Kaikki päivitetty 17.08.2017










http://www.kaleviojanen.fi

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/pilkkikisat

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/politpyroo

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/matkatjamutkat

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuru

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII

Paina tästä







Kurun Ojasten sukulaiset, jotka haluatte tutustua tarkemmin sukututkimukseen  -, ottakaa yhteyttä :





 

Kalevi Ojanen Keskisenkatu 6 A 22  33710 Tampere                    

  mail: amiraali@kaleviojanen.fi

p.   +358503429851











Sukuselvityksen kohde

Eriika Jeremiaantytär Ojanen o.s. Suoniemi
s. 29.07.1867 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
ja hänen lähisukuaan 12 sukupolven takaa.

Tulostettu:
09.01.2018
Tekijä:
Kalevi Ojanen
Keskisenkatu 6 A 22
33710 Tampere
Puhelin +358503429851
amiraali@kaleviojanen.fi





SUKUJUTUT -ohjelma

ATK-palvelu Luhtasaari Oy
Seinäjoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

Lähtöhenkilöt

Matti Matinpoika Lepistö, s. 1734, k. 18.05.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Taulu 1
Maria Jaakontytär Lepistö, s. 1733, k. 09.05.1767 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Taulu 1
Pirkko Tuomaantytär Sormunen, Lepistö, s. 11.03.1745 Kuru, Aurejärvi, k. 18.01.1807 Kuru, Keihäslahti, Taulu 1
Markku Markunpoika Leppäkoski, Leppälä, k. 1697 Vilppula, Taulu 24
Dorothea Leppälä, k. Vilppula, Leppäkoski, Taulu 24
Marketta Leppälä, k. 10.03.1682 Vilppula, Leppäkoski, Taulu 24
Kaisa Yrjöntytär Ala-Hanho, Leppälä, s. Ruovesi, Hanho, k. 18.07.1697 Vilppula, Leppäkoski, Taulu 24
Valpuri Niilontytär Leppälä, s. 1654, k. 14.05.1724 Vilppula, Leppäkoski, Taulu 25
Pertti Jaakonpoika Kauppila, k. Kuorevesi, Kaltila, Taulu 348
Liisa Matintytär Kauppila, k. 1638 Kuorevesi, Kaltila, Taulu 348
Pirkko Ambrosiuksentytär Kauppila, k. 1664 Kuorevesi, Kaltila, Taulu 349
Margareetta Matintytär Kauppila, s. 1635 Kuorevesi, k. 16.12.1714 Kuorevesi, Kaltila, Taulu 350
Jaakko Erkinpoika Rasi, Sormunen, s. 1692 Kihniö, k. 20.05.1723 Kuru, Aurejärvi, Taulu 351
Sofia Klemetintytär Sormunen, s. 1685, k. 4/1740 Kuru, Aurejärvi, Taulu 352
Fredrik Antinpoika Kuivaniemi, s. 01.03.1755 Messukylän pitäjä, k. 11.02.1833, Taulu 353
Maria Matintytär Myllymaa, Kuivaniemi, s. 10.03.1756 Kuru, Sontu, Taulu 353
Petteri Heikinpoika Flinck, s. 1700 Teisko, Kulju, k. 21.03.1788 Kuru, Sontu, Myllymaa, Taulu 362
Sofia Yrjöntytär Flinck, s. 1703 Teisko, Kulju, k. 05.11.1780 Kuru, Sontu, Myllymaa, Taulu 362
Antti Tuomaanpoika Nahkala, Heikkilä, s. 1700 Kauhava, k. 22.01.1792 Kuru, Karjula, Taulu 499
Maria Tuomaantytär Heikkilä, s. 11/1700, k. 01.10.1733 Kuru, Karjula, Taulu 499
Maria Joosepintytär Kuru II, Heikkilä, s. 1711 Kuru, Keihäslahti, k. 11.03.1768 Kuru, Karjula, Taulu 499
Juho Erkinpoika Kyrönsilta, s. 19.12.1761 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 20.11.1825 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Taulu 695
Stina Laurintytär Kyrönsilta, s. 10.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.01.1855 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Taulu 695
Yrjö Erkinpoika Alastalo-Visuvesi, s. 17.03.1696, k. 04.04.1772 Ruovesi, Visuvesi, Taulu 697
Maria Laurintytär Alastalo-Visuvesi, s. 1682 Ruovesi, Visuvesi, k. 25.04.1742 Ruovesi, Visuvesi, Taulu 697
Elisabetha Tuomaantytär Mäkelä, Alastalo-Visuvesi, s. 03.09.1705 Vilppula, Elämäntaipale, k. 23.05.1777 Ruovesi, Visuvesi, Taulu 697
Lauri Erkinpoika Visuvesi, k. 1585 Ruovesi, Visuvesi, Taulu 704
N.n Lemmenniemi (Visuvesi), k. Ruovesi, Visuvesi, Taulu 777
Inkeri Jaakontytär Alastalo-Visuvesi, k. Ruovesi, Visuvesi, Taulu 796
Pirkko Niilontytär Alastalo-Visuvesi, k. Ruovesi, Visuvesi, Taulu 779
N.n Alastalo-Visuvesi, Taulu 787
Valpuri Martintytär, s. 1730, k. 21.08.1808 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Lassila, Taulu 797
Yrjö Martinpoika Koski, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 798
Valpuri Heikintytär Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 798
Valpuri Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 799
Olavi Suutarinen, Suutari, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Taulu 992
N.n Suutari, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, Taulu 993
Marketta Pertuntytär Suutarila, k. Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 994
Valpuri Suutarila, k. Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 1184
Sipi Matinpoika Lörpys, k. Kuru, Petäjälammi, Taulu 1185
Pirkko Eskontytär Lörpys, k. Kuru, Petäjälammi, Taulu 1185
Niilo Martinpoika Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1238
Pirkko Sipintytär Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1239
Kristiina Tyrni II, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1240
Olavi Heikinpoika Sarvana, k. Ruovesi, Siikalahti, Taulu 1354
Anna Matintytär Ylä-Sarvana, k. Ruovesi, Siikalahti, Taulu 1356
Valpuri Antintytär Ylä-Sarvana, s. 1620 Ruovesi, k. Ruovesi, Siikalahti, Taulu 1357
Tuomas Antinpoika Ahoi, s. 1570 Teisko, Taulu 1465
Marketta Erkintytär Ahoi, s. 1574 Teisko, Taulu 1465
Kerttu Laurintytär Ahoi, s. 1600 Teisko, k. 1668 Teisko, Taulu 1466
Heikki Mikonpoika Nenonen, k. 30.11.1682 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1467
Elina Olavintytär Nenonen, s. Ruovesi, Pihlajalahti, k. 1659 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1467
Kaisa Nenonen, k. Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1467
Hannu Nenoinen, s. 1520 Puumala, Taulu 1480
Anna Mikontytär Nenonen, k. Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1482
Marketta Juhontytär Jäminki, Nenonen (Kieringo), s. 1657 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 11.05.1727 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1468
Tuomas Simonpoika Karjula II, s. 1559, k. (Teisko) Kuru, Karjula, Taulu 1559
N.n Karjula II, s. 1563, k. (Teisko) Kuru, Karjula, Taulu 1559
N.n Iso-Karju, s. 1596, k. 1635 (Teisko) Kuru, Karjula, Taulu 1820
Aune Matintytär Isokarju, k. (Teisko) Kuru, Karjula, Taulu 1561
Marketta Isokarju, k. (Teisko) Kuru, Karjula, Taulu 1562
Markku Laurinpoika Laurila, Honko, s. Lempäälä, Alkkula, k. Ruovesi, Huopioniemi, Taulu 1821
Mrs Honko, s. 1561 Ruovesi, k. Ruovesi, Huopioniemi, Taulu 1822
Malin Olavintytär Honko, s. 1595 Ruovesi, k. 1661 Ruovesi, Huopioniemi, Taulu 1823
Juho Jaakopinpoika Ala-Kauttu, Ring, k. Ruovesi, Kauttu, Ala-Kauttu, Taulu 1825
Erik Vaininen, s. Pirkkala, Tammerkoski (Messukylä), Taulu 1850
Valpuri Ylä-Kauttu, k. Ruovesi, Taulu 1827
Heikki Juhonpoika Viljakainen, Viljakkala, k. 1669 Ruovesi, Taulu 1851
Helga Viljakkala ,Ruovesi, Taulu 1851
Aune Juhontytär Viljakkala, k. Ruovesi, Taulu 1852
Simo Matinpoika Ranta-Riekkola, k. Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1865
Valpuri Ranta-Riekkola, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1865
Pertti Yrjönpoika Luomajärvi, k. 1681 Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 1866
Elin Matintytär Vihola, Luomajärvi, s. 1621 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.03.1694 Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 1866
Kerttu Luomajärvi, k. Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 1868
Pauli Eerikinpoika Hietanen, Lannetta, s. 1640 Parkano, Kihniö, k. 03.09.1705 Kuru, Aurejärvi, Taulu 1869
Anna Eskontytär Hietanen, Lannetta, s. 1640 Parkano, Kihniö, k. 1705 Kuru, Aurejärvi, Taulu 1869
Matti Tuomaanpoika Haukkamaa, k. Ruovesi, Haukkamaa, Taulu 1870
Anna Matintytär Haukkamaa, k. Ruovesi, Haukkamaa, Taulu 1870
Marketta Juhontytär Nenonen, k. 11.05.1710 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1872
Lauri Puntanen, k. Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 1873
Kerttu Pertintytär Raski (Braski), k. Virrat, Hauhuu, Taulu 1874
Eerik Raski (Braski), s. noin 1520, k. jälkeen 1589 Virrat, Hauhuu, Taulu 1899
Helga Olavintytär Raski (Braski), k. Virrat, Hauhuu, Taulu 1901
Malin Pertintytär Raski (Braski), k. Virrat, Hauhuu, Taulu 1902
Valpuri Antintytär Savela, s. 02.05.1805 Ruovesi, k. 12.01.1855 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Taulu 1903

Taulu 1
I Matti Matinpoika Lepistö Keihäslahden Kurun talon Lepistön torppari, kirkkoväärtti., s. 1734, k. 18.05.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

1. puoliso: Vihitty 24.04.1757 Kuru Maria Jaakontytär Lepistö Maria hukkui 35-vuotiaana., s. 1733, k. 09.05.1767 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Lapset:
Vauva Vauva syntyi kuolleena., s. 28.04.1758 Kuru, Hainari, k. 28.04.1758 Kuru, Hainari.
Valpuri Lepistö s. 26.03.1759 Kuru, Hainari.
Matti Lepistö s. 02.08.1760 Kuru, Hainari.
Yrjö Lepistö s. 17.04.1764 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
2. puoliso: Vihitty 28.12.1767 Kuru Pirkko Tuomaantytär Lepistö o.s. Sormunen. (Taulu 202). (Taulu 314) s. 11.03.1745 Kuru, Aurejärvi, k. 18.01.1807 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Tuomas Matinpoika Sormunen e. Leppälä, Sormusen vävy ja isäntä 1747-1761, s. 20.10.1707 Vilppula, Leppäkoski, k. 15.01.1761 Kuru, Aurejärvi ja Pirkko Jaakontytär Sormunen, s. 12.10.1718 Kuru, Aurejärvi, k. 24.04.1803 Kuru, Aurejärvi.
Lapset:
Juho Suoniemi e. Lepistö , s. 23.06.1774 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 2
Antti Sipilä e. Lepistö , s. 10.09.1777 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 11
Kaapo Lepistö s. 13.10.1780 Kuru, Keihäslahti.
Jeremias Lepistö s. 20.09.1783 Kuru, Keihäslahti.
Abraham Lepistö s. 10.08.1787 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 2
II Juho Matinpoika Suoniemi e. Lepistö, (Taulusta 1, isä Matti Lepistö) Suovan uudisasukas, Vetikon renki, Vanhakylän Suoniemen torppari., s. 23.06.1774 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 08.01.1858 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Vihitty 28.04.1805 Kuru Leena Fredrikintytär Suoniemi o.s. Kuivaniemi. (Taulu 353). (Taulu 354) s. 16.03.1783 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 19.03.1857 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Fredrik Antinpoika Kuivaniemi, s. 01.03.1755 Messukylän pitäjä, k. 11.02.1833 ja Maria Matintytär Kuivaniemi o.s. Myllymaa, Myllymaan tytär ja oli kotonaan piikana naimisiin mennessään., s. 10.03.1756 Kuru, Sontu.

Lapset:
Kaapo Suoniemi s. 22.03.1808 Kuru, Suova.
Salomon Suoniemi , s. 14.09.1810 Kuru, Suova. Tauluun 3
Matias Suoniemi s. 12.02.1813 Kuru, Vetikko.
Antti Suoniemi s. 03.12.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Elisabeth Suoniemi , s. 22.05.1819 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 10
Kalle Fredrik Suoniemi s. 30.01.1825 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 3
III Salomon Juhonpoika Suoniemi, (Taulusta 2, isä Juho Suoniemi) s. 14.09.1810 Kuru, Suova, k. 03.04.1888 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Vihitty 26.12.1837 Kuru Maija Juhontytär Suoniemi o.s. Kyrönsilta. (Taulu 695). (Taulu 703) Riihikosken piika, Suoniemen emäntä, s. 23.04.1803 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 17.09.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Juho Erkinpoika Kyrönsilta, Myllärin renki, Kyrönsillan torppari, Juho kuoli 63-vuotiaana syöpään eli ruumiinmatoon., s. 19.12.1761 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 20.11.1825 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä ja Stina Laurintytär Kyrönsilta, ''Vaivaisakka'' vanhana., s. 10.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.01.1855 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Lapset:
Anna Suoniemi s. 09.02.1840 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Salomon Suoniemi s. 24.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Maria Serafia Suoniemi s. 21.05.1842 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Jeremias Manner e. Suoniemi , s. 23.12.1844 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 4
Vauva Suoniemi Kuolleena syntynyt, s. 09.06.1848 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 09.06.1848 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kaapo Suoniemi s. 14.02.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 13.11.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 4
IV Jeremias Salomoninpoika Manner e. Suoniemi, (Taulusta 3, isä Salomon Suoniemi) Vanhakylän Suoniemen torppari, muutti perheineen Karjulan kylän Vähä-Karjulan Lahdenpohjaan itselliseksi, 1882 Vaakaniemen Ala-Toikkoon isäntärengiksi ja sitten Ala-Toikon Mannerin torppariksi., s. 23.12.1844 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Vihitty 08.07.1866 Kuru Maria Justiina Joosefintytär Manner o.s. Savela. (Taulu 855). (Taulu 1903) Torpparin tytär, Suoniemen, Mannerin torpan emäntä, s. 15.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Savela, Savelan torppari, s. 25.11.1811 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 18.06.1878 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Valpuri Antintytär Savela, s. 02.05.1805 Ruovesi, k. 12.01.1855 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

Lapset:
Eriika Ojanen o.s. Suoniemi , s. 29.07.1867 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 5
Kalle Manner e. Suoniemi Olkitaipaleen pappilan Myllärin itsellinen, kelpaamaton, muutti 4.7.1896 Tampereelle, s. 06.11.1869 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Eetu Manner e. Suoniemi Eetu Suoniemi muutti 8.9.1899 Tampereelle, s. 16.03.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 5
V Eriika Jeremiaantytär Ojanen o.s. Suoniemi, (Taulusta 4, isä Jeremias Manner) Piika, räätälin vaimo, s. 29.07.1867 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.07.1928 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Kuva vuodelta 1913-14. Matti Ojanen II-vaimonsa Eriikan ja lastensa Eeron, Lyylin ja Paavon kanssa.

Puoliso: Vihitty 14.11.1889 Kuru Matti Kustaanpoika Ojanen. (Taulu 574). (Taulu 575). (Taulu 776) Räätäli, muutti kotoaan Olkitaipaleen Sillanmäestä Kurun Petäjälammin Ylä_Paappaselle rengiksi v.1864 eli 11-vuotiaana, v.1869, renki Syväojalla 1869-71, Petäjälammin Ikosella itsellinen (nimi muuttui Ojaseksi) 1871-74, Syväojalla 1874-, s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale.

Toimitu N:o 11593

Pöytäkirja vuokra-alueen lohkomisesta
Vanhakylän perintötilalla RN:o 5:22
Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä
Hämeen läänissä, tehnyt vanhempi
maanmittausinsinööri Lauri Särkkä
syyskuun 12 päivänä 1921.

Toimitus alettiin mäkitupalaisen Matti Ojasen anomuksesta ja annetaan siitä tieto maanmittauskonttoriin.
Saapuvilla toimituspaikalla olivat äskenmainittu Matti Ojanen ja myyjää Kurun kuntaa edusti valtalirjalla joulukuun 18. päivältä 1920 maanviljelijä Arvi Riihikoski.
Todistajina olivat paikalla Matti Lahdenperä ja J. Ketonen

Jääviä ja estettä ei ilmaantunut.
Käsillä olevista asiakirjoista havaitaan, että Vanhakylän tilaa omistaa kiinnekirjan nojalla 2. päivältä 1920 Kurun kunta, joka kauppakirjalla huhtikuun 17. päivältä 1921 pn myynyt Räätäli Matti Ojaselle hänen hallussaan olevan Ojasen mäkituvan sovittuja rajoja myöten.
Vanhakylän tila on lohkomalla syntynyt 1921, lohkominen on maarekisteriin merkitty kesäkuun 1. päivänä 1921.
Ojasen tilan tilukset on ennestään täysin pyykitetyt, rajoittuen viimeksi toimitetussa lohkomisessa syntyneisiin Palosen, Majasen ja Syvälän tiloihin ja pohjoisessa Leppäjärveen.
Lohkominen toimitetaan vanhalla tiluskartalla. Jyvityksestä sovittiin siten, että lohottavan Ojasen tilan tiluksille pannaan keskimääräiseksi jyväarvoksi 3, emätilan viljelyksille, joita ilmoituksen mukaan on jäänyt 18.60 hehtaaria, pannaan jyväluvuksi 10 ja muille tiluksille keskimäärin 2 jyvää.
Vanhat , tarpeelliset tiet jäävät yhteisiksi. Osuus kalaveteen seuraa manttaalien mukaan.
Laadittiin lohkomiskirja ja merkittiin, että ostaja maksaa lunastushinnan ilman valtion välitystä.
Lohkomiskulut maksaa Kurun kunta, sikäli kun niitä ei valtion varoista makseta.
Annettiin valitusosotus, jonka otti Arvi Riihikoski.
Pöytäkirja luettu ja työ hyväksyttiin.
Toimituspaikalla, syyskuun 12. päivänä 1921.

Virallisesti:
Lauri Särkkä
Vanhempi maanmittausinsinööri

Matti Ojanen Arvi Riihikoski

Todistavat:

Matti Lahdenperä J. Ketonen

Jyvitys on tilusten suhteellista arviointia. Yleensä jyvityksessä otetaan huomioon maapohjan tai vesialueen arvo ilman siihen liittyviä ainesosia. Poikkeuksena metsätalouteen käytettävän metsän osalta jyvityksessä otetaan huomioon metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jyvitys voidaan esittää suhdelukuna tai raha-arvona. Tiluksen jyväluku ilmoitetaan kokonaislukuna pinta-alayksikköä kohti. Tiluksen jyvitysarvo on jyväluku kerrottuna pinta-alalla.

Matti Kusttanpoika Ojanen myy Ojasen tilan pojalleen Eero Ojaselle, joka osaltaan on vielä velkaa tilasta isälleen Matille isänsä kuoltua 24.4.1936. Velkaa on jäljellä kuolinhetkellä 7700 mk.

MATTI KUSTAANPOIKA OJASEN PERUNKIRJA:

Vuonna 1936 kesäkuun 25. päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet ulosottomies Yrjö Korvenpää ja tilallinen Paavo Syrjälä perunkirjoituksen viime huhtikuun 24. päivänä kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella ja jolta jäi oikeudenomistajina seuraavat lapset Jenny Ojanen, synt.24/9 1874, Matti Ojanen, synt.16/7.1877, Kalle Ojanen, synt. 28/2.1884, Eemil Ojanen, synt.30/12.1886, Iida Ojanen, synt.4/4.1892, Hulda Honkanen o.s. Ojanen, synt.25/1.1894, Yrjö Ojanen, synt.23/11.1897, Eero Ojanen, synt.4/11.1903, Paavo Ojanen, synt.15/7.1906 ja Lyyli Ojanen, synt. 15/1.1909 sekä toimituksessa, joka pidettiin Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella oli saapuvilla edellämainituista oikeudenomistajista Matti Ojanen, Kalle Ojanen, Eero Ojanen ja Paavo Ojanen.

Tämän jälkeen ilmoitti oikeudenomistajista Eero Ojanen valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. Pesän varat:
a) Rahaa
1. Käteistä rahaa 1115,05
2) Talletus K.O.P. Kuru 3535,85
3) Saatavaa Eero Ojaselta 7700

12350,90 mk

b) Pito - ja liinavaatteet.
1) 1 kpl Turkit 50
2) 1 kpl Kesäpalttoo 15
3) 1 kpl Puku 35
4) 1 kpl Sarkapuku 35
5) 1 kpl Housut 15
6) 1 kpl Päällystakki 10
7) 3 kpl Lakkeja 1,50
8) 1 par. Kengät 20
9) 1 kpl Villapaita 15
10) 1 kpl Kaulahuivi 5
11) 6 par. Sukkia 24
12) 3 par. Tumppuja 6
13) Alusvaatteita 20

251,50 mk

c) Sekalaista.
1) 1 kpl Sakset 5
2) 1 kpl Rässirauta 5
3) 1 kpl Sarkaviltti 10
4) 1 kpl Kello 5
5) 1 kpl Ompelukone 300
6) Käsirattaat 40
7) 1 kpl Työreki 100

465 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 13067,40

B. Pesän velat ja vähennykset:
1) Hautajaiskuluihin 600
2) Hauta ja sen kunnostaminen 400
3) Toimituskulut 100
4) Vaivaisprosentti Smk:sta 13067,40 1/8 % 16,50

PESÄN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ Smk. 1116,50

C. Yhteenveto

Pesän varat 13067,40
Pesän vähennykset 1116,50

PESÄN SÄÄSTÖ SIIS sMK. 11950,90

Vainaja ei ole antanut ennakolta perintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi otettava huomioon perintöveroa määrättäessä.
Vakuutan rehellisesti, valan velvoituksella, ilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellämainitut
E. Ojanen

Tässä perunkirjoituksessa olemme olleet saapuvilla. Paikka ja aika edellämainitut.
Matti Ojanen Kalle Ojanen
Paavo Ojanen

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme. Paikka ja aika edellämainitut.
Yrjö Korvenpää Paavo Syvälä
Ulosottomies -- Tilallinen Kurussa

Perintöveroa koskevia ilmoituksia voidaan lähettää tilalliselle Eero Ojaselle, osoite: Kuru. Olkitaipale.

Vaivaisten osuus Smk 16,50 kuitataan Kurun kunnan rahastoon maksetuksi.
Kurussa, heinäkuun 29. päivänä 1936.
Uuno Sääkslahti

Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintöverolautakunnan kokuksessa joulukuun 23. päivänä 1936. 3 § kohdalla. Ei veroa.
Kalle Hauturi






.
Vanhemmat: Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari, Kustaan syntymäaika on osassa kirkonkirjoja merkattu olleen 16.1.1824. Tienarin poika, renki, torppari, itsellinen, Kustaa asui Paappasen torpan Leppälän itsellisenä 1851-53 (muutti vaimonsa kanssa Ruovedelta Kuruun 1851), Riuttaskorven Kallion torppari 1853-54, Mäkelän renki 1854-58, Petäjälammin Lörpyksellä renkinä 1858-59, Parkunkosken sahalla v.1860, Syväojalla 1860-61, Sillanmäessä 1861-65, Kyrönsillassa itsellisenä v.1865 ja samana vuonna jo itsellisenä Lahdenperällä (töissä Parkun sahalla), 1866-68 Parkunkosken sahalla renkinä, missä kuoli., s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale ja Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki, Torpparin tytär, rengin vaimo, asui Parkunkosken sahalla 1866-72, Lahdenperässä 1872-73, Riihikoskella 1873-78 (missä meni toisiin naimisiin), Riihikoskella miehensä ja poikansa Emanuelin kanssa 1878-, Olkitaipaleen Lahdenperän Ojamäessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
Räätäli Matti Ojanen.

Lapset:
Ida Vilhelmiina Ojanen s. 04.04.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 23.1.1910.
Hulda Maria Honkanen o.s. Ojanen , s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Tauluun 6
Tyyne Petronella Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, (kaksonen), k. 10.12.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
Yrjö Vilhelmi Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, (kaksonen), k. 20.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
Yrjö Johannes Ojanen , s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 7
Paavo Hiler Ojanen Paavo hukkui 3-vuotiaana kaivoon, jonka jälkeen kaivo täytettiin kivillä., s. 11.10.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 28.08.1904 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Eero Valdemar Ojanen , s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 8
Paavo Armas Ojanen , s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 9
Lyyli Elisabeth Ojanen s. 15.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Muutti naimatonna Teiskoon 19.4.1938.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 6
VI Hulda Maria Matintytär Honkanen o.s. Ojanen, (Taulusta 5, äiti Eriika Ojanen) s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925 (kirjat vasta 1922).

Puoliso: Edvard Honkanen s. 29.03.1891 Teisko. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925.

Lapset:
Eino Honkanen s. 17.10.1920 Kuru.
Elli Honkanen s. 04.04.1922 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 7
VI Yrjö Johannes Johannes Ojanen, (Taulusta 5, äiti Eriika Ojanen) Metsäyhtiö Rosenlewin piiriesimies., s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 15.12.1968 Haapajärvi. Muutti naimatonna Akaa 8.7.1923.
Yrjö Ojanen kuvattuna 1950-luvulla.

Puoliso: Vihitty 22.08.1926 Haapajärvi Elsa Anna Esteri Ojanen o.s. Jäväjä s. 16.05.1906 Haapajärvi, k. 16.06.1982 Haapajärvi.

HAAPAJÄRVI:

Haapajärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 640 ihmistä ja sen pinta-ala on 789,10 km2, josta 23,44 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 9,98 asukasta/km2.

Haapajärven naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi.

Haapajärven keskustaajama sijaitsee valtatien 27 (Kalajoki–Iisalmi) ja kantatien 58 (Kangasala–Kärsämäki) risteyksessä. Haapajärven kautta kulkevat Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä on pelkästään tavaraliikennettä. Haapajärven rautatieasema sijaitsee hieman syrjässä keskustasta (n. 1 km).

Sisällysluettelo

1 Toimijoita kaupungissa
2 Historia
3 Väestönkehitys
4 Luonto
5 Välimatkoja
6 Kylät
7 Nähtävyyksiä
8 Tapahtumia
9 Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia
10 Teollisuus ja tuotanto
11 Lähteet
12 Aiheesta muualla

Toimijoita kaupungissa

Haapajärvellä toimii Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Haapajärven ammattiopisto. Oppilaitoksella on muun muassa opetus- ja tutkimuskäyttöön rakennettu pihatto-navetta, joka on Suomen moderneimpia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö kouluttaa Haapajärvellä tradenomeja. Paikkakunnalla toimii kymmenen peruskoulun ala- ja yläasteen lisäksi lukio.

Ylivieskan käräjäoikeuden sivukanslia sekä istuntopaikka toimivat Haapajärvellä, samoin Jokilaaksojen verotoimisto, Jokilaaksojen Kelan vakuutuspiiri ja Nivala-Haapajärven seutukunnan työvoimatoimisto. Paikkakunnalla sijaitsee myös puolustusvoimien Räjähdelaitoksen Haapajärven Varikko (entinen Haapajärven Asevarikko). Vuoden 2013 alusta lukien varikko on ollut osa uutta Räjähdekeskusta.

Historia

Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella, sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella. Päijänteen vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa. saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kuivatun Settijärven, Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta.

Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 oli Haapajärvellä 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3100.

Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin.

Haapajärven rautatieasema.

Haapajärven ensimmäinen kirkko valmistui 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi 1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet 1698. Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka. Haapajärven nykyinen kirkko valmistui 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1880.

Ylivieska – Iisalmen radan avaaminen 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924-1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle 1960. Hyvän liikennesijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli 1967 ja kaupunginoikeudet se sai 1977.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Haapajärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980

8 202
1985

8 454
1990

8 463
1995

8 519
2000

8 236
2005

7 882
2010

7 639
Lähde: Tilastokeskus.
Luonto

Haapajärvi kuuluu Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuomalainen mäkimaisema vaihettuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Lisäksi tavataan jonkin verran porfyyrigraniittia, porfyriittia sekä gabroa. Kallioperästä on läydetty myös pieniä kiisuesiintymiä. Yleisin maalaji on moreeni. Hienorakeisista savea ja hiesua on Haapajärven rannoilla sekä jokien varsilla. Savikerrokset saattavat paikoin olla yli kymmenen metrin paksuisia. Savikot on suurimmaksi osaksi raivattu peltomaiksi. Huomattavin harjumuodostuma on komea Pitkäkangas kaupungin eteläosassa. Alueen tasaisuuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on runsaasti etenkin itä- ja eteläosissa. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa loivasti Kalajokilaaksosta rajaseudulle päin. Korkeimmat mäet, kuten Pitkäkangas, ylittävät 180 metrin tason. Yleensä mäet ovat loivarinteisiä, mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin kohoumia, kuten Ylipään kylässä kohoavat Kesolan jylhät kalliot.

Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa leveässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu takaisin järviksi ja lisäksi on rakennettu suuri Hautaperän tekojärvi. Haapajärven eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä. Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10–15 metriä korkeat moreeniset rantatörmät kanjonimuodostumineen ovat muistoina Päijänteen muinaisesta yhteydestä Pohjanlahteen.

Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota sanotaan Lemmensillaksi. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä Härkäahon koski.
Välimatkoja

Ylivieska.vaakuna.svg Ylivieska 56 km
Helsinki.vaakuna.svg Helsinki 458 km
Oulu.vaakuna.svg Oulu 159 km
Kokkola.vaakuna.svg Kokkola 126 km
Kuopio.vaakuna.svg Kuopio 188 km

Kylät

Ahola
Autioranta
Haaganperä
Jokela
Kalakangas
Karjalahdenranta
Kiurunperä
Koposperä
Kumiseva
Kuona
Kuusaa
Mustanperä



Mäntyperä
Nokkous
Oksava
Olkkola
Parkkila
Tiitonranta
Tuomiperä
Varisperä
Vehkapuhto
Veivarinperä
Ylipää

Nähtävyyksiä

Haapajärven kirkko, puinen ristikirkko vuodelta 1802 jossa 30-äänikertaiset urut vuodelta 2002.

Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo
Kotiseutumuseo
Taidekoti Jykelä
Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni
Teekuppikokoelma kaupungintalolla
Ex-ammattilaishiihtäjä Mika Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla
Lemmensilta, puinen kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla.
.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 8
VI Eero Valdemar Matinpoika Ojanen, (Taulusta 5, äiti Eriika Ojanen) Haudankaivaja 1932-1947, seurakunnan metsävalvoja 1933-1968, s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.01.1983 Kuru, Olkitaipale.
Matti Kustaanpoika Ojasen tilan lohkomiskirjan allekirjoitukset. Tilan nimi OJANEN. Nykyään tilalla asuu Erkki ja Leena Törmä os. Ojanen eli Eero Ojasen tytär.

Puoliso: Vihitty 18.12.1932 Kuru Marja Tertttu Ojanen o.s. Laakso. (Taulu 166) s. 27.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 21.04.1999 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Konstantin Manunpoika Laakso e. Rikander, Petäjälammin Lörpyksen Markkulan torpan renki, maalari, räätälin poika, s. 16.05.1864 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä, k. 10.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Amanda Kallentytär Laakso o.s. Niinimäki, s. 02.05.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.01.1948 Kuru, Olkitaipale.
Eero ja Marja-Terttu Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 9
VI Paavo Armas Matinpoika Ojanen, (Taulusta 5, äiti Eriika Ojanen) s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Vihitty 19.02.1939 Senja Maria Annikki Ojanen o.s. Mäkinen s. 07.06.1912 Tampere.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 10
III Elisabeth Juhontytär Suoniemi, (Taulusta 2, isä Juho Suoniemi) Elisabeth oli Olkitaipaleen Kastarin piika naimisiin mennessään., s. 22.05.1819 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Vihitty 31.03.1845 Kuru Joel Israelinpoika Latvajärvi Joel oli Olkitaipaleen Kastarin renki naimisiin mennessään., s. 09.05.1810 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Israel Jaakonpoika Latvajärvi e. Saksa, Pitäjän metsästäjä, Saksan isäntä 1801-1805, Latvajärven torppari., s. 05.07.1768 Kuru, Aurejärvi, k. 28.03.1822 Kuru, Keihäslahti ja Maria Yrjöntytär Latvajärvi o.s. Ala-Toikko, Maria oli Ala-Toikon tytär, piikana naimisiin mennessään. Latvajärven torpan emäntä., s. 18.07.1774 Kuru, Vaakaniemi, k. 05.06.1854 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Kalle s. 01.03.1846 Kuru, Karjula, Nilsfors.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 11
II Antti Matinpoika Sipilä e. Lepistö, (Taulusta 1, isä Matti Lepistö) Torppari, s. 10.09.1777 Kuru, Keihäslahti, k. 20.04.1828 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Kuoli hengenahdistukseen 50-vuotiaana.

Puoliso: Vihitty 26.12.1804 Kuru Juliaana Antintytär Sipilä. (Taulu 30) Torpparin rouva, s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Vanhemmat: Antti Juhonpoika Sipilä, Sipilän torppari, s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri, k. 11.07.1839 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri ja Anna Tuomaantytär Sipilä, Sipilän torpparin rouva., s. 14.01.1760 Karjula (Teisko), k. 07.01.1837 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Lapset:
Liisa Sipilä s. 31.03.1805 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Antti Sipilä s. 08.04.1808 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 27.06.1831 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana.
Maria Sipilä s. 12.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Eeva Karoliina Sipilä s. 20.03.1816 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Charlotta (Lotta) Sipilä , s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 12
Kalle Juho Sipilä s. 03.07.1821 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Matti Kangasmäki e. Sipilä , s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 21
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 12
III Charlotta (Lotta) Antintytär Sipilä, (Taulusta 11, isä Antti Sipilä) Piika, torpparin rouva, piikana Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75, Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-, s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Charlotta kastettiin pappilan Myllärin talossa.
Kasteen suoritti pappi Polviander.
Kummeina Tamlanderit.

Puoliso: Vihitty 18.11.1842 Kuru Yrjö Antinpoika Moisio e. Vanhakylä. (Taulu 50) Talollisen poika, Vanhakylän Moision torppari, Vanhakylän itsellinen, s. 11.09.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 16.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Antti Tuomaanpoika Vanhakylä, Vanhakylän isäntä 1806-, kuoli sydänkohtaukseen 60-vuotiaana., s. 22.06.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1841 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Yrjöntytär Vanhakyla, Sotilaan tytär, Myllärin piika, Vanhakylän emäntä, s. 19.04.1780 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1852 Kuru, Vanhakylä.

Lapset:
Amanda Karoliina Vanhakylä Kuollut punatautiin 3-vuotiaana., s. 17.07.1843 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1846 Kuru, Olkitaipale.
Maria Serafia Moisio , s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 13
Vilhelmiina Siren o.s. Moisio , s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 17
Mathilda (Thilda) Moisio Piika Olkitaipaleen Leveelahdessa 1866-67, kotonaan 1867-68, Karjulan Heikkilässä 1868-69, Karjulan Tyrkkölässä 1869-71, Karjulan Heikkilässä 1871-72, muutti Teiskoon 8.3.1872, s. 15.08.1850 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Helena (Leena) Vanhakylä o.s. Moisio , s. 31.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 19
Henriikka Lingren o.s. Moisio , s. 26.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 20
Aleksantra Vanhakylä o.s. Moisio Piika Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75, Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-76, Myllärissä 1877-1880, Vanhakylässä 1880-81, muutti Tampereelle 17.10.1881, s. 27.05.1859 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 13
IV Maria Serafia Yrjöntytär Moisio, (Taulusta 12, isä Yrjö Moisio) Olkitaipaleen Lassilan piika, Myllärin piika 1860, Olkitaipaleen Moision eli kotinsa piikana 1860-61, Wetikon piika 1861-63, Myllärin piika 1863-67, taas kotonaan Moisiossa piikana 1867-68, Myllärissä 1868- , missä naimisiin, muutti perheineen Vanhakylään mäkitupalaiseksi. Kuoli halpaukseen 52-vuotiaana., s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Lapset:
Manu Muutti 18.3.1883 Tampereelle., s. 03.12.1867 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
1. puoliso: Vihitty 13.12.1868 Kuru Kalle (äpärä) Wendlanpoika Salmelin. (Taulu 652). (Taulu 653) Myllärin renki, nuorimies, Vanhakylän mäkitupalainen., s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri, k. Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Olivat töissä Olkitaipaleen Myllärissä piikana ja renkinä.
Muuttivat Vanhankylän tilalle mäkitupalaisiksi.
Äiti: Vendla Karoliina Juhontytär Salmelin, Itsellinen, kuoli keuhkotautiin 32-vuotiaana, sai 6 isätöntä lasta, joista 3 syntyi kuolleena., s. 05.06.1819 Kuru, Salminiemi, k. 29.09.1851 Kuru, Hainari, Kivioja.
Kurun kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakennustöitä johti kirkonrakentajamestarin sisarenpoika Matti Åkergren. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1781 ja se vihittiin käyttöön saman vuoden syyskuun 30. päivänä ja nimettiin Kustaa Aadolfin kirkoksi. Muodoltaan kirkko on pitkäkirkko, jossa on kylkiäiset molemmilla sivuilla. Kellotapuli liittyy kiinteästi kirkkorakennukseen. Tornin sipulikupoli välipullistumineen on erikoinen ja siinä on vaikutteita alankomaalaisesta renessanssista ja italialaisesta barokista. Kellotapulissa on kaksi kelloa, joista pienempi hankittiin vuonna 1782 Tukholmasta ja suurempi vuonna 1821 Pietarista. Kirkon pääoven vieressä on vaivaisukko, jonka on valmistanut Matti Mäkinen vuonna 1936. Ensimmäinen maininta vaivaisukosta löytyy seurakunnan asiakirjoista vuodelta 1855. Kirkkotarhassa on 10-hankainen kirkkovene Kapee vuodelta 1877. Kapeella soudettiin kirkkomatkoja vielä 1920-luvulla. Vuonna 1848 rakennettiin sakaristo kirkon itäpäätyyn nykyiselle paikalleen. Alun perin sakaristo sijaitsi kirkon pohjoissivulla olevassa kylkiäisessä. Urut ja urkulehteri rakennettiin 1894. Viimeksi kirkko on maalattu sisältä vuonna 2001. Kurun kirkko kesäajan tiekirkkona. Kurun kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Kirkko on tällöin avoinna joka päivä klo 11-17. Kirkkoon on mahdollisuus tutustua oppaan johdattelemana. Tervetuloa!
Lapset:
Kalle Iisakki Salmelin s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, (kaksonen), k. 22.12.1874 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Aina Serafia Salmelin Muutti 3.4.1887 Tampereelle, s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, (kaksonen).
Hulda Salmelin Kuoli tulirokkoon 14-vuotiaana., s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.12.1890 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Arvo Salmelin s. 07.11.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.12.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lempi Maria Lahdenpohja o.s. Salmelin , s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 14
Wilma Salmelin Piikana Kurun Olkitaipaleen Myllärissä 1899-, s. 09.11.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tyyne Sofia Salmelin s. 22.08.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 25.01.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 14
V Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, (Taulusta 13, äiti Maria Moisio) Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

Vuonna 1954 kesäkuun 13 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 30 päivänä kuolleen vanhaemäntä Lempi Maria Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajina täysi-ikäiset lapset; Tauno Johannes Lahdenpohja, s. 29.8.1909, Unto Matias Lahdenpohja, s. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki Ojanen, o.s. Lahdenpohja, s. 26.11.1915.
Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa lahdenpohjan tilalla, Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, oli vainajan poika Unto Matias Lahdenpohja.
Unto Matias lahdenpohja, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. PESÄN VARAT:

a) Puhdasta rahaa:

Käteisenä 3.282 mk

b) Arvoesineitä:

Kultaesineitä 2 kpl. a 2000 mk 4.000

c) Hopeaesineitä:

Lusikoita, veitsiä ja haarukoita 500

d) Pitovaatteita:

Leninkejä, päällysvaatetta, alusvaatetta, sukkia, jalkineita y.m.s.
yhteensä 3.000

e) Sekalaista:

Emaliämpäreitä 2 kpl 300

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 11.082 Smk

B. PESÄN POISTOT:

Hautauskulut ja hautajaispidot
y.m. sellaiset kulut yhteensä erä laskelmien mukaan 41.195

Vainajan varojen ylimenevän osan suorittanut Unto M. Lahdenpohja

Vaivaistenprosentti 1/8 44

PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 41.229 Smk

C. Lopputili

Varoja 11.802 mk
Poistoja 41.229 mk

PESÄN VELKAA 30.147 Smk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa, eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
Veroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitaja Unto Matias Lahdenpohja, jonka osoite on Parkkuu.
Valanvelvoituksin vakuutan rehellisestiilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellämainitut.

-----------------------------------------------
Unto Matias Lahdenpohja

Maanviljelijä Kurun kunnan Vaakaniemen kylästä.

----------------------------------------------------
P. E. Uusitalo
Kauppias Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

-----------------------------------------------------
Eino Aalto
Maanviljelijä Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

Vaivaisprosentti 44 mk maksetuksi kuitataan
Kurussa kesäkuun 22 p:nä 1954

Kurun Säästöpankki
Annikki Ikonen

Pesän varat poistoja lukuunottamatta ovat mk. 11.082 mk

Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1954

R. Salmi
Perintöverolautakunnan puheenjohtaja


HINNAT JA PALKAT:

1970-luvun lama lähti liikkeelle energiakriisistä, jolloin raakaöljyn hinnat nousivat vuoden lopulta lähtien nopeasti nelinkertaiseksi. Öljy on tärkeä energianlähde ja energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Öljynhinnan korotus nosti tuotantohintoja siinä suhteessa kuin energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Energian kotimaisuusaste oli vuonna 1978 vain 27 %.

Bruttokansantuotteen hintaindeksi nousi vuodesta 1954 vuoteen 1978 5,3 -kertaiseksi. eli hieman vähemmän kuin tuontihinnat (5,8 -kertaisiksi eli 6,9 % vuodessa). Suomen vientihinnatkin ovat nousseet vastaavana ajankohtana hitaammin kuin tuontihinnat eli 6,6 % vuosittain. Vuosina 1954-78 julkisen kulutuksen hinnat nousivat vuosittain 8,6 % vuodessa ja yksityisen kulutuksen hinnat nousivat vastaavasti 6,1 % vuodessa.

Ulkomaisen energian hinnannoususta liikkeelle lähtenyttä inflaatioaaltoa ovat voimistaneet tuottavuuden nousua suuremmat palkankorotukset, jotka ovat lisänneet kotimaisen tuotannon kustannuksia. Osa palkankorotuksista on päätetty työnantajien ja työntekijöiden välisissä tupo- eli tulopoliittisissa neuvotteluissa, osa on tapahtunut ns. liukumina eli neuvotteluissa sovitun ylittävinä korotuksina.

Elintarvikkeiden vähittäiskauppahintoja:

1981 1985 1987 1990 1992

kulutusmaito, litra 2,43 3,32 3,39 3,99 4,05

meijerivoi, 500 g 13,47 18,41 19,03 19,89 16,34

juusto, Emmental, kg 28,07 38,35 38,67 46,77 50,11

Margariini, 250 g 3,95 5,97 6,22 12,45 10,26

Munat, kg 12,47 16,56 15,26 17,00 17,27

Vehnäjauhot, 2 kg 9,95 14,45 14,07 12,50 11,72

Ruisjauhot, kg 3,39 4,91 4,99 7,13 7,33

Näkkileipä, 530 g 7,17 10,04 11,09 12,62 14,71

Vehnäleipä

ranskanleipä, 400g 3,38 5,34 6,00 7,32 7,39

Sianliha,

tuore keskikylki kg 17,59 25,89 29,03 34,33 35,85

Nakkimakkara, kg 24,35 31,29 33,14 40,17 41,04

Silakka, tuore, kg 4,85 6,83 7,66 8,49 8,76

Palasokeri, kg 7,66 8,95 8,32 9,82 10,41

Kahvi, paahdettu, 1/2 kg 14,09 21,75 21,30 15,00 13,74

Appelsiinit, kg 5,70 7,23 6,64 6,72 7,17

Laskennallinen keskipalkka eli palkkasumma oli vuonna 1954 3200 mk ja vuonna 1978 34500 mk. Siten palkkataso nousi vuosittain yli 10 % ja vuosina 1968-78 peräti 15 % vuodessa. Palkkatason noususta hintojen nousu on kuitenkin nielaissut suurimman osan, joten reaalipalkka on vuosina 1954-78 eli 25 vuodessa suunnilleen kaksinkertaistunut. Reaalipalkat nousivat siten keskimäärin noin 4 % vuodessa, vuodesta 1969 lähtien 3,8 % vuodessa.

Vuonna 1977 suurimmat energiankuluttajat olivat:

Kiinteistöjen lämmitys 26, 4 %, teollisuus 25,6 %, erillinen sähkönhankinta 25,5 %, liikenne 12,7 %, kaukolämpö ja -voima 6,7 % sekä öljynjalostamojen oma käyttö 3,1 %.

Työntekiöiden keskituntiansioita, mk/tunti:

1990 1991 1992

Autoliikenne 46,34 48,98 49,32

linja-autonkuljettaja 48,07 51,07 51,34

täysperävaununkuljettaja 48,00 50,79 50,48

Maataloustyöntekijät 33,21 37,19 37,96

Metsätyöntekijät (päiväansio) 289,22 307,83 320,24

Rakennusalan työntekiät 57,60 59,72 58,34

sähköasennusala 63,57 65,51 64,18

talonrakennusala 57,28 59,38 57,63

Teollisuustyöntekijät 47,65 50,68 52,25

kemian teollisuus 42,11 43,67 51,47

graafinen teollisuus 51,31 52,53 53,44

metalliteollisuus 49,37 51,47 52,93

kenkäteollisuus 32,60 34,68 35,08

paperiteollisuus 54,36 58,26 59,87

huonekaluteollisuus 39,61 42,20 43,31

puutavarateollisuus 43,54 45,73 47,14

tekstiiliteollisuus 36,69 39,33 40,94

vaateteollisuus 32,68 35,77 36,20

lasi-, savi- ja kiviteollisuus 47,90 49,43 50,41.

Puoliso: Vihitty 25.07.1908 Kuru Kalle Kallenpoika Lahdenpohja. (Taulu 946) Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi.

Vuonna 1928 tammikuun 21 päivänä toimitettiin perunkirjoitus arviomiehiksi kutsuttuja talollisen Fabian Aalton ja poliisikonstaapeli Kustaa Koskisen läsnäollessa viime lokakuun 26 päivänä kuolleen talollisen Kalle Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto ja kotipaikka Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä ja jolta, kuten oheen liitetty ote kirkonkirjasta osoittaa, jäi oikeuden omistajia leski Lempi Lahdenpohja ja lapsia: Tauno Johannes synt. 29.8.1909, Unto Matias synt. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki synt. 26.11.1915.
Leski Lempi Lahdenpohjaa, jonka hallinnassa pesä ilmoituksen mukaan nykyään oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä; minkä tähän merkittyä leski Lempi lahdenpohja toi esille Kurun ja Teiskon pitäjäin käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden Kalle ja Lempi Lahdenpohjalle antaman kiinnekirjan Lahdenpohjan lohkotilaan Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, minkä talon aviopuolisot olivat 17 päivänä helmikuuta 1924 ostaneet Kalle Lahdenpohjan äidiltä Maija Lahdenpohjalta.
Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän omaisuus, velat ja lyhennykset seuraavassa järjestyksessä:

PESÄN OMAISUUS:

Lahdenpohjan lohkotila Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä 12 000 mk

Yhteensä 12 000 mk

Puhdasta rahaa 1 000 mk

Yhteensä 1 000 mk

Kultaa: 2 sormusta 50 mk

Yhteensä 50 mk

Sekalaista taloustavaraa:

Kahvikalusto 20
6 lautasta ja 10 juomalasia 14
4 pr. veitsiä ja haarukoita 12
3 lasiasettia ja 2 pöytäkannua 13
4 kivivatia ja 5 emalimukia 20
1 teekannu ja 2 vesikauhaa 7
1 kuparinen - ja 1 emalinen kahvipannu 20
Kahvimylly ja paahdin 8
2 pataa ja 2 paistinpannua 26
2 läkkipellistä - ja 5 puista ämpäriä 30
3 saavia ja 4 pyttyä 27
2 tiinua ja 2 kaljatynnyriä 30
2 maitokannua ja 1 kirnu 15
2 komia ja 3 pärekoppaa 55
Nahkaa 200
5 mtr. sarsia 75
1 tasku -, 1 seinä - ja 1 herätyskello 75

Yhteensä 647 mk

Pito - ja liinavaatteita:

6 lakanaa ja 1 pohtarin päällinen 70
2 pöytäliinaa ja 6 pyyheliinaa 80
3 täkkiä ja 4 tyynyä 170
1 det akkunaverhot 20
Vainaan pitovaatteet 815
Lesken pitovaatteet 500

Yhteensä 1 655 mk

Huonekaluja:

3 sänkyä ja 1 pöytä 120
1 piironki ja 1 seinäkaappi 55
2 öljylamppua, 2 kynttilänjalkaa ja 2 kuvastinta 35

Yhteensä 210 mk

Ajo - tai työkaluja:

1 työrattaat ja 3 työrekeä 150
Hevosenvaljaat ja - peite 110
2 auraa (puisia) ja 1 sahrat 85
1 piikkiäes ja2 yhdenhevosen koukut 16
2 ojalapioo ja 2 puulapioo 20
1 talikko ja 1 rautakanki 25
2 työkirvestä, 2 hakokirvestä ja 2 vesuria 29
3 sahaa ja 3 höylää 27
1 poranvarsi ja 2 tämmirautaa 9
3 viikatetta, 3 sirppiä ja 2 haravaa 29
2 pelurautaa ja 1 kasmasiini 30
½ nuottaa, 4 rysää ja 2 venettä 1380
1 tolppa - ja 1potkukelkka ja 1 sukset

Yhteensä 1 940 mk

Viljaa:

10 hl. rukiita a 170 mk 1 700
7 hl kauroja a 75 mk 525
2hl ohria a 120 mk 240
1/4 hl herneitä a 200 mk 50
6 hl perunoita a 40 mk 240
1 hl räätiköitä a 20 mk 20
5 kgr pellavia a 8 mk 40
2000 kgr heiniä 0,50 mk 1 000
300 kgr kauranolkia a 0,25 mk 75
600 kgr rukiinolkia a 0,10 mk 60

Yhteensä 3 950 mk

Eläimiä:

1 hevonen 1 000
3 lehmää a 600 mk ja 1 vasikka a 200 mk 2 000
4 lammasta a 75 mk ja 3 kanaa a 10 mk 300 mk 330

Yhteensä 3 330 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 24 782 Smk

VELKAA JA LYHENNYSTÄ:

Hautajaiskulut 1 100
Maija Lahdenpohjalle 1 500
Ida Lahdenpohjalle 1 000
Vaivaisten prosentti 31
Sukuselvitys 10
Tuomarille 10
Toimitusmiesten palkka 100

PESÄN VELAT YHTEENSÄ 3 751 Smk

PESÄN SÄÄSTÖ 21 031 Smk

Perillisilleen ei vainaja ole antanut ennakkoperintöä, ei myöskään läksiäisantia eikä lahjoja.
Leski pesän hoitajana ottaa vastaan perintöveroasiaa koskevia ilmoituksia.
Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt. Kuten yllä.

Lempi Lahdenpohja

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat;

Fabian Aalto Kustaa Koskinen

Vaivaisten osuus kuitataan maksetuksi Kurussa 12. pv. heinäkuuta 1928

Kurun Köyhäinhoitolautakunta

Reino Sääkslahti

Kurun perintöverolautakunta käsitellyt nämä jakokirjat 25.7.1928 12§ kohdalla ja
ei tule veroa.

Valtion verotuslautakunta, Kuru

Kalle Hauturi

PALKAT 1928-

Työntekijöiden vuosipalkka kutomateollisuudessa liikkui 10 000 markan etapin molemmin puolin ääripäiden asettuessa vuosiin 1928 (10 696 mk) ja 1932 (9705 mk) ja vasta vuonna 1937 ylittyi vuoden 1928 palkkataso. Tehdaskohtaisesti viikkopalkalla tarkasteltuna kuva laman ajoituksesta täsmentyy. Barkerin naisten laman aloitus ja lopetus eivät osu kohdalleen usein esitettyyn makrotason yleiskuvaan nähden. Palkat pysyttelevät kohtalaisen vakaina vuosikymmenen taitteesta ja kääntyvät lievään nousuun vasta vuoden 1937 kuluessa. Turun verkatehtaalaisenkin ansiotasossa silmiinpistävää on laman aikainen vakaus.

Keskimääräiset sahatyömiesten nimellistuntiansiot laskivat vuoden 1930 7.04 markasta vuoden 1932 5.15 markkaan ja nousivat vuonna 1935 5.78 markkaan. Saha-, vaneri- ja puutaloteollisuudessa keskituntiansiot olivat vuonna 7.20 markkaa miehillä ja 3.48 markkaa naisilla ja laskivat vuonna 1932 miehillä 5.45 markkaan ja naisilla 2.73 markkaan. Vuoden 1928 nimellispalkkataso saavutettiin vuosina 1937 ja 1938. Päiväansiot jäivät laman aikana kuitenkin aikaisempaa pienemmiksi, koska sahat usein toimivat vajaatehoisesti. Klaus Wariksen laskelmien mukaan sahatyöläisten reaaliansiot alkoivat jyrkästi laskea vuonna 1931, olivat alhaisimmallaan n. 95 prosenttia vuoden 1926 tasoon verrattuna ja nousivat hitaasti. Vastaavasti metsä- ja uittotyöntekijöiden ansiotaso putosi vuonna 1931 vain 75 prosenttiin vuoden 1926 ja 59 prosenttiin vuoden 1928 tasosta. Vuoden 1926 ansiotaso saavutettiin vuonna 1935. Molempien ryhmien osalta vasta 1930-luvun lopulla ylitettiin lamaa edeltänyt ”huipputaso”. Koska reaaliansioita laskettaessa ei voida ottaa huomioon elatusrasitusta, todellisuudessa perheiden henkeä kohden käytettävissä olevat tulot laskivat vielä enemmän. Työttömyysaikoina perheiden ansionsaajien lukumäärä vähenee ja siksi laman aiheuttama todellinen ansiomenetys on reaalipalkkojen laskua suurempi.


SUISTUMINEN PULAAN 1920-LUVUN LOPULLA:

Kaksikymmenluvun loppupuoli oli vilkkaan toimeliaisuuden aikaa. Valistustoiminta ja seuratoiminta eli maaseudulla voimakkaana. Suomen rahan arvo oli sidottu kultaan vuonna 1925 ja sen uskottiin takaavan markan vakauden. Kysyntä kasvoi, tuotanto kasvoi, hinnat nousivat, osakkeitten arvo kohosi. Ylikuumenemista seurasi vastaisku. Vuonna 1928 saatiin huono sato, jouduttiin suurimittaiseen viljantuontiin. Samanaikaisesti voimakkaasti kasvanut sahatavaran vienti joutui vaikeuksiin Neuvostoliiton palatessa läntisille sahatavaramarkkinoille. Hinta laski. Tuonti kasvoi ja vienti supistui, valuuttavaranto heikkeni ja rahatalouden likviditeetti kiristyi. Vaikeimpia olivat vuodet 1930 ja 1931, jolloin bruttokansantuotteen volyymi laski yhteensä noin 4 prosenttia. Työttömyys kohosi pahimmillaan maassa arvioidaan olleen noin 120 000 työtöntä. Vaikeuksiin olivat ajautuneet myös kymmenettuhannet pienviljelijät, joiden toimeentuloa vaikeutti metsätöiden loppuminen. Maatalouden suurimmaksi ongelmaksi tuli kantohintojen romahdus yhdessä maataloustuotteitten hinnanlaskun kanssa. Pahimmillaan vuonna 1931 kantohintatulot putosivat lähes 80 prosenttia, maataloustuotteitten hinnat 30 prosenttia vuoteen 1927 verrattuna. Erityisesti velkaantuneet viljelijät ajautuivat ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Tulot eivät riittäneet velkojen maksuun ja seurauksena oli maatilojen suistuminen vararikkoon. Tilojen pakkomyynnit kääntyivät nousuun jo vuonna 1928 ja kaikkiaan pulavuosina joutui pakkohuutokauppaan noin 15 100 maatilaa. Viitisen prosenttia maan kaikista maatiloista teki konkurssin. Täällä Loimaan seudulla hyviäkin tiloja joutui paljon myyntiin takausten takia.

Vuonna 1931irtaannuttiin kultakannasta ja markka devalvoitui noin 15 prosentilla puntaan ja Ruotsin kruunuun verrattuna.

Tämä tiesi uusia vaikeuksia. Keskuslainarahasto oli ottanut vuonna 1930 suuren kultakantaan sidotun frangilainan. Lainan avulla maanviljelijät olivat voineet vaihtaa lyhyitä ja korkeakorkoisia alinojaan pitkiksi ja matalakorkoisiksi. Kun markka nyt devalvoitiin, osoittautui ulkomainen valuuttalaina erittäin epäedulliseksi.

Maassa syntyi levotonta poliittista liikehdintää, johon valtiovallan oli vastattava. - Loimaan pulamiehistä tuli tunnettu käsite. Rahalaitosten taloudellinen tilanne vakautettiin korkosopimuksella vuonna 1931 ja alkoi rahamarkkinoiden säännöstely, joka kesti 1980-luvun lopulle saakka. Suomen pankki määritteli pankkien varmat tuotot ja pankit puolestaan huolehtivat yhteiskunnan rahanhuollosta. Luottojen ja talletusten keskikorot säädeltiin.

Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki järjestettiin uudestaan huolehtimaan ahdinkoon joutuneiden maanviljelijöiden luotto-oloista; vientipalkkioita järjestettiin kanamunille, pekonille, voille ja juustolle sekä säädettiin jauhatuspalkkio kotimaiselle viljalle; valtion varoista myönnettiin halpakorkoisia lainoja ja avustuksia viljelijöille ja heidän yhtymilleen sekä myönnettiin oikeus kiinnitettyjen velkojen entistä suurempaan vähentämiseen verotuksessa. - Suurin osa maanviljelijöiden veloista, 83 prosenttia, oli ollut lyhytaikaisia ja takausten varassa. Vuoden 1930 tienoilla niistä maksettiin korkoa 10 - 12 prosenttia. Nyt lyhytaikaisia velkoja pyrittiin vakauttamaan pitkäaikaisiksi, korkoja alentamaan ja kiinnitysvakuutta käyttämään entistä enemmän.
.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Lahdenpohja, Lahdenpohjan isäntä., s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi ja Maria (Maja) Matintytär Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, Muutti 1869 Lahdenpohjaan., s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.
Kalle Lahdenpohja 43-vuotiaana.

Lapset:
Tauno Johannes Lahdenpohja Tauno asui Kurun vanhainkodissa NIemikylässä tehden pieniä askareita ja talonmiehen tehtäviä. Poikamies., s. 29.08.1909 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.04.1984 Kuru, Niemikylä.
Tauno Lahdenpohja 8-vuotiaana.
Unto Matias Lahdenpohja , s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 15
Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja , s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 16
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 15
VI Unto Matias Lahdenpohja, (Taulusta 14, isä Kalle Lahdenpohja) Lahdenpohjan isäntä., s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.07.1965 Kuru, Vaakaniemi.
Heimon ja Siskon vihkikuva. Vasemmalla Siskon äiti ja oikealla Heimon äiti Irja os. Aalto ja isä Unto Lahdenpohja.

Puoliso: Vihitty 23.02.1940 Kuru Irja Marjatta Lahdenpohja o.s. Aalto Lahdenpohjan emäntä, s. 18.02.1917 Kuru, Olkitaipale, Markkula, k. 15.06.2000 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Eino Eetvartti Fabianinpoika Aalto, s. 03.03.1895 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Leppälahti, Markkula, k. 17.03.1977 Kuru, Olkitaipale, Markkula ja Impi Maria Mikontytär Aalto o.s. Kivelä ent. Kujamäki, s. 09.08.1895 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kivelä, k. 07.05.1944 Kuru, Olkitaipale, Markkula.
Irja ja Unto Lahdenpohjan hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 16
VI Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 14, isä Kalle Lahdenpohja) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.

1. puoliso: Vihitty 12.12.1937 Kuru Kaarlo Tienari. (Taulu 82). (Taulu 86) Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

Talvisota

Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



TIENARI, KAARLO
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JP 4
joukko-osastokoodi
syntymäaika 02.12.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 23.02.1940
kuolinpaikka
kuolinkunta Impilahti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru


KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

(Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


PERUKIRJA:

Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. VARAT:

1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

Yhteensä 113028 mk

2) Kiinteätä omaisuutta:
Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

Yhteensä 10000 mk

3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
Puhdasta rahaa 3.000
Pankkitalletus 5.232:60

Yhteensä 8232,50 mk

4) Kultaa ja hopeaa:
2 kpl. kultasormuksia 600
Hopeinen puurolusikka 100
2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

Yhteensä 1800 mk

5) Kotieläimiä:
7 kpl. lehmiä 10.500
Sonni 2.000
4 kpl. vasikoita 1.000
7 kpl. lampaita 700

Yhteensä 14200 mk

6) Asuntoirtaimistoa:
2 kpl. kaappeja 1.000
Kirjoituspöytä 300
Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
Keinutuoli ja sänky 300
Hetekasänky patjoineen 500
Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
Seinäkello, vanha 100
Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
Keittiön huonekaluja 150
Ompelukone 2.000
Kirjoja 200

Yhteensä 6450 mk

7) Maataloustuotteita:
Ruista 2300 kg 6.440
Vehnää 450 kg 1.350
Kauraa 400 kg 760
Ohraa 300kg 810
Perunoita 40 hl 2.800

Yhteensä 12160 mk

8) Keittiö - ja ruola-astioita:
Patoja ja kattiloita 530
Ruokakalustoja 650
4 kpl. maitotonkkia 400
Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
Sekalaista keitti��kalustoa 150

Yhteensä 1830 mk

9) Vaatetavaraa:
Miehen pitovaatteita 1.500
Miehen päällysvaatteita 400
Miehen alusvaatteita 700
Naisen pitovaatteita 1.000
Naisen päällysvaatteita 2.000
Naisen alusvaatteita 500
3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
4 tusinaa pyyheliinoja 240
8 kpl. pöytäliinoja 400
Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
Sänkypeitteitä 300
Mattoja 200

Yhteensä 9440 mk

10) Sekalaista tavaraa:
Mauser-pistooli 300
Sekalaista irtaimistoa 500

Yhteensä 800 mk

VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

II. VELAT JA POISTOT:

Hautauskustannukset 500
Toimitusmiesten palkkio 300
Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

Aino Kyllikki Tienari
talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi

Tapani Virkkunen

.
Vanhemmat: Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, Tienarin isäntä 1898-1937, taloustirehtööri, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi, s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.

2. puoliso: Vihitty 23.12.1943 Kuru Osmo Kalevi Ojanen Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen.
Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja
takaisin Kuruun 17.7.1942 naimattomana.
Taisteli jatkosodan loppukahinoissa Karjalan kannaksella, Tali - Ihantalassa.

Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

Stukat tulevat

Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

Pakokauhun estäminen

Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.



SOPIMUSKIRJA:

Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
(Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

Puimakone.
Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
2 kpl. kasmasiinejä.
Sampo ja Tukeva äkeet.
2 kpl. jousiäkeitä.
Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
Pajakalusto.
Mankeli.

Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

Pentti Tienari / Osmo Ojanen

Aino Ojanen
Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

Todistavat:

Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi


RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
heinäkuun 14 p. 1955
Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
Vanhemmat: Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, Tienarin mäkitupalainen., s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa, Lyyli muutti vuonna 1905 Vuorenmaasta Ylöjärven Pohjan kylän Pietilän taloon piiaksi, ollen siellä kaksi vuotta, jonka jälkeen hän muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle piiaksi., s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Osmo Ojasen rippikuva.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 17
IV Vilhelmiina Yrjöntytär Siren o.s. Moisio, (Taulusta 12, isä Yrjö Moisio) Piikana Olkitaipaleen Myllärissa 1864-65, Petäjälammin Raivion torpassa 1865-66, Keihäslahden Rapakossa 1866-67, Olkitaipaleen Myllärissä 1867-74 , missä sai aviottoman lapsen (äpärä=oäkta) , Vanhakylässä 1874, Waakaniemen Ylä_Toikossa 1874-76, Keihäslahden rapakossa 1876 ,Olkitaipaleen Wetikossa 1877-79, Riihikoskella, missä sukunimeksi tuli Siren 1779-1787, saivat Riihikosken Niskalan torpan 1884-, s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 17.01.1918 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Arvo s. 07.09.1873 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 20.09.1875 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
1. puoliso: Vihitty 12.08.1876 Kuru Iisakki Vilho Iisakinpoika Siren e. Onkilammi Renki, itsellinen, Kurun Riihikosken Niskalan torpan isäntä 1884-, s. 24.08.1849 Ikaalinen, Vahojärvi, k. 28.06.1930 Kuru, Olkitaipale.

Perheensä viides lapsi Iisakki Vilhelm syntyi Vahojärven Onkilammilla elokuussa 1849. Vilhon ollessa kahdeksan vanha, perhe muutti Onkilammilta Miettisten Hyhkyrille isän kotitaloon ja kolmen vuoden kuluttua edelleen Kurun Aureen Ojajärvelle. 17-vuotiaana Vilho lähti ensimmäisen kerran rengiksi Olkitaipaleen Vetikon torppaan. Vuoden pestin päätyttyä uusi pesti löytyi Riihikosken kylän Riihikoski-nimisestä talosta. Jälleen vuoden pestin umpeuduttua oli edessä uuden etsintä. Uusi pesti löytyikin aikanaan Pohjankapeen kylästä Peltomäen torpasta. Jälleen vuoden pestin jälkeen oli haettava uutta paikkaa ja sellainen löytyikin samalta kylältä Yläkapeen talosta. Tämäkään pesti ei kestänyt vuotta enempää ja tällä kertaa Vilho päätyi lähtemään vuodeksi Teiskoon. Sieltä palattuaan Vilho sai pestin Olkitaipaleen kylän Lassilan torpan rengiksi. Tämän jälkeen tie vei saman kylän Mylläriin ja Vanhakylään. Elokuussa 1876 Vilho avioitui Keihäslahden Rapakon piian Vilhelmiina Yrjöntyttären kanssa ja palasi vaimoineen vuodeksi Lassilaan jossa syntyi myös esikoinen Anna. Nuoripari muutti Lassilasta itsellisiksi saman kylän Vetikon torppaan. 1879 he muuttivat Riihikosken kylään Riihikosken taloon, johon Vilho sai rengin pestin. Tässä yhteydessä Vilho omaksuu perheelleen sukunimen Sirén. Vuonna 1881 Vilho ja perhe pääsevät Riihikosken Niskalan torppaan, jossa he viihtyvät aina vuoteen 1910 asti. Tämän jälkeen perhe on itsellisinä Olkitaipaleen kylän Vanhakylässä, jossa vaimo Vilhelmiina kuoli tammikuussa 1918. Vilho itse kuoli leskenä Olkitaipaleen Takalan itsellisenä kesällä 1930.

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Vanhemmat: Iisakki Henrikinpoika Onkilammi, Eskon renki, Onkilammin isäntä, s. 12.10.1814 Ikaalinen, Vahojärvi ja Maria Matintytär Onkilammi o.s. Esko, s. 21.04.1817 Ikaalinen, Kolkko, k. Ikaalinen, Vahojärvi.
Lapset:
Anna Lammi o.s. Siren s. 14.11.1877 Kuru, Olkitaipale, Lassila.

Perheensä esikoistytär Anna syntyi Kurun Olkitaipaleen Lassilassa marraskuun 14. päivänä 1877. Hänet kastoi seuraavana päivänä pastori K.G. Siren. Kummeiksi oli pyydetty torppari Manu Mooseksenpoika Vetikko, vaimo Miina, sekä piika Sandra Yrjöntytär. Vielä ennen vuoden vaihdetta perhe muutti Vetikon torppaan ja sieltä parin vuoden kuluttua Riihikosken Niskalaan, jonne perhe asettui useammaksi vuodeksi. 16 vuoden ikäisenä Anna saa pestin Karjulan kylän Sammalistoon piiaksi. Rippikirjoissa hänen nimekseen on mainittu Anna Niskala. Seuraava pesti oli Olkitaipaleen kylän Myllärillä, jossa hän viihtyy siihen asti kunnes lähtee marraskuussa 1902 Kokkolaan yhdessä toisen piikatytön kanssa. Kokkolassa Anna viihtyi vähän vaille neljä vuotta ja muutti sitten Helsinkiin ja sieltä vain kahden kuukauden jälkeen Tampereelle.
Miehensä kuoltua Anna liittyi Suomen Adventtikirkon jäseneksi marraskuussa 1947.

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Aina Vilhelmiina Hanhisuo o.s. Siren , s. 08.11.1879 Kuru, Riihikoski. Tauluun 18
Tyyne Maria Lampi o.s. Siren s. 21.08.1882 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 6/1968 USA, MA, Fitchburg.

Tyyne syntyi perheensä kolmantena lapsena Riihikosken Niskalan torpassa elokuun 21. päivänä 1882. Hänet kastoi seuraavana päivänä vt. kappalainen Henrik Elers. Kummeiksi olivat lupautuneet torppari Matti Tanhuanmäki ja vaimonsa Eeva. Tyyne muutti 16-vuotiaana naimattomana Kurusta Tampereelle. Tyyne asusteli vuosina 1910-14 New Yorkissa ja palasi sitten Tampereelle. Joulukuussa 1915 Tyyne palasi takaisin Yhdysvaltoihin, New Yorkin Bronxvilleen jossa hän sanoi asettuvansa ystävättärensä, rva Moreheadin luo. Pian tämän jälkeen hän avioitui Alajärveltä kotoisin olleen Oscar Lammen kanssa ja he asettuivat Massachusetssin osavaltion Fitchburgiin. Tyyne sai Yhdysvaltain kansalaisuuden 1918.

Puoliso: Oscar Lampi, puuseppä, s. 24.9.1877 Alajärvi, k. 17.3.1951 Fitchburg, MA, USA

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Iita Siren Kiertokoulun opettaja, IIta muutti 4.5.1909 Ähtäriin., s. 27.06.1885 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 08.03.1939 Kuru, Olkitaipale.
Olga Sofia Siren s. 07.04.1888 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. ennen 10.09.1980 Usa.

Olga syntyi Kurun Riihikosken itsellisperheen viidentenä lapsena huhtikuussa 1888. Hänet kastettiin seuraavana päivänä jolloin kummeiksi oli pyydetty Riihikosken isäntä Santeri Riihikoski ja vaimo Maria.
Olga muutti naimattomana Kurusta Kokkolaan marraskuussa 1908 ja sieltä edelleen Liverpoolin kautta Amerikkaan. Laiva rantautui New Yorkiin 28. marraskuuta 1909. Olga ilmoitti asettuvansa ystävättärensä Ida Kallion luokse New Yorkin 66. kadulle. Seuraavan vuoden väestönlaskenta tietojen perusteella Olga työskenteli piikana Massachusettsin West Newburyssa leskirouva Sarah Thurlown perheessä.
Kokkolan srk:n kirkonkirjojen mukaan hänet on julistettu poissaolevana kuolleeksi 10.9.1980
Muuttanut: 29.10.1909 New York, USA

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Anton Wilhelm Siren s. 26.09.1890 Kuru, Riihikoski, Niskala.
Lyyli Aliina Siren s. 27.05.1893 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 02.06.1893 Kuru, Riihikoski, Niskala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 18
V Aina Vilhelmiina Iisakintytär Hanhisuo o.s. Siren, (Taulusta 17, äiti Vilhelmiina Siren) s. 08.11.1879 Kuru, Riihikoski.

Puoliso: Vihitty 09.06.1899 Kuru Juho Matinpoika Hanhisuo. (Taulu 156) Sahatyöntohtaja, s. 20.07.1875 Kuru, Juhtimäki, k. 08.10.1926 Kuru, Vaakaniemi.

Juho Matinpoika Hanhisuo syntyi rippikirjojen mukaan Juhtimäessä Hanhisuon torpassa heinäkuussa 1875 perheensä esikoisena. Kesällä 1899 hän avioitui Kurun Riihikosken Aina Vilhelmiina Villentytär Sirénin kanssa ja asettuivat asumaan Karjulan kylän Koskelle. Juho muutti perheineen Kurusta Keuruulle huhtikuussa 1916. Keuruulla perheeseen syntyi vielä poika Kauko. Keuruulta tie vei alkuvuodesta 1920 Vilppulaan ja sieltä edelleen kesällä 1922 Jyväskylään. Vielä saman vuoden lokakuussa Juho palasi vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa takaisin Kuruun Vaakaniemen kylään. Juho toimi siellä Leppälahden sahan työnjohtajana kunnes kuoli lokakuussa 1926.

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Vanhemmat: Matti Kustaanpoika Hanhisuo e. Vehmaanperä, Kruununtorpan isäntä., s. 06.09.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 09.02.1923 Juhtimäki ja Matilda Antintytär Hanhisuo, s. 10.01.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 24.11.1940 Juhtimäki.

Lapset:
Katri Maria Taipale o.s. Hanhisuo s. 13.03.1900 Kuru, Karjula, k. 19.11.1921 Tampere.
Alli Maria Hanhisuo s. 24.02.1902 Kuru, Karjula, k. 08.03.1902 Kuru, Karjula.
Sylvi Esteri Hanhisuo s. 24.03.1903 Kuru, Karjula, k. 02.09.1910 Kuru.
Siiri Maria Lammi o.s. Hanhisuo s. 17.10.1905 Kuru, Karjula, k. 09.09.1986 Tampere.
Kauko Johannes Hanhisuo s. 08.02.1917 Keuruu, Kolho, k. 2004 Tampere.

Kauko työskenteli Tampereen asepajalla ja joutui huhtikuussa 1942 Valpon etsivien pidättämäksi epäiltynä vallankumouksellisesta toiminnasta.

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 19
IV Helena (Leena) Yrjöntytär Vanhakylä o.s. Moisio, (Taulusta 12, isä Yrjö Moisio) Piika Hainarin Sääkslahdessa 1869-77, missä sai aviottoman lapsen, Olkitaipaleen Myllärissä 1877-80, missä sai toisen aviottoman lapsen, Olkitaipaleen Wetikossa 1880-, s. 31.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Lapset:
Ida s. 03.03.1873 Kuru, Hainari, Sääkslahti.
Lapset:
Lyyti s. 08.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 08.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 20
IV Henriikka Yrjöntytär Lingren o.s. Moisio, (Taulusta 12, isä Yrjö Moisio) Piikana Petäjälammin Hirvilahdessa 1871-72, Olkitaipaleen Myllärissä 1872-74, missä avioliittoon kuulutukset 11.9.1874, Karjulan Heikkilässä 1874-78, missä avioitui ja sai lapsen, Karjulan Iso Karjulassa 1878-1880, missä sai toisen lapsen, Karjulan Wähä_Karjussa 1880-81, Karjulan seppä Nilsforsilla 1881-, s. 26.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Vihitty 02.11.1874 Kuru, Mylläri Juho Kustaa Abrahaminpoika Lindgren e. Iso Karju Renki, itsellinen, Nilsforsin torppari, s. 13.12.1845 Kuru, Karjula.

Lapset:
Otto Lindgren s. 18.05.1877 Kuru, Karjula, Iso-Karju.
Hulta Vilhelmiina Lindgren s. 28.03.1880 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 24.03.1887 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
Eeti Lindgren s. 02.08.1887 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
Antto Lindgren s. 24.05.1891 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
Onni Aukusti Lindgren s. 24.07.1896 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 21
III Matti Antinpoika Kangasmäki e. Sipilä, (Taulusta 11, isä Antti Sipilä) Lahdenperän talon Kangasmäen torppari. Matti muutti perheineen Lahdenperän Sillanmäen torppaan itselliseksi eläkeläiseksi vuonna 1891 ja vuonna 1893 Riihikosken Aholaan., s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 06.03.1900 Kuru, Riihikoski, Ahola.
Lahdenperän Kangasmäen torppa on ollut Parkkuun tienhaarasta käännyttäessä Kuruun päin heti vasemmalla puolen ennen Nimetönojaa. Paikka on kuivaa männikköä, joten nimi sopi hyvin torpan nimeksi.

Puoliso: Vihitty 14.05.1856 Kuru Vilhelmiina Joosepintytär Kangasmäki o.s. Myllymaa. (Taulu 465) s. 28.10.1826 Kuru, Sontu, k. 05.06.1898 Kuru, Riihikoski, Ahola.
Vanhemmat: Jooseppi Juhonpoika Myllymaa, Kurun Sonnun kylän Myllymaan isäntä. Jooseppi kuoli 64-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 26.09.1788 Kuru, Sontu, k. 08.03.1853 Kuru, Sontu ja Reetta Esantytär Myllymaa o.s. Kestilä, s. 01.05.1787 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 26.02.1868 Kuru, Sontu.

Lapset:
Amanda Kangasmäki s. 17.09.1858 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 21.11.1858 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Matilda Kangasmäki s. 07.10.1859 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 09.01.1860 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Kalle August Ahola e. Kangasmäki , s. 13.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 22
Vilhelmiina (Miina) Kenttäniemi o.s. Kangasmäki , s. 20.02.1865 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 23
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 22
IV Kalle August Matinpoika Ahola e. Kangasmäki, (Taulusta 21, isä Matti Kangasmäki) Lahdenperän Kangasmäen torpan poika, Riihikosken Aholan isäntä., s. 13.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 26.06.1900 Kuru Helmi Maria Juhonpoika Ahola o.s. Perikangas. (Taulu 1417) Olkitaipaleen Tienarin piika, Riihikosken Aholan emäntä., s. 15.12.1883 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Perikangas, Olga syntyi Juhon ollessa Jokelassa renkinä. Juho syntyi Tienarilla isänsä siellä ollessa renkinä. Loput lapset syntyivat Juhon ollessa Lamminperässä itsellisenä., s. 06.06.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.03.1935 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Manta (äpärä) Eevantytär Perikangas, s. 22.09.1854 Kuru, Keihäslahti, Kurun puustelli, k. 18.08.1923 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

Lapset:
Kaarle Johannes Ahola s. 23.03.1903 Kuru, Riihikoski.
Riihikosken Aholan torppa Pahalammin ja Koskelan talon kupeessa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 23
IV Vilhelmiina (Miina) Matintytär Kenttäniemi o.s. Kangasmäki, (Taulusta 21, isä Matti Kangasmäki) s. 20.02.1865 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 26.08.1900 Kuru Ananias Juhonpoika Kenttäniemi e. Pohjasmäki. (Taulu 132). (Taulu 138) Kurun talon Kenttäniemen torppari., s. 10.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Petterinpoika Pohjasmäki, Pohjasmäen isäntä, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Kaisa Esantytär Pohjasmäki o.s. Hanhisuo, s. 21.12.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Aatu Kenttäniemi s. 20.09.1901 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Anni Kenttäniemi s. 05.12.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 24
I Markku Markunpoika Leppälä e. Leppäkoski, Leppälän uudisasukas ja 1:nen isäntä vuosina 1643-1683, k. 1697 Vilppula. Leppäkoski oli Nokian vanhaa rälssiä vuonna 1680 omistajanaan Katariina Kurki.
Suuri kuolleisuus johtui 1690-luvun nälkävuosista.

Leppälä rälssitorppa:
Leppäkoski oli Nokian rälssitorppa ja pantiin verolle 1645

Suur-Ruoveden historia kertoo, että Vilppulan Leppälä on aikoinaan kuulunut Katariina Kurjen
aatelissuvulle. Siihen kuului koko nykyinen Leppäkosken kylä. Silloin elettiin niin sanottua
eräkautta. Metsästys ja kalastus olivat pääelinkeinot. Mistä lie tullut ensimmäinen uudisasukas,
joka Kurkien torpparina alkoi kaataa kaskea ja viljellä maata.
Vuonna 1645 Markku Markunpoika Leppäkoski , Leppälän ensimmäinen uudisasukas, joka
Kurkien torpparina alkoi kaataa kaskea ja viljellä maata. Maata oli tuhannen tynnyrinalaa.
Perimätieto kertoo kuinka silloiseen savupirttiin oli tullut ruotsinvoittoisasti puhuva herra
tekemään talonkirjoja. Pihassa hän oli nähnyt suuren mustan härän. Isännälle hän oli luvannut
vetää talon rajat Kolhon Ukonselkään asti, jos tämä luovuttaa mustan härän hänelle. Liekö
härkä ollut isännän ainoa vetojuhta vai oliko isännän muuten " vinka" , mutta härkää hän ei antanut.
Raja tuli vedetyksi pitkään kiilaan metsien keskelle. Ja niin se on vielä nykyisinkin. Siihen
aikaan kyllä yleisesti etsittiin tiloille luonnonmukaiset rajat. Ne erottautuivat vesistöihin, jokiin,
korkeisiin mäkiin ja harjuihin. Olisihan se kannattanut yksi härkä antaa lahjuksina herralle,
ainakin nykyisen mittapuun mukaan. Siihen aikaan härkä oli ilmeisesti arvokas ja talossa oli
lääniä ainakin isännän mielestä tarpeeksi vielä tulevillekin sukupolville. Vaan kun on jo 300
vuotta kulunut siitä ajasta, on maa melko lailla pirstottu palasiksi.
Joku aika sitten harjoitettiin Leppälän vanha läävärakennus, Sen koloista jostakin löytyi suuri
musta lehmänkello. Emäntä puhdisti sen ja toi tuvan seinälle. Sanoi, että jos vaikka se vaikka on
sen Suuren Mustan Härän kello.
Pirttikin on jo kolmas samalla paikalla. Sitä ennen on ollut rantakalliolla kalasauna ja sitten
savupirtti Tuomipellon ojan varressa.

1. puoliso: Vihitty 1650 Vilppula Dorothea Leppälä k. Vilppula, Leppäkoski.

Lapset:
Tuomas Leppälä , s. 1658 Vilppula. Tauluun 25
Matti Leppälä , s. 1660 Vilppula, Leppäkoski. Tauluun 339
2. puoliso: Marketta Leppälä k. 10.03.1682 Vilppula, Leppäkoski.
Lapset:
Marketta Leppälä s. Vilppula, Leppäkoski, k. 02.07.1682 Vilppula, Leppäkoski.
3. puoliso: Vihitty 01.10.1682 Ruovesi Kaisa Yrjöntytär Leppälä o.s. Ala-Hanho s. Ruovesi, Hanho, k. 18.07.1697 Vilppula, Leppäkoski.
Lapset:
Juho Leppälä s. 10.06.1683 Vilppula, Leppäkoski, k. 09.04.1697 Vilppula, Leppäkoski.
Maria Leppälä s. 21.02.1686 Vilppula, Leppäkoski, k. 18.07.1697 Vilppula, Leppäkoski.
Esko Leppälä s. 22.05.1688 Vilppula, Leppäkoski, k. 20.05.1689 Vilppula, Leppäkoski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 25
II Tuomas Markunpoika Leppälä, (Taulusta 24, isä Markku Leppälä) Leppälän isäntä 1684-1704, s. 1658 Vilppula, k. 04.12.1726 Vilppula.

Puoliso: Valpuri Niilontytär Leppälä s. 1654, k. 14.05.1724 Vilppula, Leppäkoski.

Lapset:
Matti Leppälä , s. 1677 Vilppula, Leppäkoski. Tauluun 26
Sipi Mylläri e. Leppälä Myllärin torppari, s. 1679 Vilppula, Leppäkoski, k. 1705 Kuru, Olkitaipale.
Valpuri Hokkanen o.s. Leppälä Muutti Leppälään leskenä takaisin., s. 16.06.1681 Vilppula, Leppäkoski, k. 13.12.1754 Vilppula, Leppäkoski.
Heikki Leppälä s. 10.06.1683 Vilppula, Leppäkoski, k. 25.02.1716 Vilppula, Leppäkoski.
Valpuri Leppälä s. 02.05.1686 Vilppula, Leppäkoski.
Kirsti Leppälä , s. 1690 Vilppula, Leppäkoski. Tauluun 328
Maria Leppälä s. 1693 Vilppula, Leppäkoski, k. 1714 Vilppula, Leppäkoski.
Sophia Leppälä , s. 1694 Vilppula, Leppäkoski. Tauluun 329
Tuomas Leppälä Sotilas Gjökbom Virtain Hauhuun Maunussa, s. 09.05.1696 Vilppula, k. 1742 Vilppula, Elämäntaipale, Tamminiemi.
Karin Leppälä , s. 1698 Vilppula, Leppäkoski. Tauluun 338
Liisa Leppälä s. 27.04.1700 Vilppula, Leppäkoski, k. 5/1700 Vilppula, Leppäkoski.
Eerik Leppälä s. 11.05.1702 Vilppula, Leppäkoski, k. 09.06.1702 Vilppula, Leppäkoski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 26
III Matti Tuomaanpoika Leppälä, (Taulusta 25, isä Tuomas Leppälä) Leppälän isäntä 1705-1711, s. 1677 Vilppula, Leppäkoski, k. 1716 Vilppula, Leppäkoski.

