TIENARIN TILA KURUSSA

Päivitetty 17.08.2017

Uutena Kurun Vaakaniemen Toikon tilan vaiheista 1700-luvun alusta alkaen.

Kaikki päivitetty 17.08.2017













Tienarintie







Mommon päärakennus on lähes 300 vuotta vanha, joka edustaa kaunista talonpoikaistyyliä.





MOMMO, 30,5 km Korkeakosken asemalta, 70 km Tampereelta ja 1 km Kontuniemen laiturilta. Omistajat vuodesta 1921 Svante, Laina ja Ina Peltola.

Talo mainitaan kirkonkirjoissa ensikerran 1723, minkä jälkeen ovat omistajina olleet: Josef (Mommoi), Juho Juusenpoika (Mommoi), Juuse Juhonpoika Mommo, Juho Juusenpoika Mommo, Juuse Juhonpoika Mommo, Herman Juusenpoika Mommo ja Hilja Otteliana (os. Hermannintytär Mommo) sekä miehensä Eetvartti Antinpoika Peltola.

Tila on erittäin kauniilla paikalla Paloveden niemekkeessä. Pinta-ala on 257 ha; siitä puutarhaa 0,4, peltoa 35 ja metsämaata 221,9 ha. Viljelysten keskellä olevista rakennuksista osa on hyvin vanhoja. Päärakennus (v. 1935) n. 200-vuotias, kaunista talonpoiklaistyyliä. Karjakartano on vuodelta 1923. Tuulivoimainen vesijohto rakennuksiin (jo v. 1935), navetassa automaattiset juottolaitteet. Tasaisilla savi-multapelloilla 9-jakoinen vuoroviljelys; kesanto, ruis, 4 heinää, laidun, 2 kevätviljaa.

Peltoalasta oli v. 1931 kesantoa 2,2 ha, puolikesantoa 1,2, ruista 2, vehnää 0,5, kauraa 10, ohraa 1, hernettä 0,4, perunaa 1, rehujuurikasveja 0,9 ja heinää 15,8 ha. Kotieläimiä: 5 hevosta, 16 lehmää, 1 sonni, 11 sikaa, 9 lammasta ja 30 kanaa. Karja on LSK-, siat SY- ja lampaat maatiaisrotua. Karjasta on osa kantakirjassa.

Rahatuloja hankitaan myymällä paikkakunnalle viljaa, maitoa, lihaa, munia ja rehuja. Maito viedään osuusmeijeriin. Metsä on enimmäkseen havumetsää, josta on myyty metsänhoidollisesti saha-, paperi- ja polttopuuta. Tilalla on hyvä kalavesi, kaloja pyydetään myytäväksikin. Omistajat osuuskassan ja osuusmeijerin jäseniä. Voimakoneena höyrykone. Tiedot: Suomen maatilat II-osa, Hämeen lääni (vuodelta 1935).



Mommo Ruoveden Pihlajalahdessa.













Mommonlahti Ruoveden Palovedellä.







Kurun Keihäslahden Kurun tilan talouskeskus sijaitsee viljelysten reunassa, maantien varrella, Näsijärven rannalla, 2-kerroksinen päärakennus on vuokrattu Kurun kunnalle. Vuokraaja Väinö Sipilän asuntona on toinen päärakennus.



Kurun tilan vuokraaja 1930-luvulla oli Väinö Sipilä.



KURU (Keihäslahti), 54 km Vilppulan asemalta, 64 km Tampereelta ja 0,4 km Rapakon laiturilta. Sotilasvirkatalo, omistaja valtio. Vuokraaja Väinö Sipilä. Vuokraajina ovat 1700-luvun jälkipuoliskolla olleet luutnantit Reinhold Apolloff, Johan Eek, ja Gustav von Kothen sekä 1800-luvun alkupuolella mm. kenraali von Moller vuodesta 1810. Myöhempiä vuokraajia ovat henkikirjoittaja Otto Savander, maanviljelijä Koskinen, majuri K. R. von Kraemer ja maanviljelijä mäenpää, jolta tila joutui nykyiselle vuokraajalle.

Pinta-ala on nykyään 75,5 ha, josta 24,5 ha peltoa, 1 luonnonniittyä, 1 viljeltyä laidunta ja 49 ha metsämaata. Pellot ovat epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia.

Karjasuoja on rakennettu puusta ja kivestä vuonna 1904; siinä on 14 lehmän navetta ja 6 hevosen talli. Vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa automaattiset juomakupit. Sikala on tehty puusta vuonna 1911. Viljelyskiertoja3; A. juurikasvit, ohra ja heinä; B. kaura ja heinää; C. puolikesanto, syysvilja, 3 heinää, 2 kevätviljaa. Vuonna 1930 oli 3 ha ruista, 0,25 vehnää, 6,25 kauraa, 9,65 heinää, 1,5 puolikesantoa, juhannusruista ja vihantarehua sekä 1 ha kesantoa.

Kotieläimiä: 3 hevosta, 12 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa, 4 lammasta ja 10 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi ja lampaat ovat maatiaisia. Myydään paikkakunnalle viljaa ja maitoa. Sähkövalo ja voima Kurun Mylly- ja Sähkö Oy:ltä. Voimakoneena öljymoottori. Katkaisusirkkeli ja pärehöylä. Tiedot: Suomen maatilat II-osa, Hämeen lääni (vuodelta 1935).



Seuraavana Olkitaipaleen Tienarin tila mihin on tullut edellä olevilta tiloilta isäntä Kurun Keihäslahden Kurun tilalta 1697 ja vävy Ruoveden Mommon tilalta, Tienarin isäntä vuodesta 1729.







Vanhiska, rakennettu vuonna 1861 (hirrestä löydetty vuosiluku).

TIENARI, oikealla Tienarin kantatalo, rakennettu vuonna 1929, siinä asui Tienarin mummu ja vaari loppuelämänsä Pentti Tienarin perheen kanssa. Kauppila lohkaistiin Tienarista vuonna 1930 Aarne Tienarille perintöosuutena. Aarne ja Sanni Tienarin isännyyden jälkeen vuonna 1942, tila oli Aarnen kuoleman jälkeen perikunnan hallussa vuoteen 1951, jolloin alkoi Juho ja Irma Tienarin kausi ja he isännöivät Kauppilaa vuoteen 1982, jolloin Juhon ja Irman nuorin poika Tapani ja Päivi Tienari ottivat Kauppilan tilan hoitaakseen. Heillä on porsassikala. Tapanilla ja Päivillä on poika Jaakko ja tytär Anna. Juho Tienari myi vuonna 1937 Tienarin puoliksi pojilleen Pentille ja Kaarlolle. Keskellä olevan rakennuksen pirtissä asuivat ennen piiat ja rengit. Aino Tienarin miehen Kaarlo Tienarin kaaduttua sodassa 23.02.1940, Kaarlon (Kalle) osuus jäi hänen vaimolleen Aino Tienarille. Sodan jälkeen osuudet erotettiin Tienariksi ja Leijuksi. Leiju jäi Ainon ja hänen toisen puolisonsa Osmo Ojasen viljeltäviksi. Pentti ja Osmo kasvattivat sokerijuurikasta ja aloittivat yhdessä myös kanaloiden pidon. Osmo jätti kanalat, jota Pentti jatkoi. Osmo osti leikkuupuimurin 1960-70 luvun vaihteessa ja pui kylän talojen viljapeltoja pitkää päivää tehden koko syksyn, jos sää salli puinnin. Aino Tienari meni naimisiin vuonna 23.12.1943 Osmo Ojasen kanssa ja asuttivat keskellä olevaa taloa. Perheeseen siunaantui Kallen ja Ainon pojan Simon lisäksi vielä 4 poikaa ja 2 tyttöä, joista nuorempi kuoli jo puolivuotiaana aivokalvontulehdukseen. Ojasten asumassa rakennuksessa oli kolme kellaria ja keskimmäisen kellarin yläpuolella on pieni akkuna ja siinä oli "sisävessa", johon kulku oli eteisen kautta. Sisävessassa oli istuinosan alla peltinen kouru, jota pitkin jätökset menivät alla olevaan astiaan. Vessa tehtiin aikoinaan susien pelon vuoksi, koska niitä nähtiin lauma tallin vasemmalla puolella olevalla alavalla peltoaukealla. Rakennuksen keskelle oli myöhemmin rakennettu kahta rakennusta yhdistämmän porstua ja pitkä eteinen ja sen päähän keittiö, mikä oli tosi hatara, talvella vesi jäätyi astioihin keittiössä. Eteisestä pääsi vintille ja se oli pelottava paikka, sinne ei uskallettu mennä lapsena ollenkaan. Vasemmalla puolella näin edestä katsottuna oli pirtti, kaksi akkunaparia ja oikealla sali, kaksi akkunaparia. Salin takana oli kaksi kamaria, keski - ja peräkamari. Rakennuksessa oli kolme piippua, yksi pirtin isoon uuniin ja pieneen uuniin, toinen keittiön lieteen, keskihuoneen ja salin uuneihin yhdeistetty piippu ja kolmas peräkamarin uunia varten. Peräkamarissa nukkui melkein koko perhe, mutta vanhempana Simo ja Kalevi nukkuivat keskihuoneessa. Akkunoihin oli laitettu tummennusverhot tai paremminkin pahvit sota-ajan pommituksia pelätessä. Ne vedettiin alas pimeän tultua valojen ollessa päällä sisällä. Me Ojasen ja Tienarin lapset pelattiin ja leikittiin 10-tikkua ja "kolipiiloo" kesällä ja vanhempana jouduttiin kesällä heinätöihin ja keväällä kuorimaan puita. Koulun päättymispäivänä aina ensimmäiseksi riisuttiin juhlavaatteet ja rynnättiin kastamaan talviturkki Kauppilan rantaan, missä kävimme joskus jopa yli 20 kertaa päivässä. Näsijärvessä ei juurikaan käyty uimassa. Simo vanhempana lapsena oli kova urheilemaan, kun me vasta leikittiin. Olimme joskus 1960-luvun alussa Nuijantiellä ottamassa aikaa, kun hän juoksi sataa metriä. "Lähtölaukaus" annettiin käsien heilautuksella. Simo valittiin Kurun parhaaksi urheilijaksi vuonna 1964. Lähinnä vasemmalla oli hevostallit ja yläkertaan meni silta, jota pitkin sai vietyä heinää, joka pudotettiin hevosille yläkerran lattiassa olevasta aukosta. Matalan rakennuksen tallin puoleisessa päässä oli kolme puuceetä, ylhäällä oikealla puoli, oikealla näkymättömissä heinälato ja kuva on otettu navetan katolta. Edessä on karjopiha, jonka portti näkyy olevan kiinni. Siihen laskettiin eläimet vapaaksi kevättä haistelemaan ja purkamaan iloaan vapaaksi päästyään. Portit piti olla tiukasti kiinni tai vasikat olisivat lähteneet karkuun Kuvan on ottanut vuoden 1930 tienoilla Jalmari Mantere ja kuvan omistaa Matti Tienari.







Parkkuu, Ylöjärvi



Napsauta yläpuolella olevaa tekstiä








Näytä suurempi kartta





wordpress sivut






















Sukuselvityksen kohde

Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II
s. 1672 Kuru, Keihäslahti ja hänen jälkeläisiään yhteensä 496 taulua

Tulostettu:
17.08.2017
Tekijä:
Kalevi Ojanen
Keskisenkatu 6 A 22
33710 Tampere
Puhelin +358503429851
amiraali@kaleviojanen.fi





SUKUJUTUT -ohjelma

ATK-palvelu Luhtasaari Oy
Seinäjoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

Taulu 1
I Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II Kuru II:n isäntä 1695-1696, Tienarin isäntä 1697-1728, s. 1672 Kuru, Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale. Henrik Tuomaanpoika oli Kuru II:n lampuoti 1695-1696.
Kuru I ja Kuru II mainitaan luutnantti Segebadenin puustellina vuodesta 1690,
josta asti myös Tuomas Henrikinpoika ja Henrik Tuomaanpoika mainitaan lampuoteina,
heidän jälkeensä oli vielä useita lampuoteja ennen isovihaa. (Isoviha 1714-21, venäläisten miehitys)
(Puustelli oli virkatalo, joka annettiin viranhaltijalle osana palkkaa).
Henrik Tuomaanpoika muutti Kurun Keihäslahden Kuru II:sta (Kuru II:n lampuoti 1695-1696) Kurun Olkitaipaleen Tienarille ja oli isäntänä 1697-1728, jolloin kuoli.

Ennen Henrik Tuomaanpoikaa Kurun Olkitaipaleen (aluksi kuului Vaakaniemeen) Tienaria asuttaneet:

1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
3. Pietarin leski Anna 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
4. Tuomas Olavinpoika 1606-1608
5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
pso Valpuri Matintytär 1639 ja 1643-1644
Edellisen poika
6. Yrjö Laurinpoika 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
pso Marketta (Maisa) Antintytär
Edellisen sisarenmies
7. Pietari Olavin poika 1649-1677
pso 1 Kerttu Laurintytär 1645-1646
2 Anna (ainakin jo vuonna 1649)
Edellisen ja Annan poika
8. Juho Pietarinpoika 1678-1696, kuoli 1697
pso Aune
9. Yhdeksäntenä tulee isännäksi aiemmin mainittu Heikki Tuomaanpoika Kuru II:sta 1697-1728
.
Kurun jakokunnat isojakokarttojen mukaan. I. Vehkakoskenmaa (Hainarin), II. Petäjäniemen ulkomaa (Karjulan).

