Kaikki päivitetty 18.09.2016










http://www.kaleviojanen.fi

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/pilkkikisat

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/politpyroo

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/matkatjamutkat

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuru

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII

Paina tästä







Kurun Ojasten sukulaiset, jotka haluatte tutustua tarkemmin sukututkimukseen  -, ottakaa yhteyttä :





 

Kalevi Ojanen Keskisenkatu 6 A 22  33710 Tampere                    

  mail: amiraali@kaleviojanen.fi

p.   +358503429851











Sukuselvityksen kohde

Osmo Kalevi Ojanen
s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki
ja hänen esivanhempansa

Tulostettu:
18.09.2016
Tekijä:
Kalevi Ojanen
Keskisenkatu 6 A 22
33710 Tampere
Puhelin +358503429851
amiraali@kaleviojanen.fi





SUKUJUTUT -ohjelma

ATK-palvelu Luhtasaari Oy
Seinäjoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

Taulu 1
I Osmo Kalevi Ojanen Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen.
Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja
takaisin Kuruun 17.7.1942 naimattomana.
Taisteli jatkosodan loppukahinoissa Karjalan kannaksella, Tali - Ihantalassa.

Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

Stukat tulevat

Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

Pakokauhun estäminen

Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.



SOPIMUSKIRJA:

Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
(Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

Puimakone.
Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
2 kpl. kasmasiinejä.
Sampo ja Tukeva äkeet.
2 kpl. jousiäkeitä.
Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
Pajakalusto.
Mankeli.

Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

Pentti Tienari / Osmo Ojanen

Aino Ojanen
Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

Todistavat:

Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi


RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
heinäkuun 14 p. 1955
Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
Vanhemmat Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki (Taulusta 2).
Osmo Ojasen rippikuva.

Puoliso: Vihitty 23.12.1943 Kuru Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.
Vanhemmat Kalle Kallenpoika Lahdenpohja, s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi ja Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:
Heli Leppänen o.s. Ojanen, Siivooja, eläkeläinen., s. 03.12.1942 Kuru, Olkitaipale, Leiju
Kalevi Tapani Ojanen, Onnikkakuski, eläkeläinen., s. 02.12.1948 Kuru, Olkitaipale, Leiju
Kauko Ojanen, Turbiiniasentaja Tampellassa, Leijun isäntä 1987-, eläkeläinen., s. 24.03.1950 Kuru, Olkitaipale, Leiju
Tauno Jaakko Kalervo Ojanen, Asentaja, eläkeläinen., s. 24.11.1952 Kuru, Olkitaipale, Leiju
Veikko Olavi Ojanen, Puhelinasentaja, asui Hämeenlinnassa. Eläkeläinen., s. 21.10.1955 Kuru, Olkitaipale, Leiju
Hilkka Maria Ojanen, Hilkka kuoli aivokalvontulehdukseen kahta päivää vaille puolen vuoden ikäisenä., s. 23.06.1959 Kuru, Olkitaipale, Leiju, k. 21.12.1959 Kuru, Olkitaipale, Leiju
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 2
II Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen Tienarin mäkitupalainen., s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.


Työmies Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen muutti Kurusta 8.11.1900 Messukylään naimattomana
ja takaisin 14.12.1903 Kuruun Ylä-Toikolle rengiksi.
Avioliiton solmittuaan v.1908 he muuttivat Laurilaan itsellisiksi ja
v.1911 Tienarin mäkitupalaisiksi ja asuivat Tienarin Kalliomäessä.
20.6.1920 Kalliomäen mäkitupa erotettiin omaksi tilakseen.

Toimitus N:o 8618

Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta
Tienarin perintötilalla N:o 6 R. N:o 6:9
Olikitaipaleen kylässä Kurun kunnassa
Hämeen lääniä.
Tehnyt nuorempi maanmittausinsinööri
K.D. Sinervä alempana mainittuina
aikoina vuonna 1920.

Toimitus alotettiin myyjän anomuksesta.


10. päivänä heinäkuuta
asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa. Itse paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari ja ostajat torppari Kalle Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen.
sekä todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari Mäkelä,
molemmat tästä kunnasta.

Kun ei jääviä eikä muutakaan estettä toimitusta vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset luovutuskirjan, liiteettäväksi seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja otteet.
1:0) Haapaniemen tilan saantokirjasta 8/7 1920
2:0) Kalliomäen tilan saantökirjasta 20/6 1920

Tyytymättömyys tähän toimitukseen on puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä päivää lukuunottamatta kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle viimeistään 30:nä päivänä kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai säädetyssä järjestyksessä oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan liitettävä.

Viran puolesta
K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri

Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksellamme
Toimituspaikalla, aika kuten yllä

Juho Tienari Kalle Ojanen
Kalle Haapaniemi
+

Todistavat:
Arvo Ristaniemi Oskari Mäkelä

Viran puolesta K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri



KALLE JAAKKO OJASEN PERUKIRJA:

Vuonna 1947 heinäkuun 12 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet työnjohtaja P.E. Uusitalo ja mv. Pentti Tienari perunkirjoituksen toukokuun 13 päivänä kuolleen tilallisen Kalle Jaakko Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajana leski Lyyli Mirjami Ojanen, o.s. Vuorenmaa, sekä täysi-ikäiset lapset: autonkulj. Martti Jaakko Ojanen, s. 1/12 1909, mv.vaimo Aino Kaarina Perikangas, o.s. Ojanen, mv.vaimo Nelly Raakel Kuslmala o.s. Ojanen, käsityöläinen Greta Mirjam Marjamäki, o.s. Ojanen, metsäkoulunoppilaan v.mo Helvi Kyllikki Raita-aho, o.s. Ojanen ja mv. Osmo Kalevi Ojanen. Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan vainajan asunnossa Kalliomäen tilalla Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat kaikki muut oikeudenomistajat paitsi Aino Kaarina Perikangas ja Helvi Kyllikki Raita-aho.

Leski Lyyli Mirjami Ojanen, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. Pesän varat.

a) Puhdasta rahaa
1) Postisäästöpankin Säästötilillä N:o 950944 8000
2) Käteisenä 32500

40500 mk

b) Pitovaatteet:
2 paria miesten pukuja, vanhoja 1000
4 paria miesten alusvaatekertoja 800
3 paria miesten jalkineita 900
3 kpl mieten päähineitä 150
4 kpl miesten villapaitoja 1200
3 kpl miesten pukuja 750
3 paria naisten pukuja 750
4 paria naisten alusvaatekertoja 600
4 paria naisten jalkineita 400
1 kpl naisten päällystakkeja 300
3 kpl naisten pääliinoja 150

6250 mk

c) Liinavaatteita:
5 kpl lakanoita 1000
4 kpl tyynynpäällisiä 200
2 paria ikkunanvehoja 300
4 kpl pöytäliinoja 400
12 kpl pyyheliinoja 600

1500 mk

c) Sänkyvaatteita:
1 kpl täkki 500
1 kpl välly 500
2 kpl patjoja 500
4 kpl tyynyjä 200

1400 mk

d) Huonekaluja;
1 kpl pöytä 100
2 kpl puusänkyjä 400
1 kpl piironki 250
1 kpl keinutuoli 150

900mk

f) Sekalaista 1 kpl lehmä 15000
1 kpl silppumylly 1000
1 kpl naisten rannekello 1000
1 kpl viljakomi 500
1 kpl kangaspuut 1000
Keittoastiat 1000
Ruokailuvälineet 500
Puuastiat 200
Vesiastiat 400
Kirveet ja sahat 300
1 rautakankea ja lapio 250

21150 mk

VAROJA YHTEENSÄ 72700 mk

B. Pesän velat ja poistot.
1) Hautajaiskulut 14000
2) Lääkärinpalkkiot 4000
3) Veroja varten 500
4) Toimitusmiesten palkkio 500
5) Vaivaistenprosentti eli 1/8 % mk:sta 72700:- 90

POISTOJA YHTEENSÄ 19090 mk

C. Lopputili.
Pesän varat 72700 mk
Pesän poistot 19090 mk

PESÄN SÄÄSTÖ 53610 mk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa pesänhoitajana vastaan leski Lyyli Ojanen, jonka osoite on Parkkuu.
Valanvelvoituksin vakuutan rehellisesti ilmoittaneeni pesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole mitään jättänyt siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellä mainitut.

Lyyli Ojanen
Tilallisen leski Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä.

Martti Ojanen Nelly Kulmala
Greta Marjamäki Osmo Ojanen

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellä mainitut.

P-E. Uusitalo Pentti Tienari
.
Vanhemmat Matti Kustaanpoika Ojanen, s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale ja Emilia Josefina Juhontytär Ojanen o.s. Sanden, s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.01.1889 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 3).
Kalle Jaakko Ojanen.

Puoliso: Vihitty 31.03.1908 Kuru, Ylä-Toikko Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa. (Taulu 1) Lyyli muutti vuonna 1905 Vuorenmaasta Ylöjärven Pohjan kylän Pietilän taloon piiaksi, ollen siellä kaksi vuotta, jonka jälkeen hän muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle piiaksi., s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.

Lyyli Mirjam Juhontytär Wuorenmaa muutti Ylöjärveltä Kuruun 19.12.1907
Ylä-Toikkoon piiaksi.
Kävi rippikoulun korkein arvokirjaimin ja on rokotettu.
.
Vanhemmat Juho Kustaa Kustaanpoika Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti, s. 02.05.1844 Viljakkala, Karhe, k. Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti ja Amanda Vilhelmiina Matintytär Vuorenmaa o.s. Nukari, s. 05.09.1843 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 25.01.1891 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti (Taulusta 218) ja (Taulusta 219).
Jaakko ja Lyyli Ojanen.

Lapset:
Martti Ojanen, Autoilija, kiviliikkeenharjoittaja, s. 01.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 05.06.1993 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki
Aino Kaarina Perikangas o.s. Ojanen, s. 09.06.1912 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 28.08.1990 Tampere
Nelly Raakel Kulmala o.s. Ojanen, Eläkeläinen, s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 29.04.2010 Kuru, Kirkonkylä
Aarne Veikko Ojanen, s. 29.12.1917 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 17.07.1918 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki
Greta Nironen e Marjamäki o.s. Ojanen, Ompelija, Lokomolla töissä., s. 01.01.1920 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 03.06.1996 Ylöjärvi
Helvi Kyllikki Raita-Aho o.s. Ojanen, s. 11.09.1922 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 11.03.2013 Keuruu
Osmo Kalevi Ojanen, s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 1
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 3
III Matti Kustaanpoika Ojanen Räätäli, muutti kotoaan Olkitaipaleen Sillanmäestä Kurun Petäjälammin Ylä_Paappaselle rengiksi v.1864 eli 11-vuotiaana, v.1869, renki Syväojalla 1869-71, Petäjälammin Ikosella itsellinen (nimi muuttui Ojaseksi) 1871-74, Syväojalla 1874-, s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale.

Toimitu N:o 11593

Pöytäkirja vuokra-alueen lohkomisesta
Vanhakylän perintötilalla RN:o 5:22
Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä
Hämeen läänissä, tehnyt vanhempi
maanmittausinsinööri Lauri Särkkä
syyskuun 12 päivänä 1921.

Toimitus alettiin mäkitupalaisen Matti Ojasen anomuksesta ja annetaan siitä tieto maanmittauskonttoriin.
Saapuvilla toimituspaikalla olivat äskenmainittu Matti Ojanen ja myyjää Kurun kuntaa edusti valtalirjalla joulukuun 18. päivältä 1920 maanviljelijä Arvi Riihikoski.
Todistajina olivat paikalla Matti Lahdenperä ja J. Ketonen

Jääviä ja estettä ei ilmaantunut.
Käsillä olevista asiakirjoista havaitaan, että Vanhakylän tilaa omistaa kiinnekirjan nojalla 2. päivältä 1920 Kurun kunta, joka kauppakirjalla huhtikuun 17. päivältä 1921 pn myynyt Räätäli Matti Ojaselle hänen hallussaan olevan Ojasen mäkituvan sovittuja rajoja myöten.
Vanhakylän tila on lohkomalla syntynyt 1921, lohkominen on maarekisteriin merkitty kesäkuun 1. päivänä 1921.
Ojasen tilan tilukset on ennestään täysin pyykitetyt, rajoittuen viimeksi toimitetussa lohkomisessa syntyneisiin Palosen, Majasen ja Syvälän tiloihin ja pohjoisessa Leppäjärveen.
Lohkominen toimitetaan vanhalla tiluskartalla. Jyvityksestä sovittiin siten, että lohottavan Ojasen tilan tiluksille pannaan keskimääräiseksi jyväarvoksi 3, emätilan viljelyksille, joita ilmoituksen mukaan on jäänyt 18.60 hehtaaria, pannaan jyväluvuksi 10 ja muille tiluksille keskimäärin 2 jyvää.
Vanhat , tarpeelliset tiet jäävät yhteisiksi. Osuus kalaveteen seuraa manttaalien mukaan.
Laadittiin lohkomiskirja ja merkittiin, että ostaja maksaa lunastushinnan ilman valtion välitystä.
Lohkomiskulut maksaa Kurun kunta, sikäli kun niitä ei valtion varoista makseta.
Annettiin valitusosotus, jonka otti Arvi Riihikoski.
Pöytäkirja luettu ja työ hyväksyttiin.
Toimituspaikalla, syyskuun 12. päivänä 1921.

Virallisesti:
Lauri Särkkä
Vanhempi maanmittausinsinööri

Matti Ojanen Arvi Riihikoski

Todistavat:

Matti Lahdenperä J. Ketonen

Jyvitys on tilusten suhteellista arviointia. Yleensä jyvityksessä otetaan huomioon maapohjan tai vesialueen arvo ilman siihen liittyviä ainesosia. Poikkeuksena metsätalouteen käytettävän metsän osalta jyvityksessä otetaan huomioon metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jyvitys voidaan esittää suhdelukuna tai raha-arvona. Tiluksen jyväluku ilmoitetaan kokonaislukuna pinta-alayksikköä kohti. Tiluksen jyvitysarvo on jyväluku kerrottuna pinta-alalla.

Matti Kusttanpoika Ojanen myy Ojasen tilan pojalleen Eero Ojaselle, joka osaltaan on vielä velkaa tilasta isälleen Matille isänsä kuoltua 24.4.1936. Velkaa on jäljellä kuolinhetkellä 7700 mk.

MATTI KUSTAANPOIKA OJASEN PERUNKIRJA:

Vuonna 1936 kesäkuun 25. päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet ulosottomies Yrjö Korvenpää ja tilallinen Paavo Syrjälä perunkirjoituksen viime huhtikuun 24. päivänä kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella ja jolta jäi oikeudenomistajina seuraavat lapset Jenny Ojanen, synt.24/9 1874, Matti Ojanen, synt.16/7.1877, Kalle Ojanen, synt. 28/2.1884, Eemil Ojanen, synt.30/12.1886, Iida Ojanen, synt.4/4.1892, Hulda Honkanen o.s. Ojanen, synt.25/1.1894, Yrjö Ojanen, synt.23/11.1897, Eero Ojanen, synt.4/11.1903, Paavo Ojanen, synt.15/7.1906 ja Lyyli Ojanen, synt. 15/1.1909 sekä toimituksessa, joka pidettiin Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella oli saapuvilla edellämainituista oikeudenomistajista Matti Ojanen, Kalle Ojanen, Eero Ojanen ja Paavo Ojanen.

Tämän jälkeen ilmoitti oikeudenomistajista Eero Ojanen valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. Pesän varat:
a) Rahaa
1. Käteistä rahaa 1115,05
2) Talletus K.O.P. Kuru 3535,85
3) Saatavaa Eero Ojaselta 7700

12350,90 mk

b) Pito - ja liinavaatteet.
1) 1 kpl Turkit 50
2) 1 kpl Kesäpalttoo 15
3) 1 kpl Puku 35
4) 1 kpl Sarkapuku 35
5) 1 kpl Housut 15
6) 1 kpl Päällystakki 10
7) 3 kpl Lakkeja 1,50
8) 1 par. Kengät 20
9) 1 kpl Villapaita 15
10) 1 kpl Kaulahuivi 5
11) 6 par. Sukkia 24
12) 3 par. Tumppuja 6
13) Alusvaatteita 20

251,50 mk

c) Sekalaista.
1) 1 kpl Sakset 5
2) 1 kpl Rässirauta 5
3) 1 kpl Sarkaviltti 10
4) 1 kpl Kello 5
5) 1 kpl Ompelukone 300
6) Käsirattaat 40
7) 1 kpl Työreki 100

465 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 13067,40

B. Pesän velat ja vähennykset:
1) Hautajaiskuluihin 600
2) Hauta ja sen kunnostaminen 400
3) Toimituskulut 100
4) Vaivaisprosentti Smk:sta 13067,40 1/8 % 16,50

PESÄN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ Smk. 1116,50

C. Yhteenveto

Pesän varat 13067,40
Pesän vähennykset 1116,50

PESÄN SÄÄSTÖ SIIS sMK. 11950,90

Vainaja ei ole antanut ennakolta perintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi otettava huomioon perintöveroa määrättäessä.
Vakuutan rehellisesti, valan velvoituksella, ilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellämainitut
E. Ojanen

Tässä perunkirjoituksessa olemme olleet saapuvilla. Paikka ja aika edellämainitut.
Matti Ojanen Kalle Ojanen
Paavo Ojanen

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme. Paikka ja aika edellämainitut.
Yrjö Korvenpää Paavo Syvälä
Ulosottomies -- Tilallinen Kurussa

Perintöveroa koskevia ilmoituksia voidaan lähettää tilalliselle Eero Ojaselle, osoite: Kuru. Olkitaipale.

Vaivaisten osuus Smk 16,50 kuitataan Kurun kunnan rahastoon maksetuksi.
Kurussa, heinäkuun 29. päivänä 1936.
Uuno Sääkslahti

Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintöverolautakunnan kokuksessa joulukuun 23. päivänä 1936. 3 § kohdalla. Ei veroa.
Kalle Hauturi






.
Vanhemmat Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari, s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale ja Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki, s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki (Taulusta 4) ja (Taulusta 5).
Räätäli Matti Ojanen.

1. puoliso: Vihitty 02.07.1874 Kuru Emilia Josefina Juhontytär Ojanen o.s. Sanden. (Taulu 2) Emilia kuoli 34-vuotiaana vatsatautiin., s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.01.1889 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat Juho Jaakoppi Jaakopinpoika Sanden, s. 18.03.1819 Vahto, Hyrköis, k. 25.11.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja ja Johanna Albertiina Joonaksentytär Söderström o.s. Schultz, s. 27.04.1816 Turku (Suomalainen srk.), k. 05.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja (Taulusta 168) ja (Taulusta 169).
Tienarin vanha talo, joka on rakennettu vuoden 1860 aikoihin. Tässä asui Aino Ojanen perheineen vuoteen 1965 saakka.

Lapset:
Jenny Emilie Ojanen, Jenny muutti Kurusta 3.11.1894 piiaksi Tampereelle., s. 24.09.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja
Matti Ojanen, Pitäjän räätäli, s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 24.09.1936 Kuru, Olkitaipale
Arvid Aleksanteri Ojanen, s. 01.10.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 03.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja
Kalle Jaakko Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 2
Eemeli Manu Ojanen, Eemeli oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin, Tienarin itsellinen., s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 26.01.1965 Kuru
2. puoliso: Vihitty 14.11.1889 Kuru Eriika Jeremiaantytär Ojanen o.s. Suoniemi Piika, räätälin vaimo, s. 29.07.1867 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.07.1928 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Vanhemmat Jeremias Salomoninpoika Manner e. Suoniemi, s. 23.12.1844 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Justiina Joosefintytär Manner o.s. Savela, s. 15.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Kuva vuodelta 1913-14. Matti Ojanen II-vaimonsa Eriikan ja lastensa Eeron, Lyylin ja Paavon kanssa.
Lapset:
Ida Vilhelmiina Ojanen, s. 04.04.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja
Hulda Maria Honkanen o.s. Ojanen, s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja
Tyyne Petronella Ojanen, s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, (kaksonen), k. 10.12.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja
Yrjö Vilhelmi Ojanen, s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, (kaksonen), k. 20.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja
Yrjö Johannes Ojanen, Metsäyhtiö Rosenlewin piiriesimies., s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 15.12.1968 Haapajärvi
Paavo Hiler Ojanen, Paavo hukkui 3-vuotiaana kaivoon, jonka jälkeen kaivo täytettiin kivillä., s. 11.10.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 28.08.1904 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
Eero Valdemar Ojanen, Haudankaivaja 1932-1947, seurakunnan metsävalvoja 1933-1968, s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.01.1983 Kuru, Olkitaipale
Paavo Armas Ojanen, s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
Lyyli Elisabeth Ojanen, s. 15.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 4
IV Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari Kustaan syntymäaika on osassa kirkonkirjoja merkattu olleen 16.1.1824. Tienarin poika, renki, torppari, itsellinen, Kustaa asui Paappasen torpan Leppälän itsellisenä 1851-53 (muutti vaimonsa kanssa Ruovedelta Kuruun 1851), Riuttaskorven Kallion torppari 1853-54, Mäkelän renki 1854-58, Petäjälammin Lörpyksellä renkinä 1858-59, Parkunkosken sahalla v.1860, Syväojalla 1860-61, Sillanmäessä 1861-65, Kyrönsillassa itsellisenä v.1865 ja samana vuonna jo itsellisenä Lahdenperällä (töissä Parkun sahalla), 1866-68 Parkunkosken sahalla renkinä, missä kuoli., s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale.


Juho Kustaa* Matinpoika syntyi Tienarilla,muutti parikymppisenä Ruovedelle Hakajärvelle rengiksi. Juho alkoi käyttää etunimeä Kustaa. Anna Karoliina Juhotytär oli Ruoveden kunnan Pihlajalahden kylän Majamäestä kotoisin. Mentyään naimisiin he muuttivat Pihlajalahden kylän Hakajärvelle ja sitten Sillanpään taloon, jossa syntyi 2.lapsi Henrika v.1949. Hän kuoli 4 kk:n ikäisenä hinkuyskään. Kustaa oli talossa renkinä.
Kuruun he muuttivat 1850 -luvun lopulla.
Gustaf oli renkinä Parkkuun sahalla ,Lahdenperässä mäkitupalaisena vuoden,Sillanmäen torpassa,missä Gustaf sai itsellisen arvon saaden toimeentulonsa erinäisillä kädentöillä eli oli monitoimimies.
Perhe sai vakituisen asunnon Kallion torpasta Laurilan tienhaaraa vastapäätä . Vuonna 1868 Gustaf kuoli ja sen jälkeen poika Matti asutti taloa .Anna asui talossa vielä vuoteen 1872,
kunnes muutti rippikirjan sivulle 273 eli tytär Jennyn perimään taloon tien toisella puolella.
.
Vanhemmat Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari, s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale ja Leena (Helena) Yrjöntytär Tienari o.s. Paksula, s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti, k. 04.02.1853 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 6).

Puoliso: Vihitty 19.06.1848 Ruovesi Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki. (Taulu 3). (Taulu 5) Torpparin tytär, rengin vaimo, asui Parkunkosken sahalla 1866-72, Lahdenperässä 1872-73, Riihikoskella 1873-78 (missä meni toisiin naimisiin), Riihikoskella miehensä ja poikansa Emanuelin kanssa 1878-, Olkitaipaleen Lahdenperän Ojamäessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
Vanhemmat Juho Antinpoika Majamäki, s. 26.03.1785 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 10.10.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Hoikkala ja Reetta (Marketta) Yrjöntytär Majamäki o.s. Ahvenjärvi, s. 14.04.1787 Ruovesi, Pihlajalahti, Saarilahti, k. 23.04.1854 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 68).

Lapset:
Anna, s. 22.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 23.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi
Henriikka, s. 23.12.1849 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää, k. 22.04.1850 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää
Vilhelmiina (Miina) Ahvenlammi o.s. Ojanen, Piika, muutti ensimmäisenä lapsena eroon vanhemmistaan Olkitaipaleen Lahdenperästä v.1866 Kurun Petäjälammin Savelaan piiaksi v.1866, v.1867 piiaksi Tienarille, v. 1868 piiaksi Kurun Riuttaskorven Mäkelään, missä tapasi tulevan miehensä Matts Anderssonin. Leveelahdesta Olkitaipaleen Taipaleeseen ja sieltä Aurejärven Kruunun torpan Ahvenlammille emännäksi., s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi
Matti Ojanen, s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale. Tauluun 3
Anna Latoniemi o.s. Ojanen, Piika, 1971-73 Petäjälammin Ala_Paappasella, 1873-75 Ylä_Paappasella (missä avioitui ja sai lapsen), vaimona Petäjälammin Leppälässä 1875-76, perheineen Karjulan Tyrkkölässä eli Nygårdissa 1876-78, sitten muutto Ruovedelle 24.11.1878 ja takaisin 24.11.1879-80 Kurun Karjulan Tyrkkölään, 1880 Keihäsjärven Latoniemen torpan emännäksi. Annan veli Matti Ojanen kävi kyläilemässä Latoniemessä kävellen, mihin matkaa kertyi noin 15 km., s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Petäjälammi, Latoniemi
Kustaa Aatu Kulmala e. Ojanen, Renki Olkitaipaleen Korteniemessä 1871-74, Riihikoskella 1874-77, Leveelahdessa 1877, Keihäslahden Leponiemessä 1878-1890- Kyöstilässä itsellinen 1890-91 perheineen, Olkitaipaleen Vanhakylän Kulmalassa mäkitupalaisena 1891-, Kustaa otti ensin sukunimekseen Mäkinen , mutta muutti nimekseen Kulmala., s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 16.07.1934 Kuru, Olkitaipale
Henrika Lahti ent. Granholm o.s. Ojanen, Piika, Olkitaipaleen Sillanmäessä 1871-74, Petäjälammin Ala-Paappasella 1874-75, Petäjälammin Savelassa 1875-76, Keihäslahden Aholassa 1876-77, Sillanpäässä 1877-79, Wetikossa 1879-80, Myllärissä 1880-81, Petäjälammin Lörpyksellä 1881-82 (naimisiin Lörpyksellä), Keihäsjärven Latoniemessä 1882-85, Keihäslahden Lammin Onton torpassa 1885-86, Olkitaipaleen Lahdenperässä 1886-92, Olkitaipaleen Myllärin Kalliolahdessa 1892-, s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Sillanmäki
Manu Ojanen, Manu muutti 15.1.1884 Kurusta (saapui 2.2.1884) Ikaalisiin ja takaisin Kuruun 26.1.1884 ja taas Ikaalisisten Vahojärven Hankalaan Lindvallin vävyksi 26.2.1884. Räätäli. Kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin, haudattu Parkanoon., s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta, k. 06.11.1898 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 5
IV Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki Torpparin tytär, rengin vaimo, asui Parkunkosken sahalla 1866-72, Lahdenperässä 1872-73, Riihikoskella 1873-78 (missä meni toisiin naimisiin), Riihikoskella miehensä ja poikansa Emanuelin kanssa 1878-, Olkitaipaleen Lahdenperän Ojamäessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
Vanhemmat Juho Antinpoika Majamäki, s. 26.03.1785 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 10.10.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Hoikkala ja Reetta (Marketta) Yrjöntytär Majamäki o.s. Ahvenjärvi, s. 14.04.1787 Ruovesi, Pihlajalahti, Saarilahti, k. 23.04.1854 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 68).

1. puoliso: Vihitty 19.06.1848 Ruovesi Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari. (Taulu 4). (Taulu 3) Kustaan syntymäaika on osassa kirkonkirjoja merkattu olleen 16.1.1824. Tienarin poika, renki, torppari, itsellinen, Kustaa asui Paappasen torpan Leppälän itsellisenä 1851-53 (muutti vaimonsa kanssa Ruovedelta Kuruun 1851), Riuttaskorven Kallion torppari 1853-54, Mäkelän renki 1854-58, Petäjälammin Lörpyksellä renkinä 1858-59, Parkunkosken sahalla v.1860, Syväojalla 1860-61, Sillanmäessä 1861-65, Kyrönsillassa itsellisenä v.1865 ja samana vuonna jo itsellisenä Lahdenperällä (töissä Parkun sahalla), 1866-68 Parkunkosken sahalla renkinä, missä kuoli., s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale.


Juho Kustaa* Matinpoika syntyi Tienarilla,muutti parikymppisenä Ruovedelle Hakajärvelle rengiksi. Juho alkoi käyttää etunimeä Kustaa. Anna Karoliina Juhotytär oli Ruoveden kunnan Pihlajalahden kylän Majamäestä kotoisin. Mentyään naimisiin he muuttivat Pihlajalahden kylän Hakajärvelle ja sitten Sillanpään taloon, jossa syntyi 2.lapsi Henrika v.1949. Hän kuoli 4 kk:n ikäisenä hinkuyskään. Kustaa oli talossa renkinä.
Kuruun he muuttivat 1850 -luvun lopulla.
Gustaf oli renkinä Parkkuun sahalla ,Lahdenperässä mäkitupalaisena vuoden,Sillanmäen torpassa,missä Gustaf sai itsellisen arvon saaden toimeentulonsa erinäisillä kädentöillä eli oli monitoimimies.
Perhe sai vakituisen asunnon Kallion torpasta Laurilan tienhaaraa vastapäätä . Vuonna 1868 Gustaf kuoli ja sen jälkeen poika Matti asutti taloa .Anna asui talossa vielä vuoteen 1872,
kunnes muutti rippikirjan sivulle 273 eli tytär Jennyn perimään taloon tien toisella puolella.
.
Vanhemmat Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari, s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale ja Leena (Helena) Yrjöntytär Tienari o.s. Paksula, s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti, k. 04.02.1853 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 6).

Lapset:
Anna, s. 22.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 23.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi
Henriikka, s. 23.12.1849 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää, k. 22.04.1850 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää
Vilhelmiina (Miina) Ahvenlammi o.s. Ojanen, Piika, muutti ensimmäisenä lapsena eroon vanhemmistaan Olkitaipaleen Lahdenperästä v.1866 Kurun Petäjälammin Savelaan piiaksi v.1866, v.1867 piiaksi Tienarille, v. 1868 piiaksi Kurun Riuttaskorven Mäkelään, missä tapasi tulevan miehensä Matts Anderssonin. Leveelahdesta Olkitaipaleen Taipaleeseen ja sieltä Aurejärven Kruunun torpan Ahvenlammille emännäksi., s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi
Matti Ojanen, s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale. Tauluun 3
Anna Latoniemi o.s. Ojanen, Piika, 1971-73 Petäjälammin Ala_Paappasella, 1873-75 Ylä_Paappasella (missä avioitui ja sai lapsen), vaimona Petäjälammin Leppälässä 1875-76, perheineen Karjulan Tyrkkölässä eli Nygårdissa 1876-78, sitten muutto Ruovedelle 24.11.1878 ja takaisin 24.11.1879-80 Kurun Karjulan Tyrkkölään, 1880 Keihäsjärven Latoniemen torpan emännäksi. Annan veli Matti Ojanen kävi kyläilemässä Latoniemessä kävellen, mihin matkaa kertyi noin 15 km., s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Petäjälammi, Latoniemi
Kustaa Aatu Kulmala e. Ojanen, Renki Olkitaipaleen Korteniemessä 1871-74, Riihikoskella 1874-77, Leveelahdessa 1877, Keihäslahden Leponiemessä 1878-1890- Kyöstilässä itsellinen 1890-91 perheineen, Olkitaipaleen Vanhakylän Kulmalassa mäkitupalaisena 1891-, Kustaa otti ensin sukunimekseen Mäkinen , mutta muutti nimekseen Kulmala., s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 16.07.1934 Kuru, Olkitaipale
Henrika Lahti ent. Granholm o.s. Ojanen, Piika, Olkitaipaleen Sillanmäessä 1871-74, Petäjälammin Ala-Paappasella 1874-75, Petäjälammin Savelassa 1875-76, Keihäslahden Aholassa 1876-77, Sillanpäässä 1877-79, Wetikossa 1879-80, Myllärissä 1880-81, Petäjälammin Lörpyksellä 1881-82 (naimisiin Lörpyksellä), Keihäsjärven Latoniemessä 1882-85, Keihäslahden Lammin Onton torpassa 1885-86, Olkitaipaleen Lahdenperässä 1886-92, Olkitaipaleen Myllärin Kalliolahdessa 1892-, s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Sillanmäki
Manu Ojanen, Manu muutti 15.1.1884 Kurusta (saapui 2.2.1884) Ikaalisiin ja takaisin Kuruun 26.1.1884 ja taas Ikaalisisten Vahojärven Hankalaan Lindvallin vävyksi 26.2.1884. Räätäli. Kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin, haudattu Parkanoon., s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta, k. 06.11.1898 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela
2. puoliso: Vihitty 29.06.1873 Kuru, kirkko Kalle Aukusti Aatunpoika Ojamäki e. Rajala Kalle oli Riihikosken renki naimisiin mennessään. Olkitaipaleen Lahdenperän mäkitupalainen., s. 28.03.1840 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Vanhemmat Aatu Heikinpoika Rajala, s. 03.11.1815 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, Kalliojärvi, k. 26.09.1901 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Justiina (Stina) Matintytär Rajala o.s. Heinämäki, s. 02.04.1818 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, k. 09.04.1840 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 6
V Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.


Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös kappelikokoukseksi.
Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten kokouksissa, kirkkoneuvostossa.
Kirkkoneuvosto on ainakin Ruoveden emäseurakunnassa toiminut säännöllisenä seurakunnan hallintoelimenä 1700-luvun puolivälistä lähtien, mistä alkaen on tallella pöytäkirjoja pitäjänkokouspöytäkirjojen yhteydessä.
Mahdollisesti kirkkoneuvosto on toiminut jo 1600-luvun viimeisistä vuosista lähtien. Kurun ja Virtain kappeleissa on ilmeisesti seurattu emäseurakunnan menettelyä. Kirkkoneuvostton kuuluivat papin lisäksi kirkkoisäntä ja kuudennusmiehet sekä mahdollisesti eräitä muita seurakunnan luottamusta nauttivia seurakunnan >>vanhimpia>>.
Kirkkoneuvosto on etupäässä toiminut kirkkokuria käyttävänä järjestyksenvalvojana sekä joitakin käytännön järjestelyjä hoitaneena valiokuntana. Nimenomaan Kurun kappelissa näyttää kirkkoneuvosto toimineen 1800-luvun alkupuolella hyvin säännöllisesti ja olleen kehittymässä jonkilaiseksi kappeliseurakunnan edustuslaitokseksi eli valtuustoksi. Sellainen olisi kyllä ollut paikallaan harvaan asutussa kappelissa, jotta kaikkien ei olisi tarvinnut tulla käsittelemään yhteisiä asioita.

Vuonna 1818 sovittiin, että Kurun kirkkoneuvostoon tuli kuulua yhdeksän talonpoikaa kappalaisen ja laamanni Nils Idmanin lisäksi.
Talonpoikaisjäseninä olivat tuolloin kuudennusmiehet Matti Antinpoika Kapee, Heikki Matinpoika Minkkinen, Jooseppi Heikinpoika Keihäsjärvi, Antti Matinpoika Ikonen ja Matias Joosepinpoika Tienari sekä talonpojat Juho Antinpoika Kastari, Antti jaakonpoika Pusu, Matti heikinpoika Toikko ja Jooseppi Juhonpoika Ala-Paappanen.
Siten kappelin eri osat olivat kirkkoneuvostossa edustettuina. Kirkkoneuvoston oli määrä päätösvaltaisena käsitellä kirkkokuria ja seurakunnan taloutta koskevat asiat, Myöhemmin suoritetusta jäsenistön täydennyksistä päätellen kirkkoneuvosto oli pitemmän aikaa merkittävä Kurun seurakunnallinen hallintoelin.
Vuonna 1832 Kurun kirkkoneuvostoon valittiin jo torpparijäsenkin Juho Haapalahti. Kurun kirkkoneuvosto kokoontui usein Myllärin pappilassa ja käsitteli mm. erilaisia köyhäinhoitoon liittyviä kysymyksiä, antoi muuttolupia, tutki kuolemantapauksia, pohti lukkarin tehtäviä ja lasten opetusta sekä valitsi itse neuvoston vapautuneille paikoille uusia jäseniä mm. edellä mainitun torpparijäsenen.

Tiedot: Tuomo Koukkula/ Vanhan-Ruoveden historia II:I sivut 415-416.
Vanhemmat Jooseppi Henrikinpoika Tienari, s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale ja Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 7).
Vuoden 1870 riikintaalari.molemmilta puolin nähtynä

1. puoliso: Vihitty 13.07.1812 Teisko Leena (Helena) Yrjöntytär Tienari o.s. Paksula. (Taulu 4). (Taulu 5) Leena muuttanut Teiskosta 7.8.1812 Kurun Tienarille emännäksi. leena kuoli 59-vuotiaana ''slaagiin'' eli halvaukseen., s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti, k. 04.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat Yrjö Matinpoika Paksula, s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1806 Teisko, Saarlahti ja Heta Yrjöntytär Paksula o.s. Alanen, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.04.1823 Teisko, Saarlahti (Taulusta 36) ja (Taulusta 37).
Venäjän hopearupla vuodelta 1805.

Lapset:
Jooseppi Tienari, Kuoli 22-vuotiaana epilepsiaan, s. 04.06.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 18.08.1835 Kuru, Olkitaipale
Anna Leppälä o.s. Tienari, Tienarin tytär, Ala-Paappasen Leppälän torpan emäntä, s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 29.04.1904 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen
Matias (Matti) Tienari, Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume -hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale
Hedvig Tienari, s. 20.01.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1820 Kuru, Olkitaipale
Henrik Kivinen e. Tienari, Henrik muutti Kurusta 10.11.1853 Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan isännäksi. Henrik muutti perheineen Sarvanalle ja otti nimekseen Kivinen., s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 09.06.1876 Ruovesi, Siikalahti, Riekkola, Sarvana
Juho Kustaa Ojanen e. Tienari, s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 4
Reetta Liisa Luomajoki o.s. Tienari, Viljakkalan Luomajoen torpan emäntä., s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale
Leena Fredrika Tienari, s. 21.04.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 30.12.1829 Kuru, Olkitaipale
Vendla Karoliina Tienari, s. 15.01.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 21.04.1836 Kuru, Olkitaipale
Helena (Leena) Tienari, Kuolleena löytynyt., s. 29.01.1832 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1832 Kuru, Olkitaipale
Iisakki Manu Tienari, s. 29.12.1834 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1836 Kuru, Olkitaipale
2. puoliso: Vihitty 06.11.1853 Kuru Anna Liisa Matintytär Liesmäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko Vetikon piika, Kurun Olkitaipaleen Tienarin emäntä 5 vuotta, syytinki, muutti uudestaan naimisiin mentyään Kurun Hainarin Korventaustaan ja sieltä miehensä Topiaksen kuoltua 5.11.1865 Ruoveden Haukkamaan Kuruunun torppaan Liesmäkeen ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Anna kuoli 72-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.10.1890 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki. Vanhuus: syytinki esimerkki:

Kun talolliset luovuttivat tilan seuraavalle sukupolvelle, tehtiin vanhalle isännälle ja emännälle syytinkisopimus. Sopimukseen sisältyi yleensä oikeus asuntoon, tietty määrä viljelysmaata ja laidunta, viljaa, karjataloustuotteita, joskus rahaakin. Palkollisetkin ovat toisinaan saaneet eläkettä työskenneltyään samalla tilalla vuosikymmeniä. Syytinkijärjestelmä tunnettiin Länsi-Suomessa jo keskiajalla.

Vuonna 1844 mynämäkeläinen Mikko Matinpoika siirsi tilansa avioituneelle tyttärelleen Katariinalle, mutta piti muodollisen isännyyden vielä itsellään. Mahdollisesti leskeksi jäävän vanhan emännän syytinki määriteltiin seuraavasti:





1. Vuotuiseksi ylöspidoksi pitää ostajan tyttäreni kuoleman jälkeen, sitten kun hän ottaa talon isännyyden haltuunsa, maksaa jälkeenjäävälle puolisolleni Maria Antintyttärelle yksi tynnyri viisitoista (15) kappaa Ruista, Kahden kapan kylvö papuja, 2 kapan kylvös Ohria, yhden kapan kylvös Pellavaa ja yhden lusikallisen kylvös Nauriita.
2. Perunamaaksi kappale peltoa kolmen neljänneksen istutusta varten, mikä Perunamaa sijaitsee vanhan saunan vieressä ja jota hän saa käyttää koko elämänsä ajan.
3. Karjan rehuksi tavallinen häkki Peltoheiniä vuodessa sekä ladonmaa niittyä Kaukon niitystä sekä lehtiä, taiteltava mainitun niityn laiteilta. Yhden tavallisen Ruisriihen Oljet, Ruhmenet, Akanat ja Pehkut. Kesälaitumet karjalleni yhdessä talon omien kanssa.
4. Asunnoksi tupa ja kamari, jossa vaimoni Maria Antintytär saa asua yhdessä tyttärensä Marian kanssa niin kauan kuin he elävät. Heille molemmille yh-teensä vuodessa, kaksi syltää kuivia halkoja, joiden kotiin tuonnista huolehtii talon omistaja.
5. Tarhahuoneiksi 1 Pihatto ja rehulato.

.
Vanhemmat Matti Mikonpoika Torkko, s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi, k. 02.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa Tuomaantytär Torkko o.s. Knuuttila, s. 07.06.1786 Tyrvää, Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
Kartan oikeassa reunassa on Tienarin kantatilan Sikkilän puoleinen pääteraja merkinnällä i.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 7
VI Jooseppi Henrikinpoika Tienari Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
-tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale.


Vuosi 1800 / Turun ja Porin lääniin kuuluneet Ruoveden ja Kurun rikkaimmat talot:

1. Matti Mustajärvi omaisuus 1200 riksiä
2. Ylioppilas Eerik Lagerlöf, Ritoniemi 666
3. Jooseppi Tienari, Vaakaniemi 625
4. Matti Taipale, Olkitaipale 622
5. Mikko Mustajärvi 600
6. Heikki Mustajärvi 600
7. Matti Majaniemi, Visuvesi 562
8. Juho Visuvesi 530
9. Aapo Kauttu 500
10. Heikki Kauttu 500
11. Matti Visuvesi 500

Raha 1776-1860:

1 riikintaalari, riksi = 48 killinkiä 1 killinki = 12 runstykkiä
= 18 taalaria kuparissa
= 576 runstykkiä

1 riikintaalari, riksi = 2 2/3 riksiä banco seteleistä
= 4 riksiä riksgälds

Kustaa III suoritti rahauudistuksen. Markat poistuivat käytöstä. Valtionpankki ja valtionvelkakonttori kumpikin laskivat setelirahaa. Valtionpankin seteleistä (ja kolikoista) käytettiin nimeä banco ja valtionvelkakonttorin seteleistä nimeä riksgälds. Yksi riksi valtionpankin seteleinä vastasi v. 1803 vakautuksen jälkeen 1½ riksiä valtionvelkakonttorin seteleinä.

MARKAN SYNTYVAIHEET:

Venäjän suurruhtinaskuntana Suomi käytti vuoden 1840 raharealisaatioon asti rinnakkain entisen emämaan Ruotsin riikintaalareita eli riksejä ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään. Tämän jälkeen oli käytössä parikymmentä vuotta ainoastaan Venäjän rupla. Venäjän jatkuva talouskriisi, erityisesti Krimin sodan jälkeen, kuitenkin teki ruplan epävakaaksi ja Venäjä joutui eroamaan hopeakannasta useampaan otteeseen. Suomi anoi lupaa omalle rahalleen ja sai sen 4. huhtikuuta 1860.

Markka otettiin samana vuonna käyttöön, alustavalta arvoltaan neljäsosarupla. Nimeä ei tuolloin käytetty missään muualla, ja nimi valittiinkin kilpailulla. Muita ehdotuksia olivat muun muassa sataikko, omena ja suomo. Nimi tulee perinteisestä hopean ja kullan painon yksiköstä, arvoltaan 8 unssia (noin 31 grammaa). Markka sidottiin hopeakantaan 1865 — ilman Venäjän ruplaa. Markkoja lyötiin “94,48 kappaletta naulasta selwää hopeata”, eli naulan painosta hopeaa saatiin Hopeamarkka 94,48 markan kolikkoa. Yhden ja kahden markan “täysiarvoiset markat” lyötiin seoksesta, jossa oli 868 promillea hopeaa[1] [2]. Pennimääräisten kolikoitten seoksessa hopeaa oli 750 promillea. Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan. 20 markan kultakolikossa (6,45 g) oli 5,8 g kultaa ja 0,645 g kuparia (900 promillea kultaa)[3]. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin kanssa.

Venäläisten rikokset Kurussa:

Suomen sodassa vuonna 1808 kurulaiset joutuivat kärsimään, kun Tampereelta lähetetty kapteeni Sukhanovin veneosasto kostomatkallaan poikkesi 29. päivänä heinäkuuta Toikkoon ja seuraavana päivänä viipyi pitempään Kurun kirkon tienoilla.
Venäläisten riehunnasta Toikossa kertoo mm. sotavahinkoasiakirjain maininta Toikon 17 särjetystä lukosta, lukkojen takaa löydetyn tavaran tuhoamisesta puhumattakaan. Toikon 55-vuotias piika Maria Yrjöntytär kuoli venäläisten pahoinpitelemänä.

Seuraavana päivänä venäläiset polttivat Jooseppi Henrikinpoika Tienarin riihen ja kaksi latoa, rikkoivat vimmassaan pari kirstua ja irtaimen mukana särkivät mm. silmälasit, jotka harvinaisuutensa vuoksi tässä mainittakoon.
Kurun talollisista juuri Jooseppi Tienari kärsi laskelmien mukaan suurimmat taloudelliset tappiot.

Venäläiset poikkesivat Kuruun nimenomaan hävittääkseen Kurun puustellin, jossa everstiluutnantti Eekin perhe asui. Venäläiset mahdollisesti uskoivat everstiluutnantti Eekin itse olleen sissitoimintaa Ruovedella johtamassa. Virkatalon aittaa oli käytetty venäläisiltä juuri kaapatun jauhoerän säilyttämiseen, mikä hyös saattoi olla koston syynä.
Eekin perhe pääsi livahtamaan vihollisen käsistä Eekin mielenvikaista veljeä lukuunottamatta. Hänet vihollinen kidutti kuoliaaksi.

Neljä Kurun puustellin alaista torpparia haki myöhemmin korvausta venäläisten särkemästä omaisuudesta, samoin räätäli Juho Håhlberg ja puuseppä Tuomas Grandell.
Tuomas Matinpoika Karjunkosken talossa tekivät viholliset pahojaan vielä syyskuun puolivälissäkin, kun muitten kurulaisten vahingot rajoittuivat em. heinäkuun lopun päivien menetyksiin.

Jooseppi Henrikinpoika kuoli keuhkokuumeeseen 61-vuotiaana.
Vanhemmat Heikki Yrjönpoika Tienari, s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale ja Anna Olavintytär Tienari o.s. Iso-Kulkkila, s. 04.02.1727 Teisko, Kulkkila, k. 04.12.1765 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 8) ja (Taulusta 9).
Riikintaalari on Ruotsissa 1500-1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö. Nimitys riikintaalari (riksdaler) tulee ruotsin sanasta rik, valtakunta ja rahayksikön nimestä taaleri. Kuvassa taalerin hopeakolikko vuodelta 1719. Ensimmäiset taalerit lyötiin Kustaa Vaasan valtakaudella vuonna 1534. Nimitys riksdaler otettiin käyttöön saksalaisen esikuvan (Reichstaler) mukaisesti vuonna 1604. Alkuperäisten riikintaalerien hopeapitoisuus oli korkea, joten ne eivät kiertäneet, vaan niitä varastoitiin arvometallina. Taalerin tilalle tuli vähemmän hopeaa sisältävä taalerin hopeakolikko (daler silvermynt). Vuodesta 1624 lähtien otettiin hopeavarojen vähenemisen takia käyttöön kuparitaaleri, joka oli vastaavaa hopearahaa painavampi. Riikintaalerit korvattiin kruunuilla vuonna 1873.

Puoliso: Vihitty 02.07.1780 Kuru Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä. (Taulu 6) Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat Yrjö Henrikinpoika Heikkilä e. Bålstå, s. 28.03.1725 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 14.03.1795 Kuru, Karjula ja Valpuri Antintytär Heikkilä, s. 06.04.1724 Kuru, Karjula, k. 25.04.1791 Kuru, Karjula (Taulusta 29).
Tienarin kantatila on muodostettu Isojaossa 7.7.1804 rekisterinumerolle TIENARI 303-415-6-0, kartassa rajoina Parkkuun lahdesta suora raja Sikkilän ylämetsään, Parkkuunkoski rajana, Jakaman ranta Parkkuunkoskesta jatkuen Vähä-Jakaman rantaviivaa myös sen toiselle puolelle puoleenväliin järveä ja siitä lähtevän Sikkilänjoen ja Tienarinlammen alueet ja maat joen oikealla puolella. Jakaman saaret Raatosaari ja Huhtisaari liitettiin Tienarin kantatilaan. Kartassa Tienarin tilan alueet ovat merkittynä kirjaimella i.

Lapset:
Liisa Lettoniemi o.s. Tienari, Tienarin torppa Lettoniemi, s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1846 Kuru, Olkitaipale, Tienari
Matias (Matti) Tienari, s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 6
Valpuri Leveelahti o.s. Tienari, Tienarin tytär ja piika ,Leveelahden Tienarin tytär, Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahden torpan emäntä, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
Jooseppi Tienari, s. 18.05.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1788 Kuru, Olkitaipale
Helena (Leena) Lahdenperä o.s. Tienari, s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 14.09.1863 Kuru, Olkitaipale
Kaisa Haapaniemi o.s. Tienari, Tienarin tytär, Haapaniemen emäntä, s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale, k. 06.02.1873 Kuru, Olkitaipale, Tienari
Heikki Tienari, s. 24.11.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 09.03.1794 Kuru, Olkitaipale
Yrjö Kauppila e. Tienari, Kauppilan torppari, Yrjö hukkui Jakamaan 34-vuotiaana., s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale, k. 20.07.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari
Ulla Mikkola o.s. Tienari, Tienarin tytär, torpparin emäntä, itsellinen Svanilassa ja Mikkolassa., s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 20.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi
Anna Kangasmäki o.s. Tienari, Tienarin tytär, Lahdenperän Kangasmäen torpan emäntä, Anna kuoli 46-vuotiaana ''hivutustautiin'', yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 8
VII Heikki Yrjönpoika Tienari Tienarin nuori isäntä 1747-1758, Heikki kuoli 34-vuotiaana pistokseen = rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussin-tulehduksessa., s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.


Heikki oli Tienarin talon isäntä 1747-1758.
Kuoli keuhkotautiin v.1758 35-vuotiaana, haudattu kirkkoon.
Vaimo Anna Olavintytär oli talollisen tytär Teiskon Kulkkilasta.
Lesken II mies Antti Joosepinpoika (25.11.1735-30.8.1789) oli talollisen poika Aurejärven Pusulta,
toimi puusniekkana Olkitaipaleen Tienarilla 1760-1789.
Antin II vaimo oli Maria Yrjöntytär oli talollisen tytär Karjulan Heikkilästä.
Vanhemmat Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo, s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Heikintytär Tienari, s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 10).
Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa. Suomen jokaisesta kunnasta oli edustaja mukana. Kurusta Hämeen läänin lähetystöön osallistui Juho Tienari, mistä hyvästä hän sai matkastaan muistomitalin.

Puoliso: Vihitty 25.03.1747 Teisko Anna Olavintytär Tienari o.s. Iso-Kulkkila. (Taulu 7). (Taulu 9) Kulkkilan tytär, Tienarin emäntä, Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen. haudattu kirkkoon., s. 04.02.1727 Teisko, Kulkkila, k. 04.12.1765 Kuru, Olkitaipale.

Anna kuoli tulirokkoon 39-vuotiaana.
Vanhemmat Olavi Eskonpoika Iso-Kulkkila, s. 1682 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.05.1762 Teisko, Kulkkila ja Maria Matintytär Iso-Kulkkila o.s. Kuoranta, s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila (Taulusta 26).
JUHO TIENARIn (1841-1916) saaman muistomitalin toinen puoli. Suomi-neito osoittaa oikealla kädellä lausetta: Laissa maan turva ja vasen käsi pitää lujasti kiinni Suomen lakikirjasta.

Lapset:
Maria Tienari, s. 17.12.1747 Kuru, Olkitaipale
Juho Tienari, s. 26.05.1750 Kuru, Olkitaipale, k. 16.06.1750 Kuru, Olkitaipale
Jooseppi Tienari, s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 7
Kaisa Ylä-Kapee o.s. Tienari, Tienarin tytär ja piika, Pohjankapeen Ylä-Kapeen emäntä., s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale, k. 28.10.1792 Kuru, Pohjankapee
Heikki Tienari, s. 18.06.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 12.09.1755 Kuru, Olkitaipale
Matti Tienari, Matti kuoli 3-vuotiaana isorokkoon., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen), k. 02.06.1761 Kuru, Olkitaipale
Mikko Lettoniemi e. Tienari, Tienarin poika, Tienarin torpan Lettoniemen isäntä, Mikko kuoli 53-vuotiaana punatautiin., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen), k. 18.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Kalliolahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 9
VII Anna Olavintytär Tienari o.s. Iso-Kulkkila Kulkkilan tytär, Tienarin emäntä, Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen. haudattu kirkkoon., s. 04.02.1727 Teisko, Kulkkila, k. 04.12.1765 Kuru, Olkitaipale.

Anna kuoli tulirokkoon 39-vuotiaana.
Vanhemmat Olavi Eskonpoika Iso-Kulkkila, s. 1682 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.05.1762 Teisko, Kulkkila ja Maria Matintytär Iso-Kulkkila o.s. Kuoranta, s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila (Taulusta 26).
JUHO TIENARIn (1841-1916) saaman muistomitalin toinen puoli. Suomi-neito osoittaa oikealla kädellä lausetta: Laissa maan turva ja vasen käsi pitää lujasti kiinni Suomen lakikirjasta.

1. puoliso: Vihitty 25.03.1747 Teisko Heikki Yrjönpoika Tienari. (Taulu 8). (Taulu 7) Tienarin nuori isäntä 1747-1758, Heikki kuoli 34-vuotiaana pistokseen = rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussin-tulehduksessa., s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.


Heikki oli Tienarin talon isäntä 1747-1758.
Kuoli keuhkotautiin v.1758 35-vuotiaana, haudattu kirkkoon.
Vaimo Anna Olavintytär oli talollisen tytär Teiskon Kulkkilasta.
Lesken II mies Antti Joosepinpoika (25.11.1735-30.8.1789) oli talollisen poika Aurejärven Pusulta,
toimi puusniekkana Olkitaipaleen Tienarilla 1760-1789.
Antin II vaimo oli Maria Yrjöntytär oli talollisen tytär Karjulan Heikkilästä.
Vanhemmat Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo, s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Heikintytär Tienari, s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 10).
Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa. Suomen jokaisesta kunnasta oli edustaja mukana. Kurusta Hämeen läänin lähetystöön osallistui Juho Tienari, mistä hyvästä hän sai matkastaan muistomitalin.

Lapset:
Maria Tienari, s. 17.12.1747 Kuru, Olkitaipale
Juho Tienari, s. 26.05.1750 Kuru, Olkitaipale, k. 16.06.1750 Kuru, Olkitaipale
Jooseppi Tienari, s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 7
Kaisa Ylä-Kapee o.s. Tienari, Tienarin tytär ja piika, Pohjankapeen Ylä-Kapeen emäntä., s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale, k. 28.10.1792 Kuru, Pohjankapee
Heikki Tienari, s. 18.06.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 12.09.1755 Kuru, Olkitaipale
Matti Tienari, Matti kuoli 3-vuotiaana isorokkoon., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen), k. 02.06.1761 Kuru, Olkitaipale
Mikko Lettoniemi e. Tienari, Tienarin poika, Tienarin torpan Lettoniemen isäntä, Mikko kuoli 53-vuotiaana punatautiin., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen), k. 18.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Kalliolahti
2. puoliso: Vihitty 13.04.1759 Kuru Antti Josefinpoika Tienari e. Tokonen Puusniekkana (lesken mies) Tienarilla 1760-1789, ei lapsia. Osti ensimmäisenä Tienarin talon perintötilaksi vuonna 1761. Antti kuoli 53-vuotiaana, ei kirjattuna kuolinsyytä., s. 08.11.1733 Ruovesi, Murole, k. 30.08.1789 Kuru, Olkitaipale.

Ruoveden alueen kruununtiloja ostettiin runsaasti perinnöksi muutamana vuonna 1760-luvun alussa. Vuonna 1760 lunastettiin perintötiloiksi molemmat Peskan ja Sarvanan talot Ruovedelta ja Taipale Kurusta.
Vuonna 1761 Ruovedelta ja Tienari Kurusta sekä Lörpys.
Vuonna 1762 Virroilta Jäähdytyspohjan Uotila, Toisveden Soinin talot ja Virtain Härkösen talot sekä vuonna 1763 Visuvedeltä Kangaspusu.
Juuri vuonna 1763 kuitenkin keskeytettiin perinnöksi lunastaminen rahanarvon alenemisen vuoksi, mutta se sallittiin taas muutaman vuoden kuluttua, niin että 1760-luvulla ehdittiin ostaa perinnöksi vielä Pajulahden Nikkilä, Pohjaslahden Mäki ja Uuraisten Simonen.
Vuonna 1723 annetun asetuksen mukaan perintöoikeuden hinta oli vähintään niin suuri kuin kuuden vuoden vero.
Vuodesta 1741 lunastussumma vastasi kolmen vuoden ylimääräistä veroa, eli lunastushintaa alennettiin 50%.
Vanhemmat Jooseppi Matinpoika Tokonen e. Kekkonen, s. 09.03.1683 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 28.05.1750 Ruovesi, Murole ja Riitta Tapanintytär Tokonen, s. 21.11.1689 Ruovesi, Murole, k. 27.03.1768 Ruovesi, Murole.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 10
VIII Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo Mommon poika, ei Mommon isännän, vaan itsellisen poika, Ruoveden Pekkalan talon renki, Tienarin vävy ja talollinen 1729-1752, kirkon kuudennusmies, vanha isäntä. Yrjö kuoli 62-vuotiaana, kuolinsyytä ei tiedossa. Yrjö Tienarista lähtien Tienarin tila on siirtynyt nykypäivään asti isältä pojalle., s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale.

SUUR-RUOVEDEN MAANTIETEELLINEN HISTORIA:

Kallioperä johtaa meidät Suur-Ruoveden historiassa aina yli tuhannen miljoonan vuoden takaisiin aikoihin, jolloin maan sisässä siihen saakka tulikuumina hehkuneet kiviainesmassat jähmettyivät koviksi graniiteiksi ja muiksi lähisukuisiksi kivilajeiksi, jotka nykyään muodostavat alueen vuoriperustan.
Mutta sen jälkeen seuraa geologisessa historiassa, niinkuin yleensä meidän maassamme, laaja aukko. Koko siltä valtavalta aiakakaudelta, jonka kuluessa muinaiset vuoristot tasoittuivat aina nykyiseen graniittiperustaan saakka, ei ole säilynyt mitään tietoja. Vasta viimeisen kymmenentuhannen vuoden ajalta - on säilynyt aukoton sarja havaintoaineistoa.
Näyttää siis siltä, kuin paksusta historian kirjasta olisi repäisty pois valtaosa lehdistä, niin että vain ensimmäiset ja viimeiset olisivat jääneet jäljelle.
Tähän on ensi sijassa syynä jääkausi, joka on hävittänyt vuorten rapautumisesta syntyneet aikaisemmat irtainten maalajien kerrostumat ja myös sen kasvi - ja eläimaailman, joka ennen sitä täällä on vallinnut.

Oikeastaan voisimme puhua jääkausista yhden asemesta, sillä niitä on ollut useampiakin, ehkäpä kolme tai neljä. Niiden välillä on sitten ollut lämpimiä, jäättömiä kausia, jolloin elämä on taas päässyt versoamaan. Tavallisesti puhutaan vaan viimeisestä jääkaudesta, joka lienee kestänyt suunnilleen 75000-100000 vuotta.
Jäätiköityminen sai alkunsa Ruotsin ja Norjan korkeilla tunturiseuduilla, missä vieläkin on pysyviä jäätiköitä. Sieltä jäätiköt ilmaston kylmetessä alkoivat laajentua kaikkiin suuntiin. Sitkeän taikinan tavoin jäämassa vähitellen eteni yli koko Skandinavian ja Suomen aina Keski-Venäjälle ja Saksaan saakka. Jäätikkö oli satojen metrien, ehkä kilometrin paksuinen.
Edetessään se kuljetti mukanaan maan pintaa peittävät irtaimet ainekset ja irroitti kaalioiden rapautuneista pinnoista kiviä ja lohkareita, jotka tarttuivat kiinni sen pohjaan. Näin se puhdisti kallioiden altaita ja syvennyksiä, joissa nykyiset järvet sijaitsevat ja hioi ja naarmutti alustaansa tarttuneiden kivien avulla kallioiden pintoja.
Tällä tavoin syntyivät silokalliot, joita tavataan varsinkin järvien rannoilla. Niiden pinnalla näkyvät uurteet osoittavat jäätikön liikkumissuuntaa.

Mutta mahtava, ikuiselta näyttävä mannerjäätikkökin kohtasi väkevämpänsä. Ilmaston taas vähitellen lämmetessä sen reunojen eteneminen pysähtyi. Sen pintaan alkoi auringon säteiden voimasta ilmestyä yhä useampia puroja ja sulamisvesivirtoja, jotka kuluttivat sitä ja koversivat siihen uurteita ja onkaloita.
Jään reu´na alkoi murtua ja lohkeilla, jäätikkö oheni ja maa-ala toisensa jälkeen vapautui sen vallasta.

Jäätikkö ei sulanut yhtäjaksoisesti, vaan välillä sattui kylmempiä ilmastokausia, jolloin sen reuna juuttui pitemmäksi aikaa paikalleen ja saattoi tilapäisesti jopa edetäkin. Kummankin Salpausselän kohdalla sattui n. 200 vuoden pysähdys. Tämä tapahtui n. 10000 vuotta sitten.
Sen jälkeen jää taas suli hyvää vauhtia ja n.500 vuotta myöhemmin sen reuna oli Suur-Ruoveden alueella, joka kokonaisuudessaan vapautui jään vallasta seuraavien vuosisatojen kuluessa.

Maisemat olivat kuitenkin vielä silloin aivan toisenlaisia kuin nykyään. Valtava jäämassa oli painollaan ssanut maan kuoren painumaan alemmaksi ja kun jäätikön sulamisesta lisäksi syntyi runsaasti vettä, olivat maat pääosaltaan veden peitossa. Tämä vesi oli kylmä jääjärvi, jossa jäätiköstä irti lohkeilleet suuremmat ja pienemmät jäävuoret uiskentelivat, niinkuin nykyään arktisilla vesillä.
Vain korkeimmat maastokohdat kohosivat saarina tästä ns. Baltian jääjärvestä. Rantaviiva lienee kulkenut jäätikön sulamisvaiheen aikana n. 200m:n korkeudella.

Laajemmalti kuivaa maata on siis ollut vain alueen pohjoisosassa sekä Kurun luoteisosassa, muualla vain vähäisiä saaria ja saariryhmiä. Maa kohosi kuitenkin nopeasti.
Jäätikön päättymisvaiheessa n. 9000 vuotta sitten maan kohoaminen lienee ollut n. 5-6 m sadassa vuodessa. Sittemmin maan kohoaminen on yhä hidastunut ja on nykyään vain runsaat puoli metriä vuosisadassa.
Heti jään sulaessa kuiville jääneet ns. vedenkoskemattomat maat eroavat selvästi myöhemmin kohonneista alueista. Jäätikön sulaessa irtaantui sen pohjaan tarttunut hienompi ja karkeampi kiviaines ja vedenkoskemattomilla alueilla se jäi makaamaan paikoilleen. Tästä johtuen korkeimpien kallioiden laet alueella ovat näin syntyneen huuhtoutumattoman irtaimen maalajikerroksen, moreenin, peitossa. Niiden alempana sijaitsevilla rinteillä sen sijaan on usein näkyvissä paljaita kallioita, joilta aallot ovat huuhdelleet pois moreeniaineksen. Näin on käynyt muös matalammilla, veden alle jääneillä kallionyppylöillä ja - harjanteilla.

Veden koskemattomat maat ovat tästä syystä myös viljavia. Tämän on ihminen kauan sitten huomannut ja seuduilla, joilla tällaisia maita on runsaammin, asutus on ensi sijassa asettunut niille.
Näin on laita varsinkin Itä-Suomen vaaramailla, mutta Suur-Ruovedenkin alueella tämä on havaittavissa. Suur-Ruoveden harjut ovat pitkittäisharjuja, joiden pituussuunta vastaa suurin piirtein jäätikön kulkusuuntaa.

Näsijärven pinta on 94,9 m merenpinnasta, Kurun Aurejärvi 154,8m.
Suurin osa Suur-Ruoveden alueesta sijaitsee kuitenkin 100-150 m:n korkeuserojen välillä, vain uloinna pohjoisessa samoin kuin Kurun länsiosassa on keskikorkeus 150-200 m:n välillä.
Kurussa Kuusijärven pohjoispäästä länteen pienen Lumijärven eteläpuolella oleva mäki, joka on 220,2 m merenpinnan yläpuolella ja siis koko Hämeen korkeimpia kohtia.

Varsinkin savikkoja, jotka ovat syntyneet jäätikön sulamisvaiheessa jään kaikkein hienoimmaksi jauhamasta veteen joutuneesta kiviaineksesta tai myöhempien vesistöjen pohjaan laskeutuneista hiukkasista, on alueella vain suhteellisen vähän verrattuna esim. Tampereen seutuihin tai Pohjanmaan jokitasankoihin.
Näsijärven pohjoispäähän liittyvien suurten järvenselkien ympärillä olevissa pitäjissä, Kurussa, Ruovedella, Vilppulassa ja Virroilla on kuitenkin rantojen tuntumassa yleisesti etupäässä vähäisiä savikkoalueita. Savikerros on yleensä ohut, keskimäärin vain n. metrin paksuinen.



OLKITAIPALE:

Kurun Olkitaipaleella oli Ilmarinkylän Lassen eräsija. Kyseessä on ilmeisesti Lauri Villi, joka oli kylän suurimman, myöhemmin Teivaalaan liitetyn tilan isäntä.
Omistus sijaitsi Jakamajärven ja Parkkuunlahden välisellä kannaksella, jonka läpi juolsevassa joessa oleva Parkkuunkoski piti kiertää maitse. Tällä erämaalla asui Martti Erkinpoika Mylläri.
Naapuritalon Taipaleen ensimmäinen isäntä, joka sai 1553 vahvistuskirjeen tilaansa, oli kotoisin Ylöjärven Ilmarinkylästä.
Vuonna 1681 Jaakko Markunpoika Taipale eli Ilmarinen esitti mainitun kirjeen selittäen, ettei talo ollut koskaan jäänyt autioksi. Eräsija näyttää siis olleen koko ajan vanhan omistajasuvun hallussa.
Mahdollisesti myös Kuusjärven ympäristö kuului Lauri Villin maihin.
Järven itärannalla, vanhoilla Taipaleen tiluksilla on Pirttilahti, jonka luona on hyvinkin saattanut olla talvisten pyyntiretkien tukikohtana käytetty eräpirtti.

Molemmin puolin Olkitaipaleen erämaakappaletta oli kaksi Ylöjärven Erkille kuuluvaa eräsijaa, Parkkuu ja Vaakaniemi.
Kyseessä on ilmeisestikin 1553-1584 Äijälän isäntänä mainittu Erkki Ollinpoika.
Hänen entisillä erämaillaan asui 1590 Pekka Martinpoika Tienari.
Erkin Vaakaniemessä olevan eräsijan oli saanut asuttavakseen Erkki Toikko, joka esiintyy jo 1562 Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa. Molemmat eräomistukset on siis helppo paikallistaa.

Erämaiden luettelossa mainittiin jo 1552 niille uudisasukkaiksi asettuneiden nimet. Kaikki olivat yläsatakuntalaisia ja joukossa oli useita, jotka olivat kotoisin Vanhasta Pirkkalasta.
Omille erämaille asettuneita voidaan varmasti todeta vain yksi, Juho Ollinpoika Naistenmatkan Sipilästä, joka muutti isänsä eräsijalle Virtain Vaskivedelle.
Samoin tapahtui ilmeisesti myös Kurun Olkitaipaleella, joka ilmoitetaan asutuksi Ilmarinkylästä Ylöjärveltä.
Juho Ollinpoika lienee kuitenkin pian luopunut yrityksestä, koska häntä ei mainita enää 1562 ja 1564 erämaatalonpoikain luettelossa.
Innostus erämaiden asuttamiseen oli muutenkin vähäinen, sillä 1552 uudisasukkaiksi halukkaista pirkkalalaisista vain Kankaantaan kylästä Vaskivedelle muuttanut Pekka Lodwiik asui erämaalla 1560-luvun alussa.
Tämän lisäksi ilmeisesti vain Olkitaipale jäi pysyväksi Vanhasta Pirkkalasta tulleen asuttajan haltuun.

Hämäläisiä ja satakuntalaisia liikkuvammat savolaiset tulivatkin muodostamaan huomattavan osan Vanhan Ruoveden pitäjän uudisasukkaista.
Vielä 1558 yrittivät Ylä-Satakunnan eränkävijät pelastaa vanhat alueensa itselleen. he valittivat uudelle herralleen Juhana-herttualle savolaisten tunkeutumisesta alueelleen ja pyysivät tätä takaamaan heidän entiset omistuksensa.
Juhana, joka ei ehkä ollut tarkoin perillä isänsä asuttamispolitiikasta, kirjoittikin Savonlinnan voudille Kustaa Finckelle kehottaen tätä estämään savolaisia tulemasta herttuakuntaan kuuluvan satakunnan metsiin ja erämaihin.
Alkuun päässyttä luonnollista kehitystä ei tällaisilla käskykirjeillä voinut enää estää.
Vaikka Kustaa Fincke ei tietenkään asettunut julkisesti Juhana-herttuaa vastustamaan, savolaisten muutto sai tapahtua kaikessa hiljaisuudessa ja herttuan kukistaminen 1563 teki lopullisesti tyhjäksi yläsatakuntalaisten toiveet eräsijojensa säilyttämisestä.
Tiedot: Juhani Saarenheimo-Vanhan Pirkkalan historia.

Edellistä kirjoitusta johdatellen kirjoitettiin Kurusta kirjassa:
Niilo Söyrinki, Ville Luho, Mauno Jokipii- Vanhan-Ruoveden historia I

V a a k a n i e m i mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa v.1562 Erkki Toikon, mutta v.1564 Matti Parkkoisen asumana. Toikko-nimi viittaa Pirkkalan Toikkolan kylään, joka on nykyään Kangasalaa.
Parkkisia taas asui tähän aikaan Hämeenkyrön Heinijärvellä, josta uudisasukas voisi olla kotoisin.
V.1589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ylöjärven Erkin erämaalle.
Eräät Vaakaniemen edustalla olevat kalavedet jäivät kuitenkin pitkään kantapitäjien omaisuudeksi.
Niinpä Heikki Heikinpoika Pirkkalan Saarilahdesta (nyk. Teiskon Terälahdesta eli Saarlahdesta) sanoi v.1675 vetäneensä Kangasalan Hypperlän kyläläisten kanssa nuottaa täällä olevan Murassaaren alapuolella ja pystyi todistamaan, että vaakaniemeläiset olivat vielä 1600-luvun puolivälissä maksaneet Murassaaren kalavedestä vuokraa Saarlahteen.

O l k i t a i v a l sai Velkilevelän (Welilefwelä) eräsijan nimellä ensimmäisen uudisasukkaansa Pirkkalan Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärveltä) vouti Niilo Ingenpojan ja tuomari Jöns Westgöten vahvistuskirjeen 16.12.1553 nojalla.
Se jäi heti pysyvästi asutuksi, koskapa Jaakko Ilmarinen Olkitaipaleelta esittäessään yllämainitun kirjeen v.1681 selitti, ettei talo koskaan sen jälkeen ole ollut autio.
Olkitaipaleen kylä mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luetteloissa v.1562 Lasse Tarikan ja matti Tokin, mutta v.1564 Niilo-nimisen miehen asumana. Tarikka-nimi viittaa Lempäälän Lempoisten kylään uudisasukkaan kotipaikkana.
Toki ehkä Hämeenkyrön Toikkoseen. V.16´589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ilmarin kylässä asuneen Laurin erämaalle, mikä pitää yhtä ensimmäisen tiedonannon kanssa.
Olkitaipaleen taloilla oli Sikkilän takamailla Sikkilänjoen varsimailla yhteinen laiduntamisalue kotieläimille esim. lampaille, joita varmaan silloiseen aikaan vartioitiinkin vuorotellen petoeläinten hyökkäyksiä vastaan. Kaikki eläimet kulkivat missä kukin ja merkittiin talojen tyyliin eri tavoin omien eläinten tunnistamiseksi. Rajoja ei ollut, mutta myöhemmin, kun maa-alueista tehtiin yksityisiä ja yhteisomistukset siirtyivät silloin historiaan, Sikkilänjoen varteen on lohkottu yksityisille tiloille erinäköisiä ja - kokoisia palstoja esim. kortteen ym. keräämistä varten. Näin yhteisomistus siellä purettiin ja tiloille tulleet palstat ovat aikojen saatossa menettäneet merkityksensä. Taipaleella on edelleen palstansa, mutta Tienarin palsta lohkottiin 29.1.1920 tilaksi 303-415-6-5 ALAKOSKI, joka myytiin samalla Poikeluksen Lamminperän silloiselle omistajalle Näsi Oylle 2000 mk:lla. Nykyään Alakoski yksityisessä yhteisomistuksessa.

NÄSI OY:
Ennen maailmansotaa tiiliteollisuus oli elänyt kultakauttaan, ja XIX kaupunginosaan oli rakennettu useita tiilitehtaita. Näistä tiilitehtaista jäivät maailmansodan aiheuttaman laman jäljiltä henkiin vain pari. Niistä toinen oli Puolimatkan tiilitehdas, joka sijaitsi Hippoksen vieressä. Tehtaan oli vuonna 1911 hankkinut omistukseensa Näsi Oy, joka omisti useita tiilitehtaita ympäri maakuntaa. Näsi Oy:llä oli kaupunginosan alueella omistuksessaan myös toinen ennen maailmansotaa perustettu tiilitehdas, joka sijaitsi lähellä Messukylän rajaa. Yhteensä Näsi Oy:n tehtaat työllistivät kesäisin jopa lähes 50 henkilöä, joista osa siis asui perheineen kaupunginosan alueella.


P a r k k u j ä r v i mainitaan v.1552 eräluettelossa suurena erämaana, jonka koko Pirkkalan Sikojärven kylä yhdessä omistaa viiden penikulman päästä kotikylästään. Siellä katsottiin olevan tilaa kolmelle uudisasukkaalle, Erkki Laurinpojalle Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärvestä), Tuomas Jaakonpojalle Kuusiniemen kylästä (nyk. Teiskosta) ja Erkki Yrjänänpojalle Toikkolan kylästä (nyk. Kangasalta).
Kun jo mustankirjan erämaaluettelo 1440-luvulta tuntee Sikoisten (= Sikojärven) kylän Kaupin omistaman miehenmetsän, tämä on nähtävästi juuri Kurun Parkkujärvi.
Yhteisomistusteoria on kuitenkin tutkimuksen perusteella hylätty ja sijalle on astunut yksityisomistusteoria, jonka mukaan yksityiset maanraivaajat ovat alkuaan panneet viljelyksen alulle ja yhteisomistukset ovat syntyneet myöhemmässä vaiheessa vapaiden raivaajien liittyessä erilaisiksi yhteisöiksi. Erämaaomistus on periaatteessa yksityisomistusta. Eri lähteet puhuvat pääasiassa yksityisten miesten omistamista eräsijoista, miehenmetsistä, saroista ja päiväkunnista.
Tietenkin niitä on joutunut perintöjen, ostojen, myötäjäislahjojen yms. yksityisomaisuuteen kuuluvien luovutustapojen mukaisessa järjestyksessä useampiakin yhdelle miehelle tai muutaman eri miehen muodostaman ''yhtiön'' yhteisomaisuudeksi.
Niinpä Pirkkalan erämailla mainittiin edellä olevassa luettelossa yksi koko kylän omistus, nimittäin Pirkkalan Sikojärven kylälle kuuluva Kurun Parkun erämaa.
Tässä kylässä oli vain kolme taloa, joten ei ole kysymys mistään suuresta yhteisomistuksesta.

Kurun Olkitaipaleen Juhana Jaakonpoika sai v. 1629 seitsemän kappaa viljaa Keihäslahden kylässä asuvalta Riitta Tuomaantyttäreltä, jonka poika oli saanut syyskudun ajan kalastaa Juhanan kalavesillä. V. 1631 sakotettiin Olkitaipaleen Yrjänä Olavinpoikaa siitä, että hän oli kolmesti laskenut verkkonsa Lasse Yrjänänpojan verkkojen päälle.
V. 1679 syntyi lähekkäisten kylien Olkitaipaleen, Toikon ja Vaakaniemen kesken kiistaa Kierteenniemen yhteisestä kalavedestä. Siitä tuomittiin silloin nautittavaksi kunkin talon äyriluvun mukaan - toisin sanoen suurilla maaveroa maksavilla taloilla oli kalavedenkin tuottoon vastaavasti suurempi oikeus.

Vaikka verot ankarasti painoivat suurvaltakauden ruoveteläisiä ja keuruulaisia, niin että talojen veronmaksukyvyttömyys eli autius ajoittain saavutti tavattomat mittasuhteet, ei mitään suurempia verotuksesta johtuvia mellakoita seudulla tapahtunut.
V. 1628 levittivät Matti Mylläri ja Yrjänä Olavinpoika Kurun Olkitaipaleelta huhua, ettei ylimääräistä ns. ''kolmen markan apua'' tarvitsisi maksaakaan kuin yksi markka, mikä pitkän aikaa haittasi tämän veron kokoamista pitäjästä.
Oikeus havaitsi tämän kuitenkin tapahtuneen ''hulluudesta ja tietämättömyydestä'', ja niin asianomaiset selvisivät hairahduksestaan menettämättä h e n k e ä ä n.

Paikallisen rasituksen luontoinen oli myös S ä ä k s m ä e n s a l p i e t a r i t e h t a a n kunnossapito ja vuotuiset salpietariajot, joihin Ruovesi useiden lähellä olevien Ylä-Satakunnan ja Hämeen pitäjien mukana oli ainakin puolen vuosisadan ajan velvoitettu.
Salpietaria tarvittiin ruudin raaka-aineeksi ja sentähden oli ympäri valtakuntaa perustettu salpietaritehtaita; Sääksmäen tehdas mainitaan ensi kerran lähteissä v. 1582.
Salpietaria keitettiin hevosen lannan alla olleesta maasta, johon mätänemisen seurauksena oli muodostunut typpihapon suoloja.
Tällaista salpietarimaata talleistaan (maalattia), halkoja sen keittämistä varten ja olkia sen siivilöintiin joutuivat ruoveteläiset ja keuruulaiset säännöllisesti kuljettamaan Sääksmäen tehtaalle.
Jos joku ei halunnut toimittaa perille parseleita, saattoi hän lunastaa ne yhdeksällä markalla rahaa, mikä kannettiin joskus yhtenä, joskus kahtena eränä vuodessa.

Salpietaritehtaan edustajana ja veronkantomiehenä Ruoveden hallintopitäjässä toimi Matti Mylläri Kurusta. V. 1624 hänen toimittamattomat rästinsä mainitaan vain 25 taalariksi, mutta v. 1629 peräti 470 taalariksi. Eivät edes aatelin alustalaiset tehneet salpietariajojen suhteen poikkeusta. Talvikäräjillä v. 1629 huomautettiin Aksel Kurjen ja Brita de la Gardien lampuodeille, että heidän tulee suorittaa salpietariajot ''muiden lampuotien tapaan'', siis puolet tavallisiin talonpoikinn verrattuna.
Ajojen vaatiminen loppui vasta, kun salpietariapu v. 1634 muutettiin tavalliseksi, suoraan kruunulle eikä kruunun omistamalle tehtaalle meneväksi rahaveroksi.

TILOJEN LAHJOITUKSET:

Juhana III:n aikana syntyivät läänitykset eli l a h j o i t u k s e t henkilökohtaisista ansioista.
Ajateltiin, että lahjoituksia saaneiden aatelissukujen piti jatkuvasti pysyä kruunun palveluksessa niin tehokkaasti, että ne ansaitsivat tämän. Ensinnä muodostuivat suuret kreivi - ja vapaaherrakunnat, myöhemmin pienemmät perinnölliset lahjoitukset.
Lahjoitus tarkoitti kuten läänityskin, perintötilojen kyseessä ollen, vain määrättyjen kruunulle tulevien verojen kanto-oikeutta. Talojen omistusoikeus pysyi luonnollisesti talonpojilla. Kun kuitenkin kruununtilojen omistusoikeuden katsottiin kuuluvan valtiolle ja vain eräänlaisen hallintaoikeuden niiden viljeliköillä, katsoivat aateliset lahjoituksen tapahtuessa saaneensa taloon myös omistusoikeuden.
Kruunun talollisesta tuli siten aatelin lampuoti eli maanvuokraaja, joka kuului ns. u u t e e n r ä l s s i i n.
Verotalollinenkin voi joutua lampuodiksi verorästien vuoksi, sillä aatelinen saattoi samoin kuin aikaisemmin kruunu, jos kolmen vuoden verot talosta jäivät maksamatta, huudattaa itselleen talon varsinaisen omistusoikeuden, ns. s u k u o i k e u d e n. Tämän takia lahjoitukset muodostivat vaaran vanhalle talonpoikaiselle vapaudelle.

Lahjoituksia oli lukuunottamatta kreivi - ja vapaaherrakuntia, jollaisia Ylä-Satakunnassa oli vain pari nimellistä, kahta päätyyppiä.
Täysin omistusoikeuksin annettuja lahjoituksia sanottiin a l l o d i a a l i l a h j o i t u k s i k s i, kun sen sijaan Norrköpingin valtiopäivillä 1604 säädetyin rajoituksin annettuja lahjoituksia kutsuttiin N o r r k ö p i n g i n p ä ä t ö k s e n t i l o i k s i.
Viimeksi mainitut periytyivät vain lahjoituksen saajan miespuolisille jälkeläisille, eikä niitä saanut myydä tai pantata tarjoamatta niitä ensin kuninkaalle. Norrköpingin päätöksen jälkeen oli allodiaalilahjoitusten antaminen itseasiassa laitonta, mutta sitä esiintyi siitä huolimatta. Valtio saattoi myös myydä ja pantata tiloja, menettelystä ei välitetty, vaikka perintötalojakin olisi tullut täten myydyksi. Tällaisia ''lahjoituksia'' sanottiin o s t o - tai p a n t t i r ä l s s i t i l o i k s i .

Liiviläistä aatelia oleva Tallinna käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta'' 17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa Ruovedelta.
Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot:
Kurun Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi Taipaletta,
Keihäslahden kaksi Kurun taloa,
Keihäsjärven Lauri Eskonpoika,
Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja Minkkinen,
Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa,
Karjulan Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski,
Pohjankapeen Kapee

Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu,
Siikalahden Ylä - ja Alasarvana,
Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo,
Rämingin Tyrni, Tapion Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika,
Kautun Matti Hannunpoika ja
Väärinmajan Työrö ja Nenonen

Grassin jälkeläiset asuivat vakinaisesti Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien lahjoitustilojen asioita.
S e n tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta.

''OLKITAIPALEEN KARTANO''

Grassin edellä mainitulla lahjoitusalueella tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevinen ns. rajapiiritiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten omistajalleen edullinen sijoitus.
V. 1653 sai näet Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa säterikartanon omistamalleen Kurun Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6 manttaalin suuruinen.
V. 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräjiltä todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsevat vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.

Omistaja Grass ei liene koskaan käynyt uudessa kartanossaan, jonka erikoisasema johtui siitä, että hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa ohella asuvan, eikä hän liioin ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain mukaan tuli olla.
Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon'' nauttia säterivapautta useita vuosia.
Vielä v. 1665 sanotaan läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea tupa, joka sekin nyt kaatuu nurin''.
V. 1667 ja sitä seuraavina vuosina mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu.
Viimeinen yritys Olkitaipaleen kartanon elvyttämiseksi sattui v.1680 Laukon kartanon herran Gabriel Kurjen tahdosta, jonka haltuun Grassin tilat silloin olivat joutuneet. Hän näyttää todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.

Kun kuitenkin Olkitaipaleen Markku Antinpoika ja J u h a n a T i e n a r i sekä muut Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa köyhyytensä takia kartanoa rakentaa, hankkeesta luovuttiin.
Vuoden 1683 suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita.
Kartanolaitos tuli Ruoveden alueelle vasta sauraavalla vuosisadalla Pekkalan kartanon syntyessä sinne.


Seuraavat otteet kirjasta:
Tuomo Koukkula: Vanhan-Ruoveden historia II

UUDET TALOT:

Nykyisten pitäjäin (kirja valm.1967) alueelle syntyi 1700-luvun alussa uusia taloja seuraavasti:
Kurun Parkkuun jakokunnan y h t e i s m a a l l e syntyivät Riihikosken eli Riihenperän (Riihtenperä) ja Ristaniemen eli Riistaniemen uudistalot.

Heikki Yrjönpoika mainitaan uudistalonsa asukkaaksi ensi kerran vuonna 1738. Uudistaloa seuraavana vuonna käräjillä tutkittaessa Pietari Toikko sanoi siellä olevan 1½ tynnyrinalaa peltoa (0.75 ha) ja maata yllin kyllin 1/4 manttaalin talolle.
Kalavetenä Riihikoskella oli Näsijärven Vankavedestä pistävä lahti.

Ristaniemen perustaja Heikki Erkinpoika oli vuoden 1730 paikkeilla muuttanut Harjusta (nyk. osa Tamperetta) Kuruun, missä palveli Lörpyksellä renkinä.
Vuonna 1739 hän sai luvan raivata Jakamaniemen metsään talon.
Kalavedeksi Ristaniemi sai koko Jakamajärven.

Vaakaniemen isännän Pietari Matinpojan kuoltua vuonna 1744 viljelivät tämän veli Matti Matinpoika ja vävy Yrjö Yrjönpoika Toikkoa yhdessä, kunnes tila vuonna 1748 jaettiin näiden kesken Ylä - ja Ala-Toikoksi.

Vuoden 1795 päätöksellä perustettiin Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon maalle neljä ½ manttaalin kokoista uudistilaa, kaikki e n t i s i ä v i r k a t a l o n t o r p p i a.
Sillanpään uudistila sai maansa lähinnä Ikaalisten rajaa, sitten Lampi ja Leponiemi.
Lepistön torppa oli aiottu neljänneksi uudistilaksi, mutta sen katsottiin olevan liian lähellä virkataloa.
Joten neljänneksi tuli L a h d e n p e r ä, joka sai maansa Parkkuun jakokunnan rajalta.
Lahdenperä tulikin kuulumaan Olkitaipaleen kylään.
Olkitaipaleen taloluku kasvoi samaan aikaan Kastarin ja Vanhakylän uudistaloilla.
Parkkuun jakokunnassa pantiin vuonna 1795 myös verolle uudistilat Poikelus, Lamminperä ja Lähteenmäki ja Vaakaniemen kylässä Leppälahti.

Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon asukkaat, jotka omistivat mm. Olkitaipaleen Lahdenperän uudistalon vuodesta 1795, ennenpää ollut virkatalon torppa.
Majuri (luutnantti vuonna 1795) Johan Fredrik Eek s. 15.7.1758 Rauma k. 3.1.1820 Tukholma
Vapaaherratar Sofia Christina von Duben s. 14.12.1759 k. 1822 Tukholma (5 lasta syntynyt Kurussa)
Johan Fredrik Eek johti vuosina 1796-1804 Ruoveden komppaniaa.

Olkitaipaleen Lahdenperän uudistilaa omisti siis Johan Eek tai tarkemmin sanottuna Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalo omisti.
Lahdenperää asui ja viljeli sotilas Matti Martinpoika Flintbergin poika Heikki Matinpoika s. 6.1.1760 Kuru, Olkitaipale, Tienari
Sotilas, reserviläinen Matti Flintberg kuoli Lahdenperän talossa 24.1.1808

KRUUNUNTILOJEN LUNASTUS PERINTÖTILOIKSI:

Rahantarvettaan tyydyttääkseen valtio myi kruununtilojen perintöoikeuksia. Vuonna 1723 annetun asetuksen mukaan perintöoikeuden hinta oli Vähintään niin suuri kuin kuuden vuoden vero.
Vuonna 1741 lunastushinta alennettiin kolmen vuoden veroa vastaavaksi.
Kuka tahansa sai lunastaa kruununtilan omakseen maksamalla kolmen vuoden ylimääräiset verot, mutta kruununtilan asukkaalla oli etuoikeus, eri asia on sitten, oliko hänellä rahaa.

Vanhan-Ruoveden alueelta ostettiin kruununtiloja runsaasti perinnöksi muutamana vuonna 1760-luvun alussa.
Vuonna 1760 lunastettiin perintötiloiksi molemmat Peskan ja Sarvanan talot Ruovedelta ja Taipale Kurusta,
vuonna 1761 Ruovedelta Tuuhonen ja Kurusta T i e n a r i sekä Lörpys,
vuonna 1762 Virroilta Jäähdyspohjan Uotila, Toisveden Soinin talot ja Virtain Härkösen talot sekä
vuonna 1763 Visuvedeltä Kangaspusu.

Juuri vuonna 1763 kuitenkin keskeytettiin perinnöksi lunastaminen rahanarvon alenemisen vuoksi, mutta se sallittiin taas muutaman vuoden kuluttua, niin että 1760-luvulla ehdittiin ostaa perinnöksi vielä Pajulahden Nikkilä, Pohjaslahden Mäki ja Uuraisten Simonen.

TILUKSET ENNEN ISOJAKOA:

Isojako suoritettiin Olkitaipaleessa 1800-luvun alussa.
Tilukset olivat maassamme keskiajalta aina Isojakoon saakka suurelta osalta yhteisomistuksessa.
Virallisen maanomistusjärjestyksen mukaan yksityisellä talolla oli yksinomainen nautintaoikeus vain tonttialueeseensa ja talon yksityisesti raivaamiin peltopaloihin ja sen valtaamiin niittyihin.
Kylän pellot talojen ympäriltä ja isot niityt kuuluivat yhteisesti koko kylälle, kuten metsätkin, elleivät metsät kuuluneet useammankin kylän muodostamalle jakokunnalle. Esim. Parrkkuussa oli jakokunta.

Tällainen maanomistusjärjestelmä tai pikemmin nautintajärjestelmäoli omaksuttu vain tiheämmin asutussa Länsi - ja Etelä-Suomessa.
Oli luonnollista, että kukin talo hoiti itsenäisesti rakennusten ympärille raivattuja peltoja ja korjasi lähiympäristöstä vallattuja niittyjä.
Metsät ja kalavedet tosin saattoivat tulla muutaman talon yhteisnautintaan, mutta talojen kesken on jo varhain suoritettu epävirallisia metsäjakoja, joten metsienkään yhteisomistusta ei voida pitää sääntönä, vaikka valtaosalla taloista olikin Isojakoon saakka osuudet yhteismetsiin.

Vuonna 1815 todettiin Juho Antinpoika Kastarin Kurun Olkitaipaleesta raivanneen yli 4 tynnyrinalaa peltoa (n.2 ha). Lisäksi hän oli heinämaata parantaakseen laskenut Kuusjärven pintaa kaivamalla 36 syltä pitkän kanavan (n.62 m),
mistä kaikesta hän sai tunnustukseksi 20 luotia (n.300 g) painavan kullatun hopeapikarin.
Suomen Talousseuran palkinnot luovutettiin kirkossa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen.
Pappi piti luovutuspuheen ja ansioitunut raivaaja asteli kuoriin palkintoaan hakemaan. Lopuksi luettiin vielä talonpojan työlle ennen kokematonta arvonantoa osoittaneen esivallan puolesta rukous ja siunaus sekä veisattiin virsi päälle.



Kurun Olkitaipaleen Tienarin talon isännät:

1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
3. Pietarin leski Anna Tienari 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
4. Tuomas Olavinpoika Tienari 1606-1608
5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
pso Valpuri Matintytär Tienari 1639 ja 1643-1644
Edellisen poika
6. Yrjö Laurinpoika Tienari 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
pso Marketta (Maisa) Antintytär Tienari
Edellisen sisarenmies
7. Pietari Olavinpoika Tienari 1649-1677
pso 1 Kerttu Laurintytär Tienari 1645-1646
2 Anna Tienari (ainakin jo vuonna 1649)
Edellisen ja Annan poika
8. Juho Pietarinpoika Tienari 1678-1696
pso Aune Tienari
9. Heikki Tuomaanpoika Tienari Kuru II:sta 1697-1728
(Heikki Tuomaanpoika Tienari oli Yrjö Heikinpojan vaimon Valpuri Heikintytär Tienarin isä eli Yrjön appiukko)
10. Yrjö Heikinpoika Tienari Ruoveden Pihlajalahden Mommosta 1729-1747
(Yrjö Heikinpoika on nykyisten tienarilaisten kantaisä, mistä lähtien tila on ollut samalla suvulla)
pso Valpuri Heikintytär Tienari
edellisen poika
11. Heikki Yrjönpoika Tienari 1747-1758
pso Anna Olavintytär Tienari Teiskon Kulkkilasta.
seuraavana Anna Olavintytär Tienarin II mies eli puusniekka Antti Joosepinpoika Kurun Aurejärven Pusulta.
12. Antti Joosepinpoika Tienari 1760-1789 (Antti osti Tienarin kruununtilasta perintötilaksi vuonna 1761)
seuraavana Heikki Yrjönpoika ja Anna Olavintytär Tienarin poika.
13. Jooseppi Heikinpoika 1790-1809
pso Leena Yrjöntytär Tienari Kurun Karjulan Heikkilästä
edellisen poika
14. Matti Joosepinpoika Tienari 1809-1838
pso Leena Yrjöntytär Tienari Teiskon Paksulasta
edellisen poika
15. Matti Matinpoika Tienari 1838-1861
pso Liisa Juhontytär Tienari Kurun Olkitaipaleen Philpusniemestä eli Kastarista.
edellisen poika
16. Juho Kustaa Matinpoika Tienari 1861-1898
pso Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari Ruoveden Muroleen Murolekosken Kivistöstä.
edellisen poika
17. Juho Kustaa Tienari 1898-1937
pso Susanna Sanni (Sanna) Tienari Parkanon Vuorijärven Kovesjärveltä.
edellisen pojat
18. Kaarlo Tienari ½ 1937-1940, kaatui Impilahdessa 1940
pso Aino Tienari Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjasta.
19. Pentti Tienari ½ 1937-1978
pso Elma Tienari Kurun Vaakaniemen Junkkarilta.
edellisen poika
20. Matti Tienari 1986-

Pirkkalan erämaa - asutusta ja Tienari sijaitsi Ylöjärven Erkin erämaalla.
Tienarin talon isäntä 1729-1746.
Kirkon kuudennusmies 1730.

Kirkon kuudennusmiehet olivat 1600-luvun alusta lähtien tomineet seurakuntalaisten elämän valvojina ja virkamiesten avustajina mm. veronkannossa. Isonvihan aikana tämäkin vanha järjestelmä oli järkkynyt.
Vuonna 1730 asetettiin käräjillä maaherran käskystä kuudennusmiehet jälleen. Kuudennusmiehiksi tulivat Kurusta Yrjö Heikinpoika Tienari, Juho Jaakonpoika Paappanen ja Antti Suutari.
Ruovedelta Lauri Pietarinpoika Visuvesi, Jaakko Juhonpoika hanho, Antti Heikinpoika hakoniemi ja Juho Juhonpoika Mommo.
Virroilta Heikki Antinpoika Patala, Heikki Joosepinpoika Paavola ja Matti Matinpoika Ikkala.
Maaherran määräyksestä heidän tuli erikoisesti pitää silmällä irtolaisia ja palkollisia, mutta samalla he olivat seurakunnan vanhimpia. Kaikki talolliset eivät oikein hyväksyneet eräiden kohottamista yhteisestä raavaasta erikoisasemaan.
Tämä näkyi esimerkiksi Ruoveden kirkkoa vuonna 1778 rakennettaessa. Silloin osa kansasta vaati, että kuudennusmiesten olisi pitänyt tehdä päivätöitä siinä kuin toisetkin tekivät vaikka jo etukäteen oli sovittu kuudennusmiesten toimivan rakennusmestarin alaisina apuvalvojina.
Koska rahvas asennoitui näin ja kuudennusmiehet eivät ilmeisesti käytännössä olleet aivan välttämättömiä, jäivät vapautuneet kuudennusmiehistön paikat usein täyttämättä; vuonna 1798 oli vanhaisäntä Yrjö Visuvesi Ruoveden ainoa kuudennusmies, mutta 1800-luvun puolella paikat taas täytettiin.

Puumerkki 1741, tiimalasi.

Vuonna 1570 Kurussa oli 5 taloa, 1600-luvun vaihteeseen mennessä niiden määrä kasvoi 36:een,
mutta sittemmin taloja autioitui ja vuonna 1675 niitä oli enää 24. 1700-luvun taitteessa niitä oli 27.
Tienari, aluksi Vaakaniemen kylässä, kuului Kurun taloihin vuodesta 1586 Pietari Martinpoika Tienari.

Kirkon istumajärjestys määrättiin 13.6.1697.
Naisten puoli Miesten puoli
1.Lörpys ,Ikonen 1.Kuru
2.Toikko ,Vihola ,Heikkilä 2.Toikko
3.Kuru 3.Hainari ,Vihola
4.Karjula ,Paappainen ,Erkkilä 4.Kapee ,Suutari
5.Kapee ,Suutari ,Kurun piiat 5.Keihäsjärvi ,Tienari ,Kurun piiat
6.Keihäsjärvi ,Tienari ,Sormunen 6.Karjula ,Paappainen ,Hänninen
7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä 7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä
8.Taipale ,Luomajärvi 8.Taipale ,Myllärin rengit ,Lörpys
9.Hainari ,Lannetta ,Myllärin piiat 9.Luomajärvi ,Lannetta ,Pusu
10.Hänninen ,Murolekoski ,Puntanen 10.Kovanen ,Ikonen ,Sormunen
11.Itselliset ,irtain väki 11.Erkkilä ,Saksa ,Murolekoski
Kuorissa olleisiin penkkeihin saivat lukkarin lisäksi istua ne ,jotka osasivat lukea sisältä ja laulaa hyvin.

Vanhan Ruoveden alueen väestötilastot alkavat vuodelta 1634 ja aluksi niitä laativat papit.
Vuonna 1680 Ruovedella ja Kurussa asui yhteensä 1140 henkeä.
Vuonna 1721 Kurussa asui 184 henkeä ja v.1749 jo 341.

Vuonna 1749 Kurun väestötilastossa mainitaan 4 pappissukuun kuuluvaa ja muuta säätyläistä sekä heidän palvelijoitaan 14 henkeä. Talollisia oli 50 ja torppareita 3. Itsellisväkeen kuului 45 ja sotilaisiin 11 henkeä.
Yli 15-vuotiaita rahvaan lapsia ja palkollisia oli 163. Entisiä sotilaita oli 5 ja köyhiä ja sairaita 11.
.
Vanhemmat Heikki Simonpoika Mommo e. Pohjankuru, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti ja Dorotea (Teija) Mommo, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 11).
Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen kartanossa Skoonessa. Omisti mm. Kurun Olkitaipaleen Tienarin.

Puoliso: Vihitty 18.11.1722 Kuru Valpuri Heikintytär Tienari. (Taulu 8). (Taulu 9) Vanhemmat Kurun Keihäslahden Kuru II:sta, Tienarin tytär, piika ja emäntä., s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II, s. 1672 Kuru, Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale ja Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski, s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 12).

Lapset:
Heikki Tienari, s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 8
Juho Sipilä e. Tienari, Tienarin poika, Sipilän torppari, kuoli ''vesitautiin'' 81-vuotiaana., s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1807 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
Marja Taipale o.s. Tienari, s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale, k. 05.04.1808 Kuru, Olkitaipale
Riitta Hänninen o.s. Tienari, Reserviläisen vaimo, Riitta kuoli 34-vuotiaana Aurejärven Hännisellä., s. 1730 Kuru, Olkitaipale, k. 09.09.1764 Kuru, Aurejärvi
Jooseppi Tienari, Jooseppi kuoli 27-vuotiaana rintapistokseen esim. keuhkotaudissa., s. 25.12.1732 Kuru, Olkitaipale, k. 20.01.1760 Kuru, Olkitaipale
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 11
IX Heikki Simonpoika Mommo e. Pohjankuru Mommon itsellinen, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti.


MOMMO Mammola 1562, VA 2143 f. 58, 1564 VA 2164 f. 67. Måmmala mk
1565, 1566, Mommala mk 1568-71.
TUOMAS MARTINPOIKA 1562-71. 1562 Thomas Morthenss. äv 1, VA 2143
f. 58. 1564 Thomas Morthenss. äv 1, lv 1, VA 2164 f. 67. Mk 1565
Thomas äv 1, 1566 Thomas Morthenss. äv 1 1/2, samoin mk 1568-71,
Thomas Morthenss. 1567. Sak tk 24.3.1569 Jämingin Olavi oli
hakannut rikki Thomas Morthenss:s noott aff Mommala kalojen
parhaaseen kutuaikaan. Kk 22.9.1569 Pihlajalahden Olavi Nenoinen t
> Thomas Mommalan. Kk 23.8.1571 Thomas Mommalan sai 9 markan sakon
niistä kolmesta mustelmasta, jotka hän löi Pihlajalahden Hannu
Nenoseen.
Hv 1571 Mommala: Tho. Mårt:son ku 5, hev 1, le 7, nk 0-4-0-4, la
7, oa 141: 7, ny 13.875.
Vuoden 1589 tarkastusmaakirja: Mommola Nisius (?) Larsson asui
på Birchala sochn Eremarck j Hulpula, VA 2401b f. 602. Eom 1552
Iacop Siurtti och Morthen Hulpoij (Pirkkalan Keijärven talot II ja
Va) omistivat yhden eräsijan ved Palowesi siöö. Sinne lupasi mennä
asumaan Kuusiston Lauri Pietarinpoika. Hänen siirtymisestään
Palovedelle ei ole tietoa. Tuomas voi olla Martti Hulpon poika.

VEROT 1500-1600 LUVULLA: Oravannahat rahan vastine

Metsästyksen ollessa kansan pääelinkeinona käytettiin turkiksia, metsästystuotteita, yleisesti arvonmittana Venäjällä ja Liivinmaalla. Tavallisimpia rahoja olivat oravannahat, joita laskettiin neljänkymmenen nahan nipuissa. Näistä käytettiin Suomessa nimitystä kiihtelys, mikä esiintyy niin. paikannimessä Kiihtelysvaara. Ruotsissa ja Venäjällä arvostettiin ja luokiteltiin eri nahat värin mukaan, joten puhuttiin harmaanahoista ja valkonahoista. Edellisiin kuuluivat luonnollisesti oravannahat, joita arvokkaammat olivat valkoiset kärpän-nahat, valkeat ketut sekä ns. palkenahat, joilla ehkä tarkoitettiin yleisesti valkonahkoja. Nimi esiintyy myös paikan nimmessä Palkeala. Karjalassa on vielä pyydetty muitakin arvonahkoja. Pähkinäsaaren rauhankirjassa mainittiin kaksi majavanpyyntipaikkaa Kirvussa Kuunustaisen ja Ketvelammen rannoilla. Saalis oli todennäköisesti ollut hyvin runsas, koska tulot piti jakaa molempien valtakuntien, Ruotsin ja Venäjän kesken. Poista arvokasta riistaeläintä, soopelia 1. kiiltonäätää, on aikoinaan myös pyydetty Kannaksella. Siihen viittaa nimi Noisanniemi = Soopeliniemi Mitään asiakirjatietoja (ei eläimen metsästyksestä kuitenkaan esiinny.

Turkiksissa suoritettujen maksujen jälkiä verotuksessa

Keskiajalla kuului Karjala samannimisen oikeuden piiriin, jonka alueella kirkon päämiehelle, piispalle, tulleet verot suoritettiin turkiksissa. Siitä on olemassa eräitä keskiaikaisia asiakirjoja. Vuonna 1331 Maunu Eerikinpoika vahvisti piispan ja Viipurin linnanläänin välisen sopimuksen, jonka mukaan Karjalan oikeuden alueella piispan oli saatava kultakin savulta eli talolta kaksi hyvää valkonahkaa. Vuoden 1345 verojärjestys velvoitti kunkin jousimiehen Karjalan oikeuden alueella kirkolle suorittamaan jousinahan tai kolmanneksen viljaa. Jousinahka, joka oli turkisveron vanhempi muoto Voionmaan mukaan, maksettiin oravannahkana. Uudella kirkolla käytettiin siitä uuden ajan alussa nimitystä " oikea orava".

Jouset ja kiltit

Kun metsästystä harjoitettiin pääelinkeinona, oli luonnollista, että verotuksen perustana pidettiin jousilukua. Jousella tarkoitettiin alkuaan itsenäistä, metsästystä harjoittavaa miestä. Kun tämän kaltaisen verotuksen edellytyksenä kuitenkin oli mahdollisuudet eränkävnnin harjoittamiseen, on luultavaa, että jousilla on myös ollut hallussaan metsästysmaita, joihin toisilla ei ollut asiaa. Metsästysmaitten omistus oli välttämätöntä niille perheille, joiden oli riistan pyynnillä ylläpidettävä henkeään, mutta jos verotkin oli maksettava turkiksissa, oli se vieläkin tärkeämpää. Uuden ajan ensimmäisessä maakirjassa Viipurin linnan läänistä vuodelta 1539 on useissa paikoin mainittu kilteiksi nimitettyjä maakappaleita. Veroselitvsten mukaan käytettiin niitä Jääskessä jäniksenmetsästykseen tai kaskenpolttoon; Lapvedellä ja Taipaleella niiden mainitaan olleen ulkomaita, joissa oravia ja jäniksiä pyydettiin. Kiltit ovat Voionmaan tutkimusten mukaan alkujaan merkinneet kokonaisen talon, perheen metsäomaisuutta, jonka vastakohtana oli yksityisen henkilön omistama jousimaa. Alkuaan, jo pakanuuden ajoista lähtien oli jokainen heimomies, jokainen jousi suorittanut verona metsästysmailtaan turkiksia, etupäässä arvokkaita ja hyvin haluttuja valkonahkoja. Kun sitten väestö kaskikaudella lisääntyi suuresti, kasvoi jousimiesten lukumääräkin, mutta jalon riistan saanti väheni vastaavasti. Siksi ei kaikilta jousilta enää voitukaan vaatia hienoja turkiksia. Verottaja oli tyytyväinen saadessaan hyvän valkonahan edes talolta, savulta. Oravia sen sijaan oli runsaasti, ja niitä saattoi jokainen talonpoikainen mies maksaa verona keskiajalla, kunnes tapa uuden ajan alussa vähitellen hävisi kokonaan. Kirkollisessa verotuksessa jouset kuitenkin säilyivät aina nykyisiin aikoihin asti.

Nahkarahat ja turkislahjat

Uudenajan alussa maksettiin kruununverotuksessa Viipurin-Karjalassa nahkarahojen nimellä kulkevia maksuja, joissa todennäköisesti tapaamme jälkiä muinaisesta heimokunnallisesta metsästysverotuksesta, turkisverotuksesta. Nahkarahoja suoritettiin äyri täysiverolta I. kantatalolta.

Ruokolahden puolella oli neljä täysiveroa, toistakymmentä talonpoikaa, jotka aluksi 1540-luvulla metsästelivät kruunun takamailla oravia, hirviä, lintuja ja muita villieläimiä ja siitä verona maksoivat myös nahkarahoja. Mutta kun riista väheni, korvattiin se veden antimilla ja niin talonpojat alkoivat suorittaa kruunulle kuuluvat maksunsa haukina saaden tästä lisänimenkin, haukitalonpojat. Näillä ei luultavasti ollut edellytyksiä maanviljelykseen, mutta kun he asuivat Saimaan rannalla salojen äärellä, saattoivat he pyytää riistaa ja kalastaa.
Vielä säilyi vanha turkisvero Viipurin linnanläänin voudille 1500 -luvun puolivälissä suoritetussa lahjaverossa. Nahat kaikista lampaista ja jäniksistä, jotka kestitysaikoihin taloissa teurastettiin, luovutettiin voudille lahjana. Lapveden ja Taipaleen puolelta sekä Jääskestä Viipurin linnanpäällikkö sai lahjaksi 10 ketunnahkaa eli nahan jokaiselta neljänneskunnalta ja sen puuttuessa Lapveden kihlakunnasta kolme ja Jääskessä kuusi viljapannia, minkä arvoiseksi ketunnahka siis laskettiin. Saviniemen kartanon yksjalat, jotka asuivat suurelta osalta rajoilla, antoivat kultakin täysiverolta niinikään ketunnahan, minkä myöhemmin sai korvata rukiilla. Paremmat metsästysmaat lienevät tämänkin veron alkusyynä olleet.

Kiltti- 1. kiltisrahat

Nahkarahojen ohella kannettiin Suur-Jääsken alueella kuten muuallakin Länsi-Karjalassa 1500 - luvulla kiltti- 1. kiltisrahoja. Niitä maksettiin maayksikön perusteella niillä alueilla, joilla aikaisemmin oli suoritettu piispalle tulevaa turkisveroa. Voionmaa on tullut siihen tulokseen, että katolisena aikana luovutettiin piispan saatavat turkiksissa, mitkä saatavat vuoden 1331 sopimuksen mukaan tekivät kaksi hyvää valkonahkaa savulta. Mutta valkonahat 1. palkeet olivat keskiajan lopulla käyneet jo niin harvinaisiksi, että ne korvattiin rahalla. Kun Kustaa Vaasan aikana piispan tulot joutuivat valtiolle, seurasivat piispan kilttirahat mukana.
Eränkäynti riippuu turkisten saannista ja riistan runsaudesta. Kun maanviljelys ja sen mukana kiinteä asutus valtasivat alaa Jääsken ja Karjalan rintamailla, pakeni jaloriista yhä kauemmaksi suuriin metsiin. Keskiajan lopulla oli metsästys hallitsevana elinkeinona karjalaisella alueella jo aikansa elänyttä ja riista vähentynyt, niin ettei siihen voinut elämistä eikä elinkeinoa perustaa.

Kalastus

Kalastus on Suomen kansan ikivanhoja elinkeinoja. Jääsken kihlakunnankin alueella sitä on harjoitettu jo silloin, kun ensimmäiset " jääskeläiset" vaelsivat riistan perässä metsästellen ja kalastellen. Vuoksenrannan verkkolöytö, josta on eri luvussa ollut puhe, on siitä todistuksena. Esihistoriallisena aikana kalastusta on harjoitettu suhteellisen alkeellisilla pyyntivälineillä, mutta kalan runsauden takia niillä on riittävästi saatu veden viljaa nälkää pois ajamaan. Vuoksenrannan löytö sisälsi kivisiä ja luisia pyyntivälineitä ja Kiviniemestä talteen saatu pyydys, havas osoittaa, että kivikaudella on osattu jo käyttää hyväkseen korkeampaa kalastustekniikkaa. Havas on silmälliseksi kudottu pyydys, jota kivekset ja kohot pitivät pystyasennossa kuten seinää.
Jääsken vesistörikkaan kihlakunnan alueella olikin mahdollisuutta monenlaisen pyyntitavan harjoittamiseen. Kalarikas Saimaa suurine muikkuparvineen ja muine kaloineen houkutteli yhteispyyntiin monien pienempien järvien ja lampien ja jokien ollessa yksityisten perheitten pyyntialueita. Kalavedet säilyivät näet jakamattomina vhteisalueina, jotka kuuluivat määrätyille asutusryhmille. Siten Puruvesi, Heinävesi ja Orivesi ovat ikivanhaa heimojen yhteisomaisuutta, kuten Viipurin lahden aluekin, pienemmät järvet ja lammet taas kylien yhteisiä. Hyvin varhain on valtio maanlain perusteella vallannut Vuoksen valtaväylän ja sen jälkeen yksinoikeuden eräisiin lohirikkaisiin koskiin virtaan rajoittuvien kylien omistaessa rannat.

Kalavedet Jääsken kihlakunnan alueen ulkopuolella

Ammoisista ajoista lähtien Jääsken kihlakunnan asukkaat ovat käyneet pitkien matkojen takana hankkimassa veden antimia. Kun yksin oli hankala taivaltaa näitä matkoja ja tuoda saalis kotiin, liityttiin joukkoihin nuottakuntien osakkaina. Nuotalla saatiin yhteisvoimin runsaasti kalaa. Kun ne olivat kalliita hankkia ja hankala käsitellä, oli osakasmuoto ainoa mahdollinen suurnuotan hankkimiseen. Se vaati yhteistoimintaa, josta yhteisomistus johtui. Osakkaat olivat taloja. Jos talo jakaantui kahteen tai kolmeen osaan, sai kukin osa vastaavan osuuden nuotasta. Myös nuottaveneeet on hankittu yhteisvoimin ja käytetty osuuksien mukaan. Puruvesi, Orivesi ja Heinävesi ovat jo varhain olleet Jääsken kihlakunnan kalamiesten matkan kohteena. Mitään keskiaikaisia lähteitä ei tosin ole, jotka siitä kertovat, mutta tapa oli niin yleinen 1500-luvulla, että sillä on täytynyt olla ikivanhat perinteet. Keväällä vuonna 1560 kävivät Lappeen ja Jääsken kihlakunnista Niko Siitosen, Paavo Neuvosen, Olli Kesosen, Lauri Kasasen neljänneskunnat sekä Pärttyli Yrjänänpojan läänitvksen asukkaat kalastamassa Puruvedellä, Orivedellä ja Heinävedellä ahvenia ja särkiä, joita kuivattiin. Heillä oli kaikkiaan 06 pientä nuottaa, joilta kertyi veroa aina rahanpuutetta potevalle kruunulle neljä kippuntaa ja 16 kertyi kun nuottaa kohden otettiin leiviskä kalaa. Saman vuoden syksyllä lähdettiin suuremmalla joukolla yllämainituille vesille muikkuja kalastamaan. Nyt olivat Olli Siitosen, Niko Pyysingin, Matti Markunpojan, Olli Kesosen, Erkki Neuvosen, Jaakko Nikonpojan, Lauri Hyvättisen, Pekka Hallikaisen neljänneskuntien miehet sekä Pärttyli Yrjänänpojan alustalaiset 147:llä nuotalla kalassa. Näiden joukossa oli sadan sylen nuottiakin. Kalamiehet, joiden kyliä ei ole mainittu, olivat parhaasta päästä Vuoksen varrella olevista kylistä samoinkuin Joutsenosta. Verona meni nelikko nuottaa kohden ja kruunulle tuli tvnnyrikalaa kolme lästiä ja kolme nelikkoa. Mitään tietoja ei ole säilynyt, mitä teitä Puruvedelle, Orivedelle ja Heinävedelle kuljettiin. Todennäköisesti säilytettiin suuria kalaveneitä jossain kohdin Saimaan rannalla, joutsenolaiset omien rantojensa mailla ja ruokolahtelaiset pitkin Ruokolahden rannikkoja. Samaan tapaan ovat kirkkoveneetkin maanneet rannoilla. Yhteisjoukoin on sitten keväällä ja syksyllä suunnattu matka kauemmaksi Saimaata pitkin nuotat mukana. Veneissä lienee käytetty apuna purjeitakin, joiden avulla matka vesiä pitkin taittui nopeammin sopivalla tuulella. Suuri osa jääskeläisiä on myös käynyt Viipurin lahdella silakoita pyydystämässä.

Viipurin lahdelle kerääntyi vanhastaan kalamiehiä kaikkialta Karjalasta. Sinne tuli lapveteläisiä ja taipalsaarelaisia, jääskeläisiä ja pääläisiä varsinaisten viipurinpitäjäläisten lisäksi. Kevät ja syksy olivat parasta pyydysaikaa ja venekunta toisensa vieressä veti nuotalla saalista rannalle. Merikalastus lienee ollut järjestetty samaan tapaan kuin Saimaan suurkalastuskin. Nuottakunnat omistivat nuotan ja veneen, jotka lienee kuljetettu merelle Suomenvedenpohjan ja Laatokan ikivanhaa vesitietä myöten. Pääasiallisesti kuitenkin ne neljänneskunnat, jotka kirkollisesti kuuluivat Viipurin pitäjään ja joista myöhempi Ihantalan seurakunta on syntynyt, ovat olleet itseoikeutettuja Viipurin lahden kalavesien käyttäjiä. Kruunu verotti sielläkin saaliista osan. Nuottavenekunnat joutuivat maksamaan nelikon, puoli- tai koko tynnyrin kalaa sen mukaan, kuinka suuri saalis oli ollut. Vuonna 1555 kävivät Olli Äikkään neljänneskunnasta Pekka Ahvosen nautakunta kokonaan sekä Antti Pihkasen nautakunnasta Heikki ja Suni Vilkko sekä Heino Jönsinpoika Konnusta ja vielä Paavo Räikkösen venekunta Lukkarisen neljänneskunnasta ja Sompan nautakunnasta Viipurinlahdella nuotanvedossa. Verona otettiin heiltä yhteensä neljä ja puoli tynnyriä kalaa, mistä Heikki Vilkko tai hänen venekuntansa suoritti koko tvnnyrin.
Viipurilaiset eivät lainkaan pitäneet jääskeläisten kalastusmatkoista merelle. He katsoivat näet silakanpyynnin Viipurinlahdella kaupunkilaisoikeudekseen ja aikaansaivat lopulta sen, että se 1600 kiellettiin kokonaan jääskeläisiltä ja lapveteläisiltä. Siitä huolimatta lienee kuitenkin Jääsken kihlakunnasta käsin edelleen käyty merellä asti silakanpyynnissä, vaikkakin vähäisemmässä määrässä.

Paitsi pohjoisilla ja lounaisilla vesillä käytiin Suur-Jääskestä käsin vielä etelässäkin lintu- ja kalarikkaalla Äyräpään järvellä kaloja pyytämässä. Kalastusoikeus kuului Saviniemen kartanolle. Vuonna 1560 oli kesänuotalla saatu neljä tynnyriä suolakalaa, kahdeksan tynnyriä tuoretta ja vielä kuusi leiviskää, yhdeksän naulaa kuivattua kalaa. Asiakirjoista ei ole selvinnyt, mistä Äyräpään järven kalastusoikeus on peräisin. Todennäköiseltä tuntuu, että se periytyy vanhastaan niiltä ajoilta, jolloin Jääski kuului Äyräpään kihlakuntaan. Kun Saviniemi oli yhteisen voudin asuinpaikka 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja kun kalastusoikeus sitten siirtyi Saviniemelle, lienee se alkuaan kuulunut voudin etuoikeuksiin. Vielä vuonna 1654 mainitaan Äyräpään järven kalastus Saviniemen kartanolle kuuluvana.

Vuoksen, Rahikkalanjoen ja Kuhajoen kalapaikat

Vuoksi on muinaisina aikoina ollut ahkeralle kalastajalle tärkeä "veden hopean" kaivos. Runsaat apajat tuottivat välkkvväkylkisiä lohia, joita sitten veroina kulkeutui Viipurin linnanisäntien pöytään ja kauemmaksikin, aina Tukholmaan asti.
Tuottoisin Vuoksen lohipaikoista oli Bullerborgin kalastamo, josta tarkemmin on kerrottu Bullerborgin linnan yhteydessä. Myöhemmin vuodesta 1614 lähtien käytettiin siitä Siitolan kalastamon nimeä. Bullerborgin kalastamo mainitaan ensi kerran 1555, jolloin sieltä kuljetettiin Viipurin linnaan tynnyri lohia. Se sijaitsi Imatran yläpuolella ja lohet, joita siellä pyydystettiin, olivat n.s. Saimaan lohia. Imatrankoski oli näet niin voimakas, ettei Laatokan lohi päässyt siitä nousemaan. Näin Vuoksessa esiintyi kaksi eri lohilaatua, Imatran pohjoispuolella toinen ja toinen kosken eteläpuolella. Runsaimmat saaliit saatiin Siitolan kylän kohdalla olleista pyydyksistä kuten vielä tällä vuosisadalla ennen lmatran voimalaitoksen syntyä ja Tainionkosken kahlehtimista.
Bullerborgin kalastamo oli n.s. kruunun kalastamo. Sen tuotto käytettiin Viipurin linnanväen hyväksi. Arvid 'Tönnenpoika Wildeman palkkasi lokakuun 16. päivänä 1613 päivätyllä kirjeellään Olli Pekanpoika Kaikkosen Siitolan Tainion kalastamon lohenkalastajaksi. Pilkkanaan hän sai nauttia vapauden suuruisen tilansa veroista. Kaikkosen tuli joka kahdeksas päivä lähettää tuoretta lohta Viipuriin. Tässä asiakirjassa Tainionkoski mainitaan ensimmäisen kerran. Mvöhemmin ruvettiin kalastusoikeus antamaan arennille määrättyä summaa vastaan.
Saviniemen kartanolla oli Vuoksessakin hyvät kalavedet. Sen omalla nuotalla sekä 30:stä katiska- ja kahdesta mertapaikasta saatiin 1569 kaksi leiviskää kuivaa kapakalaa. Tämän lisäksi kartano sai osakalaa nelikon suolattuna jokaiselta nuotalta, joka sen alueella kalasti. Näin kertyi äskenmainittuna vuonna vielä seitsemästä nuotasta yhteensä tynnyri ja kolme nelikkoa suolakalaa.

Paitsi lohia kuuluivat ankeriaatkin 1500-luvulla Vuoksen "suurriistaan". Kostialan kartanon yhteydessä mainittiin sen alueella sijainnut ankeriaan kalastuspaikka, joka 1566 oli läänitetty tulkki Pärttyli Yrjänänpojalle. Siitä saatiin mainittuna vuonna verona neljä leiviskää kuivattua ankeriasta.
Suur-Jääskessä oli 1500-luvulla vielä kaksi muuta tuottoisaa kalapaikkaa. Kuhajoesta, jonka kautta Juokseman vedet purkautuivat Helisevään, tuli 1560 yhdestä lanasta kuivattua ankeriasta kaksi ja puoli leiviskää, kuivattua säynävää kolme ja puoli leiviskää sekä muuta kapakalaa kahdeksan leiviskää. Seuraavana vuonna sieltä saatiin verona lanasta ja neljästä katiskapaikasta leiviskä kuivattuja ankeriaita ja puoli leiviskää muuta kapakalaa. Kuhajoen kalastuspaikkakin kuului Saviniemelle.
Kolmas, myöskin Saviniemelle kuuluva ankeriaankalastamo sijaitsi Vuoksen vesistöön kuuluvassa Rahikkalan joessa. Yhdestä lanasta eli rysästä kertyi vuosittain verona puolitoista leiviskää kuivattuja ankeriaita.

Lähde:
Jääsken kihlakunnan historia osa yksi
LSSTY © Veli Holappa
.
Tienarin sukukokous 28.7.2012 Parkkuun Seuratalolla.

Puoliso: Dorotea (Teija) Mommo. (Taulu 10) Itsellinen, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti.
Mommo on Kurun ja Ruoveden keskustojen puolivälissä, Kurusta Ruovedelle mentäessä tien oikealla puolella.

Lapset:
Yrjö Tienari e. Mommo, s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 10
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 12
IX Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II Kuru II:n isäntä 1695-1696, Tienarin isäntä 1697-1728, s. 1672 Kuru, Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale. Henrik Tuomaanpoika oli Kuru II:n lampuoti 1695-1696.
Kuru I ja Kuru II mainitaan luutnantti Segebadenin puustellina vuodesta 1690,
josta asti myös Tuomas Henrikinpoika ja Henrik Tuomaanpoika mainitaan lampuoteina,
heidän jälkeensä oli vielä useita lampuoteja ennen isovihaa. (Isoviha 1714-21, venäläisten miehitys)
(Puustelli oli virkatalo, joka annettiin viranhaltijalle osana palkkaa).
Henrik Tuomaanpoika muutti Kurun Keihäslahden Kuru II:sta (Kuru II:n lampuoti 1695-1696) Kurun Olkitaipaleen Tienarille ja oli isäntänä 1697-1728, jolloin kuoli.

Ennen Henrik Tuomaanpoikaa Kurun Olkitaipaleen (aluksi kuului Vaakaniemeen) Tienaria asuttaneet:

1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
3. Pietarin leski Anna 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
4. Tuomas Olavinpoika 1606-1608
5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
pso Valpuri Matintytär 1639 ja 1643-1644
Edellisen poika
6. Yrjö Laurinpoika 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
pso Marketta (Maisa) Antintytär
Edellisen sisarenmies
7. Pietari Olavin poika 1649-1677
pso 1 Kerttu Laurintytär 1645-1646
2 Anna (ainakin jo vuonna 1649)
Edellisen ja Annan poika
8. Juho Pietarinpoika 1678-1696, kuoli 1697
pso Aune
9. Yhdeksäntenä tulee isännäksi aiemmin mainittu Heikki Tuomaanpoika Kuru II:sta 1697-1728
.
Vanhemmat Tuomas Henrikinpoika Kuru II, s. 1648 Kuru, Keihäslahti, k. 1694 Kuru, Keihäslahti ja Anna Heikintytär Kuru II o.s. Ylä-Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 13).
Kurun jakokunnat isojakokarttojen mukaan. I. Vehkakoskenmaa (Hainarin), II. Petäjäniemen ulkomaa (Karjulan).

Puoliso: Vihitty 21.09.1698 Kuru Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski. (Taulu 10) Katariina kuollut 78-vuotiaana horkkaan eli vilutautiin., s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.
Kuoli malariaan 78-vuotiaana.
Vanhemmat Yrjö Yrjönpoika Koski, s. 1639 (Messukylä) Kuru, Karjula, k. 06.05.1728 (Messukylä) Kuru, Karjula ja Valpuri Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula (Taulusta 24).
Keskiaikainen koruommel Kurun vuodelta 1704 olevassa messukasukassa. Valokuva, Kansallismuseo.

Lapset:
Valpuri Tienari, s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 10
Kaisa Ringsten o.s. Tienari, Kaisa on Olkitaipaleen Myllärin piika mennessään naimisiin, kaksi kertaa sotilaan vaimona, Kaisa muuttaa Olkitaipaleen Taipaleeseen, missä emännöi Kaisan siskon Valpurin tytär Marja perheineen., s. 1713 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 13
X Tuomas Henrikinpoika Kuru II Kuru II:n isäntä 1679-1694, s. 1648 Kuru, Keihäslahti, k. 1694 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat Henrik Matinpoika Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti ja Valpuri (Taulusta 14).

Puoliso: Anna Heikintytär Kuru II o.s. Ylä-Mononen. (Taulu 12) s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat Heikki Matinpoika Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti ja Marketta Mononen, s. 1627 Ruovesi, k. 11.04.1697 Ruovesi, Pohjaslahti (Taulusta 20).

Lapset:
Heikki Tienari e. Kuru II, s. 1672 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 12
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 14
XI Henrik Matinpoika Kuru II Kuru II:n isäntä 1677-1678, s. Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat Matti Sipinpoika Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti ja Valpuri Nuutintytär Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 15).

Puoliso: Valpuri. (Taulu 13). (Taulu 31). (Taulu 67)

Lapset:
Tuomas Kuru II, s. 1648 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 13
Martti Vähä-Kiimajoki e. Kuru II, s. 1657 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 67
Matti Kuru e. Kuru II, s. 1665 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 31
Jooseppi Kuru II, Myllärin isäntä 1699-1709, Kuru II:n lampuoti 1716-22, s. 1666 Kuru, Keihäslahti, k. 4/1743 Kuru, Keihäslahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 15
XII Matti Sipinpoika Kuru II Kuru II:n lampuoti 1647-1676, k. Kuru, Keihäslahti.

Kurun tila oli v.1690 Ruoveden komppanian luutnantin virkatalo.
Viranhaltijoista talon asujana mainitaan ltn.Segebade alk. vuodesta 1690.
Taloa viljelivät enimmäkseen lampuodit, vuodesta 1809 Polviander.
Vanhemmat Sipi Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti ja Pirkko Tuomaantytär Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 16) ja (Taulusta 17).

1. puoliso: Valpuri Nuutintytär Kuru II. (Taulu 14) k. Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Henrik Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti. Tauluun 14
Marketta Kuru o.s. Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti
2. puoliso: Pirkko Kuru II k. Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 16
XIII Sipi Kuru II k. Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Pirkko Tuomaantytär Kuru II. (Taulu 15). (Taulu 17) Pirkko isännöi Kuru II:sta 1634-1646, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat Tuomas Laurinpoika Kuru II e. Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti ja N.n Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 18).

Lapset:
Matti Kuru II. Tauluun 15
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 17
XIII Pirkko Tuomaantytär Kuru II Pirkko isännöi Kuru II:sta 1634-1646, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat Tuomas Laurinpoika Kuru II e. Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti ja N.n Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 18).

1. puoliso: Sipi Kuru II. (Taulu 16). (Taulu 15) k. Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Matti Kuru II. Tauluun 15
2. puoliso: Lauri Yrjönpoika k. Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 18
XIV Tuomas Laurinpoika Kuru II e. Kuru Kuru II:n isäntä 1597-1633, Tuomas Kuru II viljelee myös Kurun tilaa sen jouduttua autioksi vuodesta 1605 alkaen., s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti.

Kuru, Keihäslahti, Kuru (P3.2)
Kurun Keihäslahden kylän Kurun talo, jonka nimestä koko on pitäjä saanut nimensä, sijaitsi nykyisen (2014) Metsäopiston alueella kirkon vieressä. Ensimmäisen isännän mainitaan tulleen Pirkkalan Suoraman kylästä. Hän oli Lauri Simonpoika, joka isännöi taloa vuosina 1552 - 1592. Laurin jälkeen hänen poikansa jakoivat Kurun talon kahtia. Me seuraamme talon toista puolikasta, jolle emme ole löytäneet erityistä nimeä, joten kutsumme sitä tässä Kuru II:ksi.
Kuru II:n ensimmäisen isännän Tuomas Laurinpojan sukunimeksi on merkitty Kuru (tai Kurun). Hän isännöi taloa melko pitkään, 36 vuotta, vuosina 1597-1633. Tuomaan jälkeen Kuru II siirtyi tyttären Piritta Tuomaantyttären ja hänen toisen aviomiehensä Lauri Yrjänänpojan haltuun. TARKISTA - VRH isäntäluettelossa isännyys merkitty Piritta Tuomaantyttärelle? Seuraava isäntä on Piritan ensimmäisen aviomiehen poika Matti Sipinpoika. (Vanhan Ruoveden historian isäntäluettelossa Matti Sipinpoika mainitaan Lauri Yrjänänpojan poikapuolena.) Hänen aikanaan v. 1649 Kuru II, kuten melkein koko muukin Kurun pitäjä ja 15 tilaa Ruovedeltä, läänitettiin Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grassille.
Matin jälkeen isäntänä jatkoi hänen poikansa, Heikki Matinpoika, mutta vain yhden vuoden. Tuomas Heikinpoika jää isännöimään taloa, kun me lähdemme seuraamme toista, mahdollisesti nuorempaa poikaa, Jooseppi Heikinpoikaa. Vaimokseen hän löysi vaimokseen Piatta Matintyttären Kurun Petäjälammin Ikosen talosta, heidät vihittiin v. 1695.
Joosepin vaimoineen oli etsittävä leipäpuu muualta, ja polku olikin aika mutkainen. Ensin he lähtivät sukulaisiin Kurun Olkitaipaleen Tienariin, jossa Jooseppi toimi ilmeisesti renkinä. Sitten näytti hyvältä, hän pääsi isännäksi Olkitaipaleen Myllärin taloon. Mutta kuinka kävikään.
Piispantarkastuksessa, jonka piispa Gezelius oli pitänyt v. 1695 Kurussa, Ruoveden seurakunnan papisto valitti, ettei heillä ole huonetta, missä he voisivat viipyä, kun tulevat Kurun kappeliin. Ehdotus oli, että seurakunnan luutnantti Segebadenin maille pystyttämää tu-paa saataisiin käyttää pitäjäntupana, jossa saisi kellonsoittajakin asua. Maaherra määräsi aluksi v. 1693 kappalaisen virkataloksi puolet Räminkipohjan Tyrnistä. Kun talon isäntä ei tähän suostunut, määräsi maaherra v. 1696 Murolahden Yrjänä Toikkasen talon kappalaispappilaksi. Tämäkään järjestely ei jäänyt lopulliseksi, ja seuraavaksi maaherran kynsiin joutui Jooseppi Heikinpojan isännöimä Mylläri. V. 1704 mainitaan Kurun Olkitaipaleen Myllärin 1/3 mantaalin suuruinen tila uutena kappalaispappilana. Näin joutui Jooseppimme lampuodiksi. Joosepin esimies, kappalainen Henrik Frosterus, ei kuitenkaan ollut lampuotiinsa tyytyväinen, sillä hänen mielestään Jooseppi oli päästänyt talon rakennukset ja pellot rappiolle. Niinpä hän pyysi syyskäräjillä 1707, että talossa suoritettaisiin tarkastus. Niin tehtiin ja tulokset olivat Joosepin kannalta murheelliset, hänet määrättiin lähtemään. Kappalainen itse muutti Mylläriin vuonna 1709.
Jooseppi ja Piatta kiertelivät jossain, ehkä osan aikaa sukulaisissa Tienarissa. Sitten onni kääntyi ja pariskunta pääsi palaamaan Joosepin synnyinkotiin Kuru II:een. Rippikirjojen lasten syntymäpaikkamerkinnät kertovat Joosepin ja Piatan vaelluksesta. Vanhimmat pojat, Joosef (s. 1699) ja Martti (s. 1706) olivat syntyneet Myllärissä, Yrjö (s. 1709) Karjulassa ja Maria (s. 1711) vihdoin Kurussa (siis talossa nimeltä Kuru). Kahden lapsen, Heikin ja Eerikin, osalta näitä tietoja ei ole kirjattu.
Sillä aikaa Kurun ja Kuru II:n läänitys Mikael Gottlieb Grassille oli purettu (v. 1685), mutta melkein saman tien (v. 1690), molemmat Kurut oli otettu Ruoveden komppanian luutnantin, edellä mainitun Segebaden, virkataloiksi ja isännistä oli tullut lampuoteja. Joosepin kotitaloa Keihäslahden Kuru II:a oli ehtinyt viljellä Joosepin veljen jälkeen tämän poika, pojanpoika ja kolme lampuotia, kukin pari vuotta kerrallaan. Ja nyt ryhtyi Jooseppikin isännöimään kotitaloaan lampuotina.
Joosepin vastoinkäymiset eivät kuitenkaan vielä loppuneet. Tähän aikaan riehunut suuri Pohjan sota ja isoviha hävittivät taloja Kurussakin ja venäläiset polttivat v. 1716 tai -17 silloisen luutnantin, Johan Schlottmacherin puustellin, sen Joosepin isännöimän (tieto Heikki Lammilta). Onneksi puustelli sai kolmen vuoden verovapauden, ja Jooseppi otti ja ryhtyi rakennuspuuhiin. Hän rakensi pihan pohjoislaitaan asuinpirtin, joka oli neljä syltä kanttiinsa. Sen lisäksi hän oli ehtinyt rakentaa miespihan piiriin luhdillisen jauhoaitan, saunan, ulkohuoneen ja tallin.
Näiden lisäksi Joosepin karjapihassa oli kaksi navettaa, vuohinavetta, jota käytettiin myös sikalana ja kaksi rehulatoa. Pihan piirin ulkopuolella sijaitsi pieni jyväaitta, kaksi tavallista aittaa, joista toinen oli turvekattoinen, riihi, sauna sekä harmaakivikellari. Puustellin peltojen kerrotaan olleen seitsemän tynnyrinalan suuruiset, ojia niissä oli 1200 syltä, aitoja 790 syltä. Niittyjä oli 13 kappaletta ja latoja yhtä monta, mutta eräät sivuniityt jouduttiin korjaamaan haasioille. Metsä ja laidun sekä kalavesi ilmoitetaan tavanomaiseksi ja mylly oli yhteinen naapurien kanssa. Ei siis varmaankaan ihan huonosti asiat loppujen lopuksi olleet.
Turun maakunta-arkistossa säilytettävä Ikaalisten tuomiokunnan nide 124 vuodelta 1744 sisältää perintösopimuksen Kurun luutnantin virkatalon lampuodin Jooseppi Heikinpojan ja Piatta Matintyttären lasten kesken. Lapsista poika Jooseppi jatkoi kotitalossa lampuotina, muut lapset olivat sijoittuneet seudun eri asumuksiin: Toinen poika Yrjö oli vävynä Kovasella, kolmas poika Heikki kalastajana Murolekoskella, neljäs poika Martti Aurejärven Lannetan isäntä, viides Eerikki oli ollut isäntänä Virtain Kurjenkylän Kurkelassa (oli tässä vaiheessa jo kuollut), tytär Marian oli Antti Tuomaanpoika vienyt vaimokseen Karjulankylän Heikkilään. (Tieto Heikki Lammilta)
Meidän tarinamme jatkuu Heikki Joosepinpojasta, siitä, joka lähti kalastajaksi Murolekoskelle.

Lähde: Tuomo Weckroth, Lahti ja Miina Weckroth, Kauniainen.
Vanhemmat Lauri Simonpoika Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti ja N.n Kuru, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 19).

Puoliso: N.n Kuru II. (Taulu 17). (Taulu 16) k. Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Pirkko Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti. Tauluun 17
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 19
XV Lauri Simonpoika Kuru Kurun isäntä 1552-1592, lautamies 1569. Laurin jälkeen Kurun tila jaettiin kahteen osaan, Kuru ja Kuru II., s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti.

.

Puoliso: N.n Kuru. (Taulu 18) k. Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Tuomas Kuru II e. Kuru, s. Kuru, Keihäslahti. Tauluun 18
Erkki Kuru, Kurun isäntä 1597-1605, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 20
XI Heikki Matinpoika Mononen Monosen isäntä 1647-1675, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti.
Vanhemmat Matti Klemetinpoika Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti ja Elina Paulintytär Mononen (Taulusta 21).
Pohjaslahden kylän aktiivinen toiminta on jo aloittanut vuosisatoja sitten sitoutumisen kyläyhteisöön, mikä palkittiin saavutuksien johdosta Pirkanmaan kyläksi vuonna 2009.

Puoliso: Marketta Mononen. (Taulu 13) s. 1627 Ruovesi, k. 11.04.1697 Ruovesi, Pohjaslahti.

Lapset:
Anna Kuru II o.s. Ylä-Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti. Tauluun 13
Matti Pajulahti e. Ylä-Mononen, Ylä-Monosen isäntä 1676-1698, lautamies, muutti Pajulahteen ja oli siellä lautamiehenä 1699-1703, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. 17.05.1717 Ruovesi, Pajulahti
Juho Ala-Mononen e. Ylä-Mononen, Ala-Monosen isäntä 1688-1693, Juho katosi heluntaimaanantaina vuonna 1693 jäljettömiin kirkkomatkalla Virtain kirkkoon., s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. 1693 Ruovesi, Pohjaslahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 21
XII Matti Klemetinpoika Mononen Monosen isäntä 1644-1646, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti.
Vanhemmat Klemetti Matinpoika Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti (Taulusta 22).

Puoliso: Elina Paulintytär Mononen. (Taulu 20)

Lapset:
Heikki Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti. Tauluun 20
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 22
XIII Klemetti Matinpoika Mononen s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti.
Vanhemmat Matti Mononen, k. Ruovesi, Pohjaslahti (Taulusta 23).

Lapset:
Matti Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti. Tauluun 21
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 23
XIV Matti Mononen Monosen isäntä 1571-1612, Tarjanteen 1571 ja Takataipaleessa ,puumerkki iso M-kirjain, k. Ruovesi, Pohjaslahti.
Suur-Ruoveden alueelle ovat tyypillisiä olleet pitkät välimatkat ja hajallaan oleva asutus. Talot olivat jo perustettaessa tulleet niin paljon toisistaan erilleen, että isonjaon yhteydessä ei taloja juuri siirretty kauemmaksi. Tutkimusta 1500- ja 1600-luvuilta talojen hajallisuus vaikeuttaa. Ennen kuin kylät ja jakokunnat vakiintuivat taloja yhdisteltiin kyliksi vähän sattuman varaisesti. Samanaikaisesti kylistä käytetyt nimitykset saattoivat vaihdella.

Otan yhden esimerkin. Virtain itäisin kylä on nyt Monoskylä. Virallisena kylänimenä tämä on vain muutamia vuosia vanha. Aikaisemmin oli olemassa vain Monosen jakokuntia Pohjaslahden kylässä ja pitäjässä (aikaisemmin Ruoveden pitäjässä). Se on saanut alkunsa savolaisen muuttajan perustamasta talosta 1500-luvulla. Mutta hopeaveroluettelossa Matti Monoisen sanotaan asuvan Tarjanteen (Tariennes) kylässä. Tarjanne on taloa lähinnä oleva järvialue. 1600-luvun puolella Monosten usein sanotaan asuvan Takataipaleessa. Ainakin kerran tuomiokirjassa on Matti Matinpoika "i Taipale". Oletin sen ensin tarkoittavan Kurussa olevaa Taipaleen taloa, mutta jutun osapuolten nimistö ei sopinut sinne ja asia selvisi vasta kun yhdistin asian Monoseen. Monosen nimeä ei tietenkään silloin mainittu.

Lapset:
Klemetti Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti. Tauluun 22
Olavi Mononen, Monosen isäntä 1613-1643 ,lautamies 1618 ,1641-1647 ,kirkon kuudennusmies v.1643 ,puumerkki ,iso M-kirjain v.1643, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. 1647 Ruovesi, Pohjaslahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 24
X Yrjö Yrjönpoika Koski Koskin isäntä 1687-1701 ja 1704-1710, lautamies 1692-1709, kirkkoisäntä 1697-1699, s. 1639 (Messukylä) Kuru, Karjula, k. 06.05.1728 (Messukylä) Kuru, Karjula. Jöran Jöransson oli Koskin tilan isäntä 1687-1701 ja 1704-1710, kirkkoisäntä 1697-1699, lautamies 1692-1709.

Kun Ruovesi erotettiin 1570-luvulla erotettiin Pirkkalan pitäjästä, jäi nykyinen Kurun Karjulan kylä silloin Pirkkalan emäseurakuntaan, kun Messukylä vuonna 1636 erosi Pirkkalan pitäjästä, Karjulan kylä jäi Messukylään ja
myöhemmin Teiskon kappelin alueeksi. Karjulan kylä siirrettiin Teiskosta Kuruun hallinnollisesti vuonna 1684.
Vuonna 1807 kaksi Karjulan kylän asukasta teki anomuksen ,että Kuru siirrettäisiin Teiskon kappelista Kurun kappeliin. Vasta 19.2.1851 tuomiokapituli puolsi ja senaatti hyväksyi aluesiirron.
.
Vanhemmat Yrjö Martinpoika Koski, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. (Messukylä) Kuru, Karjula ja Valpuri Heikintytär Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula (Taulusta 25).

Puoliso: Valpuri Koski. (Taulu 12) k. (Messukylä) Kuru, Karjula.

Lapset:
Valpuri Hokkanen o.s. Koski, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. 1697 Keuruu, Vilppula
Matti Koski, s. (Teisko) Kuru, Karjula, k. 1697 (Teisko) Kuru, Karjula
Katariina Tienari o.s. Koski, s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula. Tauluun 12
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 25
XI Yrjö Martinpoika Koski Koskin isäntä 1644-1686, lautamies 1658-1691, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. (Messukylä) Kuru, Karjula. Kosken suvun kantatilan Kosken juuret yltävät 1530-luvulle, jolloin perustettiin kaksi tilaa Heikkilä ja Karjula. Nämä tilat ovat nykymuotoisen Kurun austuksen alku. Karjulan tila jaettiin vuonna 1620 kahtia, jolloin toisesta puoliskosta tuli Isokarjun ja toisesta Kosken tila.
Nykyinen Kosken talon osoite on Mekkoholmantie 53, Kurun kirkonkylän ja Kosken kosken pohjoispuolella. Tila kuuluu edelleen sukuun.
Kosken tila.

Puoliso: Valpuri Heikintytär Koski. (Taulu 24) k. (Messukylä) Kuru, Karjula.

Lapset:
Yrjö Koski, s. 1639 (Messukylä) Kuru, Karjula. Tauluun 24
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 26
VIII Olavi Eskonpoika Iso-Kulkkila Iso-Kulkkilan isäntä 1709-1735., s. 1682 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.05.1762 Teisko, Kulkkila.
Vanhemmat Esko Juhonpoika Iso-Kulkkila, s. 1653 Teisko, Kulkkila, k. 5/1716 Teisko ja Marketta Iso-Kulkkila, s. Teisko, k. 1695 Teisko, Kulkkila (Taulusta 27).

1. puoliso: Vihitty 01.11.1706 Teisko Elisabeth Joosepintytär Iso-Kulkkila o.s. Kekkonen Kulkkilan emäntä, s. 04.06.1688 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 27.05.1709 Teisko, Kulkkila.

.
Vanhemmat Jooseppi Juhonpoika Kekkonen, s. 1646 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1692 Ruovesi, Haukkaniemi ja Elina Henrikintytär Iso-Kulkkila ent. Kekkonen o.s. Teisko, s. 17.05.1657 Teisko, Teiskola, k. 07.11.1731 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
Elisabethin äidin Elina (Henrikintyttären) kuolinaika merkitty tapahtuneeksi Ruoveden Haukkamaan Kekkosella 7.11.1731 ?

2. puoliso: Vihitty 06.04.1712 Teisko Marketta Yrjöntytär Iso-Kulkkila o.s. Rikala Kulkkilan emäntä, s. 18.03.1691 Teisko, Leppälahti.
Vanhemmat Yrjö Pertinpoika Rikala, s. 1642 Teisko, Leppälahti, k. 29.08.1725 Teisko, Leppälahti ja Maisa (Marketta) Rikala, k. Teisko, Leppälahti.
Elisabethin äidin Elina (Henrikintyttären) kuolinaika merkitty tapahtuneeksi Teiskon Kulkkilassa 8.5.1733 ?
Lapset:
Simo Iso-Kulkkila, Iso-Kulkkilan isäntä 1736-1769, s. 02.10.1713 Teisko, k. 29.08.1782 Teisko, Kulkkila
Juho Vähä-Kartano e. Iso-Kulkkila, Vähä-Kartanon vävy ja isäntä 1746-1779, rusthollin pitäjä. Juho kuoli 77-vuotiaana ''slaagiin''., s. 06.01.1716 Teisko, Kulkkila, k. 09.02.1793 Teisko, Värmälä
Olavi Suoniemi ent. Yli-Hankala e. Iso-Kulkkila, Yli-Hankalan isäntä 1746-1763, Hankalan Suoniemen torppari, kirkon kuudennusmies., s. 1718 Teisko, Kulkkila, k. 27.07.1800 Teisko, Pengonpohja, Hankala
3. puoliso: Vihitty 1723 Teisko Maria Matintytär Iso-Kulkkila o.s. Kuoranta. (Taulu 9). (Taulu 8) s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila.
Lapset:
Maria Ala-Nalli o.s. Iso-Kulkkila, s. 29.09.1724 Teisko, Kulkkila
Anna Tienari o.s. Iso-Kulkkila, s. 04.02.1727 Teisko, Kulkkila. Tauluun 9
Matias Iso-Kulkkila, s. 25.02.1729 Teisko, Kulkkila
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 27
IX Esko Juhonpoika Iso-Kulkkila Iso-Kulkkilan isäntä 1691-1704, s. 1653 Teisko, Kulkkila, k. 5/1716 Teisko.
Vanhemmat Juho Iso-Kulkkila, k. 1670 Teisko ja N.n Iso-Kulkkila (Taulusta 28).

1. puoliso: Marketta Iso-Kulkkila. (Taulu 26) s. Teisko, k. 1695 Teisko, Kulkkila.

Lapset:
Olavi Iso-Kulkkila, s. 1682 (Teisko) Kuru, Karjula. Tauluun 26
Yrjö Iso-Kulkkila, s. 02.05.1687 (Teisko) Kuru, Karjula
Valpuri Yli-Korpula o.s. Iso-Kulkkila, s. 4/1689 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 28.12.1768 Teisko, Pohtola
Henrikus Iso-Kulkkila, s. 01.01.1692 Teisko, Kulkkila
2. puoliso: Vihitty 1697 Ruovesi Elina Henrikintytär Iso-Kulkkila ent. Kekkonen o.s. Teisko. (Taulu 26) s. 17.05.1657 Teisko, Teiskola, k. 07.11.1731 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
Vanhemmat Henrik Markunpoika Teisko e. Teisko II, s. Teisko, Teiskola, k. 1661 Teisko, Teiskola ja Liisa Teisko, k. Teisko, Teiskola.
Esko Juhonpoika Yli-Kulkkila meni naimisiin Ruoveden Haukkaniemen lesken Elina Henrikintytär Kekkosen kanssa. Elina Henrikintytär (os. Teisko Teiskon Teiskolasta) on syntynyt vuonna 1657, mutta on ilmoitettu kuolleeksi vuonna 1731 80-vuotiaaksi. Papinkirjoihin on mielestäni epäselvän merkinnän asemesta merkitty syntymävuodeksi 1651. Yli-Kulkkila oli autio 1705-1709, jolloin Elina ja Esko ovat muuttaneet muualle ja Elina miehensä kuoleman jälkeen Ruoveden Kekkoselle? Tiedot: Vanhan Ruoveden Historia I:2 (Vanhat Ruoveden talonhaltijat)
Lapset:
Esko Yli-Pärri e. Iso-Kulkkila, Yli-Pärrin vävy ja isäntä 1740-1757., s. 19.04.1699 Teisko, Kulkkila, k. 05.04.1761 Teisko, Pohtola
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 28
X Juho Iso-Kulkkila k. 1670 Teisko.

Puoliso: N.n Iso-Kulkkila. (Taulu 27)

Lapset:
Juho Iso-Karju e. Iso-Kulkkila, Isokarjun isäntä 1685-1697, s. Teisko, Kulkkila, k. (Teisko), Kuru, Karjula
Esko Iso-Kulkkila, s. 1653 Teisko, Kulkkila. Tauluun 27
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 29
VII Yrjö Henrikinpoika Heikkilä e. Bålstå Sotamiehen poika, talollisen vävy ja nuori isäntä, s. 28.03.1725 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 14.03.1795 Kuru, Karjula.
Vanhemmat Henrik Erikinpoika Bålstå, s. 1699, k. 1742 ja Anna Matintytär Bålstå o.s. Kuru, s. 1699 Kuru, Keihäslahti, k. 17.02.1767 Kuru, Keihäslahti, Kuru (Taulusta 30).

Puoliso: Vihitty 10.04.1748 Kuru Valpuri Antintytär Heikkilä. (Taulu 7) s. 06.04.1724 Kuru, Karjula, k. 25.04.1791 Kuru, Karjula.
Vanhemmat Antti Tuomaanpoika Heikkilä e. Nahkala, s. 1700 Kauhava, k. 22.01.1792 Kuru, Karjula ja Maria Tuomaantytär Heikkilä, s. 11/1700, k. 01.10.1733 Kuru, Karjula (Taulusta 35).

Lapset:
Maria Tienari o.s. Heikkilä, Heikkilän tytär, Tienarin emäntä. Maria kuoli 60-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 26.03.1749 Teisko (Kuru), Karjula, k. 18.03.1810 Kuru, Olkitaipale
Valpuri Tyrkkölä o.s. Heikkilä, s. 05.03.1751 Teisko (Kuru), Karjula, k. 03.10.1779 Kuru, Karjula
Leena Tienari o.s. Heikkilä, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula. Tauluun 7
Juho Rintamäki e. Heikkilä, s. 11.06.1764 Teisko (Kuru), Karjula, k. 11.03.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 30
VIII Henrik Erikinpoika Bålstå Sotilas, s. 1699, k. 1742.

Porin läänin jälkaväkirykmentin pääkatselmusrulla vuodelta 1728.
Porin prikaatti Ruoveden komppania ruotunumero 120 Riuttaskorven ruotu.

Heikki Erkinpoika Bålstå, ikä 29 vuotta, palvelusvuosia 5, syntynyt Porin läänissä, naimisissa.
Heikki otettu palvelukseen vuonna 1723 ja hyväksytty sotilaaksi 3.9.1724

Talot, missä Heikki Bålstå oli ruotusotamiehenä.

Matti Wiholainen (Vihola), Riuttaskorpi, Kuru
1 - - (vero - eli perintötila)
1/3 (manttaaliluku, kertoo manttaalin kruunun eli valtion verotuksessa)
1/3 (manttaaliluku, kertoo manttaalin, jolla talo osallistui sotilasruodun ylläpitoon (ns. ruotumanttaali).

Tuomas Pusu, Aurejärvi, Kuru
- 1 - (kruununtalo)
1/3
½

Bertil (Pertti) Tyrkkölä, Karjula, Kuru
- 1 -
1/3
½

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sotilas Henrik Bålstån vaimo Anna Matintytär.
Etsiskelin Hainarissa olevaa Matti Heikinpoikaa, jolla vaimo Anna Matintytär ja lapsia Maria ja Matti. Poika Matti naimisiin Maria Jaakontyttären kanssa. Vihityissä on 24.4.1757, mol. Hainarista. Maria on sotilas Jacob Whitroosin tytär. (Kurun rk:ssa 1755 - 1756). Samanniminen pariskunta ja lapset on myös Kurussa, ehtoollismerkinnät 1750 - 1754. Anna Matintyttären merkitty syntyneen Viholassa ja Matti Heikinpojan Kurussa, lasten Puntasella.
Onkohan tässä nyt sama Matti Matinpoika ja Maria Jaakontytär, jotka sinulla Kurun Lepistön torpparina? (Marialla olisi Lepistössä väärä syntymäaika?)
Sitten kun katson Matti Matinpojan isää Matti Heikinpoikaa ja äitiä Anna Matintytärtä, niin sulla on samainen Anna Matintytär, syntyisin Kurusta, Viholan sotilaan Henrik Erikinpoika Bålstån vaimo. Siis Anna Matintyttären ens. mies tämä sotilas ja toinen mies Matti Heikinpoika.
Mutta mutta - sotilas Henrik Bålstå kuoli vasta 1742:
Pääkatselmusrullat 1728, 1733, 1737 ja 1768.
Esim 1768:Porin läänin jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1768-1768 54945 PJR 169 ES 2257-2258. Tässä luettelossa on merkitty, että Hindric Bålstå kuoli 1742 ja tilalle otettiin 1743 Jören Bållstedt. Edellisessä pääkatselmusluettelossa 1737 ruodussa on Hindrich Eriksson Bålstå, 38 v ja palvellut 14 v.
SAY Kuru 1740 - 1759: Viholassa merkitty Anna sotilaan leski 1745, mutta ei sen jälkeen.
Pystytkö tarkistamaan muistiinpanoistasi, onko sulla jotain lisätietoa?
Etsin siis pariskuntaa Matti Heikinpoika ja Anna Matintytär, että mistä mahtoivat olla?
Olisikohan niin, että heidät on vihitty 27.12.1726, mutta morsiamen patronyymi on väärin Heikintytär! Anna Matintytär siis vihittäessä tosiaakin Viholassa ja rippikirjan mukaan syntynytkin siellä. Olisi siis etsittävä, kenen Viholan Matin tytär tämä Anna olisi ollut…

Korjaukset, lisätiedot ja tiedustelut.
Lähde: Tuula Hakala Ylöjäevi.

Puoliso: Anna Matintytär Bålstå o.s. Kuru. (Taulu 29) Sotilaan vaimo, Anna kuoli 68-vuotiaana kovaan yskään., s. 1699 Kuru, Keihäslahti, k. 17.02.1767 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Vanhemmat Matti Henrikinpoika Kuru e. Kuru II, s. 1665 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti ja Maria Antintytär Kuru o.s. Tyrni II, s. noin 1666 Ruovesi, Räminkipohja (Taulusta 31).

Lapset:
Elisabeth Bålstå, s. 18.07.1722 Kuru, Keihäslahti, Kuru
Yrjö Heikkilä e. Bålstå, s. 28.03.1725 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola. Tauluun 29
Jooseppi Bålstå, s. 10.03.1728 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola
Pertti Bålstå, s. 14.08.1735 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 31
IX Matti Henrikinpoika Kuru e. Kuru II Kurun lampuoti 1701-1712, Kurun 2. lukkari 1681-1704, s. 1665 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti.

Kurussa mainitaan lukkarina Paavali Sveninpoika, joka asui Kurun puustellin maalla vuosina 1665-1689.
Häntä seurasi virassa Matti Henrikinpoika-niminen lukkari, jonka mainitaan asuneen aluksi smassa talossa, mutta vuosina 1697-1698 Petäjälammin Lörpyksellä. Hän toimi lukkarina ainakin vielä vuonna 1704, mutta vuonna 1716 oli virassa Henrik Matinpoika. Vuodesta 1708 sai Kurun lukkari kantaa myös kirkonvartijan palkan.
Vanhemmat Henrik Matinpoika Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti ja Valpuri (Taulusta 14).
Ruoveden vihittyjen luettelo vuodelta 1687.

Puoliso: Vihitty 03.09.1687 Ruovesi Maria Antintytär Kuru o.s. Tyrni II. (Taulu 30) Marialla ja Annalla kaksoishäät., s. noin 1666 Ruovesi, Räminkipohja.
Vanhemmat Antti Matinpoika Tyrni II e. Tyrni, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. 28.05.1693 Ruovesi, Räminkipohja ja Kristiina Tyrni II, k. Ruovesi, Räminkipohja (Taulusta 32).

Lapset:
Kustaa Kuru, Kurun Keihäslahden Kurun lampuoti 1716-1727, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti
Anna Bålstå o.s. Kuru, s. 1699 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 30
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 32
X Antti Matinpoika Tyrni II e. Tyrni Tyrni II :n isäntä 1665-1679, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. 28.05.1693 Ruovesi, Räminkipohja.
Vanhemmat Matti Niilonpoika Tyrni, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. Ruovesi, Räminkipohja ja Pirkko Sipintytär Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja (Taulusta 33).

Puoliso: Kristiina Tyrni II. (Taulu 31) k. Ruovesi, Räminkipohja.

Lapset:
Kristiina Lörpys o.s. Tyrni II, Ruoveden Räminkipohjan Tyrnintytär, Kurun Lörpyksen emäntä ,emäntä, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. Kuru, Petäjälammi
Iisakki Tyrni II, Tyrni II:n isäntä 1680-1696, tämän jälkeen talo autio., s. Ruovesi, Räminkipohja, k. 1697 Ruovesi, Räminkipohja
Anna Kapee ent. Haukkamaa o.s. Tyrni II, s. noin 1665 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, k. Kuru, Pohjankapee
Maria Kuru o.s. Tyrni II, s. noin 1666 Ruovesi, Räminkipohja. Tauluun 31
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 33
XI Matti Niilonpoika Tyrni Tyrnin isäntä 1627-1646, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. Ruovesi, Räminkipohja. Matti Niilonpoika oli Tyrnin isäntänä vuosina 1627-1646, lautamies 1636-1642, puumerkki 1635 ; tiimalasi poikittain.
Sillankatsastusmies 1634.
Vanhemmat Niilo Martinpoika Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja (Taulusta 34).

Puoliso: Pirkko Sipintytär Tyrni. (Taulu 32) k. Ruovesi, Räminkipohja.

Lapset:
Antti Tyrni II e. Tyrni, s. Ruovesi, Räminkipohja. Tauluun 32
Niilo Tyrni, Tyrnin isäntä 1647-1676, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. Ruovesi, Räminkipohja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 34
XII Niilo Martinpoika Tyrni Tyrnin isäntä 1607-1626, k. Ruovesi, Räminkipohja. Niilo Martinpoika oli Tyrnin isäntänä 1607-1626, talo ollut ennen vuotta 1607 autio.
Maasotamies 1610-luvulla, lautamies 1624.

Lapset:
Matti Tyrni, s. Ruovesi, Räminkipohja. Tauluun 33
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 35
VIII Antti Tuomaanpoika Heikkilä e. Nahkala Heikkilän isäntä 1722-1763, ennen Antin isännäksi tuloa Heikkilä talo oli autiona, puumerkki 1744 ; avain vaakatasossa, ulkonema ylöspäin., s. 1700 Kauhava, k. 22.01.1792 Kuru, Karjula.

1. puoliso: Maria Tuomaantytär Heikkilä. (Taulu 29) s. 11/1700, k. 01.10.1733 Kuru, Karjula.

Lapset:
Anna Myllymaa o.s. Heikkilä, s. 20.11.1722 Kuru, Karjula, k. 21.04.1805 Kuru, Sontu
Valpuri Heikkilä, s. 06.04.1724 Kuru, Karjula. Tauluun 29
Pirkko Ståhlberg o.s. Heikkilä, s. 04.07.1728 Kuru, Karjula, k. 10.05.1795 Kuru, Keihäslahti,Kuru
2. puoliso: Vihitty 25.01.1734 Kuru Maria Joosepintytär Heikkilä o.s. Kuru II s. 1711 Kuru, Keihäslahti, k. 11.03.1768 Kuru, Karjula.
Vanhemmat Jooseppi Henrikinpoika Kuru II, s. 1666 Kuru, Keihäslahti, k. 4/1743 Kuru, Keihäslahti ja Beata Matintytär Kuru II o.s. Ikonen, s. 1678 Kuru, Petäjälammi, k. 27.03.1743 Kuru, Keihäslahti.
Lapset:
Matti Heikkilä, s. 10.02.1736 Kuru, Karjula
Jooseppi Heikkilä, Heikkilän isäntä 1764-1808, s. 17.02.1737 Kuru, Karjula, k. 25.12.1808 Kuru, Karjula
Aune Hänninen o.s. Heikkilä, Hännisen emäntä. Ruotuvaivainen loppuelämänsä., s. 17.04.1740 Kuru, Karjula, k. 1822 Kuru, Aurejärvi
Juho Heikkilä, s. 19.04.1744 Kuru, Karjula
Matti Heikkilä, s. 27.01.1750 Kuru, Karjula, k. 28.03.1750 Kuru, Karjula
Antti Heikkilä, s. 22.09.1751 Kuru, Karjula
Pirkko Ferm o.s. Heikkilä, s. 10.09.1752 Kuru, Karjula, k. 12.01.1836 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuorejärvi
Margareetta Heikkilä, s. 21.06.1757 Kuru, Karjula
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 36
VI Yrjö Matinpoika Paksula Paksulan isäntä 1778-1800. Yrjö kuoli 52-vuotiaana vesipöhöttymään., s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1806 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat Matti Matinpoika Paksula, s. 03.09.1731 Teisko, Saarlahti, k. 06.12.1812 Teisko, Saarlahti ja Sofia Erkintytär Paksula o.s. Vähä-Kartano, s. 30.04.1733 Teisko, Värmälä, k. 28.05.1775 Teisko, Saarlahti (Taulusta 38).

Puoliso: Vihitty 06.06.1779 Teisko Heta Yrjöntytär Paksula o.s. Alanen. (Taulu 37) Emäntä, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.04.1823 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat Yrjö Mikonpoika Alanen, s. 28.03.1716 Teisko, Jutila, k. 03.05.1789 Teisko, Kiimajoki, Särkkä ja Maria Heikintytär Alanen o.s. Kiimajoki, s. 1723 Teisko, Kiimajoki, k. 14.01.1798 Teisko, Kiimajoki, Särkkä (Taulusta 64).

Lapset:
Maria Paksula, s. 31.03.1780 Teisko, Saarlahti
Anna Ristaniemi o.s. Paksula, s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi
Matteus Paksula, Paksulan isäntä 1801-1833. Matteus kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 27.06.1784 Teisko, Saarlahti, k. 14.06.1833 Teisko, Saarlahti
Leena (Helena) Tienari o.s. Paksula, s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti. Tauluun 6
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 37
VI Heta Yrjöntytär Paksula o.s. Alanen Emäntä, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.04.1823 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat Yrjö Mikonpoika Alanen, s. 28.03.1716 Teisko, Jutila, k. 03.05.1789 Teisko, Kiimajoki, Särkkä ja Maria Heikintytär Alanen o.s. Kiimajoki, s. 1723 Teisko, Kiimajoki, k. 14.01.1798 Teisko, Kiimajoki, Särkkä (Taulusta 64).

1. puoliso: Vihitty 06.06.1779 Teisko Yrjö Matinpoika Paksula. (Taulu 36) Paksulan isäntä 1778-1800. Yrjö kuoli 52-vuotiaana vesipöhöttymään., s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1806 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat Matti Matinpoika Paksula, s. 03.09.1731 Teisko, Saarlahti, k. 06.12.1812 Teisko, Saarlahti ja Sofia Erkintytär Paksula o.s. Vähä-Kartano, s. 30.04.1733 Teisko, Värmälä, k. 28.05.1775 Teisko, Saarlahti (Taulusta 38).

Lapset:
Maria Paksula, s. 31.03.1780 Teisko, Saarlahti
Anna Ristaniemi o.s. Paksula, s. 04.02.1782 Teisko, Saarlahti, k. 06.10.1856 Kuru, Ristaniemi
Matteus Paksula, Paksulan isäntä 1801-1833. Matteus kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 27.06.1784 Teisko, Saarlahti, k. 14.06.1833 Teisko, Saarlahti
Leena (Helena) Tienari o.s. Paksula, s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti. Tauluun 6
2. puoliso: Vihitty 04.07.1807 Teisko Heikki Tuomaanpoika Iso-Frantsi ent. Paksula e. Partala Paksulan isäntä, Iso-Frantsin isäntä 1841-1850, kirkon kuudennusmies. Heikki kuoli 68-vuotiaana vesipöhöön., s. 08.06.1781 Sahalahti, Illola, k. 24.03.1850 Teisko, Tuhria.
Vanhemmat Tuomas Juhonpoika Partala, s. 08.12.1745 Sahalahti, Illola, k. 21.03.1826 Sahalahti, Illola ja Maria Olavintytär Partala o.s. Yrjölä, s. 13.06.1745 Sahalahti, Korpiniemi, k. 26.02.1815 Sahalahti, Illola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 38
VII Matti Matinpoika Paksula Paksulan isäntä 1756-1777, s. 03.09.1731 Teisko, Saarlahti, k. 06.12.1812 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat Matti Joosepinpoika Paksula, s. 1702 Teisko, Saarlahti, k. 18.12.1759 Teisko, Saarlahti ja Maria Matintytär Paksula, s. 1704 Teisko, k. 12.12.1784 Teisko, Saarlahti (Taulusta 39).
Paksulan tilan rakennukset ja rekisterinumero.

1. puoliso: Vihitty 27.05.1753 Teisko Sofia Erkintytär Paksula o.s. Vähä-Kartano. (Taulu 36). (Taulu 37) Piika, talollisen rouva, s. 30.04.1733 Teisko, Värmälä, k. 28.05.1775 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat Erkki Matinpoika Vähä-Kartano, s. 1703 Teisko, Värmälä, k. 03.02.1745 Teisko, Värmälä ja Sofia Mikontytär Vähä-Kartano, s. 1709 Teisko, k. 28.02.1773 Teisko, Värmälä (Taulusta 50) ja (Taulusta 51).

Lapset:
Yrjö Paksula, s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti. Tauluun 36
Juho Järvenpää e. Paksula, s. 11.04.1756 Teisko, Saarlahti
Valpuri Ala-Vattula o.s. Paksula, s. 20.04.1758 Teisko, Saarlahti, k. 21.05.1829 Teisko, Pohtola
Maria Knuuttila o.s. Paksula, s. 06.03.1760 Teisko, Saarlahti, k. 07.04.1831 Teisko, Ahoinkylä
Matias (Matti) Kuitunen e. Paksula, Kuitusen renki, Kuitusen isäntä. Matti kuoli 65-vuotiaana vesipöhöön., s. 05.04.1762 Teisko, Saarlahti, k. 16.09.1827 Teisko, Ahoinkylä
Henrik Paksula, s. 12.05.1764 Teisko, Saarlahti, k. 12.09.1764 Teisko, Saarlahti
Anna Paksula, s. 22.06.1765 Teisko, Saarlahti
Sofia Paksula, s. 06.11.1767 Teisko, Saarlahti
Jooseppi Järvensivu ent. Joensuu e. Paksula, Paksulan Joensuun torpan isäntä, Paksulan Järvensivun torpan isäntä. Jooseppi kuoli 57-vuotiaana luuvaloon eli kihtiin., s. 06.01.1770 Teisko, Saarlahti, k. 18.11.1827 Teisko, Terälahti, Paksula
Tapani Paksula, s. 26.12.1771 Teisko, Saarlahti
Margareetta Paksula, Margareetta kuoli 4-vuotiaana polttotautiin., s. 23.09.1773 Teisko, Saarlahti, k. 22.03.1778 Teisko, Saarlahti
2. puoliso: Vihitty 16.06.1776 Teisko Maria Matintytär Paksula o.s. Pöllölä Maria oli kotonaan Pöllölässä piikana mennessään naimisiin. Paksulan emäntä. Maria kuoli 61-vuotiaana keltatautiin., s. 31.01.1749 Teisko, Terälahti, k. 13.07.1810 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat Matti Martinpoika Pöllölä, s. 1721 Teisko, Terälahti, k. 14.05.1785 Teisko, Terälahti ja Marketta Matintytär Pöllölä o.s. Ala-Pirilä, s. 1720 Teisko, Värmälä, k. 21.09.1766 Teisko, Terälahti.
Lapset:
Henrikus Paksula, Hennrikus kuoli vauvana vaikeaan hengenahdistukseen., s. 27.06.1777 Teisko, Saarlahti, k. 28.07.1777 Teisko, Saarlahti
Henrikus Paksula, Henrikus kuoli alle vuoden ikäisenä turvotukseen kaulassa., s. 04.11.1781 Teisko, Saarlahti, k. 13.08.1782 Teisko, Saarlahti
Helena Ulla Yli-Nalli ent. Särkkä o.s. Paksula, s. 15.01.1787 Teisko, Saarlahti, k. 07.08.1873 Teisko, Kiimajoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 39
VIII Matti Joosepinpoika Paksula Paksulan poika ja isäntä 1729-1754, Matti kuoli 57-vuotiaana pistokseen., s. 1702 Teisko, Saarlahti, k. 18.12.1759 Teisko, Saarlahti.

Paksula, Teisko, Tampere:

Tampereen kaupungin kiinteistöt
KARTTATEKSTI 715-3-99
KOKON_ALA 981000 m2 eli 98,1ha
YKSIKKO 0099
KIINTEISTOTUNNUS 837-715-0003-0099
VESI_ALA 0

KUNTA 837
RYHMA 0003
MAA_ALA 981000
LAJI Maarekisterikiinteistö
SIJAINTIALUE 715
Tampereen kiinteistöt
KARTTATEKSTI 715-3-99
KOKON_ALA 981000
YKSIKKO 0099
VESI_ALA 0
KIINTEISTOTUNNUS 837-715-0003-0099
RYHMA 0003
KUNTA 837
MAA_ALA 981000
LAJI Maarekisterikiinteistö
SIJAINTIALUE 715.
Vanhemmat Jooseppi Matinpoika Paksula, s. 26.02.1672 Teisko, Saarlahti, k. 07.04.1751 Teisko, Saarlahti ja Maria Yrjöntytär Paksula o.s. Rikala, s. 03.05.1682 Teisko, Leppälahti, k. 10.01.1742 Teisko, Saarlahti (Taulusta 40).
Paksulan tila Tampereen Teiskossa Näsijärven rantamailla Vastapäätä Länsi-Teiskoa.

Puoliso: Vihitty 1725 Teisko Maria Matintytär Paksula. (Taulu 38) Paksulan emäntä, vanha emäntä, s. 1704 Teisko, k. 12.12.1784 Teisko, Saarlahti.

Lapset:
Maria Paksula, s. 13.06.1727 Teisko, Saarlahti
Valpuri Rikala o.s. Paksula, Rikalan emäntä, Valpuri kuoli 60-vuotiaana punatautiin., s. 03.04.1729 Teisko, Saarlahti, k. 26.05.1789 Teisko, Leppälahti
Matti Paksula, s. 03.09.1731 Teisko, Saarlahti. Tauluun 38
Marketta Paksula, s. 16.02.1734 Teisko, Saarlahti
Anna Paksula, s. 10.10.1736 Teisko, Saarlahti
Henrik Paksula, s. 13.01.1740 Teisko, Saarlahti
Margareetta Polso o.s. Paksula, s. 03.07.1741 Teisko, Saarlahti, k. 07.05.1823 Teisko, Kuoranta
Susanna Mikkola o.s. Paksula, Mikkolan emäntä. Susanna kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 14.07.1744 Teisko, Saarlahti, k. 13.01.1790 Teisko, Kämmenniemi
Helena (Leena) Paksula, Helena oli Teiskon Paksulan talon tytär ja piikana kotonaan naimisiin mennessään., s. 04.12.1747 Teisko, Saarlahti, k. 26.05.1816 Teisko, Polso
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 40
IX Jooseppi Matinpoika Paksula Paksulan isäntä 1704-1728, kirkon kuudennusmies, s. 26.02.1672 Teisko, Saarlahti, k. 07.04.1751 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat Matias Johannes Juhonpoika Paksula e. Teisko II, s. 20.02.1648 Teisko, Teiskola, k. 02.02.1715 Teisko, Saarlahti ja Valpuri Antintytär Paksula, k. 27.02.1726 Teisko, Saarlahti (Taulusta 41).

Puoliso: Vihitty 31.03.1701 Teisko Maria Yrjöntytär Paksula o.s. Rikala. (Taulu 39) s. 03.05.1682 Teisko, Leppälahti, k. 10.01.1742 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat Yrjö Pertinpoika Rikala, s. 1642 Teisko, Leppälahti, k. 29.08.1725 Teisko, Leppälahti ja Maisa (Marketta) Rikala, k. Teisko, Leppälahti (Taulusta 47).