Puoliso: Vihitty 26.12.1702 Kuorevesi Kaisa Paulintytär Leppälä o.s. Kauppila. (Taulu 350) s. 1680 Kuorevesi, Kaltila, k. 29.04.1759 Vilppula, Leppäkoski.
Vanhemmat: Pauli Sipinpoika Kauppila, Kauppilan isäntä 1669-1700, s. 1632 Kuorevesi, Kaltila, k. 11.03.1718 Kuorevesi, Kaltila ja Margareetta Matintytär Kauppila, s. 1635 Kuorevesi, k. 16.12.1714 Kuorevesi, Kaltila.

Lapset:
Heikki Lyra e. Leppälä , s. 12.08.1704 Vilppula, Leppäkoski. Tauluun 27
Sipi Sipilä e. Leppälä , s. 21.01.1706 Vilppula, Leppäkoski. Tauluun 28
Tuomas Sormunen e. Leppälä , s. 20.10.1707 Vilppula, Leppäkoski. Tauluun 202
Matti Luomajärvi e. Leppälä Luomajärven vävy ja isäntä 1734-1743, s. 16.01.1710 Vilppula, Leppäkoski, k. 01.04.1743 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 27
IV Heikki Matinpoika Lyra e. Leppälä, (Taulusta 26, isä Matti Leppälä) s. 12.08.1704 Vilppula, Leppäkoski.

Porin Rykmentin Ruoveden komppanian Aurejärven ruotu 103 vuonna 1725:

Heikki Matinpoika Lyra, ikä 21, palvelusvuosia 1, syntynyt Porin läänissä, naimisissa.

Martti Lannetta - 1 - 1/3 1/3
Pauli Kovanen . 1 - 1/3 1/3
Riuttaskorpi. Martti Suutari 1 - - 1/3 1/3

Heikki Lyra otettu ja hyväksytty palvelukseen 26.09.1727.

Puoliso: Vihitty 1724 Ruovesi Maria Matintytär Lyra o.s. Pitkälä s. 21.01.1684 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 1750 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.
Vanhemmat: Matti Pekanpoika Pitkälä e. Tiusanen, Pitkälän vävy ja isäntä 1677-1697, s. 1635 Keuruu, Valkealahti, k. 11.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti ja Kristiina Kaapontytär Pitkälä o.s. Bernburgius, Isännöi Pitkälää 1698-1700, kappalaisen tytär, muutti Vaasaan, kuollut isovihan aikana (venäläisten miehitys Suomessa 1713-21), s. noin 1650 Ruovesi ,Pakka, k. välillä 1713-1721 Vaasa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 28
IV Sipi Matinpoika Sipilä e. Leppälä, (Taulusta 26, isä Matti Leppälä) Sipi asui Kurun Aurejärven Hännisellä ja Olkitaipaleen Myllärissä, kuoli 71-vuotiaana rintapistokseen., s. 21.01.1706 Vilppula, Leppäkoski, k. 01.12.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Puoliso: Maria Yrjöntytär Sipilä o.s. Minkkinen Maria asui Minkkisellä, Myllärissä, Hännisellä ja Sipilässä, s. 21.02.1704 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.11.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Lapset:
Kaisa s. 26.07.1734 Kuru, Aurejärvi, Hänninen.
Valpuri Sipilä , s. 01.04.1737 Kuru, Aurejärvi, Hänninen. Tauluun 29
Maria s. 05.02.1740 Kuru, Aurejärvi, Hänninen.
Tuomas Vanhakylä , s. 1742 Kuru, Aurejärvi, Hänninen. Tauluun 49
Manu Sipilä , s. 12.03.1745 Kuru, Aurejärvi, Hänninen. Tauluun 76
Kristiina s. 27.04.1747 Kuru, Aurejärvi, Hänninen.
Susanna Korpi-Riekkola o.s. Mylläri , s. 04.02.1750 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 110
Kaisa s. 21.03.1752 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Liisa Suojärvi II , s. 14.11.1754 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 117
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 29
V Valpuri Sipintytär Sipilä, (Taulusta 28, isä Sipi Sipilä) s. 01.04.1737 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 22.12.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Puoliso: Vihitty 11.11.1753 Kuru Juho Yrjönpoika Sipilä e. Tienari. (Taulu 906) Tienarin poika, Sipilän torppari, kuoli ''vesitautiin'' 81-vuotiaana., s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1807 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Vanhemmat: Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo, Mommon poika, ei Mommon isännän, vaan itsellisen poika, Ruoveden Pekkalan talon renki, Tienarin vävy ja talollinen 1729-1752, kirkon kuudennusmies, vanha isäntä. Yrjö kuoli 62-vuotiaana, kuolinsyytä ei tiedossa. Yrjö Tienarista lähtien Tienarin tila on siirtynyt nykypäivään asti isältä pojalle., s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Heikintytär Tienari, Vanhemmat Kurun Keihäslahden Kuru II:sta, Tienarin tytär, piika ja emäntä., s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Antti Sipilä , s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri. Tauluun 30
Maria Sipilä s. 12.03.1758 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.
Juliana Torkko o.s. Sipilä , s. 24.03.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 31
Yrjö Sipilä s. 27.03.1765 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Justiina Sipilä s. 11.04.1769 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Liisa Sipilä s. 23.06.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 30
VI Antti Juhonpoika Sipilä, (Taulusta 29, isä Juho Sipilä) Sipilän torppari, s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri, k. 11.07.1839 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.

Puoliso: Anna Tuomaantytär Sipilä. (Taulu 363). (Taulu 11) Sipilän torpparin rouva., s. 14.01.1760 Karjula (Teisko), k. 07.01.1837 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Vanhemmat: Tuomas Yrjönpoika Lörpys, Muutti veljensä kanssa Riihikoskelle ja mainitaan nuorena veljenä 1750-1756, s. 1713 Kuru, Petäjälammi, k. 28.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Petterintytär Flinck, Taipaleen, Riihikosken ja Vanhakylän piika, Myllärin emäntä, kuoli Vanhakylässä., s. 16.06.1726 Teisko, Kulju, k. 22.03.1808 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Juliaana Sipilä , s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 11
Yrjö Sipilä s. 13.02.1785 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Antti Sipilä s. 15.07.1787 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Juho Sipilä s. 31.12.1793 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 31
VI Juliana Juhontytär Torkko o.s. Sipilä, (Taulusta 29, isä Juho Sipilä) s. 24.03.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 15.10.1850 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 19.11.1780 Kuru, Mylläri Mikko Mikonpoika Torkko e. Holm Kuivaniemen, Pajulan ja Keihäsjärven reserviläinen, Torkon kruununtorpan isäntä 1798-1809, s. 03.09.1758 Kuru, k. 24.02.1838 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Liisa Torkko o.s. Holm s. 05.11.1781 Kuru, Keihäsjärvi.
Matti Torkko , s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi. Tauluun 32
Tuomas Torkko s. 14.12.1785 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi.
Mikko Torkko s. 04.10.1788 Kuru, Keihäsjärvi.
Valpuri Torkko s. 22.02.1791 Kuru, Keihäsjärvi, Pajula.
Juliana Torkko s. 05.04.1793 Kuru, Keihäsjärvi, Pajula.
Yrjö Torkko s. 20.10.1794 Kuru, Riuttaskorpi.
Martti Torkko s. 24.10.1797 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Torkko s. 22.09.1800 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Torkko s. 29.04.1802 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 32
VII Matti Mikonpoika Torkko, (Taulusta 31, äiti Juliana Torkko) Torkon isäntä 1809 -, s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi, k. 02.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 08.04.1812 Tyrvää Liisa Tuomaantytär Torkko o.s. Knuuttila s. 07.06.1786 Tyrvää, Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Tuomas Tuomaanpoika Kuuttila, s. 12.11.1743 Tyrvää, Vihattula, k. 03.06.1797 Tyrvää, Vihattula ja Maria Heikintytär Kuuttila o.s. Nikkilä, s. 23.03.1751 Tyrvää, Eko, k. 03.04.1819 Tyrvää, Vihattula.

Lapset:
Matias Torkko s. 15.05.1813 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.05.1813 Kuru, Riuttaskorpi.
Jeremias Torkko , s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 33
Anna Liisa Liesmäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko , s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 48
Aapeli Torkko s. 10.09.1821 Kuru, Riuttaskorpi.
Loviisa Torkko s. 13.08.1825 Kuru, Riuttaskorpi.
Vilhelmiina Torkko s. 13.01.1830 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.11.1832 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 33
VIII Jeremias Matinpoika Torkko, (Taulusta 32, isä Matti Torkko) Kruununtorppari, Jeremias kuoli 73-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Vihitty 25.06.1837 Virrat Kaisa Yrjöntytär Torkko o.s. Maijala Kaisa muutti Virroilta 19.10.1937 Kurun Riuttaskorven Torkkoon ja meni ennen muuttamistaan jo naimisiin Torkon pojan Jeremiaan kanssa. Jeremias ja Kaisa saivat seuraavana vuonna pojan Juho ja seuraavana vuonna 1839 Kaisa kuoli 23-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 17.10.1815 Virrat, Vaskivesi, Nojonen, k. 27.03.1839 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Maijala e. Nojonen, s. 07.04.1780 Virrat, Vaskivesi ja Maria Matintytär Maijala, s. 22.03.1773.

Lapset:
Juho Manu Torkko Juho kuoli 14-vuotiaana punatautiin eli veriseen ripuliin., s. 02.06.1838 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.12.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: Vihitty 03.05.1840 Kuru Reetta Sofia Matintytär Torkko o.s. Ala-Kapee. (Taulu 1320). (Taulu 1323) Reetta kuoli 74-vuotiaana halvaukseen., s. 01.01.1813 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 05.11.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Joosepinpoika Ala-Kapee, Ala-Kapeen isäntä 1797-1809-, Matti kuoli 61-vuotiaana ''slaagiin''., s. 12.09.1766 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1828 Kuru, Pohjankapee, Kapee ja Maija Juhontytär Ala-Kapee o.s. Vehmaisto, s. 23.06.1783 Teisko, Ahoi, Pehu, k. 11.08.1855 Kuru, Pohjankapee, Kapee.
Lapset:
Markus Torkko Markus kuoli 18-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 26.03.1841 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1859 Kuru, Riuttaskorpi.
Henrika Latvajärvi o.s. Torkko , s. 27.09.1842 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 34
Kustaa Aatu Ylä-Poikelus e. Torkko , s. 10.09.1844 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 35
Vilhelmiina Ala-Poikelus o.s. Torkko , s. 28.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 40
Anna Pohjasmäki o.s. Torkko , s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 42
Matilda Torkko s. 01.01.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
Cecilia Torkko Cecilia kuoli 3 päivää veljensä jälkeen 8-vuotiaana ''kaularöhkään'' eli angiinaan samoin kuin veljensäkin., s. 16.01.1855 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.11.1863 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Torkko Kalle kuoli 5-vuotiaana ''kaularöhkään'' eli angiinaan., s. 30.11.1857 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.11.1863 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 34
IX Henrika Jeremiaantytär Latvajärvi o.s. Torkko, (Taulusta 33, isä Jeremias Torkko) Henrika kuoli 22-vuotiaana lapsivuoteeseen., s. 27.09.1842 Kuru, Riuttaskorpi, k. 30.09.1864 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: Vihitty 29.03.1864 Kuru, kirkko Kaarle Matinpoika Latvajärvi. (Taulu 834). (Taulu 835) Latvajärven torppari, Kaarle kuoli 42-vuotiaana lavantautiin (1800-luvun alussa nimellä pilkkukuume)., s. 01.01.1829 Kuru, Keihäsjärvi, k. 17.11.1871 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Matti Israelinpoika Latvajärvi e. Saksa, s. 27.08.1789 Kuru, Aurejärvi ja Marketta Yrjöntytär Latvajärvi o.s. Vehmaanperä, Marketta oli Vehmaanperän piika naimisiin mennessään., s. 01.01.1797 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.

Lapset:
Aatu Latvajärvi s. 27.09.1864 Kuru, Keihäsjärvi, k. 04.09.1865 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 35
IX Kustaa Aatu Jeremiaanpoika Ylä-Poikelus e. Torkko, (Taulusta 33, isä Jeremias Torkko) Ylä-Poikeluksen isäntä, Kustaa kuoli 59-vuotiaana vatsakatariin., s. 10.09.1844 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.06.1904 Kuru, Poikelus.

Puoliso: Vihitty 01.04.1872 Kuru Vilhelmiina Antintytär Ylä-Poikelus o.s. Pyydysmäki. (Taulu 370) s. 01.01.1847 Kuru, Karjula, k. 01.02.1933 Kuru, Poikelus.
Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pyydysmäki, Pyydysmäen isäntä, Antti kuoli 68-vuotiaana vanhuuteen., s. 18.09.1809 Kuru, Karjula, k. 10.08.1878 Kuru, Karjula ja Ulla Martintytär Pyydysmäki o.s. Niinimäki, s. 19.04.1812 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.05.1888 Kuru, Karjula.

Lapset:
Kalle Aatu Ylä-Poikelus , s. 28.09.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Torkko. Tauluun 36
Lydia Miina Ylä-Poikelus s. 27.01.1875 Kuru, Poikelus.
Ida Maria Ylä-Poikelus Ida muutti Kurusta 14.12.1903 Kangasalle., s. 24.06.1877 Kuru, Poikelus, k. 03.02.1930.
Eevertti Aleksanteri Ylä-Poikelus Arvo muutti Kurusta 28.1.1901 Somerolle., s. 11.09.1879 Kuru, Poikelus.
Arvo Jooseppi Ylä-Poikelus , s. 02.12.1881 Kuru, Poikelus. Tauluun 39
Toivo Jeremias Ylä-Poikelus Toivo kuoli 7-vuotiaana punatautiin., s. 24.05.1884 Kuru, Poikelus, k. 04.11.1891 Kuru, Poikelus.
Hilma Eveliina Ylä-Poikelus s. 28.12.1886 Kuru, Poikelus.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 36
X Kalle Aatu Kustaanpoika Ylä-Poikelus, (Taulusta 35, isä Kustaa Ylä-Poikelus) Ylä-Poikeluksen isäntä, s. 28.09.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Torkko, k. 12.12.1948 Kuru, Poikelus.
Kurun kunnanvaltuusto 1920-luvun alkupuolella. Kunnanisistä on tunnistettu opettaja Eino Palomäki (ylär. toinen vas.), Kalle Sulin, Kalle A. Ylä-Poikelus, Kalle Törmä ja Erik Seppälä sekä pöydän ääressä istuvista kunnankirjuri Ville Sulin (oik.), Juho Tienari ja Uuno Sääkslahti. Kuvan omistanut Anna-Liisa Ylä-Poikelus

Puoliso: Vihitty 15.07.1897 Kuru Olga Maria Kallentytär Ylä-Poikelus o.s. Hirvilahti. (Taulu 1219) s. 25.07.1873 Kuru, Petäjälammi, k. 17.09.1914 Kuru, Poikelus.
Vanhemmat: Kalle Yrjönpoika Hirvilahti, Kalle kuoli 45-vuotiaana merkinnällä ''muut taudit''., s. 26.08.1838 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 29.05.1884 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Vilhelmiina (Miina) Antintytär Hirvilahti o.s. Mäkelä, s. 01.10.1833 Kuru, Hainari.

Lapset:
Tyyni Maria Ylä-Poikelus s. 06.06.1898 Kuru, Poikelus.
Viljo Sakari Ylä-Poikelus , s. 14.01.1900 Kuru, Poikelus. Tauluun 37
Toini Vilhelmiina Ylä-Poikelus s. 19.10.1902 Kuru, Poikelus.
Rauha Kaarina Ylä-Poikelus-Raita-Aho o.s. Ylä-Poikelus , s. 31.05.1905 Kuru, Poikelus. Tauluun 38
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 37
XI Viljo Sakari Ylä-Poikelus, (Taulusta 36, isä Kalle Ylä-Poikelus) s. 14.01.1900 Kuru, Poikelus, k. 30.03.1972 Kuru, Poikelus.
Viljo ja Anna-Liisa Ylä-Poikeluksen lapset vuonna 1848. Pienokaiset vasemmalta Aimo, Ulla-Maija, Oili, Mauri ja Marja-Liisa. Perheen lapsikatras karttui vielä myöhemmin Outilla. Valokuvaaja Pallas/Tampere

Puoliso: Anna-Liisa Ylä-Poikelus s. 25.06.1915, k. 01.03.1994 Kuru, Poikelus.
Ylä-Poikeluksen tilalla lastataan sokerijuurikkaita kuormurin lavalle 1950-luvun lopulla. Henkilöistä on tunnistettu Risto Lamminen (vas.) ja Anna-Liisa Ylä-Poikeluksen mies Viljo (oik.). Takana näkyy tilan paritupatyyppinen päärakennus.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 38
XI Rauha Kaarina Ylä-Poikelus-Raita-Aho o.s. Ylä-Poikelus, (Taulusta 36, isä Kalle Ylä-Poikelus) s. 31.05.1905 Kuru, Poikelus, k. 31.05.1994 Kuru.

Viimeisen virallisen tilaston, 31.12.1943, mukaan Pohjois-Satakunnan piiriin kuului 11 paikallisosastoa ja 46 kyläosastoa. Lottia niihin kuului yhteensä 2913. Kurussa lottia oli hieman yli 290.
Sodan jälkeen isänmaalliset järjestöt jouduttiin lakkauttamaan. Lotta-Svärd Pohjois-Satakunnan piirin viimeinen kokous pidettiin haikeissa tunnelmissa Kankaanpään Pohjanlinnassa 26.2.1944. Puhujana oli kirkkoherra Y.S.Sarparanta.

KURUN LOTTIA:

Aarniranta Annikki, Ahde Katri, Ahola Aino, Ahvenharju Saimi, Ainesjärvi Alli ja Ellen, Aitolahti Esteri, Alanen Anni ja Helmi, Alonen Karin Kyllikki, Andersson Sirkka, Arola Kerttu

Granlund Anita

Haapanen Hely, Hakkarainen Tellervo, Haliseva Liisa, Hanhisuo Helmi M, Hannula Helmi, Harju Mirja, Haukijärvi Laina, Laura ja Lempi, Haulisuo Helena, Hautamäki Laila, Hauturi Elli ja Hilma, Heinäaho Laura ja Toini, Hietala Aino, Hiven Katri, Honkaniemi Laura, Horn Thöis, Hämeen-Anttila Kerttu, Hämäläinen Lempi

Ikkala Bertta ja Riitta, Ilvessalo Kirsti, Inkeroinen Saimi

Jansen Alli, Joensuu Hilma, Jokela Ilmi ja Sylvi, Junkkari Aili, Anni, Saimi ja Taimi, Juvonen Hilkka, Järvenpää Liisa ja Sointu-Liisa, Järvensivu Hilda ja Hilkka, Järvi Irja Viola, Järvinen Anni, Maija ja Sanni

Kaario Leila, Kaideslampi Elsa, Kalervo Elli, Kallio Helvi, Kapee Beeda ja Helmi, Karjula Anni, Esteri, Laura ja Saimi, Kastari Eeva ja Mirja, Kauppila Toini, Kauraniemi Martta ja Sanni, Keinonen R, Keskinen Anna-Liisa, Annikki ja Mimmi, Kinnari Lyyli, Kirsi Alli, Kivimäki Lempi, Koivisto Alli ja Helmi, Korpela Eeva, Korpula Pirjo, Koski Maiju, Koskinen Anna-Liisa, Hilma, Kerttu ja Sirkka, Kovanen Helvi, Hilja, Kerttu, Siiri ja Sylvi, Kuisma Hilja, Kuivasniemi Hilma, Kumpu Nesti, Käenniemi Aino

Laatto Karin, Lahdenperä Hanna, Hilda, Kerttu ja Salli, Lahdenpohja Aino, Lahti-Nuuttila Hanna, Lahtinen Hilja, Laine Kyllikki, Lammi Helvi, Kaarina, Kerttu, Kirsti ja Vieno, Lamminmäki Anna-Liisa, Lampinen Hilkka, lappalainen Liisa, Latvala Enni, Laulen Hilja Leena, Laurila Mija ja Rauha, Lehmus, Elna, Lehmusvuori Maire, Lehtinen, Aili, Lehtonen Rauha, Leinonen Kaarina, Leko Ellen Kaarina, Leppä Kaarina, Leppänen Lahja, Leuku Leena, Raija ja Sirpa, Liesjärvi Eila ja Toini, Luomajärvi Hilja ja Hilma, Lähdekorpi Laina, Lähteenmäki Linnea ja Salme, Lörpys Eeva

Mantere Hellin, Marja-aho Laila Irene, Marjanen Aino, Mattila Helmi ja Martta, Mikkola Helvi, Moisio Helmi, Mustonen Aili, Myllymaa Alma, Mäkelä Hilja ja Hilma, Mäki Enni, Mäkinen Alli, Anni, Hilja ja Irma, Männistö Helvi, Mäntylä Elli

Nelikari Eila, Nieminen Hilkka ja Siviä, Nisonen Tyyne, Norometsä Helvi, Numminen Aina, Nurmi Kirsti ja Olga, Nuutinen Hilja

Ojanen Taimi, Onnia Anni ja Esteri

paananen Viola, Paavilainen IrmaPaavola Emma, Maija-Liisa ja Mirja, Pajuniemi Elvi, Paksula Elsa ja Hanna, Partanen Meeri, Passi Tuovi, Pelto Katri, Petäjäniemi Aune, Eila, Jenny, Kyllikki, Maija-Liisa, Reetta ja Sirkka, Pikkukoski Saimi, Pirttijoki Aili, Elvi ja Rauha, Poikkeus Alla, Elli, Selma ja Kerttu, Puusniekka Lahja, Pykälämäki Tuovi, Pyydysmäki Hilja ja Inkeri

Raita-aho-Ylä-Poikelus Rauha, Raivio Helvi, Rajala Eila Anna-Liisa ja Maire, ranta Bertta, Rantahalme Martta, Rantanen Inkeri, Rasi salli, Rasinen Salli, Riihikoski Lempi ja Terttu, Ristaniemi Aino K. ja Maija, Ruusinen Jenny

Sainio Enne, Salin Martta, Salmela Armi, Salminen Tyyne, Salojärvi Hanna, Sammalisto Aina, Sandman Ulla, Savonen Meeri, Sepänniitty Eila, Sierilä Senja, Sierla Hellä, Siltanen Helena, Sipilä Hilja, Sormunen Elsa ja Rauha, Sovala Anni ja Kerttu, Sulkava Aura, Summanen Ester ja Esteri, Suojärvi Hilma, Syvälä Terttu, Särkijärvi Anna-Liisa, Elsa ja Sirkka

Teiskonen Aune, Tervo Maila, Tienari Aili, Anni, Anni Alina, Hanna, Sanni ja Vilma, Tienhaara Sanni, Tirkkonen Aino, Tiura Kerttu, Toijala Tarja, Torkko Kyllikki, Tuohimaa Irja, Tuomola Tyyne

Uusitalo Jenny, Urjanheimo Eila, Utela Saimi, Uukila Elvi ja Salli, Uusi-Rajasalo Sanni

Valkeejärvi Aira, Valle Eila, Vantala Kyllikki, Vasama Ester, Vehkajärvi Kerttu, Vesa Ida Maria ja Lyyli, Vesanne Anna-Liisa, Virkkunen Aili, Virtanen Helmi Helena, Vuorimäki Hilkka ja Maire, Välinen Sanni H., Weiss Elli, Winlkelman Anita

Ylä-Poikelus Augusta, Yrjölä Mirja ja Vilma

Äijälä Eeva, Elli, Rauni ja Toini
.
Kurussa lottakurssin johtajana tomi Elli Weiss ja muonitusjaoston kouluttajana Saima Kontturi.

Puoliso: Toivo Arviiti Eeliksenpoika Raita-Aho. (Taulu 1034) Raittiusmies, Toivo piti kansakouluilla ylistystarinoita raittiudesta., s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.12.1990 Kuru.
Vanhemmat: Eelis Juusenpoika Raita-Aho e. Pajunen, Raita-ahon kruununtorppari., s. 14.01.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 21.05.1939 Kuru ja Hilma Eufrosyne (Vilhelmiina) Juhontytär Raita-Aho o.s. Lapinneva, s. 18.02.1865 Parkano, k. 09.05.1954 Kuru.
Toivo Raita-Ahon ja vaimonsa Rauhan hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 39
X Arvo Jooseppi Kustaanpoika Ylä-Poikelus, (Taulusta 35, isä Kustaa Ylä-Poikelus) Arvo oli viallinen, eikä kelvannut asepalvelukseen., s. 02.12.1881 Kuru, Poikelus, k. 23.03.1939 Kuru, Poikelus.
Ylä-Poikeluksen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Amanda Augusta Ylä-Poikelus s. 02.03.1882, k. 09.05.1971 Kuru, Poikelus.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 40
IX Vilhelmiina Jeremiaantytär Ala-Poikelus o.s. Torkko, (Taulusta 33, isä Jeremias Torkko) s. 28.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 21.07.1868 Kuru, Ala-Poikelus Jooseppi Joosepinpoika Ala-Poikelus. (Taulu 476) Jooseppi muutti Kurusta perheineen 11.1.1883 Messukylään., s. 20.12.1843 Kuru, Poikelus.
Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Ala-Poikelus, Ala-Poikeluksen isäntä, Jooseppi kuoli 50-vuotiaana pilkkukuumeeseen, - pilkkukuume 1800-luvun lopulle asti, myöhemmin useimmiten lavantauti. Historiaa käsittelevissä kirjoissa tyfus on erittäin usein käännetty virheellisesti lavantaudiksi, vaikka kysymyksessä on ollut pilkkukuume., s. 26.03.1817 Kuru, Poikelus, k. 25.05.1867 Kuru, Poikelus ja Reetta Leena Matintytär Ala-Poikelus o.s. Riihikoski, s. 29.12.1819 Kuru, Riihikoski, k. 14.06.1886 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Kalle Ala-Poikelus s. 12.05.1869 Kuru, Poikelus.
Hilma Ala-Poikelus s. 04.08.1871 Kuru, Poikelus.
Jooseppi Ala-Poikelus s. 04.04.1873 Kuru, Poikelus.
Vilhelmiina Ala-Poikelus s. 03.09.1874 Kuru, Poikelus, k. 23.03.1875 Kuru, Poikelus.
Iivari Matias Ala-Poikelus s. 15.09.1875 Kuru, Poikelus.
Manu Ala-Poikelus s. 16.11.1876 Kuru, Poikelus, k. 23.11.1876 Kuru, Poikelus.
Oskari Leppänen e. Ala-Poikelus , s. 19.11.1877 Kuru, Poikelus. Tauluun 41
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 41
X Oskari Joosepinpoika Leppänen e. Ala-Poikelus, (Taulusta 40, isä Jooseppi Ala-Poikelus) Vaakaniemen Moision itsellinen., s. 19.11.1877 Kuru, Poikelus.

Puoliso: Vihitty 09.05.1908 Kuru Iita Matilta Juhontytär Leppänen o.s. Myllymaa 1/4 manttaalin perintötalo., s. 22.12.1886 Kuru, Sontu.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Myllymaa e. Marjamäki, Marjamäen torppari, Myllymaan talollinen, s. 09.02.1851 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Jokela, k. 11.07.1892 Kuru, Sontu ja Iita Miina Kustaantytär Myllymaa o.s. Viitaniemi, s. 01.02.1851 Viljakkala.
Kurun Sonnunkylässä Myllymaan talossa pidetyn kiertokoulun oppilaat ja heidän oprttajansa emäntä Selma Pohjasmäki. 1920-luvun alussa Kurussa toimi neljä kirkon ylläpitämää kiertokoulua. Enimmillään Kurun kunnassa oli 16 koulupiiriä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 42
IX Anna Jeremiaantytär Pohjasmäki o.s. Torkko, (Taulusta 33, isä Jeremias Torkko) s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 27.06.1872 Kuru, kirkko Kalle Juhonpoika Pohjasmäki. (Taulu 132) s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Petterinpoika Pohjasmäki, Pohjasmäen isäntä, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Kaisa Esantytär Pohjasmäki o.s. Hanhisuo, s. 21.12.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Kalle Pohjasmäki s. 15.01.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
Ananias Pohjasmäki Ananias kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.09.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.12.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilma Josefiina Sormunen o.s. Pohjasmäki , s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 43
Aatu Pohjasmäki s. 03.12.1881 Kuru, Riuttaskorpi.
Matteus Pohjasmäki Matteus kuoli 7-vuotiaana tulirokkoon., s. 13.09.1884 Kuru, Riuttaskorpi, k. 29.11.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
Elsa Pohjasmäki s. 14.10.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Selma Maria Lahdenperä o.s. Pohjasmäki , s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 46
Onni Matias Pohjasmäki s. 12.04.1892 Kuru, Riuttaskorpi.
Toivo Johannes Pohjasmäki s. 06.07.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 43
X Hilma Josefiina Kallentytär Sormunen o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 42, isä Kalle Pohjasmäki) s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 28.12.1906 Kuru Ananias Juhonpoika Sormunen. (Taulu 244) s. 16.02.1881 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Juho Kaaponpoika Sormunen, s. 21.12.1846 Kuru, Aurejärvi ja Maria Aleksandra Sormunen o.s. Korhonen, Maria muutti Parkanosta 21.12.1879 Kurun Aurejärven Sormuselle., s. 04.03.1862 Parkano, k. 22.10.1892 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Anni Serafiina Sormunen s. 23.10.1907 Kuru, Aurejärvi.
Onni Johannes Sormunen , s. 28.02.1909 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 44
Elsa Lyyli Lahdenperä o.s. Sormunen , s. 05.01.1911 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 45
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 44
XI Onni Johannes Sormunen, (Taulusta 43, isä Ananias Sormunen) s. 28.02.1909 Kuru, Aurejärvi, k. 02.09.1975 Kuru, Aurejärvi.
Onni ja Edith Sormusen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Edith Maria Sormunen s. 29.10.1912, k. 12.10.2006 Kuru, Aurejärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 45
XI Elsa Lyyli Lahdenperä o.s. Sormunen, (Taulusta 43, isä Ananias Sormunen) s. 05.01.1911 Kuru, Aurejärvi, k. 15.02.1997 Kuru, Olkitaipale.
Aksali ja Elsa Lahdenperän hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Akseli Lahdenperä. (Taulu 602) Kirvesmies, s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.02.1987 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Toivo Eetu Matinpoika Lahdenperä, Toivo muutti Perheineen Koskelaan 1926, joka oli ollut Jussi Kyrön torppa., s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela ja Hilma Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Heiskanen, s. 10.07.1891 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 05.08.1949 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Vilho Vanhakylä ja Akseli Lahdenperä peruskorjaavat Riihikosken päärakennusta vuonna 1963. Mukana kuvassa Akselin poika Timo Lahdenperä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 46
X Selma Maria Kallentytär Lahdenperä o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 42, isä Kalle Pohjasmäki) s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.11.1975 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Matteus (Matti) Matinpoika Lahdenperä. (Taulu 600). (Taulu 643) Lahdenperän isäntä, s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale, k. 22.11.1944 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperän Matti-isäntä kosi Selma-emäntää sanoen:
- Olen minä muitakin riiannu, mutta tule Lahdenperään, jos tykkäät.

Olin (kertojasta ei tietoa) isäni kanssa pikkupoikana Lahdenperässä kylässä ja Lahdenperässähän ei ollut poikaa. Isä kysyi leikillään Lahdenperältä:
- Mitä sinä maksat, jos tehen sulle pojan?
Lahdenperä löi heti kädellä polveensa ja sanoi:
- Vuoden tulot saat jumalauta heti.

- Kylvä sinä, kyllä minä kyttään, sanoi Lahdenperän Matti työmiehelleen, kun kumpikin kyttäsivät riihen takaa toisiaan ja sattuivat kurkistamaan yhtä aikaa.

Lahdenperän Matilta kysyttiin, paljonko ruiskuhilaita tuli. Lahdenperä vastasi, ettei hän ole laskenu, mutta kai ne Leveelahden miehet on lukenu.

Korkeella, kun Lahdenperän leipävartaat.
Vanhemmat: Matti Matiaksenpoika Lahdenperä, s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 31.10.1901 Kuru, Olkitaipale ja Vilhelmiina Antintytär Lahdenperä o.s. Kalliojärvi, Lahdenperän emäntä, s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 10.09.1908 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Hanna Lahdenperä , s. 10.08.1922 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 47
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 47
XI Hanna Lahdenperä, (Taulusta 46, isä Matteus Lahdenperä) s. 10.08.1922 Kuru, Olkitaipale.
Opettaja Elna ja Kalle Lehmuksen hopeahääpäiväjuhla Parkkuun ala-kansakoululla 26.12.1957. Kuvassa vasemmalla ainakin Hanna ja Olli Hankala, Taimi Ojanen, Elma Tienari, Ester Summanen, Veikko Mäkinen, Sakari Koskinen ynnä monia muita.

Puoliso: Vihitty 27.06.1948 Kuru Olli Tapio Hankala Lahdenperän isäntä, pankinjohtaja., s. 17.09.1918 Kuru, Poikelus, k. 08.10.2009 Kuru, Olkitaipale.
Olli Ja Hanna Hankala muistelevat 1920 - ja 1930-luvuilla tehtyjä koulumatkojaan Tampereelle.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 48
VIII Anna Liisa Matintytär Liesmäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko, (Taulusta 32, isä Matti Torkko) Vetikon piika, Kurun Olkitaipaleen Tienarin emäntä 5 vuotta, syytinki, muutti uudestaan naimisiin mentyään Kurun Hainarin Korventaustaan ja sieltä miehensä Topiaksen kuoltua 5.11.1865 Ruoveden Haukkamaan Kuruunun torppaan Liesmäkeen ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Anna kuoli 72-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.10.1890 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki. Vanhuus: syytinki esimerkki:

Kun talolliset luovuttivat tilan seuraavalle sukupolvelle, tehtiin vanhalle isännälle ja emännälle syytinkisopimus. Sopimukseen sisältyi yleensä oikeus asuntoon, tietty määrä viljelysmaata ja laidunta, viljaa, karjataloustuotteita, joskus rahaakin. Palkollisetkin ovat toisinaan saaneet eläkettä työskenneltyään samalla tilalla vuosikymmeniä. Syytinkijärjestelmä tunnettiin Länsi-Suomessa jo keskiajalla.

Vuonna 1844 mynämäkeläinen Mikko Matinpoika siirsi tilansa avioituneelle tyttärelleen Katariinalle, mutta piti muodollisen isännyyden vielä itsellään. Mahdollisesti leskeksi jäävän vanhan emännän syytinki määriteltiin seuraavasti:





1. Vuotuiseksi ylöspidoksi pitää ostajan tyttäreni kuoleman jälkeen, sitten kun hän ottaa talon isännyyden haltuunsa, maksaa jälkeenjäävälle puolisolleni Maria Antintyttärelle yksi tynnyri viisitoista (15) kappaa Ruista, Kahden kapan kylvö papuja, 2 kapan kylvös Ohria, yhden kapan kylvös Pellavaa ja yhden lusikallisen kylvös Nauriita.
2. Perunamaaksi kappale peltoa kolmen neljänneksen istutusta varten, mikä Perunamaa sijaitsee vanhan saunan vieressä ja jota hän saa käyttää koko elämänsä ajan.
3. Karjan rehuksi tavallinen häkki Peltoheiniä vuodessa sekä ladonmaa niittyä Kaukon niitystä sekä lehtiä, taiteltava mainitun niityn laiteilta. Yhden tavallisen Ruisriihen Oljet, Ruhmenet, Akanat ja Pehkut. Kesälaitumet karjalleni yhdessä talon omien kanssa.
4. Asunnoksi tupa ja kamari, jossa vaimoni Maria Antintytär saa asua yhdessä tyttärensä Marian kanssa niin kauan kuin he elävät. Heille molemmille yh-teensä vuodessa, kaksi syltää kuivia halkoja, joiden kotiin tuonnista huolehtii talon omistaja.
5. Tarhahuoneiksi 1 Pihatto ja rehulato.

.
Kartan oikeassa reunassa on Tienarin kantatilan Sikkilän puoleinen pääteraja merkinnällä i.

1. puoliso: Vihitty 06.11.1853 Kuru Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari. (Taulu 557). (Taulu 562) Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.


Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös kappelikokoukseksi.
Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten kokouksissa, kirkkoneuvostossa.
Kirkkoneuvosto on ainakin Ruoveden emäseurakunnassa toiminut säännöllisenä seurakunnan hallintoelimenä 1700-luvun puolivälistä lähtien, mistä alkaen on tallella pöytäkirjoja pitäjänkokouspöytäkirjojen yhteydessä.
Mahdollisesti kirkkoneuvosto on toiminut jo 1600-luvun viimeisistä vuosista lähtien. Kurun ja Virtain kappeleissa on ilmeisesti seurattu emäseurakunnan menettelyä. Kirkkoneuvostton kuuluivat papin lisäksi kirkkoisäntä ja kuudennusmiehet sekä mahdollisesti eräitä muita seurakunnan luottamusta nauttivia seurakunnan >>vanhimpia>>.
Kirkkoneuvosto on etupäässä toiminut kirkkokuria käyttävänä järjestyksenvalvojana sekä joitakin käytännön järjestelyjä hoitaneena valiokuntana. Nimenomaan Kurun kappelissa näyttää kirkkoneuvosto toimineen 1800-luvun alkupuolella hyvin säännöllisesti ja olleen kehittymässä jonkilaiseksi kappeliseurakunnan edustuslaitokseksi eli valtuustoksi. Sellainen olisi kyllä ollut paikallaan harvaan asutussa kappelissa, jotta kaikkien ei olisi tarvinnut tulla käsittelemään yhteisiä asioita.

Vuonna 1818 sovittiin, että Kurun kirkkoneuvostoon tuli kuulua yhdeksän talonpoikaa kappalaisen ja laamanni Nils Idmanin lisäksi.
Talonpoikaisjäseninä olivat tuolloin kuudennusmiehet Matti Antinpoika Kapee, Heikki Matinpoika Minkkinen, Jooseppi Heikinpoika Keihäsjärvi, Antti Matinpoika Ikonen ja Matias Joosepinpoika Tienari sekä talonpojat Juho Antinpoika Kastari, Antti jaakonpoika Pusu, Matti heikinpoika Toikko ja Jooseppi Juhonpoika Ala-Paappanen.
Siten kappelin eri osat olivat kirkkoneuvostossa edustettuina. Kirkkoneuvoston oli määrä päätösvaltaisena käsitellä kirkkokuria ja seurakunnan taloutta koskevat asiat, Myöhemmin suoritetusta jäsenistön täydennyksistä päätellen kirkkoneuvosto oli pitemmän aikaa merkittävä Kurun seurakunnallinen hallintoelin.
Vuonna 1832 Kurun kirkkoneuvostoon valittiin jo torpparijäsenkin Juho Haapalahti. Kurun kirkkoneuvosto kokoontui usein Myllärin pappilassa ja käsitteli mm. erilaisia köyhäinhoitoon liittyviä kysymyksiä, antoi muuttolupia, tutki kuolemantapauksia, pohti lukkarin tehtäviä ja lasten opetusta sekä valitsi itse neuvoston vapautuneille paikoille uusia jäseniä mm. edellä mainitun torpparijäsenen.

Tiedot: Tuomo Koukkula/ Vanhan-Ruoveden historia II:I sivut 415-416.
Vanhemmat: Jooseppi Henrikinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
-tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
Vuoden 1870 riikintaalari.molemmilta puolin nähtynä

2. puoliso: Vihitty 08.05.1859 Kuru Topias Ristonpoika Korventausta. (Taulu 1601). (Taulu 1602). (Taulu 1634) s. 15.01.1806 Kuru, Hainari, k. 21.11.1864 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Risto Juhonpoika Korventausta e. Ala-Toikko, Hainarin Korventaustan torppari., s. 16.01.1775 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.03.1848 Kuru, Hainari ja Valpuri Yrjöntytär Korventausta o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 28.03.1784 Teisko (Kuru), Karjula, k. 11.10.1857 Kuru, Hainari.
3. puoliso: Vihitty 05.12.1865 Ruovesi Heikki Juhonpoika Liesmäki Haukkamaan Kruunun töllin Liesmäen isäntä., s. 05.02.1810 Kuru, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki, k. 27.07.1898 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Liesmäki, s. 10.01.1763, k. 06.02.1848 Kuru, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki ja Valpuri Juhontytär Liesmäki, s. 05.08.1771, k. 23.04.1855 Kuru, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 49
V Tuomas Sipinpoika Vanhakylä, (Taulusta 28, isä Sipi Sipilä) Tuomas perusti perheen ja asui Olkitaipaleen Myllärissä, Vanhakylän isäntä 1766-1805, s. 1742 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 18.07.1819 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 07.11.1763 Kuru, Mylläri Pirkko Tuomaantytär Vanhakylä. (Taulu 363) Vanhakylän uudistalon 1:nen emäntä, s. 20.07.1747 Kuru, Riihikoski, k. 23.12.1827 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Tuomas Yrjönpoika Lörpys, Muutti veljensä kanssa Riihikoskelle ja mainitaan nuorena veljenä 1750-1756, s. 1713 Kuru, Petäjälammi, k. 28.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Petterintytär Flinck, Taipaleen, Riihikosken ja Vanhakylän piika, Myllärin emäntä, kuoli Vanhakylässä., s. 16.06.1726 Teisko, Kulju, k. 22.03.1808 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Juho Vanhakylä s. 20.12.1765 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Heikki Vanhakylä s. 23.01.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Kaisa Vanhakylä s. 05.08.1773 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Anna Vanhakylä s. 26.04.1776 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.09.1792 Kuru, Olkitaipale.
Valpuri Vanhakylä s. 31.12.1778 Kuru, Olkitaipale, k. 20.11.1791 Kuru, Olkitaipale.
Antti Vanhakylä , s. 22.06.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 50
Yrjö Vanhakylä s. 06.04.1784 Kuru, Olkitaipale.
Maria Vanhakylä s. 09.08.1788 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 50
VI Antti Tuomaanpoika Vanhakylä, (Taulusta 49, isä Tuomas Vanhakylä) Vanhakylän isäntä 1806-, kuoli sydänkohtaukseen 60-vuotiaana., s. 22.06.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1841 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 22.11.1801 Kuru Valpuri Yrjöntytär Vanhakyla. (Taulu 635). (Taulu 12) Sotilaan tytär, Myllärin piika, Vanhakylän emäntä, s. 19.04.1780 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1852 Kuru, Vanhakylä.
Vanhemmat: Yrjö Juhonpoika Dierf e. Hwitros, Renki, sotilas, reserviläinen, s. 05.06.1753 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 1789 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Aune Juhontytär Dierf o.s. Ståhlberg, Sotilaan vaimo, s. 05.01.1754 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Lapset:
Juho Vanhakylä s. 25.08.1802 Kuru, Olkitaipale.
Henrik Vanhakylä s. 03.06.1804 Kuru, Olkitaipale.
Ulla Vanhakylä s. 27.09.1806 Kuru, Olkitaipale.
Matias Vanhakylä s. 02.04.1809 Kuru, Olkitaipale.
Vilhelmiina Saariaho o.s. Vanhakylä , s. 18.04.1810 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 51
Leena Vanhakylä s. 18.09.1811 Kuru, Olkitaipale.
Reetta Ulla Saarijärvi o.s. Vanhakylä , s. 24.06.1814 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 54
Yrjö Moisio e. Vanhakylä , s. 11.09.1816 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 12
Jeremias Vanhakylä , s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 57
Maria Vetikko o.s. Vanhakylä , s. 14.02.1821 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 69
Antti Vanhakylä s. 20.11.1823 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 51
VII Vilhelmiina Antintytär Saariaho o.s. Vanhakylä, (Taulusta 50, isä Antti Vanhakylä) s. 18.04.1810 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 31.12.1829 Kuru Heikki Martinpoika Saariaho ent. Vanhakylä e. Niinimäki. (Taulu 368) Olkitaipaleen Vanhakylän vävy ja isäntä, Karjulan Saariahon torppari., s. 05.01.1805 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Martti Yrjönpoika Niinimäki, Niinimäen isäntä 1801 -, veronkantaja. Martti kuoli 62-vuotiaana pistokseen., s. 09.11.1779 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.11.1841 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Antintytär Niinimäki o.s. Lähteenmäki, Anna oli Toikon piika naimisiin mennessään., s. 10.08.1777 Kuru, Sontu, Myllymaa, k. 24.04.1848 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Kalle Haapamäki ent. Saariaho e. Vanhakylä , s. 19.05.1830 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 52
Reetta Ulla Vanhakylä s. 02.08.1832 Kuru, Olkitaipale, k. 27.07.1840 Kuru, Olkitaipale.
Matti Vanhakylä s. 31.03.1835 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1836 Kuru, Olkitaipale.
Matilda Karoliina Saariaho o.s. Vanhakylä s. 30.11.1840 Kuru, Olkitaipale.
Henrika Saariaho s. 05.06.1843 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Eelis Saariaho s. 09.03.1846 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 1846 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vilhelmiina Saariaho s. 23.01.1850 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 52
VIII Kalle Heikinpoika Haapamäki ent. Saariaho e. Vanhakylä, (Taulusta 51, isä Heikki Saariaho ent. Vanhakylä) Pyydysmäen Saariahon torppari., s. 19.05.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 15.02.1868 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Saariaho.

1. puoliso: Vihitty 28.12.1856 Kuru Eeva Vilhelmiina Juhontytär Saariaho o.s. Pitkälä. (Taulu 899). (Taulu 901). (Taulu 1447) Eeva kuoli 24-vuotiaana lapsivuoteeseen, s. 21.12.1833 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 15.01.1858 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Juho Vilpuksenpoika Pitkälä e. Pitkänen, s. 20.09.1809 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Pitkälä ja Justiina Loviisa Yrjöntytär Pitkälä o.s. Vehmaanperä, s. 21.10.1804 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.

Lapset:
Kalle Hakala e. Saarinen (Saariaho) , s. 04.01.1858 Kuru, Karjula, Pyydysmäki. Tauluun 53
2. puoliso: Vihitty 24.10.1858 Virrat Anna Stina Heikintytär Haapamäki o.s. Lammi. (Taulu 1725). (Taulu 1726) Mammin tilan tytär, Lammin Haapamäen torpan emäntä., s. 04.04.1834 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen, k. 04.03.1863 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
Vanhemmat: Heikki Gabrielinpoika Lammi, Lammin isäntä., s. 08.01.1811 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen, k. 11.05.1873 Kuru, Riuttaskorpi ja Reetta Kristiina Yrjöntytär Lammi o.s. Salmi, s. 22.03.1804 Ruovesi, Murole, Tokonen, k. 10.10.1869 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Severiina Vilhelmiina Haapamäki s. 08.03.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
3. puoliso: Vihitty 27.12.1863 Kuru Anna Elisabet Yrjöntytär Kaitajärvi ent.Haapamäki o.s. Suojärvi II. (Taulu 118). (Taulu 130) s. 07.09.1838 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Martinpoika Suojärvi II, s. 27.03.1782 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.09.1857 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Johanneksentytär Suojärvi II o.s. Hanhisuo, s. 05.03.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, Hytönen, k. 14.05.1867 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Iivar Juho Manu Saariaho e. Haapamäki s. 02.06.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi, k. 26.08.1865 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Ida Maria Saariaho s. 25.08.1866 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 53
IX Kalle Kallenpoika Hakala e. Saarinen (Saariaho), (Taulusta 52, isä Kalle Haapamäki ent. Saariaho) s. 04.01.1858 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.

1. puoliso: Vihitty 24.04.1890 Kuru Tilta Antintytär Saarinen o.s. Wikman. (Taulu 1021). (Taulu 1023). (Taulu 1151) s. 05.10.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Haukijärvi, k. 15.04.1894 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Antti Joosepinpoika Wikman e. Pohja, Pitäjän suutari., s. 08.03.1830 Kuru, Petäjälammi, Ikonen ja Karoliina Joosepintytär Wikman o.s. Haukijärvi, Karoliina kuoli 26-vuotiaana synnytyksessä, myös vauva kuoli samana päivänä kuin syntyi., s. 06.09.1833 Kuru, Riuttaskorpi, k. 05.07.1860 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.

Lapset:
Iita Vilhelmiina Saarinen s. 01.08.1890 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 16.02.1892 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Kaarlo August Hakala s. 22.09.1891 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.10.1892 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Toivo Eetu Saarinen s. 12.12.1892 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
2. puoliso: Vihitty 21.06.1896 Kuru Vilhelmiina Antintytär Hakala ent. Wikman o.s. Hanhisuo. (Taulu 155). (Taulu 162) s. 11.05.1862 Ikaalinen, Juhtimäki.
Vanhemmat: Antti Esanpoika Hanhisuo, Kruununtorppa Hanhisuon isäntä. Juhtimäen Hanhisuo kuului vuoteen 1867 Ikaalisten pitäjään, mutta sitten Juhtimäen Hanhisuo siirrettiin Kurun pitäjään. Antti ja Maija elivät vielä kotonaan 1910-luvulla vaarina ja mummuna., s. 18.05.1832 Ikaalinen, Juhtimäki ja Maija Liisa Petterinpoika Hanhisuo o.s. Pohjasmäki, Rippikirjassa syntyneiden kohdalla Pohjasmäen tytär syntyi 10.1.1823 ja nimeksi tuli Maija-Liisa. Myöhemmissä rippikirjoissa syntymäaika muuttuu eli on merkitty 1.7.1823, mutta tosiasiassa se on muuntunut virheellisesti. 1.7.1823 on hänen siskonsa Ullan syntymäaika., s. 10.01.1826 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Urho Hakala s. 11.01.1897 Kuru, Riuttaskorpi.
Lyyti Amanta Hakala s. 28.03.1899 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 54
VII Reetta Ulla Antintytär Saarijärvi o.s. Vanhakylä, (Taulusta 50, isä Antti Vanhakylä) s. 24.06.1814 Kuru, Olkitaipale, k. 30.09.1872 Kuru, Juhtimäki.

Lapset:
Eelis Spång , s. 18.06.1838 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 55
1. puoliso: Vihitty 04.01.1845 Kuru Juho Mikonpoika Saarijärvi Juho oli Olkitaipaleen Vanhakylän renki mennessään talon tyttären kanssa naimisiin. Vanhakylän Vetikon torpan renki. Juho muutti perheineen Kurusta 16.9.1850 Ikaalisiin ja Juhosta tuli Juhtimäen Saarijärven uudisasukas. Saarijärven tila siirtyi Kurun pitäjään vuonna 1867., s. 09.06.1815, k. 25.09.1881 Kuru, Juhtimäki.
Lapset:
Selma Adolfiina Saarijärvi s. 09.09.1845 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Maria Kivijärvi o.s. Saarijärvi , s. 03.09.1848 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Vetikko. Tauluun 56
Antti Saarijärvi s. 05.05.1851 Ikaalinen, Juhtimäki.
Vilhelmiina Saarijärvi s. 25.05.1855 Ikaalinen. Juhtimäki, k. 04.04.1868 Kuru, Juhtimäki.
Matilda Saarijärvi s. 13.08.1857 Ikaalinen. Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 55
VIII Eelis Reetanpoika Spång, (Taulusta 54, äiti Reetta Saarijärvi) Sotilas n:ro 62, Luhalahden kylän itseliinen., s. 18.06.1838 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

1. puoliso: Vihitty 07.02.1858 Ikaalinen Ester Heikintytär Spång o.s. Haikara Ester kuoli 38-vuotiaana polttotautiin., s. 01.05.1828 Ikaalinen, Luhalahti, k. 30.06.1866 Ikaalinen, Juhtimäki, Saarijärvi.
Vanhemmat: Heikki Juhonpoika Sillanpää e. Haikara, Luhalahden Haikaran isäntä. Haikaran Sillanpään torpan isäntä., s. 23.12.1783 Ikaalinen, Luhalahti, k. 10.12.1863 Ikaalinen, Luhalahti, Haikara ja Anna Maria Matintytär Sillanpää ent. Haikara o.s. Iso-Tiirikka, Anna kuoli vatsakuumeeseen., s. 09.11.1795 Ikaalinen, Kurkela, k. 06.12.1864 Ikaalinen, Luhalahti, Haikara.

Lapset:
Ida Spång s. 01.10.1858 Ikaalinen, Sipsiö, Haima.
Vilhelmiina Spång Vilhelmiina kuoli 4-vuotiaana isorokkoon., s. 12.02.1861 Ikaalinen, Juhtimäki, Saarijärvi, k. 17.05.1865 Ikaalinen, Juhtimäki, Saarijärvi.
Amanda Spång s. 28.11.1863 Ikaalinen, Juhtimäki, Saarijärvi, k. 16.02.1864 Ikaalinen, Juhtimäki, Saarijärvi.
Taavetti Arviiti Spång Taavetti kuoli 3-vuotiaana kurkkutautiin., s. 22.09.1865 Ikaalinen, Juhtimäki, Saarijärvi, k. 28.04.1869 Ikaalinen, Juhtimäki, Saarijärvi.
2. puoliso: Vihitty 26.12.1869 Ikaalinen Annastina Mikontytär Spång o.s. Hankala s. 27.08.1838 Ikaalinen, Vahojärvi.
Vanhemmat: Mikko Israelinpoika Hankala, Vahojärven Hankalan poika ja isäntä. Mikko kuoli 65-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 27.08.1801 Ikaalinen, Parkano, Vahojärvi, k. 15.01.1867 Ikaalinen, Vahojärvi ja Maria Erkintytär Hankala o.s. Yli-Pasto, s. 20.01.1804 Ikaalinen, Isoröyhiö.
Lapset:
Vilhelmiina Spång Vilhelmiina kuoli 5-vuotiaana kurkkutautiin., s. 23.05.1870 Ikaalinen, Luhalahti, k. 12.03.1876 Ikaalinen, Luhalahti.
Felix Spång s. 02.03.1874 Ikaalinen, Luhalahti, k. 05.06.1876 Ikaalinen, Luhalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 56
VIII Maria Juhontytär Kivijärvi o.s. Saarijärvi, (Taulusta 54, äiti Reetta Saarijärvi) s. 03.09.1848 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Vetikko.

Puoliso: Vihitty 08.04.1866 Ikaalinen Kalle Aleksanterinpoika Kivijärvi. (Taulu 821) Kurun Juhtimäen Saarijärven tilan isäntä, Parkanon Hiittin talon Hakamäen torpan isäntä, Aurejärven kruununtorppa Kivijärven isäntä., s. 02.05.1847 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Aleksanteri Eliaanpoika Kivijärvi e. Leppämäki, Aleksanteri oli Torttijärven renki mennessään talon tyttären kanssa naimisiin. Riuttaskorven Mäkelän itsellinen, Ylä-Minkkisen renki, Ala-Minkkisen Ilomäen torpan isäntä, Aleksanteri muutti vaimonsa Saaran ja poikansa Kallen kanssa Kurusta vuonna 1876 Parkanoon Hiittin tilan Hakamäen torppaan ja takaisin sama porukka vuonna 1880, Aurejärven kruununtorppa Kivijärven vaarina., s. 08.05.1823 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.10.1903 Kuru, Aurejärvi ja Maija Stina Matintytär Torttijärvi, Maija kuoli 32-vuotiaana keuhkotautiin., s. 24.04.1822 Kuru, Riuttaskorpi, Kotamäki, k. 30.01.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi.

Lapset:
Maria Vilhelmiina Kivijärvi s. 31.01.1868 Kuru, Juhtimäki, Saarijärvi.
Amanda Kivijärvi s. 08.05.1870 Kuru, Juhtimäki, Saarijärvi.
Emma Kivijärvi s. 04.09.1872 Kuru, Juhtimäki, Saarijärvi.
Ananias Kivijärvi s. 29.04.1875 Kuru, Juhtimäki, Saarijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 57
VII Jeremias Antinpoika Vanhakylä, (Taulusta 50, isä Antti Vanhakylä) Vanhakylän isäntä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 12.05.1840 Kuru Loviisa Juhontytär Vanhakylä o.s. Kastari Philpuksen talon tytär, vanhakylän emäntä., s. 03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Kastari e. Vähä-Kulkkila, Kastarin isäntä., s. 08.06.1785 Teisko, Kulkkila, k. 18.11.1864 Kuru, Olkitaipale ja Leena (Helena) Pekantytär Kastari o.s. Yli-Korpula, s. 16.11.1785 Teisko, Pohtola, k. 13.01.1838 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Juho Eelis Vanhakylä , s. 05.06.1840 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 58
Tilda Karoliina Lindholm o.s. Vanhakylä , s. 28.12.1842 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 59
Maria Henriikka Vanhakylä s. 08.03.1845 Kuru, Olkitaipale.
Vilhelmiina Vanhakylä s. 05.01.1848 Kuru, Olkitaipale.
Manu Idman e. Vanhakylä , s. 24.03.1850 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 60
Jeremias Kylänen e. Vanhakylä , s. 08.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 62
Amanda Vanhakylä s. 17.07.1855 Kuru, Olkitaipale, k. 08.09.1856 Kuru, Olkitaipale.
Helena (Leena) Mäkinen o.s. Vanhakylä , s. 16.02.1857 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 64
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 58
VIII Juho Eelis Jeremiaanpoika Vanhakylä, (Taulusta 57, isä Jeremias Vanhakylä) Juho oli Olkitaipaleen Myllärin renki naimisiin mennessään, renkinä kotonaan Vanhakylässä, renkinä Parkkuun sahalla. juho muutti Kurusta vuonna 1864 Ruovedelle., s. 05.06.1840 Kuru, Olkitaipale.
Vanhakylän talon peltoja ja taloon kuulunut Vetikon torppa Olkitaipaleen kylässä 1930-luvun lopulla. Peltojen takaa häämöttää tilan päärakennus.

Puoliso: Vihitty 13.09.1861 Kuru, Vanhakylä Miina Mooseksentytär s. 17.09.1841 Ruovesi.

Lapset:
Josefiina s. 01.01.1862 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kalle s. 31.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 59
VIII Tilda Karoliina Jeremiaantytär Lindholm o.s. Vanhakylä, (Taulusta 57, isä Jeremias Vanhakylä) Tilda muutti Kurusta 8.11.1860 Teiskon Rikalaan piiaksi., s. 28.12.1842 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 14.04.1867 Teisko Juho Kustaa Juhonpoika Lindholm Tuhrian Iso-Frantsin renki 1860-1861, Iso-Kivirannan renki 1861-1863, Ylä-Jutilan renki 1863-1864, Iso-Kiviranna renki 1864-1865, Vähä-Taulaniemen renki 1865-1866, Vähä-Kivirannan renki 1866-1867, missä Juho meni naimisiin. Kuorannan Iso-Kivirannan Valkeekosken torppari 1867. Ylä-Jutilan muonarenki 1868-1870, jonka jälkeen Lindholmin perhe muutti 22.9.1870 Tampereelle. Juho Kustaa Juhonpoika Lindholm oli kapteenina kauppias A.H Solinin laivoilla s/s Jalo ja tervahöyry Sulhasessa. s/s Jalo oli varustettu apuhöyrykoneella., s. 12.02.1843 Teisko, Kuoranta.
Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Lindholm e. Iso-Kuoranta, Juho muutti perheineen Tampereelta kotiinsa 27.11.1854 rengiksi. Iso-Kivirannan isännän veli, joka asui tilalla. Juho muutti vaimonsa Hetan kanssa vuonna 1882 Teikon Kiimajoen kylään itselliseksi., s. 20.06.1813 Teisko, Kuoranta ja Helena Juhontytär Lindholm, s. 1809 Messukylä, k. 15.01.1868 Teisko, Kuoranta, Iso-Kiviranta.

Lapset:
Juho Kustaa Lindholm s. 22.06.1867 Teisko, Kuoranta, Iso-Kiviranta, Valkeekoski, k. 25.10.1873 Tampere.

s/s Sulhanen

niinikään Solinin laivoja, rakenettu 1870, noin 20-metrinen
myöhempien tervahöyryjen mallinen, mutta paljon lyhyempi ja kapeampi
karkeatehoinen ja hidas alus (”ei siihen olis fregatin nokkaa tehty…”)

– Melkein luulen, että Sulhanen saattaisi löytyä Näsijärven pohjasta Santalahden edustalta, siellähän oli Solinin tiilitehdas. Ei siihen aikaan viitsitty laivoja purkaa, ne upotettiin, sanoo Valanto.
Ida Johanna Lindholm s. 21.04.1870 Teisko, Jutila, Ylinen, k. 21.1.1874 Tampere.
Hilma Carlotta Lindholm s. 6.4.1873 Tampere.
Kalle Jalmari Lindholm s. 8.12.1877 Tampere.
Janne Lindholm s. 23.11.1880 Kuorevesi, (kaksonen), k. 26.5.1887 Tampere.
Alfred Lindholm s. 23.11.1880 Kuorevesi, (kaksonen), k. 5.4.1895 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 60
VIII Manu Jeremiaanpoika Idman e. Vanhakylä, (Taulusta 57, isä Jeremias Vanhakylä) Pitäjän suutari, muutti perheineen vuonna 1877 Helsinkiin ja sieltä Tampereelle 1879., s. 24.03.1850 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 22.04.1873 Kuru Elina Johanna Sofia Gustafintytär Idman o.s. Etholen s. 15.08.1857 Kuru, k. 16.02.1884.
Vanhemmat: Gustaf Adolf Etholen, Gustaf muutti vaimonsa Amandan kanssa Sahalahdelta 25.11.1856 Kuruun Olkitaipaleen Parkkuunkosken sahan kirjanpitäjäksi ja hoitajaksi, asui perheineen vuosina 1877.1880 Olkitaipaleen Laurilassa. Muuttivat Kurusta 26.7.1880 Tampereelle., s. 16.10.1826 Viapori (Suomenlinna), k. 16.10.1897 Janakkala ja Amanda Gustava Nilsintytär Bergroth, s. 21.05.1820 Pälkäne, k. 10.09.1903 Janakkala.

Lapset:
Edvin Manu Idman s. 16.03.1874 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Amanda Sofia Penttilä o.s. Idman s. 08.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Vilhelm Engelbrekt Idman s. 09.08.1879 Tampere, k. 10.02.1914 Sortavala.
Johannes Adolf Idman , s. 25.06.1882 Tampere. Tauluun 61
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 61
IX Johannes Adolf Manunpoika Idman, (Taulusta 60, isä Manu Idman) s. 25.06.1882 Tampere.

Puoliso: Vihitty 20.06.1903 Tammela Aina Maria Joosepintytär Idman o.s. Gustafsson s. 24.09.1879 Tammela.
Vanhemmat: Jooseppi Viktor Gustafsson, s. 01.01.1849 Tammela, k. 24.03.1905 Forssa ja Henrika Vilhelmiina Gustafsson o.s. Mäkilä, s. 04.10.1852 Tammela.

Lapset:
Eero Olavi Idman s. 31.08.1904 Forssa.
Irja Aallotar Idman s. 11.12.1906 Forssa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 62
VIII Jeremias Jeremiaanpoika Kylänen e. Vanhakylä, (Taulusta 57, isä Jeremias Vanhakylä) Olkitaipeleen Lahdenperä itsellinen, suutari, s. 08.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.12.1927 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Suutari Jeremias Kyläsen hauta Kurun Tammikankaalla.

1. puoliso: Vihitty 28.08.1875 Kuru, Lahdenperä Maria Aleksandra Matiaksentytär Kylänen o.s. Lahdenperä. (Taulu 599). (Taulu 608) s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale, k. 14.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Kalle Kustaa Kylänen Kalle muutti Tampereelle 7.5.1901, kelpaamaton armeijaan., s. 02.06.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Juho Kylänen Juho muutti 6.2.1902 Tampereelle., s. 01.02.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Senja Maria Kylänen Senja muutti 21.7.1901 Tampereelle, s. 28.12.1883 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Hilja Alaksandra Kylänen Hilja muutti 14.11.1905 Tampereelle., s. 10.01.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Arviiti Kylänen s. 01.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 26.12.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Emma Lyytia Kylänen s. 27.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 16.04.1895 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Emmi Josefiina Kylänen Emmi muutti 31.7.1903 Tampereelle., s. 05.02.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
2. puoliso: Vihitty 05.11.1897 Kuru Ida Maria Sandrantytär Kylänen o.s. Palmen s. 14.02.1879 Ruovesi.
Äiti: Sandra Emilia Kallentytär Hällström o.s. Palmen, Ripitetty salavuoteudesta., s. 19.03.1859 Ruovesi.
Lapset:
Helmi Elisabet Kylänen s. 12.04.1898 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, (kaksonen).
Ida Emilia Kylänen s. 12.04.1898 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, (kaksonen), k. 26.06.1898 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Anna Sofia Kylänen s. 24.11.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Iita Aliisa Kylänen s. 14.09.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 30.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Lempi Kaarina Haapanen o.s. Kylänen , s. 10.07.1904 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 63
Matti Kylänen s. 13.09.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 12.10.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Hilma Maria Kylänen s. 15.11.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 63
IX Lempi Kaarina Haapanen o.s. Kylänen, (Taulusta 62, isä Jeremias Kylänen) s. 10.07.1904 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 22.04.1985 Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
Matti ja lempi Haapasen sekä poikansa Pekan hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Matti Haapanen e. Haapaniemi. (Taulu 473) s. 15.08.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 16.07.1982 Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
Vanhemmat: Matti Jalmari Matinpoika Haapaniemi e. Lammi, s. 06.01.1880 Kuru, Sontu, Paulajärvi ja Eeva Maria Kustaantytär Haapaniemi o.s. Frisk, s. 22.12.1881 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
303-415-6-10 Haapaniemi, lohkominen 19.2.1920 Tienarista. Nykyinen rekisterinumero on 980-458-6-52

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 64
VIII Helena (Leena) Jeremiaantutär Mäkinen o.s. Vanhakylä, (Taulusta 57, isä Jeremias Vanhakylä) Ylä-Toikon piika, s. 16.02.1857 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Vihitty 08.12.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Matti Matinpoika Mäkinen e. Tienari. (Taulu 564) Matti muutti v.1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi ja myöhemmin muutti Ylä-Toikolle isäntärengiksi eli voudiksi ja muutti nimensä Mäkiseksi. Myöhemmin Matti Mäkinen toimi Ylä-Toikon voutina. Hän oli Mäkisen (Suutalan) Oskarin isä., s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Oskari Mäkisen isä asettui pojan puolelle, kun äiti tahtoi tämän Kurun kirkolle kansakouluun. Asia ratkesi, kun isä sanoi:
- Kyllä työ poijaan opettaa.

1800-luvulla aloitettiin työnteko jo nuorena. Oskari Mäkinen (s.1888), jonka isä toimi etumiehenä Toikolla, aloitti työnteon Toikon Antin toteamuksesta:
- Kyllä maar toi poika jo hevosia ajjaa.


.
Vanhemmat: Matias (Matti) Matinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume
-hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale ja Ulla Kallentytär Tienari o.s. Pirttiniemi, Ulla muutti Virroilta kotoaan Jouttijärveltä 29.10.1843 Kuruun, Tienarin piika ja emäntä, Ulla kuoli 32-vuotiaana synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon. (synnytys
-kouristukset
-verenvuoto).

Kuolinsyynä "barnsbörd" käsittää tavallisesti myös lapsivuodeajan eli lapsivuoteen)., s. 13.07.1827 Kuru, Keihäslahti, k. 04.06.1860 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Aino Maria Mäkinen s. 28.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 01.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Hulda Mäkinen s. 06.11.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 17.08.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vilma Fredriikka Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen , s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen). Tauluun 65
Ida Mäkinen s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen), k. 25.10.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Oskari Rikardi Mäkinen , s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 66
Niilo Henrikki Mäkinen s. 12.01.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Lyyti Helena Mäkinen s. 01.03.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Iita Maria Mäkinen s. 30.07.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 04.02.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Lauri Immanuel Mäkinen s. 03.08.1901 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 20.01.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 65
IX Vilma Fredriikka Matintytär Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen, (Taulusta 64, isä Matti Mäkinen) s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen), k. 19.10.1931 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vilma Jokinen ent. Toikkonen os. Mäkinen (1882-1931)

Puoliso: Vihitty 02.12.1902 Kuru, Ylä-Toikko Antti Antinpoika Toikkonen. (Taulu 1059) Kauppias ja maanviljelijä., s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 28.11.1912 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi, Lampuoti, Toikon isäntä 1855- , maakauppias., s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Antti Toikkonen nuorempi (1856-1912)

Lapset:
Anna Fredriika Toikkonen s. 30.05.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.03.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Harvinainen talvinen valokuva Toikkosen vanhasta asuinrakennuksesta, jota ei enää ole. Vasemmalla oleva aitta on säilynyt paikallaan. Se sijaitsee nykyistä asuinrakennusta vastapäätä maantien toisella puolella. Valokuvan omistaa: Arto Summanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 66
IX Oskari Rikardi Matinpoika Mäkinen, (Taulusta 64, isä Matti Mäkinen) Oskari syntyi Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikossa, muutti vuonna 1905 Leppälahden Sarvijärven torppaan itselliseksi, meni naimisiin siellä ja sai siellä Heikki-pojan ja muutti 1908 takaisin Ylä-Toikolle rengiksi, missä sai Antti- pojan ja opetteli teurastajan taidot isältään. Oskari osti Olkitaipaleen Kyläsen 1920-luvulla, jonne muutti hänen Heikki poikansa. Oskari ja Linda asuivat Olkitaipaleen Suutalassa., s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. Kuru, Olkitaipale, Suutala.

Oskari Mäkinen syntyi Ylä-Toikossa Vouti Matti ja Helena Mäkisen perheeseen, muutti vuonna 1905 Kurun Vaakaniemen kylän Leppälahden torpan Sarvijärven itselliseksi ja meni siellä naimisiin Sarvijärven tyttären kanssa ja saivat siellä pojan.

Oskari ja Linda Mäkinen asuivat Olkitaipaleen Suutalassa ja kasvattivat orvoksi jääneen Veikko-pojan kuin oman lapsensa. Heillä oli lisäksi kasvattilapsi Kerttu Salokannel.

Oskari Mäkinen oppi teurastajan taidot Ylä-Toikossa isältään ja hänestä tulikin kylän teurastaja.

Ollessamme pikkupoikia matkimme tupakin poltossa Oskaria. Hän veti savuja pitäen sormia harallaan ja puhalsi savut takaisn ulos sormien ollessa edelleen suun edessä. Puhaltaessaan savuja ulos sormien lomitse hän puhalsi edestakaisin ylös- ja alaspäin pysähtymättä.

Toikon käräjille tuotiin myös jalkarautoihin kytkettyjä vankeja. Pyykkä-niminen vanki pelotteli lapsia kalistelemalla kahleitaan. Oskari Mäkinen muisteli tätä tapahtumaa:
- Kyllä siinä lapsetkin sävähteli.

Toikon rengit pitivät pierukilpailut. Manu Salminen voittanut. Siltä tuli niin kova paukku, että tomut orsilta putosi. Näin kertoi aikanaan Suutalan Oskari (Mäkinen).

Suutalan Oskari oli leikkaamassa Lahdenperän Matti-isännän tukkaa. Vartosi vesi kielellä, kun tiesi talossa olevan sahtia. Isäntä antoikin toopillisen ja sanoi:
- Muistakkin jumalauta ettes enempää pyylä.

Kestikievarivuorot Toikolta Lahdemäkeen oli jäjestetty vuorottain. Toikon isäntä kuitenkin järjesteli vuoroihin nuorempia loppipoikia kuten Oskari Mäkisen. Vanhemmat rengit eivät tästä pitäneet ja Siltas-Nestori moitiskeli:
- Se joka ajjaa siliät saa ajjaa koliatkin.

Työmenetelmiä kohtaan tunnettiin jonkin verran ennakkoluuloja. Oskari Mäkinen kertoi Toikon Antinkin sanoneen katseltuaan niittokoneella ajoa:
- Ei tule mittään, ei tule mittään, minä panen poikia niittään, ei räppänällä mittään tee.

Antti Toikkonen oli kaikin puolin tarkka mies. Oskari Mäkinen on kertonut seuraavan jutun hänestä:
- Kertuuta kynnettäessä poikkipäin entisen kynnöksen päälle vaot eivät menneet isännän mielestä suoraan.
''Poika, poika älä luimista''; oli Antin ohje kyntäjälle.
.
Suutalan Oskari eli Oskari Mäkinen

Puoliso: Vihitty 29.06.1906 Kuru Linda Maria Mäkinen o.s. Sarvijärvi. (Taulu 402) s. 11.12.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 06.10.1967 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
Vanhemmat: Matti Marianpoika Sarvijärvi e. Majanen, Leppälahden muonarenki, itsellinen. Matti Majasen vaimot olivat sisaruksia. Sarvijärven torppari, s. 02.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 24.05.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti ja Henrika Juhontytär Sarvijärvi o.s. Leppälahti, s. 07.06.1853 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 21.12.1941 Kuru.

Lapset:
Heikki Rikard Mäkinen , s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi. Tauluun 67
Antti Oskari Mäkinen , s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 68
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 67
X Heikki Rikard Mäkinen, (Taulusta 66, isä Oskari Mäkinen) s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi, k. 01.03.1932 Kuru, Olkitaipale, Kylänen.
Suutalan Mäkisten sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Dagmar Sulamit Mäkinen. (Taulu 1146) Tehtaan työntekijätär, hukkui Kuru-laivan mukana., s. 31.12.1910 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.09.1929 Tampere ,Näsijärvi. S/s KURUN HAAKSIRIKOSSA MENEHTYNEET:



Seuraava luettelo on peräisin Orvo Kärkösen tuoreeltaan onnettomuuden jälkeen kirjoittamasta kirjasta "Näsijärven murhenäytelmä".

Kärkönen luettelee 133 hukkuneen nimet. Kurun kunnasta vaipui laivan mukana 45 ihmistä, Teiskosta (enin osa länsi-teiskolaisia) 29 ja Tampereelta 28 ihmistä. Ruovesiläisiä hukkui 9, ikaalislaisia 4, ylöjärveläisiä 3, messukyläläisiä 3 ja parkanolaisia 2. Akaan pitäjästä, Alahärmästä, Karkusta, Korpilahdelta, Pohjois-Pirkkalasta, Punkalaitumelta, Sääksmäeltä, Urjalasta, Viljakkalasta ja Virtain pitäjästä menehtyi kustakin yksi ihminen.

Tämä on virkavallan virallinen tilasto, mutta yleisimmin käytetty epävirallinen tieto kertoo, että Kurun uhreja olisi ollut viisi enemmän eli 138. Ristiriitaisuudet johtuvat siitä, että tarkkaan ei tiedetä, montako matkustajaa laivaan oli loppujen lopuksi tullut.

Keitä nuo viisi tämän luettelon ulkopuolista olivat, jää historian hämärään.

Virallisen tiedon mukaan hukkuneista 65 oli naisia, 68 miehiä. 18-vuotiaita tai nuorempia Näsijärvi vei 23. Nuorin hukkunut oli 5-vuotias tyttö Messukylän pitäjästä, toiseksi nuorin 12-vuotias koulupoika Kurun pitäjästä.

Pelastuneita oli 22. Kuuden ihmisen ruumiita ei koskaan löydetty.



AKAAN PITÄJÄSTÄ

Maalari Vihtori Ilmari Ojanen, synt. 25. 5. 1895. Jälkeenjääneet: puoliso ja poika.



ALAHÄRMÄN PITÄJÄSTÄ

Työmies Arvi Kustaa Vuosimaa, synt. 1. 7. 1905



IKAALISTEN PITÄJÄSTÄ

Talollisen tytär Tyyne Vilhelmiina Hiitti, synt. 18. 12. 1913

Talollisen tytär Aili Maria Jokijärvi (Marjamäki), synt. 27. 1. 1912

Talollisen tytär Lempi Katri Jokijärvi (Marjamäki), synt. 23. 11. 1915

Tehtaantyöntekijätär Fanni Raiskio, synt. 20. 6. 1913



KARKUN PITÄJÄSTÄ

Työmies Nyyrikki Ilmari Immeri Jokinen, synt. 26. 9. 1904



KORPILAHDEN PITÄJÄSTÄ

Työmies Väinö Ehonen, synt. 1901



KURUN PITÄJÄSTÄ

Emäntä Aleksandra Ala-Kapee, synt. 15. 7. 1874. Jälkeenjääneet: puoliso ja 4 lasta.

Koululainen Väinö Matias Ala-Kapee, synt. 14. 9. 1917, edellisen poika.

Nimismies Kalle Heikki Hakkarainen, synt. 6. 11. 1872. Jälkeenjääneet: puoliso ja 6 lasta.

Tilallisen tytär Martta Elisabeth Hangaslammi, synt. 22. 12. 1909

Lohkotilallinen Heikki Hietakangas, synt. 15. 1. l876. Jälkeenjääneet: puoliso ja 7 lasta.

Talollinen Kalle Oskari Hietalahti, synt. 25. 1. 1872. Jälkeenjääneet: puoliso ja 7 lasta.

Vuokraaja Isak Höök, synt. 5. 11. 1883. Jälkeenjääneet: puoliso ja 7 lasta.

Emännöitsijä Tyyne Matilda Järvenpää, synt. 9. 3. 1885. Leski.

Palvelijatar Margareeta Järvinen, synt. 19. 4. 1914

Koululainen Seppo Erland Adolf Kalliojärvi, synt. 20. 10. 1916.

Tilallisen poika Toivo Arvid Koivisto, synt. 20. 10. 1906.

Torpparin vaimo Elsa Sofia Korpi (Lahtinen), synt. 20. 10. 1879. Jälkeenjääneet: 6 lasta.

Torppari Mikko Korpi (Lahtinen), synt. 29. 6. 1873. Jälkeenjääneet: 6 lasta. Edellisen puoliso.

Tarjoilijatar Aini Esteri Korpinen, synt. 10. 5. 1902

Työnjohtaja Arvid Koskinen, synt. 18. 12. 1878. Jälkeenjääneet: puoliso ja 2 lasta.

Tehtaantyöntekijätär Eliina Koskinen, synt. 25. 3. 1904.

Tehtaantyöntekijätär Hilma Maria Kylänen, synt. 15. 11. 1907

Työmies Frans Matias Lahti, synt. 19. 9. 1875. Jälkeenjääneet: 6 lasta.

Työmiehen vaimo Matilda Lahti, synt. 13. 3. 1880. Jälkeenjääneet: 6 lasta. Edellisen puoliso.

Tehtaantyöntekijätär Elli Johanna Lahtinen, synt. 21. 7. 1906

Tehtaantyöntekijätär Sisko Siviä Lahtinen, synt. 23. 9. 1911

Työmies Matti Lamminen, synt. 14. 11. 1909

Kansimies Matti Lepistö, synt. 27. 3. 1887

Tarjoilijatar Irja Annikki Leppäoja, synt. 12. 7. 1910

Maanviljelijän poika Ensio Rudolf Lähteenmäki, synt. 2. 2. 1908

Maanviljelijän tytär Esteri Akia Lähteenmäki, synt. 17. 2. 1910

Maanviljelijän poika Viljo Johannes Lähteenmäki, synt. 1. 9. 1902

Muurari Vihtori Manninen, synt. 19. 3. 1874. Jälkeenjääneet: puoliso ja ottotytär.

Opettajatar Anna Amanda Moisio, synt. 22. 10. 1901

Maanviljelijä Juho Arvid Myllymaa, synt. 22. 8. 1875. Jälkeenjääneet: puoliso ja 3 lasta.

Maanviljelijän tytär Aina Heleena Myllymaa, synt. 14. 10. 1909. Edellisen tytär.

Tehtaantyöntekijätär Dagmar Sulamit Mäkinen, synt. 31. 12. 1910

Tilallisen poika Eeti Mäkelä, synt. 10. 4. 1910

Koululainen Jorma Veijo Mäkelä, synt. 12. 4. 1908

Liikeapulainen Anna Maria Nieminen, 19. v.

Työmies Kalle Mauri Nieminen, synt. 30. 1. 1904

Työnjohtaja Lauri Juuse Nieminen, synt. 28. 7. 1892. Jälkeenjääneet: puoliso ja 4 lasta.

Palvelijatar Aili Esteri Nummi, synt. 6. 7. 1912

Tarjoilijatar Elvi Maria Ojanen, synt. 9. 4. 1912

Tehtaantyöntekijätär Manda Tilda Peltomäki, synt. 29. 5. 1903

Talollisen poika Aaro Martialis Perikangas, synt. 20. 6. 1905

Maanviljelijän tytär Helmi Vilhelmiina Rasi, synt. 1. 10. 1912

Maanviljelijä Toivo Arvid Salo, synt. 18. 4. 1886

Työmies Reino Rikhard Tamminen, synt. 19. 3. 1912

Laivamies Artturi Adolf Thurman, synt. 31. 10. 1906



MESSUKYLÄN PITÄJÄSTÄ

Työmies Kalle Jooseppi Lähdetluoma, synt. 12. 2. 1912

Työmiehen vaimo Josefiina Amanda Virta, synt. 20. 8. 1891. Jälkeenjääneet: puoliso ja 2 lasta.

Lapsi Vilma Terttuli Virta, synt. 23. 2. 1924. Edellisen tytär.



PARKANON PITÄJÄSTÄ

Maanviljelijä Juho Kauppila, synt. 14. 10. 1875. Jälkeenjääneet: 3 lasta.

Maanviljelijän vaimo Hulda Maria Kauppila, synt. 30. 7. 1879. Edellisen puoliso.



POHJOIS-PIRKKALAN PITÄJÄSTÄ

Lämmittäjä Jaakko Vilhelm Fonsell, synt. 24. 7. 1912



PUNKALAITUMEN PITÄJÄSTÄ

Leskivaimo Amanda Josefiina Ojanen, synt. 1860



RUOVEDEN PITÄJÄSTÄ

Työnjohtaja Teofilus Helenius, synt. 13. 10. 1889

Perämies Johannes Leppänen, synt. 27. 8. 1905

Talollisen poika Lauri Lindholm, synt. 27. 7. 1907

Koululainen Toivo Olavi Lindqvist, synt. 30. 9. 1912

Leskirouva Aurora Moisio, synt. 9. 3. 1860

Kansimies Aarre Jooseppi Nieminen, synt. 22. 12. 1904

Neiti Iina Heleena Ojanen, synt. 23. 11. 1911

Metsätyönjohtaja Johannes Sulonen, synt. 21.12.1882. Jälkeenjääneet: 4 lasta.

Rouva Emma Sulonen, synt. 2. 2. 1893. Jälkeenjääneet: 4 lasta. Edellisen vaimo.



SÄÄKSMÄEN PITÄJÄSTÄ

Työmies Anton Back, synt. 7.11.1895



TAMPEREEN KAUPUNGISTA

Rakennustyömies Sulo Oskar Ahlgren, synt. 18. 1. 1885. Jälkeenjä��neet: ottotytär.

Rouva Ellen Edith Ahlgren, synt. 9. 11. 1879. Jälkeenjääneet: ottotytär. Edellisen puoliso.

Koneenhoitaja Väinö Hannula, synt. 6. 11. 1886. Jälkeenjääneet: puoliso ja poika.

Tehtaantyöntekijätär Kerttu Kaarina Henell, synt. 6. 6. 1906

Palvelijatar Suoma Aliina Hietala, synt. 3. 2. 1901

Tehtaantyöntekijätär Taimi Amanda Hietalahti, synt. 28. 2. 1909

Konttoristi Anton Valdemar Hirvelä, synt. 11. 9. 1885. Jälkeenjääneet: puoliso.

Rouva Laura Amalia Jokinen, o.s. Järvinen, synt. 24. 4. 1898. Jälkeenjääneet: puoliso.

Oikolukija Eedla Edit Järvinen, synt. 18. 10. 1903

Konttoristi Katri Vilhelmiina Järvinen, synt. 25. 11. 1899

Pesijätär Olga Koivu, synt. 27. 5. 1901. Jälkeejääneet: 2 lasta.

Tehtaantyöntekijätär Olga Kaarina Koskela, synt. 23. 11. 1906

Sanomalehdentoimittaja Veikko Leuku, synt. 19. 5. 1891. Jälkeenjääneet: puoliso ja 5 lasta.

Tehtaantyöntekijätär Helmi Alise Lindfors, synt. 5. 3. 1897

Tehtaantyöntekijätär Hilja Irene Lindfors, synt. 3. 3. 1899

Autonkuljettaja Lauri Lindroos, synt. 21. 8. 1901

Tehtaantyöntekijätär Klaara Katri Nieminen, synt. 12. 8. 1904

Rouva Laila Tuovi Mannila, o.s. Palmroos, synt. 16. 2. 1898. Jälkeenjääneet: puoliso.

Konttoristi Sally Adele Palmroos, synt. 8. 12. 1899

Ylioppilas Reino Akseli Palmroos, synt. 29. 11. 1906

Koneenhoitaja Johan Viktor Prikander, synt. 22. 6. 1879. Jälkeenjääneet: puoliso.

Tehtaantyöntekijätär Impi Josefiina Päivärinta, synt. 2. 9. 1911

Kirjaltaja Kaarlo Edvart Salmi, synt. 16. 7. 1907

Tehtaantyöntekijätär Ellen Maria Salmi, synt. 28. 12. 1910

Sähkömonttööri Unto Johannes Salminen, synt. 22. 2. 1911

Neiti Liisa Mirjami Salo, synt. 25. 2. 1912

Luennoitsija Kalle Ignatius Suotaala, synt. 11. 2. 1900. Jälkeenjääneet: puoliso ja lapsi.

Kansanedustaja Ida Johanna Vihuri, synt. 18. 8. 1882



TEISKON PITÄJÄSTÄ

Maanviljelijä Kalle Yrjö Ala-Rantala, synt. 18. 4. 1884. Jälkeenjääneet: puoliso ja 3 lasta.

Tilallinen Aatu Hankaniemi, synt. 10. 10. 1873. Jälkeenjääneet: puoliso.

Tilallisen tytär Maria Heikkilä, synt. 18. 10. 1878

Maanviljelijä Vilho Matias Heikkilä, synt. 13. 12. 1893. Jälkeenjääneet: puoliso ja lapsi.

