Päivitetty 16.05.2017

Kaikki päivitetty 18.09.2016

Uutena Kurun Vaakaniemen Toikon tilan vaiheista





Lahdenpohja







Sukulaisia eniten seuraavissa kunnissa: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kuru, Parkano, Ruovesi, Teisko, Tyrvää, Viljakkala, Virrat. Yleisimmin Pohjois-Pirkanmaalla.



















Toikolta päin tullessa Parkkuuntie 550 kohdalta erkanee Lahdenpohjantie oikealle.







Kalle s.1874 ja Lempi s. 1882 (os. Salmelin) Lahdenpohjan tyttären Aino Ojasen syntymäkoti, Lahdenpohja, kuvattuna 1960-luvulla. Osoite Lahdenpohjantie 112 34320 Parkkuu Ylöjärvi

Lahdenpohjan isäntänä oli vuoteen 1965 asti Ainon veli Unto s. 1910 Lahdenpohja perheineen ja sen jälkeen leskeksi jäänyt Irja s. 1917 (os. Aalto) Lahdenpohja. Kuvassa häävieraita.







Lahdenpohjan talo Lahdenpohjantieltä päin nähtynä.







Lahdenpohjan kartta suurjaon ajalta 1800-luvun taitteessa.







Lahdenpohjan piha vuonna 2016, päärakennus ja vasemmalla navetta, josta on purettu riihi ja heinälato. Lahdenpohjan omistaa Postin työntekijöiden liitto. Kuvassa Matti ja Osmo Lipponen ja kaksi lomailijaa.







Lahdenpohjan aitat 1800-luvulta sijaitsevat asuinrakennuksen alapuolella.







Lahdenpohjan sauna pihapiirin yläreunassa







Kuvassa keskellä istuu Kalle Lahdenpohja, joka täyttää 70 vuotta, vuosi 1916. Hänen oikealla puolellaan on hänen vaimonsa Maria Lahdenpohja os. Ala-Toikko ja heidän edessään ovat heidän poikansa, jonka nimi on myös Kalle sekä merimiespuvuissa tämän pojat Unto ja Tauno. Heidän takanaan on Kallen vaimo Lempi sylissään tytär Aino (synt. 1915, myöh. Tienari, myöh. Ojanen). Keskirivillä Kalle vanhemman vasemmalla puolella ovat Ulla Ylimannelan isän vanhemmat Hilma os. Lahdenpohja ja Zefanias Kallio.







Kalle Jaakko ja Lyyli Ojasen pojan Osmo s. 1925 ja Aino (os. Lahdenpohja ent. Tienari) Ojasen koti Tienarin pihapiirissä.








Näytä suurempi kartta

Osmo ja Aino Ojasen pojan Kauko Ojasen  perheen kotitila, Leiju.







Parkkuu, Ylöjärvi



Napsauta yläpuolella olevaa tekstiä








Näytä suurempi kartta





wordpress sivut












  • Koti






  • Kurun Vaakaniemen Toikon tilan vaiheista 1700-luvulta lähtien






  • Aino Ojasen os. Lahdenpohja esipolvet.






  • Kurun Osmo Ojasen esipolvet.






  • SANKAREITA onko heitä Nordenskiöld - Fleming - Kurki - Möllersvärd...






  • Kurun Ojasen sukukirja-avautuu kaikille, vaivaisesta aateliin, osa 1a.






  • Kurun Ojasen sukukirja-avautuu kaikille, vaivaisesta aateliin, osa 1b.






  • Kurun Ojasen sukukirja-avautuu kaikille, vaivaisesta aateliin, osa 1c.






  • Kurun Ojasen sukukirja-avautuu kaikille, vaivaisesta aateliin, osa 1d.






  • Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja, osa 2a.






  • Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja, osa 2b.






  •  Yrjö Tienarin (ent. Mommo) jälkeläiset.  






  •    Segebaden - jälkipolvia.






  •   Ruoveden Pekkalan Aminoff-sukukirja...mm.von Kraemer-Ehrnrooth-Mannerheim-Standertskjöld.







  •  Uumajan Sursill - jälkipolvia.






  • Alla olevat sivut sisältävät melkein kaikki Teiskon tilat.

     







  •   Teiskon Kiimajoen Nallin ja Värmälän - sukupolvia.

     







  •   Teiskon Ahoinkylän Knuuttilan ja Sääksniemen Sääksin sukupolvia.

     







  •   Bergius-jälkipolvia.

     




  • Kaikki päivitetty 18.09.2016










    http://www.kaleviojanen.fi

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/pilkkikisat

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/politpyroo

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/matkatjamutkat

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuru

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII

    Paina tästä







    Kurun Ojasten sukulaiset, jotka haluatte tutustua tarkemmin sukututkimukseen  -, ottakaa yhteyttä :





     

    Kalevi Ojanen Keskisenkatu 6 A 22  33710 Tampere                    

      mail: amiraali@kaleviojanen.fi

    p.   +358503429851











    Sukuselvityksen kohde

    Kalle Kallenpoika Lahdenpohja
    s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    ja hänen lähisukuaan 15 sukupolven takaa.

    Tulostettu:
    16.05.2017
    Tekijä:
    Kalevi Ojanen
    Keskisenkatu 6 A 22
    33710 Tampere
    Puhelin +358503429851
    amiraali@kaleviojanen.fi





    SUKUJUTUT -ohjelma

    ATK-palvelu Luhtasaari Oy
    Seinäjoki
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

    Lähtöhenkilöt

    Simon Parmaniemi, s. Messukylä, Hatanpää, k. Messukylä, Hatanpää, Taulu 1
    N.n Parmaniemi, k. Messukylä, Hatanpää, Taulu 1
    Niilo Mylläri, Taipale (Olkitaipale), k. Kuru, Taulu 204
    Aune Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Taulu 207
    Kristiina Heikintytär Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Taulu 208
    Juho Heikinpoika Ikonen, k. Kuru, Petäjälammi, Taulu 213
    Anna Martintytär Hainari, k. Kuru, Hainari, Taulu 215
    Liisa Sipintytär Hainari, k. 1707 Kuru, Hainari, Taulu 276
    Heikki Simonpoika Pohjankuru, Mommo, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 277
    Dorotea (Teija) Mommo, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti, Taulu 277
    Sipi Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 404
    Pirkko Tuomaantytär Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 404
    Lauri Simonpoika Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 775
    N.n Kuru, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 775
    N.n Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 776
    Valpuri Nuutintytär Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti, Taulu 778
    Valpuri, Taulu 406
    Matti Mononen, k. Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 779
    Elina Paulintytär Mononen, Taulu 781
    Marketta Mononen, s. 1627 Ruovesi, k. 11.04.1697 Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 782
    Yrjö Martinpoika Koski, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 802
    Valpuri Heikintytär Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 802
    Valpuri Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula, Taulu 803
    Vänni Paavalinpoika Kapee, Taulu 927
    Kerttu Antintytär Kapee, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 927
    Esko Juhnpoika Pohjankapee, s. Kuru, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 1140
    N.n Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 1140
    Pirkko Laurintytär Kapee, k. Kuru, Pohjankapee, Taulu 1141
    Kerttu Martintytär Kapee, k. 09.04.1698 Kuru, Pohjankapee, Taulu 928
    Karin Henrikintytär Kapee, s. 1642 Kuru, k. 07.10.1722 Kuru, Pohjankapee, Taulu 929
    Niilo Martinpoika Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1142
    Pirkko Sipintytär Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1143
    Kristiina Tyrni II, k. Ruovesi, Räminkipohja, Taulu 1144
    Mikko Pietarinpoika Tokonen, s. 1603 Ruovesi, k. 1651 Ruovesi, Murole, Taulu 1197
    Kaisa Pertintytär Ruovesi, Tokonen, s. 1607 Ruovesi, Taulu 1197
    Kaisa Tokonen, k. Ruovesi, Murole, Taulu 1198
    Kaisa Tokonen, s. 11.09.1665 Ruovesi, k. 11.03.1744 Ruovesi, Murole, Taulu 1199
    Eerik Heikinpoika Sääksi, k. 1697 Teisko, Sääksniemi, Taulu 1268
    Anna Erkintytär Sääksi, s. 1658 Teisko, k. 02.05.1736 Teisko, Sääksniemi, Taulu 1295
    Lauri Laurinpoika Kekkonen, s. noin 11/1510 Savo, Visulahti, Vuolinko, Synsiä (nykyinen Mikkeli), k. jälkeen 1570 Ruovesi, Haukkaniemi, Taulu 1296
    Margareetta Henrikintytär Kekkonen, s. 1590 Ruovesi, k. Ruovesi, Haukkaniemi, Taulu 1318
    Matti Matinpoika Heikkilä, s. 1588, k. 1662 Vesilahti, Ania, Taulu 1436
    Kristiina Antintytär Heikkilä, s. Vesilahti, Ania, k. 1646 Vesilahti, Ania, Taulu 1436
    Sigfrid Heikkilä, s. Vesilahti, Ania, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1465
    N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1465
    N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1466
    N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1467
    N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1468
    N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania, Taulu 1469
    Martti Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1470
    N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1470
    N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1471
    Liisa Teisko, k. Teisko, Teiskola, Taulu 1508
    Jaakko Erkinpoika Toijainen, k. 20.03.1659 Teisko, Padustaipale, Taulu 1517
    Magdaleena Simontytär Toijainen, k. Teisko, Padustaipale, Taulu 1517
    Pirkko Toijainen, k. 18.10.1663 Teisko, Padustaipale, Taulu 1517
    Elisabeth Toijala, s. Kangasala, k. 07.04.1701 Teisko, Padustaipale, Taulu 1700
    Simo Mikonpoika Vanhatalo, s. Teisko, Savo, k. Teisko, Savo, Taulu 1701
    Sofia Vanhatalo, k. Teisko, Savo, Taulu 1701
    Matti Tuomaanpoika Ala-Pirilä, s. 1656 Teisko, Värmälä, k. 17.12.1738 Teisko, Värmälä, Taulu 1724
    Liisa Matintytär Ala-Pirilä, s. 1680, k. 24.01.1714 Teisko, Värmälä, Taulu 1724
    Maria Jaakontytär Ala-Pirilä, s. 2/1683 Teisko, k. 28.03.1750 Teisko, Värmälä, Taulu 1724
    Martti Jaakonpoika Tuuhonen, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. jälkeen 1674 Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 1738
    Kerttu Vilpuksentytär Tuuhonen, k. Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 1738
    Eeva Tuuhonen, k. 1678 Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 1768
    Anna Niilontytär Pajulahti, Ala-Tuuhonen, k. 3/1717 Ruovesi, Pohjaslahti, Taulu 1749
    Anna Jaakopintytär Iso-Tahlo, s. 1694 Teisko, k. 13.03.1737 Teisko, Pohjankylä, Taulu 1769
    Maria Heikintytär Iso-Tahlo, s. 2/1722, k. 20.05.1779 Teisko, Pohjankylä, Taulu 1770
    Heikki Matinpoika Mäkipää, s. 1764, k. 05.04.1809 Teisko, Kahanpää, Taulu 1772
    Liisa Erkintytär Mäkipää, s. 1765, k. 01.04.1816 Teisko, Kahanpää, Taulu 1772
    Lauri Henrikinpoika Mantilo, k. Virrat, Uurainen, Taulu 1780
    Märtta Henrikintytär Mantilo, k. Virrat, Uurainen, Taulu 1781
    Valpuri Mantilo, k. Virrat, Uurainen, Taulu 1782
    Marketta Mantilo, k. Virrat, Uurainen, Taulu 1783
    Niilo Martinpoika Tyrni, k. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, Taulu 1860
    Pirkko Sipintytär Tyrni, k. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, Taulu 1861
    Anna Olavintytär, Taulu 1862
    Anna Juhontytär, k. 25.04.1697 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, Taulu 1863
    Lauri Hokkanen, Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki), k. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä, Taulu 1867
    Kristiina Olavintytär Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki, s. 1567 Mänttä-Vilppula, Vilppula, k. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä, Taulu 1868
    Anna Laurintytär Hokkanen, k. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö, Taulu 1869
    Pekka Antinpoika Koponen, Kopola, k. 1707 Keuruu, Sinervämäki, Taulu 1878
    Pirkko Juhontytär Kopola, s. 1665 Keuruu, k. 16.03.1740 Keuruu, Sinervämäki, Taulu 1878
    Gabriel Eskonpoika Sahlberg, s. 1693 Ruotsi, Skaraborg, k. 09.09.1744 Ruovesi, Hyyrylä, Taulu 1879
    Eeva (Heva) Juliaana Antintytär Halle, s. 1699 Kuru, Hainari, k. 13.04.1788 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Taulu 1879
    Antti Niilonpoika Halle, s. Teisko, k. 22.01.1701 Riika, Taulu 1882
    Abigael Georgintytär von Segebade, s. 1668 Latvia, Riika, k. 13.03.1758 Teisko, Kuoranta, Taulu 1882
    Segebaden, s. Saksa, Pommer, Stralsund, Krummenhagen, Taulu 1883
    Henrik Martinpoika Knuuttila, k. Teisko, Ahoinkylä, Taulu 1886
    Kerttu Martintytär Knuuttila, k. Teisko, Ahoinkylä, Taulu 1886
    Kaarina Olavintytär Knuuttila, s. 1676 Teisko, k. 06.03.1748 Teisko, Ahoinkylä, Taulu 1887
    Juho Marttinen, k. Virrat, Taulu 1894
    Juho Marttinen, k. Virrat, Taulu 1998
    Ursula Pietarintytär Marttinen, s. 1596 Virrat, k. Virrat, Taulu 1897
    Paavo Oinonen, k. Ähtäri, Kivijärvi, Taulu 1999
    N.n Oinonen, k. Ähtäri, Kivijärvi, Taulu 1999
    Mrs. Hyvönen, s. 1569 Ähtäri, Ouluvesi, k. 1615 Ähtäri, Ouluvesi, Taulu 2000
    Kerttu Olavintytär Hyvönen, s. 1594 Ähtäri, k. Ähtäri, Ouluvesi, Taulu 2001
    Helka Heikintytär Marttinen, k. Virrat (Vaasa), Taulu 1973
    Pietari Tiusainen, k. Keuruu, Valkealahti, Taulu 2003
    N.n Tiusainen, k. Keuruu, Valkealahti, Taulu 2004
    Pirkko Juhontytär Tiusainen, s. 1581 Keuruu, k. 1635 Keuruu, Valkealahti, Taulu 2005
    Petter (Pietari) Bartholinus, k. 1639 Laitila, Taulu 2031
    Karin Antintytär Bartholinus, k. Laitila, Taulu 2031
    Mikael Henrikinpoika Henrici, k. 1569 Raisio, Taulu 2070
    Vaimi Wallenius, s. 1572 Naantali, Taulu 2071
    Olaus Pietarinpoika Petri, k. 1592 Uskela, Taulu 2161
    Skolastika Juhontytär, k. Uskela, Taulu 2162
    Maija Juhontytär Ala-Toikko, s. 11.12.1766, k. 23.07.1843 Kuru, Vaakaniemi, Taulu 1788
    Tuomas Olavinpoika Kauppila, k. Teisko, Jutila, Taulu 2163
    Pirkko Laurinpoika Kauppila, k. 22.11.1658 Teisko, Jutila, Taulu 2165
    Aune Simontytär Kauppila, k. Teisko, Jutila, Taulu 2166
    Bertta Kauppila, k. 1692 Teisko, Jutila, Taulu 2167
    Risto Paulinpoika Pöllölä, k. 02.07.1680 Teisko, Saarlahti, Taulu 2169
    Karin Rekontytär Pöllölä, s. Teisko, Saarlahti, k. 11.06.1690 Teisko, Saarlahti, Taulu 2169
    Olavi Pöllölä, k. Teisko, Saarlahti, Taulu 2197
    Aune Pietarintytär Pöllölä, k. Teisko, Saarlahti, Taulu 2198
    Margareetta Pöllölä, k. 1691 Teisko, Saarlahti, Taulu 2170
    Martti Klemetinpoika Yrjölä, k. Teisko, Jutila, Taulu 2199
    Valpuri Pekantytär Yrjölä, k. Teisko, Jutila, Taulu 2200
    Simo Ylinen, s. Teisko, Jutila, k. 24.01.1658 Teisko, Jutila, Taulu 2202
    N.n Jutila, k. 15.03.1674 Teisko, Taulu 2202
    Liisa Jutila, k. 1697 Teisko, Taulu 2203
    Frans Tuomaanpoika Ukaa, Iso-Frantsi, s. Teisko, k. Teisko, Tuhria, Taulu 2204
    N.n Iso-Frantsi, k. Teisko, Tuhria, Taulu 2204
    Ursula Niilontytär Iso-Frantsi, k. Teisko, Tuhria, Taulu 2205
    Marketta Martintytär Iso-Frantsi, k. Teisko, Tuhria, Taulu 2206
    Marketta Iso-Frantsi, k. 24.02.1689 Teisko, Tuhria, Taulu 2207
    N.n Iso-Frantsi, k. 1699 Teisko, Tuhria, Taulu 2208
    Jooseppi Henrikinpoika Lill Kahna, s. 1698 Teisko, Kämmenniemi, k. 26.12.1782 Teisko, Kulju, Taulu 2216
    Kaisa Eerikintytär Lill Kahna, s. 1699 Teisko, Kämmenniemi, k. 02.02.1772 Teisko, Kulju, Taulu 2216
    Heikki Jaakonpoika Rikala, s. 1590 Teisko, Leppälahti, k. Teisko, Leppälahti, Taulu 2218
    Barbro Niilontytär Rikala, s. 1594 Teisko, k. 22.02.1685 Teisko, Leppälahti, Taulu 2218
    Maisa Laurintytär Yrjölä, Rikala, k. 21.03.1658 Teisko, Leppälahti, Taulu 2273
    Maisa (Marketta) Rikala, k. Teisko, Leppälahti, Taulu 2220

    Taulu 1
    I Simon Parmaniemi Messukylän Hatanpään kartanon Parmaniemen torppari., s. Messukylä, Hatanpää, k. Messukylä, Hatanpää.

    Puoliso: N.n Parmaniemi k. Messukylä, Hatanpää.

    Lapset:
    Matias Parmaniemi , s. 22.02.1691 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 2
    Maria Parmaniemi s. 19.06.1692 Messukylä, Hatanpää.
    Simon Taipale e. Parmaniemi , s. 25.08.1695 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 11
    Pirkko Parmaniemi s. 13.08.1699 Messukylä, Hatanpää.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 2
    II Matias Simoninpoika Parmaniemi, (Taulusta 1, isä Simon Parmaniemi) s. 22.02.1691 Messukylä, Hatanpää.

    Puoliso: Vihitty 27.05.1713 Teisko Aune Heikintytär Parmaniemi o.s. Yrjölä. (Taulu 1899) s. 14.01.1690 Teisko, Jutila, k. 15.12.1751 Messukylä, Hatanpää.
    Vanhemmat: Heikki Juhonpoika Yrjölä, Yrjölän isäntä 1684-1702., s. 07.12.1651 Teisko, Jutila, k. 25.03.1739 Teisko, Jutila ja Valpuri Tuomaantytär Yrjölä o.s. Ylinen, Yrjölän emäntä, vanha emäntä, s. 09.04.1654 Teisko, Jutila, k. 26.05.1728 Teisko, Jutila.

    Lapset:
    Matti Parmaniemi , s. 1716 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 3
    Maria Räikkä o.s. Parmaniemi , s. 1719 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 5
    Anna Jutila o.s. Parmaniemi , s. 07.11.1724 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 10
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 3
    III Matti Matiaksenpoika Parmaniemi, (Taulusta 2, isä Matias Parmaniemi) Hatanpään kartanon Parmaniemen torppari., s. 1716 Messukylä, Hatanpää.

    Puoliso: Vihitty 04.02.1739 Teisko Pirkko Yrjöntytär Parmaniemi o.s. Alinen s. 1720 Teisko, Kuusniemi.
    Vanhemmat: Yrjö Heikinpoika Alinen e. Ylinen, Kuusniemen Alisen isäntä 1723-1731, s. 06.04.1679 Teisko, Kuusniemi, k. 21.04.1731 Teisko, Kuusniemi ja Maria Heikintytär Alinen, Maria isännöi leskenä Kuusniemen Alisen taloa vuonna 1732 ja 1753-1755. Maria kuoli 82-vuotiaana keuhkotautiin., s. 1702, k. 28.03.1784 Teisko, Kuusniemi.

    Lapset:
    Johannes Parmaniemi s. 16.12.1739 Messukylä, Hatanpää, k. 1740 Messukylä, Hatanpää.
    Maria Parmaniemi , s. 09.10.1742 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 4
    Valpuri Parmaniemi s. 29.03.1746 Messukylä, Hatanpää.
    Matteus Parmaniemi Matteus kuoli vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 16.08.1749 Messukylä, Hatanpää, k. 23.09.1750 Messukylä, Hatanpää.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 4
    IV Maria Matintytär Parmaniemi, (Taulusta 3, isä Matti Parmaniemi) s. 09.10.1742 Messukylä, Hatanpää.

    Puoliso: Vihitty 04.06.1759 Teisko Juho Matinpoika s. 21.09.1738 Messukylä, Hatanpää.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 5
    III Maria Matintytär Räikkä o.s. Parmaniemi, (Taulusta 2, isä Matias Parmaniemi) s. 1719 Messukylä, Hatanpää.

    Puoliso: Vihitty 26.12.1738 Teisko Juho Heikinpoika Räikkä Räikän isäntä 1741-1770, s. 15.06.1718 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 1785 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
    Vanhemmat: Heikki Räikkä, Räikän isäntä 1722-1740, s. 1685, k. 1758 Ylöjärvi, Ylöjärvi ja Anna Juhontytär Räikkä, s. 1690, k. 1762 Ylöjärvi, Ylöjärvi.

    Lapset:
    Matti Räikkä , s. 18.09.1751 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 6
    Anna Seppälä o.s. Räikkä , s. 14.08.1756 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 9
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 6
    IV Matti Juhonpoika Räikkä, (Taulusta 5, äiti Maria Räikkä) Räikän isäntä 1771-1810, puolisot kuolivat samana päivänä. Matti kuoli 64-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 18.09.1751 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 12.06.1816 Ylöjärvi, Ylöjärvi.

    Puoliso: Vihitty 27.05.1776 Ylöjärvi Maria Heikintytär Räikkä o.s. Seppälä Maria kuoli 61-vuotiaana pistokseen., s. 1755 Ylöjärvi, Kaihari, k. 12.06.1816 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
    Vanhemmat: Heikki Sipinpoika Seppälä, Seppälän vävy ja isäntä 1769-1793, s. 1733, k. 10.09.1802 Ylöjärvi, Kaihari ja Maria Heikintytär Seppälä o.s. Alanen, s. 28.08.1734 Ylöjärvi, Kaihari.

    Lapset:
    Matti Räikkä , s. 28.08.1784 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 7
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 7
    V Matti Matinpoika Räikkä, (Taulusta 6, isä Matti Räikkä) Räikän isäntä 1811-1837, s. 28.08.1784 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 01.05.1855 Ylöjärvi, Ylöjärvi.

    Puoliso: Vihitty 1814 Ylöjärvi Ëlisabeth (Liisa) Heikintytär Räikkä o.s. Alanen s. 06.05.1788 Harju, Siivikkala.
    Vanhemmat: Heikki Tuomaanpoika Alanen e. Yrjölä, Siivikkalan Alasen vävy ja isäntä, s. 18.12.1756 Kangasala, Vänninsalo, k. 27.01.1836 Harju, Siivikkala ja Saara Yrjöntytär Alanen, Saara oli piikana kotonaan naimisiin mennessään., s. 1770 Harju, Siivikkala, k. 07.07.1838 Harju, Siivikkala.

    Lapset:
    Johanna Kustava Suovaniemi ent.Yli-Hankala o.s. Räikkä , s. 17.10.1814 Ylöjärvi, Ylöjärvi. Tauluun 8
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 8
    VI Johanna Kustava Matintytär Suovaniemi ent.Yli-Hankala o.s. Räikkä, (Taulusta 7, isä Matti Räikkä) s. 17.10.1814 Ylöjärvi, Ylöjärvi.

    Puoliso: Vihitty 13.07.1837 Ylöjärvi Joel Matinpoika Suovaniemi e. Yli-Hankala. (Taulu 1413) Yli-Hankalan isäntä 1851-1853, Yli-Hankalan tilan Suovaniemen torpan isäntä vuodesta 1854., s. 01.04.1817 Teisko, Pengonpohja.
    Vanhemmat: Matias (Matti) Johanneksenpoika Yli-Hankala, Yli-Hankalan isäntä 1724-1750, s. 04.12.1792 Teisko, Pengonpohja, k. 06.12.1860 Teisko, Pengonpohja ja Anna Heikintytär Yli-Hankala o.s. Pietilä, s. 10.07.1795 Ylöjärvi, Pohjankylä, k. 09.11.1850 Teisko, Pengonpohja.

    Lapset:
    Kalle Oskari Suovaniemi e. Yli-Hankala s. 05.07.1842 Teisko, Pengonpohja.
    Joel Suovaniemi e. Yli-Hankala s. 21.10.1848 Teisko, Pengonpohja.
    Vilhelmiina Suovaniemi o.s. Yli-Hankala s. 19.07.1852 Teisko, Pengonpohja.
    Fritiof Suovaniemi s. 25.08.1855 Teisko, Pengonpohja.
    Matias Tapani Suovaniemi s. 21.09.1859 Teisko, Pengonpohja, k. 14.07.1861 Teisko, Pengonpohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 9
    IV Anna Juhontytär Seppälä o.s. Räikkä, (Taulusta 5, äiti Maria Räikkä) s. 14.08.1756 Ylöjärvi, Ylöjärvi, k. 04.05.1809 Ylöjärvi, Kaihari.

    Puoliso: Vihitty 02.02.1777 Ylöjärvi Heikki Heikinpoika Seppälä Seppälän isäntä 1793-1809, s. 1757 Ylöjärvi, Kaihari, k. 11.04.1809 Ylöjärvi, Kaihari.
    Vanhemmat: Heikki Sipinpoika Seppälä, Seppälän vävy ja isäntä 1769-1793, s. 1733, k. 10.09.1802 Ylöjärvi, Kaihari ja Maria Heikintytär Seppälä o.s. Alanen, s. 28.08.1734 Ylöjärvi, Kaihari.

    Lapset:
    Antti Seppälä Seppälän isäntä 1810-1823, s. 02.12.1792 Ylöjärvi, Kaihari, k. 14.02.1851 Ylöjärvi, Kaihari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 10
    III Anna Matiaksenpoika Jutila o.s. Parmaniemi, (Taulusta 2, isä Matias Parmaniemi) Hatanpaaän kartanon Parmaniemen torpan tytär, oli kotonaan piikana naimisiin mennessään, muutti Hämeenkyröön miehensä kotitilalle emännäksi., s. 07.11.1724 Messukylä, Hatanpää, k. 03.09.1771 Hämeenkyrö, Kierikkala.

    Puoliso: Vihitty 23.03.1747 Teisko Juho Heikinpoika Jutila Jutilan isäntä 1741.1783, s. 17.11.1720 Hämeenkyrö, Vanaja, k. 09.11.1788 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Vanhemmat: Heikki Tuomaanpoika Jutila e. Simuna, Simunan isäntä 1722-1727, Jutilan isäntä 1729-1740., s. 28.12.1689 Hämeenkyrö, Vanaja, k. 15.01.1763 Hämeenkyrö, Kierikkala ja Valpuri Heikintytär Jutila o.s. Kauppi, s. 10.05.1691 Hämeenkyrö, Vanaja, k. 19.01.1788 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Jutilan tilan rakennukset Hämeenkyrön Kierikkalassa, rekisterinumerolla 108-410-3-20.

    Lapset:
    Valpuri Jutila s. 13.04.1748 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Matti Jutila Jutilan isäntä 1784-1789, s. 04.10.1751 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Juho Jutila s. 1755 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Heikki Jutila s. 19.05.1758 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Margareetta Jutila s. 12.08.1761 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Mikko Jutila Jutilan isäntä 1790-1830, s. 12.01.1765 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 07.04.1846 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Kalle Jutila s. 1768 Hämeenkyrö, Kierikkala, (kaksonen), k. 02.04.1768 Hämeenkyrö, Kierikkala.
    Maria Jutila s. 1768 Hämeenkyrö, Kierikkala, (kaksonen).
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 11
    II Simon Simoninpoika Taipale e. Parmaniemi, (Taulusta 1, isä Simon Parmaniemi) Taipaleen vävy ja isäntä 1722-1752, s. 25.08.1695 Messukylä, Hatanpää, k. 04.03.1752 Kuru, Olkitaipale. Taipaleen tilan isäntä 1722-1752.
    Puumerkki v.1741 ,iso E ,mutta keskiviiva vasemmalla puolella.
    Ripillä 1745-1751 eli joka vuosi.Yleensä ripillä käytiin kaksi kertaa viikossa.

    Puoliso: Maria Jaakontytär Taipale. (Taulu 209). (Taulu 217) Taipaleen tytär ja emäntä, s. 1697 Kuru, Olkitaipale, k. 09.01.1772 Kuru, Olkitaipale. Simon Simonssoni kuoltua v.1752 Taipaleen tilan omistajaksi tuli
    hänen vaimonsa Maria Jacobsdotter 1753-1754.
    Ripillä 1745-1756 joka vuosi.
    Kuoli keuhkotautiin 75-vuotiaana.
    Vanhemmat: Jaakko Jaakonpoika Taipale, Taipaleen isäntä 1703-1721, s. Kuru, Olkitaipale, k. 19.02.1721 Kuru, Olkitaipale ja Marketta Heikintytär Taipale o.s. Hainari, s. Kuru, Hainari, k. 10.09.1740 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Yrjö Taipale , s. 25.02.1724 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 12
    Anna Taipale s. 03.12.1725 Kuru, Olkitaipale, k. 29.06.1752 Kuru, Olkitaipale. Ripilla 1747-1754 joka vuosi.Kuoli 23-vuotiaana.
    Juho Laurila e. Taipale , s. 30.05.1730 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 146
    Maria Taipale s. 18.03.1732 Kuru, Olkitaipale. Ripillä 1748-1755 joka vuosi.
    Valpuri Taipale , s. 01.05.1734 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 169
    Heikki Taipale s. 14.05.1735 Kuru, Olkitaipale, k. 15.05.1737 Kuru, Olkitaipale.
    Pirkko Taipale Pirkko muutti Teiskoon., s. 15.03.1737 Kuru, Olkitaipale, k. Teisko.
    Elisabeth Puntanen o.s. Taipale , s. 01.02.1740 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 170
    Marketta Taipale s. 03.05.1742 Kuru, Olkitaipale, k. 13.10.1799 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 12
    III Yrjö Simonpoika Taipale, (Taulusta 11, isä Simon Taipale) Taipaleen isäntä 1755-1772 ,talo jaettu 1759, s. 25.02.1724 Kuru, Olkitaipale, k. 10.02.1799 Kuru, Olkitaipale. Taipaleen tilan isäntä 1755-1772.
    Puumerkki kärkikolmio v.1766.
    Taipaleen tila jaettiin 1758 kahteen osaan.
    Kantatila jäi Taipaleeksi ja toinen puoli Laurilaksi.
    Jöran Simonssonin veli Johan Simonsson tuli Laurilan tilan isännäksi
    vuosina 1759-1775 ja 1780-1788.
    Johan Simonssonin vävy hoiti tilaa 1776-1779 nähtävästi huonosti ,
    koska appiukko otti tilan uudelleen hoitoonsa.

    .

    Puoliso: Vihitty 24.06.1747 Kuru Marja Yrjöntytär Taipale o.s. Tienari. (Taulu 278) s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale, k. 05.04.1808 Kuru, Olkitaipale. Kuoli kuumeeseen 80-vuotiaana.
    Kävi ripillä joka vuosi.
    Vanhemmat: Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo, Mommon poika, ei Mommon isännän, vaan itsellisen poika, Ruoveden Pekkalan talon renki, Tienarin vävy ja talollinen 1729-1752, kirkon kuudennusmies, vanha isäntä. Yrjö kuoli 62-vuotiaana, kuolinsyytä ei tiedossa. Yrjö Tienarista lähtien Tienarin tila on siirtynyt nykypäivään asti isältä pojalle., s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Heikintytär Tienari, Vanhemmat Kurun Keihäslahden Kuru II:sta, Tienarin tytär, piika ja emäntä., s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Valpuri Taipale s. 19.02.1748 Kuru, Olkitaipale.
    Kristiina Aurell o.s. Kolkintaipale , s. 18.05.1750 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 13
    Maria Flinck o.s. Taipale , s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 20
    Matias Taipale , s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 33
    Aune Taipale s. 22.10.1757 Kuru, Olkitaipale.
    Juliaana Lahdenperä e. Taipale , s. 08.06.1759 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 113
    Mikael Taipale s. 14.09.1760 Kuru, Olkitaipale.
    Antti Tanhuanpää e. Taipale , s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 114
    Ulla Taipale s. 26.09.1764 Kuru, Olkitaipale.
    Katariina Kristiina Taipale s. 06.04.1766 Kuru, Olkitaipale.
    Yrjö Haapanen e. Taipale , s. 22.04.1767 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 126
    Elisabeth Taipale s. 04.03.1770 Kuru, Olkitaipale.
    Saara Taipale s. 17.12.1772 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 13
    IV Kristiina Yrjöntytär Aurell o.s. Kolkintaipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) Kristiina oli Taipaleen tytär ja Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan emäntä. Kristiina kuoli 71-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 18.05.1750 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 27.05.1821 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).

    1. puoliso: Vihitty 08.06.1772 Kuru Matti Juhonpoika Kolkintaipale e. Ringsten. (Taulu 409). (Taulu 410) Olkitaipaleen Taipaleen vävy, Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan isäntä., s. 13.08.1749 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 06.03.1785 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Ringsten, Sotilas Riuttaskorven Minkkisellä., s. 24.05.1722 Kuru, Karjula, Koski, k. 08.03.1801 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Kaisa Heikintytär Ringsten o.s. Tienari, Kaisa on Olkitaipaleen Myllärin piika mennessään naimisiin, kaksi kertaa sotilaan vaimona, Kaisa muuttaa Olkitaipaleen Taipaleeseen, missä emännöi Kaisan siskon Valpurin tytär Marja perheineen., s. 1713 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Jooseppi Kolkintaipale (Kolkki) , s. 20.09.1772 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 14
    Saara Kolkintaipale s. 09.04.1775 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Aune Kolkintaipale s. 09.03.1778 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Anna Kolkintaipale , s. 25.09.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila. Tauluun 17
    Liisa Kolkintaipale s. 27.09.1784 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    2. puoliso: Vihitty 05.10.1788 Kuru Niilo Kustaa Joosepinpoika Aurell Olkitaipaleen Taipaleen Kolkintaipaleen torppari ja vanhempana itsellinen., s. 06.12.1759 Harju, Rahola, k. 08.10.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Aurell e. Aurelius, Salpietaritehtaan kanavan valvoja, Pirkkalan pitäjän kirjuri., s. 14.03.1713 Ilmajoki, Lahti, Nahkaluoma, k. 18.04.1779 Harju, Rahola ja Katariina Juhontytär Aurell o.s. Gode, s. 1729 Vesilahti, Järvenranta, Tanska, k. 26.05.1809 Harju, Rahola.
    Lapset:
    Easias Aurell s. 22.07.1789 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 20.02.1791 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Juho Aurell s. 11.06.1791 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 21.10.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Helena Aurell s. 02.08.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    Matti Yläkoski e. Aurell , s. 24.08.1794 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki). Tauluun 18
    Mikko Aurell s. 10.08.1797 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 27.08.1797 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki).
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 14
    V Jooseppi Matinpoika Kolkintaipale (Kolkki), (Taulusta 13, äiti Kristiina Aurell) Olkitaipaleen Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan isäntä, Jooseppi kuoli 38-vuotiaana hermokuumeeseen esim. lavantaudissa., s. 20.09.1772 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.10.1810 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.

    Puoliso: Maija Heikintytär Kolkintaipale (Kolkki) Maija kuoli 55-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.09.1772, k. 13.04.1828 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

    Lapset:
    Josef Särkijärvi e. Kolkintaipale (Kolkki) , s. 16.12.1798 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 15
    Juho Kolkintaipale (Kolkki) s. 31.03.1801 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Anna Kolkintaipale (Kolkki) s. 18.12.1803 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 1821 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Heta Kolkintaipale (Kolkki) Heta kuoli 5-vuotiaana punatautiin., s. 02.10.1805 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 04.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 15
    VI Josef Josefinpoika Särkijärvi e. Kolkintaipale (Kolkki), (Taulusta 14, isä Jooseppi Kolkintaipale (Kolkki)) Vähä-Karlulan torpan Särkijärven isäntä, s. 16.12.1798 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 28.11.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Puoliso: Vihitty 06.01.1833 Kuru Anna Juhontytär Särkijärvi. (Taulu 1090). (Taulu 1091) Vähä-Karjulan Särkijärven torpan tytär ja emäntä. Annalle on merkitty syntymäaika virheellisesti rippikirjoihin, eli 24.4.1795, vaikka se oli hänen veljensä Kallen syntymäaika., s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Vanhemmat: Juho Kallenpoika Särkijärvi, Lukkarin poika, Vähä-Karjulan Särkijärven torpan isäntä. Juho kuoli sokeana ja kirkon elättinä ja vaivaisena., s. 28.05.1767 Kuru, k. 18.06.1837 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Yrjöntytär Särkijärvi o.s. Sääksi, s. 23.08.1767 Teisko, Sääksniemi, k. jälkeen 1847 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Matias Särkijärvi s. 14.03.1834 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Maria Särkijärvi s. 29.06.1836 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
    Benjamin Särkijärvi Benjamin kuoli vauvana turvottumaan., s. 18.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi, (kaksonen), k. 28.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Antti Särkijärvi s. 18.02.1840 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi, (kaksonen), k. 30.06.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Markus Särkijärvi s. 13.04.1842 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
    Tilda Ahlgren o.s. Särkijärvi , s. 29.05.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula. Tauluun 16
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 16
    VII Tilda Josefintytär Ahlgren o.s. Särkijärvi, (Taulusta 15, isä Josef Särkijärvi) s. 29.05.1844 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Anna Miina s. 02.03.1864 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
    1. puoliso: Vihitty 18.03.1869 Kuru Juho Rafael Matinpoika Ahlgren Suutari, Kurun Karjulan Kosken mylläri. Perhe muutti isännöimään Kurun Aurejärven Pyyninki tilaa (1/16 manttaalia), kun edellinen talollinen muutti perheineen Ikaalisten Majalahteen 28.9.1896, s. 29.06.1837 Ruovesi.
    Lapset:
    Elina Josefiina Ahlgren s. 09.01.1871 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 17
    V Anna Matintytär Kolkintaipale, (Taulusta 13, äiti Kristiina Aurell) Kolkintaipaleen tytär ja piika. Anna muutti vuonna 1828 Hämeenkyröön poikansa Joosepin kanssa, synnytti 6 aviotonta lasta., s. 25.09.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Anna on syntynyt Taipaleessa 25.9, jonka jälkeen on Henrik-isä nimenä, kun seuraavana tuleekin isän nimenä Matti Juhonpoika. Matti Juhonpoika on oikea isän nimi, mutta Henrik jää elämään rippikirjoissa. Äidin nimi on Kirsti Yrjöntytär. Kummina Annalla on sotilas Matti Flinck.

    Lapset:
    Juho (äpärä) Kolkintaival s. 26.04.1803 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 31.07.1803 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Eeva (äpärä) Kolkintaival Eeva kuoli 6-vuotiaana punatautiin., s. 18.10.1805 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.07.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Matias (äpärä) Kolkintaival Matti kuoli 2-vuotiaana punatautiin., s. 01.09.1809 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 28.07.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Ulla (äpärä) Kolkintaival s. 19.11.1812 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Juho Kustaa (äpärä) Kolkintaival Juho kuoli vuoden ikäisenä punatautiin., s. 11.02.1816 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, k. 19.01.1817 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    Lapset:
    Jooseppi (äpärä) Kolkintaival s. 12.12.1817 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 18
    V Matti Niilonpoika Yläkoski e. Aurell, (Taulusta 13, äiti Kristiina Aurell) matti kuoli 42-vuotiaana keuhkotautiin., s. 24.08.1794 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki), k. 01.10.1836 Kuru, Ristaniemi.

    Puoliso: Vihitty 22.06.1823 Kuru Ulla Abrahamintytär Yläkoski Yläkosken torpan tytär ja emäntä., s. 12.07.1800 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä, k. 20.03.1885 Kuru, Ristaniemi.
    Vanhemmat: Abraham Juhonpoika Yläkoski e. Liitiä, Abraham oli Sikkilän ja Yläkosken torpparina., s. 21.03.1770 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 09.03.1846 Kuru, Ristaniemi ja Valpuri Pertintytär Yläkoski o.s. Flinta, Valpuri oli Sikkilän piika naimisiin mennessään., s. 15.05.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 03.12.1849 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Vilhelmiina Yläkoski s. 20.04.1824 Kuru, Ristaniemi.
    Eeva Justiina Yläkoski s. 18.07.1825 Kuru, Ristaniemi.
    Ulla Yläkoski Ulla hukkui 3-vuotiaana., s. 30.10.1827 Kuru, Ristaniemi, k. 24.05.1831 Kuru, Ristaniemi.
    Reetta Liisa Sammalisto o.s. Yläkoski , s. 18.02.1829 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 19
    Juho Henrik Yläkoski s. 20.11.1832 Kuru, Ristaniemi.
    Jeremias Yläkoski Jeremias kuoli alle vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 24.05.1835 Kuru, Ristaniemi, k. 17.04.1836 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 19
    VI Reetta Liisa Matintytär Sammalisto o.s. Yläkoski, (Taulusta 18, isä Matti Yläkoski) s. 18.02.1829 Kuru, Ristaniemi.

    Puoliso: Vihitty 18.01.1851 Kuru Yrjö Matinpoika Sammalisto. (Taulu 1342) s. 03.04.1823 Teisko (Kuru), Karjula, Vähä-Karjula.
    Vanhemmat: Matti Simonpoika Sammalisto, Vähä-Karjulan Sammaliston torpan isäntä., s. 04.07.1797 Teisko (Kuru), Karjula, Vähä-Karjula, k. 22.03.1868 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Yrjöntytär Sammalisto o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 06.12.1789 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.10.1874 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Malviina Sammalisto Malviina kuoli 4-vuotiaana punatautiin., s. 10.04.1853 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 01.10.1857 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Matilda Sammalisto Matilda kuoli 7-kuukautisena vatsanväänteisiin., s. 10.04.1855 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 30.11.1855 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Emma Sammalisto s. 11.12.1858 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Kalle Reinhold Sammalisto s. 14.01.1861 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Juho Kustaa Sammalisto s. 31.12.1862 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, (kaksonen).
    Johannes Sammalisto s. 01.01.1863 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, (kaksonen).
    Matti Sammalisto s. 16.02.1866 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 20
    IV Maria Yrjöntytär Flinck o.s. Taipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale, k. 08.07.1827 Kuru, Olkitaipale, Haapanen.

    Puoliso: Vihitty 26.12.1774 Kuru Matti Matinpoika Flinck Sotilas, s. 1741 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

    Lapset:
    Juliana Taipale s. 30.11.1775 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Heikki s. 05.04.1778 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Taneli Leveelahti , s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 21
    Antti Flinck s. 27.04.1783 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 08.10.1786 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Markus Flinck s. 14.04.1786 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 21
    V Taneli Matinpoika Leveelahti, (Taulusta 20, äiti Maria Flinck) Taipaleen sotilaan poika ,Myllärin ja Tienarin renki sekä Leveelahden torppari, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Puoliso: Vihitty 25.10.1807 Kuru Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari. (Taulu 280) Tienarin tytär ja piika ,Leveelahden Tienarin tytär, Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahden torpan emäntä, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Vanhemmat: Jooseppi Henrikinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
    -tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Ulla Leveelahti , s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 22
    Markus Markkula e. Leveelahti , s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 23
    Matias Leveelahti s. 01.07.1812 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Helena Leponiemi o.s. Leveelahti , s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 27
    Valpuri Ala-Toikko o.s. Leveelahti , s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 31
    Anna Leveelahti s. 18.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Josef Leveelahti s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Jeremias Leveelahti s. 14.10.1821 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Johannes Leveelahti s. 03.01.1827 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 03.06.1863 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Kalle Leveelahti , s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 32
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 22
    VI Ulla Tanelintytär Leveelahti, (Taulusta 21, isä Taneli Leveelahti) s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: Vihitty 28.12.1831 Kuru Kalle Matinpoika Tyrkkölä s. 26.02.1805 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Anna Greta s. 01.04.1831 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
    Helena s. 30.09.1832 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki.
    Herman s. 14.09.1834 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 23
    VI Markus Tanelinpoika Markkula e. Leveelahti, (Taulusta 21, isä Taneli Leveelahti) Olkitaipaleen Taipaleen vävy, renki ja sitten itsellinen. Vuonna 1846 perhe muutti Taipaleen Aarian torppaan itselliseksi ja noin 1850 Vaakaniemen Leppälahden Markkolan torppariksi., s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 26.01.1883 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

    Puoliso: Vihitty 06.06.1836 Kuru Eeva Juhontytär Markkula o.s. Taipale. (Taulu 60) Eeva kuoli 55-vuotiaana pilkkukuumeeseen, mikä oli yleinen kuolinsyy noihin aikoihin. Pilkkukuume-nimitys säilyi 1800-luvun lopulle asti, minkä jälkeen sairauden nimeksi tuli lavantauti., s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Taipale, Taipaleen isäntä, vanha vaari (merkintä rippirjassa), Juho kuoli 60-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo, Talollisen rouva, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Eelis Eelis kuoli 5-vuotiaana kuumeeseen., s. 13.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.05.1843 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle s. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Johanna Markkula , s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 24
    Eelis Markkula , s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 25
    Leena s. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
    Kalle s. 03.10.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.11.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
    Maria Markkula Maria kuoli 11-vuotiaana paiseeseen., s. 06.09.1850 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.01.1862 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Vilhelmiina Markkula Vilhelmiina kuoli 14-vuotiaana isorokkoon, mikä oli yleinen kuolinsyy ennenkuin Suomessa alkoi isorokkorokotus., s. 13.05.1853 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.04.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Matti Markkula s. 12.10.1855 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 24
    VII Johanna Markuksentytär Markkula, (Taulusta 23, isä Markus Markkula) Ripitetty salavuoteudesta. Johannan lähdettyä pakon edessä lapsensa kanssa kotoaan, hän muutti vuonna 1894 Olkitaipaleen Taipaleen Eromäkeen itselliseksi, 1895 Taipaleen Rajamäkeen itselliseksi, 1904 Vaakaniemen Leppälahteen itselliseksi, 1906 Vaakaniemen Ala-Toikon Moisioon itselliseksi. Markkulaan muutti Fabian Aalto ja entiset asukkaat joutuivat irtolaisiksi Vaakaniemen kylään., s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Kalle (äpärä) Markkula Kalle kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 01.05.1908 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 25
    VII Eelis Markuksenpoika Markkula, (Taulusta 23, isä Markus Markkula) Eelis muutti 1868 Riihikoskelle rengiksi, 1869-1873 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, missä meni naimisiin. Eelis muutti vaimonsa kanssa takaisin kotiinsa Markkulaan ja saivat ensimmäisen lapsensa, yhteensä 6 lasta. Eelis joutui vaimonsa Anna ja kahden lapsensa Hilman sekä Huldan kanssa Vaakaniemen irtolaisiksi eli asuivat Vaakaniemen talojen nurkissa. Syytä ei tiedetä., s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Markkula, Lahdenpohja, Sarvo ja Upero.

    Puoliso: Vihitty 04.07.1873 Kuru Anna Kaisa Kallentytär Markkula s. 25.09.1849 Ruovesi.

    Lapset:
    Eelis Markkula s. 28.12.1873 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.06.1874 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Kalle Markkula s. 27.04.1875 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Ida Markkula s. 06.01.1878 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Matti Markkula s. 14.02.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Hilma Maria Keskikapee o.s. Markkula , s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 26
    Hulda Fredrika Markkula Hulda kuoli 14-vuotiaana ''hivutustautiin'', mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 23.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 04.02.1903 Kuru, Vaakaniemen kylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 26
    VIII Hilma Maria Eeliksentytär Keskikapee o.s. Markkula, (Taulusta 25, isä Eelis Markkula) s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

    Puoliso: Vihitty 26.02.1904 Kuru Jaakko Manunpoika Keskikapee e. Alakapee. (Taulu 486) s. 13.07.1877 Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat: Manu Matinpoika Ala-Kapee, Ala-Kapeen isäntä., s. 03.03.1828 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1898 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Ottiliana Antintytär Alakapee o.s. Kovettu, Henrika muutti Muroleen Kovetusta 25.7.1853 Kurun Pohjankapeen Alakapeen emännäksi., s. 25.06.1834 Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Yrjö Keskikapee s. 07.10.1904 Kuru, Pohjankapee, Alakapee.
    Iita Elisabet Mäkinen o.s. Keskikapee s. 17.09.1907 Kuru, Pohjankapee, Alakapee, k. 20.06.1949 Kuru.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 27
    VI Helena Tanelintytär Leponiemi o.s. Leveelahti, (Taulusta 21, isä Taneli Leveelahti) Helena oli kovin kivulloinen., s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 19.02.1890 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

    Puoliso: Vihitty 05.12.1841 Kuru Jeremias Kaisantytär Leponiemi Renki, Leponiemen lampuoti, Pajusen renki, eli köyhänä., s. 08.05.1817 Kuru, k. 22.05.1900 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

    Lapset:
    Vauva Leponiemi Kastamaton poikalapsi., s. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti, k. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti.
    Matilda Karoliina Leponiemi s. 23.03.1844 Kuru, Keihäslahti.
    Vilhelmiina Leponiemi s. 31.01.1847 Kuru, Keihäslahti.
    Matti Pajunen e. Leponiemi , s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 28
    Kalle Leponiemi Itsellinen, s. 14.01.1856 Kuru, Keihäslahti.
    Maria Leponiemi s. 17.03.1859 Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 28
    VII Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi, (Taulusta 27, äiti Helena Leponiemi) s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

    1. puoliso: Vihitty 02.11.1880 Kuru Manta Mariantytär Pajunen Piika, s. 19.09.1858 Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Äiti: Maria Juhontytär Venesjärvi o.s. Isoluukas, Maria muutti Ikaalisten Helteen Marjamäestä 3.7.1861 Kuruun. Maria kuoli 58-vuotiaana vesipöhöön torpparin vaimona., s. 15.02.1830 Ikaalinen, Vatsiainen, k. 15.04.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti.

    Lapset:
    Maria Ojanen o.s. Pajunen , s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 29
    2. puoliso: Vihitty 19.04.1884 Kuru Karoliina Antintytär Pajunen o.s. Kalliojärvi. (Taulu 190). (Taulu 196) s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
    Vanhemmat: Antti Mikonpoika Kalliojärvi, Kalliojärven isäntä, Antti kuoli 40-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, (kaksonen), k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Matintytär Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
    Lapset:
    Elina Henriikka Pajunen s. 10.04.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Vihtori Pajunen s. 05.05.1891 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Emma Karoliina Pajunen s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Lyyti Vilhelmiina Pajunen s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 29
    VIII Maria Matintytär Ojanen o.s. Pajunen, (Taulusta 28, isä Matti Pajunen) s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 06.03.1940 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: Vihitty 31.05.1900 Kuru Matti Matinpoika Ojanen Pitäjän räätäli, s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 24.09.1936 Kuru, Olkitaipale.
    Vuonna 1919 haudankaivajaksi, jonka tehtäviin kuului myös hautausmaan kunnossapito, valittiin
    mäkitupalainen Matti Salminen.
    Seuraavana vuonna Matti Ojanen valittiin haudankaivajaksi.
    Hän erosi virastaan 1932 ja hänen jälkeensä Eero Ojanen toimi haudankaivajana 15 vuotta.
    Eero Ojanen oli Matti Ojasen velipuoli eli heidän isänsä oli Matti Kustaanpoika Ojanen.

    Vankavesi-laiva kävi Parkkuussa niin kauan kuin laivaliikennettä oli, torstaisin.
    Ojasen Matin teki mieli Tampereelle, vaimo Maria ei olisi siihen helpolla lupaa antanut.
    Matti sanoi: ''Kyllä sinun uudessa hiivaleivässä oli varmaan naula, kun vatsaan koskee heti syönnin jälkeen''.
    Maria hätääntyi:
    - Kyllä sinun täytyy huomenna lähteä Tampereelle lääkäriin.
    Matti Tampereen reissun jälkeen selitti, että lähellä Tamperetta häntä alkoi kovasti oksettaa ja hän kuuli järvestä sellaisen äänen, että varmasti se naula tuli oksennuksen mukana pois, eikä tarvinnut mennä lääkäriin.

    Kalle Ahonen ja Matti Ojanen olivat sopineet sunnuntaiaamuna ongelle menosta. Seppä meni 4. aikaan Ojaselle. Maria sanoi:
    - Matti lähti jo aamulla.

    MATTI OJASEN PERUNKIRJOITUS:

    Vuonna 1936 joulukuun 7. päivänä toimittivat allekirjoittaneet
    uskotut miehet talollinen Elias Laurila ja poliisikonstaapeli
    Kustaa Koskinen perunkirjoituksen viime syyskuun 24. päivänä
    kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli
    asunto - ja kotipaikka Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä ja
    jolta, kuten oheenliitetty ote kirkonkirjasta osoittaa,
    jäi oikeudenomistajina: leski Maria Ojanen sekä lapsi
    Jenny Maria, synt. 9/7 1901, vihitty avioliittoon Hemmi Mäkisen
    kanssa 19/9 1926.
    Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa
    Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä,
    olivat oikeudenomistajat kumpikin itse.

    Leski Maria Ojasta, jonka hallinnassa pesä oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä. Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän pmaisuus, velat ja lyhennukset seuraavassa järjestyksessä:

    Pesän Varat:
    Kiinteätä:
    Kallio-niminen tila R.N:o 2:12 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 20000

    Kultaa ja hopeaa:
    1 kpl sormus 50
    1 kpl taskukello 50

    Huonekaluja:
    Huonekaluja yhteensä 1000

    Pito - liina - ja sänkyvaatteita:
    12 kpl lakanaa ja 12 pyyheliinaa 280
    2 kpl vällyjä, 3 täkkiä ja 2 vilttiä 475
    6 kpl tyynyä ja 3 säkistä tehtyä polstarinkuorta 115
    3 kpl pöytäliinaa 30

    Sekalaista taloustavaraa:
    1 kpl partaveitsi, silmälasit, radio 213
    Kahvi - ja ruokakalusto 250
    Keitto - ja leivinkalusto 120
    8 kpl ämpäriä, 3 saavia ja 4 pyttyä 105
    3 kpl neulomakonetta, 2 herätyskelloa ja 1 seinäkello 1530
    2 kgr pellavalankaa ja 1 kapsäkki 70
    1 kpl rantanuotta, 8 rysää ja 2 venettä 500
    2 kpl rässirautaa ja 2 sakset 30
    Kivityökaluja, puusepäntyökaluja ja veneenlaudat 135
    1 kpl rautakanki, lapiot, talikot ja kihvelit 45
    Työkirveet, sahat ja tahko 70
    4 kpl viikatetta, 2 sirppiä, 2 haravaa ja 1 hanko 50
    2 kpl tolppa - ja 1 potkukelkka ja 2 kuokkaa 75
    14 kpl pärekoppaa, 1 tukkisakset ja köyttä 110
    1 kpl lihatiinu, 1 pyykkipunkka ja 1 kaljatynnyri 45
    6 kpl paistinpelliä, 4 läkkilaatikkoa ja kirnu 19
    1 kpl seinäpeili, 2 kuvataulua ja 1 kaljapullo 60
    Vainaan pitovaatteet 1500
    Lesken pitovaatteet 1500

    Eläimiä ja heiniä:
    1 kpl lehmä 700
    Heiniä 500

    Rahaa ja talletuksia:
    Käteistä rahaa oli kuolinhetkellä 200
    Kurun Säästöpankissa vastakirjan N:o 668 5901,13

    KUOLINPESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 35828 :-

    Pesän velat ja poistot:
    Hautauskuluja 2000
    Sairaalamaksuja 520
    Sukuselvitys 20
    Rekisterimaksu 10
    Toimitusmiesten palkkio 150
    Vaivaisprosentti 44,80

    VELKOJA JA POISTOJA YHTEENSÄ Smk. 2744 :-

    Pesän varat Smk. 35828,13
    Pesän velat ja poistot 2744,80

    PESÄN SÄÄSTÖ SIIS Smk. 33083,33

    Pesän hoitajan, leski Maria Ojasen, ilmoituksen mukaan on vainaja ostanut eläessään tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu-nimisen tilan R.N:o 2 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, minkä tilan hinta oli 3300 mk.
    Vainaja ei ole antanut muuta ennakkoperintöä, kuin edellä sanotut eikä lahjaa, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
    Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski maria Ojanen, jonka osoite on: Parkkuu.
    Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt.

    Paikka ja aika edellämainitut.
    Maria Ojanen

    Niin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat
    Elias Laurila Kustaa Koskinen

    Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintölautakunnan kokouksessa joulukuun 23 päivänä 1936 17§ kohdalla
    Menee veroa
    Tytär Jenny Maria Mäkinen saa 19514,47 mk, vero 655 mk

    Nämä perunkirjat on jätettävä kaksoiskappalein, varustettuina leimamerkeillä veroa vastaavaan määrään Kihlakunnanoikeudelle talvikäräjissä 1937.

    Perunkirjoitusmaksu edellämainitusta kuolinpesän omaisuudesta, Smk 44,80, Kurun kunnan rahastoon maksetuksi kuitataan. Kurussa tammik. 13 p:nä 1937.
    Vanhemmat: Matti Kustaanpoika Ojanen, Räätäli, muutti kotoaan Olkitaipaleen Sillanmäestä Kurun Petäjälammin YläPaappaselle rengiksi v.1864 eli 11-vuotiaana, v.1869, renki Syväojalla 1869-71, Petäjälammin Ikosella itsellinen (nimi muuttui Ojaseksi) 1871-74, Syväojalla 1874-, s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale ja Emilia Josefina Juhontytär Ojanen o.s. Sanden, Emilia kuoli 34-vuotiaana vatsatautiin., s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.01.1889 Kuru, Olkitaipale.
    Matti Ojasen perunkirjan allekirjoitukset vuonna 1936.

    Lapset:
    Jenny Maria Mäkinen o.s. Ojanen , s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 30
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 30
    IX Jenny Maria Matintytär Mäkinen o.s. Ojanen, (Taulusta 29, äiti Maria Ojanen) s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 16.03.1971 Kuru, Olkitaipale.

    Jennyn isä Matti Matinpoika Ojanen asuessaan perheineen Kallion (rekisterin:ro 2:12, osa kiinteistöstä Laurilan tienhaaran alapuolella (palsta n:ro 6), toinen osa vastapäätä tienhaaraa) ) torpassa Linkkilänmäessä, osti tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu -nimisen tilan rekisterin:ro 2:11 Laurilasta rekisterin:ro 2:14, on Kallion kiinteistön vieressä.
    Tiensuu-tilan hinta oli 3300 mk eli nykyrahassa 1100 €
    Kallio-tilan hinta oli v.1937 Matti Kustaanpoika perunkirjoituksessa merkitty 20000 mk:n arvoiseksi eli nykyrahassa 6000 €. Kiinteistöt Kallio ja Tiensuu siirtyivät Jenny-tyttärelle myöhemmin.
    Talossa asuu nykyisin Paula Mäkinen ja sieltä on lähtöisin myös painonnostajana tunnettu Eino Mäkinen.
    Räätäli Matti Ojasen omisti Kallio-nimisen kiinteistön ja osti myöhemmin Tiensuu-kiinteistön Laurilan kantatilasta Linkkilänmäestä.

    Puoliso: Vihitty 19.09.1926 Kuru Hemmi(nki) Matias Mäkinen s. 04.03.1902 Kuru, Ristaniemi, k. 22.12.1969 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Heikki Juhonpoika Mäkinen e. Vehmaisto, Maarenki, itsellinen, s. 08.01.1854 Teisko, Ahoi, Pehu ja Milja Joelintytär Mäkinen ent. Koskinen o.s. Riihikoski, s. 14.11.1864 Ruovesi, Visuvesi, Ylistalo, Riihikoski.
    Parkkuun rakennusmiehiä alakoulun työmaalla 1930-luvun alussa. Henkilöt vasemmalta ovat: ?, Sulo Haapanen, ?, Oskari Mäkinen ja pikkupoika Veikko Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Juho Niemi, Hemmi Mäkinen ja ?. Kuva Jalmari Mantereen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 31
    VI Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti, (Taulusta 21, isä Taneli Leveelahti) Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.

    Puoliso: Vihitty 15.12.1865 Kuru Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko. (Taulu 34). (Taulu 46). (Taulu 1810) Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
    Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
    Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.
    Vanhemmat: Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko, Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale, Taipaleen tytär, Toikon torpan Huhtiladon emäntä, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 32
    VI Kalle Tanelinpoika Leveelahti, (Taulusta 21, isä Taneli Leveelahti) Leveelahden torppari, sairaalloinen, muutti perheineen Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemeen itselliseksi 1864-1865, Riihikoskelle 1875-1877, Karjulan Lahdenpohjaan 1877-12.10.1880, jolloin perhe muutti Parkanoon Mäkelään, s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Puoliso: Eeva Kaisa Juhontytär Leveelahti o.s. Järvensivu s. 05.10.1847 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Järvensivu e. Saarijärvi, Kruununtorppa, s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.01.1879 Kuru, Aurejärvi ja Stina Sofia Juhontytär Järvensivu, Stina kuoli 36-vuotiaana ''slagiin''., s. 11.12.1818 Ikaalinen, Kurkela, Vähä-Tiirikka, k. 24.10.1855 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Hulda Leveelahti s. 14.06.1868 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Kalle Leveelahti s. 16.03.1870 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Puutavaran lastausta höyryproomuihin Kurun kirkolla 1930-luvun puolivälissä. Puut kuljetettiin etupäässä Tampereelle. Ensimmäisenä kuorman kanssa on tuleva Leveelahden ''vooli'' Pentti.
    Eelis Leveelahti s. 13.03.1872 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 07.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 33
    IV Matias Yrjönpoika Taipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) Taipaleen isäntä 1773-1809, vanha talollinen, s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 04.05.1831 Kuru, Olkitaipale. Ruoveden ja Kurun varakkaimmat talot vuonna 1800. Jooseppi Tienari oli Tienarin isäntä 1790-1809. Jooseppi s.02.12.1751 ja k.30.03.1912 keuhkotautiin.

    Jooseppi Tienari oli Matti Taipaletta 3 riksiä rikkaampi, mikä varmaankin aiheutti naapurissa kateutta.

    1 riksi eli riikintaalari oli 48 killinkiä eli 18 taalaria kuparissa tai 576 runstykkiä. Vuonna 1833 piika sai pestinä 8 riksiä ja palkkana saman 8 riksiä. Hevonen maksoi 170-200 kuparitaalaria eli 9-11 riksiä. Jooseppi Tienarin omaisuus oli 625 riksiä eli Tienari oli vauras talo ja Taipaleella melkein samansuuruinen omaisuus.


    .

    Puoliso: Vihitty 24.06.1777 Kuru Aune Antintytär Taipale o.s. Kapee. (Taulu 1014) Kapeen tytär, Taipaleen emäntä, s. 16.05.1758 Kuru, Pohjankapee, k. 23.04.1833 Kuru, Olkitaipale. Pohjankapee oli Vesilahden Mantereen erämaalla.
    Kuului vuodesta 1954 alkaen Teiskoon,1972 Tamperetta.
    Kuoli vanhuuden heikkouteen 75-vuotiaana.
    .
    Vanhemmat: Antti Matinpoika Kapee, Kapeen talon isäntä 1744-1774, s. 1721 Kuru, Pohjankapee, k. 02.11.1794 Kuru, Pohjankapee ja Anna Erkintytär Kapee o.s. Sääksi, Piika, talon emäntä, s. 1723 Teisko, Sääksniemi, k. 13.04.1795 Kuru, Pohjankapee.

    Lapset:
    Juliana Taipale s. 06.12.1778 Kuru, Olkitaipale, k. 10.06.1781 Kuru, Olkitaipale.
    Valpuri Ylä-Toikko o.s. Taipale , s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 34
    Saara Taipale s. 07.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 24.09.1786 Kuru, Olkitaipale.
    Matti Taipale s. 11.01.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 24.09.1786 Kuru, Olkitaipale.
    Antti Taipale s. 13.04.1786 Kuru, Olkitaipale, k. 08.10.1786 Kuru, Olkitaipale.
    Henrik Taipale s. 07.12.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 02.09.1798 Kuru, Olkitaipale.
    Juho Taipale , s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 60
    Yrjö Taipale s. 08.05.1791 Kuru, Olkitaipale, k. 23.09.1792 Kuru, Olkitaipale.
    Maija Vehkakoski o.s. Taipale , s. 02.03.1793 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 90
    Johannes Taipale s. 13.06.1794 Kuru, Olkitaipale, k. 02.05.1795 Kuru, Olkitaipale.
    Jooseppi Taipale s. 15.12.1795 Kuru, Olkitaipale, k. 19.08.1798 Kuru, Olkitaipale.
    Mikael Eromäki e. Taipale , s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 106
    Jaakoppi Taipale s. 05.03.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 22.04.1804 Kuru, Olkitaipale.
    Ulla Taipale s. 04.11.1802 Kuru, Olkitaipale, k. 11.04.1803 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 34
    V Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale, (Taulusta 33, isä Matias Taipale) Taipaleen tytär, Toikon torpan Huhtiladon emäntä, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi. Kuollut lavantautiin 52-vuotiaana.

    1. puoliso: Vihitty 30.05.1803 Kuru Matti Antinpoika Taipale Matti oli Poikeluksen Vilpusniemen renki naimisiin mennessään, Taipaleen vävy, ei isäntänä. Matti kuoli 32-vuotiaana katarrikuumeeseen., s. 1777 Kuru, Olkitaipale, k. 15.01.1809 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Juho Taipale s. 20.06.1803 Kuru, Olkitaipale.
    Helena (Leena) Huhtilato o.s. Taipale , s. 31.01.1805 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 35
    2. puoliso: Vihitty 29.07.1810 Kuru Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko. (Taulu 1808). (Taulu 1810). (Taulu 1880). (Taulu 31) Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Henrik Matinpoika Ylä-Toikko, Ylä-Toikon talollinen 1757-1788, lautamies 1766-1771., s. 19.05.1736 Kuru, Vaakaniemi, k. 18.08.1805 Kuru, Vaakaniemi ja Juliana Gabrielintytär Ylä-Toikko o.s. Sahlberg, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.09.1733 Teisko, Kaitalahti, k. 29.01.1792 Kuru, Vaakaniemi.
    Lapset:
    Matti Ala-Toikko e. Ylä-Toikko , s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 46
    Antti Ylä-Toikko s. 17.12.1812 Kuru, Vaakaniemi, k. 03.05.1814 Kuru, Vaakaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 35
    VI Helena (Leena) Matintytär Huhtilato o.s. Taipale, (Taulusta 34, äiti Valpuri Ylä-Toikko) Helena oli Ylä-Toikon piika naimisiin mennessään., s. 31.01.1805 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Eeva Kristiina Svartvik o.s. Huhtilato , s. 12.09.1823 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 36
    1. puoliso: Vihitty 09.11.1824 Kuru Juho Erkinpoika Huhtilato e. Leppälahti Juho oli Leppälahden poika ja renki naimisiin mennessään., s. 07.02.1794 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
    Vanhemmat: Erikus (Erkki) Juhonpoika Leppälahti e. Liitiä, Toikon Leppälahden torppari, s. 18.04.1756 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 29.03.1839 Kuru, Vaakaniemi, Toikko ja Sofia Matintytär Leppälahti o.s. Myllymaa, Myllymaan tytär ja piika, Toikon torpan Leppälahden emäntä. Sofia isännöi Leppälahtea 1792-1811, s. 20.05.1754 Kuru, Sontu, k. 9/1823 Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
    Lapset:
    Aapeli Huhtilato , s. 17.05.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 41
    Tilda Rasula o.s. Huhtilato , s. 29.04.1833 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 43
    Matti Huhtilato s. 18.04.1839 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 36
    VII Eeva Kristiina Juhontytär (Helenantytär) Svartvik o.s. Huhtilato, (Taulusta 35, äiti Helena Huhtilato) s. 12.09.1823 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 25.01.1893 Kuru, Hainari.

    Eeva Kristiina syntyi 12.9.1823 Toikolla Leena Matintyttären aviottomana lapsena. Syntyneiden/kastettujen luettelossa mainitaan kuitenkin myös isä, Toikon renki Juho Erkin-poika. Äiti Leena Matintytär on "dess fästmö" eli hänen morsiamensa. Ajattomasta vuoteu-desta (otidig sängelag), mikä tarkoittaa ennen vihkimistä jaettua aviovuodetta, Juho ja Leena maksoivat yhteisen sakon kirkolle. Sakko on peritty jo 12.8.1823 eli kuukausi ennen Eevan syntymää. Juho Erkinpoika ja Leena Matintytär vihittiin 9.11.1824 "utan skrud".

    Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi.

    Puoliso: Vihitty 30.06.1846 Kuru Jeremias Juhonpoika Svartvik Hainarin Svartvikin torpan isäntä., s. 27.09.1816 Kuru, Hainari, k. 29.11.1907 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Juho Matinpoika Svartvik, Lörpyksen renki, Hainarin itsellinen, Hainarin Svartvikin torppari., s. 08.05.1775, k. 25.06.1871 Kuru, Hainari ja Leena Heikintytär Svartvik o.s. Hainari, Hainarin piika, s. 27.08.1780 Kuru, Hainari, k. 05.01.1865 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Aapeli Svartvik , s. 16.09.1847 Kuru, Hainari. Tauluun 37
    Manu Rajala e. Svartvik , s. 07.04.1849 Kuru, Hainari. Tauluun 39
    Aatu Svartvik s. 09.09.1851 Kuru, Hainari.
    Helena Svartvik s. 11.04.1855 Kuru, Hainari, k. 22.09.1858 Kuru, Hainari.
    Matti Svartvik s. 14.09.1856 Kuru, Hainari.
    Tilda Svartvik s. 02.02.1859 Kuru, Hainari.
    Kalle Svartvik s. 14.01.1862 Kuru, Hainari.
    Anna Svartvik s. 16.06.1864 Kuru, Hainari.
    August Svartvik s. 21.02.1868 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 37
    VIII Aapeli Jeremiaanpoika Svartvik, (Taulusta 36, äiti Eeva Svartvik) s. 16.09.1847 Kuru, Hainari, k. 17.08.1882 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Miina Jeremiaantytär Viiki (Svartvik) o.s. Keskinen. (Taulu 766) s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.03.1918 Kuru.
    Vanhemmat: Jeremias Heikinpoika Keskinen e. Hankuri, Torppari., s. 25.09.1812 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 24.08.1859 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård ja Reetta Leena Antintytär Keskinen o.s. Kuorejärvi, s. 26.08.1816 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuoreniemi.

    Lapset:
    Manu Siltanen e. Svartvik , s. 31.03.1879 Kuru, Hainari. Tauluun 38
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 38
    IX Manu Aapelinpoika Siltanen e. Svartvik, (Taulusta 37, isä Aapeli Svartvik) Hainarin Mustalahden itsellinen, Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torpan isäntä 1907-., s. 31.03.1879 Kuru, Hainari, k. 03.12.1933 Kuru.

    Puoliso: Vihitty 11.11.1904 Kuru Hilda Maria Kaarlontytär Siltanen o.s. Lahtinen. (Taulu 136) s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1950 Kuru.
    Vanhemmat: Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale ja Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki, s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 39
    VIII Manu Jeremiaanpoika Rajala e. Svartvik, (Taulusta 36, äiti Eeva Svartvik) s. 07.04.1849 Kuru, Hainari, k. 05.01.1935 Teisko, Otavalta.

    Puoliso: Vihitty 20.08.1871 Kuru, Hainari Manta Vilhelmiina Matintytär Rajala o.s. Yläjoki. (Taulu 638) s. 10.07.1847 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 01.12.1928 Teisko, Otavalta.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, Matti tuli sokeaksi, Lamminperän Yläjoen torppari, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, Yläjoen tytär ja emäntä, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.

    Lapset:
    Olga Maria Rajala s. 08.07.1872 Kuru, Hainari, Svartvik.
    Tilda Henriikka Tanhuamäki o.s. Rajala , s. 12.01.1878 Teisko. Tauluun 40
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 40
    IX Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala, (Taulusta 39, isä Manu Rajala) Tilda muutti Teiskosta 31.10.1901 Kurun Olkitaipaleen Tanhuamäkeen., s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
    Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Vihitty 28.10.1901 Kuru Matti Matinpoika Tanhuamäki. (Taulu 135). (Taulu 138) Tanhuamäen isäntä, s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale.


    Matti Tanhamäki oli kertonut, miten Aureesta oli tullut suuria miehenköriläitä rippikouluun ja päässä oli ollut valtavan isot hatut.
    Parkuslaiset olivat halveksineet aureslaisia. Asiaan oli kuulunut, että pappilan kankaalla oli tapeltu, kun oli menty kirkkoon veisaamaan. Rovasti Numminen oli kieltänyt kuultuaan tästä. Kansakoulussa oli myös tapeltu toisten kyläläisten kanssa. Jo etukäteen oli päätetty, kenen kanssa kukin tappelisi.
    Aseina oli käytetty kaikenlaista kotoa löytyvää tarvekalua aina pyöränkumista alkaen.

    Vaaleja pidettiin ikäänkuin juhlatilaisuutena, mutta yleisö tuli kuitenkin niinkuin halkomettään lakit päässä.
    Ristaniemen koululla pidetyissä vaalitoimituksissa vaalilautakunnan puheenjohtaja vaati ottamaan lakit päästä. Matti Tanhuamäki toimi näissä vaaleissa järjestyksen valvojana ja hän mutoili tämän puheenjohtajan käskyn seuraavaksi:
    - Jospa annetaan tälle toimitukselle sellainen kunnia, että otettaisiin hattu pois päästä.

    .
    Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Matti Tanhuamäki verkonpaikkauspuuhassa 1920-luvulla.

    Lapset:
    Lauri Johannes Tanhuamäki Tanhuamäen isäntä, s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski, k. 15.09.1982 Kuru, Olkitaipale.
    Olkitaipaleen Tanhuamäki 1960-luvulla.
    Matti Edvard Tanhuamäki Veljekset Lauri ja Matti olivat 1920-luvulla Riihikoskella töissä., s. 22.01.1904 Kuru, Riihikoski, k. 20.02.1940 Joutseno, Tiuruniemi (43.SotaS.).

    1: TANHUAMÄKI, MATTI EDVARD

    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 0
    ammatti maatal.neuvoja
    sotilasarvo korpraali
    joukko-osasto Pst./1.Pr.
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 22.01.1904
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Teisko
    asuinkunta Teisko
    haavoittumisaika 19.02.1940
    haavoittumispaikka Kämärä
    haavoittumiskunta Heinjoki
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 20.02.1940
    kuolinpaikka 43.SotaS
    kuolinkunta
    hautauskunta Tampere
    hautausmaa
    hautapaikka 106
    menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
    vapaa paikkatieto

    Viipurin Sotilassairaala oli ollut talvisodan aikana 43. Sotasairaalaksi muutettuna Joutsenossa Tiuruniemen parantolassa ja Rauhan piirimielisairaalassa. Heti sodan jälkeen 43. Sotasairaala oli lyhyen ajan Nokialla. Sieltä se siirrettiin kesäkuussa 1940 Lahteen, jossa se jatkoi täällä olleiden sotilassairaaloiden toimintaa. 1.8.1940 siitä tuli jälleen Viipurin Sotilassairaala, joka oli sijoitettuna Lahden Kansanopistoon ja Vierumäen Urheiluopistoon. Siinä oli silloin sairaansijoja yhteensä noin 400.
    .
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 41
    VII Aapeli Juhonpoika Huhtilato, (Taulusta 35, äiti Helena Huhtilato) Ylä-Toikon Huhtiladon torppari., s. 17.05.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 31.03.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Puoliso: Vihitty 23.06.1850 Kuru Anna Matintytär Haapanen. (Taulu 127) s. 01.11.1829 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 30.06.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Haapanen, s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju, Maria kuoli 61-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Anna äidin nimi vihittyjen luettelossa vuodelta 1824 on muuttunut Maria Liisasta Maija Liisaksi.

    Lapset:
    Aukusti Leveelahti e. Luhtilato , s. 30.10.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 42
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 42
    VIII Aukusti Aukustinpoika Leveelahti e. Luhtilato, (Taulusta 41, isä Aapeli Huhtilato) s. 30.10.1851 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Puoliso: Vihitty 08.06.1888 Kuru Maria Matintytär Leveelahti o.s. Tanhuamäki. (Taulu 135) s. 27.10.1869 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Lapset:
    Kalle Leveelahti s. 05.04.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Jaakko Leveelahti s. 24.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Aukusti Leveelahti s. 09.12.1894 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Lauri Leveelahti s. 11.07.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Eero Leveelahti s. 27.05.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Anna Leveelahti s. 21.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 01.09.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Reino Leveelahti s. 04.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 43
    VII Tilda Juhontytär Rasula o.s. Huhtilato, (Taulusta 35, äiti Helena Huhtilato) Ylä-Toikon Huhtiladon torpan tytär naimisiin mennessään, Rasulan torpan emäntä., s. 29.04.1833 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 16.12.1867 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: Vihitty 05.07.1856 Kuru Jeremias Esaianpoika Rasula e. Vastalahti. (Taulu 1942). (Taulu 1944) Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Rasulan torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Vanhemmat: Esaias Antinpoika Vastalahti e. Kuru, Esaias oli Karjulan Kosken renkinä naimisiin mennessään. Kurun Aurejärven Saksan Vastalahden torppari, muutti perheineen Keihäslahden Kurun Männistön torppaan-, s. 12.07.1787 Kuru, Keihäslahti ja Valpuri Martintytär Vastalahti o.s. Pusu, s. 22.02.1786 Kuru, Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.

    Lapset:
    Helena Tiura o.s. Rasula , s. 13.09.1856 Kuru, Poikelus. Tauluun 44
    Eeva Rasula s. 21.02.1860 Kuru, Poikalus.
    Aapeli Rasula s. 22.04.1866 Kuru, Poikalus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 44
    VIII Helena Jeremiaantytär Tiura o.s. Rasula, (Taulusta 43, äiti Tilda Rasula) Ylä-Toikon Huhtiladon torpan piika naimisiin mennessään, Tiuran torpan emäntä., s. 13.09.1856 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: Vihitty 24.05.1873 Kuru Fabian Heikinpoika Tiura e. Lörpys. (Taulu 435) Lörpyksen poika, Ylä-Toikon renki naimisiin mennessään, Vaakaniemen Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Tiura oli seppänä Kurun Keihäslahden Sillanpään Kuoppamäessä., s. 08.05.1852 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat: Heikki Kustaanpoika Lörpys, Lörpyksen isäntä., s. 07.03.1819 Kuru, Petäjälammi ja Eeva Kaisa Heikintytär Lörpys o.s. Iso-Kartano, s. 16.05.1821 Teisko, Värmälä.
    Kurun Vaakaniemen Ala-Toikon Tiuran torppa sijaitsi nähtävästi tällä alueella Näsijärven Kuukkulanselän rannalla.

    Lapset:
    Emma Tiura s. 19.09.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 21.07.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Kalle Tiura , s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 45
    Vilhelmiina Tiura s. 16.01.1877 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Elsa Maria Tiura s. 31.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Anna Tiura s. 13.11.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Matti Tiura Matti muutti Kurusta 30.10.1906 Messukylään., s. 26.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Eeva Tiura s. 09.11.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Artturi Tiura s. 25.05.1890 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Heikki Tiura s. 27.11.1892 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Iita Helena Tiura s. 20.01.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Riikka Tiura s. 02.09.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Hilma Esteri Tiura s. 04.03.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 45
    IX Kalle Tiura, (Taulusta 44, isä Fabian Tiura) Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Kalle oli Kurun Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torppari, muutti Kurusta perheineen 7.11.1907 Messukylään. Kalle muutti perheineen takaisin Kuruun ja osti Haapaniemestä Sulkun tilan ja oli siellä tekemässään pajassa seppänä., s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1958 Kuru, Olkitaipale.
    Miina ja Kalle Tiura.

    Puoliso: Vihitty 27.09.1901 Kuru Vilhelmiina Antintytär Tiura o.s. Vastamäki. (Taulu 919) s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, (kaksonen), k. 08.07.1954 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, Antti oli Hanhisuon renki naimisiin mennessään, Vastamäen torppari, 1/18 manttaalia. Antti kuoli 57-vuotiaana vesitautiin., s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
    SULKU-nimen alapuolella, tien ja Jakaman välissä on kiinteistö, minkä Kalle Tiura osti Haapaniemestä. Lohkominen 6.5.1932 303-415-6-16 X SULKU, 1.1.2009 kuntajaon muutos, uusi re.n:ro 980-458-6-16 SULKU.

    Lapset:
    Eeva Maria Tiura s. 30.06.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lyyli Vilhelmiina Tiura s. 26.08.1904 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Mäntytörmä.
    Helmi Johanna Tiura s. 05.07.1906 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö.
    Artturi Mikael Tiura Liikennöitsijä 1935--1679, 23.6.1975 liikenneneuvos, Kurun yrittäjä 1977. Kurun KOP:n hallituksen jäsen. Länsilinjat osti vuonna 1979 30-onnikan yrityksen A.Tiura Oy:n kuljettajineen., s. 28.09.1908 Kuru, k. 24.12.1991 Kuru. 1930-luvun koventuneessa kilpailutilanteessa laivayhtiöt pyrkivät kuitenkin tietoisesti
    yhteistyöhön linja-autoliikennöitsijöiden kanssa. Esimerkiksi Höyrylaiva Osuuskunta
    Tarjanne aloitti säännöllisen yhteistyön Ruoveden oman linja-autoliikennöitsijän, Kalle Mannisen kanssa. Tämä kuljetti matkalaisia Ruoveden Selviikin ja kirkonkylän sekä Virtain välillä vuodesta 1934 ainakin vuoteen 1938.16 Järjestetyn matkailun tultua tärkeäksi osaksi Tampereen ja Virtain välistä
    sisävesireittiä Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne sai yhteistyökumppanikseen Etelä- Pohjanmaan matkailuyhdistyksen, joka puolestaan organisoi niin sanotun turistilinjan
    Virroilta Vaasaan vuonna 1934.17 Laivayhtiöt yrittivät hyötyä linja-autoliikenteestä myös laivayhtiöiden keskinäisessä kilpailussa. Esimerkiksi Kurun laivaliikenteelle linja-autot toivat uusia matkustajia
    1930-luvun alussa, kun Virroilta ja Ruoveden seudulta alettiin kuljettaa matkalaisia
    juuri Kurun laivoille.18 Samalla Virtain-linjan laivat menettivät potentiaalisia matkustajia.
    Karttaa katsomalla on helppo ymmärtää Kurun soveltuminen linja-autojen ja laivojen yhdysliikenteen kohtauspisteeksi – ihmisiä pystyttiin kuljettamaan Kurun laivoille koko Näsijärven järvialueen länsipuolelta, niin Parkanosta, Kihniöstä ja Virroilta kuin Ruovedeltäkin. Kurusta vesitie Tampereelle
    oli lisäksi suhteellisen suora.
    Matkustajia puolestaan ilahdutti laivalippujen hinta: Kurun laivaliikenteen sisäinen kilpailu oli ennätyksellisen kovaa vuosien 1930–1933 välillä, mikä painoilippujen hinnat alas ja teki matkustamisen halvaksi. Omalta osaltaan syöttöliikenteen mahdollisuuksia juuri Kurussa paransi se,
    että Tampereen ja Kurun välinen tie oli suorastaan surullisenkuuluisa huonosta kunnostaan, mikä venytti suoran Tampere-
    Kuru linja-autoliikenteen aloittamisen aina vuoteen 1935 asti. Tieverkoston yleinen huono kunto toki vaikeutti autoliikennettä kaikkialla. Kun suora linja-autoliikenne Tampereen ja Kurun välillä sitten alkoi, joutui laivayhtiö 1930-luvun loppupuolella tekemään useita sopimuksia linja-autoliikennöitsijä Artturi Tiuran kanssa saadakseen edes rippeitä matkustajavirroista. Linja-autoliikennöitsijän
    vahvaa asemaa kuvaa, että sopimukset koskivat pääasiassa linja-autoliikenteelle vähämerkityksellisiä
    alueita, kuten Kihniötä. Liikennöitsijät tekivät kuitenkin myönnytyksiä puolin ja toisin: laivayhtiö lupasi olla puuttumatta linja-autojen suoraan Tampereen liikenteeseen, ja linja-autoliikennöitsijä
    taas lupasi tuoda matkustajia laivalaitureille Kihniön asemalta. Eräässä sopimuksessa
    linja-autoliikennöitsijältä jopa kiellettiin suorien Tampereen linja-autolippujen myynti ja
    mainostaminen laivalaiturille ajaneessa vuorossa. 19 Itsestään selvää kuitenkin oli, ettei
    tällainen protektionistinen politiikka toiminut pidemmän päälle.
    Kaiken kaikkiaan syöttöliikennelinjat satamiin jäivät historiallisessa katsannossa
    eräänlaiseksi kuriositeetiksi ja välivaiheeksi. Aluksi linja-auto tuli hevosen tilalle liikennettä
    laivoille syöttäneenä kulkuvälineenä ennen kuin autojen todelliset vahvuudet pääsivät oikeuksiinsa suorien, nopeiden ja ympärivuotisten linjojen muodossa. Suorat linjat syrjäyttivätkin syöttöliikenteen lähes kokonaan 1930-luvun loppuun mennessä. Asiakkaan kannalta tämä merkitsi liikenteen
    nopeutumista ja kulkuvälineestä toiseen vaihtamisen jäämistä pois. Matkustajaliikenteen
    lisäksi tällä oli tuntuva merkitys etenkin rahtiliikenteessä – enää ei tarvittu kuin
    yksi lastaus autoon ja toinen autosta ulos. Laivoilla kuljetettaessa tuotteet oli pitänyt
    ensin tuoda jollain satamaan, siitä laivaan ja edelleen määränpäässä laivasta ulos ja
    satamasta perille. Suorien linja-autolinjojen myötä Näsijärven matkustajalaivaliikenteen
    aika hyötyliikenteen palveluksessa alkoi olla ohi – toisen maailmansodan syttyminen tosin
    jatkoi tätä aikaa noin kymmenellä vuodella.
    Eräänä historiallisena jäänteenä linjaauto–laiva -syöttöliikenteestä ovat kuitenkin
    matkailukäytössä yhä olevat linjat: esimerkiksi Näsijärven seudulla linja-autot kuljettavat
    yhä matkalaisia höyrylaiva Tarjanteen reitin pysähdyspaikkoihin.
    A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Tampereelta Kuruun arkisin.
    Erkki Tiura s. 14.09.1910 Kuru, Olkitaipale, k. 08.05.1989 Kuru, Olkitaipale.
    Erkki ja Jenny Tiuran hauta Kurussa sukuhaudassa.
    Vilho Tiura s. 02.01.1913 Kuru, Olkitaipale, k. 24.01.1982 Kuru.
    Liikennöitsijä Artturi Tiuran ensimmäinen ''linja-auto'', jolla hän aloitti vakituisen liikenteen Tampereen ja Kurun välillä. Auton ratissa istuu Vilho Tiura, joka ajoi autolla silloin tällöin vuokra-ajoa. Kuva on vuodelta 1935.
    Niilo Tiura Kurun Olkitaipaleen Sulkun kauppias., s. 10.09.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 17.09.1978 Kuru, Olkitaipale.
    Kauppias Niilo Tiuran ja vaimonsa Tertun hauta Kurun Tammikankaalla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 46
    VI Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko, (Taulusta 34, äiti Valpuri Ylä-Toikko) Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
    Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
    Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.
    Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

    1. puoliso: Vihitty 27.12.1840 Kuru Eeva Joelintytär Ala-Toikko. (Taulu 1126). (Taulu 1137). (Taulu 1789) Emäntä, kuoli synnytykseen, s. 17.01.1823 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli 42-vuotiaana nuorimman lapsen (Wilhelm) synnytykseen.
    Wihelm kuoli vuoden ikäisenä. Kaksi aikaisemmin syntynyttä lastakin
    kuoli varsin nuorena (alle 2-vuotiaina). Wilhelmina kuoli 09.04.1854 kahdentoista päivän ikäisenä. Kovia kokenut perhe.
    Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, Talollinen, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon perinnemaisemaa tilan päärekennuksen edestä kuvattuna. Taustalla on Näsijärvi, jonka rannasta Ala-Toikon kohdalla on kivikautinen löydös. Hyvät metsästys- ja kalastusalueet lähellä ja maaperä soraa ja kalliota.

