o.s. Paksula, (Taulusta 33, äiti Anna Paksula) s. 05.03.1858 Teisko, Saarlahti.

Puoliso: Vihitty 10.02.1879 Teisko Heikki Joosepinpoika Toijala. (Taulu 22). (Taulu 23) Toijalan isäntä., s. 19.06.1845 Teisko, Padustaipale, (kaksonen).
Vanhemmat: Jooseppi Fredrikinpoika Toijala, Toijalan isäntä 1837-1860, Juuse eli vielä vuonna 1892., s. 03.12.1814 Teisko, Padustaipale ja Anna Kristiina Heikintytär Toijala o.s. Iso-Kartano, s. 15.07.1816 Teisko, Värmälä, k. 20.05.1885 Teisko, Padustaipale.

Lapset:
Anna Toijala s. 26.04.1881 Teisko, Padustaipale.
Väinö Yrjö Toijala s. 25.04.1883 Teisko, Padustaipale.
Lauri Heikki Toijala s. 02.07.1885 Teisko, Padustaipale.
Vilho Rietrikki Toijala s. 18.07.1888 Teisko, Padustaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 38
VII Leena Karoliina Matteuksentytär Pietilä o.s. Paksula, (Taulusta 32, äiti Helena Paksula) s. 06.10.1827 Teisko, Saarlahti, k. 1902 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Vuonna 1859 rakennettu hirsinen viljamakasiini, joka on vanhin Ylöjärven keskustassa oleva rakennus.

1. puoliso: Vihitty 1844 Abraham Mikonpoika Pietilä e. Laatu Pietilän isäntä 1845-1862, kirkkoisäntä, Abraham kuoli 44-vuotiaana vesipöhöön., s. 09.03.1818 Ylöjärvi, Kuusisto, k. 25.08.1862 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Vanhemmat: Mikko Erkinpoika Laatu e. Sisto, Laatun talon isäntä 1818-1855, s. 18.09.1791 Ylöjärvi, Runsas, k. 08.02.1855 Ylöjärvi, Kuusisto ja Anna Antintytär Laatu o.s. Pietilä, s. 15.10.1793 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Abraham Pietilän hautakivi Ylöjärven hautausmaalla.

Lapset:
Erika Kustava Pietilä s. 23.02.1846 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Anton Abraham Pietilä , s. 13.09.1848 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 39
Juho Arvid Pietilä , s. 18.01.1851 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 42
Aurora Karoliina Pietilä s. 20.08.1855 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
2. puoliso: Vihitty 24.06.1864 Ylöjärvi Kalle Fredrikinpoika Pietilä e. Willgren Ruoveden Pajulahden Lassilan talon rengin poika, Pietilän isäntä 1864 -., s. 03.03.1829 Ruovesi, Pajulahti, Lassila, k. 1909 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Vanhemmat: Fredrik Antinpoika, Lielahden ja Ruoveden Pajulahden Lassilan renki., s. 03.11.1793 Mouhijärvi ja Maria Matintytär, Maria oli Grankullan talon piika naimisiin mennessään, s. 24.03.1800 Harju, Horsmala, Knuutila.
Pietilän vanhan sukutilan jugend-tyylinen päärakennus on vuodelta 1901. Rakennus uusittiin vuonna 1918. Päärakennuksen ympärillä on puistomaisesti istutettu piha.
Lapset:
Kalle Evert Pietilä s. 29.01.1867 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 01.06.1868 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Johanna Matilda Liimola o.s. Pietilä , s. 21.08.1871 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 43
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 39
VIII Anton Abraham Abrahaminpoika Pietilä, (Taulusta 38, äiti Leena Pietilä) Pietilän isäntänä vuoteen -1909 asti., s. 13.09.1848 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 13.04.1932 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Anton Pietilän ja vaimonsa Matildan ja heidän kolmen lapsensa hautapaasi Ylöjärven hautausmaalla.

Puoliso: Vihitty 11.07.1876 Ylöjärvi Matilda Pauliina Kallentytär Pietilä o.s. Tiura. (Taulu 635) s. 19.01.1857 Ylöjärvi, Kuusisto, k. 01.10.1929 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Vanhemmat: Kalle Antintytär Tiura, Tiuran isäntä 1856-, s. 06.07.1834 Ylöjärvi, Kuusisto, k. 20.06.1922 Ylöjärvi, Kuusisto ja Maria Elisabeth (Liisa) Juusentytär Tiura o.s. Ylä-Pirilä, s. 11.05.1831 Teisko, Värmälä, k. 24.03.1891 Ylöjärvi, Kuusisto.
Tiuran talo Ylöjärven Keijärven Kuusiston kylässä - rakennuksesta kunnalliskoti kunnan ostettua talon (1925).

Lapset:
Lydia Matilta Pietilä s. 12.05.1877 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Naima Pauliina Pietilä s. 04.02.1879 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Hilja Maria Pietilä s. 12.03.1881 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Aino Kustaava Pietilä s. 10.08.1883 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 30.06.1951 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Kalle Abraham Pietilä , s. 03.01.1887 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 40
Hanna Aurora Pietilä s. 19.01.1890 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 24.12.1890 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Olga Heleena Pietilä s. 23.07.1896 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 03.01.1984 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Kustaa Aadolf Pietilä , s. 13.07.1899 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 41
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 40
IX Kalle Abraham Antoninpoika Pietilä, (Taulusta 39, isä Anton Pietilä) Pietilän isäntä 1909-, perunakeisari., s. 03.01.1887 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 29.07.1973 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Kalle Pietilän ja vaimonsa Bertan sekä kahden lapsensa hautapaasi Ylöjärven hautausmaalla.

Puoliso: Vihitty 1910 Ylöjärvi Bertta Fredrika Kaarlontytär Pietilä o.s. Kovero. (Taulu 1183) s. 17.05.1890 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 14.04.1963 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Vanhemmat: Kaarlo (Kalle) Akseli Kovero, Maakauppias Ruovedella -1889 ja Ylöjärvellä, Sorvajärven isäntä., s. 05.09.1861 Hämeenlinna, k. 03.02.1936 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi ja Fredriika Antintytär Toikkonen, s. 13.11.1865 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 23.10.1939 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
Kuvassa näkyy Sorvajärven lato ja navetta.

Lapset:
Anni Kyllikki Pietilä s. 30.07.1919 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 13.01.1946 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Kalle Kustaa Pietilä s. 03.06.1923 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. jälkeen 2000 Ylöjärvi.
Maanviljelijä Kalle Pietilän kaltevapohjainen perunavarasto Ylöjärvellä 23.1.1962.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 41
IX Kustaa Aadolf Antoninpoika Pietilä, (Taulusta 39, isä Anton Pietilä) s. 13.07.1899 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 10.01.1950 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Kustaa ja Helmi Pietilän hautakivi Ylöjärven hautausmaalla. Samassa hautakivessä merkittynä Kalle ja Anna Mattila ja heidän tyttärensä Anna.

Puoliso: Helmi Kristiina Pietilä o.s. Mattila s. 30.08.1904 Ylöjärvi, Lakiala, k. 12.02.1978 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Vanhemmat: Kalle Juhanpoika Mattila, s. 31.01.1868 Ruovesi, k. 14.01.1913 Ylöjärvi, Lakiala ja Anna Pauliina Tuomaantytär Mattila, s. 06.06.1866 Mouhijärvi, k. 08.05.1938 Ylöjärvi, Lakiala.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 42
VIII Juho Arvid Abrahaminpoika Pietilä, (Taulusta 38, äiti Leena Pietilä) s. 18.01.1851 Ylöjärvi, Ylöjärvi.

Puoliso: Vihitty 17.06.1877 Ylöjärvi Emma Mariana Esantytär Pietilä o.s. Ylinen s. 23.03.1858 Ylöjärvi, Kaihari.
Vanhemmat: Esa Antinpoika Ylinen, Kaiharin Ylisen isäntä 1855-1890, s. 11.07.1828 Ylöjärvi, Kaihari ja Ulla Eleonoora Jeremiaantytär Ylinen o.s. Marttila, s. 02.11.1832 Ylöjärvi, Runsas.

Lapset:
Aino Johanna Pietilä s. 13.05.1878 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 43
VIII Johanna Matilda Kallentytär Liimola o.s. Pietilä, (Taulusta 38, äiti Leena Pietilä) s. 21.08.1871 Ylöjärvi, Ylöjärvi.

Puoliso: Vihitty 15.09.1891 Ylöjärvi Valfrid Engelbert Juhonpoika Liimola. (Taulu 56) Liimolan isäntä., s. 12.10.1870 Ylöjärvi, Liimola.
Vanhemmat: Juho Engelbert Juhonpoika Liimola e. Ylinen, Liimolan Ylisen isäntä 1862-1886, Juho kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 25.05.1840 Ylöjärvi, Liimola, k. 26.04.1886 Ylöjärvi, Liimola ja Maria Johanna Heikintytär Liimola o.s. Kraatarla, s. 26.11.1852 Messukylä.
Ylöjärven Liimolanvuori Takamaan ja Vahantajärven itäpuolella.

Lapset:
Yrjö Valfrid Liimola s. 20.10.1892 Ylöjärvi, Liimola.
Kalle Werner Liimola s. 24.12.1894 Ylöjärvi, Liimola.
Antti Johannes Liimola s. 24.11.1896 Ylöjärvi, Liimola.
Wilho Henrikki Liimola s. 03.02.1899 Ylöjärvi, Liimola.
Hilja Helena Liimola s. 29.03.1901 Ylöjärvi, Liimola.
Matti Engelbert Liimola s. 25.05.1903 Ylöjärvi, Liimola.
Lauri Herman Liimola s. 12.08.1905 Ylöjärvi, Liimola.
Kustaa Edvard Liimola s. 17.06.1907 Ylöjärvi, Liimola.
Martti Jeremias Liimola s. 22.10.1909 Ylöjärvi, Liimola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 44
VII Vilhelmiina Matteuksentytär Alanen o.s. Paksula, (Taulusta 32, äiti Helena Paksula) s. 17.05.1831 Teisko, Saarlahti, k. 24.02.1865 Teisko, Asuntila.

Puoliso: Vihitty 26.05.1851 Teisko Kaarle Kustaa Kustaanpoika Alanen. (Taulu 233). (Taulu 234). (Taulu 755) s. 14.03.1825 Teisko, Asuntila, k. 18.06.1867 Teisko, Asuntila.
Vanhemmat: Kustaa Tapaninpoika Alanen e. Juopo, Alasen eli Taatalan isäntä 1826-1860., s. 18.11.1796 Messukylä, Nurmi, k. 07.01.1868 Teisko, Asuntila ja Anna Katariina Heikintytär Alanen, Anna kuoli 29-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 25.07.1805 Teisko, Asuntila, k. 22.03.1835 Teisko, Asuntila.

Lapset:
Kaarle Bernand Siren e. Alanen , s. 17.10.1854 Teisko, Asuntila. Tauluun 45
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 45
VIII Kaarle Bernand Kaarlenpoika Siren e. Alanen, (Taulusta 44, äiti Vilhelmiina Alanen) Työmies., s. 17.10.1854 Teisko, Asuntila.

Puoliso: Vihitty 24.07.1893 Ylöjärvi Maria Johanna Heikintytär Liimola o.s. Kraatarla. (Taulu 43) s. 26.11.1852 Messukylä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 46
VI Reetta Juhontytär Pohjaslahti o.s. Alanen, (Taulusta 27, äiti Anna Alanen) Reetta kuoli 56-vuotiaana ''slaagiin''., s. 28.05.1790 Teisko, Jutila, k. 27.10.1846 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.

Puoliso: Vihitty 23.10.1812 Teisko Heikki Yrjönpoika Pohjaslahti. (Taulu 1162) Iso-Frantsin Pohjaslahden torpan isäntä., s. 16.01.1788 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi, k. 20.09.1857 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Vanhemmat: Georgius (Yrjö) Yrjönpoika Pohjaslahti e. Alanen, Iso-Frantsin Pohjaslahden torpan isäntä. Yrjö kuoli 59-vuotiaana luuvaloon eli kihtiin., s. 19.03.1748 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.08.1807 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi ja Pirkko Matintytär Pohjaslahti o.s. Iso-Frantsi, s. 24.06.1755 Teisko, Tuhria.

Lapset:
Reetta Liisa Pohjaslahti s. 16.07.1813 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Heikki Pohjaslahti , s. 20.01.1816 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi. Tauluun 47
Matteus Pohjaslahti s. 18.04.1818 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Leena Pohjaslahti s. 16.02.1826 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Kalle Kustaa Pohjaslahti s. 03.02.1828 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 47
VII Heikki Heikinpoika Pohjaslahti, (Taulusta 46, isä Heikki Pohjaslahti) Iso-Frantsin Pohjaslahden torpan isäntä. Teiskon Paavolan eli Veittolan lampuoti 1854-1866. Heikin perhe muutti Teiskosta 30.6.1866 Orivedelle., s. 20.01.1816 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.

Puoliso: Vihitty 06.11.1842 Teisko Heta Kallentytär Pohjaslahti o.s. Anttila. (Taulu 741) s. 28.02.1822 Teisko, Tuhria, Naappila.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Juhonpoika Anttila, Antilan vävy ja isäntä., s. 26.05.1793 Kangasala, k. 30.11.1854 Teisko, Tuhria, Naappila ja Fredrika Antintytär Anttila, Antilan tytär ja emäntä. Fredrika kuoli 42-vuotiaana pistokseen., s. 14.03.1801 Ruovesi, Väärinmaja, Manninen, k. 19.04.1843 Teisko, Tuhria, Naappila.

Lapset:
Leena Vilhelmiina Pohjaslahti s. 04.02.1843 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Erika Pohjaslahti s. 29.10.1844 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Heikki Pohjaslahti s. 15.11.1846 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi, k. 16.12.1846 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Heikki Pohjaslahti s. 11.02.1848 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi, k. 06.01.1850 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Anna Kristiina Anell o.s. Pohjaslahti Anna muutti vuonna 1872 Tampereelle., s. 14.02.1850 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi, k. 1.12.1926 Tampere.

"Meidän" Anna Kristiina Pohjaslahti / Anell ei olekaan mennyt Robert Kärjen kanssa naimisiin, mutta muutti vuonna 1872 Tampereelle, jossa kuoli 1.12.1926, ilmeisesti naimaton koko ajan. Löysimme hänen haudan tänä vuonna.

Susann, Salomon Pohjan lapsenlapsenlapsen puoliso.

Tiedot: Susann Warnecke, Saksa.
Heikki Pohjaslahti s. 18.01.1852 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi, k. 01.01.1854 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Maria Pauliina Pohjaslahti s. 15.03.1854 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola, (kaksonen), k. 06.02.1855 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola.
Heta Sofia Pohjaslahti s. 15.03.1854 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola, (kaksonen).
Salomon Pohja e. Pohjaslahti , s. 16.11.1855 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola. Tauluun 48
Heikki August Pohjaslahti s. 07.01.1858 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola.
Kaarle Fredrik Pohjaslahti s. 02.12.1859 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola.
Ismail Pohjaslahti s. 08.03.1862 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola, k. 22.03.1862 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola.
Kustaa Pohjaslahti s. 01.12.1863 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola, k. 16.12.1863 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola.
Hilma Johanna Pohjaslahti s. 04.05.1865 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 48
VIII Salomon Heikinpoika Pohja e. Pohjaslahti, (Taulusta 47, isä Heikki Pohjaslahti) s. 16.11.1855 Teisko, Savo, Paavola, Keskinen eli Heittola, k. 06.12.1920 Tampere.

Puoliso: Vihitty 02.04.1880 Teisko Maria Miina Kallentytär Pohja o.s. Rajala. (Taulu 391). (Taulu 767) s. 22.10.1861 Teisko, Kovero, Vähä-Kovero.
Vanhemmat: Kalle Heikki Heikinpoika Rajala, s. 01.02.1837 Teisko, Kovero ja Maria Adofiina Kustaantytär Rajala o.s. Toltaa, s. 24.11.1836 Teisko, Kaitalahti, k. 09.10.1872 Teisko, Kovero, Vähä-Kovero.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 49
V Matteus (Matti) Yrjönpoika Pänkälä, (Taulusta 26, äiti Anna Pänkälä) Pänkälän isäntä 1780-1808, s. 31.05.1758 Teisko, Pohtola, k. 24.02.1832 Teisko, Pohtola.

Puoliso: Vihitty 03.11.1776 Teisko Maria Matintytär Pänkälä Maria oli Pänkälän piika mennessään naimisiin, Pänkälän miniä ja emäntä. Maria hirttäytyi 68-vuotiaana., s. 1758, k. 19.06.1826 Teisko, Pohtola.

Lapset:
Anna Pänkälä s. 19.12.1777 Teisko, Pohtola.
Matias Pänkälä s. 05.05.1780 Teisko, Pohtola.
Maria Pänkälä s. 11.08.1782 Teisko, Pohtola.
Helena Pänkälä s. 08.04.1785 Teisko, Pohtola.
Margareetta Pänkälä Margareetta kuoli 2-vuotiaana keuhkotautiin., s. 13.07.1786 Teisko, Pohtola, k. 17.10.1788 Teisko, Pohtola.
Jooseppi Pänkälä , s. 31.07.1789 Teisko, Pohtola. Tauluun 50
Johannes Pänkälä s. 17.05.1792 Teisko, Pohtola, (kaksonen), k. 22.06.1792 Teisko, Pohtola.
Margareetta Pänkälä s. 17.05.1792 Teisko, Pohtola, (kaksonen).
Heikki Pänkälä Heikki kuoli 5-vuotiaana tuskalliseen kivitautiin., s. 05.01.1798 Teisko, Pohtola, k. 26.11.1803 Teisko, Pohtola.
Elisabeth Pänkälä Elisabeth kuoli vuoden ikäisenä isorokkoon., s. 09.08.1802 Teisko, Pohtola, k. 29.11.1803 Teisko, Pohtola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 50
VI Jooseppi Matinpoika Pänkälä, (Taulusta 49, isä Matteus Pänkälä) Pänkälän isäntä 1809-1832, s. 31.07.1789 Teisko, Pohtola.

Puoliso: Vihitty 19.10.1813 Teisko Maria Matintytär Pänkälä o.s. Lintuniemi. (Taulu 748) Maria oli Pänkälän miniä ja emäntä. maria kuoli 48-vuotiaana vesipöhöttymään., s. 16.03.1792 Teisko, Saarlahti, k. 11.02.1841 Teisko, Pohtola.
Vanhemmat: Matias (Matti) Mikonpoika Lintuniemi, Löytänästä erotetun Lintuniemen isäntä, Matias kuoli 37-vuotiaana pöhöttymään., s. 20.02.1763 Teisko, Saarlahti, k. 23.04.1800 Teisko, Saarlahti ja Maria Matintytär Lintuniemi o.s. Alinen, s. 19.10.1763 Teisko, Kuusniemi.

Lapset:
Leena Löytänä ent.Tolvila o.s. Pänkälä , s. 14.07.1814 Teisko, Pohtola. Tauluun 51
Maija Liisa Pänkälä s. 19.09.1816 Teisko, Pohtola.
Anna Pänkälä s. 27.03.1819 Teisko, Pohtola.
Ester Pänkälä s. 21.06.1825 Teisko, Pohtola.
Reetta Pänkälä s. 29.08.1828 Teisko, Pohtola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 51
VII Leena Joosepintytär Löytänä ent.Tolvila o.s. Pänkälä, (Taulusta 50, isä Jooseppi Pänkälä) s. 14.07.1814 Teisko, Pohtola.

Puoliso: Vihitty 22.12.1835 Teisko Jooseppi Juhonpoika Löytänä ent.Tolvila e. Vähä-Kartano. (Taulu 311) Pänkälän vävy ja isäntä 1833-1839, Leppälahden kylän Tolvilan isäntä. Löytänän isäntä 1850-1860., s. 18.05.1805 Teisko, Värmälä, k. 07.09.1860 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat: Juho Simonpoika Vähä-Kartano e. Iso-Kartano, Värmälän Vähä-Kartanon rusthollari 1806-1831. Juho kuoli 61-vuotiaana ''hivutustautiin'' eli yleensä se oli keuhkotauti., s. 30.09.1769 Teisko, Värmälä, k. 19.03.1831 Teisko, Värmälä ja Maria Joosepintytär Vähä-Kartano o.s. Keso, Maria piti leskenä tilaa 1832-1836, kuoli 65-vuotiaana ''slaagiin''., s. 11.09.1774 Messukylä, Hirviniemi, k. 17.12.1839 Teisko, Värmälä.

Lapset:
Kustaa Tolvila e. Pänkälä s. 11.04.1836 Teisko, Pohtola.
Kalle Hermanni Tolvila e. Pänkälä s. 05.09.1838 Teisko, Pohtola.
Maurits Tolvila s. 02.02.1843 Teisko, Leppälahti.
Jooseppi Eetu Tolvila s. 19.03.1846 Teisko, Leppälahti, k. 1846 Teisko, Leppälahti.
Juho Aatu Tolvila s. 02.07.1849 Teisko, Leppälahti, k. 10.03.1850 Teisko, Leppälahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 52
IV Juho Erkinpoika Vähä-Kartano, (Taulusta 3, isä Erkki Vähä-Kartano) Vähä-Kartanon rusthollin poika. Juho kuoli 56-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 05.02.1731 Teisko, k. 21.05.1787 Teisko, Värmälä.
Värmälän hyvin hoidetut pellot. Keskellä oikealla häämöttää Valkeajärvi. Kuva on otettu Kaitavedentieltä.

Puoliso: Vihitty 22.05.1751 Teisko Valpuri Matintytär Vähä-Kartano o.s. Yli-Korpula. (Taulu 585) s. 09.05.1728 Teisko, Pohtola, k. 19.10.1805 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Yli-Korpula e. Ylinen, Yli-Korpulan isäntä 1726-1747, kirkon kuudennusmies, s. 18.09.1691 Teisko, Vattula, k. 08.01.1752 Teisko, Pohtola ja Valpuri Eskontytär Yli-Korpula o.s. Iso-Kulkkila, s. 4/1689 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 28.12.1768 Teisko, Pohtola.

Lapset:
Georgius Vähä-Kartano Georgius kuoli 7-vuotiaana isorokkoon., s. 08.03.1752 Teisko, Värmälä, k. 17.06.1759 Teisko, Värmälä.
Maria Vähä-Kartano Maria kuoli 5-vuotiaana isorokkoon., s. 08.02.1754 Teisko, Värmälä, k. 17.06.1759 Teisko, Värmälä.
Anna Tyrkkö o.s. Vähä-Kartano , s. 04.05.1758 Teisko, Värmälä. Tauluun 53
Matti Iso-Kartano e. Vähä-Kartano , s. 23.10.1759 Teisko, Värmälä. Tauluun 63
Antti Vähä-Kartano s. 07.10.1762 Teisko, Värmälä.
Sofia Vähä-Kartano Sofia kuoli 5-vuotiaana isorokkoon., s. 23.10.1764 Teisko, Värmälä, k. 11.03.1770 Teisko, Värmälä.
Maria Vähä-Kartano Maria kuoli 3-vuotiaana isorokkoon., s. 18.01.1767 Teisko, Värmälä, k. 11.03.1770 Teisko, Värmälä.
Juho Vesa e. Vähä-Kartano , s. 10.08.1770 Teisko, Värmälä. Tauluun 113
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 53
V Anna Juhontytär Tyrkkö o.s. Vähä-Kartano, (Taulusta 52, isä Juho Vähä-Kartano) s. 04.05.1758 Teisko, Värmälä, k. 10.03.1846 Ylöjärvi, Pengonpohja.

Puoliso: Vihitty 08.06.1778 Teisko Matti Heikinpoika Tyrkkö Tyrkön isäntä 1773-1813, s. 15.02.1755 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 3/1813 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Vanhemmat: Heikki Matinpoika Tyrkkö, Tyrkön isäntä 1761-1772, s. 1731 Ylöjärvi, Harju, Pengonpohja, k. 01.01.1809 Ylöjärvi, Pengonpohja ja Beata Juhontytär Tyrkkö o.s. Sirkka, s. 19.12.1734 Hämeenkyrö, Sirkkala, k. 31.10.1784 Ylöjärvi, Pengonpohja.

Lapset:
Leena Tyrkkö , s. 20.06.1779 Ylöjärvi, Pengonpohja. Tauluun 54
Johannes Tyrkkö s. 21.06.1781 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Yrjö Tyrkkö , s. 07.04.1785 Ylöjärvi, Pengonpohja. Tauluun 60
Anna Tyrkkö s. 28.11.1787 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Anna Iso-Tahlo o.s. Tyrkkö , s. 28.11.1787 Ylöjärvi, Pengonpohja. Tauluun 61
Juho Tyrkkö s. 02.07.1790 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Matteus Tyrkkö s. 24.09.1792 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Jooseppi Esa Tyrkkö s. 06.12.1795 Ylöjärvi, Pengonpohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 54
VI Leena Matintytär Tyrkkö, (Taulusta 53, äiti Anna Tyrkkö) s. 20.06.1779 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 18.12.1845 Ylöjärvi, Pengonpohja.

Puoliso: Vihitty 24.06.1800 Ylöjärvi Erkki Matinpoika Tyrkkö e. Hempura. (Taulu 612) Pengonpohjan Hempuran poika, Tyrkön renki ja vävy., s. 24.11.1771 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 11.02.1841 Ylöjärvi, Liimola, Alanen.

V. 1831 alkaen Erkki Matinpoika toimi siis Hempurassa sijais isäntänä, nk. isäntävoutina. Tilan omistus oli edelleen lesken, Leena Juhontyttären ja hänen lastensa hallussa. Leskiemäntä kuoli kohta tämän jälkeen 1.2.1832 vesipöhöön (vattensot). Lieneekö ollut sairaalloinen jo v. 1831 ja se osaltaan vaikuttanut tähän Erkin ratkaisuun.
Erkin veljenpoika Israel Matinpoika oli tuolloin 20-vuotias poikamies ja opetteli Erkki-sedän opastamana tilanhoitoa. Näin mentiin Hempurassa aina vuoteen 1840. Erkki alkoi jo olla iällä ja taloon olisi viimein saatava emäntä. Tilanpidon jatkuvuus piti turvata.

Lähde: http://sukuajahistoriaa.blogspot.fi/2014/10/siikemmaks-sano-hempura-pirua.html.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Hempura, Hempuran isäntä 1765-1797, s. 1740 Ylöjärvi, Harju, Pengonpohja, k. 1797 Ylöjärvi, Pengonpohja ja Elisabeth (Liisa) Paulintytär Hempura o.s. Ala-Vattula, s. 17.07.1741 Teisko, Vattula, k. 19.11.1804 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Hempuran ja Tyrkön talot Ylöjärven Pengonpohjassa.

Lapset:
Eeva Kristiina Tyrkkö Eeva kuoli 10-vuotiaana punatautiin., s. 17.10.1801 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 04.12.1811 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Taavetti Tyrkkö s. 27.01.1806 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 28.08.1810 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Johanna Ylinen o.s. Tyrkkö , s. 31.03.1813 Ylöjärvi, Pengonpohja. Tauluun 55
Mikko Tyrkkö s. 28.07.1816 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Herman Kulmala ent. Jylhä e. Tyrkkö , s. 06.08.1819 Ylöjärvi, Pengonpohja. Tauluun 57
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 55
VII Johanna Erkintytär Ylinen o.s. Tyrkkö, (Taulusta 54, isä Erkki Tyrkkö) Johanna kuoli 54-vuotiaana pilkkukuumeeseen, aikaisemmin mätäkuume., s. 31.03.1813 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 12.07.1867 Ylöjärvi, Liimola.

Pilkkukuume

Pilkkukuumeen aiheuttama ihottuma.

Pilkkukuumeet eli riketsioosit ovat ryhmä tauteja, joiden aiheuttaja on riketsiabakteeri. Riketsioista tunnetaan 16 lajia, jotka voivat aiheuttaa sairauden ihmiselle. Lisäksi on olemassa lajeja, jotka aiheuttavat pilkkukuumeen eläimille, kuten rotille. Pilkkukuumetartunta saadaan niveljalkaisen pureman välityksellä. Tauti voidaan hoitaa antibiooteilla.

Sisällysluettelo

1 Taudit
2 Oireet
3 Esiintyvyys

Taudit

Rickettsia prowazekii aiheuttaa täpläpilkkukuumeen eli täipilkkukuumeen, joka leviää vaatetäin välityksellä. R. typhi :n aiheuttama rottapilkkukuume puolestaan tarttuu kirpun puremasta. R. conorii aiheuttaa Välimeren pilkkukuumeen, R. africae Afrikan pilkkukuumeen ja R. ricketsii Kalliovuorten pilkkukuumeen. Viimeksi mainitut leviävät puutiaisen välityksellä.

Oireet

Pilkkukuumeen oireet alkavat yleensä noin kahden viikon kuluttua tartunnasta. Tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, lihaskivut, päänsärky, yskä, imusolmukesuurentumat, pahoinvointi ja ihottuma. Joskus taudin tartuttaneen niveljalkaisen puremakohdassa nähdään musta, nekroottinen jälki. Harvinaisempia, vaarallisempia pilkkukuumeen oireita voivat olla muun muassa nielutulehdus, vatsakivut, keskushermosto-oireet, silmän sidekalvon tulehdus, rytmihäiriöt, sydänlihastulehdus ja munuaisten vajaatoiminta.

Esiintyvyys

R. prowazekiin aiheuttamaa epideemistä täipilkkukuumetta esiintyy Keski- ja Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian vuoristoseuduilla, ja on pahimmillaan alueilla, joilla on paljon ihmisiä ja huono hygienia, kuten pakolais- ja vankileireillä. Talvisin tauti on levinnyt epidemioina muun muassa Venäjällä. Rottapilkkukuume esiintyy subtrooppisessa ilmastossa Afrikan, Aasian ja Euroopan rannikkoseuduilla. R. conoriin aiheuttamaa Välimeren pilkkukuumetta tavataan Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Intiasta, Venäjältä ja Mustanmeren rannikoilta. Yhdysvaltojen eteläisissä osavaltioissa esiintyy Kalliovuorten pilkkukuumetta (engl. Rocky Mountain spotted fever), jonka aiheuttaja on R. rickettsii.

Pilkkukuume oli myös Suomessa yleinen aina 1800-luvun loppulle saakka. Vanhoissa kirkonkirjoissa siitä käytettiin eri nimityksiä, joista yleisin oli mätäkuume.
Pilkkukuumeen aiheuttama ihottuma.

Puoliso: Vihitty 08.07.1834 Ylöjärvi Juho Juhonpoika Ylinen. (Taulu 318) Liimolan rusthollin Ylisen isäntä 1821-1849, s. 20.04.1793 Ylöjärvi, Liimola, k. 02.01.1868 Ylöjärvi, Liimola.
Vanhemmat: Juho Yrjönpoika Ylinen e. Liimola, Liimolan rusthollin Ylisen isäntä 1798-1817., s. 05.05.1771 Ylöjärvi, k. 12.03.1817 Ylöjärvi, Liimola ja Marketta Simontytär Ylinen o.s. Iso-Kartano, s. 04.09.1772 Teisko, Värmälä, k. 18.11.1827 Ylöjärvi, Liimola.
Liimolan luomutila osoitteessa Lempiäniementie 94, Ylöjärvi. Rekisterinumero 980-413-1-114.

Lapset:
Lasse Kustaa Ylinen s. 18.10.1835 Ylöjärvi, Liimola.
Juho Engelbert Liimola e. Ylinen , s. 25.05.1840 Ylöjärvi, Liimola. Tauluun 56
Elina Vilhelmiina Ylinen s. 10.05.1854 Ylöjärvi, Liimola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 56
VIII Juho Engelbert Juhonpoika Liimola e. Ylinen, (Taulusta 55, isä Juho Ylinen) Liimolan Ylisen isäntä 1862-1886, Juho kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 25.05.1840 Ylöjärvi, Liimola, k. 26.04.1886 Ylöjärvi, Liimola.

Puoliso: Vihitty 07.12.1869 Ylöjärvi Maria Johanna Heikintytär Liimola o.s. Kraatarla. (Taulu 43). (Taulu 45) s. 26.11.1852 Messukylä.

Lapset:
Valfrid Engelbert Liimola , s. 12.10.1870 Ylöjärvi, Liimola. Tauluun 43
Juho Arvid Liimola Rakennusmestari., s. 08.08.1872 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Oskar Ferninand Liimola s. 25.03.1875 Ylöjärvi, Liimola.
Kalle Paulus Liimola s. 30.01.1878 Ylöjärvi, Liimola, k. 01.03.1878 Ylöjärvi, Liimola.
Johanna Matilda Liimola s. 07.01.1879 Ylöjärvi, Liimola.
Kalle Vilhelm Liimola s. 26.05.1886 Ylöjärvi, Liimola, k. 11.03.1888 Ylöjärvi, Liimola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 57
VII Herman Erkinpoika Kulmala ent. Jylhä e. Tyrkkö, (Taulusta 54, isä Erkki Tyrkkö) Hounin vävy, Runsaalla itsellisenä ja torpparina, Liimolan torppari., s. 06.08.1819 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 15.09.1880 Ylöjärvi, Lielahti.

1. puoliso: Vihitty 28.03.1841 Ylöjärvi Johanna Matintytär Kulmala o.s. Houni s. 10.09.1817 Ylöjärvi, Kohmala.

Lapset:
Juho Erland Kulmala Juho kuoli 21-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 01.06.1841 Ylöjärvi, Liimola, Alanen, k. 14.08.1862 Ylöjärvi, Liimola, Alanen.
Vilhelmiina Kulmala Vilhelmiina kuoli 4-vuotiaana vatsavaivoihin., s. 19.05.1844 Ylöjärvi, Kohmala, Houni, k. 19.12.1848 Ylöjärvi, Runsas, Jylhä.
Hermanni Kulmala s. 23.07.1847 Ylöjärvi, Runsas, Jylhä, k. 14.08.1847 Ylöjärvi, Runsas, Jylhä.
Lauri (Lasse) Kustaa Kulmala s. 20.01.1852 Ylöjärvi, Runsas, Jylhä.
Maria Vilhelmiina Mäkelä e. Kulmala Rippikirjassa merkitty eläkemuoriksi ja kuolinsyy tuntematon., s. 23.12.1854 Ylöjärvi, Liimola, Alanen, k. 06.05.1893 Ylöjärvi, Kyöstilä.
2. puoliso: Vihitty 26.11.1861 Ylöjärvi Leena Matintytär Kulmala o.s. Mäkelä Leena oli Liimolassa piikana naimisiin mennessään., s. 26.11.1834 Ylöjärvi, Kyöstilä.
Lapset:
Tilda Pauliina Kulmala s. 25.12.1865 Ylöjärvi, Lielahti.
Juho Engelbert Kulmala s. 28.10.1869 Ylöjärvi, Lielahti.
Herman Alfred Pinomäki e. Kulmala , s. 21.09.1874 Ylöjärvi, Lielahti. Tauluun 58
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 58
VIII Herman Alfred Hermanninpoika Pinomäki e. Kulmala, (Taulusta 57, isä Herman Kulmala ent. Jylhä) s. 21.09.1874 Ylöjärvi, Lielahti, k. 04.02.1959 Tampere.

Puoliso: Vihitty 02.06.1899 Ylöjärvi Aleksndra Josefina Pinomäki o.s. Hirvijärvi s. 17.02.1871 Ylöjärvi, k. 03.11.1958 Ylöjärvi.

Lapset:
Eeti Rudolf Pinomäki s. 27.07.1900 Ylöjärvi, k. 29.11.1994 Ylöjärvi.
Frans Emil Pinomäki , s. 10.10.1902 Ylöjärvi. Tauluun 59
Herman Alfred Pinomäki s. 02.01.1905 Ylöjärvi, k. 07.01.1905 Ylöjärvi.
Bertta Josefina Pinomäki s. 26.02.1906 Ylöjärvi, k. 24.12.1987 Ylöjärvi.
Helmi Lydia Pinomäki s. 18.01.1909 Ylöjärvi, k. 11.06.2000 Ylöjärvi.
Selma Aleksandra Pinomäki s. 15.05.1911 Ylöjärvi, k. 17.07.1958 Ylöjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 59
IX Frans Emil Pinomäki, (Taulusta 58, isä Herman Pinomäki) s. 10.10.1902 Ylöjärvi, k. 04.04.1976 Tampere.

Puoliso: Vihitty 26.04.1925 Ylöjärvi Rauha Maria Pinomäki o.s. Koivisto s. 15.12.1902 Ylöjärvi, Koivisto, Hauska, k. 04.10.1997 Tampere.

Lapset:
Kaarina Rauha Pinomäki s. Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 60
VI Yrjö Matinpoika Tyrkkö, (Taulusta 53, äiti Anna Tyrkkö) Tyrkön isäntä 1813-1832, s. 07.04.1785 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 20.03.1832 Ylöjärvi, Pengonpohja.

1. puoliso: Vihitty 02.07.1809 Ylöjärvi Eeva Kristiina Erkintytär Tyrkkö o.s. Sisto s. 25.11.1782 Ylöjärvi, Runsas, k. 25.03.1810 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Vanhemmat: Erkki Juhonpoika Sisto, Siston isäntä 1778-1808, s. 08.11.1755 Ylöjärvi, Runsas, k. 05.05.1808 Ylöjärvi, Runsas ja Pirkko Juhontytär Sisto o.s. Perttula, Pirkko isännöi Sistoa 1808-1814., s. 30.08.1762 Ylöjärvi, Lakiala, k. 21.02.1838 Ylöjärvi, Runsas.

2. puoliso: Vihitty 30.06.1812 Ylöjärvi Anna Kaisa Matintytär Tyrkkö o.s. Intti s. 29.12.1795 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 02.07.1865 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Vanhemmat: Matti Heikinpoika Intti e. Knaapi, Pengonpohjan Intin isäntä 1805-1833, s. 08.09.1770 Vesilahti, k. 15.03.1834 Ylöjärvi, Pengonpohja ja Maria Juhontytär Intti o.s. Äijälä, s. 18.12.1773 Vesilahti, k. 01.10.1842 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Lapset:
Matti Tyrkkö s. 13.12.1813 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Johanna Tyrkkö s. 04.07.1818 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Ester Tyrkkö s. 20.08.1822 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Mikko Tyrkkö Mikko hukkui 24-vuotiaana., s. 21.07.1830 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 23.07.1854 Ylöjärvi, Pengonpohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 61
VI Anna Matintytär Iso-Tahlo o.s. Tyrkkö, (Taulusta 53, äiti Anna Tyrkkö) Iso-Tahlon miniä ja emäntä, isännöi Iso-Tahloa 1831-1842, s. 28.11.1787 Ylöjärvi, Pengonpohja.

Puoliso: Vihitty 01.07.1811 Ylöjärvi Jooseppi Esa Joosepinpoika Iso-Tahlo. (Taulu 1113) Iso-tahlon isäntä 1807-1830, s. 12.12.1786 Teisko, Pohjankylä.
Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Iso-Tahlo, Iso-Tahlon isäntä 1780-1806. Jooseppi kuoli 54-vuotiaana punatautiin., s. 11.03.1757 Teisko, Pohjankylä, k. 16.11.1811 Teisko, Pohjankylä ja Valpuri Yrjöntytär Iso-Tahlo o.s. Kurjenlahti, Valpuri kuoli 51-vuotiaana rintapistokseen., s. 27.04.1759 Teisko, Ahoi, k. 21.12.1810 Teisko, Pohjankylä.

Lapset:
Taavetti Iso-Tahlo s. 15.03.1812 Teisko, Pohjankylä.
Juho Iso-Tahlo , s. 04.10.1814 Teisko, Pohjankylä. Tauluun 62
Kustaa Iso-Tahlo s. 02.02.1818 Teisko, Pohjankylä.
Kalle Iso-Tahlo s. 26.08.1820 Teisko, Pohjankylä.
Aatu Iso-Tahlo s. 31.10.1822 Teisko, Pohjankylä.
Helena Iso-Tahlo s. 13.05.1825 Teisko, Pohjankylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 62
VII Juho Joosepinpoika Iso-Tahlo, (Taulusta 61, isä Jooseppi Iso-Tahlo) Iso-Tahlon isäntä 1843-1860, s. 04.10.1814 Teisko, Pohjankylä.

Puoliso: Vihitty 14.09.1835 Teisko Reetta Liisa Antintytär Iso-Tahlo o.s. Kulju. (Taulu 642) s. 30.03.1817 Teisko, Pohjankylä.
Vanhemmat: Antti Juhonpoika Kulju, Kuljun eli Vikelän isäntä 1795-1828. Antti kuoli 58-vuotiaana turvotustautiin., s. 13.01.1770 Teisko, Pohjankylä, k. 26.05.1828 Teisko, Pohjankylä ja Margareetta Yrjöntytär Kulju o.s. Perttula, Margareetta kuoli 49-vuotiaana luuvaloon eli kihtiin., s. 12.03.1778 Teisko, Kämmenniemi, k. 07.03.1827 Teisko, Pohjankylä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 63
V Matti Juhonpoika Iso-Kartano e. Vähä-Kartano, (Taulusta 52, isä Juho Vähä-Kartano) Isokartanon rusthollari 1789-1804. Matti kuoli 44-vuotiaana ''hivutustautiin'', mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 23.10.1759 Teisko, Värmälä, k. 23.05.1804 Teisko, Värmälä.

Teiskon Värmälän Isokartanon rekisteritiedot (169 ha):

Tampereen osoitenumerointikartta
Tampereen kaupungin kiinteistöt
KARTTATEKSTI 722-1-321
KOKON_ALA 1788420
YKSIKKO 0321
KIINTEISTOTUNNUS 837-722-0001-0321
VESI_ALA 98650

KUNTA 837
RYHMA 0001
MAA_ALA 1689770
LAJI Maarekisterikiinteistö
SIJAINTIALUE 722
Tampereen kiinteistöt
KARTTATEKSTI 722-1-321
KOKON_ALA 1788420
YKSIKKO 0321
VESI_ALA 98650
KIINTEISTOTUNNUS 837-722-0001-0321
RYHMA 0001
KUNTA 837
MAA_ALA 1689770
LAJI Maarekisterikiinteistö
SIJAINTIALUE 722.

Puoliso: Leena Mikontytär Iso-Kartano o.s. Viiala s. 13.12.1758 Messukylä, k. 03.07.1826 Teisko, Värmälä.
Messukylän vanhan kirkon suunnittelukuva.

Lapset:
Helena Iso-Kartano Helena kuoli vuoden ikäisenä vatsanväänteisiin., s. 22.04.1784 Teisko, Värmälä, k. 17.09.1785 Teisko, Värmälä.
Maria Niemi-Kartano o.s. Iso-Kartano , s. 04.11.1785 Teisko, Värmälä. Tauluun 64
Anna Iso-Kartano s. 10.09.1787 Teisko, Värmälä.
Heikki Iso-Kartano , s. 30.09.1789 Teisko, Värmälä. Tauluun 69
Margareetta Iso-Kartano s. 29.12.1793 Teisko, Värmälä.
Matias Iso-Kartano s. 26.05.1798 Teisko, Värmälä.
Helena Sääksi o.s. Iso-Kartano , s. 30.07.1800 Teisko, Värmälä. Tauluun 109
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 64
VI Maria Matintytär Niemi-Kartano o.s. Iso-Kartano, (Taulusta 63, isä Matti Iso-Kartano) s. 04.11.1785 Teisko, Värmälä, k. 13.01.1869 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 10.06.1804 Teisko Matias Simonpoika Niemi-Kartano e. Iso-Kartano. (Taulu 310) Niemi-Kartanon rusthollin isäntä 1820-1835, s. 10.02.1780 Teisko, Värmälä, k. 07.02.1848 Teisko, Värmälä.

Tampereen kiinteistöt

Niemi- Kartano 78 ha

KARTTATEKSTI 722-1-431
KOKON_ALA 786020
YKSIKKO 0431
VESI_ALA 113220
KIINTEISTOTUNNUS 837-722-0001-0431
RYHMA 0001
KUNTA 837
MAA_ALA 672800
LAJI Maarekisterikiinteistö
SIJAINTIALUE 722.
Vanhemmat: Simo Erkinpoika Vähä-Kartano ent. Iso-Kartano e. Ylinen, Simo muutti Sahalahdelta 12.8.1765 Teiskoon. Iso-Kartanon vävy ja isäntä 1773-1788, Vähä-Kartanon isäntä 1789-1805., s. 20.10.1744 Sahalahti, Isolahti, k. 20.03.1831 Teisko, Värmälä ja Maria Antintytär Vähä-Kartano o.s. Iso-Kartano, s. 20.12.1751 Teisko, Värmälä, k. 15.12.1824 Teisko, Värmälä.
Niemi-Kartanon rakennukset Näsijärven rannalla Teiskon Kämmenniemessä Tervalahdentien varrella..

Lapset:
Heikki Niemi-Kartano , s. 09.08.1804 Teisko, Värmälä. Tauluun 65
Erkki Niemi-Kartano s. 22.08.1806 Teisko, Värmälä.
Anna Niemi-Kartano Anna kuoli 18-vuotiaana epilepsiakohtaukseen., s. 31.07.1809 Teisko, Värmälä, k. 09.05.1828 Teisko, Värmälä.
Helena Niemi-Kartano s. 07.07.1811 Teisko, Värmälä.
Elisabeth Haikka o.s. Niemi-Kartano , s. 16.09.1813 Teisko, Värmälä. Tauluun 68
Maria Niemi-Kartano Maria kuoli vuoden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 19.09.1815 Teisko, Värmälä, k. 06.10.1816 Teisko, Värmälä.

Tuhkarokko
Lääkärikirja Duodecim
27.4.2012
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Oireet
Esiintyvyys
Ehkäisy
Milloin hoitoon?

Tuhkarokko on edelleen kehitysmaissa merkittävä lasten sairastuvuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja. Tuhkarokkovirus kuuluu kaikkein tarttuvimpien virusten joukkoon. Ennen rokotusten käyttöönottoa käytännössä kaikki sairastivat tuhkarokon lapsena. Tuhkarokon itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on 9–11 päivää.
Tuhkarokko Suomessa

97-prosenttisesti kattavien rokotusten vuoksi tuhkarokko on Suomessa äärimmäisen harvinainen, eikä sitä ole vuosiin todettu kotoperäisenä, mutta muualla Euroopassa se on jokseenkin tavallinen. Tartuntariski on Suomessa ainoastaan aivan pienillä lapsilla, joilla ei ole rokotusta. Keväällä 2011 Uudellamaalla todettiin kahdeksan sairastunutta, kun normaalisti Suomessa tautiin sairastuu vuodessa alle viisi ihmistä. Elokuussa 2011 neljä ihmistä sairastui Puolustusvoimien Santahaminassa tuhkarokkoon.

Oireet

Ensioireita ovat kuume, nenän vuotaminen ja silmien punoitus. Ensioireidän jälkeen alkaa ihottuma 3–5 päivän kuluttua. Ihottuma on punaläiskäinen ja pilkkujen ympäristö on kalpeahko. Ihottuma alkaa korvien seudusta, kaulan sivuilta ja otsasta. Se etenee vartalolle ja viimeiseksi raajoihin Ihottuma kestää keskimäärin runsaan viikon ajan. Tuhkarokolle tyypillisiä ovat poskien limakalvoilla näkyvät vaaleanpunaiset, keskeltä sinivalkoiset täplät (Koplikin täplät). Helpoimmin tuhkarokon voi sekoittaa vihurirokkoon tai lääkeaineallergiaan.

Tauti todetaan sille ominaisen ihottuman perusteella ja varmistetaan veren vasta-ainetutkimuksella. Tuhkarokkovirus voi vahingoittaa keskushermostoa. Pelätyin komplikaatio on aivotulehdus (ks. «Aivotulehdus ("aivokuume")»1). Tavallisimmat lisätaudit ovat kuitenkin itse viruksen tai jälkitautina bakteerin aiheuttamat välikorvatulehdus (ks. «Korvatulehdus lapsella»2) ja keuhkokuume (ks. «Keuhkokuume (pneumonia)»3). Tuhkarokkoon ei ole olemassa lääkettä. Rokote on ollut laajassa käytössä Suomessa jo vuodesta 1975 lähtien. Tuhkarokon sairastaminen antaa elinikäisen immuniteetin.

Esiintyvyys

Tuhkarokkorokotus saadaan lapsena osana MPR-kolmoisrokotetta. MPR-rokotusten aloittaminen vuonna 1982 käytännöllisesti katsoen hävitti tuhkarokon Suomesta 1990-luvun puoleen väliin mennessä. Yksittäisiä tuhkarokkotapauksia tai pieniä tautiryppäitä esiintyy kuitenkin vuosittain rokottamattomien joukossa. Tuhkarokon suuren tarttuvuuden vuoksi maan pitäminen taudista vapaana maasta vaatii sen, että 97 % syntyvistä lapsista saa rokotuksen. 2010-luvulla useassa Keski- ja Itä-Euroopan maassa on esiintynyt lisääntyvästi tuhkarokkoepidemioita kiinteissä yhteisöissä kuten kouluissa, uskonnollisissa yhteisöissä tai joidenkin alakulttuurin edustajien parissa. Epidemiat käynnistyvät siten, että virus pääsee leviämään joukossa, joissa on riittävä määrä rokottamattomia lapsia. Silloin kaikki, joita ei ole rokotettu ovat vaarassa sairastua. Näissä epidemioissa on ollut satoja tai tuhansia sairaustapauksia ja tautien joukossa on ollut vammauttavia aivotulehduksia ja kuolemiakin.

Ehkäisy

Matka maahan, jossa tuhkarokko on edelleen väestössä yleinen (mm. laajalti kehitysmaissa) tai maahan jossa on todettu epidemia (useassa Euroopan maassakin) aiheuttaa sairastumisriskin niille, joita ei ole rokotettu. Rokotussuoja on syytä varmistaa erityisesti matkustettaessa pidemmäksi aikaa riskimaihin.

MPR-rokotus on hyvin turvallinen. Pienelle osalle (noin 5 %:lle) tulee kuumereaktio ja joillekin lievä tuhkarokkomainen ihottuma. Tila on viaton eivätkä reaktion saaneet tartuta tautia. 1990-luvun lopulla kohistiin MPR-rokotuksen mahdollisesta yhteydestä autismiin. Tämä pelko on osoittautunut aiheettomaksi.

Koska tuhkarokko on vaarallinen etenkin pienille lapsille, tuhkarokon ehkäisyyn käytetään paljon vaivaa. Yksittäisenkin tuhkarokkopotilaan ympäristöstä haetaan kaikki sairastavan lähellä olleet ja näiden joukosta etsitään rokottamattomat henkilöt mahdollista rokotusta ja terveyden seuraamista varten. Samassa huoneessa tai kulkuvälineessä olokin tuo riittävän tuhkarokon tartuntariskin.

Milloin hoitoon?

Aina jos epäilee lapsellaan tai itsellään tuhkarokkoa, on syytä ottaa yhteys terveydenhuoltoon. Jos tauti osoittautuu tuhkarokoksi, sairastuneen kanssa samoissa tiloissa olleet on etsittävä ja on rokotuksella suojattava ne, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa ja joita ei ole jo rokotettu. Näin voidaan ehkäistä epidemioita.
.
Tuhkarokon aiheuttama ihottuma.
Matti Niemi-Kartano s. 07.09.1819 Teisko, Värmälä.
Maria Niemi-Kartano s. 02.07.1832 Teisko, Värmälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 65
VII Heikki Matiaksenpoika Niemi-Kartano, (Taulusta 64, isä Matias Niemi-Kartano) Niemi-Kartanon rusthollin isäntä 1836-1842, Heikki kuoli 5 kuukautta ennen lapsensa syntymää, s. 09.08.1804 Teisko, Värmälä, k. 08.04.1842 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Maija-Liisa Mooseksentytär Niemi-Kartano. (Taulu 8) Maija-Liisa piti leskenä tilaa miehensä kuoleman jälkeen 1843-1847., s. 31.03.1811 Ruovesi.

Lapset:
Heikki Niemi-Kartano , s. 28.12.1831 Teisko, Värmälä. Tauluun 8
Kustaa Yli-Pärri e. Niemi-Kartano , s. 18.07.1833 Teisko, Värmälä. Tauluun 66
Kalle Ylinen-Sääksi e. Niemi-Kartano , s. 17.01.1836 Teisko, Värmälä. Tauluun 67
Maria Kristiina Niemi-Kartano s. 18.04.1838 Teisko, Värmälä.
Matias (Matti) Niemi-Kartano s. 04.04.1840 Teisko, Värmälä.
Mooses Niemi-Kartano s. 04.09.1842 Teisko, Värmälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 66
VIII Kustaa Heikinpoika Yli-Pärri e. Niemi-Kartano, (Taulusta 65, isä Heikki Niemi-Kartano) Yli-Pärrin isäntä 1856-1860, s. 18.07.1833 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 24.04.1856 Teisko Maria Liisa Matintytär Yli-Pärri. (Taulu 269) s. 25.06.1837 Teisko, Pohtola.
Vanhemmat: Matteus (Matti) Pekanpoika Yli-Pärri, Yli-Pärrin isäntä 1835-1855. Matti kuoli 53-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.09.1805 Teisko, Pohtola, k. 02.08.1859 Teisko, Pohtola ja Helena Antintytär Yli-Pärri o.s. Ala-Viitaniemi, s. 13.03.1803 Teisko, Savo, k. 04.05.1868 Teisko, Pohtola.

Lapset:
Kustaa Yli-Pärri Yli-Pärrin isäntä., s. 15.01.1856 Teisko, Värmälä.
Kalle Efraim Yli-Pärri s. 04.06.1857 Teisko, Pohtola.
Heikki Topias Yli-Pärri s. 01.05.1859 Teisko, Pohtola, k. 30.05.1859 Teisko, Pohtola.
Heikki Yli-Pärri s. 22.05.1860 Teisko, Pohtola, k. 10.02.1866 Teisko, Pohtola.
Maria Kristiina Yli-Pärri s. 25.04.1862 Teisko, Pohtola.
Emma Vilhelmiina Yli-Pärri s. 01.08.1864 Teisko, Pohtola.
Erika Yli-Pärri s. 19.04.1869 Teisko, Pohtola, k. 30.06.1869 Teisko, Pohtola.
Heikki Yli-Pärri s. 14.10.1870 Teisko, Pohtola, k. 22.10.1870 Teisko, Pohtola.
Manu Yli-Pärri s. 06.02.1872 Teisko, Pohtola, k. 18.02.1872 Teisko, Pohtola.
Herman Yli-Pärri s. 10.03.1873 Teisko, Pohtola, k. 26.03.1873 Teisko, Pohtola.
Manu Yli-Pärri s. 23.06.1874 Teisko, Pohtola.
Herman Yli-Pärri s. 24.09.1876 Teisko, Pohtola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 67
VIII Kalle Heikinpoika Ylinen-Sääksi e. Niemi-Kartano, (Taulusta 65, isä Heikki Niemi-Kartano) s. 17.01.1836 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Eeva Kristiina Juhontytär Ylinen-Sääksi o.s. Harsu Tyrvään Harsun rusthollin tytär, Teiskon Niemi-Kartanon emäntä., s. 10.12.1839 Tyrvää, Kaltsila, k. 28.03.1868 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat: Juho Tuomaanpoika Harsu, Tyrvään Harsun rusthollin isäntä., s. 11.12.1797 Tyrvää, Kaltsila, k. 14.08.1884 Tyrvää, Kaltsila ja Anna Mikontytär Harsu o.s. Ala-Uotila, s. 27.04.1807 Suoniemi, Vahalahti, k. 03.06.1883 Tyrvää, Kaltsila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 68
VII Elisabeth Matiaksentytär Haikka o.s. Niemi-Kartano, (Taulusta 64, isä Matias Niemi-Kartano) s. 16.09.1813 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 04.06.1838 Teisko Juuse Erkinpoika Haikka e. Touva. (Taulu 7) Haikan isäntä 1836-1860., s. 20.08.1807 Teisko.

Lapset:
Elisabeth Karoliina Haikka s. 13.09.1839 Teisko, Padustaipale.
Herman Haikka s. 26.05.1844 Teisko, Padustaipale.
Vilhelmiina Haikka s. 27.05.1851 Teisko, Padustaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 69
VI Heikki Matinpoika Iso-Kartano, (Taulusta 63, isä Matti Iso-Kartano) Vämälän eli Iso-Kartanon rusthollari 1829-1845, Heikki kuoli 37-vuotiaana keuhkotautiin., s. 30.09.1789 Teisko, Värmälä, k. 07.11.1846 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 29.10.1809 Teisko Anna Matintytär Iso-Kartano o.s. Iso-Kulkkila. (Taulu 254). (Taulu 22) Anna kuoli 53-vuotiaana keltatautiin., s. 23.12.1792 Teisko, Kulkkila, k. 22.02.1846 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat: Matteus Mikonpoika Iso-Kulkkila, Iso-Kulkkilan isäntä 1790-1839, jonka jälkeen tilaa hoti perikunta 1840-1851., s. 11.08.1763 Teisko, Kulkkila, k. 11.04.1839 Teisko, Kulkkila ja Valpuri Matintytär Iso-Kulkkila o.s. Iso-Kiimajoki, Valpuri kuoli 88-vutoiaana., s. 13.12.1761 Teisko, Kiimajoki, Vähä-Kiimajoki, (kaksonen), k. 19.01.1850 Teisko, Kulkkila.
Rouva S. Kulkkilan osakekirja 5oo Suomen markasta vuodelta 1928.

Lapset:
Helena (Leena) Ristaniemi o.s. Iso-Kartano , s. 25.12.1811 Teisko, Värmälä. Tauluun 70
Juho Iso-Kartano , s. 18.03.1814 Teisko, Värmälä. Tauluun 88
Anna Kristiina Toijala o.s. Iso-Kartano , s. 15.07.1816 Teisko, Värmälä. Tauluun 22
Heikki Iso-Kartano s. 27.08.1818 Teisko, Värmälä.
Eeva Kaisa Lörpys o.s. Iso-Kartano , s. 16.05.1821 Teisko, Värmälä. Tauluun 91
Maaria Liisa Yli-Nalli o.s. Iso-Kartano , s. 23.12.1822 Teisko, Värmälä, (kaksonen). Tauluun 107
Vauva Iso-Kartano Vauva syntyi kuolleena., s. 23.12.1822 Teisko, Värmälä, (kaksonen), k. 23.12.1822 Teisko, Värmälä.
Hermanni Iso-Kartano s. 25.09.1826 Teisko, Värmälä.
Heikki Iso-Kartano s. 28.09.1828 Teisko, Värmälä, k. 03.10.1829 Teisko, Värmälä.
Vilhelmiina Iso-Kartano s. 19.06.1830 Teisko, Värmälä.
Heikki Ala-Pirilä e. Iso-Kartano , s. 27.02.1832 Teisko, Värmälä. Tauluun 108
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 70
VII Helena (Leena) Heikintytär Ristaniemi o.s. Iso-Kartano, (Taulusta 69, isä Heikki Iso-Kartano) s. 25.12.1811 Teisko, Värmälä, k. 15.04.1901 Kuru, Ristaniemi.
Heleena Ristaniemen muistomerkki Kurun vanhalla hautausmaalla.

Puoliso: Vihitty 26.06.1833 Teisko Juho Yrjönpoika Ristaniemi. (Taulu 121) Ristaniemen isäntä 1834-1870, s. 20.05.1807 Kuru, Ristaniemi, k. 16.09.1881 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Yrjö Mikonpoika Ristaniemi, Tilallinen 1812-1834, kirkon kuudennusmies, s. 20.04.1781 Kuru, Ristaniemi, k. 16.04.1834 Kuru, Ristaniemi ja Anna Yrjöntytär Ristaniemi o.s. Paksula, s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi.
Ristaniemen päärakennus vuodelta 1820.

Lapset:
Henrika Albertiina Laurila o.s. Ristaniemi , s. 22.07.1835 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 71
Helena Ristaniemi s. 24.09.1838 Kuru, Ristaniemi.
Eeva Liisa Ristaniemi s. 30.06.1841 Kuru, Ristaniemi.
Josefiina Kastari o.s. Ristaniemi , s. 18.09.1844 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 74
Juho Ristaniemi , s. 24.10.1847 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 83
Kalle Aleksanteri Ristaniemi s. 17.12.1849 Kuru, Ristaniemi, k. 05.09.1862 Kuru, Ristaniemi.
Maria Ristaniemi s. 07.07.1852 Kuru, Ristaniemi.
Manda Ristaniemi Naimaton, Manda kuoli 2 kk ennen 89-vuotiasta äitiään, s. 21.11.1854 Kuru, Ristaniemi, k. 09.02.1901 Kuru, Ristaniemi.
Manda Ristaniemen muistomerkki Kurun vanhalla hautausmaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 71
VIII Henrika Albertiina Juhontytär Laurila o.s. Ristaniemi, (Taulusta 70, isä Juho Ristaniemi) Ristaniemen tytär, Laurilan emäntä, s. 22.07.1835 Kuru, Ristaniemi, k. 03.06.1899 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 08.07.1856 Kuru Kalle Kustaa Matinpoika Laurila. (Taulu 1433) Talollinen, 1/4 manttaalia. Kirkkoväärti, s. 10.02.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1880 Kuru, Olkitaipale. Kirkkoväärti

Kirkkoväärti oli seurakunnan tärkein luottamustehtävä 1800-luvulle saakka. Kirkkoväärtin tehtäviin kuului seurakunnan taloudesta vastaaminen. Koska seurakunnat huolehtivat ennen kuntajärjestelmän perustamista monista nykyään kunnille kuuluvista tehtävistä, kirkkoväärti oli melkein kuin kunnanjohtaja.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Laurila e. Tyrkkölä, Laurilan isäntä, Matti kuoli 47-vuotiaana ''slaagiin''., s. 08.07.1801 Kuru, Karjula, k. 19.04.1849 Kuru, Olkitaipale ja Anna Yrjöntytär Laurila o.s. Myllymaa, Anna muutti Teiskosta vuonna 1825 Kurun Olkitaiapleen Laurilaan., s. 11.09.1805 Teisko, Kämmenniemi, Iso-Kahna, k. 13.04.1875 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Vilhelmiina Laurila s. 02.04.1857 Kuru, Olkitaipale.
Kalle Laurila s. 02.03.1859 Kuru, Olkitaipale.
Aleksina Laurila s. 11.06.1861 Kuru, Olkitaipale, k. 1865 Kuru, Olkitaipale.
Manu Laurila , s. 08.12.1864 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 72
Juho Laurila s. 17.04.1866 Kuru, Olkitaipale.
Johanna Kustava Laurila s. 11.09.1868 Kuru, Olkitaipale.
Alfred Vilhelmi Laurila Laurilan poika ja renki, asepalvelukseen kelpaamaton., s. 26.05.1870 Kuru, Olkitaipale.
Tilda Maria Laurila s. 29.06.1873 Kuru, Olkitaipale.
Anna Laurila s. 29.06.1875 Kuru, Olkitaipale, k. 21.12.1876 Kuru, Olkitaipale.
, kuten myös 5 hLeo Emil Laurila , s. 28.06.1878 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 73
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 72
IX Manu Kallenpoika Laurila, (Taulusta 71, isä Kalle Laurila) Manu oli ontuva, Laurilan poika ja itsellinen, s. 08.12.1864 Kuru, Olkitaipale, k. 13.01.1905 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 29.08.1897 Kuru Tilda Teemuntytär Laurila o.s. Mäkinen Tilda muutti Teiskosta 9.7.1897 Kurun Olkitaipaleen Laurilaan ollen silloin jo raskaana ja meni kohta naimisiin., s. 14.03.1874 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, Lepomäki, k. 04.08.1908 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Teemu Heikinpoika Lepomäki e. Sisättö, Teemu oli Isoröyhiön Piikapään renki naimisiin mennessään ensimmäistä kertaa., s. 24.05.1832 Ikaalinen, Juhtimäki ja Reetta Jaakontytär Lepomäki o.s. Salmi, s. 20.09.1844 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Johannes Laurila s. 23.12.1897 Kuru, Olkitaipale, k. 09.10.1898 Kuru, Olkitaipale.
Naima Laurila s. 11.04.1899 Kuru, Olkitaipale.
Juuse Manueli Laurila s. 27.09.1902 Kuru, Olkitaipale, k. 07.04.1906 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 73
IX , kuten myös 5 hLeo Emil Kallenpoika Laurila, (Taulusta 71, isä Kalle Laurila) Parkkuun Ylämyllyn mylläri., s. 28.06.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 04.01.1927 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 19.08.1904 Kuru Iita Manuntytär Laurila o.s. Alanen. (Taulu 477) Itsellinen Ala-Toikon Lahdenpohjassa 1902-1904, muutti 1904 Olkitaipaleen Laurilaan ja meni itsellisen Leo Laurilan kanssa naimisiin ja sai pojan., s. 11.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vanhemmat: Manu Aukusti Matinpoika Ala-Toikko, Ala-Toikon isäntä, minkä jälkeen Toikkonen omi tilan kepulikonstilla. Sakotettu ensi kerran luvattomasta viinan myymisestä vuonna 1884., s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.06.1898 Kuru, Vaakaniemi ja Maria Liisa Kustaantytär Ala-Toikko o.s. Rikala, Muutti Teiskosta 1871 Kuruun., s. 02.04.1845 Teisko, Leppälahti, k. 02.01.1902 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:
Yrjö Emil Laurila s. 27.07.1905 Tampere.
Pentti Valdemar Laurila Pentti muutti 9.2.1952 Helsingin Kallion srk:n, s. 16.04.1912 Kuru, Olkitaipale.
Erkki Johannes Laurila Erkki vihittiin 24.6.1940, s. 18.05.1917 Kuru, Olkitaipale.
Rauha Kyllikki Laurila Rauha muutti 15.8.1953 Helsingin Malmin srk:n, s. 30.08.1920 Kuru, Olkitaipale.
Veikko Matias Laurila Veikko asui Kurun vanhainkodissa ja oli holhouksen alainen, s. 22.02.1923 Kuru, Olkitaipale.
Hilkka Mirjami Laurila s. 24.07.1925 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 74
VIII Josefiina Juhontytär Kastari o.s. Ristaniemi, (Taulusta 70, isä Juho Ristaniemi) s. 18.09.1844 Kuru, Ristaniemi, k. 07.01.1920 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 05.02.1865 Kuru, Kastari (ilman kruunua) Mooses Mooseksenpoika Kastari Kastarin isäntä, s. 12.07.1840 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 13.04.1910 Kuru, Olkitaipale.

Koskisen huvilatontilta löytyy kaskeamisen merkkejä. Kerrotaan, että Mooses Kastarin aikana 1880-luvulla oli alue kaskettu vastoin silloisia lakeja.
Kyläläiset kertovat, että paikalla vallitsi tällöin ''Mooseksen laki''.

Kastarissa aikanaan isäntä rupesi maanantaiaamuna jakamaan työväelle hommia. Kun renkien ja piikojen jalat vielä pyhän jäljiltä menivät tanssin tahtia, määräsi isäntä koko väen tanssimaan koko päiväksi. Isäntä itse vahti, että näin tapahtui. Yksi renki iltapuolella jo kyllästyneenä totesi:
- Taas vaan lemputtaan!.
Vanhemmat: Mooses Juhonpoika Kastari e. Pirttiniemi, Ylä-Toikon ja Kastarin lampuoti 1854- = maanvuokraaja, Kastarin Isäntä 1848-, Juho Kastari s. 16.4.1813 myi Kastarin tilan Kurun Keihäslahden Pirttiniemen Moosekselle. Mooses on Kastarin kantaisä, jonka juuret johtavat nykypäivään saakka., s. 24.07.1811 Kuru, Keihäslahti, k. 14.04.1864 Kuru, Olkitaipale ja Reetta Sofia Heikintytär Kastari o.s. Junkkari, s. 25.06.1814 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 12.12.1881 Kuru, Olkitaipale.
Kastarin sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Amanda (Manta) Kastari Manta muutti Kurusta vuonna 1886 Teiskoon., s. 20.01.1866 Kuru, Olkitaipale.
Maria Kastari , s. 29.05.1868 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 75
Vilhelmiina (Miina) Kastari Miina oli kuuro., s. 07.04.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 25.08.1943 Kuru, Olkitaipale.
Helena Myllymaa o.s. Kastari , s. 29.01.1874 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 76
Mooses Kastari , s. 17.11.1876 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 77
Kalle Kastari s. 06.05.1879 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1881 Kuru, Olkitaipale.
Matti Kastari s. 20.02.1882 Kuru, Olkitaipale, k. 21.04.1886 Kuru, Olkitaipale.
Josefiina Leppälahti o.s. Kastari , s. 18.10.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 80
Manu Kastari , s. 14.08.1889 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 82
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 75
IX Maria Mooseksentytär Kastari, (Taulusta 74, äiti Josefiina Kastari) s. 29.05.1868 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 19.06.1894 Kuru / A.M. Numminen Juho August Tuomonpoika Kukkola e. Kukko Tampereen Kukkolan tilanomistaja, talo n:ro 325, s. 27.04.1861 Vesilahti, Mustinen.
Vanhemmat: Tuomo Heikinpoika Kukkola e. Kukko, Vesilahden Kukon eli Kukkolan isäntä, s. 14.10.1804 Vesilahti, Mustinen, k. 03.05.1878 Vesilahti, Mustinen ja Anna Stina Juhontytär Kukkola o.s. Perhe, s. 17.11.1820 Pirkkala, Nuoliala, k. 27.11.1887 Vesilahti, Mustinen.

Lapset:
Hilda Maria Kukkola s. 11.04.1897 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 76
IX Helena Mooseksentytär Myllymaa o.s. Kastari, (Taulusta 74, äiti Josefiina Kastari) s. 29.01.1874 Kuru, Olkitaipale.
Pohjois-Näsijärven Liikenne Oy:n mainos Kansan lehdessä.

Puoliso: Vihitty 16.12.1900 Kuru Juho Arviiti Juhonpoika Myllymaa e. Marjamäki Talollinen, s. 22.08.1875 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Myllymaa e. Marjamäki, Marjamäen torppari, Myllymaan talollinen, s. 09.02.1851 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Jokela, k. 11.07.1892 Kuru, Sontu ja Iita Miina Kustaantytär Myllymaa o.s. Viitaniemi, s. 01.02.1851 Viljakkala.
Kalle Majavesi kuvattiin jousiäkeen vieressä Myllymaan pelloilla 1930-luvun lopulla. Ennen tehokkaita myrkkyjä jousiäkeellä voitiin pelloista poistaa juolavehnä ja muut rikkaruohot. Kesannolle jätetyn pellon äestys oli tosin uusittava useampaan kertaan kesän aikana. Menetelmä on yhä edelleenkin käytössä puhdasta, biologista viljelystä harjoittavilla tiloilla. (Kirja, josta tiedot, on julkaistu 1950-luvulla. Kirjoittajan huomautus).

Lapset:
Vilhö Arvid Myllymaa s. 21.11.1901 Kuru, Sontu, k. 27.01.1903 Kuru, Sontu.
Eero Johannes Myllymaa s. 21.05.1903 Kuru, Sontu.
Lauri Oskari Myllymaa s. 04.10.1905 Kuru, Sontu.
Olka Esteri Myllymaa s. 30.01.1908 Kuru, Sontu.
Aina Heleena Myllymaa s. 14.10.1909 Kuru, Sontu.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 77
IX Mooses Mooseksenpoika Kastari, (Taulusta 74, äiti Josefiina Kastari) Mooseksella on rippikirjassa merkintä kelpaamaton. Kastarin isäntä 1902-1936, s. 17.11.1876 Kuru, Olkitaipale, k. 21.07.1949 Kuru, Olkitaipale.

Alasen Konsta oli joskus Kastarissa nikkaroimassa ja siltä pääsi paukku. Isäntä (Mooses vanhempi) huomautti, että '' on se Konsta sentään ruokaantunu meillä''. Mutta Konsta ei siitä oikein tykänny, että isäntä niin sanoi.
Hän oli muutaman päivän kotihommissa ja tuli taas jatkamaan töitään, mutta oli varannut paukun valmiiksi. Heti aamulla, kun hän pääsi ovesta sisälle, niin paukku laukesi, jolloin Kastari sanoi:
- Ei Konsta tulekkaan nyt kotoa
Ei Konsta näistäkään sanoista tykänny, sanoi vaan että ''aina se piru keksii''.

Kastarin vanha Mooses oli lähtenyt lauantaina jänismetsälle kirkonkylän herrojen kanssa. Jänis saatiinkin näkyviin, mutta eläinparka sekosi pasmoissaan niin, että se juoksi suoraan Kastarin pihaan. Siellä miehet sen sitten ampuivat keskelle pihaa lipputangon juurelle.
Seuraavana päivänä sama joukko lähti taas jahtiin Pilpusniemeen. Taas saatiin jänis näkyviin, mutta kuinkas ollakaan; Mooses ampui sitä, mutta ohi; tyhjensi toisenkin piipun, mutta ohi meni.
Nimismies ampui ja hänkin ohi. Silloin Mooses huusi harmistuneena jäniksen perään:
- Tulepas lipputangon juureen.

Toisen kerran talon miehet olivat jänismetsällä, kun Mooses oli jo vanhaisäntä, pappa. Miehet olivat olleet metsällä päivän, mutta yhtään jänistä ei oltu saatu. Palatessaan illalla tyhjin toimin kotiin heitä odotti nolo yllätys; jänis oli lönkötellyt pihaan. Mooses oli tarttunut haulikkoon ja ampunut jäniksen - omilla kotiportaillaan istuen.

Kastarin Mooses sanoi:
- Jos illalla työmies lähtee ja aamulla näyttää piimätoopin korvaa mustalle portille päin, niin taas tuli mies töihin.

Kurussa toimi kosken varrella ainakin vuodesta 1905 osuusmeijeri, johon vietiin Poikeluskylästäkin kukin vuorollaan 2 kertaa viikossa kermaa, joka valmistettiin siellä voiksi.
Kerma-astiat olivat tienvarressa odottamassa kyytiä kirkolle, missä meijeri sijaitsi. Kerran sattui Mooses Kastari yllättämään erään akan kerma-astialla. Tämä selitti hämillään:
- Kun minä ensi kertaa tulin, mutta jatkoi sitten häkeltymättä. - Kermasta minä voita kirnuan.
Pitihän toki isännänkin ymmärtää, että meijeri kuin meijeri.

Mooses Kastarin sisaren lapset Maija ja Lauri olivat tulleet Tampereelta kesälomallaan enolaan käymään joskus 1920-luvun alussa. Koululaiset leikkivät leikkejään, mutta Moosespa ei katsonut sitä hyvällä. Talossa ei saanut olla laiskana, joten Mooses patisti kaupunkilaislapset töihin töksäyttämällä:
- Ongelle, marjaan tai aamulla laivaan.

kastarin taloon poikkesi kulkija, joka oli jo kylällä kuullut, ettei taloon oteta outoja yöksi.
Kulkija ei kysynytkään sisälle tultuaan yösijaa, vaan alkoi laulaa maisemaa ikkunasta katsellen:
- Olet maamme armahin Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa. Joka niemeen notkohon saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa.
Vanha-isäntä kuunteli laulun loppuun ja kulkijan taitavasti tehty avaus hellytti isännän ja yösija löytyi.

Haapaniemen Onni ja Matti Lettoniemi ajoivat Kastarin metsästä tukkipuita. Kastarin metsässä on useita korkeita kallioita, joita on vaikea ajaa hevosella. Haapa-Onni kuvasi vaikeuksia laulamalla kuorman päällä istuen:
- Paljon on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin lumisilla alpeilla.

Kiroaminen ja leikkisyys kuuluivat usein yhteen. Matti Tanhuamäki on kertonut kerran Kastarissa ollessaan tapahtuneen, että ukkonen iski lähistöllä ollessaan kallioon kovasti.
Kastarissa oli ukkonen joskus aiemmin särkenyt ruokakellon ja vanha Mooses peläästyi, ettei se perskeles taas vaan kelloa säkenyt.

- Kurun puolesta, sanoi Kastari, kun railoon ajoi, jossa oli jo toisiakin.

- Vaikkei neljään vuoteen härmä seipään nokasta sulaisi, elän minä vielä Kastarissa, sano Mooses.
Mooses ja Alina Matilda (os. Riippa) Kastari hääkuvassa vuodelta 1905.

1. puoliso: Vihitty 06.06.1905 Kuru Aliina Matilda Juhantytär Kastari o.s. Riippa Aliina muutti Kylmäkoskelta 27.5.1905 Kurun Kastariin viikko ennen häitä. Kastarin emäntä., s. 15.03.1879 Kylmäkoski, Vuoltee, k. 27.11.1927 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Riippa, Verotilan isäntä 1875-1911, s. 12.09.1856 Kylmäkoski, Vuoltee, k. 1919 Kylmäkoski, Vuoltee ja Matilda Abrahamintytär Riippa o.s. Kurikka, s. 28.02.1860 Vesilahti, Suomela, k. 1917 Kylmäkoski, Vuoltee.
Kylmäkosken Vuolteen kylän Riipan talorykelmä.

Lapset:
Mooses Johannes Kastari , s. 06.04.1906 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 78
Paavo Kristian Kastari , s. 13.11.1907 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 79
2. puoliso: Lydia Heikintytär Kastari o.s. Pirttijoki. (Taulu 1518). (Taulu 1519) Perintötalon tytär, Kastarin emäntä, s. 13.06.1886 Teisko, Pengonpohja.
Vanhemmat: Heikki Kustaa Yrjönpoika Pirttijoki e. Uusi-Piuhari, Pirttijoen vävy ja isäntä., s. 20.10.1845 Teisko, Pengonpohja ja Edla Miina Antintytär Pirttijoki, Pirttijoen tytär ja emäntä., s. 12.06.1853 Teisko, Pengonpohja.
Lydia (os. Pirttijoki) ja Mooses Kastari kuvassa nuorimman tyttärensä Mirjan (s. 1918) kanssa.
Lapset:
Mirja Hynninen o.s. Kastari s. 1918 Kuru, Olkitaipale.
Tilannevuosi 1932. KASTARI, 46 km Lielahden asemalta, 50 km Tampereelta ja 6 km Parkkuun laiturilta. Omistajat v:sta 1902 Mooses Kastari ja puolisonsa Lydia (o.s. Pirttijoki) v:sta 1929. Ollut kolmen polven ajan isännän suvulla, joka on tullut Kangasalta v. 1808. Pinta-ala 525 ha; siitä 0,5 puutarhaa, 44,58 peltoa ja 479,92 ha metsämaata. Pellot epätasaisia savi-, suo- ja multamaita, 11,97 ha salaojissa. Rakennukset viljelysten keskellä, Kuusjärveen pistävällä niemellä. Päärakennus v:lta 1885, uusittu perusteellisesti v. 1923. Sen alla on betonista tehty kellarikerros, jossa on maitohuone ja 5 kellaria. Karjasuoja rakennettu puusta ja kivestä v. 1879, uusittu v. 1928. Siinä on 30 lehmän navetta, 7 hevosen talli, lanta- ja rehusäiliöt sekä valjashuone. Vesijohto (tuulimoottori) kaikissa rakennuksissa. Sikala tehty kivestä v. 1915 ja sen päälle 200 kanan kanala puusta. Viljelyskiertoja 3: A. juurikasvit, ohra, heinä; B. kesanto, syysvilja, 4 heinää, 2 kevätviljaa; C. (suokierto) heinää ja kauraa. V. 1930 oli 2,88 ha ruista, 10,28 kauraa, 1 ohraa, 0,85 perunaa, 0,15 pellavaa, 1,7 rehujuurikasveja, 25,02 heinää ja 2,7 ha kesantoa Kotieläimiä: 6 hevosta, 18 lehmää, 1 sonni. 7 sikaa, 10 lammasta ja 10 kanaa. Karja LSK-, siat maatiais- ja SY- sekä lampaat maatiaisrotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, voita, rehuja ja puutarhantuotteita. Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Honkalan sahalta. Höyrykone, sirkkelisaha ja pärehöylä. Omistaja on säästöpankin hallituksen jäsen. Lähde: Suomen maatilat, II osa
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 78
X Mooses Johannes Kastari, (Taulusta 77, isä Mooses Kastari) Kastarin isäntä 1937-1959, s. 06.04.1906 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1959 Kuru, Olkitaipale.

Mooses Johannes Kastari ja Arvo Ristaniemi olivat Ristaniemen kansakoulun johtokunnassa, kun opettajana oli Eeva Sepänniitty.
Erään kerran M.J. Kastari oli kokouksen aikana pääasiassa hiljaa ja kahvillakin luki vain Eeva-lehteä. Tästä Arvo Ristaniemi sai aiheen huomauttaa:
''Mooseskin se vaan lukee Eevaa''
Muutaman ajan tarkan ''lukemisen'' jälkeen Eeva-opettajasta tulikin Kastarin emäntä.
Kastarin isäntä Mooses Kastari s. 6.4.1906

Puoliso: Eeva Aleksandra Kastari o.s. Sepänniitty Ristaniemen kansakoulun opettaja, Kastarin emäntä., s. 01.12.1911, k. 12.05.1984 Kuru, Olkitaipale.
Eeva Kastari (os. Sepänniitty)

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 79
X Paavo Kristian Kastari, (Taulusta 77, isä Mooses Kastari) s. 13.11.1907 Kuru, Olkitaipale, k. 27.04.1991 Helsinki.

Yliopistoura

Paavo Kastari oli oikeustieteilijä. Hän oli nuoruudessaan K. J. Ståhlbergin oppilas ja myöhemmin työtoveri lainvalmistelukunnassa. Tämän vaikutus näkyi myöhemmin hänen työssään.

Kastari esitteli 1930-luvulla ensimmäisenä suomalaiselle lukijakunnalle Hans Kelsenin.

