Kaikki päivitetty 18.09.2016










http://www.kaleviojanen.fi

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/pilkkikisat

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/politpyroo

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/matkatjamutkat

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuru

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII

Paina tästä







Kurun Ojasten sukulaiset, jotka haluatte tutustua tarkemmin sukututkimukseen  -, ottakaa yhteyttä :





 

Kalevi Ojanen Keskisenkatu 6 A 22  33710 Tampere                    

  mail: amiraali@kaleviojanen.fi

p.   +358503429851











Sukuselvityksen kohde

Matti Kustaanpoika Ojanen
s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale
ja hänen lähisukuaan 13 sukupolven takaa.

Tulostettu:
16.05.2017
Tekijä:
Kalevi Ojanen
Keskisenkatu 6 A 22
33710 Tampere
Puhelin +358503429851
amiraali@kaleviojanen.fi





SUKUJUTUT -ohjelma

ATK-palvelu Luhtasaari Oy
Seinäjoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

Lähtöhenkilöt

Heikki Simonpoika Pohjankuru, Mommo, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1
Dorotea (Teija) Mommo, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1
Sipi Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 241
Pirkko Tuomaantytär Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 241
Lauri Simonpoika Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 614
N.n Kuru, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 614
N.n Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 615
Valpuri Nuutintytär Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 617
Valpuri, Taulu 243
Matti Mononen, k. Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 618
Elina Paulintytär Mononen, Taulu 620
Marketta Mononen, s. 1627 Ruovesi, k. 11.04.1697 Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 621
Yrjö Martinpoika Koski, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 642
Valpuri Heikintytär Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 642
Valpuri Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 643
Juho Iso-Kulkkila, k. 1670 Teisko, Taulu 763
N.n Iso-Kulkkila, Taulu 763
Marketta Iso-Kulkkila, s. Teisko, k. 1695 Teisko, Kulkkila, Taulu 1025
Maria Matintytär Kuoranta, Iso-Kulkkila, s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila, Taulu 1026
Henrik Erikinpoika Bålstå, s. 1699, k. 1742, Taulu 457
Niilo Martinpoika Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1027
Pirkko Sipintytär Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1028
Kristiina Tyrni II, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1029
Antti Tuomaanpoika Nahkala, Heikkilä, s. 1700 Kauhava, k. 22.01.1792 Kuru, Karjula, Taulu 1202
Maria Tuomaantytär Heikkilä, s. 11/1700, k. 01.10.1733 Kuru, Karjula, Taulu 1202
Maria Joosepintytär Kuru II, Heikkilä, s. 1711 Kuru, Keihäslahti, k. 11.03.1768 Kuru, Karjula, Taulu 1202
Juho Laurinpoika Teisko II, k. 02.02.1679 Teisko, Teiskola, Taulu 1279
Kerttu Jaakontytär Teisko II, s. Teisko, Teiskola, k. 15.06.1684 Teisko, Teiskola, Taulu 1279
Martti Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1308
N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1308
N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1309
N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1310
Aune Matintytär Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1311
Valpuri Antintytär Paksula, k. 27.02.1726 Teisko, Saarlahti, Taulu 1280
Heikki Jaakonpoika Rikala, s. 1590 Teisko, Leppälahti, k. Teisko, Leppälahti, Taulu 1325
Barbro Niilontytär Rikala, s. 1594 Teisko, k. 22.02.1685 Teisko, Leppälahti, Taulu 1325
Maisa Laurintytär Yrjölä, Rikala, k. 21.03.1658 Teisko, Leppälahti, Taulu 1401
Maisa (Marketta) Rikala, k. Teisko, Leppälahti, Taulu 1327
Maria Matintytär Paksula, s. 1704 Teisko, k. 12.12.1784 Teisko, Saarlahti, Taulu 1282
Matti Antinpoika Vähä-Kartano, s. 1646, k. 10.02.1740 Teisko, Värmälä, Taulu 1402
Valpuri Matintytär Vähä-Kartano, s. 02.04.1651 Teisko, Värmälä, k. 05.11.1732 Teisko, Värmälä, Taulu 1402
Matti Niilonpoika Vähä-Kartano, k. 06.01.1678 Teisko, Värmälä, Taulu 1421
Pirkko Paavontytär Vähä-Kartano, s. 1618 Teisko, Värmälä, k. 13.06.1708 Teisko, Värmälä, Taulu 1421
Paavo Tuomaanpoika Vähä-Kartano, s. Teisko, Värmälä, k. 12.01.1679 Teisko, Värmälä, Taulu 1423
Liisa Vähä-Kartano, k. Teisko, Värmälä, Taulu 1423
Niilo Laurinpoika Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 1424
N.n Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 1424
N.n Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 1425
Elina Nuutintytär Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 1426
Riitta Nuutintytär Nalli, k. Teisko, Kiimajoki, Taulu 1427
Matti Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 1478
N.n Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 1478
Kerttu Sipintytär Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 1479
Maisa Uskali, k. Teisko, Uskali, Taulu 1480
Sofia Mikontytär Vähä-Kartano, s. 1709 Teisko, k. 28.02.1773 Teisko, Värmälä, Taulu 1507
Mikko Pertinpoika Alanen, s. 1676, k. 29.06.1737 Teisko, Jutila, Taulu 1508
Maria Jaakontytär Alanen, s. 1676, k. 21.06.1755 Teisko, Jutila, Taulu 1508
N.n Vähä-Kiimajoki, k. 1699 Teisko, Kiimajoki, Taulu 1524
Anna Matintytär Vähä-Kiimajoki, s. 6/1691 Teisko, k. Teisko, Taulu 249
Pietari Tiusainen, k. Keuruu, Valkealahti, Taulu 1525
N.n Tiusainen, k. Keuruu, Valkealahti, Taulu 1526
Pirkko Juhontytär Tiusainen, s. 1581 Keuruu, k. 1635 Keuruu, Valkealahti, Taulu 1527
Petter (Pietari) Bartholinus, k. 1639 Laitila, Taulu 1600
Karin Antintytär Bartholinus, k. Laitila, Taulu 1600
Mikael Henrikinpoika Henrici, k. 1569 Raisio, Taulu 1639
Vaimi Wallenius, s. 1572 Naantali, Taulu 1640
Olaus Pietarinpoika Petri, k. 1592 Uskela, Taulu 1726
Skolastika Juhontytär, k. Uskela, Taulu 1727
Matti Markunpoika Ala-Pohja, s. Ruovesi, k. 05.06.1681 Ruovesi, Jäminkipohja, Taulu 1728
Magdaleena Pertintytär Ala-Pohja, s. Ruovesi, Jäminkipohja, k. 15.05.1697 Ruovesi, Jäminkipohja, Taulu 1728
Pertti Niilonpoika Ala-Pohja, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Jäminkipohja, Taulu 1729
Pirkko Paulintytär Ala-Pohja, k. 20.01.1684 Ruovesi, Jäminkipohja, Taulu 1729
Pauli Heikinpoika Ala-Pohja, k. Ruovesi, Jäminkipohja, Taulu 1730
Kaisa Heikintytär Ala-Pohja, k. Ruovesi, Jäminkipohja, Taulu 1730
Lauri Matinpoika Pukarinen, Mustajärvi, s. 1540 Ruovesi, Taulu 1731
Mrs, s. 1544 Ruovesi, k. Ruovesi, Taulu 1731
Mrs. Mustajärvi, s. 1583 Ruovesi, Taulu 1732
Olavi Kekkonen, Työrö, s. 1540 Savo, k. Ruovesi, Väärinmaja, Taulu 1826
Pirkko Paulintytär Työrö, s. 1580 Ruovesi, k. 1635 Ruovesi, Väärinmaja, Taulu 1827
Marketta Markuntytär Kantala eli Hakokanto, s. 1634 Ruovesi, k. 06.05.1694 Ruovesi, Ruhala, Taulu 1747
Tuomas Oravinen, k. Hämeenkyrö, Kalkunniemi, Oravainen, Taulu 1828
Riitta Tamminiemi, s. ennen 1635 Vilppula, k. 27.03.1726 Vilppula, Elämäntaipale, Taulu 1829
Heikki Mikonpoika Nenonen, k. 30.11.1682 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1845
Elina Olavintytär Nenonen, s. Ruovesi, Pihlajalahti, k. 1659 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1845
Kaisa Nenonen, k. Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1845
Hannu Nenoinen, s. 1520 Puumala, Taulu 1874
Anna Mikontytär Nenonen, k. Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1876
Marketta Juhontytär Jäminki, Nenonen (Kieringo), s. 1657 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 11.05.1727 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1846
Marketta Juhontytär Nenonen, k. 11.05.1710 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 1930
Lauri Puntanen, k. Kuru, Riuttaskorpi, Taulu 1931
Kerttu Pertintytär Raski (Braski), k. Virrat, Hauhuu, Taulu 1932
Eerik Raski (Braski), s. noin 1520, k. jälkeen 1589 Virrat, Hauhuu, Taulu 1956
Helga Olavintytär Raski (Braski), k. Virrat, Hauhuu, Taulu 1958
Malin Pertintytär Raski (Braski), k. Virrat, Hauhuu, Taulu 1959
Tuomas Simonpoika Karjula II, s. 1559, k. (Teisko) Kuru, Karjula, Taulu 1960
N.n Karjula II, s. 1563, k. (Teisko) Kuru, Karjula, Taulu 1960
N.n Iso-Karju, s. 1596, k. 1635 (Teisko) Kuru, Karjula, Taulu 2103
Aune Matintytär Isokarju, k. (Teisko) Kuru, Karjula, Taulu 1962
Marketta Isokarju, k. (Teisko) Kuru, Karjula, Taulu 1963
Markku Laurinpoika Laurila, Honko, s. Lempäälä, Alkkula, k. Ruovesi, Huopioniemi, Taulu 2104
Mrs Honko, s. 1561 Ruovesi, k. Ruovesi, Huopioniemi, Taulu 2105
Malin Olavintytär Honko, s. 1595 Ruovesi, k. 1661 Ruovesi, Huopioniemi, Taulu 2106
Juho Jaakopinpoika Ala-Kauttu, Ring, k. Ruovesi, Kauttu, Ala-Kauttu, Taulu 2108
Erik Vaininen, s. Pirkkala, Tammerkoski (Messukylä), Taulu 2130
Valpuri Ylä-Kauttu, k. Ruovesi, Taulu 2110
Jaakko Sigfridinpoika, Taulu 2131
N.n, Taulu 2131
Juho Olavinpoika Kovettu, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole, Taulu 2158
Kerttu Sipintytär Kovettu, k. 1670 Ruovesi, Murole, Taulu 2166
Anna Kovettu, k. Ruovesi, Murole, Taulu 2161
Matti Matinpoika Ikonen, k. jälkeen 1684 Kuru, Petäjälammi, Taulu 2167
Aune Heikintytär Ikonen, k. Kuru, Petäjälammi, Taulu 2167
Pirkko Yrjöntytär Ikonen, s. 1662 Kuru, k. 1702 Kuru, Petäjälammi, Taulu 2189
Heikki Tuomaanpoika Soikkanen, s. 1673 Keuruu, k. 24.01.1757 Keuruu, Liesjärvi, Paloranta, Taulu 2190
Maria Mikontytär Soikkanen, s. 1677 Keuruu, k. 24.12.1754 Keuruu, Liesjärvi, Paloranta, Taulu 2190
Maria Paulintytär Soikkanen, s. 1699 Keuruu, k. 13.01.1733 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki, Taulu 2195
Maria Simontytär Soikkanen, s. 1722 Keuruu, Hirvimäki, Häkkinen, k. 23.03.1805 Ruovesi, Honko, Taulu 2192
Niilo Olavinpoika Sankari, Pajulahti, s. Hämeenkyrö, Sasila I, k. Ruovesi, Pajulahti, Taulu 2196
Pirkko Pertintytär Pajulahti, k. Ruovesi, Pajulahti, Taulu 2196
Malin Yrjöntytär Pajulahti, k. Ruovesi, Pajulahti, Taulu 2197
Sofia Pietarintytär Pajulahti, s. 1632 Ruovesi, k. 24.11.1695 Ruovesi, Pajulahti, Taulu 2198
Lauri Erkinpoika Visuvesi, k. 1585 Ruovesi, Visuvesi, Taulu 2204
Kaisa Matintytär Ylistako-Visuvesi, k. 03.03.1695 Ruovesi, Visuvesi, Taulu 2206
Aune Erkintytär Ylistako-Visuvesi, s. 1626 Ruovesi, k. 07.02.1696 Ruovesi, Visuvesi, Taulu 2218
Lauri Iivarinen, Ajostaipale, s. Ruovesi, Vilppula, k. Ruovesi, Vilppula eli Mäkitalo, Vilppukoski, Taulu 2234
Marketta Paulintytär Ala-Pynnönen, Mäkitalo, s. Vilppula, Suluslahti, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, Taulu 2248
Anna Erikintytär Mäkitalo, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, Taulu 2250
Simo Tuomaanpoika Vilppula-Peltola, k. 1669 Vilppula, Vilppukoski, Taulu 2238
Kaisa Yrjöntytär Vilppula, k. Vilppula, Vilppukoski, Taulu 2237
Juho Heikinpoika Simonen, s. Virrat, Uurainen, k. jälkeen 1711 Virrat, Uurainen, Taulu 2251
Kaisa Simonen, k. Virrat, Uurainen, Taulu 2251
Lauri Heikinpoika Nojonen, k. Virrat, Vaskivesi, Taulu 2258
Valpuri Heikintytär Nojonen eli Mikkola, s. Virrat, k. Virrat, Vaskivesi, Taulu 2259
Olavi Antinpoika Herrainen, Herranen, s. Lempäälä, k. jälkeen 1619 Virrat, Virtain kylä, Taulu 2264
Herranen, Taulu 2265
Antti Heikinpoika Härköinen, Härkönen, s. Juva, k. Virrat, Taulu 2284
Aune Matintytär Härkönen, s. 1570 Virrat, k. Virrat, Taulu 2286
Valpuri Tuomaantytär Nojonen eli Mikkola, s. Virrat, k. Virrat, Vaskivesi, Taulu 2261

Taulu 1
I Heikki Simonpoika Mommo e. Pohjankuru Mommon itsellinen, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti.


MOMMO Mammola 1562, VA 2143 f. 58, 1564 VA 2164 f. 67. Måmmala mk
1565, 1566, Mommala mk 1568-71.
TUOMAS MARTINPOIKA 1562-71. 1562 Thomas Morthenss. äv 1, VA 2143
f. 58. 1564 Thomas Morthenss. äv 1, lv 1, VA 2164 f. 67. Mk 1565
Thomas äv 1, 1566 Thomas Morthenss. äv 1 1/2, samoin mk 1568-71,
Thomas Morthenss. 1567. Sak tk 24.3.1569 Jämingin Olavi oli
hakannut rikki Thomas Morthenss:s noott aff Mommala kalojen
parhaaseen kutuaikaan. Kk 22.9.1569 Pihlajalahden Olavi Nenoinen t
> Thomas Mommalan. Kk 23.8.1571 Thomas Mommalan sai 9 markan sakon
niistä kolmesta mustelmasta, jotka hän löi Pihlajalahden Hannu
Nenoseen.
Hv 1571 Mommala: Tho. Mårt:son ku 5, hev 1, le 7, nk 0-4-0-4, la
7, oa 141: 7, ny 13.875.
Vuoden 1589 tarkastusmaakirja: Mommola Nisius (?) Larsson asui
på Birchala sochn Eremarck j Hulpula, VA 2401b f. 602. Eom 1552
Iacop Siurtti och Morthen Hulpoij (Pirkkalan Keijärven talot II ja
Va) omistivat yhden eräsijan ved Palowesi siöö. Sinne lupasi mennä
asumaan Kuusiston Lauri Pietarinpoika. Hänen siirtymisestään
Palovedelle ei ole tietoa. Tuomas voi olla Martti Hulpon poika.

VEROT 1500-1600 LUVULLA: Oravannahat rahan vastine

Metsästyksen ollessa kansan pääelinkeinona käytettiin turkiksia, metsästystuotteita, yleisesti arvonmittana Venäjällä ja Liivinmaalla. Tavallisimpia rahoja olivat oravannahat, joita laskettiin neljänkymmenen nahan nipuissa. Näistä käytettiin Suomessa nimitystä kiihtelys, mikä esiintyy niin. paikannimessä Kiihtelysvaara. Ruotsissa ja Venäjällä arvostettiin ja luokiteltiin eri nahat värin mukaan, joten puhuttiin harmaanahoista ja valkonahoista. Edellisiin kuuluivat luonnollisesti oravannahat, joita arvokkaammat olivat valkoiset kärpän-nahat, valkeat ketut sekä ns. palkenahat, joilla ehkä tarkoitettiin yleisesti valkonahkoja. Nimi esiintyy myös paikan nimmessä Palkeala. Karjalassa on vielä pyydetty muitakin arvonahkoja. Pähkinäsaaren rauhankirjassa mainittiin kaksi majavanpyyntipaikkaa Kirvussa Kuunustaisen ja Ketvelammen rannoilla. Saalis oli todennäköisesti ollut hyvin runsas, koska tulot piti jakaa molempien valtakuntien, Ruotsin ja Venäjän kesken. Poista arvokasta riistaeläintä, soopelia 1. kiiltonäätää, on aikoinaan myös pyydetty Kannaksella. Siihen viittaa nimi Noisanniemi = Soopeliniemi Mitään asiakirjatietoja (ei eläimen metsästyksestä kuitenkaan esiinny.

Turkiksissa suoritettujen maksujen jälkiä verotuksessa

Keskiajalla kuului Karjala samannimisen oikeuden piiriin, jonka alueella kirkon päämiehelle, piispalle, tulleet verot suoritettiin turkiksissa. Siitä on olemassa eräitä keskiaikaisia asiakirjoja. Vuonna 1331 Maunu Eerikinpoika vahvisti piispan ja Viipurin linnanläänin välisen sopimuksen, jonka mukaan Karjalan oikeuden alueella piispan oli saatava kultakin savulta eli talolta kaksi hyvää valkonahkaa. Vuoden 1345 verojärjestys velvoitti kunkin jousimiehen Karjalan oikeuden alueella kirkolle suorittamaan jousinahan tai kolmanneksen viljaa. Jousinahka, joka oli turkisveron vanhempi muoto Voionmaan mukaan, maksettiin oravannahkana. Uudella kirkolla käytettiin siitä uuden ajan alussa nimitystä " oikea orava".

Jouset ja kiltit

Kun metsästystä harjoitettiin pääelinkeinona, oli luonnollista, että verotuksen perustana pidettiin jousilukua. Jousella tarkoitettiin alkuaan itsenäistä, metsästystä harjoittavaa miestä. Kun tämän kaltaisen verotuksen edellytyksenä kuitenkin oli mahdollisuudet eränkävnnin harjoittamiseen, on luultavaa, että jousilla on myös ollut hallussaan metsästysmaita, joihin toisilla ei ollut asiaa. Metsästysmaitten omistus oli välttämätöntä niille perheille, joiden oli riistan pyynnillä ylläpidettävä henkeään, mutta jos verotkin oli maksettava turkiksissa, oli se vieläkin tärkeämpää. Uuden ajan ensimmäisessä maakirjassa Viipurin linnan läänistä vuodelta 1539 on useissa paikoin mainittu kilteiksi nimitettyjä maakappaleita. Veroselitvsten mukaan käytettiin niitä Jääskessä jäniksenmetsästykseen tai kaskenpolttoon; Lapvedellä ja Taipaleella niiden mainitaan olleen ulkomaita, joissa oravia ja jäniksiä pyydettiin. Kiltit ovat Voionmaan tutkimusten mukaan alkujaan merkinneet kokonaisen talon, perheen metsäomaisuutta, jonka vastakohtana oli yksityisen henkilön omistama jousimaa. Alkuaan, jo pakanuuden ajoista lähtien oli jokainen heimomies, jokainen jousi suorittanut verona metsästysmailtaan turkiksia, etupäässä arvokkaita ja hyvin haluttuja valkonahkoja. Kun sitten väestö kaskikaudella lisääntyi suuresti, kasvoi jousimiesten lukumääräkin, mutta jalon riistan saanti väheni vastaavasti. Siksi ei kaikilta jousilta enää voitukaan vaatia hienoja turkiksia. Verottaja oli tyytyväinen saadessaan hyvän valkonahan edes talolta, savulta. Oravia sen sijaan oli runsaasti, ja niitä saattoi jokainen talonpoikainen mies maksaa verona keskiajalla, kunnes tapa uuden ajan alussa vähitellen hävisi kokonaan. Kirkollisessa verotuksessa jouset kuitenkin säilyivät aina nykyisiin aikoihin asti.

Nahkarahat ja turkislahjat

Uudenajan alussa maksettiin kruununverotuksessa Viipurin-Karjalassa nahkarahojen nimellä kulkevia maksuja, joissa todennäköisesti tapaamme jälkiä muinaisesta heimokunnallisesta metsästysverotuksesta, turkisverotuksesta. Nahkarahoja suoritettiin äyri täysiverolta I. kantatalolta.

Ruokolahden puolella oli neljä täysiveroa, toistakymmentä talonpoikaa, jotka aluksi 1540-luvulla metsästelivät kruunun takamailla oravia, hirviä, lintuja ja muita villieläimiä ja siitä verona maksoivat myös nahkarahoja. Mutta kun riista väheni, korvattiin se veden antimilla ja niin talonpojat alkoivat suorittaa kruunulle kuuluvat maksunsa haukina saaden tästä lisänimenkin, haukitalonpojat. Näillä ei luultavasti ollut edellytyksiä maanviljelykseen, mutta kun he asuivat Saimaan rannalla salojen äärellä, saattoivat he pyytää riistaa ja kalastaa.
Vielä säilyi vanha turkisvero Viipurin linnanläänin voudille 1500 -luvun puolivälissä suoritetussa lahjaverossa. Nahat kaikista lampaista ja jäniksistä, jotka kestitysaikoihin taloissa teurastettiin, luovutettiin voudille lahjana. Lapveden ja Taipaleen puolelta sekä Jääskestä Viipurin linnanpäällikkö sai lahjaksi 10 ketunnahkaa eli nahan jokaiselta neljänneskunnalta ja sen puuttuessa Lapveden kihlakunnasta kolme ja Jääskessä kuusi viljapannia, minkä arvoiseksi ketunnahka siis laskettiin. Saviniemen kartanon yksjalat, jotka asuivat suurelta osalta rajoilla, antoivat kultakin täysiverolta niinikään ketunnahan, minkä myöhemmin sai korvata rukiilla. Paremmat metsästysmaat lienevät tämänkin veron alkusyynä olleet.

Kiltti- 1. kiltisrahat

Nahkarahojen ohella kannettiin Suur-Jääsken alueella kuten muuallakin Länsi-Karjalassa 1500 - luvulla kiltti- 1. kiltisrahoja. Niitä maksettiin maayksikön perusteella niillä alueilla, joilla aikaisemmin oli suoritettu piispalle tulevaa turkisveroa. Voionmaa on tullut siihen tulokseen, että katolisena aikana luovutettiin piispan saatavat turkiksissa, mitkä saatavat vuoden 1331 sopimuksen mukaan tekivät kaksi hyvää valkonahkaa savulta. Mutta valkonahat 1. palkeet olivat keskiajan lopulla käyneet jo niin harvinaisiksi, että ne korvattiin rahalla. Kun Kustaa Vaasan aikana piispan tulot joutuivat valtiolle, seurasivat piispan kilttirahat mukana.
Eränkäynti riippuu turkisten saannista ja riistan runsaudesta. Kun maanviljelys ja sen mukana kiinteä asutus valtasivat alaa Jääsken ja Karjalan rintamailla, pakeni jaloriista yhä kauemmaksi suuriin metsiin. Keskiajan lopulla oli metsästys hallitsevana elinkeinona karjalaisella alueella jo aikansa elänyttä ja riista vähentynyt, niin ettei siihen voinut elämistä eikä elinkeinoa perustaa.

Kalastus

Kalastus on Suomen kansan ikivanhoja elinkeinoja. Jääsken kihlakunnankin alueella sitä on harjoitettu jo silloin, kun ensimmäiset " jääskeläiset" vaelsivat riistan perässä metsästellen ja kalastellen. Vuoksenrannan verkkolöytö, josta on eri luvussa ollut puhe, on siitä todistuksena. Esihistoriallisena aikana kalastusta on harjoitettu suhteellisen alkeellisilla pyyntivälineillä, mutta kalan runsauden takia niillä on riittävästi saatu veden viljaa nälkää pois ajamaan. Vuoksenrannan löytö sisälsi kivisiä ja luisia pyyntivälineitä ja Kiviniemestä talteen saatu pyydys, havas osoittaa, että kivikaudella on osattu jo käyttää hyväkseen korkeampaa kalastustekniikkaa. Havas on silmälliseksi kudottu pyydys, jota kivekset ja kohot pitivät pystyasennossa kuten seinää.
Jääsken vesistörikkaan kihlakunnan alueella olikin mahdollisuutta monenlaisen pyyntitavan harjoittamiseen. Kalarikas Saimaa suurine muikkuparvineen ja muine kaloineen houkutteli yhteispyyntiin monien pienempien järvien ja lampien ja jokien ollessa yksityisten perheitten pyyntialueita. Kalavedet säilyivät näet jakamattomina vhteisalueina, jotka kuuluivat määrätyille asutusryhmille. Siten Puruvesi, Heinävesi ja Orivesi ovat ikivanhaa heimojen yhteisomaisuutta, kuten Viipurin lahden aluekin, pienemmät järvet ja lammet taas kylien yhteisiä. Hyvin varhain on valtio maanlain perusteella vallannut Vuoksen valtaväylän ja sen jälkeen yksinoikeuden eräisiin lohirikkaisiin koskiin virtaan rajoittuvien kylien omistaessa rannat.

Kalavedet Jääsken kihlakunnan alueen ulkopuolella

Ammoisista ajoista lähtien Jääsken kihlakunnan asukkaat ovat käyneet pitkien matkojen takana hankkimassa veden antimia. Kun yksin oli hankala taivaltaa näitä matkoja ja tuoda saalis kotiin, liityttiin joukkoihin nuottakuntien osakkaina. Nuotalla saatiin yhteisvoimin runsaasti kalaa. Kun ne olivat kalliita hankkia ja hankala käsitellä, oli osakasmuoto ainoa mahdollinen suurnuotan hankkimiseen. Se vaati yhteistoimintaa, josta yhteisomistus johtui. Osakkaat olivat taloja. Jos talo jakaantui kahteen tai kolmeen osaan, sai kukin osa vastaavan osuuden nuotasta. Myös nuottaveneeet on hankittu yhteisvoimin ja käytetty osuuksien mukaan. Puruvesi, Orivesi ja Heinävesi ovat jo varhain olleet Jääsken kihlakunnan kalamiesten matkan kohteena. Mitään keskiaikaisia lähteitä ei tosin ole, jotka siitä kertovat, mutta tapa oli niin yleinen 1500-luvulla, että sillä on täytynyt olla ikivanhat perinteet. Keväällä vuonna 1560 kävivät Lappeen ja Jääsken kihlakunnista Niko Siitosen, Paavo Neuvosen, Olli Kesosen, Lauri Kasasen neljänneskunnat sekä Pärttyli Yrjänänpojan läänitvksen asukkaat kalastamassa Puruvedellä, Orivedellä ja Heinävedellä ahvenia ja särkiä, joita kuivattiin. Heillä oli kaikkiaan 06 pientä nuottaa, joilta kertyi veroa aina rahanpuutetta potevalle kruunulle neljä kippuntaa ja 16 kertyi kun nuottaa kohden otettiin leiviskä kalaa. Saman vuoden syksyllä lähdettiin suuremmalla joukolla yllämainituille vesille muikkuja kalastamaan. Nyt olivat Olli Siitosen, Niko Pyysingin, Matti Markunpojan, Olli Kesosen, Erkki Neuvosen, Jaakko Nikonpojan, Lauri Hyvättisen, Pekka Hallikaisen neljänneskuntien miehet sekä Pärttyli Yrjänänpojan alustalaiset 147:llä nuotalla kalassa. Näiden joukossa oli sadan sylen nuottiakin. Kalamiehet, joiden kyliä ei ole mainittu, olivat parhaasta päästä Vuoksen varrella olevista kylistä samoinkuin Joutsenosta. Verona meni nelikko nuottaa kohden ja kruunulle tuli tvnnyrikalaa kolme lästiä ja kolme nelikkoa. Mitään tietoja ei ole säilynyt, mitä teitä Puruvedelle, Orivedelle ja Heinävedelle kuljettiin. Todennäköisesti säilytettiin suuria kalaveneitä jossain kohdin Saimaan rannalla, joutsenolaiset omien rantojensa mailla ja ruokolahtelaiset pitkin Ruokolahden rannikkoja. Samaan tapaan ovat kirkkoveneetkin maanneet rannoilla. Yhteisjoukoin on sitten keväällä ja syksyllä suunnattu matka kauemmaksi Saimaata pitkin nuotat mukana. Veneissä lienee käytetty apuna purjeitakin, joiden avulla matka vesiä pitkin taittui nopeammin sopivalla tuulella. Suuri osa jääskeläisiä on myös käynyt Viipurin lahdella silakoita pyydystämässä.

Viipurin lahdelle kerääntyi vanhastaan kalamiehiä kaikkialta Karjalasta. Sinne tuli lapveteläisiä ja taipalsaarelaisia, jääskeläisiä ja pääläisiä varsinaisten viipurinpitäjäläisten lisäksi. Kevät ja syksy olivat parasta pyydysaikaa ja venekunta toisensa vieressä veti nuotalla saalista rannalle. Merikalastus lienee ollut järjestetty samaan tapaan kuin Saimaan suurkalastuskin. Nuottakunnat omistivat nuotan ja veneen, jotka lienee kuljetettu merelle Suomenvedenpohjan ja Laatokan ikivanhaa vesitietä myöten. Pääasiallisesti kuitenkin ne neljänneskunnat, jotka kirkollisesti kuuluivat Viipurin pitäjään ja joista myöhempi Ihantalan seurakunta on syntynyt, ovat olleet itseoikeutettuja Viipurin lahden kalavesien käyttäjiä. Kruunu verotti sielläkin saaliista osan. Nuottavenekunnat joutuivat maksamaan nelikon, puoli- tai koko tynnyrin kalaa sen mukaan, kuinka suuri saalis oli ollut. Vuonna 1555 kävivät Olli Äikkään neljänneskunnasta Pekka Ahvosen nautakunta kokonaan sekä Antti Pihkasen nautakunnasta Heikki ja Suni Vilkko sekä Heino Jönsinpoika Konnusta ja vielä Paavo Räikkösen venekunta Lukkarisen neljänneskunnasta ja Sompan nautakunnasta Viipurinlahdella nuotanvedossa. Verona otettiin heiltä yhteensä neljä ja puoli tynnyriä kalaa, mistä Heikki Vilkko tai hänen venekuntansa suoritti koko tvnnyrin.
Viipurilaiset eivät lainkaan pitäneet jääskeläisten kalastusmatkoista merelle. He katsoivat näet silakanpyynnin Viipurinlahdella kaupunkilaisoikeudekseen ja aikaansaivat lopulta sen, että se 1600 kiellettiin kokonaan jääskeläisiltä ja lapveteläisiltä. Siitä huolimatta lienee kuitenkin Jääsken kihlakunnasta käsin edelleen käyty merellä asti silakanpyynnissä, vaikkakin vähäisemmässä määrässä.

Paitsi pohjoisilla ja lounaisilla vesillä käytiin Suur-Jääskestä käsin vielä etelässäkin lintu- ja kalarikkaalla Äyräpään järvellä kaloja pyytämässä. Kalastusoikeus kuului Saviniemen kartanolle. Vuonna 1560 oli kesänuotalla saatu neljä tynnyriä suolakalaa, kahdeksan tynnyriä tuoretta ja vielä kuusi leiviskää, yhdeksän naulaa kuivattua kalaa. Asiakirjoista ei ole selvinnyt, mistä Äyräpään järven kalastusoikeus on peräisin. Todennäköiseltä tuntuu, että se periytyy vanhastaan niiltä ajoilta, jolloin Jääski kuului Äyräpään kihlakuntaan. Kun Saviniemi oli yhteisen voudin asuinpaikka 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja kun kalastusoikeus sitten siirtyi Saviniemelle, lienee se alkuaan kuulunut voudin etuoikeuksiin. Vielä vuonna 1654 mainitaan Äyräpään järven kalastus Saviniemen kartanolle kuuluvana.

Vuoksen, Rahikkalanjoen ja Kuhajoen kalapaikat

Vuoksi on muinaisina aikoina ollut ahkeralle kalastajalle tärkeä "veden hopean" kaivos. Runsaat apajat tuottivat välkkvväkylkisiä lohia, joita sitten veroina kulkeutui Viipurin linnanisäntien pöytään ja kauemmaksikin, aina Tukholmaan asti.
Tuottoisin Vuoksen lohipaikoista oli Bullerborgin kalastamo, josta tarkemmin on kerrottu Bullerborgin linnan yhteydessä. Myöhemmin vuodesta 1614 lähtien käytettiin siitä Siitolan kalastamon nimeä. Bullerborgin kalastamo mainitaan ensi kerran 1555, jolloin sieltä kuljetettiin Viipurin linnaan tynnyri lohia. Se sijaitsi Imatran yläpuolella ja lohet, joita siellä pyydystettiin, olivat n.s. Saimaan lohia. Imatrankoski oli näet niin voimakas, ettei Laatokan lohi päässyt siitä nousemaan. Näin Vuoksessa esiintyi kaksi eri lohilaatua, Imatran pohjoispuolella toinen ja toinen kosken eteläpuolella. Runsaimmat saaliit saatiin Siitolan kylän kohdalla olleista pyydyksistä kuten vielä tällä vuosisadalla ennen lmatran voimalaitoksen syntyä ja Tainionkosken kahlehtimista.
Bullerborgin kalastamo oli n.s. kruunun kalastamo. Sen tuotto käytettiin Viipurin linnanväen hyväksi. Arvid 'Tönnenpoika Wildeman palkkasi lokakuun 16. päivänä 1613 päivätyllä kirjeellään Olli Pekanpoika Kaikkosen Siitolan Tainion kalastamon lohenkalastajaksi. Pilkkanaan hän sai nauttia vapauden suuruisen tilansa veroista. Kaikkosen tuli joka kahdeksas päivä lähettää tuoretta lohta Viipuriin. Tässä asiakirjassa Tainionkoski mainitaan ensimmäisen kerran. Mvöhemmin ruvettiin kalastusoikeus antamaan arennille määrättyä summaa vastaan.
Saviniemen kartanolla oli Vuoksessakin hyvät kalavedet. Sen omalla nuotalla sekä 30:stä katiska- ja kahdesta mertapaikasta saatiin 1569 kaksi leiviskää kuivaa kapakalaa. Tämän lisäksi kartano sai osakalaa nelikon suolattuna jokaiselta nuotalta, joka sen alueella kalasti. Näin kertyi äskenmainittuna vuonna vielä seitsemästä nuotasta yhteensä tynnyri ja kolme nelikkoa suolakalaa.

Paitsi lohia kuuluivat ankeriaatkin 1500-luvulla Vuoksen "suurriistaan". Kostialan kartanon yhteydessä mainittiin sen alueella sijainnut ankeriaan kalastuspaikka, joka 1566 oli läänitetty tulkki Pärttyli Yrjänänpojalle. Siitä saatiin mainittuna vuonna verona neljä leiviskää kuivattua ankeriasta.
Suur-Jääskessä oli 1500-luvulla vielä kaksi muuta tuottoisaa kalapaikkaa. Kuhajoesta, jonka kautta Juokseman vedet purkautuivat Helisevään, tuli 1560 yhdestä lanasta kuivattua ankeriasta kaksi ja puoli leiviskää, kuivattua säynävää kolme ja puoli leiviskää sekä muuta kapakalaa kahdeksan leiviskää. Seuraavana vuonna sieltä saatiin verona lanasta ja neljästä katiskapaikasta leiviskä kuivattuja ankeriaita ja puoli leiviskää muuta kapakalaa. Kuhajoen kalastuspaikkakin kuului Saviniemelle.
Kolmas, myöskin Saviniemelle kuuluva ankeriaankalastamo sijaitsi Vuoksen vesistöön kuuluvassa Rahikkalan joessa. Yhdestä lanasta eli rysästä kertyi vuosittain verona puolitoista leiviskää kuivattuja ankeriaita.

Lähde:
Jääsken kihlakunnan historia osa yksi
LSSTY © Veli Holappa
.
Tienarin sukukokous 28.7.2012 Parkkuun Seuratalolla.

Puoliso: Dorotea (Teija) Mommo Itsellinen, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti.
Mommo on Kurun ja Ruoveden keskustojen puolivälissä, Kurusta Ruovedelle mentäessä tien oikealla puolella.

Lapset:
Yrjö Tienari e. Mommo , s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 2
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 2
II Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo, (Taulusta 1, isä Heikki Mommo) Mommon poika, ei Mommon isännän, vaan itsellisen poika, Ruoveden Pekkalan talon renki, Tienarin vävy ja talollinen 1729-1752, kirkon kuudennusmies, vanha isäntä. Yrjö kuoli 62-vuotiaana, kuolinsyytä ei tiedossa. Yrjö Tienarista lähtien Tienarin tila on siirtynyt nykypäivään asti isältä pojalle., s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale.

SUUR-RUOVEDEN MAANTIETEELLINEN HISTORIA:

Kallioperä johtaa meidät Suur-Ruoveden historiassa aina yli tuhannen miljoonan vuoden takaisiin aikoihin, jolloin maan sisässä siihen saakka tulikuumina hehkuneet kiviainesmassat jähmettyivät koviksi graniiteiksi ja muiksi lähisukuisiksi kivilajeiksi, jotka nykyään muodostavat alueen vuoriperustan.
Mutta sen jälkeen seuraa geologisessa historiassa, niinkuin yleensä meidän maassamme, laaja aukko. Koko siltä valtavalta aiakakaudelta, jonka kuluessa muinaiset vuoristot tasoittuivat aina nykyiseen graniittiperustaan saakka, ei ole säilynyt mitään tietoja. Vasta viimeisen kymmenentuhannen vuoden ajalta - on säilynyt aukoton sarja havaintoaineistoa.
Näyttää siis siltä, kuin paksusta historian kirjasta olisi repäisty pois valtaosa lehdistä, niin että vain ensimmäiset ja viimeiset olisivat jääneet jäljelle.
Tähän on ensi sijassa syynä jääkausi, joka on hävittänyt vuorten rapautumisesta syntyneet aikaisemmat irtainten maalajien kerrostumat ja myös sen kasvi - ja eläimaailman, joka ennen sitä täällä on vallinnut.

Oikeastaan voisimme puhua jääkausista yhden asemesta, sillä niitä on ollut useampiakin, ehkäpä kolme tai neljä. Niiden välillä on sitten ollut lämpimiä, jäättömiä kausia, jolloin elämä on taas päässyt versoamaan. Tavallisesti puhutaan vaan viimeisestä jääkaudesta, joka lienee kestänyt suunnilleen 75000-100000 vuotta.
Jäätiköityminen sai alkunsa Ruotsin ja Norjan korkeilla tunturiseuduilla, missä vieläkin on pysyviä jäätiköitä. Sieltä jäätiköt ilmaston kylmetessä alkoivat laajentua kaikkiin suuntiin. Sitkeän taikinan tavoin jäämassa vähitellen eteni yli koko Skandinavian ja Suomen aina Keski-Venäjälle ja Saksaan saakka. Jäätikkö oli satojen metrien, ehkä kilometrin paksuinen.
Edetessään se kuljetti mukanaan maan pintaa peittävät irtaimet ainekset ja irroitti kaalioiden rapautuneista pinnoista kiviä ja lohkareita, jotka tarttuivat kiinni sen pohjaan. Näin se puhdisti kallioiden altaita ja syvennyksiä, joissa nykyiset järvet sijaitsevat ja hioi ja naarmutti alustaansa tarttuneiden kivien avulla kallioiden pintoja.
Tällä tavoin syntyivät silokalliot, joita tavataan varsinkin järvien rannoilla. Niiden pinnalla näkyvät uurteet osoittavat jäätikön liikkumissuuntaa.

Mutta mahtava, ikuiselta näyttävä mannerjäätikkökin kohtasi väkevämpänsä. Ilmaston taas vähitellen lämmetessä sen reunojen eteneminen pysähtyi. Sen pintaan alkoi auringon säteiden voimasta ilmestyä yhä useampia puroja ja sulamisvesivirtoja, jotka kuluttivat sitä ja koversivat siihen uurteita ja onkaloita.
Jään reu´na alkoi murtua ja lohkeilla, jäätikkö oheni ja maa-ala toisensa jälkeen vapautui sen vallasta.

Jäätikkö ei sulanut yhtäjaksoisesti, vaan välillä sattui kylmempiä ilmastokausia, jolloin sen reuna juuttui pitemmäksi aikaa paikalleen ja saattoi tilapäisesti jopa edetäkin. Kummankin Salpausselän kohdalla sattui n. 200 vuoden pysähdys. Tämä tapahtui n. 10000 vuotta sitten.
Sen jälkeen jää taas suli hyvää vauhtia ja n.500 vuotta myöhemmin sen reuna oli Suur-Ruoveden alueella, joka kokonaisuudessaan vapautui jään vallasta seuraavien vuosisatojen kuluessa.

Maisemat olivat kuitenkin vielä silloin aivan toisenlaisia kuin nykyään. Valtava jäämassa oli painollaan ssanut maan kuoren painumaan alemmaksi ja kun jäätikön sulamisesta lisäksi syntyi runsaasti vettä, olivat maat pääosaltaan veden peitossa. Tämä vesi oli kylmä jääjärvi, jossa jäätiköstä irti lohkeilleet suuremmat ja pienemmät jäävuoret uiskentelivat, niinkuin nykyään arktisilla vesillä.
Vain korkeimmat maastokohdat kohosivat saarina tästä ns. Baltian jääjärvestä. Rantaviiva lienee kulkenut jäätikön sulamisvaiheen aikana n. 200m:n korkeudella.

Laajemmalti kuivaa maata on siis ollut vain alueen pohjoisosassa sekä Kurun luoteisosassa, muualla vain vähäisiä saaria ja saariryhmiä. Maa kohosi kuitenkin nopeasti.
Jäätikön päättymisvaiheessa n. 9000 vuotta sitten maan kohoaminen lienee ollut n. 5-6 m sadassa vuodessa. Sittemmin maan kohoaminen on yhä hidastunut ja on nykyään vain runsaat puoli metriä vuosisadassa.
Heti jään sulaessa kuiville jääneet ns. vedenkoskemattomat maat eroavat selvästi myöhemmin kohonneista alueista. Jäätikön sulaessa irtaantui sen pohjaan tarttunut hienompi ja karkeampi kiviaines ja vedenkoskemattomilla alueilla se jäi makaamaan paikoilleen. Tästä johtuen korkeimpien kallioiden laet alueella ovat näin syntyneen huuhtoutumattoman irtaimen maalajikerroksen, moreenin, peitossa. Niiden alempana sijaitsevilla rinteillä sen sijaan on usein näkyvissä paljaita kallioita, joilta aallot ovat huuhdelleet pois moreeniaineksen. Näin on käynyt muös matalammilla, veden alle jääneillä kallionyppylöillä ja - harjanteilla.

Veden koskemattomat maat ovat tästä syystä myös viljavia. Tämän on ihminen kauan sitten huomannut ja seuduilla, joilla tällaisia maita on runsaammin, asutus on ensi sijassa asettunut niille.
Näin on laita varsinkin Itä-Suomen vaaramailla, mutta Suur-Ruovedenkin alueella tämä on havaittavissa. Suur-Ruoveden harjut ovat pitkittäisharjuja, joiden pituussuunta vastaa suurin piirtein jäätikön kulkusuuntaa.

Näsijärven pinta on 94,9 m merenpinnasta, Kurun Aurejärvi 154,8m.
Suurin osa Suur-Ruoveden alueesta sijaitsee kuitenkin 100-150 m:n korkeuserojen välillä, vain uloinna pohjoisessa samoin kuin Kurun länsiosassa on keskikorkeus 150-200 m:n välillä.
Kurussa Kuusijärven pohjoispäästä länteen pienen Lumijärven eteläpuolella oleva mäki, joka on 220,2 m merenpinnan yläpuolella ja siis koko Hämeen korkeimpia kohtia.

Varsinkin savikkoja, jotka ovat syntyneet jäätikön sulamisvaiheessa jään kaikkein hienoimmaksi jauhamasta veteen joutuneesta kiviaineksesta tai myöhempien vesistöjen pohjaan laskeutuneista hiukkasista, on alueella vain suhteellisen vähän verrattuna esim. Tampereen seutuihin tai Pohjanmaan jokitasankoihin.
Näsijärven pohjoispäähän liittyvien suurten järvenselkien ympärillä olevissa pitäjissä, Kurussa, Ruovedella, Vilppulassa ja Virroilla on kuitenkin rantojen tuntumassa yleisesti etupäässä vähäisiä savikkoalueita. Savikerros on yleensä ohut, keskimäärin vain n. metrin paksuinen.



OLKITAIPALE:

Kurun Olkitaipaleella oli Ilmarinkylän Lassen eräsija. Kyseessä on ilmeisesti Lauri Villi, joka oli kylän suurimman, myöhemmin Teivaalaan liitetyn tilan isäntä.
Omistus sijaitsi Jakamajärven ja Parkkuunlahden välisellä kannaksella, jonka läpi juolsevassa joessa oleva Parkkuunkoski piti kiertää maitse. Tällä erämaalla asui Martti Erkinpoika Mylläri.
Naapuritalon Taipaleen ensimmäinen isäntä, joka sai 1553 vahvistuskirjeen tilaansa, oli kotoisin Ylöjärven Ilmarinkylästä.
Vuonna 1681 Jaakko Markunpoika Taipale eli Ilmarinen esitti mainitun kirjeen selittäen, ettei talo ollut koskaan jäänyt autioksi. Eräsija näyttää siis olleen koko ajan vanhan omistajasuvun hallussa.
Mahdollisesti myös Kuusjärven ympäristö kuului Lauri Villin maihin.
Järven itärannalla, vanhoilla Taipaleen tiluksilla on Pirttilahti, jonka luona on hyvinkin saattanut olla talvisten pyyntiretkien tukikohtana käytetty eräpirtti.

Molemmin puolin Olkitaipaleen erämaakappaletta oli kaksi Ylöjärven Erkille kuuluvaa eräsijaa, Parkkuu ja Vaakaniemi.
Kyseessä on ilmeisestikin 1553-1584 Äijälän isäntänä mainittu Erkki Ollinpoika.
Hänen entisillä erämaillaan asui 1590 Pekka Martinpoika Tienari.
Erkin Vaakaniemessä olevan eräsijan oli saanut asuttavakseen Erkki Toikko, joka esiintyy jo 1562 Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa. Molemmat eräomistukset on siis helppo paikallistaa.

Erämaiden luettelossa mainittiin jo 1552 niille uudisasukkaiksi asettuneiden nimet. Kaikki olivat yläsatakuntalaisia ja joukossa oli useita, jotka olivat kotoisin Vanhasta Pirkkalasta.
Omille erämaille asettuneita voidaan varmasti todeta vain yksi, Juho Ollinpoika Naistenmatkan Sipilästä, joka muutti isänsä eräsijalle Virtain Vaskivedelle.
Samoin tapahtui ilmeisesti myös Kurun Olkitaipaleella, joka ilmoitetaan asutuksi Ilmarinkylästä Ylöjärveltä.
Juho Ollinpoika lienee kuitenkin pian luopunut yrityksestä, koska häntä ei mainita enää 1562 ja 1564 erämaatalonpoikain luettelossa.
Innostus erämaiden asuttamiseen oli muutenkin vähäinen, sillä 1552 uudisasukkaiksi halukkaista pirkkalalaisista vain Kankaantaan kylästä Vaskivedelle muuttanut Pekka Lodwiik asui erämaalla 1560-luvun alussa.
Tämän lisäksi ilmeisesti vain Olkitaipale jäi pysyväksi Vanhasta Pirkkalasta tulleen asuttajan haltuun.

Hämäläisiä ja satakuntalaisia liikkuvammat savolaiset tulivatkin muodostamaan huomattavan osan Vanhan Ruoveden pitäjän uudisasukkaista.
Vielä 1558 yrittivät Ylä-Satakunnan eränkävijät pelastaa vanhat alueensa itselleen. he valittivat uudelle herralleen Juhana-herttualle savolaisten tunkeutumisesta alueelleen ja pyysivät tätä takaamaan heidän entiset omistuksensa.
Juhana, joka ei ehkä ollut tarkoin perillä isänsä asuttamispolitiikasta, kirjoittikin Savonlinnan voudille Kustaa Finckelle kehottaen tätä estämään savolaisia tulemasta herttuakuntaan kuuluvan satakunnan metsiin ja erämaihin.
Alkuun päässyttä luonnollista kehitystä ei tällaisilla käskykirjeillä voinut enää estää.
Vaikka Kustaa Fincke ei tietenkään asettunut julkisesti Juhana-herttuaa vastustamaan, savolaisten muutto sai tapahtua kaikessa hiljaisuudessa ja herttuan kukistaminen 1563 teki lopullisesti tyhjäksi yläsatakuntalaisten toiveet eräsijojensa säilyttämisestä.
Tiedot: Juhani Saarenheimo-Vanhan Pirkkalan historia.

Edellistä kirjoitusta johdatellen kirjoitettiin Kurusta kirjassa:
Niilo Söyrinki, Ville Luho, Mauno Jokipii- Vanhan-Ruoveden historia I

V a a k a n i e m i mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa v.1562 Erkki Toikon, mutta v.1564 Matti Parkkoisen asumana. Toikko-nimi viittaa Pirkkalan Toikkolan kylään, joka on nykyään Kangasalaa.
Parkkisia taas asui tähän aikaan Hämeenkyrön Heinijärvellä, josta uudisasukas voisi olla kotoisin.
V.1589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ylöjärven Erkin erämaalle.
Eräät Vaakaniemen edustalla olevat kalavedet jäivät kuitenkin pitkään kantapitäjien omaisuudeksi.
Niinpä Heikki Heikinpoika Pirkkalan Saarilahdesta (nyk. Teiskon Terälahdesta eli Saarlahdesta) sanoi v.1675 vetäneensä Kangasalan Hypperlän kyläläisten kanssa nuottaa täällä olevan Murassaaren alapuolella ja pystyi todistamaan, että vaakaniemeläiset olivat vielä 1600-luvun puolivälissä maksaneet Murassaaren kalavedestä vuokraa Saarlahteen.

O l k i t a i v a l sai Velkilevelän (Welilefwelä) eräsijan nimellä ensimmäisen uudisasukkaansa Pirkkalan Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärveltä) vouti Niilo Ingenpojan ja tuomari Jöns Westgöten vahvistuskirjeen 16.12.1553 nojalla.
Se jäi heti pysyvästi asutuksi, koskapa Jaakko Ilmarinen Olkitaipaleelta esittäessään yllämainitun kirjeen v.1681 selitti, ettei talo koskaan sen jälkeen ole ollut autio.
Olkitaipaleen kylä mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luetteloissa v.1562 Lasse Tarikan ja matti Tokin, mutta v.1564 Niilo-nimisen miehen asumana. Tarikka-nimi viittaa Lempäälän Lempoisten kylään uudisasukkaan kotipaikkana.
Toki ehkä Hämeenkyrön Toikkoseen. V.16´589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ilmarin kylässä asuneen Laurin erämaalle, mikä pitää yhtä ensimmäisen tiedonannon kanssa.
Olkitaipaleen taloilla oli Sikkilän takamailla Sikkilänjoen varsimailla yhteinen laiduntamisalue kotieläimille esim. lampaille, joita varmaan silloiseen aikaan vartioitiinkin vuorotellen petoeläinten hyökkäyksiä vastaan. Kaikki eläimet kulkivat missä kukin ja merkittiin talojen tyyliin eri tavoin omien eläinten tunnistamiseksi. Rajoja ei ollut, mutta myöhemmin, kun maa-alueista tehtiin yksityisiä ja yhteisomistukset siirtyivät silloin historiaan, Sikkilänjoen varteen on lohkottu yksityisille tiloille erinäköisiä ja - kokoisia palstoja esim. kortteen ym. keräämistä varten. Näin yhteisomistus siellä purettiin ja tiloille tulleet palstat ovat aikojen saatossa menettäneet merkityksensä. Taipaleella on edelleen palstansa, mutta Tienarin palsta lohkottiin 29.1.1920 tilaksi 303-415-6-5 ALAKOSKI, joka myytiin samalla Poikeluksen Lamminperän silloiselle omistajalle Näsi Oylle 2000 mk:lla. Nykyään Alakoski yksityisessä yhteisomistuksessa.

NÄSI OY:
Ennen maailmansotaa tiiliteollisuus oli elänyt kultakauttaan, ja XIX kaupunginosaan oli rakennettu useita tiilitehtaita. Näistä tiilitehtaista jäivät maailmansodan aiheuttaman laman jäljiltä henkiin vain pari. Niistä toinen oli Puolimatkan tiilitehdas, joka sijaitsi Hippoksen vieressä. Tehtaan oli vuonna 1911 hankkinut omistukseensa Näsi Oy, joka omisti useita tiilitehtaita ympäri maakuntaa. Näsi Oy:llä oli kaupunginosan alueella omistuksessaan myös toinen ennen maailmansotaa perustettu tiilitehdas, joka sijaitsi lähellä Messukylän rajaa. Yhteensä Näsi Oy:n tehtaat työllistivät kesäisin jopa lähes 50 henkilöä, joista osa siis asui perheineen kaupunginosan alueella.


P a r k k u j ä r v i mainitaan v.1552 eräluettelossa suurena erämaana, jonka koko Pirkkalan Sikojärven kylä yhdessä omistaa viiden penikulman päästä kotikylästään. Siellä katsottiin olevan tilaa kolmelle uudisasukkaalle, Erkki Laurinpojalle Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärvestä), Tuomas Jaakonpojalle Kuusiniemen kylästä (nyk. Teiskosta) ja Erkki Yrjänänpojalle Toikkolan kylästä (nyk. Kangasalta).
Kun jo mustankirjan erämaaluettelo 1440-luvulta tuntee Sikoisten (= Sikojärven) kylän Kaupin omistaman miehenmetsän, tämä on nähtävästi juuri Kurun Parkkujärvi.
Yhteisomistusteoria on kuitenkin tutkimuksen perusteella hylätty ja sijalle on astunut yksityisomistusteoria, jonka mukaan yksityiset maanraivaajat ovat alkuaan panneet viljelyksen alulle ja yhteisomistukset ovat syntyneet myöhemmässä vaiheessa vapaiden raivaajien liittyessä erilaisiksi yhteisöiksi. Erämaaomistus on periaatteessa yksityisomistusta. Eri lähteet puhuvat pääasiassa yksityisten miesten omistamista eräsijoista, miehenmetsistä, saroista ja päiväkunnista.
Tietenkin niitä on joutunut perintöjen, ostojen, myötäjäislahjojen yms. yksityisomaisuuteen kuuluvien luovutustapojen mukaisessa järjestyksessä useampiakin yhdelle miehelle tai muutaman eri miehen muodostaman ''yhtiön'' yhteisomaisuudeksi.
Niinpä Pirkkalan erämailla mainittiin edellä olevassa luettelossa yksi koko kylän omistus, nimittäin Pirkkalan Sikojärven kylälle kuuluva Kurun Parkun erämaa.
Tässä kylässä oli vain kolme taloa, joten ei ole kysymys mistään suuresta yhteisomistuksesta.

Kurun Olkitaipaleen Juhana Jaakonpoika sai v. 1629 seitsemän kappaa viljaa Keihäslahden kylässä asuvalta Riitta Tuomaantyttäreltä, jonka poika oli saanut syyskudun ajan kalastaa Juhanan kalavesillä. V. 1631 sakotettiin Olkitaipaleen Yrjänä Olavinpoikaa siitä, että hän oli kolmesti laskenut verkkonsa Lasse Yrjänänpojan verkkojen päälle.
V. 1679 syntyi lähekkäisten kylien Olkitaipaleen, Toikon ja Vaakaniemen kesken kiistaa Kierteenniemen yhteisestä kalavedestä. Siitä tuomittiin silloin nautittavaksi kunkin talon äyriluvun mukaan - toisin sanoen suurilla maaveroa maksavilla taloilla oli kalavedenkin tuottoon vastaavasti suurempi oikeus.

Vaikka verot ankarasti painoivat suurvaltakauden ruoveteläisiä ja keuruulaisia, niin että talojen veronmaksukyvyttömyys eli autius ajoittain saavutti tavattomat mittasuhteet, ei mitään suurempia verotuksesta johtuvia mellakoita seudulla tapahtunut.
V. 1628 levittivät Matti Mylläri ja Yrjänä Olavinpoika Kurun Olkitaipaleelta huhua, ettei ylimääräistä ns. ''kolmen markan apua'' tarvitsisi maksaakaan kuin yksi markka, mikä pitkän aikaa haittasi tämän veron kokoamista pitäjästä.
Oikeus havaitsi tämän kuitenkin tapahtuneen ''hulluudesta ja tietämättömyydestä'', ja niin asianomaiset selvisivät hairahduksestaan menettämättä h e n k e ä ä n.

Paikallisen rasituksen luontoinen oli myös S ä ä k s m ä e n s a l p i e t a r i t e h t a a n kunnossapito ja vuotuiset salpietariajot, joihin Ruovesi useiden lähellä olevien Ylä-Satakunnan ja Hämeen pitäjien mukana oli ainakin puolen vuosisadan ajan velvoitettu.
Salpietaria tarvittiin ruudin raaka-aineeksi ja sentähden oli ympäri valtakuntaa perustettu salpietaritehtaita; Sääksmäen tehdas mainitaan ensi kerran lähteissä v. 1582.
Salpietaria keitettiin hevosen lannan alla olleesta maasta, johon mätänemisen seurauksena oli muodostunut typpihapon suoloja.
Tällaista salpietarimaata talleistaan (maalattia), halkoja sen keittämistä varten ja olkia sen siivilöintiin joutuivat ruoveteläiset ja keuruulaiset säännöllisesti kuljettamaan Sääksmäen tehtaalle.
Jos joku ei halunnut toimittaa perille parseleita, saattoi hän lunastaa ne yhdeksällä markalla rahaa, mikä kannettiin joskus yhtenä, joskus kahtena eränä vuodessa.

Salpietaritehtaan edustajana ja veronkantomiehenä Ruoveden hallintopitäjässä toimi Matti Mylläri Kurusta. V. 1624 hänen toimittamattomat rästinsä mainitaan vain 25 taalariksi, mutta v. 1629 peräti 470 taalariksi. Eivät edes aatelin alustalaiset tehneet salpietariajojen suhteen poikkeusta. Talvikäräjillä v. 1629 huomautettiin Aksel Kurjen ja Brita de la Gardien lampuodeille, että heidän tulee suorittaa salpietariajot ''muiden lampuotien tapaan'', siis puolet tavallisiin talonpoikinn verrattuna.
Ajojen vaatiminen loppui vasta, kun salpietariapu v. 1634 muutettiin tavalliseksi, suoraan kruunulle eikä kruunun omistamalle tehtaalle meneväksi rahaveroksi.

TILOJEN LAHJOITUKSET:

Juhana III:n aikana syntyivät läänitykset eli l a h j o i t u k s e t henkilökohtaisista ansioista.
Ajateltiin, että lahjoituksia saaneiden aatelissukujen piti jatkuvasti pysyä kruunun palveluksessa niin tehokkaasti, että ne ansaitsivat tämän. Ensinnä muodostuivat suuret kreivi - ja vapaaherrakunnat, myöhemmin pienemmät perinnölliset lahjoitukset.
Lahjoitus tarkoitti kuten läänityskin, perintötilojen kyseessä ollen, vain määrättyjen kruunulle tulevien verojen kanto-oikeutta. Talojen omistusoikeus pysyi luonnollisesti talonpojilla. Kun kuitenkin kruununtilojen omistusoikeuden katsottiin kuuluvan valtiolle ja vain eräänlaisen hallintaoikeuden niiden viljeliköillä, katsoivat aateliset lahjoituksen tapahtuessa saaneensa taloon myös omistusoikeuden.
Kruunun talollisesta tuli siten aatelin lampuoti eli maanvuokraaja, joka kuului ns. u u t e e n r ä l s s i i n.
Verotalollinenkin voi joutua lampuodiksi verorästien vuoksi, sillä aatelinen saattoi samoin kuin aikaisemmin kruunu, jos kolmen vuoden verot talosta jäivät maksamatta, huudattaa itselleen talon varsinaisen omistusoikeuden, ns. s u k u o i k e u d e n. Tämän takia lahjoitukset muodostivat vaaran vanhalle talonpoikaiselle vapaudelle.

Lahjoituksia oli lukuunottamatta kreivi - ja vapaaherrakuntia, jollaisia Ylä-Satakunnassa oli vain pari nimellistä, kahta päätyyppiä.
Täysin omistusoikeuksin annettuja lahjoituksia sanottiin a l l o d i a a l i l a h j o i t u k s i k s i, kun sen sijaan Norrköpingin valtiopäivillä 1604 säädetyin rajoituksin annettuja lahjoituksia kutsuttiin N o r r k ö p i n g i n p ä ä t ö k s e n t i l o i k s i.
Viimeksi mainitut periytyivät vain lahjoituksen saajan miespuolisille jälkeläisille, eikä niitä saanut myydä tai pantata tarjoamatta niitä ensin kuninkaalle. Norrköpingin päätöksen jälkeen oli allodiaalilahjoitusten antaminen itseasiassa laitonta, mutta sitä esiintyi siitä huolimatta. Valtio saattoi myös myydä ja pantata tiloja, menettelystä ei välitetty, vaikka perintötalojakin olisi tullut täten myydyksi. Tällaisia ''lahjoituksia'' sanottiin o s t o - tai p a n t t i r ä l s s i t i l o i k s i .

Liiviläistä aatelia oleva Tallinna käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta'' 17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa Ruovedelta.
Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot:
Kurun Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi Taipaletta,
Keihäslahden kaksi Kurun taloa,
Keihäsjärven Lauri Eskonpoika,
Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja Minkkinen,
Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa,
Karjulan Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski,
Pohjankapeen Kapee

Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu,
Siikalahden Ylä - ja Alasarvana,
Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo,
Rämingin Tyrni, Tapion Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika,
Kautun Matti Hannunpoika ja
Väärinmajan Työrö ja Nenonen

Grassin jälkeläiset asuivat vakinaisesti Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien lahjoitustilojen asioita.
S e n tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta.

''OLKITAIPALEEN KARTANO''

Grassin edellä mainitulla lahjoitusalueella tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevinen ns. rajapiiritiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten omistajalleen edullinen sijoitus.
V. 1653 sai näet Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa säterikartanon omistamalleen Kurun Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6 manttaalin suuruinen.
V. 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräjiltä todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsevat vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.

Omistaja Grass ei liene koskaan käynyt uudessa kartanossaan, jonka erikoisasema johtui siitä, että hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa ohella asuvan, eikä hän liioin ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain mukaan tuli olla.
Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon'' nauttia säterivapautta useita vuosia.
Vielä v. 1665 sanotaan läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea tupa, joka sekin nyt kaatuu nurin''.
V. 1667 ja sitä seuraavina vuosina mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu.
Viimeinen yritys Olkitaipaleen kartanon elvyttämiseksi sattui v.1680 Laukon kartanon herran Gabriel Kurjen tahdosta, jonka haltuun Grassin tilat silloin olivat joutuneet. Hän näyttää todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.

Kun kuitenkin Olkitaipaleen Markku Antinpoika ja J u h a n a T i e n a r i sekä muut Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa köyhyytensä takia kartanoa rakentaa, hankkeesta luovuttiin.
Vuoden 1683 suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita.
Kartanolaitos tuli Ruoveden alueelle vasta sauraavalla vuosisadalla Pekkalan kartanon syntyessä sinne.


Seuraavat otteet kirjasta:
Tuomo Koukkula: Vanhan-Ruoveden historia II

UUDET TALOT:

Nykyisten pitäjäin (kirja valm.1967) alueelle syntyi 1700-luvun alussa uusia taloja seuraavasti:
Kurun Parkkuun jakokunnan y h t e i s m a a l l e syntyivät Riihikosken eli Riihenperän (Riihtenperä) ja Ristaniemen eli Riistaniemen uudistalot.

Heikki Yrjönpoika mainitaan uudistalonsa asukkaaksi ensi kerran vuonna 1738. Uudistaloa seuraavana vuonna käräjillä tutkittaessa Pietari Toikko sanoi siellä olevan 1½ tynnyrinalaa peltoa (0.75 ha) ja maata yllin kyllin 1/4 manttaalin talolle.
Kalavetenä Riihikoskella oli Näsijärven Vankavedestä pistävä lahti.

Ristaniemen perustaja Heikki Erkinpoika oli vuoden 1730 paikkeilla muuttanut Harjusta (nyk. osa Tamperetta) Kuruun, missä palveli Lörpyksellä renkinä.
Vuonna 1739 hän sai luvan raivata Jakamaniemen metsään talon.
Kalavedeksi Ristaniemi sai koko Jakamajärven.

Vaakaniemen isännän Pietari Matinpojan kuoltua vuonna 1744 viljelivät tämän veli Matti Matinpoika ja vävy Yrjö Yrjönpoika Toikkoa yhdessä, kunnes tila vuonna 1748 jaettiin näiden kesken Ylä - ja Ala-Toikoksi.

Vuoden 1795 päätöksellä perustettiin Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon maalle neljä ½ manttaalin kokoista uudistilaa, kaikki e n t i s i ä v i r k a t a l o n t o r p p i a.
Sillanpään uudistila sai maansa lähinnä Ikaalisten rajaa, sitten Lampi ja Leponiemi.
Lepistön torppa oli aiottu neljänneksi uudistilaksi, mutta sen katsottiin olevan liian lähellä virkataloa.
Joten neljänneksi tuli L a h d e n p e r ä, joka sai maansa Parkkuun jakokunnan rajalta.
Lahdenperä tulikin kuulumaan Olkitaipaleen kylään.
Olkitaipaleen taloluku kasvoi samaan aikaan Kastarin ja Vanhakylän uudistaloilla.
Parkkuun jakokunnassa pantiin vuonna 1795 myös verolle uudistilat Poikelus, Lamminperä ja Lähteenmäki ja Vaakaniemen kylässä Leppälahti.

Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon asukkaat, jotka omistivat mm. Olkitaipaleen Lahdenperän uudistalon vuodesta 1795, ennenpää ollut virkatalon torppa.
Majuri (luutnantti vuonna 1795) Johan Fredrik Eek s. 15.7.1758 Rauma k. 3.1.1820 Tukholma
Vapaaherratar Sofia Christina von Duben s. 14.12.1759 k. 1822 Tukholma (5 lasta syntynyt Kurussa)
Johan Fredrik Eek johti vuosina 1796-1804 Ruoveden komppaniaa.

Olkitaipaleen Lahdenperän uudistilaa omisti siis Johan Eek tai tarkemmin sanottuna Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalo omisti.
Lahdenperää asui ja viljeli sotilas Matti Martinpoika Flintbergin poika Heikki Matinpoika s. 6.1.1760 Kuru, Olkitaipale, Tienari
Sotilas, reserviläinen Matti Flintberg kuoli Lahdenperän talossa 24.1.1808

KRUUNUNTILOJEN LUNASTUS PERINTÖTILOIKSI:

Rahantarvettaan tyydyttääkseen valtio myi kruununtilojen perintöoikeuksia. Vuonna 1723 annetun asetuksen mukaan perintöoikeuden hinta oli Vähintään niin suuri kuin kuuden vuoden vero.
Vuonna 1741 lunastushinta alennettiin kolmen vuoden veroa vastaavaksi.
Kuka tahansa sai lunastaa kruununtilan omakseen maksamalla kolmen vuoden ylimääräiset verot, mutta kruununtilan asukkaalla oli etuoikeus, eri asia on sitten, oliko hänellä rahaa.

Vanhan-Ruoveden alueelta ostettiin kruununtiloja runsaasti perinnöksi muutamana vuonna 1760-luvun alussa.
Vuonna 1760 lunastettiin perintötiloiksi molemmat Peskan ja Sarvanan talot Ruovedelta ja Taipale Kurusta,
vuonna 1761 Ruovedelta Tuuhonen ja Kurusta T i e n a r i sekä Lörpys,
vuonna 1762 Virroilta Jäähdyspohjan Uotila, Toisveden Soinin talot ja Virtain Härkösen talot sekä
vuonna 1763 Visuvedeltä Kangaspusu.

Juuri vuonna 1763 kuitenkin keskeytettiin perinnöksi lunastaminen rahanarvon alenemisen vuoksi, mutta se sallittiin taas muutaman vuoden kuluttua, niin että 1760-luvulla ehdittiin ostaa perinnöksi vielä Pajulahden Nikkilä, Pohjaslahden Mäki ja Uuraisten Simonen.

TILUKSET ENNEN ISOJAKOA:

Isojako suoritettiin Olkitaipaleessa 1800-luvun alussa.
Tilukset olivat maassamme keskiajalta aina Isojakoon saakka suurelta osalta yhteisomistuksessa.
Virallisen maanomistusjärjestyksen mukaan yksityisellä talolla oli yksinomainen nautintaoikeus vain tonttialueeseensa ja talon yksityisesti raivaamiin peltopaloihin ja sen valtaamiin niittyihin.
Kylän pellot talojen ympäriltä ja isot niityt kuuluivat yhteisesti koko kylälle, kuten metsätkin, elleivät metsät kuuluneet useammankin kylän muodostamalle jakokunnalle. Esim. Parrkkuussa oli jakokunta.

Tällainen maanomistusjärjestelmä tai pikemmin nautintajärjestelmäoli omaksuttu vain tiheämmin asutussa Länsi - ja Etelä-Suomessa.
Oli luonnollista, että kukin talo hoiti itsenäisesti rakennusten ympärille raivattuja peltoja ja korjasi lähiympäristöstä vallattuja niittyjä.
Metsät ja kalavedet tosin saattoivat tulla muutaman talon yhteisnautintaan, mutta talojen kesken on jo varhain suoritettu epävirallisia metsäjakoja, joten metsienkään yhteisomistusta ei voida pitää sääntönä, vaikka valtaosalla taloista olikin Isojakoon saakka osuudet yhteismetsiin.

Vuonna 1815 todettiin Juho Antinpoika Kastarin Kurun Olkitaipaleesta raivanneen yli 4 tynnyrinalaa peltoa (n.2 ha). Lisäksi hän oli heinämaata parantaakseen laskenut Kuusjärven pintaa kaivamalla 36 syltä pitkän kanavan (n.62 m),
mistä kaikesta hän sai tunnustukseksi 20 luotia (n.300 g) painavan kullatun hopeapikarin.
Suomen Talousseuran palkinnot luovutettiin kirkossa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen.
Pappi piti luovutuspuheen ja ansioitunut raivaaja asteli kuoriin palkintoaan hakemaan. Lopuksi luettiin vielä talonpojan työlle ennen kokematonta arvonantoa osoittaneen esivallan puolesta rukous ja siunaus sekä veisattiin virsi päälle.



Kurun Olkitaipaleen Tienarin talon isännät:

1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
3. Pietarin leski Anna Tienari 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
4. Tuomas Olavinpoika Tienari 1606-1608
5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
pso Valpuri Matintytär Tienari 1639 ja 1643-1644
Edellisen poika
6. Yrjö Laurinpoika Tienari 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
pso Marketta (Maisa) Antintytär Tienari
Edellisen sisarenmies
7. Pietari Olavinpoika Tienari 1649-1677
pso 1 Kerttu Laurintytär Tienari 1645-1646
2 Anna Tienari (ainakin jo vuonna 1649)
Edellisen ja Annan poika
8. Juho Pietarinpoika Tienari 1678-1696
pso Aune Tienari
9. Heikki Tuomaanpoika Tienari Kuru II:sta 1697-1728
(Heikki Tuomaanpoika Tienari oli Yrjö Heikinpojan vaimon Valpuri Heikintytär Tienarin isä eli Yrjön appiukko)
10. Yrjö Heikinpoika Tienari Ruoveden Pihlajalahden Mommosta 1729-1747
(Yrjö Heikinpoika on nykyisten tienarilaisten kantaisä, mistä lähtien tila on ollut samalla suvulla)
pso Valpuri Heikintytär Tienari
edellisen poika
11. Heikki Yrjönpoika Tienari 1747-1758
pso Anna Olavintytär Tienari Teiskon Kulkkilasta.
seuraavana Anna Olavintytär Tienarin II mies eli puusniekka Antti Joosepinpoika Kurun Aurejärven Pusulta.
12. Antti Joosepinpoika Tienari 1760-1789 (Antti osti Tienarin kruununtilasta perintötilaksi vuonna 1761)
seuraavana Heikki Yrjönpoika ja Anna Olavintytär Tienarin poika.
13. Jooseppi Heikinpoika 1790-1809
pso Leena Yrjöntytär Tienari Kurun Karjulan Heikkilästä
edellisen poika
14. Matti Joosepinpoika Tienari 1809-1838
pso Leena Yrjöntytär Tienari Teiskon Paksulasta
edellisen poika
15. Matti Matinpoika Tienari 1838-1861
pso Liisa Juhontytär Tienari Kurun Olkitaipaleen Philpusniemestä eli Kastarista.
edellisen poika
16. Juho Kustaa Matinpoika Tienari 1861-1898
pso Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari Ruoveden Muroleen Murolekosken Kivistöstä.
edellisen poika
17. Juho Kustaa Tienari 1898-1937
pso Susanna Sanni (Sanna) Tienari Parkanon Vuorijärven Kovesjärveltä.
edellisen pojat
18. Kaarlo Tienari ½ 1937-1940, kaatui Impilahdessa 1940
pso Aino Tienari Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjasta.
19. Pentti Tienari ½ 1937-1978
pso Elma Tienari Kurun Vaakaniemen Junkkarilta.
edellisen poika
20. Matti Tienari 1986-

Pirkkalan erämaa - asutusta ja Tienari sijaitsi Ylöjärven Erkin erämaalla.
Tienarin talon isäntä 1729-1746.
Kirkon kuudennusmies 1730.

Kirkon kuudennusmiehet olivat 1600-luvun alusta lähtien tomineet seurakuntalaisten elämän valvojina ja virkamiesten avustajina mm. veronkannossa. Isonvihan aikana tämäkin vanha järjestelmä oli järkkynyt.
Vuonna 1730 asetettiin käräjillä maaherran käskystä kuudennusmiehet jälleen. Kuudennusmiehiksi tulivat Kurusta Yrjö Heikinpoika Tienari, Juho Jaakonpoika Paappanen ja Antti Suutari.
Ruovedelta Lauri Pietarinpoika Visuvesi, Jaakko Juhonpoika hanho, Antti Heikinpoika hakoniemi ja Juho Juhonpoika Mommo.
Virroilta Heikki Antinpoika Patala, Heikki Joosepinpoika Paavola ja Matti Matinpoika Ikkala.
Maaherran määräyksestä heidän tuli erikoisesti pitää silmällä irtolaisia ja palkollisia, mutta samalla he olivat seurakunnan vanhimpia. Kaikki talolliset eivät oikein hyväksyneet eräiden kohottamista yhteisestä raavaasta erikoisasemaan.
Tämä näkyi esimerkiksi Ruoveden kirkkoa vuonna 1778 rakennettaessa. Silloin osa kansasta vaati, että kuudennusmiesten olisi pitänyt tehdä päivätöitä siinä kuin toisetkin tekivät vaikka jo etukäteen oli sovittu kuudennusmiesten toimivan rakennusmestarin alaisina apuvalvojina.
Koska rahvas asennoitui näin ja kuudennusmiehet eivät ilmeisesti käytännössä olleet aivan välttämättömiä, jäivät vapautuneet kuudennusmiehistön paikat usein täyttämättä; vuonna 1798 oli vanhaisäntä Yrjö Visuvesi Ruoveden ainoa kuudennusmies, mutta 1800-luvun puolella paikat taas täytettiin.

Puumerkki 1741, tiimalasi.

Vuonna 1570 Kurussa oli 5 taloa, 1600-luvun vaihteeseen mennessä niiden määrä kasvoi 36:een,
mutta sittemmin taloja autioitui ja vuonna 1675 niitä oli enää 24. 1700-luvun taitteessa niitä oli 27.
Tienari, aluksi Vaakaniemen kylässä, kuului Kurun taloihin vuodesta 1586 Pietari Martinpoika Tienari.

Kirkon istumajärjestys määrättiin 13.6.1697.
Naisten puoli Miesten puoli
1.Lörpys ,Ikonen 1.Kuru
2.Toikko ,Vihola ,Heikkilä 2.Toikko
3.Kuru 3.Hainari ,Vihola
4.Karjula ,Paappainen ,Erkkilä 4.Kapee ,Suutari
5.Kapee ,Suutari ,Kurun piiat 5.Keihäsjärvi ,Tienari ,Kurun piiat
6.Keihäsjärvi ,Tienari ,Sormunen 6.Karjula ,Paappainen ,Hänninen
7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä 7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä
8.Taipale ,Luomajärvi 8.Taipale ,Myllärin rengit ,Lörpys
9.Hainari ,Lannetta ,Myllärin piiat 9.Luomajärvi ,Lannetta ,Pusu
10.Hänninen ,Murolekoski ,Puntanen 10.Kovanen ,Ikonen ,Sormunen
11.Itselliset ,irtain väki 11.Erkkilä ,Saksa ,Murolekoski
Kuorissa olleisiin penkkeihin saivat lukkarin lisäksi istua ne ,jotka osasivat lukea sisältä ja laulaa hyvin.

Vanhan Ruoveden alueen väestötilastot alkavat vuodelta 1634 ja aluksi niitä laativat papit.
Vuonna 1680 Ruovedella ja Kurussa asui yhteensä 1140 henkeä.
Vuonna 1721 Kurussa asui 184 henkeä ja v.1749 jo 341.

Vuonna 1749 Kurun väestötilastossa mainitaan 4 pappissukuun kuuluvaa ja muuta säätyläistä sekä heidän palvelijoitaan 14 henkeä. Talollisia oli 50 ja torppareita 3. Itsellisväkeen kuului 45 ja sotilaisiin 11 henkeä.
Yli 15-vuotiaita rahvaan lapsia ja palkollisia oli 163. Entisiä sotilaita oli 5 ja köyhiä ja sairaita 11.
.
Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen kartanossa Skoonessa. Omisti mm. Kurun Olkitaipaleen Tienarin.

Puoliso: Vihitty 18.11.1722 Kuru Valpuri Heikintytär Tienari. (Taulu 245) Vanhemmat Kurun Keihäslahden Kuru II:sta, Tienarin tytär, piika ja emäntä., s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II, Kuru II:n isäntä 1695-1696, Tienarin isäntä 1697-1728, s. 1672 Kuru, Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale ja Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski, Katariina kuollut 78-vuotiaana horkkaan eli vilutautiin., s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Heikki Tienari , s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 3
Juho Sipilä e. Tienari , s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 118
Marja Taipale o.s. Tienari , s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 141
Riitta Hänninen o.s. Tienari , s. 1730 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 239
Jooseppi Tienari , s. 25.12.1732 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 240
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 3
III Heikki Yrjönpoika Tienari, (Taulusta 2, isä Yrjö Tienari) Tienarin nuori isäntä 1747-1758, Heikki kuoli 34-vuotiaana pistokseen = rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussin-tulehduksessa., s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.


Heikki oli Tienarin talon isäntä 1747-1758.
Kuoli keuhkotautiin v.1758 35-vuotiaana, haudattu kirkkoon.
Vaimo Anna Olavintytär oli talollisen tytär Teiskon Kulkkilasta.
Lesken II mies Antti Joosepinpoika (25.11.1735-30.8.1789) oli talollisen poika Aurejärven Pusulta,
toimi puusniekkana Olkitaipaleen Tienarilla 1760-1789.
Antin II vaimo oli Maria Yrjöntytär oli talollisen tytär Karjulan Heikkilästä.
Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa. Suomen jokaisesta kunnasta oli edustaja mukana. Kurusta Hämeen läänin lähetystöön osallistui Juho Tienari, mistä hyvästä hän sai matkastaan muistomitalin.

Puoliso: Vihitty 25.03.1747 Teisko Anna Olavintytär Tienari o.s. Iso-Kulkkila. (Taulu 869). (Taulu 964). (Taulu 1026) Kulkkilan tytär, Tienarin emäntä, Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen. haudattu kirkkoon., s. 04.02.1727 Teisko, Kulkkila, k. 04.12.1765 Kuru, Olkitaipale.

Anna kuoli tulirokkoon 39-vuotiaana.
Vanhemmat: Olavi Eskonpoika Iso-Kulkkila, Iso-Kulkkilan isäntä 1709-1735., s. 1682 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.05.1762 Teisko, Kulkkila ja Maria Matintytär Iso-Kulkkila o.s. Kuoranta, s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila.
JUHO TIENARIn (1841-1916) saaman muistomitalin toinen puoli. Suomi-neito osoittaa oikealla kädellä lausetta: Laissa maan turva ja vasen käsi pitää lujasti kiinni Suomen lakikirjasta.

Lapset:
Maria Tienari s. 17.12.1747 Kuru, Olkitaipale.
Juho Tienari s. 26.05.1750 Kuru, Olkitaipale, k. 16.06.1750 Kuru, Olkitaipale.
Jooseppi Tienari , s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 4
Kaisa Ylä-Kapee o.s. Tienari , s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 94
Heikki Tienari s. 18.06.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 12.09.1755 Kuru, Olkitaipale.
Matti Tienari Matti kuoli 3-vuotiaana isorokkoon., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen), k. 02.06.1761 Kuru, Olkitaipale.
Mikko Lettoniemi e. Tienari , s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen). Tauluun 117
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 4
IV Jooseppi Henrikinpoika Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki Tienari) Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
-tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale.


Vuosi 1800 / Turun ja Porin lääniin kuuluneet Ruoveden ja Kurun rikkaimmat talot:

1. Matti Mustajärvi omaisuus 1200 riksiä
2. Ylioppilas Eerik Lagerlöf, Ritoniemi 666
3. Jooseppi Tienari, Vaakaniemi 625
4. Matti Taipale, Olkitaipale 622
5. Mikko Mustajärvi 600
6. Heikki Mustajärvi 600
7. Matti Majaniemi, Visuvesi 562
8. Juho Visuvesi 530
9. Aapo Kauttu 500
10. Heikki Kauttu 500
11. Matti Visuvesi 500

Raha 1776-1860:

1 riikintaalari, riksi = 48 killinkiä 1 killinki = 12 runstykkiä
= 18 taalaria kuparissa
= 576 runstykkiä

1 riikintaalari, riksi = 2 2/3 riksiä banco seteleistä
= 4 riksiä riksgälds

Kustaa III suoritti rahauudistuksen. Markat poistuivat käytöstä. Valtionpankki ja valtionvelkakonttori kumpikin laskivat setelirahaa. Valtionpankin seteleistä (ja kolikoista) käytettiin nimeä banco ja valtionvelkakonttorin seteleistä nimeä riksgälds. Yksi riksi valtionpankin seteleinä vastasi v. 1803 vakautuksen jälkeen 1½ riksiä valtionvelkakonttorin seteleinä.

MARKAN SYNTYVAIHEET:

Venäjän suurruhtinaskuntana Suomi käytti vuoden 1840 raharealisaatioon asti rinnakkain entisen emämaan Ruotsin riikintaalareita eli riksejä ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään. Tämän jälkeen oli käytössä parikymmentä vuotta ainoastaan Venäjän rupla. Venäjän jatkuva talouskriisi, erityisesti Krimin sodan jälkeen, kuitenkin teki ruplan epävakaaksi ja Venäjä joutui eroamaan hopeakannasta useampaan otteeseen. Suomi anoi lupaa omalle rahalleen ja sai sen 4. huhtikuuta 1860.

Markka otettiin samana vuonna käyttöön, alustavalta arvoltaan neljäsosarupla. Nimeä ei tuolloin käytetty missään muualla, ja nimi valittiinkin kilpailulla. Muita ehdotuksia olivat muun muassa sataikko, omena ja suomo. Nimi tulee perinteisestä hopean ja kullan painon yksiköstä, arvoltaan 8 unssia (noin 31 grammaa). Markka sidottiin hopeakantaan 1865 — ilman Venäjän ruplaa. Markkoja lyötiin “94,48 kappaletta naulasta selwää hopeata”, eli naulan painosta hopeaa saatiin Hopeamarkka 94,48 markan kolikkoa. Yhden ja kahden markan “täysiarvoiset markat” lyötiin seoksesta, jossa oli 868 promillea hopeaa[1] [2]. Pennimääräisten kolikoitten seoksessa hopeaa oli 750 promillea. Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan. 20 markan kultakolikossa (6,45 g) oli 5,8 g kultaa ja 0,645 g kuparia (900 promillea kultaa)[3]. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin kanssa.

Venäläisten rikokset Kurussa:

Suomen sodassa vuonna 1808 kurulaiset joutuivat kärsimään, kun Tampereelta lähetetty kapteeni Sukhanovin veneosasto kostomatkallaan poikkesi 29. päivänä heinäkuuta Toikkoon ja seuraavana päivänä viipyi pitempään Kurun kirkon tienoilla.
Venäläisten riehunnasta Toikossa kertoo mm. sotavahinkoasiakirjain maininta Toikon 17 särjetystä lukosta, lukkojen takaa löydetyn tavaran tuhoamisesta puhumattakaan. Toikon 55-vuotias piika Maria Yrjöntytär kuoli venäläisten pahoinpitelemänä.

Seuraavana päivänä venäläiset polttivat Jooseppi Henrikinpoika Tienarin riihen ja kaksi latoa, rikkoivat vimmassaan pari kirstua ja irtaimen mukana särkivät mm. silmälasit, jotka harvinaisuutensa vuoksi tässä mainittakoon.
Kurun talollisista juuri Jooseppi Tienari kärsi laskelmien mukaan suurimmat taloudelliset tappiot.

Venäläiset poikkesivat Kuruun nimenomaan hävittääkseen Kurun puustellin, jossa everstiluutnantti Eekin perhe asui. Venäläiset mahdollisesti uskoivat everstiluutnantti Eekin itse olleen sissitoimintaa Ruovedella johtamassa. Virkatalon aittaa oli käytetty venäläisiltä juuri kaapatun jauhoerän säilyttämiseen, mikä hyös saattoi olla koston syynä.
Eekin perhe pääsi livahtamaan vihollisen käsistä Eekin mielenvikaista veljeä lukuunottamatta. Hänet vihollinen kidutti kuoliaaksi.

Neljä Kurun puustellin alaista torpparia haki myöhemmin korvausta venäläisten särkemästä omaisuudesta, samoin räätäli Juho Håhlberg ja puuseppä Tuomas Grandell.
Tuomas Matinpoika Karjunkosken talossa tekivät viholliset pahojaan vielä syyskuun puolivälissäkin, kun muitten kurulaisten vahingot rajoittuivat em. heinäkuun lopun päivien menetyksiin.