Puoliso: Vihitty 21.09.1698 Kuru Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski Katariina kuollut 78-vuotiaana horkkaan eli vilutautiin., s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.
Kuoli malariaan 78-vuotiaana.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Koski, Koskin isäntä 1687-1701 ja 1704-1710, lautamies 1692-1709, kirkkoisäntä 1697-1699, s. 1639 (Messukylä) Kuru, Karjula, k. 06.05.1728 (Messukylä) Kuru, Karjula ja Valpuri Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula.
Keskiaikainen koruommel Kurun vuodelta 1704 olevassa messukasukassa. Valokuva, Kansallismuseo.

Lapset:
Valpuri Tienari , s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 2
Kaisa Ringsten o.s. Tienari , s. 1713 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 495
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 2
II Valpuri Heikintytär Tienari, (Taulusta 1, isä Heikki Tienari) Vanhemmat Kurun Keihäslahden Kuru II:sta, Tienarin tytär, piika ja emäntä., s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 18.11.1722 Kuru Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo Mommon poika, ei Mommon isännän, vaan itsellisen poika, Ruoveden Pekkalan talon renki, Tienarin vävy ja talollinen 1729-1752, kirkon kuudennusmies, vanha isäntä. Yrjö kuoli 62-vuotiaana, kuolinsyytä ei tiedossa. Yrjö Tienarista lähtien Tienarin tila on siirtynyt nykypäivään asti isältä pojalle., s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale.

SUUR-RUOVEDEN MAANTIETEELLINEN HISTORIA:

Kallioperä johtaa meidät Suur-Ruoveden historiassa aina yli tuhannen miljoonan vuoden takaisiin aikoihin, jolloin maan sisässä siihen saakka tulikuumina hehkuneet kiviainesmassat jähmettyivät koviksi graniiteiksi ja muiksi lähisukuisiksi kivilajeiksi, jotka nykyään muodostavat alueen vuoriperustan.
Mutta sen jälkeen seuraa geologisessa historiassa, niinkuin yleensä meidän maassamme, laaja aukko. Koko siltä valtavalta aiakakaudelta, jonka kuluessa muinaiset vuoristot tasoittuivat aina nykyiseen graniittiperustaan saakka, ei ole säilynyt mitään tietoja. Vasta viimeisen kymmenentuhannen vuoden ajalta - on säilynyt aukoton sarja havaintoaineistoa.
Näyttää siis siltä, kuin paksusta historian kirjasta olisi repäisty pois valtaosa lehdistä, niin että vain ensimmäiset ja viimeiset olisivat jääneet jäljelle.
Tähän on ensi sijassa syynä jääkausi, joka on hävittänyt vuorten rapautumisesta syntyneet aikaisemmat irtainten maalajien kerrostumat ja myös sen kasvi - ja eläimaailman, joka ennen sitä täällä on vallinnut.

Oikeastaan voisimme puhua jääkausista yhden asemesta, sillä niitä on ollut useampiakin, ehkäpä kolme tai neljä. Niiden välillä on sitten ollut lämpimiä, jäättömiä kausia, jolloin elämä on taas päässyt versoamaan. Tavallisesti puhutaan vaan viimeisestä jääkaudesta, joka lienee kestänyt suunnilleen 75000-100000 vuotta.
Jäätiköityminen sai alkunsa Ruotsin ja Norjan korkeilla tunturiseuduilla, missä vieläkin on pysyviä jäätiköitä. Sieltä jäätiköt ilmaston kylmetessä alkoivat laajentua kaikkiin suuntiin. Sitkeän taikinan tavoin jäämassa vähitellen eteni yli koko Skandinavian ja Suomen aina Keski-Venäjälle ja Saksaan saakka. Jäätikkö oli satojen metrien, ehkä kilometrin paksuinen.
Edetessään se kuljetti mukanaan maan pintaa peittävät irtaimet ainekset ja irroitti kaalioiden rapautuneista pinnoista kiviä ja lohkareita, jotka tarttuivat kiinni sen pohjaan. Näin se puhdisti kallioiden altaita ja syvennyksiä, joissa nykyiset järvet sijaitsevat ja hioi ja naarmutti alustaansa tarttuneiden kivien avulla kallioiden pintoja.
Tällä tavoin syntyivät silokalliot, joita tavataan varsinkin järvien rannoilla. Niiden pinnalla näkyvät uurteet osoittavat jäätikön liikkumissuuntaa.

Mutta mahtava, ikuiselta näyttävä mannerjäätikkökin kohtasi väkevämpänsä. Ilmaston taas vähitellen lämmetessä sen reunojen eteneminen pysähtyi. Sen pintaan alkoi auringon säteiden voimasta ilmestyä yhä useampia puroja ja sulamisvesivirtoja, jotka kuluttivat sitä ja koversivat siihen uurteita ja onkaloita.
Jään reu´na alkoi murtua ja lohkeilla, jäätikkö oheni ja maa-ala toisensa jälkeen vapautui sen vallasta.

Jäätikkö ei sulanut yhtäjaksoisesti, vaan välillä sattui kylmempiä ilmastokausia, jolloin sen reuna juuttui pitemmäksi aikaa paikalleen ja saattoi tilapäisesti jopa edetäkin. Kummankin Salpausselän kohdalla sattui n. 200 vuoden pysähdys. Tämä tapahtui n. 10000 vuotta sitten.
Sen jälkeen jää taas suli hyvää vauhtia ja n.500 vuotta myöhemmin sen reuna oli Suur-Ruoveden alueella, joka kokonaisuudessaan vapautui jään vallasta seuraavien vuosisatojen kuluessa.

Maisemat olivat kuitenkin vielä silloin aivan toisenlaisia kuin nykyään. Valtava jäämassa oli painollaan ssanut maan kuoren painumaan alemmaksi ja kun jäätikön sulamisesta lisäksi syntyi runsaasti vettä, olivat maat pääosaltaan veden peitossa. Tämä vesi oli kylmä jääjärvi, jossa jäätiköstä irti lohkeilleet suuremmat ja pienemmät jäävuoret uiskentelivat, niinkuin nykyään arktisilla vesillä.
Vain korkeimmat maastokohdat kohosivat saarina tästä ns. Baltian jääjärvestä. Rantaviiva lienee kulkenut jäätikön sulamisvaiheen aikana n. 200m:n korkeudella.

Laajemmalti kuivaa maata on siis ollut vain alueen pohjoisosassa sekä Kurun luoteisosassa, muualla vain vähäisiä saaria ja saariryhmiä. Maa kohosi kuitenkin nopeasti.
Jäätikön päättymisvaiheessa n. 9000 vuotta sitten maan kohoaminen lienee ollut n. 5-6 m sadassa vuodessa. Sittemmin maan kohoaminen on yhä hidastunut ja on nykyään vain runsaat puoli metriä vuosisadassa.
Heti jään sulaessa kuiville jääneet ns. vedenkoskemattomat maat eroavat selvästi myöhemmin kohonneista alueista. Jäätikön sulaessa irtaantui sen pohjaan tarttunut hienompi ja karkeampi kiviaines ja vedenkoskemattomilla alueilla se jäi makaamaan paikoilleen. Tästä johtuen korkeimpien kallioiden laet alueella ovat näin syntyneen huuhtoutumattoman irtaimen maalajikerroksen, moreenin, peitossa. Niiden alempana sijaitsevilla rinteillä sen sijaan on usein näkyvissä paljaita kallioita, joilta aallot ovat huuhdelleet pois moreeniaineksen. Näin on käynyt muös matalammilla, veden alle jääneillä kallionyppylöillä ja - harjanteilla.

Veden koskemattomat maat ovat tästä syystä myös viljavia. Tämän on ihminen kauan sitten huomannut ja seuduilla, joilla tällaisia maita on runsaammin, asutus on ensi sijassa asettunut niille.
Näin on laita varsinkin Itä-Suomen vaaramailla, mutta Suur-Ruovedenkin alueella tämä on havaittavissa. Suur-Ruoveden harjut ovat pitkittäisharjuja, joiden pituussuunta vastaa suurin piirtein jäätikön kulkusuuntaa.

Näsijärven pinta on 94,9 m merenpinnasta, Kurun Aurejärvi 154,8m.
Suurin osa Suur-Ruoveden alueesta sijaitsee kuitenkin 100-150 m:n korkeuserojen välillä, vain uloinna pohjoisessa samoin kuin Kurun länsiosassa on keskikorkeus 150-200 m:n välillä.
Kurussa Kuusijärven pohjoispäästä länteen pienen Lumijärven eteläpuolella oleva mäki, joka on 220,2 m merenpinnan yläpuolella ja siis koko Hämeen korkeimpia kohtia.

Varsinkin savikkoja, jotka ovat syntyneet jäätikön sulamisvaiheessa jään kaikkein hienoimmaksi jauhamasta veteen joutuneesta kiviaineksesta tai myöhempien vesistöjen pohjaan laskeutuneista hiukkasista, on alueella vain suhteellisen vähän verrattuna esim. Tampereen seutuihin tai Pohjanmaan jokitasankoihin.
Näsijärven pohjoispäähän liittyvien suurten järvenselkien ympärillä olevissa pitäjissä, Kurussa, Ruovedella, Vilppulassa ja Virroilla on kuitenkin rantojen tuntumassa yleisesti etupäässä vähäisiä savikkoalueita. Savikerros on yleensä ohut, keskimäärin vain n. metrin paksuinen.



OLKITAIPALE:

Kurun Olkitaipaleella oli Ilmarinkylän Lassen eräsija. Kyseessä on ilmeisesti Lauri Villi, joka oli kylän suurimman, myöhemmin Teivaalaan liitetyn tilan isäntä.
Omistus sijaitsi Jakamajärven ja Parkkuunlahden välisellä kannaksella, jonka läpi juolsevassa joessa oleva Parkkuunkoski piti kiertää maitse. Tällä erämaalla asui Martti Erkinpoika Mylläri.
Naapuritalon Taipaleen ensimmäinen isäntä, joka sai 1553 vahvistuskirjeen tilaansa, oli kotoisin Ylöjärven Ilmarinkylästä.
Vuonna 1681 Jaakko Markunpoika Taipale eli Ilmarinen esitti mainitun kirjeen selittäen, ettei talo ollut koskaan jäänyt autioksi. Eräsija näyttää siis olleen koko ajan vanhan omistajasuvun hallussa.
Mahdollisesti myös Kuusjärven ympäristö kuului Lauri Villin maihin.
Järven itärannalla, vanhoilla Taipaleen tiluksilla on Pirttilahti, jonka luona on hyvinkin saattanut olla talvisten pyyntiretkien tukikohtana käytetty eräpirtti.

Molemmin puolin Olkitaipaleen erämaakappaletta oli kaksi Ylöjärven Erkille kuuluvaa eräsijaa, Parkkuu ja Vaakaniemi.
Kyseessä on ilmeisestikin 1553-1584 Äijälän isäntänä mainittu Erkki Ollinpoika.
Hänen entisillä erämaillaan asui 1590 Pekka Martinpoika Tienari.
Erkin Vaakaniemessä olevan eräsijan oli saanut asuttavakseen Erkki Toikko, joka esiintyy jo 1562 Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa. Molemmat eräomistukset on siis helppo paikallistaa.

Erämaiden luettelossa mainittiin jo 1552 niille uudisasukkaiksi asettuneiden nimet. Kaikki olivat yläsatakuntalaisia ja joukossa oli useita, jotka olivat kotoisin Vanhasta Pirkkalasta.
Omille erämaille asettuneita voidaan varmasti todeta vain yksi, Juho Ollinpoika Naistenmatkan Sipilästä, joka muutti isänsä eräsijalle Virtain Vaskivedelle.
Samoin tapahtui ilmeisesti myös Kurun Olkitaipaleella, joka ilmoitetaan asutuksi Ilmarinkylästä Ylöjärveltä.
Juho Ollinpoika lienee kuitenkin pian luopunut yrityksestä, koska häntä ei mainita enää 1562 ja 1564 erämaatalonpoikain luettelossa.
Innostus erämaiden asuttamiseen oli muutenkin vähäinen, sillä 1552 uudisasukkaiksi halukkaista pirkkalalaisista vain Kankaantaan kylästä Vaskivedelle muuttanut Pekka Lodwiik asui erämaalla 1560-luvun alussa.
Tämän lisäksi ilmeisesti vain Olkitaipale jäi pysyväksi Vanhasta Pirkkalasta tulleen asuttajan haltuun.