    Lapset:
    Manu Aukusti Ala-Toikko , s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 47
    Helena Ala-Toikko s. 15.03.1844 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.07.1846 Kuru, Vaakaniemi.
    Matti Hellsten e. Ala-Toikko , s. 05.02.1846 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 50
    Kustaa Ala-Toikko s. 24.05.1848 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.06.1848 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli yskään 2-viikon vanhana.
    Maria (Maja) Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko , s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 56
    Karoliina Ala-Toikko s. 14.05.1852 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.03.1853 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli yskään 1-vuotiaana.
    Vilhelmiina Ala-Toikko s. 29.03.1854 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.04.1854 Kuru, Vaakaniemi.
    Kalle Ala-Toikko s. 01.06.1855 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.05.1859 Kuru, Vaakaniemi.
    Juho Alanen e. Ala-Toikko Hätäkaste, asui kotonaan poikamiehenä. Sai armeijassa nimen Alanen., s. 28.02.1859 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.11.1890 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko.
    Vilhelmiina Ala-Toikko s. 20.06.1861 Kuru, Vaakaniemi, k. 20.12.1861 Kuru, Vaakaniemi. Kuolinsyy tuntematon.
    Hilma Ala-Toikko s. 01.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, k. 02.05.1864 Kuru, Vaakaniemi.
    Vilhelmi Ala-Toikko s. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.08.1866 Kuru, Vaakaniemi.
    2. puoliso: Vihitty 15.12.1865 Kuru Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti. (Taulu 21). (Taulu 31) Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Taneli Matinpoika Leveelahti, Taipaleen sotilaan poika ,Myllärin ja Tienarin renki sekä Leveelahden torppari, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari, Tienarin tytär ja piika ,Leveelahden Tienarin tytär, Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahden torpan emäntä, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 47
    VII Manu Aukusti Matinpoika Ala-Toikko, (Taulusta 46, isä Matti Ala-Toikko) Ala-Toikon isäntä, minkä jälkeen Toikkonen omi tilan kepulikonstilla. Sakotettu ensi kerran luvattomasta viinan myymisestä vuonna 1884., s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.06.1898 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhan elämäntyylin hävitti äkkiuusirikas kauppias, joka osti Ylä-Toikon ja puliveivasi Ala-Toikon itselleen. Vei vielä nimenkin. Emanuelin lapset eivät saaneet käyttää Toikko-nimeä, vaikka Antti Toikkonen ei ollut mitään sukua Toikolle. He muuttivat nimekseen Alanen. Heidän vanhapoika setänsä Juha oli saanut sen ilmeisesti armeijassa palvellessaan, joten myös veljen lapset alkoivat käyttää sitä myöhemmin.
    Lahdenpohja ilmeisesti säästyi jotenkin Toikkoselta, koska se oli annettu jo edellisessä polvessa asuttavaksi torpaksi Ala-Toikon tyttären perheelle.
    Matin mummo (eli biologisesti isänsä täti ja sosiaalinen äiti) vietti siellä joskus lapsena kesää, olivat kuulemma kohdelleet häntä siellä todella hyvin.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Tämän kuusen kohdalla oli Ala-Toikon päärakennus. Perustuskivistä osa on näkyvillä kuusen lähellä.

    Puoliso: Vihitty 06.10.1871 Kuru Maria Liisa Kustaantytär Ala-Toikko o.s. Rikala. (Taulu 1380). (Taulu 1546) Muutti Teiskosta 1871 Kuruun., s. 02.04.1845 Teisko, Leppälahti, k. 02.01.1902 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Kustaa Heikinpoika Rikala, Rikalan isäntä 1835-1848. Kustaa kuoli 35-vuotiaana tuskalliseen kivitautiin., s. 02.05.1813 Teisko, Leppälahti, k. 08.06.1848 Teisko, Leppälahti ja Saara Heikintytär Järvenpää ent. Rikala o.s. Yli-Korpula, Saara isännöi Rikalan tilaa 1849, s. 28.10.1815 Teisko, Pohtola, k. 19.01.1881 Teisko, Leppälahti.

    Lapset:
    Manu Ala-Toikko s. 27.08.1872 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.10.1872 Kuru, Vaakaniemi.
    Juho Kustaa Ala-Toikko s. 18.10.1873 Kuru, Vaakaniemi, k. 25.12.1881 Kuru, Vaakaniemi.
    Maria Ala-Toikko s. 24.07.1877 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.11.1879 Kuru, Vaakaniemi.
    Iita Laurila o.s. Alanen , s. 11.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 48
    Toivo Alanen e. Ala-Toikko , s. 08.07.1884 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 49
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 48
    VIII Iita Manuntytär Laurila o.s. Alanen, (Taulusta 47, isä Manu Ala-Toikko) Itsellinen Ala-Toikon Lahdenpohjassa 1902-1904, muutti 1904 Olkitaipaleen Laurilaan ja meni itsellisen Leo Laurilan kanssa naimisiin ja sai pojan., s. 11.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Puoliso: Vihitty 19.08.1904 Kuru Leo Emil Kallenpoika Laurila. (Taulu 418) Parkkuun Ylämyllyn mylläri., s. 28.06.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 04.01.1927 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kalle Kustaa Matinpoika Laurila, Talollinen, 1/4 manttaalia. Kirkkoväärti, s. 10.02.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1880 Kuru, Olkitaipale ja Henrika Albertiina Juhontytär Laurila o.s. Ristaniemi, Ristaniemen tytär, Laurilan emäntä, s. 22.07.1835 Kuru, Ristaniemi, k. 03.06.1899 Kuru, Olkitaipale.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 49
    VIII Toivo Manunpoika Alanen e. Ala-Toikko, (Taulusta 47, isä Manu Ala-Toikko) s. 08.07.1884 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: Vihitty 21.12.1906 Kuru Miina Sandra Saluntytär Alanen o.s. Karttila s. 23.04.1880 Virrat, Vaskivesi.
    Vanhemmat: Salu Kaaponpoika Karttila, s. 12.06.1835 ja Liisa Mikontytär Karttila o.s. Kuusenaho, s. 18.08.1848 Kuru, Aurejärvi, k. 24.02.1887 Virrat, Vaskivesi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 50
    VII Matti Matinpoika Hellsten e. Ala-Toikko, (Taulusta 46, isä Matti Ala-Toikko) Muutti Tampereelle 1.10.1864, s. 05.02.1846 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.03.1887 Tampere.

    Matti Hellsten oli ilmeisesti saanut Kurussa jotain sepänoppia. Perimätiedon mukaan hän aloitti työuransa Tampereella rakentamalla siltoja Tammerkosken yli. Sen jälkeen hän työskenteli viilarina Tampellassa josta siirtyi töihin Verkatehtaalle. Perimätiedon mukaan oli siellä tituleerattu mestariksi, mahdollisesti tehtaan laitosmiesporukan pomo tai nokka. Ilmeisesti omisti neljänneksen talosta 109 vanhassa Kyttälässä (silloisen) Huhtimäenkadun varrella.

    Vielä tarkennus. Tieto talon neljänneksen omistamisesta Kyttälässä osoittautui vääräksi (kyse oli eri Hellsténistä, sepästä joka asui länsipuolella). Meidän isoisämme syntymäkoti sijaitsi osoitteessa 106 jolle ei ole löytynyt papereista omistajaa. Ilmeisesti se talo tässä kuvassa http://www.jukkajoutsi.com/aarre782.jpg joka on seuraava länteen päin kadun päällä olevasta talosta. Kuva on otettu joskus 1920-luvulla. Hellsténit eivät olleet enää pitkään aikaan asuneet siellä vaikka talo näyttäisi olevan sen verran vanha että saattaa olla vanhan Kyttälän peruja kun kerran viereistäkään ei ole raaskittu purkaa.


    Lähde: Matti Lipponen Tampere


    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Poika Matias Konstantin Hellsten s.8.9.1872 -----Orvo Lipponen s.22.3.1914---------Paavo Lipponen s.23.4.1941
    Ylimetsänhoitaja ,Tampere Valtiot.maisteri ,ent.valtiopäivämies
    Hilkka Iisalo s.5.2.1915 s. Orivesi
    Terv.huollon opettaja ,T:re

    Jaakko Antero Ingman, Iiisalo s.30.11.1885 Toholampi
    Rautateiden kirjuri
    Siiri AinoTörnroos, Iisalo s.19.6.1892 Toholampi

    Johan Gabriel Ingman s.31.7.1839 Toholampi
    Toholammin nimismies
    Johanna Loviisa Pihlajamaa , Ingman s.4.4.1847 Toholampi

    Johan Jacob Ingman s.27.2.1805 Lohtaja
    Kappalainen
    Fredrika Lovisa Lagus, Ingman s.14.11.1807 Toholammi

    Henric Johan Ingman s.1.12.1773 Pohja
    Läänin maanmittari
    Brita Magdalena Cajanus, Ingman s.6.6.1773 Toholammi

    Henric Ingman s.1747 Mörby
    Vääpeli
    Ebba Kristina Naukler, Ingman s.27.3.1755

    Henric Mattsson Ingman s.1711 Turku
    Ylioppilas ,talollinen, rusthollari
    Anna Elisabet Schultz, Ingman s.1712

    Johan Schultz ,luutnantti
    Ingeborg Körning, Schultz ,s.2.3.1684 Rilaks
    Ingmannin sukujuurta

    Axel Körning, amiraliteettiluutnantti k.1691
    Anna Brand, Körning h.25.2.1734 Bromarv Vanh:
    Johan Brand h.7.7.1689 Tenhola
    Anna Catharina Lindelöf, Brand s.1629 h.24.8.1692 Tenhola

    Eric Körning ,ratsumestari
    Ingeborg Gyllenlood

    Hans Gyllenlood ,asessori
    Anna von Sanden

    Bengt Juusten Gyllenlood s.1550 Turku
    AMIRAALI ,Turun linnan päällikkö
    Brita Marcusdotter







    .
    Matin tyttären Amanda Lehmusvaara os.Hellsten (1865-1916). Kuvan omistaja: Matti Lipponen Tampere

    Puoliso: Vihitty 29.10.1865 Tampere Johanna Maria (äpärä) Annantytär (Carlintytär) Hellsten o.s. Sjöblom Johanna on ripitetty 26.2.1888 salavuoteudesta., s. 08.04.1842 Tampere, k. 09.11.1927 Tampere.

    Marian isä oli kupariseppä Carl Erik Sjöblom s. 1.2.1816 Saltvikissa k. 9.4.1863 Jyväskylässä. Carl Erik tunnusti aviottoman tyttärensä testamentissaan. Maria oli sitä ennen asunut biologisen isänsä luona Jyväskylässä 5.7.1847 - 27.6.1853 (täysin moderni uusperhekuvio 1800-luvulla!) mistä palasi takaisin Tampereelle. Sjöblomin talo on Jyväskylässä käsityöläismuseokorttelissa ks.

    http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/museot/kasityolaiskodit

    Carl Erik oli avioitunut ennen Jyväskylään muuttoaan tehtaan työmiehen tyttären Kristiina Rosenbergin kanssa ks,

    http://hautausmaat.jyvaskylanseurakunta.fi/vanha-hautausmaa/vanhin-osa/vanhin-osa/hautojen-historiaa/sjoblom-karl-erik-1816-1863/

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Vanhemmat: Carl Erik Sjöblom, Carl otti Johannan nimilleen, ei ollut naimisissa. Kupariseppä., s. 01.02.1816 Saltvik, Saltvik Tängsöda, k. 09.04.1863 Jyväskylä ja Anna Stina Eliaantytär Sjöblom o.s. Weissman, s. 18.10.1818 Teisko, Vattula, Valkeejärvi, k. 04.09.1872 Messukylä (Kyttälä).
    Sjöblom Karl Erik (1816-1863) Osasto 16-08-049 Jyväskylä. Kupariseppä Sjöblom syntyi Ahvenanmaalla Saltvikissa. Hän vannoi porvarinvalan vuonna 1845. Kupariseppä Sjöblomin koti on yksi harvoista Jyväskylän vanhoista säilyneistä puurakennuksista. Talo on siirretty Cygnaeuksenkatu 2: n tontille ja on Keski-Suomen museon hoidossa oleva museokohde. Kupariseppä Sjöblom valmisti etupäässä kattiloita, viinapannuja, erilaisia keittoastioita, vesisaaveja ja leivinmuotteja.

    Lapset:
    Amanda Aurora Lehmusvaara ent. Lindberg ent. Nordblom o.s. Hellsten , s. 12.09.1865 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 51
    Johanna Wilhelmiina (Mimmi) Henriksson o.s. Hellsten , s. 02.01.1868 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 52
    Maria Matilda Hellsten Tampereella ja Kyttälässä riehui Maria Matildan kuolinaikaan koleraepidemia. Hänen äitinsä menetti parin viikon sisällä lapsensa, äitinsä ja velipuolensa. Kaksi jälkimmäistä kuolivat varmasti koleraan, Maria Matildan kuolinsyytä ei ole kirjattu, hän menehtyi päivää aikaisemmin ennen veljensä Konstan syntymää. Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    , s. 03.03.1870 Messukylä, Kyttälä, k. 09.09.1872 Messukylä, Kyttälä.

    TAMPEREEN ALUELIITOKSET:


    Kyttälä liitettiin 1877 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 11,4 km² ja n. 3 000 asukasta
    Hatanpää liitettiin 1920 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 18,5 km² ja 459 asukasta
    Järvensivu liitettiin 1922 Messukylästä.
    Lepolan huvila-alue liitettiin 1929 Messukylästä.
    1937 Pohjois-Pirkkalasta liitettiin Pispalan, Epilän, Raholan, Villilän ja Lamminkylän esikaupungit, liitoksessa saatiin pinta-alaa 28,6 km² ja 9 287 asukasta
    Messukylä liitettiin 1947, liitoksessa saatiin pinta-alaa 82,5 km² ja 7 340 asukasta
    Lielahti liitettiin 1950 Ylöjärvestä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 15,4 km² ja 1 828 asukasta
    Aitolahti liitettiin 1966, liitoksessa saatiin pinta-alaa 89,5 km² ja 2 117 asukasta
    Teisko liitettiin 1972, liitoksessa saatiin pinta-alaa 431,3 km² ja 2 831 asukasta
    .
    Mathias Konstantin (Konsta) Hellsten , s. 08.09.1872 Messukylä (Tampere). Tauluun 53
    Emma Emilia Baryski o.s. Hellsten , s. 17.06.1875 Messukylä, Kyttälä. Tauluun 54
    Hulda Maria Haapa ent. Hellsten s. 07.03.1878 Tampere, Kyttälä, k. 18.03.1970 USA, New Jersey, Pemberton.
    Group of children carrying in their pecks to the "bushel man." We measured one of these peck boxes and found it contained 10 quarts instead of 8. This is the fourth week of school in Philadelphia and people will stay here two weeks more. Theodore Budd's Bog at Turkeytown near Pemberton, New Jersey. 1910 September.
    Hilja Elia Elisabeth Hellsten s. 13.02.1881 Tampere, Kyttälä, k. 05.09.1882 Tampere, Kyttälä.
    Tyyne Alfhild Lipponen o.s. Hellsten , s. 25.01.1884 Tampere, Kyttälä. Tauluun 55
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 51
    VIII Amanda Aurora Matintytär Lehmusvaara ent. Lindberg ent. Nordblom o.s. Hellsten, (Taulusta 50, isä Matti Hellsten) s. 12.09.1865 Messukylä, Kyttälä, k. 29.07.1916 Viipuri.

    Amanda oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen avioliitto jäi hyvin lyhyeksi puolison kuoltua pian häiden jälkeen. Pariskunta oli ehtinyt asettua asumaan Vaasaan josta Amanda palasi leskeksi jäätyään takaisin Tampereelle vielä saman vuoden lopulla.

    Amanda kuoli sydänkohtaukseen 29.7.1916 hänen ollessaan vierailemassa Viipurissa siskojenja luona. Hänet haudattiin 2.8.1916 Tampereelle.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Viipurin linna vuodelta 1916 eli samalta vuodelta jolloin Amanda Lehmusvaara kuoli Viipurissa.

    1. puoliso: Vihitty 16.07.1887 Juho Vihtori Nordblom s. 19.09.1858 Pyhämaa, k. 26.07.1887 Vaasa.

    2. puoliso: Vihitty 22.01.1893 Tampere August Lehmusvaara e. Lindberg s. 02.01.1871 Hämeenlinna, k. 11.11.1944 Viiala.

    Työskenteli ensin Verkatehtaalla, myöhemmin asemamiesten esimies Tampereella. Muutti myöhemmin pois Tampereelta, asui kuollessaan Viialassa. Kuolinaika ei vielä tiedossa.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    August Lehmusvaara (1871-1944). Kuvan omistaja: Matti Lipponen Tampere
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 52
    VIII Johanna Wilhelmiina (Mimmi) Henriksson o.s. Hellsten, (Taulusta 50, isä Matti Hellsten) s. 02.01.1868 Messukylä, Kyttälä, k. 27.11.1932 Kauniainen.

    Leskeksi jäätyään Mimmi palasi ensin Pedersöreen, ja sieltä takaisin Tampereelle 30.12.1892. Myöhemmin muutti sisarensa Tyynen kanssa Viipuriin vuonna 1909. Sitä ennen hän oli pitänyt vieraskotia Tampereella Leanderin talossa (talo tuhoutui myöhemmin Tampereen taistelussa vuonna 1918). Muutti sittemmin Viipurista Helsinkiin. Mimmi oli etevä liikenainen ja oli ennen kuolemaansa jo hyvin varakas.



    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Palaneet Leanderin talo ja Verkatehtaan varastorakennus Tampereella vuonna 1918.

    Puoliso: Vihitty 23.06.1890 Tampere Herman Henriksson e. Stårgård Herman oli rakennusmestari joka sai traagisesti surmansa jäätyään hiekkajunan alle. Hän oli tuonut vaimonsa ja iäkkään äitinsä Pedersörestä Hiitolaan jossa hän työskenteli siihen aikaan rakennustyömaalla. Lähde: Matti Lipponen Tampere., s. 30.09.1857 Pedersöre, Edsevö, k. 05.11.1892 Hiitola.

    PEDERSÖREN HISTORIA:

    Pedersöre lukeutuu Pohjanmaan alkuperäispitäjiin. Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, kuinka vanha Pedersöre itse asiassa on, mutta Pedersören pitäjä mainitaan ensimmäisen kerran virallisisissa asiakirjoissa vuonna 1348. Kuningas Maunu Eerikinpoika antoi nimittäin silloin asetuksen Mustasaaren (Korsholm), Närpesin (Närpiö) ja Pedersören pitäjien kauppaoikeuksista.

    Pohjanmaan rannikkoalue oli silloin jaettuna kolmeen pitäjään, ja Pedersören suurpitäjä ulottui aina Vöyristä Kemiin saakka.

    Vuosisatojen kuluessa suurpitäjästä irrottautui kappeliseurakuntia, ja vuonna 1865 Ähtävästä ja Purmosta tuli itsenäisiä seurakuntia ja kuntia.

    Pedersöre sai nykyisen muotonsa vuonna 1977, kun Ähtävän ja Purmon kunnat liittyivät taas yhteen Pedersören kanssa, jolloin kuntaliitoksen kautta syntyi nykyinen Pedersören "suurkunta". Uuden kunnan suomenkielinen nimi oli alussa Pietarsaaren maalaiskunta, mutta vuodesta 1989 nimi on virallisesti Pedersören kunta.

    Joet ovat leimanneet historiaamme. Jokia pitkin kuljetettiin metsistä puutavaraa ja tervaa rannikolle ja sieltä edelleen maailmalle. Pedersöreläiset timpurit tunnettiin taitavina purjelaivojen rakentajina 1500-luvulta alkaen aina 1800-luvulle saakka.

    Pedersöre on perinteisesti myös tyypillistä maatalousseutua, ja monet myllyt ovat aikojen kuluessa jauhaneet kuohuvien koskien varrella. Pedersöressä on useita tunnetusti hyviä talonpoikaismuseoita, joissa voi tutustua menneiden vuosisatojen asumiseen, työvälineisiin ja kylämaisemiin.
    Kunnanvaltuusto hyväksyi 9. huhtikuuta 1984 Pedersören kunnan kunnanvaakunan, jossa on punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa. Paitsi että ohrantähkä viittaa maatalouteen, sen osat viittaavat myös kolmeen alkukuntaan (Pietarsaaren maalaiskunta, Ähtävä ja Purmo) ja naularistit viittaavat kolmeen itsenäiseen seurakuntaan. Vaakunan on suunnitellut Bo Aurén.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 53
    VIII Mathias Konstantin (Konsta) Matinpoika Hellsten, (Taulusta 50, isä Matti Hellsten) Kiertokauppiasja Finlaysonin tehtaan työntekijä., s. 08.09.1872 Messukylä (Tampere), k. 14.01.1914 Tampere.
    Konstan sisarusparven syntymäkoti sijaitsi osoitteessa 106 jolle ei ole löytynyt papereista omistajaa. Ilmeisesti se talo tässä kuvassa http://www.jukkajoutsi.com/aarre782.jpg joka on seuraava länteen päin kadun päällä olevasta talosta. Kuva on otettu joskus 1920-luvulla. Kuva ja tiedot: Matti Lipponen Tampere

    Puoliso: Vihitty 16.06.1913 Tampere Hilda Johanna Juhontytär Hellsten o.s. Athlin Hilda Athlin (Hellsten) työskenteli kutojana Finlaysonilla., s. 20.08.1881 Kangasala, k. 11.10.1948 Tampere.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Athlin, s. 13.04.1860 Kangasala, Varala, Uotila, k. 27.06.1914 Tampere ja Alina Johanna Matintytär Athlin o.s. Eerola, s. 01.01.1863 Sahalahti, k. 31.10.1891 Tampere.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 54
    VIII Emma Emilia Baryski o.s. Hellsten, (Taulusta 50, isä Matti Hellsten) s. 17.06.1875 Messukylä, Kyttälä, k. 30.11.1933 USA, Los Angeles.

    Emma kuoli ollessaan tulossa kotiin autolla miehensä kanssa kun juopuneiden pappisopiskelijoiden auto törmäsi risteyksessä heidän autonsa kylkeen yli sadan kilometrin tuntivauhdilla. Emma sai surmansa välittömästi, hänen puolalainen miehensä oli tajuttomana pitkän aikaa vaikka selvisikin hengissä. Kuoli ilmesesti kuitenkin jo seuraavana vuonna, kuolinsyy ei ole tiedossa.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Emma Baryski (1875 - 1933) Burial: Evergreen Cemetery Los Angeles Los Angeles County California, USA

    Puoliso: Fred Baryski s. 1879 Puola, k. 1934 USA, Los Angeles.
    Fred Baryski (1879 - 1934) Burial: Evergreen Cemetery Los Angeles Los Angeles County California, USA

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 55
    VIII Tyyne Alfhild Lipponen o.s. Hellsten, (Taulusta 50, isä Matti Hellsten) Ensimmäinen prokuristiksi nimitetty nainen Suomessa., s. 25.01.1884 Tampere, Kyttälä, k. 14.03.1974 Helsinki.

    Isäni Orvo Lipposen sosiaalinen äiti. Työskenteli leskeksi jäätyään Helsingissä vesijohtoliike Onnisen pääkirjanpitäjänä. Ensimmäinen prokuristiksi nimitetty nainen Suomessa. Prokura eli nimenkirjoitusoikeus on tyypillisesti yritysmuotoisessa liiketoiminnassa käytetty tapa antaa yrityksen henkilökunnalle valtuuksia toimia yrityksen nimissä. Mummo (sanon häntä mummoksi ja Hildaa, jota en ehtinyt koskaan tavata, isoäidiksi) oli viettänyt joskus lapsena kesää Lahdenpohjan talossa, ja kertoi että "he olivat siellä hyviä minulle".

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Alfred Onnisen vuonna 1913 Turussa perustama putki- ja vesijohtoliike on periytynyt perustajalta kolmen sukupolven ajan tyttäreltä tyttärelle. Neljän sukupolven aikana Onnisesta on kasvanut merkittävä materiaalipalvelujen tuottaja koko Itämeren alueella ja yksi Suomen suurimmista perheyhtiöistä.

    Puoliso: Akseli Bernhard Lipponen s. 30.07.1879 Viipuri, k. 02.11.1932 Helsinki.

    Akseli Berdhard Lipponen s. 30.7.1879 Viipuri k. 2.11.1932 Helsinki. Akseli Lipponen joutui lopettamaan varojen puutten vuoksi koulunkäynnin lukiossa ennen viimeistä luokkaa. Siitä huolimatta hän oli hyvin laajasti itseoppinut. Osasi mm. kymmentä vierasta kieltä. Sanomalehti Päivälehden, Helsingin Sanomien edeltäjän, perustajajäseniä. HOK:n perustajajäseniä, työskenteli myös pankkialalla sekä yrittänä majoitusalalla. Vanhasuomalaisen puolueen puoluesihteeri. Vanha -ja Nuorsuomalaisten puolueiden uudelleenjärjestyessä toimi kautensa loppuaikoina Kokoomuksen puoluesihteerinä. Akseli Lipponen palasi epäonnistuneen liikemiesuransa jälkeen takaisin toimittajan työhön sanomalehti Uuteen Suomeen josta hän oli lobannut itselleen paikan entisen pankkiaikojensa työtoverinsa Juho Kusti Paasikiven kautta. Molemmat olivat olleet samalla linjalla ulkopolitiikassa Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Isäni varttui kasvattilapsena neljävuotiaasta alkaen Tyynen ja Akselin luona Helsingissä ja Viipurissa. Hänen sosiaaliset vanhempansa adoptoivat hänet vuonna 1931.

    Lähde: Matti Lipponen Tampere.
    Tässä kuva isäni jäämistöstä missä herrat työskentelevät sen toimituksessa. Akseli istuu kuvassa takana oikealla. Kuva: Matti Lipponen Tampere

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 56
    VII Maria (Maja) Matintytär Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, (Taulusta 46, isä Matti Ala-Toikko) Muutti 1869 Lahdenpohjaan., s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.
    Ala-Toikon vanha rakennus, missä Maria syntyi 1849, oli tämän kuusen ja vasemmalla olevan rakennuksen kohdalla. Kuusi on jo vanha, joten rakennus on purettu tai tuhoutunut n. 100 vuotta sitten.

    Puoliso: Vihitty 26.05.1869 Kuru Kalle Juhonpoika Lahdenpohja. (Taulu 70) Lahdenpohjan isäntä., s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Lahdenpohja e. Taipale, Talon poika, nuorimies, Lahdenpohjan isäntä, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 25.03.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Johanna Karoliina (äpärä) Liisantytär Lahdenpohja, Piika, talon tytär, nuori leski v:sta 1863, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi, k. 24.01.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Lapset:
    Hilma Aurora Kallio o.s. Lahdenpohja , s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 57
    Iita Lahdenpohja , s. 18.11.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 58
    Kalle Lahdenpohja , s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 59
    Lyyti Lahdenpohja Lyyti kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 14.01.1877 Kuru, Vaakaniemi, Ala,Toikko, k. 19.01.1900 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lahdenpohjan päärakennus.
    Emma Lahdenpohja s. 19.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lahdenpohjan talo ja navetta, josta on purettu heinäladon osuus pois.
    Maria (Maija) Lahdenpohja s. 22.07.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi.
    Maria Lahdenpohja 36-vuotiaana.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 57
    VIII Hilma Aurora Kallentytär Kallio o.s. Lahdenpohja, (Taulusta 56, isä Kalle Lahdenpohja) s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Puoliso: Zefanias (äpärä) Eevantytär Kallio e. Poikeluspohja. (Taulu 135) Lahdenpohjan vävy ja itsellinen., s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Isättömästä Zefanias-pojasta tuli Lahdenpohjan vävy.
    Äiti: Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Edestä katsottuna 70-vuotiaan Kalle Lahdenpohjan oikealla puolella on Hilma Kallio os. Lahdenpohja ja Zefanias Kallio. Takarivissä vasemmalla ovat edellisten vanhemmat lapset Vilho, Tyyne ja Kalle. Eturivissä Kallion nuoremmat lapset Eero, Anna ja Yrjö. Ylhäällä oikealla ovat Lahdenpohjan sisarukset Iita ja Maija ja heidän välissään Iitan tytär Helmi.

    Lapset:
    Tyyne Maria Kallio Tyyne oli nuorempana töissä Viipurissa. Sodan jälkeen hän toimi Helsingin Kaivohuoneen viinikassana eläkkeelle jäämiseensä saakka., s. 01.08.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja.
    Kalle Kallio Kalle Kallio asui Uperossa, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta., s. 02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 18.01.1956 Kuru, Vaakaniemi. Kalle Kallio ja Eino Aalto palasivat iltamyöhällä Kurun kirkolta kotiinsa. Tammikankaan hautausmaan aidan raossa oli kinnas, jonka huomatessaan Kalle leikkisänä miehenä virkkoi:
    - Taitaa tulla aamu, jos kaikki joudutaan kättelemään.
    Kalle ja Helmi Kallion ja tyttärensä Elli Kallion hauta Kurun Tammikankaalla.
    Iita Josefiina Kallio Iita Kallio teki elämäntyönsä Hämeenkyrön diakonissana., s. 18.03.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja.
    Vilho Sefanius Kallio Vilho Kallio asui perheineen Lahdenpohjasta erotetussa Sarvossa., s. 25.02.1897 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.
    Lahdenpohjasta erotettu Sarvo kahdessa palstassa rekisterinumerolla 980-468-1-38 oli Vilho Kallion omistuksessa.
    Paavo Johannes Kallio s. 27.11.1899 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 07.05.1903 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.
    Eero Kallio s. 24.04.1902 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.
    Yrjö Kallio s. 03.11.1906 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja, k. 18.02.1940 Kuhmo.

    1: KALLIO, YRJÖ
    sääty naimaton
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 0
    ammatti työm.
    sotilasarvo sotamies
    joukko-osasto 1./JR 65
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 03.11.1906
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Kuru
    asuinkunta Kuru
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 18.02.1940
    kuolinpaikka
    kuolinkunta Kuhmo
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru.
    Kurun kirkon sankarivainajien hautausmaan muistomerkki 1939-1944. ''Mitä vaatii Suomessa vapaus maan se isästä poikaan maksetaan.
    Anna Vilhelmiina Kallio s. 06.04.1909 Kuru, Vaakaniemi, Lahdenpohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 58
    VIII Iita Kallentytär Lahdenpohja, (Taulusta 56, isä Kalle Lahdenpohja) s. 18.11.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Iita Lahdenpohja 46-vuotiaana.

    Lapset:
    Helmi Maria (äpärä) Lahdenpohja s. 23.08.1897 Kuru, Vaakaniemi.
    Kurun vaakuna (1956–2008). Kurun vaakuna oli Kurun kunnan tunnus ja puhuva vaakuna; kuru tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Kurun kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. maaliskuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009, kun Kuru yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 59
    VIII Kalle Kallenpoika Lahdenpohja, (Taulusta 56, isä Kalle Lahdenpohja) Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi.

    Vuonna 1928 tammikuun 21 päivänä toimitettiin perunkirjoitus arviomiehiksi kutsuttuja talollisen Fabian Aalton ja poliisikonstaapeli Kustaa Koskisen läsnäollessa viime lokakuun 26 päivänä kuolleen talollisen Kalle Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto ja kotipaikka Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä ja jolta, kuten oheen liitetty ote kirkonkirjasta osoittaa, jäi oikeuden omistajia leski Lempi Lahdenpohja ja lapsia: Tauno Johannes synt. 29.8.1909, Unto Matias synt. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki synt. 26.11.1915.
    Leski Lempi Lahdenpohjaa, jonka hallinnassa pesä ilmoituksen mukaan nykyään oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä; minkä tähän merkittyä leski Lempi lahdenpohja toi esille Kurun ja Teiskon pitäjäin käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden Kalle ja Lempi Lahdenpohjalle antaman kiinnekirjan Lahdenpohjan lohkotilaan Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, minkä talon aviopuolisot olivat 17 päivänä helmikuuta 1924 ostaneet Kalle Lahdenpohjan äidiltä Maija Lahdenpohjalta.
    Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän omaisuus, velat ja lyhennykset seuraavassa järjestyksessä:

    PESÄN OMAISUUS:

    Lahdenpohjan lohkotila Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä 12 000 mk

    Yhteensä 12 000 mk

    Puhdasta rahaa 1 000 mk

    Yhteensä 1 000 mk

    Kultaa: 2 sormusta 50 mk

    Yhteensä 50 mk

    Sekalaista taloustavaraa:

    Kahvikalusto 20
    6 lautasta ja 10 juomalasia 14
    4 pr. veitsiä ja haarukoita 12
    3 lasiasettia ja 2 pöytäkannua 13
    4 kivivatia ja 5 emalimukia 20
    1 teekannu ja 2 vesikauhaa 7
    1 kuparinen - ja 1 emalinen kahvipannu 20
    Kahvimylly ja paahdin 8
    2 pataa ja 2 paistinpannua 26
    2 läkkipellistä - ja 5 puista ämpäriä 30
    3 saavia ja 4 pyttyä 27
    2 tiinua ja 2 kaljatynnyriä 30
    2 maitokannua ja 1 kirnu 15
    2 komia ja 3 pärekoppaa 55
    Nahkaa 200
    5 mtr. sarsia 75
    1 tasku -, 1 seinä - ja 1 herätyskello 75

    Yhteensä 647 mk

    Pito - ja liinavaatteita:

    6 lakanaa ja 1 pohtarin päällinen 70
    2 pöytäliinaa ja 6 pyyheliinaa 80
    3 täkkiä ja 4 tyynyä 170
    1 det akkunaverhot 20
    Vainaan pitovaatteet 815
    Lesken pitovaatteet 500

    Yhteensä 1 655 mk

    Huonekaluja:

    3 sänkyä ja 1 pöytä 120
    1 piironki ja 1 seinäkaappi 55
    2 öljylamppua, 2 kynttilänjalkaa ja 2 kuvastinta 35

    Yhteensä 210 mk

    Ajo - tai työkaluja:

    1 työrattaat ja 3 työrekeä 150
    Hevosenvaljaat ja - peite 110
    2 auraa (puisia) ja 1 sahrat 85
    1 piikkiäes ja2 yhdenhevosen koukut 16
    2 ojalapioo ja 2 puulapioo 20
    1 talikko ja 1 rautakanki 25
    2 työkirvestä, 2 hakokirvestä ja 2 vesuria 29
    3 sahaa ja 3 höylää 27
    1 poranvarsi ja 2 tämmirautaa 9
    3 viikatetta, 3 sirppiä ja 2 haravaa 29
    2 pelurautaa ja 1 kasmasiini 30
    ½ nuottaa, 4 rysää ja 2 venettä 1380
    1 tolppa - ja 1potkukelkka ja 1 sukset

    Yhteensä 1 940 mk

    Viljaa:

    10 hl. rukiita a 170 mk 1 700
    7 hl kauroja a 75 mk 525
    2hl ohria a 120 mk 240
    1/4 hl herneitä a 200 mk 50
    6 hl perunoita a 40 mk 240
    1 hl räätiköitä a 20 mk 20
    5 kgr pellavia a 8 mk 40
    2000 kgr heiniä 0,50 mk 1 000
    300 kgr kauranolkia a 0,25 mk 75
    600 kgr rukiinolkia a 0,10 mk 60

    Yhteensä 3 950 mk

    Eläimiä:

    1 hevonen 1 000
    3 lehmää a 600 mk ja 1 vasikka a 200 mk 2 000
    4 lammasta a 75 mk ja 3 kanaa a 10 mk 300 mk 330

    Yhteensä 3 330 mk

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 24 782 Smk

    VELKAA JA LYHENNYSTÄ:

    Hautajaiskulut 1 100
    Maija Lahdenpohjalle 1 500
    Ida Lahdenpohjalle 1 000
    Vaivaisten prosentti 31
    Sukuselvitys 10
    Tuomarille 10
    Toimitusmiesten palkka 100

    PESÄN VELAT YHTEENSÄ 3 751 Smk

    PESÄN SÄÄSTÖ 21 031 Smk

    Perillisilleen ei vainaja ole antanut ennakkoperintöä, ei myöskään läksiäisantia eikä lahjoja.
    Leski pesän hoitajana ottaa vastaan perintöveroasiaa koskevia ilmoituksia.
    Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt. Kuten yllä.

    Lempi Lahdenpohja

    Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat;

    Fabian Aalto Kustaa Koskinen

    Vaivaisten osuus kuitataan maksetuksi Kurussa 12. pv. heinäkuuta 1928

    Kurun Köyhäinhoitolautakunta

    Reino Sääkslahti

    Kurun perintöverolautakunta käsitellyt nämä jakokirjat 25.7.1928 12§ kohdalla ja
    ei tule veroa.

    Valtion verotuslautakunta, Kuru

    Kalle Hauturi

    PALKAT 1928-

    Työntekijöiden vuosipalkka kutomateollisuudessa liikkui 10 000 markan etapin molemmin puolin ääripäiden asettuessa vuosiin 1928 (10 696 mk) ja 1932 (9705 mk) ja vasta vuonna 1937 ylittyi vuoden 1928 palkkataso. Tehdaskohtaisesti viikkopalkalla tarkasteltuna kuva laman ajoituksesta täsmentyy. Barkerin naisten laman aloitus ja lopetus eivät osu kohdalleen usein esitettyyn makrotason yleiskuvaan nähden. Palkat pysyttelevät kohtalaisen vakaina vuosikymmenen taitteesta ja kääntyvät lievään nousuun vasta vuoden 1937 kuluessa. Turun verkatehtaalaisenkin ansiotasossa silmiinpistävää on laman aikainen vakaus.

    Keskimääräiset sahatyömiesten nimellistuntiansiot laskivat vuoden 1930 7.04 markasta vuoden 1932 5.15 markkaan ja nousivat vuonna 1935 5.78 markkaan. Saha-, vaneri- ja puutaloteollisuudessa keskituntiansiot olivat vuonna 7.20 markkaa miehillä ja 3.48 markkaa naisilla ja laskivat vuonna 1932 miehillä 5.45 markkaan ja naisilla 2.73 markkaan. Vuoden 1928 nimellispalkkataso saavutettiin vuosina 1937 ja 1938. Päiväansiot jäivät laman aikana kuitenkin aikaisempaa pienemmiksi, koska sahat usein toimivat vajaatehoisesti. Klaus Wariksen laskelmien mukaan sahatyöläisten reaaliansiot alkoivat jyrkästi laskea vuonna 1931, olivat alhaisimmallaan n. 95 prosenttia vuoden 1926 tasoon verrattuna ja nousivat hitaasti. Vastaavasti metsä- ja uittotyöntekijöiden ansiotaso putosi vuonna 1931 vain 75 prosenttiin vuoden 1926 ja 59 prosenttiin vuoden 1928 tasosta. Vuoden 1926 ansiotaso saavutettiin vuonna 1935. Molempien ryhmien osalta vasta 1930-luvun lopulla ylitettiin lamaa edeltänyt ”huipputaso”. Koska reaaliansioita laskettaessa ei voida ottaa huomioon elatusrasitusta, todellisuudessa perheiden henkeä kohden käytettävissä olevat tulot laskivat vielä enemmän. Työttömyysaikoina perheiden ansionsaajien lukumäärä vähenee ja siksi laman aiheuttama todellinen ansiomenetys on reaalipalkkojen laskua suurempi.


    SUISTUMINEN PULAAN 1920-LUVUN LOPULLA:

    Kaksikymmenluvun loppupuoli oli vilkkaan toimeliaisuuden aikaa. Valistustoiminta ja seuratoiminta eli maaseudulla voimakkaana. Suomen rahan arvo oli sidottu kultaan vuonna 1925 ja sen uskottiin takaavan markan vakauden. Kysyntä kasvoi, tuotanto kasvoi, hinnat nousivat, osakkeitten arvo kohosi. Ylikuumenemista seurasi vastaisku. Vuonna 1928 saatiin huono sato, jouduttiin suurimittaiseen viljantuontiin. Samanaikaisesti voimakkaasti kasvanut sahatavaran vienti joutui vaikeuksiin Neuvostoliiton palatessa läntisille sahatavaramarkkinoille. Hinta laski. Tuonti kasvoi ja vienti supistui, valuuttavaranto heikkeni ja rahatalouden likviditeetti kiristyi. Vaikeimpia olivat vuodet 1930 ja 1931, jolloin bruttokansantuotteen volyymi laski yhteensä noin 4 prosenttia. Työttömyys kohosi pahimmillaan maassa arvioidaan olleen noin 120 000 työtöntä. Vaikeuksiin olivat ajautuneet myös kymmenettuhannet pienviljelijät, joiden toimeentuloa vaikeutti metsätöiden loppuminen. Maatalouden suurimmaksi ongelmaksi tuli kantohintojen romahdus yhdessä maataloustuotteitten hinnanlaskun kanssa. Pahimmillaan vuonna 1931 kantohintatulot putosivat lähes 80 prosenttia, maataloustuotteitten hinnat 30 prosenttia vuoteen 1927 verrattuna. Erityisesti velkaantuneet viljelijät ajautuivat ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Tulot eivät riittäneet velkojen maksuun ja seurauksena oli maatilojen suistuminen vararikkoon. Tilojen pakkomyynnit kääntyivät nousuun jo vuonna 1928 ja kaikkiaan pulavuosina joutui pakkohuutokauppaan noin 15 100 maatilaa. Viitisen prosenttia maan kaikista maatiloista teki konkurssin. Täällä Loimaan seudulla hyviäkin tiloja joutui paljon myyntiin takausten takia.

    Vuonna 1931irtaannuttiin kultakannasta ja markka devalvoitui noin 15 prosentilla puntaan ja Ruotsin kruunuun verrattuna.

    Tämä tiesi uusia vaikeuksia. Keskuslainarahasto oli ottanut vuonna 1930 suuren kultakantaan sidotun frangilainan. Lainan avulla maanviljelijät olivat voineet vaihtaa lyhyitä ja korkeakorkoisia alinojaan pitkiksi ja matalakorkoisiksi. Kun markka nyt devalvoitiin, osoittautui ulkomainen valuuttalaina erittäin epäedulliseksi.

    Maassa syntyi levotonta poliittista liikehdintää, johon valtiovallan oli vastattava. - Loimaan pulamiehistä tuli tunnettu käsite. Rahalaitosten taloudellinen tilanne vakautettiin korkosopimuksella vuonna 1931 ja alkoi rahamarkkinoiden säännöstely, joka kesti 1980-luvun lopulle saakka. Suomen pankki määritteli pankkien varmat tuotot ja pankit puolestaan huolehtivat yhteiskunnan rahanhuollosta. Luottojen ja talletusten keskikorot säädeltiin.

    Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki järjestettiin uudestaan huolehtimaan ahdinkoon joutuneiden maanviljelijöiden luotto-oloista; vientipalkkioita järjestettiin kanamunille, pekonille, voille ja juustolle sekä säädettiin jauhatuspalkkio kotimaiselle viljalle; valtion varoista myönnettiin halpakorkoisia lainoja ja avustuksia viljelijöille ja heidän yhtymilleen sekä myönnettiin oikeus kiinnitettyjen velkojen entistä suurempaan vähentämiseen verotuksessa. - Suurin osa maanviljelijöiden veloista, 83 prosenttia, oli ollut lyhytaikaisia ja takausten varassa. Vuoden 1930 tienoilla niistä maksettiin korkoa 10 - 12 prosenttia. Nyt lyhytaikaisia velkoja pyrittiin vakauttamaan pitkäaikaisiksi, korkoja alentamaan ja kiinnitysvakuutta käyttämään entistä enemmän.
    .
    Kalle Lahdenpohja 43-vuotiaana.

    Puoliso: Vihitty 25.07.1908 Kuru Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin. (Taulu 384) Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

    Vuonna 1954 kesäkuun 13 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 30 päivänä kuolleen vanhaemäntä Lempi Maria Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajina täysi-ikäiset lapset; Tauno Johannes Lahdenpohja, s. 29.8.1909, Unto Matias Lahdenpohja, s. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki Ojanen, o.s. Lahdenpohja, s. 26.11.1915.
    Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa lahdenpohjan tilalla, Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, oli vainajan poika Unto Matias Lahdenpohja.
    Unto Matias lahdenpohja, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    A. PESÄN VARAT:

    a) Puhdasta rahaa:

    Käteisenä 3.282 mk

    b) Arvoesineitä:

    Kultaesineitä 2 kpl. a 2000 mk 4.000

    c) Hopeaesineitä:

    Lusikoita, veitsiä ja haarukoita 500

    d) Pitovaatteita:

    Leninkejä, päällysvaatetta, alusvaatetta, sukkia, jalkineita y.m.s.
    yhteensä 3.000

    e) Sekalaista:

    Emaliämpäreitä 2 kpl 300

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 11.082 Smk

    B. PESÄN POISTOT:

    Hautauskulut ja hautajaispidot
    y.m. sellaiset kulut yhteensä erä laskelmien mukaan 41.195

    Vainajan varojen ylimenevän osan suorittanut Unto M. Lahdenpohja

    Vaivaistenprosentti 1/8 44

    PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 41.229 Smk

    C. Lopputili

    Varoja 11.802 mk
    Poistoja 41.229 mk

    PESÄN VELKAA 30.147 Smk

    Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa, eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
    Veroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitaja Unto Matias Lahdenpohja, jonka osoite on Parkkuu.
    Valanvelvoituksin vakuutan rehellisestiilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

    Paikka ja aika edellämainitut.

    -----------------------------------------------
    Unto Matias Lahdenpohja

    Maanviljelijä Kurun kunnan Vaakaniemen kylästä.

    ----------------------------------------------------
    P. E. Uusitalo
    Kauppias Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

    -----------------------------------------------------
    Eino Aalto
    Maanviljelijä Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

    Vaivaisprosentti 44 mk maksetuksi kuitataan
    Kurussa kesäkuun 22 p:nä 1954

    Kurun Säästöpankki
    Annikki Ikonen

    Pesän varat poistoja lukuunottamatta ovat mk. 11.082 mk

    Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
    Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1954

    R. Salmi
    Perintöverolautakunnan puheenjohtaja


    HINNAT JA PALKAT:

    1970-luvun lama lähti liikkeelle energiakriisistä, jolloin raakaöljyn hinnat nousivat vuoden lopulta lähtien nopeasti nelinkertaiseksi. Öljy on tärkeä energianlähde ja energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Öljynhinnan korotus nosti tuotantohintoja siinä suhteessa kuin energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Energian kotimaisuusaste oli vuonna 1978 vain 27 %.

    Bruttokansantuotteen hintaindeksi nousi vuodesta 1954 vuoteen 1978 5,3 -kertaiseksi. eli hieman vähemmän kuin tuontihinnat (5,8 -kertaisiksi eli 6,9 % vuodessa). Suomen vientihinnatkin ovat nousseet vastaavana ajankohtana hitaammin kuin tuontihinnat eli 6,6 % vuosittain. Vuosina 1954-78 julkisen kulutuksen hinnat nousivat vuosittain 8,6 % vuodessa ja yksityisen kulutuksen hinnat nousivat vastaavasti 6,1 % vuodessa.

    Ulkomaisen energian hinnannoususta liikkeelle lähtenyttä inflaatioaaltoa ovat voimistaneet tuottavuuden nousua suuremmat palkankorotukset, jotka ovat lisänneet kotimaisen tuotannon kustannuksia. Osa palkankorotuksista on päätetty työnantajien ja työntekijöiden välisissä tupo- eli tulopoliittisissa neuvotteluissa, osa on tapahtunut ns. liukumina eli neuvotteluissa sovitun ylittävinä korotuksina.

    Elintarvikkeiden vähittäiskauppahintoja:

    1981 1985 1987 1990 1992

    kulutusmaito, litra 2,43 3,32 3,39 3,99 4,05

    meijerivoi, 500 g 13,47 18,41 19,03 19,89 16,34

    juusto, Emmental, kg 28,07 38,35 38,67 46,77 50,11

    Margariini, 250 g 3,95 5,97 6,22 12,45 10,26

    Munat, kg 12,47 16,56 15,26 17,00 17,27

    Vehnäjauhot, 2 kg 9,95 14,45 14,07 12,50 11,72

    Ruisjauhot, kg 3,39 4,91 4,99 7,13 7,33

    Näkkileipä, 530 g 7,17 10,04 11,09 12,62 14,71

    Vehnäleipä

    ranskanleipä, 400g 3,38 5,34 6,00 7,32 7,39

    Sianliha,

    tuore keskikylki kg 17,59 25,89 29,03 34,33 35,85

    Nakkimakkara, kg 24,35 31,29 33,14 40,17 41,04

    Silakka, tuore, kg 4,85 6,83 7,66 8,49 8,76

    Palasokeri, kg 7,66 8,95 8,32 9,82 10,41

    Kahvi, paahdettu, 1/2 kg 14,09 21,75 21,30 15,00 13,74

    Appelsiinit, kg 5,70 7,23 6,64 6,72 7,17

    Laskennallinen keskipalkka eli palkkasumma oli vuonna 1954 3200 mk ja vuonna 1978 34500 mk. Siten palkkataso nousi vuosittain yli 10 % ja vuosina 1968-78 peräti 15 % vuodessa. Palkkatason noususta hintojen nousu on kuitenkin nielaissut suurimman osan, joten reaalipalkka on vuosina 1954-78 eli 25 vuodessa suunnilleen kaksinkertaistunut. Reaalipalkat nousivat siten keskimäärin noin 4 % vuodessa, vuodesta 1969 lähtien 3,8 % vuodessa.

    Vuonna 1977 suurimmat energiankuluttajat olivat:

    Kiinteistöjen lämmitys 26, 4 %, teollisuus 25,6 %, erillinen sähkönhankinta 25,5 %, liikenne 12,7 %, kaukolämpö ja -voima 6,7 % sekä öljynjalostamojen oma käyttö 3,1 %.

    Työntekiöiden keskituntiansioita, mk/tunti:

    1990 1991 1992

    Autoliikenne 46,34 48,98 49,32

    linja-autonkuljettaja 48,07 51,07 51,34

    täysperävaununkuljettaja 48,00 50,79 50,48

    Maataloustyöntekijät 33,21 37,19 37,96

    Metsätyöntekijät (päiväansio) 289,22 307,83 320,24

    Rakennusalan työntekiät 57,60 59,72 58,34

    sähköasennusala 63,57 65,51 64,18

    talonrakennusala 57,28 59,38 57,63

    Teollisuustyöntekijät 47,65 50,68 52,25

    kemian teollisuus 42,11 43,67 51,47

    graafinen teollisuus 51,31 52,53 53,44

    metalliteollisuus 49,37 51,47 52,93

    kenkäteollisuus 32,60 34,68 35,08

    paperiteollisuus 54,36 58,26 59,87

    huonekaluteollisuus 39,61 42,20 43,31

    puutavarateollisuus 43,54 45,73 47,14

    tekstiiliteollisuus 36,69 39,33 40,94

    vaateteollisuus 32,68 35,77 36,20

    lasi-, savi- ja kiviteollisuus 47,90 49,43 50,41.
    Vanhemmat: Kalle (äpärä) Wendlanpoika Salmelin, Myllärin renki, nuorimies, Vanhakylän mäkitupalainen., s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri, k. Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Serafia Yrjöntytär Moisio, Olkitaipaleen Lassilan piika, Myllärin piika 1860, Olkitaipaleen Moision eli kotinsa piikana 1860-61, Wetikon piika 1861-63, Myllärin piika 1863-67, taas kotonaan Moisiossa piikana 1867-68, Myllärissä 1868- , missä naimisiin, muutti perheineen Vanhakylään mäkitupalaiseksi. Kuoli halpaukseen 52-vuotiaana., s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 60
    V Juho Matiaksenpoika Taipale, (Taulusta 33, isä Matias Taipale) Taipaleen isäntä, vanha vaari (merkintä rippirjassa), Juho kuoli 60-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale. Kuollut halvaukseen 61-vuotiaana.
    Taipaleen päärakennukset.

    Puoliso: Vihitty 06.07.1812 Kurun kappeli (Mylläri) Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo. (Taulu 1640). (Taulu 1757). (Taulu 23) Talollisen rouva, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale. Kuollut keuhkotautiin 55-vuotiaana.
    Vanhemmat: Jooseppi Yrjönpoika Pikku-Tahlo e. Poukka, Kurjelahden ja Iso-Tahlon vävy ja Pikku-Tahlon isäntä 1782-1799., s. 14.03.1753 Teisko, Padustaipale, k. 12.12.1819 Teisko, Pohjankylä ja Maria Matintytär Pikku-Tahlo o.s. Iso-Tahlo, Piian tytär, Pikku-Tahlon emäntä, Maria kuoli 60-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 20.09.1758 Teisko, Pohjankylä, k. 11.01.1819 Teisko, Pohjankylä.

    Lapset:
    Eeva Markkula o.s. Taipale , s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 23
    Matias Taipale s. 22.04.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 03.05.1815 Kuru, Olkitaipale.
    Joosua Taipale , s. 13.05.1816 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 61
    Johanna Moisio o.s. Taipale , s. 01.10.1818 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 69
    Juho Lahdenpohja e. Taipale , s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 70
    Zefanias Rajamäki e. Taipale , s. 21.12.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 72
    Kalle Helenius e. Taipale , s. 24.11.1826 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 77
    Helena (Leena) Haapanen o.s. Taipale , s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 87
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 61
    VI Joosua Juhonpoika Taipale, (Taulusta 60, isä Juho Taipale) Taipaleen poika ja isäntä., s. 13.05.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 14.06.1876 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: Vihitty 15.04.1838 Kuru Ester Karoliina Juhontytär Taipale o.s. Noppa Nopan talon tytär, Taipaleen miniä ja emäntä, s. 12.04.1816 Viljakkala, Karhe, Koivisto, k. 21.10.1889 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Amalia Taipale Amalia kuoli 17-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.07.1838 Kuru, Olkitaipale, k. 17.04.1855 Kuru, Olkitaipale.
    Helena Vilhelmiina Taipale , s. 26.07.1840 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 62
    Selma Grönlund o.s. Taipale , s. 02.12.1842 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 64
    Kalle Eromäki e. Taipale , s. 28.11.1844 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 65
    Jeremias Taipale Jeremias kuoli alle vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 30.06.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 20.05.1848 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 62
    VII Helena Vilhelmiina Joosuantytär Taipale, (Taulusta 61, isä Joosua Taipale) Taipaleen tytär ja emäntä, s. 26.07.1840 Kuru, Olkitaipale, k. 01.06.1895 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: Vihitty 15.12.1859 Kuru, Taipale Joosua Heikki Matinpoika Taipale e. Pöllölä. (Taulu 1027) Pöllölän poika, Taipaleen vävy ja isäntä 1860-1869., s. 13.04.1839 Teisko, Terälahti.
    Vanhemmat: Matti Erkinpoika Pöllölä, Pöllölän talollisen veli, asui perheineen Pöllölässä., s. 24.07.1806 Teisko, Terälahti, k. 17.01.1874 Teisko, Terälahti ja Maria Mikontytär Pöllölä o.s. Liljeroos, Sotilaan tytär, Pöllölän emäntä, s. 06.10.1803 Teisko, Kämmenniemi (sotilastorppa), k. 28.05.1868 Teisko, Terälahti.

    Lapset:
    Aleksandra Mariana Taipale Aleksandra kuoli vuoden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 23.04.1862 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1863 Kuru, Olkitaipale.
    Kalle Henrik Taipale Kalle kuoli vuoden ikäisenä isorokkoon., s. 07.02.1864 Kuru, Olkitaipale, k. 09.01.1865 Kuru, Olkitaipale.
    Edvard Anselm Taipale , s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 63
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 63
    VIII Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale, (Taulusta 62, isä Joosua Taipale) Taipaleen isäntä 1887-1934, rippikirjassa lukee kelpaamaton., s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale. 1920-luvulla oli Taipaleessa töissä Mikko Jalmari-niminen mies. Mikko oli vähän huonopuheinen. Kerran sitten aamuhämärissä ruokapöydässä Mäkisen Veikko (Eromäki) sanoi Mikolle:
    ''Nyt söit körttiläisen perunan'', johon kysyi Mikko:
    - ''Oooliko seee muusta?''.
    Tilannevuosi 1932. TAIPALE, 48 km Lielahden asemalta, 55 km Tampereelta ja 0,5 km Parkuun laiturilta. Omistaja v:sta 1886 Edvard Taipale, jonka suvulla se on ollut ylimuistoisista ajoista. Pinta-ala 197 ha, josta 0,1 puutarhaa, 26,19 peltoa, 5,5 luonnonniittyä ja 165,21 ha metsämaata. Pellot epätasaisia savimultamaita. Rakennukset (kaikki nykyisen omistajan rakennuttamia) viljelysten päässä, Ylöjärven—Kurun maantien varrella, lähellä Näsijärveä. Kaksi päärakennusta, jotka on rakennettu v v. 1877 ja 1897. Molemmat myöhemmin uusittu. 16 lehmän navetta tehty kivestä v. 1894, uusittu v. 1914. Samassa rakennuksessa ovat kanala ja lammassuoja. Talli on tehty puusta. Sekä navetassa että tallissa on vesijohto ja navetassa myös automaattiset juottolaitteet. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2,5 ha ruista, 4,25 kauraa, 0,75 ohraa, 0,4 perunaa, 0,1 pellavaa, 15,19 heinää ja 3 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 12 lammasta ja 10 kanaa. Lampaat maatiaisrotua. Myydään paikkakunnalle viljaa, maitoa ja voita. Havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Honkalan sahalta. Höyrykone voimakoneena. Lähde: Suomen maatilat, II osa

    Puoliso: Vihitty 13.10.1890 Teisko Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden. (Taulu 203) Tilta muutti Teiskoon vanhempiensa kanssa 29.10.1973 ja palasi Kurun Olkitaipaleen Taipaleen emännäksi heti häiden jälkeen., s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Hermanni Juhonpoika Hilden e. Kantojärvi, Ala-Paappasen Kantojärven torpan poika, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki., s. 23.08.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 27.05.1875 Teisko, Hatanpää, Lehtimäki ja Karoliina Amanda Antintytär Lehtimäki o.s. Hilden, Karoliina oli paperitehtaassa töissä piikana, muutti Tampereelta 5.11.1869 Kurun Ylä-Toikolle ja perheineen 29.9.1973 Teiskon Hatanpään Lehtimäen tölliin., s. 03.10.1847.

    Lapset:
    Sulo Edvard Taipale Taipaleen isäntä 1935-1967, s. 16.01.1893 Kuru, Olkitaipale, k. 22.08.1969 Kuru, Olkitaipale. Ennen maantie meni läpi Taipaleen pihamaan ja jakoi sen kahtia. Sillä kohtaa tavattiin aina laivakyytiä Toikolle tehtäessä panna hevonen parhaaseen raviin:
    ''Kylän kohlalla komeesti, vaikka kankaalla kontaten'' sanottiin.

    Vaakaniemen ruodin kinkerit oli määrä pitää Taipaleessa. Aarian Jussi tiesi lukutaitonsa olevan sitä luokkaa, että hän voipi joutua jopa pöydän alle killisteleen. No, Jussi mietti ja mietti ja silloin Jussin päässä välähti, että onpas mateenpyydyksiä Jakamassa ja kutuaika lähestyy. Jussilla oli tuuria, mateita tuli, niinpä Jussi täytti konttinsa ja lähti pappilaan.
    No arvaahan sen, kuinka pappi sellaisesta lahjasta hykerteli käsiään ja Jussin olo oli helpottunut. Mutta sitten koitti kinkeripäivä ja Jussille aivan outo lukutaidon kuulustelija. Tilanne oli siinä äärirajalla, että Jussia piti survastaman pöydän alle.
    Jussi parkaisi hädissään, että mitkäs ne mateet oli?
    Pappikin havahtui ja asia painettiin villaisella ja Jussilta jäi pöydänalus tutkimatta.

    - Kyllä nyt separaattorin kamppi katkesi, sanoi Taipaleen vaari, kun poliittiselta palopuhujalta peukalo katkesi.
    Olkitaipaleen Taipaleen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.
    Helmi Maria Taipale s. 13.01.1896 Kuru, Olkitaipale, k. 27.08.1896 Kuru, Olkitaipale.
    Hilma Matilda Sarvana o.s. Taipale s. 26.12.1897 Kuru, Olkitaipale.
    Lyyli Johanna Suoniemi o.s. Taipale s. 15.11.1900 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1956 Kuru, Olkitaipale.
    Matti ja Lyyli Suoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.
    Suoma Helena Tienari o.s. Taipale s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1977 Kuru, Olkitaipale.
    Aarne ja Suoma Tienarin hauta Kurun Tammikankaalla.
    Arvid Matias Taipale s. 13.11.1906 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 64
    VII Selma Joosuantytär Grönlund o.s. Taipale, (Taulusta 61, isä Joosua Taipale) Selma muutti 18-vuotiaana Parkkuun sahalle ja meni naimisiin siellä ollessaan rengin kanssa, joka oli Vaakaniemen Leppälahdessa renkinä mennessään naimisiin ja muutti sen jälkeen vuonna 1861 Parkkuun sahalle rengiksi. Sahalta nuoripari muutti vuonna 1863 Joosepin vanhempien kotiin Poikeluksen Lähteenmäen Mäkkylään, 1864 Riihikoskelle, missä Jooseppi oli renkinä, vuonna 1868 Vaakaniemen Ylä-Toikkoon, 1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi. 10.9.1872 Jooseppi ja Selma muuttivat Kurusta lapsettomina Tampereen Tuomioseurakuntaan Mustalahden oluttehtaan työntekijöiksi ja asuivat vuokralla ja ottivat sukunimekseen Grönlund, ottivat kasvattityttären., s. 02.12.1842 Kuru, Olkitaipale, k. 08.06.1891 Tampereen Tuomioseurakunta.

    Puoliso: Vihitty 10.11.1861 Kuru Jooseppi Juhonpoika Grönlund. (Taulu 149) Jooseppi oli renkinä syntymäpaikassaan Poikeluksen Lähteenmäessä lähtien sieltä 17-vuotiaana, ollen sitten renkinä Ristaniemessä, Poikeluksen Lähteenmäessä, Vaakaniemen Ylä-Toikolla, Leppälahdessa, missä meni naimisiin. Naimisiin menon jälkeen Jooseppi meni rengiksi Parkkuun sahalle. Tampereen Mustalahden oluttehtaassa Joosepin nimike oli työmies., s. 30.11.1835 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, k. 18.11.1895 Tampereen Tuomioseurakunta.
    Vanhemmat: Juho Joosepinpoika Mäkkylä e. Ylä-Poikelus, Juho oli Poikeluksen Lähteenmäen renki mennessään naimisiin, sittemmin itsellinen. Lähteenmäen isäntä Elias Lähteenmäki antoi erottaa tilastaan torpan Juho perheelle pitkästä palveluksesta 1850-luvun alussa. Juhon kuoleman jälkeen Mäkkylän torppa jäi autioksi ja se palautettiin takaisin Lähteenmäen tilaan kuuluvaksi., s. 04.01.1804 Kuru, Poikelus, k. 09.02.1873 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki ja Stina (Justiina) Matintytär Mäkkylä o.s. Lähteenmäki, Stina oli Viitakankaan piika mennessään naimisiin. Stina kuoli 56-vuotiaana lavantautiin., s. 27.03.1811 Kuru, Poikelus, k. 28.08.1867 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

    Lapset:
    Ida Maria Dahlberg Kasvattitytär. Ida muutti 11.2.1886 Messukylästä kasvattivanhemmilleen Tampereen Tuomioseurakuntaan. Ida muutti Tampereelta 17.4.1887 Jaalaan., s. 07.04.1871 Messukylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 65
    VII Kalle Joosuanpoika Eromäki e. Taipale, (Taulusta 61, isä Joosua Taipale) Taipaleen poika, Taipaleen mäkitupalainen, s. 28.11.1844 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: Vihitty 26.12.1866 Kuru, Mylläri (Pappila) Eeva Aina Juhontytär Eromäki Yl-Poikeluksen itsellisen tytär, Eromäen mäkituvan emäntä., s. 25.01.1842 Kuru, Poikelus, Yläpoikelus.

    Lapset:
    Aleksandra Eromäki s. 19.02.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Hilma Eromäki s. 26.02.1869 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vilhelmiina Eromäki s. 28.01.1871 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle Mäkinen e. Eromäki , s. 12.02.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 66
    Edvard Eromäki s. 20.01.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 10.03.1875 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Emma Tuomi o.s. Eromäki , s. 07.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 67
    Selma Eromäki s. 01.05.1882 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 21.02.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Amanda Pusu o.s. Eromäki , s. 26.10.1885 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 68
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 66
    VIII Kalle Kallenpoika Mäkinen e. Eromäki, (Taulusta 65, isä Kalle Eromäki) Torpan poika naimisiin mennessään, s. 12.02.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tämäkin tapaus on Vaakaniemen ruodin kinkereiltä, tosin 1900-luvun alkupuolelta. Kinkerit olivat siinä vaiheessa, jolloin pappi otti selvää, että oliko siveellisen elämän suhteen valittamista. Kylän vanhin harkitsi ja vastasi, että erikoisesti juopottelua ja kiroilua kylläkin.
    Sitten kuului Samun Emman protesti joukosta, kun hän oli saanut selkään mieheltään, kun oli mennyt sitä Eromäestä juopottelemasta pois hakemaan. Emman mies samu oli myös kinkereillä. Kuultuaan vaimonsa ilmiannon rohkaisi hän luontonsa ja sanoi, että kyllä siitä asiasta vielä koitetaan, ei se sillai painu. Arvaahan sen, oliko kinkereillä olijoilla naurussaan pitelemistä.

    Puoliso: Vihitty 18.06.1893 Kuru Maija Tuomontytär Mäkinen o.s. Leppänen Tienarin piika naimisiin mennessään., s. 30.11.1872 Parkano, Nerkoo, Korpiniemi.
    Vanhemmat: Tuomas Joonaanpoika Leppänen e. Hirvi, s. 12.12.1832 Virrat, Kurjenkylä ja Maria Heikintytär Leppänen o.s. Poukka, s. 09.05.1841 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Katri Amanta Mäkinen s. 19.10.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Maria Vilhelmiina Mäkinen s. 25.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Niilo Mäkinen s. 31.12.1900 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Kalle Leonard Mäkinen s. 28.09.1904 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 67
    VIII Emma Kallentytär Tuomi o.s. Eromäki, (Taulusta 65, isä Kalle Eromäki) s. 07.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 30.12.1900 Kuru Antto Antinpoika Tuomi e. Koivisto. (Taulu 819) Petäjäniemen Koiviston torpan poika ja itsellinen, Ristaniemen itsellinen, s. 18.05.1869 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Koivisto, Petäjäniemen Koiviston torppari., s. 04.02.1825 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Heta Severiina Manuntytär Koivisto o.s. Karjunkoski, s. 22.03.1829 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Henrik Johannes Tuomi e. Koivisto s. 26.12.1901 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Anni Heta Tuomi o.s. Koivisto s. 18.11.1903 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    Arvo Matias Tuomi s. 17.09.1905 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 68
    VIII Amanda Kallentytär Pusu o.s. Eromäki, (Taulusta 65, isä Kalle Eromäki) s. 26.10.1885 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 05.10.1906 Kuru Rikard Konstantin Antinpoika Pusu Aurejärven Pusun poika, Olkitaipaleen Tienarin, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki, Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen. Rikard Pusu muutti perheineen Kurusta 26.10.1908 Messukylään ja palasi seuraavana vuonna takaisin Taipaleeseen., s. 15.08.1884 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pusu, s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi, k. 28.04.1907 Kuru, Aurejärvi ja Ester Karoliina Taavetintytär Pusu o.s. Tervaoja, s. 12.02.1836 Ikaalinen, Sarkkila, Saukko, k. 30.03.1908 Kuru, Aurejärvi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 69
    VI Johanna Juhontytär Moisio o.s. Taipale, (Taulusta 60, isä Juho Taipale) Johanna oli vanhempana kivulloinen., s. 01.10.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 10.06.1889 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    1. puoliso: Vihitty 20.02.1842 Kuru Matti Joelinpoika Moisio e. Ala-Toikko. (Taulu 1126). (Taulu 1136). (Taulu 1789) Matti kuoli 32-vuotiaana tapaturmaisesti., s. 14.08.1820 Kuru, Vaakaniemi, k. 29.06.1852 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, Talollinen, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.

    Lapset:
    Maria Henrika Moisio Maria kuoli alle kahden vuoden ikäisenä kurkkutautiin., s. 09.05.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.04.1844 Kuru, Vaakaniemi.
    Kalle Moisio Kalle kuoli 4-vuotiaana kovaan yskään., s. 03.11.1844 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 30.06.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    2. puoliso: Vihitty 15.09.1853 Kuru Kalle Johanneksenpoika Moisio e. Haapalahti. (Taulu 621). (Taulu 622) Vaakaniemen Ala-Toikon Moision torppari ja seppä., s. 24.05.1813 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 19.03.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Johannes Tuomaanpoika Haapalahti, Juhon isä oli Teiskon Polson talon renki. Juho oli Haapalahdessa renkinä mennessään torpan tyttären Leenan kanssa naimisiin. Haapalahden torpan vävy ja torppari, isäntä ja kirkon kuudennusmies., s. 23.12.1776 Teisko, Polso, k. 11.04.1863 Kuru, Pohjankapee, Kapee ja Leena Joosepintytär Haapalahti, s. 06.09.1781 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 17.01.1867 Kuru, Pohjankapee, Kapee.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 70
    VI Juho Juhonpoika Lahdenpohja e. Taipale, (Taulusta 60, isä Juho Taipale) Talon poika, nuorimies, Lahdenpohjan isäntä, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 25.03.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

    Puoliso: Vihitty 14.05.1841 Kuru Johanna Karoliina (äpärä) Liisantytär Lahdenpohja. (Taulu 1771). (Taulu 1773). (Taulu 56) Piika, talon tytär, nuori leski v:sta 1863, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi, k. 24.01.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Matts Andersson ja Lisa Henricsdotter saivat syytingin Lahdenpohjan torppaan.
    Johanna asui leskenä 34 vuotta (1865-1899) Carl Johanssonin ja
    Maria Mattsdotterin isännöimässä Lahdenpohjan torpassa.
    Äiti: Liisa (Elisabeth) Heikintytär Lahdenpohja o.s. Mäkipää, Piika Teiskon Taulaniemessä, Ala-Toikon Lahdenpohjan emäntä. Liisa kuoli 78-vuotiaana kuumeeseen., s. 13.11.1800 Teisko, Kovero, k. 12.02.1879 Kuru, Vaakaniemi.

    Lapset:
    Eelis Lahdenpohja s. 29.09.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.01.1843 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Juho Kustaa Lahdenpohja s. 09.05.1844 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 02.05.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lahdenpohjan vanha sauna.
    Kalle Lahdenpohja , s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 56
    Miina Lahdenpohja s. 01.04.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 05.04.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Emanuel (Manu) Lahdenpohja Emanuel muutti Teiskoon 8.3.1872, s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, (kaksonen).
    Rivi aittoja Lahdenpohjassa 1800-luvulta.
    Fabian -4h Lahdenpohja s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, (kaksonen), k. 10.01.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Matti Moisio e. Lahdenpohja , s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 71
    Maria Lahdenpohja Maria kuoli 11-vuotiaana näivetystautiin., s. 31.01.1857 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 24.01.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Aukusti Lahdenpohja Asui Lahdenpohjassa vuosisadan loppuun poikamiehenä., s. 29.09.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vilhelmiina Lahdenpohja s. 03.05.1862 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 24.01.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 71
    VII Matti Juhonpoika Moisio e. Lahdenpohja, (Taulusta 70, isä Juho Lahdenpohja) Ala-Toikon Lahdenpohjasta Ala-Toikon torppariksi Moisioon vuonna 1881., s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.02.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Ala-Toikon Moision torpan aitta 1800-luvun lopulta siirrettynä nykyisen maantien viereen.

    1. puoliso: Vihitty 19.07.1881 Kuru Fredrika (Riikka) Antintytär Moisio o.s. Herrahuhta. (Taulu 846). (Taulu 848) Fredrikaa kerran ripitetty salavuoteudesta, Ala-Toikon Moisioon 1881 torpan emännäksi, s. 02.08.1856 Kuru, Keihäslahti, k. 02.05.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Antti Antinpoika Herrahuhta, Torpparin poika, s. 05.09.1819 Kuru, Keihäslahti ja Liisa Antintytär Herrahuhta o.s. Syhlgren, Torpparin tytär, s. 25.01.1814 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
    Jalkapuu on vanha, monissa maissa käytetty häpeärangaistuksen väline. Siinä on päällekkäisiä kolottuja hirsiä, joiden väliin laitetaan rangaistavan jalat ja joskus myös kädet. Hirret lukitaan toisiinsa päissä olevilla kiiloilla tai haoilla niin, että tuomittu joutuu paikoillaan kärsimään kunniaansa kohdistetun rangaistuksen. Jalkapuu oli yleensä sijoitettu näkyvälle paikalle, esim. kirkon eteiseen tai pihalle, niin että koko kirkkokansa näki rangaistusta kärsivän. Päätös jalkapuun käyttöönottamisesta Suomen (Turun hiippakunnan) kirkoissa tehtiin Turun pappeinkokouksessa vuonna 1660. Aiemmin jalkapuuta oli käytetty kouluissa oppilaiden kurittamiseen ja kirkko oli käyttänyt häpeärangaistuksena kirkon ovella seisottamista 1–9 sunnuntaina [8]. Jalkapuurangaistus lakkautettiin Suomessa asetuksella 15. toukokuuta 1848.

    Lapset:
    Kalle Arviiti Moisio Kalle oli armeijaan kelpaamaton., s. 13.12.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    2. puoliso: Vihitty 10.04.1895 Kuru Aina Maria (äpärä) Miinantytär Moisio o.s. Kotajärvi Rippikirjassa lukee Ainan kohdalla ''löysä'', Aina muutti Virroilta 14.2.1891 Kuruun Moision piiaksi ja meni isäntä Matti Moision kanssa naimisiin Matin vaimon kuoltua. Moision emäntä., s. 04.07.1875 Virrat, Hauhuu, Siikala.
    Äiti: Vilhelmiina Amaliantytär Kotajärvi, s. 12.04.1854 Virrat, Kankaanpää.
    Lapset:
    Urho Aleksanteri Moisio s. 28.04.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vaalit Ristaniemen koululla, vaalilautakunta vasemmalta lukien Hemmi Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Jalmari Mantere, Urho Moisio, Aleksi Salonen ja Arvo Ristaniemi.
    Aino Maria Moisio s. 20.04.1897 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Suoma Vilhelmiina Moisio s. 08.05.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Iita Josefiina Moisio s. 14.04.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Lyyti Esteri Moisio s. 19.03.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Moision kiinteistö maineen Markkulan talon viereen saakka.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 72
    VI Zefanias Juhonpoika Rajamäki e. Taipale, (Taulusta 60, isä Juho Taipale) Taipaleen poika ja itsellinen, Taipaleen Rajamäen torppari. Zefanias kuoli 48-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 21.12.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 13.04.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    SULKU-nimen alapuolella, tien ja Jakaman välissä on kiinteistö, minkä Kalle Tiura osti Haapaniemestä. Lohkominen 6.5.1932 303-415-6-16 X SULKU, 1.1.2009 kuntajaon muutos, uusi re.n:ro 980-458-6-16 SULKU.

    1. puoliso: Vihitty 28.12.1845 Kuru Anna Leena Matintytär Rajamäki Anna oli Olkitaipaleen Taipaleen piika naimisiin mennessään. Anna kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 23.01.1818 Hämeenkyrö, k. 20.10.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Maria s. 16.03.1846 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.03.1846 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle Rajamäki , s. 30.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 73
    Juho Rajamäki Juho kuoli 12-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 23.03.1851 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 18.08.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Samuel (Samuli) Mäkinen e. Rajamäki , s. 29.07.1855 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 75
    Manu Rajamäki s. 22.07.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.10.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Aleksandra Aalto o.s. Rajamäki , s. 13.03.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 76
    2. puoliso: Vihitty 17.10.1868 Kuru, Mylläri (Pappila) Sofia Tuomaantytär Taipale o.s. Stenbacka Sofia oli pitäjän suutarin tytär Ikaalisiista, Olkitaipaleen Laurilan Kolkin torpan piika naimisiin mennessään., s. 01.12.1842 Ikaalinen, Kiala, Stenbacka.
    Vanhemmat: Tuomas Juhonpoika Stenbacka, Tuomas oli Parkanon Rantalan isäntärenki naimisiin mennessään, Stenbackan talon vävy ja isäntä, s. 26.03.1819 Parkano ja Maria Kustava Kallentytär Stenbacka o.s. Bergelin, Maria oli Parkanon Rantalan piika mennessään naimisiin., s. 25.03.1821 Ikaalinen, Kiala, Stenbacka.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 73
    VII Kalle Zefaniaanpoika Rajamäki, (Taulusta 72, isä Zefanias Rajamäki) s. 30.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Miina Kallentytär Rajamäki o.s. Vänninmaja Taipaleen Rajamäen torpan emäntä. Miina kuoli 56-vuotiaana keuhkotautiin., s. 30.05.1852 Kuru, Kapee, k. 28.11.1908 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Kalle Nieminen e. Rajamäki , s. 29.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 74
    Emilia Rajamäki Emilia kuoli 14-vuotiaana tulirokkoon., s. 29.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 22.02.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vappu Nieminen o.s. Rajamäki Vappu muutti Kurusta 3.6.1908 Teiskoon., s. 08.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Elias Nieminen e. Rajamäki Olkitaipaleen Taipaleen Rajamäen torpan itsellinen., s. 25.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Miina Rajamäki s. 03.05.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Manjaana Rajamäki s. 29.01.1889 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Aina Maria Rajamäki s. 19.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Emma Rajamäki s. 11.06.1895 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 74
    VIII Kalle Kallenpoika Nieminen e. Rajamäki, (Taulusta 73, isä Kalle Rajamäki) Kalle oli armeijaan kelpaamaton. Kotinsa Rajamäen itsellinen, s. 29.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 13.10.1908 Kuru Emma Josefiina Juhontytär Rajamäki o.s. Vähäniemi. (Taulu 821) s. 09.02.1865 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Manunpoika Niemi ent. Vähäniemi e. Karjunkoski, Juho muutti Vähäniemestä leskenä takaisin synnyinkotiinsa ja otti vielä kasvatuslapsen itselleen, Eemil Johannes Niemen s. 12.8.1892, s. 26.10.1833 Kuru, Karjula, k. 04.04.1907 Kuru, Karjula, Karjunkoski ja Maria Ulla Heikintytär Vähäniemi o.s. Särkikoski, Maria kuoli 64-vuotiaana vatsakatariin., s. 27.05.1837 Kuru, Karjula, Karjunkoski, k. 01.07.1901 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 75
    VII Samuel (Samuli) Zefaniaanpoika Mäkinen e. Rajamäki, (Taulusta 72, isä Zefanias Rajamäki) Samuel oli Kurun Petäjälammin Lörpyksen itsellinen naimisiin mennessään. Tienarin itsellinen 1886-1891, Laurilan itseliinen 1891-, s. 29.07.1855 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: Vihitty 02.11.1885 Kuru Emma Paulintytär Mäkinen o.s. Männistö Aliina oli Petäjälammin Lörpyksen piika saadessaan ensimmäisen aviottoman lapsensa, Olkitaipaleen Tienarin piika saadessaan toisen aviottoman lapsen. Tienarilla syntyi myös yhteinen lapsi Samulin kanssa. Emmaa ripitetty kahdesti., s. 07.05.1859 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.

    Paikallinen papisto haastoi käräjille myös huoruuteen syyllistyneitä. Papisto myös nuhteli heitä yksityisesti ja kirkkoneuvostossa. Aviottomia äitejä puolestaan ripitettiin erikseen kirkossa. Oikeuslaitos ei ollut kovin kiinnostunut antamaan sakkoja salavuoteudesta, mutta huoruudesta se antoi tuomioita. Syylliseltä osapuolelta kiellettiin uuteen avioliittoon meneminen. Koska myös salavuoteus oli kiellettyä, heiltä evättiin tällöin seksuaalinen kanssakäyminen kokonaan.
    Vanhemmat: Paavali Israelinpoika Männistö e. Kivistö, Kurun Keihäslahden Leponiemen torppari, Kurun puustellin muonarenki., s. 18.01.1826 Kuru, k. 18.01.1880 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Eeva Matintytär Männistö, Kunnan vaivainen, Eeva eli vielä 1910-luvulla., s. 23.12.1826.

    Lapset:
    Tyyne Johanna Mäkinen Tyyne muutti Kurusta 6.11.1908 Messukylään., s. 15.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 76
    VII Aleksandra Zefaniaantytär Aalto o.s. Rajamäki, (Taulusta 72, isä Zefanias Rajamäki) s. 13.03.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 14.01.1890 Kuru Ananias Kallenpoika Aalto Raita-ahon ja Karjulan Nilsforsin itsellinen., s. 12.11.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Taivaljärvi, k. 04.03.1950 Kuru.
    Vanhemmat: Kalle Heikki Antinpoika Nimetön, Muonatorppari, muonamies, tilaton maatyöväki, teki töitä kokonaan tai osittain ruokapalkalla jollekin maatilalle, joissain paikoin Suomea myös vain satunnaisesti muutaman päivän viikossa, kuten esim. mäkitupalainen. Kurun Petäjälammin Ylä-Paappasen Nimettömän torpan isäntä, Lintuharjun ja Hainarin renki, Taivaljärven muonarenki., s. 08.01.1831 Ruovesi, Pihlajalahti, Ranta-Riekkola, Ajos-aho ja Anna Stina Juhontytär Taivaljärvi, s. 24.08.1828 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Lyydia Alaksandra Mäkelä o.s. Aalto s. 12.03.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 29.05.1963 Kuru, Karjula.
    Tyyne Amanda Ylinen o.s. Aalto s. 15.03.1893 Kuru, Riuttaskorpi, Raita-aho.
    Iita Maria Aalto s. 23.11.1895 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.
    Väinö Johannes Aalto s. 22.08.1898 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.
    Kalle Jakob Aalto s. 05.07.1901 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.
    Uuno Matias Aalto s. 24.02.1904 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.
    Paavo Heikki Aalto s. 01.03.1908 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Nilsfors.
    Vieno Anna-Liisa Koskinen o.s. Aalto s. 04.12.1910 Kuru, Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 77
    VI Kalle Juhonpoika Helenius e. Taipale, (Taulusta 60, isä Juho Taipale) Seppänä Vaakaniemessä, asui ja paja oli Leppälahdessa. Kalle kuoli 41-vuotiaana isorokkoon., s. 24.11.1826 Kuru, Olkitaipale, k. 11.01.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Seppälä.

    Puoliso: Vihitty 06.08.1854 Kuru Karoliina Joelintytär Helenius o.s. Ala-Toikko. (Taulu 1126). (Taulu 1139). (Taulu 1789) Ala-Toikon tytär, Sepän vaimo., s. 02.11.1829 Kuru, Vaakaniemi, k. 21.09.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Seppälä.
    Vanhemmat: Joel Antinpoika Ala-Toikko, Talollinen, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.

    Lapset:
    Kalle Helenius s. 08.03.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio, k. 09.03.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
    Kalle Helenius , s. 08.02.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio. Tauluun 78
    Fabian Helenius , s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 79
    Vilhelmiina Helenius Rippikirjassa risti nimen edessä, lienee kuollut lapsena. Kuolleitten kirjasta hänelle ei löydy Vilhelmiinan kuolinaikaa ja häviää kirjoista vuoden 1873 jälkeen., s. 15.04.1859 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Juho Helenius s. 12.06.1861 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.01.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Elias Helenius , s. 02.04.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 85
    Maria Helenius s. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, (kaksonen), k. 24.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Helena Helenius s. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, (kaksonen), k. 18.10.1865 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Aatami Helenius , s. 19.09.1867 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 86
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 78
    VII Kalle Kallenpoika Helenius, (Taulusta 77, isä Kalle Helenius) s. 08.02.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio, k. 18.06.1915 Tampere.

    Puoliso: Vihitty 24.08.1907 Tampere Johanna Matilda Helenius o.s. Enberg s. 28.09.1875 Tampere, k. 22.05.1919 Tampere.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 79
    VII Fabian Kallenpoika Helenius, (Taulusta 77, isä Kalle Helenius) Fabian oli Vaakaniemen Ala-Toikon renki mennessään naimisiin. Vaakaniemen Leppälahden Sarven torpan renki, Olkitaipaleen Kastarin itsellinen, sen jälkeen Kastarin muonarenki. Olkitaipaleen Laurilan itsellinen. Ristaniemen mäkitupalainen. Olkitaipaleen Taipaleen Pirttilahden torpan isäntä 1905-1907. Vuodesta 1907 Vaakaniemen Leppälahden mäkitupalainen. Fabian kuoli 63-vuotiaana syöpään., s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: Vihitty 27.12.1876 Kuru Henrika Matintytär Helenius. (Taulu 1840) Henrika oli Vaakaniemen Ala-Toikon piika mennessään naimisiin. Henrika muutti leskenä Teiskoon 19.01.1931., s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Vanhemmat: Matias (Matti) Yrjönpoika Lamminperä, Lamminperän poika, toimi renkinä ja itsellisenä eri taloissa. Matti kuoli 33-vuotiaana vatsakipuihin., s. 29.12.1827 Kuru, Poikelus, k. 12.06.1861 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Anna Leena Juhontytär Leikka o.s. Aineslahti, Aurejärven Aineslahden tytär, virheellisesti monessa rippikirjassa merkitty syntyneeksi 27.4 tai 27.11 vuonna 1822. Anna Leena muutti miehensä kuoleman jälkeen Lörpykseltä Kurun Olkitaipaleen Taipaleen Haapasen torppaan itselliseksi ja melkein vuosittain palveli eri taloissa., s. 05.04.1822 Kuru, Aurejärvi, k. 26.02.1894 Kuru, Juhtimäki, Rajala.

    Lapset:
    Hilma Helenius Hilma muutti naimattomana Tampereelle 14.11.1897., s. 22.12.1877 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvi.
    Elias Helenius , s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 80
    Onni Fabian Helenius Ristaniemen itsellinen. Onni muutti Kurusta 7.9.1900 Tampereelle., s. 14.03.1883 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Maria Ala-Kapee o.s. Helenius , s. 08.03.1886 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 81
    Matilda Helenius s. 14.03.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 03.04.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Aatami Helenius s. 27.04.1890 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 01.11.1890 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Matias Vihtori Helenius Matti muutti naimattomana Helsinkiin 26.9.1917, s. 28.02.1892 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Johannes Helmiaho e. Helenius , s. 12.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 82
    Kalle Olavi Helenius , s. 19.06.1898 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 83
    Alma Helenius , s. 09.09.1901 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 84
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 80
    VIII Elias Fabianinpoika Helenius, (Taulusta 79, isä Fabian Helenius) Itsellinen ja mökkiläinen Olkitaipaleenkylän Kivi-nimisellä tilalla. Elias kuoli sydäntautiin 52-vuotiaana, s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 27.06.1933 Kuru, Olkitaipale.

    1. puoliso: Vihitty 18.04.1905 Kuru Manta Serafia Kaapontytär Helenius o.s. Hirvonen Manta kuoli 36-vuotiaana keuhkotautiin., s. 19.06.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.02.1916 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kaapo Mikonpoika Hirvonen e. Kuusenaho, Kaapo oli Ylä-Minkkisen renki mennessään naimisiin., s. 01.03.1851 Kuru, Aurejärvi ja Tilta (äpärä) Serafiantytär Hirvonen o.s. Ylä-Minkkinen, s. 21.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi.

