Segebaden

Koti

http://www.kaleviojanen.fi

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII

Tienarin vanhan talon purku, Tienarin historiaa, urheilukilpailuja, Parkkuun seuratalon vihkiäiset, Kuru-laivan onnettomuus 1929.

Paina tästä

Kurun Keihäslahden virkatalon, myöhemmin puustellin - KURU ja KURUII - jälkipolvet.

Paina tästä

Pirkkalan nimismiehen Erik Vainisen jälkipolvet, Polviander ja Antti Toikkonen.

Paina tästä

Tienari-Ojanen sukukirja

Paina tästä

Tienari-Ojanen sukukirja ilman valokuvia - laajempi julkaisu

Paina tästä

Tienari-jälkipolvet

Paina tästä

Segebaden-jälkipolvet.

Paina tästä

Sanden-Schultz-Snellman

Paina tästä

Sursill-jälkipolvia

Paina tästä

Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja, osa a.

Paina tästä

Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja ilman valokuvia - laajempi julkaisu..

Paina tästä

Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja, osa b.

Paina tästä

https://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku

Paina tästä

https://www.kaleviojanen.fi/kurunojasia

Paina tästä

Sukuselvityksen kohde

Segebaden
s. Saksa, Pommer, Stralsund, Krummenhagen ja hänen jälkeläisiään yhteensä 113 taulua

Tulostettu:
29.03.2024
Tekijä:
Kalevi Ojanen
Keskisenkatu 6 A 22
33710 Tampere
amiraali@kaleviojanen.fi

SUKUJUTUT -ohjelma

ATK-palvelu Luhtasaari Oy
Seinäjoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

Taulu 1

I Segebaden Kauppias Latvian Riiassa., s. Saksa, Pommer, Stralsund, Krummenhagen.

Levottomien olojen vuoksi von Segebaden pakeni perheineen v.1628 Riikaan.
Hän elätti perheensä kauppiaana.

Von Segebaden suku Saksassa on hyvin vanhaa. Ruotsalainen sukututkija oikeusneuvos Emil Sundberg kirjassaan Ätten von Segebadens Krönika toteaa suvun olevan eräs Saksan vanhimmista aatelissuvuista, josta löytyy mainintoja jo 900-luvulta. Hän jatkaa, että suku luetaan Saksassa syntyperäisaatelistoon (der eingeborene Adel), jolla on aatelisarvo ilman erikseen annettua aateliskirjaa. Ruotsiin von Segebaden suku on muuttanut kahtena haarana. Toinen vapaaherrallisena sukuna Ruotsin ritarihuoneeseen merkitty on sammunut. Nykyinen Ruotsissa elävä von Segebaden aatelissuvun sukuhaara polveutuu kahdesta 1700-luvulla Ruotsiin muuttaneesta veljeksestä.

.

Von Segebaden suvun ruotsalaisen sukuhaaran vaakuna.

Lapset:

Georg Segebade von Krummenhagen e. Segebaden , s. Saksa, Pommer, Stralsund. Tauluun 2

Mikael Segebade von Krummenhagen e. Segebaden , s. Saksa, Pommer, Stralsund, Krummenhagen. Tauluun 113

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 2

II Georg Segebade von Krummenhagen e. Segebaden, (Taulusta 1, isä Segebaden) Rakennusmestari, luutnantti 1683-, vuodesta 1690 alkaen hänen virkatalonsa oli Kurun puustelli, s. Saksa, Pommer, Stralsund.

George von Segebaden oli ennen sotilasuraansa rakennusmestari ja
armeijan palvelukseen tultuaan hän oli 3 vuotta linnoittamassa Riikaa.
Vuodesta 1683 hän oli Porin rykmentin Ruoveden komppanian luutnantti.
V.1685 hän lahjoitti Kurun kirkkoon suomenkielisen raamatun
Hänen virkatalonaan oli vuodesta 1690 Kurun Keihäslahden talo Kuru.
Samalla paikalla sijaitsee nykyisin Kurun kirkko.
Ruotsi aateloi veljekset 6.3.1684 nimellä Segebade von Krummenhagen.

Aateliskirjassa Segebade von Krummenhagenien vaakuna on kuvattu heraldisesti seuraavalla tavalla. " Uti ett blått fält en silverfärgad stod eller balk på tvären mellan fyra silverfärgade stjärnor försedd med fem tinnar, på skölden en öppen tornerhjälm och däröver en halv hjort med utsträckta framfötter vändade sig till höger, kranssen och lövverket av blå och silver med varandra bemängda färger. " Eli sinisellä pohjalla hopeanvärinen palkki poikittain neljän hopeisen viisisakaraisen tähden välissä. Vaakunan päällä avoin turnajaiskypärä se sen yläpuolella puoli hirveä ojennetuin etujaloin kääntyneenä oikealle. Sininen ja hopeinen lehtiaihe molempia värejä.

Samaan aikaan Georg von Segebadenin kanssa aateloitiin hänen veljensä, Riikan siviilituomioistuimen asessori ja sikäläisen Ruotsi-Suomen kenraalikuvernementin sihteeri (der Staatssekretär) Michael von Segebaden. Veljeksille annetussa aateliskirjassa sanotaan, että "KM (kungliga majestät) haluaa täten palauttaa entiselleen heidän esi-isiensä aatelisarvon ja antaa heille takaisin sen vaakunan ja vaakunakilven, jota heidän saksalaiset esi-isänsä ovat aikoinaan kantaneet, mutta josta he sotien ja muiden koettelemusten vuoksi sittemmin ovat joutuneet luopumaan". Veljesten aateloinnin yhtenä perusteena oli siis aikaisempi aatelisarvo. Ruotsissa nykyään elävän saksalaisperäisen von Segebaden sukuhaaran ja Segebade von Krummenhagen aatelissuvun välinen yhteys on jäänyt tutkijoilta kuitenkin avoimeksi. 1600-luvun alussa Pommeri ja siellä Stralsundin seutu joutuivat 30-vuotisessa sodassa tuhoisan hävityksen kohteeksi. Asukkaat pakenivat ja asumukset tuhottiin, joten täsmällisiä tietoja siltä ajalta on vaikea saada. Sekä Michael että Georg ovat kirjoittaneet nimekseen kuitenkin von Segebaden, kuten oheisista 1600-luvulta olevien asiakirjojen allekirjoituksista otetuista näytteistä ilmenee. Myös aateloinnin yhteydessä merkittiin heidän polveutuvan vanhasta pommerilaisesta von Segebaden suvusta.

.

Nimikirjoitukset

Lapset:

Abigael von Segebade , s. 1668 Latvia, Riika. Tauluun 3

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 3

III Abigael Georgintytär von Segebade, (Taulusta 2, isä Georg Segebade von Krummenhagen) s. 1668 Latvia, Riika, k. 13.03.1758 Teisko, Kuoranta.
Menetettyään miehensä ja poikansa Suuren Pohjansodan melskeissä
Tämä aatelisnainen eli köyhänä ja unohdettuna syrjäisessä Teiskon pitäjän Kuorannassa.
Hänet haudattiin Teiskon vanhaan kirkkoon, joka on nyttemmin purettu.
Kirkkojärven niemellä sijainneen kirkon paikalle on pystytetty graniittinen paasi.
Abigael tuomittiin Ruoveden käräjillä 29-30.3.1722 salavuoteudesta ja
lapsesta luopumisesta kärsimään yhtenä sunnuntaina julkinen kirkkorangaistus, jalkapuu.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Olen viimeaikoina yrittänyt löytää jotain tietoa Abigail von Segebadenin myöhemmistä asuinpaikoista, mutta en ole onnistunut. Viimeisen merkinnän olen löytänyt Asutuksen yleisluettelosta vuodelta 1722 Kurun Keihäslahdesta jossa hän on vielä tyttärensä Evan kanssa. Kuolleeksihan hänet on merkitty Teiskon seurakunnassa 1758, mutta missä on asunut?

Lähde: Marjatta Vallius os. Sarén.

Abigael, Georg Segebade von Krummenhagenin tytär, eräs sukumme esiäiti eli pitkän elämän Suomen historian vaikeimpina aikoina Isonvihan raunioittaessa koko maan. Menetettyään miehensä ja isänsä Suuren Pohjansodan melskeissä, tämä aatelisnainen eli köyhänä ja unohdettuna syrjäisessä Teiskon pitäjän Kuorannassa. Hänen viimeinen leposijansa Teiskon vanhan puretun kirkon sijaintipaikalla, jonne kirkkoon hänet haudattiin 25.3.1758 90-vuotiaana, on nykyisin yhtä syrjäinen ja unohdettu kuin hänen elämänsä loppuvuodet. Ei edes polku johda kauniille Kirkkojärven niemelle, jossa kohoaa graniittinen paasi, kertoen vanhan jo hävineen kirkon sijaintipaikan. Paadessa on teksti Hic stetit templum primum Teiskoense. Salus a Deo nostro est sedente in throne et agno. Täällä sijaitsi Teiskon ensimmäinen kirkko. Kunnia Jumalallemme, joka valtaistuimella istuu ja karitsalle.

1. puoliso: Antti Niilonpoika Halle Esiratsastaja, komppanian majoittaja, Hainarin isäntä 1698-1699, s. Teisko, k. 22.01.1701 Riika. Anders Halle oli esiratsastaja kuninkaan kulkueen edellä.
Porin rykmentin Ruoveden komppanian Furiiri (majoittaja)
Kuningas Kaarla Kustaa XII joukoissa komppania määrättiin marssimaan v.1700 Riikaan.
Komppania kiersi Suomenlahden kävellen.
Anders kuoli Riiassa 22.1.1701 kulkutautiin.
Kaarle XII 1697-1718. Kaarle XII kaatui Norjassa.
Suuri Pohjan sota 1700-1721. Ruotsi soti Venäjää ,Tanskaa ja Puolaa vastaan.
Isovihan aikaan 1710 Suomessa oli n.350 000 asukasta ja sodissa oli kaatunut
n. 40 000 miestä ,armeijasta oli jäljellä enää n.10 000 miestä.

VUOSILUKUJA:

1280 Turun linna rakennetaan

1293 Viipurin linna rakennetaan

1300- Renesanssi kirjallisuudessa Italiassa

1323 Pähkinäsaaren rauha, Novgorod luovuttaa Ruotsille Savon, Jääsken ja Äyräpään

1397 Kalmarin Unioni, pohjoismaiden yhteinen kuningatar Margareeta, Tanskasta

1400-1500 Renesanssi, rakennus- ja kuvaamataiteessa

1448 Kirjapainotaito, Johannes Gutenbergin 1. painotyö valmistui

1464 Novgorodilaisten ryöstöretkiä Äyräpäähän ja Kivennavalle

1492 Kolumbus löysi Amerikan

1495 Novgorodilaisten ryöstöretkiä Uudelle kirkolle ja Jääskeen

1475 Olavinlinna rakennetaan

1478 Novgorod liitetään Moskovaan

1478 Venäläisten kostoretkiä Pohjanmaalle

1489 -”- Juvalle, Jääskeen, Kivennavalle

1495 Pitkä Viha alkaa, Viipurin pamaus

1496 Venäläisten ryöstöretkiä Karjalaan, Savoon, Hämeeseen

1517 Uskonpuhdistus, Martti Lutherin 95 teesiä ilmestyi

1521 Kalmarin Unioni loppuu

1523 Kustaa I Vaasa Ruotsin kuninkaaksi

1543 Tavinsalmen kuninkaankartano perustetaan

1548 Tavinsalmen hallintopitäjä perustetaan

1550 Helsinki perustetaan Kustaa Vaasan määräyksestä

1555-1557 Kustaa Vaasan Venäjän sota, Tavinsalmi autioitui

1561 Viro Ruotsille

1570 25-vuotinen Venäjän sota alkaa

1581 Käkisalmi Ruotsi-Suomelle, Suomi korotetaan suuriruhtinaskunnaksi

1595 Täyssinän rauha, Käkisalmen lääni Venäjälle

1596-1597 Nuijasota, Jaakko Ilkka talonpoikien johtaja

1609-1617 Venäjän sota

1617 Stolbovan rauha, Ruotsin suurvalta-aika alkaa, Käkisalmen lääni ja Inkerinmaa Ruotsille, Kustaa II Aadolf 22 v.

1617-1629 Puolan sota, Riika, Liivinmaa ja Preussin satamat Ruotsille

1630-1648 Saksan sota. Ruotsille Etu-Pommeri, osa Taka-Pommeria, mm.Bremen

1632 Lechvirran taistelu 3.-5.4. Pohjoissavolaista jalkaväkeä 334 miestä majuri Göran Wrangelin komennossa valtasi saaren soutaen sinne

1632 Lytzenin taistelu 6.11. Kustaa II Aadolf kaatuu

1652 Pietari Brahe perustaa Kuopion 1. kerran

1655-1660 I Pohjan sota, Kaarle X Kustaa

1657-1658 Tanskan sota. Ruotsille Skoone, Hallanti, Blekinge ja Bornholm. Norjalta Bohusin ja Trondheimin läänit vuoteen 1660

1674-1679 Kaarle XI:n sotajakso

1696-1697 Katovuodet, suuret kuolonvuodet Suomessa

1700-1721 Suuri pohjan sota, Kaarle XII Ruotsin kuningas

1703 Tsaari Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin

1704-1709 Katovuodet

1709 Pultavan taistelu, tappio Ruotsi-Suomelle

1710 Riika, Pärnu ja Tallinna Venäjälle

1713-1714 Venäjä miehittää Suomen

1713-1721 ”Iso viha” venäläisten miehitysaika Suomessa

1721 Uudenkaupungin rauha, suuri pohjan sota päättyy, raja halkaisee Kirvun kahtia. Venäjälle Viipuri, Karjalan kannnas, Laatokan Karjala, Inkeri,Viro ja Liivinmaa

1741 ”Pikku Viha”, hattujen sota alkaa

1741 Venäläiset mellastavat mm. Yli-Kuunussa

1743 Turun rauha, hattujen sota päättyy, rajaksi tulee Kymijoki

1746 Suomenlinna päätetään rakentaa

1775 Kuningas Kustaa III perustaa Kuopion ja Tampereen kaupungit

1808-1809 Suomen Sota, koko Suomi liitetään Venäjään

1812 Vanha Suomi, Kirvukin, yhdistetään muuhun Suomeen.

Lapset:

Eeva (Heva) Juliaana Halle , s. 1699 Kuru, Hainari. Tauluun 4

Valpuri Halle s. 1700 Kuru, Hainari.

2. puoliso: Raiskaaja ,venäläinen

Lapset:

Henrik (oäkta) Halle s. 22.06.1718 Maaria, Karankylä, k. 11.07.1718 Lieto, Kilpijoki. Isä venäläinen ,joka oli raiskannut Abigaelin Hämeenlinnan lähellä.
Koska äiti ei pystynyt imettämään lastaan ,antoi sen pois eräälle pakolaisvaimolle,
joka toimitti vauvan Liedon pastorille Jöran Littoniukselle.
Haudattiin Liedon kirkon pohjoispuolelle.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 4

IV Eeva (Heva) Juliaana Antintytär Halle, (Taulusta 3, äiti Abigael von Segebade) s. 1699 Kuru, Hainari, k. 13.04.1788 Kuru, Vaakaniemi, Toikko. Eva Andersdotter Halle asui Toikolla 1760-1788.

Puoliso: 02.07.1732 Teisko Gabriel Eskonpoika Sahlberg Korpraali, s. 1693 Ruotsi, Skaraborg, k. 09.09.1744 Ruovesi, Hyyrylä.

Gabriel Sahlberg siirtyi v. 1720 Ruotsista Länsi-Göötanmaan rykmentistä
Porin rykmenttiin, Ruoveden komppaniaan.
Asui perheineen Teiskossa ja sitten Ruoveden Hyyrylässä.
Mainitaan kirkonkirjoissa luku- ja kirjoitustaitoiseksi.

Lapset:

Bertil Sahlberg s. 24.08.1732 Teisko, Kaitalahti, k. 01.11.1739.

Juliana Ylä-Toikko o.s. Sahlberg , s. 22.09.1733 Teisko, Kaitalahti. Tauluun 5

Fredrik Sahlberg s. 26.07.1735 Ruovesi, Hyyrylä, k. 16.05.1736 Ruovesi, Hyyrylä.

Susanna Sahlberg s. 18.06.1737 Ruovesi, Hyyrylä.

Hedvig Sahlberg , s. 29.09.1738 Ruovesi, Hyyrylä. Tauluun 112

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 5

V Juliana Gabrielintytär Ylä-Toikko o.s. Sahlberg, (Taulusta 4, äiti Eeva Halle) Ylä-Toikon emäntä, s. 22.09.1733 Teisko, Kaitalahti, k. 29.01.1792 Kuru, Vaakaniemi. Juliana asui vuosina 1735-1744 vanhempiensa kanssa
Ruoveden Väärinmajan Työröllä.
Vuosina 1752-1755 palkollisena Vaakaniemen Toikolla ja
vuodesta 1755 emäntänä avoiduttuaan Yli_Toikon pojan
Henricin kanssa.

Puoliso: 01.11.1755 Kuru Henrik Matinpoika Ylä-Toikko Ylä-Toikon talollinen 1757-1788, lautamies 1766-1771., s. 19.05.1736 Kuru, Vaakaniemi, k. 18.08.1805 Kuru, Vaakaniemi. Kurun Yli_Toikon isäntä 1757-1788 .Lautamies 1766-1771.
Vanhemmat: Matti Ylä-Toikko e. Tyrni, s. 21.09.1710 Ruovesi, Räminki(pohja), k. 05.09.1779 Kuru, Vaakaniemi ja Maria Ylä-Toikko o.s. Kopola, s. 1714 Keuruu, Multia, Sinervämäki, k. 18.01.1791 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:

Heta Myllymaa o.s. Ylä-Toikko , s. 05.06.1757 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 6

Matti Ylä-Toikko , s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 7

Kaisa Lahdenpohja o.s. Ylä-Toikko , s. 27.03.1760 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 74

Maria Kruse o.s. Ylä-Toikko , s. 07.06.1762 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 75

Henrik Tanhuanpää e. Ylä-Toikko , s. 27.03.1764 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 94

Petteri Ylä-Toikko s. 27.06.1765 Kuru, Vaakaniemi.

Anna Yli-Hankala o.s. Ylä-Toikko , s. 11.11.1769 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 97

Helena (Leena) Lahdenpohja o.s. Ylä-Toikko , s. 12.08.1773 Kuru ,Vaakaniemi. Tauluun 100

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 6

VI Heta Henrikintytär Myllymaa o.s. Ylä-Toikko, (Taulusta 5, äiti Juliana Ylä-Toikko) s. 05.06.1757 Kuru, Vaakaniemi, k. 16.11.1817 Kuru, Sontu, Myllymaa, Lammi.

Puoliso: 26.12.1779 Kuru Henrik Matinpoika Myllymaa s. 03.05.1753 Kuru, Sontu, k. 05.04.1812 Kuru, Sontu, Myllymaa, Lammi.
Vanhemmat: Matti Myllymaa e. Flinck, s. 19.02.1730 Teisko, Kulju, k. 13.03.1803 Kuru, Sontu ja Anna Myllymaa o.s. Heikkilä, s. 20.11.1722 Kuru, Karjula, k. 21.04.1805 Kuru, Sontu.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 7

VI Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko, (Taulusta 5, äiti Juliana Ylä-Toikko) Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi.

1. puoliso: 24.06.1783 Kuru Valpuri Matintytär Ylä-Toikko o.s. Myllymaa Ylä-Toikon emäntä, s. 29.04.1758 Kuru, Sontu, k. 11.02.1810 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli lavantautiin 52-vuotiaana.
Vanhemmat: Matti Myllymaa e. Flinck, s. 19.02.1730 Teisko, Kulju, k. 13.03.1803 Kuru, Sontu ja Anna Myllymaa o.s. Heikkilä, s. 20.11.1722 Kuru, Karjula, k. 21.04.1805 Kuru, Sontu.

Lapset:

Kaapo Ylä-Toikko , s. 31.03.1784 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 8

Henrik Ylä-Toikko s. 13.03.1786 Kuru, Vaakaniemi, k. 12.08.1792 Kuru, Vaakaniemi.

Anna Ylä-Toikko s. 12.03.1788 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.08.1788 Kuru, Vaakaniemi.

Saara Ylä-Toikko s. 18.11.1789 Kuru, Vaakaniemi, k. 19.08.1792 Kuru, Vaakaniemi.

Ulla Lörpys o.s. Ylä-Toikko , s. 28.05.1792 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 9

Anna Yläjärvi o.s. Ylä-Toikko , s. 29.06.1795 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 11

Liisa Kauppila o.s. Ylä-Toikko , s. 09.01.1799 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 24

2. puoliso: 29.07.1810 Kuru Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale Taipaleen tytär, Toikon torpan Huhtiladon emäntä, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi. Kuollut lavantautiin 52-vuotiaana.
Vanhemmat: Matias Taipale, s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 04.05.1831 Kuru, Olkitaipale ja Aune Taipale o.s. Kapee, s. 16.05.1758 Kuru, Pohjankapee, k. 23.04.1833 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:

Matti Ala-Toikko e. Ylä-Toikko , s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 52

Antti Ylä-Toikko s. 17.12.1812 Kuru, Vaakaniemi, k. 03.05.1814 Kuru, Vaakaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 8

VII Kaapo Matinpoika Ylä-Toikko, (Taulusta 7, isä Matti Ylä-Toikko) Ylä-Toikon isäntä -1826. Kaapo muutti perheineen Toikolta 4.6.1826 Ikaalisten Iso-Röyhiön Riekkolaan isännäksi 1826-1829, jonka jälkeen isäntänä Kiialan Kinnarissa., s. 31.03.1784 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: 30.06.1805 Teisko Marketta Ulla Joosepintytär Ylä-Toikko o.s. Vuolle s. 04.02.1787 Teisko, Leppälahti, Karvanen.
Vanhemmat: Jooseppi Vuolle e. Karvanen, s. 23.04.1750 Teisko, Leppälahti, k. 31.05.1820 Teisko, Leppälahti, Karvanen ja Sofia Vuolle o.s. Kulju, s. 16.01.1747 Teisko, Pohjankylä, k. 12.01.1827 Teisko, Leppälahti, Karvanen.

Lapset:

Matti Ylä-Toikko s. 13.09.1806 Kuru, Vaakaniemi.

Juho Aatu Ylä-Toikko s. 21.04.1808 Kuru, Vaakaniemi.

Anna Stina Ylä-Toikko s. 16.04.1811 Kuru, Vaakaniemi.

Maria Sofia Ylä-Toikko s. 23.03.1813 Kuru, Vaakaniemi.

Salomon Ylä-Toikko s. 07.06.1815 Kuru, Vaakaniemi.

Aleksanteri Ylä-Toikko s. 09.09.1817 Kuru, Vaakaniemi.

Kalle Berndt Ylä-Toikko s. 21.04.1821 Kuru, Vaakaniemi.

Kaapo Ylä-Toikko s. 29.05.1823 Kuru, Vaakaniemi.

Aatu Sixtus Ylä-Toikko s. 31.07.1825 Kuru, Vaakaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 9

VII Ulla Matintytär Lörpys o.s. Ylä-Toikko, (Taulusta 7, isä Matti Ylä-Toikko) s. 28.05.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 17.04.1858 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää.

Puoliso: 02.11.1810 Kuru Joel Antinpoika Lörpys Lörpyksen poika ja isäntä -1821. Petäjälammin Ikosen itsellinen, Ylä-Toikon Tanhuanpään torpan isäntä., s. 25.07.1787 Kuru, Petäjälammi, k. 13.10.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää.
Vanhemmat: Antti Lörpys, s. 24.11.1746 Kuru, Petäjälammi, k. 15.09.1795 Kuru, Petäjälammi ja Valpuri Lörpys o.s. Pusu, s. 02.01.1744 Kuru, Aurejärvi, k. 24.03.1811 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:

Anna Fredrika Lörpys s. 23.07.1811 Kuru, Petäjälammi.

Kalle Lörpys s. 14.08.1812 Kuru, Petäjälammi.

Matias Lörpys s. 19.05.1814 Kuru, Petäjälammi.

Maria Justiina Lörpys Kirkkovaivainen jo 20-vuotiaana, sitten ruotuvaivaisena., s. 20.03.1816 Kuru, Petäjälammi.

Heikki Lörpys s. 15.01.1819 Kuru, Petäjälammi.

Jeremias Lörpys s. 24.02.1822 Kuru, Petäjälammi.

Herman Lörpys s. 27.06.1823 Kuru, Petäjälammi.

Vilhelmiina , s. 16.04.1827 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 10

Eeva Eeva kuoli 21-vuotiaana keuhkotautiin., s. 26.06.1829 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää, k. 18.06.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää.

Kustaa s. 28.07.1832 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää, k. 28.12.1835 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 10

VIII Vilhelmiina Joelintytär, (Taulusta 9, äiti Ulla Lörpys) s. 16.04.1827 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 12.04.1856 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.

Puoliso: 23.12.1849 Kuru Henrik Juho Matinpoika Henrik oli Pöllölän renkinä naimisiin mennessään, muutti Teiskosta 12.11.1848 Ruoveden Muroleen Ylöjärven torppaan, taas muutti Ruovedelta 23.6.1849 Kurun Toikon Vaakaniemen Tanhuanpään torppariksi, muutti perheineen 12.4.1867 Pirkkalaan Yli-Pehulan lampuodiksi., s. 30.12.1826 Ruovesi, k. 21.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.

Lapset:

Kalle s. 14.03.1850 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.

Vilhelmiina s. 25.08.1852 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 11

VII Anna Matintytär Yläjärvi o.s. Ylä-Toikko, (Taulusta 7, isä Matti Ylä-Toikko) Ylä-Toikon tytär, Kovetun torpan Ylöjärven emäntä., s. 29.06.1795 Kuru, Vaakaniemi, k. 12.04.1874 Ruovesi, Murole, Kovettu.

Puoliso: Antti Matinpoika Yläjärvi Ruoveden Muroleen kylän Kovetun talon poika, Kovetun Ylöjärven torpan isäntä., s. 29.11.1791 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 26.03.1856 Ruovesi, Murole, Kovettu.
Vanhemmat: Matti Yläjärvi e. Kovettu, s. 04.03.1755 Ruovesi, Murole, k. 12.02.1823 Ruovesi, Murole, Kovettu ja Anna Yläjärvi o.s. Tömisevä, s. 28.11.1760 Ruovesi, Pekkala, k. 24.01.1841 Ruovesi, Murole, Kovettu.

Lapset:

Johanna Heinämäki o.s. Yläjärvi , s. 02.02.1819 Ruovesi, Murole, Kovettu. Tauluun 12

Ulla Vilhelmiina Järvensivu o.s. Yläjärvi , s. 02.05.1820 Ruovesi, Murole, Kovettu. Tauluun 19

Juho Kustaa Moisio e. Yläjärvi (Ylinen) , s. 01.05.1825 Ruovesi, Murole, Kovettu. Tauluun 21

Henrika Ala-Yrjölä ent. Savilepo o.s. Yläjärvi , s. 25.03.1829 Ruovesi, Murole, Kovettu. Tauluun 23

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 12

VIII Johanna Antintytär Heinämäki o.s. Yläjärvi, (Taulusta 11, äiti Anna Yläjärvi) Johanna muutti 8.1.1842 Kuruun., s. 02.02.1819 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 28.06.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Puoliso: 05.09.1847 Kuru Salomon Matinpoika Heinämäki e. Riihikoski Ylä-Minkkisen Heinämäen torppari., s. 20.01.1816 Kuru, Riihikoski, k. 01.03.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
Vanhemmat: Matti Riihikoski, s. 01.06.1784 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1864 Kuru, Riihikoski ja Leena Riihikoski o.s. Sammalisto, s. 01.07.1779 Kuru, Karjula, k. 04.05.1865 Kuru, Riihikoski.

Lapset:

Manu Heinämäki Manu muutti Kurusta 21.7.1871 Ikaalisiin., s. 22.02.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Johannes Heinämäki s. 17.05.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Juho Heinämäki Juho kuoli 48-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 05.12.1851 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, k. 02.02.1900 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Amanda Mäkelä o.s. Heinämäki , s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen. Tauluun 13

Henrika Heinämäki s. 20.10.1857 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Aleksius Heinänen e. Heinämäki , s. 25.07.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen. Tauluun 18

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 13

IX Amanda Salomonintytär Mäkelä o.s. Heinämäki, (Taulusta 12, äiti Johanna Heinämäki) Heinämäen torpan tytär, Mäkelän emäntä., s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Puoliso: 08.03.1878 Kuru, Mäkelä Juho Manu Matinpoika Mäkelä Riuttaskorven Mäkelän (N:ro2, 0,2083 manttaalia) perintötilan Vähä-Mäkelän (0,0641 manttaalia) isäntä ja asukas, siitä alkaen kun Tampereen Asfaltti Oy osti Mäkelän (5/24 manttaalia)., s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 20.2.1916 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Mäkelä.
Vanhemmat: Matti Mäkelä e. Suojärvi II, s. 29.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1871 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Heta Mäkelä o.s. Gode, s. 08.04.1801 Tampere, Harju, Lielahti, k. 08.06.1856 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:

Iivari Heinämäki e. Mäkelä , s. 07.03.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 14

Manu Mäkelä , s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 15

Olga Mäkelä s. 12.05.1881 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.12.1894 Kuru, Riuttaskorpi.

Lyyli Katri Ketola o.s. Mäkelä , s. 02.08.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 16

Eriikka Torkko o.s. Mäkelä , s. 02.08.1887 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 17

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 14

X Iivari Juhonpoika Heinämäki e. Mäkelä, (Taulusta 13, äiti Amanda Mäkelä) s. 07.03.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 23.06.1907 Kuru Aina Juhontytär Heinämäki o.s. Leponiemi s. 21.06.1881 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:

Anni Amanta Heinämäki s. 02.04.1908 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Eeva Maria Heinämäki s. 14.10.1916 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 15

X Manu Juhonpoika Mäkelä, (Taulusta 13, äiti Amanda Mäkelä) Riuttaskorven Suutarilan (N:ro1, 0,2083 manttaalia) Vähä-Suutarilan (0,0225 manttaalia) isäntä., s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.01.1953 Kuru, Riuttaskorpi. Autojen lisääntyessä alettiin sen ajamiseksi vaatia ajokorttia, joka kuitenkin oli helposti saatavissa niminmieheltä. Nimismies ei ollut turhantarkka sitä antaessaan.
Mäkelän Manusta Riuttasilta oli kerrottu, että kääntyessään hakemaan ajokorttia nimismiehen pihaan, tuli hän autonsa puskurilla tönänneeksi kivisen portinpylvään kumoon. Manu tunnusti reilusti virheensä ja sai ajokortin.

Riihikosken rengin Arvid Syrjäsen tähtihetkiä oli 20-luvulla sattunut tapahtuma. Manu Mäkelä oli tulossa autollaan Riihikoskelle kylään. Jostain syystä auto teki tenän Enotaipaleessa ja Syrjänen pantiin hakemaan autoa hevosparilla.
Silminnäkijät ovat kertoneet hänen tyyriin ilmeensä tehneen vaikutuksen miehen istuessa hajareisin auton konepellillä ja ohjastaessa parihevosia.
Siinä vanha aika ja uusi aika löivät kättä toisilleen.

Seppä Jaakko Hellman oli Mäkelän Manun kanssa käymässä Tampereella. Manun auto töytäisi Hämeenkadulla hieman toista autoa. Manu hätisteli paikalle rientäviä poliiseja:
''Mitäs tähän sekaannettu, kai teillä on tärkeempiäkin hommia''.
Asia ratkaistiin loppujen lopuksi sulassa sovussa.

Lähteet: Nafti on, mutta hyvin täyttää (Kurukaista perinnettä) Tampereen Kirjapaino Tampere 1983.
Taitto: Pekka Ruusukallio

Kirjan julkaisija Parkkuun kylätoimikunta kiittää kirjailija Uolevi Nojosta, Kurun Sanomien nykyistä (1983) kustantajaa Tampereen Kirjapaino Oy:tä ja lehden vastaavaa toimittajaa Pekka Ruusukalliota näiden merkittävästä avusta kirjan toimitustyössä

Kurussa syyskuun 1. päivänä 1983
Parkkuun kylätoimikunta

Parkkuun kylätoimikiunnan asettama keräystoimikunta:
Urho Riihikoski, puheenjohtaja
Raili Tienari (nyk. Tupola), sihteeri
Jäsenet: Veikko Mäkinen, Uolevi Nojonen, Pekka Ruusukallio, Juho Tienari ja Valto Taipale.

Puoliso: 20.06.1907 Kuru, Mäkelä Elsa Olivia Kaarlontytär Mäkelä o.s. Pyydysmäki s. 05.04.1875 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Kaarlo Pyydysmäki, s. 03.12.1832 Kuru, Karjula, k. 19.02.1895 Kuru, Karjula ja Erika Pyydysmäki o.s. Ikonen, s. 13.05.1851 Kuru, Petäjälammi, k. 28.02.1879 Kuru, Karjula.

Lapset:

Jorma Veijo Mäkelä Koululainen, s. 12.04.1908 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila, k. 07.09.1929 Tampere, Näsijärvi, Kuru-laiva.

Kauko Tapio Mäkelä s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila.

Ahti Kullervo Mäkelä s. 22.03.1913 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila.

Helinä Mäkelä s. 31.10.1917 Kuru, Riuttaskorpi, Vähä-Suutarila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 16

X Lyyli Katri Juhontytär Ketola o.s. Mäkelä, (Taulusta 13, äiti Amanda Mäkelä) s. 02.08.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: 22.06.1906 Kuru Oskar Gabrielinpoika Ketola s. 13.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 1929 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Gabriel Ketola e. Kallio, s. 26.02.1835 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 16.02.1905 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Amanda Helena Ketola o.s. Sanden, s. 29.10.1844 Suoniemi, Ruolahti, Ala-Heikkilä, k. Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Lapset:

Wiljo Johannes Ketola s. 13.05.1907 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Meeri Amanda Ketola s. 15.09.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 17

X Eriikka Juhontytär Torkko o.s. Mäkelä, (Taulusta 13, äiti Amanda Mäkelä) s. 02.08.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Hugo Eerik Juhonpoika Torkko s. 29.12.1886 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.12.1962 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Emanuel Torkko e. Kuoppamäki, s. 13.03.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 18.10.1909 Kuru, Riuttaskorpi ja Vilhelmiina Torkko o.s. Lähdekorpi, s. 25.04.1856 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 16.05.1944 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:

Kyllikki Vilhelmiina Torkko s. 19.11.1917 Kuru, Riuttaskorpi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 18

IX Aleksius Salomoninpoika Heinänen e. Heinämäki, (Taulusta 12, äiti Johanna Heinämäki) Ylä-Minkkisen itsellinen, Riuttaskorven Lahdenperän Vierikon torpan itsellinen, Riuttaskorven Lammin itsellinen, Lammin talon Haapamäen torpan itsellinen, Riuttaskorven Torttijärven Jytilän torpan itsellinen. Aleksius Heinänen muutti perheineen Kurusta 23.10.1899 Virtain Vaskiveden Purran talon Raivion torppariksi., s. 25.07.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Puoliso: 06.09.1888 Kuru Amanda Juhontytär Heinänen o.s. Ylä-Minkkinen s. 25.04.1862 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Heikki Ylä-Minkkinen, s. 13.01.1838 Kuru, Riuttaskorpi ja Serafia Ylä-Minkkinen o.s. Mäkelä, s. 30.01.1834 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:

Alma Maria Heinänen s. 25.12.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Arviiti Heinänen s. 24.06.1890 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, Vierikko.