Jooseppi Henrikinpoika kuoli keuhkokuumeeseen 61-vuotiaana.
Riikintaalari on Ruotsissa 1500-1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö. Nimitys riikintaalari (riksdaler) tulee ruotsin sanasta rik, valtakunta ja rahayksikön nimestä taaleri. Kuvassa taalerin hopeakolikko vuodelta 1719. Ensimmäiset taalerit lyötiin Kustaa Vaasan valtakaudella vuonna 1534. Nimitys riksdaler otettiin käyttöön saksalaisen esikuvan (Reichstaler) mukaisesti vuonna 1604. Alkuperäisten riikintaalerien hopeapitoisuus oli korkea, joten ne eivät kiertäneet, vaan niitä varastoitiin arvometallina. Taalerin tilalle tuli vähemmän hopeaa sisältävä taalerin hopeakolikko (daler silvermynt). Vuodesta 1624 lähtien otettiin hopeavarojen vähenemisen takia käyttöön kuparitaaleri, joka oli vastaavaa hopearahaa painavampi. Riikintaalerit korvattiin kruunuilla vuonna 1873.

Puoliso: Vihitty 02.07.1780 Kuru Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä. (Taulu 458) Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Henrikinpoika Heikkilä e. Bålstå, Sotamiehen poika, talollisen vävy ja nuori isäntä, s. 28.03.1725 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 14.03.1795 Kuru, Karjula ja Valpuri Antintytär Heikkilä, s. 06.04.1724 Kuru, Karjula, k. 25.04.1791 Kuru, Karjula.
Tienarin kantatila on muodostettu Isojaossa 7.7.1804 rekisterinumerolle TIENARI 303-415-6-0, kartassa rajoina Parkkuun lahdesta suora raja Sikkilän ylämetsään, Parkkuunkoski rajana, Jakaman ranta Parkkuunkoskesta jatkuen Vähä-Jakaman rantaviivaa myös sen toiselle puolelle puoleenväliin järveä ja siitä lähtevän Sikkilänjoen ja Tienarinlammen alueet ja maat joen oikealla puolella. Jakaman saaret Raatosaari ja Huhtisaari liitettiin Tienarin kantatilaan. Kartassa Tienarin tilan alueet ovat merkittynä kirjaimella i.

Lapset:
Liisa Lettoniemi o.s. Tienari , s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 5
Matias (Matti) Tienari , s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 10
Valpuri Leveelahti o.s. Tienari , s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 36
Jooseppi Tienari s. 18.05.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1788 Kuru, Olkitaipale.
Helena (Leena) Lahdenperä o.s. Tienari , s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 46
Kaisa Haapaniemi o.s. Tienari , s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 59
Heikki Tienari s. 24.11.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 09.03.1794 Kuru, Olkitaipale.
Yrjö Kauppila e. Tienari , s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 64
Ulla Mikkola o.s. Tienari , s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 80
Anna Kangasmäki o.s. Tienari , s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 84
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 5
V Liisa Joosepintytär Lettoniemi o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin torppa Lettoniemi, s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1846 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Tienarin raja kulki Vähä-Jakaman ja Sikkilänjoen koillispuolella. Niemeke mikä on Sikkilänjoen ja Vähä-Jakaman välissä oli Tienarin ja se erotettiin lohkomalla 29.1.1920 tilaksi LETTONIEMI 303-415-6-7

Puoliso: Vihitty 14.04.1805 Kuru Juho Yrjönpoika Lettoniemi e. Poikellus. (Taulu 1864) Poikeluksen uudistalon poika, Tienarin renki, Kurun Tienarin Lettoniemen torppari, s. 04.10.1782 Kuru, Poikelus, k. 14.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Yrjö Pekanpoika Poikelus e. Ala-Paappanen, Talollisen poika, Olkitaipaleen Laurilan renki ja isäntä 1776-1779, Poikelus II:n uudistalon isäntä (aluksi torppa) 1780-1798, vanha vaari., s. 16.03.1754 Kuru, Petäjälammi, k. 13.02.1845 Kuru ja Maria Juhontytär Poikelus o.s. Laurila, Laurilan tytär ja piika, Poikelus II:n emäntä., s. 23.05.1755 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru.

Lapset:
Valpuri s. 03.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Leena Lettoniemi s. 01.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 03.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Ulla Lettoniemi s. 08.06.1807 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
303-415-6-3 X TIENARI, lohkominen 29.1.1920 X ALAKOSKI, sijaitsee AARNILA-kiinteistön Lammin puoleisella rajalla Sikkilänjoen rannassa, lähtien n.25 m:n levyisenä kaistana joen rantaa jatkaen Lamminperäntien ylitse vielä n.120 m päättyen siellä n.40 m:n levyiseksi. Kokonaisuupituus n.450 m myötäillen Sikkilänjokea. Kuntajaon muutos 1.1.2009 980-459-6-5 ALAKOSKI. Pinta-ala on 9200 m2 ja kiinteistössä on kaksi palstaa, joiden väliä on noin 50m.
Matias Lettoniemi Matias hukkui kaivoon 6-vuotiaana., s. 04.07.1808 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.05.1815 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
980-458-6-5 ALAKOSKI, kokonaan näkyvä palsta lähtee Lettoniemen rajasta, jatkuen rannan mukaan soirona. (Käsi on Alakosken tämän palstan sisällä). Toisen kulma Alakoskesta näkyy vasemmassa yläkulmassa.
Juho Lettoniemi s. 25.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.12.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Josef Lettoniemi , s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 6
Johannes Lettoniemi s. 08.07.1814 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Lettoniemen rajasta lähtevä Alakosken palsta on noin 200m pitkä.
Liisa Lettoniemi s. 13.07.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 08.09.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Yrjö Lettoniemi Yrjö käväisi Teiskossa, oli taloissa renkinä ja vuodesta 1870 kotonaan ensin itsellisenä ja sitten renkinä. Rippikirjassa merkintä heikko, eli tosin 84-vuotiaaksi. Yrjö oli naimaton., s. 08.09.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 16.02.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Henrik Lettoniemi s. 12.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Antti Lettoniemi s. 03.04.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Anna Stina Lettoniemi s. 29.08.1826 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 20.06.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 6
VI Josef Juhonpoika Lettoniemi, (Taulusta 5, isä Juho Lettoniemi) Lettoneimen isäntä, Kurun rippikirjaan vuosilta 1867-1873 on Josefin kohdalla merkintä viallinen., s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Leena (Helena) Jaakontytär Lettoniemi o.s. Työtönjärvi. (Taulu 719) s. 12.09.1802 Kuru, Keihäsjärvi, k. 02.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Jaakko Heikinpoika Työtönjärvi e. Keihäsjärvi, Keihäsjärven poika, Keihäsjärven Työtönjärven torppari., s. 17.06.1756 Kuru, Keihäsjärvi ja Maria Matintytär Työtönjärvi o.s. Tyrkkölä, Maria kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 27.10.1762 Kuru, Karjula, k. 05.06.1808 Kuru, Keihäsjärvi.

Lapset:
Vendla Karoliina Lettoniemi , s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 7
Leena Rasula o.s. Lettoniemi , s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 9
Matilda Lettoniemi s. 21.03.1843 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kustaa Aatu Lettoniemi s. 06.04.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.11.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 10.03.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 7
VII Vendla Karoliina Josefintytär Lettoniemi, (Taulusta 6, isä Josef Lettoniemi) s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 04.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Sarvi Matti Josefinpoika Lettoniemi e. Sarvijärvi. (Taulu 1570) Olkitaipaleen Tienarin torpan Lettoniemen isäntä. Kurun rippikirjassa vuosilta 1874-1883 on merkitty Matti käsivialliseksi, s. 01.03.1834 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vanhemmat: Josef Antinpoika Sarvijärvi e. Ala-Toikko, Jose oli Ala-Toikon Leppälahden Sarven torpan isäntä. Josef oli loppuikänsä ''viallinen''., s. 28.05.1810 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Lettoniemi, Tienari ja Ulla Sofia Juhontytär Sarvijärvi o.s. Pirttiniemi, Ullla muutti Vaakaniemen Toikolta piiaksi Ala-Toikon Lahdenpohjaan ja meni siellä naimisiin renki Joosepin knssa, joka oli Toikon poika ja saivat lahdenpohjassa ensimmäisen lapsensa. Sarven torpan emäntä, muutti miehensä kanssa mummuna ja vaarina poikansa Matin luokse asumaan Tienarin Lettoniemeen., s. 22.07.1808 Kuru, Keihäslahti, k. 09.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Lettoniemi, Tienari.

Lapset:
Kalle Lettoniemi s. 22.11.1859 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 01.03.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kalle Lettoniemi s. 26.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 17.06.1882 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 24.07.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Manu Lettoniemi , s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 8
Matti Lettoniemi s. 11.08.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.12.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Elias Lettoniemi s. 28.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Sota-ajan jälkeen oli Parkkuussa vielä muutamia nuuskan käyttäjiä. Yksi sellainen oli Elias Lettoniemi. Lettoniemen ostaessa nuuskaa Hämäläisen Vilholta, kauppias kysyi apulaistytöltä.
- Olekkos muistanut tirauttaa nuuskapönttöön, ettei ole päässy kuivumaan?
Matilta Lettoniemi s. 09.07.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 8
VIII Manu Matinpoika Lettoniemi, (Taulusta 7, isä Matti Lettoniemi) Lettoniemen isäntä., s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. laskettu 24.07.1957 Kuru, Olkitaipale.

Lettoniemessä oltiin riihellä. Moottorin renkatessa sanoi Matti:
- Tarttee hakee uus kynttilä Tampereelta.
Manu-isäntä ihmetteli ja sanoi:
- Eikös niitä kynttilöitä Osuuskaupastakin saa, mitä niitä ny Tampereelta asti täytyy hakee.
(Luuli kyseen olevan tavallisesta steariinikynttilästä).

19.2.1920
Tienarin perintötilasta lohkottiin Tienarin torppa:
303-415-6-7 X LETTONIEMI
1.1.2009 kuntajaon muuto
980-458-6-103 LETTONIEMI
Lettoniementie, Sikkilänjoen rannalla, rantaviivaa n. 200m, rakentamaton.
.
Lettoniemen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Vihitty 15.04.1904 Kuru Eeva Mikontytär Lettoniemi o.s. Mäkelä s. 13.12.1874 Kuru, Aurejärvi, k. 07.12.1960 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Mikko Matinpoika Mäkelä e. Petäjäjärvi, Kruunun perintötorpan isäntä, s. 23.09.1841 Kuru, Aurejärvi, k. 02.02.1902 Kuru, Aurejärvi ja Tilta Esaianpoika Mäkelä o.s. Lannetta, s. 06.05.1844 Kuru, Aurejärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 9
VII Leena Josefintytär Rasula o.s. Lettoniemi, (Taulusta 6, isä Josef Lettoniemi) s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 15.11.1868 Kuru, Mylläri (Pappila) Jeremias Esaianpoika Rasula e. Vastalahti. (Taulu 2327). (Taulu 2329) Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Rasulan torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Vanhemmat: Esaias Antinpoika Vastalahti e. Kuru, Esaias oli Karjulan Kosken renkinä naimisiin mennessään. Kurun Aurejärven Saksan Vastalahden torppari, muutti perheineen Keihäslahden Kurun Männistön torppaan-, s. 12.07.1787 Kuru, Keihäslahti ja Valpuri Martintytär Vastalahti o.s. Pusu, s. 22.02.1786 Kuru, Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.

Lapset:
Manu Rasula s. 09.05.1869 Kuru, Poikalus.
Emma Rasula s. 18.08.1870 Kuru, Poikalus.
Kalle Rasula s. 22.07.1872 Kuru, Poikelus.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 10
V Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.


Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös kappelikokoukseksi.
Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten kokouksissa, kirkkoneuvostossa.
Kirkkoneuvosto on ainakin Ruoveden emäseurakunnassa toiminut säännöllisenä seurakunnan hallintoelimenä 1700-luvun puolivälistä lähtien, mistä alkaen on tallella pöytäkirjoja pitäjänkokouspöytäkirjojen yhteydessä.
Mahdollisesti kirkkoneuvosto on toiminut jo 1600-luvun viimeisistä vuosista lähtien. Kurun ja Virtain kappeleissa on ilmeisesti seurattu emäseurakunnan menettelyä. Kirkkoneuvostton kuuluivat papin lisäksi kirkkoisäntä ja kuudennusmiehet sekä mahdollisesti eräitä muita seurakunnan luottamusta nauttivia seurakunnan >>vanhimpia>>.
Kirkkoneuvosto on etupäässä toiminut kirkkokuria käyttävänä järjestyksenvalvojana sekä joitakin käytännön järjestelyjä hoitaneena valiokuntana. Nimenomaan Kurun kappelissa näyttää kirkkoneuvosto toimineen 1800-luvun alkupuolella hyvin säännöllisesti ja olleen kehittymässä jonkilaiseksi kappeliseurakunnan edustuslaitokseksi eli valtuustoksi. Sellainen olisi kyllä ollut paikallaan harvaan asutussa kappelissa, jotta kaikkien ei olisi tarvinnut tulla käsittelemään yhteisiä asioita.

Vuonna 1818 sovittiin, että Kurun kirkkoneuvostoon tuli kuulua yhdeksän talonpoikaa kappalaisen ja laamanni Nils Idmanin lisäksi.
Talonpoikaisjäseninä olivat tuolloin kuudennusmiehet Matti Antinpoika Kapee, Heikki Matinpoika Minkkinen, Jooseppi Heikinpoika Keihäsjärvi, Antti Matinpoika Ikonen ja Matias Joosepinpoika Tienari sekä talonpojat Juho Antinpoika Kastari, Antti jaakonpoika Pusu, Matti heikinpoika Toikko ja Jooseppi Juhonpoika Ala-Paappanen.
Siten kappelin eri osat olivat kirkkoneuvostossa edustettuina. Kirkkoneuvoston oli määrä päätösvaltaisena käsitellä kirkkokuria ja seurakunnan taloutta koskevat asiat, Myöhemmin suoritetusta jäsenistön täydennyksistä päätellen kirkkoneuvosto oli pitemmän aikaa merkittävä Kurun seurakunnallinen hallintoelin.
Vuonna 1832 Kurun kirkkoneuvostoon valittiin jo torpparijäsenkin Juho Haapalahti. Kurun kirkkoneuvosto kokoontui usein Myllärin pappilassa ja käsitteli mm. erilaisia köyhäinhoitoon liittyviä kysymyksiä, antoi muuttolupia, tutki kuolemantapauksia, pohti lukkarin tehtäviä ja lasten opetusta sekä valitsi itse neuvoston vapautuneille paikoille uusia jäseniä mm. edellä mainitun torpparijäsenen.

Tiedot: Tuomo Koukkula/ Vanhan-Ruoveden historia II:I sivut 415-416.
Vuoden 1870 riikintaalari.molemmilta puolin nähtynä

1. puoliso: Vihitty 13.07.1812 Teisko Leena (Helena) Yrjöntytär Tienari o.s. Paksula. (Taulu 417). (Taulu 439). (Taulu 1287) Leena muuttanut Teiskosta 7.8.1812 Kurun Tienarille emännäksi. leena kuoli 59-vuotiaana ''slaagiin'' eli halvaukseen., s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti, k. 04.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Paksula, Paksulan isäntä 1778-1800. Yrjö kuoli 52-vuotiaana vesipöhöttymään., s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1806 Teisko, Saarlahti ja Heta Yrjöntytär Paksula o.s. Alanen, Emäntä, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.04.1823 Teisko, Saarlahti.
Venäjän hopearupla vuodelta 1805.

Lapset:
Jooseppi Tienari Kuoli 22-vuotiaana epilepsiaan, s. 04.06.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 18.08.1835 Kuru, Olkitaipale.
Tienarin rajana Parkkuunkoski, Näsijärvi ja Jakama + Raatosaari kuvassa. Maa-alueet merkinnällä i.
Anna Leppälä o.s. Tienari , s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 11
Matias (Matti) Tienari , s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 12
Hedvig Tienari s. 20.01.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1820 Kuru, Olkitaipale.
Henrik Kivinen e. Tienari , s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 25
Juho Kustaa Ojanen e. Tienari , s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 28
Reetta Liisa Luomajoki o.s. Tienari , s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 35
Leena Fredrika Tienari s. 21.04.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 30.12.1829 Kuru, Olkitaipale.
Vendla Karoliina Tienari s. 15.01.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 21.04.1836 Kuru, Olkitaipale.
Helena (Leena) Tienari Kuolleena löytynyt., s. 29.01.1832 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1832 Kuru, Olkitaipale.
Iisakki Manu Tienari s. 29.12.1834 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1836 Kuru, Olkitaipale.
2. puoliso: Vihitty 06.11.1853 Kuru Anna Liisa Matintytär Liesmäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko. (Taulu 131). (Taulu 140) Vetikon piika, Kurun Olkitaipaleen Tienarin emäntä 5 vuotta, syytinki, muutti uudestaan naimisiin mentyään Kurun Hainarin Korventaustaan ja sieltä miehensä Topiaksen kuoltua 5.11.1865 Ruoveden Haukkamaan Kuruunun torppaan Liesmäkeen ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Anna kuoli 72-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.10.1890 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki. Vanhuus: syytinki esimerkki:

Kun talolliset luovuttivat tilan seuraavalle sukupolvelle, tehtiin vanhalle isännälle ja emännälle syytinkisopimus. Sopimukseen sisältyi yleensä oikeus asuntoon, tietty määrä viljelysmaata ja laidunta, viljaa, karjataloustuotteita, joskus rahaakin. Palkollisetkin ovat toisinaan saaneet eläkettä työskenneltyään samalla tilalla vuosikymmeniä. Syytinkijärjestelmä tunnettiin Länsi-Suomessa jo keskiajalla.

Vuonna 1844 mynämäkeläinen Mikko Matinpoika siirsi tilansa avioituneelle tyttärelleen Katariinalle, mutta piti muodollisen isännyyden vielä itsellään. Mahdollisesti leskeksi jäävän vanhan emännän syytinki määriteltiin seuraavasti:





1. Vuotuiseksi ylöspidoksi pitää ostajan tyttäreni kuoleman jälkeen, sitten kun hän ottaa talon isännyyden haltuunsa, maksaa jälkeenjäävälle puolisolleni Maria Antintyttärelle yksi tynnyri viisitoista (15) kappaa Ruista, Kahden kapan kylvö papuja, 2 kapan kylvös Ohria, yhden kapan kylvös Pellavaa ja yhden lusikallisen kylvös Nauriita.
2. Perunamaaksi kappale peltoa kolmen neljänneksen istutusta varten, mikä Perunamaa sijaitsee vanhan saunan vieressä ja jota hän saa käyttää koko elämänsä ajan.
3. Karjan rehuksi tavallinen häkki Peltoheiniä vuodessa sekä ladonmaa niittyä Kaukon niitystä sekä lehtiä, taiteltava mainitun niityn laiteilta. Yhden tavallisen Ruisriihen Oljet, Ruhmenet, Akanat ja Pehkut. Kesälaitumet karjalleni yhdessä talon omien kanssa.
4. Asunnoksi tupa ja kamari, jossa vaimoni Maria Antintytär saa asua yhdessä tyttärensä Marian kanssa niin kauan kuin he elävät. Heille molemmille yh-teensä vuodessa, kaksi syltää kuivia halkoja, joiden kotiin tuonnista huolehtii talon omistaja.
5. Tarhahuoneiksi 1 Pihatto ja rehulato.

.
Vanhemmat: Matti Mikonpoika Torkko, Torkon isäntä 1809 -, s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi, k. 02.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa Tuomaantytär Torkko o.s. Knuuttila, s. 07.06.1786 Tyrvää, Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
Kartan oikeassa reunassa on Tienarin kantatilan Sikkilän puoleinen pääteraja merkinnällä i.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 11
VI Anna Matintytär Leppälä o.s. Tienari, (Taulusta 10, isä Matias Tienari) Tienarin tytär, Ala-Paappasen Leppälän torpan emäntä, s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 29.04.1904 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
1 killinki vuodelta 1836

Puoliso: Vihitty 18.06.1839 Kuru Jooseppi Pertinpoika Leppälä. (Taulu 711). (Taulu 1856) Torppari, s. 10.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 29.04.1871 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. KULTAMARKKA:

Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan, jolloin 20 markkaa vastasi arvoltaan 6,45 grammaa kultaseosta, jossa oli 900 promillea kultaa. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin, Belgian frangin, Sveitsin frangin sekä Italian liiran (myöhemmin myös eräiden muiden ns. latinalaisen rahaliiton jäsenvaltioiden) kanssa. Näiden rahojen koko, paino ja kultapitoisuus olivat yhteneväiset maasta riippumatta ja periaatteessa ne kelpasivat maksuvälineinä maasta riippumatta, joskin kultaisia 10 ja 20 markan kolikoita lyötiin muihin vastaanvanlaisiin eurooppalaisiin rahoihin niin pieniä määriä, että niitä ei merkittävästi kulkeutunut Keski-Eurooppaan.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa laillisena maksuvälineenä olivat kultakolikot, joita kuitenkin käytännössä käytettiin melko vähän. Sen sijaan Suomen Pankin setelit eivät olleet laillisia maksuvälineitä. Tämä merkitsi, että velkojan oli pakko hyväksyä maksusuoritukseksi suomalaisia kultakolikoita, mutta hänellä ei ollut velvollisuutta hyväksyä seteleitä, vaikka nämä olivat kultarahalla lunastettavia. Käytännössä kuitenkin kaikki hyväksyivät myös setelit maksuksi.
Vanhemmat: Pertti Yrjönpoika Leppälä e. Koski, Leppälän renki, isäntä, s. 01.08.1786 Kuru, Karjula, k. 13.04.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena Martintytär Leppälä o.s. Paappanen, s. 16.05.1784 Kuru, Petäjälammi, k. 22.12.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
20 markan kultaraha= 5,80 g kultaa ja 0,645 g kuparia. Hintapyynti numismaatikoilla noin 750 €, halkaisja 21,3 mm.

Lapset:
Kalle Leppälä Kalle muutti Ruovedelle 6.11.1862 Ritoniemen taloon, muutti Ruoveden Ritoniemen Soittolan Kauppalasta 13.9.1869 Vaasaan, ''kauppapuukhollari''., s. 26.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 12
VI Matias (Matti) Matinpoika Tienari, (Taulusta 10, isä Matias Tienari) Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume
-hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale.

Näsijärven pinnan korkeus:
Kurusta marrask. 19 p. Ukot täällä moittivat, että Tamperelaiset rakennusten kautta Tammerkoskesta nostavat veden Näsiselällä, niin että se keväsin, tulvaveden aikana nousee rantaniituille ja pelloille ja seisahuttaa myllyjäkin, josta heille on suuri haitta ja vahinko ; päättävätpä sen myöskin huonontavan kalain saaliinkin.
He sanovat: ''olivat Kurulaisetkin Tammerkoskea perkaamassa silloin koska Armollinen Esivalta autti sen aukaisemista, ja nyt se suljetaan erityisten rakennuksilla, niin että vesi keväsin nousee aina kesäkuun loppuun asti ; eikä sittenkään enää laske niin paljon kuin se laski, ennenkuin rakennuksilla ruvettiin koskea sulkemaan''.
Näin he täällä latelevat; ja tästä hyvästä oli osa niistä tilallisista, jotka asuvat Näsijärven rannoilla, toimittanut kirkonkokouksen eiliseksi, jossa valittiin asiamies, joka ajaisi Kurulaisten asiaa siinä kokouksessa, joka huomenna pidetään Tampereella, ja jossa taas tulee kysymys jostain lainvastaisesta rakennuksesta.
Asiamieheksi valittiin Talonisäntä Tienari Olkitaipaleesta, joka käskettiin kovasti panemaan itsensä kaikkia senkaltaisia rakennuksia vastaan Tammerkoskeen, joiden kautta vesi nostetaan Näsijärvessä eli se ylipuolelta tänne niin runsaasti tulvaava vesi estettäisin laskemasta.
Saa nähdä, lasketaanko mies tällä kertaa kokoukseen, ja mitä hän saa siellä toimitetuksi?

Ehkä asia siitä nyt tällä erällä ei enää parane eikä pahene, tahdon kuitenkin mainita sitä eri käsitystä, jota täällä henkikirjoituksesta tämän kun 13 p. osotti itsensä Keisarin asetuksesta helmik. 20 p. 1865, §2.
Asetus sanoo, että henkiraha on maksettava, kaikilta niilta Suomen kansalaisilta, jotka ennen sen vuoden alkua, josta vero maksetaan, ovat täyttäneet kuusitoista vuotta, mutta eivät tulleet kuudenkymmenen neljän vuoden ikään.
Meidän mielestämme piti tämän puustavin jälkeen ymmärrettämän ja maksavaksi kirjoitettamaan ainoasti ne, jotka ennen tulevaa uutta vuotta ovat täyttäneet kuusitoista vuotta ja vapauttaman ne, jotka ennen uuden vuoden päivää täyttävät neljä seitsemättäkymmentä ajastaikaa ;
mutta Henkiherra sanoi, ettei sanoilla ''vuoden alkua'' ymmärretäkkään uuden vuoden päivää, vaan heinäkuun 1 päivää ja sen jälkeen henkikirjoitus myöskin täällä tapahtui.
Pyydän sen tähden nöyrimmästi, että joku, joka paremmin ymmärtää tämän asetuksen ja sen mainitun 2 § tarkoituksen antaisi meille, tulevain aikain tähden, selityksen tästä asiasta.
Tällä erää ei muuta kuin lunta ja unta.
Sitä edellistä on nyt satanut joksikin, mutta maa alta on sula ; siitä viimeiseksi mainitusta ei liene puutosta monellakaan näinä vuoden pisimpinä öinä. - Vankoveden sanotaan viimeisyönä saaneen kannen päällensä. (kirjoitettu sen ajan mukaisesti)
Lähde: Tampereen Sanomat tiistaina 11.12.1866 n:ro 50

Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen esim lavantaudissa. Lavantauti on vakava suolistoinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri. Taudin oireita ovat korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus. Hoitamattomana kuolleisuus on noin 10–30 %. Lavantautia ei enää esiinny Suomessa, vaan suomalaisilla esiintyvät tartunnat on saatu ulkomailla. Lavantauti on Suomessa harvinainen, sitä esiintyy noin viisi tapausta vuodessa. Taudin suomalaisen nimen arvellaan tulleen siitä, että raskas tauti kaatoi potilaansa "lavalle", joka oli pirtin uunin ja seinän välissä sijaitseva talonväen makuupaikka. Lavantautia esiintyi paljon natsi-Saksan keskitysleireillä ja ghetoissa.
Tauti on Suomessa määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

Noitiin uskon perusteella kanssa vähän puijattiinkin. Kurulaiset poikkesivat Porin reissullaan yhteen taloon. Talon isäntä kysyy sitten, että ''tiedättekö siitä Santalasta''.
''Kyllä tiedetään'', vastasivat kurulaiset, sillä Tienari-vainaalla oli kanssa pitkä parta. Ja kun Tienari tuli pirttiin niin sanottiin:''Se on nyt tossa''.
Isäntä vei Tienarin kamariin ja kysyi neuvoa Santalaksi luulleeltaan Tienarilta.
Tienarille tuli mieleen, että jos varas on omassa talossa. No TIenari alkoi noitua niinkuin nyt semmonen noituu, joka ei mitään osaa.
Varas oli omasta talosta, sillä vaatteet tuotiin seuraavana yönä takaisin. Sen jölkeen kurulaisia aina kestittiin tässä talossa mitä parhaiten.
Tämän kertomuksen muisteli Matti Tanhuamäki.
Olkitaipaleen Tienarin pihapiiri kuvattuna navetan katolta. Kuvan ottanut Parkkuun Yläkoulun opettaja Jalmari Mantere.

1. puoliso: Vihitty 05.04.1841 Kuru Liisa (Elisabeth) Karoliina Juhontytär Tienari o.s. Kastari. (Taulu 924). (Taulu 936). (Taulu 977) Tienarin emäntä, Liisa kuoli 29-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 29.01.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 24.05.1850 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Kastari e. Vähä-Kulkkila, Kastarin isäntä., s. 08.06.1785 Teisko, Kulkkila, k. 18.11.1864 Kuru, Olkitaipale ja Leena (Helena) Pekantytär Kastari o.s. Yli-Korpula, s. 16.11.1785 Teisko, Pohtola, k. 13.01.1838 Kuru, Olkitaipale.
Kurun vaakuna. Kurun vaakuna oli Kurun kunnan tunnus ja puhuva vaakuna; kuru tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Kurun kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. maaliskuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009 Pakkuun kyläyhdistykselle, kun Kuru yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin.

Lapset:
Juho Kustaa Tienari , s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 13
Matti Tienari s. 15.12.1842 Kuru, Olkitaipale, k. 19.12.1843 Kuru, Olkitaipale.
Henriikka Tienari s. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale, k. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale.
Kalle Tienari s. 01.09.1846 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1846 Kuru, Olkitaipale.
Vilhelmiina Järvinen o.s. Tienari , s. 15.01.1850 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 17
2. puoliso: Vihitty 15.12.1850 Kuru Ulla Kallentytär Tienari o.s. Pirttiniemi Ulla muutti Virroilta kotoaan Jouttijärveltä 29.10.1843 Kuruun, Tienarin piika ja emäntä, Ulla kuoli 32-vuotiaana synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon. (synnytys
-kouristukset
-verenvuoto).

Kuolinsyynä "barnsbörd" käsittää tavallisesti myös lapsivuodeajan eli lapsivuoteen)., s. 13.07.1827 Kuru, Keihäslahti, k. 04.06.1860 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Jouttijärvi ent. Pirttiniemi e. Wacker, Sotilaan poika, Muroleen Rikalan renki, Keihäslahden Pirttiniemen torppari. Kallen perhe muutti Virroille 19.8.1832. Virtain Riuttaskorven Jouttijärven torpan isäntä, Eromäen torpan isäntä. Eromäen tila siirtyi Virroilta Kurun pitäjän alueisiin kuuluvaksi., s. 28.01.1801 Kuru, Karjula, Koski, k. 01.12.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki ja Maija Vilpuksentytär Jouttijärvi o.s. Pirttiniemi, s. 11.06.1801 Teisko, Leppälahti, Rikala, Kulha (Kaustara), k. 22.12.1866 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki.
Höyrylaivaliikenne Tampereella alkoi jo v. 1858. Laajimmillaan se oli 1900-luvun neljänä ensimmäisenä vuosikymmenenä, kunnes onnikat alkoivat vetää matkustajavirtoja. Kuvassa Mustanlahden satama, joka oli ja on Näsijärvelle suuntautuvan laivaliikenteen keskus. Etualalla ovat vasemmalta s/s Vahanka, Tervalahti ja Vankavesi, taka-alalla oikealta s/s Kuru, Pohjola, Ylöjärvi, Intti ja Teisko. Kulkuvuoroillaan olivat kuvaushetkellä s/s Tarjanne ja Aitolahti. Kuva on vuodelta 1936. (valokuvannut Atelier Laurent)
Lapset:
Kalle Maurits Tienari , s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 20
Matti Mäkinen e. Tienari , s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 21
Henrik (Heikki) Mäkinen e. Tienari , s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 22
Manu Tienari s. 13.05.1860 Kuru, Olkitaipale, k. 28.05.1860 Kuru, Olkitaipale.
3. puoliso: Vihitty 27.12.1860 Kuru Charlotta Vilhelmiina Erikintytär Tienari o.s. Sääkslahti. (Taulu 500). (Taulu 502) Torpan tytär ja Tienarin emäntä. Charlotta kuoli 76-vuotiaana vanhuuteen., s. 21.03.1830 Kuru, Hainari, k. 01.08.1906 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Erkki Juhonpoika (Maununpoika) Sääkslahti e. Hänninen, Erkki oli Olkitaipaleen Myllärin renki naimisiin mennessään, Hainarin Sääkslahden torppari., s. 15.09.1800 Kuru, Aurejärvi, k. 01.03.1860 Kuru, Hainari ja Leena Joosepintytär Sääkslahti, s. 11.03.1804 Kuru, Hainari, k. 06.04.1861 Kuru, Hainari.
Tienaria ja tienarilaisia ja naapureita.
Lapset:
Emma Leppänen o.s. Tienari Emma muutti Tampereelle 21.6.1875 13-vuotiaana ja muutti nimensä Leppäseksi, konfirmoitiin 14.7.1878 Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa., s. 12.01.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Nuotta oli vielä 1920-luvulla käytössä useissa taloissa. Tienarin nuottakoppeli Parkkuun laivalaiturin vieressä. Kanootin peränpitäjänä opettaja Hellin Mantere.
Erkki Aleksanteri Lehtinen e. Tienari , s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 23
Manu Lehtinen e. Tienari , s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 24
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 13
VII Juho Kustaa Matinpoika Tienari, (Taulusta 12, isä Matias Tienari) Tienarin isäntä 1869-1898, s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1916 Kuru, Olkitaipale.

Kurun Säästöpankki 1880 1984:

Kurun kuntakokous teki päätöksen säästöpankin perustamisesta Kuruun 17. joulukuuta 1877. Kun senaatti oli vahvistanut päätöksen ja säännöt seuraavana vuonna, kuntakokous saattoi valita pankille johtokunnan. Siihen nimitettiin henkilöt 5. huhtikuuta 1879. Valituiksi tulivat vt. kappalainen, nimismies ja luutnantti M.A. Nordqvist, talolliset Johan Kustaa Tienari, Johan Ristaniemi, Kalle Kustaa Laurila, Josua Taipale, Johan Wanhakylä, kauppias Antti Toikkonen ja kaupankirjuri M. Niininen. Näistä puheenjohtajana aloitti Kalle Kustaa Laurila. Kasööriksi valittiin talollinen Johan Kustaa Tienari ja kirjuriksi sahanhoitaja M.S. Wilenius.

Vuoden 1895 säästöpankkiasetus toi muutoksia säästöpankkien toimintaan. Suurin muutos oli se, että nyt niistä tuli itsenäisiä rahalaitoksia valvonnan siirtyessä yleensä kunnilta pankin omille elimille. Muutos näkyi käytännön pankkityössä siinä, että johtokunnat jäivät pois, ja niiden tilalle tulivat isännistö ja hallitus. Kurun kunnan Säästöpankki nimitti edustajat asetuksen vaatimiin elimiin vuonna 1897.

Pankin pohjarahat tulivat osittain kunnan viinaverorahoista. Toiminta alkoi nimellä Kurun kunnan Sääs-töpankki (sana "kunnan" jäi pois vuonna 1932) Toikolla 2. tammikuuta 1880. Ensimmäinen tallettaja oli Amanda Ristaniemi, joka toi säästötililleen rahaa 170 mk:aa. Laina nro 1 annettiin pastori H.O. Elersille.

Toikolla säästöpankki ei viihtynyt avauspäivää pitempää, sillä jo seuraavalla kerralla toimipaikka sijaitsi Tienarin talossa. Säästöpankki imagoon hyvin sopivasta nimestään huolimatta sielläkään Kurun kunnan Säästöpankki ei kauaa viihtynyt, vaan jo seuraavana vuonna se palasi takaisin Toikolle. Siellä pankki vietti jo pitemmän rupeaman, vuoteen 1929 saakka, jolloin uudeksi toimipaikaksi valittiin kunnantalo. Omaan, vastavalmistuneeseen pankkitaloon Kurun Säästöpankki muutti vuonna 1956.

Vuonna 1984 Kurun Säästöpankki fuusioitui Tampereen Aluesäästöpankkiin, joka puolestaan meni mu-kaan syksyllä 1992 perustettuun Suomen Säästöpankki SSP Oy:öön nimellä Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästöpankkialue. SSP Oy:n vaihe jäi Lyhyeksi episodiksi, sillä syksyllä 1993 kilpailija-pankit ostivat SSP Oy:n. Tässä kaupassa Kurun säästöpankkikonttori myytiin Postipankille.

Johtokunnan ja hallituksen puheenjohtajat 1880 1980: 1880 1881 Juho Kustaa Tienari, 1881-1884 Antti Toikkonen nuorempi, 1884 1886 Juha Ristaniemi, 1886 1888 Juho Kustaa Tienari, 1888-1891 Kalle Koskinen, 1891 1900 G. Snäll, 1900 1912 Antti Toikkonen, 1912 1920 Juha Ristaniemi, 1920 1946 Elias Laurila, 1946 1949 Erik Seppälä, 1949 1971 J.E. Utela ja 1971 (1980) Veikko Lehtola

Isännistön puheenjohtajat 1897 1980: 1897 1898 Elis Ikonen, 1898 1899 A. Numminen, 1899-1906 Pek-ka Polviander, 1906 1929 Kalle Ylä Poikelus, 1929 1949 Akseli Keskinen, 1949 1954 Martti Laurila. 1954 1971 Kalle Kenttäniemi. 1971 1973 Matti Lahti ja 1973 (1980) Valto Taipale.

Kamreerit ja toiminnanjohtajat 1899 1980: 1899 1938 Ville Toikkonen, 1938 1944 JV. Rantahalme, 1944 1949 Iita Maija Numminen, 1949 1976 Jorma Hakanen ja 1975 (1980) Heikki Lehtola.

SSP Oy siirsi Kurun Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästö-pankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 15. ja 20.12.1994. Asiakirjoja on vuosilta 1879 1984 yhteensä 1,50 hyllymetriä.

Arkiston järjestivät ja luetteloivat marras ja joulukuussa 1995 Kaija Kilkki, Hely Kettunen ja Mervi Tii-honen. Johdannon historiakatsauksen kirjoitti Jarmo Luoma aho.

Aamulehti tiistaina 30.1.1894 n:ro 23:
Korjaus sunnuntailehtemme uutisiin:
Kruunun sotilasvirkatalosta kunnan vaivaistalo.
Kurun kuntalaiset ovat päättäneet muun sopivan talon puutteesta pyytää saada ottaa Kuru-nimisen sotilasvirkatalon Kurun kirkonkylästä vaivaistaloksi, se kun on siihen hyvin sopiva, ollen lähellä kirkkoa, koulua j.n.e. Tällainen päätös tehtiin kuntakokouksessa maaliskuun 24 p. 1893 ja asiamieheksi valittu talollinen Juho Kustaa Tienari on kuvernööriltä anonut, että sanottu tila puheena olevaa tarkoitusta varten kunnalle myytäisiin.

Aamulehti torstaina 12.10.1899 n:ro 237:
Korjaus eilisen lehtemme uutisiin:
Taasen maanviljelijät koolla tulvain johdosta. T.k. 10 p. oli jälleen Teiskon, Messukylän, Kurun, Ylöjärven ja Ruoveden maanviljelijöitä sekä muutamia Tampereen liikemiehiä, yhteensä parikymmentä henkeä, kokoontunut täkäläiseen ''Toivo''-ravintolaan neuvottelemaan vesitulvain aikaansaamain tuhojen ehkäisemisestä Näsijärven rantamilla.
Saatuaan kuulla edellisen kokouksen ja siinä asetetun valiokunnan kokouksen pöytäkirjat, päättivät läsnäolijat, että asian ajamisesta ja valiokunnan puuhasta kysyttävät menot suoritetaan molempain kokousten osanottajain kesken mieskohtaisesti.
Kokoukselle esitettiin sitten senaatin päätös v:lta 1885, jolla Teiskon ja Kurun kuntain sekä Tampereen suurempain tehtaitten valitusten johdosta kumotaan kuvernöörin päätös, että Näsijärven vesipinta on oleva seitsemän jalkaa (n.210 cm) korkeammalla Muroleen kanavan alempaa sulkukynnystä, sekä lykätään riita asianomaisten alioikeuksien tutkittavaksi.
Samoin luettiin kokoukselle herra Herman Aimon, Visuvedeltä, kirjoitus, jossa ehdotetaan pyydettäväksi, että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin Virtain pitäjästä n.s. Äijänevan kanavan suhteen.
Mainitut paperin eivät kuitenkaan antaneet aihetta keskusteluun, vaan jätettiin ennen valitun valiokunnan haltuun, joka ryhtyy ripeisiin toimiin, saatuaan tilastollisia tietoja tulvain tekemien vaurioiden suuruudesta.
Näitä tilastollisia tietoja keräämään, jonka tähden viikon kuluessa ovat jätettävät paikallisen tulvavaliokunnan puheenjohtajalle, kauppias J. Rikalalle Tampereelle, valittiin:
Teiskosta Kustaa Ylirantala ja Arvi Kahna ; Messukylästä maanviljelijät J. Junkkari ja K. Mattila ; Kurusta maanviljelijät H. Vanhakylä ja J. Tienari vanhempi ; Ylöjärveltä maanviljelijä K. Heikkilä ; Ruovedelta maanviljelijät Georg Palmroth, A. Ylöstalo ja Heikki Mäki ; Virroilta maanviljelijät Heikki Härkönen, Kaapo Havanka ja Aleksi Kauppila sekä Tampereen liikemiehistä J.K. Hilden.
Kokouksessa puhetta johti valtiopäivämies Heikki Toijala Teiskosta, Pöytäkirjan laati toimittaja Kalle Lehmus ja tarkastavat sen kauppias J.K. Hilden ja toimittaja Kaarlo L. Kärkönen

SUURI ADRESSI KEISARILLE:

Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa.


Adressin syntyminen

Helmikuun manifestin julkaisemisen jälkeisenä päivänä arkkitehti Harald Neovius oli saanut ajatuksen keisarille laadittavasta kirjelmästä. Hän kertoi ajatuksestaan ensin sisarelleen Dagmar Neoviukselle, joka piti ajatuksesta. Hän sopi veljensä kanssa, että kutsutaan ihmisiä koolle keskustelemaan ajatuksesta. Kokous pidettiin, mutta Dagmar sai sen kestäessä kutsun saapua Elise von Alfthanin luokse, missä oli myös käynnissä keskustelu keisarille lähetettävän kirjelmän laatimisesta.

Helmikuun suuri kansalaiskokous

Maanantaina 20. helmikuuta pidettiin Helsingin Ateneumissa uusi suuri salainen kansalaiskokous, jossa päätettiin koettaa saada aikaan hallitsijalle annettava kansanadressi mahdollisimman lukuisine allekirjoituksineen, jotta Nikolai Bobrikov saisi nähdä, ettei Suomen perustuslakien loukkaaminen ollut herättänyt tyytymättömyyttä vain pienessä osassa kansaamme, kuten hän apulaisineen oli väittänyt.

Kokouksen olivat kutsuneet koolle professorit F. Gustafsson ja M. G. Schybergson ja varatuomari R. Elfving. Ajatuksen toteuttamiseksi valittiin kaksitoista jäseninen alitoimikunta.

Adressin sanamuodon laati senaattori Leo Mechelin W. Chydeniuksen luonnoksen mukaan.

Adressin kerääminen

522 931 allekirjoitusta sisältänyt adressi kerättiin 11 päivän aikana. Lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2.5 miljoonaa ja senaikaisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta.
Eri puolilla Suomea pidettiin kokouksia, joissa selostettiin adressin tarkoitusta. Kokouspaikkoina olivat suuret huoneistot ja kirkot.

Isänmaallinen innostus oli valtava. Esimerkiksi Rovaniemeltä hiihdettiin 150 kilometriä Kittilään keräämään sikäläisiltä nimiä adressiin, vaikka oli mitä pahin talvipakkanen. Kun nimet oli saatu, valittiin valtuutettu Juho Anttila viemään nimet perille. Hän matkusti ensin hiihtäen 200 km ja sitten saatuaan hevosen vielä 150 km lähimmälle rautatieasemalle, josta hän jatkoi junalla Helsinkiin.
Lähetystön lähtö Pietariin

Maanantaina 13. maaliskuuta loputkin suuren lähetystön jäsenet olivat saapuneet Helsinkiin ja saivat Senaatintorilla osakseen helsinkiläisten kunnianosoituksia. Sen jälkeen heistä useimmat lähtivät ylimääräisellä junalla puoli kahdeksan aikoihin Pietariin.

Bobrikov sai tietää lähetystön lähdöstä Pietariin vasta tunnin päästä lähetystön lähtemisestä. Silloin hän yritti estää lähetystöltä pääsyn Pietariin ja vaati Uudenmaan läänin kuvernööriä De Pontia lähettämään sähkösanoman lähetystön käännyttämiseksi, mutta De Pont kieltäytyi.

Pitäjittäin ja kaupungeittain oli koko maasta valittu 500 miehen lähetystö, joka lähti 13. - 20.3.1899 viemään adressia keisarille. Lähetystön jäsenten ammattina tai asemana on mainittu mm. talollinen, tilallinen, rustitilallinen, maanviljelijä, pankinjohtaja, kreivi, kirja- tai muu kauppias, agronomi, kansakoulunopettaja, lukkari, lampuoti, piirilääkäri, apteekkari, kirkkoväärti ja kuntakokouksen puheenjohtaja, eli kaikista 8 läänistä eri säätyjä edustavaa yhteiskunnallisesti arvostettua ja ansioitunutta väkeä.
Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla.
Lähetystö saapuu Pietariin

Lähetystö saapui Viipuriin aamulla varhain torstaina 16. maaliskuuta eri junilla, ensimmäisenä Helsingistä edellisenä iltana lähtenyt ylimääräinen juna. Saatuaan kuulla, että Pietarin Suomen-asemalla oli suunnaton joukko poliisimiehiä ja santarmeja, lähetystö hajaantui Viipurissa kahteen junaan, ja sen jäsenet saapuivat sieltä päivän kuluessa perille Pietariin.

Lauantaina 18. maaliskuuta Suuren lähetystön jäsenet kokoontuivat valtionsihteerinvirastoon, jossa ministerivaltiosihteeri, kenraali Victor Procopé kertoi heille, että keisari lähetti lähetystölle vastauksen, ettei hän luonnollisesti ota lähetystöä puheilleen, eikä hän ole heille vihoissaan. Keisari kehotti heitä palaamaan kotiinsa ja jättämään anomuksensa kuvernööreille, jotka lähettäisivät anomuksen kenraalikuvernöörille, ja jos asia ansaitsee huomiota, niin hän esittää asian keisarille.

Lähetystön johtaja, konsuli Eugen Wolff ilmaisi lähetystön pettymyksen Procopélle.

Eugen Wolff sanoi lähetystön johtajana Procopélle mm. ”Tämä siis on kaikki se lohdutus, joka meillä on vietävänä tuolla kotona suurimmassa huolessa odottaville maanmiehillemme." "Me tulimme lujasti luottavina, me palaamme pettyneinä." Hänen puheensa teki suuren vaikutuksen läsnä oleviin kuulijoihin.

Lähetystön paluu Helsinkiin

Lähetystö matkusti takaisin ylimääräisellä junalla, johon kuului yhdeksän isoa boggievaunua. Muutama jäsen valittiin tarkastamaan, ettei vaunuihin ollut päässyt santarmin urkkijoita.

Lähetystön saavuttua Helsinkiin oli asemalle kerääntynyt tuhansiin nouseva väkijoukko, joka lähetystön vastaan hiljaisuudella lähetystön kulkiessa ihmisjoukon lävitse. Hiljaisuus vallitsi. Kun lähetystö saapui Rautatientorille johtaville portaille, joku alkoi laulaa Maamme-laulua, jolloin muut yhtyivät siihen ja paljastivat päänsä.

Kenraalikuvernööri Bobrikov oli kertonut ulkomaan lehdistölle, että kaikki järkevät ihmiset Suomessa olivat tyytyväisiä tsaarin manifestiin. Suuri adressi oli kuitenkin kertonut suomalaisten suhtautumisen asiaan.

Suuren adressin epäonnistuminen johti myös siihen, että noin vuotta myöhemmin pitkin Eurooppaa kerättiin Pro Finlandia -kulttuuriadressi.

Nykyään Suurta adressia säilytetään Kansallisarkistossa
Suuren adressin teksti

"Suurivaltaisin kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja viime helmikuun 3 / 15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.

Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lainsäädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien, Aleksanteri II ja Aleksanteri III suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt.

Mutta niiden perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myös Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on.

Täten on Julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Allekirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi kuulla sanojamme, kun me nyt Valtaistuimen eteen esille tuomme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka kohtaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupee horjumaan.

Kaikkein armollisin Keisari!

Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa ja lakiensa suojaamana on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijoitaan ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös, että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se on ollut yhdistettynä mahtavaan Venäjään, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriintynyt. Kumousopit eivät siellä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet erottamattoman osan Venäjän valtakuntaa ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää omaa kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.

Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä levollisuutta. Me päinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa suosiolliseen huomioonsa ottaa ne tunteet, mitkä julistuskirja on herättänyt ja käskeä, että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaisuuteen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkottaa luottamusta Keisarin sanan järkähtämättömyyteen. Mehän tiedämme kaikki, että meidän armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut, että vallan tulee kunnioittaa oikeutta. Ja pienen kansan oikeus on yhtä kallis kuin suurimmankin, sen isänmaan rakkaus on Kaikkivaltiaan Jumalan edessä avu ja velvollisuus, joista se ei koskaan saa luopua.

Syvimmässä alamaisen uskollisuudessa ja kunnioituksessa pysymme alati.

Kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän keisarillisen Majesteettinne nöyrimmät ja uskollisimmat alamaiset.''

SIIRTOLAISEKSI AMERIKKAAN:

Vuosisadan 1800-1900 lukujen vaihde oli Tampereella kuten muuallakin Suomessa jännityksen ja monien pelkojen täyttämää aikaa. Tsaarin hallituksen suhde Suomeen muuttui, sillä Saksan ja Englannin muodostaman uhan johdosta keisarillinen Venäjä halusi autonomisesta Suomesta tiukemman otteen. Merkkejä asenteen muutoksesta oli ollut näkyvissä jo Aleksanteri III:n aikana, mutta varsinainen sortokausi alkoi helmikuun manifestilla vuonna 1899. Tuolloin keisari Nikolai II riisti Suomen valtiopäiviltä niille kuuluvan lainsäädäntöoikeuden. Sen katsottiin merkitsevän autonomian loppua. Edes maastamme kerättyä yli puolen miljoonan allekirjoittajan lähettämää adressia ei keisari suostunut vastaanottamaan. Adressia Nikolai II:lle vieneessä suuressa lähetystössä oli mukana 500 suomalaista.

Sortovuosien yksi näkyvin seuraus oli maastamuuton vilkastuminen. Toki siirtolaiseksi rapakon taakse oli lähdetty jo 1800-luvun rauhallisina vuosikymmeninäkin, mutta kotimaan poliittisesti ja taloudellisesti epävarma tulevaisuus 1900-luvun alussa kiihdytti lähtöintoa. Siirtolaistilastoja tarkasteltaessa on hätkähdyttävää havaita, miten suuri osa lähtijöistä oli pohjalaisia. Kotiseutumme osalta suurta innokkuutta selittää osaltaan paitsi perheen esikoispoikaa suosiva perintöjärjestys.

Matkatoimisto "Matkustajain kuletus Amerikaan" lukee Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön lippuja myyvän toimiston kyltissä 1910. Vi Neristassbor rf.

Paikalliset lehdet ilmoittivat etusivuillaan edullisista matkoista valtameren taakse. Reittivaihtoehtoja olikin: Poseidon- tai Bore-laivoilla Englantiin ja lopuksi valtamerilaivalla Amerikkaan. Matkalle ei tarvinnut lähteä aivan vihreänä, sillä paikallisesta kirjakaupasta sai ostaa lehdessä mainostetun Tulkki-sanakirjan (hinta 60 penniä) tai Amerikan-oppaan (1 mk).


JUHO KUSTAA MATINPOIKA TIENARIN PERUNKIRJOITUS::


Jätetty arkistoon 6.2.1917 , kartoitettu 19 markalla 50 p:llä; todistaa
Kihlakunnanoikeuden puolesta Väinö Anthoni.

Wuonna 1916 elokuun 28 p:nä toimitettiin perunkirjoitus Talon vanhanisännän Juho Kustaa Matin poika Tienarin kuoleman jälkeen Kurun Olkitaipaleen kylässä, joka kuoli tämän elkuun 13 p:nä jättäen jälkeensä lesken Wilhelmiina Juhon tyttären sekä kolme hänen kanssaan siittämäänsä lasta, nimittäin Talollisen Juho Tienarin, Pastori Matti Tienarin ja Lohkotilallisen Kalle Tienarin, jotka kaikki täysi-ikäisinä olivat itse saapuvilla.
Sitte kuin leski Wilhelmiina Juhon tytär tuli muistutetuksi omaisuuden tyystin edesantamaan jommaisena se miehensä kuoleman hetkellä oli ja esiin antamaan kaikki kuolinpesää koskevat asiakirjat aljettiin toimitus niin kuin seuraa:

Omaisuus Smk pniä

Puhdasta rahaa pesässä

360 mk

Kultaa ja Hopeeta
2 kultakelloo 3 kultasormusta 200
1 Hopea kello 1 pikari kellonkuori ja perät 20
6 kp Kahvi lusikkaa 10

230 mk

Messinkiä ja kuparia
3 Kahvi pannua 1 kastrulli 3 kynttilänjalkaa 10

10 mk

Rautakalua
1 Rautamankeli 2 kirvestä 50
1 Lasiveitti 1 Ryykirauta 2
1 Haulipyssy 2 pöytälamppuja Kattoruunu 60

112 mk

Huonekalua
2 Piironkia 1 Kassakaappi 1 Kirjakaappi 300
1 Urkuharmooni 1 Kirjoituspöytä kaluineen 100
10 Tuolia 2 Keinustoolia 50
3 Sänkyjä 2 pesukaappia 2 ''Tuoleltiä'' 70
3 Pöytää 1 Seinäkello 35
1 Kirkkoreki 1 Asuranssiruisku 25

580 mk

Waatteita
Wainaa pitovaatteet 300
Lesken pitovaatteet 100
Sänkyvaatteet 150
1 joukko Kirjoja Karttoja ja Seinätauluja 20
3 Wäskyä 1 Kapssäkkiä 2 keppiä 3
1 Soitto laatikko 2 pataa 2 paistinpannua 6
1 Kahvikalusto 6 juomalasia 5

584 mk

Puuastioita
5 Tiinua 1 Komi 2 Saavia 30
1 Tynnyriä 1 Kuurna 3 Pyttyä 5
3 Lämpömittaria 1 Ilmanputaria 12
1 Wakka 1Häkilä 1Puntari 3

54 mk

Eäimiä
6 kpl Lammasta 60
joukko sekalaista romua 3

70 mk

Osakkeita ja arvopapereita
3 pk Aamulehden osakkeita 6
Talletus ja velkakirjoja
Mylläri Emil Hankalalla velkakirjan mukaan maalisk 4 pvltä 1909 1100
Korkoo samasta 173 pvstä 5½ % 29,07
Mäkitupalainen Manu Lehtisellä velkakirjan mukaan 210
Korkoo samasta 5 % mukaan 290 pvstä 8,46
Suomen Yhdys Pankissa talletus todistuksen mukaan No 297147 10000

11353,53

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 13353,53 MK

Menoja Pesästä
Hautaus kustannuksia 320
Waivaisten osuus 17
Hautakiveä varten 300
Toimitusmiesten palkkio 10
Tuomarille Kalukirjan sisäänkirjoittamisesta 2
Leima merkit kalukirjaan 12,60

MENOJA PESÄSTÄ 661,60 mk

JÄÄNNÖSPESÄÄN VAROJA 12691,93 mk

Yhteensä 13353,53 mk

Että kaikki on oikeen ilmoitettu eikä mitään tieten eli tahdosta salattu sen vakuutan valan ehdolla vakuutan

Wilhelmiina Tienari

Näin ilmoituksen mukaan Kirjoitetuksi ja arvatuksi todistaa

Juha Ristaniemi Mooses Kastari

Ollut läsnä perunkirjoituksessa
Kalle Tienari Matti Tienari
Juho Tienari

Elias Laurila
Toimitusmies

Waivaisten osa Smk 17.- kuitataan maksetuksi Kurussa syyskuun 23 pvnä 1917
Krl Kapee
Kh
____________________________________________________________________________________________

Elintarvikkeiden hintoja Helsingissä vuonna 1916.
(esimerkiksi Turussa hinnat olivat hieman halvempia):
tuore naudanliha, paisti kg / 2.11 mk
juottovasikka kg / 2.47 mk
tuore sianliha kg / 3.21 mk )
pöytävoi kg / 4.06 mk
kahvi kg / 7.29
munat, tiu (20 kpl) / 4.39 mk

Vuonna 1917 hinnat olivat nousseet seuraavasti
(kaikkien tuotteiden osalta vertailuhintoja ei ole).
tuore naudanliha, paisti kg / 2.88 mk
tuore sianliha kg / 6.93 mk
pöytävoi kg / 5.31 mk
kahvi kg / 11.81 mk
munat, tiu / 7.33 mk

"Renkien ja piikain vuosipalkat 1916".
Talon ruuassa olleen rengin tavallisin vuosipalkka oli 400-499 mk, vastaavasti piian tavallisin palkka oli 200-299 mk.
Jos palkollinen oli omassa ruuassa niin rengin tavallisin palkka vaihteli 800-999 mk, vastaavasti piian tavallinen palkka oli 600-699 mk.

Lähteet: Tietokalenteri, 1920, Kansanvalistusseura, 1919.
Työväen kalenteri, 1922, Suomen Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1921.

Teollisuustyöläisten osalta palkkatietoja ei löytynyt vuodelta 1916. Esimerkiksi Suomen taloushistorian, osa 3, tilastoissa on katkos vuosien 1913 ja 1920 välillä.
Teoksessa mainitaan kuitenkin, että vuonna 1916 Helsingin kaupungin palveluksessa olleen kirvesmiehen tuntipalkka oli 0.80 mk.
Joitakin tietoja vuodelta 1913:
Metalliteollisuudessa keskituntiansio: miehet/0.438, naiset/0.219.
Nokian paperitehtaalla keskimääräiset päiväpalkat sijoittuivat välille 2.27 - 2.90. Yhtiön sähkölaitoksella päiväpalkka oli 4.08.

Lähteet:
Suomen taloushistoria, osa 3, Tammi, 1983.
Koivuniemi, Jussi, Tehtaan pillin tahdissa, SKS, 2000.
Juho Kustaa Tienari vanhempi.

Puoliso: Vihitty 28.09.1867 Ruovesi Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari o.s. Kivistö. (Taulu 1066). (Taulu 1195) Kivistön töllin tytär, muutti 31.12.1867 Tienarille emännäksi, s. 12.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski, k. 26.10.1920 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Lauri Heikintytär Kivistö, Juho hukkui 31-vuotiaana Näsijärven Murolekoskeen., s. 11.10.1816 Vesilahti, k. 23.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski ja Johanna Aleksanterintytär Kivistö o.s. Prättälä, Ennen naimisiinmenoaan piikana Muroleen kylän Rikalassa, muutti Murolekoskelle 25.4.1847, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
Juho ja Vilhelmiina Tienari kuvattuna Tampereella G. H. Anderssonin valokuvaamossa.

Lapset:
Juho Kustaa Tienari , s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 14
Matias (Matti) Tienari , s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 15
Kaarle (Kalle) Tienari , s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 16
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 14
VIII Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, (Taulusta 13, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä 1898-1937, taloustirehtööri, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale.

Juho Kustaa Tienari oli v. 1881 Keihäslahden ensimmäisiä oppilaita.
3.6.1885 päästötodistus Kurun ylemmästä kansakoulusta.
13.3.1895 Suomen Rakuunarykmentin komentaja nimitti nuoremmaksi eläinhaavuriksi ja 1.11.1895 päästötodistus : eläinhaavuri
1919-1922, 1924-1945 ja 1948-1950 Kurun kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja.
31.12.1924 kutsu Turun Suomalaisen Yliopistoseuran varsinaiseksi jäseneksi.

Aamulehti 1tiistaina 1.5.1897 n:ro 107
TYÖPAIKKAILMOITUS:
MEIJERSKA, joka osaa valmistaa ensi luokan voita Englantiin, saa paikan 8:nesta päivästä ensi heinäkuuta Parkkuun yhtiömeijeristä Kurussa, kun ilmoittaa itsensä ja palkkavaatimuksensa sekä lähettää todistukset allekirjoittaneelle, ennen tämän toukokuun loppua.
Juho Kustaa Tienari
Osoite : Kuru

Tietoja Kurusta 1906:
Wapaaehtoisen palosammutuskunnan perustavasta syyskokouksesta tämän kuun 21 päivänä käsiteltiin seuraavat asiat:
Valittiin palosammutuskunnan säännöissä säädetyt palosammutuskunnan virkailijat kuluvaksi ja seuraavaksivuodeksi.
Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti maanviljelijä Juho Kustaa Tienari ja jäseniksi talolliset Matti Lahdenperä ja Elias Laurila sekä torpanpoika Kalle Syvälahti ja seppä Elis Hellström Olkitaipaleen kylästä.
Palokunnan päälliköksi valittiin yksimielisesti Sahan omistaja Antton Mattila Olkitaipaleen kylästä, varapäälliköksi talollinen Edvard Taipale samasta kylästä.
Ensi osaston päälliköksi talollinen Juho Tienari Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston päälliköksi työmies Aapeli Lahtinen Riihikosken kylästä, kolmannen osaston päälliköksi mäkitupalainen Juho Järvinen Olkitaipaleen kylästä, neljännen osaston päälliköksi työmies Emil Niemelä Petäjälammen kylästä.
Ensi osaston varapäälliköksi työmies Herman Helin Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston varapäälliköksi Aleksi Salonen samasta kylästä, kolmannen osaston varapäälliköksi talollinen Arvid Myllymaa Sonnun kylästä, neljännen osaston varapäälliköksi talollinen Antton Lörpys Petäjälammen kylästä.
Nostettiin kysymys millä tavalla saataisiin palokunnalle varallisuutta menojen suorittamiseksi, joita oli jo karttunut joku erä. Kokous oli sitä mieltä, että olisi toimeenpantava huveja ja arpajaisia, joista kannettaisiin sisäänpääsymaksuja. Sitä tarkoitusta varten valittiin ertyinen tomikunta, jonka huolena on huvien y.m. toimeenpaneminen.
Siihen tuli valituksi opettajatar Augusta Mäkilä puheenjohtajaksi sekä toimikunnan jäseniksi neidit Fanny Poikelus, Lyydia Lahdenperä, Lyydia Laurila, Anna Laurila, Katri Lahtinen sekä rouva Iida Mattila, suutari Juho Mäkinen, työmies Kustaa Tuomi, talonpojat Ville Riihikoski ja Thure Laurila, torppari Matti Tanhuamäki ja työmies Juho Salminen.
Huvitoimikunnan kokoonkutsujaksi valittiin Thure Laurila. Hyväksyttiin noudatettavaksi sahanomistaja Antton Mattilan laatima ohjesääntöehdotus kunnanpäälliköille ja jäsenille sekä yleisiä järjestysohjeita.
Palokunnan kokouksia pidetään toistaiseksi Tienarin talossa, koska Tienarin talon isäntä Juho TIenari hyväntahtoisesti siihen suostui.
Lähde: Aamulehti lauantaina 27.10.1906 n:ro 247 (kolmipäiväisen painoksen n:ro 124)

Poikeluksen piirin kansakoulun johtokunnasta olivat erovuorossa talolliset Juho Kustaa Tienari ja Juha Ristaniemi, joista Juho Kustaa Tienari valittiin uudestaan ja Ristaniemen sijaan valittiin talollinen Elias Laurila.
Lähde: Aamulehti perjantaina 28.12.1906 n:ro 297

Kurun kuntakokous 1910:

Kuntakokous pidettiin jouluk. 20 p:nä ja päätettiin silloin seuraavat asiat:
Poikeluksen kansakouluriidasta selitystä kunnan puolesta antamaan valittiin J.K.Tienati.
Kunnallislautakunnan laatima tuo - ja menoarvioehdtus päätettiin hyväksyä siten, että kunnan kassaan kannetaan 1600 mk, vaivaiskassaan 13000 mk, kansakoulujen kassaan samoin 13000 mk ja lääkärin palkkauskassaan 840 mk. (Paperityöntekijän palkka vuodessa oli n. 1000 mk eli nykyrahassa n. 3200 €)
Uuden kansakoulun perustamisesta Pohjankapeen (sittemmin Teiskoa) kylään ei voitu tehdä mitään päätöstä, kun asia oli liian heikosti perusteltu, vaan hylättiin se toistaiseksi, kunnes asia paremmin kehittyy.
Kunnassa tarvittavat kilometritolpat päätettiin laittaa kivestä, joiden pituus keskimäärin olisi 2,5 tahi 1,8 metriä maanpinnan yläpuolella johon perustus olisi tehtävä sen mukaan, sekä paksuus 25-30 sentim. Tolppien lohkominen on ensi kesän aikana tehtävä, sekä paikoille ajaminen ja pystyttäminen seuraavana talvena. Kiviin hakataan paikka, johon numerot asetetaan, 2 kantille.
Tulevan vuoden viinaverorahat päätettiin käyttää siten, että työväenyhdistykselle annetaan 50 mk ja jäännös kansakouluille. Näitä lääninrahastosta nostamaan valittiin kanslisti Ernst Westerton.
Lääkärin vastaanottohuoneesta päätettiin, että hän saa ottaa sairaita vastaan samassa huoneessa kun tähänkin asti ja kätilöneidille laitetaan rinnalla oleva kamari asuttavaan kuntoon.
Koulupoikain asuntohuoneesta väli - ja ruokatunneilla, erittäin kylmän aikana, päätettiin, että pojat saavat olla välitunneilla käsityöhuoneessa ja tytöt kunnantuvassa.
Kamaria laittamaan kätilölle asumakuntoon valittiin Kustaa Taipale.
Yleisten talviteitten lumiauraustyöt kolmen vuoden ajalla 1 p:stä tammikuuta 1910 tarjottiin urakkahuutokaupalla ja ottivat niitä kunnossa pitääkseen useat eri henkilöt ja nousivat niistä kustannukset yhteensä - auran ajosta 1192 mk, talviteitten auraamisesta 42 mk, järvien ja selkävesien viitoittamisesta 112 mk.
Kunnallislautakunnan tekemä ehdotus G.J. Ahlgrenin korkorahain jakamisesta hyväksyttiin sellaisenaan. Tarkastettiin sairashuoneen piirustusehdotusta, josta tekopalkka arviolaskuineen oli kunnan mielestä liian kallis, niin päätettiin siirtää asia enemmän harkinnan varalle, komitean haltuun, joka harkitsee asiaa paremmin ja hankkii kivipyykityksen maalle.
Lähde: Aamulehti torstaina 6.1.1910 n:ro 4

Juho Tienari oli vapaaehtoisen palosammtuskunnan Olkitaipaleen ensipäällikkö.
Kerran Juho meni tarkastamaan, että tuhkat Ristaniemen koululla hoidettaisiin asianmukaisesti. Kun tarkastus sitten osoitti, että pesät olivatkin jo tyhjät, päätteli hän, että nyt se opettaja onneton on heittänyt tuhkat tuuleen.
Tuimin askelin Juho tuli opettajan luo, mutta tämän osakkeet nousivat melkoisesti, kun osoittautui, että tukat oli sittenkin osattu käyttää maanparannukseen.

Kerran opettaja ehdotti, että puuvajaa pitää suurentaa, kun puupinoja oli ihan taivasalla. Tähän Tienari:
- Mitä rumaa se on, kun tavaraa on. Se rumaa on, kun paikat tyhjänä seisoo.

Kunnalliselämä oli menneinä aikoina suhteellisen rauhallista. Matti Tanhuamäki kertoi tästä yksimielisyydestä, että tavallisesti Kastarin vanha Mooses totesi, että perskelettäkö me tästä asiasta enempää keskustellaan tai mennään katselemaan asiaa paikan päälle.
Tienarin vaari yhtyi häneen ja sanoi: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ristaniemen vaari yhtyi häneen: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ja päätös tuli tehtyä.

Ville Riihikoski tuli Tampereelta Parkkuuseen laivalla. Kävellessään kotia kohti Riihtenperällä tuli Tienarin Juho häntä vastaan. No, siinä istuttiin tienposkelle ja maisteltiin Tampereen tuliaisia.
Paikalle ilmestyi myös Sanna-emäntä, joka kehoitteli miehiä lähtemään kotiin.
Juho Kustaa vastasi:
- En minä mihinkään lähde, kyllä minä omalla maallani saan istua.
Sanna vastasi:
- Kyllä tämä paikka sattuu oleen m i n u n, kotiin vain heti.
Eikä siinä auttanut muu kuin lähteä.


7.7.1804 ISOJAKO
303-415-6-0 X TIENARI
Tienarintie 14
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-87 TIENARI
Perintötila



JUHO KUSTAA TIENARIN PERUNKIRJOITUS:

Vuonna 1956 kesäkuun 6 päivänä toimittivat
allekirjoittaneet uskotut miehet, ylikonstaapeli Jaakko Rimppi ja maanviljelijä Martti Laurila perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 7 päivänä kuolleen, taloustirehtööri Juho Kustaa Tienarin jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäivät oikeudenomistajina seuraavat lapset:
1) Kauppiaan vaimo Katri Keskinen s. 6.8.1899
2) Voimistelunopettaja Matti Tienari s. 6.3.1903
3) Sosiaalipäällikkö Artturi Tienari s. 31.10.1907
4) Kotiapulainen Aili Tienari s. 6.11.1909
5) Maanviljelijän vaimo Vilma Yrjölä s. 14.5.1912
6) Kaupanhoitajan vaimo Hanna Lahti-Nuuttila 4.1.1915
7) Maanviljelijä Pentti Tienari s. 30.3.1921

8) Sekä lasten lapset:
1) Maanviljelijä Juho Tienari 2. 25.11.1927
2) Kauppiaan vaimo Annikki Koskinen s. 5.6.1925
3) Koululainen Simo Tienari s. 6.11.1938.

Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin
vainajan asunnossa Tienarin talossa Kurun
kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat pesänhoitajana
maanviljelijä Pentti Tienari.

Pentti Tienari, Jonka hallinnassa kuolinpesä oli, antoi perunkirjaan merkittäväksi seuraavat tiedot:

1) Ote kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, joka tehtiin Ruoveden tuomiokuntaan kuuluvan Kurun ja Teiskon kuntain käräjäkunnan varsinaisten talvikäräjäin toisessa yleisessä istunnossa Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä, Toikon talossa toukokuun 14 päivänä 1946.

13 §
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

'' Testamentti ''

Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme täten viimeisen tahtomme ja testamenttimme olevan, että omaisuutemme suhteen on meidän kuolemamme jälkeen meneteltävä seuraavasti:
1) Toisen meistä kuoltua on kaikki pesämme omaisuus olkoompa se minkä nimistä tai laatuista tahansa, jäävä täydellä omistusoikeudella sille meistä joka viimeksi elää.
2) Kun me molemmat olemme kuolleet, on omaisuus menevä lailliseen jakoon perillistemme kesken, kuitenkin siten, että poikamme Aarne Tienari, Pentti Tienari ja Kalle Tienari, jotka avat jo saaneet perintöosuutensa kauppahinnan alennuksina meidän luovuttaessa heille kiinteistöjä, tai heidän jälkeläisensä jäävän muusta perinnöstämme osattomiksi.

Kuru heinäkuun 30 päivänä 1940.

Juho Tienari
Eläkemies Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä
Sanna Tienari
Edellisen vaimo

Vartavasten kutsuttuina ja yhtaikaa saapuvilla olevina todistamme me allekirjoittaneet siten, että Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä olevat aviopuolisot eläkemies Juho Tienari ja emäntä Sanna Tienari, jotka jo vuosikausia olemme hyvin tunteneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostansa ilmaisseet edelläolevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja samalla kertaa tämän testamentin allekirjoittaneet. Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi
Talollinen Kuru Talollinen Kuru
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2) Papinkirjan, josta selviää oikeudenomistajat.

Tämän jälkeen ilmoitti maanviljelijä Pentti Tienari pesänhoitajana kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A Pesän varat:

a) Puhdasta rahaa:
1) Kurun Säästöpankissa 61065 mk
2) Pohjoismaiden Yhdyspankissa 113324 mk
3) Kansallis-Osake-Pankissa 76115 mk

b) Arvopapereita:
1) 54 kappaletta Tampereen-Kirjapaino-Osakeyhtiön osakkeita a 1400 mk = 75600 mk
2) 3 kpl Parkkuun Seuratalo Oy:n osakkeita a 200 mk = 600 mk

Perunkirjassa merkitty tähän mennessä omaisuudeksi 326744 mk
, vaikka todellisuudessa omaisuus edellä olevien tietojen perusteella olisi
tähän mennessä 326704 mk
(käytetään seuraavissa lukemissa perunkirjassa olevia tietoja)

c) Hopeaa:
1) 1 tusina hopeisia teelusikoita 3000
2) ½ tusinaa hopeisia ruokalusikoita 4000
3) Kakkulapio ja 3 lusikkaa 500

7500 mk

d) Kelloja:
1) Seinä-tasku- ja herätyskello 3000

e) Eläimiä:
1) Emälammas ja 2 karitsaa 4000

f) Ajokaluja:
1) Lijaarirattaat ja ajoreki 500

7500 mk

g) Huonekaluja 20500

h) Makuu- ja liinavaatetta 38000

i) Pitovaatteita 20800

j) Sekalaista 26300

105600 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 447344 mk

B Pesän velat ja poistot.

1) Velkaa Pentti Tienarille 53316
2) Hautajaiskuluihin 74570
3) Hautamuistomerkkiä varten 50000
4) Toimitusmiesten palkkio 1000
5) Vaivaisten osuus oli 1/8 % 447344 markasta 560

PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 179446 mk

C Lopputili

Pesän varat 447344 mk
Pesä poistot 179446 mk

PESÄN SÄÄSTÖ 267698 mk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa tai muutakaan omaisuutta, jok olisi huomioitava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia vastaanottaa pesänhoitajana maanviljelijä Pentti Tienari, jonka osoite on Parkkuu.
Valan velvoituksin vakuutan kaiken pesään kuuluneen ilmoittaneeni, niin etten tieteni ole jättänyt mitään mainitsematta.
Paikka ja aika yllä.

Pentti Tienari
Maanviljelijä Kuru

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme:
J. Rimmpi
Ylikonstaapeli Kuru
Martti Laurila
Maanviljelijä Kuru

Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1956
Kuoppasalmi
Perintöverolautakunnan puheenjohtaja
.
Juho Tienari eläkeläisvaarina Suhangon rannalla, takana Laurilan maalla oleva Ylämyllyn mallassauna.

Puoliso: Vihitty 17.06.1898 Kuru Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aatami (Nikodemus) Antinpoika Kovesjärvi e. Ylilammentaka, s. 10.01.1844 Parkano, Kihniö, k. Parkano, Vuorijärvi ja Severiina Mikontytär Kovesjärvi, s. 28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi.
Sanna Tienari os. Kovesjärvi

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 15
VIII Matias (Matti) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 13, isä Juho Tienari) Lääninrovasti. Matias tuli ylioppilaaksi 19.5.1893. Valmistui papiksi 7.1.1898 ja pappistutkinto 22.8.1900. Palveli ylim. pappina Kymissä, Säkkijärvellä, Vironlahdella ja Savonlinnassa. Nimitettiin Köyliön ja Säkylän kappalaiseksi 1.5.1904 ja Kokemäen kappalaiseksi 1.5.1908, Nousiaisten kirkkoherraksi 1.5.1921-1950 ja lääninrovastiksi 1924. Toimi Kokemäen yhteiskoulun uskonnon opettajana 1908-1920 ja Kokemäen maanviljelyslyseon moraaliopin opettajana 1917-1920. Luottamustoimet : Kirkon virkak:n L. ja O. kassanjohtokunnan jäsen 1.5.1930 alkaen. Kokemäen maanviljelyslyseon ja Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja. Säkylän ja Nousiaisten kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja. Kokemäen ja Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen ja puheenjohtaja. Kirjallinen toiminta : Muistosanat vainajista (Turun arkkihiippakunnan pappeinkok. pk:ssa 1927). Juudaan kirje, synodaalikirjoitus 1932. (Synodaali=kirkolliskokous). Matti Tienari oli Säkkijärven vt. kappalainen naimisiin mennessään., s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale, k. 31.01.1960 Mellilä.


Matti Tienari hyväksyttiin 18.5.1893 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.
Lähde: Uusi Suometar perjantaina 19.5.1893 n:ro 114

Kurun raittiuseura piti kuukausikokouksensa tämän kuun 8 p:nä Poikeluksen talossa, jossa seuran jäsenet sangen ystävällisesti otettiin vastaan.
Runon ''torpan tyttö'' lausui tunteikkaasti opettaja neiti Eline Tanner, jossa puhui sen johdosta isänmaan rakkaudesta. Myös raittuedesta puhui hän varsinkin naisille.
Puheita pitivät myös herrat: ylioppilas Matti Tienari ja R. Paatso. Herra Tienari puhui raamatun kannalta raittiusaatteesta.
Puheitten välillä saatiin kuulla hauska, nauruhermoja hyväilevä vuorokeskusteku. Kuulijoita oli lähes puoli toista sataa. Uusia jäseniä liittyi seuraan 3 naista. Tyytyväisenä illan viettoon meni yleisö kotiansa. Seuraava kokous päätettiin pitää koululla elokuun puolivälissä.
Lähde: Aamulehti torstaina 19.7.1894 n:ro 164

Hiippakunnan sanomia. (Turun)
Haettu virka: syyskuun 17 p:nä päättyneen hakuajan kuluessa ovat Vehmaan kappalaisvirkaa hakeneet Kauniston kappalainen A.A. Virtanen, Alahärmän v.t. kirkkoherra A.R. Durchman, Karjalan kappalainen D.A. Palletvuori, kirkkoherranapulainen Jyväskylästä U.A. Hagelberg, kirkkoherranapulainen Yläneeltä S.D.L. Sjöneman ja Virolahden v.t. kirkkoherra M. Tienari
Lähde: Aamulehti torstaina 20.9.1900 n:ro 219

Papin vaali:
Viime sunnuntaina pidetystä kappalaisvaalista Köyliön ja Säkylän yhteiseen kappalaisvirkaan saivat ääniä:
Sakkilan kirkkoherranapulainen G. Kajander 404 25 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 296 eli yhteensä 700 ääntä.
Savonlinnan v.t. kaupunginsaarnaaja M. Tienari 1335 30 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 671 eli yhteensä 2006 ääntä.
Lähde: Aamulehti lauantaina 29.8.1903 n:ro 192

Länsi-Suomen rukoilevaisten herännäisseuroja vietettiin viime sunnuntain tietämiin Laitilassa.
Laajoilta alueilta pitkin Satakuntaa oli kokoontunut rukoilevaista kansaa, mutta runsaammin kuitenkin Vakka-Suomen seurakunnista, Laitilasta, Pyhämaasta ja Uudeltakirkolta. Tuhansiin nousi seuraväki.
Kokoukset alettiin kirkossa lauantai-iltana ja saarnasi täällä pastorit Tienari Kokemäeltä ja Ilmanen Vehmaalta.
Sittemmin illalla oli vielä seuraharjoitusta läheisessä Anttilan talossa.
Sunnuntaina piti kirkkoherra Merivirta aamusaarnan ja seurakunnan kappalainen päiväsaarnan, pastorien Kallion Tampereelta ja Ilmasen Vehmaalta toimittaissa alttaripalveluksen.
Iltapäivällä väen yhä lisääntyessä jatkettiin seuranpitoa Palttilan kartanon luonnonihanassa puistossa.
Messun ja rukouksen lomissa puhuivat pastorit, Kallio, Tienari y.m. kansanmiehet Tunturi ja Näähä sekä kirkkoherra Merivirta.
Maanantaina, seuraväen yhä pysyessä tuhansiin nousevana, puhuivat pastorit Tienari ja Tommila lapiste, kansanmiehet Strandsten, Kylen-veljekset, Näähä ja Tunturi. Tällöin haittasi sananviljelystä silloin tällöin tapahtuneet sadekuurot.
Tiistai-aamupäivällä vielä jatkettiin seuranpitoa.
Lähde: Herättäjä-lehti Turussa 1.7.1910 n:ro 26

NOUSIAINEN:

Papisto:

v. 1800 oli kolme pappia, kirkkoherra, kappalainen -
virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1958 ja pitäjänapulaisen virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1859.

1800-luvulla papiston palkka koostui suureksi osaksi luonnontuotteista:

52 tynnyriä 15 kappaa ruista

32 tynnyriä 25 kappaa ohraa

32 leiviskää voita

1 131 mk rahaa

Virka-asunto ja siihen liittyvät pellot


Kirkkoherroja on ollut 15 vuosina 1809-1980 välisenä aikana

KIRKKOHERRAT 1778 ->

Achrenius Anders s. 1745 ja k. 1810
Toimi kirkkoherrana vuosina 1778-1810, julkaisi
v. 1790 virsikirjan " Halullisten sieluin hangelliset laulut keskinäiseksi ylösrakennukseksi uskossa ja kristillisyydessä näillä viimeisillä
lopun ajoilla."

2. Höckert Josef s. 1788 ja k. 1833
Toimi kirkkoherrana vuosina 1812-1833, kappalaisena
vuosina 1796-1812 ja pitäjänapulaisena vuosina 1789-1796.


3. Sevonius Karl Bemjamin s. 1784 ja k. 1886
Toimi kirkkoherrana vuosina 1835-1843, kappalaisena
vuosina 1833-1835 ja pitäjänapulaisena vuosina 1823-1826.

Bäckman Anders Magnus s. 1784 ja k. 1886
Toimi kirkkoherrana vuosina 1845-1852

Alm Samuel Anders s. 1790 ja k. 1873
Toimi kirkkoherrana vuosina 1853-1856

Rancken Fredrik Wilhelm s. 1805 ja k. 1879
Toimi kirkkoherrana vuosina 1858-1879, hän oli virkavapaalla
sairauden vuoksi viimeisen vuosikymmenen.

Almark Nils Johan s. 1836 ja k. 1920
Toimi kirkkoherrana vuosina 1881-1887, kappalaisena vuosina
1873-1881 - elvytti lähetystoiminnan ja pyhäkoulutoiminnan
sekä edisti evankelisuuden yleistymistä ja antoi voimakkaan
panoksen koululaitoksien kehittämiseen.

Lindell Berndt Gustafs s. 1857 ja k. 1902
Toimi kirkkoherrana vuosina 1888-1896

Borg Johannes s.1857 ja k. 1908
Toimi kirkkoherrana vuosina 1897-1908
- herätti uudelleen pyhäkoulutoiminnan
v. 1900 - toimi lyhyen ajan.

Pyhälä Juha s.1865 ja k. 1919
Toimi kirkkoherrana vuosina 1910-1919,
kappalaisena vuosina 1899-1910

Tienari Matti s. 1874 ja k 1960
Toimi kirkkoherrana vuosina 1920-1950

Karvonen Ilmari s. 1893 ja k. 1967
Toimi kirkkoherrana vuosina 1951-1958.
Tuomiorovasti Matti Tienari.

1. puoliso: Vihitty 18.08.1898 Kuru Hilma Josefiina Juhontytär Tienari o.s. Grönlund Ruustinna, ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta. Muutti vanhempiensa kanssa Pietarista 15.9.1895 Kuruun ja Kurusta Säkkijärvelle 21.8.1898
, s. 25.04.1878 Venäjä, Pietari, k. 08.06.1940 Nousiainen.
Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Grönlund e. Kuokkala, Veturinkuljettaja Pietarissa, s. 19.02.1842 Lempäälä ja Hilma Vilhelmiina Matintytär Grönlund o.s. Ahlgren, s. 03.09.1844.
Pappi Matti Tienarin kirjoittama synodaalikirjoitus Juudaan kirje Turun arkkihiippakunnan pappeinkokoukseen vuonna 1932. Painettu Turussa 1932. Matti jakoi kirjaa papeille ennen kokousta. Tämän kappaleen Matti Tienari lahjoitti Keikyän kirkkoherra Urho A. Peltoselle.

2. puoliso: Vihitty 24.09.1944 Nousiainen Elli Akselintytär Tienari o.s. Tulokas Opettaja, työskenteli lähetyssaarnaajana., s. 30.06.1891 Vehkalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 16
VIII Kaarle (Kalle) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 13, isä Juho Tienari) Kalle osti Viitalan Tienarin tilasta ja isännöi sitä vuodesta 1902., s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 01.03.1963 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


OLKITAIPALEEN ISOJAKO 9, 9:A suoritettiim 7.7.1804, jolloin siitä muodostettiin tiloja:

TIENARI 303-415-6-0
Perintötila
30.3.1908 palstatilan murtaminen 8 : 7
26.3.1909 lohkominen 8:8
KOIVULA 303-415-6-1 (Kiinteistön myynti oli ensimmäinen Tienarin perintötilasta lohkottu alue, Tienari oli siis yli sata vuotta alkuperäisen kokoinen 1804-1909, 275 ha)
-palstatilan murtaminen 30.3.1908 8:7
-yleistietoimitus 8.7.1986 17:73
-kuntajaon muutos 1.1.2009
- 980-458-6-1 KOIVULA

26.3.1909 lohkominen (Tienarin pojalle Kalle Tienarille:
303-415-6-2 X VIITALA
-15.11.1940 lohkominen
-KALLIOHARJU 303-415-6-26 X KALLIOHARJU
-Kalle Tienari myi Viitalan tilasta Parkkuun työväenyhdistykselle tontin, johon rakennettiin
-työväentalo 1920-luvun alussa ollen ennen ostoa vuokralla Viitalan maalla.
-30.3.2007 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
-1.3.2008 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-26 KALLIOHARJU

Uusi 303-415-6-27 X VIITALA
13.11.1941 pakkolunastus
MAANTIEALUE 303-415-6-32
27.11.1975 rajankäynti
6.6.1986 yleistietoimitus
29.8.2003 osakasluettelon perustaminen 29.8.2003.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-27 VIITALA
Viitalan tilalla 980-458-6-27 on maa-alue tilan 980-458-6-93 sisällä maa-ainesten nostoa varten.


ASEVELVOLLISUUSKUTSUNTA VUONNA 1899:

IV Kutsunta-alue
Kokouspaikka Oriveden pitäjän kirkonkylässä Tuomas Eerolan talossa.
Kangasalan pitäjä - maanantaina 29 p. toukokuuta kello 3 j. pp.
Ruoveden pitäjä - tiistaina 30 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Kurun pitäjä - keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Aurejärvi:
Työmies Emil Raiski, talonpoika Emil Kovanen, renki Juha Fredrk Oskarinpoika, talonpoika Bistor Huotari, torpanpoika Julius Tasa-aho, torpanpoika Malakias Joutsiaho, metsänvartijanpoika Kaarle Andersson, torpanpoika Juha Talasoja.
Hainari:
Itsellinen Oskar Rintaniemi.
Juhtimäki:
Torpanpoika Matti Hauturi.
Karjula:
Itsellisenpoika Kaarle Järvinen, suntionpoika Emil Lehtinen, leipuri Emil Rinne, itsellisenpoika Manu Kivinen, renki Otto Lindgren, räätälinpoika Otto Kiskonen.
Keihäsjärvi:
Torpanpoika Edvard Jokela, torpanpoika Josua latvajärvi.
Keihäslahti:
Itsellisenpoika Toivo Heikki Elisenpoika, räätälinpoika Kaarle Wallin, itsellinen Edvard Mäkinen, renki Atte Sanden, renki Otto Koskinen, itsellinen Kaarle Nieminen.
Koivisto:
Talonpoika Kaarle Korkiala.
Olkitaipale:
Räätäli Matti Ojanen, talonpoika Kaarle Tienari, itsellisenpoika Kaarle Anselmi Kaarlenpoika, torpanpoika Elias Lettoniemi, seppä Manu Hellström.
Petäjälammi:
Itsellisenpoika Kalle Aatu Aapelinpoika, torpanpoika Arvid Pohja, itsellinen Matti Nevala.
Pohjankapee:
Talonpoika Jaakko Ala-Kapee, torpanpoika Heikki Moisio, itsellinen Antti salminen.
Poikelus:
Torpanpoika Jeremias Lahtinen
Ristaniemi:
Talonpoika Oskar Ristaniemi
Riuttaskorpi:
Torpanpoika Oskar Ketola, itsellinen Kaarle Lahtinen, renki Bistor Ketonen, renki Kaarle Tuomi, itsellinen Matti Niemi, talonpoika Aleksander Lammi, torpanpoika Kaarle Jouttijärvi, itsellinen Matti Nurmi, suutarinpoika Manu Vehkonen, talonpoika Antti Saarijärvi, talonpoika Sven Raivio, renki Ananias Alpertinpoika.
Sontu:
Talonpoika Oskar Myllymaa.
Vaakaniemi:
Renki Emil Mäkinen, renki Simon Palonen, itsellinen Oskar Leppänen.