Lapset:
Matti Paksula, s. 1702 Teisko, Saarlahti. Tauluun 39
Heikki Paksula, s. 14.01.1710 Teisko, Saarlahti
Aune Tokonen o.s. Paksula, Aune isännöi Ruoveden Muroleenkylän Tokosta 1757-63, s. 25.12.1712 Teisko, Saarlahti, k. 17.05.1787 Ruovesi, Murole
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 41
X Matias Johannes Juhonpoika Paksula e. Teisko II Teiskon isäntä 1680-1688, Paksulan vävy ja isäntä 1688-1702., s. 20.02.1648 Teisko, Teiskola, k. 02.02.1715 Teisko, Saarlahti.
Vanhemmat Juho Laurinpoika Teisko II, k. 02.02.1679 Teisko, Teiskola ja Kerttu Jaakontytär Teisko II, s. Teisko, Teiskola, k. 15.06.1684 Teisko, Teiskola (Taulusta 42).

Puoliso: Valpuri Antintytär Paksula. (Taulu 40) k. 27.02.1726 Teisko, Saarlahti.

Lapset:
Jooseppi Paksula, s. 26.02.1672 Teisko, Saarlahti. Tauluun 40
Anna Nikkilä o.s. Paksula, s. 8/1678 Teisko, k. 30.05.1756 Teisko, Kovero
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 42
XI Juho Laurinpoika Teisko II Teisko II:n tilan vävy ja isäntä 1649-1679, k. 02.02.1679 Teisko, Teiskola.

Puoliso: Kerttu Jaakontytär Teisko II. (Taulu 41) s. Teisko, Teiskola, k. 15.06.1684 Teisko, Teiskola.
Vanhemmat Jaakko Yrjönpoika Teisko II, s. Teisko, Teiskola, k. 30.03.1656 Teisko, Teiskola ja Aune Matintytär Teisko II, k. Teisko, Teiskola (Taulusta 43).

Lapset:
Matias Johannes Paksula e. Teisko II, s. 20.02.1648 Teisko, Teiskola. Tauluun 41
Heikki Teisko II, s. 28.07.1650 Teisko, Teiskola
Maisa Teisko II, s. 22.05.1653 Teisko, Teiskola
Juho Teisko II, s. 02.02.1655 Teisko, Teiskola
Lasse Teisko II, s. 10.08.1656 Teisko, Teiskola
Erkki Teisko II, s. 24.04.1659 Teisko, Teiskola
Yrjö Teisko II, s. 16.03.1662 Teisko, Teiskola
Johannes Teisko II, s. 16.08.1665 Teisko, Teiskola
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 43
XII Jaakko Yrjönpoika Teisko II Teisko II:n isäntä 1635-1646, s. Teisko, Teiskola, k. 30.03.1656 Teisko, Teiskola.
Vanhemmat Yrjö Markunpoika Teisko II, s. Teisko, Teiskola, k. 1634 Teisko, Teiskola ja N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola (Taulusta 44).

Puoliso: Aune Matintytär Teisko II. (Taulu 42) k. Teisko, Teiskola.

Lapset:
Kerttu Teisko II, s. Teisko, Teiskola. Tauluun 42
Bertta Ylinen o.s. Teisko II, Bertta isännöi Asuntilan Ylisen tilaa 1683., s. noin 1630 Teisko, Teiskola, k. jälkeen 1684 Teisko, Asuntila
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 44
XIII Yrjö Markunpoika Teisko II Teisko II:n isäntä 1607-1634, s. Teisko, Teiskola, k. 1634 Teisko, Teiskola.
Vanhemmat Markku Martinpoika Teisko II, s. Teisko, Teiskola, k. Teisko, Teiskola ja N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola (Taulusta 45).

Puoliso: N.n Teisko II. (Taulu 43) k. Teisko, Teiskola.

Lapset:
Jaakko Teisko II, s. Teisko, Teiskola. Tauluun 43
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 45
XIV Markku Martinpoika Teisko II Teisko II:n isäntä 1585-1606, s. Teisko, Teiskola, k. Teisko, Teiskola.
Vanhemmat Martti Teisko II, k. Teisko, Teiskola ja N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola (Taulusta 46).

Puoliso: N.n Teisko II. (Taulu 44) k. Teisko, Teiskola.

Lapset:
Yrjö Teisko II, s. Teisko, Teiskola. Tauluun 44
Henrik Teisko e. Teisko II, Teiskon isäntä 1652-1661, jonka jälkeen Teiskon tilasta tuli von Schlibenbachin säteri., s. Teisko, Teiskola, k. 1661 Teisko, Teiskola
Valpuri Teisko II, Valpuri oli Teiskon tilan piika mennessään naimisiin., s. Teisko, Teiskola
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 46
XV Martti Teisko II Teisko II:n isäntä 1553-1584, k. Teisko, Teiskola.

Puoliso: N.n Teisko II. (Taulu 45) k. Teisko, Teiskola.

Lapset:
Markku Teisko II, s. Teisko, Teiskola. Tauluun 45
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 47
X Yrjö Pertinpoika Rikala Rikalan isäntä 1668-1701, s. 1642 Teisko, Leppälahti, k. 29.08.1725 Teisko, Leppälahti.
Vanhemmat Pertti Heikinpoika Rikala, s. 1616 Teisko, Leppälahti, k. 1668 Teisko, Leppälahti ja Maisa Laurintytär Rikala o.s. Yrjölä, k. 21.03.1658 Teisko, Leppälahti (Taulusta 48).

Puoliso: Vihitty 1666 Teisko Maisa (Marketta) Rikala. (Taulu 40). (Taulu 26) k. Teisko, Leppälahti.

Lapset:
Heikki Rikala, Rikalan isäntä 1702-1712, s. 24.03.1667 Teisko, Leppälahti, k. 1718 Teisko, Leppälahti
Matti Löytänä e. Rikala, Löytänän puustellin lampuoti 1709-1727, s. 21.01.1669 Teisko, Leppälahti, k. 13.01.1752 Teisko, Saarilahti
Aune Ajos ent. Korpula o.s. Rikala, s. 05.05.1671 Teisko, Leppälahti, k. 08.05.1736 Vilppula, Ajostaipale
Martti Rikala, s. 23.11.1673 Teisko, Leppälahti
Jooseppi Rikala, s. 19.03.1676 Teisko, Leppälahti
Bartholemus Rikala, s. 02.02.1678 Teisko, Leppälahti
Jaakko Rikala, s. 09.05.1680 Teisko, Leppälahti
Maria Paksula o.s. Rikala, s. 03.05.1682 Teisko, Leppälahti. Tauluun 40
Valpuri Rikala, s. 18.02.1684 Teisko, Leppälahti
Juho Rikala, s. 04.04.1686 Teisko, Leppälahti, k. 27.06.1686 Teisko, Leppälahti
Tuomas Rikala, s. 24.07.1687 Teisko, Leppälahti
Marketta Iso-Kulkkila o.s. Rikala, Kulkkilan emäntä, s. 18.03.1691 Teisko, Leppälahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 48
XI Pertti Heikinpoika Rikala Rikalan isäntä 1643-1667, s. 1616 Teisko, Leppälahti, k. 1668 Teisko, Leppälahti.
Vanhemmat Heikki Jaakonpoika Rikala, s. 1590 Teisko, Leppälahti, k. Teisko, Leppälahti ja Barbro Niilontytär Rikala, s. 1594 Teisko, k. 22.02.1685 Teisko, Leppälahti (Taulusta 49).

1. puoliso: Vihitty 1638 Teisko Maisa Laurintytär Rikala o.s. Yrjölä. (Taulu 47) k. 21.03.1658 Teisko, Leppälahti.

Lapset:
Yrjö Rikala, s. 1642 Teisko, Leppälahti. Tauluun 47
Valpuri Ylinen o.s. Rikala, Vattulan kylän Ylisen talon eli puustellin emäntä., s. ennen 1647 Teisko, Leppälahti, k. 13.01.1707 Teisko, Vattula
Pirkko Rikala, s. 10.09.1648 Teisko, Leppälahti
Johannes Rikala, s. 21.11.1652 Teisko, Leppälahti, k. 28.11.1652 Teisko, Leppälahti
Malin Rikala, s. 22.07.1654 Teisko, Leppälahti
Margareetta Rikala, s. 04.05.1656 Teisko, Leppälahti
2. puoliso: Vihitty 01.10.1659 Teisko Aune Yrjöntytär Rikala Kahanpään ratsumiehen vaimo, Rikalan emäntä., k. 01.05.1686 Teisko, Leppälahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 49
XII Heikki Jaakonpoika Rikala Rikalan isäntä 1639-1642, s. 1590 Teisko, Leppälahti, k. Teisko, Leppälahti. Ennen Henrich Jacobsonia (1639-1642) Rikalaa isännöi :
Jöran Thomasson ja Walborg Pettersdotter 1607-1638
Henrich Mårtensson 1567-1606
Mårten 1540-1566.

Puoliso: Vihitty 1614 Teisko Barbro Niilontytär Rikala. (Taulu 48) s. 1594 Teisko, k. 22.02.1685 Teisko, Leppälahti.

Lapset:
Pertti Rikala, s. 1616 Teisko, Leppälahti. Tauluun 48
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 50
VIII Erkki Matinpoika Vähä-Kartano Vähä-Kartanon poika., s. 1703 Teisko, Värmälä, k. 03.02.1745 Teisko, Värmälä.

Värmälän tila nykyisin (noin 120 ha):

Tampereen Teiskon Valkeajärven rannalla.
Tampereen kaupungin kiinteistöt
KARTTATEKSTI 722-1-412
KOKON_ALA 1207245
YKSIKKO 0412
KIINTEISTOTUNNUS 837-722-0001-0412
VESI_ALA 0
featureId KIINTEISTOT_ALUE.fid--761d3c5b_13e3d0f07fb_-6c7c
qName {http://www.navici.com/ns/tampere_ora}KIINTEISTOT_ALUE
KUNTA 837
RYHMA 0001
MAA_ALA 1207245
LAJI Maarekisterikiinteistö
SIJAINTIALUE 722
Tampereen kiinteistöt
KARTTATEKSTI 722-1-412
KOKON_ALA 1207245
YKSIKKO 0412
VESI_ALA 0
KIINTEISTOTUNNUS 837-722-0001-0412
RYHMA 0001
KUNTA 837
MAA_ALA 1207245
LAJI Maarekisterikiinteistö
SIJAINTIALUE 722.
Vanhemmat Matti Matinpoika Vähä-Kartano, s. 04.02.1681 Teisko, Värmälä, k. 11.06.1749 Teisko, Värmälä ja Sofia Jaakopintytär Vähä-Kartano o.s. Nalli, s. 15.02.1680 Teisko, Kiimajoki, k. 29.05.1759 Teisko, Värmälä (Taulusta 52).
Värmälän tila Tampereen Teiskossa Kaitavedentien varrella Valkeajärven rantamailla.

Puoliso: Vihitty 1727 Teisko Sofia Mikontytär Vähä-Kartano. (Taulu 38). (Taulu 51) Värmälän emäntä, s. 1709 Teisko, k. 28.02.1773 Teisko, Värmälä.

Lapset:
Maria Toijala o.s. Vähä-Kartano, s. 20.01.1725 Teisko, Värmälä, k. 05.04.1792 Teisko, Padustaipale
Anna Pänkälä o.s. Vähä-Kartano, Anna kuoli 38-vuotiaana kasvaimeen., s. 17.04.1728 Teisko, Värmälä, k. 23.11.1766 Teisko, Jutila
Juho Vähä-Kartano, Vähä-Kartanon rusthollin poika. Juho kuoli 56-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 05.02.1731 Teisko, k. 21.05.1787 Teisko, Värmälä
Sofia Paksula o.s. Vähä-Kartano, s. 30.04.1733 Teisko, Värmälä. Tauluun 38
Petrus Vähä-Kartano, s. 02.07.1736 Teisko, Värmälä, k. 29.08.1742 Teisko, Värmälä
Margareetta Ala-Korpula o.s. Vähä-Kartano, s. 01.03.1740 Teisko, Värmälä, k. 03.04.1817 Teisko, Pohtola
Pirkko Iso-Kulkkila o.s. Vähä-Kartano, Piika, Iso-Kulkkilan emäntä, s. 22.03.1745 Teisko, Värmälä, k. 07.04.1813 Teisko, Kulkkila
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 51
VIII Sofia Mikontytär Vähä-Kartano Värmälän emäntä, s. 1709 Teisko, k. 28.02.1773 Teisko, Värmälä.

1. puoliso: Vihitty 1727 Teisko Erkki Matinpoika Vähä-Kartano. (Taulu 50). (Taulu 38) Vähä-Kartanon poika., s. 1703 Teisko, Värmälä, k. 03.02.1745 Teisko, Värmälä.

Värmälän tila nykyisin (noin 120 ha):

Tampereen Teiskon Valkeajärven rannalla.
Tampereen kaupungin kiinteistöt
KARTTATEKSTI 722-1-412
KOKON_ALA 1207245
YKSIKKO 0412
KIINTEISTOTUNNUS 837-722-0001-0412
VESI_ALA 0
featureId KIINTEISTOT_ALUE.fid--761d3c5b_13e3d0f07fb_-6c7c
qName {http://www.navici.com/ns/tampere_ora}KIINTEISTOT_ALUE
KUNTA 837
RYHMA 0001
MAA_ALA 1207245
LAJI Maarekisterikiinteistö
SIJAINTIALUE 722
Tampereen kiinteistöt
KARTTATEKSTI 722-1-412
KOKON_ALA 1207245
YKSIKKO 0412
VESI_ALA 0
KIINTEISTOTUNNUS 837-722-0001-0412
RYHMA 0001
KUNTA 837
MAA_ALA 1207245
LAJI Maarekisterikiinteistö
SIJAINTIALUE 722.
Vanhemmat Matti Matinpoika Vähä-Kartano, s. 04.02.1681 Teisko, Värmälä, k. 11.06.1749 Teisko, Värmälä ja Sofia Jaakopintytär Vähä-Kartano o.s. Nalli, s. 15.02.1680 Teisko, Kiimajoki, k. 29.05.1759 Teisko, Värmälä (Taulusta 52).
Värmälän tila Tampereen Teiskossa Kaitavedentien varrella Valkeajärven rantamailla.

Lapset:
Maria Toijala o.s. Vähä-Kartano, s. 20.01.1725 Teisko, Värmälä, k. 05.04.1792 Teisko, Padustaipale
Anna Pänkälä o.s. Vähä-Kartano, Anna kuoli 38-vuotiaana kasvaimeen., s. 17.04.1728 Teisko, Värmälä, k. 23.11.1766 Teisko, Jutila
Juho Vähä-Kartano, Vähä-Kartanon rusthollin poika. Juho kuoli 56-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 05.02.1731 Teisko, k. 21.05.1787 Teisko, Värmälä
Sofia Paksula o.s. Vähä-Kartano, s. 30.04.1733 Teisko, Värmälä. Tauluun 38
Petrus Vähä-Kartano, s. 02.07.1736 Teisko, Värmälä, k. 29.08.1742 Teisko, Värmälä
Margareetta Ala-Korpula o.s. Vähä-Kartano, s. 01.03.1740 Teisko, Värmälä, k. 03.04.1817 Teisko, Pohtola
Pirkko Iso-Kulkkila o.s. Vähä-Kartano, Piika, Iso-Kulkkilan emäntä, s. 22.03.1745 Teisko, Värmälä, k. 07.04.1813 Teisko, Kulkkila
2. puoliso: Vihitty 12.01.1746 Teisko Juho Olavinpoika Vähä-Kartano e. Iso-Kulkkila Vähä-Kartanon vävy ja isäntä 1746-1779, rusthollin pitäjä. Juho kuoli 77-vuotiaana ''slaagiin''., s. 06.01.1716 Teisko, Kulkkila, k. 09.02.1793 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat Olavi Eskonpoika Iso-Kulkkila, s. 1682 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.05.1762 Teisko, Kulkkila ja Marketta Yrjöntytär Iso-Kulkkila o.s. Rikala, s. 18.03.1691 Teisko, Leppälahti.
Lapset:
Valpuri Vähä-Kartano, s. 10.03.1747 Teisko, k. 05.07.1747 Teisko
Martinus Vähä-Kartano, s. 05.11.1748 Teisko
Antti Vähä-Kartano, s. 05.11.1751 Teisko
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 52
IX Matti Matinpoika Vähä-Kartano Vähä-Kartanon isäntä 1706-1745, s. 04.02.1681 Teisko, Värmälä, k. 11.06.1749 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat Matti Antinpoika Vähä-Kartano, s. 1646, k. 10.02.1740 Teisko, Värmälä ja Valpuri Matintytär Vähä-Kartano, s. 02.04.1651 Teisko, Värmälä, k. 05.11.1732 Teisko, Värmälä (Taulusta 53).
Teiskon Värmälän talo Teiskon rippikirjassa sivulla n:ro 64: Matti Matinpoika Värmälän kuolinvuosi merkitty rippikirjaan (1749).

Puoliso: Vihitty 07.04.1701 Teisko Sofia Jaakopintytär Vähä-Kartano o.s. Nalli. (Taulu 50). (Taulu 51) s. 15.02.1680 Teisko, Kiimajoki, k. 29.05.1759 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat Jaakoppi Pertunpoika Nalli, s. 1637 Teisko, Kiimajoki, k. 1715 Teisko, Kiimajoki ja Kaarina Nuutintytär Nalli o.s. Uskali, s. 1644 Teisko, Uskali, k. 09.05.1740 Teisko, Kiimajoki (Taulusta 56).
Teiskon Värmälän rippikirjan toinen sivu: Sofian miehen Matti Värmälän syntymäaika ja ripittäytymiset on kirjassa alleviivattu. Huomaa, että Matti kävi vielä kuolinvuotenaan kirkossa ripittäytymässä.

Lapset:
Erkki Vähä-Kartano, s. 1703 Teisko, Värmälä. Tauluun 50
Elias Vähä-Kartano, s. 13.03.1709 Teisko, Värmälä
Pirkko Vähä-Kartano, s. 17.08.1712 Teisko, Värmälä
Antti Iso-Kartano e. Vähä-Kartano, Iso-Kartanon isäntä 1746-1772, s. 1722 Teisko, Värmälä, k. 30.10.1803 Teisko, Värmälä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 53
X Matti Antinpoika Vähä-Kartano Vähä-Kartanon rusthollin vävy ja isäntä 1693-1705, s. 1646, k. 10.02.1740 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Vihitty noin 1678 Teisko Valpuri Matintytär Vähä-Kartano. (Taulu 52) s. 02.04.1651 Teisko, Värmälä, k. 05.11.1732 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat Matti Niilonpoika Vähä-Kartano, k. 06.01.1678 Teisko, Värmälä ja Pirkko Paavontytär Vähä-Kartano, s. 1618 Teisko, Värmälä, k. 13.06.1708 Teisko, Värmälä (Taulusta 54).

Lapset:
Matti Vähä-Kartano, s. 04.02.1681 Teisko, Värmälä. Tauluun 52
Maria Vähä-Kartano, s. 25.03.1689 Teisko, Värmälä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 54
XI Matti Niilonpoika Vähä-Kartano Vähä-Kartanon vävy ja isäntä 1669-1675, k. 06.01.1678 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Pirkko Paavontytär Vähä-Kartano. (Taulu 53) s. 1618 Teisko, Värmälä, k. 13.06.1708 Teisko, Värmälä.
Vanhemmat Paavo Tuomaanpoika Vähä-Kartano, s. Teisko, Värmälä, k. 12.01.1679 Teisko, Värmälä ja Liisa Vähä-Kartano, k. Teisko, Värmälä (Taulusta 55).

Lapset:
Martti Vähä-Kartano, Vähä-Kartanon isäntä 1676-1692, s. 04.10.1648 Teisko, Värmälä, k. Teisko, Värmälä
Valpuri Vähä-Kartano, s. 02.04.1651 Teisko, Värmälä. Tauluun 53
Bertta Vähä-Kartano, s. 08.06.1652 Teisko, Värmälä
Pauli Vähä-Kartano, s. 26.01.1654 Teisko, Värmälä
Tuomas Vähä-Kartano, s. 03.03.1656 Teisko, Värmälä
Yrjö Vähä-Kartano, s. 25.03.1659 Teisko, Värmälä
Heikki Vähä-Kartano, s. 17.01.1661 Teisko, Värmälä
Matti Vähä-Kartano, s. 06.09.1663 Teisko, Värmälä
Johannes Vähä-Kartano, s. 06.03.1666 Teisko, Värmälä
Josepus Vähä-Kartano, s. 03.03.1669 Teisko, Värmälä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 55
XII Paavo Tuomaanpoika Vähä-Kartano Vähä-Kartanon isäntä 1640-1668, s. Teisko, Värmälä, k. 12.01.1679 Teisko, Värmälä.

Puoliso: Liisa Vähä-Kartano. (Taulu 54) k. Teisko, Värmälä.

Lapset:
Pirkko Vähä-Kartano, s. 1618 Teisko, Värmälä. Tauluun 54
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 56
X Jaakoppi Pertunpoika Nalli Nallin isäntä 1669-1704, s. 1637 Teisko, Kiimajoki, k. 1715 Teisko, Kiimajoki. Nallin tilasta löytyy tietoja asiakirjoista jo 1500-luvulta.

Viimeisimmät rakennukset tilalle on rakennettu 1950-luvulla. Nallin talon pihapiirissä on erityislaatuista kasvillisuutta. Taloa 1950-luvulla isännöinyt puutavarayhtiö Enqvistin päällikkö Ilmari Blomqvist istutti alueelle mm. tuijan, sembramäntyjä ja tammia. Sembrat näkyvät kanoottirantaan pellon takana metsän reunassa.

Päärakennuksen lähellä on paljon vanhaa perinteistä puutarhakasvillisuutta.

Nallin tila on Tampereen kaupungin omistuksessa.

Rakennukset ovat viime aikoina olleet vuokralla. Pellot hoitaa paikallinen maanviljelijä. Jatkuva viljely on välttämätöntä avoimen kulttuurimaiseman säilyttämiseksi.
Vanhemmat Perttu Matinpoika Nalli, s. Teisko, Kiimajoki, k. 22.09.1678 Teisko, Kiimajoki ja Riitta Nuutintytär Nalli, k. Teisko, Kiimajoki (Taulusta 57).
Jaakko Nallin isän Perttu Nallin kuolinpäivä 22.9.1678 merkittynä Ruoveden rippikirjaan.

Puoliso: Kaarina Nuutintytär Nalli o.s. Uskali. (Taulu 52) s. 1644 Teisko, Uskali, k. 09.05.1740 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat Nuuti Matinpoika Uskali, s. Teisko, Uskali, k. 20.04.1681 Teisko, Uskali ja Maisa Uskali, k. Teisko, Uskali (Taulusta 61).

Lapset:
Valpuri Sorri o.s. Nalli, s. 16.04.1671 Teisko, Kiimajoki, k. 04.10.1762 Teisko, Kiimajoki
Marketta Nalli, s. 29.06.1672 Teisko, Kiimajoki, k. 17.04.1753 Teisko, Kiimajoki
Matti Nalli, s. 21.09.1677 Teisko, Kiimajoki, k. jälkeen 1700 Teisko, Kiimajoki
Sofia Vähä-Kartano o.s. Nalli, s. 15.02.1680 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 52
Antti Nalli, s. 15.11.1682 Teisko, Kiimajoki
Henrikus (Heikki) Nalli, s. 13.12.1685 Teisko, Kiimajoki, k. 19.08.1688 Teisko, Kiimajoki
Erkki Yli-Nalli e. Nalli, Yli-Nallin isäntä 1722-1753, s. noin 1687 Teisko, Kiimajoki, k. 22.01.1777 Teisko, Kiimajoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 57
XI Perttu Matinpoika Nalli Nallin isäntä 1637-1668, s. Teisko, Kiimajoki, k. 22.09.1678 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat Matti Erkinpoika Nalli, s. Teisko, Kiimajoki, k. Teisko, Kiimajoki ja Elina Nuutintytär Nalli, k. Teisko, Kiimajoki (Taulusta 58).

Puoliso: Riitta Nuutintytär Nalli. (Taulu 56) k. Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Jaakoppi Nalli, s. 1637 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 56
Simo Nalli, Simo asui perheineen veljensä Jaakopin isännöimällä Nallin tilalla., s. Teisko, Kiimajoki, k. Teisko, Kiimajoki
Heikki Nalli, s. ennen 1650 Teisko, Kiimajoki, k. noin 1708 Teisko, Kiimajoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 58
XII Matti Erkinpoika Nalli Nallin ratsutilan isäntä 1635-1636, s. Teisko, Kiimajoki, k. Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat Erkki Niilonpoika Nalli, s. Teisko, Kiimajoki, k. Teisko, Kiimajoki ja N.n Nalli, k. Teisko, Kiimajoki (Taulusta 59).

Puoliso: Elina Nuutintytär Nalli. (Taulu 57) k. Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Perttu Nalli, s. Teisko, Kiimajoki. Tauluun 57
Pirkko Nalli, s. Teisko, Kiimajoki
Malin Nalli, s. Teisko, Kiimajoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 59
XIII Erkki Niilonpoika Nalli Nallin isäntä 1585-1634, s. Teisko, Kiimajoki, k. Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat Niilo Laurinpoika Nalli, k. Teisko, Kiimajoki ja N.n Nalli, k. Teisko, Kiimajoki (Taulusta 60).

Puoliso: N.n Nalli. (Taulu 58) k. Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Matti Nalli, s. Teisko, Kiimajoki. Tauluun 58
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 60
XIV Niilo Laurinpoika Nalli Nallin isäntä 1540-1584, k. Teisko, Kiimajoki.

Puoliso: N.n Nalli. (Taulu 59) k. Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Erkki Nalli, s. Teisko, Kiimajoki. Tauluun 59
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 61
XI Nuuti Matinpoika Uskali Uskalin isäntä 1636-1668, s. Teisko, Uskali, k. 20.04.1681 Teisko, Uskali.
Vanhemmat Matti Matinpoika Uskali, s. Teisko, Uskali, k. Teisko, Uskali ja Kerttu Sipintytär Uskali, k. Teisko, Uskali (Taulusta 62).

Puoliso: Maisa Uskali. (Taulu 56) k. Teisko, Uskali.

Lapset:
Erkki Uskali, Uskalin isäntä 1690-1698, s. Teisko, Uskali, k. 14.04.1704 Teisko, Uskali
Antti Uskali, k. 09.06.1652 Teisko, Uskali
Martti Uskali, Uskalin isäntä 1669-1689., s. Teisko, Uskali, k. noin 1700 Teisko, Uskali
Kaarina Nalli o.s. Uskali, s. 1644 Teisko, Uskali. Tauluun 56
Anna Uskali, s. Teisko, Uskali
Maisa Alanen o.s. Uskali, s. Teisko, Uskali, k. Teisko, Asuntila
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 62
XII Matti Matinpoika Uskali Uskalin isäntä 1625-1635, s. Teisko, Uskali, k. Teisko, Uskali.
Vanhemmat Matti Uskali, k. Teisko, Uskali ja N.n Uskali, k. Teisko, Uskali (Taulusta 63).

Puoliso: Kerttu Sipintytär Uskali. (Taulu 61) k. Teisko, Uskali.

Lapset:
Nuuti Uskali, s. Teisko, Uskali. Tauluun 61
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 63
XIII Matti Uskali Uskalin isäntä 1608-1624, k. Teisko, Uskali.

Puoliso: N.n Uskali. (Taulu 62) k. Teisko, Uskali.

Lapset:
Matti Uskali, s. Teisko, Uskali. Tauluun 62
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 64
VII Yrjö Mikonpoika Alanen Teisko Koveron Junkkarin ja Teiskon Teiskolan lampuoti eli maanvuokraaja. Kiimajoen Särkän torppari. Yrjö kuoli 73-vuotiaana punatautiin., s. 28.03.1716 Teisko, Jutila, k. 03.05.1789 Teisko, Kiimajoki, Särkkä.
Vanhemmat Mikko Pertinpoika Alanen, s. 1676, k. 29.06.1737 Teisko, Jutila ja Maria Jaakontytär Alanen, s. 1676, k. 21.06.1755 Teisko, Jutila (Taulusta 65).
Entisen Teiskon kunnan huomattavin viljelmätila on ollut Teiskolan kartano. Se on perustettu 1680-luvulla. Karatano siirtyi Tammelanderin suvulle v. 1793. Enimmillään kartanoon kuului yli 1300 ha maata. Nautakarjaa kartanossa on ollut 1900-luvulla 40-70 yksilöä. Kuvassa kartanon karjakko Tyyne Hilden Varma-lehmän kanssa v. 1922.

Puoliso: Vihitty 21.02.1742 Teisko Maria Heikintytär Alanen o.s. Kiimajoki. (Taulu 37). (Taulu 36) Piika, talon emäntä, s. 1723 Teisko, Kiimajoki, k. 14.01.1798 Teisko, Kiimajoki, Särkkä.
Vanhemmat Heikki Martinpoika Vähä-Kiimajoki, s. 1685 Teisko, Kiimajoki, k. Teisko, Kiimajoki ja Anna Matintytär Vähä-Kiimajoki, s. 6/1691 Teisko, k. Teisko (Taulusta 66).

Lapset:
Antti Särkkä e. Alanen, Kiimajoen Särkän torpan isäntä., s. 21.11.1742 Teisko, Jutila, k. 25.02.1814 Teisko, Kiimajoki
Heikki Särkkä e. Alanen, Kiimajoen Särkän torpan isäntä. Heikki kuoli 62-vuotiaana vesipöhöttymään., s. 06.01.1745 Teisko, Jutila, k. 19.07.1807 Teisko, Kiimajoki
Valpuri Runsas o.s. Alanen, Valpuri oli Teiskolan kylän piika naimisiin mennessään., s. 27.03.1746 Teisko, Jutila, k. 16.11.1821 Teisko, Kahanpää
Georgius (Yrjö) Pohjaslahti e. Alanen, Iso-Frantsin Pohjaslahden torpan isäntä. Yrjö kuoli 59-vuotiaana luuvaloon eli kihtiin., s. 19.03.1748 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.08.1807 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi
Anna Vanhatalo o.s. Alanen, s. 05.11.1750 Teisko, Kovero, Junkkari
Maria Ala-Yrjölä o.s. Alanen, Maria kuoli 27-vuotiaana lapsivuoteeseen., s. 02.03.1753 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 06.12.1780 Teisko, Jutila
Pirkko Vehmaisto o.s. Alanen, Runsaan piika naimisiin mennessään., s. 02.02.1755 Teisko, Kovero, Junkkari
Heta Paksula o.s. Alanen, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari. Tauluun 37
Aune Alanen, s. 21.08.1761 Teisko, Kovero, Junkkari
Aune Ylinen o.s. Alanen, s. 21.08.1761 Teisko, Kovero, Junkkari
Sofia Alanen, s. 03.09.1765 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 13.09.1765 Teisko, Kovero, Junkkari
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 65
VIII Mikko Pertinpoika Alanen Alasen isäntä 1709-1728, s. 1676, k. 29.06.1737 Teisko, Jutila.

Puoliso: Vihitty 01.01.1702 Teisko Maria Jaakontytär Alanen. (Taulu 64) s. 1676, k. 21.06.1755 Teisko, Jutila.

Lapset:
Valpuri Kuru II o.s. Alanen, Jutilan tytär ja piika, Kuru II:n emäntä, s. 1706 Teisko, Jutila, k. 08.04.1744 Kuru, Keihäslahti
Pertti Alanen, Alasen isäntä 1729-1763, Pertti kuoli 55-vuotiaana pistokseen., s. 20.08.1709 Teisko, Jutila, k. 20.03.1765 Teisko, Jutila
Maria Saarlahti o.s. Alanen, Maria kuoli 42-vuotiaana pistokseen., s. 04.06.1713 Teisko, Jutila, k. 06.04.1758 Teisko, Saarlahti
Yrjö Alanen, s. 28.03.1716 Teisko, Jutila. Tauluun 64
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 66
VIII Heikki Martinpoika Vähä-Kiimajoki Vähä-Kiimajoen isäntä 1709-1733, s. 1685 Teisko, Kiimajoki, k. Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat Martti Henrikinpoika Vähä-Kiimajoki e. Kuru II, s. 1657 Kuru, Keihäslahti, k. 02.10.1737 Teisko, Kiimajoki ja N.n Vähä-Kiimajoki, k. 1699 Teisko, Kiimajoki (Taulusta 67).
Teiskon Kiimajoen talosta kirjoitettu lisäteksti vuodelta 1947.

Puoliso: Vihitty 08.04.1710 Teisko Anna Matintytär Vähä-Kiimajoki. (Taulu 64) s. 6/1691 Teisko, k. Teisko.

Lapset:
Erkki Vähä-Kiimajoki, s. 13.05.1713 Teisko, Kiimajoki
Yrjö Vähä-Kiimajoki, Vähä-Kiimajoen isäntä 1734-1775 ja kirkon kuudennusmies, Yrjö kuoli 77-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 1715 Teisko, Kiimajoki, k. 03.02.1792 Teisko, Kiimajoki
Maria Alanen o.s. Kiimajoki, s. 1723 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 64
Pirkko Kiimajoki, s. 23.07.1725 Teisko, Kiimajoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 67
IX Martti Henrikinpoika Vähä-Kiimajoki e. Kuru II Martti vaihtoi Ruoveden Keihäslahden tilan edeltäjänsä Olavi Olavinpojan kanssa, joka oli Vähä-Kiimajoen isäntä 1685-1694, Martti oli Vähä-Kiimajoen isäntä 1695-1704., s. 1657 Kuru, Keihäslahti, k. 02.10.1737 Teisko, Kiimajoki.
Vanhemmat Henrik Matinpoika Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti ja Valpuri (Taulusta 14).

1. puoliso: N.n Vähä-Kiimajoki. (Taulu 66) k. 1699 Teisko, Kiimajoki.

Lapset:
Heikki Vähä-Kiimajoki, s. 1685 Teisko, Kiimajoki. Tauluun 66
2. puoliso: Maria Olavintytär Vähä-Kiimajoki s. 1669, k. 03.06.1753 Teisko, Kiimajoki.
Lapset:
Pirkko Vähä-Kiimajoki, Kaksoset Pirkko ja Olavi haudattu 31.3.1701 Teiskon kirkon porstuan alle., s. 25.07.1700 Teisko, Kiimajoki, (kaksonen), k. 31.03.1701 Teisko, Kiimajoki
Olavi Vähä-Kiimajoki, s. 25.07.1700 Teisko, Kiimajoki, (kaksonen), k. 31.03.1701 Teisko, Kiimajoki
Anna Polso o.s. Vähä-Kiimajoki, s. 1702 Teisko, Kiimajoki, k. 02.07.1766 Teisko, Kuoranta
Tuomas Vähä-Kiimajoki, Teiskon Polson renki. Tuomas kuoli 71-vuotiaana pistokseen., s. 1704 Teisko, Kiimajoki, k. 23.04.1775 Teisko, Polso
Marketta Kiman o.s. Vähä-Kiimajoki, Sotilaan vaimo, Teiskolan lampuotin emäntä., s. 1707 Teisko, Kiimajoki, k. 04.04.1786 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki eli Mattila
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 68
V Juho Antinpoika Majamäki Majamäen torppari. Juho kuoli 82-vuotiaana., s. 26.03.1785 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 10.10.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Hoikkala.
Vanhemmat Antti Joosepinpoika Majamäki e. Pitkälä I, s. 04.12.1755 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 24.06.1818 Ruovesi, Pihlajalahti ja Aune Erkintytär Majamäki o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 16.12.1758 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 12.01.1842 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 69).

Puoliso: Vihitty 09.07.1810 Ruovesi Reetta (Marketta) Yrjöntytär Majamäki o.s. Ahvenjärvi. (Taulu 5) Majamäen torpan emäntä, s. 14.04.1787 Ruovesi, Pihlajalahti, Saarilahti, k. 23.04.1854 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat Yrjö Heikinpoika Ahvenjärvi e. Soikkanen, s. 02.05.1758 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki ja Pirkko Yrjöntytär Ahvenjärvi o.s. Nuottiniemi, s. 03.08.1756 Ruovesi, Pappila, k. 25.03.1801 Ruovesi, Hanho (Taulusta 134).

Lapset:
Maria Majamäki, s. 14.03.1816 Ruovesi, Pihlajalahti
Kaisa Majamäki, s. 03.09.1818 Ruovesi, Pihlajalahti
Fredrika Majamäki, s. 15.04.1821 Ruovesi, Pihlajalahti
Anna Karoliina Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki, s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 5
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 69
VI Antti Joosepinpoika Majamäki e. Pitkälä I s. 04.12.1755 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 24.06.1818 Ruovesi, Pihlajalahti. Laukon vanhaa rälssiä.
Anders Josephsson piti tilaa lampuotina 1782-1784 ,jonka jälkeen tilan sai omistaakseen sotilasvirkataloksi
luutnantti Johan Apollof Reinhold. s.1744 k.1807.
Vanhemmat Jooseppi Johanneksenpoika Pitkälä I e. Ala-Pitkälä, s. 30.07.1731 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 31.07.1781 Ruovesi, Pihlajalahti ja Maria Antintytär Pitkälä I o.s. Nenonen, s. 25.02.1731 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 02.01.1789 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 70).

Puoliso: Vihitty 29.12.1782 Kuru Aune Erkintytär Majamäki o.s. Isokarju II (Ylinen). (Taulu 68) Torpparin tytär, s. 16.12.1758 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 12.01.1842 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat Erkki Ristonpoika Isokarju II (Ylinen) e. Iso-Karju, s. 1720 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 04.02.1798 Kuru, Karjula ja Maria Yrjöntytär Isokarju II (Ylinen) o.s. Ståhlberg, s. 17.01.1731 Kuru, Hainari, k. 20.12.1812 Kuru, Karjula (Taulusta 111).

Lapset:
Liisa Majamäki, s. 12.10.1783 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 21.09.1809 Ruovesi, Pihlajalahti
Juho Majamäki, s. 26.03.1785 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 68
Vauva Majamäki, s. 30.04.1788 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 01.05.1788 Ruovesi, Pihlajalahti
Leena Majamäki, s. 09.08.1795 Ruovesi, Pihlajalahti
Matti Majamäki, s. 13.02.1800 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 01.10.1801 Ruovesi, Pihlajalahti
Kalle Majamäki, s. 01.12.1804 Ruovesi, Pihlajalahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 70
VII Jooseppi Johanneksenpoika Pitkälä I e. Ala-Pitkälä Pitkälä I:n lampuoti 1752-1781, kirkon kuudennusmies, kuollut poltetautiin 50-vuotiaana., s. 30.07.1731 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 31.07.1781 Ruovesi, Pihlajalahti. Joseph Johansson kuoli palovammaan 50-vuotiaana.
Tilan isäntä 1752-1781 .Puumerkki 1753 ,iso M-kirjain

.
Vanhemmat Johannes Joosepinpoika Ala-Pitkälä e. Pitkälä, s. 25.03.1702 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 07.04.1785 Ruovesi, Pihlajalahti ja Maria Tuomaantytär Ala-Pitkälä o.s. Pekkala, s. 03.03.1705 Ruovesi, Pekkala, k. 11.03.1766 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 71).

Puoliso: Vihitty 11.05.1752 Ruovesi Maria Antintytär Pitkälä I o.s. Nenonen. (Taulu 69) s. 25.02.1731 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 02.01.1789 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat Antti Heikinpoika Nenonen, s. 24.08.1702 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 29.11.1752 Ruovesi, Pihlajalahti ja Pirkko Heikintytär Nenonen o.s. Raski (Braski), s. 1688 Virrat, Hauhuu, k. 22.06.1760 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 97).

Lapset:
Anna Pitkälä I, s. 07.04.1753 Ruovesi, Pihlajalahti
Antti Majamäki e. Pitkälä I, s. 04.12.1755 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 69
Matti Haara-aho e. Pitkälä I, Matti oli Pengonpohjan Yli-Hankalan renki mennessään naimisiin., s. 12.04.1758 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 03.02.1840 Teisko, Pengonpohja, Hankala
Yrjö Ala-Minkkinen e. Pitkälä I, Ala-Minkkisen isäntä 1788-, s. 07.03.1761 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 09.04.1820 Kuru, Riuttaskorpi
Juho Patala e. Pitkälä I, s. 11.09.1763 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 19.07.1839 Ruovesi, Kauttu
Kaisa Hjetas o.s. Pitkälä I, s. 22.11.1768 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 07.11.1844 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen
Marketta Pitkälä I, s. 27.02.1771 Ruovesi, Pihlajalahti
Lauri Pitkälä I, s. 18.03.1774 Ruovesi, Pihlajalahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 71
VIII Johannes Joosepinpoika Ala-Pitkälä e. Pitkälä Ala-Pitkälän lampuoti, vanha isäntä, s. 25.03.1702 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 07.04.1785 Ruovesi, Pihlajalahti. Johan Josephsson oli Pitkälän talon isäntä 1729-1751.Puumerkki iso M-kirjain.
Talo jaettiin n.vuonna 1730 ja
Pitkälä II alkoi isännöidä Johanin veli Erich Josephsson 1739-1763.
Erich s.1709 k.1783 ,puumerkki iso R-kirjain.
Hänen vaimonsa Maria Thomasdotter oli lampuodin tytär Pekkalasta,
vanhemmat Thomas Thomasson ja Jutiitta Mattsdotter.
Vanhemmat Jooseppi Matinpoika Pitkälä, s. 1674 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 08.04.1758 Ruovesi, Pihlajalahti ja Anna Matintytär Pitkälä o.s. Ala-Pohja, s. 1671 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 22.05.1738 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 72).

Puoliso: Vihitty 1728 Ruovesi Maria Tuomaantytär Ala-Pitkälä o.s. Pekkala. (Taulu 70) Vanha emäntä, s. 03.03.1705 Ruovesi, Pekkala, k. 11.03.1766 Ruovesi, Pihlajalahti. Kuollut 61-vuotiaana päänsärkyyn.
Vanhemmat Tuomas Tuomaanpoika Pekkala e. Kantala eli Hakokanto, s. 1668 Ruovesi, Ruhala, k. 1728 Ruovesi, Pekkala ja Jutta Matintytär Pekkala o.s. Tamminiemi, s. 1670 Vilppula, Elämäntaipale, k. 26.05.1754 Ruovesi, Pekkala (Taulusta 88).

Lapset:
Jooseppi Pitkälä I e. Ala-Pitkälä, s. 30.07.1731 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 70
Erkki Ala-Pitkälä, s. 26.02.1733 Ruovesi, Pihlajalahti
Yrjö Ala-Pitkälä, s. 07.02.1735 Ruovesi, Pihlajalahti
Maria Nenonen o.s. Ala-Pitkälä, Pitkälän tytär ,Nenosen emäntä 1774-, s. 08.01.1737 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 16.01.1803 Ruovesi, Pihlajalahti
Johannes Ala-Pitkälä, s. 01.06.1744 Ruovesi, Pihlajalahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 72
IX Jooseppi Matinpoika Pitkälä Lampuoti Pitkälässä 1701-28, lautamies 1705, s. 1674 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 08.04.1758 Ruovesi, Pihlajalahti. Jooseppi Matinpoika oli Pitkälän talon lampuoti 1701-1728, lautamies 1705-1723.
Puumerkki 1738, iso M-kirjain. Pitkälä oli Laukon vanhaa rälssiä.
Kuoli keuhkotautiin 84-vuotiaana.
Vaimo Anna Mattsdotter oli talollisen tytär Jäminkipohjan Ala-Pohjasta.
Lampuoti oli agraarisessa (maataloutta koskeva) Suomessa maanviljelykseen tarkoitetun
koko tilan vuokraaja. Tässä suhteessa he erosivat torppareista, jotka olivat vuokranneet
vain osan vuokranantajan tilasta työvastiketta, taksvärkkiä vastaan.
Mäkitupalaiset puolestaan olivat vuokranneet vain talon, eivät viljelysmaata.
.
Vanhemmat Matti Pekanpoika Pitkälä e. Tiusanen, s. 1635 Keuruu, Valkealahti, k. 11.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti ja Kristiina Kaapontytär Pitkälä o.s. Bernburgius, s. noin 1650 Ruovesi ,Pakka, k. välillä 1713-1721 Vaasa (Taulusta 73).

Puoliso: Vihitty 03.11.1695 Ruovesi Anna Matintytär Pitkälä o.s. Ala-Pohja. (Taulu 71) Emäntä, s. 1671 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 22.05.1738 Ruovesi, Pihlajalahti. Jäminkipohja oli Pirkkalan erämaa-asutusta 1562-1564.
Vesilahden Mantereen kylän entisiä erämaita 1589.
Vanhemmat Matti Markunpoika Ala-Pohja, s. Ruovesi, k. 05.06.1681 Ruovesi, Jäminkipohja ja Magdaleena Pertintytär Ala-Pohja, s. Ruovesi, Jäminkipohja, k. 15.05.1697 Ruovesi, Jäminkipohja (Taulusta 85).

Lapset:
Marketta Jäminki II o.s. Pitkälä, Lampuodin tytär, emäntä, s. 10.04.1696 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 02.03.1779 Ruovesi, Jäminkipohja
Sophia Jäminki o.s. Pitkälä, Emäntänä Jämingin talossa 1722-1745, s. 16.07.1699 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 27.01.1745 Ruovesi, Jäminkipohja
Maria Pitkälä, s. 10.03.1701 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 31.03.1701 Ruovesi, Pihlajalahti
Johannes Ala-Pitkälä e. Pitkälä, s. 25.03.1702 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 71
Matti Pitkälä, s. 02.10.1704 Ruovesi, Pihlajalahti
Jooseppi Jämroth / Jämgrund e. Pitkälä, Sotilaana Ruovedellä ja Kurussa., s. 27.02.1707 Ruovesi, Pihlajalahti
Erkki Ylä-Pitkälä e. Pitkälä, Ylä-Pitkälän lampuoti 1739-1763, s. 28.04.1709 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 1783 Ruovesi, Pihlajalahti
Jaakko Pitkälä, Pitäjän seppänä kotonaan Pitkälässä. Jaakko kuoli 44-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.07.1711 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 22.12.1755 Ruovesi, Pihlajalahti
Petteri Pitkälä, s. 03.07.1711 Ruovesi, Pihlajalahti, (kaksonen)
Antti Kurkela e. Pitkälä, Talollinen Kurkelassa 1741-1766, s. 1713 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 1790 Virrat, Kurjankylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 73
X Matti Pekanpoika Pitkälä e. Tiusanen Pitkälän vävy ja isäntä 1677-1697, s. 1635 Keuruu, Valkealahti, k. 11.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat Pekka Paulinpoika Tiusanen e. Tiusainen, s. 1603 Keuruu, Valkealahti, k. Keuruu, Valkealahti (Taulusta 74).

Puoliso: Vihitty 1672 Ruovesi Kristiina Kaapontytär Pitkälä o.s. Bernburgius. (Taulu 72) Isännöi Pitkälää 1698-1700, kappalaisen tytär, muutti Vaasaan, kuollut isovihan aikana (venäläisten miehitys Suomessa 1713-21), s. noin 1650 Ruovesi ,Pakka, k. välillä 1713-1721 Vaasa. Kirstin Gabreilsdotter oli Kurun kappalaisen Gabriel Pehrsdotter Bernburgiuksen tytär.
joka hoiti Pitkälän tilaa 1698-1700 miehensä Matts Pehrssonin kuoleman jälkeen,
jonka jälkeen Kirstin muutti Vaasaan. Kuollut Isovihan aikaan.
Pitkälä oli Laukon vanha rälssitalo Ruovedella vuodesta 1603.
Rälssitalo on aateliselle lahjoitettu ratsutila.
.
Vanhemmat Kaapo Pietarinpoika Bernburgius e. Costenius, s. Pori, k. 12.06.1659 Ruovesi ,Viljakkala ja Kristiina Joosepintytär Pitkälä o.s. Wallenius Bernburgius, s. 05.03.1628 Vesilahti, k. 1699 Ruovesi (Taulusta 78).

Lapset:
Jooseppi Pitkälä, s. 1674 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 72
Erkki Pitkälä, Pitkälän isäntä, lautamies, k. 01.06.1681 Ruovesi, Pihlajalahti
Antti Aspegren e. Pitkälä, Koivulahden kappalainen vuodesta 1746, Vaasan maakuntakokouksen osanottaja 1742., s. noin 1678 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.06.1751 Koivulahti, Pappila
Kaisa Marttinen o.s. Pitkälä, Lampuodin tytär ja emäntä, muutti Ruoveden Kekkoselle 1728., s. 1679 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 03.01.1764 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen
Maria Lyra o.s. Pitkälä, s. 21.01.1684 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 1750 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 74
XI Pekka Paulinpoika Tiusanen e. Tiusainen Tiusalan isäntä 1625-1626, s. 1603 Keuruu, Valkealahti, k. Keuruu, Valkealahti. Ennen Pehr Påhlsonia (1625-1626) Tiusalaa eli Peränikaraa eli Saarijärveä eli Peräkylää eli Nikaraa isännöi:
Lars Tiusainen 1609-1624
Anders Tiusainen eli Viljakainen 1565-1608.
Vanhemmat Pauli Paulinpoika Tiusainen, s. 1577 Keuruu, Valkealahti, k. 1637 Keuruu, Valkealahti ja Pirkko Juhontytär Tiusainen, s. 1581 Keuruu, k. 1635 Keuruu, Valkealahti (Taulusta 75).

Lapset:
Matti Pitkälä e. Tiusanen, s. 1635 Keuruu, Valkealahti. Tauluun 73
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 75
XII Pauli Paulinpoika Tiusainen Tiusalan isäntä 1626-1635, kirkon kuudennusmies 1635-36, puumerkki 1635 = XIII, s. 1577 Keuruu, Valkealahti, k. 1637 Keuruu, Valkealahti.
Vanhemmat Pauli Pietarinpoika Tiusainen, s. Keuruu, Valkealahti, k. Keuruu, Valkealahti ja N.n Tiusainen, k. Keuruu, Valkealahti (Taulusta 76).

Puoliso: Pirkko Juhontytär Tiusainen. (Taulu 74) s. 1581 Keuruu, k. 1635 Keuruu, Valkealahti.

Lapset:
Pekka Tiusanen e. Tiusainen, s. 1603 Keuruu, Valkealahti. Tauluun 74
Juho Tiusanen e. Tiusainen, Tiusalan isäntä 1636-1661, kirkon kuudennusmies ja kirkkoisäntä 1662 ,puumerkki 1643 = +III
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 76
XIII Pauli Pietarinpoika Tiusainen Tiusalan isäntä 1586-1625, lautamies 1600, puumerkki 1600 = III, s. Keuruu, Valkealahti, k. Keuruu, Valkealahti.
Vanhemmat Pietari Tiusainen, k. Keuruu, Valkealahti (Taulusta 77).

Puoliso: N.n Tiusainen. (Taulu 75) k. Keuruu, Valkealahti.

Lapset:
Pauli Tiusainen, s. 1577 Keuruu, Valkealahti. Tauluun 75
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 77
XIV Pietari Tiusainen Tiusalan isäntä 1564-1585, k. Keuruu, Valkealahti.

Lapset:
Pauli Tiusainen, s. Keuruu, Valkealahti. Tauluun 76
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 78
XI Kaapo Pietarinpoika Bernburgius e. Costenius Kurun kappalainen 1649, lampuoti, s. Pori, k. 12.06.1659 Ruovesi ,Viljakkala. Kaapo Pietarinpoika Bernburgius oli ylioppilas Satakuntalaisessa osakunnassa 1642-1643.
Mainitaan Pyynikkilän pappilassa 1649-1650.
Ruoveden Rajalahden Aution talon asukkaana 1651-1652 ja Ruoveden Viljakkalan talon asukkaana 1659.
Rajalahti sijaitsi Lempäälän Innilän entisellä erämaalla.
Ruoveden kappalainen Kurussa 1649.

Ylioppilas Uppsalassa 8.1634 Gabriel Petri Finlandus. Ylioppilas Turussa sl. 1642 Bernburgius Gabr. Petri _ 17. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1642/43] Gabriel Petri Biörburgensis. | Sacellanus Ruowesiensis. — Ruoveden kappalainen (1649). Ruoveden vt. kirkkoherra ja varrontavaltakirja seuraavaksi kirkkoherraksi 1651. ‡ Ruovedellä 12.6.1659.
Vanhemmat Petter (Pietari) Bartholinus, k. 1639 Laitila ja Karin Antintytär Bartholinus, k. Laitila (Taulusta 79).

Puoliso: Kristiina Joosepintytär Pitkälä o.s. Wallenius Bernburgius. (Taulu 73) Emäntä ,lampuoti 1660-76, s. 05.03.1628 Vesilahti, k. 1699 Ruovesi. Kirstin hoiti Pitkälän tilaa 1660-1676.
Vuonna 1698 Ruoveden papisto alkaa maksaa Kristina Walleniukselle eläkettä.
Vanhemmat Josef Mikaelinpoika Wallenius, s. 10.03.1596 Naantali, k. 28.05.1643 Vesilahti ja Saara Zachariaantytär Wallenius o.s. Olai, s. 1606 Vesilahti, k. 12.10.1655 Vesilahti (Taulusta 80).

Lapset:
Kristiina Pitkälä o.s. Bernburgius, s. noin 1650 Ruovesi ,Pakka. Tauluun 73
Josef Björnburger e. Bernburgius, Viipurin ratsuväkirykmentin saarnaaja 1680, k. 26.12.1691 Ruovesi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 79
XII Petter (Pietari) Bartholinus Laitilan kirkkoherra, k. 1639 Laitila.

Puoliso: Karin Antintytär Bartholinus. (Taulu 78) k. Laitila.

Lapset:
Kaapo Bernburgius e. Costenius, s. Pori. Tauluun 78
Antti Rundeel e. Costenius, Aatelinen, aateloitu vuonna 1650 nimelle Rundeel, everstiluutnanti, omisti tiloja Kangasalla., s. noin 1619, k. 03.12.1679 Kangasala (kirkko)
Martti Costenius, Sotilaspappi, s. noin 1631 Laitila, k. 23.01.1671 Latvia, Riika
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 80
XII Josef Mikaelinpoika Wallenius Vesilahden kirkkoherra 1626-1643, s. 10.03.1596 Naantali, k. 28.05.1643 Vesilahti.

Josef Wallenius meni Turun kouluun 13.3.1604. Vihittiin papiksi 5.12.1619 ja määrättiin Anoilan herra Akseli Kurjen kotisaarnaajaksi Tottjärven kartanossa.
Vesilahden kappalainen 17.1.1624 ,kirkkoherra 1.5.1626-28.5.1643.
Muodosti nimensä Wallenius Naantalin latinankielisestä nimestä Vallis Gratise (armon laakso).
Wallenius -suku on Suomen vanhimpia aatelittomia sukuja, polveutuen Naantalin ja Raision kirkkoherrasta Mikael Henrikinpojasta 1500- luvun keskivaiheilta.
Vanhemmat Mikael Mikaelinpoika Wallenius, s. 1560 Naantali, k. 1607 Naantali ja Vaimi Wallenius, s. 1572 Naantali (Taulusta 81).
Naantali ja sen saaristoa vuodelta 1841.

Puoliso: Vihitty 10.02.1622 Vesilahti Saara Zachariaantytär Wallenius o.s. Olai. (Taulu 78) s. 1606 Vesilahti, k. 12.10.1655 Vesilahti.
Vanhemmat Zacharias Olauksenpoika Olai, k. 1621 Uskela ja Skolastika Juhontytär, k. Uskela (Taulusta 83).

Lapset:
Mikael Wallenius, s. 28.08.1624 Vesilahti
Johannes Wallenius, Rauman pormestari, s. 07.03.1626 Vesilahti, k. 1698 Rauma
Kristiina Pitkälä o.s. Wallenius Bernburgius, s. 05.03.1628 Vesilahti. Tauluun 78
Margareetta Wallenius, s. 09.07.1629 Vesilahti
Josef Wallenius, Akaan kirkkoherra 1679-1693, lääninrovasti, Vesilahden kirkkoherra., s. 17.08.1630 Vesilahti, k. 03.06.1707 Vesilahti
Elisabet Wallenius, Kummina 1681, s. 12.02.1632 Vesilahti
Birgitta Wallenius, s. 19.07.1634 Vesilahti
Helena Wallenius, Kummina 1678, s. 14.01.1637 Vesilahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 81
XIII Mikael Mikaelinpoika Wallenius Naantalin ja Raision kappalainen 1592-1607, haudattu Kynttilämessun päivänä Naantalin kirkkoon missä on pylvääseen hänen nimensä hakattuna ja edelleen nähtävissä., s. 1560 Naantali, k. 1607 Naantali.

Suomen useista Wallenius-nimisistä suvuista tunnetuin on Naantalista lähtöisin oleva vanha pappis-, sivistys- ja virkamiessuku. Sukuun kuuluvat myös aateloidut Walleenit ja Wallenskiöldit.

Suvun varhaisin tunnettu jäsen on vuonna 1607 kuollut Naantalin kappalainen Michael Michaelis, joka saattoi olla aiemman kirkkoherra Michael Henricin poika. Michael Michaelisin poika, Vesilahden kirkkoherra Josef Wallenius (1596–1643) otti itselleen sukunimen Wallenius kotikaupunkinsa Naantalin latinankielisen nimen Vallis Gratiae mukaan. Hänen jälkeläisistään kolme aateloitiin, näistä pojanpojanpoika, hovioikeuden asessori ja maaherra Jeremias Wallén jo Ruotsin vallan aikana; hänen sukunsa sammui ennen 1700-luvun loppua. Hänen veljenpojanpoikansa C. J. Walleen aateloitiin Suomessa vuonna 1816 ja korotettiin vapaaherraksi 1854. Toiseen sukuhaaraan kuulunut senaattori Erik Wallensköld puolestaan aateloitiin 1832.

Suomessa ja Ruotsissa on kolmen viime vuosisadan aikana ollut monta Vallenius nimistä henkeä, mutta he eivät silti laisinkaan ole olleet samaa sukua. Alla esitetystä laajasta Vallenius suvusta on, aina kantaisästä Naantalin 1607 kuolleesta kappalaisesta Michael Michaelis alkaen nykyaikoihin asti, kasvanut monta pappia, mutta myöskin monta yliopiston, koulun ja valtion palveluksessa mainerikasta miestä. Kahdesta kantaisän pojasta on suku versonut. Nuoremmalla, joka lakimieheksi ruvetessaan kotipaikan ruotsalaisesta nimestä muodosti itselleen sukunimen Dahlman, ei taida enää olla miespuolisia jälkeläisiä. Vanhempi, joka seurasi isäänsä pappisuralla, teki itsellensä Naantalin latinaisen nimen mukaan sukunimen Vallenius. Hänen pojanpojistaan perusti vanhin, joka tuli sotilaaksi, Vallens nimisen sukuhaaran, joka sammui 4. polveensa; toinen tuli maaherrana aateloituksi Vallén nimellä 1743, mutta hänenkin sukunsa sammui jo sata vuotta sitte. Tämän maaherran veljenpoika oli varapresidentti Erik Vallenius, joka ruvetessaan lakimieheksi lyhensi nimensä muotoon Valleen ja jonka poika salaneuvos Karl Johan V. on sennimisen vapaaherrasuvun kantaisä. Nuorempaa sukuhaaraa oli presidentti Erik Vallenius, joka aateloittuna 1832 tuli aatelisen Vallensköld suvun kantaisäksi. Vallenius suvun merkillisimpiä miehiä ovat muuten professorit etevä matemaatikko Martin Johan V. ja hänen poikansa, ankara, yliopistossa kauvan melkein yksinvaltias kanslianeuvos Johan Fredrik V. sekä maakunnassaan mahtava »Karjalan kuningas», kruununvouti Gabrel V. Suvun vaiheet on erittäin provasti Immanuel Robert V. koettanut selvitellä. Lähde: Axel Bergholm: Sukukirja v. 1901 s. 1343 Michael Michaelis vihittiin papiksi 1592 Naantalin ja Raision kappalaiseksi. Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Anni Wallenius kertoo muistelmissaan "Auringossa Syntynyt" 1978; miehestään Kurt Martti Walleniuksesta ja tämän suvusta: " Ehkäpä sen vuosi, että äiti olisi tahtonut kasteessa tehdä oman sukunsa ensimmäisen papin, Ericus Voiwalweniuksen kaiman, mutta isä ehti kuiskata papin korvaan Martin, mikä nimi ei puuttunut hänen oman sukunsa luetteloista... Sukunimen tiesin juontavan juurensa Naantalin latinalaisesta nimestä Vallis Gratiae ( Armon laakso ). Tämän kaupungin pappina oli ensimmäinen suvun tunnettu jäsen, Mikael Mikaelinpoika, Martti Lutherin , Melanchtonin ja Mikael Agrigolan aikalainen ja oppilas, oli vaikuttanut ja tullut haudatuksikin Naantalin kirkkoon, missä lattiakiveen hakattuna hänen nimensä edelleen on nähtävissä." Wallenius-suku on Suomen ja vanhimpia aatelittomia sukuja, polveutuen Naantalin ja Raision kirkkoherrasta Mikael Henrikinpojasta (1500-luvun keskivaiheilla). Naantalin "Vallis gratiaen" nimestä muodostettiin myöskin sukunimi. W.-suvusta alkuisin ovat Wallens, W alleen ja Wallensköld-suvut. [I. R. W., "Genealogi öfver Walleniska slägten i Finland" (1852) Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909


Kirjailijakenraali Kurt Martti Walleniuksen elämä ja tuotanto:

Kurt Martti Walleniuksessa, kenraalissa ja kirjailijassa, kiteytyvät pienoiskoossa
itsenäisen Suomen alkuaskeleet. Silti häntä ei ole nostettu muistopatsaaksi kansakunnan
kaapin päälle. Hän on liian omalaatuinen ja monikasvoinen hahmo
sopiakseen vakaaseen suomalaiseen kaanoniin. Muistopatsaan kohteen täytyy olla
yksituumaisesti hyväksytty monilla tahoilla, tai ainakin hänen tiettyjä puoliaan täytyy
tarkoituksellisesti unohtaa. Walleniuksesta vallitsee monella taholla ailahteleva
epätietoisuus, jopa ennakkoluuloisuuden värittämä tietämättömyys – puhumattakaan
siitä, että hänen sangen epäsovinnaista esiintymistään itsenäisen Suomen historiassa
voitaisiin unohtaa.
Walleniuksen henkilö liittyy kaikkiin merkittäviin tapahtumiin itsenäisen Suomen
historiassa ennen jatkosotaa. Hän oli jääkäriliikkeen kasvatti, joka oli mukana lähes
kaikissa Saksan jääkärien toimissa: rintamalla, erikoistehtävissä Venäjän alaisen Suomen
maaperällä sekä lopulta kansalaissodassa Lapin rintaman komentajana. Hän oli mukana
suunnittelemassa ja toteuttamassa kansalaissotaan liittyneitä valloitusretkiä itärajan
taakse. Hän oli Suomen armeijan organisoija ja toimintojen kehittäjä sen keskeisinä
muotoutumisaikoina. Talvisodassa hän toimi jälleen Lapin rintaman komentajana pysäyttäen
ennakoimattoman voimakkaan venäläisten hyökkäyksen pohjoisen suunnalla.
Aliupseerista kenraalimajuriksi Wallenius yleni kahdessatoista vuodessa.
Samalla lailla kuin Wallenius liittyi Suomen historiaan, hän on vaikuttanut
vahvasti myös Lapin historiassa. Hän on Lapin sotahistorian keskeisimpiä hahmoja
Tervolan taistelusta talvisotaan. Hän liittyy läheisesti sotienvälisen Petsamon historiaan
Petsamon valloitusretkestä alueen luovutukseen. Hän on Lapin kulttuuri- ja
kirjallisuushistorian tärkeimpiä edustajia: hän julkaisi kaikkiaan kuusi Lappi-aiheista
teosta, suuren osan muutettuaan pysyvästi Lappiin vuonna 1940. Kaikki ovat Lapin
ihmisten ja harrastajien parissa klassikoiden maineessa.

Menestyksellä oli kuitenkin myös kääntöpuolensa. Walleniuksen sotilasura
päättyi presidentti K. J. Ståhlbergin kyydityksen aiheuttamaan oikeusprosessiin,
minkä jälkeen hänen nimensä on jatkuvasti liitetty tähän itsenäisen Suomen historian
ehkä suurimpaan skandaaliin. Mainetta ei palauttanut edes se, että Korkein oikeus
vapautti kenraalin kaikista syytteistä. Pidättäminen Ståhlbergin tapauksen yhteydessä
ja huhut oikeistovallankaappauksen valmistelusta Mäntsälän kapinassa tahrasivat
Walleniuksen nimen vuosikymmeniksi eteenpäin. Talvisodassa uudelleen Suomen
armeijan palvelukseen päässyt ja vaaranalaisen Lapin rintaman pelastanut kenraali
epäonnistui Viipurinlahden puolustustaistelussa ja siirrettiin reserviin.
Takaiskut kuvastivat toisaalta Walleniuksen luontaisesti hieman taiteilijamaista,
epävakaata luonnetta, toisaalta sysäsivät hänen kirjallista harrastustaan eteenpäin. Vastoinkäymiset
olivatkin ratkaiseva syy siihen, että hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi.
Jälkimaineeltaan Wallenius on jäänyt aika myyttiseksi hahmoksi, jonka henkilökuva
on usein nähty hyvin ristiriitaisena. Häntä on pidetty fasistina ja rasistina,
mutta myös vakavana isänmaan miehenä ja merkittävänä osana lappilaista kulttuuria.
Julkisessa sanassa ja tutkimuskirjallisuudessa Wallenius on koettu epäilyttäväksi hahmoksi
“lapualaisuutensa” takia. Kun Walleniuksen ajattelua ei ole tunnettu, häntä
on erityisesti poliittisessa kirjallisuudessa voitu käyttää syntipukkina, johon kaikki
mahdolliset uhkakuvat on heijastettu.
“Walleniukseen suhtaudutaan monella tavalla, etupäässä sen mukaan, mikä puoli
hänen toiminnastaan on vihattu ja mikä ihailtu. Virikkeitä molempiin suuntiin on
tarjolla runsaasti, niin runsaasti, että niiden keskeltä kuoriutuva henkilö ei ole enää
kertakaikkisesti hahmoteltavissa”, määritteli Erno Paasilinna vuonna 1957 tekemässään
haastattelussa. Hän piti kenraalikirjailijaa “oman runsautensa kammitsoimana
persoonallisuutena”.1 Wallenius itse hahmotteli vanhoilla päivillään henkilökuvansa
poikkeavuutta ja saamaansa julkista kohtelua:
Olen keskipitkän elämäni varrella nähnyt monenlaisia elollisia olentoja
kääpiösieluista ja kärpässarjan menninkäisälyistä elefanttitautisiin, räätälifilosofeihin
ja suutaripoliitikkoihin asti, (mutta) vapaa henki on vain taiteilijalle sallittua;
muut sen hengen miehet yhteiskunta tuomitsee auttamattomasti, vieläpä
taiteilijankin, jos hän sattuu samalla kerralla olemaan kenraali, varsinkin jos hän on
niin rehellinen, että ottaa saman ryypyn kirkkaassa päivänvalossa kuin vuorineuvos
tai ministeri Kämpin juhlakerroksessa.2
Se, että kokonaiskuvaa Walleniuksesta on ollut hankala muodostaa, on johtunut
paljolti siitä, että hän ei oikein mahdu normaalin elämäkerran muottiin. Hänen
toimintansa ei noudattanut tavallisen määrätietoisen – usein jopa ikävystyttävän
– elämäntyön kaavaa, jossa korostetaan yhteiskunnallista rakentavuutta ja kaikinpuolista
moitteettomuutta arvokkaana kansalaisena. Jatkuvuutta korostavan elämäkerran
kannalta kiusallista Walleniuksessa on hänen toimintansa jakaantuminen eri lohkoille:
hän on toiminut niin sotilaana, yleisesikunnan päällikkönä, poliittisena häirikkönä,
tehtaanjohtajana kuin kirjailijanakin. Siksi myös hänestä tehty elämäkertatutkimus
jakaantuu sotahistorian, sotatieteen, aatetutkimuksen, poliittisen historian ja kirjallisuudentutkimuksen
saroille.
Tärkeimpinä primaarilähteinä tutkimustyössäni ovat olleet Walleniuksen omat
muistiinpanot ja kirjoitukset. Seitsemän kirjansa lisäksi hän julkaisi eri lehdissä pitkälti
toistasataa artikkelia, joista laatimani luettelo on sijoitettu kirjan loppuun. Lisäksi
Walleniuksen henkilökohtainen arkisto avattiin 1990-luvun vaihteessa tutkijoille
Kansallisarkistossa (Valtionarkistossa), ja vasta se on kunnolla valaissut kenraalikirjailijan
elämää ja henkilöä.
Kuten kirjailijalle sopii, Wallenius itse koki elämänsä tarinoina ja elämyksinä,
joista hän mielellään sekä kertoi että kirjoitti. Siksi myös hänestä kertova elämäkerta
sisältää paljon yksityiskohtia ja tapauksia. Wallenius rakasti anekdootteja,
pikku kertomuksia, jotka hänen käsityksensä mukaan kuvasivat elämää paremmin
kuin pelkät tosiasiat. Hänen asiapitoiset kertomuksensa ja kirjoituksensa
sisälsivät usein pitkiä tarinoita, joista normaalille historioitsijalle ei ole paljon iloa,
mutta jotka usein mainiosti kuvaavat tapahtumien luonnetta ja tunnelmaa. Juuri
anekdootit tuovat julkisen tason rinnalle henkilökohtaisen tason, henkilöhistorian,
joka Walleniuksen kohdalla on elämänrikkautta ihmeellisimmästä päästä.
Alkusanat 2. painokseen
Vuoden 1994 jälkeen tutkimuksessa on tapahtunut paljon, ja uutta tietoa monista
Walleniuksenkin kokemista vaiheista on ilmestynyt. En kuitenkaan alkanut päivittää
uutta painosta kirjastani enempää kuin stilisoimalla tekstiä jonkin verran. Omasta
mielestäni sen piirtämä kuva kirjailijakenraalista ja hänen vuosisadastaan pitää
edelleen pääpiirteissään hyvin paikkansa. Kirjan julkaisuluetteloon on tehty jonkin
verran muutoksia niiden huomioiden pohjalta, joita sain Sakari Kännöltä kirjani
ilmestymisen jälkeen.
En myöskään hennoisi karsia sitä intomielisyyttä, joka välittyy kirjan tulkinnoissa.
Löytöretki Walleniuksen henkilöhistoriaan avasi huikeita näköaloja Suomen
historiaan 1900-luvun alkupuoliskolla. Se myös synnytti innoittuneita tulkintoja,
jotka pyrkivät kyseenalaistamaan 1990-luvun alun sosiaalidemokraattisen pysähtyneisyyden
ajan näkemyksiä esimerkiksi Suomen poliittisesta historiasta. Sen takia kirja
ehkä liikaakin korosti aiemman tutkimuksen mustavalkoisuutta ja ennakkoluuloja
Walleniuksen suhteen.

1970-luvun alussa nuori tutkija Sisko Ikonen oli haasteellisen tehtävän edessä. Hän
oli tullut Rovaniemen Marrasjärvelle haastattelemaan tunnettua Lapin kirjailijaa,
entistä kenraalia, joka antoi haastatteluja harvoin, mutta jonka näkemykset oli tärkeää
saada talteen. Ikonen oli huolellisesti valmistautunut tapaamiseen. Muodollisuuksien
jälkeen hän nosti pöydälle kelanauhurin ja mikrofonin ja teki kirjailijakenraali K.
M. Walleniukselle ensimmäisen kysymyksen: “Kertoisitteko taustastanne?” Jämäkän
ja terhakannäköinen, mutta jo lähes 80-vuotias Wallenius veti sauhun iänikuisesta
piipustaan ja aloitti:
“Ensimmäiset varmasti sukujohtoiset esi-isäni olivat Pipin I Valdemilainen, joka
kuoli vuonna 639, hänen pojanpoikansa Kaarle Martell eli ‘Vasara’, joka – kuten
hum. kand. hyvin muistaa – löi arabit vuonna 732 ja esti Euroopan valloituksen
Espanjan kautta (Martellhan on kuuluisa konjakkimerkki muuten), rouva kuningatar
Bertta Isojalka, sekä Kaarle II Kaljupää, poikansa Kaarle III Paksu, Henrik I
Linnunpyytäjä ja Ludvig IV Merentakainen.” Sen jälkeen kenraali-kirjailija luetteli
erilaisia kuninkaallisia ja sotilaallisia suurhahmoja Englannin Alfred Suuresta ja Eifelred
Neuvottomasta Puolan kuningaskunnan perustaneeseen Boleslav I Rohkeaan,
tanskalaiseen Harald Sinihampaaseen, ruotsalaiseen Ragnar Tuittupäähän ja moniin
uuden ajan henkilöihin.
Heikkohermoisempi haastattelija olisi voinut moisesta alusta järkyttyä: oliko
vanha kirjailija tullut hulluksi? “Olen löytänyt Nurmijärvellä asuneen isoisäni jäämistöstä
tekstejä, jotka hän on kirjoittanut täsmälleen samalla tyylillä, kuin Aleksis
Kivi Seitsemän veljeksensä.” Päästessään omaan aikaansa Wallenius osoittautui
kuitenkin täysissä järjissään olevaksi mieheksi, hauskaksi kertojaksi ja erinomaiseksi
havainnoitsijaksi, joka muisti puolen vuosisadan takaiset asiat selkeästi kuin eilisen päivän.

Paitsi kenraali-kirjailijan halua shokeerata uusia tuttujaan, Walleniuksen avaus
kuvaa hyvin sitä, millaisena hän näki oman roolinsa sotilaana ja poliittisena henkilönä.
Hän tunsi sukulaisuutta suuriin sotapäälliköihin ja johtajiin. Historiallisten
tosiasioiden kanssa tuolla “varmalla sukujohtoisuudella” ei ollut paljon tekemistä;
kyseessä oli pikemminkin vanhoillinen, kriittistä sukututkimusta edeltänyt ajatustapa,
jonka mukaan suku saattoi periytyä mistä kuninkaallisesta haarasta hyvänsä, jos sen
juuret ulottuivat nykypäivästä 1500-luvulle. Wallenius itsekin ymmärsi sukulaisuuden
enemmän henkisenä kuin konkreettisena: “Jo 2000 vuotta sitten Suuri Kirja
tiesi, että ihmisen periytyminen ulottuu vain kolmanteen ja neljänteen polveen, ja
vasta viime aikoina tiede on päässyt samaan tulokseen. Mutta tämä koskee tietysti
vain ruumiillisia ominaisuuksia; henkisten ominaisuuksien periytyminen ulottuu
luonnollisesti paljon pidemmälle”, hän selvitti. 2
Vanhojen periytymisasioiden esilletuominen kertoi myös Walleniuksen voimakkaasta
sukutietoisuudesta. Hän tunsi suvustaan tehdyt tutkimukset ja kertoi
mielellään Wallenius-suvun kantaisän olleen “kaimani Martti Lutherin oppilaana
Wittenbergissä”. Virallisen Sukukir jan mukaan suvun kantaisä oli 1607 kuollut
kappalainen Michael Michaelis, joka oli allekirjoittamassa vuonna 1593 Upsalan
kokouksen päätöstä Lutherin opista Ruotsin valtakunnan virallisena uskonsuuntana.
Kyseisellä Mikko Mikonpojalla oli kaksi poikaa, joista toinen, Joosef, jatkoi
isänsä jäljissä pappisuralla. Toimiessaan Naantalin kirkkoherrana hän otti nimekseen
Wallenius kaupungin latinankielisen nimen “Wallis gratiae” mukaan. Joosefin pojan
20 lapsesta polveutuivat suvun kaikki 1900-luvulle eläneet haarat, sillä kantaisän
nuoremman veljen Martti Dahlmanin suku sammui jo varhain.3
Kenraali-kirjailija Wallenius kertoi suurella ylpeydellä sitä, että hänen suvussaan
oli ollut 81 pappia, 46 sotilasta, 27 yliopistomiestä tai opettajaa, mutta vain seitsemän
kauppiasta! Kauppiaat hän rinnasti poliitikkoihin, jotka olivat hänen mielestään
yhteiskunnan eläjistä halveksittavimpia. “Taiteilijoita suvussamme ei ole yhtään”,
hän lisäsi viitaten omaan rooliinsa kirjailijana.4
Pappisperinne säilyi suvussa 1800-luvulle asti. Kurt Martin isoisän isä Karl Isak
Wallenius oli Nurmijärven kirkkoherrana vuosina 1824-41, mistä johtui kenraalin
erikoislaatuiselta kuulostava selostus Aleksis Kiven kielestä. Kenraali oli nimittäin
omien sanojensa mukaan löytänyt suvun jäämistöistä Karl Isakin kirjoittaman
novellin “Viinanpolttajat”, jonka kieli muistutti ällistyttävästi Aleksis Kiven kieltä.
Kenraalin selitys oli se, että tuon ajan Nurmijärvellä puhuttiin erikoista murretta,
jota myöhemmät kirjallisuudentutkijat ovat pitäneet Aleksis Kiven kehittämänä
kirjallisena tyylinä.5
Kurt Martin isä veljineen oli ensimmäinen, joka katkaisi pappisperinteen – isänsä
suureksi pettymykseksi. Alexis Ossian Walleniuksen haaveena oli upseerinura,
ja hänen isänsä, joka ei uskonut haaveen vakavuuteen, myöntyi päästämään pojan
kadettikouluun sillä ehdolla, että tämä lukee kesässä koko raamatunhistorian
hänen hyväksymällään perusteellisuudella. Poika teki sen ja pääsi Haminan
kadettikouluun, yleni luutnantiksi Kuopion pataljoonassa, mutta siirtyi sitten
pankkialalle. Hänestä tuli aluksi Suomen Pankin Kuopion konttorin kasööri,
joka nimitettiin vuonna 1905 saman konttorin pankinjohtajaksi. Martin isä
teki elämänsä aikana huomattavan virkauran, sillä hän työskenteli pankkialalla
yhtäjaksoisesti 42 vuotta.6
Kurt Martti Wallenius syntyi 25. heinäkuuta 1893 Kuopiossa Pumpputorin
varrella hyvin toimeentulevaan pankkivirkailijan perheeseen. Hän oli perheen
toinen ja viimeinen lapsi. Hänellä oli viisi vuotta vanhempi isoveli Eino Alexis,
sisaria ei yhtään. Vanhemmat puhuivat keskenään ruotsia, mutta lapset saivat
alusta alkaen totutella pelkkään suomen kieleen. Wallenius kertoo, että ennen
yliopistoa hän ei puhunut kotonaan yhtään ruotsin sanaa. Mistä sitten kertoo
se, että jääkäriaikanaan hän lähetteli kaikki kirjeet ja kortit kotiin hämäyksen
vuoksi ruotsiksi?
.
Vanhemmat Mikael Henrikinpoika Henrici, k. 1569 Raisio (Taulusta 82).
Naantali kirkko on todennäköisimmin rakennettu vuoden 1480 jalkeen, mutta ennen vuotta 1500. Rakennusmateriaali kivi ja istumapaikkoja noin tuhat.

Puoliso: Vaimi Wallenius. (Taulu 80) s. 1572 Naantali.
Naantalin kirkon alttarikaappi. Huomattavin esineistä on tamminen alttarikaappi, joka on valmistettu Tukholmassa luostarin rakentamisen aikoihin eli 1400-luvun lopulla. Kaappia pidettiin kirkon alttarilla 1860-luvun korjaustöihin asti, jolloin se korvattiin alttaritaululla, mutta se tuotiin takaisin alttarille 1960-luvulla. Suuressa ja poikkeuksellisen hyvin säilyneessä kaapissa on kaikkiaan seitsemäntoista puusta veistettyä hahmoa, joihin kuuluvat keskellä olevat Neitsyt Maria ja kaksi hänen taivaallista kruunaajaansa, pyhä Birgitta ja hänen tyttärensä Katariina, sekä kaksitoista opetuslasta. Toisaalla kirkon seinällä nykyään olevan alttaritaulun on maalannut R. W. Ekman, ja se esittää syntistä naista fariseuksen huoneessa.

Lapset:
Henrik Wallenius, Turun koulussa 13.3.1604, s. Naantali, k. Naantali (k.nuorena)
Josef Wallenius, s. 10.03.1596 Naantali. Tauluun 80
Martin Daalman e. Wallenius, Lainlukija, Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomari. Muodosti itselleen sukunimen syntymäkaupungin ruotsalaisen nimen mukaan (Någendal) mukaan. Lainlukija. Istui käräjiä Uudessakirkossa 1634, Sääksmäellä 1636, Vehmaalla 1641., s. 1600 Naantali, k. 17.03.1643 Vesilahti
Erikus Wallenius, s. 1605 Naantali, k. 1605 Naantali
Johannes Wallenius, Kauhavan kappalainen 1650-, s. 1607 Naantali, k. Kauhava
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 82
XIV Mikael Henrikinpoika Henrici Raision emäseurakunnan kirkkoherra 1554-1569 ja Naantalin anneksiseurakunnan kirkkoherra 1549 -, k. 1569 Raisio.

Michael Henrici (K 1569)

Mickel Henrici, Michel Henriksson


Raision emäseurakunnan ja Naantalin anneksiseurakunnan kirkkoherra ainakin jo 1549, jolloin Raision kihlakunnan sakkoluettelossa mainitaan erään Kuloisten kylän isännän lyöneen kirkkoherran renkiin lihashaavan ja mustelman.

Herra Michaelille myönnettiin 1557 elatukseksi puolet Raision ja Ruskon kymmenyksistä. Hän maksoi 1561 kruunajaisapua 14 markkaa kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten ja tuomittiin Juhana-herttuan vangitsemisen jälkeen maksamaan 50 markkaa sakkoja herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hänet (”her Mickel i Reso”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567.

Anneksipitäjä eli anneksiseurakunta oli Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan evankelis-luterilaisessa kirkossa seurakunta, joka oli yhdistetty toiseen seurakuntaan tai palkkatuloon. Kirkkoherran tehtävää hoiti nimellisesti hiippakunnan piispa, joka sai anneksiseurakunnalta kirkkoherran palkan tai palkkion. Käytännössä piispat eivät kyenneet ehtineet johtaa paikallisesti seurakuntaa hiippakuntansa aluetta, koska tähän liittyi myös maallisen paikallishallinnon tehtävät siihen saakka kunnes maalaiskunnat erotettiin evankelis-luterilaisista seurakunnista vuoden 1865 kunnallisasetuksen vuoksi vuosista 1865-1866 alkaen.

Piispan jatkuvia paikallisia kirkkoherran uskonnollisia tehtäviä varten palkattiin varapastori, en vicepastor, joka johti seurakuntaa paikallisesti kuntakokouksia lukuun ottamatta.

Yksi tällaisista anneksiseurakunnista oli Myrskylän evankelis-luterilainen seurakunta, josta tuli hattujen sodan jälkeen 1747 Porvoon hiippakunnan piispan anneksiseurakunta siksi, että Porvoon hiippakunta oli Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän keisarikunnan rajan siirryttyä Kymijoelle Turun rauhassa menettänyt anneksiseurakuntansa Kymenkartanon alueella nykyisessä Kymenlaaksossa.

Anneksiseurakunnaksi voitiin ottaa seurakuntia, joihin paikallisella aatelisella ei ollut patronaattioikeutta eli oikeutta valita kirkkoherraa.

.
Naantalin kartta vuodelta 1841.

Lapset:
Mikael Wallenius, s. 1560 Naantali. Tauluun 81
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 83
XIII Zacharias Olauksenpoika Olai Uskelan apupappi 1593-94, kirkkoherra 1609-1621, k. 1621 Uskela.

Zacharias Olai (K 1621)

Zachris Olofsson / Olsson

S kaiketi Uskela. V Uskelan aiempi kirkkoherra Olaus Petri ja N.N.

Uskelan Perttelin kappalainen ainakin jo 1589, mahdollisesti Uskelan vt. kirkkoherra 1593–1594, kirkkoherra 1609.

Zacharias Olai (”Her Zacharias Kijrkoherde i Uskila”) sai Kuninkaallisen Majesteetin määräyksestä kirjeellä 3.3.1617 korvausta kustannuksista, joita hänelle oli aiheutunut.vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella asumisesta johtuvan suuren kestitysvelvollisuutensa takia.
Vanhemmat Olaus Pietarinpoika Petri, k. 1592 Uskela (Taulusta 84).

Puoliso: Skolastika Juhontytär. (Taulu 80) Ruustinna, k. Uskela.

Skolastika Jönsintytär, eli leskenä miehensä jälkeen ja allekirjoitti ja sinetöi miehensä sinetillä vuoden 1621 kymmenveroluettelon 25.5.1622.

Lapset:
Saara Wallenius o.s. Olai, s. 1606 Vesilahti. Tauluun 80
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 84
XIV Olaus Pietarinpoika Petri Uskelan kirkkoherra 1557-1592., k. 1592 Uskela.

Olaus Petri

Oleff / Oloff / Oluff, Olof Persson

Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1553–1555, joskin viimeinen hänen tässä virassa allekirjoittamansa kuitti on päivätty 10.2.1556; Kaarinan kirkkoherra, mainitaan 1554; Uskelan kirkkoherra 1556, oli virassa vielä 1592. Olaus Petri osallistui rovastinkäräjille 1561–1562 (Halikossa 15.9. ja Perniössä 20.9.1561) ja toimi mahdollisesti maarovastina, vaikkei häntä missään yhteydessä mainita rovastiksi.

Omisti talon Kaarinan Kuralassa vielä Uskelassa virassa ollessaan.

Olaus Petri maksoi 1561 kruunajaisapua 20 markkaa kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten ja 1564 sakkoja 50 markkaa Juhana-herttualle edellisenä vuonna vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hänet (”her Oleff i Uskela”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hänen elatustaan käsiteltiin kirjeissä 1576 ja 1577, ja hänet (”Her Oloff i Wskila”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 12 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.

Sinetöi 26.11.1568 Uskelan pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle.

Lapset:
Zacharias Olai. Tauluun 83
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 85
X Matti Markunpoika Ala-Pohja Isäntä appivanhempiensa jälkeen Ala_Pohjassa 1670-81, s. Ruovesi, k. 05.06.1681 Ruovesi, Jäminkipohja.

Puoliso: Vihitty 1655 Ruovesi Magdaleena Pertintytär Ala-Pohja. (Taulu 72) s. Ruovesi, Jäminkipohja, k. 15.05.1697 Ruovesi, Jäminkipohja.
Vanhemmat Pertti Niilonpoika Ala-Pohja, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Jäminkipohja ja Pirkko Paulintytär Ala-Pohja, k. 20.01.1684 Ruovesi, Jäminkipohja (Taulusta 86).

Lapset:
Jooseppi Ala-Pohja, Isäntä 1682-1721, vaimo Elin, 5 lasta, s. 1655 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 12.03.1734 Ruovesi, Jäminkipohja
Anna Pitkälä o.s. Ala-Pohja, s. 1671 Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 72
Maria Ala-Pohja, s. Ruovesi, Jäminkipohja
Matti Ala-Pohja, s. Ruovesi, Jäminkipohja, k. 28.07.1697 Ruovesi, Jäminkipohja
Henrik Ala-Pohja, s. Ruovesi, Jäminkipohja
Yrjö Ala-Pohja, s. Ruovesi, Jäminkipohja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 86
XI Pertti Niilonpoika Ala-Pohja Ala-Pohjan isäntä 1637-1669, lautamies 1647, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Jäminkipohja.

Puoliso: Pirkko Paulintytär Ala-Pohja. (Taulu 85) k. 20.01.1684 Ruovesi, Jäminkipohja.
Vanhemmat Pauli Heikinpoika Ala-Pohja, k. Ruovesi, Jäminkipohja ja Kaisa Heikintytär Ala-Pohja, k. Ruovesi, Jäminkipohja (Taulusta 87).