Aina Elisabeth Heinänen s. 24.12.1893 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.

Aleksi Heinänen s. 31.05.1897 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, Jytilä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 19

VIII Ulla Vilhelmiina Antintytär Järvensivu o.s. Yläjärvi, (Taulusta 11, äiti Anna Yläjärvi) Ulla muutti Ylöjärven torpasta Ruovedelta 21.8.1850 Kuruun., s. 02.05.1820 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 25.09.1881 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

Puoliso: Heikki Vilhelminpoika Järvensivu Järvensivun torppari. Heikki sokeutui vanhemmiten., s. 03.08.1821 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 28.11.1882 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
Vanhemmat: Vilhelm Järvensivu, s. 03.06.1796 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 17.02.1868 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti ja Leena Järvensivu o.s. Suoniemi, s. 24.07.1794 Teisko, Pohtola, k. 08.03.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

Lapset:

Heikki Ismael Järvensivu s. 24.12.1855 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

Jooseppi Järvensivu s. 31.07.1858 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

Ida Ala-Kapee o.s. Järvensivu , s. 05.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti. Tauluun 20

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 20

IX Ida Heikintytär Ala-Kapee o.s. Järvensivu, (Taulusta 19, äiti Ulla Järvensivu) Ida kuoli 34-vuotiaana munuaistautiin., s. 05.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 18.06.1895 Kuru, Pohjankapee.

Puoliso: 01.10.1886 Kuru Manu Manunpoika Ala-Kapee s. 06.02.1859 Kuru, Pohjankapee.
Vanhemmat: Manu Ala-Kapee, s. 03.03.1828 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1898 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Ottiliana Alakapee o.s. Kovettu, s. 25.06.1834 Ruovesi, Murole.

Tampereen Kapeen taloja.

Lapset:

Ida Vilhelmiina Ala-Kapee s. 13.06.1887 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

Lauri Aleksanteri Ala-Kapee s. 08.08.1889 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

Elsa Maria Ala-Kapee s. 13.10.1893 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 15.03.1895 Kuru, Pohjankapee.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 21

VIII Juho Kustaa Antinpoika Moisio e. Yläjärvi (Ylinen), (Taulusta 11, äiti Anna Yläjärvi) Kovetun mäkitupalainen., s. 01.05.1825 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 05.01.1889 Ruovesi, Murole, Kovettu.

Puoliso: 03.01.1854 Ruovesi Vilhelmiina Matintytär Moisio o.s. Ala-Kapee s. 04.11.1830 Kuru, Kapee.
Vanhemmat: Matti Ala-Kapee, s. 08.02.1790 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 06.07.1867 Kuru, Pohjankapee ja Maija Liisa Ala-Kapee, s. 1801 Ruovesi, k. 07.02.1882 Kuru, Pohjankapee.

Lapset:

Manu Ylöjärvi (Ylinen) s. 18.03.1854 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 14.05.1854 Ruovesi, Murole, Kovettu.

Idamiina Ylöjärvi (Ylinen) s. 01.05.1856 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 16.08.1857 Ruovesi, Murole, Kovettu.

Juha Moisio e. Ylöjärvi (Ylinen) , s. 09.12.1858 Ruovesi, Murole, Kovettu. Tauluun 22

Retriika Moisio o.s. Ylöjärvi (Ylinen) s. 11.09.1860 Ruovesi, Murole, Kovettu.

Antti Ylöjärvi (Ylinen) s. 30.11.1862 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 13.02.1864 Ruovesi, Murole, Kovettu.

Aleksius Moisio e. Ylöjärvi (Ylinen) s. 28.07.1868 Ruovesi, Murole, Kovettu.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 22

IX Juha Juhonpoika Moisio e. Ylöjärvi (Ylinen), (Taulusta 21, isä Juho Moisio) s. 09.12.1858 Ruovesi, Murole, Kovettu.

Puoliso: 28.12.1882 Ruovesi Santra Maria Juhontytär Moisio s. 06.06.1862 Ruovesi, Haukkaniemi, Selkee.

Lapset:

Aleksius Moisio s. 12.11.1883 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 26.08.1884 Ruovesi, Murole, Kovettu.

Olka Aleksantra Moisio s. 02.01.1885 Ruovesi, Murole, Kovettu.

Juha Heikki Moisio s. 10.12.1887 Ruovesi, Murole, Kovettu.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 23

VIII Henrika Antintytär Ala-Yrjölä ent. Savilepo o.s. Yläjärvi, (Taulusta 11, äiti Anna Yläjärvi) Kovetun torpan Ylöjärven tytär, Henrika muutti 15.7.1855 Teiskoon. Teiskon Jutilan Savilevon torpan emäntä, Teiskon Jutilan Ali-Yrjöjän emäntä., s. 25.03.1829 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 05.02.1890 Teisko, Jutila.

1. puoliso: 29.05.1855 Teisko Kustaa Heikinpoika Savilepo s. 24.03.1819 Teisko, Jutila, k. 16.05.1868 Teisko, Jutila.
Vanhemmat: Heikki Savilepo e. Särkkä, s. 17.03.1791 Teisko, Kiimajoki ja Anna Savilepo o.s. Mikkola, s. 15.10.1786 Teisko, Kämmenniemi.

Lapset:

Juho Savilepo s. 09.09.1855 Teisko, Jutila, k. 03.04.1861 Teisko, Jutila.

Henrika Savilepo s. 09.11.1857 Teisko, Jutila.

Maija Stina Savilepo s. 16.04.1859 Teisko, Jutila.

Anttoni Savilepo s. 13.12.1860 Teisko, Jutila.

Viktor Savilepo s. 10.09.1862 Teisko, Jutila.

2. puoliso: 13.08.1875 Teisko Mooses Kallenpoika Ala-Yrjölä Renki, Knuuttilan isäntä, Ala-Yrjölän isäntä 1800-luvun loppupuolelle., s. 12.08.1826 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. Teisko, Jutila.
Vanhemmat: Kalle, s. 19.05.1794 Ruovesi, Visuvesi ja Anna Kaisa, s. 14.08.1798 Ylöjärvi.

Tilannevuosi 1932. ALA-YRJÖLÄ, 39 km Oripohjan asemalta, 50 km Tampereelta ja 3,75 km Pöllölän laiturilla. Omistajat v:sta 1926 Kustaa ja Anna (o.s. Paanu) Vahe. Ollut 15 vuotta kauppatalona ja sitä ennen Yrjölän suvulla. Pinta-ala 191,1 ha, josta puutarhaa 0,5, peltoa 34, viljeltyä laidunta 4,3, metsämaata 146,55 ja joutomaata 13,75 ha. Pellot etelään, itään ja länteen loivasti viettäviä, hiekka-(12 ha), suo- ja multamaita. Talouskeskus niiden keskellä, Teiskon—Ruoveden maantien varrella, 100 m Ison-Kurjen järveltä. 2 päärakennusta, joista toinen (7 huon.) v:lta 1899 ja toinen (5 huon.) v:lta 1905. Karjasuoja, jossa on 16 lehmän navetta, 7 hevosen talli ja karjakeittiö, rakennettu kivestä 1898, uusittu 1921. Vesijohto navettaan ja talliin; navetassa automaattiset juottolaitteet. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 3 ha kesantona, 4,1 ruista, 6,5 kauraa, 2 ohraa, 0,1 hernettä, 0,8 perunaa, 0,9 rehujuurikasveja ja 16,6 ha heinää. Puutarhassa mm. 15 karviais- ja 100 viinimarjapensasta. Kotieläimiä: 3 hevosta, 12 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa, 8 lammasta, 25 kanaa ja 4 yhteiskuntaa mehiläisiä. Karjaa jalostetaan Ay-rotuiseksi. Siat SY- ja lampaat maatiaisrotua. Myydään maitoa, viljaa, munia, hunajaa ja perunoita paikkakunnalle; maito osuusmeijeriin. Hoidettu havumetsä (n. 25 % koivumetsää), josta myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Höyrykone, pärehöylä ja »Ruonan» viljankuivausriihi. Lähde: Suomen maatilat, II osa

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 24

VII Liisa Matintytär Kauppila o.s. Ylä-Toikko, (Taulusta 7, isä Matti Ylä-Toikko) Todennäköisesti Yrjön lasten takia heidän äitinsä Liisan annettiin elatuksekseen pitää Kauppilan meijeriä, koska Juho Tienarin albumeista löytyi oheinen kuva jonka takana oli maininta Kauppilan meijerska., s. 09.01.1799 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.03.1868 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Olkitaipaleen Tienarista erotetun Kauppilan tilan meijerska. Kuvassa ei kuitenkaan ole Eeve Kota-ahon tietojen mukaan Liisa Kauppila, koska kuva on myöhemmältä ajalta.

1. puoliso: 21.06.1819 Kuru Yrjö Joosepinpoika Kauppila e. Tienari Kauppilan torppari, Yrjö hukkui Jakamaan 34-vuotiaana., s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale, k. 20.07.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Jooseppi Tienari, s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Tienari o.s. Heikkilä, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:

Jooseppi Kauppila s. 27.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.05.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Leena Ulla Kauppila s. 08.04.1821 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Eeva Justiina Kauppila s. 23.05.1823 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.06.1823 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Eeva Johanna Kauppila , s. 01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 25

Kalle Maurits Kauppila , s. 03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 27

Kustaa Henrik Polviander e. Kauppila , s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 33

2. puoliso: 15.10.1830 Kuru Josef Juhonpoika Kauppila e. Rintamäki Kauppilan isäntä, kuoli 50-vuotiaana kivivaivoihin, s. 05.11.1795 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 27.05.1846 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Juho Rintamäki e. Heikkilä, s. 11.06.1764 Teisko (Kuru), Karjula, k. 11.03.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Juliana Rintamäki o.s. Pusu, s. 31.03.1766 Kuru, Aurejärvi, k. 22.11.1840 Kuru, Karjula, Heikkilä.

Lapset:

Matti Simola ent. Kaitala e. Kauppila , s. 26.09.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 47

Eenokki Kauppila s. 15.01.1834 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.04.1836 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Juho Kauppila Juho oli raihnainen. Olkitaipaleen Tienarin renki, missä kuoli 18-vuotiaana kasvaimeen., s. 11.07.1837 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 29.10.1855 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Eelis Alfred Ahonen ent. Kaita-aho ent. Kivioja e. Kauppila , s. 24.01.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 49

Eveliina Santala o.s. Kauppila , s. 18.07.1841 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 50

3. puoliso: 22.07.1847 Kuru Antti Juhonpoika Kauppila e. Pirttiniemi Tienarin ja Kauppilan renki, Kauppilan isäntä, s. 02.05.1819 Kuru, Keihäslahti, k. 05.04.1893 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Juho Pirttiniemi, s. 25.05.1764 Kuru, Keihäslahti, k. 31.12.1835 Kuru, Vaakaniemi, Toikko ja Leena Pirttiniemi, s. 25.07.1772 Kuru, k. 09.10.1843 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 25

VIII Eeva Johanna Yrjöntytär Kauppila, (Taulusta 24, äiti Liisa Kauppila) Piika Taipaleessa -1855, Tienarilla 1855-56, Kurun Vaakaniemen Toikon torpan Tanhuanpään emäntä 1856-, Pirkkalan Yli-Pehulan lampuodin emäntä., s. 01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.

Puoliso: 30.12.1856 Kuru Henrik Juho Matinpoika. (Taulu 10) Henrik oli Pöllölän renkinä naimisiin mennessään, muutti Teiskosta 12.11.1848 Ruoveden Muroleen Ylöjärven torppaan, taas muutti Ruovedelta 23.6.1849 Kurun Toikon Vaakaniemen Tanhuanpään torppariksi, muutti perheineen 12.4.1867 Pirkkalaan Yli-Pehulan lampuodiksi., s. 30.12.1826 Ruovesi, k. 21.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.

Lapset:

Manu , s. 05.07.1857 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää. Tauluun 26

Maria Maria muutti Pirkkalasta vuonna 1885 Tampereelle., s. 23.06.1862 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.

Tilda s. 02.03.1866 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.

Kustaa s. 02.05.1868 Pirkkala, Yli-Pehula.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 26

IX Manu Henrikinpoika, (Taulusta 25, äiti Eeva Kauppila) s. 05.07.1857 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.

Puoliso: 21.05.1885 Pirkkala Ida Pauliina Aukustintytär Ida muutti messukylästä 1885 Pirkkalaan ja takaisin miehensä kanssa 25.1.1889, s. 22.01.1866 (Tampere), Messukylä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 27

VIII Kalle Maurits Yrjönpoika Kauppila, (Taulusta 24, äiti Liisa Kauppila) Tienarin poika, Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan torpan isäntä., s. 03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 30.08.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Parkkuussa Kauppilan paikalla asui aikoinaan hyvin lyhyt ja paksu mies. Kun hän oli juovuksissa huusi hän ovelta taloon tullessaan ensi sanoikseen läpyttäen pehmoisesti:
- Hei likat, tuokaa isolle-Kauppilalle kaljaa, sitä se tarttee.
Muualla liikkuessaan hän tiedusteli ihmisiltä, Tampereen matkoillakin ollessaan:
- Ettekö te minua tunne, minä olen se iso-Kauppila Kurusta.

Puoliso: 04.04.1851 Teisko Anna Stina Heikintytär Kauppila o.s. Ylinen Anna oli Pohjalassa piikana ja muutti kuukautta ennen lapsensa syntymää 26.11.1851 Kurun Tienarin Kauppilaan, muutti Tienarin Kauppilasta Ruoveden Nenoselle miehensä kuoleman jälkeen 29.5.1876, Nenosen anoppi., s. 28.05.1826 Teisko, Kuusniemi, k. 03.02.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Vanhemmat: Heikki Ylinen, s. 07.07.1804 Teisko, Kuusniemi, k. 17.05.1867 Teisko, Kuusniemi ja Maija Stina Ylinen o.s. Mikkola, s. 29.12.1807 Teisko, Kämmenniemi, k. 03.03.1878 Teisko, Kuusniemi.

Lapset:

Hanna Miina Nenonen o.s. Kauppila , s. 17.11.1851 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 28

Kalle Aukusti Kauppila Itsellinen Kurun Hainarin Kiviojalla 1877-79, Keihäslahden Lahdenmäessä 1879- 22.7.1882 muutti Ruovedelle Pihlajalahden Mäen Seppälän töllin itselliseksi, missä kuoli seuraavana vuonna 29-vuotiaana poikamiehenä suuren haavan aiheuttamaan verenvuotoon tai - myrkytykseen., s. 08.05.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 04.09.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Mäki, Seppälä.

Henrik Kauppila s. 20.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 29.12.1861 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Aleksandra (Sandra) Kauppila , s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 31

Maria Jokela o.s. Kauppila , s. 13.08.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 32

Juho Topias Kauppila s. 02.11.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 23.11.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Johan Carlsson Kauppilan muuttokirja

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 28

IX Hanna Miina Kallentytär Nenonen o.s. Kauppila, (Taulusta 27, isä Kalle Kauppila) s. 17.11.1851 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. Ruovesi, Pihlajalahti.

Puoliso: 21.06.1874 Kuru Eetu Alpinuksenpoika Grönström Eetu muutti Ruoveden Pihlajalahden Nenoselta Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilaan 1874 isännäksi ja perheen kanssa takaisin Ruoveden Nenoselle isännäksi 29.5.1876 ja Kauppila jäi asumattomaksi., s. 09.07.1853 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Vanhemmat: Alpinus Grönström, s. 02.03.1826 Teisko, Myllylä, k. 17.08.1860 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen ja Henrika Nenonen o.s. Peltola, s. 05.11.1825 Ruovesi, k. 30.04.1890 Ruovesi, Pihlajalahti, Mäki-Nenonen, Ahola.

Kauppilan muuttokirja Kurusta Ruovedelle

Lapset:

Kalle Eetu Nenonen , s. 10.01.1875 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 29

Ottiliana Vilhelmiina Nenonen s. 30.07.1876 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 14.09.1877 Ruovesi, Pihlajalahti.

Vihtori Alpinus Nenonen s. 17.03.1879 Ruovesi, Pihlajalahti.

Oiva Tominikus Nenonen s. 28.02.1881 Ruovesi, Pihlajalahti.

Tyyni Maria Majaniemi o.s. Nenonen , s. 18.02.1883 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 30

Arvid Nenonen s. 17.10.1885 Ruovesi, Pihlajalahti.

Sulo Atriaani Nenonen s. 28.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti.

Hermanni Nenonen s. 03.11.1889 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lahja Mauri Nenonen s. 04.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 29

X Kalle Eetu Eetunpoika Nenonen, (Taulusta 28, äiti Hanna Nenonen) Kalle syntyi Kauppilassa, muutti vanhempiensa kanssa Ruovedelle ja perusti perheen ja asui kotonaan Nenosella. Rippikirjassa lukee lisätietona : kelpaamaton., s. 10.01.1875 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.

Puoliso: 12.03.1898 Ruovesi Anna Emilia Matintytär Nenonen o.s. Harju s. 23.02.1878 Saarijärvi.

Lapset:

Eero Edvard Nenonen s. 02.04.1898 Ruovesi, Pihlajalahti.

Ruoveden Pihlajalahden Nenosen talo 1950-luvulla.

Kalle Nenonen s. 28.06.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 13.11.1901 Ruovesi, Pihlajalahti.

Sanni Vilhelmiina Nenonen s. 21.03.1904 Ruovesi, Pihlajalahti.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 30

X Tyyni Maria Eetuntytär Majaniemi o.s. Nenonen, (Taulusta 28, äiti Hanna Nenonen) s. 18.02.1883 Ruovesi, Pihlajalahti.

Puoliso: 28.09.1907 Ruovesi Toivo Mikael Manninpoika Majaniemi s. 11.04.1887 Ruovesi, Pihlajalahti, Heinola.
Vanhemmat: Manni Majaniemi, s. 27.06.1853 Ruovesi, Pihlajalahti, Heinola ja Santra Majaniemi o.s. Soini, s. 19.02.1855 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:

Tuovi Vilhelmiina Majaniemi s. 03.06.1908 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 31

IX Aleksandra (Sandra) Kallentytär Kauppila, (Taulusta 27, isä Kalle Kauppila) Muutti 29.5.1876 Ruoveden Nenoselle (tuomittu salavuoteudesta 17.4.1888), 1890-92 Pihlajalahden Raivion Kyttälän töllissä piikana, 1892-93 Raivion Mäntylän töllissä, 1893-95 Pitkälän kylän Pitkälässä edelleen piikana, 1895-98 Pihlajalahden Nenosella uudelleen piikana, missä sai toisen aviottoman lapsen (tuomittiin salavuoteudesta 22.11.1895), 1898- hoiti piikana Pihlajalahden Rantariekkolan Perkiö-nimistä huvilaa, jonka omisti näyttelijä Benjamin Leino s. 14.2.1853 Ylistaro ja k. 1.2.1908 Helsinki (alk. Ahlgren), s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila, k. 28.08.1902 Ruovesi, Pihlajalahti, Panta-Riekkola, Perkiö.

Lapset:

Eetvartti Kauppinen e. Kauppila Eetvartti muutti äitinsä kuoltua Perkiön huvilasta vuonna 1902 Ruoveden Siikalahden Sarvanalle rengiksi ja otti nimekseen Kauppinen., s. 18.03.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Kyttälä.

Lapset:

Hermanni Kauppila s. 15.10.1895 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 32

IX Maria Kallentytär Jokela o.s. Kauppila, (Taulusta 27, isä Kalle Kauppila) Muutti 29.5.1876 Ruoveden Pihlajalahden Nenoselle, 1881-82 Pihlajalahden Aholaan piiaksi, 1882-83 Pihlajalahden Mäen torppaan Leppälään, 1883-86 takaisin Nenoselle piiaksi, jossa meni naimisiin 1885 ja muutti 1886- Pihlajalahden Raivion Jokelan tölliin torpparin rouvaksi., s. 13.08.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 12.12.1885 Ruovesi Herman Juhanpoika Jokela Raivion Jokelan töllin torppari, sotapalvelukseen kelvoton., s. 06.07.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.

Lapset:

Jalo Hermanni Jokela s. 23.07.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.

Kaarlo Jokela s. 07.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 01.04.1892 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.

Kaarle Mauritsi Jokela s. 15.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 02.11.1896 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.

Svante Ilmari Jokela s. 19.06.1897 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.

Arvid Jokela s. 10.09.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 33

VIII Kustaa Henrik Yrjönpoika Polviander e. Kauppila, (Taulusta 24, äiti Liisa Kauppila) Kauppilan poika, renkinä Paappasella, Ylä-Toikolla, Ristaniemessä -1851, kotonaan Kauppilassa 1851-52, Nygårdilla eli Tyrkkölässä 1852-54, Petäjälammin Savelassa 1854, jossa vihittiin. Vuonna 1855 Hainarin virkatalon lampuoti eli maanvuokraaja, lautamies, herrastuomari, furriiri=majoittaja, muutti Hainarin virkatalosta vänrikki Kaarle Kustaa Polvianderin kuoleman jälkeen Kurun Keihäslahden Lahdenmäen taloon Kurussa., s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 27.02.1893 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.

Kustaa Henrik Yrjönpoika, renki, Hainarin virkatalon vuokraaja, herrastuomari, vihittiin 5.6.1854 vänrikin tyttären Amanda Charoltta Polvianderin kanssa, s.5.10.1832 Kuru. k.31.8.1914 Lapua
Heidän asuinpaikkansa:
1854 - Savelan torppa

1855 - Hainarin virkatalon vuokraajana hänet tunnettiin nimillä Kustaa
Hainari ja Kustaa Polviander
1876 - 1893 Lahdenmäen torpan vuokraajana ,heistä käytettiin nimeä
Lahdenmäki
1893 - 1906 Lahdenmäen vuokraaja on heidän poikansa Pekka Aleksander
Polviander.

Sen ajan tapa oli nimittää ihmiset talojen mukaan ja koska heidän lapsensa olivat kaikki syntyneet Polvianderin Hainarin virkatalossa, vanhinta lukuunottamatta, joka syntyi Savelassa, Hainari nimen jälkeen Amanda ja Kustaa jatkoivat Polviander nimen käyttöä vaihtamatta jatkuvasti nimeään, ja näin Kustaasta tuli Polviander. Isänsä Yrjö on saattanut kulkea Kauppilan nimellä, isoisä ja Yrjön veli Matts Tienarin nimellä.

Kustaa Yrjönpoika oli pätevä maanviljelijä ja isättömänä kasvanut poika sai Amandan kanssa avioliiton solmiessaan tavallaan uuden isän vänrikistä, joka hänestä kovasti piti.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tutkin tuota asiaa vielä uudestaan ja olen nyt täysin varma, että Tuulikki Sillanpää-Jansen on tulkinnut väärin kirkonkirjoissa olevat merkinnät.

Kustaa Henrikille löytyy merkinnät talonnimet joita voisi ajatella sukunimen korvikkeiksi:

syntymäkoti Kauppila
lampoutina Hainari ja
torpparina Lahdenmäki.

En löytänyt yhtään merkintää, jossa hänelle olisi merkitty nimi Polviander.

Lasten syntymämerkinnöissä esikoinen Emilia syntyi Kurun Petäjälammin Savelassa Kustaa Henrikin ollessa Savelan renkinä. Muut lapset syntyivät Hainarissa.

Viimeisen lapsen, Pekka Aleksanterin, kohdalla syntymämerkintä on ”Wanh: Kustaa Yrjönpoika Hainari, w Amanda Charlotta Polviander”.

Muiden Hainarissa syntyneiden kohdalla merkintä on ”Gustaf Jöransson och des hustru Amanda Polviander”. Uskoakseni tuon on Tuulikki Sillanpää-Jansen luullut tarkoittavan, että Polviander on kummankin sukunimi. Sitähän tuo merkintä ei kuitenkaan tarkoita. Sen vahvistaa myös rippikirjamerkinnät, joissa Gustaf Jöransson on ilman sukunimeä, mutta Amandalla on aina sukunimi Polviander merkittynä.

Tiedot: Jorma Järviö Tampere.

Kustaa (Kauppila) ja Amanda Poliander.

Puoliso: 05.06.1854 Kuru Amanda Charlotta Kaarlentytär Polviander Kurun Hainarin virkatalon emäntä., s. 05.10.1832 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 31.08.1914 Lapua, Pappila.

Amanda Polvianderin vaarin Isaac Isaacsson Polviander haki Turun ja Porin lääninkansliasta
vesiasioiden hakemuksen:
Kuru/ Käsittelyn aikana: Ruovesi
Parkunkoski
Hakija: Polviander Isaac Emanuel
Akti: AD 1778/145 1818 Päätös: 3.11.1818 Nro 2539
Lisätiedot : Kahden jalkamyllyn hävittäminen ja yhden säilyttäminen

Isaac Emanuel Polviander s.17.4.1758 Mouhijärvi
k.1835 Kuru
Mouhijärven kirkkoherran apulainen, Kurun kappalainen.
Vanhemmat: Kaarle Kustaa Polviander, s. 04.03.1788 Mouhijärvi, k. 28.09.1876 Kuru ja Anna Kaisa Polviander o.s. Peltoniemi, s. 16.11.1809 Kuru, Karjula.

Lapset:

Emilia Olivia Sarparanta o.s. Polviander , s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 34

Anna Järvinen o.s. Polviander , s. 03.12.1855 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 35

Eelis Polviander s. 21.09.1857 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 16.01.1862 Kuru, Hainarin virkatalo.

Olga Polviander , s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 36

Kustaa Mauritz Polviander s. 20.09.1861 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 19.06.1863 Kuru, Hainarin virkatalo.

Selma Amanda Polviander , s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 41

Maria Aleksina Polviander , s. 03.08.1865 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 42

Anna Gustava Moisio o.s. Polviander , s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 43

Toivo Elias Purola e. Polviander , s. 17.03.1871 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 45

Pekka Aleksanteri Polviander , s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 46

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 34

IX Emilia Olivia Kustaantytär Sarparanta o.s. Polviander, (Taulusta 33, isä Kustaa Polviander) Emilia muutti vuosi 1. lapsensa syntymän jälkeen 8.7.1882 Suoniemelle, missä synnytti kuukauden päästä toisen lapsensa., s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela, k. 1929.

Puoliso: 29.12.1880 Kuru Emil Alfred Kallenpoika Söderman-Sarparanta e. Söderman Emil oli opiskelija naimisiin mennessään, s. 25.04.1854 Vesilahti.
Vanhemmat: Kalle Söderman, s. 11.05.1814 Turku, k. 20.10.1871 Vesilahti ja Maria Elisabet Söderman o.s. Rosenberg, s. 17.07.1814 Turku, k. 13.05.1884 Tyrväntö.

Lapset:

Ilo Yrjö Söderman-Sarparanta s. 23.08.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 08.04.1918 Lieto.

Eino Emil Söderman-Sarparanta s. 14.08.1882 Suoniemi.

Impi Maria Vuorikoski o.s. Söderman-Sarparanta s. 15.10.1883 Suoniemi.

Helmi Siviä Söderman-Sarparanta s. 24.12.1884 Suoniemi.

Lauri Kustaa Söderman-Sarparanta s. 07.03.1886 Sauvo, Karuna. Tervetuloa Karunan kylään, joka sijaitsee Sauvon kunnan eteläisessä kärjessä. Karunan kunta perustettiin 1869 ollen itsenäinen kunta vuoteen 1969 asti, jolloin se liitettiin Sauvon kuntaan. Karuna on huomattavalta osaltaan saaristoa, jossa asuu noin 700 asukasta. Kesäaikaan asukasluku kasvaa merkittävästi kesäasukkaiden saapuessa nauttimaan merellisistä ja luonnonkauniista maisemista. Meri ja historia ovatkin näkyvämpiä elementtejä. Karunasta on lyhyt matka isompiin kaupunkeihin kuten Turkuun ja Saloon.

Sauvon kunnan karunan kylä. Ennen kunta.

Ruusa Emilia Söderman-Sarparanta s. 04.05.1887 Lieto, k. 26.03.1936 Helsinki.

Olli Alfred Söderman-Sarparanta s. 22.07.1893 Lieto.

Paavo Valdemar Söderman-Sarparanta s. 02.08.1896, k. 27.03.1918 Tampere.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 35

IX Anna Kustaantytär Järvinen o.s. Polviander, (Taulusta 33, isä Kustaa Polviander) s. 03.12.1855 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1928.

Puoliso: 15.10.1875 Kuru, Hainarin virkatalo Iivar (oäkta)) Maijanpoika Järvinen Suutari Hainarissa ja Kosken taloissa, s. 01.09.1854 Kuru, Leppämäki.

Lapset:

Amanda Josefiina Järvinen Muutti Lietoon 30.10.1893 ja sieltä Turkuun 5.11.1895, s. 02.10.1876 Kuru, Hainari, Kivioja.

Edvard Heribert Järvinen s. 15.03.1879 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 18.08.1882 Kuru, Hainari, Kivioja
.

Maria Aurora Vuoristo o.s. Järvinen Muutti Tampereelle 2.11.1899, sieltä Pietarsaareen ja sieltä kotiin Kurun Koskelle vuonna 1907., s. 20.03.1881 Kuru, Hainari, k. 1950.

Hilda Alexandra Järvinen Hilda muutti 22.9.1902 Hämeenlinnaan, s. 21.04.1883 Kuru, Hainari, k. 1968.

Anton Henrik Järvinen Anton muutti Pietarsaareen 29.12.1906, s. 12.01.1886 Kuru, Hainari, k. 1931.

Väinö Markus Järvinen s. 25.04.1889 Kuru, Karjula, Koski, k. 1983.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 36

IX Olga Kustaantytär Polviander, (Taulusta 33, isä Kustaa Polviander) Kihlakunnan tuomarin tytär., s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 02.10.1925 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.

Puoliso: 03.09.1874 Kuru Johan Edvard Juhonpoika Poukkanen e. Poukka Poukan talon poika, postin kuljettaja, s. 16.09.1852 Ruovesi, Pappila, Wasu, Poukka, k. 25.06.1910 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
Vanhemmat: Juho Poukka, s. 23.02.1805 Ruovesi, Pappila, Wasu, k. 07.06.1868 Ruovesi, Pappila, Wasu ja Maria Poukka, s. 03.06.1826 Ruovesi, k. 28.01.1867 Ruovesi, Pappila, Wasu.

Johan ja Olga Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:

Beata Emilia Wammaskoski o.s. Poukkanen Beeta muutti 1894 Kurun Keihäslahden Kurun taloon piiaksi ja muutti 13.5.1898 Huittisiin., s. 27.05.1875 Kuru, Hainari, k. 1963 Huittinen.

Axel Edvard Poukkanen s. 12.12.1876 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.06.1889 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.

Elsa Pauliina Poukkanen Naimaton, muutti Tampereelle 7.11.1898, s. 28.01.1879 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 07.07.1962 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.

Hilda Katariina Poukkanen s. 14.11.1880 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.04.1882 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.

Tilma Maria Lindström o.s. Poukkanen Mies Magnus Lidström-Oulu, s. 25.09.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 05.06.1964 Oulu.

Eemeli Abraham Poukkanen , s. 12.01.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki. Tauluun 37

Niilo Johannes Poukkanen s. 27.03.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1957 Kuru.

Kustaa Edvard Poukkanen s. 11.10.1890 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 04.11.1891 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.

Jaakko Fredrik Poukkanen Ouluun 1913, s. 18.07.1892 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1982 Oulu.

Olavi Nikolai Poukkanen , s. 14.12.1894 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki. Tauluun 38

Olli Ruben Poukkanen Muutti Ouluun 1915, puoliso Agnes, s. 21.01.1897 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 2/1986 Oulu.

Anni Elisabet Bäckström o.s. Poukkanen , s. 08.06.1899 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki. Tauluun 40

Vilho Joonas Poukkanen Muutti Ouluun 9.3.1931, s. 28.03.1901 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 1964 Oulu.

Edvard (Eetu) Joonas Poukkanen Muutti Ouluun 36.1.1928, 1-puoliso Kerttu -2 lasta, II-puoliso Jenni, s. 16.12.1903 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 30.04.1986 Oulu.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 37

X Eemeli Abraham Poukkanen, (Taulusta 36, äiti Olga Polviander) s. 12.01.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1928 Kuru.

Puoliso: 24.11.1907 Kuru Eelin Petronella Matintytär Poukkanen o.s. Moisio s. 27.05.1886 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee.
Vanhemmat: Matti Moisio e. Ala-Kapee, s. 12.01.1843 Kuru, Pohjankapee ja Miina Moisio o.s. Kovettu, s. 15.04.1844 Ruovesi, Murole.

Lapset:

Aino Irene Poukkanen s. 04.02.1910 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 38

X Olavi Nikolai Poukkanen, (Taulusta 36, äiti Olga Polviander) s. 14.12.1894 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 05.06.1971 Kuru.

Olavi ja Helmi Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Helmi Sofia Kallentytär Poukkanen o.s. Kurstot s. 29.12.1890 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 31.07.1976 Kuru.
Vanhemmat: Kalle Männistö, s. 02.05.1856 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi ja Maria Pohja o.s. Kivelä, s. 05.07.1852 Parkano.

Lapset:

Olli Nikolai Poukkanen , s. 24.03.1920 Kuru. Tauluun 39

Laina Maria Poukkanen Diakonissa, s. 17.01.1922 Kuru, k. 20.03.2018 Viljakkala, Karhe.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 39

XI Olli Nikolai Poukkanen, (Taulusta 38, isä Olavi Poukkanen) s. 24.03.1920 Kuru, k. 31.03.2017 Kuru.

Puoliso: N.n Poukkanen

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 40

X Anni Elisabet Bäckström o.s. Poukkanen, (Taulusta 36, äiti Olga Polviander) s. 08.06.1899 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 14.01.1977 Oulu.

Puoliso: Heikki Bäckström s. 26.10.1896 Oulu, k. 29.07.1973 Oulu.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 41

IX Selma Amanda Kustaantytär Polviander, (Taulusta 33, isä Kustaa Polviander) s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1952.

Puoliso: 28.07.1882 Kuru Elias Rudolf Eenokinpoika Nurmi e. Koski Elias Nurmi muutti Kurusta 23.7.1901 perheineen Tampereelle., s. 07.04.1861 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Eenokki Koski e. Ristaniemi, s. 01.11.1823 Kuru, Ristaniemi, k. 17.12.1870 Kuru, Karjula ja Matilda (Tilda) Serafia Koski o.s. Sivil, s. 25.03.1834 Kuru, Karjula, k. 21.05.1914 Kuru, Karjula.

Lapset:

Rauha Maria Nurmi s. 18.07.1883 Kuru, Karjula, Koski, k. 1972.

Eino Rudolf Ilmari Nurmi s. 26.02.1886 Kuru, Karjula, Koski, k. 1970.

Helmi Aleksantra Nurmi s. 04.07.1888 Kuru, Karjula, Koski.

Toini Siviä Nurmi s. 24.01.1893 Kuru, Karjula, Koski, k. 1974.

Impi Esteri Nurmi s. 22.12.1896 Kuru, Karjula, Koski, k. 1976.

Aune Katriina Nurmi s. 25.12.1900 Kuru, Karjula, Koski, k. 1992.

Aino Pätiälä o.s. Nurmi s. 1903, k. 1992.

Vilho Nurmi s. 1906, k. 1973.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 42

IX Maria Aleksina Kustaantytär Polviander, (Taulusta 33, isä Kustaa Polviander) Maria muutti Kurusta 1.1.1890 Tammelan kuntaan pakkonaituna., s. 03.08.1865 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 10.07.1941.