Kastarin väitöskirja valmistui jo ennen talvisotaa. Hän teki siitä kolme kopiota, jotka hän Talvisodan aikana sijoitti pommitusten varalta eri puolille kaupunkia. Väitöstilaisuus oli syksyllä 1940 aiheesta: "Eduskunnan hajoitus Suomen oikeuden mukaan." Tilaisuus radioitiin ja osa taltioitiin myös äänilevylle. Väitöskirjassa herätti keskustelua Kastarin tulkinta presidentin ja valtioneuvoston välisistä suhteista, joka oli vastoin silloista, jo K. J. Ståhlbergin presidenttikaudella vallinnutta käsitystä.

Kastari teki merkittävimmän uran toimimalla Helsingin yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professorina vuosina 1956–1973. Hän oli aikaisemmin hoitanut professuuria virkaatekevänä ja oli myös julkisen oikeuden apulaisprofessori vuosina 1946–1956. Lisäksi hän oli oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani vuonna 1966.

Paavo Kastari Jatkosodassa

Kastari kirjoitti useita valtiosääntöoikeuden teoksia. Eläkevuosina hän sai valmiiksi vuonna 1977 kirjan Suomen valtiosääntö, joka herätti huomiota vuoden 1978 presidentinvaalien alla. Siinä Kastari ruoti perusteellisesti presidentin valta-asemaa. Kirjan esipuheessa hän palasi kiistaansa vuoden 1940 väitöstilaisuuden vastaväittäjänsä kanssa, jolloin hän väitti mm., että parlamentarismista johtuu se, että presidentin ja valtioneuvoston välisessä ristiriidassa, presidentti joutuu viime kädessä taipumaan valtioneuvoston enemmistön edessä. Presidentti ei hänen mukaansa saa tehdä sellaista päätöstä, jota valtioneuvoston enemmistö vastustaa.

Kastarin yliopistoura päättyi eläkkeelle vetäytymiseen 1970-luvun opiskelijaradikalismin vuosina. Vuoden 1970 maaliskuun opiskelijakuohunnan aikana hän leimautui vanhoilliseksi, koska ei suostunut muuttamaan luentojaan keskusteluksi hallinnonuudistuksesta.

Kastari sai tutkijantyöstään Suomen kulttuurirahaston 30 000 markan kunniapalkinnon 1981.
Hänet vihittiin Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan riemutohtoriksi vuonna 1990.

Valpon päällikkö

Saksan tappio Stalingradin piirityksessä talvella 1943 heikensi saksalaismielisten asemaa hallinnossa, jolloin Valpon päällikkönä toiminut Arno Anthoni korvattiin Paavo Kastarilla, joka oli tehtävään komennettuna vuoden 1944 helmikuun lopusta saman vuoden marraskuuhun [2]. Poliittisen tilanteen muututtua hänet korvattiin vasemmistolaisemmalla seuraajalla. Osittain Kekkosen myötävaikutuksella hän pääsi vuonna 1948 useaksi kuukaudeksi luennoimaan Cambridgen yliopistoon ja palasi kotimaahan vasta olojen vakiinnuttua saman vuoden syksyllä.
Valtioneuvoston jäsen

Vielä Kastarin aikakaudella oikeustieteellisen tiedekunnan professorien toimenkuvaan kuului käytännössä yhteiskunnallisiin tehtäviin osallistuminen ja usein myös pistäytyminen ministeritehtävissä.

Kastari kuului ammattiministerinä kahteen virkamieshallitukseen. Hän toimi toisena kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä von Fieandtin hallituksessa 29.11.1957–28.2.1958 ja kohosi saman hallituksen sisällä ensimmäiseksi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriksi 28.2.1958–26.4.1958.

Toisen kerran ministerinä hän oli Kuuskosken hallituksessa toimimalla siinä ensimmäisenä kulkulaitosministerinä 26.4.1958–29.8.1958.

Kastari oli Eduskunnan kirjaston ahkera käyttäjä ja hänen käsialansa tuli tutuksi niin lukijoille kuin kirjaston henkilökunnallekin valtiota ja oikeutta käsitteleviin kirjoihin tehtyjen reunahuomautusten ansiosta.
Oikeuslaitosura

Kastari toimi eduskunnan oikeusasiamiehenä 1952–1956. Hän oli Valtakunnanoikeuden jäsen vuosina 1972–1973. Lisäksi hän oli Haagin pysyvän kansainvälisen välitystuomioistuimen jäsen.

Lakitieteen kandidaattina ollessaan Kastari kirjoiti 1935 Suomalainen Suomi (myöhemmin Kanava) julkaisuun artikkelin "UUDEN SAKSAN OIKEUSJÄRJESTYS".Kirjoituksessa tarkastellaan kriittisesti prosessia,jossa totalitaarinen järjestelmä (tunnustusvaltio) alistaa oikeuslaitoksen kansallissosialismia palvelevaksi oikeuden irvikuvaksi, jossa yksittäisellä kansalaisella ei ole mitään oikeusturvaa viranomaisten mielivaltaa vastaan. Artikkeli on luettavissa mm kirjoituskokoelmassa "MEIHIN PAHENTUVAT MONET", Suomalainen Suomi - Kanava 75 vuotta, Yhtyneet Kuvalehdet.

Urho Kekkosen ystävä

Paavo Kastari kuului presidentti Urho Kekkosen läheisiin ystäviin. He tutustuivat jo 1930-luvun alussa Helsingin yliopiston lakitieteellisessä tiedekunnassa. Ystävyys jatkui käytännössä Kekkosen kuolemaan asti. Kastari kuului Tamminiemen saunaseuraan.

Miesten välit eivät olleet aina parhaimmillaan, koska Kastari ei hyväksynyt Kekkosen oikeusministerinä ajamaa IKL:n kieltämistä. 1970-luvulla Kastari vastusti Kekkosen valitsemista poikkeuslailla presidentiksi.

Kastari oli Kekkosen keskustelukumppani ja avustaja, joka kirjoitti monia presidentin pitämiä puheita. Lisäksi hän oli Kekkosen luottohenkilö valtiosääntöoikeutta koskevissa kysymyksissä.
Kastari ei koskaan rehennellyt suhteillaan presidenttiin, eikä myöskään hyväksynyt Kekkosen ylivertaista kehumista.
Hän kuului aikanaan Tamminiemen saunaseuraan ja oli perustamassa Paasikivi-Seuraa.

Paavo Kastari oli siirtynyt Valtiollisen poliisin päälliköksi vuoden 1944 alussa. Dmitri Popov pyysi Kastarin illalliselle kotiinsa tehtaankatu 6:een. Ajankohdaksi sovittiin 16. lokakuuta kello 19.00. Popov oli röyhkeällä tavalla vaatinut, että Kastarin on ryhdyttävä agentiksi. Kastarilta oli vaadittu kirjallista sitoutumista. Popov oli toistanut uhkauksensa 20.10.1945, mutta ei enää vaatinut kirjallista todistusta. Kastari kertoi kiristyksestä entiselle tasavallan presidentti K.J. Ståhlbergille sekä kihlatulleen Irma Parmalalle. Tapauksen jälkeen Kastarin Kekkosta koskevat epäluulot alkoivat vahvistua. Kastari oli määrännyt kesällä 1944 Kekkosen erityisvalvontaan. Kastari oli selvillä Kekkosen Tikander-yhteyksistä. Dagens Nyheter kirjoitti Paavo Kastarin ”ihastuksesta” valtiollisen poliisin sodan aikana pidättämään neuvostodesantti Kerttu Nuortevaan. Näytti siltä, että jäljet johtivat Hella Wuolijokeen, josta oli tullut sodan jälkeen Paavo Kastarin vihamies. Popov väitti, että heillä on todisteita, että Kastari oli raiskannut vangitun Kerttu Nuortevan kuulustelujen aikana. Toukokuussa 1944 Wuolijoki tuomittiin maanpetoksesta elinkautiseen vankeuteen. Wuolijoki vapautettiin välirauhan jälkeen. Wuolijoella oli ystävänsä Urho Kekkosen lailla neuvostoliittolaisissa. Wuolijoki oli Kastariin suunnatun ajojahdin äiti. Kastari valmistautui poistumaan maasta. Hän pyysi puolisoaan ottamaan apua tarvittaessa yhteyden V.J. Sukselaiseen.

Kun Mooses Kastarin poika Paavo oli valmistunut tuomariksi ja oli kesälomalla kotonaan papiksi valmistuneen toverinsa kanssa, poliisi Kustaa Koskinen tuli tuomaan sakkolappua Kastarin silloiselle päivämiehelle Antti Vainionpäälle. Kun Anttia ei näkynyt, kysyi Koskinen Isäntä-Moosekselta:
- Missä Vainionpää on?
- Mitä asia koskee?
- Olis sakkolappu Antille. - Johon isäntä:
- Meillä on laki ja evankeliumi omasta takaa.

Tuleva kansainvälisen oikeuden professori Paavo Kastari nimitettiin sodan aikana Valtiollisen poliisin, Valpon päälliköksi. Tieto nimityksestä oli juuri tullut Poikeluksen isäntien tietoon, kun he tapasivat vanhan-Mooseksen osuuskaupassa ja he kertoivat uutisen hänelle. Mooses oli kuin ei olisi asiasta ennen kuullutkaan, tokaisi vain:
- Kaikkeen se Paavo ehtii kun poliisiksikin.
Paavo Kastari radioidussa väitöstilaisuudessaan vuonna 1940.

Puoliso: Vihitty 1946 Helsinki Irma Kastari o.s. Brummer (Parmala) Professori, s. 18.03.1913 Viipuri, k. 26.08.2004 Helsinki.

Suomalaisen laitoshuollon ja sosiaalityön koulutuksen uranuurtaja, professori Irma Kastari kuoli Helsingissä 26. elokuuta 2004 91-vuotiaana. Hän oli syntynyt Viipurissa 18. maaliskuuta 1913.

Irma Kastari tuli ylioppilaaksi Tampereen Suomalaisesta yhteiskoulusta 1931, valmistui sairaanhoitajaksi 1939 ja terveydenhoitajaksi 1943.

Terveydenhuollon opintojen rinnalla hän suoritti Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatin tutkinnon 1942. Valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon hän suoritti 1964 ja väitteli valtiotieteen tohtoriksi 1965. Hänelle myönnettiin 1974 professorin arvonimi.

Irma Kastari osallistui talvisotaan hoitaen haavoittuneita rintaman takana sairaalajunassa.

Vuonna 1946 hän solmi avioliiton Paavo Kastarin kanssa, joka sittemmin toimi valtiosääntöoikeuden professorina Helsingin yliopistossa.

Irma Kastari nimitettiin 1946 Yhteiskunnallisen korkeakoulun, sittemmin Tampereen yliopiston laitoshuollon lehtoriksi. Virka muutettiin 1972 yliopettajan viraksi, ja Kastari jäi siitä eläkkeelle 1976.

Pitkän yliopistouransa aikana Kastari koulutti lähemmäs 1 500 sosiaalihuoltajaa. Hän oli kiinnostunut opiskelijoistaan vielä heidän valmistuttuaankin ja piti heihin yhteyttä.

Irma Kastari korosti jo 1950–60-luvulla opetuksessaan asiakkaiden inhimillistä kohtaamista ja heidän itsemääräämisoikeuttaan, joista nykyisin on tullut vanhustyön etiikan ydinsisältö.

Kastarin tutkimukset koskivat laitosvanhusten oloja. Tästä teemasta hän teki 1960–70-luvun taitteessa laajan, koko maata koskevan tutkimuksen. Häntä kiinnosti myös vanhustenhuollon asema muissa maissa, joiden oloihin hän pääsi tutustumaan opinto- ja tutkimusmatkoillaan Yhdysvaltoja myöten.

Ollessaan au pairina 1933 Ranskassa hän kiinnostui maan kulttuurista ja matkusti sinne monta kertaa myöhemminkin.
Irma Kastari harrasti musiikkia, erityisesti kuorolaulua, teatteria sekä oman suvun juurien etsimistä.

Korkeaan ikään saakka hän oli innokas vesakonraivaaja ja polttopuiden hakkaaja Kurun kesämökillä.
Irma Kastari sai 1996 vanhusten turvakotiyhdistyksen Valontuoja-palkinnon tunnustuksena pitkästä elämäntyöstään vanhustenhuollon hyväksi.
Irma Kastari

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 80
IX Josefiina Mooseksentytär Leppälahti o.s. Kastari, (Taulusta 74, äiti Josefiina Kastari) s. 18.10.1885 Kuru, Olkitaipale.
Omistajat v:sta 1902 Juha ja Josefina (o.s. Kastari) Leppälahti.

Puoliso: Vihitty 07.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Mylläri (Pappila / A.M. Numminen Johannes (Juha) Eliaanpoika Leppälahti. (Taulu 849) s. 12.10.1881 Kuru, Vaakaniemi, k. 28.11.1956 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Elias Juhonpoika Leppälahti, Leppälahden isäntä, II:n vaimo Olka oli Eliasta 36 vuotta nuoremsi., s. 06.09.1841 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 06.03.1904 Kuru, Vaakaniemi ja Miina Markuksentytär Leppälahti o.s. Sillanmäki, s. 03.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 12.08.1887 Kuru, Vaakaniemi.
Tilannevuosi 1932. LEPPÄLAHTI, 46 hm Lielahden asemalta, 52 km Tampereelta ja 200 km Leppälahden laiturilta. Omistajat v:sta 1902 Juha ja Josefina (o.s. Kastari) Leppälahti. Kuulunut isännän suvulle useiden sukupolvien ajan. Erotettu 14 palstatilaa, yhteensä 120 ha. Pinta-ala 345 ha, josta 0,1 puutarhaa, 25 peltoa, 2 viljeltyä laidunta ja 317,9 ha metsämaata. Pellot epätasaisia savimultamaita. Rakennukset viljelysten keskellä, Näsijärven Leppälahden rannalla. Osittain 2-kerroksinen päärakennus v:lta 1891, uusittu v. 1916. Lisäksi on 2 muuta asuinrakennusta. 15 lehmän navetta tehty savesta ja puusta v. 1881, uusittu v. 1914. Siinä ja tallissa on vesijohto (painovesi). Viljelysjärjestys: kesanto, ruis, 4 heinää, 2 kevätviljaa. V. 1930 oli 1,9 ha ruista, 5 kauraa, 1 ohraa, 0,75 perunaa, 0,2 pellavaa, 0,5 rehujuurikasveja, 13,45 heinää ja 2,2 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 10 lammasta ja 5 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, lampaat ovat maatiaisia. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, perunoita ja rehuja. Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Sähkövalo ja voima Elovaaran sahalta. » Tähkä» -viljankuivauslaite. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Lapset:
Elvi Leppälahti s. 02.11.1903 Kuru, Vaakaniemi.
Uuno Johannes Leppälahti , s. 25.06.1908 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 81
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 81
X Uuno Johannes Leppälahti, (Taulusta 80, isä Johannes Leppälahti) Savisalmen isäntä 1931-1945, s. 25.06.1908 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.09.1970 Kuru, Vaakaniemi.

Savisalmi lohkaistiin Toikosta vuonna 1931. Sen osti Uuno Leppälahti, joka isännöi taloa vuoteen 1945. Uuno rakensi päärakennuksen vuonna 1932 sekä navetan ja muut tarpeelliset rakennukset.
Leppälahden talo oli ensimmäisiä keskuslämmitystaloja Kurussa.
Uuno ja Maija Leppälahti muuttivat vuonna 1945 Leppälahteen ja silloin he lahjoittivat tilan lapsilleen Paulille ja Anna-Liisalle.
Pauli jäi viljelemään tilaa ja Anna-Liisa toimi Ylöjärven lukion matematiikan opettajana eläkeikäänsä asti. Hän myi osuutensa Savisalmesta veljelleen Paulille vuonna 1953.

Puoliso: Alli Maija Leppälahti o.s. Alanen. (Taulu 1059) s. 16.01.1906 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.01.1988 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Edvard Juhonpoika Alanen, s. 01.03.1876 Kuru, Keihäslahti ja Anna Heleena Jopintytär Alanen o.s. Petäjäniemi, s. 27.11.1879 Kuru, Karjula.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 82
IX Manu Mooseksenpoika Kastari, (Taulusta 74, äiti Josefiina Kastari) Kastarin poika, Parkkuunkosken Ylä-Myllyn mylläri., s. 14.08.1889 Kuru, Olkitaipale, k. 23.03.1942 Kuru, Olkitaipale. Mylläri Emil Hankala perusti Parkkuun alakoskeen vuoden 1918 tienoilla pienen sähkölaitoksen, jonka tuottamaa sähköä käytettiin Parkkuussa, Vaakaniemessä ja Länsi-Teiskon pohjoisosissa vuoteen 1934 asti.
Mylläri Manu Kastarikin rakensi 1920-luvun alussa pienen sähkölaitoksen Parkkuun yläkoskeen. Emil Hankalan sähkölaitoksen supistettua toimintaansa Parkkuun sähkönsaanti jäi yläkosken voimalaitoksen varaan. Se tuotti sähköä hyös muutamille Poikeluksen taloille.
Vuonna 1928 valitettiin, että sähkölamput hehkuivat hädin tuskin sen verran, ettei huoneessa kävellyt päin lamppua.
Parkkuussa sähkövirran saanti katkesi matalan veden aikana kokonaan. Kastarin talossa sähköä tuotettiin höyrykoneella.

Kuru-laivan haaksirikon jälkeen 4.10.1929 perustettiin Kuruun uusi laivayhtiö, nimeltään Pohjois-Näsijärven Liikenne Oy. Yhtiön osakkeita kaupattiin Kurussa, Länsi-Teiskossa, Tampereella ja Ruovedella.
Yhtiön johtokuntaan valittiin maanviljelijät Manu Kastari ja T. Männistö, asioitsija J. Jokinen ja kauppias Tapani Unkila Kurusta, tuomari Karl Aejmelaeus Tampereelta, maanviljelijä E. Sorkkala Ruovedelta sekä varajäseniksi tehtailija J.A. Elovaara Länsi-Teiskosta, muurari Kalle Vuoristo Kurusta ja maanviljelijä P. Mäki Ruovedelta.
Huhtikuussa vuonna 1934 Pohjois-Näsijärven Likkenne Oy myi aluksensa uudelle yhtiölle, Kurun Höyrylaiva Oy:lle.
Manu Kastarin perhe Parkkuun Ylämyllyn asuinrakennuksen edessä vuonna 1930. Manu sylissään Raija, Aina ja Marjatta. Kuva: Pirkko-Liisa Kastarin arkisto.

Puoliso: Aina Teemuntytär Kastari o.s. Kivelä s. 01.05.1884 Kuru, Aurejärvi, Kaartinaho, Juusenaho, k. 23.07.1945 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Nikodemus (Teemu) Yrjönpoika Kivelä e. Äijälä (Äijäjärvi), Aurejärven Kaartinahon tilan Juusenahon torppari, s. 23.01.1852 Kuru, Aurejärvi Äijäjärvi, k. 29.10.1885 Kuru, Aurejärvi, Kaartinaho, Juusenaho ja Eufrosyne Kaapontytär Kivelä o.s. Juusenaho, s. 01.07.1857 Kuru, Aurejärvi, Kaartinaho, k. 28.10.1935.
Manu ja Aina Kastarin hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Marjatta Kastari s. 1918 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Parkkuun Ylä-Mylly.
Raija Kastari s. 1928 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Parkkuun Ylä-Mylly.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 83
VIII Juho Juhonpoika Ristaniemi, (Taulusta 70, isä Juho Ristaniemi) Ristaniemen isäntä 1870-1912, s. 24.10.1847 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 26.06.1873 Teisko Maria Magnuksentytär Ristaniemi maria oli Teiskon Leppälahdessa piikana, muutti Teiskosta 19.11.1873 Kurun Ristaniemeen emännäksi ollen jo naimisissa., s. 07.09.1850 Ruovesi.

Lapset:
Juho Eerikki Ristaniemi , s. 21.01.1875 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 84
Oskari Niemi e. Ristaniemi , s. 11.03.1877 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 85
Impi Maria Ristaniemi s. 14.03.1879 Kuru, Ristaniemi, k. 31.07.1881 Kuru, Ristaniemi.
Anna Maria Ristaniemi s. 22.07.1882 Kuru, Ristaniemi, k. 23.03.1883 Kuru, Ristaniemi.
Arvo Ristaniemi , s. 14.04.1885 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 86
Matti Ristaniemi s. 16.07.1886 Kuru, Ristaniemi, k. 24.04.1888 Kuru, Ristaniemi.
Toivo Edvard Ristaniemi s. 12.10.1888 Kuru, Ristaniemi, k. 05.11.1891 Kuru, Ristaniemi.
Lauri Jaakko Ristaniemi s. 29.12.1890 Kuru, Ristaniemi, k. 01.06.1891 Kuru, Ristaniemi.
Väinö Pietari Ristaniemi s. 29.02.1892 Kuru, Ristaniemi, k. 03.11.1892 Kuru, Ristaniemi.
Lauri Edvard Ristaniemi s. 13.12.1893 Kuru, Ristaniemi, k. 19.12.1893 Kuru, Ristaniemi.
Lauri Anselmi Ristaniemi s. 09.05.1896 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 84
IX Juho Eerikki Juhonpoika Ristaniemi, (Taulusta 83, isä Juho Ristaniemi) Juho oli kelpaamaton (luult. armeijaan), s. 21.01.1875 Kuru, Ristaniemi, k. 12.11.1931 Kuru, Ristaniemi. Ympäristö oli Turusta Kuruun muuttaneelle varsin outo. Augusta Mäkilä kertoi:
- Lähimmät naapurit olivat noin puolen kilometrin päässä Ristaniemen talossa ja seppä Tiuralla. Tärkeiksi muodostuivat maidonhakumatkat Ristaniemestä, olihan talon isäntäväki hyvin ystävällistä.
Ristaniemessä vieraili usein myös vapaaherra Gustaf Wrede, kuuluisan valkien ystävän Matilda Wreden veli, Parkanon parooniksi kutsuttu metsänhoitaja. Hän esiintyi kansanmiehen tapaan.
Ristaniemen Juho - isäntä taas, niin hämäläisisäntä kuin olikin, käytti myös huumoria, olipa vähän ilkikurinenkin.
Kerrankin silloin alkuaikoina eräänä hämäränä sunnuntai-iltana vein maidonhakumatkalla kannun maitohuoneeseeen ja menin talon pirttiin odottamaan. Istua tössäytin ovipielen pitkälle penkille. Pirtissä oli paljon miehiä, myös Parkanon parooni, jota silloin en vielä tuntenut. Hän oli hurstisessa rohdinpaidassa, sarkanutussa ja lapikkaat jalassa. Isäntään meni kiusanteon henki. Hän pyysi, että opettaja on hyvä ja tulee salin puolelle. Olisi sitten ollut mukava nolata ja kiusata opettajaa, joka menisi salin puolelle, vaikka aatelisherra tyytyi vain istumaan pirtissä.
No, onneksi en sinne yksinäisyyteen mistään hinnasta halunnut ja niin tutustuin Parkanon parooniin. hän osoittautui hyväksi seuramieheksi.
Keskustelu kääntyi nyös silloin vielä valtoimenaan juosseen Oulujoen kilometriseeen koskenlaskuun, jonka myös parooni oli kokenut, kuuten minäkin ennen seminaariaikaani. Parooni kertoi:
- Veneessä pidin perää ja muuan körttinainen rukoili, ja niin päästiin perille.
Minä taas muistin, että tukka suorana siinä mentiin kovaa vauhtia ja elämys oli valtaisa. Juuri kun luuli, että nyt mennään päin kiveä tai kalliota, vene kääntyi.

Ristaniemessä oppilaita oli paljon, käsittihän koulupiiri paitsi Poikeluksen ja Ristaniemen, myös Olkitaipaleen, Sonnun, Koiviston, vaakaniemen, leppälahden, vieläpä Kapeen kylän.
Vaikka oppivelvollisuutta ei vielä ollutkaan, tuli oppilaita viitisenkymmentä, monet jo vanhempia kuin opettajansa. Isot koltiaiset panivat opettajan epäröimään, että saako kuriakaan pidettyä. Tekemistä siinä olikin. Jos ei vielä koulussa, niin kylätappeluita syntyi ainakin kotimatkalla.

Ei koulunkäynti ollut mitään leikintekoa siihen aikaan. Koulumatka oli monella penikulman mittainen, toisilla enemmänkin. Oli siinä pienimmillä tarpoamista. Talvella oli kovassakin pakkasessa hiihdettävä umpihangessa aamuvarhaisella ja iltahämärä hiipi ennenkuin kotiin ehdittiin. Vielä vanhanakin opettaja pahoitteli:
- Ja minä kun olin vielä niin ankara ja vaativainen. Järjestäjienkin oli tultava luokkahuonetta lämmittämään jo ennen koulun alkua, kello seitsemään. Siivoamisestakin heidän oli huolehdittava. Ei heiltä olisi pitänyt enää vaatia pitkien kotiläksyjen pänttäämistä. Mutta se kuului silloin asiaan. Oppilat olivat kuitenkin sisukkaita ja lahjakkaita. Asiaa vielä helpotti se, ettei ollut koulupakkoa.

Yksittäisistä tapauksista opettaja Mäkilä muisteli sitä kun eräälle siikkiläläispojalle kertotaulu osoittautui vallan kovaksi päähänpantavaksi. Poika oli ehkä laiskallakin tästä, sillä pojan mummu tuli koululle kuin pyry ja ilmoitti opettajalle, että heidän poikansa ei tarvitse kertotauluja ja vielä tiukemmin, että nyt poika saa lopettaa koko koulun. Mutta punnittuaan asiaa opettajan kanssa, mummulla oli kuitenkin viisautta jättää poika kouluun.

Arvi Ylinen pyysi Ristaniemen isännältä rahaa lainaksi. Ristaniemi ihmetteli:
- Joko sun mettärahas nyt loppu, kun juuri hiljan myit hyvän rovauksen.
Arvi vastasi:
- Ne rahat jäi pankissa Kastarin rahojen alle.
Kastarista oli myös sanonta, jos jollekulle tuli rahan puute.
- Älä huoli, kyllä Kastari maksaa.
Juho ja Anna Ristaniemen sekä tyttärensä Marian hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Anna Josefiina Juusentytär Ristaniemi o.s. Laurila. (Taulu 1434) s. 30.08.1889 Kuru, Olkitaipale, k. 30.09.1964 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Juuse Emanuel Matinpoika Laurila e. Kolkki, Laurilan isäntä, s. 10.06.1833 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 13.01.1919 Kuru, Olkitaipale ja Rosa Karoliina Mikonpoika Laurila o.s. Hellen, Laurilan emäntä, s. 02.05.1854 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 28.06.1934 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Maria Heleena Ristaniemi s. 28.06.1921 Kuru, Ristaniemi, k. 24.05.1991.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 85
IX Oskari Juhonpoika Niemi e. Ristaniemi, (Taulusta 83, isä Juho Ristaniemi) Oskari oli kelpaamaton. Oskari asui kotona itsellisenä ja meni naimisiin. Oskari ja Iita Niemi muuttivat 11.9.1909 Tampereelle., s. 11.03.1877 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 01.12.1902 Iita Miina Kaapontytär Niemi o.s. Leppänen Iita syntyi Leppäharjun torppaan, Iita oli Ristaniemen itsellinen naimisiin mennessään., s. 22.04.1883 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Leppäharju.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 86
IX Arvo Juhonpoika Ristaniemi, (Taulusta 83, isä Juho Ristaniemi) Ristaniemen isäntä 1912-1963, s. 14.04.1885 Kuru, Ristaniemi, k. 19.06.1963 Kuru, Ristaniemi. Ristaniemen Arvo tuli K.A. Koskisen huvilalle ensimmäistä kertaa käymään rakennustöitten päätyttyä. Hän katseli puita huvilan ympärilla ja sanoi:
- Se on sitten tukkimettän kaato edessä!
Kesähuvilasta hän ei virkannut mitään.

Panttiin heinää seipäille Ristaniemessä. Oli hyvin kuuma ja tehtiin töitä lujasti. Kesäkurulainen tokaisi talon vävypojalle:
- Kyllä me sentään kaksistaan yhtä paljon heinää teemme kuin tuo Asseri yksinään.
Asseri senkun hymähti ja jatkoi entistä tahtiaan.
Tilannevuosi 1932. RISTANIEMI, 44 km Lielahden asemalta, 50 km Tampereelta ja 3 km Parkuun laiturilta. Omistajat v:sta 1912 Arvo ja Tyyne (o.s. Lamminperä) Ristaniemi. Kuulunut isännän suvulle ylimuistoisista ajoista. Pinta-ala 249,5 ha, josta 0,35 puutarhaa. 29,35 peltoa, 4 luonnonniittyä ja 215,8 ha metsämaata. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Rakennukset viljelysten reunassa, Ison-Jakaman järven rannalla. Päärakennus (8 huon.) v:lta 1851, uusittu v. 1925. Toisessa asuinrakennuksessa on 4 huonetta. 18 lehmän navetta rakennettu kivestä v. 1865, uusittu v. 1914. Talli puusta, uusittu v. 1914. Päärakennuksessa ja navetassa on vesijohto (painovesi) ja navetassa automaattiset juomakupit. Viljelyskiertoja 2: A. (juurikasvikierto) vapaa viljelys: B. kesanto, syysvilja, 3 heinää, laidun, 3 kevätviljaa. V. 1930 oli 4,1 ha ruista, 4,25 kauraa, 0,8 ohraa, 0,15 hernettä, 0,7 perunaa, 0,1 pellavaa, 0,4 rehujuurikasveja, 14,85 heinää ja 4 ha kesantoa. Kotieläimiä: 4 hevosta, 14 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa, 20 lammasta, ja 15 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, lampaat ovat maatiaisia. Myydään perunoita ja rehuja. Havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Honkalan sahalta. Höyrykone, sirkkelisaha, pärehöylä ja »Tähkä» -viljankuivauslaite. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Puoliso: Tyyne Matilda Hemmintytär Ristaniemi o.s. Lamminperä Tyyne syntyi isänsä Hemmin kuoleman jälkeen., s. 06.09.1891 Kuru, Poikelus, k. 31.03.1971 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Hemmi Kallenpoika Lamminperä, Lamminperän isäntä, Hemmi kuoli 43-vuotiaana ampumalla., s. 24.09.1847 Kuru, Poikelus, k. 19.02.1891 Kuru, Poikelus ja Eeva Taavetintytär Lamminperä o.s. Kuirinlahti, Poikeluksen Lamminperän emäntä., s. 08.04.1852 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 02.12.1910 Kuru, Poikelus.
Omistajat v:sta 1912 Arvo ja Tyyne (o.s. Lamminperä) Ristaniemi. Kuulunut isännän suvulle ylimuistoisista ajoista.

Lapset:
Kyllikki Koskinen o.s. Ristaniemi , s. Kuru, Ristaniemi. Tauluun 87
Veikko Johannes Ristaniemi s. 31.03.1917 Kuru, Ristaniemi, k. 17.04.1919 Kuru, Ristaniemi.
Vaalit Ristaniemen koululla, vaalilautakunta vasemmalta lukien Hemmi Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Jalmari Mantere, Urho Moisio, Aleksi Salonen ja Arvo Ristaniemi.
Arvo Olavi Ristaniemi s. 17.06.1919 Kuru, Ristaniemi, k. 05.07.1948 Kuru, Ristaniemi.
Ristaniemen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 87
X Kyllikki Koskinen o.s. Ristaniemi, (Taulusta 86, isä Arvo Ristaniemi) Ristaniemen tytär ja emäntä, s. Kuru, Ristaniemi.
Karjaa ajetaan Sikkilänjoen sillalla 1910-luvun alussa. Valokuva Vanhasta puusillasta on otettu Lamminperän talon lähettyvillä. Kuva/Ossi Lamminperä

Puoliso: Pentti Koskinen Metsätalousneuvoja, Ristaniemen isäntä 1963-, s. Korpilahti, k. Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Mikko Koskinen s. Kuru, Ristaniemi.
Liisa Koskinen s. Kuru, Ristaniemi.
Matti Koskinen s. Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 88
VII Juho Heikinpoika Iso-Kartano, (Taulusta 69, isä Heikki Iso-Kartano) Iso- kartanon rusthollari 1846-1860., s. 18.03.1814 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 29.04.1839 Teisko Heta Sofia Matintytär Iso-Kartano o.s. Jyväkorpi s. 22.09.1814 Teisko, Teiskola.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Kuuslahti ent. Jyväkorpi e. Mustalahti, Teiskolan Jyväkorven ja Kuuslahden torppari., s. 17.05.1782 Teisko, Kovero ja Maria Erkintytär Kuuslahti ent. Jyväkorpi o.s. Yli-Rantala, s. 11.01.1781 Teisko, Kahanpää.

Lapset:
Johanna Kustava Polviander o.s. Iso-Kartano , s. 16.08.1839 Teisko, Värmälä. Tauluun 89
Kalle Efraim Iso-Kartano s. 14.10.1841 Teisko, Värmälä.
Eeva Kristiina Iso-Kartano s. 21.04.1844 Teisko, Värmälä.
Maria Liisa Iso-Kartano s. 11.03.1847 Teisko, Värmälä.
Juho Iso-Kartano s. 19.09.1849 Teisko, Värmälä.
Robert Värmälä ent. Kärki e. Iso-Kartano , s. 07.06.1852 Teisko, Värmälä. Tauluun 90
Heikki Herman Iso-Kartano s. 27.12.1856 Teisko, Värmälä.
Emma Vilhelmiina Iso-Kartano s. 16.09.1860 Teisko, Värmälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 89
VIII Johanna Kustava Juhontytär Polviander o.s. Iso-Kartano, (Taulusta 88, isä Juho Iso-Kartano) s. 16.08.1839 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 03.07.1861 Teisko Eelis Aleksanteri Kaarlenpoika Polviander Kirjanpitäjä, Eelis muutti Messukylän Hatanpäältä 12.10.1832 Teiskon Savon kylän Ala-Viitaniemeen. Eelis muutti Teiskosta 1.11.1864 perheineen Tyrväntöön., s. 15.09.1826 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 27.10.1916 Tyrväntö.
Vanhemmat: Kaarle Kustaa Iisakinpoika Polviander, Porin rykmentin lipunkantaja Suomen sodassa 1808-1809., s. 04.03.1788 Mouhijärvi, k. 28.09.1876 Kuru ja Juliana Antintytär Polviander, Juliana on merkitty syntyneeksi Ruovedella, mutta rippikirjassa ei ole siitä merkintää syntyneissä, Hainarin taloudenhoitaja ja emäntä, Juliana kuoli 41-vuotiaana ''pöhöttymään''., s. 04.05.1788 Ruovesi, k. 26.02.1830 Kuru, Hainari, Kivioja.

Lapset:
Selma Johanna Polviander s. 07.07.1862 Teisko, Savo, Ala-Viitaniemi.
Aina Sofia Polviander s. 22.11.1863 Teisko, Savo, Ala-Viitaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 90
VIII Robert Juhonpoika Värmälä ent. Kärki e. Iso-Kartano, (Taulusta 88, isä Juho Iso-Kartano) Vähä-Kartanon rusthollin Kärjen torpan isäntä. Niemi-Kartanon itsellinen., s. 07.06.1852 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 16.3.1872 Teisko Anna Kristiina Heikintytär Värmälä ent. Kärki o.s. Tervakivi. (Taulu 608) s. 13.3.1850 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat: Heikki Juhonpoika Tervakivi, Teiskon Värmälän itsellinen., s. 15.1.1824 Teisko, Värmälä, k. 25.7.1870 Teisko, Värmälä, Vähä-Kartano ja Anna (äpärä) Mariantytär Tervakivi o.s. Rajala, Anna muutti Teiskosta 8.11.1836 Kangasalle, Anna muutti Kangasalta 14.3.1842 Teiskoon., s. 16.4.1816 Teisko, Kämmenniemi, Mikkola.

Lapset:
Kustaa Robert Kärki s. 14.6.1872 Teisko, Värmälä, Vähä-Kartano, k. 26.4.1875 Teisko, Värmälä, Vähä-Kartano.
Olga Gustava Värmälä s. 29.12.1873 Teisko, Värmälä, Vähä-Kartano, Kärki.
Kalle Efraim Kärki s. 9.7.1876 Teisko, Värmälä, Vähä-Kartano, k. 21.1.1877 Teisko, Värmälä, Vähä-Kartano.
Emma Vilhelmina Värmälä s. 1.11.1877 Teisko, Värmälä, Vähä-Kartano, Kärki.
Hilda Maria Värmälä s. 12.1.1880 Teisko, Värmälä, Niemi-Kartano.
Robert Rafael Värmälä s. 3.6.1882 Teisko, Värmälä, Niemi-Kartano.
Helmi Sofia Värmälä s. 29.4.1884 Teisko, Värmälä, Niemi-Kartano.
Eino Valdemar Värmälä s. 27.9.1886 Teisko, Värmälä, Niemi-Kartano.
Kaarle henrik Värmälä s. 24.1.1889 Teisko, Värmälä, Niemi-Kartano.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 91
VII Eeva Kaisa Heikintytär Lörpys o.s. Iso-Kartano, (Taulusta 69, isä Heikki Iso-Kartano) s. 16.05.1821 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 18.06.1844 Teisko Heikki Kustaanpoika Lörpys. (Taulu 1556) Lörpyksen isäntä., s. 07.03.1819 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Kustaa Aatu Heikinpoika Lörpys e. Helman, Muurarimestarin poika. Kustaa kuoli 52-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 13.03.1795 Teisko, Lintuniemi, k. 06.01.1848 Kuru, Petäjälammi ja Valpuri Yrjöntytär Lörpys, s. 10.04.1797 Kuru, Petäjälammi, k. 07.04.1876 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Kustaa Aatu Järvenpää e. Lörpys , s. 23.04.1845 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 92
Eveliina Vilhelmiina Solin o.s. Lörpys , s. 06.06.1847 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 99
Kalle Aleksanteri Lörpys s. 12.05.1850 Kuru, Petäjälammi.
Fabian Tiura e. Lörpys , s. 08.05.1852 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 101
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 92
VIII Kustaa Aatu Heikinpoika Järvenpää e. Lörpys, (Taulusta 91, isä Heikki Lörpys) Kurun Petäjälammin Lörpyksen talon poika, Kapeen Yläkapeen 1868-1871, Keihäslahden Löyttyjärven 1871, Poikeluksen Kataiston 1872, Ristaniemen Yläkosken 1873, Keihäslahden löyttyjärven 1874-1878 renki. Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torppari 1878-1883, Ala-Toikon Tiuran torpan itsellinen 1883-1900, Olkitaipaleen Kastarin mäkitupalainen 1900-, s. 23.04.1845 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 06.06.1870 Kuru, Lörpys Kustava Juhontytär Järvenpää Kustava oli piikana ja lähti 3.2.1869 Alanen Jutilasta Teiskosta Kuruun Kapeen Aution torppaan piiaksi, sieltä tullessaan vuonna 1970 Kapeen Alakapeeseen hän oli raskaana ja synnytti pojan ja meni naimisiin renki Kustaa Heikinpojan kanssa., s. 11.05.1850 Teisko.

Lapset:
Kalle s. 25.03.1870 Kuru, Kapee, Yläkapee, k. 04.07.1871 Kuru, Poikelus, Kataisto.
Miina s. 16.08.1871 Kuru, Kapee, Yläkapee.
Johannes s. 08.01.1873 Kuru, Olkitaipale, Kataisto.
Kalle s. 20.06.1875 Kuru, Keihäslahti, Löyttyjärvi, k. 15.06.1889 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura.
Eetu s. 04.05.1877 Kuru, Keihäslahti, Löyttyjärvi.
Edla Maria Leppälahti o.s. Leino , s. 15.08.1880 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö. Tauluun 93
Manda Leppälahti o.s. Leino s. 13.12.1882 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö.
Hilda Josefiina s. 02.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura.
Matti Arviiti Mäkinen , s. 24.08.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura. Tauluun 94
Jenny s. 25.12.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 93
IX Edla Maria Kustaantytär Leppälahti o.s. Leino, (Taulusta 92, isä Kustaa Järvenpää) 28.10.1896 Edla muutti Tampereelle piiaksi ja Tampereelta 30.10.1897 Teiskoon palvelustytöksi ja Teiskosta 5.11.1900 palvelustytöksi Kurun Olkitaipaleen Taipaleeseen nimismies Arttur Valdemar Alarik Ferneliukselle (s. 25.3.1861 Helsinki) ja rouva Emma Maria Neppenströmille (s. 27.11.1856). Fernelius asui Taipaleen talossa ja oli Kuru-Teisko piirin nimismies 1899-1902 ja käräjät istuttiin Vaakaniemen Toikolla. Fernelius oli armeijan palvelukseen kelpaamaton, muutti vaimonsa Emman kanssa Kurusta 21.2.1903 Orivedelle. Edla muutti Taipaleesta Vaakaniemen Leppälahteen piiaksi vuonna 1901, vuonna 1902 Edla muutti Olkitaipaleen Kastariin itselliseksi, jonka jälkeen hän muutti takaisin Vaakaniemen Leppälahteen ja meni naimisiin Leppälahden pojan Eliaan kanssa. Edla kuoli 22-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 15.08.1880 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 05.08.1903 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Vihitty 27.03.1903 Kuru, Leppälahti / Artturi E. Lehtinen Elias Eliaanpoika Leppälahti. (Taulu 849). (Taulu 850) Elias oli asevelvollisuuteen kelpaamaton., s. 13.09.1878 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.09.1960 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Elias Juhonpoika Leppälahti, Leppälahden isäntä, II:n vaimo Olka oli Eliasta 36 vuotta nuoremsi., s. 06.09.1841 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 06.03.1904 Kuru, Vaakaniemi ja Miina Markuksentytär Leppälahti o.s. Sillanmäki, s. 03.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 12.08.1887 Kuru, Vaakaniemi.
Lias, Fredriika ja Viljo Leppälahden hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Hilja Maria Leppälahti s. 17.07.1903 Kuru, Vaakaniemi, (kaksonen).
Elias Rudolf Leppälahti s. 17.07.1903 Kuru, Vaakaniemi, (kaksonen), k. 08.08.1903 Kuru, Vaakaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 94
IX Matti Arviiti Kustaanpoika Mäkinen, (Taulusta 92, isä Kustaa Järvenpää) Itsellinen, veneenrakentaja. Matti asui itsellisenä Olkitaipaleen Kastarissa, missä meni naimisiin ja sai pojan Reino., s. 24.08.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura, k. 02.12.1970 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö. Matti Mäkinen rakensi Petäjistö-nimisen talonsa Hätälänperälle 1927 ja 1928.
Mäkinen oli monipuolinen rakentaja. Kurun nykyinen vaivaisukko on hänen tekemänsä vuoden 1936 paikkeilla. Matti Mäkinen teki uuden vaivaisukon vanhan mallin mukaa,

Matti Mäkisen ohjeet veneenrakentajalle:
- Veneen tulee olla vakava ja ehdottomasti vedenpitävä. Sen kumpikin pää, kokka ja peräpää, on nostettava ylös suksen kärjen tavalla, niin että sen kokka nousee eteenpäin kulkiessa laineilla. Tällöin vastatuuleen kulkiessa ei ole hättää ja taas perän nostaminen tekee sen, ettei se vedä vettä perässään.
Pohjarakenne täytyy olla laakapohjainen. Kaksi lautaparia nousee ylöspäin hyvin vähän. Vasta kolmas ja neljäs lautapari nousevat hyvin jyrkästi.

Kunta oli ostanut aikoinaan Metsäkylän talon. Kauppakirjaan tuli ehto, että alueelta on myytävä tontteja tarvitsijoille. Alueella asui aluksi Elias Heino. Hän oli nimittänyt asuntoalueen ''Hätälänperäksi''.
Matti Mäkinen, joka rakensi alueelle viimeisen, kuudennen asumuksen, antoi huumorimiehenä alueelle uuden nimen ''Miljoonaperä''. Alueella on ritirinnan 75 aarin tontteja, joita tie yhdistää.

Me Tienarinmäen mukulat muistamme, kun Matti Mäkinen 1950-60 lukujen vaihteessa teki veneet Tienarin Pentille ja Ojasen Osmolle. Hän rakensi veneet Tienarin riihen kongilla. Kyllä me pojat ihmettelimme hänen taitojaan. Holkki ja tupakki kuului osana veneentekoon. Ojasen vene on vieläkin varastoituna riihen lähellä olevaan latoon. Vedessä se ei ole enää ollut moneen kymmeneen vuoteen, vaan viettää eläkepäiviään ladossa.
Kerran Ojasen Kauko vei veneen Parkkuun Seuratalolle esille, kun siellä oli kalastusaiheinen näyttely ja esittely.

Kurun ensimmäinen vaivaisukko oli Hainarilla asuneen puuseppä Ritas-vainajan tekemä. Kun se mätäni, sai Mäkis-Matti tehtäväkseen uuden veistämisen. Kurun vaivaisukko kuvaa invalidia, jolta on jalka poikki. Vaivaisukon veistäminen kesti kolme viikkoa. Vaivaisukko muistuttaa melko tarkoin edeltäjäänsä käsi - ja jalkapuoli-invalidia.
Edelliseltä vaivaisukolta puuttui pari sormea, mutta nykyisellä ovat kaikki sormet. Ihmiset alkoivat puhua, että vaivaisukolla oli silloisen Kurun pastori Penttilän kasvonpiirteet. Mäkis-Matti sanoo, ettei hän itse tiedä asiasta, mutta on mahdollista, että siinä on jotain pastorin piirteitä, koska ihmiset sen piirteet siitä tunsivat. Vaivaisukko valmistui vuonna 1936. kaappi ja ukkoa ympäröivä rautaside ovat Ritas-vainajan tekemät. Puurunko on ympäröity pellillä.

Matti Mäkinen oli käymässä poikansa tykönä Kapeen kylässä. Oli syysjäiden aika ja Matti oli aika huppelissa, kun lähti kotia kohti potkukekalla yli järven. Pimeätä kun oli niin Matti suunnisti vähän väärin ja joutui pappilan rantaan, vaikka piti mennä Parkkuunlahden perään.
Matti huomasi tämän erehdyksen, mutta ei ollut tästä millänsäkään, vaan päätti poiketa pappilaan lämmittelemään. Niin sitten hän meni kolistelemaan pappilan kuistin ovea ja hetken päästä rovasti Numminen tuli yöpaitasillaan lyhtyä kantaen sisältä aukaisemaan oven ja Mattihan siellä oli.
Niin rovasti kysyi, että mitä asiaa Mäkisellä niin yöllä on, johon matti sanoi: - Poikkesin vaan kysyyn herra rovastilta, että onko tälläisellä miehellä, kun minä olen, minkäänlaista tulevaisuutta tähtein tuolla puolella.
Siihen rovasti sanoi, että Mäkinen menee nyt vaan kotiin nukkumaan ja puhutaan sitten toiste siitä.
Mahtoivatko sitten siitä myöhemmin keskustella.

Vaalitoimituksiin sisältyi myös huumoria. Mäkis-Matti Parkkuusta oli aina valmis kujeiluun ja huumoriin. Niimpä hän ensimmäisissäkinvaaleissa kyseli vaaliavustajaa, vaikka olisi varmasti itsekin osannut äänestää. Seuraavissa vaaleissa Matti Tanhuamäki tätä muistellen kysyi puolestaan vaalilautakunnan puheenjohtajalta, että jokos Mäkis-matti on oppinut äänestämään. Ensimmäisiin vaaleihin naiset tulivat hieman arkaillen, toimitusta peläten yhdessä ryhmässä, kertoi Matti Tanhuamäki.
Vanhalla Laurilalla, joka toimi vaaliavustajana, oli näissä vaaleissa paljon opastettavia Ristaniemen koulun vaalihuoneustossa.

Matti Mäkinen oli Ylä-Poikeluksessa kaivoa tekemässä. Yöllä oli kova sade laottanut kaivon täyteen maata. Aamulla Mäkistä harmitti kaivotyö niin paljon, että pyysi isännältä viinaryyppyä.
Kun isäntä yhden ryypyn oli antanut, Mäkinen pyysi toista, kun se ''teki niin hyvää'', johon isäntä vastasi:
- Niin muodoin, jos tätä jatketaan niin tää menee juopotteluksi.

Mäkis-Matti oli eräs Parkkuun työväentalon rakentajista. Myöhemmin pidetyissä tilaisuuksissa soittajina esiintyivät Kangasniemen Heikki, Jokelan Paavo ja Poikeluksen vävy.
Myös Mäkis-Matti oli esiintyjänä raittiusjuhlassa, jossa hän piti tervehdyspuheen. Huumorinsa mukaan Mäkis-Matin kerrotaan tässä puheessaan esittäneen, miten kotiviinan valmistus tapahtuu.

Matti Mäkinen oli Taipaleessa traktorirekeä tekemässä. Jossain työvaiheessa isäntä vaati tarkempaa työn jälkeä, johon Mäkinen huomautti:
- Ei sitä mitata ronometrillä.

Matti Mäkinen teki Kurun kirkon eteen vaivaisukon. Myöhemmin hän kertoi:
- Siinä minulla oli töitä, että minä sain sille nuoremmalle pojalleni niin kauaskantoisen katsee.
Matti Mäkinen oli pätevä veneenrakentaja.

Puoliso: Vihitty 23.08.1908 Kuru Hilma Aliina Iivarintytär Mäkinen o.s. Toivio ent. Tönnroos Palvelustyttö, Hilma muutti Parkanosta 12.11.1905 Poikeluksen Lähteenmäkeen ja muutti nimensä Toivioksi., s. 26.05.1889 Parkano, k. 12.09.1961 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö.
Vanhemmat: Iivari Juhonpoika Törnroos, Suutarina Olkitaipaleen Lahdenperässä 1877-1879, Karjulan Koskella 1879-1880, muutti suutariksi perheineen Parkanoon 15.11.1880., s. 23.03.1858 Kuru, Keihäslahti ja Justiina Juhontytär Törnroos, s. 19.06.1845.
Kuvassa on Matti Mäkisen 1960-luvun vaiheilla Ojasen Osmolle rakentama vene esitteillä Parkkuun Seuratalolla järjestetyissä kala-aiheisessa näyttelyssä 2000-luvun alussa.

Lapset:
Reino Valdemar Mäkinen , s. 04.09.1909 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 95
Dagmar Sulamit Mäkinen , s. 31.12.1910 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 96
Onni Mäkinen
Onnin vanhempi sisko kuoli Kuru-laivan haaksirikossa 6.9.1927 ja kurulaisten vainajien siunaustilaisuus pidettiin Tammikankaalla. Lähes koko pitäjän väki kokoontui kirkkomaalle, kun Kuru-laivan uhrit siunattiin haudan lepoon. Eikä ihmekään, sillä lähes jokaisella oli omaisia, sukulaisia tai tuttavia hukkuneiden joukossa. Kurun hautausmaalle on tapauksen muistoksi pystytetty muistomerkki.
Viljo Mäkinen
Lauri Mäkinen . Tauluun 98
Tarmo Mäkinen Muurari, k. noin 2010 Kuru. Tarmo Mäkinen oli muuraamassa Ojasen Kalevin mökille kuvassa näkyvää piippua. Kun Tarmo sai piipun valmiiksi ja oli lähtöä tekemässä, niin Tarmo huusi:
- Mikäs ''isännältä'' unohtui. Kalevi oli vielä katolla keräämässä roskia, kun Tarmo huusi ja havahtui ; savuviinat. Kalevi laskeutui ripeästi alas katolta, haki kirkasta pullon antaen sen Tarmolle.
- Muistippas, sanoi Tarmo virne suupielissään.

Muurauspäivän jälkeen Ojasen Tauno sanoi Mäkisen Tarmolle:
Minä käyn viruttamassa nämä muurausvälineet seuraavaa päivää varten tuossa Nimettömän ojan rannassa.
Tarmo tiuskaisi vihaisesti:
- Ei niitä viruteta, ne pestään ja hyvin.

Aina, kun työ luisti hyvin Tarmon mielesta, joka oli tarkka tellingeistä, laastista ja tiilistä nimenomaan, että hänen ei tarvinnut muuratessaan nostaa käsiään tiiltä ottessaan, eikä myöskään kumartua, vaan tiilen minkä hän otti piti olla juuri niin, että hän suorin käsin sai napattua se tiilikasasta, hän lauloi ja myhäili vanhoja kunnon sävelmiä. Silloin meillä apumiehilläkin oli hetken helpottunut olo.
Mestari mikä mestari. Kyllä siinä päivän mittaan aina muutama kaljapullo kului, mutta se kuului Tarmon työnrytmiin ja pääasia, että leivinuuni ja piippu syntyivät ja vielä komeat sellaiset.

Ojasen Kalevin ottaessa kuvaa Tarmosta, niin hän sanoi:
- Odota vähän ja hän pyyhkäisi suurimmat nenästä vuotaneet eritteet suureen kintaaseensa ja sanoi: - Nyt voi ''isäntä'' kuvata.
Tarmo Mäkinen muuraamassa kalevi Ojasen kesämökin piippua ja leivinuunia vuonna 1994.
Seppo Mäkinen
Jenny Mäkinen s. 24.02.1913 Kuru, Olkitaipale, k. 19.06.1930 Kuru, Olkitaipale.
Matti ja Hilma Mäkisen ja tyttärensä Jennyn hauta Kurun Tammikankaalla.
Siiri Mäkinen
Liisa Mäkinen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 95
X Reino Valdemar Mäkinen, (Taulusta 94, isä Matti Mäkinen) s. 04.09.1909 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 11.01.1997 Kuru.
Ida ja Reino Mäkisen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Puoliso: Iita Elisabet Mäkinen o.s. Keskikapee. (Taulu 780) s. 17.09.1907 Kuru, Pohjankapee, Alakapee, k. 20.06.1949 Kuru.
Vanhemmat: Jaakko Manunpoika Keskikapee e. Alakapee, s. 13.07.1877 Kuru, Pohjankapee ja Hilma Maria Eeliksentytär Keskikapee o.s. Markkula, s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 96
X Dagmar Sulamit Mäkinen, (Taulusta 94, isä Matti Mäkinen) Tehtaan työntekijätär, hukkui Kuru-laivan mukana., s. 31.12.1910 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.09.1929 Tampere ,Näsijärvi. S/s KURUN HAAKSIRIKOSSA MENEHTYNEET:



Seuraava luettelo on peräisin Orvo Kärkösen tuoreeltaan onnettomuuden jälkeen kirjoittamasta kirjasta "Näsijärven murhenäytelmä".

Kärkönen luettelee 133 hukkuneen nimet. Kurun kunnasta vaipui laivan mukana 45 ihmistä, Teiskosta (enin osa länsi-teiskolaisia) 29 ja Tampereelta 28 ihmistä. Ruovesiläisiä hukkui 9, ikaalislaisia 4, ylöjärveläisiä 3, messukyläläisiä 3 ja parkanolaisia 2. Akaan pitäjästä, Alahärmästä, Karkusta, Korpilahdelta, Pohjois-Pirkkalasta, Punkalaitumelta, Sääksmäeltä, Urjalasta, Viljakkalasta ja Virtain pitäjästä menehtyi kustakin yksi ihminen.

Tämä on virkavallan virallinen tilasto, mutta yleisimmin käytetty epävirallinen tieto kertoo, että Kurun uhreja olisi ollut viisi enemmän eli 138. Ristiriitaisuudet johtuvat siitä, että tarkkaan ei tiedetä, montako matkustajaa laivaan oli loppujen lopuksi tullut.

Keitä nuo viisi tämän luettelon ulkopuolista olivat, jää historian hämärään.

Virallisen tiedon mukaan hukkuneista 65 oli naisia, 68 miehiä. 18-vuotiaita tai nuorempia Näsijärvi vei 23. Nuorin hukkunut oli 5-vuotias tyttö Messukylän pitäjästä, toiseksi nuorin 12-vuotias koulupoika Kurun pitäjästä.

Pelastuneita oli 22. Kuuden ihmisen ruumiita ei koskaan löydetty.



AKAAN PITÄJÄSTÄ

Maalari Vihtori Ilmari Ojanen, synt. 25. 5. 1895. Jälkeenjääneet: puoliso ja poika.



ALAHÄRMÄN PITÄJÄSTÄ

Työmies Arvi Kustaa Vuosimaa, synt. 1. 7. 1905



IKAALISTEN PITÄJÄSTÄ

Talollisen tytär Tyyne Vilhelmiina Hiitti, synt. 18. 12. 1913

Talollisen tytär Aili Maria Jokijärvi (Marjamäki), synt. 27. 1. 1912

Talollisen tytär Lempi Katri Jokijärvi (Marjamäki), synt. 23. 11. 1915

Tehtaantyöntekijätär Fanni Raiskio, synt. 20. 6. 1913



KARKUN PITÄJÄSTÄ

Työmies Nyyrikki Ilmari Immeri Jokinen, synt. 26. 9. 1904



KORPILAHDEN PITÄJÄSTÄ

Työmies Väinö Ehonen, synt. 1901



KURUN PITÄJÄSTÄ

Emäntä Aleksandra Ala-Kapee, synt. 15. 7. 1874. Jälkeenjääneet: puoliso ja 4 lasta.

Koululainen Väinö Matias Ala-Kapee, synt. 14. 9. 1917, edellisen poika.

Nimismies Kalle Heikki Hakkarainen, synt. 6. 11. 1872. Jälkeenjääneet: puoliso ja 6 lasta.

Tilallisen tytär Martta Elisabeth Hangaslammi, synt. 22. 12. 1909

Lohkotilallinen Heikki Hietakangas, synt. 15. 1. l876. Jälkeenjääneet: puoliso ja 7 lasta.

Talollinen Kalle Oskari Hietalahti, synt. 25. 1. 1872. Jälkeenjääneet: puoliso ja 7 lasta.

Vuokraaja Isak Höök, synt. 5. 11. 1883. Jälkeenjääneet: puoliso ja 7 lasta.

Emännöitsijä Tyyne Matilda Järvenpää, synt. 9. 3. 1885. Leski.

Palvelijatar Margareeta Järvinen, synt. 19. 4. 1914

Koululainen Seppo Erland Adolf Kalliojärvi, synt. 20. 10. 1916.

Tilallisen poika Toivo Arvid Koivisto, synt. 20. 10. 1906.

Torpparin vaimo Elsa Sofia Korpi (Lahtinen), synt. 20. 10. 1879. Jälkeenjääneet: 6 lasta.

Torppari Mikko Korpi (Lahtinen), synt. 29. 6. 1873. Jälkeenjääneet: 6 lasta. Edellisen puoliso.

Tarjoilijatar Aini Esteri Korpinen, synt. 10. 5. 1902

Työnjohtaja Arvid Koskinen, synt. 18. 12. 1878. Jälkeenjääneet: puoliso ja 2 lasta.

Tehtaantyöntekijätär Eliina Koskinen, synt. 25. 3. 1904.

Tehtaantyöntekijätär Hilma Maria Kylänen, synt. 15. 11. 1907

Työmies Frans Matias Lahti, synt. 19. 9. 1875. Jälkeenjääneet: 6 lasta.

Työmiehen vaimo Matilda Lahti, synt. 13. 3. 1880. Jälkeenjääneet: 6 lasta. Edellisen puoliso.

Tehtaantyöntekijätär Elli Johanna Lahtinen, synt. 21. 7. 1906

Tehtaantyöntekijätär Sisko Siviä Lahtinen, synt. 23. 9. 1911

Työmies Matti Lamminen, synt. 14. 11. 1909

Kansimies Matti Lepistö, synt. 27. 3. 1887

Tarjoilijatar Irja Annikki Leppäoja, synt. 12. 7. 1910

Maanviljelijän poika Ensio Rudolf Lähteenmäki, synt. 2. 2. 1908

Maanviljelijän tytär Esteri Akia Lähteenmäki, synt. 17. 2. 1910

Maanviljelijän poika Viljo Johannes Lähteenmäki, synt. 1. 9. 1902

Muurari Vihtori Manninen, synt. 19. 3. 1874. Jälkeenjääneet: puoliso ja ottotytär.

Opettajatar Anna Amanda Moisio, synt. 22. 10. 1901

Maanviljelijä Juho Arvid Myllymaa, synt. 22. 8. 1875. Jälkeenjääneet: puoliso ja 3 lasta.

Maanviljelijän tytär Aina Heleena Myllymaa, synt. 14. 10. 1909. Edellisen tytär.

Tehtaantyöntekijätär Dagmar Sulamit Mäkinen, synt. 31. 12. 1910

Tilallisen poika Eeti Mäkelä, synt. 10. 4. 1910

Koululainen Jorma Veijo Mäkelä, synt. 12. 4. 1908

Liikeapulainen Anna Maria Nieminen, 19. v.

Työmies Kalle Mauri Nieminen, synt. 30. 1. 1904

Työnjohtaja Lauri Juuse Nieminen, synt. 28. 7. 1892. Jälkeenjääneet: puoliso ja 4 lasta.

Palvelijatar Aili Esteri Nummi, synt. 6. 7. 1912

Tarjoilijatar Elvi Maria Ojanen, synt. 9. 4. 1912

Tehtaantyöntekijätär Manda Tilda Peltomäki, synt. 29. 5. 1903

Talollisen poika Aaro Martialis Perikangas, synt. 20. 6. 1905

Maanviljelijän tytär Helmi Vilhelmiina Rasi, synt. 1. 10. 1912

Maanviljelijä Toivo Arvid Salo, synt. 18. 4. 1886

Työmies Reino Rikhard Tamminen, synt. 19. 3. 1912

Laivamies Artturi Adolf Thurman, synt. 31. 10. 1906



MESSUKYLÄN PITÄJÄSTÄ

Työmies Kalle Jooseppi Lähdetluoma, synt. 12. 2. 1912

Työmiehen vaimo Josefiina Amanda Virta, synt. 20. 8. 1891. Jälkeenjääneet: puoliso ja 2 lasta.

Lapsi Vilma Terttuli Virta, synt. 23. 2. 1924. Edellisen tytär.



PARKANON PITÄJÄSTÄ

Maanviljelijä Juho Kauppila, synt. 14. 10. 1875. Jälkeenjääneet: 3 lasta.

Maanviljelijän vaimo Hulda Maria Kauppila, synt. 30. 7. 1879. Edellisen puoliso.



POHJOIS-PIRKKALAN PITÄJÄSTÄ

Lämmittäjä Jaakko Vilhelm Fonsell, synt. 24. 7. 1912



PUNKALAITUMEN PITÄJÄSTÄ

Leskivaimo Amanda Josefiina Ojanen, synt. 1860



RUOVEDEN PITÄJÄSTÄ

Työnjohtaja Teofilus Helenius, synt. 13. 10. 1889

Perämies Johannes Leppänen, synt. 27. 8. 1905

Talollisen poika Lauri Lindholm, synt. 27. 7. 1907

Koululainen Toivo Olavi Lindqvist, synt. 30. 9. 1912

Leskirouva Aurora Moisio, synt. 9. 3. 1860

Kansimies Aarre Jooseppi Nieminen, synt. 22. 12. 1904

Neiti Iina Heleena Ojanen, synt. 23. 11. 1911

Metsätyönjohtaja Johannes Sulonen, synt. 21.12.1882. Jälkeenjääneet: 4 lasta.

Rouva Emma Sulonen, synt. 2. 2. 1893. Jälkeenjääneet: 4 lasta. Edellisen vaimo.



SÄÄKSMÄEN PITÄJÄSTÄ

Työmies Anton Back, synt. 7.11.1895



TAMPEREEN KAUPUNGISTA

Rakennustyömies Sulo Oskar Ahlgren, synt. 18. 1. 1885. Jälkeenjääneet: ottotytär.

Rouva Ellen Edith Ahlgren, synt. 9. 11. 1879. Jälkeenjääneet: ottotytär. Edellisen puoliso.

Koneenhoitaja Väinö Hannula, synt. 6. 11. 1886. Jälkeenjääneet: puoliso ja poika.

Tehtaantyöntekijätär Kerttu Kaarina Henell, synt. 6. 6. 1906

Palvelijatar Suoma Aliina Hietala, synt. 3. 2. 1901

Tehtaantyöntekijätär Taimi Amanda Hietalahti, synt. 28. 2. 1909

Konttoristi Anton Valdemar Hirvelä, synt. 11. 9. 1885. Jälkeenjääneet: puoliso.

Rouva Laura Amalia Jokinen, o.s. Järvinen, synt. 24. 4. 1898. Jälkeenjääneet: puoliso.

Oikolukija Eedla Edit Järvinen, synt. 18. 10. 1903

Konttoristi Katri Vilhelmiina Järvinen, synt. 25. 11. 1899

Pesijätär Olga Koivu, synt. 27. 5. 1901. Jälkeejääneet: 2 lasta.

Tehtaantyöntekijätär Olga Kaarina Koskela, synt. 23. 11. 1906

Sanomalehdentoimittaja Veikko Leuku, synt. 19. 5. 1891. Jälkeenjääneet: puoliso ja 5 lasta.

Tehtaantyöntekijätär Helmi Alise Lindfors, synt. 5. 3. 1897

Tehtaantyöntekijätär Hilja Irene Lindfors, synt. 3. 3. 1899

Autonkuljettaja Lauri Lindroos, synt. 21. 8. 1901

Tehtaantyöntekijätär Klaara Katri Nieminen, synt. 12. 8. 1904

Rouva Laila Tuovi Mannila, o.s. Palmroos, synt. 16. 2. 1898. Jälkeenjääneet: puoliso.

Konttoristi Sally Adele Palmroos, synt. 8. 12. 1899

Ylioppilas Reino Akseli Palmroos, synt. 29. 11. 1906

Koneenhoitaja Johan Viktor Prikander, synt. 22. 6. 1879. Jälkeenjääneet: puoliso.

Tehtaantyöntekijätär Impi Josefiina Päivärinta, synt. 2. 9. 1911

Kirjaltaja Kaarlo Edvart Salmi, synt. 16. 7. 1907

Tehtaantyöntekijätär Ellen Maria Salmi, synt. 28. 12. 1910

Sähkömonttööri Unto Johannes Salminen, synt. 22. 2. 1911

Neiti Liisa Mirjami Salo, synt. 25. 2. 1912

Luennoitsija Kalle Ignatius Suotaala, synt. 11. 2. 1900. Jälkeenjääneet: puoliso ja lapsi.

Kansanedustaja Ida Johanna Vihuri, synt. 18. 8. 1882



TEISKON PITÄJÄSTÄ

Maanviljelijä Kalle Yrjö Ala-Rantala, synt. 18. 4. 1884. Jälkeenjääneet: puoliso ja 3 lasta.

Tilallinen Aatu Hankaniemi, synt. 10. 10. 1873. Jälkeenjääneet: puoliso.

Tilallisen tytär Maria Heikkilä, synt. 18. 10. 1878

Maanviljelijä Vilho Matias Heikkilä, synt. 13. 12. 1893. Jälkeenjääneet: puoliso ja lapsi.

Tilallisen tytär Aili Esteri Järvinen, synt. 22. 11. 1909

Palvelijatar Hilma Aliina Järvinen, synt. 5. 4. 1895

Tilallisen tytär Iida Aurora Järvinen, synt. 10. 3. 1903

Tilallisen tytär Maria Vilhelmiina Järvinen, synt. 27. 1. 1905

Tilallisen poika Reino Matti Henrik Järvinen, synt. 12. 8. 1911

Työnjohtaja Albert Vilhelm Kallio, synt. 27. 11. 1907

Talollisen tytär Hulda Johanna Lammi, synt. 22. 7. 1890

Lohkotilallinen Esaias Lehtonen, synt. 8. 6. 1879. Jälkeenjääneet: puoliso ja 3 lasta.

Työmies Kalle Olavi Leppänen, synt. 1911

Tilallisen poika Väinö Yrjö Moisio, synt. 10. 4. 1903

Tilallisen vaimo Hilma Myllymäki, synt. 7. 2. 1868. Jälkeenjääneet: puoliso ja 8 lasta.

Tilallinen Oskari Samuel Mäenpää, synt. 15. 11. 1882. Jälkeenjääneet: puoliso ja tytär.

Rakennusmestari Arvo Patrik Mäkelä, synt. 16. 4. 1899

Tilallisen tytär Saima Matilda Niemi, synt. 12. 3. 1910

Tilallisen poika Arvo Rikhard Nieminen, synt. 1. 1. 1906

Tehtaantyöntekijätär Tilda Josefiina Nieminen, synt. 16. 1. 1903

Emäntä Iida Eedit Rajala, synt. 15. 2. 1888. Jälkeenjääneet: puoliso ja lapsi.

Itsellinen Eelis Salmi, synt. 28. 8. 1872. Jälkeenjääneet: puoliso ja 2 lasta.

Tilallisen tytär Hilma Maria Salmi, synt. 24. 2. 1895

Itsellinen Kalle Kustaa Salminen, synt. 17. 7. 1858

Tilallinen Arvo Samuli Siukola, synt. 20. 8. 1902

Tilallisen vaimo Katri Viola Siukola, synt. 2. 6. 1902. Edellisen puoliso.

Tilallinen Väinö Evert Siukola, synt. 8. 8. 1886. Jälkeenjääneet: puoliso ja 5 lasta.

Koululainen Väinö Olavi Ylijoki, synt. 24. 11. 1916

Herastuomari Kustaa Aadolf Yli-Rantala, synt. 1. 4. 1864



URJALAN PITÄJÄSTÄ

Leskiemäntä Maijastiina Salo, synt. 23. 7. 1864



VILJAKKALAN PITÄJÄSTÄ

Teurastaja Konsta Hirvo, 48. v.



VIRTAIN PITÄJÄSTÄ

Emäntä Hilma Eliina Iso-Aho, synt. 17. 9. 1862



YLÖJÄRVEN PITÄJÄSTÄ

Työmies Paavo Mateus Jylhä, synt. 30. 3. 1913

Talollisen tytär Eliina Vilhelmiina Vormisto, synt. 5. 11. 1891

Talollisen poika Paavo Erland Vormisto, synt. 25. 10. 1905

.
Aamulehden etusivu syyskuulta 1929 Kuru-laivan haaksirikosta.

Puoliso: Heikki Rikard Mäkinen. (Taulu 176) s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi, k. 01.03.1932 Kuru, Olkitaipale, Kylänen.
Vanhemmat: Oskari Rikardi Matinpoika Mäkinen, Oskari syntyi Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikossa, muutti vuonna 1905 Leppälahden Sarvijärven torppaan itselliseksi, meni naimisiin siellä ja sai siellä Heikki-pojan ja muutti 1908 takaisin Ylä-Toikolle rengiksi, missä sai Antti- pojan ja opetteli teurastajan taidot isältään. Oskari osti Olkitaipaleen Kyläsen 1920-luvulla, jonne muutti hänen Heikki poikansa. Oskari ja Linda asuivat Olkitaipaleen Suutalassa., s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. Kuru, Olkitaipale, Suutala ja Linda Maria Mäkinen o.s. Sarvijärvi, s. 11.12.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 06.10.1967 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
Suutalan Mäkisten sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Heikki Veikko Mäkinen , s. 17.01.1927 Kuru, Olkitaipale, Kylänen. Tauluun 97
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 97
XI Heikki Veikko Mäkinen, (Taulusta 96, isä Heikki Mäkinen) Veikko jäi orvoksi äitinsä kuoleman jälkeen ja Oskari-vaari ja Linda-mummu ottivat Veikon omakseen ja kasvattivat häntä hyvin. Kuorma-autoilija ja Parkkuun kylän pelimanni, humoristi., s. 17.01.1927 Kuru, Olkitaipale, Kylänen, k. 12.09.1999 Kuru, Olkitaipale, Suutala.

Salosen ahteessa karja-auton lava nousi pystyyn ja lastina olleet eläimet putosivat maantielle. Ensimmäisenä tuli iso sika ja sitten vasikoita. Suutalan (Mäkinen) Veikko oli tämän tapauksen silminnäkijä ja moitti sikaa sanoen:
- ''Katto ny vähän kuinka kaveries kävi''. Sika kun käveli sivulleen vilkaisematta mäkeä alaspäin.

Suutalan kohdalla oli kuorma-auto tehnyt topin eikä suostunut käynnistymään. Vanha Salonen tuli kohdalle ja kysyi:
- Oletteko jo niistänyt sen nenän?
Jälleen koetettiin ja auto lähti heti käymään. Kaikki olivat ihmeissään.

Suutalan Veikko oli tienarinmäen poikien kanssa viettämässä syystalvista iltaa Näsijärven rantamilla, saunoen, soittaen, laulaen ja hieman näkäräisiäkin ottaen. Yksi henkilö porukasta oli onnikkakuskina Tampereella, kun Veikko katsellessaan ulos melko talvista maisemaa tokaisi yht'äkkiä:
- Mites ne liikennelaitoksen liukkaudet?
Valokuvassa vuosien 1935-1940 välillä Kalliomäen talo ja omenapuiden vieressä Veikko Mäkinen (tuleva pelimanni), Osmo, Aino, Kalle Jaakko-isä, Lyyli-äiti, Helvi, Reepa ja tuntematon.

1. puoliso: Elisabeth Mäkinen o.s. Pajulahti s. 28.08.1924 Kuru, Olkitaipale, k. noin 30.07.1990 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
TV-2 kuvasi Veikko Mäkisen muistokonsertin Parkkuun seuratalolla 21.6.2000. Veikko aloitti sävellys - ja snoitustyönsä verrattain myöhäisessä iässä 1970-luvulla. Sävellyksiä ehti syntyä reippaasti yli sata. Hän oli taitava riimittäjä. Parkkuun kylä, maisemat ja ihmiset antoivat hänelle aiheita, joita hän käsitteli lämmöllä ja huumorilla. Mm. Kuru-valssi, hulivilipojan laulu, tuttu polku, muistojen Parkkuu, Näsijärven rannalla, mummo, vaari ja kissa, rantapubi ralli ja monia muita sävellyksiä ja sanoituksia.

2. kihloissa: noin 1995 Anni Johanna Tienari o.s. Yläkoski Viitalan emäntä, s. 10.04.1933 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Edvartti Yläkoski, s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi ja Hilda Antintytär Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi, s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.
Veikko Mäkinen kihlattunsa Anni Tienarin kanssa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 98
X Lauri Mäkinen, (Taulusta 94, isä Matti Mäkinen) Lauri asui kotiaan Petäjistöä vuoteen 2004 asti.

Puoliso: Veera Mäkinen

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 99
VIII Eveliina Vilhelmiina Heikintytär Solin o.s. Lörpys, (Taulusta 91, isä Heikki Lörpys) Lörpyksen talon tytär, s. 06.06.1847 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 19.09.1869 Kuru, Rapakko Matti Matinpoika Solin Kauppa-apulainen, maakauppias, perhe muutti 27.9.1876 Viljakkalaan Ala-Lempin taloon, neulomakonekauppias., s. 14.09.1841 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko.

Lapset:
Amanda Vilhelmiina Solin , s. 15.11.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko. Tauluun 100
Elsa Eveliina Solin Elsa oli rippikirjan mukaan kivulloinen., s. 23.04.1874 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko.
Eemeli Matteus Solin s. 01.09.1876 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko, k. 28.12.1876 Viljakkala, Ala-Lempi.
Arvo Lahja Solin s. 09.12.1880 Viljakkala, Ala-Lempi, k. 1882 Viljakkala, Ala-Lempi.
Jenny Maria Solin Jenny sai kansakoulun päästötodistuksen vuonna 1897., s. 1883 Viljakkala, Ala-Lempi.
Saima Sofia Solin Saima sai kansakoulun päästötodistuksen vuonna 1901., s. 22.12.1887 Viljakkala, Ala-Lempi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 100
IX Amanda Vilhelmiina Matintytär Solin, (Taulusta 99, äiti Eveliina Solin) Amanda kävi kansakoulun Viljakkalassa asuessaan, päästötodistus 1.6.1883, s. 15.11.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko, k. 02.06.1916 Tampere.

Puoliso: Vihitty 03.09.1895 Kuru, Hainari Pekka Aleksanteri Kustaanpoika Polviander. (Taulu 1029) Lahdenmäen torppari, Pekan perhe muutti 26.12.1905 Tampereelle, poliisikonstaapeli, s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 25.08.1926 Tampere.
Vanhemmat: Kustaa Henrik Yrjönpoika Polviander e. Kauppila, Kauppilan poika, renkinä Paappasella, Ylä-Toikolla, Ristaniemessä -1851, kotonaan Kauppilassa 1851-52, Nygårdilla eli Tyrkkölässä 1852-54, Petäjälammin Savelassa 1854, jossa vihittiin. Vuonna 1855 Hainarin virkatalon lampuoti eli maanvuokraaja, lautamies, herrastuomari, furriiri=majoittaja, muutti Hainarin virkatalosta vänrikki Kaarle Kustaa Polvianderin kuoleman jälkeen Kurun Keihäslahden Lahdenmäen taloon Kurussa., s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 27.02.1893 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki ja Amanda Charlotta Kaarlentytär Polviander, Kurun Hainarin virkatalon emäntä., s. 05.10.1832 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 31.08.1914 Lapua, Pappila.

Lapset:
Elli Elisabeth Polviander s. 04.08.1896 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 03.09.1896 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Katri Augusta Polviander s. 05.07.1897 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 11.02.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Anna Aliisa Polviander s. 06.12.1899 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1970.
Maria Amanda Polviander s. 16.08.1902 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1908.
Alli Helena Polviander s. 28.12.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1994.
Paavo Polviander s. 1907, k. 1937.
Eeva Polviander s. 1914, k. 2006.
Veli Polviander Alikersantti, s. 1915, k. 14.05.1943 Rajajoki.

POLVIANDER, VELI PEKKA
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti levyseppä
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto 1./JR 48
joukko-osastokoodi 3047
syntymäaika 10.08.1915
synnyinkunta Tampere
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika 14.05.1943
haavoittumispaikka Rajajoki
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 14.05.1943
kuolinpaikka 39.KS
kuolinkunta
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
hautauskunta Tampere
hautausmaa Tampere, Kalevankangas


SUOMEN KAAKKOISIN KYLÄ:

Rajajoki, jota myöskin Perä-Kuokkalaksi kutsuttiin, oli Terijoen pitäjän ja koko Suomenkin kaakkoisin kylä, rajoittuen lännessä Ollilan kylään, etelässä Suomenlahteen, sekä idässä ja pohjoisessa valtakunnan rajana olleeseen Rajajokeen. Valtakunnan rajan välitön läheisyys ja sen vaihtelut eri aikakausina toivat oman leimansa rajakylän elämään. Rajajoelta oli matkaa Terijoen keskustaan 18 km, Viipuriin 96 km ja Pietariin 35 km.
Raja Rajajoelle vuonna 1323

1000-luvun alussa, jolloin Suomi oli vielä heimoasteella, sen sivuilla olevat valtakunnat Ruotsi ja Novgorod pyrkivät laajentamaan vaikutustaan sen alueelle. Pitkien sotavaiheiden jälkeen solmittiin vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauha, joka oli ensimmäinen kirjallinen sopimus jolla vahvistettiin Ruotsin ja Novgorodin välinen raja kulkemaan Rajajoessa.



Vähitellen Suomesta tuli yhä kiinteämpi osa Ruotsia mutta suomalaista asutusta levisi Pähkinäsaaren rajan yli toisellekin puolelle, josta jatkuvat rajakiistat haittasivat yhteiskunnallistakin kehitystä.



Vuonna 1595 solmitussa Täyssinän rauhassa raja Karjalan kannaksen osalta säilyi samana kuin aikaisemminkin, mutta vuonna 1617 solmitussa Stolbovan rauhassa Ruotsi laajensi alueitaan aina Suomenlahden eteläpuolelle saakka.



Pietari Suuren johdolla aloitettiin Venäjän menetetyn aseman palauttaminen, Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjä siirsi rajansa takaisinpäin aina Kymijoelle saakka.



1800-luvun alkupuolella Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ranskan Napoleon ehdottivat Ruotsille yhteistä Englantiin kohdistettua mannermaasulkemus -sopimusta. Ruotsin kieltäydyttyä ehdotuksesta, Venäjä hyökkäsi Suomeen vuonna 1807 ja valloitti sen. Haminan rauhassa syyskuussa 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän yhteyteen ja autonomian aikana, vuonna 1812, vanha-Suomikin liitettiin takaisin muuhun Suomeen.



Suomen itsenäistyttyä, vuonna 1917 valtakunnan raja pysyi edelleenkin Rajajoessa ja sen jatkeena olevassa Ruostekanavassa.
Pietari tärkein kauppapaikka

Pietari oli ennen Suomen itsenäistymistä rajajokelaistenkin tärkein kauppapaikka. Sinne oli hyvät kulkuyhteydet, esim. parhaana huvila-asutus aikana, ennen ensimmäistä maailmansotaa kulki Pietarin ja Terijoen välillä lähes 40 junavuoroa vuorokaudessa.



Maanteitse vietiin hevosilla elintarvikkeita, polttopuita ym. kauppatavaraa Pietariin ja hevoskyyti oli yleisin kuljetusmuoto myöskin huvila-asukkaiden muuttokuormille. Huviloita oli silloin huomattava määrä mm. Dyynin alueella.
Rajaa muutetaan kivääritehtaan vuoksi

Aikanaan Rajajoki oli hiljaiseloa elävä, pikkutiloja käsittävä kyläyhteisö, mutta vuonna 1714 oli Rajajoen alueeseen kuuluvaan Systerbäckiin perustettu venäläisten ase- ja ankkuritehdas (Systerbäckin kivääritehdas). Tehdas sai tarvitsemansa työvoiman, sekä tehtaan polttoaineeksi puuhiiltä sille alistetulta suomenpuoleiselta alueelta.