Lapset:
Magdaleena Ala-Pohja, s. Ruovesi, Jäminkipohja. Tauluun 85
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 87
XII Pauli Heikinpoika Ala-Pohja Ala-Pohjan isäntä 1601-1636, lautamies 1616, 1631, k. Ruovesi, Jäminkipohja. Pohja (Ala- ja Ylä_Pohja) oli Ruoveden kantataloja vuodelta 1562 ja ollut pitkään samalla suvulla.

Puoliso: Kaisa Heikintytär Ala-Pohja. (Taulu 86) k. Ruovesi, Jäminkipohja.

Lapset:
Pirkko Ala-Pohja. Tauluun 86
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 88
IX Tuomas Tuomaanpoika Pekkala e. Kantala eli Hakokanto Seppä Hakokannosta, Pekkalan lampuoti 1693-1712, s. 1668 Ruovesi, Ruhala, k. 1728 Ruovesi, Pekkala.
Vanhemmat Tuomas Olavinpoika Kantala eli Hakokanto, s. 1638 Ruovesi, Ruhala, k. 13.05.1697 Ruovesi, Ruhala ja Marketta Markuntytär Kantala eli Hakokanto, s. 1634 Ruovesi, k. 06.05.1694 Ruovesi, Ruhala (Taulusta 89).

Puoliso: Vihitty 26.07.1685 Ruovesi Jutta Matintytär Pekkala o.s. Tamminiemi. (Taulu 71) s. 1670 Vilppula, Elämäntaipale, k. 26.05.1754 Ruovesi, Pekkala.
Vanhemmat Matti Tuomaanpoika Tamminiemi e. Oravinen, s. 1628 Hämeenkyrö, Kalkunniemi, Oravainen, k. Vilppula, Elämäntaipale ja Riitta Tamminiemi, s. ennen 1635 Vilppula, k. 27.03.1726 Vilppula, Elämäntaipale (Taulusta 95).

Lapset:
Valpuri Pekkala, s. 15.04.1695 Ruovesi, Pekkala
Marketta Kekkonen o.s. Pekkala, Vanha emäntä, s. 1696 Ruovesi, Pekkala, k. 13.11.1768 Ruovesi, Haukkaniemi
Eerik Pekkala, s. 01.05.1698 Ruovesi, Pekkala, k. 25.12.1763 Ruovesi, Pekkala
Maria Ala-Pitkälä o.s. Pekkala, s. 03.03.1705 Ruovesi, Pekkala. Tauluun 71
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 89
X Tuomas Olavinpoika Kantala eli Hakokanto Kantalan lampuoti 1671-1696, s. 1638 Ruovesi, Ruhala, k. 13.05.1697 Ruovesi, Ruhala. Ruhala =Laukon vanhaa rälssiä ja erämaa-asutusta.
Mahdollisesti v.1589 maakuntarekisterissä oleva Matti Luukkoinen asui tässä kylässä.
Austrell-suku omisti v.1801 koko kylän.
Thomas Olofsson Hakokanto -tilan isäntänä 1671-1696.
Talo jaetaan 1681 ja 1782.Isäntien pojat jatkavat tilojen pitoa.
Vanhemmat Olavi Niilonpoika Kantala eli Hakokanto e. Mustajärvi, s. 1612 Ruovesi, k. 1675 Ruovesi, Ruhala ja Karin Tuomaantytär Kantala eli Hakokanto o.s. Työrö, s. 1616 Ruovesi, Väärinmaja, k. 1667 Ruovesi, Ruhala (Taulusta 90).

Puoliso: Vihitty 1658 Ruovesi Marketta Markuntytär Kantala eli Hakokanto. (Taulu 88) s. 1634 Ruovesi, k. 06.05.1694 Ruovesi, Ruhala.

Lapset:
Matti Kantala eli Hakokanto, Ruhalan Kantalan lampuoti 1697-1718, s. 1660 Ruovesi, Ruhala, k. 1718 Ruovesi, Ruhala
Maria Kantala eli Hakokanto, s. Ruovesi, Ruhala
Olavi Tyrni II e. Kantala eli Hakokanto, Isäntä Rämingin Tyrnillä 1698-1721 ,kirkon kuudennusmies 1698-, s. 1666 Ruovesi, Ruhala, k. 01.05.1726 Ruovesi, Räminkipohja
Niilo Hakola e. Kantala eli Hakokanto, s. Ruovesi, Ruhala, k. 1697 Ruovesi
Tuomas Pekkala e. Kantala eli Hakokanto, s. 1668 Ruovesi, Ruhala. Tauluun 88
Anna Hakola ent. Nenonen eli Niemi o.s. Kantala eli Hakokanto, Annalla oli oma puumerkki vuodelta 1746., s. Ruovesi, Ruhala, k. 27.01.1751 Ruovesi, Ruhala
Jooseppi Nenonen eli Niemi e. Kantala eli Hakokanto, s. 1680 Ruovesi, Ruhala, k. 07.10.1744 Ruovesi, Väärinmaja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 90
XI Olavi Niilonpoika Kantala eli Hakokanto e. Mustajärvi Työrön isäntä 1649-1661 ,Kantalan 1662-1670, s. 1612 Ruovesi, k. 1675 Ruovesi, Ruhala. Työryn tilan isäntä 1649-1661 ,muutti Kantolaan.
Hakokanto eli Kantolan tilan isäntä 1662-1670.
Vanhemmat Niilo Laurinpoika Mustajärvi, s. 1579 Ruovesi, k. Ruovesi ja Mrs. Mustajärvi, s. 1583 Ruovesi (Taulusta 91).

Puoliso: Vihitty 1636 Ruovesi Karin Tuomaantytär Kantala eli Hakokanto o.s. Työrö. (Taulu 89) s. 1616 Ruovesi, Väärinmaja, k. 1667 Ruovesi, Ruhala.
Vanhemmat Tuomas Olavinpoika Työrö e. Kekkonen, s. 1575 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1635 Ruovesi, Väärinmaja ja Pirkko Paulintytär Työrö, s. 1580 Ruovesi, k. 1635 Ruovesi, Väärinmaja (Taulusta 93).

Lapset:
Tuomas Kantala eli Hakokanto, s. 1638 Ruovesi, Ruhala. Tauluun 89
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 91
XII Niilo Laurinpoika Mustajärvi s. 1579 Ruovesi, k. Ruovesi.

Mustajärvi sijaitsi Lempäälän Tiirolan entisellä erämaalla.
Niilo Laurinpoika isännöi Mustajärveä 1607-1624.
Lautamiehenä 1589 ja 1600-18 ,puumerkki 1800 ,4 neliötä limittäin kuin hakaristi.
Vanhemmat Lauri Matinpoika Mustajärvi e. Pukarinen, s. 1540 Ruovesi ja Mrs, s. 1544 Ruovesi, k. Ruovesi (Taulusta 92).

Puoliso: Vihitty 1603 Ruovesi Mrs. Mustajärvi. (Taulu 90) s. 1583 Ruovesi.

Lapset:
Martti Mustajärvi, s. 1605 Ruovesi, k. 1656 Ruovesi
Olavi Kantala eli Hakokanto e. Mustajärvi, s. 1612 Ruovesi. Tauluun 90
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 92
XIII Lauri Matinpoika Mustajärvi e. Pukarinen s. 1540 Ruovesi.

Mustajärven tilan isäntä 1567-1606.
Lempäälän Tiirolan entisellä erämaalla 1589.
Vanhin Ylä-Satakunnan pitäjä jo katolisena aikana on ollut Sastamala eli Karkku ,johon Ruoveden aluekin on kuulunut. Keskiajalla Ruoveden seutu on ollut kangasalalaisten, karkkulaisten, kyröläisten, lempääläisten ,sääksmäkeläisten, pirkkalaisten ja vesilahtelaisten eräpyytäjien hallussa.
Asutus vakiintui 1500_luvun kuluessa Ruoveden alueella ja asukkaat liittyivät lähimpään seurakuntaan eli Pirkkalaan. Pirkkalan kirkossa käytiin 1540- ja 1550- luvulla ;kesällä vesiteitse.
Ruovedella alkoi 1550-luvulla Kustaa Vaasan toimeenpanema uskonpuhdistus.
Kirkollisen elämän vakiintumista todistaa myös se ,että vuonna 1565 pidettiin käräjät Ruokoveden eli Ruoveden pappilassa. Ruoveden eroaminen Pirkkalasta tapahtui vuoden 1576 tienoilla sakkoluettelon mukaan.

Puoliso: Vihitty 1575 Ruovesi Mrs. (Taulu 91) s. 1544 Ruovesi, k. Ruovesi.

Lapset:
Niilo Mustajärvi, s. 1579 Ruovesi. Tauluun 91
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 93
XII Tuomas Olavinpoika Työrö e. Kekkonen s. 1575 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1635 Ruovesi, Väärinmaja.
Vanhemmat Olavi Työrö e. Kekkonen, s. 1540 Savo, k. Ruovesi, Väärinmaja (Taulusta 94).

Puoliso: Pirkko Paulintytär Työrö. (Taulu 90) s. 1580 Ruovesi, k. 1635 Ruovesi, Väärinmaja.

Lapset:
Karin Kantala eli Hakokanto o.s. Työrö, s. 1616 Ruovesi, Väärinmaja. Tauluun 90
Matti Työrö e. Kekkonen, Työrön isäntä 1636-1646 ja 1662, asui välillä Kantolassa, s. Ruovesi, Haukkaniemi, k. Ruovesi, Väärinmaja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 94
XIII Olavi Työrö e. Kekkonen Työrö oli Aitolahden Sorrin entisellä erämaalla. Työrön isäntä 1565-1613, s. 1540 Savo, k. Ruovesi, Väärinmaja.

Lapset:
Tuomas Työrö e. Kekkonen, s. 1575 Ruovesi, Haukkaniemi. Tauluun 93
Erik Työrö e. Kekkonen, Työrön isäntä 1614-1624, s. Ruovesi, Haukkaniemi, k. Ruovesi, Väärinmaja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 95
X Matti Tuomaanpoika Tamminiemi e. Oravinen Tamminiemen isäntä 1676-1692, kupariseppä, s. 1628 Hämeenkyrö, Kalkunniemi, Oravainen, k. Vilppula, Elämäntaipale.

Ennen Matti Tuomaanpoika Oravista Tamminiemen tilaa isännöi Pekka Heikki Pystynen 1671-1675, joka sanoi, ettei hänen pojistaan kenestäkään ole Tamminiemen isännäksi.
Tamminiemi oli Ruoveden kantatiloja noin vuodelta 1615.

Vanhan Ruoveden myllyt ja niiden verot (tynnyriä jauhoja) Vilppula Tamminiemi v 1670 1 1/2 ja 1690 1 1/2. {VRH I 247}

Kruunu ryhtyi 1600-luvun lopulla entistä tarmokkaammin vastustamaan maanluovutuksia, sillä niitten takia pelättiin syystä köyhimpien talojen vähitellen menettävän kaikki niittynsä. Siksi säädettiin v. 1677, että talon omistuksia ei saanut vähentää ja niityt, jotka jotenkin olivat joutuneet talolta pois, oli sille laillista tietä - käräjien kautta - palautettava. Tällaisia juttuja oli vireillä useita. Niinpä Ruoveden Rajalahden Laxeniukset menettivät erään Tamminiemestä v. 1671 ostamansa luonnonniityn, joka mainitun asetuksen mukaan v. 1692 palautettiin entisille omistajilleen. {VRH I 257}.

.
Vanhemmat Tuomas Oravinen, k. Hämeenkyrö, Kalkunniemi, Oravainen (Taulusta 96).

Puoliso: Vihitty 1652 Vilppula Riitta Tamminiemi. (Taulu 88) Vanha eukko, s. ennen 1635 Vilppula, k. 27.03.1726 Vilppula, Elämäntaipale. Tamminiemi oli Ruoveden Vilppulan kantataloja vuodesta 1615 alkaen.

Lapset:
Eerikki Tamminiemi, Tamminiemen tilan isäntä 1693-1708 ,vanha isäntä, s. 1653 Vilppula, Elämäntaipale, k. 19.10.1729 Vilppula, Elämäntaipale
Marketta Kantala o.s. Tamminiemi, Kantalan rälssitalon emäntä, s. 1662 Vilppula, Elämäntaipale, k. 20.02.1737 Ruovesi, Ruhala
Anna Moxy o.s. Tamminiemi, Leskenä itsellisenä Kurkijärven Löytänässä., s. 1667 Vilppula, Elämäntaipale, k. 28.05.1740 Vilppula, Kurkijärvi, Löytänä
Jutta Pekkala o.s. Tamminiemi, s. 1670 Vilppula, Elämäntaipale. Tauluun 88
Matti Tamminiemi, Lampuotina veljenpoikansa kuoleman jälkeen 1712-15, s. 1689 Vilppula, Elämäntaipale, k. Vilppula, Elämäntaipale
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 96
XI Tuomas Oravinen k. Hämeenkyrö, Kalkunniemi, Oravainen.

Lapset:
Matti Tamminiemi e. Oravinen, s. 1628 Hämeenkyrö, Kalkunniemi, Oravainen. Tauluun 95
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 97
VIII Antti Heikinpoika Nenonen Nenosen isäntä 1729-1752, s. 24.08.1702 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 29.11.1752 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat Heikki Olavinpoika Nenonen, s. noin 1675 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 20.11.1748 Ruovesi, Pihlajalahti ja Marketta Juhontytär Nenonen, k. 11.05.1710 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 98).

Puoliso: Vihitty 28.12.1724 Ruovesi Pirkko Heikintytär Nenonen o.s. Raski (Braski). (Taulu 70) Talon tytär, emäntä, puumerkki 1753 ,V=kärki ylös, s. 1688 Virrat, Hauhuu, k. 22.06.1760 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat Heikki Martinpoika Raski (Braski) e. Puntanen, s. 11/1645 Kuru, Riuttaskorpi, k. Virrat, Hauhuu ja Aune Pietarintytär Raski (Braski), s. noin 1645 Virrat, Hauhuu, k. 15.05.1738 Virrat, Hauhuu (Taulusta 104).

Lapset:
Anna Nenonen, Nenosen, s. 1728 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 10.10.1773 Ruovesi, Pihlajalahti
Maria Pitkälä I o.s. Nenonen, s. 25.02.1731 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 70
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 98
IX Heikki Olavinpoika Nenonen Nenosen isäntä 1703-28, lautamies 1711-1733, s. noin 1675 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 20.11.1748 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat Olavi Heikinpoika Nenonen (Kieringo), s. 1639 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 01.05.1726 Ruovesi, Pihlajalahti ja Marketta Juhontytär Nenonen (Kieringo) o.s. Jäminki, s. 1657 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 11.05.1727 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 99).

1. puoliso: Vihitty 1692 Ruovesi Marketta Juhontytär Nenonen. (Taulu 97) k. 11.05.1710 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Maria Nenonen, s. 10.06.1694 Ruovesi, Pihlajalahti
Juho Nenonen, s. 05.03.1700 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 18.03.1700 Ruovesi, Pihlajalahti
Maria Nenonen, s. 29.05.1701 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 29.06.1702 Ruovesi, Pihlajalahti
Antti Nenonen, s. 24.08.1702 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 97
Jooseppi Nenonen, Asui Ulfsbyssä eli Ulvilassa, s. 1704 Ruovesi, Pihlajalahti
Tuomas Nenonen, Kalastaja Murolekoskella, s. 18.11.1706 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 07.08.1785 Ruovesi, Pihlajalahti
Olavi Nenonen, Olavi asui Österbottenissa eli Pohjanmaalla., s. 15.12.1708 Ruovesi, Pihlajalahti
2. puoliso: Vihitty 17.05.1711 Ruovesi Kaisa Heikintytär Nenonen o.s. Raski (Braski) s. 1673 Virrat, Hauhuu, k. 05.02.1760 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat Heikki Martinpoika Raski (Braski) e. Puntanen, s. 11/1645 Kuru, Riuttaskorpi, k. Virrat, Hauhuu ja Aune Pietarintytär Raski (Braski), s. noin 1645 Virrat, Hauhuu, k. 15.05.1738 Virrat, Hauhuu.
Lapset:
Taneli Nenonen, s. 23.03.1712 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 1730 Ruovesi, Pihlajalahti
Yrjö Nenonen, s. 03.04.1713 Ruovesi, Pihlajalahti, (kaksonen), k. 15.10.1721 Ruovesi, Pihlajalahti
Pirkko Nenonen, s. 03.04.1713 Ruovesi, Pihlajalahti, (kaksonen), k. 15.10.1721 Ruovesi, Pihlajalahti
Maria Nenonen, s. 25.02.1716 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 15.10.1721 Ruovesi, Pihlajalahti
Heikki Nenonen, s. 16.02.1718 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 15.10.1721 Ruovesi, Pihlajalahti
Matti Nenonen, s. 1721 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 15.10.1721 Ruovesi, Pihlajalahti
Juho Raivio e. Nenonen, Raivion torppari 1766-1775, s. 31.03.1723 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 06.05.1809 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 99
X Olavi Heikinpoika Nenonen (Kieringo) Isäntä 1679-1702, kirkon kuudennusmies 1696 -, s. 1639 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 01.05.1726 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat Heikki Mikonpoika Nenonen, k. 30.11.1682 Ruovesi, Pihlajalahti ja Elina Olavintytär Nenonen, s. Ruovesi, Pihlajalahti, k. 1659 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 100).

Puoliso: Vihitty 1670 Ruovesi Marketta Juhontytär Nenonen (Kieringo) o.s. Jäminki. (Taulu 98) Emäntä, s. 1657 Ruovesi, Jäminkipohja, k. 11.05.1727 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Heikki Nenonen, s. noin 1675 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 98
Maria Ala-Sarvana o.s. Nenonen, s. 25.06.1682 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 05.02.1771 Kuru, Petäjälammi, Paappanen
Jooseppi Nenonen, s. 27.02.1684 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 08.04.1697 Ruovesi, Pihlajalahti
Olavi Ohlbeck e. Nenonen, Sotilas Nenosella, vaimo Maria suutarin tytär., k. 1716 Ruovesi, Pihlajalahti
Annika Nenonen, s. Ruovesi, Pihlajalahti, k. 31.07.1681 Ruovesi, Pihlajalahti
Juho Nenonen, s. Ruovesi, Pihlajalahti, k. 13.04.1697 Ruovesi, Pihlajalahti
Matti Nenonen, s. Ruovesi, Pihlajalahti, k. 08.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti
Marketta Nenonen, s. 11.07.1686 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 08.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti
Tuomas Nenonen, s. 29.03.1688 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 08.04.1697 Ruovesi, Pihlajalahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 100
XI Heikki Mikonpoika Nenonen Nenosen vävy ja isäntä 1650-1678, k. 30.11.1682 Ruovesi, Pihlajalahti.

1. puoliso: Elina Olavintytär Nenonen. (Taulu 99) Nenosen tytär ja emäntä, s. Ruovesi, Pihlajalahti, k. 1659 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vanhemmat Olavi Olavinpoika Nenonen, s. Ruovesi, Pihlajalahti, k. Ruovesi, Pihlajalahti ja Anna Mikontytär Nenonen, k. Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 101).

Lapset:
Olavi Nenonen (Kieringo), s. 1639 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 99
2. puoliso: Kaisa Nenonen k. Ruovesi, Pihlajalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 101
XII Olavi Olavinpoika Nenonen Nenosen isäntä 1635-1649, lautamies, s. Ruovesi, Pihlajalahti, k. Ruovesi, Pihlajalahti. Olof Olofsson oli Nenosen tilan isäntä vuorotellen toisen vävynsä Lars Pourun kanssa 1613-33 ja
yksin 1634-1649.
Olof oli lautamies 1623-1624 ja 1631-1647 ,kirkon kuudennusmies 1636 ,puumerkki v.1635 ,uusi v.1643.
Vanhemmat Olavi Hannunpoika Nenonen e. Nenoinen, s. Puumala, k. Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 102).

Puoliso: Anna Mikontytär Nenonen. (Taulu 100) k. Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Elina Nenonen, s. Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 100
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 102
XIII Olavi Hannunpoika Nenonen e. Nenoinen Nenosen isäntä 1569-1605, lautamies 1583, s. Puumala, k. Ruovesi, Pihlajalahti. Kieringan Nenonen oli osittain autio 1588 ja 1600.
Vanhemmat Hannu Nenoinen, s. 1520 Puumala (Taulusta 103).

Lapset:
Olavi Nenonen, s. Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 101
Henrik Nenonen, Nenosen isäntä 1606-08, s. Ruovesi, Pihlajalahti, k. Ruovesi, Pihlajalahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 103
XIV Hannu Nenoinen s. 1520 Puumala.

Nenoset kuuluvat itäsuomalaisiin sukuihin, joita löytyy Suomen ensimmäisistä maakirjoista vuodelta 1541
entisen Suur-Jääsken seurakunnasta.
Vuodelta 1561 löytyi nykyisen Puumalan alueelta Hannu Nenonen,
jonka pojat Olavi ja Pekka muuttivat Ruovedelle 1569.
Tämä on vanhin tutkittu Nenosten suku.
Väärinmajan ja Pihlajalahden tilat ovat siitä lähtien olleet saman suvun hallussa.
Kesän 2000 sukukokouksessa paljastettiin Väärinmajan Nenosten tilalla
muistokivi yli 400-vuotisen asutuksen kunniaksi.

Lapset:
Olavi Nenonen e. Nenoinen, s. Puumala. Tauluun 102
Pekka Nenonen e. Nenoinen, Nenosen isäntä 1581-1621, s. 1554 Puumala, k. Ruovesi, Väärinmaja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 104
IX Heikki Martinpoika Raski (Braski) e. Puntanen Raskin vävy ja isäntä 1669-1696, s. 11/1645 Kuru, Riuttaskorpi, k. Virrat, Hauhuu. Henrich oli 7:s isäntä Raskissa.
Henrich Mårtensson Raski oli joutunut luovuttamaan v.1692 Naurissaari nimisen niityn Virtain Hauhuun kylän
Lars Jacobsson Maunulle ,koska eräs ikäloppu mies ,Siikaniemen Henrich Knudsson ,voi todistaa ,että niitty
oli aikoinaan pantattu Raskille yhdestä leiviskästä suolaa ( 20 naulaa eli 8,5 kg) ja
yhden kenkäparin valmistamiseen menevistä nahoista.
Vanhemmat Martti Laurinpoika Puntanen, s. Kuru, Riuttaskorpi, k. Kuru, Riuttaskorpi ja Kerttu Pertintytär Raski (Braski), k. Virrat, Hauhuu (Taulusta 105).

Puoliso: Vihitty 1660 Virrat Aune Pietarintytär Raski (Braski). (Taulu 97). (Taulu 98) Raskin tytär ja emäntä, s. noin 1645 Virrat, Hauhuu, k. 15.05.1738 Virrat, Hauhuu.
Vanhemmat Pietari Yrjönpoika Raski (Braski), s. noin 1610 Virrat, Hauhuu, k. Virrat, Hauhuu ja Malin Pertintytär Raski (Braski), k. Virrat, Hauhuu (Taulusta 107).

Lapset:
Pietari Raski (Braski), Raskin isäntä 1697-1724, s. 1661 Virrat, Hauhuu, k. 18.09.1743 Virrat, Hauhuu
Kaisa Nenonen o.s. Raski (Braski), s. 1673 Virrat, Hauhuu, k. 05.02.1760 Ruovesi, Pihlajalahti
Jaakko Raski (Braski), s. Virrat, Hauhuu
Martti Raski (Braski), s. Virrat, Hauhuu
Heikki Taipalus alkujaan Taipalmäki e. Raski (Braski), Taipaluksen isäntä 1710-1726, josta Yrjö Matinpoika Tusa oli luopunut vuonna 1709, s. 04.06.1677 Virrat, Hauhuu, k. 10.05.1757 Alavus
Elina Ylä-Hanho o.s. Raski (Braski), s. 1678 Virrat, Hauhuu, k. 02.08.1741 Ruovesi, Haapala
Pirkko Nenonen o.s. Raski (Braski), s. 1688 Virrat, Hauhuu. Tauluun 97
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 105
X Martti Laurinpoika Puntanen Puntasen isäntä 1618-1661, mainitaan eräinä vuosina itselliseksi., s. Kuru, Riuttaskorpi, k. Kuru, Riuttaskorpi.
Riuttaskylän pohjoisosan taloista Puntanen -1774 asti Kurun kirjoissa (Kuru sai kappeliseurakunnan oikeudet vuonna 1666) ,Virtain kirjoissa 1775-1863 - Kurun kirjoissa nykypäivään asti.
Puntasella oli virallinen lupa vuodesta 1753 lähtien käydä Kurun kirkossa.
Ruovesi kuului 1560_luvulta alkaen Ylä_Satakunnan rovastikuntaan ,joka kuului Turun hiippakuntaan.
1700_luvulla Ruovesi kuten Kurun kappelikin kuului Tampereen rovastikuntaan.
1600_luvulla Kuru ja Ruovesi kuului hallinnollisena osana Turun- ja Porin lääniin. 1870 Hämeen lääniin.
1.1.2009 Kurun kunta ja -seurakunta liitetään Ylöjärveen.


.
Vanhemmat Lauri Puntanen, k. Kuru, Riuttaskorpi (Taulusta 106).

Puoliso: Kerttu Pertintytär Raski (Braski). (Taulu 104) k. Virrat, Hauhuu.

Lapset:
Antti Puntanen, Puntasen isäntä 1676-1700, s. 1635 Kuru, Riuttaskorpi, k. 27.01.1723 Kuru, Riuttaskorpi
Lauri Puntanen, Puntasen isäntä 1662-1675, s. Kuru, Riuttaskorpi, k. Kuru, Riuttaskorpi
Heikki Raski (Braski) e. Puntanen, s. 11/1645 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 104
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 106
XI Lauri Puntanen Puntasen isäntä 1598-1617, tila ennenpää autio 9 vuotta., k. Kuru, Riuttaskorpi. Perimätiedon mukaan Puntasen talon pitäisi olla vanhin vakituinen asumus Kurussa ,
se mainitaan Sastamalan eli Karkun kirkonkirjoissa jo 1300- luvulla.
Väinö Voionmaan mukaan Puntanen on kuulunut kyröläisten erämaihin.
Puntasen talo mainitaan ensimmäisen kerran Kurun alueen veroluettelossa vuonna 1650.
Antti Puntainen oli Puntasen ensimmäinen asukas maantarkastuskirjoissa 1584-1589,
edellisistä asukkaista ei ole tietoa saatavilla.
.

Lapset:
Martti Puntanen, s. Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 105
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 107
X Pietari Yrjönpoika Raski (Braski) Raskin isäntä 1634-1642 ja 1652-1668, s. noin 1610 Virrat, Hauhuu, k. Virrat, Hauhuu.
Vanhemmat Yrjö Mikaelinpoika Raski (Braski), s. noin 1580 Virrat, Hauhuu, k. 1639 Virrat, Hauhuu ja Helga Olavintytär Raski (Braski), k. Virrat, Hauhuu (Taulusta 108).

Puoliso: Malin Pertintytär Raski (Braski). (Taulu 104) k. Virrat, Hauhuu.

Lapset:
Aune Raski (Braski), s. noin 1645 Virrat, Hauhuu. Tauluun 104
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 108
XI Yrjö Mikaelinpoika Raski (Braski) Raskin isäntä 1612-1630, piipari 1613, rumpali 1616 ja korpraali Nödingin komppaniassa 1624., s. noin 1580 Virrat, Hauhuu, k. 1639 Virrat, Hauhuu.

Häneen liittyy seuraava käräjätieto vuodelta 1643: Yrjö Raski olisi ilkeyksissään halunnut leikata noita Martti Lieroisen hiukset, jollin noita oli ennustanut että hän kuolee pian tapaturmaisesti. Viitisen vuotta myohemmin hän oli epähuomiossa laukaisut karhunloukuksi tarkoitetun teräsjousen nuolen itseensä. Hänen kerrotaan kummitelleen metsässä tämän jälkeen.
Vanhemmat Mikael Eerikinpoika Raski (Braski), s. noin 1550 Virrat, Hauhuu, k. Virrat, Hauhuu (Taulusta 109).

Puoliso: Helga Olavintytär Raski (Braski). (Taulu 107) k. Virrat, Hauhuu.

Lapset:
Pietari Raski (Braski), s. noin 1610 Virrat, Hauhuu. Tauluun 107
Tuomas Raski (Braski), Raskin isäntä 1643-1651, sotamies, s. Virrat, Hauhuu, k. Virrat, Hauhuu
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 109
XII Mikael Eerikinpoika Raski (Braski) Isäntänä Ruoveden (Virtojen) Hauhuun Raskissa 1586-1603, mainitaan jo 1571 hopeaveroluettelossa, M. Hauhojärvi lautamies 1600., s. noin 1550 Virrat, Hauhuu, k. Virrat, Hauhuu.
Vanhemmat Eerik Raski (Braski), s. noin 1520, k. jälkeen 1589 Virrat, Hauhuu (Taulusta 110).

Lapset:
Yrjö Raski (Braski), s. noin 1580 Virrat, Hauhuu. Tauluun 108
Simo Raski (Braski), Raskin isäntä 1604-1611, s. Virrat, Hauhuu, k. Virrat, Hauhuu
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 110
XIII Eerik Raski (Braski) säntänä Ruoveden (Virtojen Hauhuun Raskilla (Braski) 1564-1585. Raski oli Vesilahden Kerkkisten entistä erämaata (1589)., s. noin 1520, k. jälkeen 1589 Virrat, Hauhuu.

1565 Eerik Raski Virtain Hauhuusta sai kolme markkaa sakkoa yhdestä mustelmasta, jonka hän löi naapuriinsa Tiburtius Paavalinpoikaan.

Lapset:
Mikael Raski (Braski), s. noin 1550 Virrat, Hauhuu. Tauluun 109
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 111
VII Erkki Ristonpoika Isokarju II (Ylinen) e. Iso-Karju Isokarju II:n isäntä 1756-1769, s. 1720 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 04.02.1798 Kuru, Karjula.
Vanhemmat Risto Heikinpoika Iso-Karju, s. 1690 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 26.05.1764 Kuru, Karjula ja Valpuri Juhontytär Iso-Karju o.s. Honko, s. 03.05.1685 Ruovesi, Huopioniemi, k. 27.05.1765 Kuru, Karjula (Taulusta 112).

Puoliso: Vihitty 05.02.1749 Kuru Maria Yrjöntytär Isokarju II (Ylinen) o.s. Ståhlberg. (Taulu 69) Sepän ja lampuotin tytär, talon emäntä, s. 17.01.1731 Kuru, Hainari, k. 20.12.1812 Kuru, Karjula.
Vanhemmat Yrjö Jaakonpoika Ståhlberg, s. 12.04.1701 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 12.09.1752 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Aune Heikintytär Ståhlberg o.s. Ikonen, s. 1697 Kuru, Petäjälammi, k. 08.02.1774 Kuru, Keihäslahti, Kuru (Taulusta 125).

Lapset:
Yrjö Isokarju II (Ylinen), Karjulan isäntä, s. 10.04.1750 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 10.07.1822 Kuru, Karjula, Vähäkarju
Matti Isokarju II (Ylinen), s. 09.02.1752 (Teisko) Kuru, Karjula
Helena Isokarju II (Ylinen), s. 26.08.1753 (Teisko) Kuru, Karjula
Aune Majamäki o.s. Isokarju II (Ylinen), s. 16.12.1758 (Teisko) Kuru, Karjula. Tauluun 69
Juho Isokarju II (Ylinen), s. 20.06.1761 Teisko (Kuru), Karjula
Katriina Isokarju II (Ylinen), s. 05.11.1762 Teisko (Kuru), Karjula
Jooseppi Isokarju II (Ylinen), s. 08.04.1765 Teisko (Kuru), Karjula
Maria Särkikoski ent. Lintuharju o.s. Isokarju II (Ylinen), Maria oli Ylä-Paappasen Lintuharjun torpan emäntä, Karjunkosken Särkikosken torpan emäntä., s. 08.02.1768 Teisko (Kuru), Karjula, k. 22.05.1838 Kuru, Karjula, Karjunkoski
Marketta Isokarju II (Ylinen), s. 24.06.1770 Teisko (Kuru), Karjula
Liisa Isokarju II (Ylinen), s. 16.12.1772 Teisko (Kuru), Karjula
Erkki Isokarju II (Ylinen), s. 09.05.1776 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.05.1776 (Teisko) Kuru, Karjula
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 112
VIII Risto Heikinpoika Iso-Karju Isokarjun isäntä 1709-1752, kirkkoisäntä 1720- luvulta vuoteen 1764, puumerkki ; iso A, s. 1690 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 26.05.1764 Kuru, Karjula.
Vanhemmat Heikki Heikinpoika Iso-Karju, s. 1664 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 1704 (Teisko) Kuru, Karjula ja Marketta Isokarju, k. (Teisko) Kuru, Karjula (Taulusta 113).

Puoliso: Vihitty 1710 Kuru Valpuri Juhontytär Iso-Karju o.s. Honko. (Taulu 111) s. 03.05.1685 Ruovesi, Huopioniemi, k. 27.05.1765 Kuru, Karjula.
Vanhemmat Juho Pekanpoika Honko, s. 1630 Ruovesi, Huopioniemi, k. 21.02.1697 Ruovesi, Huopioniemi ja Valpuri Juhontytär Honko o.s. Ylä-Kauttu, s. 1657 Ruovesi, Kauttu, k. 23.05.1736 Kuru, Aurejärvi, Saksa (Taulusta 117).

Lapset:
Kirsti Keihäsjärvi o.s. Iso-Karju, s. 1711 Kuru, Karjula, k. 13.02.1780 Kuru, Keihäsjärvi
Risto Iso-Karju, Alanen Iso-Karjun isäntä 1753-1774, puumerkki 1758 ; iso A, s. 1715 Kuru, Karjula, k. 21.02.1790 Kuru, Karjula, Alanen Iso-Karju
Katariina (Kaisa) Ala-Paappanen o.s. Iso-Karju, Karjula piika, s. 1717 Kuru (Teisko), Karjula, k. 15.11.1789 Kuru, Petäjälammi
Maria Koski eli Karjunkoski o.s. Iso-Karju, Emäntä ,vanha emäntä, s. 1719 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 27.10.1794 (Teisko) Kuru, Karjula
Erkki Isokarju II (Ylinen) e. Iso-Karju, s. 1720 (Teisko) Kuru, Karjula. Tauluun 111
Valpuri Keihäsjärvi o.s. Iso-Karju, s. 25.04.1727 Kuru, Karjula, k. 11.11.1804 Kuru, Keihäsjärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 113
IX Heikki Heikinpoika Iso-Karju Isokarjun isäntä 1698-1708, s. 1664 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 1704 (Teisko) Kuru, Karjula.
Vanhemmat Heikki Luukkaanpoika Iso-Karju, s. 1624 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.04.1684 (Teisko) Kuru, Karjula ja Aune Matintytär Isokarju, k. (Teisko) Kuru, Karjula (Taulusta 114).

Puoliso: Vihitty 1689 Kuru Marketta Isokarju. (Taulu 112) k. (Teisko) Kuru, Karjula.

Lapset:
Risto Iso-Karju, s. 1690 (Teisko) Kuru, Karjula. Tauluun 112
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 114
X Heikki Luukkaanpoika Iso-Karju Iso-Karjun isäntä 1650-1684, s. 1624 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.04.1684 (Teisko) Kuru, Karjula.
Vanhemmat Luukas Tuomaanpoika Iso-Karju e. Karjula II, s. 1592 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 15.02.1652 (Teisko) Kuru, Karjula ja N.n Iso-Karju, s. 1596, k. 1635 (Teisko) Kuru, Karjula (Taulusta 115).

Puoliso: Vihitty 1651 Kuru Aune Matintytär Isokarju. (Taulu 113) k. (Teisko) Kuru, Karjula.

Lapset:
Heikki Iso-Karju, s. 1664 (Teisko) Kuru, Karjula. Tauluun 113
Anna Iso-Karju, k. (Teisko), Kuru, Karjula
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 115
XI Luukas Tuomaanpoika Iso-Karju e. Karjula II Isokarjun isäntä 1620-49, lautamies 1624, 1628-1636, s. 1592 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 15.02.1652 (Teisko) Kuru, Karjula.
Vanhemmat Tuomas Simonpoika Karjula II, s. 1559, k. (Teisko) Kuru, Karjula ja N.n Karjula II, s. 1563, k. (Teisko) Kuru, Karjula (Taulusta 116).

1. puoliso: Vihitty 1615 (Teisko) Kuru N.n Iso-Karju. (Taulu 114). (Taulu 245) s. 1596, k. 1635 (Teisko) Kuru, Karjula.

Lapset:
Heikki Iso-Karju, s. 1624 (Teisko) Kuru, Karjula. Tauluun 114
Malin Jaskara o.s. Iso-Karju, s. noin 1628 (Teisko) Kuru, Karjula. Tauluun 245
2. puoliso: Vihitty 1637 Kuru Pirkko Matintytär Iso-Karju o.s. Karjula I (Heikkilä) Heikkilän leski, Isokarjun emäntä, s. Kuru, Karjula, k. Kuru, Karjula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 116
XII Tuomas Simonpoika Karjula II Karjula II:n isäntä 1602-1619, s. 1559, k. (Teisko) Kuru, Karjula. Tuomas Simonpoika oli lautamies 1610, 1616, 1619.
Karjula II jaettiin kahtia v.1620 : Isokarju ja Alanen Isokarju.

Puoliso: Vihitty 1584 Kuru N.n Karjula II. (Taulu 115) s. 1563, k. (Teisko) Kuru, Karjula.

Lapset:
Luukas Iso-Karju e. Karjula II, s. 1592 (Teisko) Kuru, Karjula. Tauluun 115
Perttu Koski (Kiihiskoski) e. Karjula II, Koskin isäntä 1620-1638, lautamies 1608 ja 1628, puumerkki 1628 ; numero 2, s. Kuru, Karjula, k. Kuru, Karjula
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 117
IX Juho Pekanpoika Honko Hongon isäntä 1676-1697, lautamies 1677-1693, s. 1630 Ruovesi, Huopioniemi, k. 21.02.1697 Ruovesi, Huopioniemi.
Vanhemmat Pekka Eskonpoika Honko, s. 1591 Ruovesi, Huopioniemi ja Malin Olavintytär Honko, s. 1595 Ruovesi, k. 1661 Ruovesi, Huopioniemi (Taulusta 118).

1. puoliso: Kaisa Honko s. 1635 Ruovesi, k. 1678 Ruovesi, Huopioniemi.

Lapset:
Elias Wanback e. Honko, Hongon isäntä 1698-1710, lautamies 1699-1708, sotamies Huopioniemen ruodussa 1712 n:ro 82, karkasi 1713, palasi riviin 1721 ja sai eron 1723 , sitten itsellinen Hongossa, s. 1662 Ruovesi, Huopioniemi, k. 31.10.1742 Ruovesi, Huopioniemi
Kaisa Honko
Sipi Honko, Sotilaana kotonaan, kaatui Suuressa Pohjan sodassa., s. 1675 Ruovesi, Huopioniemi, k. 1704
2. puoliso: Vihitty 1679 Ruovesi Valpuri Juhontytär Honko o.s. Ylä-Kauttu. (Taulu 112) Ylä-Kautun tytär, leskenä Kurun Aurejärven Saksalla, s. 1657 Ruovesi, Kauttu, k. 23.05.1736 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Vanhemmat Juho Matinpoika Ylä-Kauttu e. Kauttu, s. Ruovesi, Kauttu, k. Ruovesi, Kauttu ja Valpuri Ylä-Kauttu, k. Ruovesi (Taulusta 121).
Lapset:
Matti Honko, Sotilas, s. 25.02.1683 Ruovesi, Huopioniemi
Valpuri Iso-Karju o.s. Honko, s. 03.05.1685 Ruovesi, Huopioniemi. Tauluun 112
Marketta Honko, s. 06.05.1688 Ruovesi, Huopioniemi, k. 27.09.1696 Ruovesi, Huopioniemi
Margareetta Honko, s. 06.10.1695 Ruovesi, Huopioniemi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 118
X Pekka Eskonpoika Honko Hongon isäntä 1640-1675, s. 1591 Ruovesi, Huopioniemi.
Vanhemmat Esko Markunpoika Honko, s. 1557 Ruovesi, Huopioniemi, k. 1637 Ruovesi, Huopioniemi ja Mrs Honko, s. 1561 Ruovesi, k. Ruovesi, Huopioniemi (Taulusta 119).

Puoliso: Malin Olavintytär Honko. (Taulu 117) s. 1595 Ruovesi, k. 1661 Ruovesi, Huopioniemi.

Lapset:
Anna Honko, s. 1623 Ruovesi, Huopioniemi
Jöns Tyynysniemi e. Honko, Tyynysniemen isäntä 1686-1697, s. 1625 Ruovesi, Huopioniemi, k. 13.04.1697 Ruovesi, Vilppula
Henrik Honko
Valpuri Honko, Itsellinen kotonaan Hongossa, s. Ruovesi, Huopioniemi, k. 16.12.1688 Ruovesi, Huopioniemi
Juho Honko, s. 1630 Ruovesi, Huopioniemi. Tauluun 117
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 119
XI Esko Markunpoika Honko Hongon isäntä 1600-1617, lautamies 1615, s. 1557 Ruovesi, Huopioniemi, k. 1637 Ruovesi, Huopioniemi. Hongoi (Honko) on Ruoveden kantatiloja vuodelta 1562.
Pirkkalan erämaa-asutusta. Lempäälän Lippoisten ja Alkkulan kylien entisellä erämaalla.
Vanhemmat Markku Laurinpoika Honko e. Laurila, s. Lempäälä, Alkkula, k. Ruovesi, Huopioniemi (Taulusta 120).

Puoliso: Mrs Honko. (Taulu 118) s. 1561 Ruovesi, k. Ruovesi, Huopioniemi.

Lapset:
Jooseppi Honko, Hongon isäntä 1618-1639, s. 1589 Ruovesi, Huopioniemi
Pekka Honko, s. 1591 Ruovesi, Huopioniemi. Tauluun 118
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 120
XII Markku Laurinpoika Honko e. Laurila Hongon isäntä 1562-1599, lautamies 1573-1580, s. Lempäälä, Alkkula, k. Ruovesi, Huopioniemi.

Lapset:
Esko Honko, s. 1557 Ruovesi, Huopioniemi. Tauluun 119
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 121
X Juho Matinpoika Ylä-Kauttu e. Kauttu s. Ruovesi, Kauttu, k. Ruovesi, Kauttu.

Juho Matinpoika oli talollisen poika Kautun Alaselta, vanhana isäntänä Kautun Yläsellä.
Vanhemmat Matti Juhonpoika Ala-Kauttu e. Kauttu, s. Ruovesi, Kauttu, k. 05.09.1686 Ruovesi, Kauttu ja Marketta Erikintytär Kauttu o.s. Vaininen, s. Pirkkala, Tammerkoski ,Pirkkala(Messukylä), k. Ruovesi, Kauttu (Taulusta 122).
Matkustajahöyrylaiva s/s Tarjanne Kautun kanavassa vuonna 1980. © Kuva Erkki Härö

Puoliso: Vihitty 1645 Ruovesi Valpuri Ylä-Kauttu. (Taulu 117) k. Ruovesi.

Lapset:
Anna Ylä-Kauttu, s. 1655 Ruovesi, Kauttu
Marketta Tapio o.s. Ylä-Kauttu, s. jälkeen 1657 Ruovesi, Kauttu, k. 1714 Ruovesi, Tapionkylä
Valpuri Honko o.s. Ylä-Kauttu, s. 1657 Ruovesi, Kauttu. Tauluun 117
Matti Post e. Ylä-Kauttu, Ylä-Kautun isäntä 1681-1713, kestikievari ja postitalonpoika, s. 1659 Ruovesi, Kauttu, k. 03.08.1740 Ruovesi, Kauttu, Ylä-Kauttu
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 122
XI Matti Juhonpoika Ala-Kauttu e. Kauttu Ala-Kautun isäntä 1622-1669, valtiopäiväedustaja, s. Ruovesi, Kauttu, k. 05.09.1686 Ruovesi, Kauttu.
Matti Juhonpoika Kauttu oli isäntänä 1622-1669, ratsutilallinen 1623-, puumerkki 1636 = iso M-kirjain,
jahtivouti 1628, valtiopäiväedustaja 1644, kirkon kuudennusmies 1636 ja
Rajalahden Aution isäntä.
Vanhemmat Juho Jaakopinpoika Ring e. Ala-Kauttu, k. Ruovesi, Kauttu, Ala-Kauttu (Taulusta 123).

Puoliso: Marketta Erikintytär Kauttu o.s. Vaininen. (Taulu 121) Nimismiehen tytär, emäntä, s. Pirkkala, Tammerkoski ,Pirkkala(Messukylä), k. Ruovesi, Kauttu.
Vanhemmat Erik Vaininen, s. Pirkkala, Tammerkoski (Messukylä) (Taulusta 124).
Kautun kanavan laidalla on edelleen vanha kääntösilta, joka korvattiin uudella sillalla 1980-luvulla. Alikulkukorkeus on nykyisin 11,5 metriä. © Kuvat Terhi ja Martti Grönroos

Lapset:
Juho Ylä-Kauttu e. Kauttu, s. Ruovesi, Kauttu. Tauluun 121
Matti Ala-Kauttu e. Kauttu, Ala-Kautun isäntä 1670-1689 ,ratsutilallinen, s. 1621 Ruovesi, Kauttu, k. 22.05.1689 Ruovesi, Kauttu
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 123
XII Juho Jaakopinpoika Ring e. Ala-Kauttu Ala-Kautun isäntä, kappalainen, k. Ruovesi, Kauttu, Ala-Kauttu.
Kauttu oli Lempäälän Innilän erämaata 1552.
Kauttu oli Ruovedsen kantataloja vuodelta 1565 ja on ollut pitkään samalla suvulla.
Johan Jacobsson Ring oli kappalaisena Ruvedella 1595-1614 ,isäntänä Ala_Kautulla 1601-21 .
Kautun omisti ennen Johan Jacobson Ringiä Olof Larsson Keräinen eli Provast 1565-1601.
Provastin tytär Dorde luovutti Johanille Kautun tilan eläkettä vastaan 1601.
Rajalahden Aution isäntä.

.

Lapset:
Matti Ala-Kauttu e. Kauttu, s. Ruovesi, Kauttu. Tauluun 122
Heikki Kauttu, s. Ruovesi, Kauttu, k. Ruovesi, Kauttu
Jaakoppi Kauttu, s. Ruovesi, Kauttu, k. Ruovesi, Kauttu
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 124
XII Erik Vaininen Nimismies, s. Pirkkala, Tammerkoski (Messukylä).

Uusia puistoja perustetaan vuosittain.Muutama vuosi sitten yritettiin keskustaan lanseerata Vainisenrantaa, mutta nimiei ole juurtunut, eikä sitä koskaan kaavaan merkitty.
Vainisenrannalla olisi tarkoitettu nykyistä Kirjastonpuistoa eli Vanhan kirjastotalon puistoa.
Nimi Vainisenranta olisi kyllä sikäli ollut perusteltu, että sillä on historiallinen yhteys 1500 -luvulle.
Joskus 1530 -luvulla Tammerkosken piskuisesta kylästä tuli Pirkkalan hallintopitäjän käräjäpaikka ja sellaisena se pysyi 1600- luvun alkupuolelle.
Tällä ajanjaksolla kylän nimismiessuku oli Vaininen - sen mahtimiehistä Johan Olofsson Vaininen toimi kulmakunnan vallesmannina peräti yli 50 vuotta.
Mikä on kunnioitettava saavutus, sillä mainittu pesti ei noihin aikoihin ollut välttämättä mitenkään pysyväistä laatua; nimismies kun toimi jatkuvasti hankalassa välikädessä kruunun, toisaalta kansalaisten edustajana.
Vainisen talo on sijainnut jossakin nykyisen teatteritalon vaiheilla.
Tila rapistui suvun viimeisen nimismiehen Johan Erichsson Vainisen velkaannuttua kruunulle niin ,että virkatalo menetettiin vuonna 1644.
Joitakin aikoja myöhemmin Vainisten tilan sai haltuunsa Ernst Johan Greuzt ,jonka myötä Tammerkoskella alkoikin kartanoaika - välivaihe kohti kaupungin perustamista kartanon maille vuonna 1779.
Tammerkoskessa oli v.1587 yhdeksän läpi vuoden jauhavaa myllyä.
Kruunulle niistä meni myllyveroa 11 hopeatalaria eli 44 markkaa.
yksi myllyistä eli Erich Vainisen veljen nimismies Johan Vainisen omistama oli verovapaa,
tämän vuoksi kruunu kärsi 4 mk:n vähennyksen.
Yksi mylly oli Tammerkosken kylällä, kaksi Messukylän kylän, yksi Takahuhdin taloilla, yksi oli yhteisesti Härmälän, Partolan ja Tammaerlosken kylillä sekä yksi Nuolialan ja Haikan kylillä
''muiden talonpoikien kanssa''
Kun nimismiehen Johan Vainisen mylly lasketaan mukaan, tulee niitä seitsemän.
Virrassa oli kuitenkin vielä papin mylly, jonka talonpojat polttivat vuoden 1600 tienoilla.
Vuoden 1589 maakirjasta puuttuva lienee Hyhkyn mylly, jollainen oli Tammerkosken niskassa 1696.
Tampereen kirjastopuisto sijaitsee Keskustorin Vanhan kirkon ja Frenckelin välissä, mistä piti tulla Vainisen puisto. Taustalla Finlaysonin savupiippu, 60 m. korkea.

Lapset:
Marketta Kauttu o.s. Vaininen, s. Pirkkala, Tammerkoski ,Pirkkala(Messukylä). Tauluun 122
Juho Vaininen, Nimismies - suvun viimeinen, s. Pirkkala, Tammerkoski (Messukylä)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 125
VIII Yrjö Jaakonpoika Ståhlberg Pitäjänseppä, aikaisemmin Kurun Karjulassa, Kurun lampuoti 1747-1752, s. 12.04.1701 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 12.09.1752 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

Teiskon Jutilaan tulleesta kersantti Jaakko Sigfredinpojasta, jonka poika Jaakko avioitui Kovetun Marketta Heikintyttären kanssa. Heillä poika Yrjö s. 12.4.1701. (Huomasin muuten Kankaanpään kirjasta, että kersantti oli ennen Jutilaan tuloaan asunut Ruoveden Kurkijärvellä, mutta muuta ei ole lisää hänestä selvinnyt).Jaakko Jaakonpoika oli ensin sotilas, sitten korpraali nimenään Ståhlberg.
No, tämä Kovetussa syntynyt poika Yrjö Jaakonpoika on omassa tiedostossani sama kuin Kurun pitäjänseppä Yrjö Jaakonpoika Ståhlberg - ja hänen tyttärensä Maria sitten Erkki Ristonpoika Isokarjun vaimo.

Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

17.1.1731 Hainari Jöran Jöransson Agnes Hendr:d:r Maria
10.2.1734 Carjula Jöran Jacobsson Agnes Hendr:d:r Johan
22.8.1735 Carjula Jöran Jacobsson Agnes Hendr:d:r Carl
4.4.1738 Carjula Jöran Ståhlberg Agnes Hendr:d:r Christina

Marian isä on Hiskissä merkitty Jöran Jöranssonin tyttäreksi, vaikka kyseessä on Yrjö Jaakonpoika.
Vanhemmat Jaakko Jaakonpoika Ståhlberg ja Marketta Heikintytär Ståhlberg o.s. Kovettu, s. Ruovesi, Murole (Taulusta 126).

Puoliso: Vihitty 1720 Kuru Aune Heikintytär Ståhlberg o.s. Ikonen. (Taulu 111) Ikosen tytär, Kurun emäntä. Aune kuoli 77-vuotiaana pistokseen., s. 1697 Kuru, Petäjälammi, k. 08.02.1774 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Vanhemmat Heikki Matinpoika Ikonen, s. 1668 Kuru, Petäjälammi, k. 10.12.1727 Kuru, Petäjälammi ja Pirkko Yrjöntytär Ikonen, s. 1662 Kuru, k. 1702 Kuru, Petäjälammi (Taulusta 132).

Lapset:
Maria Isokarju II (Ylinen) o.s. Ståhlberg, s. 17.01.1731 Kuru, Hainari. Tauluun 111
Juho Ståhlberg, Kurun lampuoti 1753-1762, Juho kuoli 28-vuotiaana tapaturmaisesti., s. 10.02.1734 Kuru, Karjula, k. 28.11.1762 Kuru, Keihäslahti, Kuru
Kalle Ståhlberg, Lukkari, Kalle asui Kurun Keihäslahden Kurussa, Karjulan Vähä-Karjulan Särkijärven torpassa., s. 22.08.1735 Kuru, Karjula, k. 26.06.1811 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi
Kristiina Keihäsjärvi o.s. Ståhlberg, Sotilaan tytär, Keihäsjärven torpan emäntä, eli loppuelämänsä Keihäsjärven Saarijärven Kalliojärvellä kunnan vaivaisena., s. 04.04.1738 Kuru, Karjula, k. 26.12.1802 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, Kalliojärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 126
IX Jaakko Jaakonpoika Ståhlberg Korpraali.
Vanhemmat Jaakko Sigfridinpoika ja N.n (Taulusta 127).

Puoliso: Marketta Heikintytär Ståhlberg o.s. Kovettu. (Taulu 125) s. Ruovesi, Murole.
Vanhemmat Heikki Juhonpoika Kovettu, s. 1647 Ruovesi, Murole, k. 1695 Ruovesi, Murole ja Anna Kovettu, k. Ruovesi, Murole (Taulusta 128).

Lapset:
Yrjö Ståhlberg, s. 12.04.1701 Ruovesi, Murole, Kovettu. Tauluun 125
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 127
X Jaakko Sigfridinpoika Teiskon Jutilaan tulleesta kersantti Jaakko Sigfredinpojasta, jonka poika Jaakko avioitui Kovetun Marketta Heikintyttären kanssa. Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi.

Puoliso: N.n. (Taulu 126)

Lapset:
Jaakko Ståhlberg. Tauluun 126
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 128
X Heikki Juhonpoika Kovettu Kovetun isäntä 1677-1685, s. 1647 Ruovesi, Murole, k. 1695 Ruovesi, Murole.
Vanhemmat Juho Markuksenpoika Kovettu, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole ja Kerttu Sipintytär Kovettu, k. 1670 Ruovesi, Murole (Taulusta 129).

Puoliso: Anna Kovettu. (Taulu 126) Isännöi Kovetun tilaa 1686-1700, k. Ruovesi, Murole.

Lapset:
Matti Kovettu, Kovetun isäntä 1701-1734, s. 1667 Ruovesi, Murole, k. 24.02.1740 Ruovesi, Murole
Marketta Ståhlberg o.s. Kovettu, s. Ruovesi, Murole. Tauluun 126
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 129
XI Juho Markuksenpoika Kovettu Kovetun isäntä 1639-1676, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole.
Vanhemmat Markus Juhonpoika Kovettu, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole (Taulusta 130).

1. puoliso: Kerttu Sipintytär Kovettu. (Taulu 128) k. 1670 Ruovesi, Murole.

Lapset:
Heikki Kovettu, s. 1647 Ruovesi, Murole. Tauluun 128
2. puoliso: Vihitty 1670 Ruovesi Valpuri Kovettu k. Ruovesi, Murole.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 130
XII Markus Juhonpoika Kovettu s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole.
Vanhemmat Juho Olavinpoika Kovettu, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole (Taulusta 131).

Lapset:
Juho Kovettu, s. Ruovesi, Murole. Tauluun 129
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 131
XIII Juho Olavinpoika Kovettu Kovetun isäntä 1562-1583, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole.

Lapset:
Markus Kovettu, s. Ruovesi, Murole. Tauluun 130
Sipi Kovettu, Kovetun isäntä 1600-1604, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole
Tuomas Kovettu, Kovetun isäntä 1605-1638, lautamies 1615-1624 .leski 1614 ,puumerkki 1615 ;+, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 132
IX Heikki Matinpoika Ikonen Ikosen isäntä 1697-1723, s. 1668 Kuru, Petäjälammi, k. 10.12.1727 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat Matti Matinpoika Ikonen, k. jälkeen 1684 Kuru, Petäjälammi ja Aune Heikintytär Ikonen, k. Kuru, Petäjälammi (Taulusta 133).

1. puoliso: Vihitty 1688 Kuru Pirkko Yrjöntytär Ikonen. (Taulu 125) s. 1662 Kuru, k. 1702 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Aune Ståhlberg o.s. Ikonen, s. 1697 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 125
2. puoliso: Vihitty 1704 Kuru Valpuri Sipintytär Ikonen s. 1660 Kuru, k. 09.05.1740 Kuru, Petäjälammi.
Lapset:
Matti Ikonen, Ikosen isäntä 1724-1764, lautamies 1745-1758, puumerkki 1741 ; iso H-kirjain, s. 02.01.1705 Kuru, Petäjälammi, k. 02.06.1764 Kuru, Petäjälammi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 133
X Matti Matinpoika Ikonen Petäjälammin Ikosen isäntä 1677-1684, k. jälkeen 1684 Kuru, Petäjälammi.

Puoliso: Aune Heikintytär Ikonen. (Taulu 132) k. Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Iisakki Ikonen, Ikosen isäntä 1685-1696, s. Kuru, Petäjälammi, k. 1697 Kuru, Petäjälammi
Heikki Ikonen, s. 1668 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 132
Beata Kuru II o.s. Ikonen, s. 1678 Kuru, Petäjälammi, k. 27.03.1743 Kuru, Keihäslahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 134
VI Yrjö Heikinpoika Ahvenjärvi e. Soikkanen Peskan, Majamäen, Saarilahden renki ,itsellinen, Ahvenjärven torppari, ollut avioituessaan 7.10.1781 Ruoveden Mustajärven Peskalla, s. 02.05.1758 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki.
Vanhemmat Heikki Juhonpoika Soikkanen, s. 1727 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki, k. 04.04.1768 Keuruu, Petäinen ja Maria Simontytär Soikkanen, s. 1722 Keuruu, Hirvimäki, Häkkinen, k. 23.03.1805 Ruovesi, Honko (Taulusta 135).

1. puoliso: Vihitty 07.10.1781 Ruovesi Pirkko Yrjöntytär Ahvenjärvi o.s. Nuottiniemi. (Taulu 68) Torpparin tytär, Peskan, Korpilahden ja Majamäen piika, itsellisen vaimo, Ahvenjärven torpan emäntä, kuoli keuhkotautiin 44-vuotiaana., s. 03.08.1756 Ruovesi, Pappila, k. 25.03.1801 Ruovesi, Hanho. Kuollut keuhkotautiin.
Vanhemmat Yrjö Matteuksenpoika Nuottiniemi, s. 26.03.1729 Ruovesi, Pappila, k. 17.07.1799 Ruovesi, Pappila ja Valpuri Joosepintytär Selkä-Nuuttila, s. 11.01.1730 Virrat, Jäähdyspohja, k. 03.06.1796 Ruovesi (Taulusta 138).

Lapset:
Abraham Ahvenjärvi, s. 10.06.1782 Ruovesi, Mustajärvi, Peska
Kaisa Korpi-Riekkola o.s. Ahvenjärvi, s. 24.06.1785 Ruovesi, Pihlajalahti, Saarilahti, k. 03.07.1855 Ruovesi, Pihlajalahti
Reetta (Marketta) Majamäki o.s. Ahvenjärvi, s. 14.04.1787 Ruovesi, Pihlajalahti, Saarilahti. Tauluun 68
Antti Ahvenjärvi, s. 13.12.1789 Ruovesi, Hanho
Leena Ahvenjärvi, s. 01.04.1793 Ruovesi, Hanho
Maria Ahvenjärvi, s. 19.03.1795 Ruovesi, Hanho
Matti Liiti ent. Flit e. Ahvenjärvi, s. 24.11.1798 Ruovesi, Hanho, k. 08.01.1850 Lavia
2. puoliso: Vihitty 01.11.1801 Ruovesi Anna Heikinytytär Ahvenjärvi o.s. Viljakkala s. 02.12.1755 Ruovesi, Viljakkala, k. Ruovesi, Hanho.
Vanhemmat Heikki Heikinpoika Viljakkala e. Ala-Kauttu, s. 11.07.1727 Ruovesi, Kauttu, k. Ruovesi, Poukka ja Maria Yrjöntytär Viljakkala, s. 30.01.1730 Ruovesi, Poukka, k. Ruovesi, Poukka.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 135
VII Heikki Juhonpoika Soikkanen Itsellinen, s. 1727 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki, k. 04.04.1768 Keuruu, Petäinen.
Vanhemmat Juho Heikinpoika Soikkanen, s. 23.06.1699 Keuruu, Liesjärvi, Paloranta, k. 15.04.1778 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki ja Maria Paulintytär Soikkanen, s. 1699 Keuruu, k. 13.01.1733 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki (Taulusta 136).

Puoliso: Vihitty 26.12.1751 Keuruu Maria Simontytär Soikkanen. (Taulu 134) Tullut leskenä neljän lapsensa kanssa 1.7.1769 Ruovedelle., s. 1722 Keuruu, Hirvimäki, Häkkinen, k. 23.03.1805 Ruovesi, Honko.

Lapset:
Maria Soikkanen, s. 05.01.1753 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki
Jaakoppi Soikkanen, s. 02.08.1755 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki
Yrjö Ahvenjärvi e. Soikkanen, s. 02.05.1758 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki. Tauluun 134
Elisabeth Soikkanen, s. 14.09.1761 Keuruu, Petäinen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 136
VIII Juho Heikinpoika Soikkanen Liesjärven Paalasen isäntä 1723-1747 ja Liesjärven Hirvimäen isäntä 1748-1761, haudattu kirkkoon., s. 23.06.1699 Keuruu, Liesjärvi, Paloranta, k. 15.04.1778 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki.
Vanhemmat Heikki Tuomaanpoika Soikkanen, s. 1673 Keuruu, k. 24.01.1757 Keuruu, Liesjärvi, Paloranta ja Maria Mikontytär Soikkanen, s. 1677 Keuruu, k. 24.12.1754 Keuruu, Liesjärvi, Paloranta (Taulusta 137).

1. puoliso: Maria Paulintytär Soikkanen. (Taulu 135) paalasen ja Hirvimäen emäntä.Maria kuoli lapsivuoteen jälkikomplikaatioihin 34-vuotiaana., s. 1699 Keuruu, k. 13.01.1733 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki.

Lapset:
Heikki Soikkanen, s. 1727 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki. Tauluun 135
Valpuri Soikkanen, s. 14.04.1731 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki, (kaksonen), k. 19.09.1731 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki
Sofia Soikkanen, s. 14.04.1731 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki, (kaksonen), k. 19.09.1731 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki
Maria Soikkanen, s. 01.01.1733 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki, k. 24.03.1733 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki
2. puoliso: Vihitty 24.06.1733 Keuruu Maria Martintytär Soikkanen o.s. Häkkinen s. 1691 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki, k. 30.08.1752 Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki.
Lapset:
Heikki Soikkanen, s. Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki
Maria Soikkanen, s. Keuruu, Liesjärvi, Hirvimäki
3. puoliso: Vihitty 19.01.1755 Keuruu Liisa Eliaantytär Soikkanen o.s. Könttäri eli Kolehma s. 1721 Keuruu, Pihlajavesi, k. 06.11.1785 Keuruu, Liesjärvi, Paalanen.
Lapset:
Simo Soikkanen, s. 28.10.1755 Keuruu, Liesjärvi, Paalanen
Matias Soikkanen, s. 31.07.1757 Keuruu, Liesjärvi, Paalanen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 137
IX Heikki Tuomaanpoika Soikkanen Palorannan isäntä 1730, tila autio ennen Heikkiä 20 vuotta., s. 1673 Keuruu, k. 24.01.1757 Keuruu, Liesjärvi, Paloranta.

Puoliso: Maria Mikontytär Soikkanen. (Taulu 136) s. 1677 Keuruu, k. 24.12.1754 Keuruu, Liesjärvi, Paloranta.

Lapset:
Juho Soikkanen, s. 23.06.1699 Keuruu, Liesjärvi, Paloranta. Tauluun 136
Heikki Soikkanen, Palorannan isäntä 1731-1757, s. 1708 Keuruu, Liesjärvi, Paloranta, k. 14.01.1776 Keuruu, Liesjärvi, Paloranta
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 138
VII Yrjö Matteuksenpoika Nuottiniemi Nuottiniemen torppari 1752-1778, kuoli 70-vuotiaana malariaan., s. 26.03.1729 Ruovesi, Pappila, k. 17.07.1799 Ruovesi, Pappila.
Vanhemmat Matteus Joosepinpoika Nuottiniemi, s. 21.09.1699 Ruovesi, Pihlajalahti, Pitkälä, k. 30.08.1758 Ruovesi, Pappila ja Anna Tuomaantytär Nuottiniemi o.s. Vilppula-Peltola, s. 4/1694 Vilppula, Vilppukoski, k. 23.05.1760 Ruovesi, Pappila (Taulusta 139).

Puoliso: Vihitty 01.11.1751 Virrat Valpuri Joosepintytär Selkä-Nuuttila. (Taulu 134) Lahti-Nuuttilassa töissä, Nuottiniemen emäntä, s. 11.01.1730 Virrat, Jäähdyspohja, k. 03.06.1796 Ruovesi.
Vanhemmat Jooseppi Juhonpoika Selkä-Nuuttila e. Simonen, s. 1677 Virrat, Uurainen, k. 08.04.1764 Virrat, Jäähdyspohja ja Maria Heikintytär Selkä-Nuuttila o.s. Nojonen eli Mikkola, s. Virrat, Vaskivesi, k. 1736 Virrat, Jäähdyspohja (Taulusta 156).

Lapset:
Anna Nuottiniemi, s. 15.07.1752 Ruovesi, Pappila
Maria Kivistö o.s. Nuottiniemi, s. 30.03.1754 Ruovesi, Pappila, k. 18.05.1793 Ruovesi, Ruolahti
Pirkko Ahvenjärvi o.s. Nuottiniemi, s. 03.08.1756 Ruovesi, Pappila. Tauluun 134
Kaisa Nuottiniemi, s. 21.11.1760 Ruovesi, Pappila
Matti Nuottiniemi, s. 18.02.1765 Ruovesi, Pappila, k. 07.04.1841 Ruovesi, Pappila
Juho Nuottiniemi, s. 22.07.1768 Ruovesi, Pappila, (kaksonen)
Leena Nuottiniemi, s. 22.07.1768 Ruovesi, Pappila, (kaksonen)
Valpuri Nuottiniemi, s. 17.07.1772 Ruovesi, Pappila, k. 30.07.1824 Ruovesi, Pappila
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 139
VIII Matteus Joosepinpoika Nuottiniemi Itsellisenä Visuvedellä 1722, suutarina Peskalla ja Pajulahden Nikkilässä, torpparina Nuottiniemessä 1728-1751., s. 21.09.1699 Ruovesi, Pihlajalahti, Pitkälä, k. 30.08.1758 Ruovesi, Pappila.
Vanhemmat Jooseppi Niilonpoika Pajulahti, s. Ruovesi, Pajulahti, k. 09.07.1703 Terijoki ,Rajajoki ja Malin Tuomaantytär Ylistalo-Visuvesi, s. 1670 Ruovesi, Visuvesi, k. 23.11.1735 Ruovesi, Pihlajalahti, Pitkälä (Taulusta 140).

Puoliso: Vihitty 26.12.1722 Ruovesi Anna Tuomaantytär Nuottiniemi o.s. Vilppula-Peltola. (Taulu 138) s. 4/1694 Vilppula, Vilppukoski, k. 23.05.1760 Ruovesi, Pappila.
Vanhemmat Tuomas Heikinpoika Vilppula-Peltola e. Mäkitalo, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, k. 4/1716 Ruovesi, Vilppula ja Maria Simontytär Vilppula-Peltola, s. Vilppula, Vilppukoski, k. 29.11.1724 Vilppula, Vilppukoski (Taulusta 148).

Lapset:
Maria Kirsta o.s. Nuottiniemi, Torpparin tytär ja vaimo, s. 01.02.1725 Ruovesi, Pappila, k. 25.05.1760 Ruovesi, Ritoniemi
Yrjö Nuottiniemi, s. 26.03.1729 Ruovesi, Pappila. Tauluun 138
Antti Nuottiniemi, s. 22.11.1732 Ruovesi, Pappila, k. 30.11.1755 Turku
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 140
IX Jooseppi Niilonpoika Pajulahti Sotilaana Ruoveden Pihlajalahden Pitkälän sotilastalossa., s. Ruovesi, Pajulahti, k. 09.07.1703 Terijoki ,Rajajoki. Rajajoki on 60 km:n pituinen joki Karjalan kannaksella, Suomen ja Venäjän rajana 1323-1617 ja vuodesta 1812.
Sijaitsee Terijoen kunnassa, 96 km Viipurista.
Rajajoen taistelu, missä Jooseppi Niilonpoika kuoli 9.7.1703, alkoi myös 9.7.1703, kun kenraalimajuri
Cronhjort koetti turhaan puolustautua Rajajoen yli tunkeutuvaa ylivoimaista venäläisarmeijaa vastaan.

Suomen kaakkoisin kylä:

Rajajoki, jota myöskin Perä-Kuokkalaksi kutsuttiin, oli Terijoen pitäjän ja koko Suomenkin kaakkoisin kylä, rajoittuen lännessä Ollilan kylään, etelässä Suomenlahteen, sekä idässä ja pohjoisessa valtakunnan rajana olleeseen Rajajokeen. Valtakunnan rajan välitön läheisyys ja sen vaihtelut eri aikakausina toivat oman leimansa rajakylän elämään. Rajajoelta oli matkaa Terijoen keskustaan 18 km, Viipuriin 96 km ja Pietariin 35 km.
Raja Rajajoelle vuonna 1323

1000-luvun alussa, jolloin Suomi oli vielä heimoasteella, sen sivuilla olevat valtakunnat Ruotsi ja Novgorod pyrkivät laajentamaan vaikutustaan sen alueelle. Pitkien sotavaiheiden jälkeen solmittiin vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauha, joka oli ensimmäinen kirjallinen sopimus jolla vahvistettiin Ruotsin ja Novgorodin välinen raja kulkemaan Rajajoessa.

Vähitellen Suomesta tuli yhä kiinteämpi osa Ruotsia mutta suomalaista asutusta levisi Pähkinäsaaren rajan yli toisellekin puolelle, josta jatkuvat rajakiistat haittasivat yhteiskunnallistakin kehitystä.

Vuonna 1595 solmitussa Täyssinän rauhassa raja Karjalan kannaksen osalta säilyi samana kuin aikaisemminkin, mutta vuonna 1617 solmitussa Stolbovan rauhassa Ruotsi laajensi alueitaan aina Suomenlahden eteläpuolelle saakka.

Pietari Suuren johdolla aloitettiin Venäjän menetetyn aseman palauttaminen, Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjä siirsi rajansa takaisinpäin aina Kymijoelle saakka.

1800-luvun alkupuolella Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ranskan Napoleon ehdottivat Ruotsille yhteistä Englantiin kohdistettua mannermaasulkemus -sopimusta. Ruotsin kieltäydyttyä ehdotuksesta, Venäjä hyökkäsi Suomeen vuonna 1807 ja valloitti sen. Haminan rauhassa syyskuussa 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän yhteyteen ja autonomian aikana, vuonna 1812, vanha-Suomikin liitettiin takaisin muuhun Suomeen.

Suomen itsenäistyttyä, vuonna 1917 valtakunnan raja pysyi edelleenkin Rajajoessa ja sen jatkeena olevassa Ruostekanavassa.
Pietari tärkein kauppapaikka

Pietari oli ennen Suomen itsenäistymistä rajajokelaistenkin tärkein kauppapaikka. Sinne oli hyvät kulkuyhteydet, esim. parhaana huvila-asutus aikana, ennen ensimmäistä maailmansotaa kulki Pietarin ja Terijoen välillä lähes 40 junavuoroa vuorokaudessa.

Maanteitse vietiin hevosilla elintarvikkeita, polttopuita ym. kauppatavaraa Pietariin ja hevoskyyti oli yleisin kuljetusmuoto myöskin huvila-asukkaiden muuttokuormille. Huviloita oli silloin huomattava määrä mm. Dyynin alueella.
Rajaa muutetaan kivääritehtaan vuoksi

Aikanaan Rajajoki oli hiljaiseloa elävä, pikkutiloja käsittävä kyläyhteisö, mutta vuonna 1714 oli Rajajoen alueeseen kuuluvaan Systerbäckiin perustettu venäläisten ase- ja ankkuritehdas (Systerbäckin kivääritehdas). Tehdas sai tarvitsemansa työvoiman, sekä tehtaan polttoaineeksi puuhiiltä sille alistetulta suomenpuoleiselta alueelta.

Tehtaan tonttialueesta kuului kuitenkin Siestarjoen pohjoispuoli Rajajoen alueeseen ja joen toinen puoli kuului Venäjälle, Pietarin kuvernementtiin. Erilaisten neuvottelujen jälkeen keisari määräsi 4.2.1864, että Rajajoen asetehtaan alue liitettäisiin Pietarin kuvernementtiin erinäisin aluekorvauslupauksin. Rajajoki ja Suomi menetti näin 14 neliökilometrin laajuisen maa-alueen Venäjälle, mutta korvauksen saanti unohtui.

Suomen itsenäistyttyä raja säilyi Ruostekanavassa, mutta Tarton rauhassa 1920 edustajamme ottivat esille Systerbäckin alueen korvauslupauksen, joka tuottikin tuloksen ja näin Suomi sai korvauksena Venäjältä Petsamon alueen, jonka nikkelirikkauksista ei silloin ollut tietoakaan.
Vanhemmat Niilo Erkinpoika Pajulahti, s. Ruovesi, Pajulahti, k. Ruovesi, Pajulahti ja Sofia Pietarintytär Pajulahti, s. 1632 Ruovesi, k. 24.11.1695 Ruovesi, Pajulahti (Taulusta 141).
Rajajoki, ripaus tiivistettyä historiaa

Puoliso: Vihitty 28.12.1698 Ruovesi Malin Tuomaantytär Ylistalo-Visuvesi. (Taulu 139) s. 1670 Ruovesi, Visuvesi, k. 23.11.1735 Ruovesi, Pihlajalahti, Pitkälä.
Vanhemmat Tuomas Markunpoika Ylistalo-Visuvesi, s. 1630 Ruovesi, Visuvesi, k. 07.02.1697 Ruovesi, Visuvesi ja Aune Erkintytär Ylistako-Visuvesi, s. 1626 Ruovesi, k. 07.02.1696 Ruovesi, Visuvesi (Taulusta 144).

Lapset:
Matteus Nuottiniemi, s. 21.09.1699 Ruovesi, Pihlajalahti, Pitkälä. Tauluun 139
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 141
X Niilo Erkinpoika Pajulahti Talollinen ja ratsutilallinen 1664-1678, s. Ruovesi, Pajulahti, k. Ruovesi, Pajulahti.
Vanhemmat Erkki Niilonpoika Pajulahti, s. Ruovesi, Pajulahti, k. Ruovesi, Pajulahti ja Malin Yrjöntytär Pajulahti, k. Ruovesi, Pajulahti (Taulusta 142).

Puoliso: Sofia Pietarintytär Pajulahti. (Taulu 140) s. 1632 Ruovesi, k. 24.11.1695 Ruovesi, Pajulahti.

Lapset:
Jooseppi Pajulahti, s. Ruovesi, Pajulahti. Tauluun 140
Kalle Pajulahti, Pajulahden isäntä 1679-1696, s. Ruovesi, Pajulahti, k. 1697 Ruovesi, Pajulahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 142
XI Erkki Niilonpoika Pajulahti Pajulahden ratsutilan isäntä 1636-1659, kirkon kuudennusmies , puumerkki= vino viiva lovella, s. Ruovesi, Pajulahti, k. Ruovesi, Pajulahti.
Vanhemmat Niilo Olavinpoika Pajulahti e. Sankari, s. Hämeenkyrö, Sasila I, k. Ruovesi, Pajulahti ja Pirkko Pertintytär Pajulahti, k. Ruovesi, Pajulahti (Taulusta 143).

Puoliso: Malin Yrjöntytär Pajulahti. (Taulu 141) k. Ruovesi, Pajulahti.

Lapset:
Niilo Pajulahti, s. Ruovesi, Pajulahti. Tauluun 141
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 143
XII Niilo Olavinpoika Pajulahti e. Sankari Pajulahden ratsutilan isäntä 1622-1635, s. Hämeenkyrö, Sasila I, k. Ruovesi, Pajulahti.

Puoliso: Pirkko Pertintytär Pajulahti. (Taulu 142) k. Ruovesi, Pajulahti.

Lapset:
Erkki Pajulahti, s. Ruovesi, Pajulahti. Tauluun 142
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 144
X Tuomas Markunpoika Ylistalo-Visuvesi Ylistalon isäntä 1677-1680, s. 1630 Ruovesi, Visuvesi, k. 07.02.1697 Ruovesi, Visuvesi.
Vanhemmat Markus Tuomaanpoika Ylistako-Visuvesi e. Visuvesi, s. Ruovesi, Visuvesi, k. Ruovesi, Visuvesi ja Kaisa Matintytär Ylistako-Visuvesi, k. 03.03.1695 Ruovesi, Visuvesi (Taulusta 145).

Puoliso: Aune Erkintytär Ylistako-Visuvesi. (Taulu 140) s. 1626 Ruovesi, k. 07.02.1696 Ruovesi, Visuvesi.

Lapset:
Malin Ylistalo-Visuvesi, s. 1670 Ruovesi, Visuvesi. Tauluun 140
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 145
XI Markus Tuomaanpoika Ylistako-Visuvesi e. Visuvesi Ylistalon isäntä 1625-1648, Visuvedestä halottiin v.1625 Ylis - ja Alistalo, s. Ruovesi, Visuvesi, k. Ruovesi, Visuvesi.
Vanhemmat Tuomas Laurinpoika Visuvesi, s. Ruovesi, Visuvesi, k. 1624 Ruovesi, Visuvesi (Taulusta 146).

Puoliso: Kaisa Matintytär Ylistako-Visuvesi. (Taulu 144) k. 03.03.1695 Ruovesi, Visuvesi.

Lapset:
Juho Ylistalo-Visuvesi, Ylistalon isäntä 1649-1676, s. Ruovesi, Visuvesi, k. 29.03.1696 Ruovesi, Visuvesi
Tuomas Ylistalo-Visuvesi, s. 1630 Ruovesi, Visuvesi. Tauluun 144
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 146
XII Tuomas Laurinpoika Visuvesi Visuveden isäntä 1600-1624, kirkon kuudennusmies 1609, lautamies 1600-1608 ja 1617-1619, puumerkki 1600 ; + ja 1608 ; x, s. Ruovesi, Visuvesi, k. 1624 Ruovesi, Visuvesi.
Vanhemmat Lauri Erkinpoika Visuvesi, k. 1585 Ruovesi, Visuvesi (Taulusta 147).

Lapset:
Markus Ylistako-Visuvesi e. Visuvesi, s. Ruovesi, Visuvesi. Tauluun 145
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 147
XIII Lauri Erkinpoika Visuvesi Visuveden isäntä 1562-1585, k. 1585 Ruovesi, Visuvesi. Visuvesi eli Lemmenniemi eli Leijuniemi oli Hämeenkyrön Lemmakkalan Rikalan ja
Vesilahden Järvenrannan entisiä erämaita v.1589. Pirkkalan erämaa-asutusta.

Lapset:
Tuomas Visuvesi, s. Ruovesi, Visuvesi. Tauluun 146
Heikki Lemmenniemi (Visuvesi), Lemmenniemen isäntä 1586-1599 ,lautamies 1589, k. Ruovesi, Visuvesi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 148
IX Tuomas Heikinpoika Vilppula-Peltola e. Mäkitalo Vilppula-Peltolan isäntä 1698-1716 ,lautamies 1704-1711, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, k. 4/1716 Ruovesi, Vilppula.
Vanhemmat Henrik Paulinpoika Mäkitalo, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, k. 1671 Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale ja Anna Erikintytär Mäkitalo, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale (Taulusta 149).

Puoliso: Maria Simontytär Vilppula-Peltola. (Taulu 139) Isännöi Vilppula-Peltolaa 1717-1719, s. Vilppula, Vilppukoski, k. 29.11.1724 Vilppula, Vilppukoski.
Vanhemmat Simo Tuomaanpoika Vilppula-Peltola, k. 1669 Vilppula, Vilppukoski ja Marketta Tuomaantytär Vilppula-Peltola o.s. Vilppula, s. 1625 Vilppula, k. 24.11.1695 Vilppula, Vilppukoski (Taulusta 154).

Lapset:
Marketta Vilppula-Peltola, s. 17.05.1685 Ruovesi, Vilppula, k. 14.04.1765 Ruovesi, Vilppula
Anna Nuottiniemi o.s. Vilppula-Peltola, s. 4/1694 Vilppula, Vilppukoski. Tauluun 139
Kaisa Vilppula-Peltola, s. 15.07.1698 Vilppula, Vilppukoski, k. 20.02.1739 Vilppula, Vilppukoski
Maria Vilppula-Peltola, s. 27.04.1700 Vilppula, Vilppukoski
Johannes Tapman e. Vilppula-Peltola, Sotilas Vilppukoskella, s. 28.05.1702 Vilppula, Vilppukoski
Tuomas Vilppula-Peltola, s. 29.05.1704 Vilppula, Vilppukoski, k. 23.05.1705 Vilppula, Vilppukoski
Heikki Vilppula-Peltola, s. 1707 Vilppula, Vilppukoski, k. 1709 Vilppula, Vilppukoski
Kristiina Vilppula-Peltola, s. 09.05.1709 Vilppula, Vilppukoski
Erik Vilppula-Peltola, s. 04.05.1711 Vilppula, Vilppukoski
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 149
X Henrik Paulinpoika Mäkitalo s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, k. 1671 Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale.
Vanhemmat Pauli Klemetinpoika Mäkitalo e. Ajos, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale ja Marketta Paulintytär Mäkitalo o.s. Ala-Pynnönen, s. Vilppula, Suluslahti, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale (Taulusta 150).

1. puoliso: Valpuri Heikintytär Mäkitalo k. 1658 Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale.

2. puoliso: Anna Erikintytär Mäkitalo. (Taulu 148) Isännöi Mäkitaloa 1656-1671, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale.
Lapset:
Klemetti Mäkitalo, Mäkitalon isäntä 1672-1689, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, k. 26.05.1697 Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale
Erik Mäkitalo, Mäkitalon isäntä 1690-1697, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, k. 11.04.1697 Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale
Tuomas Vilppula-Peltola e. Mäkitalo, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale. Tauluun 148
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 150
XI Pauli Klemetinpoika Mäkitalo e. Ajos Mäkitalon isäntä 1618-1633, lautamies 1623, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale.
Vanhemmat Klemetti Vilpunpoika Mäkitalo e. Ajos, s. Ruovesi, Vilppula, Vilppukoski, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale (Taulusta 151).

Puoliso: Marketta Paulintytär Mäkitalo o.s. Ala-Pynnönen. (Taulu 149) s. Vilppula, Suluslahti, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale.

Lapset:
Henrik Mäkitalo, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale. Tauluun 149
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 151
XII Klemetti Vilpunpoika Mäkitalo e. Ajos Ajoksen eli tulevan Mäkitalon isäntä 1607-1617, lautamies 1615, 1617 ja 1629, puumerkki 1615., s. Ruovesi, Vilppula, Vilppukoski, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale.
Vanhemmat Vilppu Laurinpoika Ajos e. Ajostaipale, s. Ruovesi, Vilppula, Vilppukoski, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale (Taulusta 152).

Lapset:
Tuomas Vilppula e. Ajos, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale. Tauluun 155
Pauli Mäkitalo e. Ajos, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale. Tauluun 150
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 152
XIII Vilppu Laurinpoika Ajos e. Ajostaipale Ajostaipaleen isäntä 1580-1606, lautamies 1573 ,1577-1578 ,1580 ,1589 ja 1595 ,puumerkki 1578 ; rasti, s. Ruovesi, Vilppula, Vilppukoski, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale.
Vanhemmat Lauri Ajostaipale e. Iivarinen, s. Ruovesi, Vilppula, k. Ruovesi, Vilppula eli Mäkitalo, Vilppukoski (Taulusta 153).

Lapset:
Klemetti Mäkitalo e. Ajos, s. Ruovesi, Vilppula, Vilppukoski. Tauluun 151
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 153
XIV Lauri Ajostaipale e. Iivarinen s. Ruovesi, Vilppula, k. Ruovesi, Vilppula eli Mäkitalo, Vilppukoski. Vilppula eli Mäkitalo oli Ruveden kantatalo vuodesta 1570, jaettu neljään osaan 1600-luvulla.

Lapset:
Vilppu Ajos e. Ajostaipale, s. Ruovesi, Vilppula, Vilppukoski. Tauluun 152
Olavi Ajostaipale e. Iivarinen, I:nen Ajostaipaleen (tulevan Vilppulan) isäntä 1570-1579, k. Ruovesi, Vilppula
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 154
X Simo Tuomaanpoika Vilppula-Peltola Vilppula-Peltolan vävy ja isäntänä 1650-1669 ; talo jaettiin 1655, lautamies 1658-1669, k. 1669 Vilppula, Vilppukoski.

Puoliso: Marketta Tuomaantytär Vilppula-Peltola o.s. Vilppula. (Taulu 148) s. 1625 Vilppula, k. 24.11.1695 Vilppula, Vilppukoski.
Vanhemmat Tuomas Klemetinpoika Vilppula e. Ajos, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, k. Vilppula, Vilppukoski ja Kaisa Yrjöntytär Vilppula, k. Vilppula, Vilppukoski (Taulusta 155).

Lapset:
Maria Vilppula-Peltola, s. Vilppula, Vilppukoski. Tauluun 148
Tuomas Vilppula-Peltola, Vilppula-Peltolan isäntä 1670-1697, s. Vilppula, Vilppukoski, k. 11.04.1697 Vilppula, Vilppukoski
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 155
XI Tuomas Klemetinpoika Vilppula e. Ajos Vilppulan isäntä 1634-1649, talo varusti rakuunaa 1655-1656, s. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale, k. Vilppula, Vilppukoski.
Vanhemmat Klemetti Vilpunpoika Mäkitalo e. Ajos, s. Ruovesi, Vilppula, Vilppukoski, k. Ruovesi, Vilppula, Ajostaipale (Taulusta 151).

Puoliso: Kaisa Yrjöntytär Vilppula. (Taulu 154) k. Vilppula, Vilppukoski.

Lapset:
Marketta Vilppula-Peltola o.s. Vilppula, s. 1625 Vilppula. Tauluun 154
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 156
VIII Jooseppi Juhonpoika Selkä-Nuuttila e. Simonen Selkä-Nuuttilan isäntä 1710-1736, puumerkki vuonna 1743 ; iso R-kirjain., s. 1677 Virrat, Uurainen, k. 08.04.1764 Virrat, Jäähdyspohja.
Vanhemmat Juho Heikinpoika Simonen, s. Virrat, Uurainen, k. jälkeen 1711 Virrat, Uurainen ja Kaisa Simonen, k. Virrat, Uurainen (Taulusta 157).