Vuodesta 1898 hylätyt:
Aurejärvi: torpanpoika Bistor Järvenpää
Keihäsjärvi: itsellinen Juha Vuori
Riuttaskorpi: torpanpoika Heikki Hietanen
Hylättäväksi esitetty: 1896 vuoden kutsunnasta n:ro 19 Edvard Rajula
Teiskon kappeli keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Leppälahti:
Torpanpoika Juha Anton Korpinen, renki Edvard Timonpoika, torpanpoika Axel Kalliolahti, torpanpoika Juha Kustaa Kaustaro.

Jatkosodan aikana pidettiin Olkitaipaleen kinkerit Viitalassa. Kinkereitä piti silloinen kappalainen Sourander. Hän määräsi läksynä olleen Raamatun kohdan luettavaksi kinkeriväen kesken kukin vuorollaan uhden jakeen. Vanhemman väen alkaessa luvun penkin pääästä, se alkoi melkoisesti takerrellen ja loppui kokonaan hämärässä istuneeseen Törmän Riikkaan. '' Jumala on järjestyksenkin Jumala, kun luku ei käy niin minä luen tekstin itse'', selvitti takertelevaan lukemiseen närkästynyt pastori.

Viitalassa oli lukusijat. Pappi antoi Kalle-isännälle Raamatun ja pyysi lukemaan vähän matkaa ja antamaan seuraavalle lukijalle. Kalle antoi heti vieressään istuneelle Törmän Riikalle ja sanoi: ''Lue sinä, minä näen niin huonosti.'' Pappi antoi tästä huomautuksen sanoen: ''Kyllä sanomalehtiä nähdään lukea, mutta ei pyhää kirjaa.''

Viitalan vaari oli palaamassa rahtiajosta rehoineen Niemikylästä Parkkuuseen. Vaari nukahti rehaan, mutta hevonen osasi tien korkeitten lumipöykkyjen välissä kulkevalla talvitiellä. Yht'äkkiä hän heräsi hevosen seisahtuessa. Häntä väistämään joutuneet, kinkereiltä Tienarilta palaavat, rovasti Numminen ja kanttori olivat kaatuneet rekineen Lahdenperän aukealla lumipöykkyyn ja kömpivät sieltä esiin.
Vaari muisteli tapausta siksi, että kumpikaan osapuoli ei lausunut koko aikana sanaakaan. Syvän hiljaisuuden vallitessa hän ja rovasti hoputtivat hevosensa liikkeelle.

Viitalan isännällä oli syntymäpäivät ja Kalle oli vähän puhepäällä. Aamulla Riikka-emäntä moitiskeli, että ''sinäkin siinä ouhua röpötit''.
Kalle vastasi: ''Puhun minä kun toisetkin puhu''.

Siihen aikaan kun henkivakuutuksia alettiin tehdä, oli Eero Leveelahti asiamiehenä ja meni vakuutusta kauppaamaan Tienarin Kallelle (Viitala).
Kun oli aikansa selostanut vakuutuksen hyviä etuja. Kalle Kysäisi:
- Ekkö sinä ymmärrä niitä itte käyttää, mitä niitä minulle tulet tyrkyttämään?

Viitalan Kalle-isäntä kysyi Kastarilta:
- Paljonko sinä kylvit kauraa?
- 50 hehtoo minä kylvin, vastasi Kastari
Viitalan Kalle tokaisi siihen:
- Kyllä sinä hyvin saat, jos sen saat mitä kylvit.
.
Veljekset Matti, Juho ja Kalle Tienari.

1. puoliso: Vihitty 08.04.1900 Kuru Hilma Fredrikintytär Tienari o.s. Kingelin Itsellisen tytär Riuttaskorven kylän Lahdenperästä. Ennen naimisiinmenoaan piikana Riuttaskorven ja Olkitaipaleen kylien eri taloissa., s. 27.07.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, k. 22.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Vanhemmat: Fredrik Antinpoika Kingelin, Fredrik on merkitty syntyniden luetteloon syntyneeksi 2.2.1834, mutta rippikirjoissa on syntymävuodeksi merkitty 1833, suutarin poika, renki, itsellinen, Fredrik eli vielä 1910-luvun vaihteessa., s. 02.02.1834 Virrat, Viinikka ja Anna Stina Manuntytär Kingelin o.s. Isoviita, Torpparintytär, s. 03.09.1845 Virrat, Riuttaskorpi, Puntanen, k. 16.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä.
Hilma Tienarin (os. Kingelin) mies Kalle vaarina.

2. puoliso: Vihitty 08.11.1908 Kurun kirkko / A.M.Numminen Eriikka Antintytär Tienari o.s. Mattila Viitalan emäntä, s. 25.07.1884 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 22.09.1965 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Vanhemmat: Antti Matinpoika Mattila, Torppari, s. 02.11.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Anna Mariana Joosepintytär Mattila o.s. Ala-Paappanen, s. 31.03.1853 Kuru, Petäjälammi.
Viitalan (Tienarin) Riikka os. Mattila
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 17
VII Vilhelmiina Matintytär Järvinen o.s. Tienari, (Taulusta 12, isä Matias Tienari) Wilhelmina muuttanut v.1868 Poikeluksen Lähteenmäkeen, Viitakankaalle ja Poikeluksen taloon piiaksi., s. 15.01.1850 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 24.03.1873 Kuru, Mylläri (Kurun kappelipuustelli) Matti Antinpoika Järvinen e. Järvenpää. (Taulu 584) Lähteenmäen renki, muutti Vilhelmiinan kanssa Viitakankaalle 1872, missä menivät naimisiin ja saivat vuonna pojan 1873, joka kuoli vauvana. He muuttivat Poikeluksen taloon piiaksi ja rengiksi jo samana vuonna 1873 ja 1874 Poikeluksen Lähteenmäkeen rengiksi, missä saivat tytön. 1974 muutti perheineen Petäjälammin Savelan torppaan itselliseksi, vuosina 1876-79 Keihäslahden Kurun puustellissa isäntärenkinä, missä saivat pojan ja muuttivat 1879 takaisin Petäjälammin Ala-Paapasen torppaan Savelaan itselliseksi, missä syntyi poika ja tyttö. Perhe muutti Lyytin syntymän jälkeen Karjulan Nygårdille itselliseksi ja saivat 1889 tytön ja muuttivat sukunimekseen Järvinen, muuttivat Karjulan Tyrkkölään itselliseksi vuonna 1900 ja asuivat siellä vielä 1910-luvulla., s. 09.03.1850 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Järvenpää e. Sillanmäki, Renkinä Kurun ja Nygårdin taloissa, Järvanpään itsellinen, torppari, s. 04.04.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti ja Maria Stina Abtahamintytär Järvenpää o.s. Rajakangas, Heikkilän piika, Kurun Järvenpään torpan emäntä, rippikirjassa merkintä : vasen käsi kuivanut pois. Keihäslahden irtolaisia, kunnan vaivainen., s. 07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Oskari Järvinen s. 12.08.1873 Kuru, Poikelus, Viitakangas, k. 18.08.1873 Kuru, Poikelus, Viitakangas.
Hilma Järvinen s. 09.08.1874 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
Kalle Eemeli Järvinen s. 24.07.1877 Kuru, Keihäslahti, Kurun Puustelli.
Otto Vilhelmi Järvinen , s. 08.04.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 18
Lyyti Maria Järvinen , s. 28.02.1885 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 19
Elsa Amanta Järvinen Elsa muutti 12.12.1906 Tampereelle, s. 14.10.1889 Kuru, Karjula, Nygård.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 18
VIII Otto Vilhelmi Matinpoika Järvinen, (Taulusta 17, isä Matti Järvinen) Itsellinen, s. 08.04.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.

Puoliso: Vihitty 20.01.1907 Kuru Anni Aina Matintytär Järvinen o.s. Nätkinaho Anni muutti 5.7.1907 Ruovedelta Kuruu Karjulan Tyrkkölään., s. 24.02.1884 Ruovesi.
Vanhemmat: Manu Kallenpoika Nätkinaho, Töllin isäntä, sakotettu viinan myynnistä, sakko 1 hopearupla, s. 10.09.1847 Ruovesi, Murole, Siltalan tölli ja Eriika Euphrosyne Otontytär Nätkinaho o.s. Kivistö, s. 18.03.1855 Ruovesi, Murole, Kosken tölli.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 19
VIII Lyyti Maria Matintytär Järvinen, (Taulusta 17, isä Matti Järvinen) Ompelijatar, ripitetty 2 kertaa salavuoteudesta., s. 28.02.1885 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 20
VII Kalle Maurits Matinpoika Tienari, (Taulusta 12, isä Matias Tienari) Kalle oli renkinä ja itsellisenä Taipaleessa, Ylä-Toikossa (missä naimisiin), Ylä-Toikon torpassa Huhtiladossa, kotonaan Tienarilla, Parkkuun sahalla, Kolkissa itsellisenä. Kallen lukutaito oli heikko. Kalle muutti 6.12.1878 Ruovedelle Pihlajalahden Nenoselle rengiksi. Vuonna 1881 perhe muutti Nenosen Hoikkalan torppaan., s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale, k. Ruovesi.
Tienarin paja, johon laitettiin lukujen 1950-1960 taitteessa uusi pärekatto. Pärehöylä oli Kauppilan riihen seinässä.

Puoliso: Vihitty 03.09.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko Maria Sofia Mikaelintytär Mäkynen Piika Parkkuun sahalla (missä meni naimisiin) ja Olkitaipaleen Taipaleen Kolkissa., s. 24.03.1842 Parkano, Kihniö, k. Ruovesi.

Lapset:
Kalle Tienari s. 23.01.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.01.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Emma Maria Tienari s. 10.03.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Huhtilato.
Vilhelmiina Tienari s. 30.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Matti Tienari s. 16.09.1876 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Impi Hilja Tienari s. 28.08.1879 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Oiva Johannes Tienari s. 03.06.1881 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Aino Tienari s. 07.05.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Olka Maria Tienari s. 10.07.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Niklas Tienari s. 29.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Iita Ventla Tienari s. 31.05.1889 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Senja Juliaana Tienari s. 16.02.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 21
VII Matti Matinpoika Mäkinen e. Tienari, (Taulusta 12, isä Matias Tienari) Matti muutti v.1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi ja myöhemmin muutti Ylä-Toikolle isäntärengiksi eli voudiksi ja muutti nimensä Mäkiseksi. Myöhemmin Matti Mäkinen toimi Ylä-Toikon voutina. Hän oli Mäkisen (Suutalan) Oskarin isä., s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Oskari Mäkisen isä asettui pojan puolelle, kun äiti tahtoi tämän Kurun kirkolle kansakouluun. Asia ratkesi, kun isä sanoi:
- Kyllä työ poijaan opettaa.

1800-luvulla aloitettiin työnteko jo nuorena. Oskari Mäkinen (s.1888), jonka isä toimi etumiehenä Toikolla, aloitti työnteon Toikon Antin toteamuksesta:
- Kyllä maar toi poika jo hevosia ajjaa.


.

Puoliso: Vihitty 08.12.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Helena (Leena) Jeremiaantutär Mäkinen o.s. Vanhakylä. (Taulu 930). (Taulu 1144) Ylä-Toikon piika, s. 16.02.1857 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Jeremias Antinpoika Vanhakylä, Vanhakylän isäntä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale ja Loviisa Juhontytär Vanhakylä o.s. Kastari, Philpuksen talon tytär, vanhakylän emäntä., s. 03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Aino Maria Mäkinen s. 28.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 01.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Hulda Mäkinen s. 06.11.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 17.08.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vilma Fredriikka Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen), k. 19.10.1931 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vilma Jokinen ent. Toikkonen os. Mäkinen (1882-1931)
Ida Mäkinen s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen), k. 25.10.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Oskari Rikardi Mäkinen Oskari syntyi Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikossa, muutti vuonna 1905 Leppälahden Sarvijärven torppaan itselliseksi, meni naimisiin siellä ja sai siellä Heikki-pojan ja muutti 1908 takaisin Ylä-Toikolle rengiksi, missä sai Antti- pojan ja opetteli teurastajan taidot isältään. Oskari osti Olkitaipaleen Kyläsen 1920-luvulla, jonne muutti hänen Heikki poikansa. Oskari ja Linda asuivat Olkitaipaleen Suutalassa., s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. Kuru, Olkitaipale, Suutala.

Oskari Mäkinen syntyi Ylä-Toikossa Vouti Matti ja Helena Mäkisen perheeseen, muutti vuonna 1905 Kurun Vaakaniemen kylän Leppälahden torpan Sarvijärven itselliseksi ja meni siellä naimisiin Sarvijärven tyttären kanssa ja saivat siellä pojan.

Oskari ja Linda Mäkinen asuivat Olkitaipaleen Suutalassa ja kasvattivat orvoksi jääneen Veikko-pojan kuin oman lapsensa. Heillä oli lisäksi kasvattilapsi Kerttu Salokannel.

Oskari Mäkinen oppi teurastajan taidot Ylä-Toikossa isältään ja hänestä tulikin kylän teurastaja.

Ollessamme pikkupoikia matkimme tupakin poltossa Oskaria. Hän veti savuja pitäen sormia harallaan ja puhalsi savut takaisn ulos sormien ollessa edelleen suun edessä. Puhaltaessaan savuja ulos sormien lomitse hän puhalsi edestakaisin ylös- ja alaspäin pysähtymättä.

Toikon käräjille tuotiin myös jalkarautoihin kytkettyjä vankeja. Pyykkä-niminen vanki pelotteli lapsia kalistelemalla kahleitaan. Oskari Mäkinen muisteli tätä tapahtumaa:
- Kyllä siinä lapsetkin sävähteli.

Toikon rengit pitivät pierukilpailut. Manu Salminen voittanut. Siltä tuli niin kova paukku, että tomut orsilta putosi. Näin kertoi aikanaan Suutalan Oskari (Mäkinen).

Suutalan Oskari oli leikkaamassa Lahdenperän Matti-isännän tukkaa. Vartosi vesi kielellä, kun tiesi talossa olevan sahtia. Isäntä antoikin toopillisen ja sanoi:
- Muistakkin jumalauta ettes enempää pyylä.

Kestikievarivuorot Toikolta Lahdemäkeen oli jäjestetty vuorottain. Toikon isäntä kuitenkin järjesteli vuoroihin nuorempia loppipoikia kuten Oskari Mäkisen. Vanhemmat rengit eivät tästä pitäneet ja Siltas-Nestori moitiskeli:
- Se joka ajjaa siliät saa ajjaa koliatkin.

Työmenetelmiä kohtaan tunnettiin jonkin verran ennakkoluuloja. Oskari Mäkinen kertoi Toikon Antinkin sanoneen katseltuaan niittokoneella ajoa:
- Ei tule mittään, ei tule mittään, minä panen poikia niittään, ei räppänällä mittään tee.

Antti Toikkonen oli kaikin puolin tarkka mies. Oskari Mäkinen on kertonut seuraavan jutun hänestä:
- Kertuuta kynnettäessä poikkipäin entisen kynnöksen päälle vaot eivät menneet isännän mielestä suoraan.
''Poika, poika älä luimista''; oli Antin ohje kyntäjälle.
.
Suutalan Oskari eli Oskari Mäkinen
Niilo Henrikki Mäkinen s. 12.01.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Lyyti Helena Mäkinen s. 01.03.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Iita Maria Mäkinen s. 30.07.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 04.02.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Lauri Immanuel Mäkinen s. 03.08.1901 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 20.01.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 22
VII Henrik (Heikki) Matinpoika Mäkinen e. Tienari, (Taulusta 12, isä Matias Tienari) Henrik Tienari muutti v. 1872 Olkitaipaleen Laurilan Vetikon torppaan rengiksi, vuonna 1973 Olkitaipaleen Vanhakylään, 1874 Riihikoskelle, 1875 kotiinsa Tienarille, 1876 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, muutti siellä nimensä Mäkiseksi (syntymäaika virheellinen 06.08.1858), jätti Kurun tomut jaloistaan ja lähti poikamiehenä Tampereelle 1.11.1881 työsopimusvuoden rengin pestin päätyttyä. Henrik Tienari oli töissä kaksi vuotta nahkuri Manu Nummisella ja muutti takaisin Kuruun 2.11.1883 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi ja taas pestin loputtua vuoden päästä takaisin Tampereelle 15.11.1884. Henrik Tienari meni töihin kauppias Matti Niiniselle rengiksi ja meni naimisiin Tampereen tuomioseurakunnassa ja perusti perheen nimellä renki Heikki Mäkinen., s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1932 Tampere.

Kurun pitäjästä lähti poika nimeltä Heikki Tampereelle työnhakuun ja saikin töitä Finlaysonin puuvillatehtaalta.

Samoihin aikoihin lähti myös Eräjärveltä torpparin tytär Amanda Juhontytär Starkman myöskin työn perässä Tampereelle. Hän pääsi Finlaysonin tehtaalle ja niin kävi, että Heikki ja Amanda-neiti tapasivat toisensa. Eikä mennyt aikaakaan kun jo hääkellot soivat nuorelle parille. Asuntokin annettiin tehtaan puolesta ja se oli Savilinna, kuuluisa työväen asuntotalo Santalahden kaupunginosassa lähellä Näsijärveä, josta vieläkin on muistona Savilinnantie Tampereella.

Perhe asettui Savilinnaan ja yhden huoneen ja keittiön asunnossa perhe alkoi lisääntyä. Amanda jäi lasten vuoksi kotiäidiksi ja Heikki työskenteli talvisin tehtaalla ja kesäisin hän oli proomumiehenä Näsijärvellä. Hinaajalaivat vetivät perässään 5-6 proomun saattueessa ja jokaisessa proomussa oli hytti, pieni kamiina ja laveri jossa sai levätä ja nukkua.

Aika kului. Heikki ja Amanda saivat kaikkiaan kuusi lasta: Heikki, Kaarle, Aleksanteri, Kustaa, Rauha ja Hulda. Isä Heikki seilasi proomuineen Näsijärvellä. Voi sitä halkojen määrää mitä Tampere tarvitsi, koko kaupunki oli halkolämmityksen varassa. Ja Kurun kivilouhimoilta tuotiin graniitti Naistenlahden kiviveistämöille vuosikymmenien ajan työstettäviksi. Lapset kasvoivat ja Heikki-poika pääsi isänsä proomuun kesäisin apulaiseksi.

Jälkisanat:

Tässä oli elämänkirjo Heikistä ja Amandasta sekä heidän kuudesta lapsestaan. Poissa on Savilinna. Poissa ovat hinaajalaivat proomuletkoineen Näsijärveltä, poissa ennen niin maaseudulle elintärkeät valkokylkiset höyrylaivat kuten Intti, Vankavesi, Kuru ja Tarjanne Näsijärveltä sekä Laine, Pajulahti ja Alho Pyhäjärveltä. (Tarjanne ajaa edelleen kaksi kertaa viikossa Tampereelta Virroille säännöllisellä aikataululla).

Poissa on myöskin Heikin, Amandan, Rauhan ja Kallen sekä Augustin ja Emman haudat Kalevankankaan hautausmaalta. Yleinen tapa oli haudata vainajat niin sanottuihin rivihautoihin, jotka sitten myöhemmin käytettiin uudelleen. Näin on tapahtunut myös näiden henkilöiden haudoille valitettavasti.

Mutta Mäkisen suku elää varmaankin vielä Australiassa, olihan poika Heikillä neljä lasta ja suku elää ainakin Suomessa ja Ruotsissa.
Kustaan kuoleman jälkeen Tyyne jatkoi asumista Raholassa.
Matti löysi vaimokseen Nokialta Mirja Siironmaan, jolla oli poika Pekka ja sitten syntyivät Hannu, Mauri ja Tuija.
Mikko löysi Ylistarolta Raholaan muuttaneen Viitasen perheen tyttäsen Sinikan ja myös heille syntyi neljä lasta; Kari, Harri, Pirkko ja Pasi. Mikon perhe muutti ruotsiin vuonna 1961.

LÄHDE: Mikko Mäkinen 77670 Vikmanshyttan Sverige (Ruotsi).
Heikki Mäkinen ja proomu.

Puoliso: Vihitty 22.10.1886 Tampere Amanda Johanneksentytär Mäkinen o.s. Starkman Amanda kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.05.1865 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä, k. 18.01.1908 Tampere.
Vanhemmat: Johannes Juhonpoika Starkman, Heikkilän talon Mäkelän torppari, pitäjän räätälin poika, s. 06.05.1833 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä, k. 11.10.1894 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä ja Matilda Amanda Matintytär Starkman, s. 21.08.1838 Eräjärvi.
Finlaysonin työntekijöiden asuntoja Santalahden Savilinnassa.

Lapset:
Heikki (Henry) Mäkinen Heikki on merkitty naimattomana ja lapsettomana poissaolevaan väestöön, poistettu ulkomaan kansalaisena tampereen tuomiokirkkoseurakunnan rekisteristä 27.2.1974. Kirkonkirjassa merkintä: '' On 3.3.1930 tulleen Hämeenlinnan maaherranviraston ilmoituksen mukaan otettu 4.12.1912 Australian ja New Zeelandin (Uusi-Seelanti) kansalaiseksi''., s. 15.03.1888 Tampere, k. Australia.

Vaan eivät riittäneet poika Heikille Näsijärven maisemat. Maailman valtameret kutsuivat ja niinpä Heikki lähtikin merille ja seilasi eri laivoissa monia vuosia, kunnes jäi maihin Australiassa Sydneyn kaupunkiin. Virallisen todistuksen mukaan on hänet otettu silloisen Australian ja Uuden-Seelannin kansalaiseksi vuonna 1912.

Eräässä säilyneessä kirjeessään hän kirjoittaa Hulda-siskolleen Tampereelle elämästään ja menestymisestään Australiassa.
Heikki meni naimisiin austaralialaisen Mary Fellinghamin kanssa ja he saivat neljä lasta; Jack, Laurie, Isabelle ja Allan Tässä on kopioita kirjeestä ja valokuvista Hulda-siskolle vuodelta 1930.

Ei tullut Heikki, kirjeestään huolimatta, koskaan enää tapaamaan omaisiaan Suomeen ja yhteydetkin hävisivät. Mutta vielä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 on ollut kirjeenvaihtoa Heikin ja Huldan välillä.
Heikki menestyi Australiassa, omisti jäätehtaita, lentokoneen, autoja ja komean talon, josta valokuva ohessa internet-sivustolta.
Henry Mäkinen lentokoneen ohjaimissa Australiassa.
Kaarle (Kalle) Vilhelm Mäkinen Kaarle oli naimaton., s. 20.02.1892 Tampere, k. 16.12.1933 Tampere, Tuomioseurakunta.

Kallen nuoruus kului Tampereella kansakoulun ja muutaman rakennusmiestyövuoden jälkeen hän lähti veljensä Heikin tavoin merille. Ensin suurissa purjelaivoissa ja myöhemmin höyrylaivoissa lämmittäjänä.

Hän kiersi maapallon varmasti ristiin rastiin montakin kertaa ja oli mukana norjalaisessa fregatissa ja kiersi Kap Hornin. Siskolle Huldalle lähettämissään ja säilyneissä korteissa on ollut leimoja Arkangeli, Vladivostok ja Leningrad Venäjältä, Kobe Japanista, Bergen Norjasta, Livorno Italiasta, Antwerben Belgiasta, Bahia Blanca Argentiinasta, Napoli Italiasta, havanna Kuubasta, New York, Houston ja South Georgia Yhdysvalloista, Monte Video Uruguaysta, Tampico Meksikosta, Swansea Englannista, Shanghai Kiinasta, Ateena ja Thessaloniki Kreikasta, Rio de Janeiro Brasiliasta, Rotterdam ja Amsterdam Hollannista, ja varmasti monta muuta satamaa eri puolilla maapalloa.

Seurauksena lämmittäjän ammatista alkoi hiilenpöly tukkia keuhkoja ja sen seurauksena alkoi Kallen terveys pettää. Hän palasi alkuvuonna 1933 Tampereelle ja asui veljensä Kustaan luona, kunnes nukkui pois 16. joulukuuta, 41-vuotiaana.
Eräs Kallen lähettämä kirje Hulda-siskolle. Houston, Texas, USA.
Aleksanteri Mäkinen Aleksanteri kuoli 7-vuotiaana ja haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle., s. 20.08.1894 Tampere, k. 04.08.1902 Tampere.
Tampereen vanhan rautatieaseman edusta oli vielä 1910-luvulla kaupungin vuokra-ajureiden tärkein asemapaikka.
Kustaa Edvard Mäkinen Muurari., s. 13.02.1898 Tampere, k. 23.11.1947 Tampere, Harju.

Perheen neljäs lapsi Kustaa vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Savilinnassa tampereella, jossa kävi myös kansakoulun. Äiri, Amanda, kuoli pojan ollessa 10-vuotias. Sisko rauha kuoli koulutyttönä ja niin oli kahdeksanhenkisestä perheestä enää jäljellä Savilinnssa isä heikki, Kustaa ja nuorin sisko Hulda, joka hänkin joutui kasvatiksi Ahvenanmaalle Göstas gård Sund Ålandiin.

Kustaa varttui nuoreksi mieheksi ja pääsi muurarin oppiin rakennustyömaalle. Hän liittyi punakaartiin 19-20 vuoden ikäisenä, oli mukana Tampereen taisteluissa ja joutui vangiksi.
Punavankileirillä Kalevankankaalla oli hirvittävät olot ja niinpä Kustaa ja hänen toverinsa päättivätkin karata. Sanoista siirryttiin tekoihin ja pimeänä yönä oli tarkoitus ryömiä piikkilanka-aitojen alitse vapauteen. Kumpi ryömisi ensin?
Se arvottiin jatoveri alkoi ryömiä, mutta siellä olikin kiväärinpiippu vastassa. Toveri vietiin yön pimeydessä sorakuoppaan, sieltä kuului laukaus ja se pakomatka oli ohi.

Kustaa suunnitteli uutta pakoyritystä tällä kertaa yksin ja eräänä yönä hän yritti uudestaan. Mutta taas oli kiväärinpiippu vastassa. Tällä kertaa oli vartijana hyväntahtoinen isäntämies, joka sanoi Kustaalle:'' Kuule poika. Nyt kun palaat omia jälkiäsi takaisin, niin minä en ole sinua täällä nähnyt''. Se olikin Kustaan viimeinen pakoyritys.
Aikanaan sitten koitti sotaoikeus, kansalaisluottamuksen menetys neljäksi vuodeksi ja paluu elämään. Mutta vankileirin kurjuus ja nälkä olivat heikentäneet hänen kuntonsa nollaan ja hän lähri käymään setänsä talossa maaseudulla uskoen saavansa maalaisruokaa. Mutta vastaanotto olikin aivan muuta. Setä ilmoitti kylmin kasvoin, että täällä ei punikkia hyysätä ja yön selkään sai Kustaa lähteä. Onko veri vettä sakeampaa? Ei tässä tapauksessa. Ja ei koskaan enää hänellä ollut minkäänlaista yhteyttä setänsä taloon ja sen asukkaisiin.

Mutta elämä jatkui Savilinnassa ja Kustaasta kehittyi taitava ammattimuurari. Suomikin oli saanut itsenäisyytensä. Hulda-sisko oli tullut takaisin Ahvenanmaalta, mutta isä Heikillä alkoi näkö silmissä heikentyä ja hän viettikin viimeiset vuotensa Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella. Aina kun Kustaa kävi isäänsä katsomassa, sanomalehti mukanaan, niin isä Heikki pyysi: ''lueppas poika isoisesti''.

Puolivälissä 1920-lukua Kustaa kohtasi tulevan vaimonsa Tyyne Maria Vallinin. Tyynen isä oli Messukylässä 30.5.1873 syntynyt August Alexander Vallin ja äitinsä oli Urjalassa 4.1.1874 syntynyt Emma Karoliina Sjöberg, jotka naimisiin mentyään saivat kaksi lasta. Emil Alexander s. 1898 ja Tyyne Maria s. 21.8.1900.

Syttyi jatkosota ja miehiä tarvittiin rintamalle. Kustaa ei punakaartitaustansa vuoksi koskaan suorittanut asepalvelusta, mutta hänet kutsuttiin palvelukseen niin sanotuksi työvelvolliseksi.
Tyovelvollisella ei ollut asetta, eikä armeijan asepukua, ainoastaan armeijan kokardi lakissaan. Työvelvolliset suorittivat erilaisia työtehtäviä, joskus hyvinkin lähellä rintamalinjoja. Kustta, joka oli muurari, sai muurata korkeimpien upseerien korsuihin avotakkoja ja tulisijoja, korjata sotasairaaloiden seiniä ja lämmitysuuneja ja sotilaiden tapaan hän pääsi kotilomallekin muutaman kerran anomuksen perusteella.

Jatkosota päättyi ja alkoi jälleenrakennuksen aika. Kustaa oli muurarina Siuron Linnavuoressa, jonne Valmetin tehtaan ympärille rakennettiin kokonainen lähiö kouluineen ja kerrostaloineen. Raholaan nousi kymmeniä omakotitaloja, joista moneen Kustaa vapaa-ajallaan muurasi ja rappasi seiniä ja tulisijoja.

Mutta Kustaan elämä päättyi työn ääreen omalle kotipihalleen 23. marraskuuta 1947 sydänveritulppaan hänen ollessaan 49-vuotias. Kustaa siunattiin maanpoveen Saarikorven hautausmaalla Tampereella 30.11.1947 Suomen muurarienliiton ammattiosaston lipun saattelemana. Mutta vielä 1960-luvulla vanhemmat muurarit Tampereella muistivat Kustaa-vainaan iloisena ja hyvänä työtoverina.
.
Kustaa ja Tyyne Mäkisen omakotitalo Tampereen Raholassa.
Rauha Amanda Mäkinen Rauha kuoli 14-vuotiaana lavantautiin., s. 21.08.1901 Tampere, k. 23.03.1916 Tampere.
Kaksi kuvaa sisarista. Vanhempi sisar Rauha ja nuorempi Hulda.
Hulda Johanna (Kaarina) Nieminen o.s. Mäkinen Myyjä, kauppaedustaja, taloudenhoitaja. Hulda muutti Tampereen tuomiokirkkoseurakunnasta 10.6.1943 Helsinkiin Töölön seurakuntaan naimattomana. Hulda oli naimisissa, ei lapsia., s. 02.06.1904 Tampere, k. 04.11.1968 Porvoo, Tolkkinen.

Nuorin Heikin ja Amandan lapsista, Hulda Johanna, syntyi vuonna 1904. Äiti Amanda kuoli Huldan ollessa 4-vuotias ja isä Heikki sai yksin kasvattaa lapsiaan. Hulda annettiin kasvatiksi Ahvenanmaalle, josta hän palasi kotiin aloittaessaan kansakoulun. Hän oli tulloin täysin ruotsinkielentaitoinen. Kansakoulun jälkeen Hulda palasi vielä noin puoleksitoistavuodeksi Ahvenanmaalle ja hän palasi takaisin Savilinnaan, sekä kävi liikeapulaiskoulun Tampereella.

Hulda oli täynnä energiaa joka suuntaan. Hän oli mukana lapsena Pelastusarmeijassa, sen jälkeen naisvoimistelijaseurassa ja liittyi aktiivijäseneksi Lotta Svärd-yhdistykseen.
Hän matkusteli paljon esimerkiksi Terijoen merikylpylään, Savonlinnaan, Vaasan saaristoon ja isä Heikin kotitalossa Kurun Tienarilla. Sieltä tuli myöskin Kokoomus-puolueen kansanedustaja ja puoluesihteeri Artturi Tienari.

Myyjänä Hulda oli töissä Hämeenkadulla sijainneessa Oy Osalassa sekä Tempon tavaratalossa.
Sodan jälkeen hän muutti Helsinkiin, jossa oli työssä kauppaedustajana Ville Mattisen tukkuliikkeessä.

Hulda ei saanut koskaan omia lapsia ja eli naimattomana, kunnes hän 1950-luvulla kohtasi leskimies Teodor Niemisen. He menivät naimisiin ja niin Hulda muutti Porvooseen. Teodorin kuoltua Hulda meni niin ikään leskimies Edvard Stonbergin taloudenhoitajaksi Porvoon tolkkisiin, jossa häntä alettiin jostain syystä kutsua nimellä Kaarina. Siellä hän kuoli sydänkohtaukseen 4. marraskuuta 1968 64 vuoden ikäisenä.
Aktiivinen ja toimelias elämä oli päättynyt. Hulda sai viimeisen leposijansa vapahtajaansa uskoen Porvoon hautausmaalla 16 marraskuuta 1968.
Vasemmalla Hulda pelastusarmeijassa (4. vasemmalta). Oikealla kuva Lotta Svärd ajoilta.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 23
VII Erkki Aleksanteri Matinpoika Lehtinen e. Tienari, (Taulusta 12, isä Matias Tienari) Tienarin poika, Kurun Petäjälammin Ikosen renki, Olkitaipaleen Pappilan Myllärin lampuoti 1889-1890. Perhe muutti Kurusta 6.10.1890 Ruoveden Pihlajalahden Aholan taloon muutama päivä lapsensa syntymän jälkeen. Erkin ammatiksi on merkitty vuokraaja ja rippikirjassa on merkintä kelpaamaton. Siitä huolimatta Erkistä tuli Aholan isäntä., s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Tienarin rakennuksista otettu kuva 1930-luvulla. Kuvannut Parkkuun koulun opettaja Jalmari Mantere Tienarin navetan katolta.

Puoliso: Vihitty 10.03.1885 Kuru Vilhelmiina (Miina) Matintytär Lehtinen o.s. Ikonen. (Taulu 105) Ikosen perintötalon tytär ja emäntä, 3/8 manttaalia, s. 26.02.1859 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Ikonen, s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi, k. 15.06.1896 Kuru, Petäjälammi ja Leena (Helena) Yrjöntytär Ikonen o.s. Ristaniemi, s. 01.02.1826 Kuru, Ristaniemi, k. 16.06.1908 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Juho Teodor Lehtinen Juha muutti 5.11.1909 Amerikkaan, s. 09.11.1887 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Aleksanteri Lehtinen s. 22.09.1890 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Katri Vilhelmiina Lehtinen s. 01.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Onni Matias Lehtinen s. 28.02.1896 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Taimi Helena Lehtinen s. 08.09.1899 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Kalle Eerikki Lehtinen s. 03.02.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola, k. 12.02.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Anna Ester Lehtinen s. 04.05.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 24
VII Manu Matinpoika Lehtinen e. Tienari, (Taulusta 12, isä Matias Tienari) Taipaleen Haapasen torpan isäntä, muutti vuonna 1905 Tienarin maalle Näsijärven rantaan itselliseksi., s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale.

Manu Lehtinen ent. Tienari muutti Taipaleen Haapasen torpasta vuonna 1905 Tienarin tilalle Näsijärven rantaan itselliseksi. Manu Lehtinen teki kivinavetoita.
Sarvana osti Manu Lehtisen rakentaman pienen rakennuksen Aino Lehtiseltä.

Lohkominen 15.3.1922 rek.nro 303-415-6-13 Kivistö.
980-458-6-13 Kivistön tila, jota asui Matti Lehtinen perheineen ja sen jälkeen kivityömies Sulo Sarvana perheineen. Sulo Sarvana yritti lakiteitse saada rannan pakkolunastamalla yhteiselta, mutta silti yksityiseltä maalta, kiinteistötunnus 980-458-878-2 Kivistön tilaan liitettäväksi. Lunastus ei onnistunut eli päätös oli kielteinen. Sarvana ei valittanut maaoikeuteen päätöksestä. Kivistön tilan rajat eivät muuttuneet pakkolunastusyrityksessä.

Puoliso: Vihitty 12.10.1889 Kuru Anna Tilta Johanneksentytär Lehtinen o.s. Haapanen. (Taulu 224). (Taulu 786) s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Johannes Matinpoika Haapanen, Taipaleen torpan Haapasen isäntä., s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Karoliina (Liina) Johanneksentytär Haapanen o.s. Yli-Rantala, Karoliina muutti Teiskon Yli-Rantalasta piikana 6.1.1867 Kurun Olkitaipaleen Taipaleen Haapasen torppaan emännäksi., s. 11.03.1832 Teisko, Kahanpää, k. 11.12.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Surullisen kuuluisa Kuru-laiva Parkkuun laivarannassa korjauksensa jälkeen vuonna 1931. Laiva oli haaksirikkoutunut syyskuun 29 päivänä 1929 vieden mennessään aaltoihin 138 ihmistä, joista 45 oli kurulaisia. (Kuvannut Martti Ojanen)

Lapset:
Alma Josefina Lehtinen s. 11.08.1890 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Elsa Maria Lehtinen s. 17.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Emma Johanna Lehtinen s. 30.04.1893 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Urho Manu Lehtinen s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Helmi Matilda Kallio o.s. Lehtinen s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen, k. 10.01.1989 Kuru, Vaakaniemi.
Kalle Kallion perheen koti oli Uperossa rekisterinumero 980-468-1-39, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta.
Lempi Josefina Lehtinen s. 02.11.1898 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Selma Aleksandra Lehtinen s. 07.05.1900 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Alma Lydia Lehtinen s. 07.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 25
VI Henrik Matinpoika Kivinen e. Tienari, (Taulusta 10, isä Matias Tienari) Henrik muutti Kurusta 10.11.1853 Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan isännäksi. Henrik muutti perheineen Sarvanalle ja otti nimekseen Kivinen., s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 09.06.1876 Ruovesi, Siikalahti, Riekkola, Sarvana. Henrich Mattsson Tienari muutti 10.11.1853 vaimonsa Eonica Johansdotterin ja tämän tyttären Wilhelminan kanssa Ruoveden Pihlajalahden Kivijärvelle.
Vuoden 1898 Suomen Pankin painattama 50 markan seteli = nykyrahassa n.220 €.

Puoliso: Vihitty 05.09.1853 Kuru Eonika Juhontytär Kivinen o.s. Trappukangas. (Taulu 1861) Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan emäntä., s. 07.04.1829 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Trappukangas eli Tarappula e. Ala-Paappanen, Trappukankaan torppari, s. 28.03.1777 Kuru, Petäjälammi, k. 25.04.1841 Kuru, Petäjälammi ja Ulla Juhontytär Trappukangas eli Trappula o.s. Leppälä, s. 25.09.1795 Kuru, Petäjälammi, k. 27.11.1857 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Hilda Karoliina Kivinen s. 23.03.1854 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Kaarle Mauri Kivinen , s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi. Tauluun 26
Malvina Kivinen s. 21.11.1858 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Eelis Kivinen s. 08.03.1861 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Milia Aliina Kivinen s. 10.06.1863 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi, k. 01.01.1864 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Emma Ulviina Kivinen s. 08.02.1865 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Miina Kivinen s. 27.04.1869 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 26
VII Kaarle Mauri Henrikinpoika Kivinen, (Taulusta 25, isä Henrik Kivinen) Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan poika, Toikon renki, muutti 5.11.1892 Kurusta Teiskoon, jossa asusti mäkitupalaisena., s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.

Puoliso: Vihitty 08.10.1881 Kuru Susanna (Sanna) Mikontytär Kivinen o.s. Filppula Susanna muutti Jyväskylästä 15.4.1880 Kurun Olkitaipaleen Tienarille piiaksi, muutti samana vuonna Vaakaniemen Ylä-Toikkoon piiaksi, missä vihittiin renki Kalle Kivisen kanssa, missä saivat vuonna 1882 pojan. He muuttivat taas samana vuonna Vaakaniemen Lahdenpohjaan, missä Kalle oli itsellisenä. He muuttivat vuonna 1884 rengiksi ja piiaksi takaisin Ylä-Toikkoon, missä saivat toisen lapsen. 5.11.1892 tuli muutto Teiskoon., s. 18.10.1851 Lapua, Haapakoski, Alakojonen, Kujala.
Vanhemmat: Mikko Juhonpoika Kujala e. Kortesoja, Lapuan Haapakosken Alakojosen Kujalan torpan isäntä. Mikko kuoli 47-vuotiaana pilkkukuumeeseen, 1800-luvun lopusta alkaen nimeltään lavantauti., s. 06.09.1820, k. 26.05.1868 Lapua, Haapakoski, Alakojonen ja Pirkko Maria Juhontytär Kujala o.s. Luoma, Pirkko kuoli 73-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 21.06.1821 Kuortane, Ylijoki, Kulju, k. 15.02.1895 Lapua, Haapakoski, Alakojonen.

Lapset:
Väinö Kivinen s. 08.08.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Hulda Maria Toikkonen o.s. Kivinen , s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 27
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 27
VIII Hulda Maria Kaarlentytär Toikkonen o.s. Kivinen, (Taulusta 26, isä Kaarle Kivinen) Hulda muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikosta 5.11.1892 Teiskoon ja Teiskosta Kuruun 11.5.1905 ja muutti takaisin Ylä-Toikkoon ja avioitui reilun kuukauden päästä Ylä-Toikon Antti Toikkosen pojan Jaakon kanssa. Hän oli raskaana jo muuttaessaan Toikkoon, taisi Jaakko poiketa Teiskossa aiemmin ja saaden Huldan takaisin mitä varmimmalla tavalla., s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikolla on meneillään suuret pidot koskien kauppiaiden yhteistapaamista.

Puoliso: Vihitty 18.04.1905 Kuru Jaakko Antinpoika Toikkonen. (Taulu 1117). (Taulu 1120) Yo Hlinnan norm.lys. Kamt 1892. Senaatin ylim. kopisti, kamreeri, sitt. postitoimistonhoitaja 1893-1906 (Kuru, Toikko). Maanviljelijä Kurussa ja Teiskossa, muutti Teiskoon 5.3.1906. ''Naappilan äijä'', s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1952 Teisko, Tuhria, Naappila.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi, Lampuoti, Toikon isäntä 1855- , maakauppias., s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikon Toikkosten hautapaasi Kurun vanhalla hautausmaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 28
VI Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari, (Taulusta 10, isä Matias Tienari) Kustaan syntymäaika on osassa kirkonkirjoja merkattu olleen 16.1.1824. Tienarin poika, renki, torppari, itsellinen, Kustaa asui Paappasen torpan Leppälän itsellisenä 1851-53 (muutti vaimonsa kanssa Ruovedelta Kuruun 1851), Riuttaskorven Kallion torppari 1853-54, Mäkelän renki 1854-58, Petäjälammin Lörpyksellä renkinä 1858-59, Parkunkosken sahalla v.1860, Syväojalla 1860-61, Sillanmäessä 1861-65, Kyrönsillassa itsellisenä v.1865 ja samana vuonna jo itsellisenä Lahdenperällä (töissä Parkun sahalla), 1866-68 Parkunkosken sahalla renkinä, missä kuoli., s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale.


Juho Kustaa* Matinpoika syntyi Tienarilla,muutti parikymppisenä Ruovedelle Hakajärvelle rengiksi. Juho alkoi käyttää etunimeä Kustaa. Anna Karoliina Juhotytär oli Ruoveden kunnan Pihlajalahden kylän Majamäestä kotoisin. Mentyään naimisiin he muuttivat Pihlajalahden kylän Hakajärvelle ja sitten Sillanpään taloon, jossa syntyi 2.lapsi Henrika v.1949. Hän kuoli 4 kk:n ikäisenä hinkuyskään. Kustaa oli talossa renkinä.
Kuruun he muuttivat 1850 -luvun lopulla.
Gustaf oli renkinä Parkkuun sahalla ,Lahdenperässä mäkitupalaisena vuoden,Sillanmäen torpassa,missä Gustaf sai itsellisen arvon saaden toimeentulonsa erinäisillä kädentöillä eli oli monitoimimies.
Perhe sai vakituisen asunnon Kallion torpasta Laurilan tienhaaraa vastapäätä . Vuonna 1868 Gustaf kuoli ja sen jälkeen poika Matti asutti taloa .Anna asui talossa vielä vuoteen 1872,
kunnes muutti rippikirjan sivulle 273 eli tytär Jennyn perimään taloon tien toisella puolella.
.

Puoliso: Vihitty 19.06.1848 Ruovesi Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki. (Taulu 1539). (Taulu 1540) Torpparin tytär, rengin vaimo, asui Parkunkosken sahalla 1866-72, Lahdenperässä 1872-73, Riihikoskella 1873-78 (missä meni toisiin naimisiin), Riihikoskella miehensä ja poikansa Emanuelin kanssa 1878-, Olkitaipaleen Lahdenperän Ojamäessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Majamäki, Majamäen torppari. Juho kuoli 82-vuotiaana., s. 26.03.1785 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 10.10.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Hoikkala ja Reetta (Marketta) Yrjöntytär Majamäki o.s. Ahvenjärvi, Majamäen torpan emäntä, s. 14.04.1787 Ruovesi, Pihlajalahti, Saarilahti, k. 23.04.1854 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Anna s. 22.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 23.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi.
Henriikka s. 23.12.1849 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää, k. 22.04.1850 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää.
Vilhelmiina (Miina) Ahvenlammi o.s. Ojanen , s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha. Tauluun 29
Matti Ojanen , s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale. Tauluun 30
Anna Latoniemi o.s. Ojanen , s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 31
Kustaa Aatu Kulmala e. Ojanen , s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun 32
Henrika Lahti ent. Granholm o.s. Ojanen , s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Sillanmäki. Tauluun 33
Manu Ojanen , s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta. Tauluun 34
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 29
VII Vilhelmiina (Miina) Kustaantytär Ahvenlammi o.s. Ojanen, (Taulusta 28, isä Kustaa Ojanen) Piika, muutti ensimmäisenä lapsena eroon vanhemmistaan Olkitaipaleen Lahdenperästä v.1866 Kurun Petäjälammin Savelaan piiaksi v.1866, v.1867 piiaksi Tienarille, v. 1868 piiaksi Kurun Riuttaskorven Mäkelään, missä tapasi tulevan miehensä Matts Anderssonin. Leveelahdesta Olkitaipaleen Taipaleeseen ja sieltä Aurejärven Kruunun torpan Ahvenlammille emännäksi., s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi.

Parkkuunkosken kulttuurimaisemaa ja laivaranta 1930-luvun alussa. Parkkuunkoskella kerrotaan olleen myllyn jo 1500-luvulla.
Kylään rakensi 1800-luvun puolella piensahan konsuli August Eklöf erääksi Kurun ensimmäisistä teollisuuslaitoksista. Vesivoimalla toiminut saha työllisti muutaman henkilön kuvan ottamisen aikoihin.
(Kuvan ottanut Martti Ojanen).
Miina Ojanen syntyi Parkkuun sahalla, missä hänen isänsä Kustaa Ojanen asui ja oli töissä.

Puoliso: Vihitty 16.06.1872 Kuru Matti Antinpoika Ahvenlammi e. Mäkelä. (Taulu 1082) Renki, itsellinen, metsänvartija. Vuonna 1873 Mäkelästä muutto vaimonsa kanssa Tienarille, v.1875 Tienarilta muutto Leveelahteen, muutto v.1879 Taipaleeseen, v.1887 Aurejärven Kruunun Ahvenlammille, v.1903 muutto tuntemattomaan paikkaan., s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Antti Matinpoika Mäkelä, Lampuoti. Suutarila siirtyi Tampereen Asfalttitehdas Oy:n omistukseen 1890-luvun alussa., s. 14.11.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 14.05.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Ulla Henrikintytär Mäkelä o.s. Petäjäniemi, Kuoli keuhkotautiin 34-vuotiaana, 4 kk lapsen syntymän jälkeen., s. 30.05.1821 Kuru, Karjula, k. 09.07.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Frans Oskari Ahvenlammi s. 31.01.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Amanda Aliina (Manta) Onkilammi o.s. Ahvenlammi Manta muutti Ikaalisisten Vahojärven Onkilammilta 14.9.1891 Kuruun ja takaisin v. 1892, s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. Ikaalinen, Vahojärvi.
Kalle Matias Ahvenlammi Kalle muutti Ikaalisista 24.6.1994 Kurun Ahvenharjulle ja v.1898 Kurun Aurejärven Ahvenharjusta kotiinsa Kruunun tilalle Aurejärven Ahvenlammille, missä avioitui ja muutti vaimoineen 19.11.1899 Ylöjärvelle., s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti.
Juho Felix Ahvenlammi s. 09.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Linda Lyyti Ahvenlammi s. 11.01.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Hilma Miina Ahvenlammi s. 06.09.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Oskari Heikki Ahvenlammi s. 19.01.1889 Kuru, Aurejärvi.
Olga Amalia Ahvenlammi s. 16.04.1891 Kuru, Aurejärvi.
Anna Amalia Ahvenlammi s. 22.05.1894 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 30
VII Matti Kustaanpoika Ojanen, (Taulusta 28, isä Kustaa Ojanen) Räätäli, muutti kotoaan Olkitaipaleen Sillanmäestä Kurun Petäjälammin Ylä_Paappaselle rengiksi v.1864 eli 11-vuotiaana, v.1869, renki Syväojalla 1869-71, Petäjälammin Ikosella itsellinen (nimi muuttui Ojaseksi) 1871-74, Syväojalla 1874-, s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale.

Toimitu N:o 11593

Pöytäkirja vuokra-alueen lohkomisesta
Vanhakylän perintötilalla RN:o 5:22
Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä
Hämeen läänissä, tehnyt vanhempi
maanmittausinsinööri Lauri Särkkä
syyskuun 12 päivänä 1921.

Toimitus alettiin mäkitupalaisen Matti Ojasen anomuksesta ja annetaan siitä tieto maanmittauskonttoriin.
Saapuvilla toimituspaikalla olivat äskenmainittu Matti Ojanen ja myyjää Kurun kuntaa edusti valtalirjalla joulukuun 18. päivältä 1920 maanviljelijä Arvi Riihikoski.
Todistajina olivat paikalla Matti Lahdenperä ja J. Ketonen

Jääviä ja estettä ei ilmaantunut.
Käsillä olevista asiakirjoista havaitaan, että Vanhakylän tilaa omistaa kiinnekirjan nojalla 2. päivältä 1920 Kurun kunta, joka kauppakirjalla huhtikuun 17. päivältä 1921 pn myynyt Räätäli Matti Ojaselle hänen hallussaan olevan Ojasen mäkituvan sovittuja rajoja myöten.
Vanhakylän tila on lohkomalla syntynyt 1921, lohkominen on maarekisteriin merkitty kesäkuun 1. päivänä 1921.
Ojasen tilan tilukset on ennestään täysin pyykitetyt, rajoittuen viimeksi toimitetussa lohkomisessa syntyneisiin Palosen, Majasen ja Syvälän tiloihin ja pohjoisessa Leppäjärveen.
Lohkominen toimitetaan vanhalla tiluskartalla. Jyvityksestä sovittiin siten, että lohottavan Ojasen tilan tiluksille pannaan keskimääräiseksi jyväarvoksi 3, emätilan viljelyksille, joita ilmoituksen mukaan on jäänyt 18.60 hehtaaria, pannaan jyväluvuksi 10 ja muille tiluksille keskimäärin 2 jyvää.
Vanhat , tarpeelliset tiet jäävät yhteisiksi. Osuus kalaveteen seuraa manttaalien mukaan.
Laadittiin lohkomiskirja ja merkittiin, että ostaja maksaa lunastushinnan ilman valtion välitystä.
Lohkomiskulut maksaa Kurun kunta, sikäli kun niitä ei valtion varoista makseta.
Annettiin valitusosotus, jonka otti Arvi Riihikoski.
Pöytäkirja luettu ja työ hyväksyttiin.
Toimituspaikalla, syyskuun 12. päivänä 1921.

Virallisesti:
Lauri Särkkä
Vanhempi maanmittausinsinööri

Matti Ojanen Arvi Riihikoski

Todistavat:

Matti Lahdenperä J. Ketonen

Jyvitys on tilusten suhteellista arviointia. Yleensä jyvityksessä otetaan huomioon maapohjan tai vesialueen arvo ilman siihen liittyviä ainesosia. Poikkeuksena metsätalouteen käytettävän metsän osalta jyvityksessä otetaan huomioon metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jyvitys voidaan esittää suhdelukuna tai raha-arvona. Tiluksen jyväluku ilmoitetaan kokonaislukuna pinta-alayksikköä kohti. Tiluksen jyvitysarvo on jyväluku kerrottuna pinta-alalla.

Matti Kusttanpoika Ojanen myy Ojasen tilan pojalleen Eero Ojaselle, joka osaltaan on vielä velkaa tilasta isälleen Matille isänsä kuoltua 24.4.1936. Velkaa on jäljellä kuolinhetkellä 7700 mk.

MATTI KUSTAANPOIKA OJASEN PERUNKIRJA:

Vuonna 1936 kesäkuun 25. päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet ulosottomies Yrjö Korvenpää ja tilallinen Paavo Syrjälä perunkirjoituksen viime huhtikuun 24. päivänä kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella ja jolta jäi oikeudenomistajina seuraavat lapset Jenny Ojanen, synt.24/9 1874, Matti Ojanen, synt.16/7.1877, Kalle Ojanen, synt. 28/2.1884, Eemil Ojanen, synt.30/12.1886, Iida Ojanen, synt.4/4.1892, Hulda Honkanen o.s. Ojanen, synt.25/1.1894, Yrjö Ojanen, synt.23/11.1897, Eero Ojanen, synt.4/11.1903, Paavo Ojanen, synt.15/7.1906 ja Lyyli Ojanen, synt. 15/1.1909 sekä toimituksessa, joka pidettiin Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella oli saapuvilla edellämainituista oikeudenomistajista Matti Ojanen, Kalle Ojanen, Eero Ojanen ja Paavo Ojanen.

Tämän jälkeen ilmoitti oikeudenomistajista Eero Ojanen valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. Pesän varat:
a) Rahaa
1. Käteistä rahaa 1115,05
2) Talletus K.O.P. Kuru 3535,85
3) Saatavaa Eero Ojaselta 7700

12350,90 mk

b) Pito - ja liinavaatteet.
1) 1 kpl Turkit 50
2) 1 kpl Kesäpalttoo 15
3) 1 kpl Puku 35
4) 1 kpl Sarkapuku 35
5) 1 kpl Housut 15
6) 1 kpl Päällystakki 10
7) 3 kpl Lakkeja 1,50
8) 1 par. Kengät 20
9) 1 kpl Villapaita 15
10) 1 kpl Kaulahuivi 5
11) 6 par. Sukkia 24
12) 3 par. Tumppuja 6
13) Alusvaatteita 20

251,50 mk

c) Sekalaista.
1) 1 kpl Sakset 5
2) 1 kpl Rässirauta 5
3) 1 kpl Sarkaviltti 10
4) 1 kpl Kello 5
5) 1 kpl Ompelukone 300
6) Käsirattaat 40
7) 1 kpl Työreki 100

465 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 13067,40

B. Pesän velat ja vähennykset:
1) Hautajaiskuluihin 600
2) Hauta ja sen kunnostaminen 400
3) Toimituskulut 100
4) Vaivaisprosentti Smk:sta 13067,40 1/8 % 16,50

PESÄN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ Smk. 1116,50

C. Yhteenveto

Pesän varat 13067,40
Pesän vähennykset 1116,50

PESÄN SÄÄSTÖ SIIS sMK. 11950,90

Vainaja ei ole antanut ennakolta perintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi otettava huomioon perintöveroa määrättäessä.
Vakuutan rehellisesti, valan velvoituksella, ilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellämainitut
E. Ojanen

Tässä perunkirjoituksessa olemme olleet saapuvilla. Paikka ja aika edellämainitut.
Matti Ojanen Kalle Ojanen
Paavo Ojanen

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme. Paikka ja aika edellämainitut.
Yrjö Korvenpää Paavo Syvälä
Ulosottomies -- Tilallinen Kurussa

Perintöveroa koskevia ilmoituksia voidaan lähettää tilalliselle Eero Ojaselle, osoite: Kuru. Olkitaipale.

Vaivaisten osuus Smk 16,50 kuitataan Kurun kunnan rahastoon maksetuksi.
Kurussa, heinäkuun 29. päivänä 1936.
Uuno Sääkslahti

Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintöverolautakunnan kokuksessa joulukuun 23. päivänä 1936. 3 § kohdalla. Ei veroa.
Kalle Hauturi






.
Räätäli Matti Ojanen.

1. puoliso: Vihitty 02.07.1874 Kuru Emilia Josefina Juhontytär Ojanen o.s. Sanden Emilia kuoli 34-vuotiaana vatsatautiin., s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.01.1889 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Jaakoppi Jaakopinpoika Sanden, Lukkari, s. 18.03.1819 Vahto, Hyrköis, k. 25.11.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja ja Johanna Albertiina Joonaksentytär Söderström o.s. Schultz, Kauppa-apulaisen (lääkärin, väärä tieto) ja sitten lukkarin rouva, taloudenhoitaja-kirjanpitäjä, muutti Turusta Kuruun vuonna 1842., s. 27.04.1816 Turku (Suomalainen srk.), k. 05.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Tienarin vanha talo, joka on rakennettu vuoden 1860 aikoihin. Tässä asui Aino Ojanen perheineen vuoteen 1965 saakka.

Lapset:
Jenny Emilie Ojanen Jenny muutti Kurusta 3.11.1894 piiaksi Tampereelle., s. 24.09.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 3.11.1894.
Jennyn isän Matti Ojasen perunkirjoituksen allekirjoittajat Kurussa 25.6.1936
Matti Ojanen Pitäjän räätäli, s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 24.09.1936 Kuru, Olkitaipale.
Vuonna 1919 haudankaivajaksi, jonka tehtäviin kuului myös hautausmaan kunnossapito, valittiin
mäkitupalainen Matti Salminen.
Seuraavana vuonna Matti Ojanen valittiin haudankaivajaksi.
Hän erosi virastaan 1932 ja hänen jälkeensä Eero Ojanen toimi haudankaivajana 15 vuotta.
Eero Ojanen oli Matti Ojasen velipuoli eli heidän isänsä oli Matti Kustaanpoika Ojanen.

Vankavesi-laiva kävi Parkkuussa niin kauan kuin laivaliikennettä oli, torstaisin.
Ojasen Matin teki mieli Tampereelle, vaimo Maria ei olisi siihen helpolla lupaa antanut.
Matti sanoi: ''Kyllä sinun uudessa hiivaleivässä oli varmaan naula, kun vatsaan koskee heti syönnin jälkeen''.
Maria hätääntyi:
- Kyllä sinun täytyy huomenna lähteä Tampereelle lääkäriin.
Matti Tampereen reissun jälkeen selitti, että lähellä Tamperetta häntä alkoi kovasti oksettaa ja hän kuuli järvestä sellaisen äänen, että varmasti se naula tuli oksennuksen mukana pois, eikä tarvinnut menn�� lääkäriin.

Kalle Ahonen ja Matti Ojanen olivat sopineet sunnuntaiaamuna ongelle menosta. Seppä meni 4. aikaan Ojaselle. Maria sanoi:
- Matti lähti jo aamulla.

MATTI OJASEN PERUNKIRJOITUS:

Vuonna 1936 joulukuun 7. päivänä toimittivat allekirjoittaneet
uskotut miehet talollinen Elias Laurila ja poliisikonstaapeli
Kustaa Koskinen perunkirjoituksen viime syyskuun 24. päivänä
kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli
asunto - ja kotipaikka Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä ja
jolta, kuten oheenliitetty ote kirkonkirjasta osoittaa,
jäi oikeudenomistajina: leski Maria Ojanen sekä lapsi
Jenny Maria, synt. 9/7 1901, vihitty avioliittoon Hemmi Mäkisen
kanssa 19/9 1926.
Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa
Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä,
olivat oikeudenomistajat kumpikin itse.

Leski Maria Ojasta, jonka hallinnassa pesä oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä. Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän pmaisuus, velat ja lyhennukset seuraavassa järjestyksessä:

Pesän Varat:
Kiinteätä:
Kallio-niminen tila R.N:o 2:12 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 20000

Kultaa ja hopeaa:
1 kpl sormus 50
1 kpl taskukello 50

Huonekaluja:
Huonekaluja yhteensä 1000

Pito - liina - ja sänkyvaatteita:
12 kpl lakanaa ja 12 pyyheliinaa 280
2 kpl vällyjä, 3 täkkiä ja 2 vilttiä 475
6 kpl tyynyä ja 3 säkistä tehtyä polstarinkuorta 115
3 kpl pöytäliinaa 30

Sekalaista taloustavaraa:
1 kpl partaveitsi, silmälasit, radio 213
Kahvi - ja ruokakalusto 250
Keitto - ja leivinkalusto 120
8 kpl ämpäriä, 3 saavia ja 4 pyttyä 105
3 kpl neulomakonetta, 2 herätyskelloa ja 1 seinäkello 1530
2 kgr pellavalankaa ja 1 kapsäkki 70
1 kpl rantanuotta, 8 rysää ja 2 venettä 500
2 kpl rässirautaa ja 2 sakset 30
Kivityökaluja, puusepäntyökaluja ja veneenlaudat 135
1 kpl rautakanki, lapiot, talikot ja kihvelit 45
Työkirveet, sahat ja tahko 70
4 kpl viikatetta, 2 sirppiä, 2 haravaa ja 1 hanko 50
2 kpl tolppa - ja 1 potkukelkka ja 2 kuokkaa 75
14 kpl pärekoppaa, 1 tukkisakset ja köyttä 110
1 kpl lihatiinu, 1 pyykkipunkka ja 1 kaljatynnyri 45
6 kpl paistinpelliä, 4 läkkilaatikkoa ja kirnu 19
1 kpl seinäpeili, 2 kuvataulua ja 1 kaljapullo 60
Vainaan pitovaatteet 1500
Lesken pitovaatteet 1500

Eläimiä ja heiniä:
1 kpl lehmä 700
Heiniä 500

Rahaa ja talletuksia:
Käteistä rahaa oli kuolinhetkellä 200
Kurun Säästöpankissa vastakirjan N:o 668 5901,13

KUOLINPESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 35828 :-

Pesän velat ja poistot:
Hautauskuluja 2000
Sairaalamaksuja 520
Sukuselvitys 20
Rekisterimaksu 10
Toimitusmiesten palkkio 150
Vaivaisprosentti 44,80

VELKOJA JA POISTOJA YHTEENSÄ Smk. 2744 :-

Pesän varat Smk. 35828,13
Pesän velat ja poistot 2744,80

PESÄN SÄÄSTÖ SIIS Smk. 33083,33

Pesän hoitajan, leski Maria Ojasen, ilmoituksen mukaan on vainaja ostanut eläessään tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu-nimisen tilan R.N:o 2 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, minkä tilan hinta oli 3300 mk.
Vainaja ei ole antanut muuta ennakkoperintöä, kuin edellä sanotut eikä lahjaa, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski maria Ojanen, jonka osoite on: Parkkuu.
Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt.

Paikka ja aika edellämainitut.
Maria Ojanen

Niin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat
Elias Laurila Kustaa Koskinen

Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintölautakunnan kokouksessa joulukuun 23 päivänä 1936 17§ kohdalla
Menee veroa
Tytär Jenny Maria Mäkinen saa 19514,47 mk, vero 655 mk

Nämä perunkirjat on jätettävä kaksoiskappalein, varustettuina leimamerkeillä veroa vastaavaan määrään Kihlakunnanoikeudelle talvikäräjissä 1937.

Perunkirjoitusmaksu edellämainitusta kuolinpesän omaisuudesta, Smk 44,80, Kurun kunnan rahastoon maksetuksi kuitataan. Kurussa tammik. 13 p:nä 1937.
Matti Ojasen perunkirjan allekirjoitukset vuonna 1936.
Arvid Aleksanteri Ojanen s. 01.10.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 03.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Kuolinsyy punatauti eli veriripuli.
Kalle Jaakko Ojanen Tienarin mäkitupalainen., s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.


Työmies Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen muutti Kurusta 8.11.1900 Messukylään naimattomana
ja takaisin 14.12.1903 Kuruun Ylä-Toikolle rengiksi.
Avioliiton solmittuaan v.1908 he muuttivat Laurilaan itsellisiksi ja
v.1911 Tienarin mäkitupalaisiksi ja asuivat Tienarin Kalliomäessä.
20.6.1920 Kalliomäen mäkitupa erotettiin omaksi tilakseen.

Toimitus N:o 8618

Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta
Tienarin perintötilalla N:o 6 R. N:o 6:9
Olikitaipaleen kylässä Kurun kunnassa
Hämeen lääniä.
Tehnyt nuorempi maanmittausinsinööri
K.D. Sinervä alempana mainittuina
aikoina vuonna 1920.

Toimitus alotettiin myyjän anomuksesta.


10. päivänä heinäkuuta
asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa. Itse paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari ja ostajat torppari Kalle Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen.
sekä todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari Mäkelä,
molemmat tästä kunnasta.

Kun ei jääviä eikä muutakaan estettä toimitusta vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset luovutuskirjan, liiteettäväksi seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja otteet.
1:0) Haapaniemen tilan saantokirjasta 8/7 1920
2:0) Kalliomäen tilan saantökirjasta 20/6 1920

Tyytymättömyys tähän toimitukseen on puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä päivää lukuunottamatta kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle viimeistään 30:nä päivänä kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai säädetyssä järjestyksessä oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan liitettävä.

Viran puolesta
K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri

Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksellamme
Toimituspaikalla, aika kuten yllä

Juho Tienari Kalle Ojanen
Kalle Haapaniemi
+

Todistavat:
Arvo Ristaniemi Oskari Mäkelä

Viran puolesta K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri



KALLE JAAKKO OJASEN PERUKIRJA:

Vuonna 1947 heinäkuun 12 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet työnjohtaja P.E. Uusitalo ja mv. Pentti Tienari perunkirjoituksen toukokuun 13 päivänä kuolleen tilallisen Kalle Jaakko Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajana leski Lyyli Mirjami Ojanen, o.s. Vuorenmaa, sekä täysi-ikäiset lapset: autonkulj. Martti Jaakko Ojanen, s. 1/12 1909, mv.vaimo Aino Kaarina Perikangas, o.s. Ojanen, mv.vaimo Nelly Raakel Kuslmala o.s. Ojanen, käsityöläinen Greta Mirjam Marjamäki, o.s. Ojanen, metsäkoulunoppilaan v.mo Helvi Kyllikki Raita-aho, o.s. Ojanen ja mv. Osmo Kalevi Ojanen. Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan vainajan asunnossa Kalliomäen tilalla Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat kaikki muut oikeudenomistajat paitsi Aino Kaarina Perikangas ja Helvi Kyllikki Raita-aho.

Leski Lyyli Mirjami Ojanen, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. Pesän varat.

a) Puhdasta rahaa
1) Postisäästöpankin Säästötilillä N:o 950944 8000
2) Käteisenä 32500

40500 mk

b) Pitovaatteet:
2 paria miesten pukuja, vanhoja 1000
4 paria miesten alusvaatekertoja 800
3 paria miesten jalkineita 900
3 kpl mieten päähineitä 150
4 kpl miesten villapaitoja 1200
3 kpl miesten pukuja 750
3 paria naisten pukuja 750
4 paria naisten alusvaatekertoja 600
4 paria naisten jalkineita 400
1 kpl naisten päällystakkeja 300
3 kpl naisten pääliinoja 150

6250 mk

c) Liinavaatteita:
5 kpl lakanoita 1000
4 kpl tyynynpäällisiä 200
2 paria ikkunanvehoja 300
4 kpl pöytäliinoja 400
12 kpl pyyheliinoja 600

1500 mk

c) Sänkyvaatteita:
1 kpl täkki 500
1 kpl välly 500
2 kpl patjoja 500
4 kpl tyynyjä 200

1400 mk

d) Huonekaluja;
1 kpl pöytä 100
2 kpl puusänkyjä 400
1 kpl piironki 250
1 kpl keinutuoli 150

900mk

f) Sekalaista 1 kpl lehmä 15000
1 kpl silppumylly 1000
1 kpl naisten rannekello 1000
1 kpl viljakomi 500
1 kpl kangaspuut 1000
Keittoastiat 1000
Ruokailuvälineet 500
Puuastiat 200
Vesiastiat 400
Kirveet ja sahat 300
1 rautakankea ja lapio 250

21150 mk

VAROJA YHTEENSÄ 72700 mk

B. Pesän velat ja poistot.
1) Hautajaiskulut 14000
2) Lääkärinpalkkiot 4000
3) Veroja varten 500
4) Toimitusmiesten palkkio 500
5) Vaivaistenprosentti eli 1/8 % mk:sta 72700:- 90

POISTOJA YHTEENSÄ 19090 mk

C. Lopputili.
Pesän varat 72700 mk
Pesän poistot 19090 mk

PESÄN SÄÄSTÖ 53610 mk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa pesänhoitajana vastaan leski Lyyli Ojanen, jonka osoite on Parkkuu.
Valanvelvoituksin vakuutan rehellisesti ilmoittaneeni pesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole mitään jättänyt siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellä mainitut.

Lyyli Ojanen
Tilallisen leski Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä.

Martti Ojanen Nelly Kulmala
Greta Marjamäki Osmo Ojanen

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellä mainitut.

P-E. Uusitalo Pentti Tienari
.
Kalle Jaakko Ojanen.
Eemeli Manu Ojanen Eemeli oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin, Tienarin itsellinen., s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 26.01.1965 Kuru.
Tienarin itsellisen Eemeli ja Josefina Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.
2. puoliso: Vihitty 14.11.1889 Kuru Eriika Jeremiaantytär Ojanen o.s. Suoniemi. (Taulu 701). (Taulu 702) Piika, räätälin vaimo, s. 29.07.1867 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.07.1928 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Vanhemmat: Jeremias Salomoninpoika Manner e. Suoniemi, Vanhakylän Suoniemen torppari, muutti perheineen Karjulan kylän Vähä-Karjulan Lahdenpohjaan itselliseksi, 1882 Vaakaniemen Ala-Toikkoon isäntärengiksi ja sitten Ala-Toikon Mannerin torppariksi., s. 23.12.1844 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Justiina Joosefintytär Manner o.s. Savela, Torpparin tytär, Suoniemen, Mannerin torpan emäntä, s. 15.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Kuva vuodelta 1913-14. Matti Ojanen II-vaimonsa Eriikan ja lastensa Eeron, Lyylin ja Paavon kanssa.
Lapset:
Ida Vilhelmiina Ojanen s. 04.04.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 23.1.1910.
Hulda Maria Honkanen o.s. Ojanen s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925 (kirjat vasta 1922).
Tyyne Petronella Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, (kaksonen), k. 10.12.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
Yrjö Vilhelmi Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, (kaksonen), k. 20.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
Yrjö Johannes Ojanen Metsäyhtiö Rosenlewin piiriesimies., s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 15.12.1968 Haapajärvi. Muutti naimatonna Akaa 8.7.1923.
Yrjö Ojanen kuvattuna 1950-luvulla.
Paavo Hiler Ojanen Paavo hukkui 3-vuotiaana kaivoon, jonka jälkeen kaivo täytettiin kivillä., s. 11.10.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 28.08.1904 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Eero Valdemar Ojanen Haudankaivaja 1932-1947, seurakunnan metsävalvoja 1933-1968, s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.01.1983 Kuru, Olkitaipale.
Matti Kustaanpoika Ojasen tilan lohkomiskirjan allekirjoitukset. Tilan nimi OJANEN. Nykyään tilalla asuu Erkki ja Leena Törmä os. Ojanen eli Eero Ojasen tytär.
Paavo Armas Ojanen s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lyyli Elisabeth Ojanen s. 15.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Muutti naimatonna Teiskoon 19.4.1938.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 31
VII Anna Kustaantytär Latoniemi o.s. Ojanen, (Taulusta 28, isä Kustaa Ojanen) Piika, 1971-73 Petäjälammin Ala_Paappasella, 1873-75 Ylä_Paappasella (missä avioitui ja sai lapsen), vaimona Petäjälammin Leppälässä 1875-76, perheineen Karjulan Tyrkkölässä eli Nygårdissa 1876-78, sitten muutto Ruovedelle 24.11.1878 ja takaisin 24.11.1879-80 Kurun Karjulan Tyrkkölään, 1880 Keihäsjärven Latoniemen torpan emännäksi. Annan veli Matti Ojanen kävi kyläilemässä Latoniemessä kävellen, mihin matkaa kertyi noin 15 km., s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Petäjälammi, Latoniemi.
Anna Kustaantyttären muuttokirja.

1. puoliso: Vihitty 07.11.1874 Kuru Kalle Antinpoika Latoniemi e. Järvenpää. (Taulu 584). (Taulu 585) Renki, Latoniemen isäntä, s. 29.09.1848 Kuru, Keihäslahti, k. 13.05.1886 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Järvenpää e. Sillanmäki, Renkinä Kurun ja Nygårdin taloissa, Järvanpään itsellinen, torppari, s. 04.04.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti ja Maria Stina Abtahamintytär Järvenpää o.s. Rajakangas, Heikkilän piika, Kurun Järvenpään torpan emäntä, rippikirjassa merkintä : vasen käsi kuivanut pois. Keihäslahden irtolaisia, kunnan vaivainen., s. 07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Selma Latoniemi s. 25.09.1875 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Hilma Johanna Ruohonen o.s. Latoniemi s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Puoliso: Vihitty 13.07.1899 Kuru Manu Antinpoika Ruohonen e. Vehkonen. Taulu 586 , Suutari, itsellinen, s. 04.04.1877 Kuru.
Lempi Hyvä Latoniemi s. 21.05.1881 Kuru, Keihäsjärvi, k. 16.10.1883 Kuru, Keihäsjärvi.
Toivo Jalo Latoniemi s. 12.07.1883 Kuru, Keihäsjärvi.
Arvo Sulo Latoniemi s. 01.03.1886 Kuru, Keihäsjärvi.
2. puoliso: Vihitty 22.05.1889 Kuru Manu Matinpoika Latoniemi e. Yläjoki. (Taulu 466). (Taulu 470) s. 17.02.1858 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, Matti tuli sokeaksi, Lamminperän Yläjoen torppari, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, Yläjoen tytär ja emäntä, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Latoniemen talo Kurun Työtönjärven rannalla.
Lapset:
Onni Aksel Latoniemi s. 15.05.1889 Kuru, Keihäsjärvi.
Anna Suoma Latoniemi s. 23.11.1891 Kuru, Keihäsjärvi.
Wäinö Ilmari Latoniemi s. 12.09.1894 Kuru, Keihäsjärvi.
Saima Maria Latoniemi s. 05.11.1897 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 32
VII Kustaa Aatu Kustaanpoika Kulmala e. Ojanen, (Taulusta 28, isä Kustaa Ojanen) Renki Olkitaipaleen Korteniemessä 1871-74, Riihikoskella 1874-77, Leveelahdessa 1877, Keihäslahden Leponiemessä 1878-1890- Kyöstilässä itsellinen 1890-91 perheineen, Olkitaipaleen Vanhakylän Kulmalassa mäkitupalaisena 1891-, Kustaa otti ensin sukunimekseen Mäkinen , mutta muutti nimekseen Kulmala., s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 16.07.1934 Kuru, Olkitaipale.
Kustaa Kulmalan hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Puoliso: Vihitty 09.11.1890 Kuru Emma (Emiina) Matintytär Kulmala o.s. Hellman. (Taulu 731) Mäkelän torpan Kyöstilän tytär, s. 03.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Vanhemmat: Matias (Matti) Manu Antinpoika Hellman e. Kuorejärvi, Mäkelän Kyöstilän torppari, seppä., s. 27.01.1831 Kuru, Karjula, Kuorejärvi, k. 24.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä ja Vilhelmiina Kaaponpoika Hellman o.s. Leppäharju, s. 05.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Pyydysmäki, k. 06.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 33
VII Henrika Kustaantytär Lahti ent. Granholm o.s. Ojanen, (Taulusta 28, isä Kustaa Ojanen) Piika, Olkitaipaleen Sillanmäessä 1871-74, Petäjälammin Ala-Paappasella 1874-75, Petäjälammin Savelassa 1875-76, Keihäslahden Aholassa 1876-77, Sillanpäässä 1877-79, Wetikossa 1879-80, Myllärissä 1880-81, Petäjälammin Lörpyksellä 1881-82 (naimisiin Lörpyksellä), Keihäsjärven Latoniemessä 1882-85, Keihäslahden Lammin Onton torpassa 1885-86, Olkitaipaleen Lahdenperässä 1886-92, Olkitaipaleen Myllärin Kalliolahdessa 1892-, s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Sillanmäki.

Puoliso: Vihitty 26.12.1882 Kuru Nikodeemus Juhonpoika Lahti e. Granholm Muutti Parkanosta v. 1881 rengiksi Lörpykselle, itsellinen Latoniemessä, Lammin torpan Ontossa, s. 18.10.1861 Parkano, Kairon saha.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Granholm, Juho oli renkinä Kaironkosken sahalla, muutti perheineen 1862 talolliseksi Parkanon Lapinnevan kylän Koskelaan., s. 10.09.1829 Parkano, Kairon saha, k. 04.11.1863 Parkano, Lapinneva, Koskela ja Anna Greta Juhontytär Granholm o.s. Mäkelä, s. 06.01.1831 Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Naima Lydia Granholm Naima muutti Kurusta 7.1.1901 Tampereelle., s. 09.02.1883 Kuru, Keihäsjärvi, Latoniemi.
Ida Maria (Iita) Manninen o.s. Grandolm Iita muutti nimensä Lahdeksija naimisiin mentyään nimi taas muuttui., s. 07.08.1886 Kuru, Keihäslahti, Ontto.
Lilja Lahti o.s. Grandolm Lilja oli Kurun Petäjälammin Lörpyksen piika vuonna 1910-luvun vaihteessa., s. 21.11.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Lempi Lahti o.s. Granholm Lempi oli vuoteen 1909 Kurun Petäjälammin Lörpyksen piikana, kuten siskonsakin, mutta muutti vuonna 1909 piiaksi Kurun Karjulan Tyrkkölään., s. 16.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Katariina Lahti o.s. Grandolm s. 14.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Eero Lahti e. Granholm s. 29.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Helmi Lahti o.s. Granholm s. 27.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Hilta Lahti o.s. Granholm s. 19.04.1901 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 34
VII Manu Kustaanpoika Ojanen, (Taulusta 28, isä Kustaa Ojanen) Manu muutti 15.1.1884 Kurusta (saapui 2.2.1884) Ikaalisiin ja takaisin Kuruun 26.1.1884 ja taas Ikaalisisten Vahojärven Hankalaan Lindvallin vävyksi 26.2.1884. Räätäli. Kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin, haudattu Parkanoon., s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta, k. 06.11.1898 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.

Puoliso: Vihitty 03.06.1884 Ikaalinen Amalia Jonaantytär Ojanen e. Lindvall Räätälin ja metsänvartijan tytär ja räätälin vaimo, s. 02.04.1861 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
Vanhemmat: Joonas Eerikinpoika Lindvall e. Saviranta, Metsänvartija, s. 27.04.1834 Parkano, Lehtijärvi, k. 30.11.1907 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela ja Eeva Sofia Mikontytär Lindvall o.s. Hankala, s. 06.12.1840 Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Kustaa Johannes Ojanen Vuorelan torppari metsänvartija, räätäli, s. 03.02.1885 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
Viktor (Vihtori) Ojanen s. 28.04.1887 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
1920-luvulla alkoivat linja-autot yleistyä maamme maanteillä. Eräänä ensimmäisistä avasi linjan Ikaalisista Tampereelle kelloseppä Stenfors, jonka erkoismallinen kahdeksanovinen ''linjabiili'' ikuistettiin Ikaalisissa v. 1930.
Hilja Maria Ojanen s. 04.10.1893 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela, k. 02.12.1895 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 35
VI Reetta Liisa Matintytär Luomajoki o.s. Tienari, (Taulusta 10, isä Matias Tienari) Viljakkalan Luomajoen torpan emäntä., s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale.
Ensimmäinen suomalainen 1 markan seteli vuodelta 1860 = 4,5 € PS. Keräilijät maksaisivat tuhansia euroja sen ajan seteleistä.

Puoliso: Vihitty 6/1851 Kuru Juho Jubal Juhonpoika Luomajoki Viljakkalan kylän yhteisiä torppareita, Luomajoen torppari., s. 29.12.1832 Viljakkala. Nimellisarvo Vuosileima Lyöntimäärä
1 markkaa 1865 1 673 000 kpl

Materiaali Halkaisija Paino
Ag 868 24.00 mm 5,18 g.
Vanhemmat: Juho Paulinpoika Luomajoki, s. 21.10.1803 Viljakkala, k. 30.12.1855 Viljakkala ja Saara Heikintytär Luomajoki o.s. Ylinen, s. 26.07.1794 Ylöjärvi, Huuhkaja, k. Viljakkala, Karhe.
Autonomisessa Suomessa vuosina 1864–1915 käytössä ollut hopeamarkka. Tunnuspuolella kuvattuna Venäjän kaksipäinen kotka, jonka sydänvaakunassa Suomen vaakunaleijona.

Lapset:
Juho Kustaa Luomajoki s. 20.08.1852 Viljakkala, k. 21.06.1881 Viljakkala.
Elina Henriikka Luomajoki s. 19.01.1855 Viljakkala.
Kaarlo Eevertti Luomajoki s. 01.08.1857 Viljakkala, k. 18.06.1881 Viljakkala.
Taavetti Viktor Luomajoki s. 24.09.1859 Viljakkala, k. 23.04.1868 Viljakkala.
Henrikki Erlanti Luomajoki s. 18.01.1862 Viljakkala.
Vilhelmiina Luomajoki s. 22.07.1864 Viljakkala.
Taavetti Sylvesteri Luomajoki s. 12.08.1869 Viljakkala.
Matias Pertti Luomajoki s. 26.04.1872 Viljakkala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 36
V Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär ja piika ,Leveelahden Tienarin tytär, Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahden torpan emäntä, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Vihitty 25.10.1807 Kuru Taneli Matinpoika Leveelahti. (Taulu 149) Taipaleen sotilaan poika ,Myllärin ja Tienarin renki sekä Leveelahden torppari, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Flinck, Sotilas, s. 1741 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Yrjöntytär Flinck o.s. Taipale, s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale, k. 08.07.1827 Kuru, Olkitaipale, Haapanen.

Lapset:
Ulla Leveelahti , s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 37
Markus Markkula e. Leveelahti , s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 38
Matias Leveelahti s. 01.07.1812 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Helena Leponiemi o.s. Leveelahti , s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 42
Valpuri Ala-Toikko o.s. Leveelahti , s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 44
Anna Leveelahti s. 18.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Josef Leveelahti s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Jeremias Leveelahti s. 14.10.1821 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Johannes Leveelahti s. 03.01.1827 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 03.06.1863 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kalle Leveelahti , s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 45
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 37
VI Ulla Tanelintytär Leveelahti, (Taulusta 36, isä Taneli Leveelahti) s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 28.12.1831 Kuru Kalle Matinpoika Tyrkkölä s. 26.02.1805 Kuru, Karjula.

Lapset:
Anna Greta s. 01.04.1831 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
Helena s. 30.09.1832 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki.
Herman s. 14.09.1834 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 38
VI Markus Tanelinpoika Markkula e. Leveelahti, (Taulusta 36, isä Taneli Leveelahti) Olkitaipaleen Taipaleen vävy, renki ja sitten itsellinen. Vuonna 1846 perhe muutti Taipaleen Aarian torppaan itselliseksi ja noin 1850 Vaakaniemen Leppälahden Markkolan torppariksi., s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 26.01.1883 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Puoliso: Vihitty 06.06.1836 Kuru Eeva Juhontytär Markkula o.s. Taipale. (Taulu 175) Eeva kuoli 55-vuotiaana pilkkukuumeeseen, mikä oli yleinen kuolinsyy noihin aikoihin. Pilkkukuume-nimitys säilyi 1800-luvun lopulle asti, minkä jälkeen sairauden nimeksi tuli lavantauti., s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Taipale, Taipaleen isäntä, vanha vaari (merkintä rippirjassa), Juho kuoli 60-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo, Talollisen rouva, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Eelis Eelis kuoli 5-vuotiaana kuumeeseen., s. 13.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.05.1843 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Kalle s. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Johanna Markkula , s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 39
Eelis Markkula , s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 40
Leena s. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
Kalle s. 03.10.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.11.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
Maria Markkula Maria kuoli 11-vuotiaana paiseeseen., s. 06.09.1850 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.01.1862 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Vilhelmiina Markkula Vilhelmiina kuoli 14-vuotiaana isorokkoon, mikä oli yleinen kuolinsyy ennenkuin Suomessa alkoi isorokkorokotus., s. 13.05.1853 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.04.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Matti Markkula s. 12.10.1855 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 39
VII Johanna Markuksentytär Markkula, (Taulusta 38, isä Markus Markkula) Ripitetty salavuoteudesta. Johannan lähdettyä pakon edessä lapsensa kanssa kotoaan, hän muutti vuonna 1894 Olkitaipaleen Taipaleen Eromäkeen itselliseksi, 1895 Taipaleen Rajamäkeen itselliseksi, 1904 Vaakaniemen Leppälahteen itselliseksi, 1906 Vaakaniemen Ala-Toikon Moisioon itselliseksi. Markkulaan muutti Fabian Aalto ja entiset asukkaat joutuivat irtolaisiksi Vaakaniemen kylään., s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Kalle (äpärä) Markkula Kalle kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 01.05.1908 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 40
VII Eelis Markuksenpoika Markkula, (Taulusta 38, isä Markus Markkula) Eelis muutti 1868 Riihikoskelle rengiksi, 1869-1873 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, missä meni naimisiin. Eelis muutti vaimonsa kanssa takaisin kotiinsa Markkulaan ja saivat ensimmäisen lapsensa, yhteensä 6 lasta. Eelis joutui vaimonsa Anna ja kahden lapsensa Hilman sekä Huldan kanssa Vaakaniemen irtolaisiksi eli asuivat Vaakaniemen talojen nurkissa. Syytä ei tiedetä., s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Markkula, Lahdenpohja, Sarvo ja Upero.

Puoliso: Vihitty 04.07.1873 Kuru Anna Kaisa Kallentytär Markkula s. 25.09.1849 Ruovesi.