Tehtaan tonttialueesta kuului kuitenkin Siestarjoen pohjoispuoli Rajajoen alueeseen ja joen toinen puoli kuului Venäjälle, Pietarin kuvernementtiin. Erilaisten neuvottelujen jälkeen keisari määräsi 4.2.1864, että Rajajoen asetehtaan alue liitettäisiin Pietarin kuvernementtiin erinäisin aluekorvauslupauksin. Rajajoki ja Suomi menetti näin 14 neliökilometrin laajuisen maa-alueen Venäjälle, mutta korvauksen saanti unohtui.



Suomen itsenäistyttyä raja säilyi Ruostekanavassa, mutta Tarton rauhassa 1920 edustajamme ottivat esille Systerbäckin alueen korvauslupauksen, joka tuottikin tuloksen ja näin Suomi sai korvauksena Venäjältä Petsamon alueen, jonka nikkelirikkauksista ei silloin ollut tietoakaan.
Rautatie tuo turistit

Helsinki - Pietari rautatien valmistuminen vuonna 1870 oli piristysruiske Rajajoenkin talouselämälle ja tämän jälkeen alkanut huvila-asutuksen kasvu muutti koko paikkakunnan elämänmenoa. Maanviljelyksestä aikaisemmin saatu toimeentulo laantui huvila-asutuksen aikana. Parempaan tulokseen pääsi rakentamalla sopiviin paikkoihin huviloita vuokrattavaksi kesäasukkaille ja puuhailemalla vaikka ajurin ammatissa.



Ulkolaisia kesävieraita oli Terijoella parhaaseen aikaan, ennen vuotta 1914, jopa 140.000 henkeä.
Raja sulkeutuu

Suomen itsenäistyttyä huvilaelämä tyrehtyi ja seurauksena oli ankara taloudellinen pulakausi, jonka torjumiseksi oli pakko kohentaa omaa maatalouden tuotantoa ja investoitava metsistä pääomaa. Maatalouden kehitys olikin erittäin nopeaa 1930-luvun lopulle tultaessa.



Vuosina 1918-25 myytiin liki puolet huviloista siirrettäväksi muualle Suomeen.







Vaikka rautatie Rajajoelle oli valmistunut jo 1870, valmistui Rajajoen asema omaan käyttöönsä vasta 1.12.1917. Sitä ennen se oli maailmansodan aikana venäläisten sotasairaalana. Tämä arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema, aikaisemmista asemarakennustyypeistä täysin poikkeava rakennus oli Suomen kauneimpia asemarakennuksia.



Tässä Rajajoen asemarakennuksessa pidettiin mm. Suomen ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut, jotka johtivatkin Tarton rauhansopimukseen 11.12.1920. Samalla loppuivat myöskin rajalla ajoittain ilmenneet rauhattomuudet.



Itsenäisyyden aikana Rajajoki oli Karjalan kannaksen ainoa rajanylityspaikka, jonka mukanaan tuomat erilaiset toiminnot, niin rautatielaitos kuin rajavartiostokin antoivat oman leimansa kylän elämälle.







Itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä 1920-30 luvuilla Rajajoen asema oli melkoinen toiminnan keskus. Matkustajajunia kulki Viipuriin useampi junapari päivässä ja kansainvälisessä liikenteessä yksi junapari päivässä välitti liikennettä Venäjälle. Varsinainen turistiliikennehän siihen aikaan oli melko vähäistä, mutta todennäköisesti virkamatkoilla olevien matkustajien joukosta erottui joskus hyvinkin monenlaisia kansallisuuksia.



Venäjältä tuleva tavaraliikenne oli melko vilkasta. Kaikki venäläisissä tavaravaunuissa tullut tavara täytyi siirtokuormata Rajajoella suomalaisiin vaunuihin eteenpäin kuljetusta varten ja päinvastoin.



Rajajoki ja varsinkin rajan rautatiesilta olivat kotimaisten matkailijoiden suosittuja turistikohteita. Parhaina vuosina turistien kävijämäärä nousi jopa 40.000 - 50.000 henkilöön.
Puun uittoa Rajajoessa

Rajajoki oli jokena valtakunnan vuosisatainen raja itää vastaan (mm. 1323-1617 ja 1812-1940). Se alkoi Kivennavan - Raudun rajalta Kuuritsan suolta, noin 60 kilometriä virrattuaan se lähellä Suomenlahtea laski Venäjän puoleiseen Siestar-järveen (Roslivan järvi). Se kulki tämän jälkeen kappaleen matkaa Venäjän puolella, siinä kohdassa missä Ruostekanava oli valtakunnan rajana ja palasi taas yhteiseksi rajaksi vajaan kilometrin päässä merestä.



Joki toimi myöskin puutavaran uittoväylänä niin suomalaisille kuin venäläisillekin. Joen yläjuoksulta uittivat ensin venäläiset sahatukkeja Kuttermannin sahalle, joka sijaitsi Korotniekan peltojen kohdalla. Venäläisten tukkien mentyä ohi rautatiesillan alkoi suomalaisten propsien uitto joessa. Puomit seisauttivat propsisumat välittömästi rautatiesillan pohjoispuolella olevalle nostopaikalle, josta ne hinattiin pienoisrataa myöten mäkeä ylös rautatien varteen, rautateiden edelleen kuljetettavaksi.



Propsien nostopaikan kohdalla on ollut ennen Suomen itsenäistymistä ylikulkusilta, jonka tukipylväiden jäännöksiä on vieläkin Suomenpuoleisella rannalla nähtävissä. Nyt venäläiset ovat rakentaneet isot maantiesillat rautatien sekä etelä- että pohjoispuolelle.
Suomalaista asutusta Rajajoen molemmin puolin

Ennen Suomen itsenäistymistä oli joen molemmin puolin olevissa kylissä, Rajajoella, Valkeasaaressa, Retukylässä ja Systerbäckissäkin ollut asutus pääosin suomalaista. Rajan sulkeuduttua yhteys joen yli katkesi kertaheitolla. Monet perheet, joiden kodit olivat työ- ym. tehtävien johdosta jokirajan Venäjän puolella, joutuivat jättämään kotinsa ja omaisuutensa sinne ja heidän oli tultava salateitse Suomen puolelle. Rajan taakse jäänyt suomalainen väestö (inkeriläiset) joutui Stalinin aikana kokemaan vainon ajat kaikessa karmeudessaan.



Rauhan vuosina eläminen rajan välittömässä läheisyydessä oli aivan normaalia elämää, ilman mitään rajoituksia tai uhkia, vaikka muualta tulleet henkilöt sitä hiukan karttoivatkin. Rajaseudun asukkaille se oli luonnollinen olotila, joki on rajana ja sillä hyvä. Rajan välittömässä läheisyydessä oli rauhallisinta asua. Vuoden 1939 kesällä alkoi näkyä naapurin puolella varustautumisen merkkejä, mutta kukaan ei uskonut että sota voisi syttyä. Evakkoon lähtökin lokakuun alkupuolella oli kuin lomallelähtö muutamaksi viikoksi ja sitten paluu takaisin kotiin, mutta se evakossa olo on jatkunut vielä tänäkin päivänä.
Sodat tuhosivat Rajajoen alueen

Sotien aikana tuhoutuivat kaikki rakennukset Rajajoen alueelta, joten vanhoista paikoista löytyy vain joitakin raunion osia ja paikoin sodanaikaisia juoksuhaudan jäänteitä maastossa.



Venäläisten vilkas rakennustoiminta on keskittynyt entisen kyläkeskuksen ulkopuolelle, kuten Dyynin hotellit meren rantaan, entisen kylätien pohjoispuolella oleville peltoalueille aina rautatien tuntumaan saakka ja laaja omakotialue rautatien pohjoispuolella. Vanhan kylätien paikalle on rakennettu Terijoen - Pietarin välinen maantie, sekä uusi maantie Systerbäckin vanhaa rautatiepohjaa myöten Rajajoen asemaseudun ohitse Terijoelle ja Kivennavalle. Entinen Dyynin tienhaarasta Rajajoen asemalle mennyt tie palvelee nyt uuden asutusalueen liikennettä. Muut entiset paikallistiet ovat hävinneet täysin maastosta.
Suomen kaakkoisin kylä Rajajoki, missä Veli Polviander haavoittui kuolettavasti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 101
VIII Fabian Heikinpoika Tiura e. Lörpys, (Taulusta 91, isä Heikki Lörpys) Lörpyksen poika, Ylä-Toikon renki naimisiin mennessään, Vaakaniemen Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Tiura oli seppänä Kurun Keihäslahden Sillanpään Kuoppamäessä., s. 08.05.1852 Kuru, Petäjälammi.
Kurun Vaakaniemen Ala-Toikon Tiuran torppa sijaitsi nähtävästi tällä alueella Näsijärven Kuukkulanselän rannalla.

Puoliso: Vihitty 24.05.1873 Kuru Helena Jeremiaantytär Tiura o.s. Rasula. (Taulu 1360) Ylä-Toikon Huhtiladon torpan piika naimisiin mennessään, Tiuran torpan emäntä., s. 13.09.1856 Kuru, Poikelus.
Vanhemmat: Jeremias Esaianpoika Rasula e. Vastalahti, Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Rasulan torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa ja Tilda Juhontytär Rasula o.s. Huhtilato, Ylä-Toikon Huhtiladon torpan tytär naimisiin mennessään, Rasulan torpan emäntä., s. 29.04.1833 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 16.12.1867 Kuru, Poikelus.

Lapset:
Emma Tiura s. 19.09.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 21.07.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Kalle Tiura , s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 102
Vilhelmiina Tiura s. 16.01.1877 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Elsa Maria Tiura s. 31.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Anna Tiura s. 13.11.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Matti Tiura Matti muutti Kurusta 30.10.1906 Messukylään., s. 26.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Eeva Tiura s. 09.11.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Artturi Tiura s. 25.05.1890 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Heikki Tiura s. 27.11.1892 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Iita Helena Tiura s. 20.01.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Riikka Tiura s. 02.09.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Hilma Esteri Tiura s. 04.03.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 102
IX Kalle Tiura, (Taulusta 101, isä Fabian Tiura) Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Kalle oli Kurun Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torppari, muutti Kurusta perheineen 7.11.1907 Messukylään. Kalle muutti perheineen takaisin Kuruun ja osti Haapaniemestä Sulkun tilan ja oli siellä tekemässään pajassa seppänä., s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1958 Kuru, Olkitaipale.
Miina ja Kalle Tiura.

Puoliso: Vihitty 27.09.1901 Kuru Vilhelmiina Antintytär Tiura o.s. Vastamäki. (Taulu 1283) s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, (kaksonen), k. 08.07.1954 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, Antti oli Hanhisuon renki naimisiin mennessään, Vastamäen torppari, 1/18 manttaalia. Antti kuoli 57-vuotiaana vesitautiin., s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
SULKU-nimen alapuolella, tien ja Jakaman välissä on kiinteistö, minkä Kalle Tiura osti Haapaniemestä. Lohkominen 6.5.1932 303-415-6-16 X SULKU, 1.1.2009 kuntajaon muutos, uusi re.n:ro 980-458-6-16 SULKU.

Lapset:
Eeva Maria Tiura s. 30.06.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Lyyli Vilhelmiina Tiura s. 26.08.1904 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Mäntytörmä.
Helmi Johanna Tiura s. 05.07.1906 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö.
Artturi Mikael Tiura , s. 28.09.1908 Kuru. Tauluun 103
Erkki Tiura , s. 14.09.1910 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 104
Vilho Tiura , s. 02.01.1913 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 105
Niilo Tiura , s. 10.09.1915 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 106
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 103
X Artturi Mikael Tiura, (Taulusta 102, isä Kalle Tiura) Liikennöitsijä 1935--1679, 23.6.1975 liikenneneuvos, Kurun yrittäjä 1977. Kurun KOP:n hallituksen jäsen. Länsilinjat osti vuonna 1979 30-onnikan yrityksen A.Tiura Oy:n kuljettajineen., s. 28.09.1908 Kuru, k. 24.12.1991 Kuru. 1930-luvun koventuneessa kilpailutilanteessa laivayhtiöt pyrkivät kuitenkin tietoisesti
yhteistyöhön linja-autoliikennöitsijöiden kanssa. Esimerkiksi Höyrylaiva Osuuskunta
Tarjanne aloitti säännöllisen yhteistyön Ruoveden oman linja-autoliikennöitsijän, Kalle Mannisen kanssa. Tämä kuljetti matkalaisia Ruoveden Selviikin ja kirkonkylän sekä Virtain välillä vuodesta 1934 ainakin vuoteen 1938.16 Järjestetyn matkailun tultua tärkeäksi osaksi Tampereen ja Virtain välistä
sisävesireittiä Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne sai yhteistyökumppanikseen Etelä- Pohjanmaan matkailuyhdistyksen, joka puolestaan organisoi niin sanotun turistilinjan
Virroilta Vaasaan vuonna 1934.17 Laivayhtiöt yrittivät hyötyä linja-autoliikenteestä myös laivayhtiöiden keskinäisessä kilpailussa. Esimerkiksi Kurun laivaliikenteelle linja-autot toivat uusia matkustajia
1930-luvun alussa, kun Virroilta ja Ruoveden seudulta alettiin kuljettaa matkalaisia
juuri Kurun laivoille.18 Samalla Virtain-linjan laivat menettivät potentiaalisia matkustajia.
Karttaa katsomalla on helppo ymmärtää Kurun soveltuminen linja-autojen ja laivojen yhdysliikenteen kohtauspisteeksi – ihmisiä pystyttiin kuljettamaan Kurun laivoille koko Näsijärven järvialueen länsipuolelta, niin Parkanosta, Kihniöstä ja Virroilta kuin Ruovedeltäkin. Kurusta vesitie Tampereelle
oli lisäksi suhteellisen suora.
Matkustajia puolestaan ilahdutti laivalippujen hinta: Kurun laivaliikenteen sisäinen kilpailu oli ennätyksellisen kovaa vuosien 1930–1933 välillä, mikä painoilippujen hinnat alas ja teki matkustamisen halvaksi. Omalta osaltaan syöttöliikenteen mahdollisuuksia juuri Kurussa paransi se,
että Tampereen ja Kurun välinen tie oli suorastaan surullisenkuuluisa huonosta kunnostaan, mikä venytti suoran Tampere-
Kuru linja-autoliikenteen aloittamisen aina vuoteen 1935 asti. Tieverkoston yleinen huono kunto toki vaikeutti autoliikennettä kaikkialla. Kun suora linja-autoliikenne Tampereen ja Kurun välillä sitten alkoi, joutui laivayhtiö 1930-luvun loppupuolella tekemään useita sopimuksia linja-autoliikennöitsijä Artturi Tiuran kanssa saadakseen edes rippeitä matkustajavirroista. Linja-autoliikennöitsijän
vahvaa asemaa kuvaa, että sopimukset koskivat pääasiassa linja-autoliikenteelle vähämerkityksellisiä
alueita, kuten Kihniötä. Liikennöitsijät tekivät kuitenkin myönnytyksiä puolin ja toisin: laivayhtiö lupasi olla puuttumatta linja-autojen suoraan Tampereen liikenteeseen, ja linja-autoliikennöitsijä
taas lupasi tuoda matkustajia laivalaitureille Kihniön asemalta. Eräässä sopimuksessa
linja-autoliikennöitsijältä jopa kiellettiin suorien Tampereen linja-autolippujen myynti ja
mainostaminen laivalaiturille ajaneessa vuorossa. 19 Itsestään selvää kuitenkin oli, ettei
tällainen protektionistinen politiikka toiminut pidemmän päälle.
Kaiken kaikkiaan syöttöliikennelinjat satamiin jäivät historiallisessa katsannossa
eräänlaiseksi kuriositeetiksi ja välivaiheeksi. Aluksi linja-auto tuli hevosen tilalle liikennettä
laivoille syöttäneenä kulkuvälineenä ennen kuin autojen todelliset vahvuudet pääsivät oikeuksiinsa suorien, nopeiden ja ympärivuotisten linjojen muodossa. Suorat linjat syrjäyttivätkin syöttöliikenteen lähes kokonaan 1930-luvun loppuun mennessä. Asiakkaan kannalta tämä merkitsi liikenteen
nopeutumista ja kulkuvälineestä toiseen vaihtamisen jäämistä pois. Matkustajaliikenteen
lisäksi tällä oli tuntuva merkitys etenkin rahtiliikenteessä – enää ei tarvittu kuin
yksi lastaus autoon ja toinen autosta ulos. Laivoilla kuljetettaessa tuotteet oli pitänyt
ensin tuoda jollain satamaan, siitä laivaan ja edelleen määränpäässä laivasta ulos ja
satamasta perille. Suorien linja-autolinjojen myötä Näsijärven matkustajalaivaliikenteen
aika hyötyliikenteen palveluksessa alkoi olla ohi – toisen maailmansodan syttyminen tosin
jatkoi tätä aikaa noin kymmenellä vuodella.
Eräänä historiallisena jäänteenä linjaauto–laiva -syöttöliikenteestä ovat kuitenkin
matkailukäytössä yhä olevat linjat: esimerkiksi Näsijärven seudulla linja-autot kuljettavat
yhä matkalaisia höyrylaiva Tarjanteen reitin pysähdyspaikkoihin.
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Tampereelta Kuruun arkisin.

Puoliso: Vihitty 30.08.1936 Kuru Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä. (Taulu 995) s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.11.1974 Kuru.
Vanhemmat: Toivo Eetu Matinpoika Lahdenperä, Toivo muutti Perheineen Koskelaan 1926, joka oli ollut Jussi Kyrön torppa., s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela ja Hilma Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Heiskanen, s. 10.07.1891 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 05.08.1949 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Kurusta Tampereelle arkisin.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 104
X Erkki Tiura, (Taulusta 102, isä Kalle Tiura) s. 14.09.1910 Kuru, Olkitaipale, k. 08.05.1989 Kuru, Olkitaipale.
Erkki ja Jenny Tiuran hauta Kurussa sukuhaudassa.

Puoliso: Jenny Johanna Tiura s. 05.05.1914, k. 11.04.1988 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 105
X Vilho Tiura, (Taulusta 102, isä Kalle Tiura) s. 02.01.1913 Kuru, Olkitaipale, k. 24.01.1982 Kuru.
Liikennöitsijä Artturi Tiuran ensimmäinen ''linja-auto'', jolla hän aloitti vakituisen liikenteen Tampereen ja Kurun välillä. Auton ratissa istuu Vilho Tiura, joka ajoi autolla silloin tällöin vuokra-ajoa. Kuva on vuodelta 1935.

Puoliso: Anna Tiura o.s. Saarala s. 01.02.1921, k. 30.07.2003.
Tiuran sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 106
X Niilo Tiura, (Taulusta 102, isä Kalle Tiura) Kurun Olkitaipaleen Sulkun kauppias., s. 10.09.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 17.09.1978 Kuru, Olkitaipale.
Kauppias Niilo Tiuran ja vaimonsa Tertun hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Terttu Tuulikki Tiura s. 16.05.1923, k. 26.06.2011 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 107
VII Maaria Liisa Heikintytär Yli-Nalli o.s. Iso-Kartano, (Taulusta 69, isä Heikki Iso-Kartano) s. 23.12.1822 Teisko, Värmälä, (kaksonen), k. 27.10.1889 Teisko, Kiimajoki.

Puoliso: Vihitty 13.07.1847 Teisko Kalle Kustaa Heikinpoika Yli-Nalli e. Ala-Nalli. (Taulu 371). (Taulu 549) Yli-Nallin isäntä 1850-1860., s. 05.11.1825 Teisko, Kiimajoki, k. 27.06.1869 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat: Henrikus (Heikki) Matinpoika Ala-Nalli, Ala-Nallin isäntä 1810-1841, kirkon kuudennusmies., s. 21.12.1785 Teisko, Kiimajoki, k. 12.07.1862 Teisko, Kiimajoki ja Helena Tapanintytär Ala-Nalli o.s. Ylinen, Ala-Nallin miniä ja emäntä. Helena kuoli 48-vuotiaana pistokseen., s. 18.06.1788 Teisko, Uskali, k. 11.01.1837 Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Josefiina Yli-Nalli s. 14.07.1849 Teisko, Kiimajoki.
Pauliina Yli-Nalli s. 10.10.1851 Teisko, Kiimajoki, k. 10.12.1855 Teisko, Kiimajoki.
Maria Pauliina Yli-Nalli s. 01.01.1857 Teisko, Kiimajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 108
VII Heikki Heikinpoika Ala-Pirilä e. Iso-Kartano, (Taulusta 69, isä Heikki Iso-Kartano) Iso-Kartanon rusthollin poika, Ala-Pirilän vävy ja isäntä., s. 27.02.1832 Teisko, Värmälä.

1. puoliso: Vihitty 03.07.1860 Teisko Johanna Kustava Juhontytär Ala-Pirilä. (Taulu 481). (Taulu 482) s. 01.08.1842 Teisko, Värmälä, k. 18.06.1871 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Ala-Pirilä e. Yli-Korpula, s. 07.02.1818 Teisko, Pohtola ja Maria Stina Johanneksentytär Ala-Pirilä, s. 27.05.1821 Teisko, Värmälä.

Lapset:
Johanna Emma Ala-Pirilä s. 03.05.1861 Teisko, Värmälä, k. 04.01.1862 Teisko, Värmälä.
Kalle Efraim Ala-Pirilä s. 08.02.1863 Teisko, Värmälä.
Emma Alphiina Ala-Pirilä s. 30.12.1864 Teisko, Värmälä.
Heikki Evert Ala-Pirilä s. 17.01.1867 Teisko, Värmälä, k. 21.10.1867 Teisko, Värmälä.
Aina Johanna Ala-Pirilä s. 31.01.1869 Teisko, Värmälä, k. 07.10.1870 Teisko, Värmälä.
Aina Maria Ala-Pirilä s. 05.07.1871 Teisko, Värmälä, k. 28.12.1871 Teisko, Värmälä.
2. puoliso: Vihitty 30.09.1873 Teisko Anna Stina Juusentytär Ala-Pirilä o.s. Penttilä. (Taulu 1818). (Taulu 1820) s. 24.01.1853 Orivesi.
Vanhemmat: Juuse Matinpoika Penttilä e. Rautajoki, Asuntilan kappalaisen virkatalon torppari, ja Justiina Matintytär Penttilä o.s. Kahilaniemi, Uudisasukkaan tytär., s. 02.07.1823 Orivesi, Onnistaipale.
Lapset:
Aina Maria Ala-Pirilä s. 29.03.1874 Teisko, Värmälä, k. 15.07.1874 Teisko, Värmälä.
Heikki Eemil Ala-Pirilä s. 18.09.1875 Teisko, Värmälä.
Erkki Leander Ala-Pirilä s. 27.02.1877 Teisko, Värmälä.
Maaria Ala-Pirilä s. 18.08.1881 Teisko, Värmälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 109
VI Helena Matintytär Sääksi o.s. Iso-Kartano, (Taulusta 63, isä Matti Iso-Kartano) s. 30.07.1800 Teisko, Värmälä, k. 08.01.1868 Teisko, Sääksniemi.

Puoliso: Vihitty 02.07.1826 Teisko Juuse Matinpoika Sääksi. (Taulu 820) Sääksin isäntä 1815-1860, s. 02.12.1797 Teisko, Sääksniemi, k. 12.06.1862 Teisko, Sääksniemi.
Vanhemmat: Matteus (Matti) Yrjönpoika Sääksi, Sääksin isäntä 1792-1814., s. 03.04.1762 Teisko, Sääksniemi, k. 01.11.1836 Teisko, Sääksniemi ja Anna Joosepintytär Sääksi o.s. Vanhatalo, s. 29.03.1770 Teisko, Savo, k. 16.06.1854 Teisko, Sääksniemi.

Lapset:
Anna Stina Vähä-Kartano o.s. Sääksi , s. 12.12.1828 Teisko. Tauluun 110
Maria Elisabeth Sääksi s. 04.05.1837 Teisko, Sääksniemi, k. 14.08.1838 Teisko, Sääksniemi.
Vilhelmiina Sääksi , s. 31.01.1841 Teisko, Sääksniemi. Tauluun 112
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 110
VII Anna Stina Joosepintytär Vähä-Kartano o.s. Sääksi, (Taulusta 109, isä Juuse Sääksi) s. 12.12.1828 Teisko.

Puoliso: Vihitty 11.07.1848 Teisko Hermanni Juhonpoika Vähä-Kartano. (Taulu 312) Vähä-Kartanon rusthollin isäntä 1846-1860, s. 04.10.1823 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Vähä-Kartano, Vähä-Kartanon rusthollari 1837-1856, s. 08.03.1798 Teisko, Värmälä, (kaksonen), k. 19.04.1860 Teisko, Värmälä ja Maria Elisabeth Matintytär Vähä-Kartano o.s. Intti, s. 24.11.1800 Ylöjärvi, Pengonpohja, k. 05.06.1863 Teisko, Värmälä.

Lapset:
Juho Kustaa Vähä-Kartano s. 13.09.1849 Teisko, Värmälä.
Kaarle Vähä-Kartano , s. 09.09.1851 Teisko, Värmälä. Tauluun 111
Emilia Vilhelmiina Vähä-Kartano s. 10.02.1853 Teisko, Värmälä.
Nestori Vähä-Kartano s. 27.02.1855 Teisko, Värmälä.
Heikki Vähä-Kartano s. 17.03.1858 Teisko, Värmälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 111
VIII Kaarle Hermanninpoika Vähä-Kartano, (Taulusta 110, isä Hermanni Vähä-Kartano) s. 09.09.1851 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 26.08.1879 Teisko Maaria Aleksiina Juusentytär Vähä-Kartano. (Taulu 474) s. 24.02.1857 Teisko, Padustaipale.
Vanhemmat: Juuse Matinpoika, s. 25.05.1829 ja Heta Juusentytär Polso, s. 26.03.1835 Teisko, Kuoranta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 112
VII Vilhelmiina Juusentytär Sääksi, (Taulusta 109, isä Juuse Sääksi) s. 31.01.1841 Teisko, Sääksniemi.

Puoliso: Vihitty 27.06.1861 Teisko Juuse Matinpoika Sääksi e. Iso-Kahna s. 03.08.1833 Teisko, Kämmenniemi.
Vanhemmat: Matteus (Matti) Matinpoika Iso-Kahna e. Vähä-Kahna, Iso-Kahnan isäntä 1830-1854., s. 03.09.1791 Teisko, Kämmenniemi, k. 01.05.1868 Teisko, Kämmenniemi ja Juliana Matintytär Iso-Kahna o.s. Turtola, s. 20.10.1797 Messukylä, k. 22.10.1873 Teisko, Kämmenniemi.

Lapset:
Ida Vilhelmiina Sääksi s. 11.03.1862 Teisko, Sääksniemi.
Kalle Erland Sääksi s. 01.11.1863 Teisko, Sääksniemi, k. 24.04.1864 Teisko, Sääksniemi.
Emma Alphiina Sääksi s. 03.05.1865 Teisko, Sääksniemi.
Kalle Juuse Sääksi s. 09.03.1870 Teisko, Sääksniemi.
Hilda Aliina Sääksi s. 04.10.1873 Teisko, Sääksniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 113
V Juho Juhonpoika Vesa e. Vähä-Kartano, (Taulusta 52, isä Juho Vähä-Kartano) Ylöjärven Pohjankylän Vesan vävy ja isäntä 1794-1826, s. 10.08.1770 Teisko, Värm��lä, k. 05.06.1826 Ylöjärvi, Pohjankylä.

Puoliso: Vihitty 03.11.1793 Ylöjärvi Heta Heikintytär Vesa s. 1774 Ylöjärvi, Pohjankylä, k. 02.05.1823 Ylöjärvi, Pohjankylä.
Vanhemmat: Heikki Tuomaanpoika Vesa, Vesan isäntä 1771-1793, s. 06.01.1745 Ylöjärvi, Harju, Pohjankylä, k. 08.08.1803 Ylöjärvi, Harju, Pohjankylä ja Helena Juhontytär Ala-Huuhkaja, s. 18.02.1747 Ylöjärvi, Harju, k. 06.11.1816 Ylöjärvi, Pohjankylä.

Lapset:
Helena Ala-Nalli o.s. Vesa , s. 26.07.1816 Ylöjärvi, Pohjankylä. Tauluun 114
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 114
VI Helena Juhontytär Ala-Nalli o.s. Vesa, (Taulusta 113, isä Juho Vesa) Ala-Nallin emäntä. Helena kuoli kaksi kuukautta miehensä kuoleman jälkeen 39-vuotiaana lapsivuoteeseen vauvan syntyessä vielä kuolleena. Heiltä jäi kolme pientä orpolasta., s. 26.07.1816 Ylöjärvi, Pohjankylä, k. 17.01.1856 Teisko, Kiimajoki.

Puoliso: Vihitty 05.07.1838 Ylöjärvi Heikki Heikinpoika Ala-Nalli ent. Yli-Nalli e. Särkkä. (Taulu 904). (Taulu 1393) Ala-Nallin isäntä 1842-1855, minkä jälkeen tilaa isännöi perikunta. Heikki hukkui 39-vuotiaana., s. 29.01.1816 Teisko, Kiimajoki, k. 22.11.1855 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat: Heikki Antinpoika Yli-Nalli e. Särkkä, Kiimajoen Särkän torpan isäntä, Kiimajoen Yli-Nallin isäntä 1834-1849. Heikki kuoli 76-vuotiaana keuhkotautiin., s. 21.01.1778 Teisko, Kiimajoki, k. 25.05.1854 Teisko, Kiimajoki ja Helena Ulla Matintytär Yli-Nalli ent. Särkkä o.s. Paksula, s. 15.01.1787 Teisko, Saarlahti, k. 07.08.1873 Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Heikki Ala-Nalli Heikki kuoli vauvana syntymäheikkouteen., s. 20.07.1839 Teisko, Kiimajoki, k. 21.07.1839 Teisko, Kiimajoki.
Salomon Ala-Nalli s. 08.08.1840 Teisko, Kiimajoki.
Johanna Karoliina Ala-Nalli s. 01.03.1842 Teisko, Kiimajoki.
Kustaa Heikki Ala-Nalli , s. 28.06.1844 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 115
Matias Ala-Nalli Matias kuoli 17-vuotiaana ''slaagiin''., s. 01.10.1846 Teisko, Kiimajoki, k. 18.08.1864 Teisko, Kiimajoki.
Maria Kristiina Vihtiälä o.s. Ala-Nalli , s. 02.01.1849 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 116
Karoliina Vilhelmiina Ala-Nalli s. 04.01.1851 Teisko, Kiimajoki, k. 17.02.1851 Teisko, Kiimajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 115
VII Kustaa Heikki Heikinpoika Ala-Nalli, (Taulusta 114, isä Heikki Ala-Nalli ent. Yli-Nalli) Ala-Nallin isäntä., s. 28.06.1844 Teisko, Kiimajoki.
Tilannevuosi 1932. NALLI, 24 km Hirsilän asemalta, 48 km Tampereelta ja 7 km Terälahden laiturilta. Omistajat v:sta 1913 Heikki ja Hulda (o.s. Syvänen) Nalli. Ollut isännän suvulla n. 100 vuotta. Erotettu 3 torppaa, yht. 130 ha. Pinta-ala 320,39 ha; siitä puutarhaa 0,5, peltoa 36,48, luonnonniittyä 4,97, metsämaata 267,98 ja joutomaata 10,46 ha. Pellot eri suuntiin loivasti viettäviä savi-, suo- ja multamaita. Talouskeskus niiden reunassa, koivikossa, Ukaan järven rannalla, Kalmankurjen myllytien varrella. Kaikki rakennukset puusta. Päärakennus (4 huon.) v:lta 1847, uusittu 1986, lisäksi toinen asuinrakennus (5 huon.). 18 lehmän navetta sekä sen yhteydessä karjakeittiö, sikala ja päällä kanala v:lta 1927. 7 hevosen talli, uusittu 1910. Navetassa vesijohto (öljymoottori) ja automaattiset juottolaitteet. Viljelyskiertoja 2: A kesanto, ruis, 4 heinää, 2 kevätviljaa; B. heinä, juurikasvit, ohra. V. 1930 oli 2,8 ha kesantona, 3,2 ruista, 0,4 vehnää, 6,2 kauraa, 1,3 ohraa, 0,4 hernettä, 0,6 perunaa, 0,07 pellavaa, 0.2 rehujuurikasveja ja 21,31 ha heinää. Kotieläimiä: 4 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 5 lammasta ja 20 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi. Siat maatiais- ja lampaat kainuulaista rotua. Maito myydään osuusmeijeriin sekä viljaa, munia ja perunoita paikkakunnalle. Suunnitelman (v:lta 1929) mukaan hoidettu havumetsä, josta myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Voimakoneena öljymoottori. Sirkkelisaha, pärehöylä ja osuus traktoriin. Omistaja on metsänhoitoyhdistyksen ja sammalkuivikeosuuskunnan jasen. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Puoliso: Vihitty 08.10.1867 Teisko Erika Kustava Antintytär Ala-Nalli s. 02.02.1846 Orivesi.
Kunta Teisko, kylä Kiimajoki. Tilan nimi Nalli. Tilannevuosi 1932. Omistajat vuodesta 1913: Heikki Nalli , Hulda o.s. Syvänen

Lapset:
Hilma Maria Ala-Nalli s. 29.06.1872 Teisko, Kiimajoki, k. 07.07.1872 Teisko, Kiimajoki.
Hilma Maria Ala-Nalli s. 21.11.1876 Teisko, Kiimajoki.
Heikki Eemil Ala-Nalli s. 30.09.1880 Teisko, Kiimajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 116
VII Maria Kristiina Heikintytär Vihtiälä o.s. Ala-Nalli, (Taulusta 114, isä Heikki Ala-Nalli ent. Yli-Nalli) Maria muutti Teiskosta 18.4.1867 Kangasalle., s. 02.01.1849 Teisko, Kiimajoki.
Vihtilän tila sijaitsee Kangasalan Ponsantiellä, nykyiseltä kooltaan noin 70 ha.

Puoliso: Vihitty 26.02.1867 Teisko Tuomas Efraim Tuomaanpoika Vihtiälä e. Lintula Vihtiälän vävy ja isäntä. Lapsettomat pariskunnat. Tuomas ja Erika elivät vielä 1900-luvun alussa., s. 05.05.1837 Kangasala, Leipis.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 117
IV Sofia Erkintytär Paksula o.s. Vähä-Kartano, (Taulusta 3, isä Erkki Vähä-Kartano) Piika, talollisen rouva, s. 30.04.1733 Teisko, Värmälä, k. 28.05.1775 Teisko, Saarlahti.

Puoliso: Vihitty 27.05.1753 Teisko Matti Matinpoika Paksula. (Taulu 891). (Taulu 903) Paksulan isäntä 1756-1777, s. 03.09.1731 Teisko, Saarlahti, k. 06.12.1812 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat: Matti Joosepinpoika Paksula, Paksulan poika ja isäntä 1729-1754, Matti kuoli 57-vuotiaana pistokseen., s. 1702 Teisko, Saarlahti, k. 18.12.1759 Teisko, Saarlahti ja Maria Matintytär Paksula, Paksulan emäntä, vanha emäntä, s. 1704 Teisko, k. 12.12.1784 Teisko, Saarlahti.
Paksulan tilan rakennukset ja rekisterinumero.

Lapset:
Yrjö Paksula , s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti. Tauluun 118
Juho Järvenpää e. Paksula , s. 11.04.1756 Teisko, Saarlahti. Tauluun 215
Valpuri Ala-Vattula o.s. Paksula , s. 20.04.1758 Teisko, Saarlahti. Tauluun 216
Maria Knuuttila o.s. Paksula , s. 06.03.1760 Teisko, Saarlahti. Tauluun 218
Matias (Matti) Kuitunen e. Paksula , s. 05.04.1762 Teisko, Saarlahti. Tauluun 226
Henrik Paksula s. 12.05.1764 Teisko, Saarlahti, k. 12.09.1764 Teisko, Saarlahti. Kuoli pilkkukuumeeseen 31-vuotiaana.
Anna Paksula s. 22.06.1765 Teisko, Saarlahti.
Sofia Paksula s. 06.11.1767 Teisko, Saarlahti.
Jooseppi Järvensivu ent. Joensuu e. Paksula , s. 06.01.1770 Teisko, Saarlahti. Tauluun 227
Tapani Paksula s. 26.12.1771 Teisko, Saarlahti.
Margareetta Paksula Margareetta kuoli 4-vuotiaana polttotautiin., s. 23.09.1773 Teisko, Saarlahti, k. 22.03.1778 Teisko, Saarlahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 118
V Yrjö Matinpoika Paksula, (Taulusta 117, äiti Sofia Paksula) Paksulan isäntä 1778-1800. Yrjö kuoli 52-vuotiaana vesipöhöttymään., s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1806 Teisko, Saarlahti.

Puoliso: Vihitty 06.06.1779 Teisko Heta Yrjöntytär Paksula o.s. Alanen. (Taulu 1391). (Taulu 1409). (Taulu 32) Emäntä, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.04.1823 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat: Yrjö Mikonpoika Alanen, Teisko Koveron Junkkarin ja Teiskon Teiskolan lampuoti eli maanvuokraaja. Kiimajoen Särkän torppari. Yrjö kuoli 73-vuotiaana punatautiin., s. 28.03.1716 Teisko, Jutila, k. 03.05.1789 Teisko, Kiimajoki, Särkkä ja Maria Heikintytär Alanen o.s. Kiimajoki, Piika, talon emäntä, s. 1723 Teisko, Kiimajoki, k. 14.01.1798 Teisko, Kiimajoki, Särkkä.

Lapset:
Maria Paksula , s. 31.03.1780 Teisko, Saarlahti. Tauluun 119
Anna Ristaniemi o.s. Paksula , s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti. Tauluun 121
Matteus Paksula , s. 27.06.1784 Teisko, Saarlahti. Tauluun 141
Leena (Helena) Tienari o.s. Paksula , s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti. Tauluun 142
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 119
VI Maria Yrjöntytär Paksula, (Taulusta 118, isä Yrjö Paksula) s. 31.03.1780 Teisko, Saarlahti.

Puoliso: Vihitty 29.05.1798 Teisko Juho Yrjönpoika Paksula e. Kovettu II. (Taulu 1771). (Taulu 1779) Paksulan vävy ja itsellinen. Juho kuoli 61-vuotiaana keuhkotautiin., s. 15.12.1771 Ruovesi, Murole, k. 04.08.1833 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Kovettu II e. Kovettu, Kovettu II:n isäntä 1764-1790, s. 02.03.1736 Ruovesi, Murole, k. 23.10.1805 Ruovesi, Murole ja Marketta Yrjöntytär Kovettu II o.s. Sarvana, Kovettu II:n emäntä. Maria kuoli 48-vuotiaana hivutustautiin, mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 03.03.1735 Ruovesi, Siikalahti, k. 18.10.1783 Ruovesi, Murole.

Lapset:
Matti Kovettu s. 29.03.1799 Teisko, Saarlahti.
Johannes Paksula Johannes kuoli vuoden ikäisenä isorokkoon., s. 19.12.1802 Teisko, Saarlahti, k. 06.02.1804 Teisko, Saarlahti.
Juho Kustaa Paksula s. 07.09.1805 Teisko, Saarlahti.
Jooseppi Paksula s. 09.06.1809 Teisko, Saarlahti, (kaksonen).
Heikki Paksula , s. 09.06.1809 Teisko, Saarlahti, (kaksonen). Tauluun 120
Heta Paksula s. 22.09.1815 Teisko, Saarlahti.
Reetta Liisa Paksula s. 29.08.1822 Teisko, Saarlahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 120
VII Heikki Juhonpoika Paksula, (Taulusta 119, isä Juho Paksula) s. 09.06.1809 Teisko, Saarlahti, (kaksonen).

Puoliso: Vihitty 04.02.1838 Teisko Maria Matintytär Paksula s. 16.07.1814.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 121
VI Anna Yrjöntytär Ristaniemi o.s. Paksula, (Taulusta 118, isä Yrjö Paksula) s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 20.06.1805 Teisko Yrjö Mikonpoika Ristaniemi. (Taulu 70) Tilallinen 1812-1834, kirkon kuudennusmies, s. 20.04.1781 Kuru, Ristaniemi, k. 16.04.1834 Kuru, Ristaniemi. Yrjöllä ja hänen vaimollaan Annalla oli 8 lasta, joista kaksi poikaa ja kuusi tytärtä. Pojista vanhempi Juho peri Ristaniemen isännyyden ja nuorempi Eenokki tuli Kosken isännäksi. Pari vuosikymmentä myöhemmin Kosken ja Ristaniemen suvut yhdistyivät uudelleen, kun Eenokin vaimon Tildan serkku, puuseppä Antti Thurman, avioitui Eenokin sisarentyttären kanssa.
Vanhemmat: Mikko Antinpoika Ristaniemi e. Ala-Heltee, Ristaniemen vävy ja isäntä 1780-1809, s. 29.09.1742 Ikaalinen, Heltee, k. 03.01.1819 Kuru, Ristaniemi ja Maria Juhontytär Ristaniemi, s. 13.02.1753 Kuru, Ristaniemi, k. 01.01.1845 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Eonika Ristaniemi s. 01.12.1805 Kuru, Ristaniemi, k. 29.12.1805 Kuru, Ristaniemi.
Juho Ristaniemi , s. 20.05.1807 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 70
Anna Siukola o.s. Ristaniemi , s. 09.12.1810 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 122
Reetta Liisa Ristaniemi s. 21.02.1813 Kuru, Ristaniemi.
Leena Ristaniemi s. 03.01.1817 Kuru, Ristaniemi.
Eeva Justiina Ristaniemi s. 24.11.1819 Kuru, Ristaniemi.
Eenokki Koski e. Ristaniemi , s. 01.11.1823 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 128
Leena (Helena) Ikonen o.s. Ristaniemi , s. 01.02.1826 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 137
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 122
VII Anna Yrjöntytär Siukola o.s. Ristaniemi, (Taulusta 121, äiti Anna Ristaniemi) s. 09.12.1810 Kuru, Ristaniemi, k. 16.02.1887 Ruovesi, Haukkaniemi, Sarvana.

Lapset:
Reetta Liisa (äpärä) Siukola , s. 27.03.1828 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 123
1. puoliso: Vihitty 19.10.1829 Kuru Markus Yrjönpoika Siukola e. Haapanen. (Taulu 1376). (Taulu 1377) Taipaleen Haapasen torpan poika, Vaakaniemen Leppälahden renki, Ristaniemen vävy. Ruoveden Siikalahden Sarvanan Siukolan töllin isäntä., s. 25.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 18.04.1881 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Haapanen e. Taipale, Taipaleen poika, Taipaleen Haapasen torpan isäntä., s. 22.04.1767 Kuru, Olkitaipale, k. 23.02.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Helena (Leena) Antintytär Haapanen o.s. Tienari, Tienarin tytär, Taipaleen piika, Haapasen torpan emäntä, s. 07.05.1774 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Lapset:
Eenokki Eenokki kuoli vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 04.01.1831 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 28.10.1832 Kuru, Ristaniemi.
Matias Matias kuoli 2-vuotiaana pistokseen esim. keuhkokuumeessa., s. 08.03.1833 Kuru, Ristaniemi, k. 13.12.1833 Kuru, Ristaniemi.
Kalle Heikki Siukola s. 28.10.1837 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Maria Siukola s. 06.05.1842 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Manu Kantojärvi e. Siukola , s. 05.01.1845 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana. Tauluun 127
Herman Siukonen e. Siukola Lukion opiskelija, Valkealan lukkari-urkuri, s. 26.01.1847 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 1921 Valkeala.
Joosua Siukola s. 28.03.1849 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Juho Kustaa Siukola s. 15.07.1851 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Matilda Siukola s. 12.08.1854 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 12.04.1856 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 123
VIII Reetta Liisa (äpärä) Annantytär Siukola, (Taulusta 122, äiti Anna Siukola) Siukolan torppari Markus otti Reetta Liisa Annantyttären nimilleen ja siten nimi on Reetta Liisa Markuksentytär Siukola., s. 27.03.1828 Kuru, Ristaniemi, k. 26.08.1893 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.

Puoliso: Aatu Joakim Juhonpoika Siukola Ruoveden Siikalahden Kekkosen Siukolan töllin vävy ja isäntä., s. 22.09.1822, k. 02.10.1886 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.

Lapset:
Miina Siukola Miina oli heikkonäköinen., s. 12.09.1846 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Eenokki Siukola s. 05.01.1849 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Eetla Karoliina Kantojärvi o.s. Siukola , s. 10.08.1853 Ruovesi, Haukkaniemi, Sarvana. Tauluun 124
Kalle Siukola s. 12.01.1856 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 15.12.1859 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Manta Maria Siukola s. 14.07.1858 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Kalle Hermanni Siukola s. 08.02.1861 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 28.06.1861 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Aatu Siukola s. 05.06.1862 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 30.10.1881 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Eeva Siukola s. 08.06.1864 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Eriika Siukola s. 11.10.1866 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Eemeli Siukola s. 22.08.1869 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 23.07.1871 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 124
IX Eetla Karoliina Aatuntytär Kantojärvi o.s. Siukola, (Taulusta 123, äiti Reetta Siukola) Eetla muutti Ruoveden Sarvanan Siukolan töllistä 18.3.1877 Kurun Petäjälammin Ala-Paappasen Kantojärvelle ja meni naimisiin Kantojärven torpan pojan kanssa samana vuonna. Heistä tuli Kantojärven torppareita., s. 10.08.1853 Ruovesi, Haukkaniemi, Sarvana.

Puoliso: Vihitty 03.06.1877 Kuru Matti Juhonpoika Kantojärvi. (Taulu 1085). (Taulu 1811) Kantojärven poika ja isäntä. Matti kuoli 37-vuotiaana keuhkotautiin., s. 14.09.1857 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 27.02.1895 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Kantojärvi, Kantojärven torpan kolmas isäntä. Juho kuoli 34-vuotiaana keuhkotautiin., s. 12.06.1830 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 19.09.1864 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena Margareetta (Greeta Leena) Jeremiaantytär Kantojärvi o.s. Hytönen, Kantojärven miniä ja emäntä. Greeta kuoli 69-vuotiaana halvaukseen., s. 23.03.1831 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 21.09.1900 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Lapset:
Antto Emil Kantojärvi , s. 12.01.1879 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 125
Aina Miina Kantojärvi s. 12.05.1881 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Olga Maria Kantojärvi s. 07.09.1886 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Hulda Maria Kantojärvi s. 09.03.1889 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Lahja Kantojärvi s. 28.07.1892 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Elsa Kantojärvi Elsa syntyi isänsä kuoleman jälkeen ja menehtyi kuukauden ikäisenä., s. 09.04.1895 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 25.05.1895 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 125
X Antto Emil Matinpoika Kantojärvi, (Taulusta 124, isä Matti Kantojärvi) Kurun Petäjälammin Ala-Paappasen Kantojärven torpan isäntä., s. 12.01.1879 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 15.01.1934 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 08.07.1904 Kuru Anna Maria Kaarlentytär Kantojärvi o.s. Uotila s. 17.11.1885 Teisko, Pengonpohja, k. 13.06.1943 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Hilma Vilhelmiina Kantojärvi s. 11.05.1905 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Hilda Johanna Kantojärvi s. 12.06.1907 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Taimi Sisko Kantojärvi s. 04.01.1909 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Antti Henrik Kantojärvi , s. 26.01.1912 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 126
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 126
XI Antti Henrik Kantojärvi, (Taulusta 125, isä Antto Kantojärvi) Kantojärven isäntä, s. 26.01.1912 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 19.04.1976 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 17.06.1939 Kuru Eeva Vuokko Esteri Kantojärvi e. Mäkelä s. 05.07.1918 Kuru, Karjula, Koski, k. 21.11.1968 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Iivari Kallenpoika Mäkelä, s. 22.08.1879 Kuru, Hainari ja Lyydia Alaksandra Mäkelä o.s. Aalto, s. 12.03.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 29.05.1963 Kuru, Karjula.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 127
VIII Manu Markuksenpoika Kantojärvi e. Siukola, (Taulusta 122, äiti Anna Siukola) Ruovesiläisen sorvari Juseniuksen sorvaajaoppilas. Manu muutti Ruovedelta 21.10.1865 Kurun Ala-Paappasen Kantojärvelle ja meni kolmen viikon päästä muutostaan Kantojärven lesken kanssa naimisiin. Kantojärven torppari., s. 05.01.1845 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.

Puoliso: Vihitty 12.11.1865 Kuru, kirkko (ilman kruunua) Helena Margareetta (Greeta Leena) Jeremiaantytär Kantojärvi o.s. Hytönen. (Taulu 1080). (Taulu 1085). (Taulu 124) Kantojärven miniä ja emäntä. Greeta kuoli 69-vuotiaana halvaukseen., s. 23.03.1831 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 21.09.1900 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Vanhemmat: Jeremias Juhonpoika Hytönen e. Vihola, Riuttaskorven Viholan poika, Viholan Hytösen torpan isäntä., s. 19.08.1791 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.10.1876 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola ja Liisa Tuomaantytär Hytönen o.s. Luomajärvi, s. 26.05.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.04.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.

Lapset:
Herman Kantonen e. Kantojärvi Hermanni oli armeijaan kelpaamaton. Herman kuoli 36-vuotiaana kurkkumätään., s. 13.05.1867 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 22.05.1903 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 128
VII Eenokki Yrjönpoika Koski e. Ristaniemi, (Taulusta 121, äiti Anna Ristaniemi) Kosken isäntä 1860-1870, s. 01.11.1823 Kuru, Ristaniemi, k. 17.12.1870 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 18.05.1851 Kuru Matilda (Tilda) Serafia Kallentytär Koski. (Taulu 1254) Pitäjänräätälin ja talollisen tytär, Kosken emäntä, s. 25.03.1834 Kuru, Karjula, k. 21.05.1914 Kuru, Karjula. Matilda Serafia oli vanhempiensa ainoa lapsi, jota kutsuttiin nimellä Tilda. Hän avioitui 17-vuotiaana ja sai nopeassa tahdissa yhdeksän lasta, kunnes jäi leskeksi jo 36-vuotiaana. Vanhin lapsista oli tällöin kahdeksantoista ja nuorin puolentoista vuoden ikäinen. Yhtä lukuun ottamatta lapset elivät täysi-ikäisiksi ja avioituivat. Lapsista saivat alkunsa Kosken kaksi sukuhaaraa sekä Peltoniemen, Ojasen, Nurmen, Aropaltion ja Salomaan haarat. Lapsenlapsia Tildalle kertyi 58. Pitkän 80-vuotisen elämänsä aikana hän ehti tavata valtaosan lapsenlapsistaan. Asuinpaikka Kuru.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Heikinpoika Sivin e. Rajala, Pitäjänräätäli, s. 18.11.1810 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, Kalliojärvi, k. Kuru, Karjula ja Maija Liisa Thurentytär Sivin o.s. Kestilä, s. 06.09.1814 Kuru, k. Kuru, Karjula.
Tilda Koski, emäntä.

Lapset:
Juho Aleksius Koski , s. 22.06.1852 Kuru, Karjula. Tauluun 129
Kustaa Aatu Peltoniemi e. Koski , s. 07.10.1854 Kuru, Karjula. Tauluun 130
Emma Josefiina Törnroos o.s. Koski , s. 22.12.1856 Kuru, Karjula. Tauluun 132
Maria Aurora Ojanen o.s. Koski , s. 23.03.1859 Kuru, Karjula. Tauluun 133
Elias Rudolf Nurmi e. Koski , s. 07.04.1861 Kuru, Karjula. Tauluun 136
Aleksantra Vilhelmiina Ristaniemi o.s. Koski s. 23.04.1863 Kuru, Karjula.
Eenokki Koski s. 09.06.1865 Kuru, Karjula.
Heta Vilhelmiina Aropaltio o.s. Koski s. 08.05.1867 Kuru, Karjula.
Matilda Aleksantra Salomaa o.s. Koski s. 26.05.1869 Kuru, Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 129
VIII Juho Aleksius Eenokinpoika Koski, (Taulusta 128, isä Eenokki Koski) Kosken isäntä ainakin vuoteen 1910 asti., s. 22.06.1852 Kuru, Karjula, k. 01.04.1926 Kuru, Karjula. KURUN KOSKEN SUKUSEURA ry:

Sukuseuramme sääntöjen mukaan siihen voivat kuulua ne, jotka polveutuvat Eenokki Yrjönpoika Ristaniemestä (1823–1870) ja hänen vaimostaan Matilda Serafia Kallentytär Koskesta o.s. Civil (1834–1914) tai ovat parisuhteesta mainittuihin polveutujiin.

Paljon kiinnostavaa on heitä edeltäneissä, mutta olemme päätyneet pitämään Tildaa ja Enokia kantaesivanhempinamme. Heidänkin jälkeläisensä muodostavat jo yhden sukuseuran kokoisen joukon. Tildan ja Enokin jälkeläisistä olemme kokoamassa sukutietoja julkaisua varten.

Kosken suvun kantatilan Kosken juuret yltävät 1530-luvulle, jolloin perustettiin kaksi tilaa Heikkilä ja Karjula. Nämä tilat ovat nykymuotoisen Kurun asutuksen alku. Karjulan tila jaettiin v. 1620 kahtia, jolloin toisesta puoliskosta tuli Isokarjun ja toisesta Kosken tila.
Nykyinen Kosken talon osoite on Mekkoholmantie 53, Kurun kirkonkylän keskustan ja Kosken kosken pohjoispuolella. Kosken talon omistaa nykyisin suvun jäsen Heikki Heikkilä. Kosken suvun vaiheisiin on syvällisesti perehtynyt hänen veljensä, ekonomi Raimo Olavi Heikkilä.
Kurun Karjula Kosken sukua vuodelta 1917.

Puoliso: Vihitty 29.10.1874 Kuru, Karjula, Koski Eeva Karoliina Aatamintytär Koski o.s. Hihkiö Talollisen tytär, Kosken emäntä, s. 13.06.1853 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 15.02.1927 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Aatami Juhonpoika Hihkiö, s. 23.09.1813 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 04.02.1889 Ikaalinen, Iso-Röyhiö ja Eeva Loviisa Juhontytär Hihkiö o.s. Ringbom, s. 11.12.1814 Viljakkkala, k. 15.03.1868 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Karjulan Kosken sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Matilda Maria Koski Siirtokoulunopettajatar, opettajatar, s. 18.11.1875 Kuru, Karjula, k. 30.04.1959 Kuru.
Lyydia Vilhelmiina Koski s. 26.11.1878 Kuru, Karjula, k. 14.06.1932 Kuru, Karjula.
Hilma Loviisa Koski s. 05.03.1882 Kuru, Karjula, k. 25.12.1911 Kuru, Karjula.
Juho Engelbert Koski s. 07.10.1884 Kuru, Karjula, k. 19.07.1885 Kuru, Karjula.
Siiri Petronella Koski s. 31.05.1886 Kuru, Karjula.
Juho Kustaa Koski s. 26.11.1888 Kuru, Karjula, k. 07.01.1969 Kuru, Karjula.
Kurun Karjulan kylän väkeä lähdössä veneretkelle Lahtipohjan talon rannasta 1920-luvun alussa. Runsasjärvisessä pitäjässään kurulaisilla oi oivat mahdollisuudet virkistäytymiseen vesillä.
Olga Karoliina Koski s. 24.03.1892 Kuru, Karjula, k. 15.01.1923 Kuru, Karjula.
Kaarle Tuomas Koski s. 28.12.1894 Kuru, Karjula, k. 17.12.1971 Kuru, Karjula.
Karjulan Kosken sisaruksia haudattu Kurun Tammikankaalle.
Anna Katariina Koski s. 11.12.1897 Kuru, Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 130
VIII Kustaa Aatu Eenokinpoika Peltoniemi e. Koski, (Taulusta 128, isä Eenokki Koski) Karjulan Kosken tilan Peltoniemen torpan isäntä., s. 07.10.1854 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 08.11.1878 Emma Kaapontytär Peltoniemi o.s. Saarijärvi. (Taulu 1490) s. 27.11.1859 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Kaapo Juhonpoika Saarijärvi, s. 29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi, k. 30.12.1897 Kuru, Keihäsjärvi ja Ulla Matintytär Saarijärvi o.s. Sillanpää, s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 31.07.1901 Kuru, Keihäsjärvi.

Lapset:
Maria Gunilla Frang o.s. Peltoniemi , s. 05.02.1880 Kuru, Karjula, Koski. Tauluun 131
Hilma Julia Peltoniemi s. 09.01.1882 Kuru, Karjula, Koski.
Uuno Johannes Peltoniemi Uuno kuoli 7-vuotiaana tulirokkoon., s. 15.04.1884 Kuru, Karjula, Koski, k. 15.11.1891 Kuru, Karjula, Koski.
Kalle Juuse Peltoniemi s. 17.03.1887 Kuru, Karjula, Koski.
Eenokki Matteus Peltoniemi Eenokki kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 15.09.1889 Kuru, Karjula, Koski, k. 24.10.1891 Kuru, Karjula, Koski.
Anna Juliana Peltoniemi Anna kuoli 5-vuotiaana lavantautiin., s. 19.02.1892 Kuru, Karjula, Koski, k. 22.11.1897 Kuru, Karjula, Koski.
Lyyti Etiitta Peltoniemi s. 14.05.1894 Kuru, Karjula, Koski.
Laura Tilta Peltoniemi s. 07.03.1897 Kuru, Karjula, Koski.
Kustaa Anselm Peltoniemi s. 20.03.1900 Kuru, Karjula, Koski.
Emmi Aleksandra Peltoniemi s. 29.12.1902 Kuru, Karjula, Koski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 131
IX Maria Gunilla Kustaantytär Frang o.s. Peltoniemi, (Taulusta 130, isä Kustaa Peltoniemi) s. 05.02.1880 Kuru, Karjula, Koski.

Puoliso: Vihitty 12.07.1903 Kuru Kalle Anselmi (äpärä) Liisanpoika Frang. (Taulu 1252) Kalle otettiin kasvatiksi Poikeluksen Lähteenmäen taloon. Vuodesta 1897 (17-vuotias) Kalle oli itsellisenä Kurun Sonnun kylän Paulajärven Marjamäellä. Kalle muutti Kurusta 3.1.1907 Pietarsaareen., s. 21.04.1880 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Äiti: Liisa Hermannintytär Frang, Liisa muutti yksin Kurun Ala-Poikeluksen Vastamäestä vuonna 1890 Teiskoon lasten joutuessa tai päästessä asumaan kasvattivanhemmilleen., s. 01.06.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.

Lapset:
Kalle Leonard Frang s. 31.12.1903 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Marjamäki.
Rauha Inkeri Frang s. 18.03.1905 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Marjamäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 132
VIII Emma Josefiina Eenokintytär Törnroos o.s. Koski, (Taulusta 128, isä Eenokki Koski) s. 22.12.1856 Kuru, Karjula, k. 13.04.1883 Kuru, Karjula, Koski.

Puoliso: Vihitty 27.12.1875 Kuru, Karjula, Koski Kalle Juhonpoika Törnroos Pitäjänsuutari Kurun Karjulan Koskella., s. 05.02.1850 Kuru, Karjula, Nilsfors.
Vanhemmat: Juho Törnroos, Suutari, s. 21.06.1822 Kuru ja Liisa Kallentytär Törnroos, s. 16.11.1815 Kuru.

Lapset:
Brynolf Edvard Törnroos s. 05.03.1878 Kuru, Karjula, Koski, k. 25.07.1879 Kuru, Karjula, Koski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 133
VIII Maria Aurora Eenokintytär Ojanen o.s. Koski, (Taulusta 128, isä Eenokki Koski) s. 23.03.1859 Kuru, Karjula, k. 20.10.1940 Kuru.

Puoliso: Vihitty 25.10.1879 Kuru Kalle Kustaa (äpärä) Kaisanpoika Ojanen Renki, Kurun Keihäslahden Kurun puustellin vouti eli etumies 1879-1882, Karjulan Kosken muonarenki 1882-1884, Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torpan isäntä 1884-1887, Karjulan Kosken Särkikosken torppari 1887-1889, Karjulan Vähäkarjun Lahdenpohjan torpan isäntä 1889-1896, Keihäslahden Kurun talon mäkitupalainen 1896-., s. 15.09.1857 Kuru, Sontu, Myllyla, k. 28.04.1934 Kuru. Torpparilaitos:

1600-luvulta alkaen torppia saivat perustaa rälssimaan haltijat

1697 alkaen ratsutilalliset saivat perustaa torppia

1734 Ruotsin maalaki, sovellettiin myös torppareihin

1743 talonpojat saivat perustaa torppia

1775 lain mukaan kirjallinen kontrahti tehtävä

1800 suullinen sopimus laiton

1864 ja 1883 asetukset kirjallisesta kontrahtisopimuksesta

1892 säädös- ja lakikooste

1909 laki jatkoi vuokra-aikaa 7 vuotta

1918 torpparilaki



Mäkitupalainen = ei omaa taloa, ei viljelystä, oma perunamaa

Arentimies = on vuokralla, ei viljelystä

Lampuoti = koko tilan vuokraaja (maanlaki 1734)

Muonamies = ruokapalkalla, pieni oma kasvimaa

Itsellinen = loinen, asui talossa, vuokra maksettiin päivätyöllä

Torppari = pieni maanviljelijä, vuokra maksettiin työllä.
Äiti: Kaisa Karoliina Matintytär Murto, s. 06.08.1830 Hämeenkyrö, Muotiala, k. 23.10.1867 Kuru, Sontu, Myllymaa.

Lapset:
Ilma Siviä Ojanen , s. 16.12.1879 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 134
Kalle Onni Ojanen , s. 16.10.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 135
Juliana Maria Ojanen s. 30.01.1884 Kuru, Karjula, Koski, k. 22.09.1890 Kuru, Karjula, Vähäkarju, Lahdenpohja.
Eino Matias Ojanen s. 23.02.1887 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö.
Aleksantra Vilhelmiina Ojanen s. 30.08.1889 Kuru, Karjula, Vähäkarju, Lahdenpohja.
Hugo Johannes Ojanen s. 09.02.1892 Kuru, Karjula, Vähäkarju, Lahdenpohja.
Paavo Mikael Ojanen s. 04.09.1894 Kuru, Karjula, Vähäkarju, Lahdenpohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 134
IX Ilma Siviä Kallentytär Ojanen, (Taulusta 133, äiti Maria Ojanen) s. 16.12.1879 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Puoliso: Vihitty 16.06.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila Kalle Eemeli Idanpoika Puntanen Kalle ja Ilma muuttivat Kurusta 29.10.1898 Kylmäkoskelle., s. 26.12.1877 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 135
IX Kalle Onni Kallenpoika Ojanen, (Taulusta 133, äiti Maria Ojanen) Keihäslahden Kurun Ojasen mäkitupalaisen poika., s. 16.10.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 19.12.1924 Kuru.
Kurun Keihäslahden Ojasen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Vihitty 24.11.1906 Miina Matinpoika Ojanen o.s. Niskanen Miina on muuttanut Karstulasta 22.5.1907 Kuru Keihäslahden Kurun Ojasen mäkitupaan., s. 08.08.1881 Karstula, k. 16.12.1926 Kuru.

Lapset:
Onni Ilmari Ojanen s. 01.06.1907 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 01.04.1929 Kuru.
Helvi Hildekaard Ojanen s. 03.11.1909 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 136
VIII Elias Rudolf Eenokinpoika Nurmi e. Koski, (Taulusta 128, isä Eenokki Koski) Elias Nurmi muutti Kurusta 23.7.1901 perheineen Tampereelle., s. 07.04.1861 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 28.07.1882 Kuru Selma Amanda Kustaantytär Polviander. (Taulu 1029) s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1952.
Vanhemmat: Kustaa Henrik Yrjönpoika Polviander e. Kauppila, Kauppilan poika, renkinä Paappasella, Ylä-Toikolla, Ristaniemessä -1851, kotonaan Kauppilassa 1851-52, Nygårdilla eli Tyrkkölässä 1852-54, Petäjälammin Savelassa 1854, jossa vihittiin. Vuonna 1855 Hainarin virkatalon lampuoti eli maanvuokraaja, lautamies, herrastuomari, furriiri=majoittaja, muutti Hainarin virkatalosta vänrikki Kaarle Kustaa Polvianderin kuoleman jälkeen Kurun Keihäslahden Lahdenmäen taloon Kurussa., s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 27.02.1893 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki ja Amanda Charlotta Kaarlentytär Polviander, Kurun Hainarin virkatalon emäntä., s. 05.10.1832 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 31.08.1914 Lapua, Pappila.

Lapset:
Rauha Maria Nurmi s. 18.07.1883 Kuru, Karjula, Koski, k. 1972.
Eino Rudolf Ilmari Nurmi s. 26.02.1886 Kuru, Karjula, Koski, k. 1970.
Helmi Aleksantra Nurmi s. 04.07.1888 Kuru, Karjula, Koski.
Toini Siviä Nurmi s. 24.01.1893 Kuru, Karjula, Koski, k. 1974.
Impi Esteri Nurmi s. 22.12.1896 Kuru, Karjula, Koski, k. 1976.
Aune Katriina Nurmi s. 25.12.1900 Kuru, Karjula, Koski, k. 1992.
Aino Pätiälä o.s. Nurmi s. 1903, k. 1992.
Vilho Nurmi s. 1906, k. 1973.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 137
VII Leena (Helena) Yrjöntytär Ikonen o.s. Ristaniemi, (Taulusta 121, äiti Anna Ristaniemi) s. 01.02.1826 Kuru, Ristaniemi, k. 16.06.1908 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 17.07.1845 Kuru Matti Antinpoika Ikonen. (Taulu 1048) s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi, k. 15.06.1896 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Antti Matinpoika Ikonen, Nuori isäntä, s. 27.11.1777 Kuru, Petäjälammi, k. 04.03.1856 Kuru, Petäjälammi ja Saara Matintytär Ikonen o.s. Ylä-Kapee, Saara kuoli 72-vuotiaana ''slaagiin''., s. 04.12.1780 Kuru, Pohjankapee, k. 14.01.1853 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Eenokki Ikonen Eenokki kuoli 4-vuotiaana vatsanpolttoihin., s. 26.09.1846 Kuru, Petäjälammi, k. 20.05.1851 Kuru, Petäjälammi.
Eelis Ikonen , s. 30.11.1848 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 138
Helena Ikonen s. 23.07.1853 Kuru, Petäjälammi.
Eonika Ikonen s. 13.05.1857 Kuru, Petäjälammi.
Vilhelmiina (Miina) Lehtinen o.s. Ikonen , s. 26.02.1859 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 140
Maria Ikonen s. 27.09.1861 Kuru, Petäjälammi.
Tekla Malviina Ikonen s. 22.02.1872 Kuru, Petäjälammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 138
VIII Eelis Matinpoika Ikonen, (Taulusta 137, isä Matti Ikonen) Ikosen isäntä, kirkkoväärti, s. 30.11.1848 Kuru, Petäjälammi, k. 03.06.1921 Kuru, Petäjälammi.
Tilannevuosi 1932. IKONEN, 61 km Lielahden asemalta, 68 km Tampereelta ja 50 km Ikosen laiturilta. Omistajat v:sta 1930 Osmo ja Erkki Keskinen. Ollut aikoinaan Laukon torppa ja kuulunut Ikosen suvulle yli 100 v. Akseli Keskinen, nykyisten omistajain isä, tullut taloon vävyksi v. 1907. Pinta-ala 393,78 ha, josta 0,25 puutarhaa, 38 peltoa, 1,25 luonnonniittyä, 350,28 metsä- ja 4 ha joutomaata. Pellot epätasaisia ja maaperältään vaihtelevia; niistä on 6,5 ha tiiliputki- ja lautasalaojissa. Rakennukset viljelysten päässä, Näsijärven Ikosenlahden rannalla. Päärakennuksia 2, joista toinen, 2-kerroksinen, on rakennettu v. 1886 ja uusittu v. 1929. Siinä on 9 huonetta, keskuslämmitys ja peltikatto. Toinen on tehty v. 1902 ja sisältää 8 huonetta. Karjasuoja rakennettu kivestä v. 1874, uusittu v. 1922; siinä on 24 lehmän navetta, 7 hevosen talli, sikala, karjakeittiö, lantasäiliö ja valjashuone. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa automaattiset juomakupit. Vapaa viljelys V. 1930 oli 2 ha ruista, 0,4 vehnää, 12,7 kauraa, 0,8 ohraa, 0,8 vihantarehua, 0,2 hernettä, 1,5 perunaa, 0,4 rehujuurikasveja, 17,7 heinää ja 1,5 kesantoa ja puolikesantoa. Kotieläimiä: 6 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa ja 11 lammasta. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, siat ovat maatiais- ja lampaat kainuulaista rotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, voita, perunoita ja heinää. Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi-, kaivos- ja polttopuita. Sähkövalo omasta dynamosta. Voimakoneena höyrykone. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan» -viljankuivauslaite. Suosittu kesäasuntopaikka luonnonkauneutensa ja hyvien kalavesiensä takia. Lähde: Suomen maatilat, II osa

1. puoliso: Vihitty 27.06.1875 Kuru Wilhelmiina (Miina) Juusentytär Ikonen o.s. Heikkilä. (Taulu 1208). (Taulu 1209) s. 29.06.1856 Kuru, Karjula, k. 27.06.1901 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Heikkilä, s. 23.02.1827 Kuru, Karjula, k. 15.12.1864 Kuru, Karjula ja Karoliina Kustaantytär Kauppila ent. Heikkilä o.s. Taipale, s. 16.03.1835 Teisko, Pohtola.
Wilhelmiina ja Eelis Ikosen hautakivi Kurun vanhalla hautausmaalla.

Lapset:
Uuno Johannes Ikonen s. 05.11.1877 Kuru, Petäjälammi, k. 07.12.1895 Kuru, Petäjälammi.
Fanny Vilhelmiina Keskinen o.s. Ikonen , s. 18.01.1880 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 139
Armas Eelis Ikonen s. 21.03.1889 Kuru, Petäjälammi, k. 04.07.1906 Kuru, Petäjälammi.
Siro Hertta Ikonen s. 09.05.1892 Kuru, Petäjälammi.
Veli Matti Ikonen s. 18.06.1898 Kuru, Petäjälammi, k. 12.01.1899 Kuru, Petäjälammi.
2. puoliso: Vihitty 24.09.1908 Kuru Maria Auroora Kallentytär Ikonen ent. Tuomi o.s. Jusenius s. 24.02.1870 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Sammalisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 139
IX Fanny Vilhelmiina Eeliksentytär Keskinen o.s. Ikonen, (Taulusta 138, isä Eelis Ikonen) s. 18.01.1880 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 12.12.1907 Kuru Akseli Hermanninpoika Keskinen Asioitsija, Ikosen vävy., s. 01.03.1874 Ruovesi.

Lapset:
Osmo Ensio Keskinen s. 30.10.1908 Kuru, Karjula, Kähmän saha.
Osmo ja Erkki Keskinen. IKONEN, 61 km Lielahden asemalta, 68 km Tampereelta ja 50 km Ikosen laiturilta. Omistajat v:sta 1930 Osmo ja Erkki Keskinen. Ollut aikoinaan Laukon torppa ja kuulunut Ikosen suvulle yli 100 v. Akseli Keskinen, nykyisten omistajain isä, tullut taloon vävyksi v. 1907. Pinta-ala 393,78 ha, josta 0,25 puutarhaa, 38 peltoa, 1,25 luonnonniittyä, 350,28 metsä- ja 4 ha joutomaata. Pellot epätasaisia ja maaperältään vaihtelevia; niistä on 6,5 ha tiiliputki- ja lautasalaojissa. Rakennukset viljelysten päässä, Näsijärven Ikosenlahden rannalla. Päärakennuksia 2, joista toinen, 2-kerroksinen, on rakennettu v. 1886 ja uusittu v. 1929. Siinä on 9 huonetta, keskuslämmitys ja peltikatto. Toinen on tehty v. 1902 ja sisältää 8 huonetta. Karjasuoja rakennettu kivestä v. 1874, uusittu v. 1922; siinä on 24 lehmän navetta, 7 hevosen talli, sikala, karjakeittiö, lantasäiliö ja valjashuone. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa automaattiset juomakupit. Vapaa viljelys V. 1930 oli 2 ha ruista, 0,4 vehnää, 12,7 kauraa, 0,8 ohraa, 0,8 vihantarehua, 0,2 hernettä, 1,5 perunaa, 0,4 rehujuurikasveja, 17,7 heinää ja 1,5 kesantoa ja puolikesantoa. Kotieläimiä: 6 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa ja 11 lammasta. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, siat ovat maatiais- ja lampaat kainuulaista rotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, voita, perunoita ja heinää. Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi-, kaivos- ja polttopuita. Sähkövalo omasta dynamosta. Voimakoneena höyrykone. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan» -viljankuivauslaite. Suosittu kesäasuntopaikka luonnonkauneutensa ja hyvien kalavesiensä takia. Lähde: Suomen maatilat, II osa
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 140
VIII Vilhelmiina (Miina) Matintytär Lehtinen o.s. Ikonen, (Taulusta 137, isä Matti Ikonen) Ikosen perintötalon tytär ja emäntä, 3/8 manttaalia, s. 26.02.1859 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 10.03.1885 Kuru Erkki Aleksanteri Matinpoika Lehtinen e. Tienari. (Taulu 144). (Taulu 1463) Tienarin poika, Kurun Petäjälammin Ikosen renki, Olkitaipaleen Pappilan Myllärin lampuoti 1889-1890. Perhe muutti Kurusta 6.10.1890 Ruoveden Pihlajalahden Aholan taloon muutama päivä lapsensa syntymän jälkeen. Erkin ammatiksi on merkitty vuokraaja ja rippikirjassa on merkintä kelpaamaton. Siitä huolimatta Erkistä tuli Aholan isäntä., s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Vanhemmat: Matias (Matti) Matinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume
-hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale ja Charlotta Vilhelmiina Erikintytär Tienari o.s. Sääkslahti, Torpan tytär ja Tienarin emäntä. Charlotta kuoli 76-vuotiaana vanhuuteen., s. 21.03.1830 Kuru, Hainari, k. 01.08.1906 Kuru, Olkitaipale.
Tienarin rakennuksista otettu kuva 1930-luvulla. Kuvannut Parkkuun koulun opettaja Jalmari Mantere Tienarin navetan katolta.

Lapset:
Juho Teodor Lehtinen Juha muutti 5.11.1909 Amerikkaan, s. 09.11.1887 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Aleksanteri Lehtinen s. 22.09.1890 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Katri Vilhelmiina Lehtinen s. 01.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Onni Matias Lehtinen s. 28.02.1896 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Taimi Helena Lehtinen s. 08.09.1899 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Kalle Eerikki Lehtinen s. 03.02.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola, k. 12.02.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Anna Ester Lehtinen s. 04.05.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 141
VI Matteus Yrjönpoika Paksula, (Taulusta 118, isä Yrjö Paksula) Paksulan isäntä 1801-1833. Matteus kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 27.06.1784 Teisko, Saarlahti, k. 14.06.1833 Teisko, Saarlahti.

Puoliso: Vihitty 05.07.1807 Teisko Helena Juhontytär Paksula o.s. Alanen. (Taulu 27). (Taulu 32) Helena isännöi Paksulan tilaa 1834. Helena kuoli 60-vuotiaana ''ruumiinmatoon'' eli syöpään., s. 19.01.1786 Teisko, Jutila, k. 11.10.1846 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Alanen, Alasen Jutilan isäntä, Juho kuoli 50-vuotiaana koliikkiin., s. 20.08.1757 Teisko, Jutila, k. 17.04.1808 Teisko, Jutila ja Anna Yrjöntytär Alanen o.s. Pänkälä, Jutilan Alasen emäntä, Anna kuoli 57-vuotiaana kihtiin ja ruusuun., s. 20.07.1753 Teisko, Pohtola, k. 27.05.1811 Teisko, Jutila.

Lapset:
Anna Margareetta Paksula , s. 29.07.1824 Teisko, Saarlahti. Tauluun 33
Juho Kustaa Paksula Juho kuoli alle vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 29.01.1826 Teisko, Saarlahti, k. 29.12.1826 Teisko, Saarlahti.
Leena Karoliina Pietilä o.s. Paksula , s. 06.10.1827 Teisko, Saarlahti. Tauluun 38
Vilhelmiina Alanen o.s. Paksula , s. 17.05.1831 Teisko, Saarlahti. Tauluun 44
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 142
VI Leena (Helena) Yrjöntytär Tienari o.s. Paksula, (Taulusta 118, isä Yrjö Paksula) Leena muuttanut Teiskosta 7.8.1812 Kurun Tienarille emännäksi. leena kuoli 59-vuotiaana ''slaagiin'' eli halvaukseen., s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti, k. 04.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
Venäjän hopearupla vuodelta 1805.

Puoliso: Vihitty 13.07.1812 Teisko Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari. (Taulu 973). (Taulu 981) Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.


Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös kappelikokoukseksi.
Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten kokouksissa, kirkkoneuvostossa.
Kirkkoneuvosto on ainakin Ruoveden emäseurakunnassa toiminut säännöllisenä seurakunnan hallintoelimenä 1700-luvun puolivälistä lähtien, mistä alkaen on tallella pöytäkirjoja pitäjänkokouspöytäkirjojen yhteydessä.
Mahdollisesti kirkkoneuvosto on toiminut jo 1600-luvun viimeisistä vuosista lähtien. Kurun ja Virtain kappeleissa on ilmeisesti seurattu emäseurakunnan menettelyä. Kirkkoneuvostton kuuluivat papin lisäksi kirkkoisäntä ja kuudennusmiehet sekä mahdollisesti eräitä muita seurakunnan luottamusta nauttivia seurakunnan >>vanhimpia>>.
Kirkkoneuvosto on etupäässä toiminut kirkkokuria käyttävänä järjestyksenvalvojana sekä joitakin käytännön järjestelyjä hoitaneena valiokuntana. Nimenomaan Kurun kappelissa näyttää kirkkoneuvosto toimineen 1800-luvun alkupuolella hyvin säännöllisesti ja olleen kehittymässä jonkilaiseksi kappeliseurakunnan edustuslaitokseksi eli valtuustoksi. Sellainen olisi kyllä ollut paikallaan harvaan asutussa kappelissa, jotta kaikkien ei olisi tarvinnut tulla käsittelemään yhteisiä asioita.

Vuonna 1818 sovittiin, että Kurun kirkkoneuvostoon tuli kuulua yhdeksän talonpoikaa kappalaisen ja laamanni Nils Idmanin lisäksi.
Talonpoikaisjäseninä olivat tuolloin kuudennusmiehet Matti Antinpoika Kapee, Heikki Matinpoika Minkkinen, Jooseppi Heikinpoika Keihäsjärvi, Antti Matinpoika Ikonen ja Matias Joosepinpoika Tienari sekä talonpojat Juho Antinpoika Kastari, Antti jaakonpoika Pusu, Matti heikinpoika Toikko ja Jooseppi Juhonpoika Ala-Paappanen.
Siten kappelin eri osat olivat kirkkoneuvostossa edustettuina. Kirkkoneuvoston oli määrä päätösvaltaisena käsitellä kirkkokuria ja seurakunnan taloutta koskevat asiat, Myöhemmin suoritetusta jäsenistön täydennyksistä päätellen kirkkoneuvosto oli pitemmän aikaa merkittävä Kurun seurakunnallinen hallintoelin.
Vuonna 1832 Kurun kirkkoneuvostoon valittiin jo torpparijäsenkin Juho Haapalahti. Kurun kirkkoneuvosto kokoontui usein Myllärin pappilassa ja käsitteli mm. erilaisia köyhäinhoitoon liittyviä kysymyksiä, antoi muuttolupia, tutki kuolemantapauksia, pohti lukkarin tehtäviä ja lasten opetusta sekä valitsi itse neuvoston vapautuneille paikoille uusia jäseniä mm. edellä mainitun torpparijäsenen.

Tiedot: Tuomo Koukkula/ Vanhan-Ruoveden historia II:I sivut 415-416.
Vanhemmat: Jooseppi Henrikinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
-tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
Vuoden 1870 riikintaalari.molemmilta puolin nähtynä

Lapset:
Jooseppi Tienari Kuoli 22-vuotiaana epilepsiaan, s. 04.06.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 18.08.1835 Kuru, Olkitaipale.
Tienarin rajana Parkkuunkoski, Näsijärvi ja Jakama + Raatosaari kuvassa. Maa-alueet merkinnällä i.
Anna Leppälä o.s. Tienari , s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 143
Matias (Matti) Tienari , s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 144
Hedvig Tienari s. 20.01.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1820 Kuru, Olkitaipale.
Henrik Kivinen e. Tienari , s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 184
Juho Kustaa Ojanen e. Tienari , s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 187
Reetta Liisa Luomajoki o.s. Tienari , s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 214
Leena Fredrika Tienari s. 21.04.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 30.12.1829 Kuru, Olkitaipale.
Vendla Karoliina Tienari s. 15.01.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 21.04.1836 Kuru, Olkitaipale.
Helena (Leena) Tienari Kuolleena löytynyt., s. 29.01.1832 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1832 Kuru, Olkitaipale.
Iisakki Manu Tienari s. 29.12.1834 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1836 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 143
VII Anna Matintytär Leppälä o.s. Tienari, (Taulusta 142, äiti Leena Tienari) Tienarin tytär, Ala-Paappasen Leppälän torpan emäntä, s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 29.04.1904 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
1 killinki vuodelta 1836

Puoliso: Vihitty 18.06.1839 Kuru Jooseppi Pertinpoika Leppälä. (Taulu 1735) Torppari, s. 10.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 29.04.1871 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. KULTAMARKKA:

Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan, jolloin 20 markkaa vastasi arvoltaan 6,45 grammaa kultaseosta, jossa oli 900 promillea kultaa. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin, Belgian frangin, Sveitsin frangin sekä Italian liiran (myöhemmin myös eräiden muiden ns. latinalaisen rahaliiton jäsenvaltioiden) kanssa. Näiden rahojen koko, paino ja kultapitoisuus olivat yhteneväiset maasta riippumatta ja periaatteessa ne kelpasivat maksuvälineinä maasta riippumatta, joskin kultaisia 10 ja 20 markan kolikoita lyötiin muihin vastaanvanlaisiin eurooppalaisiin rahoihin niin pieniä määriä, että niitä ei merkittävästi kulkeutunut Keski-Eurooppaan.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa laillisena maksuvälineenä olivat kultakolikot, joita kuitenkin käytännössä käytettiin melko vähän. Sen sijaan Suomen Pankin setelit eivät olleet laillisia maksuvälineitä. Tämä merkitsi, että velkojan oli pakko hyväksyä maksusuoritukseksi suomalaisia kultakolikoita, mutta hänellä ei ollut velvollisuutta hyväksyä seteleitä, vaikka nämä olivat kultarahalla lunastettavia. Käytännössä kuitenkin kaikki hyväksyivät myös setelit maksuksi.
Vanhemmat: Pertti Yrjönpoika Leppälä e. Koski, Leppälän renki, isäntä, s. 01.08.1786 Kuru, Karjula, k. 13.04.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena Martintytär Leppälä o.s. Paappanen, s. 16.05.1784 Kuru, Petäjälammi, k. 22.12.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
20 markan kultaraha= 5,80 g kultaa ja 0,645 g kuparia. Hintapyynti numismaatikoilla noin 750 €, halkaisja 21,3 mm.