Hämäläisiä ja satakuntalaisia liikkuvammat savolaiset tulivatkin muodostamaan huomattavan osan Vanhan Ruoveden pitäjän uudisasukkaista.
Vielä 1558 yrittivät Ylä-Satakunnan eränkävijät pelastaa vanhat alueensa itselleen. he valittivat uudelle herralleen Juhana-herttualle savolaisten tunkeutumisesta alueelleen ja pyysivät tätä takaamaan heidän entiset omistuksensa.
Juhana, joka ei ehkä ollut tarkoin perillä isänsä asuttamispolitiikasta, kirjoittikin Savonlinnan voudille Kustaa Finckelle kehottaen tätä estämään savolaisia tulemasta herttuakuntaan kuuluvan satakunnan metsiin ja erämaihin.
Alkuun päässyttä luonnollista kehitystä ei tällaisilla käskykirjeillä voinut enää estää.
Vaikka Kustaa Fincke ei tietenkään asettunut julkisesti Juhana-herttuaa vastustamaan, savolaisten muutto sai tapahtua kaikessa hiljaisuudessa ja herttuan kukistaminen 1563 teki lopullisesti tyhjäksi yläsatakuntalaisten toiveet eräsijojensa säilyttämisestä.
Tiedot: Juhani Saarenheimo-Vanhan Pirkkalan historia.

Edellistä kirjoitusta johdatellen kirjoitettiin Kurusta kirjassa:
Niilo Söyrinki, Ville Luho, Mauno Jokipii- Vanhan-Ruoveden historia I

V a a k a n i e m i mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa v.1562 Erkki Toikon, mutta v.1564 Matti Parkkoisen asumana. Toikko-nimi viittaa Pirkkalan Toikkolan kylään, joka on nykyään Kangasalaa.
Parkkisia taas asui tähän aikaan Hämeenkyrön Heinijärvellä, josta uudisasukas voisi olla kotoisin.
V.1589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ylöjärven Erkin erämaalle.
Eräät Vaakaniemen edustalla olevat kalavedet jäivät kuitenkin pitkään kantapitäjien omaisuudeksi.
Niinpä Heikki Heikinpoika Pirkkalan Saarilahdesta (nyk. Teiskon Terälahdesta eli Saarlahdesta) sanoi v.1675 vetäneensä Kangasalan Hypperlän kyläläisten kanssa nuottaa täällä olevan Murassaaren alapuolella ja pystyi todistamaan, että vaakaniemeläiset olivat vielä 1600-luvun puolivälissä maksaneet Murassaaren kalavedestä vuokraa Saarlahteen.

O l k i t a i v a l sai Velkilevelän (Welilefwelä) eräsijan nimellä ensimmäisen uudisasukkaansa Pirkkalan Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärveltä) vouti Niilo Ingenpojan ja tuomari Jöns Westgöten vahvistuskirjeen 16.12.1553 nojalla.
Se jäi heti pysyvästi asutuksi, koskapa Jaakko Ilmarinen Olkitaipaleelta esittäessään yllämainitun kirjeen v.1681 selitti, ettei talo koskaan sen jälkeen ole ollut autio.
Olkitaipaleen kylä mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luetteloissa v.1562 Lasse Tarikan ja matti Tokin, mutta v.1564 Niilo-nimisen miehen asumana. Tarikka-nimi viittaa Lempäälän Lempoisten kylään uudisasukkaan kotipaikkana.
Toki ehkä Hämeenkyrön Toikkoseen. V.16´589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ilmarin kylässä asuneen Laurin erämaalle, mikä pitää yhtä ensimmäisen tiedonannon kanssa.
Olkitaipaleen taloilla oli Sikkilän takamailla Sikkilänjoen varsimailla yhteinen laiduntamisalue kotieläimille esim. lampaille, joita varmaan silloiseen aikaan vartioitiinkin vuorotellen petoeläinten hyökkäyksiä vastaan. Kaikki eläimet kulkivat missä kukin ja merkittiin talojen tyyliin eri tavoin omien eläinten tunnistamiseksi. Rajoja ei ollut, mutta myöhemmin, kun maa-alueista tehtiin yksityisiä ja yhteisomistukset siirtyivät silloin historiaan, Sikkilänjoen varteen on lohkottu yksityisille tiloille erinäköisiä ja - kokoisia palstoja esim. kortteen ym. keräämistä varten. Näin yhteisomistus siellä purettiin ja tiloille tulleet palstat ovat aikojen saatossa menettäneet merkityksensä. Taipaleella on edelleen palstansa, mutta Tienarin palsta lohkottiin 29.1.1920 tilaksi 303-415-6-5 ALAKOSKI, joka myytiin samalla Poikeluksen Lamminperän silloiselle omistajalle Näsi Oylle 2000 mk:lla. Nykyään Alakoski yksityisessä yhteisomistuksessa.

NÄSI OY:
Ennen maailmansotaa tiiliteollisuus oli elänyt kultakauttaan, ja XIX kaupunginosaan oli rakennettu useita tiilitehtaita. Näistä tiilitehtaista jäivät maailmansodan aiheuttaman laman jäljiltä henkiin vain pari. Niistä toinen oli Puolimatkan tiilitehdas, joka sijaitsi Hippoksen vieressä. Tehtaan oli vuonna 1911 hankkinut omistukseensa Näsi Oy, joka omisti useita tiilitehtaita ympäri maakuntaa. Näsi Oy:llä oli kaupunginosan alueella omistuksessaan myös toinen ennen maailmansotaa perustettu tiilitehdas, joka sijaitsi lähellä Messukylän rajaa. Yhteensä Näsi Oy:n tehtaat työllistivät kesäisin jopa lähes 50 henkilöä, joista osa siis asui perheineen kaupunginosan alueella.


P a r k k u j ä r v i mainitaan v.1552 eräluettelossa suurena erämaana, jonka koko Pirkkalan Sikojärven kylä yhdessä omistaa viiden penikulman päästä kotikylästään. Siellä katsottiin olevan tilaa kolmelle uudisasukkaalle, Erkki Laurinpojalle Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärvestä), Tuomas Jaakonpojalle Kuusiniemen kylästä (nyk. Teiskosta) ja Erkki Yrjänänpojalle Toikkolan kylästä (nyk. Kangasalta).
Kun jo mustankirjan erämaaluettelo 1440-luvulta tuntee Sikoisten (= Sikojärven) kylän Kaupin omistaman miehenmetsän, tämä on nähtävästi juuri Kurun Parkkujärvi.
Yhteisomistusteoria on kuitenkin tutkimuksen perusteella hylätty ja sijalle on astunut yksityisomistusteoria, jonka mukaan yksityiset maanraivaajat ovat alkuaan panneet viljelyksen alulle ja yhteisomistukset ovat syntyneet myöhemmässä vaiheessa vapaiden raivaajien liittyessä erilaisiksi yhteisöiksi. Erämaaomistus on periaatteessa yksityisomistusta. Eri lähteet puhuvat pääasiassa yksityisten miesten omistamista eräsijoista, miehenmetsistä, saroista ja päiväkunnista.
Tietenkin niitä on joutunut perintöjen, ostojen, myötäjäislahjojen yms. yksityisomaisuuteen kuuluvien luovutustapojen mukaisessa järjestyksessä useampiakin yhdelle miehelle tai muutaman eri miehen muodostaman ''yhtiön'' yhteisomaisuudeksi.
Niinpä Pirkkalan erämailla mainittiin edellä olevassa luettelossa yksi koko kylän omistus, nimittäin Pirkkalan Sikojärven kylälle kuuluva Kurun Parkun erämaa.
Tässä kylässä oli vain kolme taloa, joten ei ole kysymys mistään suuresta yhteisomistuksesta.

Kurun Olkitaipaleen Juhana Jaakonpoika sai v. 1629 seitsemän kappaa viljaa Keihäslahden kylässä asuvalta Riitta Tuomaantyttäreltä, jonka poika oli saanut syyskudun ajan kalastaa Juhanan kalavesillä. V. 1631 sakotettiin Olkitaipaleen Yrjänä Olavinpoikaa siitä, että hän oli kolmesti laskenut verkkonsa Lasse Yrjänänpojan verkkojen päälle.
V. 1679 syntyi lähekkäisten kylien Olkitaipaleen, Toikon ja Vaakaniemen kesken kiistaa Kierteenniemen yhteisestä kalavedestä. Siitä tuomittiin silloin nautittavaksi kunkin talon äyriluvun mukaan - toisin sanoen suurilla maaveroa maksavilla taloilla oli kalavedenkin tuottoon vastaavasti suurempi oikeus.

Vaikka verot ankarasti painoivat suurvaltakauden ruoveteläisiä ja keuruulaisia, niin että talojen veronmaksukyvyttömyys eli autius ajoittain saavutti tavattomat mittasuhteet, ei mitään suurempia verotuksesta johtuvia mellakoita seudulla tapahtunut.
V. 1628 levittivät Matti Mylläri ja Yrjänä Olavinpoika Kurun Olkitaipaleelta huhua, ettei ylimääräistä ns. ''kolmen markan apua'' tarvitsisi maksaakaan kuin yksi markka, mikä pitkän aikaa haittasi tämän veron kokoamista pitäjästä.
Oikeus havaitsi tämän kuitenkin tapahtuneen ''hulluudesta ja tietämättömyydestä'', ja niin asianomaiset selvisivät hairahduksestaan menettämättä h e n k e ä ä n.

Paikallisen rasituksen luontoinen oli myös S ä ä k s m ä e n s a l p i e t a r i t e h t a a n kunnossapito ja vuotuiset salpietariajot, joihin Ruovesi useiden lähellä olevien Ylä-Satakunnan ja Hämeen pitäjien mukana oli ainakin puolen vuosisadan ajan velvoitettu.
Salpietaria tarvittiin ruudin raaka-aineeksi ja sentähden oli ympäri valtakuntaa perustettu salpietaritehtaita; Sääksmäen tehdas mainitaan ensi kerran lähteissä v. 1582.
Salpietaria keitettiin hevosen lannan alla olleesta maasta, johon mätänemisen seurauksena oli muodostunut typpihapon suoloja.
Tällaista salpietarimaata talleistaan (maalattia), halkoja sen keittämistä varten ja olkia sen siivilöintiin joutuivat ruoveteläiset ja keuruulaiset säännöllisesti kuljettamaan Sääksmäen tehtaalle.
Jos joku ei halunnut toimittaa perille parseleita, saattoi hän lunastaa ne yhdeksällä markalla rahaa, mikä kannettiin joskus yhtenä, joskus kahtena eränä vuodessa.

Salpietaritehtaan edustajana ja veronkantomiehenä Ruoveden hallintopitäjässä toimi Matti Mylläri Kurusta. V. 1624 hänen toimittamattomat rästinsä mainitaan vain 25 taalariksi, mutta v. 1629 peräti 470 taalariksi. Eivät edes aatelin alustalaiset tehneet salpietariajojen suhteen poikkeusta. Talvikäräjillä v. 1629 huomautettiin Aksel Kurjen ja Brita de la Gardien lampuodeille, että heidän tulee suorittaa salpietariajot ''muiden lampuotien tapaan'', siis puolet tavallisiin talonpoikinn verrattuna.
Ajojen vaatiminen loppui vasta, kun salpietariapu v. 1634 muutettiin tavalliseksi, suoraan kruunulle eikä kruunun omistamalle tehtaalle meneväksi rahaveroksi.

TILOJEN LAHJOITUKSET:

Juhana III:n aikana syntyivät läänitykset eli l a h j o i t u k s e t henkilökohtaisista ansioista.
Ajateltiin, että lahjoituksia saaneiden aatelissukujen piti jatkuvasti pysyä kruunun palveluksessa niin tehokkaasti, että ne ansaitsivat tämän. Ensinnä muodostuivat suuret kreivi - ja vapaaherrakunnat, myöhemmin pienemmät perinnölliset lahjoitukset.
Lahjoitus tarkoitti kuten läänityskin, perintötilojen kyseessä ollen, vain määrättyjen kruunulle tulevien verojen kanto-oikeutta. Talojen omistusoikeus pysyi luonnollisesti talonpojilla. Kun kuitenkin kruununtilojen omistusoikeuden katsottiin kuuluvan valtiolle ja vain eräänlaisen hallintaoikeuden niiden viljeliköillä, katsoivat aateliset lahjoituksen tapahtuessa saaneensa taloon myös omistusoikeuden.
Kruunun talollisesta tuli siten aatelin lampuoti eli maanvuokraaja, joka kuului ns. u u t e e n r ä l s s i i n.
Verotalollinenkin voi joutua lampuodiksi verorästien vuoksi, sillä aatelinen saattoi samoin kuin aikaisemmin kruunu, jos kolmen vuoden verot talosta jäivät maksamatta, huudattaa itselleen talon varsinaisen omistusoikeuden, ns. s u k u o i k e u d e n. Tämän takia lahjoitukset muodostivat vaaran vanhalle talonpoikaiselle vapaudelle.