Puoliso: 29.12.1889 Kuru Juuse Matinpoika Vesanen Metsänvartija, Juusen perhe muutti 30.3.1895 Heinolaan., s. 15.12.1862 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 1933.

Lapset:

Alli Elisabet Varmajoki e. Vesanen s. 21.07.1890 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 1874.

Olavi Kullervo Vesanen s. 13.08.1892 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 30.07.1894 Tammela, Porras.

Vaava Rebekka Töyrylä o.s. Vesanen s. 15.05.1893 Tammela, Porras, k. 1980.

Paavo Vesanen s. 1897, k. 1930.

Eero Vesanen s. 1901, k. 1973.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 43

IX Anna Gustava Kustaantytär Moisio o.s. Polviander, (Taulusta 33, isä Kustaa Polviander) Anna muutti Mouhijärvelle 5.12.1891 kansakoulunopettajana, toimi siellä 1,5 lukvuotta ja muutti 31.7.1893 Viitasaareen, muutti miehensä ja tyytärensä kanssa Viitasaaren kunnan omistamasta Suovanlahden Kiimingin Raalikkalan talosta 13.10.1897 Lappeenrantaan, s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 20.01.1931 Lappeenranta.

Puoliso: 19.06.1894 Viitasaari Otto Heikki Matinpoika Moisio Filosofian kandidaatti, s. 10.12.1866 Viitasaari, k. 09.01.1923 Lappeenranta.

Lapset:

Heikki Moisio s. 1895, k. 1955.

Anna Elisabet Mannermaa o.s. Moisio , s. 21.05.1896 Viitasaari. Tauluun 44

Laila Saarenmaa o.s. Moisio s. 1898, k. 1980.

Katri Soininen o.s. Moisio s. 1900, k. 1975.

Helena Sillanpää o.s. Moisio s. 1903, k. 1991.

Urpo Moisio s. 1909, k. 1931.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 44

X Anna Elisabet Mannermaa o.s. Moisio, (Taulusta 43, äiti Anna Moisio) Hammaslääketieteen lisensiaatti, s. 21.05.1896 Viitasaari, k. 1962.

Puoliso: 09.09.1922 Lappeenranta Eero Jalava Kansalaissodan reservin lääkintäkapteeni, Heinolan kaupunginlääkäri. Eero kaatui talvisodan loppuvaiheessa., s. 01.12.1895 Lappeenranta, k. 25.02.1940 Äyräpää, Salmenkaita. JALAVA, EERO

sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti lääket.lis.
sotilasarvo lääkintäkapteeni
joukko-osasto II/JR 6
joukko-osastokoodi
syntymäaika 01.12.1895
synnyinkunta Lappeenranta
kotikunta Heinola
asuinkunta Heinola
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 25.02.1940
kuolinpaikka Salmenkaita
kuolinkunta Äyräpää
hautauskunta Heinola
hautausmaa Heinola
hautapaikka 82
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu.
Vanhemmat: Toivo Eemeli Jalava e. Väinämöinen Jussilainen, s. 05.05.1861 Janakkala, Hyvikkälä, Jussila, k. 20.11.1897 Ruotsi, Enköping ja Selma Emilia Jalava o.s. Toppelius, s. 18.07.1874 Heinola.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 45

IX Toivo Elias Kustaanpoika Purola e. Polviander, (Taulusta 33, isä Kustaa Polviander) Toivo muutti Kurusta 22.11.1891 Lammin pitäjään Iso-Evolle metsänvartija-oppilaaksi, muutti 11.10.1893 Sippolaan, s. 17.03.1871 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1956.

Puoliso: Amanda Vilhelmiina Matintytär Purola o.s. Albrecht s. 10.07.1875.

Lapset:

Aarne Purola s. 1896, k. 1974.

Vilho Purola s. 1898.

Anne Davis o.s. Purola s. 1899.

Kaarlo Purola s. 1901.

Mauri Purola s. 1903, k. 1987.

Meri Siitonen o.s. Purola s. 1906, k. 1994.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 46

IX Pekka Aleksanteri Kustaanpoika Polviander, (Taulusta 33, isä Kustaa Polviander) Lahdenmäen torppari, Pekan perhe muutti 26.12.1905 Tampereelle, poliisikonstaapeli, s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 25.08.1926 Tampere.

Puoliso: 03.09.1895 Kuru, Hainari Amanda Vilhelmiina Matintytär Solin Amanda kävi kansakoulun Viljakkalassa asuessaan, päästötodistus 1.6.1883, s. 15.11.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko, k. 02.06.1916 Tampere.
Vanhemmat: Matti Solin, s. 14.09.1841 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko ja Eveliina Vilhelmiina Solin o.s. Lörpys, s. 06.06.1847 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:

Elli Elisabeth Polviander s. 04.08.1896 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 03.09.1896 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.

Katri Augusta Polviander s. 05.07.1897 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 11.02.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.

Anna Aliisa Polviander s. 06.12.1899 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1970.

Maria Amanda Polviander s. 16.08.1902 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1908.

Alli Helena Polviander s. 28.12.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1994.

Paavo Polviander s. 1907, k. 1937.

Eeva Polviander s. 1914, k. 2006.

Veli Polviander Alikersantti, s. 1915, k. 14.05.1943 Rajajoki.

POLVIANDER, VELI PEKKA
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti levyseppä
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto 1./JR 48
joukko-osastokoodi 3047
syntymäaika 10.08.1915
synnyinkunta Tampere
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika 14.05.1943
haavoittumispaikka Rajajoki
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 14.05.1943
kuolinpaikka 39.KS
kuolinkunta
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
hautauskunta Tampere
hautausmaa Tampere, Kalevankangas

SUOMEN KAAKKOISIN KYLÄ:

Rajajoki, jota myöskin Perä-Kuokkalaksi kutsuttiin, oli Terijoen pitäjän ja koko Suomenkin kaakkoisin kylä, rajoittuen lännessä Ollilan kylään, etelässä Suomenlahteen, sekä idässä ja pohjoisessa valtakunnan rajana olleeseen Rajajokeen. Valtakunnan rajan välitön läheisyys ja sen vaihtelut eri aikakausina toivat oman leimansa rajakylän elämään. Rajajoelta oli matkaa Terijoen keskustaan 18 km, Viipuriin 96 km ja Pietariin 35 km.
Raja Rajajoelle vuonna 1323

1000- luvun alussa, jolloin Suomi oli vielä heimoasteella, sen sivuilla olevat valtakunnat Ruotsi ja Novgorod pyrkivät laajentamaan vaikutustaan sen alueelle. Pitkien sotavaiheiden jälkeen solmittiin vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauha, joka oli ensimmäinen kirjallinen sopimus jolla vahvistettiin Ruotsin ja Novgorodin välinen raja kulkemaan Rajajoessa.

Vähitellen Suomesta tuli yhä kiinteämpi osa Ruotsia mutta suomalaista asutusta levisi Pähkinäsaaren rajan yli toisellekin puolelle, josta jatkuvat rajakiistat haittasivat yhteiskunnallistakin kehitystä.

Vuonna 1595 solmitussa Täyssinän rauhassa raja Karjalan kannaksen osalta säilyi samana kuin aikaisemminkin, mutta vuonna 1617 solmitussa Stolbovan rauhassa Ruotsi laajensi alueitaan aina Suomenlahden eteläpuolelle saakka.

Pietari Suuren johdolla aloitettiin Venäjän menetetyn aseman palauttaminen, Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjä siirsi rajansa takaisinpäin aina Kymijoelle saakka.

1800-luvun alkupuolella Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ranskan Napoleon ehdottivat Ruotsille yhteistä Englantiin kohdistettua mannermaasulkemus -sopimusta. Ruotsin kieltäydyttyä ehdotuksesta, Venäjä hyökkäsi Suomeen vuonna 1807 ja valloitti sen. Haminan rauhassa syyskuussa 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän yhteyteen ja autonomian aikana, vuonna 1812, vanha-Suomikin liitettiin takaisin muuhun Suomeen.

Suomen itsenäistyttyä, vuonna 1917 valtakunnan raja pysyi edelleenkin Rajajoessa ja sen jatkeena olevassa Ruostekanavassa.
Pietari tärkein kauppapaikka

Pietari oli ennen Suomen itsenäistymistä rajajokelaistenkin tärkein kauppapaikka. Sinne oli hyvät kulkuyhteydet, esim. parhaana huvila-asutus aikana, ennen ensimmäistä maailmansotaa kulki Pietarin ja Terijoen välillä lähes 40 junavuoroa vuorokaudessa.

Maanteitse vietiin hevosilla elintarvikkeita, polttopuita ym. kauppatavaraa Pietariin ja hevoskyyti oli yleisin kuljetusmuoto myöskin huvila-asukkaiden muuttokuormille. Huviloita oli silloin huomattava määrä mm. Dyynin alueella.
Rajaa muutetaan kivääritehtaan vuoksi

Aikanaan Rajajoki oli hiljaiseloa elävä, pikkutiloja käsittävä kyläyhteisö, mutta vuonna 1714 oli Rajajoen alueeseen kuuluvaan Systerbäckiin perustettu venäläisten ase- ja ankkuritehdas (Systerbäckin kivääritehdas). Tehdas sai tarvitsemansa työvoiman, sekä tehtaan polttoaineeksi puuhiiltä sille alistetulta suomenpuoleiselta alueelta.

Tehtaan tonttialueesta kuului kuitenkin Siestarjoen pohjoispuoli Rajajoen alueeseen ja joen toinen puoli kuului Venäjälle, Pietarin kuvernementtiin. Erilaisten neuvottelujen jälkeen keisari määräsi 4.2.1864, että Rajajoen asetehtaan alue liitettäisiin Pietarin kuvernementtiin erinäisin aluekorvauslupauksin. Rajajoki ja Suomi menetti näin 14 neliökilometrin laajuisen maa-alueen Venäjälle, mutta korvauksen saanti unohtui.

Suomen itsenäistyttyä raja säilyi Ruostekanavassa, mutta Tarton rauhassa 1920 edustajamme ottivat esille Systerbäckin alueen korvauslupauksen, joka tuottikin tuloksen ja näin Suomi sai korvauksena Venäjältä Petsamon alueen, jonka nikkelirikkauksista ei silloin ollut tietoakaan.
Rautatie tuo turistit

Helsinki - Pietari rautatien valmistuminen vuonna 1870 oli piristysruiske Rajajoenkin talouselämälle ja tämän jälkeen alkanut huvila-asutuksen kasvu muutti koko paikkakunnan elämänmenoa. Maanviljelyksestä aikaisemmin saatu toimeentulo laantui huvila-asutuksen aikana. Parempaan tulokseen pääsi rakentamalla sopiviin paikkoihin huviloita vuokrattavaksi kesäasukkaille ja puuhailemalla vaikka ajurin ammatissa.

Ulkolaisia kesävieraita oli Terijoella parhaaseen aikaan, ennen vuotta 1914, jopa 140.000 henkeä.
Raja sulkeutuu

Suomen itsenäistyttyä huvilaelämä tyrehtyi ja seurauksena oli ankara taloudellinen pulakausi, jonka torjumiseksi oli pakko kohentaa omaa maatalouden tuotantoa ja investoitava metsistä pääomaa. Maatalouden kehitys olikin erittäin nopeaa 1930-luvun lopulle tultaessa.

Vuosina 1918-25 myytiin liki puolet huviloista siirrettäväksi muualle Suomeen.

Vaikka rautatie Rajajoelle oli valmistunut jo 1870, valmistui Rajajoen asema omaan käyttöönsä vasta 1.12.1917. Sitä ennen se oli maailmansodan aikana venäläisten sotasairaalana. Tämä arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema, aikaisemmista asemarakennustyypeistä täysin poikkeava rakennus oli Suomen kauneimpia asemarakennuksia.

Tässä Rajajoen asemarakennuksessa pidettiin mm. Suomen ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut, jotka johtivatkin Tarton rauhansopimukseen 11.12.1920. Samalla loppuivat myöskin rajalla ajoittain ilmenneet rauhattomuudet.

Itsenäisyyden aikana Rajajoki oli Karjalan kannaksen ainoa rajanylityspaikka, jonka mukanaan tuomat erilaiset toiminnot, niin rautatielaitos kuin rajavartiostokin antoivat oman leimansa kylän elämälle.

Itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä 1920-30 luvuilla Rajajoen asema oli melkoinen toiminnan keskus. Matkustajajunia kulki Viipuriin useampi junapari päivässä ja kansainvälisessä liikenteessä yksi junapari päivässä välitti liikennettä Venäjälle. Varsinainen turistiliikennehän siihen aikaan oli melko vähäistä, mutta todennäköisesti virkamatkoilla olevien matkustajien joukosta erottui joskus hyvinkin monenlaisia kansallisuuksia.

Venäjältä tuleva tavaraliikenne oli melko vilkasta. Kaikki venäläisissä tavaravaunuissa tullut tavara täytyi siirtokuormata Rajajoella suomalaisiin vaunuihin eteenpäin kuljetusta varten ja päinvastoin.

Rajajoki ja varsinkin rajan rautatiesilta olivat kotimaisten matkailijoiden suosittuja turistikohteita. Parhaina vuosina turistien kävijämäärä nousi jopa 40.000 - 50.000 henkilöön.
Puun uittoa Rajajoessa

Rajajoki oli jokena valtakunnan vuosisatainen raja itää vastaan (mm. 1323-1617 ja 1812-1940). Se alkoi Kivennavan - Raudun rajalta Kuuritsan suolta, noin 60 kilometriä virrattuaan se lähellä Suomenlahtea laski Venäjän puoleiseen Siestar-järveen (Roslivan järvi). Se kulki tämän jälkeen kappaleen matkaa Venäjän puolella, siinä kohdassa missä Ruostekanava oli valtakunnan rajana ja palasi taas yhteiseksi rajaksi vajaan kilometrin päässä merestä.

Joki toimi myöskin puutavaran uittoväylänä niin suomalaisille kuin venäläisillekin. Joen yläjuoksulta uittivat ensin venäläiset sahatukkeja Kuttermannin sahalle, joka sijaitsi Korotniekan peltojen kohdalla. Venäläisten tukkien mentyä ohi rautatiesillan alkoi suomalaisten propsien uitto joessa. Puomit seisauttivat propsisumat välittömästi rautatiesillan pohjoispuolella olevalle nostopaikalle, josta ne hinattiin pienoisrataa myöten mäkeä ylös rautatien varteen, rautateiden edelleen kuljetettavaksi.

Propsien nostopaikan kohdalla on ollut ennen Suomen itsenäistymistä ylikulkusilta, jonka tukipylväiden jäännöksiä on vieläkin Suomenpuoleisella rannalla nähtävissä. Nyt venäläiset ovat rakentaneet isot maantiesillat rautatien sekä etelä- että pohjoispuolelle.
Suomalaista asutusta Rajajoen molemmin puolin

Ennen Suomen itsenäistymistä oli joen molemmin puolin olevissa kylissä, Rajajoella, Valkeasaaressa, Retukylässä ja Systerbäckissäkin ollut asutus pääosin suomalaista. Rajan sulkeuduttua yhteys joen yli katkesi kertaheitolla. Monet perheet, joiden kodit olivat työ- ym. tehtävien johdosta jokirajan Venäjän puolella, joutuivat jättämään kotinsa ja omaisuutensa sinne ja heidän oli tultava salateitse Suomen puolelle. Rajan taakse jäänyt suomalainen väestö (inkeriläiset) joutui Stalinin aikana kokemaan vainon ajat kaikessa karmeudessaan.

Rauhan vuosina eläminen rajan välittömässä läheisyydessä oli aivan normaalia elämää, ilman mitään rajoituksia tai uhkia, vaikka muualta tulleet henkilöt sitä hiukan karttoivatkin. Rajaseudun asukkaille se oli luonnollinen olotila, joki on rajana ja sillä hyvä. Rajan välittömässä läheisyydessä oli rauhallisinta asua. Vuoden 1939 kesällä alkoi näkyä naapurin puolella varustautumisen merkkejä, mutta kukaan ei uskonut että sota voisi syttyä. Evakkoon lähtökin lokakuun alkupuolella oli kuin lomallelähtö muutamaksi viikoksi ja sitten paluu takaisin kotiin, mutta se evakossa olo on jatkunut vielä tänäkin päivänä.
Sodat tuhosivat Rajajoen alueen

Sotien aikana tuhoutuivat kaikki rakennukset Rajajoen alueelta, joten vanhoista paikoista löytyy vain joitakin raunion osia ja paikoin sodanaikaisia juoksuhaudan jäänteitä maastossa.

Venäläisten vilkas rakennustoiminta on keskittynyt entisen kyläkeskuksen ulkopuolelle, kuten Dyynin hotellit meren rantaan, entisen kylätien pohjoispuolella oleville peltoalueille aina rautatien tuntumaan saakka ja laaja omakotialue rautatien pohjoispuolella. Vanhan kylätien paikalle on rakennettu Terijoen - Pietarin välinen maantie, sekä uusi maantie Systerbäckin vanhaa rautatiepohjaa myöten Rajajoen asemaseudun ohitse Terijoelle ja Kivennavalle. Entinen Dyynin tienhaarasta Rajajoen asemalle mennyt tie palvelee nyt uuden asutusalueen liikennettä. Muut entiset paikallistiet ovat hävinneet täysin maastosta.

Suomen kaakkoisin kylä Rajajoki, missä Veli Polviander haavoittui kuolettavasti.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 47

VIII Matti Josefinpoika Simola ent. Kaitala e. Kauppila, (Taulusta 24, äiti Liisa Kauppila) Matti oli renkinä useissa taloissa ja oli renkinä Karjulan Nygårdin talossa mennessään naimisiin jahtivoudin tyttären kanssa. Matti Kaitala muutti perheineen Kurusta 4.5.1888 Ylöjärven Teivaalan säterin Simolan torppaan rengiksi ja sitten terppariksi ja Ylöjärveltä 31.10.1894 Teiskon Saarlahteen., s. 26.09.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 12.12.1854 Kuru Gustava Charlotta Kustaantytär Simola ent. Kaitala o.s. Helander Jahtivoudin tytär. Gustava muutti Kurusta Karkkuun 10.10.1814 Karkkuun ja takaisin Kuruun ja meni naimisiin Olkitaipaleen Kauppilan Tienarin kanssa., s. 09.07.1832 Suoniemi.

Gustafa Helanderin isä oli jahti - ja siltavouti.

Jahtivouti

Jahtivouti oli vanha valtion virkamies, jonka tehtäviin kuului suurpetojen metsästyksen järjestäminen ja valvonta sekä metsäpalojen sammuttamisen organisointi. Virka lakkautettiin Suomessa 10. helmikuuta 1891 asetuksella.

Kuuluisa oli muun muassa Someron jahtivouti Erkki Jaakonpoika Haka (1746-1808), joka yksin metsästi lähes kaikki Someron petoeläimet.

Aleksis Kivi nostaa pääteoksessaan Seitsemän veljestä Nurmijärven jahtivoudin keskeiseen asemaan; vanha jahtivouti mm. metsästää munavarkaudesta metsään piileksineet kuusi vanhinta veljestä - Eero oli vielä silloin sylilapsi - esiin ja järjestää näille ansaitun löylytyksen. Samoin hän opettaa Eeron lukemaan jotta tämä saattoi opettaa veljiään. Ja kun tästä vanhasta veteraanista aika jätti, niin juuri Eero peri hänen virkansa.

Nykyisin jahtivoudiksi saatetaan kutsua metsästyksen johtajaa, esimerkiksi yhteistyötä vaativassa hirvijahdissa.

Siltavouti

Noin 150 vuotta sitten Suomessa oli vielä lukuisia siltavouteja. Heidän tehtäviinsä kuului mm. siltojen, teiden ja aitojen kunnossapidon valvonta. Esimerkiksi Varsinais-Suomen Merimaskussa siltavouteja mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1675. Useasti sama mies hoiti tämän tehtävän lisäksi jahtivoudin virkaa. Tällöin tehtäväksi tuli myös erilaisten petoeläinten jahdeista huolehtiminen.

Siltavoudin tehtävä ei aina ollut mahdottoman mukava, koska hänen oli tarvittaessa kovisteltava isäntiä erilaisiin korjauksiin. Silta- ja jahtivoutia voisi ehkä pitää eräänlaisena vara- tai apunimismiehenä, joka valvoi kruunun etuja paikallistasolla. Toimivat liikenneyhteydet ovat olleet aina elintärkeitä mille tahansa maalle.
Vanhemmat: Kustaa Helander, s. 18.07.1809 Hämeenkyrö, k. 09.07.1865 Kuru, Karjula, Koski ja Gustava Helander o.s. Lindgren, s. 28.04.1807 Vahto, Kierikkala, k. 10.10.1880 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Lapset:

Kalle Maurits Simola e. Kaitala s. 01.08.1856 Kuru, Hainarin puustelli.

Olga Maria Simola o.s. Kaitala Olga muutti 3.11.1895 Pirkkalaan, s. 25.11.1858 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.

Amanda Charlotta Helander o.s. Kaitala , s. 14.04.1861 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää. Tauluun 48

Emma Josefiina Simola o.s. Kaitala s. 01.10.1863 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Thilda Simola o.s. Kaitala s. 10.03.1867 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, k. 25.06.1867 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Juho Manu Simola e. Kaitala s. 14.03.1869 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Matilda Vilhelmiina Simola o.s. Kaitala s. 24.03.1872 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Aina Pauliina Simola o.s. Kaitala s. 06.05.1876 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 48

IX Amanda Charlotta Matintytär Helander o.s. Kaitala, (Taulusta 47, isä Matti Simola ent. Kaitala) s. 14.04.1861 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.

Puoliso: 16.04.1893 Ylöjärvi Konstantin Kustaanpoika Nieminen e. Valkeeniemi Työmies, Konstantin muutti vaimonsa Amandan kanssa Ylöjärveltä 10.12.1900 Tampereelle., s. 24.03.1867 Teisko, Saarlahti, Paksula.
Vanhemmat: Juho Kustaa Valkeeniemi, s. 07.12.1823 Teisko, Saarlahti, Paksula, k. 16.07.1888 Teisko, Saarlahti, Paksula ja Anna Stina Valkeeniemi, s. 20.05.1834 Orivesi, k. 13.11.1889 Teisko, Saarlahti, Paksula.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 49

VIII Eelis Alfred Josefinpoika Ahonen ent. Kaita-aho ent. Kivioja e. Kauppila, (Taulusta 24, äiti Liisa Kauppila) Eelis oli renkinä Kurussa eri taloissa ja oli renkinä Kurun Hainarin puustellissa mennessään naimisiin, Hainarin Kiviojan torppari, Hainarin itsellinen, Kurun Keihäslahden Sillanpään talon Kaita-ahon torppari, Keihäsjärven Kurun talon Lahdenmäen torpan itsellinen. Eelis kuoli 60-vuotiaana lavantautiin., s. 24.01.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 27.03.1900 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.

Puoliso: 25.11.1866 Kuru, Hainarin puustelli (kruunu) Annastina Heikintytär Kaita-aho ent. Kivioja o.s. Hörman s. 04.05.1838 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi.
Vanhemmat: Heikki Hörman e. Ilveskoski, s. 10.02.1799 Teisko, Paksula, k. 21.11.1876 Kuru, Hainari, Kivioja ja Saara Hörman, s. 10.12.1803 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi, k. 22.11.1874 Kuru, Hainari, Kivioja.

Lapset:

Hilma Maria Kaita-aho o.s. Ahonen Hilma muutti Kurusta 4.11.1885 Pirkkalaan., s. 23.02.1869 Kuru, Hainarin puustelli.

Eelis Frithjof Kivioja s. 09.06.1872 Kuru, Hainari, k. 17.11.1873 Kuru, Hainari.

Manta Josefiina Kaita-aho o.s. Kivioja Manta muutti Kurusta vuonna 1890 Ylöjärvelle., s. 23.08.1874 Kuru, Hainari.

Toivo Heikki Ahonen ent. Kaita-aho e. Kivioja Toivo muutti Kurusta 22.7.1901 Tampereelle, s. 12.02.1877 Kuru, Hainari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 50

VIII Eveliina Josefintytär Santala o.s. Kauppila, (Taulusta 24, äiti Liisa Kauppila) s. 18.07.1841 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: 16.12.1859 Aatu Antinpoika Santala s. 24.08.1838 Ruovesi, Murole.
Vanhemmat: Antti Kustaa Santala, s. 24.10.1810 Virrat, Jouttijärvi, k. 15.09.1851 Ruovesi, Murole ja Heta Santala, s. 30.07.1813 Ruovesi, Murole, k. 26.09.1886 Ruovesi, Murole.

Lapset:

Kalle Santala s. 02.12.1860 Ruovesi, Murole, k. 17.01.1861 Ruovesi, Murole.

Juha Santala , s. 25.12.1861 Ruovesi, Murole. Tauluun 51

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 51

IX Juha Aatunpoika Santala, (Taulusta 50, äiti Eveliina Santala) s. 25.12.1861 Ruovesi, Murole.

Puoliso: Emma Aatuntytär Santala o.s. Penttilä s. 04.12.1872 Ruovesi, k. 25.10.1895 Ruovesi, Murole.

Penttilän tytär, mennyt vihille v 1891 Murole Santalaan, missä kuollut vain 23-vuotiaana. Saivat Juhan kanssa yhden pojan, joka kuoli 1,5 -vuotiaana. Ennen Emman kuolemaa perheeseen tuli kaksi kasvattilasta Fanny ja Urho, joista Fanny muutti pois hetimiten mutta Teiskossa syntynyt Urho Kallenpoika Toni oli perheessä vielä 1906, jolloin muutti Messukylään. Juha meni vuonna 1904 naimisiin Sääksmäeltä tulleen(Lempäälässä syntynyt) Lyydian kanssa.

Lähde: https://www.geni.com/people/Emma-Penttil%C3%A4/6000000038211691353
.

Lapset:

Antti Adolf Santala s. 22.11.1893 Ruovesi, Murole, k. 17.03.1895 Ruovesi, Murole.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 52

VII Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko, (Taulusta 7, isä Matti Ylä-Toikko) Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.

Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

1. puoliso: 27.12.1840 Kuru Eeva Joelintytär Ala-Toikko Emäntä, kuoli synnytykseen, s. 17.01.1823 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli 42-vuotiaana nuorimman lapsen (Wilhelm) synnytykseen.
Wihelm kuoli vuoden ikäisenä. Kaksi aikaisemmin syntynyttä lastakin
kuoli varsin nuorena (alle 2-vuotiaina). Wilhelmina kuoli 09.04.1854 kahdentoista päivän ikäisenä. Kovia kokenut perhe.
Vanhemmat: Joel Ala-Toikko, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.

Ala-Toikon perinnemaisemaa tilan päärekennuksen edestä kuvattuna. Taustalla on Näsijärvi, jonka rannasta Ala-Toikon kohdalla on kivikautinen löydös. Hyvät metsästys- ja kalastusalueet lähellä ja maaperä soraa ja kalliota.

Lapset:

Manu Aukusti Ala-Toikko , s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 53

Helena Ala-Toikko s. 15.03.1844 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.07.1846 Kuru, Vaakaniemi.

Matti Hellsten e. Ala-Toikko , s. 05.02.1846 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 58

Kustaa Ala-Toikko s. 24.05.1848 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.06.1848 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli yskään 2-viikon vanhana.

Maria (Maija) Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko , s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 65

Karoliina Ala-Toikko s. 14.05.1852 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.03.1853 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli yskään 1-vuotiaana.

Vilhelmiina Ala-Toikko s. 29.03.1854 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.04.1854 Kuru, Vaakaniemi.

Kalle Ala-Toikko s. 01.06.1855 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.05.1859 Kuru, Vaakaniemi.

Juho Alanen e. Ala-Toikko Hätäkaste, asui kotonaan poikamiehenä. Sai armeijassa nimen Alanen., s. 28.02.1859 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.11.1890 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko.

Vilhelmiina Ala-Toikko s. 20.06.1861 Kuru, Vaakaniemi, k. 20.12.1861 Kuru, Vaakaniemi. Kuolinsyy tuntematon.

Hilma Ala-Toikko s. 01.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, k. 02.05.1864 Kuru, Vaakaniemi.

Vilhelmi Ala-Toikko s. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.08.1866 Kuru, Vaakaniemi.

2. puoliso: 15.12.1865 Kuru Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Taneli Leveelahti, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Valpuri Leveelahti o.s. Tienari, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 53

VIII Manu Aukusti Matinpoika Ala-Toikko, (Taulusta 52, isä Matti Ala-Toikko) Ala-Toikon isäntä, minkä jälkeen Toikkonen omi tilan kepulikonstilla. Sakotettu ensi kerran luvattomasta viinan myymisestä vuonna 1884., s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.06.1898 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhan elämäntyylin hävitti äkkiuusirikas kauppias, joka osti Ylä-Toikon ja puliveivasi Ala-Toikon itselleen. Vei vielä nimenkin. Emanuelin lapset eivät saaneet käyttää Toikko-nimeä, vaikka Antti Toikkonen ei ollut mitään sukua Toikolle. He muuttivat nimekseen Alanen. Heidän vanhapoika setänsä Juha oli saanut sen ilmeisesti armeijassa palvellessaan, joten myös veljen lapset alkoivat käyttää sitä myöhemmin.
Lahdenpohja ilmeisesti säästyi jotenkin Toikkoselta, koska se oli annettu jo edellisessä polvessa asuttavaksi torpaksi Ala-Toikon tyttären perheelle.
Matin mummo (eli biologisesti isänsä täti ja sosiaalinen äiti) vietti siellä joskus lapsena kesää, olivat kuulemma kohdelleet häntä siellä todella hyvin.

Lähde: Matti Lipponen Tampere.

Tämän kuusen kohdalla oli Ala-Toikon päärakennus. Perustuskivistä osa on näkyvillä kuusen lähellä.

Puoliso: 06.10.1871 Kuru Maria Liisa Kustaantytär Ala-Toikko o.s. Rikala Muutti Teiskosta 1871 Kuruun., s. 02.04.1845 Teisko, Leppälahti, k. 02.01.1902 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Kustaa Rikala, s. 02.05.1813 Teisko, Leppälahti, k. 08.06.1848 Teisko, Leppälahti ja Saara Järvenpää ent. Rikala o.s. Yli-Korpula, s. 28.10.1815 Teisko, Pohtola, k. 19.01.1881 Teisko, Leppälahti.

Lapset:

Manu Ala-Toikko s. 27.08.1872 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.10.1872 Kuru, Vaakaniemi.

Juho Kustaa Ala-Toikko s. 18.10.1873 Kuru, Vaakaniemi, k. 25.12.1881 Kuru, Vaakaniemi.

Maria Ala-Toikko s. 24.07.1877 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.11.1879 Kuru, Vaakaniemi.

Iita Laurila o.s. Alanen , s. 11.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 54

Toivo Alanen e. Ala-Toikko , s. 08.07.1884 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 55

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 54

IX Iita Manuntytär Laurila o.s. Alanen, (Taulusta 53, isä Manu Ala-Toikko) Itsellinen Ala-Toikon Lahdenpohjassa 1902-1904, muutti 1904 Olkitaipaleen Laurilaan ja meni itsellisen Leo Laurilan kanssa naimisiin ja sai pojan., s. 11.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Puoliso: 19.08.1904 Kuru Leo Emil Kallenpoika Laurila Parkkuun Ylämyllyn mylläri., s. 28.06.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 04.01.1927 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Laurila, s. 10.02.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1880 Kuru, Olkitaipale ja Henrika Albertiina Laurila o.s. Ristaniemi, s. 22.07.1835 Kuru, Ristaniemi, k. 03.06.1899 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:

Yrjö Emil Laurila s. 27.07.1905 Tampere.

Pentti Valdemar Laurila Pentti muutti 9.2.1952 Helsingin Kallion srk:n, s. 16.04.1912 Kuru, Olkitaipale.

Erkki Johannes Laurila Erkki vihittiin 24.6.1940, s. 18.05.1917 Kuru, Olkitaipale.

Rauha Kyllikki Laurila Rauha muutti 15.8.1953 Helsingin Malmin srk:n, s. 30.08.1920 Kuru, Olkitaipale.

Veikko Matias Laurila Veikko asui Kurun vanhainkodissa ja oli holhouksen alainen, s. 22.02.1923 Kuru, Olkitaipale.

Hilkka Mirjami Laurila s. 24.07.1925 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 55

IX Toivo Manunpoika Alanen e. Ala-Toikko, (Taulusta 53, isä Manu Ala-Toikko) Vaakaniemen Ylä-Toikon renki. Toivo kuoli 83-vuotiaana aivoveritulppaan., s. 08.07.1884 Kuru, Vaakaniemi, k. 05.09.1967 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: 21.12.1906 Kuru Miina Sandra Saluntytär Alanen o.s. Karttila Miina kuoli 87-vuotiaana sydänlihaksen rappeumaan., s. 23.04.1880 Virrat, Vaskivesi, k. 11.09.1967 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Salu Karttila, s. 12.06.1835 ja Liisa Karttila o.s. Kuusenaho, s. 18.08.1848 Kuru, Aurejärvi, k. 24.02.1887 Virrat, Vaskivesi.

Lapset:

Naimi Vilhelmiina Moisio o.s. Alanen , s. 23.07.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 56

Yrjö Eemil Alanen , s. 01.03.1909 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 57

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 56

X Naimi Vilhelmiina Moisio o.s. Alanen, (Taulusta 55, isä Toivo Alanen) s. 23.07.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Moision asuinrakennus.

Puoliso: 29.05.1926 Kuru Urho Aleksanteri Matinpoika Moisio s. 28.04.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vanhemmat: Matti Moisio e. Lahdenpohja, s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.02.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Aina Maria (äpärä) Moisio o.s. Kotajärvi, s. 04.07.1875 Virrat, Hauhuu, Siikala.

Vaalit Ristaniemen koululla, vaalilautakunta vasemmalta lukien Hemmi Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Jalmari Mantere, Urho Moisio, Aleksi Salonen ja Arvo Ristaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 57

X Yrjö Eemil Alanen, (Taulusta 55, isä Toivo Alanen) Kivimies, s. 01.03.1909 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 18.05.1970 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: 24.06.1931 Kuru Taimi Inkeri Alanen Taimi kuoli 55-vuotiaana paksusuolen syöpään., s. 30.11.1909 Ylöjärvi, k. 15.08.1965 Kuru, Vaakaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 58

VIII Matti Matinpoika Hellsten e. Ala-Toikko, (Taulusta 52, isä Matti Ala-Toikko) Muutti Tampereelle 1.10.1864, s. 05.02.1846 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.03.1887 Tampere.

Matti Hellsten oli ilmeisesti saanut Kurussa jotain sepänoppia. Perimätiedon mukaan hän aloitti työuransa Tampereella rakentamalla siltoja Tammerkosken yli. Sen jälkeen hän työskenteli viilarina Tampellassa josta siirtyi töihin Verkatehtaalle. Perimätiedon mukaan oli siellä tituleerattu mestariksi, mahdollisesti tehtaan laitosmiesporukan pomo tai nokka. Ilmeisesti omisti neljänneksen talosta 109 vanhassa Kyttälässä (silloisen) Huhtimäenkadun varrella.

Vielä tarkennus. Tieto talon neljänneksen omistamisesta Kyttälässä osoittautui vääräksi (kyse oli eri Hellsténistä, sepästä joka asui länsipuolella). Meidän isoisämme syntymäkoti sijaitsi osoitteessa 106 jolle ei ole löytynyt papereista omistajaa. Ilmeisesti se talo tässä kuvassa http://www.jukkajoutsi.com/aarre782.jpg joka on seuraava länteen päin kadun päällä olevasta talosta. Kuva on otettu joskus 1920-luvulla. Hellsténit eivät olleet enää pitkään aikaan asuneet siellä vaikka talo näyttäisi olevan sen verran vanha että saattaa olla vanhan Kyttälän peruja kun kerran viereistäkään ei ole raaskittu purkaa.