Lapset:
Eelis Markkula s. 28.12.1873 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.06.1874 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Kalle Markkula s. 27.04.1875 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Ida Markkula s. 06.01.1878 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Matti Markkula s. 14.02.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Hilma Maria Keskikapee o.s. Markkula , s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 41
Hulda Fredrika Markkula Hulda kuoli 14-vuotiaana ''hivutustautiin'', mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 23.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 04.02.1903 Kuru, Vaakaniemen kylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 41
VIII Hilma Maria Eeliksentytär Keskikapee o.s. Markkula, (Taulusta 40, isä Eelis Markkula) s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Puoliso: Vihitty 26.02.1904 Kuru Jaakko Manunpoika Keskikapee e. Alakapee. (Taulu 317) s. 13.07.1877 Kuru, Pohjankapee.
Vanhemmat: Manu Matinpoika Ala-Kapee, Ala-Kapeen isäntä., s. 03.03.1828 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1898 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Ottiliana Antintytär Alakapee o.s. Kovettu, Henrika muutti Muroleen Kovetusta 25.7.1853 Kurun Pohjankapeen Alakapeen emännäksi., s. 25.06.1834 Ruovesi, Murole.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 42
VI Helena Tanelintytär Leponiemi o.s. Leveelahti, (Taulusta 36, isä Taneli Leveelahti) Helena oli kovin kivulloinen., s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 19.02.1890 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

Puoliso: Vihitty 05.12.1841 Kuru Jeremias Kaisantytär Leponiemi Renki, Leponiemen lampuoti, Pajusen renki, eli köyhänä., s. 08.05.1817 Kuru, k. 22.05.1900 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

Lapset:
Vauva Leponiemi Kastamaton poikalapsi., s. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti, k. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti.
Matilda Karoliina Leponiemi s. 23.03.1844 Kuru, Keihäslahti.
Vilhelmiina Leponiemi s. 31.01.1847 Kuru, Keihäslahti.
Matti Pajunen e. Leponiemi , s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 43
Kalle Leponiemi Itsellinen, s. 14.01.1856 Kuru, Keihäslahti.
Maria Leponiemi s. 17.03.1859 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 43
VII Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi, (Taulusta 42, äiti Helena Leponiemi) s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

1. puoliso: Vihitty 02.11.1880 Kuru Manta Mariantytär Pajunen Piika, s. 19.09.1858 Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Äiti: Maria Juhontytär Venesjärvi o.s. Isoluukas, Maria muutti Ikaalisten Helteen Marjamäestä 3.7.1861 Kuruun. Maria kuoli 58-vuotiaana vesipöhöön torpparin vaimona., s. 15.02.1830 Ikaalinen, Vatsiainen, k. 15.04.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti.

Lapset:
Maria Ojanen o.s. Pajunen s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 06.03.1940 Kuru, Olkitaipale.
2. puoliso: Vihitty 19.04.1884 Kuru Karoliina Antintytär Pajunen o.s. Kalliojärvi. (Taulu 542). (Taulu 544) s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Vanhemmat: Antti Mikonpoika Kalliojärvi, Kalliojärven isäntä, Antti kuoli 40-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, (kaksonen), k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Matintytär Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
Lapset:
Elina Henriikka Pajunen s. 10.04.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Vihtori Pajunen s. 05.05.1891 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Emma Karoliina Pajunen s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Lyyti Vilhelmiina Pajunen s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 44
VI Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti, (Taulusta 36, isä Taneli Leveelahti) Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.

Puoliso: Vihitty 15.12.1865 Kuru Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko. (Taulu 151). (Taulu 162) Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.
Vanhemmat: Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko, Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale, Taipaleen tytär, Toikon torpan Huhtiladon emäntä, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi.
Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 45
VI Kalle Tanelinpoika Leveelahti, (Taulusta 36, isä Taneli Leveelahti) Leveelahden torppari, sairaalloinen, muutti perheineen Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemeen itselliseksi 1864-1865, Riihikoskelle 1875-1877, Karjulan Lahdenpohjaan 1877-12.10.1880, jolloin perhe muutti Parkanoon Mäkelään, s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Eeva Kaisa Juhontytär Leveelahti o.s. Järvensivu s. 05.10.1847 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Järvensivu e. Saarijärvi, Kruununtorppa, s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.01.1879 Kuru, Aurejärvi ja Stina Sofia Juhontytär Järvensivu, Stina kuoli 36-vuotiaana ''slagiin''., s. 11.12.1818 Ikaalinen, Kurkela, Vähä-Tiirikka, k. 24.10.1855 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Hulda Leveelahti s. 14.06.1868 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kalle Leveelahti s. 16.03.1870 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Puutavaran lastausta höyryproomuihin Kurun kirkolla 1930-luvun puolivälissä. Puut kuljetettiin etupäässä Tampereelle. Ensimmäisenä kuorman kanssa on tuleva Leveelahden ''vooli'' Pentti.
Eelis Leveelahti s. 13.03.1872 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 07.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 46
V Helena (Leena) Joosepintytär Lahdenperä o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 14.09.1863 Kuru, Olkitaipale.

Lahdenperä on muodostettu vuonna 1795 Tienarin maista ja Keihäslahden luutnantin virkatalon entisestä torpasta uudistilaksi. (Vanhan Ruoveden historia II:I ss.32-33).
Kalle Riihikosken Parkkuuseen muuton aikoihin vuonna 1890 Lahdenperää isännöi Matti Matinpoika Lahdenperä, joka oli syntynyt 20.9.1847 ja hänen toinen vaimonsa Vilhelmiina Antintytär Kalliojärvi. Torpan syntyä Tienarin maista ehkä selittää se, etta Tienarilta Lahdenperään emännäksi oli tullut 9.6.1789 syntynyt Helena Joosepintytär. (Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani s.105).

Huom. Isojako suoritettiin Kurun Olkitaipaleen kylässä vuonna 1904, joten ennen sitä tiloilla ei ollut tarkkoja rajoja. Joka kaskesi metsää ensimmäisenä korpeen, sai myös viljellä sitä. Karja asettui laiduntamaan sopivalle paikalle, sitä alettiin kutsua talon mukaan. Näin muodoin asutus levisi pikkuhiljaa, mutta rajat olivat epäselviä ja pelloista jaettiin ns. sarkoja tilojen mukaan eli omistus oli tosi hajallaan ennen Isojakoa.

Puoliso: Vihitty 19.06.1814 Kuru Timoteus Yrjönpoika Lahdenperä e. Lörpys. (Taulu 2330) Uudisasukas, s. 25.01.1790 Kuru, Petäjälammi, k. 21.04.1868 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Tuomaapoika Lörpys, Suutari, s. 1746 Kuru, k. 30.09.1792 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Anna Jaakontytär Lörpys o.s. Pusu, s. 19.04.1751 Kuru, Aurejärvi.
Timoteus Lahdenperän perhe vuosien 1830-1837 Kurun rippikirjassa. Huom! Helenan s. 6.7.1827 nimi on rippikirjassa Eeva.

Lapset:
Matias Lahdenperä , s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 47
Juuse Lindqvist e. Lahdenperä , s. 11.03.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 55
Kustaa Lahdenperä Kustaa kuoli 9-vuotiaana pistokseen., s. 12.08.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 01.01.1830 Kuru, Olkitaipale.
Mooses Lahdenperä Mooses kuoli 5-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 03.11.1824 Kuru, Olkitaipale, k. 29.11.1829 Kuru, Olkitaipale.
(Helena) Eeva Kestilä ent. Kuivaniemi o.s. Lahdenperä , s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 57
Anna Reetta Lahdenperä Anna kuoli 22-vuotiaana hivutustautiin ; usein keuhkotauti., s. 31.03.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1853 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 47
VI Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, (Taulusta 46, isä Timoteus Lahdenperä) Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 11.11.1842 Kuru Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Liivalammi, Liivalammen isäntä, s. 1783 Ylöjärvi, Mutala, Simola ja Saara Johanneksentytär Liivalammi, s. 04.05.1788.

Lapset:
Matilda Karoliina Lahdenperä Matilda kuoli 10-vuotiaana yskään., s. 20.06.1843 Kuru, Olkitaipale, k. 13.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
Amanda Vilhelmiina Lahdenperä s. 15.05.1845 Kuru, Olkitaipale.
Matti Lahdenperä , s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 48
Selma Ketonen o.s. Lahdenperä , s. 20.05.1850 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 49
Henriikka Lahdenperä , s. 09.03.1853 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 51
Maria Aleksandra Kylänen o.s. Lahdenperä , s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 52
Eelis Lahtinen e. Lahdenperä , s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 53
Kaarlo Eevertti Lahtinen e. Lahdenperä , s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 54
Hilma Pauliina Lahdenperä s. 11.12.1864 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 48
VII Matti Matiaksenpoika Lahdenperä, (Taulusta 47, isä Matias Lahdenperä) s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 31.10.1901 Kuru, Olkitaipale.
!790-luvun kartta, missä merkittynä vanha maantie kiertäen Lahdenperän pihan kautta Kuruun. Jos tie olisi edelleen samassa paikassa se kulkisi Kalliomäen pihan lomitse laskien hyvin jyrkästi Riihtenperälle ja kulkisi Törmän kuusiaidan vieressä. Lohkottaessa Törmälää, tuli kauppakirjaan ehto; että kuusiaita on pidettävä kunnossa. Törmän Riikka hoitikin kuusiaitaa hyvin, mutta pikkuhiljaa se alkoi hoitamattomana kuiveta ja kuusen latvat ja oksat törröttivät sinne sun tänne.

1. puoliso: Vihitty 13.06.1868 Ruovesi Aleksandra Rosa Kallentytär Lahdenperä o.s. Wargentin Ruoveden pitäjän Kurun kappelin nimismiehen tytär, muutti Ruoveden Pihlajalahden Hakajärveltä 4.6.1869 Kurun Olkitaipaleen Lahdenperän emännäksi., s. 02.05.1847 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 16.01.1873 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Kustaanpoika Wargentin, Ruoveden kruunun nimismies, Matti kuoli 39-vuotiaana vesipöhöön., s. 22.02.1813 Sääminki, Pappila, k. 05.06.1852 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi ja Elois Rosalie Gustafintytär Wargentin o.s. Bergroth, s. 30.03.1817 Virrat, Marttinen.
Aleksandra Rosa Lahdenperän muistoristi Kurun vanhalla hautausmaalla.

Lapset:
Arvid Werner Lamminperä e. Lahdenperä Lamminperän isäntä., s. 07.10.1870 Kuru, Olkitaipale.

Arviiti ja Eeva Lahdenperällä (myöh. Lamminperä) ei ollut yhteisiä lapsia, mennessään naimisiin Eeva oli jo 44-vuotais ja seuraavan 4:n vuoden aikana ei syntynyt heille lapsia rippikirjan mukaan, joten heillä ei ole yhteisiä lapsia. Eevalla oli ensimmäisestä avioliitosta 9 lasta.
Kerrotaan, että hänen tyttärensä Rauha (Eevalla ei ollut Rauha nimistä tyttöä, olisiko kyseessä lapsenlapsi) myöh. Heiskanen siirtyi Koskelaan. Iivari ja Rauha Heiskanen osti vuonna 1932 Törmälän tontin ja rakennuksen kesäpaikakseen ennempää siinä asuneelta Törmän Riikalta eli Riikka Heleniukselta. He rakensivat Nimettömän ojan varrelle kesämökin. Riikka vietti eläkevuotensa vanhassa mökissä.
Heiskasen lapset Risto, Seppo ja Anja viettivät kesänsä vanhempiensa kanssa Parkkuussa. Heiskasen nuoriso siirtyi ammatteihin muualle ja he myivät Törmän 1980-luvun lopulla Toivo Ahoselle vakituiseksi asunnoksi (Toivo Ahosen veljellä Väinö Ahosella on kesämökki Parkkuussa, Juulian mutkan yläpuolella oleva vanha asuinrakennus). Toivo Ahonen myi Törmälän 1990-luvulla Seppo Kuokkaselle ja hänen vaimolleen, mutta he eivät asuneet siinä kuin yhden talven ja myivät Törmälän Lasse ja Hannele Maijalalle asunnoksi. Lassella oli kotipaikastaan puolet omistuksessa veljensä kanssa Ruoveden Pajuskylän Maijalan maatila, missä Lasse kävi töissä. Lasse sairastui vakavasti ja kuoli 2005 tai 2006. Hannele Maijala asui leskenä Törmälää muutaman vuoden, kunnes myi sen kesäkuussa 2012 Samuli Ahtiselle. Vuonna 2014 Ahtinen laittoi Törmälän myyntiin, mutta huonolla menestyksellä johtuen ehkä kysynnän ja tarjonnan laista sekä yhdessä talouslamasta mikä koettelee rajusti ylivelkaantunutta Suomea.

Heiskasten omistaessa Törmälää 1980-luvun loppupuolella, he kuulivat Ojasen Kalevin aikovan rajanaapurina alkamaan rakentaa kesämökkiä Nimettömän ojan rantaan.
Artturi Tiura , ennen Ojasen Kalevin rakentamista, olisi halunnut ostaa Kalevin tontin itselleen. Hän soitti monta kertaa Aino Ojaselle asiasta, mutta Kalevi ei myynyt.
Heiskaset kokivat tulevan kesänaapurin rikkovan alueen rauhallisen idyllin ja myivät Törmälän pois.
Kuvassa Parkkuun Alisenkoskesta tehty profiili 8.6.1905. Kyseessä on arkistokappaleesta 1929 tehty jäljennös. Juho ja Sanni Tienari tekivät uuden vuokrasopimuksen Arvid Lamminperän kanssa 7.2.1905. Arvid Lamminperä kuitenkin siirsi vuokrasopimuksen täydellä omistusoikeudella nimismies Anton Mattilalle 26.11.1905. Piiri-insinööri Emil Graeffe ilmoitti: Minä saan sen tähden ehdottaa, että hakijalle myönnetään oikeus rakentaa padon N:o 30 kohdalle, jonka harjan korkeus on 19,20 m eli 0,80 m kiintopisteen alla ja rännillä johtaa vettä myllyyn. Myllyruuhen pohjan tulee olemaan 0,50 m patoharjan alla taikka 1,30 m kiintopisteen alla ja sen ylin reuna 0,20 m kiintopisteen yli. Rännin leveys tulee olla 1,50 m ja kaltevuus 1:1000. Sen seinä varustetaan kahdella hätäluukulla 1,50 m leveydellä, jotka on pidettävä auki kun mylly seisoo, joten 3,5 m vettä voi niistä pois virrata. Hakijan tulee koskenniskaan asettaa vesikaavan, josta ylärajat näkee, ettei vedenpintaa ylennetä yli luonnollisen korkeuden. Lahkomyllyn omistajat voivat myöskin hankkia lupaa hakea yhtäläisen rännin kuin nyt ehdotettu, ja millä tavalla nauttia yhtä paljon vettä kuin hakija. Hakijan tulee itse suojella vesilaitoksiaan uitettavaa tavaraa vastaan. Emil Graeffe. Lähde: Kuva ja teksti Urho Riihikoski Parkkuu muistoissani.
2. puoliso: Vihitty 03.08.1877 Kuru Vilhelmiina Antintytär Lahdenperä o.s. Kalliojärvi. (Taulu 542). (Taulu 543) Lahdenperän emäntä, s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 10.09.1908 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Antti Mikonpoika Kalliojärvi, Kalliojärven isäntä, Antti kuoli 40-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, (kaksonen), k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Matintytär Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
Lapset:
Ida Lydia Lahdenperä Ida kuoli reilun vuoden vanhana kovaan kuumeeseen., s. 18.05.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 12.01.1880 Kuru, Olkitaipale.
Matteus (Matti) Lahdenperä Lahdenperän isäntä, s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale, k. 22.11.1944 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperän Matti-isäntä kosi Selma-emäntää sanoen:
- Olen minä muitakin riiannu, mutta tule Lahdenperään, jos tykkäät.

Olin (kertojasta ei tietoa) isäni kanssa pikkupoikana Lahdenperässä kylässä ja Lahdenperässähän ei ollut poikaa. Isä kysyi leikillään Lahdenperältä:
- Mitä sinä maksat, jos tehen sulle pojan?
Lahdenperä löi heti kädellä polveensa ja sanoi:
- Vuoden tulot saat jumalauta heti.

- Kylvä sinä, kyllä minä kyttään, sanoi Lahdenperän Matti työmiehelleen, kun kumpikin kyttäsivät riihen takaa toisiaan ja sattuivat kurkistamaan yhtä aikaa.

Lahdenperän Matilta kysyttiin, paljonko ruiskuhilaita tuli. Lahdenperä vastasi, ettei hän ole laskenu, mutta kai ne Leveelahden miehet on lukenu.

Korkeella, kun Lahdenperän leipävartaat.
Kalle Eevertti Lahdenperä s. 06.12.1882 Kuru, Olkitaipale.
Lyydia Vilhelmiina Lahdenperä s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1954 Kuru, Olkitaipale.
Olkitaipaleen Lahdenperän sisarusten Lyydian ja Hildan hauta Kurun Tammikankaalla.
Toivo Eetu Lahdenperä Toivo muutti Perheineen Koskelaan 1926, joka oli ollut Jussi Kyrön torppa., s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Olkitaipaleen Lahdenperän veljesten Matin ja Toivon hauta Kurun Tammikankaalla.
Ilo Sofia Lahdenperä s. 24.11.1889 Kuru, Olkitaipale.
Lauri Johannes Lahdenperä s. 24.01.1892 Kuru, Olkitaipale.
Helmi Maria Taipale o.s. Lahdenperä s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, k. 26.06.1979 Kuru, Olkitaipale. - Tuon pyhää savua ja mirhamia, sano Haapanen, kun ampiaispesän toi Taipaleen emännän kamariin.
Emma Lydia Salonen o.s. Lahdenperä s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1975 Kuru, Olkitaipale.
Hilda Josefiina Lahdenperä s. 22.10.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1986 Kuru, Olkitaipale.
Lahdenperän pihalla ovat valokuvaan asettuneet 1930-luvun puolivälissä; ?. Hilda Lahdenperä, Elli Tanhuamäki, Sanni Kauraniemi, Lyydia Lahdenperä, Lauri Tanhuamäki, Selma ja Matti Lahdenperä ja edessä lapset Hanna Lahdenperä ja Varpu Kauraniemi. Kuva Lahdenperän arkisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 49
VII Selma Matiaksentytär Ketonen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 47, isä Matias Lahdenperä) s. 20.05.1850 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 19.09.1874 Kuru, Lahdenperä Juho Abrahaminpoika Ketonen Juho oli sorvaajaoppilaana Olkitaipaleen Naapurissa naimisiin mennessään, nikkari. Maalari Juho ja Selma Ketonen muuttivat vuonna 1904 Olkitaipaleen Tienarin Huvimäkeen. Parkkuussa on jäljellä Ketosen tekemiä piironkeja, pöytiä ja tuoleja., s. 25.12.1851 Virrat, Vermas, Ojala.

Lapset:
Emma Lyyti Ketonen s. 16.08.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
Juho Arviiti Ketonen , s. 02.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen. Tauluun 50
Toivo Ketonen Toivo muutti 17.11.1905 Tampereelle., s. 30.01.1886 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
Onni Eetu Ketonen s. 26.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen, k. 17.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 50
VIII Juho Arviiti Juhonpoika Ketonen, (Taulusta 49, äiti Selma Ketonen) s. 02.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.

Puoliso: Vihitty 25.10.1906 Kuru Epra (Eriika) Juhantytär Ketonen o.s. Leppänen Eriika muutti Tampereelle Ruovedelta ja Tampereelta Kuruun vuonna 1906, meni naimisiin ja palasi miehensä kanssa 6.2.1907 Tampereelle., s. 23.07.1882 Ruovesi, Huopioniemi, Mäenpää, Hunninko.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 51
VII Henriikka Matiaksentytär Lahdenperä, (Taulusta 47, isä Matias Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär, Taipaleen piika 1871, vuonna 1872 takaisin kotiinsa Lahdenperään missä asui perheensä kanssa mäkitupalaisena vuoteen 1884 asti., s. 09.03.1853 Kuru, Olkitaipale. Henriikka Lahdenperä muutti perheineen Tienarille itselliseksi ja saivat asuttavakseen Tienarin maalta mäkituvan Lahdenperän maiden vierestä Näsijärven lahden poukamasta eli Viertolan, joka sijaitsee Parkkuuntien ja Olkitaipaleen teiden risteyksen yläpuolella.
Henriikka piti leipomoa Viertolassa jo 1900-luvun alkupuolella, se oli nykyisen autotallin kohdalla.
Rekisterinro = Kantatila TIENARI 303-415-6-15
Rekisterinro = VIERTOLA 303-415-6-20
Lohkominen 16.9.1932 Rajankäynti 29.3.1973
Lakanneen yhteisen alueen siirtyminen 25.10.1982
Kuntajaon muutos 1.1.2009 = VIERTOLA 980-458-6-20.
Viertola 980-458-6-20

1. puoliso: Vihitty 15.08.1874 Kuru, Lahdenperä Kustaa Aatu (äpärä) Loviisantytär Frisk Kustaa syntyi Aurejärven kruununtorppa Jänesniemen piialle Loviisalle, Vaakaniemen Sarven renki, Lahdenperän itsellinen ja mäkitupalainen, Tienarin itsellinen, Kustaa kuoli Tienarin itsellisenä 40-vuotiaana viinaan., s. 15.01.1854 Kuru, Aurejärvi, Jänisniemi, k. 07.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
Äiti: Loviisa Jeremiaantytär Frisk o.s. Jouttiaho, Loviisa kuoli 44-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 18.04.1829 Kuru, Aurejärvi, Huhdanpää, k. 11.02.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Suojärvi.
Viertolan talo, jonka omistaa vuonna 2012 Asko Yliaho.

Lapset:
Rosa Maria Frisk s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 21.08.1879 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
Kaarlo Kustaa Frisk Kaarlo kuoli 12-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 02.07.1879 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä, k. 09.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eeva Maria Haapaniemi o.s. Frisk s. 22.12.1881 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
Matti Frisk s. 06.03.1885 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Juha Frisk Juha kuoli 5-vuotiaana tulirokkoon., s. 18.10.1886 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 17.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Eevertti Frisk Eevertti kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 09.09.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola, k. 17.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
Väinö Frisk Väinö syntyi 6 kk isänsä kuoleman jälkeen ja kuoli 4 kk:n ikäisenä., s. 02.09.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola, k. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
2. puoliso: Vihitty 01.11.1895 Kuru Matias (Matti) Matinpoika Niininen Matti muutti Ruovedelta Pekkalasta renkinä 12.9.1895 Kurun Olkitaipaleen Tienarille. Ruoveden rippikirjassa merkintä kelpaamaton. Matti Niininen oli itsellisenä Tienarin Viertolassa., s. 19.02.1872 Ruovesi, Kauttu, Niinimäki. Matti Niininen oli Amerikan kävijä. Hän keräsi uppotukkeja Näsijärvestä ja rakensi niistä Viertolan. Sitä ennen siinä oli ränsistynyt mökki.
Vanhemmat: Matti Reetanpoika, Niinimäen itsellinen, s. 11.09.1839 Ruovesi ja Veera Kallentytär, s. 15.10.1845 Ruovesi.
Viertola 980-458-6-20
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 52
VII Maria Aleksandra Matiaksentytär Kylänen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 47, isä Matias Lahdenperä) s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale, k. 14.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 28.08.1875 Kuru, Lahdenperä Jeremias Jeremiaanpoika Kylänen e. Vanhakylä. (Taulu 930). (Taulu 935). (Taulu 1144) Olkitaipeleen Lahdenperä itsellinen, suutari, s. 08.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.12.1927 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vanhemmat: Jeremias Antinpoika Vanhakylä, Vanhakylän isäntä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale ja Loviisa Juhontytär Vanhakylä o.s. Kastari, Philpuksen talon tytär, vanhakylän emäntä., s. 03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.
Suutari Jeremias Kyläsen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Kalle Kustaa Kylänen Kalle muutti Tampereelle 7.5.1901, kelpaamaton armeijaan., s. 02.06.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Juho Kylänen Juho muutti 6.2.1902 Tampereelle., s. 01.02.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Senja Maria Kylänen Senja muutti 21.7.1901 Tampereelle, s. 28.12.1883 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Hilja Alaksandra Kylänen Hilja muutti 14.11.1905 Tampereelle., s. 10.01.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Arviiti Kylänen s. 01.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 26.12.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Emma Lyytia Kylänen s. 27.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 16.04.1895 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Emmi Josefiina Kylänen Emmi muutti 31.7.1903 Tampereelle., s. 05.02.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 53
VII Eelis Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, (Taulusta 47, isä Matias Lahdenperä) Eelis oli renkinä Lahdenperässä, Vanhakylässä, Riihikoskella, itsellinen Lahdenperässä 1892-, s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.

Puoliso: Vihitty 13.09.1879 Kuru Maria Matintytär Lahtinen o.s. Rintamäki. (Taulu 209) s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä.
Vanhemmat: Matias Heikinpoika Rintamäki e. Vehkakoski, Kurun Keihäslahden Kurun renki naimisiin mennessään, Kurun Keihäslahden Tammikankaan torppari 1857-1861. Kurun Karjulan Heikkilän Rintamäen torpan vävy ja isäntä 1862-1869. Olkitaipaleen Parkkuun sahan renki 1870-1887, Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen., s. 20.02.1825 Kuru, Hainari, k. 09.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Vilhelmiina Yrjöntytär Rintamäki, s. 06.05.1830 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 29.09.1888 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Iita Maria Mäkinen o.s. Lahtinen s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
Kalle Ahonen e. Lahtinen s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Raunion kiinteistö, missä Kalle Ahonen asui perheineen, on kartassa kohdassa, missä näkyy käsi ja toinen palsta tien toisella puolella, missä on sinisellä merkki 0. Tässä palstassa sijaitsi Kalle Ahosen paja.
Eelis Lahtinen Eelis kuoli 3-vuotiaana heikkouteen., s. 30.03.1884 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 14.05.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Eeti Lahtinen Olkitaipaleen Lahdenperän Mäkelän isäntä. Mäkelä sijaitsee Parkkuun työväentaloa vastapäätä tien toisella puolella., s. 21.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Hilda Lahtinen s. 22.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Arvid Lahtinen s. 09.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Helmi Vilhelmiina Lahtinen s. 03.07.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 02.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 54
VII Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, (Taulusta 47, isä Matias Lahdenperä) Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.

1. puoliso: Vihitty 28.05.1883 Kuru Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki. (Taulu 229). (Taulu 230) s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Lapset:
Hilda Maria Siltanen o.s. Lahtinen s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1950 Kuru.
Puoliso: Vihitty 11.11.1904 Kuru Manu Aapelinpoika Siltanen e. Svartvik. Taulu 155 , Hainarin Mustalahden itsellinen, Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torpan isäntä 1907-., s. 31.03.1879 Kuru, Hainari, k. 03.12.1933 Kuru.
Iita Aleksiina Lahtinen Olkitaipaleen Vanhakylän piika., s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale.
1. puoliso: Vihitty 11.09.1907 Kuru Lauri Jaakko Matinpoika Aalto , Itsellinen., s. 10.10.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
2. puoliso: Vihitty 21.09.1894 Kuru Miina Manuntytär Lahdenperä o.s. Vetikko. (Taulu 1127). (Taulu 1129) s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Vanhemmat: Manu Mooseksenpoika Vetikko e. Riihikoski, Vanhakylän Leveelahden Vetikon vävy ja torppari. Manu muutti vaimonsa kuoltua lapsineen Olkitaipaleen Tienarille itselliseksi. Manu kuoli 57-vuotiaana lentävään keuhkotautiin., s. 09.04.1837 Kuru, Riihikoski, k. 15.02.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Vilhelmiina Jeremiaantytär Vetikko, Vilhelmiina kuoli 40-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 23.01.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 13.11.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Lapset:
Eero Johannes Lahtinen s. 13.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Tyyne Emilia Lahtinen s. 22.06.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 23.08.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Martta Vilhelmiina Lahtinen s. 05.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Anni Augusta Lahtinen s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 08.08.1997 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 55
VI Juuse Timoteuksenpoika Lindqvist e. Lahdenperä, (Taulusta 46, isä Timoteus Lahdenperä) Parkkuun sahan sahanasettaja, s. 11.03.1815 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 11.03.1860 Kuru, Kuorejärvi Riikka Antintytär Lindqvist o.s. Kuorejärvi. (Taulu 607) s. 17.07.1836 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Kuorejärvi e. Ferm, Sotilaan poika, Kuorejärven eli entisen Kuoreniemen torppari., s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Leena Joosepintytär Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Lapset:
Hilma Maria Lindqvist s. 03.08.1861 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Amanda Sofia Lindqvist s. 25.11.1863 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Kaarle Vilho Saarinen e. Lindqvist , s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha. Tauluun 56
Juho Kustaa Lindqvist s. 21.06.1868 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Hilma Elina Lindqvist s. 30.05.1871 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 56
VII Kaarle Vilho Juusenpoika Saarinen e. Lindqvist, (Taulusta 55, isä Juuse Lindqvist) s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha, k. 18.04.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.

Puoliso: Vihitty 26.12.1893 Kuru Vilhelmiina (Miina) Aapelintytär Laurila o.s. Saarinen. (Taulu 463). (Taulu 464) Kuusitaipaleen Kuorejärven torpan tytär, Laurila emäntä, s. 15.01.1873 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 05.01.1951 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aapeli Markunpoika Kuorejärvi, Kuorejärven torpan isäntä., s. 24.11.1840 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 01.01.1903 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Tilta Juhontytär Kuorejärvi o.s. Pitkälä, s. 20.11.1842 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Tilannevuosi 1932. Omistajat v:sta 1900 Elias Laurila ja puolisonsa Vilhelmiina (o.s. Saarinen) v:sta 1903.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 57
VI (Helena) Eeva Timoteuksentytär Kestilä ent. Kuivaniemi o.s. Lahdenperä, (Taulusta 46, isä Timoteus Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär, Kuivaniemen torpan emäntä. Eeva sairasti kaatumatautia (epilepsia)., s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale, k. 17.05.1909 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Helena Lahdenperän syntymämerkintä Kurun syntyneiden luettelossa. Rippikirjassa nimeksi on muutettu Eeva, mikä nimi seurasi häntä koko loppuelämän.

1. puoliso: Vihitty 31.05.1852 Kuru Matti Heikinpoika Kuivaniemi Leponiemen Kuivaniemen torppari, Matti kuoli 53-vuotiaana pilkkukuumeeseen (lavantauti)., s. 27.01.1815 Kuru, Paappanen, k. 20.03.1868 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Vanhemmat: Heikki Joosepinpoika Kuivaniemi e. Brinck, Heikki ioli Teiskon Kämmenniemen Mikkolan talon poika, Teiskon Asuntilan renki, missä meni naimisiin, Kurun Paappasen renki, Kuivaniemen torpan isäntä., s. 19.12.1788 Teisko, Kämmenniemi, Mikkola, k. 15.03.1864 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi ja Maija Juhontytär Kuivaniemi, Maija oli Teiskon Kuorannan piika mennessään naimisiin ja asui Asuntilalla, missä synnytti ensimmäisen lapsensa, Kurun Leponiemen Kuivaniemen torpan emäntä. Maria kuoli 71-vuotiaana hivutustautiin, mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 19.02.1782, k. 14.10.1853 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.

Lapset:
Juho August Kestilä e. Kuivaniemi Kestilän isäntä. Juho kuoli 44-vuotiaana keuhkokuumeeseen. Juhon ja äitinsä Eevan sekä isäpuolensa Nestorin kuoleman jälkeen Kestilän tila siirtyi Ikaalisten kunnan omistukseen., s. 09.06.1853 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 13.01.1898 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Kestilän tila Ikaalisten Juhtimäessä. Urheilukenttä rakennuksineen rajanaapurina.
Maria (Maija) Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 14.01.1857 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Fredrika Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 12.07.1859 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Kalle Heikki Kestilä e. Kuivaniemi s. 05.06.1861 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Matti Nestori Ruusunen ent. Kestilä e. Kuivaniemi , s. 22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi. Tauluun 58
2. puoliso: Vihitty 29.03.1869 Kuru Nestori Valentin Matinpoika Kestilä ent. Kuivaniemi e. Yläjoki. (Taulu 466). (Taulu 467) Leponiemen Kuivaniemen torpan isäntä. Nestori ja Eeva Kuivaniemi muutti lapsineen Kurusta vuonna 1875 Ikaalisiin. Leponiemen Kuivaniemen torppa poistettiin rippikirjasta, siirrettiin ehkä takaisin Kurun Keihäslahden Leponiemen tilaan kuuluvaksi. Ikaalisten Juhtimäen Kestilän talon isäntä, syytinkiläinen. Nestori kuoli 60-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 07.03.1845 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 12.10.1905 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, Matti tuli sokeaksi, Lamminperän Yläjoen torppari, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, Yläjoen tytär ja emäntä, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Kestilän tilan rakennukset Ikaalisten Juhtimäessä.
Lapset:
Aina Alina Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 06.04.1872 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 58
VII Matti Nestori Matinpoika Ruusunen ent. Kestilä e. Kuivaniemi, (Taulusta 57, äiti Helena Kestilä ent. Kuivaniemi) Matti Nestori muutti Ikaalisista takaisin Kuruun vuonna 27.12.1887 ja meni samana päivänä naimisiin Poikeluspohjan Tildan kanssa ja otti nimekseen myöhemmin Ruusunen ja asui Olkitaipaleen Kastarissa itsellisenä., s. 22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 31.03.1942 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 27.12.1887 Kuru Matilda (Tilda) Antintytär Ruusunen o.s. Poikeluspohja. (Taulu 236) s. 24.12.1866 Viljakkala, Koivisto, Noppa, k. 12.04.1943 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Poikeluspohja, Viljakkalan Koiviston Nopan talon renki, Perhe muutti Viljakkalasta vuonna 1873 Kuruun Kastarin Poikeluspohjan torppaan isännäksi., s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari ja Amalia (äpärä) Eevantytär Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi, s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe, Lahdenmaa.

Lapset:
Matti Nestori Ruusunen Matti oli Kastarissa renkinä., s. 17.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Arvo Eevert Ruusunen Arvo Ruusunen muutti Kurusta 6.11.1908 Teiskoon., s. 31.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Hilma Maria Ruusunen s. 13.01.1895 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Beda Matilda Ruusunen s. 27.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Kaarlo Henrik Ruusunen s. 27.04.1899 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Onni Johannes Ruusunen s. 30.11.1901 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.02.1903 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Iita Vilhelmiina Ruusunen s. 07.03.1904 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Väinö Ilmari Ruusunen s. 02.03.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Lyyli Esteri Ruusunen s. 22.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 59
V Kaisa Joosepintytär Haapaniemi o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, Haapaniemen emäntä, s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale, k. 06.02.1873 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 22.05.1817 Kuru Matti Yrjönpoika Haapaniemi. (Taulu 460) Tienarin talon Haapaniemen torppari, Matti kuoli 66-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 07.08.1789 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Yrjö Antinpoika Haapaniemi e. Tienari, Torppari, s. 07.03.1767 Kuru, Olkitaipale, k. 02.04.1837 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Liisa Antintytär Haapaniemi o.s. Kapee, Kapeen tytär ja piika, Haapaniemen torpan emäntä, s. 14.01.1766 Kuru, k. 29.10.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Sulkuntien varrella on entinen Tienarin torppa Haapaniemi. Haapaniemen talo keskellä nuolen kohdalla.

Lapset:
Helena Haapaniemi s. 11.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Matias Haapaniemi s. 26.09.1819 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 19.07.1883 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Henrik Haapaniemi Kuoli punatautiin, s. 10.01.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.10.1834 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Antti Haapaniemi , s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 60
Kalle Haapaniemi s. 08.05.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Jeremias Haapaniemi s. 25.05.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Reetta Haapaniemi s. 04.07.1836 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 60
VI Antti Matinpoika Haapaniemi, (Taulusta 59, isä Matti Haapaniemi) Tienarin talon Haapaniemen torppari, s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.03.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 20.05.1860 Teisko Amalia Karoliina Kustaa Aatuntytär Haapaniemi o.s. Hollberg Piika Amalia muutti Teiskon Toltaan Punamäen talon Niemen torpasta 13.11.1860 Kurun Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemen torppaan miniäksi., s. 26.08.1840 Teisko, Toltaa, Punamäki, Niemi.
Vanhemmat: Kustaa Aatu Hollberg, Itsellinen renki, Kustaata on sakotettu 28.5.1882 2:lla hopeamarkalla metsän haaskauksesta., s. 23.12.1812 Pirkkala, k. 14.06.1883 Teisko, Kahanpää, Runsas-Anttila ja Heta Kallentytär Hollberg o.s. Malm, Sotilaan tytär, s. 31.03.1798 Teisko, Toltaa, k. 24.06.1868 Teisko, Kahanpää, Runsas, Anttila.

Lapset:
Matti Haapaniemi s. 26.05.1861 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 21.05.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kalle Haapaniemi , s. 15.07.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 61
Juho Manu Haapanen e. Haapaniemi , s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 62
Matti Haapaniemi s. 20.05.1867 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 21.05.1867 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vilhelmiina Haapaniemi s. 22.01.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eelis Haapanen e. Haapaniemi , s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari, (kaksonen). Tauluun 63
Matias Haapanen e. Haapaniemi Tienarin renki, sitten itsellinen, ensin Tienarilla, sen jälkeen kotonaan Haapaniemessä. Armeijaan kelpaamaton., s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari, (kaksonen).
Tilda Haapaniemi s. 28.07.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.08.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Manta Niemi o.s. Haapaniemi Manta muutti Kurusta 17.7.1900 teiskoon., s. 28.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Maria Haapanen o.s. Haapaniemi maria muutti Kurusta 26.6.1900 Tampereelle., s. 15.10.1879 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Tilda Haapaniemi s. 01.10.1882 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 61
VII Kalle Antinpoika Haapaniemi, (Taulusta 60, isä Antti Haapaniemi) Haapaniemen torppari, s. 15.07.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Haapaniemessä oli leikkuutalkoot. Kalle-isäntä itte katteli pirttiltä ovelta ja sanoi:
- Minä en ole ikinä tota työtä tehnyt.

303-415-6-9 X TIENARI lohkominen:
15.3.1922 Tienarin torpan Haapaniemen lohkominen omaksi tilakseen
303-415-6-10 X HAAPANIEMI:
Sulkuntie 53
6.5.1932 lohkominen
303-415-6-16 X SULKU
13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-28 X MAANTIEALUE
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-16 SULKU
Sulkuntie 113
6.5.1930 lohkominen
303-415-6-17 X AHTOLA
13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-30 X Maantiealue
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-17 AHTOLA
Sulkuntie 76
Haapaniemen Kalle asui perheineen Ahtolassa, nykyään hänen leskensä.
11.6.2005 luovutetun maan rekisteröinti 303-415-6-17-M601 X
20.7.2006 lohkominen
303-415-6-108 X Metsä-Ahtola
1.1.2009 kuntajaon muutos
Sullkuntie, Ahtolan ympäröimä, maantie rajana.
6.5.1932 lohkominen
303-415-6-18 X KOIVULA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-18 KOIVULA
Sulkuntie 37
Haapaset ausivat tässä ison perheen kanssa, perikunta piti ensin kesäpaikkana ja myi sitten Haapasen vakituiseksi asunnoksi.
uusi 303-415-6-19 X HAAPANIEMI
13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-29 X Maantiealue
30.3.1965 halkominen
303-415-6-43 X LEHTORANTA
31.3.1970 lohkominen
303-415-6-66 X KOIVURANTA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-66 KOIVURANTA
Sulkuntie 105
31.3.1970 lohkominen
303-415-6-67 X LEPORANTA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-67 LEPORANTA
Sulkuntie 103
Uusi 303-415-6-68 X LEHTORANTA
10.12.1996 lohkominen
303-415-6-94 X KURUNKOIVUNEN
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-94 KURUNKOIVUNEN
Sulkuntie 77, Ahtolan kiinteistöä vastapäätä maantien toisella puolella.
Uusi 303-415-6-95 X LEHTORANTA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-95 LEHTORANTA
Sulkuntie 87, vanhan sikkiläntien risteyksen maantien toisella puolella.
uusi 303-415-6-19 X HAAPANIEMI
30.3.1965 halkominen
303-415-6-44 X TOUKOLA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-415-6-44 TOUKOLA
30.3.1965 halkominen
303-415-6-45 X RANTA-JAKAMA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-45 RANTA-JAKAMA
30.3.1965 halkominen
303-415-6-46 X KALLIOPIRTTI
30.3.1965 lohkominen
303-415-6-48 X KOIVULA I
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-48 KOIVULA I
Uusi 303-415-6-49 X KALLIOPIRTTI
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-49 KALLIOPIRTTI
-18.8.2009 luovutetun määräalan rekisteröinti
-980-458-6-49-M601
-2.7.2010 lohkominen
-980-458-6-111 Pikkumetsä
Uusi 303-415-6-47 X HAAPANIEMI
3.3.1965 halkominen
22.3.1968 lohkominen
303-415-6-50 X SÄRKIKALLIO
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-50 SÄRKIKALLIO
22.3.1968 lohkominen
303-415-6-51 X RAJALA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-51 RAJALA
Uusi 303-415-6-52 X HAAPANIEMI
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-52 HAAPANIEMI


.
Kiinteistö, missä käsi, on edesmenneen Kalle Haapaniemen perikunnan ja lesken kotina. Ahtolaa ympäröi maantie rajana Ahtolasta lohkottu 20.7.2006 303-415-6-108 X Metsä-Ahtola. Oikealla alhaalla 980-458-6-52 HAAPANIEMI (toinen osa tilasta Sikkiläntien varrella).

Puoliso: Vihitty 13.07.1883 Kuru Mariana Akselintytär Haapaniemi ent. Lammi o.s. Honkaniemi s. 09.09.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto.
Vanhemmat: Akseli Heikinpoika Honkaniemi, Akseli oli Karhen Koiviston Honkaniemen vävy ja isäntä., s. 10.04.1815 Vesilahti ja Henrika Karoliina Matintytär Honkaniemi, s. 14.12.1829 Ruovesi.

Lapset:
Hilda Josefina Haapaniemi s. 02.04.1884 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 12.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kaarle Johannes Haapaniemi s. 21.10.1886 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Toinen osa (I:n Sulkun ja Tampere-tien välissä) 303.415.6.45 X RANTA-JAKAMA, kiinteistön keskellä yksityinen yhteisalue 980-458-878-3 Riihikiinteistö, Ranta-Jakaman alapuolella 303-415-6-49 X KALLIOPIRTTI, siitä oikealle viistoon Kalliopirtistä lohkottu 980-458-6-48 KOIVULA I ja sen vieressä leveämpänä kaistana Haapaniemestä lohkottu 980-458-6-18 KOIVULA.
Onni Aleksanteri Haapaniemi s. 28.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.08.1956 Kuru, Olkitaipale. Onni Haapaniemen luona oli miesvieras, joka käytti aika paljon kirosanoja puheensa höysteenä. Onni huomautti tästä hänelle:
- Älä kiroo niin perkeleesti lasten kuulle.
980-458-6-52 HAAPANIEMI omistaa Sulkuntien Haapaniemen lisäksi vielä kiinteistön mökkeineen Sikkiläntie 25.n kohdalla samalla rek.n:rolla. Haapaniemestä on lohkottu 22.3.1968 303-415-6-51 X RAJALA ja 22.3.1968 lohkottu 303-415-6-50 X SÄRKIKALLIO lomakiinteistöt Sikkiläntien ja Vähä-Jakaman välissä.
Juho Arviiti Haapaniemi s. 26.10.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kalle Manu Haapaniemi s. 21.05.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Toimitus N:o 8618

Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta
Tienarin perintötilalla N:o 6 R. N:o 6:9
Olikitaipaleen kylässä Kurun kunnassa
Hämeen lääniä.
Tehnyt nuorempi maanmittausinsinööri
K.D. Sinervä alempana mainittuina
aikoina vuonna 1920.

Toimitus alotettiin myyjän anomuksesta.


10. päivänä heinäkuuta
asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa. Itse paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari ja ostajat torppari Kalle Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen.
sekä todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari Mäkelä,
molemmat tästä kunnasta.

Kun ei jääviä eikä muutakaan estettä toimitusta vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset luovutuskirjan, liiteettäväksi seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja otteet.
1:0) Haapaniemen tilan saantokirjasta 8/7 1920
2:0) Kalliomäen tilan saantökirjasta 20/6 1920

Tyytymättömyys tähän toimitukseen on puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä päivää lukuunottamatta kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle viimeistään 30:nä päivänä kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai säädetyssä järjestyksessä oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan liitettävä.

Viran puolesta
K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri

Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksellamme
Toimituspaikalla, aika kuten yllä

Juho Tienari Kalle Ojanen
Kalle Haapaniemi
+

Todistavat:
Arvo Ristaniemi Oskari Mäkelä

Viran puolesta K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri
.
Toimituskirjan allekirjoitukset. Kalle Haapaniemellä oli käytössä vielä puumerkki.
Leena Mariana Haapaniemi s. 29.08.1896 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kolmas osa 303-415-6-44 X TOUKOLA:sta on Jakaman rannalla, kuvassa alhaalla oikealla. Toukolasta vasemmalle, missä käsi, on 303-415-6-94 X KURUNKOIVUNEN, sen vasemmalla puolella on 303-415-6-95 X LEHTORANTA, pitäen sisällään vasemmanpuoleisen 303-415-6-66 X KOIVURANTA ja sen oikealla puolella 303-415-6-67 X LEPORANTA. Kurunkoivunen rek.n:ro 6-94 yläpuolella on edesmenneen Kalle Haapaniemen koti 303-415-6-17 X AHTOLA
Lauri Anselmi Haapaniemi s. 07.03.1899 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
303-415-6-19 X HAAPANIEMI: halottu 3.3.1965 303-415-6-44 X TOUKOLA, yksi osa kiinteistöstä Sikkiläntien ja Vähä-Jakaman välissä, Sikkiläntietä n.150 m. Toinen osa Kuru-Tampere tien toisella puolella, missä käsi merkkinä. Toukolan (käsi) alapuolella on yksi osa 303-415-6-45 X RANTA-JAKAMA, toinen osa Jakaman rannalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 62
VII Juho Manu Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 60, isä Antti Haapaniemi) s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 02.11.1894 Kuru Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola. (Taulu 741). (Taulu 2155) s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Kallenpoika Ketola, Kalle Ketola joutui perheineen muuttamaan pois Riuttaskorven Mäkelän Ketolan torpasta vuonna 1883 Riuttaskorven ''löysiin'' eli juopot ym. joutuivat asumaan kuka missäkin paikassa., s. 26.06.1840 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Maija Liisa Antintytär Ketola o.s. Nisula, Nisulan tytär, Maija oli Juhtimäen Toivosen piika naimisiin mennessään., s. 16.09.1838 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 07.09.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 63
VII Eelis Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 60, isä Antti Haapaniemi) Petäjälammin Ikosen renki., s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari, (kaksonen).

Puoliso: Vihitty 03.01.1904 Ruovesi Beeta Sinain Manuntytär Haapanen o.s. Syrjänen s. 24.04.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Mattila, Lepistö.
Vanhemmat: Manu Antinpoika Syrjänen e. Järvenpää, s. 03.02.1853 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Anna Heikintytär Syrjänen o.s. Pihlajamäki, s. 28.10.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola, (kaksonen).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 64
V Yrjö Joosepinpoika Kauppila e. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Kauppilan torppari, Yrjö hukkui Jakamaan 34-vuotiaana., s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale, k. 20.07.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 21.06.1819 Kuru Liisa Matintytär Kauppila o.s. Ylä-Toikko. (Taulu 1237). (Taulu 1244) Todennäköisesti Yrjön lasten takia heidän äitinsä Liisan annettiin elatuksekseen pitää Kauppilan meijeriä, koska Juho Tienarin albumeista löytyi oheinen kuva jonka takana oli maininta Kauppilan meijerska., s. 09.01.1799 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.03.1868 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko, Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Matintytär Ylä-Toikko o.s. Myllymaa, Ylä-Toikon emäntä, s. 29.04.1758 Kuru, Sontu, k. 11.02.1810 Kuru, Vaakaniemi.
Olkitaipaleen Tienarista erotetun Kauppilan tilan meijerska. Kuvassa ei kuitenkaan ole Eeve Kota-ahon tietojen mukaan Liisa Kauppila, koska kuva on myöhemmältä ajalta.

Lapset:
Jooseppi Kauppila s. 27.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.05.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Leena Ulla Kauppila s. 08.04.1821 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eeva Justiina Kauppila s. 23.05.1823 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.06.1823 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eeva Johanna Kauppila , s. 01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 65
Kalle Maurits Kauppila , s. 03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 67
Kustaa Henrik Polviander e. Kauppila , s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 71
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 65
VI Eeva Johanna Yrjöntytär Kauppila, (Taulusta 64, isä Yrjö Kauppila) Piika Taipaleessa -1855, Tienarilla 1855-56, Kurun Vaakaniemen Toikon torpan Tanhuanpään emäntä 1856-, Pirkkalan Yli-Pehulan lampuodin emäntä., s. 01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.

Puoliso: Vihitty 30.12.1856 Kuru Henrik Juho Matinpoika Henrik oli Pöllölän renkinä naimisiin mennessään, muutti Teiskosta 12.11.1848 Ruoveden Muroleen Ylöjärven torppaan, taas muutti Ruovedelta 23.6.1849 Kurun Toikon Vaakaniemen Tanhuanpään torppariksi, muutti perheineen 12.4.1867 Pirkkalaan Yli-Pehulan lampuodiksi., s. 30.12.1826 Ruovesi, k. 21.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.

Lapset:
Manu , s. 05.07.1857 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää. Tauluun 66
Maria Maria muutti Pirkkalasta vuonna 1885 Tampereelle., s. 23.06.1862 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.
Tilda s. 02.03.1866 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.
Kustaa s. 02.05.1868 Pirkkala, Yli-Pehula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 66
VII Manu Henrikinpoika, (Taulusta 65, äiti Eeva Kauppila) s. 05.07.1857 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.

Puoliso: Vihitty 21.05.1885 Pirkkala Ida Pauliina Aukustintytär Ida muutti messukylästä 1885 Pirkkalaan ja takaisin miehensä kanssa 25.1.1889, s. 22.01.1866 (Tampere), Messukylä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 67
VI Kalle Maurits Yrjönpoika Kauppila, (Taulusta 64, isä Yrjö Kauppila) Tienarin poika, Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan torpan isäntä., s. 03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 30.08.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Parkkuussa Kauppilan paikalla asui aikoinaan hyvin lyhyt ja paksu mies. Kun hän oli juovuksissa huusi hän ovelta taloon tullessaan ensi sanoikseen läpyttäen pehmoisesti:
- Hei likat, tuokaa isolle-Kauppilalle kaljaa, sitä se tarttee.
Muualla liikkuessaan hän tiedusteli ihmisiltä, Tampereen matkoillakin ollessaan:
- Ettekö te minua tunne, minä olen se iso-Kauppila Kurusta.

Puoliso: Vihitty 04.04.1851 Teisko Anna Stina Heikintytär Kauppila o.s. Ylinen. (Taulu 1297) Anna oli Pohjalassa piikana ja muutti kuukautta ennen lapsensa syntymää 26.11.1851 Kurun Tienarin Kauppilaan, muutti Tienarin Kauppilasta Ruoveden Nenoselle miehensä kuoleman jälkeen 29.5.1876, Nenosen anoppi., s. 28.05.1826 Teisko, Kuusniemi, k. 03.02.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Vanhemmat: Heikki Matinpoika Ylinen, Kuusniemen Ylisen isäntä 1824-1860., s. 07.07.1804 Teisko, Kuusniemi, k. 17.05.1867 Teisko, Kuusniemi ja Maija Stina Juhontytär Ylinen o.s. Mikkola, Mikkolan talollisen poika, Kuusniemen Ylisen talollisen emäntä., s. 29.12.1807 Teisko, Kämmenniemi, k. 03.03.1878 Teisko, Kuusniemi.

Lapset:
Hanna Miina Nenonen o.s. Kauppila , s. 17.11.1851 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 68
Kalle Aukusti Kauppila Itsellinen Kurun Hainarin Kiviojalla 1877-79, Keihäslahden Lahdenmäessä 1879- 22.7.1882 muutti Ruovedelle Pihlajalahden Mäen Seppälän töllin itselliseksi, missä kuoli seuraavana vuonna 29-vuotiaana poikamiehenä suuren haavan aiheuttamaan verenvuotoon tai - myrkytykseen., s. 08.05.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 04.09.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Mäki, Seppälä.
Henrik Kauppila s. 20.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 29.12.1861 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Aleksandra (Sandra) Kauppila , s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 69
Maria Jokela o.s. Kauppila , s. 13.08.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 70
Juho Topias Kauppila s. 02.11.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 23.11.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Johan Carlsson Kauppilan muuttokirja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 68
VII Hanna Miina Kallentytär Nenonen o.s. Kauppila, (Taulusta 67, isä Kalle Kauppila) s. 17.11.1851 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. Ruovesi, Pihlajalahti.

Puoliso: Vihitty 21.06.1874 Kuru Eetu Alpinuksenpoika Grönström Eetu muutti Ruoveden Pilajalahden Nenoselta Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilaan 1874 isännäksi ja perheen kanssa takaisin Ruoveden Nenoselle isännäksi 29.5.1876 ja Kauppila jäi asumattomaksi., s. 09.07.1853 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Vanhemmat: Alpinus Adrianinpoika Grönström, s. 02.03.1826 Teisko, Myllylä, k. 17.08.1860 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen ja Henrika Antintytär Nenonen o.s. Peltola, s. 05.11.1825 Ruovesi, k. 30.04.1890 Ruovesi, Pihlajalahti, Mäki-Nenonen, Ahola.
Kauppilan muuttokirja Kurusta Ruovedelle

Lapset:
Kalle Eetu Nenonen Kalle syntyi Kauppilassa, muutti vanhempiensa kanssa Ruovedelle ja perusti perheen ja asui kotonaan Nenosella. Rippikirjassa lukee lisätietona : kelpaamaton., s. 10.01.1875 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.
Ottiliana Vilhelmiina Nenonen s. 30.07.1876 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 14.09.1877 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vihtori Alpinus Nenonen s. 17.03.1879 Ruovesi, Pihlajalahti.
Oiva Tominikus Nenonen s. 28.02.1881 Ruovesi, Pihlajalahti.
Tyyni Maria Majaniemi o.s. Nenonen s. 18.02.1883 Ruovesi, Pihlajalahti.
Arvid Nenonen s. 17.10.1885 Ruovesi, Pihlajalahti.
Sulo Atriaani Nenonen s. 28.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti.
Hermanni Nenonen s. 03.11.1889 Ruovesi, Pihlajalahti.
Lahja Mauri Nenonen s. 04.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 69
VII Aleksandra (Sandra) Kallentytär Kauppila, (Taulusta 67, isä Kalle Kauppila) Muutti 29.5.1876 Ruoveden Nenoselle (tuomittu salavuoteudesta 17.4.1888), 1890-92 Pihlajalahden Raivion Kyttälän töllissä piikana, 1892-93 Raivion Mäntylän töllissä, 1893-95 Pitkälän kylän Pitkälässä edelleen piikana, 1895-98 Pihlajalahden Nenosella uudelleen piikana, missä sai toisen aviottoman lapsen (tuomittiin salavuoteudesta 22.11.1895), 1898- hoiti piikana Pihlajalahden Rantariekkolan Perkiö-nimistä huvilaa, jonka omisti näyttelijä Benjamin Leino s. 14.2.1853 Ylistaro ja k. 1.2.1908 Helsinki (alk. Ahlgren), s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila, k. 28.08.1902 Ruovesi, Pihlajalahti, Panta-Riekkola, Perkiö.

Lapset:
Eetvartti Kauppinen e. Kauppila Eetvartti muutti äitinsä kuoltua Perkiön huvilasta vuonna 1902 Ruoveden Siikalahden Sarvanalle rengiksi ja otti nimekseen Kauppinen., s. 18.03.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Kyttälä.
Lapset:
Hermanni Kauppila s. 15.10.1895 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 70
VII Maria Kallentytär Jokela o.s. Kauppila, (Taulusta 67, isä Kalle Kauppila) Muutti 29.5.1876 Ruoveden Pihlajalahden Nenoselle, 1881-82 Pihlajalahden Aholaan piiaksi, 1882-83 Pihlajalahden Mäen torppaan Leppälään, 1883-86 takaisin Nenoselle piiaksi, jossa meni naimisiin 1885 ja muutti 1886- Pihlajalahden Raivion Jokelan tölliin torpparin rouvaksi., s. 13.08.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 12.12.1885 Ruovesi Herman Juhanpoika Jokela Raivion Jokelan töllin torppari, sotapalvelukseen kelvoton., s. 06.07.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.

Lapset:
Jalo Hermanni Jokela s. 23.07.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Kaarlo Jokela s. 07.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 01.04.1892 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Kaarle Mauritsi Jokela s. 15.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 02.11.1896 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Svante Ilmari Jokela s. 19.06.1897 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Arvid Jokela s. 10.09.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 71
VI Kustaa Henrik Yrjönpoika Polviander e. Kauppila, (Taulusta 64, isä Yrjö Kauppila) Kauppilan poika, renkinä Paappasella, Ylä-Toikolla, Ristaniemessä -1851, kotonaan Kauppilassa 1851-52, Nygårdilla eli Tyrkkölässä 1852-54, Petäjälammin Savelassa 1854, jossa vihittiin. Vuonna 1855 Hainarin virkatalon lampuoti eli maanvuokraaja, lautamies, herrastuomari, furriiri=majoittaja, muutti Hainarin virkatalosta vänrikki Kaarle Kustaa Polvianderin kuoleman jälkeen Kurun Keihäslahden Lahdenmäen taloon Kurussa., s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 27.02.1893 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.


Kustaa Henrik Yrjönpoika ,renki, Hainarin virkatalon vuokraaja, herrastuomari, vihittiin 5.6.1854 vänrikin tyttären Amanda Charoltta Polvianderin kanssa,s.5.10.1832 Kuru.k.31.8.1914 Lapua
Heidän asuinpaikkansa:
1854 - Savelan torppa

1855 - Hainarin virkatalon vuokraajana hänet tunnettiin nimillä Kustaa
Hainari ja Kustaa Polviander
1876 - 1893 Lahdenmäen torpan vuokraajana ,heistä käytettiin nimeä
Lahdenmäki
1893 - 1906 Lahdenmäen vuokraaja on heidän poikansa Pekka Aleksander
Polviander.

Sen ajan tapa oli nimittää ihmiset talojen mukaan ja koska heidän lapsensa olivat kaikki syntyneet Polvianderin Hainarin virkatalossa, vanhinta lukuunottamatta, joka syntyi Savelassa, Hainari nimen jälkeen Amanda ja Kustaa jatkoivat Polviander nimen käyttöä vaihtamatta jatkuvasti nimeään, ja näin Kustaasta tuli Polviander. Isänsä Yrjö on saattanut kulkea Kauppilan nimellä, isoisä ja Yrjön veli Matts Tienarin nimellä.

Kustaa Yrjönpoika oli pätevä maanviljelijä ja isättömänä kasvanut poika sai Amandan kanssa avioliiton solmiessaan tavallaan uuden isän vänrikistä, joka hänestä kovasti piti.
.
Kustaa (Kauppila) ja Amanda Poliander.

Puoliso: Vihitty 05.06.1854 Kuru Amanda Charlotta Kaarlentytär Polviander. (Taulu 674) Kurun Hainarin virkatalon emäntä., s. 05.10.1832 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 31.08.1914 Lapua, Pappila.

Amanda Polvianderin vaarin Isaac Isaacsson Polviander haki Turun ja Porin lääninkansliasta
vesiasioiden hakemuksen:
Kuru/ Käsittelyn aikana: Ruovesi
Parkunkoski
Hakija: Polviander Isaac Emanuel
Akti: AD 1778/145 1818 Päätös: 3.11.1818 Nro 2539
Lisätiedot : Kahden jalkamyllyn hävittäminen ja yhden säilyttäminen


Isaac Emanuel Polviander s.17.4.1758 Mouhijärvi
k.1835 Kuru
Mouhijärven kirkkoherran apulainen, Kurun kappalainen.
Vanhemmat: Kaarle Kustaa Iisakinpoika Polviander, Porin rykmentin lipunkantaja Suomen sodassa 1808-1809., s. 04.03.1788 Mouhijärvi, k. 28.09.1876 Kuru ja Anna Kaisa Yrjöntytär Polviander o.s. Peltoniemi, Hainarin piika, s. 16.11.1809 Kuru, Karjula.

Lapset:
Emilia Olivia Sarparanta o.s. Polviander , s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 72
Anna Järvinen o.s. Polviander , s. 03.12.1855 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 73
Eelis Polviander s. 21.09.1857 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 16.01.1862 Kuru, Hainarin virkatalo.
Olga Polviander , s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 74
Kustaa Mauritz Polviander s. 20.09.1861 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 19.06.1863 Kuru, Hainarin virkatalo.
Selma Amanda Polviander , s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 75
Maria Aleksina Polviander , s. 03.08.1865 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 76
Anna Gustava Moisio o.s. Polviander , s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 77
Toivo Elias Purola e. Polviander , s. 17.03.1871 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 78
Pekka Aleksanteri Polviander , s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 79
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 72
VII Emilia Olivia Kustaantytär Sarparanta o.s. Polviander, (Taulusta 71, isä Kustaa Polviander) Emilia muutti vuosi 1. lapsensa syntymän jälkeen 8.7.1882 Suoniemelle, missä synnytti kuukauden päästä toisen lapsensa., s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela, k. 1929.

Puoliso: Vihitty 29.12.1880 Kuru Emil Alfred Kallenpoika Söderman-Sarparanta e. Söderman Emil oli opiskelija naimisiin mennessään, s. 25.04.1854 Vesilahti.
Vanhemmat: Kalle Erikinpoika Söderman, Muurarin poika, Kalle muutti perheineen Naantalista 16.4.1849 Vesilahteen, Vesilahden lukkari, s. 11.05.1814 Turku, k. 20.10.1871 Vesilahti ja Maria Elisabet Juhontytär Söderman o.s. Rosenberg, Kellonsoittajan tytär, lukkarin vaimo, s. 17.07.1814 Turku, k. 13.05.1884 Tyrväntö.

Lapset:
Ilo Yrjö Söderman-Sarparanta s. 23.08.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 08.04.1918 Lieto.
Eino Emil Söderman-Sarparanta s. 14.08.1882 Suoniemi.
Impi Maria Vuorikoski o.s. Söderman-Sarparanta s. 15.10.1883 Suoniemi.
Helmi Siviä Söderman-Sarparanta s. 24.12.1884 Suoniemi.
Lauri Kustaa Söderman-Sarparanta s. 07.03.1886 Sauvo, Karuna. Tervetuloa Karunan kylään, joka sijaitsee Sauvon kunnan eteläisessä kärjessä. Karunan kunta perustettiin 1869 ollen itsenäinen kunta vuoteen 1969 asti, jolloin se liitettiin Sauvon kuntaan. Karuna on huomattavalta osaltaan saaristoa, jossa asuu noin 700 asukasta. Kesäaikaan asukasluku kasvaa merkittävästi kesäasukkaiden saapuessa nauttimaan merellisistä ja luonnonkauniista maisemista. Meri ja historia ovatkin näkyvämpiä elementtejä. Karunasta on lyhyt matka isompiin kaupunkeihin kuten Turkuun ja Saloon.
Sauvon kunnan karunan kylä. Ennen kunta.
Ruusa Emilia Söderman-Sarparanta s. 04.05.1887 Lieto, k. 26.03.1936 Helsinki.
Olli Alfred Söderman-Sarparanta s. 22.07.1893 Lieto.
Paavo Valdemar Söderman-Sarparanta s. 02.08.1896, k. 27.03.1918 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 73
VII Anna Kustaantytär Järvinen o.s. Polviander, (Taulusta 71, isä Kustaa Polviander) s. 03.12.1855 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1928.

Puoliso: Vihitty 15.10.1875 Kuru, Hainarin virkatalo Iivar (oäkta)) Maijanpoika Järvinen Suutari Hainarissa ja Kosken taloissa, s. 01.09.1854 Kuru, Leppämäki.

Lapset:
Amanda Josefiina Järvinen Muutti Lietoon 30.10.1893 ja sieltä Turkuun 5.11.1895, s. 02.10.1876 Kuru, Hainari, Kivioja.
Edvard Heribert Järvinen s. 15.03.1879 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 18.08.1882 Kuru, Hainari, Kivioja
.
Maria Aurora Vuoristo o.s. Järvinen Muutti Tampereelle 2.11.1899, sieltä Pietarsaareen ja sieltä kotiin Kurun Koskelle vuonna 1907., s. 20.03.1881 Kuru, Hainari, k. 1950.
Hilda Alexandra Järvinen Hilda muutti 22.9.1902 Hämeenlinnaan, s. 21.04.1883 Kuru, Hainari, k. 1968.
Anton Henrik Järvinen Anton muutti Pietarsaareen 29.12.1906, s. 12.01.1886 Kuru, Hainari, k. 1931.
Väinö Markus Järvinen s. 25.04.1889 Kuru, Karjula, Koski, k. 1983.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 74
VII Olga Kustaantytär Polviander, (Taulusta 71, isä Kustaa Polviander) Kihlakunnan tuomarin tytär., s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 02.10.1925 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.

Puoliso: Vihitty 03.09.1874 Kuru Johan Edvard Juhonpoika Poukkanen e. Poukka Poukan talon poika, postin kuljettaja, s. 16.09.1852 Ruovesi, Pappila, Wasu, Poukka, k. 25.06.1910 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Poukka, Kiertolainen, s. 23.02.1805 Ruovesi, Pappila, Wasu, k. 07.06.1868 Ruovesi, Pappila, Wasu ja Maria Kaapontytär Poukka, s. 03.06.1826 Ruovesi, k. 28.01.1867 Ruovesi, Pappila, Wasu.
Johan ja Olga Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Beata Emilia Wammaskoski o.s. Poukkanen Beeta muutti 1894 Kurun Keihäslahden Kurun taloon piiaksi ja muutti 13.5.1898 Huittisiin., s. 27.05.1875 Kuru, Hainari, k. 1963 Huittinen.
Axel Edvard Poukkanen s. 12.12.1876 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.06.1889 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
Elsa Pauliina Poukkanen Naimaton, muutti Tampereelle 7.11.1898, s. 28.01.1879 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 07.07.1962 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
Hilda Katariina Poukkanen s. 14.11.1880 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.04.1882 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
Tilma Maria Lindström o.s. Poukkanen Mies Magnus Lidström-Oulu, s. 25.09.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 05.06.1964 Oulu.
Emil Abraham Poukkanen s. 12.01.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1928 Kuru.
Niilo Johannes Poukkanen s. 27.03.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1957 Kuru.
Kustaa Edvard Poukkanen s. 11.10.1890 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 04.11.1891 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Jaakko Fredrik Poukkanen Ouluun 1913, s. 18.07.1892 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1982 Oulu.
Olavi Nikolai Poukkanen s. 14.12.1894 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 05.06.1971 Kuru.
Olavi ja Helmi Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla.
Olli Ruben Poukkanen Muutti Ouluun 1915, puoliso Agnes, s. 21.01.1897 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 2/1986 Oulu.
Anni Elisabet Bäckström o.s. Poukkanen s. 08.06.1899 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 14.01.1977 Oulu.
Vilho Joonas Poukkanen Muutti Ouluun 9.3.1931, s. 28.03.1901 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 1964 Oulu.
Edvard (Eetu) Joonas Poukkanen Muutti Ouluun 36.1.1928, 1-puoliso Kerttu -2 lasta, II-puoliso Jenni, s. 16.12.1903 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 30.04.1986 Oulu.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 75
VII Selma Amanda Kustaantytär Polviander, (Taulusta 71, isä Kustaa Polviander) s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1952.

Puoliso: Vihitty 28.07.1882 Kuru Elias Rudolf Eenokinpoika Nurmi e. Koski. (Taulu 424) Elias Nurmi muutti Kurusta 23.7.1901 perheineen Tampereelle., s. 07.04.1861 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Eenokki Yrjönpoika Koski e. Ristaniemi, Kosken isäntä 1860-1870, s. 01.11.1823 Kuru, Ristaniemi, k. 17.12.1870 Kuru, Karjula ja Matilda (Tilda) Serafia Kallentytär Koski, Pitäjänräätälin ja talollisen tytär, Kosken emäntä, s. 25.03.1834 Kuru, Karjula, k. 21.05.1914 Kuru, Karjula.

Lapset:
Rauha Maria Nurmi s. 18.07.1883 Kuru, Karjula, Koski, k. 1972.
Eino Rudolf Ilmari Nurmi s. 26.02.1886 Kuru, Karjula, Koski, k. 1970.
Helmi Aleksantra Nurmi s. 04.07.1888 Kuru, Karjula, Koski.
Toini Siviä Nurmi s. 24.01.1893 Kuru, Karjula, Koski, k. 1974.
Impi Esteri Nurmi s. 22.12.1896 Kuru, Karjula, Koski, k. 1976.
Aune Katriina Nurmi s. 25.12.1900 Kuru, Karjula, Koski, k. 1992.
Aino Pätiälä o.s. Nurmi s. 1903, k. 1992.
Vilho Nurmi s. 1906, k. 1973.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 76
VII Maria Aleksina Kustaantytär Polviander, (Taulusta 71, isä Kustaa Polviander) Maria muutti Kurusta 1.1.1890 Tammelan kuntaan pakkonaituna., s. 03.08.1865 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 10.07.1941.

Puoliso: Vihitty 29.12.1889 Kuru Juuse Matinpoika Vesanen Metsänvartija, Juusen perhe muutti 30.3.1895 Heinolaan., s. 15.12.1862 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 1933.

Lapset:
Alli Elisabet Varmajoki e. Vesanen s. 21.07.1890 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 1874.
Olavi Kullervo Vesanen s. 13.08.1892 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 30.07.1894 Tammela, Porras.
Vaava Rebekka Töyrylä o.s. Vesanen s. 15.05.1893 Tammela, Porras, k. 1980.
Paavo Vesanen s. 1897, k. 1930.
Eero Vesanen s. 1901, k. 1973.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 77
VII Anna Gustava Kustaantytär Moisio o.s. Polviander, (Taulusta 71, isä Kustaa Polviander) Anna muutti Mouhijärvelle 5.12.1891 kansakoulunopettajana, toimi siellä 1,5 lukvuotta ja muutti 31.7.1893 Viitasaareen, muutti miehensä ja tyytärensä kanssa Viitasaaren kunnan omistamasta Suovanlahden Kiimingin Raalikkalan talosta 13.10.1897 Lappeenrantaan, s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 20.01.1931 Lappeenranta.

Puoliso: Vihitty 19.06.1894 Viitasaari Otto Heikki Matinpoika Moisio Filosofian kandidaatti, s. 10.12.1866 Viitasaari, k. 09.01.1923 Lappeenranta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 78
VII Toivo Elias Kustaanpoika Purola e. Polviander, (Taulusta 71, isä Kustaa Polviander) Toivo muutti Kurusta 22.11.1891 Lammin pitäjään Iso-Evolle metsänvartija-oppilaaksi, muutti 11.10.1893 Sippolaan, s. 17.03.1871 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1956.

Puoliso: Amanda Vilhelmiina Matintytär Purola o.s. Albrecht s. 10.07.1875.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 79
VII Pekka Aleksanteri Kustaanpoika Polviander, (Taulusta 71, isä Kustaa Polviander) Lahdenmäen torppari, Pekan perhe muutti 26.12.1905 Tampereelle, poliisikonstaapeli, s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 25.08.1926 Tampere.

Puoliso: Vihitty 03.09.1895 Kuru, Hainari Amanda Vilhelmiina Matintytär Solin. (Taulu 271) Amanda kävi kansakoulun Viljakkalassa asuessaan, päästötodistus 1.6.1883, s. 15.11.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko, k. 02.06.1916 Tampere.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Solin, Kauppa-apulainen, maakauppias, perhe muutti 27.9.1876 Viljakkalaan Ala-Lempin taloon, neulomakonekauppias., s. 14.09.1841 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko ja Eveliina Vilhelmiina Heikintytär Solin o.s. Lörpys, Lörpyksen talon tytär, s. 06.06.1847 Kuru, Petäjälammi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 80
V Ulla Joosepintytär Mikkola o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, torpparin emäntä, itsellinen Svanilassa ja Mikkolassa., s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 20.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
Tienarin paja sisältä kuvattuna ahjoineen, alasimineen ja lekoineen.

Puoliso: Vihitty 22.05.1820 Kuru Mikko Jaakonpoika Mikkola e. Heinämäki Renki Myllärissä, Svanilassa ja Mikkolassa, Mikkolan torppari., s. 13.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, (kaksonen), k. 19.12.1828 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Jaakko Matinpoika Heinämäki e. Minkkinen, Torppari, s. 02.07.1749 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.02.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen ja Kaisa Juhonpoika Heinämäki o.s. Hwitros, Minkkisen piika, Heinämäen torpan emäntä, s. 06.10.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 15.01.1844 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Lapset:
Helena Mikkola s. 11.07.1820 Kuru, Riuttaskorpi, Svanila.
Kalle Kustaa Mikkola , s. 22.05.1822 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 81
Matias Mikkola s. 13.08.1825 Kuru, Riuttaskorpi.
Antti Mikkola Antti muutti Kurun Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemen torpasta äitinsä Ulla Tienarin kuoleman jälkeen 12.4.1841 Ruoveden Sellvikiin eli Rämingin Tyrniin isäntärengiksi, muutti Ruoveden Kauttuun ja 16.9.1843 Ikaalisiin Juhtimäen Liitiään rengiksi ja muutti 28.9.1844 Kurun Poikeluksen Poikeluskylän torppaan rengiksi, muutti Petäjälammin Ikoselle rengiksi, Olkitaipaleen Kastarille rengiksi ja muutti edelleen Teiskon 4.12.1847 ja 1849 muutti Teiskossa toiseen tuntemattomaan paikkaan., s. 16.05.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 81
VI Kalle Kustaa Mikonpoika Mikkola, (Taulusta 80, äiti Ulla Mikkola) Kalle oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin. Keihäsjärven Salmen torpan renki., s. 22.05.1822 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.07.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi.

Puoliso: Vihitty 28.10.1855 Kuru, Mylläri (pappila) Karoliina Yrjöntytär Niinimäki o.s. Lähdekorpi. (Taulu 1870). (Taulu 1873) Karoliina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin. Kallen kuoleman jälkeen piikana Salmen torpassa., s. 25.01.1831 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. jälkeen 1910 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Simonpoika Lähdekorpi e. Paappanen, Nygårdin renki, Kurun Petäjälammin Ala-Paappasen Lähdekorven torppari., s. 27.05.1794 Kuru, Petäjälammi, k. 01.10.1875 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Reetta Liisa Erkintytär Lähdekorpi o.s. Suutari II eli Mäkelä, Mäkelän tytär, Nygårdin piika, Lähdekorven torpan emäntä, s. 16.10.1792 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1863 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Lähdekorven torpan yhden rakennuksen perustuskivet.

Lapset:
Kalle s. 16.06.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 08.07.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Maria s. 12.01.1858 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi, k. 24.08.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi.
Emma Vilhelmiina (Miina) Niinimäki , s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 82
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 82
VII Emma Vilhelmiina (Miina) Kallentytär Niinimäki, (Taulusta 81, isä Kalle Mikkola) Ripitetty salavuoteudesta 2.2.1885., s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.03.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Vieno Sofia Sarén o.s. Niinimäki , s. 07.12.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 83
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 83
VIII Vieno Sofia Miinantytär Sarén o.s. Niinimäki, (Taulusta 82, äiti Emma Niinimäki) Vieno muutti 17.12.1906 Ylöjärvelle., s. 07.12.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 16.12.1906 Kuru August Miinanpoika Sarén Mäkkylän Jokelan mäkitupalainen, Poikeluksen Lähteenmäen mäkitupalainen. August muutti perheineen 3.1.1907 Ylöjärven Pengonpohjaan maakauppiaaksi., s. 28.01.1876 Vesilahti.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 84
V Anna Joosepintytär Kangasmäki o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, Lahdenperän Kangasmäen torpan emäntä, Anna kuoli 46-vuotiaana ''hivutustautiin'', yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 24.09.1820 Kuru Matti Antinpoika Kangasmäki e. Tanhuanpää. (Taulu 219). (Taulu 220) Nuorimies, Olkitaipaleen Taipaleen Tanhuanpään torpan poika, renkinä Olkitaipaleen Taipaleessa ja Teiskossa, muuttanut Teiskosta pois vuonna 1817, muutti kotiinsa takaisin ja meni naimisiin Anna Tienarin kanssa ja sai siellä tytön, muutti Olkitaipaleen Lahdenperän Kangasmäen torppaan., s. 03.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 24.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Tanhuanpää e. Taipale, Taipaleen poika, Tanhuanpään torppari, s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale, k. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Valpuri Matintytär Tanhuanpää o.s. Lörpys, s. 10.02.1768 Kuru, Petäjälammi, k. 12.04.1841 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta.

Lapset:
Eeva Lammi o.s. Kangasmäki , s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää. Tauluun 85
Jooseppi Kangasmäki , s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 88
Matti Valkeejärvi e. Kangasmäki , s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 90
Kalle Kustaa Kangasmäki s. 07.03.1829 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Anna Kangasmäki s. 27.04.1832 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Manu Talvisilta e. Kangasmäki , s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 92
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 85
VI Eeva Matintytär Lammi o.s. Kangasmäki, (Taulusta 84, äiti Anna Kangasmäki) Eeva oli piikana Karjulan kylän Nygårdilla mennessään naimisiin., s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 28.05.1907 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Vihitty 01.03.1846 Kuru Jooseppi Josefinpoika Lammi e. Särkijärvi. (Taulu 1357). (Taulu 1798) Jooseppi oli renkinä Kurun Karjulan Nilsforsin rautaruukissa naimisiin mennessään. Keihäslahden Lammin talon Onton torpan isäntä, Keihäslahden Lammin talon isäntä. Lammi oli kruunun puustelli., s. 18.03.1824 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 06.12.1909 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Josef Yrjönpoika Särkijärvi e. Isokarju II (Ylinen), Särkijärven torppari, Josef kuoli 44-vuotiaana matkalla jonnekin., s. 07.07.1786 Kuru, Karjula, k. 13.01.1831 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Juhontytär Särkijärvi, Vähä-Karjulan Särkijärven torpan tytär ja emäntä. Annalle on merkitty syntymäaika virheellisesti rippikirjoihin, eli 24.4.1795, vaikka se oli hänen veljensä Kallen syntymäaika., s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

Lapset:
Vilhelmiina Lammi s. 02.11.1846 Kuru, Karjula, Nilsfors (rautaruukki).
Henriikka Torttijärvi o.s. Lammi , s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä. Tauluun 86
Matti Lammi Matti oli ontuva., s. 27.08.1851 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Jooseppi Lammi Jooseppi kuoli samana päivänä kuin syntyi., s. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Manu Lammi s. 08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Jooseppi Lammi s. 19.03.1861 Kuru, Keihäslahti.
Amanda Lammi s. 17.04.1863 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 86
VII Henriikka Juusentytär Torttijärvi o.s. Lammi, (Taulusta 85, isä Jooseppi Lammi) s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.

Puoliso: Vihitty 14.07.1877 Kuru, Mylläri (Pappila) Aleksanteri Juhonpoika Torttijärvi e. Perivehmas s. 10.09.1848 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Manda Maria Korteniemi o.s. Torttijärvi , s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 87
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 87
VIII Manda Maria Santerintytär Korteniemi o.s. Torttijärvi, (Taulusta 86, äiti Henriikka Torttijärvi) s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 21.08.1903 Kuru Johannes (Juho) Matinpoika Korteniemi. (Taulu 1221) s. 14.06.1873 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Vanhemmat: Matti Mooseksenpoika Korteniemi e. Kastari, Matti oli Kastarin poika ja Olkitaipaleen Laurilassa renkinä naimisiin mennessään., s. 06.02.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Vilhelmiina Juhontytär Korteniemi o.s. Jokijärvi, Jokijärven torpan tytär, s. 05.03.1842 Kuru, Sontu, Lammi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 88
VI Jooseppi Matinpoika Kangasmäki, (Taulusta 84, äiti Anna Kangasmäki) Myllärin, Lahdenperän, Lörpyksen, Parkkuun sahan renki ja Kastarin muonarenki. Jooseppi murskaantui kuoliaaksi 39-vuotiaana., s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki, k. 03.05.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Muonamies eli moonamies eli muonarenki oli vähimmillä mahdollisilla omilla varusteilla elävä laillinen henkilö. Muonamies oli talon töissä, asusti jossakin talon pirtinnurkassa ja sai palkkansa elintarvikkeina. Muonamies oli ikään kuin taloon kuuluvaa kalustoa ja oli sidoksissa taloon. Joskus muonamiehille osoitettiin talon pihapiiristä tai ehkä kauempaakin pirtti tai pirtinpaikka. Muona- eli jyvärengin asema oli melko taattu. Etenkin Laukon kartanon muonamiehet saivat arvostusta.

Puoliso: Vihitty 11.09.1853 Kuru, Mylläri Anna (äpärä) Ullantytär Leppämäki. (Taulu 669) Myllärin piika, Anna eli vielä 1910-luvulla Poikeluksen kylän irtolaisena.., s. 10.02.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
Äiti: Ulla Eliaantytär Leppämäki, s. 13.06.1809 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Matti s. 27.09.1853 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vilhelmiina s. 29.01.1855 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Emma s. 08.02.1857 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Amanda s. 27.03.1859 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Matilda (Manta) Manta siirtyi kasvattilapseksi ensin Poikeluksen Lamminperän Alakosken torppaan 7-vuotiaana ja 16-vuotiaana piiaksi Lamminperän tilalle., s. 25.03.1861 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Selma Frisk , s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 89
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 89
VII Selma Joosepintytär Frisk, (Taulusta 88, isä Jooseppi Kangasmäki) Selma muutti 2.10.1878 Kurusta Parkanoon ja Parkanon Haukkamaan Haukkalasta takaisin Kuruun 3.10.1883 Aurejärven Aineslahden Leppälän torppaan emännäksi., s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Puoliso: Vihitty 10.11.1883 Kuru Pauli Juhonpoika Frisk. (Taulu 1088) Aineslahden Seppälän torppari., s. 05.03.1864 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kiviniemi.
Vanhemmat: Juho Yrjönpoika Frisk, Juho oli Ylä-Poikeluksessa renkinä, mistä muutti 13.2.1844 Ikaalisten Juhtimäen Peuraniemeen rengiksi, palasi Ikaalisista takaisin 24.10.1845 Kurun Aurejärven Lannettan Kiviniemen torppariksi, Aineslahden Seppälän torpan isäntä., s. 07.07.1825 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 09.09.1894 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä ja Maria Vilhelmiina Matintytär Frisk o.s. Salmenniemi, s. 18.12.1826 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kuirinlahti.

Lapset:
Tekla Frisk s. 24.09.1884 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Matias Frisk s. 17.09.1886 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 02.11.1887 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Juho Pekka Virta e. Frisk s. 04.08.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Lydia Vilhelmiina Frisk s. 14.01.1891 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Kaarle Eerik Frisk s. 17.05.1895 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Helmi Ilona Frisk s. 11.01.1897 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Arvo Agapius Frisk s. 18.08.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 06.11.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Urpo Paavali Frisk s. 16.05.1901 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Esa Jaakko Frisk s. 05.07.1906 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 90
VI Matti Matinpoika Valkeejärvi e. Kangasmäki, (Taulusta 84, äiti Anna Kangasmäki) Matti oli Kurun Riihikosken renki naimisiin mennessään, sitten Lörpyksen renki ja muutti perheineen Kurusta 2.11.1857 Teiskon Tuhrian Iso-Frantsin taloon rengiksi. Matti sai Iso-Frantsin talosta Valkeejärven torpan asuttavakseen., s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 19.12.1853 Kuru Reetta Leena Mikontytär Valkeejärvi Reetta oli Kurun Ristaniemen piika naimisiin mennessään., s. 27.10.1829 Kuru, Riihikoski, k. 09.03.1868 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Vanhemmat: Mikko Yrjönpoika, Riihikosken renki, Ristaniemen itsellinen, s. 11.07.1799, k. 08.06.1864 Kuru, Ristaniemi ja Maija Sakarintytär Kalliolahti, Maija kuoli 56-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 23.05.1798 Kuru, Keihäsjärvi, k. 04.08.1854 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Johannes Valkeejärvi , s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 91
Maria Valkeejärvi s. 05.08.1856 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Vilhelmiina Valkeejärvi s. 26.12.1858 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Amali Valkeejärvi s. 28.04.1861 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Kustaa Valkeejärvi s. 26.05.1864 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Aleksandra Valkeejärvi s. 25.04.1867 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 91
VII Johannes Matinpoika Valkeejärvi, (Taulusta 90, isä Matti Valkeejärvi) Teiskon Tuhrian kylän Iso-Frantsin Valkeejärven torppari., s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

Puoliso: Vihitty 28.10.1882 Teisko Erika Kaarlentytär Valkeejärvi o.s. Sorola. (Taulu 1184) s. 03.07.1862 Teisko, Savo, Markkula.
Vanhemmat: Kaarle Otto Mikonpoika Sorola, Kaarle oli Teiskon Kämmenniemen kylän Tonin talon renki naimisiin mennessään. Teiskon Savon kylän Sorolan torppari., s. 27.06.1817 Orivesi, k. 15.01.1887 Teisko, Savo, Markkula ja Karoliina Markuksentytär Sorola o.s. Kahala, Karoliina oli Teiskon Paavolan kylän Alasen talon piika naimisiin mennessään., s. 16.08.1819 Teisko, Terälahti, Pöllölä, k. 25.02.1871 Teisko, Savo, Markkula.

Lapset:
Kaarle Kustaa Valkeejärvi s. 01.11.1883 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Johannes Valkeejärvi s. 03.09.1888 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi, k. 19.10.1888 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Tilda Mariana Valkeejärvi s. 14.08.1889 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 92
VI Manu Matinpoika Talvisilta e. Kangasmäki, (Taulusta 84, äiti Anna Kangasmäki) Manu oli Keihäsjärven Ylisen talon Latoniemen torpan renki naimisiin mennessään. Riuttaskorven kruunun Talvisillan torppari. Manu hukkui 59-vuotiaana., s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 20.08.1896 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 27.12.1858 Kuru Anna Reetta Esaiaantytär Talvisilta o.s. Latoniemi. (Taulu 2006). (Taulu 2008) Anna kuoli 69-vuotiaana keuhkotautiin., s. 07.02.1827 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 12.02.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Esaias Juhonpoika Latoniemi e. Ala-Toikko, Kurun Hainarin Korventaustan poika, Keihäsjärven Ylisen talon Latoniemen torppari., s. 01.06.1784 Kuru, Vaakaniemi ja Saara Kallentytär Latoniemi o.s. Pajamäki, s. 07.01.1784 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Juho Talvisilta , s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 93
Ananias Talvisilta s. 16.02.1863 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi.
Aatu Talvisilta s. 12.06.1865 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Josefina Talvisilta s. 12.05.1868 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Talvisilta s. 20.03.1871 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.11.1871 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 93
VII Juho Manunpoika Talvisilta, (Taulusta 92, isä Manu Talvisilta) Juho kuoli 31-vuotiaana tulirokkoon., s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1892 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 20.11.1886 Kuru Selma Antintytär Lehdonmäki ent. Talvisilta o.s. Pusu Leski Selma Pusu muutti Kurusta 8.7.1895 Ikaalisten Juhtimäen Kestilän Lehdonmäkeen itselliseksi ja meni Juho Lehdonmäen vaimon kuoltua lesken kanssa naimisiin. Selma kuoli kuukauden päästä häistään 39-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 04.12.1858 Kuru, Aurejärvi, k. 22.12.1897 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pusu, s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi, k. 28.04.1907 Kuru, Aurejärvi ja Ester Karoliina Taavetintytär Pusu o.s. Tervaoja, s. 12.02.1836 Ikaalinen, Sarkkila, Saukko, k. 30.03.1908 Kuru, Aurejärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 94
IV Kaisa Heikintytär Ylä-Kapee o.s. Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki Tienari) Tienarin tytär ja piika, Pohjankapeen Ylä-Kapeen emäntä., s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale, k. 28.10.1792 Kuru, Pohjankapee.
Kaisa Ylä-Kapeen (os. Tienari) kuolinpäivän merkintä rippikirjaan, nimi viimeisenä ennen vuoden 1793 kuolleiden luetteloa. Huomioi nuorena kuolleiden määrä.