Lahjoituksia oli lukuunottamatta kreivi - ja vapaaherrakuntia, jollaisia Ylä-Satakunnassa oli vain pari nimellistä, kahta päätyyppiä.
Täysin omistusoikeuksin annettuja lahjoituksia sanottiin a l l o d i a a l i l a h j o i t u k s i k s i, kun sen sijaan Norrköpingin valtiopäivillä 1604 säädetyin rajoituksin annettuja lahjoituksia kutsuttiin N o r r k ö p i n g i n p ä ä t ö k s e n t i l o i k s i.
Viimeksi mainitut periytyivät vain lahjoituksen saajan miespuolisille jälkeläisille, eikä niitä saanut myydä tai pantata tarjoamatta niitä ensin kuninkaalle. Norrköpingin päätöksen jälkeen oli allodiaalilahjoitusten antaminen itseasiassa laitonta, mutta sitä esiintyi siitä huolimatta. Valtio saattoi myös myydä ja pantata tiloja, menettelystä ei välitetty, vaikka perintötalojakin olisi tullut täten myydyksi. Tällaisia ''lahjoituksia'' sanottiin o s t o - tai p a n t t i r ä l s s i t i l o i k s i .

Liiviläistä aatelia oleva Tallinna käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta'' 17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa Ruovedelta.
Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot:
Kurun Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi Taipaletta,
Keihäslahden kaksi Kurun taloa,
Keihäsjärven Lauri Eskonpoika,
Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja Minkkinen,
Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa,
Karjulan Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski,
Pohjankapeen Kapee

Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu,
Siikalahden Ylä - ja Alasarvana,
Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo,
Rämingin Tyrni, Tapion Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika,
Kautun Matti Hannunpoika ja
Väärinmajan Työrö ja Nenonen

Grassin jälkeläiset asuivat vakinaisesti Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien lahjoitustilojen asioita.
S e n tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta.

''OLKITAIPALEEN KARTANO''

Grassin edellä mainitulla lahjoitusalueella tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevinen ns. rajapiiritiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten omistajalleen edullinen sijoitus.
V. 1653 sai näet Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa säterikartanon omistamalleen Kurun Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6 manttaalin suuruinen.
V. 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräjiltä todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsevat vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.

Omistaja Grass ei liene koskaan käynyt uudessa kartanossaan, jonka erikoisasema johtui siitä, että hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa ohella asuvan, eikä hän liioin ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain mukaan tuli olla.
Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon'' nauttia säterivapautta useita vuosia.
Vielä v. 1665 sanotaan läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea tupa, joka sekin nyt kaatuu nurin''.
V. 1667 ja sitä seuraavina vuosina mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu.
Viimeinen yritys Olkitaipaleen kartanon elvyttämiseksi sattui v.1680 Laukon kartanon herran Gabriel Kurjen tahdosta, jonka haltuun Grassin tilat silloin olivat joutuneet. Hän näyttää todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.

Kun kuitenkin Olkitaipaleen Markku Antinpoika ja J u h a n a T i e n a r i sekä muut Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa köyhyytensä takia kartanoa rakentaa, hankkeesta luovuttiin.
Vuoden 1683 suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita.
Kartanolaitos tuli Ruoveden alueelle vasta sauraavalla vuosisadalla Pekkalan kartanon syntyessä sinne.


Seuraavat otteet kirjasta:
Tuomo Koukkula: Vanhan-Ruoveden historia II

UUDET TALOT:

Nykyisten pitäjäin (kirja valm.1967) alueelle syntyi 1700-luvun alussa uusia taloja seuraavasti:
Kurun Parkkuun jakokunnan y h t e i s m a a l l e syntyivät Riihikosken eli Riihenperän (Riihtenperä) ja Ristaniemen eli Riistaniemen uudistalot.

Heikki Yrjönpoika mainitaan uudistalonsa asukkaaksi ensi kerran vuonna 1738. Uudistaloa seuraavana vuonna käräjillä tutkittaessa Pietari Toikko sanoi siellä olevan 1½ tynnyrinalaa peltoa (0.75 ha) ja maata yllin kyllin 1/4 manttaalin talolle.
Kalavetenä Riihikoskella oli Näsijärven Vankavedestä pistävä lahti.

Ristaniemen perustaja Heikki Erkinpoika oli vuoden 1730 paikkeilla muuttanut Harjusta (nyk. osa Tamperetta) Kuruun, missä palveli Lörpyksellä renkinä.
Vuonna 1739 hän sai luvan raivata Jakamaniemen metsään talon.
Kalavedeksi Ristaniemi sai koko Jakamajärven.

Vaakaniemen isännän Pietari Matinpojan kuoltua vuonna 1744 viljelivät tämän veli Matti Matinpoika ja vävy Yrjö Yrjönpoika Toikkoa yhdessä, kunnes tila vuonna 1748 jaettiin näiden kesken Ylä - ja Ala-Toikoksi.

Vuoden 1795 päätöksellä perustettiin Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon maalle neljä ½ manttaalin kokoista uudistilaa, kaikki e n t i s i ä v i r k a t a l o n t o r p p i a.
Sillanpään uudistila sai maansa lähinnä Ikaalisten rajaa, sitten Lampi ja Leponiemi.
Lepistön torppa oli aiottu neljänneksi uudistilaksi, mutta sen katsottiin olevan liian lähellä virkataloa.
Joten neljänneksi tuli L a h d e n p e r ä, joka sai maansa Parkkuun jakokunnan rajalta.
Lahdenperä tulikin kuulumaan Olkitaipaleen kylään.
Olkitaipaleen taloluku kasvoi samaan aikaan Kastarin ja Vanhakylän uudistaloilla.
Parkkuun jakokunnassa pantiin vuonna 1795 myös verolle uudistilat Poikelus, Lamminperä ja Lähteenmäki ja Vaakaniemen kylässä Leppälahti.

Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon asukkaat, jotka omistivat mm. Olkitaipaleen Lahdenperän uudistalon vuodesta 1795, ennenpää ollut virkatalon torppa.
Majuri (luutnantti vuonna 1795) Johan Fredrik Eek s. 15.7.1758 Rauma k. 3.1.1820 Tukholma
Vapaaherratar Sofia Christina von Duben s. 14.12.1759 k. 1822 Tukholma (5 lasta syntynyt Kurussa)
Johan Fredrik Eek johti vuosina 1796-1804 Ruoveden komppaniaa.

Olkitaipaleen Lahdenperän uudistilaa omisti siis Johan Eek tai tarkemmin sanottuna Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalo omisti.
Lahdenperää asui ja viljeli sotilas Matti Martinpoika Flintbergin poika Heikki Matinpoika s. 6.1.1760 Kuru, Olkitaipale, Tienari
Sotilas, reserviläinen Matti Flintberg kuoli Lahdenperän talossa 24.1.1808

KRUUNUNTILOJEN LUNASTUS PERINTÖTILOIKSI:

Rahantarvettaan tyydyttääkseen valtio myi kruununtilojen perintöoikeuksia. Vuonna 1723 annetun asetuksen mukaan perintöoikeuden hinta oli Vähintään niin suuri kuin kuuden vuoden vero.
Vuonna 1741 lunastushinta alennettiin kolmen vuoden veroa vastaavaksi.
Kuka tahansa sai lunastaa kruununtilan omakseen maksamalla kolmen vuoden ylimääräiset verot, mutta kruununtilan asukkaalla oli etuoikeus, eri asia on sitten, oliko hänellä rahaa.

Vanhan-Ruoveden alueelta ostettiin kruununtiloja runsaasti perinnöksi muutamana vuonna 1760-luvun alussa.
Vuonna 1760 lunastettiin perintötiloiksi molemmat Peskan ja Sarvanan talot Ruovedelta ja Taipale Kurusta,
vuonna 1761 Ruovedelta Tuuhonen ja Kurusta T i e n a r i sekä Lörpys,
vuonna 1762 Virroilta Jäähdyspohjan Uotila, Toisveden Soinin talot ja Virtain Härkösen talot sekä
vuonna 1763 Visuvedeltä Kangaspusu.

Juuri vuonna 1763 kuitenkin keskeytettiin perinnöksi lunastaminen rahanarvon alenemisen vuoksi, mutta se sallittiin taas muutaman vuoden kuluttua, niin että 1760-luvulla ehdittiin ostaa perinnöksi vielä Pajulahden Nikkilä, Pohjaslahden Mäki ja Uuraisten Simonen.

TILUKSET ENNEN ISOJAKOA:

Isojako suoritettiin Olkitaipaleessa 1800-luvun alussa.
Tilukset olivat maassamme keskiajalta aina Isojakoon saakka suurelta osalta yhteisomistuksessa.
Virallisen maanomistusjärjestyksen mukaan yksityisellä talolla oli yksinomainen nautintaoikeus vain tonttialueeseensa ja talon yksityisesti raivaamiin peltopaloihin ja sen valtaamiin niittyihin.
Kylän pellot talojen ympäriltä ja isot niityt kuuluivat yhteisesti koko kylälle, kuten metsätkin, elleivät metsät kuuluneet useammankin kylän muodostamalle jakokunnalle. Esim. Parrkkuussa oli jakokunta.

Tällainen maanomistusjärjestelmä tai pikemmin nautintajärjestelmäoli omaksuttu vain tiheämmin asutussa Länsi - ja Etelä-Suomessa.
Oli luonnollista, että kukin talo hoiti itsenäisesti rakennusten ympärille raivattuja peltoja ja korjasi lähiympäristöstä vallattuja niittyjä.
Metsät ja kalavedet tosin saattoivat tulla muutaman talon yhteisnautintaan, mutta talojen kesken on jo varhain suoritettu epävirallisia metsäjakoja, joten metsienkään yhteisomistusta ei voida pitää sääntönä, vaikka valtaosalla taloista olikin Isojakoon saakka osuudet yhteismetsiin.

Vuonna 1815 todettiin Juho Antinpoika Kastarin Kurun Olkitaipaleesta raivanneen yli 4 tynnyrinalaa peltoa (n.2 ha). Lisäksi hän oli heinämaata parantaakseen laskenut Kuusjärven pintaa kaivamalla 36 syltä pitkän kanavan (n.62 m),
mistä kaikesta hän sai tunnustukseksi 20 luotia (n.300 g) painavan kullatun hopeapikarin.
Suomen Talousseuran palkinnot luovutettiin kirkossa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen.
Pappi piti luovutuspuheen ja ansioitunut raivaaja asteli kuoriin palkintoaan hakemaan. Lopuksi luettiin vielä talonpojan työlle ennen kokematonta arvonantoa osoittaneen esivallan puolesta rukous ja siunaus sekä veisattiin virsi päälle.



Kurun Olkitaipaleen Tienarin talon isännät:

1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
3. Pietarin leski Anna Tienari 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
4. Tuomas Olavinpoika Tienari 1606-1608
5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
pso Valpuri Matintytär Tienari 1639 ja 1643-1644
Edellisen poika
6. Yrjö Laurinpoika Tienari 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
pso Marketta (Maisa) Antintytär Tienari
Edellisen sisarenmies
7. Pietari Olavinpoika Tienari 1649-1677
pso 1 Kerttu Laurintytär Tienari 1645-1646
2 Anna Tienari (ainakin jo vuonna 1649)
Edellisen ja Annan poika
8. Juho Pietarinpoika Tienari 1678-1696
pso Aune Tienari
9. Heikki Tuomaanpoika Tienari Kuru II:sta 1697-1728
(Heikki Tuomaanpoika Tienari oli Yrjö Heikinpojan vaimon Valpuri Heikintytär Tienarin isä eli Yrjön appiukko)
10. Yrjö Heikinpoika Tienari Ruoveden Pihlajalahden Mommosta 1729-1747
(Yrjö Heikinpoika on nykyisten tienarilaisten kantaisä, mistä lähtien tila on ollut samalla suvulla)
pso Valpuri Heikintytär Tienari
edellisen poika
11. Heikki Yrjönpoika Tienari 1747-1758
pso Anna Olavintytär Tienari Teiskon Kulkkilasta.
seuraavana Anna Olavintytär Tienarin II mies eli puusniekka Antti Joosepinpoika Kurun Aurejärven Pusulta.
12. Antti Joosepinpoika Tienari 1760-1789 (Antti osti Tienarin kruununtilasta perintötilaksi vuonna 1761)
seuraavana Heikki Yrjönpoika ja Anna Olavintytär Tienarin poika.
13. Jooseppi Heikinpoika 1790-1809
pso Leena Yrjöntytär Tienari Kurun Karjulan Heikkilästä
edellisen poika
14. Matti Joosepinpoika Tienari 1809-1838
pso Leena Yrjöntytär Tienari Teiskon Paksulasta
edellisen poika
15. Matti Matinpoika Tienari 1838-1861
pso Liisa Juhontytär Tienari Kurun Olkitaipaleen Philpusniemestä eli Kastarista.
edellisen poika
16. Juho Kustaa Matinpoika Tienari 1861-1898
pso Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari Ruoveden Muroleen Murolekosken Kivistöstä.
edellisen poika
17. Juho Kustaa Tienari 1898-1937
pso Susanna Sanni (Sanna) Tienari Parkanon Vuorijärven Kovesjärveltä.
edellisen pojat
18. Kaarlo Tienari ½ 1937-1940, kaatui Impilahdessa 1940
pso Aino Tienari Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjasta.
19. Pentti Tienari ½ 1937-1978
pso Elma Tienari Kurun Vaakaniemen Junkkarilta.
edellisen poika
20. Matti Tienari 1986-

Pirkkalan erämaa - asutusta ja Tienari sijaitsi Ylöjärven Erkin erämaalla.
Tienarin talon isäntä 1729-1746.
Kirkon kuudennusmies 1730.