Lähde: Matti Lipponen Tampere

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Poika Matias Konstantin Hellsten s.8.9.1872 -----Orvo Lipponen s.22.3.1914---------Paavo Lipponen s.23.4.1941
Ylimetsänhoitaja ,Tampere Valtiot.maisteri ,ent.valtiopäivämies
Hilkka Iisalo s.5.2.1915 s. Orivesi
Terv.huollon opettaja ,T:re

Jaakko Antero Ingman, Iiisalo s.30.11.1885 Toholampi
Rautateiden kirjuri
Siiri AinoTörnroos, Iisalo s.19.6.1892 Toholampi

Johan Gabriel Ingman s.31.7.1839 Toholampi
Toholammin nimismies
Johanna Loviisa Pihlajamaa , Ingman s.4.4.1847 Toholampi

Johan Jacob Ingman s.27.2.1805 Lohtaja
Kappalainen
Fredrika Lovisa Lagus, Ingman s.14.11.1807 Toholammi

Henric Johan Ingman s.1.12.1773 Pohja
Läänin maanmittari
Brita Magdalena Cajanus, Ingman s.6.6.1773 Toholammi

Henric Ingman s.1747 Mörby
Vääpeli
Ebba Kristina Naukler, Ingman s.27.3.1755

Henric Mattsson Ingman s.1711 Turku
Ylioppilas ,talollinen, rusthollari
Anna Elisabet Schultz, Ingman s.1712

Johan Schultz ,luutnantti
Ingeborg Körning, Schultz ,s.2.3.1684 Rilaks
Ingmannin sukujuurta

Axel Körning, amiraliteettiluutnantti k.1691
Anna Brand, Körning h.25.2.1734 Bromarv Vanh:
Johan Brand h.7.7.1689 Tenhola
Anna Catharina Lindelöf, Brand s.1629 h.24.8.1692 Tenhola

Eric Körning ,ratsumestari
Ingeborg Gyllenlood

Hans Gyllenlood ,asessori
Anna von Sanden

Bengt Juusten Gyllenlood s.1550 Turku
AMIRAALI ,Turun linnan päällikkö
Brita Marcusdotter

.

Matin tyttären Amanda Lehmusvaara os.Hellsten (1865-1916). Kuvan omistaja: Matti Lipponen Tampere

Puoliso: 29.10.1865 Tampere Johanna Maria (äpärä) Annantytär (Carlintytär) Hellsten o.s. Sjöblom Johanna on ripitetty 26.2.1888 salavuoteudesta., s. 08.04.1842 Tampere, k. 09.11.1927 Tampere.

Marian isä oli kupariseppä Carl Erik Sjöblom s. 1.2.1816 Saltvikissa k. 9.4.1863 Jyväskylässä. Carl Erik tunnusti aviottoman tyttärensä testamentissaan. Maria oli sitä ennen asunut biologisen isänsä luona Jyväskylässä 5.7.1847 - 27.6.1853 (täysin moderni uusperhekuvio 1800-luvulla!) mistä palasi takaisin Tampereelle. Sjöblomin talo on Jyväskylässä käsityöläismuseokorttelissa ks.

http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/museot/kasityolaiskodit

Carl Erik oli avioitunut ennen Jyväskylään muuttoaan tehtaan työmiehen tyttären Kristiina Rosenbergin kanssa ks,

http:// hautausmaat.jyvaskylanseurakunta.fi/vanha-hautausmaa/vanhin-osa/vanhin- osa/hautojen-historiaa/sjoblom-karl-erik-1816-1863/

Lähde: Matti Lipponen Tampere.
Vanhemmat: Carl Erik Sjöblom, s. 01.02.1816 Saltvik, Saltvik Tängsöda, k. 09.04.1863 Jyväskylä ja Anna Stina Sjöblom o.s. Weissman, s. 18.10.1818 Teisko, Vattula, Valkeejärvi, k. 04.09.1872 Messukylä (Kyttälä).

Sjöblom Karl Erik (1816-1863) Osasto 16-08-049 Jyväskylä. Kupariseppä Sjöblom syntyi Ahvenanmaalla Saltvikissa. Hän vannoi porvarinvalan vuonna 1845. Kupariseppä Sjöblomin koti on yksi harvoista Jyväskylän vanhoista säilyneistä puurakennuksista. Talo on siirretty Cygnaeuksenkatu 2: n tontille ja on Keski-Suomen museon hoidossa oleva museokohde. Kupariseppä Sjöblom valmisti etupäässä kattiloita, viinapannuja, erilaisia keittoastioita, vesisaaveja ja leivinmuotteja.

Lapset:

Amanda Aurora Lehmusvaara ent. Lindberg ent. Nordblom o.s. Hellsten , s. 12.09.1865 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 59

Johanna Wilhelmiina (Mimmi) Henriksson o.s. Hellsten , s. 02.01.1868 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 60

Maria Matilda Hellsten Tampereella ja Kyttälässä riehui Maria Matildan kuolinaikaan koleraepidemia. Hänen äitinsä menetti parin viikon sisällä lapsensa, äitinsä ja velipuolensa. Kaksi jälkimmäistä kuolivat varmasti koleraan, Maria Matildan kuolinsyytä ei ole kirjattu, hän menehtyi päivää aikaisemmin ennen veljensä Konstan syntymää. Lähde: Matti Lipponen Tampere.
, s. 03.03.1870 Messukylä, Kyttälä, k. 09.09.1872 Messukylä, Kyttälä.

TAMPEREEN ALUELIITOKSET:

Kyttälä liitettiin 1877 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 11,4 km² ja n. 3 000 asukasta
Hatanpää liitettiin 1920 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 18,5 km² ja 459 asukasta
Järvensivu liitettiin 1922 Messukylästä.
Lepolan huvila-alue liitettiin 1929 Messukylästä.
1937 Pohjois-Pirkkalasta liitettiin Pispalan, Epilän, Raholan, Villilän ja Lamminkylän esikaupungit, liitoksessa saatiin pinta-alaa 28,6 km² ja 9 287 asukasta
Messukylä liitettiin 1947, liitoksessa saatiin pinta-alaa 82,5 km² ja 7 340 asukasta
Lielahti liitettiin 1950 Ylöjärvestä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 15,4 km² ja 1 828 asukasta
Aitolahti liitettiin 1966, liitoksessa saatiin pinta-alaa 89,5 km² ja 2 117 asukasta
Teisko liitettiin 1972, liitoksessa saatiin pinta-alaa 431,3 km² ja 2 831 asukasta
.

Mathias Konstantin (Konsta) Hellsten , s. 08.09.1872 Messukylä (Tampere). Tauluun 61

Emma Emilia Baryski o.s. Hellsten , s. 17.06.1875 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 63

Hulda Maria Haapa ent. Hellsten s. 07.03.1878 Tampere, Kyttälä, k. 18.03.1970 USA, New Jersey, Pemberton.

Group of children carrying in their pecks to the "bushel man." We measured one of these peck boxes and found it contained 10 quarts instead of 8. This is the fourth week of school in Philadelphia and people will stay here two weeks more. Theodore Budd's Bog at Turkeytown near Pemberton, New Jersey. 1910 September.

Hilja Elia Elisabeth Hellsten s. 13.02.1881 Tampere, Kyttälä, k. 05.09.1882 Tampere, Kyttälä.

Tyyne Alfhild Lipponen o.s. Hellsten , s. 25.01.1884 Tampere, Kyttälä. Tauluun 64

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 59

IX Amanda Aurora Matintytär Lehmusvaara ent. Lindberg ent. Nordblom o.s. Hellsten, (Taulusta 58, isä Matti Hellsten) s. 12.09.1865 Messukylä, Kyttälä, k. 29.07.1916 Viipuri.

Amanda oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen avioliitto jäi hyvin lyhyeksi puolison kuoltua pian häiden jälkeen. Pariskunta oli ehtinyt asettua asumaan Vaasaan josta Amanda palasi leskeksi jäätyään takaisin Tampereelle vielä saman vuoden lopulla.

Amanda kuoli sydänkohtaukseen 29.7.1916 hänen ollessaan vierailemassa Viipurissa siskojenja luona. Hänet haudattiin 2.8.1916 Tampereelle.

Lähde: Matti Lipponen Tampere.

Viipurin linna vuodelta 1916 eli samalta vuodelta jolloin Amanda Lehmusvaara kuoli Viipurissa.

1. puoliso: 16.07.1887 Juho Vihtori Nordblom s. 19.09.1858 Pyhämaa, k. 26.07.1887 Vaasa.

2. puoliso: 22.01.1893 Tampere August Lehmusvaara e. Lindberg s. 02.01.1871 Hämeenlinna, k. 11.11.1944 Viiala.

Työskenteli ensin Verkatehtaalla, myöhemmin asemamiesten esimies Tampereella. Muutti myöhemmin pois Tampereelta, asui kuollessaan Viialassa. Kuolinaika ei vielä tiedossa.

Lähde: Matti Lipponen Tampere.

August Lehmusvaara (1871-1944). Kuvan omistaja: Matti Lipponen Tampere

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 60

IX Johanna Wilhelmiina (Mimmi) Henriksson o.s. Hellsten, (Taulusta 58, isä Matti Hellsten) s. 02.01.1868 Messukylä, Kyttälä, k. 27.11.1932 Kauniainen.

Leskeksi jäätyään Mimmi palasi ensin Pedersöreen, ja sieltä takaisin Tampereelle 30.12.1892. Myöhemmin muutti sisarensa Tyynen kanssa Viipuriin vuonna 1909. Sitä ennen hän oli pitänyt vieraskotia Tampereella Leanderin talossa (talo tuhoutui myöhemmin Tampereen taistelussa vuonna 1918). Muutti sittemmin Viipurista Helsinkiin. Mimmi oli etevä liikenainen ja oli ennen kuolemaansa jo hyvin varakas.

Lähde: Matti Lipponen Tampere.

Palaneet Leanderin talo ja Verkatehtaan varastorakennus Tampereella vuonna 1918.

Puoliso: 23.06.1890 Tampere Herman Henriksson e. Stårgård Herman oli rakennusmestari joka sai traagisesti surmansa jäätyään hiekkajunan alle. Hän oli tuonut vaimonsa ja iäkkään äitinsä Pedersörestä Hiitolaan jossa hän työskenteli siihen aikaan rakennustyömaalla. Lähde: Matti Lipponen Tampere., s. 30.09.1857 Pedersöre, Edsevö, k. 05.11.1892 Hiitola.

PEDERSÖREN HISTORIA:

Pedersöre lukeutuu Pohjanmaan alkuperäispitäjiin. Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, kuinka vanha Pedersöre itse asiassa on, mutta Pedersören pitäjä mainitaan ensimmäisen kerran virallisisissa asiakirjoissa vuonna 1348. Kuningas Maunu Eerikinpoika antoi nimittäin silloin asetuksen Mustasaaren (Korsholm), Närpesin (Närpiö) ja Pedersören pitäjien kauppaoikeuksista.

Pohjanmaan rannikkoalue oli silloin jaettuna kolmeen pitäjään, ja Pedersören suurpitäjä ulottui aina Vöyristä Kemiin saakka.

Vuosisatojen kuluessa suurpitäjästä irrottautui kappeliseurakuntia, ja vuonna 1865 Ähtävästä ja Purmosta tuli itsenäisiä seurakuntia ja kuntia.

Pedersöre sai nykyisen muotonsa vuonna 1977, kun Ähtävän ja Purmon kunnat liittyivät taas yhteen Pedersören kanssa, jolloin kuntaliitoksen kautta syntyi nykyinen Pedersören "suurkunta". Uuden kunnan suomenkielinen nimi oli alussa Pietarsaaren maalaiskunta, mutta vuodesta 1989 nimi on virallisesti Pedersören kunta.

Joet ovat leimanneet historiaamme. Jokia pitkin kuljetettiin metsistä puutavaraa ja tervaa rannikolle ja sieltä edelleen maailmalle. Pedersöreläiset timpurit tunnettiin taitavina purjelaivojen rakentajina 1500-luvulta alkaen aina 1800-luvulle saakka.

Pedersöre on perinteisesti myös tyypillistä maatalousseutua, ja monet myllyt ovat aikojen kuluessa jauhaneet kuohuvien koskien varrella. Pedersöressä on useita tunnetusti hyviä talonpoikaismuseoita, joissa voi tutustua menneiden vuosisatojen asumiseen, työvälineisiin ja kylämaisemiin.

Kunnanvaltuusto hyväksyi 9. huhtikuuta 1984 Pedersören kunnan kunnanvaakunan, jossa on punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa. Paitsi että ohrantähkä viittaa maatalouteen, sen osat viittaavat myös kolmeen alkukuntaan (Pietarsaaren maalaiskunta, Ähtävä ja Purmo) ja naularistit viittaavat kolmeen itsenäiseen seurakuntaan. Vaakunan on suunnitellut Bo Aurén.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 61

IX Mathias Konstantin (Konsta) Matinpoika Hellsten, (Taulusta 58, isä Matti Hellsten) Kiertokauppiasja Finlaysonin tehtaan työntekijä., s. 08.09.1872 Messukylä (Tampere), k. 14.01.1914 Tampere.

Konstan sisarusparven syntymäkoti sijaitsi osoitteessa 106 jolle ei ole löytynyt papereista omistajaa. Ilmeisesti se talo tässä kuvassa http://www.jukkajoutsi.com/aarre782.jpg joka on seuraava länteen päin kadun päällä olevasta talosta. Kuva on otettu joskus 1920-luvulla. Kuva ja tiedot: Matti Lipponen Tampere

Puoliso: 16.06.1913 Tampere Hilda Johanna Juhontytär Hellsten o.s. Athlin Hilda Athlin (Hellsten) työskenteli kutojana Finlaysonilla., s. 20.08.1881 Kangasala, k. 11.10.1948 Tampere.
Vanhemmat: Juho Kustaa Athlin, s. 13.04.1860 Kangasala, Varala, Uotila, k. 27.06.1914 Tampere ja Alina Johanna Athlin o.s. Eerola, s. 01.01.1863 Sahalahti, k. 31.10.1891 Tampere.

Hellstenin ja Lipposen uusi hautakivi Kurun punaisesta graniitista. Kuva: Matti Lipponen Tampere

Lapset:

Orvo Matias Kalervo Lipponen e. Hellsten , s. 22.03.1914 Tampere. Tauluun 62

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 62

X Orvo Matias Kalervo Lipponen e. Hellsten, (Taulusta 61, isä Mathias Hellsten) Ylimetsänhoitaja, Ylimetsänhoitaja, s. 22.03.1914 Tampere, k. 06.06.2012 Tampere.

Orvo Lipponen kuoli Tampereella 98-vuotiaana.

Puoliso: Hilkka Aino Lipponen o.s. Iisalo Terveydenhoidon opettaja., s. 05.02.1915 Orivesi, k. 02.07.2015 Tampere.
Vanhemmat: Jaakko Antero Iisalo e. Ingman, s. 30.11.1885 Toholampi, k. 13.02.1950 Sievi ja Siiri Aino Iisalo o.s. Törnroos, s. 19.06.1892 Sysmä, Onkiniemi, k. 05.07.1942 Tampere.

Hilkka Lipponen os. Iisalo kuoli Tampereella 100-vuotiaana.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 63

IX Emma Emilia Baryski o.s. Hellsten, (Taulusta 58, isä Matti Hellsten) s. 17.06.1875 Messukylä, Kyttälä, k. 30.11.1933 USA, Los Angeles.

Emma kuoli ollessaan tulossa kotiin autolla miehensä kanssa kun juopuneiden pappisopiskelijoiden auto törmäsi risteyksessä heidän autonsa kylkeen yli sadan kilometrin tuntivauhdilla. Emma sai surmansa välittömästi, hänen puolalainen miehensä oli tajuttomana pitkän aikaa vaikka selvisikin hengissä. Kuoli ilmesesti kuitenkin jo seuraavana vuonna, kuolinsyy ei ole tiedossa.

Lähde: Matti Lipponen Tampere.

Emma Baryski (1875 - 1933) Burial: Evergreen Cemetery Los Angeles Los Angeles County California, USA

Puoliso: Fred Baryski s. 1879 Puola, k. 1934 USA, Los Angeles.

Fred Baryski (1879 - 1934) Burial: Evergreen Cemetery Los Angeles Los Angeles County California, USA

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 64

IX Tyyne Alfhild Lipponen o.s. Hellsten, (Taulusta 58, isä Matti Hellsten) Ensimmäinen prokuristiksi nimitetty nainen Suomessa., s. 25.01.1884 Tampere, Kyttälä, k. 14.03.1974 Helsinki.

Isäni Orvo Lipposen sosiaalinen äiti. Työskenteli leskeksi jäätyään Helsingissä vesijohtoliike Onnisen pääkirjanpitäjänä. Ensimmäinen prokuristiksi nimitetty nainen Suomessa. Prokura eli nimenkirjoitusoikeus on tyypillisesti yritysmuotoisessa liiketoiminnassa käytetty tapa antaa yrityksen henkilökunnalle valtuuksia toimia yrityksen nimissä. Mummo (sanon häntä mummoksi ja Hildaa, jota en ehtinyt koskaan tavata, isoäidiksi) oli viettänyt joskus lapsena kesää Lahdenpohjan talossa, ja kertoi että "he olivat siellä hyviä minulle".

Lähde: Matti Lipponen Tampere.

Alfred Onnisen vuonna 1913 Turussa perustama putki- ja vesijohtoliike on periytynyt perustajalta kolmen sukupolven ajan tyttäreltä tyttärelle. Neljän sukupolven aikana Onnisesta on kasvanut merkittävä materiaalipalvelujen tuottaja koko Itämeren alueella ja yksi Suomen suurimmista perheyhtiöistä.

Puoliso: Akseli Bernhard Lipponen s. 30.07.1879 Viipuri, k. 02.11.1932 Helsinki.

Akseli Berdhard Lipponen s. 30.7.1879 Viipuri k. 2.11.1932 Helsinki. Akseli Lipponen joutui lopettamaan varojen puutten vuoksi koulunkäynnin lukiossa ennen viimeistä luokkaa. Siitä huolimatta hän oli hyvin laajasti itseoppinut. Osasi mm. kymmentä vierasta kieltä. Sanomalehti Päivälehden, Helsingin Sanomien edeltäjän, perustajajäseniä. HOK:n perustajajäseniä, työskenteli myös pankkialalla sekä yrittänä majoitusalalla. Vanhasuomalaisen puolueen puoluesihteeri. Vanha -ja Nuorsuomalaisten puolueiden uudelleenjärjestyessä toimi kautensa loppuaikoina Kokoomuksen puoluesihteerinä. Akseli Lipponen palasi epäonnistuneen liikemiesuransa jälkeen takaisin toimittajan työhön sanomalehti Uuteen Suomeen josta hän oli lobannut itselleen paikan entisen pankkiaikojensa työtoverinsa Juho Kusti Paasikiven kautta. Molemmat olivat olleet samalla linjalla ulkopolitiikassa Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Isäni varttui kasvattilapsena neljävuotiaasta alkaen Tyynen ja Akselin luona Helsingissä ja Viipurissa. Hänen sosiaaliset vanhempansa adoptoivat hänet vuonna 1931.

Lähde: Matti Lipponen Tampere.

Tässä kuva isäni jäämistöstä missä herrat työskentelevät sen toimituksessa. Akseli istuu kuvassa takana oikealla. Kuva: Matti Lipponen Tampere

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 65

VIII Maria (Maija) Matintytär Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, (Taulusta 52, isä Matti Ala-Toikko) Muutti 1869 Lahdenpohjaan., s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.

Maria (Maija) Ala-Toikko sai perintönä Lahdenpohjan mentyään naimisiin Ala-Toikon torpan Lahdenpohjan pojan Kallen kanssa.
Torpasta tuli tila Maija Ala-Toikon vanhempien ansiosta.

Maija Ala-Toikon vanhemmat myivät Ala-Toikon 28.02.1885 Antti Toikkoselle, mutta saivat asua siinä elämänsä loppuun asti. Lapset eivät saaneet käyttää enää Ala-Toikko nimeä, joten he muuttivat nimekseen Alanen.

Ala-Toikon vanha rakennus, missä Maria syntyi 1849, oli tämän kuusen ja vasemmalla olevan rakennuksen kohdalla. Kuusi on jo vanha, joten rakennus on purettu tai tuhoutunut n. 100 vuotta sitten.

Puoliso: 26.05.1869 Kuru Kalle Juhonpoika Lahdenpohja Lahdenpohjan isäntä., s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 13.10.1918 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Juho Lahdenpohja e. Taipale, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 25.03.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Johanna Karoliina (äpärä) Lahdenpohja o.s. Mäkipää, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi, k. 24.01.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Kalle ja Maria Lahdenpohja. Kuva on otettu Kallen 70-vuotispäivänä 12.05.1916 Lahdenpohjassa.

Lapset:

Hilma Aurora Kallio o.s. Lahdenpohja , s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 66

Iita Lahdenpohja , s. 18.11.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 70

Kalle Lahdenpohja , s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 71

Lyyti Lahdenpohja Lyyti kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 14.01.1877 Kuru, Vaakaniemi, Ala,Toikko, k. 19.01.1900 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Lahdenpohjan päärakennus.

Emma Lahdenpohja s. 19.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Lahdenpohjan talo ja navetta, josta on purettu heinäladon osuus pois.

Maria (Maija) Lahdenpohja Maria muutti 20.11.1914 Tampereelle, palvelija. Maria kuoli 80-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 22.07.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 30.09.1961 Tampere, Viinikan srk.

Maria Lahdenpohja 36-vuotiaana.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 66

IX Hilma Aurora Kallentytär Kallio o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 65, äiti Maria Lahdenpohja) s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 18.07.1938 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.

Puoliso: 27.12.1890 Kuru Zefanias (äpärä) Eevantytär Kallio e. Tanhuamäki Lahdenpohjan vävy ja itsellinen. Zefanias kuoli 68-vuotiaana tuntematttomaan sairauteen., s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja, k. 13.03.1924 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja. Isättömästä Zefanias-pojasta tuli Lahdenpohjan vävy.
Äiti: Eeva Loviisa Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 13.04.1915 Kuru, Riihikoski.

Edestä katsottuna 70-vuotiaan Kalle Lahdenpohjan oikealla puolella on Hilma Kallio os. Lahdenpohja ja Zefanias Kallio. Takarivissä vasemmalla ovat edellisten vanhemmat lapset Vilho, Tyyne ja Kalle. Eturivissä Kallion nuoremmat lapset Eero, Anna ja Yrjö. Ylhäällä oikealla ovat Lahdenpohjan sisarukset Iita ja Maija ja heidän välissään Iitan tytär Helmi.

Lapset:

Tyyne Maria Kallio Tyyne muutti Kurusta 15.08.1910 Viipuriin. Tyyne oli nuorempana töissä Viipurissa. Sodan jälkeen hän toimi Helsingin Kaivohuoneen viinikassana eläkkeelle jäämiseensä saakka., s. 01.08.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 14.02.1974 Helsinki.

Kalle Kallio , s. 02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja. Tauluun 67

Iita Josefiina Kallio Iita muutti Kurusta 15.12.1912 Tampereelle. Iita Kallio teki elämäntyönsä Hämeenkyrön diakonissana., s. 18.03.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 18.04.1983 Hämeenkyrö.

Vilho Sefanius Kallio , s. 25.02.1897 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja. Tauluun 68

Paavo Johannes Kallio s. 27.11.1899 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 07.05.1903 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.

Eero Kallio , s. 24.04.1902 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja. Tauluun 69

Yrjö Kallio Tilallinen, sotamies. Yrjö on haudattu Kurun sankarihautausmaalle 14.4.1940, s. 03.11.1906 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 18.02.1940 Kuhmo.

1: KALLIO, YRJÖ
sääty naimaton
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti työm.
sotilasarvo sotamies
joukko-osasto 1./JR 65
joukko-osastokoodi
syntymäaika 03.11.1906
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 18.02.1940
kuolinpaikka
kuolinkunta Kuhmo
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.

Kurun kirkon sankarivainajien hautausmaan muistomerkki 1939-1944. ''Mitä vaatii Suomessa vapaus maan se isästä poikaan maksetaan.

Anna Vilhelmiina Kallio s. 06.04.1909 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.

Helmi Johanna Kallio Helmi kuoli vuoden ikäisenä ajetukseen., s. 27.06.1914 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.06.1915 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 67

X Kalle Zefaniaanpoika Kallio, (Taulusta 66, äiti Hilma Kallio) Vaakaniemen Leppälahden renki 1912-1913, Olkitaipaleen Kastarin renki 1913-1915, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki1915-1916, Olkitaipaleen Kastarin renki 1916-1918, jonka jälkeen Kalle muutti takaisin kotiinsa Lahdenpohjaan. Kalle Kallio asui Uperossa, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta., s. 02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 18.01.1956 Kuru, Vaakaniemi. Kalle Kallio ja Eino Aalto palasivat iltamyöhällä Kurun kirkolta kotiinsa. Tammikankaan hautausmaan aidan raossa oli kinnas, jonka huomatessaan Kalle leikkisänä miehenä virkkoi:
- Taitaa tulla aamu, jos kaikki joudutaan kättelemään.

Kalle ja Helmi Kallion ja tyttärensä Elli Kallion hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Helmi Matilda Manuntytär Kallio o.s. Lehtinen Helmi oli Olkitaipaleen Tienarin piika 1910-luvulla., s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen, k. 10.01.1989 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Manu Lehtinen e. Tienari, s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale ja Anna Tilta Lehtinen o.s. Haapanen, s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Kalle Kallion perheen koti oli Uperossa rekisterinumero 980-468-1-39, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta.

Lapset:

Elli Annikki Kallio Kurun kunnan kanslisti., s. 03.01.1924 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.04.2001 Kuru.

Kurun Ryhdin naiset voittivat kolme lentopallon Suomen mestaruutta. Kuvassa piirin mestarit Seija Sarvijärvi, Leena Leuku, Elli Kallio, Kristiina Renko, Irma Mäkinen ja Ulla Moisio. Valtaosa heistä pelasi jo SM-joukkueessa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 68

X Vilho Sefanius Zefaniaanpoika Kallio, (Taulusta 66, äiti Hilma Kallio) Vaakaniemen Ylä-Toikon renki 1915-1916 ja hän muutti Kurusta 07.11.1916 Teiskoon, josta muutti takaisin seuraavana vuonna Ylä-Toikolle rengiksi. Vilho Kallio asui perheineen Lahdenpohjasta erotetussa Sarvossa., s. 25.02.1897 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 01.11.1956 Kuru, Vaakaniemi, Upero, Sarvo.

Oli poikamiehenä renkinä Toikolla. Osallistui vuoden 1918 sotaan Toikon hevosella valkoisten kuormastossa. Suoritti sen jälkeen varusmiespalveluksen pioneerikomppaniassa Korialla, missä saadulla opilla sai panostajan lupakirjan. Toimi sittemmin pienviljelijänä, panostajana ja kivityömiehenä. Asui Parkkuun (Vaakaniemen) Sarvossa, joka erotettiin hänelle Uperosta 1930-luvulla.

Lahdenpohjasta erotettu Sarvo kahdessa palstassa rekisterinumerolla 980-468-1-38 oli Vilho Kallion omistuksessa.

Puoliso: Anna Sofia Juhontytär Kallio o.s. Välimäki Vanhakylän itsellinen, Vanhakylän mäkitupalainen., s. 13.06.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.10.1992 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Juho Kustaa Välimäki e. Lapiolahti, s. 20.08.1848 Parkano, Alaskylä, Naskali ja Amanda (äpärä) Välimäki o.s. Vanhakylä, s. 03.07.1862 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 69

X Eero Zefaniaanpoika Kallio, (Taulusta 66, äiti Hilma Kallio) Tilallinen, Eero kuoli 61-vuotiaana sepelvaltimotautiin., s. 24.04.1902 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 23.04.1964 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Esteri (äpärä) Iitantytär Kallio o.s. Vaakkola s. 20.04.1909 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 26.05.1981 Tampere.
Äiti: Iita Vaakkola, s. 15.02.1885 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 70

IX Iita Kallentytär Lahdenpohja, (Taulusta 65, äiti Maria Lahdenpohja) Iita on ripitetty salavuoteudesta., s. 18.11.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Iita Lahdenpohja 46-vuotiaana.

Lapset:

Helmi Maria (äpärä) Lahdenpohja Helmi kuoli 32-vuotiaana espanjantautiin., s. 23.08.1897 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 07.03.1920 Kuru, Vaakaniemi.

Espanjantauti oli vuosina 1918–1920 riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1. Nimestään huolimatta tauti ei ollut lähtöisin Espanjasta. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat suuresti, noin 30 miljoonasta 100 miljoonaan. Luonteeltaan espanjantauti oli influenssa, jonka oireina olivat yskä, kuume ja särky. Jälkitauteina se saattoi aiheuttaa muun muassa keuhkokuumeen. Pelkästään Suomessa espanjantautiin kuoli noin 20 000 ihmistä.

Kurun vaakuna (1956–2008). Kurun vaakuna oli Kurun kunnan tunnus ja puhuva vaakuna; kuru tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Kurun kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. maaliskuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009, kun Kuru yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 71

IX Kalle Kallenpoika Lahdenpohja, (Taulusta 65, äiti Maria Lahdenpohja) Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi.

Vuonna 1928 tammikuun 21 päivänä toimitettiin perunkirjoitus arviomiehiksi kutsuttuja talollisen Fabian Aalton ja poliisikonstaapeli Kustaa Koskisen läsnäollessa viime lokakuun 26 päivänä kuolleen talollisen Kalle Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto ja kotipaikka Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä ja jolta, kuten oheen liitetty ote kirkonkirjasta osoittaa, jäi oikeuden omistajia leski Lempi Lahdenpohja ja lapsia: Tauno Johannes synt. 29.8.1909, Unto Matias synt. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki synt. 26.11.1915.
Leski Lempi Lahdenpohjaa, jonka hallinnassa pesä ilmoituksen mukaan nykyään oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä; minkä tähän merkittyä leski Lempi lahdenpohja toi esille Kurun ja Teiskon pitäjäin käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden Kalle ja Lempi Lahdenpohjalle antaman kiinnekirjan Lahdenpohjan lohkotilaan Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, minkä talon aviopuolisot olivat 17 päivänä helmikuuta 1924 ostaneet Kalle Lahdenpohjan äidiltä Maija Lahdenpohjalta.
Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän omaisuus, velat ja lyhennykset seuraavassa järjestyksessä:

PESÄN OMAISUUS:

Lahdenpohjan lohkotila Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä 12 000 mk

Yhteensä 12 000 mk

Puhdasta rahaa 1 000 mk

Yhteensä 1 000 mk

Kultaa: 2 sormusta 50 mk

Yhteensä 50 mk

Sekalaista taloustavaraa:

Kahvikalusto 20
6 lautasta ja 10 juomalasia 14
4 pr. veitsiä ja haarukoita 12
3 lasiasettia ja 2 pöytäkannua 13
4 kivivatia ja 5 emalimukia 20
1 teekannu ja 2 vesikauhaa 7
1 kuparinen - ja 1 emalinen kahvipannu 20
Kahvimylly ja paahdin 8
2 pataa ja 2 paistinpannua 26
2 läkkipellistä - ja 5 puista ämpäriä 30
3 saavia ja 4 pyttyä 27
2 tiinua ja 2 kaljatynnyriä 30
2 maitokannua ja 1 kirnu 15
2 komia ja 3 pärekoppaa 55
Nahkaa 200
5 mtr. sarsia 75
1 tasku -, 1 seinä - ja 1 herätyskello 75

Yhteensä 647 mk

Pito - ja liinavaatteita:

6 lakanaa ja 1 pohtarin päällinen 70
2 pöytäliinaa ja 6 pyyheliinaa 80
3 täkkiä ja 4 tyynyä 170
1 det akkunaverhot 20
Vainaan pitovaatteet 815
Lesken pitovaatteet 500

Yhteensä 1 655 mk

Huonekaluja:

3 sänkyä ja 1 pöytä 120
1 piironki ja 1 seinäkaappi 55
2 öljylamppua, 2 kynttilänjalkaa ja 2 kuvastinta 35

Yhteensä 210 mk

Ajo - tai työkaluja:

1 työrattaat ja 3 työrekeä 150
Hevosenvaljaat ja - peite 110
2 auraa (puisia) ja 1 sahrat 85
1 piikkiäes ja2 yhdenhevosen koukut 16
2 ojalapioo ja 2 puulapioo 20
1 talikko ja 1 rautakanki 25
2 työkirvestä, 2 hakokirvestä ja 2 vesuria 29
3 sahaa ja 3 höylää 27
1 poranvarsi ja 2 tämmirautaa 9
3 viikatetta, 3 sirppiä ja 2 haravaa 29
2 pelurautaa ja 1 kasmasiini 30
½ nuottaa, 4 rysää ja 2 venettä 1380
1 tolppa - ja 1potkukelkka ja 1 sukset

Yhteensä 1 940 mk

Viljaa:

10 hl. rukiita a 170 mk 1 700
7 hl kauroja a 75 mk 525
2hl ohria a 120 mk 240
1/4 hl herneitä a 200 mk 50
6 hl perunoita a 40 mk 240
1 hl räätiköitä a 20 mk 20
5 kgr pellavia a 8 mk 40
2000 kgr heiniä 0,50 mk 1 000
300 kgr kauranolkia a 0,25 mk 75
600 kgr rukiinolkia a 0,10 mk 60

Yhteensä 3 950 mk

Eläimiä:

1 hevonen 1 000
3 lehmää a 600 mk ja 1 vasikka a 200 mk 2 000
4 lammasta a 75 mk ja 3 kanaa a 10 mk 300 mk 330

Yhteensä 3 330 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 24 782 Smk

VELKAA JA LYHENNYSTÄ:

Hautajaiskulut 1 100
Maija Lahdenpohjalle 1 500
Ida Lahdenpohjalle 1 000
Vaivaisten prosentti 31
Sukuselvitys 10
Tuomarille 10
Toimitusmiesten palkka 100

PESÄN VELAT YHTEENSÄ 3 751 Smk

PESÄN SÄÄSTÖ 21 031 Smk

Perillisilleen ei vainaja ole antanut ennakkoperintöä, ei myöskään läksiäisantia eikä lahjoja.
Leski pesän hoitajana ottaa vastaan perintöveroasiaa koskevia ilmoituksia.
Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt. Kuten yllä.

Lempi Lahdenpohja

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat;

Fabian Aalto Kustaa Koskinen

Vaivaisten osuus kuitataan maksetuksi Kurussa 12. pv. heinäkuuta 1928

Kurun Köyhäinhoitolautakunta

Reino Sääkslahti

Kurun perintöverolautakunta käsitellyt nämä jakokirjat 25.7.1928 12§ kohdalla ja
ei tule veroa.

Valtion verotuslautakunta, Kuru

Kalle Hauturi

PALKAT 1928-

Työntekijöiden vuosipalkka kutomateollisuudessa liikkui 10 000 markan etapin molemmin puolin ääripäiden asettuessa vuosiin 1928 (10 696 mk) ja 1932 (9705 mk) ja vasta vuonna 1937 ylittyi vuoden 1928 palkkataso. Tehdaskohtaisesti viikkopalkalla tarkasteltuna kuva laman ajoituksesta täsmentyy. Barkerin naisten laman aloitus ja lopetus eivät osu kohdalleen usein esitettyyn makrotason yleiskuvaan nähden. Palkat pysyttelevät kohtalaisen vakaina vuosikymmenen taitteesta ja kääntyvät lievään nousuun vasta vuoden 1937 kuluessa. Turun verkatehtaalaisenkin ansiotasossa silmiinpistävää on laman aikainen vakaus.