Puoliso: Vihitty 08.06.1778 Kuru Matti Antinpoika Ylä-Kapee e. Kapee. (Taulu 1175). (Taulu 1187) Talo jaettu 1774, Ylä-Kapeen isäntä, kirkkoisäntä., s. 20.04.1755 Kuru, Pohjankapee, k. 21.10.1832 Kuru, Pohjankapee. Ylä-Kapeen isäntä 1775-1805
Puumerkki 1801,kirkon harja.
Vanhemmat: Antti Matinpoika Kapee, Kapeen talon isäntä 1744-1774, s. 1721 Kuru, Pohjankapee, k. 02.11.1794 Kuru, Pohjankapee ja Anna Erkintytär Kapee o.s. Sääksi, Piika, talon emäntä, s. 1723 Teisko, Sääksniemi, k. 13.04.1795 Kuru, Pohjankapee.

Lapset:
Liisa Ylä-Kapee s. 17.04.1779 Kuru, Pohjankapee.
Saara Ikonen o.s. Ylä-Kapee , s. 04.12.1780 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 95
Anna Ylä-Kapee s. 28.08.1782 Kuru, Pohjankapee, k. 28.03.1784 Kuru, Pohjankapee.
Matti Ylä-Kapee s. 19.08.1784 Kuru, Pohjankapee, k. 05.08.1798 Kuru, Pohjankapee.
Valpuri Vänninmaja o.s. Ylä-Kapee , s. 28.04.1786 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 113
Jooseppi Ylä-Kapee Kapeen isäntä 1806-, Jooseppi kuoli 62-vuotiaana punatautiin., s. 28.11.1789 Kuru, Pohjankapee, k. 26.08.1852 Kuru, Pohjankapee.
Elias Ylä-Kapee s. 14.04.1792 Kuru, Pohjankapee, k. 14.10.1792 Kuru, Pohjankapee.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 95
V Saara Matintytär Ikonen o.s. Ylä-Kapee, (Taulusta 94, äiti Kaisa Ylä-Kapee) Saara kuoli 72-vuotiaana ''slaagiin''., s. 04.12.1780 Kuru, Pohjankapee, k. 14.01.1853 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Antti Matinpoika Ikonen. (Taulu 1044) Nuori isäntä, s. 27.11.1777 Kuru, Petäjälammi, k. 04.03.1856 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Matti Martinpoika Ikonen, Ikosen isäntä 1775-1809, s. 28.01.1753 Kuru, Petäjälammi, k. 20.01.1820 Kuru, Petäjälammi ja Maria Yrjöntytär Ikonen o.s. Lörpys, s. 18.01.1751 Kuru, Petäjälammi, k. 04.05.1810 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Markus Ikonen Markus kuoli 6-vuotiaana punatautiin., s. 14.03.1805 Kuru, Petäjälammi, k. 21.07.1811 Kuru, Petäjälammi.
Elisabeth Hällfors o.s. Ikonen , s. 20.09.1807 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 96
Mooses Ikonen Mooses kuoli vuoden vanhana punatautiin., s. 31.08.1810 Kuru, Petäjälammi, k. 04.08.1811 Kuru, Petäjälammi.
Anna Ikonen s. 31.07.1812 Kuru, Petäjälammi.
Matti Ikonen , s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 105
Maria Petäjäniemi o.s. Ikonen , s. 16.05.1818 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 107
Eeva Ikonen s. 02.06.1821 Kuru, Petäjälammi.
Jeremias Ikonen s. 08.05.1825 Kuru, Petäjälammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 96
VI Elisabeth Antintytär Hällfors o.s. Ikonen, (Taulusta 95, isä Antti Ikonen) s. 20.09.1807 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 13.11.1828 Kuru Elias Antinpoika Hällfors e. Ala-Toikko. (Taulu 1561) Vaakaniemen Ala-Toikon poika, pitäjän räätäli, Petäjälammin Ikosen tilan Pohjan torpan isäntä., s. 13.04.1804 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.11.1882 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Ala-Toikko, Ala-Toikon isäntä 1795-1809, vanha isäntä., s. 20.10.1763 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.09.1843 Kuru, Vaakaniemi ja Maija Juhontytär Ala-Toikko, Maija asui Ruoveden Haukkaniemen Kekkosella mennessään naimisiin, Toikon emäntä, s. 11.12.1766, k. 23.07.1843 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:
Eelis Hällfors , s. 26.10.1829 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 97
Selma Adolfiina Leppäoja o.s. Hällfors , s. 04.04.1832 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 99
Fabian Iso-Karju e. Hällfors , s. 13.10.1834 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 102
August Hällfors s. 05.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Juho Aatu Hällfors s. 06.05.1845 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 97
VII Eelis Eliaanpoika Hällfors, (Taulusta 96, isä Elias Hällfors) Suutarin poika, Ikosen Pohjan torpan isäntä., s. 26.10.1829 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

Puoliso: Vihitty 29.06.1855 Kuru Anna Justiina Matintytär Hällfors o.s. Laurila. (Taulu 475) s. 28.05.1836 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Laurila e. Tyrkkölä, Laurilan isäntä, Matti kuoli 47-vuotiaana ''slaagiin''., s. 08.07.1801 Kuru, Karjula, k. 19.04.1849 Kuru, Olkitaipale ja Anna Yrjöntytär Laurila o.s. Myllymaa, Anna muutti Teiskosta vuonna 1825 Kurun Olkitaiapleen Laurilaan., s. 11.09.1805 Teisko, Kämmenniemi, Iso-Kahna, k. 13.04.1875 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Manu Hällfors s. 26.03.1856 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Matilda Hällfors s. 21.10.1858 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Maria Hällfors s. 26.03.1861 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Anna Pauliina Hirvilahti o.s. Hällfors , s. 12.03.1864 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja. Tauluun 98
August Hällfors s. 16.12.1866 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Kalle Hällfors s. 27.12.1869 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Eemil Elias Hällfors s. 10.04.1872 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 11.02.1874 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Lydia Aleksandra Hällfors Lydia kuoli 11-vuotiaana ''ajetukseen''., s. 15.06.1875 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja, k. 23.05.1887 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
Arvid Hällfors s. 10.10.1877 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 98
VIII Anna Pauliina Eeliksentytär Hirvilahti o.s. Hällfors, (Taulusta 97, isä Eelis Hällfors) s. 12.03.1864 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja.

Puoliso: Vihitty 25.02.1890 Kuru Kalle Kallenpoika Hirvilahti. (Taulu 1101) s. 07.12.1862 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Vanhemmat: Kalle Yrjönpoika Hirvilahti, Kalle kuoli 45-vuotiaana merkinnällä ''muut taudit''., s. 26.08.1838 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 29.05.1884 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Vilhelmiina (Miina) Antintytär Hirvilahti o.s. Mäkelä, s. 01.10.1833 Kuru, Hainari.

Lapset:
Gunnar Aarno Hirvilahti s. 31.05.1890 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Laina Siviä Hirvilahti s. 25.07.1892 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 99
VII Selma Adolfiina Eliaantytär Leppäoja o.s. Hällfors, (Taulusta 96, isä Elias Hällfors) s. 04.04.1832 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

Puoliso: Vihitty 13.11.1853 Kuru Manu Aatunpoika Leppäoja. (Taulu 689) Iso-Karjulan Leppäojan torppari., s. 12.08.1831 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
Vanhemmat: Aatu Kustaanpoika Leppäoja, s. 23.09.1807 Kuru, Karjula, Iso-Karjula ja Anna Katariina (Kaisa) Tuomaantytär Leppäoja o.s. Koivisto, Anna kuoli 50-vuotiaana punatautiin., s. 23.02.1807 Kuru, Pohjankapee, k. 12.12.1857 Kuru, Kajula, Iso-Karjula.

Lapset:
Maria Leppäoja s. 06.02.1854 Kuru, Hainari.
Matti Leppäoja s. 21.09.1856 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
Amalia Rasi o.s. Leppäoja , s. 13.01.1859 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun 100
Vilhelmiina Hietalahti o.s. Leppäoja , s. 02.08.1861 Kuru, Karjula, Iso-Karjula. Tauluun 101
Emma Leppäoja s. 28.06.1864 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
Erika Leppäoja s. 07.04.1867 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
Elina Leppäoja s. 25.08.1870 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
Matilta Leppäoja s. 24.02.1873 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
Manu Leppäoja s. 09.02.1876 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 100
VIII Amalia Manuntytär Rasi o.s. Leppäoja, (Taulusta 99, isä Manu Leppäoja) s. 13.01.1859 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.

Puoliso: Kalle Kallenpoika Rasi. (Taulu 1764) s. 07.01.1850 Ruovesi.
Vanhemmat: Kalle Heikinpoika Rasi e. Korventausta, Hainarin Rasin vävy ja torppari., s. 06.03.1825 Kuru, Hainari ja Maria Joosepintytär Rasi, s. 02.09.1816 Ruovesi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 101
VIII Vilhelmiina Manuntytär Hietalahti o.s. Leppäoja, (Taulusta 99, isä Manu Leppäoja) s. 02.08.1861 Kuru, Karjula, Iso-Karjula.

Puoliso: Vihitty 14.05.1890 Kuru Juho Heikki Manu Juhonpoika Hietalahti. (Taulu 325) Hietalahden isännän veli, asui Hietalahdessa., s. 16.07.1864 Kuru, Pohjankapee.
Vanhemmat: Juho Eelis Kallenpoika Hietalahti, Hietalahden isäntä., s. 27.01.1837 Kuru, Pohjankapee, k. 04.01.1897 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Juhontytär Hietalahti o.s. Noppari, s. 17.06.1837 Orivesi, Rehula.

Lapset:
Johannes Lauri Hietalahti s. 12.08.1890 Kuru, Pohjankapee.
Tekla Amanda Hietalahti s. 22.11.1891 Kuru, Pohjankapee.
Kalle Edvart Hietalahti s. 12.03.1895 Kuru, Pohjankapee.
Anna Vilhelmiina Hietalahti s. 24.12.1896 Kuru, Pohjankapee.
Siiri Henriika Hietalahti s. 07.05.1899 Kuru, Pohjankapee.
Jalmari Antero Hietalahti s. 28.11.1901 Kuru, Pohjankapee.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 102
VII Fabian Eliaanpoika Iso-Karju e. Hällfors, (Taulusta 96, isä Elias Hällfors) Räätälin poika, Iso-Karjun vävy ja isäntä., s. 13.10.1834 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.

Puoliso: Vihitty 25.03.1857 Kuru Hilma Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Iso-Karju. (Taulu 896) s. 12.09.1838 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Juho Kustaa Kristianinpoika Iso-Karju, Iso-Karjun isäntä., s. 20.12.1799 Kuru, Karjula, k. 02.02.1885 Kuru, Karjula ja Anna Kristiina Aatamintytär Iso-Karju, Anna muutti Vesilahdesta vuonna 1838 Kurun Karjulan Iso-Karjuun emännäksi., s. 09.11.1806 Vesilahti, k. 18.07.1889 Kuru, Karjula.

Lapset:
Matilda Iso-Karju Matilda kuoli 20-vuotiaana rintatautiin., s. 19.11.1858 Kuru, Karjula, k. 19.01.1879 Kuru, Karjula.
Vilhelmiina Vanhakylä o.s. Iso-Karju , s. 23.09.1860 Kuru, Karjula. Tauluun 103
Kustaa Iso-Karju , s. 16.03.1862 Kuru, Karjula. Tauluun 104
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 103
VIII Vilhelmiina Fabianintytär Vanhakylä o.s. Iso-Karju, (Taulusta 102, isä Fabian Iso-Karju) s. 23.09.1860 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 08.10.1885 Kuru Hemmi Juhonpoika Vanhakylä s. 19.05.1865 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Kustaa Juhonpoika Vanhakylä e. Tallila, Vanhakylän isäntä. juho kuoli 67-vuotiaana keuhkotulehdukseen., s. 31.01.1833 Virrat, Vaskivesi, k. 13.11.1900 Kuru, Olkitaipale ja Heta Kaapontytär Vanhakylä o.s. Kauppila, Vanhakylän emäntä., s. 14.04.1838 Virrat, Vaskivesi, k. 10.05.1902 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Lauri Johannes Vanhakylä s. 05.08.1886 Kuru, Olkitaipale.
Anton Verner Vanhakylä s. 20.06.1888 Kuru, Olkitaipale.
Ida Vanhakylä s. 18.09.1890 Kuru, Olkitaipale, k. 02.10.1898 Kuru, Olkitaipale.
Hemmi Arviiti Vanhakylä s. 21.08.1892 Kuru, Olkitaipale.
Eero Vapiaani Vanhakylä s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale.
Lempi Maria Vanhakylä s. 28.12.1896 Kuru, Olkitaipale.
Viljo Valdemar Vanhakylä s. 22.11.1899 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 104
VIII Kustaa Fabianinpoika Iso-Karju, (Taulusta 102, isä Fabian Iso-Karju) s. 16.03.1862 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 06.10.1890 Kuru Ida Juhontytär Iso-Karju o.s. Vanhakylä s. 29.08.1870 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Kustaa Juhonpoika Vanhakylä e. Tallila, Vanhakylän isäntä. juho kuoli 67-vuotiaana keuhkotulehdukseen., s. 31.01.1833 Virrat, Vaskivesi, k. 13.11.1900 Kuru, Olkitaipale ja Heta Kaapontytär Vanhakylä o.s. Kauppila, Vanhakylän emäntä., s. 14.04.1838 Virrat, Vaskivesi, k. 10.05.1902 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 105
VI Matti Antinpoika Ikonen, (Taulusta 95, isä Antti Ikonen) s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi, k. 15.06.1896 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 17.07.1845 Kuru Leena (Helena) Yrjöntytär Ikonen o.s. Ristaniemi. (Taulu 420). (Taulu 23) s. 01.02.1826 Kuru, Ristaniemi, k. 16.06.1908 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Yrjö Mikonpoika Ristaniemi, Tilallinen 1812-1834, kirkon kuudennusmies, s. 20.04.1781 Kuru, Ristaniemi, k. 16.04.1834 Kuru, Ristaniemi ja Anna Yrjöntytär Ristaniemi o.s. Paksula, s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Eenokki Ikonen Eenokki kuoli 4-vuotiaana vatsanpolttoihin., s. 26.09.1846 Kuru, Petäjälammi, k. 20.05.1851 Kuru, Petäjälammi.
Eelis Ikonen , s. 30.11.1848 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 106
Helena Ikonen s. 23.07.1853 Kuru, Petäjälammi.
Eonika Ikonen s. 13.05.1857 Kuru, Petäjälammi.
Vilhelmiina (Miina) Lehtinen o.s. Ikonen , s. 26.02.1859 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 23
Maria Ikonen s. 27.09.1861 Kuru, Petäjälammi.
Tekla Malviina Ikonen s. 22.02.1872 Kuru, Petäjälammi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 106
VII Eelis Matinpoika Ikonen, (Taulusta 105, isä Matti Ikonen) Ikosen isäntä, kirkkoväärti, s. 30.11.1848 Kuru, Petäjälammi, k. 03.06.1921 Kuru, Petäjälammi.
Tilannevuosi 1932. IKONEN, 61 km Lielahden asemalta, 68 km Tampereelta ja 50 km Ikosen laiturilta. Omistajat v:sta 1930 Osmo ja Erkki Keskinen. Ollut aikoinaan Laukon torppa ja kuulunut Ikosen suvulle yli 100 v. Akseli Keskinen, nykyisten omistajain isä, tullut taloon vävyksi v. 1907. Pinta-ala 393,78 ha, josta 0,25 puutarhaa, 38 peltoa, 1,25 luonnonniittyä, 350,28 metsä- ja 4 ha joutomaata. Pellot epätasaisia ja maaperältään vaihtelevia; niistä on 6,5 ha tiiliputki- ja lautasalaojissa. Rakennukset viljelysten päässä, Näsijärven Ikosenlahden rannalla. Päärakennuksia 2, joista toinen, 2-kerroksinen, on rakennettu v. 1886 ja uusittu v. 1929. Siinä on 9 huonetta, keskuslämmitys ja peltikatto. Toinen on tehty v. 1902 ja sisältää 8 huonetta. Karjasuoja rakennettu kivestä v. 1874, uusittu v. 1922; siinä on 24 lehmän navetta, 7 hevosen talli, sikala, karjakeittiö, lantasäiliö ja valjashuone. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa automaattiset juomakupit. Vapaa viljelys V. 1930 oli 2 ha ruista, 0,4 vehnää, 12,7 kauraa, 0,8 ohraa, 0,8 vihantarehua, 0,2 hernettä, 1,5 perunaa, 0,4 rehujuurikasveja, 17,7 heinää ja 1,5 kesantoa ja puolikesantoa. Kotieläimiä: 6 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa ja 11 lammasta. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, siat ovat maatiais- ja lampaat kainuulaista rotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, voita, perunoita ja heinää. Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi-, kaivos- ja polttopuita. Sähkövalo omasta dynamosta. Voimakoneena höyrykone. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan» -viljankuivauslaite. Suosittu kesäasuntopaikka luonnonkauneutensa ja hyvien kalavesiensä takia. Lähde: Suomen maatilat, II osa

1. puoliso: Vihitty 27.06.1875 Kuru Wilhelmiina (Miina) Juusentytär Ikonen o.s. Heikkilä. (Taulu 581). (Taulu 582) s. 29.06.1856 Kuru, Karjula, k. 27.06.1901 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Heikkilä, s. 23.02.1827 Kuru, Karjula, k. 15.12.1864 Kuru, Karjula ja Karoliina Kustaantytär Kauppila ent. Heikkilä o.s. Taipale, s. 16.03.1835 Teisko, Pohtola.
Wilhelmiina ja Eelis Ikosen hautakivi Kurun vanhalla hautausmaalla.

Lapset:
Uuno Johannes Ikonen s. 05.11.1877 Kuru, Petäjälammi, k. 07.12.1895 Kuru, Petäjälammi.
Fanny Vilhelmiina Keskinen o.s. Ikonen s. 18.01.1880 Kuru, Petäjälammi.
Armas Eelis Ikonen s. 21.03.1889 Kuru, Petäjälammi, k. 04.07.1906 Kuru, Petäjälammi.
Siro Hertta Ikonen s. 09.05.1892 Kuru, Petäjälammi.
Veli Matti Ikonen s. 18.06.1898 Kuru, Petäjälammi, k. 12.01.1899 Kuru, Petäjälammi.
2. puoliso: Vihitty 24.09.1908 Kuru Maria Auroora Kallentytär Ikonen ent. Tuomi o.s. Jusenius s. 24.02.1870 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Sammalisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 107
VI Maria Antintytär Petäjäniemi o.s. Ikonen, (Taulusta 95, isä Antti Ikonen) s. 16.05.1818 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 01.07.1846 Juho Henrikinpoika Petäjäniemi. (Taulu 1079) s. 14.03.1818 Kuru, Karjula, k. 22.11.1881 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Henrik Joosepinpoika Petäjäniemi, s. 11.01.1790 Kuru, Karjula, k. 18.07.1862 Kuru, Karjula ja Anna Heikintytär Petäjäniemi o.s. Ylä-Minkkinen, s. 27.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, k. 17.03.1874 Kuru, Karjula.

Lapset:
Maria Petäjäniemi , s. 02.02.1848 Kuru, Karjula. Tauluun 108
Anna Vilhelmiina Petäjäniemi s. 26.03.1854 Kuru, Karjula.
Eeva Katariina Petäjäniemi s. 28.02.1856 Kuru, Karjula.
Mariana Petäjäniemi , s. 18.04.1859 Kuru, Karjula. Tauluun 112
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 108
VII Maria Juhontytär Petäjäniemi, (Taulusta 107, isä Juho Petäjäniemi) s. 02.02.1848 Kuru, Karjula.

1. puoliso: Vihitty 27.08.1871 Kuru, Petäjäniemi Jopi Manu Joosepinpoika Petäjäniemi e. Ala-Paappanen. (Taulu 712). (Taulu 714). (Taulu 1551) Petäjäniemen vävy ja isäntä, s. 04.03.1843 Kuru, Petäjälammi, k. 06.04.1881 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Ala-Paappanen, Lampuoti=maanvuokraaja, kirkon kuudennusmies, s. 07.03.1816 Kuru, Petäjälammi ja Anna Pertintytär Ala-Paappanen ent. Vähäniemi o.s. Leppälä, Ala-Paappasen emäntä. Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 08.06.1812 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1850 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Juho Manu Petäjäniemi , s. 13.06.1872 Kuru, Karjula. Tauluun 109
Lyyti Miiina Riihikoski o.s. Petäjäniemi , s. 24.08.1875 Kuru, Karjula. Tauluun 110
Anna Heleena Alanen o.s. Petäjäniemi , s. 27.11.1879 Kuru, Karjula. Tauluun 111
2. puoliso: Vihitty 30.11.1884 Kuru Antti Antinpoika Knös s. 02.03.1849 Pirkkala, k. Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Lapset:
Hilma Eleonoora Knös s. 14.06.1885 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Matilda Knös s. 06.04.1887 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 02.05.1887 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Alina Knös s. 22.04.1888 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 109
VIII Juho Manu Jopinpoika Petäjäniemi, (Taulusta 108, äiti Maria Petäjäniemi) Petäjäniemen poika, armeijaan kelpaamaton. Petäjälammin Ikosen renki, missä meni naimisiin, muutti 1896 Karjulan kylän Petäjäniemen taloon itselliseksi ja sai ensimmäiset lapsensa. ja sai ensimmäiset lapsensa itsellisenä ollessaan. Muutti vuonna 1899 takaisin Petäjälammin Ikoselle itselliseksi. Juho muutti perheineen vuonna 1902 Keihäslahden Lammin talon mäkitupalaiseksi ja vuonna 1904 kotiinsa Petäjäniemeen isännäksi., s. 13.06.1872 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 28.06.1896 Kuru Margareetta Juhontytär Petäjäniemi s. 16.06.1877.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 110
VIII Lyyti Miiina Jopintytär Riihikoski o.s. Petäjäniemi, (Taulusta 108, äiti Maria Petäjäniemi) Lyyti muutti Tampereelta vuonna 1905 Kurun kotiinsa ja sieltä naimisiin mentyään Riihikoskelle 1909., s. 24.08.1875 Kuru, Karjula. Riihikosken Lyytillä oli kolme kosijaa, Tanhuamäet ja Aholat.
- Ei merkitse mitään, totesi kuitenkin kilvan voittanut Riihikosken Kalle,
- sillä tässä asiassa on sadattuhannet kysseessä.

Puoliso: Vihitty 22.01.1909 Kuru Kaarlo (Kalle) Edvard Juhonpoika Riihikoski e. Mäkelä. (Taulu 1170). (Taulu 1171) Riihikosken isäntä, omisti vaimonsa Marian kanssa Kurun Riuttasilla olevat Mäkelän ja Suutarilan, yhteispinta-alaltaan lähes 1000 ha. Rippikirjassa merkintä, Kalle änkyttää., s. 24.06.1861 Kuru, k. 01.01.1920 Kuru, Riihikoski. Kaarlo ja Maria Mäkelä myivät molemmat tilat (Suutarinen ja Mäkelä) 6.7.1890 Tampereen Asfalttitehdas Oy:lle. Kauppahinta oli 29000 mk. Siitä maksettiin heti 3000 mk ja loput 50000 mk:n erissä lainhuutojen jälkeen ja loput viimeisen ja kolmannen lainhuudon jälkeen Lopuille 21000 mk:n summalle oli haettu kiinnitys Kaarlo Juhonpoika Suutarille 5.2.1891. Mäkelän tila oli 5/24 manttaalia.

Kaalo ja Maria Mäkelä käyttivät osan saamastaan kauppahinnasta heti. He ostivat Riihikosken tilan Aleksanteri Sääkslahdelta 19.11.1890. Kallen ja Marian eläkeoikeus säilyi tämänkin kaupan jälkeen. Aleksanteri Sääkslahti oli Hainarin torppari. Myytyään talon Aleksanteri palasi vuonna 1890 takaisin Hainarin torppaan.
Riuttasen Mäkelästä muuttaneet Urho Riihikosken isovanhemmat Kalle ja Maria Riihikoski isännöivät taloa vuoteen 1908. Maria Riihikoski sairastui 1906 vakavaan sairauteen, jota hoidettiin kirurgisesti Helsingissä, silloin kuuluisassa Engströmin sairaalassa. Vakavan sairauden vuoksi talo myytiin Orismalan maamieskoulun päättäneelle Urho Riihikosken isälle Arvi Riihikoskelle. Hänen veljensä Ville Riihikoski sai oman noin 38 hehtaarin osan tilasta.
(Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani)

Riihikoski se on kun vanhoja muistelee.
Vanhemmat: Juho Manu Matinpoika Mäkelä, Mäkelän isäntä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Selma Fredrika Juhontytär Mäkelä o.s. Ranta-Riekkola, Selma kuoli 38-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 14.04.1838 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 18.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
Kurun Riuttaskorven Mäkelä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 111
VIII Anna Heleena Jopintytär Alanen o.s. Petäjäniemi, (Taulusta 108, äiti Maria Petäjäniemi) s. 27.11.1879 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 24.11.1904 Kuru Edvard Juhonpoika Alanen. (Taulu 1163) s. 01.03.1876 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Juho Manu Esanpoika Alanen, s. 02.11.1841 Kuru, Keihäslahti ja Heta Heikintytär Alanen o.s. Pihlajamäki, Heta muutti Ruovedelta 5.11.1864 Kurun Keihäslahden Alaselle emännäksi., s. 13.10.1844 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 112
VII Mariana Juhontytär Petäjäniemi, (Taulusta 107, isä Juho Petäjäniemi) s. 18.04.1859 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 15.06.1879 Kuru Juho Manu Kaarlenpoika Hainari. (Taulu 1106) Hainarin vuokraaja eli lampuoti., s. 19.03.1855 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Vanhemmat: Kaarle Kustaa Matinpoika Hainari e. Kallio, Kalle oli Myllärin renki mennessään naimisiin. Moision torpan isäntä. Kalle muutti perheineen 30.10.1868 Teiskoon Saarlahden Lintuniemen lampuotiksi ja palasi perheineen takaisin Kuruun 20.3.1878 Hainarin lampuotiksi., s. 29.12.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Heta Yrjöntytär Hainari o.s. Mattila, Heta oli Kurun puustellin piika mennessään naimisiin., s. 16.04.1826 Teisko, Rikala, Leponiemi, k. 08.12.1888 Kuru, Hainari.
Juho syntyi noin kaksi kuukautta ennen isänsä Kallen ja äitinsä Hetan naimisiinmenoa.

Lapset:
Juho s. 22.07.1879 Kuru, Hainari.
Otto s. 30.03.1883 Kuru, Hainari, k. 11.05.1883 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 113
V Valpuri Matintytär Vänninmaja o.s. Ylä-Kapee, (Taulusta 94, äiti Kaisa Ylä-Kapee) Kurun Pohjankapeen Hietalahden Vänninmajan torpan emäntä, Valpuri kuoli 46-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 28.04.1786 Kuru, Pohjankapee, k. 26.06.1832 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

Puoliso: Vihitty 17.06.1819 Kuru Juho Matinpoika Vänninmaja Hietalahden Vänninmajan torppari, Juho kuoli 68-vuotiaana ''hivutustautiin'' eli yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 31.05.1798 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 15.07.1866 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Vänninmaja, Kurun Pohjankapeen Hietalahden Vänninmajan torppari, Matti kuoli 80-vuotiaana tapaturmassa., s. 05.02.1772 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, k. 20.06.1852 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti ja Leena Matintytär Vänninmaja o.s. Vihola, Leena oli Kurun Riuttaskorven piika naimisiin mennessään. Vänninmajan torpan emäntä., s. 10.02.1769 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.12.1851 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.

Lapset:
Anna Vänninmaja s. 07.01.1821 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
Leena Vänninmaja s. 24.04.1824 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
Kalle Vänninmaja s. 03.01.1828 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 16.01.1828 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti.
Maria Niemelä o.s. Vänninmaja , s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti. Tauluun 114
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 114
VI Maria Juhontytär Niemelä o.s. Vänninmaja, (Taulusta 113, äiti Valpuri Vänninmaja) Maria oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen piika naimisiin mennessään., s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 27.10.1890 Kuru, Kapee, Ylä-Kapee.

Puoliso: Vihitty 06.05.1855 Kuru Aaron Herman Josefinpoika Niemelä e. Särkijärvi. (Taulu 1357). (Taulu 1798) Aaron oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen renki naimisiin mennessään. Ylä-Kapeen Niemelän torppari. Niemelä kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun Niemikylään., s. 04.09.1830 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 23.12.1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Vanhemmat: Josef Yrjönpoika Särkijärvi e. Isokarju II (Ylinen), Särkijärven torppari, Josef kuoli 44-vuotiaana matkalla jonnekin., s. 07.07.1786 Kuru, Karjula, k. 13.01.1831 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Juhontytär Särkijärvi, Vähä-Karjulan Särkijärven torpan tytär ja emäntä. Annalle on merkitty syntymäaika virheellisesti rippikirjoihin, eli 24.4.1795, vaikka se oli hänen veljensä Kallen syntymäaika., s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

Lapset:
Vilhelmiina Niemelä Vilhelmiina kuoli 22-vuotiaana rintatautiin., s. 14.03.1856 Kuru, Pohjankapee, Ala-Kapee, k. 27.12.1878 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Herman Niemelä , s. 19.06.1858 Kuru, Pohjankapee, Peltomäki. Tauluun 115
Amanda Hankuri o.s. Niemelä , s. 02.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee. Tauluun 116
Eelis Niemelä Eelis muutti Kurusta 17.4.1895 Tampereelle., s. 06.01.1865 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Juho Niemelä Juho muutti Kurusta 12.11.1895 Ylöjärvelle., s. 07.05.1868 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
Eemeli Eetu Niemelä s. 01.09.1872 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 115
VII Herman Aaroninpoika Niemelä, (Taulusta 114, isä Aaron Niemelä) s. 19.06.1858 Kuru, Pohjankapee, Peltomäki, k. 10.09.1926 Kuru, Niemikylä.
Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen Niemelän torppa kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun Niemikylään ja sijaitsee Näsijärven Vankaveden rannalla Onniansaarta ja Kapeeta vastapäätä.

Puoliso: Vihitty 27.11.1904 Kuru Vivika Pauliina Hermannintytär Niemelä o.s. Välimäki s. 18.06.1873 Pirkkala, Naistenmatka, Kyösti, k. 22.06.1927 Kuru, Niemikylä.
Vanhemmat: Hermanni Ferninand Vilhelminpoika Välimäki, Mäkitupalainen. Kurun Keihäslahden Kurun Sillanpään Lamminsivun torpan löysä. Löysä = -kuuluivat väestöön, jotka maksoivat henkirahan ja suorittivat pieniä palveluksia kaupungeille ja porvareille. He olivat epäonnistuneita elämässään. He saattoivat olla sairaita tai sotamiesten tai laivamiesten vaimoja, kruunun laivamiehiä sotalaivoja varten. He voivat olla myös käsityölaisiä, kirkon- ja talonvahteja, varsinkin kaupunkeihin tulleita naisia. Jotku saivat kausityötä niiden apulaisena, jotka hoitivat kaupuinkilaisten peltoja ja karjaa. Kurun Karjulan Vähä-Karjun itsellinen., s. 13.10.1846 Vesilahti, Ania, Heikkilä, k. 14.06.1908 Kuru, Karjula, Vähä-Karju ja Selma Juhontytär Välimäki o.s. Järvenpää, s. 14.02.1851 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto, k. 13.09.1923 Kuru, Karjula.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 116
VII Amanda Aaronintytär Hankuri o.s. Niemelä, (Taulusta 114, isä Aaron Niemelä) s. 02.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.

1. puoliso: Vihitty 23.05.1904 Kuru Manu Kaaponpoika Hankuri e. Saarijärvi. (Taulu 534). (Taulu 537) s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, (kaksonen).
Vanhemmat: Kaapo Juhonpoika Saarijärvi, s. 29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi, k. 30.12.1897 Kuru, Keihäsjärvi ja Ulla Matintytär Saarijärvi o.s. Sillanpää, s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 31.07.1901 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 117
IV Mikko Heikinpoika Lettoniemi e. Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki Tienari) Tienarin poika, Tienarin torpan Lettoniemen isäntä, Mikko kuoli 53-vuotiaana punatautiin., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen), k. 18.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Kalliolahti.

Puoliso: Vihitty 14.09.1783 Kuru Valpuri Juhontytär Lettoniemi Toikon ja Tienarin piika ja miniä, Tienarin torpan Lettoniemen emäntä., s. 1758, k. Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Lapset:
Anna Lettoniemi o.s. Tienari s. 10.12.1784 Kuru, Olkitaipale.
Jooseppi Lettoniemi e. Tienari s. 08.05.1787 Kuru, Olkitaipale.
Saara Lettoniemi o.s. Tienari s. 12.01.1790 Kuru, Olkitaipale.
Helena Lettoniemi o.s. Tienari s. 01.01.1793 Kuru, Olkitaipale.
Heta Lettoniemi o.s. Tienari s. 11.09.1795 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 118
III Juho Yrjönpoika Sipilä e. Tienari, (Taulusta 2, isä Yrjö Tienari) Tienarin poika, Sipilän torppari, kuoli ''vesitautiin'' 81-vuotiaana., s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1807 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Puoliso: Vihitty 11.11.1753 Kuru Valpuri Sipintytär Sipilä s. 01.04.1737 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 22.12.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Vanhemmat: Sipi Matinpoika Sipilä e. Leppälä, Sipi asui Kurun Aurejärven Hännisellä ja Olkitaipaleen Myllärissä, kuoli 71-vuotiaana rintapistokseen., s. 21.01.1706 Vilppula, Leppäkoski, k. 01.12.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Yrjöntytär Sipilä o.s. Minkkinen, Maria asui Minkkisellä, Myllärissä, Hännisellä ja Sipilässä, s. 21.02.1704 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.11.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Lapset:
Antti Sipilä , s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri. Tauluun 119
Maria Sipilä s. 12.03.1758 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.
Juliana Torkko o.s. Sipilä , s. 24.03.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 130
Yrjö Sipilä s. 27.03.1765 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Justiina Sipilä s. 11.04.1769 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Liisa Sipilä s. 23.06.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 119
IV Antti Juhonpoika Sipilä, (Taulusta 118, isä Juho Sipilä) Sipilän torppari, s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri, k. 11.07.1839 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.

Puoliso: Anna Tuomaantytär Sipilä. (Taulu 1137) Sipilän torpparin rouva., s. 14.01.1760 Karjula (Teisko), k. 07.01.1837 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Vanhemmat: Tuomas Yrjönpoika Lörpys, Muutti veljensä kanssa Riihikoskelle ja mainitaan nuorena veljenä 1750-1756, s. 1713 Kuru, Petäjälammi, k. 28.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Petterintytär Flinck, Taipaleen, Riihikosken ja Vanhakylän piika, Myllärin emäntä, kuoli Vanhakylässä., s. 16.06.1726 Teisko, Kulju, k. 22.03.1808 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Juliaana Sipilä , s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 120
Yrjö Sipilä s. 13.02.1785 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Antti Sipilä s. 15.07.1787 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Juho Sipilä s. 31.12.1793 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 120
V Juliaana Antintytär Sipilä, (Taulusta 119, isä Antti Sipilä) Torpparin rouva, s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Puoliso: Vihitty 26.12.1804 Kuru Antti Matinpoika Sipilä e. Lepistö Torppari, s. 10.09.1777 Kuru, Keihäslahti, k. 20.04.1828 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Kuoli hengenahdistukseen 50-vuotiaana.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Lepistö, Keihäslahden Kurun talon Lepistön torppari, kirkkoväärtti., s. 1734, k. 18.05.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Pirkko Tuomaantytär Lepistö o.s. Sormunen, s. 11.03.1745 Kuru, Aurejärvi, k. 18.01.1807 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Liisa Sipilä s. 31.03.1805 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Antti Sipilä s. 08.04.1808 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 27.06.1831 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana.
Maria Sipilä s. 12.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Eeva Karoliina Sipilä s. 20.03.1816 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Charlotta (Lotta) Sipilä , s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 121
Kalle Juho Sipilä s. 03.07.1821 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Matti Kangasmäki e. Sipilä , s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 127
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 121
VI Charlotta (Lotta) Antintytär Sipilä, (Taulusta 120, äiti Juliaana Sipilä) Piika, torpparin rouva, piikana Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75, Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-, s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Charlotta kastettiin pappilan Myllärin talossa.
Kasteen suoritti pappi Polviander.
Kummeina Tamlanderit.

Puoliso: Vihitty 18.11.1842 Kuru Yrjö Antinpoika Moisio e. Vanhakylä. (Taulu 1139) Talollisen poika, Vanhakylän Moision torppari, Vanhakylän itsellinen, s. 11.09.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 16.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Antti Tuomaanpoika Vanhakylä, Vanhakylän isäntä 1806-, kuoli sydänkohtaukseen 60-vuotiaana., s. 22.06.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1841 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Yrjöntytär Vanhakyla, Sotilaan tytär, Myllärin piika, Vanhakylän emäntä, s. 19.04.1780 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1852 Kuru, Vanhakylä.

Lapset:
Amanda Karoliina Vanhakylä Kuollut punatautiin 3-vuotiaana., s. 17.07.1843 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1846 Kuru, Olkitaipale.
Maria Serafia Moisio , s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 122
Vilhelmiina Siren o.s. Moisio , s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 124
Mathilda (Thilda) Moisio Piika Olkitaipaleen Leveelahdessa 1866-67, kotonaan 1867-68, Karjulan Heikkilässä 1868-69, Karjulan Tyrkkölässä 1869-71, Karjulan Heikkilässä 1871-72, muutti Teiskoon 8.3.1872, s. 15.08.1850 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Helena (Leena) Vanhakylä o.s. Moisio , s. 31.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 125
Henriikka Lingren o.s. Moisio , s. 26.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 126
Aleksantra Vanhakylä o.s. Moisio Piika Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75, Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-76, Myllärissä 1877-1880, Vanhakylässä 1880-81, muutti Tampereelle 17.10.1881, s. 27.05.1859 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 122
VII Maria Serafia Yrjöntytär Moisio, (Taulusta 121, isä Yrjö Moisio) Olkitaipaleen Lassilan piika, Myllärin piika 1860, Olkitaipaleen Moision eli kotinsa piikana 1860-61, Wetikon piika 1861-63, Myllärin piika 1863-67, taas kotonaan Moisiossa piikana 1867-68, Myllärissä 1868- , missä naimisiin, muutti perheineen Vanhakylään mäkitupalaiseksi. Kuoli halpaukseen 52-vuotiaana., s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Lapset:
Manu Muutti 18.3.1883 Tampereelle., s. 03.12.1867 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
1. puoliso: Vihitty 13.12.1868 Kuru Kalle (äpärä) Wendlanpoika Salmelin. (Taulu 1266). (Taulu 1267) Myllärin renki, nuorimies, Vanhakylän mäkitupalainen., s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri, k. Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Olivat töissä Olkitaipaleen Myllärissä piikana ja renkinä.
Muuttivat Vanhankylän tilalle mäkitupalaisiksi.
Äiti: Vendla Karoliina Juhontytär Salmelin, Itsellinen, kuoli keuhkotautiin 32-vuotiaana, sai 6 isätöntä lasta, joista 3 syntyi kuolleena., s. 05.06.1819 Kuru, Salminiemi, k. 29.09.1851 Kuru, Hainari, Kivioja.
Kurun kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakennustöitä johti kirkonrakentajamestarin sisarenpoika Matti Åkergren. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1781 ja se vihittiin käyttöön saman vuoden syyskuun 30. päivänä ja nimettiin Kustaa Aadolfin kirkoksi. Muodoltaan kirkko on pitkäkirkko, jossa on kylkiäiset molemmilla sivuilla. Kellotapuli liittyy kiinteästi kirkkorakennukseen. Tornin sipulikupoli välipullistumineen on erikoinen ja siinä on vaikutteita alankomaalaisesta renessanssista ja italialaisesta barokista. Kellotapulissa on kaksi kelloa, joista pienempi hankittiin vuonna 1782 Tukholmasta ja suurempi vuonna 1821 Pietarista. Kirkon pääoven vieressä on vaivaisukko, jonka on valmistanut Matti Mäkinen vuonna 1936. Ensimmäinen maininta vaivaisukosta löytyy seurakunnan asiakirjoista vuodelta 1855. Kirkkotarhassa on 10-hankainen kirkkovene Kapee vuodelta 1877. Kapeella soudettiin kirkkomatkoja vielä 1920-luvulla. Vuonna 1848 rakennettiin sakaristo kirkon itäpäätyyn nykyiselle paikalleen. Alun perin sakaristo sijaitsi kirkon pohjoissivulla olevassa kylkiäisessä. Urut ja urkulehteri rakennettiin 1894. Viimeksi kirkko on maalattu sisältä vuonna 2001. Kurun kirkko kesäajan tiekirkkona. Kurun kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Kirkko on tällöin avoinna joka päivä klo 11-17. Kirkkoon on mahdollisuus tutustua oppaan johdattelemana. Tervetuloa!
Lapset:
Kalle Iisakki Salmelin s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, (kaksonen), k. 22.12.1874 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Aina Serafia Salmelin Muutti 3.4.1887 Tampereelle, s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, (kaksonen).
Hulda Salmelin Kuoli tulirokkoon 14-vuotiaana., s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.12.1890 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Arvo Salmelin s. 07.11.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.12.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lempi Maria Lahdenpohja o.s. Salmelin , s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 123
Wilma Salmelin Piikana Kurun Olkitaipaleen Myllärissä 1899-, s. 09.11.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Tyyne Sofia Salmelin s. 22.08.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 25.01.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 123
VIII Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, (Taulusta 122, äiti Maria Moisio) Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

Vuonna 1954 kesäkuun 13 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 30 päivänä kuolleen vanhaemäntä Lempi Maria Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajina täysi-ikäiset lapset; Tauno Johannes Lahdenpohja, s. 29.8.1909, Unto Matias Lahdenpohja, s. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki Ojanen, o.s. Lahdenpohja, s. 26.11.1915.
Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa lahdenpohjan tilalla, Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, oli vainajan poika Unto Matias Lahdenpohja.
Unto Matias lahdenpohja, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. PESÄN VARAT:

a) Puhdasta rahaa:

Käteisenä 3.282 mk

b) Arvoesineitä:

Kultaesineitä 2 kpl. a 2000 mk 4.000

c) Hopeaesineitä:

Lusikoita, veitsiä ja haarukoita 500

d) Pitovaatteita:

Leninkejä, päällysvaatetta, alusvaatetta, sukkia, jalkineita y.m.s.
yhteensä 3.000

e) Sekalaista:

Emaliämpäreitä 2 kpl 300

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 11.082 Smk

B. PESÄN POISTOT:

Hautauskulut ja hautajaispidot
y.m. sellaiset kulut yhteensä erä laskelmien mukaan 41.195

Vainajan varojen ylimenevän osan suorittanut Unto M. Lahdenpohja

Vaivaistenprosentti 1/8 44

PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 41.229 Smk

C. Lopputili

Varoja 11.802 mk
Poistoja 41.229 mk

PESÄN VELKAA 30.147 Smk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa, eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
Veroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitaja Unto Matias Lahdenpohja, jonka osoite on Parkkuu.
Valanvelvoituksin vakuutan rehellisestiilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellämainitut.

-----------------------------------------------
Unto Matias Lahdenpohja

Maanviljelijä Kurun kunnan Vaakaniemen kylästä.

----------------------------------------------------
P. E. Uusitalo
Kauppias Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

-----------------------------------------------------
Eino Aalto
Maanviljelijä Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

Vaivaisprosentti 44 mk maksetuksi kuitataan
Kurussa kesäkuun 22 p:nä 1954

Kurun Säästöpankki
Annikki Ikonen

Pesän varat poistoja lukuunottamatta ovat mk. 11.082 mk

Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1954

R. Salmi
Perintöverolautakunnan puheenjohtaja


HINNAT JA PALKAT:

1970-luvun lama lähti liikkeelle energiakriisistä, jolloin raakaöljyn hinnat nousivat vuoden lopulta lähtien nopeasti nelinkertaiseksi. Öljy on tärkeä energianlähde ja energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Öljynhinnan korotus nosti tuotantohintoja siinä suhteessa kuin energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Energian kotimaisuusaste oli vuonna 1978 vain 27 %.

Bruttokansantuotteen hintaindeksi nousi vuodesta 1954 vuoteen 1978 5,3 -kertaiseksi. eli hieman vähemmän kuin tuontihinnat (5,8 -kertaisiksi eli 6,9 % vuodessa). Suomen vientihinnatkin ovat nousseet vastaavana ajankohtana hitaammin kuin tuontihinnat eli 6,6 % vuosittain. Vuosina 1954-78 julkisen kulutuksen hinnat nousivat vuosittain 8,6 % vuodessa ja yksityisen kulutuksen hinnat nousivat vastaavasti 6,1 % vuodessa.

Ulkomaisen energian hinnannoususta liikkeelle lähtenyttä inflaatioaaltoa ovat voimistaneet tuottavuuden nousua suuremmat palkankorotukset, jotka ovat lisänneet kotimaisen tuotannon kustannuksia. Osa palkankorotuksista on päätetty työnantajien ja työntekijöiden välisissä tupo- eli tulopoliittisissa neuvotteluissa, osa on tapahtunut ns. liukumina eli neuvotteluissa sovitun ylittävinä korotuksina.

Elintarvikkeiden vähittäiskauppahintoja:

1981 1985 1987 1990 1992

kulutusmaito, litra 2,43 3,32 3,39 3,99 4,05

meijerivoi, 500 g 13,47 18,41 19,03 19,89 16,34

juusto, Emmental, kg 28,07 38,35 38,67 46,77 50,11

Margariini, 250 g 3,95 5,97 6,22 12,45 10,26

Munat, kg 12,47 16,56 15,26 17,00 17,27

Vehnäjauhot, 2 kg 9,95 14,45 14,07 12,50 11,72

Ruisjauhot, kg 3,39 4,91 4,99 7,13 7,33

Näkkileipä, 530 g 7,17 10,04 11,09 12,62 14,71

Vehnäleipä

ranskanleipä, 400g 3,38 5,34 6,00 7,32 7,39

Sianliha,

tuore keskikylki kg 17,59 25,89 29,03 34,33 35,85

Nakkimakkara, kg 24,35 31,29 33,14 40,17 41,04

Silakka, tuore, kg 4,85 6,83 7,66 8,49 8,76

Palasokeri, kg 7,66 8,95 8,32 9,82 10,41

Kahvi, paahdettu, 1/2 kg 14,09 21,75 21,30 15,00 13,74

Appelsiinit, kg 5,70 7,23 6,64 6,72 7,17

Laskennallinen keskipalkka eli palkkasumma oli vuonna 1954 3200 mk ja vuonna 1978 34500 mk. Siten palkkataso nousi vuosittain yli 10 % ja vuosina 1968-78 peräti 15 % vuodessa. Palkkatason noususta hintojen nousu on kuitenkin nielaissut suurimman osan, joten reaalipalkka on vuosina 1954-78 eli 25 vuodessa suunnilleen kaksinkertaistunut. Reaalipalkat nousivat siten keskimäärin noin 4 % vuodessa, vuodesta 1969 lähtien 3,8 % vuodessa.

Vuonna 1977 suurimmat energiankuluttajat olivat:

Kiinteistöjen lämmitys 26, 4 %, teollisuus 25,6 %, erillinen sähkönhankinta 25,5 %, liikenne 12,7 %, kaukolämpö ja -voima 6,7 % sekä öljynjalostamojen oma käyttö 3,1 %.

Työntekiöiden keskituntiansioita, mk/tunti:

1990 1991 1992

Autoliikenne 46,34 48,98 49,32

linja-autonkuljettaja 48,07 51,07 51,34

täysperävaununkuljettaja 48,00 50,79 50,48

Maataloustyöntekijät 33,21 37,19 37,96

Metsätyöntekijät (päiväansio) 289,22 307,83 320,24

Rakennusalan työntekiät 57,60 59,72 58,34

sähköasennusala 63,57 65,51 64,18

talonrakennusala 57,28 59,38 57,63

Teollisuustyöntekijät 47,65 50,68 52,25

kemian teollisuus 42,11 43,67 51,47

graafinen teollisuus 51,31 52,53 53,44

metalliteollisuus 49,37 51,47 52,93

kenkäteollisuus 32,60 34,68 35,08

paperiteollisuus 54,36 58,26 59,87

huonekaluteollisuus 39,61 42,20 43,31

puutavarateollisuus 43,54 45,73 47,14

tekstiiliteollisuus 36,69 39,33 40,94

vaateteollisuus 32,68 35,77 36,20

lasi-, savi- ja kiviteollisuus 47,90 49,43 50,41.

Puoliso: Vihitty 25.07.1908 Kuru Kalle Kallenpoika Lahdenpohja. (Taulu 172) Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi.

Vuonna 1928 tammikuun 21 päivänä toimitettiin perunkirjoitus arviomiehiksi kutsuttuja talollisen Fabian Aalton ja poliisikonstaapeli Kustaa Koskisen läsnäollessa viime lokakuun 26 päivänä kuolleen talollisen Kalle Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto ja kotipaikka Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä ja jolta, kuten oheen liitetty ote kirkonkirjasta osoittaa, jäi oikeuden omistajia leski Lempi Lahdenpohja ja lapsia: Tauno Johannes synt. 29.8.1909, Unto Matias synt. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki synt. 26.11.1915.
Leski Lempi Lahdenpohjaa, jonka hallinnassa pesä ilmoituksen mukaan nykyään oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä; minkä tähän merkittyä leski Lempi lahdenpohja toi esille Kurun ja Teiskon pitäjäin käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden Kalle ja Lempi Lahdenpohjalle antaman kiinnekirjan Lahdenpohjan lohkotilaan Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, minkä talon aviopuolisot olivat 17 päivänä helmikuuta 1924 ostaneet Kalle Lahdenpohjan äidiltä Maija Lahdenpohjalta.
Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän omaisuus, velat ja lyhennykset seuraavassa järjestyksessä:

PESÄN OMAISUUS:

Lahdenpohjan lohkotila Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä 12 000 mk

Yhteensä 12 000 mk

Puhdasta rahaa 1 000 mk

Yhteensä 1 000 mk

Kultaa: 2 sormusta 50 mk

Yhteensä 50 mk

Sekalaista taloustavaraa:

Kahvikalusto 20
6 lautasta ja 10 juomalasia 14
4 pr. veitsiä ja haarukoita 12
3 lasiasettia ja 2 pöytäkannua 13
4 kivivatia ja 5 emalimukia 20
1 teekannu ja 2 vesikauhaa 7
1 kuparinen - ja 1 emalinen kahvipannu 20
Kahvimylly ja paahdin 8
2 pataa ja 2 paistinpannua 26
2 läkkipellistä - ja 5 puista ämpäriä 30
3 saavia ja 4 pyttyä 27
2 tiinua ja 2 kaljatynnyriä 30
2 maitokannua ja 1 kirnu 15
2 komia ja 3 pärekoppaa 55
Nahkaa 200
5 mtr. sarsia 75
1 tasku -, 1 seinä - ja 1 herätyskello 75

Yhteensä 647 mk

Pito - ja liinavaatteita:

6 lakanaa ja 1 pohtarin päällinen 70
2 pöytäliinaa ja 6 pyyheliinaa 80
3 täkkiä ja 4 tyynyä 170
1 det akkunaverhot 20
Vainaan pitovaatteet 815
Lesken pitovaatteet 500

Yhteensä 1 655 mk

Huonekaluja:

3 sänkyä ja 1 pöytä 120
1 piironki ja 1 seinäkaappi 55
2 öljylamppua, 2 kynttilänjalkaa ja 2 kuvastinta 35

Yhteensä 210 mk

Ajo - tai työkaluja:

1 työrattaat ja 3 työrekeä 150
Hevosenvaljaat ja - peite 110
2 auraa (puisia) ja 1 sahrat 85
1 piikkiäes ja2 yhdenhevosen koukut 16
2 ojalapioo ja 2 puulapioo 20
1 talikko ja 1 rautakanki 25
2 työkirvestä, 2 hakokirvestä ja 2 vesuria 29
3 sahaa ja 3 höylää 27
1 poranvarsi ja 2 tämmirautaa 9
3 viikatetta, 3 sirppiä ja 2 haravaa 29
2 pelurautaa ja 1 kasmasiini 30
½ nuottaa, 4 rysää ja 2 venettä 1380
1 tolppa - ja 1potkukelkka ja 1 sukset

Yhteensä 1 940 mk

Viljaa:

10 hl. rukiita a 170 mk 1 700
7 hl kauroja a 75 mk 525
2hl ohria a 120 mk 240
1/4 hl herneitä a 200 mk 50
6 hl perunoita a 40 mk 240
1 hl räätiköitä a 20 mk 20
5 kgr pellavia a 8 mk 40
2000 kgr heiniä 0,50 mk 1 000
300 kgr kauranolkia a 0,25 mk 75
600 kgr rukiinolkia a 0,10 mk 60

Yhteensä 3 950 mk

Eläimiä:

1 hevonen 1 000
3 lehmää a 600 mk ja 1 vasikka a 200 mk 2 000
4 lammasta a 75 mk ja 3 kanaa a 10 mk 300 mk 330

Yhteensä 3 330 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 24 782 Smk

VELKAA JA LYHENNYSTÄ:

Hautajaiskulut 1 100
Maija Lahdenpohjalle 1 500
Ida Lahdenpohjalle 1 000
Vaivaisten prosentti 31
Sukuselvitys 10
Tuomarille 10
Toimitusmiesten palkka 100

PESÄN VELAT YHTEENSÄ 3 751 Smk

PESÄN SÄÄSTÖ 21 031 Smk

Perillisilleen ei vainaja ole antanut ennakkoperintöä, ei myöskään läksiäisantia eikä lahjoja.
Leski pesän hoitajana ottaa vastaan perintöveroasiaa koskevia ilmoituksia.
Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt. Kuten yllä.

Lempi Lahdenpohja

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat;

Fabian Aalto Kustaa Koskinen

Vaivaisten osuus kuitataan maksetuksi Kurussa 12. pv. heinäkuuta 1928

Kurun Köyhäinhoitolautakunta

Reino Sääkslahti

Kurun perintöverolautakunta käsitellyt nämä jakokirjat 25.7.1928 12§ kohdalla ja
ei tule veroa.

Valtion verotuslautakunta, Kuru

Kalle Hauturi

PALKAT 1928-

Työntekijöiden vuosipalkka kutomateollisuudessa liikkui 10 000 markan etapin molemmin puolin ääripäiden asettuessa vuosiin 1928 (10 696 mk) ja 1932 (9705 mk) ja vasta vuonna 1937 ylittyi vuoden 1928 palkkataso. Tehdaskohtaisesti viikkopalkalla tarkasteltuna kuva laman ajoituksesta täsmentyy. Barkerin naisten laman aloitus ja lopetus eivät osu kohdalleen usein esitettyyn makrotason yleiskuvaan nähden. Palkat pysyttelevät kohtalaisen vakaina vuosikymmenen taitteesta ja kääntyvät lievään nousuun vasta vuoden 1937 kuluessa. Turun verkatehtaalaisenkin ansiotasossa silmiinpistävää on laman aikainen vakaus.

Keskimääräiset sahatyömiesten nimellistuntiansiot laskivat vuoden 1930 7.04 markasta vuoden 1932 5.15 markkaan ja nousivat vuonna 1935 5.78 markkaan. Saha-, vaneri- ja puutaloteollisuudessa keskituntiansiot olivat vuonna 7.20 markkaa miehillä ja 3.48 markkaa naisilla ja laskivat vuonna 1932 miehillä 5.45 markkaan ja naisilla 2.73 markkaan. Vuoden 1928 nimellispalkkataso saavutettiin vuosina 1937 ja 1938. Päiväansiot jäivät laman aikana kuitenkin aikaisempaa pienemmiksi, koska sahat usein toimivat vajaatehoisesti. Klaus Wariksen laskelmien mukaan sahatyöläisten reaaliansiot alkoivat jyrkästi laskea vuonna 1931, olivat alhaisimmallaan n. 95 prosenttia vuoden 1926 tasoon verrattuna ja nousivat hitaasti. Vastaavasti metsä- ja uittotyöntekijöiden ansiotaso putosi vuonna 1931 vain 75 prosenttiin vuoden 1926 ja 59 prosenttiin vuoden 1928 tasosta. Vuoden 1926 ansiotaso saavutettiin vuonna 1935. Molempien ryhmien osalta vasta 1930-luvun lopulla ylitettiin lamaa edeltänyt ”huipputaso”. Koska reaaliansioita laskettaessa ei voida ottaa huomioon elatusrasitusta, todellisuudessa perheiden henkeä kohden käytettävissä olevat tulot laskivat vielä enemmän. Työttömyysaikoina perheiden ansionsaajien lukumäärä vähenee ja siksi laman aiheuttama todellinen ansiomenetys on reaalipalkkojen laskua suurempi.


SUISTUMINEN PULAAN 1920-LUVUN LOPULLA:

Kaksikymmenluvun loppupuoli oli vilkkaan toimeliaisuuden aikaa. Valistustoiminta ja seuratoiminta eli maaseudulla voimakkaana. Suomen rahan arvo oli sidottu kultaan vuonna 1925 ja sen uskottiin takaavan markan vakauden. Kysyntä kasvoi, tuotanto kasvoi, hinnat nousivat, osakkeitten arvo kohosi. Ylikuumenemista seurasi vastaisku. Vuonna 1928 saatiin huono sato, jouduttiin suurimittaiseen viljantuontiin. Samanaikaisesti voimakkaasti kasvanut sahatavaran vienti joutui vaikeuksiin Neuvostoliiton palatessa läntisille sahatavaramarkkinoille. Hinta laski. Tuonti kasvoi ja vienti supistui, valuuttavaranto heikkeni ja rahatalouden likviditeetti kiristyi. Vaikeimpia olivat vuodet 1930 ja 1931, jolloin bruttokansantuotteen volyymi laski yhteensä noin 4 prosenttia. Työttömyys kohosi pahimmillaan maassa arvioidaan olleen noin 120 000 työtöntä. Vaikeuksiin olivat ajautuneet myös kymmenettuhannet pienviljelijät, joiden toimeentuloa vaikeutti metsätöiden loppuminen. Maatalouden suurimmaksi ongelmaksi tuli kantohintojen romahdus yhdessä maataloustuotteitten hinnanlaskun kanssa. Pahimmillaan vuonna 1931 kantohintatulot putosivat lähes 80 prosenttia, maataloustuotteitten hinnat 30 prosenttia vuoteen 1927 verrattuna. Erityisesti velkaantuneet viljelijät ajautuivat ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Tulot eivät riittäneet velkojen maksuun ja seurauksena oli maatilojen suistuminen vararikkoon. Tilojen pakkomyynnit kääntyivät nousuun jo vuonna 1928 ja kaikkiaan pulavuosina joutui pakkohuutokauppaan noin 15 100 maatilaa. Viitisen prosenttia maan kaikista maatiloista teki konkurssin. Täällä Loimaan seudulla hyviäkin tiloja joutui paljon myyntiin takausten takia.

Vuonna 1931irtaannuttiin kultakannasta ja markka devalvoitui noin 15 prosentilla puntaan ja Ruotsin kruunuun verrattuna.

Tämä tiesi uusia vaikeuksia. Keskuslainarahasto oli ottanut vuonna 1930 suuren kultakantaan sidotun frangilainan. Lainan avulla maanviljelijät olivat voineet vaihtaa lyhyitä ja korkeakorkoisia alinojaan pitkiksi ja matalakorkoisiksi. Kun markka nyt devalvoitiin, osoittautui ulkomainen valuuttalaina erittäin epäedulliseksi.

Maassa syntyi levotonta poliittista liikehdintää, johon valtiovallan oli vastattava. - Loimaan pulamiehistä tuli tunnettu käsite. Rahalaitosten taloudellinen tilanne vakautettiin korkosopimuksella vuonna 1931 ja alkoi rahamarkkinoiden säännöstely, joka kesti 1980-luvun lopulle saakka. Suomen pankki määritteli pankkien varmat tuotot ja pankit puolestaan huolehtivat yhteiskunnan rahanhuollosta. Luottojen ja talletusten keskikorot säädeltiin.

Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki järjestettiin uudestaan huolehtimaan ahdinkoon joutuneiden maanviljelijöiden luotto-oloista; vientipalkkioita järjestettiin kanamunille, pekonille, voille ja juustolle sekä säädettiin jauhatuspalkkio kotimaiselle viljalle; valtion varoista myönnettiin halpakorkoisia lainoja ja avustuksia viljelijöille ja heidän yhtymilleen sekä myönnettiin oikeus kiinnitettyjen velkojen entistä suurempaan vähentämiseen verotuksessa. - Suurin osa maanviljelijöiden veloista, 83 prosenttia, oli ollut lyhytaikaisia ja takausten varassa. Vuoden 1930 tienoilla niistä maksettiin korkoa 10 - 12 prosenttia. Nyt lyhytaikaisia velkoja pyrittiin vakauttamaan pitkäaikaisiksi, korkoja alentamaan ja kiinnitysvakuutta käyttämään entistä enemmän.
.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Lahdenpohja, Lahdenpohjan isäntä., s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi ja Maria (Maja) Matintytär Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, Muutti 1869 Lahdenpohjaan., s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.
Kalle Lahdenpohja 43-vuotiaana.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 124
VII Vilhelmiina Yrjöntytär Siren o.s. Moisio, (Taulusta 121, isä Yrjö Moisio) Piikana Olkitaipaleen Myllärissa 1864-65, Petäjälammin Raivion torpassa 1865-66, Keihäslahden Rapakossa 1866-67, Olkitaipaleen Myllärissä 1867-74 , missä sai aviottoman lapsen (äpärä=oäkta) , Vanhakylässä 1874, Waakaniemen Ylä_Toikossa 1874-76, Keihäslahden rapakossa 1876 ,Olkitaipaleen Wetikossa 1877-79, Riihikoskella, missä sukunimeksi tuli Siren 1779-1787, saivat Riihikosken Niskalan torpan 1884-, s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 17.01.1918 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Arvo s. 07.09.1873 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 20.09.1875 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
1. puoliso: Vihitty 12.08.1876 Kuru Iisakki Vilho Iisakinpoika Siren e. Onkilammi Renki, itsellinen, Kurun Riihikosken Niskalan torpan isäntä 1884-, s. 24.08.1849 Ikaalinen, Vahojärvi, k. 28.06.1930 Kuru, Olkitaipale.

Perheensä viides lapsi Iisakki Vilhelm syntyi Vahojärven Onkilammilla elokuussa 1849. Vilhon ollessa kahdeksan vanha, perhe muutti Onkilammilta Miettisten Hyhkyrille isän kotitaloon ja kolmen vuoden kuluttua edelleen Kurun Aureen Ojajärvelle. 17-vuotiaana Vilho lähti ensimmäisen kerran rengiksi Olkitaipaleen Vetikon torppaan. Vuoden pestin päätyttyä uusi pesti löytyi Riihikosken kylän Riihikoski-nimisestä talosta. Jälleen vuoden pestin umpeuduttua oli edessä uuden etsintä. Uusi pesti löytyikin aikanaan Pohjankapeen kylästä Peltomäen torpasta. Jälleen vuoden pestin jälkeen oli haettava uutta paikkaa ja sellainen löytyikin samalta kylältä Yläkapeen talosta. Tämäkään pesti ei kestänyt vuotta enempää ja tällä kertaa Vilho päätyi lähtemään vuodeksi Teiskoon. Sieltä palattuaan Vilho sai pestin Olkitaipaleen kylän Lassilan torpan rengiksi. Tämän jälkeen tie vei saman kylän Mylläriin ja Vanhakylään. Elokuussa 1876 Vilho avioitui Keihäslahden Rapakon piian Vilhelmiina Yrjöntyttären kanssa ja palasi vaimoineen vuodeksi Lassilaan jossa syntyi myös esikoinen Anna. Nuoripari muutti Lassilasta itsellisiksi saman kylän Vetikon torppaan. 1879 he muuttivat Riihikosken kylään Riihikosken taloon, johon Vilho sai rengin pestin. Tässä yhteydessä Vilho omaksuu perheelleen sukunimen Sirén. Vuonna 1881 Vilho ja perhe pääsevät Riihikosken Niskalan torppaan, jossa he viihtyvät aina vuoteen 1910 asti. Tämän jälkeen perhe on itsellisinä Olkitaipaleen kylän Vanhakylässä, jossa vaimo Vilhelmiina kuoli tammikuussa 1918. Vilho itse kuoli leskenä Olkitaipaleen Takalan itsellisenä kesällä 1930.

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Vanhemmat: Iisakki Henrikinpoika Onkilammi, Eskon renki, Onkilammin isäntä, s. 12.10.1814 Ikaalinen, Vahojärvi ja Maria Matintytär Onkilammi o.s. Esko, s. 21.04.1817 Ikaalinen, Kolkko, k. Ikaalinen, Vahojärvi.
Lapset:
Anna Lammi o.s. Siren s. 14.11.1877 Kuru, Olkitaipale, Lassila.

Perheensä esikoistytär Anna syntyi Kurun Olkitaipaleen Lassilassa marraskuun 14. päivänä 1877. Hänet kastoi seuraavana päivänä pastori K.G. Siren. Kummeiksi oli pyydetty torppari Manu Mooseksenpoika Vetikko, vaimo Miina, sekä piika Sandra Yrjöntytär. Vielä ennen vuoden vaihdetta perhe muutti Vetikon torppaan ja sieltä parin vuoden kuluttua Riihikosken Niskalaan, jonne perhe asettui useammaksi vuodeksi. 16 vuoden ikäisenä Anna saa pestin Karjulan kylän Sammalistoon piiaksi. Rippikirjoissa hänen nimekseen on mainittu Anna Niskala. Seuraava pesti oli Olkitaipaleen kylän Myllärillä, jossa hän viihtyy siihen asti kunnes lähtee marraskuussa 1902 Kokkolaan yhdessä toisen piikatytön kanssa. Kokkolassa Anna viihtyi vähän vaille neljä vuotta ja muutti sitten Helsinkiin ja sieltä vain kahden kuukauden jälkeen Tampereelle.
Miehensä kuoltua Anna liittyi Suomen Adventtikirkon jäseneksi marraskuussa 1947.

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Aina Vilhelmiina Hanhisuo o.s. Siren s. 08.11.1879 Kuru, Riihikoski.
Tyyne Maria Lampi o.s. Siren s. 21.08.1882 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 6/1968 USA, MA, Fitchburg.

Tyyne syntyi perheensä kolmantena lapsena Riihikosken Niskalan torpassa elokuun 21. päivänä 1882. Hänet kastoi seuraavana päivänä vt. kappalainen Henrik Elers. Kummeiksi olivat lupautuneet torppari Matti Tanhuanmäki ja vaimonsa Eeva. Tyyne muutti 16-vuotiaana naimattomana Kurusta Tampereelle. Tyyne asusteli vuosina 1910-14 New Yorkissa ja palasi sitten Tampereelle. Joulukuussa 1915 Tyyne palasi takaisin Yhdysvaltoihin, New Yorkin Bronxvilleen jossa hän sanoi asettuvansa ystävättärensä, rva Moreheadin luo. Pian tämän jälkeen hän avioitui Alajärveltä kotoisin olleen Oscar Lammen kanssa ja he asettuivat Massachusetssin osavaltion Fitchburgiin. Tyyne sai Yhdysvaltain kansalaisuuden 1918.

Puoliso: Oscar Lampi, puuseppä, s. 24.9.1877 Alajärvi, k. 17.3.1951 Fitchburg, MA, USA

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Iita Siren Kiertokoulun opettaja, IIta muutti 4.5.1909 Ähtäriin., s. 27.06.1885 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 08.03.1939 Kuru, Olkitaipale.
Olga Sofia Siren s. 07.04.1888 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. ennen 10.09.1980 Usa.

Olga syntyi Kurun Riihikosken itsellisperheen viidentenä lapsena huhtikuussa 1888. Hänet kastettiin seuraavana päivänä jolloin kummeiksi oli pyydetty Riihikosken isäntä Santeri Riihikoski ja vaimo Maria.
Olga muutti naimattomana Kurusta Kokkolaan marraskuussa 1908 ja sieltä edelleen Liverpoolin kautta Amerikkaan. Laiva rantautui New Yorkiin 28. marraskuuta 1909. Olga ilmoitti asettuvansa ystävättärensä Ida Kallion luokse New Yorkin 66. kadulle. Seuraavan vuoden väestönlaskenta tietojen perusteella Olga työskenteli piikana Massachusettsin West Newburyssa leskirouva Sarah Thurlown perheessä.
Kokkolan srk:n kirkonkirjojen mukaan hänet on julistettu poissaolevana kuolleeksi 10.9.1980
Muuttanut: 29.10.1909 New York, USA

Lähde: Jari Hämäläinen Ikaalinen.
Anton Wilhelm Siren s. 26.09.1890 Kuru, Riihikoski, Niskala.
Lyyli Aliina Siren s. 27.05.1893 Kuru, Riihikoski, Niskala, k. 02.06.1893 Kuru, Riihikoski, Niskala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 125
VII Helena (Leena) Yrjöntytär Vanhakylä o.s. Moisio, (Taulusta 121, isä Yrjö Moisio) Piika Hainarin Sääkslahdessa 1869-77, missä sai aviottoman lapsen, Olkitaipaleen Myllärissä 1877-80, missä sai toisen aviottoman lapsen, Olkitaipaleen Wetikossa 1880-, s. 31.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Lapset:
Ida s. 03.03.1873 Kuru, Hainari, Sääkslahti.
Lapset:
Lyyti s. 08.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 08.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 126
VII Henriikka Yrjöntytär Lingren o.s. Moisio, (Taulusta 121, isä Yrjö Moisio) Piikana Petäjälammin Hirvilahdessa 1871-72, Olkitaipaleen Myllärissä 1872-74, missä avioliittoon kuulutukset 11.9.1874, Karjulan Heikkilässä 1874-78, missä avioitui ja sai lapsen, Karjulan Iso Karjulassa 1878-1880, missä sai toisen lapsen, Karjulan Wähä_Karjussa 1880-81, Karjulan seppä Nilsforsilla 1881-, s. 26.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Vihitty 02.11.1874 Kuru, Mylläri Juho Kustaa Abrahaminpoika Lindgren e. Iso Karju Renki, itsellinen, Nilsforsin torppari, s. 13.12.1845 Kuru, Karjula.

Lapset:
Otto Lindgren s. 18.05.1877 Kuru, Karjula, Iso-Karju.
Hulta Vilhelmiina Lindgren s. 28.03.1880 Kuru, Karjula, Iso-Karju, k. 24.03.1887 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
Eeti Lindgren s. 02.08.1887 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
Antto Lindgren s. 24.05.1891 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
Onni Aukusti Lindgren s. 24.07.1896 Kuru, Karjula, Nygård, Nilsfors.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 127
VI Matti Antinpoika Kangasmäki e. Sipilä, (Taulusta 120, äiti Juliaana Sipilä) Lahdenperän talon Kangasmäen torppari. Matti muutti perheineen Lahdenperän Sillanmäen torppaan itselliseksi eläkeläiseksi vuonna 1891 ja vuonna 1893 Riihikosken Aholaan., s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 06.03.1900 Kuru, Riihikoski, Ahola.
Lahdenperän Kangasmäen torppa on ollut Parkkuun tienhaarasta käännyttäessä Kuruun päin heti vasemmalla puolen ennen Nimetönojaa. Paikka on kuivaa männikköä, joten nimi sopi hyvin torpan nimeksi.

Puoliso: Vihitty 14.05.1856 Kuru Vilhelmiina Joosepintytär Kangasmäki o.s. Myllymaa. (Taulu 1246) s. 28.10.1826 Kuru, Sontu, k. 05.06.1898 Kuru, Riihikoski, Ahola.
Vanhemmat: Jooseppi Juhonpoika Myllymaa, Kurun Sonnun kylän Myllymaan isäntä. Jooseppi kuoli 64-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 26.09.1788 Kuru, Sontu, k. 08.03.1853 Kuru, Sontu ja Reetta Esantytär Myllymaa o.s. Kestilä, s. 01.05.1787 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 26.02.1868 Kuru, Sontu.

Lapset:
Amanda Kangasmäki s. 17.09.1858 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 21.11.1858 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Matilda Kangasmäki s. 07.10.1859 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 09.01.1860 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Kalle August Ahola e. Kangasmäki , s. 13.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 128
Vilhelmiina (Miina) Kenttäniemi o.s. Kangasmäki , s. 20.02.1865 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 129
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 128
VII Kalle August Matinpoika Ahola e. Kangasmäki, (Taulusta 127, isä Matti Kangasmäki) Lahdenperän Kangasmäen torpan poika, Riihikosken Aholan isäntä., s. 13.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 26.06.1900 Kuru Helmi Maria Juhonpoika Ahola o.s. Perikangas. (Taulu 2179) Olkitaipaleen Tienarin piika, Riihikosken Aholan emäntä., s. 15.12.1883 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Perikangas, Olga syntyi Juhon ollessa Jokelassa renkinä. Juho syntyi Tienarilla isänsä siellä ollessa renkinä. Loput lapset syntyivat Juhon ollessa Lamminperässä itsellisenä., s. 06.06.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.03.1935 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Manta (äpärä) Eevantytär Perikangas, s. 22.09.1854 Kuru, Keihäslahti, Kurun puustelli, k. 18.08.1923 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 129
VII Vilhelmiina (Miina) Matintytär Kenttäniemi o.s. Kangasmäki, (Taulusta 127, isä Matti Kangasmäki) s. 20.02.1865 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 26.08.1900 Kuru Ananias Juhonpoika Kenttäniemi e. Pohjasmäki Kurun talon Kenttäniemen torppari., s. 10.02.1856 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Petterinpoika Pohjasmäki, Pohjasmäen isäntä, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Kaisa Esantytär Pohjasmäki o.s. Hanhisuo, s. 21.12.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 130
IV Juliana Juhontytär Torkko o.s. Sipilä, (Taulusta 118, isä Juho Sipilä) s. 24.03.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 15.10.1850 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 19.11.1780 Kuru, Mylläri Mikko Mikonpoika Torkko e. Holm Kuivaniemen, Pajulan ja Keihäsjärven reserviläinen, Torkon kruununtorpan isäntä 1798-1809, s. 03.09.1758 Kuru, k. 24.02.1838 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Liisa Torkko o.s. Holm s. 05.11.1781 Kuru, Keihäsjärvi.
Matti Torkko , s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi. Tauluun 131
Tuomas Torkko s. 14.12.1785 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi.
Mikko Torkko s. 04.10.1788 Kuru, Keihäsjärvi.
Valpuri Torkko s. 22.02.1791 Kuru, Keihäsjärvi, Pajula.
Juliana Torkko s. 05.04.1793 Kuru, Keihäsjärvi, Pajula.
Yrjö Torkko s. 20.10.1794 Kuru, Riuttaskorpi.
Martti Torkko s. 24.10.1797 Kuru, Riuttaskorpi.
Anna Torkko s. 22.09.1800 Kuru, Riuttaskorpi.
Juho Torkko s. 29.04.1802 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 131
V Matti Mikonpoika Torkko, (Taulusta 130, äiti Juliana Torkko) Torkon isäntä 1809 -, s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi, k. 02.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 08.04.1812 Tyrvää Liisa Tuomaantytär Torkko o.s. Knuuttila. (Taulu 10) s. 07.06.1786 Tyrvää, Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Tuomas Tuomaanpoika Kuuttila, s. 12.11.1743 Tyrvää, Vihattula, k. 03.06.1797 Tyrvää, Vihattula ja Maria Heikintytär Kuuttila o.s. Nikkilä, s. 23.03.1751 Tyrvää, Eko, k. 03.04.1819 Tyrvää, Vihattula.

Lapset:
Matias Torkko s. 15.05.1813 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.05.1813 Kuru, Riuttaskorpi.
Jeremias Torkko , s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 132
Anna Liisa Liesmäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko , s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 140
Aapeli Torkko s. 10.09.1821 Kuru, Riuttaskorpi.
Loviisa Torkko s. 13.08.1825 Kuru, Riuttaskorpi.
Vilhelmiina Torkko s. 13.01.1830 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.11.1832 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 132
VI Jeremias Matinpoika Torkko, (Taulusta 131, isä Matti Torkko) Kruununtorppari, Jeremias kuoli 73-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

1. puoliso: Vihitty 25.06.1837 Virrat Kaisa Yrjöntytär Torkko o.s. Maijala Kaisa muutti Virroilta 19.10.1937 Kurun Riuttaskorven Torkkoon ja meni ennen muuttamistaan jo naimisiin Torkon pojan Jeremiaan kanssa. Jeremias ja Kaisa saivat seuraavana vuonna pojan Juho ja seuraavana vuonna 1839 Kaisa kuoli 23-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 17.10.1815 Virrat, Vaskivesi, Nojonen, k. 27.03.1839 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Maijala e. Nojonen, s. 07.04.1780 Virrat, Vaskivesi ja Maria Matintytär Maijala, s. 22.03.1773.

Lapset:
Juho Manu Torkko Juho kuoli 14-vuotiaana punatautiin eli veriseen ripuliin., s. 02.06.1838 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.12.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
2. puoliso: Vihitty 03.05.1840 Kuru Reetta Sofia Matintytär Torkko o.s. Ala-Kapee. (Taulu 315). (Taulu 323). (Taulu 413) Reetta kuoli 74-vuotiaana halvaukseen., s. 01.01.1813 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 05.11.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Joosepinpoika Ala-Kapee, Ala-Kapeen isäntä 1797-1809-, Matti kuoli 61-vuotiaana ''slaagiin''., s. 12.09.1766 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1828 Kuru, Pohjankapee, Kapee ja Maija Juhontytär Ala-Kapee o.s. Vehmaisto, s. 23.06.1783 Teisko, Ahoi, Pehu, k. 11.08.1855 Kuru, Pohjankapee, Kapee.
Lapset:
Markus Torkko Markus kuoli 18-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 26.03.1841 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1859 Kuru, Riuttaskorpi.
Henrika Latvajärvi o.s. Torkko , s. 27.09.1842 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 133
Kustaa Aatu Ylä-Poikelus e. Torkko , s. 10.09.1844 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 134
Vilhelmiina Ala-Poikelus o.s. Torkko , s. 28.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 137
Anna Pohjasmäki o.s. Torkko , s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 139
Matilda Torkko s. 01.01.1852 Kuru, Riuttaskorpi.
Cecilia Torkko Cecilia kuoli 3 päivää veljensä jälkeen 8-vuotiaana ''kaularöhkään'' eli angiinaan samoin kuin veljensäkin., s. 16.01.1855 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.11.1863 Kuru, Riuttaskorpi.
Kalle Torkko Kalle kuoli 5-vuotiaana ''kaularöhkään'' eli angiinaan., s. 30.11.1857 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.11.1863 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 133
VII Henrika Jeremiaantytär Latvajärvi o.s. Torkko, (Taulusta 132, isä Jeremias Torkko) Henrika kuoli 22-vuotiaana lapsivuoteeseen., s. 27.09.1842 Kuru, Riuttaskorpi, k. 30.09.1864 Kuru, Keihäsjärvi.

Puoliso: Vihitty 29.03.1864 Kuru, kirkko Kaarle Matinpoika Latvajärvi Latvajärven torppari, Kaarle kuoli 42-vuotiaana lavantautiin (1800-luvun alussa nimellä pilkkukuume)., s. 01.01.1829 Kuru, Keihäsjärvi, k. 17.11.1871 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Matti Israelinpoika Latvajärvi e. Saksa, s. 27.08.1789 Kuru, Aurejärvi ja Marketta Yrjöntytär Latvajärvi o.s. Vehmaanperä, Marketta oli Vehmaanperän piika naimisiin mennessään., s. 01.01.1797 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.

Lapset:
Aatu Latvajärvi s. 27.09.1864 Kuru, Keihäsjärvi, k. 04.09.1865 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 134
VII Kustaa Aatu Jeremiaanpoika Ylä-Poikelus e. Torkko, (Taulusta 132, isä Jeremias Torkko) Ylä-Poikeluksen isäntä, Kustaa kuoli 59-vuotiaana vatsakatariin., s. 10.09.1844 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.06.1904 Kuru, Poikelus.

Puoliso: Vihitty 01.04.1872 Kuru Vilhelmiina Antintytär Ylä-Poikelus o.s. Pyydysmäki. (Taulu 749) s. 01.01.1847 Kuru, Karjula, k. 01.02.1933 Kuru, Poikelus.
Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pyydysmäki, Pyydysmäen isäntä, Antti kuoli 68-vuotiaana vanhuuteen., s. 18.09.1809 Kuru, Karjula, k. 10.08.1878 Kuru, Karjula ja Ulla Martintytär Pyydysmäki o.s. Niinimäki, s. 19.04.1812 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.05.1888 Kuru, Karjula.

Lapset:
Kalle Aatu Ylä-Poikelus , s. 28.09.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Torkko. Tauluun 135
Lydia Miina Ylä-Poikelus s. 27.01.1875 Kuru, Poikelus.
Ida Maria Ylä-Poikelus Ida muutti Kurusta 14.12.1903 Kangasalle., s. 24.06.1877 Kuru, Poikelus, k. 03.02.1930.
Eevertti Aleksanteri Ylä-Poikelus Arvo muutti Kurusta 28.1.1901 Somerolle., s. 11.09.1879 Kuru, Poikelus.
Arvo Jooseppi Ylä-Poikelus , s. 02.12.1881 Kuru, Poikelus. Tauluun 136
Toivo Jeremias Ylä-Poikelus Toivo kuoli 7-vuotiaana punatautiin., s. 24.05.1884 Kuru, Poikelus, k. 04.11.1891 Kuru, Poikelus.
Hilma Eveliina Ylä-Poikelus s. 28.12.1886 Kuru, Poikelus.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 135
VIII Kalle Aatu Kustaanpoika Ylä-Poikelus, (Taulusta 134, isä Kustaa Ylä-Poikelus) Ylä-Poikeluksen isäntä, s. 28.09.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Torkko, k. 12.12.1948 Kuru, Poikelus.
Kurun kunnanvaltuusto 1920-luvun alkupuolella. Kunnanisistä on tunnistettu opettaja Eino Palomäki (ylär. toinen vas.), Kalle Sulin, Kalle A. Ylä-Poikelus, Kalle Törmä ja Erik Seppälä sekä pöydän ääressä istuvista kunnankirjuri Ville Sulin (oik.), Juho Tienari ja Uuno Sääkslahti. Kuvan omistanut Anna-Liisa Ylä-Poikelus

Puoliso: Vihitty 15.07.1897 Kuru Olga Maria Kallentytär Ylä-Poikelus o.s. Hirvilahti. (Taulu 1101) s. 25.07.1873 Kuru, Petäjälammi, k. 17.09.1914 Kuru, Poikelus.
Vanhemmat: Kalle Yrjönpoika Hirvilahti, Kalle kuoli 45-vuotiaana merkinnällä ''muut taudit''., s. 26.08.1838 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 29.05.1884 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Vilhelmiina (Miina) Antintytär Hirvilahti o.s. Mäkelä, s. 01.10.1833 Kuru, Hainari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 136
VIII Arvo Jooseppi Kustaanpoika Ylä-Poikelus, (Taulusta 134, isä Kustaa Ylä-Poikelus) Arvo oli viallinen, eikä kelvannut asepalvelukseen., s. 02.12.1881 Kuru, Poikelus, k. 23.03.1939 Kuru, Poikelus.
Ylä-Poikeluksen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Amanda Augusta Ylä-Poikelus s. 02.03.1882, k. 09.05.1971 Kuru, Poikelus.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 137
VII Vilhelmiina Jeremiaantytär Ala-Poikelus o.s. Torkko, (Taulusta 132, isä Jeremias Torkko) s. 28.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 21.07.1868 Kuru, Ala-Poikelus Jooseppi Joosepinpoika Ala-Poikelus. (Taulu 1134) Jooseppi muutti Kurusta perheineen 11.1.1883 Messukylään., s. 20.12.1843 Kuru, Poikelus.
Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Ala-Poikelus, Ala-Poikeluksen isäntä, Jooseppi kuoli 50-vuotiaana pilkkukuumeeseen, - pilkkukuume 1800-luvun lopulle asti, myöhemmin useimmiten lavantauti. Historiaa käsittelevissä kirjoissa tyfus on erittäin usein käännetty virheellisesti lavantaudiksi, vaikka kysymyksessä on ollut pilkkukuume., s. 26.03.1817 Kuru, Poikelus, k. 25.05.1867 Kuru, Poikelus ja Reetta Leena Matintytär Ala-Poikelus o.s. Riihikoski, s. 29.12.1819 Kuru, Riihikoski, k. 14.06.1886 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Kalle Ala-Poikelus s. 12.05.1869 Kuru, Poikelus.
Hilma Ala-Poikelus s. 04.08.1871 Kuru, Poikelus.
Jooseppi Ala-Poikelus s. 04.04.1873 Kuru, Poikelus.
Vilhelmiina Ala-Poikelus s. 03.09.1874 Kuru, Poikelus, k. 23.03.1875 Kuru, Poikelus.
Iivari Matias Ala-Poikelus s. 15.09.1875 Kuru, Poikelus.
Manu Ala-Poikelus s. 16.11.1876 Kuru, Poikelus, k. 23.11.1876 Kuru, Poikelus.
Oskari Leppänen e. Ala-Poikelus , s. 19.11.1877 Kuru, Poikelus. Tauluun 138
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 138
VIII Oskari Joosepinpoika Leppänen e. Ala-Poikelus, (Taulusta 137, isä Jooseppi Ala-Poikelus) Vaakaniemen Moision itsellinen., s. 19.11.1877 Kuru, Poikelus.