Lapset:
Kalle Leppälä Kalle muutti Ruovedelle 6.11.1862 Ritoniemen taloon, muutti Ruoveden Ritoniemen Soittolan Kauppalasta 13.9.1869 Vaasaan, ''kauppapuukhollari''., s. 26.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 144
VII Matias (Matti) Matinpoika Tienari, (Taulusta 142, äiti Leena Tienari) Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume
-hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale.

Näsijärven pinnan korkeus:
Kurusta marrask. 19 p. Ukot täällä moittivat, että Tamperelaiset rakennusten kautta Tammerkoskesta nostavat veden Näsiselällä, niin että se keväsin, tulvaveden aikana nousee rantaniituille ja pelloille ja seisahuttaa myllyjäkin, josta heille on suuri haitta ja vahinko ; päättävätpä sen myöskin huonontavan kalain saaliinkin.
He sanovat: ''olivat Kurulaisetkin Tammerkoskea perkaamassa silloin koska Armollinen Esivalta autti sen aukaisemista, ja nyt se suljetaan erityisten rakennuksilla, niin että vesi keväsin nousee aina kesäkuun loppuun asti ; eikä sittenkään enää laske niin paljon kuin se laski, ennenkuin rakennuksilla ruvettiin koskea sulkemaan''.
Näin he täällä latelevat; ja tästä hyvästä oli osa niistä tilallisista, jotka asuvat Näsijärven rannoilla, toimittanut kirkonkokouksen eiliseksi, jossa valittiin asiamies, joka ajaisi Kurulaisten asiaa siinä kokouksessa, joka huomenna pidetään Tampereella, ja jossa taas tulee kysymys jostain lainvastaisesta rakennuksesta.
Asiamieheksi valittiin Talonisäntä Tienari Olkitaipaleesta, joka käskettiin kovasti panemaan itsensä kaikkia senkaltaisia rakennuksia vastaan Tammerkoskeen, joiden kautta vesi nostetaan Näsijärvessä eli se ylipuolelta tänne niin runsaasti tulvaava vesi estettäisin laskemasta.
Saa nähdä, lasketaanko mies tällä kertaa kokoukseen, ja mitä hän saa siellä toimitetuksi?

Ehkä asia siitä nyt tällä erällä ei enää parane eikä pahene, tahdon kuitenkin mainita sitä eri käsitystä, jota täällä henkikirjoituksesta tämän kun 13 p. osotti itsensä Keisarin asetuksesta helmik. 20 p. 1865, §2.
Asetus sanoo, että henkiraha on maksettava, kaikilta niilta Suomen kansalaisilta, jotka ennen sen vuoden alkua, josta vero maksetaan, ovat täyttäneet kuusitoista vuotta, mutta eivät tulleet kuudenkymmenen neljän vuoden ikään.
Meidän mielestämme piti tämän puustavin jälkeen ymmärrettämän ja maksavaksi kirjoitettamaan ainoasti ne, jotka ennen tulevaa uutta vuotta ovat täyttäneet kuusitoista vuotta ja vapauttaman ne, jotka ennen uuden vuoden päivää täyttävät neljä seitsemättäkymmentä ajastaikaa ;
mutta Henkiherra sanoi, ettei sanoilla ''vuoden alkua'' ymmärretäkkään uuden vuoden päivää, vaan heinäkuun 1 päivää ja sen jälkeen henkikirjoitus myöskin täällä tapahtui.
Pyydän sen tähden nöyrimmästi, että joku, joka paremmin ymmärtää tämän asetuksen ja sen mainitun 2 § tarkoituksen antaisi meille, tulevain aikain tähden, selityksen tästä asiasta.
Tällä erää ei muuta kuin lunta ja unta.
Sitä edellistä on nyt satanut joksikin, mutta maa alta on sula ; siitä viimeiseksi mainitusta ei liene puutosta monellakaan näinä vuoden pisimpinä öinä. - Vankoveden sanotaan viimeisyönä saaneen kannen päällensä. (kirjoitettu sen ajan mukaisesti)
Lähde: Tampereen Sanomat tiistaina 11.12.1866 n:ro 50

Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen esim lavantaudissa. Lavantauti on vakava suolistoinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri. Taudin oireita ovat korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus. Hoitamattomana kuolleisuus on noin 10–30 %. Lavantautia ei enää esiinny Suomessa, vaan suomalaisilla esiintyvät tartunnat on saatu ulkomailla. Lavantauti on Suomessa harvinainen, sitä esiintyy noin viisi tapausta vuodessa. Taudin suomalaisen nimen arvellaan tulleen siitä, että raskas tauti kaatoi potilaansa "lavalle", joka oli pirtin uunin ja seinän välissä sijaitseva talonväen makuupaikka. Lavantautia esiintyi paljon natsi-Saksan keskitysleireillä ja ghetoissa.
Tauti on Suomessa määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

Noitiin uskon perusteella kanssa vähän puijattiinkin. Kurulaiset poikkesivat Porin reissullaan yhteen taloon. Talon isäntä kysyy sitten, että ''tiedättekö siitä Santalasta''.
''Kyllä tiedetään'', vastasivat kurulaiset, sillä Tienari-vainaalla oli kanssa pitkä parta. Ja kun Tienari tuli pirttiin niin sanottiin:''Se on nyt tossa''.
Isäntä vei Tienarin kamariin ja kysyi neuvoa Santalaksi luulleeltaan Tienarilta.
Tienarille tuli mieleen, että jos varas on omassa talossa. No TIenari alkoi noitua niinkuin nyt semmonen noituu, joka ei mitään osaa.
Varas oli omasta talosta, sillä vaatteet tuotiin seuraavana yönä takaisin. Sen jölkeen kurulaisia aina kestittiin tässä talossa mitä parhaiten.
Tämän kertomuksen muisteli Matti Tanhuamäki.
Olkitaipaleen Tienarin pihapiiri kuvattuna navetan katolta. Kuvan ottanut Parkkuun Yläkoulun opettaja Jalmari Mantere.

1. puoliso: Vihitty 05.04.1841 Kuru Liisa (Elisabeth) Karoliina Juhontytär Tienari o.s. Kastari. (Taulu 483). (Taulu 499). (Taulu 588) Tienarin emäntä, Liisa kuoli 29-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 29.01.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 24.05.1850 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Kastari e. Vähä-Kulkkila, Kastarin isäntä., s. 08.06.1785 Teisko, Kulkkila, k. 18.11.1864 Kuru, Olkitaipale ja Leena (Helena) Pekantytär Kastari o.s. Yli-Korpula, s. 16.11.1785 Teisko, Pohtola, k. 13.01.1838 Kuru, Olkitaipale.
Kurun vaakuna. Kurun vaakuna oli Kurun kunnan tunnus ja puhuva vaakuna; kuru tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Kurun kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. maaliskuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009 Pakkuun kyläyhdistykselle, kun Kuru yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin.

Lapset:
Juho Kustaa Tienari , s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 145
Matti Tienari s. 15.12.1842 Kuru, Olkitaipale, k. 19.12.1843 Kuru, Olkitaipale.
Henriikka Tienari s. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale, k. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale.
Kalle Tienari s. 01.09.1846 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1846 Kuru, Olkitaipale.
Vilhelmiina Järvinen o.s. Tienari , s. 15.01.1850 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 170
2. puoliso: Vihitty 15.12.1850 Kuru Ulla Kallentytär Tienari o.s. Pirttiniemi Ulla muutti Virroilta kotoaan Jouttijärveltä 29.10.1843 Kuruun, Tienarin piika ja emäntä, Ulla kuoli 32-vuotiaana synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon. (synnytys
-kouristukset
-verenvuoto).

Kuolinsyynä "barnsbörd" käsittää tavallisesti myös lapsivuodeajan eli lapsivuoteen)., s. 13.07.1827 Kuru, Keihäslahti, k. 04.06.1860 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Jouttijärvi ent. Pirttiniemi e. Wacker, Sotilaan poika, Muroleen Rikalan renki, Keihäslahden Pirttiniemen torppari. Kallen perhe muutti Virroille 19.8.1832. Virtain Riuttaskorven Jouttijärven torpan isäntä, Eromäen torpan isäntä. Eromäen tila siirtyi Virroilta Kurun pitäjän alueisiin kuuluvaksi., s. 28.01.1801 Kuru, Karjula, Koski, k. 01.12.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki ja Maija Vilpuksentytär Jouttijärvi o.s. Pirttiniemi, s. 11.06.1801 Teisko, Leppälahti, Rikala, Kulha (Kaustara), k. 22.12.1866 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki.
Höyrylaivaliikenne Tampereella alkoi jo v. 1858. Laajimmillaan se oli 1900-luvun neljänä ensimmäisenä vuosikymmenenä, kunnes onnikat alkoivat vetää matkustajavirtoja. Kuvassa Mustanlahden satama, joka oli ja on Näsijärvelle suuntautuvan laivaliikenteen keskus. Etualalla ovat vasemmalta s/s Vahanka, Tervalahti ja Vankavesi, taka-alalla oikealta s/s Kuru, Pohjola, Ylöjärvi, Intti ja Teisko. Kulkuvuoroillaan olivat kuvaushetkellä s/s Tarjanne ja Aitolahti. Kuva on vuodelta 1936. (valokuvannut Atelier Laurent)
Lapset:
Kalle Maurits Tienari , s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 173
Matti Mäkinen e. Tienari , s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 174
Henrik (Heikki) Mäkinen e. Tienari , s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 178
Manu Tienari s. 13.05.1860 Kuru, Olkitaipale, k. 28.05.1860 Kuru, Olkitaipale.
3. puoliso: Vihitty 27.12.1860 Kuru Charlotta Vilhelmiina Erikintytär Tienari o.s. Sääkslahti. (Taulu 1461). (Taulu 1463). (Taulu 140) Torpan tytär ja Tienarin emäntä. Charlotta kuoli 76-vuotiaana vanhuuteen., s. 21.03.1830 Kuru, Hainari, k. 01.08.1906 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Erkki Juhonpoika (Maununpoika) Sääkslahti e. Hänninen, Erkki oli Olkitaipaleen Myllärin renki naimisiin mennessään, Hainarin Sääkslahden torppari., s. 15.09.1800 Kuru, Aurejärvi, k. 01.03.1860 Kuru, Hainari ja Leena Joosepintytär Sääkslahti, s. 11.03.1804 Kuru, Hainari, k. 06.04.1861 Kuru, Hainari.
Tienaria ja tienarilaisia ja naapureita.
Lapset:
Emma Leppänen o.s. Tienari Emma muutti Tampereelle 21.6.1875 13-vuotiaana ja muutti nimensä Leppäseksi, konfirmoitiin 14.7.1878 Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa., s. 12.01.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Nuotta oli vielä 1920-luvulla käytössä useissa taloissa. Tienarin nuottakoppeli Parkkuun laivalaiturin vieressä. Kanootin peränpitäjänä opettaja Hellin Mantere.
Erkki Aleksanteri Lehtinen e. Tienari , s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 140
Manu Lehtinen e. Tienari , s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 182
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 145
VIII Juho Kustaa Matinpoika Tienari, (Taulusta 144, isä Matias Tienari) Tienarin isäntä 1869-1898, s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1916 Kuru, Olkitaipale.

Kurun Säästöpankki 1880 1984:

Kurun kuntakokous teki päätöksen säästöpankin perustamisesta Kuruun 17. joulukuuta 1877. Kun senaatti oli vahvistanut päätöksen ja säännöt seuraavana vuonna, kuntakokous saattoi valita pankille johtokunnan. Siihen nimitettiin henkilöt 5. huhtikuuta 1879. Valituiksi tulivat vt. kappalainen, nimismies ja luutnantti M.A. Nordqvist, talolliset Johan Kustaa Tienari, Johan Ristaniemi, Kalle Kustaa Laurila, Josua Taipale, Johan Wanhakylä, kauppias Antti Toikkonen ja kaupankirjuri M. Niininen. Näistä puheenjohtajana aloitti Kalle Kustaa Laurila. Kasööriksi valittiin talollinen Johan Kustaa Tienari ja kirjuriksi sahanhoitaja M.S. Wilenius.

Vuoden 1895 säästöpankkiasetus toi muutoksia säästöpankkien toimintaan. Suurin muutos oli se, että nyt niistä tuli itsenäisiä rahalaitoksia valvonnan siirtyessä yleensä kunnilta pankin omille elimille. Muutos näkyi käytännön pankkityössä siinä, että johtokunnat jäivät pois, ja niiden tilalle tulivat isännistö ja hallitus. Kurun kunnan Säästöpankki nimitti edustajat asetuksen vaatimiin elimiin vuonna 1897.

Pankin pohjarahat tulivat osittain kunnan viinaverorahoista. Toiminta alkoi nimellä Kurun kunnan Sääs-töpankki (sana "kunnan" jäi pois vuonna 1932) Toikolla 2. tammikuuta 1880. Ensimmäinen tallettaja oli Amanda Ristaniemi, joka toi säästötililleen rahaa 170 mk:aa. Laina nro 1 annettiin pastori H.O. Elersille.

Toikolla säästöpankki ei viihtynyt avauspäivää pitempää, sillä jo seuraavalla kerralla toimipaikka sijaitsi Tienarin talossa. Säästöpankki imagoon hyvin sopivasta nimestään huolimatta sielläkään Kurun kunnan Säästöpankki ei kauaa viihtynyt, vaan jo seuraavana vuonna se palasi takaisin Toikolle. Siellä pankki vietti jo pitemmän rupeaman, vuoteen 1929 saakka, jolloin uudeksi toimipaikaksi valittiin kunnantalo. Omaan, vastavalmistuneeseen pankkitaloon Kurun Säästöpankki muutti vuonna 1956.

Vuonna 1984 Kurun Säästöpankki fuusioitui Tampereen Aluesäästöpankkiin, joka puolestaan meni mu-kaan syksyllä 1992 perustettuun Suomen Säästöpankki SSP Oy:öön nimellä Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästöpankkialue. SSP Oy:n vaihe jäi Lyhyeksi episodiksi, sillä syksyllä 1993 kilpailija-pankit ostivat SSP Oy:n. Tässä kaupassa Kurun säästöpankkikonttori myytiin Postipankille.

Johtokunnan ja hallituksen puheenjohtajat 1880 1980: 1880 1881 Juho Kustaa Tienari, 1881-1884 Antti Toikkonen nuorempi, 1884 1886 Juha Ristaniemi, 1886 1888 Juho Kustaa Tienari, 1888-1891 Kalle Koskinen, 1891 1900 G. Snäll, 1900 1912 Antti Toikkonen, 1912 1920 Juha Ristaniemi, 1920 1946 Elias Laurila, 1946 1949 Erik Seppälä, 1949 1971 J.E. Utela ja 1971 (1980) Veikko Lehtola

Isännistön puheenjohtajat 1897 1980: 1897 1898 Elis Ikonen, 1898 1899 A. Numminen, 1899-1906 Pek-ka Polviander, 1906 1929 Kalle Ylä Poikelus, 1929 1949 Akseli Keskinen, 1949 1954 Martti Laurila. 1954 1971 Kalle Kenttäniemi. 1971 1973 Matti Lahti ja 1973 (1980) Valto Taipale.

Kamreerit ja toiminnanjohtajat 1899 1980: 1899 1938 Ville Toikkonen, 1938 1944 JV. Rantahalme, 1944 1949 Iita Maija Numminen, 1949 1976 Jorma Hakanen ja 1975 (1980) Heikki Lehtola.

SSP Oy siirsi Kurun Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästö-pankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 15. ja 20.12.1994. Asiakirjoja on vuosilta 1879 1984 yhteensä 1,50 hyllymetriä.

Arkiston järjestivät ja luetteloivat marras ja joulukuussa 1995 Kaija Kilkki, Hely Kettunen ja Mervi Tii-honen. Johdannon historiakatsauksen kirjoitti Jarmo Luoma aho.

Aamulehti tiistaina 30.1.1894 n:ro 23:
Korjaus sunnuntailehtemme uutisiin:
Kruunun sotilasvirkatalosta kunnan vaivaistalo.
Kurun kuntalaiset ovat päättäneet muun sopivan talon puutteesta pyytää saada ottaa Kuru-nimisen sotilasvirkatalon Kurun kirkonkylästä vaivaistaloksi, se kun on siihen hyvin sopiva, ollen lähellä kirkkoa, koulua j.n.e. Tällainen päätös tehtiin kuntakokouksessa maaliskuun 24 p. 1893 ja asiamieheksi valittu talollinen Juho Kustaa Tienari on kuvernööriltä anonut, että sanottu tila puheena olevaa tarkoitusta varten kunnalle myytäisiin.

Aamulehti torstaina 12.10.1899 n:ro 237:
Korjaus eilisen lehtemme uutisiin:
Taasen maanviljelijät koolla tulvain johdosta. T.k. 10 p. oli jälleen Teiskon, Messukylän, Kurun, Ylöjärven ja Ruoveden maanviljelijöitä sekä muutamia Tampereen liikemiehiä, yhteensä parikymmentä henkeä, kokoontunut täkäläiseen ''Toivo''-ravintolaan neuvottelemaan vesitulvain aikaansaamain tuhojen ehkäisemisestä Näsijärven rantamilla.
Saatuaan kuulla edellisen kokouksen ja siinä asetetun valiokunnan kokouksen pöytäkirjat, päättivät läsnäolijat, että asian ajamisesta ja valiokunnan puuhasta kysyttävät menot suoritetaan molempain kokousten osanottajain kesken mieskohtaisesti.
Kokoukselle esitettiin sitten senaatin päätös v:lta 1885, jolla Teiskon ja Kurun kuntain sekä Tampereen suurempain tehtaitten valitusten johdosta kumotaan kuvernöörin päätös, että Näsijärven vesipinta on oleva seitsemän jalkaa (n.210 cm) korkeammalla Muroleen kanavan alempaa sulkukynnystä, sekä lykätään riita asianomaisten alioikeuksien tutkittavaksi.
Samoin luettiin kokoukselle herra Herman Aimon, Visuvedeltä, kirjoitus, jossa ehdotetaan pyydettäväksi, että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin Virtain pitäjästä n.s. Äijänevan kanavan suhteen.
Mainitut paperin eivät kuitenkaan antaneet aihetta keskusteluun, vaan jätettiin ennen valitun valiokunnan haltuun, joka ryhtyy ripeisiin toimiin, saatuaan tilastollisia tietoja tulvain tekemien vaurioiden suuruudesta.
Näitä tilastollisia tietoja keräämään, jonka tähden viikon kuluessa ovat jätettävät paikallisen tulvavaliokunnan puheenjohtajalle, kauppias J. Rikalalle Tampereelle, valittiin:
Teiskosta Kustaa Ylirantala ja Arvi Kahna ; Messukylästä maanviljelijät J. Junkkari ja K. Mattila ; Kurusta maanviljelijät H. Vanhakylä ja J. Tienari vanhempi ; Ylöjärveltä maanviljelijä K. Heikkilä ; Ruovedelta maanviljelijät Georg Palmroth, A. Ylöstalo ja Heikki Mäki ; Virroilta maanviljelijät Heikki Härkönen, Kaapo Havanka ja Aleksi Kauppila sekä Tampereen liikemiehistä J.K. Hilden.
Kokouksessa puhetta johti valtiopäivämies Heikki Toijala Teiskosta, Pöytäkirjan laati toimittaja Kalle Lehmus ja tarkastavat sen kauppias J.K. Hilden ja toimittaja Kaarlo L. Kärkönen

SUURI ADRESSI KEISARILLE:

Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa.


Adressin syntyminen

Helmikuun manifestin julkaisemisen jälkeisenä päivänä arkkitehti Harald Neovius oli saanut ajatuksen keisarille laadittavasta kirjelmästä. Hän kertoi ajatuksestaan ensin sisarelleen Dagmar Neoviukselle, joka piti ajatuksesta. Hän sopi veljensä kanssa, että kutsutaan ihmisiä koolle keskustelemaan ajatuksesta. Kokous pidettiin, mutta Dagmar sai sen kestäessä kutsun saapua Elise von Alfthanin luokse, missä oli myös käynnissä keskustelu keisarille lähetettävän kirjelmän laatimisesta.

Helmikuun suuri kansalaiskokous

Maanantaina 20. helmikuuta pidettiin Helsingin Ateneumissa uusi suuri salainen kansalaiskokous, jossa päätettiin koettaa saada aikaan hallitsijalle annettava kansanadressi mahdollisimman lukuisine allekirjoituksineen, jotta Nikolai Bobrikov saisi nähdä, ettei Suomen perustuslakien loukkaaminen ollut herättänyt tyytymättömyyttä vain pienessä osassa kansaamme, kuten hän apulaisineen oli väittänyt.

Kokouksen olivat kutsuneet koolle professorit F. Gustafsson ja M. G. Schybergson ja varatuomari R. Elfving. Ajatuksen toteuttamiseksi valittiin kaksitoista jäseninen alitoimikunta.

Adressin sanamuodon laati senaattori Leo Mechelin W. Chydeniuksen luonnoksen mukaan.

Adressin kerääminen

522 931 allekirjoitusta sisältänyt adressi kerättiin 11 päivän aikana. Lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2.5 miljoonaa ja senaikaisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta.
Eri puolilla Suomea pidettiin kokouksia, joissa selostettiin adressin tarkoitusta. Kokouspaikkoina olivat suuret huoneistot ja kirkot.

Isänmaallinen innostus oli valtava. Esimerkiksi Rovaniemeltä hiihdettiin 150 kilometriä Kittilään keräämään sikäläisiltä nimiä adressiin, vaikka oli mitä pahin talvipakkanen. Kun nimet oli saatu, valittiin valtuutettu Juho Anttila viemään nimet perille. Hän matkusti ensin hiihtäen 200 km ja sitten saatuaan hevosen vielä 150 km lähimmälle rautatieasemalle, josta hän jatkoi junalla Helsinkiin.
Lähetystön lähtö Pietariin

Maanantaina 13. maaliskuuta loputkin suuren lähetystön jäsenet olivat saapuneet Helsinkiin ja saivat Senaatintorilla osakseen helsinkiläisten kunnianosoituksia. Sen jälkeen heistä useimmat lähtivät ylimääräisellä junalla puoli kahdeksan aikoihin Pietariin.

Bobrikov sai tietää lähetystön lähdöstä Pietariin vasta tunnin päästä lähetystön lähtemisestä. Silloin hän yritti estää lähetystöltä pääsyn Pietariin ja vaati Uudenmaan läänin kuvernööriä De Pontia lähettämään sähkösanoman lähetystön käännyttämiseksi, mutta De Pont kieltäytyi.

Pitäjittäin ja kaupungeittain oli koko maasta valittu 500 miehen lähetystö, joka lähti 13. - 20.3.1899 viemään adressia keisarille. Lähetystön jäsenten ammattina tai asemana on mainittu mm. talollinen, tilallinen, rustitilallinen, maanviljelijä, pankinjohtaja, kreivi, kirja- tai muu kauppias, agronomi, kansakoulunopettaja, lukkari, lampuoti, piirilääkäri, apteekkari, kirkkoväärti ja kuntakokouksen puheenjohtaja, eli kaikista 8 läänistä eri säätyjä edustavaa yhteiskunnallisesti arvostettua ja ansioitunutta väkeä.
Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla.
Lähetystö saapuu Pietariin

Lähetystö saapui Viipuriin aamulla varhain torstaina 16. maaliskuuta eri junilla, ensimmäisenä Helsingistä edellisenä iltana lähtenyt ylimääräinen juna. Saatuaan kuulla, että Pietarin Suomen-asemalla oli suunnaton joukko poliisimiehiä ja santarmeja, lähetystö hajaantui Viipurissa kahteen junaan, ja sen jäsenet saapuivat sieltä päivän kuluessa perille Pietariin.

Lauantaina 18. maaliskuuta Suuren lähetystön jäsenet kokoontuivat valtionsihteerinvirastoon, jossa ministerivaltiosihteeri, kenraali Victor Procopé kertoi heille, että keisari lähetti lähetystölle vastauksen, ettei hän luonnollisesti ota lähetystöä puheilleen, eikä hän ole heille vihoissaan. Keisari kehotti heitä palaamaan kotiinsa ja jättämään anomuksensa kuvernööreille, jotka lähettäisivät anomuksen kenraalikuvernöörille, ja jos asia ansaitsee huomiota, niin hän esittää asian keisarille.

Lähetystön johtaja, konsuli Eugen Wolff ilmaisi lähetystön pettymyksen Procopélle.

Eugen Wolff sanoi lähetystön johtajana Procopélle mm. ”Tämä siis on kaikki se lohdutus, joka meillä on vietävänä tuolla kotona suurimmassa huolessa odottaville maanmiehillemme." "Me tulimme lujasti luottavina, me palaamme pettyneinä." Hänen puheensa teki suuren vaikutuksen läsnä oleviin kuulijoihin.

Lähetystön paluu Helsinkiin

Lähetystö matkusti takaisin ylimääräisellä junalla, johon kuului yhdeksän isoa boggievaunua. Muutama jäsen valittiin tarkastamaan, ettei vaunuihin ollut päässyt santarmin urkkijoita.

Lähetystön saavuttua Helsinkiin oli asemalle kerääntynyt tuhansiin nouseva väkijoukko, joka lähetystön vastaan hiljaisuudella lähetystön kulkiessa ihmisjoukon lävitse. Hiljaisuus vallitsi. Kun lähetystö saapui Rautatientorille johtaville portaille, joku alkoi laulaa Maamme-laulua, jolloin muut yhtyivät siihen ja paljastivat päänsä.

Kenraalikuvernööri Bobrikov oli kertonut ulkomaan lehdistölle, että kaikki järkevät ihmiset Suomessa olivat tyytyväisiä tsaarin manifestiin. Suuri adressi oli kuitenkin kertonut suomalaisten suhtautumisen asiaan.

Suuren adressin epäonnistuminen johti myös siihen, että noin vuotta myöhemmin pitkin Eurooppaa kerättiin Pro Finlandia -kulttuuriadressi.

Nykyään Suurta adressia säilytetään Kansallisarkistossa
Suuren adressin teksti

"Suurivaltaisin kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja viime helmikuun 3 / 15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.

Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lainsäädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien, Aleksanteri II ja Aleksanteri III suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt.

Mutta niiden perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myös Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on.

Täten on Julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Allekirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi kuulla sanojamme, kun me nyt Valtaistuimen eteen esille tuomme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka kohtaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupee horjumaan.

Kaikkein armollisin Keisari!

Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa ja lakiensa suojaamana on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijoitaan ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös, että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se on ollut yhdistettynä mahtavaan Venäjään, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriintynyt. Kumousopit eivät siellä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet erottamattoman osan Venäjän valtakuntaa ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää omaa kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.

Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä levollisuutta. Me päinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa suosiolliseen huomioonsa ottaa ne tunteet, mitkä julistuskirja on herättänyt ja käskeä, että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaisuuteen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkottaa luottamusta Keisarin sanan järkähtämättömyyteen. Mehän tiedämme kaikki, että meidän armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut, että vallan tulee kunnioittaa oikeutta. Ja pienen kansan oikeus on yhtä kallis kuin suurimmankin, sen isänmaan rakkaus on Kaikkivaltiaan Jumalan edessä avu ja velvollisuus, joista se ei koskaan saa luopua.

Syvimmässä alamaisen uskollisuudessa ja kunnioituksessa pysymme alati.

Kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän keisarillisen Majesteettinne nöyrimmät ja uskollisimmat alamaiset.''

SIIRTOLAISEKSI AMERIKKAAN:

Vuosisadan 1800-1900 lukujen vaihde oli Tampereella kuten muuallakin Suomessa jännityksen ja monien pelkojen täyttämää aikaa. Tsaarin hallituksen suhde Suomeen muuttui, sillä Saksan ja Englannin muodostaman uhan johdosta keisarillinen Venäjä halusi autonomisesta Suomesta tiukemman otteen. Merkkejä asenteen muutoksesta oli ollut näkyvissä jo Aleksanteri III:n aikana, mutta varsinainen sortokausi alkoi helmikuun manifestilla vuonna 1899. Tuolloin keisari Nikolai II riisti Suomen valtiopäiviltä niille kuuluvan lainsäädäntöoikeuden. Sen katsottiin merkitsevän autonomian loppua. Edes maastamme kerättyä yli puolen miljoonan allekirjoittajan lähettämää adressia ei keisari suostunut vastaanottamaan. Adressia Nikolai II:lle vieneessä suuressa lähetystössä oli mukana 500 suomalaista.

Sortovuosien yksi näkyvin seuraus oli maastamuuton vilkastuminen. Toki siirtolaiseksi rapakon taakse oli lähdetty jo 1800-luvun rauhallisina vuosikymmeninäkin, mutta kotimaan poliittisesti ja taloudellisesti epävarma tulevaisuus 1900-luvun alussa kiihdytti lähtöintoa. Siirtolaistilastoja tarkasteltaessa on hätkähdyttävää havaita, miten suuri osa lähtijöistä oli pohjalaisia. Kotiseutumme osalta suurta innokkuutta selittää osaltaan paitsi perheen esikoispoikaa suosiva perintöjärjestys.

Matkatoimisto "Matkustajain kuletus Amerikaan" lukee Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön lippuja myyvän toimiston kyltissä 1910. Vi Neristassbor rf.

Paikalliset lehdet ilmoittivat etusivuillaan edullisista matkoista valtameren taakse. Reittivaihtoehtoja olikin: Poseidon- tai Bore-laivoilla Englantiin ja lopuksi valtamerilaivalla Amerikkaan. Matkalle ei tarvinnut lähteä aivan vihreänä, sillä paikallisesta kirjakaupasta sai ostaa lehdessä mainostetun Tulkki-sanakirjan (hinta 60 penniä) tai Amerikan-oppaan (1 mk).


JUHO KUSTAA MATINPOIKA TIENARIN PERUNKIRJOITUS::


Jätetty arkistoon 6.2.1917 , kartoitettu 19 markalla 50 p:llä; todistaa
Kihlakunnanoikeuden puolesta Väinö Anthoni.

Wuonna 1916 elokuun 28 p:nä toimitettiin perunkirjoitus Talon vanhanisännän Juho Kustaa Matin poika Tienarin kuoleman jälkeen Kurun Olkitaipaleen kylässä, joka kuoli tämän elkuun 13 p:nä jättäen jälkeensä lesken Wilhelmiina Juhon tyttären sekä kolme hänen kanssaan siittämäänsä lasta, nimittäin Talollisen Juho Tienarin, Pastori Matti Tienarin ja Lohkotilallisen Kalle Tienarin, jotka kaikki täysi-ikäisinä olivat itse saapuvilla.
Sitte kuin leski Wilhelmiina Juhon tytär tuli muistutetuksi omaisuuden tyystin edesantamaan jommaisena se miehensä kuoleman hetkellä oli ja esiin antamaan kaikki kuolinpesää koskevat asiakirjat aljettiin toimitus niin kuin seuraa:

Omaisuus Smk pniä

Puhdasta rahaa pesässä

360 mk

Kultaa ja Hopeeta
2 kultakelloo 3 kultasormusta 200
1 Hopea kello 1 pikari kellonkuori ja perät 20
6 kp Kahvi lusikkaa 10

230 mk

Messinkiä ja kuparia
3 Kahvi pannua 1 kastrulli 3 kynttilänjalkaa 10

10 mk

Rautakalua
1 Rautamankeli 2 kirvestä 50
1 Lasiveitti 1 Ryykirauta 2
1 Haulipyssy 2 pöytälamppuja Kattoruunu 60

112 mk

Huonekalua
2 Piironkia 1 Kassakaappi 1 Kirjakaappi 300
1 Urkuharmooni 1 Kirjoituspöytä kaluineen 100
10 Tuolia 2 Keinustoolia 50
3 Sänkyjä 2 pesukaappia 2 ''Tuoleltiä'' 70
3 Pöytää 1 Seinäkello 35
1 Kirkkoreki 1 Asuranssiruisku 25

580 mk

Waatteita
Wainaa pitovaatteet 300
Lesken pitovaatteet 100
Sänkyvaatteet 150
1 joukko Kirjoja Karttoja ja Seinätauluja 20
3 Wäskyä 1 Kapssäkkiä 2 keppiä 3
1 Soitto laatikko 2 pataa 2 paistinpannua 6
1 Kahvikalusto 6 juomalasia 5

584 mk

Puuastioita
5 Tiinua 1 Komi 2 Saavia 30
1 Tynnyriä 1 Kuurna 3 Pyttyä 5
3 Lämpömittaria 1 Ilmanputaria 12
1 Wakka 1Häkilä 1Puntari 3

54 mk

Eäimiä
6 kpl Lammasta 60
joukko sekalaista romua 3

70 mk

Osakkeita ja arvopapereita
3 pk Aamulehden osakkeita 6
Talletus ja velkakirjoja
Mylläri Emil Hankalalla velkakirjan mukaan maalisk 4 pvltä 1909 1100
Korkoo samasta 173 pvstä 5½ % 29,07
Mäkitupalainen Manu Lehtisellä velkakirjan mukaan 210
Korkoo samasta 5 % mukaan 290 pvstä 8,46
Suomen Yhdys Pankissa talletus todistuksen mukaan No 297147 10000

11353,53

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 13353,53 MK

Menoja Pesästä
Hautaus kustannuksia 320
Waivaisten osuus 17
Hautakiveä varten 300
Toimitusmiesten palkkio 10
Tuomarille Kalukirjan sisäänkirjoittamisesta 2
Leima merkit kalukirjaan 12,60

MENOJA PESÄSTÄ 661,60 mk

JÄÄNNÖSPESÄÄN VAROJA 12691,93 mk

Yhteensä 13353,53 mk

Että kaikki on oikeen ilmoitettu eikä mitään tieten eli tahdosta salattu sen vakuutan valan ehdolla vakuutan

Wilhelmiina Tienari

Näin ilmoituksen mukaan Kirjoitetuksi ja arvatuksi todistaa

Juha Ristaniemi Mooses Kastari

Ollut läsnä perunkirjoituksessa
Kalle Tienari Matti Tienari
Juho Tienari

Elias Laurila
Toimitusmies

Waivaisten osa Smk 17.- kuitataan maksetuksi Kurussa syyskuun 23 pvnä 1917
Krl Kapee
Kh
____________________________________________________________________________________________

Elintarvikkeiden hintoja Helsingissä vuonna 1916.
(esimerkiksi Turussa hinnat olivat hieman halvempia):
tuore naudanliha, paisti kg / 2.11 mk
juottovasikka kg / 2.47 mk
tuore sianliha kg / 3.21 mk )
pöytävoi kg / 4.06 mk
kahvi kg / 7.29
munat, tiu (20 kpl) / 4.39 mk

Vuonna 1917 hinnat olivat nousseet seuraavasti
(kaikkien tuotteiden osalta vertailuhintoja ei ole).
tuore naudanliha, paisti kg / 2.88 mk
tuore sianliha kg / 6.93 mk
pöytävoi kg / 5.31 mk
kahvi kg / 11.81 mk
munat, tiu / 7.33 mk

"Renkien ja piikain vuosipalkat 1916".
Talon ruuassa olleen rengin tavallisin vuosipalkka oli 400-499 mk, vastaavasti piian tavallisin palkka oli 200-299 mk.
Jos palkollinen oli omassa ruuassa niin rengin tavallisin palkka vaihteli 800-999 mk, vastaavasti piian tavallinen palkka oli 600-699 mk.

Lähteet: Tietokalenteri, 1920, Kansanvalistusseura, 1919.
Työväen kalenteri, 1922, Suomen Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1921.

Teollisuustyöläisten osalta palkkatietoja ei löytynyt vuodelta 1916. Esimerkiksi Suomen taloushistorian, osa 3, tilastoissa on katkos vuosien 1913 ja 1920 välillä.
Teoksessa mainitaan kuitenkin, että vuonna 1916 Helsingin kaupungin palveluksessa olleen kirvesmiehen tuntipalkka oli 0.80 mk.
Joitakin tietoja vuodelta 1913:
Metalliteollisuudessa keskituntiansio: miehet/0.438, naiset/0.219.
Nokian paperitehtaalla keskimääräiset päiväpalkat sijoittuivat välille 2.27 - 2.90. Yhtiön sähkölaitoksella päiväpalkka oli 4.08.

Lähteet:
Suomen taloushistoria, osa 3, Tammi, 1983.
Koivuniemi, Jussi, Tehtaan pillin tahdissa, SKS, 2000.
Juho Kustaa Tienari vanhempi.

Puoliso: Vihitty 28.09.1867 Ruovesi Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari o.s. Kivistö. (Taulu 1580). (Taulu 1657) Kivistön töllin tytär, muutti 31.12.1867 Tienarille emännäksi, s. 12.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski, k. 26.10.1920 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Lauri Heikintytär Kivistö, Juho hukkui 31-vuotiaana Näsijärven Murolekoskeen., s. 11.10.1816 Vesilahti, k. 23.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski ja Johanna Aleksanterintytär Kivistö o.s. Prättälä, Ennen naimisiinmenoaan piikana Muroleen kylän Rikalassa, muutti Murolekoskelle 25.4.1847, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
Juho ja Vilhelmiina Tienari kuvattuna Tampereella G. H. Anderssonin valokuvaamossa.

Lapset:
Juho Kustaa Tienari , s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 146
Matias (Matti) Tienari , s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 158
Kaarle (Kalle) Tienari , s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 164
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 146
IX Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, (Taulusta 145, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä 1898-1937, taloustirehtööri, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale.

Juho Kustaa Tienari oli v. 1881 Keihäslahden ensimmäisiä oppilaita.
3.6.1885 päästötodistus Kurun ylemmästä kansakoulusta.
13.3.1895 Suomen Rakuunarykmentin komentaja nimitti nuoremmaksi eläinhaavuriksi ja 1.11.1895 päästötodistus : eläinhaavuri
1919-1922, 1924-1945 ja 1948-1950 Kurun kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja.
31.12.1924 kutsu Turun Suomalaisen Yliopistoseuran varsinaiseksi jäseneksi.

Aamulehti 1tiistaina 1.5.1897 n:ro 107
TYÖPAIKKAILMOITUS:
MEIJERSKA, joka osaa valmistaa ensi luokan voita Englantiin, saa paikan 8:nesta päivästä ensi heinäkuuta Parkkuun yhtiömeijeristä Kurussa, kun ilmoittaa itsensä ja palkkavaatimuksensa sekä lähettää todistukset allekirjoittaneelle, ennen tämän toukokuun loppua.
Juho Kustaa Tienari
Osoite : Kuru

Tietoja Kurusta 1906:
Wapaaehtoisen palosammutuskunnan perustavasta syyskokouksesta tämän kuun 21 päivänä käsiteltiin seuraavat asiat:
Valittiin palosammutuskunnan säännöissä säädetyt palosammutuskunnan virkailijat kuluvaksi ja seuraavaksivuodeksi.
Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti maanviljelijä Juho Kustaa Tienari ja jäseniksi talolliset Matti Lahdenperä ja Elias Laurila sekä torpanpoika Kalle Syvälahti ja seppä Elis Hellström Olkitaipaleen kylästä.
Palokunnan päälliköksi valittiin yksimielisesti Sahan omistaja Antton Mattila Olkitaipaleen kylästä, varapäälliköksi talollinen Edvard Taipale samasta kylästä.
Ensi osaston päälliköksi talollinen Juho Tienari Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston päälliköksi työmies Aapeli Lahtinen Riihikosken kylästä, kolmannen osaston päälliköksi mäkitupalainen Juho Järvinen Olkitaipaleen kylästä, neljännen osaston päälliköksi työmies Emil Niemelä Petäjälammen kylästä.
Ensi osaston varapäälliköksi työmies Herman Helin Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston varapäälliköksi Aleksi Salonen samasta kylästä, kolmannen osaston varapäälliköksi talollinen Arvid Myllymaa Sonnun kylästä, neljännen osaston varapäälliköksi talollinen Antton Lörpys Petäjälammen kylästä.
Nostettiin kysymys millä tavalla saataisiin palokunnalle varallisuutta menojen suorittamiseksi, joita oli jo karttunut joku erä. Kokous oli sitä mieltä, että olisi toimeenpantava huveja ja arpajaisia, joista kannettaisiin sisäänpääsymaksuja. Sitä tarkoitusta varten valittiin ertyinen tomikunta, jonka huolena on huvien y.m. toimeenpaneminen.
Siihen tuli valituksi opettajatar Augusta Mäkilä puheenjohtajaksi sekä toimikunnan jäseniksi neidit Fanny Poikelus, Lyydia Lahdenperä, Lyydia Laurila, Anna Laurila, Katri Lahtinen sekä rouva Iida Mattila, suutari Juho Mäkinen, työmies Kustaa Tuomi, talonpojat Ville Riihikoski ja Thure Laurila, torppari Matti Tanhuamäki ja työmies Juho Salminen.
Huvitoimikunnan kokoonkutsujaksi valittiin Thure Laurila. Hyväksyttiin noudatettavaksi sahanomistaja Antton Mattilan laatima ohjesääntöehdotus kunnanpäälliköille ja jäsenille sekä yleisiä järjestysohjeita.
Palokunnan kokouksia pidetään toistaiseksi Tienarin talossa, koska Tienarin talon isäntä Juho TIenari hyväntahtoisesti siihen suostui.
Lähde: Aamulehti lauantaina 27.10.1906 n:ro 247 (kolmipäiväisen painoksen n:ro 124)

Poikeluksen piirin kansakoulun johtokunnasta olivat erovuorossa talolliset Juho Kustaa Tienari ja Juha Ristaniemi, joista Juho Kustaa Tienari valittiin uudestaan ja Ristaniemen sijaan valittiin talollinen Elias Laurila.
Lähde: Aamulehti perjantaina 28.12.1906 n:ro 297

Kurun kuntakokous 1910:

Kuntakokous pidettiin jouluk. 20 p:nä ja päätettiin silloin seuraavat asiat:
Poikeluksen kansakouluriidasta selitystä kunnan puolesta antamaan valittiin J.K.Tienati.
Kunnallislautakunnan laatima tuo - ja menoarvioehdtus päätettiin hyväksyä siten, että kunnan kassaan kannetaan 1600 mk, vaivaiskassaan 13000 mk, kansakoulujen kassaan samoin 13000 mk ja lääkärin palkkauskassaan 840 mk. (Paperityöntekijän palkka vuodessa oli n. 1000 mk eli nykyrahassa n. 3200 €)
Uuden kansakoulun perustamisesta Pohjankapeen (sittemmin Teiskoa) kylään ei voitu tehdä mitään päätöstä, kun asia oli liian heikosti perusteltu, vaan hylättiin se toistaiseksi, kunnes asia paremmin kehittyy.
Kunnassa tarvittavat kilometritolpat päätettiin laittaa kivestä, joiden pituus keskimäärin olisi 2,5 tahi 1,8 metriä maanpinnan yläpuolella johon perustus olisi tehtävä sen mukaan, sekä paksuus 25-30 sentim. Tolppien lohkominen on ensi kesän aikana tehtävä, sekä paikoille ajaminen ja pystyttäminen seuraavana talvena. Kiviin hakataan paikka, johon numerot asetetaan, 2 kantille.
Tulevan vuoden viinaverorahat päätettiin käyttää siten, että työväenyhdistykselle annetaan 50 mk ja jäännös kansakouluille. Näitä lääninrahastosta nostamaan valittiin kanslisti Ernst Westerton.
Lääkärin vastaanottohuoneesta päätettiin, että hän saa ottaa sairaita vastaan samassa huoneessa kun tähänkin asti ja kätilöneidille laitetaan rinnalla oleva kamari asuttavaan kuntoon.
Koulupoikain asuntohuoneesta väli - ja ruokatunneilla, erittäin kylmän aikana, päätettiin, että pojat saavat olla välitunneilla käsityöhuoneessa ja tytöt kunnantuvassa.
Kamaria laittamaan kätilölle asumakuntoon valittiin Kustaa Taipale.
Yleisten talviteitten lumiauraustyöt kolmen vuoden ajalla 1 p:stä tammikuuta 1910 tarjottiin urakkahuutokaupalla ja ottivat niitä kunnossa pitääkseen useat eri henkilöt ja nousivat niistä kustannukset yhteensä - auran ajosta 1192 mk, talviteitten auraamisesta 42 mk, järvien ja selkävesien viitoittamisesta 112 mk.
Kunnallislautakunnan tekemä ehdotus G.J. Ahlgrenin korkorahain jakamisesta hyväksyttiin sellaisenaan. Tarkastettiin sairashuoneen piirustusehdotusta, josta tekopalkka arviolaskuineen oli kunnan mielestä liian kallis, niin päätettiin siirtää asia enemmän harkinnan varalle, komitean haltuun, joka harkitsee asiaa paremmin ja hankkii kivipyykityksen maalle.
Lähde: Aamulehti torstaina 6.1.1910 n:ro 4

Juho Tienari oli vapaaehtoisen palosammtuskunnan Olkitaipaleen ensipäällikkö.
Kerran Juho meni tarkastamaan, että tuhkat Ristaniemen koululla hoidettaisiin asianmukaisesti. Kun tarkastus sitten osoitti, että pesät olivatkin jo tyhjät, päätteli hän, että nyt se opettaja onneton on heittänyt tuhkat tuuleen.
Tuimin askelin Juho tuli opettajan luo, mutta tämän osakkeet nousivat melkoisesti, kun osoittautui, että tukat oli sittenkin osattu käyttää maanparannukseen.

Kerran opettaja ehdotti, että puuvajaa pitää suurentaa, kun puupinoja oli ihan taivasalla. Tähän Tienari:
- Mitä rumaa se on, kun tavaraa on. Se rumaa on, kun paikat tyhjänä seisoo.

Kunnalliselämä oli menneinä aikoina suhteellisen rauhallista. Matti Tanhuamäki kertoi tästä yksimielisyydestä, että tavallisesti Kastarin vanha Mooses totesi, että perskelettäkö me tästä asiasta enempää keskustellaan tai mennään katselemaan asiaa paikan päälle.
Tienarin vaari yhtyi häneen ja sanoi: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ristaniemen vaari yhtyi häneen: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ja päätös tuli tehtyä.

Ville Riihikoski tuli Tampereelta Parkkuuseen laivalla. Kävellessään kotia kohti Riihtenperällä tuli Tienarin Juho häntä vastaan. No, siinä istuttiin tienposkelle ja maisteltiin Tampereen tuliaisia.
Paikalle ilmestyi myös Sanna-emäntä, joka kehoitteli miehiä lähtemään kotiin.
Juho Kustaa vastasi:
- En minä mihinkään lähde, kyllä minä omalla maallani saan istua.
Sanna vastasi:
- Kyllä tämä paikka sattuu oleen m i n u n, kotiin vain heti.
Eikä siinä auttanut muu kuin lähteä.


7.7.1804 ISOJAKO
303-415-6-0 X TIENARI
Tienarintie 14
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-87 TIENARI
Perintötila



JUHO KUSTAA TIENARIN PERUNKIRJOITUS:

Vuonna 1956 kesäkuun 6 päivänä toimittivat
allekirjoittaneet uskotut miehet, ylikonstaapeli Jaakko Rimppi ja maanviljelijä Martti Laurila perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 7 päivänä kuolleen, taloustirehtööri Juho Kustaa Tienarin jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäivät oikeudenomistajina seuraavat lapset:
1) Kauppiaan vaimo Katri Keskinen s. 6.8.1899
2) Voimistelunopettaja Matti Tienari s. 6.3.1903
3) Sosiaalipäällikkö Artturi Tienari s. 31.10.1907
4) Kotiapulainen Aili Tienari s. 6.11.1909
5) Maanviljelijän vaimo Vilma Yrjölä s. 14.5.1912
6) Kaupanhoitajan vaimo Hanna Lahti-Nuuttila 4.1.1915
7) Maanviljelijä Pentti Tienari s. 30.3.1921

8) Sekä lasten lapset:
1) Maanviljelijä Juho Tienari 2. 25.11.1927
2) Kauppiaan vaimo Annikki Koskinen s. 5.6.1925
3) Koululainen Simo Tienari s. 6.11.1938.

Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin
vainajan asunnossa Tienarin talossa Kurun
kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat pesänhoitajana
maanviljelijä Pentti Tienari.

Pentti Tienari, Jonka hallinnassa kuolinpesä oli, antoi perunkirjaan merkittäväksi seuraavat tiedot:

1) Ote kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, joka tehtiin Ruoveden tuomiokuntaan kuuluvan Kurun ja Teiskon kuntain käräjäkunnan varsinaisten talvikäräjäin toisessa yleisessä istunnossa Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä, Toikon talossa toukokuun 14 päivänä 1946.

13 §
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

'' Testamentti ''

Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme täten viimeisen tahtomme ja testamenttimme olevan, että omaisuutemme suhteen on meidän kuolemamme jälkeen meneteltävä seuraavasti:
1) Toisen meistä kuoltua on kaikki pesämme omaisuus olkoompa se minkä nimistä tai laatuista tahansa, jäävä täydellä omistusoikeudella sille meistä joka viimeksi elää.
2) Kun me molemmat olemme kuolleet, on omaisuus menevä lailliseen jakoon perillistemme kesken, kuitenkin siten, että poikamme Aarne Tienari, Pentti Tienari ja Kalle Tienari, jotka avat jo saaneet perintöosuutensa kauppahinnan alennuksina meidän luovuttaessa heille kiinteistöjä, tai heidän jälkeläisensä jäävän muusta perinnöstämme osattomiksi.

Kuru heinäkuun 30 päivänä 1940.

Juho Tienari
Eläkemies Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä
Sanna Tienari
Edellisen vaimo

Vartavasten kutsuttuina ja yhtaikaa saapuvilla olevina todistamme me allekirjoittaneet siten, että Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä olevat aviopuolisot eläkemies Juho Tienari ja emäntä Sanna Tienari, jotka jo vuosikausia olemme hyvin tunteneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostansa ilmaisseet edelläolevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja samalla kertaa tämän testamentin allekirjoittaneet. Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi
Talollinen Kuru Talollinen Kuru
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2) Papinkirjan, josta selviää oikeudenomistajat.

Tämän jälkeen ilmoitti maanviljelijä Pentti Tienari pesänhoitajana kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A Pesän varat:

a) Puhdasta rahaa:
1) Kurun Säästöpankissa 61065 mk
2) Pohjoismaiden Yhdyspankissa 113324 mk
3) Kansallis-Osake-Pankissa 76115 mk

b) Arvopapereita:
1) 54 kappaletta Tampereen-Kirjapaino-Osakeyhtiön osakkeita a 1400 mk = 75600 mk
2) 3 kpl Parkkuun Seuratalo Oy:n osakkeita a 200 mk = 600 mk

Perunkirjassa merkitty tähän mennessä omaisuudeksi 326744 mk
, vaikka todellisuudessa omaisuus edellä olevien tietojen perusteella olisi
tähän mennessä 326704 mk
(käytetään seuraavissa lukemissa perunkirjassa olevia tietoja)

c) Hopeaa:
1) 1 tusina hopeisia teelusikoita 3000
2) ½ tusinaa hopeisia ruokalusikoita 4000
3) Kakkulapio ja 3 lusikkaa 500

7500 mk

d) Kelloja:
1) Seinä-tasku- ja herätyskello 3000

e) Eläimiä:
1) Emälammas ja 2 karitsaa 4000

f) Ajokaluja:
1) Lijaarirattaat ja ajoreki 500

7500 mk

g) Huonekaluja 20500

h) Makuu- ja liinavaatetta 38000

i) Pitovaatteita 20800

j) Sekalaista 26300

105600 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 447344 mk

B Pesän velat ja poistot.

1) Velkaa Pentti Tienarille 53316
2) Hautajaiskuluihin 74570
3) Hautamuistomerkkiä varten 50000
4) Toimitusmiesten palkkio 1000
5) Vaivaisten osuus oli 1/8 % 447344 markasta 560

PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 179446 mk

C Lopputili

Pesän varat 447344 mk
Pesä poistot 179446 mk

PESÄN SÄÄSTÖ 267698 mk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa tai muutakaan omaisuutta, jok olisi huomioitava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia vastaanottaa pesänhoitajana maanviljelijä Pentti Tienari, jonka osoite on Parkkuu.
Valan velvoituksin vakuutan kaiken pesään kuuluneen ilmoittaneeni, niin etten tieteni ole jättänyt mitään mainitsematta.
Paikka ja aika yllä.

Pentti Tienari
Maanviljelijä Kuru

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme:
J. Rimmpi
Ylikonstaapeli Kuru
Martti Laurila
Maanviljelijä Kuru

Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1956
Kuoppasalmi
Perintöverolautakunnan puheenjohtaja
.
Juho Tienari eläkeläisvaarina Suhangon rannalla, takana Laurilan maalla oleva Ylämyllyn mallassauna.

Puoliso: Vihitty 17.06.1898 Kuru Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aatami (Nikodemus) Antinpoika Kovesjärvi e. Ylilammentaka, s. 10.01.1844 Parkano, Kihniö, k. Parkano, Vuorijärvi ja Severiina Mikontytär Kovesj��rvi, s. 28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi.
Sanna Tienari os. Kovesjärvi

Lapset:
Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s. Tienari , s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 147
Aarne Johannes Tienari , s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 149
Matias (Matti) Tienari , s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 152
Kaarlo Tienari , s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 153
Irja Tienari Kuoli tapaturmaisesti 8-vuotiaana., s. 26.08.1906 Kuru, Olkitaipale, k. 13.03.1915 Kuru, Olkitaipale.
Artturi Tienari , s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 154
Aili Tampere o.s. Tienari Aili muutti Kurusta 15.1.1948 Tampereen Tuomiokirkkoseurakuntaan, Aili hoiti Artturi Tienarin taloutta Tampereella, s. 06.11.1909 Kuru, Olkitaipale.
Sanni, Kaisa, Aili, Hanna ja vasemmalla edessä Pentti Tienari.
Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi) o.s. Tienari , s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 155
Hanna Lahti-Nuuttila o.s. Tienari , s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 156
Pentti Tienari , s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 157
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 147
X Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s. Tienari, (Taulusta 146, isä Juho Tienari) Katri muutti Kurusta 23.11.1927 Ähtäriin, Hämeenkyrön Kostulan kyläkauppias Johannes Juho Keskisen vaimo. Tapasi puolisonsa Parkkuussa, missä Jussi Keskinen oli osuuskaupan hoitajana. Lapsi : Ulla Maija Keskinen / Lehtola ,puoliso Seppo Taavetti Lehtola s.21.9.1925 Hämeenkyrössä. Turun Kauppakoekeakoulun lehtori. Ullan ja Sepon lapset : Kaija Lehtola s.1953 Loimaa ja Aarno Lehtola s.1958 Turku, s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale.
Jussin ja Kaisan hääkuva.

Puoliso: Johannes (Jussi) Keskinen Parkkuun Osuuskaupan hoitaja, Kostulan kyläkauppias, s. 1890 Virrat, Kostula, k. 1955 Hämeenkyrö.
Parkkuun kylässä on Tienarin taloon kokoontunut runsas joukko sukulaisia ja tuttavia talon tyttären Katrin mennessä miehelään 1930-luvun alussa. Sulhanen Jussi Keskinen oli kotoisin Virroilta. Kuvan omistanut Aili Tienari.

Lapset:
Ulla Maija Lehtola o.s. Keskinen , s. 18.05.1928 Tampere. Tauluun 148
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 148
XI Ulla Maija Lehtola o.s. Keskinen, (Taulusta 147, äiti Katri Keskinen) Diplomi-kielenkääntäjä, s. 18.05.1928 Tampere, k. 18.04.1987 Turku.

Puoliso: Vihitty 25.05.1949 Hämeenkyrö Seppo Matti Taavetti Lehtola Turun Kauppakorkeakoulun lehtori ,kauppatieteen maisteri. Asunut Loimaalla ja Turussa., s. 21.09.1925 Hämeenkyrö, k. 17.11.1995 Helsinki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 149
X Aarne Johannes Tienari, (Taulusta 146, isä Juho Tienari) Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan isäntä., s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale, k. 01.03.1942 Kotka 2.PR.n sairaala.
Aarnen Tyttö-niminen hevonen (s.1931) vaalea, rautias tamma on otettu puolustuslaitoksen tarpeisiin sodan varalta.

KAUPPILAN lohkomiset:

303-415-6-15 X TIENARI
Perintötila
16.9.1932 lohkominen
303-415-6-22 X KAUPPILA
-20.2.1960 lohkominen
-303-415-6-38 X LEPOLA
-4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla.
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-97 LEPOLA
Uusi 303-415-6-39 X KAUPPILA
27.2.1968 yleistietoimitus
14.1.1982 yleistietoimitus
-22.8.1984 lohkominen
-303-415-6-81 X NUIJA
-4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla
-Uusi 303-415-6-96 X NUIJA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-96 NUIJA
Uusi 303-415-6-82 X KAUPPILA
-4.7.1996 luovutetun määräalan rekisteröinti
-29.1.1997 luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-82-M601 X
-4.11.1997 lohkominen
-303-415-6-97 X LEPOLA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-459-6-97 LEPOLA
Uusi 303-415-6-98 X KAUPPILA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-98 KAUPPILA
-


TIENARI, AARNE JOHANNES
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti mv.
sotilasarvo kersantti
joukko-osasto 3./Jv.Koul.K 17
joukko-osastokoodi 0460
syntymäaika 24.04.1901
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 01.03.1942
kuolinpaikka 2.RPr.n sair. Kotka
kuolinkunta
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru
hautapaikka 68
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu.
Aarne Tienari ja Sanni Tienari os. Majavesi. Aarne palveli Suomen raskaassa kersanttina kuvausaikaan.

Puoliso: Vihitty 08.10.1924 Kuru Sanni Dakmar Tienari o.s. Majavesi. (Taulu 1173) Kurun Olkitaipaleen Kauppilan emäntä., s. 10.01.1904 Ikaalinen, Sontu, Viitaniemi, k. 26.04.1986 Ylöjärvi.
Vanhemmat: Seeti Arviiti Kallenpoika Majavesi, Majaveden poika, Viitaniemen isäntä., s. 30.09.1878 Viljakkala, Sontu ja Matilda (Tilta) Kustaantytär Majavesi o.s. Lahdenmaa, Viljakkalan yhteisiä torppareita, Lahdenmaan torppari, s. 20.02.1875 Viljakkala.
Aarne ja Sanni Tienari Kauppilan pihassa, taustalla varastorakennus.

Lapset:
Annikki Koskinen o.s. Tienari , s. 05.06.1925 Kuru, Olkitaiaple, Kauppila. Tauluun 150
Juho Tienari , s. 25.11.1927 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 151
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 150
XI Annikki Koskinen o.s. Tienari, (Taulusta 149, isä Aarne Tienari) Merkonomi, veteraanikauppias Parkkuun kyläkauppa ja Poikelus, T:mi P.Koskinen K-kauppa, s. 05.06.1925 Kuru, Olkitaiaple, Kauppila, k. 02.12.2013 Kuru.
Kaisa Tienarin ja Jussi Keskisen häistä kuva, jossa ovat mm. Juho ja Sanna Tienari jälkikasvuineen. Vasemmalla Sanni Tienari Annikki tytär sylissään.

Puoliso: Vihitty 08.06.1946 Kuru Pentti Aatami Koskinen. (Taulu 1309) Kauppias. Korotettu 15.9.1968 korpraaliksi., s. 23.12.1918 Kuru, k. 10.06.1971 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kustaa Adolf Koskinen, s. Kuru ja Katri Maria Koskinen o.s. Seppälä, s. 22.03.1896 Kuru, Sontu, Lammi.
Annikki ja Pentti Koskinen toivat uuden ajan kyläkaupan Parkkuuseen. Kuvissa ovat Annikki ja Pentti vastavalmistuneessa kaupassaan vuonna 1961. Kuva ja tiedot kirjasta: Urho Riihikoski - Parkkuu muistoissani.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 151
XI Juho Tienari, (Taulusta 149, isä Aarne Tienari) Kauppilan isäntä vuodesta 1951 alkaen, kunnallispoliitikko, s. 25.11.1927 Kuru, Olkitaipale, Kauppila, k. 20.03.2011 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.

Vaalipaikalla laski Tienarin Juho (Jussi) taskulaskimella äänestysprosenttia. Mäkisen veikko varoitti:
- Älä vaan nyrjäytä sormeasi.
Pentti ja Juho (Jussi) Tienari vanhan talon rappusilla. Huomioi suuri haka poikien oikealla puolella.

Puoliso: Vihitty 10.06.1950 Irma Lyyti Mirjami Tienari o.s. Vesa Kurun Olkitaipaleen Kauppilan emäntä., s. 28.02.1926 Teisko. Oli eduskuntavaalit ja Kustaa Vesa kysyi muurari Antto Lammiselta, kummat hänen mielestään voittaa vaaleissa, sosialistit vai porvarit. Lamminen vastasi:
- Kyllä sosialistit voittaa, kun hevosmiehiä on niin paljon vähemmän liikkeellä kuin jalkamiehiä.
Parkkuun emännät Irma Tienari Länsi-Teiskosta emännöi Juho Tienarin kanssa Kauppilaa ja Hanna Lahdenperä puolestaan sai taloon vävyksi Olli Hankalan Länsi-Teiskosta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 152
X Matias (Matti) Tienari, (Taulusta 146, isä Juho Tienari) Matti muutti Kurusta 1.9.1930 Perniöön, Kansakoulun voimistelun opettaja, asunut Kurussa, Oulussa, Perniössä, Hangossa ja Helsingissä, s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale, k. 01.08.1981 Helsinki ,Huopalahti.
Matti Tienari ja Aino Tienari (os. Määttä) lapsineen.

1. puoliso: Vihitty 22.06.1930 Oulu, eronneet välillä 1952 Aino Maria Tienari o.s. Määttä Opettaja, s. 30.09.1902 Oulu, k. 10.04.1996 Oulu.
Vanhemmat: Johan Petter Määttä, s. Oulu ja Saara Johanna Määttä o.s. Åström, s. Oulu.

2. puoliso: Vihitty jälkeen 1953 Tienari
3. puoliso: Tienari
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 153
X Kaarlo Tienari, (Taulusta 146, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

Talvisota

Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



TIENARI, KAARLO
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JP 4
joukko-osastokoodi
syntymäaika 02.12.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 23.02.1940
kuolinpaikka
kuolinkunta Impilahti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru


KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

(Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


PERUKIRJA:

Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. VARAT:

1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

Yhteensä 113028 mk

2) Kiinteätä omaisuutta:
Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

Yhteensä 10000 mk

3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
Puhdasta rahaa 3.000
Pankkitalletus 5.232:60

Yhteensä 8232,50 mk

4) Kultaa ja hopeaa:
2 kpl. kultasormuksia 600
Hopeinen puurolusikka 100
2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

Yhteensä 1800 mk

5) Kotieläimiä:
7 kpl. lehmiä 10.500
Sonni 2.000
4 kpl. vasikoita 1.000
7 kpl. lampaita 700

Yhteensä 14200 mk

6) Asuntoirtaimistoa:
2 kpl. kaappeja 1.000
Kirjoituspöytä 300
Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
Keinutuoli ja sänky 300
Hetekasänky patjoineen 500
Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
Seinäkello, vanha 100
Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
Keittiön huonekaluja 150
Ompelukone 2.000
Kirjoja 200

Yhteensä 6450 mk

7) Maataloustuotteita:
Ruista 2300 kg 6.440
Vehnää 450 kg 1.350
Kauraa 400 kg 760
Ohraa 300kg 810
Perunoita 40 hl 2.800

Yhteensä 12160 mk

8) Keittiö - ja ruola-astioita:
Patoja ja kattiloita 530
Ruokakalustoja 650
4 kpl. maitotonkkia 400
Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
Sekalaista keittiökalustoa 150

Yhteensä 1830 mk

9) Vaatetavaraa:
Miehen pitovaatteita 1.500
Miehen päällysvaatteita 400
Miehen alusvaatteita 700
Naisen pitovaatteita 1.000
Naisen päällysvaatteita 2.000
Naisen alusvaatteita 500
3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
4 tusinaa pyyheliinoja 240
8 kpl. pöytäliinoja 400
Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
Sänkypeitteitä 300
Mattoja 200

Yhteensä 9440 mk

10) Sekalaista tavaraa:
Mauser-pistooli 300
Sekalaista irtaimistoa 500

Yhteensä 800 mk

VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

II. VELAT JA POISTOT:

Hautauskustannukset 500
Toimitusmiesten palkkio 300
Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

Aino Kyllikki Tienari
talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi

Tapani Virkkunen

.
Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.

Puoliso: Vihitty 12.12.1937 Kuru Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja. (Taulu 870). (Taulu 872) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.
Vanhemmat: Kalle Kallenpoika Lahdenpohja, Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi ja Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 154
X Artturi Tienari, (Taulusta 146, isä Juho Tienari) Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928, muutti Tampereelle 28.11.1934, fil.kandiksi 1934, maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63, Norjaan -51, Tanskaan -51, Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61. Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sos.johtajana vuodesta 1945 alkaen. Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella tänään-lehdessä vuodesta 1944. Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäsen ja vpj. 1947-54 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-1960 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksenlautalunnassa 1964 alkaen. Toimi työeläkekomiteassa 1956-1960. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalamiespiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen. Julkaisuja : Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937, Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938, Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta v.1938, Pirkan perintö 1944, Tampereen Pyrintö 1896-1946, Tampereen aseveljet ry:n historia 1965. Ansiomerkit : VR4 -40, VR3 -41, VR3 tl.k. -44. Sk.ar. -44, SU:n hop.ansiomerkki kr.k. -58. Harrastuksia : Kotiseututyö -ja tutkimus, ulkoilu ja kalastus, s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1998 Helsinki.

Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928 ,filosofian kandidaatiksi 1934 ,maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63 ,Norjaan -51 ,Tanskaan -51 ,Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61.
Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sosiaalijohtajana vuodesta 1945 alkaen.
Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella Tänään-lehdessä vuodesta 1944.
Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäen ja vpj. 1947-1954 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-60 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksen lautakunnassa 1964 alkaen.
Toimi työeläkekomiteassa 1956-60. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalatalouspiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen.

Julkaisuja:
Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937
Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938
Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta 1938
Pirkan perintö 1944
Tampereen Pyrintö 1896-1946
Tampereen aseveljet ry:n historia 1965
Tekojen aseveljeyttä. Viisi vuotta vapaaehtoista toimintaa Tampereella 1966

Ansiomerkit:
VR4 -40 ,VR3 -41 ,VR3 tl.k -44 ,Sk.ar -44 ,SU:n hop. ansiomerkki kr.k -58

Harrastuksia:
Kotiseututyö ja -tutkimus ,ulkoilu ja kalastus

Artturi Tienari toimi Pohjois-Hämeen Suojeluskuntapiirin valistusohjaajana 1934-44 ,Tampella Oy:n sosiaalijohtaja 1945-72.
Eduskuntatoiminta:
Suomen Kansanpuolue 29.3.1954-18-2-1957 ,perustuslakivaliokunta ja työväenasiainvaliokunta.

Presidentin valitsijamies 1968 ,työterveyslaitoksen neuvottelulautakunta ,Pirkkalan kunnanvaltuusto ja -hallitus ,Tampereen kaupunginvaltuusto ja -hallitus.

Puheenjohtajana:
Avustuskassayhdistyksen valtuuskunnassa . Kuulonhuoltoliiton hallituksessa ja johtokunnassa , Terveystyö-lehden toimitusneuvostossa ,Tampereen kuntoutuslaitoksen johtokunnassa ja -seudun sairauskassayhdistyksessä .Sotaveteraaniliitossa , Pohjois-Hämeen kalamiespiirissä ,Tampereen seudun sosiaalivirkailijakerhossa ja vpj. Kotilinna-säätiön hallituksessa.

Jäsen:
Lounais-Suomen sosiaalivirkalautakunta ,Eläketurvakeskuksen valtuuskunta ,Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta ,Suomen kalamiesten keskusliiton hallitus ,Pirkanmaan B-mielisairaalan hallitus ,Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus ,
Pohjois-Hämeen Partio-lehdessä vastaava toimittaja 1930-luvulla.
Sosiaalineuvos 1969 ,sotilasarvoltaan majuri.
.
Istumassa vasemmalta: sot.ohj. Leimu, aluepäälliköt Ilva ja Raikkala, piiripäällikkö A.O. Pajari, sot.ohj. Järvinen, aluepäälliköt Korpinen ja Heinonen. Seisomassa vasemmalta: aluepäällikkö Inkilä, asemestari Tahvamainen, aluepäälliköt Heinivaho, A. Ojala, Mäntylä, Tynkkynen ja Vikki, valistusohjaaja Tienari, kansliapäällikkö Ylöstalo, aluepäällikkö Terhivaara, sot.ohj. Kirjavainen, aluepäälliköt M. Ojala ja Penttilä.

Puoliso: Vihitty 1935 Kerttu Helena Haahti Filosofian maisteri., s. 07.02.1908 Riihimäki. Ihmisen anatomiaa, Kerttu Haahti
Pälkäneen kasveista, Kerttu Haahti.
Isä: Hjalmar Herman Haahti, s. Riihimäki.
Vasemmalla Artturi Tienari ja hänen vaimonsa Kerttu Tienari (os. Haahti). Kertun edessä seisoo heidän tyttärensä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 155
X Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi) o.s. Tienari, (Taulusta 146, isä Juho Tienari) Särkijärven emäntä, Vilma haudattu Suolahdelle., s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 29.11.1992 Äänekoski.
Lauri Särkijärvi ja Vilma Särkijärvi os. Tienari luultavasti vanhin lapsensa Seppo sylissään.

1. puoliso: Vihitty 16.12.1936 Kuru Lauri Ilmari Särkijärvi. (Taulu 1232). (Taulu 1233) Maanviljelijä, sotamies, kuoli sodassa. Hautapaikka siunattu Kurun sankarihautausmaalle 9.5.1940 (poissaolevana jäi kentälle)., s. 24.07.1908 Kuru, Karjula, Vähäkarju, k. 12.02.1940 Suvanto-Taipaleenjoki.
Vanhemmat: Nikoteemus Juhonpoika Särkijärvi e. Marjamäki, Talollinen, s. 02.06.1879 Kuru, Sontu, Paulajärvi ja Martta Maria Erlantintytär Särkijärvi o.s. Jokela, s. 20.07.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen.
Tienarin väkeä kylässä Kuru Karjulan Särkijärvellä.

2. puoliso: Vihitty 18.04.1943 Kuru Niilo Jalmari Yrjölä Maanviljelijä, haudattu Nokialle. Niilo asunut Nastolassa, Kurussa, Nokialla ja Jyväskylässä, s. 19.07.1910 Nastola, k. 31.10.1988 Jyväskylä.
Vanhemmat: Atte Armas Aalto Yrjölä, s. Nastola ja Lyydia Yrjölä, (ent.Jäärne) o.s. Pennanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 156
X Hanna Lahti-Nuuttila o.s. Tienari, (Taulusta 146, isä Juho Tienari) Myymäläapulainen, kauppiaan vaimo. Asunut Kurussa, Ruovedella ja Kagasalalla., s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1975 Kangasala.
Hanna Tienari ja veljensä Pentti Tienari 1920-luvun lopulla otetussa kuvassa.

Puoliso: Vihitty 18.06.1938 Kuru Unto Herman Lahti-Nuuttila. (Taulu 737) Naimisiin mentyään Hanna ja Unto muuttivat 22.10.1938 Ruovedelle, Huutijärven Osuuskaupan myymälänhoitaja, s. 18.07.1912 Virrat, Jäähdyspohja, k. 31.07.1977 Kangasala.
Vanhemmat: Herman (Manni) Lahti-Nuuttila, Manni syntyi Ruoveden Kotalahden kruununtorpassa, muutti 5.10.1884 Virroille, Manni oli Virtain Jäähdyspohjan Lahti-Nuuttilan isämtä., s. 13.07.1868 Ruovesi, Väärinmaja, Kotalahti, k. 11.08.1927 Virrat, Jäähdyspohja ja Aina Retriikka Lahti-Nuuttila o.s. Ruusila, s. 01.05.1876 Virrat, Vaskivesi, Ranta-Tyrkkö, k. 05.01.1946 Virrat, Jäähdyspohja.
Unto ja Hanna Lahti-Nuuttila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 157
X Pentti Tienari, (Taulusta 146, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1978, s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale.

KAUPPAKIRJA:

Tällä kauppakirjalla myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet aviopuolisot pojillemme Kalle Tienarille ja Pentti Tienarille Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä omistamamme Tienari nimisen 0, 2095 manttaalin suuruisen perintötilan R. N:o 6:23 kaikkine siihen nyt kuuluvine ja vast'edes mahdollisesti saatavine etuineen ja oikeuksineen samoin kuin mainitulla tilalla kasvussa olevine viljoineen sekä tilaan kuuluvine ja erityisessä luettelossa mainittuine irtaimistoineen sadankahdenkymmenentuhannen (120.000) markan kauppahinnasta, josta irtaimiston osalle tulee kaksikymmentätuhatta (20.000) markkaa sekä
erityisessä eläkevälikirjassa meille määrättyjä elatusehtoja vastaan.
Tilan saa ostajat haltuunsa tulevan kesäkuun 1 p:nä 1937, jolloin kauppasumma on kokonaisuudessaan maksettava.

Tätä kauppakirjaa on laadittu kolme samansisältöistä kappaletta, ensimmäinen ostajalle, toinen myyjälle ja kolmas kaupanvahvistajalle.

Kurussa, toukokuun 17 päivänä 1937.

Juho Kustaa Tienari Sanna Tienari

Tähän kauppaan suostumme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
Paikka ja aika edellämainitut.

Kalle Tienari Kalle Tienari

Edellämainitun kauppakirjan allekirjoittaneet Juho Kustaa Tienari ja Sanna Tienari myyjinä sekä kalle Tienari ja Ruoveden tuomiokunnan Tuomarin määräämänä uskottuna miehenä alaikäisen Pentti Tienarin puolesta Kalle Tienari,
jotka henkilökohtaisesti tunnen, ovat yhtaikaa itsekohtaisesti saapuvilla ollen myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. minkä täten julkisena kaupanvahvistajana todistan.

Kurussa 17 päivä toukokuuta 1937.

Elias Laurila
Kihlakunnanoikeuden määräämä kaupanvahvistaja
Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnassa.

Kaupanvahvistajan kutsumana todistajana oil saapuvilla.
Arvo Ristaniemi

Lunastus 30 markkaa

Vuonna 1937 toukokuun 26 päivänä on Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeus lainhuutopöytäkirjan 20 §:n kohdalla antanut lainhuudon talollisille Kaarlo Tienarille ja Pentti Tienarille Tienari-nimiseen perintötilaan RN:o 6:23, Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, ja on tämä lainhuuto merkitty lainhuutorekisteriin; todistaa

Kihlakunnanoikeuden puolesta
K.S. Miestamo
v.t.

Lunastus 5 markkaa

Yllämainittu sadankahdenkymmenentuhannen (120 000) markan kauppahinta kuitataan maksetuksi, sekä tälle 4 %:n korko 9 kk:n ajalta kolmetuhattakuusisataa (3600) markkaa.

Kurussa helmikuun 25 p:nä 1938

Juho Tienari Sanna Tienari

Luettelo siitä irtaimistosta, jonka me allekirjoittaneet aviopuolisot olemme tänään tehdyllä kauppakirjalla myyneet Tienarin perintötilan R No 6:23 mukana pojillemme kalle Tienarille ja Pentti Tienarille.

PUINTIKALUSTO:

Puimakone 2000
Puimakoneen yhteydessä oleva pelumylly 1000
Polttomoottori 500
2 kasmasiiniä 200

Yhteensä 3700 mk

AJOKALUSTO:

4 paria ajorekiä 600
4 työrekeä 300
2 heinärekeä 100
2 ajelurekeä 100
3 lavakoria 450
4 sontakärryä 400
Työlinjaanirattaat 200
2 ajelurattaita 200

Yhteensä 2350 mk

PELTOKALUSTO:

Sampo - ja Tukeva-äes 500
2 jousiäestä 200
3 parihevosen auraa 450
2 peltolataa, sahrat ja kylvökone 240
Kiekkojyrä, niittokone ja haravakone 1200

Yhteensä 2590 mk

MUUT TYÖKALUT:

10 viikatetta, 10 haravaa ja 5 hankoa 175
6 sirppiä, 6 lapiota ja 3 kuokkaa 120
3 rautakankea, 3 lekaa ja 10 puraa 110
6 talikkoa, 3 kouraa ja 4 kirvestä 115
3 halkosahaa ja 2 halkokirvestä 40
4 vesuria 20
Puupenkki, 4 käsihöylää ja vatupassi 30
Saumahöylä, 2 kairaa ja 6 puulapiota 30
2 höyläpenkkiä 100

Yhteensä 740 mk

MAKASIINI - JA PUOLIKALUSTO:

6 tiinua 120
8 komia 240
6 saavia 60
6 ämpäriä 30
14 hurstisäkkiä 28

Yhteensä 478 mk

PAJAKALUSTO:

Viilopenkki, alasin ja leka 165
2 vasaraa, 3 pihtiä 25
Ruuvilali ja palkeet 10

Yhteensä 200 mk

HUONEKALUSTO:

4 pöytää, 6 tuolia 210
4 sänkyä ja piironki 190
Kaappikello ja 3 kaappia 40

Mankeli 150
6 pelukoppaa, 5 perunakoppaa 50

Yhteensä 640 mk

MAITOHUONEEN KALUSTO:

Separaattori ja kirnu 300
5 pyttyä ja 3 kannua 30

Yhteensä 330 mk

KOTIELÄIMET:

2 hevosta 4000
6 lehmää 3000
1 mullikka 250
1 sonnivasikka 250
4 vasikkaa 1000
4 lammasta 472

Yhteensä 8972 mk

IRTAIMISTO YHTEENSÄ Smk 20000

Kurussa toukokuun 17 p;nä 1937

Juho Tienari Sanna Tienari

Tähän kauppaan tyydymme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
Paikka ja aika kuten edellämainitut

Kalle Tienari

Kalle Tienari
Pentti Tienarin uskottu mies

Todistavat:

Elias Laurila Arvo Ristaniemi



.
Pentti Tienari Suomen raskaassa.

Puoliso: Vihitty 13.07.1946 Kuru Elma Amanda Tienari o.s. Junkkari. (Taulu 299) Junkkarin tytär, Tienarin emäntä., s. 04.10.1924 Kuru, Vaakaniemi, k. 23.07.1987 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Junkkari, Junkkarin isäntä, s. 01.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.03.1971 Kuru, Vaakaniemi ja Maria Junkkari o.s. Saarijärvi, s. 10.02.1890 Kuru, Juhtimäki, k. 12.01.1974 Kuru, Vaakaniemi.
Vilma Yrjölä ja Elma Tienari Tienarin uudessa talossa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 158
IX Matias (Matti) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 145, isä Juho Tienari) Lääninrovasti. Matias tuli ylioppilaaksi 19.5.1893. Valmistui papiksi 7.1.1898 ja pappistutkinto 22.8.1900. Palveli ylim. pappina Kymissä, Säkkijärvellä, Vironlahdella ja Savonlinnassa. Nimitettiin Köyliön ja Säkylän kappalaiseksi 1.5.1904 ja Kokemäen kappalaiseksi 1.5.1908, Nousiaisten kirkkoherraksi 1.5.1921-1950 ja lääninrovastiksi 1924. Toimi Kokemäen yhteiskoulun uskonnon opettajana 1908-1920 ja Kokemäen maanviljelyslyseon moraaliopin opettajana 1917-1920. Luottamustoimet : Kirkon virkak:n L. ja O. kassanjohtokunnan jäsen 1.5.1930 alkaen. Kokemäen maanviljelyslyseon ja Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja. Säkylän ja Nousiaisten kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja. Kokemäen ja Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen ja puheenjohtaja. Kirjallinen toiminta : Muistosanat vainajista (Turun arkkihiippakunnan pappeinkok. pk:ssa 1927). Juudaan kirje, synodaalikirjoitus 1932. (Synodaali=kirkolliskokous). Matti Tienari oli Säkkijärven vt. kappalainen naimisiin mennessään., s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale, k. 31.01.1960 Mellilä.