Keskimääräiset sahatyömiesten nimellistuntiansiot laskivat vuoden 1930 7.04 markasta vuoden 1932 5.15 markkaan ja nousivat vuonna 1935 5.78 markkaan. Saha-, vaneri- ja puutaloteollisuudessa keskituntiansiot olivat vuonna 7.20 markkaa miehillä ja 3.48 markkaa naisilla ja laskivat vuonna 1932 miehillä 5.45 markkaan ja naisilla 2.73 markkaan. Vuoden 1928 nimellispalkkataso saavutettiin vuosina 1937 ja 1938. Päiväansiot jäivät laman aikana kuitenkin aikaisempaa pienemmiksi, koska sahat usein toimivat vajaatehoisesti. Klaus Wariksen laskelmien mukaan sahatyöläisten reaaliansiot alkoivat jyrkästi laskea vuonna 1931, olivat alhaisimmallaan n. 95 prosenttia vuoden 1926 tasoon verrattuna ja nousivat hitaasti. Vastaavasti metsä- ja uittotyöntekijöiden ansiotaso putosi vuonna 1931 vain 75 prosenttiin vuoden 1926 ja 59 prosenttiin vuoden 1928 tasosta. Vuoden 1926 ansiotaso saavutettiin vuonna 1935. Molempien ryhmien osalta vasta 1930-luvun lopulla ylitettiin lamaa edeltänyt ”huipputaso”. Koska reaaliansioita laskettaessa ei voida ottaa huomioon elatusrasitusta, todellisuudessa perheiden henkeä kohden käytettävissä olevat tulot laskivat vielä enemmän. Työttömyysaikoina perheiden ansionsaajien lukumäärä vähenee ja siksi laman aiheuttama todellinen ansiomenetys on reaalipalkkojen laskua suurempi.

SUISTUMINEN PULAAN 1920-LUVUN LOPULLA:

Kaksikymmenluvun loppupuoli oli vilkkaan toimeliaisuuden aikaa. Valistustoiminta ja seuratoiminta eli maaseudulla voimakkaana. Suomen rahan arvo oli sidottu kultaan vuonna 1925 ja sen uskottiin takaavan markan vakauden. Kysyntä kasvoi, tuotanto kasvoi, hinnat nousivat, osakkeitten arvo kohosi. Ylikuumenemista seurasi vastaisku. Vuonna 1928 saatiin huono sato, jouduttiin suurimittaiseen viljantuontiin. Samanaikaisesti voimakkaasti kasvanut sahatavaran vienti joutui vaikeuksiin Neuvostoliiton palatessa läntisille sahatavaramarkkinoille. Hinta laski. Tuonti kasvoi ja vienti supistui, valuuttavaranto heikkeni ja rahatalouden likviditeetti kiristyi. Vaikeimpia olivat vuodet 1930 ja 1931, jolloin bruttokansantuotteen volyymi laski yhteensä noin 4 prosenttia. Työttömyys kohosi pahimmillaan maassa arvioidaan olleen noin 120 000 työtöntä. Vaikeuksiin olivat ajautuneet myös kymmenettuhannet pienviljelijät, joiden toimeentuloa vaikeutti metsätöiden loppuminen. Maatalouden suurimmaksi ongelmaksi tuli kantohintojen romahdus yhdessä maataloustuotteitten hinnanlaskun kanssa. Pahimmillaan vuonna 1931 kantohintatulot putosivat lähes 80 prosenttia, maataloustuotteitten hinnat 30 prosenttia vuoteen 1927 verrattuna. Erityisesti velkaantuneet viljelijät ajautuivat ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Tulot eivät riittäneet velkojen maksuun ja seurauksena oli maatilojen suistuminen vararikkoon. Tilojen pakkomyynnit kääntyivät nousuun jo vuonna 1928 ja kaikkiaan pulavuosina joutui pakkohuutokauppaan noin 15 100 maatilaa. Viitisen prosenttia maan kaikista maatiloista teki konkurssin. Täällä Loimaan seudulla hyviäkin tiloja joutui paljon myyntiin takausten takia.

Vuonna 1931irtaannuttiin kultakannasta ja markka devalvoitui noin 15 prosentilla puntaan ja Ruotsin kruunuun verrattuna.

Tämä tiesi uusia vaikeuksia. Keskuslainarahasto oli ottanut vuonna 1930 suuren kultakantaan sidotun frangilainan. Lainan avulla maanviljelijät olivat voineet vaihtaa lyhyitä ja korkeakorkoisia alinojaan pitkiksi ja matalakorkoisiksi. Kun markka nyt devalvoitiin, osoittautui ulkomainen valuuttalaina erittäin epäedulliseksi.

Maassa syntyi levotonta poliittista liikehdintää, johon valtiovallan oli vastattava. - Loimaan pulamiehistä tuli tunnettu käsite. Rahalaitosten taloudellinen tilanne vakautettiin korkosopimuksella vuonna 1931 ja alkoi rahamarkkinoiden säännöstely, joka kesti 1980-luvun lopulle saakka. Suomen pankki määritteli pankkien varmat tuotot ja pankit puolestaan huolehtivat yhteiskunnan rahanhuollosta. Luottojen ja talletusten keskikorot säädeltiin.

Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki järjestettiin uudestaan huolehtimaan ahdinkoon joutuneiden maanviljelijöiden luotto-oloista; vientipalkkioita järjestettiin kanamunille, pekonille, voille ja juustolle sekä säädettiin jauhatuspalkkio kotimaiselle viljalle; valtion varoista myönnettiin halpakorkoisia lainoja ja avustuksia viljelijöille ja heidän yhtymilleen sekä myönnettiin oikeus kiinnitettyjen velkojen entistä suurempaan vähentämiseen verotuksessa. - Suurin osa maanviljelijöiden veloista, 83 prosenttia, oli ollut lyhytaikaisia ja takausten varassa. Vuoden 1930 tienoilla niistä maksettiin korkoa 10 - 12 prosenttia. Nyt lyhytaikaisia velkoja pyrittiin vakauttamaan pitkäaikaisiksi, korkoja alentamaan ja kiinnitysvakuutta käyttämään entistä enemmän.
.

Kalle Lahdenpohja 43-vuotiaana.

Puoliso: 25.07.1908 Kuru Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä. Lempi kuoli 72-vuotiaana influenssaan, sairasti kroonillista nivelreumatismia., s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

Vuonna 1954 kesäkuun 13 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 30 päivänä kuolleen vanhaemäntä Lempi Maria Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajina täysi-ikäiset lapset; Tauno Johannes Lahdenpohja, s. 29.8.1909, Unto Matias Lahdenpohja, s. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki Ojanen, o.s. Lahdenpohja, s. 26.11.1915.
Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa lahdenpohjan tilalla, Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, oli vainajan poika Unto Matias Lahdenpohja.
Unto Matias lahdenpohja, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. PESÄN VARAT:

a) Puhdasta rahaa:

Käteisenä 3.282 mk

b) Arvoesineitä:

Kultaesineitä 2 kpl. a 2000 mk 4.000

c) Hopeaesineitä:

Lusikoita, veitsiä ja haarukoita 500

d) Pitovaatteita:

Leninkejä, päällysvaatetta, alusvaatetta, sukkia, jalkineita y.m.s.
yhteensä 3.000

e) Sekalaista:

Emaliämpäreitä 2 kpl 300

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 11.082 Smk

B. PESÄN POISTOT:

Hautauskulut ja hautajaispidot
y.m. sellaiset kulut yhteensä erä laskelmien mukaan 41.195

Vainajan varojen ylimenevän osan suorittanut Unto M. Lahdenpohja

Vaivaistenprosentti 1/8 44

PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 41.229 Smk

C. Lopputili

Varoja 11.802 mk
Poistoja 41.229 mk

PESÄN VELKAA 30.147 Smk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa, eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
Veroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitaja Unto Matias Lahdenpohja, jonka osoite on Parkkuu.
Valanvelvoituksin vakuutan rehellisestiilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellämainitut.

-----------------------------------------------
Unto Matias Lahdenpohja

Maanviljelijä Kurun kunnan Vaakaniemen kylästä.

----------------------------------------------------
P. E. Uusitalo
Kauppias Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

-----------------------------------------------------
Eino Aalto
Maanviljelijä Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

Vaivaisprosentti 44 mk maksetuksi kuitataan
Kurussa kesäkuun 22 p:nä 1954

Kurun Säästöpankki
Annikki Ikonen

Pesän varat poistoja lukuunottamatta ovat mk. 11.082 mk

Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1954

R. Salmi
Perintöverolautakunnan puheenjohtaja

HINNAT JA PALKAT:

1970- luvun lama lähti liikkeelle energiakriisistä, jolloin raakaöljyn hinnat nousivat vuoden lopulta lähtien nopeasti nelinkertaiseksi. Öljy on tärkeä energianlähde ja energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Öljynhinnan korotus nosti tuotantohintoja siinä suhteessa kuin energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Energian kotimaisuusaste oli vuonna 1978 vain 27 %.

Bruttokansantuotteen hintaindeksi nousi vuodesta 1954 vuoteen 1978 5,3 -kertaiseksi. eli hieman vähemmän kuin tuontihinnat (5,8 -kertaisiksi eli 6,9 % vuodessa). Suomen vientihinnatkin ovat nousseet vastaavana ajankohtana hitaammin kuin tuontihinnat eli 6,6 % vuosittain. Vuosina 1954-78 julkisen kulutuksen hinnat nousivat vuosittain 8,6 % vuodessa ja yksityisen kulutuksen hinnat nousivat vastaavasti 6,1 % vuodessa.

Ulkomaisen energian hinnannoususta liikkeelle lähtenyttä inflaatioaaltoa ovat voimistaneet tuottavuuden nousua suuremmat palkankorotukset, jotka ovat lisänneet kotimaisen tuotannon kustannuksia. Osa palkankorotuksista on päätetty työnantajien ja työntekijöiden välisissä tupo- eli tulopoliittisissa neuvotteluissa, osa on tapahtunut ns. liukumina eli neuvotteluissa sovitun ylittävinä korotuksina.

Elintarvikkeiden vähittäiskauppahintoja:

1981 1985 1987 1990 1992

kulutusmaito, litra 2,43 3,32 3,39 3,99 4,05

meijerivoi, 500 g 13,47 18,41 19,03 19,89 16,34

juusto, Emmental, kg 28,07 38,35 38,67 46,77 50,11

Margariini, 250 g 3,95 5,97 6,22 12,45 10,26

Munat, kg 12,47 16,56 15,26 17,00 17,27

Vehnäjauhot, 2 kg 9,95 14,45 14,07 12,50 11,72

Ruisjauhot, kg 3,39 4,91 4,99 7,13 7,33

Näkkileipä, 530 g 7,17 10,04 11,09 12,62 14,71

Vehnäleipä

ranskanleipä, 400g 3,38 5,34 6,00 7,32 7,39

Sianliha,

tuore keskikylki kg 17,59 25,89 29,03 34,33 35,85

Nakkimakkara, kg 24,35 31,29 33,14 40,17 41,04

Silakka, tuore, kg 4,85 6,83 7,66 8,49 8,76

Palasokeri, kg 7,66 8,95 8,32 9,82 10,41

Kahvi, paahdettu, 1/2 kg 14,09 21,75 21,30 15,00 13,74

Appelsiinit, kg 5,70 7,23 6,64 6,72 7,17

Laskennallinen keskipalkka eli palkkasumma oli vuonna 1954 3200 mk ja vuonna 1978 34500 mk. Siten palkkataso nousi vuosittain yli 10 % ja vuosina 1968-78 peräti 15 % vuodessa. Palkkatason noususta hintojen nousu on kuitenkin nielaissut suurimman osan, joten reaalipalkka on vuosina 1954-78 eli 25 vuodessa suunnilleen kaksinkertaistunut. Reaalipalkat nousivat siten keskimäärin noin 4 % vuodessa, vuodesta 1969 lähtien 3,8 % vuodessa.

Vuonna 1977 suurimmat energiankuluttajat olivat:

Kiinteistöjen lämmitys 26, 4 %, teollisuus 25,6 %, erillinen sähkönhankinta 25,5 %, liikenne 12,7 %, kaukolämpö ja -voima 6,7 % sekä öljynjalostamojen oma käyttö 3,1 %.

Työntekiöiden keskituntiansioita, mk/tunti:

1990 1991 1992

Autoliikenne 46,34 48,98 49,32

linja-autonkuljettaja 48,07 51,07 51,34

täysperävaununkuljettaja 48,00 50,79 50,48

Maataloustyöntekijät 33,21 37,19 37,96

Metsätyöntekijät (päiväansio) 289,22 307,83 320,24

Rakennusalan työntekiät 57,60 59,72 58,34

sähköasennusala 63,57 65,51 64,18

talonrakennusala 57,28 59,38 57,63

Teollisuustyöntekijät 47,65 50,68 52,25

kemian teollisuus 42,11 43,67 51,47

graafinen teollisuus 51,31 52,53 53,44

metalliteollisuus 49,37 51,47 52,93

kenkäteollisuus 32,60 34,68 35,08

paperiteollisuus 54,36 58,26 59,87

huonekaluteollisuus 39,61 42,20 43,31

puutavarateollisuus 43,54 45,73 47,14

tekstiiliteollisuus 36,69 39,33 40,94

vaateteollisuus 32,68 35,77 36,20

lasi-, savi- ja kiviteollisuus 47,90 49,43 50,41.
Vanhemmat: Kalle (äpärä) Salmelin, s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri, k. Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Serafia Moisio, s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 06.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Lapset:

Tauno Johannes Lahdenpohja Tauno asui Kurun vanhainkodissa NIemikylässä tehden pieniä askareita ja talonmiehen tehtäviä. Poikamies., s. 29.08.1909 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.04.1984 Kuru, Niemikylä, Hainari.

Tauno Lahdenpohja 8-vuotiaana.

Unto Matias Lahdenpohja , s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 72

Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja , s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 73

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 72

X Unto Matias Lahdenpohja, (Taulusta 71, isä Kalle Lahdenpohja) Lahdenpohjan isäntä., s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.07.1965 Kuru, Vaakaniemi.

Heimon ja Siskon vihkikuva. Vasemmalla Siskon äiti ja oikealla Heimon äiti Irja os. Aalto ja isä Unto Lahdenpohja.

Puoliso: 23.02.1940 Kuru Irja Marjatta Lahdenpohja o.s. Aalto Lahdenpohjan emäntä, s. 18.02.1917 Kuru, Olkitaipale, Markkula, k. 15.06.2000 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Eino Eetvartti Aalto, s. 03.03.1895 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Leppälahti, Markkula, k. 17.03.1977 Kuru, Olkitaipale, Markkula ja Impi Maria Aalto o.s. Kivelä ent. Kujamäki, s. 09.08.1895 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kivelä, k. 07.05.1944 Kuru, Olkitaipale, Markkula.

Irja ja Unto Lahdenpohjan hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 73

X Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 71, isä Kalle Lahdenpohja) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.

Aino Ojanen lapsineen vuonna 1957.

1. puoliso: 12.12.1937 Kuru Kaarlo Tienari Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.

Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

Talvisota

Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".

TIENARI, KAARLO
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JP 4
joukko-osastokoodi
syntymäaika 02.12.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 23.02.1940
kuolinpaikka
kuolinkunta Impilahti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru

KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

(Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)

PERUKIRJA:

Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. VARAT:

1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

Yhteensä 113028 mk

2) Kiinteätä omaisuutta:
Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

Yhteensä 10000 mk

3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
Puhdasta rahaa 3.000
Pankkitalletus 5.232:60

Yhteensä 8232,50 mk

4) Kultaa ja hopeaa:
2 kpl. kultasormuksia 600
Hopeinen puurolusikka 100
2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

Yhteensä 1800 mk

5) Kotieläimiä:
7 kpl. lehmiä 10.500
Sonni 2.000
4 kpl. vasikoita 1.000
7 kpl. lampaita 700

Yhteensä 14200 mk

6) Asuntoirtaimistoa:
2 kpl. kaappeja 1.000
Kirjoituspöytä 300
Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
Keinutuoli ja sänky 300
Hetekasänky patjoineen 500
Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
Seinäkello, vanha 100
Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
Keittiön huonekaluja 150
Ompelukone 2.000
Kirjoja 200

Yhteensä 6450 mk

7) Maataloustuotteita:
Ruista 2300 kg 6.440
Vehnää 450 kg 1.350
Kauraa 400 kg 760
Ohraa 300kg 810
Perunoita 40 hl 2.800

Yhteensä 12160 mk

8) Keittiö - ja ruola-astioita:
Patoja ja kattiloita 530
Ruokakalustoja 650
4 kpl. maitotonkkia 400
Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
Sekalaista keittiökalustoa 150

Yhteensä 1830 mk

9) Vaatetavaraa:
Miehen pitovaatteita 1.500
Miehen päällysvaatteita 400
Miehen alusvaatteita 700
Naisen pitovaatteita 1.000
Naisen päällysvaatteita 2.000
Naisen alusvaatteita 500
3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
4 tusinaa pyyheliinoja 240
8 kpl. pöytäliinoja 400
Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
Sänkypeitteitä 300
Mattoja 200

Yhteensä 9440 mk

10) Sekalaista tavaraa:
Mauser-pistooli 300
Sekalaista irtaimistoa 500

Yhteensä 800 mk

VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

II. VELAT JA POISTOT:

Hautauskustannukset 500
Toimitusmiesten palkkio 300
Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

Aino Kyllikki Tienari
talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi

Tapani Virkkunen

.
Vanhemmat: Juho Kustaa Tienari, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Susanna Sanni Tienari o.s. Kovesjärvi, s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.

Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.

2. puoliso: 23.12.1943 Kuru Osmo Kalevi Ojanen Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

Osmo Ojanen oli Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen 1943-1978.

Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja oli töissä Tampereen Santalahdessa sijaitsevalla Näsijärven Pahvitehtaalla 2 vuotta.
(Näsijärven Pahvitehdas perustettiin vuonna 1893 Tampereen Santalahteen Näsijärven rannalle ja se oli toiminnassa vuoteen 1989 saakka. Axel Sumelius osti vuonna 1903 tehtaan ja uudisti sen täydellisesti.
Tehdas valmisti ensimmäisenä Suomessa lumppupahvia ja sen tuotevalikoimaan kuuluivat muun muassa lakinlippapahvi, rautateiden matkalipuissa käytetty pahvi, matkalaukut ja sähköeristyspahvi. Tehtaan vuosituotanto oli 550 tonnia ja sen palveluksessa oli parhaimmillaan 200 henkilöä).

Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

Stukat tulevat

Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

Pakokauhun estäminen

Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.

SOPIMUSKIRJA:

Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
(Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

Puimakone.
Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
2 kpl. kasmasiinejä.
Sampo ja Tukeva äkeet.
2 kpl. jousiäkeitä.
Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
Pajakalusto.
Mankeli.

Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

Pentti Tienari / Osmo Ojanen

Aino Ojanen
Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

Todistavat:

Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi

RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
heinäkuun 14 p. 1955
Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
Vanhemmat: Kalle Jaakko Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.

Osmo Ojasen rippikuva.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 74

VI Kaisa Henrikintytär Lahdenpohja o.s. Ylä-Toikko, (Taulusta 5, äiti Juliana Ylä-Toikko) Toikon tytär, Lahdenpohjan emäntä, Toikon itsellinen., s. 27.03.1760 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.01.1810 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: 19.11.1780 Kuru Juho Heikinpoika Lahdenpohja e. Toikka Ylä-Toikon vävy, Ala-Toikon Lahdenpohjan torpan isäntä 1790-1802, s. 07.12.1757 Vesilahti, Kakila, k. ennen 1810 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:

Saara Lahdenpohja s. 31.05.1782 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 26.08.1792 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Anna Lahdenpohja s. 17.08.1784 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 19.08.1792 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Juho Lahdenpohja s. 20.06.1787 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 19.08.1792 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Kaapo Lahdenpohja s. 10.01.1790 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 12.08.1792 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Helena Lahdenpohja s. 11.01.1791 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 19.08.1792 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Hanna Lahdenpohja s. 22.07.1793 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 23.02.1794 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Matti Lahdenpohja s. 19.11.1794 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Esaias Lahdenpohja s. 17.05.1797 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Jaakko Lahdenpohja s. 11.08.1798 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 09.09.1798 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Jooseppi Lahdenpohja s. 20.09.1800 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 75

VI Maria Henrikintytär Kruse o.s. Ylä-Toikko, (Taulusta 5, äiti Juliana Ylä-Toikko) s. 07.06.1762 Kuru, Vaakaniemi, k. 18.03.1810 Kuru, Pohjankapee, Koivisto.

Puoliso: 07.11.1790 Kuru Juho Kruse Sotilas Tienarilla, vanha sotilas Lähteenmäessä. Asui loppuelämänsä köyhänä Pohjankapeen Koivistolla., s. 13.12.1765, k. 17.03.1816 Kuru, Pohjankapee, Koivisto.

Lapset:

Juho Kruse s. 15.07.1791 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 23.10.1796 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

Anna Mattila o.s. Kruse , s. 07.02.1793 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 76

Helena Kruse s. 01.04.1794 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Matti Win e. Kruse , s. 20.05.1796 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki. Tauluun 92

Saara Kruse s. 06.02.1799 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

Kaapo Hellstén e. Kruse , s. 20.10.1802 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki. Tauluun 93

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 76

VII Anna Juhontytär Mattila o.s. Kruse, (Taulusta 75, äiti Maria Kruse) Leponiemen Qp = Kahden naimattoman lempi määriteltiin salavuoteudeksi, josta sakotettiin. Lisäksi nainen sai kirkonkirjaan merkinnän qp eli qvinsperson; aiemmin tämä naisihminen oli ollut isänsä tytär. Kirkon köyhä Saksan talossa loppuelämänsä. He joutuivat lähtemään kotitorpastaan vävyn tultua isännäksi., s. 07.02.1793 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.02.1863 Kuru, Aurejärvi, Saksa.

Puoliso: 17.02.1820 Teisko Yrjö Tapaninpoika Mattila e. Leponiemi Leponiemen poika ja renki. Mattilan torppari, Leponiemen itsellinen. Yrjön perhe muutti 6.12.1830 Kuruun Keihäslahden Kurun talon Moision torppaan. Yrjö asui vaimonsa Annan kanssa köyhinä loppuelämänsä Saksan talossa., s. 16.03.1795 Teisko, Rikala, k. 28.05.1860 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Vanhemmat: Tapani Leponiemi e. Mustaniemi, s. 04.12.1740 Teisko, Teiskola, k. 10.02.1807 Teisko, Rikala ja Pirkko Leponiemi o.s. Niemi, s. 17.09.1755 Teisko, Kaitalahti, k. 13.06.1815 Teisko, Rikala.

Lapset:

Yrjö Mattila s. 02.04.1820 Teisko, Rikala, Leponiemi.

Anna Mattila s. 18.11.1823 Teisko, Rikala, Leponiemi.

Heta Hainari o.s. Mattila , s. 16.04.1826 Teisko, Rikala, Leponiemi. Tauluun 77

Matti Mattila , s. 18.07.1829 Teisko, Rikala, Leponiemi. Tauluun 82

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 77

VIII Heta Yrjöntytär Hainari o.s. Mattila, (Taulusta 76, äiti Anna Mattila) Heta oli Kurun puustellin piika mennessään naimisiin., s. 16.04.1826 Teisko, Rikala, Leponiemi, k. 08.12.1888 Kuru, Hainari.

Kalle ja Heta menivät naimisiin 6.5.1855, kaksi kuukautta poikansa Juhon syntymän jälkeen. Kuva Kurun vihittyjen luettelosta vuodelta 1855.

Puoliso: 06.05.1855 Kuru Kaarle Kustaa Matinpoika Hainari e. Kallio Kalle oli Myllärin renki mennessään naimisiin. Moision torpan isäntä. Kalle muutti perheineen 30.10.1868 Teiskoon Saarlahden Lintuniemen lampuotiksi ja palasi perheineen takaisin Kuruun 20.3.1878 Hainarin lampuotiksi., s. 29.12.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Matti Kallio e. Leppämäki, s. 01.04.1796 Kuru, Riuttaskorpi, k. 30.10.1841 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Liisa Kallio o.s. Ala Kallio, s. 09.04.1801 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 29.12.1885 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:

Juho Manu Hainari , s. 19.03.1855 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 78

Maria Sääkslahti o.s. Hainari , s. 23.07.1858 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio. Tauluun 80

Amanda Hainari s. 03.04.1861 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.

Kalle Hainari s. 17.04.1864 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.

Matti Heino e. Hainari s. 15.10.1867 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 78

IX Juho Manu Kaarlenpoika Hainari, (Taulusta 77, äiti Heta Hainari) Hainarin maanvuokraaja eli lampuoti 1879-1898, Hainarin itselinen 1898-1900, jonka jälkeen perhe oli Hainarin irtolaisia Hainarilta. Entisestä Hainarin maanvuokraajasta tuli Hainarin irtolainen., s. 19.03.1855 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Juho syntyi noin kaksi kuukautta ennen isänsä Kallen ja äitinsä Hetan naimisiinmenoa.

Puoliso: 15.06.1879 Kuru Mariana Juhontytär Petäjäniemi s. 18.04.1859 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Juho Petäjäniemi, s. 14.03.1818 Kuru, Karjula, k. 22.11.1881 Kuru, Karjula ja Maria Petäjäniemi o.s. Ikonen, s. 16.05.1818 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:

Juho Hainari Juho teloitettiin 38-vuotiaana Tampereella. Juho oli punaisten puolella., s. 22.07.1879 Kuru, Hainari, k. 20.04.1918 Tampere (teloitus).

Otto s. 30.03.1883 Kuru, Hainari, k. 11.05.1883 Kuru, Hainari.

Vilhelmiina Hainari s. 06.06.1886 Kuru, Hainari.

Martta Marjaana Hainari , s. 30.08.1889 Kuru, Hainari. Tauluun 79

Jalo Kustaa Hainari s. 26.05.1892 Kuru, Hainari, k. 25.03.1917 Kuru, Hainari.

Magdaleena Hainari Magdaleena muutti Kurusta 07.03.1917 Helsinkiin., s. 18.07.1896 Kuru, Hainari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 79

X Martta Marjaana Juhontytär Hainari, (Taulusta 78, isä Juho Hainari) s. 30.08.1889 Kuru, Hainari.

Lapset:

Aliisa Eufrosyne (äpärä) s. 30.07.1910 Kuru, Hainari.

Lapset:

Annikki Amanda (äpärä) s. 01.09.1912 Kuru, Hainari.

Lapset:

Anna Vilhelmiina (äpärä) s. 17.12.1914 Kuru, Hainari.

Lapset:

Yrjö Valdemar (äpärä) s. 15.10.1916 Kuru, Hainari.

Lapset:

Eeva Eliina (äpärä) s. 01.12.1919 Kuru, Hainari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 80

IX Maria Kaarlentytär Sääkslahti o.s. Hainari, (Taulusta 77, äiti Heta Hainari) s. 23.07.1858 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.

Puoliso: 11.09.1884 Kuru Aleksanteri Erkinpoika Sääkslahti Aleksanteri oli Riihikosken isäntä 1889-1891, jolloin palasi takaisin hainarin Sääkslahteen. Aleksanteri asui setämiehenä veljenpoikansa talossa. Karjulan Kuuselan itsellinen., s. 02.02.1838 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Erkki Sääkslahti e. Hänninen, s. 15.09.1800 Kuru, Aurejärvi, k. 01.03.1860 Kuru, Hainari ja Leena Sääkslahti, s. 11.03.1804 Kuru, Hainari, k. 06.04.1861 Kuru, Hainari.

Lapset:

Uuno Aleksanteri Sääkslahti , s. 28.10.1884 Kuru, Hainari. Tauluun 81

Gunilla Maria Sääkslahti s. 27.01.1886 Kuru, Hainari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 81

X Uuno Aleksanteri Aleksanterinpoika Sääkslahti, (Taulusta 80, äiti Maria Sääkslahti) Karjulan Kuuselan itsellinen. Maanviljelijä, Uuno kuoli 76-vuotiaana aivoverenvuotoon., s. 28.10.1884 Kuru, Hainari, k. 13.02.1961 Kuru.

Puoliso: 28.10.1908 Kuru Maria Sääkslahti o.s. Saarinen s. 17.08.1866 Messukylä.

Lapset:

Uuno Rudolf Sääkslahti Talollinen, sotamies. Uuno on haudattu yksityishautaan Kurussa 11.02.1940, s. 20.07.1909 Kuru, Karjula, Kuusela, k. 01.01.1940 Talvisodassa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 82

VIII Matti Yrjönpoika Mattila, (Taulusta 76, äiti Anna Mattila) Keihäslahden Kurun Moision torppari, Aurejärven Saksan isäntä 1857-1865. Keihäslahden Löyttyjärven itsellinen. Köyhä, asui eri taloissa vuoden kerrallaan vaimonsa kuoleman jälkeen., s. 18.07.1829 Teisko, Rikala, Leponiemi.

Puoliso: 23.04.1848 Kuru Heta Antintytär Skott Sotilaan tytär., s. 23.11.1821 Virrat, Mustajärvi, Lepistö, k. 18.06.1868 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Löyttyjärvi.

Lapset:

Juho Leppäharju , s. 24.12.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio. Tauluun 83

Anna Miina Mäkinen , s. 09.12.1851 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio. Tauluun 87

Kalle Heikki s. 13.08.1854 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 20.09.1857 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.

Maria Luutonen , s. 14.09.1856 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio. Tauluun 89

Evastiina s. 07.05.1859 Kuru, Aurejärvi, Saksa.

Kalle s. 20.05.1861 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 17.01.1862 Kuru, Aurejärvi, Saksa.

Jooseppi s. 15.12.1862 Kuru, Aurejärvi, Saksa.

Nikodemus (Teemu) Suominen , s. 19.05.1867 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Löyttyjärvi. Tauluun 90

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 83

IX Juho Matinpoika Leppäharju, (Taulusta 82, isä Matti Mattila) Juho oli Keihäslahden Mattilan renki mennessään naimisiin, Karjulan Pyydysmäen Leppäharjun torpan isäntä, sitten itsellinen. Juho kuoli 32-vuotiaana luuvaloon eli kihtiin., s. 24.12.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 20.10.1881 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.

Puoliso: 19.04.1874 Kuru Anna Matintytär Viitanen ent. Leppäharju o.s. Mattila Anna oli Keihäslahden Kurun Puustellin piika mennessään naimisiin. Anna muuti lapsineen Ruovedelle vuonna 1882 ja perheineen takaisin Kuruun 28.09.1889., s. 26.11.1848 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Vanhemmat: Matti Mattila, s. 23.02.1818 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 13.05.1891 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Elisabeth (Liisa) Mattila o.s. Pajunen, s. 04.05.1824 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 30.06.1903 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Lapset:

Margareetta Petäjäniemi o.s. Viitanen , s. 11.06.1877 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Leppäharju. Tauluun 84

Vilhelmiina Viitanen s. 20.04.1880 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Leppäharju.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 84

X Margareetta Juhontytär Petäjäniemi o.s. Viitanen, (Taulusta 83, isä Juho Leppäharju) s. 11.06.1877 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Leppäharju.

Puoliso: 28.06.1896 Kuru Juho Manu Jopinpoika Petäjäniemi Petäjäniemen poika, armeijaan kelpaamaton. Petäjälammin Ikosen renki, missä meni naimisiin, muutti 1896 Karjulan kylän Petäjäniemen taloon itselliseksi ja sai ensimmäiset lapsensa. ja sai ensimmäiset lapsensa itsellisenä ollessaan. Muutti vuonna 1899 takaisin Petäjälammin Ikoselle itselliseksi. Juho muutti perheineen vuonna 1902 Keihäslahden Lammin talon mäkitupalaiseksi ja vuonna 1904 kotiinsa Petäjäniemeen isännäksi., s. 13.06.1872 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Jopi Manu Petäjäniemi e. Ala-Paappanen, s. 04.03.1843 Kuru, Petäjälammi, k. 06.04.1881 Kuru, Karjula ja Maria Petäjäniemi, s. 02.02.1848 Kuru, Karjula.

Lapset:

Aune Helena Petäjäniemi s. 02.01.1897 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Aarno Petäjäniemi , s. 28.10.1898 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Tauluun 85

Toivo Johannes Petäjäniemi s. 04.06.1901 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

Niemikylässä toimivan Näsin Kiviteollisuuden miehiä louhimassa graniittilohkareita 1920-luvun lopulla. Työnsä ääressä ovat Toivo Petäjäniemi, Aarne Onnia ja Lamminen.

Pekka Justus Petäjäniemi s. 02.09.1904 Kuru, Karjula, k. 03.03.1940 Äyräpää, Vuosalmi.

1: PETÄJÄNIEMI, PEKKA JUSTUS
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 3
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto
joukko-osastokoodi
syntymäaika 02.09.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 03.03.1940
kuolinpaikka Vuosalmi
kuolinkunta Äyräpää
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.

Pekka kaatui Äyräpäässä ja hänen veljensä Oiva ja Otto siitä noin 40 km:n päässä Taipaleessa.

Otto Atso Petäjäniemi Talollinen, res.alikersantti. Siunattu Kuru sankarihautausmaalle 31.3.1940, s. 11.04.1906 Kuru, Karjula, k. 20.02.1940 Metsäpirtti, Taipale.

1: PETÄJÄNIEMI, OTTO ATSO
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JR 21
joukko-osastokoodi
syntymäaika 11.04.1906
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 20.02.1940
kuolinpaikka Taipale
kuolinkunta Metsäpirtti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.

Kolme Petäjäniemen veljeksistä kaatui talvisodassa 20 päivän sisällä. Oiva ja Otto kaatuivat Metsäpirtin Taipaleen kylässä 9 päivän sisällä.

Oiva Aatos Petäjäniemi , s. 25.04.1908 Kuru, Karjula. Tauluun 86

Eino Petäjäniemi s. 24.11.1910 Kuru, Karjula.

Laila Maija-Liisa Petäjäniemi s. 05.03.1913 Kuru, Karjula.

Armas Pentti Petäjäniemi Armas kuoli 8-vuotiaana luumätään ja verenmyrkytykseen., s. 18.03.1915 Kuru, Karjula, k. 08.08.1923 Kuru, Karjula.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 85

XI Aarno Juhonpoika Petäjäniemi, (Taulusta 84, äiti Margareetta Petäjäniemi) s. 28.10.1898 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Niemikylässä asuneet Petäjäniemen veljekset olivat innokkaita urheilumiehiä. Kuvassa he seisovat kotipihallaan rakentamansa korkeushyppypaikan edustalla 1920-luvun puolivälissä.

Puoliso: N.n Petäjäniemi

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 86

XI Oiva Aatos Petäjäniemi, (Taulusta 84, äiti Margareetta Petäjäniemi) Työnjohtaja, res.alikersantti. Oiva on siunattu Kurun sankarihautausmaalle 17.3.1940 (poissaolevana jäi kentälle)., s. 25.04.1908 Kuru, Karjula, k. 11.02.1940 Metsäpirtti, Taipale.

1: PETÄJÄNIEMI, OIVA AATOS
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti työnjoht.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JR 21
joukko-osastokoodi
syntymäaika 25.04.1908
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 11.02.1940
kuolinpaikka Taipale
kuolinkunta Metsäpirtti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.