Puoliso: Maria Heikintytär Selkä-Nuuttila o.s. Nojonen eli Mikkola. (Taulu 138) Talollisen tytär ja emäntä, s. Virrat, Vaskivesi, k. 1736 Virrat, Jäähdyspohja.
Vanhemmat Heikki Heikinpoika Nojonen eli Mikkola, s. Virrat, Vaskivesi ja Valpuri Tuomaantytär Nojonen eli Mikkola, s. Virrat, k. Virrat, Vaskivesi (Taulusta 158).

Lapset:
Valpuri Selkä-Nuuttila, s. 11.01.1730 Virrat, Jäähdyspohja. Tauluun 138
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 157
IX Juho Heikinpoika Simonen Simonen oli Laukon rälssiä je erämaata. Juho oli Simosen isäntä 1673-1701, kirkkoisäntä 1705-1711, s. Virrat, Uurainen, k. jälkeen 1711 Virrat, Uurainen.

Puoliso: Kaisa Simonen. (Taulu 156) k. Virrat, Uurainen.

Lapset:
Jooseppi Selkä-Nuuttila e. Simonen, s. 1677 Virrat, Uurainen. Tauluun 156
Heikki Urainen e. Simonen, Simosen poika ja isäntä 1702 ja 1709-1719, sotamies Urainen 1702-1709., s. Virrat, Uurainen, k. Virrat, Uurainen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 158
IX Heikki Heikinpoika Nojonen eli Mikkola Talollinen 1694-1712, s. Virrat, Vaskivesi.
Vanhemmat Heikki Mikonpoika Nojonen eli Mikkola, s. 1640 Virrat, Vaskivesi ja Pirkko Olavintytär Nojonen eli Mikkola o.s. Ylä-Herranen, s. Virrat, Virtain kylä, k. Virrat, Vaskivesi (Taulusta 159).

Puoliso: Vihitty 1685 Virrat Valpuri Tuomaantytär Nojonen eli Mikkola. (Taulu 156) s. Virrat, k. Virrat, Vaskivesi.

Lapset:
Maria Selkä-Nuuttila o.s. Nojonen eli Mikkola, s. Virrat, Vaskivesi. Tauluun 156
Yrjö Nojonen eli Mikkola, Nojosen isäntä 1722-1745, s. 1696 Virrat, Vaskivesi, k. 1762 Virrat, Vaskivesi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 159
X Heikki Mikonpoika Nojonen eli Mikkola Talollinen1666-1693, s. 1640 Virrat, Vaskivesi.
Vanhemmat Mikko Laurinpoika Nojonen eli Mikkola, s. 1615 Virrat, Vaskivesi, k. Virrat, Vaskivesi ja Valpuri Heikintytär Nojonen eli Mikkola, s. Virrat, k. Virrat, Vaskivesi (Taulusta 160).

Puoliso: Pirkko Olavintytär Nojonen eli Mikkola o.s. Ylä-Herranen. (Taulu 158) Talollisen emäntä, s. Virrat, Virtain kylä, k. Virrat, Vaskivesi.
Vanhemmat Olavi Antinpoika Ylä-Herranen e. Herranen, s. jälkeen 1610 Virrat, Virtain kylä, k. Virrat, Virtain kylä ja Kirsti Heikintytär Ylä-Herranen o.s. Härkönen, s. jälkeen 1600 Virrat, k. jälkeen 1649 Virrat, Virtain kylä (Taulusta 162).

Lapset:
Heikki Nojonen eli Mikkola, s. Virrat, Vaskivesi. Tauluun 158
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 160
XI Mikko Laurinpoika Nojonen eli Mikkola Talollinen 1649-1665, s. 1615 Virrat, Vaskivesi, k. Virrat, Vaskivesi.
Vanhemmat Lauri Heikinpoika Nojonen, k. Virrat, Vaskivesi (Taulusta 161).

Puoliso: Valpuri Heikintytär Nojonen eli Mikkola. (Taulu 159) s. Virrat, k. Virrat, Vaskivesi.

Lapset:
Heikki Nojonen eli Mikkola, s. 1640 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 159
Sofia Ala-Härkönen o.s. Nojonen eli Mikkola, s. noin 1640 Virrat, Vaskivesi, k. noin 1694 Virrat
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 161
XII Lauri Heikinpoika Nojonen k. Virrat, Vaskivesi.

Lapset:
Mikko Nojonen eli Mikkola, s. 1615 Virrat, Vaskivesi. Tauluun 160
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 162
XI Olavi Antinpoika Ylä-Herranen e. Herranen s. jälkeen 1610 Virrat, Virtain kylä, k. Virrat, Virtain kylä.
Vanhemmat Antti Olavinpoika Herranen, s. 1580 Virrat, Virtain kylä, k. Virrat, Virtain kylä ja Herranen (Taulusta 163).

Puoliso: Kirsti Heikintytär Ylä-Herranen o.s. Härkönen. (Taulu 159) s. jälkeen 1600 Virrat, k. jälkeen 1649 Virrat, Virtain kylä.
Vanhemmat Heikki Tapaninpoika Härkönen, s. 1575 Virrat, k. 1621 Virrat ja Aune Matintytär Härkönen, s. 1570 Virrat, k. Virrat (Taulusta 165).

Lapset:
Pirkko Nojonen eli Mikkola o.s. Ylä-Herranen, s. Virrat, Virtain kylä. Tauluun 159
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 163
XII Antti Olavinpoika Herranen Herrasen isäntä 1617-1633, nimismies 1629-1630, 1632-1640, puumerkki 1632, lautamies 1618, 1623-1632, kestikievari 1624 -, s. 1580 Virrat, Virtain kylä, k. Virrat, Virtain kylä.
Vanhemmat Olavi Antinpoika Herranen e. Herrainen, s. Lempäälä, k. jälkeen 1619 Virrat, Virtain kylä (Taulusta 164).
Antti Herrasen puumerkki vuodelta 1632.

Puoliso: Herranen. (Taulu 162)

Lapset:
Olavi Ylä-Herranen e. Herranen, s. jälkeen 1610 Virrat, Virtain kylä. Tauluun 162
Mikko Herranen, Herrasen isäntä 1634-1649, lautamies 1634-1647, puumerkki 1643, kirkon kuudennusmies ja ratsutilallinen vuodesta 1643 -, s. Virrat, Virtain kylä, k. Virrat, Virtain kylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 164
XIII Olavi Antinpoika Herranen e. Herrainen Herrasen isäntä 1565-1616, puumerkki 1600, talo osittain autio 1581-1583, lautamies 1565-1580, 1589, 1600-1601 ja 1619., s. Lempäälä, k. jälkeen 1619 Virrat, Virtain kylä.

Viratainmaja eli Herranen Virroilla.
Eräomistajat 1552 Antti Pylsy, Antti Herranen ja Antti Rautia;
Herranen 1589 Lempäälän Herralan enisellä erämaalla.
Olavi Herrasen puumerkki vuodelta 1600.

Lapset:
Antti Herranen, s. 1580 Virrat, Virtain kylä. Tauluun 163
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 165
XII Heikki Tapaninpoika Härkönen Härkösen isäntä 1607-1621, s. 1575 Virrat, k. 1621 Virrat.
Vanhemmat Tapani Antinpoika Härkönen e. Härköinen, s. Virrat, k. Virrat (Taulusta 166).

Puoliso: Aune Matintytär Härkönen. (Taulu 162) s. 1570 Virrat, k. Virrat.

Lapset:
Martti Ylä-Härkönen e. Härkönen, Ylä-Härkösen isäntä 1636-1663, Martti oli yksi Virtain ensimmäisen kirkon rakentajista., s. noin 1600 Virrat, k. jälkeen 1663 Virrat
Valpuri Vattula o.s. Härkönen, Teiskon Vattulan emäntä., s. jälkeen 1600 Virrat, k. 1655 Teisko
Anna Korpula o.s. Härkönen, Anna oli leskenä vuonna 1649., s. jälkeen 1600 Virrat, k. jälkeen 1666 Ruovesi, Syvinki
Kirsti Ylä-Herranen o.s. Härkönen, s. jälkeen 1600 Virrat. Tauluun 162
Heikki Ala-Härkönen e. Härkönen, Ala-Härkösen isäntä 1636-1671, s. noin 1610 Virrat, k. 1671 Virrat
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 166
XIII Tapani Antinpoika Härkönen e. Härköinen Härkösen isäntä 1600-1606, s. Virrat, k. Virrat.
Vanhemmat Antti Heikinpoika Härkönen e. Härköinen, s. Juva, k. Virrat (Taulusta 167).

Lapset:
Heikki Härkönen, s. 1575 Virrat. Tauluun 165
Erkki Härkönen, Erkki asui Kalettoman talossa 1620-luvulla, s. jälkeen 1580 Virrat, k. jälkeen 1633 Virrat
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 167
XIV Antti Heikinpoika Härkönen e. Härköinen Antti oli itsellisenä vuodesta 1577. Härkösen isäntä 1581-1589., s. Juva, k. Virrat. Härkönen sijaitsi Virtainjärven Koivulahdessa ,Laukon vanhaa rälssiä.

Lapset:
Tapani Härkönen e. Härköinen, s. Virrat. Tauluun 166
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 168
IV Juho Jaakoppi Jaakopinpoika Sanden Lukkari, s. 18.03.1819 Vahto, Hyrköis, k. 25.11.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.

Kurulaiset oppivat vähitellen hoitamaan myös kunnallisia asioita ,koska kuntakokouksessa 28.10.1866 hyväksyttiin ''kunnallinen ääntölista'' ,ja kuntakokouksen esimieheksi valittiin kolmeksi vuodeksi metsänhoitaja
Alfred von Hausen ja varamieheksi lukkari Juho Jaakoppi Sanden vuoden 1867 alusta.
Lukkari Juho Jaakoppi Sanden asui aatelissukuisen vaimonsa Johanna Albertina Söderströmin (Schultz) kanssa
Syväojan torpassa Vanhakylän Kurun Olkitaipaleessa. Kuoli vatsakatarriin 60 -vuotiaana.
Tila sijaitsi Pappilan eli Myllärin rajalla (naapuri mm.Paavo Leppänen)
Syväoja eli lukkarila siirtyi heidän jälkeensä kanttorin tyttären Sophia Johannan ja uuden
lukkarin nuorimies Wilhelm Palosen omistukseen.
Kalle Kustaa Ojanen oli renkinä Syväojan torpassa, mutta ei ollut sukulainen.
Kurun lukkareilla ei ollut vakinaista virka-asuntoa vielä 1800-luvun puolivälissä.
Vuonna 1870 päätettiin kuntakokouksessa, että silloisen lukkarinasunnon Syväojan torpan katto ja ikkunat sekä muu remontti tehdään kunnan varoin.
Koska lukkarin asunto oli oli kunnan varoin kunnostettu, niin vuonna 1881 päätettiin myydä lukkari-Sanden vainajan asuma Syväojan torppa, jos Vanhakylän isäntä antaa suostumuksensa.
Torpan myyntiä ei toteutettu ja kuntakokouksessa ehdotettiin sen siirtoa kirkonkylään, vain talollinen Mooses Kastari vastusti hanketta.
Syväojan torppa siirrettiin lähelle uutta kirkonkylän kansakoulua ja siihen tehtiin kaksi kamaria lisää.
Lukkarin virkatalo valmistui vuoden 1882 mikonpäiväksi.
Virkatalossa oli nyt keittiö, kolme kamaria ja sali.Syväojan torppa sai nimen Suova.

Kunnallisen itsehallinnon alku Kurussa:
Kirkollinen ja maallinen paikallishallinto olivat nivoutuneet 1860-luvulle tultaessa tiukasti yhteen pitäjänkokousinstituution ympärille.
Maaseudun vanha itsehallintoelin -käräjät - oli kaventunut miltei pelkäksi oikeustoimen yksiköksi. Kirkolle ja papeille tämä sidos alkoi käydä ylivoimaiseksi.
Kirkkoherrojen ja kappalaisten johtamat pitäjän- ja kappelinkokoukset joutuivat nimittäin käsittelemään perinteisten uskonnollisten ,seurakunnallisten ja kirkkokuriin liittyvien tehtävuien lisäksi myös köyhäihoitoa ,terveydenhoitoa ,kansanopetusta ,verotusta ,paloapua ,viljamakasiinin hoitoa ja tie- ja siltakysymyksiä.
Asiaa ryhdyttiin korjaamaan 6.2.1865 annetulla asetuksella ''kunnallishallinnosta maalla''.
Asetuksen tavoitteena oli seurakuntaa vastaavan maallisen yhteisön luominen :
Kunnan ja seurakunnan erottaminen.
Kurulaiset koettivat tarttua tähän mahdollisuuteen 25.9.1865 pitämässään ''kunnalliskokouksessa'' seuraavat henkilöt (Kurun kappalainen Isak Salenius, kappalaisen apulainen Magnus Alander ,lukkari J.J.Sanden (Johan Jacob) ,kirkkoväärti Kustaa Laurila ,pitäjän suurimpien talojen isännät ,neljä torpparia ,suutari ja Parkkuun sahan kirjuri) esittivät:
''Koska asia on vielä niin uusi ja hankimatoin ,että suuri osa seurakunnasta ej tätä vielä oikein käsitä ,niin suostuttiin yksimielisesti ,että piti mentämän Kupernörin tykö nöyrimmällä pyynnöllä että Hänen Kejsarillisen Majesteetinsä Armollisen asetuksen j��lkeen Helmikuun 6 päivästä ja sen 83§ saada hoitta kunnallisasiamme ,niinkuin ne tähän asti on hoidetut ovat.

Kurulaisten vastahangalla ei ollut merkitystä : oma kunta piti perustaa ja syksyllä 1865 siihen oli aikaa 2 1/2 vuotta.
Kurulaiset odottelivat vuoden verran ja tarttuivat sitten ripeästi toimeen. Kunnallisasetus määräsi, että ensin piti pitää pitäjän-tai kappelinkokous verolistan laatimiseksi ja hyväksymiseksi.
Verot ratkaisivat, paljonko sai kunnallisia ääniä vai saiko niitä lainkaan.
16.9.1866 pidetyssä kappelikokouksessa kurulaiset valitsivat takseerausmiehet laatimaan verolistaa.
Sen valmistuttua Ruoveden kirkkoherran J.W.Durchmanin johtama uusi kappelikokoyus hyväksyi 28.10.1866 ääntölistan ja valitsi kunnan ensimmäiset johtomiehet.
Kuntakokouksen johtomieheksi tuli metsänhoitaja Arndt von Hausen, varaesimieheksi lukkari J.J.Sanden, kunnallishallinnon esimieheksi räätäli Emanuel Rikander ja varaesimieheksi suntio Mikael Hellen. Heidän johdollaan Kuru käynnisti kunnallishallintonsa vuoden 1867 alusta.

Kevään 1869 jälkeen maininnat kuntahallituksesta miltei katoavat, kunnes 2.10.1871 pidetyssä kuntakokouksessa valittiin 24 ''valtuusmiestä kunnan kokouksiin''.
Tähän valtuustoon kuuluivat:
Kustaa Laurila, Kustaa Vanhakylä, Josua Taipale, Mooses Kastari, Manu Kolkki, Manu Vetikko, Matti Poikeluspohja, Juha Ristaniemi, Antti Toikkonen, Enok Lähteenmäki, Kaarlo Pyydysmäki (1880-luvulla Pyydysmäki valittiin kahdesti Ruoveden tuomiokunnan talonpoikaisedustajana säätyvaltiopäiville), Benjamin Peltoniemi, Juha Tyrkkölä, Matti Ikonen, Matti Ylä-Paappanen, Gabriel Sormunen, Heikki Ylä-Minkkinen, Heikki Puntanen, Kustaa Vehmaanperä, Matti Luomajärvi, Jeremias Ylinen, Esa Kalliojärvi, Antti Hanhisuo ja Kaarle Paulaniemi.
Valtuuston jäsenistä 14 oli talollisia, 2 maatilan vuokraajia, 7 torppareita ja yksi kauppias (A.Toikkonen).

Jos oli uuden kunnallishallinnon vaikeaa ,niin vaikeaa oli myös pöytäkirjojen teko. Kurussa kirjurin tehtävät hoiti ja uskottiin kunnallishallinnon alkaessa sujuvakynäiselle lukkari J.J.Sandenille.
Pöytäkirjan tarkastajiksi kelpasivat tottumattomatkin kirjoittajat ,kuten Jeremias Ylinen (puumerkki), Kaarlo Kustaa Laurila, Juuse Ala-Paappanen ja Benjamin Peltoniemi.

Lukkari Johan Jacob Sanden hoiti Kurun kunnallispöytäkirjojen teon kuntakokouksen esimies -ja kunnallislautakunnan puheenjohtajakautensa 1868-1872 jälkeenkin aina kuolemaansa asti vuonna 1879.
Tästä ylimääräisestä kirjurin toimesta hänelle maksettiin 30-50 markan palkkaa.

Kurun ensimmäiseksi kunnanesimieheksi valittiin säätyläinen , metsänhoitaja Arndt von Hausen, mutta valta kunnassa siirtyi pian talollisten käsiin. Von Hausen vaati nimittäin 40 markan vuotuista korvausta toimestaan , mutta kun kuntakokous ei siihen suostunut, hän erosi, ja hänen sijalleen valittiin ensin pitäjän pitkäaikainen ja pidetty lukkari Johan Jacob Sanden. Hänen jälkeensä aina vuoteen 1917 kuntakokousta johtivatkin sitten pitäjän suurimpien talojen isännät.
Kunnallinen johtovalta keskittyi lopulta melko harvoihin käsiin. Johan Jacob Sanden, Juho Kustaa Tienari ja Anton Lörpys toimivat sekä kuntakokouksen että kunnallislautakunnan puheenjohtajina.

Kurun lukkareina toimivat Johan Jacob Sanden 1843-1879, Heikki Minkkinen 1880, Juho Koivunen 1881-1883 ,Anton Numminen 1884-1932 (48 vuotta).
Näistä lukkareista Johan Danden ja Anton Numminen nousivat huomattavaan asemaan paitsi kirkonpalvelijoina myös kunnallismiehinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina.
Lukkari Sanden toimi kuntakokouksen puheenjohtajana 1868, kunnallislautakunnan esimiehenä 1869-1872, kunnalliskokouksen varaesimiehenä 1867-1868 ja epävirallisena kunnankirjurina 1873-1879.

Hieman kärjistäen Kurussa oli kaksi puoluetta kansakoulun puolesta ja vastaan.
Koulun tukijoina olivat talolliset Kaarlo Pyydysmäki ja Juho Kustaa Tienari, nimismies M.A.Nordqvist, lukkari J.J.Sanden, pehtori Gabriel Snäll ja pastorit Jonatan Johansson sekä Karl Gustaf Siren.
Keihäslhden koulu valmistui viimein 1881, Johan Jacob Sandenin kuoltua.

Kurun kunnan kirjasto aloitti 20.5.1861. Varat kirjastoon ylläpitoon saatiin keräyksillä, mutta vuodesta 1875 lähtien kunta otti sen kustantaakseen. Kaikkina vuosina näitä maksuja ei aina kannettu, vaan kunta kustansi uusien kirjojen hankinnan väliin valtion viinaverorahoilla tai koiraveroilla.
1870 -luvulla kirjastonhoitajina toimivat mm. Johan Jacob Sanden ja kunnallislautakunnan puheenjohtaja Kalle Lehtinen.
Vanhemmat Jaakoppi Juho Matiaksenpoika Sanden, s. 23.12.1793 Vahto, Hakola, k. 29.11.1860 Suoniemi ja Justiina Israelintytär Sanden o.s. Rask, s. 07.08.1791 Vahto, Kierikkala (Taulusta 170).
Kuru is 50 km from Tampere city in Finland

Puoliso: Vihitty 17.02.1848 Kuru Johanna Albertiina Joonaksentytär Söderström o.s. Schultz. (Taulu 3). (Taulu 169) Kauppa-apulaisen (lääkärin, väärä tieto) ja sitten lukkarin rouva, taloudenhoitaja-kirjanpitäjä, muutti Turusta Kuruun vuonna 1842., s. 27.04.1816 Turku (Suomalainen srk.), k. 05.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.

Johanna Albertina Söderström hoiti rokottajan virkaa Kurussa, joka oli perinyt rokottajan ja parantajan taidot ensimmäiseltä lääkäriaviomieheltään.
Lähde: KURUN HISTORIA 1867-1918/Erkki Laitinen

PS: Lähdetietojen (seuraava kirjoitus*) mukaan Johannan ensimmäinen puoliso ei ollut lääkäri, vaan
kauppa-apulainen.

*Johanna Albertina muutettua 1842 Turusta
Kuruun hän julkaisi 1844 seuraavan kuulutuksen:
Kuulutus Finlands Allmänna Tidning :
2.8.1844 no 177 sivu 4 ja 7.8.1844 no 181 sivu 4
Som min man Handelsbetjänten Carl Söderström, sedan
han för nära 8 är bortflyttat ifrån Abo stad, icke låtit höra af
sig, så varder han härigenom anmanad att inom stadgad tid
infinna sig I sammanlefnad med mig, eller göra de påståenden
hvartill fog kunna finnas; i annat fall ingår jag I annat gifte.
Ruovesi Kuru den 17 Julii 1844.
Johanna Albertina Söderström
Kuulutuksessa Söderströmin ammatiksi on edelleen merkitty Handelsbetjänten.
Ansiokkaassa sukukirjassasi Vaivaisesta aateliin olet taulussa 1014
maininnut, että Söderström olisi ollut lääkäri. En ole löytänyt
tällaista tietoa. Mistä olet löytänyt tällaisen merkinnän?
Handelsbetjänten on 1800 ollut "en av gårdsfarihanlande borgare anstäld
person som gör handelsresor (flertalet kom dock att äga egna rörelser)."

Lähdetieto: Markku Mikkola.
Vanhemmat Joonas Mikaelinpoika Schultz, s. 02.11.1785 Turku (sumalainen srk.), k. 19.03.1828 Turku (sumalainen srk.) ja Sofia Ulla Yrjöntytär Schultz o.s. Andolin, s. 09.04.1789 Turku, k. 23.06.1842 Turku (Taulusta 209).
Turun kartta vuodelta 1808. Karttan on merkitty ''harmaalla savulla'' vuonna 1827 Turun palossa tuhoutunut alue.

Lapset:
Juho Ferninand Sanden, Kanttorinpoika, nuorimies. Hemminki Vanhakylä ottaa omistukseensa Vanhakylän Syväojan 1890-luvun lopulla., s. 23.12.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 22.03.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja
Aukusti Eetu Sanden, Hoiti Kurussa suntion tointa vuodesta 1873, sen jälkeen lukkarikokelas. Aukusti ja Miina muuttivat Kurun Riuttaskorven Yläminkkisen talonhoitajiksi 1893-1895. Yläminkkisen omisti kauppaneuvos A. Ahlström. Sanden muutti vuonna 1895 vaimoineen Kurun Aurejärven Hännisen Hintalaan torppariksi ja asuivat siinä vielä 1910-luvulla., s. 16.03.1852 Kuru, Olkitaipale, Syväoja, Vanhakylä
Emilia Josefina Ojanen o.s. Sanden, s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 3
Aukusta Jakopiina Sanden, s. 25.08.1857 Kuru, Olkitaipale, Syväoja, k. 11.10.1863 Kuru, Olkitaipale, Syväoja
Alfred Aleksanteri Sanden, s. 19.05.1859 Kuru, Olkitaipale, Syväoja, k. 21.09.1862 Kuru, Olkitaipale, Syväoja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 169
IV Johanna Albertiina Joonaksentytär Söderström o.s. Schultz Kauppa-apulaisen (lääkärin, väärä tieto) ja sitten lukkarin rouva, taloudenhoitaja-kirjanpitäjä, muutti Turusta Kuruun vuonna 1842., s. 27.04.1816 Turku (Suomalainen srk.), k. 05.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.

Johanna Albertina Söderström hoiti rokottajan virkaa Kurussa, joka oli perinyt rokottajan ja parantajan taidot ensimmäiseltä lääkäriaviomieheltään.
Lähde: KURUN HISTORIA 1867-1918/Erkki Laitinen

PS: Lähdetietojen (seuraava kirjoitus*) mukaan Johannan ensimmäinen puoliso ei ollut lääkäri, vaan
kauppa-apulainen.

*Johanna Albertina muutettua 1842 Turusta
Kuruun hän julkaisi 1844 seuraavan kuulutuksen:
Kuulutus Finlands Allmänna Tidning :
2.8.1844 no 177 sivu 4 ja 7.8.1844 no 181 sivu 4
Som min man Handelsbetjänten Carl Söderström, sedan
han för nära 8 är bortflyttat ifrån Abo stad, icke låtit höra af
sig, så varder han härigenom anmanad att inom stadgad tid
infinna sig I sammanlefnad med mig, eller göra de påståenden
hvartill fog kunna finnas; i annat fall ingår jag I annat gifte.
Ruovesi Kuru den 17 Julii 1844.
Johanna Albertina Söderström
Kuulutuksessa Söderströmin ammatiksi on edelleen merkitty Handelsbetjänten.
Ansiokkaassa sukukirjassasi Vaivaisesta aateliin olet taulussa 1014
maininnut, että Söderström olisi ollut lääkäri. En ole löytänyt
tällaista tietoa. Mistä olet löytänyt tällaisen merkinnän?
Handelsbetjänten on 1800 ollut "en av gårdsfarihanlande borgare anstäld
person som gör handelsresor (flertalet kom dock att äga egna rörelser)."

Lähdetieto: Markku Mikkola.
Vanhemmat Joonas Mikaelinpoika Schultz, s. 02.11.1785 Turku (sumalainen srk.), k. 19.03.1828 Turku (sumalainen srk.) ja Sofia Ulla Yrjöntytär Schultz o.s. Andolin, s. 09.04.1789 Turku, k. 23.06.1842 Turku (Taulusta 209).
Turun kartta vuodelta 1808. Karttan on merkitty ''harmaalla savulla'' vuonna 1827 Turun palossa tuhoutunut alue.

1. puoliso: Vihitty 12.03.1835 Turku Kalle Söderström Kauppa-apulainen, lääkäri (väärä tieto), s. 1812 Turku (Suomalainen seurakunta).

Lapset:
Amanda Loviisa Söderström, s. 18.07.1838 Turku (Suomalainen seurakunta), k. 18.08.1839 Turku (Suomalainen seurakunta)
Lapset:
Sofia Johanna (äpärä) Sanden o.s. Söderström, Lukkari Johan Jacob Sanden otti Sofian omaksi tyttärekseen, kun meni naimisiin Johanna Albertiina Söderströmin kanssa., s. 30.12.1846 Kuru, Keihäslahti, Kuru (Luutnantin puustelli)
2. puoliso: Vihitty 17.02.1848 Kuru Juho Jaakoppi Jaakopinpoika Sanden. (Taulu 168). (Taulu 3) Lukkari, s. 18.03.1819 Vahto, Hyrköis, k. 25.11.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.

Kurulaiset oppivat vähitellen hoitamaan myös kunnallisia asioita ,koska kuntakokouksessa 28.10.1866 hyväksyttiin ''kunnallinen ääntölista'' ,ja kuntakokouksen esimieheksi valittiin kolmeksi vuodeksi metsänhoitaja
Alfred von Hausen ja varamieheksi lukkari Juho Jaakoppi Sanden vuoden 1867 alusta.
Lukkari Juho Jaakoppi Sanden asui aatelissukuisen vaimonsa Johanna Albertina Söderströmin (Schultz) kanssa
Syväojan torpassa Vanhakylän Kurun Olkitaipaleessa. Kuoli vatsakatarriin 60 -vuotiaana.
Tila sijaitsi Pappilan eli Myllärin rajalla (naapuri mm.Paavo Leppänen)
Syväoja eli lukkarila siirtyi heidän jälkeensä kanttorin tyttären Sophia Johannan ja uuden
lukkarin nuorimies Wilhelm Palosen omistukseen.
Kalle Kustaa Ojanen oli renkinä Syväojan torpassa, mutta ei ollut sukulainen.
Kurun lukkareilla ei ollut vakinaista virka-asuntoa vielä 1800-luvun puolivälissä.
Vuonna 1870 päätettiin kuntakokouksessa, että silloisen lukkarinasunnon Syväojan torpan katto ja ikkunat sekä muu remontti tehdään kunnan varoin.
Koska lukkarin asunto oli oli kunnan varoin kunnostettu, niin vuonna 1881 päätettiin myydä lukkari-Sanden vainajan asuma Syväojan torppa, jos Vanhakylän isäntä antaa suostumuksensa.
Torpan myyntiä ei toteutettu ja kuntakokouksessa ehdotettiin sen siirtoa kirkonkylään, vain talollinen Mooses Kastari vastusti hanketta.
Syväojan torppa siirrettiin lähelle uutta kirkonkylän kansakoulua ja siihen tehtiin kaksi kamaria lisää.
Lukkarin virkatalo valmistui vuoden 1882 mikonpäiväksi.
Virkatalossa oli nyt keittiö, kolme kamaria ja sali.Syväojan torppa sai nimen Suova.

Kunnallisen itsehallinnon alku Kurussa:
Kirkollinen ja maallinen paikallishallinto olivat nivoutuneet 1860-luvulle tultaessa tiukasti yhteen pitäjänkokousinstituution ympärille.
Maaseudun vanha itsehallintoelin -käräjät - oli kaventunut miltei pelkäksi oikeustoimen yksiköksi. Kirkolle ja papeille tämä sidos alkoi käydä ylivoimaiseksi.
Kirkkoherrojen ja kappalaisten johtamat pitäjän- ja kappelinkokoukset joutuivat nimittäin käsittelemään perinteisten uskonnollisten ,seurakunnallisten ja kirkkokuriin liittyvien tehtävuien lisäksi myös köyhäihoitoa ,terveydenhoitoa ,kansanopetusta ,verotusta ,paloapua ,viljamakasiinin hoitoa ja tie- ja siltakysymyksiä.
Asiaa ryhdyttiin korjaamaan 6.2.1865 annetulla asetuksella ''kunnallishallinnosta maalla''.
Asetuksen tavoitteena oli seurakuntaa vastaavan maallisen yhteisön luominen :
Kunnan ja seurakunnan erottaminen.
Kurulaiset koettivat tarttua tähän mahdollisuuteen 25.9.1865 pitämässään ''kunnalliskokouksessa'' seuraavat henkilöt (Kurun kappalainen Isak Salenius, kappalaisen apulainen Magnus Alander ,lukkari J.J.Sanden (Johan Jacob) ,kirkkoväärti Kustaa Laurila ,pitäjän suurimpien talojen isännät ,neljä torpparia ,suutari ja Parkkuun sahan kirjuri) esittivät:
''Koska asia on vielä niin uusi ja hankimatoin ,että suuri osa seurakunnasta ej tätä vielä oikein käsitä ,niin suostuttiin yksimielisesti ,että piti mentämän Kupernörin tykö nöyrimmällä pyynnöllä että Hänen Kejsarillisen Majesteetinsä Armollisen asetuksen jälkeen Helmikuun 6 päivästä ja sen 83§ saada hoitta kunnallisasiamme ,niinkuin ne tähän asti on hoidetut ovat.

Kurulaisten vastahangalla ei ollut merkitystä : oma kunta piti perustaa ja syksyllä 1865 siihen oli aikaa 2 1/2 vuotta.
Kurulaiset odottelivat vuoden verran ja tarttuivat sitten ripeästi toimeen. Kunnallisasetus määräsi, että ensin piti pitää pitäjän-tai kappelinkokous verolistan laatimiseksi ja hyväksymiseksi.
Verot ratkaisivat, paljonko sai kunnallisia ääniä vai saiko niitä lainkaan.
16.9.1866 pidetyssä kappelikokouksessa kurulaiset valitsivat takseerausmiehet laatimaan verolistaa.
Sen valmistuttua Ruoveden kirkkoherran J.W.Durchmanin johtama uusi kappelikokoyus hyväksyi 28.10.1866 ääntölistan ja valitsi kunnan ensimmäiset johtomiehet.
Kuntakokouksen johtomieheksi tuli metsänhoitaja Arndt von Hausen, varaesimieheksi lukkari J.J.Sanden, kunnallishallinnon esimieheksi räätäli Emanuel Rikander ja varaesimieheksi suntio Mikael Hellen. Heidän johdollaan Kuru käynnisti kunnallishallintonsa vuoden 1867 alusta.

Kevään 1869 jälkeen maininnat kuntahallituksesta miltei katoavat, kunnes 2.10.1871 pidetyssä kuntakokouksessa valittiin 24 ''valtuusmiestä kunnan kokouksiin''.
Tähän valtuustoon kuuluivat:
Kustaa Laurila, Kustaa Vanhakylä, Josua Taipale, Mooses Kastari, Manu Kolkki, Manu Vetikko, Matti Poikeluspohja, Juha Ristaniemi, Antti Toikkonen, Enok Lähteenmäki, Kaarlo Pyydysmäki (1880-luvulla Pyydysmäki valittiin kahdesti Ruoveden tuomiokunnan talonpoikaisedustajana säätyvaltiopäiville), Benjamin Peltoniemi, Juha Tyrkkölä, Matti Ikonen, Matti Ylä-Paappanen, Gabriel Sormunen, Heikki Ylä-Minkkinen, Heikki Puntanen, Kustaa Vehmaanperä, Matti Luomajärvi, Jeremias Ylinen, Esa Kalliojärvi, Antti Hanhisuo ja Kaarle Paulaniemi.
Valtuuston jäsenistä 14 oli talollisia, 2 maatilan vuokraajia, 7 torppareita ja yksi kauppias (A.Toikkonen).

Jos oli uuden kunnallishallinnon vaikeaa ,niin vaikeaa oli myös pöytäkirjojen teko. Kurussa kirjurin tehtävät hoiti ja uskottiin kunnallishallinnon alkaessa sujuvakynäiselle lukkari J.J.Sandenille.
Pöytäkirjan tarkastajiksi kelpasivat tottumattomatkin kirjoittajat ,kuten Jeremias Ylinen (puumerkki), Kaarlo Kustaa Laurila, Juuse Ala-Paappanen ja Benjamin Peltoniemi.

Lukkari Johan Jacob Sanden hoiti Kurun kunnallispöytäkirjojen teon kuntakokouksen esimies -ja kunnallislautakunnan puheenjohtajakautensa 1868-1872 jälkeenkin aina kuolemaansa asti vuonna 1879.
Tästä ylimääräisestä kirjurin toimesta hänelle maksettiin 30-50 markan palkkaa.

Kurun ensimmäiseksi kunnanesimieheksi valittiin säätyläinen , metsänhoitaja Arndt von Hausen, mutta valta kunnassa siirtyi pian talollisten käsiin. Von Hausen vaati nimittäin 40 markan vuotuista korvausta toimestaan , mutta kun kuntakokous ei siihen suostunut, hän erosi, ja hänen sijalleen valittiin ensin pitäjän pitkäaikainen ja pidetty lukkari Johan Jacob Sanden. Hänen jälkeensä aina vuoteen 1917 kuntakokousta johtivatkin sitten pitäjän suurimpien talojen isännät.
Kunnallinen johtovalta keskittyi lopulta melko harvoihin käsiin. Johan Jacob Sanden, Juho Kustaa Tienari ja Anton Lörpys toimivat sekä kuntakokouksen että kunnallislautakunnan puheenjohtajina.

Kurun lukkareina toimivat Johan Jacob Sanden 1843-1879, Heikki Minkkinen 1880, Juho Koivunen 1881-1883 ,Anton Numminen 1884-1932 (48 vuotta).
Näistä lukkareista Johan Danden ja Anton Numminen nousivat huomattavaan asemaan paitsi kirkonpalvelijoina myös kunnallismiehinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina.
Lukkari Sanden toimi kuntakokouksen puheenjohtajana 1868, kunnallislautakunnan esimiehenä 1869-1872, kunnalliskokouksen varaesimiehenä 1867-1868 ja epävirallisena kunnankirjurina 1873-1879.

Hieman kärjistäen Kurussa oli kaksi puoluetta kansakoulun puolesta ja vastaan.
Koulun tukijoina olivat talolliset Kaarlo Pyydysmäki ja Juho Kustaa Tienari, nimismies M.A.Nordqvist, lukkari J.J.Sanden, pehtori Gabriel Snäll ja pastorit Jonatan Johansson sekä Karl Gustaf Siren.
Keihäslhden koulu valmistui viimein 1881, Johan Jacob Sandenin kuoltua.

Kurun kunnan kirjasto aloitti 20.5.1861. Varat kirjastoon ylläpitoon saatiin keräyksillä, mutta vuodesta 1875 lähtien kunta otti sen kustantaakseen. Kaikkina vuosina näitä maksuja ei aina kannettu, vaan kunta kustansi uusien kirjojen hankinnan väliin valtion viinaverorahoilla tai koiraveroilla.
1870 -luvulla kirjastonhoitajina toimivat mm. Johan Jacob Sanden ja kunnallislautakunnan puheenjohtaja Kalle Lehtinen.
Vanhemmat Jaakoppi Juho Matiaksenpoika Sanden, s. 23.12.1793 Vahto, Hakola, k. 29.11.1860 Suoniemi ja Justiina Israelintytär Sanden o.s. Rask, s. 07.08.1791 Vahto, Kierikkala (Taulusta 170).
Kuru is 50 km from Tampere city in Finland
Lapset:
Juho Ferninand Sanden, Kanttorinpoika, nuorimies. Hemminki Vanhakylä ottaa omistukseensa Vanhakylän Syväojan 1890-luvun lopulla., s. 23.12.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 22.03.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja
Aukusti Eetu Sanden, Hoiti Kurussa suntion tointa vuodesta 1873, sen jälkeen lukkarikokelas. Aukusti ja Miina muuttivat Kurun Riuttaskorven Yläminkkisen talonhoitajiksi 1893-1895. Yläminkkisen omisti kauppaneuvos A. Ahlström. Sanden muutti vuonna 1895 vaimoineen Kurun Aurejärven Hännisen Hintalaan torppariksi ja asuivat siinä vielä 1910-luvulla., s. 16.03.1852 Kuru, Olkitaipale, Syväoja, Vanhakylä
Emilia Josefina Ojanen o.s. Sanden, s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 3
Aukusta Jakopiina Sanden, s. 25.08.1857 Kuru, Olkitaipale, Syväoja, k. 11.10.1863 Kuru, Olkitaipale, Syväoja
Alfred Aleksanteri Sanden, s. 19.05.1859 Kuru, Olkitaipale, Syväoja, k. 21.09.1862 Kuru, Olkitaipale, Syväoja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 170
V Jaakoppi Juho Matiaksenpoika Sanden Lampuoti, tilan vuokraaja, lukkari, kanttori, muuttivat Vahdosta Suoniemelle 13.5.1823, Jaakoppi kuoli 66-vuotiaana ''luuvaloon'' eli kihtiin., s. 23.12.1793 Vahto, Hakola, k. 29.11.1860 Suoniemi.
Vanhemmat Matias Sanden, s. 10.06.1761, k. 13.06.1852 Maaria, Niuskala ja Saara Liisa Kristianintytär Sanden o.s. Rudberg, s. 21.08.1761 Yläne, Herregård, k. 26.01.1820 Maaria, Niuskala (Taulusta 171).
Suoniemen puukirkko on vuodelta 1803 ja se korjattiin perusteellisesti 1900-luvun alussa.

Puoliso: Vihitty 19.05.1819 Vahto Justiina Israelintytär Sanden o.s. Rask. (Taulu 168). (Taulu 169) s. 07.08.1791 Vahto, Kierikkala.
Vanhemmat Israel Israelinpoika Rask, s. 15.07.1751 Vahto, Kierikkala, k. 25.05.1826 Vahto, Kierikkala, Hemmola ja Anna Heikintytär Rask o.s. Koivisto, s. 20.11.1750 Vahto, k. 18.12.1829 Vahto, Kierikkala, Hemmola (Taulusta 194).

Lapset:
Juho Jaakoppi Sanden, s. 18.03.1819 Vahto, Hyrköis. Tauluun 168
Kustava Karoliina Mäkelä o.s. Sanden, Kustava oli lukkarin & kanttorin tytär, muutti Kurun Riuttaskorven Suutarilaan emännäksi v. 1856 Suoniemeltä lapsineen miehensä kuoltua., s. 12.12.1823 Suoniemi, k. 10.04.1899 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila
Kustaa Fredrik Sanden, s. 09.10.1826 Suoniemi
Kalle Kustaa Laurila e. Sanden, Suoniemen Ruolahden Laurilan talon isäntärenki., s. 11.04.1828 Suoniemi, (kaksonen), k. Suoniemi, Ruolahti
Justiina Vilhelmiina Jakopiina Sanden, s. 11.04.1828 Suoniemi, (kaksonen)
Vilhelmiina Jakopiina Sanden, s. 18.02.1831 Suoniemi
Aukusta Charlotta Ala-Heikkilä o.s. Sanden, s. 14.07.1834 Suoniemi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 171
VI Matias Sanden Hakolan uudisasukas, lampuoti, Haaviston torppari, Rudbergin vävy., s. 10.06.1761, k. 13.06.1852 Maaria, Niuskala.

Mistä Matti Sandén tulee siitä minulla ei ole tietoa, mutta on huomioitava että Vahdon RK:n 1782-87 mukaan Sara lähtee Hakolasta 1784 Maskuun ja puolison Matin kohdalla on että tullut 1785 Maskusta. Joissakin myöhemmissä rippikirjoissa syntymäpaikaksi on merkitty Merimasku tai Masku. ensin Matin syntymäaika on 1765 joka myöhemmin muuttuu 10.6.1761. Selvittämistä vaikeuttaa mm. se että Maskun rippikirjat puuttuvat väliltä 1781-95 ja vihkitiedot alkavat myös myöhemmin.
Lampuoti Matti Sandén muuttaa 29.11.1819 Vahdon Hyrköisistä Maarian Niuskalan sotilaspuustellin lampuodiksi (eli Puustellin vuokraaja arrendaattori oli vuokrannut tilaa edelleen lampuodille) ja jossa on lampuotina vain muutaman vuoden, sen jälkeen mainitaan entiseksi lampuodiksi ja myöhemmin mainitaan rippikirjoissa, että oleskelee Karkun pitäjässä. palaa kuitenkin Niuskalaan jossa kuolee kirkonköyhänä (k.f.) 13.6.1852.

Lähde: Simo Rönnemaa
















.

Puoliso: Vihitty 1785 Saara Liisa Kristianintytär Sanden o.s. Rudberg. (Taulu 170) Kuoli keuhkotautiin 52-vuotiaana vävynsä kotona., s. 21.08.1761 Yläne, Herregård, k. 26.01.1820 Maaria, Niuskala.
Vanhemmat Kristian Rudberg, s. 1725 Vahto, k. 02.01.1788 Vahto, Hakola ja Margaretta (Maria Reetta) Henrikintytär Rudberg o.s. Ylenii (Ylenius), s. 12.09.1731 Masku, Laulainen, Viitala (Taulusta 172).

Lapset:
Abraham Sanden, Laulaja, hukkui ollessaan uimassa 42-vuotiaana, s. 17.08.1786 Vahto, Hakola, k. 07.07.1828 Rauman kaupunkisrk
Melkina Susanna Sanden, Lampuotin tytär Vahdosta., s. 04.08.1788 Vahto, Hakola
Iisakki Antti Sanden, Iisakki kuoli 10-vuotiaana ''kylmänvihaan'' eli kuolioon., s. 02.10.1791 Vahto, Hakola, k. 06.01.1802 Vahto, Haavisto
Jaakoppi Juho Sanden, s. 23.12.1793 Vahto, Hakola. Tauluun 170
Matteus Albinus Sanden, Liedon Vakoisten rusthollin lampuoti, Matteus kuoli 40-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 09.09.1797 Vahto, Haavisto, k. 07.07.1838 Lieto, Loukinainen, Vakoinen
Markus Reinhold Sanden, Lukkari, Markus oli vangittu luultavasti noin vuonna 1825 epäiltynä murhasta. Hänet tuomittiin Helsingin edustalla olevaan Viaporin (nyk.Suomenlinna) Särkän saaren vankilaan seitsemäksi vuodeksi., s. 19.04.1800 Vahto, Haavisto, k. 1841
Kalle Kustaa Sanden, Kalle kuoli 3-vuotiaana hinkuyskään., s. 10.12.1803 Vahto, Haavisto, k. 28.01.1807 Vahto, Haavisto
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 172
VII Kristian Rudberg Maskun Kierikaisen varusmestarin puustellin isäntä 1743-1752, ajuri, Yläneen kartanon eli Herrgårdin pehtoori 1761. Vahdon Hakolan torppari., s. 1725 Vahto, k. 02.01.1788 Vahto, Hakola.

Puoliso: Vihitty 1751 Turku-Pori Margaretta (Maria Reetta) Henrikintytär Rudberg o.s. Ylenii (Ylenius). (Taulu 171) Kappalaisen tytär. Vahdon Hakolan torpan emäntä., s. 12.09.1731 Masku, Laulainen, Viitala.
Vanhemmat Henrik Yrjönpoika Ylenii (Ylenius) e. Heikkilä, s. 22.01.1705 Yläne, Kirkkokylä, k. 26.01.1786 Masku, Laulainen ja Margareetta Juhontytär Ylenii (Ylenius) o.s. Winter, s. 23.03.1703 Turku, k. 22.01.1778 Masku, Laulainen (Taulusta 173).

Lapset:
Malkom Taavetti Rudberg, s. 02.08.1752 Masku, Kierikainen
Kristiana Margareetta Rudberg, s. 08.01.1754 Vahto, Hakola
Katariina Kristiina Gröndahl o.s. Rudberg, Sisäkköpalvelija. Puusepän vaimo., s. 04.03.1756 Vahto, Hakola, k. 06.04.1825 Tohmajärvi, Uusikylä
Risto Henrik Rudberg, s. 17.04.1758 Vahto, Hakola, k. 02.05.1762 Vahto, Hakola
Heta Helena Rudberg, s. 24.09.1759 Vahto, Hakola
Saara Liisa Sanden o.s. Rudberg, s. 21.08.1761 Yläne, Herregård. Tauluun 171
Kristian Rudberg, s. 23.04.1763 Vahto, Hakola
Johanna Rudberg, s. 24.06.1765 Vahto, Hakola, k. 21.09.1767 Vahto, Hakola
Justiina Maria Rudberg, s. 05.04.1767 Vahto, Hakola, k. 18.10.1767 Vahto, Hakola
Anna Brita Rudberg, s. 23.09.1768 Vahto, Hakola, k. 24.08.1783 Vahto, Hakola
Melkina Susanna Rudberg, s. 15.08.1771 Vahto, Hakola, k. 18.02.1856 Jokioinen
Abraham Rudberg, s. 01.08.1773 Vahto, Hakola, k. 23.08.1783 Vahto, Hakola
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 173
VIII Henrik Yrjönpoika Ylenii (Ylenius) e. Heikkilä Mannermaskun kappalainen 1730-1786, s. 22.01.1705 Yläne, Kirkkokylä, k. 26.01.1786 Masku, Laulainen.

Turun katedraalikoulun oppilas (1722, circ. infer.) – 18.6.1726 (examen). Ylioppilas Turussa kl. 1726 Yllenius Henr. Satac _ 311. Boreaalisen osakunnan jäsen 22.6.1726 [1726 Die 22 Junii] Henricus Yllenius Pöytiensis. | Concion. in Mascu. | et Sacellanus. 1731. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 3.9.1729. — Uudenkaupungin pedagogin apulainen 1728. Armovuodensaarnaaja Maskussa 1729, kappalainen siellä 1730.
Vanhemmat Yrjö Kustaanpoika Heikkilä, s. 1662 Yläne, Kirkkokylä, k. 16.04.1732 Yläne ja Valpuri Simonintytär Heikkilä, s. 04.04.1666 Pori, k. 23.11.1742 Yläne, Kirkkokylä (Taulusta 174).

1. puoliso: Vihitty 1730 Uusikaupunki Margareetta Juhontytär Ylenii (Ylenius) o.s. Winter. (Taulu 172) s. 23.03.1703 Turku, k. 22.01.1778 Masku, Laulainen.
Vanhemmat Juho Juhonpoika Winter, s. 19.01.1674 Turku, k. 02.12.1765 Uusikaupunki ja Maria Petterintytär Bergius, s. 05.07.1673 Taivassalo, k. 1704 Uusikaupunki (Taulusta 180) ja (Taulusta 181).

Lapset:
Margaretta (Maria Reetta) Rudberg o.s. Ylenii (Ylenius), s. 12.09.1731 Masku, Laulainen, Viitala. Tauluun 172
Kristiina Ylenii (Ylenius), s. 26.04.1733 Masku, Laulainen
Maria Ylenii (Ylenius), s. 24.11.1734 Masku, Laulainen
Henrik Juho Ylenii (Ylenius), Maskun kappalainen 1786, oli ensin isänsä apulainen 1763., s. 23.07.1736 Masku, Laulainen, k. 13.03.1815 Masku, Laulainen
Elisabeth Ylenii (Ylenius), s. 15.12.1737 Masku, Laulainen
Fredrik Ylenii (Ylenius), s. 15.02.1741 Masku, Laulainen
Anna Leena Ylenii (Ylenius), s. 10.12.1742 Masku, Laulainen
Brita Ylenii (Ylenius), s. 01.10.1744 Masku, Laulainen
Kristian Ylen e. Ylenii (Ylenius), Seilin hospitaalin puutarhuri Maarian Pitkäniemessä, s. 01.02.1751 Masku, Laulainen, k. 23.01.1811 Masku, Laulainen
2. puoliso: Vihitty 15.11.1778 Merimasku Hedvig Helena Samuelintytär Ylenii (Ylenius) o.s. Ruuth s. 27.01.1751 Kemiö, Bogböle, Östergård, k. 06.07.1794 Naantali.
Vanhemmat Samuel Jakobinpoika Ruuth, s. 08.02.1708 Dragsfjärd, k. 02.03.1753 Kemiö ja Kristina Ruuth o.s. Sevonia, s. 1712, k. 04.12.1767 Merimasku.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 174
IX Yrjö Kustaanpoika Heikkilä Yläneen Heikkilän ratsutilallinen 1686-1722, Yäneen lukkari 1688-1690, kirkkoisäntä, haudattu kirkon kuoreen., s. 1662 Yläne, Kirkkokylä, k. 16.04.1732 Yläne. Pellon ja kasken kulta
Leipäviljan ja kauran merkitys verotuksessa
Vilja oli niin ravintoaineena, veroparselina kuin kauppatavarana erittäin keskeisessä
asemassa. Kruunu tarvitsi ja sai verotuloina niin leipäviljaa, ohramaltaita, kauraa
kuin pienen määrän vehnääkin ympäri valtakuntaa. Ruokittavia riitti kartanoissa ja linnoissa. Vaikka linnojen lato- eli karjakartanoissa ja kuninkaankartanoissakin
harjoitettiin maanviljelystä, ei kruunu olisi tullut toimeen ilman veroviljaa.
Varsinkin ohramaltaiden merkitys verotuotteena oli korvaamaton. Ohra toimitettiin
valmiiksi mallastettuna kartanoihin, joissa se sitten pantiin olueksi. Vuonna
1582 kruunun vuotuisista verotuloista viljatuotteiden osuus oli veronormien mukaan
lähes 38 prosenttia.
Suomensukuisten kansojen etevän keksinnön, savuriihen, ansiosta kuivattu vilja
säilyi homehtumatta talven yli, ja kuitenkin itävyys säilyi. Ylijäämäviljaa jäi
kuitenkin harvoin talven jäljiltä, ja katovuodet johtuivatkin hallasta eikä viljan säilytysongelmista.
Leipäviljaa jatkettiin pulavuosina pettujauhon lisäksi ruumenilla
eli akanoilla.
Maakunnat eivät olleet varsinaisen viljanviljelyn suhteen samalla viivalla. Taulukkoon
12 kootut keskimääräiset kylvöluvut, jotka ovat tosin vasta 1620– 1630-
luvuilta, tarjoavat suuntaa-antavaa tietoa peltoalasta, sillä viljelyjärjestelmä ja varsinkin
kylvötiheys vaihtelivat maakuntien välillä. Karja- ja kylvövero oli yksi 1600-
luvun lukuisista suostunta- eli apuveroista, jota kannettiin talonpojilta ja myöhemmin
myös muilta säädyiltä karjavarallisuuden ja kylvötynnyreiden mukaan.
Kyseenomaista veroa kannettiin ensimmäisen kerran vuoden 1620 valtiopäivien
jälkeen. Kylvöluvut perustuvat karja- ja kylvöveron yhteydessä kirjattuihin kylvömääriin
. Vero-ohjeiden mukaan kustakin kylvetystä tynnyristä oli maksettava kaksi äyriä veroa – ”olkoon sitten peltoon tai kaskimaahan kylvettyä.”

Kaskeen kylvettiin huomattavasti harvempaan kuin peltoon, mikä on otettava
huomioon tarkasteltaessa Viipurin läänin ja Savon lukuja. Samalla tai pienemmälläkin
kylvömäärällä sai kaskipellosta sen hyvin onnistuessa suuremman sadon kuin
varsinaisesta pellosta. Esimerkiksi koskemattomaan metsään tehdystä huuhdasta
saattoi saada hyvinkin 30–40-kertaisen sadon.
Koska kyse oli veroa varten ilmoitetusta kylvömäärästä, oli talonpojalla ehkä
houkutus ilmoittaa kylvömäärät todellisuutta pienemmiksi. Yksitellen 1630–1640-
lukujen vanhimmista maanmittauskartoista arvioidut peltoalat saattaisivat osua
tarkempaan. Esimerkiksi Karjalan kannaksella Uudenkirkon pitäjässä oli taloa
kohti noin 9 tynnyrinalaa peltoa. Myös muiden maakuntien osalta kartta-arviot
todellisista peltoaloista ovat huomattavasti kylvöverolukuja suuremmat.
Talonpoikaistilojen satomääristä ei liiemmin ole tarkkoja tilastotietoja. Kirkkoherrojen
laatimat kymmenysluettelot eivät voi ainakaan Varsinais-Suomessa kuvata
1/10 koko sadosta. Hyvin yleistä oli, että kymmenysvero tilaa kohti oli vain noin
2–3 kappaa. Tällöin koko sato olisi käsittänyt vain noin 20–30 kappaa, millä
määrällä tuskin yksikään tila tuli normaalivuosina toimeen. ”Kymmenys” lieneekin
ollut enää vain veron teoreettinen nimitys, eikä ole tarkoittanut todellista 10 prosenttia
sadosta. Kymmenysten todellinen määrä riippui varmasti sekä sadon ilmoittajasta,
talonpojasta, kuin myös veronkerääjästä, kirkkoherrasta. Orrman on laskenut
kolmen varsinaissuomalaisen esimerkkipitäjän, Paraisten, Marttilan ja Vehmaan
osalta todellisen kymmenysveroprosentin olleen vain 1,4–3,3 prosenttia, jos
keskimääräisenä jyvälukuna pidetään neljää. Suurimmassa osassa Suomea kymmenysverotus
oli lisäksi vielä 1500-luvulla tuntematon verosuoritus. Ylä-Satakunnassa,
Hämeessä, Savossa ja Karjalassa oli käytössä sopimusoikeus, jonka perusteella
piispa, kirkkoherra ja pitäjänkirkko saivat kukin vuosittain tietyn määrän veroa
sovittuine verotuotteineen satovaihteluista huolimatta.
Pitkän aikavälin keskimääräiset satomäärät ovat monesti harhaanjohtavia, sillä
katovuodet erosivat niin kutsutusta normaalivuodesta hyvinkin paljon. Toiseksi on
vaikea vertailla todellisia kylvöaloja eri maakuntien kesken, sillä tilien välittämä
tieto kylvöistä ja sadoista koski monessa tapauksessa ainoastaan veronalaista maata.
Kaskihalmeet ja ulkomaat jäivät verottamatta, ja niiden suhteellinen osuus kokonaisviljelyalueista
vaihteli eri maakunnissa. Peltoalojen niukkuus selittyy ainakin
osittain sillä, että kaskeaminen täydensi monissa maakunnissa huomattavan paljon
talonpojan viljasatoa. Kolmantena virhetekijänä täytyy muistaa lähteiden luonne.
Talonpoika tuskin ilmoitti kylvömääriään tunnollisen tarkasti ”käsi raamatulla”,
mikäli se vaikutti hänen verotukseensa. Pikemminkin kylvöluvut ilmoitettiin alakanttiin,
jos vain mahdollista, eli kymmenysveroon liittyvät veroluvut antavat kansan
varallisuudesta köyhemmän kuvan kuin mitä oli todellisuus.

Kattavimmat ja pitkän aikavälin tiedot sadoista saadaan kruunun karjakartanoiden
tileistä. Tosin kartanoiden sadot olivat varmasti jonkin verran paremmat
kuin tavallisen talonpoikaistilan. Kartanoissa pidettiin runsaasti karjaa, joten lantaa
riitti pelloille paremmin. Lisäksi kruunu pyrki perustamaan karjakartanonsa jo
valmiiksi viljavien alueiden tuntumaan. Viljelymenetelmät ja -olosuhteet lienevät
muuten olleet samanlaiset kuin talonpoikaistiloilla. Keskimäärin rukiilla oli sadon
onnistuessa paras jyväluku, kuusi. Ohran keskimääräinen jyväluku oli viisi ja kauran
neljä. Kaskiruis oli Turun linnan karjakartanosta, Iso-Heikkilästä, säilyneiden
tietojen mukaan peltoruista tuottavampaa. Espoon kartanossa rukiin jyväluku oli
neljästä viiteen. Kustaa Vaasan asettamista tavoitteista, 8-kertaisesta ruis- ja 9-
kertaisesta ohrasadosta, jäätiin siis monena vuonna tuntuvasti.
Varsinais-Suomen kuninkaankartanoiden satomäärissä näkyy pitkällä aikavälillä
1500-luvun loppupuolella alkanut ja 1800-luvulle asti jatkunut pikku jääkausi.
Kun keskimääräinen peltokasvien jyväluku oli vielä Varsinais-Suomessa 1580-luvulle
asti viisi, laski se 1500-luvun lopussa keskimäärin kolmeen. Talonpoikaistilojen
osalta suuntaus lienee ollut sama. Yhdessä sotarasitusten, veronkorotusten sekä
1600-luvun alun nälkävuosien, olkivuosien, kanssa olosuhteet kiristyivät monella
tilalla äärimmäisen huonoksi, ja autioitumisprosessi kiihtyi.
Peltoviljelyalueilla – Lounais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä – yleisin
viljelytapa oli kaksivuoroviljely, jota täydensi niin sanotun toukomaan käyttö.
Toinen puoli pellosta oli kesannolla ja toiseen puoleen kylvettiin ruista, ohraa tai
kauraa. Toukomaa oli kesannosta erikseen aidattu pieni alue, jossa kasvatettiin esimerkiksi
hernettä, papuja, naurista tai kuitukasveja. Herne oli tärkeä, sillä se lannoitti
samalla peltoa typentuotollaan. Toukomaan koosta riippui, kuinka suuri osa
pelloista todella oli kesannolla.
Varsinais-Suomen mannerpitäjissä verotus keskittyi jo keskiajalla etupäässä peltoviljelyyn
ja toissijaisesti karjanhoitoon. Taulukossa 13 on vertailtu, miten paljon
veroa maksettiin toisaalta viljatuotteina ja toisaalta voina. Esimerkkipitäjänä on
keskeisen peltoviljelyalueen Maaria, mutta samat vero-ohjeet olivat käytössä lähes
koko Maskun kihlakunnassa saaristoa lukuun ottamatta.
Päävero kannettiin kunkin tilan maaveroluvun, so. savuluvun mukaan, joka oli
Maariassa keskimäärin 1/5 savua, kun taas nimismiesvero kannettiin manttaaleittain.
1540-luvulla vielä lähes jokainen tila oli kokomanttaalin tila. Kun tarkastellaan
markkamääräisesti viljan (ruis, maltaat ja kaura) ja karjataloustuotteiden
(voin) osuutta kruunun verotuksessa, huomataan, että viljan osuus oli voita huomattavasti
merkittävämpi. Tuolloin yksi panni leipäviljaa oli arvoltaan kaksi
markkaa ja panni kauraa yhden markan arvoinen. Voileiviskä puolestaan noteerattiin
kolmen markan arvoiseksi. Vuotuisen viljaveron suuruus markoiksi muutettuna ja yhtä tilaa kohti oli yhteensä 3,8 markkaa, kun otetaan huomioon sekä päävero
että nimismiehen vero. Voivero puolestaan oli arvoltaan vain 0,6 markkaa.
1600-luvun alussa vertailu on edelleen yhtä selkeästi viljan hyväksi. Viljan osuus
koko vuotuisesta verorasituksesta oli Varsinais-Suomen pitäjissä keskimäärin lähes
50 prosenttia, kun taas voin osuus jäi 18,5 prosenttiin.
Vaikka vilja oli merkittävä verotuote, ei sen osuus verotuotteista ollut samanlainen
kaikissa maakunnissa. Taulukossa 14 on koottuna tieto siitä, kuinka paljon
veroviljaa toimitettiin kruunulle eri maakunnista vuonna 1542, ja kuinka suuri
viljaveron osuus oli keskimäärin tilaa kohti.
Eniten viljaa kertyi Hämeen läänistä, vaikka tilaluvun perusteella se oli vasta
kolmanneksi suurin maakunta. Tosin erot eivät ole suuria. Kolmesta maakunnasta
eli Varsinais-Suomesta, Hämeestä ja Karjalasta kannettiin verona viljaa niin paljon,
että se vastasi 64 prosenttia kaikesta Suomen vuotuisen veron viljasta.
Jos kuitenkin verrataan maksettua viljaveroa perintötilojen määrään, huomataan,
että suhteessa korkein viljavero oli Savossa, lähes 3,5 pannia keskimäärin tilaa
kohti. Virhetekijöitä on tosin tässäkin runsaasti. Perintö- eli verotila vaihteli esimerkiksi
kooltaan eri puolilla maata, vaikka merkittävää eroa itä- ja länsisuomalaisen
perhekunnan koolla ei vielä 1500-luvulla ollutkaan. Suurperheet olivat vielä
Savossakin vähemmistönä. Lisäksi Savon talonpojilta kannettu päävero puoli
pannia ohraa tai ruista kutakin veronahkaa eli maaveroyksikköä kohti on merkitty
taulukkoon 14 ikään kuin se olisi maksettu kokonaan viljana. Tosiasiassa viljaveron
saattoi maksaa myös vaihtoehtoisesti muina parseleina. Esimerkiksi vuonna 1541 savolaiset maksoivat pääveronsa niin, että viljaa (etupäässä ohraa) kertyi 72 prosenttia.
Loput verovelvollisista maksoivat pääveron korvaavina parseleina: haukina,
lampaina, turkiksina tai humalina.
Satakunnassa kruunun aittaan tuotiin veroviljaa varsinaisesti vasta vuoden 1547
jälkeen. Tällöin kinkerivero, johon vilja yhtenä verotuotteena kuului, siirtyi osaksi
kruunun tilinpitoa. Siihen asti neljänneskuntamiehet olivat keräyttäneet kinkeriveron,
ja se oli käytetty pitäjissä järjestettäviin kestityksiin. Kruunun varsinainen vuotuinen
vero maksettiin Satakunnassa rahana. Myös Pohjanmaalta kruunulle kannettiin
veroviljaa vasta 1550-luvun lopun maantarkastuksen jälkeen. 1540-luvulla
suurin osa kruunun verosta maksettiin myös Pohjanmaalla rahana.
Ohra oli tärkein viljalaji 1500-luvun verotuksessa. Ohraa ja ohramaltaita maksettiin
koko Suomessa 1540-luvun veronormien mukaan yhteensä lähes 330 lästiä,
kun taas ruista ja ruisjauhoja kertyi paljon vähemmän 170 lästiä. Jopa Varsinais-
Suomessa, missä rukiin viljelyllä oli jo pitkät perinteet, kertyi verona jonkin verran
enemmän sekä maltaita että kauraa kuin ruista. Ohra oli kruunun
taloudessa käyttötavoiltaan monipuolinen, sillä siitä tehtiin leipää, mutta ennen
kaikkea sitä mallastettiin olutta varten. Olutta tarvittiin kruununkartanoissa, linnoissa, sotaväen muonituksessa ja virkamiesten kestityksessä. Erilaiset jauhopuurot
ja sisälmysruoat sisälsivät nekin useimmiten ohraa.
Ohra oli Suomen pääviljalaji vielä 1500-luvulla, joskin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa
ja osittain Uudellamaalla se sai luovuttaa johtoaseman rukiille. Pääviljalajia
kuvaa sekin seikka, että ruotsin kielen sana ”korn” tarkoittaa suomennettuna
sekä jyvää että ohraa. Ohraa pystyi viljelemään lajirikkauden takia hyvinkin
erilaisissa olosuhteissa, ja se menestyi pohjoisempana kuin ruis. Esimerkiksi lehtipuuvaltaisesta
metsästä poltettuun tavalliseen kaskeen viljeltiin Savossa yleisesti
ohraa. Maaperän tuli olla ravinnerikas, mutta ei liikaa lannoitettu. Ohran haittapuoli
oli sen hallanarkuus.
Ohran viljely väistyi kuitenkin 1600-luvulla yhä pohjoisemmaksi samalla, kun
rukiin viljely yleistyi. Pohjanmaalla merkittävä muutos rukiin eduksi tapahtui Etelä-
ja Keski-Pohjanmaalla 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa. Kun 1540-luvulla
ohran osuus kymmenysluetteloiden mukaan oli vielä 75 prosenttia, niin vuosien
1610 ja 1611 kymmenysveroissa ohran osuus oli tippunut 57 prosenttiin. Rukiin
osuus kymmenysviljasta oli erityisen suuri nykyisen Keski-Pohjanmaan pitäjissä,
Kruunupyyssä, Lohtajalla ja Kokkolassa, joissa kaskeamista harjoitettiin suhteellisen
runsaasti.

Ruis oli ja on ensisijaisesti leipävilja. Ruis tarvitsee kasvaakseen paljon valoa,
viileän ilmaston ja hyvin muokatun maan. Se on karaistuneempi kuin vehnä, eikä
ole arka happamalle maalle. Rukiilla oli yleensä parempi jyväluku kuin ohralla ja
kauralla, varsinkin kaskimaasta. Varsinkin pohjoisissa osissa Suomea ruis oli vielä
1500-luvun puolivälissä ohraa harvinaisempi viljelykasvi. Työnjako rukiin ja ohran
viljelyssä oli esimerkiksi Hämeessä selkeä. Linnan alaisissa karjakartanoissa viljeltiin
enemmän ruista, kun taas talonpojat toimittivat viljelemänsä ohran verona
linnatalouden käyttöön. Siksi esimerkiksi Hämeen linnassa ruisleipää saivat vain
voudin pöydässä ruokailevat. Sama tendenssi rukiin viljelyssä näkyi Ruotsin kuninkaankartanoissa.
Ruis oli ”itäinen ja pohjoinen” viljakasvi ja sen viljely oli
sangen vähäistä Etelä-Ruotsissa ja Keski-Euroopassa.
Ruis yleistyi 1500-luvulla ja oli jo esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja paikoin
Viipurin läänissä ohraa yleisempi leipävilja. Käyttö levisi talonpoikaistiloille kartanoista
saatujen hyvien satotulosten ansiosta. Yleissääntönä näyttää olleen, että mitä
vanhempaa peltoviljelystä alue edusti, sitä enemmän rukiilla oli peltoalaa. Tosin
Savossa tilanne oli päinvastainen. Pohjois-Savossa kylvettiin yhä enemmän ruista
huuhtakaskeen uudisasutuksen edetessä. Huuhtakaskessa menestyi vain yksi syysruislajike,
itäinen kaski- eli korpiruis. Lajike mahdollisti kuusivaltaisten metsien hyödyntämisen rukiinviljelyyn uudisasutuksen edetessä Sisä- ja Pohjois-Suomeen.
Vielä 1540-luvulla valtaosa savolaisten maksamasta veroviljasta oli ohraa, mutta
rukiin osuus kasvoi 1550-luvulla varsinkin Pohjois-Savossa. Tavinsalmen pitäjässä
uudisasukkaat maksoivat vaaditun viljaveronsa lähinnä rukiilla, kalana tai turkiksina,
sillä ohra ei huuhdassa menestynyt.

Ilmaston kylmeneminen 1500-luvun lopussa lienee lisännyt vähitellen rukiin
kylvöä, sillä varsinkin syysruis kesti epäedullista ja vaihtelevaa säätä paremmin
kuin ohra. Se ei myöskään ollut niin hallanarka kuin ohra. Toisaalta kaskirukiin
viljelyyn päti sääntö, että kaskeamiseen sisältyivät sekä suuret riskit epäonnistua
että toisaalta mahdollisuus saada suuri tuotto. Sadon onnistuminen oli paljolti sääolosuhteiden
varassa. Kaskenpolttaja jos kuka tunsi petun maun leivässä.

Kauran osuus kaikesta veroina toimitetusta viljasta oli 1540-luvulla suunnilleen
yhtä suuri kuin rukiin, mutta paljon ohraa pienempi. Eniten kauraa kertyi
kruunun hevosille Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, yhteensä noin 50 prosenttia
koko veromäärästä. (Katso liite 5) Varsinais-Suomen Piikkiön kihlakunnassa kauran
osuus kaikesta viljasta oli kymmenysluetteloiden perusteella 1580-luvulla jopa
20 prosenttia. Kauraa käytettiin ennen kaikkea hevosten rehuksi lukuisissa pitäjien
kestityksissä ja ruokaruotseissa hoviseurueen ja virkamiesten kulkiessa maakuntakiertueillaan.
Ahvenanmaalta ja Pohjanmaalta kaura puuttui verotuotteiden joukosta koko
1500-luvun ajan, eikä se sisältynyt vielä 1600-luvun alun vuotuisiin veroihin. Kasvuolosuhteet
tuskin olivat siihen syynä, sillä kaura on varsin vaatimaton kasvupaikan
suhteen ja viihtyy hyvin erilaisissa maaperissä. Kauraa viljeltiin runsaasti ulkopeltoihin
ja kaskiin rukiin tai ohraan jälkeen. Kymmenysviljana kauraa tosin tiedetään
toimitetun pieniä määriä myös Pohjanmaalla, mutta yleinen kasvi se ei siellä
ollut. Ahvenanmaalla kaura oli harvinainen viljakasvi ensinnäkin sen takia, että
pienet peltotilkut tarvittiin kaikki leipäviljan viljelyyn ja toisaalta siksi, että karjan
ravinnoksi riitti tarpeeksi luonnonheinää ja järviruokoa. Kolmanneksi kruunulla ei
ehkä ollut tarvetta saada rehua verona Pohjanmaalla, sillä kruunun omia hevosia
majaili siellä sangen vähän ruokittavana. Jokipii olettaa kauran viljelyn levinneen
vähitellen Lounais-Suomesta ja Etelä-Hämeestä pohjoista ja itää kohti.
Kaura oli ihmisen elintarvikkeena huonossa maineessa ympäri Eurooppaa. Varsinkin
Roomassa sitä halveksuttiin, koska sitä käytettiin lähinnä hevosten ravintona.
Kaura oli 1500–1600-luvuilla rahalliselta arvoltaankin vain puolet siitä, mitä
leipäviljalajit ruis ja ohra. Kaurapuuro miellettiin sivistymättömien barbaarien ja
pohjoisten kansojen ruoaksi. Tosin skotit sanoivat kaurapuuron pitävän ruumiin
terveenä, pään kylmänä ja jalat lämpiminä sekä sen aikaansaavan rautaisia miehiä.
Suomessa suuri osa kaurasta käytettiin toki hevosten talviruokintaan.
Kaura vaati kasvaakseen pitkät valoisat päivät ja runsaasti kosteutta. Kasvuominaisuuksiensa
takia se lienee juurtunut Pohjois-Euroopan olosuhteisiin hyvin.
Viipurin läänissä kaura poistettiin vuotuisten verotuotteiden joukosta 1600-luvun
alussa. Se ei välttämättä merkitse sitä, ettei kauraa olisi toimitettu verona kuten
ennenkin. Päinvastoin kauran osuus lienee yhdistetty yksinkertaisesti viljaveron
(spannmål) yhteyteen. Muissa maakunnissa ”spannmål” tarkoitti pelkästään
ruista ja/tai ohraa eli leipäviljaa, ja kaura mainittiin veroparselina aina erikseen.
Karjalassa sen sijaan kauraa käytettiin huomattavassa määrin myös ihmisravinnoksi,
ja siitä leivottiin muun muassa rieskaa. Kauran yhdistäminen samaan veroon
rukiin ja ohran kanssa selittäisi samalla osittain myös sitä, miksi Viipurin läänin
viljavero kasvoi lähes kaksinkertaiseksi entiseen verrattuna. Esimerkiksi Lappeen
pitäjässä täysveroa kohti määrätty viljavero nousi vuoden 1605 parseliuudistuksessa
reilusta neljästä tynnyristä81 peräti seitsemään tynnyriin. Varsinkin vanhassa
nimismiehenverossa kauralla oli ollut sangen keskeinen merkitys
Vehnä oli aluksi Pohjolassa vain varakkaiden herkkua ja se oli vielä 1800-luvulla
harvinainen viljalaji. Vehnä vaatii runsaasti lannoitusta sekä kuohkeaa että kuivahkoa
maaperää. Kaskimaassa se ei menestynyt. Ilmari Talven mukaan vehnää
viljeltiin eniten Karjalassa, missä jo viimeistään 1600-luvulla valmistettiin myyntiin
vehnäistä leivonnaista ”Viipurin rinkeliä”. Väite pitänee paikkansa, varsinkin, jos
sitä verrataan 1500-luvun verotukseen. Kruunu keräytti keskiajalla verovehnää
Lappeen, Taipaleen, Jääsken, Muolaan, Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjissä. Kunkin
nautakunnan tuli toimittaa yhteisvastuullisesti linnaan yksi panni lahjavehnää.
Ainoastaan Viipurin läänin rannikkopitäjistä Säkkijärveltä, Viipurin pitäjästä ja
Koivistolta vehnä puuttui verotuotteista. Etuliite lahja- viittaa erittäin vanhaan,
viimeistään 1300-luvulla syntyneeseen veroon. Mikään ei viittaa siihen, että vehnä
olisi viljelty vain varakkaimmilla tiloilla tai kartanoissa, vaan veroa kannettiin kultakin
kollektiiviyksiköltä, nautakunnalta Viipurin läänissä vehnän viljelyn on siis
täytynyt olla tuttua jo keskiajalla. Vuonna 1542 nautakunnilta kertyi vehnää yhteensä
101 pannia (noin 9090 litraa). Äyräpään kihlakunnassa vehnä poistui veroparseleiden
joukosta vuoteen 1586 mennessä, mutta Lappeen ja Jääsken nautakunnissa
vehnää maksettiin verona aina vuoteen 1605 asti.
Läntisissä maakunnissa vehnää kannettiin verona ainoastaan viljakymmenyksien
yhteydessä. Tosin sitä kertyi vuosittain vain muutamia kappoja lähinnä Varsinais-
Suomessa. Vehnää sanotaan edistyneiden ja varakkaiden talojen viljaksi, ja se
oli varsinkin Kustaa Vaasan suosiossa, joka pyrki tuloksetta lisäämään sen viljelyä.

1600-luvun alun veroparseliuudistuksessa viljan määrä maaveroyksikköä kohti
nousi lähes kaikissa maakunnissa. Monessa maakunnassa verotusta yksinkertaistettiin,
ja verotuotteiden joukosta poistettiin rakennustarvikkeita, riistaeläimiä ja teuraskarjaa.
Kruunu ei kuitenkaan suostunut vähentämään vuotuisen veron tuottoa,
vaan näiden tuotteiden osuus tavallaan siirrettiin sekä rahana kannettuihin veroihin
että viljaveroon. Kruunu halusi selkeitä, helposti kuljetettavia ja säilyviä tuotteita,
jotka oli myös helppo muuttaa tarvittaessa rahaksi.
Kun vertailee Länsi- ja Itä-Suomen keskiarvotilojen viljaveroa, on havaittavissa
selkeä ero. Satakunnassa ja Pohjanmaalla maksettu viljavero jäi alle yhden tynnyrin,
kun taas Viipurin linnaläänissä se saattoi nousta jopa yli kolmen tynnyrin keskikokoista
tilaa kohti. Keskimääräistä pienempi viljavero oli sekä Uudellamaalla että
Lounais-Suomen saaristossa. Rautalammin ja Oulun erämaan pitäjät eivät maksaneet
vuotuisessa verossaan lainkaan viljaa. Erittäin pieneksi viljaveron määrä jäi
myös Koivistolla, Iissä sekä Kemissä, joiden asukkaat olivat erikoistuneet enemmänkin
kalastukseen, hylkeenpyyntiin tai merenkulkuun. Varsinais-Suomen ja
Etelä-Hämeen vanhimmilla peltoviljelyalueilla tilat maksoivat muuta maakuntaa
suurempaa viljaveroa siksi, että vanhan asutuksen pitäjissä tilojen veroluvut olivat
maakunnan keskiarvoa korkeampia. Tällaisia pitäjiä olivat Varsinais-Suomessa
mm. Halikko, Piikkiö ja Raisio.
Nykyisen Etelä-Karjalan ja Karjalan kannaksen eli Lappeen, Jääsken ja Äyräpään
kihlakuntien merkittävän suuren viljaveron sekä 1540-luvun alussa että veroparseliuudistuksen
jälkeen voi ainakin osittain selittää ilmastollisilla tekijöillä. Karjalan
kannaksen maaperä oli viljavaa ja ilmasto oli muuhun Suomeen verrattuna
keskieurooppalaisempaa mannerilmastoa. Pitkät, lämpimät kesät olivat erittäin
suotuisia viljan viljelyä ajatellen. Ei siis ihme, että talonpojat maksoivat vuoden
1605 jälkeen koko verorasituksestaan markkamääräisesti laskien yli 75 prosenttia viljana.
Luonnonmaantieteelliset seikat selittänevät myös Pohjois-Hämeen, Jämsän ja
Rautalammin pitäjien pientä viljaveroa. Vuoden 1586 maantarkastuksen mukaan
Jämsän pitäjässä oli taloa kohti keskimäärin vain neljä tynnyrinalaa peltoa (noin 2
hehtaaria). Vaikka tämän lisäksi tiloilla oli verotuksen ulkopuolella olleita ulkomaita
ja voudilta salassa pidettyjä kaskihalmeita, on selvää, ettei verotus voinut perustua
ensisijaisesti viljatuotteisiin. Verotus perustui eräelinkeinoihin, joista merkityksellisin
oli kalastus. Rautalammilla viljaa ei kannettu verona kapan kappaa, ja
Jämsässäkin viljavero oli kolme kertaa pienempi kuin eteläisissä naapuripitäjissä
Sysmässä ja Padasjoella. Sisä-Suomen asukkaat olivat pohjoissuomalaisten tavoin
erätalonpoikia, jotka kaskeamisen lisäksi harjoittivat maanviljelystä pienillä, muutaman
aarin kuokkapelloilla, mutta saivat pääasialliset elämän edellytykset kalastuksesta
ja metsästyksestä.
Vilja (spannemål) tarkoitti verotileissä sananmukaisesti riihessä kuivattuja, mutta
jauhamattomia jyviä. Ainoastaan Ahvenanmaalla kannettiin verona viljan jyvien lisäksi ruisjauhoja, kun taas muissa maakunnissa jauhoja toimitettiin vain apuveroina
tai vaihtoparseleina. Jauhot luokiteltiin karkeuden mukaan. Verotileissä
yleisintä ja samalla halvinta laatua edustivat seulomattomat (oskrädd) lesejauhot,
joita käytettiin tavallisen arkileivän valmistamiseen. Toiseksi paras laatu olivat
seulotut (skrädd) jauhot, joissa kuoriaines ei ollut mukana. Hienoimmasta jauholaadusta
valmistettiin herrainleipää hovin tarpeisiin. Osa veroviljasta käytettiin jo
pitäjissä paikan päällä. Sotaväki tarvitsi leipää ja olutta, ja niitä valmistutettiin talonpoikien
tiloilla. Tileihin merkittiin yksinkertaisesti määrät, kuinka paljon veroviljaa
on leivottu, mallastettu ja pantu olueksi. Kirjurin tehtävä oli kirjata ylös
käytetyt jauho-, mallas- ja humalamäärät sekä yhteenlaskettu lopputuotteiden
määrä, mutta ei sitä, kuka tai ketkä työn tekivät.
Leipä oli yksi tärkeimmistä peruselintarvikkeista. ”Leipä miehen tiellä pitää”- sanonta
ei ole syntynyt tyhjästä. Kruunun pöydässä tärkeimpiä parseleita olivat juuri
olut ja leipä, jotka kuuluivat joka aterialle. Tärkeydestään huolimatta leipää kannettiin
kruunun vuotuisena verona lähinnä vain Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla,
joissa se oli osa nimismiehen veroa. Myös Viipurin linnaläänissä Muolaan
ja Kivennavan pitäjissä leipää kannettiin nimismiehen verossa, kaksi leiviskää kultakin
täysverolta. Länsi-Suomessa puolestaan leipää toimitettiin kappaleittain
(knalle, stycke). Tynnyri leipää painoi Länsi-Suomessa neljä leiviskää ja yksi tynnyri
veti 150 kuivaa leipää. Itä-Suomessa pehmeä leipä painoi enemmän, sillä samankokoisen
tynnyrin paino oli siellä kuusi leiviskää.
Muissa maakunnissa leipää ei toimitettu verotuotteena ilmeisesti säilyvyysongelman
takia. Kun itäsuomalaisen pehmeän leivän kulttuuripiirissä ruislimput ja
ohrarieskat leivottiin vähintään kerran viikossa, niin pehmeä leipä ei olisi kestänyt
pitkiä matkoja ja varastoimista. Nimismiehelle toimitettuun veroon leipä sentään
vielä sopi, sillä kestitysparselit eivät vaatineet pitkäaikaista varastointia. Varsinais-
Suomessa ja Ahvenanmaalla kova leipä oli selvästi yleisin leipälaji, ja pehmeää
leipää leivottiin vain juhlapäiviksi.
Säätyjako tai virka-asema heijastui kuninkaankartanoissa myös leivän laatuun.
Yleinen kolmijako tapahtui voudin leipään, asemiehen leipään ja arkipäiväiseen
ruokaleipään (spisebröd). Arkileipään käytettiin voudinohjeiden mukaan puolet
ruisjauhoja ja puolet halvempia ohra- ja kaurajauhoja (bjuggmjöl). Talonpoikien
verona toimittamasta leivästä ei käytetty spisebröd-nimitystä, mutta tavallinen
veroleipä (bröd) lienee ollut juuri karkeaa, leseistä arkileipää eli samankaltaista kuin linnan arkileipä, renkileipä. Arkileipää leivottiin 1500-luvulla sekä ohrasta
että rukiista, mutta Itä-Suomessa myös kaurasta. Ohutta vartaassa säilytettyä rukiista
reikäleipää kutsuttiin voudintileissä myös kyrsäksi. Varsinaissuomalaisilta kannetuista veroista leipä poistui 1600-luvun alussa, kun taas Ahvenanmaalla se
kuului edelleen 1600-luvun alkupuolellakin talonpoikien verotuotteisiin.
Herneiden ja papujen, verotus periytyi uuden ajan kruunun veroon ainoastaan
Viipurin linnaläänissä, missä talonpojat olivat vanhastaan toimittaneet linnanvoudille
lahjapapuja. Palkokasvit olivat sangen yleisiä peltokasveja Satakunnassa,
Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Herneet ja pavut sitovat juuriinsa typpeä, mikä
lannoitti maaperää ja toiseksi ne olivat myös tärkeää ja energistä paastoajan ruokaa.
Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa papuja maksettiin osana kirkon kymmenyksiä,
ja paikoin niiden osuus oli kauraakin suurempi. 1500-luvun lopulla sotavuosina
pavuista ja herneistä tuli lähes vuotuisia veroparseleita, sillä ne kuuluivat
osaksi sotilaille kannettua apuveroa, muonaveroa. Pavut ja herneet olivat myös tärkeää
paastoajan ruokaa, mikä lisäsi niiden viljelyä. Verotuotteeksi herneet ja pavut
olivat erittäin sopivia, sillä niiden säilyvyys oli hyvä. Varsinais-Suomessa pavut
määrättiin osaksi vuotuista verotusta vuoden 1586 parseliuudistuksen yhteydessä.
Tästä voisi päätellä palkokasviviljelyn yleistyneen 1500-luvulla.
Ohraista olutta ja humalasalkoja
Olut ei sinänsä kuulunut vuotuisen veron verotuotteisiin, mutta sen raaka-aineet
ohramaltaat ja humala kylläkin. Olut kannatti luonnollisesti valmistaa kruunun
tarpeisiin vasta kartanoissa ja linnoissa, sillä se oli pintahiivaolutta, eikä näin ollen
soveltunut kovin pitkäaikaiseen säilyttämiseen ja kuljettamiseen. Toisena syynä olivat
kuljetustekniset syyt. Painavaa ja hankalasti kuljetettavaa juomaa ei kannattanut
kuljettaa paikasta toiseen yhtään sen enempää kuin oli pakko. Olut oli yhtä
välttämätön kruunun väen ravitsija kuin leipä. Olutta pantiin viikoittain kartanoissa
ja tiloilla. Jyvät kuivattiin ja jauhettiin karkeiksi mallasjauhoiksi. Tämä
vaati paljon työtä, jolle ei näytä sinänsä lasketun varsinaista rahallista arvoa. Verotusarvoja
tarkasteltaessa ohranjyvä- ja mallastynnyrit nimittäin hinnoiteltiin samanarvoisiksi.
Mitä arvokkaammasta tai tärkeämmästä tuotteesta oli kyse, sitä tarkemmin se
yleensä kirjattiin tilien yhteenvetoluetteloihin. Kuten leipä, myös olut jaettiin laatuluokkiin
lähinnä käytetyn mallas- ja humalamäärän mukaan. Paremmuusjärjestyksen
ja vierteen väkevyyden mukaan juoma jaettiin herrain-, vouti-, asemiesja
ruokaolueen. Viimeksi mainittu eli ruokaolut oli lähinnä mietoa kotikaljaa. Yleisimmän
laadun, asemiesoluen on arvioitu olleen vahvuudeltaan noin 2,3 painoprosenttia
ja parhaan herrainoluenkin vain noin 3,5 painoprosenttia. Olut oli sekä energistä ravintoa että ”suolan huuhtelija”. Sopiva päiväannos vaihteli henkilön
säädyn ja aseman mukaan kolmesta viiteen litraan päivässä.
Humala oli oluen maustaja, mutta se lisäsi myös juoman säilyvyyttä. Karvas
maku teki oluesta sopivan kirpeän, ja antoi oluelle sen ominaisen maun. Juuri humalan
uskottiin aiheuttavan oluen päihdyttävän vaikutuksen, mutta tosiasiassa humala
suojasi parkkihappoineen olutta pilaantumiselta. Humalasalot olivat myöhäiskeskiajalla
yleisimpiä eteläisissä ja lounaisissa maakunnissa, joissa tätä maustekasvia
riitti yli kotitarpeen myyntiin asti. Jo Kuningas Kristofferin maanlaissa vuodelta
1442 kehotettiin jokaista talonpoikaa ylläpitämään 40 humalasalkoa, mutta
lakia ei noudatettu kaikissa maakunnissa.
Humalanviljely levisi Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen melko hitaasti. Pohjanmaalla
humala oli harvinainen vielä 1600-luvulla. Se oli usein huonolaatuista, eikä
ehtinyt aina kypsyä kesän aikana. Hyvä humala olikin Pohjanmaalla kolme kertaa
kalliimpaa kuin muualla Suomessa. Savossa humala ei myöskään ollut yleinen
kasvi, ei edes kuninkaankartanoissa. Satakunnassa sitä lienee kasvatettu, sillä
humala kuului vanhaan yläsatakuntalaiseen papin ruokalisäveroon. Humala kasvoi
parhaiten lounaisissa ja eteläisissä rannikkomaakunnissa sekä Etelä-Hämeessä ja
Etelä-Karjalassa. Tämä heijastui myös verotukseen, sillä vuonna 1542 lähes 70
prosenttia verohumalista saatiin Hämeestä.
Varsinais-Suomessa humala ei kuulunut keskiajalla eikä uuden ajan alussa yhdenkään
pitäjän vero-ohjeisiin, vaikka se lienee ollut talonpoikaistiloilla sangen
yleinen kasvi. Saiko kruunu tarvitsemansa humalan omista kuninkaankartanoista
vai oliko humalan viljely yleistynyt talonpoikien keskuudessa vasta keskiajan loppupuolella?
Vasta vuoden 1586 verotarkistuksessa varsinaissuomalaisten vuotuiseen
veroon liitettiin humala. Veron määrä oli kuitenkin vain neljä naulaa humalaa
kultakin savulta.110 Osuus yhtä tilaa kohti jäi siis melko pieneksi.
1600-luvun parseliuudistuksen myötä humalan osuus veroista pieneni jokseenkin
kaikissa maakunnissa. Sen entinen vero-osuus siirrettiin etupäässä raha- tai viljaveroihin.
Humalaa kannettiin verona edelleen Hämeessä, Viipurissa, Raaseporissa
(Tenholan pitäjää lukuun ottamatta) ja Ahvenanmaalla. Hämeessä verorasitus
vaihteli eri pitäjissä. Koukkua kohti maksettu humalavero vaihteli Padasjoen 10
naulasta Janakkalan ja Vihdin 48 naulaan. Pohjois-Hämeen Sysmän, Jämsän ja
Rautalammin talonpojat korvasivat humalaveronsa kuivatulla kalalla.
.
Vanhemmat Kustaa Yrjönpoika Heikkilä, s. 1638 Yläne, k. 25.03.1686 Yläne ja Margareetta (Maria) Heikkilä o.s. Tupo, s. Yläne, k. Yläne, Kirkkokylä (Taulusta 175).