Matti Tienari hyväksyttiin 18.5.1893 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.
Lähde: Uusi Suometar perjantaina 19.5.1893 n:ro 114

Kurun raittiuseura piti kuukausikokouksensa tämän kuun 8 p:nä Poikeluksen talossa, jossa seuran jäsenet sangen ystävällisesti otettiin vastaan.
Runon ''torpan tyttö'' lausui tunteikkaasti opettaja neiti Eline Tanner, jossa puhui sen johdosta isänmaan rakkaudesta. Myös raittuedesta puhui hän varsinkin naisille.
Puheita pitivät myös herrat: ylioppilas Matti Tienari ja R. Paatso. Herra Tienari puhui raamatun kannalta raittiusaatteesta.
Puheitten välillä saatiin kuulla hauska, nauruhermoja hyväilevä vuorokeskusteku. Kuulijoita oli lähes puoli toista sataa. Uusia jäseniä liittyi seuraan 3 naista. Tyytyväisenä illan viettoon meni yleisö kotiansa. Seuraava kokous päätettiin pitää koululla elokuun puolivälissä.
Lähde: Aamulehti torstaina 19.7.1894 n:ro 164

Hiippakunnan sanomia. (Turun)
Haettu virka: syyskuun 17 p:nä päättyneen hakuajan kuluessa ovat Vehmaan kappalaisvirkaa hakeneet Kauniston kappalainen A.A. Virtanen, Alahärmän v.t. kirkkoherra A.R. Durchman, Karjalan kappalainen D.A. Palletvuori, kirkkoherranapulainen Jyväskylästä U.A. Hagelberg, kirkkoherranapulainen Yläneeltä S.D.L. Sjöneman ja Virolahden v.t. kirkkoherra M. Tienari
Lähde: Aamulehti torstaina 20.9.1900 n:ro 219

Papin vaali:
Viime sunnuntaina pidetystä kappalaisvaalista Köyliön ja Säkylän yhteiseen kappalaisvirkaan saivat ääniä:
Sakkilan kirkkoherranapulainen G. Kajander 404 25 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 296 eli yhteensä 700 ääntä.
Savonlinnan v.t. kaupunginsaarnaaja M. Tienari 1335 30 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 671 eli yhteensä 2006 ääntä.
Lähde: Aamulehti lauantaina 29.8.1903 n:ro 192

Länsi-Suomen rukoilevaisten herännäisseuroja vietettiin viime sunnuntain tietämiin Laitilassa.
Laajoilta alueilta pitkin Satakuntaa oli kokoontunut rukoilevaista kansaa, mutta runsaammin kuitenkin Vakka-Suomen seurakunnista, Laitilasta, Pyhämaasta ja Uudeltakirkolta. Tuhansiin nousi seuraväki.
Kokoukset alettiin kirkossa lauantai-iltana ja saarnasi täällä pastorit Tienari Kokemäeltä ja Ilmanen Vehmaalta.
Sittemmin illalla oli vielä seuraharjoitusta läheisessä Anttilan talossa.
Sunnuntaina piti kirkkoherra Merivirta aamusaarnan ja seurakunnan kappalainen päiväsaarnan, pastorien Kallion Tampereelta ja Ilmasen Vehmaalta toimittaissa alttaripalveluksen.
Iltapäivällä väen yhä lisääntyessä jatkettiin seuranpitoa Palttilan kartanon luonnonihanassa puistossa.
Messun ja rukouksen lomissa puhuivat pastorit, Kallio, Tienari y.m. kansanmiehet Tunturi ja Näähä sekä kirkkoherra Merivirta.
Maanantaina, seuraväen yhä pysyessä tuhansiin nousevana, puhuivat pastorit Tienari ja Tommila lapiste, kansanmiehet Strandsten, Kylen-veljekset, Näähä ja Tunturi. Tällöin haittasi sananviljelystä silloin tällöin tapahtuneet sadekuurot.
Tiistai-aamupäivällä vielä jatkettiin seuranpitoa.
Lähde: Herättäjä-lehti Turussa 1.7.1910 n:ro 26

NOUSIAINEN:

Papisto:

v. 1800 oli kolme pappia, kirkkoherra, kappalainen -
virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1958 ja pitäjänapulaisen virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1859.

1800-luvulla papiston palkka koostui suureksi osaksi luonnontuotteista:

52 tynnyriä 15 kappaa ruista

32 tynnyriä 25 kappaa ohraa

32 leiviskää voita

1 131 mk rahaa

Virka-asunto ja siihen liittyvät pellot


Kirkkoherroja on ollut 15 vuosina 1809-1980 välisenä aikana

KIRKKOHERRAT 1778 ->

Achrenius Anders s. 1745 ja k. 1810
Toimi kirkkoherrana vuosina 1778-1810, julkaisi
v. 1790 virsikirjan " Halullisten sieluin hangelliset laulut keskinäiseksi ylösrakennukseksi uskossa ja kristillisyydessä näillä viimeisillä
lopun ajoilla."

2. Höckert Josef s. 1788 ja k. 1833
Toimi kirkkoherrana vuosina 1812-1833, kappalaisena
vuosina 1796-1812 ja pitäjänapulaisena vuosina 1789-1796.


3. Sevonius Karl Bemjamin s. 1784 ja k. 1886
Toimi kirkkoherrana vuosina 1835-1843, kappalaisena
vuosina 1833-1835 ja pitäjänapulaisena vuosina 1823-1826.

Bäckman Anders Magnus s. 1784 ja k. 1886
Toimi kirkkoherrana vuosina 1845-1852

Alm Samuel Anders s. 1790 ja k. 1873
Toimi kirkkoherrana vuosina 1853-1856

Rancken Fredrik Wilhelm s. 1805 ja k. 1879
Toimi kirkkoherrana vuosina 1858-1879, hän oli virkavapaalla
sairauden vuoksi viimeisen vuosikymmenen.

Almark Nils Johan s. 1836 ja k. 1920
Toimi kirkkoherrana vuosina 1881-1887, kappalaisena vuosina
1873-1881 - elvytti lähetystoiminnan ja pyhäkoulutoiminnan
sekä edisti evankelisuuden yleistymistä ja antoi voimakkaan
panoksen koululaitoksien kehittämiseen.

Lindell Berndt Gustafs s. 1857 ja k. 1902
Toimi kirkkoherrana vuosina 1888-1896

Borg Johannes s.1857 ja k. 1908
Toimi kirkkoherrana vuosina 1897-1908
- herätti uudelleen pyhäkoulutoiminnan
v. 1900 - toimi lyhyen ajan.

Pyhälä Juha s.1865 ja k. 1919
Toimi kirkkoherrana vuosina 1910-1919,
kappalaisena vuosina 1899-1910

Tienari Matti s. 1874 ja k 1960
Toimi kirkkoherrana vuosina 1920-1950

Karvonen Ilmari s. 1893 ja k. 1967
Toimi kirkkoherrana vuosina 1951-1958.
Tuomiorovasti Matti Tienari.

1. puoliso: Vihitty 18.08.1898 Kuru Hilma Josefiina Juhontytär Tienari o.s. Grönlund Ruustinna, ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta. Muutti vanhempiensa kanssa Pietarista 15.9.1895 Kuruun ja Kurusta Säkkijärvelle 21.8.1898
, s. 25.04.1878 Venäjä, Pietari, k. 08.06.1940 Nousiainen.
Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Grönlund e. Kuokkala, Veturinkuljettaja Pietarissa, s. 19.02.1842 Lempäälä ja Hilma Vilhelmiina Matintytär Grönlund o.s. Ahlgren, s. 03.09.1844.
Pappi Matti Tienarin kirjoittama synodaalikirjoitus Juudaan kirje Turun arkkihiippakunnan pappeinkokoukseen vuonna 1932. Painettu Turussa 1932. Matti jakoi kirjaa papeille ennen kokousta. Tämän kappaleen Matti Tienari lahjoitti Keikyän kirkkoherra Urho A. Peltoselle.

Lapset:
Toini Ojanperä o.s. Tienari , s. 22.07.1899 Viipuri. Tauluun 159
Aino Vesterinen o.s. Tienari , s. 22.04.1902 Savonlinna. Tauluun 160
Irja Tienari Irja kuollut vauvana.
Martta Airikkala o.s. Tienari , s. 03.12.1903 Savonlinna. Tauluun 161
Annikki Fellman o.s. Tienari , s. 21.05.1906 Säkylä. Tauluun 162
Maunu Tienari , s. 17.02.1908 Köyliö. Tauluun 163
2. puoliso: Vihitty 24.09.1944 Nousiainen Elli Akselintytär Tienari o.s. Tulokas Opettaja, työskenteli lähetyssaarnaajana., s. 30.06.1891 Vehkalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 159
X Toini Ojanperä o.s. Tienari, (Taulusta 158, isä Matias Tienari) Kirjailija-satukirjat, s. 22.07.1899 Viipuri.

ISBN: kr12252271
Kirja: Satuja
Tyyppi: kirja / bok
Kirjailija: Toini Ojanperä
Toini Ojanperä ; kuvittanut Heli Ojanperä
Julkaisuvuosi: 1945
Kustantaja: Aura, Turku
Kieli: suomi

Otsikko Kyyneleet kuivuvat: äidin kokemuksia henkimaailmasta 1943
Kirjailijat A. Stuart, Helmi Krohn, Toini Ojanperä

Valoperhonen Ojanperä, Toini
Satuprinsessa 30--tarulipas pienille tytöille , Karisto, 1952

Sadun nimi: "Kehrää, kehrää, tyttöni"
Tekijä: Ojanperä, Toini
Teos/Kokoelma: Satuprinsessa 43--tarulipas pienille tytöille
Kuvittanut: Lukka, Veikko
Toimittanut/Kertoja: Korjus, Jaakko (toim.)
Tunnus: 1238609X
Julkaisutiedot: Karisto, 1965

.
Rovasti Matti Tienarin ja HilmaTienarin (os. Grönlund) lapset: Toini, Martta ja Aino

Puoliso: Valter Ojanperä

Lapset:
Heli Ojanperä Kuvataiteilija, s. 1921.
Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 36
Toim. Erkki Valkeila; [kuv. Reino Apponen, Heli Ojanperä ja Reino Vihinen]
Hämeenlinna : Karisto, 1958. - 93, [1] s. : kuv. ; 17 cm

Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 37
Toim. Erkki Valkeila; [kuv. Heli Ojanperä ja Reino Vihinen]
Hämeenlinna : Karisto, 1959. - 94, [1] s. : kuv. ; 17 cm.
Heli Ojanperä: Hahmot huoneessa vuodelta 1944. Öljy kankaalle, 42x50/56x62
Tapani Ojanperä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 160
X Aino Vesterinen o.s. Tienari, (Taulusta 158, isä Matias Tienari) Kansakoulunopettaja, ei lapsia, s. 22.04.1902 Savonlinna, k. 1985 Turku. Monilla meistä on ollut käsitys, että Pyhän Laurin Ritarit
olisi ensimmäinen Perniössä vaikuttanut lippukunta. Jonkinlaista
partiotoimintaa tiedettiin täällä olleen, mutta historiaa
pengottaessa löytyi uutta tietoa perniöläisestä partiotoiminnasta
ja lippukunnista.
Kaapin kätköistä löytyi kirja Perniön Partiotytöistä vuosilta
1928-1940 sekä Kotkanpojista on ainakin jäänyt eräälle
40-luvun vartiolaiselle muistoksi suorituskirja. Lisäksi Partiotyttöjen
kirjassa mainitaan Pesän Pojat – lienevätkö hekin
perniöläisiä?
Partiotoimintaa Perniössä ennen Pyhän Laurin Ritareita
Kotkanpojissa ovat vartiolaiset suorittaneet 1940-luvulla
III, II- ja I- luokkaa niinkuin vartiolaiset aina tähän vuoteen
asti. Suoritukset ovat hieman uudistuneet mutta silloinkin
listalla on ollut solmuja, suunnistusta, ensiapua. Suoritettava
oli myös juoksussa, pituudessa ja kuulantyönnössä tietyt
tulosrajat sekä osattava pestä oma paitansa.
Kotkanpoikien johtajana ovat ainakin toimineet kirkkoherra
Airas sekä opettaja Lappi-Seppälä ja he kokoontuivat silloisella
seurakuntatalolla. Toiminta on hiipunut noin 1950
Toinen lippukunta, mikä on Perniössä varmuudella toiminut,
on Perniön Partiotytöt. 1920-luvun lopussa se oli Helsingin
Tuulityttöjen alaosasto ja vuonna 1932 heidät on hyväksytty
jäseniksi Suomalaiseen Partiotyttöliittoon. Toiminta on
ollut 1930-luvulla hyvinkin aktiivista , jäseniä noin 40-60.
Käytössä heilläkin olivat olleet sekä luokkasuoritukset että
taitomerkit. Kirjasta selviää myös, että silloin on kuuluttu
Länsi-Suomen Partiopiiriin, jonka järjestämille kursseille
on osallistuttu. - Onpa Perniöön ainakin yksi Mannerheimsolkikin
myönnetty vuonna 1934.
Johtajana lippukunnassa on toiminut kahdenkymmenen
vuoden ajan opettaja Aino Tienari. Hän on tämän kirjan
lahjoittanut takaisin Perniöön v. 1985.
Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin
myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Säästöpankin
vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden
säilytykseen.
Lippukunta järjesti vuosien aikana normaalin viikkotoiminnan
lisäksi erilaisia juhlia rahan keräämiseksi mm. yhdessä
Raittiusseuran kanssa. Jatkosodan aikana toiminta oli
vähäistä, mutta heräsi jälleen sodan loputtua. Toiminta on
kuitenkin jossain vaiheessa hiipunut samoihin aikoihin kuin
Kotkanpojilla. Lieneekö syynä ollut molemmilla johtajien
muutto pois paikkakunnalta, sillä toiminta oli tuolloin vahvasti
kiinni esim. opettajien kiinnostuksesta.
- Kati Isotupa-Erjala -.
Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Perniön Säästöpankin vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden säilytykseen.

Puoliso: Vihitty 15.01.1950 Herman Vesterinen s. 22.10.1897 Uusikirkko, k. 1980 Turku.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 161
X Martta Airikkala o.s. Tienari, (Taulusta 158, isä Matias Tienari) Hammaslääkäri, ei lapsia, s. 03.12.1903 Savonlinna, k. 2/2000 Haapamäki. Haapamäki
on nyt se osa-alue Keuruun kaupungissa, jossa väkiluku kasvaa. Tämä on koko Keuruun parhaaksi. Ne puutteet, joita tällä hetkellä
on terveydenhuollon ja lasten päivähoidon toteutuksessa tulee ensi tilassa korjata. Parasta olisi, jos löytäisimme tehtäviin Haapamäelle niin uskolliset henkilöt kuin aikanaan olivat lääkäri Karvonen ja hammaslääkäri Martta Airikkala. Jos löytäisimme tänä aikana tällaiset henkilöt, jotka tulisivat myös asumaan joukkoomme Haapamäelle, olisi hyvä aika tässäkin suhteessa palannut.

Puoliso: Kustaa (Kyösti) Airikkala s. Nurmijärvi, k. Haapamäki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 162
X Annikki Fellman o.s. Tienari, (Taulusta 158, isä Matias Tienari) Ekonomi, s. 21.05.1906 Säkylä, k. 05.04.1996 Helsinki.

Puoliso: Fellman

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 163
X Maunu Tienari, (Taulusta 158, isä Matias Tienari) Agronomi, MMK, tykistön kapteeni, komppanianpäällikkö, s. 17.02.1908 Köyliö, k. 17.05.1994 Espoo.

Puoliso: Vihitty 24.09.1933 Helsinki Alli Elisabeth Tienari o.s. Nummelin Alli asui myös Helsingissä ja Turussa, s. 16.01.1906 Nurmijärvi, Palojoki, k. 20.02.2003 Espoo.
Vanhemmat: Mauri Nummelin, s. 28.12.1874 Nurmijärvi ja Aleksandra Nummelin o.s. Korpinen, s. 03.10.1877 Hausjärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 164
IX Kaarle (Kalle) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 145, isä Juho Tienari) Kalle osti Viitalan Tienarin tilasta ja isännöi sitä vuodesta 1902., s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 01.03.1963 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


OLKITAIPALEEN ISOJAKO 9, 9:A suoritettiim 7.7.1804, jolloin siitä muodostettiin tiloja:

TIENARI 303-415-6-0
Perintötila
30.3.1908 palstatilan murtaminen 8 : 7
26.3.1909 lohkominen 8:8
KOIVULA 303-415-6-1 (Kiinteistön myynti oli ensimmäinen Tienarin perintötilasta lohkottu alue, Tienari oli siis yli sata vuotta alkuperäisen kokoinen 1804-1909, 275 ha)
-palstatilan murtaminen 30.3.1908 8:7
-yleistietoimitus 8.7.1986 17:73
-kuntajaon muutos 1.1.2009
- 980-458-6-1 KOIVULA

26.3.1909 lohkominen (Tienarin pojalle Kalle Tienarille:
303-415-6-2 X VIITALA
-15.11.1940 lohkominen
-KALLIOHARJU 303-415-6-26 X KALLIOHARJU
-Kalle Tienari myi Viitalan tilasta Parkkuun työväenyhdistykselle tontin, johon rakennettiin
-työväentalo 1920-luvun alussa ollen ennen ostoa vuokralla Viitalan maalla.
-30.3.2007 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
-1.3.2008 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-26 KALLIOHARJU

Uusi 303-415-6-27 X VIITALA
13.11.1941 pakkolunastus
MAANTIEALUE 303-415-6-32
27.11.1975 rajankäynti
6.6.1986 yleistietoimitus
29.8.2003 osakasluettelon perustaminen 29.8.2003.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-27 VIITALA
Viitalan tilalla 980-458-6-27 on maa-alue tilan 980-458-6-93 sisällä maa-ainesten nostoa varten.


ASEVELVOLLISUUSKUTSUNTA VUONNA 1899:

IV Kutsunta-alue
Kokouspaikka Oriveden pitäjän kirkonkylässä Tuomas Eerolan talossa.
Kangasalan pitäjä - maanantaina 29 p. toukokuuta kello 3 j. pp.
Ruoveden pitäjä - tiistaina 30 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Kurun pitäjä - keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Aurejärvi:
Työmies Emil Raiski, talonpoika Emil Kovanen, renki Juha Fredrk Oskarinpoika, talonpoika Bistor Huotari, torpanpoika Julius Tasa-aho, torpanpoika Malakias Joutsiaho, metsänvartijanpoika Kaarle Andersson, torpanpoika Juha Talasoja.
Hainari:
Itsellinen Oskar Rintaniemi.
Juhtimäki:
Torpanpoika Matti Hauturi.
Karjula:
Itsellisenpoika Kaarle Järvinen, suntionpoika Emil Lehtinen, leipuri Emil Rinne, itsellisenpoika Manu Kivinen, renki Otto Lindgren, räätälinpoika Otto Kiskonen.
Keihäsjärvi:
Torpanpoika Edvard Jokela, torpanpoika Josua latvajärvi.
Keihäslahti:
Itsellisenpoika Toivo Heikki Elisenpoika, räätälinpoika Kaarle Wallin, itsellinen Edvard Mäkinen, renki Atte Sanden, renki Otto Koskinen, itsellinen Kaarle Nieminen.
Koivisto:
Talonpoika Kaarle Korkiala.
Olkitaipale:
Räätäli Matti Ojanen, talonpoika Kaarle Tienari, itsellisenpoika Kaarle Anselmi Kaarlenpoika, torpanpoika Elias Lettoniemi, seppä Manu Hellström.
Petäjälammi:
Itsellisenpoika Kalle Aatu Aapelinpoika, torpanpoika Arvid Pohja, itsellinen Matti Nevala.
Pohjankapee:
Talonpoika Jaakko Ala-Kapee, torpanpoika Heikki Moisio, itsellinen Antti salminen.
Poikelus:
Torpanpoika Jeremias Lahtinen
Ristaniemi:
Talonpoika Oskar Ristaniemi
Riuttaskorpi:
Torpanpoika Oskar Ketola, itsellinen Kaarle Lahtinen, renki Bistor Ketonen, renki Kaarle Tuomi, itsellinen Matti Niemi, talonpoika Aleksander Lammi, torpanpoika Kaarle Jouttijärvi, itsellinen Matti Nurmi, suutarinpoika Manu Vehkonen, talonpoika Antti Saarijärvi, talonpoika Sven Raivio, renki Ananias Alpertinpoika.
Sontu:
Talonpoika Oskar Myllymaa.
Vaakaniemi:
Renki Emil Mäkinen, renki Simon Palonen, itsellinen Oskar Leppänen.

Vuodesta 1898 hylätyt:
Aurejärvi: torpanpoika Bistor Järvenpää
Keihäsjärvi: itsellinen Juha Vuori
Riuttaskorpi: torpanpoika Heikki Hietanen
Hylättäväksi esitetty: 1896 vuoden kutsunnasta n:ro 19 Edvard Rajula
Teiskon kappeli keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Leppälahti:
Torpanpoika Juha Anton Korpinen, renki Edvard Timonpoika, torpanpoika Axel Kalliolahti, torpanpoika Juha Kustaa Kaustaro.

Jatkosodan aikana pidettiin Olkitaipaleen kinkerit Viitalassa. Kinkereitä piti silloinen kappalainen Sourander. Hän määräsi läksynä olleen Raamatun kohdan luettavaksi kinkeriväen kesken kukin vuorollaan uhden jakeen. Vanhemman väen alkaessa luvun penkin pääästä, se alkoi melkoisesti takerrellen ja loppui kokonaan hämärässä istuneeseen Törmän Riikkaan. '' Jumala on järjestyksenkin Jumala, kun luku ei käy niin minä luen tekstin itse'', selvitti takertelevaan lukemiseen närkästynyt pastori.

Viitalassa oli lukusijat. Pappi antoi Kalle-isännälle Raamatun ja pyysi lukemaan vähän matkaa ja antamaan seuraavalle lukijalle. Kalle antoi heti vieressään istuneelle Törmän Riikalle ja sanoi: ''Lue sinä, minä näen niin huonosti.'' Pappi antoi tästä huomautuksen sanoen: ''Kyllä sanomalehtiä nähdään lukea, mutta ei pyhää kirjaa.''

Viitalan vaari oli palaamassa rahtiajosta rehoineen Niemikylästä Parkkuuseen. Vaari nukahti rehaan, mutta hevonen osasi tien korkeitten lumipöykkyjen välissä kulkevalla talvitiellä. Yht'äkkiä hän heräsi hevosen seisahtuessa. Häntä väistämään joutuneet, kinkereiltä Tienarilta palaavat, rovasti Numminen ja kanttori olivat kaatuneet rekineen Lahdenperän aukealla lumipöykkyyn ja kömpivät sieltä esiin.
Vaari muisteli tapausta siksi, että kumpikaan osapuoli ei lausunut koko aikana sanaakaan. Syvän hiljaisuuden vallitessa hän ja rovasti hoputtivat hevosensa liikkeelle.

Viitalan isännällä oli syntymäpäivät ja Kalle oli vähän puhepäällä. Aamulla Riikka-emäntä moitiskeli, että ''sinäkin siinä ouhua röpötit''.
Kalle vastasi: ''Puhun minä kun toisetkin puhu''.

Siihen aikaan kun henkivakuutuksia alettiin tehdä, oli Eero Leveelahti asiamiehenä ja meni vakuutusta kauppaamaan Tienarin Kallelle (Viitala).
Kun oli aikansa selostanut vakuutuksen hyviä etuja. Kalle Kysäisi:
- Ekkö sinä ymmärrä niitä itte käyttää, mitä niitä minulle tulet tyrkyttämään?

Viitalan Kalle-isäntä kysyi Kastarilta:
- Paljonko sinä kylvit kauraa?
- 50 hehtoo minä kylvin, vastasi Kastari
Viitalan Kalle tokaisi siihen:
- Kyllä sinä hyvin saat, jos sen saat mitä kylvit.
.
Veljekset Matti, Juho ja Kalle Tienari.

1. puoliso: Vihitty 08.04.1900 Kuru Hilma Fredrikintytär Tienari o.s. Kingelin Itsellisen tytär Riuttaskorven kylän Lahdenperästä. Ennen naimisiinmenoaan piikana Riuttaskorven ja Olkitaipaleen kylien eri taloissa., s. 27.07.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, k. 22.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Vanhemmat: Fredrik Antinpoika Kingelin, Fredrik on merkitty syntyniden luetteloon syntyneeksi 2.2.1834, mutta rippikirjoissa on syntymävuodeksi merkitty 1833, suutarin poika, renki, itsellinen, Fredrik eli vielä 1910-luvun vaihteessa., s. 02.02.1834 Virrat, Viinikka ja Anna Stina Manuntytär Kingelin o.s. Isoviita, Torpparintytär, s. 03.09.1845 Virrat, Riuttaskorpi, Puntanen, k. 16.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä.
Hilma Tienarin (os. Kingelin) mies Kalle vaarina.

Lapset:
Elle Johanna Tienari , s. 16.07.1900 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 165
Aarne Johannes Tienari , s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 166
Kalle Vihtori Tienari s. 16.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 30.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
Sanna Kauraniemi o.s. Tienari , s. 05.06.1904 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 167
Katri Maria Tienari s. 12.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala, k. 18.02.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
2. puoliso: Vihitty 08.11.1908 Kurun kirkko / A.M.Numminen Eriikka Antintytär Tienari o.s. Mattila. (Taulu 1311). (Taulu 1312) Viitalan emäntä. Eriikka kuoli 81-vuotiaana sydänlihasrappeumaan ja sydämen toiminnan vajaukseen., s. 25.07.1884 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 22.09.1965 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Vanhemmat: Antti Matinpoika Mattila, Torppari, s. 02.11.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Anna Mariana Joosepintytär Mattila o.s. Ala-Paappanen, s. 31.03.1853 Kuru, Petäjälammi.
Viitalan (Tienarin) Riikka os. Mattila
Lapset:
Anni Mariana Tienari Anni oli naimaton., s. 19.09.1909 Kuru, Olkitaiaple, Viitala, k. 26.07.1981 Kuru, Olkitaiaple, Viitala.
Kuvassa vasemmalta: Yrjön sisar Anni Tienari, Aili Tienari, Elma ja Erja Tienari, Riikka Tienari, Anni Ahonen, Yrjön vaimo Anni os. Yläkoski, istumassa Yrjö sylissään Kalle tai Raija
Matti Tienari Matti ollut sotavankina, kuollut sotien jälkeen., s. 07.12.1910 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. jälkeen 1945 Hyrynsalmi.
980-458-6-27 VIITALA: ISOKORPI. käden yläpuolella oleva Viitalan maanottoalue (980-458-6-93 LEIJU). Alue maanottopaikan ympärillä kuuluu Leijun tilaan. Kiinteistö alakulmassa on 980-458-6-87 TIENARI:sta lohkottu kiinteistö 980-458-6-110 METSONTAIVAL, mihin on rakennettu omakotitalo, lohkominen 4.10.2008
Maunu (Mauno) Olavi Tienari Tilanomistaja, kalastaja. Maunu oli naimaton., s. 11.07.1914 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 17.02.1995 Kuru, Olkitaipale, Viitala.

Viitalan Mauno huuteli naapuriin Suutalan Veikolle, että ''tuleppas täällä käymään niin saat kiljua''.
Veikko meni ja istuivat pihakallion päällä hetken aikaa asioita puhuen. Viimein Mauno muina miehinä: ''nyt jo saisit kiljua''.

- Elämä on venkkelinpeliä, sano Tienarin Mauno.
Maunu (Mauno) Tienari, Viitalan omistaja
Yrjö Sakari Tienari , s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 169
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 165
X Elle Johanna Tienari, (Taulusta 164, isä Kaarle Tienari) s. 16.07.1900 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Kuru Olkitaipaleen Tienarin perintötilasta lohkottiin Kurun kunnalle koulua varten palsta Rn:ro 303-415-6-1 X KOIVULA, joka oli ensimmäinen lohkominen Tienarin talosta yli sataan vuoteen. Vuodesta 1804 vuoteen 1909 Tienarin tila oli kokonaisuudessaan samankokoinen tuona aikana. Parkkuun vastavalmistunut kansakoulu 1920-luvun alkupuolella. Koulun rakentaminen aloitettiin heti koulupiirin perustamisen jälkeen. Rakennus pystytettiin kouluhallituksen laatimien ohjepiirrustusten pohjalta. Sen toisessa päässä oli luokkahuone ja verstassali, toisessa opettajien asunnot.

Puoliso: Kapee

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 166
X Aarne Johannes Tienari, (Taulusta 164, isä Kaarle Tienari) s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 11.09.1987.
980-458-6-27 VIITALA keskellä, Viitalan tilan oikeassa ylänurkassa, VIITALASTA ainoa lohkottu kiinteistö työväentaloa varten 980-458-6-26 KALLIOHARJU + maantiealueen pakkolunastus.

Puoliso: Suoma Helena Tienari o.s. Taipale. (Taulu 898) s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1977 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale, Taipaleen isäntä 1887-1934, rippikirjassa lukee kelpaamaton., s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden, Tilta muutti Teiskoon vanhempiensa kanssa 29.10.1973 ja palasi Kurun Olkitaipaleen Taipaleen emännäksi heti häiden jälkeen., s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Aarne ja Suoma Tienarin hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Sinikka Ilmatar Varjonen o.s. Tienari s. Kuru, Olkitaipale, Viitala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 167
X Sanna Kauraniemi o.s. Tienari, (Taulusta 164, isä Kaarle Tienari) s. 05.06.1904 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 16.01.1981 Kuru.

Puoliso: Aleksi Kauraniemi s. 27.11.1894 Kuru.

Lapset:
Varpu Ilona Talvikki Kauraniemi , s. 24.12.1925 Kuru. Tauluun 168
Tapani Veikko Kauraniemi Lääkäri, s. 17.01.1929 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 168
XI Varpu Ilona Talvikki Kauraniemi, (Taulusta 167, äiti Sanna Kauraniemi) s. 24.12.1925 Kuru.

Puoliso: Antti Parmento

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 169
X Yrjö Sakari Tienari, (Taulusta 164, isä Kaarle Tienari) Tilanomistaja, kalastaja, humoristi., s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 07.04.1983 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


Sopivaan tilanteeseen liitetty ja sopivasti esitetty sana muuttuu helposti huumoriksi. Viitalan Yrjöllä eli Yrjö Tienarilla on aina ollut kyky löytää huumoria tavallisista arkipäivän asioista.
Niinpä Lahdenperän Akseli oli hankkinut erittäin lujatekoiset saksalaisten valmistamat kovapyöräkärryt heti jatkosodan jälkeen, kun jo muuten oltiin vähitellen siirtymässä kumipyöräkärryihin. Yrjö sattui istumaan Riihikosken pihassa Akselin ajaessa ohi kärryillään:
- Kruununhäihinkös olet menossa? veisteli Yrjö.

Suomessa astui 1.4.1982 voimaan tieliikennelaki, jonka perusteella moponkuljettajankin täytyy pitää kypärää ajessaan.
Yrjö sanoi olevansa moista lakia vastaan, mutta lainkuuliaisena kansalaisena hänkin päätti hankkia suojan päähänsä. Yrjö meni Koskisen kauppaan ja osti sopivan kokoisen taikinakulhon, teki reiät reunoille kahden puolen ja rei'istä kuminauha pitämään kulhoa kiinni päässä mopolla ajettaessa. Taikinakulho päähän ja kuminauha vain leuan alle.
Niinpä Yrjön kypärä oli valmis ja niin hän ajeli kylänraittia taikinakulho päässänsä.

Yrjö Tienari tuli pyytämään minua (henkilöä ei tiedetä) kyytimieheksi: ''Käytäisiin kirkonkylässä, mutta annakkos mulle vähän paremman takin lainaksi, kun minulla on tämä työpusero päälläni''.
Minä annoin takkini ja tehimme kirkonkylän reissun. Kotiin päästyämme Yrjö kysyi maksua. Minä sanoin, että ei sitte niin mitään. Yrjö sanoi, että kyllä hän nyt vaan maksaa ja tölmäsi rahaa.
Jäljestäpäin minä ajattelin, että olipas se Yrjö holjalla päällä, kun niin reilusti maksoikin kyytinsä, kunnes huomasin, että sehän maksoi minun omalla rahallani, joka oli siellä lainatakin taskussa.

Viitalan Yrjö oli huolissaan, että ehditäänkö pitkäripaiseen. Suutalan Veikko tiedusteli, että ''viinaakos ostat''? Yrjö tokaisi: ''En kai minä sinne mene asioita juttelemaan''.

Viitalassa oli taas kerran vakuutusmiehiä ja he itsepintaisesti kauppasivat iltamyöhään Yrjölle vakuutusta. Yrjö ei ottanut vaan sanoi:
- Sittenkun lähdette, niin sammuttakaa mennessänne valo pirtistä.
Yrjö lähti itse kamariinsa nukkumaan.

- Puhuu paljon, mutta syljeksii vähän, sano Tienarin Yrjö, kun tekoja kaipasi.
Silloin pinottiin halkoja Länsi-Teiskon koulun pihalla.

Toukokuun puolenvälin tienoilla satoi lunta. Tienarin Yrjö katseli ympärilleen Koskisen pihamaalla ja tuumi: - Jokohan tämä lumi on pysyvä.

Yrjö Tienari kävi kysymässä kunnantoimistossa työtä, koska Kuruun piti tulla uusi kenkäalan yritys.
Kunnanjohtaja kysyi, että mitä sinä siellä oikein voisit tehdä?
Yrjö tuumi, että lestinheittäjäksi hän vielä sopisi.

Olli Hanhala oli Lions-clubin jäsen. Kerran, kun hän oli menossa lioneitten kokoukseen, sanoi Yrjö Tienari: - Kyllä minullakin pyhäpuku olisi.

Kurun pidetty kunnanlääkäri Kalle Suurpää kirjoitti joskus varsinkin alkukuukaudesta pirtureseptejä erilaisista syistä.
Yrjö meni hakemaan reseptiä keskellä kuukauttaja lääkäri oli sen kuukauden pirtureseptit jo kirjoittanut (eräänlainen kiintiö sekin).
Yrjö, kun ei saanut resptiä, kysäisi: Jos nyt edes pieneen pulloon saisi reseptin?
Suurpää tokaisi: Ei suurta, eikä pientä.
Yrjö Sakari Tienari, Parkkuun vitsiniekka. Viitalan omistaja.

Puoliso: Anni Johanna Tienari o.s. Yläkoski. (Taulu 97) Viitalan emäntä, s. 10.04.1933 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Edvartti Yläkoski, s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi ja Hilda Antintytär Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi, s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.
Veikko Mäkinen kihlattunsa Anni Tienarin kanssa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 170
VIII Vilhelmiina Matintytär Järvinen o.s. Tienari, (Taulusta 144, isä Matias Tienari) Wilhelmina muuttanut v.1868 Poikeluksen Lähteenmäkeen, Viitakankaalle ja Poikeluksen taloon piiaksi., s. 15.01.1850 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 24.03.1873 Kuru, Mylläri (Kurun kappelipuustelli) Matti Antinpoika Järvinen e. Järvenpää. (Taulu 1214) Lähteenmäen renki, muutti Vilhelmiinan kanssa Viitakankaalle 1872, missä menivät naimisiin ja saivat vuonna pojan 1873, joka kuoli vauvana. He muuttivat Poikeluksen taloon piiaksi ja rengiksi jo samana vuonna 1873 ja 1874 Poikeluksen Lähteenmäkeen rengiksi, missä saivat tytön. 1974 muutti perheineen Petäjälammin Savelan torppaan itselliseksi, vuosina 1876-79 Keihäslahden Kurun puustellissa isäntärenkinä, missä saivat pojan ja muuttivat 1879 takaisin Petäjälammin Ala-Paapasen torppaan Savelaan itselliseksi, missä syntyi poika ja tyttö. Perhe muutti Lyytin syntymän jälkeen Karjulan Nygårdille itselliseksi ja saivat 1889 tytön ja muuttivat sukunimekseen Järvinen, muuttivat Karjulan Tyrkkölään itselliseksi vuonna 1900 ja asuivat siellä vielä 1910-luvulla., s. 09.03.1850 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Järvenpää e. Sillanmäki, Renkinä Kurun ja Nygårdin taloissa, Järvanpään itsellinen, torppari, s. 04.04.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti ja Maria Stina Abtahamintytär Järvenpää o.s. Rajakangas, Heikkilän piika, Kurun Järvenpään torpan emäntä, rippikirjassa merkintä : vasen käsi kuivanut pois. Keihäslahden irtolaisia, kunnan vaivainen., s. 07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Oskari Järvinen s. 12.08.1873 Kuru, Poikelus, Viitakangas, k. 18.08.1873 Kuru, Poikelus, Viitakangas.
Hilma Järvinen s. 09.08.1874 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
Kalle Eemeli Järvinen s. 24.07.1877 Kuru, Keihäslahti, Kurun Puustelli.
Otto Vilhelmi Järvinen , s. 08.04.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 171
Lyyti Maria Järvinen , s. 28.02.1885 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 172
Elsa Amanta Järvinen Elsa muutti 12.12.1906 Tampereelle, s. 14.10.1889 Kuru, Karjula, Nygård.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 171
IX Otto Vilhelmi Matinpoika Järvinen, (Taulusta 170, isä Matti Järvinen) Itsellinen, s. 08.04.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.

Puoliso: Vihitty 20.01.1907 Kuru Anni Aina Matintytär Järvinen o.s. Nätkinaho Anni muutti 5.7.1907 Ruovedelta Kuruu Karjulan Tyrkkölään., s. 24.02.1884 Ruovesi.
Vanhemmat: Manu Kallenpoika Nätkinaho, Töllin isäntä, sakotettu viinan myynnistä, sakko 1 hopearupla, s. 10.09.1847 Ruovesi, Murole, Siltalan tölli ja Eriika Euphrosyne Otontytär Nätkinaho o.s. Kivistö, s. 18.03.1855 Ruovesi, Murole, Kosken tölli.

Lapset:
Lahja Wilhe Järvinen s. 20.12.1906 Ruovesi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 172
IX Lyyti Maria Matintytär Järvinen, (Taulusta 170, isä Matti Järvinen) Ompelijatar, ripitetty 2 kertaa salavuoteudesta., s. 28.02.1885 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.

Lapset:
Henrik Johannes Järvinen s. 17.01.1905 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Lapset:
Lauri Matias Järvinen s. 20.02.1908 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 173
VIII Kalle Maurits Matinpoika Tienari, (Taulusta 144, isä Matias Tienari) Kalle oli renkinä ja itsellisenä Taipaleessa, Ylä-Toikossa (missä naimisiin), Ylä-Toikon torpassa Huhtiladossa, kotonaan Tienarilla, Parkkuun sahalla, Kolkissa itsellisenä. Kallen lukutaito oli heikko. Kalle muutti 6.12.1878 Ruovedelle Pihlajalahden Nenoselle rengiksi. Vuonna 1881 perhe muutti Nenosen Hoikkalan torppaan., s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale, k. Ruovesi.
Tienarin paja, johon laitettiin lukujen 1950-1960 taitteessa uusi pärekatto. Pärehöylä oli Kauppilan riihen seinässä.

Puoliso: Vihitty 03.09.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko Maria Sofia Mikaelintytär Mäkynen Piika Parkkuun sahalla (missä meni naimisiin) ja Olkitaipaleen Taipaleen Kolkissa., s. 24.03.1842 Parkano, Kihniö, k. Ruovesi.

Lapset:
Kalle Tienari s. 23.01.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.01.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Emma Maria Tienari s. 10.03.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Huhtilato.
Vilhelmiina Tienari s. 30.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Matti Tienari s. 16.09.1876 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Impi Hilja Tienari s. 28.08.1879 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Oiva Johannes Tienari s. 03.06.1881 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Aino Tienari s. 07.05.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Olka Maria Tienari s. 10.07.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Niklas Tienari s. 29.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Iita Ventla Tienari s. 31.05.1889 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Senja Juliaana Tienari s. 16.02.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 174
VIII Matti Matinpoika Mäkinen e. Tienari, (Taulusta 144, isä Matias Tienari) Matti muutti v.1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi ja myöhemmin muutti Ylä-Toikolle isäntärengiksi eli voudiksi ja muutti nimensä Mäkiseksi. Myöhemmin Matti Mäkinen toimi Ylä-Toikon voutina. Hän oli Mäkisen (Suutalan) Oskarin isä., s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Oskari Mäkisen isä asettui pojan puolelle, kun äiti tahtoi tämän Kurun kirkolle kansakouluun. Asia ratkesi, kun isä sanoi:
- Kyllä työ poijaan opettaa.

1800-luvulla aloitettiin työnteko jo nuorena. Oskari Mäkinen (s.1888), jonka isä toimi etumiehenä Toikolla, aloitti työnteon Toikon Antin toteamuksesta:
- Kyllä maar toi poika jo hevosia ajjaa.


.

Puoliso: Vihitty 08.12.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Helena (Leena) Jeremiaantutär Mäkinen o.s. Vanhakylä. (Taulu 492). (Taulu 1683) Ylä-Toikon piika, s. 16.02.1857 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Jeremias Antinpoika Vanhakylä, Vanhakylän isäntä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale ja Loviisa Juhontytär Vanhakylä o.s. Kastari, Philpuksen talon tytär, vanhakylän emäntä., s. 03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Aino Maria Mäkinen s. 28.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 01.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Hulda Mäkinen s. 06.11.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 17.08.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vilma Fredriikka Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen , s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen). Tauluun 175
Ida Mäkinen s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen), k. 25.10.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Oskari Rikardi Mäkinen , s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 176
Niilo Henrikki Mäkinen s. 12.01.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Lyyti Helena Mäkinen s. 01.03.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Iita Maria Mäkinen s. 30.07.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 04.02.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Lauri Immanuel Mäkinen s. 03.08.1901 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 20.01.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 175
IX Vilma Fredriikka Matintytär Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen, (Taulusta 174, isä Matti Mäkinen) s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen), k. 19.10.1931 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vilma Jokinen ent. Toikkonen os. Mäkinen (1882-1931)

Puoliso: Vihitty 02.12.1902 Kuru, Ylä-Toikko Antti Antinpoika Toikkonen. (Taulu 1180) Kauppias ja maanviljelijä., s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 28.11.1912 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi, Lampuoti, Toikon isäntä 1855- , maakauppias., s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Antti Toikkonen nuorempi (1856-1912)

Lapset:
Anna Fredriika Toikkonen s. 30.05.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.03.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Harvinainen talvinen valokuva Toikkosen vanhasta asuinrakennuksesta, jota ei enää ole. Vasemmalla oleva aitta on säilynyt paikallaan. Se sijaitsee nykyistä asuinrakennusta vastapäätä maantien toisella puolella. Valokuvan omistaa: Arto Summanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 176
IX Oskari Rikardi Matinpoika Mäkinen, (Taulusta 174, isä Matti Mäkinen) Oskari syntyi Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikossa, muutti vuonna 1905 Leppälahden Sarvijärven torppaan itselliseksi, meni naimisiin siellä ja sai siellä Heikki-pojan ja muutti 1908 takaisin Ylä-Toikolle rengiksi, missä sai Antti- pojan ja opetteli teurastajan taidot isältään. Oskari osti Olkitaipaleen Kyläsen 1920-luvulla, jonne muutti hänen Heikki poikansa. Oskari ja Linda asuivat Olkitaipaleen Suutalassa., s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. Kuru, Olkitaipale, Suutala.

Oskari Mäkinen syntyi Ylä-Toikossa Vouti Matti ja Helena Mäkisen perheeseen, muutti vuonna 1905 Kurun Vaakaniemen kylän Leppälahden torpan Sarvijärven itselliseksi ja meni siellä naimisiin Sarvijärven tyttären kanssa ja saivat siellä pojan.

Oskari ja Linda Mäkinen asuivat Olkitaipaleen Suutalassa ja kasvattivat orvoksi jääneen Veikko-pojan kuin oman lapsensa. Heillä oli lisäksi kasvattilapsi Kerttu Salokannel.

Oskari Mäkinen oppi teurastajan taidot Ylä-Toikossa isältään ja hänestä tulikin kylän teurastaja.

Ollessamme pikkupoikia matkimme tupakin poltossa Oskaria. Hän veti savuja pitäen sormia harallaan ja puhalsi savut takaisn ulos sormien ollessa edelleen suun edessä. Puhaltaessaan savuja ulos sormien lomitse hän puhalsi edestakaisin ylös- ja alaspäin pysähtymättä.

Toikon käräjille tuotiin myös jalkarautoihin kytkettyjä vankeja. Pyykkä-niminen vanki pelotteli lapsia kalistelemalla kahleitaan. Oskari Mäkinen muisteli tätä tapahtumaa:
- Kyllä siinä lapsetkin sävähteli.

Toikon rengit pitivät pierukilpailut. Manu Salminen voittanut. Siltä tuli niin kova paukku, että tomut orsilta putosi. Näin kertoi aikanaan Suutalan Oskari (Mäkinen).

Suutalan Oskari oli leikkaamassa Lahdenperän Matti-isännän tukkaa. Vartosi vesi kielellä, kun tiesi talossa olevan sahtia. Isäntä antoikin toopillisen ja sanoi:
- Muistakkin jumalauta ettes enempää pyylä.

Kestikievarivuorot Toikolta Lahdemäkeen oli jäjestetty vuorottain. Toikon isäntä kuitenkin järjesteli vuoroihin nuorempia loppipoikia kuten Oskari Mäkisen. Vanhemmat rengit eivät tästä pitäneet ja Siltas-Nestori moitiskeli:
- Se joka ajjaa siliät saa ajjaa koliatkin.

Työmenetelmiä kohtaan tunnettiin jonkin verran ennakkoluuloja. Oskari Mäkinen kertoi Toikon Antinkin sanoneen katseltuaan niittokoneella ajoa:
- Ei tule mittään, ei tule mittään, minä panen poikia niittään, ei räppänällä mittään tee.

Antti Toikkonen oli kaikin puolin tarkka mies. Oskari Mäkinen on kertonut seuraavan jutun hänestä:
- Kertuuta kynnettäessä poikkipäin entisen kynnöksen päälle vaot eivät menneet isännän mielestä suoraan.
''Poika, poika älä luimista''; oli Antin ohje kyntäjälle.
.
Suutalan Oskari eli Oskari Mäkinen

Puoliso: Vihitty 29.06.1906 Kuru Linda Maria Mäkinen o.s. Sarvijärvi. (Taulu 852). (Taulu 96) s. 11.12.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 06.10.1967 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
Vanhemmat: Matti Marianpoika Sarvijärvi e. Majanen, Leppälahden muonarenki, itsellinen. Matti Majasen vaimot olivat sisaruksia. Sarvijärven torppari, s. 02.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 24.05.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti ja Henrika Juhontytär Sarvijärvi o.s. Leppälahti, s. 07.06.1853 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 21.12.1941 Kuru.

Lapset:
Heikki Rikard Mäkinen , s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi. Tauluun 96
Antti Oskari Mäkinen , s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 177
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 177
X Antti Oskari Mäkinen, (Taulusta 176, isä Oskari Mäkinen) Kuorma-autoilija, s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 10.07.1981 Kuru, Olkitaipale.
Antti ja Jenny Mäkisen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Jenny Maria Mäkinen s. 23.06.1920 Kuru, k. 26.11.2009 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 178
VIII Henrik (Heikki) Matinpoika Mäkinen e. Tienari, (Taulusta 144, isä Matias Tienari) Henrik Tienari muutti v. 1872 Olkitaipaleen Laurilan Vetikon torppaan rengiksi, vuonna 1973 Olkitaipaleen Vanhakylään, 1874 Riihikoskelle, 1875 kotiinsa Tienarille, 1876 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, muutti siellä nimensä Mäkiseksi (syntymäaika virheellinen 06.08.1858), jätti Kurun tomut jaloistaan ja lähti poikamiehenä Tampereelle 1.11.1881 työsopimusvuoden rengin pestin päätyttyä. Henrik Tienari oli töissä kaksi vuotta nahkuri Manu Nummisella ja muutti takaisin Kuruun 2.11.1883 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi ja taas pestin loputtua vuoden päästä takaisin Tampereelle 15.11.1884. Henrik Tienari meni töihin kauppias Matti Niiniselle rengiksi ja meni naimisiin Tampereen tuomioseurakunnassa ja perusti perheen nimellä renki Heikki Mäkinen., s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1932 Tampere.

Kurun pitäjästä lähti poika nimeltä Heikki Tampereelle työnhakuun ja saikin töitä Finlaysonin puuvillatehtaalta.

Samoihin aikoihin lähti myös Eräjärveltä torpparin tytär Amanda Juhontytär Starkman myöskin työn perässä Tampereelle. Hän pääsi Finlaysonin tehtaalle ja niin kävi, että Heikki ja Amanda-neiti tapasivat toisensa. Eikä mennyt aikaakaan kun jo hääkellot soivat nuorelle parille. Asuntokin annettiin tehtaan puolesta ja se oli Savilinna, kuuluisa työväen asuntotalo Santalahden kaupunginosassa lähellä Näsijärveä, josta vieläkin on muistona Savilinnantie Tampereella.

Perhe asettui Savilinnaan ja yhden huoneen ja keittiön asunnossa perhe alkoi lisääntyä. Amanda jäi lasten vuoksi kotiäidiksi ja Heikki työskenteli talvisin tehtaalla ja kesäisin hän oli proomumiehenä Näsijärvellä. Hinaajalaivat vetivät perässään 5-6 proomun saattueessa ja jokaisessa proomussa oli hytti, pieni kamiina ja laveri jossa sai levätä ja nukkua.

Aika kului. Heikki ja Amanda saivat kaikkiaan kuusi lasta: Heikki, Kaarle, Aleksanteri, Kustaa, Rauha ja Hulda. Isä Heikki seilasi proomuineen Näsijärvellä. Voi sitä halkojen määrää mitä Tampere tarvitsi, koko kaupunki oli halkolämmityksen varassa. Ja Kurun kivilouhimoilta tuotiin graniitti Naistenlahden kiviveistämöille vuosikymmenien ajan työstettäviksi. Lapset kasvoivat ja Heikki-poika pääsi isänsä proomuun kesäisin apulaiseksi.

Jälkisanat:

Tässä oli elämänkirjo Heikistä ja Amandasta sekä heidän kuudesta lapsestaan. Poissa on Savilinna. Poissa ovat hinaajalaivat proomuletkoineen Näsijärveltä, poissa ennen niin maaseudulle elintärkeät valkokylkiset höyrylaivat kuten Intti, Vankavesi, Kuru ja Tarjanne Näsijärveltä sekä Laine, Pajulahti ja Alho Pyhäjärveltä. (Tarjanne ajaa edelleen kaksi kertaa viikossa Tampereelta Virroille säännöllisellä aikataululla).

Poissa on myöskin Heikin, Amandan, Rauhan ja Kallen sekä Augustin ja Emman haudat Kalevankankaan hautausmaalta. Yleinen tapa oli haudata vainajat niin sanottuihin rivihautoihin, jotka sitten myöhemmin käytettiin uudelleen. Näin on tapahtunut myös näiden henkilöiden haudoille valitettavasti.

Mutta Mäkisen suku elää varmaankin vielä Australiassa, olihan poika Heikillä neljä lasta ja suku elää ainakin Suomessa ja Ruotsissa.
Kustaan kuoleman jälkeen Tyyne jatkoi asumista Raholassa.
Matti löysi vaimokseen Nokialta Mirja Siironmaan, jolla oli poika Pekka ja sitten syntyivät Hannu, Mauri ja Tuija.
Mikko löysi Ylistarolta Raholaan muuttaneen Viitasen perheen tyttäsen Sinikan ja myös heille syntyi neljä lasta; Kari, Harri, Pirkko ja Pasi. Mikon perhe muutti ruotsiin vuonna 1961.

LÄHDE: Mikko Mäkinen 77670 Vikmanshyttan Sverige (Ruotsi).
Heikki Mäkinen ja proomu.

Puoliso: Vihitty 22.10.1886 Tampere Amanda Johanneksentytär Mäkinen o.s. Starkman Amanda kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.05.1865 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä, k. 18.01.1908 Tampere.
Vanhemmat: Johannes Juhonpoika Starkman, Heikkilän talon Mäkelän torppari, pitäjän räätälin poika, s. 06.05.1833 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä, k. 11.10.1894 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä ja Matilda Amanda Matintytär Starkman, s. 21.08.1838 Eräjärvi.
Finlaysonin työntekijöiden asuntoja Santalahden Savilinnassa.

Lapset:
Heikki (Henry) Mäkinen , s. 15.03.1888 Tampere. Tauluun 179
Kaarle (Kalle) Vilhelm Mäkinen Kaarle oli naimaton., s. 20.02.1892 Tampere, k. 16.12.1933 Tampere, Tuomioseurakunta.

Kallen nuoruus kului Tampereella kansakoulun ja muutaman rakennusmiestyövuoden jälkeen hän lähti veljensä Heikin tavoin merille. Ensin suurissa purjelaivoissa ja myöhemmin höyrylaivoissa lämmittäjänä.

Hän kiersi maapallon varmasti ristiin rastiin montakin kertaa ja oli mukana norjalaisessa fregatissa ja kiersi Kap Hornin. Siskolle Huldalle lähettämissään ja säilyneissä korteissa on ollut leimoja Arkangeli, Vladivostok ja Leningrad Venäjältä, Kobe Japanista, Bergen Norjasta, Livorno Italiasta, Antwerben Belgiasta, Bahia Blanca Argentiinasta, Napoli Italiasta, havanna Kuubasta, New York, Houston ja South Georgia Yhdysvalloista, Monte Video Uruguaysta, Tampico Meksikosta, Swansea Englannista, Shanghai Kiinasta, Ateena ja Thessaloniki Kreikasta, Rio de Janeiro Brasiliasta, Rotterdam ja Amsterdam Hollannista, ja varmasti monta muuta satamaa eri puolilla maapalloa.

Seurauksena lämmittäjän ammatista alkoi hiilenpöly tukkia keuhkoja ja sen seurauksena alkoi Kallen terveys pettää. Hän palasi alkuvuonna 1933 Tampereelle ja asui veljensä Kustaan luona, kunnes nukkui pois 16. joulukuuta, 41-vuotiaana.
Eräs Kallen lähettämä kirje Hulda-siskolle. Houston, Texas, USA.
Aleksanteri Mäkinen Aleksanteri kuoli 7-vuotiaana ja haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle., s. 20.08.1894 Tampere, k. 04.08.1902 Tampere.
Tampereen vanhan rautatieaseman edusta oli vielä 1910-luvulla kaupungin vuokra-ajureiden tärkein asemapaikka.
Kustaa Edvard Mäkinen , s. 13.02.1898 Tampere. Tauluun 180
Rauha Amanda Mäkinen Rauha kuoli 14-vuotiaana lavantautiin., s. 21.08.1901 Tampere, k. 23.03.1916 Tampere.
Kaksi kuvaa sisarista. Vanhempi sisar Rauha ja nuorempi Hulda.
Hulda Johanna (Kaarina) Nieminen o.s. Mäkinen , s. 02.06.1904 Tampere. Tauluun 181
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 179
IX Heikki (Henry) Mäkinen, (Taulusta 178, isä Henrik Mäkinen) Heikki on merkitty naimattomana ja lapsettomana poissaolevaan väestöön, poistettu ulkomaan kansalaisena tampereen tuomiokirkkoseurakunnan rekisteristä 27.2.1974. Kirkonkirjassa merkintä: '' On 3.3.1930 tulleen Hämeenlinnan maaherranviraston ilmoituksen mukaan otettu 4.12.1912 Australian ja New Zeelandin (Uusi-Seelanti) kansalaiseksi''., s. 15.03.1888 Tampere, k. Australia.

Vaan eivät riittäneet poika Heikille Näsijärven maisemat. Maailman valtameret kutsuivat ja niinpä Heikki lähtikin merille ja seilasi eri laivoissa monia vuosia, kunnes jäi maihin Australiassa Sydneyn kaupunkiin. Virallisen todistuksen mukaan on hänet otettu silloisen Australian ja Uuden-Seelannin kansalaiseksi vuonna 1912.

Eräässä säilyneessä kirjeessään hän kirjoittaa Hulda-siskolleen Tampereelle elämästään ja menestymisestään Australiassa.
Heikki meni naimisiin austaralialaisen Mary Fellinghamin kanssa ja he saivat neljä lasta; Jack, Laurie, Isabelle ja Allan Tässä on kopioita kirjeestä ja valokuvista Hulda-siskolle vuodelta 1930.

Ei tullut Heikki, kirjeestään huolimatta, koskaan enää tapaamaan omaisiaan Suomeen ja yhteydetkin hävisivät. Mutta vielä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 on ollut kirjeenvaihtoa Heikin ja Huldan välillä.
Heikki menestyi Australiassa, omisti jäätehtaita, lentokoneen, autoja ja komean talon, josta valokuva ohessa internet-sivustolta.
Henry Mäkinen lentokoneen ohjaimissa Australiassa.

Puoliso: Mary Mäkinen o.s. Fellingham s. Australia, k. Australia.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 IV-osa. Vanha Mäkisen perheen osoitetieto Australiassa Sydneyn kaupungissa: 35 Shaw Avenue, Kingsford, Sydney, Autralia.

Lapset:
Jack Mäkinen s. Australia.
Henry ja Mary Mäkisen lapset.
Laurie Mäkinen s. Australia.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 I-osa.
Isabelle Mäkinen s. Australia.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 II-osa.
Allan Mäkinen s. Australia.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 III-osa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 180
IX Kustaa Edvard Mäkinen, (Taulusta 178, isä Henrik Mäkinen) Muurari., s. 13.02.1898 Tampere, k. 23.11.1947 Tampere, Harju.

Perheen neljäs lapsi Kustaa vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Savilinnassa tampereella, jossa kävi myös kansakoulun. Äiri, Amanda, kuoli pojan ollessa 10-vuotias. Sisko rauha kuoli koulutyttönä ja niin oli kahdeksanhenkisestä perheestä enää jäljellä Savilinnssa isä heikki, Kustaa ja nuorin sisko Hulda, joka hänkin joutui kasvatiksi Ahvenanmaalle Göstas gård Sund Ålandiin.

Kustaa varttui nuoreksi mieheksi ja pääsi muurarin oppiin rakennustyömaalle. Hän liittyi punakaartiin 19-20 vuoden ikäisenä, oli mukana Tampereen taisteluissa ja joutui vangiksi.
Punavankileirillä Kalevankankaalla oli hirvittävät olot ja niinpä Kustaa ja hänen toverinsa päättivätkin karata. Sanoista siirryttiin tekoihin ja pimeänä yönä oli tarkoitus ryömiä piikkilanka-aitojen alitse vapauteen. Kumpi ryömisi ensin?
Se arvottiin jatoveri alkoi ryömiä, mutta siellä olikin kiväärinpiippu vastassa. Toveri vietiin yön pimeydessä sorakuoppaan, sieltä kuului laukaus ja se pakomatka oli ohi.

Kustaa suunnitteli uutta pakoyritystä tällä kertaa yksin ja eräänä yönä hän yritti uudestaan. Mutta taas oli kiväärinpiippu vastassa. Tällä kertaa oli vartijana hyväntahtoinen isäntämies, joka sanoi Kustaalle:'' Kuule poika. Nyt kun palaat omia jälkiäsi takaisin, niin minä en ole sinua täällä nähnyt''. Se olikin Kustaan viimeinen pakoyritys.
Aikanaan sitten koitti sotaoikeus, kansalaisluottamuksen menetys neljäksi vuodeksi ja paluu elämään. Mutta vankileirin kurjuus ja nälkä olivat heikentäneet hänen kuntonsa nollaan ja hän lähri käymään setänsä talossa maaseudulla uskoen saavansa maalaisruokaa. Mutta vastaanotto olikin aivan muuta. Setä ilmoitti kylmin kasvoin, että täällä ei punikkia hyysätä ja yön selkään sai Kustaa lähteä. Onko veri vettä sakeampaa? Ei tässä tapauksessa. Ja ei koskaan enää hänellä ollut minkäänlaista yhteyttä setänsä taloon ja sen asukkaisiin.

Mutta elämä jatkui Savilinnassa ja Kustaasta kehittyi taitava ammattimuurari. Suomikin oli saanut itsenäisyytensä. Hulda-sisko oli tullut takaisin Ahvenanmaalta, mutta isä Heikillä alkoi näkö silmissä heikentyä ja hän viettikin viimeiset vuotensa Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella. Aina kun Kustaa kävi isäänsä katsomassa, sanomalehti mukanaan, niin isä Heikki pyysi: ''lueppas poika isoisesti''.

Puolivälissä 1920-lukua Kustaa kohtasi tulevan vaimonsa Tyyne Maria Vallinin. Tyynen isä oli Messukylässä 30.5.1873 syntynyt August Alexander Vallin ja äitinsä oli Urjalassa 4.1.1874 syntynyt Emma Karoliina Sjöberg, jotka naimisiin mentyään saivat kaksi lasta. Emil Alexander s. 1898 ja Tyyne Maria s. 21.8.1900.

Syttyi jatkosota ja miehiä tarvittiin rintamalle. Kustaa ei punakaartitaustansa vuoksi koskaan suorittanut asepalvelusta, mutta hänet kutsuttiin palvelukseen niin sanotuksi työvelvolliseksi.
Tyovelvollisella ei ollut asetta, eikä armeijan asepukua, ainoastaan armeijan kokardi lakissaan. Työvelvolliset suorittivat erilaisia työtehtäviä, joskus hyvinkin lähellä rintamalinjoja. Kustta, joka oli muurari, sai muurata korkeimpien upseerien korsuihin avotakkoja ja tulisijoja, korjata sotasairaaloiden seiniä ja lämmitysuuneja ja sotilaiden tapaan hän pääsi kotilomallekin muutaman kerran anomuksen perusteella.

Jatkosota päättyi ja alkoi jälleenrakennuksen aika. Kustaa oli muurarina Siuron Linnavuoressa, jonne Valmetin tehtaan ympärille rakennettiin kokonainen lähiö kouluineen ja kerrostaloineen. Raholaan nousi kymmeniä omakotitaloja, joista moneen Kustaa vapaa-ajallaan muurasi ja rappasi seiniä ja tulisijoja.

Mutta Kustaan elämä päättyi työn ääreen omalle kotipihalleen 23. marraskuuta 1947 sydänveritulppaan hänen ollessaan 49-vuotias. Kustaa siunattiin maanpoveen Saarikorven hautausmaalla Tampereella 30.11.1947 Suomen muurarienliiton ammattiosaston lipun saattelemana. Mutta vielä 1960-luvulla vanhemmat muurarit Tampereella muistivat Kustaa-vainaan iloisena ja hyvänä työtoverina.
.
Kustaa ja Tyyne Mäkisen omakotitalo Tampereen Raholassa.

Puoliso: Vihitty 17.12.1927 Tampere Tyyne Maria Mäkinen o.s. Vallin s. 21.09.1900 Tampere, k. 01.05.1966 Tampere, Harju.

Tyyne jäi orvoksi 4-vuotiaana. Tyyne ja veljensä Emil pääsivät mummonsa Ulla-Kaisa Tuomaantyttären ja vaarinsa Kalle Jaakonpojan hoidettavaksi ja kasvatettavaksi Urjalan rekisuolle, josta he palasivat aikuisikäisinä Tampereelle. Emil Vallin alkoi töihin metallialalle ja työskenteli viilarina eri konepajoissa Tampereella.

Tyyne sai työpaikan Lapinniemen puuvillatehtaalta ja niinhän siinä kävi, että Kustaa ja Tyyne löysivät toisensa. Avioliitto solmittiin vuosina 1926-1927. Nuoripari sai kaksi poikaa; Matti s. 1928 ja Mikko s. 1930.
Perhe asui useissa eri paikoissa Tampereella: Tahmelassa, Härmälässä, Kangasalla, jossa Kustaa oli muuraamassa Pikonlinnan parantolaa sekä rantaperkiössä. Sitten Kustaa ja Tyyne ostivat oman talon Raholan kaupunginosasta talvisotasyksynä 1939. Sotatalvena oli ankarasti kielletty valaistut ikkunat ja asukkaat Raholassakin saivat tehtäväkseen pimeän aikaan kulkea ulkosalla ja tarkkailla, että käskyä noudatettiin. Niin myöskin Kustaa ja Tyyne olivat mukana tässä tehtävässä vuorolistan mukaan.


.
Vanhemmat: August Alexander Vallin, August kuoli 27-vuotiaana kulkutautiin., s. 30.05.1873 Messukylä, k. 21.02.1900 Tampere ja Emma Karoliina Vallin o.s. Sjöberg, Emma kuoli 30-vuotiaana kulkutautiin, s. 04.01.1874 Urjala, k. 07.10.1904 Tampere.
Mäkisen perhekuva.

Lapset:
Matti Kalervo Mäkinen s. 02.03.1928 Tampere.
Mikko Sakari Mäkinen Mikko Mäkinen muutti perheineen Ruotsiin vuonna 1961., s. 01.10.1930 Tampere.
Mäkisen perhepotretti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 181
IX Hulda Johanna (Kaarina) Nieminen o.s. Mäkinen, (Taulusta 178, isä Henrik Mäkinen) Myyjä, kauppaedustaja, taloudenhoitaja. Hulda muutti Tampereen tuomiokirkkoseurakunnasta 10.6.1943 Helsinkiin Töölön seurakuntaan naimattomana. Hulda oli naimisissa, ei lapsia., s. 02.06.1904 Tampere, k. 04.11.1968 Porvoo, Tolkkinen.

Nuorin Heikin ja Amandan lapsista, Hulda Johanna, syntyi vuonna 1904. Äiti Amanda kuoli Huldan ollessa 4-vuotias ja isä Heikki sai yksin kasvattaa lapsiaan. Hulda annettiin kasvatiksi Ahvenanmaalle, josta hän palasi kotiin aloittaessaan kansakoulun. Hän oli tulloin täysin ruotsinkielentaitoinen. Kansakoulun jälkeen Hulda palasi vielä noin puoleksitoistavuodeksi Ahvenanmaalle ja hän palasi takaisin Savilinnaan, sekä kävi liikeapulaiskoulun Tampereella.

Hulda oli täynnä energiaa joka suuntaan. Hän oli mukana lapsena Pelastusarmeijassa, sen jälkeen naisvoimistelijaseurassa ja liittyi aktiivijäseneksi Lotta Svärd-yhdistykseen.
Hän matkusteli paljon esimerkiksi Terijoen merikylpylään, Savonlinnaan, Vaasan saaristoon ja isä Heikin kotitalossa Kurun Tienarilla. Sieltä tuli myöskin Kokoomus-puolueen kansanedustaja ja puoluesihteeri Artturi Tienari.

Myyjänä Hulda oli töissä Hämeenkadulla sijainneessa Oy Osalassa sekä Tempon tavaratalossa.
Sodan jälkeen hän muutti Helsinkiin, jossa oli työssä kauppaedustajana Ville Mattisen tukkuliikkeessä.

Hulda ei saanut koskaan omia lapsia ja eli naimattomana, kunnes hän 1950-luvulla kohtasi leskimies Teodor Niemisen. He menivät naimisiin ja niin Hulda muutti Porvooseen. Teodorin kuoltua Hulda meni niin ikään leskimies Edvard Stonbergin taloudenhoitajaksi Porvoon tolkkisiin, jossa häntä alettiin jostain syystä kutsua nimellä Kaarina. Siellä hän kuoli sydänkohtaukseen 4. marraskuuta 1968 64 vuoden ikäisenä.
Aktiivinen ja toimelias elämä oli päättynyt. Hulda sai viimeisen leposijansa vapahtajaansa uskoen Porvoon hautausmaalla 16 marraskuuta 1968.
Vasemmalla Hulda pelastusarmeijassa (4. vasemmalta). Oikealla kuva Lotta Svärd ajoilta.

Puoliso: Vihitty jälkeen 1950 Porvoo Teodor Nieminen Teodor Nieminen oli leskimies mennessään naimisiin Hulda Mäkisen kanssa., k. Porvoo.
Teodorin vaimon Huldan päästötodistus Tampereen Kaupungin Ylemmästä Kansakoulusta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 182
VIII Manu Matinpoika Lehtinen e. Tienari, (Taulusta 144, isä Matias Tienari) Taipaleen Haapasen torpan isäntä, muutti vuonna 1905 Tienarin maalle Näsijärven rantaan itselliseksi., s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale.

Manu Lehtinen ent. Tienari muutti Taipaleen Haapasen torpasta vuonna 1905 Tienarin tilalle Näsijärven rantaan itselliseksi. Manu Lehtinen teki kivinavetoita.
Sarvana osti Manu Lehtisen rakentaman pienen rakennuksen Aino Lehtiseltä.

Lohkominen 15.3.1922 rek.nro 303-415-6-13 Kivistö.
980-458-6-13 Kivistön tila, jota asui Matti Lehtinen perheineen ja sen jälkeen kivityömies Sulo Sarvana perheineen. Sulo Sarvana yritti lakiteitse saada rannan pakkolunastamalla yhteiselta, mutta silti yksityiseltä maalta, kiinteistötunnus 980-458-878-2 Kivistön tilaan liitettäväksi. Lunastus ei onnistunut eli päätös oli kielteinen. Sarvana ei valittanut maaoikeuteen päätöksestä. Kivistön tilan rajat eivät muuttuneet pakkolunastusyrityksessä.

Puoliso: Vihitty 12.10.1889 Kuru Anna Tilta Johanneksentytär Lehtinen o.s. Haapanen. (Taulu 278). (Taulu 640) s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Johannes Matinpoika Haapanen, Taipaleen torpan Haapasen isäntä., s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Karoliina (Liina) Johanneksentytär Haapanen o.s. Yli-Rantala, Karoliina muutti Teiskon Yli-Rantalasta piikana 6.1.1867 Kurun Olkitaipaleen Taipaleen Haapasen torppaan emännäksi., s. 11.03.1832 Teisko, Kahanpää, k. 11.12.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Surullisen kuuluisa Kuru-laiva Parkkuun laivarannassa korjauksensa jälkeen vuonna 1931. Laiva oli haaksirikkoutunut syyskuun 29 päivänä 1929 vieden mennessään aaltoihin 138 ihmistä, joista 45 oli kurulaisia. (Kuvannut Martti Ojanen)

Lapset:
Alma Josefina Lehtinen s. 11.08.1890 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Elsa Maria Lehtinen s. 17.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Emma Johanna Lehtinen s. 30.04.1893 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Urho Manu Lehtinen s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Helmi Matilda Kallio o.s. Lehtinen , s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 183
Lempi Josefina Lehtinen s. 02.11.1898 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Selma Aleksandra Lehtinen s. 07.05.1900 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Alma Lydia Lehtinen s. 07.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 183
IX Helmi Matilda Manuntytär Kallio o.s. Lehtinen, (Taulusta 182, isä Manu Lehtinen) s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen, k. 10.01.1989 Kuru, Vaakaniemi.
Kalle Kallion perheen koti oli Uperossa rekisterinumero 980-468-1-39, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta.

Puoliso: Kalle Zefaniaanpoika Kallio. (Taulu 867) Kalle Kallio asui Uperossa, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta., s. 02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 18.01.1956 Kuru, Vaakaniemi. Kalle Kallio ja Eino Aalto palasivat iltamyöhällä Kurun kirkolta kotiinsa. Tammikankaan hautausmaan aidan raossa oli kinnas, jonka huomatessaan Kalle leikkisänä miehenä virkkoi:
- Taitaa tulla aamu, jos kaikki joudutaan kättelemään.
Vanhemmat: Zefanias (äpärä) Eevantytär Kallio e. Poikeluspohja, Lahdenpohjan vävy ja itsellinen., s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja ja Hilma Aurora Kallentytär Kallio o.s. Lahdenpohja, s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Kalle ja Helmi Kallion ja tyttärensä Elli Kallion hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Elli Annikki Kallio Kurun kunnan kanslisti., s. 03.01.1924 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.04.2001 Kuru.
Kurun Ryhdin naiset voittivat kolme lentopallon Suomen mestaruutta. Kuvassa piirin mestarit Seija Sarvijärvi, Leena Leuku, Elli Kallio, Kristiina Renko, Irma Mäkinen ja Ulla Moisio. Valtaosa heistä pelasi jo SM-joukkueessa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 184
VII Henrik Matinpoika Kivinen e. Tienari, (Taulusta 142, äiti Leena Tienari) Henrik muutti Kurusta 10.11.1853 Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan isännäksi. Henrik muutti perheineen Sarvanalle ja otti nimekseen Kivinen., s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 09.06.1876 Ruovesi, Siikalahti, Riekkola, Sarvana. Henrich Mattsson Tienari muutti 10.11.1853 vaimonsa Eonica Johansdotterin ja tämän tyttären Wilhelminan kanssa Ruoveden Pihlajalahden Kivijärvelle.
Vuoden 1898 Suomen Pankin painattama 50 markan seteli = nykyrahassa n.220 €.

Puoliso: Vihitty 05.09.1853 Kuru Eonika Juhontytär Kivinen o.s. Trappukangas. (Taulu 1793) Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan emäntä., s. 07.04.1829 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Trappukangas eli Tarappula e. Ala-Paappanen, Trappukankaan torppari, s. 28.03.1777 Kuru, Petäjälammi, k. 25.04.1841 Kuru, Petäjälammi ja Ulla Juhontytär Trappukangas eli Trappula o.s. Leppälä, s. 25.09.1795 Kuru, Petäjälammi, k. 27.11.1857 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Hilda Karoliina Kivinen s. 23.03.1854 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Kaarle Mauri Kivinen , s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi. Tauluun 185
Malvina Kivinen s. 21.11.1858 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Eelis Kivinen s. 08.03.1861 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Milia Aliina Kivinen s. 10.06.1863 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi, k. 01.01.1864 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Emma Ulviina Kivinen s. 08.02.1865 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Miina Kivinen s. 27.04.1869 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 185
VIII Kaarle Mauri Henrikinpoika Kivinen, (Taulusta 184, isä Henrik Kivinen) Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan poika, Toikon renki, muutti 5.11.1892 Kurusta Teiskoon, jossa asusti mäkitupalaisena., s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.

Puoliso: Vihitty 08.10.1881 Kuru Susanna (Sanna) Mikontytär Kivinen o.s. Filppula Susanna muutti Jyväskylästä 15.4.1880 Kurun Olkitaipaleen Tienarille piiaksi, muutti samana vuonna Vaakaniemen Ylä-Toikkoon piiaksi, missä vihittiin renki Kalle Kivisen kanssa, missä saivat vuonna 1882 pojan. He muuttivat taas samana vuonna Vaakaniemen Lahdenpohjaan, missä Kalle oli itsellisenä. He muuttivat vuonna 1884 rengiksi ja piiaksi takaisin Ylä-Toikkoon, missä saivat toisen lapsen. 5.11.1892 tuli muutto Teiskoon., s. 18.10.1851 Lapua, Haapakoski, Alakojonen, Kujala.
Vanhemmat: Mikko Juhonpoika Kujala e. Kortesoja, Lapuan Haapakosken Alakojosen Kujalan torpan isäntä. Mikko kuoli 47-vuotiaana pilkkukuumeeseen, 1800-luvun lopusta alkaen nimeltään lavantauti., s. 06.09.1820, k. 26.05.1868 Lapua, Haapakoski, Alakojonen ja Pirkko Maria Juhontytär Kujala o.s. Luoma, Pirkko kuoli 73-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 21.06.1821 Kuortane, Ylijoki, Kulju, k. 15.02.1895 Lapua, Haapakoski, Alakojonen.

Lapset:
Väinö Kivinen s. 08.08.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Hulda Maria Toikkonen o.s. Kivinen , s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 186
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 186
IX Hulda Maria Kaarlentytär Toikkonen o.s. Kivinen, (Taulusta 185, isä Kaarle Kivinen) Hulda muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikosta 5.11.1892 Teiskoon ja Teiskosta Kuruun 11.5.1905 ja muutti takaisin Ylä-Toikkoon ja avioitui reilun kuukauden päästä Ylä-Toikon Antti Toikkosen pojan Jaakon kanssa. Hän oli raskaana jo muuttaessaan Toikkoon, taisi Jaakko poiketa Teiskossa aiemmin ja saaden Huldan takaisin mitä varmimmalla tavalla., s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikolla on meneillään suuret pidot koskien kauppiaiden yhteistapaamista.

Puoliso: Vihitty 18.04.1905 Kuru Jaakko Antinpoika Toikkonen. (Taulu 1180). (Taulu 1182) Yo Hlinnan norm.lys. Kamt 1892. Senaatin ylim. kopisti, kamreeri, sitt. postitoimistonhoitaja 1893-1906 (Kuru, Toikko). Maanviljelijä Kurussa ja Teiskossa, muutti Teiskoon 5.3.1906. ''Naappilan äijä'', s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1952 Teisko, Tuhria, Naappila.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi, Lampuoti, Toikon isäntä 1855- , maakauppias., s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikon Toikkosten hautapaasi Kurun vanhalla hautausmaalla.

Lapset:
Maria Toikkonen s. 06.09.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikkonen perusti yhdessä tamperelaisen kauppiaan G. O. Sumeliuksen kanssa Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön jonka omistama 1870 valmistunut Laine-niminen laiva liikennöi 1870-luvulla Visuvedelle saakka. Numero: D/605 Tampella 605 9:38
Aino Toikkonen s. 1907 Teisko.
Jaakko Toikkonen s. 1910 Teisko.
Kerttu Toikkonen s. 1912 Teisko.
Sulo Toikkonen s. 1915 Teisko.
Rauha Hänninen o.s. Toikkonen s. 1918 Teisko.
Impi Laine o.s. Toikkonen s. 1920 Teisko.
Antti Toikkonen s. 1922 Teisko.
Veikko Toikkonen s. 1925 Teisko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 187
VII Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari, (Taulusta 142, äiti Leena Tienari) Kustaan syntymäaika on osassa kirkonkirjoja merkattu olleen 16.1.1824. Tienarin poika, renki, torppari, itsellinen, Kustaa asui Paappasen torpan Leppälän itsellisenä 1851-53 (muutti vaimonsa kanssa Ruovedelta Kuruun 1851), Riuttaskorven Kallion torppari 1853-54, Mäkelän renki 1854-58, Petäjälammin Lörpyksellä renkinä 1858-59, Parkunkosken sahalla v.1860, Syväojalla 1860-61, Sillanmäessä 1861-65, Kyrönsillassa itsellisenä v.1865 ja samana vuonna jo itsellisenä Lahdenperällä (töissä Parkun sahalla), 1866-68 Parkunkosken sahalla renkinä, missä kuoli., s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale.


Juho Kustaa* Matinpoika syntyi Tienarilla,muutti parikymppisenä Ruovedelle Hakajärvelle rengiksi. Juho alkoi käyttää etunimeä Kustaa. Anna Karoliina Juhotytär oli Ruoveden kunnan Pihlajalahden kylän Majamäestä kotoisin. Mentyään naimisiin he muuttivat Pihlajalahden kylän Hakajärvelle ja sitten Sillanpään taloon, jossa syntyi 2.lapsi Henrika v.1949. Hän kuoli 4 kk:n ikäisenä hinkuyskään. Kustaa oli talossa renkinä.
Kuruun he muuttivat 1850 -luvun lopulla.
Gustaf oli renkinä Parkkuun sahalla ,Lahdenperässä mäkitupalaisena vuoden,Sillanmäen torpassa,missä Gustaf sai itsellisen arvon saaden toimeentulonsa erinäisillä kädentöillä eli oli monitoimimies.
Perhe sai vakituisen asunnon Kallion torpasta Laurilan tienhaaraa vastapäätä . Vuonna 1868 Gustaf kuoli ja sen jälkeen poika Matti asutti taloa .Anna asui talossa vielä vuoteen 1872,
kunnes muutti rippikirjan sivulle 273 eli tytär Jennyn perimään taloon tien toisella puolella.
.

Puoliso: Vihitty 19.06.1848 Ruovesi Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki Torpparin tytär, rengin vaimo, asui Parkunkosken sahalla 1866-72, Lahdenperässä 1872-73, Riihikoskella 1873-78 (missä meni toisiin naimisiin), Riihikoskella miehensä ja poikansa Emanuelin kanssa 1878-, Olkitaipaleen Lahdenperän Ojamäessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Majamäki, Majamäen torppari. Juho kuoli 82-vuotiaana., s. 26.03.1785 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 10.10.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Hoikkala ja Reetta (Marketta) Yrjöntytär Majamäki o.s. Ahvenjärvi, Majamäen torpan emäntä, s. 14.04.1787 Ruovesi, Pihlajalahti, Saarilahti, k. 23.04.1854 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Anna s. 22.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 23.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi.
Henriikka s. 23.12.1849 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää, k. 22.04.1850 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää.
Vilhelmiina (Miina) Ahvenlammi o.s. Ojanen , s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha. Tauluun 188
Matti Ojanen , s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale. Tauluun 191
Anna Latoniemi o.s. Ojanen , s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 206
Kustaa Aatu Kulmala e. Ojanen , s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun 208
Henrika Lahti ent. Granholm o.s. Ojanen , s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Sillanmäki. Tauluun 211
Manu Ojanen , s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta. Tauluun 213
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 188
VIII Vilhelmiina (Miina) Kustaantytär Ahvenlammi o.s. Ojanen, (Taulusta 187, isä Kustaa Ojanen) Piika, muutti ensimmäisenä lapsena eroon vanhemmistaan Olkitaipaleen Lahdenperästä v.1866 Kurun Petäjälammin Savelaan piiaksi v.1866, v.1867 piiaksi Tienarille, v. 1868 piiaksi Kurun Riuttaskorven Mäkelään, missä tapasi tulevan miehensä Matts Anderssonin. Leveelahdesta Olkitaipaleen Taipaleeseen ja sieltä Aurejärven Kruunun torpan Ahvenlammille emännäksi., s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi.