Puoliso: Vihitty 09.05.1908 Kuru Iita Matilta Juhontytär Leppänen o.s. Myllymaa 1/4 manttaalin perintötalo., s. 22.12.1886 Kuru, Sontu.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Myllymaa e. Marjamäki, Marjamäen torppari, Myllymaan talollinen, s. 09.02.1851 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Jokela, k. 11.07.1892 Kuru, Sontu ja Iita Miina Kustaantytär Myllymaa o.s. Viitaniemi, s. 01.02.1851 Viljakkala.
Kurun Sonnunkylässä Myllymaan talossa pidetyn kiertokoulun oppilaat ja heidän oprttajansa emäntä Selma Pohjasmäki. 1920-luvun alussa Kurussa toimi neljä kirkon ylläpitämää kiertokoulua. Enimmillään Kurun kunnassa oli 16 koulupiiriä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 139
VII Anna Jeremiaantytär Pohjasmäki o.s. Torkko, (Taulusta 132, isä Jeremias Torkko) s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 27.06.1872 Kuru, kirkko Kalle Juhonpoika Pohjasmäki s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Juho Petterinpoika Pohjasmäki, Pohjasmäen isäntä, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Kaisa Esantytär Pohjasmäki o.s. Hanhisuo, s. 21.12.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Kalle Pohjasmäki s. 15.01.1874 Kuru, Riuttaskorpi.
Ananias Pohjasmäki Ananias kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.09.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.12.1909 Kuru, Riuttaskorpi.
Hilma Josefiina Sormunen o.s. Pohjasmäki s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Aatu Pohjasmäki s. 03.12.1881 Kuru, Riuttaskorpi.
Matteus Pohjasmäki Matteus kuoli 7-vuotiaana tulirokkoon., s. 13.09.1884 Kuru, Riuttaskorpi, k. 29.11.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
Elsa Pohjasmäki s. 14.10.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
Selma Maria Lahdenperä o.s. Pohjasmäki s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.11.1975 Kuru, Olkitaipale.
Onni Matias Pohjasmäki s. 12.04.1892 Kuru, Riuttaskorpi.
Toivo Johannes Pohjasmäki s. 06.07.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 140
VI Anna Liisa Matintytär Liesmäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko, (Taulusta 131, isä Matti Torkko) Vetikon piika, Kurun Olkitaipaleen Tienarin emäntä 5 vuotta, syytinki, muutti uudestaan naimisiin mentyään Kurun Hainarin Korventaustaan ja sieltä miehensä Topiaksen kuoltua 5.11.1865 Ruoveden Haukkamaan Kuruunun torppaan Liesmäkeen ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Anna kuoli 72-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.10.1890 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki. Vanhuus: syytinki esimerkki:

Kun talolliset luovuttivat tilan seuraavalle sukupolvelle, tehtiin vanhalle isännälle ja emännälle syytinkisopimus. Sopimukseen sisältyi yleensä oikeus asuntoon, tietty määrä viljelysmaata ja laidunta, viljaa, karjataloustuotteita, joskus rahaakin. Palkollisetkin ovat toisinaan saaneet eläkettä työskenneltyään samalla tilalla vuosikymmeniä. Syytinkijärjestelmä tunnettiin Länsi-Suomessa jo keskiajalla.

Vuonna 1844 mynämäkeläinen Mikko Matinpoika siirsi tilansa avioituneelle tyttärelleen Katariinalle, mutta piti muodollisen isännyyden vielä itsellään. Mahdollisesti leskeksi jäävän vanhan emännän syytinki määriteltiin seuraavasti:





1. Vuotuiseksi ylöspidoksi pitää ostajan tyttäreni kuoleman jälkeen, sitten kun hän ottaa talon isännyyden haltuunsa, maksaa jälkeenjäävälle puolisolleni Maria Antintyttärelle yksi tynnyri viisitoista (15) kappaa Ruista, Kahden kapan kylvö papuja, 2 kapan kylvös Ohria, yhden kapan kylvös Pellavaa ja yhden lusikallisen kylvös Nauriita.
2. Perunamaaksi kappale peltoa kolmen neljänneksen istutusta varten, mikä Perunamaa sijaitsee vanhan saunan vieressä ja jota hän saa käyttää koko elämänsä ajan.
3. Karjan rehuksi tavallinen häkki Peltoheiniä vuodessa sekä ladonmaa niittyä Kaukon niitystä sekä lehtiä, taiteltava mainitun niityn laiteilta. Yhden tavallisen Ruisriihen Oljet, Ruhmenet, Akanat ja Pehkut. Kesälaitumet karjalleni yhdessä talon omien kanssa.
4. Asunnoksi tupa ja kamari, jossa vaimoni Maria Antintytär saa asua yhdessä tyttärensä Marian kanssa niin kauan kuin he elävät. Heille molemmille yh-teensä vuodessa, kaksi syltää kuivia halkoja, joiden kotiin tuonnista huolehtii talon omistaja.
5. Tarhahuoneiksi 1 Pihatto ja rehulato.

.
Kartan oikeassa reunassa on Tienarin kantatilan Sikkilän puoleinen pääteraja merkinnällä i.

1. puoliso: Vihitty 06.11.1853 Kuru Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari. (Taulu 4). (Taulu 10) Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.


Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös kappelikokoukseksi.
Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten kokouksissa, kirkkoneuvostossa.
Kirkkoneuvosto on ainakin Ruoveden emäseurakunnassa toiminut säännöllisenä seurakunnan hallintoelimenä 1700-luvun puolivälistä lähtien, mistä alkaen on tallella pöytäkirjoja pitäjänkokouspöytäkirjojen yhteydessä.
Mahdollisesti kirkkoneuvosto on toiminut jo 1600-luvun viimeisistä vuosista lähtien. Kurun ja Virtain kappeleissa on ilmeisesti seurattu emäseurakunnan menettelyä. Kirkkoneuvostton kuuluivat papin lisäksi kirkkoisäntä ja kuudennusmiehet sekä mahdollisesti eräitä muita seurakunnan luottamusta nauttivia seurakunnan >>vanhimpia>>.
Kirkkoneuvosto on etupäässä toiminut kirkkokuria käyttävänä järjestyksenvalvojana sekä joitakin käytännön järjestelyjä hoitaneena valiokuntana. Nimenomaan Kurun kappelissa näyttää kirkkoneuvosto toimineen 1800-luvun alkupuolella hyvin säännöllisesti ja olleen kehittymässä jonkilaiseksi kappeliseurakunnan edustuslaitokseksi eli valtuustoksi. Sellainen olisi kyllä ollut paikallaan harvaan asutussa kappelissa, jotta kaikkien ei olisi tarvinnut tulla käsittelemään yhteisiä asioita.

Vuonna 1818 sovittiin, että Kurun kirkkoneuvostoon tuli kuulua yhdeksän talonpoikaa kappalaisen ja laamanni Nils Idmanin lisäksi.
Talonpoikaisjäseninä olivat tuolloin kuudennusmiehet Matti Antinpoika Kapee, Heikki Matinpoika Minkkinen, Jooseppi Heikinpoika Keihäsjärvi, Antti Matinpoika Ikonen ja Matias Joosepinpoika Tienari sekä talonpojat Juho Antinpoika Kastari, Antti jaakonpoika Pusu, Matti heikinpoika Toikko ja Jooseppi Juhonpoika Ala-Paappanen.
Siten kappelin eri osat olivat kirkkoneuvostossa edustettuina. Kirkkoneuvoston oli määrä päätösvaltaisena käsitellä kirkkokuria ja seurakunnan taloutta koskevat asiat, Myöhemmin suoritetusta jäsenistön täydennyksistä päätellen kirkkoneuvosto oli pitemmän aikaa merkittävä Kurun seurakunnallinen hallintoelin.
Vuonna 1832 Kurun kirkkoneuvostoon valittiin jo torpparijäsenkin Juho Haapalahti. Kurun kirkkoneuvosto kokoontui usein Myllärin pappilassa ja käsitteli mm. erilaisia köyhäinhoitoon liittyviä kysymyksiä, antoi muuttolupia, tutki kuolemantapauksia, pohti lukkarin tehtäviä ja lasten opetusta sekä valitsi itse neuvoston vapautuneille paikoille uusia jäseniä mm. edellä mainitun torpparijäsenen.

Tiedot: Tuomo Koukkula/ Vanhan-Ruoveden historia II:I sivut 415-416.
Vanhemmat: Jooseppi Henrikinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
-tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
Vuoden 1870 riikintaalari.molemmilta puolin nähtynä

2. puoliso: Vihitty 08.05.1859 Kuru Topias Ristonpoika Korventausta. (Taulu 1795). (Taulu 1796). (Taulu 1996) s. 15.01.1806 Kuru, Hainari, k. 21.11.1864 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Risto Juhonpoika Korventausta e. Ala-Toikko, Hainarin Korventaustan torppari., s. 16.01.1775 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.03.1848 Kuru, Hainari ja Valpuri Yrjöntytär Korventausta o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 28.03.1784 Teisko (Kuru), Karjula, k. 11.10.1857 Kuru, Hainari.
3. puoliso: Vihitty 05.12.1865 Ruovesi Heikki Juhonpoika Liesmäki Haukkamaan Kruunun töllin Liesmäen isäntä., s. 05.02.1810 Kuru, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki, k. 27.07.1898 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Liesmäki, s. 10.01.1763, k. 06.02.1848 Kuru, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki ja Valpuri Juhontytär Liesmäki, s. 05.08.1771, k. 23.04.1855 Kuru, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 141
III Marja Yrjöntytär Taipale o.s. Tienari, (Taulusta 2, isä Yrjö Tienari) s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale, k. 05.04.1808 Kuru, Olkitaipale. Kuoli kuumeeseen 80-vuotiaana.
Kävi ripillä joka vuosi.

Puoliso: Vihitty 24.06.1747 Kuru Yrjö Simonpoika Taipale Taipaleen isäntä 1755-1772 ,talo jaettu 1759, s. 25.02.1724 Kuru, Olkitaipale, k. 10.02.1799 Kuru, Olkitaipale. Taipaleen tilan isäntä 1755-1772.
Puumerkki kärkikolmio v.1766.
Taipaleen tila jaettiin 1758 kahteen osaan.
Kantatila jäi Taipaleeksi ja toinen puoli Laurilaksi.
Jöran Simonssonin veli Johan Simonsson tuli Laurilan tilan isännäksi
vuosina 1759-1775 ja 1780-1788.
Johan Simonssonin vävy hoiti tilaa 1776-1779 nähtävästi huonosti ,
koska appiukko otti tilan uudelleen hoitoonsa.

.
Vanhemmat: Simon Simoninpoika Taipale e. Parmaniemi, Taipaleen vävy ja isäntä 1722-1752, s. 25.08.1695 Messukylä, Hatanpää, k. 04.03.1752 Kuru, Olkitaipale ja Maria Jaakontytär Taipale, Taipaleen tytär ja emäntä, s. 1697 Kuru, Olkitaipale, k. 09.01.1772 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Valpuri Taipale s. 19.02.1748 Kuru, Olkitaipale.
Kristiina Aurell o.s. Kolkintaipale , s. 18.05.1750 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 142
Maria Flinck o.s. Taipale , s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 149
Matias Taipale , s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 150
Aune Taipale s. 22.10.1757 Kuru, Olkitaipale.
Juliaana Lahdenperä e. Taipale , s. 08.06.1759 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 218
Mikael Taipale s. 14.09.1760 Kuru, Olkitaipale.
Antti Tanhuanpää e. Taipale , s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 219
Ulla Taipale s. 26.09.1764 Kuru, Olkitaipale.
Katariina Kristiina Taipale s. 06.04.1766 Kuru, Olkitaipale.
Yrjö Haapanen e. Taipale , s. 22.04.1767 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 222
Elisabeth Taipale s. 04.03.1770 Kuru, Olkitaipale.
Saara Taipale s. 17.12.1772 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 142
IV Kristiina Yrjöntytär Aurell o.s. Kolkintaipale, (Taulusta 141, äiti Marja Taipale) Kristiina oli Taipaleen tytär ja Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan emäntä. Kristiina kuoli 71-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 18.05.1750 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 27.05.1821 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).

1. puoliso: Vihitty 08.06.1772 Kuru Matti Juhonpoika Kolkintaipale e. Ringsten. (Taulu 246). (Taulu 247) Olkitaipaleen Taipaleen vävy, Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan isäntä., s. 13.08.1749 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 06.03.1785 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Ringsten, Sotilas Riuttaskorven Minkkisellä., s. 24.05.1722 Kuru, Karjula, Koski, k. 08.03.1801 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Kaisa Heikintytär Ringsten o.s. Tienari, Kaisa on Olkitaipaleen Myllärin piika mennessään naimisiin, kaksi kertaa sotilaan vaimona, Kaisa muuttaa Olkitaipaleen Taipaleeseen, missä emännöi Kaisan siskon Valpurin tytär Marja perheineen., s. 1713 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Jooseppi Kolkintaipale (Kolkki) , s. 20.09.1772 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 143
Saara Kolkintaipale s. 09.04.1775 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
Aune Kolkintaipale s. 09.03.1778 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
Anna Kolkintaipale , s. 25.09.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 146
Liisa Kolkintaipale s. 27.09.1784 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
2. puoliso: Vihitty 05.10.1788 Kuru Niilo Kustaa Joosepinpoika Aurell Olkitaipaleen Taipaleen Kolkintaipaleen torppari ja vanhempana itsellinen., s. 06.12.1759 Harju, Rahola, k. 08.10.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Aurell e. Aurelius, Salpietaritehtaan kanavan valvoja, Pirkkalan pitäjän kirjuri., s. 14.03.1713 Ilmajoki, Lahti, Nahkaluoma, k. 18.04.1779 Harju, Rahola ja Katariina Juhontytär Aurell o.s. Gode, s. 1729 Vesilahti, Järvenranta, Tanska, k. 26.05.1809 Harju, Rahola.
Lapset:
Easias Aurell s. 22.07.1789 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 20.02.1791 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
Juho Aurell s. 11.06.1791 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 21.10.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
Helena Aurell s. 02.08.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
Matti Yläkoski e. Aurell , s. 24.08.1794 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki). Tauluun 147
Mikko Aurell s. 10.08.1797 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 27.08.1797 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 143
V Jooseppi Matinpoika Kolkintaipale (Kolkki), (Taulusta 142, äiti Kristiina Aurell) Olkitaipaleen Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan isäntä, Jooseppi kuoli 38-vuotiaana hermokuumeeseen esim. lavantaudissa., s. 20.09.1772 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.10.1810 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.

Puoliso: Maija Heikintytär Kolkintaipale (Kolkki) Maija kuoli 55-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.09.1772, k. 13.04.1828 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

Lapset:
Josef Särkijärvi e. Kolkintaipale (Kolkki) , s. 16.12.1798 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 144
Juho Kolkintaipale (Kolkki) s. 31.03.1801 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
Anna Kolkintaipale (Kolkki) s. 18.12.1803 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 1821 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
Heta Kolkintaipale (Kolkki) Heta kuoli 5-vuotiaana punatautiin., s. 02.10.1805 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 04.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 144
VI Josef Josefinpoika Särkijärvi e. Kolkintaipale (Kolkki), (Taulusta 143, isä Jooseppi Kolkintaipale (Kolkki)) Vähä-Karlulan torpan Särkijärven isäntä, s. 16.12.1798 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 28.11.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

Puoliso: Vihitty 06.01.1833 Kuru Anna Juhontytär Särkijärvi. (Taulu 1356). (Taulu 1357). (Taulu 85). (Taulu 114) Vähä-Karjulan Särkijärven torpan tytär ja emäntä. Annalle on merkitty syntymäaika virheellisesti rippikirjoihin, eli 24.4.1795, vaikka se oli hänen veljensä Kallen syntymäaika., s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
Vanhemmat: Juho Kallenpoika Särkijärvi, Lukkarin poika, Vähä-Karjulan Särkijärven torpan isäntä. Juho kuoli sokeana ja kirkon elättinä ja vaivaisena., s. 28.05.1767 Kuru, k. 18.06.1837 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Yrjöntytär Särkijärvi o.s. Sääksi, s. 23.08.1767 Teisko, Sääksniemi, k. jälkeen 1847 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

Lapset:
Matias Särkijärvi s. 14.03.1834 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
Maria Särkijärvi s. 29.06.1836 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
Benjamin Särkijärvi Benjamin kuoli vauvana turvottumaan., s. 18.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi, (kaksonen), k. 28.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
Antti Särkijärvi s. 18.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi, (kaksonen), k. 30.06.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
Markus Särkijärvi s. 13.04.1842 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
Tilda Ahlgren o.s. Särkijärvi , s. 29.05.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula. Tauluun 145
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 145
VII Tilda Josefintytär Ahlgren o.s. Särkijärvi, (Taulusta 144, isä Josef Särkijärvi) s. 29.05.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

Lapset:
Anna Miina s. 02.03.1864 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
1. puoliso: Vihitty 18.03.1869 Kuru Juho Rafael Matinpoika Ahlgren Suutari, Kurun Karjulan Kosken mylläri. Perhe muutti isännöimään Kurun Aurejärven Pyyninki tilaa (1/16 manttaalia), kun edellinen talollinen muutti perheineen Ikaalisten Majalahteen 28.9.1896, s. 29.06.1837 Ruovesi.
Lapset:
Elina Josefiina Ahlgren s. 09.01.1871 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 146
V Anna Matintytär Kolkintaipale, (Taulusta 142, äiti Kristiina Aurell) Kolkintaipaleen tytär ja piika. Anna muutti vuonna 1828 Hämeenkyröön poikansa Joosepin kanssa, synnytti 6 aviotonta lasta., s. 25.09.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
Anna on syntynyt Taipaleessa 25.9, jonka jälkeen on Henrik-isä nimenä, kun seuraavana tuleekin isän nimenä Matti Juhonpoika. Matti Juhonpoika on oikea isän nimi, mutta Henrik jää elämään rippikirjoissa. Äidin nimi on Kirsti Yrjöntytär. Kummina Annalla on sotilas Matti Flinck.

Lapset:
Juho (äpärä) Kolkintaival s. 26.04.1803 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 31.07.1803 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
Lapset:
Eeva (äpärä) Kolkintaival Eeva kuoli 6-vuotiaana punatautiin., s. 18.10.1805 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.07.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
Lapset:
Matias (äpärä) Kolkintaival Matti kuoli 2-vuotiaana punatautiin., s. 01.09.1809 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.07.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
Lapset:
Ulla (äpärä) Kolkintaival s. 19.11.1812 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
Lapset:
Juho Kustaa (äpärä) Kolkintaival Juho kuoli vuoden ikäisenä punatautiin., s. 11.02.1816 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 19.01.1817 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
Lapset:
Jooseppi (äpärä) Kolkintaival s. 12.12.1817 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 147
V Matti Niilonpoika Yläkoski e. Aurell, (Taulusta 142, äiti Kristiina Aurell) matti kuoli 42-vuotiaana keuhkotautiin., s. 24.08.1794 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 01.10.1836 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 22.06.1823 Kuru Ulla Abrahamintytär Yläkoski Yläkosken torpan tytär ja emäntä., s. 12.07.1800 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä, k. 20.03.1885 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Abraham Juhonpoika Yläkoski e. Liitiä, Abraham oli Sikkilän ja Yläkosken torpparina., s. 21.03.1770 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 09.03.1846 Kuru, Ristaniemi ja Valpuri Pertintytär Yläkoski o.s. Flinta, Valpuri oli Sikkilän piika naimisiin mennessään., s. 15.05.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.12.1849 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Vilhelmiina Yläkoski s. 20.04.1824 Kuru, Ristaniemi.
Eeva Justiina Yläkoski s. 18.07.1825 Kuru, Ristaniemi.
Ulla Yläkoski Ulla hukkui 3-vuotiaana., s. 30.10.1827 Kuru, Ristaniemi, k. 24.05.1831 Kuru, Ristaniemi.
Reetta Liisa Sammalisto o.s. Yläkoski , s. 18.02.1829 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 148
Juho Henrik Yläkoski s. 20.11.1832 Kuru, Ristaniemi.
Jeremias Yläkoski Jeremias kuoli alle vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 24.05.1835 Kuru, Ristaniemi, k. 17.04.1836 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 148
VI Reetta Liisa Matintytär Sammalisto o.s. Yläkoski, (Taulusta 147, isä Matti Yläkoski) s. 18.02.1829 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 18.01.1851 Kuru Yrjö Matinpoika Sammalisto. (Taulu 1799) s. 03.04.1823 Teisko (Kuru), Karjula, Vähä-Karjula.
Vanhemmat: Matti Simonpoika Sammalisto, Vähä-Karjulan Sammaliston torpan isäntä., s. 04.07.1797 Teisko (Kuru), Karjula, Vähä-Karjula, k. 22.03.1868 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Yrjöntytär Sammalisto o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 06.12.1789 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.10.1874 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

Lapset:
Malviina Sammalisto Malviina kuoli 4-vuotiaana punatautiin., s. 10.04.1853 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 01.10.1857 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Matilda Sammalisto Matilda kuoli 7-kuukautisena vatsanväänteisiin., s. 10.04.1855 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 30.11.1855 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Emma Sammalisto s. 11.12.1858 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Kalle Reinhold Sammalisto s. 14.01.1861 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Juho Kustaa Sammalisto s. 31.12.1862 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, (kaksonen).
Johannes Sammalisto s. 01.01.1863 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, (kaksonen).
Matti Sammalisto s. 16.02.1866 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 149
IV Maria Yrjöntytär Flinck o.s. Taipale, (Taulusta 141, äiti Marja Taipale) s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale, k. 08.07.1827 Kuru, Olkitaipale, Haapanen.

Puoliso: Vihitty 26.12.1774 Kuru Matti Matinpoika Flinck. (Taulu 36) Sotilas, s. 1741 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

Lapset:
Juliana Taipale s. 30.11.1775 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Heikki s. 05.04.1778 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Taneli Leveelahti , s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 36
Antti Flinck s. 27.04.1783 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 08.10.1786 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Markus Flinck s. 14.04.1786 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 150
IV Matias Yrjönpoika Taipale, (Taulusta 141, äiti Marja Taipale) Taipaleen isäntä 1773-1809, vanha talollinen, s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 04.05.1831 Kuru, Olkitaipale. Ruoveden ja Kurun varakkaimmat talot vuonna 1800. Jooseppi Tienari oli Tienarin isäntä 1790-1809. Jooseppi s.02.12.1751 ja k.30.03.1912 keuhkotautiin.

Jooseppi Tienari oli Matti Taipaletta 3 riksiä rikkaampi, mikä varmaankin aiheutti naapurissa kateutta.

1 riksi eli riikintaalari oli 48 killinkiä eli 18 taalaria kuparissa tai 576 runstykkiä. Vuonna 1833 piika sai pestinä 8 riksiä ja palkkana saman 8 riksiä. Hevonen maksoi 170-200 kuparitaalaria eli 9-11 riksiä. Jooseppi Tienarin omaisuus oli 625 riksiä eli Tienari oli vauras talo ja Taipaleella melkein samansuuruinen omaisuus.


.

Puoliso: Vihitty 24.06.1777 Kuru Aune Antintytär Taipale o.s. Kapee. (Taulu 1175) Kapeen tytär, Taipaleen emäntä, s. 16.05.1758 Kuru, Pohjankapee, k. 23.04.1833 Kuru, Olkitaipale. Pohjankapee oli Vesilahden Mantereen erämaalla.
Kuului vuodesta 1954 alkaen Teiskoon,1972 Tamperetta.
Kuoli vanhuuden heikkouteen 75-vuotiaana.
.
Vanhemmat: Antti Matinpoika Kapee, Kapeen talon isäntä 1744-1774, s. 1721 Kuru, Pohjankapee, k. 02.11.1794 Kuru, Pohjankapee ja Anna Erkintytär Kapee o.s. Sääksi, Piika, talon emäntä, s. 1723 Teisko, Sääksniemi, k. 13.04.1795 Kuru, Pohjankapee.

Lapset:
Juliana Taipale s. 06.12.1778 Kuru, Olkitaipale, k. 10.06.1781 Kuru, Olkitaipale.
Valpuri Ylä-Toikko o.s. Taipale , s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 151
Saara Taipale s. 07.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 24.09.1786 Kuru, Olkitaipale.
Matti Taipale s. 11.01.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 24.09.1786 Kuru, Olkitaipale.
Antti Taipale s. 13.04.1786 Kuru, Olkitaipale, k. 08.10.1786 Kuru, Olkitaipale.
Henrik Taipale s. 07.12.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 02.09.1798 Kuru, Olkitaipale.
Juho Taipale , s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 175
Yrjö Taipale s. 08.05.1791 Kuru, Olkitaipale, k. 23.09.1792 Kuru, Olkitaipale.
Maija Vehkakoski o.s. Taipale , s. 02.03.1793 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 199
Johannes Taipale s. 13.06.1794 Kuru, Olkitaipale, k. 02.05.1795 Kuru, Olkitaipale.
Jooseppi Taipale s. 15.12.1795 Kuru, Olkitaipale, k. 19.08.1798 Kuru, Olkitaipale.
Mikael Eromäki e. Taipale , s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 212
Jaakoppi Taipale s. 05.03.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 22.04.1804 Kuru, Olkitaipale.
Ulla Taipale s. 04.11.1802 Kuru, Olkitaipale, k. 11.04.1803 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 151
V Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale, (Taulusta 150, isä Matias Taipale) Taipaleen tytär, Toikon torpan Huhtiladon emäntä, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi. Kuollut lavantautiin 52-vuotiaana.

1. puoliso: Vihitty 30.05.1803 Kuru Matti Antinpoika Taipale Matti oli Poikeluksen Vilpusniemen renki naimisiin mennessään, Taipaleen vävy, ei isäntänä. Matti kuoli 32-vuotiaana katarrikuumeeseen., s. 1777 Kuru, Olkitaipale, k. 15.01.1809 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Juho Taipale s. 20.06.1803 Kuru, Olkitaipale.
Helena (Leena) Huhtilato o.s. Taipale , s. 31.01.1805 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 152
2. puoliso: Vihitty 29.07.1810 Kuru Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko. (Taulu 44). (Taulu 64) Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Henrik Matinpoika Ylä-Toikko, Ylä-Toikon talollinen 1757-1788, lautamies 1766-1771., s. 19.05.1736 Kuru, Vaakaniemi, k. 18.08.1805 Kuru, Vaakaniemi ja Juliana Gabrielintytär Ylä-Toikko o.s. Sahlberg, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.09.1733 Teisko, Kaitalahti, k. 29.01.1792 Kuru, Vaakaniemi.
Lapset:
Matti Ala-Toikko e. Ylä-Toikko , s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 162
Antti Ylä-Toikko s. 17.12.1812 Kuru, Vaakaniemi, k. 03.05.1814 Kuru, Vaakaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 152
VI Helena (Leena) Matintytär Huhtilato o.s. Taipale, (Taulusta 151, äiti Valpuri Ylä-Toikko) Helena oli Ylä-Toikon piika naimisiin mennessään., s. 31.01.1805 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Eeva Kristiina Svartvik o.s. Huhtilato , s. 12.09.1823 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 153
1. puoliso: Vihitty 09.11.1824 Kuru Juho Erkinpoika Huhtilato e. Leppälahti. (Taulu 1213). (Taulu 1226) Juho oli Leppälahden poika ja renki naimisiin mennessään., s. 07.02.1794 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
Vanhemmat: Erikus (Erkki) Juhonpoika Leppälahti e. Liitiä, Toikon Leppälahden torppari, s. 18.04.1756 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 29.03.1839 Kuru, Vaakaniemi, Toikko ja Sofia Matintytär Leppälahti o.s. Myllymaa, Myllymaan tytär ja piika, Toikon torpan Leppälahden emäntä. Sofia isännöi Leppälahtea 1792-1811, s. 20.05.1754 Kuru, Sontu, k. 9/1823 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
Lapset:
Aapeli Huhtilato , s. 17.05.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 158
Tilda Rasula o.s. Huhtilato , s. 29.04.1833 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 160
Matti Huhtilato s. 18.04.1839 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 153
VII Eeva Kristiina Juhontytär (Helenantytär) Svartvik o.s. Huhtilato, (Taulusta 152, äiti Helena Huhtilato) s. 12.09.1823 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 25.01.1893 Kuru, Hainari.

Eeva Kristiina syntyi 12.9.1823 Toikolla Leena Matintyttären aviottomana lapsena. Syntyneiden/kastettujen luettelossa mainitaan kuitenkin myös isä, Toikon renki Juho Erkin-poika. Äiti Leena Matintytär on "dess fästmö" eli hänen morsiamensa. Ajattomasta vuoteu-desta (otidig sängelag), mikä tarkoittaa ennen vihkimistä jaettua aviovuodetta, Juho ja Leena maksoivat yhteisen sakon kirkolle. Sakko on peritty jo 12.8.1823 eli kuukausi ennen Eevan syntymää. Juho Erkinpoika ja Leena Matintytär vihittiin 9.11.1824 "utan skrud".

Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi.

Puoliso: Vihitty 30.06.1846 Kuru Jeremias Juhonpoika Svartvik Hainarin Svartvikin torpan isäntä., s. 27.09.1816 Kuru, Hainari, k. 29.11.1907 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Svartvik, Lörpyksen renki, Hainarin itsellinen, Hainarin Svartvikin torppari., s. 08.05.1775, k. 25.06.1871 Kuru, Hainari ja Leena Heikintytär Svartvik o.s. Hainari, Hainarin piika, s. 27.08.1780 Kuru, Hainari, k. 05.01.1865 Kuru, Hainari.

Lapset:
Aapeli Svartvik , s. 16.09.1847 Kuru, Hainari. Tauluun 154
Manu Rajala e. Svartvik , s. 07.04.1849 Kuru, Hainari. Tauluun 156
Aatu Svartvik s. 09.09.1851 Kuru, Hainari.
Helena Svartvik s. 11.04.1855 Kuru, Hainari, k. 22.09.1858 Kuru, Hainari.
Matti Svartvik s. 14.09.1856 Kuru, Hainari.
Tilda Svartvik s. 02.02.1859 Kuru, Hainari.
Kalle Svartvik s. 14.01.1862 Kuru, Hainari.
Anna Svartvik s. 16.06.1864 Kuru, Hainari.
August Svartvik s. 21.02.1868 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 154
VIII Aapeli Jeremiaanpoika Svartvik, (Taulusta 153, äiti Eeva Svartvik) s. 16.09.1847 Kuru, Hainari, k. 17.08.1882 Kuru, Hainari.

Puoliso: Miina Jeremiaantytär Viiki (Svartvik) o.s. Keskinen. (Taulu 608) s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.03.1918 Kuru.
Vanhemmat: Jeremias Heikinpoika Keskinen e. Hankuri, Torppari., s. 25.09.1812 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 24.08.1859 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård ja Reetta Leena Antintytär Keskinen o.s. Kuorejärvi, s. 26.08.1816 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi.

Lapset:
Manu Siltanen e. Svartvik , s. 31.03.1879 Kuru, Hainari. Tauluun 155
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 155
IX Manu Aapelinpoika Siltanen e. Svartvik, (Taulusta 154, isä Aapeli Svartvik) Hainarin Mustalahden itsellinen, Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torpan isäntä 1907-., s. 31.03.1879 Kuru, Hainari, k. 03.12.1933 Kuru.

Puoliso: Vihitty 11.11.1904 Kuru Hilda Maria Kaarlontytär Siltanen o.s. Lahtinen. (Taulu 230). (Taulu 54) s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1950 Kuru.
Vanhemmat: Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale ja Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki, s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 156
VIII Manu Jeremiaanpoika Rajala e. Svartvik, (Taulusta 153, äiti Eeva Svartvik) s. 07.04.1849 Kuru, Hainari, k. 05.01.1935 Teisko, Otavalta.

Puoliso: Vihitty 20.08.1871 Kuru, Hainari Manta Vilhelmiina Matintytär Rajala o.s. Yläjoki. (Taulu 466) s. 10.07.1847 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 01.12.1928 Teisko, Otavalta.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, Matti tuli sokeaksi, Lamminperän Yläjoen torppari, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, Yläjoen tytär ja emäntä, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

Lapset:
Olga Maria Rajala s. 08.07.1872 Kuru, Hainari, Svartvik.
Tilda Henriikka Tanhuamäki o.s. Rajala , s. 12.01.1878 Teisko. Tauluun 157
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 157
IX Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala, (Taulusta 156, isä Manu Rajala) Tilda muutti Teiskosta 31.10.1901 Kurun Olkitaipaleen Tanhuamäkeen., s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Vihitty 28.10.1901 Kuru Matti Matinpoika Tanhuamäki. (Taulu 229). (Taulu 232) Tanhuamäen isäntä, s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale.


Matti Tanhamäki oli kertonut, miten Aureesta oli tullut suuria miehenköriläitä rippikouluun ja päässä oli ollut valtavan isot hatut.
Parkuslaiset olivat halveksineet aureslaisia. Asiaan oli kuulunut, että pappilan kankaalla oli tapeltu, kun oli menty kirkkoon veisaamaan. Rovasti Numminen oli kieltänyt kuultuaan tästä. Kansakoulussa oli myös tapeltu toisten kyläläisten kanssa. Jo etukäteen oli päätetty, kenen kanssa kukin tappelisi.
Aseina oli käytetty kaikenlaista kotoa löytyvää tarvekalua aina pyöränkumista alkaen.

Vaaleja pidettiin ikäänkuin juhlatilaisuutena, mutta yleisö tuli kuitenkin niinkuin halkomettään lakit päässä.
Ristaniemen koululla pidetyissä vaalitoimituksissa vaalilautakunnan puheenjohtaja vaati ottamaan lakit päästä. Matti Tanhuamäki toimi näissä vaaleissa järjestyksen valvojana ja hän mutoili tämän puheenjohtajan käskyn seuraavaksi:
- Jospa annetaan tälle toimitukselle sellainen kunnia, että otettaisiin hattu pois päästä.

.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Matti Tanhuamäki verkonpaikkauspuuhassa 1920-luvulla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 158
VII Aapeli Juhonpoika Huhtilato, (Taulusta 152, äiti Helena Huhtilato) Ylä-Toikon Huhtiladon torppari., s. 17.05.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 31.03.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Puoliso: Vihitty 23.06.1850 Kuru Anna Matintytär Haapanen. (Taulu 223) s. 01.11.1829 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 30.06.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Haapanen, s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju, Maria kuoli 61-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Anna äidin nimi vihittyjen luettelossa vuodelta 1824 on muuttunut Maria Liisasta Maija Liisaksi.

Lapset:
Aukusti Leveelahti e. Luhtilato , s. 30.10.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 159
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 159
VIII Aukusti Aukustinpoika Leveelahti e. Luhtilato, (Taulusta 158, isä Aapeli Huhtilato) s. 30.10.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Puoliso: Vihitty 08.06.1888 Kuru Maria Matintytär Leveelahti o.s. Tanhuamäki. (Taulu 229) s. 27.10.1869 Kuru, Riihikoski.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Lapset:
Kalle Leveelahti s. 05.04.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Jaakko Leveelahti s. 24.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Aukusti Leveelahti s. 09.12.1894 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lauri Leveelahti s. 11.07.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Eero Leveelahti s. 27.05.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Anna Leveelahti s. 21.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 01.09.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Reino Leveelahti s. 04.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 160
VII Tilda Juhontytär Rasula o.s. Huhtilato, (Taulusta 152, äiti Helena Huhtilato) Ylä-Toikon Huhtiladon torpan tytär naimisiin mennessään, Rasulan torpan emäntä., s. 29.04.1833 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 16.12.1867 Kuru, Poikelus.

Puoliso: Vihitty 05.07.1856 Kuru Jeremias Esaianpoika Rasula e. Vastalahti. (Taulu 2327). (Taulu 2329) Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Rasulan torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Vanhemmat: Esaias Antinpoika Vastalahti e. Kuru, Esaias oli Karjulan Kosken renkinä naimisiin mennessään. Kurun Aurejärven Saksan Vastalahden torppari, muutti perheineen Keihäslahden Kurun Männistön torppaan-, s. 12.07.1787 Kuru, Keihäslahti ja Valpuri Martintytär Vastalahti o.s. Pusu, s. 22.02.1786 Kuru, Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.

Lapset:
Helena Tiura o.s. Rasula , s. 13.09.1856 Kuru, Poikelus. Tauluun 161
Eeva Rasula s. 21.02.1860 Kuru, Poikalus.
Aapeli Rasula s. 22.04.1866 Kuru, Poikalus.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 161
VIII Helena Jeremiaantytär Tiura o.s. Rasula, (Taulusta 160, äiti Tilda Rasula) Ylä-Toikon Huhtiladon torpan piika naimisiin mennessään, Tiuran torpan emäntä., s. 13.09.1856 Kuru, Poikelus.

Puoliso: Vihitty 24.05.1873 Kuru Fabian Heikinpoika Tiura e. Lörpys. (Taulu 269) Lörpyksen poika, Ylä-Toikon renki naimisiin mennessään, Vaakaniemen Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Tiura oli seppänä Kurun Keihäslahden Sillanpään Kuoppamäessä., s. 08.05.1852 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Heikki Kustaanpoika Lörpys, Lörpyksen isäntä., s. 07.03.1819 Kuru, Petäjälammi ja Eeva Kaisa Heikintytär Lörpys o.s. Iso-Kartano, s. 16.05.1821 Teisko, Värmälä.
Kurun Vaakaniemen Ala-Toikon Tiuran torppa sijaitsi nähtävästi tällä alueella Näsijärven Kuukkulanselän rannalla.

Lapset:
Emma Tiura s. 19.09.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 21.07.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Kalle Tiura Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Kalle oli Kurun Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torppari, muutti Kurusta perheineen 7.11.1907 Messukylään. Kalle muutti perheineen takaisin Kuruun ja osti Haapaniemestä Sulkun tilan ja oli siellä tekemässään pajassa seppänä., s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1958 Kuru, Olkitaipale.
Miina ja Kalle Tiura.
Vilhelmiina Tiura s. 16.01.1877 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Elsa Maria Tiura s. 31.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Anna Tiura s. 13.11.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Matti Tiura Matti muutti Kurusta 30.10.1906 Messukylään., s. 26.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Eeva Tiura s. 09.11.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Artturi Tiura s. 25.05.1890 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Heikki Tiura s. 27.11.1892 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Iita Helena Tiura s. 20.01.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Riikka Tiura s. 02.09.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Hilma Esteri Tiura s. 04.03.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 162
VI Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko, (Taulusta 151, äiti Valpuri Ylä-Toikko) Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.
Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

1. puoliso: Vihitty 27.12.1840 Kuru Eeva Joelintytär Ala-Toikko. (Taulu 1378). (Taulu 1380). (Taulu 1562) Emäntä, kuoli synnytykseen, s. 17.01.1823 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli 42-vuotiaana nuorimman lapsen (Wilhelm) synnytykseen.
Wihelm kuoli vuoden ikäisenä. Kaksi aikaisemmin syntynyttä lastakin
kuoli varsin nuorena (alle 2-vuotiaina). Wilhelmina kuoli 09.04.1854 kahdentoista päivän ikäisenä. Kovia kokenut perhe.
Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, Talollinen, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.
Ala-Toikon perinnemaisemaa tilan päärekennuksen edestä kuvattuna. Taustalla on Näsijärvi, jonka rannasta Ala-Toikon kohdalla on kivikautinen löydös. Hyvät metsästys- ja kalastusalueet lähellä ja maaperä soraa ja kalliota.

Lapset:
Manu Aukusti Ala-Toikko , s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 163
Helena Ala-Toikko s. 15.03.1844 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.07.1846 Kuru, Vaakaniemi.
Matti Hellsten e. Ala-Toikko , s. 05.02.1846 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 166
Kustaa Ala-Toikko s. 24.05.1848 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.06.1848 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli yskään 2-viikon vanhana.
Maria (Maja) Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko , s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 172
Karoliina Ala-Toikko s. 14.05.1852 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.03.1853 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli yskään 1-vuotiaana.
Vilhelmiina Ala-Toikko s. 29.03.1854 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.04.1854 Kuru, Vaakaniemi.
Kalle Ala-Toikko s. 01.06.1855 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.05.1859 Kuru, Vaakaniemi.
Juho Alanen e. Ala-Toikko Hätäkaste, asui kotonaan poikamiehenä. Sai armeijassa nimen Alanen., s. 28.02.1859 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.11.1890 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko.
Vilhelmiina Ala-Toikko s. 20.06.1861 Kuru, Vaakaniemi, k. 20.12.1861 Kuru, Vaakaniemi. Kuolinsyy tuntematon.
Hilma Ala-Toikko s. 01.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, k. 02.05.1864 Kuru, Vaakaniemi.
Vilhelmi Ala-Toikko s. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.08.1866 Kuru, Vaakaniemi.
2. puoliso: Vihitty 15.12.1865 Kuru Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti. (Taulu 36). (Taulu 44) Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Taneli Matinpoika Leveelahti, Taipaleen sotilaan poika ,Myllärin ja Tienarin renki sekä Leveelahden torppari, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari, Tienarin tytär ja piika ,Leveelahden Tienarin tytär, Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahden torpan emäntä, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 163
VII Manu Aukusti Matinpoika Ala-Toikko, (Taulusta 162, isä Matti Ala-Toikko) Ala-Toikon isäntä, minkä jälkeen Toikkonen omi tilan kepulikonstilla. Sakotettu ensi kerran luvattomasta viinan myymisestä vuonna 1884., s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.06.1898 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhan elämäntyylin hävitti äkkiuusirikas kauppias, joka osti Ylä-Toikon ja puliveivasi Ala-Toikon itselleen. Vei vielä nimenkin. Emanuelin lapset eivät saaneet käyttää Toikko-nimeä, vaikka Antti Toikkonen ei ollut mitään sukua Toikolle. He muuttivat nimekseen Alanen. Heidän vanhapoika setänsä Juha oli saanut sen ilmeisesti armeijassa palvellessaan, joten myös veljen lapset alkoivat käyttää sitä myöhemmin.
Lahdenpohja ilmeisesti säästyi jotenkin Toikkoselta, koska se oli annettu jo edellisessä polvessa asuttavaksi torpaksi Ala-Toikon tyttären perheelle.
Matin mummo (eli biologisesti isänsä täti ja sosiaalinen äiti) vietti siellä joskus lapsena kesää, olivat kuulemma kohdelleet häntä siellä todella hyvin.

Lähde: Matti Lipponen Tampere.
Tämän kuusen kohdalla oli Ala-Toikon päärakennus. Perustuskivistä osa on näkyvillä kuusen lähellä.

Puoliso: Vihitty 06.10.1871 Kuru Maria Liisa Kustaantytär Ala-Toikko o.s. Rikala. (Taulu 801). (Taulu 922) Muutti Teiskosta 1871 Kuruun., s. 02.04.1845 Teisko, Leppälahti, k. 02.01.1902 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Kustaa Heikinpoika Rikala, Rikalan isäntä 1835-1848. Kustaa kuoli 35-vuotiaana tuskalliseen kivitautiin., s. 02.05.1813 Teisko, Leppälahti, k. 08.06.1848 Teisko, Leppälahti ja Saara Heikintytär Järvenpää ent. Rikala o.s. Yli-Korpula, Saara isännöi Rikalan tilaa 1849, s. 28.10.1815 Teisko, Pohtola, k. 19.01.1881 Teisko, Leppälahti.

Lapset:
Manu Ala-Toikko s. 27.08.1872 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.10.1872 Kuru, Vaakaniemi.
Juho Kustaa Ala-Toikko s. 18.10.1873 Kuru, Vaakaniemi, k. 25.12.1881 Kuru, Vaakaniemi.
Maria Ala-Toikko s. 24.07.1877 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.11.1879 Kuru, Vaakaniemi.
Iita Laurila o.s. Alanen , s. 11.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 164
Toivo Alanen e. Ala-Toikko , s. 08.07.1884 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 165
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 164
VIII Iita Manuntytär Laurila o.s. Alanen, (Taulusta 163, isä Manu Ala-Toikko) Itsellinen Ala-Toikon Lahdenpohjassa 1902-1904, muutti 1904 Olkitaipaleen Laurilaan ja meni itsellisen Leo Laurilan kanssa naimisiin ja sai pojan., s. 11.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Puoliso: Vihitty 19.08.1904 Kuru Leo Emil Kallenpoika Laurila. (Taulu 255) Parkkuun Ylämyllyn mylläri., s. 28.06.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 04.01.1927 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Matinpoika Laurila, Talollinen, 1/4 manttaalia. Kirkkoväärti, s. 10.02.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1880 Kuru, Olkitaipale ja Henrika Albertiina Juhontytär Laurila o.s. Ristaniemi, Ristaniemen tytär, Laurilan emäntä, s. 22.07.1835 Kuru, Ristaniemi, k. 03.06.1899 Kuru, Olkitaipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 165
VIII Toivo Manunpoika Alanen e. Ala-Toikko, (Taulusta 163, isä Manu Ala-Toikko) s. 08.07.1884 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Vihitty 21.12.1906 Kuru Miina Sandra Saluntytär Alanen o.s. Karttila s. 23.04.1880 Virrat, Vaskivesi.
Vanhemmat: Salu Kaaponpoika Karttila, s. 12.06.1835 ja Liisa Mikontytär Karttila o.s. Kuusenaho, s. 18.08.1848 Kuru, Aurejärvi, k. 24.02.1887 Virrat, Vaskivesi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 166
VII Matti Matinpoika Hellsten e. Ala-Toikko, (Taulusta 162, isä Matti Ala-Toikko) Muutti Tampereelle 1.10.1864, s. 05.02.1846 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.03.1887 Tampere.

Matti Hellsten oli ilmeisesti saanut Kurussa jotain sepänoppia. Perimätiedon mukaan hän aloitti työuransa Tampereella rakentamalla siltoja Tammerkosken yli. Sen jälkeen hän työskenteli viilarina Tampellassa josta siirtyi töihin Verkatehtaalle. Perimätiedon mukaan oli siellä tituleerattu mestariksi, mahdollisesti tehtaan laitosmiesporukan pomo tai nokka. Ilmeisesti omisti neljänneksen talosta 109 vanhassa Kyttälässä (silloisen) Huhtimäenkadun varrella.

Vielä tarkennus. Tieto talon neljänneksen omistamisesta Kyttälässä osoittautui vääräksi (kyse oli eri Hellsténistä, sepästä joka asui länsipuolella). Meidän isoisämme syntymäkoti sijaitsi osoitteessa 106 jolle ei ole löytynyt papereista omistajaa. Ilmeisesti se talo tässä kuvassa http://www.jukkajoutsi.com/aarre782.jpg joka on seuraava länteen päin kadun päällä olevasta talosta. Kuva on otettu joskus 1920-luvulla. Hellsténit eivät olleet enää pitkään aikaan asuneet siellä vaikka talo näyttäisi olevan sen verran vanha että saattaa olla vanhan Kyttälän peruja kun kerran viereistäkään ei ole raaskittu purkaa.


Lähde: Matti Lipponen Tampere


------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Poika Matias Konstantin Hellsten s.8.9.1872 -----Orvo Lipponen s.22.3.1914---------Paavo Lipponen s.23.4.1941
Ylimetsänhoitaja ,Tampere Valtiot.maisteri ,ent.valtiopäivämies
Hilkka Iisalo s.5.2.1915 s. Orivesi
Terv.huollon opettaja ,T:re

Jaakko Antero Ingman, Iiisalo s.30.11.1885 Toholampi
Rautateiden kirjuri
Siiri AinoTörnroos, Iisalo s.19.6.1892 Toholampi

Johan Gabriel Ingman s.31.7.1839 Toholampi
Toholammin nimismies
Johanna Loviisa Pihlajamaa , Ingman s.4.4.1847 Toholampi

Johan Jacob Ingman s.27.2.1805 Lohtaja
Kappalainen
Fredrika Lovisa Lagus, Ingman s.14.11.1807 Toholammi

Henric Johan Ingman s.1.12.1773 Pohja
Läänin maanmittari
Brita Magdalena Cajanus, Ingman s.6.6.1773 Toholammi

Henric Ingman s.1747 Mörby
Vääpeli
Ebba Kristina Naukler, Ingman s.27.3.1755

Henric Mattsson Ingman s.1711 Turku
Ylioppilas ,talollinen, rusthollari
Anna Elisabet Schultz, Ingman s.1712

Johan Schultz ,luutnantti
Ingeborg Körning, Schultz ,s.2.3.1684 Rilaks
Ingmannin sukujuurta

Axel Körning, amiraliteettiluutnantti k.1691
Anna Brand, Körning h.25.2.1734 Bromarv Vanh:
Johan Brand h.7.7.1689 Tenhola
Anna Catharina Lindelöf, Brand s.1629 h.24.8.1692 Tenhola

Eric Körning ,ratsumestari
Ingeborg Gyllenlood

Hans Gyllenlood ,asessori
Anna von Sanden

Bengt Juusten Gyllenlood s.1550 Turku
AMIRAALI ,Turun linnan päällikkö
Brita Marcusdotter







.
Matin tyttären Amanda Lehmusvaara os.Hellsten (1865-1916). Kuvan omistaja: Matti Lipponen Tampere

Puoliso: Vihitty 29.10.1865 Tampere Johanna Maria (äpärä) Annantytär (Carlintytär) Hellsten o.s. Sjöblom Johanna on ripitetty 26.2.1888 salavuoteudesta., s. 08.04.1842 Tampere, k. 09.11.1927 Tampere.

Marian isä oli kupariseppä Carl Erik Sjöblom s. 1.2.1816 Saltvikissa k. 9.4.1863 Jyväskylässä. Carl Erik tunnusti aviottoman tyttärensä testamentissaan. Maria oli sitä ennen asunut biologisen isänsä luona Jyväskylässä 5.7.1847 - 27.6.1853 (täysin moderni uusperhekuvio 1800-luvulla!) mistä palasi takaisin Tampereelle. Sjöblomin talo on Jyväskylässä käsityöläismuseokorttelissa ks.

http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/museot/kasityolaiskodit

Carl Erik oli avioitunut ennen Jyväskylään muuttoaan tehtaan työmiehen tyttären Kristiina Rosenbergin kanssa ks,

http://hautausmaat.jyvaskylanseurakunta.fi/vanha-hautausmaa/vanhin-osa/vanhin-osa/hautojen-historiaa/sjoblom-karl-erik-1816-1863/

Lähde: Matti Lipponen Tampere.
Vanhemmat: Carl Erik Sjöblom, Carl otti Johannan nimilleen, ei ollut naimisissa. Kupariseppä., s. 01.02.1816 Saltvik, Saltvik Tängsöda, k. 09.04.1863 Jyväskylä ja Anna Stina Eliaantytär Sjöblom o.s. Weissman, s. 18.10.1818 Teisko, Vattula, Valkeejärvi, k. 04.09.1872 Messukylä (Kyttälä).
Sjöblom Karl Erik (1816-1863) Osasto 16-08-049 Jyväskylä. Kupariseppä Sjöblom syntyi Ahvenanmaalla Saltvikissa. Hän vannoi porvarinvalan vuonna 1845. Kupariseppä Sjöblomin koti on yksi harvoista Jyväskylän vanhoista säilyneistä puurakennuksista. Talo on siirretty Cygnaeuksenkatu 2: n tontille ja on Keski-Suomen museon hoidossa oleva museokohde. Kupariseppä Sjöblom valmisti etupäässä kattiloita, viinapannuja, erilaisia keittoastioita, vesisaaveja ja leivinmuotteja.

Lapset:
Amanda Aurora Lehmusvaara ent. Lindberg ent. Nordblom o.s. Hellsten , s. 12.09.1865 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 167
Johanna Wilhelmiina (Mimmi) Henriksson o.s. Hellsten , s. 02.01.1868 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 168
Maria Matilda Hellsten Tampereella ja Kyttälässä riehui Maria Matildan kuolinaikaan koleraepidemia. Hänen äitinsä menetti parin viikon sisällä lapsensa, äitinsä ja velipuolensa. Kaksi jälkimmäistä kuolivat varmasti koleraan, Maria Matildan kuolinsyytä ei ole kirjattu, hän menehtyi päivää aikaisemmin ennen veljensä Konstan syntymää. Lähde: Matti Lipponen Tampere.
, s. 03.03.1870 Messukylä, Kyttälä, k. 09.09.1872 Messukylä, Kyttälä.

TAMPEREEN ALUELIITOKSET:


Kyttälä liitettiin 1877 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 11,4 km² ja n. 3 000 asukasta
Hatanpää liitettiin 1920 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 18,5 km² ja 459 asukasta
Järvensivu liitettiin 1922 Messukylästä.
Lepolan huvila-alue liitettiin 1929 Messukylästä.
1937 Pohjois-Pirkkalasta liitettiin Pispalan, Epilän, Raholan, Villilän ja Lamminkylän esikaupungit, liitoksessa saatiin pinta-alaa 28,6 km² ja 9 287 asukasta
Messukylä liitettiin 1947, liitoksessa saatiin pinta-alaa 82,5 km² ja 7 340 asukasta
Lielahti liitettiin 1950 Ylöjärvestä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 15,4 km² ja 1 828 asukasta
Aitolahti liitettiin 1966, liitoksessa saatiin pinta-alaa 89,5 km² ja 2 117 asukasta
Teisko liitettiin 1972, liitoksessa saatiin pinta-alaa 431,3 km² ja 2 831 asukasta
.
Mathias Konstantin (Konsta) Hellsten , s. 08.09.1872 Messukylä (Tampere). Tauluun 169
Emma Emilia Baryski o.s. Hellsten , s. 17.06.1875 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 170
Hulda Maria Haapa ent. Hellsten s. 07.03.1878 Tampere, Kyttälä, k. 18.03.1970 USA, New Jersey, Pemberton.
Group of children carrying in their pecks to the "bushel man." We measured one of these peck boxes and found it contained 10 quarts instead of 8. This is the fourth week of school in Philadelphia and people will stay here two weeks more. Theodore Budd's Bog at Turkeytown near Pemberton, New Jersey. 1910 September.
Hilja Elia Elisabeth Hellsten s. 13.02.1881 Tampere, Kyttälä, k. 05.09.1882 Tampere, Kyttälä.
Tyyne Alfhild Lipponen o.s. Hellsten , s. 25.01.1884 Tampere, Kyttälä. Tauluun 171
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 167
VIII Amanda Aurora Matintytär Lehmusvaara ent. Lindberg ent. Nordblom o.s. Hellsten, (Taulusta 166, isä Matti Hellsten) s. 12.09.1865 Messukylä, Kyttälä, k. 29.07.1916 Viipuri.

Amanda oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen avioliitto jäi hyvin lyhyeksi puolison kuoltua pian häiden jälkeen. Pariskunta oli ehtinyt asettua asumaan Vaasaan josta Amanda palasi leskeksi jäätyään takaisin Tampereelle vielä saman vuoden lopulla.

Amanda kuoli sydänkohtaukseen 29.7.1916 hänen ollessaan vierailemassa Viipurissa siskojenja luona. Hänet haudattiin 2.8.1916 Tampereelle.

Lähde: Matti Lipponen Tampere.
Viipurin linna vuodelta 1916 eli samalta vuodelta jolloin Amanda Lehmusvaara kuoli Viipurissa.

1. puoliso: Vihitty 16.07.1887 Juho Vihtori Nordblom s. 19.09.1858 Pyhämaa, k. 26.07.1887 Vaasa.

2. puoliso: Vihitty 22.01.1893 Tampere August Lehmusvaara e. Lindberg s. 02.01.1871 Hämeenlinna, k. 11.11.1944 Viiala.

Työskenteli ensin Verkatehtaalla, myöhemmin asemamiesten esimies Tampereella. Muutti myöhemmin pois Tampereelta, asui kuollessaan Viialassa. Kuolinaika ei vielä tiedossa.

Lähde: Matti Lipponen Tampere.
August Lehmusvaara (1871-1944). Kuvan omistaja: Matti Lipponen Tampere
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 168
VIII Johanna Wilhelmiina (Mimmi) Henriksson o.s. Hellsten, (Taulusta 166, isä Matti Hellsten) s. 02.01.1868 Messukylä, Kyttälä, k. 27.11.1932 Kauniainen.

Leskeksi jäätyään Mimmi palasi ensin Pedersöreen, ja sieltä takaisin Tampereelle 30.12.1892. Myöhemmin muutti sisarensa Tyynen kanssa Viipuriin vuonna 1909. Sitä ennen hän oli pitänyt vieraskotia Tampereella Leanderin talossa (talo tuhoutui myöhemmin Tampereen taistelussa vuonna 1918). Muutti sittemmin Viipurista Helsinkiin. Mimmi oli etevä liikenainen ja oli ennen kuolemaansa jo hyvin varakas.



Lähde: Matti Lipponen Tampere.
Palaneet Leanderin talo ja Verkatehtaan varastorakennus Tampereella vuonna 1918.

Puoliso: Vihitty 23.06.1890 Tampere Herman Henriksson e. Stårgård Herman oli rakennusmestari joka sai traagisesti surmansa jäätyään hiekkajunan alle. Hän oli tuonut vaimonsa ja iäkkään äitinsä Pedersörestä Hiitolaan jossa hän työskenteli siihen aikaan rakennustyömaalla. Lähde: Matti Lipponen Tampere., s. 30.09.1857 Pedersöre, Edsevö, k. 05.11.1892 Hiitola.

PEDERSÖREN HISTORIA:

Pedersöre lukeutuu Pohjanmaan alkuperäispitäjiin. Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, kuinka vanha Pedersöre itse asiassa on, mutta Pedersören pitäjä mainitaan ensimmäisen kerran virallisisissa asiakirjoissa vuonna 1348. Kuningas Maunu Eerikinpoika antoi nimittäin silloin asetuksen Mustasaaren (Korsholm), Närpesin (Närpiö) ja Pedersören pitäjien kauppaoikeuksista.

Pohjanmaan rannikkoalue oli silloin jaettuna kolmeen pitäjään, ja Pedersören suurpitäjä ulottui aina Vöyristä Kemiin saakka.

Vuosisatojen kuluessa suurpitäjästä irrottautui kappeliseurakuntia, ja vuonna 1865 Ähtävästä ja Purmosta tuli itsenäisiä seurakuntia ja kuntia.

Pedersöre sai nykyisen muotonsa vuonna 1977, kun Ähtävän ja Purmon kunnat liittyivät taas yhteen Pedersören kanssa, jolloin kuntaliitoksen kautta syntyi nykyinen Pedersören "suurkunta". Uuden kunnan suomenkielinen nimi oli alussa Pietarsaaren maalaiskunta, mutta vuodesta 1989 nimi on virallisesti Pedersören kunta.

Joet ovat leimanneet historiaamme. Jokia pitkin kuljetettiin metsistä puutavaraa ja tervaa rannikolle ja sieltä edelleen maailmalle. Pedersöreläiset timpurit tunnettiin taitavina purjelaivojen rakentajina 1500-luvulta alkaen aina 1800-luvulle saakka.

Pedersöre on perinteisesti myös tyypillistä maatalousseutua, ja monet myllyt ovat aikojen kuluessa jauhaneet kuohuvien koskien varrella. Pedersöressä on useita tunnetusti hyviä talonpoikaismuseoita, joissa voi tutustua menneiden vuosisatojen asumiseen, työvälineisiin ja kylämaisemiin.
Kunnanvaltuusto hyväksyi 9. huhtikuuta 1984 Pedersören kunnan kunnanvaakunan, jossa on punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa. Paitsi että ohrantähkä viittaa maatalouteen, sen osat viittaavat myös kolmeen alkukuntaan (Pietarsaaren maalaiskunta, Ähtävä ja Purmo) ja naularistit viittaavat kolmeen itsenäiseen seurakuntaan. Vaakunan on suunnitellut Bo Aurén.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 169
VIII Mathias Konstantin (Konsta) Matinpoika Hellsten, (Taulusta 166, isä Matti Hellsten) Kiertokauppiasja Finlaysonin tehtaan työntekijä., s. 08.09.1872 Messukylä (Tampere), k. 14.01.1914 Tampere.
Konstan sisarusparven syntymäkoti sijaitsi osoitteessa 106 jolle ei ole löytynyt papereista omistajaa. Ilmeisesti se talo tässä kuvassa http://www.jukkajoutsi.com/aarre782.jpg joka on seuraava länteen päin kadun päällä olevasta talosta. Kuva on otettu joskus 1920-luvulla. Kuva ja tiedot: Matti Lipponen Tampere

Puoliso: Vihitty 16.06.1913 Tampere Hilda Johanna Juhontytär Hellsten o.s. Athlin Hilda Athlin (Hellsten) työskenteli kutojana Finlaysonilla., s. 20.08.1881 Kangasala, k. 11.10.1948 Tampere.
Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Athlin, s. 13.04.1860 Kangasala, Varala, Uotila, k. 27.06.1914 Tampere ja Alina Johanna Matintytär Athlin o.s. Eerola, s. 01.01.1863 Sahalahti, k. 31.10.1891 Tampere.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 170
VIII Emma Emilia Baryski o.s. Hellsten, (Taulusta 166, isä Matti Hellsten) s. 17.06.1875 Messukylä, Kyttälä, k. 30.11.1933 USA, Los Angeles.

Emma kuoli ollessaan tulossa kotiin autolla miehensä kanssa kun juopuneiden pappisopiskelijoiden auto törmäsi risteyksessä heidän autonsa kylkeen yli sadan kilometrin tuntivauhdilla. Emma sai surmansa välittömästi, hänen puolalainen miehensä oli tajuttomana pitkän aikaa vaikka selvisikin hengissä. Kuoli ilmesesti kuitenkin jo seuraavana vuonna, kuolinsyy ei ole tiedossa.

Lähde: Matti Lipponen Tampere.
Emma Baryski (1875 - 1933) Burial: Evergreen Cemetery Los Angeles Los Angeles County California, USA

Puoliso: Fred Baryski s. 1879 Puola, k. 1934 USA, Los Angeles.
Fred Baryski (1879 - 1934) Burial: Evergreen Cemetery Los Angeles Los Angeles County California, USA

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 171
VIII Tyyne Alfhild Lipponen o.s. Hellsten, (Taulusta 166, isä Matti Hellsten) Ensimmäinen prokuristiksi nimitetty nainen Suomessa., s. 25.01.1884 Tampere, Kyttälä, k. 14.03.1974 Helsinki.

Isäni Orvo Lipposen sosiaalinen äiti. Työskenteli leskeksi jäätyään Helsingissä vesijohtoliike Onnisen pääkirjanpitäjänä. Ensimmäinen prokuristiksi nimitetty nainen Suomessa. Prokura eli nimenkirjoitusoikeus on tyypillisesti yritysmuotoisessa liiketoiminnassa käytetty tapa antaa yrityksen henkilökunnalle valtuuksia toimia yrityksen nimissä. Mummo (sanon häntä mummoksi ja Hildaa, jota en ehtinyt koskaan tavata, isoäidiksi) oli viettänyt joskus lapsena kesää Lahdenpohjan talossa, ja kertoi että "he olivat siellä hyviä minulle".

Lähde: Matti Lipponen Tampere.
Alfred Onnisen vuonna 1913 Turussa perustama putki- ja vesijohtoliike on periytynyt perustajalta kolmen sukupolven ajan tyttäreltä tyttärelle. Neljän sukupolven aikana Onnisesta on kasvanut merkittävä materiaalipalvelujen tuottaja koko Itämeren alueella ja yksi Suomen suurimmista perheyhtiöistä.

Puoliso: Akseli Bernhard Lipponen s. 30.07.1879 Viipuri, k. 02.11.1932 Helsinki.

Akseli Berdhard Lipponen s. 30.7.1879 Viipuri k. 2.11.1932 Helsinki. Akseli Lipponen joutui lopettamaan varojen puutten vuoksi koulunkäynnin lukiossa ennen viimeistä luokkaa. Siitä huolimatta hän oli hyvin laajasti itseoppinut. Osasi mm. kymmentä vierasta kieltä. Sanomalehti Päivälehden, Helsingin Sanomien edeltäjän, perustajajäseniä. HOK:n perustajajäseniä, työskenteli myös pankkialalla sekä yrittänä majoitusalalla. Vanhasuomalaisen puolueen puoluesihteeri. Vanha -ja Nuorsuomalaisten puolueiden uudelleenjärjestyessä toimi kautensa loppuaikoina Kokoomuksen puoluesihteerinä. Akseli Lipponen palasi epäonnistuneen liikemiesuransa jälkeen takaisin toimittajan työhön sanomalehti Uuteen Suomeen josta hän oli lobannut itselleen paikan entisen pankkiaikojensa työtoverinsa Juho Kusti Paasikiven kautta. Molemmat olivat olleet samalla linjalla ulkopolitiikassa Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Isäni varttui kasvattilapsena neljävuotiaasta alkaen Tyynen ja Akselin luona Helsingissä ja Viipurissa. Hänen sosiaaliset vanhempansa adoptoivat hänet vuonna 1931.

Lähde: Matti Lipponen Tampere.
Tässä kuva isäni jäämistöstä missä herrat työskentelevät sen toimituksessa. Akseli istuu kuvassa takana oikealla. Kuva: Matti Lipponen Tampere

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 172
VII Maria (Maja) Matintytär Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, (Taulusta 162, isä Matti Ala-Toikko) Muutti 1869 Lahdenpohjaan., s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.
Ala-Toikon vanha rakennus, missä Maria syntyi 1849, oli tämän kuusen ja vasemmalla olevan rakennuksen kohdalla. Kuusi on jo vanha, joten rakennus on purettu tai tuhoutunut n. 100 vuotta sitten.

Puoliso: Vihitty 26.05.1869 Kuru Kalle Juhonpoika Lahdenpohja. (Taulu 185). (Taulu 123) Lahdenpohjan isäntä., s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Lahdenpohja e. Taipale, Talon poika, nuorimies, Lahdenpohjan isäntä, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 25.03.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Johanna Karoliina (äpärä) Liisantytär Lahdenpohja, Piika, talon tytär, nuori leski v:sta 1863, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi, k. 24.01.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Lapset:
Hilma Aurora Kallio o.s. Lahdenpohja , s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 173
Iita Lahdenpohja , s. 18.11.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 174
Kalle Lahdenpohja , s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 123
Lyyti Lahdenpohja Lyyti kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 14.01.1877 Kuru, Vaakaniemi, Ala,Toikko, k. 19.01.1900 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Lahdenpohjan päärakennus.
Emma Lahdenpohja s. 19.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Lahdenpohjan talo ja navetta, josta on purettu heinäladon osuus pois.
Maria (Maija) Lahdenpohja s. 22.07.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi.
Maria Lahdenpohja 36-vuotiaana.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 173
VIII Hilma Aurora Kallentytär Kallio o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 172, isä Kalle Lahdenpohja) s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Puoliso: Zefanias (äpärä) Eevantytär Kallio e. Poikeluspohja. (Taulu 229) Lahdenpohjan vävy ja itsellinen., s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Isättömästä Zefanias-pojasta tuli Lahdenpohjan vävy.
Äiti: Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Edestä katsottuna 70-vuotiaan Kalle Lahdenpohjan oikealla puolella on Hilma Kallio os. Lahdenpohja ja Zefanias Kallio. Takarivissä vasemmalla ovat edellisten vanhemmat lapset Vilho, Tyyne ja Kalle. Eturivissä Kallion nuoremmat lapset Eero, Anna ja Yrjö. Ylhäällä oikealla ovat Lahdenpohjan sisarukset Iita ja Maija ja heidän välissään Iitan tytär Helmi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 174
VIII Iita Kallentytär Lahdenpohja, (Taulusta 172, isä Kalle Lahdenpohja) s. 18.11.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Iita Lahdenpohja 46-vuotiaana.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 175
V Juho Matiaksenpoika Taipale, (Taulusta 150, isä Matias Taipale) Taipaleen isäntä, vanha vaari (merkintä rippirjassa), Juho kuoli 60-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale. Kuollut halvaukseen 61-vuotiaana.
Taipaleen päärakennukset.

Puoliso: Vihitty 06.07.1812 Kurun kappeli (Mylläri) Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo. (Taulu 38) Talollisen rouva, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale. Kuollut keuhkotautiin 55-vuotiaana.
Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Pikku-Tahlo e. Poukka, Kurjelahden ja Iso-Tahlon vävy ja Pikku-Tahlon isäntä 1782-1799., s. 14.03.1753 Teisko, Padustaipale, k. 12.12.1819 Teisko, Pohjankylä ja Maria Matintytär Pikku-Tahlo o.s. Iso-Tahlo, Piian tytär, Pikku-Tahlon emäntä, Maria kuoli 60-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 20.09.1758 Teisko, Pohjankylä, k. 11.01.1819 Teisko, Pohjankylä.

Lapset:
Eeva Markkula o.s. Taipale , s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 38
Matias Taipale s. 22.04.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 03.05.1815 Kuru, Olkitaipale.
Joosua Taipale , s. 13.05.1816 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 176
Johanna Moisio o.s. Taipale , s. 01.10.1818 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 184
Juho Lahdenpohja e. Taipale , s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 185
Zefanias Rajamäki e. Taipale , s. 21.12.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 187
Kalle Helenius e. Taipale , s. 24.11.1826 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 191
Helena (Leena) Haapanen o.s. Taipale , s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 196
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 176
VI Joosua Juhonpoika Taipale, (Taulusta 175, isä Juho Taipale) Taipaleen poika ja isäntä., s. 13.05.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 14.06.1876 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 15.04.1838 Kuru Ester Karoliina Juhontytär Taipale o.s. Noppa Nopan talon tytär, Taipaleen miniä ja emäntä, s. 12.04.1816 Viljakkala, Karhe, Koivisto, k. 21.10.1889 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Amalia Taipale Amalia kuoli 17-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.07.1838 Kuru, Olkitaipale, k. 17.04.1855 Kuru, Olkitaipale.
Helena Vilhelmiina Taipale , s. 26.07.1840 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 177
Selma Grönlund o.s. Taipale , s. 02.12.1842 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 179
Kalle Eromäki e. Taipale , s. 28.11.1844 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 180
Jeremias Taipale Jeremias kuoli alle vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 30.06.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 20.05.1848 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 177
VII Helena Vilhelmiina Joosuantytär Taipale, (Taulusta 176, isä Joosua Taipale) Taipaleen tytär ja emäntä, s. 26.07.1840 Kuru, Olkitaipale, k. 01.06.1895 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 15.12.1859 Kuru, Taipale Joosua Heikki Matinpoika Taipale e. Pöllölä. (Taulu 1181) Pöllölän poika, Taipaleen vävy ja isäntä 1860-1869., s. 13.04.1839 Teisko, Terälahti.
Vanhemmat: Matti Erkinpoika Pöllölä, Pöllölän talollisen veli, asui perheineen Pöllölässä., s. 24.07.1806 Teisko, Terälahti, k. 17.01.1874 Teisko, Terälahti ja Maria Mikontytär Pöllölä o.s. Liljeroos, Sotilaan tytär, Pöllölän emäntä, s. 06.10.1803 Teisko, Kämmenniemi (sotilastorppa), k. 28.05.1868 Teisko, Terälahti.

Lapset:
Aleksandra Mariana Taipale Aleksandra kuoli vuoden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 23.04.1862 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1863 Kuru, Olkitaipale.
Kalle Henrik Taipale Kalle kuoli vuoden ikäisenä isorokkoon., s. 07.02.1864 Kuru, Olkitaipale, k. 09.01.1865 Kuru, Olkitaipale.
Edvard Anselm Taipale , s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 178
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 178
VIII Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale, (Taulusta 177, isä Joosua Taipale) Taipaleen isäntä 1887-1934, rippikirjassa lukee kelpaamaton., s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale. 1920-luvulla oli Taipaleessa töissä Mikko Jalmari-niminen mies. Mikko oli vähän huonopuheinen. Kerran sitten aamuhämärissä ruokapöydässä Mäkisen Veikko (Eromäki) sanoi Mikolle:
''Nyt söit körttiläisen perunan'', johon kysyi Mikko:
- ''Oooliko seee muusta?''.
Tilannevuosi 1932. TAIPALE, 48 km Lielahden asemalta, 55 km Tampereelta ja 0,5 km Parkuun laiturilta. Omistaja v:sta 1886 Edvard Taipale, jonka suvulla se on ollut ylimuistoisista ajoista. Pinta-ala 197 ha, josta 0,1 puutarhaa, 26,19 peltoa, 5,5 luonnonniittyä ja 165,21 ha metsämaata. Pellot epätasaisia savimultamaita. Rakennukset (kaikki nykyisen omistajan rakennuttamia) viljelysten päässä, Ylöjärven—Kurun maantien varrella, lähellä Näsijärveä. Kaksi päärakennusta, jotka on rakennettu v v. 1877 ja 1897. Molemmat myöhemmin uusittu. 16 lehmän navetta tehty kivestä v. 1894, uusittu v. 1914. Samassa rakennuksessa ovat kanala ja lammassuoja. Talli on tehty puusta. Sekä navetassa että tallissa on vesijohto ja navetassa myös automaattiset juottolaitteet. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2,5 ha ruista, 4,25 kauraa, 0,75 ohraa, 0,4 perunaa, 0,1 pellavaa, 15,19 heinää ja 3 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 12 lammasta ja 10 kanaa. Lampaat maatiaisrotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa ja voita. Havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Honkalan sahalta. Höyrykone voimakoneena. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Puoliso: Vihitty 13.10.1890 Teisko Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden. (Taulu 550) Tilta muutti Teiskoon vanhempiensa kanssa 29.10.1973 ja palasi Kurun Olkitaipaleen Taipaleen emännäksi heti häiden jälkeen., s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Hermanni Juhonpoika Hilden e. Kantojärvi, Ala-Paappasen Kantojärven torpan poika, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki., s. 23.08.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 27.05.1875 Teisko, Hatanpää, Lehtimäki ja Karoliina Amanda Antintytär Lehtimäki o.s. Hilden, Karoliina oli paperitehtaassa töissä piikana, muutti Tampereelta 5.11.1869 Kurun Ylä-Toikolle ja perheineen 29.9.1973 Teiskon Hatanpään Lehtimäen tölliin., s. 03.10.1847.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 179
VII Selma Joosuantytär Grönlund o.s. Taipale, (Taulusta 176, isä Joosua Taipale) Selma muutti 18-vuotiaana Parkkuun sahalle ja meni naimisiin siellä ollessaan rengin kanssa, joka oli Vaakaniemen Leppälahdessa renkinä mennessään naimisiin ja muutti sen jälkeen vuonna 1861 Parkkuun sahalle rengiksi. Sahalta nuoripari muutti vuonna 1863 Joosepin vanhempien kotiin Poikeluksen Lähteenmäen Mäkkylään, 1864 Riihikoskelle, missä Jooseppi oli renkinä, vuonna 1868 Vaakaniemen Ylä-Toikkoon, 1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi. 10.9.1872 Jooseppi ja Selma muuttivat Kurusta lapsettomina Tampereen Tuomioseurakuntaan Mustalahden oluttehtaan työntekijöiksi ja asuivat vuokralla ja ottivat sukunimekseen Grönlund, ottivat kasvattityttären., s. 02.12.1842 Kuru, Olkitaipale, k. 08.06.1891 Tampereen Tuomioseurakunta.

Puoliso: Vihitty 10.11.1861 Kuru Jooseppi Juhonpoika Grönlund. (Taulu 1050) Jooseppi oli renkinä syntymäpaikassaan Poikeluksen Lähteenmäessä lähtien sieltä 17-vuotiaana, ollen sitten renkinä Ristaniemessä, Poikeluksen Lähteenmäessä, Vaakaniemen Ylä-Toikolla, Leppälahdessa, missä meni naimisiin. Naimisiin menon jälkeen Jooseppi meni rengiksi Parkkuun sahalle. Tampereen Mustalahden oluttehtaassa Joosepin nimike oli työmies., s. 30.11.1835 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, k. 18.11.1895 Tampereen Tuomioseurakunta.
Vanhemmat: Juho Joosepinpoika Mäkkylä e. Ylä-Poikelus, Juho oli Poikeluksen Lähteenmäen renki mennessään naimisiin, sittemmin itsellinen. Lähteenmäen isäntä Elias Lähteenmäki antoi erottaa tilastaan torpan Juho perheelle pitkästä palveluksesta 1850-luvun alussa. Juhon kuoleman jälkeen Mäkkylän torppa jäi autioksi ja se palautettiin takaisin Lähteenmäen tilaan kuuluvaksi., s. 04.01.1804 Kuru, Poikelus, k. 09.02.1873 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki ja Stina (Justiina) Matintytär Mäkkylä o.s. Lähteenmäki, Stina oli Viitakankaan piika mennessään naimisiin. Stina kuoli 56-vuotiaana lavantautiin., s. 27.03.1811 Kuru, Poikelus, k. 28.08.1867 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

Lapset:
Ida Maria Dahlberg Kasvattitytär. Ida muutti 11.2.1886 Messukylästä kasvattivanhemmilleen Tampereen Tuomioseurakuntaan. Ida muutti Tampereelta 17.4.1887 Jaalaan., s. 07.04.1871 Messukylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 180
VII Kalle Joosuanpoika Eromäki e. Taipale, (Taulusta 176, isä Joosua Taipale) Taipaleen poika, Taipaleen mäkitupalainen, s. 28.11.1844 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 26.12.1866 Kuru, Mylläri (Pappila) Eeva Aina Juhontytär Eromäki Yl-Poikeluksen itsellisen tytär, Eromäen mäkituvan emäntä., s. 25.01.1842 Kuru, Poikelus, Yläpoikelus.

Lapset:
Aleksandra Eromäki s. 19.02.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Hilma Eromäki s. 26.02.1869 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vilhelmiina Eromäki s. 28.01.1871 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Kalle Mäkinen e. Eromäki , s. 12.02.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 181
Edvard Eromäki s. 20.01.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 10.03.1875 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Emma Tuomi o.s. Erom��ki , s. 07.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 182
Selma Eromäki s. 01.05.1882 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 21.02.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Amanda Pusu o.s. Eromäki , s. 26.10.1885 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 183
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 181
VIII Kalle Kallenpoika Mäkinen e. Eromäki, (Taulusta 180, isä Kalle Eromäki) Torpan poika naimisiin mennessään, s. 12.02.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tämäkin tapaus on Vaakaniemen ruodin kinkereiltä, tosin 1900-luvun alkupuolelta. Kinkerit olivat siinä vaiheessa, jolloin pappi otti selvää, että oliko siveellisen elämän suhteen valittamista. Kylän vanhin harkitsi ja vastasi, että erikoisesti juopottelua ja kiroilua kylläkin.
Sitten kuului Samun Emman protesti joukosta, kun hän oli saanut selkään mieheltään, kun oli mennyt sitä Eromäestä juopottelemasta pois hakemaan. Emman mies samu oli myös kinkereillä. Kuultuaan vaimonsa ilmiannon rohkaisi hän luontonsa ja sanoi, että kyllä siitä asiasta vielä koitetaan, ei se sillai painu. Arvaahan sen, oliko kinkereillä olijoilla naurussaan pitelemistä.

Puoliso: Vihitty 18.06.1893 Kuru Maija Tuomontytär Mäkinen o.s. Leppänen Tienarin piika naimisiin mennessään., s. 30.11.1872 Parkano, Nerkoo, Korpiniemi.
Vanhemmat: Tuomas Joonaanpoika Leppänen e. Hirvi, s. 12.12.1832 Virrat, Kurjenkylä ja Maria Heikintytär Leppänen o.s. Poukka, s. 09.05.1841 Virrat, Vaskivesi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 182
VIII Emma Kallentytär Tuomi o.s. Eromäki, (Taulusta 180, isä Kalle Eromäki) s. 07.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 30.12.1900 Kuru Antto Antinpoika Tuomi e. Koivisto. (Taulu 657) Petäjäniemen Koiviston torpan poika ja itsellinen, Ristaniemen itsellinen, s. 18.05.1869 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Koivisto, Petäjäniemen Koiviston torppari., s. 04.02.1825 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Heta Severiina Manuntytär Koivisto o.s. Karjunkoski, s. 22.03.1829 Kuru, Karjula.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 183
VIII Amanda Kallentytär Pusu o.s. Eromäki, (Taulusta 180, isä Kalle Eromäki) s. 26.10.1885 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 05.10.1906 Kuru Rikard Konstantin Antinpoika Pusu Aurejärven Pusun poika, Olkitaipaleen Tienarin, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki, Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen. Rikard Pusu muutti perheineen Kurusta 26.10.1908 Messukylään ja palasi seuraavana vuonna takaisin Taipaleeseen., s. 15.08.1884 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pusu, s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi, k. 28.04.1907 Kuru, Aurejärvi ja Ester Karoliina Taavetintytär Pusu o.s. Tervaoja, s. 12.02.1836 Ikaalinen, Sarkkila, Saukko, k. 30.03.1908 Kuru, Aurejärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 184
VI Johanna Juhontytär Moisio o.s. Taipale, (Taulusta 175, isä Juho Taipale) Johanna oli vanhempana kivulloinen., s. 01.10.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 10.06.1889 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

1. puoliso: Vihitty 20.02.1842 Kuru Matti Joelinpoika Moisio e. Ala-Toikko. (Taulu 1378). (Taulu 1379). (Taulu 1562) Matti kuoli 32-vuotiaana tapaturmaisesti., s. 14.08.1820 Kuru, Vaakaniemi, k. 29.06.1852 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, Talollinen, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:
Maria Henrika Moisio Maria kuoli alle kahden vuoden ikäisenä kurkkutautiin., s. 09.05.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.04.1844 Kuru, Vaakaniemi.
Kalle Moisio Kalle kuoli 4-vuotiaana kovaan yskään., s. 03.11.1844 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 30.06.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
2. puoliso: Vihitty 15.09.1853 Kuru Kalle Johanneksenpoika Moisio e. Haapalahti. (Taulu 449). (Taulu 450) Vaakaniemen Ala-Toikon Moision torppari ja seppä., s. 24.05.1813 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 19.03.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vanhemmat: Johannes Tuomaanpoika Haapalahti, Juhon isä oli Teiskon Polson talon renki. Juho oli Haapalahdessa renkinä mennessään torpan tyttären Leenan kanssa naimisiin. Haapalahden torpan vävy ja torppari, isäntä ja kirkon kuudennusmies., s. 23.12.1776 Teisko, Polso, k. 11.04.1863 Kuru, Pohjankapee, Kapee ja Leena Joosepintytär Haapalahti, s. 06.09.1781 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 17.01.1867 Kuru, Pohjankapee, Kapee.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 185
VI Juho Juhonpoika Lahdenpohja e. Taipale, (Taulusta 175, isä Juho Taipale) Talon poika, nuorimies, Lahdenpohjan isäntä, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 25.03.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Puoliso: Vihitty 14.05.1841 Kuru Johanna Karoliina (äpärä) Liisantytär Lahdenpohja. (Taulu 172) Piika, talon tytär, nuori leski v:sta 1863, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi, k. 24.01.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Matts Andersson ja Lisa Henricsdotter saivat syytingin Lahdenpohjan torppaan.
Johanna asui leskenä 34 vuotta (1865-1899) Carl Johanssonin ja
Maria Mattsdotterin isännöimässä Lahdenpohjan torpassa.
Äiti: Liisa (Elisabeth) Heikintytär Lahdenpohja o.s. Mäkipää, Piika Teiskon Taulaniemessä, Ala-Toikon Lahdenpohjan emäntä. Liisa kuoli 78-vuotiaana kuumeeseen., s. 13.11.1800 Teisko, Kovero, k. 12.02.1879 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:
Eelis Lahdenpohja s. 29.09.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.01.1843 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Juho Kustaa Lahdenpohja s. 09.05.1844 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 02.05.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Lahdenpohjan vanha sauna.
Kalle Lahdenpohja , s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 172
Miina Lahdenpohja s. 01.04.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 05.04.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Emanuel (Manu) Lahdenpohja Emanuel muutti Teiskoon 8.3.1872, s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, (kaksonen).
Rivi aittoja Lahdenpohjassa 1800-luvulta.
Fabian -4h Lahdenpohja s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, (kaksonen), k. 10.01.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Matti Moisio e. Lahdenpohja , s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 186
Maria Lahdenpohja Maria kuoli 11-vuotiaana näivetystautiin., s. 31.01.1857 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 24.01.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Aukusti Lahdenpohja Asui Lahdenpohjassa vuosisadan loppuun poikamiehenä., s. 29.09.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vilhelmiina Lahdenpohja s. 03.05.1862 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 24.01.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 186
VII Matti Juhonpoika Moisio e. Lahdenpohja, (Taulusta 185, isä Juho Lahdenpohja) Ala-Toikon Lahdenpohjasta Ala-Toikon torppariksi Moisioon vuonna 1881., s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.02.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Ala-Toikon Moision torpan aitta 1800-luvun lopulta siirrettynä nykyisen maantien viereen.

1. puoliso: Vihitty 19.07.1881 Kuru Fredrika (Riikka) Antintytär Moisio o.s. Herrahuhta. (Taulu 684). (Taulu 686) Fredrikaa kerran ripitetty salavuoteudesta, Ala-Toikon Moisioon 1881 torpan emännäksi, s. 02.08.1856 Kuru, Keihäslahti, k. 02.05.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Herrahuhta, Torpparin poika, s. 05.09.1819 Kuru, Keihäslahti ja Liisa Antintytär Herrahuhta o.s. Syhlgren, Torpparin tytär, s. 25.01.1814 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
Jalkapuu on vanha, monissa maissa käytetty häpeärangaistuksen väline. Siinä on päällekkäisiä kolottuja hirsiä, joiden väliin laitetaan rangaistavan jalat ja joskus myös kädet. Hirret lukitaan toisiinsa päissä olevilla kiiloilla tai haoilla niin, että tuomittu joutuu paikoillaan kärsimään kunniaansa kohdistetun rangaistuksen. Jalkapuu oli yleensä sijoitettu näkyvälle paikalle, esim. kirkon eteiseen tai pihalle, niin että koko kirkkokansa näki rangaistusta kärsivän. Päätös jalkapuun käyttöönottamisesta Suomen (Turun hiippakunnan) kirkoissa tehtiin Turun pappeinkokouksessa vuonna 1660. Aiemmin jalkapuuta oli käytetty kouluissa oppilaiden kurittamiseen ja kirkko oli käyttänyt häpeärangaistuksena kirkon ovella seisottamista 1–9 sunnuntaina [8]. Jalkapuurangaistus lakkautettiin Suomessa asetuksella 15. toukokuuta 1848.

Lapset:
Kalle Arviiti Moisio Kalle oli armeijaan kelpaamaton., s. 13.12.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
2. puoliso: Vihitty 10.04.1895 Kuru Aina Maria (äpärä) Miinantytär Moisio o.s. Kotajärvi Rippikirjassa lukee Ainan kohdalla ''löysä'', Aina muutti Virroilta 14.2.1891 Kuruun Moision piiaksi ja meni isäntä Matti Moision kanssa naimisiin Matin vaimon kuoltua. Moision emäntä., s. 04.07.1875 Virrat, Hauhuu, Siikala.
Äiti: Vilhelmiina Amaliantytär Kotajärvi, s. 12.04.1854 Virrat, Kankaanpää.
Lapset:
Urho Aleksanteri Moisio s. 28.04.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vaalit Ristaniemen koululla, vaalilautakunta vasemmalta lukien Hemmi Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Jalmari Mantere, Urho Moisio, Aleksi Salonen ja Arvo Ristaniemi.
Aino Maria Moisio s. 20.04.1897 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Suoma Vilhelmiina Moisio s. 08.05.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Iita Josefiina Moisio s. 14.04.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Lyyti Esteri Moisio s. 19.03.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Moision kiinteistö maineen Markkulan talon viereen saakka.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 187
VI Zefanias Juhonpoika Rajamäki e. Taipale, (Taulusta 175, isä Juho Taipale) Taipaleen poika ja itsellinen, Taipaleen Rajamäen torppari. Zefanias kuoli 48-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 21.12.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 13.04.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
SULKU-nimen alapuolella, tien ja Jakaman välissä on kiinteistö, minkä Kalle Tiura osti Haapaniemestä. Lohkominen 6.5.1932 303-415-6-16 X SULKU, 1.1.2009 kuntajaon muutos, uusi re.n:ro 980-458-6-16 SULKU.