    2. puoliso: Vihitty 24.11.1918 Kuru Leena Maria Juhontytär Helenius o.s. Haapanen Leena muutti leskenä Virroille 18.10.1937, s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Juho Manu Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola, s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 81
    VIII Maria Fabianintytär Ala-Kapee o.s. Helenius, (Taulusta 79, isä Fabian Helenius) Maria kuoli 27-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.03.1886 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 09.02.1914 Kuru, Pohjankapee.

    Puoliso: Vihitty 14.09.1902 Kuru Kalle Manunpoika Ala-Kapee. (Taulu 486) Ala-Kapeen poika, toimi itsellisenä kotonaan. Työmies Pohjankapeen kylässä. kalle kuoli 73-vuotiaana sydäntautiin., s. 12.04.1869 Kuru, Pohjankapee, k. 15.04.1942 Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat: Manu Matinpoika Ala-Kapee, Ala-Kapeen isäntä., s. 03.03.1828 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1898 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Ottiliana Antintytär Alakapee o.s. Kovettu, Henrika muutti Muroleen Kovetusta 25.7.1853 Kurun Pohjankapeen Alakapeen emännäksi., s. 25.06.1834 Ruovesi, Murole.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 82
    VIII Johannes Fabianinpoika Helmiaho e. Helenius, (Taulusta 79, isä Fabian Helenius) Talonmies Karjulan Palhoniemessä, Johannes kuoli mahalaukun kasvaimeen 67-vuotiaana. Pariskunta oli lapseton. Sukunimi muutettu maaherran päätöksellä 8.4.1935 Helmiahoksi., s. 12.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 04.09.1962 Kuru.

    Puoliso: Vihitty 04.09.1920 Kuru Iita Josefiina Akuntytär Helenius o.s. Hakala. (Taulu 939) s. 05.09.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 10.07.1985 Kuru.
    Vanhemmat: Augustiinus (Aku) Antinpoika Wikman, Suutarin poika, Kruununtorppa Hakalan isäntä., s. 29.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Pallineva, k. 02.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Hakala ja Vilhelmiina Antintytär Hakala ent. Wikman o.s. Hanhisuo, s. 11.05.1862 Ikaalinen, Juhtimäki.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 83
    VIII Kalle Olavi Fabianinpoika Helenius, (Taulusta 79, isä Fabian Helenius) Tilallinen Kurun Vaakaniemen Ahde-nimisellä tilalla., s. 19.06.1898 Kuru, Ristaniemi, k. 09.03.1978 Kuru, Vaakaniemi, Ahde.

    Puoliso: Vihitty 16.03.1929 Kuru Helmi Sofia Aatamintytär Helenius s. 08.06.1905 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari, k. 17.03.1968 Kuru, Vaakaniemi, Ahde.
    Vanhemmat: Aatami Kallenpoika Helenius, Armeijaan kelpaamaton, Kurun Vaakaniemen Leppälahden Junkkarin torpan itsellinen vuosisadan vaihteessa. Itsellinen Vaakaniemen Ahteella. Aatami kuoli 67-vuotiaana sydäntautiin., s. 19.09.1867 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 13.12.1934 Kuru, Vaakaniemi ja Anna Kustaantytär Helenius o.s. Stengård, Anna muutti Teiskosta 13.3.1893 Kuruun. Anna kuoli sydänhalvaukseen 72-vuotiaana., s. 20.12.1866 Ikaalinen, Juhtimäki, Huituri, Stengård, k. 30.03.1939 Kuru, Vaakaniemi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 84
    VIII Alma Fabianintytär Helenius, (Taulusta 79, isä Fabian Helenius) Alma muutti naimattomana Teiskoon 19.1.1931, s. 09.09.1901 Kuru, Ristaniemi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 85
    VII Elias Kallenpoika Helenius, (Taulusta 77, isä Kalle Helenius) Leppälahden Junkkarin ja Leppälahden renki. Muuttivat Teiskoon, missä vihitty, sieltä muuttivat takaisin Kuruun 27.11.1883. Elias muutti perheineen Teiskoon 21.8.1899., s. 02.04.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

    Puoliso: Eeva Kallentytär Helenius o.s. Palmgren Suutari Palmgrenin tytär., s. 25.12.1856 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Ylinen.
    Vanhemmat: Kalle Joosepinpoika Palmgren e. Sääkslahti, Kalle syntyi Sääkslahden torpassa, oli suutari Kiviojalla 1. naimisiin mennessään, Leponiemessä 2. naimisiin mennessään, pitäjän suutari Keihäslahden Leponiemessä, Vehkajärvellä, Yläisellä., s. 22.07.1811 Kuru, Hainari, k. 27.07.1867 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Ylinen ja Leena Juhontytär Palmgren o.s. Kaitajärvi, Pitäjän suutarin vaimo, s. 14.08.1820 Kuru, Keihäslahti, Lammi, k. 11.01.1876 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Ylinen.

    Lapset:
    Impi Maria Helenius Impi kuoli 3-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 25.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari, k. 07.03.1887 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Aatami Helenius s. 25.03.1887 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Lauri Johannes Helenius s. 13.06.1890 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
    Lyyli Susanna Helenius s. 16.06.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, (kaksonen).
    Elsa Karoliina Helenius s. 16.06.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, (kaksonen).
    Siiri Maria Helenius s. 12.06.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 12.07.1899 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 86
    VII Aatami Kallenpoika Helenius, (Taulusta 77, isä Kalle Helenius) Armeijaan kelpaamaton, Kurun Vaakaniemen Leppälahden Junkkarin torpan itsellinen vuosisadan vaihteessa. Itsellinen Vaakaniemen Ahteella. Aatami kuoli 67-vuotiaana sydäntautiin., s. 19.09.1867 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 13.12.1934 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: Vihitty 01.11.1894 Kuru Anna Kustaantytär Helenius o.s. Stengård. (Taulu 83) Anna muutti Teiskosta 13.3.1893 Kuruun. Anna kuoli sydänhalvaukseen 72-vuotiaana., s. 20.12.1866 Ikaalinen, Juhtimäki, Huituri, Stengård, k. 30.03.1939 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Kustaa Adolf Kallenpoika Stengård e. Spoof, Sotilas, torppari, s. 19.04.1828 Ikaalinen, Juhtimäki, Erä, k. 10.04.1867 Ikaalinen, Juhtimäki, Hauturi ja Anna (oäkta) Liisantytär Hauturi ent. Stengård o.s. Spoof, s. 29.03.1828 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula, k. 11.09.1892 Ikaalinen, Juhtimäki.

    Lapset:
    Eero Aatami Helenius Koneenhoitaja sekä tilallinen Karjulan Vuorilehdossa., s. 15.02.1895 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari, k. 16.09.1970 Kuru.
    Paavo Henrikki Helenius s. 26.08.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari, k. 28.03.1918 Tampere (kansalaissodassa).
    Anna Josefiina Lehtinen o.s. Helenius s. 13.03.1899 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.
    Elsa Maria Helenius Elsa muutti naimattomana 20.12.1926 Teiskoon., s. 03.06.1901 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.
    Helmi Sofia Helenius s. 08.06.1905 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari, k. 17.03.1968 Kuru, Vaakaniemi, Ahde.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 87
    VI Helena (Leena) Juhontytär Haapanen o.s. Taipale, (Taulusta 60, isä Juho Taipale) Kurun Olkitaipaleen Taipaleen tytär, Taipaleen Haapasen torpan emäntä., s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 2/1866 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 17.06.1850 Kuru Johannes Matinpoika Haapanen. (Taulu 127). (Taulu 128) Taipaleen torpan Haapasen isäntä., s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Haapanen, s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju, Maria kuoli 61-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Kalle Haapanen s. 25.06.1851 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Maria Haapanen Maria muutti Kurusta 3.11.1871 Teiskoon., s. 06.12.1852 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Juho Haapanen s. 08.09.1855 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 23.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vilhelmiina Nieminen o.s. Haapanen , s. 02.09.1859 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 88
    Leena Haapanen s. 25.10.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.11.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Manu Haapanen , s. 08.04.1864 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 89
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 88
    VII Vilhelmiina Johanneksentytär Nieminen o.s. Haapanen, (Taulusta 87, äiti Helena Haapanen) s. 02.09.1859 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 26.07.1884 Kuru Hermanni Mooseksenpoika Nieminen e. Kastari. (Taulu 1800) Niemisen perhe muutti Kurusta 1890 Ikaalisiin., s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Mooses Juhonpoika Kastari e. Pirttiniemi, Ylä-Toikon ja Kastarin lampuoti 1854- = maanvuokraaja, Kastarin Isäntä 1848-, Juho Kastari s. 16.4.1813 myi Kastarin tilan Kurun Keihäslahden Pirttiniemen Moosekselle. Mooses on Kastarin kantaisä, jonka juuret johtavat nykypäivään saakka., s. 24.07.1811 Kuru, Keihäslahti, k. 14.04.1864 Kuru, Olkitaipale ja Reetta Sofia Heikintytär Kastari o.s. Junkkari, s. 25.06.1814 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 12.12.1881 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Hulda Nieminen s. 03.06.1885 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 89
    VII Manu Johanneksenpoika Haapanen, (Taulusta 87, äiti Helena Haapanen) Itsellinen, s. 08.04.1864 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 19.08.1898 Kuru Eliina Mooseksentytär Haapanen o.s. Latvajärvi. (Taulu 1765) s. 22.01.1876 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
    Vanhemmat: Mooses Antinpoika Latvajärvi, Mooses oli Keihäsjärven Saarijärven Latvajärven kruununtorpan renki naimisiin mennessään. Latvajärven uudistalon isäntä., s. 02.03.1837 Ruovesi ja Emilia Taavetintytär Latvajärvi o.s. Vuorijärvi, s. 04.05.1844 Ruovesi, Haukkamaa.

    Lapset:
    Iita Maria Haapanen s. 24.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 90
    V Maija Matiaksenpoika Vehkakoski o.s. Taipale, (Taulusta 33, isä Matias Taipale) s. 02.03.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1861 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Vihitty 16.06.1817 Kuru Heikki Mikonpoika Vehkakoski e. Karsk Sotilas Karskin poika Hainarin Vehkakoskelta, Vehkakosken isäntä., s. 10.01.1788 Kuru, Hainari, k. 04.03.1874 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Mikko Matinpoika Karsk e. Harberg, Sotilas, reserviläinen., s. 28.09.1759 Ruovesi, Väärinmaja, Hänninen, k. 16.11.1788 Kuru, Aurejärvi, Sormunen ja Juliana Mikontytär Karsk o.s. Sormunen, Juliana oli Sormusen tytär ja oli töissä piikana kotonaan naimisiin mennessään, hän kuoli 59-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 30.11.1755 Kuru, Aurejärvi, k. 06.03.1814 Kuru, Aurejärvi, Sormunen.

    Lapset:
    Antti Vehkakoski , s. 04.10.1817 Kuru, Hainari. Tauluun 91
    Eeva Johanna Vehkakoski s. 14.02.1819 Kuru, Hainari.
    Aapeli Kivistö e. Vehkakoski , s. 09.12.1820 Kuru, Hainari. Tauluun 99
    Kalle Heikki Vehkakoski s. 29.03.1823 Kuru, Hainari.
    Matias Rintamäki e. Vehkakoski , s. 20.02.1825 Kuru, Hainari. Tauluun 100
    Anna Fredrika Vehkakoski Anna kuoli 4-vuotiaana hinkuyskään., s. 17.03.1828 Kuru, Hainari, k. 11.05.1832 Kuru, Hainari.
    Aukusti Vilhelmi Karhunkoski e. Vehkakoski , s. 23.11.1829 Kuru, Hainari. Tauluun 104
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 91
    VI Antti Heikinpoika Vehkakoski, (Taulusta 90, äiti Maija Vehkakoski) Hainarin Vehkakosken torpan poika ja isäntä, Antti kuoli 47-vuotiaana pistokseen., s. 04.10.1817 Kuru, Hainari, k. 12.04.1865 Kuru, Hainari.

    1. puoliso: Vihitty 17.03.1844 Kuru Liisa Juhontytär Vehkakoski o.s. Svartvik Vehkakosken emäntä, Liisa kuoli 32-vuotiaana vatsavaivoihin., s. 22.12.1819 Kuru, Hainari, k. 24.10.1852 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Juho Matinpoika Svartvik, Lörpyksen renki, Hainarin itsellinen, Hainarin Svartvikin torppari., s. 08.05.1775, k. 25.06.1871 Kuru, Hainari ja Leena Heikintytär Svartvik o.s. Hainari, Hainarin piika, s. 27.08.1780 Kuru, Hainari, k. 05.01.1865 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Kalle Kustaa Vehkakoski s. 18.05.1844 Kuru, Hainari.
    Eelis Vehkakoski , s. 02.10.1845 Kuru, Hainari. Tauluun 92
    Selma Vehkakoski s. 20.03.1851 Kuru, Hainari.
    Maria Packalén o.s. Vehkakoski , s. 26.06.1848 Kuru, Hainari. Tauluun 97
    2. puoliso: Vihitty 27.12.1853 Kuru Ulla Juhontytär Mattila ent. Vehkakoski o.s. Pitkälä. (Taulu 921). (Taulu 922) Ulla oli piikana Hainarin Vehkakoskella mennessään naimisiin Vehkakosken pojan kanssa ja Ullasta tuli Vehkakosken emäntä. Ulla muutti Kurusta 13.11.1871 Ruoveden Muroleen Tokosen talon Mattilan tölliin mennen kahden päivän päästä muutosta naimisiin. Tuleva appiukko Hermanni Mattila kuoli hieman ennen häitä. Mattilan töllin emäntä., s. 15.08.1832 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 28.12.1908 Ruovesi, Murole, Tokonen.
    Vanhemmat: Juho Vilpuksenpoika Pitkälä e. Pitkänen, s. 20.09.1809 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, Pitkälä ja Justiina Loviisa Yrjöntytär Pitkälä o.s. Vehmaanperä, s. 21.10.1804 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.
    Lapset:
    Antti Vehkakoski s. 02.03.1855 Kuru, Hainari.
    Matti Vehkakoski s. 13.02.1856 Kuru, Hainari.
    Kalle Vehkakoski s. 20.01.1857 Kuru, Hainari.
    Matti Yläkoski ent. Mäkinen e. Vehkakoski , s. 07.10.1859 Kuru, Hainari, Vehkakoski. Tauluun 98
    Anna Vehkakoski s. 01.03.1862 Kuru, Hainari, (kaksonen).
    Miina Vehkakoski s. 01.03.1862 Kuru, Hainari.
    Ida Vehkakoski Antti-isä kuoli 3 viikkoa Idan syntymän jälkeen., s. 20.03.1865 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 92
    VII Eelis Antinpoika Vehkakoski, (Taulusta 91, isä Antti Vehkakoski) s. 02.10.1845 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Vihitty 29.10.1865 Kuru Maria Topiaksentytär Vehkakoski o.s. Korventausta. (Taulu 1236). (Taulu 1339) s. 26.03.1843 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Topias Ristonpoika Korventausta, s. 15.01.1806 Kuru, Hainari, k. 21.11.1864 Kuru, Hainari ja Leena Yrjöntytär Korventausta o.s. Ylä-Paappanen, Kurun Hainarin Korventaustan emäntä, s. 25.08.1806 Kuru, Petäjälammi, k. 21.11.1857 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Kalle Vehkakoski Kalle oli armeijaan kelpaamaton., s. 21.09.1866 Kuru, Hainari.
    Hilma Karhunkoski o.s. Vehkakoski , s. 20.07.1868 Kuru, Hainari. Tauluun 93
    Olga Maria Vehkakoski , s. 15.06.1870 Kuru, Hainari. Tauluun 94
    Eliina Vehkakoski , s. 11.12.1872 Kuru, Hainari. Tauluun 95
    Edvard (Eetu) Vehkakoski , s. 26.03.1875 Kuru, Hainari. Tauluun 96
    Lydia Vehkakoski s. 10.09.1877 Kuru, Hainari, k. 18.03.1880 Kuru, Hainari.
    Vilhelmiina Vehkakoski s. 23.12.1879 Kuru, Hainari.
    Ida Maria Vehkakoski s. 29.06.1882 Kuru, Hainari.
    Vinnea Matilda Vehkakoski s. 09.01.1886 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 93
    VIII Hilma Eeliksentytär Karhunkoski o.s. Vehkakoski, (Taulusta 92, isä Eelis Vehkakoski) s. 20.07.1868 Kuru, Hainari, k. 02.07.1901 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski. (Taulu 104). (Taulu 105) s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru.
    Vanhemmat: Aukusti Vilhelmi Heikinpoika Karhunkoski e. Vehkakoski, s. 23.11.1829 Kuru, Hainari ja Eeva Kaisa (Eevakaisa) Antintytär Karhunkoski o.s. Kuorejärvi, s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 22.05.1904 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Miina Karhunkoski s. 16.09.1889 Kuru, Hainari.
    Lempi Johanna Karhunkoski s. 29.08.1892 Kuru, Hainari.
    Olka Maria Karhunkoski s. 28.06.1895 Kuru, Hainari.
    Iita Gunilla Karhunkoski s. 23.01.1900 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 94
    VIII Olga Maria Eeliksentytär Vehkakoski, (Taulusta 92, isä Eelis Vehkakoski) s. 15.06.1870 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Vihitty 22.04.1898 Kuru Juho Tuomas Manunpoika Nieminen e. Tiensuu Juho oli armeijaan kelpaamaton. Vehkakosken itsellinen., s. 22.12.1873 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, (kaksonen).

    Lapset:
    Edvard Johannes Nieminen s. 14.08.1898 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
    Armi Matilda Nieminen s. 11.03.1900 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
    Iivari Nieminen s. 18.08.1905 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
    Hilda Maria Nieminen s. 05.08.1909 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 95
    VIII Eliina Eeliksentytär Vehkakoski, (Taulusta 92, isä Eelis Vehkakoski) s. 11.12.1872 Kuru, Hainari, k. 06.12.1953 Kuru.
    Eliina Vehkakosken hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

    Lapset:
    Urho Matias (äpärä) Vehkakoski s. 25.02.1898 Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 96
    VIII Edvard (Eetu) Eeliksenpoika Vehkakoski, (Taulusta 92, isä Eelis Vehkakoski) Torpparin poika, armeijaan kelpaamaton., s. 26.03.1875 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Vihitty 30.10.1908 Kuru Lempi Maria Vehkakoski o.s. Niivee. (Taulu 961) Muutti Kuruun Hainarin Vehkaloskelle 24.10.1908, s. 03.10.1886 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.
    Vanhemmat: Juho Aatu Juhonpoika Niivee, Torppari Haukkaniemen l Kekkosen kylässä Keljon Niiveessä isänsä jälkeen., s. 08.04.1854 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo, k. 06.04.1927 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo ja Miina Aaronintytär Niivee o.s. Lähteenmäki, Torpparin tytär ja emäntä, s. 02.09.1854 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 23.09.1915 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, Keljo.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 97
    VII Maria Antintytär Packalén o.s. Vehkakoski, (Taulusta 91, isä Antti Vehkakoski) Vehkakosken tytär, Hankurin torpan emäntä. Maria kuoli 30-vuotiaana synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin., s. 26.06.1848 Kuru, Hainari, k. 22.09.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.

    Puoliso: Vihitty 26.01.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri Jooseppi Mikonpoika Packalén e. Hankuri Pitäjän räätäli. Hankurin torpan isäntä., s. 19.08.1838 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 08.02.1882.
    Vanhemmat: Mikko Heikinpoika Hankuri, Tyrkkölän eli Nygårdin Hankurin torppari, s. 29.09.1802 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, k. 14.03.1882 Kuru, Karjula, Tyrkkölä ja Reetta Stina Heikintytär Hankuri, Haralan itsellisen tytär, Hankurin torpan emäntä. Reetta kuoli 91-vuotiaana., s. 19.10.1810 Teisko, Harala, k. 13.10.1902 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

    Lapset:
    Hulda Josefiina Packalén s. 03.09.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä, Hankuri.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 98
    VII Matti Antinpoika Yläkoski ent. Mäkinen e. Vehkakoski, (Taulusta 91, isä Antti Vehkakoski) Ristaniemen Yläkosken isäntä, s. 07.10.1859 Kuru, Hainari, Vehkakoski.

    Puoliso: Vihitty 23.06.1889 Kuru Alexandra (Sandra) Juusentytär Yläkoski o.s. Eromäki. (Taulu 111). (Taulu 131) Sandra kuoli 41-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.01.1907 Kuru, Ristaniemi.
    Vanhemmat: Juuse Mikonpoika Yläkoski e. Eromäki, Juuse muutti vuonna 1869 Olkitaipaleen Eromäestä Ristaniemen Yläkosken torppariksi. Juuse kuoli 68-vuotiaana halvaukseen., s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1901 Kuru, Ristaniemi ja Selma Maria Matintytär Yläkoski o.s. Haapanen, Selma kuoli 48-vuotiaana katarriin (tulehdukseen)., s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1889 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Elsa Maria Yläkoski s. 11.02.1890 Kuru, Ristaniemi, k. 22.05.1890 Kuru, Ristaniemi.
    Kaarlo Yläkoski s. 04.06.1891 Kuru, Ristaniemi, k. 09.02.1892 Kuru, Ristaniemi.
    Lempi Josefiina Yläkoski s. 28.11.1892 Kuru, Ristaniemi, k. 15.03.1955 Kuru, Olkitaipale.
    Lempi Yläkosken hauta Kurun Tammikankaalla.
    Juho Edvartti Yläkoski s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi.
    Ristaniemen kylässä sijaitsevan Yläkosken talon pihapiiriä 1920-luvun puolivälissä. Pihamaalla poseeraavat Juho ja Hilda Yläkoski ja heidän pieni Arvo-poikansa.
    Kalle Augusti Yläkoski s. 03.01.1897 Kuru, Ristaniemi.
    Eeva Johanna Männistö o.s. Yläkoski s. 24.12.1898 Kuru, Ristaniemi.
    Männistön tila ilmakuvana.
    Arvo Eerikki Yläkoski s. 20.12.1900 Kuru, Ristaniemi.
    Paavo Jaakoppi Yläkoski s. 07.02.1903 Kuru, Ristaniemi.
    Martti Yläkoski s. 15.12.1904 Kuru, Ristaniemi, k. 09.04.1967 Kuru, Ristaniemi.
    Ristaniemen kylässä Ylä-Kosken tilaa asunut Juho Yläkoski esittelemässä talon hevosta 1940-luvun lopulla. Taustalla näkyy pyöräänsä nojaava Martti Yläkoski.
    Matias Yläkoski s. 28.12.1906 Kuru, Ristaniemi, k. 05.06.1907 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 99
    VI Aapeli Heikinpoika Kivistö e. Vehkakoski, (Taulusta 90, äiti Maija Vehkakoski) Aapeli muutti Kurun Hainarin Vehkakoskelta 31.12.1849 Ruoveden Murolekosken Kivistön torppariksi, jäätyään leskeksi muutti Ruoveden Murolekosken Kivistöstä 25.1.1897 tytärpuolensa luokse Kurun Olkitaipaleen Tienarille., s. 09.12.1820 Kuru, Hainari, k. 28.01.1900 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: Vihitty 13.04.1850 Ruovesi Johanna Aleksanterintytär Kivistö o.s. Prättälä. (Taulu 958). (Taulu 959) Ennen naimisiinmenoaan piikana Muroleen kylän Rikalassa, muutti Murolekoskelle 25.4.1847, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
    Vanhemmat: Aleksanteri Juusenpoika Prättälä e. Rikala II, Muroleen Rikalan talon Prättälän torppari, s. 24.01.1795 Ruovesi, Murole, k. 28.11.1864 Ruovesi, Murole, Rikala ja Maria Manuntytär Prättälä o.s. Sipilä, s. 21.04.1795 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.05.1868 Ruovesi, Murole, Rikala.
    Kurun kirkko valmistui vuonna 1781. Kirkon suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi eräjärveläinen Matti Åkerblom. Kirkko on muodoltaan länsipäätytornillinen pitkäkirkko, jonka runkohuoneen sivuilla on kaksi matalampaa kylkiäistä. Kylkiäisten alkuperäinen funktio oli toimia sakaristona ja eteisenä, mutta vuoden 1846 remontissa sakaristo siirrettiin alttarin taakse kirkon itäpäätyyn rakennettuun uuteen ulkonemaan. Remontin piirustukset laadittiin intendentin konttorissa. Kirkon kellotapuli on kolmiosainen ja siinä on runsasmuotoinen barokkipääte ja ylimpänä sipulikupoli. Sekä runkohuone että kylkiäiset ovat satulakattoiset. Sisäkatteena on laudoista kasattu tynnyriholvi ja rakenteita tukevat kahteen suuntaan kulkevat parrut. Kirkon sanotaan olevan arkkitehtonisesti 1700-luvun lounaissuomalaisen pitkäkirkkotyypin tyylipuhtaimpia edustajia. Kirkossa on istumapaikat 700 henkilölle. Kirkon 11-äänikertaiset urut on rakentanut B.A. Thule vuonna 1894. Alttaritaluna on J.Z.Blackstadiuksen vuonna 1852 maalaama Ristiinnaulittu. Kirkon kahdesta kellosta toinen on vuodelta 1782 mutta toisen valuvuosi ei ole tiedossa.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 100
    VI Matias Heikinpoika Rintamäki e. Vehkakoski, (Taulusta 90, äiti Maija Vehkakoski) Kurun Keihäslahden Kurun renki naimisiin mennessään, Kurun Keihäslahden Tammikankaan torppari 1857-1861. Kurun Karjulan Heikkilän Rintamäen torpan vävy ja isäntä 1862-1869. Olkitaipaleen Parkkuun sahan renki 1870-1887, Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen., s. 20.02.1825 Kuru, Hainari, k. 09.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 10.07.1853 Kuru Vilhelmiina Yrjöntytär Rintamäki. (Taulu 651). (Taulu 1040) s. 06.05.1830 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 29.09.1888 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Yrjö Juhonpoika Rintamäki, s. 04.09.1793 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 27.01.1851 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Anna Eliaantytär Rintamäki o.s. Säynäväniemi, s. 31.01.1795 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.02.1868 Kuru, Karjula, Heikkilä.

    Lapset:
    Maria Lahtinen o.s. Rintamäki , s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä. Tauluun 101
    Emma Vilhelmiina Rintamäki s. 14.02.1858 Kuru, Keihäslahti, Tammikangas.
    Ida Eufrosyne Rintamäki s. 03.03.1860 Kuru, Keihäslahti, Tammikangas.
    Matilda Rintamäki s. 02.07.1863 Kuru, Karjula, Heikkilä.
    Oskar Fredrik Rintamäki s. 25.04.1867 Kuru, Karjula, Heikkilä.
    Edvin Ahonen e. Rintamäki Ylä-Toikon renki, Olkitaipaleen Taipaleen renki. Edvin kuoli 26-vuotiaana vesitautiin., s. 07.10.1872 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. 08.06.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 101
    VII Maria Matintytär Lahtinen o.s. Rintamäki, (Taulusta 100, isä Matias Rintamäki) s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä.

    Puoliso: Vihitty 13.09.1879 Kuru Eelis Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä. (Taulu 312) Eelis oli renkinä Lahdenperässä, Vanhakylässä, Riihikoskella, itsellinen Lahdenperässä 1892-, s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Iita Maria Mäkinen o.s. Lahtinen , s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä. Tauluun 102
    Kalle Ahonen e. Lahtinen , s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 103
    Eelis Lahtinen Eelis kuoli 3-vuotiaana heikkouteen., s. 30.03.1884 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 14.05.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Eeti Lahtinen Olkitaipaleen Lahdenperän Mäkelän isäntä. Mäkelä sijaitsee Parkkuun työväentaloa vastapäätä tien toisella puolella., s. 21.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Hilda Lahtinen s. 22.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Arvid Lahtinen s. 09.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Helmi Vilhelmiina Lahtinen s. 03.07.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 02.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 102
    VIII Iita Maria Eeliksentytär Mäkinen o.s. Lahtinen, (Taulusta 101, isä Eelis Lahtinen) s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.

    Puoliso: Vihitty 18.10.1903 Kuru Joakim Edvard Alpiinuksenpoika Mäkinen Lahdenperän itsellinen, s. 26.01.1881 Kuru, Petäjälammi, Yläpaappanen.
    Vanhemmat: Alpiinus Juhonpoika, Alpiinus oli rengin poika ja itsekin renki, itsellinen, isäntärenki, Ala-Männistön torppari. Alpiinus oli naimisiinmennessään renkinä Kurun Hainarin puustellissa., s. 13.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena (Leena) Kallentytär Palmgren, Leena oli piikana Leponiemessä naimisiin mennessään., s. 21.08.1846 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 25.09.1898 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki.

    Lapset:
    Eero Edvard Mäkinen s. 26.09.1904 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
    Yrjö Matias Mäkinen s. 18.04.1907 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 103
    VIII Kalle Eeliksenpoika Ahonen e. Lahtinen, (Taulusta 101, isä Eelis Lahtinen) s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Raunion kiinteistö, missä Kalle Ahonen asui perheineen, on kartassa kohdassa, missä näkyy käsi ja toinen palsta tien toisella puolella, missä on sinisellä merkki 0. Tässä palstassa sijaitsi Kalle Ahosen paja.

    Puoliso: Vihitty 13.11.1904 Kuru Aliina Iisakintytär Ahonen s. 12.08.1882 Parkano, Nerkoo, Pekkala.
    Vanhemmat: Iisakki Efraim Juhonpoika, Nerkoon Pekkalan itsellinen., s. 25.11.1848 Parkano, Kihniö, Paloniemi ja Matilda Kustaantytär Maja, s. 09.02.1854 Parkano, Kihniö, Soisenniemi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 104
    VI Aukusti Vilhelmi Heikinpoika Karhunkoski e. Vehkakoski, (Taulusta 90, äiti Maija Vehkakoski) s. 23.11.1829 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Eeva Kaisa (Eevakaisa) Antintytär Karhunkoski o.s. Kuorejärvi. (Taulu 765). (Taulu 93) s. 01.03.1825 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 22.05.1904 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Kuorejärvi e. Ferm, Sotilaan poika, Kuorejärven eli entisen Kuoreniemen torppari., s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Leena Joosepintytär Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

    Lapset:
    Maria Karhunkoski s. 20.05.1855 Kuru, Hainari, Vehkakoski.
    Aukusti Karhunkoski , s. 05.09.1861 Kuru, Hainari. Tauluun 105
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 105
    VII Aukusti Aukustinpoika Karhunkoski, (Taulusta 104, isä Aukusti Karhunkoski) s. 05.09.1861 Kuru, Hainari, k. 07.04.1927 Kuru.

    1. puoliso: Hilma Eeliksentytär Karhunkoski o.s. Vehkakoski. (Taulu 92). (Taulu 93) s. 20.07.1868 Kuru, Hainari, k. 02.07.1901 Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Eelis Antinpoika Vehkakoski, s. 02.10.1845 Kuru, Hainari ja Maria Topiaksentytär Vehkakoski o.s. Korventausta, s. 26.03.1843 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Miina Karhunkoski s. 16.09.1889 Kuru, Hainari.
    Lempi Johanna Karhunkoski s. 29.08.1892 Kuru, Hainari.
    Olka Maria Karhunkoski s. 28.06.1895 Kuru, Hainari.
    Iita Gunilla Karhunkoski s. 23.01.1900 Kuru, Hainari.
    2. puoliso: Vihitty 19.03.1902 Kuru Iita Miina Matintytär Karhunkoski o.s. Hietala. (Taulu 1855). (Taulu 1856) s. 20.09.1882 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Hietala e. Niinimäki, s. 04.12.1834 Kuru, Riuttaskorpi ja Matilda Juhontytär Hietala o.s. Pohjasmäki, s. 14.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.
    Lapset:
    Laura Karhunkoski s. 18.11.1902 Kuru, Hainari.
    Eeva Matilta Karhunkoski s. 05.01.1904 Kuru, Hainari.
    Onni August Karhunkoski s. 15.08.1905 Kuru, Hainari.
    Hulda Mariana Karhunkoski s. 26.12.1906 Kuru, Hainari.
    Matti Einari Karhunkoski s. 26.09.1908 Kuru, Hainari.
    Martta Kyllikki Tanhuamäki ent. Jokela o.s. Karhunkoski s. 23.04.1915 Kuru, k. 09.04.2004 Kuru, Olkitaipale.
    Lauri ja Martta Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 106
    V Mikael Matiaksenpoika Eromäki e. Taipale, (Taulusta 33, isä Matias Taipale) Taipaleen poika, Taipaleen Eromäen mäkitupalainen. Mikael oli sairaalloinen., s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 30.06.1823 Kuru Heta Matintytär Eromäki o.s. Myllymäki heta kuoli 63-vuotiaana ''hivutustautiin'' eli yleensä keuhkotauti., s. 12.07.1801 Viljakkala, Karhe, k. 20.01.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Myllymäki e. Kauppi, s. 04.04.1768 Hämeenkyrö, Vijakkala, Karhe, k. 07.05.1845 Viljakkala, Karhe, Kauppi ja Helena Heikintytär Myllymäki o.s. Yli-Huuhkaja, Helena oli Ylöjärven Huuhkajan talon piika naimisiin mennessään., s. 03.03.1767 Harju, Ylöjärvi, Kyöstilä, k. 12.11.1846 Viljakkala, Karhe, Kauppi.

    Lapset:
    Eeva Loviisa Eromäki s. 11.03.1822 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Helena Vilhelmiina Eromäki s. 26.06.1825 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Albertiina Pajunen o.s. Eromäki , s. 15.12.1827 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 107
    Maija Stina Järvenpää o.s. Eromäki , s. 24.02.1830 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 108
    Juuse Yläkoski e. Eromäki , s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 111
    Johanna Kustava Eromäki s. 20.04.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 11.10.1838 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Eveliina Eromäki s. 04.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Johanna Eromäki s. 12.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 107
    VI Albertiina Mikaelintytär Pajunen o.s. Eromäki, (Taulusta 106, isä Mikael Eromäki) Albertiina kuoli 32-vuotiaana keuhkotautiin., s. 15.12.1827 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 30.09.1859 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

    Puoliso: Vihitty 18.11.1849 Kuru Jooseppi Matinpoika Raita-aho e. Pajunen. (Taulu 1690). (Taulu 1692) Jooseppi oli Olkitaipaleen pappilan Myllärin renki naimisiin mennessään, Kurun renki, Pajusen isäntärenki, sitten Pajusen torppari. Kruununtorppa Raita-ahon isäntä., s. 12.10.1820 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 11.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Matti Heikinpoika Pajunen e. Keso, s. 10.07.1785 Messukylä, Hirviniemi, k. 20.05.1867 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Marketta Yrjöntytär Pajunen o.s. Koivisto, Reetta kuoli 72-vuotiaana turvotukseen (kasvain)., s. 29.07.1793 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 20.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 108
    VI Maija Stina Mikaelintytär Järvenpää o.s. Eromäki, (Taulusta 106, isä Mikael Eromäki) Maija oli Karjulan Vähä-Karjun piika naimisiin mennessään., s. 24.02.1830 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 01.12.1850 Kuru Juho Fredrik Matinpoika Järvenpää e. Sammalisto. (Taulu 1342) Karjulan Vähä-Karjun Järvenpään torppari., s. 22.12.1825 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.
    Vanhemmat: Matti Simonpoika Sammalisto, Vähä-Karjulan Sammaliston torpan isäntä., s. 04.07.1797 Teisko (Kuru), Karjula, Vähä-Karjula, k. 22.03.1868 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Yrjöntytär Sammalisto o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 06.12.1789 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.10.1874 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Selma Välimäki o.s. Järvenpää , s. 14.02.1851 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto. Tauluun 109
    Kalle Reinhold Järvenpää s. 07.05.1854 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, (kaksonen).
    Matias Järvenpää s. 07.05.1854 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, (kaksonen).
    Kalle ''Kassu'' Järvenpää s. 19.04.1861 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 109
    VII Selma Juhontytär Välimäki o.s. Järvenpää, (Taulusta 108, isä Juho Järvenpää) s. 14.02.1851 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, Sammalisto, k. 13.09.1923 Kuru, Karjula.

    Puoliso: Vihitty 20.10.1872 Pirkkala Hermanni Ferninand Vilhelminpoika Välimäki Mäkitupalainen. Kurun Keihäslahden Kurun Sillanpään Lamminsivun torpan löysä. Löysä = -kuuluivat väestöön, jotka maksoivat henkirahan ja suorittivat pieniä palveluksia kaupungeille ja porvareille. He olivat epäonnistuneita elämässään. He saattoivat olla sairaita tai sotamiesten tai laivamiesten vaimoja, kruunun laivamiehiä sotalaivoja varten. He voivat olla myös käsityölaisiä, kirkon- ja talonvahteja, varsinkin kaupunkeihin tulleita naisia. Jotku saivat kausityötä niiden apulaisena, jotka hoitivat kaupuinkilaisten peltoja ja karjaa. Kurun Karjulan Vähä-Karjun itsellinen., s. 13.10.1846 Vesilahti, Ania, Heikkilä, k. 14.06.1908 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Vanhemmat: Vilhelm Matinpoika, s. 04.09.1804 ja Anna Stina Antintytär, s. 16.06.1803.

    Lapset:
    Vivika Pauliina Niemelä o.s. Välimäki , s. 18.06.1873 Pirkkala, Naistenmatka, Kyösti. Tauluun 110
    Emma Välimäki s. 17.03.1875 Vesilahti, Palho, Pynnä.
    Juho Arvid Välimäki s. 26.12.1876 Vesilahti, Palho, Pynnä.
    Otto Ferninand Välimäki s. 10.04.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
    Hulda Helena Lepomäki o.s. Välimäki s. 26.07.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
    Hilja Matilda Välimäki s. 18.03.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Sillanpää, Lamminsivu.
    Juho Edward Välimäki s. 02.07.1888 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Werner Arvid Välimäki s. 16.12.1890 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    Lempi Katri Välimäki s. 04.08.1893 Kuru, Karjula, Vähä-Karju.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 110
    VIII Vivika Pauliina Hermannintytär Niemelä o.s. Välimäki, (Taulusta 109, äiti Selma Välimäki) s. 18.06.1873 Pirkkala, Naistenmatka, Kyösti, k. 22.06.1927 Kuru, Niemikylä.

    Puoliso: Vihitty 27.11.1904 Kuru Herman Aaroninpoika Niemelä. (Taulu 377) s. 19.06.1858 Kuru, Pohjankapee, Peltomäki, k. 10.09.1926 Kuru, Niemikylä.
    Vanhemmat: Aaron Herman Josefinpoika Niemelä e. Särkijärvi, Aaron oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen renki naimisiin mennessään. Ylä-Kapeen Niemelän torppari. Niemelä kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun Niemikylään., s. 04.09.1830 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 23.12.1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee ja Maria Juhontytär Niemelä o.s. Vänninmaja, Maria oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen piika naimisiin mennessään., s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 27.10.1890 Kuru, Kapee, Ylä-Kapee.
    Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen Niemelän torppa kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun Niemikylään ja sijaitsee Näsijärven Vankaveden rannalla Onniansaarta ja Kapeeta vastapäätä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 111
    VI Juuse Mikonpoika Yläkoski e. Eromäki, (Taulusta 106, isä Mikael Eromäki) Juuse muutti vuonna 1869 Olkitaipaleen Eromäestä Ristaniemen Yläkosken torppariksi. Juuse kuoli 68-vuotiaana halvaukseen., s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1901 Kuru, Ristaniemi.
    Kurun Ristaniemen Yläkoski nykyisine rajoineen.

    1. puoliso: Vihitty 16.07.1859 Kuru, Mylläri (pappila) Selma Maria Matintytär Yläkoski o.s. Haapanen. (Taulu 127). (Taulu 131). (Taulu 98) Selma kuoli 48-vuotiaana katarriin (tulehdukseen)., s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1889 Kuru, Ristaniemi.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Haapanen, s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju, Maria kuoli 61-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Lapset:
    Vilhelmiina (Miina) Yläkoski o.s. Eromäki Miina kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.11.1860 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 24.07.1884 Kuru, Ristaniemi.
    Jooseppi Manu Yläkoski e. Eromäki Jooseppi kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 22.12.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 02.06.1886 Kuru, Ristaniemi.
    Alexandra (Sandra) Yläkoski o.s. Eromäki , s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 98
    Kalle Koskinen e. Yläkoski Kauppapalvelija Kalle Koskinen muutti Kurusta 12.4.1901 Kangasalle., s. 26.08.1868 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Mariana (Manta) Yläkoski , s. 26.12.1870 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 112
    Olga Maria Yläkoski s. 22.09.1874 Kuru, Ristaniemi, k. 26.07.1891 Kuru, Ristaniemi.
    Johanna Yläkoski Kansakoulunopettajatar Johanna Yläkoski muutti Kurusta 9.8.1904 Orimattilaan., s. 10.03.1877 Kuru, Ristaniemi.
    Helena Yläkoski Helena kuoli 2-vuotiaana isorokkoon., s. 20.07.1879 Kuru, Ristaniemi, k. 25.07.1881 Kuru, Ristaniemi.
    Vauva Yläkoski Vauva syntyi kuolleena., s. 1882 Kuru, Ristaniemi, k. 1882 Kuru, Ristaniemi.
    Viktor Yläkoski s. 06.08.1883 Kuru, Ristaniemi, k. 08.12.1883 Kuru, Ristaniemi.
    Juha Yläkoski s. 13.10.1884 Kuru, Ristaniemi, k. 14.10.1884 Kuru, Ristaniemi.
    2. puoliso: Vihitty 28.12.1890 Kuru Eeva Maria Heikintytär Yläkoski o.s. Salmi Uudisasukkaan tytär, Ristaniemen Yläkosken torpan emäntä., s. 09.07.1844 Ikaalinen, Juhtimäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 112
    VII Mariana (Manta) Juusentytär Yläkoski, (Taulusta 111, isä Juuse Yläkoski) s. 26.12.1870 Kuru, Ristaniemi.

    Puoliso: Vihitty 27.12.1899 Kuru Matti Manunpoika Uljas. (Taulu 901) s. 24.11.1872 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Manu Matinpoika Uljas, Kruununtorppa Uljaan isäntä., s. 29.10.1839 Parkano, Kihniö ja Selma Teemuntytär Uljas o.s. Vuotari, s. 21.12.1846 Kuru, Aurejärvi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 113
    IV Juliaana Yrjöntytär Lahdenperä e. Taipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) Juliaana kuollut 52-vuotiaana punatautiin., s. 08.06.1759 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

    Puoliso: Vihitty 02.06.1782 Kuru Henrik Matintytär Lahdenperä o.s. Flintberg Lahdenperän isäntä 1780-1805, kuoli punatautiin 51-vuotiaana., s. 06.01.1760 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 04.08.1811 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matti Martinpoika Flintsten ; Flintberg e. Flinta, Sotilas Tienarilla, Lahdenperän torppari 1770-luvulla. Myöhemmin uudistalo, siirretty Olkitaipaleen kylään., s. 1725 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.01.1808 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, Lahdenperä ja Valpuri Heikintytär Flintberg, Sotilaan ja torpparin vaimo Tienarilla ja Riihikosken Lahdenperässä., s. 1725 Kuru, k. 14.04.1786 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.

    Lapset:
    Henrik Lahdenperä s. 18.04.1791 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, k. 22.01.1792 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    Helena Lahdenperä s. 30.06.1792 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    Maria Lahdenperä s. 05.03.1794 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    Henrik Lahdenperä s. 10.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, k. 18.09.1796 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    Ulla Lahdenperä s. 08.05.1798 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    Hanna Lahdenperä s. 07.02.1800 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    Valpuri Lahdenperä s. 19.03.1802 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski, k. 08.05.1803 Kuru, Olkitaipale, Riihikoski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 114
    IV Antti Yrjönpoika Tanhuanpää e. Taipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) Taipaleen poika, Tanhuanpään torppari, s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale, k. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 26.12.1796 Kuru Valpuri Matintytär Tanhuanpää o.s. Lörpys s. 10.02.1768 Kuru, Petäjälammi, k. 12.04.1841 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta.
    Vanhemmat: Matti Henrikinpoika, Itsellinen., s. 1727 Kuru, k. 28.09.1777 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Katariina Henrikintytär Lannetta, s. 11.11.1727 Kuru, Aurejärvi, k. 22.01.1803 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

    Lapset:
    Matti Kangasmäki e. Tanhuanpää , s. 03.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää. Tauluun 115
    Ulla Tanhuanpää s. 24.08.1799 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Valpuri Tanhuanpää s. 14.03.1801 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Jooseppi Tanhuanpää s. 14.02.1804 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Mooses Tanhuanpää s. 12.09.1807 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 115
    V Matti Antinpoika Kangasmäki e. Tanhuanpää, (Taulusta 114, isä Antti Tanhuanpää) Nuorimies, Olkitaipaleen Taipaleen Tanhuanpään torpan poika, renkinä Olkitaipaleen Taipaleessa ja Teiskossa, muuttanut Teiskosta pois vuonna 1817, muutti kotiinsa takaisin ja meni naimisiin Anna Tienarin kanssa ja sai siellä tytön, muutti Olkitaipaleen Lahdenperän Kangasmäen torppaan., s. 03.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 24.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

    1. puoliso: Vihitty 24.09.1820 Kuru Anna Joosepintytär Kangasmäki o.s. Tienari. (Taulu 280). (Taulu 355) Tienarin tytär, Lahdenperän Kangasmäen torpan emäntä, Anna kuoli 46-vuotiaana ''hivutustautiin'', yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Vanhemmat: Jooseppi Henrikinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
    -tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Eeva Lammi o.s. Kangasmäki , s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää. Tauluun 116
    Jooseppi Kangasmäki , s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 119
    Matti Valkeejärvi e. Kangasmäki , s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 121
    Kalle Kustaa Kangasmäki s. 07.03.1829 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Anna Kangasmäki s. 27.04.1832 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Manu Talvisilta e. Kangasmäki , s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 123
    2. puoliso: Vihitty 10.01.1848 Kuru Anna Ristontytär Kangasmäki o.s. Korpela. (Taulu 1338). (Taulu 1340). (Taulu 1666) Lahdenperän Kangasmäen torpparin vaimo, s. 03.12.1820 Kuru, Hainari, Korventaka, k. 26.01.1871 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Vanhemmat: Risto Juhonpoika Korventausta e. Ala-Toikko, Hainarin Korventaustan torppari., s. 16.01.1775 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.03.1848 Kuru, Hainari ja Valpuri Yrjöntytär Korventausta o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 28.03.1784 Teisko (Kuru), Karjula, k. 11.10.1857 Kuru, Hainari.
    Lapset:
    Topias Kangasmäki s. 11.09.1851 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Iivari Kangasmäki s. 06.01.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Fredrika Thurman o.s. Viitanen , s. 13.09.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 125
    Aapeli Kangasmäki s. 10.09.1860 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 04.08.1868 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 116
    VI Eeva Matintytär Lammi o.s. Kangasmäki, (Taulusta 115, isä Matti Kangasmäki) Eeva oli piikana Karjulan kylän Nygårdilla mennessään naimisiin., s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 28.05.1907 Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: Vihitty 01.03.1846 Kuru Jooseppi Josefinpoika Lammi e. Särkijärvi. (Taulu 1091). (Taulu 1341) Jooseppi oli renkinä Kurun Karjulan Nilsforsin rautaruukissa naimisiin mennessään. Keihäslahden Lammin talon Onton torpan isäntä, Keihäslahden Lammin talon isäntä. Lammi oli kruunun puustelli., s. 18.03.1824 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 06.12.1909 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat: Josef Yrjönpoika Särkijärvi e. Isokarju II (Ylinen), Särkijärven torppari, Josef kuoli 44-vuotiaana matkalla jonnekin., s. 07.07.1786 Kuru, Karjula, k. 13.01.1831 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Juhontytär Särkijärvi, Vähä-Karjulan Särkijärven torpan tytär ja emäntä. Annalle on merkitty syntymäaika virheellisesti rippikirjoihin, eli 24.4.1795, vaikka se oli hänen veljensä Kallen syntymäaika., s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

    Lapset:
    Vilhelmiina Lammi s. 02.11.1846 Kuru, Karjula, Nilsfors (rautaruukki).
    Henriikka Torttijärvi o.s. Lammi , s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä. Tauluun 117
    Matti Lammi Matti oli ontuva., s. 27.08.1851 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
    Jooseppi Lammi Jooseppi kuoli samana päivänä kuin syntyi., s. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
    Manu Lammi s. 08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
    Jooseppi Lammi s. 19.03.1861 Kuru, Keihäslahti.
    Amanda Lammi s. 17.04.1863 Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 117
    VII Henriikka Juusentytär Torttijärvi o.s. Lammi, (Taulusta 116, isä Jooseppi Lammi) s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.

    Puoliso: Vihitty 14.07.1877 Kuru, Mylläri (Pappila) Aleksanteri Juhonpoika Torttijärvi e. Perivehmas s. 10.09.1848 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Manda Maria Korteniemi o.s. Torttijärvi , s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 118
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 118
    VIII Manda Maria Santerintytär Korteniemi o.s. Torttijärvi, (Taulusta 117, äiti Henriikka Torttijärvi) s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: Vihitty 21.08.1903 Kuru Johannes (Juho) Matinpoika Korteniemi. (Taulu 1801) s. 14.06.1873 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Vanhemmat: Matti Mooseksenpoika Korteniemi e. Kastari, Matti oli Kastarin poika ja Olkitaipaleen Laurilassa renkinä naimisiin mennessään., s. 06.02.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Vilhelmiina Juhontytär Korteniemi o.s. Jokijärvi, Jokijärven torpan tytär, s. 05.03.1842 Kuru, Sontu, Lammi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 119
    VI Jooseppi Matinpoika Kangasmäki, (Taulusta 115, isä Matti Kangasmäki) Myllärin, Lahdenperän, Lörpyksen, Parkkuun sahan renki ja Kastarin muonarenki. Jooseppi murskaantui kuoliaaksi 39-vuotiaana., s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki, k. 03.05.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Muonamies eli moonamies eli muonarenki oli vähimmillä mahdollisilla omilla varusteilla elävä laillinen henkilö. Muonamies oli talon töissä, asusti jossakin talon pirtinnurkassa ja sai palkkansa elintarvikkeina. Muonamies oli ikään kuin taloon kuuluvaa kalustoa ja oli sidoksissa taloon. Joskus muonamiehille osoitettiin talon pihapiiristä tai ehkä kauempaakin pirtti tai pirtinpaikka. Muona- eli jyvärengin asema oli melko taattu. Etenkin Laukon kartanon muonamiehet saivat arvostusta.

    Puoliso: Vihitty 11.09.1853 Kuru, Mylläri Anna (äpärä) Ullantytär Leppämäki. (Taulu 830) Myllärin piika, Anna eli vielä 1910-luvulla Poikeluksen kylän irtolaisena.., s. 10.02.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
    Äiti: Ulla Eliaantytär Leppämäki, s. 13.06.1809 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Matti s. 27.09.1853 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Vilhelmiina s. 29.01.1855 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
    Emma s. 08.02.1857 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Amanda s. 27.03.1859 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
    Matilda (Manta) Manta siirtyi kasvattilapseksi ensin Poikeluksen Lamminperän Alakosken torppaan 7-vuotiaana ja 16-vuotiaana piiaksi Lamminperän tilalle., s. 25.03.1861 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
    Selma Frisk , s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 120
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 120
    VII Selma Joosepintytär Frisk, (Taulusta 119, isä Jooseppi Kangasmäki) Selma muutti 2.10.1878 Kurusta Parkanoon ja Parkanon Haukkamaan Haukkalasta takaisin Kuruun 3.10.1883 Aurejärven Aineslahden Leppälän torppaan emännäksi., s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Puoliso: Vihitty 10.11.1883 Kuru Pauli Juhonpoika Frisk. (Taulu 991) Aineslahden Seppälän torppari., s. 05.03.1864 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kiviniemi.
    Vanhemmat: Juho Yrjönpoika Frisk, Juho oli Ylä-Poikeluksessa renkinä, mistä muutti 13.2.1844 Ikaalisten Juhtimäen Peuraniemeen rengiksi, palasi Ikaalisista takaisin 24.10.1845 Kurun Aurejärven Lannettan Kiviniemen torppariksi, Aineslahden Seppälän torpan isäntä., s. 07.07.1825 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 09.09.1894 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä ja Maria Vilhelmiina Matintytär Frisk o.s. Salmenniemi, s. 18.12.1826 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kuirinlahti.

    Lapset:
    Tekla Frisk s. 24.09.1884 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Matias Frisk s. 17.09.1886 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 02.11.1887 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Juho Pekka Virta e. Frisk s. 04.08.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Lydia Vilhelmiina Frisk s. 14.01.1891 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Kaarle Eerik Frisk s. 17.05.1895 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Helmi Ilona Frisk s. 11.01.1897 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Arvo Agapius Frisk s. 18.08.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 06.11.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Urpo Paavali Frisk s. 16.05.1901 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    Esa Jaakko Frisk s. 05.07.1906 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 121
    VI Matti Matinpoika Valkeejärvi e. Kangasmäki, (Taulusta 115, isä Matti Kangasmäki) Matti oli Kurun Riihikosken renki naimisiin mennessään, sitten Lörpyksen renki ja muutti perheineen Kurusta 2.11.1857 Teiskon Tuhrian Iso-Frantsin taloon rengiksi. Matti sai Iso-Frantsin talosta Valkeejärven torpan asuttavakseen., s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

    Puoliso: Vihitty 19.12.1853 Kuru Reetta Leena Mikontytär Valkeejärvi Reetta oli Kurun Ristaniemen piika naimisiin mennessään., s. 27.10.1829 Kuru, Riihikoski, k. 09.03.1868 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Vanhemmat: Mikko Yrjönpoika, Riihikosken renki, Ristaniemen itsellinen, s. 11.07.1799, k. 08.06.1864 Kuru, Ristaniemi ja Maija Sakarintytär Kalliolahti, Maija kuoli 56-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 23.05.1798 Kuru, Keihäsjärvi, k. 04.08.1854 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Johannes Valkeejärvi , s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 122
    Maria Valkeejärvi s. 05.08.1856 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Vilhelmiina Valkeejärvi s. 26.12.1858 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Amali Valkeejärvi s. 28.04.1861 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Kustaa Valkeejärvi s. 26.05.1864 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Aleksandra Valkeejärvi s. 25.04.1867 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 122
    VII Johannes Matinpoika Valkeejärvi, (Taulusta 121, isä Matti Valkeejärvi) Teiskon Tuhrian kylän Iso-Frantsin Valkeejärven torppari., s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

    Puoliso: Vihitty 28.10.1882 Teisko Erika Kaarlentytär Valkeejärvi o.s. Sorola. (Taulu 1035) s. 03.07.1862 Teisko, Savo, Markkula.
    Vanhemmat: Kaarle Otto Mikonpoika Sorola, Kaarle oli Teiskon Kämmenniemen kylän Tonin talon renki naimisiin mennessään. Teiskon Savon kylän Sorolan torppari., s. 27.06.1817 Orivesi, k. 15.01.1887 Teisko, Savo, Markkula ja Karoliina Markuksentytär Sorola o.s. Kahala, Karoliina oli Teiskon Paavolan kylän Alasen talon piika naimisiin mennessään., s. 16.08.1819 Teisko, Terälahti, Pöllölä, k. 25.02.1871 Teisko, Savo, Markkula.

    Lapset:
    Kaarle Kustaa Valkeejärvi s. 01.11.1883 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Johannes Valkeejärvi s. 03.09.1888 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi, k. 19.10.1888 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    Tilda Mariana Valkeejärvi s. 14.08.1889 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 123
    VI Manu Matinpoika Talvisilta e. Kangasmäki, (Taulusta 115, isä Matti Kangasmäki) Manu oli Keihäsjärven Ylisen talon Latoniemen torpan renki naimisiin mennessään. Riuttaskorven kruunun Talvisillan torppari. Manu hukkui 59-vuotiaana., s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 20.08.1896 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: Vihitty 27.12.1858 Kuru Anna Reetta Esaiaantytär Talvisilta o.s. Latoniemi. (Taulu 1681). (Taulu 1683) Anna kuoli 69-vuotiaana keuhkotautiin., s. 07.02.1827 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 12.02.1896 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Esaias Juhonpoika Latoniemi e. Ala-Toikko, Kurun Hainarin Korventaustan poika, Keihäsjärven Ylisen talon Latoniemen torppari., s. 01.06.1784 Kuru, Vaakaniemi ja Saara Kallentytär Latoniemi o.s. Pajamäki, s. 07.01.1784 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Juho Talvisilta , s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 124
    Ananias Talvisilta s. 16.02.1863 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi.
    Aatu Talvisilta s. 12.06.1865 Kuru, Riuttaskorpi.
    Anna Josefina Talvisilta s. 12.05.1868 Kuru, Riuttaskorpi.
    Kalle Talvisilta s. 20.03.1871 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.11.1871 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 124
    VII Juho Manunpoika Talvisilta, (Taulusta 123, isä Manu Talvisilta) Juho kuoli 31-vuotiaana tulirokkoon., s. 22.02.1860 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1892 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: Vihitty 20.11.1886 Kuru Selma Antintytär Lehdonmäki ent. Talvisilta o.s. Pusu Leski Selma Pusu muutti Kurusta 8.7.1895 Ikaalisten Juhtimäen Kestilän Lehdonmäkeen itselliseksi ja meni Juho Lehdonmäen vaimon kuoltua lesken kanssa naimisiin. Selma kuoli kuukauden päästä häistään 39-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 04.12.1858 Kuru, Aurejärvi, k. 22.12.1897 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
    Vanhemmat: Antti Juhonpoika Pusu, s. 13.05.1828 Kuru, Aurejärvi, k. 28.04.1907 Kuru, Aurejärvi ja Ester Karoliina Taavetintytär Pusu o.s. Tervaoja, s. 12.02.1836 Ikaalinen, Sarkkila, Saukko, k. 30.03.1908 Kuru, Aurejärvi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 125
    VI Fredrika Matintytär Thurman o.s. Viitanen, (Taulusta 115, isä Matti Kangasmäki) Fredrika oli Vaakaniemen Ylä-Toikon piika naimisiin mennessään., s. 13.09.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

    Lapset:
    Iida Vilhelmiina Fredrika Thurman s. 15.01.1890 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
    1. puoliso: Vihitty 09.11.1890 Kuru Antti Thurenpoika Thurman e. Koski. (Taulu 811). (Taulu 812) Pitäjän räätäli, metsänvartija. Sillanpään Kaitalan torpan itsellinen. Keihäslahden irtolainen vaimonsa Fredrikan kanssa eli kiersi asumassa talosta taloon., s. 07.08.1818 Kuru, Hainari, Rasi, k. 20.02.1906 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat: Thure Thurenpoika Koski e. Ylinen Siivikkala, Siivikkalan talon poika, Karjunkosken isäntä. Thure kuristui kuoliaaksi 30-vuotiaana., s. 03.09.1793 Pirkkala, k. 29.08.1824 Kuru, Karjula ja Liisa Tuomaantytär Koski, Karjunkosken tytär ja emäntä., s. 22.04.1795 Kuru, Karjula, k. 07.12.1880 Kuru, Karjula, Karjulankoski, Särkikoski.
    Lapset:
    Toivo Arviiti Tiera e. Thurman s. 06.12.1892 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
    Hilma Thurman s. 10.03.1897 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala, k. 19.11.1897 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Kaitala.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 126
    IV Yrjö Yrjönpoika Haapanen e. Taipale, (Taulusta 12, isä Yrjö Taipale) Taipaleen poika, Taipaleen Haapasen torpan isäntä., s. 22.04.1767 Kuru, Olkitaipale, k. 23.02.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Luultavasti Taipaleen Haapasen torppa sijaitsi tällä Kuusjärveen pistävällä niemellä. Siellä asusti muitakin Haapasia 1910-luvun alkupuolella ja uudeksi nimeksi tuli Haapastenniemi. Tie, joka sinne menee on nimeltään Haapastenniementie.

    Puoliso: Vihitty 03.07.1791 Kuru Helena (Leena) Antintytär Haapanen o.s. Tienari. (Taulu 631). (Taulu 1267) Tienarin tytär, Taipaleen piika, Haapasen torpan emäntä, s. 07.05.1774 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Antti Josefinpoika Tienari e. Tokonen, Puusniekkana (lesken mies) Tienarilla 1760-1789, ei lapsia. Osti ensimmäisenä Tienarin talon perintötilaksi vuonna 1761. Antti kuoli 53-vuotiaana, ei kirjattuna kuolinsyytä., s. 08.11.1733 Ruovesi, Murole, k. 30.08.1789 Kuru, Olkitaipale ja Maria Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, Heikkilän tytär, Tienarin emäntä. Maria kuoli 60-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 26.03.1749 Teisko (Kuru), Karjula, k. 18.03.1810 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Ulla Haapanen s. 28.01.1793 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 07.10.1798 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Matti Haapanen , s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 127
    Valpuri Haapanen s. 25.05.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Juho Haapanen s. 15.06.1798 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Anna Haapanen s. 15.06.1800 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Saara Haapanen s. 28.05.1802 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Markus Siukola e. Haapanen , s. 25.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 132
    Henrik Haapanen s. 10.06.1809 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Antti Poikeluspohja e. Haapanen , s. 08.11.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 134
    Yrjö Haapanen s. 13.01.1815 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 127
    V Matti Yrjönpoika Haapanen, (Taulusta 126, isä Yrjö Haapanen) s. 14.03.1795 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 01.09.1877 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    Puoliso: Vihitty 25.06.1824 Kuru Maria Liisa Kristianintytär Haapanen o.s. Iso-Karju. (Taulu 1529). (Taulu 41). (Taulu 87). (Taulu 111) Maria kuoli 61-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 12.03.1802 Kuru, Karjula, k. 25.09.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Kristian Matinpoika Iso-Karju, s. 06.01.1776 Kuru, Karjula, k. 25.04.1855 Kuru, Karjula ja Helena Mikontytär Iso-Karju o.s. Iso-Kulkkila, s. 28.06.1778 Teisko, Kulkkila.
    Maria Liisa Iso-Karjun syntymämerkintä Kurun rippikirjassa vuodelta 1802.

    Lapset:
    Johannes Haapanen , s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 128
    Anna Haapanen , s. 01.11.1829 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 41
    Kalle Kustaa Haapanen s. 04.02.1833 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle Haapasen äidin Marian nimi on merkitty Kurun kuolleiden luetteloon vuonna 1861 oikein, nimen ollessa välillä Maija.
    Eenokki Haapanen s. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.04.1860 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Matti Haapanen s. 28.05.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Selma Maria Yläkoski o.s. Haapanen , s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 131
    Vilhelmiina Haapanen s. 05.06.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 128
    VI Johannes Matinpoika Haapanen, (Taulusta 127, isä Matti Haapanen) Taipaleen torpan Haapasen isäntä., s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

    1. puoliso: Vihitty 17.06.1850 Kuru Helena (Leena) Juhontytär Haapanen o.s. Taipale. (Taulu 60). (Taulu 87) Kurun Olkitaipaleen Taipaleen tytär, Taipaleen Haapasen torpan emäntä., s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 2/1866 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Taipale, Taipaleen isäntä, vanha vaari (merkintä rippirjassa), Juho kuoli 60-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo, Talollisen rouva, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Kalle Haapanen s. 25.06.1851 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Maria Haapanen Maria muutti Kurusta 3.11.1871 Teiskoon., s. 06.12.1852 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Juho Haapanen s. 08.09.1855 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 23.02.1905 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vilhelmiina Nieminen o.s. Haapanen , s. 02.09.1859 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 88
    Leena Haapanen s. 25.10.1861 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.11.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Manu Haapanen , s. 08.04.1864 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 89
    2. puoliso: Vihitty 22.01.1867 Teisko Karoliina (Liina) Johanneksentytär Haapanen o.s. Yli-Rantala. (Taulu 1365). (Taulu 1368) Karoliina muutti Teiskon Yli-Rantalasta piikana 6.1.1867 Kurun Olkitaipaleen Taipaleen Haapasen torppaan emännäksi., s. 11.03.1832 Teisko, Kahanpää, k. 11.12.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Johannes Mikonpoika Yli-Rantala e. Liljeroos, Yli-Rantalan isäntä 1817-1857, s. 25.11.1794 Teisko, Pohtola (sotilastorppa), k. 08.10.1870 Teisko, Kahanpää ja Anna Stina Eliaantytär Yli-Rantala o.s. Penko, s. 21.09.1804 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, Koivisto, k. 21.02.1880 Teisko, Kahanpää.
    Lapset:
    Anna Tilta Lehtinen o.s. Haapanen , s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 129
    Johanna Mariana Haapanen s. 24.12.1870 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 129
    VII Anna Tilta Johanneksentytär Lehtinen o.s. Haapanen, (Taulusta 128, isä Johannes Haapanen) s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Surullisen kuuluisa Kuru-laiva Parkkuun laivarannassa korjauksensa jälkeen vuonna 1931. Laiva oli haaksirikkoutunut syyskuun 29 päivänä 1929 vieden mennessään aaltoihin 138 ihmistä, joista 45 oli kurulaisia. (Kuvannut Martti Ojanen)

    Puoliso: Vihitty 12.10.1889 Kuru Manu Matinpoika Lehtinen e. Tienari. (Taulu 283). (Taulu 677) Taipaleen Haapasen torpan isäntä, muutti vuonna 1905 Tienarin maalle Näsijärven rantaan itselliseksi., s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale.

    Manu Lehtinen ent. Tienari muutti Taipaleen Haapasen torpasta vuonna 1905 Tienarin tilalle Näsijärven rantaan itselliseksi. Manu Lehtinen teki kivinavetoita.
    Sarvana osti Manu Lehtisen rakentaman pienen rakennuksen Aino Lehtiseltä.

    Lohkominen 15.3.1922 rek.nro 303-415-6-13 Kivistö.
    Vanhemmat: Matias (Matti) Matinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume
    -hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale ja Charlotta Vilhelmiina Erikintytär Tienari o.s. Sääkslahti, Torpan tytär ja Tienarin emäntä. Charlotta kuoli 76-vuotiaana vanhuuteen., s. 21.03.1830 Kuru, Hainari, k. 01.08.1906 Kuru, Olkitaipale.
    980-458-6-13 Kivistön tila, jota asui Matti Lehtinen perheineen ja sen jälkeen kivityömies Sulo Sarvana perheineen. Sulo Sarvana yritti lakiteitse saada rannan pakkolunastamalla yhteiselta, mutta silti yksityiseltä maalta, kiinteistötunnus 980-458-878-2 Kivistön tilaan liitettäväksi. Lunastus ei onnistunut eli päätös oli kielteinen. Sarvana ei valittanut maaoikeuteen päätöksestä. Kivistön tilan rajat eivät muuttuneet pakkolunastusyrityksessä.

    Lapset:
    Alma Josefina Lehtinen s. 11.08.1890 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Elsa Maria Lehtinen s. 17.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Emma Johanna Lehtinen s. 30.04.1893 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Urho Manu Lehtinen s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Helmi Matilda Kallio o.s. Lehtinen , s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 130
    Lempi Josefina Lehtinen s. 02.11.1898 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Selma Aleksandra Lehtinen s. 07.05.1900 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Alma Lydia Lehtinen s. 07.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 130
    VIII Helmi Matilda Manuntytär Kallio o.s. Lehtinen, (Taulusta 129, isä Manu Lehtinen) s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen, k. 10.01.1989 Kuru, Vaakaniemi.
    Kalle Kallion perheen koti oli Uperossa rekisterinumero 980-468-1-39, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta.

    Puoliso: Kalle Zefaniaanpoika Kallio. (Taulu 57) Kalle Kallio asui Uperossa, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta., s. 02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 18.01.1956 Kuru, Vaakaniemi. Kalle Kallio ja Eino Aalto palasivat iltamyöhällä Kurun kirkolta kotiinsa. Tammikankaan hautausmaan aidan raossa oli kinnas, jonka huomatessaan Kalle leikkisänä miehenä virkkoi:
    - Taitaa tulla aamu, jos kaikki joudutaan kättelemään.
    Vanhemmat: Zefanias (äpärä) Eevantytär Kallio e. Poikeluspohja, Lahdenpohjan vävy ja itsellinen., s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja ja Hilma Aurora Kallentytär Kallio o.s. Lahdenpohja, s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Kalle ja Helmi Kallion ja tyttärensä Elli Kallion hauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 131
    VI Selma Maria Matintytär Yläkoski o.s. Haapanen, (Taulusta 127, isä Matti Haapanen) Selma kuoli 48-vuotiaana katarriin (tulehdukseen)., s. 06.03.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1889 Kuru, Ristaniemi.

    Puoliso: Vihitty 16.07.1859 Kuru, Mylläri (pappila) Juuse Mikonpoika Yläkoski e. Eromäki. (Taulu 106). (Taulu 111). (Taulu 98) Juuse muutti vuonna 1869 Olkitaipaleen Eromäestä Ristaniemen Yläkosken torppariksi. Juuse kuoli 68-vuotiaana halvaukseen., s. 19.12.1832 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 09.08.1901 Kuru, Ristaniemi.
    Vanhemmat: Mikael Matiaksenpoika Eromäki e. Taipale, Taipaleen poika, Taipaleen Eromäen mäkitupalainen. Mikael oli sairaalloinen., s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Heta Matintytär Eromäki o.s. Myllymäki, heta kuoli 63-vuotiaana ''hivutustautiin'' eli yleensä keuhkotauti., s. 12.07.1801 Viljakkala, Karhe, k. 20.01.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kurun Ristaniemen Yläkoski nykyisine rajoineen.

    Lapset:
    Vilhelmiina (Miina) Yläkoski o.s. Eromäki Miina kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 18.11.1860 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 24.07.1884 Kuru, Ristaniemi.
    Jooseppi Manu Yläkoski e. Eromäki Jooseppi kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 22.12.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 02.06.1886 Kuru, Ristaniemi.
    Alexandra (Sandra) Yläkoski o.s. Eromäki , s. 28.09.1865 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 98
    Kalle Koskinen e. Yläkoski Kauppapalvelija Kalle Koskinen muutti Kurusta 12.4.1901 Kangasalle., s. 26.08.1868 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Eromäki.
    Mariana (Manta) Yläkoski , s. 26.12.1870 Kuru, Ristaniemi. Tauluun 112
    Olga Maria Yläkoski s. 22.09.1874 Kuru, Ristaniemi, k. 26.07.1891 Kuru, Ristaniemi.
    Johanna Yläkoski Kansakoulunopettajatar Johanna Yläkoski muutti Kurusta 9.8.1904 Orimattilaan., s. 10.03.1877 Kuru, Ristaniemi.
    Helena Yläkoski Helena kuoli 2-vuotiaana isorokkoon., s. 20.07.1879 Kuru, Ristaniemi, k. 25.07.1881 Kuru, Ristaniemi.
    Vauva Yläkoski Vauva syntyi kuolleena., s. 1882 Kuru, Ristaniemi, k. 1882 Kuru, Ristaniemi.
    Viktor Yläkoski s. 06.08.1883 Kuru, Ristaniemi, k. 08.12.1883 Kuru, Ristaniemi.
    Juha Yläkoski s. 13.10.1884 Kuru, Ristaniemi, k. 14.10.1884 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 132
    V Markus Yrjönpoika Siukola e. Haapanen, (Taulusta 126, isä Yrjö Haapanen) Taipaleen Haapasen torpan poika, Vaakaniemen Leppälahden renki, Ristaniemen vävy. Ruoveden Siikalahden Sarvanan Siukolan töllin isäntä., s. 25.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 18.04.1881 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.

    Puoliso: Vihitty 19.10.1829 Kuru Anna Yrjöntytär Siukola o.s. Ristaniemi. (Taulu 588). (Taulu 589) s. 09.12.1810 Kuru, Ristaniemi, k. 16.02.1887 Ruovesi, Haukkaniemi, Sarvana.
    Vanhemmat: Yrjö Mikonpoika Ristaniemi, Tilallinen 1812-1834, kirkon kuudennusmies, s. 20.04.1781 Kuru, Ristaniemi, k. 16.04.1834 Kuru, Ristaniemi ja Anna Yrjöntytär Ristaniemi o.s. Paksula, s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi.

    Lapset:
    Eenokki Eenokki kuoli vuoden ikäisenä kovaan yskään., s. 04.01.1831 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 28.10.1832 Kuru, Ristaniemi.
    Matias Matias kuoli 2-vuotiaana pistokseen esim. keuhkokuumeessa., s. 08.03.1833 Kuru, Ristaniemi, k. 13.12.1833 Kuru, Ristaniemi.
    Kalle Heikki Siukola s. 28.10.1837 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
    Maria Siukola s. 06.05.1842 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
    Manu Kantojärvi e. Siukola , s. 05.01.1845 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana. Tauluun 133
    Herman Siukonen e. Siukola Lukion opiskelija, Valkealan lukkari-urkuri, s. 26.01.1847 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 1921 Valkeala.
    Joosua Siukola s. 28.03.1849 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
    Juho Kustaa Siukola s. 15.07.1851 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
    Matilda Siukola s. 12.08.1854 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana, k. 12.04.1856 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 133
    VI Manu Markuksenpoika Kantojärvi e. Siukola, (Taulusta 132, isä Markus Siukola) Ruovesiläisen sorvari Juseniuksen sorvaajaoppilas. Manu muutti Ruovedelta 21.10.1865 Kurun Ala-Paappasen Kantojärvelle ja meni kolmen viikon päästä muutostaan Kantojärven lesken kanssa naimisiin. Kantojärven torppari., s. 05.01.1845 Ruovesi, Siikalahti, Sarvana.

    Puoliso: Vihitty 12.11.1865 Kuru, kirkko (ilman kruunua) Helena Margareetta (Greeta Leena) Jeremiaantytär Kantojärvi o.s. Hytönen. (Taulu 1607). (Taulu 1611) Kantojärven miniä ja emäntä. Greeta kuoli 69-vuotiaana halvaukseen., s. 23.03.1831 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 21.09.1900 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Vanhemmat: Jeremias Juhonpoika Hytönen e. Vihola, Riuttaskorven Viholan poika, Viholan Hytösen torpan isäntä., s. 19.08.1791 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.10.1876 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola ja Liisa Tuomaantytär Hytönen o.s. Luomajärvi, s. 26.05.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.04.1865 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola.

    Lapset:
    Herman Kantonen e. Kantojärvi Hermanni oli armeijaan kelpaamaton. Herman kuoli 36-vuotiaana kurkkumätään., s. 13.05.1867 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 22.05.1903 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 134
    V Antti Yrjönpoika Poikeluspohja e. Haapanen, (Taulusta 126, isä Yrjö Haapanen) Renki, torppari, s. 08.11.1811 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.06.1854 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Kuollut 43-vuotiaana koliikkiin eli suolistokouristukseen.

    Puoliso: Vihitty 16.06.1833 Kuru Saara Kallentytär Poikeluspohja o.s. Hillebrant s. 21.07.1809 Kuru, Poikelus, k. 29.08.1891 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Vanhemmat: Kalle Kristian Juhonpoika Hillebrant, Hainarin Isoahon torppari, s. 13.01.1770 Teisko, Jutila (sot.torppa), k. 22.06.1842 Kuru, Hainari, Isoaho ja Margareetta Heikintytär Hillebrant o.s. Holmskiöld, Rakuunan tytär, Marketta oli Kurun Karjulan piikana naimisiin mennessään., s. 01.10.1772 Sahalahti, Saarioinen, k. 02.01.1858 Kuru, Hainari, Isoaho.
    Tampereelta Kurun kirkolle johtavan maantien varrella sijaitsevaa Poikeluksen kylää ilmasta nähtynä 1950-luvun lopulla. Vaaleapäätyisessä rakennuksessa kyläläiset saattoivat hoitaa ostoksensa, siinä toimi näet Ahon kauppa.

    Lapset:
    Juho Poikeluspohja s. 1834 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 15.06.1838 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Eeva Loviisa Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja , s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 135
    Anna Maria Poikeluspohja , s. 18.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 139
    Matias Poikeluspohja , s. 16.09.1839 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 141
    Vilhelmiina Poikeluspohja s. 02.12.1841 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Antti Poikeluspohja , s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 142
    Matilda Poikeluspohja s. 30.04.1845 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Josef Poikeluspohja s. 06.12.1851 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 135
    VI Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, (Taulusta 134, isä Antti Poikeluspohja) Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Lapset:
    Zefanias (äpärä) Kallio e. Poikeluspohja , s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Tauluun 57
    1. puoliso: Vihitty 08.11.1863 Kuru Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu. (Taulu 40). (Taulu 42) Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski.

    Matti Juhonpojan vanhemmat Juho Juhonpoika ja Justiina Juhontytär viljelivät Järvensivu-nimistä kruununtorppaa Aurejärvellä. Juho Juhonpoika oli Saarijärven talon poika Keihäsjärven kylästä ja tuli Järvensivuun 1837 tai 1838. Justiina oli muuttanut Ikaalisista Kuruun 1831.
    Matti Juhonpoika oli ensin renkinä mm. Riihikoskella 1860 - 1862, mistä meni Ristaniemeen. Täällä oli Eeva Loviisa piikana samaan aikaan.
    Eeva Loviisan vanhemmat Antti Yrjönpoika ja Saara Kallentytär viljelivät Olkitaipaleessa Kastarin talon Poikeluspohja torppaa. Eeva Loviisalle syntyi "oäkta" poika Zefanias 13.11.1855, hän meni lapsen kanssa Junkkarin torppaan piiaksi, palasi välillä takaisin kotiinsa ja sitten piiaksi Ristanie-meen.
    Matti ja Eeva Lovissa vihittiin 1863 ja nuoripari muutti Ristaniemestä Parkunkoskelle muutamaksi vuodeksi ennen Tanhuamäkeen asettumistaan.

    Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi

    ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Elettiin 1800-luvun puolivälin jälkeistä, vilkasta nuottakalastuksen, aikaa. Niinpä Kukkulanselän rantatalot, Jakamajärven rantatalot, kauppias Toikkonen ym. olivat kerääntyneet karustaan lähiapajille kuoreen kutua vetämään. Apajia oli vedetty auringonlaskuun asti. Pimein yönsydän oltiin rannassa nuotiolla ja aamulla taas auringonnousun aikaan kukin koitti kilpaillen päästä parhaille apajille.
    Matti Tanhuamäki oli sopinut nuottakuntansa kanssa, että kun hän nousee nuotiolta ja ottaa kirveen käteensä, niin muut juoksevat silloin paatin tykö.
    Matilla oli komeita tyttäriä, jotka olivat lähteneet muissa nuottakunnissa olevien poikamiesten kanssa kuutamokävelylle etäämmälle. Muut nuotiolla olleet kkirehtivät, kun olivat huomanneet Matin hermostuneen etsimisen ja kaikki parhaat apajat oli Matti menettänyt.
    Kiukuspäissään Matti lähti ennentuntemattomille apajille ja hän sai oikean Pietarin saaliin. Varsinaisilla apajapaikoilla saatiin vesiperiä.

    Vanha Välimäki tuli joulukirkkoon istumaan Matti Tanhuamäen isän Matin viereen ja kysyi, oliko Tanhuamäessä veisattu virsiä jouluaattona. Saatuaan vastauksen, että oli niitä vähän veisattu, hän totesi omalta osaltaan:
    - Minä rusnasin läpi ne melkein kaikki.
    Tästä tuli sanonta: ''Rusnaa kun Välimäki virsiä.''

    Monille meistä tulee puheeseen toistuvia määrättyjä sanontoja. Tanhuamäen Matin haastattelussa tuli usein usein esille hänelle tyypillinen sanonta ''niin juuri, no niin juuri''
    Suoniemen vaarin taas kerrotaan sanoneen usein ''niin se on poijaat''.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Järvensivu e. Saarijärvi, Kruununtorppa, s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.01.1879 Kuru, Aurejärvi ja Stina Sofia Juhontytär Järvensivu, Stina kuoli 36-vuotiaana ''slagiin''., s. 11.12.1818 Ikaalinen, Kurkela, Vähä-Tiirikka, k. 24.10.1855 Kuru, Aurejärvi.
    Lapset:
    Tilda Lahtinen o.s. Tanhuamäki , s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski. Tauluun 136
    Maria Leveelahti o.s. Tanhuamäki , s. 27.10.1869 Kuru, Riihikoski. Tauluun 42
    Vilhelmiina Tanhuamäki s. 16.04.1873 Kuru, Riihikoski, k. 21.05.1875 Kuru, Riihikoski.
    Matti Tanhuamäki , s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski. Tauluun 138
    Kalle Tanhuamäki s. 05.12.1879 Kuru, Riihikoski, k. 16.08.1881 Kuru, Riihikoski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 136
    VII Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki, (Taulusta 135, äiti Eeva Tanhuamäki) s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.

    Puoliso: Vihitty 28.05.1883 Kuru Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä. (Taulu 312). (Taulu 320). (Taulu 38) Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Hilda Maria Siltanen o.s. Lahtinen , s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 38
    Iita Aleksiina Lahtinen , s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 137
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 137
    VIII Iita Aleksiina Kaarlontytär Lahtinen, (Taulusta 136, äiti Tilda Lahtinen) Olkitaipaleen Vanhakylän piika., s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale.

    1. puoliso: Vihitty 11.09.1907 Kuru Lauri Jaakko Matinpoika Aalto Itsellinen., s. 10.10.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 138
    VII Matti Matinpoika Tanhuamäki, (Taulusta 135, äiti Eeva Tanhuamäki) Tanhuamäen isäntä, s. 08.12.1875 Kuru, Riihikoski, k. 13.06.1963 Kuru, Olkitaipale.


    Matti Tanhamäki oli kertonut, miten Aureesta oli tullut suuria miehenköriläitä rippikouluun ja päässä oli ollut valtavan isot hatut.
    Parkuslaiset olivat halveksineet aureslaisia. Asiaan oli kuulunut, että pappilan kankaalla oli tapeltu, kun oli menty kirkkoon veisaamaan. Rovasti Numminen oli kieltänyt kuultuaan tästä. Kansakoulussa oli myös tapeltu toisten kyläläisten kanssa. Jo etukäteen oli päätetty, kenen kanssa kukin tappelisi.
    Aseina oli käytetty kaikenlaista kotoa löytyvää tarvekalua aina pyöränkumista alkaen.

    Vaaleja pidettiin ikäänkuin juhlatilaisuutena, mutta yleisö tuli kuitenkin niinkuin halkomettään lakit päässä.
    Ristaniemen koululla pidetyissä vaalitoimituksissa vaalilautakunnan puheenjohtaja vaati ottamaan lakit päästä. Matti Tanhuamäki toimi näissä vaaleissa järjestyksen valvojana ja hän mutoili tämän puheenjohtajan käskyn seuraavaksi:
    - Jospa annetaan tälle toimitukselle sellainen kunnia, että otettaisiin hattu pois päästä.

    .
    Matti Tanhuamäki verkonpaikkauspuuhassa 1920-luvulla.

    1. puoliso: Vihitty 28.10.1901 Kuru Tilda Henriikka Manuntytär Tanhuamäki o.s. Rajala. (Taulu 39). (Taulu 40) Tilda muutti Teiskosta 31.10.1901 Kurun Olkitaipaleen Tanhuamäkeen., s. 12.01.1878 Teisko, k. 13.05.1905 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Manu Jeremiaanpoika Rajala e. Svartvik, s. 07.04.1849 Kuru, Hainari, k. 05.01.1935 Teisko, Otavalta ja Manta Vilhelmiina Matintytär Rajala o.s. Yläjoki, s. 10.07.1847 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 01.12.1928 Teisko, Otavalta.
    Tanhuamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Lapset:
    Lauri Johannes Tanhuamäki Tanhuamäen isäntä, s. 10.08.1902 Kuru, Riihikoski, k. 15.09.1982 Kuru, Olkitaipale.
    Olkitaipaleen Tanhuamäki 1960-luvulla.
    Matti Edvard Tanhuamäki Veljekset Lauri ja Matti olivat 1920-luvulla Riihikoskella töissä., s. 22.01.1904 Kuru, Riihikoski, k. 20.02.1940 Joutseno, Tiuruniemi (43.SotaS.).

    1: TANHUAMÄKI, MATTI EDVARD

    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 0
    ammatti maatal.neuvoja
    sotilasarvo korpraali
    joukko-osasto Pst./1.Pr.
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 22.01.1904
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Teisko
    asuinkunta Teisko
    haavoittumisaika 19.02.1940
    haavoittumispaikka Kämärä
    haavoittumiskunta Heinjoki
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 20.02.1940
    kuolinpaikka 43.SotaS
    kuolinkunta
    hautauskunta Tampere
    hautausmaa
    hautapaikka 106
    menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
    vapaa paikkatieto

    Viipurin Sotilassairaala oli ollut talvisodan aikana 43. Sotasairaalaksi muutettuna Joutsenossa Tiuruniemen parantolassa ja Rauhan piirimielisairaalassa. Heti sodan jälkeen 43. Sotasairaala oli lyhyen ajan Nokialla. Sieltä se siirrettiin kesäkuussa 1940 Lahteen, jossa se jatkoi täällä olleiden sotilassairaaloiden toimintaa. 1.8.1940 siitä tuli jälleen Viipurin Sotilassairaala, joka oli sijoitettuna Lahden Kansanopistoon ja Vierumäen Urheiluopistoon. Siinä oli silloin sairaansijoja yhteensä noin 400.
    .
    2. puoliso: Vihitty 16.08.1907 Kuru Emma Ottiliana Juhontytär Tanhuamäki ent. Järvinen o.s. Alanen. (Taulu 1186). (Taulu 1187) Emma muutti 6.3.1894 Tampereelta Kuruun puolisonsa ja lapsensa kuoltua. Emma muutti takaisin kotiinsa Keihäsjärven Alaselle. Hän meni naimisiin uudelleen vuonna 1907 Riihikosken Tanhuamäen pojan Matin kanssa, minne muutti avioliiton solmimisen jälkeen., s. 23.07.1866 Kuru, Keihäsjärvi, k. 09.02.1960 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Manu Esanpoika Alanen, s. 02.11.1841 Kuru, Keihäslahti ja Heta Heikintytär Alanen o.s. Pihlajamäki, Heta muutti Ruovedelta 5.11.1864 Kurun Keihäslahden Alaselle emännäksi., s. 13.10.1844 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 139
    VI Anna Maria Antintytär Poikeluspohja, (Taulusta 134, isä Antti Poikeluspohja) Ylä-Poikeluksen piika. Poikeluksen Lähteenmäen Viitakankaan piika, s. 18.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Lapset:
    Matilda (Tilda) s. 08.12.1862 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
    Lapset:
    Maria s. 12.02.1873 Poikelus, Ylänen (Ylä-Poikelus), (kaksonen).
    Kalle s. 12.02.1873 Poikelus, Ylänen (Ylä-Poikelus), (kaksonen), k. 08.03.1875 Poikelus, Lähteenmäki, Viitakangas.
    1. puoliso: Vihitty 25.06.1882 Ylöjärvi Heikki Kallenpoika Rahola Uusi-Piuharin Rajalan torpan rengin poika., s. 09.10.1856 Teisko, Pengonpohja, Uusi-Piuhari, Rajala.
    Vanhemmat: Kalle Joosepinpoika Rahola, Uusi-Piuharin Rajalan renki, Teiskon Hatanpään Vehkakorven torppari, Hatanpään Ojalan torppari, Teiskon Hannulan Haukijärven Raholan torppari., s. 18.07.1817 Ruovesi, k. 06.01.1877 Teisko, Hannula, Haukijärvi ja Heta Matintytär Rahola o.s. Dahl, s. 15.11.1825 Messukylä.
    Lapset:
    Heikki Jaakko Mäkinen , s. 26.06.1882 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä. Tauluun 140
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 140
    VII Heikki Jaakko Heikinpoika Mäkinen, (Taulusta 139, äiti Anna Poikeluspohja) Heikki ja Isa Mäkinen muuttivat Kurusta 11.7.1907 Messukylään., s. 26.06.1882 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä, k. 21.12.1963 Kuru.