Tilallisen tytär Aili Esteri Järvinen, synt. 22. 11. 1909

Palvelijatar Hilma Aliina Järvinen, synt. 5. 4. 1895

Tilallisen tytär Iida Aurora Järvinen, synt. 10. 3. 1903

Tilallisen tytär Maria Vilhelmiina Järvinen, synt. 27. 1. 1905

Tilallisen poika Reino Matti Henrik Järvinen, synt. 12. 8. 1911

Työnjohtaja Albert Vilhelm Kallio, synt. 27. 11. 1907

Talollisen tytär Hulda Johanna Lammi, synt. 22. 7. 1890

Lohkotilallinen Esaias Lehtonen, synt. 8. 6. 1879. Jälkeenjääneet: puoliso ja 3 lasta.

Työmies Kalle Olavi Leppänen, synt. 1911

Tilallisen poika Väinö Yrjö Moisio, synt. 10. 4. 1903

Tilallisen vaimo Hilma Myllymäki, synt. 7. 2. 1868. Jälkeenjääneet: puoliso ja 8 lasta.

Tilallinen Oskari Samuel Mäenpää, synt. 15. 11. 1882. Jälkeenjääneet: puoliso ja tytär.

Rakennusmestari Arvo Patrik Mäkelä, synt. 16. 4. 1899

Tilallisen tytär Saima Matilda Niemi, synt. 12. 3. 1910

Tilallisen poika Arvo Rikhard Nieminen, synt. 1. 1. 1906

Tehtaantyöntekijätär Tilda Josefiina Nieminen, synt. 16. 1. 1903

Emäntä Iida Eedit Rajala, synt. 15. 2. 1888. Jälkeenjääneet: puoliso ja lapsi.

Itsellinen Eelis Salmi, synt. 28. 8. 1872. Jälkeenjääneet: puoliso ja 2 lasta.

Tilallisen tytär Hilma Maria Salmi, synt. 24. 2. 1895

Itsellinen Kalle Kustaa Salminen, synt. 17. 7. 1858

Tilallinen Arvo Samuli Siukola, synt. 20. 8. 1902

Tilallisen vaimo Katri Viola Siukola, synt. 2. 6. 1902. Edellisen puoliso.

Tilallinen Väinö Evert Siukola, synt. 8. 8. 1886. Jälkeenjääneet: puoliso ja 5 lasta.

Koululainen Väinö Olavi Ylijoki, synt. 24. 11. 1916

Herastuomari Kustaa Aadolf Yli-Rantala, synt. 1. 4. 1864



URJALAN PITÄJÄSTÄ

Leskiemäntä Maijastiina Salo, synt. 23. 7. 1864



VILJAKKALAN PITÄJÄSTÄ

Teurastaja Konsta Hirvo, 48. v.



VIRTAIN PITÄJÄSTÄ

Emäntä Hilma Eliina Iso-Aho, synt. 17. 9. 1862



YLÖJÄRVEN PITÄJÄSTÄ

Työmies Paavo Mateus Jylhä, synt. 30. 3. 1913

Talollisen tytär Eliina Vilhelmiina Vormisto, synt. 5. 11. 1891

Talollisen poika Paavo Erland Vormisto, synt. 25. 10. 1905

.
Vanhemmat: Matti Arviiti Kustaanpoika Mäkinen, Itsellinen, veneenrakentaja. Matti asui itsellisenä Olkitaipaleen Kastarissa, missä meni naimisiin ja sai pojan Reino., s. 24.08.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura, k. 02.12.1970 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö ja Hilma Aliina Iivarintytär Mäkinen o.s. Toivio ent. Tönnroos, Palvelustyttö, Hilma muutti Parkanosta 12.11.1905 Poikeluksen Lähteenmäkeen ja muutti nimensä Toivioksi., s. 26.05.1889 Parkano, k. 12.09.1961 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö.
Aamulehden etusivu syyskuulta 1929 Kuru-laivan haaksirikosta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 68
X Antti Oskari Mäkinen, (Taulusta 66, isä Oskari Mäkinen) Kuorma-autoilija, s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 10.07.1981 Kuru, Olkitaipale.
Antti ja Jenny Mäkisen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Jenny Maria Mäkinen s. 23.06.1920 Kuru, k. 26.11.2009 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 69
VII Maria Antintytär Vetikko o.s. Vanhakylä, (Taulusta 50, isä Antti Vanhakylä) s. 14.02.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 08.02.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

Puoliso: Vihitty 28.05.1841 Kuru Jeremias Matinpoika Vetikko. (Taulu 355) s. 08.04.1819 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 27.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Vanhemmat: Matti Fredrikinpoika Vetikko e. Kuivaniemi, Matti oli Vetikon torppari, Matti kuoli 56-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 24.02.1792 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 19.04.1848 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla ja Valpuri Antintytär Vetikko, s. 29.03.1787 Kuru, Olkitaipale, Mylläri (Pappila), k. 18.12.1866 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

Lapset:
Juho Vetikko s. 19.09.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Matti Vetikko s. 23.03.1844 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Jeremias Vetikko Jeremias kuoli alle vuoden ikäisenä hinkuyskään., s. 24.08.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 28.03.1848 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Vilhelmiina Vetikko , s. 23.01.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla. Tauluun 70
Manu Mäkinen e. Vetikko , s. 11.10.1851 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla. Tauluun 74
Maria Vetikko s. 15.08.1854 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Henrika Kuusinen o.s. Vetikko , s. 18.05.1857 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla. Tauluun 75
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 70
VIII Vilhelmiina Jeremiaantytär Vetikko, (Taulusta 69, isä Jeremias Vetikko) Vilhelmiina kuoli 40-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 23.01.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 13.11.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

Puoliso: Vihitty 11.06.1866 Kuru, Mylläri (Pappila) Manu Mooseksenpoika Vetikko e. Riihikoski. (Taulu 1229) Vanhakylän Leveelahden Vetikon vävy ja torppari. Manu muutti vaimonsa kuoltua lapsineen Olkitaipaleen Tienarille itselliseksi. Manu kuoli 57-vuotiaana lentävään keuhkotautiin., s. 09.04.1837 Kuru, Riihikoski, k. 15.02.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Mooses Matinpoika Riihikoski, Talollinen, s. 09.12.1811 Kuru, Riihikoski, k. 22.05.1864 Kuru, Riihikoski ja Valpuri Jaakontytär Riihikoski o.s. Jokela, Rälssitorppa, s. 03.01.1801 Ruovesi, Pekkala, k. 27.05.1867 Kuru, Riihikoski.

Lapset:
Manu Vetikko s. 16.12.1866 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Kalle Vetikko s. 27.03.1869 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Oskari Vetikko s. 19.01.1871 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Olkitaipaleen Vanhakylän talon peltoja ja taloon kuulunut Vetikon torppa 1920-luvun lopulla. Peltojen takaa häämöttää tilan päärakennus.
Eetu Nummi e. Vetikko , s. 05.11.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla. Tauluun 71
Miina Lahdenperä o.s. Vetikko , s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla. Tauluun 72
Maurits Vetikko s. 27.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Arviiti Vetikko s. 05.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Emma Vetikko s. 21.05.1885 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 71
IX Eetu Manunpoika Nummi e. Vetikko, (Taulusta 70, isä Manu Vetikko) Eetu oli armeijaan kelpaamaton, Riihikosken, Olkitaipaleen Vanhakylän, Petäjälammin Lörpyksen, Petäjälammin Ikosen, Olkitaipaleen Lahdenperän ja Karjulan Petäjäniemen itsellinen., s. 05.11.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

Puoliso: Vihitty 10.09.1897 Kuru Ida (Iita) Manuntytär Mäkinen. (Taulu 423) s. 05.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.
Vanhemmat: Manu Abrahaminpoika Mäkinen, Ylä-Toikon renki naimisiin mennessään, sai siellä ensimmäisen lapsensa Junkkarin tyttären kanssa. Vuosina 1874-1876 Manu oli Vaakaniemen Leppälahden renkinä ja perhe asui siella, muuttivat vuonna 1876 Henrikan kotiin Junkkarille, jossa Manu toimi itsellisenä vuoteen 1780. Perhe muutti 1880 Vaakaniemen Ala-Toikkoon, jossa Manu toimi isäntärenkinä ja otti nimekseen Mäkinen. Mäkisestä tuli Ala-Toikon mäkitupalainen., s. 01.04.1846 Ruovesi ja Henrika Juusentytär Mäkinen o.s. Junkkari, s. 20.02.1852 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti.

Lapset:
Helmi Maria Nummi s. 03.08.1898 Kuru, Ruiihikoski.
Lauri Johannes Nummi s. 27.12.1900 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Alli Esteri Nummi s. 18.03.1904 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Yrjö Olavi Nummi s. 15.08.1907 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 72
IX Miina Manuntytär Lahdenperä o.s. Vetikko, (Taulusta 70, isä Manu Vetikko) s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

Puoliso: Vihitty 21.09.1894 Kuru Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä. (Taulu 599). (Taulu 609) Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Eero Johannes Lahtinen s. 13.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Tyyne Emilia Lahtinen s. 22.06.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 23.08.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Martta Vilhelmiina Lahtinen s. 05.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Anni Augusta Lahtinen s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen , s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 73
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 73
X Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen, (Taulusta 72, äiti Miina Lahdenperä) s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 08.08.1997 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 10.08.1934 Kuru Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi. (Taulu 272) Matti Lettoniemi oli innokas hevosmies. Omisti puoliksi veljensä kanssa Lettoniemen., s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.09.1974 Kuru, Olkitaipale.

.
Vanhemmat: Manu Matinpoika Lettoniemi, Lettoniemen isäntä., s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. laskettu 24.07.1957 Kuru, Olkitaipale ja Eeva Mikontytär Lettoniemi o.s. Mäkelä, s. 13.12.1874 Kuru, Aurejärvi, k. 07.12.1960 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 74
VIII Manu Jeremiaanpoika Mäkinen e. Vetikko, (Taulusta 69, isä Jeremias Vetikko) Manu oli Riihikosken renki mennessään naimisiin., s. 11.10.1851 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

Puoliso: Vihitty 28.06.1874 Kuru Anna Miina Matintytär Vetikko o.s. Moisio Anna oli Riihikosken piika mennessään naimisiin., s. 09.12.1851 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Moisio e. Mattila, s. 18.07.1829 Teisko, Rikala, Leponiemi ja Heta Antintytär Moisio o.s. Lepistö, s. 23.11.1821 Virrat, Mustajärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 75
VIII Henrika Jeremiaantytär Kuusinen o.s. Vetikko, (Taulusta 69, isä Jeremias Vetikko) Henrika oli Riihikosken piika naimisiin mennessään. Henrika joutui miehensä Kallen kuoleman jälkeen Olkitaipaleen kylän irtolaiseksi., s. 18.05.1857 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

Puoliso: Vihitty 09.07.1876 Kuru, Mylläri (Pappila) Kalle Santeri Manunpoika Kuusinen. (Taulu 1051) Lörpyksen rengin poika, Kalle oli Riihikosken renki naimisiin mennessään. Kalle perheineen muutti Pirkkalaan vuonna 1881 ja palasi takaisin Riihikoskelle 9.8.1883, jona aikana Henrika synnytti kolmannen tyttären. Kalle muutti Tienarille rengiksi vuoteen 1884 ja muutti sitten Riihikosken Pajamäkeen itselliseksi, vuonna 1893 Olkitaipaleen Vanhakylään itselliseksi. Kalle kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 15.06.1855 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 08.09.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Manu Fredrikinpoika Eklund, Manu oli Ruoveden Murolekosken renkinä naimisiin mennessään, sen jälkeen Kurun, Lörpyksen ja Parkkuun sahan renki, Kurun Keihäslahden Leponiemen Järvenpään torppari, muutti perheineen Petäjälammin Ikoselle isäntärengiksi. Vuonna 1873 Parkkuunkosken sahalle rengiksi. Manu ja Ulla olivat sairaalloisia rippikirjan mukaan. Manu, Ulla ja tytär Anna muuttivat vuonna 1875 Olkitaipaleen Tienarille itsellisiksi. Manu ja Ulla muuttivat Tienarilta vuonna 1888 Parkkuun sahalle itselliseksi. Pariskunta oli Tienarilla 13 vuotta. Manu eli Olkitaipaleen kylän irtolaisena vielä 1910-luvun vaihteessa., s. 26.03.1829 Kuru, Aurejärvi, Saksa ja Ulla Yrjöntytär Eklund o.s. Kalliojärvi, Hakolan talon tytär, Järvenpään torpan emäntä., s. 08.05.1819 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 04.11.1899 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun(kosken) saha.

Lapset:
Hilma Maria Kuusinen Hilma kuoli 20-vuotiaana hermotautiin., s. 03.06.1877 Kuru, Riihikoski, k. 20.09.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Hulda Miina Kuusinen s. 25.02.1880 Kuru, Riihikoski.
Hilja Kuusinen s. 17.04.1883 Pirkkala.
Lempi Henrika Kuusinen s. 01.03.1886 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.
Ida Kuusinen Ida muutti Kurusta 11.9.1897 Tampereelle, palasi takaisin Kurun Vanhakylään seuraavana vuonna ja muutti taas 4.7.1903 Tampereelle., s. 15.09.1889 Kuru, Riihikoski, Pajamäki.
Kaarlo Mauri Kuusinen Kaarlo kuoli 7-vuotiaana kurkkumätään., s. 15.01.1892 Kuru, Riihikoski, Pajamäki, k. 28.08.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Laina Josefiina Kuusinen Laina kuoli 10-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 03.01.1898 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 03.02.1908 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 76
V Manu Sipinpoika Sipilä, (Taulusta 28, isä Sipi Sipilä) Sipilän torppari, s. 12.03.1745 Kuru, Aurejärvi, Hänninen.

Puoliso: Kaisa Juhontytär Sipilä s. 10.11.1759.

Lapset:
Matti Sipilä s. 20.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Juho Sipilä , s. 26.03.1785 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 77
Liisa Sipilä s. 27.11.1787 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 02.09.1792 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Anna Sipilä s. 22.07.1790 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 02.09.1792 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Anna Sipilä s. 19.02.1793 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Maria Prättälä o.s. Sipilä , s. 21.04.1795 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 79
Yrjö Sipilä s. 26.01.1798 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Eerik Sipilä s. 08.01.1801 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 08.02.1801 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 77
VI Juho Manunpoika Sipilä, (Taulusta 76, isä Manu Sipilä) Olkitaipaleen Myllärin (Kurun pappila) Sipilän torppari, Juho kuoli 24-vuotiaana lavantautiin., s. 26.03.1785 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 05.11.1809 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Puoliso: Vihitty 27.12.1807 Kuru Valpuri Martintytär Vastalahti o.s. Pusu. (Taulu 316). (Taulu 317). (Taulu 1153) s. 22.02.1786 Kuru, Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.
Vanhemmat: Martti Jaakonpoika Pusu, Pusun isäntä 1767-1804, Martti kuoli 69-vuotiaana ankaraan kuumeeseen., s. 20.10.1746 Kuru, Aurejärvi, k. 04.04.1816 Kuru, Aurejärvi ja Anna Tuomaantytär Pusu o.s. Sormunen, s. 25.07.1753 Kuru, Aurejärvi, k. 27.02.1825 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Matias Männistö e. Sipilä , s. 16.09.1808 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 78
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 78
VII Matias Juhonpoika Männistö e. Sipilä, (Taulusta 77, isä Juho Sipilä) s. 16.09.1808 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 24.05.1867 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Ylä-Männistö.

Puoliso: Vihitty 01.09.1839 Kuru Maija Abrahamintytär Männistö o.s. Yläkoski. (Taulu 1448). (Taulu 1450) Maija oli Männistön piika naimisiin mennessään, avioitui Männistön torpparin kanssa., s. 04.09.1807 Kuru, Ristaniemi, k. 15.11.1874 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Ylä-Männistö.
Vanhemmat: Abraham Juhonpoika Yläkoski e. Liitiä, Abraham oli Sikkilän ja Yläkosken torpparina., s. 21.03.1770 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 09.03.1846 Kuru, Ristaniemi ja Valpuri Pertintytär Yläkoski o.s. Flinta, Valpuri oli Sikkilän piika naimisiin mennessään., s. 15.05.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.12.1849 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Antti Männistö s. 25.05.1840 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Vilhelmiina Männistö s. 24.01.1843 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Tilta Valpuri Männistö s. 16.05.1845 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Helena Männistö s. 08.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 15.05.1854 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 79
VI Maria Manuntytär Prättälä o.s. Sipilä, (Taulusta 76, isä Manu Sipilä) s. 21.04.1795 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.05.1868 Ruovesi, Murole, Rikala.

Puoliso: Vihitty noin 1821 Ruovesi Aleksanteri Juusenpoika Prättälä e. Rikala II. (Taulu 1195) Muroleen Rikalan talon Prättälän torppari, s. 24.01.1795 Ruovesi, Murole, k. 28.11.1864 Ruovesi, Murole, Rikala.
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Rikala II e. Rikala, s. 07.07.1756 Ruovesi, Murole ja Valpuri Yrjöntytär Rikala II o.s. Lörpys, s. 12.05.1753 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Johanna Kivistö o.s. Prättälä , s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala. Tauluun 80
Juho Niivee e. Prättälä , s. 25.06.1824 Ruovesi, Murole, Rikala. Tauluun 102
Fredrica Kullsten o.s. Prättälä , s. 28.03.1827 Ruovesi, Murole, Rikala. Tauluun 109
Maija Liisa Prättälä s. 12.02.1831 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 19.02.1832 Ruovesi, Murole, Rikala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 80
VII Johanna Aleksanterintytär Kivistö o.s. Prättälä, (Taulusta 79, isä Aleksanteri Prättälä) Ennen naimisiinmenoaan piikana Muroleen kylän Rikalassa, muutti Murolekoskelle 25.4.1847, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
Kurun kirkko valmistui vuonna 1781. Kirkon suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi eräjärveläinen Matti Åkerblom. Kirkko on muodoltaan länsipäätytornillinen pitkäkirkko, jonka runkohuoneen sivuilla on kaksi matalampaa kylkiäistä. Kylkiäisten alkuperäinen funktio oli toimia sakaristona ja eteisenä, mutta vuoden 1846 remontissa sakaristo siirrettiin alttarin taakse kirkon itäpäätyyn rakennettuun uuteen ulkonemaan. Remontin piirustukset laadittiin intendentin konttorissa. Kirkon kellotapuli on kolmiosainen ja siinä on runsasmuotoinen barokkipääte ja ylimpänä sipulikupoli. Sekä runkohuone että kylkiäiset ovat satulakattoiset. Sisäkatteena on laudoista kasattu tynnyriholvi ja rakenteita tukevat kahteen suuntaan kulkevat parrut. Kirkon sanotaan olevan arkkitehtonisesti 1700-luvun lounaissuomalaisen pitkäkirkkotyypin tyylipuhtaimpia edustajia. Kirkossa on istumapaikat 700 henkilölle. Kirkon 11-äänikertaiset urut on rakentanut B.A. Thule vuonna 1894. Alttaritaluna on J.Z.Blackstadiuksen vuonna 1852 maalaama Ristiinnaulittu. Kirkon kahdesta kellosta toinen on vuodelta 1782 mutta toisen valuvuosi ei ole tiedossa.

1. puoliso: Vihitty 25.04.1847 Ruovesi Juho Lauri Heikintytär Kivistö. (Taulu 1286). (Taulu 1287) Juho hukkui 31-vuotiaana Näsijärven Murolekoskeen., s. 11.10.1816 Vesilahti, k. 23.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
Vanhemmat: Heikki Juhonpoika Kivistö, s. 04.02.1786 Vesilahti, k. 31.05.1844 Ruovesi, Murole, Murolekoski ja Kaisa Matintytär Kivistö o.s. Rikala, s. 11.04.1788 Ruovesi, Murole, k. 07.04.1834 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
Muroleen lähes satavuotias silta keväällä 2005. Tähän koskeen hukkui Juho Kivistö 23.03.1848.

Lapset:
Vilhelmiina (Miina) Tienari o.s. Kivistö , s. 12.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski. Tauluun 81
2. puoliso: Vihitty 13.04.1850 Ruovesi Aapeli Heikinpoika Kivistö e. Vehkakoski. (Taulu 215). (Taulu 226). (Taulu 978) Aapeli muutti Kurun Hainarin Vehkakoskelta 31.12.1849 Ruoveden Murolekosken Kivistön torppariksi, jäätyään leskeksi muutti Ruoveden Murolekosken Kivistöstä 25.1.1897 tytärpuolensa luokse Kurun Olkitaipaleen Tienarille., s. 09.12.1820 Kuru, Hainari, k. 28.01.1900 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Heikki Mikonpoika Vehkakoski e. Karsk, Sotilas Karskin poika Hainarin Vehkakoskelta, Vehkakosken isäntä., s. 10.01.1788 Kuru, Hainari, k. 04.03.1874 Kuru, Hainari ja Maija Matiaksenpoika Vehkakoski o.s. Taipale, s. 02.03.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1861 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 81
VIII Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari o.s. Kivistö, (Taulusta 80, äiti Johanna Kivistö) Kivistön töllin tytär, muutti 31.12.1867 Tienarille emännäksi, s. 12.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski, k. 26.10.1920 Kuru, Olkitaipale.
Juho ja Vilhelmiina Tienari kuvattuna Tampereella G. H. Anderssonin valokuvaamossa.

Puoliso: Vihitty 28.09.1867 Ruovesi Juho Kustaa Matinpoika Tienari. (Taulu 564) Tienarin isäntä 1869-1898, s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1916 Kuru, Olkitaipale.

Kurun Säästöpankki 1880 1984:

Kurun kuntakokous teki päätöksen säästöpankin perustamisesta Kuruun 17. joulukuuta 1877. Kun senaatti oli vahvistanut päätöksen ja säännöt seuraavana vuonna, kuntakokous saattoi valita pankille johtokunnan. Siihen nimitettiin henkilöt 5. huhtikuuta 1879. Valituiksi tulivat vt. kappalainen, nimismies ja luutnantti M.A. Nordqvist, talolliset Johan Kustaa Tienari, Johan Ristaniemi, Kalle Kustaa Laurila, Josua Taipale, Johan Wanhakylä, kauppias Antti Toikkonen ja kaupankirjuri M. Niininen. Näistä puheenjohtajana aloitti Kalle Kustaa Laurila. Kasööriksi valittiin talollinen Johan Kustaa Tienari ja kirjuriksi sahanhoitaja M.S. Wilenius.

Vuoden 1895 säästöpankkiasetus toi muutoksia säästöpankkien toimintaan. Suurin muutos oli se, että nyt niistä tuli itsenäisiä rahalaitoksia valvonnan siirtyessä yleensä kunnilta pankin omille elimille. Muutos näkyi käytännön pankkityössä siinä, että johtokunnat jäivät pois, ja niiden tilalle tulivat isännistö ja hallitus. Kurun kunnan Säästöpankki nimitti edustajat asetuksen vaatimiin elimiin vuonna 1897.

Pankin pohjarahat tulivat osittain kunnan viinaverorahoista. Toiminta alkoi nimellä Kurun kunnan Sääs-töpankki (sana "kunnan" jäi pois vuonna 1932) Toikolla 2. tammikuuta 1880. Ensimmäinen tallettaja oli Amanda Ristaniemi, joka toi säästötililleen rahaa 170 mk:aa. Laina nro 1 annettiin pastori H.O. Elersille.

Toikolla säästöpankki ei viihtynyt avauspäivää pitempää, sillä jo seuraavalla kerralla toimipaikka sijaitsi Tienarin talossa. Säästöpankki imagoon hyvin sopivasta nimestään huolimatta sielläkään Kurun kunnan Säästöpankki ei kauaa viihtynyt, vaan jo seuraavana vuonna se palasi takaisin Toikolle. Siellä pankki vietti jo pitemmän rupeaman, vuoteen 1929 saakka, jolloin uudeksi toimipaikaksi valittiin kunnantalo. Omaan, vastavalmistuneeseen pankkitaloon Kurun Säästöpankki muutti vuonna 1956.

Vuonna 1984 Kurun Säästöpankki fuusioitui Tampereen Aluesäästöpankkiin, joka puolestaan meni mu-kaan syksyllä 1992 perustettuun Suomen Säästöpankki SSP Oy:öön nimellä Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästöpankkialue. SSP Oy:n vaihe jäi Lyhyeksi episodiksi, sillä syksyllä 1993 kilpailija-pankit ostivat SSP Oy:n. Tässä kaupassa Kurun säästöpankkikonttori myytiin Postipankille.

Johtokunnan ja hallituksen puheenjohtajat 1880 1980: 1880 1881 Juho Kustaa Tienari, 1881-1884 Antti Toikkonen nuorempi, 1884 1886 Juha Ristaniemi, 1886 1888 Juho Kustaa Tienari, 1888-1891 Kalle Koskinen, 1891 1900 G. Snäll, 1900 1912 Antti Toikkonen, 1912 1920 Juha Ristaniemi, 1920 1946 Elias Laurila, 1946 1949 Erik Seppälä, 1949 1971 J.E. Utela ja 1971 (1980) Veikko Lehtola

Isännistön puheenjohtajat 1897 1980: 1897 1898 Elis Ikonen, 1898 1899 A. Numminen, 1899-1906 Pek-ka Polviander, 1906 1929 Kalle Ylä Poikelus, 1929 1949 Akseli Keskinen, 1949 1954 Martti Laurila. 1954 1971 Kalle Kenttäniemi. 1971 1973 Matti Lahti ja 1973 (1980) Valto Taipale.

Kamreerit ja toiminnanjohtajat 1899 1980: 1899 1938 Ville Toikkonen, 1938 1944 JV. Rantahalme, 1944 1949 Iita Maija Numminen, 1949 1976 Jorma Hakanen ja 1975 (1980) Heikki Lehtola.

SSP Oy siirsi Kurun Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästö-pankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 15. ja 20.12.1994. Asiakirjoja on vuosilta 1879 1984 yhteensä 1,50 hyllymetriä.

Arkiston järjestivät ja luetteloivat marras ja joulukuussa 1995 Kaija Kilkki, Hely Kettunen ja Mervi Tii-honen. Johdannon historiakatsauksen kirjoitti Jarmo Luoma aho.

Aamulehti tiistaina 30.1.1894 n:ro 23:
Korjaus sunnuntailehtemme uutisiin:
Kruunun sotilasvirkatalosta kunnan vaivaistalo.
Kurun kuntalaiset ovat päättäneet muun sopivan talon puutteesta pyytää saada ottaa Kuru-nimisen sotilasvirkatalon Kurun kirkonkylästä vaivaistaloksi, se kun on siihen hyvin sopiva, ollen lähellä kirkkoa, koulua j.n.e. Tällainen päätös tehtiin kuntakokouksessa maaliskuun 24 p. 1893 ja asiamieheksi valittu talollinen Juho Kustaa Tienari on kuvernööriltä anonut, että sanottu tila puheena olevaa tarkoitusta varten kunnalle myytäisiin.

Aamulehti torstaina 12.10.1899 n:ro 237:
Korjaus eilisen lehtemme uutisiin:
Taasen maanviljelijät koolla tulvain johdosta. T.k. 10 p. oli jälleen Teiskon, Messukylän, Kurun, Ylöjärven ja Ruoveden maanviljelijöitä sekä muutamia Tampereen liikemiehiä, yhteensä parikymmentä henkeä, kokoontunut täkäläiseen ''Toivo''-ravintolaan neuvottelemaan vesitulvain aikaansaamain tuhojen ehkäisemisestä Näsijärven rantamilla.
Saatuaan kuulla edellisen kokouksen ja siinä asetetun valiokunnan kokouksen pöytäkirjat, päättivät läsnäolijat, että asian ajamisesta ja valiokunnan puuhasta kysyttävät menot suoritetaan molempain kokousten osanottajain kesken mieskohtaisesti.
Kokoukselle esitettiin sitten senaatin päätös v:lta 1885, jolla Teiskon ja Kurun kuntain sekä Tampereen suurempain tehtaitten valitusten johdosta kumotaan kuvernöörin päätös, että Näsijärven vesipinta on oleva seitsemän jalkaa (n.210 cm) korkeammalla Muroleen kanavan alempaa sulkukynnystä, sekä lykätään riita asianomaisten alioikeuksien tutkittavaksi.
Samoin luettiin kokoukselle herra Herman Aimon, Visuvedeltä, kirjoitus, jossa ehdotetaan pyydettäväksi, että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin Virtain pitäjästä n.s. Äijänevan kanavan suhteen.
Mainitut paperin eivät kuitenkaan antaneet aihetta keskusteluun, vaan jätettiin ennen valitun valiokunnan haltuun, joka ryhtyy ripeisiin toimiin, saatuaan tilastollisia tietoja tulvain tekemien vaurioiden suuruudesta.
Näitä tilastollisia tietoja keräämään, jonka tähden viikon kuluessa ovat jätettävät paikallisen tulvavaliokunnan puheenjohtajalle, kauppias J. Rikalalle Tampereelle, valittiin:
Teiskosta Kustaa Ylirantala ja Arvi Kahna ; Messukylästä maanviljelijät J. Junkkari ja K. Mattila ; Kurusta maanviljelijät H. Vanhakylä ja J. Tienari vanhempi ; Ylöjärveltä maanviljelijä K. Heikkilä ; Ruovedelta maanviljelijät Georg Palmroth, A. Ylöstalo ja Heikki Mäki ; Virroilta maanviljelijät Heikki Härkönen, Kaapo Havanka ja Aleksi Kauppila sekä Tampereen liikemiehistä J.K. Hilden.
Kokouksessa puhetta johti valtiopäivämies Heikki Toijala Teiskosta, Pöytäkirjan laati toimittaja Kalle Lehmus ja tarkastavat sen kauppias J.K. Hilden ja toimittaja Kaarlo L. Kärkönen

SUURI ADRESSI KEISARILLE:

Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa.


Adressin syntyminen

Helmikuun manifestin julkaisemisen jälkeisenä päivänä arkkitehti Harald Neovius oli saanut ajatuksen keisarille laadittavasta kirjelmästä. Hän kertoi ajatuksestaan ensin sisarelleen Dagmar Neoviukselle, joka piti ajatuksesta. Hän sopi veljensä kanssa, että kutsutaan ihmisiä koolle keskustelemaan ajatuksesta. Kokous pidettiin, mutta Dagmar sai sen kestäessä kutsun saapua Elise von Alfthanin luokse, missä oli myös käynnissä keskustelu keisarille lähetettävän kirjelmän laatimisesta.

Helmikuun suuri kansalaiskokous

Maanantaina 20. helmikuuta pidettiin Helsingin Ateneumissa uusi suuri salainen kansalaiskokous, jossa päätettiin koettaa saada aikaan hallitsijalle annettava kansanadressi mahdollisimman lukuisine allekirjoituksineen, jotta Nikolai Bobrikov saisi nähdä, ettei Suomen perustuslakien loukkaaminen ollut herättänyt tyytymättömyyttä vain pienessä osassa kansaamme, kuten hän apulaisineen oli väittänyt.

Kokouksen olivat kutsuneet koolle professorit F. Gustafsson ja M. G. Schybergson ja varatuomari R. Elfving. Ajatuksen toteuttamiseksi valittiin kaksitoista jäseninen alitoimikunta.

Adressin sanamuodon laati senaattori Leo Mechelin W. Chydeniuksen luonnoksen mukaan.

Adressin kerääminen

522 931 allekirjoitusta sisältänyt adressi kerättiin 11 päivän aikana. Lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2.5 miljoonaa ja senaikaisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta.
Eri puolilla Suomea pidettiin kokouksia, joissa selostettiin adressin tarkoitusta. Kokouspaikkoina olivat suuret huoneistot ja kirkot.

Isänmaallinen innostus oli valtava. Esimerkiksi Rovaniemeltä hiihdettiin 150 kilometriä Kittilään keräämään sikäläisiltä nimiä adressiin, vaikka oli mitä pahin talvipakkanen. Kun nimet oli saatu, valittiin valtuutettu Juho Anttila viemään nimet perille. Hän matkusti ensin hiihtäen 200 km ja sitten saatuaan hevosen vielä 150 km lähimmälle rautatieasemalle, josta hän jatkoi junalla Helsinkiin.
Lähetystön lähtö Pietariin

Maanantaina 13. maaliskuuta loputkin suuren lähetystön jäsenet olivat saapuneet Helsinkiin ja saivat Senaatintorilla osakseen helsinkiläisten kunnianosoituksia. Sen jälkeen heistä useimmat lähtivät ylimääräisellä junalla puoli kahdeksan aikoihin Pietariin.

Bobrikov sai tietää lähetystön lähdöstä Pietariin vasta tunnin päästä lähetystön lähtemisestä. Silloin hän yritti estää lähetystöltä pääsyn Pietariin ja vaati Uudenmaan läänin kuvernööriä De Pontia lähettämään sähkösanoman lähetystön käännyttämiseksi, mutta De Pont kieltäytyi.

Pitäjittäin ja kaupungeittain oli koko maasta valittu 500 miehen lähetystö, joka lähti 13. - 20.3.1899 viemään adressia keisarille. Lähetystön jäsenten ammattina tai asemana on mainittu mm. talollinen, tilallinen, rustitilallinen, maanviljelijä, pankinjohtaja, kreivi, kirja- tai muu kauppias, agronomi, kansakoulunopettaja, lukkari, lampuoti, piirilääkäri, apteekkari, kirkkoväärti ja kuntakokouksen puheenjohtaja, eli kaikista 8 läänistä eri säätyjä edustavaa yhteiskunnallisesti arvostettua ja ansioitunutta väkeä.
Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla.
Lähetystö saapuu Pietariin

Lähetystö saapui Viipuriin aamulla varhain torstaina 16. maaliskuuta eri junilla, ensimmäisenä Helsingistä edellisenä iltana lähtenyt ylimääräinen juna. Saatuaan kuulla, että Pietarin Suomen-asemalla oli suunnaton joukko poliisimiehiä ja santarmeja, lähetystö hajaantui Viipurissa kahteen junaan, ja sen jäsenet saapuivat sieltä päivän kuluessa perille Pietariin.

Lauantaina 18. maaliskuuta Suuren lähetystön jäsenet kokoontuivat valtionsihteerinvirastoon, jossa ministerivaltiosihteeri, kenraali Victor Procopé kertoi heille, että keisari lähetti lähetystölle vastauksen, ettei hän luonnollisesti ota lähetystöä puheilleen, eikä hän ole heille vihoissaan. Keisari kehotti heitä palaamaan kotiinsa ja jättämään anomuksensa kuvernööreille, jotka lähettäisivät anomuksen kenraalikuvernöörille, ja jos asia ansaitsee huomiota, niin hän esittää asian keisarille.

Lähetystön johtaja, konsuli Eugen Wolff ilmaisi lähetystön pettymyksen Procopélle.

Eugen Wolff sanoi lähetystön johtajana Procopélle mm. ”Tämä siis on kaikki se lohdutus, joka meillä on vietävänä tuolla kotona suurimmassa huolessa odottaville maanmiehillemme." "Me tulimme lujasti luottavina, me palaamme pettyneinä." Hänen puheensa teki suuren vaikutuksen läsnä oleviin kuulijoihin.

Lähetystön paluu Helsinkiin

Lähetystö matkusti takaisin ylimääräisellä junalla, johon kuului yhdeksän isoa boggievaunua. Muutama jäsen valittiin tarkastamaan, ettei vaunuihin ollut päässyt santarmin urkkijoita.

Lähetystön saavuttua Helsinkiin oli asemalle kerääntynyt tuhansiin nouseva väkijoukko, joka lähetystön vastaan hiljaisuudella lähetystön kulkiessa ihmisjoukon lävitse. Hiljaisuus vallitsi. Kun lähetystö saapui Rautatientorille johtaville portaille, joku alkoi laulaa Maamme-laulua, jolloin muut yhtyivät siihen ja paljastivat päänsä.

Kenraalikuvernööri Bobrikov oli kertonut ulkomaan lehdistölle, että kaikki järkevät ihmiset Suomessa olivat tyytyväisiä tsaarin manifestiin. Suuri adressi oli kuitenkin kertonut suomalaisten suhtautumisen asiaan.

Suuren adressin epäonnistuminen johti myös siihen, että noin vuotta myöhemmin pitkin Eurooppaa kerättiin Pro Finlandia -kulttuuriadressi.

Nykyään Suurta adressia säilytetään Kansallisarkistossa
Suuren adressin teksti

"Suurivaltaisin kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja viime helmikuun 3 / 15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.

Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lainsäädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien, Aleksanteri II ja Aleksanteri III suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt.

Mutta niiden perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myös Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on.

Täten on Julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Allekirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi kuulla sanojamme, kun me nyt Valtaistuimen eteen esille tuomme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka kohtaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupee horjumaan.

Kaikkein armollisin Keisari!

Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa ja lakiensa suojaamana on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijoitaan ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös, että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se on ollut yhdistettynä mahtavaan Venäjään, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriintynyt. Kumousopit eivät siellä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet erottamattoman osan Venäjän valtakuntaa ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää omaa kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.

Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä levollisuutta. Me päinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa suosiolliseen huomioonsa ottaa ne tunteet, mitkä julistuskirja on herättänyt ja käskeä, että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaisuuteen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkottaa luottamusta Keisarin sanan järkähtämättömyyteen. Mehän tiedämme kaikki, että meidän armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut, että vallan tulee kunnioittaa oikeutta. Ja pienen kansan oikeus on yhtä kallis kuin suurimmankin, sen isänmaan rakkaus on Kaikkivaltiaan Jumalan edessä avu ja velvollisuus, joista se ei koskaan saa luopua.

Syvimmässä alamaisen uskollisuudessa ja kunnioituksessa pysymme alati.

Kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän keisarillisen Majesteettinne nöyrimmät ja uskollisimmat alamaiset.''

SIIRTOLAISEKSI AMERIKKAAN:

Vuosisadan 1800-1900 lukujen vaihde oli Tampereella kuten muuallakin Suomessa jännityksen ja monien pelkojen täyttämää aikaa. Tsaarin hallituksen suhde Suomeen muuttui, sillä Saksan ja Englannin muodostaman uhan johdosta keisarillinen Venäjä halusi autonomisesta Suomesta tiukemman otteen. Merkkejä asenteen muutoksesta oli ollut näkyvissä jo Aleksanteri III:n aikana, mutta varsinainen sortokausi alkoi helmikuun manifestilla vuonna 1899. Tuolloin keisari Nikolai II riisti Suomen valtiopäiviltä niille kuuluvan lainsäädäntöoikeuden. Sen katsottiin merkitsevän autonomian loppua. Edes maastamme kerättyä yli puolen miljoonan allekirjoittajan lähettämää adressia ei keisari suostunut vastaanottamaan. Adressia Nikolai II:lle vieneessä suuressa lähetystössä oli mukana 500 suomalaista.

Sortovuosien yksi näkyvin seuraus oli maastamuuton vilkastuminen. Toki siirtolaiseksi rapakon taakse oli lähdetty jo 1800-luvun rauhallisina vuosikymmeninäkin, mutta kotimaan poliittisesti ja taloudellisesti epävarma tulevaisuus 1900-luvun alussa kiihdytti lähtöintoa. Siirtolaistilastoja tarkasteltaessa on hätkähdyttävää havaita, miten suuri osa lähtijöistä oli pohjalaisia. Kotiseutumme osalta suurta innokkuutta selittää osaltaan paitsi perheen esikoispoikaa suosiva perintöjärjestys.

Matkatoimisto "Matkustajain kuletus Amerikaan" lukee Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön lippuja myyvän toimiston kyltissä 1910. Vi Neristassbor rf.

Paikalliset lehdet ilmoittivat etusivuillaan edullisista matkoista valtameren taakse. Reittivaihtoehtoja olikin: Poseidon- tai Bore-laivoilla Englantiin ja lopuksi valtamerilaivalla Amerikkaan. Matkalle ei tarvinnut lähteä aivan vihreänä, sillä paikallisesta kirjakaupasta sai ostaa lehdessä mainostetun Tulkki-sanakirjan (hinta 60 penniä) tai Amerikan-oppaan (1 mk).


JUHO KUSTAA MATINPOIKA TIENARIN PERUNKIRJOITUS::


Jätetty arkistoon 6.2.1917 , kartoitettu 19 markalla 50 p:llä; todistaa
Kihlakunnanoikeuden puolesta Väinö Anthoni.

Wuonna 1916 elokuun 28 p:nä toimitettiin perunkirjoitus Talon vanhanisännän Juho Kustaa Matin poika Tienarin kuoleman jälkeen Kurun Olkitaipaleen kylässä, joka kuoli tämän elkuun 13 p:nä jättäen jälkeensä lesken Wilhelmiina Juhon tyttären sekä kolme hänen kanssaan siittämäänsä lasta, nimittäin Talollisen Juho Tienarin, Pastori Matti Tienarin ja Lohkotilallisen Kalle Tienarin, jotka kaikki täysi-ikäisinä olivat itse saapuvilla.
Sitte kuin leski Wilhelmiina Juhon tytär tuli muistutetuksi omaisuuden tyystin edesantamaan jommaisena se miehensä kuoleman hetkellä oli ja esiin antamaan kaikki kuolinpesää koskevat asiakirjat aljettiin toimitus niin kuin seuraa:

Omaisuus Smk pniä

Puhdasta rahaa pesässä

360 mk

Kultaa ja Hopeeta
2 kultakelloo 3 kultasormusta 200
1 Hopea kello 1 pikari kellonkuori ja perät 20
6 kp Kahvi lusikkaa 10

230 mk

Messinkiä ja kuparia
3 Kahvi pannua 1 kastrulli 3 kynttilänjalkaa 10

10 mk

Rautakalua
1 Rautamankeli 2 kirvestä 50
1 Lasiveitti 1 Ryykirauta 2
1 Haulipyssy 2 pöytälamppuja Kattoruunu 60

112 mk

Huonekalua
2 Piironkia 1 Kassakaappi 1 Kirjakaappi 300
1 Urkuharmooni 1 Kirjoituspöytä kaluineen 100
10 Tuolia 2 Keinustoolia 50
3 Sänkyjä 2 pesukaappia 2 ''Tuoleltiä'' 70
3 Pöytää 1 Seinäkello 35
1 Kirkkoreki 1 Asuranssiruisku 25

580 mk

Waatteita
Wainaa pitovaatteet 300
Lesken pitovaatteet 100
Sänkyvaatteet 150
1 joukko Kirjoja Karttoja ja Seinätauluja 20
3 Wäskyä 1 Kapssäkkiä 2 keppiä 3
1 Soitto laatikko 2 pataa 2 paistinpannua 6
1 Kahvikalusto 6 juomalasia 5

584 mk

Puuastioita
5 Tiinua 1 Komi 2 Saavia 30
1 Tynnyriä 1 Kuurna 3 Pyttyä 5
3 Lämpömittaria 1 Ilmanputaria 12
1 Wakka 1Häkilä 1Puntari 3

54 mk

Eäimiä
6 kpl Lammasta 60
joukko sekalaista romua 3

70 mk

Osakkeita ja arvopapereita
3 pk Aamulehden osakkeita 6
Talletus ja velkakirjoja
Mylläri Emil Hankalalla velkakirjan mukaan maalisk 4 pvltä 1909 1100
Korkoo samasta 173 pvstä 5½ % 29,07
Mäkitupalainen Manu Lehtisellä velkakirjan mukaan 210
Korkoo samasta 5 % mukaan 290 pvstä 8,46
Suomen Yhdys Pankissa talletus todistuksen mukaan No 297147 10000

11353,53

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 13353,53 MK

Menoja Pesästä
Hautaus kustannuksia 320
Waivaisten osuus 17
Hautakiveä varten 300
Toimitusmiesten palkkio 10
Tuomarille Kalukirjan sisäänkirjoittamisesta 2
Leima merkit kalukirjaan 12,60

MENOJA PESÄSTÄ 661,60 mk

JÄÄNNÖSPESÄÄN VAROJA 12691,93 mk

Yhteensä 13353,53 mk

Että kaikki on oikeen ilmoitettu eikä mitään tieten eli tahdosta salattu sen vakuutan valan ehdolla vakuutan

Wilhelmiina Tienari

Näin ilmoituksen mukaan Kirjoitetuksi ja arvatuksi todistaa

Juha Ristaniemi Mooses Kastari

Ollut läsnä perunkirjoituksessa
Kalle Tienari Matti Tienari
Juho Tienari

Elias Laurila
Toimitusmies

Waivaisten osa Smk 17.- kuitataan maksetuksi Kurussa syyskuun 23 pvnä 1917
Krl Kapee
Kh
____________________________________________________________________________________________

Elintarvikkeiden hintoja Helsingissä vuonna 1916.
(esimerkiksi Turussa hinnat olivat hieman halvempia):
tuore naudanliha, paisti kg / 2.11 mk
juottovasikka kg / 2.47 mk
tuore sianliha kg / 3.21 mk )
pöytävoi kg / 4.06 mk
kahvi kg / 7.29
munat, tiu (20 kpl) / 4.39 mk

Vuonna 1917 hinnat olivat nousseet seuraavasti
(kaikkien tuotteiden osalta vertailuhintoja ei ole).
tuore naudanliha, paisti kg / 2.88 mk
tuore sianliha kg / 6.93 mk
pöytävoi kg / 5.31 mk
kahvi kg / 11.81 mk
munat, tiu / 7.33 mk

"Renkien ja piikain vuosipalkat 1916".
Talon ruuassa olleen rengin tavallisin vuosipalkka oli 400-499 mk, vastaavasti piian tavallisin palkka oli 200-299 mk.
Jos palkollinen oli omassa ruuassa niin rengin tavallisin palkka vaihteli 800-999 mk, vastaavasti piian tavallinen palkka oli 600-699 mk.

Lähteet: Tietokalenteri, 1920, Kansanvalistusseura, 1919.
Työväen kalenteri, 1922, Suomen Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1921.

Teollisuustyöläisten osalta palkkatietoja ei löytynyt vuodelta 1916. Esimerkiksi Suomen taloushistorian, osa 3, tilastoissa on katkos vuosien 1913 ja 1920 välillä.
Teoksessa mainitaan kuitenkin, että vuonna 1916 Helsingin kaupungin palveluksessa olleen kirvesmiehen tuntipalkka oli 0.80 mk.
Joitakin tietoja vuodelta 1913:
Metalliteollisuudessa keskituntiansio: miehet/0.438, naiset/0.219.
Nokian paperitehtaalla keskimääräiset päiväpalkat sijoittuivat välille 2.27 - 2.90. Yhtiön sähkölaitoksella päiväpalkka oli 4.08.

Lähteet:
Suomen taloushistoria, osa 3, Tammi, 1983.
Koivuniemi, Jussi, Tehtaan pillin tahdissa, SKS, 2000.
Vanhemmat: Matias (Matti) Matinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume
-hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale ja Liisa (Elisabeth) Karoliina Juhontytär Tienari o.s. Kastari, Tienarin emäntä, Liisa kuoli 29-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 29.01.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 24.05.1850 Kuru, Olkitaipale.
Juho Kustaa Tienari vanhempi.

Lapset:
Juho Kustaa Tienari , s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 82
Matias (Matti) Tienari , s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 91
Kaarle (Kalle) Tienari , s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 97
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 82
IX Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, (Taulusta 81, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä 1898-1937, taloustirehtööri, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale.

Juho Kustaa Tienari oli v. 1881 Keihäslahden ensimmäisiä oppilaita.
3.6.1885 päästötodistus Kurun ylemmästä kansakoulusta.
13.3.1895 Suomen Rakuunarykmentin komentaja nimitti nuoremmaksi eläinhaavuriksi ja 1.11.1895 päästötodistus : eläinhaavuri
1919-1922, 1924-1945 ja 1948-1950 Kurun kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja.
31.12.1924 kutsu Turun Suomalaisen Yliopistoseuran varsinaiseksi jäseneksi.

Aamulehti 1tiistaina 1.5.1897 n:ro 107
TYÖPAIKKAILMOITUS:
MEIJERSKA, joka osaa valmistaa ensi luokan voita Englantiin, saa paikan 8:nesta päivästä ensi heinäkuuta Parkkuun yhtiömeijeristä Kurussa, kun ilmoittaa itsensä ja palkkavaatimuksensa sekä lähettää todistukset allekirjoittaneelle, ennen tämän toukokuun loppua.
Juho Kustaa Tienari
Osoite : Kuru

Tietoja Kurusta 1906:
Wapaaehtoisen palosammutuskunnan perustavasta syyskokouksesta tämän kuun 21 päivänä käsiteltiin seuraavat asiat:
Valittiin palosammutuskunnan säännöissä säädetyt palosammutuskunnan virkailijat kuluvaksi ja seuraavaksivuodeksi.
Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti maanviljelijä Juho Kustaa Tienari ja jäseniksi talolliset Matti Lahdenperä ja Elias Laurila sekä torpanpoika Kalle Syvälahti ja seppä Elis Hellström Olkitaipaleen kylästä.
Palokunnan päälliköksi valittiin yksimielisesti Sahan omistaja Antton Mattila Olkitaipaleen kylästä, varapäälliköksi talollinen Edvard Taipale samasta kylästä.
Ensi osaston päälliköksi talollinen Juho Tienari Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston päälliköksi työmies Aapeli Lahtinen Riihikosken kylästä, kolmannen osaston päälliköksi mäkitupalainen Juho Järvinen Olkitaipaleen kylästä, neljännen osaston päälliköksi työmies Emil Niemelä Petäjälammen kylästä.
Ensi osaston varapäälliköksi työmies Herman Helin Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston varapäälliköksi Aleksi Salonen samasta kylästä, kolmannen osaston varapäälliköksi talollinen Arvid Myllymaa Sonnun kylästä, neljännen osaston varapäälliköksi talollinen Antton Lörpys Petäjälammen kylästä.
Nostettiin kysymys millä tavalla saataisiin palokunnalle varallisuutta menojen suorittamiseksi, joita oli jo karttunut joku erä. Kokous oli sitä mieltä, että olisi toimeenpantava huveja ja arpajaisia, joista kannettaisiin sisäänpääsymaksuja. Sitä tarkoitusta varten valittiin ertyinen tomikunta, jonka huolena on huvien y.m. toimeenpaneminen.
Siihen tuli valituksi opettajatar Augusta Mäkilä puheenjohtajaksi sekä toimikunnan jäseniksi neidit Fanny Poikelus, Lyydia Lahdenperä, Lyydia Laurila, Anna Laurila, Katri Lahtinen sekä rouva Iida Mattila, suutari Juho Mäkinen, työmies Kustaa Tuomi, talonpojat Ville Riihikoski ja Thure Laurila, torppari Matti Tanhuamäki ja työmies Juho Salminen.
Huvitoimikunnan kokoonkutsujaksi valittiin Thure Laurila. Hyväksyttiin noudatettavaksi sahanomistaja Antton Mattilan laatima ohjesääntöehdotus kunnanpäälliköille ja jäsenille sekä yleisiä järjestysohjeita.
Palokunnan kokouksia pidetään toistaiseksi Tienarin talossa, koska Tienarin talon isäntä Juho TIenari hyväntahtoisesti siihen suostui.
Lähde: Aamulehti lauantaina 27.10.1906 n:ro 247 (kolmipäiväisen painoksen n:ro 124)

Poikeluksen piirin kansakoulun johtokunnasta olivat erovuorossa talolliset Juho Kustaa Tienari ja Juha Ristaniemi, joista Juho Kustaa Tienari valittiin uudestaan ja Ristaniemen sijaan valittiin talollinen Elias Laurila.
Lähde: Aamulehti perjantaina 28.12.1906 n:ro 297

Kurun kuntakokous 1910:

Kuntakokous pidettiin jouluk. 20 p:nä ja päätettiin silloin seuraavat asiat:
Poikeluksen kansakouluriidasta selitystä kunnan puolesta antamaan valittiin J.K.Tienati.
Kunnallislautakunnan laatima tuo - ja menoarvioehdtus päätettiin hyväksyä siten, että kunnan kassaan kannetaan 1600 mk, vaivaiskassaan 13000 mk, kansakoulujen kassaan samoin 13000 mk ja lääkärin palkkauskassaan 840 mk. (Paperityöntekijän palkka vuodessa oli n. 1000 mk eli nykyrahassa n. 3200 €)
Uuden kansakoulun perustamisesta Pohjankapeen (sittemmin Teiskoa) kylään ei voitu tehdä mitään päätöstä, kun asia oli liian heikosti perusteltu, vaan hylättiin se toistaiseksi, kunnes asia paremmin kehittyy.
Kunnassa tarvittavat kilometritolpat päätettiin laittaa kivestä, joiden pituus keskimäärin olisi 2,5 tahi 1,8 metriä maanpinnan yläpuolella johon perustus olisi tehtävä sen mukaan, sekä paksuus 25-30 sentim. Tolppien lohkominen on ensi kesän aikana tehtävä, sekä paikoille ajaminen ja pystyttäminen seuraavana talvena. Kiviin hakataan paikka, johon numerot asetetaan, 2 kantille.
Tulevan vuoden viinaverorahat päätettiin käyttää siten, että työväenyhdistykselle annetaan 50 mk ja jäännös kansakouluille. Näitä lääninrahastosta nostamaan valittiin kanslisti Ernst Westerton.
Lääkärin vastaanottohuoneesta päätettiin, että hän saa ottaa sairaita vastaan samassa huoneessa kun tähänkin asti ja kätilöneidille laitetaan rinnalla oleva kamari asuttavaan kuntoon.
Koulupoikain asuntohuoneesta väli - ja ruokatunneilla, erittäin kylmän aikana, päätettiin, että pojat saavat olla välitunneilla käsityöhuoneessa ja tytöt kunnantuvassa.
Kamaria laittamaan kätilölle asumakuntoon valittiin Kustaa Taipale.
Yleisten talviteitten lumiauraustyöt kolmen vuoden ajalla 1 p:stä tammikuuta 1910 tarjottiin urakkahuutokaupalla ja ottivat niitä kunnossa pitääkseen useat eri henkilöt ja nousivat niistä kustannukset yhteensä - auran ajosta 1192 mk, talviteitten auraamisesta 42 mk, järvien ja selkävesien viitoittamisesta 112 mk.
Kunnallislautakunnan tekemä ehdotus G.J. Ahlgrenin korkorahain jakamisesta hyväksyttiin sellaisenaan. Tarkastettiin sairashuoneen piirustusehdotusta, josta tekopalkka arviolaskuineen oli kunnan mielestä liian kallis, niin päätettiin siirtää asia enemmän harkinnan varalle, komitean haltuun, joka harkitsee asiaa paremmin ja hankkii kivipyykityksen maalle.
Lähde: Aamulehti torstaina 6.1.1910 n:ro 4

Juho Tienari oli vapaaehtoisen palosammtuskunnan Olkitaipaleen ensipäällikkö.
Kerran Juho meni tarkastamaan, että tuhkat Ristaniemen koululla hoidettaisiin asianmukaisesti. Kun tarkastus sitten osoitti, että pesät olivatkin jo tyhjät, päätteli hän, että nyt se opettaja onneton on heittänyt tuhkat tuuleen.
Tuimin askelin Juho tuli opettajan luo, mutta tämän osakkeet nousivat melkoisesti, kun osoittautui, että tukat oli sittenkin osattu käyttää maanparannukseen.

Kerran opettaja ehdotti, että puuvajaa pitää suurentaa, kun puupinoja oli ihan taivasalla. Tähän Tienari:
- Mitä rumaa se on, kun tavaraa on. Se rumaa on, kun paikat tyhjänä seisoo.

Kunnalliselämä oli menneinä aikoina suhteellisen rauhallista. Matti Tanhuamäki kertoi tästä yksimielisyydestä, että tavallisesti Kastarin vanha Mooses totesi, että perskelettäkö me tästä asiasta enempää keskustellaan tai mennään katselemaan asiaa paikan päälle.
Tienarin vaari yhtyi häneen ja sanoi: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ristaniemen vaari yhtyi häneen: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ja päätös tuli tehtyä.

Ville Riihikoski tuli Tampereelta Parkkuuseen laivalla. Kävellessään kotia kohti Riihtenperällä tuli Tienarin Juho häntä vastaan. No, siinä istuttiin tienposkelle ja maisteltiin Tampereen tuliaisia.
Paikalle ilmestyi myös Sanna-emäntä, joka kehoitteli miehiä lähtemään kotiin.
Juho Kustaa vastasi:
- En minä mihinkään lähde, kyllä minä omalla maallani saan istua.
Sanna vastasi:
- Kyllä tämä paikka sattuu oleen m i n u n, kotiin vain heti.
Eikä siinä auttanut muu kuin lähteä.


7.7.1804 ISOJAKO
303-415-6-0 X TIENARI
Tienarintie 14
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-87 TIENARI
Perintötila



JUHO KUSTAA TIENARIN PERUNKIRJOITUS:

Vuonna 1956 kesäkuun 6 päivänä toimittivat
allekirjoittaneet uskotut miehet, ylikonstaapeli Jaakko Rimppi ja maanviljelijä Martti Laurila perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 7 päivänä kuolleen, taloustirehtööri Juho Kustaa Tienarin jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäivät oikeudenomistajina seuraavat lapset:
1) Kauppiaan vaimo Katri Keskinen s. 6.8.1899
2) Voimistelunopettaja Matti Tienari s. 6.3.1903
3) Sosiaalipäällikkö Artturi Tienari s. 31.10.1907
4) Kotiapulainen Aili Tienari s. 6.11.1909
5) Maanviljelijän vaimo Vilma Yrjölä s. 14.5.1912
6) Kaupanhoitajan vaimo Hanna Lahti-Nuuttila 4.1.1915
7) Maanviljelijä Pentti Tienari s. 30.3.1921

8) Sekä lasten lapset:
1) Maanviljelijä Juho Tienari 2. 25.11.1927
2) Kauppiaan vaimo Annikki Koskinen s. 5.6.1925
3) Koululainen Simo Tienari s. 6.11.1938.

Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin
vainajan asunnossa Tienarin talossa Kurun
kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat pesänhoitajana
maanviljelijä Pentti Tienari.

Pentti Tienari, Jonka hallinnassa kuolinpesä oli, antoi perunkirjaan merkittäväksi seuraavat tiedot:

1) Ote kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, joka tehtiin Ruoveden tuomiokuntaan kuuluvan Kurun ja Teiskon kuntain käräjäkunnan varsinaisten talvikäräjäin toisessa yleisessä istunnossa Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä, Toikon talossa toukokuun 14 päivänä 1946.

13 §
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

'' Testamentti ''

Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme täten viimeisen tahtomme ja testamenttimme olevan, että omaisuutemme suhteen on meidän kuolemamme jälkeen meneteltävä seuraavasti:
1) Toisen meistä kuoltua on kaikki pesämme omaisuus olkoompa se minkä nimistä tai laatuista tahansa, jäävä täydellä omistusoikeudella sille meistä joka viimeksi elää.
2) Kun me molemmat olemme kuolleet, on omaisuus menevä lailliseen jakoon perillistemme kesken, kuitenkin siten, että poikamme Aarne Tienari, Pentti Tienari ja Kalle Tienari, jotka avat jo saaneet perintöosuutensa kauppahinnan alennuksina meidän luovuttaessa heille kiinteistöjä, tai heidän jälkeläisensä jäävän muusta perinnöstämme osattomiksi.

Kuru heinäkuun 30 päivänä 1940.

Juho Tienari
Eläkemies Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä
Sanna Tienari
Edellisen vaimo

Vartavasten kutsuttuina ja yhtaikaa saapuvilla olevina todistamme me allekirjoittaneet siten, että Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä olevat aviopuolisot eläkemies Juho Tienari ja emäntä Sanna Tienari, jotka jo vuosikausia olemme hyvin tunteneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostansa ilmaisseet edelläolevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja samalla kertaa tämän testamentin allekirjoittaneet. Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi
Talollinen Kuru Talollinen Kuru
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2) Papinkirjan, josta selviää oikeudenomistajat.

Tämän jälkeen ilmoitti maanviljelijä Pentti Tienari pesänhoitajana kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A Pesän varat:

a) Puhdasta rahaa:
1) Kurun Säästöpankissa 61065 mk
2) Pohjoismaiden Yhdyspankissa 113324 mk
3) Kansallis-Osake-Pankissa 76115 mk

b) Arvopapereita:
1) 54 kappaletta Tampereen-Kirjapaino-Osakeyhtiön osakkeita a 1400 mk = 75600 mk
2) 3 kpl Parkkuun Seuratalo Oy:n osakkeita a 200 mk = 600 mk

Perunkirjassa merkitty tähän mennessä omaisuudeksi 326744 mk
, vaikka todellisuudessa omaisuus edellä olevien tietojen perusteella olisi
tähän mennessä 326704 mk
(käytetään seuraavissa lukemissa perunkirjassa olevia tietoja)

c) Hopeaa:
1) 1 tusina hopeisia teelusikoita 3000
2) ½ tusinaa hopeisia ruokalusikoita 4000
3) Kakkulapio ja 3 lusikkaa 500

7500 mk

d) Kelloja:
1) Seinä-tasku- ja herätyskello 3000

e) Eläimiä:
1) Emälammas ja 2 karitsaa 4000

f) Ajokaluja:
1) Lijaarirattaat ja ajoreki 500

7500 mk

g) Huonekaluja 20500

h) Makuu- ja liinavaatetta 38000

i) Pitovaatteita 20800

j) Sekalaista 26300

105600 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 447344 mk

B Pesän velat ja poistot.

1) Velkaa Pentti Tienarille 53316
2) Hautajaiskuluihin 74570
3) Hautamuistomerkkiä varten 50000
4) Toimitusmiesten palkkio 1000
5) Vaivaisten osuus oli 1/8 % 447344 markasta 560

PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 179446 mk

C Lopputili

Pesän varat 447344 mk
Pesä poistot 179446 mk

PESÄN SÄÄSTÖ 267698 mk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa tai muutakaan omaisuutta, jok olisi huomioitava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia vastaanottaa pesänhoitajana maanviljelijä Pentti Tienari, jonka osoite on Parkkuu.
Valan velvoituksin vakuutan kaiken pesään kuuluneen ilmoittaneeni, niin etten tieteni ole jättänyt mitään mainitsematta.
Paikka ja aika yllä.

Pentti Tienari
Maanviljelijä Kuru

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme:
J. Rimmpi
Ylikonstaapeli Kuru
Martti Laurila
Maanviljelijä Kuru

Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1956
Kuoppasalmi
Perintöverolautakunnan puheenjohtaja
.
Juho Tienari eläkeläisvaarina Suhangon rannalla, takana Laurilan maalla oleva Ylämyllyn mallassauna.

Puoliso: Vihitty 17.06.1898 Kuru Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi. (Taulu 16) s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aatami (Nikodemus) Antinpoika Kovesjärvi e. Ylilammentaka, s. 10.01.1844 Parkano, Kihniö, k. Parkano, Vuorijärvi ja Severiina Mikontytär Kovesjärvi, s. 28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi.
Sanna Tienari os. Kovesjärvi

Lapset:
Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s. Tienari , s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 83
Aarne Johannes Tienari , s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 84
Matias (Matti) Tienari , s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 85
Kaarlo Tienari , s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 86
Irja Tienari Kuoli tapaturmaisesti 8-vuotiaana., s. 26.08.1906 Kuru, Olkitaipale, k. 13.03.1915 Kuru, Olkitaipale.
Artturi Tienari , s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 87
Aili Tampere o.s. Tienari Aili muutti Kurusta 15.1.1948 Tampereen Tuomiokirkkoseurakuntaan, Aili hoiti Artturi Tienarin taloutta Tampereella, s. 06.11.1909 Kuru, Olkitaipale.
Sanni, Kaisa, Aili, Hanna ja vasemmalla edessä Pentti Tienari.
Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi) o.s. Tienari , s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 88
Hanna Lahti-Nuuttila o.s. Tienari , s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 89
Pentti Tienari , s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 90
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 83
X Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s. Tienari, (Taulusta 82, isä Juho Tienari) Katri muutti Kurusta 23.11.1927 Ähtäriin, Hämeenkyrön Kostulan kyläkauppias Johannes Juho Keskisen vaimo. Tapasi puolisonsa Parkkuussa, missä Jussi Keskinen oli osuuskaupan hoitajana. Lapsi : Ulla Maija Keskinen / Lehtola ,puoliso Seppo Taavetti Lehtola s.21.9.1925 Hämeenkyrössä. Turun Kauppakoekeakoulun lehtori. Ullan ja Sepon lapset : Kaija Lehtola s.1953 Loimaa ja Aarno Lehtola s.1958 Turku, s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale.
Jussin ja Kaisan hääkuva.

Puoliso: Johannes (Jussi) Keskinen Parkkuun Osuuskaupan hoitaja, Kostulan kyläkauppias, s. 1890 Virrat, Kostula, k. 1955 Hämeenkyrö.
Parkkuun kylässä on Tienarin taloon kokoontunut runsas joukko sukulaisia ja tuttavia talon tyttären Katrin mennessä miehelään 1930-luvun alussa. Sulhanen Jussi Keskinen oli kotoisin Virroilta. Kuvan omistanut Aili Tienari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 84
X Aarne Johannes Tienari, (Taulusta 82, isä Juho Tienari) Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan isäntä., s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale, k. 01.03.1942 Kotka 2.PR.n sairaala.
Aarnen Tyttö-niminen hevonen (s.1931) vaalea, rautias tamma on otettu puolustuslaitoksen tarpeisiin sodan varalta.

KAUPPILAN lohkomiset:

303-415-6-15 X TIENARI
Perintötila
16.9.1932 lohkominen
303-415-6-22 X KAUPPILA
-20.2.1960 lohkominen
-303-415-6-38 X LEPOLA
-4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla.
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-97 LEPOLA
Uusi 303-415-6-39 X KAUPPILA
27.2.1968 yleistietoimitus
14.1.1982 yleistietoimitus
-22.8.1984 lohkominen
-303-415-6-81 X NUIJA
-4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla
-Uusi 303-415-6-96 X NUIJA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-96 NUIJA
Uusi 303-415-6-82 X KAUPPILA
-4.7.1996 luovutetun määräalan rekisteröinti
-29.1.1997 luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-82-M601 X
-4.11.1997 lohkominen
-303-415-6-97 X LEPOLA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-459-6-97 LEPOLA
Uusi 303-415-6-98 X KAUPPILA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-98 KAUPPILA
-


TIENARI, AARNE JOHANNES
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti mv.
sotilasarvo kersantti
joukko-osasto 3./Jv.Koul.K 17
joukko-osastokoodi 0460
syntymäaika 24.04.1901
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 01.03.1942
kuolinpaikka 2.RPr.n sair. Kotka
kuolinkunta
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru
hautapaikka 68
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu.
Aarne Tienari ja Sanni Tienari os. Majavesi. Aarne palveli Suomen raskaassa kersanttina kuvausaikaan.

Puoliso: Vihitty 08.10.1924 Kuru Sanni Dakmar Tienari o.s. Majavesi. (Taulu 1584) Kurun Olkitaipaleen Kauppilan emäntä., s. 10.01.1904 Ikaalinen, Sontu, Viitaniemi, k. 26.04.1986 Ylöjärvi.
Vanhemmat: Seeti Arviiti Kallenpoika Majavesi, Majaveden poika, Viitaniemen isäntä., s. 30.09.1878 Viljakkala, Sontu ja Matilda (Tilta) Kustaantytär Majavesi o.s. Lahdenmaa, Viljakkalan yhteisiä torppareita, Lahdenmaan torppari, s. 20.02.1875 Viljakkala.
Aarne ja Sanni Tienari Kauppilan pihassa, taustalla varastorakennus.

Lapset:
Annikki Koskinen o.s. Tienari Merkonomi, veteraanikauppias Parkkuun kyläkauppa ja Poikelus, T:mi P.Koskinen K-kauppa, s. 05.06.1925 Kuru, Olkitaiaple, Kauppila, k. 02.12.2013 Kuru.
Kaisa Tienarin ja Jussi Keskisen häistä kuva, jossa ovat mm. Juho ja Sanna Tienari jälkikasvuineen. Vasemmalla Sanni Tienari Annikki tytär sylissään.
Juho Tienari Kauppilan isäntä vuodesta 1951 alkaen, kunnallispoliitikko, s. 25.11.1927 Kuru, Olkitaipale, Kauppila, k. 20.03.2011 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.

Vaalipaikalla laski Tienarin Juho (Jussi) taskulaskimella äänestysprosenttia. Mäkisen veikko varoitti:
- Älä vaan nyrjäytä sormeasi.
Pentti ja Juho (Jussi) Tienari vanhan talon rappusilla. Huomioi suuri haka poikien oikealla puolella.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 85
X Matias (Matti) Tienari, (Taulusta 82, isä Juho Tienari) Matti muutti Kurusta 1.9.1930 Perniöön, Kansakoulun voimistelun opettaja, asunut Kurussa, Oulussa, Perniössä, Hangossa ja Helsingissä, s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale, k. 01.08.1981 Helsinki ,Huopalahti.
Matti Tienari ja Aino Tienari (os. Määttä) lapsineen.

1. puoliso: Vihitty 22.06.1930 Oulu, eronneet välillä 1952 Aino Maria Tienari o.s. Määttä Opettaja, s. 30.09.1902 Oulu, k. 10.04.1996 Oulu.
Vanhemmat: Johan Petter Määttä, s. Oulu ja Saara Johanna Määttä o.s. Åström, s. Oulu.

2. puoliso: Vihitty jälkeen 1953 Tienari
3. puoliso: Tienari
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 86
X Kaarlo Tienari, (Taulusta 82, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

Talvisota

Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



TIENARI, KAARLO
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JP 4
joukko-osastokoodi
syntymäaika 02.12.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 23.02.1940
kuolinpaikka
kuolinkunta Impilahti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru


KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

(Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


PERUKIRJA:

Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. VARAT:

1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

Yhteensä 113028 mk

2) Kiinteätä omaisuutta:
Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

Yhteensä 10000 mk

3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
Puhdasta rahaa 3.000
Pankkitalletus 5.232:60

Yhteensä 8232,50 mk

4) Kultaa ja hopeaa:
2 kpl. kultasormuksia 600
Hopeinen puurolusikka 100
2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

Yhteensä 1800 mk

5) Kotieläimiä:
7 kpl. lehmiä 10.500
Sonni 2.000
4 kpl. vasikoita 1.000
7 kpl. lampaita 700

Yhteensä 14200 mk

6) Asuntoirtaimistoa:
2 kpl. kaappeja 1.000
Kirjoituspöytä 300
Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
Keinutuoli ja sänky 300
Hetekasänky patjoineen 500
Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
Seinäkello, vanha 100
Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
Keittiön huonekaluja 150
Ompelukone 2.000
Kirjoja 200

Yhteensä 6450 mk

7) Maataloustuotteita:
Ruista 2300 kg 6.440
Vehnää 450 kg 1.350
Kauraa 400 kg 760
Ohraa 300kg 810
Perunoita 40 hl 2.800

Yhteensä 12160 mk

8) Keittiö - ja ruola-astioita:
Patoja ja kattiloita 530
Ruokakalustoja 650
4 kpl. maitotonkkia 400
Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
Sekalaista keittiökalustoa 150

Yhteensä 1830 mk

9) Vaatetavaraa:
Miehen pitovaatteita 1.500
Miehen päällysvaatteita 400
Miehen alusvaatteita 700
Naisen pitovaatteita 1.000
Naisen päällysvaatteita 2.000
Naisen alusvaatteita 500
3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
4 tusinaa pyyheliinoja 240
8 kpl. pöytäliinoja 400
Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
Sänkypeitteitä 300
Mattoja 200

Yhteensä 9440 mk

10) Sekalaista tavaraa:
Mauser-pistooli 300
Sekalaista irtaimistoa 500

Yhteensä 800 mk

VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

II. VELAT JA POISTOT:

Hautauskustannukset 500
Toimitusmiesten palkkio 300
Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

Aino Kyllikki Tienari
talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi

Tapani Virkkunen

.
Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.

Puoliso: Vihitty 12.12.1937 Kuru Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja. (Taulu 14). (Taulu 16) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.
Vanhemmat: Kalle Kallenpoika Lahdenpohja, Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi ja Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 87
X Artturi Tienari, (Taulusta 82, isä Juho Tienari) Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928, muutti Tampereelle 28.11.1934, fil.kandiksi 1934, maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63, Norjaan -51, Tanskaan -51, Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61. Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sos.johtajana vuodesta 1945 alkaen. Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella tänään-lehdessä vuodesta 1944. Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäsen ja vpj. 1947-54 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-1960 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksenlautalunnassa 1964 alkaen. Toimi työeläkekomiteassa 1956-1960. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalamiespiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen. Julkaisuja : Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937, Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938, Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta v.1938, Pirkan perintö 1944, Tampereen Pyrintö 1896-1946, Tampereen aseveljet ry:n historia 1965. Ansiomerkit : VR4 -40, VR3 -41, VR3 tl.k. -44. Sk.ar. -44, SU:n hop.ansiomerkki kr.k. -58. Harrastuksia : Kotiseututyö -ja tutkimus, ulkoilu ja kalastus, s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1998 Helsinki.

Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928 ,filosofian kandidaatiksi 1934 ,maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63 ,Norjaan -51 ,Tanskaan -51 ,Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61.
Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sosiaalijohtajana vuodesta 1945 alkaen.
Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella Tänään-lehdessä vuodesta 1944.
Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäen ja vpj. 1947-1954 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-60 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksen lautakunnassa 1964 alkaen.
Toimi työeläkekomiteassa 1956-60. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalatalouspiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen.

Julkaisuja:
Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937
Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938
Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta 1938
Pirkan perintö 1944
Tampereen Pyrintö 1896-1946
Tampereen aseveljet ry:n historia 1965
Tekojen aseveljeyttä. Viisi vuotta vapaaehtoista toimintaa Tampereella 1966

Ansiomerkit:
VR4 -40 ,VR3 -41 ,VR3 tl.k -44 ,Sk.ar -44 ,SU:n hop. ansiomerkki kr.k -58

Harrastuksia:
Kotiseututyö ja -tutkimus ,ulkoilu ja kalastus

Artturi Tienari toimi Pohjois-Hämeen Suojeluskuntapiirin valistusohjaajana 1934-44 ,Tampella Oy:n sosiaalijohtaja 1945-72.
Eduskuntatoiminta:
Suomen Kansanpuolue 29.3.1954-18-2-1957 ,perustuslakivaliokunta ja työväenasiainvaliokunta.

Presidentin valitsijamies 1968 ,työterveyslaitoksen neuvottelulautakunta ,Pirkkalan kunnanvaltuusto ja -hallitus ,Tampereen kaupunginvaltuusto ja -hallitus.

Puheenjohtajana:
Avustuskassayhdistyksen valtuuskunnassa . Kuulonhuoltoliiton hallituksessa ja johtokunnassa , Terveystyö-lehden toimitusneuvostossa ,Tampereen kuntoutuslaitoksen johtokunnassa ja -seudun sairauskassayhdistyksessä .Sotaveteraaniliitossa , Pohjois-Hämeen kalamiespiirissä ,Tampereen seudun sosiaalivirkailijakerhossa ja vpj. Kotilinna-säätiön hallituksessa.

Jäsen:
Lounais-Suomen sosiaalivirkalautakunta ,Eläketurvakeskuksen valtuuskunta ,Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta ,Suomen kalamiesten keskusliiton hallitus ,Pirkanmaan B-mielisairaalan hallitus ,Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus ,
Pohjois-Hämeen Partio-lehdessä vastaava toimittaja 1930-luvulla.
Sosiaalineuvos 1969 ,sotilasarvoltaan majuri.
.
Istumassa vasemmalta: sot.ohj. Leimu, aluepäälliköt Ilva ja Raikkala, piiripäällikkö A.O. Pajari, sot.ohj. Järvinen, aluepäälliköt Korpinen ja Heinonen. Seisomassa vasemmalta: aluepäällikkö Inkilä, asemestari Tahvamainen, aluepäälliköt Heinivaho, A. Ojala, Mäntylä, Tynkkynen ja Vikki, valistusohjaaja Tienari, kansliapäällikkö Ylöstalo, aluepäällikkö Terhivaara, sot.ohj. Kirjavainen, aluepäälliköt M. Ojala ja Penttilä.

Puoliso: Vihitty 1935 Kerttu Helena Haahti Filosofian maisteri., s. 07.02.1908 Riihimäki. Ihmisen anatomiaa, Kerttu Haahti
Pälkäneen kasveista, Kerttu Haahti.
Isä: Hjalmar Herman Haahti, s. Riihimäki.
Vasemmalla Artturi Tienari ja hänen vaimonsa Kerttu Tienari (os. Haahti). Kertun edessä seisoo heidän tyttärensä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 88
X Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi) o.s. Tienari, (Taulusta 82, isä Juho Tienari) Särkijärven emäntä, Vilma haudattu Suolahdelle., s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 29.11.1992 Äänekoski.
Lauri Särkijärvi ja Vilma Särkijärvi os. Tienari luultavasti vanhin lapsensa Seppo sylissään.

1. puoliso: Vihitty 16.12.1936 Kuru Lauri Ilmari Särkijärvi. (Taulu 732). (Taulu 733) Maanviljelijä, sotamies, kuoli sodassa. Hautapaikka siunattu Kurun sankarihautausmaalle 9.5.1940 (poissaolevana jäi kentälle)., s. 24.07.1908 Kuru, Karjula, Vähäkarju, k. 12.02.1940 Suvanto-Taipaleenjoki.
Vanhemmat: Nikoteemus Juhonpoika Särkijärvi e. Marjamäki, Talollinen, s. 02.06.1879 Kuru, Sontu, Paulajärvi ja Martta Maria Erlantintytär Särkijärvi o.s. Jokela, s. 20.07.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen.
Tienarin väkeä kylässä Kuru Karjulan Särkijärvellä.

2. puoliso: Vihitty 18.04.1943 Kuru Niilo Jalmari Yrjölä Maanviljelijä, haudattu Nokialle. Niilo asunut Nastolassa, Kurussa, Nokialla ja Jyväskylässä, s. 19.07.1910 Nastola, k. 31.10.1988 Jyväskylä.
Vanhemmat: Atte Armas Aalto Yrjölä, s. Nastola ja Lyydia Yrjölä, (ent.Jäärne) o.s. Pennanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 89
X Hanna Lahti-Nuuttila o.s. Tienari, (Taulusta 82, isä Juho Tienari) Myymäläapulainen, kauppiaan vaimo. Asunut Kurussa, Ruovedella ja Kagasalalla., s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1975 Kangasala.
Hanna Tienari ja veljensä Pentti Tienari 1920-luvun lopulla otetussa kuvassa.

Puoliso: Vihitty 18.06.1938 Kuru Unto Herman Lahti-Nuuttila. (Taulu 739) Naimisiin mentyään Hanna ja Unto muuttivat 22.10.1938 Ruovedelle, Huutijärven Osuuskaupan myymälänhoitaja, s. 18.07.1912 Virrat, Jäähdyspohja, k. 31.07.1977 Kangasala.
Vanhemmat: Herman (Manni) Lahti-Nuuttila, Manni syntyi Ruoveden Kotalahden kruununtorpassa, muutti 5.10.1884 Virroille, Manni oli Virtain Jäähdyspohjan Lahti-Nuuttilan isämtä., s. 13.07.1868 Ruovesi, Väärinmaja, Kotalahti, k. 11.08.1927 Virrat, Jäähdyspohja ja Aina Retriikka Lahti-Nuuttila o.s. Ruusila, s. 01.05.1876 Virrat, Vaskivesi, Ranta-Tyrkkö, k. 05.01.1946 Virrat, Jäähdyspohja.
Unto ja Hanna Lahti-Nuuttila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 90
X Pentti Tienari, (Taulusta 82, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1978, s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale.

KAUPPAKIRJA:

Tällä kauppakirjalla myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet aviopuolisot pojillemme Kalle Tienarille ja Pentti Tienarille Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä omistamamme Tienari nimisen 0, 2095 manttaalin suuruisen perintötilan R. N:o 6:23 kaikkine siihen nyt kuuluvine ja vast'edes mahdollisesti saatavine etuineen ja oikeuksineen samoin kuin mainitulla tilalla kasvussa olevine viljoineen sekä tilaan kuuluvine ja erityisessä luettelossa mainittuine irtaimistoineen sadankahdenkymmenentuhannen (120.000) markan kauppahinnasta, josta irtaimiston osalle tulee kaksikymmentätuhatta (20.000) markkaa sekä
erityisessä eläkevälikirjassa meille määrättyjä elatusehtoja vastaan.
Tilan saa ostajat haltuunsa tulevan kesäkuun 1 p:nä 1937, jolloin kauppasumma on kokonaisuudessaan maksettava.

Tätä kauppakirjaa on laadittu kolme samansisältöistä kappaletta, ensimmäinen ostajalle, toinen myyjälle ja kolmas kaupanvahvistajalle.

Kurussa, toukokuun 17 päivänä 1937.

Juho Kustaa Tienari Sanna Tienari

Tähän kauppaan suostumme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
Paikka ja aika edellämainitut.

Kalle Tienari Kalle Tienari

Edellämainitun kauppakirjan allekirjoittaneet Juho Kustaa Tienari ja Sanna Tienari myyjinä sekä kalle Tienari ja Ruoveden tuomiokunnan Tuomarin määräämänä uskottuna miehenä alaikäisen Pentti Tienarin puolesta Kalle Tienari,
jotka henkilökohtaisesti tunnen, ovat yhtaikaa itsekohtaisesti saapuvilla ollen myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. minkä täten julkisena kaupanvahvistajana todistan.

Kurussa 17 päivä toukokuuta 1937.

Elias Laurila
Kihlakunnanoikeuden määräämä kaupanvahvistaja
Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnassa.

Kaupanvahvistajan kutsumana todistajana oil saapuvilla.
Arvo Ristaniemi

Lunastus 30 markkaa

Vuonna 1937 toukokuun 26 päivänä on Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeus lainhuutopöytäkirjan 20 §:n kohdalla antanut lainhuudon talollisille Kaarlo Tienarille ja Pentti Tienarille Tienari-nimiseen perintötilaan RN:o 6:23, Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, ja on tämä lainhuuto merkitty lainhuutorekisteriin; todistaa

Kihlakunnanoikeuden puolesta
K.S. Miestamo
v.t.

Lunastus 5 markkaa

Yllämainittu sadankahdenkymmenentuhannen (120 000) markan kauppahinta kuitataan maksetuksi, sekä tälle 4 %:n korko 9 kk:n ajalta kolmetuhattakuusisataa (3600) markkaa.

Kurussa helmikuun 25 p:nä 1938

Juho Tienari Sanna Tienari

Luettelo siitä irtaimistosta, jonka me allekirjoittaneet aviopuolisot olemme tänään tehdyllä kauppakirjalla myyneet Tienarin perintötilan R No 6:23 mukana pojillemme kalle Tienarille ja Pentti Tienarille.

PUINTIKALUSTO:

Puimakone 2000
Puimakoneen yhteydessä oleva pelumylly 1000
Polttomoottori 500
2 kasmasiiniä 200

Yhteensä 3700 mk

AJOKALUSTO:

4 paria ajorekiä 600
4 työrekeä 300
2 heinärekeä 100
2 ajelurekeä 100
3 lavakoria 450
4 sontakärryä 400
Työlinjaanirattaat 200
2 ajelurattaita 200

Yhteensä 2350 mk

PELTOKALUSTO:

Sampo - ja Tukeva-äes 500
2 jousiäestä 200
3 parihevosen auraa 450
2 peltolataa, sahrat ja kylvökone 240
Kiekkojyrä, niittokone ja haravakone 1200

Yhteensä 2590 mk

MUUT TYÖKALUT:

10 viikatetta, 10 haravaa ja 5 hankoa 175
6 sirppiä, 6 lapiota ja 3 kuokkaa 120
3 rautakankea, 3 lekaa ja 10 puraa 110
6 talikkoa, 3 kouraa ja 4 kirvestä 115
3 halkosahaa ja 2 halkokirvestä 40
4 vesuria 20
Puupenkki, 4 käsihöylää ja vatupassi 30
Saumahöylä, 2 kairaa ja 6 puulapiota 30
2 höyläpenkkiä 100

Yhteensä 740 mk

MAKASIINI - JA PUOLIKALUSTO:

6 tiinua 120
8 komia 240
6 saavia 60
6 ämpäriä 30
14 hurstisäkkiä 28

Yhteensä 478 mk

PAJAKALUSTO:

Viilopenkki, alasin ja leka 165
2 vasaraa, 3 pihtiä 25
Ruuvilali ja palkeet 10

Yhteensä 200 mk

HUONEKALUSTO:

4 pöytää, 6 tuolia 210
4 sänkyä ja piironki 190
Kaappikello ja 3 kaappia 40

Mankeli 150
6 pelukoppaa, 5 perunakoppaa 50

Yhteensä 640 mk

MAITOHUONEEN KALUSTO:

Separaattori ja kirnu 300
5 pyttyä ja 3 kannua 30

Yhteensä 330 mk

KOTIELÄIMET:

2 hevosta 4000
6 lehmää 3000
1 mullikka 250
1 sonnivasikka 250
4 vasikkaa 1000
4 lammasta 472

Yhteensä 8972 mk

IRTAIMISTO YHTEENSÄ Smk 20000

Kurussa toukokuun 17 p;nä 1937

Juho Tienari Sanna Tienari

Tähän kauppaan tyydymme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
Paikka ja aika kuten edellämainitut

Kalle Tienari

Kalle Tienari
Pentti Tienarin uskottu mies

Todistavat:

Elias Laurila Arvo Ristaniemi



.
Pentti Tienari Suomen raskaassa.