1. puoliso: Vihitty 28.12.1845 Kuru Anna Leena Matintytär Rajamäki Anna oli Olkitaipaleen Taipaleen piika naimisiin mennessään. Anna kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 23.01.1818 Hämeenkyrö, k. 20.10.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Maria s. 16.03.1846 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.03.1846 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Kalle Rajamäki , s. 30.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 188
Juho Rajamäki Juho kuoli 12-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 23.03.1851 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 18.08.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Samuel (Samuli) Mäkinen e. Rajamäki , s. 29.07.1855 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 189
Manu Rajamäki s. 22.07.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.10.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Aleksandra Aalto o.s. Rajamäki , s. 13.03.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 190
2. puoliso: Vihitty 17.10.1868 Kuru, Mylläri (Pappila) Sofia Tuomaantytär Taipale o.s. Stenbacka Sofia oli pitäjän suutarin tytär Ikaalisiista, Olkitaipaleen Laurilan Kolkin torpan piika naimisiin mennessään., s. 01.12.1842 Ikaalinen, Kiala, Stenbacka.
Vanhemmat: Tuomas Juhonpoika Stenbacka, Tuomas oli Parkanon Rantalan isäntärenki naimisiin mennessään, Stenbackan talon vävy ja isäntä, s. 26.03.1819 Parkano ja Maria Kustava Kallentytär Stenbacka o.s. Bergelin, Maria oli Parkanon Rantalan piika mennessään naimisiin., s. 25.03.1821 Ikaalinen, Kiala, Stenbacka.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 188
VII Kalle Zefaniaanpoika Rajamäki, (Taulusta 187, isä Zefanias Rajamäki) s. 30.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Miina Kallentytär Rajamäki o.s. Vänninmaja Taipaleen Rajamäen torpan emäntä. Miina kuoli 56-vuotiaana keuhkotautiin., s. 30.05.1852 Kuru, Kapee, k. 28.11.1908 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Kalle Nieminen e. Rajamäki Kalle oli armeijaan kelpaamaton. Kotinsa Rajamäen itsellinen, s. 29.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Emilia Rajamäki Emilia kuoli 14-vuotiaana tulirokkoon., s. 29.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 22.02.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vappu Nieminen o.s. Rajamäki Vappu muutti Kurusta 3.6.1908 Teiskoon., s. 08.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Elias Nieminen e. Rajamäki Olkitaipaleen Taipaleen Rajamäen torpan itsellinen., s. 25.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Miina Rajamäki s. 03.05.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Manjaana Rajamäki s. 29.01.1889 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Aina Maria Rajamäki s. 19.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Emma Rajamäki s. 11.06.1895 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 189
VII Samuel (Samuli) Zefaniaanpoika Mäkinen e. Rajamäki, (Taulusta 187, isä Zefanias Rajamäki) Samuel oli Kurun Petäjälammin Lörpyksen itsellinen naimisiin mennessään. Tienarin itsellinen 1886-1891, Laurilan itseliinen 1891-, s. 29.07.1855 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 02.11.1885 Kuru Emma Paulintytär Mäkinen o.s. Männistö Aliina oli Petäjälammin Lörpyksen piika saadessaan ensimmäisen aviottoman lapsensa, Olkitaipaleen Tienarin piika saadessaan toisen aviottoman lapsen. Tienarilla syntyi myös yhteinen lapsi Samulin kanssa. Emmaa ripitetty kahdesti., s. 07.05.1859 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.

Paikallinen papisto haastoi käräjille myös huoruuteen syyllistyneitä. Papisto myös nuhteli heitä yksityisesti ja kirkkoneuvostossa. Aviottomia äitejä puolestaan ripitettiin erikseen kirkossa. Oikeuslaitos ei ollut kovin kiinnostunut antamaan sakkoja salavuoteudesta, mutta huoruudesta se antoi tuomioita. Syylliseltä osapuolelta kiellettiin uuteen avioliittoon meneminen. Koska myös salavuoteus oli kiellettyä, heiltä evättiin tällöin seksuaalinen kanssakäyminen kokonaan.
Vanhemmat: Paavali Israelinpoika Männistö e. Kivistö, Kurun Keihäslahden Leponiemen torppari, Kurun puustellin muonarenki., s. 18.01.1826 Kuru, k. 18.01.1880 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Eeva Matintytär Männistö, Kunnan vaivainen, Eeva eli vielä 1910-luvulla., s. 23.12.1826.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 190
VII Aleksandra Zefaniaantytär Aalto o.s. Rajamäki, (Taulusta 187, isä Zefanias Rajamäki) s. 13.03.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 14.01.1890 Kuru Ananias Kallenpoika Aalto Raita-ahon ja Karjulan Nilsforsin itsellinen., s. 12.11.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Taivaljärvi, k. 04.03.1950 Kuru.
Vanhemmat: Kalle Heikki Antinpoika Nimetön, Muonatorppari, muonamies, tilaton maatyöväki, teki töitä kokonaan tai osittain ruokapalkalla jollekin maatilalle, joissain paikoin Suomea myös vain satunnaisesti muutaman päivän viikossa, kuten esim. mäkitupalainen. Kurun Petäjälammin Ylä-Paappasen Nimettömän torpan isäntä, Lintuharjun ja Hainarin renki, Taivaljärven muonarenki., s. 08.01.1831 Ruovesi, Pihlajalahti, Ranta-Riekkola, Ajos-aho ja Anna Stina Juhontytär Taivaljärvi, s. 24.08.1828 Kuru, Riuttaskorpi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 191
VI Kalle Juhonpoika Helenius e. Taipale, (Taulusta 175, isä Juho Taipale) Seppänä Vaakaniemessä, asui ja paja oli Leppälahdessa. Kalle kuoli 41-vuotiaana isorokkoon., s. 24.11.1826 Kuru, Olkitaipale, k. 11.01.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Seppälä.

Puoliso: Vihitty 06.08.1854 Kuru Karoliina Joelintytär Helenius o.s. Ala-Toikko. (Taulu 1378). (Taulu 1382). (Taulu 1562) Ala-Toikon tytär, Sepän vaimo., s. 02.11.1829 Kuru, Vaakaniemi, k. 21.09.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Seppälä.
Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, Talollinen, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:
Kalle Helenius s. 08.03.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio, k. 09.03.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
Kalle Helenius , s. 08.02.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio. Tauluun 192
Fabian Helenius , s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 193
Vilhelmiina Helenius Rippikirjassa risti nimen edessä, lienee kuollut lapsena. Kuolleitten kirjasta hänelle ei löydy Vilhelmiinan kuolinaikaa ja häviää kirjoista vuoden 1873 jälkeen., s. 15.04.1859 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Juho Helenius s. 12.06.1861 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.01.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Elias Helenius , s. 02.04.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 194
Maria Helenius s. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, (kaksonen), k. 24.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Helena Helenius s. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, (kaksonen), k. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Aatami Helenius , s. 19.09.1867 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 195
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 192
VII Kalle Kallenpoika Helenius, (Taulusta 191, isä Kalle Helenius) s. 08.02.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio, k. 18.06.1915 Tampere.

Puoliso: Vihitty 24.08.1907 Tampere Johanna Matilda Helenius o.s. Enberg s. 28.09.1875 Tampere, k. 22.05.1919 Tampere.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 193
VII Fabian Kallenpoika Helenius, (Taulusta 191, isä Kalle Helenius) Fabian oli Vaakaniemen Ala-Toikon renki mennessään naimisiin. Vaakaniemen Leppälahden Sarven torpan renki, Olkitaipaleen Kastarin itsellinen, sen jälkeen Kastarin muonarenki. Olkitaipaleen Laurilan itsellinen. Ristaniemen mäkitupalainen. Olkitaipaleen Taipaleen Pirttilahden torpan isäntä 1905-1907. Vuodesta 1907 Vaakaniemen Leppälahden mäkitupalainen. Fabian kuoli 63-vuotiaana syöpään., s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Vihitty 27.12.1876 Kuru Henrika Matintytär Helenius. (Taulu 2177) Henrika oli Vaakaniemen Ala-Toikon piika mennessään naimisiin. Henrika muutti leskenä Teiskoon 19.01.1931., s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Vanhemmat: Matias (Matti) Yrjönpoika Lamminperä, Lamminperän poika, toimi renkinä ja itsellisenä eri taloissa. Matti kuoli 33-vuotiaana vatsakipuihin., s. 29.12.1827 Kuru, Poikelus, k. 12.06.1861 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Anna Leena Juhontytär Leikka o.s. Aineslahti, Aurejärven Aineslahden tytär, virheellisesti monessa rippikirjassa merkitty syntyneeksi 27.4 tai 27.11 vuonna 1822. Anna Leena muutti miehensä kuoleman jälkeen Lörpykseltä Kurun Olkitaipaleen Taipaleen Haapasen torppaan itselliseksi ja melkein vuosittain palveli eri taloissa., s. 05.04.1822 Kuru, Aurejärvi, k. 26.02.1894 Kuru, Juhtimäki, Rajala.

Lapset:
Hilma Helenius Hilma muutti naimattomana Tampereelle 14.11.1897., s. 22.12.1877 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvi.
Elias Helenius Itsellinen ja mökkiläinen Olkitaipaleenkylän Kivi-nimisellä tilalla. Elias kuoli sydäntautiin 52-vuotiaana, s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 27.06.1933 Kuru, Olkitaipale.
Onni Fabian Helenius Ristaniemen itsellinen. Onni muutti Kurusta 7.9.1900 Tampereelle., s. 14.03.1883 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Maria Ala-Kapee o.s. Helenius Maria kuoli 27-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.03.1886 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 09.02.1914 Kuru, Pohjankapee.
Matilda Helenius s. 14.03.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 03.04.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Aatami Helenius s. 27.04.1890 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 01.11.1890 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Matias Vihtori Helenius Matti muutti naimattomana Helsinkiin 26.9.1917, s. 28.02.1892 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
Johannes Helmiaho e. Helenius Talonmies Karjulan Palhoniemessä, Johannes kuoli mahalaukun kasvaimeen 67-vuotiaana. Pariskunta oli lapseton. Sukunimi muutettu maaherran päätöksellä 8.4.1935 Helmiahoksi., s. 12.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 04.09.1962 Kuru.
Kalle Olavi Helenius Tilallinen Kurun Vaakaniemen Ahde-nimisellä tilalla., s. 19.06.1898 Kuru, Ristaniemi, k. 09.03.1978 Kuru, Vaakaniemi, Ahde.
Alma Helenius Alma muutti naimattomana Teiskoon 19.1.1931, s. 09.09.1901 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 194
VII Elias Kallenpoika Helenius, (Taulusta 191, isä Kalle Helenius) Leppälahden Junkkarin ja Leppälahden renki. Muuttivat Teiskoon, missä vihitty, sieltä muuttivat takaisin Kuruun 27.11.1883. Elias muutti perheineen Teiskoon 21.8.1899., s. 02.04.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Puoliso: Eeva Kallentytär Helenius o.s. Palmgren Suutari Palmgrenin tytär., s. 25.12.1856 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Ylinen.
Vanhemmat: Kalle Joosepinpoika Palmgren e. Sääkslahti, Kalle syntyi Sääkslahden torpassa, oli suutari Kiviojalla 1. naimisiin mennessään, Leponiemessä 2. naimisiin mennessään, pitäjän suutari Keihäslahden Leponiemessä, Vehkajärvellä, Yläisellä., s. 22.07.1811 Kuru, Hainari, k. 27.07.1867 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Ylinen ja Leena Juhontytär Palmgren o.s. Kaitajärvi, Pitäjän suutarin vaimo, s. 14.08.1820 Kuru, Keihäslahti, Lammi, k. 11.01.1876 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Ylinen.

Lapset:
Impi Maria Helenius Impi kuoli 3-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 25.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari, k. 07.03.1887 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Aatami Helenius s. 25.03.1887 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Lauri Johannes Helenius s. 13.06.1890 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Lyyli Susanna Helenius s. 16.06.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, (kaksonen).
Elsa Karoliina Helenius s. 16.06.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, (kaksonen).
Siiri Maria Helenius s. 12.06.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 12.07.1899 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 195
VII Aatami Kallenpoika Helenius, (Taulusta 191, isä Kalle Helenius) Armeijaan kelpaamaton, Kurun Vaakaniemen Leppälahden Junkkarin torpan itsellinen vuosisadan vaihteessa. Itsellinen Vaakaniemen Ahteella. Aatami kuoli 67-vuotiaana sydäntautiin., s. 19.09.1867 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 13.12.1934 Kuru, Vaakaniemi.

Puoliso: Vihitty 01.11.1894 Kuru Anna Kustaantytär Helenius o.s. Stengård Anna muutti Teiskosta 13.3.1893 Kuruun. Anna kuoli sydänhalvaukseen 72-vuotiaana., s. 20.12.1866 Ikaalinen, Juhtimäki, Huituri, Stengård, k. 30.03.1939 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Kustaa Adolf Kallenpoika Stengård e. Spoof, Sotilas, torppari, s. 19.04.1828 Ikaalinen, Juhtimäki, Erä, k. 10.04.1867 Ikaalinen, Juhtimäki, Hauturi ja Anna (oäkta) Liisantytär Hauturi ent. Stengård o.s. Spoof, s. 29.03.1828 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, k. 11.09.1892 Ikaalinen, Juhtimäki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 196
VI Helena (Leena) Juhontytär Haapanen o.s. Taipale, (Taulusta 175, isä Juho Taipale) Kurun Olkitaipaleen Taipaleen tytär, Taipaleen Haapasen torpan emäntä., s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 2/1866 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 17.06.1850 Kuru Johannes Matinpoika Haapanen. (Taulu 223). (Taulu 224) Taipaleen torpan Haapasen isäntä., s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Haapanen, s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju, Maria kuoli 61-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Kalle Haapanen s. 25.06.1851 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Maria Haapanen Maria muutti Kurusta 3.11.1871 Teiskoon., s. 06.12.1852 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Juho Haapanen s. 08.09.1855 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 23.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vilhelmiina Nieminen o.s. Haapanen , s. 02.09.1859 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 197
Leena Haapanen s. 25.10.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.11.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Manu Haapanen , s. 08.04.1864 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 198
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 197
VII Vilhelmiina Johanneksentytär Nieminen o.s. Haapanen, (Taulusta 196, äiti Helena Haapanen) s. 02.09.1859 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 26.07.1884 Kuru Hermanni Mooseksenpoika Nieminen e. Kastari. (Taulu 1220) Niemisen perhe muutti Kurusta 1890 Ikaalisiin., s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Mooses Juhonpoika Kastari e. Pirttiniemi, Ylä-Toikon ja Kastarin lampuoti 1854- = maanvuokraaja, Kastarin Isäntä 1848-, Juho Kastari s. 16.4.1813 myi Kastarin tilan Kurun Keihäslahden Pirttiniemen Moosekselle. Mooses on Kastarin kantaisä, jonka juuret johtavat nykypäivään saakka., s. 24.07.1811 Kuru, Keihäslahti, k. 14.04.1864 Kuru, Olkitaipale ja Reetta Sofia Heikintytär Kastari o.s. Junkkari, s. 25.06.1814 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 12.12.1881 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Hulda Nieminen s. 03.06.1885 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 198
VII Manu Johanneksenpoika Haapanen, (Taulusta 196, äiti Helena Haapanen) Itsellinen, s. 08.04.1864 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 19.08.1898 Kuru Eliina Mooseksentytär Haapanen o.s. Latvajärvi. (Taulu 1840) s. 22.01.1876 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Vanhemmat: Mooses Antinpoika Latvajärvi, Mooses oli Keihäsjärven Saarijärven Latvajärven kruununtorpan renki naimisiin mennessään. Latvajärven uudistalon isäntä., s. 02.03.1837 Ruovesi ja Emilia Taavetintytär Latvajärvi o.s. Vuorijärvi, s. 04.05.1844 Ruovesi, Haukkamaa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 199
V Maija Matiaksenpoika Vehkakoski o.s. Taipale, (Taulusta 150, isä Matias Taipale) s. 02.03.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1861 Kuru, Hainari.

Puoliso: Vihitty 16.06.1817 Kuru Heikki Mikonpoika Vehkakoski e. Karsk Sotilas Karskin poika Hainarin Vehkakoskelta, Vehkakosken isäntä., s. 10.01.1788 Kuru, Hainari, k. 04.03.1874 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Mikko Matinpoika Karsk e. Harberg, Sotilas, reserviläinen., s. 28.09.1759 Ruovesi, Väärinmaja, Hänninen, k. 16.11.1788 Kuru, Aurejärvi, Sormunen ja Juliana Mikontytär Karsk o.s. Sormunen, Juliana oli Sormusen tytär ja oli töissä piikana kotonaan naimisiin mennessään, hän kuoli 59-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 30.11.1755 Kuru, Aurejärvi, k. 06.03.1814 Kuru, Aurejärvi, Sormunen.

Lapset:
Antti Vehkakoski , s. 04.10.1817 Kuru, Hainari. Tauluun 200
Eeva Johanna Vehkakoski s. 14.02.1819 Kuru, Hainari.
Aapeli Kivistö e. Vehkakoski , s. 09.12.1820 Kuru, Hainari. Tauluun 208
Kalle Heikki Vehkakoski s. 29.03.1823 Kuru, Hainari.
Matias Rintamäki e. Vehkakoski , s. 20.02.1825 Kuru, Hainari. Tauluun 209
Anna Fredrika Vehkakoski Anna kuoli 4-vuotiaana hinkuyskään., s. 17.03.1828 Kuru, Hainari, k. 11.05.1832 Kuru, Hainari.
Aukusti Vilhelmi Karhunkoski e. Vehkakoski , s. 23.11.1829 Kuru, Hainari. Tauluun 210
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 200
VI Antti Heikinpoika Vehkakoski, (Taulusta 199, äiti Maija Vehkakoski) Hainarin Vehkakosken torpan poika ja isäntä, Antti kuoli 47-vuotiaana pistokseen., s. 04.10.1817 Kuru, Hainari, k. 12.04.1865 Kuru, Hainari.

1. puoliso: Vihitty 17.03.1844 Kuru Liisa Juhontytär Vehkakoski o.s. Svartvik Vehkakosken emäntä, Liisa kuoli 32-vuotiaana vatsavaivoihin., s. 22.12.1819 Kuru, Hainari, k. 24.10.1852 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Juho Matinpoika Svartvik, Lörpyksen renki, Hainarin itsellinen, Hainarin Svartvikin torppari., s. 08.05.1775, k. 25.06.1871 Kuru, Hainari ja Leena Heikintytär Svartvik o.s. Hainari, Hainarin piika, s. 27.08.1780 Kuru, Hainari, k. 05.01.1865 Kuru, Hainari.

Lapset:
Kalle Kustaa Vehkakoski s. 18.05.1844 Kuru, Hainari.
Eelis Vehkakoski , s. 02.10.1845 Kuru, Hainari. Tauluun 201
Selma Vehkakoski s. 20.03.1851 Kuru, Hainari.
Maria Packalén o.s. Vehkakoski , s. 26.06.1848 Kuru, Hainari. Tauluun 206
2. puoliso: Vihitty 27.12.1853 Kuru Ulla Juhontytär Mattila ent. Vehkakoski o.s. Pitkälä. (Taulu 757). (Taulu 758) Ulla oli piikana Hainarin Vehkakoskella mennessään naimisiin Vehkakosken pojan kanssa ja Ullasta tuli Vehkakosken emäntä. Ulla muutti Kurusta 13.11.1871 Ruoveden Muroleen Tokosen talon Mattilan tölliin mennen kahden päivän päästä muutosta naimisiin. Tuleva appiukko Hermanni Mattila kuoli hieman ennen häitä. Mattilan töllin emäntä., s. 15.08.1832 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 28.12.1908 Ruovesi, Murole, Tokonen.
Vanhemmat: Juho Vilpuksenpoika Pitkälä e. Pitkänen, s. 20.09.1809 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Pitkälä ja Justiina Loviisa Yrjöntytär Pitkälä o.s. Vehmaanperä, s. 21.10.1804 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.
Lapset:
Antti Vehkakoski s. 02.03.1855 Kuru, Hainari.
Matti Vehkakoski s. 13.02.1856 Kuru, Hainari.
Kalle Vehkakoski s. 20.01.1857 Kuru, Hainari.
Matti Yläkoski ent. Mäkinen e. Vehkakoski , s. 07.10.1859 Kuru, Hainari, Vehkakoski. Tauluun 207
Anna Vehkakoski s. 01.03.1862 Kuru, Hainari, (kaksonen).
Miina Vehkakoski s. 01.03.1862 Kuru, Hainari.
Ida Vehkakoski Antti-isä kuoli 3 viikkoa Idan syntymän jälkeen., s. 20.03.1865 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 201
VII Eelis Antinpoika Vehkakoski, (Taulusta 200, isä Antti Vehkakoski) s. 02.10.1845 Kuru, Hainari.

Puoliso: Vihitty 29.10.1865 Kuru Maria Topiaksentytär Vehkakoski o.s. Korventausta. (Taulu 1796) s. 26.03.1843 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Topias Ristonpoika Korventausta, s. 15.01.1806 Kuru, Hainari, k. 21.11.1864 Kuru, Hainari ja Leena Yrjöntytär Korventausta o.s. Ylä-Paappanen, Kurun Hainarin Korventaustan emäntä, s. 25.08.1806 Kuru, Petäjälammi, k. 21.11.1857 Kuru, Hainari.

Lapset:
Kalle Vehkakoski Kalle oli armeijaan kelpaamaton., s. 21.09.1866 Kuru, Hainari.
Hilma Karhunkoski o.s. Vehkakoski , s. 20.07.1868 Kuru, Hainari. Tauluun 202
Olga Maria Vehkakoski , s. 15.06.1870 Kuru, Hainari. Tauluun 203
Eliina Vehkakoski , s. 11.12.1872 Kuru, Hainari. Tauluun 204
Edvard (Eetu) Vehkakoski , s. 26.03.1875 Kuru, Hainari. Tauluun 205
Lydia Vehkakoski s. 10.09.1877 Kuru, Hainari, k. 18.03.1880 Kuru, Hainari.
Vilhelmiina Vehkakoski s. 23.12.1879 Kuru, Hainari.
Ida Maria Vehkakoski s. 29.06.1882 Kuru, Hainari.
Vinnea Matilda Vehkakoski s. 09.01.1886 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 202
VIII Hilma Eeliksentytär Karhunkoski o.s. Vehkakoski, (Taulusta 201, isä Eelis Vehkakoski) s. 20.07.1868 Kuru, Hainari, k. 02.07.1901 Kuru, Hainari.

Puoliso: Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski. (Taulu 210). (Taulu 211) s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru.
Vanhemmat: Aukusti Vilhelmi Heikinpoika Karhunkoski e. Vehkakoski, s. 23.11.1829 Kuru, Hainari ja Eeva Kaisa (Eevakaisa) Antintytär Karhunkoski o.s. Kuorejärvi, s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 22.05.1904 Kuru, Hainari.

Lapset:
Miina Karhunkoski s. 16.09.1889 Kuru, Hainari.
Lempi Johanna Karhunkoski s. 29.08.1892 Kuru, Hainari.
Olka Maria Karhunkoski s. 28.06.1895 Kuru, Hainari.
Iita Gunilla Karhunkoski s. 23.01.1900 Kuru, Hainari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 203
VIII Olga Maria Eeliksentytär Vehkakoski, (Taulusta 201, isä Eelis Vehkakoski) s. 15.06.1870 Kuru, Hainari.

Puoliso: Vihitty 22.04.1898 Kuru Juho Tuomas Manunpoika Nieminen e. Tiensuu Juho oli armeijaan kelpaamaton. Vehkakosken itsellinen., s. 22.12.1873 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, (kaksonen).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 204
VIII Eliina Eeliksentytär Vehkakoski, (Taulusta 201, isä Eelis Vehkakoski) s. 11.12.1872 Kuru, Hainari, k. 06.12.1953 Kuru.
Eliina Vehkakosken hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 205
VIII Edvard (Eetu) Eeliksenpoika Vehkakoski, (Taulusta 201, isä Eelis Vehkakoski) Torpparin poika, armeijaan kelpaamaton., s. 26.03.1875 Kuru, Hainari.

Puoliso: Vihitty 30.10.1908 Kuru Lempi Maria Vehkakoski o.s. Niivee Muutti Kuruun Hainarin Vehkaloskelle 24.10.1908, s. 03.10.1886 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.
Vanhemmat: Juho Aatu Juhonpoika Niivee, Torppari Haukkaniemen l Kekkosen kylässä Keljon Niiveessä isänsä jälkeen., s. 08.04.1854 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 06.04.1927 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo ja Miina Aaronintytär Niivee o.s. Lähteenmäki, Torpparin tytär ja emäntä, s. 02.09.1854 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 23.09.1915 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 206
VII Maria Antintytär Packalén o.s. Vehkakoski, (Taulusta 200, isä Antti Vehkakoski) Vehkakosken tytär, Hankurin torpan emäntä. Maria kuoli 30-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 26.06.1848 Kuru, Hainari, k. 22.09.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.

Puoliso: Vihitty 26.01.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri Jooseppi Mikonpoika Packalén e. Hankuri Pitäjän räätäli. Hankurin torpan isäntä., s. 19.08.1838 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 08.02.1882.
Vanhemmat: Mikko Heikinpoika Hankuri, Tyrkkölän eli Nygårdin Hankurin torppari, s. 29.09.1802 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 14.03.1882 Kuru, Karjula, Tyrkkölä ja Reetta Stina Heikintytär Hankuri, Haralan itsellisen tytär, Hankurin torpan emäntä. Reetta kuoli 91-vuotiaana., s. 19.10.1810 Teisko, Harala, k. 13.10.1902 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Lapset:
Hulda Josefiina Packalén s. 03.09.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 207
VII Matti Antinpoika Yläkoski ent. Mäkinen e. Vehkakoski, (Taulusta 200, isä Antti Vehkakoski) Ristaniemen Yläkosken isäntä, s. 07.10.1859 Kuru, Hainari, Vehkakoski.

Puoliso: Vihitty 23.06.1889 Kuru Alexandra (Sandra) Juusentytär Yläkoski o.s. Eromäki. (Taulu 216). (Taulu 225) Sandra kuoli 41-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.01.1907 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Juuse Mikonpoika Yläkoski e. Eromäki, Juuse muutti vuonna 1869 Olkitaipaleen Eromäestä Ristaniemen Yläkosken torppariksi. Juuse kuoli 68-vuotiaana halvaukseen., s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1901 Kuru, Ristaniemi ja Selma Maria Matintytär Yläkoski o.s. Haapanen, Selma kuoli 48-vuotiaana katarriin (tulehdukseen)., s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1889 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Elsa Maria Yläkoski s. 11.02.1890 Kuru, Ristaniemi, k. 22.05.1890 Kuru, Ristaniemi.
Kaarlo Yläkoski s. 04.06.1891 Kuru, Ristaniemi, k. 09.02.1892 Kuru, Ristaniemi.
Lempi Josefiina Yläkoski s. 28.11.1892 Kuru, Ristaniemi, k. 15.03.1955 Kuru, Olkitaipale.
Lempi Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.
Juho Edvartti Yläkoski s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi.
Ristaniemen kylässä sijaitsevan Yläkosken talon pihapiiriä 1920-luvun puolivälissä. Pihamaalla poseeraavat Juho ja Hilda Yläkoski ja heidän pieni Arvo-poikansa.
Kalle Augusti Yläkoski s. 03.01.1897 Kuru, Ristaniemi.
Eeva Johanna Männistö o.s. Yläkoski s. 24.12.1898 Kuru, Ristaniemi.
Männistön tila ilmakuvana.
Arvo Eerikki Yläkoski s. 20.12.1900 Kuru, Ristaniemi.
Paavo Jaakoppi Yläkoski s. 07.02.1903 Kuru, Ristaniemi.
Martti Yläkoski s. 15.12.1904 Kuru, Ristaniemi, k. 09.04.1967 Kuru, Ristaniemi.
Ristaniemen kylässä Ylä-Kosken tilaa asunut Juho Yläkoski esittelemässä talon hevosta 1940-luvun lopulla. Taustalla näkyy pyöräänsä nojaava Martti Yläkoski.
Matias Yläkoski s. 28.12.1906 Kuru, Ristaniemi, k. 05.06.1907 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 208
VI Aapeli Heikinpoika Kivistö e. Vehkakoski, (Taulusta 199, äiti Maija Vehkakoski) Aapeli muutti Kurun Hainarin Vehkakoskelta 31.12.1849 Ruoveden Murolekosken Kivistön torppariksi, jäätyään leskeksi muutti Ruoveden Murolekosken Kivistöstä 25.1.1897 tytärpuolensa luokse Kurun Olkitaipaleen Tienarille., s. 09.12.1820 Kuru, Hainari, k. 28.01.1900 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 13.04.1850 Ruovesi Johanna Aleksanterintytär Kivistö o.s. Prättälä. (Taulu 1065). (Taulu 1066). (Taulu 13) Ennen naimisiinmenoaan piikana Muroleen kylän Rikalassa, muutti Murolekoskelle 25.4.1847, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
Vanhemmat: Aleksanteri Juusenpoika Prättälä e. Rikala II, Muroleen Rikalan talon Prättälän torppari, s. 24.01.1795 Ruovesi, Murole, k. 28.11.1864 Ruovesi, Murole, Rikala ja Maria Manuntytär Prättälä o.s. Sipilä, s. 21.04.1795 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.05.1868 Ruovesi, Murole, Rikala.
Kurun kirkko valmistui vuonna 1781. Kirkon suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi eräjärveläinen Matti Åkerblom. Kirkko on muodoltaan länsipäätytornillinen pitkäkirkko, jonka runkohuoneen sivuilla on kaksi matalampaa kylkiäistä. Kylkiäisten alkuperäinen funktio oli toimia sakaristona ja eteisenä, mutta vuoden 1846 remontissa sakaristo siirrettiin alttarin taakse kirkon itäpäätyyn rakennettuun uuteen ulkonemaan. Remontin piirustukset laadittiin intendentin konttorissa. Kirkon kellotapuli on kolmiosainen ja siinä on runsasmuotoinen barokkipääte ja ylimpänä sipulikupoli. Sekä runkohuone että kylkiäiset ovat satulakattoiset. Sisäkatteena on laudoista kasattu tynnyriholvi ja rakenteita tukevat kahteen suuntaan kulkevat parrut. Kirkon sanotaan olevan arkkitehtonisesti 1700-luvun lounaissuomalaisen pitkäkirkkotyypin tyylipuhtaimpia edustajia. Kirkossa on istumapaikat 700 henkilölle. Kirkon 11-äänikertaiset urut on rakentanut B.A. Thule vuonna 1894. Alttaritaluna on J.Z.Blackstadiuksen vuonna 1852 maalaama Ristiinnaulittu. Kirkon kahdesta kellosta toinen on vuodelta 1782 mutta toisen valuvuosi ei ole tiedossa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 209
VI Matias Heikinpoika Rintamäki e. Vehkakoski, (Taulusta 199, äiti Maija Vehkakoski) Kurun Keihäslahden Kurun renki naimisiin mennessään, Kurun Keihäslahden Tammikankaan torppari 1857-1861. Kurun Karjulan Heikkilän Rintamäen torpan vävy ja isäntä 1862-1869. Olkitaipaleen Parkkuun sahan renki 1870-1887, Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen., s. 20.02.1825 Kuru, Hainari, k. 09.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 10.07.1853 Kuru Vilhelmiina Yrjöntytär Rintamäki. (Taulu 478). (Taulu 1189). (Taulu 53) s. 06.05.1830 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 29.09.1888 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Yrjö Juhonpoika Rintamäki, s. 04.09.1793 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 27.01.1851 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Anna Eliaantytär Rintamäki o.s. Säynäväniemi, s. 31.01.1795 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.02.1868 Kuru, Karjula, Heikkilä.

Lapset:
Maria Lahtinen o.s. Rintamäki , s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä. Tauluun 53
Emma Vilhelmiina Rintamäki s. 14.02.1858 Kuru, Keihäslahti, Tammikangas.
Ida Eufrosyne Rintamäki s. 03.03.1860 Kuru, Keihäslahti, Tammikangas.
Matilda Rintamäki s. 02.07.1863 Kuru, Karjula, Heikkilä.
Oskar Fredrik Rintamäki s. 25.04.1867 Kuru, Karjula, Heikkilä.
Edvin Ahonen e. Rintamäki Ylä-Toikon renki, Olkitaipaleen Taipaleen renki. Edvin kuoli 26-vuotiaana vesitautiin., s. 07.10.1872 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. 08.06.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 210
VI Aukusti Vilhelmi Heikinpoika Karhunkoski e. Vehkakoski, (Taulusta 199, äiti Maija Vehkakoski) s. 23.11.1829 Kuru, Hainari.

Puoliso: Eeva Kaisa (Eevakaisa) Antintytär Karhunkoski o.s. Kuorejärvi. (Taulu 607). (Taulu 202) s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 22.05.1904 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Kuorejärvi e. Ferm, Sotilaan poika, Kuorejärven eli entisen Kuoreniemen torppari., s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Leena Joosepintytär Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Lapset:
Maria Karhunkoski s. 20.05.1855 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
Aukusti Karhunkoski , s. 05.09.1861 Kuru, Hainari. Tauluun 211
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 211
VII Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski, (Taulusta 210, isä Aukusti Karhunkoski) s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru.

1. puoliso: Hilma Eeliksentytär Karhunkoski o.s. Vehkakoski. (Taulu 201). (Taulu 202) s. 20.07.1868 Kuru, Hainari, k. 02.07.1901 Kuru, Hainari.
Vanhemmat: Eelis Antinpoika Vehkakoski, s. 02.10.1845 Kuru, Hainari ja Maria Topiaksentytär Vehkakoski o.s. Korventausta, s. 26.03.1843 Kuru, Hainari.

Lapset:
Miina Karhunkoski s. 16.09.1889 Kuru, Hainari.
Lempi Johanna Karhunkoski s. 29.08.1892 Kuru, Hainari.
Olka Maria Karhunkoski s. 28.06.1895 Kuru, Hainari.
Iita Gunilla Karhunkoski s. 23.01.1900 Kuru, Hainari.
2. puoliso: Vihitty 19.03.1902 Kuru Iita Miina Matintytär Karhunkoski o.s. Hietala. (Taulu 1207). (Taulu 1208) s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Hietala e. Niinimäki, s. 04.12.1834 Kuru, Riuttaskorpi ja Matilda Juhontytär Hietala o.s. Pohjasmäki, s. 14.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.
Lapset:
Laura Karhunkoski s. 18.11.1902 Kuru, Hainari.
Eeva Matilta Karhunkoski s. 05.01.1904 Kuru, Hainari.
Onni August Karhunkoski s. 15.08.1905 Kuru, Hainari.
Hulda Mariana Karhunkoski s. 26.12.1906 Kuru, Hainari.
Matti Einari Karhunkoski s. 26.09.1908 Kuru, Hainari.
Martta Kyllikki Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski s. 23.04.1915 Kuru, k. 09.04.2004 Kuru, Olkitaipale.
Lauri ja Martta Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 212
V Mikael Matiaksenpoika Eromäki e. Taipale, (Taulusta 150, isä Matias Taipale) Taipaleen poika, Taipaleen Eromäen mäkitupalainen. Mikael oli sairaalloinen., s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 30.06.1823 Kuru Heta Matintytär Eromäki o.s. Myllymäki. (Taulu 2060) heta kuoli 63-vuotiaana ''hivutustautiin'' eli yleensä keuhkotauti., s. 12.07.1801 Viljakkala, Karhe, k. 20.01.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Myllymäki e. Kauppi, s. 04.04.1768 Hämeenkyrö, Vijakkala, Karhe, k. 07.05.1845 Viljakkala, Karhe, Kauppi ja Helena Heikintytär Myllymäki o.s. Yli-Huuhkaja, Helena oli Ylöjärven Huuhkajan talon piika naimisiin mennessään., s. 03.03.1767 Harju, Ylöjärvi, Kyöstilä, k. 12.11.1846 Viljakkala, Karhe, Kauppi.

Lapset:
Eeva Loviisa Eromäki s. 11.03.1822 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Helena Vilhelmiina Eromäki s. 26.06.1825 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Albertiina Pajunen o.s. Eromäki , s. 15.12.1827 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 213
Maija Stina Järvenpää o.s. Eromäki , s. 24.02.1830 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 214
Juuse Yläkoski e. Eromäki , s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 216
Johanna Kustava Eromäki s. 20.04.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 11.10.1838 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Eveliina Eromäki s. 04.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Johanna Eromäki s. 12.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 213
VI Albertiina Mikaelintytär Pajunen o.s. Eromäki, (Taulusta 212, isä Mikael Eromäki) Albertiina kuoli 32-vuotiaana keuhkotautiin., s. 15.12.1827 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 30.09.1859 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

Puoliso: Vihitty 18.11.1849 Kuru Jooseppi Matinpoika Raita-aho e. Pajunen. (Taulu 2014). (Taulu 2016) Jooseppi oli Olkitaipaleen pappilan Myllärin renki naimisiin mennessään, Kurun renki, Pajusen isäntärenki, sitten Pajusen torppari. Kruununtorppa Raita-ahon isäntä., s. 12.10.1820 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 11.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Matti Heikinpoika Pajunen e. Keso, s. 10.07.1785 Messukylä, Hirviniemi, k. 20.05.1867 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Marketta Yrjöntytär Pajunen o.s. Koivisto, Reetta kuoli 72-vuotiaana turvotukseen (kasvain)., s. 29.07.1793 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 20.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 214
VI Maija Stina Mikaelintytär Järvenpää o.s. Eromäki, (Taulusta 212, isä Mikael Eromäki) Maija oli Karjulan Vähä-Karjun piika naimisiin mennessään., s. 24.02.1830 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 01.12.1850 Kuru Juho Fredrik Matinpoika Järvenpää e. Sammalisto. (Taulu 1799) Karjulan Vähä-Karjun Järvenpään torppari., s. 22.12.1825 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
Vanhemmat: Matti Simonpoika Sammalisto, Vähä-Karjulan Sammaliston torpan isäntä., s. 04.07.1797 Teisko (Kuru), Karjula, Vähä-Karjula, k. 22.03.1868 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Yrjöntytär Sammalisto o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 06.12.1789 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.10.1874 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

Lapset:
Selma Välimäki o.s. Järvenpää , s. 14.02.1851 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto. Tauluun 215
Kalle Reinhold Järvenpää s. 07.05.1854 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, (kaksonen).
Matias Järvenpää s. 07.05.1854 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, (kaksonen).
Kalle ''Kassu'' Järvenpää s. 19.04.1861 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 215
VII Selma Juhontytär Välimäki o.s. Järvenpää, (Taulusta 214, isä Juho Järvenpää) s. 14.02.1851 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto, k. 13.09.1923 Kuru, Karjula.

Puoliso: Vihitty 20.10.1872 Pirkkala Hermanni Ferninand Vilhelminpoika Välimäki. (Taulu 115) Mäkitupalainen. Kurun Keihäslahden Kurun Sillanpään Lamminsivun torpan löysä. Löysä = -kuuluivat väestöön, jotka maksoivat henkirahan ja suorittivat pieniä palveluksia kaupungeille ja porvareille. He olivat epäonnistuneita elämässään. He saattoivat olla sairaita tai sotamiesten tai laivamiesten vaimoja, kruunun laivamiehiä sotalaivoja varten. He voivat olla myös käsityölaisiä, kirkon- ja talonvahteja, varsinkin kaupunkeihin tulleita naisia. Jotku saivat kausityötä niiden apulaisena, jotka hoitivat kaupuinkilaisten peltoja ja karjaa. Kurun Karjulan Vähä-Karjun itsellinen., s. 13.10.1846 Vesilahti, Ania, Heikkilä, k. 14.06.1908 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Vanhemmat: Vilhelm Matinpoika, s. 04.09.1804 ja Anna Stina Antintytär, s. 16.06.1803.

Lapset:
Vivika Pauliina Niemelä o.s. Välimäki s. 18.06.1873 Pirkkala, Naistenmatka, Kyösti, k. 22.06.1927 Kuru, Niemikylä.
Emma Välimäki s. 17.03.1875 Vesilahti, Palho, Pynnä.
Juho Arvid Välimäki s. 26.12.1876 Vesilahti, Palho, Pynnä.
Otto Ferninand Välimäki s. 10.04.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Hulda Helena Lepomäki o.s. Välimäki s. 26.07.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Hilja Matilda Välimäki s. 18.03.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Sillanpää, Lamminsivu.
Juho Edward Välimäki s. 02.07.1888 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Werner Arvid Välimäki s. 16.12.1890 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
Lempi Katri Välimäki s. 04.08.1893 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 216
VI Juuse Mikonpoika Yläkoski e. Eromäki, (Taulusta 212, isä Mikael Eromäki) Juuse muutti vuonna 1869 Olkitaipaleen Eromäestä Ristaniemen Yläkosken torppariksi. Juuse kuoli 68-vuotiaana halvaukseen., s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1901 Kuru, Ristaniemi.
Kurun Ristaniemen Yläkoski nykyisine rajoineen.

1. puoliso: Vihitty 16.07.1859 Kuru, Mylläri (pappila) Selma Maria Matintytär Yläkoski o.s. Haapanen. (Taulu 223). (Taulu 225). (Taulu 207) Selma kuoli 48-vuotiaana katarriin (tulehdukseen)., s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1889 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Haapanen, s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju, Maria kuoli 61-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Vilhelmiina (Miina) Yläkoski o.s. Eromäki Miina kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.11.1860 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 24.07.1884 Kuru, Ristaniemi.
Jooseppi Manu Yläkoski e. Eromäki Jooseppi kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 22.12.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 02.06.1886 Kuru, Ristaniemi.
Alexandra (Sandra) Yläkoski o.s. Eromäki , s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 207
Kalle Koskinen e. Yläkoski Kauppapalvelija Kalle Koskinen muutti Kurusta 12.4.1901 Kangasalle., s. 26.08.1868 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
Mariana (Manta) Yläkoski , s. 26.12.1870 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 217
Olga Maria Yläkoski s. 22.09.1874 Kuru, Ristaniemi, k. 26.07.1891 Kuru, Ristaniemi.
Johanna Yläkoski Kansakoulunopettajatar Johanna Yläkoski muutti Kurusta 9.8.1904 Orimattilaan., s. 10.03.1877 Kuru, Ristaniemi.
Helena Yläkoski Helena kuoli 2-vuotiaana isorokkoon., s. 20.07.1879 Kuru, Ristaniemi, k. 25.07.1881 Kuru, Ristaniemi.
Vauva Yläkoski Vauva syntyi kuolleena., s. 1882 Kuru, Ristaniemi, k. 1882 Kuru, Ristaniemi.
Viktor Yläkoski s. 06.08.1883 Kuru, Ristaniemi, k. 08.12.1883 Kuru, Ristaniemi.
Juha Yläkoski s. 13.10.1884 Kuru, Ristaniemi, k. 14.10.1884 Kuru, Ristaniemi.
2. puoliso: Vihitty 28.12.1890 Kuru Eeva Maria Heikintytär Yläkoski o.s. Salmi Uudisasukkaan tytär, Ristaniemen Yläkosken torpan emäntä., s. 09.07.1844 Ikaalinen, Juhtimäki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 217
VII Mariana (Manta) Juusentytär Yläkoski, (Taulusta 216, isä Juuse Yläkoski) s. 26.12.1870 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 27.12.1899 Kuru Matti Manunpoika Uljas. (Taulu 737) s. 24.11.1872 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Manu Matinpoika Uljas, Kruununtorppa Uljaan isäntä., s. 29.10.1839 Parkano, Kihniö ja Selma Teemuntytär Uljas o.s. Vuotari, s. 21.12.1846 Kuru, Aurejärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 218
IV Juliaana Yrjöntytär Lahdenperä e. Taipale, (Taulusta 141, äiti Marja Taipale) Juliaana kuollut 52-vuotiaana punatautiin., s. 08.06.1759 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 02.06.1782 Kuru Henrik Matintytär Lahdenperä o.s. Flintberg Lahdenperän isäntä 1780-1805, kuoli punatautiin 51-vuotiaana., s. 06.01.1760 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 04.08.1811 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matti Martinpoika Flintsten ; Flintberg e. Flinta, Sotilas Tienarilla, Lahdenperän torppari 1770-luvulla. Myöhemmin uudistalo, siirretty Olkitaipaleen kylään., s. 1725 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.01.1808 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, Lahdenperä ja Valpuri Heikintytär Flintberg, Sotilaan ja torpparin vaimo Tienarilla ja Riihikosken Lahdenperässä., s. 1725 Kuru, k. 14.04.1786 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.

Lapset:
Henrik Lahdenperä s. 18.04.1791 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, k. 22.01.1792 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
Helena Lahdenperä s. 30.06.1792 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
Maria Lahdenperä s. 05.03.1794 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
Henrik Lahdenperä s. 10.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, k. 18.09.1796 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
Ulla Lahdenperä s. 08.05.1798 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
Hanna Lahdenperä s. 07.02.1800 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
Valpuri Lahdenperä s. 19.03.1802 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, k. 08.05.1803 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 219
IV Antti Yrjönpoika Tanhuanpää e. Taipale, (Taulusta 141, äiti Marja Taipale) Taipaleen poika, Tanhuanpään torppari, s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale, k. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 26.12.1796 Kuru Valpuri Matintytär Tanhuanpää o.s. Lörpys. (Taulu 84) s. 10.02.1768 Kuru, Petäjälammi, k. 12.04.1841 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta.
Vanhemmat: Matti Henrikinpoika, Itsellinen., s. 1727 Kuru, k. 28.09.1777 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Katariina Henrikintytär Lannetta, s. 11.11.1727 Kuru, Aurejärvi, k. 22.01.1803 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

Lapset:
Matti Kangasmäki e. Tanhuanpää , s. 03.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää. Tauluun 220
Ulla Tanhuanpää s. 24.08.1799 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Valpuri Tanhuanpää s. 14.03.1801 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Jooseppi Tanhuanpää s. 14.02.1804 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Mooses Tanhuanpää s. 12.09.1807 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 220
V Matti Antinpoika Kangasmäki e. Tanhuanpää, (Taulusta 219, isä Antti Tanhuanpää) Nuorimies, Olkitaipaleen Taipaleen Tanhuanpään torpan poika, renkinä Olkitaipaleen Taipaleessa ja Teiskossa, muuttanut Teiskosta pois vuonna 1817, muutti kotiinsa takaisin ja meni naimisiin Anna Tienarin kanssa ja sai siellä tytön, muutti Olkitaipaleen Lahdenperän Kangasmäen torppaan., s. 03.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 24.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

1. puoliso: Vihitty 24.09.1820 Kuru Anna Joosepintytär Kangasmäki o.s. Tienari. (Taulu 4). (Taulu 84) Tienarin tytär, Lahdenperän Kangasmäen torpan emäntä, Anna kuoli 46-vuotiaana ''hivutustautiin'', yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vanhemmat: Jooseppi Henrikinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
-tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Eeva Lammi o.s. Kangasmäki , s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää. Tauluun 85
Jooseppi Kangasmäki , s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 88
Matti Valkeejärvi e. Kangasmäki , s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 90
Kalle Kustaa Kangasmäki s. 07.03.1829 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Anna Kangasmäki s. 27.04.1832 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Manu Talvisilta e. Kangasmäki , s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 92
2. puoliso: Vihitty 10.01.1848 Kuru Anna Ristontytär Kangasmäki o.s. Korpela. (Taulu 1795). (Taulu 1797). (Taulu 1996) Lahdenperän Kangasmäen torpparin vaimo, s. 03.12.1820 Kuru, Hainari, Korventaka, k. 26.01.1871 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vanhemmat: Risto Juhonpoika Korventausta e. Ala-Toikko, Hainarin Korventaustan torppari., s. 16.01.1775 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.03.1848 Kuru, Hainari ja Valpuri Yrjöntytär Korventausta o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 28.03.1784 Teisko (Kuru), Karjula, k. 11.10.1857 Kuru, Hainari.
Lapset:
Topias Kangasmäki s. 11.09.1851 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Iivari Kangasmäki s. 06.01.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Fredrika Thurman o.s. Viitanen , s. 13.09.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 221
Aapeli Kangasmäki s. 10.09.1860 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 04.08.1868 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 221
VI Fredrika Matintytär Thurman o.s. Viitanen, (Taulusta 220, isä Matti Kangasmäki) Fredrika oli Vaakaniemen Ylä-Toikon piika naimisiin mennessään., s. 13.09.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

Lapset:
Iida Vilhelmiina Fredrika Thurman s. 15.01.1890 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
1. puoliso: Vihitty 09.11.1890 Kuru Antti Thurenpoika Thurman e. Koski. (Taulu 651). (Taulu 652) Pitäjän räätäli, metsänvartija. Sillanpään Kaitalan torpan itsellinen. Keihäslahden irtolainen vaimonsa Fredrikan kanssa eli kiersi asumassa talosta taloon., s. 07.08.1818 Kuru, Hainari, Rasi, k. 20.02.1906 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Thure Thurenpoika Koski e. Ylinen Siivikkala, Siivikkalan talon poika, Karjunkosken isäntä. Thure kuristui kuoliaaksi 30-vuotiaana., s. 03.09.1793 Pirkkala, k. 29.08.1824 Kuru, Karjula ja Liisa Tuomaantytär Koski, Karjunkosken tytär ja emäntä., s. 22.04.1795 Kuru, Karjula, k. 07.12.1880 Kuru, Karjula, Karjulankoski, Särkikoski.
Lapset:
Toivo Arviiti Tiera e. Thurman s. 06.12.1892 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
Hilma Thurman s. 10.03.1897 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala, k. 19.11.1897 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 222
IV Yrjö Yrjönpoika Haapanen e. Taipale, (Taulusta 141, äiti Marja Taipale) Taipaleen poika, Taipaleen Haapasen torpan isäntä., s. 22.04.1767 Kuru, Olkitaipale, k. 23.02.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Luultavasti Taipaleen Haapasen torppa sijaitsi tällä Kuusjärveen pistävällä niemellä. Siellä asusti muitakin Haapasia 1910-luvun alkupuolella ja uudeksi nimeksi tuli Haapastenniemi. Tie, joka sinne menee on nimeltään Haapastenniementie.

Puoliso: Vihitty 03.07.1791 Kuru Helena (Leena) Antintytär Haapanen o.s. Tienari. (Taulu 459) Tienarin tytär, Taipaleen piika, Haapasen torpan emäntä, s. 07.05.1774 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Antti Josefinpoika Tienari e. Tokonen, Puusniekkana (lesken mies) Tienarilla 1760-1789, ei lapsia. Osti ensimmäisenä Tienarin talon perintötilaksi vuonna 1761. Antti kuoli 53-vuotiaana, ei kirjattuna kuolinsyytä., s. 08.11.1733 Ruovesi, Murole, k. 30.08.1789 Kuru, Olkitaipale ja Maria Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, Heikkilän tytär, Tienarin emäntä. Maria kuoli 60-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 26.03.1749 Teisko (Kuru), Karjula, k. 18.03.1810 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Ulla Haapanen s. 28.01.1793 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.10.1798 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Matti Haapanen , s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 223
Valpuri Haapanen s. 25.05.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Juho Haapanen s. 15.06.1798 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Anna Haapanen s. 15.06.1800 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Saara Haapanen s. 28.05.1802 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Markus Siukola e. Haapanen , s. 25.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 226
Henrik Haapanen s. 10.06.1809 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Antti Poikeluspohja e. Haapanen , s. 08.11.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 228
Yrjö Haapanen s. 13.01.1815 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 223
V Matti Yrjönpoika Haapanen, (Taulusta 222, isä Yrjö Haapanen) s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Puoliso: Vihitty 25.06.1824 Kuru Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju. (Taulu 895). (Taulu 158). (Taulu 196). (Taulu 216) Maria kuoli 61-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Kristian Matinpoika Iso-Karju, s. 06.01.1776 Kuru, Karjula, k. 25.04.1855 Kuru, Karjula ja Helena Mikontytär Iso-Karju o.s. Iso-Kulkkila, s. 28.06.1778 Teisko, Kulkkila.
Maria Liisa Iso-Karjun syntymämerkintä Kurun rippikirjassa vuodelta 1802.

Lapset:
Johannes Haapanen , s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 224
Anna Haapanen , s. 01.11.1829 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 158
Kalle Kustaa Haapanen s. 04.02.1833 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Kalle Haapasen äidin Marian nimi on merkitty Kurun kuolleiden luetteloon vuonna 1861 oikein, nimen ollessa välillä Maija.
Eenokki Haapanen s. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.04.1860 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Matti Haapanen s. 28.05.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Selma Maria Yläkoski o.s. Haapanen , s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 225
Vilhelmiina Haapanen s. 05.06.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 224
VI Johannes Matinpoika Haapanen, (Taulusta 223, isä Matti Haapanen) Taipaleen torpan Haapasen isäntä., s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

1. puoliso: Vihitty 17.06.1850 Kuru Helena (Leena) Juhontytär Haapanen o.s. Taipale. (Taulu 175). (Taulu 196) Kurun Olkitaipaleen Taipaleen tytär, Taipaleen Haapasen torpan emäntä., s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 2/1866 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Taipale, Taipaleen isäntä, vanha vaari (merkintä rippirjassa), Juho kuoli 60-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo, Talollisen rouva, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Kalle Haapanen s. 25.06.1851 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Maria Haapanen Maria muutti Kurusta 3.11.1871 Teiskoon., s. 06.12.1852 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Juho Haapanen s. 08.09.1855 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 23.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vilhelmiina Nieminen o.s. Haapanen , s. 02.09.1859 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 197
Leena Haapanen s. 25.10.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.11.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Manu Haapanen , s. 08.04.1864 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 198
2. puoliso: Vihitty 22.01.1867 Teisko Karoliina (Liina) Johanneksentytär Haapanen o.s. Yli-Rantala. (Taulu 783). (Taulu 786). (Taulu 24) Karoliina muutti Teiskon Yli-Rantalasta piikana 6.1.1867 Kurun Olkitaipaleen Taipaleen Haapasen torppaan emännäksi., s. 11.03.1832 Teisko, Kahanpää, k. 11.12.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Johannes Mikonpoika Yli-Rantala e. Liljeroos, Yli-Rantalan isäntä 1817-1857, s. 25.11.1794 Teisko, Pohtola (sotilastorppa), k. 08.10.1870 Teisko, Kahanpää ja Anna Stina Eliaantytär Yli-Rantala o.s. Penko, s. 21.09.1804 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, Koivisto, k. 21.02.1880 Teisko, Kahanpää.
Lapset:
Anna Tilta Lehtinen o.s. Haapanen , s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 24
Johanna Mariana Haapanen s. 24.12.1870 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 225
VI Selma Maria Matintytär Yläkoski o.s. Haapanen, (Taulusta 223, isä Matti Haapanen) Selma kuoli 48-vuotiaana katarriin (tulehdukseen)., s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1889 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 16.07.1859 Kuru, Mylläri (pappila) Juuse Mikonpoika Yläkoski e. Eromäki. (Taulu 212). (Taulu 216). (Taulu 207) Juuse muutti vuonna 1869 Olkitaipaleen Eromäestä Ristaniemen Yläkosken torppariksi. Juuse kuoli 68-vuotiaana halvaukseen., s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1901 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Mikael Matiaksenpoika Eromäki e. Taipale, Taipaleen poika, Taipaleen Eromäen mäkitupalainen. Mikael oli sairaalloinen., s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Heta Matintytär Eromäki o.s. Myllymäki, heta kuoli 63-vuotiaana ''hivutustautiin'' eli yleensä keuhkotauti., s. 12.07.1801 Viljakkala, Karhe, k. 20.01.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Kurun Ristaniemen Yläkoski nykyisine rajoineen.

Lapset:
Vilhelmiina (Miina) Yläkoski o.s. Eromäki Miina kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.11.1860 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 24.07.1884 Kuru, Ristaniemi.
Jooseppi Manu Yläkoski e. Eromäki Jooseppi kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 22.12.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 02.06.1886 Kuru, Ristaniemi.
Alexandra (Sandra) Yläkoski o.s. Eromäki , s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 207
Kalle Koskinen e. Yläkoski Kauppapalvelija Kalle Koskinen muutti Kurusta 12.4.1901 Kangasalle., s. 26.08.1868 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
Mariana (Manta) Yläkoski , s. 26.12.1870 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 217
Olga Maria Yläkoski s. 22.09.1874 Kuru, Ristaniemi, k. 26.07.1891 Kuru, Ristaniemi.
Johanna Yläkoski Kansakoulunopettajatar Johanna Yläkoski muutti Kurusta 9.8.1904 Orimattilaan., s. 10.03.1877 Kuru, Ristaniemi.
Helena Yläkoski Helena kuoli 2-vuotiaana isorokkoon., s. 20.07.1879 Kuru, Ristaniemi, k. 25.07.1881 Kuru, Ristaniemi.
Vauva Yläkoski Vauva syntyi kuolleena., s. 1882 Kuru, Ristaniemi, k. 1882 Kuru, Ristaniemi.
Viktor Yläkoski s. 06.08.1883 Kuru, Ristaniemi, k. 08.12.1883 Kuru, Ristaniemi.
Juha Yläkoski s. 13.10.1884 Kuru, Ristaniemi, k. 14.10.1884 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 226
V Markus Yrjönpoika Siukola e. Haapanen, (Taulusta 222, isä Yrjö Haapanen) Taipaleen Haapasen torpan poika, Vaakaniemen Leppälahden renki, Ristaniemen vävy. Ruoveden Siikalahden Sarvanan Siukolan töllin isäntä., s. 25.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 18.04.1881 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.

Puoliso: Vihitty 19.10.1829 Kuru Anna Yrjöntytär Siukola o.s. Ristaniemi. (Taulu 420). (Taulu 421) s. 09.12.1810 Kuru, Ristaniemi, k. 16.02.1887 Ruovesi, Haukkaniemi, Sarvana.
Vanhemmat: Yrjö Mikonpoika Ristaniemi, Tilallinen 1812-1834, kirkon kuudennusmies, s. 20.04.1781 Kuru, Ristaniemi, k. 16.04.1834 Kuru, Ristaniemi ja Anna Yrjöntytär Ristaniemi o.s. Paksula, s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Eenokki Eenokki kuoli vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 04.01.1831 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 28.10.1832 Kuru, Ristaniemi.
Matias Matias kuoli 2-vuotiaana pistokseen esim. keuhkokuumeessa., s. 08.03.1833 Kuru, Ristaniemi, k. 13.12.1833 Kuru, Ristaniemi.
Kalle Heikki Siukola s. 28.10.1837 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Maria Siukola s. 06.05.1842 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Manu Kantojärvi e. Siukola , s. 05.01.1845 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana. Tauluun 227
Herman Siukonen e. Siukola Lukion opiskelija, Valkealan lukkari-urkuri, s. 26.01.1847 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 1921 Valkeala.
Joosua Siukola s. 28.03.1849 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Juho Kustaa Siukola s. 15.07.1851 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
Matilda Siukola s. 12.08.1854 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 12.04.1856 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 227
VI Manu Markuksenpoika Kantojärvi e. Siukola, (Taulusta 226, isä Markus Siukola) Ruovesiläisen sorvari Juseniuksen sorvaajaoppilas. Manu muutti Ruovedelta 21.10.1865 Kurun Ala-Paappasen Kantojärvelle ja meni kolmen viikon päästä muutostaan Kantojärven lesken kanssa naimisiin. Kantojärven torppari., s. 05.01.1845 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.

Puoliso: Vihitty 12.11.1865 Kuru, kirkko (ilman kruunua) Helena Margareetta (Greeta Leena) Jeremiaantytär Kantojärvi o.s. Hytönen. (Taulu 1985). (Taulu 1988) Kantojärven miniä ja emäntä. Greeta kuoli 69-vuotiaana halvaukseen., s. 23.03.1831 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 21.09.1900 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Vanhemmat: Jeremias Juhonpoika Hytönen e. Vihola, Riuttaskorven Viholan poika, Viholan Hytösen torpan isäntä., s. 19.08.1791 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.10.1876 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola ja Liisa Tuomaantytär Hytönen o.s. Luomajärvi, s. 26.05.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.04.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.

Lapset:
Herman Kantonen e. Kantojärvi Hermanni oli armeijaan kelpaamaton. Herman kuoli 36-vuotiaana kurkkumätään., s. 13.05.1867 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 22.05.1903 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 228
V Antti Yrjönpoika Poikeluspohja e. Haapanen, (Taulusta 222, isä Yrjö Haapanen) Renki, torppari, s. 08.11.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.06.1854 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Kuollut 43-vuotiaana koliikkiin eli suolistokouristukseen.

Puoliso: Vihitty 16.06.1833 Kuru Saara Kallentytär Poikeluspohja o.s. Hillebrant s. 21.07.1809 Kuru, Poikelus, k. 29.08.1891 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Vanhemmat: Kalle Kristian Juhonpoika Hillebrant, Hainarin Isoahon torppari, s. 13.01.1770 Teisko, Jutila (sot.torppa), k. 22.06.1842 Kuru, Hainari, Isoaho ja Margareetta Heikintytär Hillebrant o.s. Holmskiöld, Rakuunan tytär, Marketta oli Kurun Karjulan piikana naimisiin mennessään., s. 01.10.1772 Sahalahti, Saarioinen, k. 02.01.1858 Kuru, Hainari, Isoaho.
Tampereelta Kurun kirkolle johtavan maantien varrella sijaitsevaa Poikeluksen kylää ilmasta nähtynä 1950-luvun lopulla. Vaaleapäätyisessä rakennuksessa kyläläiset saattoivat hoitaa ostoksensa, siinä toimi näet Ahon kauppa.

Lapset:
Juho Poikeluspohja s. 1834 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 15.06.1838 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Eeva Loviisa Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja , s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 229
Anna Maria Poikeluspohja , s. 18.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 233
Matias Poikeluspohja , s. 16.09.1839 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 235
Vilhelmiina Poikeluspohja s. 02.12.1841 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Antti Poikeluspohja , s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 236
Matilda Poikeluspohja s. 30.04.1845 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Josef Poikeluspohja s. 06.12.1851 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 229
VI Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, (Taulusta 228, isä Antti Poikeluspohja) Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Lapset:
Zefanias (äpärä) Kallio e. Poikeluspohja , s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Tauluun 173
1. puoliso: Vihitty 08.11.1863 Kuru Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu. (Taulu 54). (Taulu 157). (Taulu 159) Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski.

Matti Juhonpojan vanhemmat Juho Juhonpoika ja Justiina Juhontytär viljelivät Järvensivu-nimistä kruununtorppaa Aurejärvellä. Juho Juhonpoika oli Saarijärven talon poika Keihäsjärven kylästä ja tuli Järvensivuun 1837 tai 1838. Justiina oli muuttanut Ikaalisista Kuruun 1831.
Matti Juhonpoika oli ensin renkinä mm. Riihikoskella 1860 - 1862, mistä meni Ristaniemeen. Täällä oli Eeva Loviisa piikana samaan aikaan.
Eeva Loviisan vanhemmat Antti Yrjönpoika ja Saara Kallentytär viljelivät Olkitaipaleessa Kastarin talon Poikeluspohja torppaa. Eeva Loviisalle syntyi "oäkta" poika Zefanias 13.11.1855, hän meni lapsen kanssa Junkkarin torppaan piiaksi, palasi välillä takaisin kotiinsa ja sitten piiaksi Ristanie-meen.
Matti ja Eeva Lovissa vihittiin 1863 ja nuoripari muutti Ristaniemestä Parkunkoskelle muutamaksi vuodeksi ennen Tanhuamäkeen asettumistaan.

Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Elettiin 1800-luvun puolivälin jälkeistä, vilkasta nuottakalastuksen, aikaa. Niinpä Kukkulanselän rantatalot, Jakamajärven rantatalot, kauppias Toikkonen ym. olivat kerääntyneet karustaan lähiapajille kuoreen kutua vetämään. Apajia oli vedetty auringonlaskuun asti. Pimein yönsydän oltiin rannassa nuotiolla ja aamulla taas auringonnousun aikaan kukin koitti kilpaillen päästä parhaille apajille.
Matti Tanhuamäki oli sopinut nuottakuntansa kanssa, että kun hän nousee nuotiolta ja ottaa kirveen käteensä, niin muut juoksevat silloin paatin tykö.
Matilla oli komeita tyttäriä, jotka olivat lähteneet muissa nuottakunnissa olevien poikamiesten kanssa kuutamokävelylle etäämmälle. Muut nuotiolla olleet kkirehtivät, kun olivat huomanneet Matin hermostuneen etsimisen ja kaikki parhaat apajat oli Matti menettänyt.
Kiukuspäissään Matti lähti ennentuntemattomille apajille ja hän sai oikean Pietarin saaliin. Varsinaisilla apajapaikoilla saatiin vesiperiä.

Vanha Välimäki tuli joulukirkkoon istumaan Matti Tanhuamäen isän Matin viereen ja kysyi, oliko Tanhuamäessä veisattu virsiä jouluaattona. Saatuaan vastauksen, että oli niitä vähän veisattu, hän totesi omalta osaltaan:
- Minä rusnasin läpi ne melkein kaikki.
Tästä tuli sanonta: ''Rusnaa kun Välimäki virsiä.''

Monille meistä tulee puheeseen toistuvia määrättyjä sanontoja. Tanhuamäen Matin haastattelussa tuli usein usein esille hänelle tyypillinen sanonta ''niin juuri, no niin juuri''
Suoniemen vaarin taas kerrotaan sanoneen usein ''niin se on poijaat''.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Järvensivu e. Saarijärvi, Kruununtorppa, s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.01.1879 Kuru, Aurejärvi ja Stina Sofia Juhontytär Järvensivu, Stina kuoli 36-vuotiaana ''slagiin''., s. 11.12.1818 Ikaalinen, Kurkela, Vähä-Tiirikka, k. 24.10.1855 Kuru, Aurejärvi.
Lapset:
Tilda Lahtinen o.s. Tanhuamäki , s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski. Tauluun 230
Maria Leveelahti o.s. Tanhuamäki , s. 27.10.1869 Kuru, Riihikoski. Tauluun 159
Vilhelmiina Tanhuamäki s. 16.04.1873 Kuru, Riihikoski, k. 21.05.1875 Kuru, Riihikoski.
Matti Tanhuamäki , s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski. Tauluun 232
Kalle Tanhuamäki s. 05.12.1879 Kuru, Riihikoski, k. 16.08.1881 Kuru, Riihikoski.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 230
VII Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki, (Taulusta 229, äiti Eeva Tanhuamäki) s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.

Puoliso: Vihitty 28.05.1883 Kuru Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä. (Taulu 47). (Taulu 54). (Taulu 155) Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Hilda Maria Siltanen o.s. Lahtinen , s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 155
Iita Aleksiina Lahtinen , s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 231
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 231
VIII Iita Aleksiina Kaarlontytär Lahtinen, (Taulusta 230, äiti Tilda Lahtinen) Olkitaipaleen Vanhakylän piika., s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale.

1. puoliso: Vihitty 11.09.1907 Kuru Lauri Jaakko Matinpoika Aalto. (Taulu 54) Itsellinen., s. 10.10.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 232
VII Matti Matinpoika Tanhuamäki, (Taulusta 229, äiti Eeva Tanhuamäki) Tanhuamäen isäntä, s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale.


Matti Tanhamäki oli kertonut, miten Aureesta oli tullut suuria miehenköriläitä rippikouluun ja päässä oli ollut valtavan isot hatut.
Parkuslaiset olivat halveksineet aureslaisia. Asiaan oli kuulunut, että pappilan kankaalla oli tapeltu, kun oli menty kirkkoon veisaamaan. Rovasti Numminen oli kieltänyt kuultuaan tästä. Kansakoulussa oli myös tapeltu toisten kyläläisten kanssa. Jo etukäteen oli päätetty, kenen kanssa kukin tappelisi.
Aseina oli käytetty kaikenlaista kotoa löytyvää tarvekalua aina pyöränkumista alkaen.

Vaaleja pidettiin ikäänkuin juhlatilaisuutena, mutta yleisö tuli kuitenkin niinkuin halkomettään lakit päässä.
Ristaniemen koululla pidetyissä vaalitoimituksissa vaalilautakunnan puheenjohtaja vaati ottamaan lakit päästä. Matti Tanhuamäki toimi näissä vaaleissa järjestyksen valvojana ja hän mutoili tämän puheenjohtajan käskyn seuraavaksi:
- Jospa annetaan tälle toimitukselle sellainen kunnia, että otettaisiin hattu pois päästä.

.
Matti Tanhuamäki verkonpaikkauspuuhassa 1920-luvulla.

1. puoliso: Vihitty 28.10.1901 Kuru Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala. (Taulu 156). (Taulu 157) Tilda muutti Teiskosta 31.10.1901 Kurun Olkitaipaleen Tanhuamäkeen., s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
Vanhemmat: Manu Jeremiaanpoika Rajala e. Svartvik, s. 07.04.1849 Kuru, Hainari, k. 05.01.1935 Teisko, Otavalta ja Manta Vilhelmiina Matintytär Rajala o.s. Yläjoki, s. 10.07.1847 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 01.12.1928 Teisko, Otavalta.
Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

2. puoliso: Vihitty 16.08.1907 Kuru Emma Ottiliana Juhontytär Tanhuamäki ent. Järvinen o.s. Alanen. (Taulu 1163). (Taulu 1164) Emma muutti 6.3.1894 Tampereelta Kuruun puolisonsa ja lapsensa kuoltua. Emma muutti takaisin kotiinsa Keihäsjärven Alaselle. Hän meni naimisiin uudelleen vuonna 1907 Riihikosken Tanhuamäen pojan Matin kanssa, minne muutti avioliiton solmimisen jälkeen., s. 23.07.1866 Kuru, Keihäsjärvi, k. 09.02.1960 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Manu Esanpoika Alanen, s. 02.11.1841 Kuru, Keihäslahti ja Heta Heikintytär Alanen o.s. Pihlajamäki, Heta muutti Ruovedelta 5.11.1864 Kurun Keihäslahden Alaselle emännäksi., s. 13.10.1844 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 233
VI Anna Maria Antintytär Poikeluspohja, (Taulusta 228, isä Antti Poikeluspohja) Ylä-Poikeluksen piika. Poikeluksen Lähteenmäen Viitakankaan piika, s. 18.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Lapset:
Matilda (Tilda) s. 08.12.1862 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
Lapset:
Maria s. 12.02.1873 Poikelus, Ylänen (Ylä-Poikelus), (kaksonen).
Kalle s. 12.02.1873 Poikelus, Ylänen (Ylä-Poikelus), (kaksonen), k. 08.03.1875 Poikelus, Lähteenmäki, Viitakangas.
1. puoliso: Vihitty 25.06.1882 Ylöjärvi Heikki Kallenpoika Rahola Uusi-Piuharin Rajalan torpan rengin poika., s. 09.10.1856 Teisko, Pengonpohja, Uusi-Piuhari, Rajala.
Vanhemmat: Kalle Joosepinpoika Rahola, Uusi-Piuharin Rajalan renki, Teiskon Hatanpään Vehkakorven torppari, Hatanpään Ojalan torppari, Teiskon Hannulan Haukijärven Raholan torppari., s. 18.07.1817 Ruovesi, k. 06.01.1877 Teisko, Hannula, Haukijärvi ja Heta Matintytär Rahola o.s. Dahl, s. 15.11.1825 Messukylä.
Lapset:
Heikki Jaakko Mäkinen , s. 26.06.1882 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä. Tauluun 234
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 234
VII Heikki Jaakko Heikinpoika Mäkinen, (Taulusta 233, äiti Anna Poikeluspohja) Heikki ja Isa Mäkinen muuttivat Kurusta 11.7.1907 Messukylään., s. 26.06.1882 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä, k. 21.12.1963 Kuru.

Puoliso: Vihitty 05.11.1906 Kuru Ida Johanna Antintytär Mäkinen o.s. Vastamäki Ida oli Olkitaipaleen Myllärin eli pappilan piika 1904-1906, Poikeluksen Alasen Morttilan torpan itsellisen vaimo., s. 21.07.1884 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki, k. 20.11.1978 Kuru.
Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, Antti oli Hanhisuon renki naimisiin mennessään, Vastamäen torppari, 1/18 manttaalia. Antti kuoli 57-vuotiaana vesitautiin., s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
Ida ja Heikki Mäkisen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 235
VI Matias Antinpoika Poikeluspohja, (Taulusta 228, isä Antti Poikeluspohja) Torpparin poika, nuorimies, Poikeluspohjan torppari., s. 16.09.1839 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Puoliso: Vihitty 13.09.1859 Kuru Helena (Leena) Mooseksentytär Poikelispohja o.s. Kastari. (Taulu 1220) Talon tytär, s. 27.04.1839 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Vanhemmat: Mooses Juhonpoika Kastari e. Pirttiniemi, Ylä-Toikon ja Kastarin lampuoti 1854- = maanvuokraaja, Kastarin Isäntä 1848-, Juho Kastari s. 16.4.1813 myi Kastarin tilan Kurun Keihäslahden Pirttiniemen Moosekselle. Mooses on Kastarin kantaisä, jonka juuret johtavat nykypäivään saakka., s. 24.07.1811 Kuru, Keihäslahti, k. 14.04.1864 Kuru, Olkitaipale ja Reetta Sofia Heikintytär Kastari o.s. Junkkari, s. 25.06.1814 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 12.12.1881 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Kalle Poikeluspohja s. 06.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Antti Poikeluspohja s. 31.01.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Matti Poikeluspohja s. 19.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Emma Poikeluspohja s. 08.08.1866 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Emilia Poikeluspohja s. 04.04.1868 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Aleksandra Poikeluspohja s. 28.11.1869 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Juho Poikeluspohja s. 19.09.1871 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 236
VI Antti Antinpoika Poikeluspohja, (Taulusta 228, isä Antti Poikeluspohja) Viljakkalan Koiviston Nopan talon renki, Perhe muutti Viljakkalasta vuonna 1873 Kuruun Kastarin Poikeluspohjan torppaan isännäksi., s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Puoliso: Vihitty 19.11.1865 Viljakkala Amalia (äpärä) Eevantytär Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi. (Taulu 58) s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe, Lahdenmaa.
Äiti: Eeva Matintytär Ontto o.s. Ylikivijärvi, Onton emäntä, Eeva kuoli 59-vuotiaana keuhkotautiin., s. 01.01.1821 Ylöjärvi, k. 04.07.1880 Kuru, Keihäslahti, Lammi.

Lapset:
Matilda (Tilda) Ruusunen o.s. Poikeluspohja , s. 24.12.1866 Viljakkala, Koivisto, Noppa. Tauluun 58
Aleksiina Amalia Poikeluspohja s. 18.12.1869 Viljakkala, Koivisto, Noppa.
Vilhelmiina (Miina) Poikeluspohja s. 02.09.1872 Viljakkala, Koivisto, Noppa.
Manta Poikeluspohja s. 16.02.1875 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
Saara Maria Poikeluspohja s. 01.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
Ida Alina Poikeluspohja s. 12.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
Antti Arvid Poikeluspohja , s. 25.10.1884 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Tauluun 237
Matti Poikeluspohja s. 12.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja, k. 13.03.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
Hilma Josefiina Vastamäki o.s. Poikeluspohja , s. 05.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Tauluun 238
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 237
VII Antti Arvid Poikeluspohja, (Taulusta 236, isä Antti Poikeluspohja) s. 25.10.1884 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.

Puoliso: Vihitty 18.05.1906 Kuru Hilda Vilhelmiina Poikeluspohja o.s. Saarijärvi s. 10.10.1882 Kuru, Juhtimäki.
Vanhemmat: Matti Manunpoika Saarijärvi, Kruununtorppa Saarijärven isäntä., s. 20.09.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi ja Manta Antintytär Saarijärvi o.s. Hanhisuo, s. 29.03.1860 Ikaalinen, Juhtimäki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 238
VII Hilma Josefiina Antintytär Vastamäki o.s. Poikeluspohja, (Taulusta 236, isä Antti Poikeluspohja) s. 05.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.

Puoliso: Vihitty 06.11.1909 Kuru Antti Antinpoika Vastamäki Antti oli Kurun Olkitaipaleen Kastarin talon Poikeluspohjassa itsellisenä., s. 14.11.1886 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki.
Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, Antti oli Hanhisuon renki naimisiin mennessään, Vastamäen torppari, 1/18 manttaalia. Antti kuoli 57-vuotiaana vesitautiin., s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
Vastamäki, Lehtimäki ja Harjula Yläkosken kupeessa.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 239
III Riitta Yrjöntytär Hänninen o.s. Tienari, (Taulusta 2, isä Yrjö Tienari) Reserviläisen vaimo, Riitta kuoli 34-vuotiaana Aurejärven Hännisellä., s. 1730 Kuru, Olkitaipale, k. 09.09.1764 Kuru, Aurejärvi.
Aurejärven kirkko 1920-luvulla.

Puoliso: Vihitty 04.11.1753 Kuru Juho Jaakopinpoika Ring e. Eskola Sotamies Ring 1727-1734, reserviläinen., s. 1705 Kuorevesi, k. 02.12.1770 Kuru, Aurejärvi, Hänninen. Porin läänin jalkaväkirykmentin (pääkatselmusrulla) Ruoveden komppanian Riuttaskorven ruodussa n:ro 101 palveli:

Juho Jaakopinpoika Ring, ikä 19 v, palvelusvuosia 1, syntynyt Porin läänissä, naimaton (v.1725).
Juho otettu ja hyväksytty Porin Rykmentin palvelukseen 2.3.1727.

Talot, joissa asui ruotusotilaana:
Riuttaskorpi: Antti Minkkinen - 1 - 2/3 2/3
Aurejärvi: Matti Sormunen - 1 - 1/3 1/3
Riuttaskorpi: Henrik Saksa - 1 - 1/6 1/3

Talot ovat kruununtaloja (numero 1 keskellä).
Kruununtalo on sellainen valtion omistama talo, jota valtio käyttää luovuttamalla sen yksityiselle ns. vakaalla asukasoikeudella. K:ista on voimassa 6.6.1883 annettu asetus, jota on osaksi muutettu julistuksella 20.8.1887. K:n asukasoikeuden tultua vapaaksi kuuluttaa maaherra sen haettavaksi ja sittenkuin asukkaaksi ottamisesta tehty maaherran päätös on saavuttanut lainvoiman, antaa maaherra asukkaaksi otetulle eri hakemuksesta ns. sijoitus- eli immissionikirjan.
Lähde: Pieni tietosanakirja, Otava 1925-1928

Seuraavaksi on kaksi manttaalilukua.
Ensimmäinen kertoo manttaalin kruunun eli valtion verotuksessa ja toinen luku tarkoittaa sen manttaalin, jolla talo osallistui sotilasruodun ylläpitoon (ns. ruotumanttaali).
Vasemmalta lukien: Kustaa II Adolf aikana 30-vuotisessa sodassa 1630 - 1648 käytössä ollut, Vuodelta 1700 Kaarle XII aikainen, univormu vuodelta 1798 ja Suomen sodan aikainen vuodelta 1807 sekä univormu vuodelta 1918. Komeita on ja muutenkin hyvin mielenkiintoinen aikakausi myös Suomen sotahistorian kannalta.

Lapset:
Juho Ring s. 01.05.1756 Kuru, Aurejärvi, Hänninen.
Tapani Ring s. 21.12.1758 Kuru, Aurejärvi, Hänninen.
Justiina Ring s. 19.10.1761 Kuru, Aurejärvi, Hänninen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 240
III Jooseppi Yrjönpoika Tienari, (Taulusta 2, isä Yrjö Tienari) Jooseppi kuoli 27-vuotiaana rintapistokseen esim. keuhkotaudissa., s. 25.12.1732 Kuru, Olkitaipale, k. 20.01.1760 Kuru, Olkitaipale. Kaivosteollisuuden kehitys sekä löytöretkien myötä lisääntynyt arvometallien tuonti muista maanosista johtivat siihen, että 1500-luvulla kaikkialla Euroopassa tulivat käyttöön entistä suuremmat hopearahat. Myös kultarahan käyttö yleistyi. Ruotsissa hopea oli pääasiallinen rahametalli ennen kuparirahan käyttöön ottoa 1624. Ruotsi oli tuolloin maailman johtava kuparintuottaja. Tästä lähtien Ruotsin rahajärjestelmä perustui yli sadan vuoden ajan sekä hopeaan että kupariin. Kookkaat kuparilevyrahat, plootut, saattoivat painaa jopa 19,7 kiloa ja kevyinkin plootu painoi melkein kilon.

Vuonna 1661 Ruotsi otti ensimmäisenä maana Euroopassa käyttöön paperirahan, koska plootut olivat hankalia kuljettaa ja kuparin hinnan vaihtelut vaikuttivat niiden saatavuuteen. Aiemmin paperirahaa oli käytetty vain Kiinassa. Setelit laski liikkeeseen Stockholms Banco, jolla oli haarakonttori Turussa. Myöhemmin setelirahaa laski liikenteeseen Valtakunnan Säätyjen Pankki, maailman ensimmäinen keskuspankki.
Vuoden 1742 puolen taalerin arvoinen kupariplootu painaa vain 380g ja on vain 11,7 senttiä leveä.

Puoliso: Vihitty 01.08.1759 Kuru Valpuri Joosepintytär Tienari Valpuri muutti miehensä ja lapsensa kuoleman jälkeen Pirkkalaan vuonna 1761., s. 1734 Kuru.

Lapset:
Henrik Tienari Henrik kuoli vuoden ja neljän kk:n ikäisenä isorokkoon., s. 04.01.1760 Kuru, Olkitaipale, k. 21.05.1761 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 241
I Sipi Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Pirkko Tuomaantytär Kuru II. (Taulu 615). (Taulu 616) Pirkko isännöi Kuru II:sta 1634-1646, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Tuomas Laurinpoika Kuru II e. Kuru, Kuru II:n isäntä 1597-1633, Tuomas Kuru II viljelee myös Kurun tilaa sen jouduttua autioksi vuodesta 1605 alkaen., s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti ja N.n Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Matti Kuru II . Tauluun 242
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 242
II Matti Sipinpoika Kuru II, (Taulusta 241, isä Sipi Kuru II) Kuru II:n lampuoti 1647-1676, k. Kuru, Keihäslahti.

Kurun tila oli v.1690 Ruoveden komppanian luutnantin virkatalo.
Viranhaltijoista talon asujana mainitaan ltn.Segebade alk. vuodesta 1690.
Taloa viljelivät enimmäkseen lampuodit, vuodesta 1809 Polviander.

1. puoliso: Valpuri Nuutintytär Kuru II. (Taulu 617) k. Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Henrik Kuru II , s. Kuru, Keihäslahti. Tauluun 243
Marketta Kuru o.s. Kuru II , s. Kuru, Keihäslahti. Tauluun 613
2. puoliso: Pirkko Kuru II k. Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 243
III Henrik Matinpoika Kuru II, (Taulusta 242, isä Matti Kuru II) Kuru II:n isäntä 1677-1678, s. Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Valpuri

Lapset:
Tuomas Kuru II , s. 1648 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 244
Martti Vähä-Kiimajoki e. Kuru II , s. 1657 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 248
Matti Kuru e. Kuru II , s. 1665 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 455
Jooseppi Kuru II , s. 1666 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 486
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 244
IV Tuomas Henrikinpoika Kuru II, (Taulusta 243, isä Henrik Kuru II) Kuru II:n isäntä 1679-1694, s. 1648 Kuru, Keihäslahti, k. 1694 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Anna Heikintytär Kuru II o.s. Ylä-Mononen. (Taulu 621) s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Heikki Matinpoika Mononen, Monosen isäntä 1647-1675, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti ja Marketta Mononen, s. 1627 Ruovesi, k. 11.04.1697 Ruovesi, Pohjaslahti.

Lapset:
Heikki Tienari e. Kuru II , s. 1672 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 245
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 245
V Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II, (Taulusta 244, isä Tuomas Kuru II) Kuru II:n isäntä 1695-1696, Tienarin isäntä 1697-1728, s. 1672 Kuru, Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale. Henrik Tuomaanpoika oli Kuru II:n lampuoti 1695-1696.
Kuru I ja Kuru II mainitaan luutnantti Segebadenin puustellina vuodesta 1690,
josta asti myös Tuomas Henrikinpoika ja Henrik Tuomaanpoika mainitaan lampuoteina,
heidän jälkeensä oli vielä useita lampuoteja ennen isovihaa. (Isoviha 1714-21, venäläisten miehitys)
(Puustelli oli virkatalo, joka annettiin viranhaltijalle osana palkkaa).
Henrik Tuomaanpoika muutti Kurun Keihäslahden Kuru II:sta (Kuru II:n lampuoti 1695-1696) Kurun Olkitaipaleen Tienarille ja oli isäntänä 1697-1728, jolloin kuoli.

Ennen Henrik Tuomaanpoikaa Kurun Olkitaipaleen (aluksi kuului Vaakaniemeen) Tienaria asuttaneet:

1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
3. Pietarin leski Anna 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
4. Tuomas Olavinpoika 1606-1608
5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
pso Valpuri Matintytär 1639 ja 1643-1644
Edellisen poika
6. Yrjö Laurinpoika 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
pso Marketta (Maisa) Antintytär
Edellisen sisarenmies
7. Pietari Olavin poika 1649-1677
pso 1 Kerttu Laurintytär 1645-1646
2 Anna (ainakin jo vuonna 1649)
Edellisen ja Annan poika
8. Juho Pietarinpoika 1678-1696, kuoli 1697
pso Aune
9. Yhdeksäntenä tulee isännäksi aiemmin mainittu Heikki Tuomaanpoika Kuru II:sta 1697-1728
.
Kurun jakokunnat isojakokarttojen mukaan. I. Vehkakoskenmaa (Hainarin), II. Petäjäniemen ulkomaa (Karjulan).

Puoliso: Vihitty 21.09.1698 Kuru Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski. (Taulu 643). (Taulu 245) Katariina kuollut 78-vuotiaana horkkaan eli vilutautiin., s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.
Kuoli malariaan 78-vuotiaana.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Koski, Koskin isäntä 1687-1701 ja 1704-1710, lautamies 1692-1709, kirkkoisäntä 1697-1699, s. 1639 (Messukylä) Kuru, Karjula, k. 06.05.1728 (Messukylä) Kuru, Karjula ja Valpuri Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula.
Keskiaikainen koruommel Kurun vuodelta 1704 olevassa messukasukassa. Valokuva, Kansallismuseo.

Lapset:
Valpuri Tienari , s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 2
Kaisa Ringsten o.s. Tienari , s. 1713 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 246
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 246
VI Kaisa Heikintytär Ringsten o.s. Tienari, (Taulusta 245, isä Heikki Tienari) Kaisa on Olkitaipaleen Myllärin piika mennessään naimisiin, kaksi kertaa sotilaan vaimona, Kaisa muuttaa Olkitaipaleen Taipaleeseen, missä emännöi Kaisan siskon Valpurin tytär Marja perheineen., s. 1713 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Sotilas Juho Ringstenin perhe merkittynä Kurun rippikirjaan vuodelta 1745-1749 Minkkinen. Vaimo Kaisa on Olkitaipaleen Tienarilta.

1. puoliso: Vihitty 08.02.1736 Kuru Matti Matinpoika Ringsten Sotilas Riuttaskorven Minkkisellä., k. noin 1745 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.

Lapset:
Sofia Ringsten s. 21.05.1737 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 1738 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
Pirkko Ringsten s. 1741 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
Johannes Ringsten s. 1744 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
2. puoliso: Vihitty 30.05.1746 Kuru Juho Juhonpoika Ringsten. (Taulu 142) Sotilas Riuttaskorven Minkkisellä., s. 24.05.1722 Kuru, Karjula, Koski, k. 08.03.1801 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Vanhemmat: Juho Kustaanpoika, s. 1700, k. 06.07.1740 Kuru, Karjula, Koski ja Maria Yrjöntytär, k. 28.04.1733 Kuru, Karjula, Koski.
Lapset:
Kaapo Ringsten s. 07.12.1746 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 05.08.1747 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
Matti Kolkintaipale e. Ringsten , s. 13.08.1749 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen. Tauluun 247
Kristiina Ringsten s. 09.07.1752 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
Elisabet Ringsten s. 07.08.1753 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
Antti Ringsten s. 27.11.1754 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 247
VII Matti Juhonpoika Kolkintaipale e. Ringsten, (Taulusta 246, äiti Kaisa Ringsten) Olkitaipaleen Taipaleen vävy, Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan isäntä., s. 13.08.1749 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 06.03.1785 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.