Kurun suojeluskunta perustettiin vuonna 1917, mutta sen toiminta lakkasi kapinan aikana. Kun valkoiset olivat vallanneet Kurun, suojeluskunta perustettiin uudelleen 20.3.1918. Kurun suojeluskunnan toiminta päättyi sk-järjestön lakkauttamiseen jatkosodan jälkeen. Petäjäniemen veljekset Niemikylästä edustivat parhaimmillaan sitä henkeä ja toimintaa, jonka varaan suojeluskuntien maanpuolustustyö rakentui. Petäjaniemet olivat tunnollisia sk-harjoituksissa kävijöitä, erinomaisia urheilijoita ja maanpuolustushenkisiä. Veljekset voittivat yhteensä kymmeniä sk-piirin mestaruuksia hiihdossa ja yleisurheilussa. Kuvassa Petäjäniemet kokoontuneina seiväshyppyharjoituksiin. Atso Petäjäniemin hyppäsi vuonna 1937 karahkaseipäällä 320 senttiä, mikä oli välineet huomioonottaen kova tulos. Petäjäniemet vasemmalta: Toivo, Oiva, Eino, Atso, Pekka ja Aarno. Heistä kolme kaatui talvisodassa.

Puoliso: Anna Aleksandra Petäjäniemi Anna-leski muutti lapsineen 1.6.1943 Kangasalan Liuksialan Kalliomäkeen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 87

IX Anna Miina Matintytär Mäkinen, (Taulusta 82, isä Matti Mattila) Anna oli Riihikosken piika mennessään naimisiin., s. 09.12.1851 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.

Puoliso: 28.06.1874 Kuru Manu Jeremiaanpoika Mäkinen e. Vetikko Manu oli Riihikosken renki mennessään naimisiin. Ylä-Toikon renki, Riihikosken Pajamäen torppari. Olkitaipaleen Vanhakylän itsellinen., s. 11.10.1851 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Vanhemmat: Jeremias Vetikko, s. 08.04.1819 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 27.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla ja Maria Vetikko o.s. Vanhakylä, s. 14.02.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 08.02.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

Lapset:

Anna s. 27.03.1880 Kuru, Riihikoski, Pajamäki, k. 02.08.1882 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.

Oskari Mäkinen , s. 04.10.1882 Kuru, Riihikoski, Pajamäki. Tauluun 88

Selia Maria Mäkinen s. 05.07.1884 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.

Matti Mäkinen s. 02.12.1886 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.

Hulda Mäkinen s. 26.01.1889 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.

Kalle Arviiti Mäkinen s. 18.08.1892 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.

Elsa Josefiina Mäkinen s. 26.09.1896 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 88

X Oskari Manunpoika Mäkinen, (Taulusta 87, äiti Anna Mäkinen) Vaakaniemen Toikon renki, Olkitaipaleen Vanhakylän itsellinen 1907-1908. Oskari kuoli 26-vuotiaana leikkaukseen., s. 04.10.1882 Kuru, Riihikoski, Pajamäki, k. 06.10.1908 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: 17.05.1907 Kuru Anna Gunilla Kallentytär Mäkinen o.s. Hörtsänä Vaakaniemen Ylä-Toikon piik 1899-1902, kotonaan Hörtsänässä 1902-1903, Keihäslahden Kurun piika 1903-1905. Anna muutti Kurusta 01.11.1905 Pirkkalaan, palasi vuonna 1906 Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikkoon piiaksi 1906-1907. Olkitaipaleen Vanhakylän Syväojan itsellinen 1908-1909, Vaakaniemen Ylä-Toikon piika 1909-1910, Vaakaniemen Leppälahden Kallisen itsellinen 1910-1916, Vaakaniemen Ylä-Toikon piika 1916--1920-luvulle., s. 29.11.1877 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Vanhemmat: Kalle Hörtsänä, s. 11.01.1849 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Maria Hörtsänä o.s. Korpela, s. 08.04.1857 Kuru, Hainari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 89

IX Maria Matintytär Luutonen, (Taulusta 82, isä Matti Mattila) Maria muutti Kurusta vuonna 1856 Ruoveden pappilan Pyynikkilään piiaksi., s. 14.09.1856 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.

Puoliso: 03.02.1889 Ruovesi Samuli Antintytär Luutonen e. Lukkarila Ruoveden pappilan renki., s. 25.05.1867 Ruovesi, Ritoniemi.

Lapset:

Väinö Johannes ''Isi'' Luutonen Näyttelijä. Luutosen perhe muutti Ruovedelta 30.4.1893 Tampereelle., s. 09.04.1889 Ruovesi, Pappila, Pyynikkilä, k. 22.08.1974 Tampere.

Väinö ”Isi” Luutonen (9. huhtikuuta 1889 Ruovesi – 22. elokuuta 1974 Tampere) oli suomalainen näyttelijä. Hän aloitti uransa raittiusseura Taiston näyttämöllä, josta Luutonen siirtyi Tampereen Työväen Teatteriin vuonna 1911. Lisäksi hän esiintyi useana kesänä Pyynikin kesäteatterissa. Luutonen jäi eläkkeelle Tampereen Työväen Teatterista vuonna 1955.

Luutosella oli pieni rooli seitsemässä elokuvassa. Luutonen näytteli muun muassa Tuomas-isäntää Wilho Ilmarin elokuvassa Pitkäjärveläiset. Hän näytteli myös laivapoikaa elokuvassa Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta, Salmista Niskavuoren Hetassa sekä Väinö Länsilehtoa viimeiseksi jääneessä elokuvassaan Elokuu.

Luutonen kuoli 85-vuotiaana vuonna 1974.

Filmografia:

Paimen, piika ja emäntä, 1938 (Ruuhiniemen isäntä)
Yrjänän emännän synti, 1943 (tukkilainen)
Pikku-Matti maailmalla, 1947 (renki-Kustaa)
Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta, 1950 (Jantsu, laivapoika)
Pitkäjärveläiset, 1951 (Tuomas, entinen talollinen)
Niskavuoren Heta, 1952 (Salminen)
Elokuu, 1956 (Väinö Länsilehto)

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Luutonen.

Väinö Luutonen aloitti Tampereen Työväen Teatterissa jo vuonna 1910. Kuten monet työväenteatterien näyttelijät, hän toimi kauan iltanäyttelijänä. Vuodesta 1923 hän kuului teatterin vakinaiseen näyttelijäkuntaan, jossa hän oli pidetty ja muista huolehtiva ”Isi”. Luutonen profiloitui koomisten kansanmiesten esittäjänä, joten hänen oli usein tyytyminen sivurooleihin. Hän sai Kosti Elon kokeilun vuosina kuitenkin laittaa taitonsa ja ilmaisulliset kykynsä peliin. Iltanäyttelijästä muotoutuikin monilahjakkuus.

Enni Luutonen s. 22.01.1892 Ruovesi, Pappila, Pyynikkilä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 90

IX Nikodemus (Teemu) Matinpoika Suominen, (Taulusta 82, isä Matti Mattila) Teemu oli armeijaan kelpaamaton. Leppälahden Junkkarin itsellinen. Vuodesta 1897 Vaakaniemen Leppälahden mäkitupalainen., s. 19.05.1867 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Löyttyjärvi.

Puoliso: Hilma Kustava Suominen o.s. Tibenius s. 10.11.1872 Ylöjärvi.

Lapset:

Eevi Josefiina Salminen o.s. Suominen , s. 18.05.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari. Tauluun 91

Lyyli Maria Suominen s. 18.02.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.

Yrjö Nikodemus Suominen s. 22.06.1898 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Helmi Heleena Suominen s. 23.05.1900 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Katri Aliisa Suominen s. 30.07.1902 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Väinö Johannes Suominen s. 02.01.1905 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Hilma Sisko Suominen s. 08.08.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Laina Esteri Suominen s. 27.09.1909 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Elle Rauha Suominen s. 15.05.1916 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 91

X Eevi Josefiina Teemuntytär Salminen o.s. Suominen, (Taulusta 90, isä Nikodemus Suominen) s. 18.05.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.

Puoliso: 15.07.1910 Kuru Eetu Rufus Juhonpoika Salminen e. Huvi Laurilan itsellinen 1903-1905, Tienarin itsellinen 1906-
, s. 27.08.1886 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Juho Huvi e. Rajala, s. 05.12.1856 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Maria Miina Huvi, s. 18.02.1868 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Lapset:

Jalmari Edvard Salminen s. 25.08.1911 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 20.02.1940 Metsäpirtti, Taipale.

Henkilötiedot
Sukunimi Salminen
Jalmari Edvard
Syntynyt 25.08.1911
Syntymäkunta Kuru
Kotikunta Kuru
Asuinkunta Kuru
Siviilisääty Naimaton
Ammatti työmies
Sotilasarvo Sotamies
Joukko-osasto
Jalkaväkirykmentti 21, II pataljoona, 6. komppania
Kuolinpäivä 20.02.1940
Kuolinpaikka Taipale Metsäpirtti
Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu
Ylöjärvi, Kurun kirkon sankarihaudat
Hautapaikan numero 80

Lähde: https://www.sotasampo.fi/fi/persons/person_p500325.

Viljo Ilmari Salminen s. 03.10.1913 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Väinö Johannes Salminen s. 01.05.1920 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 92

VII Matti Juhonpoika Win e. Kruse, (Taulusta 75, äiti Maria Kruse) Sotilas Virroilla ja Kurun Aurejärvellä. Aurejärven itsellinen 1863-1865., s. 20.05.1796 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, k. noin 1866 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Maria Mikontytär Win o.s. Duktig Poikelispään entisen sotilaan ja itsellisen leski., s. 14.03.1816 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 21.05.1887 Kuru, Aurejärvi, Poikelispää.
Vanhemmat: Mikko (Tuhti-Mikko) Duktig, s. 28.09.1756 Pälkäne, Sappee, k. 23.01.1832 Kuru, Aurejärvi, Talasjoki ja Maija Duktig, s. 14.05.1774 Tyrväntö, Monaala, Huuna, k. 09.05.1833 Kuru, Aurejärvi, Talasjoki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 93

VII Kaapo Juhonpoika Hellstén e. Kruse, (Taulusta 75, äiti Maria Kruse) Kaapo muutti Kurusta vuonna 1826 Kangasalle Liisan ja tämän aviottoman tyttären kanssa, Kaapo oli Kangasalan Havisevan Uotilan talon renki mennessään naimisiin. Kaapo muutti perheineen Kangasalta vuonna 1827 Helsinkiin., s. 20.10.1802 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, k. ennen 1844.

Puoliso: 16.04.1827 Kangasala Liisa Juhontytär Huhmo ent. Hellstén o.s. Kyrönsilta Liisa oli Kangasalan Liuksialan Järvenpääm piika mennessään naimisiin., s. 15.01.1800 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 29.08.1878 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Vanhemmat: Juho Kyrönsilta, s. 19.12.1761 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 20.11.1825 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä ja Stina Kyrönsilta, s. 10.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.01.1855 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Lapset:

Kustaa Kruse s. 26.09.1827 Kangasala, Haviseva, Uotila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 94

VI Henrik Henrikinpoika Tanhuanpää e. Ylä-Toikko, (Taulusta 5, äiti Juliana Ylä-Toikko) Ylä-Toikon Tanhuanpään isäntä., s. 27.03.1764 Kuru, Vaakaniemi, k. 02.03.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Puoliso: 24.06.1790 Kuru Juliana Tuomaantytär Tanhuanpää Juliana oli Vanhakylän piika mennessään naimisiin. Tanhuanpään emäntä, miehensä kuoleman jälkeen itsellinen., s. 07.01.1765 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä, k. 19.07.1832 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Tuomas Lörpys, s. 1713 Kuru, Petäjälammi, k. 28.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Flinck, s. 16.06.1726 Teisko, Kulju, k. 22.03.1808 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:

Matti s. 10.06.1791 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 12.08.1792 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Anna Grip o.s. Tanhuanpää , s. 10.04.1794 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 95

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 95

VII Anna Heikintytär Grip o.s. Tanhuanpää, (Taulusta 94, isä Henrik Tanhuanpää) Ylä-Toikon Tanhuanpään tytär. Sotilaan vaimo, Laurilan itsellinen., s. 10.04.1794 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.08.1847 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

Puoliso: 29.12.1812 Kuru Matti Matinpoika Grip Matti oli Tanhuanpään renki naimisiin mennessään, sotilas. Kurun Keihäslahden Löytyn torppari., s. 28.02.1787.

Matti Grip asui Löytyn torpassa perheineen. Kurun rippikirjan 1830-1838 sivulla 105 on tämä merkintä perheen osalta kirjan toiselta sivulta.

Lapset:

Leena Ulla Grip s. 22.09.1812 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää.

Anna liisa Grip s. 16.01.1814 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää.

Heikki Grip s. 10.04.1816 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää.

Heta Grip s. 31.03.1819 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää, k. 07.08.1820 Kuru, Riuttaskorpi, Talvisilta.

Matti Grip s. 02.09.1824 Kuru, Riuttaskorpi, Talvisilta.

Eeva Justiina Grip , s. 30.04.1828 Kuru, Keihäslahti, Löytty. Tauluun 96

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 96

VIII Eeva Justiina Matintytär Grip, (Taulusta 95, äiti Anna Grip) s. 30.04.1828 Kuru, Keihäslahti, Löytty.

Eevan syntymämerkintä Kurun syntyneiden luettelossa. Eeva on merkitty Kurun kylässä syntyneeksi, mutta hän syntyi Kurun Keihäslahden Löytyn torpassa. Samoin syntymäajaksi on merkitty 31.4.1828, vaikka kyseistä päivää ei ole olemassakaan. Merkitsin siksi syntymäajaksi 30.4.1828.

Lapset:

Matti (äpärä) Kari e. Grip s. 15.02.1850 Teisko, Leppälahti, Mattila, Kaltsila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 97

VI Anna Henrikintytär Yli-Hankala o.s. Ylä-Toikko, (Taulusta 5, äiti Juliana Ylä-Toikko) Ylä-Toikon tytär, Yli-Hankalan miniä ja emäntä. Anna kuoli 40-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 11.11.1769 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.02.1810 Teisko, Pengonpohja.

Puoliso: 23.10.1791 Kuru Johannes Johanneksenpoika Yli-Hankala Yli-Hankalan isäntä 1787-1823., s. 25.01.1770 Teisko, Pengonpohja, k. 03.10.1842 Teisko, Pengonpohja.
Vanhemmat: Johannes Yli-Hankala e. Vähä-Piuhari, s. 09.04.1742 Teisko, Pengonpohja, k. 04.12.1786 Teisko, Hankala ja Karin Ylä-Toikko ent. Yli-Hankala o.s. Rikala, s. 06.02.1742 Teisko, Leppälahti, k. 15.05.1810 Teisko, Pengonpohja, Yli-Hankala.

Lapset:

Matias (Matti) Yli-Hankala , s. 04.12.1792 Teisko, Pengonpohja. Tauluun 98

Johannes Yli-Hankala s. 21.12.1794 Teisko, Pengonpohja.

Kaapo Yli-Hankala s. 27.04.1797 Teisko, Pengonpohja.

Yrjänä Yli-Hankala Yrjänä kuoli vauvana kovaan yskään., s. 22.07.1799 Teisko, Pengonpohja, k. 18.10.1799 Teisko, Pengonpohja.

Anna Kaisa Yli-Hankala s. 23.12.1800 Teisko, Pengonpohja.

Heikki Yli-Hankala s. 28.01.1804 Teisko, Pengonpohja.

Aatu Yli-Hankala s. 30.06.1806 Teisko, Pengonpohja.

Maria Yli-Hankala s. 11.06.1809 Teisko, Pengonpohja.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 98

VII Matias (Matti) Johanneksenpoika Yli-Hankala, (Taulusta 97, äiti Anna Yli-Hankala) Yli-Hankalan isäntä 1724-1750, s. 04.12.1792 Teisko, Pengonpohja, k. 06.12.1860 Teisko, Pengonpohja.

Poikeluksen Ylä-Hankalan tila.

Puoliso: 18.06.1816 Ylöjärvi Anna Heikintytär Yli-Hankala o.s. Pietilä s. 10.07.1795 Ylöjärvi, Pohjankylä, k. 09.11.1850 Teisko, Pengonpohja.

Pohjankylän historia

Ylöjärven pohjoisosat olivat pitkään eräalueita, joiden suojaisten ranta-alueiden asuttaminen alkoi
Kustaa Vaasan aikana 1500-luvun alkupuolella. Alueen asutus keskittyi Näsijärven suojaisiin lahdenpoukamiin, joiden ranta-alueet olivat viljelykelpoisia. Pohjankylässä oli 1540-luvulla Vesan, Pietilänja Viinikan talot. Kylä muodosti yhdessä vastarannalla olevien Mutalan ja Kyöstilän kanssa Mutalanlahden pohjukkaan kylä- ja viljelymaiseman. Ylöjärven kyliä koskeva isojako saatiin suoritettua 1770-luvulla. Kylä sijaitsi ilmeisesti kuitenkin aina 1800-luvun ensimmäiselle puoliskolle saakka rannassa, nykyisen Pohjankylän laituritien itäpuolella. Pohjankylän taloluku säilyi kolmena aina 1860-luvulle, jolloin Toikkasen suku osti huutokaupasta Pietilän ja Viinikan tilat, jotka yhdistettiin yhdeksitilaksi. Höyrylaivaliikenteen aikana Pohjankylän laituri sijaitsi nykyisen Laituritien päässä. 1900-luvun alkupuolella Pohjankylän asutukseen kuuluivat Vesan ja Pietilän lisäksi viisi torppaa ja neljä mäkitupaa, joista osa oli sijoittunut rantaan sijoittuvan kyläpellon pohjoisreunalle. Yksi vanhoista torpista oli Smeds, jonka paikalla on nykyinen Seppälä. Mahdollisesti Pietilän paikalla oli aikaisemmin torppa. Sotien jälkeen, 1960-luvun alkupuolella Pietilä jaettiin perinnönjaossa kahdeksi Pietilä ja Viinikka nimisiksi tiloiksi.

2.1 Pohjankylän maisema 1840- ja 1910-luvulla

Karttojen tekemisen taustalla olivat venäläisten joukkoosastojen kartoittajat, jotka tekivät vuosikymmenen alkupuolella aloitteen maantieteellisen kartanlaatimisesta Suomesta. Karttojen pohjana käytettiin vanhempia karttoja, joita täydennettiin mittauksin.
Kartassa Pohjankylän tiivis ryhmäkylä sijaitsee vielä Mutalanlahden rannalla ja sen keskeinen kyläpelto levittäytyy kylän pohjoispuolella nousevaan rinteeseen
. Pellon notkelmat ja laskuojien varret olivat vielä niittyinä. Vanhinta viljelymaisemaa hyvin
edustava rinnepelto on pääosin raskasta savimaata, mutta etelärinteeseen raivattuna pelto oli viljelykelpoinen jo varhain keväällä. Viljelymaiseman pohjoisreunalla on kaksi torppaa, jotka sijaitsevat nykyisten Seppälän ja Pietilän talojen paikkeilla. Nykyisen kylän pohjoispuolella, tasaisemmalla maalla sijaitsevat pellot olivat vielä tällöin vasta pienialaisia niittyjä. Nämä kevyempiä maa-aineksia sisältävät maat raivattiinpelloksi vasta 1800-luvun
loppupuolelta alkaen. Karttaan on merkitty kolme paikallistietä, jotka risteävät nykyisen Pietilän
paikkeilla. Nämä reitit yhdistivät lähinnä alueen asutusta ja viljelmiä. Parhaan paikallis- ja kaukolii-
kennettä palvelevan kulkureitin muodosti kuitenkin aina 1950-luvulle saakka Näsijärvi.
Vanhemmat: Heikki Pietilä, s. 15.12.1766 Ylöjärvi, Pohjankylä, k. 02.05.1835 Ylöjärvi, Pohjankylä ja Maria Pietilä o.s. Kangas-Äijälä, s. 18.02.1772 Ylöjärvi, k. 14.09.1837 Ylöjärvi, Pohjankylä.

Kartta: Pitäjänkartta, Pohjankylä, Arvid Mörne ,1847, KA.

Lapset:

Joel Suovaniemi e. Yli-Hankala , s. 01.04.1817 Teisko, Pengonpohja. Tauluun 99

Antti Yli-Hankala s. 01.12.1820 Teisko, Pengonpohja.

Juho Severin Yli-Hankala s. 29.12.1823 Teisko, Pengonpohja.

Heikki Yli-Hankala s. 01.03.1828 Teisko, Pengonpohja.

Anna Reetta Yli-Hankala s. 04.08.1830 Teisko, Pengonpohja.

Matti Yli-Hankala s. 18.06.1833 Teisko, Pengonpohja.

Mooses Yli-Hankala s. 23.11.1837 Teisko, Pengonpohja.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 99

VIII Joel Matinpoika Suovaniemi e. Yli-Hankala, (Taulusta 98, isä Matias Yli-Hankala) Yli-Hankalan isäntä 1851-1853, Yli-Hankalan tilan Suovaniemen torpan isäntä vuodesta 1854., s. 01.04.1817 Teisko, Pengonpohja.

Puoliso: 13.07.1837 Ylöjärvi Johanna Kustava Matintytär Suovaniemi ent.Yli-Hankala o.s. Räikkä s. 17.10.1814 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Vanhemmat: Matti Räikkä, s. 28.08.1784 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 01.05.1855 Ylöjärvi, Ylöjärvi ja Ëlisabeth (Liisa) Räikkä o.s. Alanen, s. 06.05.1788 Harju, Siivikkala.

Lapset:

Kalle Oskari Suovaniemi e. Yli-Hankala s. 05.07.1842 Teisko, Pengonpohja.

Joel Suovaniemi e. Yli-Hankala s. 21.10.1848 Teisko, Pengonpohja.

Vilhelmiina Suovaniemi o.s. Yli-Hankala s. 19.07.1852 Teisko, Pengonpohja.

Fritiof Suovaniemi s. 25.08.1855 Teisko, Pengonpohja.

Matias Tapani Suovaniemi s. 21.09.1859 Teisko, Pengonpohja, k. 14.07.1861 Teisko, Pengonpohja.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 100

VI Helena (Leena) Heikintytär Lahdenpohja o.s. Ylä-Toikko, (Taulusta 5, äiti Juliana Ylä-Toikko) Ylä-Toikon tytär, piika, Lahdenpohjan torpan emäntä., s. 12.08.1773 Kuru ,Vaakaniemi, k. 07.07.1852 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.

Puoliso: 01.01.1794 Kuru Juho Erkinpoika Lahdenpohja e. Vattula Ylä-Toikon vävy, Lahdenpohjan torpan isäntä -1808, sen jälkeen seppänä Lahdenpohjassa., s. 17.12.1766 Teisko, Ylinen, k. 01.02.1831 Kuru, Vaakaniemi, Toikko. Johan oli torpparina ja seppänä Teiskon Vehoniemen Penttilässä 1794-1801.
Sen jälkeen hän muutti perheineen Kuruun vaimonsa kotitilan Toikon Lahdenpohjan torppaan.
Siellä hän harjoitti sepän ammattia.
Vanhemmat: Erkki Vattula e. Pentinniemi, s. 04.05.1743 Teisko, Asuntila, k. 26.09.1814 Ikaalinen, Läykkälä ,Kamrat ja Anna Vattula, s. 05.01.1747 Teisko, Vattula, Ylinen, k. 15.04.1814 Ikaalinen, Palomäki, Kamrat.

Lapset:

Aatu Lahdenpohja e. Penttilä Aatu hukkui 30-vuotiaana., s. 05.07.1794 Teisko, Vehoniemi, k. 12.07.1824 Kuru, Vaakaniemi, Toikko. Kuoli hukkumalla 30-vuotiaana.

Joosef Penttilä s. 29.12.1795 Teisko, Vehoniemi, k. 27.05.1797 Teisko, Vehoniemi.

Joosef Penttilä s. 19.01.1799 Teisko, Vehoniemi, k. 26.04.1810 Teisko, Vehoniemi.

Anna Kaakkolammi o.s. Penttilä , s. 27.09.1800 Teisko, Vehoniemi. Tauluun 101

Katariina (Kaisa) Lahdenpohja , s. 02.08.1803 Kuru, Vaakaniemi, Toikko. Tauluun 102

Helena (Leena) Östman o.s. Lahdenpohja , s. 19.08.1806 Kuru, Vaakaniemi, Toikko. Tauluun 103

Ulrika (Ulla) Lahdenpohja s. 27.12.1809 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, k. 18.03.1810 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.

Jooseppi Helin e. Lahdenpohja , s. 16.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, Toikko. Tauluun 104

Johanna Elisabet (Liisa) Sarén o.s. Lahdenpohja , s. 01.02.1815 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 108

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 101

VII Anna Juhontytär Kaakkolammi o.s. Penttilä, (Taulusta 100, äiti Helena Lahdenpohja) s. 27.09.1800 Teisko, Vehoniemi, k. 20.03.1833 Ruovesi. Anna Johansdotter muutti Kurusta Teiskoon ja sieltä
Ruoveden Frigårdin palvelukseen.

Puoliso: 20.04.1826 Ruovesi Matti Matinpoika Wallenius e. Yläjärvi Pitäjänsuutari, s. 20.04.1793 Ruovesi, Murole, Kovettu. Anna ja Matti asuivat Ruoveden Kovetun talon Kaakkolammin torpassa.

Matias oli suutarimestari. Hän osti 1865 Tampereelta tontin paloaseman ja tuomiokirkon välistä. Tontilla oli kaksi puutaloa, joissa hän harjoitti suutarinliikettä ja vuokraustoimintaa. 1891 hän osti tontin Kyttälän kaupunginosasta ja rakennutti sille kaksi taloa vuosina 1895 ja1896. Lisäksi 9 metrisen tiilitalon, jonka yläkerrassa oli asunto ja alakerrassa talli ja paja. Yhdessä vaimonsa veljen kanssa hän osti Polson talon Teiskosta, jonka suku myöhemmin myi Tampereen kaupungille ja siellä toimii nykyisin Maisansalon vapaa-aikakeskus. Matias otti sukunimen Mattlin. Hänet on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle sukuhautaan. Hautakivessä teksti: Matias Steffanias Mattlin. (Ulla Kota-aho, Pirkko Pajunen)

.
Vanhemmat: Matti Yläjärvi e. Kovettu, s. 04.03.1755 Ruovesi, Murole, k. 12.02.1823 Ruovesi, Murole, Kovettu ja Anna Yläjärvi o.s. Tömisevä, s. 28.11.1760 Ruovesi, Pekkala, k. 24.01.1841 Ruovesi, Murole, Kovettu.

Lapset:

Fredriikka Kaakkolammi s. 20.07.1826 Ruovesi, Kovettu, k. 01.02.1907 Ruovesi.

Robert Kaakkolammi Robert kuli 4-vuotiaana punatautiin., s. 21.02.1829 Ruovesi, Kovettu, k. 16.11.1833 Ruovesi, Kovettu.

Matias Steffanias Mattlin e. Kaakkolammi Suutarimestari, s. 10.02.1831 Ruovesi, Kovettu, k. 14.05.1905 Tampere. Matias oli suutarimestari.
Hän osti v.1865 Tampereelta tontin paloaseman ja tuomiokirkon välistä.
Tontilla oli 2 puutaloa, joissa hän harjoitti suutarintoimintaa ja vuokrausta.
V.1891 hän osti tontin Kyttälän kaupunginosasta ja rakennutti sille 2 taloa vuosina 1895 ja1896.
Lisäksi 9-metrisen tiilitalon, jonka yläkerrassa oli asunto ja alakerrassa talli ja paja.
Yhdessä vaimonsa veljen kanssa hän osti Polson talon Teiskosta ,jonka suku
myöhemmin myi Tampereen kaupungille ja siellä toimii nykyisin Maisansalon vapaa-aikakeskus.
Matias otti sukunimekseen Mattlin.
Hänet on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle sukuhautaan.
Hautakivessä on teksti Matias Steffanias Mattlin.
Matias oli Juho Sarenin serkku.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 102

VII Katariina (Kaisa) Juhontytär Lahdenpohja, (Taulusta 100, äiti Helena Lahdenpohja) s. 02.08.1803 Kuru, Vaakaniemi, Toikko. Katariina muutti Kurusta Ruovedelle v.1828.

Puoliso: Kristian Ferm Pitäjänseppä, s. 12.02.1803 Pirkkala. Perhe asui Ruoveden sarvanassa ja myöhemmin Siikalahdessa.

Lapset:

Aatu Manu Ferm s. 09.03.1834 Ruovesi.

Anna Kaisa Ferm s. 19.05.1837 Ruovesi.

Herman Ferm s. 17.09.1839 Ruovesi.

Jooseppi Ferm s. 25.09.1840 Ruovesi.

Eriikka Ferm s. 16.04.1843 Ruovesi.

Juho Maurits Ferm s. 21.06.1850 Ruovesi, k. 14.01.1851 Ruovesi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 103

VII Helena (Leena) Juhontytär Östman o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 100, äiti Helena Lahdenpohja) Helena oli Karjulan Nygårdin eli Tyrkkölän piika naimisiin mennessään., s. 19.08.1806 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, k. 28.10.1856 Pälkäne, Mälkilä, Seppälä eli Alkola. Helena muutti v. 1821 Kurusta Teiskoon, mutta palasi Kuruun Tyrkkölän Nygårdiin, jossa avioitui.

Puoliso: 07.12.1834 Kuru, Tyrkkölä, Nygård Tuomas Juhonpoika Östman e. Hermänoja Palvelija, Tuomas muutti perheineen 10.4.1836 Tyrväntöön Uskelan Pöytäkiven torpan isännäksi. Uskelan Liekosillan torppari. Tuomaan perhe muutti Tyrvännöstä vuonna 1853 Pälkäneen Mälkilän kylän Seppälän eli Alkolan lampuodiksi., s. 16.09.1810 Luopioinen, Kantola. Tuomas tapasi Helenan Nygårdissa, missä molemmat palvelivat,
11.4.1836 he muuttivat perheineen Tyrvännön Uskelankylän Pöytäkiveen,
jossa olivat torppareina.
V.1852 perhe muutti Uskelan Liekosiltaan ja 27.8.1853 Pälkäneelle.
Tuomas Östman käytti Tyrvännössä ollessaan myös sukunimeä Pöytäkivi talonsa mukaan.

Lapset:

Serafia Östman s. 20.04.1835 Kuru, Tyrkkölä, Nygård.

Henrika Vilhelmiina Östman s. 16.02.1839 Tyrväntö, Uskela, Pöytäkivi.

Josua Elias Östman s. 12.09.1843 Tyrväntö, Uskela, Pöytäkivi.

Mathilda Josefiina Östman s. 27.02.1846 Tyrväntö, Uskela, Pöytäkivi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 104

VII Jooseppi Juhonpoika Helin e. Lahdenpohja, (Taulusta 100, äiti Helena Lahdenpohja) Pitäjänseppä Kurussa, s. 16.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, k. 25.03.1868 Messukylä. Nuorena palveluksessa Kurun Tyrkkölän Nygårdilla.
Joosef asui perheineen Kurun Lassilan torpassa.

Puoliso: 25.11.1831 Kuru Charlotta Katariina Sofia Jaakontytär Helin o.s. Lassila s. 02.04.1811 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 27.01.1852 Messukylä. Charlottan isä oli lampouti Kurun Lassilassa.
Vanhemmat: Jaakko Lassila, s. 04.07.1785, k. 15.12.1867 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Leena Lassila, s. 12.09.1781, k. 28.03.1865 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Lapset:

Robert Aukusti Helin s. 23.09.1833 Kuru, Lassila.

Maria Henriikka Helin s. 20.01.1835 Kuru, Lassila.

Joosua Elias Helin , s. 19.04.1837 Kuru, Lassila. Tauluun 105

Amanda Karoliina Helin s. 28.08.1839 Kuru, Lassila.

Kalle Helin s. 13.04.1841 Kuru, Lassila.

Vilhelmina Sofia Helin Vilhelmiina kuoli 3-vuotiaana isorokkoon., s. 20.10.1843 Kuru, Lassila, k. 17.11.1846 Kuru, Lassila.

Juho Helin s. 04.12.1845 Kuru, Lassila.

Mauriz Manu Helin s. 19.10.1851 Kuru, Lassila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 105

VIII Joosua Elias Joosepinpoika Helin, (Taulusta 104, isä Jooseppi Helin) Finlaysonin tehtaan työntekijä., s. 19.04.1837 Kuru, Lassila, k. 13.04.1908 Tampere.

Tehtaiden savuja Tampereen sydämen, Tammerkosken, rannalla v. 1901. Vasemmalla on Finlaysonin eli tamperelaisittain Pumpulin tehdasrakennusryhmä, ja oikealla Satakunnansillan takana Tampereen Pellavatehdas. Vuonna 1900 oli Finlaysonilla 3030 työntekijää ja pellavatehtaassa 1612. Valtaosa Tampereen teollisuusväestöstä hankki elantonsa näissä kahdessa tehtaassa, sillä v. 1900 oli Tampereella 10539 teollisuus- ja käsityöammateissa työskentelevää. Tampere oli Suomen suurin teollisuuskaupunki aina 1880-luvulle saakka, jolloin Helsinki ohitti sen.

Puoliso: 01.07.1860 Kuru, Hainari (kruunu) Edla Vilhelmiina Kaarlentytär Helin o.s. Polviander Finlaysonin tehtaan työntekijän vaimo., s. 02.06.1834 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 12.03.1919 Tampere. Josuan vaimo oli Edla Vilhelmiina Polviander, jonka isää, Kaarle Kustaa Polvianderia pidetään J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin esikuvana.(Kaarle Kustaan isä oli Kurun kappalainen Iisak Emanuel Polviander, joka kastoi Johanna Elisabet Sarénin) Kurussa vietetään kesäisin Vänrikki Stoolin päiviä. Josuan poika oli opettaja Oskar Fredrik Helin, ja hänen poikansa puolestaan Oulun piispa Olavi Konstantin Heliövaara s. 1891.
Vanhemmat: Kaarle Kustaa Polviander, s. 04.03.1788 Mouhijärvi, k. 28.09.1876 Kuru ja Anna Kaisa Polviander o.s. Peltoniemi, s. 16.11.1809 Kuru, Karjula.

Edla Vilhelmiina Polviander

Lapset:

Oskari Fredrik Helin , s. 18.07.1861 Tampere, Tuomioseurakunta. Tauluun 106

Kalle Elias Helin s. 19.07.1870 Tampere, Tuomioseurakunta.

Tampereen nuorin metallialan suurteollisuuslaitos on Valmet Oy, joka tuli Tampereelle lentokonetehtaana v. 1936. Sodan jälkeen lentokonetuotanto lopetettiin Tampereella, ja niiden sijaan ryhdyttiin valmistamaan mm. rautatievaunuja, veturinosia, polttomoottoreita, erilaisia työkoneita sekä 1940-luvun lopulta lähtien Tampereen kaupungin liikennelaitoksen tilaamia, ns. trolleybusseja, joiden käyttövoimana oli sähkö. Kuvassa busseja, tamperelaisittain onnikoita, kootaan Valmetin tehtailla v. 1950. Vuonna 1953 oli TKL:llä käytössään jo 22 trolley-johdinautoa (rollikka).

Tuure Topias Helin s. 01.11.1877 Tampere, Tuomioseurakunta.