Parkkuunkosken kulttuurimaisemaa ja laivaranta 1930-luvun alussa. Parkkuunkoskella kerrotaan olleen myllyn jo 1500-luvulla.
Kylään rakensi 1800-luvun puolella piensahan konsuli August Eklöf erääksi Kurun ensimmäisistä teollisuuslaitoksista. Vesivoimalla toiminut saha työllisti muutaman henkilön kuvan ottamisen aikoihin.
(Kuvan ottanut Martti Ojanen).
Miina Ojanen syntyi Parkkuun sahalla, missä hänen isänsä Kustaa Ojanen asui ja oli töissä.

Puoliso: Vihitty 16.06.1872 Kuru Matti Antinpoika Ahvenlammi e. Mäkelä. (Taulu 1608) Renki, itsellinen, metsänvartija. Vuonna 1873 Mäkelästä muutto vaimonsa kanssa Tienarille, v.1875 Tienarilta muutto Leveelahteen, muutto v.1879 Taipaleeseen, v.1887 Aurejärven Kruunun Ahvenlammille, v.1903 muutto tuntemattomaan paikkaan., s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Antti Matinpoika Mäkelä, Lampuoti. Suutarila siirtyi Tampereen Asfalttitehdas Oy:n omistukseen 1890-luvun alussa., s. 14.11.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 14.05.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Ulla Henrikintytär Mäkelä o.s. Petäjäniemi, Kuoli keuhkotautiin 34-vuotiaana, 4 kk lapsen syntymän jälkeen., s. 30.05.1821 Kuru, Karjula, k. 09.07.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Frans Oskari Ahvenlammi s. 31.01.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Amanda Aliina (Manta) Onkilammi o.s. Ahvenlammi , s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 189
Kalle Matias Ahvenlammi , s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti. Tauluun 190
Juho Felix Ahvenlammi s. 09.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Linda Lyyti Ahvenlammi s. 11.01.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Hilma Miina Ahvenlammi s. 06.09.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Oskari Heikki Ahvenlammi s. 19.01.1889 Kuru, Aurejärvi.
Olga Amalia Ahvenlammi s. 16.04.1891 Kuru, Aurejärvi.
Anna Amalia Ahvenlammi s. 22.05.1894 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 189
IX Amanda Aliina (Manta) Matintytär Onkilammi o.s. Ahvenlammi, (Taulusta 188, isä Matti Ahvenlammi) Manta muutti Ikaalisisten Vahojärven Onkilammilta 14.9.1891 Kuruun ja takaisin v. 1892, s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Onni Johannes (äpärä) Onkilammi s. 31.08.1891 Ikaalinen, Vahojärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 190
IX Kalle Matias Matinpoika Ahvenlammi, (Taulusta 188, isä Matti Ahvenlammi) Kalle muutti Ikaalisista 24.6.1994 Kurun Ahvenharjulle ja v.1898 Kurun Aurejärven Ahvenharjusta kotiinsa Kruunun tilalle Aurejärven Ahvenlammille, missä avioitui ja muutti vaimoineen 19.11.1899 Ylöjärvelle., s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti.

Puoliso: Vihitty 23.11.1898 Kuru Hilma Karoliina Eevertintytär Keskinen s. 30.12.1874 Hämeenkyrö.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 191
VIII Matti Kustaanpoika Ojanen, (Taulusta 187, isä Kustaa Ojanen) Räätäli, muutti kotoaan Olkitaipaleen Sillanmäestä Kurun Petäjälammin Ylä_Paappaselle rengiksi v.1864 eli 11-vuotiaana, v.1869, renki Syväojalla 1869-71, Petäjälammin Ikosella itsellinen (nimi muuttui Ojaseksi) 1871-74, Syväojalla 1874-, s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale.

Toimitu N:o 11593

Pöytäkirja vuokra-alueen lohkomisesta
Vanhakylän perintötilalla RN:o 5:22
Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä
Hämeen läänissä, tehnyt vanhempi
maanmittausinsinööri Lauri Särkkä
syyskuun 12 päivänä 1921.

Toimitus alettiin mäkitupalaisen Matti Ojasen anomuksesta ja annetaan siitä tieto maanmittauskonttoriin.
Saapuvilla toimituspaikalla olivat äskenmainittu Matti Ojanen ja myyjää Kurun kuntaa edusti valtalirjalla joulukuun 18. päivältä 1920 maanviljelijä Arvi Riihikoski.
Todistajina olivat paikalla Matti Lahdenperä ja J. Ketonen

Jääviä ja estettä ei ilmaantunut.
Käsillä olevista asiakirjoista havaitaan, että Vanhakylän tilaa omistaa kiinnekirjan nojalla 2. päivältä 1920 Kurun kunta, joka kauppakirjalla huhtikuun 17. päivältä 1921 pn myynyt Räätäli Matti Ojaselle hänen hallussaan olevan Ojasen mäkituvan sovittuja rajoja myöten.
Vanhakylän tila on lohkomalla syntynyt 1921, lohkominen on maarekisteriin merkitty kesäkuun 1. päivänä 1921.
Ojasen tilan tilukset on ennestään täysin pyykitetyt, rajoittuen viimeksi toimitetussa lohkomisessa syntyneisiin Palosen, Majasen ja Syvälän tiloihin ja pohjoisessa Leppäjärveen.
Lohkominen toimitetaan vanhalla tiluskartalla. Jyvityksestä sovittiin siten, että lohottavan Ojasen tilan tiluksille pannaan keskimääräiseksi jyväarvoksi 3, emätilan viljelyksille, joita ilmoituksen mukaan on jäänyt 18.60 hehtaaria, pannaan jyväluvuksi 10 ja muille tiluksille keskimäärin 2 jyvää.
Vanhat , tarpeelliset tiet jäävät yhteisiksi. Osuus kalaveteen seuraa manttaalien mukaan.
Laadittiin lohkomiskirja ja merkittiin, että ostaja maksaa lunastushinnan ilman valtion välitystä.
Lohkomiskulut maksaa Kurun kunta, sikäli kun niitä ei valtion varoista makseta.
Annettiin valitusosotus, jonka otti Arvi Riihikoski.
Pöytäkirja luettu ja työ hyväksyttiin.
Toimituspaikalla, syyskuun 12. päivänä 1921.

Virallisesti:
Lauri Särkkä
Vanhempi maanmittausinsinööri

Matti Ojanen Arvi Riihikoski

Todistavat:

Matti Lahdenperä J. Ketonen

Jyvitys on tilusten suhteellista arviointia. Yleensä jyvityksessä otetaan huomioon maapohjan tai vesialueen arvo ilman siihen liittyviä ainesosia. Poikkeuksena metsätalouteen käytettävän metsän osalta jyvityksessä otetaan huomioon metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jyvitys voidaan esittää suhdelukuna tai raha-arvona. Tiluksen jyväluku ilmoitetaan kokonaislukuna pinta-alayksikköä kohti. Tiluksen jyvitysarvo on jyväluku kerrottuna pinta-alalla.

Matti Kusttanpoika Ojanen myy Ojasen tilan pojalleen Eero Ojaselle, joka osaltaan on vielä velkaa tilasta isälleen Matille isänsä kuoltua 24.4.1936. Velkaa on jäljellä kuolinhetkellä 7700 mk.

MATTI KUSTAANPOIKA OJASEN PERUNKIRJA:

Vuonna 1936 kesäkuun 25. päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet ulosottomies Yrjö Korvenpää ja tilallinen Paavo Syrjälä perunkirjoituksen viime huhtikuun 24. päivänä kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella ja jolta jäi oikeudenomistajina seuraavat lapset Jenny Ojanen, synt.24/9 1874, Matti Ojanen, synt.16/7.1877, Kalle Ojanen, synt. 28/2.1884, Eemil Ojanen, synt.30/12.1886, Iida Ojanen, synt.4/4.1892, Hulda Honkanen o.s. Ojanen, synt.25/1.1894, Yrjö Ojanen, synt.23/11.1897, Eero Ojanen, synt.4/11.1903, Paavo Ojanen, synt.15/7.1906 ja Lyyli Ojanen, synt. 15/1.1909 sekä toimituksessa, joka pidettiin Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella oli saapuvilla edellämainituista oikeudenomistajista Matti Ojanen, Kalle Ojanen, Eero Ojanen ja Paavo Ojanen.

Tämän jälkeen ilmoitti oikeudenomistajista Eero Ojanen valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. Pesän varat:
a) Rahaa
1. Käteistä rahaa 1115,05
2) Talletus K.O.P. Kuru 3535,85
3) Saatavaa Eero Ojaselta 7700

12350,90 mk

b) Pito - ja liinavaatteet.
1) 1 kpl Turkit 50
2) 1 kpl Kesäpalttoo 15
3) 1 kpl Puku 35
4) 1 kpl Sarkapuku 35
5) 1 kpl Housut 15
6) 1 kpl Päällystakki 10
7) 3 kpl Lakkeja 1,50
8) 1 par. Kengät 20
9) 1 kpl Villapaita 15
10) 1 kpl Kaulahuivi 5
11) 6 par. Sukkia 24
12) 3 par. Tumppuja 6
13) Alusvaatteita 20

251,50 mk

c) Sekalaista.
1) 1 kpl Sakset 5
2) 1 kpl Rässirauta 5
3) 1 kpl Sarkaviltti 10
4) 1 kpl Kello 5
5) 1 kpl Ompelukone 300
6) Käsirattaat 40
7) 1 kpl Työreki 100

465 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 13067,40

B. Pesän velat ja vähennykset:
1) Hautajaiskuluihin 600
2) Hauta ja sen kunnostaminen 400
3) Toimituskulut 100
4) Vaivaisprosentti Smk:sta 13067,40 1/8 % 16,50

PESÄN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ Smk. 1116,50

C. Yhteenveto

Pesän varat 13067,40
Pesän vähennykset 1116,50

PESÄN SÄÄSTÖ SIIS sMK. 11950,90

Vainaja ei ole antanut ennakolta perintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi otettava huomioon perintöveroa määrättäessä.
Vakuutan rehellisesti, valan velvoituksella, ilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellämainitut
E. Ojanen

Tässä perunkirjoituksessa olemme olleet saapuvilla. Paikka ja aika edellämainitut.
Matti Ojanen Kalle Ojanen
Paavo Ojanen

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme. Paikka ja aika edellämainitut.
Yrjö Korvenpää Paavo Syvälä
Ulosottomies -- Tilallinen Kurussa

Perintöveroa koskevia ilmoituksia voidaan lähettää tilalliselle Eero Ojaselle, osoite: Kuru. Olkitaipale.

Vaivaisten osuus Smk 16,50 kuitataan Kurun kunnan rahastoon maksetuksi.
Kurussa, heinäkuun 29. päivänä 1936.
Uuno Sääkslahti

Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintöverolautakunnan kokuksessa joulukuun 23. päivänä 1936. 3 § kohdalla. Ei veroa.
Kalle Hauturi






.
Räätäli Matti Ojanen.

1. puoliso: Vihitty 02.07.1874 Kuru Emilia Josefina Juhontytär Ojanen o.s. Sanden Emilia kuoli 34-vuotiaana vatsatautiin., s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.01.1889 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Jaakoppi Jaakopinpoika Sanden, Lukkari, s. 18.03.1819 Vahto, Hyrköis, k. 25.11.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja ja Johanna Albertiina Joonaksentytär Söderström o.s. Schultz, Kauppa-apulaisen (lääkärin, väärä tieto) ja sitten lukkarin rouva, taloudenhoitaja-kirjanpitäjä, muutti Turusta Kuruun vuonna 1842., s. 27.04.1816 Turku (Suomalainen srk.), k. 05.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Tienarin vanha talo, joka on rakennettu vuoden 1860 aikoihin. Tässä asui Aino Ojanen perheineen vuoteen 1965 saakka.

Lapset:
Jenny Emilie Ojanen Jenny muutti Kurusta 3.11.1894 piiaksi Tampereelle., s. 24.09.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 3.11.1894.
Jennyn isän Matti Ojasen perunkirjoituksen allekirjoittajat Kurussa 25.6.1936
Matti Ojanen , s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 192
Arvid Aleksanteri Ojanen s. 01.10.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 03.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Kuolinsyy punatauti eli veriripuli.
Kalle Jaakko Ojanen , s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 194
Eemeli Manu Ojanen , s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 201
2. puoliso: Vihitty 14.11.1889 Kuru Eriika Jeremiaantytär Ojanen o.s. Suoniemi. (Taulu 1723). (Taulu 1724) Piika, räätälin vaimo, s. 29.07.1867 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.07.1928 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Vanhemmat: Jeremias Salomoninpoika Manner e. Suoniemi, Vanhakylän Suoniemen torppari, muutti perheineen Karjulan kylän Vähä-Karjulan Lahdenpohjaan itselliseksi, 1882 Vaakaniemen Ala-Toikkoon isäntärengiksi ja sitten Ala-Toikon Mannerin torppariksi., s. 23.12.1844 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Justiina Joosefintytär Manner o.s. Savela, Torpparin tytär, Suoniemen, Mannerin torpan emäntä, s. 15.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Kuva vuodelta 1913-14. Matti Ojanen II-vaimonsa Eriikan ja lastensa Eeron, Lyylin ja Paavon kanssa.
Lapset:
Ida Vilhelmiina Ojanen s. 04.04.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 23.1.1910.
Hulda Maria Honkanen o.s. Ojanen , s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Tauluun 202
Tyyne Petronella Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, (kaksonen), k. 10.12.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
Yrjö Vilhelmi Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, (kaksonen), k. 20.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
Yrjö Johannes Ojanen , s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 203
Paavo Hiler Ojanen Paavo hukkui 3-vuotiaana kaivoon, jonka jälkeen kaivo täytettiin kivillä., s. 11.10.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 28.08.1904 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Eero Valdemar Ojanen , s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 204
Paavo Armas Ojanen , s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 205
Lyyli Elisabeth Ojanen s. 15.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Muutti naimatonna Teiskoon 19.4.1938.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 192
IX Matti Matinpoika Ojanen, (Taulusta 191, isä Matti Ojanen) Pitäjän räätäli, s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 24.09.1936 Kuru, Olkitaipale.
Vuonna 1919 haudankaivajaksi, jonka tehtäviin kuului myös hautausmaan kunnossapito, valittiin
mäkitupalainen Matti Salminen.
Seuraavana vuonna Matti Ojanen valittiin haudankaivajaksi.
Hän erosi virastaan 1932 ja hänen jälkeensä Eero Ojanen toimi haudankaivajana 15 vuotta.
Eero Ojanen oli Matti Ojasen velipuoli eli heidän isänsä oli Matti Kustaanpoika Ojanen.

Vankavesi-laiva kävi Parkkuussa niin kauan kuin laivaliikennettä oli, torstaisin.
Ojasen Matin teki mieli Tampereelle, vaimo Maria ei olisi siihen helpolla lupaa antanut.
Matti sanoi: ''Kyllä sinun uudessa hiivaleivässä oli varmaan naula, kun vatsaan koskee heti syönnin jälkeen''.
Maria hätääntyi:
- Kyllä sinun täytyy huomenna lähteä Tampereelle lääkäriin.
Matti Tampereen reissun jälkeen selitti, että lähellä Tamperetta häntä alkoi kovasti oksettaa ja hän kuuli järvestä sellaisen äänen, että varmasti se naula tuli oksennuksen mukana pois, eikä tarvinnut mennä lääkäriin.

Kalle Ahonen ja Matti Ojanen olivat sopineet sunnuntaiaamuna ongelle menosta. Seppä meni 4. aikaan Ojaselle. Maria sanoi:
- Matti lähti jo aamulla.

MATTI OJASEN PERUNKIRJOITUS:

Vuonna 1936 joulukuun 7. päivänä toimittivat allekirjoittaneet
uskotut miehet talollinen Elias Laurila ja poliisikonstaapeli
Kustaa Koskinen perunkirjoituksen viime syyskuun 24. päivänä
kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli
asunto - ja kotipaikka Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä ja
jolta, kuten oheenliitetty ote kirkonkirjasta osoittaa,
jäi oikeudenomistajina: leski Maria Ojanen sekä lapsi
Jenny Maria, synt. 9/7 1901, vihitty avioliittoon Hemmi Mäkisen
kanssa 19/9 1926.
Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa
Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä,
olivat oikeudenomistajat kumpikin itse.

Leski Maria Ojasta, jonka hallinnassa pesä oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä. Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän pmaisuus, velat ja lyhennukset seuraavassa järjestyksessä:

Pesän Varat:
Kiinteätä:
Kallio-niminen tila R.N:o 2:12 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 20000

Kultaa ja hopeaa:
1 kpl sormus 50
1 kpl taskukello 50

Huonekaluja:
Huonekaluja yhteensä 1000

Pito - liina - ja sänkyvaatteita:
12 kpl lakanaa ja 12 pyyheliinaa 280
2 kpl vällyjä, 3 täkkiä ja 2 vilttiä 475
6 kpl tyynyä ja 3 säkistä tehtyä polstarinkuorta 115
3 kpl pöytäliinaa 30

Sekalaista taloustavaraa:
1 kpl partaveitsi, silmälasit, radio 213
Kahvi - ja ruokakalusto 250
Keitto - ja leivinkalusto 120
8 kpl ämpäriä, 3 saavia ja 4 pyttyä 105
3 kpl neulomakonetta, 2 herätyskelloa ja 1 seinäkello 1530
2 kgr pellavalankaa ja 1 kapsäkki 70
1 kpl rantanuotta, 8 rysää ja 2 venettä 500
2 kpl rässirautaa ja 2 sakset 30
Kivityökaluja, puusepäntyökaluja ja veneenlaudat 135
1 kpl rautakanki, lapiot, talikot ja kihvelit 45
Työkirveet, sahat ja tahko 70
4 kpl viikatetta, 2 sirppiä, 2 haravaa ja 1 hanko 50
2 kpl tolppa - ja 1 potkukelkka ja 2 kuokkaa 75
14 kpl pärekoppaa, 1 tukkisakset ja köyttä 110
1 kpl lihatiinu, 1 pyykkipunkka ja 1 kaljatynnyri 45
6 kpl paistinpelliä, 4 läkkilaatikkoa ja kirnu 19
1 kpl seinäpeili, 2 kuvataulua ja 1 kaljapullo 60
Vainaan pitovaatteet 1500
Lesken pitovaatteet 1500

Eläimiä ja heiniä:
1 kpl lehmä 700
Heiniä 500

Rahaa ja talletuksia:
Käteistä rahaa oli kuolinhetkellä 200
Kurun Säästöpankissa vastakirjan N:o 668 5901,13

KUOLINPESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 35828 :-

Pesän velat ja poistot:
Hautauskuluja 2000
Sairaalamaksuja 520
Sukuselvitys 20
Rekisterimaksu 10
Toimitusmiesten palkkio 150
Vaivaisprosentti 44,80

VELKOJA JA POISTOJA YHTEENSÄ Smk. 2744 :-

Pesän varat Smk. 35828,13
Pesän velat ja poistot 2744,80

PESÄN SÄÄSTÖ SIIS Smk. 33083,33

Pesän hoitajan, leski Maria Ojasen, ilmoituksen mukaan on vainaja ostanut eläessään tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu-nimisen tilan R.N:o 2 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, minkä tilan hinta oli 3300 mk.
Vainaja ei ole antanut muuta ennakkoperintöä, kuin edellä sanotut eikä lahjaa, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski maria Ojanen, jonka osoite on: Parkkuu.
Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt.

Paikka ja aika edellämainitut.
Maria Ojanen

Niin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat
Elias Laurila Kustaa Koskinen

Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintölautakunnan kokouksessa joulukuun 23 päivänä 1936 17§ kohdalla
Menee veroa
Tytär Jenny Maria Mäkinen saa 19514,47 mk, vero 655 mk

Nämä perunkirjat on jätettävä kaksoiskappalein, varustettuina leimamerkeillä veroa vastaavaan määrään Kihlakunnanoikeudelle talvikäräjissä 1937.

Perunkirjoitusmaksu edellämainitusta kuolinpesän omaisuudesta, Smk 44,80, Kurun kunnan rahastoon maksetuksi kuitataan. Kurussa tammik. 13 p:nä 1937.
Matti Ojasen perunkirjan allekirjoitukset vuonna 1936.

Puoliso: Vihitty 31.05.1900 Kuru Maria Matintytär Ojanen o.s. Pajunen. (Taulu 988) s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 06.03.1940 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi, s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Manta Mariantytär Pajunen, Piika, s. 19.09.1858 Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

Lapset:
Jenny Maria Mäkinen o.s. Ojanen , s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 193
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 193
X Jenny Maria Matintytär Mäkinen o.s. Ojanen, (Taulusta 192, isä Matti Ojanen) s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 16.03.1971 Kuru, Olkitaipale.

Jennyn isä Matti Matinpoika Ojanen asuessaan perheineen Kallion (rekisterin:ro 2:12, osa kiinteistöstä Laurilan tienhaaran alapuolella (palsta n:ro 6), toinen osa vastapäätä tienhaaraa) ) torpassa Linkkilänmäessä, osti tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu -nimisen tilan rekisterin:ro 2:11 Laurilasta rekisterin:ro 2:14, on Kallion kiinteistön vieressä.
Tiensuu-tilan hinta oli 3300 mk eli nykyrahassa 1100 €
Kallio-tilan hinta oli v.1937 Matti Kustaanpoika perunkirjoituksessa merkitty 20000 mk:n arvoiseksi eli nykyrahassa 6000 €. Kiinteistöt Kallio ja Tiensuu siirtyivät Jenny-tyttärelle myöhemmin.
Talossa asuu nykyisin Paula Mäkinen ja sieltä on lähtöisin myös painonnostajana tunnettu Eino Mäkinen.
Räätäli Matti Ojasen omisti Kallio-nimisen kiinteistön ja osti myöhemmin Tiensuu-kiinteistön Laurilan kantatilasta Linkkilänmäestä.

Puoliso: Vihitty 19.09.1926 Kuru Hemmi(nki) Matias Mäkinen. (Taulu 532) s. 04.03.1902 Kuru, Ristaniemi, k. 22.12.1969 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Heikki Juhonpoika Mäkinen e. Vehmaisto, Maarenki, itsellinen, s. 08.01.1854 Teisko, Ahoi, Pehu ja Milja Joelintytär Mäkinen ent. Koskinen o.s. Riihikoski, s. 14.11.1864 Ruovesi, Visuvesi, Ylistalo, Riihikoski.
Parkkuun rakennusmiehiä alakoulun työmaalla 1930-luvun alussa. Henkilöt vasemmalta ovat: ?, Sulo Haapanen, ?, Oskari Mäkinen ja pikkupoika Veikko Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Juho Niemi, Hemmi Mäkinen ja ?. Kuva Jalmari Mantereen.

Lapset:
Eino Matias Mäkinen Tampereen kaupungin yli-insinööri, eläkkeellä., s. 13.06.1926 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.2014 Tampere.


OMAT ENNÄTYKSET:

Kuula/SP 7.26 kg
Ulkona 16.29 Helsinki 6.9.1958

MAAOTTELUEDUSTUKSET
Ulkona
Kuula/SP 7.26 kg

2 16.21 Helsinki 1957
4 15.61 Stockholm SWE 1957
2 16.29 Helsinki 1958
5 16.17 Göteborg SWE 1959

Eino Matias Mäkinen on entinen suomalainen raskaansarjan painonnostaja. Hän voitti Euroopan mestaruuden vuonna 1955 ja osallistui neljiin olympialaisiin ollen parhaimmillaan viides, mikä oli siihen mennessä paras suomalaissuoritus olympiatason painonnostossa.

Eino Mäkinen nosti ensimmäisenä suomalaisena yhteistuloksen 400 kg. Hänen sarjansa vuoden 1953 SM-kilpailuissa oli punnerrus 117,5kg, tempaus 120kg ja työntö 162,5kg, joista punnerrus ja tempaus olivat Suomen ennätyksiä ja työntö pohjoismaiden ennätys. Kaiken kaikkiaan Mäkinen paransi raskaansarjan yhteistuloksen Suomen ennätystä 13 kertaa. Hänen parhaaksi sarjakseen jäi vuonna 1964 nostettu 472,5kg (142,5-150-180).

Vuonna 1953 Eino Mäkinen oli maailmanmestaruuskisojen 9. ja EM-kisojen 5. Huomioitakoon, että 1950-luvulla MM- ja EM-kilpailut käytiin yhtä aikaa. Tuloksista poistettiin Euroopan ulkopuoliset nostajat ja katsottiin ketkä olivat Euroopan parhaat. Samana vuonna Mäkinen voitti pohjoismaiden mestaruuden. Vuoden 1954 MM-kilpailussa Mäkinen oli neljäs ja EM-tuloksissa hopealla. Seuraavana vuonna Eino Mäkinen saavutti uransa parhaan tuloksen, kun hän oli MM-kisoissa pronssilla kahden yhdysvaltalaisen jälkeen ja niinollen EM-kisoissa mestari, kun USA:laiset poistuivat edeltä. Mäkisen sijoitusta selittää osaltaan Neuvostoliiton taktikointi. Neuvostoliitto laittoi höyhensarjaan kaksi painonnostajaa, ja otti siinä kaksoisvoiton, eikä näin ollen voinut laittaa raskaaseen sarjaan yhtään nostajaa. Raskaaseen sarjaan Neuvostoliiton ei kannattanut laittaa nostajaa, koska Yhdysvalloilla oli ennakkoon kaksi ylivoimaista painonnostajaa (Paul Anderson ja Jim Bradford).

Eino Mäkinen oli vuonna 1955 voittanut suomalaisen painonnostohistorian ensimmäisen Euroopan mestaruuden ja ollut MM-kilpailuissa pronssilla. Hän olikin Melbournessa ainoa suomalaispainonnostaja. Yli 90-kiloisissa onnistunut olympiasuoritus riittää viidenteen sijaan.

Mäkisen sarjan voittaa Yhdysvaltojen ihmistunkki Paul Anderson. Jyhkeä amerikkalainen kasaa tasan 500 kilon yhteistuloksen, jolla voittaa kevyempänä Argentiina Humberto Selvetin. Andersonin tuloskunto ja oma paino putoaa ennen kilpailua sairauden takia rajusti. Helsingin kisojen tapaan Yhdysvallat korjaa olympialavalta neljä kultamitalia, Neuvostoliitto kolme. Tommy Kono uusii olympiavoittonsa. 90-kiloiset voittaa Neuvostoliiton Arkadi Vorobjev, joka uransa jälkeen kouluttautuu tohtoriksi pääaineenaan painonnosto. Vorobjevia pidetäänkin tieteellisten harjoittelujärjestelmien uranuurtajana. yli 90 kg: 5) Eino Mäkinen 432,5 (127,5+137,5+167,5)

Eino Mäkinen osallistui neljiin olympialaisiin. Vuoden 1952 kotikisat olivat vielä tutustumisreissu. Melbournessa 1956 ja Roomassa 1960 hän oli viides. Tokiossa 1964 tuli keskeytys, kun sormesta lähti nahka.

Eino Mäkinen kilpaili myös kuulantyönnössä. Hänen vahvuutensa oli räjähtävä voima eikä niinkään tekniikka. Mäkinen voitti Kalevan kisoista neljä mitalia ja osallistui myös Suomi–Ruotsi-maaotteluun. Hänen ennätyksensä kuulantyönnössä on vuoden 1958 Suomi–Ruotsi-maaottelussa työnnetty 16,29. Suomen ennätys tuolloin oli Reijo Koiviston 16,86.


Eino Mäkinen on poissa.

Painonnoston ensimmäinen arvokilpailuvoittaja Eino Mäkinen on kuollut. Hän oli syntynyt 13. kesäkuuta 1926 Kurussa ja kuoli 13. elokuuta Tampereella.
Eino Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaisena painonnostajana Euroopan mestaruuden Münchenissä 1955. Samassa yhteydessä käydyissä maailmanmestaruuskilpailuissa hän sijoittui raskaassa sarjassa (yli 90 kiloa) kolmanneksi.

Mäkisen saavutuksen arvo ja vaikutus olivat merkittäviä suomalaiselle painonnostourheilulle. Euroopan mestaruus antoi uskoa suomalaisten menestymismahdollisuuksiin kansainvälisillä lavoilla ja vaikutti myönteisesti lajin valtakunnalliseen leviämiseen. Arvokilpailuvoitto huomioitiin laajasti myös tiedotusvälineissä. Mäkinen saavutti urallaan seitsemän arvokisamitalia. Hän nosti MM-pronssia Münchenin kisojen lisäksi myös Wienissä 1961. EM-kisoista tuli hopeaa 1954, 1957 ja 1961 sekä pronssia 1959.

Mäkinen osallistui peräti neljiin olympialaisiin, ensimmäisen kerran Helsingissä 1952. Hän sijoittui olympialaisissa kahdesti viidenneksi, Melbournessa 1956 ja Roomassa 1960.
Mäkinen saavutti 11 Suomen mestaruutta, viisi Pohjoismaiden mestaruutta ja 36 SE-tulosta sekä edusti Suomea yli 30 maaottelussa. Hän teki ensimmäisenä suomalaisena 400 kilon yhteistuloksen kolmiottelussa (punnerrus, tempaus ja työntö), ja hänen ennätyksensä oli 472,5 kiloa.

Mäkinen menestyi painonnoston ohella myös kuulantyönnössä. Hän saavutti kakkoslajissaan kaksi SM-hopeaa ja yhden SM-pronssin sekä oli mukana neljässä maaottelussa. Kuulantyönnössä hänen ennätyksensä oli 16,29.
Mäkinen edusti urallaan Kurun Ryhtiä, Tampereen Kisaveikkoja ja Tampereen Pyrintöä.
Aktiiviuransa jälkeen Mäkinen toimi joukkueenjohtajana kansainvälisissä arvokilpailuissa, muun muassa Mexico Cityn 1968 ja Münchenin olympialaisissa 1972, Suomen Olympiakomitean hallituksessa ja valtuuskunnassa, kansainvälisen painonnostoliiton teknisessä valiokunnassa, Suomen Painonnostoliiton varapuheenjohtajana sekä pitkäaikaisena tilintarkastajana ja Tampereen Pyrinnön puheenjohtajana. Painonnostoliitto kutsui Mäkisen myös kunniajäseneksi.

Mäkinen toimi aktiivisesti myös politiikassa. Hän oli kokoomuksen kansanedustajaehdokkaana 1979 ja kuului 16 vuotta Tampereen kaupunginvaltuustoon. Ammatiltaan Mäkinen oli rakennusinsinööri ja työpäällikkö.
Mäkisestä julkaistiin kirja 2009. Eino Mäkinen Kurun Karhu -nimisen teoksen kirjoitti Lauri Järvinen.
Eino Mäkistä jäivät kaipaamaan vaimo Aila, poika Jukka Matti ja sukulaiset sekä laaja ystävien ja tuttavien joukko.
.
Eino Mäkisen kilpailu-uran yksi huippuhetkistä oli Euroopan mestaruus Munchenissä 1955 saksalaisen Theo Alderingin jäädessä hopealle. Pronssi meni itävaltalaiselle Franz Höbbille. Eino Mäkinen punnersi, tempasi ja työnsi raskaassa sarjassa (yli 90 kg) Munchenissä 1955 yhteensä 422,5 kg (127,5-127.5-167,5) ja sai EM-kullan lisäksi MM-pronssia. Mäkisen perhe oli MM-lavalla edustettuna vahvasti, sillä myös pikkuveli Paavo Mäkinen nosti Munchenissä. Keskiraskaassa sarjassa nostanut Paavo pyörtyi yrittäessään punnertaa 115 kg. Neuvostovalmentaja Tsubinidse nousi lavalle ja kantoi pyörtyneen suomalaisen pois. Kaikkien hämmästykseksi Paavo nousi uudelleen lavalla ja puhtaasti tuon traagisen 115 kg ylös.
Paula Mäkinen Asuu kotitalossaan, naimaton., s. Kuru, Olkitaipale.
Parkkuu 1920-luvulla Linkkilän mäeltä kuvattuna. Keskellä tien vasemmassa reunassa on Mäkisen talo.
Paavo Mäkinen s. 1930 Kuru, Olkitaipale, k. Tampere.
18.3.1955:

Ranskan painonnostajien taloudellinen tilanne sallii vain neljän nostajan saapua maaotteluun Suomea vastaan: Mikko Hokka ottaa voiton 67,5-kiloisissa SE-tuloksella 337,5 kg ja Eino Mäkinen raskaassa sarjassa (410), mutta 75-kiloisissa Georges Firmin (365) kukistaa Pentti Niemisen (325) ja 90-kiloisissa Jean Debuf (Ranskan ennätys 417,5) Lauri Kinasen (360). Täytesarjoissa tiukin taisto käydään 82,5-kiloisissa, jossa Bengt Lindh (365) on niukasti Paavo Mäkistä (362,5) parempi.

Tampereella Painonnostoliiton mestaruuskilpailuissa Paavo Mäkinen nostaa 82,5-kiloisissa yhteistuloksen PE:n 380 kg ja tekee ylimääräisellä yrityksellä saman tempauksessa (125 kg). Mestareiksi kruunataan Paavon lisäksi Väinö Kaipiainen (56-kiloiset), Seppo Kurkela (60), Mikko Hokka (67), Pentti Nieminen (75), Lauri Kinanen (90) ja Eino Mäkinen (yli 90).
Pauli Ilkka Veli Mäkinen Rakennusmestari, s. 20.01.1943 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1985 Tampere.
Hemmi ja Jenny Mäkisen ja poikansa Paulin hauta Kurun Tammikankaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 194
IX Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, (Taulusta 191, isä Matti Ojanen) Tienarin mäkitupalainen., s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.


Työmies Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen muutti Kurusta 8.11.1900 Messukylään naimattomana
ja takaisin 14.12.1903 Kuruun Ylä-Toikolle rengiksi.
Avioliiton solmittuaan v.1908 he muuttivat Laurilaan itsellisiksi ja
v.1911 Tienarin mäkitupalaisiksi ja asuivat Tienarin Kalliomäessä.
20.6.1920 Kalliomäen mäkitupa erotettiin omaksi tilakseen.

Toimitus N:o 8618

Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta
Tienarin perintötilalla N:o 6 R. N:o 6:9
Olikitaipaleen kylässä Kurun kunnassa
Hämeen lääniä.
Tehnyt nuorempi maanmittausinsinööri
K.D. Sinervä alempana mainittuina
aikoina vuonna 1920.

Toimitus alotettiin myyjän anomuksesta.


10. päivänä heinäkuuta
asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa. Itse paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari ja ostajat torppari Kalle Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen.
sekä todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari Mäkelä,
molemmat tästä kunnasta.

Kun ei jääviä eikä muutakaan estettä toimitusta vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset luovutuskirjan, liiteettäväksi seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja otteet.
1:0) Haapaniemen tilan saantokirjasta 8/7 1920
2:0) Kalliomäen tilan saantökirjasta 20/6 1920

Tyytymättömyys tähän toimitukseen on puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä päivää lukuunottamatta kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle viimeistään 30:nä päivänä kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai säädetyssä järjestyksessä oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan liitettävä.

Viran puolesta
K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri

Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksellamme
Toimituspaikalla, aika kuten yllä

Juho Tienari Kalle Ojanen
Kalle Haapaniemi
+

Todistavat:
Arvo Ristaniemi Oskari Mäkelä

Viran puolesta K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri



KALLE JAAKKO OJASEN PERUKIRJA:

Vuonna 1947 heinäkuun 12 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet työnjohtaja P.E. Uusitalo ja mv. Pentti Tienari perunkirjoituksen toukokuun 13 päivänä kuolleen tilallisen Kalle Jaakko Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajana leski Lyyli Mirjami Ojanen, o.s. Vuorenmaa, sekä täysi-ikäiset lapset: autonkulj. Martti Jaakko Ojanen, s. 1/12 1909, mv.vaimo Aino Kaarina Perikangas, o.s. Ojanen, mv.vaimo Nelly Raakel Kuslmala o.s. Ojanen, käsityöläinen Greta Mirjam Marjamäki, o.s. Ojanen, metsäkoulunoppilaan v.mo Helvi Kyllikki Raita-aho, o.s. Ojanen ja mv. Osmo Kalevi Ojanen. Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan vainajan asunnossa Kalliomäen tilalla Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat kaikki muut oikeudenomistajat paitsi Aino Kaarina Perikangas ja Helvi Kyllikki Raita-aho.

Leski Lyyli Mirjami Ojanen, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. Pesän varat.

a) Puhdasta rahaa
1) Postisäästöpankin Säästötilillä N:o 950944 8000
2) Käteisenä 32500

40500 mk

b) Pitovaatteet:
2 paria miesten pukuja, vanhoja 1000
4 paria miesten alusvaatekertoja 800
3 paria miesten jalkineita 900
3 kpl mieten päähineitä 150
4 kpl miesten villapaitoja 1200
3 kpl miesten pukuja 750
3 paria naisten pukuja 750
4 paria naisten alusvaatekertoja 600
4 paria naisten jalkineita 400
1 kpl naisten päällystakkeja 300
3 kpl naisten pääliinoja 150

6250 mk

c) Liinavaatteita:
5 kpl lakanoita 1000
4 kpl tyynynpäällisiä 200
2 paria ikkunanvehoja 300
4 kpl pöytäliinoja 400
12 kpl pyyheliinoja 600

1500 mk

c) Sänkyvaatteita:
1 kpl täkki 500
1 kpl välly 500
2 kpl patjoja 500
4 kpl tyynyjä 200

1400 mk

d) Huonekaluja;
1 kpl pöytä 100
2 kpl puusänkyjä 400
1 kpl piironki 250
1 kpl keinutuoli 150

900mk

f) Sekalaista 1 kpl lehmä 15000
1 kpl silppumylly 1000
1 kpl naisten rannekello 1000
1 kpl viljakomi 500
1 kpl kangaspuut 1000
Keittoastiat 1000
Ruokailuvälineet 500
Puuastiat 200
Vesiastiat 400
Kirveet ja sahat 300
1 rautakankea ja lapio 250

21150 mk

VAROJA YHTEENSÄ 72700 mk

B. Pesän velat ja poistot.
1) Hautajaiskulut 14000
2) Lääkärinpalkkiot 4000
3) Veroja varten 500
4) Toimitusmiesten palkkio 500
5) Vaivaistenprosentti eli 1/8 % mk:sta 72700:- 90

POISTOJA YHTEENSÄ 19090 mk

C. Lopputili.
Pesän varat 72700 mk
Pesän poistot 19090 mk

PESÄN SÄÄSTÖ 53610 mk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa pesänhoitajana vastaan leski Lyyli Ojanen, jonka osoite on Parkkuu.
Valanvelvoituksin vakuutan rehellisesti ilmoittaneeni pesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole mitään jättänyt siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellä mainitut.

Lyyli Ojanen
Tilallisen leski Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä.

Martti Ojanen Nelly Kulmala
Greta Marjamäki Osmo Ojanen

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellä mainitut.

P-E. Uusitalo Pentti Tienari
.
Kalle Jaakko Ojanen.

Puoliso: Vihitty 31.03.1908 Kuru, Ylä-Toikko Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa Lyyli muutti vuonna 1905 Vuorenmaasta Ylöjärven Pohjan kylän Pietilän taloon piiaksi, ollen siellä kaksi vuotta, jonka jälkeen hän muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle piiaksi., s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.

Lyyli Mirjam Juhontytär Wuorenmaa muutti Ylöjärveltä Kuruun 19.12.1907
Ylä-Toikkoon piiaksi.
Kävi rippikoulun korkein arvokirjaimin ja on rokotettu.
.
Vanhemmat: Juho Kustaa Kustaanpoika Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti, Vuorenmaan torppari ja sitten itsellinen, kun Intin poika osti vuonna 1890 Vuorenmaan isältään Tipias Intiltä ja hääti Juhon ja Amandan lapset pois Vuorenmaasta. Vain isä Juho sai jäädä taloon itselliseksi ja asumaan., s. 02.05.1844 Viljakkala, Karhe, k. Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti ja Amanda Vilhelmiina Matintytär Vuorenmaa o.s. Nukari, Talollisen tytär, s. 05.09.1843 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 25.01.1891 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti.
Jaakko ja Lyyli Ojanen.

Lapset:
Martti Ojanen , s. 01.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 195
Aino Kaarina Perikangas o.s. Ojanen , s. 09.06.1912 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 196
Nelly Raakel Kulmala o.s. Ojanen , s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 197
Aarne Veikko Ojanen s. 29.12.1917 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 17.07.1918 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Aarnen isän Kalle Jaakko Ojasen k. 13.5.1947 perukirjan allekirjoittajat
Greta Nironen e Marjamäki o.s. Ojanen , s. 01.01.1920 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 198
Helvi Kyllikki Raita-Aho o.s. Ojanen , s. 11.09.1922 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 199
Osmo Kalevi Ojanen , s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 200
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 195
X Martti Jaakko Ojanen, (Taulusta 194, isä Jaakko Ojanen) Autoilija, kiviliikkeenharjoittaja, s. 01.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 05.06.1993 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.

Ojasen Martti (MJ, kuten tutut sanoivat) joutui Hämeensillalla Tampereella ratsiaan. Poliisi kysyi:
- Pitääkös käsijarru?
Martti sanoi, ettei hän tiedä.
Kaksi poliisia meni kuorma-auton taakse työntämään, mutta auto ei liikahtanutkaan.
Poliisi tuli MJ:n puheille ja vähän näreissään sanoi: - Pitihän se. MJ sanoi siihen:
- Mutta enhän minä tiedä teidän voimavarojanne.

Ojasen Martti meni katsastamaan jo hieman ruosteista henkilöautoaan Lakalaivaan Tampereella.
Katsastusmies naputteli piikillään alustaa ja hups..läpi meni.
MJ hermostui katsastusmiehelle, nappasi piikin häneltä ja löi piikin nokkapellin läpi.
- Kyllä se tästäkin läpi menee.
Ei auttanut, uusintakatsastus odotti.

Kurussa poliisit seurasivat Marttia, joka ajoi kuorma-autollaan. Jotain oli pielessä ja poliisit pysäyttivät Martin tienposkeen.
Martti kehui ensin poliiseja tärkeästä työstä ja yritti pehmittää virkavaltaa.
Kun tämä ei auttanut hän alkoi haukkua poliiseja kyttääjiksi. Tämäkään ei auttanut, sakko tuli.

MJ lasketteli polkupyörällä Riihtenperän mäkeä alas eräänä kesäisenä sunnuntaina hakeakseen lehden Simo Tienarin pihassa olevasta jakolaatikosta.
Ojasen Kalevi oli lähellä Riihikosken tienhaaraa ja MJ pysähtyi juttelemaan. Kalevi sanoi:
- Sinä laskit vapaalla Riihtenperän mäen tukka putkella.
MJ hieraisi kädellään kaljua päälakeaan ja sanoi:
- Kyllä siinä tukka hulmusi.

Martti oli kova poika tekemään kaikenlaista uutta. Kerran hän alkoi valmistaa kokonaan pellistä tehtyä venettä.
1960-70 lukujen vaihteessa koko Parkkuussa kuului pitkin päivää kova pauke, kun MJ muotoili lekalla venettään. Yht'äkkiä ääni ja vene häipyivät. Tänäkään päivänä ei tiedetä mihin vene hävisi.
Menikö kokeilussa Parkkuunlahden pohjaan vai myytiinkö romurautana?

Parkkuun kouluulla äänestettiin aikoinaan kaikissa vaaleissa. Martilla oli kunnia-asia mennä hyvissä ajoin äänestypaikalle ja ensimmäisenä äänestäjänä hän sai katsoa, oliko uurna tyhjä.
Ja kaikissa vaaleissa hän kävikin äänestämässä.

Martti Ojanen oli armeijassa nappiherrojen kuljettajana. Kerranki he menivät järven jäätä pitkin hyvin varovaisesti, koska jäät olivat melko heikot.
Martti kertoi meille klopeille:
- Ja jään alla oli 65 metriä vettä ja muta.

Martti oli monitoimimies, hän soitti mm. haitaria ja pianoa. Kerran hän oli veljellään Osmolla ja klopit pyysivät MJ:tä soittamaan. Joku huomasi pienen virhesoinnin ja huomautti siitä Martille.
Martti hyväntahtoisesti sanoi: - Lainaa sormet.
(Martti oli nuorempana menettänyt sormiaan raamisahassa).

.
Martti Ojanen lähtee moottoripyörällä hyvin varustautuneena matkaan.

Puoliso: Vihitty 28.06.1943 Kuru Taimi Anna-Liisa Ojanen o.s. Mäenpää Lasten Merjan ja Leenan sijaisäiti, kotiavustaja Kurun kunnalla., s. 21.02.1921 Kuru, Aurejärvi, k. 26.01.2000 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Isä: Gernhard Ananiaksenpoika Mäenpää, s. 20.05.1887 Kuru, Aurejärvi.
Taimi Ojanen kasvattilastensa Merjan ja Leenan kanssa ulkoilemassa talvella.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 196
X Aino Kaarina Perikangas o.s. Ojanen, (Taulusta 194, isä Jaakko Ojanen) s. 09.06.1912 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 28.08.1990 Tampere.

Muutti Kurusta 21.2.1931 Pohjois-Pirkkalaan ja takaisin (Pohjois-Pirkkala liitetty Tampereeseen) Tampereelta Kuruun 22.10.1940. Yhteensä 6 lasta, joista 2 kuollut pienenä.
Aino muutti eronneena 14.5.1984 Tampereelle Viinikan seurakuntaan.
Haudattu Kuruun 8.9.1990.
Kalle ja Lyyli Ojanen lapsiensa Ainon ja Martin kanssa. Kuva otettu noin vuonna 1920.

Puoliso: Vihitty 18.06.1941 Kuru, eronneet 25.05.1982 Toivo Pellervo Pellervo Perikangas s. 25.09.1914 Kuru, Olkitaipale, k. 03.12.1986 Kuru.
Vanhemmat: Juho Toivo Juhonpoika Leppänen e. Perikangas, s. 24.04.1879 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 29.10.1935 Kuru, Olkitaipale, Perikangas ja Eeva Elina Matintytär Perikangas o.s. Vilppo, Eeva oli piikana Riihikoskella 1900-11, Riuttaskorven Haukijärvellä 1899-1900 ja Riuttaskorven Wiholassa v.1899, jona vuonna muutti 6. maaliskuuta Parkanosta palvelustytöksi Kurun Wiholaan., s. 20.01.1879 Parkano, Yliskylä, k. 05.03.1923 Kuru, Olkitaipale, Perikangas.
Aino os. Ojanen ja Toivo Perikankaan hääkuva vuodelta 1941.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 197
X Nelly Raakel Kulmala o.s. Ojanen, (Taulusta 194, isä Jaakko Ojanen) Eläkeläinen, s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 29.04.2010 Kuru, Kirkonkylä. Nelly muutti Kurusta 20.2.1931 Tampereelle .sieltä takaisin Kuruun 21.9.1933 ja
11.6.1934 Kurusta Pohjois-Pirkkalaan naimattomana. Nelly Raakel Ojanen muutti Tampereen Harjusta 24.3.1943 Kurun seurakuntaan.
Nelly Kulmala os. Ojanen muutti Kurun seurakunnasta 19.3.1962 Tyrvään seurakuntaan avioliitossa eläen. Muutti Tyrvään seurakunnasta 15.11.1962 Kurun seurakuntaan.
Aino, Lyyli-äiti sylissään Nelly, isä-Kalle ja Martti-poika. Kuva vuodelta 1915. Kuvannut Nellyn , Ainon ja Martin Matti-vaari.

1. puoliso: Vihitty 22.12.1946 Kuru Alku Sulo Kulmala. (Taulu 1576). (Taulu 1577) s. 29.10.1904 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 02.05.1959 Kuru, Sontu.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Kulmala e. Sillanmäki, Torppari, muuttanut Viljakkalaan ja takaisin 18.3.1904 Viljakkalan Keskiseltä renkinä Kurun Sonnunkylään. Asepalvelukseen kelpaamaton, vasen käsi viallinen. Kurun Sonnun Paulajärven torpan isäntä., s. 11.07.1875 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.01.1946 Kuru, Sontu ja Aliina Alviina Kustaantytär Kulmala, Kulmala oli Kurun Paulajärven torppa., s. 23.06.1882 Hämeenkyrö, k. 12.10.1948 Kuru, Sontu.
Alku ja Nelly Kulmalan hauta Kurun Tammikankaalla.

2. avopuoliso: Martti Rudolf Ranta-aho s. 21.07.1917, k. 13.02.1990 Kuru.
Osmo Ojasen muistoa kunnioittamassa Nelly Kulmala os. Ojanen ja Martti Ranta-aho.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 198
X Greta Mirjami Nironen e Marjamäki o.s. Ojanen, (Taulusta 194, isä Jaakko Ojanen) Ompelija, Lokomolla töissä., s. 01.01.1920 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 03.06.1996 Ylöjärvi. Greeta muutti Kurusta 4.1.1937 Tampereelle Harjuun ja takaisin Kuruun 22.3.1943.
Muutti Joel Nirosen kanssa Kurusta Ylöjärvelle 9.1.1952.
Lyyli-äiti, Helvi+kissa, Reepa, Osmo ja Jaakko-isä Kalliomäessä, Näsijärvi taustalla.

1. puoliso: Vihitty 18.02.1944 Kuru Kaarlo Kustaa Pellervo Marjamäki s. 02.04.1921 Ikaalinen, k. 15.07.1944 Äyräpää, Vuosalmi.

Äyräpään-Vuosalmen taistelut

Äyräpään-Vuosalmen taistelut käytiin kesä-heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella. Ne olivat osa laajempaa Puna-armeijan suurhyökkäystä, jonka tarkoituksena oli murskata suomalaisten puolustuslinjat ja joukot Kannaksella.

Taistelun kulku

Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9.6.1944 ja edennyt jo Viipurin pohjoispuolelle Tali-Ihantalan alueelle. Leningradin rintaman alkuperäiseen suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä Vuosalmella. Mutta kun 21. ja 23. Armeijan hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka Govorov tarkisti suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. Armeijalle, jolla oli käytettävissään kolme Armeijakuntaa (6., 98., ja 115. AK) sekä 17. linnoitusalue, joka oli puolustuksessa Vuoksen alajuoksulla. Neuvostoliiton 3. armeijakuntaa ei Leningradin rintamalla esiintynyt.

Suomalaisten keskeneräinen VKT-linja kulki Vuoksen pohjoisrannalla ja ylimenohyökkäys edellytti sen murtamista. Äyräpään harjanteella sijaitsi 7 km pitkä ja vain 200-300 metriä syvä sillanpääasema (Pölläkkälä-kirkonmäki-Kylä-Paakkola), jonka tarkoituksena oli estää neuvostojoukkojen pääsy ja kaivautuminen Vuoksen rantaan. Paikka oli ongelmallinen, koska Kylä-Paakkolan korkeimmalta harjanteelta pystyi hallitsemaan maisemaa pitkälle Vuosalmen puolelle. Sillanpääasema oli alun perin suunniteltu osaksi puolustuslinjaa. Sillanpääaseman mielekkyydestä keskusteltiin ja kiisteltiin komentajien keskuudessa.

Kannaksen joukot oli määrätty 15.6. viivytykseen ja III Armeijakunta oli 20.6. lähes kokonaisuudessaan asettunut puolustusasemiin VKT-linjalle. 2. divisioona vetäytyi pääosin osin Vasikkasaaren ponttonisillan ja lossin kautta Vuoksen pohjoisrannalle ja ryhtyi samantien parantamaan asemiaan. Neuvostojoukot saapuivat Äyräpään alueelle 21.6.44.

Ihantalan ja Viipurinlahden taisteluiden vielä jatkuessa kiivaina, kehittyi Äyräpään ja Vuosalmen alueella suoranainen suurtaistelu. Vuosalmea oli puolustamassa kaksi vahvistettua pataljoonaa 2. Divisioonasta. JR 7 komensi everstiluutnantti Ehrnrooth ja JR 49 eversti Frans Wahlbäck. Vahvennetun 2.D:n kaistalla oli 0,7 pataljoonaa rintamakilometriä kohti.

Tykistö muodosti keskeisen osan puolustusta ja sitä oli seitsemän patteristoa, joista neljä tuki ��yräpäätä. Tykistö ampui 4.-7.7. välisenä aikana noin 40 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan.

Ilmavoimilla oli myös erittäin merkityksellinen tehtävä neuvostojoukkojen lamaannuttamisessa.

Tunnusteluhyökkäyksiä

Venäläiset suorittivat useita tunnusteluhyökkäyksiä 21.6. lähtien Äyräpään harjanteella sijainnutta suomalaisten sillanpääasemaa vastaan, mutta kaikki ne torjuttiin.

Kesäkuun viimeisenä päivänä suomalaiset suorittivat tunnusteluhyökkäyksen ja saivat vankeja, jotka paljastivat neuvostojoukkojen aloittavan hyökkäyksen samana päivänä. Tykistö aloitti voimakkaan,noin 5000 kranaatin vastavalmistelun, josta aiheutui hyökkäysryhmityksille pahoja tappioita ja osa pakeni pakokauhun vallassa.

Suurhyökkäyksen valmistelu

Neuvostojoukot valmistelivat hyökkäystä huolellisesti useita vuorokausia. Ensimmäisen hyökkäysportaan pataljoonia koulutettiin Vuoksen ylittämiseen ja rantautumiseen. Ylimenoa varten rakennettiin yli 600 venettä, sata lauttaa ja 1500 pienempää 3-6 miestä kantavaa paattia. Neuvostojoukot harjoittivat ahkerasti lauttapartiointia Vuoksessa, mutta ne tuhottiin säännöllisesti. Puutavaraa he onnistuivat aluksi saamaan Pölläkkälän sahalta, mutta se tuhottiin tykistötulella ja paloi maan tasalle.
Rauhallisemman valmisteluvaiheen aikana kumpikin osapuoli harjoitti ahkerasti tiedustelutoimintaa vastapuolen tilanteen selvittämiseksi. Suomalaiset jatkoivat kiireisesti kenttälinnoitustöitään, joita kuitenkin häiritsi jatkuva tykistö- ja kranaatinheitintuli.

29.6. venäläisten todettiin keskittävän uusia voimia Äyräpään alueelle. Tiedustelu havaitsi 1.7. neuvostojoukkojen liikenteen kasvaneen huomattavasti Vuoksen eteläpuolella Pasurinkankaantiellä, jossa marssirivistön marssi Punnuksenkylän ohitse kesti kolme tuntia. Siinä oli 10 jalkaväkikomppaniaa, toistasataa miehistönkuljetuskuorma-autoa, 95 hevosajoneuvoa, 19 raskasta panssarivaunua ja paljon tykistöä. Vilkas liikenne jatkui seuraavana päivänä, jolloin vuorokaudessa havaittiin 700 kuorma-autoa liikkeellä kohti Äyräpäätä. Autoissa kuljetettiin miehistön lisäksi ponttoneja, veneitä ja runsaasti tykistöä. 3.7. liikenne alkoi hiljentyä ja neuvostojoukkojen oletettiin olevan kokonaisuudessaan perillä. Huomattiin myös, että Kylä-Paakkolan eteläpuolella olevalle kankaalle oli ilmaantunut 15 rynnäkkötykkiä, 40 panssarivaunua sekä silta- ja ylimenokalustoa, lisäksi runsaasti tykistöä ja 2-3 raketinheitinpatteria. Neuvostoilmavoimien toiminta alkoi vilkastua 2.7. ja ne pudottivat fosforipommeja, jotka sytyttivät metsän palamaan.

Propaganda

Valmisteluvaiheeseen kuului myös propagandan luonti, joka yllytti neuvostosotilaita sankaritekoihin. Vuoksen ylitystä rinnastettiin Dneprin ja Berezinan ylimenotaisteluihin. "Isänmaan nimessä, pyhän koston nimessä, lähestyvän voiton nimessä: eteenpäin, vastustamattomasti eteenpäin! Puhdistakaamme koko Neuvostomaa saksalais-suomalaisista valloittajista. Lyökäämme kuolettavasti haavoittunut suomalainen peto sen omassa luolassa. Koko Neuvostoliiton kansa uskoo voimaamme ja odottaa nopeata ja lopullista Hitlerin suomalaisorjien tuhoa. Eteenpäin rynnäkköön vihollisasemia vastaan! Kuolema saksalaissuomalaisille valloittajille."
[muokkaa] Suurhyökkäys

Venäläisten ilmatoiminta vilkastui tuntuvasti 3.7. ja aamulla 4.7. klo 3.50 alkoi tykistövalmistelu ja sen jälkeen suurhyökkäys. Tulivalmisteluun osallistui 25 kenttätykistöpatteria, 100 kranaatinheitintä ja yli 100 maataistelu- ja pommikonetta.

Voimakkaat jalkaväen ja panssarivoimien hyökkäykset johtivat sisäänmurtoihin. Suomalaisten vastaiskut eivät enää tuottaneet tuloksia, mutta vasta 9.7. varhain aamulla venäläiset onnistuivat valtaamaan koko sillanpääaseman ja muodostamaan 2 km leveän oman sillanpääasemansa Vasikkasaaren, Lossin ja kirkonmäen kohdalta. Äyräpäätä hallitsi nyt Puna-armeijan 92.D, 142.D, 281.D, 381.D ja 10.D. Samana päivänä alkoi Vuoksen ylimeno, jota edelsi voimakas tykistötuli 680 putkella ja 200 lentokoneen ilmahyökkäys. Suomalaisten tykistö yritti estää ylimenon 8 patteristolla ja saksalaiset iskivät 32 Stukalla Äyräpään alueella olleita tykistöasemia vastaan. Samalla omat hävittäjät hyökkäsivät vihollispommittajia vastaan pudottaen 22 neuvostokonetta Vuosalmen alueella. Vastatoimenpiteistä huolimatta neuvostojoukot kykenivät ylittämään Vuoksen ja muodostamaan itselleen sillanpääaseman.

Sillanpääaseman kohtalo

Ennen Vuoksen ylimenoa venäläiset löivät Äyräpäänharjanteella olleen suomalaisten sillanpääaseman ensin keskeltä kahtia ja seuraavan yönä vielä kaakkoisosan puoliksi, jolloin 2.D:n Komentaja Martola määräsi joukot vetäytymään asemasta. Armeijakunnan komentaja Siilasvuo määräsi kuitenkin joukkoja jäämään vielä Äyräpään kirkonmäelle ja Vasikkasaareen. Kirkonmäellä olleet Er.P 25:n ja JR 7:n II pataljoonan jäännöksistä koostuva joukko puolusti sitkeästi kilometrin levyistä ja 200 metrin syvyistä mottia. Joukko joutui lopulta tukalaan asemaan ja kaatui tai joutui sotavankeuteen. Sillanpääasema murtui suomalaisen tykistön voimakkaasta sulkutulesta huolimatta. Juuri vaihdettu ErP 25 poistui pakokauhunomaisesti Vuoksen yli veneillä ja uimalla, jolloin moni hukkui tulituksessa.

Siilasvuon päätöksen tarkoituksena oli vallata asemat takaisin oikealta lohkolta käsin. Aamulla 6.7. klo 8.00 alkanut hyökkäys epäonnistui. Taipaleen lohkolta komennettu 19. prikaatin IV pataljoona juuttui paikoilleen.

Asemat yritettiin palauttaa kaikkiaan kolme kertaa, mutta 7.7. hyökkääjän 92.D joukot valtasivat iltapäivällä Harjulan tukikohdan ja lossin seudun.

Maasto-olosuhteet

Äyräpäänharjanne on rapakivikkoista kovaa maata, jossa tykistön ammusten sirpalevaikutus oli erityisen voimakasta. Harjanteelta avautui laakea peltomaisema sekä Äyräpään että Vuosalmen suuntaan. Harjanne oli myös kapeutensa takia hankala puolustaa ja taistelijoiden selustassa oli lisäksi virtaava joki. Rivisotilaat purnasivat harjanteen puolustamista, mutta päällystö piti sitä välttämättömänä siihen asti, kunnes VKT-linja saataisiin kuntoon.

Neuvostojoukot ylittävät Vuoksen

Tulivalmistelun tauottua, joen ylle laskettiin lentokoneesta näkymätön savuverho, jonka suojassa venäläiset joukot syöksyivät pikaveneillä ja moottorilautoilla 2 kilometrin levyisenä rintamana 300 metriä leveän virran yli. Venäläiset onnistuivat saman tien murtautumaan suomalaisten asemiin vastarannalla, sekä muodostamaan 4 km leveän ja kilometrin syvyisen laajennuksen pohjoisrannalle, josta ryhdyttiin välittömästi levittäytymään Vuosalmen peltoaukeille ylittäen metsänreunatkin. Venäläiset olivat 9.7. kello kahdeksaan mennessä leveähköllä hyökkäyskiilallaan valloittaneet ainakin 4 km² laajuisen alueen Vuosalmen puolelta. Vihollisen ylitys oli kohdistunut JR 7:n lohkolle ja samaan aikaan JR 4 vetäytyi kokonaan ankarasti taistellen Kylä-Paakkolan sillanpääasemasta. Puolustus alkoi pitää sen jälkeen, kun suomalaiset vetäytyivät Vuosalmen peltoaukeilta perinteiseen suomalaiseen metsämaastoon.

Päivän aikana suomalaiset kykenivät kuitenkin kiivailla rynnäköillä työntämään vihollisen takaisin metsänreunoille, mutta eivät juuri pidemmälle rynnäkkötykkien puutteen vuoksi, joita luvattiin paikalle vasta vuorokauden kuluttua. Ylimenon jälkeen vihollinen siirsi Vuosalmen puolelle huomattavia määriä joukkoja ja kevyitä panssarivaunuja. Viholliselta siepatun radiosanoman mukaan sen tappiot olivat koituneet huomattavan suuriksi, 142. divisioona oli menettänyt mm. suurimman osan jalkaväestään virran ylityksessä. Venäläiset onnistuivat saamaan hallintaansa Vuosalmelta myös erinomaiset tykistön tulenjohtopaikat. Suomalainen tykistö ampui Vuosalmella 9.7. 13 500 laukausta.

Lisävoimia paikalle

Suomalaisen 2. D pataljoonat ja III Armeijakunnan lähettämät vähäiset apuvoimat joutuivat kovalle koetukselle. Kannaksen joukkojen komentaja hälytti entisistä raskaista taisteluista hiukan levähtäneen Ps:n D:n ja määräsi sen iskuosan, Jääk Pr:n ja Rynn.tyk pataljoonan siirtymään Vuosalmen suuntaan puolustuksen tueksi.

Henkilövaihdokset

Kesken taisteluiden 7.7. vaihtui 2.D:n komentaja, jolloin Martolan tilalle astui majuri Aarne Blick. Vaihdon syynä oli Aunuksen ryhmän komentajakenraaliluutnantti Paavo Talvelan tyytymättömyys alaisensa kenraalimajuri Aarne Blickin toimintaan VI Armeijakunnan komentajana.

Päivittäisiä tapahtumia 4.7.-17.7.

Yöllä 4.-5.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja sillanpäässä. Oikealle lohkolle siirrettiin I/JR 49 pahasti kuluneen III/JR 49 tilalle. Vasemmalle lohkolle siirrettiin Er.P 25 I/JR 7:n rippeiden ja osan III/JR 7:n tilalle.

Kenraalimajuri Martola katsoi 5.7., ettei sillanpäätä voitu enää pitää ja sai III Armeijakunnan komentaja Siilasvuolta luvan tyhjentää sen. Samanaikaisesti saatiin kuitenkin vanki, joka kertoi vihollisella olevan käytettävissään enää yhden kokonaisen rykmentin, muut olivat kärsineet raskaita tappioita. Tällöin everstiluutnantti A. Ehrnrooth tarjoutui pitämään aseman,mikäli saisi levänneen pataljoonan. Hän sai suostumuksen ja hänelle annettiin Er.P 25 käyttöön.

6.7. Martola päätti luopua sillanpäästä, mutta Siilasvuo ei suostunut. Samalla hän alisti A. Sundbladin komentaman IV/19.Pr:n 2. divisioonalle, joka siirrettiin Vuoksen yli sillanpään oikealle lohkolle.

7.7. IV/19.Pr hyökkäisi kolmatta kertaa, mutta joutui vetäytymään.

Vihollinen tunkeutui 8.7. Vasikkasaareen miinoista ja tykistötulesta välittämättä.

Vihollinen aloitti 9.7. klo 6.00 kiivaan tulivalmistelun ampuen 8000 kranaattia Vasikkasaaren ja lossin alueelle. Noin 150 lentokonetta pommitti ylimenoaluetta, jonka jälkeen venäläisten ratkaiseva ylimeno alkoi. Suomalaisten vastavalmistelu tykistöllä alkoi klo 5.40 8 patteristolla.

10.7. vastaisena yönä käytiin Vuosalmen sillanpääasemassa ankaria taisteluja, suomalaisten pyrkiessä työntämään venäläiset takaisin Vuokseen, tässä kuitenkaan onnistumatta. Venäläiset vastaavasti pyrkivät samanaikaisesti laajentamaan sillanpääasemaansa pohjoiseen ja luoteeseen, jolloin rintama oli sekava.

Kannaksen joukkojen komentaja kenraaliluutnantti Lennart Oesch totesi 10.7. vihollisen aktiivisuuden suuntautuneen ensi sijassa III Armeijakuntaa vastaan Vuosalmella, mutta päätteli virheellisesti niiden painopisteen olevan edelleenkin Tali-Ihantalassa. Samalla hän pyysi lisävoimia Vuosalmelle, jolloin hänelle luovutettiin käyttöön Panssaridivisioonan pääosat, Jääkäriprikaatin (5 pataljoonaa) sekä Rynnäkkötykkipataljoonan ja -patterit eli yhteensä 21 tykkiä. Näitä tuki raskas patteristo. 14. jääkäriprikaatin vahvuus oli 3 335 miestä.

Tilanne oli suomalaisten kannalta erityisen kriittinen 11.7., jolloin karkureita jouduttiin erillisen pataljoonan avulla palauttamaan takaisin linjaan. Tilannetta pyrittiin helpottamaan mm. ampumalla tykistöllä päivän aikana 13 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan ja tuomalla kaksi pataljoonaa täydennysmiehiä paikalle. Huonon sään vuoksi saksalaiset suorittivat vain yhden vaakalennon Vuosalmessa, mutta vihollisen IL-2:t hyökkäsivät jatkuvasti.

12.7.1944 Vuosalmella saatiin pysäytetyksi vihollisen eteneminen pitkin rantaa Antreaan päin. Keskustassa oli myös vaikeuksia, mutta iltaan mennessä saatiin torjutuksi suurin osa. Illalla oli sillanpääasema noin 6,5 km pitkä ja syvimmillään 2,5 km leveä.

13.7. Omat vastahyökkäykset tuottivat paikoittain menestystä.

15.7. Vuosalmelle siirrettiin lisää joukkoja IV Armeijakunnan alueelta. III Armeijakunnalle alistettiin JR 11, JR 200, Kev.Psto 16.

16.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja. Lähes viisi viikkoa taistellut JR 49 pääsi lepäämään ja tilalle saapui W. Halstin komentama JR 11.

Taistelut jatkuivat Vuosalmen sillanpääasemassa aina 17.7. saakka, jolloin se muuttui asemasodaksi. Taisteluihin osallistui kaikkiaan 8 venäläistä divisioonaa ja joista vain 3 parina viimeisenä päivänä.

Vuosalmi rauhoittuu

Vaihtelevien taisteluiden, puolin ja toisin suoritettujen hyökkäysten jälkeen rintama vakiintui sodan loppuun saakka venäläisten saavutettua noin 7 km leveän ja 2,5 km syvän sillanpääaseman Vuosalmella. Suomalaisten onnistui suurimmalta osin pitää jokilinja valvonnassaan ja häiritä tykistöllään joen yli tapahtuvia kuljetuksia. Venäläisten sillanpääasemaan suoritettiin rajuja ja tuloksiltaan tehokkaita ilmahyökkäyksiä saksalaisilla syöksypommittajilla, jotka heikensivät olennaisesti sillanpääaseman joukko- ja panssarikeskittymiä.

Venäläiset olivat saavuttaneet metsänreunan, jonka yli Vuosalmen harjanteella oleva tähystys ei ulottunut, jolloin tykistön tuli alkoi heiketä ja jalkaväki ei kyennyt enää hyökkäämään. Panssarivaunutkaan eivät auttaneet, koska suomalaisten panssaritorjunta oli jo riittävän tehokasta.

Tappiot

Taistelussa kaatui arviolta 15 000 venäläistä sotilasta. Suomalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneena ja kadonneina kaikkiaan 6000 miestä. Vuosalmen taistelussa suurta ylivoimaa vastaan kaatui 9.-17.7.44 välisenä aikana 2 296 suomalaista sotilasta. Er.P 25 menetti Äyräpään sillanpääasemassa kahdessa vuorokaudessa 300 miestä ja 17 upseeria. IV/19 .Pr menetti 6.7. puolet vahvuudestaan.

Taistelun merkitys

Taistelun lopputuloksena VKT-linja taipui, mutta ei murtunut. Venäläiset eivät operaatiollaan saavuttaneet yhteyttä Tali-Ihantalan alueella oleviin joukkoihinsa, joka oli heidän ensisijainen päämääränsä. Vuosalmen taistelusta muodostui osa suomalaisten saavuttamaa laajempaa torjuntavoittoa Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa.


1: MARJAMÄKI, KAARLO KUSTAA P.
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti työm.
sotilasarvo jääkäri
joukko-osasto 1./JP 4
joukko-osastokoodi 9232
syntymäaika 02.04.1921
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 15.07.1944
kuolinpaikka Vuosalmi
kuolinkunta Äyräpää
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Marjamäki, s. 02.02.1884 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 03.04.1959 Ikaalinen ja Hilja Josefiina Kallentytär Marjamäki o.s. Laine, s. 12.10.1886 Teisko, k. 08.05.1952 Ikaalinen.
Kaarlo Marjamäen muistolaatta Kurun sankarihaudalla.

2. puoliso: Vihitty 23.12.1950 Kuru Joel Nironen s. 03.07.1911 Hartola, k. 29.10.1968 Ylöjärvi.
Joel ja Greeta Nirosen hauta Ylöjärven hautausmaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 199
X Helvi Kyllikki Raita-Aho o.s. Ojanen, (Taulusta 194, isä Jaakko Ojanen) s. 11.09.1922 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 11.03.2013 Keuruu. Helvi muutti Kurusta 28.11.1938 Tampereen Harjun seurakuntaan.
Naimisiin Kurun Metsäoppilaitoksen oppilaan Leo Raita_Ahon kanssa.
Helvin (os. Ojanen) ja Leo Raita-ahon hääkuva vuodelta 1943.

Puoliso: Vihitty 15.08.1943 Keuruu Leo Armas Raita-Aho Metsäteknikko, Leo kuoli tapaturmaisesti., s. 07.01.1918 Orivesi, k. 13.05.1962 Keuruu.
Vanhemmat: N.n Raita-Aho ja N.n Raita-Aho.
Kantajat valmiina saattamaan Leon viimeiselle matkalle. Leon poika Tuomo ei ymmärrä vielä asiaa, onhan hän vasta 6:n vuoden ikäinen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 200
X Osmo Kalevi Ojanen, (Taulusta 194, isä Jaakko Ojanen) Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen.
Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja
takaisin Kuruun 17.7.1942 naimattomana.
Taisteli jatkosodan loppukahinoissa Karjalan kannaksella, Tali - Ihantalassa.

Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

Stukat tulevat

Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

Pakokauhun estäminen

Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.



SOPIMUSKIRJA:

Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
(Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

Puimakone.
Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
2 kpl. kasmasiinejä.
Sampo ja Tukeva äkeet.
2 kpl. jousiäkeitä.
Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
Pajakalusto.
Mankeli.

Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

Pentti Tienari / Osmo Ojanen

Aino Ojanen
Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

Todistavat:

Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi


RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
heinäkuun 14 p. 1955
Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
Osmo Ojasen rippikuva.

Puoliso: Vihitty 23.12.1943 Kuru Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja. (Taulu 870). (Taulu 872). (Taulu 153) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.
Vanhemmat: Kalle Kallenpoika Lahdenpohja, Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi ja Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 201
IX Eemeli Manu Matinpoika Ojanen, (Taulusta 191, isä Matti Ojanen) Eemeli oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin, Tienarin itsellinen., s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 26.01.1965 Kuru.
Tienarin itsellisen Eemeli ja Josefina Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Vihitty 21.04.1908 Kuru Josefiina Antonintytär Ojanen o.s. Lehtonen. (Taulu 1749) Kastarin torpan Salon tytär. Josefiina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin., s. 23.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Salo, k. 27.06.1968 Kuru.
Vanhemmat: Anton Yrjönpoika Lehtonen e. Lähdekorpi, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki 1883-1887, Kastarin Salon torpan itsellinen, muuttivat Kastarin Salon torpasta v.1888 Poikeluksen kylän Lamminperän Alakosken torppaan ja v.1892, Olkitaipaleen Tienarin itsellinen 1792- jatkuen ainakin 1910-luvulle., s. 23.11.1858 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Maria Miina Kallentytär Salonen, s. 01.07.1864 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Lapset:
Yrjö Henrikki Ojanen s. 24.06.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1931 Kuru.
Elvi Maria Ojanen s. 09.04.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 07.09.1929 Kuru-laiva.
Iida Annikki Ojanen s. 01.09.1914 Kuru, Olkitaipale, k. 17.11.1928 Kuru.
Toini Elisa Ojanen ent. Halviala o.s. Ojanen s. 05.09.1917 Kuru, Olkitaipale, k. 25.11.2001 Kuru, Olkitaipale.
Erkki Olavi Ojanen Eläkeläinen, s. 24.10.1919 Kuru, Olkitaipale, k. 28.05.2011 Kuru.
Erkki ja Kauko O.O:n 50-vuotis juhlissa 5/1975
Pentti Kalervo Ojanen s. 02.09.1926 Kuru, Olkitaipale, k. 23.11.1985 Kuru.
Pentti Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.
Viljo Johannes Ojanen s. 30.01.1932 Kuru, Olkitaipale. Muutti naimatonna Sääksmäki 10.11.1959.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 202
IX Hulda Maria Matintytär Honkanen o.s. Ojanen, (Taulusta 191, isä Matti Ojanen) s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925 (kirjat vasta 1922).

Puoliso: Edvard Honkanen s. 29.03.1891 Teisko. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925.

Lapset:
Eino Honkanen s. 17.10.1920 Kuru.
Elli Honkanen s. 04.04.1922 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 203
IX Yrjö Johannes Johannes Ojanen, (Taulusta 191, isä Matti Ojanen) Metsäyhtiö Rosenlewin piiriesimies., s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 15.12.1968 Haapajärvi. Muutti naimatonna Akaa 8.7.1923.
Yrjö Ojanen kuvattuna 1950-luvulla.

Puoliso: Vihitty 22.08.1926 Haapajärvi Elsa Anna Esteri Ojanen o.s. Jäväjä s. 16.05.1906 Haapajärvi, k. 16.06.1982 Haapajärvi.

HAAPAJÄRVI:

Haapajärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 640 ihmistä ja sen pinta-ala on 789,10 km2, josta 23,44 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 9,98 asukasta/km2.

Haapajärven naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi.

Haapajärven keskustaajama sijaitsee valtatien 27 (Kalajoki–Iisalmi) ja kantatien 58 (Kangasala–Kärsämäki) risteyksessä. Haapajärven kautta kulkevat Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä on pelkästään tavaraliikennettä. Haapajärven rautatieasema sijaitsee hieman syrjässä keskustasta (n. 1 km).

Sisällysluettelo

1 Toimijoita kaupungissa
2 Historia
3 Väestönkehitys
4 Luonto
5 Välimatkoja
6 Kylät
7 Nähtävyyksiä
8 Tapahtumia
9 Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia
10 Teollisuus ja tuotanto
11 Lähteet
12 Aiheesta muualla

Toimijoita kaupungissa

Haapajärvellä toimii Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Haapajärven ammattiopisto. Oppilaitoksella on muun muassa opetus- ja tutkimuskäyttöön rakennettu pihatto-navetta, joka on Suomen moderneimpia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö kouluttaa Haapajärvellä tradenomeja. Paikkakunnalla toimii kymmenen peruskoulun ala- ja yläasteen lisäksi lukio.

Ylivieskan käräjäoikeuden sivukanslia sekä istuntopaikka toimivat Haapajärvellä, samoin Jokilaaksojen verotoimisto, Jokilaaksojen Kelan vakuutuspiiri ja Nivala-Haapajärven seutukunnan työvoimatoimisto. Paikkakunnalla sijaitsee myös puolustusvoimien Räjähdelaitoksen Haapajärven Varikko (entinen Haapajärven Asevarikko). Vuoden 2013 alusta lukien varikko on ollut osa uutta Räjähdekeskusta.

Historia

Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella, sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella. Päijänteen vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa. saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kuivatun Settijärven, Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta.

Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 oli Haapajärvellä 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3100.

Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin.

Haapajärven rautatieasema.

Haapajärven ensimmäinen kirkko valmistui 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi 1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet 1698. Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka. Haapajärven nykyinen kirkko valmistui 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1880.

Ylivieska – Iisalmen radan avaaminen 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924-1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle 1960. Hyvän liikennesijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli 1967 ja kaupunginoikeudet se sai 1977.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Haapajärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980

8 202
1985

8 454
1990

8 463
1995

8 519
2000

8 236
2005

7 882
2010

7 639
Lähde: Tilastokeskus.
Luonto

Haapajärvi kuuluu Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuomalainen mäkimaisema vaihettuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Lisäksi tavataan jonkin verran porfyyrigraniittia, porfyriittia sekä gabroa. Kallioperästä on läydetty myös pieniä kiisuesiintymiä. Yleisin maalaji on moreeni. Hienorakeisista savea ja hiesua on Haapajärven rannoilla sekä jokien varsilla. Savikerrokset saattavat paikoin olla yli kymmenen metrin paksuisia. Savikot on suurimmaksi osaksi raivattu peltomaiksi. Huomattavin harjumuodostuma on komea Pitkäkangas kaupungin eteläosassa. Alueen tasaisuuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on runsaasti etenkin itä- ja eteläosissa. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa loivasti Kalajokilaaksosta rajaseudulle päin. Korkeimmat mäet, kuten Pitkäkangas, ylittävät 180 metrin tason. Yleensä mäet ovat loivarinteisiä, mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin kohoumia, kuten Ylipään kylässä kohoavat Kesolan jylhät kalliot.

Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa leveässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu takaisin järviksi ja lisäksi on rakennettu suuri Hautaperän tekojärvi. Haapajärven eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä. Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10–15 metriä korkeat moreeniset rantatörmät kanjonimuodostumineen ovat muistoina Päijänteen muinaisesta yhteydestä Pohjanlahteen.

Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota sanotaan Lemmensillaksi. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä Härkäahon koski.
Välimatkoja

Ylivieska.vaakuna.svg Ylivieska 56 km
Helsinki.vaakuna.svg Helsinki 458 km
Oulu.vaakuna.svg Oulu 159 km
Kokkola.vaakuna.svg Kokkola 126 km
Kuopio.vaakuna.svg Kuopio 188 km

Kylät

Ahola
Autioranta
Haaganperä
Jokela
Kalakangas
Karjalahdenranta
Kiurunperä
Koposperä
Kumiseva
Kuona
Kuusaa
Mustanperä



Mäntyperä
Nokkous
Oksava
Olkkola
Parkkila
Tiitonranta
Tuomiperä
Varisperä
Vehkapuhto
Veivarinperä
Ylipää

Nähtävyyksiä

Haapajärven kirkko, puinen ristikirkko vuodelta 1802 jossa 30-äänikertaiset urut vuodelta 2002.

Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo
Kotiseutumuseo
Taidekoti Jykelä
Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni
Teekuppikokoelma kaupungintalolla
Ex-ammattilaishiihtäjä Mika Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla
Lemmensilta, puinen kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla.
.

Lapset:
Hilkka Liisa Ojanen Hilkka muutti naimattomana Haapajärveltä 8.3.1951 Kulosaaren seurakuntaan., s. 29.01.1928 Haapajärvi.
Rotja kesällä 1954: Yrjö ja Elsa Ojasen talo on nimeltään ”Rotja”. Tämä kuva on Matin isän ottama vuonna 1954. Isä ja äiti ostivat talon perikunnalta joskus 1970-luvun lopulla. Isäni asuu talossa edelleen.
Kerttu Annikki Kreula o.s. Ojanen s. 08.07.1929 Haapajärvi.
Niilo Olavi Ojanen s. 18.07.1931 Haapajärvi, k. 18.07.1931 Haapajärvi.
Aarno Yrjö Ojanen s. 16.09.1932 Haapajärvi.
Anja Helena Vihonen o.s. Ojanen s. 28.07.1937 Haapajärvi.
Ritva Elsa Marjatta Ojanen s. 04.03.1941 Haapajärvi, k. 27.02.1943 Haapajärvi.
Jukka Matti Ojanen s. 29.11.1943 Haapajärvi, (kaksonen).
Riitta Maija Kokkonen o.s. Ojanen s. 29.11.1943 Haapajärvi, (kaksonen).
Ulla Katriina Niska o.s. Ojanen s. 29.11.1946 Haapajärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 204
IX Eero Valdemar Matinpoika Ojanen, (Taulusta 191, isä Matti Ojanen) Haudankaivaja 1932-1947, seurakunnan metsävalvoja 1933-1968, s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.01.1983 Kuru, Olkitaipale.
Matti Kustaanpoika Ojasen tilan lohkomiskirjan allekirjoitukset. Tilan nimi OJANEN. Nykyään tilalla asuu Erkki ja Leena Törmä os. Ojanen eli Eero Ojasen tytär.