Puoliso: Vihitty 08.06.1772 Kuru Kristiina Yrjöntytär Aurell o.s. Kolkintaipale. (Taulu 141). (Taulu 142) Kristiina oli Taipaleen tytär ja Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan emäntä. Kristiina kuoli 71-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 18.05.1750 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 27.05.1821 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
Vanhemmat: Yrjö Simonpoika Taipale, Taipaleen isäntä 1755-1772 ,talo jaettu 1759, s. 25.02.1724 Kuru, Olkitaipale, k. 10.02.1799 Kuru, Olkitaipale ja Marja Yrjöntytär Taipale o.s. Tienari, s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale, k. 05.04.1808 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Jooseppi Kolkintaipale (Kolkki) , s. 20.09.1772 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 143
Saara Kolkintaipale s. 09.04.1775 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
Aune Kolkintaipale s. 09.03.1778 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
Anna Kolkintaipale , s. 25.09.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 146
Liisa Kolkintaipale s. 27.09.1784 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 248
IV Martti Henrikinpoika Vähä-Kiimajoki e. Kuru II, (Taulusta 243, isä Henrik Kuru II) Martti vaihtoi Ruoveden Keihäslahden tilan edeltäjänsä Olavi Olavinpojan kanssa, joka oli Vähä-Kiimajoen isäntä 1685-1694, Martti oli Vähä-Kiimajoen isäntä 1695-1704., s. 1657 Kuru, Keihäslahti, k. 02.10.1737 Teisko, Kiimajoki.

1. puoliso: N.n Vähä-Kiimajoki. (Taulu 1524) k. 1699 Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Heikki Vähä-Kiimajoki , s. 1685 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 249
2. puoliso: Maria Olavintytär Vähä-Kiimajoki s. 1669, k. 03.06.1753 Teisko, Kiimajoki.
Lapset:
Pirkko Vähä-Kiimajoki Kaksoset Pirkko ja Olavi haudattu 31.3.1701 Teiskon kirkon porstuan alle., s. 25.07.1700 Teisko, Kiimajoki, (kaksonen), k. 31.03.1701 Teisko, Kiimajoki.
Olavi Vähä-Kiimajoki s. 25.07.1700 Teisko, Kiimajoki, (kaksonen), k. 31.03.1701 Teisko, Kiimajoki.
Anna Polso o.s. Vähä-Kiimajoki , s. 1702 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 441
Tuomas Vähä-Kiimajoki , s. 1704 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 447
Marketta Kiman o.s. Vähä-Kiimajoki , s. 1707 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 452
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 249
V Heikki Martinpoika Vähä-Kiimajoki, (Taulusta 248, isä Martti Vähä-Kiimajoki) Vähä-Kiimajoen isäntä 1709-1733, s. 1685 Teisko, Kiimajoki, k. Teisko, Kiimajoki.
Teiskon Kiimajoen talosta kirjoitettu lisäteksti vuodelta 1947.

Puoliso: Vihitty 08.04.1710 Teisko Anna Matintytär Vähä-Kiimajoki s. 6/1691 Teisko, k. Teisko.

Lapset:
Erkki Vähä-Kiimajoki s. 13.05.1713 Teisko, Kiimajoki.
Yrjö Vähä-Kiimajoki , s. 1715 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 250
Maria Alanen o.s. Kiimajoki , s. 1723 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 352
Pirkko Kiimajoki s. 23.07.1725 Teisko, Kiimajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 250
VI Yrjö Heikinpoika Vähä-Kiimajoki, (Taulusta 249, isä Heikki Vähä-Kiimajoki) Vähä-Kiimajoen isäntä 1734-1775 ja kirkon kuudennusmies, Yrjö kuoli 77-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 1715 Teisko, Kiimajoki, k. 03.02.1792 Teisko, Kiimajoki.

Puoliso: Vihitty 29.09.1732 Teisko Marketta Matintytär Vähä-Kiimajoki o.s. Löytänä. (Taulu 1328) s. 06.06.1712 Teisko, Saarilahti, k. 02.02.1801 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Löytänä e. Rikala, Löytänän puustellin lampuoti 1709-1727, s. 21.01.1669 Teisko, Leppälahti, k. 13.01.1752 Teisko, Saarilahti ja Anna Tuomaantytär Löytänä o.s. Kapee, Lampuotin vaimo Löytänässä, s. 20.10.1678 Kuru, Pohjankapee, k. 13.10.1745 Teisko, Saarilahti.

Lapset:
Matteus (Matti) Iso-Kiimajoki e. Vähä-Kiimajoki , s. 09.09.1733 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 251
Yrjö Vähä-Kiimajoki s. 03.04.1736 Teisko, Kiimajoki.
Anna Poukka o.s. Kiimajoki , s. 03.08.1739 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 285
Heikki Vähä-Kiimajoki Heikki kuoli 9-vuotiaana ''tuhkarupuliin'' eli tuhkarokkoon., s. 25.12.1741 Teisko, Kiimajoki, k. 28.12.1749 Teisko, Kiimajoki.
Erkki Vähä-Kiimajoki , s. 01.03.1745 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 292
Maria Ala-Kapee o.s. Vähä-Kiimajoki , s. 01.06.1747 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 314
Valpuri Ylä-Sarvana o.s. Vähä-Kiimajoki , s. 20.12.1749 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 329
Helena Vähä-Kiimajoki s. 29.12.1751 Teisko, Kiimajoki, k. 4/1753 Teisko, Kiimajoki.
Heta Toijala o.s. Vähä-Kiimajoki , s. 17.01.1754 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 337
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 251
VII Matteus (Matti) Yrjönpoika Iso-Kiimajoki e. Vähä-Kiimajoki, (Taulusta 250, isä Yrjö Vähä-Kiimajoki) Vähä-Kiimajoen isäntä 1776-1789, Iso-Kiimajoen eli Mattilan isäntä 1790-1802, s. 09.09.1733 Teisko, Kiimajoki, k. 24.07.1818 Teisko, Kiimajoki.

Puoliso: Vihitty 29.09.1757 Kuru Aune Matintytär Iso-Kiimajoki o.s. Kapee. (Taulu 1174) Iso-Kiimajoki eli Mattila. Aune kuoli 63-vuotiaana ankaraan kuumeeseen., s. 24.12.1735 Kuru, Pohjankapee, k. 12.03.1799 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Kapee, Kapeen isäntä 1717-1743, puumerkki 1741 = kirkonharja, s. 24.02.1700 Kuru, Pohjankapee, k. 23.01.1768 Kuru, Pohjankapee ja Valpuri Tapanintytär Kapee o.s. Tokonen, Tokosen tytär, Kapeen emäntä, s. 1697 Ruovesi, Murole, k. 15.05.1765 Kuru, Pohjankapee.

Lapset:
Valpuri Iso-Kulkkila o.s. Iso-Kiimajoki , s. 13.12.1761 Teisko, Kiimajoki, Vähä-Kiimajoki, (kaksonen). Tauluun 252
Maria Iso-Kiimajoki s. 13.12.1761 Teisko, Kiimajoki, Vähä-Kiimajoki, (kaksonen).
Erkki Keskinen e. Iso-Kiimajoki , s. 01.06.1771 Teisko, Kiimajoki, Vähä-Kiimajoki. Tauluun 280
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 252
VIII Valpuri Matintytär Iso-Kulkkila o.s. Iso-Kiimajoki, (Taulusta 251, isä Matteus Iso-Kiimajoki) Valpuri kuoli 88-vutoiaana., s. 13.12.1761 Teisko, Kiimajoki, Vähä-Kiimajoki, (kaksonen), k. 19.01.1850 Teisko, Kulkkila.
Kunta Teisko, kylä Kulkkila. Tilan nimi Iso-Kulkkila. Tilannevuosi 1932. Omistajat Kauno Kulkkila v:sta 1908 ja puolisonsa Vieno (o.s. Pirilä) v:sta 1920.

Puoliso: Vihitty 05.06.1786 Teisko Matteus Mikonpoika Iso-Kulkkila. (Taulu 884) Iso-Kulkkilan isäntä 1790-1839, jonka jälkeen tilaa hoti perikunta 1840-1851., s. 11.08.1763 Teisko, Kulkkila, k. 11.04.1839 Teisko, Kulkkila.
Vanhemmat: Mikko Simonpoika Iso-Kulkkila, Iso-Kulkkilan isäntä 1770-1789., s. 27.09.1739 Teisko, Kulkkila, k. 24.12.1809 Teisko, Kulkkila ja Pirkko Erkintytär Iso-Kulkkila o.s. Vähä-Kartano, Piika, Iso-Kulkkilan emäntä, s. 22.03.1745 Teisko, Värmälä, k. 07.04.1813 Teisko, Kulkkila.
Tilannevuosi 1932. ISO-KULKKILA, 37 km Ruutanan pysäkiltä, 46 km Tampereelta ja 0,3 km omalta laiturilta. Omistajat Kauno Kulkkila v:sta 1908 ja puolisonsa Vieno (o.s. Pirilä) v:sta 1920. Ollut samalla suvulla niin kauan kuin tunnetaan. 1798 on tila perinnön jaossa jaettu kolmeen osaan, joista 2 myöhemmin yhdistetty Isoksi-Kulkkilaksi. Erotettu 3 torppaa, yht. 50 ha. Pinta-ala 511 ha; siitä puutarhaa 0,3, peltoa 87, viljeltyä laidunta metsämaata 381,7 ja joutomaata 39 ha. Pellot eri suuntiin osittain jyrkästi viettäviä savi-, multa- ja osaksi suomaita; niistä risu- ja laatikkosalaojissa 15 ha. Talouskeskus viljelysten reunassa, Näsijärven rannalla, lähellä Paarlahtea. 2-kerroksinen päärakennus (5 huon.) v:lta 1861, uusittu 1895. 36 lehmän navetta, karjakeittiö ja maitohuone rakennettu tiilistä 1900 sekä niiden yhteydessä 15 sian sikala ja 100 kanan kanala 1916. 8 hevosen talli puusta, uusittu 1929. Puutarhassa 20 omenapuuta ja 100 marjapensasta. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 6,1 ha kesantona (siitä 2 ha puolikesantona), 5,1 ruista, 17,1 kauraa, 2 ohraa, 1 hernettä, 1,15 perunaa. 0,9 rehujuurikasveja, 39,65 heinää, 9 laidunta ja 5 ha vuokrattuna. Kotieläimiä: 7 hevosta, 33 lehmää, 1 sonni, 5 sikaa ja 40 kanaa. Karja LSK- ja siat maatiaisrotua. Maito myydään Etelä-Teiskon osuusmeijeriin sekä viljaa, munia, perunoita ja puutarhantuotteita Tampereelle ja paikkakunnalle. Havumetsiä hoidetaan 1922 tehdyn suunnitelman mukaan. Viemäriä kaivettu metsämaalle 2 km. Myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Teiskon Sähkö Oy:ltä. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, traktori, pärehöylä ja »Vartian» viljankuivauslaite. Karjanhoidon harjoittelutila. Omistaja on metsänhoito- ja koeviljelysyhdistyksen jäsen sekä manttaalikunnan puheenjohtaja. Lähde: Suomen maatilat, II osa

Lapset:
Heikki Iso-Kulkkila s. 05.02.1790 Teisko, Kulkkila.
Iso-Kulkkilan karjan tuotto 1928-1930.
Anna Iso-Kartano o.s. Iso-Kulkkila , s. 23.12.1792 Teisko, Kulkkila. Tauluun 253
Elisabeth Iso-Kovero o.s. Iso-Kulkkila , s. 20.10.1796 Teisko, Kulkkila. Tauluun 274
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 253
IX Anna Matintytär Iso-Kartano o.s. Iso-Kulkkila, (Taulusta 252, isä Matteus Iso-Kulkkila) Anna kuoli 53-vuotiaana keltatautiin., s. 23.12.1792 Teisko, Kulkkila, k. 22.02.1846 Teisko, Värmälä.
Rouva S. Kulkkilan osakekirja 5oo Suomen markasta vuodelta 1928.

Puoliso: Vihitty 29.10.1809 Teisko Heikki Matinpoika Iso-Kartano. (Taulu 1002) Vämälän eli Iso-Kartanon rusthollari 1829-1845, Heikki kuoli 37-vuotiaana keuhkotautiin., s. 30.09.1789 Teisko, Värmälä, k. 07.11.1846 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Iso-Kartano e. Vähä-Kartano, Isokartanon rusthollari 1789-1804. Matti kuoli 44-vuotiaana ''hivutustautiin'', mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 23.10.1759 Teisko, Värmälä, k. 23.05.1804 Teisko, Värmälä ja Leena Mikontytär Iso-Kartano o.s. Viiala, s. 13.12.1758 Messukylä, k. 03.07.1826 Teisko, Värmälä.

Lapset:
Helena (Leena) Ristaniemi o.s. Iso-Kartano , s. 25.12.1811 Teisko, Värmälä. Tauluun 254
Juho Iso-Kartano , s. 18.03.1814 Teisko, Värmälä. Tauluun 264
Anna Kristiina Toijala o.s. Iso-Kartano , s. 15.07.1816 Teisko, Värmälä. Tauluun 267
Heikki Iso-Kartano s. 27.08.1818 Teisko, Värmälä.
Eeva Kaisa Lörpys o.s. Iso-Kartano , s. 16.05.1821 Teisko, Värmälä. Tauluun 269
Maaria Liisa Yli-Nalli o.s. Iso-Kartano , s. 23.12.1822 Teisko, Värmälä, (kaksonen). Tauluun 272
Vauva Iso-Kartano Vauva syntyi kuolleena., s. 23.12.1822 Teisko, Värmälä, (kaksonen), k. 23.12.1822 Teisko, Värmälä.
Hermanni Iso-Kartano s. 25.09.1826 Teisko, Värmälä.
Heikki Iso-Kartano s. 28.09.1828 Teisko, Värmälä, k. 03.10.1829 Teisko, Värmälä.
Vilhelmiina Iso-Kartano s. 19.06.1830 Teisko, Värmälä.
Heikki Ala-Pirilä e. Iso-Kartano , s. 27.02.1832 Teisko, Värmälä. Tauluun 273
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 254
X Helena (Leena) Heikintytär Ristaniemi o.s. Iso-Kartano, (Taulusta 253, isä Heikki Iso-Kartano) s. 25.12.1811 Teisko, Värmälä, k. 15.04.1901 Kuru, Ristaniemi.
Heleena Ristaniemen muistomerkki Kurun vanhalla hautausmaalla.

Puoliso: Vihitty 26.06.1833 Teisko Juho Yrjönpoika Ristaniemi. (Taulu 420) Ristaniemen isäntä 1834-1870, s. 20.05.1807 Kuru, Ristaniemi, k. 16.09.1881 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Yrjö Mikonpoika Ristaniemi, Tilallinen 1812-1834, kirkon kuudennusmies, s. 20.04.1781 Kuru, Ristaniemi, k. 16.04.1834 Kuru, Ristaniemi ja Anna Yrjöntytär Ristaniemi o.s. Paksula, s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi.
Ristaniemen päärakennus vuodelta 1820.

Lapset:
Henrika Albertiina Laurila o.s. Ristaniemi , s. 22.07.1835 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 255
Helena Ristaniemi s. 24.09.1838 Kuru, Ristaniemi.
Eeva Liisa Ristaniemi s. 30.06.1841 Kuru, Ristaniemi.
Josefiina Kastari o.s. Ristaniemi , s. 18.09.1844 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 257
Juho Ristaniemi , s. 24.10.1847 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 263
Kalle Aleksanteri Ristaniemi s. 17.12.1849 Kuru, Ristaniemi, k. 05.09.1862 Kuru, Ristaniemi.
Maria Ristaniemi s. 07.07.1852 Kuru, Ristaniemi.
Manda Ristaniemi Naimaton, Manda kuoli 2 kk ennen 89-vuotiasta äitiään, s. 21.11.1854 Kuru, Ristaniemi, k. 09.02.1901 Kuru, Ristaniemi.
Manda Ristaniemen muistomerkki Kurun vanhalla hautausmaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 255
XI Henrika Albertiina Juhontytär Laurila o.s. Ristaniemi, (Taulusta 254, isä Juho Ristaniemi) Ristaniemen tytär, Laurilan emäntä, s. 22.07.1835 Kuru, Ristaniemi, k. 03.06.1899 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 08.07.1856 Kuru Kalle Kustaa Matinpoika Laurila. (Taulu 475). (Taulu 164) Talollinen, 1/4 manttaalia. Kirkkoväärti, s. 10.02.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1880 Kuru, Olkitaipale. Kirkkoväärti

Kirkkoväärti oli seurakunnan tärkein luottamustehtävä 1800-luvulle saakka. Kirkkoväärtin tehtäviin kuului seurakunnan taloudesta vastaaminen. Koska seurakunnat huolehtivat ennen kuntajärjestelmän perustamista monista nykyään kunnille kuuluvista tehtävistä, kirkkoväärti oli melkein kuin kunnanjohtaja.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Laurila e. Tyrkkölä, Laurilan isäntä, Matti kuoli 47-vuotiaana ''slaagiin''., s. 08.07.1801 Kuru, Karjula, k. 19.04.1849 Kuru, Olkitaipale ja Anna Yrjöntytär Laurila o.s. Myllymaa, Anna muutti Teiskosta vuonna 1825 Kurun Olkitaiapleen Laurilaan., s. 11.09.1805 Teisko, Kämmenniemi, Iso-Kahna, k. 13.04.1875 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Vilhelmiina Laurila s. 02.04.1857 Kuru, Olkitaipale.
Kalle Laurila s. 02.03.1859 Kuru, Olkitaipale.
Aleksina Laurila s. 11.06.1861 Kuru, Olkitaipale, k. 1865 Kuru, Olkitaipale.
Manu Laurila , s. 08.12.1864 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 256
Juho Laurila s. 17.04.1866 Kuru, Olkitaipale.
Johanna Kustava Laurila s. 11.09.1868 Kuru, Olkitaipale.
Alfred Vilhelmi Laurila Laurilan poika ja renki, asepalvelukseen kelpaamaton., s. 26.05.1870 Kuru, Olkitaipale.
Tilda Maria Laurila s. 29.06.1873 Kuru, Olkitaipale.
Anna Laurila s. 29.06.1875 Kuru, Olkitaipale, k. 21.12.1876 Kuru, Olkitaipale.
Leo Emil Laurila , s. 28.06.1878 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 164
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 256
XII Manu Kallenpoika Laurila, (Taulusta 255, isä Kalle Laurila) Manu oli ontuva, Laurilan poika ja itsellinen, s. 08.12.1864 Kuru, Olkitaipale, k. 13.01.1905 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 29.08.1897 Kuru Tilda Teemuntytär Laurila o.s. Mäkinen Tilda muutti Teiskosta 9.7.1897 Kurun Olkitaipaleen Laurilaan ollen silloin jo raskaana ja meni kohta naimisiin., s. 14.03.1874 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, Lepomäki, k. 04.08.1908 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Teemu Heikinpoika Lepomäki e. Sisättö, Teemu oli Isoröyhiön Piikapään renki naimisiin mennessään ensimmäistä kertaa., s. 24.05.1832 Ikaalinen, Juhtimäki ja Reetta Jaakontytär Lepomäki o.s. Salmi, s. 20.09.1844 Ikaalinen, Juhtimäki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 257
XI Josefiina Juhontytär Kastari o.s. Ristaniemi, (Taulusta 254, isä Juho Ristaniemi) s. 18.09.1844 Kuru, Ristaniemi, k. 07.01.1920 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 05.02.1865 Kuru, Kastari (ilman kruunua) Mooses Mooseksenpoika Kastari. (Taulu 1220) Kastarin isäntä, s. 12.07.1840 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 13.04.1910 Kuru, Olkitaipale.

Koskisen huvilatontilta löytyy kaskeamisen merkkejä. Kerrotaan, että Mooses Kastarin aikana 1880-luvulla oli alue kaskettu vastoin silloisia lakeja.
Kyläläiset kertovat, että paikalla vallitsi tällöin ''Mooseksen laki''.

Kastarissa aikanaan isäntä rupesi maanantaiaamuna jakamaan työväelle hommia. Kun renkien ja piikojen jalat vielä pyhän jäljiltä menivät tanssin tahtia, määräsi isäntä koko väen tanssimaan koko päiväksi. Isäntä itse vahti, että näin tapahtui. Yksi renki iltapuolella jo kyllästyneenä totesi:
- Taas vaan lemputtaan!.
Vanhemmat: Mooses Juhonpoika Kastari e. Pirttiniemi, Ylä-Toikon ja Kastarin lampuoti 1854- = maanvuokraaja, Kastarin Isäntä 1848-, Juho Kastari s. 16.4.1813 myi Kastarin tilan Kurun Keihäslahden Pirttiniemen Moosekselle. Mooses on Kastarin kantaisä, jonka juuret johtavat nykypäivään saakka., s. 24.07.1811 Kuru, Keihäslahti, k. 14.04.1864 Kuru, Olkitaipale ja Reetta Sofia Heikintytär Kastari o.s. Junkkari, s. 25.06.1814 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 12.12.1881 Kuru, Olkitaipale.
Kastarin sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Amanda (Manta) Kastari Manta muutti Kurusta vuonna 1886 Teiskoon., s. 20.01.1866 Kuru, Olkitaipale.
Maria Kastari , s. 29.05.1868 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 258
Vilhelmiina (Miina) Kastari Miina oli kuuro., s. 07.04.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 25.08.1943 Kuru, Olkitaipale.
Helena Myllymaa o.s. Kastari , s. 29.01.1874 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 259
Mooses Kastari , s. 17.11.1876 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 260
Kalle Kastari s. 06.05.1879 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1881 Kuru, Olkitaipale.
Matti Kastari s. 20.02.1882 Kuru, Olkitaipale, k. 21.04.1886 Kuru, Olkitaipale.
Josefiina Leppälahti o.s. Kastari , s. 18.10.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 261
Manu Kastari , s. 14.08.1889 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 262
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 258
XII Maria Mooseksentytär Kastari, (Taulusta 257, isä Mooses Kastari) s. 29.05.1868 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 19.06.1894 Kuru / A.M. Numminen Juho August Tuomonpoika Kukkola e. Kukko Tampereen Kukkolan tilanomistaja, talo n:ro 325, s. 27.04.1861 Vesilahti, Mustinen.
Vanhemmat: Tuomo Heikinpoika Kukkola e. Kukko, Vesilahden Kukon eli Kukkolan isäntä, s. 14.10.1804 Vesilahti, Mustinen, k. 03.05.1878 Vesilahti, Mustinen ja Anna Stina Juhontytär Kukkola o.s. Perhe, s. 17.11.1820 Pirkkala, Nuoliala, k. 27.11.1887 Vesilahti, Mustinen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 259
XII Helena Mooseksentytär Myllymaa o.s. Kastari, (Taulusta 257, isä Mooses Kastari) s. 29.01.1874 Kuru, Olkitaipale.
Pohjois-Näsijärven Liikenne Oy:n mainos Kansan lehdessä.

Puoliso: Vihitty 16.12.1900 Kuru Juho Arviiti Juhonpoika Myllymaa e. Marjamäki Talollinen, s. 22.08.1875 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Myllymaa e. Marjamäki, Marjamäen torppari, Myllymaan talollinen, s. 09.02.1851 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Jokela, k. 11.07.1892 Kuru, Sontu ja Iita Miina Kustaantytär Myllymaa o.s. Viitaniemi, s. 01.02.1851 Viljakkala.
Kalle Majavesi kuvattiin jousiäkeen vieressä Myllymaan pelloilla 1930-luvun lopulla. Ennen tehokkaita myrkkyjä jousiäkeellä voitiin pelloista poistaa juolavehnä ja muut rikkaruohot. Kesannolle jätetyn pellon äestys oli tosin uusittava useampaan kertaan kesän aikana. Menetelmä on yhä edelleenkin käytössä puhdasta, biologista viljelystä harjoittavilla tiloilla. (Kirja, josta tiedot, on julkaistu 1950-luvulla. Kirjoittajan huomautus).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 260
XII Mooses Mooseksenpoika Kastari, (Taulusta 257, isä Mooses Kastari) Mooseksella on rippikirjassa merkintä kelpaamaton. Kastarin isäntä 1902-1936, s. 17.11.1876 Kuru, Olkitaipale, k. 21.07.1949 Kuru, Olkitaipale.

Alasen Konsta oli joskus Kastarissa nikkaroimassa ja siltä pääsi paukku. Isäntä (Mooses vanhempi) huomautti, että '' on se Konsta sentään ruokaantunu meillä''. Mutta Konsta ei siitä oikein tykänny, että isäntä niin sanoi.
Hän oli muutaman päivän kotihommissa ja tuli taas jatkamaan töitään, mutta oli varannut paukun valmiiksi. Heti aamulla, kun hän pääsi ovesta sisälle, niin paukku laukesi, jolloin Kastari sanoi:
- Ei Konsta tulekkaan nyt kotoa
Ei Konsta näistäkään sanoista tykänny, sanoi vaan että ''aina se piru keksii''.

Kastarin vanha Mooses oli lähtenyt lauantaina jänismetsälle kirkonkylän herrojen kanssa. Jänis saatiinkin näkyviin, mutta eläinparka sekosi pasmoissaan niin, että se juoksi suoraan Kastarin pihaan. Siellä miehet sen sitten ampuivat keskelle pihaa lipputangon juurelle.
Seuraavana päivänä sama joukko lähti taas jahtiin Pilpusniemeen. Taas saatiin jänis näkyviin, mutta kuinkas ollakaan; Mooses ampui sitä, mutta ohi; tyhjensi toisenkin piipun, mutta ohi meni.
Nimismies ampui ja hänkin ohi. Silloin Mooses huusi harmistuneena jäniksen perään:
- Tulepas lipputangon juureen.

Toisen kerran talon miehet olivat jänismetsällä, kun Mooses oli jo vanhaisäntä, pappa. Miehet olivat olleet metsällä päivän, mutta yhtään jänistä ei oltu saatu. Palatessaan illalla tyhjin toimin kotiin heitä odotti nolo yllätys; jänis oli lönkötellyt pihaan. Mooses oli tarttunut haulikkoon ja ampunut jäniksen - omilla kotiportaillaan istuen.

Kastarin Mooses sanoi:
- Jos illalla työmies lähtee ja aamulla näyttää piimätoopin korvaa mustalle portille päin, niin taas tuli mies töihin.

Kurussa toimi kosken varrella ainakin vuodesta 1905 osuusmeijeri, johon vietiin Poikeluskylästäkin kukin vuorollaan 2 kertaa viikossa kermaa, joka valmistettiin siellä voiksi.
Kerma-astiat olivat tienvarressa odottamassa kyytiä kirkolle, missä meijeri sijaitsi. Kerran sattui Mooses Kastari yllättämään erään akan kerma-astialla. Tämä selitti hämillään:
- Kun minä ensi kertaa tulin, mutta jatkoi sitten häkeltymättä. - Kermasta minä voita kirnuan.
Pitihän toki isännänkin ymmärtää, että meijeri kuin meijeri.

Mooses Kastarin sisaren lapset Maija ja Lauri olivat tulleet Tampereelta kesälomallaan enolaan käymään joskus 1920-luvun alussa. Koululaiset leikkivät leikkejään, mutta Moosespa ei katsonut sitä hyvällä. Talossa ei saanut olla laiskana, joten Mooses patisti kaupunkilaislapset töihin töksäyttämällä:
- Ongelle, marjaan tai aamulla laivaan.

kastarin taloon poikkesi kulkija, joka oli jo kylällä kuullut, ettei taloon oteta outoja yöksi.
Kulkija ei kysynytkään sisälle tultuaan yösijaa, vaan alkoi laulaa maisemaa ikkunasta katsellen:
- Olet maamme armahin Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa. Joka niemeen notkohon saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa.
Vanha-isäntä kuunteli laulun loppuun ja kulkijan taitavasti tehty avaus hellytti isännän ja yösija löytyi.

Haapaniemen Onni ja Matti Lettoniemi ajoivat Kastarin metsästä tukkipuita. Kastarin metsässä on useita korkeita kallioita, joita on vaikea ajaa hevosella. Haapa-Onni kuvasi vaikeuksia laulamalla kuorman päällä istuen:
- Paljon on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin lumisilla alpeilla.

Kiroaminen ja leikkisyys kuuluivat usein yhteen. Matti Tanhuamäki on kertonut kerran Kastarissa ollessaan tapahtuneen, että ukkonen iski lähistöllä ollessaan kallioon kovasti.
Kastarissa oli ukkonen joskus aiemmin särkenyt ruokakellon ja vanha Mooses peläästyi, ettei se perskeles taas vaan kelloa säkenyt.

- Kurun puolesta, sanoi Kastari, kun railoon ajoi, jossa oli jo toisiakin.

- Vaikkei neljään vuoteen härmä seipään nokasta sulaisi, elän minä vielä Kastarissa, sano Mooses.
Mooses ja Alina Matilda (os. Riippa) Kastari hääkuvassa vuodelta 1905.

1. puoliso: Vihitty 06.06.1905 Kuru Aliina Matilda Juhantytär Kastari o.s. Riippa Aliina muutti Kylmäkoskelta 27.5.1905 Kurun Kastariin viikko ennen häitä. Kastarin emäntä., s. 15.03.1879 Kylmäkoski, Vuoltee, k. 27.11.1927 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Riippa, Verotilan isäntä 1875-1911, s. 12.09.1856 Kylmäkoski, Vuoltee, k. 1919 Kylmäkoski, Vuoltee ja Matilda Abrahamintytär Riippa o.s. Kurikka, s. 28.02.1860 Vesilahti, Suomela, k. 1917 Kylmäkoski, Vuoltee.
Kylmäkosken Vuolteen kylän Riipan talorykelmä.

2. puoliso: Lydia Heikintytär Kastari o.s. Pirttijoki Perintötalon tytär, Kastarin emäntä, s. 13.06.1886 Teisko, Pengonpohja.
Vanhemmat: Heikki Kustaa Yrjönpoika Pirttijoki e. Uusi-Piuhari, Pirttijoen vävy ja isäntä., s. 20.10.1845 Teisko, Pengonpohja ja Edla Miina Antintytär Pirttijoki, Pirttijoen tytär ja emäntä., s. 12.06.1853 Teisko, Pengonpohja.
Lydia (os. Pirttijoki) ja Mooses Kastari kuvassa nuorimman tyttärensä Mirjan (s. 1918) kanssa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 261
XII Josefiina Mooseksentytär Leppälahti o.s. Kastari, (Taulusta 257, isä Mooses Kastari) s. 18.10.1885 Kuru, Olkitaipale.
Omistajat v:sta 1902 Juha ja Josefina (o.s. Kastari) Leppälahti.

Puoliso: Vihitty 07.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Mylläri (Pappila / A.M. Numminen Johannes (Juha) Eliaanpoika Leppälahti s. 12.10.1881 Kuru, Vaakaniemi, k. 28.11.1956 Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Elias Juhonpoika Leppälahti, Leppälahden isäntä, II:n vaimo Olka oli Eliasta 36 vuotta nuoremsi., s. 06.09.1841 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 06.03.1904 Kuru, Vaakaniemi ja Miina Markuksentytär Leppälahti o.s. Sillanmäki, s. 03.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 12.08.1887 Kuru, Vaakaniemi.
Tilannevuosi 1932. LEPPÄLAHTI, 46 hm Lielahden asemalta, 52 km Tampereelta ja 200 km Leppälahden laiturilta. Omistajat v:sta 1902 Juha ja Josefina (o.s. Kastari) Leppälahti. Kuulunut isännän suvulle useiden sukupolvien ajan. Erotettu 14 palstatilaa, yhteensä 120 ha. Pinta-ala 345 ha, josta 0,1 puutarhaa, 25 peltoa, 2 viljeltyä laidunta ja 317,9 ha metsämaata. Pellot epätasaisia savimultamaita. Rakennukset viljelysten keskellä, Näsijärven Leppälahden rannalla. Osittain 2-kerroksinen päärakennus v:lta 1891, uusittu v. 1916. Lisäksi on 2 muuta asuinrakennusta. 15 lehmän navetta tehty savesta ja puusta v. 1881, uusittu v. 1914. Siinä ja tallissa on vesijohto (painovesi). Viljelysjärjestys: kesanto, ruis, 4 heinää, 2 kevätviljaa. V. 1930 oli 1,9 ha ruista, 5 kauraa, 1 ohraa, 0,75 perunaa, 0,2 pellavaa, 0,5 rehujuurikasveja, 13,45 heinää ja 2,2 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 10 lammasta ja 5 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, lampaat ovat maatiaisia. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa, perunoita ja rehuja. Hoidetusta havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Sähkövalo ja voima Elovaaran sahalta. » Tähkä» -viljankuivauslaite. Lähde: Suomen maatilat, II osa

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 262
XII Manu Mooseksenpoika Kastari, (Taulusta 257, isä Mooses Kastari) Kastarin poika, Parkkuunkosken Ylä-Myllyn mylläri., s. 14.08.1889 Kuru, Olkitaipale, k. 23.03.1942 Kuru, Olkitaipale. Mylläri Emil Hankala perusti Parkkuun alakoskeen vuoden 1918 tienoilla pienen sähkölaitoksen, jonka tuottamaa sähköä käytettiin Parkkuussa, Vaakaniemessä ja Länsi-Teiskon pohjoisosissa vuoteen 1934 asti.
Mylläri Manu Kastarikin rakensi 1920-luvun alussa pienen sähkölaitoksen Parkkuun yläkoskeen. Emil Hankalan sähkölaitoksen supistettua toimintaansa Parkkuun sähkönsaanti jäi yläkosken voimalaitoksen varaan. Se tuotti sähköä hyös muutamille Poikeluksen taloille.
Vuonna 1928 valitettiin, että sähkölamput hehkuivat hädin tuskin sen verran, ettei huoneessa kävellyt päin lamppua.
Parkkuussa sähkövirran saanti katkesi matalan veden aikana kokonaan. Kastarin talossa sähköä tuotettiin höyrykoneella.

Kuru-laivan haaksirikon jälkeen 4.10.1929 perustettiin Kuruun uusi laivayhtiö, nimeltään Pohjois-Näsijärven Liikenne Oy. Yhtiön osakkeita kaupattiin Kurussa, Länsi-Teiskossa, Tampereella ja Ruovedella.
Yhtiön johtokuntaan valittiin maanviljelijät Manu Kastari ja T. Männistö, asioitsija J. Jokinen ja kauppias Tapani Unkila Kurusta, tuomari Karl Aejmelaeus Tampereelta, maanviljelijä E. Sorkkala Ruovedelta sekä varajäseniksi tehtailija J.A. Elovaara Länsi-Teiskosta, muurari Kalle Vuoristo Kurusta ja maanviljelijä P. Mäki Ruovedelta.
Huhtikuussa vuonna 1934 Pohjois-Näsijärven Likkenne Oy myi aluksensa uudelle yhtiölle, Kurun Höyrylaiva Oy:lle.
Manu Kastarin perhe Parkkuun Ylämyllyn asuinrakennuksen edessä vuonna 1930. Manu sylissään Raija, Aina ja Marjatta. Kuva: Pirkko-Liisa Kastarin arkisto.

Puoliso: Aina Teemuntytär Kastari o.s. Kivelä s. 01.05.1884 Kuru, Aurejärvi, Kaartinaho, Juusenaho, k. 23.07.1945 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Nikodemus (Teemu) Yrjönpoika Kivelä e. Äijälä (Äijäjärvi), Aurejärven Kaartinahon tilan Juusenahon torppari, s. 23.01.1852 Kuru, Aurejärvi Äijäjärvi, k. 29.10.1885 Kuru, Aurejärvi, Kaartinaho, Juusenaho ja Eufrosyne Kaapontytär Kivelä o.s. Juusenaho, s. 01.07.1857 Kuru, Aurejärvi, Kaartinaho, k. 28.10.1935.
Manu ja Aina Kastarin hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 263
XI Juho Juhonpoika Ristaniemi, (Taulusta 254, isä Juho Ristaniemi) Ristaniemen isäntä 1870-1912, s. 24.10.1847 Kuru, Ristaniemi.

Puoliso: Vihitty 26.06.1873 Teisko Maria Magnuksentytär Ristaniemi maria oli Teiskon Leppälahdessa piikana, muutti Teiskosta 19.11.1873 Kurun Ristaniemeen emännäksi ollen jo naimisissa., s. 07.09.1850 Ruovesi.

Lapset:
Juho Eerikki Ristaniemi Juho oli kelpaamaton (luult. armeijaan), s. 21.01.1875 Kuru, Ristaniemi, k. 12.11.1931 Kuru, Ristaniemi. Ympäristö oli Turusta Kuruun muuttaneelle varsin outo. Augusta Mäkilä kertoi:
- Lähimmät naapurit olivat noin puolen kilometrin päässä Ristaniemen talossa ja seppä Tiuralla. Tärkeiksi muodostuivat maidonhakumatkat Ristaniemestä, olihan talon isäntäväki hyvin ystävällistä.
Ristaniemessä vieraili usein myös vapaaherra Gustaf Wrede, kuuluisan valkien ystävän Matilda Wreden veli, Parkanon parooniksi kutsuttu metsänhoitaja. Hän esiintyi kansanmiehen tapaan.
Ristaniemen Juho - isäntä taas, niin hämäläisisäntä kuin olikin, käytti myös huumoria, olipa vähän ilkikurinenkin.
Kerrankin silloin alkuaikoina eräänä hämäränä sunnuntai-iltana vein maidonhakumatkalla kannun maitohuoneeseeen ja menin talon pirttiin odottamaan. Istua tössäytin ovipielen pitkälle penkille. Pirtissä oli paljon miehiä, myös Parkanon parooni, jota silloin en vielä tuntenut. Hän oli hurstisessa rohdinpaidassa, sarkanutussa ja lapikkaat jalassa. Isäntään meni kiusanteon henki. Hän pyysi, että opettaja on hyvä ja tulee salin puolelle. Olisi sitten ollut mukava nolata ja kiusata opettajaa, joka menisi salin puolelle, vaikka aatelisherra tyytyi vain istumaan pirtissä.
No, onneksi en sinne yksinäisyyteen mistään hinnasta halunnut ja niin tutustuin Parkanon parooniin. hän osoittautui hyväksi seuramieheksi.
Keskustelu kääntyi nyös silloin vielä valtoimenaan juosseen Oulujoen kilometriseeen koskenlaskuun, jonka myös parooni oli kokenut, kuuten minäkin ennen seminaariaikaani. Parooni kertoi:
- Veneessä pidin perää ja muuan körttinainen rukoili, ja niin päästiin perille.
Minä taas muistin, että tukka suorana siinä mentiin kovaa vauhtia ja elämys oli valtaisa. Juuri kun luuli, että nyt mennään päin kiveä tai kalliota, vene kääntyi.

Ristaniemessä oppilaita oli paljon, käsittihän koulupiiri paitsi Poikeluksen ja Ristaniemen, myös Olkitaipaleen, Sonnun, Koiviston, vaakaniemen, leppälahden, vieläpä Kapeen kylän.
Vaikka oppivelvollisuutta ei vielä ollutkaan, tuli oppilaita viitisenkymmentä, monet jo vanhempia kuin opettajansa. Isot koltiaiset panivat opettajan epäröimään, että saako kuriakaan pidettyä. Tekemistä siinä olikin. Jos ei vielä koulussa, niin kylätappeluita syntyi ainakin kotimatkalla.

Ei koulunkäynti ollut mitään leikintekoa siihen aikaan. Koulumatka oli monella penikulman mittainen, toisilla enemmänkin. Oli siinä pienimmillä tarpoamista. Talvella oli kovassakin pakkasessa hiihdettävä umpihangessa aamuvarhaisella ja iltahämärä hiipi ennenkuin kotiin ehdittiin. Vielä vanhanakin opettaja pahoitteli:
- Ja minä kun olin vielä niin ankara ja vaativainen. Järjestäjienkin oli tultava luokkahuonetta lämmittämään jo ennen koulun alkua, kello seitsemään. Siivoamisestakin heidän oli huolehdittava. Ei heiltä olisi pitänyt enää vaatia pitkien kotiläksyjen pänttäämistä. Mutta se kuului silloin asiaan. Oppilat olivat kuitenkin sisukkaita ja lahjakkaita. Asiaa vielä helpotti se, ettei ollut koulupakkoa.

Yksittäisistä tapauksista opettaja Mäkilä muisteli sitä kun eräälle siikkiläläispojalle kertotaulu osoittautui vallan kovaksi päähänpantavaksi. Poika oli ehkä laiskallakin tästä, sillä pojan mummu tuli koululle kuin pyry ja ilmoitti opettajalle, että heidän poikansa ei tarvitse kertotauluja ja vielä tiukemmin, että nyt poika saa lopettaa koko koulun. Mutta punnittuaan asiaa opettajan kanssa, mummulla oli kuitenkin viisautta jättää poika kouluun.

Arvi Ylinen pyysi Ristaniemen isännältä rahaa lainaksi. Ristaniemi ihmetteli:
- Joko sun mettärahas nyt loppu, kun juuri hiljan myit hyvän rovauksen.
Arvi vastasi:
- Ne rahat jäi pankissa Kastarin rahojen alle.
Kastarista oli myös sanonta, jos jollekulle tuli rahan puute.
- Älä huoli, kyllä Kastari maksaa.
Juho ja Anna Ristaniemen sekä tyttärensä Marian hauta Kurun Tammikankaalla.
Oskari Niemi e. Ristaniemi Oskari oli kelpaamaton. Oskari asui kotona itsellisenä ja meni naimisiin. Oskari ja Iita Niemi muuttivat 11.9.1909 Tampereelle., s. 11.03.1877 Kuru, Ristaniemi.
Impi Maria Ristaniemi s. 14.03.1879 Kuru, Ristaniemi, k. 31.07.1881 Kuru, Ristaniemi.
Anna Maria Ristaniemi s. 22.07.1882 Kuru, Ristaniemi, k. 23.03.1883 Kuru, Ristaniemi.
Arvo Ristaniemi Ristaniemen isäntä 1912-1963, s. 14.04.1885 Kuru, Ristaniemi, k. 19.06.1963 Kuru, Ristaniemi. Ristaniemen Arvo tuli K.A. Koskisen huvilalle ensimmäistä kertaa käymään rakennustöitten päätyttyä. Hän katseli puita huvilan ympärilla ja sanoi:
- Se on sitten tukkimettän kaato edessä!
Kesähuvilasta hän ei virkannut mitään.

Panttiin heinää seipäille Ristaniemessä. Oli hyvin kuuma ja tehtiin töitä lujasti. Kesäkurulainen tokaisi talon vävypojalle:
- Kyllä me sentään kaksistaan yhtä paljon heinää teemme kuin tuo Asseri yksinään.
Asseri senkun hymähti ja jatkoi entistä tahtiaan.
Tilannevuosi 1932. RISTANIEMI, 44 km Lielahden asemalta, 50 km Tampereelta ja 3 km Parkuun laiturilta. Omistajat v:sta 1912 Arvo ja Tyyne (o.s. Lamminperä) Ristaniemi. Kuulunut isännän suvulle ylimuistoisista ajoista. Pinta-ala 249,5 ha, josta 0,35 puutarhaa. 29,35 peltoa, 4 luonnonniittyä ja 215,8 ha metsämaata. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Rakennukset viljelysten reunassa, Ison-Jakaman järven rannalla. Päärakennus (8 huon.) v:lta 1851, uusittu v. 1925. Toisessa asuinrakennuksessa on 4 huonetta. 18 lehmän navetta rakennettu kivestä v. 1865, uusittu v. 1914. Talli puusta, uusittu v. 1914. Päärakennuksessa ja navetassa on vesijohto (painovesi) ja navetassa automaattiset juomakupit. Viljelyskiertoja 2: A. (juurikasvikierto) vapaa viljelys: B. kesanto, syysvilja, 3 heinää, laidun, 3 kevätviljaa. V. 1930 oli 4,1 ha ruista, 4,25 kauraa, 0,8 ohraa, 0,15 hernettä, 0,7 perunaa, 0,1 pellavaa, 0,4 rehujuurikasveja, 14,85 heinää ja 4 ha kesantoa. Kotieläimiä: 4 hevosta, 14 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa, 20 lammasta, ja 15 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, lampaat ovat maatiaisia. Myydään perunoita ja rehuja. Havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Honkalan sahalta. Höyrykone, sirkkelisaha, pärehöylä ja »Tähkä» -viljankuivauslaite. Lähde: Suomen maatilat, II osa
Matti Ristaniemi s. 16.07.1886 Kuru, Ristaniemi, k. 24.04.1888 Kuru, Ristaniemi.
Toivo Edvard Ristaniemi s. 12.10.1888 Kuru, Ristaniemi, k. 05.11.1891 Kuru, Ristaniemi.
Lauri Jaakko Ristaniemi s. 29.12.1890 Kuru, Ristaniemi, k. 01.06.1891 Kuru, Ristaniemi.
Väinö Pietari Ristaniemi s. 29.02.1892 Kuru, Ristaniemi, k. 03.11.1892 Kuru, Ristaniemi.
Lauri Edvard Ristaniemi s. 13.12.1893 Kuru, Ristaniemi, k. 19.12.1893 Kuru, Ristaniemi.
Lauri Anselmi Ristaniemi s. 09.05.1896 Kuru, Ristaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 264
X Juho Heikinpoika Iso-Kartano, (Taulusta 253, isä Heikki Iso-Kartano) Iso- kartanon rusthollari 1846-1860., s. 18.03.1814 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 29.04.1839 Teisko Heta Sofia Matintytär Iso-Kartano o.s. Jyväkorpi s. 22.09.1814 Teisko, Teiskola.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Kuuslahti ent. Jyväkorpi e. Mustalahti, Teiskolan Jyväkorven ja Kuuslahden torppari., s. 17.05.1782 Teisko, Kovero ja Maria Erkintytär Kuuslahti ent. Jyväkorpi o.s. Yli-Rantala, s. 11.01.1781 Teisko, Kahanpää.

Lapset:
Johanna Kustava Polviander o.s. Iso-Kartano , s. 16.08.1839 Teisko, Värmälä. Tauluun 265
Kalle Efraim Iso-Kartano s. 14.10.1841 Teisko, Värmälä.
Eeva Kristiina Iso-Kartano s. 21.04.1844 Teisko, Värmälä.
Maria Liisa Iso-Kartano s. 11.03.1847 Teisko, Värmälä.
Juho Iso-Kartano s. 19.09.1849 Teisko, Värmälä.
Robert Kärki e. Iso-Kartano , s. 07.06.1852 Teisko, Värmälä. Tauluun 266
Heikki Herman Iso-Kartano s. 27.12.1856 Teisko, Värmälä.
Emma Vilhelmiina Iso-Kartano s. 16.09.1860 Teisko, Värmälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 265
XI Johanna Kustava Juhontytär Polviander o.s. Iso-Kartano, (Taulusta 264, isä Juho Iso-Kartano) s. 16.08.1839 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 03.07.1861 Teisko Eelis Aleksanteri Kaarlenpoika Polviander Kirjanpitäjä, Eelis muutti Messukylän Hatanpäältä 12.10.1832 Teiskon Savon kylän Ala-Viitaniemeen. Eelis muutti Teiskosta 1.11.1864 perheineen Tyrväntöön., s. 15.09.1826 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 27.10.1916 Tyrväntö.
Vanhemmat: Kaarle Kustaa Iisakinpoika Polviander, Porin rykmentin lipunkantaja Suomen sodassa 1808-1809., s. 04.03.1788 Mouhijärvi, k. 28.09.1876 Kuru ja Juliana Antintytär Polviander, Juliana on merkitty syntyneeksi Ruovedella, mutta rippikirjassa ei ole siitä merkintää syntyneissä, Hainarin taloudenhoitaja ja emäntä, Juliana kuoli 41-vuotiaana ''pöhöttymään''., s. 04.05.1788 Ruovesi, k. 26.02.1830 Kuru, Hainari, Kivioja.

Lapset:
Selma Johanna Polviander s. 07.07.1862 Teisko, Savo, Ala-Viitaniemi.
Aina Sofia Polviander s. 22.11.1863 Teisko, Savo, Ala-Viitaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 266
XI Robert Juhonpoika Kärki e. Iso-Kartano, (Taulusta 264, isä Juho Iso-Kartano) Vähä-Kartanon rusthollin Kärjen torpan isäntä., s. 07.06.1852 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 16.03.1872 Teisko Anna Kristiina Heikintytär Kärki o.s. Pohjaslahti. (Taulu 397) s. 14.02.1850 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Vanhemmat: Heikki Heikinpoika Pohjaslahti, Iso-Frantsin Pohjaslahden torpan isäntä. Teiskon Paavolan eli Veittolan lampuoti 1854-1866. Heikin perhe muutti Teiskosta 30.6.1866 Orivedelle., s. 20.01.1816 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi ja Heta Kallentytär Pohjaslahti o.s. Anttila, s. 28.02.1822 Teisko, Tuhria, Naappila.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 267
X Anna Kristiina Heikintytär Toijala o.s. Iso-Kartano, (Taulusta 253, isä Heikki Iso-Kartano) s. 15.07.1816 Teisko, Värmälä, k. 20.05.1885 Teisko, Padustaipale.

Puoliso: Vihitty 26.06.1838 Teisko Jooseppi Fredrikinpoika Toijala. (Taulu 349) Toijalan isäntä 1837-1860, Juuse eli vielä vuonna 1892., s. 03.12.1814 Teisko, Padustaipale.
Vanhemmat: Fredrik Matiaksenpoika Toijala, Toijalan isäntä 1808-1837, s. 09.07.1792 Teisko, Padustaipale, k. 08.02.1867 Teisko, Padustaipale ja Margareetta (Reetta) Heikintytär Toijala o.s. Sorri, s. 05.09.1791 Teisko, Kiimajoki, k. 28.05.1876 Teisko, Padustaipale.

Lapset:
Juho Kustaa Toijala s. 07.08.1839 Teisko, Padustaipale.
Kalle Kustaa Toijala s. 17.10.1841 Teisko, Padustaipale, k. 26.08.1867 Teisko, Padustaipale.
Heikki Toijala s. 04.02.1844 Teisko, Padustaipale.
Heikki Toijala , s. 19.06.1845 Teisko, Padustaipale, (kaksonen). Tauluun 268
Eeva Stina Toijala s. 19.06.1845 Teisko, Padustaipale, (kaksonen).
Josefiina Karoliina Toijala s. 20.08.1849 Teisko, Padustaipale.
Johanna Maria Toijala s. 16.07.1851 Teisko, Padustaipale.
Vilhelmiina Toijala s. 13.01.1854 Teisko, Padustaipale.
Herman Edvard Toijala s. 18.03.1856 Teisko, Padustaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 268
XI Heikki Joosepinpoika Toijala, (Taulusta 267, isä Jooseppi Toijala) Toijalan isäntä., s. 19.06.1845 Teisko, Padustaipale, (kaksonen).

1. puoliso: Vihitty 09.10.1873 Teisko Hilma Mariana Hermannintytär Toijala o.s. Iso-Kovero. (Taulu 275). (Taulu 276). (Taulu 970) Hilma kuoli 31-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 08.10.1846 Teisko, Uskali, Alanen, k. 02.04.1878 Teisko, Padustaipale.
Vanhemmat: Herman Juhonpoika Iso-Kovero ent. Alanen e. Iso-Kovero, Uskalin Alasen vävy ja isäntä 1844-1851, seuraavan omistajan aikana tilaa hoiti lampuoti. Iso-Koveron isäntä 1853-1860., s. 07.10.1816 Teisko, Kovero, k. 07.09.1870 Teisko, Kovero ja Maria Matiaksentyttär Iso-Kovero o.s. Alanen, Maria kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin., s. 28.02.1824 Teisko, Uskali, k. 21.08.1857 Teisko, Kovero.

Lapset:
Erkki Joonas Toijala s. 29.03.1874 Teisko, Padustaipale, k. 25.05.1875 Teisko, Padustaipale.
Kalle Herman Toijala s. 22.04.1876 Teisko, Padustaipale, k. 15.12.1876 Teisko, Padustaipale.
Hanna Sofia Toijala s. 15.03.1878 Teisko, Padustaipale, k. 04.07.1878 Teisko, Padustaipale.
2. puoliso: Vihitty 10.02.1879 Teisko Ottiliana Kustaantytär Toijala o.s. Paksula. (Taulu 375). (Taulu 376). (Taulu 430) s. 05.03.1858 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat: Kustaa Erkki Johanneksenpoika Paksula e. Ylinen, s. 04.05.1830 Teisko, Jutila, k. 01.05.1881 Teisko, Saarlahti ja Anna Margareetta Matteuksentytär Paksula, Anna isännöi Paksulan kotitilaansa miehensä kuoleman jälkeen., s. 29.07.1824 Teisko, Saarlahti.
Lapset:
Anna Toijala s. 26.04.1881 Teisko, Padustaipale.
Väinö Yrjö Toijala s. 25.04.1883 Teisko, Padustaipale.
Lauri Heikki Toijala s. 02.07.1885 Teisko, Padustaipale.
Vilho Rietrikki Toijala s. 18.07.1888 Teisko, Padustaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 269
X Eeva Kaisa Heikintytär Lörpys o.s. Iso-Kartano, (Taulusta 253, isä Heikki Iso-Kartano) s. 16.05.1821 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty 18.06.1844 Teisko Heikki Kustaanpoika Lörpys. (Taulu 1035). (Taulu 161) Lörpyksen isäntä., s. 07.03.1819 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Kustaa Aatu Heikinpoika Lörpys e. Helman, Muurarimestarin poika. Kustaa kuoli 52-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 13.03.1795 Teisko, Lintuniemi, k. 06.01.1848 Kuru, Petäjälammi ja Valpuri Yrjöntytär Lörpys, s. 10.04.1797 Kuru, Petäjälammi, k. 07.04.1876 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Kustaa Aatu Järvenpää e. Lörpys , s. 23.04.1845 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 270
Eveliina Vilhelmiina Solin o.s. Lörpys , s. 06.06.1847 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 271
Kalle Aleksanteri Lörpys s. 12.05.1850 Kuru, Petäjälammi.
Fabian Tiura e. Lörpys , s. 08.05.1852 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 161
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 270
XI Kustaa Aatu Heikinpoika Järvenpää e. Lörpys, (Taulusta 269, isä Heikki Lörpys) Kurun Petäjälammin Lörpyksen talon poika, Kapeen Yläkapeen 1868-1871, Keihäslahden Löyttyjärven 1871, Poikeluksen Kataiston 1872, Ristaniemen Yläkosken 1873, Keihäslahden löyttyjärven 1874-1878 renki. Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torppari 1878-1883, Ala-Toikon Tiuran torpan itsellinen 1883-1900, Olkitaipaleen Kastarin mäkitupalainen 1900-, s. 23.04.1845 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 06.06.1870 Kuru, Lörpys Kustava Juhontytär Järvenpää Kustava oli piikana ja lähti 3.2.1869 Alanen Jutilasta Teiskosta Kuruun Kapeen Aution torppaan piiaksi, sieltä tullessaan vuonna 1970 Kapeen Alakapeeseen hän oli raskaana ja synnytti pojan ja meni naimisiin renki Kustaa Heikinpojan kanssa., s. 11.05.1850 Teisko.

Lapset:
Kalle s. 25.03.1870 Kuru, Kapee, Yläkapee, k. 04.07.1871 Kuru, Poikelus, Kataisto.
Miina s. 16.08.1871 Kuru, Kapee, Yläkapee.
Johannes s. 08.01.1873 Kuru, Olkitaipale, Kataisto.
Kalle s. 20.06.1875 Kuru, Keihäslahti, Löyttyjärvi, k. 15.06.1889 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura.
Eetu s. 04.05.1877 Kuru, Keihäslahti, Löyttyjärvi.
Edla Maria Leppälahti o.s. Leino 28.10.1896 Edla muutti Tampereelle piiaksi ja Tampereelta 30.10.1897 Teiskoon palvelustytöksi ja Teiskosta 5.11.1900 palvelustytöksi Kurun Olkitaipaleen Taipaleeseen nimismies Arttur Valdemar Alarik Ferneliukselle (s. 25.3.1861 Helsinki) ja rouva Emma Maria Neppenströmille (s. 27.11.1856). Fernelius asui Taipaleen talossa ja oli Kuru-Teisko piirin nimismies 1899-1902 ja käräjät istuttiin Vaakaniemen Toikolla. Fernelius oli armeijan palvelukseen kelpaamaton, muutti vaimonsa Emman kanssa Kurusta 21.2.1903 Orivedelle. Edla muutti Taipaleesta Vaakaniemen Leppälahteen piiaksi vuonna 1901, vuonna 1902 Edla muutti Olkitaipaleen Kastariin itselliseksi, jonka jälkeen hän muutti takaisin Vaakaniemen Leppälahteen ja meni naimisiin Leppälahden pojan Eliaan kanssa. Edla kuoli 22-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 15.08.1880 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 05.08.1903 Kuru, Vaakaniemi.
Manda Leppälahti o.s. Leino s. 13.12.1882 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö.
Hilda Josefiina s. 02.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura.
Matti Arviiti Mäkinen Itsellinen, veneenrakentaja. Matti asui itsellisenä Olkitaipaleen Kastarissa, missä meni naimisiin ja sai pojan Reino., s. 24.08.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura, k. 02.12.1970 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö. Matti Mäkinen rakensi Petäjistö-nimisen talonsa Hätälänperälle 1927 ja 1928.
Mäkinen oli monipuolinen rakentaja. Kurun nykyinen vaivaisukko on hänen tekemänsä vuoden 1936 paikkeilla. Matti Mäkinen teki uuden vaivaisukon vanhan mallin mukaa,

Matti Mäkisen ohjeet veneenrakentajalle:
- Veneen tulee olla vakava ja ehdottomasti vedenpitävä. Sen kumpikin pää, kokka ja peräpää, on nostettava ylös suksen kärjen tavalla, niin että sen kokka nousee eteenpäin kulkiessa laineilla. Tällöin vastatuuleen kulkiessa ei ole hättää ja taas perän nostaminen tekee sen, ettei se vedä vettä perässään.
Pohjarakenne täytyy olla laakapohjainen. Kaksi lautaparia nousee ylöspäin hyvin vähän. Vasta kolmas ja neljäs lautapari nousevat hyvin jyrkästi.

Kunta oli ostanut aikoinaan Metsäkylän talon. Kauppakirjaan tuli ehto, että alueelta on myytävä tontteja tarvitsijoille. Alueella asui aluksi Elias Heino. Hän oli nimittänyt asuntoalueen ''Hätälänperäksi''.
Matti Mäkinen, joka rakensi alueelle viimeisen, kuudennen asumuksen, antoi huumorimiehenä alueelle uuden nimen ''Miljoonaperä''. Alueella on ritirinnan 75 aarin tontteja, joita tie yhdistää.

Me Tienarinmäen mukulat muistamme, kun Matti Mäkinen 1950-60 lukujen vaihteessa teki veneet Tienarin Pentille ja Ojasen Osmolle. Hän rakensi veneet Tienarin riihen kongilla. Kyllä me pojat ihmettelimme hänen taitojaan. Holkki ja tupakki kuului osana veneentekoon. Ojasen vene on vieläkin varastoituna riihen lähellä olevaan latoon. Vedessä se ei ole enää ollut moneen kymmeneen vuoteen, vaan viettää eläkepäiviään ladossa.
Kerran Ojasen Kauko vei veneen Parkkuun Seuratalolle esille, kun siellä oli kalastusaiheinen näyttely ja esittely.

Kurun ensimmäinen vaivaisukko oli Hainarilla asuneen puuseppä Ritas-vainajan tekemä. Kun se mätäni, sai Mäkis-Matti tehtäväkseen uuden veistämisen. Kurun vaivaisukko kuvaa invalidia, jolta on jalka poikki. Vaivaisukon veistäminen kesti kolme viikkoa. Vaivaisukko muistuttaa melko tarkoin edeltäjäänsä käsi - ja jalkapuoli-invalidia.
Edelliseltä vaivaisukolta puuttui pari sormea, mutta nykyisellä ovat kaikki sormet. Ihmiset alkoivat puhua, että vaivaisukolla oli silloisen Kurun pastori Penttilän kasvonpiirteet. Mäkis-Matti sanoo, ettei hän itse tiedä asiasta, mutta on mahdollista, että siinä on jotain pastorin piirteitä, koska ihmiset sen piirteet siitä tunsivat. Vaivaisukko valmistui vuonna 1936. kaappi ja ukkoa ympäröivä rautaside ovat Ritas-vainajan tekemät. Puurunko on ympäröity pellillä.

Matti Mäkinen oli käymässä poikansa tykönä Kapeen kylässä. Oli syysjäiden aika ja Matti oli aika huppelissa, kun lähti kotia kohti potkukekalla yli järven. Pimeätä kun oli niin Matti suunnisti vähän väärin ja joutui pappilan rantaan, vaikka piti mennä Parkkuunlahden perään.
Matti huomasi tämän erehdyksen, mutta ei ollut tästä millänsäkään, vaan päätti poiketa pappilaan lämmittelemään. Niin sitten hän meni kolistelemaan pappilan kuistin ovea ja hetken päästä rovasti Numminen tuli yöpaitasillaan lyhtyä kantaen sisältä aukaisemaan oven ja Mattihan siellä oli.
Niin rovasti kysyi, että mitä asiaa Mäkisellä niin yöllä on, johon matti sanoi: - Poikkesin vaan kysyyn herra rovastilta, että onko tälläisellä miehellä, kun minä olen, minkäänlaista tulevaisuutta tähtein tuolla puolella.
Siihen rovasti sanoi, että Mäkinen menee nyt vaan kotiin nukkumaan ja puhutaan sitten toiste siitä.
Mahtoivatko sitten siitä myöhemmin keskustella.

Vaalitoimituksiin sisältyi myös huumoria. Mäkis-Matti Parkkuusta oli aina valmis kujeiluun ja huumoriin. Niimpä hän ensimmäisissäkinvaaleissa kyseli vaaliavustajaa, vaikka olisi varmasti itsekin osannut äänestää. Seuraavissa vaaleissa Matti Tanhuamäki tätä muistellen kysyi puolestaan vaalilautakunnan puheenjohtajalta, että jokos Mäkis-matti on oppinut äänestämään. Ensimmäisiin vaaleihin naiset tulivat hieman arkaillen, toimitusta peläten yhdessä ryhmässä, kertoi Matti Tanhuamäki.
Vanhalla Laurilalla, joka toimi vaaliavustajana, oli näissä vaaleissa paljon opastettavia Ristaniemen koulun vaalihuoneustossa.

Matti Mäkinen oli Ylä-Poikeluksessa kaivoa tekemässä. Yöllä oli kova sade laottanut kaivon täyteen maata. Aamulla Mäkistä harmitti kaivotyö niin paljon, että pyysi isännältä viinaryyppyä.
Kun isäntä yhden ryypyn oli antanut, Mäkinen pyysi toista, kun se ''teki niin hyvää'', johon isäntä vastasi:
- Niin muodoin, jos tätä jatketaan niin tää menee juopotteluksi.

Mäkis-Matti oli eräs Parkkuun työväentalon rakentajista. Myöhemmin pidetyissä tilaisuuksissa soittajina esiintyivät Kangasniemen Heikki, Jokelan Paavo ja Poikeluksen vävy.
Myös Mäkis-Matti oli esiintyjänä raittiusjuhlassa, jossa hän piti tervehdyspuheen. Huumorinsa mukaan Mäkis-Matin kerrotaan tässä puheessaan esittäneen, miten kotiviinan valmistus tapahtuu.

Matti Mäkinen oli Taipaleessa traktorirekeä tekemässä. Jossain työvaiheessa isäntä vaati tarkempaa työn jälkeä, johon Mäkinen huomautti:
- Ei sitä mitata ronometrillä.

Matti Mäkinen teki Kurun kirkon eteen vaivaisukon. Myöhemmin hän kertoi:
- Siinä minulla oli töitä, että minä sain sille nuoremmalle pojalleni niin kauaskantoisen katsee.
Matti Mäkinen oli pätevä veneenrakentaja.
Jenny s. 25.12.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 271
XI Eveliina Vilhelmiina Heikintytär Solin o.s. Lörpys, (Taulusta 269, isä Heikki Lörpys) Lörpyksen talon tytär, s. 06.06.1847 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Vihitty 19.09.1869 Kuru, Rapakko Matti Matinpoika Solin. (Taulu 79) Kauppa-apulainen, maakauppias, perhe muutti 27.9.1876 Viljakkalaan Ala-Lempin taloon, neulomakonekauppias., s. 14.09.1841 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko.

Lapset:
Amanda Vilhelmiina Solin , s. 15.11.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko. Tauluun 79
Elsa Eveliina Solin Elsa oli rippikirjan mukaan kivulloinen., s. 23.04.1874 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko.
Eemeli Matteus Solin s. 01.09.1876 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko, k. 28.12.1876 Viljakkala, Ala-Lempi.
Arvo Lahja Solin s. 09.12.1880 Viljakkala, Ala-Lempi, k. 1882 Viljakkala, Ala-Lempi.
Jenny Maria Solin Jenny sai kansakoulun päästötodistuksen vuonna 1897., s. 1883 Viljakkala, Ala-Lempi.
Saima Sofia Solin Saima sai kansakoulun päästötodistuksen vuonna 1901., s. 22.12.1887 Viljakkala, Ala-Lempi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 272
X Maaria Liisa Heikintytär Yli-Nalli o.s. Iso-Kartano, (Taulusta 253, isä Heikki Iso-Kartano) s. 23.12.1822 Teisko, Värmälä, (kaksonen), k. 27.10.1889 Teisko, Kiimajoki.

Puoliso: Vihitty 13.07.1847 Teisko Kalle Kustaa Heikinpoika Yli-Nalli e. Ala-Nalli. (Taulu 959). (Taulu 1499) Yli-Nallin isäntä 1850-1860., s. 05.11.1825 Teisko, Kiimajoki, k. 27.06.1869 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat: Henrikus (Heikki) Matinpoika Ala-Nalli, Ala-Nallin isäntä 1810-1841, kirkon kuudennusmies., s. 21.12.1785 Teisko, Kiimajoki, k. 12.07.1862 Teisko, Kiimajoki ja Helena Tapanintytär Ala-Nalli o.s. Ylinen, Ala-Nallin miniä ja emäntä. Helena kuoli 48-vuotiaana pistokseen., s. 18.06.1788 Teisko, Uskali, k. 11.01.1837 Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Josefiina Yli-Nalli s. 14.07.1849 Teisko, Kiimajoki.
Pauliina Yli-Nalli s. 10.10.1851 Teisko, Kiimajoki, k. 10.12.1855 Teisko, Kiimajoki.
Maria Pauliina Yli-Nalli s. 01.01.1857 Teisko, Kiimajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 273
X Heikki Heikinpoika Ala-Pirilä e. Iso-Kartano, (Taulusta 253, isä Heikki Iso-Kartano) Iso-Kartanon rusthollin poika, Ala-Pirilän vävy ja isäntä., s. 27.02.1832 Teisko, Värmälä.

1. puoliso: Vihitty 03.07.1860 Teisko Johanna Kustava Juhontytär Ala-Pirilä. (Taulu 774). (Taulu 775) s. 01.08.1842 Teisko, Värmälä, k. 18.06.1871 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Ala-Pirilä e. Yli-Korpula, s. 07.02.1818 Teisko, Pohtola ja Maria Stina Johanneksentytär Ala-Pirilä, s. 27.05.1821 Teisko, Värmälä.

Lapset:
Johanna Emma Ala-Pirilä s. 03.05.1861 Teisko, Värmälä, k. 04.01.1862 Teisko, Värmälä.
Kalle Efraim Ala-Pirilä s. 08.02.1863 Teisko, Värmälä.
Emma Alphiina Ala-Pirilä s. 30.12.1864 Teisko, Värmälä.
Heikki Evert Ala-Pirilä s. 17.01.1867 Teisko, Värmälä, k. 21.10.1867 Teisko, Värmälä.
Aina Johanna Ala-Pirilä s. 31.01.1869 Teisko, Värmälä, k. 07.10.1870 Teisko, Värmälä.
Aina Maria Ala-Pirilä s. 05.07.1871 Teisko, Värmälä, k. 28.12.1871 Teisko, Värmälä.
2. puoliso: Vihitty 30.09.1873 Teisko Anna Stina Juusentytär Ala-Pirilä o.s. Penttilä s. 24.01.1853 Orivesi.
Vanhemmat: Juuse Matinpoika Penttilä e. Rautajoki, Asuntilan kappalaisen virkatalon torppari, ja Justiina Matintytär Penttilä o.s. Kahilaniemi, Uudisasukkaan tytär., s. 02.07.1823 Orivesi, Onnistaipale.
Lapset:
Aina Maria Ala-Pirilä s. 29.03.1874 Teisko, Värmälä, k. 15.07.1874 Teisko, Värmälä.
Heikki Eemil Ala-Pirilä s. 18.09.1875 Teisko, Värmälä.
Erkki Leander Ala-Pirilä s. 27.02.1877 Teisko, Värmälä.
Maaria Ala-Pirilä s. 18.08.1881 Teisko, Värmälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 274
IX Elisabeth Matintytär Iso-Kovero o.s. Iso-Kulkkila, (Taulusta 252, isä Matteus Iso-Kulkkila) Elisabeth isännöi leskenä Iso-Koveron tilaa 1832., s. 20.10.1796 Teisko, Kulkkila, k. 05.06.1849 Teisko, Kovero.

1. puoliso: Vihitty 29.06.1813 Teisko Juho Erkinpoika Iso-Kovero e. Mäkkylä Iso-Koveron isäntä 1829-1831. Juho kuoli 36-vuotiaana hivutustautiin eli yleensä se tarkoitti keuhkotautia., s. 20.10.1794 Ylöjärvi, Mäkkylä, k. 07.04.1831 Teisko, Kovero.
Vanhemmat: Erkki Juhonpoika Iso-Kovero e. Mäkkylä, Erkki asui Harjun Mäkkylässä mennessään naimisiin, missä oli renkinä. Ylöjärven Mäkkylän rusthollin isäntä, Iso-Koveron isäntä 1807-1828, s. 17.04.1765, k. 31.08.1829 Teisko, Kovero ja Saara Jaakontytär Iso-Kovero ent. Mäkkylä o.s. Perttula, s. 21.01.1770 Pirkkala, Nuoliala, k. 29.04.1846 Teisko, Kovero.

Lapset:
Juho Kustaa Iso-Kovero s. 16.11.1814 Teisko, Kovero.
Herman Iso-Kovero ent. Alanen e. Iso-Kovero , s. 07.10.1816 Teisko, Kovero. Tauluun 275
Anna Katariina Iso-Kovero s. 04.02.1819 Teisko, Kovero.
Erkki Iso-Kovero s. 28.01.1822 Teisko, Kovero.
Heikki Iso-Kovero s. 17.01.1827 Teisko, Kovero.
Johannes Niemi e. Iso-Kovero , s. 20.03.1830 Teisko, Kovero. Tauluun 279
2. puoliso: Vihitty 27.04.1832 Teisko Elias Juhonpoika Iso-Kovero e. Heikkilä Heikkilän rusthollin poika, Iso-Koveron puusniekka ja isäntä 1833-1843., s. 11.11.1806 Kangasala, Tursola, Tavela.
Vanhemmat: Juho Heikinpoika Heikkilä, Heikkilän rusthollin isäntä., s. 20.07.1770 Kangasala, Tursola, Tavela, k. 26.04.1809 Kangasala, Tursola, Tavela ja Beata Juhontytär Heikkilä, s. 20.04.1785.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 275
X Herman Juhonpoika Iso-Kovero ent. Alanen e. Iso-Kovero, (Taulusta 274, äiti Elisabeth Iso-Kovero) Uskalin Alasen vävy ja isäntä 1844-1851, seuraavan omistajan aikana tilaa hoiti lampuoti. Iso-Koveron isäntä 1853-1860., s. 07.10.1816 Teisko, Kovero, k. 07.09.1870 Teisko, Kovero.
Tilannevuosi 1932. ISO-KOVERO, 31 km Ruutanan pysäkiltä, 40 km Tampereelta ja 3 km Teiskolan laiturilta. Omistaja v:sta 1890 Tilda Kovero, jonka suvulla ollut v:sta 1806, jolloin Erik Juhonp. (s. 1765, k. 1829) Ylöjärveltä muutti sinne ratsutilalliseksi. Seuraava isäntä oli Juho Eerikinp. (s.1794, k. 1831); sitten Herman (s.1816, k. 1870); tämän tytär Tilda on nykyinen omistaja. Ennen vuotta 1806 kuulunut Gripenberg suvulle. Erotettu 5 lohkotilaa (4 ent. torppaa), yht. 152 ha. Pinta-ala 436,88 ha; siitä puutarhaa 1,2, peltoa 79,53, luonnonniittyä 15,15, viljeltyä laidunta 8, metsämaata 323,3 ja joutomaata 9,7 ha. Pellot eri suuntiin osaksi jyrkästikin viettäviä savi-, multa- ja osaksi suomaita. Talouskeskus niiden reunassa, Kalattoman järven ja Koveron joen rannalla, Vehoniemen kirkkotien varrella. Osittain 2-kerroksinen päärakennus (8 huon.) puusta v:lta 1884, uusittu 1908. 54 lehmän navetta tehty kivestä 1899, uusittu 1927 ja 17 hevosen talli puusta 1919. 100 kanan kanala samoin puusta v:lta 1927. Karjasuojissa vesijohto (tuulimoottori). Puutarhassa 42 hedelmäpuuta ja 65 marjapensasta. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 6,9 ha kesantona, 7,1 ruista, 0,9 vehnää, 22,75 kauraa, 5,5 ohraa, 2,5 vihantarehua, 1,8 hernettä, 2,25 perunaa, 0,25 pellavaa, 2,3 rehujuurikasveja ja 27,28 ha heinää. Kotieläimiä: 11 hevosta, 54 lehmää, 1 sonni, 5 sikaa, 10 lammasta ja 35 kanaa. Karja LSK- ja lampaat kainuulaista rotua. Maitoa myydään osuusmeijeriin sekä viljaa, perunoita, vihanneksia ja puutarhantuotteita paikkakunnalle. Hoidettu havumetsä, josta myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Voimakoneena höyrykone. Kotitarvemylly, raamisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan» viljankuivauslaite. Karjanhoidon harjoittelutila. Omistaja on metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Lähde: Suomen maatilat, II osa

1. puoliso: Vihitty 22.12.1840 Teisko Maria Matiaksentyttär Iso-Kovero o.s. Alanen. (Taulu 969). (Taulu 970). (Taulu 268) Maria kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin., s. 28.02.1824 Teisko, Uskali, k. 21.08.1857 Teisko, Kovero.
Vanhemmat: Matias Erkinpoika Alanen, Uskalin Alasen isäntä 1809-1843, s. 27.07.1792 Teisko, Uskali ja Maria Matintytär Alanen o.s. Vähä-Kahna, s. 29.11.1798 Teisko, Kämmenniemi.

Lapset:
Maria Olga Iso-Kovero o.s. Alanen s. 08.03.1841 Teisko, Uskali.
Hilma Karoliina Iso-Kovero o.s. Alanen s. 24.12.1842 Teisko, Uskali.
Hilma Mariana Toijala o.s. Iso-Kovero , s. 08.10.1846 Teisko, Uskali, Alanen. Tauluun 276
Eveliina Karoliina Iso-Kovero o.s. Alanen s. 27.12.1848 Teisko, Uskali.
Eeva Kristiina Iso-Frantsi ent. Iso-Kovero o.s. Alanen , s. 05.04.1851 Teisko, Uskali. Tauluun 277
Kalle Samuel Iso-Kovero s. 20.05.1853 Teisko, Kovero.
Erkki Ludvig Iso-Kovero s. 14.11.1855 Teisko, Kovero, k. 30.04.1856 Teisko, Kovero.
2. puoliso: Vihitty 13.04.1858 Ylöjärvi Anna Stina Aatamintytär Iso-Kovero o.s. Mikkola s. 27.02.1825 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 16.12.1889 Teisko, Kovero.
Vanhemmat: Aatami Erkinpoika Mikkola e. Sisto, Mikkolan vävy ja isäntä 1826-1858, kirkkoväärti., s. 21.12.1798 Ylöjärvi, Runsas ja Helena Antintytär Mikkola, Mikkolan tytär ja emäntä., s. 21.11.1797 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
Lapset:
Lydia Iso-Kovero Lydia kuoli 7-vuotiaana keuhkotautiin., s. 17.01.1859 Teisko, Kovero, k. 14.11.1866 Teisko, Kovero.
Anna Katariina Iso-Kovero s. 04.04.1863 Teisko, Kovero, k. 03.11.1864 Teisko, Kovero.
Matilda Karoliina Iso-Kovero , s. 01.01.1865 Teisko, Kovero. Tauluun 278
Juho Erkki Iso-Kovero s. 20.09.1868 Teisko, Kovero.
Hanna Sofia Iso-Kovero s. 29.01.1871 Teisko, Kovero.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 276
XI Hilma Mariana Hermannintytär Toijala o.s. Iso-Kovero, (Taulusta 275, isä Herman Iso-Kovero ent. Alanen) Hilma kuoli 31-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 08.10.1846 Teisko, Uskali, Alanen, k. 02.04.1878 Teisko, Padustaipale.

Puoliso: Vihitty 09.10.1873 Teisko Heikki Joosepinpoika Toijala. (Taulu 267). (Taulu 268) Toijalan isäntä., s. 19.06.1845 Teisko, Padustaipale, (kaksonen).
Vanhemmat: Jooseppi Fredrikinpoika Toijala, Toijalan isäntä 1837-1860, Juuse eli vielä vuonna 1892., s. 03.12.1814 Teisko, Padustaipale ja Anna Kristiina Heikintytär Toijala o.s. Iso-Kartano, s. 15.07.1816 Teisko, Värmälä, k. 20.05.1885 Teisko, Padustaipale.

Lapset:
Erkki Joonas Toijala s. 29.03.1874 Teisko, Padustaipale, k. 25.05.1875 Teisko, Padustaipale.
Kalle Herman Toijala s. 22.04.1876 Teisko, Padustaipale, k. 15.12.1876 Teisko, Padustaipale.
Hanna Sofia Toijala s. 15.03.1878 Teisko, Padustaipale, k. 04.07.1878 Teisko, Padustaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 277
XI Eeva Kristiina Hermannintytär Iso-Frantsi ent. Iso-Kovero o.s. Alanen, (Taulusta 275, isä Herman Iso-Kovero ent. Alanen) s. 05.04.1851 Teisko, Uskali.

Puoliso: Vihitty 04.04.1878 Teisko Frans Kustaa Kustaanpoika Iso-Frantsi. (Taulu 1375). (Taulu 1376) s. 14.05.1853 Teisko, Tuhria.
Vanhemmat: Kustaa Matiaksenpoika Iso-Frantsi e. Iso-Kuoranta, Iso-Frantsin vävy ja isäntä 1851-1860, s. 21.02.1819 Teisko, Kuoranta, k. 30.06.1868 Teisko, Tuhria ja Anna Kristiina Heikintytär Iso-Frantsi o.s. Paksula, s. 02.01.1828 Teisko, Terälahti, k. 06.01.1888 Teisko, Tuhria.

Lapset:
Kalle Iso-Frantsi s. 11.02.1879 Teisko, Tuhria.
Tilda Iso-Frantsi s. 24.09.1880 Teisko, Tuhria.
Väinö Iso-Frantsi s. 09.02.1883 Teisko, Tuhria.
Vilho Iso-Frantsi s. 20.09.1885 Teisko, Tuhria.
Katri Iso-Frantsi s. 01.12.1889 Teisko, Tuhria.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 278
XI Matilda Karoliina Hermannintytär Iso-Kovero, (Taulusta 275, isä Herman Iso-Kovero ent. Alanen) s. 01.01.1865 Teisko, Kovero.
Kunta Teisko, kylä Kovero. Tian nimi Iso-Kovero. Tilannevuosi 1932. Omistaja v:sta 1890 Tilda Kovero, jonka suvulla ollut v:sta 1806, jolloin Erik Juhonp. (s. 1765, k. 1829) Ylöjärveltä muutti sinne ratsutilalliseksi. Seuraava isäntä oli Juho Eerikinp. (s.1794, k. 1831); sitten Herman (s.1816, k. 1870); tämän tytär Tilda on nykyinen omistaja.

Puoliso: Vihitty 18.10.1891 Ylöjärvi Juha Kustaa Juusenpoika Iso-Kovero e. Ylinen Iso-Koveron vävy ja isäntä., s. 09.08.1862 Teisko, Kuusniemi.
Vanhemmat: Juuse Johanneksenpoika Ylinen e. Alinen, Kuusniemen Alisen isäntä., s. 12.05.1834 Teisko, Kuusniemi ja Maaria Josefiina Mikontytär Ylinen o.s. Iso-Taulaniemi, s. 26.11.1840 Teisko, Padustaipale, k. Teisko, Kuusniemi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 279
X Johannes Juhonpoika Niemi e. Iso-Kovero, (Taulusta 274, äiti Elisabeth Iso-Kovero) Niemen rusthollin isäntä 1857-1885. Johannes kuoli 55-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 20.03.1830 Teisko, Kovero, k. 30.05.1885 Ylöjärvi, Harjuntausta.

Puoliso: Vihitty 02.04.1857 Ylöjärvi Tilda Kaisa Kallentytär Niemi o.s. Mäkkylä Tilda isännöi Niemen rusthollia 1856-1857. Tilda jäi perheestä ainoana henkiin, kun kaikki 9 lasta kuolivat nuorena. Niemen rusthollin omisti tämän jälkeen kauppaneuvos Antti Ahlström-vainajan perilliset., s. 07.01.1831 Ylöjärvi, k. 13.10.1907 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Vanhemmat: Kalle Kallenpoika Mäkkylä, Mäkkylän isäntä 1815-1846., s. 05.01.1795 Ylöjärvi, k. 01.07.1851 Ylöjärvi ja Eeva Kaisa Juhontytär Mäkkylä o.s. Ylinen, s. 14.05.1795 Ylöjärvi, Runsas, k. 16.01.1837 Ylöjärvi.

Lapset:
Juho Eevertti Niemi Juho kuoli 8-vuotiaana kuumeeseen., s. 09.12.1859 Ylöjärvi, Harjuntausta, (kaksonen), k. 15.12.1867 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Kalle Johannes Niemi s. 09.12.1859 Ylöjärvi, Harjuntausta, (kaksonen), k. 09.12.1859 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Kalle Eerik Niemi Kalle kuoli 2-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 30.05.1862 Ylöjärvi, Harjuntausta, k. 30.09.1864 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Kalle Anton Niemi Kalle kuoli 3-vuotiaana kurkunpään tuberkuloosiin., s. 25.08.1864 Ylöjärvi, Harjuntausta, k. 26.07.1868 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Pauli Nikolai Niemi Pauli kuoli 2-vuotiaana polttotautiin., s. 20.12.1868 Ylöjärvi, Harjuntausta, k. 13.05.1871 Ylöjärvi, Harjuntausta.
Pauli Eerik Niemi Pauli kuoli alle vuoden ikäisenä hivutustautiin, mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 24.01.1872 Ylöjärvi, Harjuntausta, k. 20.01.1873 Ylöjärvi, Harjuntausta.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 280
VIII Erkki Matinpoika Keskinen e. Iso-Kiimajoki, (Taulusta 251, isä Matteus Iso-Kiimajoki) Iso-Kiimajoen eli Iso-Mattilan isäntä 1803-1807. Iso-Kiimajoesta erotetun Keskisen isäntä., s. 01.06.1771 Teisko, Kiimajoki, Vähä-Kiimajoki, k. 24.02.1838 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki.

Puoliso: Vihitty 30.09.1792 Messukylä Leena Juhontytär Keskinen s. 22.12.1769 Messukylä, Pewkus, k. 08.08.1854 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki.

Lapset:
Matias Keskinen s. 16.02.1794 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki.
Maria Keskinen s. 18.02.1800 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki.
Nils Särkkä e. Keskinen , s. 26.09.1802 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki. Tauluun 281
Johannes Keskinen s. 26.01.1805 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki.
Kustaa Keskinen s. 02.06.1808 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 281
IX Nils Erkinpoika Särkkä e. Keskinen, (Taulusta 280, isä Erkki Keskinen) s. 26.09.1802 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki.

Puoliso: Reetta Matintytär Särkkä Itsellisen tytär., s. 18.05.1799 Orivesi; Rajalahti, Uotila.

Lapset:
Juho Kustaa Särkkä s. 06.05.1823 Teisko, Kiimajoki, Tuhola.
Greta Koskinen o.s. Särkkä , s. 29.01.1830 Teisko, Kiimajoki, Tuhola. Tauluun 282
Maria Katariina Särkkä s. 21.03.1832 Teisko, Kiimajoki, Tuhola.
Heikki Särkkä s. 15.01.1837 Teisko, Kiimajoki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 282
X Greta Nilsintytär Koskinen o.s. Särkkä, (Taulusta 281, isä Nils Särkkä) s. 29.01.1830 Teisko, Kiimajoki, Tuhola.

Puoliso: Iisakki Manu Manunpoika Koskinen e. Karjunkoski. (Taulu 651) s. 04.10.1826 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Manu Martinpoika Karjunkoski e. Suojärvi II, Karjunkosken isäntä, s. 23.03.1795 Kuru, Riuttaskorpi, k. 20.04.1876 Kuru, Karjula, Karjulankoski, Särkikoski ja Liisa Tuomaantytär Koski, Karjunkosken tytär ja emäntä., s. 22.04.1795 Kuru, Karjula, k. 07.12.1880 Kuru, Karjula, Karjulankoski, Särkikoski.

Lapset:
Aleksi Koskinen , s. 14.01.1857 Kuru, Karjula, Koski, Särkikoski. Tauluun 283
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 283
XI Aleksi Iisakinpoika Koskinen, (Taulusta 282, isä Iisakki Koskinen) s. 14.01.1857 Kuru, Karjula, Koski, Särkikoski.

Puoliso: Hilma Maria Heikintytär Koskinen o.s. Utukka s. 07.02.1863 Ruovesi, Rajalahti, Ritoniemi.

Lapset:
Hilja Karoliina Niemelä o.s. Koskinen , s. 21.05.1886 Kuru, Karjula, Särkikoski. Tauluun 284
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 284
XII Hilja Karoliina Aleksintytär Niemelä o.s. Koskinen, (Taulusta 283, isä Aleksi Koskinen) s. 21.05.1886 Kuru, Karjula, Särkikoski.

Puoliso: Vihitty 22.12.1902 Kuru Kalle Jaakko Kallenpoika Niemelä e. Talvisilta Talvisillan kruununtorpparin poika., s. 25.07.1882 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Kalle (äpärä) Hetanpoika Niemelä e. Talvisilta, Riuttaskorven Talvisillan kruununtorpan isäntä. Ihmetystä herättää, miksi Kalle ei ottanut äitiään ja isäpuoltaan asumaan kotiinsa, vaan nämä joutuivat asumaan Karjulan talojen nurkissa loppuelämänsä. Kruununtorpat olivat yleensä suuria pinta-alaltaan., s. 27.05.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Vilhelmiina (Miina) Kallentytär Niemelä o.s. Talvisilta, s. 06.12.1857 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, Nimetön.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 285
VII Anna Yrjöntytär Poukka o.s. Kiimajoki, (Taulusta 250, is