Puoliso: Vihitty 13.07.1946 Kuru Elma Amanda Tienari o.s. Junkkari Junkkarin tytär, Tienarin emäntä., s. 04.10.1924 Kuru, Vaakaniemi, k. 23.07.1987 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Junkkari, Junkkarin isäntä, s. 01.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.03.1971 Kuru, Vaakaniemi ja Maria Junkkari o.s. Saarijärvi, s. 10.02.1890 Kuru, Juhtimäki, k. 12.01.1974 Kuru, Vaakaniemi.
Vilma Yrjölä ja Elma Tienari Tienarin uudessa talossa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 91
IX Matias (Matti) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 81, isä Juho Tienari) Lääninrovasti. Matias tuli ylioppilaaksi 19.5.1893. Valmistui papiksi 7.1.1898 ja pappistutkinto 22.8.1900. Palveli ylim. pappina Kymissä, Säkkijärvellä, Vironlahdella ja Savonlinnassa. Nimitettiin Köyliön ja Säkylän kappalaiseksi 1.5.1904 ja Kokemäen kappalaiseksi 1.5.1908, Nousiaisten kirkkoherraksi 1.5.1921-1950 ja lääninrovastiksi 1924. Toimi Kokemäen yhteiskoulun uskonnon opettajana 1908-1920 ja Kokemäen maanviljelyslyseon moraaliopin opettajana 1917-1920. Luottamustoimet : Kirkon virkak:n L. ja O. kassanjohtokunnan jäsen 1.5.1930 alkaen. Kokemäen maanviljelyslyseon ja Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja. Säkylän ja Nousiaisten kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja. Kokemäen ja Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen ja puheenjohtaja. Kirjallinen toiminta : Muistosanat vainajista (Turun arkkihiippakunnan pappeinkok. pk:ssa 1927). Juudaan kirje, synodaalikirjoitus 1932. (Synodaali=kirkolliskokous). Matti Tienari oli Säkkijärven vt. kappalainen naimisiin mennessään., s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale, k. 31.01.1960 Mellilä.


Matti Tienari hyväksyttiin 18.5.1893 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.
Lähde: Uusi Suometar perjantaina 19.5.1893 n:ro 114

Kurun raittiuseura piti kuukausikokouksensa tämän kuun 8 p:nä Poikeluksen talossa, jossa seuran jäsenet sangen ystävällisesti otettiin vastaan.
Runon ''torpan tyttö'' lausui tunteikkaasti opettaja neiti Eline Tanner, jossa puhui sen johdosta isänmaan rakkaudesta. Myös raittuedesta puhui hän varsinkin naisille.
Puheita pitivät myös herrat: ylioppilas Matti Tienari ja R. Paatso. Herra Tienari puhui raamatun kannalta raittiusaatteesta.
Puheitten välillä saatiin kuulla hauska, nauruhermoja hyväilevä vuorokeskusteku. Kuulijoita oli lähes puoli toista sataa. Uusia jäseniä liittyi seuraan 3 naista. Tyytyväisenä illan viettoon meni yleisö kotiansa. Seuraava kokous päätettiin pitää koululla elokuun puolivälissä.
Lähde: Aamulehti torstaina 19.7.1894 n:ro 164

Hiippakunnan sanomia. (Turun)
Haettu virka: syyskuun 17 p:nä päättyneen hakuajan kuluessa ovat Vehmaan kappalaisvirkaa hakeneet Kauniston kappalainen A.A. Virtanen, Alahärmän v.t. kirkkoherra A.R. Durchman, Karjalan kappalainen D.A. Palletvuori, kirkkoherranapulainen Jyväskylästä U.A. Hagelberg, kirkkoherranapulainen Yläneelt�� S.D.L. Sjöneman ja Virolahden v.t. kirkkoherra M. Tienari
Lähde: Aamulehti torstaina 20.9.1900 n:ro 219

Papin vaali:
Viime sunnuntaina pidetystä kappalaisvaalista Köyliön ja Säkylän yhteiseen kappalaisvirkaan saivat ääniä:
Sakkilan kirkkoherranapulainen G. Kajander 404 25 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 296 eli yhteensä 700 ääntä.
Savonlinnan v.t. kaupunginsaarnaaja M. Tienari 1335 30 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 671 eli yhteensä 2006 ääntä.
Lähde: Aamulehti lauantaina 29.8.1903 n:ro 192

Länsi-Suomen rukoilevaisten herännäisseuroja vietettiin viime sunnuntain tietämiin Laitilassa.
Laajoilta alueilta pitkin Satakuntaa oli kokoontunut rukoilevaista kansaa, mutta runsaammin kuitenkin Vakka-Suomen seurakunnista, Laitilasta, Pyhämaasta ja Uudeltakirkolta. Tuhansiin nousi seuraväki.
Kokoukset alettiin kirkossa lauantai-iltana ja saarnasi täällä pastorit Tienari Kokemäeltä ja Ilmanen Vehmaalta.
Sittemmin illalla oli vielä seuraharjoitusta läheisessä Anttilan talossa.
Sunnuntaina piti kirkkoherra Merivirta aamusaarnan ja seurakunnan kappalainen päiväsaarnan, pastorien Kallion Tampereelta ja Ilmasen Vehmaalta toimittaissa alttaripalveluksen.
Iltapäivällä väen yhä lisääntyessä jatkettiin seuranpitoa Palttilan kartanon luonnonihanassa puistossa.
Messun ja rukouksen lomissa puhuivat pastorit, Kallio, Tienari y.m. kansanmiehet Tunturi ja Näähä sekä kirkkoherra Merivirta.
Maanantaina, seuraväen yhä pysyessä tuhansiin nousevana, puhuivat pastorit Tienari ja Tommila lapiste, kansanmiehet Strandsten, Kylen-veljekset, Näähä ja Tunturi. Tällöin haittasi sananviljelystä silloin tällöin tapahtuneet sadekuurot.
Tiistai-aamupäivällä vielä jatkettiin seuranpitoa.
Lähde: Herättäjä-lehti Turussa 1.7.1910 n:ro 26

NOUSIAINEN:

Papisto:

v. 1800 oli kolme pappia, kirkkoherra, kappalainen -
virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1958 ja pitäjänapulaisen virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1859.

1800-luvulla papiston palkka koostui suureksi osaksi luonnontuotteista:

52 tynnyriä 15 kappaa ruista

32 tynnyriä 25 kappaa ohraa

32 leiviskää voita

1 131 mk rahaa

Virka-asunto ja siihen liittyvät pellot


Kirkkoherroja on ollut 15 vuosina 1809-1980 välisenä aikana

KIRKKOHERRAT 1778 ->

Achrenius Anders s. 1745 ja k. 1810
Toimi kirkkoherrana vuosina 1778-1810, julkaisi
v. 1790 virsikirjan " Halullisten sieluin hangelliset laulut keskinäiseksi ylösrakennukseksi uskossa ja kristillisyydessä näillä viimeisillä
lopun ajoilla."

2. Höckert Josef s. 1788 ja k. 1833
Toimi kirkkoherrana vuosina 1812-1833, kappalaisena
vuosina 1796-1812 ja pitäjänapulaisena vuosina 1789-1796.


3. Sevonius Karl Bemjamin s. 1784 ja k. 1886
Toimi kirkkoherrana vuosina 1835-1843, kappalaisena
vuosina 1833-1835 ja pitäjänapulaisena vuosina 1823-1826.

Bäckman Anders Magnus s. 1784 ja k. 1886
Toimi kirkkoherrana vuosina 1845-1852

Alm Samuel Anders s. 1790 ja k. 1873
Toimi kirkkoherrana vuosina 1853-1856

Rancken Fredrik Wilhelm s. 1805 ja k. 1879
Toimi kirkkoherrana vuosina 1858-1879, hän oli virkavapaalla
sairauden vuoksi viimeisen vuosikymmenen.

Almark Nils Johan s. 1836 ja k. 1920
Toimi kirkkoherrana vuosina 1881-1887, kappalaisena vuosina
1873-1881 - elvytti lähetystoiminnan ja pyhäkoulutoiminnan
sekä edisti evankelisuuden yleistymistä ja antoi voimakkaan
panoksen koululaitoksien kehittämiseen.

Lindell Berndt Gustafs s. 1857 ja k. 1902
Toimi kirkkoherrana vuosina 1888-1896

Borg Johannes s.1857 ja k. 1908
Toimi kirkkoherrana vuosina 1897-1908
- herätti uudelleen pyhäkoulutoiminnan
v. 1900 - toimi lyhyen ajan.

Pyhälä Juha s.1865 ja k. 1919
Toimi kirkkoherrana vuosina 1910-1919,
kappalaisena vuosina 1899-1910

Tienari Matti s. 1874 ja k 1960
Toimi kirkkoherrana vuosina 1920-1950

Karvonen Ilmari s. 1893 ja k. 1967
Toimi kirkkoherrana vuosina 1951-1958.
Tuomiorovasti Matti Tienari.

1. puoliso: Vihitty 18.08.1898 Kuru Hilma Josefiina Juhontytär Tienari o.s. Grönlund Ruustinna, ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta. Muutti vanhempiensa kanssa Pietarista 15.9.1895 Kuruun ja Kurusta Säkkijärvelle 21.8.1898
, s. 25.04.1878 Venäjä, Pietari, k. 08.06.1940 Nousiainen.
Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Grönlund e. Kuokkala, Veturinkuljettaja Pietarissa, s. 19.02.1842 Lempäälä ja Hilma Vilhelmiina Matintytär Grönlund o.s. Ahlgren, s. 03.09.1844.
Pappi Matti Tienarin kirjoittama synodaalikirjoitus Juudaan kirje Turun arkkihiippakunnan pappeinkokoukseen vuonna 1932. Painettu Turussa 1932. Matti jakoi kirjaa papeille ennen kokousta. Tämän kappaleen Matti Tienari lahjoitti Keikyän kirkkoherra Urho A. Peltoselle.

Lapset:
Toini Ojanperä o.s. Tienari , s. 22.07.1899 Viipuri. Tauluun 92
Aino Vesterinen o.s. Tienari , s. 22.04.1902 Savonlinna. Tauluun 93
Irja Tienari Irja kuollut vauvana.
Martta Airikkala o.s. Tienari , s. 03.12.1903 Savonlinna. Tauluun 94
Annikki Fellman o.s. Tienari , s. 21.05.1906 Säkylä. Tauluun 95
Maunu Tienari , s. 17.02.1908 Köyliö. Tauluun 96
2. puoliso: Vihitty 24.09.1944 Nousiainen Elli Akselintytär Tienari o.s. Tulokas Opettaja, työskenteli lähetyssaarnaajana., s. 30.06.1891 Vehkalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 92
X Toini Ojanperä o.s. Tienari, (Taulusta 91, isä Matias Tienari) Kirjailija-satukirjat, s. 22.07.1899 Viipuri.

ISBN: kr12252271
Kirja: Satuja
Tyyppi: kirja / bok
Kirjailija: Toini Ojanperä
Toini Ojanperä ; kuvittanut Heli Ojanperä
Julkaisuvuosi: 1945
Kustantaja: Aura, Turku
Kieli: suomi

Otsikko Kyyneleet kuivuvat: äidin kokemuksia henkimaailmasta 1943
Kirjailijat A. Stuart, Helmi Krohn, Toini Ojanperä

Valoperhonen Ojanperä, Toini
Satuprinsessa 30--tarulipas pienille tytöille , Karisto, 1952

Sadun nimi: "Kehrää, kehrää, tyttöni"
Tekijä: Ojanperä, Toini
Teos/Kokoelma: Satuprinsessa 43--tarulipas pienille tytöille
Kuvittanut: Lukka, Veikko
Toimittanut/Kertoja: Korjus, Jaakko (toim.)
Tunnus: 1238609X
Julkaisutiedot: Karisto, 1965

.
Rovasti Matti Tienarin ja HilmaTienarin (os. Grönlund) lapset: Toini, Martta ja Aino

Puoliso: Valter Ojanperä

Lapset:
Heli Ojanperä Kuvataiteilija, s. 1921.
Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 36
Toim. Erkki Valkeila; [kuv. Reino Apponen, Heli Ojanperä ja Reino Vihinen]
Hämeenlinna : Karisto, 1958. - 93, [1] s. : kuv. ; 17 cm

Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 37
Toim. Erkki Valkeila; [kuv. Heli Ojanperä ja Reino Vihinen]
Hämeenlinna : Karisto, 1959. - 94, [1] s. : kuv. ; 17 cm.
Heli Ojanperä: Hahmot huoneessa vuodelta 1944. Öljy kankaalle, 42x50/56x62
Tapani Ojanperä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 93
X Aino Vesterinen o.s. Tienari, (Taulusta 91, isä Matias Tienari) Kansakoulunopettaja, ei lapsia, s. 22.04.1902 Savonlinna, k. 1985 Turku. Monilla meistä on ollut käsitys, että Pyhän Laurin Ritarit
olisi ensimmäinen Perniössä vaikuttanut lippukunta. Jonkinlaista
partiotoimintaa tiedettiin täällä olleen, mutta historiaa
pengottaessa löytyi uutta tietoa perniöläisestä partiotoiminnasta
ja lippukunnista.
Kaapin kätköistä löytyi kirja Perniön Partiotytöistä vuosilta
1928-1940 sekä Kotkanpojista on ainakin jäänyt eräälle
40-luvun vartiolaiselle muistoksi suorituskirja. Lisäksi Partiotyttöjen
kirjassa mainitaan Pesän Pojat – lienevätkö hekin
perniöläisiä?
Partiotoimintaa Perniössä ennen Pyhän Laurin Ritareita
Kotkanpojissa ovat vartiolaiset suorittaneet 1940-luvulla
III, II- ja I- luokkaa niinkuin vartiolaiset aina tähän vuoteen
asti. Suoritukset ovat hieman uudistuneet mutta silloinkin
listalla on ollut solmuja, suunnistusta, ensiapua. Suoritettava
oli myös juoksussa, pituudessa ja kuulantyönnössä tietyt
tulosrajat sekä osattava pestä oma paitansa.
Kotkanpoikien johtajana ovat ainakin toimineet kirkkoherra
Airas sekä opettaja Lappi-Seppälä ja he kokoontuivat silloisella
seurakuntatalolla. Toiminta on hiipunut noin 1950
Toinen lippukunta, mikä on Perniössä varmuudella toiminut,
on Perniön Partiotytöt. 1920-luvun lopussa se oli Helsingin
Tuulityttöjen alaosasto ja vuonna 1932 heidät on hyväksytty
jäseniksi Suomalaiseen Partiotyttöliittoon. Toiminta on
ollut 1930-luvulla hyvinkin aktiivista , jäseniä noin 40-60.
Käytössä heilläkin olivat olleet sekä luokkasuoritukset että
taitomerkit. Kirjasta selviää myös, että silloin on kuuluttu
Länsi-Suomen Partiopiiriin, jonka järjestämille kursseille
on osallistuttu. - Onpa Perniöön ainakin yksi Mannerheimsolkikin
myönnetty vuonna 1934.
Johtajana lippukunnassa on toiminut kahdenkymmenen
vuoden ajan opettaja Aino Tienari. Hän on tämän kirjan
lahjoittanut takaisin Perniöön v. 1985.
Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin
myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Säästöpankin
vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden
säilytykseen.
Lippukunta järjesti vuosien aikana normaalin viikkotoiminnan
lisäksi erilaisia juhlia rahan keräämiseksi mm. yhdessä
Raittiusseuran kanssa. Jatkosodan aikana toiminta oli
vähäistä, mutta heräsi jälleen sodan loputtua. Toiminta on
kuitenkin jossain vaiheessa hiipunut samoihin aikoihin kuin
Kotkanpojilla. Lieneekö syynä ollut molemmilla johtajien
muutto pois paikkakunnalta, sillä toiminta oli tuolloin vahvasti
kiinni esim. opettajien kiinnostuksesta.
- Kati Isotupa-Erjala -.
Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Perniön Säästöpankin vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden säilytykseen.

Puoliso: Vihitty 15.01.1950 Herman Vesterinen s. 22.10.1897 Uusikirkko, k. 1980 Turku.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 94
X Martta Airikkala o.s. Tienari, (Taulusta 91, isä Matias Tienari) Hammaslääkäri, ei lapsia, s. 03.12.1903 Savonlinna, k. 2/2000 Haapamäki. Haapamäki
on nyt se osa-alue Keuruun kaupungissa, jossa väkiluku kasvaa. Tämä on koko Keuruun parhaaksi. Ne puutteet, joita tällä hetkellä
on terveydenhuollon ja lasten päivähoidon toteutuksessa tulee ensi tilassa korjata. Parasta olisi, jos löytäisimme tehtäviin Haapamäelle niin uskolliset henkilöt kuin aikanaan olivat lääkäri Karvonen ja hammaslääkäri Martta Airikkala. Jos löytäisimme tänä aikana tällaiset henkilöt, jotka tulisivat myös asumaan joukkoomme Haapamäelle, olisi hyvä aika tässäkin suhteessa palannut.

Puoliso: Kustaa (Kyösti) Airikkala s. Nurmijärvi, k. Haapamäki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 95
X Annikki Fellman o.s. Tienari, (Taulusta 91, isä Matias Tienari) Ekonomi, s. 21.05.1906 Säkylä, k. 05.04.1996 Helsinki.

Puoliso: Fellman

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 96
X Maunu Tienari, (Taulusta 91, isä Matias Tienari) Agronomi, MMK, tykistön kapteeni, komppanianpäällikkö, s. 17.02.1908 Köyliö, k. 17.05.1994 Espoo.

Puoliso: Vihitty 24.09.1933 Helsinki Alli Elisabeth Tienari o.s. Nummelin Alli asui myös Helsingissä ja Turussa, s. 16.01.1906 Nurmijärvi, Palojoki, k. 20.02.2003 Espoo.
Vanhemmat: Mauri Nummelin, s. 28.12.1874 Nurmijärvi ja Aleksandra Nummelin o.s. Korpinen, s. 03.10.1877 Hausjärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 97
IX Kaarle (Kalle) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 81, isä Juho Tienari) Kalle osti Viitalan Tienarin tilasta ja isännöi sitä vuodesta 1902., s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 01.03.1963 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


OLKITAIPALEEN ISOJAKO 9, 9:A suoritettiim 7.7.1804, jolloin siitä muodostettiin tiloja:

TIENARI 303-415-6-0
Perintötila
30.3.1908 palstatilan murtaminen 8 : 7
26.3.1909 lohkominen 8:8
KOIVULA 303-415-6-1 (Kiinteistön myynti oli ensimmäinen Tienarin perintötilasta lohkottu alue, Tienari oli siis yli sata vuotta alkuperäisen kokoinen 1804-1909, 275 ha)
-palstatilan murtaminen 30.3.1908 8:7
-yleistietoimitus 8.7.1986 17:73
-kuntajaon muutos 1.1.2009
- 980-458-6-1 KOIVULA

26.3.1909 lohkominen (Tienarin pojalle Kalle Tienarille:
303-415-6-2 X VIITALA
-15.11.1940 lohkominen
-KALLIOHARJU 303-415-6-26 X KALLIOHARJU
-Kalle Tienari myi Viitalan tilasta Parkkuun työväenyhdistykselle tontin, johon rakennettiin
-työväentalo 1920-luvun alussa ollen ennen ostoa vuokralla Viitalan maalla.
-30.3.2007 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
-1.3.2008 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-26 KALLIOHARJU

Uusi 303-415-6-27 X VIITALA
13.11.1941 pakkolunastus
MAANTIEALUE 303-415-6-32
27.11.1975 rajankäynti
6.6.1986 yleistietoimitus
29.8.2003 osakasluettelon perustaminen 29.8.2003.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-27 VIITALA
Viitalan tilalla 980-458-6-27 on maa-alue tilan 980-458-6-93 sisällä maa-ainesten nostoa varten.


ASEVELVOLLISUUSKUTSUNTA VUONNA 1899:

IV Kutsunta-alue
Kokouspaikka Oriveden pitäjän kirkonkylässä Tuomas Eerolan talossa.
Kangasalan pitäjä - maanantaina 29 p. toukokuuta kello 3 j. pp.
Ruoveden pitäjä - tiistaina 30 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Kurun pitäjä - keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Aurejärvi:
Työmies Emil Raiski, talonpoika Emil Kovanen, renki Juha Fredrk Oskarinpoika, talonpoika Bistor Huotari, torpanpoika Julius Tasa-aho, torpanpoika Malakias Joutsiaho, metsänvartijanpoika Kaarle Andersson, torpanpoika Juha Talasoja.
Hainari:
Itsellinen Oskar Rintaniemi.
Juhtimäki:
Torpanpoika Matti Hauturi.
Karjula:
Itsellisenpoika Kaarle Järvinen, suntionpoika Emil Lehtinen, leipuri Emil Rinne, itsellisenpoika Manu Kivinen, renki Otto Lindgren, räätälinpoika Otto Kiskonen.
Keihäsjärvi:
Torpanpoika Edvard Jokela, torpanpoika Josua latvajärvi.
Keihäslahti:
Itsellisenpoika Toivo Heikki Elisenpoika, räätälinpoika Kaarle Wallin, itsellinen Edvard Mäkinen, renki Atte Sanden, renki Otto Koskinen, itsellinen Kaarle Nieminen.
Koivisto:
Talonpoika Kaarle Korkiala.
Olkitaipale:
Räätäli Matti Ojanen, talonpoika Kaarle Tienari, itsellisenpoika Kaarle Anselmi Kaarlenpoika, torpanpoika Elias Lettoniemi, seppä Manu Hellström.
Petäjälammi:
Itsellisenpoika Kalle Aatu Aapelinpoika, torpanpoika Arvid Pohja, itsellinen Matti Nevala.
Pohjankapee:
Talonpoika Jaakko Ala-Kapee, torpanpoika Heikki Moisio, itsellinen Antti salminen.
Poikelus:
Torpanpoika Jeremias Lahtinen
Ristaniemi:
Talonpoika Oskar Ristaniemi
Riuttaskorpi:
Torpanpoika Oskar Ketola, itsellinen Kaarle Lahtinen, renki Bistor Ketonen, renki Kaarle Tuomi, itsellinen Matti Niemi, talonpoika Aleksander Lammi, torpanpoika Kaarle Jouttijärvi, itsellinen Matti Nurmi, suutarinpoika Manu Vehkonen, talonpoika Antti Saarijärvi, talonpoika Sven Raivio, renki Ananias Alpertinpoika.
Sontu:
Talonpoika Oskar Myllymaa.
Vaakaniemi:
Renki Emil Mäkinen, renki Simon Palonen, itsellinen Oskar Leppänen.

Vuodesta 1898 hylätyt:
Aurejärvi: torpanpoika Bistor Järvenpää
Keihäsjärvi: itsellinen Juha Vuori
Riuttaskorpi: torpanpoika Heikki Hietanen
Hylättäväksi esitetty: 1896 vuoden kutsunnasta n:ro 19 Edvard Rajula
Teiskon kappeli keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Leppälahti:
Torpanpoika Juha Anton Korpinen, renki Edvard Timonpoika, torpanpoika Axel Kalliolahti, torpanpoika Juha Kustaa Kaustaro.

Jatkosodan aikana pidettiin Olkitaipaleen kinkerit Viitalassa. Kinkereitä piti silloinen kappalainen Sourander. Hän määräsi läksynä olleen Raamatun kohdan luettavaksi kinkeriväen kesken kukin vuorollaan uhden jakeen. Vanhemman väen alkaessa luvun penkin pääästä, se alkoi melkoisesti takerrellen ja loppui kokonaan hämärässä istuneeseen Törmän Riikkaan. '' Jumala on järjestyksenkin Jumala, kun luku ei käy niin minä luen tekstin itse'', selvitti takertelevaan lukemiseen närkästynyt pastori.

Viitalassa oli lukusijat. Pappi antoi Kalle-isännälle Raamatun ja pyysi lukemaan vähän matkaa ja antamaan seuraavalle lukijalle. Kalle antoi heti vieressään istuneelle Törmän Riikalle ja sanoi: ''Lue sinä, minä näen niin huonosti.'' Pappi antoi tästä huomautuksen sanoen: ''Kyllä sanomalehtiä nähdään lukea, mutta ei pyhää kirjaa.''

Viitalan vaari oli palaamassa rahtiajosta rehoineen Niemikylästä Parkkuuseen. Vaari nukahti rehaan, mutta hevonen osasi tien korkeitten lumipöykkyjen välissä kulkevalla talvitiellä. Yht'äkkiä hän heräsi hevosen seisahtuessa. Häntä väistämään joutuneet, kinkereiltä Tienarilta palaavat, rovasti Numminen ja kanttori olivat kaatuneet rekineen Lahdenperän aukealla lumipöykkyyn ja kömpivät sieltä esiin.
Vaari muisteli tapausta siksi, että kumpikaan osapuoli ei lausunut koko aikana sanaakaan. Syvän hiljaisuuden vallitessa hän ja rovasti hoputtivat hevosensa liikkeelle.

Viitalan isännällä oli syntymäpäivät ja Kalle oli vähän puhepäällä. Aamulla Riikka-emäntä moitiskeli, että ''sinäkin siinä ouhua röpötit''.
Kalle vastasi: ''Puhun minä kun toisetkin puhu''.

Siihen aikaan kun henkivakuutuksia alettiin tehdä, oli Eero Leveelahti asiamiehenä ja meni vakuutusta kauppaamaan Tienarin Kallelle (Viitala).
Kun oli aikansa selostanut vakuutuksen hyviä etuja. Kalle Kysäisi:
- Ekkö sinä ymmärrä niitä itte käyttää, mitä niitä minulle tulet tyrkyttämään?

Viitalan Kalle-isäntä kysyi Kastarilta:
- Paljonko sinä kylvit kauraa?
- 50 hehtoo minä kylvin, vastasi Kastari
Viitalan Kalle tokaisi siihen:
- Kyllä sinä hyvin saat, jos sen saat mitä kylvit.
.
Veljekset Matti, Juho ja Kalle Tienari.

1. puoliso: Vihitty 08.04.1900 Kuru Hilma Fredrikintytär Tienari o.s. Kingelin Itsellisen tytär Riuttaskorven kylän Lahdenperästä. Ennen naimisiinmenoaan piikana Riuttaskorven ja Olkitaipaleen kylien eri taloissa., s. 27.07.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, k. 22.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Vanhemmat: Fredrik Antinpoika Kingelin, Fredrik on merkitty syntyniden luetteloon syntyneeksi 2.2.1834, mutta rippikirjoissa on syntymävuodeksi merkitty 1833, suutarin poika, renki, itsellinen, Fredrik eli vielä 1910-luvun vaihteessa., s. 02.02.1834 Virrat, Viinikka ja Anna Stina Manuntytär Kingelin o.s. Isoviita, Torpparintytär, s. 03.09.1845 Virrat, Riuttaskorpi, Puntanen, k. 16.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä.
Hilma Tienarin (os. Kingelin) mies Kalle vaarina.

Lapset:
Elle Johanna Tienari , s. 16.07.1900 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 98
Aarne Johannes Tienari , s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 99
Kalle Vihtori Tienari s. 16.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 30.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
Sanna Kauraniemi o.s. Tienari , s. 05.06.1904 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 100
Katri Maria Tienari s. 12.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala, k. 18.02.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
2. puoliso: Vihitty 08.11.1908 Kurun kirkko / A.M.Numminen Eriikka Antintytär Tienari o.s. Mattila. (Taulu 1393). (Taulu 1394) Viitalan emäntä. Eriikka kuoli 81-vuotiaana sydänlihasrappeumaan ja sydämen toiminnan vajaukseen., s. 25.07.1884 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 22.09.1965 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Vanhemmat: Antti Matinpoika Mattila, Torppari, s. 02.11.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Anna Mariana Joosepintytär Mattila o.s. Ala-Paappanen, s. 31.03.1853 Kuru, Petäjälammi.
Viitalan (Tienarin) Riikka os. Mattila
Lapset:
Anni Mariana Tienari Anni oli naimaton., s. 19.09.1909 Kuru, Olkitaiaple, Viitala, k. 26.07.1981 Kuru, Olkitaiaple, Viitala.
Kuvassa vasemmalta: Yrjön sisar Anni Tienari, Aili Tienari, Elma ja Erja Tienari, Riikka Tienari, Anni Ahonen, Yrjön vaimo Anni os. Yläkoski, istumassa Yrjö sylissään Kalle tai Raija
Matti Tienari Matti ollut sotavankina, kuollut sotien jälkeen., s. 07.12.1910 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. jälkeen 1945 Hyrynsalmi.
980-458-6-27 VIITALA: ISOKORPI. käden yläpuolella oleva Viitalan maanottoalue (980-458-6-93 LEIJU). Alue maanottopaikan ympärillä kuuluu Leijun tilaan. Kiinteistö alakulmassa on 980-458-6-87 TIENARI:sta lohkottu kiinteistö 980-458-6-110 METSONTAIVAL, mihin on rakennettu omakotitalo, lohkominen 4.10.2008
Maunu (Mauno) Olavi Tienari Tilanomistaja, kalastaja. Maunu oli naimaton., s. 11.07.1914 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 17.02.1995 Kuru, Olkitaipale, Viitala.

Viitalan Mauno huuteli naapuriin Suutalan Veikolle, että ''tuleppas täällä käymään niin saat kiljua''.
Veikko meni ja istuivat pihakallion päällä hetken aikaa asioita puhuen. Viimein Mauno muina miehinä: ''nyt jo saisit kiljua''.

- Elämä on venkkelinpeliä, sano Tienarin Mauno.
Maunu (Mauno) Tienari, Viitalan omistaja
Yrjö Sakari Tienari , s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 101
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 98
X Elle Johanna Tienari, (Taulusta 97, isä Kaarle Tienari) s. 16.07.1900 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Kuru Olkitaipaleen Tienarin perintötilasta lohkottiin Kurun kunnalle koulua varten palsta Rn:ro 303-415-6-1 X KOIVULA, joka oli ensimmäinen lohkominen Tienarin talosta yli sataan vuoteen. Vuodesta 1804 vuoteen 1909 Tienarin tila oli kokonaisuudessaan samankokoinen tuona aikana. Parkkuun vastavalmistunut kansakoulu 1920-luvun alkupuolella. Koulun rakentaminen aloitettiin heti koulupiirin perustamisen jälkeen. Rakennus pystytettiin kouluhallituksen laatimien ohjepiirrustusten pohjalta. Sen toisessa päässä oli luokkahuone ja verstassali, toisessa opettajien asunnot.

Puoliso: Kapee

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 99
X Aarne Johannes Tienari, (Taulusta 97, isä Kaarle Tienari) s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 11.09.1987.
980-458-6-27 VIITALA keskellä, Viitalan tilan oikeassa ylänurkassa, VIITALASTA ainoa lohkottu kiinteistö työväentaloa varten 980-458-6-26 KALLIOHARJU + maantiealueen pakkolunastus.

Puoliso: Suoma Helena Tienari o.s. Taipale. (Taulu 951) s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1977 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale, Taipaleen isäntä 1887-1934, rippikirjassa lukee kelpaamaton., s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden, Tilta muutti Teiskoon vanhempiensa kanssa 29.10.1973 ja palasi Kurun Olkitaipaleen Taipaleen emännäksi heti häiden jälkeen., s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Aarne ja Suoma Tienarin hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Sinikka Ilmatar Varjonen o.s. Tienari s. Kuru, Olkitaipale, Viitala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 100
X Sanna Kauraniemi o.s. Tienari, (Taulusta 97, isä Kaarle Tienari) s. 05.06.1904 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 16.01.1981 Kuru.

Puoliso: Aleksi Kauraniemi s. 27.11.1894 Kuru.

Lapset:
Varpu Ilona Talvikki Kauraniemi s. 24.12.1925 Kuru.
Tapani Veikko Kauraniemi Lääkäri, s. 17.01.1929 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 101
X Yrjö Sakari Tienari, (Taulusta 97, isä Kaarle Tienari) Tilanomistaja, kalastaja, humoristi., s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 07.04.1983 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


Sopivaan tilanteeseen liitetty ja sopivasti esitetty sana muuttuu helposti huumoriksi. Viitalan Yrjöllä eli Yrjö Tienarilla on aina ollut kyky löytää huumoria tavallisista arkipäivän asioista.
Niinpä Lahdenperän Akseli oli hankkinut erittäin lujatekoiset saksalaisten valmistamat kovapyöräkärryt heti jatkosodan jälkeen, kun jo muuten oltiin vähitellen siirtymässä kumipyöräkärryihin. Yrjö sattui istumaan Riihikosken pihassa Akselin ajaessa ohi kärryillään:
- Kruununhäihinkös olet menossa? veisteli Yrjö.

Suomessa astui 1.4.1982 voimaan tieliikennelaki, jonka perusteella moponkuljettajankin täytyy pitää kypärää ajessaan.
Yrjö sanoi olevansa moista lakia vastaan, mutta lainkuuliaisena kansalaisena hänkin päätti hankkia suojan päähänsä. Yrjö meni Koskisen kauppaan ja osti sopivan kokoisen taikinakulhon, teki reiät reunoille kahden puolen ja rei'istä kuminauha pitämään kulhoa kiinni päässä mopolla ajettaessa. Taikinakulho päähän ja kuminauha vain leuan alle.
Niinpä Yrjön kypärä oli valmis ja niin hän ajeli kylänraittia taikinakulho päässänsä.

Yrjö Tienari tuli pyytämään minua (henkilöä ei tiedetä) kyytimieheksi: ''Käytäisiin kirkonkylässä, mutta annakkos mulle vähän paremman takin lainaksi, kun minulla on tämä työpusero päälläni''.
Minä annoin takkini ja tehimme kirkonkylän reissun. Kotiin päästyämme Yrjö kysyi maksua. Minä sanoin, että ei sitte niin mitään. Yrjö sanoi, että kyllä hän nyt vaan maksaa ja tölmäsi rahaa.
Jäljestäpäin minä ajattelin, että olipas se Yrjö holjalla päällä, kun niin reilusti maksoikin kyytinsä, kunnes huomasin, että sehän maksoi minun omalla rahallani, joka oli siellä lainatakin taskussa.

Viitalan Yrjö oli huolissaan, että ehditäänkö pitkäripaiseen. Suutalan Veikko tiedusteli, että ''viinaakos ostat''? Yrjö tokaisi: ''En kai minä sinne mene asioita juttelemaan''.

Viitalassa oli taas kerran vakuutusmiehiä ja he itsepintaisesti kauppasivat iltamyöhään Yrjölle vakuutusta. Yrjö ei ottanut vaan sanoi:
- Sittenkun lähdette, niin sammuttakaa mennessänne valo pirtistä.
Yrjö lähti itse kamariinsa nukkumaan.

- Puhuu paljon, mutta syljeksii vähän, sano Tienarin Yrjö, kun tekoja kaipasi.
Silloin pinottiin halkoja Länsi-Teiskon koulun pihalla.

Toukokuun puolenvälin tienoilla satoi lunta. Tienarin Yrjö katseli ympärilleen Koskisen pihamaalla ja tuumi: - Jokohan tämä lumi on pysyvä.

Yrjö Tienari kävi kysymässä kunnantoimistossa työtä, koska Kuruun piti tulla uusi kenkäalan yritys.
Kunnanjohtaja kysyi, että mitä sinä siellä oikein voisit tehdä?
Yrjö tuumi, että lestinheittäjäksi hän vielä sopisi.

Olli Hanhala oli Lions-clubin jäsen. Kerran, kun hän oli menossa lioneitten kokoukseen, sanoi Yrjö Tienari: - Kyllä minullakin pyhäpuku olisi.

Kurun pidetty kunnanlääkäri Kalle Suurpää kirjoitti joskus varsinkin alkukuukaudesta pirtureseptejä erilaisista syistä.
Yrjö meni hakemaan reseptiä keskellä kuukauttaja lääkäri oli sen kuukauden pirtureseptit jo kirjoittanut (eräänlainen kiintiö sekin).
Yrjö, kun ei saanut resptiä, kysäisi: Jos nyt edes pieneen pulloon saisi reseptin?
Suurpää tokaisi: Ei suurta, eikä pientä.
Yrjö Sakari Tienari, Parkkuun vitsiniekka. Viitalan omistaja.

Puoliso: Anni Johanna Tienari o.s. Yläkoski Viitalan emäntä, s. 10.04.1933 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Edvartti Yläkoski, s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi ja Hilda Antintytär Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi, s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.
Veikko Mäkinen kihlattunsa Anni Tienarin kanssa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 102
VII Juho Aleksanterinpoika Niivee e. Prättälä, (Taulusta 79, isä Aleksanteri Prättälä) Ennen naimisiinmenoaan renkinä Muroleen kylä Rikalassa ja Kovetulla. Torppari Keljon Niiveessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 03.08.1876 Ruovesi, Kekkonen, Keljo.

Puoliso: Vihitty 14.06.1850 Ruovesi Kaisa Heikintytär Niivee o.s. Murolekoski s. 27.04.1821 Ruovesi, Murole, k. 06.10.1917 Ruovesi, Kekkonen, Keljo.

Lapset:
Kalle Niivee s. 02.12.1850 Ruovesi, Kekkonen, Keljo, k. 02.12.1850 Ruovesi, Kekkonen, Keljo.
Fredrica Niivee s. 28.11.1851 Ruovesi, Kekkonen, Keljo, k. 30.03.1859 Ruovesi, Kekkonen, Keljo.
Juho Aatu Niivee , s. 08.04.1854 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo. Tauluun 103
Manu Niivee Hukkui jäihin 15-vuotiaana., s. 19.03.1857 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 01.12.1872 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.
Manni Niivee s. 10.07.1859 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 30.11.1865 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.
Kalle Niivee Hukkui jäihin 11-vuotiaana., s. 07.10.1861 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 01.12.1872 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.
Santeri Niivee Hukkui jäihin 8-vuotiaana., s. 27.06.1864 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 01.12.1872 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 103
VIII Juho Aatu Juhonpoika Niivee, (Taulusta 102, isä Juho Niivee) Torppari Haukkaniemen l Kekkosen kylässä Keljon Niiveessä isänsä jälkeen., s. 08.04.1854 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 06.04.1927 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.

Puoliso: Vihitty 21.06.1877 Ruovesi Miina Aaronintytär Niivee o.s. Lähteenmäki Torpparin tytär ja emäntä, s. 02.09.1854 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 23.09.1915 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.

Lapset:
Manu Niivee , s. 09.03.1878 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo. Tauluun 104
Nestori Niivee s. 22.02.1880 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 25.02.1883 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.
Janne Hermanni Kari Elovuori e. Niivee , s. 26.06.1884 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo. Tauluun 105
Lempi Vehkakoski o.s. Niivee , s. 03.10.1886 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo. Tauluun 106
Iita Katariina Kauppila o.s. Niivee , s. 13.06.1890 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo. Tauluun 107
Vauva Niivee Vauva syntynyt kuolleena, s. 15.10.1893 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 15.10.1893 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.
Emma Vilhelmiina Jaakkola o.s. Niivee , s. 25.11.1894 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo. Tauluun 108
Kalle Herman Niivee s. 26.01.1898 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 11.10.1899 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 104
IX Manu Niivee, (Taulusta 103, isä Juho Niivee) Maanviljelijä Kekkosen kylän Niiveessä isänsä jälkeen., s. 09.03.1878 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 04.02.1968 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.

Puoliso: Vihitty 02.03.1919 Ruovesi Emilia Niivee o.s. Heikkilä Torpparin tytär ja maanviljelijän emäntä., s. 19.12.1891 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Hietaranta, k. 15.04.1974 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.

Lapset:
Olavi Manu Niivee Maanviljelijä Kekkosen kylän Niiiveessä isänsä jälkeen., s. 19.02.1920 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 14.05.2007 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
Eino Kalervo Niivee s. 08.02.1921 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 24.07.1937 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
Aini Kaarina Niivee Aini muuttaa Tampereelta 25.8.1947 Kuorevedelle., s. 01.07.1922 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
Antto Aatu Niivee Muutti Tampereelle 1.1.1953, s. 10.10.1924 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
Elli Maria Niivee s. 12.11.1926 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 06.05.1999 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
Fanny Kyllikki Niivee Muutti Tampereelle 1.1.1953, s. 25.05.1928 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
Eeva Emilia Niivee s. 11.01.1930 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 05.02.1961 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
Alli Inkeri Niivee Muutti Tampereelle 1.1.1953, s. 27.06.1931 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
Paavo Johannes Niivee Tampereella 9.5.1952 - 9.2.1956, viilaaja., s. 25.08.1935 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 105
IX Janne Hermanni Kari Juhonpoika Elovuori e. Niivee, (Taulusta 103, isä Juho Niivee) 1920 Elovuori, itsellinen Kekkosen kylän Niiveessä., s. 26.06.1884 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 11.08.1973 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.

Puoliso: Vihitty 16.06.1923 Kuru Lyyli Maria Elovuori o.s. Mäkelä Lyyti oli Ruoveden Haukkaniemen Kekkosen Keljon Viiveen töllin emäntä, s. 05.09.1904 Kuru.

Lapset:
Valdemar (Valto) Johannes Elovuori Rahastaja, kaatui jatkosodassa Parikkalassa., s. 27.07.1922 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 04.08.1941 Parikkala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 106
IX Lempi Maria Vehkakoski o.s. Niivee, (Taulusta 103, isä Juho Niivee) Muutti Kuruun Hainarin Vehkaloskelle 24.10.1908, s. 03.10.1886 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.

Puoliso: Vihitty 30.10.1908 Kuru Edvard (Eetu) Eeliksenpoika Vehkakoski. (Taulu 217) Torpparin poika, armeijaan kelpaamaton., s. 26.03.1875 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Eelis Antinpoika Vehkakoski, s. 02.10.1845 Kuru, Hainari ja Maria Topiaksentytär Vehkakoski o.s. Korventausta, s. 26.03.1843 Kuru, Hainari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 107
IX Iita Katariina Kauppila o.s. Niivee, (Taulusta 103, isä Juho Niivee) Muutti Karkkuun 20.5.1947, s. 13.06.1890 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.

Puoliso: Vihitty 29.11.1910 Ruovesi Kalle Kauppila Talollisen poika Kauppilasta, torppari Ylä-Kivirannan Kannistossa ja vuodesta 1926 kauppias Kekkosen kylän Pirttimäessä. Perheineen Juupajoella 1.5.1934 - 3.5.1939, s. 15.08.1881 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 10.09.1946 Teisko.

Lapset:
Kaarlo Eetvartti Kauppila Kauppias, lähtee Karkkuun 7.2.1945, s. 13.08.1911 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 20.09.1974 Honkajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 108
IX Emma Vilhelmiina Jaakkola o.s. Niivee, (Taulusta 103, isä Juho Niivee) s. 25.11.1894 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.

Puoliso: Vihitty 26.02.1921 Ruovesi Aatu Jaakkola Torpparin poika Moision Jaakkolasta., s. 05.11.1886 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Moisio.

Lapset:
Reino Armas Jaakkola Veneenveistäjä, kirvesmies, s. 10.06.1921 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Moisio, k. 31.07.1976 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 109
VII Fredrica Aleksanterintytär Kullsten o.s. Prättälä, (Taulusta 79, isä Aleksanteri Prättälä) Ennen naimisiinmenoaan piikana Muroleen kylän Sorkkalassa ja Murolekoskella. Leskeksi jäätyään muutti lapsineen Väärinmajasta takaisin Muroleeseen, ensin Siltalaan ja vuodesta 1869 itselliseksi Sorkkalaan., s. 28.03.1827 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 05.01.1894 Ruovesi, Väärinmaja, Kulju.

Puoliso: Vihitty 21.06.1855 Ruovesi Kustaa Kullsten Torpparin poika Työrön Kuljusta. Räätälin opissa Kurussa 1829-1831, minkä jalkeen pitäjänräätäli Ruoveden Väärinmajan kylän Kuljussa. Muutti avioiduttuaan ensimmäisen kerran v. 1852 Väärinmajan kylän Niemeen l. Nenoselle. Jäätyään leskeksi ja avioiduttuaan uudelleen räätäli (raatari) ja renki Väärinmajan Niemessä l Nenosella, Enorannassa ja Toiviossa, s. 24.11.1814 Teisko, k. 16.11.1864 Ruovesi, Väärinmaja, Kulju.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 110
V Susanna Sipintytär Korpi-Riekkola o.s. Mylläri, (Taulusta 28, isä Sipi Sipilä) s. 04.02.1750 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 12.11.1780 Kuru Heikki Heikinpoika Korpi-Riekkola. (Taulu 1125). (Taulu 1373) s. 04.06.1755 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat: Heikki Mikonpoika Korpi-Riekkola e. Ylä-Sarvana, Korpi-Riekkolan isäntä 1728-1761, puumerkki 1754. Heikki kuoli 74-vuotiaana pistokseen esim. keuhkokuumeessa., s. 31.03.1706 Ruovesi, Siikalahti, (kaksonen), k. 05.12.1780 Ruovesi, Pihlajalahti ja Valpuri Yrjöntytär Korpi-Riekkola o.s. Ala-Sarvana, s. 25.03.1725 Ruovesi, Siikalahti, k. 19.04.1791 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Juho Korpi-Riekkola , s. 08.06.1782 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 111
Heikki Korpi-Riekkola s. 16.10.1786 Ruovesi, Pihlajalahti.
Maria Korpi-Riekkola s. 14.06.1790 Ruovesi, Pihlajalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 111
VI Juho Heikinpoika Korpi-Riekkola, (Taulusta 110, isä Heikki Korpi-Riekkola) Korpi-Riekkolan isäntä 1804 -, s. 08.06.1782 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 07.05.1861 Ruovesi, Pihlajalahti.

1. puoliso: Vihitty 11.03.1803 Ruovesi Maria Pekantytär Korpi-Riekkola o.s. Ranta-Riekkola. (Taulu 497). (Taulu 498). (Taulu 1451) Maria kuoli 67-vuotiaana riisitautiin., s. 12.08.1774 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 01.04.1842 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat: Pekka Petterinpoika Ranta-Riekkola e. Flinck, Ranta-Riekkolan isäntä 1774-1807, Pekka kuoli 81-vuotiaana., s. 22.01.1746 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 27.12.1829 Ruovesi, Pihlajalahti ja Valpuri Johanneksentytär Ranta-Riekkola, Valpuri kuoli 61-vuotiaana vesitautiin eli vesipöhöttymään., s. 10.04.1735 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 08.01.1797 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Heikki Korpi-Riekkola s. 10.02.1804 Ruovesi, Pihlajalahti.
Juho Korpi-Riekkola Juho kuoli 36-vuotiaana epilepsiaan., s. 25.04.1806 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 11.06.1842 Ruovesi, Pihlajalahti.
Maria Kaisa Korpi-Riekkola s. 06.11.1808 Ruovesi, Pihlajalahti.
Loviisa Korpi-Riekkola , s. 20.09.1810 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 112
2. puoliso: Vihitty 23.04.1843 Ruovesi Johanna Matintytär Korpi-Riekkola Johanna kuoli 33-vuotiaana lapsivuoteeseen., s. 16.02.1811 Murolekoski, Ruovesi, k. 10.03.1844 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Pietilä, Murolekosken itsellinen., s. 17.02.1769 Lempäälä, Moisio ja Liisa Matintytär Kierikka, s. 01.04.1769 Lempäälä, Aimala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 112
VII Loviisa Juhontytär Korpi-Riekkola, (Taulusta 111, isä Juho Korpi-Riekkola) Kurun Keihäsjärven Alasen emäntä, muutti takaisin kotiinsa Korpi-Riekkolaan miehensä kuoleman jälkeen., s. 20.09.1810 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 20.05.1872 Ruovesi, Pihlajalahti.

1. puoliso: Esa Joosepinpoika Alanen e. Ylinen eli Mäntylä. (Taulu 1076). (Taulu 1077) Alasen isäntä, Esa kuoli 43-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.08.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 01.01.1857 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Ylinen eli Mäntylä, Kurun Keihäsjärven Ylisen eli Mäntylän isäntä, Jooseppi kuoli 50-vuotiaana pistokseen., s. 30.12.1787 Kuru, Keihäsjärvi, k. 06.12.1838 Kuru, Keihäsjärvi ja Valpuri Juhontytär Ylinen eli Mäntylä o.s. Ala-Toikko, Ala-Toikon tytär, Hainarin Korventaustan uudistalon tytär naimisiin mennessään., s. 03.03.1787 Kuru, Vaakaniemi, k. 23.04.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen.

Lapset:
Juho Manu Alanen , s. 02.11.1841 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 113
Kalle Alanen s. 07.03.1844 Kuru, Keihäsjärvi, k. 16.09.1846 Kuru, Keihäsjärvi.
Vilhelmiina Alanen s. 06.09.1846 Kuru, Keihäsjärvi.
Amanda Alanen Amanda kuoli 7-vuotiaana yskään., s. 14.04.1849 Kuru, Keihäsjärvi, k. 18.07.1856 Kuru, Keihäsjärvi.
Herman Alanen s. 01.07.1851 Kuru, Keihäsjärvi.
Kalle Eevertti Alanen s. 06.09.1855 Kuru, Keihäsjärvi.
2. puoliso: Vihitty 19.10.1858 Kuru Kalle Henrikki Juhonpoika Korpi-Riekkola e. Ranta-Riekkola. (Taulu 1130). (Taulu 1131) s. 21.01.1830 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Ranta-Riekkola, Ranta-Riekkolan isäntä, Juho kuoli 57-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 01.08.1793 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 14.10.1850 Ruovesi, Pihlajalahti ja Anna Joosepintytär Ranta-Riekkola o.s. Ala-Kauttu, s. 02.06.1797 Ruovesi, Kauttu, k. 30.12.1872 Ruovesi, Pihlajalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 113
VIII Juho Manu Esanpoika Alanen, (Taulusta 112, äiti Loviisa Korpi-Riekkola) s. 02.11.1841 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Heta Heikintytär Alanen o.s. Pihlajamäki. (Taulu 1177) Heta muutti Ruovedelta 5.11.1864 Kurun Keihäslahden Alaselle emännäksi., s. 13.10.1844 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.
Vanhemmat: Heikki Yrjönpoika Pihlajamäki, Korpi-Riekkolan Pihlajamäen torppari, s. 05.06.1803 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola, k. 25.01.1877 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola ja Anna Margareetta Taavetintytär Pihlajamäki o.s. Mäkelä, Pihlajamäen torpan emäntä., s. 04.02.1806 Kuru, Hainari, k. 06.03.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.

Lapset:
Anna Pauliina Alanen s. 24.04.1865 Kuru, Keihäslahti.
Emma Ottiliana Tanhuamäki ent. Järvinen o.s. Alanen , s. 23.07.1866 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 114
Kalle Oskari Alanen Kalle oli mykkä., s. 14.07.1869 Kuru, Keihäslahti.
Antti Manu Alanen Antti oli rampa., s. 18.09.1871 Kuru, Keihäslahti.
Edvard Alanen , s. 01.03.1876 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 115
Tyyne Maria Alanen s. 08.07.1879 Kuru, Keihäslahti.
Juho Juuse Alanen s. 22.01.1882 Kuru, Keihäslahti.
Hilja Augusta Alanen s. 06.10.1884 Kuru, Keihäslahti.
Impi Aurora Alanen s. 02.12.1887 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 114
IX Emma Ottiliana Juhontytär Tanhuamäki ent. Järvinen o.s. Alanen, (Taulusta 113, isä Juho Alanen) Emma muutti 6.3.1894 Tampereelta Kuruun puolisonsa ja lapsensa kuoltua. Emma muutti takaisin kotiinsa Keihäsjärven Alaselle. Hän meni naimisiin uudelleen vuonna 1907 Riihikosken Tanhuamäen pojan Matin kanssa, minne muutti avioliiton solmimisen jälkeen., s. 23.07.1866 Kuru, Keihäsjärvi, k. 09.02.1960 Kuru, Olkitaipale.

1. puoliso: Vihitty 25.04.1892 Ruovesi Kaarle Rafael Matinpoika Järvinen. (Taulu 296). (Taulu 297) Maalari, muutti 1.2.1885 Tampereelle ja takaisin Ruovedelle 31.10.1891, naimisiin uudelleen mentyään muutti 3.10.1892 takaisin Tampereelle., s. 02.11.1864 Ruovesi, k. 28.01.1894 Tampere.
Vanhemmat: Matti Mikonpoika Järvenpää e. Hankuri, s. 23.02.1831 Kuru, Karjula, Tyrkkölä ja Maria Fredrika Antintytär Järvenpää, s. 20.07.1836 Ruovesi, Ruhala, Pekkala.

Lapset:
Viljo Rafael Järvinen s. 03.10.1893 Tampere, k. 15.01.1894 Tampere.
2. puoliso: Vihitty 16.08.1907 Kuru Matti Matinpoika Tanhuamäki. (Taulu 253). (Taulu 260). (Taulu 539) Tanhuamäen isäntä, s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale.


Matti Tanhamäki oli kertonut, miten Aureesta oli tullut suuria miehenköriläitä rippikouluun ja päässä oli ollut valtavan isot hatut.
Parkuslaiset olivat halveksineet aureslaisia. Asiaan oli kuulunut, että pappilan kankaalla oli tapeltu, kun oli menty kirkkoon veisaamaan. Rovasti Numminen oli kieltänyt kuultuaan tästä. Kansakoulussa oli myös tapeltu toisten kyläläisten kanssa. Jo etukäteen oli päätetty, kenen kanssa kukin tappelisi.
Aseina oli käytetty kaikenlaista kotoa löytyvää tarvekalua aina pyöränkumista alkaen.

Vaaleja pidettiin ikäänkuin juhlatilaisuutena, mutta yleisö tuli kuitenkin niinkuin halkomettään lakit päässä.
Ristaniemen koululla pidetyissä vaalitoimituksissa vaalilautakunnan puheenjohtaja vaati ottamaan lakit päästä. Matti Tanhuamäki toimi näissä vaaleissa järjestyksen valvojana ja hän mutoili tämän puheenjohtajan käskyn seuraavaksi:
- Jospa annetaan tälle toimitukselle sellainen kunnia, että otettaisiin hattu pois päästä.

.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Matti Tanhuamäki verkonpaikkauspuuhassa 1920-luvulla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 115
IX Edvard Juhonpoika Alanen, (Taulusta 113, isä Juho Alanen) s. 01.03.1876 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Vihitty 24.11.1904 Kuru Anna Heleena Jopintytär Alanen o.s. Petäjäniemi. (Taulu 861). (Taulu 917) s. 27.11.1879 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Jopi Manu Joosepinpoika Petäjäniemi e. Ala-Paappanen, Petäjäniemen vävy ja isäntä, s. 04.03.1843 Kuru, Petäjälammi, k. 06.04.1881 Kuru, Karjula ja Maria Juhontytär Petäjäniemi, s. 02.02.1848 Kuru, Karjula.

Lapset:
Alli Maija Leppälahti o.s. Alanen , s. 16.01.1906 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 116
Martti Johannes Alanen s. 05.06.1908 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 116
X Alli Maija Leppälahti o.s. Alanen, (Taulusta 115, isä Edvard Alanen) s. 16.01.1906 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.01.1988 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Uuno Johannes Leppälahti. (Taulu 399) Savisalmen isäntä 1931-1945, s. 25.06.1908 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.09.1970 Kuru, Vaakaniemi.

Savisalmi lohkaistiin Toikosta vuonna 1931. Sen osti Uuno Leppälahti, joka isännöi taloa vuoteen 1945. Uuno rakensi päärakennuksen vuonna 1932 sekä navetan ja muut tarpeelliset rakennukset.
Leppälahden talo oli ensimmäisiä keskuslämmitystaloja Kurussa.
Uuno ja Maija Leppälahti muuttivat vuonna 1945 Leppälahteen ja silloin he lahjoittivat tilan lapsilleen Paulille ja Anna-Liisalle.
Pauli jäi viljelemään tilaa ja Anna-Liisa toimi Ylöjärven lukion matematiikan opettajana eläkeikäänsä asti. Hän myi osuutensa Savisalmesta veljelleen Paulille vuonna 1953.
Vanhemmat: Johannes (Juha) Eliaanpoika Leppälahti, s. 12.10.1881 Kuru, Vaakaniemi, k. 28.11.1956 Kuru, Vaakaniemi ja Josefiina Mooseksentytär Leppälahti o.s. Kastari, s. 18.10.1885 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 117
V Liisa Sipintytär Suojärvi II, (Taulusta 28, isä Sipi Sipilä) Myllärin piika, Suojärven torpan emäntä, s. 14.11.1754 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 24.12.1822 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 17.06.1781 Kuru Martti Jaakonpoika Suojärvi II e. Suutari II eli Mäkelä. (Taulu 1054) s. 07.11.1755 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.01.1815 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Jaakko Yrjönpoika Suutari II eli Mäkelä, Suutari II:n isäntä 1754-1789, s. 17.07.1725 Kuru, Keihäsjärvi, k. 19.07.1789 Kuru, Riuttaskorpi ja Pirkko Joosepintytär Suutari II eli Mäkelä o.s. Vihola, Pirkko kuoli 32-vuotiaana lapsivuoteen jälkiseurauksiin., s. 13.08.1725 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.05.1758 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Yrjö Suojärvi II , s. 27.03.1782 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 118
Liisa Suojärvi II s. 01.11.1784 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Suojärvi II s. 19.12.1787 Kuru, Riuttaskorpi.
Maria Pohjasmäki o.s. Suojärvi II , s. 05.07.1790 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 131
Matti Mäkelä e. Suojärvi II , s. 29.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 172
Manu Karjunkoski e. Suojärvi II , s. 23.03.1795 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 193
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 118
VI Yrjö Martinpoika Suojärvi II, (Taulusta 117, isä Martti Suojärvi II) s. 27.03.1782 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.09.1857 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Vihitty 07.04.1806 Kuru Anna Matintytär Suojärvi II o.s. Suutarila. (Taulu 639). (Taulu 640) Anna kuoli 43-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 29.10.1783 Kuru, Riuttaskorpi, k. 18.03.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Suutarila, Suutarilan isäntä 1788-1807, s. 04.02.1759 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa (Elisabeth) Juhontytär Suutarila o.s. Ståhlberg, Luomajärven ja Kurun piika, Suutarilan emäntä, s. 22.10.1760 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Helena Suojärvi II s. 09.07.1806 Kuru, Riuttaskorpi.
Antti Suojärvi II s. 22.10.1810 Kuru, Riuttaskorpi.
Matias (Matti) Yläkoski e. Suojärvi II , s. 27.03.1815 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 119
2. puoliso: Vihitty 10.04.1827 Kuru Anna Johanneksentytär Suojärvi II o.s. Hanhisuo. (Taulu 52) s. 05.03.1800 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, Hytönen, k. 14.05.1867 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Johannes Pekanpoika Hanhisuo e. Filpusniemi, Filpusniemen poika, Kurun Riuttaskorven Minkkisen Hytösen torppari, Ikaalisten Juhtimäen Hanhisuon uudistalon ensimmäinen isäntä. Johannes kuoli 73-vuotiaana vanhuuteen., s. 22.04.1763 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 16.08.1836 Ikaalinen, Juhtimäki ja Stina Erkintytär Hanhisuo o.s. Ala-Heltee, Kristiina kuoli 76-vuotiaana vanhuuden aiheuttamaan pöhöttymään, haudattu Kuruun., s. 30.05.1768 Ikaalinen, Heltee, k. 26.06.1844 Ikaalinen, Juhtimäki.
Lapset:
Manu Suojärvi e. Suojärvi II , s. 03.03.1828 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 121
Juho Kustaa Hauturi e. Suojärvi II , s. 09.06.1830 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 126
Maria Latvajärvi o.s. Suojärvi II , s. 08.01.1833 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 127
Eeva Katariina Rikala o.s. Suojärvi II , s. 25.11.1835 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 128
Anna Elisabet Kaitajärvi ent.Haapamäki o.s. Suojärvi II , s. 07.09.1838 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 130
Sofia Vilhelmiina Suojärvi II s. 03.05.1842 Kuru, Riuttaskorpi.
Nikodemus Suojärvi II s. 28.03.1845 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 119
VII Matias (Matti) Yrjönpoika Yläkoski e. Suojärvi II, (Taulusta 118, isä Yrjö Suojärvi II) Ristaniemen Yläkosken torppari, jäi eläkevaariksi Yläkoskeen. Matti oli rippikirjan mukaan raajarikko-mielipuolinen, Matti kuoli 71-vuotiaana vanhuuteen., s. 27.03.1815 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.01.1887 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 04.02.1838 Kuru Ulla Abrahamintytär Yläkoski. (Taulu 1448). (Taulu 1449) Yläkosken torpan tytär ja emäntä., s. 12.07.1800 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä, k. 20.03.1885 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Abraham Juhonpoika Yläkoski e. Liitiä, Abraham oli Sikkilän ja Yläkosken torpparina., s. 21.03.1770 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 09.03.1846 Kuru, Ristaniemi ja Valpuri Pertintytär Yläkoski o.s. Flinta, Valpuri oli Sikkilän piika naimisiin mennessään., s. 15.05.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.12.1849 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Matias Yläkoski s. 20.11.1838 Kuru, Ristaniemi.
Timoteus Yläkoski s. 03.04.1841 Kuru, Ristaniemi.
Antti Yläkoski s. 03.09.1843 Kuru, Ristaniemi.
Vilhelmiina Yläkoski , s. 02.04.1847 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 120
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 120
VIII Vilhelmiina Matintytär Yläkoski, (Taulusta 119, isä Matias Yläkoski) s. 02.04.1847 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Kalle (äpärä) Yläkoski s. 25.11.1869 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 121
VII Manu Yrjönpoika Suojärvi e. Suojärvi II, (Taulusta 118, isä Yrjö Suojärvi II) Suoniemen isäntä, lautakunnan tuomari., s. 03.03.1828 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.05.1909 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 20.06.1855 Kuru Eeva Henrikintytär Suojärvi o.s. Petäjäniemi. (Taulu 1206) Suojärven emäntä., s. 16.02.1831 Kuru, Karjula, (kaksonen), k. 30.09.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Henrik Joosepinpoika Petäjäniemi, s. 11.01.1790 Kuru, Karjula, k. 18.07.1862 Kuru, Karjula ja Anna Heikintytär Petäjäniemi o.s. Ylä-Minkkinen, s. 27.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, k. 17.03.1874 Kuru, Karjula.

Lapset:
Kalle Suojärvi , s. 09.11.1855 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 122
Matti Suojärvi s. 22.09.1859 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Kustaa Suojärvi , s. 09.10.1862 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 125
Vilhelmiina Suojärvi s. 22.02.1865 Kuru, Riuttaskorpi.
Ida Maria Suojärvi s. 22.08.1867 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 122
VIII Kalle Manunpoika Suojärvi, (Taulusta 121, isä Manu Suojärvi) Suojärven poika ja isäntä -1893, s. 09.11.1855 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.03.1893 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 27.04.1878 Kuru Tilda Matintytär Suojärvi o.s. Luomajärvi. (Taulu 276). (Taulu 277) s. 01.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Juusenpoika Luomajärvi, Luomajärven poika ja isäntä, s. 09.04.1825 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.01.1902 Kuru, Riuttaskorpi ja Maria Miina Matintytär Luomajärvi o.s. Lannetta, s. 14.03.1830 Kuru, Aurejärvi, k. 24.07.1903 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Kalle Arviiti Suojärvi , s. 25.07.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 123
Väinö Juho Suojärvi s. 09.02.1881 Kuru, Riuttaskorpi.
Matias (Matti) Suojärvi Matti oli Riuttaskorven Luomajärven renki ja hän palasi kotiinsa isäpuolensa Juho Suoniemen itsemurhan jälkeen vuonna 1906., s. 05.07.1883 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Vilhelmiina Suojärvi Anna oli Riuttaskorven Luomajärven piika ja hän palasi kotiinsa isäpuolensa Juho Suoniemen itsemurhan jälkeen vuonna 1906., s. 10.05.1885 Kuru, Riuttaskorpi.
Amanda Suojärvi s. 19.10.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Maria Marjamäki o.s. Suojärvi , s. 26.01.1890 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 124
Albiinus Suojärvi s. 29.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 123
IX Kalle Arviiti Kallenpoika Suojärvi, (Taulusta 122, isä Kalle Suojärvi) Suoniemen poika ja isäntä 1906-, s. 25.07.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 14.01.1909 Kuru Hilja Aliina Ananiaantytär Suojärvi o.s. Vapaaniemi Hilja muutti Ikaalisten Iso-Röyhiöstä 16.1.1909 Kurun Riuttaskorven Suoniemeen emännäksi., s. 06.11.1884 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.
Vanhemmat: Ananias Matinpoika Vapaaniemi, s. 12.01.1853 Ikaalinen, Juhtimäki ja Anna Amalia Jaakontytär Vapaaniemi o.s. Isoiitu, s. 28.11.1857 Ikaalinen, Iso-Röyhiö.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 124
IX Maria Kallentytär Marjamäki o.s. Suojärvi, (Taulusta 122, isä Kalle Suojärvi) s. 26.01.1890 Kuru, Riuttaskorpi, k. 22.07.1962 Kuru.

Puoliso: Toivo Johannes Juhonpoika Marjamäki. (Taulu 136) s. 10.06.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 22.07.1962 Kuru.
Vanhemmat: Juho Taavetinpoika Marjamäki e. Sillanpää, Kurun Sonnun kylän Paulajärven Marjamäen torppari., s. 22.11.1856 Kuru, Keihäslahti, (kaksonen) ja Eeva Juhontytär Marjamäki o.s. Pohjasmäki, Marjamäen torpan emäntä., s. 06.05.1854 Kuru, Riuttaskorpi.
Maria ja Toivo Marjamäen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 125
VIII Juho Kustaa Manunpoika Suojärvi, (Taulusta 121, isä Manu Suojärvi) Suojärven poika ja isäntä 1894-1906. Juho hirttäytyi 43-vuotiaana., s. 09.10.1862 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.01.1906 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 25.06.1894 Kuru Tilda Matintytär Suojärvi o.s. Luomajärvi. (Taulu 276). (Taulu 277). (Taulu 122) s. 01.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Juusenpoika Luomajärvi, Luomajärven poika ja isäntä, s. 09.04.1825 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.01.1902 Kuru, Riuttaskorpi ja Maria Miina Matintytär Luomajärvi o.s. Lannetta, s. 14.03.1830 Kuru, Aurejärvi, k. 24.07.1903 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Antti Suojärvi s. 11.11.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
Eeva Suojärvi s. 08.09.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 126
VII Juho Kustaa Yrjönpoika Hauturi e. Suojärvi II, (Taulusta 118, isä Yrjö Suojärvi II) Talon poika, renki, nuorimies, kruununtorppari, s. 09.06.1830 Kuru, Riuttaskorpi, k. Ikaalinen, Juhtimäki.

1. puoliso: Vihitty 26.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki Anna (oäkta) Liisantytär Hauturi ent. Stengård o.s. Spoof s. 29.03.1828 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, k. 11.09.1892 Ikaalinen, Juhtimäki. Anna Hauturi eli Stengård muutti miehensä Kustaa Spoofin jälkeen Ikaalisista Kurun Riuttaskorven Pohjasmäkeen ja meni siellä uudelleen naimisiin vuoonna 1867 Juho Yrjönpojan kanssa.
Juhtimäki liitettiin Ikaalisista Kurun alueeseen. Juho ja Anna Hauturi perheineen muutti Juhtimäen Hauturiin.kruununtorppariksi.
Äiti: Lisa Mattsdotter, s. 27.07.1798 Kuru.

Lapset:
Juho Hauturi Kruununtorppari, s. 11.09.1869 Kuru, Juhtimäki.
Vilhelmiina Hauturi s. 11.05.1873 Kuru, Juhtimäki.
2. puoliso: Vihitty 14.02.1896 Kuru, Juhtimäki Maria Miina Kustaantytär Huituri o.s. Ala-Männistö Torpparin tytär, s. 04.03.1849 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 127
VII Maria Yrjöntytär Latvajärvi o.s. Suojärvi II, (Taulusta 118, isä Yrjö Suojärvi II) Maria kuoli 30-vuotiaana lapsivuoteeseen., s. 08.01.1833 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.08.1863 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: Vihitty 16.06.1856 Kuru Kaarle Matinpoika Latvajärvi. (Taulu 834). (Taulu 835) Latvajärven torppari, Kaarle kuoli 42-vuotiaana lavantautiin (1800-luvun alussa nimellä pilkkukuume)., s. 01.01.1829 Kuru, Keihäsjärvi, k. 17.11.1871 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Matti Israelinpoika Latvajärvi e. Saksa, s. 27.08.1789 Kuru, Aurejärvi ja Marketta Yrjöntytär Latvajärvi o.s. Vehmaanperä, Marketta oli Vehmaanperän piika naimisiin mennessään., s. 01.01.1797 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.

Lapset:
Vilhelmiina Latvajärvi s. 13.05.1857 Kuru, Keihäsjärvi.
Kaarle Latvajärvi s. 16.04.1859 Kuru, Keihäsjärvi, k. 21.04.1872 Kuru, Keihäsjärvi.
Tilda Latvajärvi s. 18.02.1861 Kuru, Keihäsjärvi.
Maria Latvajärvi s. 09.08.1863 Kuru, Keihäsjärvi, k. 28.08.1863 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 128
VII Eeva Katariina Yrjöntytär Rikala o.s. Suojärvi II, (Taulusta 118, isä Yrjö Suojärvi II) s. 25.11.1835 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 29.11.1862 Kuru Juho Aatunpoika Rikala Aurejärven Rikalan kruununtorpan isäntä., s. 01.04.1819 Kuru, Aurejärvi, Heinäaho.
Vanhemmat: Aatu Pekanpoika Heinäaho e. Mäyräjärvi, s. 06.10.1791 Ruovesi, Jäminkipohja ja Valpuri Jaakontytär Heinäaho o.s. Palm, Räätälin tytär, Aurejärven Pusun talon Heinäahon torpan emäntä., s. 28.03.1790 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 5.9.1850 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Amanda Rikala s. 19.3.1863 Kuru, Aurejärvi.
Roosa Myllymäki o.s. Rikala , s. 24.03.1864 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 129
Hilma Rikala s. 27.4.1867 Kuru, Aurejärvi.
Nikodemus Rikala s. 2.3.1870 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 129
VIII Roosa Juhontytär Myllymäki o.s. Rikala, (Taulusta 128, äiti Eeva Rikala) s. 24.03.1864 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 01.03.1882 Kuru Severus Juhonpoika Myllymäki s. 24.08.1859 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula.
Vanhemmat: Juho Kustaa Matinpoika Myllymäki e. Lammintausta, Juhtimäen Nisulan itsellisen poika. Nisulan Myllymäen torppari. Juhosta kirjoitettiin rippikirjaan 1880-luvulla merkinnällä kohju., s. 29.03.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, k. 11.02.1895 Kuru, Juhtimäki, Rajala ja Ester Kallentytär Myllymäki, Ester oli Ikaalisten Juhtimäen Toivosen piika mennessään naimisiin, Ester eli vielä 1910-luvulla Ikaalisten Juhtimäen Rajalassa., s. 24.06.1826 Ikaalinen.

Lapset:
Aina Myllymäki s. 21.01.1883 Kuru, Juhtimäki, Nisula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 130
VII Anna Elisabet Yrjöntytär Kaitajärvi ent.Haapamäki o.s. Suojärvi II, (Taulusta 118, isä Yrjö Suojärvi II) s. 07.09.1838 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Vihitty 27.12.1863 Kuru Kalle Heikinpoika Haapamäki ent. Saariaho e. Vanhakylä. (Taulu 51). (Taulu 52) Pyydysmäen Saariahon torppari., s. 19.05.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 15.02.1868 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Saariaho.
Vanhemmat: Heikki Martinpoika Saariaho ent. Vanhakylä e. Niinimäki, Olkitaipaleen Vanhakylän vävy ja isäntä, Karjulan Saariahon torppari., s. 05.01.1805 Kuru, Riuttaskorpi ja Vilhelmiina Antintytär Saariaho o.s. Vanhakylä, s. 18.04.1810 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Iivar Juho Manu Saariaho e. Haapamäki s. 02.06.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi, k. 26.08.1865 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Ida Maria Saariaho s. 25.08.1866 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
2. puoliso: Vihitty 15.09.1868 Kuru Kalle Joosepinpoika Kaitajärvi e. Lepistö s. 17.10.1833 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Lapset:
Matilda Kaitajärvi s. 16.07.1870 Kuru, Keihäslahti, Lammi.
Hilma Kaitajärvi s. 05.10.1872 Kuru, Keihäslahti, Lammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 131
VI Maria Martinpoika Pohjasmäki o.s. Suojärvi II, (Taulusta 117, isä Martti Suojärvi II) s. 05.07.1790 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.07.1880 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 23.03.1817 Kuru Petteri Joosepinpoika Pohjasmäki. (Taulu 1016) s. 04.07.1794 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.06.1884 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Jooseppi Heikinpoika Pohjasmäki e. Luomajärvi, Pohjasmäen uudistalon isäntä 1796 -, Jooseppi kuoli 70-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 28.05.1770 Kuru, Riuttaskorpi, (kaksonen), k. 18.06.1840 Kuru, Riuttaskorpi ja Valpuri Simontytär Pohjasmäki o.s. Sillanpää, s. 16.04.1763 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 28.05.1843 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Juho Pohjasmäki , s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 132
Justiina Helin o.s. Pohjasmäki , s. 29.03.1820 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 140
Ulla Hellman o.s. Pohjasmäki , s. 01.07.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen. Tauluun 151
Maija Liisa Hanhisuo o.s. Pohjasmäki , s. 10.01.1826 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 155
Esa Pohjasmäki Rippikirjassa lukee Esan kohdalla ''kohju''., s. 15.01.1828 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Kustaa Raivio e. Pohjasmäki , s. 21.08.1830 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 164
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 132
VII Juho Petterinpoika Pohjasmäki, (Taulusta 131, isä Petteri Pohjasmäki) Pohjasmäen isäntä, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 24.05.1843 Ikaalinen Eeva Kaisa Esantytär Pohjasmäki o.s. Hanhisuo. (Taulu 23). (Taulu 42) s. 21.12.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Esaias (Esa) Johanneksenpoika Hanhisuo, Hanhisuon kruununtorpan isäntä. Esa kuoli 77-vuotiaana paiseen tai kasvaimen aiheuttamaan pöhöttymään. Ikaalisten Juhtimäen kylästä osa siirtyi vuonna 1867 Kurun pitäjään., s. 04.01.1793 Ikaalinen, Juhtimäki, Filpusniemi, k. 10.07.1870 Kuru, Juhtimäki ja Kaisa Liisa Mikontytär Hanhisuo o.s. Yli-Oja, s. 14.11.1792 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 03.05.1865 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Vilhelmiina Pohjasmäki s. 05.09.1844 Kuru, Riuttaskorpi.
Matilda Hietala o.s. Pohjasmäki , s. 14.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 133
Maria Pohjasmäki s. 04.04.1849 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Pohjasmäki , s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 42
Eeva Marjamäki o.s. Pohjasmäki , s. 06.05.1854 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 136
Ananias Kenttäniemi e. Pohjasmäki , s. 10.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 138
Selma Pohjasmäki s. 01.01.1859 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Pohjasmäki s. 27.08.1861 Kuru, Riuttaskorpi.
Jooseppi Pohjasmäki s. 09.06.1862 Kuru, Riuttaskorpi, (kaksonen).
Amanda Pohjasmäki s. 09.06.1862 Kuru, Riuttaskorpi, (kaksonen).
Antti Pohjasmäki s. 31.08.1864 Kuru, Riuttaskorpi.
Selma Pohjasmäki s. 12.12.1866 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 133
VIII Matilda Juhontytär Hietala o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 132, isä Juho Pohjasmäki) s. 14.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Matti Matinpoika Hietala e. Niinimäki. (Taulu 369) s. 04.12.1834 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Martintytär Niinimäki, s. 10.12.1801 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Matintytär Niinimäki o.s. Lamminniemi, s. 05.12.1799 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Lapset:
Iita Miina Karhunkoski o.s. Hietala , s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki. Tauluun 134
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 134
IX Iita Miina Matintytär Karhunkoski o.s. Hietala, (Taulusta 133, isä Matti Hietala) s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.

Puoliso: Vihitty 19.03.1902 Kuru Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski. (Taulu 233). (Taulu 234) s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru.
Vanhemmat: Aukusti Vilhelmi Heikinpoika Karhunkoski e. Vehkakoski, s. 23.11.1829 Kuru, Hainari ja Eeva Kaisa (Eevakaisa) Antintytär Karhunkoski o.s. Kuorejärvi, s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 22.05.1904 Kuru, Hainari.

Lapset:
Laura Karhunkoski s. 18.11.1902 Kuru, Hainari.
Eeva Matilta Karhunkoski s. 05.01.1904 Kuru, Hainari.
Onni August Karhunkoski s. 15.08.1905 Kuru, Hainari.
Hulda Mariana Karhunkoski s. 26.12.1906 Kuru, Hainari.
Matti Einari Karhunkoski s. 26.09.1908 Kuru, Hainari.
Martta Kyllikki Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski , s. 23.04.1915 Kuru. Tauluun 135
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 135
X Martta Kyllikki Aukustinpoika Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski, (Taulusta 134, äiti Iita Karhunkoski) s. 23.04.1915 Kuru, k. 09.04.2004 Kuru, Olkitaipale.
Lauri ja Martta Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

1. puoliso: Vihitty 30.01.1944 Kuru Lauri Johannes Tanhuamäki. (Taulu 260). (Taulu 261). (Taulu 519) Tanhuamäen isäntä, s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski, k. 15.09.1982 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Tanhuamäki, Tanhuamäen isäntä, s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale ja Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala, Tilda muutti Teiskosta 31.10.1901 Kurun Olkitaipaleen Tanhuamäkeen., s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
Olkitaipaleen Tanhuamäki 1960-luvulla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 136
VIII Eeva Juhontytär Marjamäki o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 132, isä Juho Pohjasmäki) Marjamäen torpan emäntä., s. 06.05.1854 Kuru, Riuttaskorpi.
Marjamäen ja Kulmalan tilat ovat melko lähellä toisiaan.

Puoliso: Vihitty 10.09.1881 Kuru Juho Taavetinpoika Marjamäki e. Sillanpää. (Taulu 1027). (Taulu 124) Kurun Sonnun kylän Paulajärven Marjamäen torppari., s. 22.11.1856 Kuru, Keihäslahti, (kaksonen).
Vanhemmat: Taavetti Matinpoika Sillanpää, Sillanpään uudistilan isäntä., s. 23.12.1822 Kuru, Keihäslahti, k. 18.08.1868 Kuru, Keihäslahti ja Maria Elisabeth (Maija Liisa) Esantytär Lammi ent. Sillanpää o.s. Hanhisuo, Maija Liisa oli Kurun Keihäslahdessa piikana naimisiin mennessään. Keihäslahden (Kaidankylä) Sillanpään talon ja sitten Kurun Sonnun kylän Lammin talon emäntä., s. 23.07.1829 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 25.06.1899 Kuru, Sontu.
Marjamäen vajaan 10 ha:n tila Ylöjärvellä, rekisterinumero 980-467-3-46.

Lapset:
Amanda Vilhelmiina (Manta Miina) Marjamäki s. 06.04.1882 Kuru, Sontu, Lammi.
Kalle Marjamäki , s. 02.02.1884 Kuru, Sontu, Paulajärvi. Tauluun 137
Ida Maria Marjamäki s. 10.12.1885 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
Matilda Marjamäki s. 26.04.1888 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 26.10.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
Toivo Johannes Marjamäki , s. 10.06.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi. Tauluun 124
Onni Maurits Marjamäki s. 15.01.1897 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 137
IX Kalle Juhonpoika Marjamäki, (Taulusta 136, isä Juho Marjamäki) s. 02.02.1884 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 03.04.1959 Ikaalinen.
Hilja ja Kalle Marjamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Vihitty 19.09.1909 Teisko Hilja Josefiina Kallentytär Marjamäki o.s. Laine s. 12.10.1886 Teisko, k. 08.05.1952 Ikaalinen.

Lapset:
Kaarlo Kustaa Pellervo Marjamäki s. 02.04.1921 Ikaalinen, k. 15.07.1944 Äyräpää, Vuosalmi.

Äyräpään-Vuosalmen taistelut

Äyräpään-Vuosalmen taistelut käytiin kesä-heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella. Ne olivat osa laajempaa Puna-armeijan suurhyökkäystä, jonka tarkoituksena oli murskata suomalaisten puolustuslinjat ja joukot Kannaksella.

Taistelun kulku

Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9.6.1944 ja edennyt jo Viipurin pohjoispuolelle Tali-Ihantalan alueelle. Leningradin rintaman alkuperäiseen suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä Vuosalmella. Mutta kun 21. ja 23. Armeijan hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka Govorov tarkisti suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. Armeijalle, jolla oli käytettävissään kolme Armeijakuntaa (6., 98., ja 115. AK) sekä 17. linnoitusalue, joka oli puolustuksessa Vuoksen alajuoksulla. Neuvostoliiton 3. armeijakuntaa ei Leningradin rintamalla esiintynyt.

Suomalaisten keskeneräinen VKT-linja kulki Vuoksen pohjoisrannalla ja ylimenohyökkäys edellytti sen murtamista. Äyräpään harjanteella sijaitsi 7 km pitkä ja vain 200-300 metriä syvä sillanpääasema (Pölläkkälä-kirkonmäki-Kylä-Paakkola), jonka tarkoituksena oli estää neuvostojoukkojen pääsy ja kaivautuminen Vuoksen rantaan. Paikka oli ongelmallinen, koska Kylä-Paakkolan korkeimmalta harjanteelta pystyi hallitsemaan maisemaa pitkälle Vuosalmen puolelle. Sillanpääasema oli alun perin suunniteltu osaksi puolustuslinjaa. Sillanpääaseman mielekkyydestä keskusteltiin ja kiisteltiin komentajien keskuudessa.

Kannaksen joukot oli määrätty 15.6. viivytykseen ja III Armeijakunta oli 20.6. lähes kokonaisuudessaan asettunut puolustusasemiin VKT-linjalle. 2. divisioona vetäytyi pääosin osin Vasikkasaaren ponttonisillan ja lossin kautta Vuoksen pohjoisrannalle ja ryhtyi samantien parantamaan asemiaan. Neuvostojoukot saapuivat Äyräpään alueelle 21.6.44.

Ihantalan ja Viipurinlahden taisteluiden vielä jatkuessa kiivaina, kehittyi Äyräpään ja Vuosalmen alueella suoranainen suurtaistelu. Vuosalmea oli puolustamassa kaksi vahvistettua pataljoonaa 2. Divisioonasta. JR 7 komensi everstiluutnantti Ehrnrooth ja JR 49 eversti Frans Wahlbäck. Vahvennetun 2.D:n kaistalla oli 0,7 pataljoonaa rintamakilometriä kohti.

Tykistö muodosti keskeisen osan puolustusta ja sitä oli seitsemän patteristoa, joista neljä tuki Äyräpäätä. Tykistö ampui 4.-7.7. välisenä aikana noin 40 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan.

Ilmavoimilla oli myös erittäin merkityksellinen tehtävä neuvostojoukkojen lamaannuttamisessa.

Tunnusteluhyökkäyksiä

Venäläiset suorittivat useita tunnusteluhyökkäyksiä 21.6. lähtien Äyräpään harjanteella sijainnutta suomalaisten sillanpääasemaa vastaan, mutta kaikki ne torjuttiin.

Kesäkuun viimeisenä päivänä suomalaiset suorittivat tunnusteluhyökkäyksen ja saivat vankeja, jotka paljastivat neuvostojoukkojen aloittavan hyökkäyksen samana päivänä. Tykistö aloitti voimakkaan,noin 5000 kranaatin vastavalmistelun, josta aiheutui hyökkäysryhmityksille pahoja tappioita ja osa pakeni pakokauhun vallassa.

Suurhyökkäyksen valmistelu

Neuvostojoukot valmistelivat hyökkäystä huolellisesti useita vuorokausia. Ensimmäisen hyökkäysportaan pataljoonia koulutettiin Vuoksen ylittämiseen ja rantautumiseen. Ylimenoa varten rakennettiin yli 600 venettä, sata lauttaa ja 1500 pienempää 3-6 miestä kantavaa paattia. Neuvostojoukot harjoittivat ahkerasti lauttapartiointia Vuoksessa, mutta ne tuhottiin säännöllisesti. Puutavaraa he onnistuivat aluksi saamaan Pölläkkälän sahalta, mutta se tuhottiin tykistötulella ja paloi maan tasalle.
Rauhallisemman valmisteluvaiheen aikana kumpikin osapuoli harjoitti ahkerasti tiedustelutoimintaa vastapuolen tilanteen selvittämiseksi. Suomalaiset jatkoivat kiireisesti kenttälinnoitustöitään, joita kuitenkin häiritsi jatkuva tykistö- ja kranaatinheitintuli.

29.6. venäläisten todettiin keskittävän uusia voimia Äyräpään alueelle. Tiedustelu havaitsi 1.7. neuvostojoukkojen liikenteen kasvaneen huomattavasti Vuoksen eteläpuolella Pasurinkankaantiellä, jossa marssirivistön marssi Punnuksenkylän ohitse kesti kolme tuntia. Siinä oli 10 jalkaväkikomppaniaa, toistasataa miehistönkuljetuskuorma-autoa, 95 hevosajoneuvoa, 19 raskasta panssarivaunua ja paljon tykistöä. Vilkas liikenne jatkui seuraavana päivänä, jolloin vuorokaudessa havaittiin 700 kuorma-autoa liikkeellä kohti Äyräpäätä. Autoissa kuljetettiin miehistön lisäksi ponttoneja, veneitä ja runsaasti tykistöä. 3.7. liikenne alkoi hiljentyä ja neuvostojoukkojen oletettiin olevan kokonaisuudessaan perillä. Huomattiin myös, että Kylä-Paakkolan eteläpuolella olevalle kankaalle oli ilmaantunut 15 rynnäkkötykkiä, 40 panssarivaunua sekä silta- ja ylimenokalustoa, lisäksi runsaasti tykistöä ja 2-3 raketinheitinpatteria. Neuvostoilmavoimien toiminta alkoi vilkastua 2.7. ja ne pudottivat fosforipommeja, jotka sytyttivät metsän palamaan.