Puoliso: Vihitty 18.12.1932 Kuru Marja Tertttu Ojanen o.s. Laakso. (Taulu 1732) s. 27.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 21.04.1999 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Konstantin Manunpoika Laakso e. Rikander, Petäjälammin Lörpyksen Markkulan torpan renki, maalari, räätälin poika, s. 16.05.1864 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä, k. 10.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Amanda Kallentytär Laakso o.s. Niinimäki, s. 02.05.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.01.1948 Kuru, Olkitaipale.
Eero ja Marja-Terttu Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 205
IX Paavo Armas Matinpoika Ojanen, (Taulusta 191, isä Matti Ojanen) s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Vihitty 19.02.1939 Senja Maria Annikki Ojanen o.s. Mäkinen s. 07.06.1912 Tampere.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 206
VIII Anna Kustaantytär Latoniemi o.s. Ojanen, (Taulusta 187, isä Kustaa Ojanen) Piika, 1971-73 Petäjälammin Ala_Paappasella, 1873-75 Ylä_Paappasella (missä avioitui ja sai lapsen), vaimona Petäjälammin Leppälässä 1875-76, perheineen Karjulan Tyrkkölässä eli Nygårdissa 1876-78, sitten muutto Ruovedelle 24.11.1878 ja takaisin 24.11.1879-80 Kurun Karjulan Tyrkkölään, 1880 Keihäsjärven Latoniemen torpan emännäksi. Annan veli Matti Ojanen kävi kyläilemässä Latoniemessä kävellen, mihin matkaa kertyi noin 15 km., s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Petäjälammi, Latoniemi.
Anna Kustaantyttären muuttokirja.

1. puoliso: Vihitty 07.11.1874 Kuru Kalle Antinpoika Latoniemi e. Järvenpää. (Taulu 1214). (Taulu 1215) Renki, Latoniemen isäntä, s. 29.09.1848 Kuru, Keihäslahti, k. 13.05.1886 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Järvenpää e. Sillanmäki, Renkinä Kurun ja Nygårdin taloissa, Järvanpään itsellinen, torppari, s. 04.04.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti ja Maria Stina Abtahamintytär Järvenpää o.s. Rajakangas, Heikkilän piika, Kurun Järvenpään torpan emäntä, rippikirjassa merkintä : vasen käsi kuivanut pois. Keihäslahden irtolaisia, kunnan vaivainen., s. 07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Selma Latoniemi s. 25.09.1875 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Hilma Johanna Ruohonen o.s. Latoniemi , s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä. Tauluun 207
Lempi Hyvä Latoniemi s. 21.05.1881 Kuru, Keihäsjärvi, k. 16.10.1883 Kuru, Keihäsjärvi.
Toivo Jalo Latoniemi s. 12.07.1883 Kuru, Keihäsjärvi.
Arvo Sulo Latoniemi s. 01.03.1886 Kuru, Keihäsjärvi.
2. puoliso: Vihitty 22.05.1889 Kuru Manu Matinpoika Latoniemi e. Yläjoki. (Taulu 1424). (Taulu 1428) s. 17.02.1858 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, Matti tuli sokeaksi, Lamminperän Yläjoen torppari, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, Yläjoen tytär ja emäntä, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Latoniemen talo Kurun Työtönjärven rannalla.
Lapset:
Onni Aksel Latoniemi s. 15.05.1889 Kuru, Keihäsjärvi.
Anna Suoma Latoniemi s. 23.11.1891 Kuru, Keihäsjärvi.
Wäinö Ilmari Latoniemi s. 12.09.1894 Kuru, Keihäsjärvi.
Saima Maria Latoniemi s. 05.11.1897 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 207
IX Hilma Johanna Kallentytär Ruohonen o.s. Latoniemi, (Taulusta 206, äiti Anna Latoniemi) s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Puoliso: Vihitty 13.07.1899 Kuru Manu Antinpoika Ruohonen e. Vehkonen Suutari, itsellinen, s. 04.04.1877 Kuru.
Vanhemmat: Antti Joosepinpoika Vehkonen, s. 01.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi ja Serafia Juhontytär Kuivanen o.s. Salomäki, s. 15.09.1856 Parkano, Kihniö, Korhonen.

Lapset:
Hilda Suoma Ruohonen s. 19.04.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
Lempi Ensi Ruohonen s. 06.10.1903 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 208
VIII Kustaa Aatu Kustaanpoika Kulmala e. Ojanen, (Taulusta 187, isä Kustaa Ojanen) Renki Olkitaipaleen Korteniemessä 1871-74, Riihikoskella 1874-77, Leveelahdessa 1877, Keihäslahden Leponiemessä 1878-1890- Kyöstilässä itsellinen 1890-91 perheineen, Olkitaipaleen Vanhakylän Kulmalassa mäkitupalaisena 1891-, Kustaa otti ensin sukunimekseen Mäkinen , mutta muutti nimekseen Kulmala., s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 16.07.1934 Kuru, Olkitaipale.
Kustaa Kulmalan hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Puoliso: Vihitty 09.11.1890 Kuru Emma (Emiina) Matintytär Kulmala o.s. Hellman. (Taulu 1539) Mäkelän torpan Kyöstilän tytär, s. 03.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Vanhemmat: Matias (Matti) Manu Antinpoika Hellman e. Kuorejärvi, Mäkelän Kyöstilän torppari, seppä., s. 27.01.1831 Kuru, Karjula, Kuorejärvi, k. 24.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä ja Vilhelmiina Kaaponpoika Hellman o.s. Leppäharju, s. 05.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Pyydysmäki, k. 06.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.

Lapset:
Arviiti s. 05.09.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä, k. 05.02.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Vilho Aatu Kulmala , s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 209
Urho Kulmala s. 20.11.1895 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Arvo Kulmala s. 01.03.1898 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Naapurit Arvo Kulmala ja oikealla Arvid Suoniemi.
Sulo Johannes Kulmala s. 19.03.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Impi Maria Kulmala s. 05.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Toini Lempi Kulmala s. 08.01.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 209
IX Vilho Aatu Kulmala, (Taulusta 208, isä Kustaa Kulmala) s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kuvassa juhlitaan Taimi Ojasen 60-vuotispäivää vuonna 1981. Kuvassa mm. Vilho Kulmalan poika Bruno Kulmala, Taimi Ojanen os. Mäenpää ja Uolevi Ylä-Nojonen (Parkkuun koulun opettaja ja tuleva kirjailija).

Puoliso: Kulmala, Olkitaipale, Kuru

Lapset:
Bruuno Olavi Kulmala , s. 17.11.1922. Tauluun 210
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 210
X Bruuno Olavi Kulmala, (Taulusta 209, isä Vilho Kulmala) s. 17.11.1922, k. 25.12.2003 Kuru, Pappilankylä, Lähdeniemi.
Bruno Kulmala Parkkuussa vaimosa Eilan kanssa.

Puoliso: Vihitty 1969 Kuru Eila Esteri Kulmala o.s. Heikkonen s. 24.03.1935 Viipurin lääni, Kaukola, k. 06.04.2014 Tampere. Kaukola on Laatokan länsirannalla Karjalankannaksella, luovutetussa Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Käkisalmen kaupunki sijaitsee sen itäpuolella. Vuoteen 1944 saakka Kaukola kuului Viipurin lääniin. Sen naapurikuntia olivat Käkisalmen maalaiskunta, Käkisalmen kaupunki, Räisälä, Kirvu ja Hiitola.

Vuonna 1938 Kaukolan väkiluku oli 4 230 ja sen pinta-ala oli 267,80 km². Kaukolassa oli virallisen kyläjaon mukaan 26 kylää. Karjalan radan asema oli Ojajärven kylässä, Hiitolan-Raudun radan asema Kaarlahden taajamassa.
Vanhemmat: Tuomas Vilho Heikkonen, Talollinen, kihlakunnan tuomari, s. 19.07.1897 Viipurin lääni, Kaukola, k. 1953 Kuru, Pappilankylä, Lähdeniemi ja Maria Heikkonen o.s. Iivonen, s. Viipurin lääni, Kaukola, k. Kuru, Pappilankylä, Lähdeniemi.
Eila Kulmalan (os. Heikkonen) kotitilasta Kaukolasta tehty taulu. Tästä talosta tuli evakkoon lähtö talvisodan aikana ja toisen kerran jatkosodan lopussa 1944.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 211
VIII Henrika Kustaantytär Lahti ent. Granholm o.s. Ojanen, (Taulusta 187, isä Kustaa Ojanen) Piika, Olkitaipaleen Sillanmäessä 1871-74, Petäjälammin Ala-Paappasella 1874-75, Petäjälammin Savelassa 1875-76, Keihäslahden Aholassa 1876-77, Sillanpäässä 1877-79, Wetikossa 1879-80, Myllärissä 1880-81, Petäjälammin Lörpyksellä 1881-82 (naimisiin Lörpyksellä), Keihäsjärven Latoniemessä 1882-85, Keihäslahden Lammin Onton torpassa 1885-86, Olkitaipaleen Lahdenperässä 1886-92, Olkitaipaleen Myllärin Kalliolahdessa 1892-, s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Sillanmäki.

Puoliso: Vihitty 26.12.1882 Kuru Nikodeemus Juhonpoika Lahti e. Granholm Muutti Parkanosta v. 1881 rengiksi Lörpykselle, itsellinen Latoniemessä, Lammin torpan Ontossa, s. 18.10.1861 Parkano, Kairon saha.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Granholm, Juho oli renkinä Kaironkosken sahalla, muutti perheineen 1862 talolliseksi Parkanon Lapinnevan kylän Koskelaan., s. 10.09.1829 Parkano, Kairon saha, k. 04.11.1863 Parkano, Lapinneva, Koskela ja Anna Greta Juhontytär Granholm o.s. Mäkelä, s. 06.01.1831 Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Naima Lydia Granholm Naima muutti Kurusta 7.1.1901 Tampereelle., s. 09.02.1883 Kuru, Keihäsjärvi, Latoniemi.
Ida Maria (Iita) Manninen o.s. Grandolm , s. 07.08.1886 Kuru, Keihäslahti, Ontto. Tauluun 212
Lilja Lahti o.s. Grandolm Lilja oli Kurun Petäjälammin Lörpyksen piika vuonna 1910-luvun vaihteessa., s. 21.11.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Lempi Lahti o.s. Granholm Lempi oli vuoteen 1909 Kurun Petäjälammin Lörpyksen piikana, kuten siskonsakin, mutta muutti vuonna 1909 piiaksi Kurun Karjulan Tyrkkölään., s. 16.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Katariina Lahti o.s. Grandolm s. 14.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Eero Lahti e. Granholm s. 29.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Helmi Lahti o.s. Granholm s. 27.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Hilta Lahti o.s. Granholm s. 19.04.1901 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 212
IX Ida Maria (Iita) Manninen o.s. Grandolm, (Taulusta 211, äiti Henrika Lahti ent. Granholm) Iita muutti nimensä Lahdeksija naimisiin mentyään nimi taas muuttui., s. 07.08.1886 Kuru, Keihäslahti, Ontto.

Puoliso: Vihitty 25.03.1909 Kuru Matti Matinpoika Manninen Parkkuun sahan itsellinen., s. 10.05.1887 Kangasniemi.

Lapset:
Matti Manninen s. 28.07.1909 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 213
VIII Manu Kustaanpoika Ojanen, (Taulusta 187, isä Kustaa Ojanen) Manu muutti 15.1.1884 Kurusta (saapui 2.2.1884) Ikaalisiin ja takaisin Kuruun 26.1.1884 ja taas Ikaalisisten Vahojärven Hankalaan Lindvallin vävyksi 26.2.1884. Räätäli. Kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin, haudattu Parkanoon., s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta, k. 06.11.1898 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.

Puoliso: Vihitty 03.06.1884 Ikaalinen Amalia Jonaantytär Ojanen e. Lindvall Räätälin ja metsänvartijan tytär ja räätälin vaimo, s. 02.04.1861 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
Vanhemmat: Joonas Eerikinpoika Lindvall e. Saviranta, Metsänvartija, s. 27.04.1834 Parkano, Lehtijärvi, k. 30.11.1907 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela ja Eeva Sofia Mikontytär Lindvall o.s. Hankala, s. 06.12.1840 Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Kustaa Johannes Ojanen Vuorelan torppari metsänvartija, räätäli, s. 03.02.1885 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
Viktor (Vihtori) Ojanen s. 28.04.1887 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
1920-luvulla alkoivat linja-autot yleistyä maamme maanteillä. Eräänä ensimmäisistä avasi linjan Ikaalisista Tampereelle kelloseppä Stenfors, jonka erkoismallinen kahdeksanovinen ''linjabiili'' ikuistettiin Ikaalisissa v. 1930.
Hilja Maria Ojanen s. 04.10.1893 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela, k. 02.12.1895 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 214
VII Reetta Liisa Matintytär Luomajoki o.s. Tienari, (Taulusta 142, äiti Leena Tienari) Viljakkalan Luomajoen torpan emäntä., s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale.
Ensimmäinen suomalainen 1 markan seteli vuodelta 1860 = 4,5 € PS. Keräilijät maksaisivat tuhansia euroja sen ajan seteleistä.

Puoliso: Vihitty 6/1851 Kuru Juho Jubal Juhonpoika Luomajoki Viljakkalan kylän yhteisiä torppareita, Luomajoen torppari., s. 29.12.1832 Viljakkala. Nimellisarvo Vuosileima Lyöntimäärä
1 markkaa 1865 1 673 000 kpl

Materiaali Halkaisija Paino
Ag 868 24.00 mm 5,18 g.
Vanhemmat: Juho Paulinpoika Luomajoki, s. 21.10.1803 Viljakkala, k. 30.12.1855 Viljakkala ja Saara Heikintytär Luomajoki o.s. Ylinen, s. 26.07.1794 Ylöjärvi, Huuhkaja, k. Viljakkala, Karhe.
Autonomisessa Suomessa vuosina 1864–1915 käytössä ollut hopeamarkka. Tunnuspuolella kuvattuna Venäjän kaksipäinen kotka, jonka sydänvaakunassa Suomen vaakunaleijona.

Lapset:
Juho Kustaa Luomajoki s. 20.08.1852 Viljakkala, k. 21.06.1881 Viljakkala.
Elina Henriikka Luomajoki s. 19.01.1855 Viljakkala.
Kaarlo Eevertti Luomajoki s. 01.08.1857 Viljakkala, k. 18.06.1881 Viljakkala.
Taavetti Viktor Luomajoki s. 24.09.1859 Viljakkala, k. 23.04.1868 Viljakkala.
Henrikki Erlanti Luomajoki s. 18.01.1862 Viljakkala.
Vilhelmiina Luomajoki s. 22.07.1864 Viljakkala.
Taavetti Sylvesteri Luomajoki s. 12.08.1869 Viljakkala.
Matias Pertti Luomajoki s. 26.04.1872 Viljakkala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 215
V Juho Matinpoika Järvenpää e. Paksula, (Taulusta 117, äiti Sofia Paksula) s. 11.04.1756 Teisko, Saarlahti.

Puoliso: Vihitty 25.06.1786 Teisko Anna Pertintytär Järvenpää ent. Paksula o.s. Knuuttila. (Taulu 433) s. 29.08.1762 Teisko, Ahoinkylä.
Vanhemmat: Pertti Heikinpoika Knuuttila, Knuuttilan isäntä 1756-1777, Pertti kuoli 49-vuotiaana verenvuotoon suoneniskussa., s. 11.08.1736 Teisko, Ahoinkylä, k. 18.04.1786 Teisko, Ahoinkylä ja Maria Simontytär Knuuttila o.s. Iso-Kulkkila, Iso-Kulkkilan tytär ja oli kotonaan piikana naimisiin mennessään., s. 05.04.1736 Teisko, Kulkkila, k. 04.02.1820 Teisko, Ahoinkylä.

Lapset:
Jooseppi Paksula s. 10.08.1788 Teisko, Terälahti.
Heikki Paksula s. 04.09.1790 Teisko, Terälahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 216
V Valpuri Matintytär Ala-Vattula o.s. Paksula, (Taulusta 117, äiti Sofia Paksula) s. 20.04.1758 Teisko, Saarlahti, k. 21.05.1829 Teisko, Pohtola.

Puoliso: Vihitty 25.06.1780 Teisko Matteus (Matti) Erkinpoika Ala-Vattula. (Taulu 605) Ala-Vattulan isäntä 1781-1799. Matti kuoli 71-vuotiaana keuhkotautiin., s. 24.08.1752 Teisko, Vattula, k. 19.03.1824 Teisko, Vattula.
Vanhemmat: Erkki Paulinpoika Ala-Vattula, Ala-Vattulan isäntä 1761-1780, lautamies., s. 11.05.1729 Teisko, Vattula, k. 12.06.1787 Teisko, Vattula ja Maria Yrjöntytär Ala-Vattula o.s. Ahlroth, Sotilaan tytär, Maria oli Teiskon Kuusniemen piika mennessään naimisiin. Ala-Vatulan emäntä. Maria kuoli 44-vuotiaana turvotukseen ja pistokseen., s. 04.06.1727 Teisko, Leppälahti, k. 29.02.1772 Teisko, Vattula.

Lapset:
Elias Ala-Vattula Ala-Vattulan isäntä 1800-1801, Elias muutti vuonna 1805 Ruovedelle., s. 29.08.1782 Teisko, Vattula.
Maria Ala-Vattula s. 08.06.1785 Teisko, Vattula.
Matias Ala-Vattula s. 07.03.1788 Teisko, Vattula.
Johannes Ala-Vattula s. 01.12.1790 Teisko, Vattula.
Helena Ala-Vattula s. 06.05.1793 Teisko, Vattula.
Jooseppi Juselius e. Ala-Vattula , s. 18.03.1796 Teisko, Vattula. Tauluun 217
Paulus Ala-Vattula s. 25.11.1798 Teisko, Vattula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 217
VI Jooseppi Matinpoika Juselius e. Ala-Vattula, (Taulusta 216, isä Matteus Ala-Vattula) Pohtolan kylän seppä., s. 18.03.1796 Teisko, Vattula.

Puoliso: Vihitty 23.05.1828 Teisko Anna Antintytär Juselius o.s. Suoniemi s. 16.09.1804 Teisko, Pohtola.
Vanhemmat: Antti Paulinpoika Suoniemi e. Sex, Viitaniemen itsellisen poika, Teisko Pohtolan kylän Suoniemen torppari. Antti kuoli 68-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 10.03.1761 Teisko, Savo, Viitaniemi, k. 01.05.1829 Teisko, Pohtola ja Sofia Joosepintytär Suoniemi o.s. Pentinniemi, Asuntilan kylän Pentinniemen torpan tytär, Suoniemen torpan emäntä., s. 17.04.1766 Teisko, Asuntila.

Lapset:
Leena Juselius s. 22.08.1828 Teisko, Pohtola, Pärri.
Juho Juselius s. 01.01.1832 Teisko, Pohtola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 218
V Maria Matintytär Knuuttila o.s. Paksula, (Taulusta 117, äiti Sofia Paksula) s. 06.03.1760 Teisko, Saarlahti, k. 07.04.1831 Teisko, Ahoinkylä.

Puoliso: Vihitty 24.06.1782 Teisko Antti Pertinpoika Knuuttila. (Taulu 433) Knuuttilan isäntä 1778-1812, s. 28.11.1759 Teisko, Ahoinkylä, k. 30.11.1833 Teisko, Ahoinkylä.
Vanhemmat: Pertti Heikinpoika Knuuttila, Knuuttilan isäntä 1756-1777, Pertti kuoli 49-vuotiaana verenvuotoon suoneniskussa., s. 11.08.1736 Teisko, Ahoinkylä, k. 18.04.1786 Teisko, Ahoinkylä ja Maria Simontytär Knuuttila o.s. Iso-Kulkkila, Iso-Kulkkilan tytär ja oli kotonaan piikana naimisiin mennessään., s. 05.04.1736 Teisko, Kulkkila, k. 04.02.1820 Teisko, Ahoinkylä.

Lapset:
Jooseppi Knuuttila Jooseppi kuoli kolme kuukautisena kouristuksiin., s. 24.03.1783 Teisko, Ahoinkylä, k. 05.07.1783 Teisko, Ahoinkylä.
Anna Knuuttila Anna kärsi sydänvaivoista koko eliaikansa ja kuoli tuhkarokkoon 8-vuotiaana., s. 16.04.1785 Teisko, Ahoinkylä, k. 11.03.1794 Teisko, Ahoinkylä.
Matias (Matti) Knuuttila , s. 11.02.1787 Teisko, Ahoinkylä. Tauluun 219
Helena Knuuttila s. 09.03.1793 Teisko, Ahoinkylä.
Heta Knuuttila s. 17.01.1795 Teisko, Ahoinkylä.
Juuse Ala-Yrjölä e. Knuuttila , s. 04.09.1797 Teisko, Ahoinkylä. Tauluun 225
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 219
VI Matias (Matti) Antinpoika Knuuttila, (Taulusta 218, isä Antti Knuuttila) Knuuttilan isäntä 1813-1834, Matti kuoli 47-vuotiaana keuhkotautiin., s. 11.02.1787 Teisko, Ahoinkylä, k. 21.02.1834 Teisko, Ahoinkylä.

Puoliso: Vihitty 27.07.1811 Teisko Anna Erkintytär Knuuttila o.s. Vähä-Kiimajoki. (Taulu 768) Anna kuoli 44-vuotiaana hivutustautiin, mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 10.01.1787 Teisko, Kiimajoki, k. 16.03.1831 Teisko, Ahoinkylä.
Vanhemmat: Erkki Yrjönpoika Vähä-Kiimajoki, Kiimajoen Kalmakurjen torppari, Vähä-Iso-Kiimajoen eli Mattilan isäntä 1785-1789, Vähä-Kiimajoen isäntä 1790-1795, Erkki sairasti kihtiä ja kovaa nivelsärkyä., s. 01.03.1745 Teisko, Kiimajoki, k. 10.08.1815 Teisko, Kiimajoki ja Aune Heikintytär Vähä-Kiimajoki, Aunen kuoli 72-vuotiaana rintapistoksiin esim. keuhkotaudissa., s. 11.01.1753 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 05.05.1825 Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Vauva Knuuttila Vauva syntyi kuolleena., s. 23.03.1812 Teisko, Ahoinkylä, k. 23.03.1812 Teisko, Ahoinkylä.
Antti Knuuttila Antti kuoli 18-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 08.10.1813 Teisko, Ahoinkylä, k. 24.03.1832 Teisko, Ahoinkylä.
Timoteus Alanen e. Knuuttila , s. 23.07.1818 Teisko, Ahoinkylä. Tauluun 220
Leena Knuuttila s. 03.06.1821 Teisko, Ahoinkylä.
Anna Knuuttila s. 22.12.1826 Teisko, Ahoinkylä.
Maria Knuuttila s. 22.03.1829 Teisko, Ahoinkylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 220
VII Timoteus Matinpoika Alanen e. Knuuttila, (Taulusta 219, isä Matias Knuuttila) Knuuttilan isäntä 1859-1860, Jutilan kylän Alasen tilan isäntä., s. 23.07.1818 Teisko, Ahoinkylä, k. 12.05.1868 Teisko, Jutila.

Puoliso: Vihitty 25.07.1841 Teisko Anna Matintytär Alanen ent. Knuuttila o.s. Lauttajärvi s. 05.12.1807 Orivesi, Onnistaipale.
Vanhemmat: Matti Erkinpoika Alanen e. Lauttajärvi, Matti oli Kangasalan Köyrän Möhkölän talon renki mennessään naimisiin, Lauttajärven isäntä. Matti kuoli 57-vuotiaana keuhkotautiin., s. 1756, k. 02.07.1813 Orivesi, Onnistaipale, Lauttajärvi ja Anna Tuomaantytär Knuuttila ent. Lauttajärvi o.s. Kuusisto, Oriveden Onnistaipaleen Alasen Lauttajärven emäntä, Teiskon Ahoinkylän Knuuttilan emäntä. Anna kuoli 72-vuotiaana ''slaagiin''., s. 07.08.1772 Orivesi, Voitila, k. 25.10.1844 Teisko, Ahoinkylä.

Lapset:
Anna Stina Knuuttila s. 16.10.1842 Teisko, Ahoinkylä, k. 26.12.1846 Teisko, Ahoinkylä.
Amos Maurtis Alanen e. Knuuttila , s. 31.03.1845 Teisko, Ahoinkylä. Tauluun 221
Heikki Alanen e. Knuuttila s. 13.01.1850 Teisko, Ahoinkylä, k. 27.06.1868 Teisko, Jutila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 221
VIII Amos Maurtis Timoteuksenpoika Alanen e. Knuuttila, (Taulusta 220, isä Timoteus Alanen) Jutilan kylän Alasen isäntä. Amosta on sakotettu ensimmäisen kerran vuonna 1870 viinan myymisestä. Amos Alanen muutti Teiskosta 10.10.1872 Tampereelle, s. 31.03.1845 Teisko, Ahoinkylä.

Puoliso: Vihitty 06.10.1863 Ylöjärvi Loviisa Margareetta Erikintytär Alanen o.s. Freander. (Taulu 675) Fredrika muutti Ylöjärveltä 12.12.1863 Teiskon Jutilan Alasen taloon emäännäksi, s. 05.01.1841 Harju, Harjuntausta, Niemi.
Vanhemmat: Erikus (Erkki) Yrjönpoika Freander e. Leponiemi, Tampereen Niemen kaupunginosan Niemen ratsutilan isäntä. Erkki kuoli 46-vuotiaana keuhkotautiin., s. 11.04.1800 Teisko, Leppälahti, k. 15.07.1846 Ylöjärvi, Harjuntausta, Niemi ja Helena Juhontytär Freander o.s. Ylinen, Isännöi Niemen ratsutilaa 1847-1850. Helena kuoli 44-vuotiaana keuhkotautiin., s. 10.04.1806 Teisko, Jutila, k. 04.08.1850 Tampere, Niemi, Niemi.

Lapset:
Olga Mariana Alanen s. 16.10.1864 Teisko, Jutila.
Kaarle Akseli Alanen , s. 16.12.1866 Teisko, Jutila. Tauluun 222
Evert Maurits Alanen Työmies Evert Alanen muutti Tampereelta 6.11.1894 Ylöjärvelle., s. 20.08.1869 Teisko, Jutila.
Juho Alfred Alanen Renki, työmies., s. 30.09.1871 Teisko, Jutila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 222
IX Kaarle Akseli Amoksenpoika Alanen, (Taulusta 221, isä Amos Alanen) Työmies Kalle Alanen muutti Tampereelta 6.11.1894 Ylöjärvelle. Ylöjärven Runsaan itsellinen., s. 16.12.1866 Teisko, Jutila.

Puoliso: Vihitty 26.09.1897 Teisko Amalia Vilhelmiina Kallentytär Alanen s. 01.12.1876 Teisko.

Lapset:
Aarne Akseli Alanen , s. 28.01.1899 Ylöjärvi, Runsas. Tauluun 223
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 223
X Aarne Akseli Alanen, (Taulusta 222, isä Kaarle Alanen) s. 28.01.1899 Ylöjärvi, Runsas.

Puoliso: N.n Alanen

Lapset:
Urho Alanen , s. 1923. Tauluun 224
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 224
XI Urho Alanen, (Taulusta 223, isä Aarne Alanen) s. 1923.

Puoliso: N.n Alanen

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 225
VI Juuse Antinpoika Ala-Yrjölä e. Knuuttila, (Taulusta 218, isä Antti Knuuttila) Knuuttilan isäntä 1835-1841, Jutilan Ala-Yrjölän isäntä 1842-1849. Juuse kuoli 51-vuotiaana keuhkotautiin., s. 04.09.1797 Teisko, Ahoinkylä, k. 16.07.1849 Teisko, Jutila.

Puoliso: Vihitty 09.03.1834 Teisko Anna Kristiina Mikontytär Ala-Yrjölä ent. Knuuttila o.s. Mörk Reserviläisen tytär, Knuuttilan emäntä. Anna kuoli 51-vuotiaana luuvaloon eli kihtiin., s. 26.03.1810 Teisko, Hakumäki, k. 12.03.1862 Teisko, Jutila.
Vanhemmat: Mikko Heikinpoika Mörk, Sotilas, meni reserviläisenä naimisiin., s. 24.08.1773, k. 12.02.1843 Teisko, Saarlahti, Hakola ja Maria Matintytär Mörk o.s. Hakumäki, s. 12.06.1779 Teisko, k. 02.03.1857 Teisko, Jutila, Ali-Yrjölä.

Lapset:
Heikki Ala-Yrjölä s. 1834 Teisko, Ahoinkylä, Knuuttila.
Fredrik Manu Ala-Yrjölä s. 08.06.1835 Teisko, Ahoinkylä, Knuuttila.
Kunta Teisko, kylä Jutila. Tilan nimi Ala-Yrjölä. Tilannevuosi 1932. Omistajat vuodesta 1926 Kustaa Vahe , Anna o.s. Paanu
Mooses Ala-Yrjölä s. 24.08.1836 Teisko, Ahoinkylä, Knuuttila.
Tilannevuosi 1932. ALA-YRJÖLÄ, 39 km Oripohjan asemalta, 50 km Tampereelta ja 3,75 km Pöllölän laiturilla. Omistajat v:sta 1926 Kustaa ja Anna (o.s. Paanu) Vahe. Ollut 15 vuotta kauppatalona ja sitä ennen Yrjölän suvulla. Pinta-ala 191,1 ha, josta puutarhaa 0,5, peltoa 34, viljeltyä laidunta 4,3, metsämaata 146,55 ja joutomaata 13,75 ha. Pellot etelään, itään ja länteen loivasti viettäviä, hiekka-(12 ha), suo- ja multamaita. Talouskeskus niiden keskellä, Teiskon—Ruoveden maantien varrella, 100 m Ison-Kurjen järveltä. 2 päärakennusta, joista toinen (7 huon.) v:lta 1899 ja toinen (5 huon.) v:lta 1905. Karjasuoja, jossa on 16 lehmän navetta, 7 hevosen talli ja karjakeittiö, rakennettu kivestä 1898, uusittu 1921. Vesijohto navettaan ja talliin; navetassa automaattiset juottolaitteet. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 3 ha kesantona, 4,1 ruista, 6,5 kauraa, 2 ohraa, 0,1 hernettä, 0,8 perunaa, 0,9 rehujuurikasveja ja 16,6 ha heinää. Puutarhassa mm. 15 karviais- ja 100 viinimarjapensasta. Kotieläimiä: 3 hevosta, 12 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa, 8 lammasta, 25 kanaa ja 4 yhteiskuntaa mehiläisiä. Karjaa jalostetaan Ay-rotuiseksi. Siat SY- ja lampaat maatiaisrotua. Myydään maitoa, viljaa, munia, hunajaa ja perunoita paikkakunnalle; maito osuusmeijeriin. Hoidettu havumetsä (n. 25 % koivumetsää), josta myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Höyrykone, pärehöylä ja »Ruonan» viljankuivausriihi. Lähde:Suomen maatilat, II osa
Anna Ala-Yrjölä s. 20.03.1842 Teisko, Jutila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 226
V Matias (Matti) Matinpoika Kuitunen e. Paksula, (Taulusta 117, äiti Sofia Paksula) Kuitusen renki, Kuitusen isäntä. Matti kuoli 65-vuotiaana vesipöhöön., s. 05.04.1762 Teisko, Saarlahti, k. 16.09.1827 Teisko, Ahoinkylä.

Puoliso: Vihitty 24.07.1791 Teisko Anna Tuomaantytär Kuitunen o.s. Iso-Taulaniemi s. 1754 Teisko, Padustaipale, k. 23.03.1837 Teisko, Ahoinkylä.
Vanhemmat: Tuomas Tuomaanpoika Iso-Taulaniemi, Iso-Taulaniemen isäntä 1729-1734, s. 1702 Teisko, Padustaipale, k. 13.11.1788 Teisko, Padustaipale ja Anna Laurintytär Iso-Taulaniemi o.s. Kalmakurki, s. 1723 Teisko, Kovero, k. 20.05.1807 Teisko, Padustaipale.

Lapset:
Helena Kuitunen s. 11.01.1795 Teisko, Ahoinkylä.
Heta Kuitunen s. 02.06.1797 Teisko, Ahoinkylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 227
V Jooseppi Matinpoika Järvensivu ent. Joensuu e. Paksula, (Taulusta 117, äiti Sofia Paksula) Paksulan Joensuun torpan isäntä, Paksulan Järvensivun torpan isäntä. Jooseppi kuoli 57-vuotiaana luuvaloon eli kihtiin., s. 06.01.1770 Teisko, Saarlahti, k. 18.11.1827 Teisko, Terälahti, Paksula.

Puoliso: Vihitty 01.06.1794 Teisko Anna Tuomaantytär Järvensivu ent. Joensuu o.s. Joensuu. (Taulu 419) s. 21.11.1775 Teisko, Ahoinkylä, Kuitunen, k. 08.03.1832 Teisko, Terälahti, Paksula.
Vanhemmat: Tuomas Pertinpoika Joensuu, Reserviläinen Ahoinkylän Kuitusella, Terälahden Paksulan Joensuun torpan isäntä., s. 16.12.1747 Teisko, Ahoinkylä, Kurjenlahti, k. 14.02.1826 Teisko, Terälahti, Paksula, Järvensivu ja Valpuri Juhontytär Joensuu o.s. Kuitunen, s. 22.01.1748 Teisko, Ahoinkylä.

Lapset:
Maria Järvensivu o.s. Joensuu s. 16.03.1803 Teisko, Terälahti, Paksula.
Anna Kristiina Järvensivu o.s. Joensuu s. 01.05.1805 Teisko, Terälahti, Paksula.
Johannes Ylinen ent. Järvensivu e. Joensuu , s. 08.08.1808 Teisko, Terälahti, Paksula. Tauluun 228
Matteus (Matti) Järvensivu e. Joensuu s. 08.08.1812 Teisko, Terälahti, Paksula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 228
VI Johannes Joosepinpoika Ylinen ent. Järvensivu e. Joensuu, (Taulusta 227, isä Jooseppi Järvensivu ent. Joensuu) Terälahden Paksulan Joensuun torpan poika, Terälahden Paksulan Järvensivun Ylisen torpan isäntä., s. 08.08.1808 Teisko, Terälahti, Paksula, k. 26.05.1883 Teisko, Terälahti, Paksula.

Puoliso: Vihitty 01.07.1828 Teisko Valpuri Heikintytär Ylinen ent. Järvensivu o.s. Joki-Särkkä. (Taulu 352) s. 08.02.1811 Teisko, Kiimajoki, Vähä-Kiimajoki, Särkkä, k. 31.05.1870 Teisko, Terälahti, Paksula.
Vanhemmat: Henrikus (Heikki) Erkinpoika Joki-Särkkä e. Vähä-Kiimajoki, Heikki meni naimisiin perjantaina 6.11.1807 ja velipoika Matti torstaina 5.11.1807. Vähä-Kiimajoen Särkän torpan vävy ja isäntä. Vähä-Kiimajoen Joki-Särkän uudisasukas., s. 07.01.1781 Teisko, Kiimajoki, Kalmakurki, k. 29.11.1837 Teisko, Kiimajoki, Vähä-Kiimajoki, Joki-Särkkä ja Maria Heikintytär Joki-Särkkä o.s. Särkkä, s. 12.09.1784 Teisko, Kiimajoki, Vähä-Kiimajoki, k. 17.02.1868 Teisko, Kiimajoki, Vähä-Kiimajoki, Joki-Särkkä.

Lapset:
Helena Ylinen o.s. Järvensivu s. 09.12.1830 Teisko, Terälahti, Paksula.
Mooses Ylinen e. Järvensivu Mooses muutti Teiskosta 8.11.1865 Messukylään ja takaisin Teiskoon kotiinsa 5.11.1866 ja sitten Mooses muutti Teiskosta 29.1.1869 Tampereelle., s. 11.12.1833 Teisko, Terälahti, Paksula.
Juho Kustaa Ylinen e. Järvensivu Juho kuoli 16-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 11.12.1836 Teisko, Terälahti, Paksula, k. 20.05.1853 Teisko, Terälahti, Paksula.
Maria Ilveskoski ent. Ylinen o.s. Järvensivu , s. 16.07.1839 Teisko, Terälahti, Paksula. Tauluun 229
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 229
VII Maria Johanneksentytär Ilveskoski ent. Ylinen o.s. Järvensivu, (Taulusta 228, isä Johannes Ylinen ent. Järvensivu) s. 16.07.1839 Teisko, Terälahti, Paksula.

Puoliso: Vihitty 12.05.1857 Teisko Kalle Hermanni Juhonpoika Ilveskoski ent. Järvensivu e. Löytänä. (Taulu 749). (Taulu 843) Kalle muutti Teiskosta 7.10.1854 Ylöjärvelle ja palasi takaisin 19.5.1857 Teiskoon Järvensivun torppaan ja meni hieman aiemmin naimisiin torpan tyttären Marian kanssa, Järvensivun torppari, Saarlahden Ilveskosken talon isäntä., s. 02.09.1834 Teisko, Saarlahti, Löytänä.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Löytänä e. Lintuniemi, Juho asui perheineen veljensä Kustaan isännöimällä tilalla Löytänällä., syytinkiläinen., s. 19.06.1795 Teisko, Saarlahti, k. 28.07.1855 Teisko, Saarlahti ja Maria Elisabet Juhontytär Nygård ent. Löytänä o.s. Ylinen, s. 16.03.1810 Teisko, Jutila, k. 16.09.1881 Teisko, Saarlahti, Löytänä.

Lapset:
Emma Charlotta Järvensivu s. 14.05.1858 Teisko, Terälahti, Paksula, k. 08.10.1862 Teisko, Terälahti, Paksula.
Miina Ilveskoski o.s. Järvensivu s. 29.11.1860 Teisko, Terälahti, Paksula.
Juho Kustaa Järvensivu s. 18.07.1863 Teisko, Terälahti, Paksula, k. 01.10.1864 Teisko, Terälahti, Paksula.
Kalle Kustaa Ilveskoski e. Järvensivu s. 27.08.1865 Teisko, Terälahti, Paksula.
Anton Ilveskoski e. Järvensivu s. 18.08.1868 Teisko, Terälahti, Paksula.
Mariana Ilveskoski o.s. Järvensivu s. 01.04.1871 Teisko, Terälahti, Paksula.
Nestor Jaakko Ilveskoski e. Järvensivu s. 19.07.1872 Teisko, Terälahti, Paksula.
Heikki Ilveskoski e. Järvensivu s. 22.04.1875 Teisko, Terälahti, Paksula, k. 17.12.1875 Teisko, Saarlahti.
Heikki Ilveskoski s. 03.01.1877 Teisko, Saarlahti, k. 27.04.1882 Teisko, Saarlahti.
Aatu Ilveskoski s. 27.04.1879 Teisko, Saarlahti.
Herman Ilveskoski s. 12.07.1881 Teisko, Saarlahti, k. 23.04.1882 Teisko, Saarlahti.
Erkki Eemeli Ilveskoski s. 09.05.1883 Teisko, Saarlahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 230
IV Margareetta Erkintytär Ala-Korpula o.s. Vähä-Kartano, (Taulusta 3, isä Erkki Vähä-Kartano) s. 01.03.1740 Teisko, Värmälä, k. 03.04.1817 Teisko, Pohtola.

Puoliso: Vihitty 13.05.1761 Teisko Pietari Matinpoika Ala-Korpula e. Yli-Korpula. (Taulu 585) Ala-Korpulan isäntä 1768-1796, s. 15.05.1737 Teisko, Pohtola, k. 13.06.1817 Teisko, Pohtola.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Yli-Korpula e. Ylinen, Yli-Korpulan isäntä 1726-1747, kirkon kuudennusmies, s. 18.09.1691 Teisko, Vattula, k. 08.01.1752 Teisko, Pohtola ja Valpuri Eskontytär Yli-Korpula o.s. Iso-Kulkkila, s. 4/1689 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 28.12.1768 Teisko, Pohtola.

Lapset:
Anna Juopo o.s. Ala-Korpula , s. 06.10.1765 Teisko, Pohtola. Tauluun 231
Matti Ala-Korpula , s. 20.04.1768 Teisko, Pohtola, (kaksonen). Tauluun 240
Valpuri Ala-Korpula s. 20.04.1768 Teisko, Pohtola, (kaksonen).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 231
V Anna Pietarintytär Juopo o.s. Ala-Korpula, (Taulusta 230, isä Pietari Ala-Korpula) s. 06.10.1765 Teisko, Pohtola.

Puoliso: Tapani Matintytär Juopo Messukylän Nurmin kylän Juopon isäntä 1787-1808, s. 01.01.1759 Messukylä, Nurmi.

Lapset:
Jooseppi Juopo Juopon isäntä 1809-1838, s. 13.07.1790 Messukylä, Nurmi.
Reetta Liisa Alanen o.s. Juopo , s. 18.10.1794 Messukylä, Nurmi. Tauluun 232
Kustaa Alanen e. Juopo , s. 18.11.1796 Messukylä, Nurmi. Tauluun 233
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 232
VI Reetta Liisa Tapanintytär Alanen o.s. Juopo, (Taulusta 231, äiti Anna Juopo) Reetta kuoli 61 vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.10.1794 Messukylä, Nurmi, k. 29.07.1856 Teisko, Asuntila.

Puoliso: Vihitty 16.04.1820 Teisko Juho Kustaa Heikinpoika Alanen. (Taulu 754). (Taulu 1203) Alasen isäntä 1823-1825., s. 29.05.1795 Teisko, Asuntila.
Vanhemmat: Heikki Yrjönpoika Alanen e. Pehu, Alasen eli Taatalan isäntä 1795-1811. Heikki hukkui 39-vuotiaana., s. 15.06.1772 Teisko, Ahoinkylä, k. 24.11.1811 Teisko, Asuntila ja Valpuri Matintytär Alanen o.s. Iso-Karju, Valpuri isännöi Alasta eli Taatalaa 1812, 1821-1822. Valpuri kuoli 66-vuotiaana punatautiin., s. 16.03.1773 Kuru, Karjula, k. 16.11.1839 Teisko, Asuntila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 233
VI Kustaa Tapaninpoika Alanen e. Juopo, (Taulusta 231, äiti Anna Juopo) Alasen eli Taatalan isäntä 1826-1860., s. 18.11.1796 Messukylä, Nurmi, k. 07.01.1868 Teisko, Asuntila.

1. puoliso: Vihitty 06.01.1825 Teisko Anna Katariina Heikintytär Alanen. (Taulu 754). (Taulu 755). (Taulu 1203). (Taulu 755). (Taulu 44) Anna kuoli 29-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 25.07.1805 Teisko, Asuntila, k. 22.03.1835 Teisko, Asuntila.
Vanhemmat: Heikki Yrjönpoika Alanen e. Pehu, Alasen eli Taatalan isäntä 1795-1811. Heikki hukkui 39-vuotiaana., s. 15.06.1772 Teisko, Ahoinkylä, k. 24.11.1811 Teisko, Asuntila ja Valpuri Matintytär Alanen o.s. Iso-Karju, Valpuri isännöi Alasta eli Taatalaa 1812, 1821-1822. Valpuri kuoli 66-vuotiaana punatautiin., s. 16.03.1773 Kuru, Karjula, k. 16.11.1839 Teisko, Asuntila.

Lapset:
Kaarle Kustaa Alanen , s. 14.03.1825 Teisko, Asuntila. Tauluun 234
Agatha Johanna Alanen s. 24.01.1827 Teisko, Asuntila.
Anna Kristiina Vanhatalo II o.s. Alanen , s. 24.12.1828 Teisko, Asuntila. Tauluun 236
Konstantin Luonnonkorva ent. Toni e. Alanen , s. 23.01.1831 Teisko, Asuntila. Tauluun 12
2. puoliso: Vihitty 29.10.1835 Teisko Loviisa Juhontytär Alanen o.s. Ylinen. (Taulu 464). (Taulu 471) s. 12.08.1812 Teisko, Pohtola, Liuttu, k. 24.01.1868 Teisko, Asuntila.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Ylinen e. Liuttu, Teiskon Pohtolan kylän Liutun talon isäntä 1793-1813, Teiskon Asuntilan kylän Ylisen talon isäntä 1815-1848., s. 24.03.1769 Messukylä, Takahuhti, Louttu, k. 12.12.1849 Teisko, Asuntila ja Anna Antintytär Ylinen ent. Liuttu o.s. Vähä-Kulkkila, s. 17.06.1779 Teisko, Kulkkila, k. 04.02.1856 Teisko, Asuntila.
Lapset:
Agatha Albertiina Alanen s. 19.10.1834 Teisko, Asuntila.
Selma Karoliina Alanen , s. 15.03.1838 Teisko, Asuntila. Tauluun 239
Herman Julius Alanen Herman kuoli 20-vuotiaana keuhkotulehdukseen., s. 03.06.1840 Teisko, Asuntila, k. 15.01.1861 Teisko, Asuntila.
Augusta Matilda Alanen s. 12.07.1842 Teisko, Asuntila.
Emma Loviisa Alanen s. 12.05.1851 Teisko, Asuntila.
Juho Benjamin Alanen s. 05.07.1854 Teisko, Asuntila, k. 21.10.1855 Teisko, Asuntila.
Efraim Vilhelm Alanen s. 01.06.1856 Teisko, Kulkkila.
Juho Richard Alanen s. 16.02.1857 Teisko, Asuntila, (kaksonen).
Emilia Helena Alanen s. 16.02.1857 Teisko, Asuntila, (kaksonen).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 234
VII Kaarle Kustaa Kustaanpoika Alanen, (Taulusta 233, isä Kustaa Alanen) s. 14.03.1825 Teisko, Asuntila, k. 18.06.1867 Teisko, Asuntila.

1. puoliso: Vihitty 26.05.1851 Teisko Vilhelmiina Matteuksentytär Alanen o.s. Paksula. (Taulu 32). (Taulu 44). (Taulu 141) s. 17.05.1831 Teisko, Saarlahti, k. 24.02.1865 Teisko, Asuntila.
Vanhemmat: Matteus Yrjönpoika Paksula, Paksulan isäntä 1801-1833. Matteus kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 27.06.1784 Teisko, Saarlahti, k. 14.06.1833 Teisko, Saarlahti ja Helena Juhontytär Paksula o.s. Alanen, Helena isännöi Paksulan tilaa 1834. Helena kuoli 60-vuotiaana ''ruumiinmatoon'' eli syöpään., s. 19.01.1786 Teisko, Jutila, k. 11.10.1846 Teisko, Saarlahti.

Lapset:
Kaarle Bernand Siren e. Alanen , s. 17.10.1854 Teisko, Asuntila. Tauluun 45
2. puoliso: Vihitty 02.11.1865 Teisko Vilhelmiina Esantytär Alanen o.s. Seppälä s. 10.08.1838 Messukylä, Messukylä, k. 02.02.1872 Teisko, Asuntila.
Vanhemmat: Esa Joosepinpoika Seppälä e. Rekola, Esan isä Jooseppi Yrjönpoika oli Palon kylän Rekolan isäntä 1780-1815., s. 10.05.1811 Messukylä ja Liisa Jaakontytär Seppälä, Liisan isä Jaakko Matinpoika oli Seppälän isäntä 1789-1834., s. 29.03.1813 Messukylä, Messukylä.
Lapset:
Johanna Miina Vähä-Kulkkila o.s. Alanen , s. 26.08.1866 Teisko, Asuntila. Tauluun 235
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 235
VIII Johanna Miina Kaarlentytär Vähä-Kulkkila o.s. Alanen, (Taulusta 234, isä Kaarle Alanen) Johanna oli kasvattilapsena Teiskon Kuorannan kylän Iso-Kuorannan talossa. Vähä-Kulkkilan emäntä., s. 26.08.1866 Teisko, Asuntila.

Puoliso: Vihitty 08.07.1888 Teisko Kaarle Fredrik Hermanninpoika Vähä-Kulkkila Vähä-Kulkkilan isäntä., s. 13.05.1861 Teisko, Kulkkila.
Vanhemmat: Herman Taavetti Kaaponpoika Vähä-Kulkkila e. Ainesjärvi, Herman oli Vähä-Kulkkilan renki mennessään naimisiin talon lesken kanssa, Vähä-Kulkkilan isäntä 1861 alkaen., s. 16.03.1823 Kuru, Aurejärvi ja Vilhelmiina Juhontytär Vähä-Kulkkila o.s. Toivonen, Vilhelmiina isännöi Vähä-Kulkkilaa 1856-1860., s. 01.04.1831 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 27.04.1871 Teisko, Kulkkila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 236
VII Anna Kristiina Kustaantytär Vanhatalo II o.s. Alanen, (Taulusta 233, isä Kustaa Alanen) s. 24.12.1828 Teisko, Asuntila.

1. puoliso: Vihitty 10.6.1851 Teisko Heikki Markuksenpoika Vanhatalo II. (Taulu 565). (Taulu 566) Vanhatalo II:n isäntä 1852-1868., s. 19.1.1825 Teisko, Savo, k. 16.3.1868 Teisko, Savo.
Vanhemmat: Markus Johanneksenpoika Vanhatalo II, s. 26.4.1798 Teisko, Savo ja Maria Kristiina Yrjöntytär Vanhatalo II o.s. Ylinen, s. 06.01.1801 Teisko, Asuntila.

Lapset:
Emma Karolina Vanhatalo II s. 12.6.1852 Teisko, Savo.
Kalle Heikki Vanhatalo II s. 11.3.1856 Teisko, Savo, k. 3.1.1857 Teisko, Savo.
Juho Kustaa Vanhatalo II , s. 9.2.1859 Teisko, Savo. Tauluun 237
Hilma Agatha Vanhatalo II s. 6.2.1863 Teisko, Savo.
2. puoliso: Vihitty 9.5.1869 Teisko Juho Heikki Juhonpoika Vanhatalo II e. Lehtimäki. (Taulu 361). (Taulu 364). (Taulu 1405) Vanhatalo II:n puusniekka ja isäntä 1869-, s. 27.06.1841 Teisko, Kiimajoki, Yli-Nalli.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Vanhatalo ent. Lehtimäki e. Yli-Nalli, Kotinsa Yli-Nallin Lehtimäen torpan isäntä, Savon kylän Vanhatalon isäntä 1856-1860, s. 16.12.1812 Teisko, Kiimajoki, k. 24.11.1890 Teisko, Savo ja Anna Heikintytär Vanhatalo ent. Lehtimäki o.s. Vanhatalo, s. 05.01.1809 Teisko, Savo, k. 22.05.1868 Teisko, Savo.
Lapset:
Heikki Viktor Vanhatalo II , s. 15.11.1869 Teisko, Savo. Tauluun 238
Augusta Mariana Vanhatalo II s. 15.3.1873 Teisko, Savo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 237
VIII Juho Kustaa Heikinpoika Vanhatalo II, (Taulusta 236, äiti Anna Vanhatalo II) Vanhatalon isäntä., s. 9.2.1859 Teisko, Savo.

Puoliso: Vihitty 22.6.1886 Teisko Amanda Hermannintytär Vanhatalo II o.s. Yliviteli s. 1.7.1867 Orivesi, Onnistaipale.

Lapset:
Kustaa Einari Vanhatalo II s. 8.2.1887 Teisko, Savo, k. 19.5.1889 Teisko, Savo.
Kaarle Heikki Vanhatalo II s. 21.10.1888 Teisko, Savo.
Vauva Vanhatalo II Vauva syntyi kuolleena., s. 14.2.1891 Teisko, Savo, k. 14.2.1891 Teisko, Savo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 238
VIII Heikki Viktor Juhonpoika Vanhatalo II, (Taulusta 236, äiti Anna Vanhatalo II) Silta-Savon maarenki., s. 15.11.1869 Teisko, Savo.

Puoliso: Vihitty 9.4.1891 Teisko Maria Alina Hermannintytär Vanhatalo II o.s. Lintuniemi s. 22.2.1872 Orivesi, Yliskylä.

Lapset:
Ida Maria Vanhatalo II s. 1.9.1892 Teisko, Savo, Silta-Savo, (kaksonen).
Anna Vanhatalo II s. 1.9.1892 Teisko, Savo, Silta-Savo, (kaksonen).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 239
VII Selma Karoliina Kustaantytär Alanen, (Taulusta 233, isä Kustaa Alanen) s. 15.03.1838 Teisko, Asuntila.

Puoliso: Vihitty 06.11.1859 Teisko Jooseppi Matinpoika Alanen e. Massila Jooseppi muutti perheineen Teiskosta 3..12.1864 Tampereelle., s. 21.02.1840 Teisko, Vattula, Alanen.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Massila e. Hannula, s. 13.12.1797 Teisko, Kulju, Rahola ja Anna Aleksanterintytär Massila, s. 04.11.1797 Asuntila, Ylinen, Lintusalo.

Lapset:
Emma Aleksandra Alanen s. 14.11.1859 Teisko, Asuntila, k. 06.02.1864 Teisko, Asuntila.
Hilma Augusta Alanen s. 22.12.1862 Teisko, Asuntila, k. 19.01.1863 Teisko, Asuntila.
Augusta Aleksandra Alanen s. 09.07.1864 Teisko, Asuntila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 240
V Matti Pietarinpoika Ala-Korpula, (Taulusta 230, isä Pietari Ala-Korpula) Ala-Korpulan isäntä 1797-1818, s. 20.04.1768 Teisko, Pohtola, (kaksonen).

Puoliso: Vihitty 07.11.1790 Teisko Anna Heikintytär Ala-Korpula o.s. Mäyrä Mäyrän torpan tytär, Ala-Korpulan emäntä. Anna kuoli 63-vuotiaana vatsapöhöön., s. 23.05.1769 Teisko, Värmälä, Ala-Pirilä, k. 07.05.1833 Teisko, Pohtola.
Vanhemmat: Heikki Pertinpoika Mäyrä e. Ala-Pirilä, Ala-Pirilän Mäyrän torpan isäntä, pitäjän seppä. Heikki kuoli 78-vuotiaana punatautiin., s. 14.01.1731 Teisko, Värmälä, k. 04.04.1809 Teisko, Värmälä, Ala-Pirilä ja Maria Yrjöntytär Mäyrä o.s. Ala-Pärri, s. 12.08.1735 Teisko, Pohtola, k. 27.02.1810 Teisko, Värmälä, Ala-Pirilä.

Lapset:
Helena Ala-Korpula Helena kuoli 42-vuotiaana punatautiin., s. 05.11.1791 Teisko, Pohtola, k. 05.10.1834 Teisko, Pohtola.
Vauva Ala-Korpula Vauva syntyi kuolleena., s. 02.08.1794 Teisko, Pohtola, k. 02.08.1794 Teisko, Pohtola.
Heikki Ala-Korpula , s. 28.11.1795 Teisko, Pohtola. Tauluun 241
Marketta Vähä-Kiviranta o.s. Ala-Korpula , s. 10.02.1799 Teisko, Pohtola. Tauluun 243
Matias (Matti) Heinänen e. Ala-Korpula , s. 10.02.1802 Teisko, Pohtola. Tauluun 249
Maria Ala-Korpula s. 20.03.1805 Teisko, Pohtola, k. 10.12.1829 Teisko, Pohtola.
Erkki Majaniemi e. Ala-Korpula , s. 03.03.1808 Teisko, Pohtola. Tauluun 251
Efraim Ala-Korpula s. 10.04.1813 Teisko, Pohtola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 241
VI Heikki Matinpoika Ala-Korpula, (Taulusta 240, isä Matti Ala-Korpula) Ala-Korpulan isäntä 1819-1837. Heikki kuoli 41-vuotiaana (paleltumis)kuolioon., s. 28.11.1795 Teisko, Pohtola, k. 15.05.1837 Teisko, Pohtola.

Puoliso: Vihitty 03.07.1827 Teisko Anna Matintytär Ala-Korpula o.s. Ala-Pärri. (Taulu 597). (Taulu 599) s. 03.10.1804 Teisko, Pohtola, k. 18.04.1875 Teisko, Pohtola.
Vanhemmat: Matias (Matti) Joosepinpoika Ala-Pärri, s. 31.05.1768 Teisko, Pohtola, k. 07.11.1834 Teisko, Pohtola ja Maria Juhontytär Ala-Pärri o.s. Ala-Viitaniemi, s. 11.05.1770 Teisko, Savo.

Lapset:
Maria Kristiina Yli-Korpula o.s. Ala-Korpula , s. 09.03.1828 Teisko, Pohtola. Tauluun 242
Anna Ala-Korpula s. 11.12.1831 Teisko, Pohtola.
Matias Ala-Korpula s. 27.05.1835 Teisko, Pohtola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 242
VII Maria Kristiina Heikintytär Yli-Korpula o.s. Ala-Korpula, (Taulusta 241, isä Heikki Ala-Korpula) Ala-Korpulan tytär, Kuorannan Polson emäntä, isännöiden tilaa leskenä 1868 ja vuodesta 1871 Ala-Korpulan syytinkiläinen., s. 09.03.1828 Teisko, Pohtola, k. 27.07.1874 Teisko, Pohtola, Ala-Korpula.

Puoliso: Vihitty 15.10.1846 Teisko Heikki Heikinpoika Polso e. Yli-Korpula. (Taulu 472) Polson isäntä 1847-1867, s. 23.02.1821 Teisko, Pohtola, k. 19.04.1867 Teisko, Kuoranta.
Vanhemmat: Heikki Petterinpoika Yli-Korpula, s. 30.06.1782 Teisko, Pohtola ja Elisabetha Antintytär Yli-Korpula o.s. Vähä-Kulkkila, s. 14.05.1782 Teisko, Kulkkila.

Lapset:
Maria Josefina Polso s. 02.05.1848 Teisko, Kuoranta.
Heikki Fabian Polso s. 23.10.1849 Teisko, Kuoranta.
Jooseppi Polso s. 16.02.1852 Teisko, Kuoranta.
Erika Vilhelmiina Polso s. 14.01.1857 Teisko, Kuoranta.
Edla Karoliina Polso s. 12.06.1859 Teisko, Kuoranta, k. 18.11.1859 Teisko, Kuoranta.
Tuomas Topias Polso s. 14.12.1860 Teisko, Kuoranta, k. 29.06.1861 Teisko, Kuoranta.
Juho Kustaa Salomon Polso s. 09.06.1862 Teisko, Kuoranta.
Mariana Aleksiina Polso s. 09.04.1865 Teisko, Kuoranta.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 243
VI Marketta Matintytär Vähä-Kiviranta o.s. Ala-Korpula, (Taulusta 240, isä Matti Ala-Korpula) s. 10.02.1799 Teisko, Pohtola, k. 02.05.1868 Teisko, Kuoranta.

1. puoliso: Vihitty 05.07.1829 Teisko Juuse Heikinpoika Vähä-Kiviranta e. Vähä-Kuoranta. (Taulu 1783). (Taulu 1784) Vähä-Kuorannan isäntä 1835-1841, s. 16.10.1807 Teisko, Kuoranta, k. 16.03.1841 Teisko, Kuoranta.
Vanhemmat: Henrikus (Heikki) Heikinpoika Vähä-Kuoranta, Vähä-Kuorannan isäntä., s. 26.03.1778 Teisko, Kuoranta, k. 24.06.1845 Teisko, Kuoranta, Vähä-Kiviranta ja Valpuri Juhontytär Vähä-Kuoranta o.s. Kekkonen II, s. 28.04.1777 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 22.10.1865 Teisko, Kuoranta, Vähä-Kiviranta.

Lapset:
Matti Vähä-Kiviranta s. 25.05.1830 Teisko, Kuoranta.
Juho Kustaa Vähä-Kiviranta s. 20.06.1834 Teisko, Kuoranta, k. 15.04.1837 Teisko, Kuoranta.
Juho Kustaa Vähä-Kiviranta s. 30.04.1837 Teisko, Kuoranta, k. 16.11.1839 Teisko, Kuoranta.
Heikki Manu Vähä-Kiviranta , s. 01.04.1839 Teisko, Kuoranta. Tauluun 244
2. puoliso: Vihitty 24.04.1842 Teisko Juho Kustaa Juhonpoika Vähä-Kiviranta e. Löytänä. (Taulu 669). (Taulu 670). (Taulu 749) Vähä-Kivirannan puusniekka ja isäntä 1842-1860, s. 26.05.1819 Teisko, Saarlahti, k. 27.05.1871 Teisko, Kuoranta.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Löytänä e. Lintuniemi, Juho asui perheineen veljensä Kustaan isännöimällä tilalla Löytänällä., syytinkiläinen., s. 19.06.1795 Teisko, Saarlahti, k. 28.07.1855 Teisko, Saarlahti ja Elisabeth Jaakontytär Löytänä, Elisabeth kuoli 33-vuotiaana pistokseen., s. 02.06.1796 Teisko, Saarlahti, k. 21.04.1830 Teisko, Saarlahti.
Lapset:
Karoliina Vilhelmiina Vähä-Kiviranta s. 08.05.1845 Teisko, Kuoranta, (kaksonen).
Reetta Vähä-Kiviranta s. 08.05.1845 Teisko, Kuoranta, (kaksonen), k. 08.05.1845 Teisko, Kuoranta.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 244
VII Heikki Manu Juusenpoika Vähä-Kiviranta, (Taulusta 243, äiti Marketta Vähä-Kiviranta) Vähä-Kivirannan isäntä 1860-1880., s. 01.04.1839 Teisko, Kuoranta.

Puoliso: Vihitty 07.12.1856 Teisko Agatha Vilhelmiina Johanneksentytär Vähä-Kiviranta o.s. Pöllölä. (Taulu 555) s. 01.06.1834 Teisko, Terälahti.
Vanhemmat: Johannes Erkinpoika Pöllölä, Pöllölän isäntä 1824-1845, s. 18.07.1804 Teisko, Terälahti, k. 28.05.1868 Teisko, Terälahti ja Anna Erkintytär Pöllölä o.s. Alanen, s. 30.01.1802 Teisko, Uskali.

Lapset:
Kustaa Heikki Vähä-Kiviranta s. 11.07.1856 Teisko, Kuoranta.
Kaarle Fabian Kivinen e. Vähä-Kiviranta , s. 27.01.1858 Teisko, Kuoranta. Tauluun 245
Juha Viktori Kukkasniemi e. Vähä-Kiviranta , s. 16.02.1860 Teisko, Kuoranta. Tauluun 246
Matti Manu Kivinen e. Vähä-Kiviranta s. 30.06.1862 Teisko, Kuoranta.
Akseli Mikko Vähä-Kiviranta s. 02.10.1864 Teisko, Kuoranta, k. 13.11.1864 Teisko, Kuoranta.
Maria Vilhelmiina Vähä-Kiviranta s. 02.04.1867 Teisko, Kuoranta, k. 29.03.1868 Teisko, Kuoranta.
Maria Vilhelmiina Vähä-Kiviranta s. 04.02.1871 Teisko, Kuoranta, k. 05.07.1877 Teisko, Kuoranta.
Ida Vähä-Kiviranta s. 19.07.1873 Teisko, Kuoranta, k. 30.06.1875 Teisko, Kuoranta.
Hilma Johanna Vähä-Kiviranta s. 04.03.1877 Teisko, Kuoranta, k. 25.07.1879 Teisko, Kuoranta.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 245
VIII Kaarle Fabian Heikinpoika Kivinen e. Vähä-Kiviranta, (Taulusta 244, isä Heikki Vähä-Kiviranta) Kuorannan Polson Kulmalan töllin isäntä 1887-, s. 27.01.1858 Teisko, Kuoranta.

Puoliso: Vihitty 02.08.1879 Teisko Anna Liisa Juusentytär Kivinen ent. Vähä-Kiviranta o.s. Nenonen s. 17.02.1859 Teisko, Leppälahti.
Vanhemmat: Juuse Juusenpoika Nenonen, s. 12.04.1819 Teisko, Kurjenlahti ja Maria Liisa Juhontytär Nenonen o.s. Hörman, s. 25.03.1825.

Lapset:
Kaarle Kivinen e. Vähä-Kiviranta s. 04.09.1880 Teisko, Kuoranta.
Hilma Vilhelmiina Kivinen s. 21.03.1883 Teisko, Kuoranta.
Hilda Maria Kivinen s. 24.05.1885 Teisko, Kuoranta.
Kustaa Kivinen s. 10.09.1887 Teisko, Kuoranta.
Matti Emil Kivinen s. 24.02.1890 Teisko, Kuoranta, Polso, Kulmala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 246
VIII Juha Viktori Heikinpoika Kukkasniemi e. Vähä-Kiviranta, (Taulusta 244, isä Heikki Vähä-Kiviranta) Vähä-Kivirannan isäntä 1880-1883, jonka jälkeen perhe muuttaa Viljakkalan Inkulan Leponiemeen ja Vähä-Kivirannan omistajaksi tulee 1883 talokas Kustaa Iso-Kiviranta. Ikaalisten Iso-Röyhiön Kukkasniemen isäntä., s. 16.02.1860 Teisko, Kuoranta.

Puoliso: Vihitty 10.04.1879 Viljakkala Ketsia Kustaantytär Kukkasniemi ent. Vähä-Kiviranta o.s. Leponiemi Ketsia muutti 4.8.1879 Teiskon Vähä-Kivirantaan ja palasi Leponiemen tilalla takaisin 1883, s. 01.09.1856 Viljakkala, Inkula.
Vanhemmat: Kustaa Kallenpoika Leponiemi e. Vähä Koveslammi, Leponiemen isäntä., s. 06.06.1828 Ikaalinen, Sydänmaa ja Eeva Yrjöntytär Leponiemi o.s. Seppä, s. 23.10.1831 Ikaalinen, Sipsiö.

Lapset:
Juha Kukkasniemi e. Vähä-Kiviranta , s. 05.04.1880 Teisko, Kuoranta. Tauluun 247
Kustaa Kukkasniemi e. Vähä-Kiviranta Kukkasniemen isäntä, s. 08.12.1881 Teisko, Kuoranta.
Erhard Kukkasniemi , s. 08.01.1883 Viljakkala, Inkula, Leponiemi. Tauluun 248
Henrik Kukkasniemi s. 14.12.1885 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 05.01.1886 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Svante Aatu Kukkasniemi s. 22.02.1887 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Iivari Kukkasniemi s. 17.06.1889 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Hilja Vilhelmiina Kukkasniemi s. 20.11.1891 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Arvid Edvard Kukkasniemi s. 16.03.1895 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Tyyne Maria Kukkasniemi s. 30.03.1896 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Johanna Kukkasniemi s. 24.12.1898 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 247
IX Juha Juhanpoika Kukkasniemi e. Vähä-Kiviranta, (Taulusta 246, isä Juha Kukkasniemi) Juha oli puusepän opissa Tampereella. Puuseppä ja kauppias Iso-Röyhiössä., s. 05.04.1880 Teisko, Kuoranta.

Puoliso: Vihitty 18.12.1899 Ikaalinen Amanda Taavetintytär Kukkasniemi o.s. Holma s. 27.10.1879 Ikaalinen, Juhtimäki, Erä-Holma.
Vanhemmat: Taavetti Esaiaanpoika Holma, s. 31.12.1840 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Honkaniemi ja Ruusa Juhontytär Holma o.s. Bärlin, Räätälin tytär, Holman emäntä., s. 02.06.1849 Ikaalinen, Vahojärvi, Kiviniemi, k. 02.03.1896 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.

Lapset:
Elo Johannes Kukkasniemi s. 02.09.1900 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 02.06.1910 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Saima Heleena Kukkasniemi s. 14.12.1901 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Silja Aurora Kukkasniemi s. 07.09.1903 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Väinö Nikolai Kukkasniemi s. 18.04.1905 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Eino Artturi Kukkasniemi s. 22.06.1909 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 248
IX Erhard Juhanpoika Kukkasniemi, (Taulusta 246, isä Juha Kukkasniemi) s. 08.01.1883 Viljakkala, Inkula, Leponiemi.

Puoliso: Vihitty 21.08.1909 Ikaalinen Emilia Nestorintytär Kukkasniemi o.s. Tuominen s. 06.08.1889 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Ala-Oja.

Lapset:
Aaro Kukkasniemi s. 01.01.1910 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 249
VI Matias (Matti) Matinpoika Heinänen e. Ala-Korpula, (Taulusta 240, isä Matti Ala-Korpula) s. 10.02.1802 Teisko, Pohtola, k. 13.03.1868 Teisko, Pohtola, Ala-Korpula.

Puoliso: Vihitty 15.05.1833 Teisko Anna Heikintytär Heinänen o.s. Ala-Pärri s. 16.12.1798 Teisko, Pohtola, k. 12.12.1867 Teisko, Pohtola, Ala-Korpula.
Vanhemmat: Heikki Yrjönpoika Ala-Pärri, Ala-Pärrin isännän veli, joka asui perheineen tilalla. Heikki kuoli 79-vuotiaana luuvaloon eli kihtiin., s. 14.01.1748 Teisko, Pohtola, k. 16.11.1827 Teisko, Pohtola ja Sofia Jaakontytär Ala-Pärri o.s. Nikkilä, s. 24.04.1764 Teisko, Kovero, k. 10.11.1847 Teisko, Pohtola, Ala-Pärri, Heinänen.

Lapset:
Maria Heinänen s. 04.03.1834 Teisko, Pohtola, Ala-Korpula.
Anna Vilhelmiina Männistö ent. Majaniemi o.s. Heinänen , s. 23.04.1838 Teisko, Pohtola, Ala-Korpula. Tauluun 250
Juho Kustaa Heinänen s. 10.06.1842 Teisko, Pohtola, Ala-Korpula, k. 21.05.1843 Teisko, Pohtola, Ala-Korpula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 250
VII Anna Vilhelmiina Matintytär Männistö ent. Majaniemi o.s. Heinänen, (Taulusta 249, isä Matias Heinänen) s. 23.04.1838 Teisko, Pohtola, Ala-Korpula.

1. puoliso: Vihitty 24.06.1858 Teisko Juho Juhonpoika Majaniemi. (Taulu 628). (Taulu 629) s. 06.12.1832 Teisko, Kuusniemi, Alinen, k. 16.05.1865 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
Vanhemmat: Juho Johanneksenpoika Majaniemi, Kuusniemen Alisen Majaniemen torppari. Juho kuoli 28-vuotiaana isorokkoon., s. 11.01.1805 Teisko, Kuusniemi, Alinen, (kaksonen), k. 14.05.1833 Teisko, Kuusniemi, Alinen ja Helena Matintytär Majaniemi o.s. Vähä-Kahna, s. 20.03.1802 Teisko, Kämmenniemi.

Lapset:
Johannes Mikael Majaniemi s. 23.09.1860 Teisko, Kuusniemi, Alinen, k. 11.11.1860 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
2. puoliso: Vihitty 21.12.1866 Teisko Juho Kustaa Jeremiaanpoika Männistö s. 26.12.1842 Teisko, Savo, Viitapohja.
Vanhemmat: Jeremias Antinpoika Männistö, Viitapohjan Männistön poika ja isäntä., s. 20.05.1815 Teisko, Savo, Viitapohja ja Emma Johanna Benjaminpoika Männistö o.s. Hempura, s. 07.07.1823 Messukylä, Palo.
Lapset:
Kustaa Aleksius Männistö s. 22.06.1869 Teisko, Savo, Viitapohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 251
VI Erkki Matinpoika Majaniemi e. Ala-Korpula, (Taulusta 240, isä Matti Ala-Korpula) s. 03.03.1808 Teisko, Pohtola, k. 24.10.1849 Teisko, Kuusniemi, Alinen.

Puoliso: Vihitty 03.07.1834 Teisko Helena Matintytär Majaniemi o.s. Vähä-Kahna. (Taulu 250) s. 20.03.1802 Teisko, Kämmenniemi.
Vanhemmat: Matteus (Matti) Matinpoika Vähä-Kahna, Vähä--Kahnan isäntä 1787-1820, Matti kuoli 64-vuotiaana vatsakipuun, koliikkiin., s. 09.05.1759 Teisko, Kämmenniemi, k. 24.05.1823 Teisko, Kämmenniemi ja Maria Juhontytär Vähä-Kahna, Maria isännöi Iso-Kahnan taloa 1820-1826, kuoli 60-vuotiaana ruusuun., s. 02.09.1766, k. 11.09.1826 Teisko, Kämmenniemi.

Lapset:
Helena Vilhelmiina Majaniemi s. 11.06.1835 Teisko, Kuusniemi, Alinen, k. 26.01.1882 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
Jooseppi Majaniemi s. 09.08.1837 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
Reetta Liisa Majaniemi Reetta oli heikkomielinen., s. 03.06.1840 Teisko, Kuusniemi, Alinen, k. 12.02.1877 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
Agatha Majaniemi s. 21.10.1842 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
Maria Männistö o.s. Majaniemi , s. 20.09.1844 Teisko, Kuusniemi, Alinen. Tauluun 252
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 252
VII Maria Erkintytär Männistö o.s. Majaniemi, (Taulusta 251, isä Erkki Majaniemi) s. 20.09.1844 Teisko, Kuusniemi, Alinen.

Puoliso: Vihitty 15.01.1867 Teisko Heikki Johanneksenpoika Majaniemi e. Alinen. (Taulu 1103) Kuusniemen Alisen Majaniemen torppari., s. 15.08.1839 Teisko, Kuusniemi.
Vanhemmat: Johannes Johanneksenpoika Alinen, Kuusniemen Alisen isäntä 1853-1860., s. 12.03.1803 Teisko, Kuusniemi, k. 29.11.1867 Teisko, Kuusniemi ja Leena Kallentytär Alinen o.s. Virala, s. 23.04.1803 Pirkkala, Pirkkalan kylä, k. 09.03.1864 Teisko, Kuusniemi.

Lapset:
Maria Josefiina Majaniemi s. 27.02.1868 Teisko, Kuusniemi, Alinen, k. 05.04.1868 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
Olga Miina Majaniemi s. 04.09.1869 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
Jooseppi Mikael Majaniemi s. 05.08.1872 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
Eeva Stina Majaniemi s. 25.02.1875 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
Aina Lydia Majaniemi s. 12.04.1878 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
Hilma Maaria Majaniemi s. 06.06.1881 Teisko, Kuusniemi, Alinen, k. 19.05.1882 Teisko, Kuusniemi, Alinen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 253
IV Pirkko Erkintytär Iso-Kulkkila o.s. Vähä-Kartano, (Taulusta 3, isä Erkki Vähä-Kartano) Piika, Iso-Kulkkilan emäntä, s. 22.03.1745 Teisko, Värmälä, k. 07.04.1813 Teisko, Kulkkila.

Puoliso: Vihitty 01.11.1762 Teisko Mikko Simonpoika Iso-Kulkkila. (Taulu 432) Iso-Kulkkilan isäntä 1770-1789., s. 27.09.1739 Teisko, Kulkkila, k. 24.12.1809 Teisko, Kulkkila.
Vanhemmat: Simo Olavinpoika Iso-Kulkkila, Iso-Kulkkilan isäntä 1736-1769, s. 02.10.1713 Teisko, k. 29.08.1782 Teisko, Kulkkila ja Maria Matintytär Iso Kulkkila o.s. Toijala, s. 28.02.1715 Teisko, Pohtola, k. 04.09.1781 Teisko, Kulkkila.

Lapset:
Matteus Iso-Kulkkila , s. 11.08.1763 Teisko, Kulkkila. Tauluun 254
Maria Iso-Kulkkila s. 21.04.1766 Teisko, Kulkkila, k. 24.08.1766 Teisko, Kulkkila.
Marketta Rekola o.s. Iso-Kulkkila , s. 14.07.1767 Teisko, Kulkkila. Tauluun 261
Valpuri Ylä-Sääksi o.s. Iso-Kulkkila , s. 07.04.1770 Teisko, Kulkkila. Tauluun 262
Maria Iso-Kulkkila , s. 20.05.1772 Teisko, Kulkkila. Tauluun 265
Anna Ala-Viitaniemi o.s. Iso-Kulkkila , s. 22.09.1774 Teisko, Kulkkila. Tauluun 267
Helena Iso-Karju o.s. Iso-Kulkkila , s. 28.06.1778 Teisko, Kulkkila. Tauluun 270
Sofia Mattila o.s. Iso-Kulkkila , s. 23.04.1780 Teisko, Kulkkila. Tauluun 289
Antti Iso-Kulkkila Antti kuoli 9-vuotiaana punatautiin., s. 07.10.1783 Teisko, Kulkkila, k. 09.12.1792 Teisko, Kulkkila.
Jooseppi Iso-Kulkkila Jooseppi kuoli 6-vuotiaana punatautiin., s. 24.12.1785 Teisko, Kulkkila, k. 11.12.1792 Teisko, Kulkkila. Punataudin historiaa

Punataudin kreikankielinen nimi dysenteria, joka tarkoittaa sananmukaisesti suolistohäiriötä, on peräisin Hippokrateen ajalta 400-luvulta eKr. Tämä bakteerin aiheuttama punatauti (ruots. rödsot, saks. Rotlauf, myös Ruhr) on saanut nimensä verensekaisesta ripulista. Tässä yhteydessä on aiheellista muistaa, että myös ameba-alkueläimen aiheuttamaa suolistotautia eli amebadysenteriaa sanotaan usein punataudiksi. Eläimillä esiintyvä punatauti on saanut nimensä virtsassa esiintyvästä verestä, joka johtuu punkkien levittämän Babesia -nimisen alkueläimen aiheuttamasta taudista eli piroplasmoosista.

Bakteerin aiheuttama punatauti on tunnettu jo tuhansien vuosien ajan. Kreikkalainen Herodotos (n. 484– n. 425 eKr.) kertoi, että Persian kuninkaan Kserkseen sotajoukot menettivät vuonna 480 eKr. Salamiin taistelussa 500 000 miestä vatsatauteihin, joista tärkein oli punatauti. Punatauti onkin ollut kautta historian erityisesti sotajoukkojen tauti oloissa, joissa hygienian ylläpitäminen on vaikeaa tai mahdotonta. Usein tauti on päässyt leviämään myös siviiliväestön keskuuteen.

Punatautia oli Suomessa 1750-luvulla satunnaisina epidemioina. Sittemmin punatauti oli Suomessa myös siviiliväestön keskuudessa yleinen kulkutauti 1770-luvulta lähtien melkein sadan vuoden ajan. Suurina epidemioina sitä esiintyi erityisesti sotavuosina tai muuten poikkeuksellisina aikoina. Punatauti aiheutti usein jopa enemmän kuolemantapauksia kuin pelätty isorokko.

Koska taudin epäiltiin johtuvan vatsan kylmettymisestä, antoi Collegium medicum vuonna 1754 kuuluttaa maaherrojen välityksellä kansalle, että ihmisten oli käytettävä punataudin ehkäisemiseksi vatsansa suojana irtonaista, selän puolelta kiinnitettävää nahkaa. Sen tartuntaa lisäävinä seikkoina elonkorjuuaikana ja mätäkuussa pidettiin sitä, jos kuumien päivien jälkeen viilentyneinä iltoina asettui kuumissaan makaamaan kylmälle tai kasteesta kostealle maalle, tai joi kylmää vettä tai hapanta kaljaa. Vielä vuonna 1837 Elias Lönnrot (1802–1884) sanoi, että punatauti "saapi epätasaisesta elämästä tahi muusta huolettomuudesta lämpiminä kesinä ja syyspuolella, warsinki iltawilusta lämpimäin päiwäin perästä, ensimäisen alkunsa ja lewenee siitä pian kulkutaudiksi."

Punataudin tarttuvuus oli tunnettua 1800-luvun alkupuolella. Punataudin leviämistä helpottivat heikosti hoidetut tai puuttuvat käymälät, heikosti suojatut vesilähteet sekä puutteelliset peseytymismahdollisuudet. Myös kärpäset ovat toimineet taudin levittäjinä käymälöistä ja tunkioilta ruokatarpeisiin. Chr. Fr. Paullinus (1643–1712) on kuvannut jo vuonna 1707 kärpästen aiheuttaman punataudin.

Punataudille oli tyypillistä, että epidemiat ilmaantuivat loppukesällä tai syksyllä, usein monena perättäisenä vuonna. Siihen vaikutti mm. se, että punatautia vastaan ei kehittynyt pitkäaikaista immuniteettia. Siitä syystä punatauti oli myös aikuisväestöä rasittava kulkutauti, joka vaikutti väestökehitystä hidastavasti, vähentämällä avioliittoisuutta ja syntyneisyyttä. Kuolleisuus tautiin oli suurinta lapsilla ja vanhuksilla.

Omien tutkimusteni mukaan esim. Hollolassa vuotuinen kuolleisuus punatautiin oli 1700-luvun loppupuolella keskimäärin noin 2 o/oo. Epidemiavuosina lukema oli usein 10–15 o/oo:n tasolla. Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 tautia oli erityisen runsaasti ja kuolleisuus siihen oli lähes 25 o/oo. Taudin runsautta kuvaa mm. se, että vuonna 1852 Hämeenlinnan piirilääkärin toiminta-alueella oli siihen sairastuneita 12 574, joista kuoli 1866 eli 14,8 %.

Vuoden 1852 punatautiepidemian aikana lääkintätoimen pääjohtaja kehotti piirilääkäreitä lähettämään havaintoihin perustuvan täydellisen kuvauksen punataudista ja kaikista sen esiintymiseen liittyvistä seikoista. Hän vetosi siihen, että punatauti oli ensimmäisellä tilalla maamme kulkutautien joukossa, ei ainoastaan tiheiden esiintymisten vuoksi vaan myös aiheuttamiensa tuhojen vuoksi. Pääjohtajan tarkoituksena oli saattaa yhteenveto saamistaan selvityksistä julkisuuteen.