    Puoliso: Vihitty 05.11.1906 Kuru Ida Johanna Antintytär Mäkinen o.s. Vastamäki. (Taulu 919) Ida oli Olkitaipaleen Myllärin eli pappilan piika 1904-1906, Poikeluksen Alasen Morttilan torpan itsellisen vaimo., s. 21.07.1884 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki, k. 20.11.1978 Kuru.
    Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, Antti oli Hanhisuon renki naimisiin mennessään, Vastamäen torppari, 1/18 manttaalia. Antti kuoli 57-vuotiaana vesitautiin., s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
    Ida ja Heikki Mäkisen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 141
    VI Matias Antinpoika Poikeluspohja, (Taulusta 134, isä Antti Poikeluspohja) Torpparin poika, nuorimies, Poikeluspohjan torppari., s. 16.09.1839 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Puoliso: Vihitty 13.09.1859 Kuru Helena (Leena) Mooseksentytär Poikelispohja o.s. Kastari. (Taulu 1800) Talon tytär, s. 27.04.1839 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Vanhemmat: Mooses Juhonpoika Kastari e. Pirttiniemi, Ylä-Toikon ja Kastarin lampuoti 1854- = maanvuokraaja, Kastarin Isäntä 1848-, Juho Kastari s. 16.4.1813 myi Kastarin tilan Kurun Keihäslahden Pirttiniemen Moosekselle. Mooses on Kastarin kantaisä, jonka juuret johtavat nykypäivään saakka., s. 24.07.1811 Kuru, Keihäslahti, k. 14.04.1864 Kuru, Olkitaipale ja Reetta Sofia Heikintytär Kastari o.s. Junkkari, s. 25.06.1814 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 12.12.1881 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Kalle Poikeluspohja s. 06.01.1861 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Antti Poikeluspohja s. 31.01.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Matti Poikeluspohja s. 19.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Emma Poikeluspohja s. 08.08.1866 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Emilia Poikeluspohja s. 04.04.1868 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Aleksandra Poikeluspohja s. 28.11.1869 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Juho Poikeluspohja s. 19.09.1871 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 142
    VI Antti Antinpoika Poikeluspohja, (Taulusta 134, isä Antti Poikeluspohja) Viljakkalan Koiviston Nopan talon renki, Perhe muutti Viljakkalasta vuonna 1873 Kuruun Kastarin Poikeluspohjan torppaan isännäksi., s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

    Puoliso: Vihitty 19.11.1865 Viljakkala Amalia (äpärä) Eevantytär Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe, Lahdenmaa.
    Äiti: Eeva Matintytär Ontto o.s. Ylikivijärvi, Onton emäntä, Eeva kuoli 59-vuotiaana keuhkotautiin., s. 01.01.1821 Ylöjärvi, k. 04.07.1880 Kuru, Keihäslahti, Lammi.

    Lapset:
    Matilda (Tilda) Ruusunen o.s. Poikeluspohja , s. 24.12.1866 Viljakkala, Koivisto, Noppa. Tauluun 143
    Aleksiina Amalia Poikeluspohja s. 18.12.1869 Viljakkala, Koivisto, Noppa.
    Vilhelmiina (Miina) Poikeluspohja s. 02.09.1872 Viljakkala, Koivisto, Noppa.
    Manta Poikeluspohja s. 16.02.1875 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
    Saara Maria Poikeluspohja s. 01.06.1879 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
    Ida Alina Poikeluspohja s. 12.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
    Antti Arvid Poikeluspohja , s. 25.10.1884 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Tauluun 144
    Matti Poikeluspohja s. 12.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja, k. 13.03.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.
    Hilma Josefiina Vastamäki o.s. Poikeluspohja , s. 05.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja. Tauluun 145
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 143
    VII Matilda (Tilda) Antintytär Ruusunen o.s. Poikeluspohja, (Taulusta 142, isä Antti Poikeluspohja) s. 24.12.1866 Viljakkala, Koivisto, Noppa, k. 12.04.1943 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: Vihitty 27.12.1887 Kuru Matti Nestori Matinpoika Ruusunen ent. Kestilä e. Kuivaniemi. (Taulu 323) Matti Nestori muutti Ikaalisista takaisin Kuruun vuonna 27.12.1887 ja meni samana päivänä naimisiin Poikeluspohjan Tildan kanssa ja otti nimekseen myöhemmin Ruusunen ja asui Olkitaipaleen Kastarissa itsellisenä., s. 22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 31.03.1942 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matti Heikinpoika Kuivaniemi, Leponiemen Kuivaniemen torppari, Matti kuoli 53-vuotiaana pilkkukuumeeseen (lavantauti)., s. 27.01.1815 Kuru, Paappanen, k. 20.03.1868 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi ja (Helena) Eeva Timoteuksentytär Kestilä ent. Kuivaniemi o.s. Lahdenperä, Olkitaipaleen Lahdenperän tytär, Kuivaniemen torpan emäntä. Eeva sairasti kaatumatautia (epilepsia)., s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale, k. 17.05.1909 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.

    Lapset:
    Matti Nestori Ruusunen Matti oli Kastarissa renkinä., s. 17.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Arvo Eevert Ruusunen Arvo Ruusunen muutti Kurusta 6.11.1908 Teiskoon., s. 31.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Hilma Maria Ruusunen s. 13.01.1895 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Beda Matilda Ruusunen s. 27.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Kaarlo Henrik Ruusunen s. 27.04.1899 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Onni Johannes Ruusunen s. 30.11.1901 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.02.1903 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Iita Vilhelmiina Ruusunen s. 07.03.1904 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Väinö Ilmari Ruusunen s. 02.03.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    Lyyli Esteri Ruusunen s. 22.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 144
    VII Antti Arvid Poikeluspohja, (Taulusta 142, isä Antti Poikeluspohja) s. 25.10.1884 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.

    Puoliso: Vihitty 18.05.1906 Kuru Hilda Vilhelmiina Poikeluspohja o.s. Saarijärvi. (Taulu 1697) s. 10.10.1882 Kuru, Juhtimäki.
    Vanhemmat: Matti Manunpoika Saarijärvi, Kruununtorppa Saarijärven isäntä., s. 20.09.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi ja Manta Antintytär Saarijärvi o.s. Hanhisuo, s. 29.03.1860 Ikaalinen, Juhtimäki.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 145
    VII Hilma Josefiina Antintytär Vastamäki o.s. Poikeluspohja, (Taulusta 142, isä Antti Poikeluspohja) s. 05.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja.

    Puoliso: Vihitty 06.11.1909 Kuru Antti Antinpoika Vastamäki. (Taulu 919) Antti oli Kurun Olkitaipaleen Kastarin talon Poikeluspohjassa itsellisenä., s. 14.11.1886 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki.
    Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, Antti oli Hanhisuon renki naimisiin mennessään, Vastamäen torppari, 1/18 manttaalia. Antti kuoli 57-vuotiaana vesitautiin., s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.
    Vastamäki, Lehtimäki ja Harjula Yläkosken kupeessa.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 146
    III Juho Simonpoika Laurila e. Taipale, (Taulusta 11, isä Simon Taipale) Laurilan isäntä 1759-1775 ja 1780-1788, s. 30.05.1730 Kuru, Olkitaipale, k. 09.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Ripillä 1747-1756 joka vuosi.

    Puoliso: Vihitty 19.05.1754 Kuru Liisa Martintytär Laurila o.s. Flinta Muutti 1810 Teiskoon, s. 27.03.1735 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Martti Matinpoika Flinta, Sotilas, itsellinen Tienarilla. Martti Flinta muutti perheineen Olkitaipaleen Laurilaan., s. 20.03.1697 Porin lääni, k. 02.03.1777 Kuru, Olkitaipale, Laurila ja Elisabet Eerikintytär Flinta, Piika Karjulassa, sotilaan vaimo, k. 06.07.1740 Kuru, Olkitaipale, Toikko.

    Lapset:
    Maria Poikelus o.s. Laurila , s. 23.05.1755 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 147
    Elisabet Laurila s. 10.07.1757 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Yrjö Laurila s. 12.03.1759 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Valpuri Laurila s. 31.01.1761 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Juliana Laurila s. 23.02.1763 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Mikko Laurila , s. 28.09.1765 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 158
    Matti Aarianpohja e. Laurila , s. 16.02.1768 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 164
    Kaisa Laurila s. 24.11.1770 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Antti Laurila s. 16.08.1773 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 25.09.1773 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Antti Laurila s. 08.10.1774 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Juho Laurila s. 15.11.1777 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 24.11.1799 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 147
    IV Maria Juhontytär Poikelus o.s. Laurila, (Taulusta 146, isä Juho Laurila) Laurilan tytär ja piika, Poikelus II:n emäntä., s. 23.05.1755 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru. Poikelus eli Poikkelus oli Parkkuun jakokuntaa ja Pirkkalan Sikojärven entistä erämaata.

    Puoliso: Vihitty 27.08.1774 Kuru Yrjö Pekanpoika Poikelus e. Ala-Paappanen Talollisen poika, Olkitaipaleen Laurilan renki ja isäntä 1776-1779, Poikelus II:n uudistalon isäntä (aluksi torppa) 1780-1798, vanha vaari., s. 16.03.1754 Kuru, Petäjälammi, k. 13.02.1845 Kuru.
    Vanhemmat: Pekka Juhonpoika Ala-Paappanen e. Ala-Sarvana, Ala-Paappasen isäntä 1734-1758, s. 1712 Ruovesi, Siikalahti, k. 31.01.1796 Kuru, Petäjälammi ja Katariina (Kaisa) Ristontytär Ala-Paappanen o.s. Iso-Karju, Karjula piika, s. 1717 Kuru (Teisko), Karjula, k. 15.11.1789 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Jooseppi Ylä-Poikelus e. Poikelus , s. 02.12.1775 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 148
    Anna Poikelus s. 06.03.1778 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 29.04.1781 Kuru.
    Valpuri Poikelus s. 23.04.1780 Kuru, Poikelus.
    Juho Lettoniemi e. Poikellus , s. 04.10.1782 Kuru, Poikelus. Tauluun 153
    Juliana Poikelus s. 01.09.1786 Kuru, Poikelus.
    Liisa Poikelus s. 06.01.1790 Kuru, Poikelus, k. 05.02.1797 Kuru, Poikelus.
    Matti Poikelus s. 24.07.1793 Kuru, Poikelus, k. 05.02.1797 Kuru, Poikelus.
    Anttti Poikelus s. 13.10.1795 Kuru, Poikelus.
    Mikael Poikelus s. 31.07.1799 Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 148
    V Jooseppi Yrjönpoika Ylä-Poikelus e. Poikelus, (Taulusta 147, äiti Maria Poikelus) Jooseppi oli Poikeluksen poika ja isäntä 1799-1809, sitten Ylä-Poikeluksen isäntä. Jooseppi kuoli 70-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 02.12.1775 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 03.12.1845 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: Vihitty 26.12.1796 Kuru Maria Yrjöntytär Ylä-Poikelus o.s. Niinimäki Maria oli Niinimäen torpan tytär ja oli kotonaan piikana naimisiin mennessään. Ensin Poikeluksen emäntä ja sitten Ylä-Poikeluksen emäntä. Maria kuoli 82-vuotiaana., s. 03.03.1776 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 26.02.1859 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Yrjö Manunpoika Niinimäki e. Saksa, Suutarilan ja sitten Niinimäen uudisasukas ja isäntä 1780-1800, aluksi torppa. Yrjö kuoli 71-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 01.04.1743 Kuru, Aurejärvi, k. 05.01.1815 Kuru, Riuttaskorpi ja Pirkko Yrjöntytär Niinimäki o.s. Suutari II eli Mäkelä, Pirkko kuoli 67-vuotiaana ''mätäkuumeeseen''., s. 25.08.1741 Kuru, Karjula, Koski, k. 11.12.1808 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Anna Ylä-Poikelus s. 12.08.1799 Kuru, Poikelus.
    Jooseppi Ylä-Poikelus s. 18.11.1801 Kuru, Poikelus.
    Juho Mäkkylä e. Ylä-Poikelus , s. 04.01.1804 Kuru, Poikelus. Tauluun 149
    Valpuri Ylä-Poikelus s. 29.04.1808 Kuru, Poikelus.
    Matias Ylä-Poikelus s. 16.05.1810 Kuru, Poikelus.
    Henrik Ahlqvist e. Ylä-Poikelus , s. 01.02.1812 Kuru, Poikelus. Tauluun 150
    Topias Ylä-Poikelus s. 02.11.1814 Kuru, Poikelus.
    Ulla Ylä-Poikelus s. 26.03.1817 Kuru, Poikelus.
    Reetta Liisa Ylä-Poikelus s. 23.06.1819 Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 149
    VI Juho Joosepinpoika Mäkkylä e. Ylä-Poikelus, (Taulusta 148, isä Jooseppi Ylä-Poikelus) Juho oli Poikeluksen Lähteenmäen renki mennessään naimisiin, sittemmin itsellinen. Lähteenmäen isäntä Elias Lähteenmäki antoi erottaa tilastaan torpan Juho perheelle pitkästä palveluksesta 1850-luvun alussa. Juhon kuoleman jälkeen Mäkkylän torppa jäi autioksi ja se palautettiin takaisin Lähteenmäen tilaan kuuluvaksi., s. 04.01.1804 Kuru, Poikelus, k. 09.02.1873 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

    Puoliso: Vihitty 19.11.1830 Kuru Stina (Justiina) Matintytär Mäkkylä o.s. Lähteenmäki. (Taulu 945). (Taulu 64) Stina oli Viitakankaan piika mennessään naimisiin. Stina kuoli 56-vuotiaana lavantautiin., s. 27.03.1811 Kuru, Poikelus, k. 28.08.1867 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Vanhemmat: Matti Antinpoika Lähteenmäki, s. 12.09.1779 Kuru, Poikelus ja Pirkko Matintytär Lähteenmäki o.s. Ikonen, s. 23.12.1779 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Ulla Ulla kuoli 3-vuotiaana punatautiin., s. 08.05.1831 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, k. 01.10.1834 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Kalle Kustaa Kalle kuoli vuoden ikäisenä punatautiin., s. 21.05.1833 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki, k. 12.10.1834 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Jooseppi Grönlund , s. 30.11.1835 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki. Tauluun 64
    Mooses s. 06.06.1838 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Kalle s. 18.08.1841 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Serafia s. 23.09.1845 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Josefiina s. 03.06.1848 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Helena s. 28.12.1850 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    Eelis Mäkkylä s. 28.05.1858 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 150
    VI Henrik Joosepinpoika Ahlqvist e. Ylä-Poikelus, (Taulusta 148, isä Jooseppi Ylä-Poikelus) Renkivouti, Henrikin uskottiin hukkuneen 9.12.1844, mutta ruumis löydettiin vasta seuraavana vuonna järvestä 1.8.1848., s. 01.02.1812 Kuru, Poikelus, k. 09.12.1844 Pirkkala, Partola, Karlsbergin säteri.

    Puoliso: Vihitty 14.07.1839 Pirkkala Leena Henrikintytär Ahlqvist s. 05.12.1812.

    Lapset:
    Kustaa Aatu Ahlqvist , s. 01.03.1844 Pirkkala, Partola, Karlsbergin rustholli. Tauluun 151
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 151
    VII Kustaa Aatu Henrikinpoika Ahlqvist, (Taulusta 150, isä Henrik Ahlqvist) s. 01.03.1844 Pirkkala, Partola, Karlsbergin rustholli.

    1. puoliso: Ida Juhontytär Ahlqvist s. 08.04.1842 Jämsä.

    Lapset:
    Matilda Ahlqvist s. 02.02.1866 Messukylä, Hatanpää, k. 02.08.1866 Messukylä, Hatanpää.
    2. puoliso: Vihitty 27.06.1869 Messukylä Johanna Sofia Ahlqvist o.s. Roms s. 07.04.1847 Turku.
    Lapset:
    Kaarle Julius Ahlqvist , s. 27.01.1872 Messukylä, Hatanpää, Tammerström. Tauluun 152
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 152
    VIII Kaarle Julius Ahlqvist, (Taulusta 151, isä Kustaa Ahlqvist) Talollinen, puutarhuri, kestikievarin pitäjä., s. 27.01.1872 Messukylä, Hatanpää, Tammerström, k. 27.01.1941 Orivesi.

    Puoliso: Vihitty 01.08.1896 Messukylä Santra Kustaantytär Ahlqvist s. 07.10.1872 Orivesi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 153
    V Juho Yrjönpoika Lettoniemi e. Poikellus, (Taulusta 147, äiti Maria Poikelus) Poikeluksen uudistalon poika, Tienarin renki, Kurun Tienarin Lettoniemen torppari, s. 04.10.1782 Kuru, Poikelus, k. 14.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: Vihitty 14.04.1805 Kuru Liisa Joosepintytär Lettoniemi o.s. Tienari. (Taulu 280) Tienarin torppa Lettoniemi, s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1846 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Jooseppi Henrikinpoika Tienari, Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
    -tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
    Tienarin raja kulki Vähä-Jakaman ja Sikkilänjoen koillispuolella. Niemeke mikä on Sikkilänjoen ja Vähä-Jakaman välissä oli Tienarin ja se erotettiin lohkomalla 29.1.1920 tilaksi LETTONIEMI 303-415-6-7

    Lapset:
    Valpuri s. 03.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Leena Lettoniemi s. 01.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 03.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Ulla Lettoniemi s. 08.06.1807 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    303-415-6-3 X TIENARI, lohkominen 29.1.1920 X ALAKOSKI, sijaitsee AARNILA-kiinteistön Lammin puoleisella rajalla Sikkilänjoen rannassa, lähtien n.25 m:n levyisenä kaistana joen rantaa jatkaen Lamminperäntien ylitse vielä n.120 m päättyen siellä n.40 m:n levyiseksi. Kokonaisuupituus n.450 m myötäillen Sikkilänjokea. Kuntajaon muutos 1.1.2009 980-459-6-5 ALAKOSKI. Pinta-ala on 9200 m2 ja kiinteistössä on kaksi palstaa, joiden väliä on noin 50m.
    Matias Lettoniemi Matias hukkui kaivoon 6-vuotiaana., s. 04.07.1808 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.05.1815 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    980-458-6-5 ALAKOSKI, kokonaan näkyvä palsta lähtee Lettoniemen rajasta, jatkuen rannan mukaan soirona. (Käsi on Alakosken tämän palstan sisällä). Toisen kulma Alakoskesta näkyy vasemmassa yläkulmassa.
    Juho Lettoniemi s. 25.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.12.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Josef Lettoniemi , s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 154
    Johannes Lettoniemi s. 08.07.1814 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Lettoniemen rajasta lähtevä Alakosken palsta on noin 200m pitkä.
    Liisa Lettoniemi s. 13.07.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 08.09.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Yrjö Lettoniemi Yrjö käväisi Teiskossa, oli taloissa renkinä ja vuodesta 1870 kotonaan ensin itsellisenä ja sitten renkinä. Rippikirjassa merkintä heikko, eli tosin 84-vuotiaaksi. Yrjö oli naimaton., s. 08.09.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 16.02.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Henrik Lettoniemi s. 12.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Antti Lettoniemi s. 03.04.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Anna Stina Lettoniemi s. 29.08.1826 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 20.06.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 154
    VI Josef Juhonpoika Lettoniemi, (Taulusta 153, isä Juho Lettoniemi) Lettoneimen isäntä, Kurun rippikirjaan vuosilta 1867-1873 on Josefin kohdalla merkintä viallinen., s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: Leena (Helena) Jaakontytär Lettoniemi o.s. Työtönjärvi. (Taulu 883) s. 12.09.1802 Kuru, Keihäsjärvi, k. 02.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat: Jaakko Heikinpoika Työtönjärvi e. Keihäsjärvi, Keihäsjärven poika, Keihäsjärven Työtönjärven torppari., s. 17.06.1756 Kuru, Keihäsjärvi ja Maria Matintytär Työtönjärvi o.s. Tyrkkölä, Maria kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 27.10.1762 Kuru, Karjula, k. 05.06.1808 Kuru, Keihäsjärvi.

    Lapset:
    Vendla Karoliina Lettoniemi , s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 155
    Leena Rasula o.s. Lettoniemi , s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 157
    Matilda Lettoniemi s. 21.03.1843 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Kustaa Aatu Lettoniemi s. 06.04.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.11.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 10.03.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 155
    VII Vendla Karoliina Josefintytär Lettoniemi, (Taulusta 154, isä Josef Lettoniemi) s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: Vihitty 04.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Sarvi Matti Josefinpoika Lettoniemi e. Sarvijärvi. (Taulu 1791) Olkitaipaleen Tienarin torpan Lettoniemen isäntä. Kurun rippikirjassa vuosilta 1874-1883 on merkitty Matti käsivialliseksi, s. 01.03.1834 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat: Josef Antinpoika Sarvijärvi e. Ala-Toikko, Jose oli Ala-Toikon Leppälahden Sarven torpan isäntä. Josef oli loppuikänsä ''viallinen''., s. 28.05.1810 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Lettoniemi, Tienari ja Ulla Sofia Juhontytär Sarvijärvi o.s. Pirttiniemi, Ullla muutti Vaakaniemen Toikolta piiaksi Ala-Toikon Lahdenpohjaan ja meni siellä naimisiin renki Joosepin knssa, joka oli Toikon poika ja saivat lahdenpohjassa ensimmäisen lapsensa. Sarven torpan emäntä, muutti miehensä kanssa mummuna ja vaarina poikansa Matin luokse asumaan Tienarin Lettoniemeen., s. 22.07.1808 Kuru, Keihäslahti, k. 09.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Lettoniemi, Tienari.

    Lapset:
    Kalle Lettoniemi s. 22.11.1859 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 01.03.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Kalle Lettoniemi s. 26.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 17.06.1882 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 24.07.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Manu Lettoniemi , s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 156
    Matti Lettoniemi s. 11.08.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.12.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Elias Lettoniemi s. 28.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Sota-ajan jälkeen oli Parkkuussa vielä muutamia nuuskan käyttäjiä. Yksi sellainen oli Elias Lettoniemi. Lettoniemen ostaessa nuuskaa Hämäläisen Vilholta, kauppias kysyi apulaistytöltä.
    - Olekkos muistanut tirauttaa nuuskapönttöön, ettei ole päässy kuivumaan?
    Matilta Lettoniemi s. 09.07.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 156
    VIII Manu Matinpoika Lettoniemi, (Taulusta 155, isä Matti Lettoniemi) Lettoniemen isäntä., s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. laskettu 24.07.1957 Kuru, Olkitaipale.

    Lettoniemessä oltiin riihellä. Moottorin renkatessa sanoi Matti:
    - Tarttee hakee uus kynttilä Tampereelta.
    Manu-isäntä ihmetteli ja sanoi:
    - Eikös niitä kynttilöitä Osuuskaupastakin saa, mitä niitä ny Tampereelta asti täytyy hakee.
    (Luuli kyseen olevan tavallisesta steariinikynttilästä).

    19.2.1920
    Tienarin perintötilasta lohkottiin Tienarin torppa:
    303-415-6-7 X LETTONIEMI
    1.1.2009 kuntajaon muuto
    980-458-6-103 LETTONIEMI
    Lettoniementie, Sikkilänjoen rannalla, rantaviivaa n. 200m, rakentamaton.
    .
    Lettoniemen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Vihitty 15.04.1904 Kuru Eeva Mikontytär Lettoniemi o.s. Mäkelä s. 13.12.1874 Kuru, Aurejärvi, k. 07.12.1960 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Mikko Matinpoika Mäkelä e. Petäjäjärvi, Kruunun perintötorpan isäntä, s. 23.09.1841 Kuru, Aurejärvi, k. 02.02.1902 Kuru, Aurejärvi ja Tilta Esaianpoika Mäkelä o.s. Lannetta, s. 06.05.1844 Kuru, Aurejärvi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 157
    VII Leena Josefintytär Rasula o.s. Lettoniemi, (Taulusta 154, isä Josef Lettoniemi) s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: Vihitty 15.11.1868 Kuru, Mylläri (Pappila) Jeremias Esaianpoika Rasula e. Vastalahti. (Taulu 1942). (Taulu 1944). (Taulu 43) Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Rasulan torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
    Vanhemmat: Esaias Antinpoika Vastalahti e. Kuru, Esaias oli Karjulan Kosken renkinä naimisiin mennessään. Kurun Aurejärven Saksan Vastalahden torppari, muutti perheineen Keihäslahden Kurun Männistön torppaan-, s. 12.07.1787 Kuru, Keihäslahti ja Valpuri Martintytär Vastalahti o.s. Pusu, s. 22.02.1786 Kuru, Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.

    Lapset:
    Manu Rasula s. 09.05.1869 Kuru, Poikalus.
    Emma Rasula s. 18.08.1870 Kuru, Poikalus.
    Kalle Rasula s. 22.07.1872 Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 158
    IV Mikko Juhonpoika Laurila, (Taulusta 146, isä Juho Laurila) Laurilan itsellinen, sitten isäntänä 1789-1808. Laurilan isännyyden jälkeen Mikko siirtyi Poikeluksen Lähteenmäen itselliseksi ja oli loppuelämänsä Lähteenmäessä kirkkovaivaisena., s. 28.09.1765 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 19.03.1841 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

    Puoliso: Valpuri Heikintytär Laurila s. 1762, k. 28.11.1833 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.

    Lapset:
    Juho Sarvijärvi e. Laurila , s. 25.03.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 159
    Matti Laurila s. 14.08.1794 Kuru, Olkitaipale, k. 09.10.1796 Kuru, Olkitaipale.
    Mikko Laurila s. 01.10.1798 Kuru, Olkitaipale.
    Jooseppi Leponiemi e. Laurila , s. 05.03.1802 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 160
    Anna Laurila s. 01.01.1805 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 159
    V Juho Mikonpoika Sarvijärvi e. Laurila, (Taulusta 158, isä Mikko Laurila) Laurilan poika, muutti Teiskoon ja takaisin Kuruun 1818, Teiskossa Viitaniemen renki. Meni naimisiin Leena Pekantyttären kanssa ja otti nimilleen Leenan aviottoman lapsen Ullan., s. 25.03.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 28.12.1836 Kuru, Vaakaniemi.

    Puoliso: Vihitty 02.09.1816 Teisko Leena Pekantytär Laurila o.s. Ylä-Viitaniemi. (Taulu 2192). (Taulu 2193) Ylä-Viitaniemen piika, Leena muutti Teiskosta vuonna 1818 Kuruun, s. 12.06.1785 Teisko, Savo.
    Vanhemmat: Pekka Pekanpoika Ylä-Viitaniemi e. Viitaniemi, Ylä-Viitaniemen isäntä 1760-1789, s. 09.05.1735 Teisko, Savo, k. 29.07.1802 Teisko, Savo ja Maria Tuomaantytär Ylä-Viitaniemi o.s. Vanhatalo, Piika, Viitaniemen emäntä, s. 29.02.1741 Teisko, Savo, k. 11.11.1792 Teisko, Savo.

    Lapset:
    Maria Sarvijärvi s. 25.09.1819 Kuru, Vaakaniemi.
    Matti Sarvijärvi Matti hukkui 10-vuotiaana., s. 05.03.1821 Kuru, Vaakaniemi, k. 20.02.1831 Kuru, Vaakaniemi.
    Anna Sarvijärvi s. 19.11.1823 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.03.1824 Kuru, Vaakaniemi.
    Kustaa Sarvijärvi s. 28.05.1825 Kuru, Vaakaniemi.
    Markus Sarvijärvi s. 01.05.1827 Kuru, Vaakaniemi.
    Anna Sarvijärvi s. 30.03.1830 Kuru, Vaakaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 160
    V Jooseppi Mikonpoika Leponiemi e. Laurila, (Taulusta 158, isä Mikko Laurila) Jooseppi muutti 14-vuotiaana rengiksi Ruovedelle, Kurun Kurun talon, Myllymaan Joensuun talon renki, Jooseppi muutti perheineen Kurusta 16.6.1839 Viljakkalan Karhen Leponiemen torppariksi., s. 05.03.1802 Kuru, Olkitaipale, k. 10.10.1867 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.

    Puoliso: Vihitty 18.08.1833 Teisko Leena Antintytär Leponiemi Leena oli Teiskon Asuntilan Pappilan piika naimisiin mennessään., s. 01.08.1800 Pirkkala, Tyrkkölä, Jakola, k. 13.05.1864 Viljakkala, Karhe.

    Lapset:
    Manu (Maunu) Leponiemi , s. 17.10.1834 Kuru, Myllymaa, Joensuu. Tauluun 161
    Matti Leponniemi s. 27.05.1839 Kuru, Myllymaa.
    Anna Maija Leponiemi , s. 19.04.1843 Viljakkala, Karhe. Tauluun 163
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 161
    VI Manu (Maunu) Joosepinpoika Leponiemi, (Taulusta 160, isä Jooseppi Leponiemi) s. 17.10.1834 Kuru, Myllymaa, Joensuu.

    Puoliso: Vihitty 28.03.1863 Viljakkala Eeva Matintytär Leponiemi o.s. Honkala s. 20.03.1839 Viljakkala.

    Lapset:
    Kustaa Leponiemi s. 25.01.1865 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Amalia Leponiemi s. 09.09.1867 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Maria Vilhelmiina Leponiemi s. 24.03.1870 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Malakias Leponiemi s. 08.02.1873 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Johannes Leponiemi s. 17.11.1876 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Hilta Eliina Leponiemi s. 12.07.1882 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää, k. 08.04.1883 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.
    Hilta Albiina Lahti o.s. Leponiemi , s. 11.07.1885 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää. Tauluun 162
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 162
    VII Hilta Albiina Maununtytär Lahti o.s. Leponiemi, (Taulusta 161, isä Manu Leponiemi) s. 11.07.1885 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.

    Puoliso: Vihitty 01.06.1905 Viljakkala Arvo Alfred Kustaanpoika Lahti ent. Harju e. Joensivu. (Taulu 995) Viljakkalan Niinimäen itsellinen, Iso-Röyhiön Juurijärven torppari, Iso-Röyhiön Vähäiitun mäkitupalainen., s. 26.10.1881 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Heikkilä.
    Vanhemmat: Taavetti Vihtori Taavetinpoika Marjamäki, Iso-Röyhiön Hihkiön ja Heikkilän renki., s. 31.07.1858 Ikaalinen, Kilvakkala, Yli-Kesti ja Amanda Maununtytär Randell, s. 20.05.1861 Kuru, Riuttaskorpi, Saarijärvi, Torttijärvi, k. 11.03.1883 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Hihkiö.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 163
    VI Anna Maija Joosepintytär Leponiemi, (Taulusta 160, isä Jooseppi Leponiemi) Anna oli sokeutunut, näkö oli palannut, mutta hän sokeutui uudestaan., s. 19.04.1843 Viljakkala, Karhe.

    Vauva Annantytär Vauva syntyi kuolleena., s. 24.02.1881 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää, k. 24.02.1881 Viljakkala, Sontu, Kankaanpää.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 164
    IV Matti Juhonpoika Aarianpohja e. Laurila, (Taulusta 146, isä Juho Laurila) Laurilan Aarianpohjan torppari. Matti kuoli 58-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 16.02.1768 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 19.03.1826 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

    Puoliso: Vihitty 19.10.1788 Teisko Heta Matintytär Aarianpohja o.s. Leponiemi s. 12.02.1770 Teisko, Pengonpohja, Hankala, k. 27.01.1833 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Leponiemi, Matti oli Teiskon Kuljun tilan renki mennessään naimisiin., s. 1737 Teisko, Pengonpohja, Hankala, k. noin 1772 Teisko, Pengonpohja, Hankala ja Maria Yrjöntytär Leponiemi, Maria oli Teiskon Saarilahden piika mennessään naimisiin ensimmäistä kertaa, Leponiemen torpan emäntä mennessään toista kertaa naimisiin, Maria eli 97-vuotiaaksi., s. 20.02.1730 Teisko, Saarilahti, k. 04.07.1827 Teisko, Pengonpohja, Hankala.

    Lapset:
    Matti Aarianpohja s. 01.09.1789 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Juho Aarianpohja , s. 04.05.1792 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 165
    Yrjö Aarianpohja s. 02.04.1794 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 27.05.1804 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Mikko Aarianpohja s. 15.09.1796 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Jooseppi Aarianpohja s. 28.07.1800 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 31.08.1800 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Anna Aarianpohja s. 22.04.1802 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 27.06.1802 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Heikki Aarianpohja Heikki riutui pois 1-vuotiaana., s. 01.03.1805 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 16.11.1806 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 165
    V Juho Matinpoika Aarianpohja, (Taulusta 164, isä Matti Aarianpohja) s. 04.05.1792 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 29.08.1874 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

    Puoliso: Vihitty 19.04.1818 Teisko Anna Jaakopintytär Aarianpohja Anna oli Teiskon Jokioisten piika naimisiin mennessään., s. 07.07.1780 Kangasala, k. 19.05.1856 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

    Lapset:
    Juho Aarianpohja , s. 19.02.1821 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 166
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 166
    VI Juho Juhonpoika Aarianpohja, (Taulusta 165, isä Juho Aarianpohja) Aaarianpohjan torppari ja Kalle-pojan tultua isännäksi Juhosta tuli itsellinen. Juho kuoli 70-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 19.02.1821 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 24.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Aarian torppa Jakamajärven päässä vanhan maantien varrella.

    1. puoliso: Anna Stina Joosepintytär Aarianpohja o.s. Rikala. (Taulu 498). (Taulu 499) s. 28.04.1813 Ruovesi, Murole, k. 13.01.1868 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Rikala, Rikalan isäntä 1808 -, Jooseppi kuoli 53-vuotiaana keuhkotautiin., s. 04.01.1774 Ruovesi, Murole, k. 03.11.1827 Ruovesi, Murole ja Heta Juhontytär Rikala o.s. Ylä-Sarvana, s. 21.08.1776 Ruovesi, Siikalahti, k. 28.04.1856 Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Juho Kustaa Aarianpohja Juho muutti vuonna 1871 Olkitaipaleen Laurilaan rengiksi, vuonna 1872 Olkitaipaleen Salon torppaan rengiksi, 1873 Olkitaipaleen Taipaleen rengiksi, 1876 takaisin kotiinsa Aarian torppaan., s. 24.04.1842 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Jakama-järvi. Rajamäen tienhaaran yläpuolella oleva käden kuva osoittaa Aarian torpan paikan. Kaikki rakennukset on purettu, vain nimi Aarianahde jäi karttaan. Se oli aikoinaan tosi jyrkkä mäki, josta meni maantie, mutta sitä on madallettu aika paljon.
    Elisabeth Aarianpohja Elisabeth kuoli 15-vuotiaana kovaan yskään., s. 19.08.1846 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 19.12.1861 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Kalle Aarianpohja , s. 30.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 167
    2. puoliso: Vihitty 29.12.1871 Kuru Maria Adolfina Matintytär Aarianpohja o.s. Järvensivu s. 23.06.1855 Teisko, Pengonpohja, Vanha-Piuhari, k. 06.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Järvensivu, s. 12.10.1801 Teisko, Pengonpohja, Vanha-Piuhari, k. 13.03.1858 Teisko, Pengonpohja, Vanha-Piuhari ja Reetta Martintytär Järvensivu o.s. Löytänä, s. 26.03.1810 Teisko.
    Lapset:
    Liisa Aarianpohja s. 30.12.1877 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 30.01.1878 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Elias Aarianpohja s. 23.11.1881 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 24.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    Wilhelm Lahtinen e. Aarianpohja Wilhelm siirtyi vuonna 1897 kasvattilapseksi Olkitaipaleen Taipaleen Haapaselle, vuonna 1800 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi ja sai nimen Lahtinen, Wilhelm muutti 4.11.1901 Teiskon Leppälahteen rengiksi, muutti takaisin Kuruun 1.11.1903 Vaakaniemen Toikolle rengiksi. Oltuaan Toikolla töissä 4 vuotta, Wilhelm Lahtinen muutti vuonna 1907 itsellisenä Olkitaipaleen Laurilan Aarianpohjan torppaan. aarian torpassa asuivat myös itsellinen Manu Jokinen vaimonsa Marian kanssa. Wilhelm kävi 6.9.1908 Herran ehtoollisella. Aarian torppari. Wilhelm kuoli Kurun vanhainkodissa pian Parkkuun kansakoulun palon jälkeen kaaduttuaan ja loukattuaan lonkkansa pahoin rientäaessään katsomaan tulipaloa 99-vuotiaana. Parkkuun koulu paloi 13.12.1984, s. 18.04.1885 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 1984 Kuru, Olkitaipale, Aaria.
    Wilhelm Lahtinen eli ''Aarian Hemmi'' kotonaan Aarialla opettaja-kirjailija Uolevi Ylä-Nojosen kanssa ja sätkä palaa. Kuva Martti Ojasen.
    Iida Maria Lahtinen o.s. Aarianpohja Iida joutui alle vuoden ikäisenä orvoksi ja muutti kotoaan vuonna 1906 Aarianpohjasta Kurun Petäjälammin Ikosen talon Pohjan torppaan piiaksi, vuonna 1907 Ristaniemeen piiaksi, 1908 Olkitaipaleen Taipaleen piiaksi ja muutti nimekseen Lahtinen, 1909 Vaakaniemen Leppälahden Sarvijärven torpan piiaksi., s. 03.02.1891 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 167
    VII Kalle Juhonpoika Aarianpohja, (Taulusta 166, isä Juho Aarianpohja) Laurilan Aarianpohjan torpan poika ja torppari. Kalle muutti perheineen vuonna 1892 Olkitaipaleen Tienarille itselliseksi., s. 30.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Laurila.

    1. puoliso: Vihitty 04.08.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Amanda Josefiina (äpärä) Ullantytär Amanda kuoli 26-vuotiaana keuhkotautiin., s. 21.08.1857 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Moisio, k. 10.11.1883 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria.
    Äiti: Ulla Juhontytär Sillanmäki, Ulla muutti Ruovedelta vuonna 1833 Kurun Karjulan Heikkilään piiaksi ja vuonna 1934 Keihäsjärven Kalliojärvelle ja sai ensimmäisen aviottoman lapsensa. Ulla muutti vuonna 1851 Keihäsjärven Honkaniemenn itselliseksi, Kurun Keihäslahden Kurun puustelliin piiaksi, vuonna 1857 Keihäslahden Moision torppaan itselliseksi, Aurejärven Järvensivulle tyttärensä Amandan kanssa 1861-1863, Riuttaskorven Pahlaselle 1863-1864, vaivaisena Vähä-Aurejärven Kivijärvelle 1864-1871, Karjulan Pyydysmäkeen 1871-1872, Karjulan Enkkoolin torppaan 1872-, jossa kuoli 1891., s. 06.10.1813, k. 25.12.1891 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, Enkkooli.

    Lapset:
    Ida Suoniemi o.s. Aarianpohja , s. 25.10.1878 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria. Tauluun 168
    2. puoliso: Vihitty 04.03.1885 Kuru Emma Miina Hermannintytär Aarianpohja o.s. Rajala Emma muutti Teiskon Saarlahden Pöllölän Rajalan torpasta 27.7.1885 Kurun Olkitaipaleen Laurilan Aarian torppaan emännäksi., s. 29.08.1864 Teisko, Saarlahti, Pöllölä, k. 16.11.1898 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Lapset:
    Hilja Maria Aarianpohja s. 05.02.1886 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria.
    Kalle Väinö Aarianpohja s. 16.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria.
    Toivo Johannes Aarianpohja s. 05.11.1890 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria, k. 21.04.1892 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Lydia Aurora Mäkinen o.s. Aarianpohja Lydia muutti Kurusta 3.12.1904 Ruovedelle., s. 07.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    3. kihloissa: 27.08.1909 Maria Antintytär Aarianpohja o.s. Jokela. (Taulu 852). (Taulu 853) s. 12.09.1850 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen.
    Vanhemmat: Antti Kallenpoika Jokela, s. 01.03.1805 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen ja Liisa Kustaantytär Jokela o.s. Leppäoja, s. 04.05.1809 Kuru, Kajula, Iso-Karjula.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 168
    VIII Ida Kallentytär Suoniemi o.s. Aarianpohja, (Taulusta 167, isä Kalle Aarianpohja) s. 25.10.1878 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Aaria, k. 15.8.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

    Puoliso: Vihitty 30.12.1895 Kuru Juho Heikki Heikinpoika Suoniemi. (Taulu 1845). (Taulu 1846) s. 09.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Vanhemmat: Heikki Noa Yrjönpoika Suoniemi e. Lamminperä, Heikki oli Poikeluksen Jokelan renki naimisiin mennessään., s. 23.11.1839 Kuru, Poikelus, k. 09.10.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Anna Markuntytär Suoniemi, Lörpyksen itsellisen tytär, Anna oli Poikeluksen piika naimisiin mennessään. Vanhakylän Suoniemen torpan emäntä., s. 06.01.1842 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

    Lapset:
    Olka Maria Suoniemi s. 19.09.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 17.11.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Matti Johannes Suoniemi s. 10.09.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 04.04.1982 Kuru, Olkitaipale.
    Kuvassa on kurulaisia uittomiehiä 1930-luvun lopulla. Vasemmalta kuvassa ovat Konsta Lehmusvuori Metsäkoululta, Toivo Nieminen Karjulankyläsrä, tunnistamaton, Hugo hemminki, Eero Karhunkoski, Paavo Riihikoski Parkkuusta ja sodassa kaatunut Kalle Juhola. Erillään oikealla on Matti Suoniemi. Hänen keksissään on solmu. Se on ''nupin'' eli työnjohtajan merkki. Kuva Urho Riihikosken kirjasta Parkkuu muistoissani, kuvannut Jalmari Mantere.
    Paavo Henrik Suoniemi s. 10.01.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 24.02.1983 Kuru, Olkitaipale.
    Paavo ja Emmi Suoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.
    Anni Matilda Suoniemi s. 24.04.1905 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Elsa Maria Suoniemi s. 07.08.1907 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Lauri Arviiti Suoniemi s. 28.07.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 169
    III Valpuri Simonintytär Taipale, (Taulusta 11, isä Simon Taipale) Sotilaan vaimo, s. 01.05.1734 Kuru, Olkitaipale, k. 23.01.1791 Ruovesi. Ripillä 1750-1752.

    1. puoliso: Vihitty 06.12.1752 Kuru Taneli Martinpoika Flinta Sotilaan poika, kuoli 29-vuotiaana paiseruttoon., s. 23.05.1732 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.07.1761 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Vanhemmat: Martti Matinpoika Flinta, Sotilas, itsellinen Tienarilla. Martti Flinta muutti perheineen Olkitaipaleen Laurilaan., s. 20.03.1697 Porin lääni, k. 02.03.1777 Kuru, Olkitaipale, Laurila ja Elisabet Eerikintytär Flinta, Piika Karjulassa, sotilaan vaimo, k. 06.07.1740 Kuru, Olkitaipale, Toikko.

    Lapset:
    Kaisa Flinck s. 10.11.1753 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 25.04.1754 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Kaisa kuoli 5-kk:n ikäisenä ja haudattiin kirkkoon vuonna 1754. Kirkko tuhoutui ja uuteen kirkkoon ei haudattu enää sisälle lattian alle hygieniasyistä.

    Ennen vuotta 1666 Kuru kuului Ruoveden emäseurakuntaan, joka erotettiin 1560-luvulla Pirkkalasta. Vuonna 1666 Kurusta tuli Ruoveden alainen kappeliseurakunta, joka oli hallinnollisesti sidottu vuoteen 1872 saakka Ruoveteen, mutta jolla oli oma saarnahuone tai kirkko.

    Ruoveden papit kävivät Kurussa pitämässä jumalanpalveluksia, mutta mitään tarkempaa kuvausta saarnahuoneesta ei ole säilynyt. Se on varmaankin ollut ahdas tai vuosien kuluessa rappeutunut niin pahoin, että vuonna 1778 Kuruun rakennettiin uusi kirkko. Kurulaisilla ei ollut suojelusta tämän kirkon kohdalla vaan se tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa 20.7.1779.

    Nykyisen kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakennustöitä johti kirkonrakentajamestarin sisarenpoika Matti Åkergren. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1781 ja saman vuoden syyskuun 30. päivänä se vihittiin ja nimettiin Kustaa Aadolfin kirkoksi.
    .
    Henrik Flinck Sotilas, reserviläinen Laurilassa ja Jylhässä., s. 01.01.1755 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Kalle Flinck s. 27.12.1756 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Jaakko Flinck s. 26.07.1758 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    Yrjö Taneli Flinck Yrjö kuoli 1-vuotiaana isorokkoon., s. 24.04.1760 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 27.06.1761 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
    2. puoliso: Vihitty 10.04.1774 Kuru Jooseppi Joosepinpoika Jämroth / Jämgrund e. Pitkälä. (Taulu 2008). (Taulu 2022) Sotilaana Ruovedellä ja Kurussa., s. 27.02.1707 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Pitkälä, Lampuoti Pitkälässä 1701-28, lautamies 1705, s. 1674 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 08.04.1758 Ruovesi, Pihlajalahti ja Anna Matintytär Pitkälä o.s. Ala-Pohja, Emäntä, s. 1671 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 22.05.1738 Ruovesi, Pihlajalahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 170
    III Elisabeth Simonintytär Puntanen o.s. Taipale, (Taulusta 11, isä Simon Taipale) Virtain (Kuru) Riuttaskylän Puntasen talon emäntä., s. 01.02.1740 Kuru, Olkitaipale, k. 04.09.1803 Kuru, Keihäslahti, Saarijärvi.

    1. puoliso: Vihitty 29.12.1764 Virrat (Kuru) Juho Heikinpoika Puntanen e. Murolekoski. (Taulu 660). (Taulu 661) Murolekoski talo I:n isäntä 1736-1750, Kurun Riuttaskorven Puntasen autiona olleen tilan isännäksi 1751-1773, puumerkki 1752., s. 1721 Ruovesi, Murole, k. 08.07.1792 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

    Kuru, Riuttaskorpi, Puntanen:

    Puntasen erämaatila Riuttaskorven kylässä, parikymmentä kilometriä Kurun kirkolta pohjoi-seen, mainitaan ensimmäisen kerran jo Sastamalan kirkonkirjoissa 1300-luvulla. Niihin aikoihin siellä on ollut oma hautausmaansa mäen rinteessä, vainajia ei siis tarvinnut kuljettaa Sastamalaan saakka, niin kuin Parkanon seudulta kerrotaan tehdyn. Puntasessa oli myös käräjäkivet, joilla ilmeisesti ratkottiin eränkävijöiden pikkuriitoja. Nimen perusteella erämaan haltijaksi on päätelty Lempäälän Hahkalan kylän Puntalan talo.

    Puntasen isäntiä tunnetaan ajalta 1577-1723. Isonvihan aikaan seudun talot kärsivät suurta hävitystä ja Puntanenkin autioitui, ilmeisesti täysin, eikä siis ollut vain veronmaksukyvytön. 1730-luvulla Puntasta viljeli jonkin aikaa Matti Heikinpoika, joka lyhyen isännyytensä jälkeen eleli itsellisenä Kurussa, ja Puntanen oli taas autio.
    Vasta vuonna 1751 Puntanen sai uuden isäntäperheen, kun esi-isämme Juho Heikinpoika perheineen otti Puntasen viljeltäväkseen verovapautta vastaan.
    Näihin aikoihin Puntanen, kuin suuri joukko muitakin lähiseudun taloja, kuuluivat Virtain seurakuntaan (kuten aina vuoteen 1863). Kirkkokurin mukaan seurakuntalaisen tuli käydä määräkerrat ripillä nimenomaan omassa kirkossaan. Matka Virtain kirkolle oli kuitenkin maasto-olosuhteiden vuoksi niin hankala, että Puntasen väelle oli myönnetty erioikeus käydä Kurun kirkossa. Puntasella oli oma kirkkoveneensä Kauppilan rannassa.

    Juho Heikinpoika sai vaimonsa Maria Matintyttären kanssa yhteensä kahdeksan lasta, joista kuusi ensimmäistä, Kaisa (s. 26.6.1740), Juho (s. 3.6.1742), Antti (s. 1744), Yrjö (22.3.1746), Maria (10.3.1748) ja Matti (13.9.1749), olivat syntyneet jo Murolekosken aikoina. Puntaseen muutettua lapsikatras sai jatkoa Valpurista (s. 22.4.1753) ja Heikistä (16.6.1755).

    Maria Matintyttären kuoltua vesipöhöön 5.4.1764 Juho Heikinpoika vihittiin (jo) saman vuoden Tapaninpäivänä uuden vaimon, Liisa Simontyttären kanssa. Lapsia syntyi vielä neljä lisää.
    Toiseksi vanhin lapsi, pojista vanhin Juho Juhonpoika, joka oli syntynyt Murolekoskella 1742, osoittautui toimeliaaksi mieheksi. Jo nuorena miehenä hän rakensi kanavan Puntasjärvestä kaakon suuntaan ja sai näin järven veden virtaamaan uuteen uomaan kohti Kalliojärveä, josta se edelleen virtaa Keihäsjärven kautta Näsijärveen. Juhana myös rakensi kanavakorpeen myllyn, joka on vieläkin olemassa. (Vanhan Rosenin kartan mukaan Puntasjärvi oli aiemmin virrannut Aurejärveen päin. - Tietysti maan kohoamisilmiökin on vuosisatojen aikana auttanut virtaussuunnan muuttumisessa. -Heikki Lammi)

    Juho Juhonpoika vihittiin Aurejärven Saksan talon tyttären Sanna Manuelintyttären kanssa 21.12.1760. Perhe asui alkuunsa Puntasessa ja lapsiakin ehti siinä vaiheessa siunaantua jo seitsemin kappalein. Oletamme, että Juho ei enää jaksanut jäädä odottamaan, että saisi Puntasen isännyyden haltuunsa, vaan päätti ryhtyä raivaamaan omaa tilaansa. Uudistilan paikaksi valikoitui pienen metsälammen ranta noin kolmen kilometrin päässä Puntasesta. Juho antoi tilalleen nimen Lammi, jonka hän myös otti sukunimekseen.
    Isä-Juho Heikinpojan isännyys Puntasessa jatkui melkoisen tovin, yhteensä 22 vuotta aina vuoteen 1773 saakka. Puntasen isäntänä jatkoi sitten aikanaan nuorin poika, Heikki Juhonpoika.

    Lähde: Tuomo Weckroth, Lahti ja Miina Weckroth, Kauniainen.
    Vanhemmat: Heikki Joosepinpoika Murolekoski e. Kuru II, Kurun lampuoti, Ruoveden Muroleen Murolekoski talo nro I:n isäntä 1726-1735, puumerkki 1744., s. 1694 Kuru, Keihäslahti, k. 22.11.1770 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen ja Marketta Joosepintytär Murolekoski, s. 1690 Ruovesi, k. 13.04.1752 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Elias Puntanen s. 29.08.1766 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.
    Juliana Sillanpää o.s. Puntanen , s. 16.03.1769 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen. Tauluun 171
    Elisabet Puntanen s. 27.03.1771 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.
    Anna Puntanen s. 01.04.1772 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.
    Regina Puntanen s. 14.01.1776 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi.
    2. puoliso: Vihitty 03.11.1799 Kuru Pertti Martinpoika Flinta Itsellinen Sikkilän talossa, s. 14.07.1739 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.05.1804 Kuru, Poikelus, Sikkilä.
    Vanhemmat: Martti Matinpoika Flinta, Sotilas, itsellinen Tienarilla. Martti Flinta muutti perheineen Olkitaipaleen Laurilaan., s. 20.03.1697 Porin lääni, k. 02.03.1777 Kuru, Olkitaipale, Laurila ja Sophia Juhotytär Flinta o.s. Muotiala, s. 1702 Hämeenkyrö, k. 30.01.1770 Kuru, Ristaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 171
    IV Juliana Juhontytär Sillanpää o.s. Puntanen, (Taulusta 170, äiti Elisabeth Puntanen) Juliana oli vanhempana kirkkovaivainen., s. 16.03.1769 Virrat (Kuru), Riuttaskorpi, Puntanen, k. Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: Vihitty 20.08.1789 Kuru Mikko Simonpoika Sillanpää Sillanpään isäntä 1784-1809, Sillanpää uudistalo vuodesta 1795, aluksi torppa, s. 10.09.1764 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 14.03.1830 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat: Simo Simonpoika Sillanpää, Sillanpään isäntä 1777-1783, aluksi torppa vuoteen 1795 saakka., s. 1730 Kuru, k. 19.01.1783 Kuru, Keihäslahti ja Anna Jaakontytär Sillanpää o.s. Suutarila, s. 26.06.1739 Kuru, Riuttaskorpi, (kaksonen), k. 20.10.1799 Kuru, Keihäslahti.

    Lapset:
    Valpuri Sillanpää s. 10.02.1792 Kuru, Keihäslahti.
    Matti Sillanpää , s. 13.07.1793 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 172
    Juho Sillanpää s. 05.11.1795 Kuru, Keihäslahti.
    Jeremias Sillanpää s. 02.06.1799 Kuru, Keihäslahti.
    Yrjö Sillanpää s. 26.03.1801 Kuru, Keihäslahti.
    Ulla Sillanpää s. 07.04.1806 Kuru, Keihäslahti.
    Maria Kantojärvi o.s. Sillanpää , s. 15.06.1810 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 202
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 172
    V Matti Mikonpoika Sillanpää, (Taulusta 171, äiti Juliana Sillanpää) Sillanpään poika, Riuttaskorven Minkkisen isäntärenki, jonka jälkeen Matti muutti kotiinsa Keihäslahden Sillanpään uudistalon lampuodiksi eli maanvuokraajaksi., s. 13.07.1793 Kuru, Keihäslahti, k. 15.01.1861 Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: Vihitty 03.07.1817 Kuru Anna Erkintytär Sillanpää o.s. Ainesjärvi s. 12.05.1790 Kuru, Aurejärvi, (kaksonen), k. 20.08.1868 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat: Erkki Martinpoika Ainesjärvi e. Lannetta, Aurejärven Lannettan poika ja Aurejärven Ainesjärven isäntä. Erkki ruhjoutui kuoliaaksi puun alle 53-vuotiaana., s. 17.05.1751 Kuru, Aurejärvi, k. 05.05.1805 Kuru, Aurejärvi ja Maria Samuelintytär Ainesjärvi, Maria oli Aurejärven Lannettan piika naimisiin mennessään., s. 1760, k. 10.01.1813 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Ulla Saarijärvi o.s. Sillanpää , s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen. Tauluun 173
    Taavetti Sillanpää , s. 23.12.1822 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 180
    Anna Kalliojärvi o.s. Sillanpää , s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen. Tauluun 190
    Karoliina Lintuharju ent. Vehmaanperä o.s. Sillanpää , s. 29.08.1828 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 197
    Eeva Kaisa Raita-aho ent. Pajunen o.s. Sillanpää , s. 25.09.1832 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 198
    Maija Liisa Sillanpää Maija kuoli 17-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 17.01.1838 Kuru, Keihäslahti, k. 06.11.1855 Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 173
    VI Ulla Matintytär Saarijärvi o.s. Sillanpää, (Taulusta 172, isä Matti Sillanpää) s. 17.02.1819 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 31.07.1901 Kuru, Keihäsjärvi.

    Puoliso: Vihitty 1850 Kuru Kaapo Juhonpoika Saarijärvi s. 29.04.1811 Kuru, Keihäsjärvi, k. 30.12.1897 Kuru, Keihäsjärvi.
    Vanhemmat: Juho Juhonpoika Saarijärvi e. Murolekoski II, Saarijärven uudistalon isäntä 1809 -, torppa vuoteen 1795., s. 01.07.1783 Ruovesi, Murole, k. 27.01.1860 Kuru, Keihäsjärvi ja Maria Liisa Antintytär Saarijärvi o.s. Sormunen, s. 10.03.1788 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Eelis Saarijärvi Eelis kuoli vuoden ikäisenä punatautiin., s. 02.07.1851 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.10.1852 Kuru, Keihäsjärvi.
    Anna Ala-Paapanen o.s. Saarijärvi , s. 24.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 174
    Ananias Saarijärvi s. 25.04.1855 Kuru, Keihäsjärvi.
    Fredrika Helimäki o.s. Saarijärvi , s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, (kaksonen). Tauluun 175
    Manu Hankuri e. Saarijärvi , s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, (kaksonen). Tauluun 177
    Emma Peltoniemi o.s. Saarijärvi , s. 27.11.1859 Kuru, Keihäsjärvi. Tauluun 178
    Mariana Saarijärvi Mariana kuoli alle vuoden ikäisenä hengenahdistukseen., s. 06.09.1861 Kuru, Keihäsjärvi, k. 08.05.1862 Kuru, Keihäsjärvi.
    Hilma Saarijärvi Hilma kuoli alle vuoden ikäisenä angiinaan., s. 23.09.1864 Kuru, Keihäsjärvi, k. 22.09.1865 Kuru, Keihäsjärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 174
    VII Anna Kaapontytär Ala-Paapanen o.s. Saarijärvi, (Taulusta 173, äiti Ulla Saarijärvi) s. 24.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi.

    Puoliso: Vihitty 11.06.1871 Kuru Iivari Joosepinpoika Ala-Paappanen. (Taulu 876). (Taulu 2025) s. 19.01.1845 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat: Jooseppi Joosepinpoika Ala-Paappanen, Lampuoti=maanvuokraaja, kirkon kuudennusmies, s. 07.03.1816 Kuru, Petäjälammi ja Anna Pertintytär Ala-Paappanen ent. Vähäniemi o.s. Leppälä, Ala-Paappasen emäntä. Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 08.06.1812 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 03.12.1850 Kuru, Petäjälammi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 175
    VII Fredrika Kaapontytär Helimäki o.s. Saarijärvi, (Taulusta 173, äiti Ulla Saarijärvi) Helimäen torpan emäntä. Fredrika kuoli 37-vuotiaana ''riututautiin''., s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, (kaksonen), k. 10.01.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.

    Puoliso: Vihitty 27.07.1876 Kuru, Mylläri (Pappila) Kalle Oskari Josefinpoika Helimäki e. Hellman. (Taulu 915) Sepän poika, Helimäen torppari. Kalle kuoli 49-vuotiaana ''riututautiin''., s. 12.09.1845 Kuru, Karjula, Pyydysmäki, k. 19.07.1895 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Vanhemmat: Josef Juhonpoika Hellman e. Pyydysmäki, Josef oli seppänä Pohjasmäen talossa mennessään naimisiin talon tyttären kanssa. Josefista tuli vaimonsa Pohjasmäen talon Heimäen torppari ja seppä., s. 25.04.1814 Kuru, Karjula, k. 11.11.1867 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, Helimäki ja Ulla Petterintytär Hellman o.s. Pohjasmäki, s. 01.07.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.

    Lapset:
    Elsa Adolfiina Helimäki Elsa kuoli 17-vuotiaana rintatautiin., s. 18.05.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 24.07.1894 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Maria Josefiina Helimäki Maria kuoli 4-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 16.07.1879 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 25.12.1883 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Kalle Eetu Helimäki Kalle kuoli 6-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.10.1881 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 08.04.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Tyyne Maria Helimäki Tyyne riutui pois 4-vuotiaana., s. 28.02.1884 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 15.12.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Emma Helimäki s. 08.08.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    Lyydia Josefiina (Lyyti) Palonen o.s. Helimäki , s. 19.10.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki. Tauluun 176
    Impi Erika Helimäki s. 22.08.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 176
    VIII Lyydia Josefiina (Lyyti) Kallentytär Palonen o.s. Helimäki, (Taulusta 175, isä Kalle Helimäki) Lyyti Palonen ja Eriika Ojanen asuivat vierekkäin ja he huutelivat portailta toisilleen kaikenlaista negatiivista. Tästä suivaantuneena Eriikan aviomies Matti Ojanen siirsi talonsa kauemmaksi Palosen talosta, joka sijaitsi aivan nykyisen Poikeluksentien vieressä Ojanen-kiinteistön naapurina., s. 19.10.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 21.03.1969 Kuru, Olkitaipale.
    Oiva ja Lyydia Palosen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Oiva Jalmari Vilhonpoika Palonen s. 23.02.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, Syväoja, k. 04.08.1950 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Vilho Abrahaminpoika Palonen e. Palomäki, Suntio, muutti Multialta 1.1.1868 Kurun Olkitaipaleen Vanhakylän Syväojalle., s. 29.03.1844 Multia ja Sofia Johanna (äpärä) Johannantytär Sanden o.s. Söderström, Lukkari Johan Jacob Sanden otti Sofian omaksi tyttärekseen, kun meni naimisiin Johanna Albertiina Söderströmin kanssa., s. 30.12.1846 Kuru, Keihäslahti, Kuru (Luutnantin puustelli).

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 177
    VII Manu Kaaponpoika Hankuri e. Saarijärvi, (Taulusta 173, äiti Ulla Saarijärvi) s. 27.08.1857 Kuru, Keihäsjärvi, (kaksonen).

    1. puoliso: Vihitty 03.11.1883 Kuru Miina (Matilda) Antintytär Hankuri o.s. Rintamäki. (Taulu 854). (Taulu 858) Miina kuoli 48-vuotiaana syöpään., s. 20.02.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 27.09.1903 Kuru, Karjula, Nygård.
    Vanhemmat: Antti Kustaanpoika Rintamäki e. Leppäoja, Karjulan Heikkilän Rintamäen torppari., s. 03.10.1819 Kuru, Karjula, Iso-Karjula, k. 06.08.1874 Kuru, Karjula, Heikkilä ja Maija Liisa Taavetintytär Rintamäki o.s. Mäkelä, s. 10.05.1827 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Lahja Johannes Hankuri s. 05.09.1893 Kuru, Karjula, Nygård, k. 01.04.1918 Tampere.

    Sukunimi Hankuri (PT) (SDP) (SRK)
    Etunimi Lahja Johannes Manunpoika (SRK)
    Sukupuoli Mies (PT) (SRK)
    Ikä 24
    Siviilisääty Naimaton (PT) (SDP) (SRK)
    Lasten lukumäärä
    Kansallisuus
    Syntymäpaikka
    Syntymämaa
    Syntymävuosi 1893 (PT) (SRK)
    Syntymäpäivä 5.9. (PT)
    Kirjoillaolkunta Kuru (PT) (SRK)
    Kirjoillaololääni Hämeen lääni (PT) (SRK)
    Kirjoillaolomaa
    Asuinkunta Kuru (SDP)
    Asuinlääni Hämeen lääni (SDP)
    Asuinmaa
    Perheen toimeentulo Ei tietoa
    Ammatti Työmies (SDP)
    Kieliryhmä
    Uskontokunta
    Henkilöhuomautukset
    Sotilasjärjestö Punakaarti (SDP)
    Rekrytointitapa sotilasjärjestöön Ei Tietoa

    Osapuoli, johon luettiin kuollessaan Punainen (PT) (SDP)
    Sotilasasema
    Sotilasarvo Ei tietoa
    Asema (sotilas vai siviili) Ei tietoa
    Aseenkanto Kyllä (PT)
    Asemahuomautukset
    Vangitsemispaikka
    Vankileiri
    Vangitsemismotiivi
    Vangitsemisaika
    Vankilasta vapautumisen ajankohta
    Kuolinvuosi 1918 (PT) (SDP) (SRK)
    Kuolinpäivä 1.4. (PT) (SRK)
    Kuolinkunta Tampere (SDP)
    Kuolinlääni Hämeen lääni (SDP)
    Kuolinmaa
    Kuolinpaikka
    Kuolintapa Kaatunut (PT) (SDP) (SRK)
    Surmamotiivi
    Hautaustapa Ei Tietoa
    Surmahuomautukset
    Sotasurmatapauksen todennäköisyys (ei merkintää= todennäköinen, e=epävarma, l=todellisuudessa elossa selvinnyt)


    Tampereen taistelu


    Osa Suomen sisällissotaa

    Päivämäärä: 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918
    Paikka: Tampere
    Lopputulos:

    Valkoisten ratkaiseva voitto
    Osapuolet

    Komentajat

    Valkoiset
    C. G. E. Mannerheim, Harald Hjalmarson, Karl Fredrik Wilkman, Martin Wetzer, Eduard Ausfeld

    Punaiset
    Hugo Salmela†, Verner Lehtimäki, Eino Rahja, Aatto Koivunen
    Vahvuudet

    16 000


    14 000
    Tappiot

    700–900 kaatunutta


    1 000–1 500 kaatuneina, 11 000 vankeina
    Suomen sisällissodan taistelut
    Oulu – Ahvola – Lahti – Kuru – Tampere – Helsinki – Viipuri

    Tampereen taistelu käytiin 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918, kun valkoiset valloittivat Tampereen Suomen sisällissodassa. Valkoisia johti C. G. E. Mannerheim. Taisteluun osallistuneiden joukkojen määrillä mitattuna Tampereen taistelu oli Pohjoismaiden siihen astisen sotahistorian suurin.

    Valkoisten voittamasta Tampereen taistelusta tuli sisällissodan käännekohta. Taktisesti valkoinen puoli kärsi kuitenkin yllättävän suuria tappioita, sillä taisteluun ryhdyttiin suoraan liikkeestä. Osittain syynä oli Mannerheimin tarve käydä ratkaisutaistelu ennen kuin saksalaiset joukot ehtisivät vaikuttaa sodan kulkuun, mutta osittain kyseessä oli punaisten aliarviointi. Punakaartin joukot olivat luovuttaneet vain vähäistä vastarintaa tehden valkoisille kaikki taajamat Vilppulan ja Messukylän välillä. Punakaartin joukkojen kuri oli kehno ja ne joutuivat useimmiten paniikkiin pelätessään saarrostusta. Tampereella joukot olivat kuitenkin jo motissa eikä staattinen puolustus vaatinut enää yhtenäistä johtoa. Punaiset pakottivatkin valkoiset käyttämään lähes kaikki reservinsä kaupungin valloitukseen, josta tuli molemmille osapuolille verinen. Tampereen taisteluissa kuoli noin 2 000 punaista, joista yli puolet oli teloitettuja vankeja. Valkoisia kuoli noin 700.
    Punakaartilainen Axel Flor Nummelta vierellään sairaanhoitaja. Nummen punakaartilaisia osallistui Tampereen taisteluun.
    Sisällysluettelo

    1 Ennen Tampereen taistelua
    2 Kaupungin saartaminen 16. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1918
    3 Keskusta-alueen valtaus 2. huhtikuuta – 5. huhtikuuta
    4 Rahjan vapautusyritys etelässä
    5 Jälkipuhdistukset
    6 Sodan jälkeen
    7 Lähteet
    7.1 Viitteet
    8 Lehdet
    9 Aiheesta muualla
    10 Kirjallisuutta

    Ennen Tampereen taistelua

    Pääartikkeli: Tampereen punakaarti

    Tampereella punakaarti kaappasi vallan viimeistään tammikuun lopussa 1918. Jo joulukuussa Tampereen työväentalossa oli pidetty punakaartien perustava kokous, johon otti osaa punakaartien johtoa kaikkialta Etelä-Suomesta. Mukana olivat esimerkiksi Hugo Salmela ja Viktor Ripatti Lappeenrannan punakaartista. Kaksi ja puoli kuukautta kestäneen rintamataisteluiden vaiheen aikana Tampereen joukkoja soti lähinnä Vilppulan ja Ikaalisten rintamilla. Valkoinen väestö joutui Tampereella kotitarkastusten ja ase-etsintöjen kohteiksi. Punainen terrori kaupungissa oli vähäistä, ulkopaikkakuntalaiset kaartilaiset tekivät kuitenkin muutamia surmatekoja. Mielialoja kiristi kuitenkin ennen kaikkea Suinulan verilöyly 28. tammikuuta. Tampereella surmattiin myös kassakaappitehtailija Kaarlo Granat Turun punakaartilaisten toimesta. Pyynikillä puolestaan ammuttiin kansanedustaja Juho Saari ja pispalainen huvilanomistaja Ernst Wahren valkoisten hyväksi toimimisesta 29. maaliskuuta. Tampereelle saapui Pietarista Eino Rahjan asejuna, jossa saatettiin tuoda Tampereen punaisille jopa tuhansia kiväärejä ja panssariauto. Lokomolla alettiin myös valmistaa panssarijunia. Rintama vakiintui kulkemaan Noormarkusta Kankaanpään kautta Ikaalisiin ja siitä edelleen Kurun ja Ruoveden kautta Vilppulaan ja edelleen Päijänteelle. Suurempia yhteenottoja tapahtui Kankaanpään-Lavian seudulla, Vilppulassa ja Väärinmajalla helmikuussa 1918. Taistelut jatkuivat pitkälle maaliskuuhun, kunnes punaisten rintama romahti Kurussa ja Vilppulassa maaliskuun keskivaiheilla. Tampereen taistelua edelsi punaisten niin sanotun Pohjoisen rintaman murtuminen maaliskuussa 1918 ja punaisten yleishyökkäyksen epäonnistuminen; Haapamäen risteysasemaa ei saatu vallattua. Punaisten johto Tampereella oli alkuaan Kustaa Mikko Evän piiriesikunnalla, kunnes Tampereen teknilliseen opistoon perustettiin Pohjoisrintaman yleisesikunta, jonka johtoon valittiin Kotkan punakaartiin kuulunut näyttelijä Hugo Salmela. Tampereella vaikuttivat myös punakaartin johtomiehet Ali Aaltonen, Eino Rahja ja Tuomas Hyrskymurto.
    Kaupungin saartaminen 16. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1918

    Pääartikkeli: Länkipohjan taistelu

    Länkipohjassa 16. maaliskuuta saavutetun ratkaisevan voiton jälkeen valkoiset olivat vallanneet idässä Oriveden 20. maaliskuuta. Ensimmäiset yhteenotot Tampereen taistelussa käytiin Aitolahdella 23. maaliskuuta. Seuraavina päivinä taisteltiin Ylöjärvellä ja Messukylässä. Ennen Messukylän taistelua punaiset menettivät Kangasalan idässä ja Siuron ja Nokian lännessä. Kyröskoskelta valui myös pakokauhuinen punakaartilaisten joukko Tampereelle. Kuru tyhjeni viimeistään 19. maaliskuuta, kun viimeiset punaiset vetäytyivät Kurun taistelun jälkeen Kapeelle. Eversti Harald Hjalmarson hyökkäsi Tampereelle lännestä, ja K. F. Wilkman ja Martin Wetzer idästä. Mestaripainija Mikko Kokko onnistui vielä etenemään Jyväskylän rataa pitkin Kangasalle ja valtasi uudelleen Suinulan aseman, josta perääntyi kuitenkin Vehmaisiin. Lännessä rintama oli vakiintunut venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamien kenttälinnoitteiden tasalle Epilään, eikä kaupungin länsipuolella käytykään merkittäviä taisteluja.

    21. maaliskuuta alkoi valkoisten yleishyökkäys Tampereen saartamiseksi. Kangasala vallattiin 22. maaliskuuta. Kangasalan punaisten johtaja G.T Laine järjesti joukot puolustukseen, mutta taistelujen jälkeen punaiset vetäytyivät. Vatialan kohdalla oli kahakka, jossa valkoiset menettivät kuusi kaatunutta, ja tämä ennakoi Tampereen taistelua. 23. maaliskuuta valkoisten tykit kantoivat jo Tampereelle. 24. maaliskuuta valkoiset hyökkäsivät Kangasalta käsin Lempäälään, jolloin punaisten huoltoyhteydet etelästä saatiin katkaistua. Messukylässä kirkon ympäristössä käytiin ankaria taisteluja. Punaiset olivat järjestäytyneet harjulle puolustukseen Anders Hildenin johdolla. Punaisiin joukkoihin Messukylässä kuului helsinkiläisiä ja paikallisia kaartilaisia Tampereelta ja muista lähikunnista. Takahuhti menetettiin 24. huhtikuuta, paikasta taisteltiin, ja Anton Uotisen johtama punaisten puolustus murtui kun ensin Takahuhdin pihoilla olivat Heikki Ylikankaan mukaan paukkuneet pommit ja kiväärit. Messukylä vallattiin punaisilta ankaran taistelun jälkeen 25. maaliskuuta. Valkoiset kärsivät taistelussa suuria tappioita, mutta punaiset joutuivat vetäytymään kauemmas Kalevankankaan hautausmaan ja Hippos-radan suunnalle. Ennen kaupungin valtausta punaisille toimitettiin antautumistarjous 26. maaliskuuta, mutta se hylättiin. Punaiset järjestivät ennen taistelun alkua vallankumoushautajaiset, joissa Yrjö Sirola puhui ja Aarne Orjatsalo lausui Jussi Raition kirjoittaman runon. Hautajaisissa Pyynikin Termopylain tasangolle haudattiin 23 kaatuneen punakaartilaisen ruumiit. Paikalla oli jo aiemminkin pidetty sankarihautajaisia. Ennen taistelun alkua Tampereella kävi punaisten korkeinta johtoa, Otto-Ville Kuusinen ja Kullervo Manner kiihottamassa joukkoja taisteluun. Manner puhui Keskustorilla punakaartilaisille, ja väitti mm. että punakaarti yhä eteni Ikaalisissa ja että Ikaalisten kirkontorni oli jo ammutti hajalle. Lisäksi Hugo Salmela nimitettiin Tampereen puolustuksen johtajaksi. Ennen taistelua Tampereelta poistuivat punaisten johtajista mm. Eino Rahja, Aleksanteri Vasten, Tuomas Hyrskymurto, August Lindell ja muutamat muutkin punaisten korkeimpaan sotilasjohtoon kuuluneet. Kuitenkin Salmela ja esimerkiksi Verner Lehtimäki jäivät.

    Antautumistarjouksen hylkäämisen jälkeen punaisten ylijohto jakoi kaupungin itäiseen, läntiseen ja eteläiseen puolustusalueeseen. Aatto Koivunen komensi läntistä puolustuslinjaa, rautatieläinen Jaakko Meriö itäistä ja pietarilainen sorvaaja August Dufva eteläistä. Punakaarti nimitti Salmelan kuoleman jälkeen Verner Lehtimäen uudeksi ylipäälliköksi. Hän oli kuitenkin enimmän aikaa kiinni rintamataisteluissa. Hänen avukseen jäi eversti Georgi Bulatsel, joka oli aikaisemmin toiminut Salmelan sotilasneuvonantajana. Hjalmar Saksasesta tuli kaupungin tykistöpäällikkö ja Juho Tammelasta linnoituspäällikkö. Punaisten Otto Degermanin komentamat työkomppaniat toimivat myös koko taistelun ajan, ne suorittivat varustelutöitä ja kuljettivat ammuksia rintamalle. Jossakin vaiheessa työkomppanioitakin koetettiin aseistaa.
    Valkoisten levittämä propagandalentolehtinen, jossa puolustajia kehotetaan antautumaan.

    Ensimmäisen valloitusyrityksensä valkoiset tekivät kiirastorstaina 28. maaliskuuta. Silloin aamulla klo 7 tykistö alkoi moukaroida Kalevankangasta ja hyökkäys alkoi tuntia myöhemmin. Punaisten asemat olivat kuitenkin paljon lähempänä kuin valkoiset olivat arvioineet, joten tykistötuli ei ollut tehonnut toivotulla tavalla. Lisäksi punaisten tulenavaus tuli valkoisille yllätyksenä. Valkoiset juuttuivat Kalevankankaan hautausmaalle ja kärsivät suuria tappioita. Taistelussa useat valkoiset joukko-yksiköt, mm. ruotsalaisista vapaaehtoisista koottu "prikaati", kärsivät suuria tappioita ja menettivät taistelukykynsä. Taistelut keskittyivät hautausmaalle ja Hippos-radalle, jossa taisteli Tampereen punakaartin vartiopataljoona Heikki Koskisen johdolla. Valkoiset lähestyivät myös Kaupin keuhkotautiparantolan mäkeä pohjoisessa. Sillä suunnalla taisteli Kalle Lindenin komentama I pataljoona Tampereen punakaartista, Linden myös kaatui samassa taistelussa. Kalevankankaalla taistelivat esimerkiksi Gunnar Keltamäen komentama rautatieläispataljoona, ja Kalevankankaalta kaupunkiin päin Anton Aaltosen komppania Tampereen punakaartista. Samana päivänä Tampereen teknillinen opisto vaurioitui merkittävästi räjähdysonnettomuudessa, jossa Punaisen pohjoisen rintaman ylipäällikkö Hugo Salmela sai surmansa ja Tampereen punaisten johtoon nousi Verner Lehtimäki.

    Punaiset yrittivät myös samanaikaisesti Eino Rahjan johdolla murtautua saartorenkaan läpi Lempäälässä, jossa käytiin kovia taisteluja koko pääsiäisen ajan. Etelästä kuuluva tykistötulen ääni piti saarretussa kaupungissa yllä toivoa avusta. 1. huhtikuuta Mannerheim esitti uhkavaatimuksen, että kaupunkiin ammuttaisiin järeällä tykistöllä, jos punaiset eivät antautuisi, mutta tämäkin antautumisvaatimus torjuttiin.

    Punaiset yrittivät paeta Turun suuntaan junalla, mutta valkoiset olivat katkaisseet Viinikan rautatiesillan 28. maaliskuuta. Seurauksena juna joutui pysähtymään rautatiesillan reunalle, jolloin siihen kohdistui valkoisten puolelta ankaraa tulitusta. Punaiset menettivät kaatuneina ainakin 30 miestä, joukossa ainakin Yläneen ja Turun punakaartilaisia ja punaisen ristin naissairaanhoitajia. Lopulta juna vedetttiin toisella veturilla takaisin Tampereen rautatieasemalle. Turun joukot onnistuivat lopulta poistumaan kaupungista Porin rataa pitkin, sillä junayhteys sinne oli vielä auki.
    Keskusta-alueen valtaus 2. huhtikuuta – 5. huhtikuuta
    Tampereen taistelun yleiskartta, esityksessä mukana valkoisten tykistön ampumakohteet.

    Saartorengas piti ja seuraava yritys kaupungin valtaamiseksi aloitettiin 3. huhtikuuta aamuyöllä idästä Kalevankankaalta ja etelästä Lempäälästä Hatanpään kautta Ratinanniemelle. Nyt hyökkäyksessä onnistuttiin, vaikka erityisesti Ratinassa valkoiset kärsivät suuria tappioita.

    Ensimmäisiä teloituksia tapahtui Vuohenojalla sijainneessa ladossa, johon oli piiloutunut punakaartilaisia ja siviilimiehiä sotaa pakoon. Valkoiset ampuivat paikalle useita ihmisiä ja paikka sai Veriladon nimen. Kaupunkia puolustaneet punaiset ajettiin yhä ahtaammalle. Kaupunkiin ammuttiin viitisen tuhatta laukausta tykeillä ja keskusta vallattiin kortteli korttelilta. Ankaria taisteluja käytiin Sorinahteella, missä punaisilla oli konekiväärejä, sekä Näsinlinnan luona. Näsinkalliolla oleva Hämeen museo vaihtoi omistajaa peräti kolme kertaa. Erik Gunnar Melinin komentama valkoinen komppania onnistui ensimmäisenä tunkeutumaan punaisen Tampereen sisuksiin. Joukko kahakoi punaisten kanssa, ylitti Tammerkosken Neulapatoa pitkin ja eteni tappioita kärsien Hallituskatua ja Näsilinnankatua pitkin Näsinkalliolle. Melinin komppania onnistui valtaamaan Näsinlinnan, ja otti joukon punaisia vankeja joista ainakin 27 ammuttiin yhteen kasaan rakennuksen itäpäädyssä. Tämän jälkeen punaiset suuntasivat rakennukseen tykkejä, ja jatkuvat jalkaväen hyökkäykset ja punaisten panssarijuna karkottivat Melinin komppanian pois. Melinin joukko kärsi taistelussa suuria tappioita, mutta onnistui kaartamaan Näsijärven jään kautta omien linjoille. Valkoisten esikunnassa eversti Eduard Ausfeld oli hämmästynyt nähdessään Melinin yhä elävän.

    Punaisten rintamalinjan vetäydyttyä Pyynikille eloonjääneet punaiset antautuivat 6. huhtikuuta, minkä jälkeen heidät vangittiin ja kerättiin kauppatorille eli nykyiselle Keskustorille. Vankeja kertyi noin 11 000. Johtajiksi osoitetut ja venäläiset ammuttiin, muut siirrettiin vankileireille. Joukko korkeinta punaisten johtoa onnistui pakenemaan saarrostuksesta Näsijärven jäälle ja sieltä kiertoteitse Etelä-Suomeen.
    Rahjan vapautusyritys etelässä

    Eino Rahja oli kerännyt Tampereen avuksi 2000 punakaartilaista, jotka yrittivät murtaa tien auki etelästä. Taistelut riehuivat ennen kaikkea Lempäälässä ja Vesilahdella. Tampereella uskottiin että Rahja pääsisi kaupunkiin, koska tykkien kumu kuului selvästi etelästä, ja kaupungin yllä kaarteli punaisten lentokone, josta pudotetuissa propagandalehtisissä luvattiin Rahjan tulevan avuksi tiettyyn kellonaikaan. Lisäksi Kansan Lehtikin oli luvannut että "Meitä avustavien joukkojen kanuunoista jo tuli näkyy". Punaisten hyökkäys juuttui kuitenkin Lempäälään, eikä kaupunkia enää saatu vallattua takaisin Mannerheimin joukkojen käsistä.
    Jälkipuhdistukset

    Pääartikkeli: Tampereen teloitukset


    Tampereella otettiin noin 11 000 punaista vangiksi. Useimmat saivat seistä yli vuorokauden Kauppatorilla, minkä jälkeen heidät sijoitettiin Venäläisiin kasarmeihin Kalevankankaalle, rautatieaseman makasiineille ja Aaltosen kenkätehtaalle. Punaisten johtajien ja venäläisten likvidointi aloitettiin välittömästi, rautatieaseman makasiinien peltiseinustan toimiessa teloituspaikkana.
    Tampereella valtauksen jälkeen peltimakasiineilla asemarakennuksen takana pihalle teloitettuja punaisia.

    Kalevankankaalle perustettiin vankileiri, jossa vankeja menehtyi suuria määriä nälkään ja tauteihin sekä teloituksissa. Vangit eivät saaneet ottaa vastaan ruokalähetyksiä. Tampereen verkatehtaan työntekija Hilda Saarinen ammuttiina vankileirin aidan luokse kun hän oli toimittamassa salaa ruokaa leiriin. Vankileirin vartijoista erityisesti Sakeus Koivunen oli kuuluisa julmuudestaan. Myöhemmin kenttäoikeuksien alettua toimia punaisia ammuttiin myös Kalevankankaan soramontuilla. Tällä tavoin kohtasivat loppunsa esimerkiksi Tampereen punakaartin sotilasneuvonantaja Georgi Bulatsel ja Suinulan tapahtumiin osallistuneet Valdemar Sammalisto ja Kaarle Wilander. Tampere jaettiin lohkoihin, ja suojeluskuntalaiset tutkivat miltei jokaisen talon Pispalassa, Amurissa ja muilla työväestön asuinalueilla. Tällä tavoin saatiin kiinni suuri määrä piileskeleviä punakaartilaisia ja takavarikoitiin ammuksia ja aseita. Tampereelle perustettiin myös Hämeen lentävä ratsuosasto, jonka tehtävänä oli suorittaa jälkipuhdistuksia. Osaston komentajaksi valittiin suurtilallinen Hugo W. Löfgren. Ensi töikseen osasto haravoi Pispalaa, josta Rantasen mallastehtaalta vangittiin Rantasen veljekset, näiden sisar, sekä Pispalan työväenyhdistyksen rahastonhoitaja Daavid Anttila. Kaikki neljä vietiin Pispalan VPK:n talolle ja ammuttiin. Myöhemmin Lentävä ratsuosasto puhdisti Siuroa ja Toijalaa ja teloitti satoja punakaartilaisia .

    Sodan jälkeen Tampere säilyi työväestön leimaamana kaupunkina. Vuonna 1919 ensimmäisen yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi sama mies kuin punaisten laittoman valtuuston puheenjohtajana. Tampereen suojeluskunta harjoitteli kaupungin valtaamista 1920-luvun loppupuolelle saakka ja vielä 1930-luvulla Puolustusneuvosto epäröi, oliko Tampere poliittisesti liian epäluotettava sijoituspaikka Valtion lentokonetehtaalle.

    Vielä vuoden 1918 aikana Hämeenpuiston ja -kadun risteykseen sijoitettiin Viktor Janssonin veistämä valkoisten voittoa symboloiva Vapaudenpatsas, jonka miekkaa pitelevä nuorukainen (Elias Simojoki) katsoo uhmakkaasti työväentaloa. Patsas sai Tampereen työläisväestön keskuudessa pilkkanimen ”Rummin Jussin patsas” Jämsässä Valkoisten teloittajana toimineen Johannes Fromin mukaan. Mannerheimin patsas olisi haluttu sijoittaa alun perin näkyvälle paikalle Tampereen keskustaan Koskipuistoon, mutta kovan vastustuksen takia se pystytettiin 1956 Leinolaan metsään alueelle, josta Mannerheim seurasi taistelun kulkua. (Myös puistojen perustamisesta on tehty jonkinlaisia aloitteita Tampereen valtuustoon: Pispalaan kaavailtiin punapäällikkö Aatto Koivusen puistoa ja Mannerheimille omaansa). Sittemmin Mannerheimin patsaalle on tehty usein vapun aikaan myös ilkivaltaa maalaamalla patsas punaiseksi sekä sotkemalla siihen tervaa ja höyheniä. Myös Murha-Kustaan nimi liitetään usein Mannerheimiin puhuttaessa Tampereen kevään 1918 tapahtumista. Sisällissodan taisteluista on vieläkin nähtävissä runsaasti merkkejä Tampereella. Ainakin Holvastissa on yhä muuttumattomana valkoisten kaivama kuularuiskupesäke entisen Vehmaisten aseman lähellä (purettu 1998), jota Mannerheim käytti päämajanaan Tampereen valtauksen aikana. Myös Kalevankankaan aluskasvillisuus paljastaa yhä kymmenittäin "kolmen linjan kiväärin" hylsyjä maakerrosta hieman rikottaessa. Rakennuksista muun muassa Tullikamarin, Tampereen Teatterin, ortodoksikirkon ja Aleksanterin koulun seinissä on nähtävissä luotien iskeymiä seinissä.

    Lähde: Wikipedia.
    Punavankeja Tampereen Kauppatorilla.
    2. puoliso: Vihitty 23.05.1904 Kuru Amanda Aaronintytär Hankuri o.s. Niemelä. (Taulu 377). (Taulu 378) s. 02.06.1861 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee.
    Vanhemmat: Aaron Herman Josefinpoika Niemelä e. Särkijärvi, Aaron oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen renki naimisiin mennessään. Ylä-Kapeen Niemelän torppari. Niemelä kuuluu nykyisin Ylöjärven Kurun Niemikylään., s. 04.09.1830 Kuru, Karjula, Vähä-Karju, k. 23.12.1911 Kuru, Pohjankapee, Ylä-Kapee ja Maria Juhontytär Niemelä o.s. Vänninmaja, Maria oli Kurun Pohjankapeen Ylä-Kapeen piika naimisiin mennessään., s. 15.02.1829 Kuru, Pohjankapee, Hietalahti, k. 27.10.1890 Kuru, Kapee, Ylä-Kapee.
    Lapset:
    Hilma Elviira Hankuri s. 25.02.1906 Kuru, Karjula, Nygård.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 178
    VII Emma Kaapontytär Peltoniemi o.s. Saarijärvi, (Taulusta 173, äiti Ulla Saarijärvi) s. 27.11.1859 Kuru, Keihäsjärvi.