Kirkon kuudennusmiehet olivat 1600-luvun alusta lähtien tomineet seurakuntalaisten elämän valvojina ja virkamiesten avustajina mm. veronkannossa. Isonvihan aikana tämäkin vanha järjestelmä oli järkkynyt.
Vuonna 1730 asetettiin käräjillä maaherran käskystä kuudennusmiehet jälleen. Kuudennusmiehiksi tulivat Kurusta Yrjö Heikinpoika Tienari, Juho Jaakonpoika Paappanen ja Antti Suutari.
Ruovedelta Lauri Pietarinpoika Visuvesi, Jaakko Juhonpoika hanho, Antti Heikinpoika hakoniemi ja Juho Juhonpoika Mommo.
Virroilta Heikki Antinpoika Patala, Heikki Joosepinpoika Paavola ja Matti Matinpoika Ikkala.
Maaherran määräyksestä heidän tuli erikoisesti pitää silmällä irtolaisia ja palkollisia, mutta samalla he olivat seurakunnan vanhimpia. Kaikki talolliset eivät oikein hyväksyneet eräiden kohottamista yhteisestä raavaasta erikoisasemaan.
Tämä näkyi esimerkiksi Ruoveden kirkkoa vuonna 1778 rakennettaessa. Silloin osa kansasta vaati, että kuudennusmiesten olisi pitänyt tehdä päivätöitä siinä kuin toisetkin tekivät vaikka jo etukäteen oli sovittu kuudennusmiesten toimivan rakennusmestarin alaisina apuvalvojina.
Koska rahvas asennoitui näin ja kuudennusmiehet eivät ilmeisesti käytännössä olleet aivan välttämättömiä, jäivät vapautuneet kuudennusmiehistön paikat usein täyttämättä; vuonna 1798 oli vanhaisäntä Yrjö Visuvesi Ruoveden ainoa kuudennusmies, mutta 1800-luvun puolella paikat taas täytettiin.

Puumerkki 1741, tiimalasi.

Vuonna 1570 Kurussa oli 5 taloa, 1600-luvun vaihteeseen mennessä niiden määrä kasvoi 36:een,
mutta sittemmin taloja autioitui ja vuonna 1675 niitä oli enää 24. 1700-luvun taitteessa niitä oli 27.
Tienari, aluksi Vaakaniemen kylässä, kuului Kurun taloihin vuodesta 1586 Pietari Martinpoika Tienari.

Kirkon istumajärjestys määrättiin 13.6.1697.
Naisten puoli Miesten puoli
1.Lörpys ,Ikonen 1.Kuru
2.Toikko ,Vihola ,Heikkilä 2.Toikko
3.Kuru 3.Hainari ,Vihola
4.Karjula ,Paappainen ,Erkkilä 4.Kapee ,Suutari
5.Kapee ,Suutari ,Kurun piiat 5.Keihäsjärvi ,Tienari ,Kurun piiat
6.Keihäsjärvi ,Tienari ,Sormunen 6.Karjula ,Paappainen ,Hänninen
7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä 7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä
8.Taipale ,Luomajärvi 8.Taipale ,Myllärin rengit ,Lörpys
9.Hainari ,Lannetta ,Myllärin piiat 9.Luomajärvi ,Lannetta ,Pusu
10.Hänninen ,Murolekoski ,Puntanen 10.Kovanen ,Ikonen ,Sormunen
11.Itselliset ,irtain väki 11.Erkkilä ,Saksa ,Murolekoski
Kuorissa olleisiin penkkeihin saivat lukkarin lisäksi istua ne ,jotka osasivat lukea sisältä ja laulaa hyvin.

Vanhan Ruoveden alueen väestötilastot alkavat vuodelta 1634 ja aluksi niitä laativat papit.
Vuonna 1680 Ruovedella ja Kurussa asui yhteensä 1140 henkeä.
Vuonna 1721 Kurussa asui 184 henkeä ja v.1749 jo 341.

Vuonna 1749 Kurun väestötilastossa mainitaan 4 pappissukuun kuuluvaa ja muuta säätyläistä sekä heidän palvelijoitaan 14 henkeä. Talollisia oli 50 ja torppareita 3. Itsellisväkeen kuului 45 ja sotilaisiin 11 henkeä.
Yli 15-vuotiaita rahvaan lapsia ja palkollisia oli 163. Entisiä sotilaita oli 5 ja köyhiä ja sairaita 11.
.
Vanhemmat: Heikki Simonpoika Mommo e. Pohjankuru, Mommon itsellinen, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti ja Dorotea (Teija) Mommo, Itsellinen, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti.
Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen kartanossa Skoonessa. Omisti mm. Kurun Olkitaipaleen Tienarin.

Lapset:
Heikki Tienari , s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 3
Juho Sipilä e. Tienari , s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 331
Marja Taipale o.s. Tienari , s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 361
Riitta Hänninen o.s. Tienari , s. 1730 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 493
Jooseppi Tienari , s. 25.12.1732 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 494
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 3
III Heikki Yrjönpoika Tienari, (Taulusta 2, äiti Valpuri Tienari) Tienarin nuori isäntä 1747-1758, Heikki kuoli 34-vuotiaana pistokseen = rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussin-tulehduksessa., s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.


Heikki oli Tienarin talon isäntä 1747-1758.
Kuoli keuhkotautiin v.1758 35-vuotiaana, haudattu kirkkoon.
Vaimo Anna Olavintytär oli talollisen tytär Teiskon Kulkkilasta.
Lesken II mies Antti Joosepinpoika (25.11.1735-30.8.1789) oli talollisen poika Aurejärven Pusulta,
toimi puusniekkana Olkitaipaleen Tienarilla 1760-1789.
Antin II vaimo oli Maria Yrjöntytär oli talollisen tytär Karjulan Heikkilästä.
Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa. Suomen jokaisesta kunnasta oli edustaja mukana. Kurusta Hämeen läänin lähetystöön osallistui Juho Tienari, mistä hyvästä hän sai matkastaan muistomitalin.

Puoliso: Vihitty 25.03.1747 Teisko Anna Olavintytär Tienari o.s. Iso-Kulkkila Kulkkilan tytär, Tienarin emäntä, Anna kuoli 38-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen. haudattu kirkkoon., s. 04.02.1727 Teisko, Kulkkila, k. 04.12.1765 Kuru, Olkitaipale.

Anna kuoli tulirokkoon 39-vuotiaana.
Vanhemmat: Olavi Eskonpoika Iso-Kulkkila, Iso-Kulkkilan isäntä 1709-1735., s. 1682 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 06.05.1762 Teisko, Kulkkila ja Maria Matintytär Iso-Kulkkila o.s. Kuoranta, s. 28.02.1686 Teisko, Kuoranta, k. 13.01.1759 Teisko, Kulkkila.
JUHO TIENARIn (1841-1916) saaman muistomitalin toinen puoli. Suomi-neito osoittaa oikealla kädellä lausetta: Laissa maan turva ja vasen käsi pitää lujasti kiinni Suomen lakikirjasta.

Lapset:
Maria Tienari s. 17.12.1747 Kuru, Olkitaipale.
Juho Tienari s. 26.05.1750 Kuru, Olkitaipale, k. 16.06.1750 Kuru, Olkitaipale.
Jooseppi Tienari , s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 4
Kaisa Ylä-Kapee o.s. Tienari , s. 07.09.1753 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 302
Heikki Tienari s. 18.06.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 12.09.1755 Kuru, Olkitaipale.
Matti Tienari Matti kuoli 3-vuotiaana isorokkoon., s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen), k. 02.06.1761 Kuru, Olkitaipale.
Mikko Lettoniemi e. Tienari , s. 25.08.1757 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen). Tauluun 330
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 4
IV Jooseppi Henrikinpoika Tienari, (Taulusta 3, isä Heikki Tienari) Tienarin isäntä 1790-1809, Jooseppi kuoli 60-vuotiaana ''rintakuumeeseen'' = keuhkokuume tai
-tulehdus., s. 02.12.1751 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1812 Kuru, Olkitaipale.


Vuosi 1800 / Turun ja Porin lääniin kuuluneet Ruoveden ja Kurun rikkaimmat talot:

1. Matti Mustajärvi omaisuus 1200 riksiä
2. Ylioppilas Eerik Lagerlöf, Ritoniemi 666
3. Jooseppi Tienari, Vaakaniemi 625
4. Matti Taipale, Olkitaipale 622
5. Mikko Mustajärvi 600
6. Heikki Mustajärvi 600
7. Matti Majaniemi, Visuvesi 562
8. Juho Visuvesi 530
9. Aapo Kauttu 500
10. Heikki Kauttu 500
11. Matti Visuvesi 500

Raha 1776-1860:

1 riikintaalari, riksi = 48 killinkiä 1 killinki = 12 runstykkiä
= 18 taalaria kuparissa
= 576 runstykkiä

1 riikintaalari, riksi = 2 2/3 riksiä banco seteleistä
= 4 riksiä riksgälds

Kustaa III suoritti rahauudistuksen. Markat poistuivat käytöstä. Valtionpankki ja valtionvelkakonttori kumpikin laskivat setelirahaa. Valtionpankin seteleistä (ja kolikoista) käytettiin nimeä banco ja valtionvelkakonttorin seteleistä nimeä riksgälds. Yksi riksi valtionpankin seteleinä vastasi v. 1803 vakautuksen jälkeen 1½ riksiä valtionvelkakonttorin seteleinä.

MARKAN SYNTYVAIHEET:

Venäjän suurruhtinaskuntana Suomi käytti vuoden 1840 raharealisaatioon asti rinnakkain entisen emämaan Ruotsin riikintaalareita eli riksejä ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään. Tämän jälkeen oli käytössä parikymmentä vuotta ainoastaan Venäjän rupla. Venäjän jatkuva talouskriisi, erityisesti Krimin sodan jälkeen, kuitenkin teki ruplan epävakaaksi ja Venäjä joutui eroamaan hopeakannasta useampaan otteeseen. Suomi anoi lupaa omalle rahalleen ja sai sen 4. huhtikuuta 1860.

Markka otettiin samana vuonna käyttöön, alustavalta arvoltaan neljäsosarupla. Nimeä ei tuolloin käytetty missään muualla, ja nimi valittiinkin kilpailulla. Muita ehdotuksia olivat muun muassa sataikko, omena ja suomo. Nimi tulee perinteisestä hopean ja kullan painon yksiköstä, arvoltaan 8 unssia (noin 31 grammaa). Markka sidottiin hopeakantaan 1865 — ilman Venäjän ruplaa. Markkoja lyötiin “94,48 kappaletta naulasta selwää hopeata”, eli naulan painosta hopeaa saatiin Hopeamarkka 94,48 markan kolikkoa. Yhden ja kahden markan “täysiarvoiset markat” lyötiin seoksesta, jossa oli 868 promillea hopeaa[1] [2]. Pennimääräisten kolikoitten seoksessa hopeaa oli 750 promillea. Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan. 20 markan kultakolikossa (6,45 g) oli 5,8 g kultaa ja 0,645 g kuparia (900 promillea kultaa)[3]. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin kanssa.

Venäläisten rikokset Kurussa:

Suomen sodassa vuonna 1808 kurulaiset joutuivat kärsimään, kun Tampereelta lähetetty kapteeni Sukhanovin veneosasto kostomatkallaan poikkesi 29. päivänä heinäkuuta Toikkoon ja seuraavana päivänä viipyi pitempään Kurun kirkon tienoilla.
Venäläisten riehunnasta Toikossa kertoo mm. sotavahinkoasiakirjain maininta Toikon 17 särjetystä lukosta, lukkojen takaa löydetyn tavaran tuhoamisesta puhumattakaan. Toikon 55-vuotias piika Maria Yrjöntytär kuoli venäläisten pahoinpitelemänä.

Seuraavana päivänä venäläiset polttivat Jooseppi Henrikinpoika Tienarin riihen ja kaksi latoa, rikkoivat vimmassaan pari kirstua ja irtaimen mukana särkivät mm. silmälasit, jotka harvinaisuutensa vuoksi tässä mainittakoon.
Kurun talollisista juuri Jooseppi Tienari kärsi laskelmien mukaan suurimmat taloudelliset tappiot.

Venäläiset poikkesivat Kuruun nimenomaan hävittääkseen Kurun puustellin, jossa everstiluutnantti Eekin perhe asui. Venäläiset mahdollisesti uskoivat everstiluutnantti Eekin itse olleen sissitoimintaa Ruovedella johtamassa. Virkatalon aittaa oli käytetty venäläisiltä juuri kaapatun jauhoerän säilyttämiseen, mikä hyös saattoi olla koston syynä.
Eekin perhe pääsi livahtamaan vihollisen käsistä Eekin mielenvikaista veljeä lukuunottamatta. Hänet vihollinen kidutti kuoliaaksi.