Propaganda

Valmisteluvaiheeseen kuului myös propagandan luonti, joka yllytti neuvostosotilaita sankaritekoihin. Vuoksen ylitystä rinnastettiin Dneprin ja Berezinan ylimenotaisteluihin. "Isänmaan nimessä, pyhän koston nimessä, lähestyvän voiton nimessä: eteenpäin, vastustamattomasti eteenpäin! Puhdistakaamme koko Neuvostomaa saksalais-suomalaisista valloittajista. Lyökäämme kuolettavasti haavoittunut suomalainen peto sen omassa luolassa. Koko Neuvostoliiton kansa uskoo voimaamme ja odottaa nopeata ja lopullista Hitlerin suomalaisorjien tuhoa. Eteenpäin rynnäkköön vihollisasemia vastaan! Kuolema saksalaissuomalaisille valloittajille."
[muokkaa] Suurhyökkäys

Venäläisten ilmatoiminta vilkastui tuntuvasti 3.7. ja aamulla 4.7. klo 3.50 alkoi tykistövalmistelu ja sen jälkeen suurhyökkäys. Tulivalmisteluun osallistui 25 kenttätykistöpatteria, 100 kranaatinheitintä ja yli 100 maataistelu- ja pommikonetta.

Voimakkaat jalkaväen ja panssarivoimien hyökkäykset johtivat sisäänmurtoihin. Suomalaisten vastaiskut eivät enää tuottaneet tuloksia, mutta vasta 9.7. varhain aamulla venäläiset onnistuivat valtaamaan koko sillanpääaseman ja muodostamaan 2 km leveän oman sillanpääasemansa Vasikkasaaren, Lossin ja kirkonmäen kohdalta. Äyräpäätä hallitsi nyt Puna-armeijan 92.D, 142.D, 281.D, 381.D ja 10.D. Samana päivänä alkoi Vuoksen ylimeno, jota edelsi voimakas tykistötuli 680 putkella ja 200 lentokoneen ilmahyökkäys. Suomalaisten tykistö yritti estää ylimenon 8 patteristolla ja saksalaiset iskivät 32 Stukalla Äyräpään alueella olleita tykistöasemia vastaan. Samalla omat hävittäjät hyökkäsivät vihollispommittajia vastaan pudottaen 22 neuvostokonetta Vuosalmen alueella. Vastatoimenpiteistä huolimatta neuvostojoukot kykenivät ylittämään Vuoksen ja muodostamaan itselleen sillanpääaseman.

Sillanpääaseman kohtalo

Ennen Vuoksen ylimenoa venäläiset löivät Äyräpäänharjanteella olleen suomalaisten sillanpääaseman ensin keskeltä kahtia ja seuraavan yönä vielä kaakkoisosan puoliksi, jolloin 2.D:n Komentaja Martola määräsi joukot vetäytymään asemasta. Armeijakunnan komentaja Siilasvuo määräsi kuitenkin joukkoja jäämään vielä Äyräpään kirkonmäelle ja Vasikkasaareen. Kirkonmäellä olleet Er.P 25:n ja JR 7:n II pataljoonan jäännöksistä koostuva joukko puolusti sitkeästi kilometrin levyistä ja 200 metrin syvyistä mottia. Joukko joutui lopulta tukalaan asemaan ja kaatui tai joutui sotavankeuteen. Sillanpääasema murtui suomalaisen tykistön voimakkaasta sulkutulesta huolimatta. Juuri vaihdettu ErP 25 poistui pakokauhunomaisesti Vuoksen yli veneillä ja uimalla, jolloin moni hukkui tulituksessa.

Siilasvuon päätöksen tarkoituksena oli vallata asemat takaisin oikealta lohkolta käsin. Aamulla 6.7. klo 8.00 alkanut hyökkäys epäonnistui. Taipaleen lohkolta komennettu 19. prikaatin IV pataljoona juuttui paikoilleen.

Asemat yritettiin palauttaa kaikkiaan kolme kertaa, mutta 7.7. hyökkääjän 92.D joukot valtasivat iltapäivällä Harjulan tukikohdan ja lossin seudun.

Maasto-olosuhteet

Äyräpäänharjanne on rapakivikkoista kovaa maata, jossa tykistön ammusten sirpalevaikutus oli erityisen voimakasta. Harjanteelta avautui laakea peltomaisema sekä Äyräpään että Vuosalmen suuntaan. Harjanne oli myös kapeutensa takia hankala puolustaa ja taistelijoiden selustassa oli lisäksi virtaava joki. Rivisotilaat purnasivat harjanteen puolustamista, mutta päällystö piti sitä välttämättömänä siihen asti, kunnes VKT-linja saataisiin kuntoon.

Neuvostojoukot ylittävät Vuoksen

Tulivalmistelun tauottua, joen ylle laskettiin lentokoneesta näkymätön savuverho, jonka suojassa venäläiset joukot syöksyivät pikaveneillä ja moottorilautoilla 2 kilometrin levyisenä rintamana 300 metriä leveän virran yli. Venäläiset onnistuivat saman tien murtautumaan suomalaisten asemiin vastarannalla, sekä muodostamaan 4 km leveän ja kilometrin syvyisen laajennuksen pohjoisrannalle, josta ryhdyttiin välittömästi levittäytymään Vuosalmen peltoaukeille ylittäen metsänreunatkin. Venäläiset olivat 9.7. kello kahdeksaan mennessä leveähköllä hyökkäyskiilallaan valloittaneet ainakin 4 km² laajuisen alueen Vuosalmen puolelta. Vihollisen ylitys oli kohdistunut JR 7:n lohkolle ja samaan aikaan JR 4 vetäytyi kokonaan ankarasti taistellen Kylä-Paakkolan sillanpääasemasta. Puolustus alkoi pitää sen jälkeen, kun suomalaiset vetäytyivät Vuosalmen peltoaukeilta perinteiseen suomalaiseen metsämaastoon.

Päivän aikana suomalaiset kykenivät kuitenkin kiivailla rynnäköillä työntämään vihollisen takaisin metsänreunoille, mutta eivät juuri pidemmälle rynnäkkötykkien puutteen vuoksi, joita luvattiin paikalle vasta vuorokauden kuluttua. Ylimenon jälkeen vihollinen siirsi Vuosalmen puolelle huomattavia määriä joukkoja ja kevyitä panssarivaunuja. Viholliselta siepatun radiosanoman mukaan sen tappiot olivat koituneet huomattavan suuriksi, 142. divisioona oli menettänyt mm. suurimman osan jalkaväestään virran ylityksessä. Venäläiset onnistuivat saamaan hallintaansa Vuosalmelta myös erinomaiset tykistön tulenjohtopaikat. Suomalainen tykistö ampui Vuosalmella 9.7. 13 500 laukausta.

Lisävoimia paikalle

Suomalaisen 2. D pataljoonat ja III Armeijakunnan lähettämät vähäiset apuvoimat joutuivat kovalle koetukselle. Kannaksen joukkojen komentaja hälytti entisistä raskaista taisteluista hiukan levähtäneen Ps:n D:n ja määräsi sen iskuosan, Jääk Pr:n ja Rynn.tyk pataljoonan siirtymään Vuosalmen suuntaan puolustuksen tueksi.

Henkilövaihdokset

Kesken taisteluiden 7.7. vaihtui 2.D:n komentaja, jolloin Martolan tilalle astui majuri Aarne Blick. Vaihdon syynä oli Aunuksen ryhmän komentajakenraaliluutnantti Paavo Talvelan tyytymättömyys alaisensa kenraalimajuri Aarne Blickin toimintaan VI Armeijakunnan komentajana.

Päivittäisiä tapahtumia 4.7.-17.7.

Yöllä 4.-5.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja sillanpäässä. Oikealle lohkolle siirrettiin I/JR 49 pahasti kuluneen III/JR 49 tilalle. Vasemmalle lohkolle siirrettiin Er.P 25 I/JR 7:n rippeiden ja osan III/JR 7:n tilalle.

Kenraalimajuri Martola katsoi 5.7., ettei sillanpäätä voitu enää pitää ja sai III Armeijakunnan komentaja Siilasvuolta luvan tyhjentää sen. Samanaikaisesti saatiin kuitenkin vanki, joka kertoi vihollisella olevan käytettävissään enää yhden kokonaisen rykmentin, muut olivat kärsineet raskaita tappioita. Tällöin everstiluutnantti A. Ehrnrooth tarjoutui pitämään aseman,mikäli saisi levänneen pataljoonan. Hän sai suostumuksen ja hänelle annettiin Er.P 25 käyttöön.

6.7. Martola päätti luopua sillanpäästä, mutta Siilasvuo ei suostunut. Samalla hän alisti A. Sundbladin komentaman IV/19.Pr:n 2. divisioonalle, joka siirrettiin Vuoksen yli sillanpään oikealle lohkolle.

7.7. IV/19.Pr hyökkäisi kolmatta kertaa, mutta joutui vetäytymään.

Vihollinen tunkeutui 8.7. Vasikkasaareen miinoista ja tykistötulesta välittämättä.

Vihollinen aloitti 9.7. klo 6.00 kiivaan tulivalmistelun ampuen 8000 kranaattia Vasikkasaaren ja lossin alueelle. Noin 150 lentokonetta pommitti ylimenoaluetta, jonka jälkeen venäläisten ratkaiseva ylimeno alkoi. Suomalaisten vastavalmistelu tykistöllä alkoi klo 5.40 8 patteristolla.

10.7. vastaisena yönä käytiin Vuosalmen sillanpääasemassa ankaria taisteluja, suomalaisten pyrkiessä työntämään venäläiset takaisin Vuokseen, tässä kuitenkaan onnistumatta. Venäläiset vastaavasti pyrkivät samanaikaisesti laajentamaan sillanpääasemaansa pohjoiseen ja luoteeseen, jolloin rintama oli sekava.

Kannaksen joukkojen komentaja kenraaliluutnantti Lennart Oesch totesi 10.7. vihollisen aktiivisuuden suuntautuneen ensi sijassa III Armeijakuntaa vastaan Vuosalmella, mutta päätteli virheellisesti niiden painopisteen olevan edelleenkin Tali-Ihantalassa. Samalla hän pyysi lisävoimia Vuosalmelle, jolloin hänelle luovutettiin käyttöön Panssaridivisioonan pääosat, Jääkäriprikaatin (5 pataljoonaa) sekä Rynnäkkötykkipataljoonan ja -patterit eli yhteensä 21 tykkiä. Näitä tuki raskas patteristo. 14. jääkäriprikaatin vahvuus oli 3 335 miestä.

Tilanne oli suomalaisten kannalta erityisen kriittinen 11.7., jolloin karkureita jouduttiin erillisen pataljoonan avulla palauttamaan takaisin linjaan. Tilannetta pyrittiin helpottamaan mm. ampumalla tykistöllä päivän aikana 13 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan ja tuomalla kaksi pataljoonaa täydennysmiehiä paikalle. Huonon sään vuoksi saksalaiset suorittivat vain yhden vaakalennon Vuosalmessa, mutta vihollisen IL-2:t hyökkäsivät jatkuvasti.

12.7.1944 Vuosalmella saatiin pysäytetyksi vihollisen eteneminen pitkin rantaa Antreaan päin. Keskustassa oli myös vaikeuksia, mutta iltaan mennessä saatiin torjutuksi suurin osa. Illalla oli sillanpääasema noin 6,5 km pitkä ja syvimmillään 2,5 km leveä.

13.7. Omat vastahyökkäykset tuottivat paikoittain menestystä.

15.7. Vuosalmelle siirrettiin lisää joukkoja IV Armeijakunnan alueelta. III Armeijakunnalle alistettiin JR 11, JR 200, Kev.Psto 16.

16.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja. Lähes viisi viikkoa taistellut JR 49 pääsi lepäämään ja tilalle saapui W. Halstin komentama JR 11.

Taistelut jatkuivat Vuosalmen sillanpääasemassa aina 17.7. saakka, jolloin se muuttui asemasodaksi. Taisteluihin osallistui kaikkiaan 8 venäläistä divisioonaa ja joista vain 3 parina viimeisenä päivänä.

Vuosalmi rauhoittuu

Vaihtelevien taisteluiden, puolin ja toisin suoritettujen hyökkäysten jälkeen rintama vakiintui sodan loppuun saakka venäläisten saavutettua noin 7 km leveän ja 2,5 km syvän sillanpääaseman Vuosalmella. Suomalaisten onnistui suurimmalta osin pitää jokilinja valvonnassaan ja häiritä tykistöllään joen yli tapahtuvia kuljetuksia. Venäläisten sillanpääasemaan suoritettiin rajuja ja tuloksiltaan tehokkaita ilmahyökkäyksiä saksalaisilla syöksypommittajilla, jotka heikensivät olennaisesti sillanpääaseman joukko- ja panssarikeskittymiä.

Venäläiset olivat saavuttaneet metsänreunan, jonka yli Vuosalmen harjanteella oleva tähystys ei ulottunut, jolloin tykistön tuli alkoi heiketä ja jalkaväki ei kyennyt enää hyökkäämään. Panssarivaunutkaan eivät auttaneet, koska suomalaisten panssaritorjunta oli jo riittävän tehokasta.

Tappiot

Taistelussa kaatui arviolta 15 000 venäläistä sotilasta. Suomalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneena ja kadonneina kaikkiaan 6000 miestä. Vuosalmen taistelussa suurta ylivoimaa vastaan kaatui 9.-17.7.44 välisenä aikana 2 296 suomalaista sotilasta. Er.P 25 menetti Äyräpään sillanpääasemassa kahdessa vuorokaudessa 300 miestä ja 17 upseeria. IV/19 .Pr menetti 6.7. puolet vahvuudestaan.

Taistelun merkitys

Taistelun lopputuloksena VKT-linja taipui, mutta ei murtunut. Venäläiset eivät operaatiollaan saavuttaneet yhteyttä Tali-Ihantalan alueella oleviin joukkoihinsa, joka oli heidän ensisijainen päämääränsä. Vuosalmen taistelusta muodostui osa suomalaisten saavuttamaa laajempaa torjuntavoittoa Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa.


1: MARJAMÄKI, KAARLO KUSTAA P.
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti työm.
sotilasarvo jääkäri
joukko-osasto 1./JP 4
joukko-osastokoodi 9232
syntymäaika 02.04.1921
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 15.07.1944
kuolinpaikka Vuosalmi
kuolinkunta Äyräpää
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.
Kaarlo Marjamäen muistolaatta Kurun sankarihaudalla.
Arvo Marjamäki Linja-autonkuljettaja TKL., s. 27.05.1923 Ikaalinen, k. 02.06.2010 Tampere.
Antti Henrik Marjamäki Linja-autonkuljettaja TKL., s. 09.07.1930 Ikaalinen, k. 19.02.2014 Tampere.
Linja-autonkuljettaja Antti Marjamäen kuolinilmoitus.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 138
VIII Ananias Juhonpoika Kenttäniemi e. Pohjasmäki, (Taulusta 132, isä Juho Pohjasmäki) Kurun talon Kenttäniemen torppari., s. 10.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Aleksandra Antintytär Kenttäniemi. (Taulu 701). (Taulu 702) Kurun Keihäslahden Kenttäniemen tytär ja emäntä. Aleksandra kuoli 39-vuotiaana lavantautiin., s. 15.08.1860 Kuru, Keihäslahti, k. 15.01.1900 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Lavantauti

Yhdysvaltalainen lääkäri tutkii lasta etsien merkkejä lavantaudista vuonna 1943.

Lavantauti on vakava suolistoinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri. Taudin oireita ovat korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus. Hoitamattomana kuolleisuus on noin 10–30 %. Lavantauti on Suomessa harvinainen, sitä esiintyy noin viisi tapausta vuodessa. Tartunnat on saatu ulkomailla. Taudin suomalaisen nimen arvellaan tulleen siitä, että raskas tauti kaatoi potilaansa ”lavalle”, joka oli pirtin uunin ja seinän välissä sijaitseva talonväen makuupaikka. Lavantautia esiintyi paljon natsi-Saksan keskitysleireillä ja ghetoissa.

Tauti on Suomessa määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Sisällysluettelo

1 Taudinkuva
1.1 Suolistokomplikaatiot
2 Diagnoosi
3 Hoito
4 Lähteet
4.1 Viitteet
5 Aiheesta muualla

Taudinkuva

Itämisaika on 7–21 päivää. Tauti alkaa vähitellen. Oireita ovat alussa päänsärky, ruokahaluttomuus, väsymys ja alaselän kipu. Myöhemmin väsymys lisääntyy ja ihoon ilmestyy ihottumaa. Kuume on luonteenomainen oire. Kolmannella sairausviikolla voi esiintyä suolistoverenvuotoa tai suolen puhkeaminen. Paraneminen alkaa yleensä neljännellä viikolla.

Suolistokomplikaatiot

Kolmannella viikolla voi esiintyä suolistoverenvuotoja, joiden tuloksena ulosteen väri muuttuu. Ulosteita onkin tarkkailtava. Myös kuumeen lasku voi olla merkkinä verenvuodosta. Suolessa oleva haava voi myös puhjeta, oireena on kipu. Myöhemmin voi kehittyä vatsakalvontulehdus.
Diagnoosi

Bakteerit voidaan osoittaa verestä viljelemällä. Oireet voivat johtaa harhaan. Taudin alussa myös oireet ovat vähäisiä.

Hoito

Tetrasykliinin avulla taudin kulku saadaan lyhenemään. Vuodelepo on tärkeää. Tautia vastaan on olemassa rokote.

Lähteet

Matkailijan vakavat infektiot, Suomen Lääkärilehti 2001;56(6):641–646 Jussi Sutinen, Heli Siikamäki, Katsaus

Viitteet

? Tartuntatautiasetus (786/1986) 2 § (556/2009)

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------



Arno Forsius

Lavantauti eli typhus abdominalis

Kirjoittajan huomautus: Tämä kirjoitus on laadittu historiallisena katsauksena. Siinä mainitut tutkimukset ja hoitomenetelmät ovat esimerkkejä vallinneesta käytännöstä, eikä niitä saa toteuttaa omaehtoisesti ilman laillistetun ammatinharjoittajan potilaskohtaiseen harkintaan perustuvaa määräystä ja ohjetta.

Lavantauti oli aikaisemmin erityisesti asutuskeskusten yleinen tartuntatauti, joka aiheutti jatkuvasti sairastumisia ja kuolemantapauksia sekä toisinaan myös laajahkoja epidemioita. Tauti on edelleen vakava terveyden uhka alueilla, joissa viemäri- ja vesijohtojärjestelmät puuttuvat kokonaan tai ovat heikosti toimivia.

Lavantauti ja muut tyyfustaudit

Käytän tässä kirjoituksessa kuvattavasta korkeakuumeisesta, vatsaoireita ja ihottumaa aiheuttavasta tarttuvasta sairaudesta nimeltä lavantauti, tieteelliseltä nimeltään typhus abdominalis. Suomen kielen lavantauti tarkoitti alun perin vakavaa tautia, joka pakotti potilaan vuodelevolle, "lavalle". Vasta myöhemmin sen merkitykseksi tuli typhus abdominalis. Taudin nimenä on ruotsissa tyfus, saksassa Typhus, Unterleibstyphus, Bauchtyphus tai Abdominaltyphus ja englannissa typhoid fever.

Tyyfus merkitsi aikoinaan yleisesti korkeakuumeista, hengenvaarallista tautia, johon liittyi tajunnan samentumista sekä iho- ja vatsaoireita. Kreikan kielen sana typhos tarkoittaa savua, höyryä tai "höyrypäisyyttä" vaikean kuumetaudin aiheuttaman sekavuuden ilmauksena. Taudinkuvasta erotettiin myöhemmin kolme eri tyyfystautia, typhus exanthematicus eli pilkkukuume, typhus recurrens eli toisintokuume ja typhus adominalis eli lavantauti. [Katso myös kirjoituksia Tyyfuksen eri lajit sekä Sodankäynti ja epidemiat.]

Näiden tautien historian seuraamista vaikeuttaa se, että niistä käytettiin yleensä vain nimitystä tyyfus tai jotakin niiden monista kansanomaisista nimityksistä. Niinpä Suomessa puhuttiin aikaisemmin rutosta tai polttotaudista. Manner- ja Pohjois-Euroopassa tyyfuksella alettiin vähitellen tarkoittaa nimenomaan typhus abdominalista. Se oli Saksassa Typhus, Ranskassa typhus, Italiassa tifo, Espanjassa tifus ja Ruotsissa tyfus.

Pilkkukuumeesta tuli Saksassa Hungertyphus tai Fleckfieber, Italiassa febbre petecchiale ja Ruotsissa fläcktyfus. Eräissä kielissä pilkkukuume oli tyyfuksen kaltainen tauti, Ranskassa fièvre typhoïde ja Espanjassa fiebre tifoidea. Brittein saarilla kehitys oli kuitenkin edellisestä poikkeava. Siellä tyyfuksella tarkoitettiin nimenomaan typhus exanthematicusta eli pilkkukuumetta ja lavantaudista tuli siellä typhoid fever eli pilkkukuumeen tapainen kuume. Sama käytäntö siirtyi myös Yhdysvaltoihin. Kun typhus recurrens eli toisintokuume todettiin 1870-luvulla erilliseksi taudiksi, siitä tuli lääketieteessä febris recurrensiksi, ruotsissa återfallsfeber, saksassa Rückfallfieber ja englannissa relapsing fever.

Kun Suomessa tarkastellaan piirilääkäreiden kulkutauti- ja vuosikertomuksia 1800-luvulta, ei niissä tyyfuksesta kerrottaessa useinkaan mainita tarkemmin taudin laatua. Se saattaa käydä ilmi vain jostakin yksittäisestä lauseesta tai kuvatuista oireista. Myös ruotsin- tai suomenkieliset nimitykset ajankohdan raporteissa ja kirkonkirjojen kuolleiden luetteloissa saattavat paljastaa tautien laadun. Typhus abdominalis oli useimmiten ruotsiksi nervfeber ja suomeksi hermokuume tai lavantauti. Pilkkukuume puolestaan oli ruotsiksi rötfeber ja suomeksi mätäkuume tai polttotauti, joskus myös hermokuume. Tyyfus ilman lisämääreitä tarkoitti Suomessa yleensä 1800-luvun lopulle saakka pilkkukuumetta ja siitä eteenpäin lavantautia.

Tyyfuksen useista nimityksistä ja niiden epäjohdonmukaisesta käytöstä on ollut seurauksena sekaannuksia ja väärinymmärryksiä monissa historiallisissa esityksissä. Kun historian tutkijat ovat lukeneet 1800-luvun tai vanhempia asiakirjoja, he ovat kääntäneet sanan tyyfus melkeinpä säännönmukaisesti nykyajan sanakirjojen mukaan lavantaudiksi, vaikka sillä todennäköisesti on useimmiten tarkoitettu pilkkukuumetta. Samanlaisia väärin ymmärryksiä on syntynyt mannereurooppalaisten ja angloamerikkalaisten välillä kielten erilaisesta kehityshistoriasta johtuen. Tämä asia on edelleenkin syytä pitää mielessä tyyfusta käsittelevien kirjoitusten yhteydessä.

Lavantaudin käsittelyä vaikeuttaa edelleen se, että samaan tautiryhmään kuuluu useita lievemmin oirein esiintyviä sairauksia, kuten pikkulavantauti, josta erotetaan ainakin muodot A ja B, sekä hiirilavantauti. Sen lisäksi tautiryhmään, jonka yleisnimenä on salmonelloosi, kuuluu varsin suuri määrä muitakin kuumeisia vatsatauteja, joiden aiheuttajina ovat lukuisat Salmonella-sukuun kuuluvat bakteerit. Lavantauti ja pikkulavantauti ovat käytännössä vain ihmisten tauteja, hiirilavantauti ja muut salmonellataudit myös karjan ja eläinten tauteja.

Lavantaudin historiaa

Edellä esitetystä käy jo ilmi, että kuumeisiin vatsatauteihin kätkeytyi aikaisemmin suuri joukko erilaisia tauteja. Lavantaudin historia tarjoaakin mielenkiintoisen esimerkin samantapaisin oirein esiintyvien tautien täsmentymisestä erillisiksi taudinkuviksi.

Jo Hippokrateen aikana noin 300-luvulla eKr. tunnettiin pitkällinen kuumetauti, johon liittyi sekavuutta. Lavantaudin lienee kuitenkin kuvannut ensimmäisenä vasta englantilainen Thomas Willis (1621–1675), joka kertoi sen aiheuttamasta epidemiasta Englannissa vuonna 1643 parlamentin sotajoukoissa kuninkaan ja parlamentin välisessä sodassa.

Italialainen lääkäri Giorgio Baglivi (1668–1707) on kuvannut lavantautiin viittaavan taudin 1700-luvun alkutaitteessa sekä saksalaiset Hans-Georg Roederer (1727–1763) ja Wagner vuonna 1762. Ranskalainen Prost totesi vuonna 1804 Pariisissa, että ohutsuolessa sijaitsevien ns. Peyerin imusolmukelevyjen suurentumat ja haavaumat olivat tälle taudille tyypillisiä. Johann Conrad Peyer (1653–1712) oli kuvannut nämä imusolmukelevyt vuonna 1677 ja Prostin havainnon jälkeen lavantaudista käytettiin toisinaan nimeä "Peyerin kuume".

Ranskalainen Pierre-Fidéle Bretonneau (1778–1862) kuvasi sittemmin vuonna 1816 lavantaudin kliiniset oireet ja hän käytti taudista nimeä dothienenteritis (märkivä suolitulehdus), johtuen ohutsuolen imusolmukelevyissä todettavista märkäpesäkkeistä. Tätä taudinnimeä käytettiin pitkään ranskankielisessä kirjallisuudessa. Ranskalainen lääkäri Pierre-Charles-Alexandre Louis (1787–1872) erotti vuonna 1829 julkaistussa teoksessaan selvästi typhus abdominaliksen (lavantaudin) ja typhus exanthematicuksen (pilkkukuumeen) taudinkuvat toisistaan mm. ruumiinavauksissa todettujen suolistomuutosten perusteella.

Myös Louis’n oppilas, yhdysvaltalainen William Wood Gerhard (1809–1872) osoitti vuonna 1836 lavantaudin ja pilkkukuumeen eroavaisuudet, samoin kuin hänen maanmiehensä Penncock. Muita lavantaudin tutkijoita Yhdysvalloissa olivat Elisha Bartlett, Alfred Stillé, Georg Shattuck sekä James Jackson senior ja James Jackson junior (1810–1834). Britanniassa lavantaudin tutkijoita olivat A. P. Stewart Glasgowssa ja William Jenner (1815–1898) Lontoossa. Vähitellen lavantaudin ja pilkkukuumeen erot tulivat yleisesti tunnetuiksi eikä niitä 1850-luvun alkutaitteen jälkeen yleensä enää sekoitettu.

Vähitellen oli myös käynyt selväksi, että pilkkukuume tarttui henkilökohtaisen kosketuksen kautta, kun taas lavantaudin tartunta saatiin ilman henkilökohtaista kosketusta. William Budd (1811–1880) osoitti vuosina 1856–1860, että lavantauti levisi potilaiden ulosteiden välityksellä. Lavantaudin ensimmäinen tartunta veden välityksellä todettiin Sveitsin Lausenissa vuonna 1872 ja Yhdysvaltojen Pennsylvanian Plymouthissa vuonna 1885. Ensimmäisen maidon välityksellä levinneen lavantautiepidemian kuvasi Penrik Englannissa vuonna 1857 ja Charles Murchison (1830–1879) vuonna 1875 Yhdysvalloissa.

Saksalainen Friedrich Daniel von Recklinghausen (1833–1910) löysi jo vuonna 1871 lavantaudin yhteydessä esiintyvistä suoliston märkäpesäkkeistä erään bakteerin. Se oli ilmeisesti sama kuin hänen maanmiehensä Carl Joseph Eberthin (1835–1926) vuonna 1880 lavantaudin aiheuttajaksi osoittama bakteeri, jolle annettiin nimi Bacillus typhosus. Saksalainen Georg Gaffky (1850–1918) onnistui viljelemään sen vuonna 1884. Elie Metchnikoff (1845–1916) ja Alexander Besredka (1870–1940) aiheuttivat vuonna 1900 sen avulla taudin ihmisapinoissa. Bakteeri sai myöhemmin löytäjänsä mukaan nimen Eberthella typhosa ja vuodesta 1948 se tunnetaan nimellä Salmonella typhi yhdysvaltalaisen eläinlääkärin ja bakteriologin Daniel E. Salmon’in mukaan.

Ranskalainen Georges-Fernand-Joseph Widal (1862–1929) havaitsi vuosina 1889–1892 yhdessä André Chantemessen (1851–1919) kanssa, että koe-eläimillä voitiin aiheuttaa vasta-aineita kuumasteriloiduilla tyyfusbakteereilla. Saksalainen Richard Pfeiffer (1858–1945) havaitsi vuonna 1894, että bakteerien koe-eläimillä aiheuttamat vasta-aineet olivat bakteerispesifisiä ja aiheuttivat bakteerikohtaisen agglutinaation. Widal ja itävaltalainen Max Gruber (1853–1927) ottivat keksinnön käyttöön sairauksien seerumdiagnostiikassa vuonna 1896. Pfeiffer ja Gruber kehittivät jo vuonna 1896 ensimmäisen rokotteen lavantautia vastaan. Pfeiffer ja hänen maanmiehensä Wilhelm Kolle (1868–1935) alkoivat rokotukset lavantautia vastaan vuonna 1900 ja samoihin aikoihin brittiläinen Almroth Edward Wright (1861–1947) ryhtyi rokottamaan brittiläisiä sotilaita. Rokotetta käytettiin laajamittaisesti jo Etelä-Afrikan buurisodassa vuosina 1899–1902 ja hererojen kapinassa saksalaisia vastaan vuosina 1904–1906. Rokotteilla oli suuri merkitys 1900-luvun alkupuolen sodissa, joissa sen avulla pelastettiin suuri määrä sotilaita sekä sairastumiselta että kuolemalta. Rokotteiden haittapuolena on niiden antaman vastustuskyvyn lyhyt kesto, noin 3 vuotta.

Koska lavantaudin taudinkuva tuli yleisesti tunnetuksi vasta 1800-luvun puolivälissä, ovat sitä aikaisemmat tiedot taudin epidemioista myös epäluotettavia. Saksassa kuoli vuonna 1875 keskimäärin 6 o/oo asukkaista lavantautiin ja Yhdysvaltojen kaupungeissa kuolleisuus oli vuonna 1910 noin 2 o/oo asukasluvusta. Espanjalais-yhdysvaltalaisen sodan aikana vuonna 1904 tautiin sairastui noin 108 000 sotilaasta 20748 eli noin 19 %, ja sairastuneista kuoli tautiin 1580 eli noin 13 %. Suomessa oli Tampereella vuosina 1915–1916 laaja vesijohtoveden välityksellä levinnyt lavantaudin epidemia, johon sairastui 3304 asukasta eli noin 8,5 % kaikista, ja tautiin kuoli 279 henkeä eli 8,4 % sairastuneista. Ranskalainen Belin arvioi vuonna 1937, että Ranskan Välimeren rannikolla sairastui 15 edeltävän vuoden aikana viemärivesien saastuttamien osterien ja simpukoiden syömisestä lavantautiin yhteensä 100 000 ihmistä, joista 25 000 kuoli.

Lavantaudin tartunnankantajien aiheuttamia ongelmia kuvaa Mary Mallonin tapaus Yhdysvalloissa. Tämä "Typhoid Maryna" tunnettu keittäjä sairastui lavantautiin vuonna 1901 ja jäi bakteerinkantajaksi. Hän aiheutti vuosina 1901–1907 ainakin 26 lavantaudin tapausta, joista kaksi kuoli. Lisäksi vuonna 1903 New Yorkissa esiintynyt lavantautiepidemia, johon sairastui 1300 henkeä, oli luultavasti hänestä lähtöisin. Mary Mallon oli eristettynä sairaalassa vuosina 1907–1910, mutta hän pääsi vapaalle jalalle, luvattuaan pysyä poissa keittäjän työstä. Hän ei kuitenkaan pitänyt lupaustaan ja tartutti jälleen vuoden 1915 alussa ainakin 25 ihmistä, joista kaksi kuoli. Vuonna 1915 hänet eristettiin jälleen sairaalaan, jossa hän kuoli 71 vuoden ikäisenä vuonna 1938.

Toisen maailmansodan jälkeen lavantauti on lähes hävinnyt kehittyneestä läntisestä maailmasta likavesien puhdistuksen ja vesijohtoveden kloorauksen ansiosta. Pieniä epidemioita voi joskus kehittyä, mutta suuria epidemioita voi syntyä vain vesijohtoverkon pettämisen ja veden kloorauksen häiriintyessä. Kehittymättömissä maissa matkustavilla tartunnan vaara on edelleen huomattava.

Lavantaudin taudinkuva ja hoito

Lavantauti saadaan bakteereilla saastuneen käyttöveden tai ravinnon mukana. Jo suhteellisen pieni bakteerimäärä riittää aiheuttamaan sairauden. Lavantaudille ja muille salmonellataudeille on ominaista esiintyminen erityisesti kesän lopulla ja syksyllä, jolloin sateet aiheuttavat pintavesien pääsyn käymälöiden kautta kaivoihin ja vesistöihin. Siitä syystä lavantautiryhmän taudeilla oli aikoinaan sellaisia nimiä kuin elokuunkuume ja syyskuume. Lavantautibakteerit säilyvät vesistössä viikkoja tartuttamiskykyisinä ja sen vuoksi tauti voi levitä pitkiä matkoja mm. jokivesien mukana. Tartunta on levinnyt myös kärpästen kuljettamana.

Lavantaudin itämisaika kestää 5–14 tai jopa vasta 21 päivän kuluttua tartunnan saannista. Sen aikana voi olla vähäistä lämpöilyä, kunnes taudin puhjetessa tulee muutamassa päivässä korkea kuume, vilunväristyksiä, nenäverenvuotoja, pään- ja selkäsärkyä, ruokahaluttomuutta, punapilkkuista ihottumaa vatsalla sekä joskus rintakehällä ja selässä, toisinaan myös yskää, vatsavaivoja ja ripulia. Kuumeiluvaiheessa potilaalla on taudinaiheuttajia veressään. Tutkimusmenetelmiä ovat bakteeriviljely ulosteista, kuumeilun alkuvaiheissa mahdollisesti myös verestä ja virtsasta, sekä serologiset tutkimukset.

Noustuaan kuume pysyttelee korkealla 10–14 päivää, vaihtelee sen jälkeen sahaavasti ja laskee vähitellen 7–10 päivän kuluessa normaaliksi. Vaikeissa tapauksissa kuumeilu saattaa nousta sahaamisvaiheen jälkeen tai jo normaaliksi laskettuaan nousta uudelleen korkealle, joskus kaksikin kertaa. Lavantaudille tyypillinen kuumeilu oli osaltaan syynä siihen, että 1800-luvun puolivälissä jokaisen potilasvuoteen päätyyn kiinnitetystä kuumekäyrästä tuli sairaaloissa diagnoosin teon apuväline. Potilaan sairauskertomusta nimitettiin vielä sata vuotta myöhemmin yleisesti "kurvaksi".

Lavantaudille on ominaista kuumeen tasoon verrattuna matala valtimonsyke, kun se kuumetaudeissa yleensä kiihtyy. Verikokeissa on tyypillistä valkosolujen määrän pysyminen normaalina, kun se bakteeritaudeissa tavallisesti kohoaa. Kuumeilun lisäksi lavantaudin oireita ovat sekavuus, rauhattomuus, uneliaisuus, silmien valonarkuus, lihasnykäykset, usein ankara päänsärky etenkin ohimoseuduissa sekä niskajäykkyys. Hoitamattomissa tapauksissa kuolleisuus on vaihdellut 7–20 %:n välillä. Noin 3 % sairastaneista jää bakteerinkantajiksi ja silloin bakteerien pesimäpaikkana on yleensä sappirakko.

Eräs lavantaudille tyypillinen ilmiö on imukudoksen tulehdus ja pernan suureneminen. Ohutsuolen loppupäässä olevien imukerästen ja Peyerin levyjen tulehdus aiheuttaa usein haavaumia ja heikkenemistä ohutsuolen seinämässä, jolloin seurauksena voi olla runsaita suolistoverenvuotoja tai ohutsuolen seinämän puhkeaminen ja vatsakalvontulehdus. Nämä olivat aikaisemmin tärkeitä kuolinsyitä, vaikka kuolema useimmin johtuikin bakteerien aiheuttamasta myrkytystilasta ja sydämen ja verenkierron pettämisestä korkean kuumevaiheen aikana. Muita kuolinsyitä olivat keuhkokuume sekä alaraajojen laskimotukokset ja niistä aiheutunut keuhkoveritulppa. Sappirakon tulehdus oli melko yleinen lisätauti. Lavantautiin liittyi tosinaan bakteeritulehduksia myös raajojen pitkissä luissa, kylkiluissa, solisluissa sekä selkänikamissa.

Lavantautia hoidettiin aikaisemmin muiden kuumetautien tapaan suoneniskuilla. Niiden hyödyllisyys asetettiin kyseenalaiseksi 1800-luvun alkupuolella. Ranskalainen Pierre-Charles-Alexandr Louis (1787–1872) käytti vertailevissa tutkimuksissaan myös lavantautia sairastavia. Hänen tilastonsa osoittivat, että runsaista suoneniskuista ei ollut tulehdustautien hoidossa hyötyä vaan pikemminkin haittaa. Yhdysvaltalaisen Nathan Smithin (1762–1829) kokemusten mukaan lavantaudin hoidossa hyödyllisintä oli yleiskuntoa tukeva hoito ja ravitseva ruoka. Myös Jacob Bigelow (1786–1879) tuli siihen johtopäätöksen, että lavantauti parani useimmiten itsekseen ja että lääkärin tuli sen vuoksi pääasiallisesti tukea luonnon parantavaa voimaa. Suoneniskuista sekä oksennus- ja ulostuslääkkeistä luovuttiin yleisesti äkillisten tautien hoidossa 1800-luvun puolivälissä wieniläisen Joseph Dietlin (1804–1878) tutkimusten ansiosta.

Lavantaudin aiheuttajaan vaikuttavan lääkkeen keksiminen kesti varsin kauan. Sulfalääkkeet, joista ensimmäiset keksittiin 1930-luvulla, eivät tehonneet siihen, samoin kuin ei myöskään 1940-luvun alussa käyttöön tullut penisilliini. Sen sijaan vuonna 1940-luvun lopputaitteessa keksitty kloramfenikoli osoittautui jo varsin tehokkaaksi lavantaudin lääkkeeksi. Sen jälkeen on kehitetty useita uusia tautiin tehoavia lääkkeitä, joista tärkeimmät ovat kolmannen polven kefalosporiinit sekä siprofloksasiini ja sen johdannaiset.

Yleishoidon, antibioottien ja nestetasapainosta huolehtimisen lisäksi ehkä tarvittavia hoitoja ovat verensiirrot suolistoverenvuodoissa sekä kirurginen hoito ohutsuolen puhkeamistapauksissa. Jos taudista toipunut jäi bakteerinkantajaksi, jouduttiin usein tekemään sappirakon poisto.

Lavantauti on Suomessa ilmoitusvelvollisuuden alainen yleisvaarallinen tartuntatauti.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------



Lavantaudin voi parhaiten välttää hyvällä käsi- ja elintarvikehygienialla. Turisti, joka oleskelee lyhyitä aikoja kaupungeissa ja hyvissä hotelleissa, ei yleensä tarvitse lavantautirokotusta. Rokotusta voi harkita heille, jotka oleskelevat tavallista parin viikon lomamatkaa pidempään taudin esiintymisalueilla tavallisten turistialueiden ulkopuolella maaseudulla tai pikkukaupungeissa Aasian, Afrikan tai Etelä-Amerikan maissa (ks. maittainen luettelo «Maittainen luettelo A-I»).

Lavantauti on Salmonella typhi -bakteerin aiheuttama vakava yleisinfektio, joka tarttuu saastuneen ruoan tai juoman välityksellä. Tautia esiintyy Lähi- ja Keski-Idässä, Intian niemimaalla ja Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Tyynenmeren saarilla, erityisesti trooppisilla alueilla. Suomessa todetaan vuosittain alle kymmenen lavantautitartuntaa, jotka on lähes aina saatu näiltä alueilta.
Rokotteet

Suomessa on ollut 15.9.2011 asti saatavilla kahden eri valmistajan lavantautirokotteita. Typherix on lihakseen pistettävä rokote. Tuotannollisista syistä sitä ei ole saatavilla toistaiseksi (ja todennäköisesti vasta v. 2014). Vivotif on suun kautta otettava rokote. Taudin esiintymisalueilla näiden rokotteiden suojateho on ollut 40–90 %.

Haittavaikutukset ks. Rokottajan käsikirja (www.thl.fi). Raskaana olevien ja immuunipuutteisten rokottaminen ks. «Erityistä huomiota vaativat matkailijat».
Typherix-rokote

Typherix-rokote sisältää lavantautibakteerin puhdistettua antigeenia. Aikuisille ja 2 vuotta täyttäneille lapsille annetaan 0,5 ml:n kerta-annos rokotetta lihakseen. Immuunivaste alle 2-vuotiailla saattaa olla heikko, joten heidän rokottamistaan ei suositella. Rokotteen antamisen jälkeen vasta-aineita muodostuu yli 95 %:lle rokotetuista kahden viikon kuluttua. Rokotteen suojatehoa ei ole tutkittu kliinisissä kokeissa.
Tehoste

Kliinisissä tutkimuksissa vasta-aineita oli puolentoista vuoden kuluttua rokotuksesta 72 %:lla ja kolmen vuoden kuluttua 50 %:lla. Pienillä lapsilla vasta-ainevasteet saattavat jäädä toivottua vähäisemmiksi.Tehosteannoksen tarpeellisuus matkailijoilla on kuitenkin vielä selvittämättä. Valmistaja suosittelee tehosteannosta 3 vuoden välein.
Vivotif-rokote

Vivotif -rokote sisältää eläviä heikennettyjä Salmonella typhi Ty21a -bakteereita. Rokotussarja sisältää yhteensä kolme kapselia, jotka niellään kokonaisina kylmän vesilasillisen kanssa tunti ennen ateriaa yksi kapseli joka toinen päivä. Vivotif-rokotteen kanssa voidaan antaa muut, myös eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävät rokotteet (keltakuume-, MPR-, vesirokko- ja BCG-rokote) joko samaan aikaan tai millä antovälillä tahansa. Rokotetta ei suositella otettavan samana päivänä Dukoral-kolerarokotteen kanssa.
Tehoste

Rokotteelle ei ole määritelty optimaalista uusintarokotuksen aikataulua. Jos asuu tartuntariskin alueella pysyvästi, kolmen vuoden välein otettu sarja antanee riittävän suojan, mutta suoja ei ole täydellinen. Jos taas matkustaa toistuvasti alueilta, joilla lavantautia ei esiinny, alueille, joissa tautiriski on suuri (endeemiset alueet), voi kolmen kapselin rokotussarjan ottaa vuosittain.
Vivotif-rokotteen vasta-aiheista

Päivitetty 25.3.2013.

Immuunipuutos on yleensä vasta-aihe rokotteille, jotka sisältävät eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia. Valmistaja ei suosittele Vivotif-rokotteen antamista immuunipuutteisille. Vivotif rokotteessa käytettävä bakteerikanta on kuitenkin ohjelmoitu menettämään jakautumiskykynsä, joten riski saada rokotteesta kliininen tauti on hyvin vähäinen. Esimerkiksi WHO ei pidä immuunipuutosta Vivotif-rokotteen vasta-aiheena. Rokotteen hyötyjä ja mahdollisia haittoja puntaroitaessa on huomioitava se, minkälaisen sairastumisriskin ja taudinkuvan itse luonnossa esiintyvät lavantautibakteerit voivat aiheuttaa immuunipuutteiselle. Typherix-rokotteen tuotannon ollessa tauolla ja lavantaudin tartuntariskin ollessa merkittävä, Vivotif-rokotetta voi harkita yksilölliseen riskinarvioon perustuen myös henkilölle, joka ei ole voimakkaasti immuunipuutteinen. Lue tarkemmin immuunipuutteisten rokottamisesta Rokottajan käsikirjasta www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/harkitse-immuunipuutteisen-elavaa-heikennettya-rokotusta.

Rokotetta ei saa antaa mikrobilääkehoidon aikana, koska mikrobilääke estää rokotebakteerin aikaansaaman suojan syntymistä. Mikrobilääkehoidon lopettamisen jälkeen tulee odottaa kolme vuorokautta ennen kuin otetaan ensimmäinen rokotekapseli. Samoin rokoteannosten nauttimisen jälkeen tulee odottaa kolme vuorokautta ennen kuin voi aloittaa mikrobilääkekuurin. Malariaestohoito klorokiinilla (Heliopar) ei ole este rokotukselle. Sen sijaan proguaniili- (Malarone) tai meflokiiniestohoito (Lariam) voidaan aloittaa aikaisintaan kolmen vuorokauden kuluttua viimeisen kapselin nauttimisesta. Lavantautirokotuksen voi antaa lapsille, kun he pystyvät turvallisesti nielemään rokotekapselit. Suurikokoisen kapselin nieleminen on yleensä ongelmallista alle 5-vuotiaille.
.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Kenttäniemi, s. 18.08.1834 Kuru, Keihäslahti ja Leena Kaapontytär Kenttäniemi o.s. Vihola, Leena oli Karjulan petäjäniemen piika naimisiin mennessään., s. 13.02.1829 Kuru, Riuttaskorpi.
Yhdysvaltalainen lääkäri tutkii lasta etsien merkkejä lavantaudista vuonna 1943.

Lapset:
Matti Kenttäniemi , s. 25.08.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 139
Juho Iivari Kenttäniemi s. 21.08.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Ananias Kenttäniemi s. 29.12.1885 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Selma Kenttäniemi s. 25.08.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Kalle Jaakko Kenttäniemi s. 21.07.1892 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Hilma Maria Kenttäniemi s. 17.11.1895 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Onni Esaias Kenttäniemi s. 14.11.1898 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
2. puoliso: Vihitty 26.08.1900 Kuru Vilhelmiina (Miina) Matintytär Kenttäniemi o.s. Kangasmäki. (Taulu 21). (Taulu 23) s. 20.02.1865 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Kangasmäki e. Sipilä, Lahdenperän talon Kangasmäen torppari. Matti muutti perheineen Lahdenperän Sillanmäen torppaan itselliseksi eläkeläiseksi vuonna 1891 ja vuonna 1893 Riihikosken Aholaan., s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 06.03.1900 Kuru, Riihikoski, Ahola ja Vilhelmiina Joosepintytär Kangasmäki o.s. Myllymaa, s. 28.10.1826 Kuru, Sontu, k. 05.06.1898 Kuru, Riihikoski, Ahola.
Lapset:
Aatu Kenttäniemi s. 20.09.1901 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Anni Kenttäniemi s. 05.12.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 139
IX Matti Ananiaksenpoika Kenttäniemi, (Taulusta 138, isä Ananias Kenttäniemi) Kenttäniemen torppari. Matti kuoli 23-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 25.08.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 20.01.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Puoliso: Vihitty 15.09.1901 Kuru Mariana Zefaniaantytär Aho ent. Kenttäniemi o.s. Soisenniemi Mariana muutti lastensa ja miehensä kuoleman jälkeen takaisin Kurusta 24.10.1905 Parkanoon entiseen kotiinsa ja sieltä 7.5.1906 Virtain Kurjen kylän Aho taloon., s. 06.02.1884 Parkano, Nerko, k. 05.04.1908 Virrat, Kurki.
Vanhemmat: Zefanias Heikinpoika Soisenniemi, Soisenniemen isäntä., s. 21.05.1857 Parkano, Nerko ja Martta Yrjöntytär Soisenniemi o.s. Silomäki, s. 26.07.1851 Parkano, Kihniö.

Lapset:
Juho Iivari Kenttäniemi Juho kuoli 2-vuotiaana ''sulkuun''. Omien havaintojeni mukaan "sulkua" eli "sulkutautia" on käytetty lapsilla kuolinsyynä sekä hinkuyskän että kurkkumädän esiintymisen aikoina., s. 15.12.1902 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 10.01.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Matti Henrik Kenttäniemi Matti kuoli 3-kuukautisena ''sulkuun''., s. 05.11.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 10.02.1905 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 140
VII Justiina Petterintytär Helin o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 131, isä Petteri Pohjasmäki) Justiina oli Järvenpään emäntä, eli vielä 1910-luvun vaihteessa., s. 29.03.1820 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Vihitty 10.07.1843 Kuru Aatu Juhonpoika Helin e. Pyydysmäki. (Taulu 890). (Taulu 897) Räätäli, Aatu kuoli 41-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 28.05.1819 Kuru, Karjula, k. 07.12.1860 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Vanhemmat: Juho Pekanpoika Pyydysmäki, Juho kuoli 48-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 16.12.1778 Kuru, Karjula, k. 19.08.1827 Kuru, Karjula ja Liisa Juhontytär Pyydysmäki o.s. Kovanen, Liisa oli Kovasen piika naimisiin mennessään. Pyydysmäen emäntä. Liisa sokeutui vanhempana ja kuoli 77-vuotiaana vanhuuteen., s. 14.12.1779 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, k. 06.05.1857 Kuru, Karjula.

Lapset:
Ulla Helin s. 06.09.1844 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Henrika Hellen o.s. Helin , s. 04.01.1846 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki. Tauluun 141
Antti Vastamäki e. Helin , s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki. Tauluun 142
2. puoliso: Vihitty 24.03.1862 Kuru, Mylläri (Pappila) Markus Yrjönpoika Heinoo e. Saarijärvi. (Taulu 1090). (Taulu 1091) Riuttaskorven Järvenpään renki naimisiin mennessään., s. 05.04.1832 Kuru, Keihäsjärvi, k. 03.04.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Saarijärvi e. Rajala, Rajalan torppari, perintömetsästäjä. Saarijärven isäntä., s. 25.04.1799 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Reetta Juhontytär Saarijärvi, s. 17.06.1801 Ikaalinen.
3. puoliso: Vihitty 07.07.1866 Kuru, Pallineva Nikodemus Mikonpoika Järvenpää e. Pallineva Riuttaskorven Järvenpään renki naimisiin mennessään, Järvenpään kruununtorpan isäntä., s. 19.07.1840 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Mikko Mikonpoika Pallineva, Pitäjän metsästäjä, Kurun Riuttaskorven Pallinevan isäntä., s. 01.09.1809 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa Juhontytär Pallineva o.s. Kovanen, s. 10.01.1814 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 141
VIII Henrika Aatuntytär Hellen o.s. Helin, (Taulusta 140, äiti Justiina Helin) Henrika Hellen oli Järvenpään emäntä, hän kuoli 41-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 04.01.1846 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 14.12.1887 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.

Puoliso: Vihitty 26.08.1871 Kuru, Järvenpää Kalle Markuksenpoika Järvenpää e. Heinoo. (Taulu 1020). (Taulu 1091) Kruununtorppa Järvenpään isäntä., s. 19.03.1850 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi.
Vanhemmat: Markus Yrjönpoika Heinoo e. Saarijärvi, Riuttaskorven Järvenpään renki naimisiin mennessään., s. 05.04.1832 Kuru, Keihäsjärvi, k. 03.04.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää ja Anna Stina Joosepintytär Heinoo o.s. Haukijärvi, Anna kuoli 31-vuotiaana keuhkotautiin eli keuhkotuberkuloosiin., s. 21.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.02.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi.

Lapset:
Emma Josefiina Järvenpää s. 06.11.1871 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilma Järvenpää s. 01.01.1875 Kuru, Riuttaskorpi.
Manta Järvenpää Manta kuoli 28-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 28.08.1876 Kuru, Riuttaskorpi, (kaksonen), k. 02.09.1904 Kuru, Riuttaskorpi.
Maria Adolfiina Järvenpää s. 28.08.1876 Kuru, Riuttaskorpi, (kaksonen).
Matilda Järvenpää s. 07.02.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.02.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Vilhelmiina Järvenpää s. 07.04.1880 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilta Järvenpää s. 27.12.1882 Kuru, Riuttaskorpi.
Olka Järvenpää s. 21.01.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 142
VIII Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, (Taulusta 140, äiti Justiina Helin) Antti oli Hanhisuon renki naimisiin mennessään, Vastamäen torppari, 1/18 manttaalia. Antti kuoli 57-vuotiaana vesitautiin., s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki.

Puoliso: Vihitty 09.11.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
Vanhemmat: Iisakki Antinpoika Hanhisuo e. Vähäiitu, Iisakki ja Kristiina olivat pikkuserkkuja keskenään., s. 17.12.1815 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 24.06.1899 Kuru, Juhtimäki ja Kristiina Esantytär Hanhisuo, Hanhisuo oli kruununtorppa., s. 03.11.1819 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 17.02.1871 Kuru, Juhtimäki.

Lapset:
Vilhelmiina Tiura o.s. Vastamäki , s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, (kaksonen). Tauluun 143
Matti Vastamäki , s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, (kaksonen). Tauluun 148
Ida Johanna Mäkinen o.s. Vastamäki , s. 21.07.1884 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki. Tauluun 149
Antti Vastamäki , s. 14.11.1886 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki. Tauluun 150
Manta Vastamäki s. 07.01.1889 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki.
Maria Vastamäki s. 27.03.1897 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 143
IX Vilhelmiina Antintytär Tiura o.s. Vastamäki, (Taulusta 142, isä Antti Vastamäki) s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, (kaksonen), k. 08.07.1954 Kuru, Olkitaipale.
SULKU-nimen alapuolella, tien ja Jakaman välissä on kiinteistö, minkä Kalle Tiura osti Haapaniemestä. Lohkominen 6.5.1932 303-415-6-16 X SULKU, 1.1.2009 kuntajaon muutos, uusi re.n:ro 980-458-6-16 SULKU.

Puoliso: Vihitty 27.09.1901 Kuru Kalle Tiura. (Taulu 319) Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Kalle oli Kurun Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torppari, muutti Kurusta perheineen 7.11.1907 Messukylään. Kalle muutti perheineen takaisin Kuruun ja osti Haapaniemestä Sulkun tilan ja oli siellä tekemässään pajassa seppänä., s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1958 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Fabian Heikinpoika Tiura e. Lörpys, Lörpyksen poika, Ylä-Toikon renki naimisiin mennessään, Vaakaniemen Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Tiura oli seppänä Kurun Keihäslahden Sillanpään Kuoppamäessä., s. 08.05.1852 Kuru, Petäjälammi ja Helena Jeremiaantytär Tiura o.s. Rasula, Ylä-Toikon Huhtiladon torpan piika naimisiin mennessään, Tiuran torpan emäntä., s. 13.09.1856 Kuru, Poikelus.
Miina ja Kalle Tiura.

Lapset:
Eeva Maria Tiura s. 30.06.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Lyyli Vilhelmiina Tiura s. 26.08.1904 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Mäntytörmä.
Helmi Johanna Tiura s. 05.07.1906 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö.
Artturi Mikael Tiura , s. 28.09.1908 Kuru. Tauluun 144
Erkki Tiura , s. 14.09.1910 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 145
Vilho Tiura , s. 02.01.1913 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 146
Niilo Tiura , s. 10.09.1915 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 147
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 144
X Artturi Mikael Tiura, (Taulusta 143, isä Kalle Tiura) Liikennöitsijä 1935--1679, 23.6.1975 liikenneneuvos, Kurun yrittäjä 1977. Kurun KOP:n hallituksen jäsen. Länsilinjat osti vuonna 1979 30-onnikan yrityksen A.Tiura Oy:n kuljettajineen., s. 28.09.1908 Kuru, k. 24.12.1991 Kuru. 1930-luvun koventuneessa kilpailutilanteessa laivayhtiöt pyrkivät kuitenkin tietoisesti
yhteistyöhön linja-autoliikennöitsijöiden kanssa. Esimerkiksi Höyrylaiva Osuuskunta
Tarjanne aloitti säännöllisen yhteistyön Ruoveden oman linja-autoliikennöitsijän, Kalle Mannisen kanssa. Tämä kuljetti matkalaisia Ruoveden Selviikin ja kirkonkylän sekä Virtain välillä vuodesta 1934 ainakin vuoteen 1938.16 Järjestetyn matkailun tultua tärkeäksi osaksi Tampereen ja Virtain välistä
sisävesireittiä Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne sai yhteistyökumppanikseen Etelä- Pohjanmaan matkailuyhdistyksen, joka puolestaan organisoi niin sanotun turistilinjan
Virroilta Vaasaan vuonna 1934.17 Laivayhtiöt yrittivät hyötyä linja-autoliikenteestä myös laivayhtiöiden keskinäisessä kilpailussa. Esimerkiksi Kurun laivaliikenteelle linja-autot toivat uusia matkustajia
1930-luvun alussa, kun Virroilta ja Ruoveden seudulta alettiin kuljettaa matkalaisia
juuri Kurun laivoille.18 Samalla Virtain-linjan laivat menettivät potentiaalisia matkustajia.
Karttaa katsomalla on helppo ymmärtää Kurun soveltuminen linja-autojen ja laivojen yhdysliikenteen kohtauspisteeksi – ihmisiä pystyttiin kuljettamaan Kurun laivoille koko Näsijärven järvialueen länsipuolelta, niin Parkanosta, Kihniöstä ja Virroilta kuin Ruovedeltäkin. Kurusta vesitie Tampereelle
oli lisäksi suhteellisen suora.
Matkustajia puolestaan ilahdutti laivalippujen hinta: Kurun laivaliikenteen sisäinen kilpailu oli ennätyksellisen kovaa vuosien 1930–1933 välillä, mikä painoilippujen hinnat alas ja teki matkustamisen halvaksi. Omalta osaltaan syöttöliikenteen mahdollisuuksia juuri Kurussa paransi se,
että Tampereen ja Kurun välinen tie oli suorastaan surullisenkuuluisa huonosta kunnostaan, mikä venytti suoran Tampere-
Kuru linja-autoliikenteen aloittamisen aina vuoteen 1935 asti. Tieverkoston yleinen huono kunto toki vaikeutti autoliikennettä kaikkialla. Kun suora linja-autoliikenne Tampereen ja Kurun välillä sitten alkoi, joutui laivayhtiö 1930-luvun loppupuolella tekemään useita sopimuksia linja-autoliikennöitsijä Artturi Tiuran kanssa saadakseen edes rippeitä matkustajavirroista. Linja-autoliikennöitsijän
vahvaa asemaa kuvaa, että sopimukset koskivat pääasiassa linja-autoliikenteelle vähämerkityksellisiä
alueita, kuten Kihniötä. Liikennöitsijät tekivät kuitenkin myönnytyksiä puolin ja toisin: laivayhtiö lupasi olla puuttumatta linja-autojen suoraan Tampereen liikenteeseen, ja linja-autoliikennöitsijä
taas lupasi tuoda matkustajia laivalaitureille Kihniön asemalta. Eräässä sopimuksessa
linja-autoliikennöitsijältä jopa kiellettiin suorien Tampereen linja-autolippujen myynti ja
mainostaminen laivalaiturille ajaneessa vuorossa. 19 Itsestään selvää kuitenkin oli, ettei
tällainen protektionistinen politiikka toiminut pidemmän päälle.
Kaiken kaikkiaan syöttöliikennelinjat satamiin jäivät historiallisessa katsannossa
eräänlaiseksi kuriositeetiksi ja välivaiheeksi. Aluksi linja-auto tuli hevosen tilalle liikennettä
laivoille syöttäneenä kulkuvälineenä ennen kuin autojen todelliset vahvuudet pääsivät oikeuksiinsa suorien, nopeiden ja ympärivuotisten linjojen muodossa. Suorat linjat syrjäyttivätkin syöttöliikenteen lähes kokonaan 1930-luvun loppuun mennessä. Asiakkaan kannalta tämä merkitsi liikenteen
nopeutumista ja kulkuvälineestä toiseen vaihtamisen jäämistä pois. Matkustajaliikenteen
lisäksi tällä oli tuntuva merkitys etenkin rahtiliikenteessä – enää ei tarvittu kuin
yksi lastaus autoon ja toinen autosta ulos. Laivoilla kuljetettaessa tuotteet oli pitänyt
ensin tuoda jollain satamaan, siitä laivaan ja edelleen määränpäässä laivasta ulos ja
satamasta perille. Suorien linja-autolinjojen myötä Näsijärven matkustajalaivaliikenteen
aika hyötyliikenteen palveluksessa alkoi olla ohi – toisen maailmansodan syttyminen tosin
jatkoi tätä aikaa noin kymmenellä vuodella.
Eräänä historiallisena jäänteenä linjaauto–laiva -syöttöliikenteestä ovat kuitenkin
matkailukäytössä yhä olevat linjat: esimerkiksi Näsijärven seudulla linja-autot kuljettavat
yhä matkalaisia höyrylaiva Tarjanteen reitin pysähdyspaikkoihin.
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Tampereelta Kuruun arkisin.

Puoliso: Vihitty 30.08.1936 Kuru Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä. (Taulu 602) s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.11.1974 Kuru.
Vanhemmat: Toivo Eetu Matinpoika Lahdenperä, Toivo muutti Perheineen Koskelaan 1926, joka oli ollut Jussi Kyrön torppa., s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela ja Hilma Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Heiskanen, s. 10.07.1891 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 05.08.1949 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Kurusta Tampereelle arkisin.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 145
X Erkki Tiura, (Taulusta 143, isä Kalle Tiura) s. 14.09.1910 Kuru, Olkitaipale, k. 08.05.1989 Kuru, Olkitaipale.
Erkki ja Jenny Tiuran hauta Kurussa sukuhaudassa.

Puoliso: Jenny Johanna Tiura s. 05.05.1914, k. 11.04.1988 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 146
X Vilho Tiura, (Taulusta 143, isä Kalle Tiura) s. 02.01.1913 Kuru, Olkitaipale, k. 24.01.1982 Kuru.
Liikennöitsijä Artturi Tiuran ensimmäinen ''linja-auto'', jolla hän aloitti vakituisen liikenteen Tampereen ja Kurun välillä. Auton ratissa istuu Vilho Tiura, joka ajoi autolla silloin tällöin vuokra-ajoa. Kuva on vuodelta 1935.

Puoliso: Anna Tiura o.s. Saarala s. 01.02.1921, k. 30.07.2003.
Tiuran sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 147
X Niilo Tiura, (Taulusta 143, isä Kalle Tiura) Kurun Olkitaipaleen Sulkun kauppias., s. 10.09.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 17.09.1978 Kuru, Olkitaipale.
Kauppias Niilo Tiuran ja vaimonsa Tertun hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Terttu Tuulikki Tiura s. 16.05.1923, k. 26.06.2011 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 148
IX Matti Antinpoika Vastamäki, (Taulusta 142, isä Antti Vastamäki) s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, (kaksonen), k. 7-11-1938 Kuru, Poikelus.

Puoliso: Vihitty 23.08.1904 Kuru Iita Maria Kallentytär Vastamäki o.s. Pallineva. (Taulu 1030) s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.04.1953.
Vanhemmat: Kalle Matinpoika Pallineva, Pallinevan isäntä., s. 16.03.1862 Kuru, Riuttaskorpi ja Vilhelmiina Karoliina (Miina) Taavetintytär Pallineva o.s. Sillanpää, s. 28.10.1860 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Lyyti Maria Vastamäki s. 28.06.1906 Kuru, Poikelus.
Martta Johanna Vastamäki s. 02.11.1909 Kuru, Poikelus.
Matti Vastamäki s. 1911 Kuru, Poikelus.
Arvo Vastamäki s. 1913 Kuru, Poikelus.
Reino Vastamäki s. 1915 Kuru, Poikelus.
Helvi Kyllikki Yläkoski o.s. Vastamäki s. 16.10.1917 Kuru, Poikelus, k. 04.06.1984 Kuru, Olkitaipale, Kotimäki.
Helvi ja martti Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.
Hellä Vastamäki s. 13.05.1920 Kuru, Poikelus.
Eino Olavi Vastamäki Eino rakensi talon Kurun Tammikankaan hautausmaata vastapäätä tien toiselle puolelle. Eino oli tunnettu rakennusmies erityisesti tarkkuudestaan., s. 27.04.1922 Kuru, Poikelus, k. 1985 Kuru.
Toini Vastamäki s. 24.04.1927 Kuru, Poikelus.
Kosti Vastamäki s. 23.11.1928 Kuru, Poikelus.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 149
IX Ida Johanna Antintytär Mäkinen o.s. Vastamäki, (Taulusta 142, isä Antti Vastamäki) Ida oli Olkitaipaleen Myllärin eli pappilan piika 1904-1906, Poikeluksen Alasen Morttilan torpan itsellisen vaimo., s. 21.07.1884 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki, k. 20.11.1978 Kuru.
Ida ja Heikki Mäkisen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Puoliso: Vihitty 05.11.1906 Kuru Heikki Jaakko Heikinpoika Mäkinen. (Taulu 542) Heikki ja Isa Mäkinen muuttivat Kurusta 11.7.1907 Messukylään., s. 26.06.1882 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä, k. 21.12.1963 Kuru.
Vanhemmat: Heikki Kallenpoika Rahola, Uusi-Piuharin Rajalan torpan rengin poika., s. 09.10.1856 Teisko, Pengonpohja, Uusi-Piuhari, Rajala ja Anna Maria Antintytär Poikeluspohja, Ylä-Poikeluksen piika. Poikeluksen Lähteenmäen Viitakankaan piika, s. 18.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 150
IX Antti Antinpoika Vastamäki, (Taulusta 142, isä Antti Vastamäki) Antti oli Kurun Olkitaipaleen Kastarin talon Poikeluspohjassa itsellisenä., s. 14.11.1886 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki.
Vastamäki, Lehtimäki ja Harjula Yläkosken kupeessa.

Puoliso: Vihitty 06.11.1909 Kuru Hilma Josefiina Antintytär Vastamäki o.s. Poikeluspohja. (Taulu 543) s. 05.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Poikeluspohja, Viljakkalan Koiviston Nopan talon renki, Perhe muutti Viljakkalasta vuonna 1873 Kuruun Kastarin Poikeluspohjan torppaan isännäksi., s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari ja Amalia (äpärä) Eevantytär Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi, s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe, Lahdenmaa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 151
VII Ulla Petterintytär Hellman o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 131, isä Petteri Pohjasmäki) s. 01.07.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.

1. puoliso: Vihitty 01.07.1844 Kuru Josef Juhonpoika Hellman e. Pyydysmäki. (Taulu 890). (Taulu 896) Josef oli seppänä Pohjasmäen talossa mennessään naimisiin talon tyttären kanssa. Josefista tuli vaimonsa Pohjasmäen talon Heimäen torppari ja seppä., s. 25.04.1814 Kuru, Karjula, k. 11.11.1867 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Helimäki.
Vanhemmat: Juho Pekanpoika Pyydysmäki, Juho kuoli 48-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 16.12.1778 Kuru, Karjula, k. 19.08.1827 Kuru, Karjula ja Liisa Juhontytär Pyydysmäki o.s. Kovanen, Liisa oli Kovasen piika naimisiin mennessään. Pyydysmäen emäntä. Liisa sokeutui vanhempana ja kuoli 77-vuotiaana vanhuuteen., s. 14.12.1779 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, k. 06.05.1857 Kuru, Karjula.

Lapset:
Kalle Oskari Helimäki e. Hellman , s. 12.09.1845 Kuru, Karjula, Pyydysmäki. Tauluun 152
Amanda Hankuri ent. Packalén o.s. Hellman , s. 17.12.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Risula. Tauluun 154
Maria Hellman s. 06.02.1851 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Johannes Hellman Johannes kuoli alle vuoden ikäisenä vatsavaivoihin., s. 25.03.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 06.03.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Risula.
Ulla Hellman Ulla kuoli 2-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 28.06.1856 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 01.04.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Risula.
Emma Hellman s. 15.09.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
2. puoliso: Vihitty 07.05.1869 Kuru Juho Joosepinpoika Helenius. (Taulu 1220). (Taulu 1221) Juho oli Pohjasmäen talon Helimäen renki mennessään naimisiin talon lesken kanssa., s. 01.01.1836 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Vanhemmat: Jooseppi Heikinpoika Helenius e. Hirvilahti, Pitäjän suutari. Jooseppi kuoli 71-vuotiaana ''hivutustautiin'', usein keuhkotauti., s. 31.12.1795 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 16.05.1867 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Tammikangas ja Johanna Joosepintytär Helenius, Pitäjän sepän tytär, pitäjän suutarin vaimo. Joutui vanhempana kunnan vaivaiseksi Keihäslahden kylässä. Johanna kuoli 87-vuotiaana., s. 06.07.1808 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, k. 28.10.1895 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 152
VIII Kalle Oskari Josefinpoika Helimäki e. Hellman, (Taulusta 151, äiti Ulla Hellman) Sepän poika, Helimäen torppari. Kalle kuoli 49-vuotiaana ''riututautiin''., s. 12.09.1845 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 19.07.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.

Puoliso: Vihitty 27.07.1876 Kuru, Mylläri (Pappila) Fredrika Kaapontytär Helimäki o.s. Saarijärvi. (Taulu 247). (Taulu 1026) Helimäen torpan emäntä. Fredrika kuoli 37-vuotiaana ''riututautiin''., s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, (kaksonen), k. 10.01.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Vanhemmat: Kaapo Juhonpoika Saarijärvi, s. 29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi, k. 30.12.1897 Kuru, Keihäsjärvi ja Ulla Matintytär Saarijärvi o.s. Sillanpää, s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 31.07.1901 Kuru, Keihäsjärvi.

Lapset:
Elsa Adolfiina Helimäki Elsa kuoli 17-vuotiaana rintatautiin., s. 18.05.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 24.07.1894 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Maria Josefiina Helimäki Maria kuoli 4-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 16.07.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 25.12.1883 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Kalle Eetu Helimäki Kalle kuoli 6-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.10.1881 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 08.04.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Tyyne Maria Helimäki Tyyne riutui pois 4-vuotiaana., s. 28.02.1884 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 15.12.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Emma Helimäki s. 08.08.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
Lyydia Josefiina (Lyyti) Palonen o.s. Helimäki , s. 19.10.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki. Tauluun 153
Impi Erika Helimäki s. 22.08.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 153
IX Lyydia Josefiina (Lyyti) Kallentytär Palonen o.s. Helimäki, (Taulusta 152, isä Kalle Helimäki) Lyyti Palonen ja Eriika Ojanen asuivat vierekkäin ja he huutelivat portailta toisilleen kaikenlaista negatiivista. Tästä suivaantuneena Eriikan aviomies Matti Ojanen siirsi talonsa kauemmaksi Palosen talosta, joka sijaitsi aivan nykyisen Poikeluksentien vieressä Ojanen-kiinteistön naapurina., s. 19.10.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 21.03.1969 Kuru, Olkitaipale.
Oiva ja Lyydia Palosen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Oiva Jalmari Vilhonpoika Palonen s. 23.02.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, Syväoja, k. 04.08.1950 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Vilho Abrahaminpoika Palonen e. Palomäki, Suntio, muutti Multialta 1.1.1868 Kurun Olkitaipaleen Vanhakylän Syväojalle., s. 29.03.1844 Multia ja Sofia Johanna (äpärä) Johannantytär Sanden o.s. Söderström, Lukkari Johan Jacob Sanden otti Sofian omaksi tyttärekseen, kun meni naimisiin Johanna Albertiina Söderströmin kanssa., s. 30.12.1846 Kuru, Keihäslahti, Kuru (Luutnantin puustelli).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 154
VIII Amanda Josefintytär Hankuri ent. Packalén o.s. Hellman, (Taulusta 151, äiti Ulla Hellman) s. 17.12.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Risula.

1. puoliso: Vihitty 04.10.1879 Kuru Jooseppi Mikonpoika Packalén e. Hankuri. (Taulu 295). (Taulu 300) Pitäjän räätäli. Hankurin torpan isäntä., s. 19.08.1838 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 08.02.1882.
Vanhemmat: Mikko Heikinpoika Hankuri, Tyrkkölän eli Nygårdin Hankurin torppari, s. 29.09.1802 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 14.03.1882 Kuru, Karjula, Tyrkkölä ja Reetta Stina Heikintytär Hankuri o.s. Gök, Haralan itsellisen tytär, Hankurin torpan emäntä. Reetta kuoli 91-vuotiaana., s. 19.10.1810 Teisko, Hankala, Harala, k. 13.10.1902 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Lapset:
Jooseppi Arvid Packalén s. 13.03.1880 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
Hilja Maria Packalén s. 25.09.1881 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
2. puoliso: Vihitty 28.03.1883 Kuru Matti Manunpoika Hankuri e. Kotamäki. (Taulu 1081). (Taulu 1084) Hankurin torppari., s. 13.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Manu Erkinpoika Kotamäki, Kruununtorppa Kotamäen isäntä., s. 21.01.1818 ja Maria Jeremiaantytär Kotamäki o.s. Kaita-aho, s. 17.02.1821 Kuru, Keihäslahti, Kaitajärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 155
VII Maija Liisa Petterinpoika Hanhisuo o.s. Pohjasmäki, (Taulusta 131, isä Petteri Pohjasmäki) Rippikirjassa syntyneiden kohdalla Pohjasmäen tytär syntyi 10.1.1823 ja nimeksi tuli Maija-Liisa. Myöhemmissä rippikirjoissa syntymäaika muuttuu eli on merkitty 1.7.1823, mutta tosiasiassa se on muuntunut virheellisesti. 1.7.1823 on hänen siskonsa Ullan syntymäaika., s. 10.01.1826 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 09.06.1850 Kuru Antti Esanpoika Hanhisuo. (Taulu 53) Kruununtorppa Hanhisuon isäntä. Juhtimäen Hanhisuo kuului vuoteen 1867 Ikaalisten pitäjään, mutta sitten Juhtimäen Hanhisuo siirrettiin Kurun pitäjään. Antti ja Maija elivät vielä kotonaan 1910-luvulla vaarina ja mummuna., s. 18.05.1832 Ikaalinen, Juhtimäki.
Vanhemmat: Esaias (Esa) Johanneksenpoika Hanhisuo, Hanhisuon kruununtorpan isäntä. Esa kuoli 77-vuotiaana paiseen tai kasvaimen aiheuttamaan pöhöttymään. Ikaalisten Juhtimäen kylästä osa siirtyi vuonna 1867 Kurun pitäjään., s. 04.01.1793 Ikaalinen, Juhtimäki, Filpusniemi, k. 10.07.1870 Kuru, Juhtimäki ja Kaisa Liisa Mikontytär Hanhisuo o.s. Yli-Oja, s. 14.11.1792 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 03.05.1865 Ikaalinen, Juhtimäki.
3:s isäntä Hanhisuolla. Antti Esanpoika takan edessä, Hanhisuon pirtissä. Takana kehrättyä rohdinta vyyhteinä. Lähde: Marja Hanhisuo-Sukujuuria hanhisuolla. Kuva Ari Hanhisuo, Kuru

Lapset:
Antti Hemmi Hanhisuo s. 18.02.1851 Ikaalinen, Juhtimäki.
Matilda Hanhisuo , s. 10.01.1854 Ikaalinen, Juhtimäki. Tauluun 156
Maria Yläjoki o.s. Hanhisuo , s. 15.02.1856 Ikaalinen, Juhtimäki. Tauluun 157
Maria Yläjoki e. Hanhisuo s. 15.02.1856 Ikaalinen, Juhtimäki.
Vilhelmiina Hanhisuo s. 18.11.1858 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 29.12.1859 Ikaalinen, Juhtimäki.
Manta Saarijärvi o.s. Hanhisuo , s. 29.03.1860 Ikaalinen, Juhtimäki. Tauluun 159
Vilhelmiina Hakala ent. Wikman o.s. Hanhisuo , s. 11.05.1862 Ikaalinen, Juhtimäki. Tauluun 162
Emma Hanhisuo s. 20.07.1864 Ikaalinen, Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 156
VIII Matilda Antintytär Hanhisuo, (Taulusta 155, äiti Maija Hanhisuo) s. 10.01.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 24.11.1940 Juhtimäki.

Puoliso: Vihitty 10.07.1874 Kuru, Mylläri (Pappila) Matti Kustaanpoika Hanhisuo e. Vehmaanperä. (Taulu 18) Kruununtorpan isäntä., s. 06.09.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 09.02.1923 Juhtimäki.

Lapset:
Juho Hanhisuo , s. 20.07.1875 Kuru, Juhtimäki. Tauluun 18
Miina Hanhisuo s. 03.12.1879 Kuru, Juhtimäki.
Matti Hanhisuo s. 22.07.1881 Kuru, Juhtimäki.
Maria Hanhisuo s. 02.03.1883 Kuru, Juhtimäki.
Kalle Hanhisuo s. 27.01.1885 Kuru, Juhtimäki.
Tyyne Matilda Hanhisuo s. 23.02.1887 Kuru, Juhtimäki.
Emma Lydia Hanhisuo s. 18.12.1888 Kuru, Juhtimäki.
Toivo Arvid Hanhisuo s. 29.01.1891 Kuru, Juhtimäki.
Impi Amanta Hanhisuo s. 13.02.1893 Kuru, Juhtimäki.
Väinö Eerikki Hanhisuo s. 11.05.1895 Kuru, Juhtimäki.
Lauri Andreas Hanhisuo s. 09.06.1896 Kuru, Juhtimäki.
Iita Lempi Hanhisuo s. 02.05.1899 Kuru, Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 157
VIII Maria Antintytär Yläjoki o.s. Hanhisuo, (Taulusta 155, äiti Maija Hanhisuo) s. 15.02.1856 Ikaalinen, Juhtimäki.

1. puoliso: Vihitty 22.06.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Johannes Matinpoika Yläjoki. (Taulu 516). (Taulu 520) Lamminperän tilan Yläjoen torpan isäntä., s. 11.12.1849 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 09.11.1893 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, Matti tuli sokeaksi, Lamminperän Yläjoen torppari, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, Yläjoen tytär ja emäntä, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

Lapset:
Impi Maria Yläjoki , s. 01.02.1880 Kuru, Poikelus, Lamminperä. Tauluun 158
Ida Miina Yläjoki s. 07.10.1882 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Tyyne Matilta Yläjoki s. 02.03.1885 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Väinö Johannes Yläjoki s. 08.10.1887 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 09.03.1900 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
2. puoliso: Vihitty 28.06.1894 Kuru Eemeli Manunpoika Yläjoki e. Saarijärvi. (Taulu 1628). (Taulu 1629) Eemeli muutti Kurun Poikeluksen kylän Lamminperän Yläjoen torppariksi ja nai lesken (puusniekka)., s. 15.12.1870 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi.
Vanhemmat: Manu Matinpoika Saarijärvi e. Pajunen, Kurun Riuttaskorven kruununtorppa Torttijärven isäntä. Vuodesta 1876 Kurun Juhtimäen kruununtorppa Saarijärven isäntä., s. 09.07.1832 Kuru, Keihäsjärvi ja Eeva Kaisa Matintytär Saarijärvi o.s. Torttijärvi, s. 26.09.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Eemeli Matias Yläjoki s. 09.04.1895 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 158
IX Impi Maria Juhontytär Yläjoki, (Taulusta 157, äiti Maria Yläjoki) s. 01.02.1880 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

Puoliso: Vihitty 11.12.1901 Kuru Juho Salomoninpoika Yläjoki e. Mäntynen. (Taulu 1426) s. 10.06.1874 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Vanhemmat: Salomon Yrjönpoika Mäntynen e. Lamminperä, Kurun Keihäsjärven Ylisen renki, s. 09.05.1844 Kuru, Poikelus ja Johanna Iisakintytär Mäntynen o.s. Valkijärvi, s. 24.03.1849 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Iita Maria Yläjoki s. 04.04.1903 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Kalle Johannes Yläjoki s. 24.10.1904 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Paavo Edvart Yläjoki s. 07.02.1907 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Martti Arviiti Yläjoki s. 03.09.1909 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 159
VIII Manta Antintytär Saarijärvi o.s. Hanhisuo, (Taulusta 155, äiti Maija Hanhisuo) s. 29.03.1860 Ikaalinen, Juhtimäki.

Puoliso: Vihitty 15.11.1879 Kuru Matti Manunpoika Saarijärvi. (Taulu 1628) Kruununtorppa Saarijärven isäntä., s. 20.09.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi.
Vanhemmat: Manu Matinpoika Saarijärvi e. Pajunen, Kurun Riuttaskorven kruununtorppa Torttijärven isäntä. Vuodesta 1876 Kurun Juhtimäen kruununtorppa Saarijärven isäntä., s. 09.07.1832 Kuru, Keihäsjärvi ja Eeva Kaisa Matintytär Saarijärvi o.s. Torttijärvi, s. 26.09.1827 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Juho Saarijärvi s. 12.10.1880 Kuru, Juhtimäki.
Hilda Vilhelmiina Poikeluspohja o.s. Saarijärvi , s. 10.10.1882 Kuru, Juhtimäki. Tauluun 160
Manta Aurora Saarijärvi Manta kuoli 19-vuotiaana keuhkotautiin., s. 09.03.1885 Kuru, Juhtimäki, k. 11.01.1905 Kuru, Juhtimäki.
Eeti Anselmi Saarijärvi s. 20.07.1887 Kuru, Juhtimäki.
Maria Junkkari o.s. Saarijärvi , s. 10.02.1890 Kuru, Juhtimäki. Tauluun 161
Emma Lyydia Saarijärvi s. 22.08.1892 Kuru, Juhtimäki.
Toivo Matias Saarijärvi s. 24.05.1895 Kuru, Juhtimäki.
Arvo Eemeli Saarijärvi s. 27.02.1900 Kuru, Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 160
IX Hilda Vilhelmiina Poikeluspohja o.s. Saarijärvi, (Taulusta 159, isä Matti Saarijärvi) s. 10.10.1882 Kuru, Juhtimäki.

Puoliso: Vihitty 18.05.1906 Kuru Antti Arvid Poikeluspohja. (Taulu 543) s. 25.10.1884 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Poikeluspohja, Viljakkalan Koiviston Nopan talon renki, Perhe muutti Viljakkalasta vuonna 1873 Kuruun Kastarin Poikeluspohjan torppaan isännäksi., s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari ja Amalia (äpärä) Eevantytär Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi, s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe, Lahdenmaa.

Lapset:
Antti Eevertti Poikeluspohja s. 06.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 11.07.1907 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Erkki Poikeluspohja s. 11.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 03.08.1909 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 161
IX Maria Junkkari o.s. Saarijärvi, (Taulusta 159, isä Matti Saarijärvi) s. 10.02.1890 Kuru, Juhtimäki, k. 12.01.1974 Kuru, Vaakaniemi.
Marian ja Kallen 60-vuotishääpäivä, timanttihäät. Juhlat 26.8.1970

Puoliso: Kalle Junkkari. (Taulu 400). (Taulu 90) Junkkarin isäntä, s. 01.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.03.1971 Kuru, Vaakaniemi. Junkkarin vaari oli tyttären poikansa kanssa hevosella tulossa Junkkarilta Tienarille. Aarialta Jakaman jäälle päästyä hevonen alkoi juosta hyvää ravia, niin että lumitilsat kavioista lensi. Siinä juostessa hevonen vähän häntäänsä ja alkoi takapäästään päästää äännähdyksiä. Junkkarin vaari sanoi pojalle, että '' nyt mennään vasenta pierulaukkaa''.

Kun Junkkarin vaari oli tulossa perunapellolle perunannostoon, niin Suutalan Oskari sanoi:
- Ei perunannosto ole mitään ilman Junkkarin vaaria.
Vanhemmat: Kalle Juusenpoika Junkkari, s. 07.09.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti ja Miina Juhontytär Junkkari o.s. Leppälahti, Ala-Toikon Leppälahden tytär, Leppälahden Junkkarin torpan emäntä., s. 25.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.02.1906 Kuru, vaakaniemi, Leppälahti.
Maria ja Kalle Junkkari. Kuva Kyllikki Savela, Kuru.

Lapset:
Aili Junkkari s. 03.04.1911 Kuru, Vaakaniemi.
Kurun Vaakaniemen Junkkarin sisarukset 26.9.1962
Bertta Niemi o.s. Junkkari s. 21.09.1912 Kuru, Vaakaniemi.
Anni Mäkinen o.s. Junkkari s. 09.03.1914 Kuru, Vaakaniemi.
Saimi Kujansuu o.s. Junkkari s. 06.12.1915 Kuru, Vaakaniemi. - Otaks napsut? kysyi Ahosen Matti Junkkarin Saimilta, kun haki vesivärivettä eteisestä vanhalla plankkipurkilla.
Taimi Meeri Elisabeth Salmi o.s. Junkkari s. 08.01.1921 Kuru, Vaakaniemi.
Elma Amanda Tienari o.s. Junkkari Junkkarin tytär, Tienarin emäntä., s. 04.10.1924 Kuru, Vaakaniemi, k. 23.07.1987 Kuru, Olkitaipale.
Vilma Yrjölä ja Elma Tienari Tienarin uudessa talossa.
Kyllikki Tuohimäki o.s. Junkkari s. 25.09.1928 Kuru, Vaakaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 162
VIII Vilhelmiina Antintytär Hakala ent. Wikman o.s. Hanhisuo, (Taulusta 155, äiti Maija Hanhisuo) s. 11.05.1862 Ikaalinen, Juhtimäki.