Puoliso: Vihitty 1687 Yläne Valpuri Simonintytär Heikkilä. (Taulu 173) Heikkilän emäntä, lukkarin rouva, haudattu kirkkoon, s. 04.04.1666 Pori, k. 23.11.1742 Yläne, Kirkkokylä.

Lapset:
Yrjö Heikkilä, s. 17.06.1688 Yläne, Kirkkokylä
Risto Heikkilä, s. 22.12.1693 Yläne, Kirkkokylä
Yrjö Heikkilä, s. 15.04.1696 Yläne, Kirkkokylä
Valpuri Heikkilä, s. 01.12.1698 Yläne, Kirkkokylä
Matteus Heikkilä, s. 18.08.1701 Yläne, Kirkkokylä
Henrik Ylenii (Ylenius) e. Heikkilä, s. 22.01.1705 Yläne, Kirkkokylä. Tauluun 173
Kirsti Heikkilä, s. 27.05.1706 Yläne, Kirkkokylä
Elisabeth Heikkilä, s. 08.05.1708 Yläne, Kirkkokylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 175
X Kustaa Yrjönpoika Heikkilä Heikkilän isäntä 1674-1686, Yläneen lukkari 1677-1686, s. 1638 Yläne, k. 25.03.1686 Yläne.
Vanhemmat Yrjö Kustaanpoika Heikkilä, s. 1614 Yläne, Kirkkokylä, k. 06.06.1677 Yläne, Kirkkokylä ja Maisa Matintytär Heikkilä, k. Yläne, Kirkkokylä (Taulusta 176).

Puoliso: Vihitty 1664 Yläne Margareetta (Maria) Heikkilä o.s. Tupo. (Taulu 174) Heikkilän emäntä 1667-1683, s. Yläne, k. Yläne, Kirkkokylä.

Lapset:
Yrjö Heikkilä, s. 1662 Yläne, Kirkkokylä. Tauluun 174
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 176
XI Yrjö Kustaanpoika Heikkilä Heikkilän isäntä 1648-1674, Yläneen lukkari 24 vuotta, vuosina 1653-1677, s. 1614 Yläne, Kirkkokylä, k. 06.06.1677 Yläne, Kirkkokylä.
Vanhemmat Kustaa Tuomaanpoika Heikkilä, s. 1589 Yläne, k. Yläne, Kirkkokylä ja Leena Tuomaantytär Heikkilä, s. 1593 Yläne, Kirkkokylä (Taulusta 177).

Puoliso: Vihitty 1637 Yläne Maisa Matintytär Heikkilä. (Taulu 175) Heikkilän emäntä 1644-1673, k. Yläne, Kirkkokylä.

Lapset:
Kustaa Heikkilä, s. 1638 Yläne. Tauluun 175
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 177
XII Kustaa Tuomaanpoika Heikkilä Vävystä tuli Heikkilän isäntä, flöteverovelvollinen 1629, s. 1589 Yläne, k. Yläne, Kirkkokylä.

Puoliso: Vihitty 1613 Yläne Leena Tuomaantytär Heikkilä. (Taulu 176) Emäntä kotitilallaan, s. 1593 Yläne, Kirkkokylä.
Vanhemmat Tuomas Heikinpoika Heikkilä, s. 1560 Yläne, Kirkkokylä, k. Yläne, Kirkkokylä (Taulusta 178).

Lapset:
Yrjö Heikkilä, s. 1614 Yläne, Kirkkokylä. Tauluun 176
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 178
XIII Tuomas Heikinpoika Heikkilä Heikkilän isäntä , löteverollinen = ns. puolirälssi 1585, mainitaan SAY:ssa 1635-1637, s. 1560 Yläne, Kirkkokylä, k. Yläne, Kirkkokylä.
Vanhemmat Heikki Heikinpoika Heikkilä, s. 1535 Yläne, Kirkkokylä, k. Yläne, Kirkkokylä (Taulusta 179).

Lapset:
Leena Heikkilä, s. 1593 Yläne, Kirkkokylä. Tauluun 177
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 179
XIV Heikki Heikinpoika Heikkilä Isäntä, flöteverollinen 1543, s. 1535 Yläne, Kirkkokylä, k. Yläne, Kirkkokylä. Flöteverollinen tarkoittaa puolirälssiä.
Rälssitila on vapaa veroista ratsain suoritettua sotapalvelusta vastaan.

Lapset:
Tuomas Heikkilä, s. 1560 Yläne, Kirkkokylä. Tauluun 178
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 180
IX Juho Juhonpoika Winter Ylioppilas Turussa 1693, Uudenkaupungin pedagogi 1699, vastaa rehtorin arvoa ja pappi, s. 19.01.1674 Turku, k. 02.12.1765 Uusikaupunki.
Turun katedraalikoulun oppilas 27.1.1687. Ylioppilas Turussa 1693.
Respondentti 1695. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 21.12.1699.
Uudenkaupungin pedagogi 1699. Isovihan aikana kaupungin veronkantomies 1714,
sai Ritzin johtamalta tuomiokapitulilta määräyksen palata pedagoginvirkaansa 1719,
virasta ero 1745. Rehtorin arvonimi.
Vanhemmat Johan Kaarlenpoika Winter, s. 27.04.1645 Eesti, Tartto, k. 1705 Turku ja Kristiina Ertwinintytär Winter o.s. Herweg, s. 25.12.1649 Suomi, k. 02.08.1691 Turku (Taulusta 182).
Winter on haudattu Tuomiokirkon alle Sakariston kohdalle. Toinen oikealla ylhäältä. Eli Schultz oli arvostetumpi kuin Winter.

1. puoliso: Vihitty 1700 Turku Maria Petterintytär Bergius. (Taulu 173). (Taulu 181) s. 05.07.1673 Taivassalo, k. 1704 Uusikaupunki.
Vanhemmat Petter Antinpoika Bergius, s. 19.01.1612 Ruotsi, Södermanland, Husby, Berga, k. 02.02.1692 Taivassalo ja Margareetta Johanneksentytär Bergius o.s. Walstenius, s. 00.07.1637 Naantali, k. 00.11.1688 Uusikaupunki (Taulusta 183).

Lapset:
Margareetta Ylenii (Ylenius) o.s. Winter, s. 23.03.1703 Turku. Tauluun 173
2. puoliso: Vihitty 19.06.1706 Orivesi Margareetta Juhontytär Winter o.s. Wanaeus s. 14.01.1684 Orivesi, k. 04.04.1769 Uusikaupunki.
Vanhemmat Juho Johaninpoika Wanaeus, s. 1645 Orivesi, k. 21.09.1718 Orivesi ja Margareta Yrjöntytär Wanaeus o.s. Prytz, s. 1652 Pori, k. 01.03.1741 Orivesi.
Lapset:
Katarina Winter, s. 18.10.1707 Uusikaupunki
Juho Winter, Helsingin pitäjän kappalainen 1752., s. 18.04.1709 Uusikaupunki, k. 19.01.1796 Helsinki
Kalle Winter, Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 20.5.1745, s. 30.01.1712 Uusikaupunki, k. Helsinki
Gabriel Winter, Porin triviaalikoulun oppilas 10.10.1732 – (1733, cl. conrect.). Ylioppilas Turussa kl. 1735 [Winter] Gabr. Bor _ 354. Boreaalisen osakunnan jäsen 24.2.1735 [1735 d. 24 Febr.] Gabriel Winter Nystadiensis | Pædagogus Neostad:. — Uudenkaupungin vt. pedagogi, vakinainen 1745, ero 1773., s. 12.08.1716 Uusikaupunki, k. 07.09.1775 Sauvo
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 181
IX Maria Petterintytär Bergius s. 05.07.1673 Taivassalo, k. 1704 Uusikaupunki.
Vanhemmat Petter Antinpoika Bergius, s. 19.01.1612 Ruotsi, Södermanland, Husby, Berga, k. 02.02.1692 Taivassalo ja Margareetta Johanneksentytär Bergius o.s. Walstenius, s. 00.07.1637 Naantali, k. 00.11.1688 Uusikaupunki (Taulusta 183).

1. puoliso: Vihitty 25.06.1693 Taivassalo Juho Matiaksenpoika Eneqvist Uudenkaupungin pedagogi 1693, k. 17.09.1699 Uusikaupunki.
Vanhemmat Matias Henrikinpoika Eneqvist, k. 1692 Salo ja N.n Eneqvist.

2. puoliso: Vihitty 1700 Turku Juho Juhonpoika Winter. (Taulu 180). (Taulu 173) Ylioppilas Turussa 1693, Uudenkaupungin pedagogi 1699, vastaa rehtorin arvoa ja pappi, s. 19.01.1674 Turku, k. 02.12.1765 Uusikaupunki.
Turun katedraalikoulun oppilas 27.1.1687. Ylioppilas Turussa 1693.
Respondentti 1695. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 21.12.1699.
Uudenkaupungin pedagogi 1699. Isovihan aikana kaupungin veronkantomies 1714,
sai Ritzin johtamalta tuomiokapitulilta määräyksen palata pedagoginvirkaansa 1719,
virasta ero 1745. Rehtorin arvonimi.
Vanhemmat Johan Kaarlenpoika Winter, s. 27.04.1645 Eesti, Tartto, k. 1705 Turku ja Kristiina Ertwinintytär Winter o.s. Herweg, s. 25.12.1649 Suomi, k. 02.08.1691 Turku (Taulusta 182).
Winter on haudattu Tuomiokirkon alle Sakariston kohdalle. Toinen oikealla ylhäältä. Eli Schultz oli arvostetumpi kuin Winter.
Lapset:
Margareetta Ylenii (Ylenius) o.s. Winter, s. 23.03.1703 Turku. Tauluun 173
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 182
X Johan Kaarlenpoika Winter Kirjanpainaja, s. 27.04.1645 Eesti, Tartto, k. 1705 Turku.

Tekisi mieli olettaa, että niiden suomalaisten pappien joukossa, jotka ruotsalaisten herruuden ensimmäisinä aikoina ovat Baltiassa vaikuttaneet, on ollut Martti Severinpoika Winter Viipurista. Hän oli viipurilaisen porvarin poika; jo 1574 mainitaan hänet saarnaajana Tuomiokirkkovuoren seurakunnassa Tallinnassa (merkintä R.W.A:ssa). Kun hänet vuonna 1582 oli nimitetty Viipurin kirkkoherraksi, peruuttaa kuningas Juhana III hänelle lahjoittamansa talon Tallinnassa ja antaa hänelle siitä korvauksen. Hänen poikansa oli Martti Martinpoika W. Nuoremmasta Winteristä sanotaan nimenomaan, että hän oli syntynyt Tallinnan Tuomiokirkkovuorella, mutta että hän kävi koulunsa Viipurissa tullakseen sitten Eestiin papiksi ja kuolikin Noarootsin (Nuckö) kirkkoherrana. On lähellä ajatus, että Martti Severinpoika Winter on ollut niitä Suomen pappeja, joita hallitusvallan taholta on lähetetty Tallinnaan Ruotsin Baltian vallan ensi aikoina, ehkä aivan ensi vuosina. Tallinnassa on kuningas lahjoittanut hänelle talon ja samassa kaupungissa on hänen poikansa syntynyt. Olisi kiintoisaa todeta, polveutuuko Martti Severinpojasta - ehkä juuri Martti Martinpojan välityksellä - se Winter-suku, joka 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla siirtyy Baltiasta Suomeen. Sen ensimmäinen tunnettu edustaja oli, kuten tiedetään, piispa Johan Gezelius vanhemman kirjanpainaja Turussa Johan Kaarlenpoika Winter († 1705)

Juho Winter työskenteli 1646 jälkeen kisällinä akatemian kirjanpainajan Johan Vogelin luona Tartossa.
Heidät vihittiin Glanshammarin kirkossa Örebron, Winterin syntymäkaupungin läheisyydessä,
kuten 2 hääkirjoitusta osoittaa. Vaimo kuoli 1691 ja haudattiin Turun Tuomiokirkon saarnastuolin alle
pääkäytävän varrelle. (Saarnastuolin ja keskilaivan pääkäytävän välissä on puinen Winterin muistolaatta).
Nimi Winter koverrettu lattiaan, kuva kuvastossa.
Vaimon hautapaikka on ostettu, kuten sen ajan porvareilla oli tapana, 120 taalerilla.
Johan Winterin veljenpoika on haudattu kirkon eteläsivulle, ulos.
Johan Winter oli suomenkielisen raamatun painaja (ainakin osin), josta maksettiin 13 taaleria.
Suomalainen rukouskirja, 3 taaleria ja useita kirjapainotöitä Tuomiokirkolle.

Puoliso: Vihitty 05.07.1668 Örebro ,Ruotsi Kristiina Ertwinintytär Winter o.s. Herweg. (Taulu 180). (Taulu 181) s. 25.12.1649 Suomi, k. 02.08.1691 Turku.

Lapset:
Margareta Höijer o.s. Winter, s. noin 1670 Turku
Juho Winter, s. 19.01.1674 Turku. Tauluun 180
Catharina Winter
Anna Winter, Puoliso kauppamies Kristofer Böckellman, s. 1680 Turku, k. 01.08.1764 Turku
Juho Winter, Kaptenen vid Östgöta infanteriregmente., s. 01.01.1682 Liivinmaa, Riika, Griesenbergshof, k. 15.03.1746 Ruotsi, Östergotland, Linköping, Kisa, Björksnäs
Ertvin Winter, Jääsken kihlakunnan kruununvouti., s. noin 1691 Turku, k. 1738 Ruokolahti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 183
X Petter Antinpoika Bergius Lääninrovasti 1666, Taivassalon kirkkoherra 1671, Turun Yliopiston Kreikan- ja hebreankielen professori 1652, vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 23.1.1653, s. 19.01.1612 Ruotsi, Södermanland, Husby, Berga, k. 02.02.1692 Taivassalo.

Petter Bergius oli Turun katedraalikoulun oppilas 1628. Nyköpingin koulun oppilas 1630. Strängnäsin lukion oppilas 1632 Petrus And. Husb:. Turun lukion oppilas 1635. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Bergius Petr. Andreæ _ 1. Deponoitu ensimmäisessä depositiossa, joka tapahtui piispa Isak Rothoviuksen talossa. Ylimmän luokan stipendiaatti (kl. 1644) – sl. 1649. Respondentti 17.10.1646 pro exercitio, pr. Mikael Gyldenstolpe U8. Respondentti 3.3.1647 pro gradu, pr. Nils Nycopensis U20. FM 4.5.1647. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 23.1.1653. — Uusmaalaisen osakunnan inspehtori 1655 (ei enää 1665). Tukholman ja Södermanlandin maakunnan inspehtori 1665. Fil. tiedek. promoottori 1664. — Turun akatemian 2. filosofian apulainen 1649, kreikan ja heprean kielten professori 1652 (virkavahvistuskirja 1654), ero 1671. Akatemian rehtori 1659–60 ja 1669–70. Samalla Turun tuomiokapitulin jäsen 1657–71, palkkapitäjänsä Liedon kirkkoherra 1660–62 ja Piikkiön 1669–71. Lääninrovasti 1666. Taivassalon kirkkoherra 1671. † Taivassalossa 1691. ‡ 2.2.1692.

Deponoitu ensimmäisessä depositiossa, joka tapahtui piispa Isak Rothoviuksen talossa. Ylimmän luokan stipendiaatti 1644-49. Respondentti 17.10.1646 pro Exercitio, pr Mikael Gyldenstolpe U8. Respondentti 3.3.1647 pro gradu, pr. Nils Nycopensis U20. FM 4.5.1647.
Uusmaalaisen osakunnan inspehtori 1655<1665. Tukholman ja Södermanlandin maakunnan inspehtori 1655. Filosofisen tiedekunnan promoottori 1664.

Julkaisi 10 väitöskirjaa filosofian alalta.
Puoliso 1652 Elin Henrichsdotter Carsten .s.1623 k.1652
Puolison vanhemmat: isä Helsingin oikeuspormestari Henrich Carsten
åiti Anna Henrichsdotter Witticius (Vitikka).
Vanhemmat Antti Matinpoika, s. 1572 Ruotsi, Södermanland, Husby, Berga ja Brita Erikintytär, k. 1637 Ruotsi, Södermanland, Husby, Berga (Taulusta 184).
Hebreankielinen näppäimistö; punaisella merkittyä, hieman suomalaisesta poikkeavaa US-näppäimistöä on alla täydennetty sinisin merkein, jotka vastaavat suomalaista näppäimistöä.

1. puoliso: Vihitty 1652 Helsinki Elin Henrikintytär Bergius o.s. Carstens (Carsten) s. 5/1623 Helsinki, k. 21.02.1652 Turku.
Vanhemmat Henrik Fredrikinpoika Carstens (Carsten), k. 1659 Helsinki ja Anna Johanna Henrikintytär Carstens o.s. Vitticius/Witticius, s. 1570 Helsinki, k. Helsinki.

2. puoliso: Vihitty 04.10.1654 Loimaa Margareetta Johanneksentytär Bergius o.s. Walstenius. (Taulu 181). (Taulu 180) s. 00.07.1637 Naantali, k. 00.11.1688 Uusikaupunki.
Vanhemmat Johannes Petruksenpoka Walstenius, s. 1595 Parainen, k. 03.01.1658 Loimaa ja Anna Juhontytär Limingius, s. 1602 Ii, k. 13.01.1674 Loimaa (Taulusta 185).
Lapset:
Anna Wärdh o.s. Bergius, Kaustian kruununrusthollin omistaja Taivassalossa., s. 29.11.1656 Turku, k. 30.03.1738 Ahvenanmaa, Sund, Kasteholma
Juho Bergius, Ylioppilas Turussa 1670/71, alimman luokan stipendiaatti 1680-81, keskimmäisen luokan stipendiaatti 1681-82, Respondentti 11.2.1682 pro gradu, FM 7.12.1682, ylimmän luokan stripendiaatti 1683-1689, Turun katedraalikoulun lehtori 1690., s. 11.05.1659 Turku, k. 12.07.1692 Turku
Anders Bergius, Valtiopäivämies 1713-14 ja 1719, s. 21.04.1661 Turku, k. 18.09.1724 Taivassalo
Margareetta Bergius, s. 08.07.1666 Turku, k. 29.07.1676 Taivassalo
Niilo Bergius, s. 13.05.1669 Turku, k. 08.08.1669 Turku
Petter Bergius, Rymttylän kappalainen 1693, rovasti, s. 03.02.1671 Turku, k. 1697 Rymättylä
Maria Bergius, s. 05.07.1673 Taivassalo. Tauluun 181
Pirkko Bergius, s. 23.04.1677 Taivassalo
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 184
XI Antti Matinpoika Seppä, kirvesmies, sorvari ja ''peltomies'' Husbyn pitäjän Bergan kylässä Södermanlandissa., s. 1572 Ruotsi, Södermanland, Husby, Berga.
Ruotsi, Sommermanland, Husby, Berga.

Puoliso: Brita Erikintytär. (Taulu 183) k. 1637 Ruotsi, Södermanland, Husby, Berga.

Lapset:
Petter Bergius, s. 19.01.1612 Ruotsi, Södermanland, Husby, Berga. Tauluun 183
Matias Bergius, Pöytyän kirkkoherra 1656., s. noin 1615 Ruotsi, Södermanland, Husby, Berga, k. 04.03.1669 Pöytyä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 185
XI Johannes Petruksenpoka Walstenius Loimaan kirkkoherra, ratsutilallinen (Vilvainen), s. 1595 Parainen, k. 03.01.1658 Loimaa. Juho Petruksenpoika oli Paraisten kappalainen 1626, Naantalin kirkkoherra 1633,
Juho kotiutui hyvin Naantaliin, osti itselleen Immaisten tilan ja olisi viihtynyt seurakunnassa pidempäänkin, mutta
akatemian tarpeet pakottivat hänet siirtymään Loimaalle.
Loimaan kirkkoherra 1640 (Elgenstjerna).
Osti 1642 Vilvaisten kylästä ratsutilan, josta talonakin kutsutaan nimellä Walstenius.
Lisäksi hän otti viljeltäväkseen Pesänsuon Louven.
Vanhemmat Petrus Johanneksenpoika Walstenius e. de Hanjas, s. 1550, k. 1620 Parainen ja Karin Eliaantytär Walstenius o.s. Esping, s. 1550 Parainen, k. Parainen (Taulusta 186).

Puoliso: Anna Juhontytär Limingius. (Taulu 183) Loimaan pappilan ruustinna 1640-58, s. 1602 Ii, k. 13.01.1674 Loimaa.
Vanhemmat Juho Henrikinpoika Lithovius-Limingius-Corvinus e. Lithovius, s. 1563 Oulu, Liminka, k. 1634 Ii ja Kristiina Östenintytär Lithovius-Limingius-Corvinus o.s. Sursill, s. 1562 Ruotsi, Uumaja, Västerteg, k. 1632 Ii (Taulusta 189).

Lapset:
Petrus Walstenius, Loimijoen kirkkoherra., s. 1620 Parainen, k. 1675 Loimaa
Katarina Rothovius o.s. Walstenius, Pälkäneen ruustinna., s. 1624 Naantali, k. 1695
Isak Walstenius, Sotapappi 1650-luvulla, kuoli Ru-Su sodassa Puolaa vastaan käydyssä sodassa., k. 1655
Kristina Walstenius
Jakob Walstenius, Halikon ja Piikkiön kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1689, Turun hovioikeuden asessori 1684., s. Parainen, k. 06.11.1694 Turku
Maria Barck o.s. Walstenius, s. 1630 Kokemäki, k. 11.09.1710 Kokemäki
Anna Walstenius, Loimaan kappalaisen rouva, s. 1634 Naantali, k. 25.07.1706 Loimaa
Agneta Utter o.s. Walstenius, Kangasalan ja Taivassalon kappalaisen rouva, s. välillä 1635-1636
Margareetta Bergius o.s. Walstenius, s. 00.07.1637 Naantali. Tauluun 183
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 186
XII Petrus Johanneksenpoika Walstenius e. de Hanjas Paraisten kirkkoherra, Uppsalan kappalainen 1593-94, s. 1550, k. 1620 Parainen.
Vanhemmat Johannes Tuomaanpoika de Hanjas, s. noin 1520 (Taulusta 187).
Http://runeberg.org/pht/1903/0136.html

Puoliso: Karin Eliaantytär Walstenius o.s. Esping. (Taulu 185) s. 1550 Parainen, k. Parainen.

Elias Simonis (K noin 1584) oli Karin Espingin isä.

Elias Simonsson

Paraisten kirkkoherra 1558, jolloin oli mukana rovastinkäräjillä ja kuittasi viljakymmenykset Paraisten pappilassa 12.8. Kuitin mukaan Elias Simonis oli kantanut kymmenykset Paraisilta 20.1.1559. Hänet mainitaan kirkkoherrana vielä 1584.

Elias Simonis maksoi 8 markkaa kruunajaisapua kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten 1561 ja sinetöi Paraisten pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 26.11.1568. Hänet (”her Elias i Pargas”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567, ja hän kuittasi 10.9.1577 vastaanottaneensa korvausta maksamistaan kestityskuluista.

Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan ”Hr Elias kyrkoherde Pargas socken” omisti kuusi hevosta arvoltaan 95 markkaa, 6 härkää, 20 lehmää, 20 päätä nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja), 25 lammasta ja 8 sikaa sekä metallivarallisuutta 5 naulaa messinkiä, leiviskän ja 5 naulaa tinaa, 3 leiviskää ja 16 naulaa kuparia sekä 40 luotia hopeaa. Hänen omaisuutensa arvo oli 687 markkaa ja 2 äyriä. Hopeaveroa herra Elias joutui maksamaan 4 luotia hopeaa ja rahassa 49 markkaa, 5 äyriä ja 19,2 deninkiä.

K Parainen noin 1584.

P Agneta (Agnes) Klemetsdotter, K leskenä Turku 1619 ja vietiin haudattavaksi Paraisille 5.3.1619, PV kasööri Paraisten pitäjässä, aatelismies Klemet Mattsson (Esping) ja N.N. Agneta Klemetsdotter oli saanut kuninkaallisella kirjeellä 10.9.1586 korvausta kuluistaan ja 17.7.1594 kuningas Sigismundin kirjeellä verovapauden kahteen perintötilaansa Paraisilla.
Vanhemmat Elias Simonpoika Esping, k. 1584 Parainen ja Aune Klemetintytär Esping, k. 1619 Parainen (Taulusta 188).

Lapset:
Anna Stierna till Holma o.s. Walstenius, s. 1580 Parainen, k. 1648
Johannes Walstenius, s. 1595 Parainen. Tauluun 185
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 187
XIII Johannes Tuomaanpoika de Hanjas s. noin 1520.
3012.pdf

Lapset:
Petrus Walstenius e. de Hanjas, s. 1550. Tauluun 186
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 188
XIII Elias Simonpoika Esping Rälssimies, Paraisten kirkkoherra vuoteen 1583 tai 1584 asti., k. 1584 Parainen.

Puoliso: Aune Klemetintytär Esping. (Taulu 186) k. 1619 Parainen.

Lapset:
Karin Walstenius o.s. Esping, s. 1550 Parainen. Tauluun 186
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 189
XII Juho Henrikinpoika Lithovius-Limingius-Corvinus e. Lithovius Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.9.1610, Iin kirkkoherra 1620-34, s. 1563 Oulu, Liminka, k. 1634 Ii. Johan Lithoviuksen lapset: Henrik, Magdalena, Katariina, Brita, Anna, Petrus 1626, Henrik, Juho, Jaakoppi
Johanista tuli Limingan kappalainen 1593,samana vuonna jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen
päätöksen, jolla hyväksyttiin Augsburgin uskontunnustus ja saatettiin luterilaisuus kirkon opin
perustaksi. Hän toimi Oulun kappalaisena 1609 alkaen ja oli Oulun ensimmäinen kirkkoherra 1612-21.
Kaarle IX määräsi Oulun papille ''herrä Jönssille'' kuten muillekin pohjanmaan kirkkoherroille
palkaksi 70 tynnyriä viljaa. Palkkaa lisättiin useampaan kertaan.
Johanin toimesta järjestettiin Oulun kirkolliset olot ja papiston palkkaus.
Sai vapautuksen 1610 sotaverosta eräiden Pohjanmaan pappien kanssa.
Palkka oli melko pieni, sai apulisänä 16 tynnyriä viljaa sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta ja lisäksi kirkolle myönnettiin viini- ja öylättivaroiksi viljaa 4 tynnyriä. Sittenkään tulot eivät olleet riittävät.
Kustaa II Adolfin käydessä Oulussa 1614 Joha Henriksson valitti kuninkaalle palkkansa vähyyttä ja sitä että hän oli edelleen rasittavan kestityksen alainen.
Kuningas kirjoitti Oulussa kirjeen 9.3.1614 ja myönsi hänelle 10 tynnyriä viljaa vuosittain.
Kirkkoherra anoi myös oikeutta kalakymmenyksiin, joita muidenkin kaupunkien papit nauttivat.
Tähänkin kuningas suostui ja käski Oulun porvaristoa suorittaa kirkkoherralleen kalakymmenykset '' lain ja hyvän tavan mukaisesti''.
Omisti Sangin tilan Oulujoella. Hän oli Limingan toinen kappalainen.

Palkka oli melko pieni ,sai apulisänä 16 tynnyriä viljaa sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta.
.
Vanhemmat Henrik Laurinpoika Limingius -Corvinus e. Lithovius, s. noin 1537 Kaarina, Littoinen, k. välillä 1615 Liminka ,Oulu ja N.n Lithovius, k. Oulu, Liminka (Taulusta 190).

Puoliso: Vihitty 1584 Liminka Kristiina Östenintytär Lithovius-Limingius-Corvinus o.s. Sursill. (Taulu 185) Puoliso sisarensa poikapuoli., s. 1562 Ruotsi, Uumaja, Västerteg, k. 1632 Ii. Puoliso sisarensa poikapuoli.

Christinasta polveutuvat suvut Hoffren ,Forbus ,Sacklen ,Snellman ,Rothovius ,Wallenius ,Idman ja Wacklin.
Vanhemmat Östen Erikinpoika Sursill, s. 1520 Ruotsi, Uumaja, k. 1598 Ruotsi, Uumaja ja Malin (Magdaleena) Erikintytär Sursill, s. 1535 Laihia, Laihela, k. 1580 Uumaja, Ruotsi (Taulusta 192).

Lapset:
Henrik Ahlholm e. Limingius, Iin kappalainen 1628 ja kirkkoherra 1634, pappissäädyn valtiopäiväedustaja 1638, Pyhäjoen kirkkoherra 1636, s. noin 1595 Ii, Liminka, k. 1651 Pyhäjoki
Magdalena Houru o.s. Limingius, s. 1598 Liminka, k. 05.03.1664 Oulu
Katariina Limingius, s. noin 1599 Ii, k. jälkeen 1644 Oulu, Liminka
Brita Forbus o.s. Limingius, s. 09.06.1600 Ii, k. 11.08.1696 Ii
Anna Limingius, s. 1602 Ii. Tauluun 185
Jaakko Limingius, Apulaispappi Iissä 1631, kuolinsyy päänheikkous eli heikkopäinen, s. noin 1603 Ii, k. jälkeen 1639 Ii
Dorde Paldanius o.s. Limingius, s. 1608 Ii, k. Paltamo
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 190
XIII Henrik Laurinpoika Limingius -Corvinus e. Lithovius Limingan kirkkoherra 1583 ja Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovasti., s. noin 1537 Kaarina, Littoinen, k. välillä 1615 Liminka ,Oulu.

Lea Holma: "s. ennen 1550 Kaarinan Littoisten kylässä lampuodin poikana, Limingan kirkkoherra 1583, rovasti, allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Turussa 1593, kuollut 1615. 1. puoliso tuntematon, 2. puoliso Katarina Östenintytär Sursill. Katarinan kolmas avioliitto."

Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Hän allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla. Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien. Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä. Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen.

Lithovius, Henrik Laurinpoika s. n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä. k. 1615 Liminka. Kirkkoherra, Liminka n. 1575 - 1615, provasti; rovasti. Henrik Laurinpoika Lithovius, kotoisin Kaarinan Littoisten kylästä, lampuodin poika, muodosti sen nimestä itselleen sukunimen. Limingan kirkkoherra 1583. Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Provastina kuoli 1615.

Puoliso 1:o tuntematon; 2:o Katarina Sursill, Uumajan voudin Östen Sursillin tytär, joka ennen oli ollut naimisissa 1:o Lauri nimisen talonpojan kanssa, 2:o vouti (Kaarle IX:n aikana) Matias Eerikinpojan kanssa. 2:o puoliso Catharina Östensdotter Sursill. (Henricus Laurentii Swart). Lapsia Johan, Josef, Christiern, Brita, Karl. Limingan kirkkoherra 1575-1614. Rovasti. Salon kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen 1593. Kirjoitti pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Henrikin 1:o puoliso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon. Hänestä polveutuvat myöskin Alholm ja Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Topelius-suku.

Isä: Lars s. Kaarina, Littoinen. Bond från Littois by S:t Carins socken, tilallinen Littoisten kylässä.

http://kotisivu.tpnet.fi/kpaunasa/esivanhemmat/16-5181.htm

G. S. n. 2343, 3. sukupolvea

Henrik oli Catharina Östenintytär Sursillin 3. puoliso ja leski mennessään Catharinan kanssa naimisiin. Henrik oli kotoisin Kaarinan Littoisista. Limingan kirkkoherra vuodesta 1583. Rovasti.

--------------------

Henricus Laurentii

Birth (n. 1550) - (ennen)

Henrik Laurinpoika Lithovius

* Born: n. 1550, Kaarinan Littoinen

* Marriage (1): Katarina Östenintytär Sursill

* Marriage (2):

* Died: 1615, Liminka at age 65

Elämänvaiheita:

Pappisnimensä Henrik Laurinpoika otti syntymäkuntansa (Littoinen) mukaan, kuten noina aikoina useimmiten oli tapa. Niinpä Henrikin pojatkin ottivat vastaavasti sukunimekseen Limingius, Liminkalaisia kun olivat. Henrik käytti myös sukunimeä Korppi eli Corvinus, ehkä pienenä sisäpiirin vitsinä, papit kun pukeutuivat mustiin.

Henrik oli alunperin Salon kirkkoherra Erik XIV:n nimittämänä, Limingan kirkkoherra hänestä tuli Tuomas Ingonpojan jälkeen vuodesta 1575 alkaen. Tässä virassa hän oli aina kuolemaansa, 1615 saakka. Henrik allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Augsburgin uskontunnustuksen hyväksymisestä vuonna 1593. Hänestä tuli rovasti vähän ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen kaikki Limingan papit koko 1600-luvun ajan olivat Henrikin jälkeläisiä, yhtä lukuunottamatta, mutta tämäkin oli sentään suvun vävy.

Henrik kirjoitti kuningas Juhana III:lle kirjeen Oulun satamassa 25.7.1586 ja kuvasi siinä 25-vuotisen sodan tuhoja Pohjanmaalla "välirauhan" vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Tuossa luvussa Henrik ilmeisesti jonkin verran liioittelee, sillä se lähentelee jo koko Oulun tiennon senaikuista väestömäärää. Limingan venäläiset vainolaiset (ja karjalaiset siinä mukana) tuhosivat lähes kokonaan vuonna 1589 ja taas 1592.

25-vuotinen sota (1570-95) päättyi Ruotsin voittoon. Iivana IV Julma, Juhana III:n henkilökohtainen vihamies, joutui tunnustamaan Ruotsin oikeudet Viroon, antoi Ruotsille Narvan ja luopui kaikista vaatimuksistaan Pohjois-Suomeen ja Lappiin, näin jälkikäteen arvioituna ainakin joksikin aikaa : -)

Henrikin 1. puoliso on tuntematon mutta 2. puoliso oli Katarina Sursill.
Vanhemmat Lauri Lithovius, s. 1500 Kaarina, Littoinen ja Anna Henrikintytär Lithovius, s. Pietarsaari (Taulusta 191).

1. puoliso: N.n Lithovius. (Taulu 189) k. Oulu, Liminka.

Lapset:
Juho Lithovius-Limingius-Corvinus e. Lithovius, s. 1563 Oulu, Liminka. Tauluun 189
Josef Lithovius, Limingan kirkkoherra vuonna 1615 isänsä, Henrik Lithoviuksen, jälkeen aina vuoteen 1647 saakka., s. 1569 Oulu, Liminka, k. 1648 Oulu, Liminka
2. puoliso: Vihitty noin 1584 Liminka Katariina Östenintytär Lithovius o.s. Sursill s. noin 1552 Ruotsi, Uumaja, Västerteg, k. jälkeen 1614 Raahe, Saloinen, Siniluoto.

Lars kuoli puolisoista ensin ja Catharina meni toisen kerran naimisiin Mattias Granbergin kanssa.
(Mattias oli vouti ja ehkä myös tilallinen Saloisissa, heidän tyttärensä oli Brita Granberg) ja kolmannen kerran Henrik Lithoviuksen kanssa. Vaikka Sursillin suku tuntuu hyvin tutkitulta, on vanhoissa tiedoissa paljon virheitä ja lisätutkimiselle on aina tilaa.
Catharina Sursill oli kolmasti naimisissa ja hänen on täytynyt jäädä ensimmäisestä miehestään, josta tunnetaan vain etunimi, Lars, leskeksi ennen vuotta 1580. Larsille on soviteltu myös nimeä Sinius asuinpaikan mukaan.
Tästä avioliitosta olisi syntynyt mm. poikaHans Larsson ja tytär Anna Larsdotter (SS 3301), jonka mies olisi ollut äidin myöhemmän (kolmannen) aviomiehen poika, Josef Limingius.

Catharinan kerrotaan ottaneen luokseen Suomeen veljensä tyttäriä. Catharinan toinen mies oli ilmeisesti Mattias Larsson ja kolmas Henrik Lithovius.
Henrikin poika, Joha Limingius, puolestaan nai isänsä myöhemmän vaimon sisaren, Christina Östensdotterin (SS 5956), joka kuoli n. 1632.
Catharina on ollut naimisissa jo 1570-luvulla ja syntynyt siis viimeistään 1550-luvun alussa.
Sisaruksina Catharinan ja Christinan ikäero on ollut reippaasti yli 20 vuotta, jos he todella olivat sisaruksia. On esitetty, että Christina olisikin Östenin lapsenlapsi. Asiaa selvittelee laajemmin Tapio Vähäkangas Genos-lehdessä n:o 69 (1998), s. 78-84, 98-99.

Catharinasta polveutuvat suvut Fellman, Wegelius, Tornberg, Hilden, Granberg, Cajanus, Lythraeus, Frosterus, Appelgren, Castren, Gammal, Fant, Gezelius, Lithovius, Topelius, Keckman, Franzen, Nylander, Reinius, Ehrström, Mathenius, Costiander, Höckert, Schroderus, Falander, Snellman ja Chydenius.
Vanhemmat Östen Erikinpoika Sursill, s. 1520 Ruotsi, Uumaja, k. 1598 Ruotsi, Uumaja ja Malin (Magdaleena) Erikintytär Sursill, s. 1535 Laihia, Laihela, k. 1580 Uumaja, Ruotsi.
Lapset:
Cristiern Lithovius, Limingan kappalainen 1620-22, Iin kirkkoherra 1641-48, s. noin 1575 Oulu, Liminka, k. noin 1620 Oulu, Liminka
Brita Lithovius, s. Oulu, Liminka
Christina Lithovius, s. 1590 Oulu, k. 1620 Oulu
Karl Lithovius, s. 1592 Oulu, Liminka
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 191
XIV Lauri Lithovius Talollinen, s. 1500 Kaarina, Littoinen.
Lars Lithovius oli talollinen Kaarinan Littoisissa. Hän ei ollut aivan varaton, koska saattoi lähettää
Henrik-poikansa opintielle lukemaan papiksi.
Henrik johti myöhemmin sukunimensä tästä kotikylästään.
Larsin veli mainitaan Kaarinan rikkaimpana talollisena.

Lithoviukset on laaja pohjoispohjalainen pappis- ja sivistyssuku, jonka jäsenissä oli 1500-luvun lopulta 1800-luvun alkuun miespuolisissa alenevissa polvissa 35 pappia ja koko joukko korkeita virkamiehiä ja porvareita. Suvun naispuolisten jäsenten kautta polveutuivat myös Ahlholmin, Hourenius-Hoffrenius-Hoffrénin ja Forbuksen pappissuvut. Jos otetaan lukuun myös Lithovius-sukuisten naisten solmimat avioliitot ja niistä syntyneet jälkeläiset, sukuun kuuluneiden pappien määrä nousi satoihin. Lithovius-suvun naisten jälkeläisiä ovat Cajanusten, Achreniusten, Porthanien, Franzénien, Topeliusten, Julinien, Snellmanien, Bonsdorffien ja Danielsonien sukujen kuuluisat nimet.

Littoisten nimi on askarruttanut sekä historian että kielen ja nimistön tutkijoita usean vuosikymmenen ajan. Parhaat nykyiset asiantuntijat pitänevät sen alkuperää toistaiseksi selvittämättömänä.

Nimen germaanista alkuperää kannattaa esim. asutushistorian tutkija Jouko Vahtola, joka mainitsee Littoisten niiden varsinaissuomalaisten asutusnimien joukossa, joiden hän katsoo todennäkoisesti tai mahdollisesti sisältävän germaanisen henkilönimen. Littoinen-nimityyppi keskittyy Suomen vanhimman rautakautisen (100-1150 jKr.) asutuksen alueelle. Vahtolan mukaan suomalaiset olisivat korvanneet germaanisten lainanimien lopun - nen-johtimella. Vanhoista paikannimistä on usein osoitettavissa ketju: isännimi, talonnimi, kylännimi.

Kustaa Vilkuna taas on kiinnittänyt huomiota näiden nimien taivutukseen: Littoisissa. Juuri vanhimmille henkilönimi-pohjaisille asutusnimille monikossa taipuminen on ominaista, koska nimi on ehkä ilmaissut suurperheen taloa tai sukukunnan taloryhmää, jossa nimen omistajia on ollut useita. Kustaa Vilkuna pitää näitä nimiä vanhoina sukuniminä.

Germaanisten kielten ja germaanisista kielistä lainautuneiden sanojen erityisasiantuntija Jorma Koivulehto on ehkä viimeksi ottanut kantaa Littoinen-nimen alkuperään. Hän esittää kielihistoriallisin perustein kritiikkiä sitä käsitystä vastaan, että Littoinen-nimen lähtökohtana olisi germaaninen henkilönimi. Historian tutkimuksen omaksuman käsityksen mukaan Littoisten kylä oli olemassa ainakin jo 1200-luvun lopulla. Pitäjän kylien keskinäistä ikäjärjestystä valaisee tuomiokirje, joka kertoo, miten Kaarinan käräjillä 1430 käsiteltiin Ravattulan, Littoisten, Kauselan, Kuralan, Paaskunnan, Nummen ja Kairisten ja Karppakullan kylien yhteisen takamaan käytöstä syntynyttä riitaa. Lautakunta todisti, että tässä Ylistaron jakokunnassa Nummi ja Kairinen ovat muihin kyliin nähden alkuperäisiä kantakyliä.

Lähde: Littoinen sanoin ja kuvin: Lions Club Littoinen, Turku 1993.

Puoliso: Anna Henrikintytär Lithovius. (Taulu 190) s. Pietarsaari.

Lapset:
Henrik Limingius -Corvinus e. Lithovius, s. noin 1537 Kaarina, Littoinen. Tauluun 190
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 192
XIII Östen Erikinpoika Sursill Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä n.1553-1580 ,Uumajan vouti ,valtiopäivämies, 10 lasta, s. 1520 Ruotsi, Uumaja, k. 1598 Ruotsi, Uumaja.

Östen Sursill oli Uumajan vouti. Valtiopäivämies.
Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä noin 1553-1580.
Seitsemän tytärtä, jotka kaikki muuttivat Suomeen ja joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Slägt-Register eli Seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi.
Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi muuta (paitsi Brita) menivät naimisiin Suomeen.
Suomeen muuttanut Catharina Sursill otti luokseen myös tämän Östen- veljensä lapsia.
Vanhemmat Erik Sursill e. Ångerman, s. noin 1480 Ruotsi, Uumaja, k. välillä 1550-53 Ruotsi, Uumaja ja Dordi Sursill o.s. Ångerman, k. Ruotsi, Uumaja (Taulusta 193).
Uumaja, Umeå, Ruotsi

Puoliso: Vihitty 1554 Malin (Magdaleena) Erikintytär Sursill. (Taulu 189). (Taulu 190) s. 1535 Laihia, Laihela, k. 1580 Uumaja, Ruotsi.

Lapset:
Katariina Lithovius o.s. Sursill, s. noin 1552 Ruotsi, Uumaja, Västerteg, k. jälkeen 1614 Raahe, Saloinen, Siniluoto
Anna Sursill, Anna Östenintytär Sursill s. noin 1553 Umeå, Västerbotten, Sverige, k. Laihia, Vaasa, Finland. Annasta polveutuvat suvut Wilander, Simelius, Hallonblad, Borg, Rislachius, Törnudd, Bergroth, Bergbom,Tengström, Nervander, Hedberg, Peldan, Estlander ja Alcenius. (GS 1371). Laihian kappalaisen rouva., s. 1553 Ruotsi, Uumaja, Västerteg, k. Vaasa, Laihia
Kristiina Lithovius-Limingius-Corvinus o.s. Sursill, s. 1562 Ruotsi, Uumaja, Västerteg. Tauluun 189
Magdaleena Arctophilacius o.s. Sursill, Kalajoen pappilan emäntä, eli Kalajoella ''vanhana ja voimattomana'' vielä maaliskuussa 1650., s. 1565 Ruotsi, Uumaja, Västerteg, k. 1650 Kalajoki
Margareetta Sursill, s. 1567 Ruotsi, Uumaja, Västerteg, k. Kalajoki
Barbro Sursill, s. 1570 Ruotsi, Uumaja
Erik Sursill, Talollinen Uumajan pitäjän Tegbyssä., s. ennen 1570 Ruotsi, Uumaja, Västerteg
Brita Sursill, s. noin 1571 Ruotsi, Uumaja, Västerteg
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 193
XIV Erik Sursill e. Ångerman Talonpoika, lautamies, hapansilakan tuottaja, s. noin 1480 Ruotsi, Uumaja, k. välillä 1550-53 Ruotsi, Uumaja.

Erik Ångerman oli ylhäinen talonpoika Uumajassa. Hänen sukunsa oli kotoisin Ångermanlandista ,
mistä nimi Ångerman. Hän asui Uumajan Tegin kylässä vuodesta 1539 alkaen.
Hänen lisänimensä Sursill lienee ollut kotiseudun perintöä.Ångermanlantisia kutsuttiin yleisesti pilkkanimellä Sursill,
koska he olivat happamen silakan pääasiallisia tuottajia.
Erikin kotiseudulla hapansilakka oli suurta herkkua ,mutta muualla Ruotsissa tätä pahanhajuista herkkua ei aina ymmärretty.
Tukholman linnanpäällikö teki sopimuksen Erik Ångermannin kanssa isojen elintarvikemäärien hankkimisesta armeijalle.Erik toimitti kuitenkin silakan lisäksi myös hapansilakkaa.
Tätä norrlantilaista herkkua sotamiehet eivät kuitenkaan hyväksyneet ,vaan menivät syömälakkoon.
Kuningas Kustaa Vaasa kimmastui ja kohdisti kiukkunsa Erik Ångermanniin.
Erik Ångermannin lapsista 5 muutti Suomeen.
Hän oli veroista päätellen varakas talollinen ja asui Västertegissä aivan lähellä Uumajan kaupungin aluetta.
Erik Ångerman on lastensa kautta tullut alkuisäksi useammille Pohjanmaan pappissuvuille.
Suomen sivistyshistorialle sukusikermällä on ollut merkittävä vaikutus ,sillä lähes kaikki Suomen sivistyssuvut
ovat saaneet alkunsa Erik Sursillistä ja hänen lapsistaan.
Erik asetettiin syytteeseen pilaantuneen elintarvikkeen kauppaamisesta ja sai lisänimekseen''Sursill''.
Erik taittoi pilkalta terän ja ottamalla Sursillin viralliseksi nimekseen.Nimi jäi ja Sursillit kantoivat sitä kunniallisena sukunimenä.

SURSILLIN SUKU:


Sursillin suku (lat. Genealogia Sursilliana) on vanha ja laaja suomalainen sukututkimus pohjalaisista suvuista, jotka polveutuvat 1500-luvulla eläneestä länsipohjalaisesta talonpojasta. Sursillin suku pitää sisällään sekä mies- että naislinjaiset jälkeläiset.
Sisällysluettelo

1 Teos Genealogia Sursilliana
1.1 Terserus
1.2 Kerätyt tiedot elävät omaa elämäänsä
1.3 Alcenius
1.4 1900-luku
2 Sursillit
3 Lähteet
4 Kirjallisuutta
5 Aiheesta muualla

Teos Genealogia Sursilliana
Terserus

Genealogia Sursillianan alullepanija on Turun piispa Johannes Terserus (1605–1678). Toimiessaan piispana 1658–1678 hän teki tarkastusmatkan Pohjanmaan seurakuntiin 1660, ja kiinnitti huomiota alueen säätyläissukujen voimakkaasti vaikuttavaan sukulaisuusverkostoon. Asiasta kiinnostuneena Johannes Terserus aloitti muistiinpanojen keräämisen alueen seurakunnista ja kokosi yhteen Sursillien sukutukimuksen perustan 150 vuoden ajalta. Terseruksen muistiinpanoissa oli sukututkimukselle vallankumouksellinen ajatus, sillä hän merkitsi sukupuuhun myös tyttärien avioliitot, ei ainoastan poikien.

Terseruksen jälkeen sukutietojen keräämistä jatkettiin Pohjanmaalla, eritoten Raahen ja Limingan seurakunnissa. Näissä suurissa seurakunnissa sukuluetteloista ilmenivät muun muassa sukujen alkuvaiheet; pappissukujen ensimmäisten pappien talonpoikaisten isien etu- ja sukunimet, heidän kantatalojensa nimet ja sijainnit. Näistä alkavat merkinnät jatkuivat kohden nykypäivää päivämäärin varustettuina. Lisäksi selostettiin henkilöiden yleisiä elämänvaiheita, avioliitot, lapset, hautakirjoitukset, sekä erikoiset tapahtumat.

Muistiinpanojen merkitystä lisää se, että useat vielä tuolloin käytössä olleet kirjaslliset lähteet ovat vuosisatojen kuluessa tuhoutuneet tai kadonneet. Terseruksen haastattelemat henkilöt ovat kuolleet viimeistään isonvihan aikoihin.
Kerätyt tiedot elävät omaa elämäänsä

Terseruksen aloittamaa työtä jatkoi erityisesti Raahe-Saloisten kirkkoherra Martinus Henrici Peitzius (1655–1726) ja hänen poikansa, Kempeleen pitäjänapulainen Gabriel Martini Peitzius (1681–1752). Erityisesti Gabriel Peitzius kunnostautui Terseruksen sikermän täydentäjänä, ja säilyneet käsikirjoitukset näyttävätkin perustuneen juuri Peitziuksen muokkaamaan Sursillien sisarusparven sukukronikkaan. Gabrielin poika Kälviän kirkkoherra Martinus Gabrielis Peitzius (1716–1782) myi isänsä kuoltua tämän keruutyön tulokset Turun tuomiokapitulille, mutta ne tuhoutuivat Turun palossa 1827. Sekä Kansallisarkistossa että Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on säilynyt varhaiset kopiot Peitziuksen Sursillianasta. Turun tuomiokapitulin kirjediaareista käy ilmi kyseisen version levinneen jo Peitziuksen eläessä laajasti Pohjanmaalle. Peitziuksen työ noteerattiin jopa emämaassa Ruotsissa. Valtakunnanarkkivaari Anders Anton von Stiernman kirjoitti kaikkiin hiippakuntiin 1749 kirjeen, jossa tämä kehotti kirkkoherroja laatimaan piirroksia ja kuvauksia pitäjiensä muinaisjäännöksistä. Samaan aikaan sijoittuu myös Ruotsin antikviteettikollegion perustaminen. Eräässä yksityiskirjeessään von Stiernman kuvailee ihastellen Peitziuksen valtavaa antikviteettikokoelmaa sekä ”ukon” intoa sen piilotteluun lukkojen takana.

Tuomiokapituli siis osti Peitziuksen kokoelmat, joihin kuului myös 55-sivuinen Sursilliana-käsikirjoitus, vuonna 1753. Tuomiokapituli lähetti käsikirjoituksen Pyhäjoen seurakunnan rovastille Petter Niclas Mathesiukselle, jotta tämä täydentäisi sitä puuttuvilta osilta. Turun tuolloinen piispa, professori Karl Fredrik Mennander katsoi teoksen julkaisemisen aiheelliseksi ja siksi tämä täydennyspyyntö. Mennanderin jälkeen vielä piispa Jakob Tengström ja professori ja ns. Suomen historian isä Henrik Gabriel Porthan myös suunnittelivat teoksen julkaisemista.

Kukaan näistä hyvistä aikojista ei kuitenkaan saanut painettua versiota aikaiseksi. Turun herrojen suunnitellessa painatusta levisi käsikirjoitus useina versioina maan, eritoten Pohjanmaan seurakunnissa. Tämä käsikirjoituksen oma elämä, erityisesti Vaasan ja Oulun välisellä alueella, todennäköisesti pelasti sen nykypolville, sillä se ei tuhoutunut muiden käsikirjoitusten ja teosten mukana Turun palossa vuonna 1827.
Alcenius

Turun herrojen painosuunnitelmien kanssa samanaikaisesti aloitti myös Kalajoen kappalainen Elias Robert Alcenius (1796–1875) Terseruksen aloittaman sukuhistorian täydentämisen ja käytti tässä apunaan Pohjanmaalla siihen tehtyjä lisäyksiä. Myös hänellä oli vakaana tarkoituksena saattaa teos painokuntoon.

Alceniuksen täydentämän teoksen henkilötiedot jatkuivat aina 1840-luvulle saakka. Näin osa kirjaan päässeistä henkilöistä oli elossa vielä 1900-luvun puolellakin. Jo ennestäänkin suureen sukupuuhun lisättiin 2000 uutta sukunimeä, lähes 20 000 henkilöä, joista kertyi keskimäärin 11–13 uutta sukupolvea.

Alceniuksen kaksi vuosikymmentä kestäneen suurtyön myötä teoksen suuruudeksi tuli 366 painosivua ja tekijä itse kustansi sen. Tappioita välttääkseen hän keräsi 412 ennakkotilaajaa, jotka olivat pääsääntöisesti Pohjanmaan pappeja ja virkamiehiä. Mutta myös muualta maasta samojen virkaryhmien jäsenet tilasivat kirjaa. Tilaajista on luettelo teoksen alussa. Kirjan painos lienee ollut noin 500. Sen säilyneet kappaleet ovat kirjaharvinaisuuksia ja omistajiensa suuria aarteita.

Koska Alceniuksen urakka oli suuri, niin esittelyssä hän päätyi henkilöiden elämänvaiheissa vain pääpiirteiseen kuvaamiseen. Sikäli kun on saatu selville niin henkilöstä mainitaan tarkat henkiötiedot, tärkeimmät opinnot ja päätoimi sekä saadut arvonimet. Kirjan tekijällä oli realistinen käsitys mahdollisuuksistaan, sillä onhan vielä tänäänkin täydellisen sukututkimusteoksen aikaansaaminen mahdottomuus.
1900-luku

Koko 1900-luvun sukututkimus koki voimakasta kiinnostusta. Vuosisadan loppuun mennessä siitä oli tullut jo kansan syvien rivien keskuudessakin suosittu harrastus. Vuosisata näkikin Genealogia Sursilianasta kaksi uutta painosta, jotka tosin suuresti poikkeavat toisistaan

Ensiksi ehtivät Martti Wiljakkala (Wilander) ja Atte Kalajoki (Calamnius), jotka julkaisivat Alceniuksen jukaisun näköispainoksen 1959. Toimittajien osaksi tuli teoksen historian ja käytön selvittely, mahdollistihan uusi tekniikka vanhan ja keräilyharvinaisuudeksi muuttuneen teoksen saamisen kaikkien ulottuville. Mielenkiintoisesti kirjan uusintapainoksen ilmestyminen oli hyvin Oulu-keskeinen tapahtuma.

Vuosikymmen myöhemmin Eero Kojonen sai ulos kirjapainosta toistaiseksi uusimman kirjallisen version Genealogia Sursillianasta (1971). Kirjan kirjoittaja otti käyttöön Alceniuksen menetelmän ja lisäsi siihen uusia sukuhaaroja. Lisäksi hän säilytti alkuperäisen sukutietojen merkitsemistavan.

Teoksen ilmestymisen jälkeen siihen julkaistiin Suomen Sukututkimusseuran Genos-aikakauskirjassa lisäyksiä ja korjauksia. Suomen sukututkimusseura on käynnistänyt vuonna 2010 uudelleen Sursillianan korjaushankkeen, jotta internetissä leviävien osittain vanhentuneiden ja virheellisten Sursill-tutkimusten korjaukset voitaisiin dokumentoituine lähteineen julkaista kootusti ja luotettavasti.
Sursillit

Sukuteoksen lähtökohtana on uumajalainen vauras talonpoika ja lautamies Erik Ångerman, jota kutsuttiin nimellä Sursill. Hänen puolisonsa lienee ollut Dordi-niminen henkilö. Hän eli 1500-luvun alkupuolella ja lienee kuollut noin 1550 ja hän toimii siis kantaisänä hyvin laajalle jälkeläisverkostolle myös Suomessa.

Erik Sursillin lukuisista lapsista viisi hajautui nykyisen Suomen alueelle: Catharina, Magdalena, Östen, Carl ja Margareta. Heistä Östen Erikssonilla, joka toimi Uumajan voutina ja siirtyi myöhemmin mitä todennäköisimmin lastensa kanssa Suomeen, oli seitsemän tytärtä: Anna, Catharina, Christina, Margareta, Brita, Barbro ja Magdalena. Näistä seitsemästä tyttärestä alkavaa sukuhistoriaa kutsutaan esimerkiksi 1950-luvun painoksessa ”Seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi”.

Barbro Sursill avioitui Tukholmaan erääseen kauppiassukuun ja Margareta naitiin Laihialle. Muut tyttäret muuttavat myös Suomeen, ilmeisesti isänsä Östenin mukana, ja avioituvat pohjalaisiin pappis- ja virkamiessukuihin. Pohjalaisia sukujuuria selvittävän sukututkijan kannattaakin perehtyä huolella uusimpaan Sursill-sukuteoksen painokseen sekä siihen tehtyihin korjauksiin ja lisäyksiin etsiessään esivanhempia. Sursillin suku on erityisen tiheä esiintymältään Koillismaalla, missä Sursillin jälkeläiset saattavat muodostaa jopa valtaosan pitäjiensä asukkaista. Pohjanmaan rannikko aina Kaskisia myöten on Sursillien asuttamaa.

Genealogia Sursilliana käsittelee mm. seuraavia sukuja: Aejmelaeus, Alcenius, Cajanus, Calamnius, Castrén, Forbus, Frosterus, Lithovius, Mathesius, Nylander, Roos, Schroderus, Snellman, Stenbäck, Toppelius, Wacklin, Wegelius.

On arveltu, että nykypäivänä Sursillin sukuun kytkeytyviä suomalaisia voi olla jopa 300 000 – 500 000.
Lähteet

? Sursill Genealogy. Corrections - Sursill.net
? SURSILLIEN KORJAUKSET JA TÄYDENNYKSET - Sursill.net
? Iikko B. Voipio: Sursillin suku (1400-). Kansallisbiografia 9. SKS, Helsinki 2007
? Genealogia Sursilliana. Tietosanakirja, II osa 1906. Helsinki, Tietosanakirja-Osakeyhtiö. Otava 1910
? Iikko B. Voipio: Sursill (1400 -) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kirjallisuutta

Alcenius, Elias Robert; Genealogia Sursilliana. Helsingfors: J. C. Frenckell, 1850
Alcenius, Elias Robert; Genealogia Sursilliana: [näköispainoksen toim. Martti Wiljakkala & Atte Kalajoki]. Oulu: Kustannusyhtiö Sursilliana, 1959
Sursillin suku = Genealogia Sursilliana. (täyd. ja toim. Eero Kojonen. Helsinki: Weilin + Göös, 1971
Nieminen, Johanna; Genealogia Sursillianan etunimistö 1600–1800-luvuilla : vertailuaineistona Jaakko Ilkan suvun etunimistö 1600- ja 1700-luvuilla. Turku, 1985

Entisiä ja Nykyisiä Sursillejä







Maallikoidenhan ei pitäisi puuttua asioihin, joihin he eivät ole erikoisesti — tai sano­kaamme ammatillisesti — pereh­tyneet. Siitä huolimatta minua tällä kerralla viehättää rohkeasti seikkailla harrastelija-genealogina, minkä innon luultavasti olen saanut perintönä äitivainajaltani. joka oli alasta kovin kiinnostunut jättäen jälkeensäkin melkoisen hyllyllisen erilaisia sukukirjoja, mitä sarjaa olen sitten sopivin hetkin täydentänyt uudemmilla teoksilla. Arkistoihin en ole kos­kaan uponnut, kun on ollut olevinaan riittävästi muita hom­mia, mutta vapaahetkinäni olen parhaaksi viihtymyksekseni se­lannut ja lukenut noita mennei­den polvien ja niistä joskus löytämieni esi-isien nimiä ja vai­heita käsitteleviä tutkimuksia. Olen tehnyt sen pelkästään omaksi huvikseni ajattelematta­kaan koskaan panna mitään pa­perille huomioistani, joita tuo ajanviete on tuonut mukanaan. Mutta nyt tuntuu siltä kuin voisi poiketa aikaisemmasta vaiteliai­suudesta — on kertynyt yhden suvun kohdalta siksi paljon ai­hetta, että siitä kenties kannat­taisi kertoella vähän laajemmal­lekin kuulijakunnalle.

Asia koskee meidän maassam­me jo vuosisatoja tunnettua ja laajalle levinnyttä Sursillien su­kua. Ajankohtaiseksi se on pääs­syt jälleen siitä syystä, että sen "peruskirjasta" Genealogia Sursillianasta on äsken tullut julkisuuteen kolmas painos, jos niin voi sanoa. Koska tästä teoksesta on aikaisemmin paljon kirjoitettu, en aio vaivata lukijoi­ta laajemmalla esittelyllä, mutta muutama viittaus sen syntyyn voi johdatuksellisesti olla paikal­laan, jos jotkut ehkä sellaista kaipaavat.

Kaikki sukua keskenään

Jo v. 1660 piispa Johannes Terserus tarkastusmatkallaan Pohjanmaalla pani merkille, että poikkeuksellisen suuri määrä tuon maakunnan säätyläisperheitä, pappeja, virkamiehiä ja porvareita oli sukua keskenään. Kaikki polveutuivat jostakin Uu­majan vieressä Ruotsin puolella asuneesta "suurtalonpojasta" Eric Ångerman-Sursillistä, jonka isosta lapsikatraasta viisi oli muuttanut Suomen puolelle. Täällä he olivat menneet naimi­siin ja jälkeläisineen levinneet yli maan. Ihmettelevä piispa alkoi oikein luetteloinnin, josta koostui seitsemän arkkia muistiinpanoja.

Tämä oli siemen, jota sitten seuraavat polvet, pääasiallisesti pappiloissa, kehittelivät heimon yhä kasvaessa, kunnes vihdoin Kalajoen kappalainen, sittemmin Lapväärtin kirkkoherra ja rovasti Elias Robert Alcenius (1796 — 1875) otti elämäntehtäväkseen järjestää kaikki tiedot painetta­vaan kuntoon ja niin hän sai vuosikymmeniä kestäneen täydennystyön ja tarkistusten jälkeen julkisuuteen teoksen Genea­logia Sursilliana, joka ilmestyi hänen omalla kustannuksellaan v. 1850. Painos ei ollut kuin 500 kpl., mutta varovaisena hän oli hankkinut 412 ennakkotilaajaa, jotka luetellaan teoksen alkulehdillä. Huvittavaa on panna merkille, että näistä tilauksista ai­noastaan yksi oli tehty suomen kielellä, nim. "Kilpinen, Wolmar, Toht. Jyväskylässä", minkä taakse kätkeytyy tunnettu suomalai­suuden esitaistelija, lääketieteen tohtori Wolmar Styrbjörn Schildt.

Jykevässä kirjassa on jo 345 sivua sukutietoa ja lopussa ole­vassa luettelossa noin 2 000 suku­nimeä. Näin olivat Sursillit n. 300 vuodessa levittäytyneet! Kun Alcenius ei ollut noudattanut sukukirjoissa tavallista agnaattista linjaa, jossa kuljetaan vain miehen nimen pohjalla, vaan toteuttanut kognaattisuuden pe­riaatetta eli että jatketaan selvi­tystä myös äidin puolelta eli "veriheimolaisuuden" perustalla, niin suvun jatkuminen tulee huomattavasti elävämmäksi, värikkäämmäksi ja näkemykseltään laajemmaksi. Hän ei myöskään ole tehnyt mitään yhteiskunnal­lista rajoituksia ja niin tapaammekin hänen luettelossaan kaikki piirit papeista haudankaivajiin, vapaaherroista torppareihin ja kauppaneuvoksista merimiehiin.

On itsestään selvää, että tämän kirjaharvinaisuuden säilyneet kappaleet olivat muutamien kirjastojen ja bibliofiilien hallussa eikä sitä enää ollut vuosikymme­niin kaupasta saatavissa, vaikka sukututkimuksen harrastaminen oli entisestään vilkastunut ja levinnyt uusiin piireihin, joita esivanhemmat eivät olleet aikai­semmin kiinnostaneet Tämän vuoksi kaksi Eric Sursillin oulu­laista jälkeläistä 14. ja 12 pol­vessa, Martti Wiljakkala (ent. Wilander) ja Atte Kalajoki (ent. Calamnius) suoritti kiitettävän työn julkaisemalla Alceniuksen vanhasta teoksesta v. 1960 faksimilepainoksen, joka sai mitä parhaimman vastaanoton.

Vallankumous sukuselvityksessä

Ja nyt, kuten sanottu, on käsillä Genealogia Sursillianan kolmas painos. Vaikka senkin pohjana on Alceniuksen alkuperäistutkimus, niin se tietää mel­koista vallankumousta käsiteltä­vänä olevan suvun tuntemisen vaiheissa. Ensiksikin se on kään­netty suomenkieliseksi, mutta li­säksi se on tarkistettu ja laajen­nettu samalla kun sen käyttökel­poisuutta on uuden järjestelyn avulla huomattavasti parannettu. Nyt siinä on historiikkeineen ja hakemistoineen entisten 367 si­vun sijasta 842 isokokoista sivua. Se on mahtava teos ja painaakin runsaat 2 kg, joten se ei sovellu luettavaksi vuoteessa ennen unen tuloa. Tämän jättiläistyön on suorittanut maisteri Eero Kojo­nen käyttäen siihen lähes puoli­toista vuosikymmentä, ja rahoit­tajana on ollut Koneen Säätiö, Jolle se "henkisenä vaihtoehtona" soveltuneekin hyvin, kun sen perustaja. Kone Oy, suurena his­sien valmistajana on tottunut kuljettamaan ihmisiä kerrosten läpi.

Ymmärrettävällä innolla ja hartaudella olen heti hankkinut sekä edellä mainitun faksimilelaitoksen että tämän uuden kol­mannen painoksen, koska oman sukutauluni mukaan sekä isän että äidin puolelta polveudun tuosta legendaarisesta alkuisästä Eric Ångerman-Sursillistä seitse­män eri kanavaa pitkin edustaen 12. polvea. Hänen kohdallaan tulee aina pysähdys, sillä Genea­logia Sursilliana ei tiedä hänestä muuta kuin asuinpaikan ja että hänen vaimonsa nimi oli Dordi. Valittaapa Suomen Sukututki­musseuran aikakauslehti Genos (2/1971) uutta painosta esitelles­sään, ettei kantaisästä, jolla on "mieltä, kiehtova sukunimi", tiedetä paljoakaan.

Toivottavasti en astu kenen­kään varpaille, jos huomautan, että tiedetään sentään oudon Sursill-nimen synnystä jotakin, vaikkei kovin runsaasti. Asia on tämäntapainen:

Ruotsin vapaussodan 1521—23 aikana teki linnaläänin päällikkö Lars Olsson Björnram kauppias Eric Ångermanin kanssa sopi­muksen isojen elintarvikemäärien hankkimisesta armeijalle. Kaup­pias — silloin häntä sanottiin kauppiaaksi — oli kotoisin Ångermanlandista ja maakunnan nimeä käytettiin tuohon aikaan paljon sukunimenä. Kauppakir­jassa hän otti toimittaakseen mm. silakkaa, jota silloin vielä sanottiin silliksi. (Nykyäänhän silakkaa Ruotsinkin puolella sanotaan strömmingiksi).

Hän ei kuitenkaan lähettänyt ainoastaan halpaa silliä, vaan osaksi myös "sursilliä" eli hapansilakkaa (nykyään "surströmming")

Tätä yhä edelleen suurta norrlantilaisten herkkua eivät yksinkertaiset sotamiehet kuitenkaan hyväksyneet, vaan toimeenpani­vat syömälakon. Kustaa Vaasa raivostui ja kohdisti vihansa Eric Ångermaniin, joka oli toiminut parhaassa ja luultavasti isän­maallisessa mielessä. Hänet asetettiin syytteeseen pahentuneen elintarvikkeen lähettämisestä ja kaiken lisäksi hän sai pilkkani­men "Sursill". Ruotsin kansahan on aina rakastanut tällaista hammastelua ja niinpä Tukhol­man kaupunginkirjoissa tuona aikana tavataan sellaisiakin ivanimiä kuin "Lasse skånsk sill". "Martin surlax" jne. Mutta Eric Ångerman, joka ilmeisesti oli terävä ja kekseliäs liikemies, tait­toi pilkalta kärjen ottamalla Sursillin viralliseksi sukunimekseen. Miten oikeudenkäynti päättyi, ei ole tiedossa, mutta kai asia saatiin selitettyä ilman pahempia seurauksia

Sukulaisuuden nojalla pitäisi tietysti olla Ericin puolella, mutta toisaalta ymmärrän Etelä-Ruotsista olevia sotamiehiäkin, sillä edelleenkin "surströmming" on koettelemus niiden tukholmalais-talojen asukkaille, joiden naapurina jokin ravintola tai norrlantilainen perhe syyskuussa herkut­telee tällä kalasäilykkeellä. Tie­dän mitä puhun, sillä sain ker­ran Tukholman-tuliaisina hienon purkillisen tuota jaloa kalaa. Se maistui ja lemusi kamalalta ja huoneistoa oli tuuletettava sen aterian jälkeen pari vuorokautta.



Uumajan-Erkin heimo

Mutta kiinnostavinta on tietysti tutustua siihen, keitä tähän "Uumajan-Erkin" heimoon on aiko­jen varrella kuulunut ja keitä hänen jälkeläistään tapaamme vielä nykyään keskuudessamme. Tällöin on otettava huomioon, että täydellisen selostuksen anta­minen on mahdottomuus jo ky­symykseen tulevien henkilöiden valtavan lukumäärän vuoksi, mi­hin tulee lisäksi, että alkuperäi­sen Alceniuksen laitoksen tiedot päättyvät 1840-luvun loppupuolel­la, mistä sukujohdon umpeen kurominen meidän päiviimme ta­pahtuu vain erilaisten aputeosten ja "monen konstin" avulla, näin huolimatta siitäkin, että äsken ilmestyneessä kolmannessa pai­noksessa muutamien harvojen sukuhaarojen kohdalla on jatket­tu aivan viime vuosikymmeneen saakka Näin ollen seuraavassa on vain pistokokeita, joita kirjoit­taja on omien päähänpälkähdystensä nojalla suorittanut. Kenen­kään tietoisen Sursillin ei siis pidä pahoittaa mieltään, jollei häntä mainita. Joku toinen kir­joittaja saattaa taas sattumanva­raisesti osua heihin. Jottei jat­kossa kyllästyttäisi Sursilli nimen yhtämittaiseen toistamiseen, käy­tetään sen sijasta vain alkukir­jainta S.

Lähteäksemme valtiollisesta elämästä tapaamme siinä useita nimekkäitä S:ejä. Näitä ovat Suomen ensimmäinen ministeri-valtiosihteeri Rob. H. Rehbinder ja häntä seuraavat esimerkiksi hänen "veriheimolaisensa" J. V. Snellman, Y. Z. Yrjö-Koskinen, J. R. Danielson-Kalmari, Leo Mechelin, E. G. Palmén, K. J. Stålberg, P. E. Svinhuvud ja Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim — kolme viimeksi mainittua tasavallan S-presidenttejä. Ensimmäinen ulkoasiainministerimme Otto Stenroth oli niininkään S. samoin kuin hänen useampikertainen seuraajansa Rudolf Holsti ja sosdem. työväen-liikkeemme patriarkka N. R. af Ursin.

Myöhemmin on S: ien valtiolli­nen vaikutus vähentynyt. Nykyi­sen hallituksen jäsenistä ei ku­kaan ole S. ja eduskunnassakin on enää vain yksi, Georg C. Ehrnrooth, ja jälkikin on sen mukaista. Onneksi eduskunnan oikeusasiamies Kaarlo Ståhlberg on oikea S., kuten hänen tar­mokkaista otteistaankin näkyy.



Kulttuurielämän Sursillit



Kulttuurielämän puolella on S:ien anti runsaampaa. Ensimmäisenä kohtaamme "Suomen historian isän" H. G. Porthanin ja hänen jälkeensä suomen kie­len ensimmäisen professorin M. A. Castrénin. Sitten tapaamme Aspelinin veljekset Johan Reinholdin ja Elielin (Aspelin-Haapkylä), joiden perästä kohtaamme huomattavan sarjan meidän päiviemme professoreita: akateemikko Rolf Nevanlinna ja hänen veljensä Frithiof, Rafael Koski-mies. L, Arvi P. Poijärvi, serkukset Jaakko ja Eino E. Suolahti, Martti Ruutu sekä harras sukututkija Yrjö Blomstedt. Varmuuden vuoksi on Helsingin yliopiston nykyinen rehtori Mikko Juva myös S. samoin kuin hänen puolisonsa, joka kuulunee tähän piiriin. Siihen kai on edelleen luettava äidinkielemme luotettava vartijaa Matti Sadeniemi sekä terveydenhoidollisen sektorin akateemiset edustajat, professorit Gunnar af Björkesten, Anders Langenskiöld. K. J. Oravisto ja ylilääkäri Juhani Railo — neljä vankkaa S-kirurgia sekä gynekologi, professori M. L. Rauramo ja lääkintäkenraalimajuri T. Y. Roschier.

Taidekirjallisuus, niin proosa kuin runous, on kautta sukupolvien kiinnostanut S:ejä. Niinpä heihin ovat kuuluneet Frans Michael Franzén, Michael Choraeus ja tunnettu muistelmien kirjoittaja Sara Wacklin. Sukupuun kukkasiin on luettava satu-setä Z. Topelius ja häntä myöhemmin mm. Juhani Aho, Hilja Haahti, Ilmari Kianto, Robert Kiljander, Teuvo Pakkala, Eino Railo ja Maila Talvio. Nykyään elävistä S-kirjailijoista ovat osu­neet silmiin Kersti Bergroth, Reino Palmroth (Palle), Ensio Rislakki ja Anni ja Väinö Voipio sekä vanhenevat nuorukaiset Pentti Saarikoski ja Jörn Donner. Runeberg ja Lönnrot eivät valitettavasti pääse joukkoon, mutta kun kumpainenkin nai S:in, niin heidän lapsensa ovat taas mukana. Runebergin ihastus sukuun oli muuten niin voimakas. että hänen nuoruudenrakastettunsa Emilie Björkstenkin oli S.

Näin kynänkäyttäjistä puheen ollen on mielenkiintoista todeta, että tämän Uuden Suomen ni­menmuutoksen jälkeen kolme ensimmäistä päätoimittajaa, Artturi H. Virkkunen, Ernst Nevanlinna ja Kaarlo Koskimies, kaikki oli­vat S:ejä. Tällä hetkellä edustaa tätä ihmeellistä sukua lehdessä sen toimituspäällikkö, asessori Jouko Ruotsalainen — ruotsalainenpa tietysti, kun on Uumajasta peräisin.

Mutta palataksemme varsinaisten taiteenharjoittajien pariin on musiikin kohdalla todettava, että niin Jean Sibelius kuin Robert Kajanus ovat olleet S:ejä. Mei­dän päiviemme laulavista ja soittavista S:eistä mainittakoon Kim Borg, Kaj Chydenius, Anja Ignatius, Jussi Jalas (rouvineen), Pentti Koskimies, Olavi ja Urpo Pesonen sekä itse musiikinprofessori Erik Tawaststjerna. Niin että äänessä pysytään edelleen 400 vuoden päästä.

Näyttämötaiteellakin on edus­tajansa alkaen siltä, että tänä vuonna juhlittavan Suomalaisen teatterin perustajat Kaarlo ja Emille Bergbom olivat S:ejä. Mutta vieläkin tapaamme heitä parrasvaloissa ja nimiltään tie ovat Ruth Snellman, Verna Piponius, Elli Castrén ja Matti Ora­visto. Lähinnä tähän ryhmään kuuluvaksi lienee luettava radion kuuluttajakreivi Cari-Erik Creutz, joten voinemme liioittelematta sanoa, että S: ien ääni tänä päivä­nä kantaa yli koko Suomen val­takunnan,

Kuvaamataiteet ovat jatkuvasti olleet lähellä S:ien sydäntä. Van­hin tunnettu tämän alan edusta­ja on kirkkomaalari Mikael Toppelius, mutta hänen kannoillaan tapaamme jo taiteilijaveljekset Magnus, Vilhelm ja Ferdinand von Wrightin, joita seuraavat sellaiset kuin Adolf von Becker ja Walter Runeberg, äskettäin poistuneiden joukosta mainitta­koon Venny Soldan-Brofeldt, Eero Snellman, Matti Warén ja H. Ahtela (Einar Reuter), mutta virkeinä ovat keskuudessamme nykypolveen kuuluvat taiteilija Johannes Gebhard ja professorit Tauno Miesmaa ja Lennart Segerstråle. Luetteloa voisi luulta­vasti täydentää, jos olisi aikaa tarkemmin upota taidehistoriaamme.
Yksi perhe — ei 20



Silmäys puolustusvoimiimme osoittaa, että sielläkin S:it ovat olleet tärkeillä paikoilla. Mannerheimin nimi jo mainittiin. Sivuuttaen valtaisen määrän muita S-sotilaita kannattaa kiinnittää huomio vain kahteen meidän päiviemme upseeriin: toinen on äskeinen puolustusvoimien ko­mentaja, jalkaväenkenraali Sakari Simelius ja toinen Mannerheim-ristin ritari, kenraaliluutnantti A. E. Martola, joka on suorittanut pitkän päivätyön mm. Yhdistyneiden kansakuntienkin palveluksessa, viimeksi Kypros-joukkojen komentajana.

Pistäytyäksemme ruumiinkulttuurin pariin otamme muutaman henkilönäytteen S:ien pyrinnöistä tälläkin alalla. Suomen voimistelun ja urheilun isä Ivar Wilskman oli S. ja perinnettä ylläpitää kaikkien tuntema Lauri eli Tahko Pihkala, joka myös on S. Mutta ei naisiakaan ole unohdettu, sillä heidän voimistelunsa uranuurtajat Elli Björkstén a Anni Collan ovat kumpikin S:ejä. Voinee välttää, että kansamme fyysinen kunto on melkoiselta osalta näiden tiennäyttäjien an­siota.

Mutta isänmaan hyvinvointi riippuu kai ennen kaikkea siitä, miten sen aineellisia mahdollisuuksia eli lyhyesti taloutta hoidetaan. Tätä "silmällä pitäen voi­daan todeta, että siinä työssä ovat S:it tänäkin päivänä voi­makkaasti mukana. Jo alan al­kukasvatuksesta huolehtivan kauppakorkeakoulun kanslerina on Klaus Waris, joka on S. Mutta erikoisen huomattava on suvun edustus pankkimaailmassa, mistä esitettäköön puhuvia esi­merkkejä. Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja ja hänen puolisonsakin ovat S:ejä, niin myös johtokunnan jäsenet M. J. A. Paloheimo ja Olli Kaila, minkä ohessa hallintoneuvoston puheen­johtaja Lauri J. Kivekäs ja jäsen Paavo Honkajuuri kuuluvat käsi­teltävänä olevaan sukuun. Poh­joismaiden Yhdyspankin pääjoh­taja on "ulkoseurakuntalainen". mutta toivottavasti hänen puoli­sollaan (o.s Brofeldt), joka on S., on mahdollisuus saada suvun ääni kuulumaan pankissa. Tässä häntä voinevat avustaa saman pankin johtokunnan jäsenet E. Schroderus ja Göran Stjernschantz, jotka ovat S:ejä. PYP:n hallintoneuvostossa edustavat su­kua varapuheenjohtaja Jacob von Julin ja jäsenet Bertel von Bonsdorff ja Kurt Swanljung.

Merkille pantavaa on, että S-vuorineuvoksia meillä on koko­naista kahdeksan: Petri Bryk, Heikki H. Herlin. Paavo Honka­juuri, Jacob von Julin, Aulis Kairamo. Lauri J, Kivekäs, Jo­han Nykopp ja J. A. Wasastjerna, jotka, kun heihin lisätään Kymi Oy:n S-toimitusjohtaja Kurt Swanljung ja ministeri Rai­ner von Fieandt. yhdessä edusta­vat mahtavaa panosta meidän teollisuudessamme. Merenkulkummekin on suurelta osaltaan S: ien käsissä, koska sekä Suomen Höyrylaiva Oy:n toimitusjohtaja Lars Langenskiöld että Oy Finn­lines ltd:n toimitusjohtaja Heikki Holma ovat S:ejä.

Tuntuu siltä kuin puheet mei­dän talouselämäämme hallitsevis­ta 20 perheestä voitaisiin lopettaa ja tyytyä syyttämään vain yhtä perhettä, jonka, nimi on Sursill.

Ja siirtyäksemme lopuksi evankelis-luterilaisen kirkkomme pii­riin todettakoon, että menneisiin polviin kuuluneiden satojen S-pappien joukosta voimme poimia herännäisjohtajat Lars Jacob Stenbäckin. Nils Gustaf Malm­bergin ja Wilhelmi Malmivaaran sekä ankaran arkkipiispan Gustaf Johanssonin ja hänen seuraajansa Lauri Ingmanin ja Erkki Kailan. Nykyinenkin arkkipiis­pamme Martti Simojoki samoin kuin hänen hammaslääkärirouvansa ovat S:ejä. Kirkko on hyvin pysynyt suvun hallussa.

Kaiken kaikkiaan voidaan edel­lä olevien mielivaltaisten esimerkkien nojalla sanoa, että S:it ovat kautta sukupolvien olleet puuhakasta väkeä, jonka puurtaminen ei näy vieläkään väsyneen. Heitä on ollut, niin kuin sano­taan, "joka lähtöön" ja näyttää olevan edelleenkin. Tunnetuimmaksi on heistä tullut marsalk­kamme Mannerheim, mutta nuo­ri polvi ponnistelee ankarasti hänen perässään. Siitä on todis­tuksena mm.. Ruotsin nykyinen pääministeri Olof Palme, joka suomalaisen isoäitinsä (Hanna von Born) välityksellä on pesun­kestävä Sursilli.

Tämän tarinan päätökseksi huvittaa ajatella, että minkähänlaista olisi jos Sursillitkin näinä sukuyhdistysten ja -kokousten aikoina yrittäisivät pitää jonkinlaiset "klaani-päivät". Olisihan heillä omasta takaa kaikki ohjel­makin, arkkipiispan toimittaman alkuhartauden jälkeen riittäisi laulajia, soittajia ja suupuheen pitäjiä vaikka millä mitalla — Jopa suurjuhlien tarvitsema ensi­apuasemakin olisi korkeinta luokkaa. Mutta tämän ajatuksen toteuttaminen on mahdottomuus, sillä tarvittavaa kokouspaikkaa ei ole olemassa. Jo kotimaisia S: e ja on niin paljon, etteivät he mah­tuisi edes Olympia-stadionille. Ja vähäisiä haarautumia on lisäksi Skandinavian ja Itämeren mais­sa, Saksassa, Ranskassa, jopa Amerikassa.

Mutta leikki sikseen. Genealo­gia Sursilliana on aarreaitta, josta esivanhemmistaan kiinnos­tuneet voivat tehdä yllättäviä löytöjä. Upeanmahtava kolmas painos sisältää ensikertalaiselle myös teoksen käyttöohjeet.
Erik Ångerman 1490- >1550-1553<, myöhemmin Sursill

Puoliso: Dordi Sursill o.s. Ångerman. (Taulu 192) k. Ruotsi, Uumaja.
Dordi Ångermanin mies Erik Ångerman oli ylhäinen talonpoika Uumajassa. Hänen sukunsa oli kotoisin Ångermanlandista (Ångermanland, joskus myös suom. Angermanlanti, lat. Angermannia) on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Pohjois-Ruotsissa Norlannin pääalueella. Ångermanlandin pinta-ala on 19 894,3 km². Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 131 086 asukasta, joten väentiheys oli 6,6 asukasta neliökilometriä kohti. Maakunta sijaitsee luonnonmaantieteellisesti ilmaistuna Pohjanlahden länsirannikolla. Sen naapurimaakuntia ovat Medelpadin, Jämtlandin, Lapin ja Västerbottenin maakunnat. Ångermanland on pinta-alaltaan Ruotsin kuudenniksi suurin maakunta. Maakunnan suurin kaupunkitaajama on Örnsköldsvik. Muut kaupungit ovat Härnösand, Kramfors ja Sollefteå. Maakunnan korkein kohta on Tåsjöberget, joka kohoaa 635 metrin korkeuteen. Suurin järvi on Tåsjön), mistä nimi Ångerman.

Lapset:
Katariina Westzynthius o.s. Sursill, Pietarsaaren pitäjän ruustinna, s. noin 1510 Ruotsi, Uumaja, k. välillä 1569 Pietarsaari
Östen Sursill, s. 1520 Ruotsi, Uumaja. Tauluun 192
Magdaleena Sursill, Pietarsaaren ruustinna, saapui sisarensa Catharinan kutsumana Uumajasta Suomeen, s. 1528 Ruotsi, Uumaja, k. Pietarsaari
Carl Sursill, Kokkolan kirkkoherra 1582, s. 1534 Ruotsi, Uumaja; Länsipohja, k. 1618 Kokkola
Margareetta Sursill, Tuomari Wernbergin vaimo Pohjanmaalla, s. Ruotsi, Uumaja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 194
VI Israel Israelinpoika Rask Reservin sotilas, asui Kierikkalan sotilastorpassa., s. 15.07.1751 Vahto, Kierikkala, k. 25.05.1826 Vahto, Kierikkala, Hemmola.
Vanhemmat Israel Rask ja N.n Rask (Taulusta 195).