Neljä Kurun puustellin alaista torpparia haki myöhemmin korvausta venäläisten särkemästä omaisuudesta, samoin räätäli Juho Håhlberg ja puuseppä Tuomas Grandell.
Tuomas Matinpoika Karjunkosken talossa tekivät viholliset pahojaan vielä syyskuun puolivälissäkin, kun muitten kurulaisten vahingot rajoittuivat em. heinäkuun lopun päivien menetyksiin.

Jooseppi Henrikinpoika kuoli keuhkokuumeeseen 61-vuotiaana.
Riikintaalari on Ruotsissa 1500-1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö. Nimitys riikintaalari (riksdaler) tulee ruotsin sanasta rik, valtakunta ja rahayksikön nimestä taaleri. Kuvassa taalerin hopeakolikko vuodelta 1719. Ensimmäiset taalerit lyötiin Kustaa Vaasan valtakaudella vuonna 1534. Nimitys riksdaler otettiin käyttöön saksalaisen esikuvan (Reichstaler) mukaisesti vuonna 1604. Alkuperäisten riikintaalerien hopeapitoisuus oli korkea, joten ne eivät kiertäneet, vaan niitä varastoitiin arvometallina. Taalerin tilalle tuli vähemmän hopeaa sisältävä taalerin hopeakolikko (daler silvermynt). Vuodesta 1624 lähtien otettiin hopeavarojen vähenemisen takia käyttöön kuparitaaleri, joka oli vastaavaa hopearahaa painavampi. Riikintaalerit korvattiin kruunuilla vuonna 1873.

Puoliso: Vihitty 02.07.1780 Kuru Leena Yrjöntytär Tienari o.s. Heikkilä Heikkilän tytär, Tienarin emäntä, Leena kuoli 65-vuotiaana tukehtumiskatarriin, tukehtuminen äkillisesti sydän- tai keuhkosairauden johdosta, s. 22.06.1757 Teisko (Kuru), Karjula, k. 12.01.1823 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Henrikinpoika Heikkilä e. Bålstå, Sotamiehen poika, talollisen vävy ja nuori isäntä, s. 28.03.1725 Kuru, Riuttaskorpi, Vihola, k. 14.03.1795 Kuru, Karjula ja Valpuri Antintytär Heikkilä, s. 06.04.1724 Kuru, Karjula, k. 25.04.1791 Kuru, Karjula.
Tienarin kantatila on muodostettu Isojaossa 7.7.1804 rekisterinumerolle TIENARI 303-415-6-0, kartassa rajoina Parkkuun lahdesta suora raja Sikkilän ylämetsään, Parkkuunkoski rajana, Jakaman ranta Parkkuunkoskesta jatkuen Vähä-Jakaman rantaviivaa myös sen toiselle puolelle puoleenväliin järveä ja siitä lähtevän Sikkilänjoen ja Tienarinlammen alueet ja maat joen oikealla puolella. Jakaman saaret Raatosaari ja Huhtisaari liitettiin Tienarin kantatilaan. Kartassa Tienarin tilan alueet ovat merkittynä kirjaimella i.

Lapset:
Liisa Lettoniemi o.s. Tienari , s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 5
Matias (Matti) Tienari , s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 17
Valpuri Leveelahti o.s. Tienari , s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 206
Jooseppi Tienari s. 18.05.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 30.03.1788 Kuru, Olkitaipale.
Helena (Leena) Lahdenperä o.s. Tienari , s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 217
Kaisa Haapaniemi o.s. Tienari , s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 258
Heikki Tienari s. 24.11.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 09.03.1794 Kuru, Olkitaipale.
Yrjö Kauppila e. Tienari , s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 266
Ulla Mikkola o.s. Tienari , s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 287
Anna Kangasmäki o.s. Tienari , s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 291
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 5
V Liisa Joosepintytär Lettoniemi o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin torppa Lettoniemi, s. 17.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1846 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Tienarin raja kulki Vähä-Jakaman ja Sikkilänjoen koillispuolella. Niemeke mikä on Sikkilänjoen ja Vähä-Jakaman välissä oli Tienarin ja se erotettiin lohkomalla 29.1.1920 tilaksi LETTONIEMI 303-415-6-7

Puoliso: Vihitty 14.04.1805 Kuru Juho Yrjönpoika Lettoniemi e. Poikellus Poikeluksen uudistalon poika, Tienarin renki, Kurun Tienarin Lettoniemen torppari, s. 04.10.1782 Kuru, Poikelus, k. 14.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Yrjö Pekanpoika Poikelus e. Ala-Paappanen, Talollisen poika, Olkitaipaleen Laurilan renki ja isäntä 1776-1779, Poikelus II:n uudistalon isäntä (aluksi torppa) 1780-1798, vanha vaari., s. 16.03.1754 Kuru, Petäjälammi, k. 13.02.1845 Kuru ja Maria Juhontytär Poikelus o.s. Laurila, Laurilan tytär ja piika, Poikelus II:n emäntä., s. 23.05.1755 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru.

Lapset:
Valpuri s. 03.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.04.1805 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Leena Lettoniemi s. 01.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 03.08.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Ulla Lettoniemi s. 08.06.1807 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
303-415-6-3 X TIENARI, lohkominen 29.1.1920 X ALAKOSKI, sijaitsee AARNILA-kiinteistön Lammin puoleisella rajalla Sikkilänjoen rannassa, lähtien n.25 m:n levyisenä kaistana joen rantaa jatkaen Lamminperäntien ylitse vielä n.120 m päättyen siellä n.40 m:n levyiseksi. Kokonaisuupituus n.450 m myötäillen Sikkilänjokea. Kuntajaon muutos 1.1.2009 980-459-6-5 ALAKOSKI. Pinta-ala on 9200 m2 ja kiinteistössä on kaksi palstaa, joiden väliä on noin 50m.
Matias Lettoniemi Matias hukkui kaivoon 6-vuotiaana., s. 04.07.1808 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.05.1815 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
980-458-6-5 ALAKOSKI, kokonaan näkyvä palsta lähtee Lettoniemen rajasta, jatkuen rannan mukaan soirona. (Käsi on Alakosken tämän palstan sisällä). Toisen kulma Alakoskesta näkyy vasemmassa yläkulmassa.
Juho Lettoniemi s. 25.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.12.1810 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Josef Lettoniemi , s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 6
Johannes Lettoniemi s. 08.07.1814 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Lettoniemen rajasta lähtevä Alakosken palsta on noin 200m pitkä.
Liisa Lettoniemi s. 13.07.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 08.09.1816 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Yrjö Lettoniemi Yrjö käväisi Teiskossa, oli taloissa renkinä ja vuodesta 1870 kotonaan ensin itsellisenä ja sitten renkinä. Rippikirjassa merkintä heikko, eli tosin 84-vuotiaaksi. Yrjö oli naimaton., s. 08.09.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 16.02.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Henrik Lettoniemi s. 12.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Antti Lettoniemi s. 03.04.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Anna Stina Lettoniemi s. 29.08.1826 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 20.06.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 6
VI Josef Juhonpoika Lettoniemi, (Taulusta 5, äiti Liisa Lettoniemi) Lettoneimen isäntä, Kurun rippikirjaan vuosilta 1867-1873 on Josefin kohdalla merkintä viallinen., s. 03.10.1811 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Leena (Helena) Jaakontytär Lettoniemi o.s. Työtönjärvi s. 12.09.1802 Kuru, Keihäsjärvi, k. 02.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Jaakko Heikinpoika Työtönjärvi e. Keihäsjärvi, Keihäsjärven poika, Keihäsjärven Työtönjärven torppari., s. 17.06.1756 Kuru, Keihäsjärvi ja Maria Matintytär Työtönjärvi o.s. Tyrkkölä, Maria kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 27.10.1762 Kuru, Karjula, k. 05.06.1808 Kuru, Keihäsjärvi.

Lapset:
Vendla Karoliina Lettoniemi , s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 7
Leena Rasula o.s. Lettoniemi , s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 16
Matilda Lettoniemi s. 21.03.1843 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kustaa Aatu Lettoniemi s. 06.04.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.11.1845 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 10.03.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1847 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 7
VII Vendla Karoliina Josefintytär Lettoniemi, (Taulusta 6, isä Josef Lettoniemi) s. 30.05.1838 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 04.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Sarvi Matti Josefinpoika Lettoniemi e. Sarvijärvi Olkitaipaleen Tienarin torpan Lettoniemen isäntä. Kurun rippikirjassa vuosilta 1874-1883 on merkitty Matti käsivialliseksi, s. 01.03.1834 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vanhemmat: Josef Antinpoika Sarvijärvi e. Ala-Toikko, Jose oli Ala-Toikon Leppälahden Sarven torpan isäntä. Josef oli loppuikänsä ''viallinen''., s. 28.05.1810 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Lettoniemi, Tienari ja Ulla Sofia Juhontytär Sarvijärvi o.s. Pirttiniemi, Ullla muutti Vaakaniemen Toikolta piiaksi Ala-Toikon Lahdenpohjaan ja meni siellä naimisiin renki Joosepin knssa, joka oli Toikon poika ja saivat lahdenpohjassa ensimmäisen lapsensa. Sarven torpan emäntä, muutti miehensä kanssa mummuna ja vaarina poikansa Matin luokse asumaan Tienarin Lettoniemeen., s. 22.07.1808 Kuru, Keihäslahti, k. 09.01.1876 Kuru, Olkitaipale, Lettoniemi, Tienari.

Lapset:
Kalle Lettoniemi s. 22.11.1859 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 01.03.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kalle Lettoniemi s. 26.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 17.06.1882 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Amanta Vilhelmiina Lettoniemi s. 24.07.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Manu Lettoniemi , s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 8
Matti Lettoniemi s. 11.08.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 24.12.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Elias Lettoniemi s. 28.03.1877 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Sota-ajan jälkeen oli Parkkuussa vielä muutamia nuuskan käyttäjiä. Yksi sellainen oli Elias Lettoniemi. Lettoniemen ostaessa nuuskaa Hämäläisen Vilholta, kauppias kysyi apulaistytöltä.
- Olekkos muistanut tirauttaa nuuskapönttöön, ettei ole päässy kuivumaan?
Matilta Lettoniemi s. 09.07.1880 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 8
VIII Manu Matinpoika Lettoniemi, (Taulusta 7, äiti Vendla Lettoniemi) Lettoniemen isäntä., s. 18.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. laskettu 24.07.1957 Kuru, Olkitaipale.

Lettoniemessä oltiin riihellä. Moottorin renkatessa sanoi Matti:
- Tarttee hakee uus kynttilä Tampereelta.
Manu-isäntä ihmetteli ja sanoi:
- Eikös niitä kynttilöitä Osuuskaupastakin saa, mitä niitä ny Tampereelta asti täytyy hakee.
(Luuli kyseen olevan tavallisesta steariinikynttilästä).

19.2.1920
Tienarin perintötilasta lohkottiin Tienarin torppa:
303-415-6-7 X LETTONIEMI
1.1.2009 kuntajaon muuto
980-458-6-103 LETTONIEMI
Lettoniementie, Sikkilänjoen rannalla, rantaviivaa n. 200m, rakentamaton.
.
Lettoniemen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Vihitty 15.04.1904 Kuru Eeva Mikontytär Lettoniemi o.s. Mäkelä s. 13.12.1874 Kuru, Aurejärvi, k. 07.12.1960 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Mikko Matinpoika Mäkelä e. Petäjäjärvi, Kruunun perintötorpan isäntä, s. 23.09.1841 Kuru, Aurejärvi, k. 02.02.1902 Kuru, Aurejärvi ja Tilta Esaianpoika Mäkelä o.s. Lannetta, s. 06.05.1844 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Heikki Erhartti Lettoniemi , s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 9
Anni Augusta Lettoniemi s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.01.1926 Kuru, Olkitaipale.
Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi , s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 11
Kalle Lettoniemi s. 10.11.1910 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.01.1936 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 9
IX Heikki Erhartti Lettoniemi, (Taulusta 8, isä Manu Lettoniemi) Lettoniemi itsenäistyi vuonna 1920, taloa omistivat veljekset Heikki ja Matti Lettoniemi., s. 08.01.1905 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 31.03.1981 Kuru, Olkitaipale.
Heikki Lettoniemi oli kylän taurastaja, joka vuosittain kävi kiertämässä teurastaen sikoja koko kylän alueella. Kotitarpeiksi siat teurastettiin yleensä syksyllä. Parhaina vuosina teurastuksia tuli yli sata.
Heikki ja Saimi Lettoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Saimi Esteri Lettoniemi o.s. Jokela s. 22.11.1902 Kuru, Poikelus, Lamminperä, Jokela, k. 04.03.1992 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Hemminpoika Jokela e. Lamminperä, Lamminperän poika, Lamminperän Jokelan torppari., s. 08.08.1872 Kuru, Poikelus, k. 02.10.1916 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Olga Maria Juhontytär Jokela, s. 20.07.1870 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 31.03.1934 Kuru, Poikelus.
303-415-6-78 X JÄRVELÄ: 22.1.1996 Luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-78-M501 X, lohkominen 21.1.1999 303-415-6-99 X SUVIKALLIO (sijaitsee kuvassa Vähä-Jakaman Lettoniemen kärjessä keskiosan yläpuolella, missä on yksi vihreä lomarakennus). 303-415-6-72 X LETTONIEMI: lohkottu 3.4.1979 303-415-6-79 X KATAJANIEMI, kuvassa kiinteistö, jonka nykyinen rek.nro on Vähä-Jakaman kohdalla. Lettoniemestä luovutetun määräalan reksisteröinti 4.9.1998 303-415-6-80-M601 X, lohkominen 22.1.2000 303-415-6-101 X AARNILA (kuvan alareunassa, Tienarinlammen rannalla, Aarnilaan sisältyy Lettoniemen piha-alue rajoittuen Sikkiläntiehen ja Sikkilänjoen n. 200 m:n rantaviivaan, sekä takaraja entisen Lamminperän kiinteistöön asti). Aarnilasta luovutetun määräalan rekisteröinti 4.9.1998 303-415-6-80-M602 X, lohkominen 22.1-2000 rek.n:ro 303-415-6-102 X KALLIONIEMI, kuvassa kiinteistöjen 6-79 ja 6-101 välissä)

Lapset:
Martti Lettoniemi , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 10
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 10
X Martti Lettoniemi, (Taulusta 9, isä Heikki Lettoniemi) Martti asui Tampereella, nykyisin Kurussa. Omisti serkkunsa Esko Lettoniemen kanssa Lettoniemen tilan., s. Kuru, Olkitaipale.