Punataudin vaarallisuus vaihteli ajoittain huomattavasti, luultavasti sittemmin todetuista eri bakteerityypeistä johtuen. 1860-luvulta alkaen punatauti muuttui nopeasti aikaisempaa lievemmäksi ja epidemioitakin oli harvemmin. Vuotuinen kuolleisuus laski selvästi ja se oli enää vain 0,5 o/oo tasolla. Epidemioiden harvenemiseen lienee vaikuttanut asunto- ja käymälähygienian parantuminen. Nälkävuoden 1868 aikana punatautia oli taas liikkeellä tavallista enemmän.

Suomessa Anders Cajander (1814–1856) kirjoitti vuonna 1840 tutkimuksen dysenteriasta ja Fredrik Elifas Hellström (1859–1901) laati vuonna 1900 selvityksen dysenterian esiintymisestä Suomessa vuosina 1883–1897. Viime mainitun mukaan tautia esiintyi useimmin heinäkuusta marraskuuhun kestävällä kaudella ja vuotuinen kuolleisuus vaihteli välillä 82,7–504,6 henkeä 100 000 asukasta kohden eli 0,8–5,0 o/oo.

Hyvinvoinnin lisääntyminen ja hygieenisten olojen paraneminen saivat aikaan sen, että punatauti väheni Euroopasta 1900-luvun puolella, mutta se on edelleen ollut suurta tuhoa aiheuttava kulkutauti trooppisissa ja matalan elintason maissa. Sotien aikana punatautiepidemioita esiintyi kuitenkin myös Euroopassa.

Saksalaisten sotajoukkojen keskuudessa oli ensimmäisessä maailmansodassa vuosina 1914–1918 punatautia yli 150 000 tapausta ja tautiin kuoli yli 8500 sotilasta. Kuolleisuus tautiin oli siis 5,6 %. Samassa sodassa Gallipolin niemimaalla Bosporin salmen Euroopan puoleisella rannikolla (Turkissa) oli 120 000 sairaustapausta, joista valtaosa oli punataudin aiheuttamia. Toisessa maailmansodassa oli muutamalla rintamanosalla noin 31 % sairaalahoitoon joutuneista sotilaista nimenomaan punatautia sairastavia. Punatauti on ollut vitsauksen myös sotavankien keskuudessa ja keskitysleireillä.

Suomessa useat joukko-osastot olivat kansalaissodan-vapaussodan aikana taistelukyvyttömiä punataudin takia. Tautia oli ajoittain runsaasti myös punaisten vankileireillä vuonna 1918. Samoin tauti levisi vuonna 1944 jatkosodan loppuvaiheessa Karjalan kannaksella sotaväen ja siviiliväestön keskuuteen. Silloin tautiin sairastuneita arvioitiin olleen kaikkiaan noin 150 000. Tauti oli onneksi suhteellisen lievää ja siihen kuoli alle sata henkeä.

Punatauti ei ole tuntematon Suomessa tälläkään hetkellä. Tapaukset ovat kuitenkin kaikki ulkomaan matkoilla saatuja. Niitä on ollut vuosittain 150–350 tapausta. Nykyisissä oloissa taudilla ei ole meillä edellytyksiä muodostua epidemiaksi. Lähitartunnat ihmisestä toiseen ovat kuitenkin mahdollisia, ellei hygieniasta pidetä huolta.

Punatauti on edelleen vakava uhka maissa, joissa terveysolojen valvonta ja tekniset menetelmät ovat haavoittuvia. Esimerkkinä siitä on etelä-Venäjällä marraskuussa 2002 puhjennut epidemia, johon sairastui viimeisten tietojen mukaan noin 2000 ihmistä erään meijerilaitoksen tuotantoalueella kontrollijärjestelmien pettämisen vuoksi. Kuolemantapauksista ei ole kerrottu sanomalehdissä. Ne ovat nykyään harvinaisia, jos asianmukaista hoitoa on saatavissa.
Vauva Iso-Kulkkila Lapsi syntyi kuolleena., s. 31.07.1789 Teisko, Kulkkila, k. 31.07.1789 Teisko, Kulkkila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 254
V Matteus Mikonpoika Iso-Kulkkila, (Taulusta 253, isä Mikko Iso-Kulkkila) Iso-Kulkkilan isäntä 1790-1839, jonka jälkeen tilaa hoti perikunta 1840-1851., s. 11.08.1763 Teisko, Kulkkila, k. 11.04.1839 Teisko, Kulkkila.
Tilannevuosi 1932. ISO-KULKKILA, 37 km Ruutanan pysäkiltä, 46 km Tampereelta ja 0,3 km omalta laiturilta. Omistajat Kauno Kulkkila v:sta 1908 ja puolisonsa Vieno (o.s. Pirilä) v:sta 1920. Ollut samalla suvulla niin kauan kuin tunnetaan. 1798 on tila perinnön jaossa jaettu kolmeen osaan, joista 2 myöhemmin yhdistetty Isoksi-Kulkkilaksi. Erotettu 3 torppaa, yht. 50 ha. Pinta-ala 511 ha; siitä puutarhaa 0,3, peltoa 87, viljeltyä laidunta metsämaata 381,7 ja joutomaata 39 ha. Pellot eri suuntiin osittain jyrkästi viettäviä savi-, multa- ja osaksi suomaita; niistä risu- ja laatikkosalaojissa 15 ha. Talouskeskus viljelysten reunassa, Näsijärven rannalla, lähellä Paarlahtea. 2-kerroksinen päärakennus (5 huon.) v:lta 1861, uusittu 1895. 36 lehmän navetta, karjakeittiö ja maitohuone rakennettu tiilistä 1900 sekä niiden yhteydessä 15 sian sikala ja 100 kanan kanala 1916. 8 hevosen talli puusta, uusittu 1929. Puutarhassa 20 omenapuuta ja 100 marjapensasta. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 6,1 ha kesantona (siitä 2 ha puolikesantona), 5,1 ruista, 17,1 kauraa, 2 ohraa, 1 hernettä, 1,15 perunaa. 0,9 rehujuurikasveja, 39,65 heinää, 9 laidunta ja 5 ha vuokrattuna. Kotieläimiä: 7 hevosta, 33 lehmää, 1 sonni, 5 sikaa ja 40 kanaa. Karja LSK- ja siat maatiaisrotua. Maito myydään Etelä-Teiskon osuusmeijeriin sekä viljaa, munia, perunoita ja puutarhantuotteita Tampereelle ja paikkakunnalle. Havumetsiä hoidetaan 1922 tehdyn suunnitelman mukaan. Viemäriä kaivettu metsämaalle 2 km. Myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Teiskon Sähkö Oy:ltä. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, traktori, pärehöylä ja »Vartian» viljankuivauslaite. Karjanhoidon harjoittelutila. Omistaja on metsänhoito- ja koeviljelysyhdistyksen jäsen sekä manttaalikunnan puheenjohtaja. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Puoliso: Vihitty 05.06.1786 Teisko Valpuri Matintytär Iso-Kulkkila o.s. Iso-Kiimajoki. (Taulu 757). (Taulu 69) Valpuri kuoli 88-vutoiaana., s. 13.12.1761 Teisko, Kiimajoki, Vähä-Kiimajoki, (kaksonen), k. 19.01.1850 Teisko, Kulkkila.
Vanhemmat: Matteus (Matti) Yrjönpoika Iso-Kiimajoki e. Vähä-Kiimajoki, Vähä-Kiimajoen isäntä 1776-1789, Iso-Kiimajoen eli Mattilan isäntä 1790-1802, s. 09.09.1733 Teisko, Kiimajoki, k. 24.07.1818 Teisko, Kiimajoki ja Aune Matintytär Iso-Kiimajoki o.s. Kapee, Iso-Kiimajoki eli Mattila. Aune kuoli 63-vuotiaana ankaraan kuumeeseen., s. 24.12.1735 Kuru, Pohjankapee, k. 12.03.1799 Teisko, Kiimajoki.
Kunta Teisko, kylä Kulkkila. Tilan nimi Iso-Kulkkila. Tilannevuosi 1932. Omistajat Kauno Kulkkila v:sta 1908 ja puolisonsa Vieno (o.s. Pirilä) v:sta 1920.

Lapset:
Heikki Iso-Kulkkila s. 05.02.1790 Teisko, Kulkkila.
Iso-Kulkkilan karjan tuotto 1928-1930.
Anna Iso-Kartano o.s. Iso-Kulkkila , s. 23.12.1792 Teisko, Kulkkila. Tauluun 69
Elisabeth Iso-Kovero o.s. Iso-Kulkkila , s. 20.10.1796 Teisko, Kulkkila. Tauluun 255
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 255
VI Elisabeth Matintytär Iso-Kovero o.s. Iso-Kulkkila, (Taulusta 254, isä Matteus Iso-Kulkkila) Elisabeth isännöi leskenä Iso-Koveron tilaa 1832., s. 20.10.1796 Teisko, Kulkkila, k. 05.06.1849 Teisko, Kovero.

1. puoliso: Vihitty 29.06.1813 Teisko Juho Erkinpoika Iso-Kovero e. Mäkkylä Iso-Koveron isäntä 1829-1831. Juho kuoli 36-vuotiaana hivutustautiin eli yleensä se tarkoitti keuhkotautia., s. 20.10.1794 Ylöjärvi, Mäkkylä, k. 07.04.1831 Teisko, Kovero.
Vanhemmat: Erkki Juhonpoika Iso-Kovero e. Mäkkylä, Erkki asui Harjun Mäkkylässä mennessään naimisiin, missä oli renkinä. Ylöjärven Mäkkylän rusthollin isäntä, Iso-Koveron isäntä 1807-1828, s. 17.04.1765, k. 31.08.1829 Teisko, Kovero ja Saara Jaakontytär Iso-Kovero ent. Mäkkylä o.s. Perttula, s. 21.01.1770 Pirkkala, Nuoliala, k. 29.04.1846 Teisko, Kovero.

Lapset:
Juho Kustaa Iso-Kovero s. 16.11.1814 Teisko, Kovero.
Herman Iso-Kovero ent. Alanen e. Iso-Kovero , s. 07.10.1816 Teisko, Kovero. Tauluun 256
Anna Katariina Iso-Kovero s. 04.02.1819 Teisko, Kovero.
Erkki Iso-Kovero s. 28.01.1822 Teisko, Kovero.
Heikki Iso-Kovero s. 17.01.1827 Teisko, Kovero.
Johannes Niemi e. Iso-Kovero , s. 20.03.1830 Teisko, Kovero. Tauluun 260
2. puoliso: Vihitty 27.04.1832 Teisko Elias Juhonpoika Iso-Kovero e. Heikkilä Heikkilän rusthollin poika, Iso-Koveron puusniekka ja isäntä 1833-1843., s. 11.11.1806 Kangasala, Tursola, Tavela.
Vanhemmat: Juho Heikinpoika Heikkilä, Heikkilän rusthollin isäntä., s. 20.07.1770 Kangasala, Tursola, Tavela, k. 26.04.1809 Kangasala, Tursola, Tavela ja Beata Juhontytär Heikkilä, s. 20.04.1785.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 256
VII Herman Juhonpoika Iso-Kovero ent. Alanen e. Iso-Kovero, (Taulusta 255, äiti Elisabeth Iso-Kovero) Uskalin Alasen vävy ja isäntä 1844-1851, seuraavan omistajan aikana tilaa hoiti lampuoti. Iso-Koveron isäntä 1853-1860., s. 07.10.1816 Teisko, Kovero, k. 07.09.1870 Teisko, Kovero.
Tilannevuosi 1932. ISO-KOVERO, 31 km Ruutanan pysäkiltä, 40 km Tampereelta ja 3 km Teiskolan laiturilta. Omistaja v:sta 1890 Tilda Kovero, jonka suvulla ollut v:sta 1806, jolloin Erik Juhonp. (s. 1765, k. 1829) Ylöjärveltä muutti sinne ratsutilalliseksi. Seuraava isäntä oli Juho Eerikinp. (s.1794, k. 1831); sitten Herman (s.1816, k. 1870); tämän tytär Tilda on nykyinen omistaja. Ennen vuotta 1806 kuulunut Gripenberg suvulle. Erotettu 5 lohkotilaa (4 ent. torppaa), yht. 152 ha. Pinta-ala 436,88 ha; siitä puutarhaa 1,2, peltoa 79,53, luonnonniittyä 15,15, viljeltyä laidunta 8, metsämaata 323,3 ja joutomaata 9,7 ha. Pellot eri suuntiin osaksi jyrkästikin viettäviä savi-, multa- ja osaksi suomaita. Talouskeskus niiden reunassa, Kalattoman järven ja Koveron joen rannalla, Vehoniemen kirkkotien varrella. Osittain 2-kerroksinen päärakennus (8 huon.) puusta v:lta 1884, uusittu 1908. 54 lehmän navetta tehty kivestä 1899, uusittu 1927 ja 17 hevosen talli puusta 1919. 100 kanan kanala samoin puusta v:lta 1927. Karjasuojissa vesijohto (tuulimoottori). Puutarhassa 42 hedelmäpuuta ja 65 marjapensasta. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 6,9 ha kesantona, 7,1 ruista, 0,9 vehnää, 22,75 kauraa, 5,5 ohraa, 2,5 vihantarehua, 1,8 hernettä, 2,25 perunaa, 0,25 pellavaa, 2,3 rehujuurikasveja ja 27,28 ha heinää. Kotieläimiä: 11 hevosta, 54 lehmää, 1 sonni, 5 sikaa, 10 lammasta ja 35 kanaa. Karja LSK- ja lampaat kainuulaista rotua. Maitoa myydään osuusmeijeriin sekä viljaa, perunoita, vihanneksia ja puutarhantuotteita paikkakunnalle. Hoidettu havumetsä, josta myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Voimakoneena höyrykone. Kotitarvemylly, raamisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan» viljankuivauslaite. Karjanhoidon harjoittelutila. Omistaja on metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Lähde: Suomen maatilat, II osa

1. puoliso: Vihitty 22.12.1840 Teisko Maria Matiaksentyttär Iso-Kovero o.s. Alanen. (Taulu 552). (Taulu 553). (Taulu 23) Maria kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin., s. 28.02.1824 Teisko, Uskali, k. 21.08.1857 Teisko, Kovero.
Vanhemmat: Matias Erkinpoika Alanen, Uskalin Alasen isäntä 1809-1843, s. 27.07.1792 Teisko, Uskali ja Maria Matintytär Alanen o.s. Vähä-Kahna, s. 29.11.1798 Teisko, Kämmenniemi.

Lapset:
Maria Olga Iso-Kovero o.s. Alanen s. 08.03.1841 Teisko, Uskali.
Hilma Karoliina Iso-Kovero o.s. Alanen s. 24.12.1842 Teisko, Uskali.
Hilma Mariana Toijala o.s. Iso-Kovero , s. 08.10.1846 Teisko, Uskali, Alanen. Tauluun 257
Eveliina Karoliina Iso-Kovero o.s. Alanen s. 27.12.1848 Teisko, Uskali.
Eeva Kristiina Iso-Frantsi ent. Iso-Kovero o.s. Alanen , s. 05.04.1851 Teisko, Uskali. Tauluun 258
Kalle Samuel Iso-Kovero s. 20.05.1853 Teisko, Kovero.
Erkki Ludvig Iso-Kovero s. 14.11.1855 Teisko, Kovero, k. 30.04.1856 Teisko, Kovero.
2. puoliso: Vihitty 13.04.1858 Ylöjärvi Anna Stina Aatamintytär Iso-Kovero o.s. Mikkola s. 27.02.1825 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 16.12.1889 Teisko, Kovero.
Vanhemmat: Aatami Erkinpoika Mikkola e. Sisto, Mikkolan vävy ja isäntä 1826-1858, kirkkoväärti., s. 21.12.1798 Ylöjärvi, Runsas ja Helena Antintytär Mikkola, Mikkolan tytär ja emäntä., s. 21.11.1797 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Lapset:
Lydia Iso-Kovero Lydia kuoli 7-vuotiaana keuhkotautiin., s. 17.01.1859 Teisko, Kovero, k. 14.11.1866 Teisko, Kovero.
Anna Katariina Iso-Kovero s. 04.04.1863 Teisko, Kovero, k. 03.11.1864 Teisko, Kovero.
Matilda Karoliina Iso-Kovero , s. 01.01.1865 Teisko, Kovero. Tauluun 259
Juho Erkki Iso-Kovero s. 20.09.1868 Teisko, Kovero.
Hanna Sofia Iso-Kovero s. 29.01.1871 Teisko, Kovero.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 257
VIII Hilma Mariana Hermannintytär Toijala o.s. Iso-Kovero, (Taulusta 256, isä Herman Iso-Kovero ent. Alanen) Hilma kuoli 31-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 08.10.1846 Teisko, Uskali, Alanen, k. 02.04.1878 Teisko, Padustaipale.

Puoliso: Vihitty 09.10.1873 Teisko Heikki Joosepinpoika Toijala. (Taulu 22). (Taulu 23). (Taulu 37) Toijalan isäntä., s. 19.06.1845 Teisko, Padustaipale, (kaksonen).
Vanhemmat: Jooseppi Fredrikinpoika Toijala, Toijalan isäntä 1837-1860, Juuse eli vielä vuonna 1892., s. 03.12.1814 Teisko, Padustaipale ja Anna Kristiina Heikintytär Toijala o.s. Iso-Kartano, s. 15.07.1816 Teisko, Värmälä, k. 20.05.1885 Teisko, Padustaipale.

Lapset:
Erkki Joonas Toijala s. 29.03.1874 Teisko, Padustaipale, k. 25.05.1875 Teisko, Padustaipale.
Kalle Herman Toijala s. 22.04.1876 Teisko, Padustaipale, k. 15.12.1876 Teisko, Padustaipale.
Hanna Sofia Toijala s. 15.03.1878 Teisko, Padustaipale, k. 04.07.1878 Teisko, Padustaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 258
VIII Eeva Kristiina Hermannintytär Iso-Frantsi ent. Iso-Kovero o.s. Alanen, (Taulusta 256, isä Herman Iso-Kovero ent. Alanen) s. 05.04.1851 Teisko, Uskali.

Puoliso: Vihitty 04.04.1878 Teisko Frans Kustaa Kustaanpoika Iso-Frantsi. (Taulu 516). (Taulu 517) s. 14.05.1853 Teisko, Tuhria.
Vanhemmat: Kustaa Matiaksenpoika Iso-Frantsi e. Iso-Kuoranta, Iso-Frantsin vävy ja isäntä 1851-1860, s. 21.02.1819 Teisko, Kuoranta, k. 30.06.1868 Teisko, Tuhria ja Anna Kristiina Heikintytär Iso-Frantsi o.s. Paksula, s. 02.01.1828 Teisko, Terälahti, k. 06.01.1888 Teisko, Tuhria.

Lapset:
Kalle Iso-Frantsi s. 11.02.1879 Teisko, Tuhria.
Tilda Iso-Frantsi s. 24.09.1880 Teisko, Tuhria.
Väinö Iso-Frantsi s. 09.02.1883 Teisko, Tuhria.
Vilho Iso-Frantsi s. 20.09.1885 Teisko, Tuhria.
Katri Iso-Frantsi s. 01.12.1889 Teisko, Tuhria.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 259
VIII Matilda Karoliina Hermannintytär Iso-Kovero, (Taulusta 256, isä Herman Iso-Kovero ent. Alanen) s. 01.01.1865 Teisko, Kovero.
Kunta Teisko, kylä Kovero. Tian nimi Iso-Kovero. Tilannevuosi 1932. Omistaja v:sta 1890 Tilda Kovero, jonka suvulla ollut v:sta 1806, jolloin Erik Juhonp. (s. 1765, k. 1829) Ylöjärveltä muutti sinne ratsutilalliseksi. Seuraava isäntä oli Juho Eerikinp. (s.1794, k. 1831); sitten Herman (s.1816, k. 1870); tämän tytär Tilda on nykyinen omistaja.

Puoliso: Vihitty 18.10.1891 Ylöjärvi Juha Kustaa Juusenpoika Iso-Kovero e. Ylinen. (Taulu 1104) Iso-Koveron vävy ja isäntä., s. 09.08.1862 Teisko, Kuusniemi.
Vanhemmat: Juuse Johanneksenpoika Ylinen e. Alinen, Kuusniemen Alisen isäntä., s. 12.05.1834 Teisko, Kuusniemi ja Maaria Josefiina Mikontytär Ylinen o.s. Iso-Taulaniemi, s. 26.11.1840 Teisko, Padustaipale, k. Teisko, Kuusniemi.

Lapset:
Anna Katri Matilda Iso-Kovero s. 26.04.1892 Teisko, Kovero.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 260
VII Johannes Juhonpoika Niemi e. Iso-Kovero, (Taulusta 255, äiti Elisabeth Iso-Kovero) Niemen rusthollin isäntä 1857-1885. Johannes kuoli 55-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 20.03.1830 Teisko, Kovero, k. 30.05.1885 Ylöjärvi, Harjuntausta.

Puoliso: Vihitty 02.04.1857 Ylöjärvi Tilda Kaisa Kallentytär Niemi o.s. Mäkkylä Tilda isännöi Niemen rusthollia 1856-1857. Tilda jäi perheestä ainoana henkiin, kun kaikki 9 lasta kuolivat nuorena. Niemen rusthollin omisti tämän jälkeen kauppaneuvos Antti Ahlström-vainajan perilliset., s. 07.01.1831 Ylöjärvi, k. 13.10.1907 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Vanhemmat: Kalle Kallenpoika Mäkkylä, Mäkkylän isäntä 1815-1846., s. 05.01.1795 Ylöjärvi, k. 01.07.1851 Ylöjärvi ja Eeva Kaisa Juhontytär Mäkkylä o.s. Ylinen, s. 14.05.1795 Ylöjärvi, Runsas, k. 16.01.1837 Ylöjärvi.

Lapset:
Juho Eevertti Niemi Juho kuoli 8-vuotiaana kuumeeseen., s. 09.12.1859 Ylöjärvi, Harjuntausta, (kaksonen), k. 15.12.1867 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Kalle Johannes Niemi s. 09.12.1859 Ylöjärvi, Harjuntausta, (kaksonen), k. 09.12.1859 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Kalle Eerik Niemi Kalle kuoli 2-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 30.05.1862 Ylöjärvi, Harjuntausta, k. 30.09.1864 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Kalle Anton Niemi Kalle kuoli 3-vuotiaana kurkunpään tuberkuloosiin., s. 25.08.1864 Ylöjärvi, Harjuntausta, k. 26.07.1868 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Pauli Nikolai Niemi Pauli kuoli 2-vuotiaana polttotautiin., s. 20.12.1868 Ylöjärvi, Harjuntausta, k. 13.05.1871 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Pauli Eerik Niemi Pauli kuoli alle vuoden ikäisenä hivutustautiin, mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 24.01.1872 Ylöjärvi, Harjuntausta, k. 20.01.1873 Ylöjärvi, Harjuntausta.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 261
V Marketta Mikontytär Rekola o.s. Iso-Kulkkila, (Taulusta 253, isä Mikko Iso-Kulkkila) s. 14.07.1767 Teisko, Kulkkila, k. 27.05.1825 Teisko, Kulkkila.

Puoliso: Matti Yrjönpoika Rekola Torppari, s. 21.08.1765 Teisko, Kulkkila.
Vanhemmat: Yrjö Mullberg, Eläkkeelle laskettu sotilas, s. 1719 Teisko, Kulkkila, k. 15.09.1793 Teisko, Kulkkila ja Maria Yrjöntytär Mullberg, Sotilaan vaimo, s. 1744 Teisko, Kulkkila.

Lapset:
Jooseppi Rekola s. 22.05.1793 Teisko, Kulkkila.
Henrik Rekola s. 16.08.1795 Teisko, Kulkkila.
Marketta Rekola s. 07.03.1798 Teisko, Kulkkila, k. 07.07.1811 Teisko, Kulkkila.
Mikko Rekola s. 02.10.1800 Teisko, Kulkkila, k. laskettu 02.03.1801 Teisko, Kulkkila.
Matias Rekola s. 30.01.1802 Teisko, Kulkkila.
Juho Kustaa Rekola s. 05.12.1804 Teisko, Kulkkila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 262
V Valpuri Mikontytär Ylä-Sääksi o.s. Iso-Kulkkila, (Taulusta 253, isä Mikko Iso-Kulkkila) s. 07.04.1770 Teisko, Kulkkila, k. 30.03.1856 Teisko, Sääksniemi.

Puoliso: Vihitty 24.06.1792 Teisko Erkki Erkinpoika Ylä-Sääksi Ylä-Sääksin isäntä 1782-1821, lutamies. Erkki kuoli 67-vuotiaana ''slaagiin''., s. 09.05.1763 Teisko, Sääksniemi, k. 01.01.1831 Teisko, Sääksniemi.
Vanhemmat: Erkki Erkinpoika Ylä-Sääksi e. Sääksi, Teiskon Ylä-Sääksin isäntä 1758-1781, lautamies, kirkon kuudennusmies. Erkki kuoli 62-vuotiaana keuhkotautiin., s. 09.03.1731 Teisko, Sääksniemi, k. 22.12.1793 Teisko, Sääksniemi ja Marketta Juhontytär Ylä-Sääksi o.s. Ragge, Marketta oli Teiskon Mustaniemen piika naimisiin mennessään, hän kuoli 73-vuotiaana punatautiin Sääksniemen vanhana emäntänä., s. 10.04.1735 Teisko, Pöllölä (sotilastorppa), k. 01.04.1809 Teisko, Sääksniemi.

Lapset:
Josepus (Juuse) Ylä-Sääksi , s. 21.03.1794 Teisko, Sääksniemi. Tauluun 263
Anna Ylä-Sääksi s. 24.09.1796 Teisko, Sääksniemi.
Helena Ylä-Sääksi s. 19.09.1799 Teisko, Sääksniemi.
Erikus Ylä-Sääksi s. 23.11.1801 Teisko, Sääksniemi.
Matti Ylä-Sääksi s. 07.02.1804 Teisko, Kulkkila.
Juuse Ylä-Sääksi s. 20.06.1810 Teisko, Kulkkila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 263
VI Josepus (Juuse) Erkinpoika Ylä-Sääksi, (Taulusta 262, äiti Valpuri Ylä-Sääksi) Ylä-Sääksin isäntä 1822-1841, s. 21.03.1794 Teisko, Sääksniemi.

Puoliso: Vihitty 20.06.1820 Teisko Heta Juhontytär Ylä-Sääksi o.s. Yli-Nalli. (Taulu 359) s. 05.03.1803 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Yli-Nalli e. Niemi, Yli-Nallin vävy ja isäntä -1823. Juho kuoli 52-vuotiaana keuhkotautiin., s. 02.04.1771 Teisko, Kaitalahti, k. 01.02.1824 Teisko, Kiimajoki ja Margareetta Yrjöntytär Isotalo o.s. Yli-Nalli, Margareetta Yli-Nalli muuttaa Teiskosta 25.1.1829 Oriveden Hörtsänän Isotalon kartanoon ja muutti vuonna 1846 takaisin Teiskoon., s. 17.05.1777 Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Maija Stina Ylä-Sääksi s. 12.05.1821 Teisko, Sääksniemi.
Helena Ylä-Sääksi s. 02.03.1823 Teisko, Sääksniemi.
Anna Reetta Ylä-Kauppila o.s. Ylä-Sääksi , s. 29.09.1825 Teisko, Sääksniemi. Tauluun 264
Maria Kristiina Ylä-Sääksi s. 16.03.1828 Teisko, Sääksniemi.
Vilhelmiina Ylä-Sääksi s. 11.06.1831 Teisko, Sääksniemi.
Erkki Ylä-Sääksi s. 13.05.1836 Teisko, Sääksniemi.
Vilhelmiina Ylä-Sääksi s. 21.01.1841 Teisko, Sääksniemi.
Juho Heikki Ylä-Sääksi s. 14.06.1842 Teisko, Sääksniemi, k. 01.04.1843 Teisko, Sääksniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 264
VII Anna Reetta Juusentytär Ylä-Kauppila o.s. Ylä-Sääksi, (Taulusta 263, isä Josepus Ylä-Sääksi) s. 29.09.1825 Teisko, Sääksniemi.

Puoliso: Vihitty 28.02.1845 Teisko Juho Kustaa Juhonpoika Ylä-Kauppila e. Utukka Ylä-Kauppilan isäntä 1847-1850, Saarlahden Lintuniemen itsellinen 1851-1853, Sääksniemen Ylä-Sääksin renki 1853-1854, Tuhrian Yli-Frantsin renki 1854, Asuntilan Ylisen talon Lahdenpohjan torpan renki 1854-1855, Pohtolan Pänkälän renki 1855-1856. Juho muutti perheineen Teiskosta 19.5.1856 Tampereelle., s. 22.04.1819 Messukylä, Palo.
Vanhemmat: Juho Tuomaanpoika Ylä-Kauppila ent. Klemola ent. Utukka e. Tuomaala, Messukylän Palon kylän Utukan isäntä 1819-1822, jonka jälkeen Utukan tila liitettiin Palon kylän Hempuran tilaan. Pälkäneen Äimälän kylän Klemolan tilan isäntä 1823-1827, jonka jälkeen perhe muutti Pälkäneeltä 14.6.1828 takaisin Messukylään ja seuraavana vuonna Teiskoon. Teiskon Jutilan kylän Ylä-Kauppilan isäntä 1830-1846., s. 03.12.1793 Messukylä, Leinola, k. 05.06.1866 Teisko, Jutila ja Maria Elisabet Matintytär Ylä-Kauppila ent. Klemola ent. Utukka o.s. Peukunen, s. 28.06.1797 Messukylä, Sorila, k. 01.01.1868 Teisko, Jutila.

Lapset:
Erika Ylä-Kauppila s. 25.02.1846 Teisko, Jutila.
Kustaa Alban Ylä-Kauppila s. 03.08.1849 Teisko, Jutila.
Maria Eveliina s. 01.07.1853 Teisko, Sääksniemi, Ylä-sääksi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 265
V Maria Mikontytär Iso-Kulkkila, (Taulusta 253, isä Mikko Iso-Kulkkila) s. 20.05.1772 Teisko, Kulkkila, k. 04.12.1856 Teisko, Kulkkila.

Lapset:
Maria (äpärä) Jokiniemi ent. Yli-Frantsi o.s. Iso-Kulkkila , s. 27.01.1793 Teisko, Kulkkila. Tauluun 266
1. puoliso: Vihitty 22.06.1794 Teisko Heikki Matinpoika Iso-Kulkkila e. Flinck Sotilas, Kulkkilan vävy, s. 1767 Messukylä, k. 19.10.1810 Teisko, Kulkkila.
Lapset:
Matteus Iso-Kulkkila s. 19.09.1796 Teisko, Kulkkila.
Anna Iso-Kulkkila s. 25.08.1799 Teisko, Kulkkila.
Elisabeth Iso-Kulkkila s. 22.01.1803 Teisko, Kulkkila.
Johannes Iso-Kulkkila s. 23.12.1806 Teisko, Kulkkila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 266
VI Maria (äpärä) Annantytär (Heikintytär) Jokiniemi ent. Yli-Frantsi o.s. Iso-Kulkkila, (Taulusta 265, äiti Maria Iso-Kulkkila) Maria äidin puoliso Heikki Matinpoika otti nimilleen aviottoman Maria-lapsen., s. 27.01.1793 Teisko, Kulkkila.

Puoliso: Vihitty 29.10.1812 Teisko Matti Pertunpoika Jokiniemi ent. Yli-Frantsi e. Iso-Frantsi. (Taulu 1152) Yli-Frantsin isäntä 1819-1833, Iso-Frantsin Jokiniemen torpan isäntä., s. 01.02.1788 Teisko, Tuhria, k. 06.07.1840 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Vanhemmat: Bartholomeus (Perttu) Matinpoika Iso-Frantsi, Iso-Frantsin isäntä 1770-1796., s. 28.07.1746 Teisko, Tuhria ja Sofia Heikintytär Iso-Frantsi o.s. Sorri, s. 12.08.1752 Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Juho Yli-Frantsi s. 20.05.1814 Teisko, Iso-Kulkkila, Vastamäki.
Leena Yli-Frantsi s. 19.02.1816 Teisko, Iso-Kulkkila, Vastamäki.
Lisbet Karoliina Yli-Frantsi s. 26.03.1817 Teisko, Iso-Kulkkila, Vastamäki.
Heikki Kustaa Yli-Frantsi s. 05.01.1819 Teisko, Tuhria.
Anna Yli-Frantsi s. 01.08.1821 Teisko, Tuhria.
Loviisa Yli-Frantsi s. 15.09.1825 Teisko, Tuhria.
Reetta Stina Yli-Frantsi s. 24.02.1829 Teisko, Tuhria.
Vilhelmiina Jokiniemi s. 30.07.1833 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 267
V Anna Mikontytär Ala-Viitaniemi o.s. Iso-Kulkkila, (Taulusta 253, isä Mikko Iso-Kulkkila) s. 22.09.1774 Teisko, Kulkkila.

Puoliso: Vihitty 24.06.1795 Teisko Antti Juhonpoika Ala-Viitaniemi. (Taulu 596) Ala-Viitaniemen isäntä., s. 18.11.1772 Teisko, Savo.
Vanhemmat: Juho Pekanpoika Ala-Viitaniemi e. Viitaniemi, Ala-Viitaniemen isäntä 1760 -, s. 19.05.1738 Teisko, Savo, k. 08.06.1809 Teisko, Savo ja Sofia Juhontytär Viitaniemi o.s. Lörpys, s. 13.12.1744 Harju, Kyöstilä, k. 01.02.1821 Teisko, Savo.

Lapset:
Jooseppi Ala-Viitaniemi , s. 27.04.1796 Teisko, Savo. Tauluun 268
Heikki Ala-Viitaniemi s. 10.01.1800 Teisko, Savo.
Helena Yli-Pärri o.s. Ala-Viitaniemi , s. 13.03.1803 Teisko, Savo. Tauluun 269
Maria Ala-Viitaniemi s. 10.01.1806 Teisko, Savo.
Elisabeth Ala-Viitaniemi s. 25.09.1812 Teisko, Savo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 268
VI Jooseppi Antintytär Ala-Viitaniemi, (Taulusta 267, isä Antti Ala-Viitaniemi) s. 27.04.1796 Teisko, Savo.

Puoliso: Vihitty 09.07.1824 Teisko Maria Elisabet Pekantytär Ala-Viitaniemi o.s. Yli-Pärri. (Taulu 1065) s. 16.04.1800 Teisko, Pohtola.
Vanhemmat: Pekka Eskonpoika Yli-Pärri, Yli-Pärrin isäntä 1798-1834, s. 28.06.1772 Teisko, Pohtola, k. 18.04.1844 Teisko, Pohtola ja Sofia Matintytär Yli-Pärri, Yli-Pärrin miniä ja emäntä. Sofia kuoli 80-vuotiaana veriysköksiin., s. 06.10.1765 Messukylä, k. 09.01.1846 Teisko, Pohtola.

Lapset:
Kustaa Fredrik Ala-Viitaniemi s. 08.09.1824 Teisko, Savo.
Jooseppi Ala-Viitaniemi s. 27.01.1826 Teisko, Savo, k. 27.02.1826 Teisko, Savo.
Leena Karoliina Ala-Viitaniemi Leena kuoli 2-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 26.03.1827 Teisko, Savo, k. 14.11.1829 Teisko, Savo.
Kustaa Vilhelm Ala-Viitaniemi Kustta murskaantui onnettomuudessa kuoliaaksi 3-vuoden ikäisenä., s. 23.05.1830 Teisko, Savo, k. 09.11.1833 Teisko, Savo.
Maria Kristiina Ala-Viitaniemi s. 20.10.1833 Teisko, Savo.
Jooseppi Ala-Viitaniemi s. 13.04.1836 Teisko, Savo.
Jeremias Ala-Viitaniemi s. 18.09.1838 Teisko, Savo.
Herman Ala-Viitaniemi s. 22.03.1841 Teisko, Savo.
Anna Kristiina Ala-Viitaniemi s. 04.03.1845 Teisko, Savo, k. 23.12.1845 Teisko, Savo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 269
VI Helena Antintytär Yli-Pärri o.s. Ala-Viitaniemi, (Taulusta 267, isä Antti Ala-Viitaniemi) s. 13.03.1803 Teisko, Savo, k. 04.05.1868 Teisko, Pohtola.

Puoliso: Vihitty 02.10.1825 Teisko Matteus (Matti) Pekanpoika Yli-Pärri. (Taulu 1065). (Taulu 66) Yli-Pärrin isäntä 1835-1855. Matti kuoli 53-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.09.1805 Teisko, Pohtola, k. 02.08.1859 Teisko, Pohtola.
Vanhemmat: Pekka Eskonpoika Yli-Pärri, Yli-Pärrin isäntä 1798-1834, s. 28.06.1772 Teisko, Pohtola, k. 18.04.1844 Teisko, Pohtola ja Sofia Matintytär Yli-Pärri, Yli-Pärrin miniä ja emäntä. Sofia kuoli 80-vuotiaana veriysköksiin., s. 06.10.1765 Messukylä, k. 09.01.1846 Teisko, Pohtola.

Lapset:
Kustaa Vilhelm Yli-Pärri s. 09.08.1826 Teisko, Pohtola.
Leena Yli-Pärri s. 24.03.1834 Teisko, Pohtola, k. 10.11.1855 Teisko, Pohtola.
Maria Liisa Yli-Pärri , s. 25.06.1837 Teisko, Pohtola. Tauluun 66
Matti Yli-Pärri s. 06.01.1841 Teisko, Pohtola.
Anna Yli-Pärri s. 17.07.1844 Teisko, Pohtola.
Vilhelmiina Yli-Pärri Vilhelmiina kuoli 5-vuotiaana keuhkotautiin., s. 30.10.1846 Teisko, Pohtola, k. 16.04.1852 Teisko, Pohtola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 270
V Helena Mikontytär Iso-Karju o.s. Iso-Kulkkila, (Taulusta 253, isä Mikko Iso-Kulkkila) s. 28.06.1778 Teisko, Kulkkila.

Puoliso: Kristian Matinpoika Iso-Karju. (Taulu 1202) s. 06.01.1776 Kuru, Karjula, k. 25.04.1855 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Matti Ristonpoika Iso-Karju, Iso-Karjun isäntä 1775-1809., s. 03.05.1743 Kuru, Karjula, Alanen Iso-Karju, k. 01.05.1810 Kuru, Karjula ja Katariina Maria (Kaisa) Juhontytär Iso-Karju o.s. Ylinen, Kaisa oli Teiskon Asuntilan piika naimisiin mennessään., s. 31.08.1745 Teisko, Asuntila, k. 29.12.1799 Kuru, Karjula.

Lapset:
Juho Kustaa Iso-Karju , s. 20.12.1799 Kuru, Karjula. Tauluun 271
Maria Liisa Haapanen o.s. Iso-Karju , s. 12.03.1802 Kuru, Karjula. Tauluun 277
Matti Iso-Karju Matti muutti vuonna 1824 Turkuun., s. 09.04.1804 Kuru, Karjula.
Josef Iso-Karju Josef kuoli 29-vuotiaana ankaraan kuumeeseen., s. 01.10.1807 Kuru, Karjula, k. 18.04.1837 Kuru, Karjula.
Anna Iso-Karju s. 1811 Kuru, Karjula, k. 1814 Kuru, Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 271
VI Juho Kustaa Kristianinpoika Iso-Karju, (Taulusta 270, isä Kristian Iso-Karju) Iso-Karjun isäntä., s. 20.12.1799 Kuru, Karjula, k. 02.02.1885 Kuru, Karjula.
Iso-Karjulan hyvin hoidettu rakennusryhmä ja tilan peltoja 1910-luvun alkupuolella. Talon asukkaat ovat kokoontuneet etualalle yhteiskuvaan.

1. puoliso: Vihitty 24.06.1824 Ruovesi Leena Matintytär Iso-Karju o.s. Tokonen. (Taulu 916). (Taulu 917) Leena muutti Ruovedelta 30.11.1824 Kurun Karjulan kylän Iso-Karjuun. Leena kuoli 29-vuotiaana lapsivuoteeseen., s. 23.04.1802 Ruovesi, Murole, k. 20.04.1831 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Tokonen, Tokosen isäntä 1786-1815, Matti kuoli 50-vuotiaana keuhkotautiin., s. 06.10.1764 Ruovesi, Murole, k. 18.01.1815 Ruovesi, Murole ja Sofia Juhontytär Alen o.s. Tokonen, s. 09.09.1767 Orivesi, k. 26.09.1852 Ruovesi, Murole.

Lapset:
Herman Iso-Karju s. 06.07.1825 Kuru, Karjula, k. 09.01.1828 Kuru, Karjula.
Jooseppi Iso-Karju Jooseppi vahingoittui tapaturmasta kuolettavasti 7-vuotiaana., s. 28.12.1827 Kuru, Karjula, k. 17.11.1835 Kuru, Karjula.
Kalle Kustaa Iso-Karju Kalle kuoli 5 kuukautisena kovaan yskään., s. 13.01.1831 Kuru, Karjula, k. 22.06.1831 Kuru, Karjula.
2. puoliso: Anna Kristiina Aatamintytär Iso-Karju Anna muutti Vesilahdesta vuonna 1838 Kurun Karjulan Iso-Karjuun emännäksi., s. 09.11.1806 Vesilahti, k. 18.07.1889 Kuru, Karjula.
Lapset:
Severiina Karoliina Iso-Karju , s. 31.03.1833 Kuru, Karjula. Tauluun 272
Kalle Iso-Karju Poikamies, setämies. Kalle kuoli 60-vuotiaana rintatautiin., s. 12.08.1835 Kuru, Karjula, k. 06.06.1896 Kuru, Karjula.
Hilma Vilhelmiina (Miina) Iso-Karju , s. 12.09.1838 Kuru, Karjula. Tauluun 273
Matilda Iso-Karju s. 04.09.1840 Kuru, Karjula.
Juho Kustaa Iso-Karju Juho kuoli vauvana kovaan yskään., s. 22.02.1843 Kuru, Karjula, (kaksonen), k. 10.03.1844 Kuru, Karjula.
Viktor Iso-Karju Viktor kuoli vauvana kovaan yskään., s. 22.02.1843 Kuru, Karjula, k. 16.04.1843 Kuru, Karjula.
Mariana Iso-Karju , s. 04.05.1845 Kuru, Karjula. Tauluun 276
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 272
VII Severiina Karoliina Juhontytär Iso-Karju, (Taulusta 271, isä Juho Iso-Karju) Severiina kuoli 28-vuotiaana synnytykseen., s. 31.03.1833 Kuru, Karjula, k. 09.04.1861 Kuru, Karjula.

Lapset:
Olga Maria (äpärä) Iso-Karju s. 23.03.1861 Kuru, Karjula, k. 02.05.1861 Kuru, Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 273
VII Hilma Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Iso-Karju, (Taulusta 271, isä Juho Iso-Karju) s. 12.09.1838 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 25.03.1857 Kuru Fabian Eliaanpoika Iso-Karju e. Hällfors. (Taulu 1049) Räätälin poika, Iso-Karjun vävy ja isäntä., s. 13.10.1834 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Vanhemmat: Elias Antinpoika Hällfors e. Ala-Toikko, Vaakaniemen Ala-Toikon poika, pitäjän räätäli, Petäjälammin Ikosen tilan Pohjan torpan isäntä., s. 13.04.1804 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.11.1882 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja ja Elisabeth Antintytär Hällfors o.s. Ikonen, s. 20.09.1807 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Matilda Iso-Karju Matilda kuoli 20-vuotiaana rintatautiin., s. 19.11.1858 Kuru, Karjula, k. 19.01.1879 Kuru, Karjula.
Vilhelmiina Vanhakylä o.s. Iso-Karju , s. 23.09.1860 Kuru, Karjula. Tauluun 274
Kustaa Iso-Karju , s. 16.03.1862 Kuru, Karjula. Tauluun 275
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 274
VIII Vilhelmiina Fabianintytär Vanhakylä o.s. Iso-Karju, (Taulusta 273, isä Fabian Iso-Karju) s. 23.09.1860 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 08.10.1885 Kuru Hemmi Juhonpoika Vanhakylä s. 19.05.1865 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Kustaa Juhonpoika Vanhakylä e. Tallila, Vanhakylän isäntä. juho kuoli 67-vuotiaana keuhkotulehdukseen., s. 31.01.1833 Virrat, Vaskivesi, k. 13.11.1900 Kuru, Olkitaipale ja Heta Kaapontytär Vanhakylä o.s. Kauppila, Vanhakylän emäntä., s. 14.04.1838 Virrat, Vaskivesi, k. 10.05.1902 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Lauri Johannes Vanhakylä s. 05.08.1886 Kuru, Olkitaipale.
Anton Verner Vanhakylä s. 20.06.1888 Kuru, Olkitaipale.
Ida Vanhakylä s. 18.09.1890 Kuru, Olkitaipale, k. 02.10.1898 Kuru, Olkitaipale.
Hemmi Arviiti Vanhakylä s. 21.08.1892 Kuru, Olkitaipale.
Eero Vapiaani Vanhakylä Eero kuoli 73-vuotiaana sydänlihasrappeumaan., s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale, k. 1.12.1967 Kuru, Olkitaipale.
Lempi Maria Vanhakylä s. 28.12.1896 Kuru, Olkitaipale.
Viljo Valdemar Vanhakylä s. 22.11.1899 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 275
VIII Kustaa Fabianinpoika Iso-Karju, (Taulusta 273, isä Fabian Iso-Karju) s. 16.03.1862 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 06.10.1890 Kuru Ida Juhontytär Iso-Karju o.s. Vanhakylä s. 29.08.1870 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Kustaa Juhonpoika Vanhakylä e. Tallila, Vanhakylän isäntä. juho kuoli 67-vuotiaana keuhkotulehdukseen., s. 31.01.1833 Virrat, Vaskivesi, k. 13.11.1900 Kuru, Olkitaipale ja Heta Kaapontytär Vanhakylä o.s. Kauppila, Vanhakylän emäntä., s. 14.04.1838 Virrat, Vaskivesi, k. 10.05.1902 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Uuno Kustaa Iso-Karju s. 03.01.1892 Kuru, Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 276
VII Mariana Juhontytär Iso-Karju, (Taulusta 271, isä Juho Iso-Karju) s. 04.05.1845 Kuru, Karjula, k. 13.03.1870 Kuru, Karjula.

Lapset:
Hilma Maria (äpärä) Iso-Karju s. 18.11.1865 Kuru, Karjula, k. 13.06.1866 Kuru, Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 277
VI Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju, (Taulusta 270, isä Kristian Iso-Karju) Maria kuoli 61-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Maria Liisa Iso-Karjun syntymämerkintä Kurun rippikirjassa vuodelta 1802.

Puoliso: Vihitty 25.06.1824 Kuru Matti Yrjönpoika Haapanen. (Taulu 1376) s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Haapanen e. Taipale, Taipaleen poika, Taipaleen Haapasen torpan isäntä., s. 22.04.1767 Kuru, Olkitaipale, k. 23.02.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Helena (Leena) Antintytär Haapanen o.s. Tienari, Tienarin tytär, Taipaleen piika, Haapasen torpan emäntä, s. 07.05.1774 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Johannes Haapanen , s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 278
Anna Haapanen , s. 01.11.1829 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 281
Kalle Kustaa Haapanen s. 04.02.1833 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Kalle Haapasen äidin Marian nimi on merkitty Kurun kuolleiden luetteloon vuonna 1861 oikein, nimen ollessa välillä Maija.
Eenokki Haapanen s. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.04.1860 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Matti Haapanen s. 28.05.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Selma Maria Yläkoski o.s. Haapanen , s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 283
Vilhelmiina Haapanen s. 05.06.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 278
VII Johannes Matinpoika Haapanen, (Taulusta 277, isä Matti Haapanen) Taipaleen torpan Haapasen isäntä., s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

1. puoliso: Vihitty 17.06.1850 Kuru Helena (Leena) Juhontytär Haapanen o.s. Taipale. (Taulu 1130). (Taulu 1146) Kurun Olkitaipaleen Taipaleen tytär, Taipaleen Haapasen torpan emäntä., s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 2/1866 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Taipale, Taipaleen isäntä, vanha vaari (merkintä rippirjassa), Juho kuoli 60-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo, Talollisen rouva, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Kalle Haapanen s. 25.06.1851 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Maria Haapanen Maria muutti Kurusta 3.11.1871 Teiskoon., s. 06.12.1852 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Juho Haapanen s. 08.09.1855 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 23.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vilhelmiina Nieminen o.s. Haapanen , s. 02.09.1859 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 279
Leena Haapanen s. 25.10.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.11.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Manu Haapanen , s. 08.04.1864 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 280
2. puoliso: Vihitty 22.01.1867 Teisko Karoliina (Liina) Johanneksentytär Haapanen o.s. Yli-Rantala. (Taulu 639). (Taulu 640). (Taulu 182) Karoliina muutti Teiskon Yli-Rantalasta piikana 6.1.1867 Kurun Olkitaipaleen Taipaleen Haapasen torppaan emännäksi., s. 11.03.1832 Teisko, Kahanpää, k. 11.12.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Johannes Mikonpoika Yli-Rantala e. Liljeroos, Yli-Rantalan isäntä 1817-1857, s. 25.11.1794 Teisko, Pohtola (sotilastorppa), k. 08.10.1870 Teisko, Kahanpää ja Anna Stina Eliaantytär Yli-Rantala o.s. Penko, s. 21.09.1804 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, Koivisto, k. 21.02.1880 Teisko, Kahanpää.
Lapset:
Anna Tilta Lehtinen o.s. Haapanen , s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 182
Johanna Mariana Haapanen s. 24.12.1870 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 279
VIII Vilhelmiina Johanneksentytär Nieminen o.s. Haapanen, (Taulusta 278, isä Johannes Haapanen) s. 02.09.1859 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 26.07.1884 Kuru Hermanni Mooseksenpoika Nieminen e. Kastari Niemisen perhe muutti Kurusta 1890 Ikaalisiin., s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Mooses Juhonpoika Kastari e. Pirttiniemi, Ylä-Toikon ja Kastarin lampuoti 1854- = maanvuokraaja, Kastarin Isäntä 1848-, Juho Kastari s. 16.4.1813 myi Kastarin tilan Kurun Keihäslahden Pirttiniemen Moosekselle. Mooses on Kastarin kantaisä, jonka juuret johtavat nykypäivään saakka., s. 24.07.1811 Kuru, Keihäslahti, k. 14.04.1864 Kuru, Olkitaipale ja Reetta Sofia Heikintytär Kastari o.s. Junkkari, s. 25.06.1814 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 12.12.1881 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Hulda Nieminen s. 03.06.1885 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 280
VIII Manu Johanneksenpoika Haapanen, (Taulusta 278, isä Johannes Haapanen) Itsellinen, s. 08.04.1864 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 19.08.1898 Kuru Eliina Mooseksentytär Haapanen o.s. Latvajärvi s. 22.01.1876 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Vanhemmat: Mooses Antinpoika Latvajärvi, Mooses oli Keihäsjärven Saarijärven Latvajärven kruununtorpan renki naimisiin mennessään. Latvajärven uudistalon isäntä., s. 02.03.1837 Ruovesi ja Emilia Taavetintytär Latvajärvi o.s. Vuorijärvi, s. 04.05.1844 Ruovesi, Haukkamaa.

Lapset:
Iita Maria Haapanen s. 24.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 281
VII Anna Matintytär Haapanen, (Taulusta 277, isä Matti Haapanen) s. 01.11.1829 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 30.06.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Anna äidin nimi vihittyjen luettelossa vuodelta 1824 on muuttunut Maria Liisasta Maija Liisaksi.

Puoliso: Vihitty 23.06.1850 Kuru Aapeli Juhonpoika Huhtilato. (Taulu 1354) Ylä-Toikon Huhtiladon torppari., s. 17.05.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 31.03.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Juho Erkinpoika Huhtilato e. Leppälahti, Juho oli Leppälahden poika ja renki naimisiin mennessään., s. 07.02.1794 Kuru, Vaakaniemi, Toikko ja Helena (Leena) Matintytär Huhtilato o.s. Taipale, Helena oli Ylä-Toikon piika naimisiin mennessään., s. 31.01.1805 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Aukusti Leveelahti e. Luhtilato , s. 30.10.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 282
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 282
VIII Aukusti Aukustinpoika Leveelahti e. Luhtilato, (Taulusta 281, isä Aapeli Huhtilato) s. 30.10.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Puoliso: Vihitty 08.06.1888 Kuru Maria Matintytär Leveelahti o.s. Tanhuamäki. (Taulu 1379) s. 27.10.1869 Kuru, Riihikoski.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Lapset:
Kalle Leveelahti s. 05.04.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Jaakko Leveelahti s. 24.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Aukusti Leveelahti s. 09.12.1894 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lauri Leveelahti s. 11.07.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Eero Leveelahti s. 27.05.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Anna Leveelahti s. 21.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 01.09.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Reino Leveelahti s. 04.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 283
VII Selma Maria Matintytär Yläkoski o.s. Haapanen, (Taulusta 277, isä Matti Haapanen) Selma kuoli 48-vuotiaana katarriin (tulehdukseen)., s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1889 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 16.07.1859 Kuru, Mylläri (pappila) Juuse Mikonpoika Yläkoski e. Eromäki. (Taulu 1370). (Taulu 1372) Juuse muutti vuonna 1869 Olkitaipaleen Eromäestä Ristaniemen Yläkosken torppariksi. Juuse kuoli 68-vuotiaana halvaukseen., s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1901 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Mikael Matiaksenpoika Eromäki e. Taipale, Taipaleen poika, Taipaleen Eromäen mäkitupalainen. Mikael oli sairaalloinen., s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Heta Matintytär Eromäki o.s. Myllymäki, heta kuoli 63-vuotiaana ''hivutustautiin'' eli yleensä keuhkotauti., s. 12.07.1801 Viljakkala, Karhe, k. 20.01.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Kurun Ristaniemen Yläkoski nykyisine rajoineen.

Lapset:
Vilhelmiina (Miina) Yläkoski o.s. Eromäki Miina kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.11.1860 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 24.07.1884 Kuru, Ristaniemi.
Jooseppi Manu Yläkoski e. Eromäki Jooseppi kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 22.12.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 02.06.1886 Kuru, Ristaniemi.
Alexandra (Sandra) Yläkoski o.s. Eromäki , s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 284
Kalle Koskinen e. Yläkoski Kauppapalvelija Kalle Koskinen muutti Kurusta 12.4.1901 Kangasalle., s. 26.08.1868 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
Mariana (Manta) Yläkoski , s. 26.12.1870 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 288
Olga Maria Yläkoski s. 22.09.1874 Kuru, Ristaniemi, k. 26.07.1891 Kuru, Ristaniemi.
Johanna Yläkoski Kansakoulunopettajatar Johanna Yläkoski muutti Kurusta 9.8.1904 Orimattilaan., s. 10.03.1877 Kuru, Ristaniemi.
Helena Yläkoski Helena kuoli 2-vuotiaana isorokkoon., s. 20.07.1879 Kuru, Ristaniemi, k. 25.07.1881 Kuru, Ristaniemi.
Vauva Yläkoski Vauva syntyi kuolleena., s. 1882 Kuru, Ristaniemi, k. 1882 Kuru, Ristaniemi.
Viktor Yläkoski s. 06.08.1883 Kuru, Ristaniemi, k. 08.12.1883 Kuru, Ristaniemi.
Juha Yläkoski s. 13.10.1884 Kuru, Ristaniemi, k. 14.10.1884 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 284
VIII Alexandra (Sandra) Juusentytär Yläkoski o.s. Eromäki, (Taulusta 283, äiti Selma Yläkoski) Sandra kuoli 41-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.01.1907 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 23.06.1889 Kuru Matti Antinpoika Yläkoski ent. Mäkinen e. Vehkakoski. (Taulu 1290). (Taulu 1363) Ristaniemen Yläkosken isäntä, s. 07.10.1859 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
Vanhemmat: Antti Heikinpoika Vehkakoski, Hainarin Vehkakosken torpan poika ja isäntä, Antti kuoli 47-vuotiaana pistokseen., s. 04.10.1817 Kuru, Hainari, k. 12.04.1865 Kuru, Hainari ja Ulla Juhontytär Mattila ent. Vehkakoski o.s. Pitkälä, Ulla oli piikana Hainarin Vehkakoskella mennessään naimisiin Vehkakosken pojan kanssa ja Ullasta tuli Vehkakosken emäntä. Ulla muutti Kurusta 13.11.1871 Ruoveden Muroleen Tokosen talon Mattilan tölliin mennen kahden päivän päästä muutosta naimisiin. Tuleva appiukko Hermanni Mattila kuoli hieman ennen häitä. Mattilan töllin emäntä., s. 15.08.1832 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 28.12.1908 Ruovesi, Murole, Tokonen.

Lapset:
Elsa Maria Yläkoski s. 11.02.1890 Kuru, Ristaniemi, k. 22.05.1890 Kuru, Ristaniemi.
Kaarlo Yläkoski s. 04.06.1891 Kuru, Ristaniemi, k. 09.02.1892 Kuru, Ristaniemi.
Lempi Josefiina Yläkoski s. 28.11.1892 Kuru, Ristaniemi, k. 15.03.1955 Kuru, Olkitaipale.
Lempi Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.
Juho Edvartti Yläkoski , s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 285
Kalle Augusti Yläkoski s. 03.01.1897 Kuru, Ristaniemi.
Eeva Johanna Männistö o.s. Yläkoski , s. 24.12.1898 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 286
Arvo Eerikki Yläkoski s. 20.12.1900 Kuru, Ristaniemi.
Paavo Jaakoppi Yläkoski s. 07.02.1903 Kuru, Ristaniemi.
Martti Yläkoski , s. 15.12.1904 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 287
Matias Yläkoski s. 28.12.1906 Kuru, Ristaniemi, k. 05.06.1907 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 285
IX Juho Edvartti Yläkoski, (Taulusta 284, isä Matti Yläkoski ent. Mäkinen) s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi.
Ristaniemen kylässä sijaitsevan Yläkosken talon pihapiiriä 1920-luvun puolivälissä. Pihamaalla poseeraavat Juho ja Hilda Yläkoski ja heidän pieni Arvo-poikansa.

Puoliso: Vihitty 26.10.1922 Kuru Hilda Antintytär Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi. (Taulu 97). (Taulu 169) s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.
Juho ja Hilda Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Arvo Johannes Yläkoski s. 18.02.1924 Kuru, Ristaniemi, k. 03.08.2002 Kuru.
Arvo ja Irja Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.
Anni Johanna Tienari o.s. Yläkoski Viitalan emäntä, s. 10.04.1933 Kuru, Olkitaipale.
Veikko Mäkinen kihlattunsa Anni Tienarin kanssa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 286
IX Eeva Johanna Männistö o.s. Yläkoski, (Taulusta 284, isä Matti Yläkoski ent. Mäkinen) s. 24.12.1898 Kuru, Ristaniemi.
Männistön tila ilmakuvana.

Puoliso: Eero Wilhelm Männistö e. Alakoski. (Taulu 1607) Kurun Ristaniemen Yläkosken torpan Männistön mäkitupalainen. Männistön mäkituvasta ei ole Kurun rippikirjoissa vielä 1910-luvulla mitään merkintää., s. 15.05.1896 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

Alakosken torppa ei ollut jokivarressa sijaitsevan Alakoski- nimisen tilan,
eikä Tienarin tilan mailla. Torppa sijaitsi Sikkiläntien ja Lamminperäntien
haarassa. Torppa oli Lamminperän mailla.

Vuonna 1921 on suoritettu toimitus nr:o 10830, jossa on osa Lamminperän talon
maista käyty läpi. Samalla on karttaan piirretty myös torpan pihapiiri ja
nimetty paikka nimikkeellä "Alakosken torppa".

Myös eräissä kartoissa, kuten Kurun pitäjäkartassa 1928 ja Suomen
taloudellisessa kartassa 1931 torppa on merkittynä, uudemmissa kartoissa tosin
ilman "torppa"- mainintaa. Vieläpä vuoden 1964 peruskartassa näkyy rippeitä
viimeisistä Alakosken rakennuksista. Tämä on myös paikallisesta lähteestä
varmennettu.

Mikäli tarvitset joskus Männistöä ja Yläkoskea koskevia tietoja, on niitä
minulla nyt olemassa, kuten lohkomispöytäkirjoja ym.

Terveisin:

Joni V. K. Packalen
.
Vanhemmat: Johannes Antinpoika Alakoski, s. 02.07.1847 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Aleksiina Juhontytär Alakoski o.s. Myllymäki, Aleksandra oli Olkitaipaleen Tienarin piika naimisiin mennessään, Alakosken torpan emäntä., s. 28.11.1868 Kuru, Juhtimäki, Nisula.
Laitan mukaan myös kuvan Männistön tilan alkuperäisistä rakennuksista. Kuva on otettu "Lamminlammin lahdelta 1934-35". Käytännössä kuvauspaikkana on ollut Lamminperän talon pelto järven takana. Joni V. K. Packalen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 287
IX Martti Yläkoski, (Taulusta 284, isä Matti Yläkoski ent. Mäkinen) s. 15.12.1904 Kuru, Ristaniemi, k. 09.04.1967 Kuru, Ristaniemi.
Ristaniemen kylässä Ylä-Kosken tilaa asunut Juho Yläkoski esittelemässä talon hevosta 1940-luvun lopulla. Taustalla näkyy pyöräänsä nojaava Martti Yläkoski.

Puoliso: Vihitty 23.06.1944 Kuru Helvi Kyllikki Yläkoski o.s. Vastamäki. (Taulu 1284) s. 16.10.1917 Kuru, Poikelus, k. 04.06.1984 Kuru, Olkitaipale, Kotimäki.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Vastamäki, s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, (kaksonen), k. 7-11-1938 Kuru, Poikelus ja Iita Maria Kallentytär Vastamäki o.s. Pallineva, s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.04.1953.
Helvi ja martti Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 288
VIII Mariana (Manta) Juusentytär Yläkoski, (Taulusta 283, äiti Selma Yläkoski) s. 26.12.1870 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 27.12.1899 Kuru Matti Manunpoika Uljas. (Taulu 1269) s. 24.11.1872 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Manu Matinpoika Uljas, Kruununtorppa Uljaan isäntä., s. 29.10.1839 Parkano, Kihniö ja Selma Teemuntytär Uljas o.s. Vuotari, s. 21.12.1846 Kuru, Aurejärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 289
V Sofia Mikontytär Mattila o.s. Iso-Kulkkila, (Taulusta 253, isä Mikko Iso-Kulkkila) Sofia oli Teiskon iso-Kulkkilan tytär ja naimisiin mennessään oli kotonaan piikana. Teiskon Kahanpään kylän Leppälahden tilan emäntä., s. 23.04.1780 Teisko, Kulkkila, k. 01.06.1854 Teisko, Leppälahti, Karvanen.

Puoliso: Vihitty 25.10.1801 Teisko Matias (Matti) Matinpoika Mattila. (Taulu 893). (Taulu 32) s. 17.10.1780 Teisko, Leppälahti, Karvanen, k. 09.12.1840 Teisko, Leppälahti, Karvanen.
Vanhemmat: Matti Jaakonpoika Mattila e. Karvanen, Leppälahden Mattilan isäntä 1788-1811, Matti kuoli 65-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 24.02.1754 Teisko, Leppälahti, k. 07.12.1819 Teisko, Leppälahti, Karvanen ja Anna Matintytär Mattila o.s. Paksula, Anna kuoli 57-vuotiaana keltatautiin, syynä erilaiset maksan ja sappiteiden sairaudet. Anna kuoli 57-vuotiaana keltatautiin., s. 07.09.1752 Teisko, Saarlahti, k. 06.05.1810 Teisko, Leppälahti, Karvanen.

Lapset:
Helena Mattila s. 29.09.1802 Teisko, Leppälahti, Karvanen.
Matias Mattila , s. 03.01.1805 Teisko, Leppälahti, Karvanen. Tauluun 290
Maria Kristiina Mattila s. 06.11.1807 Teisko, Leppälahti, Karvanen.
Maria Stina Anttila o.s. Mattila , s. 06.11.1807 Teisko, Leppälahti, Karvanen. Tauluun 293
Juho Paksula e. Mattila , s. 18.04.1810 Teisko, Leppälahti, Karvanen. Tauluun 296
Juuse Junkkari e. Mattila , s. 07.03.1814 Teisko, Leppälahti, Karvanen. Tauluun 297
Reetta Sofia Mattila s. 04.02.1819 Teisko, Leppälahti, Karvanen.
Kalle Hermanni Mattila s. 16.12.1821 Teisko, Leppälahti, Karvanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 290
VI Matias Matinpoika Mattila, (Taulusta 289, isä Matias Mattila) s. 03.01.1805 Teisko, Leppälahti, Karvanen.

Puoliso: Vihitty 18.06.1834 Kuru Ulla Matintytär Mattila o.s. Leppälahti s. 07.04.1812 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
Vanhemmat: Matti Heikinpoika Leppälahti, Toikon torpan Leppälahden poika ja isäntä 1811-1849, Matti osti kruunun perintönä kulkevan vuokratilan vuonna 1827 itsenäiseksi perintötilaksi, Matti kuoli 67-vuotiaana pistokseen., s. 04.01.1782 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, k. 27.11.1849 Kuru, Vaakaniemi, Toikko ja Liisa Mikontytär Leppälahti o.s. Ristaniemi, Liisa kuoli 74-vuotiaana rintapistokseen esim. keuhkotaudissa., s. 04.12.1778 Kuru, Ristaniemi, k. 24.03.1853 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.

Lapset:
Kalle Herman Mattila s. 12.07.1834 Teisko, Leppälahti, Karvanen.
Maria Yli-Rantala o.s. Mattila , s. 14.04.1838 Teisko, Kahanpää, Leppälahti. Tauluun 291
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 291
VII Maria Matiaksentytär Yli-Rantala o.s. Mattila, (Taulusta 290, isä Matias Mattila) s. 14.04.1838 Teisko, Kahanpää, Leppälahti.

Puoliso: Vihitty 13.07.1858 Teisko Kustaa Aatu Johanneksenpoika Yli-Rantala. (Taulu 639) s. 08.09.1827 Teisko, Kahanpää.
Vanhemmat: Johannes Mikonpoika Yli-Rantala e. Liljeroos, Yli-Rantalan isäntä 1817-1857, s. 25.11.1794 Teisko, Pohtola (sotilastorppa), k. 08.10.1870 Teisko, Kahanpää ja Anna Stina Eliaantytär Yli-Rantala o.s. Penko, s. 21.09.1804 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, Koivisto, k. 21.02.1880 Teisko, Kahanpää.

Lapset:
Maria Adolfiina Runsas-Heikkilä o.s. Yli-Rantala , s. 11.11.1859 Teisko, Kahanpää, Rantala. Tauluun 292
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 292
VIII Maria Adolfiina Kustaantytär Runsas-Heikkilä o.s. Yli-Rantala, (Taulusta 291, isä Kustaa Yli-Rantala) s. 11.11.1859 Teisko, Kahanpää, Rantala.

Puoliso: Vihitty 19.07.1881 Teisko Juho Samuel Taavetinpoika Runsas-Heikkilä e. Heikkilä. (Taulu 1129) s. 21.04.1853 Teisko, Kahanpää, Runsas.
Vanhemmat: Taavetti Matinpoika Heikkilä e. Nikki, Karhen kylän Nikin talon poika, Viljakkalan Harhalan kylän Alasen renki, seppämestari, torppari. Taavetti muutti 1845 Teiskoon Runsaan Heikkilän vävyksi ja isännäksi., s. 22.03.1821 Viljakkala, Karhe, k. 11.06.1868 Teisko, Kahanpää, Runsas ja Vilhelmiina Matiaksentytär Heikkilä o.s. Pikku-Tahlo, s. 05.09.1823 Teisko, Pohjankylä, k. 02.07.1890 Teisko, Kahanpää, Runsas-Heikkilä.

Lapset:
Samuel Rudolf Runsas-Heikkilä s. 14.07.1882 Teisko, Kahanpää.
Kaarle Hjalmar Runsas-Heikkilä s. 18.12.1883 Teisko, Kahanpää.
Juha Arvid Runsas-Heikkilä s. 01.01.1886 Teisko, Kahanpää.
Ida maaria Runsas-Heikkilä s. 05.11.1887 Teisko, Kahanpää.
Emma Josefiina Runsas-Heikkilä s. 19.12.1889 Teisko, Kahanpää.
Kustaa Emil Runsas-Heikkilä s. 28.01.1892 Teisko, Kahanpää.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 293
VI Maria Stina Matintytär Anttila o.s. Mattila, (Taulusta 289, isä Matias Mattila) Maria isännöi Kuljun tilaa 1838-1843., s. 06.11.1807 Teisko, Leppälahti, Karvanen, k. 20.02.1876 Teisko, Pohjankylä, Kulju.

1. puoliso: Vihitty 29.06.1828 Teisko Juho Antinpoika Anttila e. Kulju. (Taulu 642). (Taulu 643) Kuljun isäntä 1829-1837. Juho hukkui 32-vuotiaana., s. 28.09.1804 Teisko, Pohjankylä, k. 01.07.1837 Teisko, Pohjankylä.
Vanhemmat: Antti Juhonpoika Kulju, Kuljun eli Vikelän isäntä 1795-1828. Antti kuoli 58-vuotiaana turvotustautiin., s. 13.01.1770 Teisko, Pohjankylä, k. 26.05.1828 Teisko, Pohjankylä ja Margareetta Yrjöntytär Kulju o.s. Perttula, Margareetta kuoli 49-vuotiaana luuvaloon eli kihtiin., s. 12.03.1778 Teisko, Kämmenniemi, k. 07.03.1827 Teisko, Pohjankylä.

Lapset:
Edla Karoliina Anttila s. 23.03.1829 Teisko, Pohjankylä, Kulju, k. 20.06.1830 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
Maija Stina Anttila s. 15.01.1831 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
Antti Kustaa Mikkola e. Anttila , s. 12.01.1833 Teisko, Pohjankylä, Kulju. Tauluun 294
Agatha Karoliina Anttila s. 28.10.1835 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
Herman Anttila s. 09.10.1837 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
2. puoliso: Vihitty 04.11.1838 Teisko Jooseppi Matiaksenpoika Anttila e. Pikku-Tahlo. (Taulu 1127). (Taulu 1128) Kuljun puusniekka ja isäntä 1844-1860., s. 19.05.1816 Teisko, Pohjankylä.
Vanhemmat: Matias Joosepintytär Pikku-Tahlo, Pikku-Tahlon isäntä 1810-1828, lautamies. Matias kuoli 49-vuotiaana pistokseen., s. 07.09.1779 Teisko, Pohjankylä, k. 23.05.1829 Teisko, Pohjankylä ja Eeva Yrjöntytär Pikku-Tahlo o.s. Viinikka, Eeva isännöi Pikku-Tahloa miehensä kuoleman jälkeen 1829-1841., s. 10.04.1788 Ylöjärvi, Pohjankylä.
Lapset:
Vilhelmiina Anttila s. 30.04.1840 Teisko, Pohjankylä, Kulju, k. 11.05.1840 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
Emilia Josefiina Yli-Tahlo o.s. Anttila , s. 28.02.1842 Teisko, Pohjankylä, Kulju. Tauluun 295
Vilhelmiina Gunilla Anttila s. 20.01.1844 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
Kalle Anttila Kalle kuoli alle vuoden ikäisenä punatautiin., s. 20.01.1846 Teisko, Pohjankylä, Kulju, k. 13.12.1846 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
Johanna Kustava Anttila s. 30.11.1847 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
Jooseppi Samuel Anttila s. 20.08.1852 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 294
VII Antti Kustaa Juhonpoika Mikkola e. Anttila, (Taulusta 293, äiti Maria Anttila) Anttilan isäntä, vuodesta 1868 Anttilan Mikkolan torpan isäntä., s. 12.01.1833 Teisko, Pohjankylä, Kulju.

Puoliso: Vihitty 05.02.1860 Teisko Agatha Kustaantytär Mikkola ent. Anttila o.s. Rikala. (Taulu 475). (Taulu 653) s. 09.03.1840 Teisko, Leppälahti.
Vanhemmat: Kustaa Heikinpoika Rikala, Rikalan isäntä 1835-1848. Kustaa kuoli 35-vuotiaana tuskalliseen kivitautiin., s. 02.05.1813 Teisko, Leppälahti, k. 08.06.1848 Teisko, Leppälahti ja Saara Heikintytär Järvenpää ent. Rikala o.s. Yli-Korpula, Saara isännöi Rikalan tilaa 1849, s. 28.10.1815 Teisko, Pohtola, k. 19.01.1881 Teisko, Leppälahti.

Lapset:
Emma Vilhelmiina Anttila Emma kuoli 4-vuotiaana punatautiin., s. 13.12.1861 Teisko, Pohjankylä, Kulju, k. 01.10.1866 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
Tekla Mariana Anttila Tekla kuoli 2-vuotiaana punatautiin., s. 23.09.1864 Teisko, Pohjankylä, Kulju, k. 06.10.1866 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
Juho Antti Mikkola e. Anttila s. 28.07.1867 Teisko, Pohjankylä, Kulju.
Kalle Mikkola s. 24.09.1870 Teisko, Pohjankylä, Kulju, Anttila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 295
VII Emilia Josefiina Joosepintytär Yli-Tahlo o.s. Anttila, (Taulusta 293, äiti Maria Anttila) s. 28.02.1842 Teisko, Pohjankylä, Kulju.

Puoliso: Vihitty 05.08.1872 Teisko Kalle Kustaa Joosepinpoika Yli-Tahlo e. Leponiemi. (Taulu 655). (Taulu 656) Yli-Tahlon isäntä., s. 07.03.1847 Teisko, Leppälahti, k. 21.09.1880 Teisko, Pohjankylä.
Vanhemmat: Jooseppi Juhonpoika Yli-Tahlo ent. Leponiemi e. Moisio, Yli-Tahlon lampuoti ja isäntä 1849-1860, kirkon kuudennusmies., s. 16.10.1813 Teisko, Teiskola, k. 06.05.1872 Teisko, Pohjankylä ja Fredrika Karoliina Jaakontytär Yli-Tahlo, s. 17.03.1803 Teisko, Pohjankylä, k. 31.10.1880 Teisko, Pohjankylä.

Lapset:
Kalle Jooseppi Yli-Tahlo s. 02.02.1874 Teisko, Pohjankylä.
Josefiina Karoliina Yli-Tahlo s. 16.05.1876 Teisko, Pohjankylä.
Vilhelmiina Yli-Tahlo s. 09.11.1877 Teisko, Pohjankylä.
Mariana Yli-Tahlo s. 20.03.1880 Teisko, Pohjankylä, k. 03.11.1883 Teisko, Pohjankylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 296
VI Juho Matinpoika Paksula e. Mattila, (Taulusta 289, isä Matias Mattila) Paksulan talon puusniekka ja isäntä 1835-1846. Juho kuoli 37-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.04.1810 Teisko, Leppälahti, Karvanen, k. 20.03.1848 Teisko, Saarlahti.

Puoliso: Vihitty 16.06.1834 Teisko Helena Juhontytär Paksula o.s. Alanen. (Taulu 27). (Taulu 32). (Taulu 141). (Taulu 234) Helena isännöi Paksulan tilaa 1834. Helena kuoli 60-vuotiaana ''ruumiinmatoon'' eli syöpään., s. 19.01.1786 Teisko, Jutila, k. 11.10.1846 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Alanen, Alasen Jutilan isäntä, Juho kuoli 50-vuotiaana koliikkiin., s. 20.08.1757 Teisko, Jutila, k. 17.04.1808 Teisko, Jutila ja Anna Yrjöntytär Alanen o.s. Pänkälä, Jutilan Alasen emäntä, Anna kuoli 57-vuotiaana kihtiin ja ruusuun., s. 20.07.1753 Teisko, Pohtola, k. 27.05.1811 Teisko, Jutila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 297
VI Juuse Matinpoika Junkkari e. Mattila, (Taulusta 289, isä Matias Mattila) Juuse muutti Teiskosta 16.4.1848 Kurun Ala-Toikon Leppälahden Junkkarin torppaan isännäksi., s. 07.03.1814 Teisko, Leppälahti, Karvanen.

Puoliso: Vihitty 01.08.1848 Teisko Maija Stina Heikintytär Junkkari s. 19.06.1821 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti.
Vanhemmat: Heikki Heikinpoika Junkkari e. Leppälahti, Leppälahden renki, Toikon torpan Leppälahden torpan Junkkarin torppari., s. 29.12.1783 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi, Toikko ja Anna Juhontytär Junkkari o.s. Toikko, Toikon piika, Junkkarin emäntä, s. 21.03.1779 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.05.1854 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti.

Lapset:
Kalle Junkkari , s. 07.09.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti. Tauluun 298
Henrika Mäkinen o.s. Junkkari , s. 20.02.1852 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti. Tauluun 306
Maria Junkkari s. 08.04.1858 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 01.08.1864 Teisko, Terälahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 298
VII Kalle Juusenpoika Junkkari, (Taulusta 297, isä Juuse Junkkari) s. 07.09.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti.

Puoliso: Vihitty 05.07.1877 Kuru, Leppälahti Miina Juhontytär Junkkari o.s. Leppälahti. (Taulu 848) Ala-Toikon Leppälahden tytär, Leppälahden Junkkarin torpan emäntä., s. 25.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.02.1906 Kuru, vaakaniemi, Leppälahti.
Vanhemmat: Juho Kustaa Joelinpoika Leppälahti e. Ala-Toikko, Ala-Toikosta tullut vävy isännäksi Leppälahteen isännäksi vuosiksi 1849-1868., s. 13.06.1817 Kuru, Vaakaniemi, k. 25.05.1878 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Leena Matintytär Leppälahti, Leppälahden tytär ja emäntä, s. 20.11.1817 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, k. 12.05.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Lapset:
Emma Junkkari s. 23.02.1879 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Kalle Junkkari , s. 01.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 299
Elias Junkkari s. 09.04.1883 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Elsa Maria Junkkari s. 21.08.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 14.11.1965 Kuru, Vaakaniemi.
Vaakaniemen Junkkarin hauta Kurun Tammikankaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 299
VIII Kalle Junkkari, (Taulusta 298, isä Kalle Junkkari) Junkkarin isäntä, s. 01.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.03.1971 Kuru, Vaakaniemi. Junkkarin vaari oli tyttären poikansa kanssa hevosella tulossa Junkkarilta Tienarille. Aarialta Jakaman jäälle päästyä hevonen alkoi juosta hyvää ravia, niin että lumitilsat kavioista lensi. Siinä juostessa hevonen vähän häntäänsä ja alkoi takapäästään päästää äännähdyksiä. Junkkarin vaari sanoi pojalle, että '' nyt mennään vasenta pierulaukkaa''.

Kun Junkkarin vaari oli tulossa perunapellolle perunannostoon, niin Suutalan Oskari sanoi:
- Ei perunannosto ole mitään ilman Junkkarin vaaria.
Maria ja Kalle Junkkari. Kuva Kyllikki Savela, Kuru.

Puoliso: Maria Junkkari o.s. Saarijärvi. (Taulu 1316). (Taulu 157) s. 10.02.1890 Kuru, Juhtimäki, k. 12.01.1974 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Matti Manunpoika Saarijärvi, Kruununtorppa Saarijärven isäntä., s. 20.09.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi ja Manta Antintytär Saarijärvi o.s. Hanhisuo, s. 29.03.1860 Ikaalinen, Juhtimäki.
Marian ja Kallen 60-vuotishääpäivä, timanttihäät. Juhlat 26.8.1970

Lapset:
Aili Junkkari , s. 03.04.1911 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 300
Bertta Niemi o.s. Junkkari , s. 21.09.1912 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 301
Anni Mäkinen o.s. Junkkari , s. 09.03.1914 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 302
Saimi Kujansuu o.s. Junkkari , s. 06.12.1915 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 303
Taimi Meeri Elisabeth Salmi o.s. Junkkari , s. 08.01.1921 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 304
Elma Amanda Tienari o.s. Junkkari , s. 04.10.1924 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 157
Kyllikki Tuohimäki o.s. Junkkari , s. 25.09.1928 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 305
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 300
IX Aili Junkkari, (Taulusta 299, isä Kalle Junkkari) s. 03.04.1911 Kuru, Vaakaniemi.
Kurun Vaakaniemen Junkkarin sisarukset 26.9.1962

Puoliso: Olavi Korpela s. 1911.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 301
IX Bertta Niemi o.s. Junkkari, (Taulusta 299, isä Kalle Junkkari) s. 21.09.1912 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Jaakko Niemi s. 29.06.1908 Teisko.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 302
IX Anni Mäkinen o.s. Junkkari, (Taulusta 299, isä Kalle Junkkari) s. 09.03.1914 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Kalle Mäkinen s. 10.10.1895.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 303
IX Saimi Kujansuu o.s. Junkkari, (Taulusta 299, isä Kalle Junkkari) s. 06.12.1915 Kuru, Vaakaniemi. - Otaks napsut? kysyi Ahosen Matti Junkkarin Saimilta, kun haki vesivärivettä eteisestä vanhalla plankkipurkilla.

Puoliso: Elo Kujansuu

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 304
IX Taimi Meeri Elisabeth Salmi o.s. Junkkari, (Taulusta 299, isä Kalle Junkkari) s. 08.01.1921 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Martti Johannes Salmi Junkkarin vävy ja isäntä., s. 20.05.1922 Kuru, k. 08.01.2017 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 305
IX Kyllikki Tuohimäki o.s. Junkkari, (Taulusta 299, isä Kalle Junkkari) s. 25.09.1928 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Matti Tuohimäki

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 306
VII Henrika Juusentytär Mäkinen o.s. Junkkari, (Taulusta 297, isä Juuse Junkkari) s. 20.02.1852 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti.

Puoliso: Vihitty 07.06.