Tammerkosken partaalle syntyi myös Takon puuhiomo ja paperitehdas v. 1865. Tämä alunperin Tampereen Kattohuopatehtaana tunnettu yhtiö siirtyi lukuisten omistajanvaihdosten jälkeen G. A. Serlachius Oy:lle v. 1917. Kun tulipalo oli tuhonnut v. 1923 vanhan puuhiomon ja paperitehtaan, ryhdyttiin tehdasta uusimaan järjestelmällisesti. Uusittu tehdas aloitti toimintansa v. 1932, jolloin se oli yksi moderneimmista alallaan. Tehdas keskittyi yhä enemmän erilaisten kartonkilaatujen tuottamiseen. Kuvassa Takon kartonkitehtaan työntekijöitä 1940-luvulla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 106

IX Oskari Fredrik Joosuanpoika Helin, (Taulusta 105, isä Joosua Helin) Kansakoulun opettaja. Oskari muutti Tampereelta opettajana 10.6.1885 Kurun Keihäslahden kansakouluun opettajaksi ja asumaan opettajien asuntoon, meni naimisiin sai kolme lasta ja muutti perheineen 27.9.1894 Hämeenlinnaan, s. 18.07.1861 Tampere, Tuomioseurakunta.

Puoliso: 25.09.1885 Tampere, Tuomioseurakunta Sofia Charlotta Fredrikintytär Branthill Sofia muutti Tampereelta 10.8.1885 Kurun Keihäsjärven kansakoulun opettajan asuntoon., s. 09.05.1864 (Tampere), Messukylä.
Vanhemmat: Fredrik Konstantin Branthill, s. 26.11.1838 Tampere, Tuomioseurakunta ja Anna Charlotta Branthill o.s. Rosenberg, s. 20.01.1833 Tampere, Tuomioseurakunta, k. 30.06.1895 Tampere, Tuomioseurakunta.

Lapset:

Anna Sofia Helin s. 03.01.1886 Kuru, Keihäslahden kansakoulu, k. 19.02.1886 Kuru, Keihäslahden kansakoulu.

Lauri Olavi Helin s. 04.04.1887 Kuru, Keihäslahden kansakoulu, k. 04.03.1888 Kuru, Keihäslahden kansakoulu.

Aarne Oskari Helin s. 14.09.1889 Kuru, Keihäslahden kansakoulu.

Olavi Konstantin Heliövaara e. Helin , s. 21.02.1891 Kuru, Keihäslahden kansakoulu. Tauluun 107

Martti Mikael Helin s. 10.11.1892 Kuru, Keihäslahden kansakoulu.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 107

X Olavi Konstantin Oskarinpoika Heliövaara e. Helin, (Taulusta 106, isä Oskari Helin) Oulun hiippakunnan piispa 1954-1963, s. 21.02.1891 Kuru, Keihäslahden kansakoulu, k. 12.10.1980 Oulu. Olavi Heliövaara tuli ylioppilaaksi vuonna 1910. Vihittiin papiksi 1914. Teol.kand:ksi 1933. Sai samana vuonna rovastin arvonimen. Teol. kunniatohtoriksi 1955. Opintomatka Saksaan ja Skandinaviaan vuonna 1937. Ruoveden 2. kappalainen vuosina 1922-1934. Raahen kirkkoherra 1922-34 ja samalla keskikoulun jatkoluokan opettaja 1922-1927. Oulun suomalaisen jatkokoulun opettaja 1928-1933. Kirkolliskokouksen jäsen 1933, -43, -53, -58, -63. Kirkolliskokouksen sihteerinä 1948. Porvoon suomalaisessa seurakunnassa vuosina 1934-44. Porvoon kaupungin suomenkielisen kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja 1938-44. Suomen kirkon sisälähetysseuran johtokunnassa 1945-54. Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliitossa1946-54. Kristillisen taideseuran johtokunnassa 1946-1954. Seurakuntaopiston säätiön hallituksessa 1947. Oulun diakonissakodin johtokunnassa 1956. Nuorten Ystäväin yhdistyksen johtokunnassa 1957. Vanhojen ja työkyvyttömien pappien ja kanttoriurkurien viranhoidon avustamiskomiteassa 1933. Kirkollisvirkakomitean eläkelaitoskomitean sihteeri ja varapuheenjohtaja 1938-1942. Kirkolliskokouksen vuosina 1943, -48 ja -58 asettaman kirkollislain uudistamiskomitean jäsen sekä 1953 asetetun kirkkolain uudistamiskomitean jäsen. Diakonissain palkkausta ja eläkettä koskevan komitean puheenjohtaja. Oulun tuomiokapitulin asessori 1928-1934. Tampereen tuomiokapitulin asessorina 1940-1944. Kirkkohallituksen kirkkoneuvos vuosina 1944-1954. Oulun hiippakunnan piispa 1954-63.

Julkaisuja: Jeesus - tutkimuksen probleemeja (1932), Lakeja ja asetuksia kirkollisille toimihenkilöille (1936), Kirkkolaki 4.p. (1945).

Olavi Heliövaaran piispaksi vihkiminen vuonna 1954.

Puoliso: 1918 Hanna Irene Helin o.s. Schänberg

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 108

VII Johanna Elisabet (Liisa) Juhontytär Sarén o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 100, äiti Helena Lahdenpohja) s. 01.02.1815 Kuru, Vaakaniemi, k. 26.07.1886 Vanaja ,Hämeenlinna. Johanna kastettiin 5.2.1815. Kasteen suoritti Ruoveden ja Kurun kappalainen Iisak Emanuel Polviander. Kummeina olivat Johannan eno, Yli-Toikon isäntä Matti Henrikinpoika Toikko vaimonsa Valborgin kanssa, sekä Ala-Toikon isäntä Antti Yrjönpoika Toikko vaimonsa Marian kanssa.( Antti oli Johannan äidin Helenan pikkuserkku) Johanna Sarén syntyi nuorimpana lapsena seppä Juho Eerikinpojan perheeseen. Hänen äitinsä oli Kurun Toikon kartanon tyttäriä. Sepän asunto Lahdenpohja oli Toikon talon torppa. Nuorena tyttönä Johanna oli palveluksessa Kurun Säynäniemessä ja myöhemmin Nygordissa, jossa olivat myöskin hänen sisarensa Helena ja veljensä Joosef. Kurusta Johanna muutti 5.12.1835 Akaan Viialaan ja sieltä edelleen seuraavana vuonna Hämeenlinnaan. Siellä hän palveli hevosmies Aksel (Keim..?)in perheessä ja erään säätyläisleskirouvan luona. 6.11.1838 hän meni vuodeksi sisarensa Helenan perheeseen, joka oli muuttanut Kurusta Tyrvännön Uskelan Pöytäkiveen torppariksi. Sieltä hän palasi Hämeenlinnaan kruunun apteekkari Gabriel Dobravollskylle ja siirtyi 1844 apteekkari Bjuggille, jossa avioitui Henrik Sarénin kanssa. Kuru kuului aikaisemmin Ruoveden seurakuntaan, niinpä Johanna on joissakin asiakirjoissa merkitty syntyneeksi Ruovedellä.

Puoliso: 28.11.1847 Hämeenlinna Henrik Henrikinpoika Sarén Torppari, s. 26.03.1821 Tuulos, Teuro, Anttola, k. 28.11.1896 Vanaja, Idänpää, Kulola.

Henrik kastettiin 30.3.1821 Teuron Anttolassa. Kummeina olivat räätäli Carl Sultén, isän veli Tiitus Adersinpoika, äidin sisko Maria Juhontytär ja vanhempi sukulaisnainen Eeva Olavintytär. Perheensä mukana Henrik muutti seitsemänvuotiaana Vanajaan, jossa vietti nuoruutensa. Ennen avioitumistaan Henrik Sarén työskenteli Hämeenlinnassa eri henkilöiden palveluksessa, kuten esimerkiksi karvari Isaak Tiljanderilla, teurastaja Eerik Aspegreenilla, kauppias Axel Barkilla ja apteekkari Bjuggilla, jossa tapasi tulevan vaimonsa. Johanna oli saman työnantajan palveluksessa. Nuoripari muutti raatimies Bastmanille, jossa vanhin lapsista syntyi. Vuonna 1848 Henrik perheineen muutti Vanajan Idänpään Äijälään Kulolan torpaan torppariksi. Sukunimi Sarén esiintyy Henrikillä ensikertaa rippikirjoissa hänen ollessaan apteekkari Bjuggilla ja vihittyjen luettelossa mennessään naimisiin Johannan kanssa.

Olen itsekin samaa sukua ja ajattelin laittaakin vähän lisätietoa Johanna Elisabet Johanintytär Lahdenpohja/Sarénin ja Henrik Sarénin lapsista. (Segebaden jälkipolvia)

Lähde: Marjatta Vallius os. Sarén
.
Vanhemmat: Henrik Sarén, s. 14.01.1782 Tuulos, Teuro, Anttola, k. 21.04.1848 Vanaja, Idänpää, Yliäijälä ja Brita Sarén o.s. Wilppula, s. 20.09.1788 Tuulos, Teuro, k. 13.03.1857 Vanaja ,Hämeenlinna.

Henrik Sarénin (1821) isänpuoleisen suvun isännöimä talo Tuuloksen Teuron Anttola. Kuvan 1900-luvun alussa kuvattu päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla entisen, Teuron tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle. Kuvassa etualalla silloinen isäntäväki Kustaa Edvard Anttola vaimonsa Ainon kanssa. Istumassa vanhaisäntä Johan Gustaf Anttola ja vaimonsa Henrika. Taustalla nuoren isännän sisaruksia: Johan Rikhard, Konstantin, Karl Valdemar, Olga ja Aino. Taustalla rovasti Konstantin Kalke ja ruustinna Hilma.

Lapset:

Henrik Kustaa Sarén , s. 29.04.1848 Hämeenlinna. Tauluun 109

Amanda Silen o.s. Sarén , s. 25.09.1851 Vanaja, Idänpää, Kulola. Tauluun 110

Johan (Juho) Sarén , s. 07.07.1854 Vanaja, Idänpää, Kulola. Tauluun 111

Adolf Liikilä e. Sarén Adolf oli Porissa töissä vuonna 1875 tätinsä Eevan miehen Gustaf Wiimanin kondiittorissa., s. 04.10.1857 Vanaja, Idänpää, Kulola, k. 31.01.1878 Bulgaria, venäl. sotasairaala (Turkin sota).

Adolf meni palvelukseen leipuri Sillströmille Hämeenlinnaan 1873. Oli tätinsä leipomossa Porissa 19.5.1875 alkaen. Lähti Helsinkiin 20.9.1875. Suomen Kaartin reserviin 11.10.1875. 18.11.1875 4.K nro 66. Jefreitteriksi 18.4.1877. Nuoremmaksi aliupseeriksi 8.6.1877. Osallistui Turkin sotaan 1877-78 . Joutui kenttäsairaalaan 30.11.1877 ennen Balkaninvuorten ylitystä. Palasi palvelukseen, mutta sairastui uudestaan kastuttuaan ja vilustuttuaan Maritsa-joen ylityksessä ja kuoli 30.1.1878 Gorna Studenan kenttäsairaalassa nro 67 ja haudattu Gorna Studenan veljeshautaan yhdessä 3000 muun haavoihinsa ja tauteihin kuolleen venäläisen ja suomalaisen kanssa.

(Joutui päätodistajaksi ennen rintamalle lähtöä, kun Thölberg-niminen tarkk'ampuja kävi aseella uhaten hänen kimppuunsa. Liikekannallepano oli julistettu ja niin tuo miesparka tuomittiin kuolemaan esimiehen uhkaamisesta sodan olosuhteissa. Ylemmät tuomioistuimet muuttivat tuomion syksyn aikana elinkautiseksi.)

Adolf- veljestä joka oli myös kaartissa ja veljensä kanssa Turkin sodassa, ei jäänyt kuvaa. Varmaan he olivat käyneet yhdessä valokuvauttamassa itsensä ennen sotaa ja ottaneet kuvat mukaansa, ainakin niin voi päätellä vaarin kuvasta, kun siitä oli osa katkennutkin, joten se on varmaan ollut mukana jossain laukussa sotaretkellä. Adolfin tavarat jäivät kaikki sille tielleen, hänen omaisuuttaan ei mitään palautettu.

Lähde: Marjatta Vallius os. Sarén
.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 109

VIII Henrik Kustaa Henrikinpoika Sarén, (Taulusta 108, äiti Johanna Sarén) Torppari, lohkotilallinen, itsellinen, s. 29.04.1848 Hämeenlinna, k. 18.11.1910 Hauho, Kirkonkylä, Porri.

Henrik käytti ensin sukunimeä Kulola, vuodesta 1890 Sarén ja vuoden 1900 alusta Sara. Asui aluksi perheineen Vanajassa, Idänpään Äijälän Kulolan torpassa, jossa hänen isänsä oli torparina. Hän muutti 16.2.1877 Hauholle. Siellä hän viljeli aluksi Hyömäen kartanon Lepistön torppaa vuosina 1877-1888. Sen jälkeen hän oli vuosina 1889-1890 torpparina Ajorannan Kettukallion torpassa ja vuosina 1890-1908 tilallisena Hahkialan Syvänojassa. Vuodesta 1909 itsellisenä kirkonkylän Porrissa, jossa kuoli.

Lähde: Marjatta Vallius os. Sarén
.

Puoliso: 05.11.1871 Vanaja Kristiina Henrikintytär Sarén o.s. Katainen Torpan emäntä. Syntymäaika on Pielaveden kirkonkirjoissa 26.6.1850, Vanajan kirkonkirjoissa 21.6.1850 ja Hauhon kirkonkirjoissa 21.8.1850. Vanhemmat: Henrik Katainen, s. 1798 ja Severiina Partanen, s. 10.5.1810., s. 21.08.1850 Pielavesi, Heinämäki, k. 12.02.1929 Hauho.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 110

VIII Amanda Henrikintytär Silen o.s. Sarén, (Taulusta 108, äiti Johanna Sarén) s. 25.09.1851 Vanaja, Idänpää, Kulola, k. 31.05.1925 Hämeenlinna, Luolaja.

Puoliso: 02.06.1873 Vanaja Johan Daavid Silen Suutari. Vanhemmat: David Reginanpoika Tarkka, s. 27.10.1817 Hattula Luolaja Tarckala, k. 1867 ja Greta Lisa Dalström, s. 31.7.1814 Hattula Nihattula., s. 14.03.1842 Hattula, k. 08.01.1908 Luolaja, Suutari, Luolaja.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 111

VIII Johan (Juho) Henrikinpoika Sarén, (Taulusta 108, äiti Johanna Sarén) Kaartilainan, talon isäntä., s. 07.07.1854 Vanaja, Idänpää, Kulola, k. 31.05.1931 Hauho, Hyömäki, Kuudennes.

Juho kastettiin kahden päivän ikäisenä 9.7.1854. Kummeina olivat torppari Johan Johansson Peltola vaimonsa Hedda Kristerssintyttären kanssa Idänpään Honkalan Peltolan torpasta. Kolmantena kummina oli Juhon täti Eeva Henrikintytär Sarén, joka asui siihen aikaan veljensä luona Kulolassa. Kasteen suoritti Vanajan-Hämeenlinnan kirkkoherra, rovasti Bernd Wilhelm Wegelius. Rovastille sattui pieni kömmähdys merkitessään kastetiedot Vanajan kastekirjaan. Pojan nimeksi merkittiin Johanin sijasta Johanna. Juho meni 12-vuotiaana, vuonna 1866, renkipojaksi Kankaisten Heikkilään rusthollari ja kuudennusmies Anders Karlssonin taloon, missä viipyi kolmisen vuotta. Sen jälkeen hän palasi kotiinsa Kulolaan pariksi vuodeksi. Vuonna 1871, 17-vuotiaana, hän meni kummisetänsä, torppari Johan Johanssonin rengiksi Honkalan Peltolan torppaan Idänpäähän, jossa viipyi pari vuotta. Kulolaan hän palasi taas pariksi vuodeksi, kunnes 13.2.1875 lähti Helsinkiin, otettuaan pestin Henkikaartin 3. Suomen tarkk'ampujapataljoonaan eli Suomen Kaartiin. Kaartin palveluksessa Juho oli yli kuusi vuotta osallistuen mm Turkin sotaan vv 1877-78. Sodan jälkeen hän toimi kouluttajana kaartissa josta muutti Hauholle 1884. Hän oli aluksi veljensä Henrikin luona Hauhon Hyömäen Lepistössä ja osti sitten Hyömäen kartanolta Kuudenneksen talon 30.9.1885. Juho avioitui Iida Liikilän kanssa ja yhdessä he ryhtyivät viljelemään tilaansa.

Lapsista Juho Sarén on minun isoisäni. Juholle oli jonkun sekaannuksen johdosta mennyt ammatti sukunimeksi. Sarén oli siis koko ajan hänen sukunimensä, mutta nuorena miehenä hän oli Suomen Kaartin palveluksessa ja sen takia hänellä on maininta kaartilainen.

Lähde: Marjatta Vallius os. Sarén.

Juho Sarén (1854-1931). Hän oli Suomen Kaartin palveluksessa. Kuva: Marjatta Vallius os. Sarén

Puoliso: 06.06.1886 Tuulos Ida Karoliina Sarén o.s. Liikilä Vanhemmat: Henrik Johan Henrikinpoika Wähä-Liikilä, s. 21.8.1830 Tuulos Syrjäntaka Wähä-Liikilä, k. 23.1.1906 Tuulos Syrjäntaka Wähä-Liikilä ja Henrika Mikontytär Tuomaala, s. 17.12.1836 Tuulos Lakkola Tuomaala, k. 9.2.1916 Tuulos Syrjäntaka Wähä-Liikilä., s. 28.05.1859 Tuulos, Syrjäntaka, Vähä-Liikilä, k. 16.04.1943 Hauho, Hyömäki, Kuudennes.

Laitan tähän liitteeksi myös kuvan Juhon vuonna 1905 rakentamasta talosta. Talon edustalla on sukuseuramme väkeä sata vuotta talon rakentamisen jälkeen. Kuva: Marjatta Vallius os. Sarén

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 112

V Hedvig Gabrielintytär Sahlberg, (Taulusta 4, äiti Eeva Halle) s. 29.09.1738 Ruovesi, Hyyrylä, k. 11.12.1803 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Puoliso: 01.11.1760 Kuru Juho Matintytär Ylä-Toikko Ylä-Toikon poika, Ylä-Toikon Tanhuanpään itsellinen., s. 13.06.1741 Kuru, Vaakaniemi, k. 27.03.1821 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää.
Vanhemmat: Matti Ylä-Toikko e. Tyrni, s. 21.09.1710 Ruovesi, Räminki(pohja), k. 05.09.1779 Kuru, Vaakaniemi ja Maria Ylä-Toikko o.s. Kopola, s. 1714 Keuruu, Multia, Sinervämäki, k. 18.01.1791 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:

Maria Maria kuoli alle vuoden vanhana isorokkoon., s. 24.06.1770 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 18.04.1771 Kuru, vaakaniemi, Ylä-Toikko.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 113

II Mikael Segebade von Krummenhagen e. Segebaden, (Taulusta 1, isä Segebaden) Riian kenraalikuvernöörin kansliapäällikkö, s. Saksa, Pommer, Stralsund, Krummenhagen, k. jälkeen 1710 Latvia, Riika.

Von Segebaden suku Saksassa on hyvin vanhaa. Ruotsalainen sukututkija oikeusneuvos Emil Sundberg kirjassaan Ätten von Segebadens Krönika toteaa suvun olevan eräs Saksan vanhimmista aatelissuvuista, josta löytyy mainintoja jo 900-luvulta. Hän jatkaa, että suku luetaan Saksassa syntyperäisaatelistoon (der eingeborene Adel), jolla on aatelisarvo ilman erikseen annettua aateliskirjaa. Ruotsiin von Segebaden suku on muuttanut kahtena haarana. Toinen vapaaherrallisena sukuna Ruotsin ritarihuoneeseen merkitty on sammunut. Nykyinen Ruotsissa elävä von Segebaden aatelissuvun sukuhaara polveutuu kahdesta 1700-luvulla Ruotsiin muuttaneesta veljeksestä.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mikael Segebade, adlad Segebade von Krummenhagen, var assessor i Borgrätten i Riga 1670; stadssekreterare vid generalguvernementet i Riga 1687; förut hade han i 14 år tjenstgjort i geueralguvernementets kansli och förrättat flere importanta kommissioner; adlad 1684 d. 6 Mars jemte brodern Georg. † 1710. Gift med Maria Leijonancker, dotter till Daniel Young, adlad Leijonancker och Margareta (Magdalena) Granatenfelt.

Lähde: https://www.adelsvapen.com/genealogi/Segebade_von_Krummenhagen.

Segebade von Krummenhagen suvun vaakuna.

Puoliso: Maria Danielintytär von Segebaden o.s. Leijonancker s. noin 1666 Ruotsi, Tukholma, k. jälkeen 1710 Latvia, Riika.

Marias far Daniel Young, adlad Leijonancker, till Ansta i Romfartuna socken, Västmanlands län, som han 1678-03-20 fick i donation, men reducerades 1684. Född 1627-02-20 i Skottland. Inkom från Lübeck till Sverige och blev borgare i Stockholm, varest han i konung Carl X Gustafs tid inrättade åtskilliga väverier och vantmakerier (klädesfabriker). Packhusinspektor därst. 1663. Tillika assessor i sjörätten 1665-03-16. Adlad 1666-08-18 (introd. 1668 under nr 778). Ledamot av en kommission till Göteborg och Wismar 1667. Kommissarie i kommerskollegium 1669–1674. Kommerseråd 1682-01-17. Död 1688 före 5/5 (själaringning) i Stockholm och begraven i Maria Magdalena kyrka, där hans vapen uppsattes. Han hade med sina tre fruar tillsammans 32 barn eller 23 söner och 9 döttrar. Gift 1:o 1649-11-04 i Stockholm Nikolai förs. i Stockholm med Catharina Jonasdotter, begraven 1661-03-25, dotter av Jonas Amundsson. Gift 2:o 1661-07-14 på Ansta med Marias mamma Margareta (Magdalena) Granatenfelt, död 1675-09-11 (själaringning) och begraven 1676-02-17 i Riddarholmskyrkan, dotter av översten Pierre Boo Margalli, adlad Granatenfelt, och Catharina de Flon. Gift 3:o 1676-09-17 med friherrinnan Catharina Gyldenhoff, död 1703-02-08, dotter av landshövdingen Baltasar Thile, adlad och friherre Gyldenhoff, och hans 1:a fru Vendela Valentinsdotter.

Barn:

1. Bengt. Assessor i Svea hovrätt 1679. Död ogift.

1. Catharina, död ogift.

1. Anna Elisabet, född 1654-07-11. Gift med löjtnanten Mårten Hästesko af Målagård död omkr. 1695.

1. Johan, döpt 1656-10-26 i Stockholm Nikolai förs. i Stockholm.

1. Henrik. Levde utan tjänst.

1. Ännu ett barn.

2. En dotter. Gift med Robert Dijkson.

2. Daniel, född 1666. Kapten. Död 1710.

2. Maria. Gift med stadssekreteraren i Riga Mikael Segebade, död 1710 i nämnda stad.

2. Magdalena, död ogift.

2. Catharina, död ogift 1750 i Stockholm.

2. Johan Adolf, döpt 1673-06-22 i Stockholm Katarina förs. i Stockholm. Gefrejterkorpral och sergeant vid kurfurstens av Brandenburg regemente. Furir vid Kalmar regemente 1689. Sergeant därst. 1696. Fältväbel 1701-05-01. Fänrik därst. 1703-03-20. Löjtnant 4 1704-12-29. Konfirm. fullm. 1705-05-16. Kapten 1708-05-03. Stupade ogift 1709-06-29 i slaget vid Poltava.

2. Ännu fjorton (?) barn.

3. Vendela, drunknade på en resa till Kalmar.

3. Carl Baltzar, döpt 1679-04-14 i Stockholm Katarina förs. i Stockholm. Död ogift.

3. Eleonora Christina, döpt 1681-07-28 i Stockholm Katarina förs. i Stockholm, död ogift hos grevinnan Piper.

3. Eva Catharina, döpt 1682-07-30 i Katarina förs., Stockholm.

3. Gustaf Fredrik, född 1686. Vice amiral. Död 1756.

3. Ännu ett barn.
Vanhemmat: Daniel Leijonancker e. Young, s. 20.02.1627 Skottland, k. 05.05.1688 Ruotsi, Tukholma ja Margareta Magdalena Leijonancker o.s. Granatenfelt, k. 11.09.1675 Ruotsi, Tukholma.

Adliga ätten Leijonancker nr 778 Adlad 1666-08-18, introd. 1668.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

| Alku | Henkilöluettelo suku- ja myöhemmän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä

A | B | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | R | S | T | V | W | Y | Ö