Tienarin perintötilasta lohkottiin:
19.2.1920
303-415-6-7 X LETTONIEMI
Lettoniemestä lohkottiin:
26.3.1974
303-415-6-71 X JÄRVELÄ
Järvelästä lohkottiin:
9.12.1976
303-415-6-77 X ANTINNIEMI
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-77 ANTINNIEMI
Lettoniementie
303-415-6-78 X JÄRVELÄ
22.1.1996 Luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-78-M501
12.1.1999 Lohkominen
303-415-6-99 X SUVIKALLIO
Lettoniementie
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-99 SUVIKALLIO
12.1.1999
303-415-6-100 X JÄRVELÄ
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-100 JÄRVELÄ
Sikkiläntie
.
Lohkominen 21.1.1999 rek.n:ro 980-458-6-100 JÄRVELÄ, Kuvassa olevan käden kohdalla on Järvelän tilan keskikohta , mennen Alakoskenvuoren huipun yli kärkenä. Toisessa päässä Vähä-Jakaman rantaa, mutta ei niemen kärkeen asti.

1. puoliso: Rauha Lettoniemi o.s. Koivisto

2. puoliso: Mirja Kyllikki Lettoniemi o.s. Vainio s. 11.07.1941, k. 27.10.2011 Kuru.
Mirja Lettoniemen hauta Kurun Tammikankaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 11
IX Matteus Mikaeli (Matti) Lettoniemi, (Taulusta 8, isä Manu Lettoniemi) Matti Lettoniemi oli innokas hevosmies. Omisti puoliksi veljensä kanssa Lettoniemen., s. 21.09.1908 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 18.09.1974 Kuru, Olkitaipale.

.

Puoliso: Vihitty 10.08.1934 Kuru Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen. (Taulu 249) s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 08.08.1997 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale ja Miina Manuntytär Lahdenperä o.s. Vetikko, s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.

Lapset:
Esko Lettoniemi , s. 11.11.1934 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 12
Eeva Annikki Sarvijärvi o.s. Lettoniemi , s. 28.01.1937 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 13
Hanna Tuulikki Lettoniemi s. 16.06.1938 Kuru, Olkitaipale.
Marja Liisa Helleharju o.s. Lettoniemi , s. 26.08.1939 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 15
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 12
X Esko Lettoniemi, (Taulusta 11, isä Matteus Lettoniemi) Esko oli isänsä tapaan kova hevosmies. Vuonna 1972 Esko Lettoniemi ja Heikin poika Martti Lettoniemi jakoivat talon keskenään., s. 11.11.1934 Kuru, Olkitaipale, k. 27.03.2005 Kuru, Olkitaipale.

LETTONIEMEN LOHKOMISET:

303-415-6-6 X TIENARI
19.2.1920
303-415-6-7 X LETTONIEMI
26.3.1974
303-415-6-71 X JÄRVELÄ
Sikkiläntie
303-415-6-72 X LETTONIEMI
30.4.1979
303-415-6-79 X KATAJANIEMI
1.1.2009 kuntajaon muutos (Kuru liittyi Ylöjärveen)
980-458-6-79 KATAJANIEMI
Lettoniementie
303-415-6-80 X LETTONIEMI
4.9.1998 luovutetun maan rekisteröinti 303-415-6-80-M601 X
22.1.2000 lohkominen
303-415-6-101 X AARNILA
Lettoniementie
14.9.2004 AARNILASTA luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-101-M601 X
29.7.2005 lohkominen
303-415-6-107 X LETTO
Lettoniementie
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-107 LETTO
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-101 AARNILA
4.9.1998 LETTONIEMESTÄ luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-80-M602 X
22.1.2000 lohkominen
303-415-6-102 X KIELONNIEMI
Lettoniementie
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-459-6-102 KIELONNIEMI
303-415-6-103 X LETTONIEMI
21.6.2000 LETTONIEMESTÄ luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-103-M601 X
13.12.2001 lohkominen
303-415-6-106 X JOKIHARJU
Lettoniementie
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-106 JOKIHARJU
1.1.2009
980-458-6-103 LETTONIEMI
.
Lettoniemen Esko ja hänen hyvä ravihevosensa Brisi Belle Lettoniemessä Sikkilässä.

Puoliso: Ritva Lettoniemi
303-415-6-101X AARNILA, luovutetun maan rekisteröinti 14.9.2004 303-415-6-101-M601 X, lohkominen 29.7.2005 303-415-6-107 X LETTO, kuvassa keskellä, Lettoniemen piha-alueen alapuolella sijaitseva kiinteistö rajoittuen Sikkilänjokeen reilun 100 m:n rantaviivalla. 303-415-6-103 X LETTONIEMI sijaitsee edellisen kiinteistön LETTO alapuolella ja on n.4 ha, rantaa Sikkilänjoessa n. 200 m., ei rakennuksia. Lettoniemestä luovutetun maan rekisteröinti 21.6.2000, lohkominen 13.12.2001 303-415-6-106 X JOKIHARJU, sijaitsee kuvassa edellisen Lettoniemen-kiinteistön oikealla puolella LETTO-kiinteistön sisällä, rantaa n.100 m.

Lapset:
Matti Samuel Lettoniemi s. 1966 Kuru, Olkitaipale.
Matti Lettoniemi, melkein kaksimetrinen mies, on perustanut Viljakkalan Harhalaan kylään mm. traktorinhuoltoon y.m.s. perustuvan yrityksen nimeltään Pikku-Matti Oy:n.
Katri Johanna Aarni o.s. Lettoniemi s. 1971 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 13
X Eeva Annikki Sarvijärvi o.s. Lettoniemi, (Taulusta 11, isä Matteus Lettoniemi) s. 28.01.1937 Kuru, Olkitaipale, k. 05.03.1995 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Eeva Sarvijärven hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Risto Veikko Sarvijärvi Ala-Toikon isäntä 1975-1991, s. 02.12.1934 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Vanhemmat: Matti Edvard Sarvijärvi, Matti osti Ylä-Toikosta lohkaistun Ala-Toikon vuonna 1931, kuoli jatkosodassa 29.6.1944 Äyräpäässä. Matti Sarvijärven jälkeen Ala-Toikon isännyyttä piti perikunta 1944-1975, s. 25.11.1908 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 29.06.1944 Äyräpää ja Aino Terttu Sarvijärvi o.s. Laurila, Ala-Toikon emäntä, s. 12.06.1911 Kuru, Olkitaipale, k. 15.03.1969 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Lapset:
Janne Sarvijärvi , s. Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 14
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 14
XI Janne Sarvijärvi, (Taulusta 13, äiti Eeva Sarvijärvi) Ala-Toikon isäntä 1991-, Parkkuun Konerengas Oy:n osakas, s. Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.

Ala-Toikon tila sijaitsee Kurun Parkkuussa Vaakaniemen kylässä. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1991. Päätuotantosuuntana on viljanviljely, mansikanviljely ja naudanlihan tuotanto. Päivätyön lomassa harrastamme mm. yhteisiä asioita, kädentaitoja, liikuntaa ja musiikkia. Isäntäparin lisäksi perheeseen kuuluu kaksi lasta ja vanhaisäntä.

Tervetuloa tutustumaan Ala-Toikkoon!

Lopulliset Sijoitukset
1. Iki-Hockey
2. Nerkoo
3. White Devils
4. Hönö's Allstars
5. KuPa
6. Sammin Pojat
7. Kiekko-Kanuunat
8. Fur.
KuPan jääkiekkojoukkuen ryhmäkuva, mukana Janne Sarvijärvi, kolmas ylh. oikealta.

Puoliso: Minna Sarvijärvi Opettaja.
Minna Sarvijärvi, Ala-Toikon emäntä, opettaja, Ylöjärven kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen.

Lapset:
Eetu Sarvijärvi s. Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Ruoveden Seurakunnan Atleetit eli RuoSkA on jääkiekon erikoisseura, joka on toiminut jo yli kolmekymmentä vuotta. Seuran toiminta-ajatuksena on edistää täkäläisen nuorison myönteistä kehitystäj ä ä k i e k k o h a r ra s t u k s e n avulla. RuoSkA tarjoaa nuorille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa oman halunsa mukaan ja pyrkii samalla kasvattamaan terveitä, sosiaalisen vastuunsa tuntevia yksilöitä. Ilahduttavaa on, että monet kurulaisetkin nuoret kiekkoilijanalut ovat löytäneet tiensä naapuripitäjään RuoSkA:n riveihin. Edustusjoukkueeseen on jo edennyt kurulaisista Lauri Kylkilahti ja Aatu Ahomäkikin on käynyt edustuksen harjoituksissa kokeilemassa II-divisioonan vauhtia. Aatun oma juniorijoukkue on C95, jossa pelaa myös kurulaislähtöinen Ilari Riihioja. Kurulaisia pelaa kaikissa muissakin RuoSkA:n ikäryhmäjoukkueissa. Ysiseiskoissa (D97) eli vuonna 1997 tai myöhemmin syntyneissä pelaavat maalivahtina Eetu Nurmi sekä kenttäpelaajina Mikko Ahomäki, Anttu Taavitsainen, Eetu Sarvijärvi, Rami Riutta ja Vili Laamanen. Ysiyseissä (E99) Kurua edustavat Miklas Alanen, Aake Majaniemi ja Juha Järvinen, nollanollissa Antti Vanhakylä, Kalle-Valtteri Joensuu ja Eero Ruuska
-Kurulaisia paljon mukana RuoSkA:n toiminnassa. Porukan pienimpiä ovat nollakakkoset (F02), joissa kurulaislippua pitävät korkealla Riku Vanhakylä, Roope Niemi ja Elias Ruuska. Uusiakin pelaajia kaivataan varsinkin nuorempien joukkueisiin.
– Vaikka kausi alkaakin olla ohitse, voi jääkiekosta kiinnostunut nuori poika tai tyttö tulla mukaan kokeilemaan vielä tänäkin keväänä, kehottaa RuoSkA:n puheenjohtaja ja D97-joukkueen vastuuvalmentaja Marko Kivi. Ruoveden jäähallissa on jäävuoroja huhtikuun puoleenväliin asti. Marko Kiven mukaan myös vanhemmat ovat tervetulleita mukaan seuran toimintaan.– Talkooväkeä ei ole koskaan liikaa ja aikuisia tarvitaan sekä huollossa että valmennuksen apuna, sanoo Kivi.
Alle 8-vuotiaille järjestetään vielä tänä keväänä Leijona-kiekkokoulu, joka on Suomen Jääkiekkoliiton seuroille suunnittelema kiekko- ja luistelukoulu. Leijonakoulun sisältö on pilkottu kolmelle tasolle siihen osallistuvan lapsen oman lähtötason mukaan, joten harrastuksen aloittamiskynnys saadaan mahdollisimman matalaksi.
Säännöllinen harjoittelu edellyttää sitoutumista sekä pelaajalta että perheeltä, joten RuoSkA on pyrkinyt järjestämään jäävuorot nuorten pelaajien kannalta mahdollisimman inhimillisiksi. Kenenkään ei tarvitse lähteä harkkoihin ani varhain aamulla tai nukkumaanmenoaikaan illalla. Useimmiten harjoitukset ovat iltapäivällä tai alkuillasta, joten perheenrutiinit tai pelaajien koulunkäynti eivät liikaa häiriintyisi. Iltap��iväharjoituksissa pelaajat saavat seuran tarjoaman välipalan, joten harjoituksiin voi tulla suoraan koulusta ilman, että nälkä yllättää. Kesäaikaankin on harvakseltaan harjoituksia, ei
tosin aivan pienemmille.
– Monet pelaajista, myös kurulaisista, pelaavat kesäaikaan Ruoveden Pirkoisssa pesäpalloa ja jääkiekko jää vähän vähemmälle huomiolle, toteaa puheenjohtaja Marko Kivi. Elokuun lopulla käynnistyy sitten jääharjoittelu ja valmistautuminen seuraavaan kauteen
.
Emmi Sarvijärvi s. Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 15
X Marja Liisa Helleharju o.s. Lettoniemi, (Taulusta 11, isä Matteus Lettoniemi) s. 26.08.1939 Kuru, Olkitaipale.
Kuvassa nuorena parina esiintyvät Seppo ja Liisa Helleharju vaikuttivat kumpikin erityisen paljon 1900-luvun loppupuolella Parkkuussa. Seppo oli korvaamaton nykykoneet hallitseva kyläseppä ja Liisa uupumaton osallistuja kaikessa kylätoiminnassa näyttelyistä näytelmiin. Kuva Liisa Helleharjun.