Puoliso: Vihitty 1775 Vahto Anna Heikintytär Rask o.s. Koivisto. (Taulu 170) Sotilaan vaimo, s. 20.11.1750 Vahto, k. 18.12.1829 Vahto, Kierikkala, Hemmola. Kuollut kihtiin eli luuvaloon 79-vuotiaana.
Vanhemmat Heikki Henrikuksenpoika Koivisto e. Villi, s. 05.10.1729 Tyrvää, Vehmaankylä, k. 08.10.1794 Vahto ja Elisabeth (Liisa) Tuomaantytär Koivisto, s. 20.10.1732 Vahto, k. 1769 Vahto (Taulusta 196).

Lapset:
Maria Liisa Rask, s. 02.06.1776 Vahto, Laukola, Pappila
Helena Lindgren o.s. Rask, Kierikkalan Puustelli ,kuoli veriyskään., s. 08.04.1778 Vahto, Koivisto, k. 26.06.1842 Vahto, Kierikkala
Juho Rask, Kuoli pöhöttymään-turvottumaan., s. 31.10.1780 Nousiainen, Topoinen, k. 13.04.1809 Vahto, Kierikkala
Esaias Rask, s. 13.02.1783 Vahto, Kierikkala, k. 28.07.1788 Vahto, Kierikkala
Isakus Jussila e. Rask, Isakus oli Maskun pappilan renki naimisiin mennessään, Kierikkalan Jussilan torppari. Isakus kuoli 31-vuotiaana päänsärkyyn, luultavasti verisuoni katkesi päässä., s. 06.08.1786 Vahto, Kierikkala, k. 28.11.1817 Vahto, Silvola
Abraham Rask, s. 19.12.1788 Vahto, Kierikkala
Justiina Sanden o.s. Rask, s. 07.08.1791 Vahto, Kierikkala. Tauluun 170
Anna Rask, s. 06.07.1793 Vahto, Kierikkala
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 195
VII Israel Rask

Puoliso: N.n Rask. (Taulu 194)

Lapset:
Israel Rask, s. 15.07.1751 Vahto, Kierikkala. Tauluun 194
Juho Rask, Sotilas, s. 21.06.1759 Vahto, Kierikkala
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 196
VII Heikki Henrikuksenpoika Koivisto e. Villi Nuorimies, talollinen, s. 05.10.1729 Tyrvää, Vehmaankylä, k. 08.10.1794 Vahto. Kuoli vanhuuteen 65-vuotiaana.
Vanhemmat Henrikus Heikinpoika Villi, s. 11.01.1703 Tyrvää, Vehmaankylä, k. 06.07.1746 Tyrvää, Vehmaankylä ja Anna Juhontytär Villi o.s. Mulli, s. 09.12.1700 Tyrvää, Uusikylä, Puontila, k. 22.09.1780 Tyrvää, Vehmaankylä (Taulusta 197).

Puoliso: Vihitty 15.10.1749 Vahto Elisabeth (Liisa) Tuomaantytär Koivisto. (Taulu 194) Talollisen tytär ,emäntä, asui Varilassa ja Sepässä ja Koivistossa., s. 20.10.1732 Vahto, k. 1769 Vahto.
Vanhemmat Tuomas Matinpoika Koivisto, k. Vahto ja Elisabetha Antintyär Koivisto, k. Vahto (Taulusta 208).

Lapset:
Anna Rask o.s. Koivisto, s. 20.11.1750 Vahto. Tauluun 194
Henrikus Koivisto, s. 29.05.1752 Vahto, k. 13.04.1833 Vahto
Antti Koivisto, s. 08.10.1754 Vahto, k. 25.05.1806 Vahto
Jakopus Koivisto, s. 18.07.1756 Vahto
Maria Koivisto, s. 09.03.1758 Vahto
Kristian Koivisto, s. 03.06.1760 Vahto
Henrikus Koivisto, s. 13.01.1762 Vahto
Johannes Koivisto, s. 13.02.1764 Vahto
Pirkko Koivisto, s. 18.01.1766 Vahto
Elisabetha Koivisto, s. 30.08.1767 Vahto
Erikus Koivisto, s. 10.05.1769 Vahto
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 197
VIII Henrikus Heikinpoika Villi Isäntä Villin talossa 1725-1746, s. 11.01.1703 Tyrvää, Vehmaankylä, k. 06.07.1746 Tyrvää, Vehmaankylä.
Vanhemmat Heikki Pekanpoika Villi e. Laurila, s. 1678 Tyrvää, Tapiola, k. 1704 Tallinna ja Liisa Matintytär Villi o.s. Perttula, s. 1678 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 29.09.1767 Tyrvää, Vehmaankylä (Taulusta 198).

Puoliso: Vihitty 28.12.1725 Tyrvää Anna Juhontytär Villi o.s. Mulli. (Taulu 196) Piika, emäntä, s. 09.12.1700 Tyrvää, Uusikylä, Puontila, k. 22.09.1780 Tyrvää, Vehmaankylä.
Vanhemmat Juho Paulinpoika Mulli, s. 1657 Tyrvää, Uusikylä, Puontila, k. 27.09.1707 Tyrvää, Uusikylä, Puontila ja Kirsti Nuutintytär Mulli, s. 1657 Tyrvää, k. 08.11.1751 Tyrvää, Uusikylä, Puontila (Taulusta 207).

Lapset:
Matti Villi, Villin isäntä 1749-1761, perintötila 12.2.1784 -, s. 03.02.1727 Tyrvää, Vehmaankylä, k. 25.01.1816 Tyrvää, Vehmaankylä
Heikki Koivisto e. Villi, s. 05.10.1729 Tyrvää, Vehmaankylä. Tauluun 196
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 198
IX Heikki Pekanpoika Villi e. Laurila Laurilan talon isäntä 1703-1704, s. 1678 Tyrvää, Tapiola, k. 1704 Tallinna.
Vanhemmat Pekka Paulinpoika Laurila, s. 1628 Tyrvää, Tapiola, k. 12.07.1708 Tyrvää, Tapiola ja Margareetta Antintytät Laurila, s. 1649 Tyrvää, k. 24.04.1704 Tyrvää, Tapiola (Taulusta 199).

Puoliso: Vihitty 25.03.1702 Tyrvää Liisa Matintytär Villi o.s. Perttula. (Taulu 197) Piika, s. 1678 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 29.09.1767 Tyrvää, Vehmaankylä.
Vanhemmat Matti Pekanpoika Perttula, s. 1645 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 04.06.1677 Tyrvää, Kiimajärvi ja Valpuri Paulintytär Perttula o.s. Nändöilä, s. 1657 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 16.10.1681 Tyrvää, Kiimajärvi (Taulusta 201).

Lapset:
Henrikus Villi, s. 11.01.1703 Tyrvää, Vehmaankylä. Tauluun 197
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 199
X Pekka Paulinpoika Laurila Laurilan talon isäntä 1664-1701, s. 1628 Tyrvää, Tapiola, k. 12.07.1708 Tyrvää, Tapiola.
Vanhemmat Pauli Laurila, s. 1596 Tyrvää, k. Tyrvää, Tapiola ja Magdaleena Heikintytär Laurila, k. Tyrvää, Tapiola (Taulusta 200).

Puoliso: Margareetta Antintytät Laurila. (Taulu 198) s. 1649 Tyrvää, k. 24.04.1704 Tyrvää, Tapiola.

Lapset:
Anna Laurila, s. 1666 Tyrvää, Tapiola, k. 13.01.1734 Tyrvää, Tapiola
Heikki Villi e. Laurila, s. 1678 Tyrvää, Tapiola. Tauluun 198
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 200
XI Pauli Laurila Laurilan talon isäntä 1656-1658, s. 1596 Tyrvää, k. Tyrvää, Tapiola.

Puoliso: Magdaleena Heikintytär Laurila. (Taulu 199) k. Tyrvää, Tapiola.

Lapset:
Pekka Laurila, s. 1628 Tyrvää, Tapiola. Tauluun 199
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 201
X Matti Pekanpoika Perttula s. 1645 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 04.06.1677 Tyrvää, Kiimajärvi.
Vanhemmat Pekka Simonpoika Perttula, s. 1620 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 30.06.1678 Tyrvää, Kiimajärvi ja Anna Juhontytär, s. 1624 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 27.10.1670 Tyrvää, Kiimajärvi (Taulusta 202).

Puoliso: Vihitty 04.06.1677 Tyrvää Valpuri Paulintytär Perttula o.s. Nändöilä. (Taulu 198) s. 1657 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 16.10.1681 Tyrvää, Kiimajärvi.

Lapset:
Liisa Villi o.s. Perttula, s. 1678 Tyrvää, Kiimajärvi. Tauluun 198
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 202
XI Pekka Simonpoika Perttula Perttulan isäntä 1646-1678, s. 1620 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 30.06.1678 Tyrvää, Kiimajärvi.
Vanhemmat Simo Laurinpoika, s. 1595 Tyrvää, Kiimajärvi ja Maisa Tuomaantytär, s. 1599 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 28.12.1667 Tyrvää, Kiimajärvi (Taulusta 203).

Puoliso: Vihitty 1644 Köyliö Anna Juhontytär. (Taulu 201) s. 1624 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 27.10.1670 Tyrvää, Kiimajärvi.

Lapset:
Matti Perttula, s. 1645 Tyrvää, Kiimajärvi. Tauluun 201
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 203
XII Simo Laurinpoika s. 1595 Tyrvää, Kiimajärvi.
Vanhemmat Lauri Erikinpoika, s. 1570 Tyrvää, Kiimajärvi ja Helga Siuko, s. 1574 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 02.07.1665 Tyrvää, Kiimajärvi (Taulusta 204).

Puoliso: Vihitty 1619 Kijmajerffvi Maisa Tuomaantytär. (Taulu 202) s. 1599 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 28.12.1667 Tyrvää, Kiimajärvi.

Lapset:
Pekka Perttula, s. 1620 Tyrvää, Kiimajärvi. Tauluun 202
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 204
XIII Lauri Erikinpoika s. 1570 Tyrvää, Kiimajärvi.
Vanhemmat Erik Matinpoika, s. 1545 Tyrvää, Kiimajärvi (Taulusta 205).

Puoliso: Vihitty 1594 Helga Siuko. (Taulu 203) s. 1574 Tyrvää, Kiimajärvi, k. 02.07.1665 Tyrvää, Kiimajärvi.

Lapset:
Simo, s. 1595 Tyrvää, Kiimajärvi. Tauluun 203
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 205
XIV Erik Matinpoika s. 1545 Tyrvää, Kiimajärvi.
Vanhemmat Matti Siuko, s. 1520 Tyrvää, Kiimajärvi (Taulusta 206).

Lapset:
Lauri, s. 1570 Tyrvää, Kiimajärvi. Tauluun 204
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 206
XV Matti Siuko s. 1520 Tyrvää, Kiimajärvi.

Lapset:
Erik, s. 1545 Tyrvää, Kiimajärvi. Tauluun 205
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 207
IX Juho Paulinpoika Mulli Mullin talon isäntä 1694-1707, s. 1657 Tyrvää, Uusikylä, Puontila, k. 27.09.1707 Tyrvää, Uusikylä, Puontila.

Puoliso: Vihitty 1687 Turku_Pori Kirsti Nuutintytär Mulli. (Taulu 197) s. 1657 Tyrvää, k. 08.11.1751 Tyrvää, Uusikylä, Puontila.

Lapset:
Antti Mulli, s. 01.07.1689 Tyrvää, Uusikylä, Puontila, k. 31.12.1693 Tyrvää, Uusikylä, Puontila
Samuel Mulli, s. 1690 Tyrvää, Uusikylä, Puontila
Erik Mulli, Mullin isäntä 1708-1710, s. 1691 Tyrvää, Uusikylä, Puontila
Maria Mulli, s. 1692 Tyrvää, Uusikylä, Puontila
Matti Mulli, Mullin isäntä 1712-21, s. 22.01.1694 Tyrvää, Uusikylä, Puontila, k. 02.02.1767 Tyrvää, Uusikylä, Puontila
Valpuri Mulli, s. 1696 Tyrvää, Uusikylä, Puontila
Johannes Mulli, Mullin isäntä 1722-34, s. 17.10.1698 Tyrvää, Uusikylä, Puontila
Anna Villi o.s. Mulli, s. 09.12.1700 Tyrvää, Uusikylä, Puontila. Tauluun 197
Karin Mulli, s. 29.08.1702 Tyrvää, Uusikylä, Puontila
Beata Mulli, s. 28.07.1705 Tyrvää, Uusikylä, Puontila, k. 01.12.1777 Tyrvää, Uusikylä, Puontila
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 208
VIII Tuomas Matinpoika Koivisto k. Vahto.

Puoliso: Elisabetha Antintyär Koivisto. (Taulu 196) k. Vahto.

Lapset:
Elisabeth (Liisa) Koivisto, s. 20.10.1732 Vahto. Tauluun 196
Johannes Koivisto, s. 21.06.1735 Vahto
Maria Koivisto, s. 19.02.1737 Vahto
Valpuri Koivisto, s. 19.04.1738 Vahto
Birgitta Koivisto, s. 03.08.1740 Vahto
Regina Koivisto, s. 05.09.1742 Vahto
Anna Koivisto, s. 28.10.1744 Vahto
Simon Koivisto, s. 01.10.1746 Vahto
Aune Koivisto, s. 12.09.1749 Vahto, (kaksonen)
Katariina Koivisto, s. 12.09.1749 Vahto, (kaksonen)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 209
V Joonas Mikaelinpoika Schultz Porvari, teurastaja, s. 02.11.1785 Turku (sumalainen srk.), k. 19.03.1828 Turku (sumalainen srk.).
Vanhemmat Mikael Schultz, s. 1741 Turku, k. 16.06.1793 Turku (sumalainen srk.) ja Maria Stina Mikaelintytär Schultz o.s. Ahllof, s. 09.01.1755 Turku, k. 18.01.1840 Turku (sumalainen srk.) (Taulusta 210).
Turun Tuomiokirkon 1920-luvun restauroinnin yhteydessä tehty kaavio lattian alla olevista haudoista. Mitä lähempänä alttaria, sitä arvostetumpi henkilö on ollut. Schultzin hauta on ylhäältä oikealta kahdeksas eli korkealle arvostettu.

Puoliso: Vihitty 12.11.1809 Turku Sofia Ulla Yrjöntytär Schultz o.s. Andolin. (Taulu 169). (Taulu 168) s. 09.04.1789 Turku, k. 23.06.1842 Turku.
Vanhemmat Yrjö Antinpoika Andolin, s. 1750 Turku (Suomalainen srk.), k. 04.03.1800 Turku (Suomalainen srk.) ja Maria Yrjöntytär Hartvik (Hartberg), s. 04.08.1746 Turku (Suomalainen srk.), k. 23.04.1811 Turku (Suomalainen srk.) (Taulusta 214) ja (Taulusta 215).
Turun vanha kirkon paikka.

Lapset:
Maria Sofia Schultz, s. 25.03.1810 Turku (Suomalainen srk.), k. 13.08.1815 Turku, (Suomalainen srk.)
Ulla Albertiina Schultz, Ulla kuoli 3-vuotiaana kurkkumätään., s. 16.06.1812 Turku (Suomalainen srk.), k. 28.08.1815 Turku (Suomalainen srk.)
Johanna Vilhelmiina Schultz, s. 14.10.1814 Turku (Suomalainen srk.), k. 18.07.1815 Turku (Suomalainen srk.)
Johanna Albertiina Söderström o.s. Schultz, s. 27.04.1816 Turku (Suomalainen srk.). Tauluun 169
Eeva Emilia Schultz, s. 08.04.1818 Turku (Suomalainen srk.)
Augusta Sofia Schultz, s. 17.05.1820 Turku (Suomalainen srk.)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 210
VI Mikael Schultz Aatelinen, varakas porvari - kauppiassuku -laivanvarustaja. Mikael kuoli 52-vuotiaana keuhkotautiin., s. 1741 Turku, k. 16.06.1793 Turku (sumalainen srk.).
Schultzin tontti kirkkokorttelissa, missä asui Turun rikkaimmat suvut. Tuomiokirkon ympärille rakennettu alue.

Puoliso: Vihitty 01.04.1777 Turku Maria Stina Mikaelintytär Schultz o.s. Ahllof. (Taulu 209) s. 09.01.1755 Turku, k. 18.01.1840 Turku (sumalainen srk.).
Vanhemmat Mikael Martinpoika Ahllöf, s. 18.07.1721 Loimijoki, k. 04.11.1792 Turku (sumalainen srk.) ja Helena (Lena) Kustaantytär Ahllöf o.s. Eklöf, s. 19.03.1730 Perniö, k. 09.05.1794 Turku (Taulusta 211).
Shultz on haudattuna Tuomiokirkkoon, missä muistona laatta saarnatuolin lähellä lattiassa.

Lapset:
Kustaa Adolf Schultz, Aatelinen, s. 04.01.1778 Turku (sumalainen srk.)
Helena Schultz, Kuoli keukotautiin, s. 18.11.1779 Turku (sumalainen srk.), k. 05.09.1829 Turku (sumalainen srk.)
Maria Schultz, s. 11.07.1781 Turku (sumalainen srk.), k. 24.05.1810 Turku (sumalainen srk.)
Ulla Schultz, s. 04.01.1784 Turku (sumalainen srk.), k. 14.04.1785 Turku (sumalainen srk.)
Joonas Schultz, s. 02.11.1785 Turku (sumalainen srk.). Tauluun 209
Mikael Schultz, s. 21.10.1789 Turku (sumalainen srk.), k. 27.10.1789 Turku (sumalainen srk.)
Mikael Schultz, s. 20.09.1790 Turku (sumalainen srk.), k. 17.04.1791 Turku (sumalainen srk.)
Petter Schultz, s. 17.08.1792 Turku (sumalainen srk.), k. 10.04.1794 Turku (sumalainen srk.)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 211
VII Mikael Martinpoika Ahllöf Turkulainen kuorma-ajuri, s. 18.07.1721 Loimijoki, k. 04.11.1792 Turku (sumalainen srk.).

Ensimmäinen Turkulaisen osakunnan matrikkeliin (HYK ms. LO:A.4) kirjoitettu ylioppilas Mikael Ahllöf on vuodelta 1776, joten hänellä oli menossa peräti 37. vuosi ylioppilaana, kun tämä kirja otettiin käyttöön Turkulaisen ja Austraalisen osakunnan yhdistyttyä 27.4.1813. Kummallakin osakunnalla oli ennen yhdistymistä todennäköisesti erilliset matrikkelinsa, jotka tuhoutuivat Turun palossa. Tämä yhdistyneen osakunnan kirja oli käytössä vuosina 1813–1839. Turun palon jälkeiset vuodet 1828–1839 on kopioitu myös seuraavaan niteeseen (LO:A.5), joka oli käytössä vuoteen 1846.
Vanhemmat Martti, s. 1695 Loimijoki (Taulusta 212).
Näkymä Boreaalisen eli Varsinais-Suomen pohjoisen osakunnan matrikkelista.

Puoliso: Vihitty 15.11.1753 Turku Helena (Lena) Kustaantytär Ahllöf o.s. Eklöf. (Taulu 210) s. 19.03.1730 Perniö, k. 09.05.1794 Turku.
Vanhemmat Kustaa Erikinpoika, s. 1697 Turku-Pori, k. 1739 Perniö, Kuhmi ja Maria Mikaelintytär, s. 1701 Turku (Taulusta 213).

Lapset:
Maria Stina Schultz o.s. Ahllof, s. 09.01.1755 Turku. Tauluun 210
Mikael Ahllöf, Lastenopettaja, naimaton, s. 09.01.1755 Turku (sumalainen srk.), k. 29.10.1829 Turku (sumalainen srk.)
Gabriel Ahllöf, s. 14.03.1757 Turku (sumalainen srk.)
Johannes Ahllöf, s. 23.11.1762 Turku (sumalainen srk.)
Josephus Ahllöf, s. 29.07.1764 Turku (sumalainen srk.), k. 02.09.1764 Turku (sumalainen srk.)
Kustaa Adolf Ahllöf, Kustaa oli turkulainen porvari, muonakauppias, kuoli 53-vuotiaana keuhkotautiin., s. 01.11.1765 Turku (sumalainen srk.), k. 23.02.1819 Turku (sumalainen srk.)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 212
VIII Martti s. 1695 Loimijoki.

Lapset:
Mikael Ahllöf, s. 18.07.1721 Loimijoki. Tauluun 211
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 213
VIII Kustaa Erikinpoika s. 1697 Turku-Pori, k. 1739 Perniö, Kuhmi.

Puoliso: Vihitty 1721 Turku Maria Mikaelintytär. (Taulu 211) s. 1701 Turku.

Lapset:
Kustaa Eklöf, Kornetti, s. 16.11.1723 Perniö, Kuhmi, k. 08.02.1797 Perniö, Kuhmi
Helena (Lena) Ahllöf o.s. Eklöf, s. 19.03.1730 Perniö. Tauluun 211
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 214
VI Yrjö Antinpoika Andolin Linnanherra, porvari, Yrjö kuoli 50-vuotiaana keuhkotautiin., s. 1750 Turku (Suomalainen srk.), k. 04.03.1800 Turku (Suomalainen srk.).
Vanhemmat Antti Andolin, s. 18.11.1710 Turku (Suomalainen srk.), k. 18.05.1799 Turku (Suomalainen srk.) ja Katariina Andolin, s. 1725 Turku, k. 28.01.1803 Turku (Suomalainen seurak.) (Taulusta 216).

Puoliso: Vihitty 06.01.1785 Turku Maria Yrjöntytär Hartvik (Hartberg). (Taulu 209). (Taulu 215) s. 04.08.1746 Turku (Suomalainen srk.), k. 23.04.1811 Turku (Suomalainen srk.).
Vanhemmat Yrjö Joosepinpoika Hartvik (Hartberg), s. 1715 Turku (Suomalainen srk.), k. 02.02.1763 Turku (Suomalainen srk.) ja Valpuri Erikintytär Hartvik (Hartberg), s. 1719 Turku (Suomalainen srk.), k. 21.05.1783 Turku (Suomalainen srk.) (Taulusta 217).

Lapset:
Jooseppi Andolin, Jooseppi hukuttautui, naimaton., s. 20.08.1785 Turku (Suomalainen srk.), k. 03.01.1819 Turku (Suomalainen srk.)
Sofia Ulla Schultz o.s. Andolin, s. 09.04.1789 Turku. Tauluun 209
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 215
VI Maria Yrjöntytär Hartvik (Hartberg) s. 04.08.1746 Turku (Suomalainen srk.), k. 23.04.1811 Turku (Suomalainen srk.).
Vanhemmat Yrjö Joosepinpoika Hartvik (Hartberg), s. 1715 Turku (Suomalainen srk.), k. 02.02.1763 Turku (Suomalainen srk.) ja Valpuri Erikintytär Hartvik (Hartberg), s. 1719 Turku (Suomalainen srk.), k. 21.05.1783 Turku (Suomalainen srk.) (Taulusta 217).

1. puoliso: Vihitty 02.08.1768 Turku Juho Kylenius Porvari, s. 1747 Turku, k. 18.12.1782 Turku.

Lapset:
Maria Kylenius, s. 09.05.1769 Turku (Suomalainen srk.)
Katariina Elisabetha Kylenius, s. 10.03.1771 Turku (Suomalainen srk.)
Juho Kylenius, Porvari, teurastaja. Juho kuoli 38-vuotiaana riutumiseen mielenmasennuksessa., s. 15.02.1773 Turku (Suomalainen srk.), k. 25.03.1811 Turku (Suomalainen srk.)
Abraham Kylenius, s. 21.01.1775 Turku (Suomalainen srk.), k. 31.07.1776 Turku (Suomalainen srk.)
Henrik Kylenius, s. 05.01.1777 Turku (Suomalainen srk.), k. 29.02.1812 Turku (Suomalainen srk.)
Albertiina Hagerlund o.s. Kylenius, s. 10.04.1779 Turku (Suomalainen srk.)
Brigitta Kristiina Kylenius, s. 08.11.1781 Turku (Suomalainen srk.), k. 22.06.1782 Turku (Suomalainen srk.)
2. puoliso: Vihitty 06.01.1785 Turku Yrjö Antinpoika Andolin. (Taulu 214). (Taulu 209) Linnanherra, porvari, Yrjö kuoli 50-vuotiaana keuhkotautiin., s. 1750 Turku (Suomalainen srk.), k. 04.03.1800 Turku (Suomalainen srk.).
Vanhemmat Antti Andolin, s. 18.11.1710 Turku (Suomalainen srk.), k. 18.05.1799 Turku (Suomalainen srk.) ja Katariina Andolin, s. 1725 Turku, k. 28.01.1803 Turku (Suomalainen seurak.) (Taulusta 216).
Lapset:
Jooseppi Andolin, Jooseppi hukuttautui, naimaton., s. 20.08.1785 Turku (Suomalainen srk.), k. 03.01.1819 Turku (Suomalainen srk.)
Sofia Ulla Schultz o.s. Andolin, s. 09.04.1789 Turku. Tauluun 209
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 216
VII Antti Andolin s. 18.11.1710 Turku (Suomalainen srk.), k. 18.05.1799 Turku (Suomalainen srk.).

Puoliso: Katariina Andolin. (Taulu 214). (Taulu 215) s. 1725 Turku, k. 28.01.1803 Turku (Suomalainen seurak.).

Lapset:
Yrjö Andolin, s. 1750 Turku (Suomalainen srk.). Tauluun 214
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 217
VII Yrjö Joosepinpoika Hartvik (Hartberg) Turun kaupunginvahti, Yrjö kuoli keuhkotautiin., s. 1715 Turku (Suomalainen srk.), k. 02.02.1763 Turku (Suomalainen srk.). Kuollut keuhkotautiin.

Puoliso: Vihitty 06.04.1740 Turku Valpuri Erikintytär Hartvik (Hartberg). (Taulu 215). (Taulu 214) s. 1719 Turku (Suomalainen srk.), k. 21.05.1783 Turku (Suomalainen srk.).

Lapset:
Katariina Hartvik (Hartberg), s. 22.11.1743 Turku (Suomalainen srk.)
Maria Hartvik (Hartberg), s. 04.08.1746 Turku (Suomalainen srk.). Tauluun 215
Helena Hartvik (Hartberg), s. 01.08.1751 Turku (Suomalainen srk.)
Greta Hartvik (Hartberg), s. 1753 Turku (Suomalainen srk.)
Juho Jaakoppi Hartvik (Hartberg), s. 21.02.1754 Turku (Suomalainen srk.), (kaksonen), k. 24.03.1754 Turku (Suomalainen srk.)
Pirkko Kristiina Hartvik (Hartberg), Pirkko kuoli vauvana isorokkoon., s. 21.02.1754 Turku (Suomalainen srk.), (kaksonen), k. 19.10.1754 Turku (Suomalainen srk.)
Margareetta Hartvik (Hartberg), s. 19.09.1755 Turku (Suomalainen srk.)
Maria Hartvik (Hartberg), s. 15.02.1758 Turku (Suomalainen srk.), k. 15.09.1758 Turku (Suomalainen srk.)
Juho Hartvik (Hartberg), s. 29.05.1761 Turku (Suomalainen srk.)
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 218
III Juho Kustaa Kustaanpoika Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti Vuorenmaan torppari ja sitten itsellinen, kun Intin poika osti vuonna 1890 Vuorenmaan isältään Tipias Intiltä ja hääti Juhon ja Amandan lapset pois Vuorenmaasta. Vain isä Juho sai jäädä taloon itselliseksi ja asumaan., s. 02.05.1844 Viljakkala, Karhe, k. Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti.

Tämän kautta myyn minä Topias Matinpoika Intti, vaimoni Tilha Israelintyttären suostumuksella, meidän omistamastamme Intti-nimisestä puolen (½) manttaalin suuruisesta perintötalosta, palstatilaksi, niin kutsutun Vuorenmaan torpan tilat, jonka rajana tulee olemaan pohjoispuolella Viljakkalan kappelin raja, lännenpuolella Miekkajärven niitynaitaa myöten saman järven, talon puoliaiseen päähän.
Idän puolella Vuorenmaan torpan vainioaitaa myöden Viljakkalan kappelin rajaan. Etelänpuolella Miekkajärvestä talvitietä myöden idän puoliaiseen rajaan, pojallemme Erlnd Tobias Tobiaanpoika Inttille ja hänen vaimolleen Ida Amalia Kristerintyttärelle, seuraavasta hinnasta; Tuhannen viisisataa (1.500) Suomen markasta. Tämän palstatilan saapihe vastaanottaa ensi tulevasta Pyhäin miesten päivästä lukien kolme (3) vuotta eteenpäin, jolloin he on velvollinen sen hinnan meille suorittamaan; kuitenkin ilman minkäänlaista korkoa ylempänä mainituille rahoille. Ylöjärvellä Pengonpohjan Inttin talossa, Joulukuun 20 p:nä vuonna 1899.

Tobias Matinpoika Intti: Tilda Israelintytär:
(myyjä) (myyjän vaimo)

T ja I-I-I (puumerkit)

Ylempänä seisovan kaupan kanssa olemme kaikessa kohdin, kaikinpuolin tyytyväiset, aika ja paikka kuin ylempänä kirjoitettu.

Erland Intti Ida Kristjan Tytär (Waimo)

Todistaa:

Nikodemus Nukari Aleksander Matinpoika
Torppari Pengon- Snellman, Pengonpohjasta
pohjan kylästä.

N ja A (puumerkit

Tätä kauppakirjaa on tehty kaksi (2) kappaletta, toinen myyjälle, toinen ostajalle.

Todistaa:

Oskari Oskarinpoika
renki Inttin talosta.

Kirjoitti pyynnöstä:
K. F. Lindell.
Vanhemmat Kustaa Vilhelmi Matinpoika Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti, s. 16.04.1817 Viljakkala, Karhe, k. Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti ja Anna (Helena) Juhontytär Ala-Korpilahti o.s. Isotalo, s. 17.04.1814 Viljakkala, Koivisto, k. 30.08.1872 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti, Vuorenmaa (Taulusta 220).

Puoliso: Vihitty 12.05.1871 Ylöjärvi Amanda Vilhelmiina Matintytär Vuorenmaa o.s. Nukari. (Taulu 2). (Taulu 219) Talollisen tytär, s. 05.09.1843 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 25.01.1891 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti.
Vanhemmat Matti Matinpoika Nukari, s. 29.05.1817 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 23.01.1876 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää ja Eeva Kaisa Niilontytär Nukari o.s. Selenski, s. 04.03.1817 Viljakkala, Karhe, Nikki, k. 12.11.1897 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää (Taulusta 250).
Vuorenmaa, aluksi Intin torppa.

Lapset:
Matilda (Tilta) Mäki o.s. Vuorenmaa, Matilda muutti Ylöjärveltä 25.1.1891 Viljakkalan Karhen Ala-Jaskaraan piiaksi, sai aviottoman lapsen ja on ripitetty salavuoteudesta 24.7.1892, vuonna 1894 Tilta muutti lapsensa kanssa Viljakkalan Mahnalan kylän Korpilahteen piiaksi, s. 08.12.1871 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Vilhelmiina Josefiina Heinonen o.s. Vuorenmaa, Vilhelmiina muutti vuonna 1890 Ylöjärven Kyöstilän kylän Ylä-Huuhkajaan piiaksi, vuonna 1891 takaisin kotiinsa Vuorenmaalle ja vuonna 1892 Pengonpohjan Hempuraan piiaksi, vuonna 1894 Pohjan kylän Pietilään piiaksi, vuonna 1896 muutti kotiinsa Vuorenmaalle, missä meni naimisiin Vuorenmaan itsellisen kanssa., s. 28.11.1873 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Aleksiina Pulliniemi o.s. Vuorenmaa, Aleksiina muutti 25.11.1899 Viljakkalan Karhen kylän Muotiaisen talon Pulliniemen torppaan ja meni Pulliniemen torpan pojan kanssa naimisiin., s. 02.02.1876 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Amanta Elina Vuorenmaa, Amanta muutti 25.11.1899 Viljakkalan Karhen Ala-Jaskaraan piiaksi, kuten siskonsakin Amanta muutti Viljakkalasta 9.11.1901 Ylöjärvelle., s. 31.08.1878 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Hilma Maria Vuorenmaa, Hilma muutti 25.11.1899 Teiskoon., s. 21.09.1881 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Juho Arvid Vuorenmaa, Juho muutti 10.5.1901 Viljakkalan Karhen Ala-Jaskaraan, kuten kaksi siskoaankin. Juho oli aluksi itsellisenä ja sitten irtolaisena, muutti 20.10.1904 Ylöjärvelle., s. 07.08.1885 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Lyyli Mirjam Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti. Tauluun 2
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 219
III Amanda Vilhelmiina Matintytär Vuorenmaa o.s. Nukari Talollisen tytär, s. 05.09.1843 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 25.01.1891 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti.
Vanhemmat Matti Matinpoika Nukari, s. 29.05.1817 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 23.01.1876 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää ja Eeva Kaisa Niilontytär Nukari o.s. Selenski, s. 04.03.1817 Viljakkala, Karhe, Nikki, k. 12.11.1897 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää (Taulusta 250).
Vuorenmaa, aluksi Intin torppa.

Lapset:
Ida (äpärä), Ida muutti Ylöjärveltä 5.9.1882 Ikaalisten Iso-Röyhiön Hihkiölle piiaksi vuosiksi 1882-1884. Vuonna 1884 Ida muutti Iso-Röyhiön Mansikkaan piiaksi. Ida muutti 15.11.1884 Viljakkalaan., s. 29.10.1865 Viljakkala
1. puoliso: Vihitty 12.05.1871 Ylöjärvi Juho Kustaa Kustaanpoika Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti. (Taulu 218). (Taulu 2) Vuorenmaan torppari ja sitten itsellinen, kun Intin poika osti vuonna 1890 Vuorenmaan isältään Tipias Intiltä ja hääti Juhon ja Amandan lapset pois Vuorenmaasta. Vain isä Juho sai jäädä taloon itselliseksi ja asumaan., s. 02.05.1844 Viljakkala, Karhe, k. Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti.

Tämän kautta myyn minä Topias Matinpoika Intti, vaimoni Tilha Israelintyttären suostumuksella, meidän omistamastamme Intti-nimisestä puolen (½) manttaalin suuruisesta perintötalosta, palstatilaksi, niin kutsutun Vuorenmaan torpan tilat, jonka rajana tulee olemaan pohjoispuolella Viljakkalan kappelin raja, lännenpuolella Miekkajärven niitynaitaa myöten saman järven, talon puoliaiseen päähän.
Idän puolella Vuorenmaan torpan vainioaitaa myöden Viljakkalan kappelin rajaan. Etelänpuolella Miekkajärvestä talvitietä myöden idän puoliaiseen rajaan, pojallemme Erlnd Tobias Tobiaanpoika Inttille ja hänen vaimolleen Ida Amalia Kristerintyttärelle, seuraavasta hinnasta; Tuhannen viisisataa (1.500) Suomen markasta. Tämän palstatilan saapihe vastaanottaa ensi tulevasta Pyhäin miesten päivästä lukien kolme (3) vuotta eteenpäin, jolloin he on velvollinen sen hinnan meille suorittamaan; kuitenkin ilman minkäänlaista korkoa ylempänä mainituille rahoille. Ylöjärvellä Pengonpohjan Inttin talossa, Joulukuun 20 p:nä vuonna 1899.

Tobias Matinpoika Intti: Tilda Israelintytär:
(myyjä) (myyjän vaimo)

T ja I-I-I (puumerkit)

Ylempänä seisovan kaupan kanssa olemme kaikessa kohdin, kaikinpuolin tyytyväiset, aika ja paikka kuin ylempänä kirjoitettu.

Erland Intti Ida Kristjan Tytär (Waimo)

Todistaa:

Nikodemus Nukari Aleksander Matinpoika
Torppari Pengon- Snellman, Pengonpohjasta
pohjan kylästä.

N ja A (puumerkit

Tätä kauppakirjaa on tehty kaksi (2) kappaletta, toinen myyjälle, toinen ostajalle.

Todistaa:

Oskari Oskarinpoika
renki Inttin talosta.

Kirjoitti pyynnöstä:
K. F. Lindell.
Vanhemmat Kustaa Vilhelmi Matinpoika Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti, s. 16.04.1817 Viljakkala, Karhe, k. Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti ja Anna (Helena) Juhontytär Ala-Korpilahti o.s. Isotalo, s. 17.04.1814 Viljakkala, Koivisto, k. 30.08.1872 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti, Vuorenmaa (Taulusta 220).
Lapset:
Matilda (Tilta) Mäki o.s. Vuorenmaa, Matilda muutti Ylöjärveltä 25.1.1891 Viljakkalan Karhen Ala-Jaskaraan piiaksi, sai aviottoman lapsen ja on ripitetty salavuoteudesta 24.7.1892, vuonna 1894 Tilta muutti lapsensa kanssa Viljakkalan Mahnalan kylän Korpilahteen piiaksi, s. 08.12.1871 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Vilhelmiina Josefiina Heinonen o.s. Vuorenmaa, Vilhelmiina muutti vuonna 1890 Ylöjärven Kyöstilän kylän Ylä-Huuhkajaan piiaksi, vuonna 1891 takaisin kotiinsa Vuorenmaalle ja vuonna 1892 Pengonpohjan Hempuraan piiaksi, vuonna 1894 Pohjan kylän Pietilään piiaksi, vuonna 1896 muutti kotiinsa Vuorenmaalle, missä meni naimisiin Vuorenmaan itsellisen kanssa., s. 28.11.1873 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Aleksiina Pulliniemi o.s. Vuorenmaa, Aleksiina muutti 25.11.1899 Viljakkalan Karhen kylän Muotiaisen talon Pulliniemen torppaan ja meni Pulliniemen torpan pojan kanssa naimisiin., s. 02.02.1876 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Amanta Elina Vuorenmaa, Amanta muutti 25.11.1899 Viljakkalan Karhen Ala-Jaskaraan piiaksi, kuten siskonsakin Amanta muutti Viljakkalasta 9.11.1901 Ylöjärvelle., s. 31.08.1878 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Hilma Maria Vuorenmaa, Hilma muutti 25.11.1899 Teiskoon., s. 21.09.1881 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Juho Arvid Vuorenmaa, Juho muutti 10.5.1901 Viljakkalan Karhen Ala-Jaskaraan, kuten kaksi siskoaankin. Juho oli aluksi itsellisenä ja sitten irtolaisena, muutti 20.10.1904 Ylöjärvelle., s. 07.08.1885 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Lyyli Mirjam Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti. Tauluun 2
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 220
IV Kustaa Vilhelmi Matinpoika Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti Ala-Korpilahden isäntä 1846-51, lautamies, s. 16.04.1817 Viljakkala, Karhe, k. Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti. Matti Juhonpojan ja Maria Yrjöntyttären poika Kustaa Wilhelm Matinpoika siirtyy Ala-Korpilahdesta Vuorenmaan torpan pitäjäksi ja Vuorenmaan edelliset asujat jäävät syytinkiin. Vuorenmaan isäntänä 1846-1851

Vuorenmaan torppari ja Matti Ala-Korpilahden jälkeen syytinkiläinen:
Matti Heikinpoika s. 15.2.1808 Ylöjärvi k. 13.2.1867 Ylöjärvi
Lena Heikintytär s. 24.5.1797 Hämeenkyrö, muutti 1828 Ylöjärvelle
lapset Vihelmiina Matintytär s. 16.5.1829 Ylöjärvi
Taavetti Matinpoika s. 10.8.1833 Ylöjärvi
Juho Topias Matinpoika s. 14.12.1836 Ylöjärvi, vaimo Eeva Liisa Mikontytär, Hämeenkyrö.
Vanhemmat Matti Juhonpoika Ala-Korpilahti, s. 1784 Viljakkala, Mahnala, k. 19.06.1847 Viljakkala, Karhe ja Maria Yrjöntytär Ala-Korpilahti, s. 22.06.1796 Viljakkala, Mahnala (Taulusta 221).
Vuorenmaan kauppakirjan todistajien puumerkit.

Puoliso: Vihitty 28.07.1839 Wiljakkala Anna (Helena) Juhontytär Ala-Korpilahti o.s. Isotalo. (Taulu 218). (Taulu 219) s. 17.04.1814 Viljakkala, Koivisto, k. 30.08.1872 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti, Vuorenmaa.
Vanhemmat Juho Juhonpoika Isotalo, s. 27.12.1780 Viljakkala, Koivisto, k. 05.03.1833 Viljakkala, Koivisto ja Helena (Leena) Matintytär Isotalo o.s. Yli-Jaskara, s. 04.06.1778 Viljakkala, Karhe, k. 08.01.1834 Viljakkala, Koivisto (Taulusta 227).

Lapset:
Karoliina Amalia Vuorenmaa o.s. Ala-Korpilahti, Muutti Teiskoon 26.11.1855, s. 12.10.1839 Viljakkala, Karhe
Kustaa Vilhelmi Ala-Korpilahti, s. 03.08.1842 Viljakkala; Karhe, k. 21.10.1849 Viljakkala, Karhe
Juho Kustaa Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti, s. 02.05.1844 Viljakkala, Karhe. Tauluun 218
Mathilda Maria Vuorenmaa o.s. Ala-Korpilahti, s. 01.12.1846 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Taavetti Nestori Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti, s. 27.02.1849 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Viktor Henrik Ala-Korpilahti, s. 16.04.1851 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti, k. 26.02.1852 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Amanda Miina Vuorenmaa, Piika Pengonpohjan Intin Mikkolassa 1870, Pengonpohjan Korpulan Mäkipäällä 1870-76, missä sai aviottoman lapsen. Pengonpohjan Korpulassa 1876-, s. 01.11.1852 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
Anttoni Berndt Vuorenmaa, Muutti Viljakkalaan 21.11.1872, s. 17.04.1855 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 221
V Matti Juhonpoika Ala-Korpilahti Ala-Korpilahden isäntä 1818-46, serkukset Matti ja Maria Ala-Korpilahti menneet naimisiin keskenään., s. 1784 Viljakkala, Mahnala, k. 19.06.1847 Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Juho Tuomaanpoika Ala-Korpilahti, s. 22.05.1757 Viljakkala, Karhe, Muotiainen, k. Viljakkala, Mahnala ja Maria Antintytär Ala-Korpilahti, s. 1744 Viljakkala, Karhe, k. 09.10.1809 Viljakkala, Mahnala (Taulusta 222).
Korpilahden talo Karhejärven rannalla, sen eteläpäässä.

Puoliso: Vihitty 1817 Hämeenkyrö Maria Yrjöntytär Ala-Korpilahti. (Taulu 220) s. 22.06.1796 Viljakkala, Mahnala.
Vanhemmat Yrjö Tuomaanpoika Ala-Korpilahti, s. 06.04.1761 Viljakkala, Karhe, Muotiainen, k. 15.03.1828 Viljakkala, Mahnala ja Anna Heikintytär Ala-Korpilahti ent. Runseen o.s. Mustajärvi, s. 23.12.1758 Ylöjärvi, k. 18.12.1812 Viljakkala, Karhe (Taulusta 225) ja (Taulusta 226).
Korpilahden talo lintuperspektiivistä.

Lapset:
Kustaa Vilhelmi Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti, s. 16.04.1817 Viljakkala, Karhe. Tauluun 220
Matias Benjamin Ala-Korpilahti, s. 20.01.1819 Viljakkala, Karhe
Henrikki Aatu Ala-Korpilahti, s. 04.06.1823 Viljakkala, Karhe
Heta Karoliina Ala-Korpilahti, s. 22.01.1826 Viljakkala, Karhe
Eunika Vilhelmiina Ala-Korpilahti, s. 29.06.1828 Viljakkala, Karhe
Juho Topias Ala-Korpilahti, s. 10.05.1832 Viljakkala, Karhe
Matti Jeremias Ala-Korpilahti, s. 09.11.1834 Viljakkala, Karhe
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 222
VI Juho Tuomaanpoika Ala-Korpilahti Ala-Korpilahden isäntä 1780-91, s. 22.05.1757 Viljakkala, Karhe, Muotiainen, k. Viljakkala, Mahnala. Ala_Korpilaxin isäntä 1780-1791.
Vanhemmat Tuomas Jaakonpoika Ala-Korpilahti e. Wiis, s. 15.08.1728 Viljakkala, Karhe, Muotiainen, k. 30.05.1819 Viljakkala, Mahnala ja Anna Yrjöntytär Ala-Korpilahti o.s. Kärki, s. 01.12.1731 Hämeenkyrö, Jumesniemi, k. 13.03.1806 Viljakkala, Mahnala (Taulusta 223).

Puoliso: Maria Antintytär Ala-Korpilahti. (Taulu 221) s. 1744 Viljakkala, Karhe, k. 09.10.1809 Viljakkala, Mahnala.

Lapset:
Matti Ala-Korpilahti, s. 1784 Viljakkala, Mahnala. Tauluun 221
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 223
VII Tuomas Jaakonpoika Ala-Korpilahti e. Wiis Sotilas, Ala-Korpilahden isäntä 1764-79, s. 15.08.1728 Viljakkala, Karhe, Muotiainen, k. 30.05.1819 Viljakkala, Mahnala. Ala_Korpilaxin isäntä 1764-1779.

Puoliso: Vihitty 20.12.1752 Hämeenkyrö Anna Yrjöntytär Ala-Korpilahti o.s. Kärki. (Taulu 222). (Taulu 225) Piika, Ala-Korpilahden emäntä., s. 01.12.1731 Hämeenkyrö, Jumesniemi, k. 13.03.1806 Viljakkala, Mahnala.
Vanhemmat Yrjö Yrjönpoika Kärki, k. Hämeenkyrö, Jumesniemi ja Maria Yrjöntytär Kärki, k. Hämeenkyrö, Jumesniemi (Taulusta 224).

Lapset:
Juho Ala-Korpilahti, s. 22.05.1757 Viljakkala, Karhe, Muotiainen. Tauluun 222
Maria Ala-Korpilahti, s. 05.02.1759 Viljakkala, Karhe, Muotiainen
Yrjö Ala-Korpilahti, s. 06.04.1761 Viljakkala, Karhe, Muotiainen. Tauluun 225
Matteus Ala-Korpilahti, s. 20.09.1764 Viljakkala, Karhe, Muotiainen, k. 30.06.1765 Viljakkala, Mahnala
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 224
VIII Yrjö Yrjönpoika Kärki k. Hämeenkyrö, Jumesniemi.

Puoliso: Vihitty 26.12.1729 Hämeenkyrö Maria Yrjöntytär Kärki. (Taulu 223) Piika, talon tytär, k. Hämeenkyrö, Jumesniemi.

Lapset:
Maria Kärki, s. 17.04.1730 Hämeenkyrö, Jumesniemi
Anna Ala-Korpilahti o.s. Kärki, s. 01.12.1731 Hämeenkyrö, Jumesniemi. Tauluun 223
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 225
VI Yrjö Tuomaanpoika Ala-Korpilahti Ala-Korpilahden isäntä 1792-1817, s. 06.04.1761 Viljakkala, Karhe, Muotiainen, k. 15.03.1828 Viljakkala, Mahnala.
Vanhemmat Tuomas Jaakonpoika Ala-Korpilahti e. Wiis, s. 15.08.1728 Viljakkala, Karhe, Muotiainen, k. 30.05.1819 Viljakkala, Mahnala ja Anna Yrjöntytär Ala-Korpilahti o.s. Kärki, s. 01.12.1731 Hämeenkyrö, Jumesniemi, k. 13.03.1806 Viljakkala, Mahnala (Taulusta 223).

Puoliso: Vihitty 10/1791 Ylöjärvi Anna Heikintytär Ala-Korpilahti ent. Runseen o.s. Mustajärvi. (Taulu 221). (Taulu 226) Sotilaan vaimo, Ala-Korpilahden emäntä, s. 23.12.1758 Ylöjärvi, k. 18.12.1812 Viljakkala, Karhe.

Lapset:
Juho Ala-Korpilahti, s. 28.04.1794 Viljakkala, Mahnala
Maria Ala-Korpilahti, s. 22.06.1796 Viljakkala, Mahnala. Tauluun 221
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 226
VI Anna Heikintytär Ala-Korpilahti ent. Runseen o.s. Mustajärvi Sotilaan vaimo, Ala-Korpilahden emäntä, s. 23.12.1758 Ylöjärvi, k. 18.12.1812 Viljakkala, Karhe.

1. puoliso: Matti Runseen Sotilas, s. 1753, k. 1790 Ylöjärvi, Huuhkaja.

Lapset:
Helena Ala-Korpilahti o.s. Runseen, s. 23.05.1790 Ylöjärvi, Huuhkaja
2. puoliso: Vihitty 10/1791 Ylöjärvi Yrjö Tuomaanpoika Ala-Korpilahti. (Taulu 225). (Taulu 221) Ala-Korpilahden isäntä 1792-1817, s. 06.04.1761 Viljakkala, Karhe, Muotiainen, k. 15.03.1828 Viljakkala, Mahnala.
Vanhemmat Tuomas Jaakonpoika Ala-Korpilahti e. Wiis, s. 15.08.1728 Viljakkala, Karhe, Muotiainen, k. 30.05.1819 Viljakkala, Mahnala ja Anna Yrjöntytär Ala-Korpilahti o.s. Kärki, s. 01.12.1731 Hämeenkyrö, Jumesniemi, k. 13.03.1806 Viljakkala, Mahnala (Taulusta 223).
Lapset:
Juho Ala-Korpilahti, s. 28.04.1794 Viljakkala, Mahnala
Maria Ala-Korpilahti, s. 22.06.1796 Viljakkala, Mahnala. Tauluun 221
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 227
V Juho Juhonpoika Isotalo Kihlakunnan lautamies, isäntä vuodesta 1801 alkaen, s. 27.12.1780 Viljakkala, Koivisto, k. 05.03.1833 Viljakkala, Koivisto. Kuoli 'mätäkuumeeseen' eli pilkkukuumeeseen 52-vuotiaana.
Vanhemmat Juho Matinpoika Isotalo, s. 19.05.1749 Viljakkala, Koivisto, k. 03.04.1808 Viljakkala, Koivisto ja Pirkko Matintytär Isotalo o.s. Heikkilä, s. 18.02.1749 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 02.01.1816 Viljakkala, Koivisto (Taulusta 228).

Puoliso: Vihitty 07.06.1801 Wiljakkala Helena (Leena) Matintytär Isotalo o.s. Yli-Jaskara. (Taulu 220) Isotalon Koiviston emäntä, s. 04.06.1778 Viljakkala, Karhe, k. 08.01.1834 Viljakkala, Koivisto. Kuoli keuhkotautiin 39-vuotiaana.
Vanhemmat Matias Matinpoika Yli-Jaskara, s. 19.06.1745 Pirkkala, k. 03.03.1818 Viljakkala, Karhe ja Maria Matintytär Yli-Jaskara o.s. Ala-Jaskara, s. 23.01.1751 Viljakkala, Karhe, k. 13.02.1814 Viljakkala, Karhe (Taulusta 240).

Lapset:
Juho Fredrik Isotalo, s. 12.07.1809 Viljakkala, Koivisto
Eeva Karoliina Isotalo, s. 26.11.1811 Viljakkala, Koivisto, k. 29.03.1831 Viljakkala, Koivisto
Anna (Helena) Ala-Korpilahti o.s. Isotalo, s. 17.04.1814 Viljakkala, Koivisto. Tauluun 220
Esteri Loviisa Isotalo, s. 21.10.1816 Viljakkala, Koivisto
Heta Fredrika Isotalo, s. 10.04.1819 Viljakkala, Koivisto, k. 1820 Viljakkala, Koivisto
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 228
VI Juho Matinpoika Isotalo Isäntä --1801 asti, s. 19.05.1749 Viljakkala, Koivisto, k. 03.04.1808 Viljakkala, Koivisto.
Vanhemmat Matti Matinpoika Isotalo e. Koivisto, s. 28.08.1715 Viljakkala, Koivisto, k. 13.01.1768 Viljakkala, Koivisto ja Sofia Matintytär Isotalo, s. 27.10.1714 Teisko, k. 20.02.1771 Viljakkala, Koivisto (Taulusta 229).

Puoliso: Vihitty 26.12.1771 Viljakkala Pirkko Matintytär Isotalo o.s. Heikkilä. (Taulu 227) Heikkilän tytär, piika, Isotalo Koiviston emäntä., s. 18.02.1749 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 02.01.1816 Viljakkala, Koivisto.
Vanhemmat Matti Yrjönpoika Heikkilä, s. 21.08.1710 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 24.05.1774 Hämeenkyrö, Kierikkala ja Marketta Matintytär Heikkilä, s. 05.07.1711 Hämeenkyrö, Mahnala, k. 20.10.1785 Hämeenkyrö, Kierikkala (Taulusta 232).

Lapset:
Anna Isotalo, s. 15.09.1772 Viljakkala, Koivisto
Matias Isotalo, s. 09.05.1775 Viljakkala, Koivisto
Helena Isotalo, s. 01.01.1778 Viljakkala, Koivisto
Juho Isotalo, s. 27.12.1780 Viljakkala, Koivisto. Tauluun 227
Saara Isotalo, s. 15.02.1784 Viljakkala, Koivisto
Vilhelmi Kustaa Isotalo, s. 29.01.1791 Viljakkala, Koivisto
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 229
VII Matti Matinpoika Isotalo e. Koivisto s. 28.08.1715 Viljakkala, Koivisto, k. 13.01.1768 Viljakkala, Koivisto.
Vanhemmat Matti Juhonpoika Koivisto, s. 1666 Viljakkala, Koivisto, k. 26.03.1732 Viljakkala, Koivisto ja Anna Jaakontytär Koivisto, s. 11.07.1674 Hämeenkyrö, k. 11.01.1747 Viljakkala, Koivisto (Taulusta 230).

Puoliso: Vihitty 06.01.1738 Viljakkala Sofia Matintytär Isotalo. (Taulu 228) s. 27.10.1714 Teisko, k. 20.02.1771 Viljakkala, Koivisto.

Lapset:
Maria Isotalo, s. 01.05.1744 Viljakkala, Koivisto
Juho Isotalo, s. 19.05.1749 Viljakkala, Koivisto. Tauluun 228
Anna Penko o.s. Isotalo Koivisto, s. 12.12.1751 Viljakkala, Karhe, k. 21.01.1811 Viljakkala, Karhe
Valpuri Isotalo Koivisto, s. 03.05.1754 Viljakkala, Karhe
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 230
VIII Matti Juhonpoika Koivisto Koiviston isäntä 1690-1712, s. 1666 Viljakkala, Koivisto, k. 26.03.1732 Viljakkala, Koivisto.
Vanhemmat Juho Matinpoika Koivisto, s. 1645 Viljakkala, Koivisto, k. 09.10.1698 Viljakkala, Koivisto ja Kaisa Juhontytär Koivisto, k. 27.09.1703 Viljakkala, Koivisto (Taulusta 231).

1. puoliso: Vihitty 21.03.1684 Viljakkala Margareetta Reijontytär Koivisto o.s. Kana s. Ikaalinen, Parkano, Kana, k. 1697 Viljakkala, Koivisto.

Lapset:
Aune Koivisto, s. 10.10.1688 Viljakkala, Koivisto
Mikael Koivisto, s. 26.09.1689 Viljakkala, Koivisto
Simo Koivisto, s. 15.10.1691 Viljakkala, Koivisto
2. puoliso: Vihitty 1698 Hämeenkyrö, Karhe Anna Jaakontytär Koivisto. (Taulu 229) s. 11.07.1674 Hämeenkyrö, k. 11.01.1747 Viljakkala, Koivisto.
Lapset:
Maria Koivisto, s. 1699 Viljakkala, Koivisto
Yrjö Koivisto, Koiviston poika ja isäntä n.1720-1769, s. 17.03.1701 Viljakkala, Koivisto, k. 08.06.1769 Viljakkala, Koivisto
Valpuri Koivisto, s. 1703 Viljakkala, Koivisto
Karin Pylsy o.s. Koivisto, s. 22.11.1704 Viljakkala, Koivisto, k. 11.01.1784 Hämeenkyrö, Kierikkala
Anna Koivisto, s. 1710 Viljakkala, Koivisto
Pirkko Koivisto, s. 1712 Viljakkala, Koivisto
Matti Isotalo e. Koivisto, s. 28.08.1715 Viljakkala, Koivisto. Tauluun 229
Juho Koivisto, s. 07.03.1719 Hämeenkyrö, Karhe
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 231
IX Juho Matinpoika Koivisto Koiviston isäntä 1676-1689, s. 1645 Viljakkala, Koivisto, k. 09.10.1698 Viljakkala, Koivisto.

Puoliso: Vihitty 1662 Viljakkala Kaisa Juhontytär Koivisto. (Taulu 230) k. 27.09.1703 Viljakkala, Koivisto.

Lapset:
Matti Koivisto, s. 1666 Viljakkala, Koivisto. Tauluun 230
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 232
VII Matti Yrjönpoika Heikkilä Heikkilän isäntä 1731-1770, s. 21.08.1710 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 24.05.1774 Hämeenkyrö, Kierikkala. Kuoli keuhkotautiin 63-vuotiaana.
Vanhemmat Yrjö Simonpoika Heikkilä e. Simuna, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 19.10.1729 Hämeenkyrö, Kierikkala ja Maria Tuomaantytär Heikkilä, s. 1666 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 15.08.1739 Hämeenkyrö, Kierikkala (Taulusta 233) ja (Taulusta 234).

Puoliso: Vihitty 26.12.1734 Hämeenkyrö Marketta Matintytär Heikkilä. (Taulu 228) s. 05.07.1711 Hämeenkyrö, Mahnala, k. 20.10.1785 Hämeenkyrö, Kierikkala.

Lapset:
Maria Heikkilä, s. 12.03.1737 Hämeenkyrö, Kierikkala
Valpuri Heikkilä, s. 04.03.1740 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 13.07.1742 Hämeenkyrö, Kierikkala
Marketta Heikkilä, s. 26.12.1742 Hämeenkyrö, Kierikkala
Jaakko Heikkilä, Heikkilän isäntä 1771-1797, Jaakko kuoli 59-vuotiaana ''slaagiin''., s. 06.07.1745 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 10.03.1805 Hämeenkyrö, Kierikkala
Valpuri Heikkilä, s. 05.03.1747 Hämeenkyrö, Kierikkala
Pirkko Isotalo o.s. Heikkilä, s. 18.02.1749 Hämeenkyrö, Kierikkala. Tauluun 228
Kaisa Heikkilä, s. 18.12.1751 Hämeenkyrö, Kierikkala
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 233
VIII Yrjö Simonpoika Heikkilä e. Simuna Heikkilän isäntä 1706-1723, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 19.10.1729 Hämeenkyrö, Kierikkala.
Vanhemmat Simo Eskonpoika Simuna, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 1682 Hämeenkyrö, Vanaja ja Pirkko Simuna, k. 1692 Hämeenkyrö, Vanaja (Taulusta 235).

Puoliso: Vihitty 1706 Hämeenkyrö Maria Tuomaantytär Heikkilä. (Taulu 232). (Taulu 234) Isännöi Heikkilää 1702-1704, s. 1666 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 15.08.1739 Hämeenkyrö, Kierikkala.

Lapset:
Matti Heikkilä, s. 21.08.1710 Hämeenkyrö, Kierikkala. Tauluun 232
Maria Heikkilä, s. 1714 Hämeenkyrö, Kierikkala
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 234
VIII Maria Tuomaantytär Heikkilä Isännöi Heikkilää 1702-1704, s. 1666 Hämeenkyrö, Kierikkala, k. 15.08.1739 Hämeenkyrö, Kierikkala.

1. puoliso: Vihitty 1706 Hämeenkyrö Yrjö Simonpoika Heikkilä e. Simuna. (Taulu 233). (Taulu 232) Heikkilän isäntä 1706-1723, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 19.10.1729 Hämeenkyrö, Kierikkala.
Vanhemmat Simo Eskonpoika Simuna, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 1682 Hämeenkyrö, Vanaja ja Pirkko Simuna, k. 1692 Hämeenkyrö, Vanaja (Taulusta 235).

Lapset:
Matti Heikkilä, s. 21.08.1710 Hämeenkyrö, Kierikkala. Tauluun 232
Maria Heikkilä, s. 1714 Hämeenkyrö, Kierikkala
2. puoliso: Tuomas Matinpoika Heikkilä Heikkilän isäntä 1701, s. Hämeenkyrö, Kierikkala, k. Hämeenkyrö, Kierikkala.
Vanhemmat Matti Sipinpoika Heikkilä e. Pylsy, s. Hämeenkyrö, Kierikkala, k. Hämeenkyrö, Kierikkala ja Margareetta Eskontytär Heikkilä, k. 26.01.1718 Hämeenkyrö, Kierikkala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 235
IX Simo Eskonpoika Simuna Simunan puustellin isäntä 1669-1682, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 1682 Hämeenkyrö, Vanaja.
Vanhemmat Esko Simonpoika Simuna, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 1649 Hämeenkyrö, Vanaja ja Sunniva Nuutintytär, k. Hämeenkyrö, Vanaja (Taulusta 236).
Hämeenkyrön Vanajan kylän Simunan talo.

Puoliso: Pirkko Simuna. (Taulu 233). (Taulu 234) Isännöi Simunaa vuonna 1683, k. 1692 Hämeenkyrö, Vanaja.

Lapset:
Yrjö Heikkilä e. Simuna, s. Hämeenkyrö, Vanaja. Tauluun 233
Tuomas Simuna, Simunan isäntä 1684-1721, Simunan talo oli kapteenin puustelli, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 07.12.1742 Hämeenkyrö, Vanaja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 236
X Esko Simonpoika Simuna Simunan isäntä 1635-1649, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 1649 Hämeenkyrö, Vanaja.
Vanhemmat Simo Laurinpoika Simuna, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 10.08.1647 Hämeenkyrö, Vanaja ja Valpuri Nuutintytär Simuna, k. Hämeenkyrö, Vanaja (Taulusta 237).

Puoliso: Sunniva Nuutintytär. (Taulu 235) k. Hämeenkyrö, Vanaja.

Lapset:
Simo Simuna, s. Hämeenkyrö, Vanaja. Tauluun 235
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 237
XI Simo Laurinpoika Simuna Simunan isäntä 1625-1634, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 10.08.1647 Hämeenkyrö, Vanaja.
Vanhemmat Lauri Olavinpoika Simuna, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. Hämeenkyrö, Vanaja ja N.n (Taulusta 238).

Puoliso: Valpuri Nuutintytär Simuna. (Taulu 236) k. Hämeenkyrö, Vanaja.

Lapset:
Esko Simuna, s. Hämeenkyrö, Vanaja. Tauluun 236
Tuomas Simuna, Simunan isäntä 1650-1568, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 27.05.1672 Hämeenkyrö, Vanaja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 238
XII Lauri Olavinpoika Simuna Simunan isäntä 1585-1621, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. Hämeenkyrö, Vanaja.
Vanhemmat Olavi Pekanpoika Simuna, k. Hämeenkyrö, Vanaja (Taulusta 239).

Puoliso: N.n. (Taulu 237)

Lapset:
Simo Simuna, s. Hämeenkyrö, Vanaja. Tauluun 237
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 239
XIII Olavi Pekanpoika Simuna Simunan isäntä 1557-1584, k. Hämeenkyrö, Vanaja.

Lapset:
Lauri Simuna, s. Hämeenkyrö, Vanaja. Tauluun 238
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 240
VI Matias Matinpoika Yli-Jaskara Yli-Jaskaran poika, renki ja isäntänä 1780-1800, s. 19.06.1745 Pirkkala, k. 03.03.1818 Viljakkala, Karhe. Yli-Jaskaran isäntä 1780-1800.
Vanhemmat Matti Matinpoika Yli-Jaskara, s. 1712 Pirkkala, k. 1785 Viljakkala, Karhe ja Pirkko Jaakontytär Yli-Jaskara, s. 1708 Pirkkala, k. 08.06.1776 Viljakkala, Karhe (Taulusta 241).
Suomen kauneimmaksi, vuoden 1945 jälkeen rakennetuksi navetaksi valittu Hämeenkyrön Mahnalan Jaskaran tilan pihatto vuodelta 1991. Kyseessä ei ole tässä sukututkimuksessa ohessa olevasta Viljakkalan Karhen Jaskarasta.

Puoliso: Vihitty 29.03.1773 Hämeenkyrö Maria Matintytär Yli-Jaskara o.s. Ala-Jaskara. (Taulu 227) Piika, s. 23.01.1751 Viljakkala, Karhe, k. 13.02.1814 Viljakkala, Karhe. Kuoli vesipöhöttymään 63-vuotiaana.
Vanhemmat Matti Yrjönpoika Ala-Jaskara e. Jaskara, s. 21.09.1722 Viljakkala, Karhe, k. 1794 Viljakkala, Karhe ja Maria Jaakontytär Ala-Jaskara o.s. Uusi-Piuhari, s. 11.04.1726 Teisko, Pengonpohja, k. 24.07.1801 Viljakkala, Karhe (Taulusta 242).

Lapset:
Anna Yli-Jaskara, s. 10.09.1773 Viljakkala, Karhe, k. 28.05.1833 Viljakkala, Karhe
Helena (Leena) Isotalo o.s. Yli-Jaskara, s. 04.06.1778 Viljakkala, Karhe. Tauluun 227
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 241
VII Matti Matinpoika Yli-Jaskara s. 1712 Pirkkala, k. 1785 Viljakkala, Karhe.

Puoliso: Vihitty 1745 Pirkko Jaakontytär Yli-Jaskara. (Taulu 240) s. 1708 Pirkkala, k. 08.06.1776 Viljakkala, Karhe.

Lapset:
Matias Yli-Jaskara, s. 19.06.1745 Pirkkala. Tauluun 240
Anna Ala-Jaskara o.s. Yli-Jaskara, s. 31.08.1751 Pirkkala, k. 06.11.1832 Viljakkala, Karhe
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 242
VII Matti Yrjönpoika Ala-Jaskara e. Jaskara Tilallinen, s. 21.09.1722 Viljakkala, Karhe, k. 1794 Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Yrjö Matinpoika Jaskara, s. 19.02.1696 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 11.07.1767 Viljakkala, Karhe ja Sofia Yrjöntytär Jaskara, s. 15.05.1694, k. 16.09.1753 Viljakkala, Karhe (Taulusta 243).

Puoliso: Vihitty 02.02.1747 Hämeenkyrö Maria Jaakontytär Ala-Jaskara o.s. Uusi-Piuhari. (Taulu 240) s. 11.04.1726 Teisko, Pengonpohja, k. 24.07.1801 Viljakkala, Karhe. Piuhari eli Petkelniemi Talo jaetaan v. 1584 Iso -Piuhari ja Piuhari eli Harala.
Vähä-Piuhari eli Hankala (Hankataipale)
Talo jaetaan taas 1760-luvulla Yli-Hankalaksi ja Ali-Hankalaksi.
Vanhemmat Jaakko Yrjönpoika Uusi-Piuhari, s. 1700 Teisko, k. 28.02.1773 Teisko, Pengonpohja ja Kaisa Yrjöntytär Uusi-Piuhari, s. 1703 Teisko, Pengonpohja, k. 13.05.1776 Teisko, Pengonpohja (Taulusta 246).

Lapset:
Pirkko Ala-Jaskara, s. 02.08.1747 Viljakkala, Karhe, k. 27.11.1763 Viljakkala, Karhe
Juho Ala-Jaskara, s. 28.02.1749 Viljakkala, Karhe
Maria Yli-Jaskara o.s. Ala-Jaskara, s. 23.01.1751 Viljakkala, Karhe. Tauluun 240
Heikki Ala-Jaskara, s. 02.12.1752 Viljakkala, Karhe
Valpuri Ala-Jaskara, s. 22.03.1754 Viljakkala, Karhe
Matias Ala-Jaskara, s. 24.06.1755 Viljakkala, Karhe
Henrik Ala-Jaskara, s. 02.01.1758 Viljakkala, Karhe
Valpuri Ala-Jaskara, s. 16.04.1760 Viljakkala, Karhe, k. 27.11.1769 Viljakkala, Karhe
Anna Ala-Jaskara, s. 03.11.1762 Viljakkala, Karhe, k. 17.12.1763 Viljakkala, Karhe
Antti Ala-Jaskara, s. 17.12.1764 Viljakkala, Karhe, k. 26.02.1766 Viljakkala, Karhe
Henrikki Ala-Jaskara, s. 12.08.1768 Viljakkala, Karhe
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 243
VIII Yrjö Matinpoika Jaskara Jaskaran isäntä 1712 alkaen, s. 19.02.1696 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 11.07.1767 Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Matti Luukkaanpoika Jaskara, s. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 11.04.1723 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe ja Kristiina Mikontytär Jaskara, s. Hämeenkyrö, Sassila, k. 15.02.1730 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe (Taulusta 244).

Puoliso: Vihitty 1717 Viljakkala Sofia Yrjöntytär Jaskara. (Taulu 242) s. 15.05.1694, k. 16.09.1753 Viljakkala, Karhe.

Lapset:
Anna Wijnqvist (Wynqvist) o.s. Jaskara, s. 02.12.1717 Viljakkala, Karhe
Malin Seppä o.s. Jaskara
Matti Ala-Jaskara e. Jaskara, s. 21.09.1722 Viljakkala, Karhe. Tauluun 242
Pirkko Jaskara, s. 27.09.1725 Viljakkala, Karhe
Juho Jaskara, s. 03.12.1731 Viljakkala, Karhe
Antti Jaskara, s. 27.11.1734 Viljakkala, Karhe
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 244
IX Matti Luukkaanpoika Jaskara Jaskaran isäntä 1684-1704, s. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 11.04.1723 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe. Jaskaran isäntä 1684-1704.
Vanhemmat Luukas Antinpoika Jaskara, k. 23.10.1687 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe ja Malin Luukkaantytär Jaskara o.s. Iso-Karju, s. noin 1628 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 26.10.1684 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe (Taulusta 245).

Puoliso: Vihitty 01.01.1679 Hämeenkyrö Kristiina Mikontytär Jaskara. (Taulu 243) s. Hämeenkyrö, Sassila, k. 15.02.1730 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe.

Lapset:
Vauva Jaskara, s. 10.08.1679 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe
Maria Jaskara, s. 18.09.1682 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe
Yrjö Jaskara, s. 04.03.1685 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe
Matti Jaskara, s. 19.07.1686 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe
Valpuri Jaskara, s. 01.05.1688 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe
Yrjö Jaskara, s. 19.02.1696 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe. Tauluun 243
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 245
X Luukas Antinpoika Jaskara Jaskaran isäntä 1651-1683, k. 23.10.1687 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe. Jaskaran isäntä 1651-1683.

Puoliso: Vihitty 21.08.1652 Teisko (Kuru) Malin Luukkaantytär Jaskara o.s. Iso-Karju. (Taulu 244). (Taulu 263) s. noin 1628 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 26.10.1684 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe.

http://users.utu.fi/isoi/talot/viljakka.htm

Jaskara Karhe 1/2

711 61 1651-83 Lucas Anderss
21.8.1652 Kuru (Teisko) h 23.10.1687 Viljakkala
711 62 Magdalena Lucasd Isokarju
21.8.1652 Kuru (Teisko) h 26.10.1684 Viljakkala

users.utu.fi/isoi/talot/viljakka.htm nettisivulla on Lucaksen vaimoksi merkitty virhellisesti Magdalena, vaikka kyseessä on Iso-Karjun Malin-niminen tytär.

.
Vanhemmat Luukas Tuomaanpoika Iso-Karju e. Karjula II, s. 1592 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 15.02.1652 (Teisko) Kuru, Karjula ja N.n Iso-Karju, s. 1596, k. 1635 (Teisko) Kuru, Karjula (Taulusta 115).

Lapset:
Matti Jaskara, s. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe. Tauluun 244
Malin Jaskara, s. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 02.06.1678 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe
Valpuri Nikki o.s. Jaskara, s. 1655 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe. Tauluun 263
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 246
VIII Jaakko Yrjönpoika Uusi-Piuhari Petkelniemen eli Uusi-Piuharin vävy ja isäntä 1726-1752., s. 1700 Teisko, k. 28.02.1773 Teisko, Pengonpohja.
Vanhemmat Yrjö Jaakonpoika Uusi-Piuhari, s. 06.05.1666 Teisko, Pengonpohja, k. 23.03.1741 Teisko, Pengonpohja ja Anna Uusi-Piuhari, k. Teisko, Pengonpohja (Taulusta 247).

Puoliso: Kaisa Yrjöntytär Uusi-Piuhari. (Taulu 242) Uusi-Piuharin miniä ja emäntä, s. 1703 Teisko, Pengonpohja, k. 13.05.1776 Teisko, Pengonpohja.

Lapset:
Maria Ala-Jaskara o.s. Uusi-Piuhari, s. 11.04.1726 Teisko, Pengonpohja. Tauluun 242
Anna Uusi-Piuhari, s. 15.06.1729 Teisko, Pengonpohja
Pertti Uusi-Piuhari, s. 16.08.1730 Teisko, Pengonpohja
Aune Uusi-Piuhari, s. 02.01.1732 Teisko, Pengonpohja
Matteus Uusi-Piuhari, s. 16.09.1734 Teisko, Pengonpohja
Antti Uusi-Piuhari, Uusi-Piuharin isäntä 1765-1790, s. 30.10.1735 Teisko, Pengonpohja, k. 02.08.1820 Teisko, Pengonpohja
Kaisa Uusi-Piuhari, s. 21.11.1736 Teisko, Pengonpohja
Mikko Uusi-Piuhari, s. 26.09.1738 Teisko, Pengonpohja
Pirkko Suoniemi ent. Yli-Hankala o.s. Uusi-Piuhari, Yli-Hankalan emäntä, Yli-Hankalan torpan Suoniemen emäntä. Pirkko kuoli 72-vuotiaana rintapistokseen., s. 25.02.1742 Teisko, Pengonpohja, k. 12.01.1815 Teisko, Pengonpohja, Hankala
Margareetta Uusi-Piuhari, s. 03.07.1746 Teisko, Pengonpohja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 247
IX Yrjö Jaakonpoika Uusi-Piuhari Petkelniemen eli Uusi-Piuharin isäntä 1704-1725, s. 06.05.1666 Teisko, Pengonpohja, k. 23.03.1741 Teisko, Pengonpohja.
Vanhemmat Jaakko Yrjönpoika Uusi-Piuhari, s. Teisko, Pengonpohja, k. Teisko, Pengonpohja ja Kerttu Uusi-Piuhari, k. 1703 Teisko, Pengonpohja (Taulusta 248).

1. puoliso: Anna Uusi-Piuhari. (Taulu 246) k. Teisko, Pengonpohja.

Lapset:
Jaakko Uusi-Piuhari, s. 1700 Teisko. Tauluun 246
2. puoliso: Vihitty 03.02.1701 Teisko Pirkko Erkintytär Uusi-Piuhari o.s. Paksula Paksulan tytär, Teiskon Koveron Nikkilän piika, Uusi-Piuharin emäntä, s. 24.09.1681 Teisko, k. Teisko, Pengonpohja.
Lapset:
Maria Yrjölä o.s. Uusi-Piuhari, Piuharin tytär, oli kotonaan piikana mennessään naimisiin, Yrjölän emäntä, s. 1701 Teisko, Pengonpohja, k. 25.02.1789 Teisko, Jutila
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 248
X Jaakko Yrjönpoika Uusi-Piuhari Uusi-Piuharin isäntä 1682-1697, s. Teisko, Pengonpohja, k. Teisko, Pengonpohja.
Vanhemmat Yrjö Jaakonpoika Uusi-Piuhari e. Jylhä, k. Teisko, Pengonpohja ja Marketta Uusi-Piuhari, k. Teisko, Pengonpohja (Taulusta 249).

Puoliso: Kerttu Uusi-Piuhari. (Taulu 247) Piuharin emäntä, leskenä piti tilaa 1698-1703, k. 1703 Teisko, Pengonpohja.

Lapset:
Matti Uusi-Piuhari, s. 03.08.1662 Teisko, Pengonpohja
Annika Uusi-Piuhari, s. 09.08.1663 Teisko, Pengonpohja
Yrjö Uusi-Piuhari, s. 06.05.1666 Teisko, Pengonpohja. Tauluun 247
Mikko Uusi-Piuhari, s. 21.09.1669 Teisko, Pengonpohja
Jakopus Uusi-Piuhari, s. 08.07.1677 Teisko, Pengonpohja
Valpuri Uusi-Piuhari, s. 04.04.1680 Teisko, Pengonpohja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 249
XI Yrjö Jaakonpoika Uusi-Piuhari e. Jylhä Uusi-Piuharin isäntä 1660-1681, k. Teisko, Pengonpohja.

Puoliso: Marketta Uusi-Piuhari. (Taulu 248) k. Teisko, Pengonpohja.

Lapset:
Jaakko Uusi-Piuhari, s. Teisko, Pengonpohja. Tauluun 248
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 250
IV Matti Matinpoika Nukari Torppari, nuorimies, s. 29.05.1817 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 23.01.1876 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää.
Vanhemmat Matti Juhonpoika Nukari, s. 21.01.1790 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 01.09.1864 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää ja Maria Kristiina Juhontytär Nukari, s. 1791 Teisko, k. 10.03.1856 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää (Taulusta 251).

Puoliso: Vihitty 26.12.1842 Viljakkala Eeva Kaisa Niilontytär Nukari o.s. Selenski. (Taulu 219). (Taulu 218) Piika, Eeva muutti 25.10.1841 Hämeenkyröön. Nukarin emäntä., s. 04.03.1817 Viljakkala, Karhe, Nikki, k. 12.11.1897 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää.
Vanhemmat Niilo Heikinpoika Selenski e. Nikki, s. 06.02.1782 Viljakkala, Karhe, k. 07.04.1859 Viljakkala, Karhe ja Anna Leena Jaakontytär Selenski o.s. Mäkelä, s. 1792 Hämeenkyrö, Timi, k. 18.11.1861 Viljakkala, Karhe, Nikki (Taulusta 256).
Nikin torppa Selenski Viljakkalan Karhen kylässä 1800-luvulta. Maalannut T. Vailas 1950. Luonnostellut Heli Lehtola isänsä Lauri Lehtolan muistikuvan mukaan, s. 1905 Viljakkala, Karhe, Selenski. Kuva. Irma Vainio.

Lapset:
Amanda Vilhelmiina Vuorenmaa o.s. Nukari, s. 05.09.1843 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää. Tauluun 219
Kustaa Nukari, Nukarin torppari, s. 14.08.1846 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 23.01.1893 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Matti Nukari, s. 20.01.1850 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 17.11.1866 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Taavetti Nukari, s. 15.11.1852 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Topias Nukari, s. 10.10.1855 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 251
V Matti Juhonpoika Nukari Torppari, s. 21.01.1790 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 01.09.1864 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää.
Vanhemmat Juho Juhonpoika Nukari e. Krigsman, s. 08.12.1761 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 14.07.1838 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää ja Sophia Bernhardintytär Nukari o.s. Rajala, s. 17.07.1758 Ylöjärvi, Harju ,Teivaala, k. 04.04.1826 Ylöjärvi, Hatanpää (Taulusta 252) ja (Taulusta 253).

Puoliso: Vihitty 26.12.1815 Ylöjärvi Maria Kristiina Juhontytär Nukari. (Taulu 250) Maria oli Savilahden piika naimisiin mennessään., s. 1791 Teisko, k. 10.03.1856 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää.

Lapset:
Juho Kustaa Nukari, s. 24.04.1816 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Matti Nukari, s. 29.05.1817 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää. Tauluun 250
Anna Kaisa Nukari, Anna Kaisa muutti 31.5.1838 Ylöjärven Pengonpohjan Hatanpään Nukarin torpasta Viljakkalaan, s. 03.09.1819 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Hedda Vilhelmiina Nukari, s. 04.06.1821 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Maria Elisabeth Nukari, s. 20.09.1822 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Ottiliaana Nukari, s. 08.03.1825 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Taavetti Nukari, s. 09.05.1827 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Johanna Nukari, s. 29.05.1829 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Ester Nukari, s. 01.12.1833 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Kalle Kustaa Nukari, s. 04.08.1838 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 252
VI Juho Juhonpoika Nukari e. Krigsman Sotilas, Nukarin torppari, s. 08.12.1761 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 14.07.1838 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää.
Vanhemmat Juho Krigsman, s. 1737 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 10.02.1800 Ylöjärvi, Keijärvi ja Valpuri Jaakontytär Krigsman, s. 1739 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 03.01.1803 Ylöjärvi, Keijärvi (Taulusta 254).

Puoliso: Vihitty 17.10.1784 Ylöjärvi Sophia Bernhardintytär Nukari o.s. Rajala. (Taulu 251). (Taulu 253) s. 17.07.1758 Ylöjärvi, Harju ,Teivaala, k. 04.04.1826 Ylöjärvi, Hatanpää.
Vanhemmat Bernhard Bernhardinpoika Rajala, s. 1717 Ylöjärvi, Harju ,Teivaala ja Sophia Yrjöntytär Rajala, s. 1720 Ylöjärvi, Harju ,Teivaala (Taulusta 255).

Lapset:
Johannes Nukari, s. 19.03.1785 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 1811 Ylöjärvi
Antti Nukari, Renki, itsellinen, s. 05.08.1787 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Matti Nukari, s. 21.01.1790 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää. Tauluun 251
Elias Kärppä e. Nukari, Renki, Hatanpään Kärppälän torppari., s. 07.05.1792 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Risto Nukari, s. 01.09.1795 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Esaias Nukari, s. 22.01.1797 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 19.03.1810 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Heikki Nukari, s. 16.12.1799 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 09.10.1808 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 253
VI Sophia Bernhardintytär Nukari o.s. Rajala s. 17.07.1758 Ylöjärvi, Harju ,Teivaala, k. 04.04.1826 Ylöjärvi, Hatanpää.
Vanhemmat Bernhard Bernhardinpoika Rajala, s. 1717 Ylöjärvi, Harju ,Teivaala ja Sophia Yrjöntytär Rajala, s. 1720 Ylöjärvi, Harju ,Teivaala (Taulusta 255).

1. puoliso: Vihitty 10.01.1781 Harju Erkki Erkinpoika Myllymäki Torppari, s. 19.01.1759 Ylöjärvi, Harju, Mäkkylä, k. 1782 Ylöjärvi, Harju, Mäkkylä.
Vanhemmat Erkki Heikinpoika Mäkkylä, s. 1731, k. Ylöjärvi, Harju, Mäkkylä ja Marketta Antintytär Mäkkylä, s. 1729, k. Ylöjärvi, Harju, Mäkkylä.

Lapset:
Erikus Myllymäki, s. 15.05.1781 Ylöjärvi, Harju, Mäkkylä
2. puoliso: Vihitty 17.10.1784 Ylöjärvi Juho Juhonpoika Nukari e. Krigsman. (Taulu 252). (Taulu 251) Sotilas, Nukarin torppari, s. 08.12.1761 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 14.07.1838 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää.
Vanhemmat Juho Krigsman, s. 1737 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 10.02.1800 Ylöjärvi, Keijärvi ja Valpuri Jaakontytär Krigsman, s. 1739 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 03.01.1803 Ylöjärvi, Keijärvi (Taulusta 254).
Lapset:
Johannes Nukari, s. 19.03.1785 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 1811 Ylöjärvi
Antti Nukari, Renki, itsellinen, s. 05.08.1787 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Matti Nukari, s. 21.01.1790 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää. Tauluun 251
Elias Kärppä e. Nukari, Renki, Hatanpään Kärppälän torppari., s. 07.05.1792 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Risto Nukari, s. 01.09.1795 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Esaias Nukari, s. 22.01.1797 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 19.03.1810 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
Heikki Nukari, s. 16.12.1799 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 09.10.1808 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 254
VII Juho Krigsman Rakuuna, s. 1737 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 10.02.1800 Ylöjärvi, Keijärvi.

Kivikauden metsästäjät ja kalastajat

Jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni. Kasvillisuus vahvistui ja eläimistö monipuolistui. Riistan perässä tulivat metsästäjät ja kalastajat Näsijärven alueelle. Kivikautisten metsästäjien liikkumista osoittavat alueelta löydetyt kivikautiset esineet. Veittijärveltä on löydetty liuskeesta tehty keihäänkärki, joka on Suomusjärven kulttuurin ajalta eli noin 6400—4200 eKr. Esineiden muotojen perusteella voidaan osoittaa, miltä alueelta metsästäjät olivat ja minne heillä oli yhteyksiä. Esimerkiksi Ylöjärven Liimolasta löydetty kivikirveen teräkatkelma ja Ylöjärven Ollilan maalta löydetty pyöreäteräinen kirves ovat pohjalaista tyyppiä ja osoittavat yhteyksiä pohjoiseen. Ylöjärven alueelta löydetyt vasarakirveet puolestaan osoittavat yhteyksiä etelään aina Keski-Euroopan alueelle asti. Kivestä tehdyt vasarakirveet ovat metallikirveiden jäljitelmiä.

Metsästäjät ja kalastajat rakensivat väliaikaisia leirejään suojaisten lahtien, mm. Vahantalahden, Mutalanlahden ja Kyrönlahden rannoille sekä Keijärven rantaan. Ylöjärven alueelta on löydetty 23 kivikautista asuinpaikkaa. Pengonpohjassa Tyrkön ja Hempuran mailla olevat asuinpaikat on tutkittu. Niistä löydetyt esineet osoittavat, että paikalla on asuttu vasarakives- eli nuorakeraamisen kulttuurin aikana nuoremmalla kivikaudella noin 2500— 2100 eKr. Vahantalahden ja siitä alkavan Vahantajoen varrelta on löydetty merkkejä kuudesta asuinpaikasta. Näsijärven vedenpinta oli kivikauden aikana nykyistä korkeammalla ja Vahantajoen alue oli sokkeloinen lahti. Kivikauden aikana kalastajat ja metsästäjät siirtyivät riistan perässä paikasta toiseen. Ylöjärveltä löydetyt ranta-asuinpaikat olivat ilmeisesti kesäaikana käytössä.

Kivikauden lopulla alkoivat eteläisen Suomen alueella asuneet ihmiset hoitaa karjaa ja rautakauden alussa viljellä maata. Samoilla paikoilla alettiin asua pitempään, koska niittyjä ja peltoja käytettiin mahdollisimman pitkään. Asutuksen vakiintumista osoittavat kalmistot, joista monet olivat käytössä vuosisatoja. Näsijärven alueelta on hyvin niukasti merkkejä rautakautisesta asutuksesta, sillä Näsijärven rantamaat olivat Pyhäjärven eteläpuolisen Pirkkalan ja Lempäälän ja Vesilahden alueella asuneiden erämaita. Turkiksilla ja kuivatulla kalalla vaihdettiin rannikon kauppapaikoilla koruja, aseita ja muita tavaroita kauppamiehiltä. Rannikolle kuljettiin Kokemäenjokea pitkin.



Mikkolan kalmisto

Näsijärven saarissa ja rannoilla olevat lapinrauniot osoittavat, että alueella liikkui kulkijoita, jotka haudattiin rannikkoalueella käytetyn hautaustavan mukaan. Ylöjärven alueella on mm. Ryydynpohjassa kolme epämääräistä rauniota, Niemen eteläosassa yksi ja Reuharinnokassa kaksi. Eränkäyntiin viittaavat myös yhden tai useamman tilan omistamat maiksi tai saroiksi kutsutut metsä- ja niittykappaleet. Ne olivat todennäköisesti metsästykseen ja kalastukseen liittyneitä vanhoja eräomistuksia. Maja-alkuiset paikannimet puolestaan osoittavat erämiesten yöpymis- ja oleskelupaikkoja.