	Aliisa Eufrosyne (äpärä), s. 1910	79
	Anna, s. 1880	87
	Anna Aleksandra	86
	Anna Kaisa, s. 1798	23
	Anna Miina, s. 1851	82, 87
	Anna Stina, s. 1834	48
	Anna Vilhelmiina (äpärä), s. 1914	79
	Annikki Amanda (äpärä), s. 1912	79
	Eeva, s. 1829	9
	Eeva Eliina (äpärä), s. 1919	79
	Evastiina, s. 1859	82
	Henrik Juho, s. 1826	10, 25
	Hulda Maria, s. 1878	58
	Ida Pauliina, s. 1866	26
	Jaakko, s. 1785	104
	Jooseppi, s. 1862	82
	Juho, s. 1848	82, 83
	Juliana, s. 1765	94
	Kalle, s. 1850	10
	Kalle, s. 1794	23
	Kalle, s. 1861	82
	Kalle Heikki, s. 1854	82
	Kustaa, s. 1868	25
	Kustaa, s. 1832	9
	Laina Maria, s. 1922	38
	Leena, s. 1772	24
	Leena, s. 1781	104
	Maija, s. 1774	92
	Maija Liisa, s. 1801	21
	Manu, s. 1857	25, 26
	Maria, s. 1862	25
	Maria, s. 1770	112
	Maria, s. 1826	36
	Maria, s. 1856	82, 89
	Matti, s. 1791	94
	Mooses, s. 1826	23
	N.n	39
	N.n	85
	Otto, s. 1883	78
	Santra Maria, s. 1862	22
	Stina, s. 1766	93
	Taimi Inkeri, s. 1909	57
	Taneli, s. 1780	52
	Tilda, s. 1866	25
	Vilhelmiina, s. 1827	9, 10
	Vilhelmiina, s. 1852	10
	Yrjö Valdemar (äpärä), s. 1916	79
A	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
AALTO	Eino Eetvartti, s. 1895	72
	Impi Maria, s. 1895	72
	Irja Marjatta, s. 1917	72
AHONEN ENT. KAITA-AHO ENT. KIVIOJA	Eelis Alfred, s. 1840	24, 49
AHONEN ENT. KAITA-AHO	Toivo Heikki, s. 1877	49
AHONEN	Hilma Maria, s. 1869	49
ALA KALLIO	Liisa, s. 1801	77
ALA-KAPEE	Elsa Maria, s. 1893	20
ALAKAPEE	Henrika Ottiliana, s. 1834	20
ALA-KAPEE	Ida, s. 1861	19, 20
	Ida Vilhelmiina, s. 1887	20
	Lauri Aleksanteri, s. 1889	20
	Maija Liisa, s. 1801	21
	Manu, s. 1828	20
	Manu, s. 1859	20
	Matti, s. 1790	21
	Matti, s. 1843	37
	Vilhelmiina, s. 1830	21
ALANEN	Ëlisabeth (Liisa), s. 1788	99
	Iita, s. 1880	53, 54
	Juho, s. 1859	52
	Miina Sandra, s. 1880	55
	Naimi Vilhelmiina, s. 1907	55, 56
	Taimi Inkeri, s. 1909	57
	Toivo, s. 1884	53, 55
	Yrjö Eemil, s. 1909	55, 57
ALA-PAAPPANEN	Jopi Manu, s. 1843	84
ALA-TOIKKO	Eeva, s. 1823	52
	Helena, s. 1844	52
	Hilma, s. 1863	52
	Joel, s. 1792	52
	Juho, s. 1859	52
	Juho Kustaa, s. 1873	53
	Kalle, s. 1855	52
	Karoliina, s. 1852	52
	Kustaa, s. 1848	52
	Leena (Helena), s. 1790	52
	Manu, s. 1872	53
	Manu Aukusti, s. 1841	52, 53
	Maria, s. 1877	53
	Maria (Maija), s. 1849	52, 65
	Maria Liisa, s. 1845	53
	Matti, s. 1811	7, 52
	Matti, s. 1846	52, 58
	Toivo, s. 1884	53, 55
	Valpuri, s. 1816	52
	Vilhelmi, s. 1865	52
	Vilhelmiina, s. 1861	52
	Vilhelmiina, s. 1854	52
ALA-YRJÖLÄ ENT. SAVILEPO	Henrika, s. 1829	11, 23
ALA-YRJÖLÄ	Leena (Helena), s. 1790	52
	Mooses, s. 1826	23
ALBRECHT	Amanda Vilhelmiina, s. 1875	45
ATHLIN	Alina Johanna, s. 1863	61
	Hilda Johanna, s. 1881	61
	Juho Kustaa, s. 1860	61
B	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
BARYSKI	Emma Emilia, s. 1875	58, 63
	Fred, s. 1879	63
BRANTHILL	Anna Charlotta, s. 1833	106
	Fredrik Konstantin, s. 1838	106
	Sofia Charlotta, s. 1864	106
BÄCKSTRÖM	Anni Elisabet, s. 1899	36, 40
	Heikki, s. 1896	40
D	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
DAVIS	Anne, s. 1899	45
DUKTIG	Maija, s. 1774	92
	Maria, s. 1816	92
	Mikko (Tuhti-Mikko), s. 1756	92
E	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
EEROLA	Alina Johanna, s. 1863	61
F	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
FERM	Aatu Manu, s. 1834	102
	Anna Kaisa, s. 1837	102
	Eriikka, s. 1843	102
	Herman, s. 1839	102
	Jooseppi, s. 1840	102
	Juho Maurits, s. 1850	102
	Kristian, s. 1803	102
FLINCK	Maria, s. 1726	94
	Matti, s. 1730	6, 7
G	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
GODE	Heta, s. 1801	13
GRANATENFELT	Margareta Magdalena	113
GRIP	Anna, s. 1794	94, 95
	Anna liisa, s. 1814	95
	Eeva Justiina, s. 1828	95, 96
	Heikki, s. 1816	95
	Heta, s. 1819	95
	Leena Ulla, s. 1812	95
	Matti, s. 1787	95
	Matti, s. 1824	95
	Matti (äpärä), s. 1850	96
GRÖNSTRÖM	Alpinus, s. 1826	28
	Eetu, s. 1853	28
H	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
HAAPA ENT. HELLSTEN	Hulda Maria, s. 1878	58
HAAPANEN	Anna Tilta, s. 1867	67
HAINARI	Amanda, s. 1861	77
	Heta, s. 1826	76, 77
	Jalo Kustaa, s. 1892	78
	Juho, s. 1879	78
	Juho Manu, s. 1855	77, 78
	Kaarle Kustaa, s. 1829	77
	Kalle, s. 1864	77
	Magdaleena, s. 1896	78
	Maria, s. 1858	77, 80
	Martta Marjaana, s. 1889	78, 79
	Matti, s. 1867	77
	Vilhelmiina, s. 1886	78
HALLE	Antti	3
	Eeva (Heva) Juliaana, s. 1699	3, 4
	Henrik (oäkta), s. 1718	3
	Valpuri, s. 1700	3
HARJU	Anna Emilia, s. 1878	29
HEIKKILÄ	Anna, s. 1722	6, 7
	Juho, s. 1764	24
	Leena, s. 1757	24
HEINO	Matti, s. 1867	77
HEINÄMÄKI	Aina, s. 1881	14
	Aleksius, s. 1862	12, 18
	Amanda, s. 1854	12, 13
	Anni Amanta, s. 1908	14
	Eeva Maria, s. 1916	14
	Henrika, s. 1857	12
	Iivari, s. 1879	13, 14
	Johanna, s. 1819	11, 12
	Johannes, s. 1849	12
	Juho, s. 1851	12
	Manu, s. 1848	12
	Salomon, s. 1816	12
HEINÄNEN	Aina Elisabeth, s. 1893	18
	Aleksi, s. 1897	18
	Aleksius, s. 1862	12, 18
	Alma Maria, s. 1888	18
	Amanda, s. 1862	18
	Arviiti, s. 1890	18
HELANDER	Amanda Charlotta, s. 1861	47, 48
	Gustava, s. 1807	47
	Gustava Charlotta, s. 1832	47
	Kustaa, s. 1809	47
HELIN	Aarne Oskari, s. 1889	106
	Amanda Karoliina, s. 1839	104
	Anna Sofia, s. 1886	106
	Charlotta Katariina Sofia, s. 1811	104
	Edla Vilhelmiina, s. 1834	105
	Hanna Irene	107
	Jooseppi, s. 1811	100, 104
	Joosua Elias, s. 1837	104, 105
	Juho, s. 1845	104
	Kalle, s. 1841	104
	Kalle Elias, s. 1870	105
	Lauri Olavi, s. 1887	106
	Maria Henriikka, s. 1835	104
	Martti Mikael, s. 1892	106
	Mauriz Manu, s. 1851	104
	Olavi Konstantin, s. 1891	106, 107
	Oskari Fredrik, s. 1861	105, 106
	Robert Aukusti, s. 1833	104
	Tuure Topias, s. 1877	105
	Vilhelmina Sofia, s. 1843	104
HELIÖVAARA	Olavi Konstantin, s. 1891	106, 107
HELLSTEN	Amanda Aurora, s. 1865	58, 59
	Emma Emilia, s. 1875	58, 63
	Hilda Johanna, s. 1881	61
	Hilja Elia Elisabeth, s. 1881	58
	Johanna Maria (äpärä), s. 1842	58
	Johanna Wilhelmiina (Mimmi), s. 1868	58, 60
HELLSTÉN	Kaapo, s. 1802	75, 93
HELLSTEN	Maria Matilda, s. 1870	58
	Mathias Konstantin (Konsta), s. 1872	58, 61
	Matti, s. 1846	52, 58
	Orvo Matias Kalervo, s. 1914	61, 62
	Tyyne Alfhild, s. 1884	58, 64
HENRIKSSON	Herman, s. 1857	60
	Johanna Wilhelmiina (Mimmi), s. 1868	58, 60
HERMÄNOJA	Tuomas, s. 1810	103
HUHMO ENT. HELLSTÉN	Liisa, s. 1800	93
HUVI	Eetu Rufus, s. 1886	91
	Juho, s. 1856	91
	Maria Miina, s. 1868	91
HÄNNINEN	Erkki, s. 1800	80
HÖRMAN	Annastina, s. 1838	49
	Heikki, s. 1799	49
	Saara, s. 1803	49
HÖRTSÄNÄ	Anna Gunilla, s. 1877	88
	Kalle, s. 1849	88
	Maria, s. 1857	88
I	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
IISALO	Hilkka Aino, s. 1915	62
	Jaakko Antero, s. 1885	62
	Siiri Aino, s. 1892	62
IKONEN	Erika, s. 1851	15
	Maria, s. 1818	78
ILVESKOSKI	Heikki, s. 1799	49
INGMAN	Jaakko Antero, s. 1885	62
J	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
JALAVA	Eero, s. 1895	44
	Selma Emilia, s. 1874	44
	Toivo Eemeli, s. 1861	44
JOKELA	Arvid, s. 1901	32
	Herman, s. 1867	32
	Jalo Hermanni, s. 1888	32
	Kaarle Mauritsi, s. 1893	32
	Kaarlo, s. 1891	32
	Maria, s. 1865	27, 32
	Svante Ilmari, s. 1897	32
JÄRVENPÄÄ ENT. RIKALA	Saara, s. 1815	53
JÄRVENSIVU	Heikki, s. 1821	19
	Heikki Ismael, s. 1855	19
	Ida, s. 1861	19, 20
	Jooseppi, s. 1858	19
	Leena, s. 1794	19
	Ulla Vilhelmiina, s. 1820	11, 19
	Vilhelm, s. 1796	19
JÄRVINEN	Amanda Josefiina, s. 1876	35
	Anna, s. 1855	33, 35
	Anton Henrik, s. 1886	35
	Edvard Heribert, s. 1879	35
	Hilda Alexandra, s. 1883	35
	Iivar (oäkta)), s. 1854	35
	Maria Aurora, s. 1881	35
	Väinö Markus, s. 1889	35
K	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
KAAKKOLAMMI	Anna, s. 1800	100, 101
	Fredriikka, s. 1826	101
	Matias Steffanias, s. 1831	101
	Robert, s. 1829	101
KAITA-AHO ENT. KIVIOJA	Annastina, s. 1838	49
KAITA-AHO	Hilma Maria, s. 1869	49
	Manta Josefiina, s. 1874	49
KAITALA	Aina Pauliina, s. 1876	47
	Amanda Charlotta, s. 1861	47, 48
	Emma Josefiina, s. 1863	47
	Juho Manu, s. 1869	47
	Kalle Maurits, s. 1856	47
	Matilda Vilhelmiina, s. 1872	47
	Olga Maria, s. 1858	47
	Thilda, s. 1867	47
KALLIO	Anna Sofia, s. 1900	68
	Anna Vilhelmiina, s. 1909	66
	Eero, s. 1902	66, 69
	Elli Annikki, s. 1924	67
	Esteri (äpärä), s. 1909	69
	Gabriel, s. 1835	16
	Helmi Johanna, s. 1914	66
	Helmi Matilda, s. 1896	67
	Hilma Aurora, s. 1869	65, 66
	Iita Josefiina, s. 1895	66
	Kaarle Kustaa, s. 1829	77
	Kalle, s. 1893	66, 67
	Liisa, s. 1801	77
	Matti, s. 1796	77
	Paavo Johannes, s. 1899	66
	Tyyne Maria, s. 1891	66
	Vilho Sefanius, s. 1897	66, 68
	Yrjö, s. 1906	66
	Zefanias (äpärä), s. 1855	66
KANGAS-ÄIJÄLÄ	Maria, s. 1772	98
KAPEE	Aune, s. 1758	7
KARI	Matti (äpärä), s. 1850	96
KARTTILA	Liisa, s. 1848	55
	Miina Sandra, s. 1880	55
	Salu, s. 1835	55
KARVANEN	Jooseppi, s. 1750	8
KATAINEN	Kristiina, s. 1850	109
KAUPPILA	Aleksandra (Sandra), s. 1862	27, 31
	Anna Stina, s. 1826	27
	Antti, s. 1819	24
	Eelis Alfred, s. 1840	24, 49
	Eenokki, s. 1834	24
	Eetvartti, s. 1888	31
	Eeva Johanna, s. 1824	24, 25
	Eeva Justiina, s. 1823	24
	Eveliina, s. 1841	24, 50
	Hanna Miina, s. 1851	27, 28
	Henrik, s. 1858	27
	Hermanni, s. 1895	31
	Jooseppi, s. 1820	24
	Josef, s. 1795	24
	Juho, s. 1837	24
	Juho Topias, s. 1869	27
	Kalle Aukusti, s. 1854	27
	Kalle Maurits, s. 1827	24, 27
	Kustaa Henrik, s. 1829	24, 33
	Leena Ulla, s. 1821	24
	Liisa, s. 1799	7, 24
	Maria, s. 1865	27, 32
	Matti, s. 1831	24, 47
	Yrjö, s. 1795	24
KAUPPINEN	Eetvartti, s. 1888	31
KETOLA	Amanda Helena, s. 1844	16
	Gabriel, s. 1835	16
	Lyyli Katri, s. 1884	13, 16
	Meeri Amanda, s. 1909	16
	Oskar, s. 1877	16
	Wiljo Johannes, s. 1907	16
KIVELÄ ENT. KUJAMÄKI	Impi Maria, s. 1895	72
KIVELÄ	Maria, s. 1852	38
KIVIOJA	Eelis Frithjof, s. 1872	49
	Manta Josefiina, s. 1874	49
	Toivo Heikki, s. 1877	49
KOPOLA	Maria, s. 1714	5, 112
KORPELA	Maria, s. 1857	88
KOSKI	Eenokki, s. 1823	41
	Elias Rudolf, s. 1861	41
	Matilda (Tilda) Serafia, s. 1834	41
KOTAJÄRVI	Aina Maria (äpärä), s. 1875	56
KOVESJÄRVI	Susanna Sanni, s. 1877	73
KOVETTU	Henrika Ottiliana, s. 1834	20
	Matti, s. 1755	11, 101
	Miina, s. 1844	37
KRUSE	Anna, s. 1793	75, 76
	Helena, s. 1794	75
	Juho, s. 1765	75
	Juho, s. 1791	75
	Kaapo, s. 1802	75, 93
	Kustaa, s. 1827	93
	Maria, s. 1762	5, 75
	Matti, s. 1796	75, 92
	Saara, s. 1799	75
KULJU	Sofia, s. 1747	8
KUOPPAMÄKI	Juho Emanuel, s. 1848	17
KURSTOT	Helmi Sofia, s. 1890	38
KUUSENAHO	Liisa, s. 1848	55
KYRÖNSILTA	Juho, s. 1761	93
	Liisa, s. 1800	93
	Stina, s. 1766	93
L	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
LAHDENPOHJA	Aatu, s. 1794	100
	Aino Kyllikki, s. 1915	71, 73
	Anna, s. 1784	74
	Emma, s. 1879	65
	Esaias, s. 1797	74
	Hanna, s. 1793	74
	Helena, s. 1791	74
	Helena (Leena), s. 1773	5, 100
	Helena (Leena), s. 1806	100, 103
	Helmi Maria (äpärä), s. 1897	70
	Hilma Aurora, s. 1869	65, 66
	Iita, s. 1871	65, 70
	Irja Marjatta, s. 1917	72
	Jaakko, s. 1798	74
	Johanna Elisabet (Liisa), s. 1815	100, 108
	Johanna Karoliina (äpärä), s. 1822	65
	Jooseppi, s. 1811	100, 104
	Jooseppi, s. 1800	74
	Juho, s. 1820	65
	Juho, s. 1766	100
	Juho, s. 1757	74
	Juho, s. 1787	74
	Kaapo, s. 1790	74
	Kaisa, s. 1760	5, 74
	Kalle, s. 1874	65, 71
	Kalle, s. 1846	65
	Katariina (Kaisa), s. 1803	100, 102
	Lempi Maria, s. 1882	71
	Lyyti, s. 1877	65
	Maria (Maija), s. 1849	52, 65
	Maria (Maija), s. 1881	65
	Matti, s. 1855	56
	Matti, s. 1794	74
	Saara, s. 1782	74
	Tauno Johannes, s. 1909	71
	Ulrika (Ulla), s. 1809	100
	Unto Matias, s. 1910	71, 72
LAPIOLAHTI	Juho Kustaa, s. 1848	68
LASSILA	Charlotta Katariina Sofia, s. 1811	104
	Jaakko, s. 1785	104
	Leena, s. 1781	104
LAURILA	Erkki Johannes, s. 1917	54
	Henrika Albertiina, s. 1835	54
	Hilkka Mirjami, s. 1925	54
	Iita, s. 1880	53, 54
	Kalle Kustaa, s. 1828	54
	Leo Emil, s. 1878	54
	Pentti Valdemar, s. 1912	54
	Rauha Kyllikki, s. 1920	54
	Veikko Matias, s. 1923	54
	Yrjö Emil, s. 1905	54
LEHMUSVAARA	August, s. 1871	59
LEHMUSVAARA ENT. LINDBERG ENT. NORDBLOM	Amanda Aurora, s. 1865	58, 59
LEHTINEN	Anna Tilta, s. 1867	67
	Helmi Matilda, s. 1896	67
	Manu, s. 1866	67
LEIJONANCKER	Daniel, s. 1627	113
	Margareta Magdalena	113
	Maria, s. 1666	113
LEPONIEMI	Aina, s. 1881	14
	Pirkko, s. 1755	76
	Tapani, s. 1740	76
	Yrjö, s. 1795	76
LEPPÄHARJU	Juho, s. 1848	82, 83
LEPPÄMÄKI	Matti, s. 1796	77
LEVEELAHTI	Taneli, s. 1780	52
	Valpuri, s. 1785	52
	Valpuri, s. 1816	52
LIIKILÄ	Adolf, s. 1857	108
	Ida Karoliina, s. 1859	111
LINDBERG	August, s. 1871	59
LINDGREN	Gustava, s. 1807	47
LINDSTRÖM	Tilma Maria, s. 1883	36
LIPPONEN	Akseli Bernhard, s. 1879	64
	Hilkka Aino, s. 1915	62
	Orvo Matias Kalervo, s. 1914	61, 62
	Tyyne Alfhild, s. 1884	58, 64
LUKKARILA	Samuli, s. 1867	89
LUUTONEN	Enni, s. 1892	89
	Maria, s. 1856	82, 89
	Samuli, s. 1867	89
	Väinö Johannes ''Isi'', s. 1889	89
LÄHDEKORPI	Vilhelmiina, s. 1856	17
LÖRPYS	Anna Fredrika, s. 1811	9
	Antti, s. 1746	9
	Eveliina Vilhelmiina, s. 1847	46
	Heikki, s. 1819	9
	Herman, s. 1823	9
	Jeremias, s. 1822	9
	Joel, s. 1787	9
	Kalle, s. 1812	9
	Maria Justiina, s. 1816	9
	Matias, s. 1814	9
	Tuomas, s. 1713	94
	Ulla, s. 1792	7, 9
	Valpuri, s. 1744	9
M	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
MAJANIEMI	Manni, s. 1853	30
	Santra, s. 1855	30
	Toivo Mikael, s. 1887	30
	Tuovi Vilhelmiina, s. 1908	30
	Tyyni Maria, s. 1883	28, 30
MANNERMAA	Anna Elisabet, s. 1896	43, 44
MATTILA	Anna, s. 1793	75, 76
	Anna, s. 1823	76
	Anna, s. 1848	83
	Elisabeth (Liisa), s. 1824	83
	Heta, s. 1826	76, 77
	Matti, s. 1818	83
	Matti, s. 1829	76, 82
	Yrjö, s. 1795	76
	Yrjö, s. 1820	76
MATTLIN	Matias Steffanias, s. 1831	101
MIKKOLA	Anna, s. 1786	23
	Maija Stina, s. 1807	27
MOISIO	Aina Maria (äpärä), s. 1875	56
	Aleksius, s. 1868	21
	Aleksius, s. 1883	22
	Anna Elisabet, s. 1896	43, 44
	Anna Gustava, s. 1868	33, 43
	Eelin Petronella, s. 1886	37
	Heikki, s. 1895	43
	Helena, s. 1903	43
	Juha, s. 1858	21, 22
	Juha Heikki, s. 1887	22
	Juho Kustaa, s. 1825	11, 21
	Katri, s. 1900	43
	Laila, s. 1898	43
	Maria Serafia, s. 1845	71
	Matti, s. 1855	56
	Matti, s. 1843	37
	Miina, s. 1844	37
	Naimi Vilhelmiina, s. 1907	55, 56
	Olka Aleksantra, s. 1885	22
	Otto Heikki, s. 1866	43
	Retriika, s. 1860	21
	Santra Maria, s. 1862	22
	Urho Aleksanteri, s. 1895	56
	Urpo, s. 1909	43
	Vilhelmiina, s. 1830	21
MUSTANIEMI	Tapani, s. 1740	76
MYLLYMAA	Anna, s. 1722	6, 7
	Henrik, s. 1753	6
	Heta, s. 1757	5, 6
	Matti, s. 1730	6, 7
	Valpuri, s. 1758	7
MÄKELÄ	Ahti Kullervo, s. 1913	15
	Amanda, s. 1854	12, 13
	Elsa Olivia, s. 1875	15
	Eriikka, s. 1887	13, 17
	Helinä, s. 1917	15
	Heta, s. 1801	13
	Iivari, s. 1879	13, 14
	Jorma Veijo, s. 1908	15
	Juho Manu, s. 1830	13
	Kauko Tapio, s. 1909	15
	Lyyli Katri, s. 1884	13, 16
	Manu, s. 1880	13, 15
	Matti, s. 1793	13
	Olga, s. 1881	13
	Serafia, s. 1834	18
MÄKINEN	Anna Gunilla, s. 1877	88
	Anna Miina, s. 1851	82, 87
	Elsa Josefiina, s. 1896	87
	Hulda, s. 1889	87
	Kalle Arviiti, s. 1892	87
	Manu, s. 1851	87
	Matti, s. 1886	87
	Oskari, s. 1882	87, 88
	Selia Maria, s. 1884	87
MÄKIPÄÄ	Johanna Karoliina (äpärä), s. 1822	65
MÄNNISTÖ	Kalle, s. 1856	38
N	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
NENONEN	Anna Emilia, s. 1878	29
	Arvid, s. 1885	28
	Eero Edvard, s. 1898	29
	Hanna Miina, s. 1851	27, 28
	Henrika, s. 1825	28
	Hermanni, s. 1889	28
	Kalle, s. 1901	29
	Kalle Eetu, s. 1875	28, 29
	Lahja Mauri, s. 1891	28
	Oiva Tominikus, s. 1881	28
	Ottiliana Vilhelmiina, s. 1876	28
	Sanni Vilhelmiina, s. 1904	29
	Sulo Atriaani, s. 1887	28
	Tyyni Maria, s. 1883	28, 30
	Vihtori Alpinus, s. 1879	28
NIEMI	Pirkko, s. 1755	76
NIEMINEN	Konstantin, s. 1867	48
NORDBLOM	Juho Vihtori, s. 1858	59
NURMI	Aino, s. 1903	41
	Aune Katriina, s. 1900	41
	Eino Rudolf Ilmari, s. 1886	41
	Elias Rudolf, s. 1861	41
	Helmi Aleksantra, s. 1888	41
	Impi Esteri, s. 1896	41
	Rauha Maria, s. 1883	41
	Toini Siviä, s. 1893	41
	Vilho, s. 1906	41
O	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
OJANEN ENT. TIENARI	Aino Kyllikki, s. 1915	71, 73
OJANEN	Kalle Jaakko, s. 1884	73
	Lyyli Mirjam, s. 1888	73
	Osmo Kalevi, s. 1925	73
P	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
PAJUNEN	Elisabeth (Liisa), s. 1824	83
PELTOLA	Henrika, s. 1825	28
PELTONIEMI	Anna Kaisa, s. 1809	33, 105
PENTINNIEMI	Erkki, s. 1743	100
PENTTILÄ	Aatu, s. 1794	100
	Anna, s. 1800	100, 101
	Emma, s. 1872	51
	Joosef, s. 1795	100
	Joosef, s. 1799	100
PETÄJÄNIEMI	Aarno, s. 1898	84, 85
	Anna Aleksandra	86
	Armas Pentti, s. 1915	84
	Aune Helena, s. 1897	84
	Eino, s. 1910	84
	Jopi Manu, s. 1843	84
	Juho, s. 1818	78
	Juho Manu, s. 1872	84
	Laila Maija-Liisa, s. 1913	84
	Margareetta, s. 1877	83, 84
	Maria, s. 1818	78
	Maria, s. 1848	84
	Mariana, s. 1859	78
	N.n	85
	Oiva Aatos, s. 1908	84, 86
	Otto Atso, s. 1906	84
	Pekka Justus, s. 1904	84
	Toivo Johannes, s. 1901	84
PIETILÄ	Anna, s. 1795	98
	Heikki, s. 1766	98
	Maria, s. 1772	98
PIRTTINIEMI	Antti, s. 1819	24
	Juho, s. 1764	24
	Leena, s. 1772	24
POHJA	Maria, s. 1852	38
POIKELUSPOHJA	Eeva Loviisa, s. 1836	66
POLVIANDER	Alli Helena, s. 1904	46
	Amanda Charlotta, s. 1832	33
	Anna, s. 1855	33, 35
	Anna Aliisa, s. 1899	46
	Anna Gustava, s. 1868	33, 43
	Anna Kaisa, s. 1809	33, 105
	Edla Vilhelmiina, s. 1834	105
	Eelis, s. 1857	33
	Eeva, s. 1914	46
	Elli Elisabeth, s. 1896	46
	Emilia Olivia, s. 1854	33, 34
	Kaarle Kustaa, s. 1788	33, 105
	Katri Augusta, s. 1897	46
	Kustaa Henrik, s. 1829	24, 33
	Kustaa Mauritz, s. 1861	33
	Maria Aleksina, s. 1865	33, 42
	Maria Amanda, s. 1902	46
	Olga, s. 1859	33, 36
	Paavo, s. 1907	46
	Pekka Aleksanteri, s. 1874	33, 46
	Selma Amanda, s. 1863	33, 41
	Toivo Elias, s. 1871	33, 45
	Veli, s. 1915	46
POUKKA	Johan Edvard, s. 1852	36
	Juho, s. 1805	36
	Maria, s. 1826	36
POUKKANEN	Aino Irene, s. 1910	37
	Anni Elisabet, s. 1899	36, 40
	Axel Edvard, s. 1876	36
	Beata Emilia, s. 1875	36
	Edvard (Eetu) Joonas, s. 1903	36
	Eelin Petronella, s. 1886	37
	Eemeli Abraham, s. 1886	36, 37
	Elsa Pauliina, s. 1879	36
	Helmi Sofia, s. 1890	38
	Hilda Katariina, s. 1880	36
	Jaakko Fredrik, s. 1892	36
	Johan Edvard, s. 1852	36
	Kustaa Edvard, s. 1890	36
	Laina Maria, s. 1922	38
	N.n	39
	Niilo Johannes, s. 1888	36
	Olavi Nikolai, s. 1894	36, 38
	Olli Nikolai, s. 1920	38, 39
	Olli Ruben, s. 1897	36
	Tilma Maria, s. 1883	36
	Vilho Joonas, s. 1901	36
PUROLA	Aarne, s. 1896	45
	Amanda Vilhelmiina, s. 1875	45
	Anne, s. 1899	45
	Kaarlo, s. 1901	45
	Mauri, s. 1903	45
	Meri, s. 1906	45
	Toivo Elias, s. 1871	33, 45
	Vilho, s. 1898	45
PUSU	Juliana, s. 1766	24
	Valpuri, s. 1744	9
PYYDYSMÄKI	Elsa Olivia, s. 1875	15
	Erika, s. 1851	15
	Kaarlo, s. 1832	15
PÄTIÄLÄ	Aino, s. 1903	41
R	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
RAISKAAJA ,VENÄLÄINEN		3
RAJALA	Juho, s. 1856	91
RIIHIKOSKI	Leena, s. 1779	12
	Matti, s. 1784	12
	Salomon, s. 1816	12
RIKALA	Karin, s. 1742	97
	Kustaa, s. 1813	53
	Maria Liisa, s. 1845	53
RINTAMÄKI	Josef, s. 1795	24
	Juho, s. 1764	24
	Juliana, s. 1766	24
RISTANIEMI	Eenokki, s. 1823	41
	Henrika Albertiina, s. 1835	54
ROSENBERG	Anna Charlotta, s. 1833	106
	Maria Elisabet, s. 1814	34
RÄIKKÄ	Ëlisabeth (Liisa), s. 1788	99
	Johanna Kustava, s. 1814	99
	Matti, s. 1784	99
S	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
SAARENMAA	Laila, s. 1898	43
SAARINEN	Maria, s. 1866	81
SAHLBERG	Bertil, s. 1732	4
	Fredrik, s. 1735	4
	Gabriel, s. 1693	4
	Hedvig, s. 1738	4, 112
	Juliana, s. 1733	4, 5
	Susanna, s. 1737	4
SALMELIN	Kalle (äpärä), s. 1845	71
	Lempi Maria, s. 1882	71
SALMINEN	Eetu Rufus, s. 1886	91
	Eevi Josefiina, s. 1893	90, 91
	Jalmari Edvard, s. 1911	91
	Viljo Ilmari, s. 1913	91
	Väinö Johannes, s. 1920	91
SAMMALISTO	Leena, s. 1779	12
SANDEN	Amanda Helena, s. 1844	16
SANTALA	Aatu, s. 1838	50
	Antti Adolf, s. 1893	51
	Antti Kustaa, s. 1810	50
	Emma, s. 1872	51
	Eveliina, s. 1841	24, 50
	Heta, s. 1813	50
	Juha, s. 1861	50, 51
	Kalle, s. 1860	50
SARÉN	Adolf, s. 1857	108
	Amanda, s. 1851	108, 110
	Brita, s. 1788	108
	Henrik, s. 1821	108
	Henrik, s. 1782	108
	Henrik Kustaa, s. 1848	108, 109
	Ida Karoliina, s. 1859	111
	Johan (Juho), s. 1854	108, 111
	Johanna Elisabet (Liisa), s. 1815	100, 108
	Kristiina, s. 1850	109
SARPARANTA	Emilia Olivia, s. 1854	33, 34
SAVILEPO	Anna, s. 1786	23
	Anttoni, s. 1860	23
	Heikki, s. 1791	23
	Henrika, s. 1857	23
	Juho, s. 1855	23
	Kustaa, s. 1819	23
	Maija Stina, s. 1859	23
	Viktor, s. 1862	23
SCHÄNBERG	Hanna Irene	107
SEGEBADE VON KRUMMENHAGEN	Georg	1, 2
	Mikael	1, 113
SEGEBADEN		1
	Georg	1, 2
	Mikael	1, 113
SIITONEN	Meri, s. 1906	45
SILEN	Amanda, s. 1851	108, 110
	Johan Daavid, s. 1842	110
SILLANPÄÄ	Helena, s. 1903	43
SIMOLA	Aina Pauliina, s. 1876	47
	Emma Josefiina, s. 1863	47
SIMOLA ENT. KAITALA	Gustava Charlotta, s. 1832	47
	Matti, s. 1831	24, 47
SIMOLA	Juho Manu, s. 1869	47
	Kalle Maurits, s. 1856	47
	Matilda Vilhelmiina, s. 1872	47
	Olga Maria, s. 1858	47
	Thilda, s. 1867	47
SIVIL	Matilda (Tilda) Serafia, s. 1834	41
SJÖBLOM	Anna Stina, s. 1818	58
	Carl Erik, s. 1816	58
	Johanna Maria (äpärä), s. 1842	58
SKOTT	Heta, s. 1821	82
SOINI	Santra, s. 1855	30
SOININEN	Katri, s. 1900	43
SOLIN	Amanda Vilhelmiina, s. 1870	46
	Eveliina Vilhelmiina, s. 1847	46
	Matti, s. 1841	46
STÅRGÅRD	Herman, s. 1857	60
SUOJÄRVI II	Matti, s. 1793	13
SUOMINEN	Eevi Josefiina, s. 1893	90, 91
	Elle Rauha, s. 1916	90
	Helmi Heleena, s. 1900	90
	Hilma Kustava, s. 1872	90
	Hilma Sisko, s. 1907	90
	Katri Aliisa, s. 1902	90
	Laina Esteri, s. 1909	90
	Lyyli Maria, s. 1896	90
	Nikodemus (Teemu), s. 1867	82, 90
	Väinö Johannes, s. 1905	90
	Yrjö Nikodemus, s. 1898	90
SUONIEMI	Leena, s. 1794	19
SUOVANIEMI ENT.YLI-HANKALA	Johanna Kustava, s. 1814	99
SUOVANIEMI	Fritiof, s. 1855	99
	Joel, s. 1817	98, 99
	Joel, s. 1848	99
	Kalle Oskari, s. 1842	99
	Matias Tapani, s. 1859	99
	Vilhelmiina, s. 1852	99
SÄRKKÄ	Heikki, s. 1791	23
SÄÄKSLAHTI	Aleksanteri, s. 1838	80
	Erkki, s. 1800	80
	Gunilla Maria, s. 1886	80
	Leena, s. 1804	80
	Maria, s. 1858	77, 80
	Maria, s. 1866	81
	Uuno Aleksanteri, s. 1884	80, 81
	Uuno Rudolf, s. 1909	81
SÖDERMAN	Emil Alfred, s. 1854	34
	Kalle, s. 1814	34
	Maria Elisabet, s. 1814	34
SÖDERMAN-SARPARANTA	Eino Emil, s. 1882	34
	Emil Alfred, s. 1854	34
	Helmi Siviä, s. 1884	34
	Ilo Yrjö, s. 1881	34
	Impi Maria, s. 1883	34
	Lauri Kustaa, s. 1886	34
	Olli Alfred, s. 1893	34
	Paavo Valdemar, s. 1896	34
	Ruusa Emilia, s. 1887	34
T	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
TAIPALE	Aune, s. 1758	7
	Juho, s. 1820	65
	Matias, s. 1755	7
	Valpuri, s. 1781	7
TANHUAMÄKI	Eeva Loviisa, s. 1836	66
	Zefanias (äpärä), s. 1855	66
TANHUANPÄÄ	Anna, s. 1794	94, 95
	Henrik, s. 1764	5, 94
	Juliana, s. 1765	94
TIBENIUS	Hilma Kustava, s. 1872	90
TIENARI	Jooseppi, s. 1751	24
	Juho Kustaa, s. 1871	73
	Kaarlo, s. 1904	73
	Leena, s. 1757	24
	Manu, s. 1866	67
	Susanna Sanni, s. 1877	73
	Valpuri, s. 1785	52
	Yrjö, s. 1795	24
TOIKKA	Juho, s. 1757	74
TOPPELIUS	Selma Emilia, s. 1874	44
TORKKO	Eriikka, s. 1887	13, 17
	Hugo Eerik, s. 1886	17
	Juho Emanuel, s. 1848	17
	Kyllikki Vilhelmiina, s. 1917	17
	Vilhelmiina, s. 1856	17
TYRNI	Matti, s. 1710	5, 112
TÖMISEVÄ	Anna, s. 1760	11, 101
TÖRNROOS	Siiri Aino, s. 1892	62
TÖYRYLÄ	Vaava Rebekka, s. 1893	42
V	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
VAAKKOLA	Esteri (äpärä), s. 1909	69
	Iita, s. 1885	69
VALKEENIEMI	Anna Stina, s. 1834	48
	Juho Kustaa, s. 1823	48
	Konstantin, s. 1867	48
VANHAKYLÄ	Amanda (äpärä), s. 1862	68
	Maria, s. 1821	87
VARMAJOKI	Alli Elisabet, s. 1890	42
VATTULA	Anna, s. 1747	100
	Erkki, s. 1743	100
	Juho, s. 1766	100
VESANEN	Alli Elisabet, s. 1890	42
	Eero, s. 1901	42
	Juuse, s. 1862	42
	Olavi Kullervo, s. 1892	42
	Paavo, s. 1897	42
	Vaava Rebekka, s. 1893	42
VETIKKO	Jeremias, s. 1819	87
	Manu, s. 1851	87
	Maria, s. 1821	87
VIITANEN ENT. LEPPÄHARJU	Anna, s. 1848	83
VIITANEN	Margareetta, s. 1877	83, 84
	Vilhelmiina, s. 1880	83
VUOLLE	Jooseppi, s. 1750	8
	Marketta Ulla, s. 1787	8
	Sofia, s. 1747	8
VUORENMAA	Lyyli Mirjam, s. 1888	73
VUORIKOSKI	Impi Maria, s. 1883	34
VUORISTO	Maria Aurora, s. 1881	35
VÄHÄ-PIUHARI	Johannes, s. 1742	97
VÄINÄMÖINEN JUSSILAINEN	Toivo Eemeli, s. 1861	44
VÄLIMÄKI	Amanda (äpärä), s. 1862	68
	Anna Sofia, s. 1900	68
	Juho Kustaa, s. 1848	68
VON SEGEBADE	Abigael, s. 1668	2, 3
VON SEGEBADEN	Maria, s. 1666	113
W	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
WALLENIUS	Matti, s. 1793	101
WAMMASKOSKI	Beata Emilia, s. 1875	36
WEISSMAN	Anna Stina, s. 1818	58
WILPPULA	Brita, s. 1788	108
WIN	Maria, s. 1816	92
	Matti, s. 1796	75, 92
Y	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
YLI-HANKALA	Aatu, s. 1806	97
	Anna, s. 1769	5, 97
	Anna, s. 1795	98
	Anna Kaisa, s. 1800	97
	Anna Reetta, s. 1830	98
	Antti, s. 1820	98
	Heikki, s. 1804	97
	Heikki, s. 1828	98
	Joel, s. 1817	98, 99
	Joel, s. 1848	99
	Johannes, s. 1742	97
	Johannes, s. 1770	97
	Johannes, s. 1794	97
	Juho Severin, s. 1823	98
	Kaapo, s. 1797	97
	Kalle Oskari, s. 1842	99
	Maria, s. 1809	97
	Matias (Matti), s. 1792	97, 98
	Matti, s. 1833	98
	Mooses, s. 1837	98
	Vilhelmiina, s. 1852	99
	Yrjänä, s. 1799	97
YLI-KORPULA	Saara, s. 1815	53
YLINEN	Anna Stina, s. 1826	27
	Heikki, s. 1804	27
	Maija Stina, s. 1807	27
YLÄJÄRVI (YLINEN)	Juho Kustaa, s. 1825	11, 21
YLÄJÄRVI	Anna, s. 1795	7, 11
	Anna, s. 1760	11, 101
	Antti, s. 1791	11
	Henrika, s. 1829	11, 23
	Johanna, s. 1819	11, 12
	Matti, s. 1793	101
	Matti, s. 1755	11, 101
	Ulla Vilhelmiina, s. 1820	11, 19
YLÄ-MINKKINEN	Amanda, s. 1862	18
	Juho Heikki, s. 1838	18
	Serafia, s. 1834	18
YLÄ-TOIKKO	Aatu Sixtus, s. 1825	8
	Aleksanteri, s. 1817	8
	Anna, s. 1769	5, 97
	Anna, s. 1788	7
	Anna, s. 1795	7, 11
	Anna Stina, s. 1811	8
	Antti, s. 1812	7
YLÄ-TOIKKO ENT. YLI-HANKALA	Karin, s. 1742	97
YLÄ-TOIKKO	Helena (Leena), s. 1773	5, 100
	Henrik, s. 1764	5, 94
	Henrik, s. 1736	5
	Henrik, s. 1786	7
	Heta, s. 1757	5, 6
	Juho, s. 1741	112
	Juho Aatu, s. 1808	8
	Juliana, s. 1733	4, 5
	Kaapo, s. 1784	7, 8
	Kaapo, s. 1823	8
	Kaisa, s. 1760	5, 74
	Kalle Berndt, s. 1821	8
	Liisa, s. 1799	7, 24
	Maria, s. 1762	5, 75
	Maria, s. 1714	5, 112
	Maria Sofia, s. 1813	8
	Marketta Ulla, s. 1787	8
	Matti, s. 1811	7, 52
	Matti, s. 1759	5, 7
	Matti, s. 1710	5, 112
	Matti, s. 1806	8
	Petteri, s. 1765	5
	Saara, s. 1789	7
	Salomon, s. 1815	8
	Ulla, s. 1792	7, 9
	Valpuri, s. 1758	7
	Valpuri, s. 1781	7
YLÖJÄRVI (YLINEN)	Aleksius, s. 1868	21
	Antti, s. 1862	21
	Idamiina, s. 1856	21
	Juha, s. 1858	21, 22
	Manu, s. 1854	21
	Retriika, s. 1860	21
YOUNG	Daniel, s. 1627	113
Ö	Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ÖSTMAN	Helena (Leena), s. 1806	100, 103
	Henrika Vilhelmiina, s. 1839	103
	Josua Elias, s. 1843	103
	Mathilda Josefiina, s. 1846	103
	Serafia, s. 1835	103
	Tuomas, s. 1810	103

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

| Alku | Paikkakunnat

(Tampere)	26 , 106
Bulgaria	108
Harju	99
Hattula	110
Hauho	109 , 111
Heinola	44
Helsinki	34 , 64 , 66
Hiitola	60
Huittinen	36
Hämeenkyrö	47 , 66
Hämeenlinna	59 , 108 , 109 , 110
Ikaalinen	100
Impilahti	73
Janakkala	44
Jyväskylä	58
Kangasala	61 , 93
Kauniainen	60
Keuruu	5 , 112
Kuhmo	66
Kuru	3 , 4 , 5 , 6 , 7 , 8 , 9 , 10 , 11 , 12 , 13 , 14 , 15 , 16 , 17 , 18 , 19 , 20 , 21 , 24 , 25 , 26 , 27 , 28 , 29 , 31 , 32 , 33 , 34 , 35 , 36 , 37 , 38 , 39 , 40 , 41 , 42 , 43 , 45 , 46 , 47 , 48 , 49 , 50 , 52 , 53 , 54 , 55 , 56 , 57 , 58 , 65 , 66 , 67 , 68 , 69 , 70 , 71 , 72 , 73 , 74 , 75 , 76 , 77 , 78 , 79 , 80 , 81 , 82 , 83 , 84 , 85 , 86 , 87 , 88 , 89 , 90 , 91 , 92 , 93 , 94 , 95 , 96 , 97 , 100 , 102 , 103 , 104 , 105 , 106 , 107 , 108 , 112
Lappeenranta	43 , 44
Lapua	33
Latvia	2 , 3 , 113
Lieto	3 , 34
Luolaja	110
Luopioinen	103
Maaria	3
Messukylä	58 , 59 , 60 , 63 , 81 , 104
Messukylä (Kyttälä)	58
Messukylä (Tampere)	58 , 61
Metsäpirtti	84 , 86 , 91
Mouhijärvi	33 , 105
Orivesi	48 , 62
Oulu	36 , 40 , 107
Parkano	38 , 68 , 73
Pedersöre	60
Pielavesi	109
Pirkkala	10 , 25 , 26 , 102
Puola	63
Pyhämaa	59
Pälkäne	92 , 103
Rajajoki	46
Riika	3
Ruotsi	4 , 44 , 113
Ruovesi	4 , 5 , 10 , 11 , 12 , 19 , 20 , 21 , 22 , 23 , 25 , 27 , 28 , 29 , 30 , 31 , 32 , 36 , 37 , 50 , 51 , 89 , 101 , 102 , 112
Saarijärvi	29
Sahalahti	61
Saksa	1 , 2 , 113
Saltvik	58
Sauvo	34
Sievi	62
Skottland	113
Suoniemi	16 , 34 , 47
Sysmä	62
Talvisodassa	81
Tammela	42
Tampere	13 , 15 , 34 , 46 , 54 , 58 , 59 , 60 , 61 , 62 , 64 , 65 , 69 , 89 , 101 , 105 , 106
Tampere (teloitus)	78
Teisko	3 , 4 , 5 , 6 , 7 , 8 , 19 , 23 , 27 , 28 , 48 , 49 , 52 , 53 , 58 , 65 , 76 , 77 , 82 , 94 , 96 , 97 , 98 , 99 , 100 , 101
Teisko (Kuru)	24
Toholampi	62
Turku	34
Tuulos	108 , 111
Tyrväntö	34 , 92 , 103
USA	58 , 63
Vaasa	59
Vahto	47
Vanaja	108 , 109 , 110 , 111
Vesilahti	34 , 74
Viiala	59
Viipuri	59 , 64
Viitasaari	43 , 44
Viljakkala	38
Virrat	50 , 55 , 56 , 82
Ylöjärvi	23 , 48 , 57 , 90 , 98 , 99
Ylöjärvi. Pengonpohja	73
Äyräpää	44 , 84