1. puoliso: Vihitty 04.11.1882 Kuru Augustiinus (Aku) Antinpoika Wikman. (Taulu 1021). (Taulu 1022). (Taulu 1151) Suutarin poika, Kruununtorppa Hakalan isäntä., s. 29.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Pallineva, k. 02.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Vanhemmat: Antti Joosepinpoika Wikman e. Pohja, Pitäjän suutari., s. 08.03.1830 Kuru, Petäjälammi, Ikonen ja Karoliina Joosepintytär Wikman o.s. Haukijärvi, Karoliina kuoli 26-vuotiaana synnytyksessä, myös vauva kuoli samana päivänä kuin syntyi., s. 06.09.1833 Kuru, Riuttaskorpi, k. 05.07.1860 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.

Lapset:
Hilta Maria Wikman s. 30.03.1884 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Kalle August Wikman s. 07.01.1887 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Aina Vilhelmiina Wikman s. 30.09.1889 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Toivo Eetu Wikman s. 15.03.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala.
Iita Josefiina Helenius o.s. Hakala , s. 05.09.1895 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 163
2. puoliso: Vihitty 21.06.1896 Kuru Kalle Kallenpoika Hakala e. Saarinen (Saariaho). (Taulu 52). (Taulu 53). (Taulu 901) s. 04.01.1858 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Kalle Heikinpoika Haapamäki ent. Saariaho e. Vanhakylä, Pyydysmäen Saariahon torppari., s. 19.05.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 15.02.1868 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Saariaho ja Eeva Vilhelmiina Juhontytär Saariaho o.s. Pitkälä, Eeva kuoli 24-vuotiaana lapsivuoteeseen, s. 21.12.1833 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 15.01.1858 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Lapset:
Urho Hakala s. 11.01.1897 Kuru, Riuttaskorpi.
Lyyti Amanta Hakala s. 28.03.1899 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 163
IX Iita Josefiina Akuntytär Helenius o.s. Hakala, (Taulusta 162, äiti Vilhelmiina Hakala ent. Wikman) s. 05.09.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 10.07.1985 Kuru.

Puoliso: Vihitty 04.09.1920 Kuru Johannes Fabianinpoika Helmiaho e. Helenius. (Taulu 968) Talonmies Karjulan Palhoniemessä, Johannes kuoli mahalaukun kasvaimeen 67-vuotiaana. Pariskunta oli lapseton. Sukunimi muutettu maaherran päätöksellä 8.4.1935 Helmiahoksi., s. 12.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 04.09.1962 Kuru.
Vanhemmat: Fabian Kallenpoika Helenius, Fabian oli Vaakaniemen Ala-Toikon renki mennessään naimisiin. Vaakaniemen Leppälahden Sarven torpan renki, Olkitaipaleen Kastarin itsellinen, sen jälkeen Kastarin muonarenki. Olkitaipaleen Laurilan itsellinen. Ristaniemen mäkitupalainen. Olkitaipaleen Taipaleen Pirttilahden torpan isäntä 1905-1907. Vuodesta 1907 Vaakaniemen Leppälahden mäkitupalainen. Fabian kuoli 63-vuotiaana syöpään., s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi ja Henrika Matintytär Helenius, Henrika oli Vaakaniemen Ala-Toikon piika mennessään naimisiin. Henrika muutti leskenä Teiskoon 19.01.1931., s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 164
VII Kalle Kustaa Petterinpoika Raivio e. Pohjasmäki, (Taulusta 131, isä Petteri Pohjasmäki) Raivion kruununtorpan isäntä. Eli vaimonsa kanssa vielä 1910-luvun alussa., s. 21.08.1830 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 18.01.1853 Kuru Loviisa Juusentytär Raivio o.s. Luomajärvi. (Taulu 856) s. 06.08.1832 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Luomajärvi e. Koski, s. 22.06.1781 Kuru, Karjula ja Stina Simontytär Luomajärvi, s. 11.06.1791 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Amanda Niinimäki o.s. Raivio , s. 04.11.1853 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 165
Kalle Oskari Raivio , s. 09.12.1855 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 168
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 165
VIII Amanda Kallentytär Niinimäki o.s. Raivio, (Taulusta 164, isä Kalle Raivio) s. 04.11.1853 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 10.08.1874 Kuru Kalle Kustaa Kallenpoika Niinimäki. (Taulu 182) s. 12.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Matinpoika Niinimäki e. Mäkelä, Niinimäen vävy ja isäntä., s. 20.12.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. jälkeen 1910 Kuru, Riuttaskorpi ja Ulla Loviisa Kallentytär Niinimäki, s. 21.05.1830 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.05.1868 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Amanda Laakso o.s. Niinimäki , s. 02.05.1876 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 166
Matti Niinimäki s. 18.12.1878 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Karoliina Niinimäki s. 11.04.1881 Kuru, Riuttaskorpi.
Olga Niinimäki s. 27.11.1883 Kuru, Riuttaskorpi.
Aino Maria Niinimäki s. 24.03.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
Eetu Niinimäki s. 14.03.1890 Kuru, Riuttaskorpi.

Kurussa hirvikannan elpyessä hirvenmetsästys sallittiin taas vuodesta 1935 lähtien.
Metsästys oli luvanvaraista ja lupia myönnettiin hyvin niukasti.
Kurun ensimmäisen hirviluvan sai muistitiedon mukaan vuonna 1934 Edvard (Eetu) Niinimäki Kurun Riuttaskorven kylästä Arvid Pohjan kanssa.
Koko 1930-luvun ajan Kuruun saatiin vuosittain vain yksi tai kaksi lupaa. Vuonna 1936 ainoan luvan saajana oli taas Eetu Niinimäki. Sodan jälkeen hirvilupien määrä kasvoi nopeasti. Vuonna 1946 Kuruun myönnettiin 19 lupaa.
Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana lupia myönnettiin vähemmän kuin vuonna 1946; vuonna 1957 Kurussa sai kaataa 15 ja vuonna 1965 vain 12 hirveä.
Vuonna 1975 lupien määrä oli noussut 24:ään. Sitten seurasi huima hyppäys. Vuonna 1984 Kuruun saatiin 319 hirvilupaa.
Juho Salomon Niinimäki s. 08.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi.
Lauri Eemeli Niinimäki s. 24.05.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 166
IX Amanda Kallentytär Laakso o.s. Niinimäki, (Taulusta 165, isä Kalle Niinimäki) s. 02.05.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.01.1948 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 12.09.1904 Kuru Konstantin Manunpoika Laakso e. Rikander. (Taulu 660). (Taulu 8) Petäjälammin Lörpyksen Markkulan torpan renki, maalari, räätälin poika, s. 16.05.1864 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä, k. 10.03.1956 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Emanuel (Manu) Juhonpoika Rikander e. Ritoniemi, Pitäjän räätäli. Manu kuoli 45-vuotiaana pilkkukuumeeseen., s. 27.03.1823 Kuru, Riuttaskorpi, k. 31.05.1868 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä ja Maria Sofia Matintytär Rikander o.s. Laurila, s. 12.11.1825 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä.
Laakson sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Aili Ilmi Lemmitty Sirola o.s. Laakso s. 15.11.1905 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä.
Marja Tertttu Ojanen o.s. Laakso , s. 27.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 8
Kauko Valo Laakso Autonkuljettaja, res.alikersantti. Haudattu Kurun sankarihautaan 28.01.1940, s. 23.05.1910 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 18.01.1940 Sakkola, Haparainen.

1: LAAKSO, KAUKO VALO
sääty naimaton
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti autonkulj.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JR 20
joukko-osastokoodi
syntymäaika 23.05.1910
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 18.01.1940
kuolinpaikka Haparainen
kuolinkunta Sakkola
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru

SAKKOLA, HAPARAINEN

Haparaisten kylä sijaitsi noin seitsemän kilometriä Sakkolan kirkolta Taipaleeseen johtaneen maantien varrella Suvantojärven pohjoispuolella. Haparaisten kylä muodosti naapurikylän, Keljan, kanssa yhtenäisen viljelys- ja asutusalueen. Kylän erotti Keljasta vähäinen Punasillanoja. Itä-koillissuunnassa kylän alue rajoittui Vilakkalan kylän maihin. Pohjoisessa kylän maat ulottuivat aina Pyhäjärven pitäjän rajalle saakka. Lännessä Haparainen rajoittui Purpuan ja Sakkolan kylän maihin.

Haparainen Perimätiedon mukaan Haparaisten kylä on saanut nimensä "Haaparasi" nimityksestä.

Haparaisten - Keljan kyläaukea sijaitsi laaksossa, jota ympäröivät kolmelta suunnalta loivat männikkörinteet. Kyläläisten hiekkamultaiset kotipellot viettivät milloin loivemmin niilloin jyrkemmin kohti etelässä vuolaana virrannutta Suvantoa. Kylän perältä, Likolammesta, sai alkunsa kyläaukean läpi virrannut luonnonoja. Sitä kutsuttiin Talvinotkoksi, Pahansillanojaksi, Korvennotkoksi, Alusniitynojaksi tai Lepp'ojaksi riippuen siitä, missä se kulloinkin virtasi. Suvannon ainoa saari, Kajavasaari, kuului Haparaisten kylään. Kekkilän alueella sijainneelta Välimäen harjulta saattoi ihailla Suvannon selkää aina Möngön rannasta Metsäpirtin rajalle saakka. Vastakkaisella rannalla siinsivät Ojaniemen, Lapinlahden ja Riiskan kylät.
Sakkolan Haparaisen kartta, missä Kauko Laakso kaatui talvisodassa.
Ilta Rauha Laakso
Jalo Laakso , s. 10.11.1917 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 167
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 167
X Jalo Laakso, (Taulusta 166, isä Konstantin Laakso) s. 10.11.1917 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 25.11.1983 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Salli Orvokki Laakso s. 13.05.1918 Kuru, k. 26.08.1995 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 168
VIII Kalle Oskari Kaarlenpoika Raivio, (Taulusta 164, isä Kalle Raivio) Raivion perintötorpan isäntä., s. 09.12.1855 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 26.07.1874 Kuru Reetta Liisa Kasperintytär Raivio o.s. Lamminoja Raivion emäntä. Reetta kuoli 51-vuotiaana sydänhalvaukseen., s. 01.02.1856 Kankaanpää, Hongo, k. 20.10.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kasper Tuomaanpoika Lamminoja e. Lammi, Kankaanpään Hongon Lamminojan torppari., s. 16.07.1822 Kankaanpää, Hapua ja Reetta Liisa Juhontytär Lamminoja o.s. Rajahalme, s. 13.06.1828 Kankaanpää, Venesjärvi.

Lapset:
Aleksandra Hänninen o.s. Raivio , s. 30.04.1875 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 169
Vänni Salomon Raivio s. 21.05.1877 Kuru, Riuttaskorpi.
Olga Maria Raivio s. 29.07.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilta Sanden o.s. Raivio , s. 11.01.1882 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 170
Kalle Oskari Raivio s. 18.10.1883 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilma Pallineva o.s. Raivio , s. 09.12.1885 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 171
Aino Vilhelmiina Raivio s. 06.09.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Amanda Raivio s. 24.08.1889 Kuru, Riuttaskorpi.
Emma Josefiina Raivio s. 29.06.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
Lempi Raivio s. 26.04.1893 Kuru, Riuttaskorpi.
Iivari Arviiti Raivio s. 16.06.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
Alma Katriina Raivio s. 08.11.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
Lauri Raivio s. 16.05.1899 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 169
IX Aleksandra Kallentytär Hänninen o.s. Raivio, (Taulusta 168, isä Kalle Raivio) s. 30.04.1875 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 22.11.1890 Kuru Juho Nestori Johanneksenpoika Hänninen. (Taulu 1797) Aurejärven Hännisen isäntä., s. 15.04.1855 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Johannes Jeremiaantytär Hänninen, Aurejärven Hännisen isäntä, s. 07.01.1824 Kuru, Aurejärvi, k. 04.08.1907 Kuru, Aurejärvi ja Eeva Elina Eliaantytär Hänninen o.s. Leikko, s. 09.10.1833 Ikaalinen, Riitiala, k. 04.01.1909 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Nestori Rikkardi Hänninen s. 26.01.1892 Kuru, Aurejärvi.
Feeliks Maurits Hänninen s. 12.01.1894 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 170
IX Hilta Kallentytär Sanden o.s. Raivio, (Taulusta 168, isä Kalle Raivio) s. 11.01.1882 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 29.11.1899 Kuru Väinö Johannes Juhonpoika Sanden. (Taulu 301) Väinö muutti vaarinsa veljen isännöimään Hintalan torppaan kasvattilapseksi ja Aukusti jäi vapaalle, mutta jäi vaimonsa kanssa taloon asumaan., s. 08.03.1881 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Vanhemmat: Juho Ferninand Juhonpoika Sanden, Kanttorinpoika, nuorimies. Hemminki Vanhakylä ottaa omistukseensa Vanhakylän Syväojan 1890-luvun lopulla., s. 23.12.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 22.03.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja ja Malvina Mikontytär Järvinen ent. Packalen ent.Sanden o.s. Hankuri, Tuomittu salavuoteudesta 22.4.1892, jolloin hän otti sukunimekseen Packalen noin kuudeksi vuodeksi. Nimi oli otettu joko Tyynen isän mukaan tai vain Sanden-sukunimen jälkeen piti ottaa hienompi sukunimi, uskon jälkimmäiseen teoriaan. Packalen sukunimi ei siis siirtynyt äidiltä eikä tyttäreltäkään jälkipolville., s. 02.05.1851 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Lapset:
Väinö Armas Sanden s. 23.12.1900 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Hintala.
Paavo Aukusti Sanden s. 16.02.1902 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Hintala, k. 07.12.1903 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Hintala.
Siiri Julia Sanden s. 15.10.1904 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Hintala.
Tyyne Maria Sanden s. 11.07.1909 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, Hintala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 171
IX Hilma Kallentytär Pallineva o.s. Raivio, (Taulusta 168, isä Kalle Raivio) s. 09.12.1885 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 09.06.1905 Kuru Kalle Arviiti Kallenpoika Pallineva. (Taulu 1030) Pallinevan isäntä., s. 06.04.1884 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kalle Matinpoika Pallineva, Pallinevan isäntä., s. 16.03.1862 Kuru, Riuttaskorpi ja Vilhelmiina Karoliina (Miina) Taavetintytär Pallineva o.s. Sillanpää, s. 28.10.1860 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Wiljo Arvid Pallineva s. 17.03.1906 Kuru, Riuttaskorpi.
Wilma Wilhelmiina Pallineva s. 21.05.1907 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.09.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
Väinö Ilmari Pallineva s. 05.08.1908 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 172
VI Matti Martinpoika Mäkelä e. Suojärvi II, (Taulusta 117, isä Martti Suojärvi II) Mäkelän isäntä., s. 29.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1871 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: Vihitty 17.10.1820 Kuru Heta Juhontytär Mäkelä o.s. Gode s. 08.04.1801 Tampere, Harju, Lielahti, k. 08.06.1856 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Erkinpoika Gode, Tampereen Harjun Lielahden rusthollin isäntä, Lielahden Vetikon torpan isäntä., s. 16.08.1771 Vesilahti, Järvenranta, Tanska, k. 1812 Pirkkala ja Heta Mikontytär Gode o.s. Villilä, s. 1771 Tampere, Harju, Villilä, k. 05.09.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Lapset:
Maria Elisabeth Mäkelä , s. 23.03.1821 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 173
Antti Mäkelä , s. 14.11.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 174
Kalle Kustaa Niinimäki e. Mäkelä , s. 20.12.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 182
Juho Manu Mäkelä , s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 183
Serafia Ylä-Minkkinen o.s. Mäkelä , s. 30.01.1834 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 188
Matti Mäkelä s. 21.09.1841 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 173
VII Maria Elisabeth Matintytär Mäkelä, (Taulusta 172, isä Matti Mäkelä) s. 23.03.1821 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Mathilda Mäkelä s. 17.03.1843 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 174
VII Antti Matinpoika Mäkelä, (Taulusta 172, isä Matti Mäkelä) Lampuoti. Suutarila siirtyi Tampereen Asfalttitehdas Oy:n omistukseen 1890-luvun alussa., s. 14.11.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 14.05.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

1. puoliso: Vihitty 25.06.1845 Kuru Ulla Henrikintytär Mäkelä o.s. Petäjäniemi. (Taulu 1206). (Taulu 1209) Kuoli keuhkotautiin 34-vuotiaana, 4 kk lapsen syntymän jälkeen., s. 30.05.1821 Kuru, Karjula, k. 09.07.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Vanhemmat: Henrik Joosepinpoika Petäjäniemi, s. 11.01.1790 Kuru, Karjula, k. 18.07.1862 Kuru, Karjula ja Anna Heikintytär Petäjäniemi o.s. Ylä-Minkkinen, s. 27.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, k. 17.03.1874 Kuru, Karjula.

Lapset:
Vilhelmiina Mäkelä s. 27.05.1846 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Manu Mäkelä s. 27.02.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 01.06.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Kalle Kustaa Haukijärvi e. Suutarila , s. 16.04.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä. Tauluun 175
Matti Ahvenlammi e. Mäkelä , s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 178
Maria Mäkelä s. 02.03.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 14.04.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
2. puoliso: Vihitty 08.06.1856 Kuru Kustava Karoliina Jaakopintytär Mäkelä o.s. Sanden Kustava oli lukkarin & kanttorin tytär, muutti Kurun Riuttaskorven Suutarilaan emännäksi v. 1856 Suoniemeltä lapsineen miehensä kuoltua., s. 12.12.1823 Suoniemi, k. 10.04.1899 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Vanhemmat: Jaakoppi Juho Matiaksenpoika Sanden, Lampuoti, tilan vuokraaja, lukkari, kanttori, muuttivat Vahdosta Suoniemelle 13.5.1823, Jaakoppi kuoli 66-vuotiaana ''luuvaloon'' eli kihtiin., s. 23.12.1793 Vahto, Hakola, k. 29.11.1860 Suoniemi ja Justiina Israelintytär Sanden o.s. Rask, s. 07.08.1791 Vahto, Kierikkala.
Lapset:
Antti Valentin Mäkelä s. 15.01.1858 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 25.03.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Emma Elina Moisio o.s. Mäkelä , s. 18.11.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 181
Juho Aukusti Koivunen e. Mäkelä s. 12.01.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 175
VIII Kalle Kustaa Antinpoika Haukijärvi e. Suutarila, (Taulusta 174, isä Antti Mäkelä) Lampuoti, s. 16.04.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 11.07.1891 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 27.12.1868 Kuru Kustava Vilhelmina Aaronintytär Haukijärvi o.s. Sanden s. 31.01.1850 Suoniemi, Pakkala, Antintalo.
Vanhemmat: Aaron Aaroninpoika Tolppa, Aaron kuoli lavantautiin 34-vuotiaana, s. 09.07.1818 Tottijärvi, k. 03.08.1852 Suoniemi, Pakkala, Antintalo ja Kustava Karoliina Jaakopintytär Mäkelä o.s. Sanden, Kustava oli lukkarin & kanttorin tytär, muutti Kurun Riuttaskorven Suutarilaan emännäksi v. 1856 Suoniemeltä lapsineen miehensä kuoltua., s. 12.12.1823 Suoniemi, k. 10.04.1899 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Emma Karoliina Haukijärvi o.s. Suutarila s. 11.02.1870 Kuru, Riuttaskorpi.
Oskar Haukijärvi e. Suutarila s. 25.11.1872 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Viktor Haukijärvi e. Suutarila , s. 08.09.1875 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 176
Juho Aukusti Haukijärvi e. Suutarila s. 29.12.1877 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Haukijärvi e. Suutarila s. 19.01.1880 Kuru, Riuttaskorpi.
Antti Haukijärvi e. Suutarila s. 30.03.1882 Kuru, Riuttaskorpi, k. 30.12.1906 Kuru, Riuttaskorpi.
Amanda Vilhelmiina Haukijärvi o.s. Suutarila s. 21.11.1884 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.08.1888 Kuru, Riuttaskorpi.
Niilo Matias Haukijärvi e. Suutarila , s. 19.02.1886 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 177
Aatu Johannes Haukijärvi s. 14.06.1890 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.10.1890 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 176
IX Kalle Viktor Kallenpoika Haukijärvi e. Suutarila, (Taulusta 175, isä Kalle Haukijärvi) s. 08.09.1875 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 15.10.1893 Kuru Manta Matintytär Haukijärvi s. 21.02.1873 Kuru.

Lapset:
Kalle Vihtori Haukijärvi s. 05.11.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
Olga Maria Haukijärvi s. 05.08.1897 Kuru, Riuttaskorpi.
Lempi Amanda Haukijärvi s. 20.01.1900 Kuru, Riuttaskorpi.
Laura Kustaava Haukijärvi s. 01.10.1901 Kuru, Riuttaskorpi, k. 14.07.1903 Kuru, Riuttaskorpi.
Eino Johannes Haukijärvi s. 28.03.1903 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 177
IX Niilo Matias Kallenpoika Haukijärvi e. Suutarila, (Taulusta 175, isä Kalle Haukijärvi) s. 19.02.1886 Kuru, Riuttaskorpi, k. 10.06.1958 Kuru, Riuttaskorpi.
Ida ja Niilo Haukijärven hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Ida Johanna Haukijärvi s. 17.02.1902, k. 30.08.1975 Kuru, Riuttaskorpi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 178
VIII Matti Antinpoika Ahvenlammi e. Mäkelä, (Taulusta 174, isä Antti Mäkelä) Renki, itsellinen, metsänvartija. Vuonna 1873 Mäkelästä muutto vaimonsa kanssa Tienarille, v.1875 Tienarilta muutto Leveelahteen, muutto v.1879 Taipaleeseen, v.1887 Aurejärven Kruunun Ahvenlammille, v.1903 muutto tuntemattomaan paikkaan., s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 16.06.1872 Kuru Vilhelmiina (Miina) Kustaantytär Ahvenlammi o.s. Ojanen. (Taulu 574). (Taulu 776) Piika, muutti ensimmäisenä lapsena eroon vanhemmistaan Olkitaipaleen Lahdenperästä v.1866 Kurun Petäjälammin Savelaan piiaksi v.1866, v.1867 piiaksi Tienarille, v. 1868 piiaksi Kurun Riuttaskorven Mäkelään, missä tapasi tulevan miehensä Matts Anderssonin. Leveelahdesta Olkitaipaleen Taipaleeseen ja sieltä Aurejärven Kruunun torpan Ahvenlammille emännäksi., s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi.

Parkkuunkosken kulttuurimaisemaa ja laivaranta 1930-luvun alussa. Parkkuunkoskella kerrotaan olleen myllyn jo 1500-luvulla.
Kylään rakensi 1800-luvun puolella piensahan konsuli August Eklöf erääksi Kurun ensimmäisistä teollisuuslaitoksista. Vesivoimalla toiminut saha työllisti muutaman henkilön kuvan ottamisen aikoihin.
(Kuvan ottanut Martti Ojanen).
Vanhemmat: Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari, Kustaan syntymäaika on osassa kirkonkirjoja merkattu olleen 16.1.1824. Tienarin poika, renki, torppari, itsellinen, Kustaa asui Paappasen torpan Leppälän itsellisenä 1851-53 (muutti vaimonsa kanssa Ruovedelta Kuruun 1851), Riuttaskorven Kallion torppari 1853-54, Mäkelän renki 1854-58, Petäjälammin Lörpyksellä renkinä 1858-59, Parkunkosken sahalla v.1860, Syväojalla 1860-61, Sillanmäessä 1861-65, Kyrönsillassa itsellisenä v.1865 ja samana vuonna jo itsellisenä Lahdenperällä (töissä Parkun sahalla), 1866-68 Parkunkosken sahalla renkinä, missä kuoli., s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale ja Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki, Torpparin tytär, rengin vaimo, asui Parkunkosken sahalla 1866-72, Lahdenperässä 1872-73, Riihikoskella 1873-78 (missä meni toisiin naimisiin), Riihikoskella miehensä ja poikansa Emanuelin kanssa 1878-, Olkitaipaleen Lahdenperän Ojamäessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
Miina Ojanen syntyi Parkkuun sahalla, missä hänen isänsä Kustaa Ojanen asui ja oli töissä.

Lapset:
Frans Oskari Ahvenlammi s. 31.01.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Amanda Aliina (Manta) Onkilammi o.s. Ahvenlammi , s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 179
Kalle Matias Ahvenlammi , s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti. Tauluun 180
Juho Felix Ahvenlammi s. 09.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Linda Lyyti Ahvenlammi s. 11.01.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Hilma Miina Ahvenlammi s. 06.09.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Oskari Heikki Ahvenlammi s. 19.01.1889 Kuru, Aurejärvi.
Olga Amalia Ahvenlammi s. 16.04.1891 Kuru, Aurejärvi.
Anna Amalia Ahvenlammi s. 22.05.1894 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 179
IX Amanda Aliina (Manta) Matintytär Onkilammi o.s. Ahvenlammi, (Taulusta 178, isä Matti Ahvenlammi) Manta muutti Ikaalisisten Vahojärven Onkilammilta 14.9.1891 Kuruun ja takaisin v. 1892, s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Onni Johannes (äpärä) Onkilammi s. 31.08.1891 Ikaalinen, Vahojärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 180
IX Kalle Matias Matinpoika Ahvenlammi, (Taulusta 178, isä Matti Ahvenlammi) Kalle muutti Ikaalisista 24.6.1994 Kurun Ahvenharjulle ja v.1898 Kurun Aurejärven Ahvenharjusta kotiinsa Kruunun tilalle Aurejärven Ahvenlammille, missä avioitui ja muutti vaimoineen 19.11.1899 Ylöjärvelle., s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti.

Puoliso: Vihitty 23.11.1898 Kuru Hilma Karoliina Eevertintytär Keskinen s. 30.12.1874 Hämeenkyrö.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 181
VIII Emma Elina Antintytär Moisio o.s. Mäkelä, (Taulusta 174, isä Antti Mäkelä) s. 18.11.1859 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Puoliso: Vihitty 15.09.1878 Kuru Aleksanteri (Santeri) Nikodeemuksenpoika Moisio e. Vierikko. (Taulu 280) Kurun Riuttaskorven Vierikon kruununtorppari. Virtain Vaskiveden Rajalan Moision torppari, s. 21.01.1854 Ruovesi.
Vanhemmat: Juho Heikinpoika Vierikko, Kurun Riuttaskorven Vierikon kruununtorpan isäntä, Juho kuoli 54-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 22.11.1813 Ruovesi, k. 12.03.1868 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Antintytär Vierikko o.s. Saksa, Anna oli raajarikko, Vierikon emäntä, s. 01.10.1824 Kuru, Aurejärvi, k. 28.06.1903 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Amanda Elina Moisio o.s. Vierikko s. 25.08.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Nestor Nikodeemus Moisio e. Vierikko s. 25.02.1882 Kuru, Riuttaskorpi.
Eeli Jaakoppi Moisio e. Vierikko s. 31.07.1884 Kuru, Riuttaskorpi.
Väinö Aleksanteri Moisio e. Vierikko s. 04.01.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Matti Moisio e. Vierikko s. 13.09.1889 Kuru, Riuttaskorpi.
Toivo Antero Moisio s. 27.04.1892 Virrat, Vaskivesi, Rajala, k. 06.07.1901 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
Emma Johanna Moisio Emma muutti Kanadaan vuonna 1920, s. 19.01.1895 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
Lempi Maria Moisio s. 27.11.1896 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
Paavo Patrikki Moisio s. 15.04.1899 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
Aina Matilda Moisio s. 14.03.1902 Virrat, Vaskivesi, Rajala, k. 16.11.1902 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
Eemeli Moisio s. 01.04.1904 Virrat, Vaskivesi, Rajala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 182
VII Kalle Kustaa Matinpoika Niinimäki e. Mäkelä, (Taulusta 172, isä Matti Mäkelä) Niinimäen vävy ja isäntä., s. 20.12.1826 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. jälkeen 1910 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Vihitty 16.06.1850 Kuru Ulla Loviisa Kallentytär Niinimäki. (Taulu 165) s. 21.05.1830 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.05.1868 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Aatu Ananias Niinimäki s. 15.04.1851 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Kustaa Niinimäki , s. 12.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 165
Matti Niinimäki s. 29.03.1858 Kuru, Riuttaskorpi.
Emma Vilhelmiina Niinimäki Emma muutti 31.10.1902 Lempäälään., s. 02.07.1861 Kuru, Riuttaskorpi.
Eelis Niininen e. Niinimäki s. 26.04.1866 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: Vihitty 24.11.1868 Kuru Karoliina Yrjöntytär Niinimäki o.s. Lähdekorpi. (Taulu 1056). (Taulu 1069). (Taulu 1401) Karoliina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin. Kallen kuoleman jälkeen piikana Salmen torpassa., s. 25.01.1831 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. jälkeen 1910 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Simonpoika Lähdekorpi e. Paappanen, Nygårdin renki, Kurun Petäjälammin Ala-Paappasen Lähdekorven torppari., s. 27.05.1794 Kuru, Petäjälammi, k. 01.10.1875 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Reetta Liisa Erkintytär Lähdekorpi o.s. Suutari II eli Mäkelä, Mäkelän tytär, Nygårdin piika, Lähdekorven torpan emäntä, s. 16.10.1792 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1863 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Lähdekorven torpan yhden rakennuksen perustuskivet.
Lapset:
Antti Niininen e. Niinimäki s. 10.10.1870 Kuru, Riuttaskorpi.
Johannes Niinimäki s. 19.06.1874 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.07.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 183
VII Juho Manu Matinpoika Mäkelä, (Taulusta 172, isä Matti Mäkelä) Mäkelän isäntä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

1. puoliso: Vihitty 24.09.1857 Ruovesi Selma Fredrika Juhontytär Mäkelä o.s. Ranta-Riekkola. (Taulu 1130). (Taulu 1132) Selma kuoli 38-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 14.04.1838 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 18.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Ranta-Riekkola, Ranta-Riekkolan isäntä, Juho kuoli 57-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 01.08.1793 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 14.10.1850 Ruovesi, Pihlajalahti ja Anna Joosepintytär Ranta-Riekkola o.s. Ala-Kauttu, s. 02.06.1797 Ruovesi, Kauttu, k. 30.12.1872 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Juho Mäkelä s. 14.07.1858 Kuru, Riuttaskorpi.
Emma Eufrosyne Mäkelä s. 03.08.1859 Kuru, Riuttaskorpi.
Kaarlo (Kalle) Edvard Riihikoski e. Mäkelä , s. 24.06.1861 Kuru. Tauluun 184
Emma Josefiina Mäkelä s. 12.06.1863 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Alfred Mäkelä s. 06.07.1865 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.09.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Eemeli Mäkelä s. 15.12.1867 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.09.1884 Kuru, Riuttaskorpi.
Frans Oskar Mäkelä Rippikirjassa merkintä kelvoton., s. 03.11.1869 Kuru, Riuttaskorpi.
Manda Aliina Mäkelä Manda muutti 29.1.1895 tampereelle., s. 09.01.1872 Kuru, Riuttaskorpi.
Viktor Mäkelä s. 26.08.1875 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.11.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
Kustaa Alarik Mäkelä s. 24.05.1877 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.08.1877 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: Vihitty 08.03.1878 Kuru, Mäkelä Amanda Salomonintytär Mäkelä o.s. Heinämäki. (Taulu 433). (Taulu 434). (Taulu 1233) Heinämäen torpan tytär, Mäkelän emäntä., s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
Vanhemmat: Salomon Matinpoika Heinämäki e. Riihikoski, Ylä-Minkkisen Heinämäen torppari., s. 20.01.1816 Kuru, Riihikoski, k. 01.03.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen ja Johanna Antintytär Heinämäki o.s. Ylöjärvi, Johanna muutti 8.1.1842 Kuruun., s. 02.02.1819 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 28.06.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
Lapset:
Iivari Mäkelä s. 07.03.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Mäkelä , s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 186
Olga Mäkelä s. 12.05.1881 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.12.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
Lyyli Katri Ketola o.s. Mäkelä , s. 02.08.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 187
Eriikka Mäkelä s. 09.08.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 184
VIII Kaarlo (Kalle) Edvard Juhonpoika Riihikoski e. Mäkelä, (Taulusta 183, isä Juho Mäkelä) Riihikosken isäntä, omisti vaimonsa Marian kanssa Kurun Riuttasilla olevat Mäkelän ja Suutarilan, yhteispinta-alaltaan lähes 1000 ha. Rippikirjassa merkintä, Kalle änkyttää., s. 24.06.1861 Kuru, k. 01.01.1920 Kuru, Riihikoski. Kaarlo ja Maria Mäkelä myivät molemmat tilat (Suutarinen ja Mäkelä) 6.7.1890 Tampereen Asfalttitehdas Oy:lle. Kauppahinta oli 29000 mk. Siitä maksettiin heti 3000 mk ja loput 50000 mk:n erissä lainhuutojen jälkeen ja loput viimeisen ja kolmannen lainhuudon jälkeen Lopuille 21000 mk:n summalle oli haettu kiinnitys Kaarlo Juhonpoika Suutarille 5.2.1891. Mäkelän tila oli 5/24 manttaalia.

Kaalo ja Maria Mäkelä käyttivät osan saamastaan kauppahinnasta heti. He ostivat Riihikosken tilan Aleksanteri Sääkslahdelta 19.11.1890. Kallen ja Marian eläkeoikeus säilyi tämänkin kaupan jälkeen. Aleksanteri Sääkslahti oli Hainarin torppari. Myytyään talon Aleksanteri palasi vuonna 1890 takaisin Hainarin torppaan.
Riuttasen Mäkelästä muuttaneet Urho Riihikosken isovanhemmat Kalle ja Maria Riihikoski isännöivät taloa vuoteen 1908. Maria Riihikoski sairastui 1906 vakavaan sairauteen, jota hoidettiin kirurgisesti Helsingissä, silloin kuuluisassa Engströmin sairaalassa. Vakavan sairauden vuoksi talo myytiin Orismalan maamieskoulun päättäneelle Urho Riihikosken isälle Arvi Riihikoskelle. Hänen veljensä Ville Riihikoski sai oman noin 38 hehtaarin osan tilasta.
(Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani)

Riihikoski se on kun vanhoja muistelee.
Kurun Riuttaskorven Mäkelä.

1. puoliso: Maria Joosepintytär Riihikoski o.s. Kovesjärvi Kovesjärven tytär ja Riihikosken emäntä, s. 31.03.1863 Parkano, Vuorijärvi, k. 17.06.1908 Kuru, Riihikoski.
Vanhemmat: Jooseppi Kallenpoika Kovesjärvi e. Vähä Koveslammi, Kovesjärven isäntä, s. 09.08.1834 Ikaalinen, Sydänmaa, k. 14.11.1872 Parkano, Vuorijärvi ja Severiina Mikontytär Kovesjärvi, s. 28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi.
Maria (os. Kovesjärvi) ja Kalle Riihikoski

Lapset:
Arvid (Arvi) Riihikoski , s. 13.02.1886 Kuru, Riihikoski. Tauluun 185
Vilho (Ville) Eetu Riihikoski s. 30.03.1890 Kuru, Riihikoski. Monet kurulaiset lähtivät Amerikkaan ajan tavan mukaan. Näin teki myös Vilho Riihikoski. Sauraava Evelethissä USA:ssa 16.5.1913 päivätty kirje kertoo lähdön USA:han saapumisen tunnelmista:
- Terveiset nyt täältä länneltä, täällä sitä poikaa majailee. Lähtö tuli äkkiä, että ei sitä paljon hyvästiä jätelty ja kai se niin pareet onkin. Joka tänne lähtee ei tätä matkaa voi enskertanen kuvitella semmoseksi kun se on. Meidän renki Anton jäi Vistpurkkiin ja olin minäkin sie jonkun päivän ja sitten lähdin tänne Evelethiin, kolme vuorokautta kesti tulla. Piletti makso liki kaksisataa. Kyllä tänne tulee sitte miestä sieltä kotimaasta niiku pilvee. Eikä täällä ole mikään hyvä aika. Työtä kyllä saa, mutta on pienet palkat, kun tulee niin pirusti ukkoo. Kuinka ne siellä meillä jaksavat. Ei nyt muuta tällä kertaa. Muista sitte kirjottaa kuinka sie voidaan. Voi itte mitä parhaiten ja sano terveisiä kuillekki.

Vilho (Ville) Riihikosken kirjeitä tuli lisää harvakseen osoitettuna hänen veljelleen Parkkuussa. Lopulta tuli mies itsekin takaisin maailmansodan päätyttyä 1918. Tuli ja totesi:
- Maailmaa se on tämä Parkkuukin, takaisin minä tulin.

Josku Riihi-Ville tuli Hankalaan, mutta kompuroi ovissa niin, että peruukki lensi ensin sisälle. Myllymiehet sanoivat:
- Kai sieltä Ville tulee, kun tukka tuli jo.
Ville Riihikosken terevset Evelethistä vuonna 1913.
Saima Aliina Riihikoski s. 30.03.1892 Kuru, Riihikoski, k. 02.04.1892 Kuru, Riihikoski.
Saima Riihikosken hautakivi Kurun vanhalla hautausmaalla.
2. puoliso: Vihitty 22.01.1909 Kuru Lyyti Miiina Jopintytär Riihikoski o.s. Petäjäniemi. (Taulu 861). (Taulu 864). (Taulu 917) Lyyti muutti Tampereelta vuonna 1905 Kurun kotiinsa ja sieltä naimisiin mentyään Riihikoskelle 1909., s. 24.08.1875 Kuru, Karjula. Riihikosken Lyytillä oli kolme kosijaa, Tanhuamäet ja Aholat.
- Ei merkitse mitään, totesi kuitenkin kilvan voittanut Riihikosken Kalle,
- sillä tässä asiassa on sadattuhannet kysseessä.
Vanhemmat: Jopi Manu Joosepinpoika Petäjäniemi e. Ala-Paappanen, Petäjäniemen vävy ja isäntä, s. 04.03.1843 Kuru, Petäjälammi, k. 06.04.1881 Kuru, Karjula ja Maria Juhontytär Petäjäniemi, s. 02.02.1848 Kuru, Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 185
IX Arvid (Arvi) Kallenpoika Riihikoski, (Taulusta 184, isä Kaarlo Riihikoski) Riihikosken isäntä - 1951, 5/24 manttaalia., s. 13.02.1886 Kuru, Riihikoski, k. 01.10.1951 Kuru, Riihikoski.

Parkkuun Seuratalon viereen rakennetun urheilukentän vihkiäiset pidettiin kesällä 1937.
Itse Isä-Järvinen oli kutsuttu avaamaan kenttä kiekonheiton näytösheitolla. Isä-Järvinen saapui laivarantaan ja torvisoittokunnan vastaanotto odotti häntä seuratalon kentällä.
Arvi Riihikoski oli häntä vastassa Parkkuun laivalaiturilla vuoden 1929 mallia olevalla ''letukalla''. Kaikesta tästä juhlahumusta olivat parkuslaiset kovin tohkeissaan.

Arvi Riihikoski lähti kuskaamaan muutamaa kaveriaan Kurun kirkolle. Kovassa kiireessä oikaistiin kuitenkin Naaran mutkassa sen verran, että törmättiin yhteen lääkäri Hämeen-Anttilan kanssa.
Yhteen törmättiin siitäkin huolimatta, että takapenkillä ohjausapua antamaan yhtynyt seppä Ahonenkin ehti tarttua rattiin.
Sen verran oli ehditty kuitenkin maistella juhlan kunniaksi väkeviäkin, että ajokortti siinä meni.
Autojen paremmuutta vertailtiin kuitenkin pitkään, sillä -29 vuoden letukka osoittautui kolarissa huomattavasti lujemmaksi pelleiltään kuin -36 vuoden ''foordi''.
Arvi Riihikosken rikkomus oli kuitenkin yhteenajossa vähäinen ja jonkin ajan kuluttua nimismies tarjosi hänelle ajokorttia takaisin.:
- Pitäkää, kun olette saaneet, oli ajamiseen tyrttyneen isännän vastaus.
Arvi ja Lempi Riihikoski

Puoliso: Vihitty 1929 Asikkala Lempi Riihikoski o.s. Ala-Rusila s. 08.01.1900 Asikkala, Hillilä, k. 08.09.1967 Kuru, Riihikoski.
Lempi Riihikosken vanhemmat, Aino ja Kristian Ala-Rusila Asikkalasta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 186
VIII Manu Juhonpoika Mäkelä, (Taulusta 183, isä Juho Mäkelä) s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi. Autojen lisääntyessä alettiin sen ajamiseksi vaatia ajokorttia, joka kuitenkin oli helposti saatavissa niminmieheltä. Nimismies ei ollut turhantarkka sitä antaessaan.
Mäkelän Manusta Riuttasilta oli kerrottu, että kääntyessään hakemaan ajokorttia nimismiehen pihaan, tuli hän autonsa puskurilla tönänneeksi kivisen portinpylvään kumoon. Manu tunnusti reilusti virheensä ja sai ajokortin.

Riihikosken rengin Arvid Syrjäsen tähtihetkiä oli 20-luvulla sattunut tapahtuma. Manu Mäkelä oli tulossa autollaan Riihikoskelle kylään. Jostain syystä auto teki tenän Enotaipaleessa ja Syrjänen pantiin hakemaan autoa hevosparilla.
Silminnäkijät ovat kertoneet hänen tyyriin ilmeensä tehneen vaikutuksen miehen istuessa hajareisin auton konepellillä ja ohjastaessa parihevosia.
Siinä vanha aika ja uusi aika löivät kättä toisilleen.

Seppä Jaakko Hellman oli Mäkelän Manun kanssa käymässä Tampereella. Manun auto töytäisi Hämeenkadulla hieman toista autoa. Manu hätisteli paikalle rientäviä poliiseja:
''Mitäs tähän sekaannettu, kai teillä on tärkeempiäkin hommia''.
Asia ratkaistiin loppujen lopuksi sulassa sovussa.

Lähteet: Nafti on, mutta hyvin täyttää (Kurukaista perinnettä) Tampereen Kirjapaino Tampere 1983.
Taitto: Pekka Ruusukallio

Kirjan julkaisija Parkkuun kylätoimikunta kiittää kirjailija Uolevi Nojosta, Kurun Sanomien nykyistä (1983) kustantajaa Tampereen Kirjapaino Oy:tä ja lehden vastaavaa toimittajaa Pekka Ruusukalliota näiden merkittävästä avusta kirjan toimitustyössä

Kurussa syyskuun 1. päivänä 1983
Parkkuun kylätoimikunta

Parkkuun kylätoimikiunnan asettama keräystoimikunta:
Urho Riihikoski, puheenjohtaja
Raili Tienari (nyk. Tupola), sihteeri
Jäsenet: Veikko Mäkinen, Uolevi Nojonen, Pekka Ruusukallio, Juho Tienari ja Valto Taipale.

Puoliso: Vihitty 20.06.1907 Kuru, Mäkelä Elsa Olivia Kaarlentytär Mäkelä o.s. Pyydysmäki s. 05.04.1875 Kuru, Karjula.

Lapset:
Jorma Weijo Mäkelä s. 12.04.1908 Kuru, Riuttaskorpi.
Kauko Tapio Mäkelä s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 187
VIII Lyyli Katri Juhontytär Ketola o.s. Mäkelä, (Taulusta 183, isä Juho Mäkelä) s. 02.08.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 22.06.1906 Kuru Oskar Gabrielinpoika Ketola. (Taulu 1011) s. 13.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 1929 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Gabriel Matinpoika Ketola e. Kallio, Renkinä Mäkelässä 1861-62, Suutarilassa päärenkinä 1862-63, Yläminkkisellä isäntärenkinä 1863-65, itsellinen renki Mäkelässä 1865-67, sama Suutarilassa 1867-68, torpparina Riuttaskorven kruununtorppa Petäjäjärvellä 1869-1977, muutto Kurun Keihäslahden Alamännistön torppariksi 1877-1878, taas muutto Kurun Riuttaskorven Mäkelän Ketolaan torppariksi 1878 -, s. 26.02.1835 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 16.02.1905 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Amanda Helena Aaronintytär Ketola o.s. Sanden, Amanada asui Kurussa Kurun Suutarilassa, Kurun puustellissa, Mäkelän talossa, Ylä-Minkkisellä ja kruununtorppa Petäjäjärvellä., s. 29.10.1844 Suoniemi, Ruolahti, Ala-Heikkilä, k. Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Lapset:
Wiljo Johannes Ketola s. 13.05.1907 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Meeri Amanda Ketola s. 15.09.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 188
VII Serafia Matintytär Ylä-Minkkinen o.s. Mäkelä, (Taulusta 172, isä Matti Mäkelä) s. 30.01.1834 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Tilta (äpärä) Hirvonen o.s. Ylä-Minkkinen , s. 21.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 189
1. puoliso: Vihitty 24.06.1858 Kuru Juho Heikki Juhonpoika Ylä-Minkkinen s. 13.01.1838 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Taneli Juhonpoika Ylä-Minkkinen, Ylä-Minkkisen isäntä, s. 11.05.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.04.1872 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Loviisa Aapontytär Ylä-Minkkinen o.s. Puntanen, s. 15.05.1816 Virrat.
Lapset:
Manta Ylä-Minkkinen s. 09.04.1860 Kuru, Riuttaskorpi.
Amanda Heinänen o.s. Ylä-Minkkinen , s. 25.04.1862 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 192
Juho Heikki Ylä-Minkkinen s. 21.05.1867 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Maurits Ylä-Minkkinen s. 19.08.1870 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 189
VIII Tilta (äpärä) Serafiantytär Hirvonen o.s. Ylä-Minkkinen, (Taulusta 188, äiti Serafia Ylä-Minkkinen) s. 21.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 26.05.1873 Kuru Kaapo Mikonpoika Hirvonen e. Kuusenaho. (Taulu 288) Kaapo oli Ylä-Minkkisen renki mennessään naimisiin., s. 01.03.1851 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Mikko (äpärä) Maijanpoika (Mikonpoika) Kuusenaho e. Äijäjärvi, Mikko oli Pusun renki mennessään naimisiin. Kuusenahon kruununtorpan isäntä., s. 09.08.1820 Kuru, Aurejärvi ja Maria Kustaantytär Kuusenaho, Maria oli Pusun piika mennessään naimisiin., s. 05.03.1816.

Lapset:
Manta Serafia Helenius o.s. Hirvonen , s. 19.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 190
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 190
IX Manta Serafia Kaapontytär Helenius o.s. Hirvonen, (Taulusta 189, isä Kaapo Hirvonen) Manta kuoli 36-vuotiaana keuhkotautiin., s. 19.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.02.1916 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Iivari (äpärä) Hirvonen iivari muutti naimattomana Teiskoon 06.11.1916., s. 20.03.1899 Kuru, Riuttaskorpi.
1. puoliso: Vihitty 18.04.1905 Kuru Elias Fabianinpoika Helenius. (Taulu 968). (Taulu 969) Itsellinen ja mökkiläinen Olkitaipaleenkylän Kivi-nimisellä tilalla. Elias kuoli sydäntautiin 52-vuotiaana, s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 27.06.1933 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Fabian Kallenpoika Helenius, Fabian oli Vaakaniemen Ala-Toikon renki mennessään naimisiin. Vaakaniemen Leppälahden Sarven torpan renki, Olkitaipaleen Kastarin itsellinen, sen jälkeen Kastarin muonarenki. Olkitaipaleen Laurilan itsellinen. Ristaniemen mäkitupalainen. Olkitaipaleen Taipaleen Pirttilahden torpan isäntä 1905-1907. Vuodesta 1907 Vaakaniemen Leppälahden mäkitupalainen. Fabian kuoli 63-vuotiaana syöpään., s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi ja Henrika Matintytär Helenius, Henrika oli Vaakaniemen Ala-Toikon piika mennessään naimisiin. Henrika muutti leskenä Teiskoon 19.01.1931., s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Lapset:
Yrjö Matias Helenius , s. 21.02.1906 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 191
Maria Josefiina Helenius maria muutti naimattomana Teiskoon 15.7.1936., s. 18.10.1914 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 191
X Yrjö Matias Eliaanpoika Helenius, (Taulusta 190, äiti Manta Helenius) Perhe asui Pohjankapeen kylässä, joka alueliitoksen myötä siirtyi Teiskoon 1.1.1954 ja edelleen Tampereeseen 1.1.1972., s. 21.02.1906 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Irja Maria Santerintytär Helenius o.s. Autio s. 04.07.1913 Kuru, Pohjankapee.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 192
VIII Amanda Juhontytär Heinänen o.s. Ylä-Minkkinen, (Taulusta 188, äiti Serafia Ylä-Minkkinen) s. 25.04.1862 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 06.09.1888 Kuru Aleksius Salomoninpoika Heinänen e. Heinämäki. (Taulu 433). (Taulu 1233) Ylä-Minkkisen itsellinen, Riuttaskorven Lahdenperän Vierikon torpan itsellinen, Riuttaskorven Lammin itsellinen, Lammin talon Haapamäen torpan itsellinen, Riuttaskorven Torttijärven Jytilän torpan itsellinen. Aleksius Heinänen muutti perheineen Kurusta 23.10.1899 Virtain Vaskiveden Purran talon Raivion torppariksi., s. 25.07.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
Vanhemmat: Salomon Matinpoika Heinämäki e. Riihikoski, Ylä-Minkkisen Heinämäen torppari., s. 20.01.1816 Kuru, Riihikoski, k. 01.03.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen ja Johanna Antintytär Heinämäki o.s. Ylöjärvi, Johanna muutti 8.1.1842 Kuruun., s. 02.02.1819 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 28.06.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Lapset:
Alma Maria Heinänen s. 25.12.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
Arviiti Heinänen s. 24.06.1890 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, Vierikko.
Aina Elisabeth Heinänen s. 24.12.1893 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
Aleksi Heinänen s. 31.05.1897 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, Jytilä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 193
VI Manu Martinpoika Karjunkoski e. Suojärvi II, (Taulusta 117, isä Martti Suojärvi II) Karjunkosken isäntä, s. 23.03.1795 Kuru, Riuttaskorpi, k. 20.04.1876 Kuru, Karjula, Karjulankoski, Särkikoski.

Puoliso: Vihitty 21.02.1825 Kuru Liisa Tuomaantytär Koski. (Taulu 806). (Taulu 807) Karjunkosken tytär ja emäntä., s. 22.04.1795 Kuru, Karjula, k. 07.12.1880 Kuru, Karjula, Karjulankoski, Särkikoski.
Vanhemmat: Tuomas Matinpoika Koski eli Karjunkoski, Kosken tilan ammattimies., s. 18.12.1774 Kuru, Karjula, k. 21.05.1836 Kuru, Karjula ja Maija Juhontytär Koski eli Karjunkoski o.s. Ala-Sankila, s. 25.07.1770 Vilppula, Suluslahti eli Sankila, k. 08.02.1824 Kuru, Karjula.

Lapset:
Iisakki Manu Koskinen e. Karjunkoski , s. 04.10.1826 Kuru, Karjula. Tauluun 194
Heta Severiina Koivisto o.s. Karjunkoski , s. 22.03.1829 Kuru, Karjula. Tauluun 197
Matti Karjunkoski s. 07.05.1831 Kuru, Karjula.
Juho Kustaa Niemi ent. Vähäniemi e. Karjunkoski , s. 26.10.1833 Kuru, Karjula. Tauluun 200
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 194
VII Iisakki Manu Manunpoika Koskinen e. Karjunkoski, (Taulusta 193, isä Manu Karjunkoski) s. 04.10.1826 Kuru, Karjula.

Puoliso: Greta Nilsintytär Koskinen o.s. Särkkä. (Taulu 1350) s. 29.01.1830 Teisko, Kiimajoki, Tuhola.
Vanhemmat: Nils Erkinpoika Särkkä e. Keskinen, s. 26.09.1802 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki ja Reetta Matintytär Särkkä, Itsellisen tytär., s. 18.05.1799 Orivesi; Rajalahti, Uotila.

Lapset:
Aleksi Koskinen , s. 14.01.1857 Kuru, Karjula, Koski, Särkikoski. Tauluun 195
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 195
VIII Aleksi Iisakinpoika Koskinen, (Taulusta 194, isä Iisakki Koskinen) s. 14.01.1857 Kuru, Karjula, Koski, Särkikoski.

Puoliso: Hilma Maria Heikintytär Koskinen o.s. Utukka s. 07.02.1863 Ruovesi, Rajalahti, Ritoniemi.

Lapset:
Hilja Karoliina Niemelä o.s. Koskinen , s. 21.05.1886 Kuru, Karjula, Särkikoski. Tauluun 196
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 196
IX Hilja Karoliina Aleksintytär Niemelä o.s. Koskinen, (Taulusta 195, isä Aleksi Koskinen) s. 21.05.1886 Kuru, Karjula, Särkikoski.

Puoliso: Vihitty 22.12.1902 Kuru Kalle Jaakko Kallenpoika Niemelä e. Talvisilta. (Taulu 1006) Talvisillan kruununtorpparin poika., s. 25.07.1882 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kalle (äpärä) Hetanpoika Niemelä e. Talvisilta, Riuttaskorven Talvisillan kruununtorpan isäntä. Ihmetystä herättää, miksi Kalle ei ottanut äitiään ja isäpuoltaan asumaan kotiinsa, vaan nämä joutuivat asumaan Karjulan talojen nurkissa loppuelämänsä. Kruununtorpat olivat yleensä suuria pinta-alaltaan., s. 27.05.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Vilhelmiina (Miina) Kallentytär Niemelä o.s. Talvisilta, s. 06.12.1857 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, Nimetön.

Lapset:
Sylvi Irene Niemelä s. 14.09.1903 Kuru, Riuttaskorpi, Talvisilta.
Wiljo Werneri Niemelä s. 27.03.1907 Kuru, Riuttaskorpi, Talvisilta.
Ossi Weikko Niemelä s. 29.08.1908 Kuru, Riuttaskorpi, Talvisilta.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 197
VII Heta Severiina Manuntytär Koivisto o.s. Karjunkoski, (Taulusta 193, isä Manu Karjunkoski) s. 22.03.1829 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 27.02.1848 Kuru Antti Yrjönpoika Koivisto. (Taulu 1630) Petäjäniemen Koiviston torppari., s. 04.02.1825 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Vanhemmat: Yrjö Heikinpoika Koivisto e. Vähä-Kuoranta, s. 29.03.1781 Teisko, Kuoranta ja Anna Yrjöntytär Koivisto, s. 27.06.1798 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Lapset:
Maria Koivisto s. 10.04.1848 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Vilhelmiina Koivisto s. 17.03.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Kalle Koivisto s. 26.04.1852 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Antti Koivisto s. 24.09.1854 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Matti Koivisto s. 12.10.1856 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Juho Koivisto s. 07.10.1858 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Hilma Adofiina Koivisto s. 12.12.1860 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Manu Ala-Paappanen e. Koivisto , s. 03.01.1863 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Tauluun 198
Ida Pauliina Koivisto s. 05.05.1865 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Amanda Karoliina Koivisto s. 22.10.1866 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Antto Tuomi e. Koivisto , s. 18.05.1869 Kuru, Karjula, Petäjäniemi. Tauluun 199
Erika Koivisto s. 25.04.1871 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 198
VIII Manu Antinpoika Ala-Paappanen e. Koivisto, (Taulusta 197, isä Antti Koivisto) Ala-Paappasen rälssitalon vävy ja isäntä, omistaja Fedi Idman. Ala-Paappanen muuttui Paappaseksi., s. 03.01.1863 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Tilannevuosi 1932. PAAPPANEN, 48 km Vilppulan asemalta, 70 km Tampereelta ja 4 km Palhoniemen laiturilta. Omistajat v:sta 1930 Kalle ja Ida (o.s. Korhonen) Rosi. Erotettu v. 1930 Nygård-nimisestä emätilasta. Ollut aikoinaan rälssitila, johon oli liitetty Nygård-, Heikkilä-, Karhunkoski- ja Kuustaipale-nimiset tilat. Näistä muodostettiin Nygård, joka jaettiin v. 1930. Pinta-ala 100 ha; siitä 0,1 puutarhaa, 30 peltoa ja viljeltyä laidunta sekä 69,9 ha metsämaata. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Rakennukset puusta, viljelysten keskellä. Päärakennuksessa on 7 huonetta. Navetta ja talli uudet. Vapaa viljelys, mutta järjestetään parhaillaan 2:een kiertoon. V. 1930 oli 1,1 ha ruista, 9 kauraa, 11,4 heinää, 7 laidunta ja 1,5 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 4 lehmää, 2 sikaa, 4 kanaa ja 1 yhteiskunta mehiläisiä. Metsä havu- ja koivumetsää. »Tähkä» -viljankuivauslaite. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Puoliso: Vihitty 01.04.1887 Kuru Alma Amanda Joosepintytär Ala-Paappanen. (Taulu 1392). (Taulu 1461) s. 30.11.1865 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Ala-Paappanen, Lampuoti=maanvuokraaja, kirkon kuudennusmies, s. 07.03.1816 Kuru, Petäjälammi ja Eeva Lena Yrjöntytär Ala-Paappanen o.s. Lintuharju, s. 12.04.1827 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Omistajat v:sta 1930 Kalle ja Ida (o.s. Korhonen) Rosi.

Lapset:
Hilma Maria Ala-Paappanen s. 04.01.1889 Kuru, Petäjälammi.
Lyyti Santra Ala-Paappanen s. 08.04.1891 Kuru, Petäjälammi.
Arviiti Ala-Paappanen s. 01.11.1893 Kuru, Petäjälammi, k. 21.02.1895 Kuru, Petäjälammi.
Kalle Pietari Ala-Paappanen s. 27.05.1895 Kuru, Petäjälammi.
Anna Helena Ala-Paappanen s. 21.07.1897 Kuru, Petäjälammi.
Eeva Mariaana Ala-Paappanen s. 10.12.1899 Kuru, Petäjälammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 199
VIII Antto Antinpoika Tuomi e. Koivisto, (Taulusta 197, isä Antti Koivisto) Petäjäniemen Koiviston torpan poika ja itsellinen, Ristaniemen itsellinen, s. 18.05.1869 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.

Puoliso: Vihitty 30.12.1900 Kuru Emma Kallentytär Tuomi o.s. Eromäki. (Taulu 955) s. 07.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Kalle Joosuanpoika Eromäki e. Taipale, Taipaleen poika, Taipaleen mäkitupalainen, s. 28.11.1844 Kuru, Olkitaipale ja Eeva Aina Juhontytär Eromäki, Yl-Poikeluksen itsellisen tytär, Eromäen mäkituvan emäntä., s. 25.01.1842 Kuru, Poikelus, Yläpoikelus.

Lapset:
Henrik Johannes Tuomi e. Koivisto s. 26.12.1901 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Anni Heta Tuomi o.s. Koivisto s. 18.11.1903 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Arvo Matias Tuomi s. 17.09.1905 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 200
VII Juho Kustaa Manunpoika Niemi ent. Vähäniemi e. Karjunkoski, (Taulusta 193, isä Manu Karjunkoski) Juho muutti Vähäniemestä leskenä takaisin synnyinkotiinsa ja otti vielä kasvatuslapsen itselleen, Eemil Johannes Niemen s. 12.8.1892, s. 26.10.1833 Kuru, Karjula, k. 04.04.1907 Kuru, Karjula, Karjunkoski.

Puoliso: Vihitty 28.05.1860 Kuru, Särkikoski (kruunun kanssa) Maria Ulla Heikintytär Vähäniemi o.s. Särkikoski. (Taulu 495) Maria kuoli 64-vuotiaana vatsakatariin., s. 27.05.1837 Kuru, Karjula, Karjunkoski, k. 01.07.1901 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Vanhemmat: Heikki Eliaanpoika Särkikoski e. Säynäväniemi, Heikki oli Vaakaniemen Ylä-Toikon Säynäväniemen torpan poika ja renki, Kurun Kajulan Karjunkosken Särkikosken torppari ja sitten renki., s. 15.01.1799 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Reetta Helena Matintytär Särkikoski, s. 26.07.1804 Kuru, Karjula, Karjunkoski.

Lapset:
Vilhelmiina Vähäniemi s. 15.05.1861 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Emma Josefiina Rajamäki o.s. Vähäniemi , s. 09.02.1865 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen. Tauluun 201
Hilma Maria Vähäniemi s. 14.08.1869 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Tilda Vähäniemi s. 14.03.1872 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Olga Pauliina Vähäniemi s. 27.12.1874 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Amanda Vähäniemi s. 06.11.1877 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, k. 06.02.1879 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 201
VIII Emma Josefiina Juhontytär Rajamäki o.s. Vähäniemi, (Taulusta 200, isä Juho Niemi ent. Vähäniemi) s. 09.02.1865 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

Puoliso: Vihitty 13.10.1908 Kuru Kalle Kallenpoika Nieminen e. Rajamäki. (Taulu 961) Kalle oli armeijaan kelpaamaton. Kotinsa Rajamäen itsellinen, s. 29.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Kalle Zefaniaanpoika Rajamäki, s. 30.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Miina Kallentytär Rajamäki o.s. Vänninmaja, Taipaleen Rajamäen torpan emäntä. Miina kuoli 56-vuotiaana keuhkotautiin., s. 30.05.1852 Kuru, Kapee, k. 28.11.1908 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Unto Fredrik Nieminen s. 04.07.1909 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Rajamäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 202
IV Tuomas Matinpoika Sormunen e. Leppälä, (Taulusta 26, isä Matti Leppälä) Sormusen vävy ja isäntä 1747-1761, s. 20.10.1707 Vilppula, Leppäkoski, k. 15.01.1761 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 28.12.1734 Kuru Pirkko Jaakontytär Sormunen. (Taulu 351). (Taulu 352) s. 12.10.1718 Kuru, Aurejärvi, k. 24.04.1803 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Jaakko Erkinpoika Sormunen e. Rasi, Sormusen isäntä 1722-1723, s. 1692 Kihniö, k. 20.05.1723 Kuru, Aurejärvi ja Sofia Klemetintytär Sormunen, s. 1685, k. 4/1740 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Maria Sormunen , s. 27.03.1736 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 203
Valpuri Sormunen s. 05.04.1739 Kuru, Aurejärvi.
Martti Sormunen s. 14.07.1743 Kuru, Aurejärvi.
Pirkko Lepistö o.s. Sormunen , s. 11.03.1745 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 314
Aune Sormunen s. 10.05.1747 Kuru, Aurejärvi.
Kristiina Sormunen s. 07.02.1750 Kuru, Aurejärvi, k. 16.06.1750 Kuru, Aurejärvi.
Marketta Sormunen , s. 06.07.1751 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 315
Anna Pusu o.s. Sormunen , s. 25.07.1753 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 316
Yrjö Sormunen , s. 16.03.1757 Kuru, Aurejärvi, Ahola. Tauluun 320
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 203
V Maria Tuomaantytär Sormunen, (Taulusta 202, isä Tuomas Sormunen) s. 27.03.1736 Kuru, Aurejärvi, k. 07.04.1782 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 26.12.1754 Kuru Mikko Pekanpoika Sormunen e. Varessalmi Sormusen isäntä 1762-1789, s. 1726 Ikaalinen, k. 16.06.1796 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Juliana Karsk o.s. Sormunen , s. 30.11.1755 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 204
Antti Sormunen , s. 24.08.1758 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 235
Matti Sormunen s. 14.02.1761 Kuru, Aurejärvi.
Valpuri Pusu o.s. Sormunen , s. 03.05.1763 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 278
Juho Sormunen s. 24.02.1767 Kuru, Aurejärvi.
Anna Äijäjärvi o.s. Sormunen , s. 13.12.1769 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 286
Kaapo Sormunen s. 10.07.1772 Kuru, Aurejärvi.
Justiina Hankuri o.s. Sormunen , s. 09.03.1775 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 294
Yrjö Petäjäjärvi e. Sormunen , s. 05.04.1778 Kuru, Aurejärvi, (kaksonen). Tauluun 313
Liisa Sormunen s. 05.04.1778 Kuru, Aurejärvi, (kaksonen), k. 26.07.1778 Kuru, Aurejärvi.
Esias Sormunen s. 16.02.1782 Kuru, Aurejärvi, k. 11.08.1782 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 204
VI Juliana Mikontytär Karsk o.s. Sormunen, (Taulusta 203, äiti Maria Sormunen) Juliana oli Sormusen tytär ja oli töissä piikana kotonaan naimisiin mennessään, hän kuoli 59-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 30.11.1755 Kuru, Aurejärvi, k. 06.03.1814 Kuru, Aurejärvi, Sormunen.

Puoliso: Vihitty 16.04.1781 Kuru Mikko Matinpoika Karsk e. Harberg Sotilas, reserviläinen., s. 28.09.1759 Ruovesi, Väärinmaja, Hänninen, k. 16.11.1788 Kuru, Aurejärvi, Sormunen.

Kurussa reservin sotilas Mikko Matinpoika Karsk (joskus asussa Kursk), joka vihitty 16.4.1781 Ju-liana Mikontytär Sormusen kanssa ja heillä mm. poika synt. 10.1.1788 Heikki Mikonpoika (myöh. Vehkakoski)
Eräissä tutkimuksissa on esitetty, että Mikko Karskin isä olisi ollut Viholan talon sotilas Matti Boll-stedt, jolla oli poika Mikko synt. 24.9.1760. Sotilasasiakirjoista ja kirkonkirjoista selviää, että Sor-musen sotilaan isä oli sotilas Matti Harberg Ruovedeltä.

Porin läänin jalkaväkirykmentti > Värväysluettelo, 1773-1776 > 311: 92-95
Katselmus syyskuussa 1775:
Ruoveden komppanian ruotuun 94/Kauttu otettu varamies Michel Mattsson 19.3.1774. Syyskuussa 1775 oli 16-vuotias ja palvellut 1,5 v. Ruodut 100 - 103 vacant eli ilman miestä.

Porin läänin jalkaväkirykmentti > Värväysluettelo, 1773-1776 > 628: 1776 Ruoveden komppanian Turun ja Porin läänin varamiesten järjestely, välissä varamiesluettelo 72-79
Ruotuihin 101 - 102 otettu Michel Mattsson ruodusta 94 eli Kautusta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15919&pnum=632

Ruoveden syntyneet: 28.9.1759 syntynyt sotilas Matts Harbergin poika Mikko.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2755&pnum=260

Ruoveden rk 1771 - 1776, sivu 40: Mikko kotonaan 1774, ehtoollismerkintä toukokuussa 1774. Si-vulla 49 Kautussa Mikko Matinpoika on merkitty renkipojaksi ja syntymäaika muuttunut 18.9.1758.

Rk:ssa 1777 - 1788, sivulla 68, Mikko Matinpoika on renkinä Kautussa syntymäajalla 18.9.1758 ja viimeisin ehtoollismerkintä 13.9.1778.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3563&pnum=72

Kurun rk 1777 - 1789, ens. osa, sivu 37: Sormusella res. Mikko Matinpojan syntymäaika 28.9.1758 ja ens. ehtoollismerkintä 23.5.1779.

Sotilasnimi on kirjoitettu Karsk. Ainakin katselmuksessa helmikuulta 1785:
Porin läänin jalkaväkirykmentti > Värväysluettelo, 1778-1788 > 582: 50-53
w.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15920&pnum=582.

Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Harberg, Sotilas, Niemen Pispalan torppari., s. 1723 Ruoveden rk. ja Pirkko Juhontytär Harberg o.s. Wanbeck, s. 05.07.1727 Ruovesi, Huopioniemi, k. 27.01.1795 Ruovesi, Väärinmaja, Pispala.

Lapset:
Maria Karsk s. 08.03.1782 Kuru, Aurejärvi, Sormunen, k. 28.04.1782 Kuru, Aurejärvi, Sormunen.
Valpuri Karsk s. 02.08.1783 Kuru, Aurejärvi, Sormunen.
Antti Sillanmäki e. Karsk , s. 23.09.1785 Kuru, Aurejärvi, Sormunen. Tauluun 205
Heikki Vehkakoski e. Karsk , s. 10.01.1788 Kuru, Hainari. Tauluun 215
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 205
VII Antti Mikonpoika Sillanmäki e. Karsk, (Taulusta 204, äiti Juliana Karsk) Myllärin renki, Kyrönsillan ja Sillanmäen torppari, s. 23.09.1785 Kuru, Aurejärvi, Sormunen.

Puoliso: Vihitty 31.12.1811 Kuru, Mylläri (Pappila) Juliaana Matintytär Sillanmäki o.s. Kuivaniemi Myllärin piika, s. 19.07.1789 Kuru, Keihäslahti, k. 20.10.1853 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Antti Järvenpää e. Sillanmäki , s. 04.04.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 206
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 206
VIII Antti Antinpoika Järvenpää e. Sillanmäki, (Taulusta 205, isä Antti Sillanmäki) Renkinä Kurun ja Nygårdin taloissa, Järvanpään itsellinen, torppari, s. 04.04.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Vihitty 02.01.1848 Kuru Maria Stina Abtahamintytär Järvenpää o.s. Rajakangas. (Taulu 673) Heikkilän piika, Kurun Järvenpään torpan emäntä, rippikirjassa merkintä : vasen käsi kuivanut pois. Keihäslahden irtolaisia, kunnan vaivainen., s. 07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Abraham Yrjönpoika Rajakangas e. Heikkilä, Ylä-Paappasen Rajakankaan torppari, s. 27.02.1795 Kuru, Karjula, k. 17.05.1865 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen ja Juliana Josefintytär Rajakangas o.s. Paappanen, s. 07.08.1797 Kuru, Petäjälammi, k. 29.03.1860 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

Lapset:
Kalle Latoniemi e. Järvenpää , s. 29.09.1848 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 207
Matti Järvinen e. Järvenpää , s. 09.03.1850 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 209
Manu Syrjänen e. Järvenpää , s. 03.02.1853 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 212
Juuse Lahtinen e. Järvenpää , s. 21.12.1855 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 214
Maria Järvenpää s. 24.01.1858 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 12.02.1859 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Jeremias Järvenpää Jeremias syntyi 4 kk isänsä kuoleman jälkeen., s. 20.03.1860 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 03.06.1860 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 207
IX Kalle Antinpoika Latoniemi e. Järvenpää, (Taulusta 206, isä Antti Järvenpää) Renki, Latoniemen isäntä, s. 29.09.1848 Kuru, Keihäslahti, k. 13.05.1886 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: Vihitty 07.11.1874 Kuru Anna Kustaantytär Latoniemi o.s. Ojanen. (Taulu 574). (Taulu 580). (Taulu 776) Piika, 1971-73 Petäjälammin Ala_Paappasella, 1873-75 Ylä_Paappasella (missä avioitui ja sai lapsen), vaimona Petäjälammin Leppälässä 1875-76, perheineen Karjulan Tyrkkölässä eli Nygårdissa 1876-78, sitten muutto Ruovedelle 24.11.1878 ja takaisin 24.11.1879-80 Kurun Karjulan Tyrkkölään, 1880 Keihäsjärven Latoniemen torpan emännäksi. Annan veli Matti Ojanen kävi kyläilemässä Latoniemessä kävellen, mihin matkaa kertyi noin 15 km., s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Petäjälammi, Latoniemi.
Vanhemmat: Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari, Kustaan syntymäaika on osassa kirkonkirjoja merkattu olleen 16.1.1824. Tienarin poika, renki, torppari, itsellinen, Kustaa asui Paappasen torpan Leppälän itsellisenä 1851-53 (muutti vaimonsa kanssa Ruovedelta Kuruun 1851), Riuttaskorven Kallion torppari 1853-54, Mäkelän renki 1854-58, Petäjälammin Lörpyksellä renkinä 1858-59, Parkunkosken sahalla v.1860, Syväojalla 1860-61, Sillanmäessä 1861-65, Kyrönsillassa itsellisenä v.1865 ja samana vuonna jo itsellisenä Lahdenperällä (töissä Parkun sahalla), 1866-68 Parkunkosken sahalla renkinä, missä kuoli., s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale ja Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki, Torpparin tytär, rengin vaimo, asui Parkunkosken sahalla 1866-72, Lahdenperässä 1872-73, Riihikoskella 1873-78 (missä meni toisiin naimisiin), Riihikoskella miehensä ja poikansa Emanuelin kanssa 1878-, Olkitaipaleen Lahdenperän Ojamäessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
Anna Kustaantyttären muuttokirja.

Lapset:
Selma Latoniemi s. 25.09.1875 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Hilma Johanna Ruohonen o.s. Latoniemi , s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä. Tauluun 208
Lempi Hyvä Latoniemi s. 21.05.1881 Kuru, Keihäsjärvi, k. 16.10.1883 Kuru, Keihäsjärvi.
Toivo Jalo Latoniemi s. 12.07.1883 Kuru, Keihäsjärvi.
Arvo Sulo Latoniemi s. 01.03.1886 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 208
X Hilma Johanna Kallentytär Ruohonen o.s. Latoniemi, (Taulusta 207, isä Kalle Latoniemi) s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Puoliso: Vihitty 13.07.1899 Kuru Manu Antinpoika Ruohonen e. Vehkonen. (Taulu 1095) Suutari, itsellinen, s. 04.04.1877 Kuru.
Vanhemmat: Antti Joosepinpoika Vehkonen, s. 01.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi ja Serafia Juhontytär Kuivanen o.s. Salomäki, s. 15.09.1856 Parkano, Kihniö, Korhonen.

Lapset:
Hilda Suoma Ruohonen s. 19.04.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
Lempi Ensi Ruohonen s. 06.10.1903 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 209
IX Matti Antinpoika Järvinen e. Järvenpää, (Taulusta 206, isä Antti Järvenpää) Lähteenmäen renki, muutti Vilhelmiinan kanssa Viitakankaalle 1872, missä menivät naimisiin ja saivat vuonna pojan 1873, joka kuoli vauvana. He muuttivat Poikeluksen taloon piiaksi ja rengiksi jo samana vuonna 1873 ja 1874 Poikeluksen Lähteenmäkeen rengiksi, missä saivat tytön. 1974 muutti perheineen Petäjälammin Savelan torppaan itselliseksi, vuosina 1876-79 Keihäslahden Kurun puustellissa isäntärenkinä, missä saivat pojan ja muuttivat 1879 takaisin Petäjälammin Ala-Paapasen torppaan Savelaan itselliseksi, missä syntyi poika ja tyttö. Perhe muutti Lyytin syntymän jälkeen Karjulan Nygårdille itselliseksi ja saivat 1889 tytön ja muuttivat sukunimekseen Järvinen, muuttivat Karjulan Tyrkkölään itselliseksi vuonna 1900 ja asuivat siellä vielä 1910-luvulla., s. 09.03.1850 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Puoliso: Vihitty 24.03.1873 Kuru, Mylläri (Kurun kappelipuustelli) Vilhelmiina Matintytär Järvinen o.s. Tienari. (Taulu 564) Wilhelmina muuttanut v.1868 Poikeluksen Lähteenmäkeen, Viitakankaalle ja Poikeluksen taloon piiaksi., s. 15.01.1850 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matias (Matti) Matinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume
-hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale ja Liisa (Elisabeth) Karoliina Juhontytär Tienari o.s. Kastari, Tienarin emäntä, Liisa kuoli 29-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 29.01.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 24.05.1850 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Oskari Järvinen s. 12.08.1873 Kuru, Poikelus, Viitakangas, k. 18.08.1873 Kuru, Poikelus, Viitakangas.
Hilma Järvinen s. 09.08.1874 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
Kalle Eemeli Järvinen s. 24.07.1877 Kuru, Keihäslahti, Kurun Puustelli.
Otto Vilhelmi Järvinen , s. 08.04.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 210
Lyyti Maria Järvinen , s. 28.02.1885 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 211
Elsa Amanta Järvinen Elsa muutti 12.12.1906 Tampereelle, s. 14.10.1889 Kuru, Karjula, Nygård.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 210
X Otto Vilhelmi Matinpoika Järvinen, (Taulusta 209, isä Matti Järvinen) Itsellinen, s. 08.04.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.

Puoliso: Vihitty 20.01.1907 Kuru Anni Aina Matintytär Järvinen o.s. Nätkinaho Anni muutti 5.7.1907 Ruovedelta Kuruu Karjulan Tyrkkölään., s. 24.02.1884 Ruovesi.
Vanhemmat: Manu Kallenpoika Nätkinaho, Töllin isäntä, sakotettu viinan myynnistä, sakko 1 hopearupla, s. 10.09.1847 Ruovesi, Murole, Siltalan tölli ja Eriika Euphrosyne Otontytär Nätkinaho o.s. Kivistö, s. 18.03.1855 Ruovesi, Murole, Kosken tölli.

Lapset:
Lahja Wilhe Järvinen s. 20.12.1906 Ruovesi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 211
X Lyyti Maria Matintytär Järvinen, (Taulusta 209, isä Matti Järvinen) Ompelijatar, ripitetty 2 kertaa salavuoteudesta., s. 28.02.1885 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.

Lapset:
Henrik Johannes Järvinen s. 17.01.1905 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Lapset:
Lauri Matias Järvinen s. 20.02.1908 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 212
IX Manu Antinpoika Syrjänen e. Järvenpää, (Taulusta 206, isä Antti Järvenpää) s. 03.02.1853 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Puoliso: Vihitty 25.03.1878 Ruovesi Anna Heikintytär Syrjänen o.s. Pihlajamäki. (Taulu 1177) s. 28.10.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola, (kaksonen).
Vanhemmat: Heikki Yrjönpoika Pihlajamäki, Korpi-Riekkolan Pihlajamäen torppari, s. 05.06.1803 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola, k. 25.01.1877 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola ja Anna Margareetta Taavetintytär Pihlajamäki o.s. Mäkelä, Pihlajamäen torpan emäntä., s. 04.02.1806 Kuru, Hainari, k. 06.03.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.

Lapset:
Juha Eemeli Syrjänen s. 20.06.1878 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.
Vihtori Eetu Syrjänen s. 31.12.1879 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola, k. 03.01.1884 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.
Beeta Sinain Haapanen o.s. Syrjänen , s. 24.04.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Mattila, Lepistö. Tauluun 213
Anna Aliina Syrjänen s. 29.09.1890 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 213
X Beeta Sinain Manuntytär Haapanen o.s. Syrjänen, (Taulusta 212, isä Manu Syrjänen) s. 24.04.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Mattila, Lepistö.

Puoliso: Vihitty 03.01.1904 Ruovesi Eelis Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi. (Taulu 504) Petäjälammin Ikosen renki., s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari, (kaksonen).
Vanhemmat: Antti Matinpoika Haapaniemi, Tienarin talon Haapaniemen torppari, s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.03.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Amalia Karoliina Kustaa Aatuntytär Haapaniemi o.s. Hollberg, Piika Amalia muutti Teiskon Toltaan Punamäen talon Niemen torpasta 13.11.1860 Kurun Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemen torppaan miniäksi., s. 26.08.1840 Teisko, Toltaa, Punamäki, Niemi.

Lapset:
Elli Esteri Haapanen s. 18.04.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Anni Ireena Haapanen s. 18.04.1909 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 214
IX Juuse Antinpoika Lahtinen e. Järvenpää, (Taulusta 206, isä Antti Järvenpää) s. 21.12.1855 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Puoliso: Miina Kallentytär Järvenpää o.s. Mäkelä. (Taulu 1078) s. 04.04.1860 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Kalle Antinpoika Mäkelä, Hainarin Mäkelän torppari., s. 08.05.1825 Kuru, Hainari, k. 11.03.1902 Kuru, Hainari ja Reetta Liisa Joosepintytär Mäkelä o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 10.06.1828 Kuru, Keihäsjärvi, k. 07.08.1865 Kuru, Hainari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 215
VII Heikki Mikonpoika Vehkakoski e. Karsk, (Taulusta 204, äiti Juliana Karsk) Sotilas Karskin poika Hainarin Vehkakoskelta, Vehkakosken isäntä., s. 10.01.1788 Kuru, Hainari, k. 04.03.1874 Kuru, Hainari.

1. puoliso: Vihitty 07.11.1813 Kuru Anna Antintytär Vehkakoski. (Taulu 751). (Taulu 752) Anna kuoli 21-vuotiaana synnytyksen jälkeisenä päivänä., s. 26.02.1793 Kuru, Hainari, k. 29.06.1814 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Vehkakoski e. Alastalo-Visuvesi, Vehkakosken isäntä, s. 17.08.1760 Ruovesi, Visuvesi, k. 06.01.1813 Kuru, Hainari ja Ulla Kristiana Aleksanterintytär Hillebrant, s. 23.04.1757 Kuru, Hainari, k. 16.04.1826 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
Ruotsi, Mora, Sollerön, Tomteland, Anna Vehkakosken vaarin Aleksanteri Hillebrantin syntymäpaikka.

Lapset:
Anna Vehkakoski s. 28.06.1814 Kuru, Hainari.
2. puoliso: Vihitty 16.06.1817 Kuru Maija Matiaksenpoika Vehkakoski o.s. Taipale. (Taulu 933). (Taulu 978). (Taulu 80) s. 02.03.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1861 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Matias Yrjönpoika Taipale, Taipaleen isäntä 1773-1809, vanha talollinen, s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 04.05.1831 Kuru, Olkitaipale ja Aune Antintytär Taipale o.s. Kapee, Kapeen tytär, Taipaleen emäntä, s. 16.05.1758 Kuru, Pohjankapee, k. 23.04.1833 Kuru, Olkitaipale.
Lapset:
Antti Vehkakoski , s. 04.10.1817 Kuru, Hainari. Tauluun 216
Eeva Johanna Vehkakoski s. 14.02.1819 Kuru, Hainari.
Aapeli Kivistö e. Vehkakoski , s. 09.12.1820 Kuru, Hainari. Tauluun 226
Kalle Heikki Vehkakoski s. 29.03.1823 Kuru, Hainari.
Matias Rintamäki e. Vehkakoski , s. 20.02.1825 Kuru, Hainari. Tauluun 227
Anna Fredrika Vehkakoski Anna kuoli 4-vuotiaana hinkuyskään., s. 17.03.1828 Kuru, Hainari, k. 11.05.1832 Kuru, Hainari.
Aukusti Vilhelmi Karhunkoski e. Vehkakoski , s. 23.11.1829 Kuru, Hainari. Tauluun 233
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 216
VIII Antti Heikinpoika Vehkakoski, (Taulusta 215, isä Heikki Vehkakoski) Hainarin Vehkakosken torpan poika ja isäntä, Antti kuoli 47-vuotiaana pistokseen., s. 04.10.1817 Kuru, Hainari, k. 12.04.1865 Kuru, Hainari.

1. puoliso: Vihitty 17.03.1844 Kuru Liisa Juhontytär Vehkakoski o.s. Svartvik Vehkakosken emäntä, Liisa kuoli 32-vuotiaana vatsavaivoihin., s. 22.12.1819 Kuru, Hainari, k. 24.10.1852 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Svartvik, Lörpyksen renki, Hainarin itsellinen, Hainarin Svartvikin torppari., s. 08.05.1775, k. 25.06.1871 Kuru, Hainari ja Leena Heikintytär Svartvik o.s. Hainari, Hainarin piika, s. 27.08.1780 Kuru, Hainari, k. 05.01.1865 Kuru, Hainari.

Lapset:
Kalle Kustaa Vehkakoski s. 18.05.1844 Kuru, Hainari.
Eelis Vehkakoski , s. 02.10.1845 Kuru, Hainari. Tauluun 217
Selma Vehkakoski s. 20.03.1851 Kuru, Hainari.
Maria Packalén o.s. Vehkakoski , s. 26.06.1848 Kuru, Hainari. Tauluun 221
2. puoliso: Vihitty 27.12.1853 Kuru Ulla Juhontytär Mattila ent. Vehkakoski o.s. Pitkälä. (Taulu 899). (Taulu 900). (Taulu 1447) Ulla oli piikana Hainarin Vehkakoskella mennessään naimisiin Vehkakosken pojan kanssa ja Ullasta tuli Vehkakosken emäntä. Ulla muutti Kurusta 13.11.1871 Ruoveden Muroleen Tokosen talon Mattilan tölliin mennen kahden päivän päästä muutosta naimisiin. Tuleva appiukko Hermanni Mattila kuoli hieman ennen häitä. Mattilan töllin emäntä., s. 15.08.1832 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 28.12.1908 Ruovesi, Murole, Tokonen.
Vanhemmat: Juho Vilpuksenpoika Pitkälä e. Pitkänen, s. 20.09.1809 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Pitkälä ja Justiina Loviisa Yrjöntytär Pitkälä o.s. Vehmaanperä, s. 21.10.1804 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.
Lapset:
Antti Vehkakoski s. 02.03.1855 Kuru, Hainari.
Matti Vehkakoski s. 13.02.1856 Kuru, Hainari.
Kalle Vehkakoski s. 20.01.1857 Kuru, Hainari.
Matti Yläkoski ent. Mäkinen e. Vehkakoski , s. 07.10.1859 Kuru, Hainari, Vehkakoski. Tauluun 222
Anna Vehkakoski s. 01.03.1862 Kuru, Hainari, (kaksonen).
Miina Vehkakoski s. 01.03.1862 Kuru, Hainari.
Ida Vehkakoski Antti-isä kuoli 3 viikkoa Idan syntymän jälkeen., s. 20.03.1865 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 217
IX Eelis Antinpoika Vehkakoski, (Taulusta 216, isä Antti Vehkakoski) s. 02.10.1845 Kuru, Hainari.

Puoliso: Vihitty 29.10.1865 Kuru Maria Topiaksentytär Vehkakoski o.s. Korventausta. (Taulu 1464). (Taulu 1602). (Taulu 106) s. 26.03.1843 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Topias Ristonpoika Korventausta, s. 15.01.1806 Kuru, Hainari, k. 21.11.1864 Kuru, Hainari ja Leena Yrjöntytär Korventausta o.s. Ylä-Paappanen, Kurun Hainarin Korventaustan emäntä, s. 25.08.1806 Kuru, Petäjälammi, k. 21.11.1857 Kuru, Hainari.