Näsijärven vesitien lisäksi Ylöjärven kautta kulki toinen kulkureitti eteläosan harjuja pitkin. Se tuli idästä Pispalan- ja Epilänharjua myöten Teivaalanharjulle ja jatkui siitä Ylöjärvenharjun ja Pinsiönkankaan kautta edelleen Hämeen- ja Pohjankankaalle. Mahdollisesti juuri sen vaikutuksesta syntyi Keijärven rannalle asutusta, josta on merkkinä rautakauden lopulle ajoittuva Mikkolan kalmisto Keijärven eteläpuolella. Tästä kalmistosta, joka ajoittuu viikinki- ja ristiretkiaikaan (800—1050 jKr.), on tutkittu kahdeksan ruumishautaa ja hieman polttokenttäkalmistoa, johon on siroteltu juhlapuvussa poltettujen vainajien jäännökset.

Hautalöydöt antavat tietoa muinaisten ylöjärveläisten pukeutumisesta. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderin tutkimusten mukaan erääseen Mikkolan haudasta löydettyyn miehen pukuun kuului kaksi päällekkäistä mekkoa, joista alempi oli pitkähihainen ja ylempi hihaton tai lyhythihainen. Kumpikin vaate oli nelivartista toimikasta ja niiden päällä oli karvaisesta vuodasta tehty vyö. Luultavasti asuun kuuluivat myös housut, mutta niistä ei ollut säilynyt jälkeä. Toisesta miehen haudasta löytyi noin metrin pituinen kolminkertaisesta nahkaremmistä tehty kokonaan helotettu vyö, johon oli niitattu 25 nelikulmaista pronssihelaa. Helotetut vyönosat oli kiinnitetty hihnanjakajiin eläimenpääkoristeisilla heloilla. Vyöhön kuului kauttaaltaan helotettu hihna, jonka avulla mahdollisesti kiinnitettiin miekka tai kirves vyölle. Vyön helat ovat joko itäistä alkuperää tai ne on valmistettu itäisten esikuvien mukaan Itämeren piirissä. Mikkolan kalmistosta löydettiin kaksi loistomiekkaa, joista toisen säilässä on hopeakuviointia ja toisen pronssilankakoristelua. Jälkimmäisen nuppi on koristettu niellolla eli mustalla hopealla tehdyillä akantusköynnöskiemuroilla. Nämä komeat miekat ovat frankkilaisen aseteollisuuden tuotteita. Mikkolan kalmiston löydöt osoittavat alueelta olleen kauppayhteyksiä välikäsien kautta sekä kauas länteen että itään.

Mikkolan hautalöytöjen mukaan ylöjärveläisen naisen puku oli yksinkertainen hame, joka kiinnitettiin olkapäille pienillä hevosenkenkäsoljilla, joiden välillä oli ketju. Hevosenkenkäsoljet olivat läntistä muotia ja ketjulaite hämäläistä. Eräästä naisen haudasta löydettiin yli 500 pronssispiraaliputkea, joiden yhteenlaskettu pituus oli yli kolme metriä. Tällaisilla spiraaleilla ja niistä taivutetuilla tähtikoristeilla koristeltiin länsisuomalaisen naisenpuvun esiliinoja, vaippoja ja päähineitä.

Mikkolan kalmistoa käyttäneiden asukkaiden jälkeläiset asettuivat seuraavien vuosisatojen kuluessa asumaan Keijärven ympäreille. He raivasivat järven rantaan viettävät rinteet pelloiksi. Ylöjärven eteläosa oli 1500-luvun alkuun mennessä asuttu Keijärven alueelta kaakkoon Ilmarinjärven, Ryydynpohjan ja Siivikkalanlahden suuntaan, mikä osoittaa, että alueen hiekkapohjaiset maat raivattiin jo varhain maanviljelykseen. Tämän alueen talot kuuluivat pirkkalaisalueeseen, jonka talot keskiajalla harjoittivat eränkäyntiä. Vanhoissa asiakirjoissa mainitaan, että Teivaalan, Ilmarin, Ylöjärven, Airikkalan, Kaiharin, Keijärven ja Mäkkylän kylien taloilla oli erämaita Ruovedellä, Keuruulla ja Ähtärissä. Eräalueilla käytiin metsästämässä ja kalastamassa. Kuivatuilla hauilla voitiin maksaa verot.


Kylät ja jakokunnat

Ylöjärven asutus vakiintui pääosin historiallisen ajan ensimmäisinä vuosisatoina, mutta tältä ajalta ei ole säilynyt kuin joitain hajatietoja eräomistajista. Ensimmäiset tarkat tiedot Ylöjärven tiloista löytyvät Kustaa Vaasan aikaisista maakirjoista vuodelta 1540. Niissä mainituista tiloista osa on edelleen olemassa, osa on säilynyt maakirjatilojen nimissä, mutta osa on hävinnyt kokonaan.

Esihistorialliset löydöt viittaavat, että Ylöjärven alue asutettiin kahdessa vaiheessa. Ensin asutettiin eteläosassa Näsijärven ja Keijärven välinen alue. jonka kylät muodostivat aluksi kaksi suurjakokuntaa. Rantakunnan eli Harjuntaustan jakokunnan muodostivat Näsijärveen rajoittuvat kylät Niemi, Pohtola, Possila, Lielahti ja Siivikkala. Toiseen jakokuntaan kuuluivat Airikkala, Ilmari, Keijärvi, Kukkola, Kuusisto, Mäkkylä ja Ylöjärvi. Näihin jakokuntiin kuului koko Ylöjärven eteläosa Vahantalahden korkeudelle asti.

Ylöjärven pohjoisosa Vahantalahdesta pohjoiseen muodosti alkuaan suuren Peräkunnan jakokunnan, johon kuuluivat Ylöjärven kylien lisäksi Teiskon Tahlon ja Kuljun kylät. Vahantalahden pohjoispuolella Lempiäniemessä oli kaksi kylää, Lempiäniemi ja Liimola. Mutalanlahden rannalla oli neljä kylää, eteläisimpänä Kaihari ja siitä pohjoiseen Kyöstilä, Mutala ja Pohjankylä. Ylöjärven pohjoisosan asutettiin vasta 1500-luvulla Kustaa Vaasan aikana.

Ylöjärven alueen asutus keskittyi toisaalta alueen eteläosan lahtien ja järvien rannoille ja niitä ympäröiville hiekkamaille ja toisaalta alueen pohjoisosassa olevien Näsijärven sokkeloisten lahtien Vahantalahden ja Mutalanlahden sekä Kyrönlahden rannoille. Eteläisen ja pohjoisen asutusalueen väliin jäi Vahantaluhta. Se oli Ylöjärven eteläosan kylien vanha heinäntekoalue, jossa eri kylillä oli omat niittynsä. Koko Ylöjärven länsiosa oli vielä asumaton.

Ylöjärvellä asutettiin ensin ranta-alueet, sillä alavat rantamaat ja rantaniityt oli helppo raivata yksinkertaisilla välineillä pelloiksi ja niityiksi. Siellä oli hyvät mahdollisuudet kalastukseen. Vesi oli tärkein kulkureitti ja Näsijärveä pääsi hyvin pohjoisen erämaille ja Kokemäenjokea pitkin rannikon kauppapaikoille.

Ylöjärven asutus pysyi vuosisatojen kuluessa samantapaisena kuin se oli 1500-luvulla. Erityisesti paikkakunnan eteläosan tiloja yhdistettiin ja samalla omistajalla saattoi olla useampia tiloja viljelyssä. Esimerkiksi Teivaalaan kuuluivat 1800-luvulla Teivaalan lisäksi molemmat Ilmarin kylän talot eli yhteensä lähes 1500 ha. Vastaavalla tavalla 1800-luvulla Keijärven Ollilan omistajalla oli Ylöjärven Siukola ja Loila, joten tilan pinta-ala oli 1000 ha. Ylöjärven Mikkolan omistajalla oli saman kylän Kangas-Äijälä eli yhteensä noin 730 ha.


Ylöjärven seurakunnan ja kunnan perustaminen

Ylöjärven alue kuului aluksi Suur-Pirkkalaan, johon kuuluivat nykyisen Pirkkalan lisäksi Nokia, Tampereen läntiset osat ja alueita Viinikanlahden eteläpuolelta sekä Ylöjärvi. Koska pitäjän alue oli laaja ja matka pitäjän kirkolle hankala, perustettiin Pirkkalan pohjoisosasta 1639 Harjun kappeliseurakunta, jonka kirkko rakennettiin Tohlopin kylään. Ylöjärven pohjoisosista kirkkomatka oli edelleen pitkä, mistä syystä peräkuntalaiset vaativat omaa kirkkoa lähemmäksi. Hanke toteutui ja Ylöjärven eli Peräkunnan kappeliseurakunta perustettiin 1779 eli samana vuonna kuin Tampereen kaupunki.

Vuonna 1865 säädettiin uusi kunnallisasetus, jonka tavoitteena oli erottaa maallinen ja kirkollinen hallinto. Asetuksessa sanottiin: "Kukin seurakunta on itsepäällensä erinäinen kunta". Kappeliseurakunta saattoi myös itsenäistyä. Pirkkalan pitäjänkokouksessa esitettiin joulukuussa 1865, että Pirkkala ja Ylöjärvi muodostaisivat yhteisen kunnan. Ylöjärven edustajat olivat sitä mieltä, että Ylöjärven kappeli tuli erottaa itsenäiseksi kunnaksi. Ylöjärven kunnan itsenäinen toiminta alkoi vuoden 1869 alussa.
Porin läänin Pirkkalan kunnan Lielahden alueen kartta vuodelta 1729. Ylöjärven alue kuului aluksi Suur-Pirkkalaan, johon kuuluivat nykyisen Pirkkalan lisäksi Nokia, Tampereen läntiset osat ja alueita Viinikanlahden eteläpuolelta sekä Ylöjärvi. Koska pitäjän alue oli laaja ja matka pitäjän kirkolle hankala, perustettiin Pirkkalan pohjoisosasta 1639 Harjun kappeliseurakunta, jonka kirkko rakennettiin Tohlopin kylään. Ylöjärven pohjoisosista kirkkomatka oli edelleen pitkä, mistä syystä peräkuntalaiset vaativat omaa kirkkoa lähemmäksi. Hanke toteutui ja Ylöjärven eli Peräkunnan kappeliseurakunta perustettiin 1779 eli samana vuonna kuin Tampereen kaupunki. Lielahti poikkesi maanviljelysvaltaisesta Ylöjärven kunnasta teollisuutensa ansiosta. Kun Ylöjärvi oli miltei kokonaan maanviljelysvaltaista aluetta olivat Lielahdelle tunnusomaista tehtaat ja kaupunkimainen asemakaava. Tämän vuoksi myös Tampereen kaupunki oli kiinnostunut Lielahdesta. Tampereen kaupunki oli aikanaan esittänyt Pispalan liitoksen yhteydessä 1937 myös Lielahden sekä Teivaalan liittämistä Tampereeseen. Tampere halusi saada Lielahdesta lisäalueen, joka olisi edullinen runsaiden tulojen ja vähäisten menojen vuoksi ja joka siten jossakin määrin korvaisi aikaisempien alueliitosten taloudelliset rasitukset. Kun valtioneuvoston päätös sitten koski vain Pohjois-Pirkkalaan kuuluneita alueita, ja Ylöjärveen kuuluneet alueet jäivät sen ulkopuolelle, teki kaupunki esityksen Lielahden liittämisestä Tampereeseen. Asia lykkääntyi yli sodan, ja liitos toteutui vasta vuonna 1950. Silloin kaupunkiin liitettiin 15,4 km2, jossa maa-aluetta oli 7,2 km2 ja asukkaita 1828. Muodollisesti kaupunkiin liitettiin vain tietyt erikseen luetellut alueet, lähinnä entistä Kukkolan, Lielahden, Niemen, Pohtolan ja Possilan yksittäistaloista erotetut tilat, jotka muodostivat yhtenäisen ja suhteellisen tiheään asutetun alueen.

Puoliso: Valpuri Jaakontytär Krigsman. (Taulu 252). (Taulu 253) Rakuunan vaimo, s. 1739 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 03.01.1803 Ylöjärvi, Keijärvi.

Lapset:
Elisabetha Krigsman, s. 22.04.1759 Ylöjärvi, Keijärvi
Juho Nukari e. Krigsman, s. 08.12.1761 Ylöjärvi, Keijärvi. Tauluun 252
Maria Krigsman, s. 28.06.1764 Ylöjärvi, Keijärvi
Jaakko Krigsman, Jaakko kuoli 1-vuotiaana vatsanväänteisiin., s. 1767 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 16.06.1768 Ylöjärvi, Keijärvi
Anna Krigsman, Anna kuoli 1-vuotiaana kurkkumätään., s. 1769 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 05.08.1770 Ylöjärvi, Keijärvi
Matias Krigsman, s. 16.02.1772 Ylöjärvi, Keijärvi
Anna Krigsman, s. 16.10.1774 Ylöjärvi, Keijärvi, k. 03.07.1775 Ylöjärvi, Keijärvi
Kaisa Krigsman, s. 18.06.1776 Ylöjärvi, Keijärvi
Antti Krigsman, s. 23.02.1779 Ylöjärvi, Keijärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 255
VII Bernhard Bernhardinpoika Rajala Seppä, s. 1717 Ylöjärvi, Harju ,Teivaala.

Puoliso: Sophia Yrjöntytär Rajala. (Taulu 253). (Taulu 252) s. 1720 Ylöjärvi, Harju ,Teivaala.

Lapset:
Simon Rajala, s. 1746 Ylöjärvi, Harju, Teivaala
Yrjö Rajala, s. 1750 Ylöjärvi, Harju, Teivaala
Sophia Nukari o.s. Rajala, s. 17.07.1758 Ylöjärvi, Harju ,Teivaala. Tauluun 253
Petteri Rajala, s. 1762 Ylöjärvi, Harju ,Teivaala
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 256
V Niilo Heikinpoika Selenski e. Nikki Seppämestari, pitäjänseppä., s. 06.02.1782 Viljakkala, Karhe, k. 07.04.1859 Viljakkala, Karhe. Muutti Silenskin talostaan asumaan vanhuudenpäiviään
Vävyn omistamaan Nikin torppaan.
Kuoli halvaukseen 77-vuotiaana.
Vanhemmat Heikki Heikinpoika Nikki, s. 28.08.1741 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 13.12.1819 Viljakkala, Karhe ja Anna Juhontytär Nikki o.s. Rättäri, s. 05.02.1740 Hämeenkyrö, Vanaja, k. 04.03.1821 Viljakkala, Karhe (Taulusta 257).

Puoliso: Anna Leena Jaakontytär Selenski o.s. Mäkelä. (Taulu 250) s. 1792 Hämeenkyrö, Timi, k. 18.11.1861 Viljakkala, Karhe, Nikki.
Vanhemmat Jaakko Martinpoika Mäkelä e. Ilottula, s. 10.05.1761 Hämeenkyrö, k. 27.04.1820 Hämeenkyrö, Timi ja Maria Juhontytär Mäkela, s. 11.10.1769 Hämeenkyrö, Timi, k. 07.12.1839 Hämeenkyrö, Timi (Taulusta 274).
Hämeenkyrön Timin mänty, 30 m korkea ja ympärysmitta 4,7 m. Kuvassa Antti Lehtola syksyllä 2003. Kuva: Irma Vainio.

Lapset:
Nikolaus Efraim (Niilo) Leppäkoski e. Selenski, Tuokkolan rusthollin renki, ulosottomies. Vanhempana oikean puoleinen silmä sokeutui. Vuonna 1870 sakotettu luvattoman viinan poltosta., s. 19.03.1815 Viljakkala, Karhe, Nikki, k. 21.02.1902 Viljakkala, Hiiroinen, Uppa
Eeva Kaisa Nukari o.s. Selenski, s. 04.03.1817 Viljakkala, Karhe, Nikki. Tauluun 250
Anna Leena Hietikko o.s. Selenski, Sepän tytär. Hietikon emäntä., s. 16.10.1819 Viljakkala, Karhe, Nikki, k. 12.03.1905 Viljakkala, Harhala
Taavetti Vilhelmi Selenski, Taavetti kuoli 27-vuotiaana hinkuyskään., s. 13.06.1822 Viljakkala, Karhe, Nikki, k. 01.02.1850 Viljakkala, Karhe, Nikki
Albertiina Mäki-Heiskala o.s. Selenski, s. 25.04.1825 Viljakkala, Karhe, Nikki, k. 16.01.1910 Viljakkala, Inkula
Kustaa Aleksanteri Selenski, s. 28.09.1827 Viljakkala, Karhe, Nikki, k. 12.11.1828 Viljakkala, Karhe, Nikki
Kustaa(vi) Selenski, Kustaa oli Sonnun kylän Heiskalan renki naimisiin mennessään. Harhalan Hietikon isäntä 1858-1862. Torppari Nikin torppassa Selenskissä Karhella., s. 14.02.1830 Viljakkala, Karhe, Nikki
Manu Virtanen e. Selenski, Manu oli Hietikon renki mennessään naimisiin. Ammattilainen, työssä Kyröskosken paperitehtaalla. Hannu Kostulan Poussan maalla Hämeenkyrössä., s. 07.03.1833 Viljakkala, Karhe, Nikki, k. 08.05.1913 Hämeenkyrö
Amalia Vilhelmiina Ahrikkala o.s. Selenski, s. 30.03.1836 Viljakkala, Karhe, Nikki, k. 15.12.1910 Viljakkala
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 257
VI Heikki Heikinpoika Nikki Nikin isäntä -1791, s. 28.08.1741 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 13.12.1819 Viljakkala, Karhe.

Hämeenkyrö 19.p.helmikuuta 1898 J.H. Ilvonen kirkkoherra 2mk

Lähde: Irma Vainio.
Vanhemmat Heikki Juhonpoika Nikki e. Nuutti eli Mattila, s. 1705 Hämeenkyrö, k. 22.10.1743 Viljakkala, Karhe ja Kaisa Matintytär Nikki, s. 20.10.1711 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 20.01.1761 Viljakkala, Karhe (Taulusta 258) ja (Taulusta 259).
Karhenkylän Nikin saareen johtavalla sillalla Irma Vainio syyskesällä 2000. Kuvaajana sukututkimusretkellä oli Raimo Lehtola. Kuva: Irma Vainio.

Puoliso: Vihitty 31.05.1762 Hämeenkyrö Anna Juhontytär Nikki o.s. Rättäri. (Taulu 256) Piika, Nikin emäntä, s. 05.02.1740 Hämeenkyrö, Vanaja, k. 04.03.1821 Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Juho Jaakonpoika Rättäri, s. 14.10.1704 Hämeenkyrö, Vanaja, k. 05.04.1772 Hämeenkyrö, Vanaja ja Anna Yrjöntytär Rättäri o.s. Saukko, s. 06.01.1714 Hämeenkyrö, Vesajärvi, k. 11.12.1786 Hämeenkyrö, Vanaja (Taulusta 267).

Lapset:
Heikki Nikki, Nikin isäntä 1792-1811, s. 23.07.1763 Viljakkala, Karhe, k. 2/1811 Viljakkala, Karhe
Matias (Matti) Uppa e. Nikki, Uppan vävy ja isäntä 1800-, s. 26.03.1765 Viljakkala, Karhe, k. 19.06.1836 Viljakkala, Hiiroinen
Maria Nikki, Maria kuoli 2-vuotiaana isorokkoon., s. 20.12.1767 Viljakkala, Karhe, k. 12.02.1770 Viljakkala, karhe
Johannes Nikki, s. 05.11.1770 Viljakkala, Karhe
Antti Nikki, s. 16.11.1773 Viljakkala, Karhe
Yrjö Keskinen ent. Isotalo e. Nikki, s. 08.08.1776 Viljakkala, Karhe, k. 01.05.1853 Ikaalinen, Sipsiö
Kustaa Rantala e. Nikki, Haikaran vävy ja Haikaran Rantalan isäntä, kirkon kuudennusmies., s. 24.03.1779 Viljakkala, Karhe, k. 13.02.1860 Ikaalinen, Luhalahti
Niilo Selenski e. Nikki, s. 06.02.1782 Viljakkala, Karhe. Tauluun 256
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 258
VII Heikki Juhonpoika Nikki e. Nuutti eli Mattila Nikin isäntä, kirkon kuudennusmies. Tuli
Karhelle 1728-29 Järvenkylän Nuutilta (ja samoin hänen isänsä leskeksi
jäätyään ja molemmat myös vihittiin Nikille) Lähde: Irma Vainio, s. 1705 Hämeenkyrö, k. 22.10.1743 Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Juho Simonpoika Nuutti eli Mattila, k. 20.03.1737 Viljakkala, Karhe ja Kaisa Matintytär Nuutti eli Mattila, k. 07.03.1725 Hämeenkyrö, Järvenkylä (Taulusta 260) ja (Taulusta 261).

Puoliso: Vihitty 26.05.1729 Viljakkala Kaisa Matintytär Nikki. (Taulu 257). (Taulu 259) s. 20.10.1711 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 20.01.1761 Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Matti Jaakonpoika Nikki, s. 18.09.1689 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 22.09.1756 Viljakkala, Karhe ja Valpuri Yrjöntytär Nikki, s. 21.02.1690 Hämeenkyrö, Viljakkala, k. 08.01.1779 Viljakkala, Karhe (Taulusta 262).

Lapset:
Maria Nikki, s. 16.03.1731 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 1753 Viljakkala, Karhe
Matti Nikki, s. 1734 Viljakkala, Karhe
Kaisa Kauppi o.s. Nikki, s. 23.11.1737 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe
Heikki Nikki, s. 28.08.1741 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe. Tauluun 257
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 259
VII Kaisa Matintytär Nikki s. 20.10.1711 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 20.01.1761 Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Matti Jaakonpoika Nikki, s. 18.09.1689 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 22.09.1756 Viljakkala, Karhe ja Valpuri Yrjöntytär Nikki, s. 21.02.1690 Hämeenkyrö, Viljakkala, k. 08.01.1779 Viljakkala, Karhe (Taulusta 262).

1. puoliso: Vihitty 26.05.1729 Viljakkala Heikki Juhonpoika Nikki e. Nuutti eli Mattila. (Taulu 258). (Taulu 257) Nikin isäntä, kirkon kuudennusmies. Tuli
Karhelle 1728-29 Järvenkylän Nuutilta (ja samoin hänen isänsä leskeksi
jäätyään ja molemmat myös vihittiin Nikille) Lähde: Irma Vainio, s. 1705 Hämeenkyrö, k. 22.10.1743 Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Juho Simonpoika Nuutti eli Mattila, k. 20.03.1737 Viljakkala, Karhe ja Kaisa Matintytär Nuutti eli Mattila, k. 07.03.1725 Hämeenkyrö, Järvenkylä (Taulusta 260) ja (Taulusta 261).

Lapset:
Maria Nikki, s. 16.03.1731 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 1753 Viljakkala, Karhe
Matti Nikki, s. 1734 Viljakkala, Karhe
Kaisa Kauppi o.s. Nikki, s. 23.11.1737 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe
Heikki Nikki, s. 28.08.1741 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe. Tauluun 257
2. puoliso: Vihitty noin 1744 Viljakkala Heikki Martintytär Nikki e. Mikkola Nikin isäntä ja kirkon kuudennusmies, s. 11.01.1707 Hämeenkyrö, Pyöräniemi, k. 01.12.1763 Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Martti Juhonpoika Mikkola, s. 1653 Hämeenkyrö, Pyöräniemi, k. 30.01.1743 Hämeenkyrö, Pyöräniemi ja Kerttu Erikinpoika Mikkola o.s. Hannu, s. 1663 Hämeenkyrö, Kostula, k. 24.04.1743 Hämeenkyrö, Pyöräniemi.
Lapset:
Helena Nikki, s. 25.05.1745 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 1761 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe
Yrjö Nikki, s. 31.01.1748 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe
Anna Heiskala o.s. Nikki, s. 11.12.1751 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 9/1806 Hämeenkyrö, Mahnala
Juho Nikki, s. 02.03.1758 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 260
VIII Juho Simonpoika Nuutti eli Mattila Nuutin eli Mattilan puusniekka ja isäntä 1698-1723, k. 20.03.1737 Viljakkala, Karhe.

1. puoliso: Vihitty välillä 1698 Hämeenkyrö Kaisa Matintytär Nuutti eli Mattila. (Taulu 258). (Taulu 261). (Taulu 259) k. 07.03.1725 Hämeenkyrö, Järvenkylä.

Lapset:
Heikki Nikki e. Nuutti eli Mattila, s. 1705 Hämeenkyrö. Tauluun 258
2. puoliso: Vihitty noin 1726 Margareetta Jaakontytär Nuutti eli Mattila o.s. Nikki s. 10.06.1692 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 29.07.1757 Viljakkala, Järvenkylä.
Vanhemmat Jaakko Niilonpoika Nikki, s. 1652 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 16.11.1740 Viljakkala, Karhe ja Valpuri Luukkaantytär Nikki o.s. Jaskara, s. 1655 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 1717 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 261
VIII Kaisa Matintytär Nuutti eli Mattila k. 07.03.1725 Hämeenkyrö, Järvenkylä.

1. puoliso: Anders Nuutti eli Mattila k. 1697 Hämeenkyrö, Järvenkylä.

Lapset:
Yrjö Nuutti eli Mattila, Nuutin eli Mattilan isäntä 1724-1743, s. 1696 Hämeenkyrö, Järvenkylä, k. 27.06.1743 Hämeenkyrö, Järvenkylä
2. puoliso: Vihitty välillä 1698 Hämeenkyrö Juho Simonpoika Nuutti eli Mattila. (Taulu 260). (Taulu 258). (Taulu 259) Nuutin eli Mattilan puusniekka ja isäntä 1698-1723, k. 20.03.1737 Viljakkala, Karhe.
Lapset:
Heikki Nikki e. Nuutti eli Mattila, s. 1705 Hämeenkyrö. Tauluun 258
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 262
VIII Matti Jaakonpoika Nikki Nikin isäntä 1709- , kirkon kuudennusmies, s. 18.09.1689 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 22.09.1756 Viljakkala, Karhe.
Kuudennusmies:

Kuudennusmies (ruots. sexman) ja joissain Suomen pitäjissä myös seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja tai kinkeri- eli yökuntamies oli Suomessa toiminut monipuolisia tehtäviä varten valittu seurakunnan luottamusmies.
Varhaisimmat maininnat kuudennusmiehistä ovat Kustaa Vaasan ajoilta, mutta varsinaisesti instituutiosta on runsaasti mainintoja 1600-luvulta lähtien. Pitäjänkokouksessa, jonka paikkana oli yleensä kirkkohuone ja aika jumalanpalveluksen jälkeen, kirkkoherra ja pitäjäläiset valitsivat yhdessä kirkkopitäjän kuudennusmiehet, joita oli aina useampi samanaikaisesti tehtäviään hoitamassa. On myös mainintoja, että pitäjäläiset olivat valinneet kuudennusmiehet käräjillä, mutta tämä on ollut varmaankin poikkeus säännöstä. Kuudennusmiehet valittiin yleensä kinkerikunnittain, eli edustettuina olivat pitäjien eri osat.

Aluksi kuudennusmiesten tehtävänä oli edustaa omaa kulmakuntaansa kirkollisessa itsehallinnossa, ja toisaalta heidän tuli huolehtia siitä, että heidän oman alueensa asukkaat suorittivat yhteiset velvollisuutensa, elivät herran nuhteessa ja tottelivat annettuja käskyjä. Keskeistä oli myös huolehtiminen papiston kymmenysten ja verojen maksamisesta. Kuudennusmiesten tehtävät muuttuivat kuitenkin ajan myötä enemmän maalista hallintoa, lähinnä kunnanhallintoa, vastaaviksi.

Kuudennusmiesten tuli siksi kantaa myös kirkollisista rikkomuksista langetetut sakot, he toimeenpanivat ulosottoja, ja heillä oli joskus jopa oikeus maan pakkolunastukseen, jos ja kun yleinen etu pakkolunastusta edellytti.

Kuudennusmiesten tehtävien monipuolisuutta kuvaa se, että heidän piti ilmoittaa papistolle, jos heidän alueelleen pitäjässä oli ilmaantunut tarttuvia tauteja, ja he toimittivat sairaanhoitoa tarvitsevat seurakuntalaiset hospitaaleihin. Lisäksi viranomaiset kääntyivät kuudennusmiesten puoleen, kun he tarvitsivat tietoja pitäjän väestöstä ja sen asemasta.

Tärkeä tehtävä oli myös kirkonarkun avaimen säilyttäminen, sillä yhdelle kuudennusmiehistä lankesi tämä tehtävä. Kaksi muuta avainta oli kirkkoherran ja kirkonisännän hallussa.

Seurakunnat olivat suuria rakennuttajia, sillä kirkot, kappelit ja pappilat olivat merkittäviä rakennuskohteita. Kuudennusmiesten tehtävä oli näissäkin hankkeissa hyvin keskeinen, sillä he kutsuivat talonpojat koolle kirkkoon ja jakoivat jokaiselle työosuuden, ja he myös valvoivat oman alueensa töiden suorittamista osuuksien mukaisesti.

Omassa kinkerikunnassaan kuudennusmies oli yleinen hyvien tapojen ja moraalin vartija; hän siis valvoi yleensä kyläläisten elämää. Heidän tehtävänään oli myös valvoa kyläläisten kirkossakäyntiä, varsinkin suurina juhlapyhinä. He myös järjestivät kyläläisten kellonsoittovuorot ja valvoivat tehtävän suorittamista.

Ennen uuden kunnallislaitoksen syntyä 1860-luvulla kuudennusmiehillä oli siis paljon maallisia tehtäviä. Kuudennusmiehiksi valittiin usein vakavaraisia ja vaikutusvaltaisia seurakunnan jäseniä. Yhdessä kirkonisännän kanssa kuudennusmiehet muodostivat eräänlaisen kunnanvaltuuston.
Vanhemmat Jaakko Niilonpoika Nikki, s. 1652 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 16.11.1740 Viljakkala, Karhe ja Valpuri Luukkaantytär Nikki o.s. Jaskara, s. 1655 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 1717 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe (Taulusta 263).

Puoliso: Vihitty 1711 Hämeenkyrö Valpuri Yrjöntytär Nikki. (Taulu 259). (Taulu 258) s. 21.02.1690 Hämeenkyrö, Viljakkala, k. 08.01.1779 Viljakkala, Karhe.

Selenskin torpasta vähän:

Se oli aluksi jollain muulla nimellä kuin Selenski mutta oli joka
tapauksessa Nikin torppa joka oli ennen siirtämistä nykyiselle
paikalleen Nikin talon välittömässä läheisyydessä. 1700-luvulta on
säilynyt vanha aitta. Myös Aitta ja muita ulkorakennuksia on siirretty
Selenskin torpan mukana nyk. Lehtolaan.
Jos katsot Anna Lena Niilontr. Selenskin lasten syntymätietoja niin
vain nuorin on syntynyt Hietikolla ja muilla lukee isä sepän vävy! Hän
siis Kurjen poika.

Myös sinun mukaasi on ollut olemassa Heikki Johaninp. mutta kahdella
Heikillä kertautuu sama syntymäaika ja vihkiaika ja kuolinvuosikin on
heillä sama. Entä Knutila tai sinun Leutola - Heikin löytää kyllä
Järvenkylästä mutta isänsä ja hänen 2 avioliiton Knutilan lesken
aikoihin. Heikin isä Johan Simonsson menee vielä 3. kerran naimisiin
Nikin tyttären Margetan kanssa joka oli myös leski. Yhteen Nikin
torppaan aikoinaan pääsi torppariksi Johan Heikinpoika s.1758 (isä
Heikki Martinpoika).

Tämä on ollut todella sekava vyyhti. Mielenkiintoa herättää kovasti
tuo Valborg Jöranintr. s.21.2.1690 sitäkin yritetty tosissaan
selvittää.

Lähde: Irma Vainio
.
Vanhemmat Yrjö Sipinpoika, k. Hämeenkyrö, Viljakkala ja Marketta Matintytär, k. Hämeenkyrö, Viljakkala (Taulusta 266).

Lapset:
Kaisa Nikki, s. 20.10.1711 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe. Tauluun 259
Maria Nikki, s. 1713 Viljakkala, Karhe
Valpuri Nikki, s. 1717 Viljakkala, Karhe
Hebla Nikki, s. 1722 Viljakkala, Karhe
Margareetta Nikki, s. 1724 Viljakkala, Karhe
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 263
IX Jaakko Niilonpoika Nikki Nikin isäntä 1681-1704, kirkkoväärti., s. 1652 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 16.11.1740 Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Niilo Laurinpoika Nikki, s. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe ja Margareetta Nikki, k. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe (Taulusta 264).

Puoliso: Vihitty 1671 Hämeenkyrö, Viljakkala Valpuri Luukkaantytär Nikki o.s. Jaskara. (Taulu 262). (Taulu 260) s. 1655 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 1717 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Luukas Antinpoika Jaskara, k. 23.10.1687 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe ja Malin Luukkaantytär Jaskara o.s. Iso-Karju, s. noin 1628 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 26.10.1684 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe (Taulusta 245).

Lapset:
Matti Nikki, s. 18.09.1689 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe. Tauluun 262
Margareetta Nuutti eli Mattila o.s. Nikki, s. 10.06.1692 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. 29.07.1757 Viljakkala, Järvenkylä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 264
X Niilo Laurinpoika Nikki Nikin isäntä 1649-1680, s. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe, k. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe.
Vanhemmat Lauri Niilonpoika Nikki, k. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe ja Pirkko Paulintytär Nikki, k. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe (Taulusta 265).

Puoliso: Margareetta Nikki. (Taulu 263) k. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe.

Lapset:
Jaakko Nikki, s. 1652 Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe. Tauluun 263
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 265
XI Lauri Niilonpoika Nikki Nikin isäntä -1646, k. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe.

Puoliso: Pirkko Paulintytär Nikki. (Taulu 264) k. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe.

Lapset:
Niilo Nikki, s. Hämeenkyrö, Viljakkala, Karhe. Tauluun 264
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 266
IX Yrjö Sipinpoika Sotilas., k. Hämeenkyrö, Viljakkala.

Puoliso: Vihitty 24.06.1683 Hämeenkyrö Marketta Matintytär. (Taulu 262) Sotilaan vaimo, k. Hämeenkyrö, Viljakkala.

Lapset:
Valpuri Nikki, s. 21.02.1690 Hämeenkyrö, Viljakkala. Tauluun 262
Maria, s. 08.02.1686 Hämeenkyrö, Kalkunmäki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 267
VII Juho Jaakonpoika Rättäri Rättärin isäntä 1724-1757, s. 14.10.1704 Hämeenkyrö, Vanaja, k. 05.04.1772 Hämeenkyrö, Vanaja.
Vanhemmat Jaakko Martinpoika Rättäri, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 16.02.1729 Hämeenkyrö, Vanaja ja Margareetta Simontytär Rättäri, k. 06.01.1734 Hämeenkyrö, Vanaja (Taulusta 268).

Puoliso: Vihitty 30.12.1733 Hämeenkyrö Anna Yrjöntytär Rättäri o.s. Saukko. (Taulu 257) s. 06.01.1714 Hämeenkyrö, Vesajärvi, k. 11.12.1786 Hämeenkyrö, Vanaja.
Vanhemmat Yrjö Yrjönpoika Saukko, s. 26.04.1691 Hämeenkyrö, Vesajärvi, k. 30.06.1762 Hämeenkyrö, Vesajärvi ja Maria Simontytär Saukko o.s. Heiska, s. 02.04.1693 Hämeenkyrö, k. 04.04.1765 Hämeenkyrö, Vesajärvi (Taulusta 270).

Lapset:
Anna Nikki o.s. Rättäri, s. 05.02.1740 Hämeenkyrö, Vanaja. Tauluun 257
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 268
VIII Jaakko Martinpoika Rättäri Rättärin isäntä 1700-1723, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 16.02.1729 Hämeenkyrö, Vanaja.
Vanhemmat Martti Jaakonpoika Rättäri, k. 1712 Hämeenkyrö, Vanaja ja Sofia Heikintytär Rättäri, k. 18.09.1710 Hämeenkyrö, Vanaja (Taulusta 269).

Puoliso: Margareetta Simontytär Rättäri. (Taulu 267) k. 06.01.1734 Hämeenkyrö, Vanaja.

Lapset:
Juho Rättäri, s. 14.10.1704 Hämeenkyrö, Vanaja. Tauluun 267
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 269
IX Martti Jaakonpoika Rättäri Rättärin isäntä 1686-1689, k. 1712 Hämeenkyrö, Vanaja.

Puoliso: Sofia Heikintytär Rättäri. (Taulu 268) k. 18.09.1710 Hämeenkyrö, Vanaja.

Lapset:
Jaakko Rättäri, s. Hämeenkyrö, Vanaja. Tauluun 268
Kalle Rättäri, Rättärin isäntä 1690-1698, s. Hämeenkyrö, Vanaja, k. 08.10.1738 Hämeenkyrö, Vanaja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 270
VIII Yrjö Yrjönpoika Saukko s. 26.04.1691 Hämeenkyrö, Vesajärvi, k. 30.06.1762 Hämeenkyrö, Vesajärvi.
Vanhemmat Yrjö Heikinpoika Saukko, k. 24.05.1711 Hämeenkyrö, Vesajärvi ja Anna Sipintytär Saukko, s. Hämeenkyrö, Vesajärvi, k. 04.09.1737 Hämeenkyrö, Vesajärvi (Taulusta 271).

Puoliso: Vihitty 1714 Hämeenkyrö Maria Simontytär Saukko o.s. Heiska. (Taulu 267) s. 02.04.1693 Hämeenkyrö, k. 04.04.1765 Hämeenkyrö, Vesajärvi.
Vanhemmat Simo Yrjönpoika Heiska, k. 20.12.1713 Hämeenkyrö, Uskela ja Pirkko Iisakintytär Heiska, k. 20.04.1729 Hämeenkyrö, Uskela (Taulusta 273).

Lapset:
Anna Rättäri o.s. Saukko, s. 06.01.1714 Hämeenkyrö, Vesajärvi. Tauluun 267
Yrjö Saukko, s. 1718 Hämeenkyrö, Vesajärvi, k. 24.12.1758 Hämeenkyrö, Vesajärvi
Maria Rossa o.s. Saukko, s. 13.03.1721 Hämeenkyrö, Vesajärvi, k. 12.01.1744 Hämeenkyrö, Tokonen
Mikael Saukko, s. 15.08.1723 Hämeenkyrö, Vesajärvi
Heikki Saukko, s. 02.05.1725 Hämeenkyrö, Vesajärvi
Pirkko Saukko, s. 07.03.1727 Hämeenkyrö, Vesajärvi
Valpuri Pärri eli Mattila o.s. Saukko, s. 23.03.1729 Hämeenkyrö, k. 16.01.1794 Hämeenkyrö, Parila
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 271
IX Yrjö Heikinpoika Saukko Saukon isäntä 1700-1711, k. 24.05.1711 Hämeenkyrö, Vesajärvi.

Puoliso: Vihitty 27.04.1688 Hämeenkyrö Anna Sipintytär Saukko. (Taulu 270) s. Hämeenkyrö, Vesajärvi, k. 04.09.1737 Hämeenkyrö, Vesajärvi.
Vanhemmat Sipi Juhonpoika Saukko, k. Hämeenkyrö, Vesajärvi ja Liisa Saukko, k. Hämeenkyrö, Vesajärvi (Taulusta 272).

Lapset:
Yrjö Saukko, s. 26.04.1691 Hämeenkyrö, Vesajärvi. Tauluun 270
Juho Perttu e. Saukko, Pertun vävy ja isäntä 1737-1767, s. 22.02.1707 Hämeenkyrö, Vesajärvi, k. 06.06.1767 Hämeenkyrö, Parila
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 272
X Sipi Juhonpoika Saukko Saukon isäntä 1668-1687, k. Hämeenkyrö, Vesajärvi.

Puoliso: Liisa Saukko. (Taulu 271) k. Hämeenkyrö, Vesajärvi.

Lapset:
Anna Saukko, s. Hämeenkyrö, Vesajärvi. Tauluun 271
Aune Saukko, k. 05.03.1721 Hämeenkyrö, Vesajärvi
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 273
IX Simo Yrjönpoika Heiska Heiskan isäntä 1683-1704, k. 20.12.1713 Hämeenkyrö, Uskela.

Puoliso: Vihitty 27.03.1683 Hämeenkyrö Pirkko Iisakintytär Heiska. (Taulu 270) Isännöi Heiskaa 1712-1722, k. 20.04.1729 Hämeenkyrö, Uskela.

Lapset:
Antti Heiska, s. 03.11.1683 Hämeenkyrö, Uskela
Hannu Heiska, Heiskan isäntä 1709-1710, s. 27.02.1688 Hämeenkyrö, Uskela
Heikki Heiska, s. 20.11.1690 Hämeenkyrö, Uskela
Maria Saukko o.s. Heiska, s. 02.04.1693 Hämeenkyrö. Tauluun 270
Heikki Heiska, Heiskan isäntä 1723-1753, s. 16.01.1696 Hämeenkyrö, Uskela, k. 20.04.1784 Hämeenkyrö, Uskela
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 274
VI Jaakko Martinpoika Mäkelä e. Ilottula Mäkelän vävy ja isäntä 1790-1820, s. 10.05.1761 Hämeenkyrö, k. 27.04.1820 Hämeenkyrö, Timi.
Vanhemmat Martti Juhonpoika Ilottula e. Laurila, s. 1731 Viljakkala, k. 03.12.1815 Hämeenkyrö ja Reetta Pertintytär Ilottula, s. 05.05.1733 Hämeenkyrö, k. 18.05.1790 Hämeenkyrö (Taulusta 275).

Puoliso: Vihitty 1790 Hämeenkyrö Maria Juhontytär Mäkela. (Taulu 256) Maria isännöi Mäkelää 1787-1789, s. 11.10.1769 Hämeenkyrö, Timi, k. 07.12.1839 Hämeenkyrö, Timi.
Vanhemmat Juho Yrjönpoika Mäkelä e. Plihtari, s. 07.06.1711 Viljakkala, k. Hämeenkyrö, Timi ja Maria Yrjöntytär Mäkelä o.s. Uppa, s. 02.02.1745 Viljakkala, Hiiroinen, k. 05.08.1821 Hämeenkyrö, Timi (Taulusta 276).

Lapset:
Jaakko Mäkelä, Mäkelän isäntä 1821-1860, s. 08.03.1790 Hämeenkyrö, Timi, k. 09.05.1861 Hämeenkyrö, Timi
Anna Leena Selenski o.s. Mäkelä, s. 1792 Hämeenkyrö, Timi. Tauluun 256
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 275
VII Martti Juhonpoika Ilottula e. Laurila Ilottulan vävy ja isäntä 1758-1781, s. 1731 Viljakkala, k. 03.12.1815 Hämeenkyrö.

Puoliso: Vihitty 03.04.1751 Hämeenkyrö Reetta Pertintytär Ilottula. (Taulu 274) s. 05.05.1733 Hämeenkyrö, k. 18.05.1790 Hämeenkyrö.

Lapset:
Martti Ilottula, Ilottulan isäntä 1782-1818, s. 07.01.1756 Hämeenkyrö, k. 18.01.1818 Hämeenkyrö
Jaakko Mäkelä e. Ilottula, s. 10.05.1761 Hämeenkyrö. Tauluun 274
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 276
VII Juho Yrjönpoika Mäkelä e. Plihtari s. 07.06.1711 Viljakkala, k. Hämeenkyrö, Timi.

1. puoliso: Vihitty 23.05.1743 Hämeenkyrö Maria Simontytär Mäkelä o.s. Klemola s. 19.01.1721 Hämeenkyrö, Hirvola, k. 07.11.1767 Hämeenkyrö, Timi.
Vanhemmat Simo Tuomaanpoika Klemola, s. 24.10.1699 Hämeenkyrö, Hirvola, k. 17.03.1770 Hämeenkyrö, Hirvola ja Valpuri Juhontytär Klemola, s. 29.04.1702 Hämeenkyrö, k. 04.05.1766 Hämeenkyrö, Hirvola.

2. puoliso: Vihitty 26.12.1768 Viljakkala Maria Yrjöntytär Mäkelä o.s. Uppa. (Taulu 274) s. 02.02.1745 Viljakkala, Hiiroinen, k. 05.08.1821 Hämeenkyrö, Timi.
Vanhemmat Yrjö Hannunpoika Uppa, s. 15.04.1713 Viljakkala, Hiiroinen ja Pirkko Antintytär Uppa o.s. Servo, s. 9/1712 (Hämeenkyrö) Viljakkala, Harhala, k. 08.09.1801 Viljakkala, Hiiroinen (Taulusta 277).
Lapset:
Maria Mäkela, s. 11.10.1769 Hämeenkyrö, Timi. Tauluun 274
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 277
VIII Yrjö Hannunpoika Uppa s. 15.04.1713 Viljakkala, Hiiroinen.
Vanhemmat Hannu Hannunpoika Uppa, s. 10.03.1687 Viljakkala, Hiiroinen, k. 05.04.1740 Viljakkala, Hiiroinen ja Maria Matintytär Uppa o.s. Eljaala, s. 1686, k. 05.04.1719 Viljakkala, Hiiroinen (Taulusta 278).

Puoliso: Vihitty 28.12.1735 Hämeenkyrö Pirkko Antintytär Uppa o.s. Servo. (Taulu 276) s. 9/1712 (Hämeenkyrö) Viljakkala, Harhala, k. 08.09.1801 Viljakkala, Hiiroinen.

Lapset:
Matti Uppa, Uppan isäntä -1799, s. 22.02.1739 Viljakkala, Hiiroinen, k. 25.06.1810 Viljakkala, Hiiroinen
Maria Mäkelä o.s. Uppa, s. 02.02.1745 Viljakkala, Hiiroinen. Tauluun 276
Juho Seppälä e. Uppa, Seppälän vävy ja isäntä -1803, s. 06.05.1749 Viljakkala, Hiiroinen, k. 01.12.1830 Viljakkala, Inkula
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 278
IX Hannu Hannunpoika Uppa Uppan isäntä 1709-1740, s. 10.03.1687 Viljakkala, Hiiroinen, k. 05.04.1740 Viljakkala, Hiiroinen.

1. puoliso: Maria Matintytär Uppa o.s. Eljaala. (Taulu 277) s. 1686, k. 05.04.1719 Viljakkala, Hiiroinen.
Vanhemmat Matti Eliaanpoika Eljaala, k. 1696 Hämeenkyrö, Myllymäki ja Maria Juhontytär Eljaala o.s. Mikkola, k. 02.03.1718 Hämeenkyrö, Myllymäki (Taulusta 279).

Lapset:
Kaisa Huissi o.s. Uppa, s. 23.03.1712 Viljakkala, Hiiroinen
Yrjö Uppa, s. 15.04.1713 Viljakkala, Hiiroinen. Tauluun 277
2. puoliso: Vihitty 16.10.1720 Hämeenkyrö Margareta Laurintytär Uppa o.s. Jaskara s. 22.05.1689 Hämeenkyrö, k. 06.06.1748 Viljakkala, Hiiroinen.
Vanhemmat Lauri Matinpoika Jaskara, k. 22.05.1704 Hämeenkyrö, Jumesniemi ja Anna Eskontytär Jaskara o.s. Esko, k. 08.08.1731 Hämeenkyrö, Jumesniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 279
X Matti Eliaanpoika Eljaala Eljaalan isäntä 1684-1696, k. 1696 Hämeenkyrö, Myllymäki.

Puoliso: Vihitty 05.10.1685 Hämeenkyrö Maria Juhontytär Eljaala o.s. Mikkola. (Taulu 278) Maria isännöi Eljaalaa 1697-1718, k. 02.03.1718 Hämeenkyrö, Myllymäki.

Lapset:
Maria Uppa o.s. Eljaala, s. 1686. Tauluun 278
Elias Eljaala, Eljaalan isäntä 1709-1741, s. 02.09.1687 Hämeenkyrö, Myllymäki, k. 02.07.1768 Hämeenkyrö, Myllymäki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

| Alku | Henkilöluettelo suku- ja myöhemmän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä

ABCDEFGHIJKLMNOPRSTUVWYÅ

Anders 261
Anna 191, 190
Anna 101, 100
Anna 128, 126
Anna 149, 148
Anna 247, 246
Anna, s. 1624 202, 201
Anna, s. 1674 230, 229
Anna, s. 1848 4, 5
Anna, s. 6 66, 64
Antti, s. 1572 184, 183
Aune 114, 113
Aune 48
Aune 43, 42
Aune 133, 132
Aune, s. 1570 165, 162
Aune, s. 1626 144, 140
Barbro, s. 1594 49, 48
Brita 184, 183
Dorotea (Teija) 11, 10
Elina 21, 20
Elina 58, 57
Elisabeth, s. 1722 30
Elisabetha 208, 196
Erik, s. 1545 205, 204, 206
Erkki, s. 1731 253
Heikki 100, 99
Helga 108, 107
Henriikka, s. 1849 4, 5
Ida (äpärä), s. 1865 219
Jaakko 127, 126
Jooseppi, s. 1728 30
Juho 42, 41
Juho, s. 1757 222, 221, 223
Kaisa 87, 86
Kaisa 100
Kaisa 155, 154
Kaisa 145, 144
Kaisa 231, 230
Kaisa 157, 156
Kaisa 260, 258, 261, 259
Kaisa, s. 1635 117
Kaisa, s. 1703 246, 242
Karin 79, 78
Kerttu 105, 104
Kerttu 129, 128
Kerttu 248, 247
Kerttu 62, 61
Kirsti, s. 1657 207, 197
Kristiina 244, 243
Kristiina 32, 31
Kustaa, s. 1589 177, 176
Kustaa, s. 1697 213, 211
Lauri 17
Lauri, s. 1570 204, 203, 205
Liisa 272, 271
Liisa 55, 54
Liisa 27
Magdaleena 200, 199
Maisa 176, 175
Maisa 61, 56
Maisa (Marketta) 47, 40, 26
Maisa, s. 1599 203, 202
Malin 107, 104
Malin 142, 141
Malin (Magdaleena), s. 1535192, 189, 190
Malin, s. 1595 118, 117
Margareetta 268, 267
Margareetta 264, 263
Margareetta 234
Margareetta, s. 1649 199, 198
Maria 224, 223
Maria Kristiina, s. 1791 251, 250
Maria, s. 1669 67
Maria, s. 1676 65, 64
Maria, s. 1686 266
Maria, s. 1699 136, 135
Maria, s. 1701 213, 211
Maria, s. 1704 39, 38
Maria, s. 1744 222, 221
Maria, s. 1759 223
Marketta 98, 97
Marketta 113, 112
Marketta 249, 248
Marketta 266, 262
Marketta 27, 26
Marketta, s. 1627 20, 13
Marketta, s. 1634 89, 88
Marketta, s. 1711 232, 228
Marketta, s. 1729 253
Martti, s. 1695 212, 211
Matteus, s. 1699 139, 138, 140
Matteus, s. 1764 223
Matti 85, 72
Matti 54, 53
Matti, s. 1646 53, 52
Matti, s. 1712 241, 240
Mrs, s. 1544 92, 91
Mrs, s. 1561 119, 118
Mrs., s. 1583 91, 90
N.n 238, 237
N.n 76, 75
N.n 181
N.n 195, 194
N.n 59, 58
N.n 60, 59
N.n 63, 62
N.n 44, 43
N.n 45, 44
N.n 46, 45
N.n 28, 27
N.n 67, 66
N.n 18, 17, 16
N.n 19, 18
N.n 190, 189
N.n 127, 126
N.n, s. 1563 116, 115
N.n, s. 1596 115, 114, 245
Pertti 86, 85
Pirkko 265, 264
Pirkko 15
Pirkko 33, 32
Pirkko 235, 233, 234
Pirkko 143, 142
Pirkko 273, 270
Pirkko, s. 1580 93, 90
Pirkko, s. 1581 75, 74
Pirkko, s. 1662 132, 125
Pirkko, s. 1708 241, 240
Riitta 57, 56
Riitta, s. 1635 95, 88
Simo 154, 148
Simo, s. 1595 203, 202, 204
Skolastika 83, 80
Sofia 269, 268
Sofia, s. 1632 141, 140
Sofia, s. 1694 243, 242
Sofia, s. 1709 50, 38, 51
Sofia, s. 1714 229, 228
Sophia, s. 1720 255, 253, 252
Sunniva 236, 235
Tuomas, s. 1638 89, 88, 90
Vaimi, s. 1572 81, 80
Valpuri 24, 12
Valpuri 14, 13, 31, 67
Valpuri 15, 14
Valpuri 25, 24
Valpuri 121, 117
Valpuri 129
Valpuri 149
Valpuri 237, 236
Valpuri 41, 40
Valpuri 158, 156
Valpuri 160, 159
Valpuri, s. 1660 132
Valpuri, s. 1666 174, 173
Valpuri, s. 1690 262, 259, 266, 258
Valpuri, s. 1702 276
Valpuri, s. 1719 217, 215, 214
Yrjö 266, 262
A Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
AHLHOLM Henrik, s. 1595 189
AHLLOF Maria Stina, s. 1755210, 209, 211
AHLLÖF Gabriel, s. 1757 211
Helena (Lena), s. 1730211, 210, 213
Johannes, s. 1762 211
Josephus, s. 1764 211
Kustaa Adolf, s. 1765211
Mikael, s. 1721 211, 210, 212
Mikael, s. 1755 211
AHRIKKALA Amalia Vilhelmiina, s. 1836 256
AHVENJÄRVI Abraham, s. 1782134
Anna, s. 1755 134
Antti, s. 1789 134
Kaisa, s. 1785 134
Leena, s. 1793 134
Maria, s. 1795 134
Matti, s. 1798 134
Pirkko, s. 1756 134, 68, 138
Reetta (Marketta), s. 178768, 5, 134
Yrjö, s. 1758 134, 68, 135
AHVENLAMMI Vilhelmiina (Miina), s. 1851 4, 5
AJOS ENT. KORPULA Aune, s. 167147
AJOS Klemetti 151, 150, 152, 155
Pauli 150, 149, 151
Tuomas 155, 154, 151
Vilppu 152, 151, 153
AJOSTAIPALE Lauri 153, 152
Olavi 153
Vilppu 152, 151, 153
ALA-HEIKKILÄ Aukusta Charlotta, s. 1834 170
ALA-HÄRKÖNEN Heikki, s. 1610165
Sofia, s. 1640 160
ALA-JASKARA Anna, s. 1751 241
Anna, s. 1762 242
Antti, s. 1764 242
Heikki, s. 1752 242
Henrik, s. 1758 242
Henrikki, s. 1768 242
Juho, s. 1749 242
Maria, s. 1726 242, 240, 246
Maria, s. 1751 240, 227, 242
Matias, s. 1755 242
Matti, s. 1722 242, 240, 243
Pirkko, s. 1747 242
Valpuri, s. 1754 242
Valpuri, s. 1760 242
ALA-KAUTTU Heikki, s. 1727134
Juho 123, 122
Matti 122, 121, 123
Matti, s. 1621 122
ALA-KORPILAHTI Anna, s. 1731223, 222, 224, 225, 226
Anna (Helena), s. 1814220, 218, 227, 219
ALA-KORPILAHTI ENT. RUNSEEN Anna, s. 1758 225, 221, 226
ALA-KORPILAHTI Eunika Vilhelmiina, s. 1828 221
Helena, s. 1790 226
Henrikki Aatu, s. 1823221
Heta Karoliina, s. 1826221
Juho, s. 1757 222, 221, 223
Juho Kustaa, s. 1844218, 2, 219, 220
Juho, s. 1794 225, 226
Juho Topias, s. 1832221
Karoliina Amalia, s. 1839220
Kustaa Vilhelmi, s. 1817220, 218, 221, 219
Kustaa Vilhelmi, s. 1842220
Maria, s. 1744 222, 221
Maria, s. 1759 223
Maria, s. 1796 221, 220, 225, 226
Mathilda Maria, s. 1846220
Matias Benjamin, s. 1819221
Matteus, s. 1764 223
Matti Jeremias, s. 1834221
Matti, s. 1784 221, 220, 222
Taavetti Nestori, s. 1849220
Tuomas, s. 1728 223, 222, 225, 226
Viktor Henrik, s. 1851220
Yrjö, s. 1761 225, 221, 226, 223
ALA-KORPULA Margareetta, s. 174050, 51
ALA-MINKKINEN Yrjö, s. 176170
ALA-MONONEN Juho 20
ALA-NALLI Maria, s. 1724 26
ALANEN Anna, s. 1750 64
Antti, s. 1742 64
Aune, s. 1761 64
Aune, s. 1761 64
Georgius (Yrjö), s. 174864
Heikki, s. 1745 64
Heta, s. 1757 36, 37, 64
Maisa 61
Maria, s. 1676 65, 64
Maria, s. 1723 64, 37, 66, 36
Maria, s. 1713 65
Maria, s. 1753 64
Mikko, s. 1676 65, 64
Pertti, s. 1709 65
Pirkko, s. 1755 64
Sofia, s. 1765 64
Valpuri, s. 1706 65
Valpuri, s. 1746 64
Yrjö, s. 1716 64, 37, 65, 36
ALA-PAAPPANEN Katariina (Kaisa), s. 1717 112
ALA-PIRILÄ Marketta, s. 172038
ALA-PITKÄLÄ Erkki, s. 173371
Johannes, s. 1702 71, 70, 72
Johannes, s. 1744 71
Jooseppi, s. 1731 70, 69, 71
Maria, s. 1705 71, 70, 88
Maria, s. 1737 71
Yrjö, s. 1735 71
ALA-POHJA Anna, s. 1671 72, 71, 85
Henrik 85
Jooseppi, s. 1655 85
Kaisa 87, 86
Magdaleena 85, 72, 86
Maria 85
Matti 85
Matti 85, 72
Pauli 87, 86
Pertti 86, 85
Pirkko 86, 85, 87
Yrjö 85
ALA-PYNNÖNEN Marketta 150, 149
ALA-SARVANA Maria, s. 168299
ALA-VATTULA Valpuri, s. 175838
ALA-YRJÖLÄ Maria, s. 1753 64
ANDOLIN Antti, s. 1710 216, 214, 215
Jooseppi, s. 1785 214, 215
Katariina, s. 1725 216, 214, 215
Sofia Ulla, s. 1789 209, 169, 214, 215, 168
Yrjö, s. 1750 214, 209, 215, 216
ARCTOPHILACIUS Magdaleena, s. 1565 192
ASPEGREN Antti, s. 1678 73
B Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
BARCK Maria, s. 1630 185
BARTHOLINUS Karin 79, 78
Petter (Pietari) 79, 78
BERGIUS Anders, s. 1661 183
Anna, s. 1656 183
Elin, s. 5 183
Juho, s. 1659 183
Margareetta, s. 1637183, 181, 185, 180
Margareetta, s. 1666183
Maria, s. 1673 180, 173, 181, 183
Matias, s. 1615 184
Niilo, s. 1669 183
Petter, s. 1612 183, 181, 184, 180
Petter, s. 1671 183
Pirkko, s. 1677 183
BERNBURGIUS Josef 78
Kaapo 78, 73, 79
Kristiina, s. 1650 73, 72, 78
BJÖRNBURGER Josef 78
BÅLSTÅ Anna, s. 1699 30, 29, 31
Elisabeth, s. 1722 30
Henrik, s. 1699 30, 29
Jooseppi, s. 1728 30
Pertti, s. 1735 30
Yrjö, s. 1725 29, 7, 30
C Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
CARSTENS (CARSTEN) Elin, s. 5183
Henrik 183
CARSTENS Anna Johanna, s. 1570183
COSTENIUS Antti, s. 1619 79
Kaapo 78, 73, 79
Martti, s. 1631 79
D Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
DAALMAN Martin, s. 1600 81
DE HANJAS Johannes, s. 1520187, 186
Petrus, s. 1550 186, 185, 187
E Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
EKLÖF Helena (Lena), s. 1730211, 210, 213
Kustaa, s. 1723 213
ELJAALA Elias, s. 1687 279
Maria 279, 278
Maria, s. 1686 278, 277, 279
Matti 279, 278
ENEQVIST Juho 181
Matias 181
N.n 181
ESKO Anna 278
ESPING Aune 188, 186
Elias 188, 186
Karin, s. 1550 186, 185, 188
F Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
FERM Pirkko, s. 1752 35
FORBUS Brita, s. 1600 189
G Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
GRÖNDAHL Katariina Kristiina, s. 1756 172
H Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
HAAPANIEMI Kaisa, s. 1791 7
HAARA-AHO Matti, s. 1758 70
HAGERLUND Albertiina, s. 1779215
HAKOLA ENT. NENONEN ELI NIEMI Anna89
HAKOLA Niilo 89
HANNU Kerttu, s. 1663 259
HARTVIK (HARTBERG) Greta, s. 1753217
Helena, s. 1751 217
Juho Jaakoppi, s. 1754217
Juho, s. 1761 217
Katariina, s. 1743 217
Margareetta, s. 1755217
Maria, s. 1746 214, 209, 215, 217
Maria, s. 1758 217
Pirkko Kristiina, s. 1754217
Valpuri, s. 1719 217, 215, 214
Yrjö, s. 1715 217, 215, 214
HEIKKILÄ Anna, s. 1722 35
Antti, s. 1700 35, 29
Antti, s. 1751 35
Aune, s. 1740 35
Elisabeth, s. 1708 174
Heikki, s. 1535 179, 178
Henrik, s. 1705 173, 172, 174
Jaakko, s. 1745 232
Jooseppi, s. 1737 35
Juho, s. 1744 35
Juho, s. 1764 29
Kaisa, s. 1751 232
Kirsti, s. 1706 174
Kustaa, s. 1589 177, 176
Kustaa, s. 1638 175, 174, 176
Leena, s. 1593 177, 176, 178
Leena, s. 1757 7, 6, 29
Maisa 176, 175
Margareetta 234
Margareetta (Maria) 175, 174
Margareetta, s. 175735
Maria, s. 1711 35
Maria, s. 11 35, 29
Maria, s. 1666 233, 232, 234
Maria, s. 1714 233, 234
Maria, s. 1737 232
Maria, s. 1749 29
Marketta, s. 1711 232, 228
Marketta, s. 1742 232
Matteus, s. 1701 174
Matti 234
Matti, s. 1710 232, 228, 233, 234
Matti, s. 1736 35
Matti, s. 1750 35
Pirkko, s. 1728 35
Pirkko, s. 1749 228, 227, 232
Pirkko, s. 1752 35
Risto, s. 1693 174
Tuomas 234
Tuomas, s. 1560 178, 177, 179
Valpuri, s. 1666 174, 173
Valpuri, s. 1698 174
Valpuri, s. 1724 29, 7, 35
Valpuri, s. 1740 232
Valpuri, s. 1747 232
Valpuri, s. 1751 29
Yrjö 233, 232, 234, 235
Yrjö, s. 1725 29, 7, 30
Yrjö, s. 1614 176, 175, 177
Yrjö, s. 1662 174, 173, 175
Yrjö, s. 1688 174
Yrjö, s. 1696 174
HEINONEN Vilhelmiina Josefiina, s. 1873 218, 219
HEINÄMÄKI Anna Justiina (Stina), s. 1818 5
HEISKA Antti, s. 1683 273
Hannu, s. 1688 273
Heikki, s. 1690 273
Heikki, s. 1696 273
Maria, s. 1693 270, 267, 273
Pirkko 273, 270
Simo 273, 270
HEISKALA Anna, s. 1751 259
HENRICI Mikael 82, 81
HERRAINEN Olavi 164, 163
HERRANEN Antti, s. 1580 163, 162, 164
Mikko 163
Olavi 164, 163
Olavi, s. 1610 162, 159, 163
HERWEG Kristiina, s. 1649 182, 180, 181
HIETIKKO Anna Leena, s. 1819256
HJETAS Kaisa, s. 1768 70
HOKKANEN Valpuri 24
HONKANEN Hulda Maria, s. 18943
HONKO Anna, s. 1623 118
Elias, s. 1662 117
Esko, s. 1557 119, 118, 120
Henrik 118
Jooseppi, s. 1589 119
Juho, s. 1630 117, 112, 118
Jöns, s. 1625 118
Kaisa 117
Kaisa, s. 1635 117
Malin, s. 1595 118, 117
Margareetta, s. 1695117
Marketta, s. 1688 117
Markku 120, 119
Matti, s. 1683 117
Mrs, s. 1561 119, 118
Pekka, s. 1591 118, 117, 119
Sipi, s. 1675 117
Valpuri 118
Valpuri, s. 1657 117, 112, 121
Valpuri, s. 1685 112, 111, 117
HOURU Magdalena, s. 1598 189
HUISSI Kaisa, s. 1712 278
HÄKKINEN Maria, s. 1691 136
HÄNNINEN Aune, s. 1740 35
Riitta, s. 1730 10
HÄRKÖINEN Antti 167, 166
Tapani 166, 165, 167
HÄRKÖNEN Anna, s. 1600 165
Antti 167, 166
Aune, s. 1570 165, 162
Erkki, s. 1580 166
Heikki, s. 1575 165, 162, 166
Heikki, s. 1610 165
Kirsti, s. 1600 162, 159, 165
Martti, s. 1600 165
Tapani 166, 165, 167
Valpuri, s. 1600 165
HÖIJER Margareta, s. 1670 182
I Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
IIVARINEN Lauri 153, 152
Olavi 153
IKONEN Aune 133, 132
Aune, s. 1697 125, 111, 132
Beata, s. 1678 35, 133
Heikki, s. 1668 132, 125, 133
Iisakki 133
Matti 133, 132
Matti, s. 1705 132
Pirkko, s. 1662 132, 125
Valpuri, s. 1660 132
ILOTTULA Jaakko, s. 1761 274, 256, 275
Martti, s. 1731 275, 274
Martti, s. 1756 275
Reetta, s. 1733 275, 274
ISO-FRANTSI ENT. PAKSULA Heikki, s. 1781 37
ISO-KARJU Anna 114
ISOKARJU Aune 114, 113
ISO-KARJU Erkki, s. 1720 111, 69, 112
Heikki, s. 1624 114, 113, 115
Heikki, s. 1664 113, 112, 114
ISOKARJU II (YLINEN) Aune, s. 1758 69, 68, 111
Erkki, s. 1720 111, 69, 112
Erkki, s. 1776 111
Helena, s. 1753 111
Jooseppi, s. 1765 111
Juho, s. 1761 111
Katriina, s. 1762 111
Liisa, s. 1772 111
Maria, s. 1731 111, 69, 125
Maria, s. 1768 111
Marketta, s. 1770 111
Matti, s. 1752 111
Yrjö, s. 1750 111
ISO-KARJU Juho 28
Katariina (Kaisa), s. 1717112
Kirsti, s. 1711 112
Luukas, s. 1592 115, 114, 116, 245
Malin, s. 1628 245, 244, 115, 263
Maria, s. 1719 112
ISOKARJU Marketta 113, 112
ISO-KARJU N.n, s. 1596 115, 114, 245
Pirkko 115
Risto, s. 1690 112, 111, 113
Risto, s. 1715 112
Valpuri, s. 1685 112, 111, 117
Valpuri, s. 1727 112
ISO-KARTANO Antti, s. 172252
ISO-KULKKILA Anna, s. 17278, 7, 9, 26
Elisabeth, s. 1688 26
ISO-KULKKILA ENT. KEKKONEN Elina, s. 1657 26, 27
ISO-KULKKILA Esko, s. 165327, 26, 28
Esko, s. 1699 27
Henrikus, s. 1692 27
Juho 28
Juho 28, 27
Juho, s. 1716 26, 51
Maria, s. 1686 26, 9, 8
Maria, s. 1724 26
Marketta 27, 26
Marketta, s. 1691 26, 47, 51
Matias, s. 1729 26
N.n 28, 27
Olavi, s. 1682 26, 9, 27, 8, 51
Olavi, s. 1718 26
Pirkko, s. 1745 50, 51
Simo, s. 1713 26
Valpuri, s. 4 27
Yrjö, s. 1687 27
ISOTALO Anna (Helena), s. 1814220, 218, 227, 219
Anna, s. 1772 228
Eeva Karoliina, s. 1811227
Esteri Loviisa, s. 1816227
Helena (Leena), s. 1778227, 220, 240
Helena, s. 1778 228
Heta Fredrika, s. 1819227
Juho Fredrik, s. 1809227
Juho, s. 1749 228, 227, 229
Juho, s. 1780 227, 220, 228
ISOTALO KOIVISTO Anna, s. 1751229
Valpuri, s. 1754 229
ISOTALO Maria, s. 1744 229
Matias, s. 1775 228
Matti, s. 1715 229, 228, 230
Pirkko, s. 1749 228, 227, 232
Saara, s. 1784 228
Sofia, s. 1714 229, 228
Vilhelmi Kustaa, s. 1791228
J Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
JASKARA Anna 278
Anna, s. 1717 243
Antti, s. 1734 243
Juho, s. 1731 243
Kristiina 244, 243
Lauri 278
Luukas 245, 244, 263
Malin 245
Malin 243
Malin, s. 1628 245, 244, 115, 263
Margareta, s. 1689 278
Maria, s. 1682 244
Matti 244, 243, 245
Matti, s. 1686 244
Matti, s. 1722 242, 240, 243
Pirkko, s. 1725 243
Sofia, s. 1694 243, 242
Valpuri, s. 1655 263, 262, 245, 260
Valpuri, s. 1688 244
Vauva, s. 1679 244
Yrjö, s. 1685 244
Yrjö, s. 1696 243, 242, 244
JUSSILA Isakus, s. 1786 194
JYLHÄ Yrjö 249, 248
JÄMINKI II Marketta, s. 169672
JÄMINKI Marketta, s. 1657 99, 98
Sophia, s. 1699 72
JÄMROTH / JÄMGRUND Jooseppi, s. 1707 72
JÄRVENPÄÄ Juho, s. 1756 38
JÄRVENSIVU ENT. JOENSUU Jooseppi, s. 1770 38
K Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
KANA Margareetta 230
KANGASMÄKI Anna, s. 1800 7
KANTALA ELI HAKOKANTO Anna89
Jooseppi, s. 1680 89
Karin, s. 1616 90, 89, 93
Maria 89
Marketta, s. 1634 89, 88
Matti, s. 1660 89
Niilo 89
Olavi, s. 1612 90, 89, 91
Olavi, s. 1666 89
Tuomas, s. 1638 89, 88, 90
Tuomas, s. 1668 88, 71, 89
KANTALA Marketta, s. 1662 95
KAPEE ENT. HAUKKAMAA Anna, s. 1665 32
KARJULA I (HEIKKILÄ) Pirkko115
KARJULA II Luukas, s. 1592115, 114, 116, 245
N.n, s. 1563 116, 115
Perttu 116
Tuomas, s. 1559 116, 115
KAUPPI Kaisa, s. 1737 258, 259
KAUPPILA Yrjö, s. 1795 7
KAUTTU Heikki 123
Jaakoppi 123
Juho 121, 117, 122
Marketta 122, 121, 124
Matti 122, 121, 123
Matti, s. 1621 122
KEIHÄSJÄRVI Kirsti, s. 1711112
Kristiina, s. 1738 125
Valpuri, s. 1727 112
KEKKONEN Elisabeth, s. 168826
Erik 94
Jooseppi, s. 1646 26
Jooseppi, s. 1683 9
Marketta, s. 1696 88
Matti 93
Olavi, s. 1540 94, 93
Tuomas, s. 1575 93, 90, 94
KESKINEN ENT. ISOTALO Yrjö, s. 1776 257
KIIMAJOKI Maria, s. 1723 64, 37, 66, 36
Pirkko, s. 1725 66
KIMAN Marketta, s. 1707 67
KIRSTA Maria, s. 1725 139
KIVINEN Henrik, s. 1821 6
KIVISTÖ Maria, s. 1754 138
KLEMOLA Maria, s. 1721 276
Simo, s. 1699 276
Valpuri, s. 1702 276
KNUUTTILA Liisa, s. 1786 6
Maria, s. 1760 38
KOIVISTO Anna, s. 1674 230, 229
Anna, s. 1710 230
Anna, s. 1744 208
Anna, s. 1750 194, 170, 196
Antti, s. 1754 196
Aune, s. 1688 230
Aune, s. 1749 208
Birgitta, s. 1740 208
Elisabeth (Liisa), s. 1732196, 194, 208
Elisabetha 208, 196
Elisabetha, s. 1767 196
Erikus, s. 1769 196
Heikki, s. 1729 196, 194, 197
Henrikus, s. 1752 196
Henrikus, s. 1762 196
Jakopus, s. 1756 196
Johannes, s. 1735 208
Johannes, s. 1764 196
Juho, s. 1645 231, 230
Juho, s. 1719 230
Kaisa 231, 230
Karin, s. 1704 230
Katariina, s. 1749 208
Kristian, s. 1760 196
Margareetta 230
Maria, s. 1699 230
Maria, s. 1737 208
Maria, s. 1758 196
Matti, s. 1666 230, 229, 231
Matti, s. 1715 229, 228, 230
Mikael, s. 1689 230
Pirkko, s. 1712 230
Pirkko, s. 1766 196
Regina, s. 1742 208
Simo, s. 1691 230
Simon, s. 1746 208
Tuomas 208, 196
Valpuri, s. 1703 230
Valpuri, s. 1738 208
Yrjö, s. 1701 230
KORPI-RIEKKOLA Kaisa, s. 1785134
KORPULA Anna, s. 1600 165
KOSKI (KIIHISKOSKI) Perttu116
KOSKI ELI KARJUNKOSKI Maria, s. 1719 112
KOSKI Katariina, s. 1680 12, 10, 24
Matti 24
Valpuri 24
Valpuri 24, 12
Valpuri 25, 24
Yrjö 25, 24
Yrjö, s. 1639 24, 12, 25
KOVETTU Anna 128, 126
Heikki, s. 1647 128, 126, 129
Juho 129, 128, 130
Juho 131, 130
Kerttu 129, 128
Marketta 126, 125, 128
Markus 130, 129, 131
Matti, s. 1667 128
Sipi 131
Tuomas 131
Valpuri 129
KRIGSMAN Anna, s. 1769 254
Anna, s. 1774 254
Antti, s. 1779 254
Elisabetha, s. 1759 254
Jaakko, s. 1767 254
Juho, s. 1737 254, 252, 253
Juho, s. 1761 252, 251, 253, 254
Kaisa, s. 1776 254
Maria, s. 1764 254
Matias, s. 1772 254
Valpuri, s. 1739 254, 252, 253
KUITUNEN Matias (Matti), s. 176238
KULMALA Kustaa Aatu, s. 18594, 5
Nelly Raakel, s. 19152
KUORANTA Maria, s. 1686 26, 9, 8
KURKELA Antti, s. 1713 72
KURU Anna, s. 1699 30, 29, 31
Erkki 19
KURU II Anna 13, 12, 20
Beata, s. 1678 35, 133
Heikki, s. 1672 12, 10, 13
Henrik 14, 13, 15, 31, 67
Jooseppi, s. 1666 14, 35
Maria, s. 1711 35
Marketta 15
Martti, s. 1657 67, 66, 14
Matti 15, 14, 16, 17
Matti, s. 1665 31, 30, 14
N.n 18, 17, 16
Pirkko 16, 15, 17, 18
Pirkko 15
Sipi 16, 15, 17
Tuomas 18, 17, 19, 16
Tuomas, s. 1648 13, 12, 14
Valpuri 15, 14
Valpuri, s. 1706 65
KURU Kustaa 31
Lauri 19, 18
Maria, s. 1666 31, 30, 32
Marketta 15
Matti, s. 1665 31, 30, 14
N.n 19, 18
Tuomas 18, 17, 19, 16
KYLENIUS Abraham, s. 1775 215
Albertiina, s. 1779 215
Brigitta Kristiina, s. 1781215
Henrik, s. 1777 215
Juho, s. 1747 215
Juho, s. 1773 215
Katariina Elisabetha, s. 1771 215
Maria, s. 1769 215
KÄRKI Anna, s. 1731 223, 222, 224, 225, 226
Maria 224, 223
Maria, s. 1730 224
Yrjö 224, 223
KÄRPPÄ Elias, s. 1792 252, 253
KÖNTTÄRI ELI KOLEHMA Liisa, s. 1721 136
L Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
LAHDENPERÄ Helena (Leena), s. 1789 7
LAHDENPOHJA Aino Kyllikki, s. 1915 1
Kalle, s. 1874 1
Lempi Maria, s. 18821
LAHTI ENT. GRANHOLM Henrika, s. 1862 4, 5
LATONIEMI Anna, s. 1856 4, 5
LAURILA Anna, s. 1666 199
Heikki, s. 1678 198, 197, 199
Kalle Kustaa, s. 1828170
Magdaleena 200, 199
Margareetta, s. 1649199, 198
Markku 120, 119
Martti, s. 1731 275, 274
Pauli, s. 1596 200, 199
Pekka, s. 1628 199, 198, 200
LEMMENNIEMI (VISUVESI) Heikki147
LEPPÄKOSKI Nikolaus Efraim (Niilo), s. 1815 256
LEPPÄLÄ Anna, s. 1815 6
LEPPÄNEN Heli, s. 1942 1
LETTONIEMI Liisa, s. 1781 7
Mikko, s. 1757 8, 9
LEVEELAHTI Valpuri, s. 17857
LIESMÄKI ENT. KORVENTAUSTA ENT. TIENARI Anna Liisa, s. 1818 6
LIITI ENT. FLIT Matti, s. 1798134
LIMINGIUS Anna, s. 1602 185, 183, 189
Brita, s. 1600 189
LIMINGIUS -CORVINUS Henrik, s. 1537 190, 189, 191
LIMINGIUS Dorde, s. 1608 189
Henrik, s. 1595 189
Jaakko, s. 1603 189
Katariina, s. 1599 189
Magdalena, s. 1598 189
LINDGREN Helena, s. 1778 194
LITHOVIUS Anna 191, 190
Brita 190
Christina, s. 1590 190
Cristiern, s. 1575 190
Henrik, s. 1537 190, 189, 191
Josef, s. 1569 190
Juho, s. 1563 189, 185, 190
Karl, s. 1592 190
Katariina, s. 1552 190, 192
Lauri, s. 1500 191, 190
N.n 190, 189
LITHOVIUS-LIMINGIUS-CORVINUS Juho, s. 1563 189, 185, 190
Kristiina, s. 1562 189, 185, 192
LUOMAJOKI Reetta Liisa, s. 18266
LYRA Maria, s. 1684 73
LÖRPYS Kristiina 32
LÖYTÄNÄ Matti, s. 1669 47
M Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
MAJAMÄKI Anna Karoliina, s. 18244, 3, 5, 68
Antti, s. 1755 69, 68, 70
Aune, s. 1758 69, 68, 111
Fredrika, s. 1821 68
Juho, s. 1785 68, 5, 69, 4
Kaisa, s. 1818 68
Kalle, s. 1804 69
Leena, s. 1795 69
Liisa, s. 1783 69
Maria, s. 1816 68
Matti, s. 1800 69
Reetta (Marketta), s. 178768, 5, 134
Vauva, s. 1788 69
MANNER Jeremias, s. 1844 3
Maria Justiina, s. 18403
MARTTINEN Kaisa, s. 1679 73
MIKKOLA Heikki, s. 1707 259
Kerttu, s. 1663 259
Maria 279, 278
Martti, s. 1653 259
Susanna, s. 1744 39
Ulla, s. 1797 7
MOMMO Dorotea (Teija) 11, 10
Heikki 11, 10
Yrjö, s. 1690 10, 8, 11, 9
MONONEN Elina 21, 20
Heikki 20, 13, 21
Klemetti 22, 21, 23
Marketta, s. 1627 20, 13
Matti 21, 20, 22
Matti 23, 22
Olavi 23
MOXY Anna, s. 1667 95
MULLI Anna, s. 1700 197, 196, 207
Antti, s. 1689 207
Beata, s. 1705 207
Erik, s. 1691 207
Johannes, s. 1698 207
Juho, s. 1657 207, 197
Karin, s. 1702 207
Kirsti, s. 1657 207, 197
Maria, s. 1692 207
Matti, s. 1694 207
Samuel, s. 1690 207
Valpuri, s. 1696 207
MUSTAJÄRVI Anna, s. 1758 225, 221, 226
Lauri, s. 1540 92, 91
Martti, s. 1605 91
Mrs., s. 1583 91, 90
Niilo, s. 1579 91, 90, 92
Olavi, s. 1612 90, 89, 91
MYLLYMAA Anna, s. 1722 35
MYLLYMÄKI Erikus, s. 1781 253
Erkki, s. 1759 253
MÄKELA Maria, s. 1769 274, 256, 276
MÄKELÄ Anna Leena, s. 1792256, 250, 274
Jaakko, s. 1761 274, 256, 275
Jaakko, s. 1790 274
Juho, s. 1711 276, 274
Kustava Karoliina, s. 1823170
Maria, s. 1721 276
Maria, s. 1745 276, 274, 277
MÄKI Matilda (Tilta), s. 1871218, 219
MÄKI-HEISKALA Albertiina, s. 1825256
MÄKITALO Anna 149, 148
Erik 149
Henrik 149, 148, 150
Klemetti 149
Klemetti 151, 150, 152, 155
Marketta 150, 149
Pauli 150, 149, 151
Tuomas 148, 139, 149
Valpuri 149
MÄKKYLÄ Erkki, s. 1731 253
Marketta, s. 1729 253
N Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
NAHKALA Antti, s. 1700 35, 29
NALLI Antti, s. 1682 56
Elina 58, 57
Erkki 59, 58, 60
Erkki, s. 1687 56
Heikki, s. 1650 57
Henrikus (Heikki), s. 168556
Jaakoppi, s. 1637 56, 52, 57
Kaarina, s. 1644 56, 52, 61
Malin 58
Marketta, s. 1672 56
Matti 58, 57, 59
Matti, s. 1677 56
N.n 59, 58
N.n 60, 59
Niilo 60, 59
Perttu 57, 56, 58
Pirkko 58
Riitta 57, 56
Simo 57
Sofia, s. 1680 52, 50, 56, 51
Valpuri, s. 1671 56
NENOINEN Hannu, s. 1520 103, 102
Olavi 102, 101, 103
Pekka, s. 1554 103
NENONEN (KIERINGO) Marketta, s. 1657 99, 98
Olavi, s. 1639 99, 98, 100
NENONEN Anna 101, 100
Anna, s. 1728 97
Annika 99
Antti, s. 1702 97, 70, 98
NENONEN ELI NIEMI Jooseppi, s. 1680 89
NENONEN Elina 100, 99, 101
Heikki 100, 99
Heikki, s. 1675 98, 97, 99
Heikki, s. 1718 98
Henrik 102
Jooseppi, s. 1684 99
Jooseppi, s. 1704 98
Juho 99
Juho, s. 1700 98
Juho, s. 1723 98
Kaisa 100
Kaisa, s. 1673 98, 104
Maria, s. 1737 71
Maria, s. 1682 99
Maria, s. 1694 98
Maria, s. 1701 98
Maria, s. 1716 98
Maria, s. 1731 70, 69, 97
Marketta 98, 97
Marketta, s. 1686 99
Matti 99
Matti, s. 1721 98
Olavi 101, 100, 102
Olavi 99
Olavi 102, 101, 103
Olavi, s. 1708 98
Pekka, s. 1554 103
Pirkko, s. 1688 97, 70, 104
Pirkko, s. 1713 98
Taneli, s. 1712 98
Tuomas, s. 1688 99
Tuomas, s. 1706 98
Yrjö, s. 1713 98
NIKKI Anna, s. 1740 257, 256, 267
Anna, s. 1751 259
Antti, s. 1773 257
Hebla, s. 1722 262
Heikki, s. 1705 258, 257, 259, 260, 261
Heikki, s. 1707 259
Heikki, s. 1741 257, 256, 258, 259
Heikki, s. 1763 257
Helena, s. 1745 259
Jaakko, s. 1652 263, 262, 264, 260
Johannes, s. 1770 257
Juho, s. 1758 259
Kaisa, s. 1711 258, 257, 259, 262
Kaisa, s. 1737 258, 259
Kustaa, s. 1779 257
Lauri 265, 264
Margareetta 264, 263
Margareetta, s. 1692260, 263
Margareetta, s. 1724262
Maria, s. 1713 262
Maria, s. 1731 258, 259
Maria, s. 1767 257
Matias (Matti), s. 1765257
Matti, s. 1689 262, 259, 263, 258
Matti, s. 1734 258, 259
Niilo 264, 263, 265
Niilo, s. 1782 256, 250, 257
Pirkko 265, 264
Valpuri, s. 1655 263, 262, 245, 260
Valpuri, s. 1690 262, 259, 266, 258
Valpuri, s. 1717 262
Yrjö, s. 1748 259
Yrjö, s. 1776 257
NIKKILÄ Anna, s. 8 41
NIRONEN E MARJAMÄKI Greta, s. 1920 2
NOJONEN ELI MIKKOLA Heikki158, 156, 159
Heikki, s. 1640 159, 158, 160
Maria 156, 138, 158
Mikko, s. 1615 160, 159, 161
Pirkko 159, 158, 162
Sofia, s. 1640 160
Valpuri 158, 156
Valpuri 160, 159
Yrjö, s. 1696 158
NOJONEN Lauri 161, 160
NUKARI Amanda Vilhelmiina, s. 1843 218, 2, 219, 250
Anna Kaisa, s. 1819 251
Antti, s. 1787 252, 253
Eeva Kaisa, s. 1817 250, 219, 256, 218
Elias, s. 1792 252, 253
Esaias, s. 1797 252, 253
Ester, s. 1833 251
Hedda Vilhelmiina, s. 1821251
Heikki, s. 1799 252, 253
Johanna, s. 1829 251
Johannes, s. 1785 252, 253
Juho, s. 1761 252, 251, 253, 254
Juho Kustaa, s. 1816251
Kalle Kustaa, s. 1838251
Kustaa, s. 1846 250
Maria Elisabeth, s. 1822251
Maria Kristiina, s. 1791251, 250
Matti, s. 1790 251, 250, 252, 253
Matti, s. 1817 250, 219, 251, 218
Matti, s. 1850 250
Ottiliaana, s. 1825 251
Risto, s. 1795 252, 253
Sophia, s. 1758 252, 251, 253, 255
Taavetti, s. 1827 251
Taavetti, s. 1852 250
Topias, s. 1855 250
NUOTTINIEMI Anna, s. 4 139, 138, 148
Anna, s. 1752 138
Antti, s. 1732 139
Juho, s. 1768 138
Kaisa, s. 1760 138
Leena, s. 1768 138
Maria, s. 1725 139
Maria, s. 1754 138
Matteus, s. 1699 139, 138, 140
Matti, s. 1765 138
Pirkko, s. 1756 134, 68, 138
Valpuri, s. 1772 138
Yrjö, s. 1729 138, 134, 139
NUUTTI ELI MATTILA Anders 261
Heikki, s. 1705 258, 257, 259, 260, 261
Juho 260, 258, 261, 259
Kaisa 260, 258, 261, 259
Margareetta, s. 1692260, 263
Yrjö, s. 1696 261
NÄNDÖILÄ Valpuri, s. 1657 201, 198
O Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
OHLBECK Olavi 99
OJAMÄKI ENT. OJANEN Anna Karoliina, s. 1824 4, 3, 5, 68
OJAMÄKI Kalle Aukusti, s. 18405
OJANEN Aarne Veikko, s. 19172
Aino Kaarina, s. 19122
Anna, s. 1856 4, 5
Arvid Aleksanteri, s. 1880