    Puoliso: Vihitty 08.11.1878 Kustaa Aatu Eenokinpoika Peltoniemi e. Koski. (Taulu 593) Karjulan Kosken tilan Peltoniemen torpan isäntä., s. 07.10.1854 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat: Eenokki Yrjönpoika Koski e. Ristaniemi, Kosken isäntä 1860-1870, s. 01.11.1823 Kuru, Ristaniemi, k. 17.12.1870 Kuru, Karjula ja Matilda (Tilda) Serafia Kallentytär Koski, Pitäjänräätälin ja talollisen tytär, Kosken emäntä, s. 25.03.1834 Kuru, Karjula, k. 21.05.1914 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Maria Gunilla Frang o.s. Peltoniemi , s. 05.02.1880 Kuru, Karjula, Koski. Tauluun 179
    Hilma Julia Peltoniemi s. 09.01.1882 Kuru, Karjula, Koski.
    Uuno Johannes Peltoniemi Uuno kuoli 7-vuotiaana tulirokkoon., s. 15.04.1884 Kuru, Karjula, Koski, k. 15.11.1891 Kuru, Karjula, Koski.
    Kalle Juuse Peltoniemi s. 17.03.1887 Kuru, Karjula, Koski.
    Eenokki Matteus Peltoniemi Eenokki kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 15.09.1889 Kuru, Karjula, Koski, k. 24.10.1891 Kuru, Karjula, Koski.
    Anna Juliana Peltoniemi Anna kuoli 5-vuotiaana lavantautiin., s. 19.02.1892 Kuru, Karjula, Koski, k. 22.11.1897 Kuru, Karjula, Koski.
    Lyyti Etiitta Peltoniemi s. 14.05.1894 Kuru, Karjula, Koski.
    Laura Tilta Peltoniemi s. 07.03.1897 Kuru, Karjula, Koski.
    Kustaa Anselm Peltoniemi s. 20.03.1900 Kuru, Karjula, Koski.
    Emmi Aleksandra Peltoniemi s. 29.12.1902 Kuru, Karjula, Koski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 179
    VIII Maria Gunilla Kustaantytär Frang o.s. Peltoniemi, (Taulusta 178, isä Kustaa Peltoniemi) s. 05.02.1880 Kuru, Karjula, Koski.

    Puoliso: Vihitty 12.07.1903 Kuru Kalle Anselmi (äpärä) Liisanpoika Frang. (Taulu 911) Kalle otettiin kasvatiksi Poikeluksen Lähteenmäen taloon. Vuodesta 1897 (17-vuotias) Kalle oli itsellisenä Kurun Sonnun kylän Paulajärven Marjamäellä. Kalle muutti Kurusta 3.1.1907 Pietarsaareen., s. 21.04.1880 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
    Äiti: Liisa Hermannintytär Frang, Liisa muutti yksin Kurun Ala-Poikeluksen Vastamäestä vuonna 1890 Teiskoon lasten joutuessa tai päästessä asumaan kasvattivanhemmilleen., s. 01.06.1845 Kuru, Riuttaskorpi, Järvenpää.

    Lapset:
    Kalle Leonard Frang s. 31.12.1903 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Marjamäki.
    Rauha Inkeri Frang s. 18.03.1905 Kuru, Sontu, Paulajärvi, Marjamäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 180
    VI Taavetti Matinpoika Sillanpää, (Taulusta 172, isä Matti Sillanpää) Sillanpään uudistilan isäntä., s. 23.12.1822 Kuru, Keihäslahti, k. 18.08.1868 Kuru, Keihäslahti.
    Sillanpään talo Kurun Kaidankylässä (Keihäslahti).

    Puoliso: Vihitty 11.11.1854 Kuru Maria Elisabeth (Maija Liisa) Esantytär Lammi ent. Sillanpää o.s. Hanhisuo Maija Liisa oli Kurun Keihäslahdessa piikana naimisiin mennessään. Keihäslahden (Kaidankylä) Sillanpään talon ja sitten Kurun Sonnun kylän Lammin talon emäntä., s. 23.07.1829 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 25.06.1899 Kuru, Sontu.
    Vanhemmat: Esaias (Esa) Johanneksenpoika Hanhisuo, Hanhisuon kruununtorpan isäntä. Esa kuoli 77-vuotiaana paiseen tai kasvaimen aiheuttamaan pöhöttymään. Ikaalisten Juhtimäen kylästä osa siirtyi vuonna 1867 Kurun pitäjään., s. 04.01.1793 Ikaalinen, Juhtimäki, Filpusniemi, k. 10.07.1870 Kuru, Juhtimäki ja Kaisa Liisa Mikontytär Hanhisuo o.s. Yli-Oja, s. 14.11.1792 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 03.05.1865 Ikaalinen, Juhtimäki.

    Lapset:
    Taavetti Lammi e. Sillanpää , s. 08.07.1855 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 181
    Juho Marjamäki e. Sillanpää , s. 22.11.1856 Kuru, Keihäslahti, (kaksonen). Tauluun 183
    Antti Sillanpää s. 22.11.1856 Kuru, Keihäslahti, (kaksonen), k. 03.12.1856 Kuru, Keihäslahti.
    Eelis Sillanpää s. 30.12.1858 Kuru, Keihäslahti.
    Vilhelmiina Karoliina (Miina) Pallineva o.s. Sillanpää , s. 28.10.1860 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 186
    Kalle Sillanpää s. 03.01.1863 Kuru, Keihäslahti.
    Selma Sillanpää s. 11.11.1864 Kuru, Keihäslahti.
    Hilma Maria Sillanpää s. 07.01.1867 Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 181
    VII Taavetti Taavetinpoika Lammi e. Sillanpää, (Taulusta 180, isä Taavetti Sillanpää) Kurun Sonnun kylän Lammin isäntä., s. 08.07.1855 Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: Vihitty 13.02.1885 Viljakkala Maria Taavetintytär Lammi o.s. Kiviniemi s. 14.08.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto.
    Vanhemmat: Taavetti Juhonpoika Kiviniemi, s. 11.06.1816 Viljakkala, Karhe, Koivisto ja Maria Antintytär Kiviniemi, s. 27.02.1816 Ruovesi.

    Lapset:
    Impi Maria Lammi s. 03.07.1886 Kuru, Sontu.
    Anni Lammi s. 15.08.1888 Kuru, Sontu, k. 02.02.1890 Kuru, Sontu.
    Olga Lammi s. 28.02.1891 Kuru, Sontu.
    Lauri Matias Lammi , s. 24.02.1894 Kuru, Sontu. Tauluun 182
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 182
    VIII Lauri Matias Taavetinpoika Lammi, (Taulusta 181, isä Taavetti Lammi) s. 24.02.1894 Kuru, Sontu.
    Tilannevuosi 1932. LAMMI, 46 km Lielahden asemalta, 50 km Tampereelta ja 11 km Taltaan laiturilta. Omistajat v:sta 1917 Lauri Lammi ja puolisonsa Anna (o.s. Yli-Lempi) v: sta 1919. Se on entinen Myllymaan tilan torppa ja ollut isännän suvulla 54 vuotta. Pinta-ala 142 ha, josta 24,76 peltoa, 3 luonnonniittyä ja 114,24 ha metsämaata. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Rakennukset niiden keskellä, Pitkäjärven rannalla. Ne ovat kaikki vanhoja. Navetta kivestä, uusittu v. 1926; siinä on vesijohto. Viljelyskiertoja 2: A. (suokierto) vapaa viljelys; B. kesanto, ruis, 3 heinää, laidun, 2 kevätviljaa. V. 1930 oli 2,3 ha ruista, 4,2 kauraa, 0,7 ohraa, 0,35 perunaa, 0,5 rehujuurikasveja, 14,21 heinää ja 2,5 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa ja 8 lammasta. Karja LSK-ja sekarotua, lampaat maatiaisia. Myydään paikkakunnalle viljaa, voita, perunoita ja rehuja. Metsä enimmäkseen havumetsää. Lähde: Suomen maatilat, II osa

    Puoliso: Anna Eufrosiina Taavetintytär Lammi o.s. Yli-Lempi s. 09.04.1897 Viljakkala.
    Vanhemmat: Taavetti Oskari Heikinpoika Yli-Lempi, Yli-Lempin isäntä 1887-1930, s. 08.11.1850 Viljakkala, k. 12.12.1930 Viljakkala ja Hilma Karoliina Iisakintytär Yli-Lempi o.s. Muotila, s. 07.08.1869 Viljakkala, Inkula, k. 07.12.1956 Viljakkala.
    Omistajat v:sta 1917 Lauri Lammi ja puolisonsa Anna (o.s. Yli-Lempi) v: sta 1919.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 183
    VII Juho Taavetinpoika Marjamäki e. Sillanpää, (Taulusta 180, isä Taavetti Sillanpää) Kurun Sonnun kylän Paulajärven Marjamäen torppari., s. 22.11.1856 Kuru, Keihäslahti, (kaksonen).
    Marjamäen vajaan 10 ha:n tila Ylöjärvellä, rekisterinumero 980-467-3-46.

    Puoliso: Vihitty 10.09.1881 Kuru Eeva Juhontytär Marjamäki o.s. Pohjasmäki Marjamäen torpan emäntä., s. 06.05.1854 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Juho Petterinpoika Pohjasmäki, Pohjasmäen isäntä, s. 04.06.1817 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.02.1897 Kuru, Riuttaskorpi ja Eeva Kaisa Esantytär Pohjasmäki o.s. Hanhisuo, s. 21.12.1821 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 14.10.1895 Kuru, Riuttaskorpi.
    Marjamäen ja Kulmalan tilat ovat melko lähellä toisiaan.

    Lapset:
    Amanda Vilhelmiina (Manta Miina) Marjamäki s. 06.04.1882 Kuru, Sontu, Lammi.
    Kalle Marjamäki , s. 02.02.1884 Kuru, Sontu, Paulajärvi. Tauluun 184
    Ida Maria Marjamäki s. 10.12.1885 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    Matilda Marjamäki s. 26.04.1888 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 26.10.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    Toivo Johannes Marjamäki , s. 10.06.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi. Tauluun 185
    Onni Maurits Marjamäki s. 15.01.1897 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 184
    VIII Kalle Juhonpoika Marjamäki, (Taulusta 183, isä Juho Marjamäki) s. 02.02.1884 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 03.04.1959 Ikaalinen.
    Hilja ja Kalle Marjamäen hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Vihitty 19.09.1909 Teisko Hilja Josefiina Kallentytär Marjamäki o.s. Laine s. 12.10.1886 Teisko, k. 08.05.1952 Ikaalinen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 185
    VIII Toivo Johannes Juhonpoika Marjamäki, (Taulusta 183, isä Juho Marjamäki) s. 10.06.1891 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 22.07.1962 Kuru.
    Maria ja Toivo Marjamäen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

    Puoliso: Maria Kallentytär Marjamäki o.s. Suojärvi. (Taulu 868). (Taulu 988) s. 26.01.1890 Kuru, Riuttaskorpi, k. 22.07.1962 Kuru.
    Vanhemmat: Kalle Manunpoika Suojärvi, Suojärven poika ja isäntä -1893, s. 09.11.1855 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.03.1893 Kuru, Riuttaskorpi ja Tilda Matintytär Suojärvi o.s. Luomajärvi, s. 01.07.1852 Kuru, Riuttaskorpi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 186
    VII Vilhelmiina Karoliina (Miina) Taavetintytär Pallineva o.s. Sillanpää, (Taulusta 180, isä Taavetti Sillanpää) s. 28.10.1860 Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: Kalle Matinpoika Pallineva Pallinevan isäntä., s. 16.03.1862 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Matti Mikonpoika Pallineva, s. 26.07.1838 Kuru, Riuttaskorpi ja Ida Sofia Heikintytär Pallineva o.s. Rajamäki, s. 09.04.1836 Parkano, Alaskylä.

    Lapset:
    Kalle Arviiti Pallineva , s. 06.04.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 187
    Anna Pallineva s. 22.11.1885 Kuru, Riuttaskorpi, (kaksonen), k. 09.02.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
    Toivo Pallineva s. 22.11.1885 Kuru, Riuttaskorpi, (kaksonen), k. 11.02.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
    Iita Maria Vastamäki o.s. Pallineva , s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 188
    Selma Pallineva , s. 14.12.1889 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 189
    Aliina Vilhelmiina Pallineva s. 21.04.1892 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 187
    VIII Kalle Arviiti Kallenpoika Pallineva, (Taulusta 186, äiti Vilhelmiina Pallineva) Pallinevan isäntä., s. 06.04.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: Vihitty 09.06.1905 Kuru Hilma Kallentytär Pallineva o.s. Raivio. (Taulu 873) s. 09.12.1885 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Kalle Oskari Kaarlenpoika Raivio, Raivion perintötorpan isäntä., s. 09.12.1855 Kuru, Riuttaskorpi ja Reetta Liisa Kasperintytär Raivio o.s. Lamminoja, Raivion emäntä. Reetta kuoli 51-vuotiaana sydänhalvaukseen., s. 01.02.1856 Kankaanpää, Hongo, k. 20.10.1907 Kuru, Riuttaskorpi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 188
    VIII Iita Maria Kallentytär Vastamäki o.s. Pallineva, (Taulusta 186, äiti Vilhelmiina Pallineva) s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.04.1953.

    Puoliso: Vihitty 23.08.1904 Kuru Matti Antinpoika Vastamäki. (Taulu 919) s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, (kaksonen), k. 7-11-1938 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Antti Aatunpoika Vastamäki e. Helin, Antti oli Hanhisuon renki naimisiin mennessään, Vastamäen torppari, 1/18 manttaalia. Antti kuoli 57-vuotiaana vesitautiin., s. 25.08.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Pohjasmäki, k. 11.10.1905 Kuru, Poikelus, Alanen (Ala-Poikelus), Vastamäki ja Elina Iisakintytär Vastamäki o.s. Hanhisuo, s. 29.10.1854 Ikaalinen, Juhtimäki, Hanhisuo.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 189
    VIII Selma Kallentytär Pallineva, (Taulusta 186, äiti Vilhelmiina Pallineva) s. 14.12.1889 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: Vihitty 05.11.1907 Kuru Kalle Anselm Paulinpoika Mäkelä Kurun Aurejärven Kovasen tilan Mäkelän perintötorpan isäntä., s. 12.05.1884 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat: Juho Pauli Kaaponpoika Mäkelä e. Juusenaho, Juho syntymäajaksi on laitettu kirkonkirjoihin 31.4, vaikka huhtikuussa on vain 30 päivää. Kovasen itsellinen, Kovasen Mäkelän perintötorpan isäntä., s. 30.04.1861 Kuru, Aurejärvi, Kovanen ja Maria Miina Joonaksentytär Mäkelä o.s. Mäenpää, s. 19.01.1862 Kuru, Aurejärvi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 190
    VI Anna Matintytär Kalliojärvi o.s. Sillanpää, (Taulusta 172, isä Matti Sillanpää) s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.

    Puoliso: Vihitty 19.06.1853 Kuru Antti Mikonpoika Kalliojärvi. (Taulu 993). (Taulu 28) Kalliojärven isäntä, Antti kuoli 40-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, (kaksonen), k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
    Vanhemmat: Mikko Matinpoika Kalliojärvi e. Suutarila, Riuttaskorven Torttijärven isäntä naimisiin mennessään, Keihäsjärven Saarijärven Kalliojärven torppari., s. 24.09.1787 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Joosepintytär Kalliojärvi o.s. Petäjäniemi, Riuttaskorven Perivehmaan piika naimisiin mennessään., s. 19.09.1794 Kuru, Karjula, k. 05.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

    Lapset:
    Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Kalliojärvi , s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 191
    Karoliina Pajunen o.s. Kalliojärvi , s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi. Tauluun 196
    Antti Kalliojärvi s. 15.02.1859 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 191
    VII Vilhelmiina Antintytär Lahdenperä o.s. Kalliojärvi, (Taulusta 190, isä Antti Kalliojärvi) Lahdenperän emäntä, s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 10.09.1908 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: Vihitty 03.08.1877 Kuru Matti Matiaksenpoika Lahdenperä. (Taulu 312). (Taulu 313) s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 31.10.1901 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.
    !790-luvun kartta, missä merkittynä vanha maantie kiertäen Lahdenperän pihan kautta Kuruun. Jos tie olisi edelleen samassa paikassa se kulkisi Kalliomäen pihan lomitse laskien hyvin jyrkästi Riihtenperälle ja kulkisi Törmän kuusiaidan vieressä. Lohkottaessa Törmälää, tuli kauppakirjaan ehto; että kuusiaita on pidettävä kunnossa. Törmän Riikka hoitikin kuusiaitaa hyvin, mutta pikkuhiljaa se alkoi hoitamattomana kuiveta ja kuusen latvat ja oksat törröttivät sinne sun tänne.

    Lapset:
    Ida Lydia Lahdenperä Ida kuoli reilun vuoden vanhana kovaan kuumeeseen., s. 18.05.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 12.01.1880 Kuru, Olkitaipale.
    Matteus (Matti) Lahdenperä , s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 192
    Kalle Eevertti Lahdenperä s. 06.12.1882 Kuru, Olkitaipale.
    Lyydia Vilhelmiina Lahdenperä s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1954 Kuru, Olkitaipale.
    Olkitaipaleen Lahdenperän sisarusten Lyydian ja Hildan hauta Kurun Tammikankaalla.
    Toivo Eetu Lahdenperä , s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 193
    Ilo Sofia Lahdenperä s. 24.11.1889 Kuru, Olkitaipale.
    Lauri Johannes Lahdenperä s. 24.01.1892 Kuru, Olkitaipale.
    Helmi Maria Taipale o.s. Lahdenperä , s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 194
    Emma Lydia Salonen o.s. Lahdenperä , s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 195
    Hilda Josefiina Lahdenperä s. 22.10.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1986 Kuru, Olkitaipale.
    Lahdenperän pihalla ovat valokuvaan asettuneet 1930-luvun puolivälissä; ?. Hilda Lahdenperä, Elli Tanhuamäki, Sanni Kauraniemi, Lyydia Lahdenperä, Lauri Tanhuamäki, Selma ja Matti Lahdenperä ja edessä lapset Hanna Lahdenperä ja Varpu Kauraniemi. Kuva Lahdenperän arkisto.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 192
    VIII Matteus (Matti) Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 191, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) Lahdenperän isäntä, s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale, k. 22.11.1944 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperän Matti-isäntä kosi Selma-emäntää sanoen:
    - Olen minä muitakin riiannu, mutta tule Lahdenperään, jos tykkäät.

    Olin (kertojasta ei tietoa) isäni kanssa pikkupoikana Lahdenperässä kylässä ja Lahdenperässähän ei ollut poikaa. Isä kysyi leikillään Lahdenperältä:
    - Mitä sinä maksat, jos tehen sulle pojan?
    Lahdenperä löi heti kädellä polveensa ja sanoi:
    - Vuoden tulot saat jumalauta heti.

    - Kylvä sinä, kyllä minä kyttään, sanoi Lahdenperän Matti työmiehelleen, kun kumpikin kyttäsivät riihen takaa toisiaan ja sattuivat kurkistamaan yhtä aikaa.

    Lahdenperän Matilta kysyttiin, paljonko ruiskuhilaita tuli. Lahdenperä vastasi, ettei hän ole laskenu, mutta kai ne Leveelahden miehet on lukenu.

    Korkeella, kun Lahdenperän leipävartaat.

    Puoliso: Selma Maria Kallentytär Lahdenperä o.s. Pohjasmäki. (Taulu 399) s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.11.1975 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Pohjasmäki, s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Jeremiaantytär Pohjasmäki o.s. Torkko, s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 193
    VIII Toivo Eetu Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 191, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) Toivo muutti Perheineen Koskelaan 1926, joka oli ollut Jussi Kyrön torppa., s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
    Olkitaipaleen Lahdenperän veljesten Matin ja Toivon hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Vihitty 19.12.1909 Kuru Hilma Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Heiskanen s. 10.07.1891 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 05.08.1949 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
    Vanhemmat: Iivari Jeremias Mikonpoika Heiskanen e. Mäki-Heiskala, Poikeluksen Vastamäen mäkitupalainen. Iivari kuoli 55-vuotiaana verenmyrkytykseen., s. 19.07.1853 Viljakkala, Inkula, k. 03.11.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki ja Miina Heikintytär Heiskanen o.s. Lehtinen, Miina kuoli 3-viikkoa synnytyksen jälkeen 44-vuotiaana kuumeeseen., s. 12.07.1864 Renko, k. 09.09.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki.
    Lahdenperän sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 194
    VIII Helmi Maria Matintytär Taipale o.s. Lahdenperä, (Taulusta 191, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, k. 26.06.1979 Kuru, Olkitaipale. - Tuon pyhää savua ja mirhamia, sano Haapanen, kun ampiaispesän toi Taipaleen emännän kamariin.

    Puoliso: Sulo Edvard Taipale. (Taulu 63) Taipaleen isäntä 1935-1967, s. 16.01.1893 Kuru, Olkitaipale, k. 22.08.1969 Kuru, Olkitaipale. Ennen maantie meni läpi Taipaleen pihamaan ja jakoi sen kahtia. Sillä kohtaa tavattiin aina laivakyytiä Toikolle tehtäessä panna hevonen parhaaseen raviin:
    ''Kylän kohlalla komeesti, vaikka kankaalla kontaten'' sanottiin.

    Vaakaniemen ruodin kinkerit oli määrä pitää Taipaleessa. Aarian Jussi tiesi lukutaitonsa olevan sitä luokkaa, että hän voipi joutua jopa pöydän alle killisteleen. No, Jussi mietti ja mietti ja silloin Jussin päässä välähti, että onpas mateenpyydyksiä Jakamassa ja kutuaika lähestyy. Jussilla oli tuuria, mateita tuli, niinpä Jussi täytti konttinsa ja lähti pappilaan.
    No arvaahan sen, kuinka pappi sellaisesta lahjasta hykerteli käsiään ja Jussin olo oli helpottunut. Mutta sitten koitti kinkeripäivä ja Jussille aivan outo lukutaidon kuulustelija. Tilanne oli siinä äärirajalla, että Jussia piti survastaman pöydän alle.
    Jussi parkaisi hädissään, että mitkäs ne mateet oli?
    Pappikin havahtui ja asia painettiin villaisella ja Jussilta jäi pöydänalus tutkimatta.

    - Kyllä nyt separaattorin kamppi katkesi, sanoi Taipaleen vaari, kun poliittiselta palopuhujalta peukalo katkesi.
    Vanhemmat: Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale, Taipaleen isäntä 1887-1934, rippikirjassa lukee kelpaamaton., s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden, Tilta muutti Teiskoon vanhempiensa kanssa 29.10.1973 ja palasi Kurun Olkitaipaleen Taipaleen emännäksi heti häiden jälkeen., s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Olkitaipaleen Taipaleen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 195
    VIII Emma Lydia Matintytär Salonen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 191, äiti Vilhelmiina Lahdenperä) s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1975 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: Vihitty 14.05.1920 Kuru Paavo Edvard Salonen s. 15.04.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1971 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Aleksi Iisakinpoika Salonen, s. 05.03.1872 Ikaalinen, Karttu,Kauppila, k. 26.06.1953 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Karoliina Kaarlentytär Salonen, Tilta muutti Teiskon Pohjasta 11.11.1893 Kurun Olkitaipaleen Taipaleeseen piiaksi., s. 19.01.1875 Teisko.
    Parkkuun nuoret urheiluharjoituksissa koulun pihassa 1920-luvun lopulla. Henkilöt vasemmalta ovat Reino Laurila, neljä tunnistamatonta (keskellä mahdollisesti Urho tai Aleksi Salonen), kuula kädessä Matti Suoniemi, Matti Tanhuamäki, Martti Laurila, ?, Arvi Taipale, Lauri Tanhuamäki ja Paavo Salonen. Kuva Jalmari Mantereen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 196
    VII Karoliina Antintytär Pajunen o.s. Kalliojärvi, (Taulusta 190, isä Antti Kalliojärvi) s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.

    Puoliso: Vihitty 19.04.1884 Kuru Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi. (Taulu 27). (Taulu 28) s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Vanhemmat: Jeremias Kaisantytär Leponiemi, Renki, Leponiemen lampuoti, Pajusen renki, eli köyhänä., s. 08.05.1817 Kuru, k. 22.05.1900 Kuru, Keihäslahti, Pajunen ja Helena Tanelintytär Leponiemi o.s. Leveelahti, Helena oli kovin kivulloinen., s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 19.02.1890 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

    Lapset:
    Elina Henriikka Pajunen s. 10.04.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Vihtori Pajunen s. 05.05.1891 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Emma Karoliina Pajunen s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    Lyyti Vilhelmiina Pajunen s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 197
    VI Karoliina Matintytär Lintuharju ent. Vehmaanperä o.s. Sillanpää, (Taulusta 172, isä Matti Sillanpää) s. 29.08.1828 Kuru, Keihäslahti, k. 26.02.1908 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.

    1. puoliso: Vihitty 11.11.1854 Kuru Eenokki Johanneksenpoika Vehmaanperä Eenokki kuoli 26-vuotiaana keuhkotautiin., s. 12.01.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 12.06.1855 Kuru, Keihäslahti, Lamminniemi, Ahola.
    Vanhemmat: Johannes Yrjönpoika Ahola e. Vehmaanperä, Luomajärven Vehmaanperän torppari, Keihäslahden Lamminiemen Aholan torppari, Johannes kuoli 69-vuotiaana ''hivutustautiin'' eli se oli yleensä keuhkotauti., s. 13.11.1787 Ikaalinen, Juhtimäki, Liitiä, k. 11.06.1857 Kuru, Keihäslahti, Lamminniemi ja Anna Maria Mikontytär Vehmaanperä, Anna kuoli 46-vuotiaana ''näivetystautiin'', joka yleensä oli keuhkotauti., s. 04.12.1794, k. 28.04.1841 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi.

    2. puoliso: Vihitty 18.09.1856 Kuru Kustaa Aatu Yrjönpoika Lintuharju. (Taulu 1230). (Taulu 1234) s. 17.09.1836 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Lintuharju, s. 25.11.1798 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen ja Anna Matintytär Lintuharju o.s. Vänninmaja, s. 12.03.1801 Kuru.
    Lapset:
    Matteus Lintuharju s. 10.10.1857 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen, k. 16.02.1858 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Manu Lintuharju s. 01.12.1858 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Anna Lintuharju s. 20.10.1860 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Erland Lintuharju s. 22.11.1862 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Matti Lintuharju s. 18.10.1866 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    Ida Lintuharju s. 17.07.1870 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 198
    VI Eeva Kaisa Matintytär Raita-aho ent. Pajunen o.s. Sillanpää, (Taulusta 172, isä Matti Sillanpää) s. 25.09.1832 Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: Vihitty 14.07.1860 Kuru Jooseppi Matinpoika Raita-aho e. Pajunen. (Taulu 1690). (Taulu 1692). (Taulu 107) Jooseppi oli Olkitaipaleen pappilan Myllärin renki naimisiin mennessään, Kurun renki, Pajusen isäntärenki, sitten Pajusen torppari. Kruununtorppa Raita-ahon isäntä., s. 12.10.1820 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 11.12.1891 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Matti Heikinpoika Pajunen e. Keso, s. 10.07.1785 Messukylä, Hirviniemi, k. 20.05.1867 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Marketta Yrjöntytär Pajunen o.s. Koivisto, Reetta kuoli 72-vuotiaana turvotukseen (kasvain)., s. 29.07.1793 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 20.03.1853 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

    Lapset:
    Eelis Raita-Aho e. Pajunen , s. 14.01.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 199
    Josefiina Raita-aho o.s. Pajunen s. 14.09.1862 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 02.09.1870 Kuru, Riuttaskorpi.
    Kalle Raita-aho s. 11.12.1865 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vilhelmiina Raita-aho s. 17.04.1869 Kuru, Riuttaskorpi.
    Manta Seppälä o.s. Raita-aho , s. 04.10.1871 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 200
    Josefiina Raita-aho s. 08.11.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 199
    VII Eelis Juusenpoika Raita-Aho e. Pajunen, (Taulusta 198, äiti Eeva Raita-aho ent. Pajunen) Raita-ahon kruununtorppari., s. 14.01.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 21.05.1939 Kuru.
    Raita-Ahon sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Vihitty 08.07.1885 Kuru Hilma Eufrosyne (Vilhelmiina) Juhontytär Raita-Aho o.s. Lapinneva s. 18.02.1865 Parkano, k. 09.05.1954 Kuru.

    Lapset:
    Hilma Eufrosyne Raita-Aho s. 08.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi.
    Anselmi Raita-Aho s. 20.12.1888 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.11.1905 Kuru, Riuttaskorpi.
    Kaarlo Raita-Aho s. 11.03.1891 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.03.1935 Kuru.
    Kalle Raita-ahon hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.
    Lempi Vilhelmiina Raita-Aho s. 22.03.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
    Edvard (Eetvartti) Raita-Aho s. 01.10.1896 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.03.1992 Kuru.
    Edvard ja Auroora Raita-ahon hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.
    Emma Josefiina Raita-Aho s. 03.03.1899 Kuru, Riuttaskorpi.
    Väinö Johannes Raita-Aho s. 05.07.1902 Kuru, Riuttaskorpi, k. 02.12.1988 Kuru.
    Helmi Heleena Raita-Aho s. 01.11.1905 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.03.1939 Kuru, Riuttaskorpi.
    Toivo Arviiti Raita-Aho Raittiusmies, Toivo piti kansakouluilla ylistystarinoita raittiudesta., s. 12.08.1909 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.12.1990 Kuru.
    Toivo Raita-Ahon ja vaimonsa Rauhan hauta Kurun Tammikankaalla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 200
    VII Manta Juusentytär Seppälä o.s. Raita-aho, (Taulusta 198, äiti Eeva Raita-aho ent. Pajunen) s. 04.10.1871 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: Vihitty 12.12.1893 Kuru Malakias Jeremiaanpoika Seppälä. (Taulu 948). (Taulu 949) Lammin talon Seppälän torppari, Malakias oli torpan syytinkiläinen mennessään uudelleen naimisiin. Katajiston itsellinen., s. 21.01.1849 Kuru, Sontu, Lammi.
    Vanhemmat: Jeremias Jeremiaanpoika Seppälä e. Lammi, Jeremias oli Kurun Poikeluksen Lähteenmäen renki mennessään naimisiin Lähteenmäen tyttären kanssa., s. 15.10.1820 Kuru, Sontu, k. 17.05.1900 Kuru, Sontu, Lammi ja Elisabet (Liisa) Matintytär Seppälä o.s. Lähteenmäki, Liisa kuoli 64-vuotiaana halvaukseen., s. 11.09.1813 Kuru, Poikelus, k. 27.06.1878 Kuru, Poikelus, Lammi.

    Lapset:
    Kalle Johannes Seppälä Kalle kuoli 8-vuotiaana tulirokkoon., s. 02.05.1894 Kuru, Sontu, Lammi, k. 30.03.1903 Kuru, Sontu, Lammi.
    Katri Maria Koskinen o.s. Seppälä , s. 22.03.1896 Kuru, Sontu, Lammi. Tauluun 201
    Paavo Veikko Seppälä s. 10.02.1899 Kuru, Sontu, Lammi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 201
    VIII Katri Maria Koskinen o.s. Seppälä, (Taulusta 200, äiti Manta Seppälä) s. 22.03.1896 Kuru, Sontu, Lammi.

    Puoliso: Kustaa Adolf Koskinen s. Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 202
    V Maria Mikontytär Kantojärvi o.s. Sillanpää, (Taulusta 171, äiti Juliana Sillanpää) Kantojärven emäntä, sokeutui hieman yli viisikymppisenä., s. 15.06.1810 Kuru, Keihäslahti, k. 09.11.1884 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

    Puoliso: Vihitty 17.07.1836 Kuru Juho Juhonpoika Kantojärvi. (Taulu 1260). (Taulu 1261) Kantojärven torpan toinen isäntä. Juho tuli raihnaiseksi hieman yli kuusikymppisenä ja kuoli 66-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 20.05.1801 Ruovesi, k. 06.02.1868 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Vanhemmat: Juho Kaapo Kaaponpoika Kantojärvi e. Hjelt, Sotilas, jääkäri, Ala-Paappasen Kantojärven ensimmäinen torppari 1811 -, Juho kuoli 71-vuotiaana kovaan yskään., s. 09.06.1771 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, k. 16.04.1843 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Juliana Matintytär Kantojärvi o.s. Kovettu, s. 20.04.1765 Ruovesi, Murole, k. 21.04.1843 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.

    Lapset:
    Justiina Kantojärvi s. 29.04.1837 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 02.05.1837 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Jooseppi Kantojärvi s. 24.10.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, (kaksonen), k. 15.11.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Antti Kantojärvi s. 24.10.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, (kaksonen), k. 03.11.1839 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Hermanni Hilden e. Kantojärvi , s. 23.08.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. Tauluun 203
    Markus Kantojärvi s. 06.04.1843 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Manu Kantojärvi Manu kuoli vuoden ikäisenä yskään., s. 04.12.1844 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 19.12.1845 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Vilhelmiina Kantojärvi s. 10.03.1847 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Kustaa Kantojärvi s. 28.01.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Kalle Kantojärvi s. 01.04.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 203
    VI Hermanni Juhonpoika Hilden e. Kantojärvi, (Taulusta 202, äiti Maria Kantojärvi) Ala-Paappasen Kantojärven torpan poika, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki., s. 23.08.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 27.05.1875 Teisko, Hatanpää, Lehtimäki.

    Puoliso: Vihitty 24.06.1869 Tampere, Tuomioseurakunta Karoliina Amanda Antintytär Lehtimäki o.s. Hilden. (Taulu 63) Karoliina oli paperitehtaassa töissä piikana, muutti Tampereelta 5.11.1869 Kurun Ylä-Toikolle ja perheineen 29.9.1973 Teiskon Hatanpään Lehtimäen tölliin., s. 03.10.1847.

    Lapset:
    Tilta Taipale o.s. Hilden , s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 63
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 204
    I Niilo Taipale (Olkitaipale) e. Mylläri, Taipaleen isäntä 1564-1585, k. Kuru.

    Pirkkalan erämaa - asutusta ja Taipale sijaitsi Ilmarin kylän Laurin erämaalla.
    Taipaleen isäntä 1564-1585.
    Talo jaetaan. Pojat Tuomas ja Matti alkavat isännöidä
    molemmat omia talojaan.


    .

    Lapset:
    Tuomas Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 205
    Matti Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 212
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 205
    II Tuomas Niilonpoika Taipale, (Taulusta 204, isä Niilo Taipale (Olkitaipale)) Taipale I:n isäntä 1586-1606 ja 1614-1619, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale. Taipaleen tila oli koko ajan osittain autiona ja naapureitten kanssa yhteydessä ,
    milloin toisen milloin toisen tilan.

    Lapset:
    Antti Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 206
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 206
    III Antti Tuomaanpoika Taipale, (Taulusta 205, isä Tuomas Taipale) Taipaleen isäntä 1607-1618 ja 1630 ,lautamies, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale.
    Olkitaipale= Pirkkalan erämaa-asutusta ja Ilmarin kylän Laurin erämaalla
    (Mylläri ja Taipale)
    Ylöjärven kylän Erkin erämaalla (Tienari)
    Taipale jaettiin 1586 ja talonosat yhdistettiin n.1630-1759 ,jolloin talo on taas jaettu.Taipale ja Laurila
    Anders Thomasson Taipaleen isäntä 1607-1618 ja 1630 ,lautamies 1607
    Puumerkki 1607 ,rasti,jonka oikeassa yläsakarassa 90 asteen kulmaviiva.


    Jacob Knutsson Taipaleen talon isäntä 1636-1640 ,puuseppä.
    Vaimo Brita Mattsdotter.
    Heidän poikansa Henric Jacobsson Taipaleen isäntä 1641-1642 ,ryhtyi sotamieheksi, jonka
    jälkeen vaimo Walborg Vilpuntytär jatkoi Taipaleen tilan hoitoa vuoden pari.

    .

    Lapset:
    Markku Taipale , s. 1595 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 207
    Heikki Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 211
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 207
    IV Markku Antinpoika Taipale, (Taulusta 206, isä Antti Taipale) Taipaleen isäntä 1645-1675 ,tervaskanto, s. 1595 Kuru, Olkitaipale, k. 03.03.1695 Kuru, Olkitaipale. Taipaleen talon isäntänä 1645-1675.
    Kuoli 100-vuotiaana eli varsinainen tervaskanto.

    Puoliso: Aune Taipale k. Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Jaakko Taipale (Olkitaipale) e. Ilmarinen , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 208
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 208
    V Jaakko Markunpoika Taipale (Olkitaipale) e. Ilmarinen, (Taulusta 207, isä Markku Taipale) Taipaleen isäntä 1676-1686, s. Kuru, Olkitaipale, k. 30.01.1687 Kuru, Olkitaipale. Jaakko Markunpoika oli Taipaleen (Olkitaipale) isäntä vuosina 1676-1686.
    Ruoveden käräjillä 1681 Jaakko Ilmarinen ilmoitti esi-isänsä Lasse Ilmarisen omistaneen vahvistuskirjalla 16.12.1553 'Welkilevelän' eräsijan, jolle talo perustettiin ja ettei talo ole sen jälkeen ole ollut autio.

    OLKITAIPALEEN KARTANO:

    Liiviläistä aatelia oleva Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta'' 17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa Ruovedelta.
    Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot:
    Kurun Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi taipaletta, Keihäslahden kaksi Kurun taloa, Keihäsjärven Lauri Eskonpoika, Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja Minkkinen.
    Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa. Karjulan Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski, Pohjankapeen Kapee.
    Ruoveden Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu, Siikalahden Ylä - ja Ala-Sarvana, Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo. Rämingin Tyrni, tapion Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika, Kautun Matti Hannunpoika ja Väärinmajan Työrö ja Nenonen.

    Grassin jälkeläisetkin asuivat vakinaisesti Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien lahjoitustilojen asioita. Sen tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta..

    OLKITAIPALEEN KARTANO:

    Grassin edellä nainitulla lahjoitusalueella tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevine ns. rajapintatiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten omistajilleen edullinen sijoitus. Vuonna 1653 sai näet Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa säterikartanon omistamalleen Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6 manttaalin suuruinen. Vuonna 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräliltä todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsivat vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.

    Omistaja ei liene käynyt koskaan uudessa kartanossaan, jonka erityisasema johtui siitä, että hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa välillä asuvan, eikä hän liioin ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain mukaan tuli olla. Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon'' nauttia säterivapautta useita vuosia.

    Vielä vuonna 1665 sanotaan läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea tupa, joka sekin on kaatua nurin''.
    Vuonna 1667 ja sitä seuraavina vuosina mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu.
    Viimeinen yritys Olkitaipaleen kartanon elvyttämiseksi sattui vuonna 1680 Laukon herran Gabriel Kurjen tahdosta, jonka haltuun Grassin tilst silloin olivat joutuneet. Hän näyttää todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.
    Kuitenkin Olkitaipaleen Jaakko Markunpoika Taipale (Olkitaipale, isäntä 1676-1686) ja Juhana Pietarinpoika Tienari (isäntä 1678-1696) sekä muut Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa köyhyytensä takia sitä tehdä, hankkeesta luovuttiin.

    Vuoden 1683 suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita. Kartanolaitos saapui Ruoveden alueelle vasta seuraavalla vuosisadalla Pekkalan kartanon syntyessä sinne.
    Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen karatanossa Ruotsin Skånessa.

    Puoliso: Kristiina Heikintytär Taipale k. Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Jaakko Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 209
    Tuomas Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 210
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 209
    VI Jaakko Jaakonpoika Taipale, (Taulusta 208, isä Jaakko Taipale (Olkitaipale)) Taipaleen isäntä 1703-1721, s. Kuru, Olkitaipale, k. 19.02.1721 Kuru, Olkitaipale. Jaakko Jaakonpoika oli Taipaleeen talon isäntä vuodesta 1703
    kuolemaansa asti vuoteen 1721.

    1. puoliso: Vihitty 1692 Kuru Valpuri Markuntytär Taipale k. 05.04.1696 Kuru, Olkitaipale.

    2. puoliso: Vihitty 05.04.1697 Kuru Marketta Heikintytär Taipale o.s. Hainari. (Taulu 216). (Taulu 217). (Taulu 276). (Taulu 11) s. Kuru, Hainari, k. 10.09.1740 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Heikki Jaakonpoika Hainari, Hainarin isäntä 1669-1709 ,1690-luvulta lampuoti, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari ja Liisa Sipintytär Hainari, k. 1707 Kuru, Hainari.
    Lapset:
    Maria Taipale , s. 1697 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 11
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 210
    VI Tuomas Jaakonpoika Taipale, (Taulusta 208, isä Jaakko Taipale (Olkitaipale)) Taipaleen isäntä 1687-1702, sotamies, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale. Taipaleen isäntä 1687-1702.

    Puoliso: Aune Heikintytär Taipale o.s. Karjula s. Kuru, Karjula, k. Kuru, Olkitaipale.
    Isä: Heikki Luukkaanpoika, k. Kuru, Karjula.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 211
    IV Heikki Antinpoika Taipale, (Taulusta 206, isä Antti Taipale) Taipaleen isäntä 1634-1635, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale. Taipaleen isäntä 1634-1635.

    Puoliso: Elina Pertuntytär Taipale k. Kuru, Olkitaipale.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 212
    II Matti Niilonpoika Taipale, (Taulusta 204, isä Niilo Taipale (Olkitaipale)) Taipale II:n isäntä 1586-, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale. Matts Nilsson oli Taipale II:n isäntä 1586 alkaen.
    Ei mainintaa isännyydestä enää maakuntarekisterissä 1589 .
    Talo ollut autio ja naapurit viljelivät.

    Puoliso: N.n Taipale k. Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Mikko Taipale Taipale II:n isäntä 1606-1624, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale. Mikko Matinpojan jälkeen Taipaleen talo autioitui ja
    kappalainen Tuomas Rajalahdesta viljelee tilaa 1625-1630.
    Talo häviää vuonna 1641 maakirjassa ilman, että mikään talo kylässä lisää äyrejä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 213
    I Juho Heikinpoika Ikonen, Ikosen isäntä 1572-1582, k. Kuru, Petäjälammi. Ikonen ja Lörpys olivat Pirkkalan erämaa-asutusta 1562 ja Ylöjärven Ilmarin kylän entisellä erämaalla 1589.

    Lapset:
    Pauli Ikonen , s. Kuru, Petäjälammi. Tauluun 214
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 214
    II Pauli Juhonpoika Ikonen, (Taulusta 213, isä Juho Ikonen) Ikosen isäntä 1600-1624, s. Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Jaakko Hainari e. Ikonen , s. Kuru, Petäjälammi. Tauluun 215
    Klemetti Ikonen Ikosen isäntä 1625-1642, s. Kuru, Petäjälammi, k. Kuru, Petäjälammi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 215
    III Jaakko Paulinpoika Hainari e. Ikonen, (Taulusta 214, isä Pauli Ikonen) Hainarin isäntä 1634-1668, s. Kuru, Petäjälammi, k. Kuru, Hainari. Hainari oli Ruoveden kantataloja vuodelta 1584 ,myöhemmin furiirin (majoittaja) puustelli.

    Puoliso: Anna Martintytär Hainari k. Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Heikki Hainari , s. Kuru, Hainari. Tauluun 216
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 216
    IV Heikki Jaakonpoika Hainari, (Taulusta 215, isä Jaakko Hainari) Hainarin isäntä 1669-1709 ,1690-luvulta lampuoti, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari.

    1. puoliso: Vihitty 1660 Kuru Liisa Sipintytär Hainari. (Taulu 276). (Taulu 209) k. 1707 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Marketta Taipale o.s. Hainari , s. Kuru, Hainari. Tauluun 217
    Jaakoppi Hainari Hainarin isäntä 1710-1724, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari.
    Yrjö Haapala e. Hainari , s. 1663 Kuru, Hainari. Tauluun 218
    Tuomas Hainari Itsellisenä Toikossa, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
    Heikki Hainari s. Kuru, Hainari.
    Martti Vakkalainen e. Hainari s. Kuru, Hainari.
    Karin Hainari s. Kuru, Hainari.
    2. puoliso: Vihitty 1710 Kuru Karin Antintytär Hainari k. Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 217
    V Marketta Heikintytär Taipale o.s. Hainari, (Taulusta 216, isä Heikki Hainari) s. Kuru, Hainari, k. 10.09.1740 Kuru, Olkitaipale.

    Puoliso: Vihitty 05.04.1697 Kuru Jaakko Jaakonpoika Taipale. (Taulu 208). (Taulu 209). (Taulu 11) Taipaleen isäntä 1703-1721, s. Kuru, Olkitaipale, k. 19.02.1721 Kuru, Olkitaipale. Jaakko Jaakonpoika oli Taipaleeen talon isäntä vuodesta 1703
    kuolemaansa asti vuoteen 1721.
    Vanhemmat: Jaakko Markunpoika Taipale (Olkitaipale) e. Ilmarinen, Taipaleen isäntä 1676-1686, s. Kuru, Olkitaipale, k. 30.01.1687 Kuru, Olkitaipale ja Kristiina Heikintytär Taipale, k. Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Maria Taipale , s. 1697 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 11
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 218
    V Yrjö Heikinpoika Haapala e. Hainari, (Taulusta 216, isä Heikki Hainari) Haapalan lampuoti 1700-1720, s. 1663 Kuru, Hainari, k. 14.08.1720 Ruovesi, Haapala.

    Puoliso: Pirkko Matintytär Haapala Pirkko isännöi kotitaloaan Haapalaa 1721-1725, s. Ruovesi, Haapala, k. Ruovesi, Haapala.
    Vanhemmat: Matti Erkinpoika Haapala, Haapala oli Laukon vanhaa rälssiä, erotettu Viljakkalasta. Matti oli Haapalan isäntä 1681-1689, k. Ruovesi, Haapala ja Inkeri Haapala, k. 06.04.1697 Ruovesi, Haapala.

    Lapset:
    Pirkko Haapala , s. 1699 Ruovesi. Tauluun 219
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 219
    VI Pirkko Yrjöntytär Haapala, (Taulusta 218, isä Yrjö Haapala) Pirkko kuoli 67-vuotiaana tukehtumiskatarriin., s. 1699 Ruovesi, k. 17.04.1766 Ruovesi.

    1. puoliso: Vihitty 13.10.1717 Ruovesi Niilo Niilonpoika Haapala e. Löytänä-Hokkanen Niilo otettiin vuonna 1720 sotamieheksi ja kuoli sotamiehenä Venäjällä., k. 1725 Venäjä.

    Lapset:
    Elisabeta Haapala s. 18.10.1719 Ruovesi.
    2. puoliso: Vihitty 10.07.1726 Ruovesi Yrjö Yrjönpoika Haapala e. Hakola Haapalan vävy ja isäntä 1726-1745, Yrjö kuoli 52-vuotiaana keuhkotautiin., s. 22.04.1700 Ruovesi, Ruhala, k. 12.05.1759 Ruovesi.
    Lapset:
    Maria Haapala , s. 21.03.1726 Ruovesi. Tauluun 220
    Kaisa Ala-Pohja o.s. Haapala , s. 10.02.1728 Ruovesi. Tauluun 258
    Anna Jäminki o.s. Haapala , s. 25.05.1729 Ruovesi. Tauluun 270
    Sofia Haapala s. 19.02.1736 Ruovesi.
    Pietari Haapala s. 30.06.1739 Ruovesi.
    Pirkko Mustajärvi o.s. Haapala , s. 26.12.1740 Ruovesi. Tauluun 274
    Marketta Haapala s. 25.01.1744 Ruovesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 220
    VII Maria Yrjöntytär Haapala, (Taulusta 219, äiti Pirkko Haapala) Maria kuoli 65-vuotiaana vanhuuteen?, s. 21.03.1726 Ruovesi, k. 02.01.1791 Ruovesi.

    Puoliso: Vihitty 26.12.1744 Ruovesi Juho Tuomaanpoika Haapala e. Korhonen Haapalan vävy ja isäntä 1746-1762, s. 1719 Virrat, Uurainen, k. 08.04.1791 Ruovesi.
    Vanhemmat: Tuomas Matinpoika Korhonen, Korhosen isäntä 1699-1731, lautamies 1711-1739, s. Virrat, Uurainen, k. Virrat, Uurainen ja Anna Erkintytär Korhonen, s. 1680 Virrat, k. 12.10.1760 Virrat, Uurainen.

    Lapset:
    Anna Haapala s. 09.01.1746 Ruovesi.
    Georgius Haapala Haapalan poika ja isäntä 1763-1801, s. 31.07.1747 Ruovesi, k. 1809 Ruovesi.
    Matti Tanhua-Tyrkkö e. Haapala , s. 22.02.1749 Ruovesi. Tauluun 221
    Jooseppi Haapala s. 02.03.1751 Ruovesi.
    Juho Riihikoski e. Haapala , s. 05.06.1752 Ruovesi. Tauluun 231
    Antti Haapala s. 16.08.1754 Ruovesi.
    Kaapo Haapala s. 29.01.1756 Ruovesi.
    Heikki Haapala s. 07.02.1758 Ruovesi.
    Maria Haapala s. 24.10.1759 Ruovesi.
    Petteri Haapala s. 23.05.1761 Ruovesi.
    Jaakoppi Haapala s. 27.06.1763 Ruovesi.
    Tuomas Haapala s. 30.11.1765 Ruovesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 221
    VIII Matti Juhonpoika Tanhua-Tyrkkö e. Haapala, (Taulusta 220, äiti Maria Haapala) Tanhua-Tyrkön vävy ja isäntä 1779-1805, s. 22.02.1749 Ruovesi, k. 01.02.1810 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: Vihitty 26.12.1768 Virrat Maria Matintytär Tanhua-Tyrkkö. (Taulu 1323) Maria muutti Virroilta vuonna 1811 Ruovedelle., s. 16.02.1749 Virrat, Vaskivesi, k. 1814 Ruovesi.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Tanhua-Tyrkkö e. Tyrkkö, Tanhua-Tyrkön isäntä 1742-1756, s. 1723 Virrat, Vaskivesi, k. 1756 Virrat, Vaskivesi ja Kirsti Sipintytär Tanhua-Tyrkkö o.s. Heikkilä, s. 28.07.1719 Virrat, Jäähdyspohja, k. 02.12.1787 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Antti Tanhua-Tyrkkö , s. 24.11.1769 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 222
    Elisabet Tanhua-Tyrkkö s. 27.04.1771 Virrat, Vaskivesi.
    Regina Tanhua-Tyrkkö s. 17.10.1774 Virrat, Vaskivesi.
    Anna Tanhua-Tyrkkö s. 09.08.1776 Virrat, Vaskivesi.
    Justiina Tanhua-Tyrkkö s. 24.07.1778 Virrat, Vaskivesi.
    Leena (oikea nimi Heta) Tanhua-Tyrkkö , s. 23.02.1781 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 223
    Margareetta Tanhua-Tyrkkö s. 22.08.1783 Virrat, Vaskivesi.
    Matti Tanhua-Tyrkkö s. 22.01.1786 Virrat, Vaskivesi.
    Kaisa Tanhua-Tyrkkö s. 13.08.1787 Virrat, Vaskivesi.
    Kaapo Tanhua-Tyrkkö s. 27.01.1790 Virrat, Vaskivesi.
    Ulla Tanhua-Tyrkkö s. 05.09.1792 Virrat, Vaskivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 222
    IX Antti Matinpoika Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 221, isä Matti Tanhua-Tyrkkö) Tanhua-Tyrkön isäntä 1806 -, s. 24.11.1769 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: Vihitty 24.06.1794 Ruovesi Kaisa Matintytär Tanhua-Tyrkkö o.s. Kukonpohja s. 03.10.1771 Ruovesi.
    Vanhemmat: Matti Antinpoika Kukonpohja, Kukonpohjan isäntä 1758-1798, s. 11.02.1733 Ruovesi, k. 15.12.1809 Ruovesi ja Valpuri Yrjöntytär Kukonpohja o.s. Hakola, s. 02.02.1736 Ruovesi, Ruhala, k. 01.02.1813 Ruovesi.

    Lapset:
    Juho Heikki Tanhua-Tyrkkö s. 13.01.1796 Virrat, Vaskivesi.
    Maria Kristiina Tanhua-Tyrkkö s. 13.05.1798 Virrat, Vaskivesi.
    Pirkko Helena Tanhua-Tyrkkö s. 06.01.1801 Virrat, Vaskivesi.
    Antti Kustaa Tanhua-Tyrkkö s. 12.11.1803 Virrat, Vaskivesi.
    Sven Erik Tanhua-Tyrkkö s. 15.05.1810 Virrat, Vaskivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 223
    IX Leena (oikea nimi Heta) Matintytär Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 221, isä Matti Tanhua-Tyrkkö) Tanhua-Tyrkön tytär ja emäntä, leena kuoli 67-vuotiaana ''hivutustautiin'' - usein keuhkotauti., s. 23.02.1781 Virrat, Vaskivesi, k. 05.11.1848 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Juho Manu Tanhua-Tyrkkö , s. 25.05.1801 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 224
    1. puoliso: Vihitty 04.07.1802 Virrat Salomon Matinpoika Tanhua-Tyrkkö e. Kahila Salomon otti Leenan pojan Juhon omakseen ja nimelleen Juho Salomoninpojaksi. Tanhua-Tyrkön vävy ja isäntä. Salomon kuoli 38-vuotiaana ''kaularöhkään'' eli angiinaan., s. 12.02.1778 Virrat, Toisvesi, k. 30.10.1816 Virrat, Vaskivesi.
    Vanhemmat: Matti Yrjönpoika Kahila, Kahilan isäntä 1760-1796, puumerkki 1866 = sahalaitaa kolmella kärjellä., s. 29.01.1744 Virrat, Toisvesi, k. 08.07.1816 Virrat, Toisvesi ja Maria Yrjöntytär Kahila o.s. Mantilo, s. 25.04.1740 Virrat, Uurainen, k. 09.08.1802 Virrat, Toisvesi.
    Lapset:
    Henrik Herman Tanhua-Tyrkkö s. 12.07.1804 Virrat, Vaskivesi.
    Anna Albertiina Tanhua-Tyrkkö s. 11.03.1806 Virrat, Vaskivesi.
    Salomon Fredrik Tanhua-Tyrkkö s. 29.05.1809 Virrat, Vaskivesi.
    Fredrika Tanhua-Tyrkkö s. 19.06.1814 Virrat, Vaskivesi.
    Maria Tanhua-Tyrkkö Maria syntyi 3,5 kk isänsä kuoleman jälkeen., s. 17.02.1817 Virrat, Vaskivesi.
    2. puoliso: Vihitty 10.03.1822 Virrat Heikki Heikinpoika Tanhua-Tyrkkö e. Koivulahti. (Taulu 1993). (Taulu 1994) s. 02.02.1795 Virrat, Sipilä.
    Vanhemmat: Heikki Simonpoika Koivulahti e. Soini, s. 31.07.1748 Virrat, Toisvesi, k. 23.02.1802 Virrat, Vaskivesi, Nojonen ja Pirkko Martintytär Koivulahti o.s. Ala-Kahila, s. 02.04.1755 Virrat, Toisvesi.
    Lapset:
    August Tanhua-Tyrkkö s. 02.02.1822 Virrat, Vaskivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 224
    X Juho Manu Leenantytär Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 223, äiti Leena Tanhua-Tyrkkö) Salomon Matinpoika Tanhua-Tyrkkö otti Juho Manu Leenantyttären nimillee ja Juho Manusta tuli Juho Manu Salomoninpoika Tanhua-Tyrkkö., s. 25.05.1801 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: Vihitty 12.03.1822 Virrat Ulla Kaapontytär Tanhua-Tyrkkö o.s. Kataisto s. 21.08.1799 Virrat, Vaskivesi, Nojonen.

    Lapset:
    Heikki Tanhua-Tyrkkö s. 08.04.1822 Virrat, Vaskivesi, k. noin 1825 Virrat, Vaskivesi.
    Justiina Tanhua-Tyrkkö s. 26.12.1823 Virrat, Vaskivesi.
    Reetta Leena Tanhua-Tyrkkö s. 18.11.1825 Virrat, Vaskivesi.
    Henrika Tanhua-Tyrkkö s. 22.01.1828 Virrat, Vaskivesi.
    Herman Tanhua-Tyrkkö s. 15.01.1830 Virrat, Vaskivesi.
    Maria Tanhua-Tyrkkö s. 11.09.1832 Virrat, Vaskivesi.
    Salomon Tanhua-Tyrkkö , s. 23.01.1835 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 225
    Anna Katariina Tanhua-Tyrkkö s. 30.03.1837 Virrat, Vaskivesi.
    Vilhelmiina Tanhua-Tyrkkö s. 04.08.1839 Virrat, Vaskivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 225
    XI Salomon Juhonpoika Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 224, isä Juho Tanhua-Tyrkkö) s. 23.01.1835 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: Vihitty 04.07.1859 Virrat Heta Heikintytär Tanhua-Tyrkkö o.s. Nojonen s. 14.01.1839 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Maria Seliina Ruusila o.s. Tanhua-Tyrkkö , s. 15.04.1859 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 226
    Juha Heikki Tanhua-Tyrkkö , s. 23.04.1861 Virrat, Tanhua. Tauluun 229
    Toivo Eetu Tanhua-Tyrkkö s. 01.03.1863 Virrat, Vaskivesi.
    Aina Vilhelmiina Tanhua-Tyrkkö s. 28.05.1865 Virrat, Vaskivesi, k. 30.11.1865 Virrat, Vaskivesi.
    Uuno Salomon Tanhua-Tyrkkö s. 06.11.1866 Virrat, Vaskivesi, k. 24.11.1866 Virrat, Vaskivesi.
    Abram Nikolai Tanhua-Tyrkkö s. 23.12.1867 Virrat, Vaskivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 226
    XII Maria Seliina Salomonintytär Ruusila o.s. Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 225, isä Salomon Tanhua-Tyrkkö) s. 15.04.1859 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: Iivari Matinpoika Ruusila. (Taulu 1316) s. 14.10.1857 Virrat, Vaskivesi, Ranta-Tyrkkö.
    Vanhemmat: Matti Abrahaminpoika Ruusila e. Ranta-Tyrkkö, Ranta-Tyrkön isäntä, s. 24.02.1835 Virrat, Vaskivesi ja Anna Juditha Pekantytär Ruusila, s. 10.12.1838 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Juho Eemeli Aho e. Ruusila , s. 02.04.1883 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 227
    Senja Maria Sarvijärvi o.s. Ruusila , s. 28.11.1886 Kuru, Ahola. Tauluun 228
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 227
    XIII Juho Eemeli Iivarinpoika Aho e. Ruusila, (Taulusta 226, isä Iivari Ruusila) Kauppias, s. 02.04.1883 Virrat, Vaskivesi, k. 22.03.1943 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun kauppa.
    J.E. Aho eli Juho Eemeli Aho ja vaimonsa Elsa Aho os. Koskinen

    Puoliso: Elsa Eriika Kallentytär Aho o.s. Koskinen. (Taulu 767) Myllärin tytär, kauppias, s. 20.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Parkkuunkosken mylly, k. 16.10.1981 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun kauppa.
    Vanhemmat: Kalle Joosefinpoika Koskinen e. Savela, Parkkuunkosken Ylämyllyn mylläri. Se oli lahkomylly, s. 27.12.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Selma Jeremiaantytär Savela o.s. Keskinen, Selma oli Kurun Petäjälammin Ala-Paappasen Savelan piika naimisiin mennessään, sitten Kurun Olkitaipaleen Ylä-Myllyn myllärin vaimo., s. 06.11.1853 Kuru, Karjula, Tyrkkölä eli Nygård.
    Elsa ja Juho Ahon hauta Kurun Tammikankaalla,

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 228
    XIII Senja Maria Iivarintytär Sarvijärvi o.s. Ruusila, (Taulusta 226, isä Iivari Ruusila) s. 28.11.1886 Kuru, Ahola, k. 01.06.1932 Kuru, Vaakaniemi.
    Sarvijärven hauta Kurun Tammikankaalla.

    Puoliso: Vihitty 30.11.1906 Matti Väinö Sarvijärvi. (Taulu 1133). (Taulu 1134). (Taulu 1776) s. 12.01.1887 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 24.06.1948 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat: Matti Marianpoika Sarvijärvi e. Majanen, Leppälahden muonarenki, itsellinen. Matti Majasen vaimot olivat sisaruksia. Sarvijärven torppari, s. 02.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 24.05.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti ja Henrika Juhontytär Sarvijärvi o.s. Leppälahti, s. 07.06.1853 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 21.12.1941 Kuru.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 229
    XII Juha Heikki Salomoninpoika Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 225, isä Salomon Tanhua-Tyrkkö) Talollinen, s. 23.04.1861 Virrat, Tanhua.

    Puoliso: Vihitty 18.07.1883 Virrat Krispiina Hermannintytär Tanhua-Tyrkkö o.s. Ranta-Tyrkkö. (Taulu 1313) s. 15.11.1863 Virrat, Vaskivesi.
    Vanhemmat: Herman Abrahaminpoika Ranta-Tyrkkö, Ranta-Tyrkön isäntä., s. 19.09.1832 Virrat, Vaskivesi, k. 01.02.1884 Virrat, Vaskivesi ja Loviisa Heikintytär Ranta-Tyrkkö o.s. Jokela, s. 28.10.1832 Virrat, Vaskivesi.

    Lapset:
    Lyyli Fransiska Tanhua-Tyrkkö , s. 22.08.1884 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 230
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 230
    XIII Lyyli Fransiska Juhantytär Tanhua-Tyrkkö, (Taulusta 229, isä Juha Tanhua-Tyrkkö) s. 22.08.1884 Virrat, Vaskivesi.

    Puoliso: Vihitty 30.06.1904 Virrat Aapraham (Aapo) Aleksinpoika Tanhua-Tyrkkö e. Ylä-Nojonen Ylänojosen poika, Tanhua-Tyrkön vävy ja isäntä, s. 10.12.1883 Virrat, Vaskivesi.
    Vanhemmat: Aleksi Juhanpoika Ylä-Nojonen, s. 13.09.1850 Virrat, Vaskivesi ja Hilta Reta Abrahamintytär Ylä-Nojonen o.s. Tallila, s. 11.07.1848 Virrat, Vaskivesi.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 231
    VIII Juho Juhonpoika Riihikoski e. Haapala, (Taulusta 220, äiti Maria Haapala) Riihikosken vävy ja isäntä 1783-1806, Riehtenperän uudistila vuodesta 1794. Juho kuoli 53-vuotiaana pistokseen., s. 05.06.1752 Ruovesi, k. 27.04.1806 Kuru.

    Kurun Riihikosken vävyn Juho Juhonpojan (isäntä 1783 - 1806) syntyperä

    Vihitty Kurussa 4.11.1781 Riihikosken tytär Maria Heikintytär , sulhanen Juho Juhonpoika. Rippikirjassa vävy-Juhon, joka myöhemmin isäntä, syntymäaika on koko ajan 5.6.1752, synt. paikkaa ei ole merkitty.
    Eräissä netin sukupuisssa (ainakin Geni, Webtrees) Juho Juhonpojan kerrotaan olleen lähitalosta Ristaniemestä. Ristaniemen Juho Juhonpoika oli syntynyt 31.5.1751 ja hän kuoli kotonaan 20.2.1785. Rippikirjaan merkityn mukaan Juho oli bräckling eli raajarikkoinen tai muuten raihnainen. Myös Teiskon Hankala on merkitty joskus Juho Juhonpojan olinpaikaksi ainakin vihittäessä.
    HisKin mukaan Juho olisi Haapalasta. Vanhan-Ruoveden talonhaltijaluetteloon Juho on merkitty tulleeksi Hankalasta (Matti J Kankaanpää, Vanhan Ruoveden talonhaltijat, Jyväskylä 1990.)
    Jo vihittyjen luetteloa tarkasteltaessa tulkinta Haapala on mielestäni oikeampi kuin Hangala. Vertaa kirjaimia a ja p esim. sanaan Taipale samalla sivulla toiseksi viimeisellä rivillä - Juho Juhonpojan ja Maria Heikintyttären kohdalla kirjoituksen jälki on vain suttuisempi, (mustetta vahvemmin), mistä johtuen Haapala voi näyttää äkkimiltään katsoen Hangalalta.
    Teiskon rippikirja 1771 - 1783 (kaksi jaksoa): Hankalasta ei löydy sopivaa Juho Juhonpoikaa talon poikana tai renkinä.
    Ruoveden kastettujen kirja: vuonna 1752 Haapalassa syntynyt 5. ja kastettu 7.päivä kesäkuuta Johan, isä Johan Thomasson ja äiti Maria Jöransdr. HisKissä syntymäpv virheellisesti 25.5.
    Ruoveden rippikirja 1759 - 1770; jaksossa 1759 - 1764 poika Johan synt. 5.6.1752 on merkitty, mutta nimi vedetty yli. Jaksoon 1765 - 1770 hänet on merkitty, mutta taas vedetty yli. Seuraavissa rippikirjoissa häntä ei enää ole.
    Haudattujen luettelosta en ole Ruovedeltä löytänyt Juho Juhonpojan kuolemaa.
    SAY Teisko 1760 - 1779 ja 1780 - 1799: ei ketään sopivaa Johan-nimistä Hankalassa.
    SAY Ruovesi 1760 - 1779 ja 1780 - 1799: Haapalassa Jöran Johansson isännäksi 1763. Veli Matti on 1765. Henkiveroa maksavana on vain renki Johan 1765.
    Ruoveden rippilasten luettelosta löytyy vuodelta 1765 Haukkamaasta ripille päässyt Johan Johansson, jolle merkitty syntymäaika 5.6.1752.
    Ruoveden rippikirja 1759 - 1770: molemmissa jaksoissa Haukkamaassa on renki Johan Johansson s. 5.6.1752. Jälkimmäisessä jaksossa nimi vedetty yli. Haapalan Juho-pojan on täytynyt asua jo hyvin nuoresta Haukkamaassa.

    Haukkamaan isäntä oli vävyksi vuonna1734 taloon tullut Heikki Tuomaanpoika " i Korhois", vaimo Haukkamaan tytär Klara Mikontytär.
    Kun Juho Tuomaanpoika vihittiin 1744 Haapalan tyttären Maria Yrjöntyttären kanssa, Juhon mainitaan olevan Haukkamaasta. Haukkamaa on ollut sukulaistalo (isännät veljeksiä), mikä selittää Juho Juhonpojan oleskelun siellä.
    Mielestäni voidaan pitää selvitettynä, että Riihikosken vävy ja isäntä Juho Juhonpoika oli Haapalan poika Ruovedeltä.
    Sukuyhteyttä Haapalan ja Riihikosken välillä oli myöhemmin sillä tavoin, että Haapalan isäntäpari Yrjö Juhonpoika (Juho Juhonpojan vanhempi veli) perheineen tuli Riihikoskelle viimeistään 1788, mutta perhe palasi pian takaisin Haapalaan. Riihikoskella heille kuitenkin syntyi poika Yrjö 30.3.1788.

    Lähde / Tuula Hakala
    Ylöjärvellä 27.1.2016
    .

    Puoliso: Vihitty 04.11.1781 Kuru Maria Henrikintytär Riihikoski. (Taulu 1148) s. 22.05.1748 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1806 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Henrik Yrjönpoika Riihikoski e. Lörpys, Riihikosken isäntä 1738-1770, s. 1711 Kuru, Petäjälammi, k. 01.01.1796 Kuru, Riihikoski ja Sophia Juhontytär Riihikoski o.s. Ala-Sarvana, Isännöi Riihikosken tilaa 1771-1779, Riihtenperän uudistila vuonna 1794 Parkkuun jakokunnassa., s. 08.02.1718 Ruovesi, Siikalahti, k. 23.07.1797 Kuru.

    Lapset:
    Marketta Riihikoski s. 11.10.1789 Kuru.
    Pekka Riihikoski s. 30.03.1787 Kuru.
    Abraham Riihikoski s. 03.02.1786 Kuru.
    Matti Riihikoski , s. 01.06.1784 Kuru, Riihikoski. Tauluun 232
    Antti Riihikoski s. 06.02.1783 Kuru, k. 06.04.1783 Kuru.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 232
    IX Matti Juhonpoika Riihikoski, (Taulusta 231, isä Juho Riihikoski) s. 01.06.1784 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1864 Kuru, Riihikoski.

    Puoliso: Leena Yrjöntytär Riihikoski o.s. Sammalisto. (Taulu 1661) s. 01.07.1779 Kuru, Karjula, k. 04.05.1865 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Yrjö Henrikinpoika Sammalisto e. Karjula, Torppari, s. 1729 Kuru, Karjula, k. 11.03.1805 Kuru, Karjula ja Maria Ristontytär Sammalisto o.s. Iso-Karju, s. 01.05.1740 Kuru, Karjula, Alanen Iso-Karju, k. 22.07.1823 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Jeremias Riihikoski s. 22.03.1810 Kuru, Riihikoski, k. 04.08.1811 Kuru, Riihikoski.
    Mooses Riihikoski , s. 09.12.1811 Kuru, Riihikoski. Tauluun 233
    Jeremias Riihikoski s. 13.05.1813 Kuru, Riihikoski.
    Salomon Heinämäki e. Riihikoski , s. 20.01.1816 Kuru, Riihikoski. Tauluun 250
    Reetta Leena Ala-Poikelus o.s. Riihikoski , s. 29.12.1819 Kuru, Riihikoski. Tauluun 255
    Maria Riihikoski s. 26.03.1823 Kuru, Riihikoski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 233
    X Mooses Matinpoika Riihikoski, (Taulusta 232, isä Matti Riihikoski) Talollinen, s. 09.12.1811 Kuru, Riihikoski, k. 22.05.1864 Kuru, Riihikoski.

    Puoliso: Vihitty 14.10.1831 Kuru Valpuri Jaakontytär Riihikoski o.s. Jokela Rälssitorppa, s. 03.01.1801 Ruovesi, Pekkala, k. 27.05.1867 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat: Jaakko Juhonpoika Jokela, Jaakko kuoli 47-vuotiaana punatautiin., s. 24.05.1762 Ruovesi, Pekkala, k. 1809 Ruovesi, Pekkala ja Anna Johanneksentytär Jokela, s. 04.07.1762 Ruovesi, k. Ruovesi, Pekkala.

    Lapset:
    Fredrika Toikkonen o.s. Riihikoski , s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski. Tauluun 234
    Kalle Riihikoski , s. 13.09.1834 Kuru, Riihikoski. Tauluun 242
    Manu Vetikko e. Riihikoski , s. 09.04.1837 Kuru, Riihikoski. Tauluun 245
    Mooses Riihikoski s. 06.01.1840 Kuru, Riihikoski, k. 04.05.1840 Kuru, Riihikoski.
    Serafia Riihikoski , s. 22.04.1841 Kuru, Riihikoski. Tauluun 248
    Jeremias Riihikoski s. 25.02.1845 Kuru, Riihikoski, k. 07.03.1846 Kuru, Riihikoski.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 234
    XI Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, (Taulusta 233, isä Mooses Riihikoski) s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Fredrika Toikkonen os. Riihikoski

    Puoliso: Vihitty 15.06.1854 Kuru Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi Lampuoti, Toikon isäntä 1855- , maakauppias., s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Kurussa oli 1800-luvun puolivälissä kaksi kauppiasta ja kävi pian selväksi, että kaupankäynti ei niin pienellä alueella voisi elättää molempia. Toinen tekikin konkurssin ja kaupankäyntiä jatkoi maakauppaluvan vuonna 1861 saanut Antti Yrjönpoika.

    Hän oli alkanut pitää kauppaa Vaakaniemen kylässä vuokrattuaan ensin vuonna 1854 Idman-suvun omistaman Ylä-Toikon tilan, jonka sittemmin vuonna 1875 osti 25 000 markalla omakseen. Samana vuonna 1854 hän avioitui Riihikosken talon tyttären Fredrikan kanssa ja otti sukunimekseen Toikkonen. Näin Parkkuusta tuli edelläkävijä maakaupan kehittäjänä laajempaakin ympäristöä varten: asiakkaita tulvi lähiympäristöstä, mutta myös Tampereelta ja aina Pohjanmaalta asti.

    Toikon tila sijaitsee Kurun Parkkuun tai oikeammin Vaakaniemen kylässä Näsijärven rantamaisemissa. Tilakeskuksen halki kulkee kylätie, joka jatkuu Toikolta Leppälahden kautta
    kohti Länsi-Teiskoa. Päärakennuksen tuntumassa ja kylätien molemmin puolin on useita muitakin hyvinhoidettuja rakennuksia,kuten aittoja, liitereitä ja tietenkin kivinavetta.
    Toikon tilan suuri tallirakennus on nykyisin pyhitetty museokäyttöön. Aikoinaan talossa oli jopa 35 hevosta.

    Kauniin peltomaiseman takaa siintää Näsijärvi ja sen rannassa laivalaituri, johon vielä muutama vuosi sitten pysähtyi kesäisin Tampere – Virrat reittiliikenteessä oleva valkokylkinen Tarjanne-
    laiva. Koko pihapiiri maisemineen huokuu ikiaikaista maalaistunnelmaa, ”vanhaa hyvääaikaa”,onhan
    tällä paikalla ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien.
    Nykyisen Toikon kantaisänä on maakauppias Antti Toikkonen vanhempi (1828 – 1898), jonka aikana
    paikasta tuli koko maakunnan elinkeinoelämän keskus. Tuota aikaa on kuvannut mainiosti Uolevi
    Nojonen kirjassaan ”Antista Anttiin”.
    Nykyisin tilan päätuotantosuunta on viljanviljely, karjaa ei enää vähään aikaan ole ollut. Nykyaikaiset
    viljelymenetelmät nykyaikaisine koneineen ovat käytössä.

    Toikon postireki. Posti kulki Toikolta kahdesti viikossa Tampereelle ja kerran viikossa Ruovedelle. Sitä kuljetti hevospelissä 23 vuoden ajan Fabian Aalto, joka toimi myös Toikon kantaisän Antti Toikkonen vanhemman kyytimiehenä.
    Reki kesti hyvin, mutta hevosta Aalto joutui vaihtamaan kolmen vuoden välein.
    Syksyisin Toikolla teurastettiin jopa 600 nautaa. Lihat suolattiin valtaviin,
    toista kuutiota vetäviin lihatiinuihin, joita museossa tallessa useampia.
    Eri töihin eri työvälineet. Lapioita ja talikoita joka lähtöön, siitä isäntä Antti Summanen pitänyt
    huolen. Perinteitäkään¨ei silti ole unohdettu, päinvastoin. Siitä ovat puolestaan pitäneet huolen
    Arto ja Helvi Summanen, tilan vanhaisäntä ja –emäntä. Vanhan parin toimesta on koottu Toikon tallirakennuksessa sijaitsevaan yksityiseen museoon valtava määrä historiaa erilaisten esineiden muodossa. – Esineitä on varmasti yli kymmenentuhatta ja suurin osa niistä on ollut täällä
    jokapäiväisessä käytössä, arvioi Arto Summanen kokoelmaansa. Kun Arto Summanen avaa suuren
    aitan vintillä sijaitsevan museotilan pariovet, on tulijalle avautuva näky mykistävä. Arviolta reilun parinsadan neliön tila on täynnä entisaikojen työkaluja, koneita, laitteita, maanmuokkausvälineitä
    ja paljon, paljon muuta, esineitä, joiden käyttötarkoitusta nykyihminen voi vain arvailla. Kaikki tavarat
    ovat järjestyksessä ja omilla paikoillaan. Heti sisään astuttaessa ensimmäisenä on vastassa vanha punainen traktori, jossa on rautapyörät. – Vuonna 1936 Toikkoon hankittiin tämä ensimmäinen
    traktori, merkiltään McCormick Farmall, esittelee Arto Summanen. Traktori myytiin aikoinaan pois,
    mutta vuosikymmenten jälkeen Arto onnistui pelastamaan jo käytöstä poistetun ja huonokuntoisen
    rautahevosen ja se tuotiin takaisin alkuperäiseen kotiinsa museoitavaksi.
    McCormick Farmall F-20 entisöitynä kunniapaikalla. Malli on sama kuin Mummo Ankalla! Huomaa
    rautaiset piikkipyörät ja ainoastaan yksi etupyörä.

    Hevoset olivat tärkeitä entisajan maanviljelyksessä ja niistä pidettiin hyvää huolta. Hihnakäyttöisellä pelumyllyllä tehtiin apetta. Alusasut ovat kauniisti kirjailtuja ja usein monogrammilla nimettyjä. Useimmiten kangas oli omassa pellossa kasvaneesta pellavasta kudottu. Museon pehmeän puolen tekstiilit ja asusteet kertovat naisten elämästä. Kuvassa mankeli. Vikströmin maamoottorit olivat suhteellisen yleisiä maataloudessa vielä 60-luvullakin. Antin kaupan hyllyt pursuavat entisajan lyhyttavaraa. Kaupassa työskentelivät kauppiaan lisäksi ainakin puksu ja puotineiti. Toikon museon esineistä voi hyvin kuvitella, miten omavaraista tilan toiminta aikoinaan oli. Tilalla työskenteli
    kymmenien renkien lisäksi eri alojen ammattimiehiä kuten suutaria, seppää, teurastajaa ja puuseppää, jopa länkiseppä ja kaikilla oli omanlaisensa työkalut ja välineet. Suurin osa työkaluista tehtiin lisäksiitse. Vain osa koneista on tehdasvalmisteisia, mutta nekin pystyttiin huoltamaan ja korjaamaan omin voimin. Aitan ylisillä voikin ihastella käsityötaidon malliesimerkkien lisäksi
    entisajan konetekniikkaa.´
    Vikströmin maamoottorilla pyöritettiin puimakonetta, kattotiilien tekoon oli oma koneensa,
    olipa pelumyllykin hevosten appeen tekoon. Toikossa on ollut käytössä hautomakonekin,
    jolla on aikoinaan haudottu fasaaninmunia.

    Eläintenpitoon liittyvät esineet ovat luonnollisesti tärkeä osa kokoelmaa. Pelkästään hevosia oli parhaimmillaan jopa kolmekymmentäviisi päivittäisessä käytössä. Niinpä museon katossa roikkuukin
    länkiä, luokkia, siloja, setolkoita, ohjaksia ja aisoja kaikissa mahdollisissa muodoissa.
    Samoin esillä on runsaasti hevosvetoisia peltotyökaluja, rekiä ja muita kulkupelejä.
    Pitkän käytävän eli tallinkonkin päädyssä on ovi museon pehmeämmälle puolelle, jonka esineistö
    kertoo Toikon tilalla asuneen naisväen elämästä ja asusteista. Renkien tapaan piikojakin oli parhaimmillaan kymmenkunta. Piikojen asusteet vaihtelivat tehtävän ja siten myös aseman
    mukaan. Oli iso-köksä, pikku-köksä, välipiikoja, puotineiti, kievarilikka, karjakkoeli vööri ja useampia
    navettapiikoja. Kaikilla heillä oli asemansa mukainen vaatetus, josta museon vaatekokoelma antaaoivan kuvan. Sielun silmin voi nähdä sievästi puettuja piikoja kirjailluissa essuissaan palvelemassa paitsi talon omaa väkeä, varsinkin ”kulkevaisia” eli kauppamiehiä, tuomareita, lautamiehiä, kesävieraita ja monenlaista muuta väkeä, jota Toikolla aikanaan riitti.
    Museotilan perällä odottaa kävijää vielä yksi hämmästyksen aihe. Seinässä on kyltti, jossa lukee”Antin kauppa” ja vieressä ovi, joka johtaa suoraan joskus viime vuosisadalla pysähtyneeseen
    aikaan. Entisajan maakaupan hyllyjen valikoimista löytyy tuoretavaroita lukuun ottamatta
    lähes kaikkea, mitä maaseudun asuja ennen tarvitsi.
    Hevoset olivat tärkeitä entisajan maanviljelyksessä ja niistä pidettiin hyvää
    huolta. Hihnakäyttöisellä pelumyllyllä tehtiin apetta.
    Alusasut ovat kauniisti kirjailtuja ja usein monogrammilla nimettyjä. Useimmiten kangas oli omassa pellossa kasvaneesta pellavasta kudottu. Museon pehmeän puolen tekstiilit ja asusteet
    kertovat naisten elämästä.
    Vikströmin maamoottorit olivat suhteellisen yleisiä maataloudessa vielä 60-luvullakin.
    Antin kaupan hyllyt pursuavat entisajan lyhyttavaraa. Kaupassa työskentelivät
    kauppiaan lisäksi ainakin puksu ja puotineiti. Asusteita, kenkiä, lyhyttavaraa, nahkasaappaita,
    huovikkaita, astioita, tupakkaa, tulitikkuja ja satoja ja taas satoja tarpeellisia tai vähemmän tarpeellisia artikkeleita on esillä kaupan hyllyillä ja tiskillä. Seinillä on alkuperäisiä mainoksia,
    jotka kertovat omaa kieltään tuon ajan kulutustottumuksista. Kaupan kalusteet ovat alkuperäiset.
    Välillä ne tosin olivat vuosikymmeniä Muroleessa Mäkisen kaupassa, jonka perusti kauppias Niilo
    Mäkinen ostettuaan Toikon kaupan irtaimiston Antti Toikkonen nuoremman perikunnalta. Joitakin
    vuosia sitten kauppiaan tyttärentyttären poika Antti Moisio Muroleesta lahjoitti kalusteet takaisin Toikolle museoitavaksi.
    – Haluan kiittää paitsi Antti Moisiota, myös kaikkia muita henkilöitä, jotka ovat tänne tavaraa lahjoittaneet, sanoo Toikon vanhaisäntä Arto Summanen.

    Hän jos kuka yhdessä vaimonsa Helvin kanssa ansaitsee arvosanakseen täyden kympin maaseudun
    kulttuuriperinnön vaalimisessa ja säilyttämisessä tällä ainutlaatuisella tavalla.

    Lähde: Kurun Lehti /kesä 2010 nro 22

    --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Antti Yrjönpoika Toikkonen (26. lokakuuta 1828 – 29. marraskuuta 1898) oli suomalainen Kurussa asunut maakauppias ja maanviljelijä. Toikkonen omisti Kurussa sijainneen Toikon tilan ja useita muita maatiloja.

    Toikkonen oli tunnettu Tampereen seudulla ja Pohjanmaallakin ja hän keräsi omaisuutensa maakauppiaana ja toimittamalla lihaa pääasiassa Suomeen sijoitetuille venäläisille joukko-osastoille. Kurussa pidettiin Toikkosen aikana joka syksy Toikon markkinoiksi kutsutut teuraskarjamarkkinat.

    Toikkonen vuokrasi 1854 Idman-suvun omistaman Kurun Parkkuun kylässä sijainneen Ylä-Toikon tilan ja osti tilan itselleen 1875. Hän otti myös sukunimekseen Toikkonen avioiduttuaan 1854 Riihikosken talon tyttären Fredrikan (1832–1907) kanssa. Toikkonen sai maakauppaluvan 1861. Koska maaseudulla oli pulaa vaihtorahasta Toikkonen sai myös oikeuden painattaa itse 1–10 kopeekan seteleitä vaihtorahaksi asiakkailleen.

    Toikkonen perusti yhdessä tamperelaisen kauppiaan G. O. Sumeliuksen kanssa Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön jonka omistama 1870 valmistunut Laine-niminen laiva liikennöi 1870-luvulla Visuvedelle saakka.

    Antti Toikkosen vanhin tytär Fredrika (1865) ja puoliso Kaarle Akseli Kovero perustivat Sorvajärven tilan Ylöjärvelle.

    Antti Toikkonen on haudattu Kurun vanhalle hautausmaalle.

    Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Toikkonen.
    Vanhemmat: Yrjö Simonpoika Lähdekorpi e. Paappanen, Nygårdin renki, Kurun Petäjälammin Ala-Paappasen Lähdekorven torppari., s. 27.05.1794 Kuru, Petäjälammi, k. 01.10.1875 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Reetta Liisa Erkintytär Lähdekorpi o.s. Suutari II eli Mäkelä, Mäkelän tytär, Nygårdin piika, Lähdekorven torpan emäntä, s. 16.10.1792 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1863 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    Uolevi Nojosen kirja vuodelta 1976: Antista Anttiin.

    Lapset:
    Kalle Toikkonen Oskari oli mielisairas rippikirjan mukaan (tosiasiassa kehitysvammainen), naimaton., s. 16.05.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 08.01.1911 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Toikon kauppakartanon pihapiiriä Vaakaniemessä 1930-luvun lopulla. Oikealla näkyvä päärakennus on vuodelta 1876, jolloin tilaa isännöi Antti Toikko. Oikealla näkyvä pienempi rakennus on vuodelta 1913. Talossa on toiminut myös posti ja kestikievari.
    Antti Toikkonen , s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 235
    Manu Toikkonen 31.5.1880 Manu Toikkonen valmistui Hämeenlinnan normaalilyseosta ylioppilaaksi ja jatkoi Helsingin Yliopistossa opiskeluaan. Kuoli opiskeluaikanaan. Poikamies., s. 02.04.1858 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 23.11.1883 Helsinki.
    Koska maaseudulla oli pulaa vaihtorahasta Toikkonen sai myös oikeuden painattaa itse 1–10 kopeekan seteleitä vaihtorahaksi asiakkailleen. Kuvan seteli löytyi Kurun Säästöpankista ja se annettiin Toikkoon, mihin seteli kuuluukin. Valtiosihteeri Raimo Sailas kertoi Arto Summaselle Toikkosen rahan olevan ainoan valuutan, euron ohella, mitä ei ole lopetettu Suomessa. Setelin omistaa Arto Summanen.
    Vilhelmiina (Miina) Toikkonen , s. 06.01.1860 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 236
    Jaakko Toikkonen , s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 237
    Heikki Toikkonen , s. 09.05.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 238
    Anna Toikkonen s. 22.08.1864 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 02.01.1865 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Toikon asemakaava: I=nykyinen asuinrakennus II=Ala-Toikkoon siirretty asuinrakennukseksi 1930-luvulla. III=navetta n. 50m pitkä. IV=rakennus, jossa on konki hevosia, rattaita ym varten, puuceet, aittoja, yläkerrassa säilytetty mm. lihat isoissa tiinuissa. V=entinen päärakennus VI=piikapirtti. 1930-luvulla siirrettiin mm. lähempänä rantaa oleva rakennus Leppälahteen asuinrakennukseksi, yksi rakennus siirretty Seurataloa varten, jota on korotettu koottaessa kuudella hirsikerralla, yksi rakennus on siirretty Kurun lääkäriasemaksi. Ala-Toikkoon (II) siirretyn rakennuksen oikealta puolelta olevasta rivistä on sirretty 2-3 aittaa museovirastolle tuntemattomaan paikkaan.
    Fredriika Toikkonen , s. 13.11.1865 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 239
    Anna Toikkonen s. 04.01.1868 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Antti Toikkonen nuorempi ja G.O.Sumelius kävivät paljon kauppaa keskenään. Kuittipino päärakennuksen yläkerrassa. Kuitit omistaa Arto Summanen.
    Oskari Toikkonen Oskari oli mielisairas ja kelpaamaton, entinen lyseolainen., s. 25.12.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 22.03.1909 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Tallirakennuksen yläkerrasta sisään astuttaessa ensimmäisenä on vastassa vanha punainen traktori, jossa on rautapyörät. – Vuonna 1936 Toikkoon hankittiin tämä ensimmäinen traktori, merkiltään McCormick Farmall, esittelee Arto Summanen. Traktori myytiin aikoinaan pois, mutta vuosikymmenten jälkeen Arto onnistui pelastamaan jo käytöstä poistetun ja huonokuntoisen rautahevosen ja se tuotiin takaisin alkuperäiseen kotiinsa museoitavaksi. McCormick Farmall F-20 entisöitynä kunniapaikalla. Malli on sama kuin Mummo Ankalla! Huomaa rautaiset piikkipyörät ja ainoastaan yksi etupyörä. The Farmall F-20 tractor was built by International Harvester from 1932 until 1939 at the Farmall Works, Rock Island, Illinois, USA. Traktorin omistaa Arto Summanen.
    Ulriika Toikkonen s. 15.03.1872 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 11.05.1872 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vainajan viimeinen lepopaikka ennen hautausta, aitassa vainajalle kaksi sijaa. Toikon rakennuskantaa.
    Vilhelmi Toikkonen , s. 18.04.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 240
    Josefiina Poukka o.s. Toikkonen , s. 21.01.1876 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 241
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 235
    XII Antti Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 234, äiti Fredrika Toikkonen) Kauppias ja maanviljelijä., s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 28.11.1912 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Antti Toikkonen nuorempi (1856-1912)

    Puoliso: Vihitty 02.12.1902 Kuru, Ylä-Toikko Vilma Fredriikka Matintytär Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen. (Taulu 292) s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen), k. 19.10.1931 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Matti Matinpoika Mäkinen e. Tienari, Matti muutti v.1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi ja myöhemmin muutti Ylä-Toikolle isäntärengiksi eli voudiksi ja muutti nimensä Mäkiseksi. Myöhemmin Matti Mäkinen toimi Ylä-Toikon voutina. Hän oli Mäkisen (Suutalan) Oskarin isä., s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Helena (Leena) Jeremiaantutär Mäkinen o.s. Vanhakylä, Ylä-Toikon piika, s. 16.02.1857 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi.
    Vilma Jokinen ent. Toikkonen os. Mäkinen (1882-1931)

    Lapset:
    Anna Fredriika Toikkonen s. 30.05.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.03.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Harvinainen talvinen valokuva Toikkosen vanhasta asuinrakennuksesta, jota ei enää ole. Vasemmalla oleva aitta on säilynyt paikallaan. Se sijaitsee nykyistä asuinrakennusta vastapäätä maantien toisella puolella. Valokuvan omistaa: Arto Summanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 236
    XII Vilhelmiina (Miina) Antintytär Toikkonen, (Taulusta 234, äiti Fredrika Toikkonen) Miina muutti 29.12.1877 Orivedelle Onnistaipaleen rustholliin Hörtsänään. Hörtsänän emäntä. Miina muutti miehensä Erlandin kanssa 22.11.1906 Karkkuun., s. 06.01.1860 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    1. puoliso: Vihitty 29.08.1877 Kuru Johannes Antinpoika Hörtsänä. (Taulu 1450). (Taulu 1451) s. 28.12.1851 Orivesi, Lyytikkälä, Uotila, k. 25.02.1887 Orivesi, Onnistaipale.
    Vanhemmat: Antti Kustaa Matinpoika Hörtsänä e. Jussila, Oriveden Lyytikkälän Uotilan isäntä, Oriveden Hörtsänän rusthollin isäntä., s. 09.12.1812 Längelmäki, k. 06.02.1893 Orivesi, Onnistaipale ja Serafia Elisabeth Kallentytär Hörtsänä o.s. Sjöstedt, s. 22.09.1824 Kangasala, Heponiemi, Huikkola.