Lapset:
Kalle Vehkakoski Kalle oli armeijaan kelpaamaton., s. 21.09.1866 Kuru, Hainari.
Hilma Karhunkoski o.s. Vehkakoski , s. 20.07.1868 Kuru, Hainari. Tauluun 218
Olga Maria Vehkakoski , s. 15.06.1870 Kuru, Hainari. Tauluun 219
Eliina Vehkakoski , s. 11.12.1872 Kuru, Hainari. Tauluun 220
Edvard (Eetu) Vehkakoski , s. 26.03.1875 Kuru, Hainari. Tauluun 106
Lydia Vehkakoski s. 10.09.1877 Kuru, Hainari, k. 18.03.1880 Kuru, Hainari.
Vilhelmiina Vehkakoski s. 23.12.1879 Kuru, Hainari.
Ida Maria Vehkakoski s. 29.06.1882 Kuru, Hainari.
Vinnea Matilda Vehkakoski s. 09.01.1886 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 218
X Hilma Eeliksentytär Karhunkoski o.s. Vehkakoski, (Taulusta 217, isä Eelis Vehkakoski) s. 20.07.1868 Kuru, Hainari, k. 02.07.1901 Kuru, Hainari.

Puoliso: Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski. (Taulu 233). (Taulu 234). (Taulu 134) s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru.
Vanhemmat: Aukusti Vilhelmi Heikinpoika Karhunkoski e. Vehkakoski, s. 23.11.1829 Kuru, Hainari ja Eeva Kaisa (Eevakaisa) Antintytär Karhunkoski o.s. Kuorejärvi, s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 22.05.1904 Kuru, Hainari.

Lapset:
Miina Karhunkoski s. 16.09.1889 Kuru, Hainari.
Lempi Johanna Karhunkoski s. 29.08.1892 Kuru, Hainari.
Olka Maria Karhunkoski s. 28.06.1895 Kuru, Hainari.
Iita Gunilla Karhunkoski s. 23.01.1900 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 219
X Olga Maria Eeliksentytär Vehkakoski, (Taulusta 217, isä Eelis Vehkakoski) s. 15.06.1870 Kuru, Hainari.

Puoliso: Vihitty 22.04.1898 Kuru Juho Tuomas Manunpoika Nieminen e. Tiensuu Juho oli armeijaan kelpaamaton. Vehkakosken itsellinen., s. 22.12.1873 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, (kaksonen).

Lapset:
Edvard Johannes Nieminen s. 14.08.1898 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
Armi Matilda Nieminen s. 11.03.1900 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
Iivari Nieminen s. 18.08.1905 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
Hilda Maria Nieminen s. 05.08.1909 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 220
X Eliina Eeliksentytär Vehkakoski, (Taulusta 217, isä Eelis Vehkakoski) s. 11.12.1872 Kuru, Hainari, k. 06.12.1953 Kuru.
Eliina Vehkakosken hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Lapset:
Urho Matias (äpärä) Vehkakoski s. 25.02.1898 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 221
IX Maria Antintytär Packalén o.s. Vehkakoski, (Taulusta 216, isä Antti Vehkakoski) Vehkakosken tytär, Hankurin torpan emäntä. Maria kuoli 30-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 26.06.1848 Kuru, Hainari, k. 22.09.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.

Puoliso: Vihitty 26.01.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri Jooseppi Mikonpoika Packalén e. Hankuri. (Taulu 295). (Taulu 300). (Taulu 154) Pitäjän räätäli. Hankurin torpan isäntä., s. 19.08.1838 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 08.02.1882.
Vanhemmat: Mikko Heikinpoika Hankuri, Tyrkkölän eli Nygårdin Hankurin torppari, s. 29.09.1802 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 14.03.1882 Kuru, Karjula, Tyrkkölä ja Reetta Stina Heikintytär Hankuri o.s. Gök, Haralan itsellisen tytär, Hankurin torpan emäntä. Reetta kuoli 91-vuotiaana., s. 19.10.1810 Teisko, Hankala, Harala, k. 13.10.1902 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Lapset:
Hulda Josefiina Packalén s. 03.09.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 222
IX Matti Antinpoika Yläkoski ent. Mäkinen e. Vehkakoski, (Taulusta 216, isä Antti Vehkakoski) Ristaniemen Yläkosken isäntä, s. 07.10.1859 Kuru, Hainari, Vehkakoski.

Puoliso: Vihitty 23.06.1889 Kuru Alexandra (Sandra) Juusentytär Yläkoski o.s. Eromäki. (Taulu 534). (Taulu 983) Sandra kuoli 41-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.01.1907 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Juuse Mikonpoika Yläkoski e. Eromäki, Juuse muutti vuonna 1869 Olkitaipaleen Eromäestä Ristaniemen Yläkosken torppariksi. Juuse kuoli 68-vuotiaana halvaukseen., s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1901 Kuru, Ristaniemi ja Selma Maria Matintytär Yläkoski o.s. Haapanen, Selma kuoli 48-vuotiaana katarriin (tulehdukseen)., s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1889 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Elsa Maria Yläkoski s. 11.02.1890 Kuru, Ristaniemi, k. 22.05.1890 Kuru, Ristaniemi.
Kaarlo Yläkoski s. 04.06.1891 Kuru, Ristaniemi, k. 09.02.1892 Kuru, Ristaniemi.
Lempi Josefiina Yläkoski s. 28.11.1892 Kuru, Ristaniemi, k. 15.03.1955 Kuru, Olkitaipale.
Lempi Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.
Juho Edvartti Yläkoski , s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 223
Kalle Augusti Yläkoski s. 03.01.1897 Kuru, Ristaniemi.
Eeva Johanna Männistö o.s. Yläkoski , s. 24.12.1898 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 224
Arvo Eerikki Yläkoski s. 20.12.1900 Kuru, Ristaniemi.
Paavo Jaakoppi Yläkoski s. 07.02.1903 Kuru, Ristaniemi.
Martti Yläkoski , s. 15.12.1904 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 225
Matias Yläkoski s. 28.12.1906 Kuru, Ristaniemi, k. 05.06.1907 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 223
X Juho Edvartti Yläkoski, (Taulusta 222, isä Matti Yläkoski ent. Mäkinen) s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi.
Ristaniemen kylässä sijaitsevan Yläkosken talon pihapiiriä 1920-luvun puolivälissä. Pihamaalla poseeraavat Juho ja Hilda Yläkoski ja heidän pieni Arvo-poikansa.

Puoliso: Vihitty 26.10.1922 Kuru Hilda Antintytär Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi. (Taulu 101) s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.
Juho ja Hilda Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Arvo Johannes Yläkoski s. 18.02.1924 Kuru, Ristaniemi, k. 03.08.2002 Kuru.
Arvo ja Irja Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.
Anni Johanna Tienari o.s. Yläkoski Viitalan emäntä, s. 10.04.1933 Kuru, Olkitaipale.
Veikko Mäkinen kihlattunsa Anni Tienarin kanssa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 224
X Eeva Johanna Männistö o.s. Yläkoski, (Taulusta 222, isä Matti Yläkoski ent. Mäkinen) s. 24.12.1898 Kuru, Ristaniemi.
Männistön tila ilmakuvana.

Puoliso: Eero Wilhelm Männistö e. Alakoski. (Taulu 1208) Kurun Ristaniemen Yläkosken torpan Männistön mäkitupalainen. Männistön mäkituvasta ei ole Kurun rippikirjoissa vielä 1910-luvulla mitään merkintää., s. 15.05.1896 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

Alakosken torppa ei ollut jokivarressa sijaitsevan Alakoski- nimisen tilan,
eikä Tienarin tilan mailla. Torppa sijaitsi Sikkiläntien ja Lamminperäntien
haarassa. Torppa oli Lamminperän mailla.

Vuonna 1921 on suoritettu toimitus nr:o 10830, jossa on osa Lamminperän talon
maista käyty läpi. Samalla on karttaan piirretty myös torpan pihapiiri ja
nimetty paikka nimikkeellä "Alakosken torppa".

Myös eräissä kartoissa, kuten Kurun pitäjäkartassa 1928 ja Suomen
taloudellisessa kartassa 1931 torppa on merkittynä, uudemmissa kartoissa tosin
ilman "torppa"- mainintaa. Vieläpä vuoden 1964 peruskartassa näkyy rippeitä
viimeisistä Alakosken rakennuksista. Tämä on myös paikallisesta lähteestä
varmennettu.

Mikäli tarvitset joskus Männistöä ja Yläkoskea koskevia tietoja, on niitä
minulla nyt olemassa, kuten lohkomispöytäkirjoja ym.

Terveisin:

Joni V. K. Packalen
.
Vanhemmat: Johannes Antinpoika Alakoski, s. 02.07.1847 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Aleksiina Juhontytär Alakoski o.s. Myllymäki, Aleksandra oli Olkitaipaleen Tienarin piika naimisiin mennessään, Alakosken torpan emäntä., s. 28.11.1868 Kuru, Juhtimäki, Nisula.
Laitan mukaan myös kuvan Männistön tilan alkuperäisistä rakennuksista. Kuva on otettu "Lamminlammin lahdelta 1934-35". Käytännössä kuvauspaikkana on ollut Lamminperän talon pelto järven takana. Joni V. K. Packalen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 225
X Martti Yläkoski, (Taulusta 222, isä Matti Yläkoski ent. Mäkinen) s. 15.12.1904 Kuru, Ristaniemi, k. 09.04.1967 Kuru, Ristaniemi.
Ristaniemen kylässä Ylä-Kosken tilaa asunut Juho Yläkoski esittelemässä talon hevosta 1940-luvun lopulla. Taustalla näkyy pyöräänsä nojaava Martti Yläkoski.

Puoliso: Vihitty 23.06.1944 Kuru Helvi Kyllikki Yläkoski o.s. Vastamäki. (Taulu 148) s. 16.10.1917 Kuru, Poikelus, k. 04.06.1984 Kuru, Olkitaipale, Kotimäki.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Vastamäki, s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, (kaksonen), k. 7-11-1938 Kuru, Poikelus ja Iita Maria Kallentytär Vastamäki o.s. Pallineva, s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.04.1953.
Helvi ja martti Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 226
VIII Aapeli Heikinpoika Kivistö e. Vehkakoski, (Taulusta 215, isä Heikki Vehkakoski) Aapeli muutti Kurun Hainarin Vehkakoskelta 31.12.1849 Ruoveden Murolekosken Kivistön torppariksi, jäätyään leskeksi muutti Ruoveden Murolekosken Kivistöstä 25.1.1897 tytärpuolensa luokse Kurun Olkitaipaleen Tienarille., s. 09.12.1820 Kuru, Hainari, k. 28.01.1900 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 13.04.1850 Ruovesi Johanna Aleksanterintytär Kivistö o.s. Prättälä. (Taulu 79). (Taulu 80) Ennen naimisiinmenoaan piikana Muroleen kylän Rikalassa, muutti Murolekoskelle 25.4.1847, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
Vanhemmat: Aleksanteri Juusenpoika Prättälä e. Rikala II, Muroleen Rikalan talon Prättälän torppari, s. 24.01.1795 Ruovesi, Murole, k. 28.11.1864 Ruovesi, Murole, Rikala ja Maria Manuntytär Prättälä o.s. Sipilä, s. 21.04.1795 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.05.1868 Ruovesi, Murole, Rikala.
Kurun kirkko valmistui vuonna 1781. Kirkon suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi eräjärveläinen Matti Åkerblom. Kirkko on muodoltaan länsipäätytornillinen pitkäkirkko, jonka runkohuoneen sivuilla on kaksi matalampaa kylkiäistä. Kylkiäisten alkuperäinen funktio oli toimia sakaristona ja eteisenä, mutta vuoden 1846 remontissa sakaristo siirrettiin alttarin taakse kirkon itäpäätyyn rakennettuun uuteen ulkonemaan. Remontin piirustukset laadittiin intendentin konttorissa. Kirkon kellotapuli on kolmiosainen ja siinä on runsasmuotoinen barokkipääte ja ylimpänä sipulikupoli. Sekä runkohuone että kylkiäiset ovat satulakattoiset. Sisäkatteena on laudoista kasattu tynnyriholvi ja rakenteita tukevat kahteen suuntaan kulkevat parrut. Kirkon sanotaan olevan arkkitehtonisesti 1700-luvun lounaissuomalaisen pitkäkirkkotyypin tyylipuhtaimpia edustajia. Kirkossa on istumapaikat 700 henkilölle. Kirkon 11-äänikertaiset urut on rakentanut B.A. Thule vuonna 1894. Alttaritaluna on J.Z.Blackstadiuksen vuonna 1852 maalaama Ristiinnaulittu. Kirkon kahdesta kellosta toinen on vuodelta 1782 mutta toisen valuvuosi ei ole tiedossa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 227
VIII Matias Heikinpoika Rintamäki e. Vehkakoski, (Taulusta 215, isä Heikki Vehkakoski) Kurun Keihäslahden Kurun renki naimisiin mennessään, Kurun Keihäslahden Tammikankaan torppari 1857-1861. Kurun Karjulan Heikkilän Rintamäen torpan vävy ja isäntä 1862-1869. Olkitaipaleen Parkkuun sahan renki 1870-1887, Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen., s. 20.02.1825 Kuru, Hainari, k. 09.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 10.07.1853 Kuru Vilhelmiina Yrjöntytär Rintamäki. (Taulu 494). (Taulu 629) s. 06.05.1830 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 29.09.1888 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Yrjö Juhonpoika Rintamäki, s. 04.09.1793 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 27.01.1851 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Anna Eliaantytär Rintamäki o.s. Säynäväniemi, s. 31.01.1795 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.02.1868 Kuru, Karjula, Heikkilä.

Lapset:
Maria Lahtinen o.s. Rintamäki , s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä. Tauluun 228
Emma Vilhelmiina Rintamäki s. 14.02.1858 Kuru, Keihäslahti, Tammikangas.
Ida Eufrosyne Rintamäki s. 03.03.1860 Kuru, Keihäslahti, Tammikangas.
Matilda Rintamäki s. 02.07.1863 Kuru, Karjula, Heikkilä.
Oskar Fredrik Rintamäki s. 25.04.1867 Kuru, Karjula, Heikkilä.
Edvin Ahonen e. Rintamäki Ylä-Toikon renki, Olkitaipaleen Taipaleen renki. Edvin kuoli 26-vuotiaana vesitautiin., s. 07.10.1872 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. 08.06.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 228
IX Maria Matintytär Lahtinen o.s. Rintamäki, (Taulusta 227, isä Matias Rintamäki) s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä.

Puoliso: Vihitty 13.09.1879 Kuru Eelis Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä. (Taulu 599) Eelis oli renkinä Lahdenperässä, Vanhakylässä, Riihikoskella, itsellinen Lahdenperässä 1892-, s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Iita Maria Mäkinen o.s. Lahtinen , s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä. Tauluun 229
Kalle Ahonen e. Lahtinen , s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 230
Eelis Lahtinen Eelis kuoli 3-vuotiaana heikkouteen., s. 30.03.1884 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 14.05.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Eeti Lahtinen Olkitaipaleen Lahdenperän Mäkelän isäntä. Mäkelä sijaitsee Parkkuun työväentaloa vastapäätä tien toisella puolella., s. 21.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Hilda Lahtinen s. 22.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Arvid Lahtinen s. 09.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Helmi Vilhelmiina Lahtinen s. 03.07.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 02.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 229
X Iita Maria Eeliksentytär Mäkinen o.s. Lahtinen, (Taulusta 228, isä Eelis Lahtinen) s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 18.10.1903 Kuru Joakim Edvard Alpiinuksenpoika Mäkinen Lahdenperän itsellinen, s. 26.01.1881 Kuru, Petäjälammi, Yläpaappanen.
Vanhemmat: Alpiinus Juhonpoika, Alpiinus oli rengin poika ja itsekin renki, itsellinen, isäntärenki, Ala-Männistön torppari. Alpiinus oli naimisiinmennessään renkinä Kurun Hainarin puustellissa., s. 13.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena (Leena) Kallentytär Palmgren, Leena oli piikana Leponiemessä naimisiin mennessään., s. 21.08.1846 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 25.09.1898 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki.

Lapset:
Eero Edvard Mäkinen s. 26.09.1904 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
Yrjö Matias Mäkinen s. 18.04.1907 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 230
X Kalle Eeliksenpoika Ahonen e. Lahtinen, (Taulusta 228, isä Eelis Lahtinen) s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Raunion kiinteistö, missä Kalle Ahonen asui perheineen, on kartassa kohdassa, missä näkyy käsi ja toinen palsta tien toisella puolella, missä on sinisellä merkki 0. Tässä palstassa sijaitsi Kalle Ahosen paja.

Puoliso: Vihitty 13.11.1904 Kuru Aliina Iisakintytär Ahonen s. 12.08.1882 Parkano, Nerkoo, Pekkala.
Vanhemmat: Iisakki Efraim Juhonpoika, Nerkoon Pekkalan itsellinen., s. 25.11.1848 Parkano, Kihniö, Paloniemi ja Matilda Kustaantytär Maja, s. 09.02.1854 Parkano, Kihniö, Soisenniemi.

Lapset:
Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen , s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 231
Kalle Matias Ahonen s. 10.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 16.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Kalle Matias Ahonen , s. 13.12.1908 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 232
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 231
XI Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen, (Taulusta 230, isä Kalle Ahonen) s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 27.11.1987 Kuru, Olkitaipale.
Helmi ja Lauri Haapasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Lauri Herman Haapanen. (Taulu 508) Seppänä mm. Olkitaipaleen Tienarilla, Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa., s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi, k. 20.06.1967 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Manu Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola, s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vuosisadan alussa perustetun Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa toimineita seppiä pajassaan 1930-luvun alussa. Seppien tehtävänä oli kunnostaa kivimiesten porat. Kurulainen graniitti tunnetaan paperiteollisuudessa maamme rajojen ulkopuolellakin.

Lapset:
Lauri Haapanen s. Kuru, Olkitaipale, k. Tampere.
Taisto Haapanen s. Kuru, Olkitaipale, k. Tampere.
Paavo Haapanen s. Kuru, Olkitaipale, k. Helsinki.
Esko Haapanen s. Kuru, Olkitaipale.
Leo Haapanen s. Kuru, Olkitaipale.
Laila Ojanen o.s. Haapanen s. Kuru, Olkitaipale.
Osmo Ojasen hautajaisissa kukkalaitetta laskemassa Maija Myllymäki os. Ojanen ja Kalle Ojanen, Laila Ojanen os. Haapanen ja Pentti Myllymäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 232
XI Kalle Matias Ahonen, (Taulusta 230, isä Kalle Ahonen) Kalle oli seppä ja ajoi traktorillaan vuokra-ajoa., s. 13.12.1908 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 12.01.1977 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
21.3.1923 Parkkuun kansakoulun oppilaitten hiihtokilpailut: Kuvassa vasemmalla ylhäällä Jalmari Mantere, n:ro 1 Jaakko Salminen, n:ro 2 Pauli Salminen, Ojasen Martin s.1.12.1909 takana Unto Nieminen s. 18.07.1914 ja kaatui 08.07.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä 08.07.1944 Pälväjärvellä (poikamies), keskellä n.ro 7 Yrjö Ojanen (näkyy hieman suksen takaa), vasemmalla opettajan vieressä n:ro 8 Kalle Thurman, Yrjö Ojasen yläpuolella n:ro 4 Kalle Ahonen s.13.12.1908.

Puoliso: Anni Ahonen o.s. Mäntytörmä Keihäslahden Sillanpään Mäntytörmän torpan tytär, s. 29.03.1912 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, k. 17.09.1996 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
Anni ja Kalle Ahonen sota-ajan kihlakuvassaan. (Kuva kirjasta: Urho Riihikoski-Parkkuu muistoissani. Kuva: Aulis Ahosen arkisto.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 233
VIII Aukusti Vilhelmi Heikinpoika Karhunkoski e. Vehkakoski, (Taulusta 215, isä Heikki Vehkakoski) s. 23.11.1829 Kuru, Hainari.

Puoliso: Eeva Kaisa (Eevakaisa) Antintytär Karhunkoski o.s. Kuorejärvi. (Taulu 692). (Taulu 134). (Taulu 218) s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 22.05.1904 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Kuorejärvi e. Ferm, Sotilaan poika, Kuorejärven eli entisen Kuoreniemen torppari., s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Leena Joosepintytär Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Lapset:
Maria Karhunkoski s. 20.05.1855 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
Aukusti Karhunkoski , s. 05.09.1861 Kuru, Hainari. Tauluun 234
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 234
IX Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski, (Taulusta 233, isä Aukusti Karhunkoski) s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru.

1. puoliso: Hilma Eeliksentytär Karhunkoski o.s. Vehkakoski. (Taulu 217). (Taulu 218) s. 20.07.1868 Kuru, Hainari, k. 02.07.1901 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Eelis Antinpoika Vehkakoski, s. 02.10.1845 Kuru, Hainari ja Maria Topiaksentytär Vehkakoski o.s. Korventausta, s. 26.03.1843 Kuru, Hainari.

Lapset:
Miina Karhunkoski s. 16.09.1889 Kuru, Hainari.
Lempi Johanna Karhunkoski s. 29.08.1892 Kuru, Hainari.
Olka Maria Karhunkoski s. 28.06.1895 Kuru, Hainari.
Iita Gunilla Karhunkoski s. 23.01.1900 Kuru, Hainari.
2. puoliso: Vihitty 19.03.1902 Kuru Iita Miina Matintytär Karhunkoski o.s. Hietala. (Taulu 133). (Taulu 134) s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Hietala e. Niinimäki, s. 04.12.1834 Kuru, Riuttaskorpi ja Matilda Juhontytär Hietala o.s. Pohjasmäki, s. 14.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Laura Karhunkoski s. 18.11.1902 Kuru, Hainari.
Eeva Matilta Karhunkoski s. 05.01.1904 Kuru, Hainari.
Onni August Karhunkoski s. 15.08.1905 Kuru, Hainari.
Hulda Mariana Karhunkoski s. 26.12.1906 Kuru, Hainari.
Matti Einari Karhunkoski s. 26.09.1908 Kuru, Hainari.
Martta Kyllikki Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski , s. 23.04.1915 Kuru. Tauluun 135
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 235
VI Antti Mikonpoika Sormunen, (Taulusta 203, äiti Maria Sormunen) Sormusen isäntä 1790-1808, Antti kuoli 63-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 24.08.1758 Kuru, Aurejärvi, k. 10.03.1822 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 28.12.1782 Liisa Yrjöntytär Sormunen o.s. Frimodig Sotilaan tytär, Sormusen emäntä. Liisa kuoli 65-vuotiaana kihtiin eli ''luuvaloon''., s. 17.11.1759 Ikaalinen, Kihniö, Kärkölä, k. 11.03.1825 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Pirkko Sormunen , s. 10.09.1785 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 236
Maria Liisa Saarijärvi o.s. Sormunen , s. 10.03.1788 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 246
Valpuri Lannetta o.s. Sormunen , s. 04.04.1793 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 269
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 236
VII Pirkko Antintytär Sormunen, (Taulusta 235, isä Antti Sormunen) Sormusen tytär ja emäntä, Pirkko kuoli 70-vuotiaana ''slaagiin''., s. 10.09.1785 Kuru, Aurejärvi, k. 29.04.1856 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 10.06.1805 Kuru Erikus (Erkki) Esanpoika Sormunen e. Kestilä Sormusen vävy ja isäntä, s. 23.02.1780 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 07.11.1858 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Esa Tuomaanpoika Kestilä, Juhtimäen Kestilän talon poika ja isäntä. Esa kuoli 66-vuotiaana keuhkotautiin., s. 19.05.1753 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 19.08.1819 Ikaalinen, Juhtimäki ja Maria Juhontytär Kestilä o.s. Ollila, Maria kuoli 51-vuotiaana ''slaagiin''., s. 31.03.1753 Ikaalinen, Viljala, k. 16.01.1805 Ikaalinen, Juhtimäki.

Lapset:
Ulla Pusu o.s. Sormunen , s. 19.12.1806 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 237
Anna Stina Sormunen s. 04.11.1807 Kuru, Aurejärvi.
Liisa Iso-Peltomäki o.s. Sormunen , s. 02.10.1809 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 242
Kaapo Sormunen , s. 12.03.1811 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 243
Antti Sormunen s. 01.07.1812 Kuru, Aurejärvi.
Esa Sormunen s. 08.06.1814 Kuru, Aurejärvi.
Erkki Sormunen s. 06.04.1816 Kuru, Aurejärvi.
Maria Sormunen s. 12.02.1818 Kuru, Aurejärvi.
Helena Sormunen s. 25.09.1819 Kuru, Aurejärvi.
Abraham Sormunen s. 22.07.1821 Kuru, Aurejärvi.
Eerikki Sormunen s. 02.04.1823 Kuru, Aurejärvi.
Nikodeemus Vierikko e. Lehto , s. 01.04.1827 Kuru, Aurejärvi, Sormunen. Tauluun 245
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 237
VIII Ulla Erkintytär Pusu o.s. Sormunen, (Taulusta 236, äiti Pirkko Sormunen) s. 19.12.1806 Kuru, Aurejärvi, k. 31.10.1883 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 05.06.1827 Kuru Juho Antinpoika Pusu. (Taulu 1159) Pusun isäntä, s. 22.12.1804 Kuru, Aurejärvi, k. 27.09.1864 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Antti Jaakonpoika Pusu, Pusun isäntä 1805-, Antti kuoli 65-vuotiaana rintapistoksiin keuhkokuumeessa., s. 17.03.1769 Kuru, Aurejärvi, k. 05.05.1834 Kuru, Aurejärvi ja Liisa Erkintytär Pusu o.s. Mäntylä, Liisa kuoli 49-vuotiaana kovaan yskään., s. 28.06.1782 Ikaalinen, Kihniö, k. 06.12.1831 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Antti Pusu , s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 238
Elisabeth Pusu s. 17.09.1829 Kuru, Aurejärvi.
Mikko Pusu s. 25.09.1830 Kuru, Aurejärvi.
Juho Pusu s. 05.09.1833 Kuru, Aurejärvi.
Justiina Pusu s. 24.10.1835 Kuru, Aurejärvi.
Nikodemus Pusu s. 08.12.1839 Kuru, Aurejärvi.
Kaapo Heinäjärvi ent. Haukijärvi e. Pusu , s. 12.03.1841 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 241
Esa Pusu s. 22.12.1844 Kuru, Aurejärvi.
Matilta Pusu s. 28.07.1847 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 238
IX Antti Juhonpoika Pusu, (Taulusta 237, isä Juho Pusu) s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi, k. 28.04.1907 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 16.10.1853 Ikaalinen Ester Karoliina Taavetintytär Pusu o.s. Tervaoja s. 12.02.1836 Ikaalinen, Sarkkila, Saukko, k. 30.03.1908 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Selma Lehdonmäki ent. Talvisilta o.s. Pusu , s. 04.12.1858 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 239
Elina Pusu s. 19.04.1869 Kuru, Aurejärvi.
Eemeli Pusu s. 06.04.1872 Kuru, Aurejärvi.
Iivari Eetu Pusu s. 11.08.1874 Kuru, Aurejärvi, k. 05.02.1876 Kuru, Aurejärvi.
Viktor Anselmi Pusu s. 19.09.1879 Kuru, Aurejärvi.
Rikard Konstantin Pusu , s. 15.08.1884 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 240
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 239
X Selma Antintytär Lehdonmäki ent. Talvisilta o.s. Pusu, (Taulusta 238, isä Antti Pusu) Leski Selma Pusu muutti Kurusta 8.7.1895 Ikaalisten Juhtimäen Kestilän Lehdonmäkeen itselliseksi ja meni Juho Lehdonmäen vaimon kuoltua lesken kanssa naimisiin. Selma kuoli kuukauden päästä häistään 39-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 04.12.1858 Kuru, Aurejärvi, k. 22.12.1897 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.

1. puoliso: Vihitty 20.11.1886 Kuru Juho Manunpoika Talvisilta. (Taulu 626). (Taulu 627). (Taulu 1620) Juho kuoli 31-vuotiaana tulirokkoon., s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1892 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Manu Matinpoika Talvisilta e. Kangasmäki, Manu oli Keihäsjärven Ylisen talon Latoniemen torpan renki naimisiin mennessään. Riuttaskorven kruunun Talvisillan torppari. Manu hukkui 59-vuotiaana., s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 20.08.1896 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Reetta Esaiaantytär Talvisilta o.s. Latoniemi, Anna kuoli 69-vuotiaana keuhkotautiin., s. 07.02.1827 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 12.02.1896 Kuru, Riuttaskorpi.

2. puoliso: Vihitty 10.10.1895 Ikaalinen Juho Kallenpoika Lehdonmäki e. Isoviita Ikaalisten Juhtimäen kylän Kestilän Lehdonmäen torppari., s. 24.06.1840 Ikaalinen, Juhtimäki, Viitaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 240
X Rikard Konstantin Antinpoika Pusu, (Taulusta 238, isä Antti Pusu) Aurejärven Pusun poika, Olkitaipaleen Tienarin, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki, Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen. Rikard Pusu muutti perheineen Kurusta 26.10.1908 Messukylään ja palasi seuraavana vuonna takaisin Taipaleeseen., s. 15.08.1884 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 05.10.1906 Kuru Amanda Kallentytär Pusu o.s. Eromäki. (Taulu 955) s. 26.10.1885 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Kalle Joosuanpoika Eromäki e. Taipale, Taipaleen poika, Taipaleen mäkitupalainen, s. 28.11.1844 Kuru, Olkitaipale ja Eeva Aina Juhontytär Eromäki, Yl-Poikeluksen itsellisen tytär, Eromäen mäkituvan emäntä., s. 25.01.1842 Kuru, Poikelus, Yläpoikelus.

Lapset:
Paavo Rikarti Pusu s. 30.04.1907 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Arvo Johannes Pusu s. 18.11.1909 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 241
IX Kaapo Juhonpoika Heinäjärvi ent. Haukijärvi e. Pusu, (Taulusta 237, isä Juho Pusu) Kaapo oli Viljakkalan Karhen Tervalammin renki, muutti 10/1861 Kuruun. Kurun Riuttaskorven Haukijärven perintötilan isäntä, Aurejärven Heinäjärven kruununtorpan isäntä., s. 12.03.1841 Kuru, Aurejärvi.

1. puoliso: Vihitty 02.10.1870 Kuru Vilhelmiina Iisakintytär Haukijärvi. (Taulu 1103). (Taulu 1104) Vilhelmiina kuoli 24-vuotiaana keuhkotautiin., s. 27.04.1852 Kuru, Riuttaskorpi, (kaksonen), k. 17.10.1876 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Iisakki Heikinpoika Haukijärvi e. Vähä-Peltomäki, Haukijärven renkinä mennessään naimisiin talon lesken kanssa = puusniekka. Riuttaskorven Talvisillan Isohuhdan torppari. Iisakki ja hänen vaimonsa Amanta elivät vielä 1910-luvun vaiheilla., s. 10.02.1828 Parkano, Kihniö ja Maria Kaapontytär Haukijärvi, Maria oli talon tytär, sitten emäntä. Maria meni leskenä Haukijärven eli kotitalonsa rengin kanssa naimisiin., s. 09.03.1811 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.12.1877 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Silja Haukijärvi Silja kuoli vuoden ikäisenä kurkkumätään., s. 01.05.1872 Kuru, Riuttaskorpi, k. 07.01.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
Alina Josefiina Haukijärvi Alina kuoli 9-vuotiaana ''kaikenlaisiin kipuihin.'', s. 26.09.1874 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.02.1884 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: Vihitty 1878 Maria Sofia (äpärä) Idantytär Heinäjärvi ent. Haukijärvi o.s. Kärkölä s. 07.03.1856 Parkano.
Äiti: Ida Sofia (äpärä) Loviisantytär Kärkölä, s. 07.04.1835 Parkano, Kihniö.
Lapset:
Eetu Johannes Haukijärvi s. 15.02.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 22.06.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Anselmi Haukijärvi s. 22.08.1882 Kuru, Riuttaskorpi.
Selma Haukijärvi s. 21.10.1885 Kuru, Riuttaskorpi.
Aino Alina Haukijärvi s. 20.12.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
Sisilia Haukijärvi s. 13.11.1890 Kuru, Riuttaskorpi.
Harttu Eemeli Haukijärvi s. 03.11.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
Eedla Haukijärvi s. 22.10.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
Maurits Haukijärvi s. 23.09.1900 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 242
VIII Liisa Erkintytär Iso-Peltomäki o.s. Sormunen, (Taulusta 236, äiti Pirkko Sormunen) s. 02.10.1809 Kuru, Aurejärvi, k. 25.09.1874 Parkano, Kihniö.

Puoliso: Vihitty 12.10.1834 Kuru Salomon Juhonpoika Iso-Peltomäki e. Peltomäki Iso-Peltomäen isäntä 1847-1869, pitäjän metsästäjä., s. 29.05.1807 Ikaalinen, Kihniö, k. 26.05.1869 Parkano, Kihniö.
Vanhemmat: Juho Jaakonpoika Peltomäki e. Saksa, Saksan talon isäntä 1790-1800, Peltomäen vävy ja isäntä, Iso-Peltomäessä toimi pitäjän metsästäjänä., s. 23.05.1773 Kuru, Aurejärvi, k. 01.05.1847 Parkano, Kihniö ja Valpuri Erkintytär Peltomäki, s. 14.04.1770 Ikaalinen, k. 19.02.1838 Ikaalinen, Kihniö, Iso-Peltomäki.

Lapset:
Maria Iso-Peltomäki s. 06.02.1836 Parkano, Kihniö.
Justiina Iso-Peltomäki s. 15.09.1838 Parkano, Kihniö.
Johannes Iso-Peltomäki s. 12.11.1841 Parkano, Kihniö.
Ida Sofia Iso-Peltomäki s. 14.01.1844 Parkano, Kihniö.
Eeva Loviisa Iso-Peltomäki s. 28.09.1848 Parkano, Kihniö.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 243
VIII Kaapo Erkinpoika Sormunen, (Taulusta 236, äiti Pirkko Sormunen) Sormusen isäntä, s. 12.03.1811 Kuru, Aurejärvi, k. 17.07.1887 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 29.12.1841 Kuru Maria Juhontytär Sormunen o.s. Jytilä s. 31.01.1820 Parkano, Kihniö, k. 12.06.1900 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Johannes Sormunen s. 09.03.1843 Kuru, Aurejärvi, k. 21.03.1843 Kuru, Aurejärvi.
Esaias Sormunen s. 01.07.1844 Kuru, Aurejärvi.
Juho Sormunen , s. 21.12.1846 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 244
Serafia Sormunen Serafia kuoli vuoden ikäisenä vatsavaivoihin., s. 30.03.1849 Kuru, Aurejärvi, k. 09.05.1850 Kuru, Aurejärvi.
Nikodeemus Sormunen s. 07.06.1851 Kuru, Aurejärvi.
Ananias Timoteus Sormunen s. 16.11.1853 Kuru, Aurejärvi.
Manu Sormunen s. 21.03.1858 Kuru, Aurejärvi.
Amanda Sormunen s. 04.10.1860 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 244
IX Juho Kaaponpoika Sormunen, (Taulusta 243, isä Kaapo Sormunen) s. 21.12.1846 Kuru, Aurejärvi.

1. puoliso: Maria Aleksandra Sormunen o.s. Korhonen. (Taulu 43) Maria muutti Parkanosta 21.12.1879 Kurun Aurejärven Sormuselle., s. 04.03.1862 Parkano, k. 22.10.1892 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Ananias Sormunen , s. 16.02.1881 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 43
Arvid Fridolf Sormunen Arvid kuoli 20-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.01.1884 Kuru, Aurejärvi, k. 19.04.1904 Kuru, Aurejärvi.
Onni Hermanni Sormunen s. 12.07.1886 Kuru, Aurejärvi.
Väinö Tapani Sormunen s. 26.08.1890 Kuru, Aurejärvi, k. 20.07.1891 Kuru, Aurejärvi.
2. puoliso: Vihitty 30.12.1896 Kuru Serafia Juhontytär Sormunen s. 10.09.1870 Parkano.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 245
VIII Nikodeemus Erkinpoika Vierikko e. Lehto, (Taulusta 236, äiti Pirkko Sormunen) Nikodeemus oli raajarikko, Vetikon torppari, s. 01.04.1827 Kuru, Aurejärvi, Sormunen, k. 14.05.1907 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 15.04.1870 Kurun kirkko Anna Antintytär Vierikko o.s. Saksa. (Taulu 279). (Taulu 280). (Taulu 181) Anna oli raajarikko, Vierikon emäntä, s. 01.10.1824 Kuru, Aurejärvi, k. 28.06.1903 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Antti Juhonpoika Saksa e. Pusu, Aurejärven Saksan talon lampuoti. Riuttaskorven Haapamäen torpan isäntä., s. 13.10.1791 Kuru, Aurejärvi, k. 10.10.1867 Kuru, Riuttaskorpi, Haapamäki ja Kristiina Juhontytär Saksa o.s. Mäntylä, Itsellisen tytär Kihniön Mäntylän talosta, Kurun Aurejärven Saksan talon emäntä., s. 16.03.1798 Ikaalinen, Kihniö, Mäntylä, k. 06.05.1885 Kuru, Riuttaskorpi, Haapamäki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 246
VII Maria Liisa Antintytär Saarijärvi o.s. Sormunen, (Taulusta 235, isä Antti Sormunen) s. 10.03.1788 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 27.12.1808 Kuru Juho Juhonpoika Saarijärvi e. Murolekoski II Saarijärven uudistalon isäntä 1809 -, torppa vuoteen 1795., s. 01.07.1783 Ruovesi, Murole, k. 27.01.1860 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Murolekoski II, Murolekoski II:n lampuoti 1787-1809, tilan omisti kirkkoherra Carenius 1785 -, s. 06.10.1748, k. 05.03.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi ja Pirkko Jaakontytär Murolekoski II, s. 1748, k. 1807.

Lapset:
Kaapo Saarijärvi , s. 29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 247
Johannes Saarijärvi s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi.
Juho Järvensivu e. Saarijärvi , s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 252
Heikki Saarijärvi s. 21.04.1815 Kuru, Keihäsjärvi.
Elisabeth Saarijärvi s. 02.10.1817 Kuru, Keihäsjärvi.
Kalle Saarijärvi s. 02.04.1820 Kuru, Keihäsjärvi.
Antti Hanho e. Saarijärvi , s. 22.06.1826 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 267
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 247
VIII Kaapo Juhonpoika Saarijärvi, (Taulusta 246, äiti Maria Saarijärvi) s. 29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi, k. 30.12.1897 Kuru, Keihäsjärvi.

1. puoliso: Vihitty 16.06.1833 Kuru Helena (Leena) Matintytär Saarijärvi o.s. Heinämäki Keihäsjärven Saarijärven emäntä. Leena kuoli 39-vuotiaana keuhkotautiin., s. 30.07.1810 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, k. 15.03.1850 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Matti Jaakonpoika Heinämäki, s. 14.09.1784 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, k. 08.06.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen ja Anna Martintytär Heinämäki o.s. Suojärvi, s. 15.12.1787 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Kalle Heikki Saarijärvi s. 29.07.1835 Kuru, Keihäsjärvi.
Maria Vilhelmiina Saarijärvi Maria kuoli 15-vuotiaana punatautiin., s. 25.10.1838 Kuru, Keihäsjärvi, k. 20.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi.
Matti Saarijärvi s. 09.09.1840 Kuru, Keihäsjärvi.
Matilda Karoliina Saarijärvi s. 11.03.1843 Kuru, Keihäsjärvi.
Amanda Saarijärvi Amanda kuoli 18-vuotiaana keuhkotautiin., s. 24.02.1845 Kuru, Keihäsjärvi, k. 21.09.1863 Kuru, Keihäsjärvi.
Juho Taneli Saarijärvi Juho kuoli 2-vuotiaana ''luuvaloon''.
Aikaisemmin kihdistä ja muista reumaattisista sairauksista käytetty kansanomainen nimitys., s. 13.12.1847 Kuru, Keihäsjärvi, k. 02.10.1850 Kuru, Keihäsjärvi.
2. puoliso: Vihitty 1850 Kuru Ulla Matintytär Saarijärvi o.s. Sillanpää. (Taulu 1025). (Taulu 1026). (Taulu 152) s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 31.07.1901 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Matti Mikonpoika Sillanpää, Sillanpään poika, Riuttaskorven Minkkisen isäntärenki, jonka jälkeen Matti muutti kotiinsa Keihäslahden Sillanpään uudistalon lampuodiksi eli maanvuokraajaksi., s. 13.07.1793 Kuru, Keihäslahti, k. 15.01.1861 Kuru, Keihäslahti ja Anna Erkintytär Sillanpää o.s. Ainesjärvi, s. 12.05.1790 Kuru, Aurejärvi, (kaksonen), k. 20.08.1868 Kuru, Keihäslahti.
Lapset:
Eelis Saarijärvi Eelis kuoli vuoden ikäisenä punatautiin., s. 02.07.1851 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.10.1852 Kuru, Keihäsjärvi.
Anna Ala-Paapanen o.s. Saarijärvi , s. 24.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 248
Ananias Saarijärvi s. 25.04.1855 Kuru, Keihäsjärvi.
Fredrika Helimäki o.s. Saarijärvi , s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, (kaksonen). Tauluun 152
Manu Hankuri e. Saarijärvi , s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, (kaksonen). Tauluun 249
Emma Peltoniemi o.s. Saarijärvi , s. 27.11.1859 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 250
Mariana Saarijärvi Mariana kuoli alle vuoden ikäisenä hengenahdistukseen., s. 06.09.1861 Kuru, Keihäsjärvi, k. 08.05.1862 Kuru, Keihäsjärvi.
Hilma Saarijärvi Hilma kuoli alle vuoden ikäisenä angiinaan., s. 23.09.1864 Kuru, Keihäsjärvi, k. 22.09.1865 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 248
IX Anna Kaapontytär Ala-Paapanen o.s. Saarijärvi, (Taulusta 247, isä Kaapo Saarijärvi) s. 24.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: Vihitty 11.06.1871 Kuru Iivari Joosepinpoika Ala-Paappanen. (Taulu 859). (Taulu 1392) s. 19.01.1845 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Ala-Paappanen, Lampuoti=maanvuokraaja, kirkon kuudennusmies, s. 07.03.1816 Kuru, Petäjälammi ja Anna Pertintytär Ala-Paappanen ent. Vähäniemi o.s. Leppälä, Ala-Paappasen emäntä. Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 08.06.1812 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1850 Kuru, Petäjälammi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 249
IX Manu Kaaponpoika Hankuri e. Saarijärvi, (Taulusta 247, isä Kaapo Saarijärvi) s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, (kaksonen).

1. puoliso: Vihitty 03.11.1883 Kuru Miina (Matilda) Antintytär Hankuri o.s. Rintamäki. (Taulu 850). (Taulu 851) Miina kuoli 48-vuotiaana syöpään., s. 20.02.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 27.09.1903 Kuru, Karjula, Nygård.
Vanhemmat: Antti Kustaanpoika Rintamäki e. Leppäoja, Karjulan Heikkilän Rintamäen torppari., s. 03.10.1819 Kuru, Karjula, Iso-Karjula, k. 06.08.1874 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Maija Liisa Taavetintytär Rintamäki o.s. Mäkelä, s. 10.05.1827 Kuru, Hainari.

Lapset:
Lahja Johannes Hankuri s. 05.09.1893 Kuru, Karjula, Nygård, k. 01.04.1918 Tampere.

Sukunimi Hankuri (PT) (SDP) (SRK)
Etunimi Lahja Johannes Manunpoika (SRK)
Sukupuoli Mies (PT) (SRK)
Ikä 24
Siviilisääty Naimaton (PT) (SDP) (SRK)
Lasten lukumäärä
Kansallisuus
Syntymäpaikka
Syntymämaa
Syntymävuosi 1893 (PT) (SRK)
Syntymäpäivä 5.9. (PT)
Kirjoillaolkunta Kuru (PT) (SRK)
Kirjoillaololääni Hämeen lääni (PT) (SRK)
Kirjoillaolomaa
Asuinkunta Kuru (SDP)
Asuinlääni Hämeen lääni (SDP)
Asuinmaa
Perheen toimeentulo Ei tietoa
Ammatti Työmies (SDP)
Kieliryhmä
Uskontokunta
Henkilöhuomautukset
Sotilasjärjestö Punakaarti (SDP)
Rekrytointitapa sotilasjärjestöön Ei Tietoa

Osapuoli, johon luettiin kuollessaan Punainen (PT) (SDP)
Sotilasasema
Sotilasarvo Ei tietoa
Asema (sotilas vai siviili) Ei tietoa
Aseenkanto Kyllä (PT)
Asemahuomautukset
Vangitsemispaikka
Vankileiri
Vangitsemismotiivi
Vangitsemisaika
Vankilasta vapautumisen ajankohta
Kuolinvuosi 1918 (PT) (SDP) (SRK)
Kuolinpäivä 1.4. (PT) (SRK)
Kuolinkunta Tampere (SDP)
Kuolinlääni Hämeen lääni (SDP)
Kuolinmaa
Kuolinpaikka
Kuolintapa Kaatunut (PT) (SDP) (SRK)
Surmamotiivi
Hautaustapa Ei Tietoa
Surmahuomautukset
Sotasurmatapauksen todennäköisyys (ei merkintää= todennäköinen, e=epävarma, l=todellisuudessa elossa selvinnyt)


Tampereen taistelu


Osa Suomen sisällissotaa

Päivämäärä: 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918
Paikka: Tampere
Lopputulos:

Valkoisten ratkaiseva voitto
Osapuolet

Komentajat

Valkoiset
C. G. E. Mannerheim, Harald Hjalmarson, Karl Fredrik Wilkman, Martin Wetzer, Eduard Ausfeld

Punaiset
Hugo Salmela†, Verner Lehtimäki, Eino Rahja, Aatto Koivunen
Vahvuudet

16 000


14 000
Tappiot

700–900 kaatunutta


1 000–1 500 kaatuneina, 11 000 vankeina
Suomen sisällissodan taistelut
Oulu – Ahvola – Lahti – Kuru – Tampere – Helsinki – Viipuri

Tampereen taistelu käytiin 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918, kun valkoiset valloittivat Tampereen Suomen sisällissodassa. Valkoisia johti C. G. E. Mannerheim. Taisteluun osallistuneiden joukkojen määrillä mitattuna Tampereen taistelu oli Pohjoismaiden siihen astisen sotahistorian suurin.

Valkoisten voittamasta Tampereen taistelusta tuli sisällissodan käännekohta. Taktisesti valkoinen puoli kärsi kuitenkin yllättävän suuria tappioita, sillä taisteluun ryhdyttiin suoraan liikkeestä. Osittain syynä oli Mannerheimin tarve käydä ratkaisutaistelu ennen kuin saksalaiset joukot ehtisivät vaikuttaa sodan kulkuun, mutta osittain kyseessä oli punaisten aliarviointi. Punakaartin joukot olivat luovuttaneet vain vähäistä vastarintaa tehden valkoisille kaikki taajamat Vilppulan ja Messukylän välillä. Punakaartin joukkojen kuri oli kehno ja ne joutuivat useimmiten paniikkiin pelätessään saarrostusta. Tampereella joukot olivat kuitenkin jo motissa eikä staattinen puolustus vaatinut enää yhtenäistä johtoa. Punaiset pakottivatkin valkoiset käyttämään lähes kaikki reservinsä kaupungin valloitukseen, josta tuli molemmille osapuolille verinen. Tampereen taisteluissa kuoli noin 2 000 punaista, joista yli puolet oli teloitettuja vankeja. Valkoisia kuoli noin 700.
Punakaartilainen Axel Flor Nummelta vierellään sairaanhoitaja. Nummen punakaartilaisia osallistui Tampereen taisteluun.
Sisällysluettelo

1 Ennen Tampereen taistelua
2 Kaupungin saartaminen 16. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1918
3 Keskusta-alueen valtaus 2. huhtikuuta – 5. huhtikuuta
4 Rahjan vapautusyritys etelässä
5 Jälkipuhdistukset
6 Sodan jälkeen
7 Lähteet
7.1 Viitteet
8 Lehdet
9 Aiheesta muualla
10 Kirjallisuutta

Ennen Tampereen taistelua

Pääartikkeli: Tampereen punakaarti

Tampereella punakaarti kaappasi vallan viimeistään tammikuun lopussa 1918. Jo joulukuussa Tampereen työväentalossa oli pidetty punakaartien perustava kokous, johon otti osaa punakaartien johtoa kaikkialta Etelä-Suomesta. Mukana olivat esimerkiksi Hugo Salmela ja Viktor Ripatti Lappeenrannan punakaartista. Kaksi ja puoli kuukautta kestäneen rintamataisteluiden vaiheen aikana Tampereen joukkoja soti lähinnä Vilppulan ja Ikaalisten rintamilla. Valkoinen väestö joutui Tampereella kotitarkastusten ja ase-etsintöjen kohteiksi. Punainen terrori kaupungissa oli vähäistä, ulkopaikkakuntalaiset kaartilaiset tekivät kuitenkin muutamia surmatekoja. Mielialoja kiristi kuitenkin ennen kaikkea Suinulan verilöyly 28. tammikuuta. Tampereella surmattiin myös kassakaappitehtailija Kaarlo Granat Turun punakaartilaisten toimesta. Pyynikillä puolestaan ammuttiin kansanedustaja Juho Saari ja pispalainen huvilanomistaja Ernst Wahren valkoisten hyväksi toimimisesta 29. maaliskuuta. Tampereelle saapui Pietarista Eino Rahjan asejuna, jossa saatettiin tuoda Tampereen punaisille jopa tuhansia kiväärejä ja panssariauto. Lokomolla alettiin myös valmistaa panssarijunia. Rintama vakiintui kulkemaan Noormarkusta Kankaanpään kautta Ikaalisiin ja siitä edelleen Kurun ja Ruoveden kautta Vilppulaan ja edelleen Päijänteelle. Suurempia yhteenottoja tapahtui Kankaanpään-Lavian seudulla, Vilppulassa ja Väärinmajalla helmikuussa 1918. Taistelut jatkuivat pitkälle maaliskuuhun, kunnes punaisten rintama romahti Kurussa ja Vilppulassa maaliskuun keskivaiheilla. Tampereen taistelua edelsi punaisten niin sanotun Pohjoisen rintaman murtuminen maaliskuussa 1918 ja punaisten yleishyökkäyksen epäonnistuminen; Haapamäen risteysasemaa ei saatu vallattua. Punaisten johto Tampereella oli alkuaan Kustaa Mikko Evän piiriesikunnalla, kunnes Tampereen teknilliseen opistoon perustettiin Pohjoisrintaman yleisesikunta, jonka johtoon valittiin Kotkan punakaartiin kuulunut näyttelijä Hugo Salmela. Tampereella vaikuttivat myös punakaartin johtomiehet Ali Aaltonen, Eino Rahja ja Tuomas Hyrskymurto.
Kaupungin saartaminen 16. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1918

Pääartikkeli: Länkipohjan taistelu

Länkipohjassa 16. maaliskuuta saavutetun ratkaisevan voiton jälkeen valkoiset olivat vallanneet idässä Oriveden 20. maaliskuuta. Ensimmäiset yhteenotot Tampereen taistelussa käytiin Aitolahdella 23. maaliskuuta. Seuraavina päivinä taisteltiin Ylöjärvellä ja Messukylässä. Ennen Messukylän taistelua punaiset menettivät Kangasalan idässä ja Siuron ja Nokian lännessä. Kyröskoskelta valui myös pakokauhuinen punakaartilaisten joukko Tampereelle. Kuru tyhjeni viimeistään 19. maaliskuuta, kun viimeiset punaiset vetäytyivät Kurun taistelun jälkeen Kapeelle. Eversti Harald Hjalmarson hyökkäsi Tampereelle lännestä, ja K. F. Wilkman ja Martin Wetzer idästä. Mestaripainija Mikko Kokko onnistui vielä etenemään Jyväskylän rataa pitkin Kangasalle ja valtasi uudelleen Suinulan aseman, josta perääntyi kuitenkin Vehmaisiin. Lännessä rintama oli vakiintunut venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamien kenttälinnoitteiden tasalle Epilään, eikä kaupungin länsipuolella käytykään merkittäviä taisteluja.

21. maaliskuuta alkoi valkoisten yleishyökkäys Tampereen saartamiseksi. Kangasala vallattiin 22. maaliskuuta. Kangasalan punaisten johtaja G.T Laine järjesti joukot puolustukseen, mutta taistelujen jälkeen punaiset vetäytyivät. Vatialan kohdalla oli kahakka, jossa valkoiset menettivät kuusi kaatunutta, ja tämä ennakoi Tampereen taistelua. 23. maaliskuuta valkoisten tykit kantoivat jo Tampereelle. 24. maaliskuuta valkoiset hyökkäsivät Kangasalta käsin Lempäälään, jolloin punaisten huoltoyhteydet etelästä saatiin katkaistua. Messukylässä kirkon ympäristössä käytiin ankaria taisteluja. Punaiset olivat järjestäytyneet harjulle puolustukseen Anders Hildenin johdolla. Punaisiin joukkoihin Messukylässä kuului helsinkiläisiä ja paikallisia kaartilaisia Tampereelta ja muista lähikunnista. Takahuhti menetettiin 24. huhtikuuta, paikasta taisteltiin, ja Anton Uotisen johtama punaisten puolustus murtui kun ensin Takahuhdin pihoilla olivat Heikki Ylikankaan mukaan paukkuneet pommit ja kiväärit. Messukylä vallattiin punaisilta ankaran taistelun jälkeen 25. maaliskuuta. Valkoiset kärsivät taistelussa suuria tappioita, mutta punaiset joutuivat vetäytymään kauemmas Kalevankankaan hautausmaan ja Hippos-radan suunnalle. Ennen kaupungin valtausta punaisille toimitettiin antautumistarjous 26. maaliskuuta, mutta se hylättiin. Punaiset järjestivät ennen taistelun alkua vallankumoushautajaiset, joissa Yrjö Sirola puhui ja Aarne Orjatsalo lausui Jussi Raition kirjoittaman runon. Hautajaisissa Pyynikin Termopylain tasangolle haudattiin 23 kaatuneen punakaartilaisen ruumiit. Paikalla oli jo aiemminkin pidetty sankarihautajaisia. Ennen taistelun alkua Tampereella kävi punaisten korkeinta johtoa, Otto-Ville Kuusinen ja Kullervo Manner kiihottamassa joukkoja taisteluun. Manner puhui Keskustorilla punakaartilaisille, ja väitti mm. että punakaarti yhä eteni Ikaalisissa ja että Ikaalisten kirkontorni oli jo ammutti hajalle. Lisäksi Hugo Salmela nimitettiin Tampereen puolustuksen johtajaksi. Ennen taistelua Tampereelta poistuivat punaisten johtajista mm. Eino Rahja, Aleksanteri Vasten, Tuomas Hyrskymurto, August Lindell ja muutamat muutkin punaisten korkeimpaan sotilasjohtoon kuuluneet. Kuitenkin Salmela ja esimerkiksi Verner Lehtimäki jäivät.

Antautumistarjouksen hylkäämisen jälkeen punaisten ylijohto jakoi kaupungin itäiseen, läntiseen ja eteläiseen puolustusalueeseen. Aatto Koivunen komensi läntistä puolustuslinjaa, rautatieläinen Jaakko Meriö itäistä ja pietarilainen sorvaaja August Dufva eteläistä. Punakaarti nimitti Salmelan kuoleman jälkeen Verner Lehtimäen uudeksi ylipäälliköksi. Hän oli kuitenkin enimmän aikaa kiinni rintamataisteluissa. Hänen avukseen jäi eversti Georgi Bulatsel, joka oli aikaisemmin toiminut Salmelan sotilasneuvonantajana. Hjalmar Saksasesta tuli kaupungin tykistöpäällikkö ja Juho Tammelasta linnoituspäällikkö. Punaisten Otto Degermanin komentamat työkomppaniat toimivat myös koko taistelun ajan, ne suorittivat varustelutöitä ja kuljettivat ammuksia rintamalle. Jossakin vaiheessa työkomppanioitakin koetettiin aseistaa.
Valkoisten levittämä propagandalentolehtinen, jossa puolustajia kehotetaan antautumaan.

Ensimmäisen valloitusyrityksensä valkoiset tekivät kiirastorstaina 28. maaliskuuta. Silloin aamulla klo 7 tykistö alkoi moukaroida Kalevankangasta ja hyökkäys alkoi tuntia myöhemmin. Punaisten asemat olivat kuitenkin paljon lähempänä kuin valkoiset olivat arvioineet, joten tykistötuli ei ollut tehonnut toivotulla tavalla. Lisäksi punaisten tulenavaus tuli valkoisille yllätyksenä. Valkoiset juuttuivat Kalevankankaan hautausmaalle ja kärsivät suuria tappioita. Taistelussa useat valkoiset joukko-yksiköt, mm. ruotsalaisista vapaaehtoisista koottu "prikaati", kärsivät suuria tappioita ja menettivät taistelukykynsä. Taistelut keskittyivät hautausmaalle ja Hippos-radalle, jossa taisteli Tampereen punakaartin vartiopataljoona Heikki Koskisen johdolla. Valkoiset lähestyivät myös Kaupin keuhkotautiparantolan mäkeä pohjoisessa. Sillä suunnalla taisteli Kalle Lindenin komentama I pataljoona Tampereen punakaartista, Linden myös kaatui samassa taistelussa. Kalevankankaalla taistelivat esimerkiksi Gunnar Keltamäen komentama rautatieläispataljoona, ja Kalevankankaalta kaupunkiin päin Anton Aaltosen komppania Tampereen punakaartista. Samana päivänä Tampereen teknillinen opisto vaurioitui merkittävästi räjähdysonnettomuudessa, jossa Punaisen pohjoisen rintaman ylipäällikkö Hugo Salmela sai surmansa ja Tampereen punaisten johtoon nousi Verner Lehtimäki.

Punaiset yrittivät myös samanaikaisesti Eino Rahjan johdolla murtautua saartorenkaan läpi Lempäälässä, jossa käytiin kovia taisteluja koko pääsiäisen ajan. Etelästä kuuluva tykistötulen ääni piti saarretussa kaupungissa yllä toivoa avusta. 1. huhtikuuta Mannerheim esitti uhkavaatimuksen, että kaupunkiin ammuttaisiin järeällä tykistöllä, jos punaiset eivät antautuisi, mutta tämäkin antautumisvaatimus torjuttiin.

Punaiset yrittivät paeta Turun suuntaan junalla, mutta valkoiset olivat katkaisseet Viinikan rautatiesillan 28. maaliskuuta. Seurauksena juna joutui pysähtymään rautatiesillan reunalle, jolloin siihen kohdistui valkoisten puolelta ankaraa tulitusta. Punaiset menettivät kaatuneina ainakin 30 miestä, joukossa ainakin Yläneen ja Turun punakaartilaisia ja punaisen ristin naissairaanhoitajia. Lopulta juna vedetttiin toisella veturilla takaisin Tampereen rautatieasemalle. Turun joukot onnistuivat lopulta poistumaan kaupungista Porin rataa pitkin, sillä junayhteys sinne oli vielä auki.
Keskusta-alueen valtaus 2. huhtikuuta – 5. huhtikuuta
Tampereen taistelun yleiskartta, esityksessä mukana valkoisten tykistön ampumakohteet.

Saartorengas piti ja seuraava yritys kaupungin valtaamiseksi aloitettiin 3. huhtikuuta aamuyöllä idästä Kalevankankaalta ja etelästä Lempäälästä Hatanpään kautta Ratinanniemelle. Nyt hyökkäyksessä onnistuttiin, vaikka erityisesti Ratinassa valkoiset kärsivät suuria tappioita.

Ensimmäisiä teloituksia tapahtui Vuohenojalla sijainneessa ladossa, johon oli piiloutunut punakaartilaisia ja siviilimiehiä sotaa pakoon. Valkoiset ampuivat paikalle useita ihmisiä ja paikka sai Veriladon nimen. Kaupunkia puolustaneet punaiset ajettiin yhä ahtaammalle. Kaupunkiin ammuttiin viitisen tuhatta laukausta tykeillä ja keskusta vallattiin kortteli korttelilta. Ankaria taisteluja käytiin Sorinahteella, missä punaisilla oli konekiväärejä, sekä Näsinlinnan luona. Näsinkalliolla oleva Hämeen museo vaihtoi omistajaa peräti kolme kertaa. Erik Gunnar Melinin komentama valkoinen komppania onnistui ensimmäisenä tunkeutumaan punaisen Tampereen sisuksiin. Joukko kahakoi punaisten kanssa, ylitti Tammerkosken Neulapatoa pitkin ja eteni tappioita kärsien Hallituskatua ja Näsilinnankatua pitkin Näsinkalliolle. Melinin komppania onnistui valtaamaan Näsinlinnan, ja otti joukon punaisia vankeja joista ainakin 27 ammuttiin yhteen kasaan rakennuksen itäpäädyssä. Tämän jälkeen punaiset suuntasivat rakennukseen tykkejä, ja jatkuvat jalkaväen hyökkäykset ja punaisten panssarijuna karkottivat Melinin komppanian pois. Melinin joukko kärsi taistelussa suuria tappioita, mutta onnistui kaartamaan Näsijärven jään kautta omien linjoille. Valkoisten esikunnassa eversti Eduard Ausfeld oli hämmästynyt nähdessään Melinin yhä elävän.

Punaisten rintamalinjan vetäydyttyä Pyynikille eloonjääneet punaiset antautuivat 6. huhtikuuta, minkä jälkeen heidät vangittiin ja kerättiin kauppatorille eli nykyiselle Keskustorille. Vankeja kertyi noin 11 000. Johtajiksi osoitetut ja venäläiset ammuttiin, muut siirrettiin vankileireille. Joukko korkeinta punaisten johtoa onnistui pakenemaan saarrostuksesta Näsijärven jäälle ja sieltä kiertoteitse Etelä-Suomeen.
Rahjan vapautusyritys etelässä

Eino Rahja oli kerännyt Tampereen avuksi 2000 punakaartilaista, jotka yrittivät murtaa tien auki etelästä. Taistelut riehuivat ennen kaikkea Lempäälässä ja Vesilahdella. Tampereella uskottiin että Rahja pääsisi kaupunkiin, koska tykkien kumu kuului selvästi etelästä, ja kaupungin yllä kaarteli punaisten lentokone, josta pudotetuissa propagandalehtisissä luvattiin Rahjan tulevan avuksi tiettyyn kellonaikaan. Lisäksi Kansan Lehtikin oli luvannut että "Meitä avustavien joukkojen kanuunoista jo tuli näkyy". Punaisten hyökkäys juuttui kuitenkin Lempäälään, eikä kaupunkia enää saatu vallattua takaisin Mannerheimin joukkojen käsistä.
Jälkipuhdistukset

Pääartikkeli: Tampereen teloitukset


Tampereella otettiin noin 11 000 punaista vangiksi. Useimmat saivat seistä yli vuorokauden Kauppatorilla, minkä jälkeen heidät sijoitettiin Venäläisiin kasarmeihin Kalevankankaalle, rautatieaseman makasiineille ja Aaltosen kenkätehtaalle. Punaisten johtajien ja venäläisten likvidointi aloitettiin välittömästi, rautatieaseman makasiinien peltiseinustan toimiessa teloituspaikkana.
Tampereella valtauksen jälkeen peltimakasiineilla asemarakennuksen takana pihalle teloitettuja punaisia.

Kalevankankaalle perustettiin vankileiri, jossa vankeja menehtyi suuria määriä nälkään ja tauteihin sekä teloituksissa. Vangit eivät saaneet ottaa vastaan ruokalähetyksiä. Tampereen verkatehtaan työntekija Hilda Saarinen ammuttiina vankileirin aidan luokse kun hän oli toimittamassa salaa ruokaa leiriin. Vankileirin vartijoista erityisesti Sakeus Koivunen oli kuuluisa julmuudestaan. Myöhemmin kenttäoikeuksien alettua toimia punaisia ammuttiin myös Kalevankankaan soramontuilla. Tällä tavoin kohtasivat loppunsa esimerkiksi Tampereen punakaartin sotilasneuvonantaja Georgi Bulatsel ja Suinulan tapahtumiin osallistuneet Valdemar Sammalisto ja Kaarle Wilander. Tampere jaettiin lohkoihin, ja suojeluskuntalaiset tutkivat miltei jokaisen talon Pispalassa, Amurissa ja muilla työväestön asuinalueilla. Tällä tavoin saatiin kiinni suuri määrä piileskeleviä punakaartilaisia ja takavarikoitiin ammuksia ja aseita. Tampereelle perustettiin myös Hämeen lentävä ratsuosasto, jonka tehtävänä oli suorittaa jälkipuhdistuksia. Osaston komentajaksi valittiin suurtilallinen Hugo W. Löfgren. Ensi töikseen osasto haravoi Pispalaa, josta Rantasen mallastehtaalta vangittiin Rantasen veljekset, näiden sisar, sekä Pispalan työväenyhdistyksen rahastonhoitaja Daavid Anttila. Kaikki neljä vietiin Pispalan VPK:n talolle ja ammuttiin. Myöhemmin Lentävä ratsuosasto puhdisti Siuroa ja Toijalaa ja teloitti satoja punakaartilaisia .

Sodan jälkeen Tampere säilyi työväestön leimaamana kaupunkina. Vuonna 1919 ensimmäisen yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi sama mies kuin punaisten laittoman valtuuston puheenjohtajana. Tampereen suojeluskunta harjoitteli kaupungin valtaamista 1920-luvun loppupuolelle saakka ja vielä 1930-luvulla Puolustusneuvosto epäröi, oliko Tampere poliittisesti liian epäluotettava sijoituspaikka Valtion lentokonetehtaalle.

Vielä vuoden 1918 aikana Hämeenpuiston ja -kadun risteykseen sijoitettiin Viktor Janssonin veistämä valkoisten voittoa symboloiva Vapaudenpatsas, jonka miekkaa pitelevä nuorukainen (Elias Simojoki) katsoo uhmakkaasti työväentaloa. Patsas sai Tampereen työläisväestön keskuudessa pilkkanimen ”Rummin Jussin patsas” Jämsässä Valkoisten teloittajana toimineen Johannes Fromin mukaan. Mannerheimin patsas olisi haluttu sijoittaa alun perin näkyvälle paikalle Tampereen keskustaan Koskipuistoon, mutta kovan vastustuksen takia se pystytettiin 1956 Leinolaan metsään alueelle, josta Mannerheim seurasi taistelun kulkua. (Myös puistojen perustamisesta on tehty jonkinlaisia aloitteita Tampereen valtuustoon: Pispalaan kaavailtiin punapäällikkö Aatto Koivusen puistoa ja Mannerheimille omaansa). Sittemmin Mannerheimin patsaalle on tehty usein vapun aikaan myös ilkivaltaa maalaamalla patsas punaiseksi sekä sotkemalla siihen tervaa ja höyheniä. Myös Murha-Kustaan nimi liitetään usein Mannerheimiin puhuttaessa Tampereen kevään 1918 tapahtumista. Sisällissodan taisteluista on vieläkin nähtävissä runsaasti merkkejä Tampereella. Ainakin Holvastissa on yhä muuttumattomana valkoisten kaivama kuularuiskupesäke entisen Vehmaisten aseman lähellä (purettu 1998), jota Mannerheim käytti päämajanaan Tampereen valtauksen aikana. Myös Kalevankankaan aluskasvillisuus paljastaa yhä kymmenittäin "kolmen linjan kiväärin" hylsyjä maakerrosta hieman rikottaessa. Rakennuksista muun muassa Tullikamarin, Tampereen Teatterin, ortodoksikirkon ja Aleksanterin koulun seinissä on nähtävissä luotien iskeymiä seinissä.

Lähde: Wikipedia.
Punavankeja Tampereen Kauppatorilla.
2. puoliso: Vihitty 23.05.1904 Kuru Amanda Aaronintytär Hankuri o.s. Niemelä. (Taulu 920). (Taulu 922) s. 02.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Vanhemmat: Aaron Herman Josefinpoika Niemelä e. Särkijärvi, Aaron oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen renki naimisiin mennessään. Ylä-Kapeen Niemelän torppari. Niemelä kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun Niemikylään., s. 04.09.1830 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 23.12.1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee ja Maria Juhontytär Niemelä o.s. Vänninmaja, Maria oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen piika naimisiin mennessään., s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 27.10.1890 Kuru, Kapee, Ylä-Kapee.
Lapset:
Hilma Elviira Hankuri s. 25.02.1906 Kuru, Karjula, Nygård.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 250
IX Emma Kaapontytär Peltoniemi o.s. Saarijärvi, (Taulusta 247, isä Kaapo Saarijärvi) s. 27.11.1859 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: Vihitty 08.11.1878 Kustaa Aatu Eenokinpoika Peltoniemi e. Koski. (Taulu 1610) Karjulan Kosken tilan Peltoniemen torpan isäntä., s. 07.10.1854 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Eenokki Yrjönpoika Koski e. Ristaniemi, Kosken isäntä 1860-1870, s. 01.11.1823 Kuru, Ristaniemi, k. 17.12.1870 Kuru, Karjula ja Matilda (Tilda) Serafia Kallentytär Koski, Pitäjänräätälin ja talollisen tytär, Kosken emäntä, s. 25.03.1834 Kuru, Karjula, k. 21.05.1914 Kuru, Karjula.

Lapset:
Maria Gunilla Frang o.s. Peltoniemi , s. 05.02.1880 Kuru, Karjula, Koski. Tauluun 251
Hilma Julia Peltoniemi s. 09.01.1882 Kuru, Karjula, Koski.
Uuno Johannes Peltoniemi Uuno kuoli 7-vuotiaana tulirokkoon., s. 15.04.1884 Kuru, Karjula, Koski, k. 15.11.1891 Kuru, Karjula, Koski.
Kalle Juuse Peltoniemi s. 17.03.1887 Kuru, Karjula, Koski.
Eenokki Matteus Peltoniemi Eenokki kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 15.09.1889 Kuru, Karjula, Koski, k. 24.10.1891 Kuru, Karjula, Koski.
Anna Juliana Peltoniemi Anna kuoli 5-vuotiaana lavantautiin., s. 19.02.1892 Kuru, Karjula, Koski, k. 22.11.1897 Kuru, Karjula, Koski.
Lyyti Etiitta Peltoniemi s. 14.05.1894 Kuru, Karjula, Koski.
Laura Tilta Peltoniemi s. 07.03.1897 Kuru, Karjula, Koski.
Kustaa Anselm Peltoniemi s. 20.03.1900 Kuru, Karjula, Koski.
Emmi Aleksandra Peltoniemi s. 29.12.1902 Kuru, Karjula, Koski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 251
X Maria Gunilla Kustaantytär Frang o.s. Peltoniemi, (Taulusta 250, isä Kustaa Peltoniemi) s. 05.02.1880 Kuru, Karjula, Koski.

Puoliso: Vihitty 12.07.1903 Kuru Kalle Anselmi (äpärä) Liisanpoika Frang. (Taulu 894) Kalle otettiin kasvatiksi Poikeluksen Lähteenmäen taloon. Vuodesta 1897 (17-vuotias) Kalle oli itsellisenä Kurun Sonnun kylän Paulajärven Marjamäellä. Kalle muutti Kurusta 3.1.1907 Pietarsaareen., s. 21.04.1880 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Äiti: Liisa Hermannintytär Frang, Liisa muutti yksin Kurun Ala-Poikeluksen Vastamäestä vuonna 1890 Teiskoon lasten joutuessa tai päästessä asumaan kasvattivanhemmilleen., s. 01.06.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.

Lapset:
Kalle Leonard Frang s. 31.12.1903 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Marjamäki.
Rauha Inkeri Frang s. 18.03.1905 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Marjamäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 252
VIII Juho Juhonpoika Järvensivu e. Saarijärvi, (Taulusta 246, äiti Maria Saarijärvi) Kruununtorppa, s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.01.1879 Kuru, Aurejärvi.

1. puoliso: Vihitty 17.12.1837 Kuru, Mylläri (Pappila) Stina Sofia Juhontytär Järvensivu Stina kuoli 36-vuotiaana ''slagiin''., s. 11.12.1818 Ikaalinen, Kurkela, Vähä-Tiirikka, k. 24.10.1855 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Juho Yrjönpoika, Renki, Juho oli Vahojärven Järvenpäässä renkinä naimisiin mennessään., s. 14.11.1789 ja Valpuri Juhontytär, Valpuri oli Vahojärven Järvenpäässä piikana naimisiin mennessään., s. 1778.

Lapset:
Taavetti Hermanni Järvensivu s. 03.11.1838 Kuru, Aurejärvi.
Matti Tanhuamäki e. Järvensivu , s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski. Tauluun 253
Anna Järvensivu s. 27.09.1842 Kuru, Aurejärvi, k. 05.02.1857 Kuru, Aurejärvi.
Robert Mikael Järvensivu , s. 10.09.1844 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 263
Eeva Kaisa Leveelahti o.s. Järvensivu , s. 05.10.1847 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 265
Joonas Kustaa Järvensivu s. 29.03.1850 Kuru, Aurejärvi.
Antti Järvensivu s. 20.11.1852 Kuru, Aurejärvi.
Justiina Järvensivu s. 19.05.1855 Kuru, Aurejärvi.
2. puoliso: Vihitty 21.06.1856 Kuru Anna Joosepintytär Järvensivu o.s. Luomajärvi. (Taulu 856). (Taulu 857) s. 06.12.1816 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.02.1879 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Luomajärvi e. Koski, s. 22.06.1781 Kuru, Karjula ja Stina Simontytär Luomajärvi, s. 11.06.1791 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Vilhelmiina Kuoreniemi o.s. Järvensivu , s. 13.04.1859 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 266
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 253
IX Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, (Taulusta 252, isä Juho Järvensivu) Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski.

Matti Juhonpojan vanhemmat Juho Juhonpoika ja Justiina Juhontytär viljelivät Järvensivu-nimistä kruununtorppaa Aurejärvellä. Juho Juhonpoika oli Saarijärven talon poika Keihäsjärven kylästä ja tuli Järvensivuun 1837 tai 1838. Justiina oli muuttanut Ikaalisista Kuruun 1831.
Matti Juhonpoika oli ensin renkinä mm. Riihikoskella 1860 - 1862, mistä meni Ristaniemeen. Täällä oli Eeva Loviisa piikana samaan aikaan.
Eeva Loviisan vanhemmat Antti Yrjönpoika ja Saara Kallentytär viljelivät Olkitaipaleessa Kastarin talon Poikeluspohja torppaa. Eeva Loviisalle syntyi "oäkta" poika Zefanias 13.11.1855, hän meni lapsen kanssa Junkkarin torppaan piiaksi, palasi välillä takaisin kotiinsa ja sitten piiaksi Ristanie-meen.
Matti ja Eeva Lovissa vihittiin 1863 ja nuoripari muutti Ristaniemestä Parkunkoskelle muutamaksi vuodeksi ennen Tanhuamäkeen asettumistaan.

Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Elettiin 1800-luvun puolivälin jälkeistä, vilkasta nuottakalastuksen, aikaa. Niinpä Kukkulanselän rantatalot, Jakamajärven rantatalot, kauppias Toikkonen ym. olivat kerääntyneet karustaan lähiapajille kuoreen kutua vetämään. Apajia oli vedetty auringonlaskuun asti. Pimein yönsydän oltiin rannassa nuotiolla ja aamulla taas auringonnousun aikaan kukin koitti kilpaillen päästä parhaille apajille.
Matti Tanhuamäki oli sopinut nuottakuntansa kanssa, että kun hän nousee nuotiolta ja ottaa kirveen käteensä, niin muut juoksevat silloin paatin tykö.
Matilla oli komeita tyttäriä, jotka olivat lähteneet muissa nuottakunnissa olevien poikamiesten kanssa kuutamokävelylle etäämmälle. Muut nuotiolla olleet kkirehtivät, kun olivat huomanneet Matin hermostuneen etsimisen ja kaikki parhaat apajat oli Matti menettänyt.
Kiukuspäissään Matti lähti ennentuntemattomille apajille ja hän sai oikean Pietarin saaliin. Varsinaisilla apajapaikoilla saatiin vesiperiä.

Vanha Välimäki tuli joulukirkkoon istumaan Matti Tanhuamäen isän Matin viereen ja kysyi, oliko Tanhuamäessä veisattu virsiä jouluaattona. Saatuaan vastauksen, että oli niitä vähän veisattu, hän totesi omalta osaltaan:
- Minä rusnasin läpi ne melkein kaikki.
Tästä tuli sanonta: ''Rusnaa kun Välimäki virsiä.''

Monille meistä tulee puheeseen toistuvia määrättyjä sanontoja. Tanhuamäen Matin haastattelussa tuli usein usein esille hänelle tyypillinen sanonta ''niin juuri, no niin juuri''
Suoniemen vaarin taas kerrotaan sanoneen usein ''niin se on poijaat''.

Puoliso: Vihitty 08.11.1863 Kuru Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja. (Taulu 538). (Taulu 539). (Taulu 114) Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Poikeluspohja e. Haapanen, Renki, torppari, s. 08.11.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.06.1854 Kuru, Olkitaipale, Kastari ja Saara Kallentytär Poikeluspohja o.s. Hillebrant, s. 21.07.1809 Kuru, Poikelus, k. 29.08.1891 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Lapset:
Tilda Lahtinen o.s. Tanhuamäki , s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski. Tauluun 254
Maria Leveelahti o.s. Tanhuamäki , s. 27.10.1869 Kuru, Riihikoski. Tauluun 259
Vilhelmiina Tanhuamäki s. 16.04.1873 Kuru, Riihikoski, k. 21.05.1875 Kuru, Riihikoski.
Matti Tanhuamäki , s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski. Tauluun 260
Kalle Tanhuamäki s. 05.12.1879 Kuru, Riihikoski, k. 16.08.1881 Kuru, Riihikoski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 254
X Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki, (Taulusta 253, isä Matti Tanhuamäki) s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.

Puoliso: Vihitty 28.05.1883 Kuru Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä. (Taulu 599). (Taulu 609). (Taulu 72) Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Hilda Maria Siltanen o.s. Lahtinen , s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 255
Iita Aleksiina Lahtinen , s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 258
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 255
XI Hilda Maria Kaarlontytär Siltanen o.s. Lahtinen, (Taulusta 254, äiti Tilda Lahtinen) s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1950 Kuru.

Puoliso: Vihitty 11.11.1904 Kuru Manu Aapelinpoika Siltanen e. Svartvik. (Taulu 307) Hainarin Mustalahden itsellinen, Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torpan isäntä 1907-., s. 31.03.1879 Kuru, Hainari, k. 03.12.1933 Kuru.
Vanhemmat: Aapeli Jeremiaanpoika Svartvik, s. 16.09.1847 Kuru, Hainari, k. 17.08.1882 Kuru, Hainari ja Miina Jeremiaantytär Viiki (Svartvik) o.s. Keskinen, s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.03.1918 Kuru.

Lapset:
Lauri Artturi Siltanen s. 29.08.1905 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 24.05.1928 Kuru.
Eero Olavi Siltanen , s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti. Tauluun 256
Väinö Johannes Siltanen , s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö. Tauluun 257
Martti Manu Siltanen s. 06.06.1914 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 24.08.1970 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 256
XII Eero Olavi Manunpoika Siltanen, (Taulusta 255, isä Manu Siltanen) Metsätyönjohtaja, sahatyönjohtaja., s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 05.06.2001 Kuru.

Puoliso: Vihitty 04.07.1931 Irma Annikki Siltanen ent. Saarnio o.s. Puro s. 26.09.1910 Tampere, k. 23.03.1993 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 257
XII Väinö Johannes Manunpoika Siltanen, (Taulusta 255, isä Manu Siltanen) Sekatyömies, metsätyönjohtaja., s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 21.04.1995 Kuru.

Puoliso: Vihitty 01.07.1936 Kuru Aili Miranda Oskarintytär Siltanen o.s. Hakola. (Taulu 1014) s. 28.04.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Oskari Salomon Salomoninpoika Hakola, s. 27.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi ja Amanda Karoliina Gabrielintytär Hakola o.s. Ketola, s. 11.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, (kaksonen).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 258
XI Iita Aleksiina Kaarlontytär Lahtinen, (Taulusta 254, äiti Tilda Lahtinen) Olkitaipaleen Vanhakylän piika., s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Johannes Waldemar (äpärä) Lahtinen s. 04.08.1905 Kuru, Riihikoski, Tanhuamäki, k. 02.04.1907 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
1. puoliso: Vihitty 11.09.1907 Kuru Lauri Jaakko Matinpoika Aalto Itsellinen., s. 10.10.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lapset:
Eino Armas Aalto s. 16.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 259
X Maria Matintytär Leveelahti o.s. Tanhuamäki, (Taulusta 253, isä Matti Tanhuamäki) s. 27.10.1869 Kuru, Riihikoski.

Puoliso: Vihitty 08.06.1888 Kuru Aukusti Aukustinpoika Leveelahti e. Luhtilato. (Taulu 426) s. 30.10.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Aapeli Juhonpoika Huhtilato, Ylä-Toikon Huhtiladon torppari., s. 17.05.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 31.03.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Anna Matintytär Haapanen, s. 01.11.1829 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 30.06.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Lapset:
Kalle Leveelahti s. 05.04.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Jaakko Leveelahti s. 24.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Aukusti Leveelahti s. 09.12.1894 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lauri Leveelahti s. 11.07.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Eero Leveelahti s. 27.05.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Anna Leveelahti s. 21.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 01.09.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Reino Leveelahti s. 04.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 260
X Matti Matinpoika Tanhuamäki, (Taulusta 253, isä Matti Tanhuamäki) Tanhuamäen isäntä, s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale.


Matti Tanhamäki oli kertonut, miten Aureesta oli tullut suuria miehenköriläitä rippikouluun ja päässä oli ollut valtavan isot hatut.
Parkuslaiset olivat halveksineet aureslaisia. Asiaan oli kuulunut, että pappilan kankaalla oli tapeltu, kun oli menty kirkkoon veisaamaan. Rovasti Numminen oli kieltänyt kuultuaan tästä. Kansakoulussa oli myös tapeltu toisten kyläläisten kanssa. Jo etukäteen oli päätetty, kenen kanssa kukin tappelisi.
Aseina oli käytetty kaikenlaista kotoa löytyvää tarvekalua aina pyöränkumista alkaen.

Vaaleja pidettiin ikäänkuin juhlatilaisuutena, mutta yleisö tuli kuitenkin niinkuin halkomettään lakit päässä.
Ristaniemen koululla pidetyissä vaalitoimituksissa vaalilautakunnan puheenjohtaja vaati ottamaan lakit päästä. Matti Tanhuamäki toimi näissä vaaleissa järjestyksen valvojana ja hän mutoili tämän puheenjohtajan käskyn seuraavaksi:
- Jospa annetaan tälle toimitukselle sellainen kunnia, että otettaisiin hattu pois päästä.

.
Matti Tanhuamäki verkonpaikkauspuuhassa 1920-luvulla.

1. puoliso: Vihitty 28.10.1901 Kuru Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala. (Taulu 518). (Taulu 519). (Taulu 135) Tilda muutti Teiskosta 31.10.1901 Kurun Olkitaipaleen Tanhuamäkeen., s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
Vanhemmat: Manu Jeremiaanpoika Rajala e. Svartvik, s. 07.04.1849 Kuru, Hainari, k. 05.01.1935 Teisko, Otavalta ja Manta Vilhelmiina Matintytär Rajala o.s. Yläjoki, s. 10.07.1847 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 01.12.1928 Teisko, Otavalta.
Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Lauri Johannes Tanhuamäki , s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski. Tauluun 261
Matti Edvard Tanhuamäki , s. 22.01.1904 Kuru, Riihikoski. Tauluun 262
2. puoliso: Vihitty 16.08.1907 Kuru Emma Ottiliana Juhontytär Tanhuamäki ent. Järvinen o.s. Alanen. (Taulu 113). (Taulu 114) Emma muutti 6.3.1894 Tampereelta Kuruun puolisonsa ja lapsensa kuoltua. Emma muutti takaisin kotiinsa Keihäsjärven Alaselle. Hän meni naimisiin uudelleen vuonna 1907 Riihikosken Tanhuamäen pojan Matin kanssa, minne muutti avioliiton solmimisen jälkeen., s. 23.07.1866 Kuru, Keihäsjärvi, k. 09.02.1960 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Manu Esanpoika Alanen, s. 02.11.1841 Kuru, Keihäslahti ja Heta Heikintytär Alanen o.s. Pihlajamäki, Heta muutti Ruovedelta 5.11.1864 Kurun Keihäslahden Alaselle emännäksi., s. 13.10.1844 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 261
XI Lauri Johannes Tanhuamäki, (Taulusta 260, isä Matti Tanhuamäki) Tanhuamäen isäntä, s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski, k. 15.09.1982 Kuru, Olkitaipale.
Olkitaipaleen Tanhuamäki 1960-luvulla.

1. puoliso: Vihitty 14.09.1930 Kuru Elli Serafia Eenokintytär Tanhuamäki o.s. Lähteenmäki. (Taulu 376). (Taulu 377) Elli kuoli 38-vuotiaana keuhkotautiin., s. 10.04.1904 Kuru, Poikelus, k. 06.07.1942 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Eenokki Eenokinpoika Mäkinen e. Lähteenmäki, s. 29.03.1865 Kuru, Poikelus ja Eeva Eliina Kustaantytär Lähteenmäki o.s. Lahdenmaaa, Eeva tuli Viljjakkalasta vuonna 1894 Kuruun ja meni heti naimisiin., s. 13.05.1875 Viljakkala.

2. puoliso: Vihitty 30.01.1944 Kuru Martta Kyllikki Aukustinpoika Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski. (Taulu 134). (Taulu 135). (Taulu 234) s. 23.04.1915 Kuru, k. 09.04.2004 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski, s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru ja Iita Miina Matintytär Karhunkoski o.s. Hietala, s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Lauri ja Martta Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 262
XI Matti Edvard Tanhuamäki, (Taulusta 260, isä Matti Tanhuamäki) Veljekset Lauri ja Matti olivat 1920-luvulla Riihikoskella töissä., s. 22.01.1904 Kuru, Riihikoski, k. 20.02.1940 Joutseno, Tiuruniemi (43.SotaS.).

1: TANHUAMÄKI, MATTI EDVARD

sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti maatal.neuvoja
sotilasarvo korpraali
joukko-osasto Pst./1.Pr.
joukko-osastokoodi
syntymäaika 22.01.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Teisko
asuinkunta Teisko
haavoittumisaika 19.02.1940
haavoittumispaikka Kämärä
haavoittumiskunta Heinjoki
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 20.02.1940
kuolinpaikka 43.SotaS
kuolinkunta
hautauskunta Tampere
hautausmaa
hautapaikka 106
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
vapaa paikkatieto

Viipurin Sotilassairaala oli ollut talvisodan aikana 43. Sotasairaalaksi muutettuna Joutsenossa Tiuruniemen parantolassa ja Rauhan piirimielisairaalassa. Heti sodan jälkeen 43. Sotasairaala oli lyhyen ajan Nokialla. Sieltä se siirrettiin kesäkuussa 1940 Lahteen, jossa se jatkoi täällä olleiden sotilassairaaloiden toimintaa. 1.8.1940 siitä tuli jälleen Viipurin Sotilassairaala, joka oli sijoitettuna Lahden Kansanopistoon ja Vierumäen Urheiluopistoon. Siinä oli silloin sairaansijoja yhteensä noin 400.
.

Puoliso: Vihitty 16.09.1934 Teisko Aino Esteri Eliisa Kallentytär Tanhuamäki o.s. Paksula s. 07.09.1909 Teisko, Saarlahti, k. 30.06.1998 Tampere.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Paksula, Talollinen, s. 06.01.1875 Teisko, Saarlahti ja Iida Eleonoora Paksula o.s. Loukiainen, s. 03.02.1876 Jyväskylä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 263
IX Robert Mikael Juhonpoika Järvensivu, (Taulusta 252, isä Juho Järvensivu) s. 10.09.1844 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 03.10.1868 Ikaalinen Manta Sofia Taavetintytär Järvensivu o.s. Luoju s. 13.05.1848 Ikaalinen, Tevaniemi.
Vanhemmat: Taavetti Mikonpoika Luoju ent. Luojunoja e. Gran, Sotilaan poika, Ikaalisten Vahojärven Luojunojan vävy., s. 24.01.1803 Ikaalinen, Sipsiö, k. 16.04.1883 Ikaalinen, Tevaniemi ja Reetta Erkintytär Luoju o.s. Luojunoja, s. 20.05.1805 Ikaalinen, Vahojärvi, k. 11.04.1883 Ikaalinen, Tevaniemi.

Lapset:
Alfred Järvensivu s. 20.05.1869 Kuru, Aurejärvi.
Oskari Järvensivu s. 28.06.1870 Kuru, Aurejärvi.
Lyyti Emilia Hakola o.s. Järvensivu , s. 23.05.1876 Kuru, Aurejärvi, Järvensivu. Tauluun 264
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 264
X Lyyti Emilia Robertintytär Hakola o.s. Järvensivu, (Taulusta 263, isä Robert Järvensivu) s. 23.05.1876 Kuru, Aurejärvi, Järvensivu.

Puoliso: Vihitty 13.08.1893 Kuru Kalle Eemeli Salomoninpoika Hakola. (Taulu 1046) s. 22.12.1871 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Salomon Juhonpoika Hakola e. Taipale, Itsellisen poika. Kurun Riuttaskorven Hakolan kruununtorpan vävy., s. 08.07.1842 Virrat, Vaskivesi, Taipale ja Ulla Matintytär Hakola, s. 20.05.1843 Kuru, Riuttaskorpi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 265
IX Eeva Kaisa Juhontytär Leveelahti o.s. Järvensivu, (Taulusta 252, isä Juho Järvensivu) s. 05.10.1847 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Kalle Tanelinpoika Leveelahti. (Taulu 588) Leveelahden torppari, sairaalloinen, muutti perheineen Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemeen itselliseksi 1864-1865, Riihikoskelle 1875-1877, Karjulan Lahdenpohjaan 1877-12.10.1880, jolloin perhe muutti Parkanoon Mäkelään, s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Taneli Matinpoika Leveelahti, Taipaleen sotilaan poika ,Myllärin ja Tienarin renki sekä Leveelahden torppari, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari, Tienarin tytär ja piika ,Leveelahden Tienarin tytär, Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahden torpan emäntä, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Lapset:
Hulda Leveelahti s. 14.06.1868 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kalle Leveelahti s. 16.03.1870 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Puutavaran lastausta höyryproomuihin Kurun kirkolla 1930-luvun puolivälissä. Puut kuljetettiin etupäässä Tampereelle. Ensimmäisenä kuorman kanssa on tuleva Leveelahden ''vooli'' Pentti.
Eelis Leveelahti s. 13.03.1872 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 07.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 266
IX Vilhelmiina Juhontytär Kuoreniemi o.s. Järvensivu, (Taulusta 252, isä Juho Järvensivu) s. 13.04.1859 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 02.02.1879 Kuru Matti Matinpoika Kuoreniemi s. 13.03.1849 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi.
Vanhemmat: Matti Mikonpoika Kuoreniemi e. Lautamäki, s. 11.09.1808 Ikaalinen, Vahojärvi ja Anna Reetta Jeremiaantytär Kuoreniemi o.s. Patomäki, Anna oli Ikaalisten Vahojärven Luojunojan piika mennessään naimisiin., s. 23.10.1812 Kuru, Aurejärvi, Huhdanpää.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 267
VIII Antti Juhonpoika Hanho e. Saarijärvi, (Taulusta 246, äiti Maria Saarijärvi) Saarijärven Hanhon torpan isäntä., s. 22.06.1826 Kuru, Keihäsjärvi, k. 11.07.1868 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

Puoliso: Vihitty 16.11.1851 Kuru Fredrika Ristontytär Hanho o.s. Korventausta. (Taulu 1601). (Taulu 1634) s. 08.07.1826 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Risto Juhonpoika Korventausta e. Ala-Toikko, Hainarin Korventaustan torppari., s. 16.01.1775 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.03.1848 Kuru, Hainari ja Valpuri Yrjöntytär Korventausta o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 28.03.1784 Teisko (Kuru), Karjula, k. 11.10.1857 Kuru, Hainari.

Lapset:
Kalle Hanho s. 21.03.1852 Kuru, Poikelus, Katajisto.
Miina Huhmo o.s. Hanho , s. 19.11.1855 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 268
Erlanti Hanho s. 13.05.1860 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Aatu Hanho s. 07.06.1862 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 07.06.1862 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Karoliina Hanho s. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Hilma Hanho s. 03.04.1867 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 268
IX Miina Antintytär Huhmo o.s. Hanho, (Taulusta 267, isä Antti Hanho) s. 19.11.1855 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

Puoliso: Vihitty 11.09.1875 Kuru Kalle Joosepinpoika Huhmo. (Taulu 633) s. 25.01.1853 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Vanhemmat: Jooseppi (äpärä) Liisanpoika (Jeremiaanpoika) Huhmo e. Rintamäki, s. 25.12.1827 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Maja (Maija) Matintytär Huhmo o.s. Pajunen, s. 15.03.1827 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 27.08.1890 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 269
VII Valpuri Antintytär Lannetta o.s. Sormunen, (Taulusta 235, isä Antti Sormunen) Valpuri kuoli 40-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 04.04.1793 Kuru, Aurejärvi, k. 11.09.1842 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 11.06.1820 Kuru Matti Juhonpoika Lannetta e. Petäjäjärvi s. 10.06.1797 Kuru, Aurejärvi, k. 21.10.1882 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Petäjäjärvi e. Ruojärvi eli Täysiä, Kurun Aurejärven Petäjäjärven kruununtorpan isäntä 1797-1810. Juho kuoli 34-vuotiaana hermokuumeeseen = hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus), s. 25.02.1776 Ikaalinen, Vahojärvi, k. 22.04.1810 Kuru, Aurejärvi ja Regina Martintytär Petäjäjärvi o.s. Lannetta, s. 09.09.1775, k. 20.08.1803 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Anna Liisa Ahvenlammi o.s. Lannetta , s. 18.05.1826 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 270
Maria Miina Luomajärvi o.s. Lannetta , s. 14.03.1830 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 276
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 270
VIII Anna Liisa Matintytär Ahvenlammi o.s. Lannetta, (Taulusta 269, äiti Valpuri Lannetta) s. 18.05.1826 Kuru, Aurejärvi.

1. puoliso: Vihitty 30.06.1844 Kuru Esaias Juhonpoika Lannetta e. Hänninen Esaias oli Aurejärven Lannettan renki naimisiin mennessään ja hänestä tuli Lannettan vävy, Esaias kuoli 43-vuotiaana keuhkotautiin., s. 21.02.1821 Kuru, Aurejärvi, k. 06.04.1864 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Juho Maunu Juhonpoika Hänninen ent. Pyyninki e. Sipilä, Kurun Aurejärven Pyyningin uudistalon isäntä 1801-1806, Kurun Aurejärven Hännisen isäntä 1807 -, s. 16.12.1762 Virrat, k. 20.10.1841 Kuru, Aurejärvi ja Valpuri Yrjöntytär Hänninen o.s. Koski, s. 22.04.1782 Ikaalinen, Kihniö.

Lapset:
Tilta Mäkelä o.s. Lannetta , s. 06.05.1844 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 271
Matti Valentin Lannetta s. 15.10.1846 Kuru, Aurejärvi.
Juho Lannetta s. 28.03.1849 Kuru, Aurejärvi.
Vilhelmiina Lannetta s. 07.02.1852 Kuru, Aurejärvi.
Esaias Hermanni Lannetta s. 17.03.1857 Kuru, Aurejärvi.
Kalle Akseli Lannetta s. 05.12.1859 Kuru, Aurejärvi.
2. puoliso: Vihitty 11.11.1866 Kuru Juho Kustaa Juhonpoika Ahvenlammi e. Kiviniemi Juho oli Aurejärven Ahvenlammin renki naimisiin mennessään. Ahvenlammin kruunun torpan isäntä., s. 17.08.1843 Parkano, Kihniö.
Lapset:
Anna Liisa Kalliomäki o.s. Ahvenlammi , s. 17.12.1866 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 274
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 271
IX Tilta Esaianpoika Mäkelä o.s. Lannetta, (Taulusta 270, äiti Anna Ahvenlammi) s. 06.05.1844 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 17.06.1865 Kuru, Mylläri Mikko Matinpoika Mäkelä e. Petäjäjärvi Kruunun perintötorpan isäntä, s. 23.09.1841 Kuru, Aurejärvi, k. 02.02.1902 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Petäjäjärvi, s. 04.09.1807 Parkano ja Johanna Sakarintytär Petäjäjärvi o.s. Lannetta, s. 02.07.1810 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Matias Mäkelä s. 15.08.1865 Kuru, Aurejärvi.
Kaarlo Mäkelä s. 06.10.1866 Kuru, Aurejärvi.
Mikko Mäkelä s. 24.09.1868 Kuru, Aurejärvi.
Mathilda Mäkelä s. 05.10.1870 Kuru, Aurejärvi.
Tilda Mäkelä s. 07.09.1872 Kuru, Aurejärvi.
Eeva Lettoniemi o.s. Mäkelä , s. 13.12.1874 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 272
Anna Mäkelä s. 15.01.1877 Kuru, Aurejärvi.
Kalle Mäkelä s. 24.03.1879 Kuru, Aurejärvi.
Matti Mäkelä s. 09.05.1881 Kuru, Aurejärvi.
Maria Mäkelä s. 17.12.1883 Kuru, Aurejärvi.
Taavetti Rafael Mäkelä s. 29.09.1887 Kuru, Aurejärvi.
Miina Mäkelä s. 06.09.1890 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 272
X Eeva Mikontytär Lettoniemi o.s. Mäkelä, (Taulusta 271, äiti Tilta Mäkelä) s. 13.12.1874 Kuru, Aurejärvi, k. 07.12.1960 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 15.04.1904 Kuru Manu Matinpoika Lettoniemi. (Taulu 560). (Taulu 73) Lettoniemen isäntä., s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. laskettu 24.07.1957 Kuru, Olkitaipale.

Lettoniemessä oltiin riihellä. Moottorin renkatessa sanoi Matti:
- Tarttee hakee uus kynttilä Tampereelta.
Manu-isäntä ihmetteli ja sanoi:
- Eikös niitä kynttilöitä Osuuskaupastakin saa, mitä niitä ny Tampereelta asti täytyy hakee.
(Luuli kyseen olevan tavallisesta steariinikynttilästä).

19.2.1920
Tienarin perintötilasta lohkottiin Tienarin torppa:
303-415-6-7 X LETTONIEMI
1.1.2009 kuntajaon muuto
980-458-6-103 LETTONIEMI
Lettoniementie, Sikkilänjoen rannalla, rantaviivaa n. 200m, rakentamaton.
.
Vanhemmat: Matti Josefinpoika Lettoniemi e. Sarvijärvi, Olkitaipaleen Tienarin torpan Lettoniemen isäntä. Kurun rippikirjassa vuosilta 1874-1883 on merkitty Matti käsivialliseksi, s. 01.03.1834 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Vendla Karoliina Josefintytär Lettoniemi, s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Lettoniemen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Heikki Erhartti Lettoniemi , s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 273
Anni Augusta Lettoniemi s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.01.1926 Kuru, Olkitaipale.
Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi , s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 73
Kalle Lettoniemi s. 10.11.1910 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.01.1936 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 273
XI Heikki Erhartti Lettoniemi, (Taulusta 272, isä Manu Lettoniemi) Lettoniemi itsenäistyi vuonna 1920, taloa omistivat veljekset Heikki ja Matti Lettoniemi., s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 31.03.1981 Kuru, Olkitaipale.
Heikki Lettoniemi oli kylän taurastaja, joka vuosittain kävi kiertämässä teurastaen sikoja koko kylän alueella. Kotitarpeiksi siat teurastettiin yleensä syksyllä. Parhaina vuosina teurastuksia tuli yli sata.
Heikki ja Saimi Lettoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Saimi Esteri Lettoniemi o.s. Jokela. (Taulu 1411) s. 22.11.1902 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Jokela, k. 04.03.1992 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Hemminpoika Jokela e. Lamminperä, Lamminperän poika, Lamminperän Jokelan torppari., s. 08.08.1872 Kuru, Poikelus, k. 02.10.1916 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Olga Maria Juhontytär Jokela, s. 20.07.1870 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 31.03.1934 Kuru, Poikelus.
303-415-6-78 X JÄRVELÄ: 22.1.1996 Luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-78-M501 X, lohkominen 21.1.1999 303-415-6-99 X SUVIKALLIO (sijaitsee kuvassa Vähä-Jakaman Lettoniemen kärjessä keskiosan yläpuolella, missä on yksi vihreä lomarakennus). 303-415-6-72 X LETTONIEMI: lohkottu 3.4.1979 303-415-6-79 X KATAJANIEMI, kuvassa kiinteistö, jonka nykyinen rek.nro on Vähä-Jakaman kohdalla. Lettoniemestä luovutetun määräalan reksisteröinti 4.9.1998 303-415-6-80-M601 X, lohkominen 22.1.2000 303-415-6-101 X AARNILA (kuvan alareunassa, Tienarinlammen rannalla, Aarnilaan sisältyy Lettoniemen piha-alue rajoittuen Sikkiläntiehen ja Sikkilänjoen n. 200 m:n rantaviivaan, sekä takaraja entisen Lamminperän kiinteistöön asti). Aarnilasta luovutetun määräalan rekisteröinti 4.9.1998 303-415-6-80-M602 X, lohkominen 22.1-2000 rek.n:ro 303-415-6-102 X KALLIONIEMI, kuvassa kiinteistöjen 6-79 ja 6-101 välissä)

Lapset:
Martti Lettoniemi Martti asui Tampereella, nykyisin Kurussa. Omisti serkkunsa Esko Lettoniemen kanssa Lettoniemen tilan., s. Kuru, Olkitaipale.


Tienarin perintötilasta lohkottiin:
19.2.1920
303-415-6-7 X LETTONIEMI
Lettoniemestä lohkottiin:
26.3.1974
303-415-6-71 X JÄRVELÄ
Järvelästä lohkottiin:
9.12.1976
303-415-6-77 X ANTINNIEMI
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-77 ANTINNIEMI
Lettoniementie
303-415-6-78 X JÄRVELÄ
22.1.1996 Luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-78-M501
12.1.1999 Lohkominen
303-415-6-99 X SUVIKALLIO
Lettoniementie
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-99 SUVIKALLIO
12.1.1999
303-415-6-100 X JÄRVELÄ
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-100 JÄRVELÄ
Sikkiläntie
.
Lohkominen 21.1.1999 rek.n:ro 980-458-6-100 JÄRVELÄ, Kuvassa olevan käden kohdalla on Järvelän tilan keskikohta , mennen Alakoskenvuoren huipun yli kärkenä. Toisessa päässä Vähä-Jakaman rantaa, mutta ei niemen kärkeen asti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 274
IX Anna Liisa Juhontytär Kalliomäki o.s. Ahvenlammi, (Taulusta 270, äiti Anna Ahvenlammi) s. 17.12.1866 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 1.7.1882 Kuru Juho Nestori Juhonpoika Kalliomäki e. Rikala Aurejärven Saksan Kalliomäen torpan isäntä., s. 29.2.1856 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Juho Aatunpoika Rikala, Aurejärven Rikalan kruununtorpan isäntä., s. 01.04.1819 Kuru, Aurejärvi, Heinäaho ja Maria Esantytär Rikala o.s. Mäenpää, s. 9.8.1821 Kuru, Aurejärvi, k. 19.4.1862 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Matti Arviiti Kalliomäki , s. 5.9.1884 Kuru, Aurejärvi, Rikala. Tauluun 275
Iivari Kalliomäki s. 3.6.1887 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Vihtori Kalliomäki s. 26.5.1890 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Emma Kalliomäki s. 2.2.1893 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Otto Kalliomäki s. 31.3.1896 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Sabina Kalliomäki s. 20.10.1899 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 22.12.1899 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Roosa Aliina Kalliomäki s. 31.3.1901 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Olga Maria Kalliomäki s. 6.7.1905 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 275
X Matti Arviiti Juhonpoika Kalliomäki, (Taulusta 274, äiti Anna Kalliomäki) Riuttaskorven Hakamäen itsellinen., s. 5.9.1884 Kuru, Aurejärvi, Rikala.

Puoliso: Vihitty 12.7.1908 Kuru Hilma Juhontytär Kalliomäki o.s. Järvenpää s. 2.9.1890 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Hirvijoki.

Lapset:
Otto Arviiti Kalliomäki Otto asui Kurun Aurejärvellä, työmies, res.sotamies. Otto on siunattu Aureen sankarihaudalle 25.3.1940, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (JR 21)., s. 13.8.1909 Kuru, Riuttaskorpi, Hakamäki, k. 20.2.1940 Metsäpirtti, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 276
VIII Maria Miina Matintytär Luomajärvi o.s. Lannetta, (Taulusta 269, äiti Valpuri Lannetta) s. 14.03.1830 Kuru, Aurejärvi, k. 24.07.1903 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 24.07.1848 Kuru Matti Juusenpoika Luomajärvi. (Taulu 856). (Taulu 122). (Taulu 125) Luomajärven poika ja isäntä, s. 09.04.1825 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.01.1902 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Luomajärvi e. Koski, s. 22.06.1781 Kuru, Karjula ja Stina Simontytär Luomajärvi, s. 11.06.1791 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Tilda Suojärvi o.s. Luomajärvi , s. 01.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 277
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 277
IX Tilda Matintytär Suojärvi o.s. Luomajärvi, (Taulusta 276, isä Matti Luomajärvi) s. 01.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Vihitty 27.04.1878 Kuru Kalle Manunpoika Suojärvi. (Taulu 121). (Taulu 122) Suojärven poika ja isäntä -1893, s. 09.11.1855 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.03.1893 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Manu Yrjönpoika Suojärvi e. Suojärvi II, Suoniemen isäntä, lautakunnan tuomari., s. 03.03.1828 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.05.1909 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Henrikintytär Suojärvi o.s. Petäjäniemi, Suojärven emäntä., s. 16.02.1831 Kuru, Karjula, (kaksonen), k. 30.09.1909 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Kalle Arviiti Suojärvi , s. 25.07.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 123
Väinö Juho Suojärvi s. 09.02.1881 Kuru, Riuttaskorpi.
Matias (Matti) Suojärvi Matti oli Riuttaskorven Luomajärven renki ja hän palasi kotiinsa isäpuolensa Juho Suoniemen itsemurhan jälkeen vuonna 1906., s. 05.07.1883 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Vilhelmiina Suojärvi Anna oli Riuttaskorven Luomajärven piika ja hän palasi kotiinsa isäpuolensa Juho Suoniemen itsemurhan jälkeen vuonna 1906., s. 10.05.1885 Kuru, Riuttaskorpi.
Amanda Suojärvi s. 19.10.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Maria Marjamäki o.s. Suojärvi , s. 26.01.1890 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 124
Albiinus Suojärvi s. 29.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: Vihitty 25.06.1894 Kuru Juho Kustaa Manunpoika Suojärvi. (Taulu 121). (Taulu 125) Suojärven poika ja isäntä 1894-1906. Juho hirttäytyi 43-vuotiaana., s. 09.10.1862 Kuru, Riuttaskorpi, k. 03.01.1906 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Manu Yrjönpoika Suojärvi e. Suojärvi II, Suoniemen isäntä, lautakunnan tuomari., s. 03.03.1828 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.05.1909 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Henrikintytär Suojärvi o.s. Petäjäniemi, Suojärven emäntä., s. 16.02.1831 Kuru, Karjula, (kaksonen), k. 30.09.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Antti Suojärvi s. 11.11.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
Eeva Suojärvi s. 08.09.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 278
VI Valpuri Mikontytär Pusu o.s. Sormunen, (Taulusta 203, äiti Maria Sormunen) s. 03.05.1763 Kuru, Aurejärvi, k. 03.02.1822 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 01.06.1789 Kuru Juho Jaakonpoika Pusu. (Taulu 1139) Pusun poika, ei isäntänä, mutta asui perheineen kotonaan Pusulla, muutti perheineen Aurejärven Sormusen Philpuksen (Vilpus) torppariksi. Juho hukkui Aurejärveen 75-vuotiaana., s. 18.05.1759 Kuru, Aurejärvi, k. 25.07.1834 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Jaakko Josefinpoika Pusu, Pusun isäntä 1744-1766, kirkon kuudennusmies, puumerkki 1752 ; iso E, 2 viivaa alla, s. 25.07.1720 Kuru, Aurejärvi, k. 08.09.1793 Kuru, Aurejärvi ja Maria Paulintytär Pusu o.s. Linna, s. 20.03.1729 Ikaalinen, Kihniö, Linnankylä, k. 15.02.1807 Kuru, Aurejärvi.
Juho Jaakonpoika Pusu syntyi 18.5.1759 Kurun Aurejärveltä.

Lapset:
Pirkko Pusu s. 20.07.1789 Kuru, Aurejärvi, k. 26.07.1789 Kuru, Aurejärvi.
Kaapo Pusu s. 08.08.1790 Kuru, Aurejärvi, (kaksonen), k. 29.08.1790 Kuru, Aurejärvi.
Antti Pusu s. 08.08.1790 Kuru, Aurejärvi, (kaksonen), k. 22.08.1790 Kuru, Aurejärvi.
Antti Saksa e. Pusu , s. 13.10.1791 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 279
Matti Pusu s. 20.02.1794 Kuru, Aurejärvi, k. 03.05.1795 Kuru, Aurejärvi.
Maria Liisa Pusu s. 12.06.1796 Kuru, Aurejärvi.
Johanna Pusu s. 01.10.1799 Kuru, Aurejärvi.
Helena Pusu s. 16.04.1802 Kuru, Aurejärvi.
Valpuri Pusu s. 14.04.1805 Kuru, Aurejärvi, Sormunen, Vilpus.
Juho Kustaa Pusu s. 07.08.1809 Kuru, Aurejärvi, Sormunen, Vilpus.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 279
VII Antti Juhonpoika Saksa e. Pusu, (Taulusta 278, isä Juho Pusu) Aurejärven Saksan talon lampuoti. Riuttaskorven Haapamäen torpan isäntä., s. 13.10.1791 Kuru, Aurejärvi, k. 10.10.1867 Kuru, Riuttaskorpi, Haapamäki.

Puoliso: Vihitty 07.01.1824 Ikaalinen, Kihniö Kristiina Juhontytär Saksa o.s. Mäntylä. (Taulu 245) Itsellisen tytär Kihniön Mäntylän talosta, Kurun Aurejärven Saksan talon emäntä., s. 16.03.1798 Ikaalinen, Kihniö, Mäntylä, k. 06.05.1885 Kuru, Riuttaskorpi, Haapamäki.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Mäntylä, Kihniön Mäntylän torppari ja itsellinen., s. 08.06.1764, k. 05.12.1830 Parkano, Kihniö, Mäntyniemi ja Valpuri Paulintytär Mäntylä ent. Männistö o.s. Kana, Kihniön Mäntyniemen itsellinen, Valpuri kuoli 77-vuotiaana polttotautiin., s. 10.12.1758 Ikaalinen, Parkano, k. 07.03.1836 Parkano, Kihniö, Mäntyniemi.

Lapset:
Anna Vierikko o.s. Saksa , s. 01.10.1824 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 280
Kristiina Saksa Kristiina kuoli 2-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 08.12.1828 Kuru, Aurejärvi, k. 20.03.1831 Kuru, Aurejärvi.
Maija Saksa s. 10.05.1831 Kuru, Aurejärvi.
Antti Haapamäki e. Saksa , s. 17.05.1835 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 281
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 280
VIII Anna Antintytär Vierikko o.s. Saksa, (Taulusta 279, isä Antti Saksa) Anna oli raajarikko, Vierikon emäntä, s. 01.10.1824 Kuru, Aurejärvi, k. 28.06.1903 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Juho Heikinpoika Vierikko. (Taulu 181) Kurun Riuttaskorven Vierikon kruununtorpan isäntä, Juho kuoli 54-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 22.11.1813 Ruovesi, k. 12.03.1868 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Matilda Vierikko s. 10.01.1853 Virrat, Haapamäki.
Aleksanteri (Santeri) Moisio e. Vierikko , s. 21.01.1854 Ruovesi. Tauluun 181
Maria Vilhelmiina Vierikko Maria oli puolisokea ja kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 25.02.1855 Virrat, Haapamäki, k. 04.03.1878 Kuru, Riuttaskorpi.
Ulla Vierikko s. 11.03.1858 Virrat, Haapamäki, k. 12.03.1868 Kuru, Riuttaskorpi.
Manu Vierikko s. 07.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilma Karoliina Vierikko s. 03.07.1866 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.03.1868 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: Vihitty 15.04.1870 Kurun kirkko Nikodeemus Erkinpoika Vierikko e. Lehto. (Taulu 236). (Taulu 245) Nikodeemus oli raajarikko, Vetikon torppari, s. 01.04.1827 Kuru, Aurejärvi, Sormunen, k. 14.05.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Erikus (Erkki) Esanpoika Sormunen e. Kestilä, Sormusen vävy ja isäntä, s. 23.02.1780 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 07.11.1858 Kuru, Aurejärvi ja Pirkko Antintytär Sormunen, Sormusen tytär ja emäntä, Pirkko kuoli 70-vuotiaana ''slaagiin''., s. 10.09.1785 Kuru, Aurejärvi, k. 29.04.1856 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 281
VIII Antti Antinpoika Haapamäki e. Saksa, (Taulusta 279, isä Antti Saksa) Haapamäen torpan isäntä., s. 17.05.1835 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 26.12.1864 Kuru Miina Israelintytär Haapamäki o.s. Hangasmäki s. 24.03.1842 Ruovesi, Haukkamaa.
Vanhemmat: Israel Antinpoika Hangasmäki, s. 02.03.1805 Ruovesi ja Maria Heikintytär Hangasmäki, s. 18.10.1810 Ruovesi.

Lapset:
Juho Iivari Haapamäki , s. 20.12.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi. Tauluun 282
Hilma Rajala o.s. Haapamäki , s. 31.03.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi. Tauluun 283
Eelis Haapamäki s. 07.05.1870 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
Santeri Haapanen e. Haapamäki , s. 25.08.1872 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi. Tauluun 284
Konstantin Haapamäki s. 10.05.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
Emma Moisio o.s. Haapamäki , s. 23.04.1878 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi. Tauluun 285
Eemil Haapamäki s. 17.08.1882 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
Kalle Vihtori Haapamäki s. 18.02.1885 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 282
IX Juho Iivari Antinpoika Haapamäki, (Taulusta 281, isä Antti Haapamäki) s. 20.12.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.

Puoliso: Vihitty 03.04.1894 Kuru Hilma Kallentytär Haapamäki o.s. Joensuu s. 08.05.1873 Kuru, Sontu.
Vanhemmat: Kalle Mikonpoika Joensuu, s. 15.11.1833 Kuru, Sontu ja Manta Taavetintytär Joensuu o.s. Kiviniemi, s. 15.11.1844 Viljakkala, Karhe.

Lapset:
Liina Katri Haapamäki s. 10.07.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
Arvid Aleksanteri Haapamäki s. 24.11.1897 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
Alli Maria Haapamäki s. 09.08.1900 Kuru, Riuttaskorpi.
Väinö Eemeli Haapamäki s. 15.03.1903 Kuru, Riuttaskorpi.
Toivo Johannes Haapamäki s. 14.12.1905 Kuru, Riuttaskorpi.
Aili Emilia Haapamäki s. 20.05.1908 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 283
IX Hilma Antintytär Rajala o.s. Haapamäki, (Taulusta 281, isä Antti Haapamäki) s. 31.03.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.

Puoliso: Vihitty 13.04.1908 Kuru Joosua Aatunpoika Rajala. (Taulu 811) s. 21.01.1874 Kuru, Keihäsjärvi.

Kalle s. 9.10.1844 ja Eeva s. 26.1.1851 Pikälällä oli kolme kasvattilasta Kurun Karjulan Pyydysmäessä:

vuodesta 1880 Joosua Aatunpoika s.21.1.1874 Kurun Keihäsjärven Rajalan torpan poika, jonka äiti Selma kuoli 08.06.1882. Selma s.12.12.1846 oli Kalle Pitkälän sisko.
Vanhemmat: Aatu Aatunpoika Rajala, s. 06.05.1845 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Selma Juhontytär Pitkälä, s. 12.12.1846 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 08.06.1882 Kuru, Keihäsjärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 284
IX Santeri Antinpoika Haapanen e. Haapamäki, (Taulusta 281, isä Antti Haapamäki) s. 25.08.1872 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.

Puoliso: Vihitty 20.09.1899 Kuru Amanda Matintytär Haapanen o.s. Hellman. (Taulu 693). (Taulu 880) s. 08.10.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Vanhemmat: Matias (Matti) Manu Antinpoika Hellman e. Kuorejärvi, Mäkelän Kyöstilän torppari, seppä., s. 27.01.1831 Kuru, Karjula, Kuorejärvi, k. 24.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä ja Vilhelmiina Kaaponpoika Hellman o.s. Leppäharju, s. 05.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Pyydysmäki, k. 06.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 285
IX Emma Antintytär Moisio o.s. Haapamäki, (Taulusta 281, isä Antti Haapamäki) Emma muutti Kurusta 4.6.1903 Virroille., s. 23.04.1878 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.

Puoliso: Vihitty 04.06.1903 Kuru Oskari Epranpoika Moisio s. 29.07.1874 Virrat.

Lapset:
Arvid Johannes Moisio s. 20.03.1904 Virrat, Vaskivesi.
Hilja Maria Moisio s. 07.08.1906 Virrat, Vaskivesi.
Väinö Aatami Moisio s. 24.12.1908 Virrat, Vaskivesi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 286
VI Anna Mikontytär Äijäjärvi o.s. Sormunen, (Taulusta 203, äiti Maria Sormunen) s. 13.12.1769 Kuru, Aurejärvi, k. 30.09.1846 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 05.06.1797 Kuru Yrjö Jaakonpoika Äijäjärvi e. Pusu. (Taulu 1139) Aurejärven Äijäjärven torppari., s. 03.04.1761 Kuru, Aurejärvi, k. 26.03.1834 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Jaakko Josefinpoika Pusu, Pusun isäntä 1744-1766, kirkon kuudennusmies, puumerkki 1752 ; iso E, 2 viivaa alla, s. 25.07.1720 Kuru, Aurejärvi, k. 08.09.1793 Kuru, Aurejärvi ja Maria Paulintytär Pusu o.s. Linna, s. 20.03.1729 Ikaalinen, Kihniö, Linnankylä, k. 15.02.1807 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Maija Liisa Äijäjärvi , s. 14.03.1798 Kuru, Aurejärvi, Pusu. Tauluun 287
Helena Äijäjärvi s. 26.01.1800 Kuru, Aurejärvi, Pusu.
Juho Äijäjärvi s. 25.04.1801 Kuru, Aurejärvi, Pusu.
Antti Äijäjärvi s. 25.11.1804 Kuru, Aurejärvi.
Ulla Äijäjärvi s. 24.07.1808 Kuru, Aurejärvi.
Anna Äijäjärvi s. 02.08.1810 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 287
VII Maija Liisa Yrjöntytär Äijäjärvi, (Taulusta 286, isä Yrjö Äijäjärvi) Aurejärven Äijäjärven tytär ja piika. Äijäjärven itsellisen vaimo., s. 14.03.1798 Kuru, Aurejärvi, Pusu.

Lapset:
Mikko (äpärä) Kuusenaho e. Äijäjärvi , s. 09.08.1820 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 288
1. puoliso: Mikko Mikonpoika Äijäjärven itsellinen, Mikko otti nimilleen Maijan aviottoman lapsen, Mikon., s. 14.03.1798, k. 25.04.1836 Kuru, Aurejärvi, Äijäjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 288
VIII Mikko (äpärä) Maijanpoika (Mikonpoika) Kuusenaho e. Äijäjärvi, (Taulusta 287, äiti Maija Äijäjärvi) Mikko oli Pusun renki mennessään naimisiin. Kuusenahon kruununtorpan isäntä., s. 09.08.1820 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 24.11.1844 Kuru Maria Kustaantytär Kuusenaho. (Taulu 189) Maria oli Pusun piika mennessään naimisiin., s. 05.03.1816.

Lapset:
Mikko Kuusenaho , s. 03.04.1844 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 289
Liisa Karttila o.s. Kuusenaho , s. 18.08.1848 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 290
Kaapo Hirvonen e. Kuusenaho , s. 01.03.1851 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 189
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 289
IX Mikko Mikonpoika Kuusenaho, (Taulusta 288, isä Mikko Kuusenaho) s. 03.04.1844 Kuru, Aurejärvi.

Puoliso: Vihitty 21.08.1870 Kuru Anna Stina Juhontytär Kuusenaho o.s. Ylä-Minkkinen s. 30.08.1843 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Taneli Juhonpoika Ylä-Minkkinen, Ylä-Minkkisen isäntä, s. 11.05.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.04.1872 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Loviisa Aapontytär Ylä-Minkkinen o.s. Puntanen, s. 15.05.1816 Virrat.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 290
IX Liisa Mikontytär Karttila o.s. Kuusenaho, (Taulusta 288, isä Mikko Kuusenaho) s. 18.08.1848 Kuru, Aurejärvi, k. 24.02.1887 Virrat, Vaskivesi.

Puoliso: Salu Kaaponpoika Karttila s. 12.06.1835.

Lapset:
Miina Sandra Alanen o.s. Karttila , s. 23.04.1880 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 291
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 291
X Miina Sandra Saluntytär Alanen o.s. Karttila, (Taulusta 290, äiti Liisa Karttila) s. 23.04.1880 Virrat, Vaskivesi.

Puoliso: Vihitty 21.12.1906 Kuru Toivo Manunpoika Alanen e. Ala-Toikko. (Taulu 938) s. 08.07.1884 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Manu Aukusti Matinpoika Ala-Toikko, Ala-Toikon isäntä, minkä jälkeen Toikkonen omi tilan kepulikonstilla. Sakotettu ensi kerran luvattomasta viinan myymisestä vuonna 1884., s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.06.1898 Kuru, Vaakaniemi ja Maria Liisa Kustaantytär Ala-Toikko o.s. Rikala, Muutti Teiskosta 1871 Kuruun., s. 02.04.1845 Teisko, Leppälahti, k. 02.01.1902 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:
Naimi Vilhelmiina Moisio o.s. Alanen , s. 23.07.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 292
Yrjö Eemil Alanen , s. 01.03.1909 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 293
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 292
XI Naimi Vilhelmiina Moisio o.s. Alanen, (Taulusta 291, isä Toivo Alanen) s. 23.07.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Moision asuinrakennus.

Puoliso: Vihitty 29.05.1926 Kuru Urho Aleksanteri Matinpoika Moisio. (Taulu 959) s. 28.04.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Moisio e. Lahdenpohja, Ala-Toikon Lahdenpohjasta Ala-Toikon torppariksi Moisioon vuonna 1881., s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.02.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Aina Maria (äpärä) Miinantytär Moisio o.s. Kotajärvi, Rippikirjassa lukee Ainan kohdalla ''löysä'', Aina muutti Virroilta 14.2.1891 Kuruun Moision piiaksi ja meni isäntä Matti Moision kanssa naimisiin Matin vaimon kuoltua. Moision emäntä., s. 04.07.1875 Virrat, Hauhuu, Siikala.
Vaalit Ristaniemen koululla, vaalilautakunta vasemmalta lukien Hemmi Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Jalmari Mantere, Urho Moisio, Aleksi Salonen ja Arvo Ristaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 293
XI Yrjö Eemil Alanen, (Taulusta 291, isä Toivo Alanen) Kivimies, s. 01.03.1909 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 18.05.1970 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Vihitty 24.06.1931 Kuru Taimi Inkeri Alanen s. 30.11.1909 Ylöjärvi, k. 15.08.1965 Kuru, Vaakaniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 294
VI Justiina Mikontytär Hankuri o.s. Sormunen, (Taulusta 203, äiti Maria Sormunen) Aurejärven Sormusen tytär, Karjulan Tyrkkölän Hankurin torpan emäntä. Justiina kuoli 66-vuotiaana keuhkotautiin., s. 09.03.1775 Kuru, Aurejärvi, k. 18.08.1841 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Puoliso: Vihitty 26.12.1796 Kuru Heikki Heikinpoika Hankuri e. Jokela Kurun Keihäslahden Kurun tilan lampuoti, Keihäslahden Kurun Moision torppari, Karjulan Nygårdin Hankurin torpan isäntä., s. 26.03.1775 Teisko, Asuntila, k. 07.04.1848 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Vanhemmat: Heikki Juhonpoika Jokela e. Svedberg, Asuntilan Myllylän ja sitten Jokelan torpan isäntä., s. 06.06.1737 Teisko, Ahoinkylä, Knuuttila, k. 28.11.1802 Kuru, Keihäsjärvi ja Aune Juhontytär Jokela o.s. Myllylä, s. 1739, k. 26.12.1802 Kuru, Keihäsjärvi.

Lapset:
Anna Kaisa Hankuri s. 24.07.1798 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Maria Hankuri s. 23.03.1800 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Mikko Hankuri , s. 29.09.1802 Kuru, Karjula, Tyrkkölä. Tauluun 295
Jooseppi Hankuri s. 15.12.1804 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Elisabeth Hankuri s. 15.10.1810 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.
Jeremias Keskinen e. Hankuri , s. 25.09.1812 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio. Tauluun 306
Heikki Hankuri s. 01.05.1816 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 295
VII Mikko Heikinpoika Hankuri, (Taulusta 294, äiti Justiina Hankuri) Tyrkkölän eli Nygårdin Hankurin torppari, s. 29.09.1802 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 14.03.1882 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Puoliso: Reetta Stina Heikintytär Hankuri o.s. Gök. (Taulu 1744). (Taulu 154). (Taulu 221) Haralan itsellisen tytär, Hankurin torpan emäntä. Reetta kuoli 91-vuotiaana., s. 19.10.1810 Teisko, Hankala, Harala, k. 13.10.1902 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Vanhemmat: Heikki Heikinpoika Gök e. Savitaipale, Heikki oli Virtain Liedenpohjan renki mennessään naimisiin. Jääkäri, Haralan itsellinen. Heikki kuoli 42-vuotiaana keuhkotautiin., s. 17.11.1771 Vilppula, Kurkijärvi, k. 8.4.1813 Teisko, Hankala, Harala ja Margareta Johanneksentytär Jokijärvi ent. Gök o.s. Yli-Hankala, s. 22.06.1782 Teisko, Hankala.

Lapset:
Matti Järvenpää e. Hankuri , s. 23.02.1831 Kuru, Karjula, Tyrkkölä. Tauluun 296
Maria Fredrika Karhunkoski ent. Keskinen o.s. Hankuri , s. 01.03.1834 Kuru, Karjula, Tyrkkölä. Tauluun 298
Jooseppi Packalén e. Hankuri , s. 19.08.1838 Kuru, Karjula, Tyrkkölä. Tauluun 300
Kalle Kustaa Hankuri s. 07.10.1840 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Aapeli Aleksanteri Hankuri s. 19.07.1842 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Matilda Karoliina Hankuri s. 02.03.1845 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Zefanias Hankuri s. 13.07.1847 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Malvina Järvinen ent. Packalen ent.Sanden o.s. Hankuri , s. 02.05.1851 Kuru, Karjula, Tyrkkölä. Tauluun 301
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 296
VIII Matti Mikonpoika Järvenpää e. Hankuri, (Taulusta 295, isä Mikko Hankuri) s. 23.02.1831 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Puoliso: Vihitty 30.09.1855 Kuru Maria Fredrika Antintytär Järvenpää. (Taulu 114) s. 20.07.1836 Ruovesi, Ruhala, Pekkala.

Lapset:
Anna Aleksandra Järvenpää s. 09.08.1856 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
Kaarle Rafael Järvinen , s. 02.11.1864 Ruovesi. Tauluun 297
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 297
IX Kaarle Rafael Matinpoika Järvinen, (Taulusta 296, isä Matti Järvenpää) Maalari, muutti 1.2.1885 Tampereelle ja takaisin Ruovedelle 31.10.1891, naimisiin uudelleen mentyään muutti 3.10.1892 takaisin Tampereelle., s. 02.11.1864 Ruovesi, k. 28.01.1894 Tampere.

1. puoliso: Vihitty 01.10.1887 Tampere Maria Joosepintytär Järvinen o.s. Gustafsson Maria kuoli 21-vuotiaana synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon., s. 24.09.1866 Tampere, k. 19.01.1888 Tampere.

Lapset:
Hilja Maria Järvinen s. 06.01.1888 Tampere, k. 21.09.1888 Tampere.
2. puoliso: Vihitty 25.04.1892 Ruovesi Emma Ottiliana Juhontytär Tanhuamäki ent. Järvinen o.s. Alanen. (Taulu 113). (Taulu 114). (Taulu 260) Emma muutti 6.3.1894 Tampereelta Kuruun puolisonsa ja lapsensa kuoltua. Emma muutti takaisin kotiinsa Keihäsjärven Alaselle. Hän meni naimisiin uudelleen vuonna 1907 Riihikosken Tanhuamäen pojan Matin kanssa, minne muutti avioliiton solmimisen jälkeen., s. 23.07.1866 Kuru, Keihäsjärvi, k. 09.02.1960 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Manu Esanpoika Alanen, s. 02.11.1841 Kuru, Keihäslahti ja Heta Heikintytär Alanen o.s. Pihlajamäki, Heta muutti Ruovedelta 5.11.1864 Kurun Keihäslahden Alaselle emännäksi., s. 13.10.1844 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.
Lapset:
Viljo Rafael Järvinen s. 03.10.1893 Tampere, k. 15.01.1894 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 298
VIII Maria Fredrika Mikontytär Karhunkoski ent. Keskinen o.s. Hankuri, (Taulusta 295, isä Mikko Hankuri) s. 01.03.1834 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Puoliso: Vihitty 7/1854 Kuru Kalle Matinpoika Karhunkoski ent. Keskinen e. Myllylä. (Taulu 1606) Kurun Karjulan Tyrkkölän eli Nygårdin Keskisen torpan isäntä. Kurun Hainarin Karhunkosken eli Myllylän renki, sitten Karhunkosken isäntä ja sitten itsellinen. Kalle kuoli 69-vuotiaana keuhkotautiin., s. 27.01.1830 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Mattila, k. 18.09.1899 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Matti Ristonpoika Myllylä, Matti oli Kurun Karjulan Petäjäniemen Mattilan torpan renki naimisiin mennessään. Rakuuna eli hevossotamies ja Mattilan vävy, Kurun Petäjälammin Ala-Paappasen Myllylän torpan isäntä. Matti kuoli 58-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.09.1793, k. 17.11.1851 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Anna Stina Matintytär Myllylä o.s. Mattila, Anna oli Kurun Karjulan Petäjäniemen Mattilan torpan piika naimisiin mennessään., s. 11.02.1808 Kuru, Hainari, Korventausta.

Lapset:
Vilhelmiina Keskinen s. 16.07.1856 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Myllylä.
Juuse Eemeli Karhunkoski e. Keskinen , s. 20.03.1859 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri. Tauluun 299
Olka Laakso o.s. Keskinen s. 12.02.1862 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Anna Maria Keskinen s. 06.02.1865 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Kalle Kustaa Keskinen s. 08.10.1868 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 04.12.1889 Kuru, Hainari, Karhunkoski (Myllylä).
Elina Keskinen s. 27.05.1871 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Aapeli Santeri Koskinen e. Keskinen Rippikirjassa lukee Aapelin olleen ''hömppä'' ja armeijaan kelpaamaton. Aapeli oli Karjulan taloissa renkinä ja sitten irtolaisena., s. 08.11.1873 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Hulda Malviina Keskinen s. 13.06.1876 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 07.08.1881 Kuru, Hainari, Karhunkoski (Myllylä).
Heikki Keskinen s. 17.01.1879 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 299
IX Juuse Eemeli Kallenpoika Karhunkoski e. Keskinen, (Taulusta 298, isä Kalle Karhunkoski ent. Keskinen) s. 20.03.1859 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.

Puoliso: Vihitty 09.07.1892 Kuru Miina Matintytär Keskinen o.s. Leppäharju. (Taulu 879) s. 09.02.1872 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
Vanhemmat: Matti Kaaponpoika Leppäharju, s. 25.08.1833 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Miina Heikintytär Leppäharju o.s. Pöntys eli Einola, s. 10.08.1834 Ruovesi, Pihlajalahti, Heinola.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 300
VIII Jooseppi Mikonpoika Packalén e. Hankuri, (Taulusta 295, isä Mikko Hankuri) Pitäjän räätäli. Hankurin torpan isäntä., s. 19.08.1838 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 08.02.1882.

1. puoliso: Vihitty 30.12.1862 Kuru Pirkko Yrjöntytär Packalén ent. Kylmäniemi ent. Saxlin o.s. Ferm. (Taulu 691). (Taulu 694) Räätälin vaimo, Kylmäniemen emäntä. Hankurin torpan emäntä., s. 09.10.1795 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 19.12.1876 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Ferm, Sotilas Riuttaskorven Suutarilassa., s. 12.05.1753 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 08.01.1809 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi ja Pirkko Antintytär Ferm o.s. Heikkilä, s. 10.09.1752 Kuru, Karjula, k. 12.01.1836 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuorejärvi.

2. puoliso: Vihitty 26.01.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri Maria Antintytär Packalén o.s. Vehkakoski. (Taulu 216). (Taulu 221) Vehkakosken tytär, Hankurin torpan emäntä. Maria kuoli 30-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 26.06.1848 Kuru, Hainari, k. 22.09.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
Vanhemmat: Antti Heikinpoika Vehkakoski, Hainarin Vehkakosken torpan poika ja isäntä, Antti kuoli 47-vuotiaana pistokseen., s. 04.10.1817 Kuru, Hainari, k. 12.04.1865 Kuru, Hainari ja Liisa Juhontytär Vehkakoski o.s. Svartvik, Vehkakosken emäntä, Liisa kuoli 32-vuotiaana vatsavaivoihin., s. 22.12.1819 Kuru, Hainari, k. 24.10.1852 Kuru, Hainari.
Lapset:
Hulda Josefiina Packalén s. 03.09.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
3. puoliso: Vihitty 04.10.1879 Kuru Amanda Josefintytär Hankuri ent. Packalén o.s. Hellman. (Taulu 151). (Taulu 154). (Taulu 896) s. 17.12.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Risula.
Vanhemmat: Josef Juhonpoika Hellman e. Pyydysmäki, Josef oli seppänä Pohjasmäen talossa mennessään naimisiin talon tyttären kanssa. Josefista tuli vaimonsa Pohjasmäen talon Heimäen torppari ja seppä., s. 25.04.1814 Kuru, Karjula, k. 11.11.1867 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Helimäki ja Ulla Petterintytär Hellman o.s. Pohjasmäki, s. 01.07.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
Lapset:
Jooseppi Arvid Packalén s. 13.03.1880 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
Hilja Maria Packalén s. 25.09.1881 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 301
VIII Malvina Mikontytär Järvinen ent. Packalen ent.Sanden o.s. Hankuri, (Taulusta 295, isä Mikko Hankuri) Tuomittu salavuoteudesta 22.4.1892, jolloin hän otti sukunimekseen Packalen noin kuudeksi vuodeksi. Nimi oli otettu joko Tyynen isän mukaan tai vain Sanden-sukunimen jälkeen piti ottaa hienompi sukunimi, uskon jälkimmäiseen teoriaan. Packalen sukunimi ei siis siirtynyt äidiltä eikä tyttäreltäkään jälkipolville., s. 02.05.1851 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Malviina Sanden os. Hankuri

1. puoliso: Vihitty 08.10.1871 Kuru Juho Ferninand Juhonpoika Sanden. (Taulu 170) Kanttorinpoika, nuorimies. Hemminki Vanhakylä ottaa omistukseensa Vanhakylän Syväojan 1890-luvun lopulla., s. 23.12.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 22.03.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Vanhemmat: Juho Jaakoppi Jaakopinpoika Sanden, Lukkari, s. 18.03.1819 Vahto, Hyrköis, k. 25.11.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja ja Johanna Albertiina Joonaksentytär Söderström o.s. Schultz, Kauppa-apulaisen (lääkärin, väärä tieto) ja sitten lukkarin rouva, taloudenhoitaja-kirjanpitäjä, muutti Turusta Kuruun vuonna 1842., s. 27.04.1816 Turku (Suomalainen srk.), k. 05.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Kurun kirkko.

Lapset:
Hulda Malviina Rantalahti o.s. Sanden , s. 19.04.1872 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 302
Toivo Ferdinand Särkkä e. Sanden , s. 23.07.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 303
Atte August (Ade) Sanden (Sandene) , s. 09.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 304
Impi Mathilda Lönnberg o.s. Sanden , s. 14.03.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 305
Väinö Johannes Sanden , s. 08.03.1881 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 170
Maria Sanden Maria Sanden muutti Kurusta 19.11.1903 Tampereelle., s. 19.03.1883 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Maria Sanden.
Aino Vilhelmiina Sanden s. 04.05.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 18.07.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Lapset:
Tyyne Johanna (äpärä) Laine o.s. Packalen Tyyne Laine muutti Kurusta 10.3.1908 Tampereelle, Packalen oli äidin ottama nimi synnytettyään Tyynen äpäränä. Mentyään naimisiin Malviinasta tuli Järvinen., s. 28.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
2. puoliso: Vihitty 30.04.1898 Kuru, Mylläri Manu (äpärä) Eevantytär Järvinen. (Taulu 482). (Taulu 483) Ylä-Toikon Huhtiladon renki, Vanhakylän itsellinen., s. 18.03.1845 Kuru, Vaakaniemi, Säynäjäniemi.
Äiti: Eeva Justiina Matintytär Säynäjäniemi, Eevalla oli heikko näkö rippikirjan mukaan, Vaakaniemen Ylä-Toikon Huhtiladon torpan itsellinen. Eeva kuoli naimattomana 64-vuotiaana polttotautiin., s. 08.02.1821 Kuru, Poikelus, k. 22.06.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Huhtilato.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 302
IX Hulda Malviina Juhontytär Rantalahti o.s. Sanden, (Taulusta 301, äiti Malvina Järvinen ent. Packalen ent.Sanden) Hulda muuttaa Suoniemelle 8.4.1895, s. 19.04.1872 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 15.01.1954.
Huldan veli Atte (Ade) Sanden (Sandene) purjehti tällä laivalla (S.S. IVERNIA) Englannin Liverpoolista Amerikkaan.

Puoliso: Vihitty 19.05.1895 Sven Salomon Rantalahti

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 303
IX Toivo Ferdinand Juhonpoika Särkkä e. Sanden, (Taulusta 301, äiti Malvina Järvinen ent. Packalen ent.Sanden) s. 23.07.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 08.10.1928 Helsinki.
Toivo Ferninand Särkkä ent. Sanden

Puoliso: Vihitty 04.06.1904 Helsinki Matilda Sofia Kustaantytär Sanden o.s. Petrell s. 15.09.1878 Hausjärvi, k. 19.12.1952 Helsinki.
Vanhemmat: Kustaa Heikinpoika Petrell, s. 15.12.1835 Sääksmäki, k. 19.11.1928 Hausjärvi ja Karoliina Heikintytär Petrell, s. 08.02.1837 Hausjärvi, k. 17.10.1917 Hausjärvi.

Lapset:
Impi Sofia Särkkä s. 15.05.1905 Helsinki, k. 03.05.1949 Helsinki.
Maunu Ferninand Särkkä s. 08.07.1906 Helsinki, k. 18.03.1986 Helsinki.
Aune Matilda Särkkä s. 03.12.1907 Helsinki, k. 16.06.1980 Helsinki.
Alpo Harald Särkkä Vänrikki, kivenveistäjä., s. 01.04.1909 Helsinki, k. 09.03.1940 Kuhmo (kaatui).

Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet

1: SÄRKKÄ, ALPO HARALD
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä
ammatti kivenveistäjä
sotilasarvo vänrikki
joukko-osasto 3./SissiP 5
joukko-osastokoodi
syntymäaika 01.04.1909
synnyinkunta Helsinki
kotikunta Helsinki
asuinkunta Helsinki
kuolinaika 09.03.1940
kuolinpaikka
kuolinkunta Kuhmo
Menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Helsinki
hautausmaa Helsinki, Hietaniemi

Lähde: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=510735&raportti=1

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

14. helmikuuta sääolot olivat erittäin ankarat pakkasen laskiessa jopa 40 asteeseen, mikä johti neuvostojoukkojen vahvasti rasvattujen aseiden toimintahäiriöihin ja edisti näin suomalaisten onnistumisia päivän aikana. Suomalaiset hyökkäsivät Vetkoon edennyttä Dolinin hiihtoprikaatin kärkipataljoonaa vastaan kahdelta suunnalta ja sitkeän taistelun jälkeen hiihtoprikaatin puolustus romahti. Vetkon alueelle jäi lähes 400 kaatunutta neuvostosotilasta ja loput joukoista alkoivat hajota lähialueen metsiin ilman yhtenäistä johtoa. SissiP 5 onnistui puhdistamaan JR 27:n huoltotien aina Kesseliin saakka, mutta palasi takaisin saatuaan tilanteesta vääriä tietoja. Suomalaiset keskittivät lisäjoukkoja huoltotien pohjoispäähän uutta vastahyökkäystä varten. Päivän aikana neuvostojoukot yrittivät neljästi rynnäkköä JR 27:n huoltojoukkoja vastaan, mutta tulivat joka kerran torjutuiksi. Kiekinkosken suunnalla suomalaiset saivat haltuunsa osan edellisinä päivinä menettämistään asemista.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuhmon_taistelut.
Talvisodan muistomerkki Raatteen portissa Likoharjun muistomerkki paljastettiin 11.8.1963 Purasjokilinjan taisteluiden kunniaksi. Teksti: "Tämä muistomerkki on pystytetty Raatteen tiellä vv. 1939 - 40 käytyjen kunniakkaiden taisteluiden muistoksi. Korpisoturiveljet." Käyntiohje: Raatteen tien (yt 9125) varrella noin 8 km päässä Kuhmo - Lentiira - Suomussalmi tieltä (st 912), tien eteläpuolella Harjulan talon kohdalla.
Aili Taimi Särkkä s. 20.10.1911 Helsinki, k. 14.10.1949 Helsinki.
Elma Ebba Särkkä s. 28.08.1914 Helsinki, (kaksonen), k. 23.03.1915 Helsinki.
Eini Eva Särkkä s. 28.08.1914 Helsinki, (kaksonen), k. 30.04.1915 Helsinki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 304
IX Atte August (Ade) Juhonpoika Sanden (Sandene), (Taulusta 301, äiti Malvina Järvinen ent. Packalen ent.Sanden) Kurun Keihäslahden Aholan itsellinen, muutti perheineen 27.3.1811 Amerikkaan, ostivat 40 eekkeriä (16ha) maata ja rakensivat talon Michiganin Powderhornin vuoristoseudulle ja Atta kävi metsätöissä ja viljeli maataan. Vaimonsa kuoltua 1927 hän myi maatilansa ja muutti uuden vaimonsa maatilalle Michiganin Pohjois Bessemeriin. He puhuivat keskenään suomea ja saunoivat., s. 09.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 20.12.1947 Usa, Michigan, North Bessemer. Father's Journey to a Better Life
By Eddie Sandene:

Father was born in Kuru, Hamé, Finland on March 9, 1877. His parents, Johan Ferdinand Sandén and Malvina Mickelsdotter Hankuri had 8 children but father was the only one that emigrated to America. His Grandfather, Johan Jacob Sandén had been a Lukkari for the church in Kuru. This was not an ordained position but was considered a relatively important position in the church at that time, second to the Priest. The duties included the Parish clerical and bell ringing duties. In the mid 1800's his Great Grandfather , Jacob Johan was listed on the church records as an Lb.b, which meant that he was a landowner. In 1793 when Jacob Johan was born his father Matts Sandén is listed on these same records as nybygg which means settler. I suppose he settled the property and Jacob was then listed as the owner.
Father married Maria Ahola on December 28, 1903 and they had one son, Verner Edvard, born on August 13, 1904. They chose to immigrate to America and did so in 1911. I have a picture postcard showing the ship "Polaris" which is what they sailed on from Finland to England. It was sent to his brother-in-law, Taavetti Ahola, in Aurora Location in Ironwood. (He was known as David Aho here). Father writes, in Finnish of course, that he will be leaving from Hanko on March 27 and will be coming directly to Ironwood. The card is postmarked in Ironwood on April 3, 1911 so he mailed it some time prior to leaving.

The Polaris was "appropriated" by the Russian Government in 1914 and the name was changed to the S/S Kretchet. In the latter part of 1941 she was in the Harbor at Hong Kong. She was sunk during a Japanese air raid on December 25 when Japan was invading Hong Kong. Remember Pearl Harbor?
He sailed on the Ivernia
e landed in Boston, instead of Quebec like Mother had. From there he apparently
e did some farming and also worked in the woods like so many Finns did. I recall a
from England to America. The Ivernia was 528 feet long with a 64.9 ft. beam. She was built in Newcastle, England in 1900 and the owner was Cunard Steam Ships Co. LTD. The port of Registry was Liverpool. The Ivernia was sunk in 1917 while carrying troops, by a German Uboat.

He landed in Boston, instead of Quebec like Mother had. From there he apparently
traveled by rail directly to Ironwood. He bought forty acres near Black River road, on the road to what is now Powderhorn Mountain. The house that is on the property is still in use and has been since he sold it to move to what was our home in North Bessemer.
He did some farming and also worked in the woods like so many Finns did. I racall a
story about a couple of experiences he had while hauling cordwood along what is now Black River road. At this time it was only a woods road leading toward the Harbor. One experience was late on a winter day when he was returning home with his team of horses and a sleigh loaded with cordwood. He could hear a pack of wolves howling and soon they appeared on the road behind him. He said they followed at a distance until he got near to their farmhouse at which time they decided to go elsewhere. Another time he saw a young deer floundering in the snow and he skied over to it. He touched it lightly with a ski tip and the deer died on the spot. It was apparently weak and easily overcome because I know that he would not have done anything to cause this. He never even deer hunted as far as I know. Another story was told to me by a neighbor who also worked in the woods. He told me that while skidding tie cuts which were used in the mine Father would bundle up as much as the horse could pull and then he would carry a couple on his shoulders. He would always end up with a bigger pile at the end of the day than the others.
His wife Maria died on July 13, 1927 at the age of 41. He remained single until he
o be continued)
married my mother on February 3, 1929. He then sold his property near the Powderhorn Mountain ski area and moved to North Bessemer where mother lived. He started a new life and family, which is the story of my beginning. This will be another story describing what it was like to grow up in a Finnish community with Finnish as my first language,
.
Atte Sanden alias Ade Sandene kuvattuna ennen Amerikkaan lähtöä vuonna 1911. Kuva otettu Tampereella osoiteessa Läntinen Esplenaadinkatu 16

1. puoliso: Vihitty 28.12.1903 Kuru Maria Esaiantytär Sanden o.s. Ahola. (Taulu 1445). (Taulu 1446) s. 17.08.1885 Kuru, Keihäslahti, Lammi, k. 13.07.1927 Usa, Michigan, Powderhorn mountain. Finn, Italian find happiness,
trace family heritage:

DAILY GLOBE / SENIOR SENTINEL SENIOR SENTINEL / DAILY GLOBE
A Finn from a north Bessemer farm marries an Italian girl
from the Palms Location. Nearly 52 years later, they live
in the oldest building in the Palms, high above Bessemer.

By DIANE MONTZ
Globe Staff Writer
BESSEMER — In the family histories of Ed
and Dolores Sandene, you can read the history of
the Gogebic Range.
Both are first generation Americans, born in
the Western Upper Peninsula to immigrant parents.
Ed's family came from Finland; Dolores',
from Italy.
Ed grew.up on a farm in north Bessemer. He
recalls doing homework by the light of a kerosene
lamp before the farm had electricity.
Dolores Facchinello was raised in a small mining
house less than a block from where the couple
live today in the Palms Location high above
Bessemer.
They met when Dolores worked at a rootbeer
stand in Bessemer.
"The first time my father met Eddie, he said in
Italian to my mother, 'Oh, a Finlander,"' Dolores
said. "We got married young."
That was almost 52 years ago. They have
raised two children and buried one of them, their
son Tim, who died of pancreatic cancer in the
prime of life in 2002.
Although the cultures differ, marriages
betweens Finns and Italians of their generation
were not uncommon, according to the Sandenes.
"Italians, I swear, adore food," Dolores said.
"They make a big thing about eating."
Finnish men, Ed said, don't express their emotions.
He laughs, telling a joke from FinnFest
about a Finnish man who "loved his wife so much,
he almost told her."
Dolores said, "The Finns are very intelligent.
In school, all the Finnish kids were on the honor
roll."
They joke that their children are Finntalians,
but Ed is quick to add, "We don't believe in being
\
hyphenated Americans."
Like .most area men of his generation, Ed
worked underground in the mines. When the
mines closed, he got a job with Lake Superior District
Power Co. in Bessemer.
In 1970, the utlilty transferred him to Phillips,
Wis., where he handled big commercial and
industrial accounts throughout the region. In
1975, the family moved again, to Park Falls,
"where Ed worked as district manager for eight
years.
They had kept their Bessemer house, a former
mining company office. Built in 1886, it is the oldest
building in the Palms Location, although
today it stands across the street from its original
location. •
When a utility company job opened in Ironwood,
"I took it," Ed said.
He worked with large industry start-ups like.
Bessemer Plywood and Project Elph, as weir as
established companies such as Pope & Talbot at
Ladysmith.
It was a good job, Ed said. He dealt with the
top people at every company.
"I was alone in a car almost every day," he said.
"When I retired, I had an ego problem."
He retired at age 55. The company was downsizing
and offered a buyout program.
"They make you an offer you can't refuse," Ed
said.
It's been good," Dolores said of their 19-year
retirement.
GENEALOGY BUFF GOES TO FINLAND
In 1992, Ed began to research his family tree.
"I wanted to learn more about my heritage," he
said.
It was a laborious effort before computers.
He wrote to the church in the town in Finland
where his father came from. He got a reply,
directing him to relatives who were slow to
respond.
"Finnish people are known to be distrustful of
people" until they get to know them, he said.
Eventually, he met the niece of a distant \
cousin. She was in Canada on a work-study program
and flew to Houghton to visit these American
kin.
The connection led Ed and Dolores to travel to
Finland in 1995.
Relatives planned an itinerary, loaned'-'ah',
apartment and car and served as guides. Late in
the visit, Ed realized their host had filled the gas
tank in the car each night for their next days
travels — when Ed filled the tank one day, he converted
liters to gallons, Finnish currency to U.S.
dollars and discovered that gas cost $6 a gallon in
Finland in 1996.
"I had wanted to go to Finland. They had
everything arranged for us," Ed said. . . - . - . '
The Sandenes went to the church where his
mother had be-an confirmed. A local newspaper
reporter interviewed them, took their picture and
wrote about life for Finns in Michigan's Upper
Peninsula.
Ed speaks Finnish, although he said it is the
"old Finnish" spoken at home in the late 1800s.
"I had to relearn my Finnish," he said. Few
people his age spoke English, although students
now study English and one European language in
grades four through 10.
In Finland in 1995, everyone had a cell phone
(Nokia is a Finnish company).
The good roads and. clean countryside
impressed the Bessemer visitors. There were no
bottles and cans tossed along the roads, no junk
cars in yards, Dolores said.
Some customs survived the long-ago ocean
crossings.
"In Finland, when you visit, you've got to have
coffee," Ed said,— served with "five kinds of pastries."
Eventually, computerized genealogical registries
helped Ed with his family research.
The Finnish Genealogical Society put church
records online. But Ed got stuck. His
father's family had moved at some point,
and he didn't know from where. The family
name, too, was different. It was
changed to Sandene in 1788 — a Finnish
custom in which a name reflected the
place where a family lived.
Then the Mormon site came online —
he plugged in his father's name and got a
full pedigree.
One of his father's brother's granddaughters
had gone to Brigham Young
University in Provo in 1957 and filed
family data.
"That ended my search on my Dad's
side," Ed said.
WRITING His HISTORY
Ed has written his family history, two
volumes so far in three-ring binders
chronicling life in Finland and America.
There are copies of ship passenger lists,
old postcards and photos and other documents.
"My parents were Finnish immigrants,
having come to this country to find a better
life."
That begins "The Good Old Days (or
were they?)"
His father, Atte Sanden was born in
1877 in Kuru, Finland. He married
Maria Ahola in 1903. They had a son,
Verner Edvard, in 1904.
In 1911, the young family sailed from
Finland to England and then on to America.
They landed in Boston, and probably
took the train to Ironwood, where
Maria's brother, David Aho, lived.
They bought 40 acres on the road to
Powderhorn Mountain. Atte built a
house, farmed and worked in the woods
"like so many of the Finns did," Ed wrote.
Marie died in 1927 at age 41.
Ed's mother Selina, was born in 1891
in Karhunpiilos. Her siblings emigrated
to America one by one, beginning in
1893. She sailed to Quebec in 1909. The
$42 fare included railroad travel from
Quebec to the Sault and then on to Lfonwood.
'
In 1911, she married Erick Muhonen,
a logger who became a section foreman
on the Duluth South Shore Railroad.
In 1921, Erick died unexpectedly and
the couple's sickly young son died nine
days later. Selina continued to live on
their farm, raising four daughters.
"It is hard to imagine a Finnish immi- -
grant who came to this country just a few
years earlier could manage on her own,"
Ed wrote.
He notes that her sisters and brothers
lived nearby, with families of their own.
Friends from Finland and other relatives
also lived here. Bessemer was a Finnish
community, Ed wrote, which meant that
it was a lot like living in Finland.
In 1929, Atte Sanden and Selina Simila
Muhoneii married. Atte sold the Pow- •
derhorn land and moved to his new wife's
farm in north Bessemer.
Ed, born in 1932, is the middle child of
three. A brother was born in 1930; a sister
in 1935.
Growing up on the farm, Ed raked hay
in the summer and "got Americanized in
.school." At home, the family • spoke
Finnish and made wood for the sauna.
Ed jokes that he never took a shower
until he began playing sports on high
school teams.
Italian Side of Family
Dolores knows less about the Italian
heritage of her parents, Louis and Elizabeth
Facchinello.
"I wish I would've been like Ed rand
done research when the 'oldies' were still
alive," she said.
Her mother emigrated from Italy as a
young girl with her family. They lived in
Iron Belt, Wis., then moved to Bessemer.
Dolores' grandfather had been a machinist
in Italy and did work for the mines
that resulted in him being given a large
ornate house. Dolores' mother loved
school, but had to leave after'fifth grade
to care for/her own ailing mother.
"Tell them about your Dad," Ed
prompts. •'••'.
"He was a colorful little Italian,"
Dolores said. .
"He loved to cook," Ed said.
They remember him cooking a meal
marking the dedication of the Peterson
Mine and, the same day, a wedding dinner
for Dolores'sister. . . ; • ' '
"His spaghetti was out of this world," .
Ed said.
Dolores said her father had traveled
around the country and'lived for awhile
in Chicago, where he became a lifelong
White Sox fan. He taught himself to read
and write English, in part so that he
could read "The Sporting News."
"He read that till the day he died,"
Dolores said.
His wandering ended in Bessemer,
where he met the woman he married.
In May 1956, Ed Sandene went to work
underground in the Penokee Mine Photos
taken with a camera smuggled underground
by another miner show a wiry
young man, pants worn over his boots in
the style of the day that distinguished the
workers.from the supervisors
He loaded ore to be.hauled to the surface
and worked on the timber gang that delivered
wood needed to shore up the drifts in the
mine. He greased the wheels oh the skip,
escaping injury'when someone dropped a
crowbar down the shaft. . : :
Sandene wrote about his mining work:
"Overall I have a lot of good memories
about the mining experience. It is a rewarding
feeling to have been a part of this era on the
Gogebic Range. The underground miners
can share this experience, which others can
only imagine .... these memories are a major
part of not only my life but also a part of the
history of the Gogebic Range. Iron ore is why
these towns are here and to have been part
of that experience will never leave me."






Miner Ed Sandene of Bessemer runs the tugger underground. Sandene went to work in the mines in 1956.
.
Vanhemmat: Esaias Manu Esaianpoika Ahola, Aholan torpan poika, Aholan torppari, s. 27.01.1859 Kuru, Keihäslahti, Lammi ja Maria Joosepintytär Ahola o.s. Ontto, Talonvuokraajan tytär, Aholan torpan emäntä, s. 29.07.1858, k. Kuru, Keihäslahti, Lammi.
Ennen Amerikan matkaa otettu kuva vuodelta 1910. Kuvassa Atte sanden, vaimonsa Maria ja vaimon sisar Eliina ja Sandenin poika Verner.

Lapset:
Verneri Edvard Sanden Verneri asui Washingtonin valtiossa., s. 13.08.1904 Kuru, Keihäslahti, Ahola.
Father married Maria Ahola on December 28, 1903 and they had one son, Verner Edvard, born on August 13, 1904. They chose to immigrate to America and did so in 1911. I have a picture postcard showing the ship "Polaris" which is what they sailed on from Finland to England. It was sent to his brother-in-law, Taavetti Ahola, in Aurora Location in Ironwood. (He was known as David Aho here). Father writes, in Finnish of course, that he will be leaving from Hanko on March 27 and will be coming directly to Ironwood. The card is postmarked in Ironwood on April 3, 1911 so he mailed it some time prior to leaving.
John V. Sanden (Sandene) s. 1912 Usa, Michigan, North Bessemer.
USA, Michigan, Bessemer Main St 10.
2. puoliso: Vihitty 03.02.1929 Usa, Michigan Selina Sandene o.s. Muhonen Selinan sisarukset muuttivat Amerikkaan yksi kerrallaan, ensimmäinen vuonna 1893, Selina vuonna 1909, kasvatti miehensä kuoltua neljää tytärtään heidän maatilallaan., s. 25.09.1891 Lestijärvi, k. 15.05.1966 Usa, Michigan, Ironwood.
Erick ja Selina Muhonen, USA, North Bessemer, Michigan, about 1911
Lapset:
Elmer Sandene s. 16.01.1930 USA, Michigan, North Bessemer, k. 24.12.1990 USA, Wiscons, Taycheedah. Taycheedah on kaupunki Fond du Lac County , Wisconsin , Yhdysvallat . Väestö oli 3666 vuoden 2000 väestönlaskennassa. Väestönlaskenta-nimetyt paikat St. Peter ja Taycheedah ja rekisteröimättömät yhteisöt Peebles ja Silica sijaitsevat kaupungin. Rekisteröimätön yhteisö Malone sijaitsee osittain kaupungin.

Maa Yhdysvalloissa
Valtion Wisconsin
Lääni Fond du Lac
Alue
- Yhteensä 35,2 m² mi (91.3 km 2)
- Land 30,0 m² mi (77.7 km 2)
- Vesi 5,2 m² mi (13.6 km 2)
Korkeus [1] 1073 ft (327 m)
Väkiluku ( 2000 )
- Yhteensä 3666
- Tiheys 122.2/sq mi (47.2/km 2)
Aikavyöhyke Central (CST) ( UTC-6 )
- Kesä ( DST ) CDT ( UTC-5 )
FIPS code 55-79125 [2]
BKTL: sta ominaisuus tunnus 1584267 [1].
USA, Michigan, Bessemer Main St 7
Ed (Eddie) J. Sandene Ed on elossa vuonna 2011 79-vuotiaana, s. 1932 Usa, Michigan, North Bessemer. Elämä suomalainen yhteisö: Suomen Jätkä

Eddie Sandene
Pohjois Bessemer että pohjoispuolelle Bessemer ja koko Black River. Se oli eräänlainen asetettu
toisistaan, koska se oli reunustaa etelässä Black River ja käytettävissä vain kaksi tietä.
Se ratkaistiin ensisijaisesti Suomen maahanmuuttajille ja heidän perheilleen. Ainoa poikkeus oli puolalainen
perhe joka asettui sinne. Synnyin tähän Suomea maailmalle täällä Yhdysvalloissa. Vanhempani
olivat molemmat syntyneet Suomessa ja tuli tähän maahan nuorina aikuisina. Heidän kieli-, tulli-,
ruoka, ystävät, naapurit ja kaikki muukin suomalainen. Oma äidinkieli on suomalainen, vaikka
Minä opin joitakin Englanti veljeltäni ja sisko ennen koulunkäynnin. Samalla kun
"Amerikkalaistettu" koulussa menin kotiin Suomen ympäristö. Tämä jätti minut kanssa
"Suomalaisuus", että vielä tänäkin päivänä.
Siinä oli joitakin mielenkiintoisia merkkejä asuvat Pohjois Bessemer noina varhaisina vuosina.
Suomen ihmiset mielellään käyttää lempinimiä, joista osa ei ole aivan ilmaista, mutta ne
ei kuvata joitakin piirre henkilön niin nimeksi. Jotkut näistä hahmon nimet olivat
"Puipulli Villi", "Pikku Antti", "Frenchy", "Vara Suu Heikki" jne. merkityksiä jotta ne
mainittu, "Nonsense Willy, Little Andrew", "Frenchy", kyllä, siellä oli yksi ranskalainen siellä,
ja "Crooked Mouth Henry". Toinen tapa Suomen kansan on käyttää sukunimi
kun ne viittaavat joku, kuten olisin Santiinin Eti (Sandene n Eddie).
Sitten oli kiertävä miehiä, jotka näyttivät aika ajoin töihin. Siellä oli yksi, jonka
lempinimi Olen haluton toistamaan pelossa loukkaavan jotakuta. Se liittyy fyysisen ominaisuuden tai
Pikemminkin sen puute, joka johtui mitä tapahtui Suomessa. Hän leikkasi kaikki
Puun me tarvitaan kokki liesi, uuni ja saunassa. Hän ei koskaan tehnyt katsella, mutta
vedonnut asemaa auringon tietää milloin lopettaa tältä päivältä. Tietenkin tämä oli ennen
päivän moottorisahan. Hän käytti vain kirves ja yhden miehen katkaisu näki leikata puiden
sittemmin katkaistu oikeaan pituus näki rig.
Toinen ikimuistoinen oli "Sotamies", mikä tarkoittaa sotilas. Tarina on se, että hän lähti
sotia, vaikka en koskaan ollut selvittää kumpi. Joka tapauksessa, hän myös näyttää jopa tehdä muita
työtä maatilalla. Usein nämä työntekijät nukkui saunassa, tulee taloon vain aterioita.
Toinen yhteinen piirre oli, että kun he olivat työskennelleet viikon tai niin he halusivat maksaa. He
sitten kävellä kaupunkiin ja puhalla rahaa tavernassa. Kerran huono "Sotamies" oli todella
epätoivoisesti päästä kaupunkiin, mutta Black River tulvi yli. Hän oli mahdollisuus saada yli
silta, mutta tie oli pesty pois toisella puolella, vettä kaatamalla huuhtoutumiskauden.
Yritä kuten hän yö, hän ei voinut saada yli, joten hän joutui kärsimään kunnes vesi laski.
Siellä oli muitakin, jotka tulivat tänne testata vesillä myös, mutta edellä mainitut kaksi olivat niitä, jotka
aika paljon jäi Pohjois Bessemer. Tarina "Sotamies" oli, että hän ei vain ollut
ollut sotilas, hän myös piti olla opiskellut ministeriölle Suomessa. Tiedän, että hän
oli kaunis käsiala, joka oli oltava lähtöisin jonkinlainen koulutus. Joka
leikkaamaan puuta oli Charlie, joka mainitsin oli tämä tietty puute fyysinen piirre. Hänellä oli myös
arvet hänen päähänsä jonka hän selitti. Hänen mukaansa verta oli kiehuvat päänsä ja hän
otti kirveen ja löi itsensä niin veri tuli ulos. Hän sanoi tämä auttoi. Veljeni ja minä olimme
monia mielenkiintoisia keskusteluja hänen kanssaan myös joitakin saunassa, jossa hän näytti haluavan
puhua.
Yritän keskustella Sauna kokemuksia meillä oli meidän savusauna myöhemmin kysymys. Tämä
oli alkuperäinen suomalainen sauna, joka ei ollut savupiippua. Olen kokenut, että vasta 14-vuotiaana.
sauna siirrettiin lähemmäksi talon ja uudistettava puulämmitteinen kiuas. On
monia lämpimiä muistoja niistä päivää savuisessa saunassa lapsuuteni.

Ed Sandene kävi työssä kaivoksessa vuonna 1956.

Työni asema oli 29. päivänä tasolla Pabst H akseli joka sijaitsi lähellä Jesseville, vain itään Bonnie tien. Akseli oli kaltevuus akselin sijaan vertikaalinen kuin jotkut toiset. Rinne oli noin 70 astetta Pohjois mikä asetti 29. tason lastaus sub jossa työskentelin, noin 2900 metriä alempana vanha County Road.


Kaikki tämä johtaa johonkin, joka liittyy kaltevuus akselille. Aikana päivävuorossa paineilmatyökalua mekaanikko oli hänen työpiste lopussa sorto ei kaukana minun työpiste. Hän käski minun mennä 29. tasolle asemalla puoliltapäivin tämän tiettynä päivänä. Tämä oli päivä ja se oli selkeä ja aurinkoinen, ja olin päivävuorossa. Jos oli paljon likaa olin valmis signaalin nosto insinööri lopettaa ohittaa. Omat motorman tuli minulle ja odotimme hetkeä.
Kuvassa Jim Forslund ja minä klo 29. tason asemalle. Takanamme on akseli joka on erittäin tärkeä tässä tapahtumassa. Jonkin verran valaistus tällä alalla, koska se oli työalueella ajoittain. Se oli kun toimitukset pinta oli purettu ja jossa miehet saivat päälle ja pois häkistä. Kaivostyöläiset ja muille, jotka työskentelivät 31. tasolle nousseet
täällä minä kun menin 13th tasolla rasvaa vastapainoksi ohittaa. Yleisvalaistukseen tärkein kinoksia oli hämärä, juuri ja juuri tarpeeksi nähdä esineitä ja ihmisiä.

Joskus kesällä ukkosen aiheuttaisi sähkökatko. Ja kaikki valot menisi ulos. Tämä kun on ilmeistä, mitä todellinen pimeys. Olen usein sammutti valon minun kypärä vain kokea tämän, se oli pimeä! Yksi asia en tajunnut vasta nyt kun ajattelen tätä, ei ollut mitään keinoa olisimme voineet saada pintaan näinä aikoina. Joilla ei ole sähköä, kaikki, myös häkki, hyppää, tuggers jne. pysähtyi. Tuntuu pelottavalta nyt.

Kun se oli lähellä puolenpäivän menimme akselin ja odotti Yhtäkkiä, akseli ja koko ympäröivä alue oli niin kirkas kuin se on ulkopuolella. Aurinko paistoi suoraan akselin pienen hetken ja sitten haalistuneet. Pian se näytti kaivos kohtaus uudestaan.

Tämä tapahtui kesällä, kun aurinko oli juuri oikealla paikalla niin, että se paistaa suoraan akselille. Kulman akselin Etelä ollut osasyynä tähän ilmiöön. Tämä epätavallinen kohtaus oli näkyvissä vain lähialueella akselille. Olen nähnyt tämän vain, että yksi kerta ja koskaan unohda sitä. Se on jälleen yksi rakkaita muistoja, että jäänteitä noina päivinä.
.
Ed Sandene matkallaan tutustumassa krokotiiliin.
Tyyne Lorraine Brown o.s. Sanden (Sandene) Tyyne asuu Michiganin Ironwoodissa West Bessemerissä, s. 1935 Usa, Michigan, North Bessemer.
Dolores ja Ed Sandene sekä Edin sisko Tyyne Brown os. Sandene
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 305
IX Impi Mathilda Juhontytär Lönnberg o.s. Sanden, (Taulusta 301, äiti Malvina Järvinen ent. Packalen ent.Sanden) Impi oli Keihäslahden Rapakon piikana 1895-1896, muutti Tampereelle 21.11.1895, s. 14.03.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 14.03.1958.
Impi Matilda Sanden.

Puoliso: Kalle Gunnar Lönnberg s. 1875 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 306
VII Jeremias Heikinpoika Keskinen e. Hankuri, (Taulusta 294, äiti Justiina Hankuri) Torppari., s. 25.09.1812 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 24.08.1859 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.

Puoliso: Vihitty 12.01.1840 Kuru Reetta Leena Antintytär Keskinen o.s. Kuorejärvi. (Taulu 692) s. 26.08.1816 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Kuorejärvi e. Ferm, Sotilaan poika, Kuorejärven eli entisen Kuoreniemen torppari., s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Leena Joosepintytär Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Lapset:
Henrika Keskinen s. 28.03.1840 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi.
Vauva Keskinen Poikavauva syntyi kuolleena., s. 28.11.1841 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 28.11.1841 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi.
Matilta Karoliina Keskinen s. 27.08.1843 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.09.1851 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.
Miina Viiki (Svartvik) o.s. Keskinen , s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi. Tauluun 307
Aapeli Keskinen s. 19.03.1848 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.
Maija Stina Keskinen s. 15.09.1850 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.
Selma Savela o.s. Keskinen , s. 06.11.1853 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård. Tauluun 308
Matti Kylmäniemi e. Keskisen , s. 14.08.1856 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård. Tauluun 311
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 307
VIII Miina Jeremiaantytär Viiki (Svartvik) o.s. Keskinen, (Taulusta 306, isä Jeremias Keskinen) s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.03.1918 Kuru.

Puoliso: Aapeli Jeremiaanpoika Svartvik. (Taulu 936). (Taulu 255) s. 16.09.1847 Kuru, Hainari, k. 17.08.1882 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Jeremias Juhonpoika Svartvik, Hainarin Svartvikin torpan isäntä., s. 27.09.1816 Kuru, Hainari, k. 29.11.1907 Kuru, Hainari ja Eeva Kristiina Juhontytär (Helenantytär) Svartvik o.s. Huhtilato, s. 12.09.1823 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 25.01.1893 Kuru, Hainari.

Lapset:
Manu Siltanen e. Svartvik , s. 31.03.1879 Kuru, Hainari. Tauluun 255
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 308
VIII Selma Jeremiaantytär Savela o.s. Keskinen, (Taulusta 306, isä Jeremias Keskinen) Selma oli Kurun Petäjälammin Ala-Paappasen Savelan piika naimisiin mennessään, sitten Kurun Olkitaipaleen Ylä-Myllyn myllärin vaimo., s. 06.11.1853 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.

Puoliso: Vihitty 31.08.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Kalle Joosefinpoika Koskinen e. Savela. (Taulu 855). (Taulu 1903) Parkkuunkosken Ylämyllyn mylläri. Se oli lahkomylly, s. 27.12.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Lahkomyllyn omistajat olivat: Kastari, Ristaniemi, Laurila, Taipale, Tienari ja Leiju

Parkkuun Ylämyllyn rakennuksia Suhangon rannalla, omistajana nykyisin Manu Laurila.

Sähköt Parkkuun kylä sai vuonna 1921. Linjat vedettiin Ylämyllyltä ja valoa saatiin pimeinä aikoina sähkölamppuihin aamuisin ja iltaisin, koska kosken vesitilanne vaikutti jakeluaikoihin. Sähkön toimittajaksi kylään tuli vuonna 1951 Kurun kunnan sähkölaitos.
Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Savela, Savelan torppari, s. 25.11.1811 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 18.06.1878 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Valpuri Antintytär Savela, s. 02.05.1805 Ruovesi, k. 12.01.1855 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.