    Lapset:
    Hulda Hörtsänä s. 23.01.1879 Orivesi, Onnistaipale.
    Hugo Antero Hörtsänä Hugo tuli 1905 Ylä-Hörtsänän talon omistajaksi Oriveden Onnistaipaleen kylällä, kotiseutumies ja puutarhuri., s. 05.05.1880 Orivesi, Onnistaipale, k. 27.01.1954 Orivesi, Onnistaipale.

    Hugo Antero Hörtsänä (5. toukokuuta 1880 Orivesi – 27. tammikuuta 1954 Orivesi) oli suomalainen kotiseutumies ja puutarhuri.

    Hörtsänän vanhemmat olivat maanviljelijä Johannes Hörtsänä ja Vilhelmiina Toikkanen. Hän kävi kansa- ja maatalouskoulun ja tuli 1905 Ylä-Hörtsänän talon omistajaksi Oriveden Onnistaipaleen kylällä. 1920-luvulla Hörtsänä alkoi tehdä kukka- ja puulajien koeviljelyä yli kolmen hehtaarin alueella. Hänen kotitalonsa ympärille jo 1909 perustamansa arboretum laajeni sisältämään koristepuutarhan tekolammikkoineen ja juhlakenttineen. Ennen sotia siellä arvioitiin olevan yli 1 300 erilaista kasvi-, pensas- ja puulajia. Hörtsänän arboretumia on myöhemmin kunnostettu talkoovoimin ja EU:n rahoituksen turvin. Vuonna 1986 siitä tuli luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu luonnonsuojelualue, jota on sittemmin inventoitu useaan otteeseen. Alueen hoito- ja käyttösuunnitelma laadittiin 1995.

    Hörtsänä harrasti myös kansankulttuuria, keräten muun muassa esineitä ja muistikuvia ja perustaen Oriveden Museoyhdistyksen, jonka puheenjohtajana hän toimi 1932-1937 ja jolle hän lahjoitti huomattavan kokoelman keräämäänsä esineistöä.

    Hörtsänän puoliso vuodesta 1915 oli Hilda Maria Lehtonen.
    Vilma Fredrika Hörtsänä s. 13.12.1881 Orivesi, Onnistaipale, k. 06.03.1884 Orivesi, Onnistaipale.
    Augusta Hörtsänä s. 04.07.1883 Orivesi, Onnistaipale.
    Juho Kustaa Hörtsänä s. 23.09.1885 Orivesi, Onnistaipale.
    Lapset:
    Johanna (äpärä) Hörtsänä s. 06.07.1890 Orivesi, Onnistaipale, k. 24.08.1896 Orivesi, Onnistaipale.
    Johannan syntymämerkintä Oriveden rippikirjan syntyneiden luettelossa.
    2. puoliso: Vihitty 30.11.1905 Orivesi Erland Hermanninpoika Tuominen Hörtsänän renki., s. 20.03.1877 Orivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 237
    XII Jaakko Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 234, äiti Fredrika Toikkonen) Yo Hlinnan norm.lys. Kamt 1892. Senaatin ylim. kopisti, kamreeri, sitt. postitoimistonhoitaja 1893-1906 (Kuru, Toikko). Maanviljelijä Kurussa ja Teiskossa, muutti Teiskoon 5.3.1906. ''Naappilan äijä'', s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1952 Teisko, Tuhria, Naappila.
    Toikon Toikkosten hautapaasi Kurun vanhalla hautausmaalla.

    1. puoliso: Vihitty 29.01.1903 Kuru Tilta Kallentytär Toikkonen o.s. Riihikoski. (Taulu 242). (Taulu 243) s. 18.01.1871 Kuru, Riihikoski, k. 10.04.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Kalle Mooseksenpoika Riihikoski, Talollinen, Kaale on merkitty rippikirjaan ontuvaksi., s. 13.09.1834 Kuru, Riihikoski, k. 28.06.1912 Kuru, Riihikoski ja Tilda Matintytär Riihikoski, s. 19.03.1846 Ruovesi, k. 05.12.1919 Kuru, Riihikoski.

    2. puoliso: Vihitty 18.04.1905 Kuru Hulda Maria Kaarlentytär Toikkonen o.s. Kivinen. (Taulu 297). (Taulu 298) Hulda muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikosta 5.11.1892 Teiskoon ja Teiskosta Kuruun 11.5.1905 ja muutti takaisin Ylä-Toikkoon ja avioitui reilun kuukauden päästä Ylä-Toikon Antti Toikkosen pojan Jaakon kanssa. Hän oli raskaana jo muuttaessaan Toikkoon, taisi Jaakko poiketa Teiskossa aiemmin ja saaden Huldan takaisin mitä varmimmalla tavalla., s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Kaarle Mauri Henrikinpoika Kivinen, Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan poika, Toikon renki, muutti 5.11.1892 Kurusta Teiskoon, jossa asusti mäkitupalaisena., s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi ja Susanna (Sanna) Mikontytär Kivinen o.s. Filppula, Susanna muutti Jyväskylästä 15.4.1880 Kurun Olkitaipaleen Tienarille piiaksi, muutti samana vuonna Vaakaniemen Ylä-Toikkoon piiaksi, missä vihittiin renki Kalle Kivisen kanssa, missä saivat vuonna 1882 pojan. He muuttivat taas samana vuonna Vaakaniemen Lahdenpohjaan, missä Kalle oli itsellisenä. He muuttivat vuonna 1884 rengiksi ja piiaksi takaisin Ylä-Toikkoon, missä saivat toisen lapsen. 5.11.1892 tuli muutto Teiskoon., s. 18.10.1851 Lapua, Haapakoski, Alakojonen, Kujala.
    Toikolla on meneillään suuret pidot koskien kauppiaiden yhteistapaamista.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 238
    XII Heikki Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 234, äiti Fredrika Toikkonen) Heikki Toikkonen muutti perheineen 2.1.1991 Kurusta Ylöjärven Pohjankylän Pietilän isäntä. Pietilän omistaa Heikki isänsä maakauppias Antti Toikkosen jälkeen vuodesta 1893. Loppuikänsä merkinnällä kelvoton., s. 09.05.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1927 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.

    Heikki Toikkonen, Pohjankylän Pietilä. Heikin isä, Kurun Toikon kauppias Antti Toikkonen osti v 1868 Pohjankylän Pietilän ja Viinikan tilat. Vuonna 1893 omistus siirtyi pojalle Heikille. Heikin poika Juuse seuraava isäntä. Kurun vanhalla hautausmaalla on isä Antti, kauppias Toikosta. Juusen vaimo Saima oli viimeinen omaa sukua Hempura.
    Arvid Hempura lahjoitti harmoonin Pengonpohjan kyläkirkkoon tyttärensä Marian kuoleman yhteydessä. Arvidin isä Dominikus tuli Ruoveden Nenoseltä vävyksi Hempuralle.

    Pietilän tila on yhdistetty viime vuosisadalla Viinikan ja Pietilän tiloista. Heikki Toikkosen isännyyden aikana rakennettiin tilan komeat rakennukset. Uusrenesanssityylinen päärakennus on vuodelta 1895 ja kaksikerroksinen pitkä tallirakennus vuodelta 1892. Myös kivinen karjarakennus on rakennettu vuosisadan vaihteessa.
    Toikkosten hauta Ylöjärven hautausmaalla.

    Puoliso: Vihitty 21.12.1894 Kuru Emma Juusentytär Toikkonen o.s. Yläkapee. (Taulu 755) Emma oli Ylöjärven Pohjankylän Pietilän emäntä., s. 06.01.1873 Kuru, Pohjankapee, (kaksonen), k. 01.06.1910 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
    Vanhemmat: Joosef (Juuse) Antinpoika Yläkapee, Yläkapeen isäntä, 1/8 manttaalia, s. 15.02.1839 Kuru, Pohjankapee, k. 10.01.1895 Kuru, Pohjankapee ja Helena Juhantytär Yläkapee, s. 24.09.1838 Teisko, Saarilahti, Nygård, k. 05.02.1903 Kuru, Pohjankapee.
    Ylöjärven Pohjankylän Pietilä.

    Lapset:
    Heikki Toikkonen Heikki kuoli synnyinpäivänään., s. 11.06.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 11.06.1895 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Aino Toikkonen s. 22.11.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 14.04.1908 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
    Ester Toikkonen s. 05.07.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Helmi Toikkonen s. 09.12.1900 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
    Juuse Heikki Toikkonen Talousneuvos, Pietilän isäntä, s. 24.06.1904 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä, k. 03.07.1991 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä. Ylöjärven yhteiskoulu

    Oppikouluopetusta haluavat ylöjärveläiset kävivät 1950-luvun lopulle asti koulua Tampereella. Vaikka matka ei ollut pitkä, ainoastaan kunnan eteläosasta oli mahdollista käydä oppikoulua kotoa käsin 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla. "Semmoiset pikkuiset autot ajoivat koululaisia ja pääsi siinä muutkin. Ei niitä montaa käynyt." Kunnan pohjoisosasta Tampereella koulua käyneet joutuivat hankkimaan kaupungista kouluasunnon. Takamaan, Mutalan ja Pengonpohjan koulupiirien oppivelvollisuusikäisistä kävi 1920- ja 1930-luvulla oppikoulua vain muutama ja tytöt lähtivät useammin koulutielle kuin pojat. Esimerkiksi lukuvuonna 1935—36 oli Pengonpohjasta oppikoulussa yksi tyttö ja poika, Mutalasta kaksi tyttöä ja Takamaalta ei ketään. Kirkonkylän koulun alueelta, josta liikenneyhteydet olivat paremmat, viisi poikaa ja kolme tyttöä. Pengonpohjasta Tampereella 1940-luvulla koulua käynyt tyttö muistelee käyneensä kotona joka viikonloppu. "Tulin semmoisella Pöntyksellä eli seka-autolla, sillä tuotiin tavaraa ja ihmisiä siellä lavalla. Sinne täytyi jonottaa lippu. Aamulla neljältä menin linja-autoasemalle jonottaan lippua tai jos en saanut, niin rynnättiin hirveellä vauhdilla sinne koriin. Äitehän mun saatteli pyhäehtoona tuonne Peltosen tiehaaraan, sinne on kymmenen kilometriä matkaa meiltä, Kyöstilään. Lauantaina pääsin kotio saakka." Pohjankylän Toikkosen pojilla, joita oli neljä samaan aikaan koulussa, oli oma koulukoti. "Ensin oli Pirkankatu 16 semmoinen huone ja keittiö, mutta sitten, kun meitä tuli neljä veljestä kouluun, niin meillä oli Pyynikintori 2:ssa kaksi huonetta ja keittiö. Meillä oli joku huushollerska ja sitten loppuvaiheessa täältä kotoa. Äiti oli joskus ja sitten meillä oli vanha Milja, hän oli jo semmoinen kahdeksissakymmenissä oleva, kun hän oli meillä pitämässä taloutta meidän koulukodissa." Kaupunkiin tuotiin viikoittain puut ja ruokatarpeet.

    .
    Talousneuvos Juuse Toikkosen ja vaimonsa Saiman hautakivi Ylöjärven hautausmaalla.
    Mikael Toikkonen s. 27.09.1909 Ylöjärvi, Pohjankylä, Pietilä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 239
    XII Fredriika Antintytär Toikkonen, (Taulusta 234, äiti Fredrika Toikkonen) s. 13.11.1865 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 23.10.1939 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    Toikon ensimmäinen auto vuodelta 1925.

    Puoliso: Vihitty 21.03.1889 Ruovesi Kaarlo (Kalle) Akseli Kovero Maakauppias Ruovedella -1889 ja Ylöjärvellä, Sorvajärven isäntä., s. 05.09.1861 Hämeenlinna, k. 03.02.1936 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.

    Lapset:
    Bertta Fredrika Pietilä o.s. Kovero s. 17.05.1890 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 14.04.1963 Ylöjärvi, Ylöjärvi.
    Kuvassa näkyy Sorvajärven lato ja navetta.
    Kaarle (Kalle) Vilhelm Kovero s. 15.06.1892 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 01.09.1892 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    Anna Johanna Kovero s. 20.07.1893 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 24.12.1977 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    Kaarle (Kalle) Vilhelm Kovero s. 19.03.1896 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 21.02.1897 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    Kaarle Urho Kovero s. 02.12.1897 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 08.01.1960 Ylöjärvi.
    Sorvajärven rakennuksia Sorvajärventien varrella Viljakkalantien ja Uuden Kuruntien välillä.
    Heikki Villiam Kovero s. 16.08.1900 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 12.04.1974 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.

    LIIMOLAN SUVUN AIKA 1777-1859

    Liimolan torppa, nykyisin Sorvajärven maatila, kuului Yliesllä sijaitsevan Runsaan rustholliin ja siitä erotettuun Liimolan tilaan.
    Isojaon aikaan vuonna 1777 Liimolan poika Heikki Juhonpoika Vähä-Liimola muutti perheineen torppareiksi Sorvajärvelle. Heikin vanhin poika Jussi Heikinpoika pestautui armeijan rulliin vuonna 1784, mutta siirtyi reservimieheksi ja avioitui Kaisa Juhantyttären kanssa.
    Isänsä jälkeen Jussi Heikinpoika ehti olla jonkin aikaa Sorvajärven tilan torpparina ennen kuin luovutti paikan vanhimmalle pojalleen Jussi Jussinpoika Sorvajärvelle ja tämän tulevalle vaimolle Heta Yrjöntytär Kopalaiselle.
    Heidän jälkeensä Maria Jussintytär jatkoi tilanpitoa Juha Kustaa Jaakonpojan kanssa vuoteen 1859 asti kunnes he muuttivat perheineen Viljakkalaan.

    SORVAJÄRVI SUKUNIMENÄ

    Torppaan Sorvajärvelle muutti asumaan Antti Juhonpoika vaimonsa Johanna Juhantyttären kanssa. Kuten siihen aikaan oli tapana, tilan nimestä tuli asukkaiden sukunimi.
    Nälkävuosista johtuen kerjäläiset toivat kulkutauteja, joihin menehtyi ensin Antti Juhanpoika ja sen jälkeen tilalla vielä asunut Jussi Jussinpoika. Johanna Juhantytär meni uudestaan naimisiin vuonna 1868, nyt Justus heikinpojan kanssa.
    Vuonna 1896 Justus osti Juha Liimolalta Sorvajärven itsenäiseksi tilaksi 8000 markalla. Kolmetoista vuotta myöhemmin vuonna 1889 Justuksen vaimo ja lapset kuolivat kulkutauteihin ja Justus jäi tilallevain palvelusväkensä kanssa.

    KOVERON SUVUN AIKA 1889-

    Maakauppias Antti Toikkonen tuli Sorvajärvelle vuonna 1889 hieromaan talokauppaa tyttärelleen Fredrikalle ja vävylleen Kaarlo Koverolle.
    Justus Heikinpoika myi tilansa Antti Toikkoselle eläimineen kaikkineen 10 000 markasta ja otti lähtiessään vain sen, mitä kärryillä pystyi kuljettamaan. Tilan koko oli silloin 140 hehtaaria, eli reilun kokoinen torpaksi.
    Antti Toikkonen antoi vielä 20 000 markkaa ja Parkanosta ostamaansa karjaa tyttärelleen tilanpidon aloittamiseen.
    Rahaa uudet omistajat tarvitsivatkin, koska mm. päärakennus oli rakennettu 1800-luvun alkupuolella ja katto vaati korjausta.
    Kivinavetan Koverot rakensivat vuonna 1890 ja toisen päärakennuksen kaksi vuotta myöhemmin.

    Siihen aikaan pihapiiriin kuului puimala, 2 aittaa, sauna, paja ja savusauna vuodelta 1768, jonka presidentti Kekkonen osti itselleen 1960-luvulla.

    Tilan seuraavaksi isännäksi vuonna 1926 siirtyi Kaarlon vanhinpoika Viljo vaimonsa Ellin kanssa. Viljo korjasi navettaa vuonna 1935 ja piti lypsykarjaa. Hän myös salaojitti tilan pellot.
    Otettuaan avioeron vaimostaan Viljo meni uusiin naimisiin Anni Sillmanin kanssa vuonna 1945.
    Viljon ja Annin poika Heikki jatkoi vaimonsa Raijan (os. Makkonen) kanssa lypsykarjanpitoa vuodesta 1970 vuoteen 2011 asti.
    Tila oli pinta-alaltaan 68 hehtaaria, kun myös Heikin sisaret olivat saaneet osansa tilasta.
    Heikki nykyaikaisti tilaa ostamalla koneita ja laitteita.

    Heikin ja Raijan jälkeen tilanpitoa jatkaa edelleen heidän vanhin poikansa Marko, joka luopui lypsykarjasta ja vaihtoi emolehmätuotantoon. Eläimet vaihtuivat alkuperäisrotuiseen suomenkarjaan ja tila siirtyi samalla luonnonmukaiseen tuotantoon. Maatilan koko pieneni kymmenellä hehtaarilla, kun tilan maista jäi osa kaupan ulkopuolelle.

    SORVAJÄRVEN MAATILA

    Tila sijaitsee Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajamailla Sorvajärven kauniissa järvimaisemissa.
    Kesäisin ohikulkijat voivat nauttia entisajan maalaisnäkymästä - lehmät laiduntavat vapaasti vasikoineen vehreällä luomupellolla kaikessa rauhassa.

    Vanhat punamullatut rakennukset henkivät entisajan tuntua; vanha päärakennus kohoaa pihan keskellä ja tarinan mukaan se on ollut keskeltä avoin ja siitä on kulkenut kylätie, jota pitkin jopa sudet ovat juosseet iltahämärissä.

    Vellikello on tornissaanbvanhan maakellarin ja päällystärakennuksen yllä, aivan kuin mikä hetki tahansa kelloa soitettaisiin kutsumaan työväki pellolta syömään.

    Sorvajärven tila ei ole avoinna yleisölle, mutta joa ajat ohi ja näet tilan vanhan isännän Heikki Koveron, niin pysähdy juttelemaan. Hän kertoo mielellään tilan historiasta.

    Lähde: https://issuu.com/onke/docs/sukutarina.
    Ylöjärven liimolan Sorvajärven tila 980-413-1-86
    Sally (Salli) Josefiina Kovero s. 25.07.1903 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi, k. 27.05.1922 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    Naimi Vilhelmiina Kovero s. 04.01.1905 Ylöjärvi, Liimola, Sorvajärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 240
    XII Vilhelmi Antinpoika Toikkonen, (Taulusta 234, äiti Fredrika Toikkonen) Yo Hlinnan lys. Fm-yo 1898. Agronomi (Mustiala) 1898. Maanviljelijä ja postitoimiston hoitaja Kurussa 1912-., s. 18.04.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 20.10.1950 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Kurun Toikko siirtyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Johanna Elisabet Sarénin äidin suvulta uudelle omistajasuvulle. Kuvan nykyinen päärakennus on uusien omistajien rakentama 1800-luvun lopulla.

    Puoliso: Vihitty 23.10.1902 Kuru Tilta Manuntytär Toikkonen o.s. Kotamäki s. 15.11.1879 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.06.1957 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Vanhemmat: Manu Manunpoika Kotamäki, s. 01.10.1858 Kuru, Riuttaskorpi ja Severina Juhontytär Kotamäki o.s. Sandås, s. 10.10.1852 Parkano, Lapinneva.
    Toikon naisten intiimin aitta laittaa mielikuvituksen liikkeelle.

    Lapset:
    Naema (Naimi) Fredriikka Toikkonen s. 30.08.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Kuvassa näkyvän aitan oikealla puolella sijaitsi Toikon entinen päärakennus. Kuva otettu nykyisen päärakennuksen edestä.
    Vilho Antero Toikkonen s. 07.04.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 17.08.1935 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Kurun rautakautiset irtolöydöt

    1 . ( inv. 1 9 7 4)
    Kuru, Olkitaipale, Laitamo rek. n:o 1130
    om. Karjula ja Morri, os. 34800 Virrat
    pronssinen hevosenkenkäsolki (KM 14330)
    peruskartta 2124 09 X 6856 55 y 487 43 z
    n. 95 -100
    maasto: Kuikkala-nimisessä saaressa olevan Laitamon talon pellosta.
    Vilho Toikkonen omisti ja asui Laitamon saaressa.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 241
    XII Josefiina Antintytär Poukka o.s. Toikkonen, (Taulusta 234, äiti Fredrika Toikkonen) s. 21.01.1876 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Josefiina os. Toikkonen ja Svantte Poukka.

    Puoliso: Vihitty 31.08.1903 Kuru Svantte Aleksinpoika Poukka Svantte muutti Virroilta 12.2.1900 Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle kauppapalvelijaksi, kauppias. Nuori pariskunta muutti 12.11.1903 Virroille., s. 08.06.1883 Virrat, Vaskivesi, k. 22.09.1937 Virrat.
    Vanhemmat: Aleksi Yrjönpoika Poukka, Poukan isäntä, eläkevaari., s. 02.05.1840 Virrat, Vaskivesi, k. 03.01.1906 Virrat, Vaskivesi ja Hilma Amalia Kaarlentytär Poukka o.s. Raski (Braski), s. 12.08.1847 Virrat, Hauhuu.
    Toikon kauppa sellaisena kuin se oli 1800-luvun lopulla. Svantte muutti Virroilta 12.2.1900 Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle kauppapalvelijaksi, kauppias.

    Lapset:
    Yrjö Poukka s. 23.03.1904 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala.
    Ester Summanen o.s. Poukka s. 10.01.1906 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala, k. 07.03.1995 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Yleiseksi heitoksi tuli runsaan sateen sattuessa ; sataa, kun Esterin p:stä.
    Erään kerran Toikolle meni renki töitä hakemaan ja totesi tuon edellämainitun Toikon Esterille, jolloin Ester sanoi ; ei sieltä sen enempää tule kuin muiltakaan.
    Tiedossa ei ole, saiko renki töitä.
    Ester Summanen poikansa tyttärien Sannan ja Tiinan kanssa.
    Anni Poukka s. 09.04.1907 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala, k. 23.01.1908 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala.
    Vilho Poukka s. 14.02.1909 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala.
    Jaakko Poukka s. 25.05.1911 Virrat, Patalanmaja, Viljakkala, k. 15.01.1978 Virrat, Vaskivesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 242
    XI Kalle Mooseksenpoika Riihikoski, (Taulusta 233, isä Mooses Riihikoski) Talollinen, Kaale on merkitty rippikirjaan ontuvaksi., s. 13.09.1834 Kuru, Riihikoski, k. 28.06.1912 Kuru, Riihikoski.

    Riihikosken isäntä julisti Jumalan sanaa. Kun talon päärakennus oli aikoinaan palanut perustuksia muöten, oli raunioista löytynyt Raamattu, josta vain reunat olivat hiiltyneet, mutta teksti jäänyt vahingoittumatta. Näyttö oli vahva:
    ''Tässä nähdään, että Jumalan sana ei pala tulessaakaan.''
    Onhan sanontakin: ''Totuus ei pala tulessakaan.''

    .
    Jumalan sana ei pala tulessakaan. Riihikosken tulipalossa säästynyt Raamattu (1880-luku).

    Puoliso: Tilda Matintytär Riihikoski. (Taulu 237) s. 19.03.1846 Ruovesi, k. 05.12.1919 Kuru, Riihikoski.

    Lapset:
    Kalle Riihikoski s. 16.10.1869 Kuru, Riihikoski, k. 18.12.1869 Kuru, Riihikoski.
    Tilta Toikkonen o.s. Riihikoski , s. 18.01.1871 Kuru, Riihikoski. Tauluun 243
    Manu Koskinen e. Riihikoski s. 01.01.1874 Kuru, Riihikoski.
    Kaarlo Koskinen e. Riihikoski Olkitaipaleen Leveelahden renki, rippikirjaan on merkitty kelpaamaton, 1897 muutti nimensä Koskiseksi ja meni rengiksi Olkitaipaleen Mylläriin, Kaarlo muutti 5.11.1900 Porvooseen., s. 06.07.1875 Kuru, Riihikoski.
    Matti Koskinen e. Riihikoski , s. 18.10.1880 Kuru, Riihikoski. Tauluun 244
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 243
    XII Tilta Kallentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, (Taulusta 242, isä Kalle Riihikoski) s. 18.01.1871 Kuru, Riihikoski, k. 10.04.1903 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

    Puoliso: Vihitty 29.01.1903 Kuru Jaakko Antinpoika Toikkonen. (Taulu 234). (Taulu 237) Yo Hlinnan norm.lys. Kamt 1892. Senaatin ylim. kopisti, kamreeri, sitt. postitoimistonhoitaja 1893-1906 (Kuru, Toikko). Maanviljelijä Kurussa ja Teiskossa, muutti Teiskoon 5.3.1906. ''Naappilan äijä'', s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1952 Teisko, Tuhria, Naappila.
    Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi, Lampuoti, Toikon isäntä 1855- , maakauppias., s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
    Toikon Toikkosten hautapaasi Kurun vanhalla hautausmaalla.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 244
    XII Matti Kallenpoika Koskinen e. Riihikoski, (Taulusta 242, isä Kalle Riihikoski) Maatila Minnesotassa, s. 18.10.1880 Kuru, Riihikoski, k. USA, Minnesota.

    Puoliso: Hilma (äpärä) Mariantytär Riihikoski. (Taulu 1550) Olkitaipaleen suutari Idmanin piika, s. 13.04.1875 Kuru, Olkitaipale, k. USA, Minnesota.
    Äiti: Maria Matintytär Pohja o.s. Kivelä, Olkitaipaleen suutari Idmanin piika., s. 05.07.1852 Parkano.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 245
    XI Manu Mooseksenpoika Vetikko e. Riihikoski, (Taulusta 233, isä Mooses Riihikoski) Vanhakylän Leveelahden Vetikon vävy ja torppari. Manu muutti vaimonsa kuoltua lapsineen Olkitaipaleen Tienarille itselliseksi. Manu kuoli 57-vuotiaana lentävään keuhkotautiin., s. 09.04.1837 Kuru, Riihikoski, k. 15.02.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

    Puoliso: Vihitty 11.06.1866 Kuru, Mylläri (Pappila) Vilhelmiina Jeremiaantytär Vetikko. (Taulu 1164) Vilhelmiina kuoli 40-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 23.01.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 13.11.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Vanhemmat: Jeremias Matinpoika Vetikko, s. 08.04.1819 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 27.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla ja Maria Antintytär Vetikko o.s. Vanhakylä, s. 14.02.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 08.02.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

    Lapset:
    Manu Vetikko s. 16.12.1866 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Kalle Vetikko s. 27.03.1869 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Oskari Vetikko s. 19.01.1871 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Olkitaipaleen Vanhakylän talon peltoja ja taloon kuulunut Vetikon torppa 1920-luvun lopulla. Peltojen takaa häämöttää tilan päärakennus.
    Eetu Nummi e. Vetikko , s. 05.11.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla. Tauluun 246
    Miina Lahdenperä o.s. Vetikko , s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla. Tauluun 247
    Maurits Vetikko s. 27.09.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Arviiti Vetikko s. 05.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    Emma Vetikko s. 21.05.1885 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 246
    XII Eetu Manunpoika Nummi e. Vetikko, (Taulusta 245, isä Manu Vetikko) Eetu oli armeijaan kelpaamaton, Riihikosken, Olkitaipaleen Vanhakylän, Petäjälammin Lörpyksen, Petäjälammin Ikosen, Olkitaipaleen Lahdenperän ja Karjulan Petäjäniemen itsellinen., s. 05.11.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

    Puoliso: Vihitty 10.09.1897 Kuru Ida (Iita) Manuntytär Mäkinen. (Taulu 1486) s. 05.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Junkkari.
    Vanhemmat: Manu Abrahaminpoika Mäkinen, Ylä-Toikon renki naimisiin mennessään, sai siellä ensimmäisen lapsensa Junkkarin tyttären kanssa. Vuosina 1874-1876 Manu oli Vaakaniemen Leppälahden renkinä ja perhe asui siella, muuttivat vuonna 1876 Henrikan kotiin Junkkarille, jossa Manu toimi itsellisenä vuoteen 1780. Perhe muutti 1880 Vaakaniemen Ala-Toikkoon, jossa Manu toimi isäntärenkinä ja otti nimekseen Mäkinen. Mäkisestä tuli Ala-Toikon mäkitupalainen., s. 01.04.1846 Ruovesi ja Henrika Juusentytär Mäkinen o.s. Junkkari, s. 20.02.1852 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti.

    Lapset:
    Helmi Maria Nummi s. 03.08.1898 Kuru, Ruiihikoski.
    Lauri Johannes Nummi s. 27.12.1900 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
    Alli Esteri Nummi s. 18.03.1904 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Yrjö Olavi Nummi s. 15.08.1907 Kuru, Karjula, Petäjäniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 247
    XII Miina Manuntytär Lahdenperä o.s. Vetikko, (Taulusta 245, isä Manu Vetikko) s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

    Puoliso: Vihitty 21.09.1894 Kuru Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä. (Taulu 312). (Taulu 320). (Taulu 38). (Taulu 136) Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale ja Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi, Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Eero Johannes Lahtinen s. 13.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Tyyne Emilia Lahtinen s. 22.06.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 23.08.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Martta Vilhelmiina Lahtinen s. 05.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
    Anni Augusta Lahtinen s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
    Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 08.08.1997 Kuru, Olkitaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 248
    XI Serafia Mooseksentytär Riihikoski, (Taulusta 233, isä Mooses Riihikoski) s. 22.04.1841 Kuru, Riihikoski.

    Puoliso: Vihitty 17.06.1859 Kuru Eenokki Eliaanpoika Lähteenmäki. (Taulu 946) s. 17.12.1837 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Elias Eliaanpoika Lähteenmäki e. Ala-Poikelus, Ala-Poikeluksen isäntä. Elias kuoli 49-vuotiaana ''hivutustautiin'', usein keuhkotauti., s. 03.09.1806 Kuru, Poikelus, k. 1855 Kuru, Poikelus ja Ulla Matintytär Lähteenmäki, s. 12.05.1805 Kuru, Poikelus, k. 09.02.1870 Kuru, Poikelus.

    Lapset:
    Manu Lähteenmäki s. 31.01.1861 Kuru, Poikelus, k. 27.06.1861 Kuru, Poikelus.
    Emma Vilhelmiina Lähteenmäki Emma kuoli 21-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 29.06.1862 Kuru, Poikelus, k. 31.12.1883 Kuru, Poikelus.
    Serafia Lähteenmäki Serafia kuoli samana päivänä kun syntyikin., s. 16.05.1864 Kuru, Poikelus, k. 16.05.1864 Kuru, Poikelus.
    Eenokki Mäkinen e. Lähteenmäki , s. 29.03.1865 Kuru, Poikelus. Tauluun 249
    Kalle Lähteenmäki s. 06.05.1867 Kuru, Poikelus.
    Tilda Lähteenmäki s. 17.02.1869 Kuru, Poikelus.
    Oskari Lähteenmäki Oskari kuoli 16-vuotiaana heikkouteen., s. 17.07.1870 Kuru, Poikelus, k. 19.06.1887 Kuru, Poikelus.
    Hilma Lähteenmäki s. 02.12.1872 Kuru, Poikelus.
    Maria Lähteenmäki Maria sairasti kaatumatautia., s. 27.03.1875 Kuru, Poikelus, k. 23.03.1907 Kuru, Poikelus.
    Edla Lähteenmäki s. 15.02.1877 Kuru, Poikelus.
    Eelis Lähteenmäki s. 21.08.1879 Kuru, Poikelus.
    Iivari Lähteenmäki s. 12.08.1882 Kuru, Poikelus.
    Aukusti Eetu Lähteenmäki s. 06.01.1885 Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 249
    XII Eenokki Eenokinpoika Mäkinen e. Lähteenmäki, (Taulusta 248, isä Eenokki Lähteenmäki) s. 29.03.1865 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: Vihitty 11.11.1894 Kuru Eeva Eliina Kustaantytär Lähteenmäki o.s. Lahdenmaaa Eeva tuli Viljjakkalasta vuonna 1894 Kuruun ja meni heti naimisiin., s. 13.05.1875 Viljakkala.
    Vanhemmat: Kustaa Matinpoika Lahdenmaaa, s. 14.01.1851 Viljakkala ja Johanna Severiina Kustaantytär Lahdenmaaa o.s. Viitaniemi, s. 29.03.1854 Viljakkala, Sontu.

    Lapset:
    Seera Eliina Lähteenmäki s. 15.07.1895 Kuru, Poikelus.
    Katri Ihaelma Lähteenmäki s. 09.10.1896 Kuru, Poikelus, k. 15.12.1896 Kuru, Poikelus.
    Hilda Maria Lähteenmäki s. 26.10.1897 Kuru, Poikelus.
    Eenokki Arviiti Lähteenmäki s. 22.05.1899 Kuru, Poikelus.
    Eino Mikaeli Lähteenmäki s. 14.09.1900 Kuru, Poikelus.
    Viljo Johannes Lähteenmäki s. 01.09.1902 Kuru, Poikelus.
    Elli Serafia Tanhuamäki o.s. Lähteenmäki Elli kuoli 38-vuotiaana keuhkotautiin., s. 10.04.1904 Kuru, Poikelus, k. 06.07.1942 Kuru, Olkitaipale.
    Einari Henrik Lähteenmäki s. 16.01.1906 Kuru, Poikelus.
    Poikeluksen kylässä asunut totinen veljeskolmikko, Eerikki, Einari ja Ensio Lähteenmäki. Valokuvaaja Vikman.
    Ensio Ruudolf Lähteenmäki s. 02.02.1908 Kuru, Poikelus.
    Eerikki Lähteenmäki s. noin 1910 Kuru, Poikelus.
    Ristaniemen koululle on kokoontunut joukko Ristaniemen ja Parkkuun koululaisia raittiusjuhlille vuonna 1923. Tilaisuuden oli järjestänyt Kurussa toimiva raittiusseura. Om. Eerikki Lähteenmäki.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 250
    X Salomon Matinpoika Heinämäki e. Riihikoski, (Taulusta 232, isä Matti Riihikoski) Ylä-Minkkisen Heinämäen torppari., s. 20.01.1816 Kuru, Riihikoski, k. 01.03.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

    1. puoliso: Vihitty 26.06.1845 Kuru Ulla Yrjöntytär Heikkilä. (Taulu 738). (Taulu 739) s. 07.12.1820 Kuru, Karjula, k. 12.09.1845 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat: Yrjo Yrjönpoika Heikkilä, Heikkilän isäntä, s. 28.04.1793 Kuru, Karjula ja Saara Eliaantytär Heikkilä o.s. Säynäväniemi, s. 16.12.1792 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1857 Kuru, Karjula.

    2. puoliso: Vihitty 05.09.1847 Kuru Johanna Antintytär Heinämäki o.s. Ylöjärvi. (Taulu 1249). (Taulu 1250) Johanna muutti 8.1.1842 Kuruun., s. 02.02.1819 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 28.06.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Vanhemmat: Antti Matinpoika Ylöjärvi e. Kovettu, Ruoveden Muroleen kylän Kovetun talon poika, Kovetun Ylöjärven torpan isäntä., s. 29.11.1791 Ruovesi, Murole, k. 26.03.1856 Ruovesi, Murole, Kovettu ja Anna Matintytär Ylöjärvi o.s. Ylä-Toikko, Ylä-Toikon tytär, Kovetun torpan Ylöjärven emäntä., s. 29.06.1795 Kuru, Vaakaniemi, k. 12.04.1874 Ruovesi, Murole, Kovettu.
    Lapset:
    Manu Heinämäki Manu muutti Kurusta 21.7.1871 Ikaalisiin., s. 22.02.1848 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Johannes Heinämäki s. 17.05.1849 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Juho Heinämäki Juho kuoli 48-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 05.12.1851 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, k. 02.02.1900 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Amanda Mäkelä o.s. Heinämäki , s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen. Tauluun 251
    Henrika Heinämäki s. 20.10.1857 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Aleksius Heinänen e. Heinämäki , s. 25.07.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen. Tauluun 254
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 251
    XI Amanda Salomonintytär Mäkelä o.s. Heinämäki, (Taulusta 250, isä Salomon Heinämäki) Heinämäen torpan tytär, Mäkelän emäntä., s. 05.08.1854 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

    Puoliso: Vihitty 08.03.1878 Kuru, Mäkelä Juho Manu Matinpoika Mäkelä Mäkelän isäntä, s. 26.03.1830 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
    Vanhemmat: Matti Martinpoika Mäkelä e. Suojärvi II, Mäkelän isäntä., s. 29.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 23.01.1871 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Heta Juhontytär Mäkelä o.s. Gode, s. 08.04.1801 Tampere, Harju, Lielahti, k. 08.06.1856 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Iivari Mäkelä s. 07.03.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
    Manu Mäkelä , s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 252
    Olga Mäkelä s. 12.05.1881 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.12.1894 Kuru, Riuttaskorpi.
    Lyyli Katri Ketola o.s. Mäkelä , s. 02.08.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 253
    Eriikka Mäkelä s. 09.08.1887 Kuru, Riuttaskorpi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 252
    XII Manu Juhonpoika Mäkelä, (Taulusta 251, äiti Amanda Mäkelä) s. 08.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi. Autojen lisääntyessä alettiin sen ajamiseksi vaatia ajokorttia, joka kuitenkin oli helposti saatavissa niminmieheltä. Nimismies ei ollut turhantarkka sitä antaessaan.
    Mäkelän Manusta Riuttasilta oli kerrottu, että kääntyessään hakemaan ajokorttia nimismiehen pihaan, tuli hän autonsa puskurilla tönänneeksi kivisen portinpylvään kumoon. Manu tunnusti reilusti virheensä ja sai ajokortin.

    Riihikosken rengin Arvid Syrjäsen tähtihetkiä oli 20-luvulla sattunut tapahtuma. Manu Mäkelä oli tulossa autollaan Riihikoskelle kylään. Jostain syystä auto teki tenän Enotaipaleessa ja Syrjänen pantiin hakemaan autoa hevosparilla.
    Silminnäkijät ovat kertoneet hänen tyyriin ilmeensä tehneen vaikutuksen miehen istuessa hajareisin auton konepellillä ja ohjastaessa parihevosia.
    Siinä vanha aika ja uusi aika löivät kättä toisilleen.

    Seppä Jaakko Hellman oli Mäkelän Manun kanssa käymässä Tampereella. Manun auto töytäisi Hämeenkadulla hieman toista autoa. Manu hätisteli paikalle rientäviä poliiseja:
    ''Mitäs tähän sekaannettu, kai teillä on tärkeempiäkin hommia''.
    Asia ratkaistiin loppujen lopuksi sulassa sovussa.

    Lähteet: Nafti on, mutta hyvin täyttää (Kurukaista perinnettä) Tampereen Kirjapaino Tampere 1983.
    Taitto: Pekka Ruusukallio

    Kirjan julkaisija Parkkuun kylätoimikunta kiittää kirjailija Uolevi Nojosta, Kurun Sanomien nykyistä (1983) kustantajaa Tampereen Kirjapaino Oy:tä ja lehden vastaavaa toimittajaa Pekka Ruusukalliota näiden merkittävästä avusta kirjan toimitustyössä

    Kurussa syyskuun 1. päivänä 1983
    Parkkuun kylätoimikunta

    Parkkuun kylätoimikiunnan asettama keräystoimikunta:
    Urho Riihikoski, puheenjohtaja
    Raili Tienari (nyk. Tupola), sihteeri
    Jäsenet: Veikko Mäkinen, Uolevi Nojonen, Pekka Ruusukallio, Juho Tienari ja Valto Taipale.

    Puoliso: Vihitty 20.06.1907 Kuru, Mäkelä Elsa Olivia Kaarlentytär Mäkelä o.s. Pyydysmäki s. 05.04.1875 Kuru, Karjula.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 253
    XII Lyyli Katri Juhontytär Ketola o.s. Mäkelä, (Taulusta 251, äiti Amanda Mäkelä) s. 02.08.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

    Puoliso: Vihitty 22.6.1906 Kuru Oskar Gabrielinpoika Ketola. (Taulu 1009) s. 13.06.1877 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 1929 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
    Vanhemmat: Gabriel Matinpoika Ketola e. Kallio, Renkinä Mäkelässä 1861-62, Suutarilassa päärenkinä 1862-63, Yläminkkisellä isäntärenkinä 1863-65, itsellinen renki Mäkelässä 1865-67, sama Suutarilassa 1867-68, torpparina Riuttaskorven kruununtorppa Petäjäjärvellä 1869-1977, muutto Kurun Keihäslahden Alamännistön torppariksi 1877-1878, taas muutto Kurun Riuttaskorven Mäkelän Ketolaan torppariksi 1878 -, s. 26.02.1835 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, k. 16.02.1905 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Amanda Helena Aaronintytär Ketola o.s. Sanden, Amanada asui Kurussa Kurun Suutarilassa, Kurun puustellissa, Mäkelän talossa, Ylä-Minkkisellä ja kruununtorppa Petäjäjärvellä., s. 29.10.1844 Suoniemi, Ruolahti, Ala-Heikkilä, k. Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 254
    XI Aleksius Salomoninpoika Heinänen e. Heinämäki, (Taulusta 250, isä Salomon Heinämäki) Ylä-Minkkisen itsellinen, Riuttaskorven Lahdenperän Vierikon torpan itsellinen, Riuttaskorven Lammin itsellinen, Lammin talon Haapamäen torpan itsellinen, Riuttaskorven Torttijärven Jytilän torpan itsellinen. Aleksius Heinänen muutti perheineen Kurusta 23.10.1899 Virtain Vaskiveden Purran talon Raivion torppariksi., s. 25.07.1862 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

    Puoliso: Vihitty 06.09.1888 Kuru Amanda Juhontytär Heinänen o.s. Ylä-Minkkinen s. 25.04.1862 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Juho Heikki Juhonpoika Ylä-Minkkinen, s. 13.01.1838 Kuru, Riuttaskorpi ja Serafia Matintytär Ylä-Minkkinen o.s. Mäkelä, s. 30.01.1834 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

    Lapset:
    Alma Maria Heinänen s. 25.12.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.
    Arviiti Heinänen s. 24.06.1890 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, Vierikko.
    Aina Elisabeth Heinänen s. 24.12.1893 Kuru, Riuttaskorpi, Lammi.
    Aleksi Heinänen s. 31.05.1897 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, Jytilä.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 255
    X Reetta Leena Matintytär Ala-Poikelus o.s. Riihikoski, (Taulusta 232, isä Matti Riihikoski) s. 29.12.1819 Kuru, Riihikoski, k. 14.06.1886 Kuru, Petäjälammi.

    Puoliso: Vihitty 09.10.1838 Kuru Jooseppi Matinpoika Ala-Poikelus Ala-Poikeluksen isäntä, Jooseppi kuoli 50-vuotiaana pilkkukuumeeseen, - pilkkukuume 1800-luvun lopulle asti, myöhemmin useimmiten lavantauti. Historiaa käsittelevissä kirjoissa tyfus on erittäin usein käännetty virheellisesti lavantaudiksi, vaikka kysymyksessä on ollut pilkkukuume., s. 26.03.1817 Kuru, Poikelus, k. 25.05.1867 Kuru, Poikelus.
    Vanhemmat: Matti (äpärä) Liisanpoika (Eliaanpoika) Noth e. Ala-Poikelus, Matin patronyymi muutettiin Liisanpojasta Eliaanpojaksi., s. 06.09.1792 Kuru, Poikelus, k. 06.04.1878 Kuru, Poikelus ja Valpuri Juhontytär Ala-Poikelus o.s. Myllymaa, s. 21.04.1796 Kuru, Sontu, k. 25.06.1867 Kuru, Poikelus.

    Lapset:
    Jooseppi Ala-Poikelus , s. 20.12.1843 Kuru, Poikelus. Tauluun 256
    Helena Ala-Poikelus s. 17.03.1846 Kuru, Poikelus.
    Kalle Ala-Poikelus s. 25.06.1849 Kuru, Poikelus.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 256
    XI Jooseppi Joosepinpoika Ala-Poikelus, (Taulusta 255, äiti Reetta Ala-Poikelus) Jooseppi muutti Kurusta perheineen 11.1.1883 Messukylään., s. 20.12.1843 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: Vihitty 21.07.1868 Kuru, Ala-Poikelus Vilhelmiina Jeremiaantytär Ala-Poikelus o.s. Torkko. (Taulu 394). (Taulu 491) s. 28.09.1846 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat: Jeremias Matinpoika Torkko, Kruununtorppari, Jeremias kuoli 73-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 09.06.1814 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi ja Reetta Sofia Matintytär Torkko o.s. Ala-Kapee, Reetta kuoli 74-vuotiaana halvaukseen., s. 01.01.1813 Kuru, Pohjankapee, Kapee, k. 05.11.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Kalle Ala-Poikelus s. 12.05.1869 Kuru, Poikelus.
    Hilma Ala-Poikelus s. 04.08.1871 Kuru, Poikelus.
    Jooseppi Ala-Poikelus s. 04.04.1873 Kuru, Poikelus.
    Vilhelmiina Ala-Poikelus s. 03.09.1874 Kuru, Poikelus, k. 23.03.1875 Kuru, Poikelus.
    Iivari Matias Ala-Poikelus s. 15.09.1875 Kuru, Poikelus.
    Manu Ala-Poikelus s. 16.11.1876 Kuru, Poikelus, k. 23.11.1876 Kuru, Poikelus.
    Oskari Leppänen e. Ala-Poikelus , s. 19.11.1877 Kuru, Poikelus. Tauluun 257
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 257
    XII Oskari Joosepinpoika Leppänen e. Ala-Poikelus, (Taulusta 256, isä Jooseppi Ala-Poikelus) Vaakaniemen Moision itsellinen., s. 19.11.1877 Kuru, Poikelus.

    Puoliso: Vihitty 09.05.1908 Kuru Iita Matilta Juhontytär Leppänen o.s. Myllymaa 1/4 manttaalin perintötalo., s. 22.12.1886 Kuru, Sontu.
    Vanhemmat: Juho Antinpoika Myllymaa e. Marjamäki, Marjamäen torppari, Myllymaan talollinen, s. 09.02.1851 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Jokela, k. 11.07.1892 Kuru, Sontu ja Iita Miina Kustaantytär Myllymaa o.s. Viitaniemi, s. 01.02.1851 Viljakkala.
    Kurun Sonnunkylässä Myllymaan talossa pidetyn kiertokoulun oppilaat ja heidän oprttajansa emäntä Selma Pohjasmäki. 1920-luvun alussa Kurussa toimi neljä kirkon ylläpitämää kiertokoulua. Enimmillään Kurun kunnassa oli 16 koulupiiriä.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 258
    VII Kaisa Yrjöntytär Ala-Pohja o.s. Haapala, (Taulusta 219, äiti Pirkko Haapala) s. 10.02.1728 Ruovesi, k. 04.02.1789 Ruovesi, Jäminkipohja.

    Puoliso: Matti Antinpoika Ala-Pohja e. Pohja Ala-Pohjan isäntä 1742-1776, puumerkki vuonna 1746. Matti kuoli 52-vuotiaana näivetystautiin., s. 18.07.1724 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 17.12.1776 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Vanhemmat: Antti Joosepinpoika Pohja, Jäminkipohjan eli Pohjan isäntä 1722-1741, puumerkki vuonna 1741 eli kuolinvuonnaan., s. 30.10.1693 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 21.09.1746 Ruovesi, Jäminkipohja ja Kirsti Matintytär Pohja o.s. Ylä-Kauttu, s. 18.06.1692 Ruovesi, Kauttu, k. 30.11.1778 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Matti Ala-Pohjan puumerkki vuodelta 1746.

    Lapset:
    Juho Ala-Pohja s. 25.12.1747 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Matti Ala-Pohja s. 17.08.1750 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Maria Kekkonen eli Moisio o.s. Ala-Pohja , s. 05.01.1753 Ruovesi, Jäminkipohja, Jäminkipohja. Tauluun 259
    Heikki Jäminki II e. Ala-Pohja , s. 02.06.1755 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 269
    Erkki Ala-Pohja s. 14.04.1758 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Jooseppi Ala-Pohja s. 16.03.1761 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Erkki Ala-Pohja s. 07.04.1764 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Valpuri Ala-Pohja s. 06.01.1767 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Antti Ala-Pohja s. 13.04.1770 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Liisa Ala-Pohja s. 03.05.1774 Ruovesi, Jäminkipohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 259
    VIII Maria Matintytär Kekkonen eli Moisio o.s. Ala-Pohja, (Taulusta 258, äiti Kaisa Ala-Pohja) s. 05.01.1753 Ruovesi, Jäminkipohja, Jäminkipohja, k. Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.

    Puoliso: Vihitty 1775 Ruovesi Erkki Juhonpoika Kekkonen eli Moisio e. Kekkonen. (Taulu 1330) Kekkosen poika, Kekkosen eli Moision isäntä 1775-1796, talo jaetaan 1796, s. 16.05.1748 Ruovesi, Haukkaniemi, k. Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Vanhemmat: Juho Joosepinpoika Kekkonen, Kekkosen isäntä 1747-1776, s. 23.03.1722 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 11.09.1794 Ruovesi, Haukkaniemi, Hietaranta ja Anna Erkintytär Kekkonen o.s. Mustajärvi II eli Peltola, s. 23.01.1714 Ruovesi, Mustajärvi, k. 07.11.1781 Ruovesi, Haukkaniemi.

    Lapset:
    Heikki Kekkonen eli Moisio , s. 31.01.1776 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen. Tauluun 260
    Matias Moisio eli Joutsiniemi e. Kekkonen eli Moisio , s. 24.12.1777 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen. Tauluun 261
    Kristiina Kekkonen eli Moisio s. 11.04.1780 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Erkki Kekkonen eli Moisio s. 09.01.1782 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Maria Kekkonen eli Moisio s. 10.01.1784 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Anna Liimola o.s. Kekkonen eli Moisio , s. 02.12.1785 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen. Tauluun 262
    Liisa Kekkonen eli Moisio s. 24.12.1787 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Heta Kekkonen eli Moisio s. 27.01.1790 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Abraham Kekkonen eli Moisio s. 27.02.1792 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Jooseppi Kekkonen eli Moisio s. 14.03.1794 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Helena Kekkonen eli Moisio s. 09.09.1797 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 260
    IX Heikki Erkinpoika Kekkonen eli Moisio, (Taulusta 259, isä Erkki Kekkonen eli Moisio) Kekkosen eli Moision isäntä 1797-1809, s. 31.01.1776 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 1833 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.

    Puoliso: Vihitty 1798 Ruovesi Heta Jaakontytär Kekkonen eli Moisio o.s. Hanho s. 1778 Ruovesi, k. 1846 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 261
    IX Matias Erkinpoika Moisio eli Joutsiniemi e. Kekkonen eli Moisio, (Taulusta 259, isä Erkki Kekkonen eli Moisio) Moision eli Joutsiniemen isäntä 1806 -1814, Matias kuoli 37-vuotiaana keuhkotautiin., s. 24.12.1777 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen, k. 02.01.1815 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen eli Moisio.

    Puoliso: Vihitty 1803 Ruovesi Marketta Juhontytär Moisio eli Joutsiniemi o.s. Ilomäki Torpan tytär, Moision talon emäntä, s. 1778 Ruovesi, k. 18.01.1849 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen eli Moisio.

    Lapset:
    Aatu Moisio eli Joutsiniemi s. noin 1805 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen eli Moisio.
    Ulla Moisio eli Joutsiniemi s. jälkeen 1805 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen eli Moisio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 262
    IX Anna Erkintytär Liimola o.s. Kekkonen eli Moisio, (Taulusta 259, isä Erkki Kekkonen eli Moisio) s. 02.12.1785 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.

    Puoliso: Juho Joosepinpoika Liimola Moision Liimolan torppari., s. 07.11.1785 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 02.10.1838 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Vanhemmat: Jooseppi Juhontytär Liimola e. Bistock, Muroleen Rikalan itsellinen, Moision Liimolan torppari, s. 01.03.1755 Kuru, Riuttaskorpi, Luomajärvi, k. 22.12.1828 Ruovesi, Kekkonen, Moisio ja Pirkko Matintytär Liimola o.s. Ringsten, s. 09.08.1760 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. 10.01.1839 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.

    Lapset:
    Juho Benjamin Liimola e. Rikala , s. 06.10.1810 Ruovesi, Murole. Tauluun 263
    Albertiina Liimola s. 02.07.1812 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Vilhelmiina Liimola s. 12.03.1815 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Anna Liimola s. 28.08.1817 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Maija Liisa Liimola , s. 19.03.1820 Ruovesi, Kekkonen, Moisio. Tauluun 268
    Aatu Joakim Liimola s. 22.09.1822 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Heta Liimola s. 24.09.1824 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Pirkko Henrika Liimola s. 20.11.1826 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 263
    X Juho Benjamin Juhonpoika Liimola e. Rikala, (Taulusta 262, äiti Anna Liimola) s. 06.10.1810 Ruovesi, Murole, k. 20.06.1868 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.

    Puoliso: Maija Liisa Heikintytär Liimola o.s. Rikala II. (Taulu 956) s. 10.05.1808 Ruovesi, Murole, k. 27.04.1876 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Vanhemmat: Heikki Joosepinpoika Rikala II, s. 25.05.1785 Ruovesi, Murole ja Leena Juhontytär Rikala II o.s. Kurjenlahti, Kurjenlahden talollisen tytär, Rikalan emäntä., s. 21.12.1781 Teisko, Ahoinkylä, k. 06.03.1843 Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Manu Liimola s. 02.06.1832 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 10.01.1833 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Annaliisa Liimola , s. 25.05.1834 Ruovesi, Kekkonen, Moisio. Tauluun 264
    Vilhelmiina Liimola s. 29.06.1837 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 25.04.1856 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Matilda Liimola s. 04.04.1840 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Kalle Heikki Lindholm e. Liimola , s. 08.06.1842 Ruovesi, Kekkonen, Moisio. Tauluun 265
    Ida Maria Liimola s. 20.06.1845 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 11.11.1846 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Juho Liimola s. 04.09.1847 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 13.03.1851 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Erika Liimola s. 01.04.1851 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, (kaksonen), k. 27.11.1869 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Heta Liimola Ruoveden ''löysiä'', s. 01.04.1851 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, (kaksonen), k. 14.04.1891 Ruovesi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 264
    XI Annaliisa Juhontytär Liimola, (Taulusta 263, isä Benjamin Liimola) s. 25.05.1834 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.

    Puoliso: Vihitty 01.01.1859 Ruovesi Kustaa Kustaanpoika Liimola s. 24.08.1826 Orivesi.

    Lapset:
    Santra Liimola s. 17.05.1860 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Erlanti Liimola s. 14.01.1864 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Kustaa Liimola s. 23.01.1868 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Kalle Aatu Liimola s. 01.07.1871 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    Juha Liimola s. 02.07.1875 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 16.08.1876 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 265
    XI Kalle Heikki Benjamininpoika Lindholm e. Liimola, (Taulusta 263, isä Benjamin Liimola) Kalle muutti perheineen Ruovedelta 12.11.1876 Tampereelle., s. 08.06.1842 Ruovesi, Kekkonen, Moisio, k. 14.10.1918 Tampere.

    .

    Puoliso: Vihitty 09.07.1871 Ruovesi Kustaava Juhontytär Lindholm. (Taulu 1111) s. 16.10.1846 Teisko, Kuoranta, k. 31.10.1906 Tampere.
    Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Lindholm e. Iso-Kuoranta, Juho muutti perheineen Tampereelta kotiinsa 27.11.1854 rengiksi. Iso-Kivirannan isännän veli, joka asui tilalla. Juho muutti vaimonsa Hetan kanssa vuonna 1882 Teikon Kiimajoen kylään itselliseksi.., s. 20.06.1813 Teisko, Kuoranta ja Helena Juhontytär Lindholm, s. 1809 Messukylä, k. 15.01.1868 Teisko, Kuoranta, Iso-Kiviranta.

    Lapset:
    Kaarlo Lindholm Kaarlo Lindholm muutti 1902/1903 veljensä perheen kanssa Duluitiin Minnesotaan., s. 08.10.1872 Ruovesi, Murolekoski.
    Hugo Johannes Lindholm , s. 28.01.1876 Ruovesi, Murole, Rikala. Tauluun 266
    Jooseppi Lindholm s. 17.10.1880 Tampere, k. 20.12.1880 Tampere.
    Hanna Lydia Kortehisto ent. Helsingius o.s. Lindholm , s. 10.06.1882 Tampere. Tauluun 267
    Yrjö Lindholm s. 18.04.1886 Tampere.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 266
    XII Hugo Johannes Kallenpoika Lindholm, (Taulusta 265, isä Kalle Lindholm) Hugo muutti Amerikkaan St Louis Minnesotaan., s. 28.01.1876 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 28.05.1912 USA, Minnesota, Duluth.

    Puoliso: Hilma Kristiina Lindholm o.s. Rönnholm s. 08.07.1872 Helsinki, k. 20.03.1913 USA, Minnesota, Duluth.

    Lapset:
    Toivo Lindholm s. 18.08.1898 Kotka.
    Harry Lindholm s. 13.07.1900.
    Ruben Lindholm s. 30.11.1902 Kotka.
    Sigrid Lindholm s. 01.09.1907 USA, Minnesota, Duluth.
    USS’s Minnesota Steel Plant in Morgan Park. (Image: Duluth Public Library). On this day in Duluth in 1907, a Duluth News Tribune headline rang out that “U.S. STEEL CORPORATION WILL BUILD MONSTER PLANT IN DULUTH.” The paper went on to say that the plant “will make Duluth within ten years the largest city in the northwest and the first in rank of wealth.” It was a long time coming, as far as many community leaders were concerned. Ever since Mesabi Iron Range mines started shipping iron ore through Duluth to eastern markets in the 1890s, Duluthians envisioned a local plant to make steel in the Zenith City. The issue was fiercely debated in the state’s 1907 legislative session. From that debate a two-part bill was proposed to force the creation of a plant: first, a tonnage tax would be added to all ore shipped out of the state; second, that tax could be avoided by any company that built a plant in Minnesota. As the nation’s largest steel-making concern, U.S.S. purchased a great deal of Mesabi ore and balked at the idea of paying higher taxes on that ore, but resented being forced to open a plant in Minnesota. The company resisted at first, but later relented, hence the 1907 headlines. Construction of Duluth’s Minnesota Steel Plant began in 1909, but the factory did not produce an ounce of steel until December 1915.
    Edith Lindholm s. 27.05.1909 USA, Minnesota, Duluth.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 267
    XII Hanna Lydia Kallentytär Kortehisto ent. Helsingius o.s. Lindholm, (Taulusta 265, isä Kalle Lindholm) s. 10.06.1882 Tampere, k. 24.12.1970 Tampere.

    .
    Hanna Lydia Kortehiston os. Lindholm rippikuva.

    Puoliso: Vihitty 05.04.1902 Tampere Edvard Kortehisto e. Helsingius Kelloseppämestari, s. 31.03.1879, k. 25.04.1944 Tampere.

    Helsingius nimi muutettu Kortehistoksi 1905. Edvard ja Hanna Kortehistolla oli kelloliike Kangasalla ja 1905 perustivat toisen liikkeen Tampereelle. Liike toimi Hämeenkatu 12, josta muutti Hämeenkatu 21. Heillä oli samassa yhteydessä musiikkiliike. Edvardin kuoleman jälkeen liike siirtyi Hanna Kortehistolle toimien Kuninkaankatu 27. Liikkeen hän myi 1948 pojalleen Arvo Kortehistolle jota hän piti vuoteen 1972. Hanna Kortehisto oli erittäin taitava käsitöissä ja hän olisi päässyt Ruotsin Kuninkaanlinnaan ompelijaksi. Hanna Kortehisto oli hyvin kiinnostunut ajankohtaisista asioista, joita hän seurasi Aamulehdestä ja radiosta.
    Edvard ja Hanna Kortehisto 5.4.1902.

    Lapset:
    Meeri Lahtinen e. Kortehisto s. 23.08.1902 Tampere.
    Edvard ja Hanna Kortehiston perhekuva 1920-luvulta.
    Olavi Kortehisto Kelloseppämestari, s. 17.10.1904 Kangasala.
    Paavo Kortehisto Kelloseppämestari, s. 13.11.1906 Kangasala.
    H. Kortehiston kelloliikeen kuva on Vapriikissa. Kuvassa on Meeri Lahtinen os. Kortehisto.
    Laura Kortehisto s. 22.11.1907 Kangasala, k. 23.03.1908 Kangasala.
    Rauno Kortehisto Kelloseppämestari, s. 24.04.1910 Kangasala.
    Arvo Kortehisto Kelloseppämestari, s. 03.05.1911 Tampere.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 268
    X Maija Liisa Juhontytär Liimola, (Taulusta 262, äiti Anna Liimola) s. 19.03.1820 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.

    Puoliso: Jooseppi Juhonpoika Liimola e. Kankaanpää. (Taulu 1081) Jooseppi muutti Ruovedelta 19.11.1844 Teiskoon Jutilan Kankaanpäähän rengiksi ja perhe seurasi mukana. He muuttivat 4.9.1846 takaisin Ruovedelle, s. 04.12.1815 Teisko, Jutila, Yrjölä.
    Vanhemmat: Juho Heikinpoika Kankaanpää, s. 02.04.1774 Teisko, Jutila, Yrjölä ja Maria Pertintytär Kankaanpää o.s. Hietanen, s. 07.06.1771 Teisko, Ahoinkylä, Knuuttila, k. 20.11.1826 Teisko, Jutila, Yrjölä.

    Lapset:
    Emilia Liimola s. 05.09.1843 Ruovesi, Kekkonen, Moisio.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 269
    VIII Heikki Matinpoika Jäminki II e. Ala-Pohja, (Taulusta 258, äiti Kaisa Ala-Pohja) Jäminki II:n isäntä 1783-1799, Heikki kuoli 43-vuotiaana polttotautiin., s. 02.06.1755 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 02.02.1799 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Jämingin tila omistaa melkein koko niemen, joka sijaitsee Jäminginselän rannalla. Sininen merkitty laivareitti menee oikealle ylös suoraan Kautun kanavalle.

    Puoliso: Vihitty 25.05.1779 Ruovesi Liisa Jaakontytär Jäminki II. (Taulu 2010). (Taulu 2011) Liisa isännöi Jäminki II:sta vuonna 1800., s. 07.09.1760 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Vanhemmat: Jaakko Heikinpoika Jäminki II, Jäminki II:n isäntä 1759-1782, lautamies 1766, puumerkki 1766., s. 11.07.1732 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 02.02.1790 Ruovesi, Jäminkipohja ja Maria Juhontytär Jäminki II o.s. Mommo, Maria kuoli 56-vuotiaana ''slaagiin''., s. 20.10.1733 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 11.06.1790 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Jämingin talo Ruoveden Jäminkipohjassa (Pohjankylä).

    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 270
    VII Anna Yrjöntytär Jäminki o.s. Haapala, (Taulusta 219, äiti Pirkko Haapala) s. 25.05.1729 Ruovesi, k. 09.09.1792 Ruovesi, Jäminkipohja.

    Puoliso: Vihitty 29.06.1747 Ruovesi Heikki Juhonpoika Jäminki. (Taulu 2013) Jämingin isäntä 1758-1779, s. 14.10.1722 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 30.05.1799 Ruovesi, Jäninkipohja.
    Vanhemmat: Juho Tanelinpoika Jäminki, Jämingin isäntä 1722-1757 , puumerkki 1741., s. 23.06.1699 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 04.09.1777 Ruovesi, Jäminkipohja ja Sophia Joosepintytär Jäminki o.s. Pitkälä, Emäntänä Jämingin talossa 1722-1745, s. 16.07.1699 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 27.01.1745 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Heikki Jämingin ja Anna Haapalan vihkimerkintä Ruoveden rippikirjassa vuodelta 1747.

    Lapset:
    Marketta Jäminki s. 16.10.1748 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Juho Jäminki s. 01.11.1750 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Taneli Jäminki s. 15.12.1752 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Valpuri Ratalahti o.s. Jäminki , s. 14.03.1755 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 271
    Maria Jäminki s. 24.06.1756 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Pirkko Jäminki s. 13.03.1758 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Anna Jäminki s. 30.12.1759 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Liisa Jäminki s. 20.09.1762 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Yrjö Jäminki , s. 14.04.1765 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 273
    Liisa Jäminki s. 20.04.1767 Ruovesi, Jäminkipohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 271
    VIII Valpuri Heikintytär Ratalahti o.s. Jäminki, (Taulusta 270, isä Heikki Jäminki) s. 14.03.1755 Ruovesi, Jäminkipohja.

    Puoliso: Vihitty 20.11.1774 Ruovesi Matti Martinpoika Ratalahti ent. Jäminki e. Ala-Kahila. (Taulu 1992) Jämingin isäntä 1780-1783, Jäminkipohjan Ratalahden uudistalon isäntä 1784-1801. Ratalahti oli aluksi torppa, vuodesta 1804 uudistalo., s. 19.01.1750 Virrat, Toisvesi, k. 02.05.1828 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Vanhemmat: Martti Matinpoika Ala-Kahila e. Kahila, Ala-Kahilan isäntä 1743-1796, s. 02.11.1718 Virrat, Toisvesi, k. 05.11.1797 Virrat, Toisvesi ja Pirkko Erkintytär Ala-Kahila o.s. Ala-Herranen, s. 10.08.1722 Virrat, Virtain kylä, k. 16.01.1801 Virrat, Toisvesi.

    Lapset:
    Heta Lassila ent. Ratalahti o.s. Jäminki , s. 23.10.1774 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 272
    Matias Jäminki Matias kuoli 2-vuotiaana kovaan kuumeeseen., s. 26.01.1777 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 04.03.1779 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Juho Jäminki s. 14.05.1780 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Antti Jäminki s. 05.12.1784 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Liisa Jäminki s. 26.11.1785 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Matti Jäminki s. 16.03.1788 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Valpuri Jäminki Valpuri kuoli 2-vuotiaana punatautiin., s. 03.10.1789 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 26.08.1792 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Anna Jäminki s. 09.08.1792 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Martti Jäminki s. 09.07.1793 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Reetta Jäminki s. 06.10.1794 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Kaapo Jäminki s. 20.07.1796 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Antti Jäminki s. 10.12.1797 Ruovesi, Jäminkipohja, (kaksonen), k. 17.12.1797 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Vauva Jäminki Vauva syntyi kuolleena., s. 10.12.1797 Ruovesi, Jäminkipohja, (kaksonen), k. 10.12.1797 Ruovesi, Jäminkipohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 272
    IX Heta Matintytär Lassila ent. Ratalahti o.s. Jäminki, (Taulusta 271, isä Matti Ratalahti ent. Jäminki) s. 23.10.1774 Ruovesi, Jäminkipohja.

    Puoliso: Vihitty 27.12.1798 Ruovesi Yrjö Matinpoika Lassila e. Ratalahti Jäminkipohjan Ratalahden isäntä 1802-1813, Pajulahden Lassilan isäntä 1814 alkaen., s. 01.11.1765, k. 26.05.1825 Ruovesi, Pajulahti.

    Lapset:
    Juho Aatu Ratalahti s. 06.11.1798 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Fredrika Serafia Ratalahti s. 30.06.1800 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Kalle Konstantin Ratalahti Kalle kuoli alle vuoden ikäisenä tuhkarokkoon., s. 30.04.1802 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 13.03.1803 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Matti Martti Ratalahti Matti kuoli 6-vuotiaana hinkuyskään., s. 04.02.1804 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 23.08.1810 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Kalle Reinhold Ratalahti s. 14.03.1806 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Robert Manu Ratalahti Robert kuoli 3-vuotiaana punatautiin., s. 12.04.1808 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 06.07.1811 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Anna Katariina Ratalahti s. 1810 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Fabian Konstantin Ratalahti s. 12.02.1812 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Anna Kristiina Lassila s. 25.06.1815 Ruovesi, Pajulahti.
    Akseli Vilhelm Lassila s. 02.06.1818 Ruovesi, Pajulahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 273
    VIII Yrjö Heikinpoika Jäminki, (Taulusta 270, isä Heikki Jäminki) Jämingin isäntä 1784-1805, sitten itsellinen., s. 14.04.1765 Ruovesi, Jäminkipohja, k. jälkeen 1807 Ruovesi.

    Puoliso: Vihitty 05.09.1788 Ruovesi Liisa Antintytär Jäminki o.s. Lassila. (Taulu 786) Liisa kuoli 80-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 25.09.1766 Ruovesi, Pajulahti, k. 17.03.1847 Ruovesi, Visuvesi.
    Vanhemmat: Antti Laurinpoika Lassila, Lassilan isäntä 1760-1786, s. 22.11.1735 Ruovesi, Pajulahti, k. 28.07.1811 Ruovesi, Pajulahti ja Maria Matintytär Lassila o.s. Manninen (Hietainen), s. 01.09.1737 Ruovesi, Väärinmaja, k. 26.10.1800 Ruovesi, Pajulahti.

    Lapset:
    Matti Jäminki s. 06.09.1789 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Maria Jäminki s. 23.03.1792 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Juho Jäminki s. 26.12.1793 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Reetta Liisa Jäminki s. 18.04.1799 Ruovesi, Jäminkipohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 274
    VII Pirkko Yrjöntytär Mustajärvi o.s. Haapala, (Taulusta 219, äiti Pirkko Haapala) Pirkko isännöi Mustajärveä 1772-1773., s. 26.12.1740 Ruovesi, k. 30.04.1802 Ruovesi, Mustajärvi.

    1. puoliso: Vihitty 07.04.1760 Ruovesi Johannes Erkinpoika Mustajärvi Mustajärven isäntä 1761-1771. Johannes kuoli 31-vuotiaana tyrään., s. 08.05.1740 Ruovesi, Mustajärvi, k. 16.11.1771 Ruovesi, Mustajärvi.
    Vanhemmat: Erkki Juhonpoika Mustajärvi, Mustajärven isäntä 1735-1760, kirkkoisäntä, puumerkki 1751., s. 11.05.1712 Ruovesi, Mustajärvi, k. 27.04.1788 Ruovesi, Mustajärvi ja Margareetta Pietarintytär Mustajärvi o.s. Ruhala, s. 16.01.1713 Ruovesi, Ruhala.

    Lapset:
    Erkki Mustajärvi s. 01.04.1761 Ruovesi, Mustajärvi.
    Matti Kangas e. Mustajärvi , s. 11.03.1763 Ruovesi, Mustajärvi. Tauluun 275
    Maria Mustajärvi s. 17.07.1765 Ruovesi, Mustajärvi.
    Kaisa Mustajärvi s. 03.04.1768 Ruovesi, Mustajärvi.
    Valpuri Mustajärvi s. 15.05.1770 Ruovesi, Mustajärvi.
    Johannes Mustajärvi Johannes-isä kuoli ennen Johanneksen syntymää., s. 19.05.1772 Ruovesi, Mustajärvi.
    2. puoliso: Vihitty 31.10.1773 Ruovesi Mikko Erkinpoika Mustajärvi Monosen renki, meni naimisiin Mustajärven lesken kanssa. Mustajärven puusniekka ja isäntä 1774-1795., s. 1752, k. 27.05.1828 Ruovesi, Mustajärvi, Kangas.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 275
    VIII Matti Johanneksenpoika Kangas e. Mustajärvi, (Taulusta 274, äiti Pirkko Mustajärvi) Mustajärven erotetun Kangas-tilan isäntä 1796-1801, s. 11.03.1763 Ruovesi, Mustajärvi, k. 1801 Ruovesi, Mustajärvi.

    Puoliso: Leena Jaakontytär Kangas o.s. Jäminki II. (Taulu 2010). (Taulu 2012) s. 30.12.1765 Ruovesi, Jäminkipohja.
    Vanhemmat: Jaakko Heikinpoika Jäminki II, Jäminki II:n isäntä 1759-1782, lautamies 1766, puumerkki 1766., s. 11.07.1732 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 02.02.1790 Ruovesi, Jäminkipohja ja Maria Juhontytär Jäminki II o.s. Mommo, Maria kuoli 56-vuotiaana ''slaagiin''., s. 20.10.1733 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 11.06.1790 Ruovesi, Pihlajalahti.

    Lapset:
    Juho Kangas s. 19.05.1786 Ruovesi, Mustajärvi.
    Matti Kangas s. 06.03.1788 Ruovesi, Mustajärvi, k. 19.09.1800 Ruovesi, Mustajärvi.
    Heikki Kangas s. 01.12.1790 Ruovesi, Mustajärvi.
    Fredrik Kangas s. 18.05.1793 Ruovesi, Mustajärvi.
    Esaias Kangas s. 06.07.1795 Ruovesi, Mustajärvi, k. 22.02.1796 Ruovesi, Mustajärvi.
    Abraham Kangas s. 24.12.1796 Ruovesi, Mustajärvi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 276
    I Liisa Sipintytär Hainari, k. 1707 Kuru, Hainari.

    Puoliso: Vihitty 1660 Kuru Heikki Jaakonpoika Hainari. (Taulu 215). (Taulu 216). (Taulu 209) Hainarin isäntä 1669-1709 ,1690-luvulta lampuoti, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari.
    Vanhemmat: Jaakko Paulinpoika Hainari e. Ikonen, Hainarin isäntä 1634-1668, s. Kuru, Petäjälammi, k. Kuru, Hainari ja Anna Martintytär Hainari, k. Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Marketta Taipale o.s. Hainari , s. Kuru, Hainari. Tauluun 217
    Jaakoppi Hainari Hainarin isäntä 1710-1724, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari.
    Yrjö Haapala e. Hainari , s. 1663 Kuru, Hainari. Tauluun 218
    Tuomas Hainari Itsellisenä Toikossa, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Vaakaniemi, Toikko.
    Heikki Hainari s. Kuru, Hainari.
    Martti Vakkalainen e. Hainari s. Kuru, Hainari.
    Karin Hainari s. Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 277
    I Heikki Simonpoika Mommo e. Pohjankuru, Mommon itsellinen, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti.


    MOMMO Mammola 1562, VA 2143 f. 58, 1564 VA 2164 f. 67. Måmmala mk
    1565, 1566, Mommala mk 1568-71.
    TUOMAS MARTINPOIKA 1562-71. 1562 Thomas Morthenss. äv 1, VA 2143
    f. 58. 1564 Thomas Morthenss. äv 1, lv 1, VA 2164 f. 67. Mk 1565
    Thomas äv 1, 1566 Thomas Morthenss. äv 1 1/2, samoin mk 1568-71,
    Thomas Morthenss. 1567. Sak tk 24.3.1569 Jämingin Olavi oli
    hakannut rikki Thomas Morthenss:s noott aff Mommala kalojen
    parhaaseen kutuaikaan. Kk 22.9.1569 Pihlajalahden Olavi Nenoinen t
    > Thomas Mommalan. Kk 23.8.1571 Thomas Mommalan sai 9 markan sakon
    niistä kolmesta mustelmasta, jotka hän löi Pihlajalahden Hannu
    Nenoseen.
    Hv 1571 Mommala: Tho. Mårt:son ku 5, hev 1, le 7, nk 0-4-0-4, la
    7, oa 141: 7, ny 13.875.
    Vuoden 1589 tarkastusmaakirja: Mommola Nisius (?) Larsson asui
    på Birchala sochn Eremarck j Hulpula, VA 2401b f. 602. Eom 1552
    Iacop Siurtti och Morthen Hulpoij (Pirkkalan Keijärven talot II ja
    Va) omistivat yhden eräsijan ved Palowesi siöö. Sinne lupasi mennä
    asumaan Kuusiston Lauri Pietarinpoika. Hänen siirtymisestään
    Palovedelle ei ole tietoa. Tuomas voi olla Martti Hulpon poika.

    VEROT 1500-1600 LUVULLA: Oravannahat rahan vastine

    Metsästyksen ollessa kansan pääelinkeinona käytettiin turkiksia, metsästystuotteita, yleisesti arvonmittana Venäjällä ja Liivinmaalla. Tavallisimpia rahoja olivat oravannahat, joita laskettiin neljänkymmenen nahan nipuissa. Näistä käytettiin Suomessa nimitystä kiihtelys, mikä esiintyy niin. paikannimessä Kiihtelysvaara. Ruotsissa ja Venäjällä arvostettiin ja luokiteltiin eri nahat värin mukaan, joten puhuttiin harmaanahoista ja valkonahoista. Edellisiin kuuluivat luonnollisesti oravannahat, joita arvokkaammat olivat valkoiset kärpän-nahat, valkeat ketut sekä ns. palkenahat, joilla ehkä tarkoitettiin yleisesti valkonahkoja. Nimi esiintyy myös paikan nimmessä Palkeala. Karjalassa on vielä pyydetty muitakin arvonahkoja. Pähkinäsaaren rauhankirjassa mainittiin kaksi majavanpyyntipaikkaa Kirvussa Kuunustaisen ja Ketvelammen rannoilla. Saalis oli todennäköisesti ollut hyvin runsas, koska tulot piti jakaa molempien valtakuntien, Ruotsin ja Venäjän kesken. Poista arvokasta riistaeläintä, soopelia 1. kiiltonäätää, on aikoinaan myös pyydetty Kannaksella. Siihen viittaa nimi Noisanniemi = Soopeliniemi Mitään asiakirjatietoja (ei eläimen metsästyksestä kuitenkaan esiinny.

    Turkiksissa suoritettujen maksujen jälkiä verotuksessa

    Keskiajalla kuului Karjala samannimisen oikeuden piiriin, jonka alueella kirkon päämiehelle, piispalle, tulleet verot suoritettiin turkiksissa. Siitä on olemassa eräitä keskiaikaisia asiakirjoja. Vuonna 1331 Maunu Eerikinpoika vahvisti piispan ja Viipurin linnanläänin välisen sopimuksen, jonka mukaan Karjalan oikeuden alueella piispan oli saatava kultakin savulta eli talolta kaksi hyvää valkonahkaa. Vuoden 1345 verojärjestys velvoitti kunkin jousimiehen Karjalan oikeuden alueella kirkolle suorittamaan jousinahan tai kolmanneksen viljaa. Jousinahka, joka oli turkisveron vanhempi muoto Voionmaan mukaan, maksettiin oravannahkana. Uudella kirkolla käytettiin siitä uuden ajan alussa nimitystä " oikea orava".

    Jouset ja kiltit

    Kun metsästystä harjoitettiin pääelinkeinona, oli luonnollista, että verotuksen perustana pidettiin jousilukua. Jousella tarkoitettiin alkuaan itsenäistä, metsästystä harjoittavaa miestä. Kun tämän kaltaisen verotuksen edellytyksenä kuitenkin oli mahdollisuudet eränkävnnin harjoittamiseen, on luultavaa, että jousilla on myös ollut hallussaan metsästysmaita, joihin toisilla ei ollut asiaa. Metsästysmaitten omistus oli välttämätöntä niille perheille, joiden oli riistan pyynnillä ylläpidettävä henkeään, mutta jos verotkin oli maksettava turkiksissa, oli se vieläkin tärkeämpää. Uuden ajan ensimmäisessä maakirjassa Viipurin linnan läänistä vuodelta 1539 on useissa paikoin mainittu kilteiksi nimitettyjä maakappaleita. Veroselitvsten mukaan käytettiin niitä Jääskessä jäniksenmetsästykseen tai kaskenpolttoon; Lapvedellä ja Taipaleella niiden mainitaan olleen ulkomaita, joissa oravia ja jäniksiä pyydettiin. Kiltit ovat Voionmaan tutkimusten mukaan alkujaan merkinneet kokonaisen talon, perheen metsäomaisuutta, jonka vastakohtana oli yksityisen henkilön omistama jousimaa. Alkuaan, jo pakanuuden ajoista lähtien oli jokainen heimomies, jokainen jousi suorittanut verona metsästysmailtaan turkiksia, etupäässä arvokkaita ja hyvin haluttuja valkonahkoja. Kun sitten väestö kaskikaudella lisääntyi suuresti, kasvoi jousimiesten lukumääräkin, mutta jalon riistan saanti väheni vastaavasti. Siksi ei kaikilta jousilta enää voitukaan vaatia hienoja turkiksia. Verottaja oli tyytyväinen saadessaan hyvän valkonahan edes talolta, savulta. Oravia sen sijaan oli runsaasti, ja niitä saattoi jokainen talonpoikainen mies maksaa verona keskiajalla, kunnes tapa uuden ajan alussa vähitellen hävisi kokonaan. Kirkollisessa verotuksessa jouset kuitenkin säilyivät aina nykyisiin aikoihin asti.

    Nahkarahat ja turkislahjat

    Uudenajan alussa maksettiin kruununverotuksessa Viipurin-Karjalassa nahkarahojen nimellä kulkevia maksuja, joissa todennäköisesti tapaamme jälkiä muinaisesta heimokunnallisesta metsästysverotuksesta, turkisverotuksesta. Nahkarahoja suoritettiin äyri täysiverolta I. kantatalolta.

    Ruokolahden puolella oli neljä täysiveroa, toistakymmentä talonpoikaa, jotka aluksi 1540-luvulla metsästelivät kruunun takamailla oravia, hirviä, lintuja ja muita villieläimiä ja siitä verona maksoivat myös nahkarahoja. Mutta kun riista väheni, korvattiin se veden antimilla ja niin talonpojat alkoivat suorittaa kruunulle kuuluvat maksunsa haukina saaden tästä lisänimenkin, haukitalonpojat. Näillä ei luultavasti ollut edellytyksiä maanviljelykseen, mutta kun he asuivat Saimaan rannalla salojen äärellä, saattoivat he pyytää riistaa ja kalastaa.
    Vielä säilyi vanha turkisvero Viipurin linnanläänin voudille 1500 -luvun puolivälissä suoritetussa lahjaverossa. Nahat kaikista lampaista ja jäniksistä, jotka kestitysaikoihin taloissa teurastettiin, luovutettiin voudille lahjana. Lapveden ja Taipaleen puolelta sekä Jääskestä Viipurin linnanpäällikkö sai lahjaksi 10 ketunnahkaa eli nahan jokaiselta neljänneskunnalta ja sen puuttuessa Lapveden kihlakunnasta kolme ja Jääskessä kuusi viljapannia, minkä arvoiseksi ketunnahka siis laskettiin. Saviniemen kartanon yksjalat, jotka asuivat suurelta osalta rajoilla, antoivat kultakin täysiverolta niinikään ketunnahan, minkä myöhemmin sai korvata rukiilla. Paremmat metsästysmaat lienevät tämänkin veron alkusyynä olleet.

    Kiltti- 1. kiltisrahat

    Nahkarahojen ohella kannettiin Suur-Jääsken alueella kuten muuallakin Länsi-Karjalassa 1500 - luvulla kiltti- 1. kiltisrahoja. Niitä maksettiin maayksikön perusteella niillä alueilla, joilla aikaisemmin oli suoritettu piispalle tulevaa turkisveroa. Voionmaa on tullut siihen tulokseen, että katolisena aikana luovutettiin piispan saatavat turkiksissa, mitkä saatavat vuoden 1331 sopimuksen mukaan tekivät kaksi hyvää valkonahkaa savulta. Mutta valkonahat 1. palkeet olivat keskiajan lopulla käyneet jo niin harvinaisiksi, että ne korvattiin rahalla. Kun Kustaa Vaasan aikana piispan tulot joutuivat valtiolle, seurasivat piispan kilttirahat mukana.
    Eränkäynti riippuu turkisten saannista ja riistan runsaudesta. Kun maanviljelys ja sen mukana kiinteä asutus valtasivat alaa Jääsken ja Karjalan rintamailla, pakeni jaloriista yhä kauemmaksi suuriin metsiin. Keskiajan lopulla oli metsästys hallitsevana elinkeinona karjalaisella alueella jo aikansa elänyttä ja riista vähentynyt, niin ettei siihen voinut elämistä eikä elinkeinoa perustaa.

    Kalastus

    Kalastus on Suomen kansan ikivanhoja elinkeinoja. Jääsken kihlakunnankin alueella sitä on harjoitettu jo silloin, kun ensimmäiset " jääskeläiset" vaelsivat riistan perässä metsästellen ja kalastellen. Vuoksenrannan verkkolöytö, josta on eri luvussa ollut puhe, on siitä todistuksena. Esihistoriallisena aikana kalastusta on harjoitettu suhteellisen alkeellisilla pyyntivälineillä, mutta kalan runsauden takia niillä on riittävästi saatu veden viljaa nälkää pois ajamaan. Vuoksenrannan löytö sisälsi kivisiä ja luisia pyyntivälineitä ja Kiviniemestä talteen saatu pyydys, havas osoittaa, että kivikaudella on osattu jo käyttää hyväkseen korkeampaa kalastustekniikkaa. Havas on silmälliseksi kudottu pyydys, jota kivekset ja kohot pitivät pystyasennossa kuten seinää.
    Jääsken vesistörikkaan kihlakunnan alueella olikin mahdollisuutta monenlaisen pyyntitavan harjoittamiseen. Kalarikas Saimaa suurine muikkuparvineen ja muine kaloineen houkutteli yhteispyyntiin monien pienempien järvien ja lampien ja jokien ollessa yksityisten perheitten pyyntialueita. Kalavedet säilyivät näet jakamattomina vhteisalueina, jotka kuuluivat määrätyille asutusryhmille. Siten Puruvesi, Heinävesi ja Orivesi ovat ikivanhaa heimojen yhteisomaisuutta, kuten Viipurin lahden aluekin, pienemmät järvet ja lammet taas kylien yhteisiä. Hyvin varhain on valtio maanlain perusteella vallannut Vuoksen valtaväylän ja sen jälkeen yksinoikeuden eräisiin lohirikkaisiin koskiin virtaan rajoittuvien kylien omistaessa rannat.

    Kalavedet Jääsken kihlakunnan alueen ulkopuolella

    Ammoisista ajoista lähtien Jääsken kihlakunnan asukkaat ovat käyneet pitkien matkojen takana hankkimassa veden antimia. Kun yksin oli hankala taivaltaa näitä matkoja ja tuoda saalis kotiin, liityttiin joukkoihin nuottakuntien osakkaina. Nuotalla saatiin yhteisvoimin runsaasti kalaa. Kun ne olivat kalliita hankkia ja hankala käsitellä, oli osakasmuoto ainoa mahdollinen suurnuotan hankkimiseen. Se vaati yhteistoimintaa, josta yhteisomistus johtui. Osakkaat olivat taloja. Jos talo jakaantui kahteen tai kolmeen osaan, sai kukin osa vastaavan osuuden nuotasta. Myös nuottaveneeet on hankittu yhteisvoimin ja käytetty osuuksien mukaan. Puruvesi, Orivesi ja Heinävesi ovat jo varhain olleet Jääsken kihlakunnan kalamiesten matkan kohteena. Mitään keskiaikaisia lähteitä ei tosin ole, jotka siitä kertovat, mutta tapa oli niin yleinen 1500-luvulla, että sillä on täytynyt olla ikivanhat perinteet. Keväällä vuonna 1560 kävivät Lappeen ja Jääsken kihlakunnista Niko Siitosen, Paavo Neuvosen, Olli Kesosen, Lauri Kasasen neljänneskunnat sekä Pärttyli Yrjänänpojan läänitvksen asukkaat kalastamassa Puruvedellä, Orivedellä ja Heinävedellä ahvenia ja särkiä, joita kuivattiin. Heillä oli kaikkiaan 06 pientä nuottaa, joilta kertyi veroa aina rahanpuutetta potevalle kruunulle neljä kippuntaa ja 16 kertyi kun nuottaa kohden otettiin leiviskä kalaa. Saman vuoden syksyllä lähdettiin suuremmalla joukolla yllämainituille vesille muikkuja kalastamaan. Nyt olivat Olli Siitosen, Niko Pyysingin, Matti Markunpojan, Olli Kesosen, Erkki Neuvosen, Jaakko Nikonpojan, Lauri Hyvättisen, Pekka Hallikaisen neljänneskuntien miehet sekä Pärttyli Yrjänänpojan alustalaiset 147:llä nuotalla kalassa. Näiden joukossa oli sadan sylen nuottiakin. Kalamiehet, joiden kyliä ei ole mainittu, olivat parhaasta päästä Vuoksen varrella olevista kylistä samoinkuin Joutsenosta. Verona meni nelikko nuottaa kohden ja kruunulle tuli tvnnyrikalaa kolme lästiä ja kolme nelikkoa. Mitään tietoja ei ole säilynyt, mitä teitä Puruvedelle, Orivedelle ja Heinävedelle kuljettiin. Todennäköisesti säilytettiin suuria kalaveneitä jossain kohdin Saimaan rannalla, joutsenolaiset omien rantojensa mailla ja ruokolahtelaiset pitkin Ruokolahden rannikkoja. Samaan tapaan ovat kirkkoveneetkin maanneet rannoilla. Yhteisjoukoin on sitten keväällä ja syksyllä suunnattu matka kauemmaksi Saimaata pitkin nuotat mukana. Veneissä lienee käytetty apuna purjeitakin, joiden avulla matka vesiä pitkin taittui nopeammin sopivalla tuulella. Suuri osa jääskeläisiä on myös käynyt Viipurin lahdella silakoita pyydystämässä.

    Viipurin lahdelle kerääntyi vanhastaan kalamiehiä kaikkialta Karjalasta. Sinne tuli lapveteläisiä ja taipalsaarelaisia, jääskeläisiä ja pääläisiä varsinaisten viipurinpitäjäläisten lisäksi. Kevät ja syksy olivat parasta pyydysaikaa ja venekunta toisensa vieressä veti nuotalla saalista rannalle. Merikalastus lienee ollut järjestetty samaan tapaan kuin Saimaan suurkalastuskin. Nuottakunnat omistivat nuotan ja veneen, jotka lienee kuljetettu merelle Suomenvedenpohjan ja Laatokan ikivanhaa vesitietä myöten. Pääasiallisesti kuitenkin ne neljänneskunnat, jotka kirkollisesti kuuluivat Viipurin pitäjään ja joista myöhempi Ihantalan seurakunta on syntynyt, ovat olleet itseoikeutettuja Viipurin lahden kalavesien käyttäjiä. Kruunu verotti sielläkin saaliista osan. Nuottavenekunnat joutuivat maksamaan nelikon, puoli- tai koko tynnyrin kalaa sen mukaan, kuinka suuri saalis oli ollut. Vuonna 1555 kävivät Olli Äikkään neljänneskunnasta Pekka Ahvosen nautakunta kokonaan sekä Antti Pihkasen nautakunnasta Heikki ja Suni Vilkko sekä Heino Jönsinpoika Konnusta ja vielä Paavo Räikkösen venekunta Lukkarisen neljänneskunnasta ja Sompan nautakunnasta Viipurinlahdella nuotanvedossa. Verona otettiin heiltä yhteensä neljä ja puoli tynnyriä kalaa, mistä Heikki Vilkko tai hänen venekuntansa suoritti koko tvnnyrin.
    Viipurilaiset eivät lainkaan pitäneet jääskeläisten kalastusmatkoista merelle. He katsoivat näet silakanpyynnin Viipurinlahdella kaupunkilaisoikeudekseen ja aikaansaivat lopulta sen, että se 1600 kiellettiin kokonaan jääskeläisiltä ja lapveteläisiltä. Siitä huolimatta lienee kuitenkin Jääsken kihlakunnasta käsin edelleen käyty merellä asti silakanpyynnissä, vaikkakin vähäisemmässä määrässä.

    Paitsi pohjoisilla ja lounaisilla vesillä käytiin Suur-Jääskestä käsin vielä etelässäkin lintu- ja kalarikkaalla Äyräpään järvellä kaloja pyytämässä. Kalastusoikeus kuului Saviniemen kartanolle. Vuonna 1560 oli kesänuotalla saatu neljä tynnyriä suolakalaa, kahdeksan tynnyriä tuoretta ja vielä kuusi leiviskää, yhdeksän naulaa kuivattua kalaa. Asiakirjoista ei ole selvinnyt, mistä Äyräpään järven kalastusoikeus on peräisin. Todennäköiseltä tuntuu, että se periytyy vanhastaan niiltä ajoilta, jolloin Jääski kuului Äyräpään kihlakuntaan. Kun Saviniemi oli yhteisen voudin asuinpaikka 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja kun kalastusoikeus sitten siirtyi Saviniemelle, lienee se alkuaan kuulunut voudin etuoikeuksiin. Vielä vuonna 1654 mainitaan Äyräpään järven kalastus Saviniemen kartanolle kuuluvana.

    Vuoksen, Rahikkalanjoen ja Kuhajoen kalapaikat

    Vuoksi on muinaisina aikoina ollut ahkeralle kalastajalle tärkeä "veden hopean" kaivos. Runsaat apajat tuottivat välkkvväkylkisiä lohia, joita sitten veroina kulkeutui Viipurin linnanisäntien pöytään ja kauemmaksikin, aina Tukholmaan asti.
    Tuottoisin Vuoksen lohipaikoista oli Bullerborgin kalastamo, josta tarkemmin on kerrottu Bullerborgin linnan yhteydessä. Myöhemmin vuodesta 1614 lähtien käytettiin siitä Siitolan kalastamon nimeä. Bullerborgin kalastamo mainitaan ensi kerran 1555, jolloin sieltä kuljetettiin Viipurin linnaan tynnyri lohia. Se sijaitsi Imatran yläpuolella ja lohet, joita siellä pyydystettiin, olivat n.s. Saimaan lohia. Imatrankoski oli näet niin voimakas, ettei Laatokan lohi päässyt siitä nousemaan. Näin Vuoksessa esiintyi kaksi eri lohilaatua, Imatran pohjoispuolella toinen ja toinen kosken eteläpuolella. Runsaimmat saaliit saatiin Siitolan kylän kohdalla olleista pyydyksistä kuten vielä tällä vuosisadalla ennen lmatran voimalaitoksen syntyä ja Tainionkosken kahlehtimista.
    Bullerborgin kalastamo oli n.s. kruunun kalastamo. Sen tuotto käytettiin Viipurin linnanväen hyväksi. Arvid 'Tönnenpoika Wildeman palkkasi lokakuun 16. päivänä 1613 päivätyllä kirjeellään Olli Pekanpoika Kaikkosen Siitolan Tainion kalastamon lohenkalastajaksi. Pilkkanaan hän sai nauttia vapauden suuruisen tilansa veroista. Kaikkosen tuli joka kahdeksas päivä lähettää tuoretta lohta Viipuriin. Tässä asiakirjassa Tainionkoski mainitaan ensimmäisen kerran. Mvöhemmin ruvettiin kalastusoikeus antamaan arennille määrättyä summaa vastaan.
    Saviniemen kartanolla oli Vuoksessakin hyvät kalavedet. Sen omalla nuotalla sekä 30:stä katiska- ja kahdesta mertapaikasta saatiin 1569 kaksi leiviskää kuivaa kapakalaa. Tämän lisäksi kartano sai osakalaa nelikon suolattuna jokaiselta nuotalta, joka sen alueella kalasti. Näin kertyi äskenmainittuna vuonna vielä seitsemästä nuotasta yhteensä tynnyri ja kolme nelikkoa suolakalaa.

    Paitsi lohia kuuluivat ankeriaatkin 1500-luvulla Vuoksen "suurriistaan". Kostialan kartanon yhteydessä mainittiin sen alueella sijainnut ankeriaan kalastuspaikka, joka 1566 oli läänitetty tulkki Pärttyli Yrjänänpojalle. Siitä saatiin mainittuna vuonna verona neljä leiviskää kuivattua ankeriasta.
    Suur-Jääskessä oli 1500-luvulla vielä kaksi muuta tuottoisaa kalapaikkaa. Kuhajoesta, jonka kautta Juokseman vedet purkautuivat Helisevään, tuli 1560 yhdestä lanasta kuivattua ankeriasta kaksi ja puoli leiviskää, kuivattua säynävää kolme ja puoli leiviskää sekä muuta kapakalaa kahdeksan leiviskää. Seuraavana vuonna sieltä saatiin verona lanasta ja neljästä katiskapaikasta leiviskä kuivattuja ankeriaita ja puoli leiviskää muuta kapakalaa. Kuhajoen kalastuspaikkakin kuului Saviniemelle.
    Kolmas, myöskin Saviniemelle kuuluva ankeriaankalastamo sijaitsi Vuoksen vesistöön kuuluvassa Rahikkalan joessa. Yhdestä lanasta eli rysästä kertyi vuosittain verona puolitoista leiviskää kuivattuja ankeriaita.

    Lähde:
    Jääsken kihlakunnan historia osa yksi
    LSSTY © Veli Holappa
    .
    Tienarin sukukokous 28.7.2012 Parkkuun Seuratalolla.

    Puoliso: Dorotea (Teija) Mommo Itsellinen, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Mommo on Kurun ja Ruoveden keskustojen puolivälissä, Kurusta Ruovedelle mentäessä tien oikealla puolella.

    Lapset:
    Yrjö Tienari e. Mommo , s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 278
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 278
    II Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo, (Taulusta 277, isä Heikki Mommo) Mommon poika, ei Mommon isännän, vaan itsellisen poika, Ruoveden Pekkalan talon renki, Tienarin vävy ja talollinen 1729-1752, kirkon kuudennusmies, vanha isäntä. Yrjö kuoli 62-vuotiaana, kuolinsyytä ei tiedossa. Yrjö Tienarista lähtien Tienarin tila on siirtynyt nykypäivään asti isältä pojalle., s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale.

    SUUR-RUOVEDEN MAANTIETEELLINEN HISTORIA:

    Kallioperä johtaa meidät Suur-Ruoveden historiassa aina yli tuhannen miljoonan vuoden takaisiin aikoihin, jolloin maan sisässä siihen saakka tulikuumina hehkuneet kiviainesmassat jähmettyivät koviksi graniiteiksi ja muiksi lähisukuisiksi kivilajeiksi, jotka nykyään muodostavat alueen vuoriperustan.
    Mutta sen jälkeen seuraa geologisessa historiassa, niinkuin yleensä meidän maassamme, laaja aukko. Koko siltä valtavalta aiakakaudelta, jonka kuluessa muinaiset vuoristot tasoittuivat aina nykyiseen graniittiperustaan saakka, ei ole säilynyt mitään tietoja. Vasta viimeisen kymmenentuhannen vuoden ajalta - on säilynyt aukoton sarja havaintoaineistoa.
    Näyttää siis siltä, kuin paksusta historian kirjasta olisi repäisty pois valtaosa lehdistä, niin että vain ensimmäiset ja viimeiset olisivat jääneet jäljelle.
    Tähän on ensi sijassa syynä jääkausi, joka on hävittänyt vuorten rapautumisesta syntyneet aikaisemmat irtainten maalajien kerrostumat ja myös sen kasvi - ja eläimaailman, joka ennen sitä täällä on vallinnut.

    Oikeastaan voisimme puhua jääkausista yhden asemesta, sillä niitä on ollut useampiakin, ehkäpä kolme tai neljä. Niiden välillä on sitten ollut lämpimiä, jäättömiä kausia, jolloin elämä on taas päässyt versoamaan. Tavallisesti puhutaan vaan viimeisestä jääkaudesta, joka lienee kestänyt suunnilleen 75000-100000 vuotta.
    Jäätiköityminen sai alkunsa Ruotsin ja Norjan korkeilla tunturiseuduilla, missä vieläkin on pysyviä jäätiköitä. Sieltä jäätiköt ilmaston kylmetessä alkoivat laajentua kaikkiin suuntiin. Sitkeän taikinan tavoin jäämassa vähitellen eteni yli koko Skandinavian ja Suomen aina Keski-Venäjälle ja Saksaan saakka. Jäätikkö oli satojen metrien, ehkä kilometrin paksuinen.
    Edetessään se kuljetti mukanaan maan pintaa peittävät irtaimet ainekset ja irroitti kaalioiden rapautuneista pinnoista kiviä ja lohkareita, jotka tarttuivat kiinni sen pohjaan. Näin se puhdisti kallioiden altaita ja syvennyksiä, joissa nykyiset järvet sijaitsevat ja hioi ja naarmutti alustaansa tarttuneiden kivien avulla kallioiden pintoja.
    Tällä tavoin syntyivät silokalliot, joita tavataan varsinkin järvien rannoilla. Niiden pinnalla näkyvät uurteet osoittavat jäätikön liikkumissuuntaa.

    Mutta mahtava, ikuiselta näyttävä mannerjäätikkökin kohtasi väkevämpänsä. Ilmaston taas vähitellen lämmetessä sen reunojen eteneminen pysähtyi. Sen pintaan alkoi auringon säteiden voimasta ilmestyä yhä useampia puroja ja sulamisvesivirtoja, jotka kuluttivat sitä ja koversivat siihen uurteita ja onkaloita.
    Jään reu´na alkoi murtua ja lohkeilla, jäätikkö oheni ja maa-ala toisensa jälkeen vapautui sen vallasta.

    Jäätikkö ei sulanut yhtäjaksoisesti, vaan välillä sattui kylmempiä ilmastokausia, jolloin sen reuna juuttui pitemmäksi aikaa paikalleen ja saattoi tilapäisesti jopa edetäkin. Kummankin Salpausselän kohdalla sattui n. 200 vuoden pysähdys. Tämä tapahtui n. 10000 vuotta sitten.
    Sen jälkeen jää taas suli hyvää vauhtia ja n.500 vuotta myöhemmin sen reuna oli Suur-Ruoveden alueella, joka kokonaisuudessaan vapautui jään vallasta seuraavien vuosisatojen kuluessa.

    Maisemat olivat kuitenkin vielä silloin aivan toisenlaisia kuin nykyään. Valtava jäämassa oli painollaan ssanut maan kuoren painumaan alemmaksi ja kun jäätikön sulamisesta lisäksi syntyi runsaasti vettä, olivat maat pääosaltaan veden peitossa. Tämä vesi oli kylmä jääjärvi, jossa jäätiköstä irti lohkeilleet suuremmat ja pienemmät jäävuoret uiskentelivat, niinkuin nykyään arktisilla vesillä.
    Vain korkeimmat maastokohdat kohosivat saarina tästä ns. Baltian jääjärvestä. Rantaviiva lienee kulkenut jäätikön sulamisvaiheen aikana n. 200m:n korkeudella.

    Laajemmalti kuivaa maata on siis ollut vain alueen pohjoisosassa sekä Kurun luoteisosassa, muualla vain vähäisiä saaria ja saariryhmiä. Maa kohosi kuitenkin nopeasti.
    Jäätikön päättymisvaiheessa n. 9000 vuotta sitten maan kohoaminen lienee ollut n. 5-6 m sadassa vuodessa. Sittemmin maan kohoaminen on yhä hidastunut ja on nykyään vain runsaat puoli metriä vuosisadassa.
    Heti jään sulaessa kuiville jääneet ns. vedenkoskemattomat maat eroavat selvästi myöhemmin kohonneista alueista. Jäätikön sulaessa irtaantui sen pohjaan tarttunut hienompi ja karkeampi kiviaines ja vedenkoskemattomilla alueilla se jäi makaamaan paikoilleen. Tästä johtuen korkeimpien kallioiden laet alueella ovat näin syntyneen huuhtoutumattoman irtaimen maalajikerroksen, moreenin, peitossa. Niiden alempana sijaitsevilla rinteillä sen sijaan on usein näkyvissä paljaita kallioita, joilta aallot ovat huuhdelleet pois moreeniaineksen. Näin on käynyt muös matalammilla, veden alle jääneillä kallionyppylöillä ja - harjanteilla.

    Veden koskemattomat maat ovat tästä syystä myös viljavia. Tämän on ihminen kauan sitten huomannut ja seuduilla, joilla tällaisia maita on runsaammin, asutus on ensi sijassa asettunut niille.
    Näin on laita varsinkin Itä-Suomen vaaramailla, mutta Suur-Ruovedenkin alueella tämä on havaittavissa. Suur-Ruoveden harjut ovat pitkittäisharjuja, joiden pituussuunta vastaa suurin piirtein jäätikön kulkusuuntaa.

    Näsijärven pinta on 94,9 m merenpinnasta, Kurun Aurejärvi 154,8m.
    Suurin osa Suur-Ruoveden alueesta sijaitsee kuitenkin 100-150 m:n korkeuserojen välillä, vain uloinna pohjoisessa samoin kuin Kurun länsiosassa on keskikorkeus 150-200 m:n välillä.
    Kurussa Kuusijärven pohjoispäästä länteen pienen Lumijärven eteläpuolella oleva mäki, joka on 220,2 m merenpinnan yläpuolella ja siis koko Hämeen korkeimpia kohtia.

    Varsinkin savikkoja, jotka ovat syntyneet jäätikön sulamisvaiheessa jään kaikkein hienoimmaksi jauhamasta veteen joutuneesta kiviaineksesta tai myöhempien vesistöjen pohjaan laskeutuneista hiukkasista, on alueella vain suhteellisen vähän verrattuna esim. Tampereen seutuihin tai Pohjanmaan jokitasankoihin.
    Näsijärven pohjoispäähän liittyvien suurten järvenselkien ympärillä olevissa pitäjissä, Kurussa, Ruovedella, Vilppulassa ja Virroilla on kuitenkin rantojen tuntumassa yleisesti etupäässä vähäisiä savikkoalueita. Savikerros on yleensä ohut, keskimäärin vain n. metrin paksuinen.



    OLKITAIPALE:

    Kurun Olkitaipaleella oli Ilmarinkylän Lassen eräsija. Kyseessä on ilmeisesti Lauri Villi, joka oli kylän suurimman, myöhemmin Teivaalaan liitetyn tilan isäntä.
    Omistus sijaitsi Jakamajärven ja Parkkuunlahden välisellä kannaksella, jonka läpi juolsevassa joessa oleva Parkkuunkoski piti kiertää maitse. Tällä erämaalla asui Martti Erkinpoika Mylläri.
    Naapuritalon Taipaleen ensimmäinen isäntä, joka sai 1553 vahvistuskirjeen tilaansa, oli kotoisin Ylöjärven Ilmarinkylästä.
    Vuonna 1681 Jaakko Markunpoika Taipale eli Ilmarinen esitti mainitun kirjeen selittäen, ettei talo ollut koskaan jäänyt autioksi. Eräsija näyttää siis olleen koko ajan vanhan omistajasuvun hallussa.
    Mahdollisesti myös Kuusjärven ympäristö kuului Lauri Villin maihin.
    Järven itärannalla, vanhoilla Taipaleen tiluksilla on Pirttilahti, jonka luona on hyvinkin saattanut olla talvisten pyyntiretkien tukikohtana käytetty eräpirtti.

    Molemmin puolin Olkitaipaleen erämaakappaletta oli kaksi Ylöjärven Erkille kuuluvaa eräsijaa, Parkkuu ja Vaakaniemi.
    Kyseessä on ilmeisestikin 1553-1584 Äijälän isäntänä mainittu Erkki Ollinpoika.
    Hänen entisillä erämaillaan asui 1590 Pekka Martinpoika Tienari.
    Erkin Vaakaniemessä olevan eräsijan oli saanut asuttavakseen Erkki Toikko, joka esiintyy jo 1562 Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa. Molemmat eräomistukset on siis helppo paikallistaa.

    Erämaiden luettelossa mainittiin jo 1552 niille uudisasukkaiksi asettuneiden nimet. Kaikki olivat yläsatakuntalaisia ja joukossa oli useita, jotka olivat kotoisin Vanhasta Pirkkalasta.
    Omille erämaille asettuneita voidaan varmasti todeta vain yksi, Juho Ollinpoika Naistenmatkan Sipilästä, joka muutti isänsä eräsijalle Virtain Vaskivedelle.
    Samoin tapahtui ilmeisesti myös Kurun Olkitaipaleella, joka ilmoitetaan asutuksi Ilmarinkylästä Ylöjärveltä.
    Juho Ollinpoika lienee kuitenkin pian luopunut yrityksestä, koska häntä ei mainita enää 1562 ja 1564 erämaatalonpoikain luettelossa.
    Innostus erämaiden asuttamiseen oli muutenkin vähäinen, sillä 1552 uudisasukkaiksi halukkaista pirkkalalaisista vain Kankaantaan kylästä Vaskivedelle muuttanut Pekka Lodwiik asui erämaalla 1560-luvun alussa.
    Tämän lisäksi ilmeisesti vain Olkitaipale jäi pysyväksi Vanhasta Pirkkalasta tulleen asuttajan haltuun.

    Hämäläisiä ja satakuntalaisia liikkuvammat savolaiset tulivatkin muodostamaan huomattavan osan Vanhan Ruoveden pitäjän uudisasukkaista.
    Vielä 1558 yrittivät Ylä-Satakunnan eränkävijät pelastaa vanhat alueensa itselleen. he valittivat uudelle herralleen Juhana-herttualle savolaisten tunkeutumisesta alueelleen ja pyysivät tätä takaamaan heidän entiset omistuksensa.
    Juhana, joka ei ehkä ollut tarkoin perillä isänsä asuttamispolitiikasta, kirjoittikin Savonlinnan voudille Kustaa Finckelle kehottaen tätä estämään savolaisia tulemasta herttuakuntaan kuuluvan satakunnan metsiin ja erämaihin.
    Alkuun päässyttä luonnollista kehitystä ei tällaisilla käskykirjeillä voinut enää estää.
    Vaikka Kustaa Fincke ei tietenkään asettunut julkisesti Juhana-herttuaa vastustamaan, savolaisten muutto sai tapahtua kaikessa hiljaisuudessa ja herttuan kukistaminen 1563 teki lopullisesti tyhjäksi yläsatakuntalaisten toiveet eräsijojensa säilyttämisestä.
    Tiedot: Juhani Saarenheimo-Vanhan Pirkkalan historia.

    Edellistä kirjoitusta johdatellen kirjoitettiin Kurusta kirjassa:
    Niilo Söyrinki, Ville Luho, Mauno Jokipii- Vanhan-Ruoveden historia I

    V a a k a n i e m i mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa v.1562 Erkki Toikon, mutta v.1564 Matti Parkkoisen asumana. Toikko-nimi viittaa Pirkkalan Toikkolan kylään, joka on nykyään Kangasalaa.
    Parkkisia taas asui tähän aikaan Hämeenkyrön Heinijärvellä, josta uudisasukas voisi olla kotoisin.
    V.1589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ylöjärven Erkin erämaalle.
    Eräät Vaakaniemen edustalla olevat kalavedet jäivät kuitenkin pitkään kantapitäjien omaisuudeksi.
    Niinpä Heikki Heikinpoika Pirkkalan Saarilahdesta (nyk. Teiskon Terälahdesta eli Saarlahdesta) sanoi v.1675 vetäneensä Kangasalan Hypperlän kyläläisten kanssa nuottaa täällä olevan Murassaaren alapuolella ja pystyi todistamaan, että vaakaniemeläiset olivat vielä 1600-luvun puolivälissä maksaneet Murassaaren kalavedestä vuokraa Saarlahteen.

    O l k i t a i v a l sai Velkilevelän (Welilefwelä) eräsijan nimellä ensimmäisen uudisasukkaansa Pirkkalan Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärveltä) vouti Niilo Ingenpojan ja tuomari Jöns Westgöten vahvistuskirjeen 16.12.1553 nojalla.
    Se jäi heti pysyvästi asutuksi, koskapa Jaakko Ilmarinen Olkitaipaleelta esittäessään yllämainitun kirjeen v.1681 selitti, ettei talo koskaan sen jälkeen ole ollut autio.
    Olkitaipaleen kylä mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luetteloissa v.1562 Lasse Tarikan ja matti Tokin, mutta v.1564 Niilo-nimisen miehen asumana. Tarikka-nimi viittaa Lempäälän Lempoisten kylään uudisasukkaan kotipaikkana.
    Toki ehkä Hämeenkyrön Toikkoseen. V.16´589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ilmarin kylässä asuneen Laurin erämaalle, mikä pitää yhtä ensimmäisen tiedonannon kanssa.
    Olkitaipaleen taloilla oli Sikkilän takamailla Sikkilänjoen varsimailla yhteinen laiduntamisalue kotieläimille esim. lampaille, joita varmaan silloiseen aikaan vartioitiinkin vuorotellen petoeläinten hyökkäyksiä vastaan. Kaikki eläimet kulkivat missä kukin ja merkittiin talojen tyyliin eri tavoin omien eläinten tunnistamiseksi. Rajoja ei ollut, mutta myöhemmin, kun maa-alueista tehtiin yksityisiä ja yhteisomistukset siirtyivät silloin historiaan, Sikkilänjoen varteen on lohkottu yksityisille tiloille erinäköisiä ja - kokoisia palstoja esim. kortteen ym. keräämistä varten. Näin yhteisomistus siellä purettiin ja tiloille tulleet palstat ovat aikojen saatossa menettäneet merkityksensä. Taipaleella on edelleen palstansa, mutta Tienarin palsta lohkottiin 29.1.1920 tilaksi 303-415-6-5 ALAKOSKI, joka myytiin samalla Poikeluksen Lamminperän silloiselle omistajalle Näsi Oylle 2000 mk:lla. Nykyään Alakoski yksityisessä yhteisomistuksessa.

    NÄSI OY:
    Ennen maailmansotaa tiiliteollisuus oli elänyt kultakauttaan, ja XIX kaupunginosaan oli rakennettu useita tiilitehtaita. Näistä tiilitehtaista jäivät maailmansodan aiheuttaman laman jäljiltä henkiin vain pari. Niistä toinen oli Puolimatkan tiilitehdas, joka sijaitsi Hippoksen vieressä. Tehtaan oli vuonna 1911 hankkinut omistukseensa Näsi Oy, joka omisti useita tiilitehtaita ympäri maakuntaa. Näsi Oy:llä oli kaupunginosan alueella omistuksessaan myös toinen ennen maailmansotaa perustettu tiilitehdas, joka sijaitsi lähellä Messukylän rajaa. Yhteensä Näsi Oy:n tehtaat työllistivät kesäisin jopa lähes 50 henkilöä, joista osa siis asui perheineen kaupunginosan alueella.


    P a r k k u j ä r v i mainitaan v.1552 eräluettelossa suurena erämaana, jonka koko Pirkkalan Sikojärven kylä yhdessä omistaa viiden penikulman päästä kotikylästään. Siellä katsottiin olevan tilaa kolmelle uudisasukkaalle, Erkki Laurinpojalle Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärvestä), Tuomas Jaakonpojalle Kuusiniemen kylästä (nyk. Teiskosta) ja Erkki Yrjänänpojalle Toikkolan kylästä (nyk. Kangasalta).
    Kun jo mustankirjan erämaaluettelo 1440-luvulta tuntee Sikoisten (= Sikojärven) kylän Kaupin omistaman miehenmetsän, tämä on nähtävästi juuri Kurun Parkkujärvi.
    Yhteisomistusteoria on kuitenkin tutkimuksen perusteella hylätty ja sijalle on astunut yksityisomistusteoria, jonka mukaan yksityiset maanraivaajat ovat alkuaan panneet viljelyksen alulle ja yhteisomistukset ovat syntyneet myöhemmässä vaiheessa vapaiden raivaajien liittyessä erilaisiksi yhteisöiksi. Erämaaomistus on periaatteessa yksityisomistusta. Eri lähteet puhuvat pääasiassa yksityisten miesten omistamista eräsijoista, miehenmetsistä, saroista ja päiväkunnista.
    Tietenkin niitä on joutunut perintöjen, ostojen, myötäjäislahjojen yms. yksityisomaisuuteen kuuluvien luovutustapojen mukaisessa järjestyksessä useampiakin yhdelle miehelle tai muutaman eri miehen muodostaman ''yhtiön'' yhteisomaisuudeksi.
    Niinpä Pirkkalan erämailla mainittiin edellä olevassa luettelossa yksi koko kylän omistus, nimittäin Pirkkalan Sikojärven kylälle kuuluva Kurun Parkun erämaa.
    Tässä kylässä oli vain kolme taloa, joten ei ole kysymys mistään suuresta yhteisomistuksesta.

    Kurun Olkitaipaleen Juhana Jaakonpoika sai v. 1629 seitsemän kappaa viljaa Keihäslahden kylässä asuvalta Riitta Tuomaantyttäreltä, jonka poika oli saanut syyskudun ajan kalastaa Juhanan kalavesillä. V. 1631 sakotettiin Olkitaipaleen Yrjänä Olavinpoikaa siitä, että hän oli kolmesti laskenut verkkonsa Lasse Yrjänänpojan verkkojen päälle.
    V. 1679 syntyi lähekkäisten kylien Olkitaipaleen, Toikon ja Vaakaniemen kesken kiistaa Kierteenniemen yhteisestä kalavedestä. Siitä tuomittiin silloin nautittavaksi kunkin talon äyriluvun mukaan - toisin sanoen suurilla maaveroa maksavilla taloilla oli kalavedenkin tuottoon vastaavasti suurempi oikeus.

    Vaikka verot ankarasti painoivat suurvaltakauden ruoveteläisiä ja keuruulaisia, niin että talojen veronmaksukyvyttömyys eli autius ajoittain saavutti tavattomat mittasuhteet, ei mitään suurempia verotuksesta johtuvia mellakoita seudulla tapahtunut.
    V. 1628 levittivät Matti Mylläri ja Yrjänä Olavinpoika Kurun Olkitaipaleelta huhua, ettei ylimääräistä ns. ''kolmen markan apua'' tarvitsisi maksaakaan kuin yksi markka, mikä pitkän aikaa haittasi tämän veron kokoamista pitäjästä.
    Oikeus havaitsi tämän kuitenkin tapahtuneen ''hulluudesta ja tietämättömyydestä'', ja niin asianomaiset selvisivät hairahduksestaan menettämättä h e n k e ä ä n.

    Paikallisen rasituksen luontoinen oli myös S ä ä k s m ä e n s a l p i e t a r i t e h t a a n kunnossapito ja vuotuiset salpietariajot, joihin Ruovesi useiden lähellä olevien Ylä-Satakunnan ja Hämeen pitäjien mukana oli ainakin puolen vuosisadan ajan velvoitettu.
    Salpietaria tarvittiin ruudin raaka-aineeksi ja sentähden oli ympäri valtakuntaa perustettu salpietaritehtaita; Sääksmäen tehdas mainitaan ensi kerran lähteissä v. 1582.
    Salpietaria keitettiin hevosen lannan alla olleesta maasta, johon mätänemisen seurauksena oli muodostunut typpihapon suoloja.
    Tällaista salpietarimaata talleistaan (maalattia), halkoja sen keittämistä varten ja olkia sen siivilöintiin joutuivat ruoveteläiset ja keuruulaiset säännöllisesti kuljettamaan Sääksmäen tehtaalle.
    Jos joku ei halunnut toimittaa perille parseleita, saattoi hän lunastaa ne yhdeksällä markalla rahaa, mikä kannettiin joskus yhtenä, joskus kahtena eränä vuodessa.

    Salpietaritehtaan edustajana ja veronkantomiehenä Ruoveden hallintopitäjässä toimi Matti Mylläri Kurusta. V. 1624 hänen toimittamattomat rästinsä mainitaan vain 25 taalariksi, mutta v. 1629 peräti 470 taalariksi. Eivät edes aatelin alustalaiset tehneet salpietariajojen suhteen poikkeusta. Talvikäräjillä v. 1629 huomautettiin Aksel Kurjen ja Brita de la Gardien lampuodeille, että heidän tulee suorittaa salpietariajot ''muiden lampuotien tapaan'', siis puolet tavallisiin talonpoikinn verrattuna.
    Ajojen vaatiminen loppui vasta, kun salpietariapu v. 1634 muutettiin tavalliseksi, suoraan kruunulle eikä kruunun omistamalle tehtaalle meneväksi rahaveroksi.

    TILOJEN LAHJOITUKSET:

    Juhana III:n aikana syntyivät läänitykset eli l a h j o i t u k s e t henkilökohtaisista ansioista.
    Ajateltiin, että lahjoituksia saaneiden aatelissukujen piti jatkuvasti pysyä kruunun palveluksessa niin tehokkaasti, että ne ansaitsivat tämän. Ensinnä muodostuivat suuret kreivi - ja vapaaherrakunnat, myöhemmin pienemmät perinnölliset lahjoitukset.
    Lahjoitus tarkoitti kuten läänityskin, perintötilojen kyseessä ollen, vain määrättyjen kruunulle tulevien verojen kanto-oikeutta. Talojen omistusoikeus pysyi luonnollisesti talonpojilla. Kun kuitenkin kruununtilojen omistusoikeuden katsottiin kuuluvan valtiolle ja vain eräänlaisen hallintaoikeuden niiden viljeliköillä, katsoivat aateliset lahjoituksen tapahtuessa saaneensa taloon myös omistusoikeuden.
    Kruunun talollisesta tuli siten aatelin lampuoti eli maanvuokraaja, joka kuului ns. u u t e e n r ä l s s i i n.
    Verotalollinenkin voi joutua lampuodiksi verorästien vuoksi, sillä aatelinen saattoi samoin kuin aikaisemmin kruunu, jos kolmen vuoden verot talosta jäivät maksamatta, huudattaa itselleen talon varsinaisen omistusoikeuden, ns. s u k u o i k e u d e n. Tämän takia lahjoitukset muodostivat vaaran vanhalle talonpoikaiselle vapaudelle.

    Lahjoituksia oli lukuunottamatta kreivi - ja vapaaherrakuntia, jollaisia Ylä-Satakunnassa oli vain pari nimellistä, kahta päätyyppiä.
    Täysin omistusoikeuksin annettuja lahjoituksia sanottiin a l l o d i a a l i l a h j o i t u k s i k s i, kun sen sijaan Norrköpingin valtiopäivillä 1604 säädetyin rajoituksin annettuja lahjoituksia kutsuttiin N o r r k ö p i n g i n p ä ä t ö k s e n t i l o i k s i.
    Viimeksi mainitut periytyivät vain lahjoituksen saajan miespuolisille jälkeläisille, eikä niitä saanut myydä tai pantata tarjoamatta niitä ensin kuninkaalle. Norrköpingin päätöksen jälkeen oli allodiaalilahjoitusten antaminen itseasiassa laitonta, mutta sitä esiintyi siitä huolimatta. Valtio saattoi myös myydä ja pantata tiloja, menettelystä ei välitetty, vaikka perintötalojakin olisi tullut täten myydyksi. Tällaisia ''lahjoituksia'' sanottiin o s t o - tai p a n t t i r ä l s s i t i l o i k s i .

    Liiviläistä aatelia oleva Tallinna käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta'' 17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa Ruovedelta.
    Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot:
    Kurun Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi Taipaletta,
    Keihäslahden kaksi Kurun taloa,
    Keihäsjärven Lauri Eskonpoika,
    Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja Minkkinen,
    Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa,
    Karjulan Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski,
    Pohjankapeen Kapee

    Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu,
    Siikalahden Ylä - ja Alasarvana,
    Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo,
    Rämingin Tyrni, Tapion Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika,
    Kautun Matti Hannunpoika ja
    Väärinmajan Työrö ja Nenonen

    Grassin jälkeläiset asuivat vakinaisesti Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien lahjoitustilojen asioita.
    S e n tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta.

    ''OLKITAIPALEEN KARTANO''

    Grassin edellä mainitulla lahjoitusalueella tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevinen ns. rajapiiritiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten omistajalleen edullinen sijoitus.
    V. 1653 sai näet Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa säterikartanon omistamalleen Kurun Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6 manttaalin suuruinen.
    V. 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräjiltä todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsevat vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.

    Omistaja Grass ei liene koskaan käynyt uudessa kartanossaan, jonka erikoisasema johtui siitä, että hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa ohella asuvan, eikä hän liioin ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain mukaan tuli olla.
    Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon'' nauttia säterivapautta useita vuosia.
    Vielä v. 1665 sanotaan läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea tupa, joka sekin nyt kaatuu nurin''.
    V. 1667 ja sitä seuraavina vuosina mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu.
    Viimeinen yritys Olkitaipaleen kartanon elvyttämiseksi sattui v.1680 Laukon kartanon herran Gabriel Kurjen tahdosta, jonka haltuun Grassin tilat silloin olivat joutuneet. Hän näyttää todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.

    Kun kuitenkin Olkitaipaleen Markku Antinpoika ja J u h a n a T i e n a r i sekä muut Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa köyhyytensä takia kartanoa rakentaa, hankkeesta luovuttiin.
    Vuoden 1683 suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita.
    Kartanolaitos tuli Ruoveden alueelle vasta sauraavalla vuosisadalla Pekkalan kartanon syntyessä sinne.


    Seuraavat otteet kirjasta:
    Tuomo Koukkula: Vanhan-Ruoveden historia II

    UUDET TALOT:

    Nykyisten pitäjäin (kirja valm.1967) alueelle syntyi 1700-luvun alussa uusia taloja seuraavasti:
    Kurun Parkkuun jakokunnan y h t e i s m a a l l e syntyivät Riihikosken eli Riihenperän (Riihtenperä) ja Ristaniemen eli Riistaniemen uudistalot.

    Heikki Yrjönpoika mainitaan uudistalonsa asukkaaksi ensi kerran vuonna 1738. Uudistaloa seuraavana vuonna käräjillä tutkittaessa Pietari Toikko sanoi siellä olevan 1½ tynnyrinalaa peltoa (0.75 ha) ja maata yllin kyllin 1/4 manttaalin talolle.
    Kalavetenä Riihikoskella oli Näsijärven Vankavedestä pistävä lahti.

    Ristaniemen perustaja Heikki Erkinpoika oli vuoden 1730 paikkeilla muuttanut Harjusta (nyk. osa Tamperetta) Kuruun, missä palveli Lörpyksellä renkinä.
    Vuonna 1739 hän sai luvan raivata Jakamaniemen metsään talon.
    Kalavedeksi Ristaniemi sai koko Jakamajärven.

    Vaakaniemen isännän Pietari Matinpojan kuoltua vuonna 1744 viljelivät tämän veli Matti Matinpoika ja vävy Yrjö Yrjönpoika Toikkoa yhdessä, kunnes tila vuonna 1748 jaettiin näiden kesken Ylä - ja Ala-Toikoksi.

    Vuoden 1795 päätöksellä perustettiin Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon maalle neljä ½ manttaalin kokoista uudistilaa, kaikki e n t i s i ä v i r k a t a l o n t o r p p i a.
    Sillanpään uudistila sai maansa lähinnä Ikaalisten rajaa, sitten Lampi ja Leponiemi.
    Lepistön torppa oli aiottu neljänneksi uudistilaksi, mutta sen katsottiin olevan liian lähellä virkataloa.
    Joten neljänneksi tuli L a h d e n p e r ä, joka sai maansa Parkkuun jakokunnan rajalta.
    Lahdenperä tulikin kuulumaan Olkitaipaleen kylään.
    Olkitaipaleen taloluku kasvoi samaan aikaan Kastarin ja Vanhakylän uudistaloilla.
    Parkkuun jakokunnassa pantiin vuonna 1795 myös verolle uudistilat Poikelus, Lamminperä ja Lähteenmäki ja Vaakaniemen kylässä Leppälahti.

    Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon asukkaat, jotka omistivat mm. Olkitaipaleen Lahdenperän uudistalon vuodesta 1795, ennenpää ollut virkatalon torppa.
    Majuri (luutnantti vuonna 1795) Johan Fredrik Eek s. 15.7.1758 Rauma k. 3.1.1820 Tukholma
    Vapaaherratar Sofia Christina von Duben s. 14.12.1759 k. 1822 Tukholma (5 lasta syntynyt Kurussa)
    Johan Fredrik Eek johti vuosina 1796-1804 Ruoveden komppaniaa.

    Olkitaipaleen Lahdenperän uudistilaa omisti siis Johan Eek tai tarkemmin sanottuna Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalo omisti.
    Lahdenperää asui ja viljeli sotilas Matti Martinpoika Flintbergin poika Heikki Matinpoika s. 6.1.1760 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    Sotilas, reserviläinen Matti Flintberg kuoli Lahdenperän talossa 24.1.1808

    KRUUNUNTILOJEN LUNASTUS PERINTÖTILOIKSI:

    Rahantarvettaan tyydyttääkseen valtio myi kruununtilojen perintöoikeuksia. Vuonna 1723 annetun asetuksen mukaan perintöoikeuden hinta oli Vähintään niin suuri kuin kuuden vuoden vero.
    Vuonna 1741 lunastushinta alennettiin kolmen vuoden veroa vastaavaksi.
    Kuka tahansa sai lunastaa kruununtilan omakseen maksamalla kolmen vuoden ylimääräiset verot, mutta kruununtilan asukkaalla oli etuoikeus, eri asia on sitten, oliko hänellä rahaa.

    Vanhan-Ruoveden alueelta ostettiin kruununtiloja runsaasti perinnöksi muutamana vuonna 1760-luvun alussa.
    Vuonna 1760 lunastettiin perintötiloiksi molemmat Peskan ja Sarvanan talot Ruovedelta ja Taipale Kurusta,
    vuonna 1761 Ruovedelta Tuuhonen ja Kurusta T i e n a r i sekä Lörpys,
    vuonna 1762 Virroilta Jäähdyspohjan Uotila, Toisveden Soinin talot ja Virtain Härkösen talot sekä
    vuonna 1763 Visuvedeltä Kangaspusu.

    Juuri vuonna 1763 kuitenkin keskeytettiin perinnöksi lunastaminen rahanarvon alenemisen vuoksi, mutta se sallittiin taas muutaman vuoden kuluttua, niin että 1760-luvulla ehdittiin ostaa perinnöksi vielä Pajulahden Nikkilä, Pohjaslahden Mäki ja Uuraisten Simonen.

    TILUKSET ENNEN ISOJAKOA:

    Isojako suoritettiin Olkitaipaleessa 1800-luvun alussa.
    Tilukset olivat maassamme keskiajalta aina Isojakoon saakka suurelta osalta yhteisomistuksessa.
    Virallisen maanomistusjärjestyksen mukaan yksityisellä talolla oli yksinomainen nautintaoikeus vain tonttialueeseensa ja talon yksityisesti raivaamiin peltopaloihin ja sen valtaamiin niittyihin.
    Kylän pellot talojen ympäriltä ja isot niityt kuuluivat yhteisesti koko kylälle, kuten metsätkin, elleivät metsät kuuluneet useammankin kylän muodostamalle jakokunnalle. Esim. Parrkkuussa oli jakokunta.

    Tällainen maanomistusjärjestelmä tai pikemmin nautintajärjestelmäoli omaksuttu vain tiheämmin asutussa Länsi - ja Etelä-Suomessa.
    Oli luonnollista, että kukin talo hoiti itsenäisesti rakennusten ympärille raivattuja peltoja ja korjasi lähiympäristöstä vallattuja niittyjä.
    Metsät ja kalavedet tosin saattoivat tulla muutaman talon yhteisnautintaan, mutta talojen kesken on jo varhain suoritettu epävirallisia metsäjakoja, joten metsienkään yhteisomistusta ei voida pitää sääntönä, vaikka valtaosalla taloista olikin Isojakoon saakka osuudet yhteismetsiin.

    Vuonna 1815 todettiin Juho Antinpoika Kastarin Kurun Olkitaipaleesta raivanneen yli 4 tynnyrinalaa peltoa (n.2 ha). Lisäksi hän oli heinämaata parantaakseen laskenut Kuusjärven pintaa kaivamalla 36 syltä pitkän kanavan (n.62 m),
    mistä kaikesta hän sai tunnustukseksi 20 luotia (n.300 g) painavan kullatun hopeapikarin.
    Suomen Talousseuran palkinnot luovutettiin kirkossa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen.
    Pappi piti luovutuspuheen ja ansioitunut raivaaja asteli kuoriin palkintoaan hakemaan. Lopuksi luettiin vielä talonpojan työlle ennen kokematonta arvonantoa osoittaneen esivallan puolesta rukous ja siunaus sekä veisattiin virsi päälle.



    Kurun Olkitaipaleen Tienarin talon isännät:

    1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
    2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
    3. Pietarin leski Anna Tienari 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
    4. Tuomas Olavinpoika Tienari 1606-1608
    5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
    pso Valpuri Matintytär Tienari 1639 ja 1643-1644
    Edellisen poika
    6. Yrjö Laurinpoika Tienari 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
    pso Marketta (Maisa) Antintytär Tienari
    Edellisen sisarenmies
    7. Pietari Olavinpoika Tienari 1649-1677
    pso 1 Kerttu Laurintytär Tienari 1645-1646
    2 Anna Tienari (ainakin jo vuonna 1649)
    Edellisen ja Annan poika
    8. Juho Pietarinpoika Tienari 1678-1696
    pso Aune Tienari
    9. Heikki Tuomaanpoika Tienari Kuru II:sta 1697-1728
    (Heikki Tuomaanpoika Tienari oli Yrjö Heikinpojan vaimon Valpuri Heikintytär Tienarin isä eli Yrjön appiukko)
    10. Yrjö Heikinpoika Tienari Ruoveden Pihlajalahden Mommosta 1729-1747
    (Yrjö Heikinpoika on nykyisten tienarilaisten kantaisä, mistä lähtien tila on ollut samalla suvulla)
    pso Valpuri Heikintytär Tienari
    edellisen poika
    11. Heikki Yrjönpoika Tienari 1747-1758
    pso Anna Olavintytär Tienari Teiskon Kulkkilasta.
    seuraavana Anna Olavintytär Tienarin II mies eli puusniekka Antti Joosepinpoika Kurun Aurejärven Pusulta.
    12. Antti Joosepinpoika Tienari 1760-1789 (Antti osti Tienarin kruununtilasta perintötilaksi vuonna 1761)
    seuraavana Heikki Yrjönpoika ja Anna Olavintytär Tienarin poika.
    13. Jooseppi Heikinpoika 1790-1809
    pso Leena Yrjöntytär Tienari Kurun Karjulan Heikkilästä
    edellisen poika
    14. Matti Joosepinpoika Tienari 1809-1838
    pso Leena Yrjöntytär Tienari Teiskon Paksulasta
    edellisen poika
    15. Matti Matinpoika Tienari 1838-1861
    pso Liisa Juhontytär Tienari Kurun Olkitaipaleen Philpusniemestä eli Kastarista.
    edellisen poika
    16. Juho Kustaa Matinpoika Tienari 1861-1898
    pso Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari Ruoveden Muroleen Murolekosken Kivistöstä.
    edellisen poika
    17. Juho Kustaa Tienari 1898-1937
    pso Susanna Sanni (Sanna) Tienari Parkanon Vuorijärven Kovesjärveltä.
    edellisen pojat
    18. Kaarlo Tienari ½ 1937-1940, kaatui Impilahdessa 1940
    pso Aino Tienari Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjasta.
    19. Pentti Tienari ½ 1937-1978
    pso Elma Tienari Kurun Vaakaniemen Junkkarilta.
    edellisen poika
    20. Matti Tienari 1986-

    Pirkkalan erämaa - asutusta ja Tienari sijaitsi Ylöjärven Erkin erämaalla.
    Tienarin talon isäntä 1729-1746.
    Kirkon kuudennusmies 1730.

    Kirkon kuudennusmiehet olivat 1600-luvun alusta lähtien tomineet seurakuntalaisten elämän valvojina ja virkamiesten avustajina mm. veronkannossa. Isonvihan aikana tämäkin vanha järjestelmä oli järkkynyt.
    Vuonna 1730 asetettiin käräjillä maaherran käskystä kuudennusmiehet jälleen. Kuudennusmiehiksi tulivat Kurusta Yrjö Heikinpoika Tienari, Juho Jaakonpoika Paappanen ja Antti Suutari.
    Ruovedelta Lauri Pietarinpoika Visuvesi, Jaakko Juhonpoika hanho, Antti Heikinpoika hakoniemi ja Juho Juhonpoika Mommo.
    Virroilta Heikki Antinpoika Patala, Heikki Joosepinpoika Paavola ja Matti Matinpoika Ikkala.
    Maaherran määräyksestä heidän tuli erikoisesti pitää silmällä irtolaisia ja palkollisia, mutta samalla he olivat seurakunnan vanhimpia. Kaikki talolliset eivät oikein hyväksyneet eräiden kohottamista yhteisestä raavaasta erikoisasemaan.
    Tämä näkyi esimerkiksi Ruoveden kirkkoa vuonna 1778 rakennettaessa. Silloin osa kansasta vaati, että kuudennusmiesten olisi pitänyt tehdä päivätöitä siinä kuin toisetkin tekivät vaikka jo etukäteen oli sovittu kuudennusmiesten toimivan rakennusmestarin alaisina apuvalvojina.
    Koska rahvas asennoitui näin ja kuudennusmiehet eivät ilmeisesti käytännössä olleet aivan välttämättömiä, jäivät vapautuneet kuudennusmiehistön paikat usein täyttämättä; vuonna 1798 oli vanhaisäntä Yrjö Visuvesi Ruoveden ainoa kuudennusmies, mutta 1800-luvun puolella paikat taas täytettiin.

    Puumerkki 1741, tiimalasi.

    Vuonna 1570 Kurussa oli 5 taloa, 1600-luvun vaihteeseen mennessä niiden määrä kasvoi 36:een,
    mutta sittemmin taloja autioitui ja vuonna 1675 niitä oli enää 24. 1700-luvun taitteessa niitä oli 27.
    Tienari, aluksi Vaakaniemen kylässä, kuului Kurun taloihin vuodesta 1586 Pietari Martinpoika Tienari.

    Kirkon istumajärjestys määrättiin 13.6.1697.
    Naisten puoli Miesten puoli
    1.Lörpys ,Ikonen 1.Kuru
    2.Toikko ,Vihola ,Heikkilä 2.Toikko
    3.Kuru 3.Hainari ,Vihola
    4.Karjula ,Paappainen ,Erkkilä 4.Kapee ,Suutari
    5.Kapee ,Suutari ,Kurun piiat 5.Keihäsjärvi ,Tienari ,Kurun piiat
    6.Keihäsjärvi ,Tienari ,Sormunen 6.Karjula ,Paappainen ,Hänninen
    7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä 7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä
    8.Taipale ,Luomajärvi 8.Taipale ,Myllärin rengit ,Lörpys
    9.Hainari ,Lannetta ,Myllärin piiat 9.Luomajärvi ,Lannetta ,Pusu
    10.Hänninen ,Murolekoski ,Puntanen 10.Kovanen ,Ikonen ,Sormunen
    11.Itselliset ,irtain väki 11.Erkkilä ,Saksa ,Murolekoski
    Kuorissa olleisiin penkkeihin saivat lukkarin lisäksi istua ne ,jotka osasivat lukea sisältä ja laulaa hyvin.

    Vanhan Ruoveden alueen väestötilastot alkavat vuodelta 1634 ja aluksi niitä laativat papit.
    Vuonna 1680 Ruovedella ja Kurussa asui yhteensä 1140 henkeä.
    Vuonna 1721 Kurussa asui 184 henkeä ja v.1749 jo 341.

    Vuonna 1749 Kurun väestötilastossa mainitaan 4 pappissukuun kuuluvaa ja muuta säätyläistä sekä heidän palvelijoitaan 14 henkeä. Talollisia oli 50 ja torppareita 3. Itsellisväkeen kuului 45 ja sotilaisiin 11 henkeä.
    Yli 15-vuotiaita rahvaan lapsia ja palkollisia oli 163. Entisiä sotilaita oli 5 ja köyhiä ja sairaita 11.
    .
    Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen kartanossa Skoonessa. Omisti mm. Kurun Olkitaipaleen Tienarin.

    Puoliso: Vihitty 18.11.1722 Kuru Valpuri Heikintytär Tienari. (Taulu 408). (Taulu 12) Vanhemmat Kurun Keihäslahden Kuru II:sta, Tienarin tytär, piika ja emäntä., s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II, Kuru II:n isäntä 1695-1696, Tienarin isäntä 1697-1728, s. 1672 Kuru, Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale ja Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski, Katariina kuollut 78-vuotiaana horkkaan eli vilutautiin., s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Heikki Tienari , s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 279
    Juho Sipilä e. Tienari , s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 380
    Marja Taipale o.s. Tienari , s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 12
    Riitta Hänninen o.s. Tienari , s. 1730 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 402
    Jooseppi Tienari , s. 25.12.1732 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 403
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 279
    III Heikki Yrjönpoika Tienari, (Taulusta 278, isä Yrjö Tienari) Tienarin nuori isäntä 1747-1758, Heikki kuoli 34-vuotiaana pistokseen = rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussin-tulehduksessa., s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.


    Heikki oli Tienarin talon isäntä 1747-1758.
    Kuoli keuhkotautiin v.1758 35-vuotiaana, haudattu kirkkoon.
    Vaimo Anna Olavintytär oli talollisen tytär Teiskon Kulkkilasta.
    Lesken II mies Antti Joosepinpoika (25.11.1735-30.8.1789) oli talollisen poika Aurejärven Pusulta,
    toimi puusniekkana Olkitaipaleen Tienarilla 1760-1789.
    Antin II vaimo oli Maria Yrjöntytär oli talollisen tytär Karjulan Heikkilästä.
    Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa. Suomen jokaisesta kunnasta oli edustaja mukana. Kurusta Hämeen läänin lähetystöön osallistui Juho Tienari, mistä hyvästä hän sai matkastaan muistomitalin.

    Puoliso: Vihitty 25.03.1747 Teisko Anna Olavintytär Tienari o.s. Iso-Kulkkila Kulkkilan tytär, Tienarin emäntä, Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen. haudattu kirkkoon., s. 04.02.1727 Teisko, Kulkkila, k. 04.12.1765 Kuru, Olkitaipale.

    Anna kuoli tulirokkoon 39-vuotiaana.
    Vanhemmat: Olavi Eskonpoika Iso-Kulkkila, Iso-Kulkkilan isäntä 1709-1735., s. 1682 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.05.1762 Teisko, Kulkkila ja Maria Matintytär Iso-Kulkkila o.s. Kuoranta, s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila.
    JUHO TIENARIn (1841-1916) saaman muistomitalin toinen puoli. Suomi-neito osoittaa oikealla kädellä lausetta: Laissa maan turva ja vasen käsi pitää lujasti kiinni Suomen lakikirjasta.

    Lapset:
    Maria Tienari s. 17.12.1747 Kuru, Olkitaipale.
    Juho Tienari s. 26.05.1750 Kuru, Olkitaipale, k. 16.06.1750 Kuru, Olkitaipale.
    Jooseppi Tienari , s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 280
    Kaisa Ylä-Kapee o.s. Tienari , s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 356
    Heikki Tienari s. 18.06.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 12.09.1755 Kuru, Olkitaipale.
    Matti Tienari Matti kuoli 3-vuotiaana isorokkoon., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen), k. 02.06.1761 Kuru, Olkitaipale.
    Mikko Lettoniemi e. Tienari , s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen). Tauluun 379
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 280
    IV Jooseppi Henrikinpoika Tienari, (Taulusta 279, isä Heikki Tienari) Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
    -tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale.


    Vuosi 1800 / Turun ja Porin lääniin kuuluneet Ruoveden ja Kurun rikkaimmat talot:

    1. Matti Mustajärvi omaisuus 1200 riksiä
    2. Ylioppilas Eerik Lagerlöf, Ritoniemi 666
    3. Jooseppi Tienari, Vaakaniemi 625
    4. Matti Taipale, Olkitaipale 622
    5. Mikko Mustajärvi 600
    6. Heikki Mustajärvi 600
    7. Matti Majaniemi, Visuvesi 562
    8. Juho Visuvesi 530
    9. Aapo Kauttu 500
    10. Heikki Kauttu 500
    11. Matti Visuvesi 500

    Raha 1776-1860:

    1 riikintaalari, riksi = 48 killinkiä 1 killinki = 12 runstykkiä
    = 18 taalaria kuparissa
    = 576 runstykkiä

    1 riikintaalari, riksi = 2 2/3 riksiä banco seteleistä
    = 4 riksiä riksgälds

    Kustaa III suoritti rahauudistuksen. Markat poistuivat käytöstä. Valtionpankki ja valtionvelkakonttori kumpikin laskivat setelirahaa. Valtionpankin seteleistä (ja kolikoista) käytettiin nimeä banco ja valtionvelkakonttorin seteleistä nimeä riksgälds. Yksi riksi valtionpankin seteleinä vastasi v. 1803 vakautuksen jälkeen 1½ riksiä valtionvelkakonttorin seteleinä.

    MARKAN SYNTYVAIHEET:

    Venäjän suurruhtinaskuntana Suomi käytti vuoden 1840 raharealisaatioon asti rinnakkain entisen emämaan Ruotsin riikintaalareita eli riksejä ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään. Tämän jälkeen oli käytössä parikymmentä vuotta ainoastaan Venäjän rupla. Venäjän jatkuva talouskriisi, erityisesti Krimin sodan jälkeen, kuitenkin teki ruplan epävakaaksi ja Venäjä joutui eroamaan hopeakannasta useampaan otteeseen. Suomi anoi lupaa omalle rahalleen ja sai sen 4. huhtikuuta 1860.

    Markka otettiin samana vuonna käyttöön, alustavalta arvoltaan neljäsosarupla. Nimeä ei tuolloin käytetty missään muualla, ja nimi valittiinkin kilpailulla. Muita ehdotuksia olivat muun muassa sataikko, omena ja suomo. Nimi tulee perinteisestä hopean ja kullan painon yksiköstä, arvoltaan 8 unssia (noin 31 grammaa). Markka sidottiin hopeakantaan 1865 — ilman Venäjän ruplaa. Markkoja lyötiin “94,48 kappaletta naulasta selwää hopeata”, eli naulan painosta hopeaa saatiin Hopeamarkka 94,48 markan kolikkoa. Yhden ja kahden markan “täysiarvoiset markat” lyötiin seoksesta, jossa oli 868 promillea hopeaa[1] [2]. Pennimääräisten kolikoitten seoksessa hopeaa oli 750 promillea. Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan. 20 markan kultakolikossa (6,45 g) oli 5,8 g kultaa ja 0,645 g kuparia (900 promillea kultaa)[3]. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin kanssa.

    Venäläisten rikokset Kurussa:

    Suomen sodassa vuonna 1808 kurulaiset joutuivat kärsimään, kun Tampereelta lähetetty kapteeni Sukhanovin veneosasto kostomatkallaan poikkesi 29. päivänä heinäkuuta Toikkoon ja seuraavana päivänä viipyi pitempään Kurun kirkon tienoilla.
    Venäläisten riehunnasta Toikossa kertoo mm. sotavahinkoasiakirjain maininta Toikon 17 särjetystä lukosta, lukkojen takaa löydetyn tavaran tuhoamisesta puhumattakaan. Toikon 55-vuotias piika Maria Yrjöntytär kuoli venäläisten pahoinpitelemänä.

    Seuraavana päivänä venäläiset polttivat Jooseppi Henrikinpoika Tienarin riihen ja kaksi latoa, rikkoivat vimmassaan pari kirstua ja irtaimen mukana särkivät mm. silmälasit, jotka harvinaisuutensa vuoksi tässä mainittakoon.
    Kurun talollisista juuri Jooseppi Tienari kärsi laskelmien mukaan suurimmat taloudelliset tappiot.

    Venäläiset poikkesivat Kuruun nimenomaan hävittääkseen Kurun puustellin, jossa everstiluutnantti Eekin perhe asui. Venäläiset mahdollisesti uskoivat everstiluutnantti Eekin itse olleen sissitoimintaa Ruovedella johtamassa. Virkatalon aittaa oli käytetty venäläisiltä juuri kaapatun jauhoerän säilyttämiseen, mikä hyös saattoi olla koston syynä.
    Eekin perhe pääsi livahtamaan vihollisen käsistä Eekin mielenvikaista veljeä lukuunottamatta. Hänet vihollinen kidutti kuoliaaksi.

    Neljä Kurun puustellin alaista torpparia haki myöhemmin korvausta venäläisten särkemästä omaisuudesta, samoin räätäli Juho Håhlberg ja puuseppä Tuomas Grandell.
    Tuomas Matinpoika Karjunkosken talossa tekivät viholliset pahojaan vielä syyskuun puolivälissäkin, kun muitten kurulaisten vahingot rajoittuivat em. heinäkuun lopun päivien menetyksiin.

    Jooseppi Henrikinpoika kuoli keuhkokuumeeseen 61-vuotiaana.
    Riikintaalari on Ruotsissa 1500-1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö. Nimitys riikintaalari (riksdaler) tulee ruotsin sanasta rik, valtakunta ja rahayksikön nimestä taaleri. Kuvassa taalerin hopeakolikko vuodelta 1719. Ensimmäiset taalerit lyötiin Kustaa Vaasan valtakaudella vuonna 1534. Nimitys riksdaler otettiin käyttöön saksalaisen esikuvan (Reichstaler) mukaisesti vuonna 1604. Alkuperäisten riikintaalerien hopeapitoisuus oli korkea, joten ne eivät kiertäneet, vaan niitä varastoitiin arvometallina. Taalerin tilalle tuli vähemmän hopeaa sisältävä taalerin hopeakolikko (daler silvermynt). Vuodesta 1624 lähtien otettiin hopeavarojen vähenemisen takia käyttöön kuparitaaleri, joka oli vastaavaa hopearahaa painavampi. Riikintaalerit korvattiin kruunuilla vuonna 1873.

    Puoliso: Vihitty 02.07.1780 Kuru Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä. (Taulu 630). (Taulu 21). (Taulu 115). (Taulu 153) Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Yrjö Henrikinpoika Heikkilä e. Bålstå, Sotamiehen poika, talollisen vävy ja nuori isäntä, s. 28.03.1725 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 14.03.1795 Kuru, Karjula ja Valpuri Antintytär Heikkilä, s. 06.04.1724 Kuru, Karjula, k. 25.04.1791 Kuru, Karjula.
    Tienarin kantatila on muodostettu Isojaossa 7.7.1804 rekisterinumerolle TIENARI 303-415-6-0, kartassa rajoina Parkkuun lahdesta suora raja Sikkilän ylämetsään, Parkkuunkoski rajana, Jakaman ranta Parkkuunkoskesta jatkuen Vähä-Jakaman rantaviivaa myös sen toiselle puolelle puoleenväliin järveä ja siitä lähtevän Sikkilänjoen ja Tienarinlammen alueet ja maat joen oikealla puolella. Jakaman saaret Raatosaari ja Huhtisaari liitettiin Tienarin kantatilaan. Kartassa Tienarin tilan alueet ovat merkittynä kirjaimella i.

    Lapset:
    Liisa Lettoniemi o.s. Tienari , s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 153
    Matias (Matti) Tienari , s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 281
    Valpuri Leveelahti o.s. Tienari , s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 21
    Jooseppi Tienari s. 18.05.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1788 Kuru, Olkitaipale.
    Helena (Leena) Lahdenperä o.s. Tienari , s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 311
    Kaisa Haapaniemi o.s. Tienari , s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 324
    Heikki Tienari s. 24.11.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 09.03.1794 Kuru, Olkitaipale.
    Yrjö Kauppila e. Tienari , s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 331
    Ulla Mikkola o.s. Tienari , s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 351
    Anna Kangasmäki o.s. Tienari , s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 355
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 281
    V Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari, (Taulusta 280, isä Jooseppi Tienari) Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.


    Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös kappelikokoukseksi.
    Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten kokouksissa, kirkkoneuvostossa.
    Kirkkoneuvosto on ainakin Ruoveden emäseurakunnassa toiminut säännöllisenä seurakunnan hallintoelimenä 1700-luvun puolivälistä lähtien, mistä alkaen on tallella pöytäkirjoja pitäjänkokouspöytäkirjojen yhteydessä.
    Mahdollisesti kirkkoneuvosto on toiminut jo 1600-luvun viimeisistä vuosista lähtien. Kurun ja Virtain kappeleissa on ilmeisesti seurattu emäseurakunnan menettelyä. Kirkkoneuvostton kuuluivat papin lisäksi kirkkoisäntä ja kuudennusmiehet sekä mahdollisesti eräitä muita seurakunnan luottamusta nauttivia seurakunnan >>vanhimpia>>.
    Kirkkoneuvosto on etupäässä toiminut kirkkokuria käyttävänä järjestyksenvalvojana sekä joitakin käytännön järjestelyjä hoitaneena valiokuntana. Nimenomaan Kurun kappelissa näyttää kirkkoneuvosto toimineen 1800-luvun alkupuolella hyvin säännöllisesti ja olleen kehittymässä jonkilaiseksi kappeliseurakunnan edustuslaitokseksi eli valtuustoksi. Sellainen olisi kyllä ollut paikallaan harvaan asutussa kappelissa, jotta kaikkien ei olisi tarvinnut tulla käsittelemään yhteisiä asioita.

    Vuonna 1818 sovittiin, että Kurun kirkkoneuvostoon tuli kuulua yhdeksän talonpoikaa kappalaisen ja laamanni Nils Idmanin lisäksi.
    Talonpoikaisjäseninä olivat tuolloin kuudennusmiehet Matti Antinpoika Kapee, Heikki Matinpoika Minkkinen, Jooseppi Heikinpoika Keihäsjärvi, Antti Matinpoika Ikonen ja Matias Joosepinpoika Tienari sekä talonpojat Juho Antinpoika Kastari, Antti jaakonpoika Pusu, Matti heikinpoika Toikko ja Jooseppi Juhonpoika Ala-Paappanen.
    Siten kappelin eri osat olivat kirkkoneuvostossa edustettuina. Kirkkoneuvoston oli määrä päätösvaltaisena käsitellä kirkkokuria ja seurakunnan taloutta koskevat asiat, Myöhemmin suoritetusta jäsenistön täydennyksistä päätellen kirkkoneuvosto oli pitemmän aikaa merkittävä Kurun seurakunnallinen hallintoelin.
    Vuonna 1832 Kurun kirkkoneuvostoon valittiin jo torpparijäsenkin Juho Haapalahti. Kurun kirkkoneuvosto kokoontui usein Myllärin pappilassa ja käsitteli mm. erilaisia köyhäinhoitoon liittyviä kysymyksiä, antoi muuttolupia, tutki kuolemantapauksia, pohti lukkarin tehtäviä ja lasten opetusta sekä valitsi itse neuvoston vapautuneille paikoille uusia jäseniä mm. edellä mainitun torpparijäsenen.

    Tiedot: Tuomo Koukkula/ Vanhan-Ruoveden historia II:I sivut 415-416.
    Vuoden 1870 riikintaalari.molemmilta puolin nähtynä

    1. puoliso: Vihitty 13.07.1812 Teisko Leena (Helena) Yrjöntytär Tienari o.s. Paksula. (Taulu 585). (Taulu 611). (Taulu 1489) Leena muuttanut Teiskosta 7.8.1812 Kurun Tienarille emännäksi. leena kuoli 59-vuotiaana ''slaagiin'' eli halvaukseen., s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti, k. 04.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Paksula, Paksulan isäntä 1778-1800. Yrjö kuoli 52-vuotiaana vesipöhöttymään., s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1806 Teisko, Saarlahti ja Heta Yrjöntytär Paksula o.s. Alanen, Emäntä, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.04.1823 Teisko, Saarlahti.
    Venäjän hopearupla vuodelta 1805.

    Lapset:
    Jooseppi Tienari Kuoli 22-vuotiaana epilepsiaan, s. 04.06.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 18.08.1835 Kuru, Olkitaipale.
    Tienarin rajana Parkkuunkoski, Näsijärvi ja Jakama + Raatosaari kuvassa. Maa-alueet merkinnällä i.
    Anna Leppälä o.s. Tienari , s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 282
    Matias (Matti) Tienari , s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 283
    Hedvig Tienari s. 20.01.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1820 Kuru, Olkitaipale.
    Henrik Kivinen e. Tienari , s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 296
    Juho Kustaa Ojanen e. Tienari , s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 299
    Reetta Liisa Luomajoki o.s. Tienari , s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 310
    Leena Fredrika Tienari s. 21.04.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 30.12.1829 Kuru, Olkitaipale.
    Vendla Karoliina Tienari s. 15.01.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 21.04.1836 Kuru, Olkitaipale.
    Helena (Leena) Tienari Kuolleena löytynyt., s. 29.01.1832 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1832 Kuru, Olkitaipale.
    Iisakki Manu Tienari s. 29.12.1834 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1836 Kuru, Olkitaipale.
    2. puoliso: Vihitty 06.11.1853 Kuru Anna Liisa Matintytär Liesmäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko. (Taulu 393). (Taulu 401) Vetikon piika, Kurun Olkitaipaleen Tienarin emäntä 5 vuotta, syytinki, muutti uudestaan naimisiin mentyään Kurun Hainarin Korventaustaan ja sieltä miehensä Topiaksen kuoltua 5.11.1865 Ruoveden Haukkamaan Kuruunun torppaan Liesmäkeen ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Anna kuoli 72-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.10.1890 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki. Vanhuus: syytinki esimerkki:

    Kun talolliset luovuttivat tilan seuraavalle sukupolvelle, tehtiin vanhalle isännälle ja emännälle syytinkisopimus. Sopimukseen sisältyi yleensä oikeus asuntoon, tietty määrä viljelysmaata ja laidunta, viljaa, karjataloustuotteita, joskus rahaakin. Palkollisetkin ovat toisinaan saaneet eläkettä työskenneltyään samalla tilalla vuosikymmeniä. Syytinkijärjestelmä tunnettiin Länsi-Suomessa jo keskiajalla.

    Vuonna 1844 mynämäkeläinen Mikko Matinpoika siirsi tilansa avioituneelle tyttärelleen Katariinalle, mutta piti muodollisen isännyyden vielä itsellään. Mahdollisesti leskeksi jäävän vanhan emännän syytinki määriteltiin seuraavasti:





    1. Vuotuiseksi ylöspidoksi pitää ostajan tyttäreni kuoleman jälkeen, sitten kun hän ottaa talon isännyyden haltuunsa, maksaa jälkeenjäävälle puolisolleni Maria Antintyttärelle yksi tynnyri viisitoista (15) kappaa Ruista, Kahden kapan kylvö papuja, 2 kapan kylvös Ohria, yhden kapan kylvös Pellavaa ja yhden lusikallisen kylvös Nauriita.
    2. Perunamaaksi kappale peltoa kolmen neljänneksen istutusta varten, mikä Perunamaa sijaitsee vanhan saunan vieressä ja jota hän saa käyttää koko elämänsä ajan.
    3. Karjan rehuksi tavallinen häkki Peltoheiniä vuodessa sekä ladonmaa niittyä Kaukon niitystä sekä lehtiä, taiteltava mainitun niityn laiteilta. Yhden tavallisen Ruisriihen Oljet, Ruhmenet, Akanat ja Pehkut. Kesälaitumet karjalleni yhdessä talon omien kanssa.
    4. Asunnoksi tupa ja kamari, jossa vaimoni Maria Antintytär saa asua yhdessä tyttärensä Marian kanssa niin kauan kuin he elävät. Heille molemmille yh-teensä vuodessa, kaksi syltää kuivia halkoja, joiden kotiin tuonnista huolehtii talon omistaja.
    5. Tarhahuoneiksi 1 Pihatto ja rehulato.

    .
    Vanhemmat: Matti Mikonpoika Torkko, Torkon isäntä 1809 -, s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi, k. 02.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa Tuomaantytär Torkko o.s. Knuuttila, s. 07.06.1786 Tyrvää, Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
    Kartan oikeassa reunassa on Tienarin kantatilan Sikkilän puoleinen pääteraja merkinnällä i.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 282
    VI Anna Matintytär Leppälä o.s. Tienari, (Taulusta 281, isä Matias Tienari) Tienarin tytär, Ala-Paappasen Leppälän torpan emäntä, s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 29.04.1904 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    1 killinki vuodelta 1836

    Puoliso: Vihitty 18.06.1839 Kuru Jooseppi Pertinpoika Leppälä. (Taulu 875) Torppari, s. 10.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 29.04.1871 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. KULTAMARKKA:

    Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan, jolloin 20 markkaa vastasi arvoltaan 6,45 grammaa kultaseosta, jossa oli 900 promillea kultaa. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin, Belgian frangin, Sveitsin frangin sekä Italian liiran (myöhemmin myös eräiden muiden ns. latinalaisen rahaliiton jäsenvaltioiden) kanssa. Näiden rahojen koko, paino ja kultapitoisuus olivat yhteneväiset maasta riippumatta ja periaatteessa ne kelpasivat maksuvälineinä maasta riippumatta, joskin kultaisia 10 ja 20 markan kolikoita lyötiin muihin vastaanvanlaisiin eurooppalaisiin rahoihin niin pieniä määriä, että niitä ei merkittävästi kulkeutunut Keski-Eurooppaan.

    Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa laillisena maksuvälineenä olivat kultakolikot, joita kuitenkin käytännössä käytettiin melko vähän. Sen sijaan Suomen Pankin setelit eivät olleet laillisia maksuvälineitä. Tämä merkitsi, että velkojan oli pakko hyväksyä maksusuoritukseksi suomalaisia kultakolikoita, mutta hänellä ei ollut velvollisuutta hyväksyä seteleitä, vaikka nämä olivat kultarahalla lunastettavia. Käytännössä kuitenkin kaikki hyväksyivät myös setelit maksuksi.
    Vanhemmat: Pertti Yrjönpoika Leppälä e. Koski, Leppälän renki, isäntä, s. 01.08.1786 Kuru, Karjula, k. 13.04.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena Martintytär Leppälä o.s. Paappanen, s. 16.05.1784 Kuru, Petäjälammi, k. 22.12.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    20 markan kultaraha= 5,80 g kultaa ja 0,645 g kuparia. Hintapyynti numismaatikoilla noin 750 €, halkaisja 21,3 mm.

    Lapset:
    Kalle Leppälä Kalle muutti Ruovedelle 6.11.1862 Ritoniemen taloon, muutti Ruoveden Ritoniemen Soittolan Kauppalasta 13.9.1869 Vaasaan, ''kauppapuukhollari''., s. 26.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 283
    VI Matias (Matti) Matinpoika Tienari, (Taulusta 281, isä Matias Tienari) Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume
    -hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale.

    Näsijärven pinnan korkeus:
    Kurusta marrask. 19 p. Ukot täällä moittivat, että Tamperelaiset rakennusten kautta Tammerkoskesta nostavat veden Näsiselällä, niin että se keväsin, tulvaveden aikana nousee rantaniituille ja pelloille ja seisahuttaa myllyjäkin, josta heille on suuri haitta ja vahinko ; päättävätpä sen myöskin huonontavan kalain saaliinkin.
    He sanovat: ''olivat Kurulaisetkin Tammerkoskea perkaamassa silloin koska Armollinen Esivalta autti sen aukaisemista, ja nyt se suljetaan erityisten rakennuksilla, niin että vesi keväsin nousee aina kesäkuun loppuun asti ; eikä sittenkään enää laske niin paljon kuin se laski, ennenkuin rakennuksilla ruvettiin koskea sulkemaan''.
    Näin he täällä latelevat; ja tästä hyvästä oli osa niistä tilallisista, jotka asuvat Näsijärven rannoilla, toimittanut kirkonkokouksen eiliseksi, jossa valittiin asiamies, joka ajaisi Kurulaisten asiaa siinä kokouksessa, joka huomenna pidetään Tampereella, ja jossa taas tulee kysymys jostain lainvastaisesta rakennuksesta.
    Asiamieheksi valittiin Talonisäntä Tienari Olkitaipaleesta, joka käskettiin kovasti panemaan itsensä kaikkia senkaltaisia rakennuksia vastaan Tammerkoskeen, joiden kautta vesi nostetaan Näsijärvessä eli se ylipuolelta tänne niin runsaasti tulvaava vesi estettäisin laskemasta.
    Saa nähdä, lasketaanko mies tällä kertaa kokoukseen, ja mitä hän saa siellä toimitetuksi?

    Ehkä asia siitä nyt tällä erällä ei enää parane eikä pahene, tahdon kuitenkin mainita sitä eri käsitystä, jota täällä henkikirjoituksesta tämän kun 13 p. osotti itsensä Keisarin asetuksesta helmik. 20 p. 1865, §2.
    Asetus sanoo, että henkiraha on maksettava, kaikilta niilta Suomen kansalaisilta, jotka ennen sen vuoden alkua, josta vero maksetaan, ovat täyttäneet kuusitoista vuotta, mutta eivät tulleet kuudenkymmenen neljän vuoden ikään.
    Meidän mielestämme piti tämän puustavin jälkeen ymmärrettämän ja maksavaksi kirjoitettamaan ainoasti ne, jotka ennen tulevaa uutta vuotta ovat täyttäneet kuusitoista vuotta ja vapauttaman ne, jotka ennen uuden vuoden päivää täyttävät neljä seitsemättäkymmentä ajastaikaa ;
    mutta Henkiherra sanoi, ettei sanoilla ''vuoden alkua'' ymmärretäkkään uuden vuoden päivää, vaan heinäkuun 1 päivää ja sen jälkeen henkikirjoitus myöskin täällä tapahtui.
    Pyydän sen tähden nöyrimmästi, että joku, joka paremmin ymmärtää tämän asetuksen ja sen mainitun 2 § tarkoituksen antaisi meille, tulevain aikain tähden, selityksen tästä asiasta.
    Tällä erää ei muuta kuin lunta ja unta.
    Sitä edellistä on nyt satanut joksikin, mutta maa alta on sula ; siitä viimeiseksi mainitusta ei liene puutosta monellakaan näinä vuoden pisimpinä öinä. - Vankoveden sanotaan viimeisyönä saaneen kannen päällensä. (kirjoitettu sen ajan mukaisesti)
    Lähde: Tampereen Sanomat tiistaina 11.12.1866 n:ro 50

    Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen esim lavantaudissa. Lavantauti on vakava suolistoinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri. Taudin oireita ovat korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus. Hoitamattomana kuolleisuus on noin 10–30 %. Lavantautia ei enää esiinny Suomessa, vaan suomalaisilla esiintyvät tartunnat on saatu ulkomailla. Lavantauti on Suomessa harvinainen, sitä esiintyy noin viisi tapausta vuodessa. Taudin suomalaisen nimen arvellaan tulleen siitä, että raskas tauti kaatoi potilaansa "lavalle", joka oli pirtin uunin ja seinän välissä sijaitseva talonväen makuupaikka. Lavantautia esiintyi paljon natsi-Saksan keskitysleireillä ja ghetoissa.
    Tauti on Suomessa määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

    Noitiin uskon perusteella kanssa vähän puijattiinkin. Kurulaiset poikkesivat Porin reissullaan yhteen taloon. Talon isäntä kysyy sitten, että ''tiedättekö siitä Santalasta''.
    ''Kyllä tiedetään'', vastasivat kurulaiset, sillä Tienari-vainaalla oli kanssa pitkä parta. Ja kun Tienari tuli pirttiin niin sanottiin:''Se on nyt tossa''.
    Isäntä vei Tienarin kamariin ja kysyi neuvoa Santalaksi luulleeltaan Tienarilta.
    Tienarille tuli mieleen, että jos varas on omassa talossa. No TIenari alkoi noitua niinkuin nyt semmonen noituu, joka ei mitään osaa.
    Varas oli omasta talosta, sillä vaatteet tuotiin seuraavana yönä takaisin. Sen jölkeen kurulaisia aina kestittiin tässä talossa mitä parhaiten.
    Tämän kertomuksen muisteli Matti Tanhuamäki.
    Olkitaipaleen Tienarin pihapiiri kuvattuna navetan katolta. Kuvan ottanut Parkkuun Yläkoulun opettaja Jalmari Mantere.

    1. puoliso: Vihitty 05.04.1841 Kuru Liisa (Elisabeth) Karoliina Juhontytär Tienari o.s. Kastari. (Taulu 1548). (Taulu 1556). (Taulu 2241) Tienarin emäntä, Liisa kuoli 29-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 29.01.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 24.05.1850 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Antinpoika Kastari e. Vähä-Kulkkila, Kastarin isäntä., s. 08.06.1785 Teisko, Kulkkila, k. 18.11.1864 Kuru, Olkitaipale ja Leena (Helena) Pekantytär Kastari o.s. Yli-Korpula, s. 16.11.1785 Teisko, Pohtola, k. 13.01.1838 Kuru, Olkitaipale.
    Kurun vaakuna. Kurun vaakuna oli Kurun kunnan tunnus ja puhuva vaakuna; kuru tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Kurun kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. maaliskuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009 Pakkuun kyläyhdistykselle, kun Kuru yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin.

    Lapset:
    Juho Kustaa Tienari , s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 284
    Matti Tienari s. 15.12.1842 Kuru, Olkitaipale, k. 19.12.1843 Kuru, Olkitaipale.
    Henriikka Tienari s. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale, k. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale.
    Kalle Tienari s. 01.09.1846 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1846 Kuru, Olkitaipale.
    Vilhelmiina Järvinen o.s. Tienari , s. 15.01.1850 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 288
    2. puoliso: Vihitty 15.12.1850 Kuru Ulla Kallentytär Tienari o.s. Pirttiniemi Ulla muutti Virroilta kotoaan Jouttijärveltä 29.10.1843 Kuruun, Tienarin piika ja emäntä, Ulla kuoli 32-vuotiaana synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon. (synnytys
    -kouristukset
    -verenvuoto).

    Kuolinsyynä "barnsbörd" käsittää tavallisesti myös lapsivuodeajan eli lapsivuoteen)., s. 13.07.1827 Kuru, Keihäslahti, k. 04.06.1860 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Jouttijärvi ent. Pirttiniemi e. Wacker, Sotilaan poika, Muroleen Rikalan renki, Keihäslahden Pirttiniemen torppari. Kallen perhe muutti Virroille 19.8.1832. Virtain Riuttaskorven Jouttijärven torpan isäntä, Eromäen torpan isäntä. Eromäen tila siirtyi Virroilta Kurun pitäjän alueisiin kuuluvaksi., s. 28.01.1801 Kuru, Karjula, Koski, k. 01.12.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki ja Maija Vilpuksentytär Jouttijärvi o.s. Pirttiniemi, s. 11.06.1801 Teisko, Leppälahti, Rikala, Kulha (Kaustara), k. 22.12.1866 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki.
    Höyrylaivaliikenne Tampereella alkoi jo v. 1858. Laajimmillaan se oli 1900-luvun neljänä ensimmäisenä vuosikymmenenä, kunnes onnikat alkoivat vetää matkustajavirtoja. Kuvassa Mustanlahden satama, joka oli ja on Näsijärvelle suuntautuvan laivaliikenteen keskus. Etualalla ovat vasemmalta s/s Vahanka, Tervalahti ja Vankavesi, taka-alalla oikealta s/s Kuru, Pohjola, Ylöjärvi, Intti ja Teisko. Kulkuvuoroillaan olivat kuvaushetkellä s/s Tarjanne ja Aitolahti. Kuva on vuodelta 1936. (valokuvannut Atelier Laurent)
    Lapset:
    Kalle Maurits Tienari , s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 291
    Matti Mäkinen e. Tienari , s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 292
    Henrik (Heikki) Mäkinen e. Tienari , s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 294
    Manu Tienari s. 13.05.1860 Kuru, Olkitaipale, k. 28.05.1860 Kuru, Olkitaipale.
    3. puoliso: Vihitty 27.12.1860 Kuru Charlotta Vilhelmiina Erikintytär Tienari o.s. Sääkslahti. (Taulu 675). (Taulu 677). (Taulu 129) Torpan tytär ja Tienarin emäntä. Charlotta kuoli 76-vuotiaana vanhuuteen., s. 21.03.1830 Kuru, Hainari, k. 01.08.1906 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Erkki Juhonpoika (Maununpoika) Sääkslahti e. Hänninen, Erkki oli Olkitaipaleen Myllärin renki naimisiin mennessään, Hainarin Sääkslahden torppari., s. 15.09.1800 Kuru, Aurejärvi, k. 01.03.1860 Kuru, Hainari ja Leena Joosepintytär Sääkslahti, s. 11.03.1804 Kuru, Hainari, k. 06.04.1861 Kuru, Hainari.
    Tienaria ja tienarilaisia ja naapureita.
    Lapset:
    Emma Leppänen o.s. Tienari Emma muutti Tampereelle 21.6.1875 13-vuotiaana ja muutti nimensä Leppäseksi, konfirmoitiin 14.7.1878 Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa., s. 12.01.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
    Nuotta oli vielä 1920-luvulla käytössä useissa taloissa. Tienarin nuottakoppeli Parkkuun laivalaiturin vieressä. Kanootin peränpitäjänä opettaja Hellin Mantere.
    Erkki Aleksanteri Lehtinen e. Tienari , s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 295
    Manu Lehtinen e. Tienari , s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 129
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 284
    VII Juho Kustaa Matinpoika Tienari, (Taulusta 283, isä Matias Tienari) Tienarin isäntä 1869-1898, s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1916 Kuru, Olkitaipale.

    Kurun Säästöpankki 1880 1984:

    Kurun kuntakokous teki päätöksen säästöpankin perustamisesta Kuruun 17. joulukuuta 1877. Kun senaatti oli vahvistanut päätöksen ja säännöt seuraavana vuonna, kuntakokous saattoi valita pankille johtokunnan. Siihen nimitettiin henkilöt 5. huhtikuuta 1879. Valituiksi tulivat vt. kappalainen, nimismies ja luutnantti M.A. Nordqvist, talolliset Johan Kustaa Tienari, Johan Ristaniemi, Kalle Kustaa Laurila, Josua Taipale, Johan Wanhakylä, kauppias Antti Toikkonen ja kaupankirjuri M. Niininen. Näistä puheenjohtajana aloitti Kalle Kustaa Laurila. Kasööriksi valittiin talollinen Johan Kustaa Tienari ja kirjuriksi sahanhoitaja M.S. Wilenius.

    Vuoden 1895 säästöpankkiasetus toi muutoksia säästöpankkien toimintaan. Suurin muutos oli se, että nyt niistä tuli itsenäisiä rahalaitoksia valvonnan siirtyessä yleensä kunnilta pankin omille elimille. Muutos näkyi käytännön pankkityössä siinä, että johtokunnat jäivät pois, ja niiden tilalle tulivat isännistö ja hallitus. Kurun kunnan Säästöpankki nimitti edustajat asetuksen vaatimiin elimiin vuonna 1897.

    Pankin pohjarahat tulivat osittain kunnan viinaverorahoista. Toiminta alkoi nimellä Kurun kunnan Sääs-töpankki (sana "kunnan" jäi pois vuonna 1932) Toikolla 2. tammikuuta 1880. Ensimmäinen tallettaja oli Amanda Ristaniemi, joka toi säästötililleen rahaa 170 mk:aa. Laina nro 1 annettiin pastori H.O. Elersille.

    Toikolla säästöpankki ei viihtynyt avauspäivää pitempää, sillä jo seuraavalla kerralla toimipaikka sijaitsi Tienarin talossa. Säästöpankki imagoon hyvin sopivasta nimestään huolimatta sielläkään Kurun kunnan Säästöpankki ei kauaa viihtynyt, vaan jo seuraavana vuonna se palasi takaisin Toikolle. Siellä pankki vietti jo pitemmän rupeaman, vuoteen 1929 saakka, jolloin uudeksi toimipaikaksi valittiin kunnantalo. Omaan, vastavalmistuneeseen pankkitaloon Kurun Säästöpankki muutti vuonna 1956.

    Vuonna 1984 Kurun Säästöpankki fuusioitui Tampereen Aluesäästöpankkiin, joka puolestaan meni mu-kaan syksyllä 1992 perustettuun Suomen Säästöpankki SSP Oy:öön nimellä Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästöpankkialue. SSP Oy:n vaihe jäi Lyhyeksi episodiksi, sillä syksyllä 1993 kilpailija-pankit ostivat SSP Oy:n. Tässä kaupassa Kurun säästöpankkikonttori myytiin Postipankille.

    Johtokunnan ja hallituksen puheenjohtajat 1880 1980: 1880 1881 Juho Kustaa Tienari, 1881-1884 Antti Toikkonen nuorempi, 1884 1886 Juha Ristaniemi, 1886 1888 Juho Kustaa Tienari, 1888-1891 Kalle Koskinen, 1891 1900 G. Snäll, 1900 1912 Antti Toikkonen, 1912 1920 Juha Ristaniemi, 1920 1946 Elias Laurila, 1946 1949 Erik Seppälä, 1949 1971 J.E. Utela ja 1971 (1980) Veikko Lehtola

    Isännistön puheenjohtajat 1897 1980: 1897 1898 Elis Ikonen, 1898 1899 A. Numminen, 1899-1906 Pek-ka Polviander, 1906 1929 Kalle Ylä Poikelus, 1929 1949 Akseli Keskinen, 1949 1954 Martti Laurila. 1954 1971 Kalle Kenttäniemi. 1971 1973 Matti Lahti ja 1973 (1980) Valto Taipale.

    Kamreerit ja toiminnanjohtajat 1899 1980: 1899 1938 Ville Toikkonen, 1938 1944 JV. Rantahalme, 1944 1949 Iita Maija Numminen, 1949 1976 Jorma Hakanen ja 1975 (1980) Heikki Lehtola.

    SSP Oy siirsi Kurun Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästö-pankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 15. ja 20.12.1994. Asiakirjoja on vuosilta 1879 1984 yhteensä 1,50 hyllymetriä.

    Arkiston järjestivät ja luetteloivat marras ja joulukuussa 1995 Kaija Kilkki, Hely Kettunen ja Mervi Tii-honen. Johdannon historiakatsauksen kirjoitti Jarmo Luoma aho.

    Aamulehti tiistaina 30.1.1894 n:ro 23:
    Korjaus sunnuntailehtemme uutisiin:
    Kruunun sotilasvirkatalosta kunnan vaivaistalo.
    Kurun kuntalaiset ovat päättäneet muun sopivan talon puutteesta pyytää saada ottaa Kuru-nimisen sotilasvirkatalon Kurun kirkonkylästä vaivaistaloksi, se kun on siihen hyvin sopiva, ollen lähellä kirkkoa, koulua j.n.e. Tällainen päätös tehtiin kuntakokouksessa maaliskuun 24 p. 1893 ja asiamieheksi valittu talollinen Juho Kustaa Tienari on kuvernööriltä anonut, että sanottu tila puheena olevaa tarkoitusta varten kunnalle myytäisiin.

    Aamulehti torstaina 12.10.1899 n:ro 237:
    Korjaus eilisen lehtemme uutisiin:
    Taasen maanviljelijät koolla tulvain johdosta. T.k. 10 p. oli jälleen Teiskon, Messukylän, Kurun, Ylöjärven ja Ruoveden maanviljelijöitä sekä muutamia Tampereen liikemiehiä, yhteensä parikymmentä henkeä, kokoontunut täkäläiseen ''Toivo''-ravintolaan neuvottelemaan vesitulvain aikaansaamain tuhojen ehkäisemisestä Näsijärven rantamilla.
    Saatuaan kuulla edellisen kokouksen ja siinä asetetun valiokunnan kokouksen pöytäkirjat, päättivät läsnäolijat, että asian ajamisesta ja valiokunnan puuhasta kysyttävät menot suoritetaan molempain kokousten osanottajain kesken mieskohtaisesti.
    Kokoukselle esitettiin sitten senaatin päätös v:lta 1885, jolla Teiskon ja Kurun kuntain sekä Tampereen suurempain tehtaitten valitusten johdosta kumotaan kuvernöörin päätös, että Näsijärven vesipinta on oleva seitsemän jalkaa (n.210 cm) korkeammalla Muroleen kanavan alempaa sulkukynnystä, sekä lykätään riita asianomaisten alioikeuksien tutkittavaksi.
    Samoin luettiin kokoukselle herra Herman Aimon, Visuvedeltä, kirjoitus, jossa ehdotetaan pyydettäväksi, että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin Virtain pitäjästä n.s. Äijänevan kanavan suhteen.
    Mainitut paperin eivät kuitenkaan antaneet aihetta keskusteluun, vaan jätettiin ennen valitun valiokunnan haltuun, joka ryhtyy ripeisiin toimiin, saatuaan tilastollisia tietoja tulvain tekemien vaurioiden suuruudesta.
    Näitä tilastollisia tietoja keräämään, jonka tähden viikon kuluessa ovat jätettävät paikallisen tulvavaliokunnan puheenjohtajalle, kauppias J. Rikalalle Tampereelle, valittiin:
    Teiskosta Kustaa Ylirantala ja Arvi Kahna ; Messukylästä maanviljelijät J. Junkkari ja K. Mattila ; Kurusta maanviljelijät H. Vanhakylä ja J. Tienari vanhempi ; Ylöjärveltä maanviljelijä K. Heikkilä ; Ruovedelta maanviljelijät Georg Palmroth, A. Ylöstalo ja Heikki Mäki ; Virroilta maanviljelijät Heikki Härkönen, Kaapo Havanka ja Aleksi Kauppila sekä Tampereen liikemiehistä J.K. Hilden.
    Kokouksessa puhetta johti valtiopäivämies Heikki Toijala Teiskosta, Pöytäkirjan laati toimittaja Kalle Lehmus ja tarkastavat sen kauppias J.K. Hilden ja toimittaja Kaarlo L. Kärkönen

    SUURI ADRESSI KEISARILLE:

    Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa.


    Adressin syntyminen

    Helmikuun manifestin julkaisemisen jälkeisenä päivänä arkkitehti Harald Neovius oli saanut ajatuksen keisarille laadittavasta kirjelmästä. Hän kertoi ajatuksestaan ensin sisarelleen Dagmar Neoviukselle, joka piti ajatuksesta. Hän sopi veljensä kanssa, että kutsutaan ihmisiä koolle keskustelemaan ajatuksesta. Kokous pidettiin, mutta Dagmar sai sen kestäessä kutsun saapua Elise von Alfthanin luokse, missä oli myös käynnissä keskustelu keisarille lähetettävän kirjelmän laatimisesta.

    Helmikuun suuri kansalaiskokous

    Maanantaina 20. helmikuuta pidettiin Helsingin Ateneumissa uusi suuri salainen kansalaiskokous, jossa päätettiin koettaa saada aikaan hallitsijalle annettava kansanadressi mahdollisimman lukuisine allekirjoituksineen, jotta Nikolai Bobrikov saisi nähdä, ettei Suomen perustuslakien loukkaaminen ollut herättänyt tyytymättömyyttä vain pienessä osassa kansaamme, kuten hän apulaisineen oli väittänyt.

    Kokouksen olivat kutsuneet koolle professorit F. Gustafsson ja M. G. Schybergson ja varatuomari R. Elfving. Ajatuksen toteuttamiseksi valittiin kaksitoista jäseninen alitoimikunta.

    Adressin sanamuodon laati senaattori Leo Mechelin W. Chydeniuksen luonnoksen mukaan.

    Adressin kerääminen

    522 931 allekirjoitusta sisältänyt adressi kerättiin 11 päivän aikana. Lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2.5 miljoonaa ja senaikaisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta.
    Eri puolilla Suomea pidettiin kokouksia, joissa selostettiin adressin tarkoitusta. Kokouspaikkoina olivat suuret huoneistot ja kirkot.

    Isänmaallinen innostus oli valtava. Esimerkiksi Rovaniemeltä hiihdettiin 150 kilometriä Kittilään keräämään sikäläisiltä nimiä adressiin, vaikka oli mitä pahin talvipakkanen. Kun nimet oli saatu, valittiin valtuutettu Juho Anttila viemään nimet perille. Hän matkusti ensin hiihtäen 200 km ja sitten saatuaan hevosen vielä 150 km lähimmälle rautatieasemalle, josta hän jatkoi junalla Helsinkiin.
    Lähetystön lähtö Pietariin

    Maanantaina 13. maaliskuuta loputkin suuren lähetystön jäsenet olivat saapuneet Helsinkiin ja saivat Senaatintorilla osakseen helsinkiläisten kunnianosoituksia. Sen jälkeen heistä useimmat lähtivät ylimääräisellä junalla puoli kahdeksan aikoihin Pietariin.

    Bobrikov sai tietää lähetystön lähdöstä Pietariin vasta tunnin päästä lähetystön lähtemisestä. Silloin hän yritti estää lähetystöltä pääsyn Pietariin ja vaati Uudenmaan läänin kuvernööriä De Pontia lähettämään sähkösanoman lähetystön käännyttämiseksi, mutta De Pont kieltäytyi.

    Pitäjittäin ja kaupungeittain oli koko maasta valittu 500 miehen lähetystö, joka lähti 13. - 20.3.1899 viemään adressia keisarille. Lähetystön jäsenten ammattina tai asemana on mainittu mm. talollinen, tilallinen, rustitilallinen, maanviljelijä, pankinjohtaja, kreivi, kirja- tai muu kauppias, agronomi, kansakoulunopettaja, lukkari, lampuoti, piirilääkäri, apteekkari, kirkkoväärti ja kuntakokouksen puheenjohtaja, eli kaikista 8 läänistä eri säätyjä edustavaa yhteiskunnallisesti arvostettua ja ansioitunutta väkeä.
    Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla.
    Lähetystö saapuu Pietariin

    Lähetystö saapui Viipuriin aamulla varhain torstaina 16. maaliskuuta eri junilla, ensimmäisenä Helsingistä edellisenä iltana lähtenyt ylimääräinen juna. Saatuaan kuulla, että Pietarin Suomen-asemalla oli suunnaton joukko poliisimiehiä ja santarmeja, lähetystö hajaantui Viipurissa kahteen junaan, ja sen jäsenet saapuivat sieltä päivän kuluessa perille Pietariin.

    Lauantaina 18. maaliskuuta Suuren lähetystön jäsenet kokoontuivat valtionsihteerinvirastoon, jossa ministerivaltiosihteeri, kenraali Victor Procopé kertoi heille, että keisari lähetti lähetystölle vastauksen, ettei hän luonnollisesti ota lähetystöä puheilleen, eikä hän ole heille vihoissaan. Keisari kehotti heitä palaamaan kotiinsa ja jättämään anomuksensa kuvernööreille, jotka lähettäisivät anomuksen kenraalikuvernöörille, ja jos asia ansaitsee huomiota, niin hän esittää asian keisarille.

    Lähetystön johtaja, konsuli Eugen Wolff ilmaisi lähetystön pettymyksen Procopélle.

    Eugen Wolff sanoi lähetystön johtajana Procopélle mm. ”Tämä siis on kaikki se lohdutus, joka meillä on vietävänä tuolla kotona suurimmassa huolessa odottaville maanmiehillemme." "Me tulimme lujasti luottavina, me palaamme pettyneinä." Hänen puheensa teki suuren vaikutuksen läsnä oleviin kuulijoihin.

    Lähetystön paluu Helsinkiin

    Lähetystö matkusti takaisin ylimääräisellä junalla, johon kuului yhdeksän isoa boggievaunua. Muutama jäsen valittiin tarkastamaan, ettei vaunuihin ollut päässyt santarmin urkkijoita.

    Lähetystön saavuttua Helsinkiin oli asemalle kerääntynyt tuhansiin nouseva väkijoukko, joka lähetystön vastaan hiljaisuudella lähetystön kulkiessa ihmisjoukon lävitse. Hiljaisuus vallitsi. Kun lähetystö saapui Rautatientorille johtaville portaille, joku alkoi laulaa Maamme-laulua, jolloin muut yhtyivät siihen ja paljastivat päänsä.

    Kenraalikuvernööri Bobrikov oli kertonut ulkomaan lehdistölle, että kaikki järkevät ihmiset Suomessa olivat tyytyväisiä tsaarin manifestiin. Suuri adressi oli kuitenkin kertonut suomalaisten suhtautumisen asiaan.

    Suuren adressin epäonnistuminen johti myös siihen, että noin vuotta myöhemmin pitkin Eurooppaa kerättiin Pro Finlandia -kulttuuriadressi.

    Nykyään Suurta adressia säilytetään Kansallisarkistossa
    Suuren adressin teksti

    "Suurivaltaisin kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

    Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja viime helmikuun 3 / 15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.

    Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lainsäädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien, Aleksanteri II ja Aleksanteri III suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt.

    Mutta niiden perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myös Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on.

    Täten on Julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Allekirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi kuulla sanojamme, kun me nyt Valtaistuimen eteen esille tuomme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka kohtaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupee horjumaan.

    Kaikkein armollisin Keisari!

    Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa ja lakiensa suojaamana on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijoitaan ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös, että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se on ollut yhdistettynä mahtavaan Venäjään, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriintynyt. Kumousopit eivät siellä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet erottamattoman osan Venäjän valtakuntaa ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää omaa kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.

    Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä levollisuutta. Me päinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa suosiolliseen huomioonsa ottaa ne tunteet, mitkä julistuskirja on herättänyt ja käskeä, että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaisuuteen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkottaa luottamusta Keisarin sanan järkähtämättömyyteen. Mehän tiedämme kaikki, että meidän armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut, että vallan tulee kunnioittaa oikeutta. Ja pienen kansan oikeus on yhtä kallis kuin suurimmankin, sen isänmaan rakkaus on Kaikkivaltiaan Jumalan edessä avu ja velvollisuus, joista se ei koskaan saa luopua.

    Syvimmässä alamaisen uskollisuudessa ja kunnioituksessa pysymme alati.

    Kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän keisarillisen Majesteettinne nöyrimmät ja uskollisimmat alamaiset.''

    SIIRTOLAISEKSI AMERIKKAAN:

    Vuosisadan 1800-1900 lukujen vaihde oli Tampereella kuten muuallakin Suomessa jännityksen ja monien pelkojen täyttämää aikaa. Tsaarin hallituksen suhde Suomeen muuttui, sillä Saksan ja Englannin muodostaman uhan johdosta keisarillinen Venäjä halusi autonomisesta Suomesta tiukemman otteen. Merkkejä asenteen muutoksesta oli ollut näkyvissä jo Aleksanteri III:n aikana, mutta varsinainen sortokausi alkoi helmikuun manifestilla vuonna 1899. Tuolloin keisari Nikolai II riisti Suomen valtiopäiviltä niille kuuluvan lainsäädäntöoikeuden. Sen katsottiin merkitsevän autonomian loppua. Edes maastamme kerättyä yli puolen miljoonan allekirjoittajan lähettämää adressia ei keisari suostunut vastaanottamaan. Adressia Nikolai II:lle vieneessä suuressa lähetystössä oli mukana 500 suomalaista.

    Sortovuosien yksi näkyvin seuraus oli maastamuuton vilkastuminen. Toki siirtolaiseksi rapakon taakse oli lähdetty jo 1800-luvun rauhallisina vuosikymmeninäkin, mutta kotimaan poliittisesti ja taloudellisesti epävarma tulevaisuus 1900-luvun alussa kiihdytti lähtöintoa. Siirtolaistilastoja tarkasteltaessa on hätkähdyttävää havaita, miten suuri osa lähtijöistä oli pohjalaisia. Kotiseutumme osalta suurta innokkuutta selittää osaltaan paitsi perheen esikoispoikaa suosiva perintöjärjestys.

    Matkatoimisto "Matkustajain kuletus Amerikaan" lukee Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön lippuja myyvän toimiston kyltissä 1910. Vi Neristassbor rf.

    Paikalliset lehdet ilmoittivat etusivuillaan edullisista matkoista valtameren taakse. Reittivaihtoehtoja olikin: Poseidon- tai Bore-laivoilla Englantiin ja lopuksi valtamerilaivalla Amerikkaan. Matkalle ei tarvinnut lähteä aivan vihreänä, sillä paikallisesta kirjakaupasta sai ostaa lehdessä mainostetun Tulkki-sanakirjan (hinta 60 penniä) tai Amerikan-oppaan (1 mk).


    JUHO KUSTAA MATINPOIKA TIENARIN PERUNKIRJOITUS::


    Jätetty arkistoon 6.2.1917 , kartoitettu 19 markalla 50 p:llä; todistaa
    Kihlakunnanoikeuden puolesta Väinö Anthoni.

    Wuonna 1916 elokuun 28 p:nä toimitettiin perunkirjoitus Talon vanhanisännän Juho Kustaa Matin poika Tienarin kuoleman jälkeen Kurun Olkitaipaleen kylässä, joka kuoli tämän elkuun 13 p:nä jättäen jälkeensä lesken Wilhelmiina Juhon tyttären sekä kolme hänen kanssaan siittämäänsä lasta, nimittäin Talollisen Juho Tienarin, Pastori Matti Tienarin ja Lohkotilallisen Kalle Tienarin, jotka kaikki täysi-ikäisinä olivat itse saapuvilla.
    Sitte kuin leski Wilhelmiina Juhon tytär tuli muistutetuksi omaisuuden tyystin edesantamaan jommaisena se miehensä kuoleman hetkellä oli ja esiin antamaan kaikki kuolinpesää koskevat asiakirjat aljettiin toimitus niin kuin seuraa:

    Omaisuus Smk pniä

    Puhdasta rahaa pesässä

    360 mk

    Kultaa ja Hopeeta
    2 kultakelloo 3 kultasormusta 200
    1 Hopea kello 1 pikari kellonkuori ja perät 20
    6 kp Kahvi lusikkaa 10

    230 mk

    Messinkiä ja kuparia
    3 Kahvi pannua 1 kastrulli 3 kynttilänjalkaa 10

    10 mk

    Rautakalua
    1 Rautamankeli 2 kirvestä 50
    1 Lasiveitti 1 Ryykirauta 2
    1 Haulipyssy 2 pöytälamppuja Kattoruunu 60

    112 mk

    Huonekalua
    2 Piironkia 1 Kassakaappi 1 Kirjakaappi 300
    1 Urkuharmooni 1 Kirjoituspöytä kaluineen 100
    10 Tuolia 2 Keinustoolia 50
    3 Sänkyjä 2 pesukaappia 2 ''Tuoleltiä'' 70
    3 Pöytää 1 Seinäkello 35
    1 Kirkkoreki 1 Asuranssiruisku 25

    580 mk

    Waatteita
    Wainaa pitovaatteet 300
    Lesken pitovaatteet 100
    Sänkyvaatteet 150
    1 joukko Kirjoja Karttoja ja Seinätauluja 20
    3 Wäskyä 1 Kapssäkkiä 2 keppiä 3
    1 Soitto laatikko 2 pataa 2 paistinpannua 6
    1 Kahvikalusto 6 juomalasia 5

    584 mk

    Puuastioita
    5 Tiinua 1 Komi 2 Saavia 30
    1 Tynnyriä 1 Kuurna 3 Pyttyä 5
    3 Lämpömittaria 1 Ilmanputaria 12
    1 Wakka 1Häkilä 1Puntari 3

    54 mk

    Eäimiä
    6 kpl Lammasta 60
    joukko sekalaista romua 3

    70 mk

    Osakkeita ja arvopapereita
    3 pk Aamulehden osakkeita 6
    Talletus ja velkakirjoja
    Mylläri Emil Hankalalla velkakirjan mukaan maalisk 4 pvltä 1909 1100
    Korkoo samasta 173 pvstä 5½ % 29,07
    Mäkitupalainen Manu Lehtisellä velkakirjan mukaan 210
    Korkoo samasta 5 % mukaan 290 pvstä 8,46
    Suomen Yhdys Pankissa talletus todistuksen mukaan No 297147 10000

    11353,53

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 13353,53 MK

    Menoja Pesästä
    Hautaus kustannuksia 320
    Waivaisten osuus 17
    Hautakiveä varten 300
    Toimitusmiesten palkkio 10
    Tuomarille Kalukirjan sisäänkirjoittamisesta 2
    Leima merkit kalukirjaan 12,60

    MENOJA PESÄSTÄ 661,60 mk

    JÄÄNNÖSPESÄÄN VAROJA 12691,93 mk

    Yhteensä 13353,53 mk

    Että kaikki on oikeen ilmoitettu eikä mitään tieten eli tahdosta salattu sen vakuutan valan ehdolla vakuutan

    Wilhelmiina Tienari

    Näin ilmoituksen mukaan Kirjoitetuksi ja arvatuksi todistaa

    Juha Ristaniemi Mooses Kastari

    Ollut läsnä perunkirjoituksessa
    Kalle Tienari Matti Tienari
    Juho Tienari

    Elias Laurila
    Toimitusmies

    Waivaisten osa Smk 17.- kuitataan maksetuksi Kurussa syyskuun 23 pvnä 1917
    Krl Kapee
    Kh
    ____________________________________________________________________________________________

    Elintarvikkeiden hintoja Helsingissä vuonna 1916.
    (esimerkiksi Turussa hinnat olivat hieman halvempia):
    tuore naudanliha, paisti kg / 2.11 mk
    juottovasikka kg / 2.47 mk
    tuore sianliha kg / 3.21 mk )
    pöytävoi kg / 4.06 mk
    kahvi kg / 7.29
    munat, tiu (20 kpl) / 4.39 mk

    Vuonna 1917 hinnat olivat nousseet seuraavasti
    (kaikkien tuotteiden osalta vertailuhintoja ei ole).
    tuore naudanliha, paisti kg / 2.88 mk
    tuore sianliha kg / 6.93 mk
    pöytävoi kg / 5.31 mk
    kahvi kg / 11.81 mk
    munat, tiu / 7.33 mk

    "Renkien ja piikain vuosipalkat 1916".
    Talon ruuassa olleen rengin tavallisin vuosipalkka oli 400-499 mk, vastaavasti piian tavallisin palkka oli 200-299 mk.
    Jos palkollinen oli omassa ruuassa niin rengin tavallisin palkka vaihteli 800-999 mk, vastaavasti piian tavallinen palkka oli 600-699 mk.

    Lähteet: Tietokalenteri, 1920, Kansanvalistusseura, 1919.
    Työväen kalenteri, 1922, Suomen Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1921.

    Teollisuustyöläisten osalta palkkatietoja ei löytynyt vuodelta 1916. Esimerkiksi Suomen taloushistorian, osa 3, tilastoissa on katkos vuosien 1913 ja 1920 välillä.
    Teoksessa mainitaan kuitenkin, että vuonna 1916 Helsingin kaupungin palveluksessa olleen kirvesmiehen tuntipalkka oli 0.80 mk.
    Joitakin tietoja vuodelta 1913:
    Metalliteollisuudessa keskituntiansio: miehet/0.438, naiset/0.219.
    Nokian paperitehtaalla keskimääräiset päiväpalkat sijoittuivat välille 2.27 - 2.90. Yhtiön sähkölaitoksella päiväpalkka oli 4.08.

    Lähteet:
    Suomen taloushistoria, osa 3, Tammi, 1983.
    Koivuniemi, Jussi, Tehtaan pillin tahdissa, SKS, 2000.
    Juho Kustaa Tienari vanhempi.

    Puoliso: Vihitty 28.09.1867 Ruovesi Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari o.s. Kivistö. (Taulu 959). (Taulu 1046) Kivistön töllin tytär, muutti 31.12.1867 Tienarille emännäksi, s. 12.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski, k. 26.10.1920 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Juho Lauri Heikintytär Kivistö, Juho hukkui 31-vuotiaana Näsijärven Murolekoskeen., s. 11.10.1816 Vesilahti, k. 23.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski ja Johanna Aleksanterintytär Kivistö o.s. Prättälä, Ennen naimisiinmenoaan piikana Muroleen kylän Rikalassa, muutti Murolekoskelle 25.4.1847, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
    Juho ja Vilhelmiina Tienari kuvattuna Tampereella G. H. Anderssonin valokuvaamossa.

    Lapset:
    Juho Kustaa Tienari , s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 285
    Matias (Matti) Tienari , s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 286
    Kaarle (Kalle) Tienari , s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 287
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 285
    VIII Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, (Taulusta 284, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä 1898-1937, taloustirehtööri, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale.

    Juho Kustaa Tienari oli v. 1881 Keihäslahden ensimmäisiä oppilaita.
    3.6.1885 päästötodistus Kurun ylemmästä kansakoulusta.
    13.3.1895 Suomen Rakuunarykmentin komentaja nimitti nuoremmaksi eläinhaavuriksi ja 1.11.1895 päästötodistus : eläinhaavuri
    1919-1922, 1924-1945 ja 1948-1950 Kurun kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja.
    31.12.1924 kutsu Turun Suomalaisen Yliopistoseuran varsinaiseksi jäseneksi.

    Aamulehti 1tiistaina 1.5.1897 n:ro 107
    TYÖPAIKKAILMOITUS:
    MEIJERSKA, joka osaa valmistaa ensi luokan voita Englantiin, saa paikan 8:nesta päivästä ensi heinäkuuta Parkkuun yhtiömeijeristä Kurussa, kun ilmoittaa itsensä ja palkkavaatimuksensa sekä lähettää todistukset allekirjoittaneelle, ennen tämän toukokuun loppua.
    Juho Kustaa Tienari
    Osoite : Kuru

    Tietoja Kurusta 1906:
    Wapaaehtoisen palosammutuskunnan perustavasta syyskokouksesta tämän kuun 21 päivänä käsiteltiin seuraavat asiat:
    Valittiin palosammutuskunnan säännöissä säädetyt palosammutuskunnan virkailijat kuluvaksi ja seuraavaksivuodeksi.
    Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti maanviljelijä Juho Kustaa Tienari ja jäseniksi talolliset Matti Lahdenperä ja Elias Laurila sekä torpanpoika Kalle Syvälahti ja seppä Elis Hellström Olkitaipaleen kylästä.
    Palokunnan päälliköksi valittiin yksimielisesti Sahan omistaja Antton Mattila Olkitaipaleen kylästä, varapäälliköksi talollinen Edvard Taipale samasta kylästä.
    Ensi osaston päälliköksi talollinen Juho Tienari Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston päälliköksi työmies Aapeli Lahtinen Riihikosken kylästä, kolmannen osaston päälliköksi mäkitupalainen Juho Järvinen Olkitaipaleen kylästä, neljännen osaston päälliköksi työmies Emil Niemelä Petäjälammen kylästä.
    Ensi osaston varapäälliköksi työmies Herman Helin Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston varapäälliköksi Aleksi Salonen samasta kylästä, kolmannen osaston varapäälliköksi talollinen Arvid Myllymaa Sonnun kylästä, neljännen osaston varapäälliköksi talollinen Antton Lörpys Petäjälammen kylästä.
    Nostettiin kysymys millä tavalla saataisiin palokunnalle varallisuutta menojen suorittamiseksi, joita oli jo karttunut joku erä. Kokous oli sitä mieltä, että olisi toimeenpantava huveja ja arpajaisia, joista kannettaisiin sisäänpääsymaksuja. Sitä tarkoitusta varten valittiin ertyinen tomikunta, jonka huolena on huvien y.m. toimeenpaneminen.
    Siihen tuli valituksi opettajatar Augusta Mäkilä puheenjohtajaksi sekä toimikunnan jäseniksi neidit Fanny Poikelus, Lyydia Lahdenperä, Lyydia Laurila, Anna Laurila, Katri Lahtinen sekä rouva Iida Mattila, suutari Juho Mäkinen, työmies Kustaa Tuomi, talonpojat Ville Riihikoski ja Thure Laurila, torppari Matti Tanhuamäki ja työmies Juho Salminen.
    Huvitoimikunnan kokoonkutsujaksi valittiin Thure Laurila. Hyväksyttiin noudatettavaksi sahanomistaja Antton Mattilan laatima ohjesääntöehdotus kunnanpäälliköille ja jäsenille sekä yleisiä järjestysohjeita.
    Palokunnan kokouksia pidetään toistaiseksi Tienarin talossa, koska Tienarin talon isäntä Juho TIenari hyväntahtoisesti siihen suostui.
    Lähde: Aamulehti lauantaina 27.10.1906 n:ro 247 (kolmipäiväisen painoksen n:ro 124)

    Poikeluksen piirin kansakoulun johtokunnasta olivat erovuorossa talolliset Juho Kustaa Tienari ja Juha Ristaniemi, joista Juho Kustaa Tienari valittiin uudestaan ja Ristaniemen sijaan valittiin talollinen Elias Laurila.
    Lähde: Aamulehti perjantaina 28.12.1906 n:ro 297

    Kurun kuntakokous 1910:

    Kuntakokous pidettiin jouluk. 20 p:nä ja päätettiin silloin seuraavat asiat:
    Poikeluksen kansakouluriidasta selitystä kunnan puolesta antamaan valittiin J.K.Tienati.
    Kunnallislautakunnan laatima tuo - ja menoarvioehdtus päätettiin hyväksyä siten, että kunnan kassaan kannetaan 1600 mk, vaivaiskassaan 13000 mk, kansakoulujen kassaan samoin 13000 mk ja lääkärin palkkauskassaan 840 mk. (Paperityöntekijän palkka vuodessa oli n. 1000 mk eli nykyrahassa n. 3200 €)
    Uuden kansakoulun perustamisesta Pohjankapeen (sittemmin Teiskoa) kylään ei voitu tehdä mitään päätöstä, kun asia oli liian heikosti perusteltu, vaan hylättiin se toistaiseksi, kunnes asia paremmin kehittyy.
    Kunnassa tarvittavat kilometritolpat päätettiin laittaa kivestä, joiden pituus keskimäärin olisi 2,5 tahi 1,8 metriä maanpinnan yläpuolella johon perustus olisi tehtävä sen mukaan, sekä paksuus 25-30 sentim. Tolppien lohkominen on ensi kesän aikana tehtävä, sekä paikoille ajaminen ja pystyttäminen seuraavana talvena. Kiviin hakataan paikka, johon numerot asetetaan, 2 kantille.
    Tulevan vuoden viinaverorahat päätettiin käyttää siten, että työväenyhdistykselle annetaan 50 mk ja jäännös kansakouluille. Näitä lääninrahastosta nostamaan valittiin kanslisti Ernst Westerton.
    Lääkärin vastaanottohuoneesta päätettiin, että hän saa ottaa sairaita vastaan samassa huoneessa kun tähänkin asti ja kätilöneidille laitetaan rinnalla oleva kamari asuttavaan kuntoon.
    Koulupoikain asuntohuoneesta väli - ja ruokatunneilla, erittäin kylmän aikana, päätettiin, että pojat saavat olla välitunneilla käsityöhuoneessa ja tytöt kunnantuvassa.
    Kamaria laittamaan kätilölle asumakuntoon valittiin Kustaa Taipale.
    Yleisten talviteitten lumiauraustyöt kolmen vuoden ajalla 1 p:stä tammikuuta 1910 tarjottiin urakkahuutokaupalla ja ottivat niitä kunnossa pitääkseen useat eri henkilöt ja nousivat niistä kustannukset yhteensä - auran ajosta 1192 mk, talviteitten auraamisesta 42 mk, järvien ja selkävesien viitoittamisesta 112 mk.
    Kunnallislautakunnan tekemä ehdotus G.J. Ahlgrenin korkorahain jakamisesta hyväksyttiin sellaisenaan. Tarkastettiin sairashuoneen piirustusehdotusta, josta tekopalkka arviolaskuineen oli kunnan mielestä liian kallis, niin päätettiin siirtää asia enemmän harkinnan varalle, komitean haltuun, joka harkitsee asiaa paremmin ja hankkii kivipyykityksen maalle.
    Lähde: Aamulehti torstaina 6.1.1910 n:ro 4

    Juho Tienari oli vapaaehtoisen palosammtuskunnan Olkitaipaleen ensipäällikkö.
    Kerran Juho meni tarkastamaan, että tuhkat Ristaniemen koululla hoidettaisiin asianmukaisesti. Kun tarkastus sitten osoitti, että pesät olivatkin jo tyhjät, päätteli hän, että nyt se opettaja onneton on heittänyt tuhkat tuuleen.
    Tuimin askelin Juho tuli opettajan luo, mutta tämän osakkeet nousivat melkoisesti, kun osoittautui, että tukat oli sittenkin osattu käyttää maanparannukseen.

    Kerran opettaja ehdotti, että puuvajaa pitää suurentaa, kun puupinoja oli ihan taivasalla. Tähän Tienari:
    - Mitä rumaa se on, kun tavaraa on. Se rumaa on, kun paikat tyhjänä seisoo.

    Kunnalliselämä oli menneinä aikoina suhteellisen rauhallista. Matti Tanhuamäki kertoi tästä yksimielisyydestä, että tavallisesti Kastarin vanha Mooses totesi, että perskelettäkö me tästä asiasta enempää keskustellaan tai mennään katselemaan asiaa paikan päälle.
    Tienarin vaari yhtyi häneen ja sanoi: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ristaniemen vaari yhtyi häneen: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ja päätös tuli tehtyä.

    Ville Riihikoski tuli Tampereelta Parkkuuseen laivalla. Kävellessään kotia kohti Riihtenperällä tuli Tienarin Juho häntä vastaan. No, siinä istuttiin tienposkelle ja maisteltiin Tampereen tuliaisia.
    Paikalle ilmestyi myös Sanna-emäntä, joka kehoitteli miehiä lähtemään kotiin.
    Juho Kustaa vastasi:
    - En minä mihinkään lähde, kyllä minä omalla maallani saan istua.
    Sanna vastasi:
    - Kyllä tämä paikka sattuu oleen m i n u n, kotiin vain heti.
    Eikä siinä auttanut muu kuin lähteä.


    7.7.1804 ISOJAKO
    303-415-6-0 X TIENARI
    Tienarintie 14
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-87 TIENARI
    Perintötila



    JUHO KUSTAA TIENARIN PERUNKIRJOITUS:

    Vuonna 1956 kesäkuun 6 päivänä toimittivat
    allekirjoittaneet uskotut miehet, ylikonstaapeli Jaakko Rimppi ja maanviljelijä Martti Laurila perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 7 päivänä kuolleen, taloustirehtööri Juho Kustaa Tienarin jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäivät oikeudenomistajina seuraavat lapset:
    1) Kauppiaan vaimo Katri Keskinen s. 6.8.1899
    2) Voimistelunopettaja Matti Tienari s. 6.3.1903
    3) Sosiaalipäällikkö Artturi Tienari s. 31.10.1907
    4) Kotiapulainen Aili Tienari s. 6.11.1909
    5) Maanviljelijän vaimo Vilma Yrjölä s. 14.5.1912
    6) Kaupanhoitajan vaimo Hanna Lahti-Nuuttila 4.1.1915
    7) Maanviljelijä Pentti Tienari s. 30.3.1921

    8) Sekä lasten lapset:
    1) Maanviljelijä Juho Tienari 2. 25.11.1927
    2) Kauppiaan vaimo Annikki Koskinen s. 5.6.1925
    3) Koululainen Simo Tienari s. 6.11.1938.

    Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin
    vainajan asunnossa Tienarin talossa Kurun
    kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat pesänhoitajana
    maanviljelijä Pentti Tienari.

    Pentti Tienari, Jonka hallinnassa kuolinpesä oli, antoi perunkirjaan merkittäväksi seuraavat tiedot:

    1) Ote kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, joka tehtiin Ruoveden tuomiokuntaan kuuluvan Kurun ja Teiskon kuntain käräjäkunnan varsinaisten talvikäräjäin toisessa yleisessä istunnossa Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä, Toikon talossa toukokuun 14 päivänä 1946.

    13 §
    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    '' Testamentti ''

    Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme täten viimeisen tahtomme ja testamenttimme olevan, että omaisuutemme suhteen on meidän kuolemamme jälkeen meneteltävä seuraavasti:
    1) Toisen meistä kuoltua on kaikki pesämme omaisuus olkoompa se minkä nimistä tai laatuista tahansa, jäävä täydellä omistusoikeudella sille meistä joka viimeksi elää.
    2) Kun me molemmat olemme kuolleet, on omaisuus menevä lailliseen jakoon perillistemme kesken, kuitenkin siten, että poikamme Aarne Tienari, Pentti Tienari ja Kalle Tienari, jotka avat jo saaneet perintöosuutensa kauppahinnan alennuksina meidän luovuttaessa heille kiinteistöjä, tai heidän jälkeläisensä jäävän muusta perinnöstämme osattomiksi.

    Kuru heinäkuun 30 päivänä 1940.

    Juho Tienari
    Eläkemies Kurun kunnan
    Olkitaipaleen kylästä
    Sanna Tienari
    Edellisen vaimo

    Vartavasten kutsuttuina ja yhtaikaa saapuvilla olevina todistamme me allekirjoittaneet siten, että Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä olevat aviopuolisot eläkemies Juho Tienari ja emäntä Sanna Tienari, jotka jo vuosikausia olemme hyvin tunteneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostansa ilmaisseet edelläolevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja samalla kertaa tämän testamentin allekirjoittaneet. Paikka ja aika edellämainitut.

    Elias Laurila Arvo Ristaniemi
    Talollinen Kuru Talollinen Kuru
    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    2) Papinkirjan, josta selviää oikeudenomistajat.

    Tämän jälkeen ilmoitti maanviljelijä Pentti Tienari pesänhoitajana kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    A Pesän varat:

    a) Puhdasta rahaa:
    1) Kurun Säästöpankissa 61065 mk
    2) Pohjoismaiden Yhdyspankissa 113324 mk
    3) Kansallis-Osake-Pankissa 76115 mk

    b) Arvopapereita:
    1) 54 kappaletta Tampereen-Kirjapaino-Osakeyhtiön osakkeita a 1400 mk = 75600 mk
    2) 3 kpl Parkkuun Seuratalo Oy:n osakkeita a 200 mk = 600 mk

    Perunkirjassa merkitty tähän mennessä omaisuudeksi 326744 mk
    , vaikka todellisuudessa omaisuus edellä olevien tietojen perusteella olisi
    tähän mennessä 326704 mk
    (käytetään seuraavissa lukemissa perunkirjassa olevia tietoja)

    c) Hopeaa:
    1) 1 tusina hopeisia teelusikoita 3000
    2) ½ tusinaa hopeisia ruokalusikoita 4000
    3) Kakkulapio ja 3 lusikkaa 500

    7500 mk

    d) Kelloja:
    1) Seinä-tasku- ja herätyskello 3000

    e) Eläimiä:
    1) Emälammas ja 2 karitsaa 4000

    f) Ajokaluja:
    1) Lijaarirattaat ja ajoreki 500

    7500 mk

    g) Huonekaluja 20500

    h) Makuu- ja liinavaatetta 38000

    i) Pitovaatteita 20800

    j) Sekalaista 26300

    105600 mk

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 447344 mk

    B Pesän velat ja poistot.

    1) Velkaa Pentti Tienarille 53316
    2) Hautajaiskuluihin 74570
    3) Hautamuistomerkkiä varten 50000
    4) Toimitusmiesten palkkio 1000
    5) Vaivaisten osuus oli 1/8 % 447344 markasta 560

    PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 179446 mk

    C Lopputili

    Pesän varat 447344 mk
    Pesä poistot 179446 mk

    PESÄN SÄÄSTÖ 267698 mk

    Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa tai muutakaan omaisuutta, jok olisi huomioitava perintöveroa määrättäessä.
    Perintöveroa koskevia ilmoituksia vastaanottaa pesänhoitajana maanviljelijä Pentti Tienari, jonka osoite on Parkkuu.
    Valan velvoituksin vakuutan kaiken pesään kuuluneen ilmoittaneeni, niin etten tieteni ole jättänyt mitään mainitsematta.
    Paikka ja aika yllä.

    Pentti Tienari
    Maanviljelijä Kuru

    Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme:
    J. Rimmpi
    Ylikonstaapeli Kuru
    Martti Laurila
    Maanviljelijä Kuru

    Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
    Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1956
    Kuoppasalmi
    Perintöverolautakunnan puheenjohtaja
    .
    Juho Tienari eläkeläisvaarina Suhangon rannalla, takana Laurilan maalla oleva Ylämyllyn mallassauna.

    Puoliso: Vihitty 17.06.1898 Kuru Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat: Aatami (Nikodemus) Antinpoika Kovesjärvi e. Ylilammentaka, s. 10.01.1844 Parkano, Kihniö, k. Parkano, Vuorijärvi ja Severiina Mikontytär Kovesjärvi, s. 28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi.
    Sanna Tienari os. Kovesjärvi

    Lapset:
    Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s. Tienari Katri muutti Kurusta 23.11.1927 Ähtäriin, Hämeenkyrön Kostulan kyläkauppias Johannes Juho Keskisen vaimo. Tapasi puolisonsa Parkkuussa, missä Jussi Keskinen oli osuuskaupan hoitajana. Lapsi : Ulla Maija Keskinen / Lehtola ,puoliso Seppo Taavetti Lehtola s.21.9.1925 Hämeenkyrössä. Turun Kauppakoekeakoulun lehtori. Ullan ja Sepon lapset : Kaija Lehtola s.1953 Loimaa ja Aarno Lehtola s.1958 Turku, s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale.
    Jussin ja Kaisan hääkuva.
    Aarne Johannes Tienari Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan isäntä., s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale, k. 01.03.1942 Kotka 2.PR.n sairaala.
    Aarnen Tyttö-niminen hevonen (s.1931) vaalea, rautias tamma on otettu puolustuslaitoksen tarpeisiin sodan varalta.

    KAUPPILAN lohkomiset:

    303-415-6-15 X TIENARI
    Perintötila
    16.9.1932 lohkominen
    303-415-6-22 X KAUPPILA
    -20.2.1960 lohkominen
    -303-415-6-38 X LEPOLA
    -4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla.
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-97 LEPOLA
    Uusi 303-415-6-39 X KAUPPILA
    27.2.1968 yleistietoimitus
    14.1.1982 yleistietoimitus
    -22.8.1984 lohkominen
    -303-415-6-81 X NUIJA
    -4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla
    -Uusi 303-415-6-96 X NUIJA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-96 NUIJA
    Uusi 303-415-6-82 X KAUPPILA
    -4.7.1996 luovutetun määräalan rekisteröinti
    -29.1.1997 luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-82-M601 X
    -4.11.1997 lohkominen
    -303-415-6-97 X LEPOLA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-459-6-97 LEPOLA
    Uusi 303-415-6-98 X KAUPPILA
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-98 KAUPPILA
    -


    TIENARI, AARNE JOHANNES
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 2
    ammatti mv.
    sotilasarvo kersantti
    joukko-osasto 3./Jv.Koul.K 17
    joukko-osastokoodi 0460
    syntymäaika 24.04.1901
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Kuru
    asuinkunta Kuru
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 01.03.1942
    kuolinpaikka 2.RPr.n sair. Kotka
    kuolinkunta
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru
    hautapaikka 68
    menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu.
    Aarne Tienari ja Sanni Tienari os. Majavesi. Aarne palveli Suomen raskaassa kersanttina kuvausaikaan.
    Matias (Matti) Tienari Matti muutti Kurusta 1.9.1930 Perniöön, Kansakoulun voimistelun opettaja, asunut Kurussa, Oulussa, Perniössä, Hangossa ja Helsingissä, s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale, k. 01.08.1981 Helsinki ,Huopalahti.
    Matti Tienari ja Aino Tienari (os. Määttä) lapsineen.
    Kaarlo Tienari Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa, s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 23.02.1940 Impilahti.


    Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

    Talvisota

    Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



    TIENARI, KAARLO
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 1
    ammatti taloll.
    sotilasarvo alikersantti
    joukko-osasto JP 4
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 02.12.1904
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Tampere
    asuinkunta Tampere
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 23.02.1940
    kuolinpaikka
    kuolinkunta Impilahti
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru


    KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

    Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

    Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

    1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

    2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

    Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
    Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

    II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
    Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

    KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

    (Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


    PERUKIRJA:

    Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
    Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

    Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
    josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

    Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    I. VARAT:

    1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

    Yhteensä 113028 mk

    2) Kiinteätä omaisuutta:
    Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

    Yhteensä 10000 mk

    3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
    Puhdasta rahaa 3.000
    Pankkitalletus 5.232:60

    Yhteensä 8232,50 mk

    4) Kultaa ja hopeaa:
    2 kpl. kultasormuksia 600
    Hopeinen puurolusikka 100
    2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
    18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

    Yhteensä 1800 mk

    5) Kotieläimiä:
    7 kpl. lehmiä 10.500
    Sonni 2.000
    4 kpl. vasikoita 1.000
    7 kpl. lampaita 700

    Yhteensä 14200 mk

    6) Asuntoirtaimistoa:
    2 kpl. kaappeja 1.000
    Kirjoituspöytä 300
    Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
    Keinutuoli ja sänky 300
    Hetekasänky patjoineen 500
    Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
    Seinäkello, vanha 100
    Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
    Keittiön huonekaluja 150
    Ompelukone 2.000
    Kirjoja 200

    Yhteensä 6450 mk

    7) Maataloustuotteita:
    Ruista 2300 kg 6.440
    Vehnää 450 kg 1.350
    Kauraa 400 kg 760
    Ohraa 300kg 810
    Perunoita 40 hl 2.800

    Yhteensä 12160 mk

    8) Keittiö - ja ruola-astioita:
    Patoja ja kattiloita 530
    Ruokakalustoja 650
    4 kpl. maitotonkkia 400
    Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
    Sekalaista keittiökalustoa 150

    Yhteensä 1830 mk

    9) Vaatetavaraa:
    Miehen pitovaatteita 1.500
    Miehen päällysvaatteita 400
    Miehen alusvaatteita 700
    Naisen pitovaatteita 1.000
    Naisen päällysvaatteita 2.000
    Naisen alusvaatteita 500
    3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
    4 tusinaa pyyheliinoja 240
    8 kpl. pöytäliinoja 400
    Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
    Sänkypeitteitä 300
    Mattoja 200

    Yhteensä 9440 mk

    10) Sekalaista tavaraa:
    Mauser-pistooli 300
    Sekalaista irtaimistoa 500

    Yhteensä 800 mk

    VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

    II. VELAT JA POISTOT:

    Hautauskustannukset 500
    Toimitusmiesten palkkio 300
    Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

    VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

    PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

    Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

    Aino Kyllikki Tienari
    talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

    Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
    Paikka ja aika edellämainitut.

    Elias Laurila Arvo Ristaniemi

    Tapani Virkkunen

    .
    Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.
    Irja Tienari Kuoli tapaturmaisesti 8-vuotiaana., s. 26.08.1906 Kuru, Olkitaipale, k. 13.03.1915 Kuru, Olkitaipale.
    Artturi Tienari Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928, muutti Tampereelle 28.11.1934, fil.kandiksi 1934, maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63, Norjaan -51, Tanskaan -51, Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61. Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sos.johtajana vuodesta 1945 alkaen. Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella tänään-lehdessä vuodesta 1944. Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäsen ja vpj. 1947-54 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-1960 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksenlautalunnassa 1964 alkaen. Toimi työeläkekomiteassa 1956-1960. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalamiespiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen. Julkaisuja : Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937, Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938, Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta v.1938, Pirkan perintö 1944, Tampereen Pyrintö 1896-1946, Tampereen aseveljet ry:n historia 1965. Ansiomerkit : VR4 -40, VR3 -41, VR3 tl.k. -44. Sk.ar. -44, SU:n hop.ansiomerkki kr.k. -58. Harrastuksia : Kotiseututyö -ja tutkimus, ulkoilu ja kalastus, s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1998 Helsinki.

    Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928 ,filosofian kandidaatiksi 1934 ,maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63 ,Norjaan -51 ,Tanskaan -51 ,Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61.
    Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sosiaalijohtajana vuodesta 1945 alkaen.
    Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella Tänään-lehdessä vuodesta 1944.
    Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäen ja vpj. 1947-1954 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-60 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksen lautakunnassa 1964 alkaen.
    Toimi työeläkekomiteassa 1956-60. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalatalouspiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen.

    Julkaisuja:
    Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937
    Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938
    Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta 1938
    Pirkan perintö 1944
    Tampereen Pyrintö 1896-1946
    Tampereen aseveljet ry:n historia 1965
    Tekojen aseveljeyttä. Viisi vuotta vapaaehtoista toimintaa Tampereella 1966

    Ansiomerkit:
    VR4 -40 ,VR3 -41 ,VR3 tl.k -44 ,Sk.ar -44 ,SU:n hop. ansiomerkki kr.k -58

    Harrastuksia:
    Kotiseututyö ja -tutkimus ,ulkoilu ja kalastus

    Artturi Tienari toimi Pohjois-Hämeen Suojeluskuntapiirin valistusohjaajana 1934-44 ,Tampella Oy:n sosiaalijohtaja 1945-72.
    Eduskuntatoiminta:
    Suomen Kansanpuolue 29.3.1954-18-2-1957 ,perustuslakivaliokunta ja työväenasiainvaliokunta.

    Presidentin valitsijamies 1968 ,työterveyslaitoksen neuvottelulautakunta ,Pirkkalan kunnanvaltuusto ja -hallitus ,Tampereen kaupunginvaltuusto ja -hallitus.

    Puheenjohtajana:
    Avustuskassayhdistyksen valtuuskunnassa . Kuulonhuoltoliiton hallituksessa ja johtokunnassa , Terveystyö-lehden toimitusneuvostossa ,Tampereen kuntoutuslaitoksen johtokunnassa ja -seudun sairauskassayhdistyksessä .Sotaveteraaniliitossa , Pohjois-Hämeen kalamiespiirissä ,Tampereen seudun sosiaalivirkailijakerhossa ja vpj. Kotilinna-säätiön hallituksessa.

    Jäsen:
    Lounais-Suomen sosiaalivirkalautakunta ,Eläketurvakeskuksen valtuuskunta ,Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta ,Suomen kalamiesten keskusliiton hallitus ,Pirkanmaan B-mielisairaalan hallitus ,Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus ,
    Pohjois-Hämeen Partio-lehdessä vastaava toimittaja 1930-luvulla.
    Sosiaalineuvos 1969 ,sotilasarvoltaan majuri.
    .
    Istumassa vasemmalta: sot.ohj. Leimu, aluepäälliköt Ilva ja Raikkala, piiripäällikkö A.O. Pajari, sot.ohj. Järvinen, aluepäälliköt Korpinen ja Heinonen. Seisomassa vasemmalta: aluepäällikkö Inkilä, asemestari Tahvamainen, aluepäälliköt Heinivaho, A. Ojala, Mäntylä, Tynkkynen ja Vikki, valistusohjaaja Tienari, kansliapäällikkö Ylöstalo, aluepäällikkö Terhivaara, sot.ohj. Kirjavainen, aluepäälliköt M. Ojala ja Penttilä.
    Aili Tampere o.s. Tienari Aili muutti Kurusta 15.1.1948 Tampereen Tuomiokirkkoseurakuntaan, Aili hoiti Artturi Tienarin taloutta Tampereella, s. 06.11.1909 Kuru, Olkitaipale.
    Sanni, Kaisa, Aili, Hanna ja vasemmalla edessä Pentti Tienari.
    Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi) o.s. Tienari Särkijärven emäntä, Vilma haudattu Suolahdelle., s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 29.11.1992 Äänekoski.
    Lauri Särkijärvi ja Vilma Särkijärvi os. Tienari luultavasti vanhin lapsensa Seppo sylissään.
    Hanna Lahti-Nuuttila o.s. Tienari Myymäläapulainen, kauppiaan vaimo. Asunut Kurussa, Ruovedella ja Kagasalalla., s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1975 Kangasala.
    Hanna Tienari ja veljensä Pentti Tienari 1920-luvun lopulla otetussa kuvassa.
    Pentti Tienari Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1978, s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale.

    KAUPPAKIRJA:

    Tällä kauppakirjalla myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet aviopuolisot pojillemme Kalle Tienarille ja Pentti Tienarille Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä omistamamme Tienari nimisen 0, 2095 manttaalin suuruisen perintötilan R. N:o 6:23 kaikkine siihen nyt kuuluvine ja vast'edes mahdollisesti saatavine etuineen ja oikeuksineen samoin kuin mainitulla tilalla kasvussa olevine viljoineen sekä tilaan kuuluvine ja erityisessä luettelossa mainittuine irtaimistoineen sadankahdenkymmenentuhannen (120.000) markan kauppahinnasta, josta irtaimiston osalle tulee kaksikymmentätuhatta (20.000) markkaa sekä
    erityisessä eläkevälikirjassa meille määrättyjä elatusehtoja vastaan.
    Tilan saa ostajat haltuunsa tulevan kesäkuun 1 p:nä 1937, jolloin kauppasumma on kokonaisuudessaan maksettava.

    Tätä kauppakirjaa on laadittu kolme samansisältöistä kappaletta, ensimmäinen ostajalle, toinen myyjälle ja kolmas kaupanvahvistajalle.

    Kurussa, toukokuun 17 päivänä 1937.

    Juho Kustaa Tienari Sanna Tienari

    Tähän kauppaan suostumme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
    Paikka ja aika edellämainitut.

    Kalle Tienari Kalle Tienari

    Edellämainitun kauppakirjan allekirjoittaneet Juho Kustaa Tienari ja Sanna Tienari myyjinä sekä kalle Tienari ja Ruoveden tuomiokunnan Tuomarin määräämänä uskottuna miehenä alaikäisen Pentti Tienarin puolesta Kalle Tienari,
    jotka henkilökohtaisesti tunnen, ovat yhtaikaa itsekohtaisesti saapuvilla ollen myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. minkä täten julkisena kaupanvahvistajana todistan.

    Kurussa 17 päivä toukokuuta 1937.

    Elias Laurila
    Kihlakunnanoikeuden määräämä kaupanvahvistaja
    Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnassa.

    Kaupanvahvistajan kutsumana todistajana oil saapuvilla.
    Arvo Ristaniemi

    Lunastus 30 markkaa

    Vuonna 1937 toukokuun 26 päivänä on Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeus lainhuutopöytäkirjan 20 §:n kohdalla antanut lainhuudon talollisille Kaarlo Tienarille ja Pentti Tienarille Tienari-nimiseen perintötilaan RN:o 6:23, Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, ja on tämä lainhuuto merkitty lainhuutorekisteriin; todistaa

    Kihlakunnanoikeuden puolesta
    K.S. Miestamo
    v.t.

    Lunastus 5 markkaa

    Yllämainittu sadankahdenkymmenentuhannen (120 000) markan kauppahinta kuitataan maksetuksi, sekä tälle 4 %:n korko 9 kk:n ajalta kolmetuhattakuusisataa (3600) markkaa.

    Kurussa helmikuun 25 p:nä 1938

    Juho Tienari Sanna Tienari

    Luettelo siitä irtaimistosta, jonka me allekirjoittaneet aviopuolisot olemme tänään tehdyllä kauppakirjalla myyneet Tienarin perintötilan R No 6:23 mukana pojillemme kalle Tienarille ja Pentti Tienarille.

    PUINTIKALUSTO:

    Puimakone 2000
    Puimakoneen yhteydessä oleva pelumylly 1000
    Polttomoottori 500
    2 kasmasiiniä 200

    Yhteensä 3700 mk

    AJOKALUSTO:

    4 paria ajorekiä 600
    4 työrekeä 300
    2 heinärekeä 100
    2 ajelurekeä 100
    3 lavakoria 450
    4 sontakärryä 400
    Työlinjaanirattaat 200
    2 ajelurattaita 200

    Yhteensä 2350 mk

    PELTOKALUSTO:

    Sampo - ja Tukeva-äes 500
    2 jousiäestä 200
    3 parihevosen auraa 450
    2 peltolataa, sahrat ja kylvökone 240
    Kiekkojyrä, niittokone ja haravakone 1200

    Yhteensä 2590 mk

    MUUT TYÖKALUT:

    10 viikatetta, 10 haravaa ja 5 hankoa 175
    6 sirppiä, 6 lapiota ja 3 kuokkaa 120
    3 rautakankea, 3 lekaa ja 10 puraa 110
    6 talikkoa, 3 kouraa ja 4 kirvestä 115
    3 halkosahaa ja 2 halkokirvestä 40
    4 vesuria 20
    Puupenkki, 4 käsihöylää ja vatupassi 30
    Saumahöylä, 2 kairaa ja 6 puulapiota 30
    2 höyläpenkkiä 100

    Yhteensä 740 mk

    MAKASIINI - JA PUOLIKALUSTO:

    6 tiinua 120
    8 komia 240
    6 saavia 60
    6 ämpäriä 30
    14 hurstisäkkiä 28

    Yhteensä 478 mk

    PAJAKALUSTO:

    Viilopenkki, alasin ja leka 165
    2 vasaraa, 3 pihtiä 25
    Ruuvilali ja palkeet 10

    Yhteensä 200 mk

    HUONEKALUSTO:

    4 pöytää, 6 tuolia 210
    4 sänkyä ja piironki 190
    Kaappikello ja 3 kaappia 40

    Mankeli 150
    6 pelukoppaa, 5 perunakoppaa 50

    Yhteensä 640 mk

    MAITOHUONEEN KALUSTO:

    Separaattori ja kirnu 300
    5 pyttyä ja 3 kannua 30

    Yhteensä 330 mk

    KOTIELÄIMET:

    2 hevosta 4000
    6 lehmää 3000
    1 mullikka 250
    1 sonnivasikka 250
    4 vasikkaa 1000
    4 lammasta 472

    Yhteensä 8972 mk

    IRTAIMISTO YHTEENSÄ Smk 20000

    Kurussa toukokuun 17 p;nä 1937

    Juho Tienari Sanna Tienari

    Tähän kauppaan tyydymme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
    Paikka ja aika kuten edellämainitut

    Kalle Tienari

    Kalle Tienari
    Pentti Tienarin uskottu mies

    Todistavat:

    Elias Laurila Arvo Ristaniemi



    .
    Pentti Tienari Suomen raskaassa.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 286
    VIII Matias (Matti) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 284, isä Juho Tienari) Lääninrovasti. Matias tuli ylioppilaaksi 19.5.1893. Valmistui papiksi 7.1.1898 ja pappistutkinto 22.8.1900. Palveli ylim. pappina Kymissä, Säkkijärvellä, Vironlahdella ja Savonlinnassa. Nimitettiin Köyliön ja Säkylän kappalaiseksi 1.5.1904 ja Kokemäen kappalaiseksi 1.5.1908, Nousiaisten kirkkoherraksi 1.5.1921-1950 ja lääninrovastiksi 1924. Toimi Kokemäen yhteiskoulun uskonnon opettajana 1908-1920 ja Kokemäen maanviljelyslyseon moraaliopin opettajana 1917-1920. Luottamustoimet : Kirkon virkak:n L. ja O. kassanjohtokunnan jäsen 1.5.1930 alkaen. Kokemäen maanviljelyslyseon ja Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja. Säkylän ja Nousiaisten kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja. Kokemäen ja Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen ja puheenjohtaja. Kirjallinen toiminta : Muistosanat vainajista (Turun arkkihiippakunnan pappeinkok. pk:ssa 1927). Juudaan kirje, synodaalikirjoitus 1932. (Synodaali=kirkolliskokous). Matti Tienari oli Säkkijärven vt. kappalainen naimisiin mennessään., s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale, k. 31.01.1960 Mellilä.


    Matti Tienari hyväksyttiin 18.5.1893 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.
    Lähde: Uusi Suometar perjantaina 19.5.1893 n:ro 114

    Kurun raittiuseura piti kuukausikokouksensa tämän kuun 8 p:nä Poikeluksen talossa, jossa seuran jäsenet sangen ystävällisesti otettiin vastaan.
    Runon ''torpan tyttö'' lausui tunteikkaasti opettaja neiti Eline Tanner, jossa puhui sen johdosta isänmaan rakkaudesta. Myös raittuedesta puhui hän varsinkin naisille.
    Puheita pitivät myös herrat: ylioppilas Matti Tienari ja R. Paatso. Herra Tienari puhui raamatun kannalta raittiusaatteesta.
    Puheitten välillä saatiin kuulla hauska, nauruhermoja hyväilevä vuorokeskusteku. Kuulijoita oli lähes puoli toista sataa. Uusia jäseniä liittyi seuraan 3 naista. Tyytyväisenä illan viettoon meni yleisö kotiansa. Seuraava kokous päätettiin pitää koululla elokuun puolivälissä.
    Lähde: Aamulehti torstaina 19.7.1894 n:ro 164

    Hiippakunnan sanomia. (Turun)
    Haettu virka: syyskuun 17 p:nä päättyneen hakuajan kuluessa ovat Vehmaan kappalaisvirkaa hakeneet Kauniston kappalainen A.A. Virtanen, Alahärmän v.t. kirkkoherra A.R. Durchman, Karjalan kappalainen D.A. Palletvuori, kirkkoherranapulainen Jyväskylästä U.A. Hagelberg, kirkkoherranapulainen Yläneeltä S.D.L. Sjöneman ja Virolahden v.t. kirkkoherra M. Tienari
    Lähde: Aamulehti torstaina 20.9.1900 n:ro 219

    Papin vaali:
    Viime sunnuntaina pidetystä kappalaisvaalista Köyliön ja Säkylän yhteiseen kappalaisvirkaan saivat ääniä:
    Sakkilan kirkkoherranapulainen G. Kajander 404 25 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 296 eli yhteensä 700 ääntä.
    Savonlinnan v.t. kaupunginsaarnaaja M. Tienari 1335 30 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 671 eli yhteensä 2006 ääntä.
    Lähde: Aamulehti lauantaina 29.8.1903 n:ro 192

    Länsi-Suomen rukoilevaisten herännäisseuroja vietettiin viime sunnuntain tietämiin Laitilassa.
    Laajoilta alueilta pitkin Satakuntaa oli kokoontunut rukoilevaista kansaa, mutta runsaammin kuitenkin Vakka-Suomen seurakunnista, Laitilasta, Pyhämaasta ja Uudeltakirkolta. Tuhansiin nousi seuraväki.
    Kokoukset alettiin kirkossa lauantai-iltana ja saarnasi täällä pastorit Tienari Kokemäeltä ja Ilmanen Vehmaalta.
    Sittemmin illalla oli vielä seuraharjoitusta läheisessä Anttilan talossa.
    Sunnuntaina piti kirkkoherra Merivirta aamusaarnan ja seurakunnan kappalainen päiväsaarnan, pastorien Kallion Tampereelta ja Ilmasen Vehmaalta toimittaissa alttaripalveluksen.
    Iltapäivällä väen yhä lisääntyessä jatkettiin seuranpitoa Palttilan kartanon luonnonihanassa puistossa.
    Messun ja rukouksen lomissa puhuivat pastorit, Kallio, Tienari y.m. kansanmiehet Tunturi ja Näähä sekä kirkkoherra Merivirta.
    Maanantaina, seuraväen yhä pysyessä tuhansiin nousevana, puhuivat pastorit Tienari ja Tommila lapiste, kansanmiehet Strandsten, Kylen-veljekset, Näähä ja Tunturi. Tällöin haittasi sananviljelystä silloin tällöin tapahtuneet sadekuurot.
    Tiistai-aamupäivällä vielä jatkettiin seuranpitoa.
    Lähde: Herättäjä-lehti Turussa 1.7.1910 n:ro 26

    NOUSIAINEN:

    Papisto:

    v. 1800 oli kolme pappia, kirkkoherra, kappalainen -
    virka lakkautettiin taloudellisista syistä
    v. 1958 ja pitäjänapulaisen virka lakkautettiin taloudellisista syistä
    v. 1859.

    1800-luvulla papiston palkka koostui suureksi osaksi luonnontuotteista:

    52 tynnyriä 15 kappaa ruista

    32 tynnyriä 25 kappaa ohraa

    32 leiviskää voita

    1 131 mk rahaa

    Virka-asunto ja siihen liittyvät pellot


    Kirkkoherroja on ollut 15 vuosina 1809-1980 välisenä aikana

    KIRKKOHERRAT 1778 ->

    Achrenius Anders s. 1745 ja k. 1810
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1778-1810, julkaisi
    v. 1790 virsikirjan " Halullisten sieluin hangelliset laulut keskinäiseksi ylösrakennukseksi uskossa ja kristillisyydessä näillä viimeisillä
    lopun ajoilla."

    2. Höckert Josef s. 1788 ja k. 1833
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1812-1833, kappalaisena
    vuosina 1796-1812 ja pitäjänapulaisena vuosina 1789-1796.


    3. Sevonius Karl Bemjamin s. 1784 ja k. 1886
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1835-1843, kappalaisena
    vuosina 1833-1835 ja pitäjänapulaisena vuosina 1823-1826.

    Bäckman Anders Magnus s. 1784 ja k. 1886
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1845-1852

    Alm Samuel Anders s. 1790 ja k. 1873
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1853-1856

    Rancken Fredrik Wilhelm s. 1805 ja k. 1879
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1858-1879, hän oli virkavapaalla
    sairauden vuoksi viimeisen vuosikymmenen.

    Almark Nils Johan s. 1836 ja k. 1920
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1881-1887, kappalaisena vuosina
    1873-1881 - elvytti lähetystoiminnan ja pyhäkoulutoiminnan
    sekä edisti evankelisuuden yleistymistä ja antoi voimakkaan
    panoksen koululaitoksien kehittämiseen.

    Lindell Berndt Gustafs s. 1857 ja k. 1902
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1888-1896

    Borg Johannes s.1857 ja k. 1908
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1897-1908
    - herätti uudelleen pyhäkoulutoiminnan
    v. 1900 - toimi lyhyen ajan.

    Pyhälä Juha s.1865 ja k. 1919
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1910-1919,
    kappalaisena vuosina 1899-1910

    Tienari Matti s. 1874 ja k 1960
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1920-1950

    Karvonen Ilmari s. 1893 ja k. 1967
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1951-1958.
    Tuomiorovasti Matti Tienari.

    1. puoliso: Vihitty 18.08.1898 Kuru Hilma Josefiina Juhontytär Tienari o.s. Grönlund Ruustinna, ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta. Muutti vanhempiensa kanssa Pietarista 15.9.1895 Kuruun ja Kurusta Säkkijärvelle 21.8.1898
    , s. 25.04.1878 Venäjä, Pietari, k. 08.06.1940 Nousiainen.
    Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Grönlund e. Kuokkala, Veturinkuljettaja Pietarissa, s. 19.02.1842 Lempäälä ja Hilma Vilhelmiina Matintytär Grönlund o.s. Ahlgren, s. 03.09.1844.
    Pappi Matti Tienarin kirjoittama synodaalikirjoitus Juudaan kirje Turun arkkihiippakunnan pappeinkokoukseen vuonna 1932. Painettu Turussa 1932. Matti jakoi kirjaa papeille ennen kokousta. Tämän kappaleen Matti Tienari lahjoitti Keikyän kirkkoherra Urho A. Peltoselle.

    Lapset:
    Toini Ojanperä o.s. Tienari Kirjailija-satukirjat, s. 22.07.1899 Viipuri.

    ISBN: kr12252271
    Kirja: Satuja
    Tyyppi: kirja / bok
    Kirjailija: Toini Ojanperä
    Toini Ojanperä ; kuvittanut Heli Ojanperä
    Julkaisuvuosi: 1945
    Kustantaja: Aura, Turku
    Kieli: suomi

    Otsikko Kyyneleet kuivuvat: äidin kokemuksia henkimaailmasta 1943
    Kirjailijat A. Stuart, Helmi Krohn, Toini Ojanperä

    Valoperhonen Ojanperä, Toini
    Satuprinsessa 30--tarulipas pienille tytöille , Karisto, 1952

    Sadun nimi: "Kehrää, kehrää, tyttöni"
    Tekijä: Ojanperä, Toini
    Teos/Kokoelma: Satuprinsessa 43--tarulipas pienille tytöille
    Kuvittanut: Lukka, Veikko
    Toimittanut/Kertoja: Korjus, Jaakko (toim.)
    Tunnus: 1238609X
    Julkaisutiedot: Karisto, 1965

    .
    Rovasti Matti Tienarin ja HilmaTienarin (os. Grönlund) lapset: Toini, Martta ja Aino
    Aino Vesterinen o.s. Tienari Kansakoulunopettaja, ei lapsia, s. 22.04.1902 Savonlinna, k. 1985 Turku. Monilla meistä on ollut käsitys, että Pyhän Laurin Ritarit
    olisi ensimmäinen Perniössä vaikuttanut lippukunta. Jonkinlaista
    partiotoimintaa tiedettiin täällä olleen, mutta historiaa
    pengottaessa löytyi uutta tietoa perniöläisestä partiotoiminnasta
    ja lippukunnista.
    Kaapin kätköistä löytyi kirja Perniön Partiotytöistä vuosilta
    1928-1940 sekä Kotkanpojista on ainakin jäänyt eräälle
    40-luvun vartiolaiselle muistoksi suorituskirja. Lisäksi Partiotyttöjen
    kirjassa mainitaan Pesän Pojat – lienevätkö hekin
    perniöläisiä?
    Partiotoimintaa Perniössä ennen Pyhän Laurin Ritareita
    Kotkanpojissa ovat vartiolaiset suorittaneet 1940-luvulla
    III, II- ja I- luokkaa niinkuin vartiolaiset aina tähän vuoteen
    asti. Suoritukset ovat hieman uudistuneet mutta silloinkin
    listalla on ollut solmuja, suunnistusta, ensiapua. Suoritettava
    oli myös juoksussa, pituudessa ja kuulantyönnössä tietyt
    tulosrajat sekä osattava pestä oma paitansa.
    Kotkanpoikien johtajana ovat ainakin toimineet kirkkoherra
    Airas sekä opettaja Lappi-Seppälä ja he kokoontuivat silloisella
    seurakuntatalolla. Toiminta on hiipunut noin 1950
    Toinen lippukunta, mikä on Perniössä varmuudella toiminut,
    on Perniön Partiotytöt. 1920-luvun lopussa se oli Helsingin
    Tuulityttöjen alaosasto ja vuonna 1932 heidät on hyväksytty
    jäseniksi Suomalaiseen Partiotyttöliittoon. Toiminta on
    ollut 1930-luvulla hyvinkin aktiivista , jäseniä noin 40-60.
    Käytössä heilläkin olivat olleet sekä luokkasuoritukset että
    taitomerkit. Kirjasta selviää myös, että silloin on kuuluttu
    Länsi-Suomen Partiopiiriin, jonka järjestämille kursseille
    on osallistuttu. - Onpa Perniöön ainakin yksi Mannerheimsolkikin
    myönnetty vuonna 1934.
    Johtajana lippukunnassa on toiminut kahdenkymmenen
    vuoden ajan opettaja Aino Tienari. Hän on tämän kirjan
    lahjoittanut takaisin Perniöön v. 1985.
    Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin
    myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Säästöpankin
    vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden
    säilytykseen.
    Lippukunta järjesti vuosien aikana normaalin viikkotoiminnan
    lisäksi erilaisia juhlia rahan keräämiseksi mm. yhdessä
    Raittiusseuran kanssa. Jatkosodan aikana toiminta oli
    vähäistä, mutta heräsi jälleen sodan loputtua. Toiminta on
    kuitenkin jossain vaiheessa hiipunut samoihin aikoihin kuin
    Kotkanpojilla. Lieneekö syynä ollut molemmilla johtajien
    muutto pois paikkakunnalta, sillä toiminta oli tuolloin vahvasti
    kiinni esim. opettajien kiinnostuksesta.
    - Kati Isotupa-Erjala -.
    Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Perniön Säästöpankin vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden säilytykseen.
    Irja Tienari Irja kuollut vauvana.
    Martta Airikkala o.s. Tienari Hammaslääkäri, ei lapsia, s. 03.12.1903 Savonlinna, k. 2/2000 Haapamäki. Haapamäki
    on nyt se osa-alue Keuruun kaupungissa, jossa väkiluku kasvaa. Tämä on koko Keuruun parhaaksi. Ne puutteet, joita tällä hetkellä
    on terveydenhuollon ja lasten päivähoidon toteutuksessa tulee ensi tilassa korjata. Parasta olisi, jos löytäisimme tehtäviin Haapamäelle niin uskolliset henkilöt kuin aikanaan olivat lääkäri Karvonen ja hammaslääkäri Martta Airikkala. Jos löytäisimme tänä aikana tällaiset henkilöt, jotka tulisivat myös asumaan joukkoomme Haapamäelle, olisi hyvä aika tässäkin suhteessa palannut.
    Annikki Fellman o.s. Tienari Ekonomi, s. 21.05.1906 Säkylä, k. 05.04.1996 Helsinki.
    Maunu Tienari Agronomi, MMK, tykistön kapteeni, komppanianpäällikkö, s. 17.02.1908 Köyliö, k. 17.05.1994 Espoo.
    2. puoliso: Vihitty 24.09.1944 Nousiainen Elli Akselintytär Tienari o.s. Tulokas Opettaja, työskenteli lähetyssaarnaajana., s. 30.06.1891 Vehkalahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 287
    VIII Kaarle (Kalle) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 284, isä Juho Tienari) Kalle osti Viitalan Tienarin tilasta ja isännöi sitä vuodesta 1902., s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 01.03.1963 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


    OLKITAIPALEEN ISOJAKO 9, 9:A suoritettiim 7.7.1804, jolloin siitä muodostettiin tiloja:

    TIENARI 303-415-6-0
    Perintötila
    30.3.1908 palstatilan murtaminen 8 : 7
    26.3.1909 lohkominen 8:8
    KOIVULA 303-415-6-1 (Kiinteistön myynti oli ensimmäinen Tienarin perintötilasta lohkottu alue, Tienari oli siis yli sata vuotta alkuperäisen kokoinen 1804-1909, 275 ha)
    -palstatilan murtaminen 30.3.1908 8:7
    -yleistietoimitus 8.7.1986 17:73
    -kuntajaon muutos 1.1.2009
    - 980-458-6-1 KOIVULA

    26.3.1909 lohkominen (Tienarin pojalle Kalle Tienarille:
    303-415-6-2 X VIITALA
    -15.11.1940 lohkominen
    -KALLIOHARJU 303-415-6-26 X KALLIOHARJU
    -Kalle Tienari myi Viitalan tilasta Parkkuun työväenyhdistykselle tontin, johon rakennettiin
    -työväentalo 1920-luvun alussa ollen ennen ostoa vuokralla Viitalan maalla.
    -30.3.2007 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
    -1.3.2008 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-26 KALLIOHARJU

    Uusi 303-415-6-27 X VIITALA
    13.11.1941 pakkolunastus
    MAANTIEALUE 303-415-6-32
    27.11.1975 rajankäynti
    6.6.1986 yleistietoimitus
    29.8.2003 osakasluettelon perustaminen 29.8.2003.
    1.1.2009 kuntajaon muutos
    980-458-6-27 VIITALA
    Viitalan tilalla 980-458-6-27 on maa-alue tilan 980-458-6-93 sisällä maa-ainesten nostoa varten.


    ASEVELVOLLISUUSKUTSUNTA VUONNA 1899:

    IV Kutsunta-alue
    Kokouspaikka Oriveden pitäjän kirkonkylässä Tuomas Eerolan talossa.
    Kangasalan pitäjä - maanantaina 29 p. toukokuuta kello 3 j. pp.
    Ruoveden pitäjä - tiistaina 30 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
    Kurun pitäjä - keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
    Aurejärvi:
    Työmies Emil Raiski, talonpoika Emil Kovanen, renki Juha Fredrk Oskarinpoika, talonpoika Bistor Huotari, torpanpoika Julius Tasa-aho, torpanpoika Malakias Joutsiaho, metsänvartijanpoika Kaarle Andersson, torpanpoika Juha Talasoja.
    Hainari:
    Itsellinen Oskar Rintaniemi.
    Juhtimäki:
    Torpanpoika Matti Hauturi.
    Karjula:
    Itsellisenpoika Kaarle Järvinen, suntionpoika Emil Lehtinen, leipuri Emil Rinne, itsellisenpoika Manu Kivinen, renki Otto Lindgren, räätälinpoika Otto Kiskonen.
    Keihäsjärvi:
    Torpanpoika Edvard Jokela, torpanpoika Josua latvajärvi.
    Keihäslahti:
    Itsellisenpoika Toivo Heikki Elisenpoika, räätälinpoika Kaarle Wallin, itsellinen Edvard Mäkinen, renki Atte Sanden, renki Otto Koskinen, itsellinen Kaarle Nieminen.
    Koivisto:
    Talonpoika Kaarle Korkiala.
    Olkitaipale:
    Räätäli Matti Ojanen, talonpoika Kaarle Tienari, itsellisenpoika Kaarle Anselmi Kaarlenpoika, torpanpoika Elias Lettoniemi, seppä Manu Hellström.
    Petäjälammi:
    Itsellisenpoika Kalle Aatu Aapelinpoika, torpanpoika Arvid Pohja, itsellinen Matti Nevala.
    Pohjankapee:
    Talonpoika Jaakko Ala-Kapee, torpanpoika Heikki Moisio, itsellinen Antti salminen.
    Poikelus:
    Torpanpoika Jeremias Lahtinen
    Ristaniemi:
    Talonpoika Oskar Ristaniemi
    Riuttaskorpi:
    Torpanpoika Oskar Ketola, itsellinen Kaarle Lahtinen, renki Bistor Ketonen, renki Kaarle Tuomi, itsellinen Matti Niemi, talonpoika Aleksander Lammi, torpanpoika Kaarle Jouttijärvi, itsellinen Matti Nurmi, suutarinpoika Manu Vehkonen, talonpoika Antti Saarijärvi, talonpoika Sven Raivio, renki Ananias Alpertinpoika.
    Sontu:
    Talonpoika Oskar Myllymaa.
    Vaakaniemi:
    Renki Emil Mäkinen, renki Simon Palonen, itsellinen Oskar Leppänen.

    Vuodesta 1898 hylätyt:
    Aurejärvi: torpanpoika Bistor Järvenpää
    Keihäsjärvi: itsellinen Juha Vuori
    Riuttaskorpi: torpanpoika Heikki Hietanen
    Hylättäväksi esitetty: 1896 vuoden kutsunnasta n:ro 19 Edvard Rajula
    Teiskon kappeli keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
    Leppälahti:
    Torpanpoika Juha Anton Korpinen, renki Edvard Timonpoika, torpanpoika Axel Kalliolahti, torpanpoika Juha Kustaa Kaustaro.

    Jatkosodan aikana pidettiin Olkitaipaleen kinkerit Viitalassa. Kinkereitä piti silloinen kappalainen Sourander. Hän määräsi läksynä olleen Raamatun kohdan luettavaksi kinkeriväen kesken kukin vuorollaan uhden jakeen. Vanhemman väen alkaessa luvun penkin pääästä, se alkoi melkoisesti takerrellen ja loppui kokonaan hämärässä istuneeseen Törmän Riikkaan. '' Jumala on järjestyksenkin Jumala, kun luku ei käy niin minä luen tekstin itse'', selvitti takertelevaan lukemiseen närkästynyt pastori.

    Viitalassa oli lukusijat. Pappi antoi Kalle-isännälle Raamatun ja pyysi lukemaan vähän matkaa ja antamaan seuraavalle lukijalle. Kalle antoi heti vieressään istuneelle Törmän Riikalle ja sanoi: ''Lue sinä, minä näen niin huonosti.'' Pappi antoi tästä huomautuksen sanoen: ''Kyllä sanomalehtiä nähdään lukea, mutta ei pyhää kirjaa.''

    Viitalan vaari oli palaamassa rahtiajosta rehoineen Niemikylästä Parkkuuseen. Vaari nukahti rehaan, mutta hevonen osasi tien korkeitten lumipöykkyjen välissä kulkevalla talvitiellä. Yht'äkkiä hän heräsi hevosen seisahtuessa. Häntä väistämään joutuneet, kinkereiltä Tienarilta palaavat, rovasti Numminen ja kanttori olivat kaatuneet rekineen Lahdenperän aukealla lumipöykkyyn ja kömpivät sieltä esiin.
    Vaari muisteli tapausta siksi, että kumpikaan osapuoli ei lausunut koko aikana sanaakaan. Syvän hiljaisuuden vallitessa hän ja rovasti hoputtivat hevosensa liikkeelle.

    Viitalan isännällä oli syntymäpäivät ja Kalle oli vähän puhepäällä. Aamulla Riikka-emäntä moitiskeli, että ''sinäkin siinä ouhua röpötit''.
    Kalle vastasi: ''Puhun minä kun toisetkin puhu''.

    Siihen aikaan kun henkivakuutuksia alettiin tehdä, oli Eero Leveelahti asiamiehenä ja meni vakuutusta kauppaamaan Tienarin Kallelle (Viitala).
    Kun oli aikansa selostanut vakuutuksen hyviä etuja. Kalle Kysäisi:
    - Ekkö sinä ymmärrä niitä itte käyttää, mitä niitä minulle tulet tyrkyttämään?

    Viitalan Kalle-isäntä kysyi Kastarilta:
    - Paljonko sinä kylvit kauraa?
    - 50 hehtoo minä kylvin, vastasi Kastari
    Viitalan Kalle tokaisi siihen:
    - Kyllä sinä hyvin saat, jos sen saat mitä kylvit.
    .
    Veljekset Matti, Juho ja Kalle Tienari.

    1. puoliso: Vihitty 08.04.1900 Kuru Hilma Fredrikintytär Tienari o.s. Kingelin. (Taulu 1327). (Taulu 1328) Itsellisen tytär Riuttaskorven kylän Lahdenperästä. Ennen naimisiinmenoaan piikana Riuttaskorven ja Olkitaipaleen kylien eri taloissa., s. 27.07.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, k. 22.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
    Vanhemmat: Fredrik Antinpoika Kingelin, Fredrik on merkitty syntyniden luetteloon syntyneeksi 2.2.1834, mutta rippikirjoissa on syntymävuodeksi merkitty 1833, suutarin poika, renki, itsellinen, Fredrik eli vielä 1910-luvun vaihteessa., s. 02.02.1834 Virrat, Viinikka ja Anna Stina Manuntytär Kingelin o.s. Isoviita, Torpparintytär, s. 03.09.1845 Virrat, Riuttaskorpi, Puntanen, k. 16.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä.
    Hilma Tienarin (os. Kingelin) mies Kalle vaarina.

    Lapset:
    Elle Johanna Tienari s. 16.07.1900 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
    Kuru Olkitaipaleen Tienarin perintötilasta lohkottiin Kurun kunnalle koulua varten palsta Rn:ro 303-415-6-1 X KOIVULA, joka oli ensimmäinen lohkominen Tienarin talosta yli sataan vuoteen. Vuodesta 1804 vuoteen 1909 Tienarin tila oli kokonaisuudessaan samankokoinen tuona aikana. Parkkuun vastavalmistunut kansakoulu 1920-luvun alkupuolella. Koulun rakentaminen aloitettiin heti koulupiirin perustamisen jälkeen. Rakennus pystytettiin kouluhallituksen laatimien ohjepiirrustusten pohjalta. Sen toisessa päässä oli luokkahuone ja verstassali, toisessa opettajien asunnot.
    Aarne Johannes Tienari s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 11.09.1987.
    980-458-6-27 VIITALA keskellä, Viitalan tilan oikeassa ylänurkassa, VIITALASTA ainoa lohkottu kiinteistö työväentaloa varten 980-458-6-26 KALLIOHARJU + maantiealueen pakkolunastus.
    Kalle Vihtori Tienari s. 16.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 30.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
    Sanna Kauraniemi o.s. Tienari s. 05.06.1904 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 16.01.1981 Kuru.
    Katri Maria Tienari s. 12.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala, k. 18.02.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
    2. puoliso: Vihitty 08.11.1908 Kurun kirkko / A.M.Numminen Eriikka Antintytär Tienari o.s. Mattila. (Taulu 1232). (Taulu 1233) Viitalan emäntä, s. 25.07.1884 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 22.09.1965 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
    Vanhemmat: Antti Matinpoika Mattila, Torppari, s. 02.11.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Anna Mariana Joosepintytär Mattila o.s. Ala-Paappanen, s. 31.03.1853 Kuru, Petäjälammi.
    Viitalan (Tienarin) Riikka os. Mattila
    Lapset:
    Anni Mariana Tienari Anni oli naimaton., s. 19.09.1909 Kuru, Olkitaiaple, Viitala, k. 26.07.1981 Kuru, Olkitaiaple, Viitala.
    Kuvassa vasemmalta: Yrjön sisar Anni Tienari, Aili Tienari, Elma ja Erja Tienari, Riikka Tienari, Anni Ahonen, Yrjön vaimo Anni os. Yläkoski, istumassa Yrjö sylissään Kalle tai Raija
    Matti Tienari Matti ollut sotavankina, kuollut sotien jälkeen., s. 07.12.1910 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. jälkeen 1945 Hyrynsalmi.
    980-458-6-27 VIITALA: ISOKORPI. käden yläpuolella oleva Viitalan maanottoalue (980-458-6-93 LEIJU). Alue maanottopaikan ympärillä kuuluu Leijun tilaan. Kiinteistö alakulmassa on 980-458-6-87 TIENARI:sta lohkottu kiinteistö 980-458-6-110 METSONTAIVAL, mihin on rakennettu omakotitalo, lohkominen 4.10.2008
    Maunu (Mauno) Olavi Tienari Tilanomistaja, kalastaja. Maunu oli naimaton., s. 11.07.1914 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 17.02.1995 Kuru, Olkitaipale, Viitala.

    Viitalan Mauno huuteli naapuriin Suutalan Veikolle, että ''tuleppas täällä käymään niin saat kiljua''.
    Veikko meni ja istuivat pihakallion päällä hetken aikaa asioita puhuen. Viimein Mauno muina miehinä: ''nyt jo saisit kiljua''.

    - Elämä on venkkelinpeliä, sano Tienarin Mauno.
    Maunu (Mauno) Tienari, Viitalan omistaja
    Yrjö Sakari Tienari Tilanomistaja, kalastaja, humoristi., s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 07.04.1983 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


    Sopivaan tilanteeseen liitetty ja sopivasti esitetty sana muuttuu helposti huumoriksi. Viitalan Yrjöllä eli Yrjö Tienarilla on aina ollut kyky löytää huumoria tavallisista arkipäivän asioista.
    Niinpä Lahdenperän Akseli oli hankkinut erittäin lujatekoiset saksalaisten valmistamat kovapyöräkärryt heti jatkosodan jälkeen, kun jo muuten oltiin vähitellen siirtymässä kumipyöräkärryihin. Yrjö sattui istumaan Riihikosken pihassa Akselin ajaessa ohi kärryillään:
    - Kruununhäihinkös olet menossa? veisteli Yrjö.

    Suomessa astui 1.4.1982 voimaan tieliikennelaki, jonka perusteella moponkuljettajankin täytyy pitää kypärää ajessaan.
    Yrjö sanoi olevansa moista lakia vastaan, mutta lainkuuliaisena kansalaisena hänkin päätti hankkia suojan päähänsä. Yrjö meni Koskisen kauppaan ja osti sopivan kokoisen taikinakulhon, teki reiät reunoille kahden puolen ja rei'istä kuminauha pitämään kulhoa kiinni päässä mopolla ajettaessa. Taikinakulho päähän ja kuminauha vain leuan alle.
    Niinpä Yrjön kypärä oli valmis ja niin hän ajeli kylänraittia taikinakulho päässänsä.

    Yrjö Tienari tuli pyytämään minua (henkilöä ei tiedetä) kyytimieheksi: ''Käytäisiin kirkonkylässä, mutta annakkos mulle vähän paremman takin lainaksi, kun minulla on tämä työpusero päälläni''.
    Minä annoin takkini ja tehimme kirkonkylän reissun. Kotiin päästyämme Yrjö kysyi maksua. Minä sanoin, että ei sitte niin mitään. Yrjö sanoi, että kyllä hän nyt vaan maksaa ja tölmäsi rahaa.
    Jäljestäpäin minä ajattelin, että olipas se Yrjö holjalla päällä, kun niin reilusti maksoikin kyytinsä, kunnes huomasin, että sehän maksoi minun omalla rahallani, joka oli siellä lainatakin taskussa.

    Viitalan Yrjö oli huolissaan, että ehditäänkö pitkäripaiseen. Suutalan Veikko tiedusteli, että ''viinaakos ostat''? Yrjö tokaisi: ''En kai minä sinne mene asioita juttelemaan''.

    Viitalassa oli taas kerran vakuutusmiehiä ja he itsepintaisesti kauppasivat iltamyöhään Yrjölle vakuutusta. Yrjö ei ottanut vaan sanoi:
    - Sittenk