Puoliso: Seppo Ilmari Helleharju ''Römmi'' oli Parkkuun kylän monitaitomies., s. 03.09.1932 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 16.12.2002 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Mauno Veikko Helleharju e. Hällström, Mauno kaatui jatkosodassa., s. 16.04.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 17.08.1941 Lökki ja Rouva Helleharju.
Seppo Helleharju esittelee kalastuksenvalvojana toimiessaan saamaansa kalansaalista.

Lapset:
Ilkka Helleharju
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 16
VII Leena Josefintytär Rasula o.s. Lettoniemi, (Taulusta 6, isä Josef Lettoniemi) s. 19.11.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 15.11.1868 Kuru, Mylläri (Pappila) Jeremias Esaianpoika Rasula e. Vastalahti Huhtiladon renki naimisiin mennessään. Rasulan torpan isäntä., s. 05.06.1831 Kuru, Aurejärvi, Saksa.
Vanhemmat: Esaias Antinpoika Vastalahti e. Kuru, Esaias oli Karjulan Kosken renkinä naimisiin mennessään. Kurun Aurejärven Saksan Vastalahden torppari, muutti perheineen Keihäslahden Kurun Männistön torppaan-, s. 12.07.1787 Kuru, Keihäslahti ja Valpuri Martintytär Vastalahti o.s. Pusu, s. 22.02.1786 Kuru, Aurejärvi, k. 29.06.1848 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Männistö.

Lapset:
Manu Rasula s. 09.05.1869 Kuru, Poikalus.
Emma Rasula s. 18.08.1870 Kuru, Poikalus.
Kalle Rasula s. 22.07.1872 Kuru, Poikelus.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 17
V Matias (Matti) Joosepinpoika Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin isäntä 1809-1838, Matti kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen., s. 11.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1858 Kuru, Olkitaipale.


Seurakunnan omassa vallassa olleet asiat päätettiin kirkkoherrann ja kappalaisen johtamassa yhteisessä kokouksessa, jota kutsuttiin pitäjänkokoukseksi, kirkonkokoukseksi tai Kurussa tai Virroilla, myös kappelikokoukseksi.
Sellaiset kysymykset, jotka eivät aiheuttaneet yhteisiä taloudellisia rasituksia, voitiin käsitellä suppeammassa seurakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten kokouksissa, kirkkoneuvostossa.
Kirkkoneuvosto on ainakin Ruoveden emäseurakunnassa toiminut säännöllisenä seurakunnan hallintoelimenä 1700-luvun puolivälistä lähtien, mistä alkaen on tallella pöytäkirjoja pitäjänkokouspöytäkirjojen yhteydessä.
Mahdollisesti kirkkoneuvosto on toiminut jo 1600-luvun viimeisistä vuosista lähtien. Kurun ja Virtain kappeleissa on ilmeisesti seurattu emäseurakunnan menettelyä. Kirkkoneuvostton kuuluivat papin lisäksi kirkkoisäntä ja kuudennusmiehet sekä mahdollisesti eräitä muita seurakunnan luottamusta nauttivia seurakunnan >>vanhimpia>>.
Kirkkoneuvosto on etupäässä toiminut kirkkokuria käyttävänä järjestyksenvalvojana sekä joitakin käytännön järjestelyjä hoitaneena valiokuntana. Nimenomaan Kurun kappelissa näyttää kirkkoneuvosto toimineen 1800-luvun alkupuolella hyvin säännöllisesti ja olleen kehittymässä jonkilaiseksi kappeliseurakunnan edustuslaitokseksi eli valtuustoksi. Sellainen olisi kyllä ollut paikallaan harvaan asutussa kappelissa, jotta kaikkien ei olisi tarvinnut tulla käsittelemään yhteisiä asioita.

Vuonna 1818 sovittiin, että Kurun kirkkoneuvostoon tuli kuulua yhdeksän talonpoikaa kappalaisen ja laamanni Nils Idmanin lisäksi.
Talonpoikaisjäseninä olivat tuolloin kuudennusmiehet Matti Antinpoika Kapee, Heikki Matinpoika Minkkinen, Jooseppi Heikinpoika Keihäsjärvi, Antti Matinpoika Ikonen ja Matias Joosepinpoika Tienari sekä talonpojat Juho Antinpoika Kastari, Antti jaakonpoika Pusu, Matti heikinpoika Toikko ja Jooseppi Juhonpoika Ala-Paappanen.
Siten kappelin eri osat olivat kirkkoneuvostossa edustettuina. Kirkkoneuvoston oli määrä päätösvaltaisena käsitellä kirkkokuria ja seurakunnan taloutta koskevat asiat, Myöhemmin suoritetusta jäsenistön täydennyksistä päätellen kirkkoneuvosto oli pitemmän aikaa merkittävä Kurun seurakunnallinen hallintoelin.
Vuonna 1832 Kurun kirkkoneuvostoon valittiin jo torpparijäsenkin Juho Haapalahti. Kurun kirkkoneuvosto kokoontui usein Myllärin pappilassa ja käsitteli mm. erilaisia köyhäinhoitoon liittyviä kysymyksiä, antoi muuttolupia, tutki kuolemantapauksia, pohti lukkarin tehtäviä ja lasten opetusta sekä valitsi itse neuvoston vapautuneille paikoille uusia jäseniä mm. edellä mainitun torpparijäsenen.

Tiedot: Tuomo Koukkula/ Vanhan-Ruoveden historia II:I sivut 415-416.
Vuoden 1870 riikintaalari.molemmilta puolin nähtynä

1. puoliso: Vihitty 13.07.1812 Teisko Leena (Helena) Yrjöntytär Tienari o.s. Paksula Leena muuttanut Teiskosta 7.8.1812 Kurun Tienarille emännäksi. leena kuoli 59-vuotiaana ''slaagiin'' eli halvaukseen., s. 03.02.1794 Teisko, Saarlahti, k. 04.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Matinpoika Paksula, Paksulan isäntä 1778-1800. Yrjö kuoli 52-vuotiaana vesipöhöttymään., s. 29.03.1754 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1806 Teisko, Saarlahti ja Heta Yrjöntytär Paksula o.s. Alanen, Emäntä, s. 20.03.1757 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 28.04.1823 Teisko, Saarlahti.
Venäjän hopearupla vuodelta 1805.

Lapset:
Jooseppi Tienari Kuoli 22-vuotiaana epilepsiaan, s. 04.06.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 18.08.1835 Kuru, Olkitaipale.
Tienarin rajana Parkkuunkoski, Näsijärvi ja Jakama + Raatosaari kuvassa. Maa-alueet merkinnällä i.
Anna Leppälä o.s. Tienari , s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 18
Matias (Matti) Tienari , s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 19
Hedvig Tienari s. 20.01.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1820 Kuru, Olkitaipale.
Henrik Kivinen e. Tienari , s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 120
Juho Kustaa Ojanen e. Tienari , s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 123
Reetta Liisa Luomajoki o.s. Tienari , s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 205
Leena Fredrika Tienari s. 21.04.1828 Kuru, Olkitaipale, k. 30.12.1829 Kuru, Olkitaipale.
Vendla Karoliina Tienari s. 15.01.1830 Kuru, Olkitaipale, k. 21.04.1836 Kuru, Olkitaipale.
Helena (Leena) Tienari Kuolleena löytynyt., s. 29.01.1832 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1832 Kuru, Olkitaipale.
Iisakki Manu Tienari s. 29.12.1834 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1836 Kuru, Olkitaipale.
2. puoliso: Vihitty 06.11.1853 Kuru Anna Liisa Matintytär Liesmäki ent. Korventausta ent. Tienari o.s. Torkko. (Taulu 347). (Taulu 360) Vetikon piika, Kurun Olkitaipaleen Tienarin emäntä 5 vuotta, syytinki, muutti uudestaan naimisiin mentyään Kurun Hainarin Korventaustaan ja sieltä miehensä Topiaksen kuoltua 5.11.1865 Ruoveden Haukkamaan Kuruunun torppaan Liesmäkeen ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Anna kuoli 72-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 09.06.1818 Kuru, Riuttaskorpi, k. 28.10.1890 Ruovesi, Haukkamaa, Kruunun tölli Liesmäki. Vanhuus: syytinki esimerkki:

Kun talolliset luovuttivat tilan seuraavalle sukupolvelle, tehtiin vanhalle isännälle ja emännälle syytinkisopimus. Sopimukseen sisältyi yleensä oikeus asuntoon, tietty määrä viljelysmaata ja laidunta, viljaa, karjataloustuotteita, joskus rahaakin. Palkollisetkin ovat toisinaan saaneet eläkettä työskenneltyään samalla tilalla vuosikymmeniä. Syytinkijärjestelmä tunnettiin Länsi-Suomessa jo keskiajalla.

Vuonna 1844 mynämäkeläinen Mikko Matinpoika siirsi tilansa avioituneelle tyttärelleen Katariinalle, mutta piti muodollisen isännyyden vielä itsellään. Mahdollisesti leskeksi jäävän vanhan emännän syytinki määriteltiin seuraavasti:





1. Vuotuiseksi ylöspidoksi pitää ostajan tyttäreni kuoleman jälkeen, sitten kun hän ottaa talon isännyyden haltuunsa, maksaa jälkeenjäävälle puolisolleni Maria Antintyttärelle yksi tynnyri viisitoista (15) kappaa Ruista, Kahden kapan kylvö papuja, 2 kapan kylvös Ohria, yhden kapan kylvös Pellavaa ja yhden lusikallisen kylvös Nauriita.
2. Perunamaaksi kappale peltoa kolmen neljänneksen istutusta varten, mikä Perunamaa sijaitsee vanhan saunan vieressä ja jota hän saa käyttää koko elämänsä ajan.
3. Karjan rehuksi tavallinen häkki Peltoheiniä vuodessa sekä ladonmaa niittyä Kaukon niitystä sekä lehtiä, taiteltava mainitun niityn laiteilta. Yhden tavallisen Ruisriihen Oljet, Ruhmenet, Akanat ja Pehkut. Kesälaitumet karjalleni yhdessä talon omien kanssa.
4. Asunnoksi tupa ja kamari, jossa vaimoni Maria Antintytär saa asua yhdessä tyttärensä Marian kanssa niin kauan kuin he elävät. Heille molemmille yh-teensä vuodessa, kaksi syltää kuivia halkoja, joiden kotiin tuonnista huolehtii talon omistaja.
5. Tarhahuoneiksi 1 Pihatto ja rehulato.

.
Vanhemmat: Matti Mikonpoika Torkko, Torkon isäntä 1809 -, s. 07.02.1784 Kuru, Keihäslahti, Kuivaniemi, k. 02.02.1861 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa Tuomaantytär Torkko o.s. Knuuttila, s. 07.06.1786 Tyrvää, Vihattula, k. 11.04.1873 Kuru, Riuttaskorpi.
Kartan oikeassa reunassa on Tienarin kantatilan Sikkilän puoleinen pääteraja merkinnällä i.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 18
VI Anna Matintytär Leppälä o.s. Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari) Tienarin tytär, Ala-Paappasen Leppälän torpan emäntä, s. 12.08.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 29.04.1904 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
1 killinki vuodelta 1836

Puoliso: Vihitty 18.06.1839 Kuru Jooseppi Pertinpoika Leppälä Torppari, s. 10.06.1819 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 29.04.1871 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen. KULTAMARKKA:

Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan, jolloin 20 markkaa vastasi arvoltaan 6,45 grammaa kultaseosta, jossa oli 900 promillea kultaa. Markka oli samanarvoinen Ranskan frangin, Belgian frangin, Sveitsin frangin sekä Italian liiran (myöhemmin myös eräiden muiden ns. latinalaisen rahaliiton jäsenvaltioiden) kanssa. Näiden rahojen koko, paino ja kultapitoisuus olivat yhteneväiset maasta riippumatta ja periaatteessa ne kelpasivat maksuvälineinä maasta riippumatta, joskin kultaisia 10 ja 20 markan kolikoita lyötiin muihin vastaanvanlaisiin eurooppalaisiin rahoihin niin pieniä määriä, että niitä ei merkittävästi kulkeutunut Keski-Eurooppaan.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa laillisena maksuvälineenä olivat kultakolikot, joita kuitenkin käytännössä käytettiin melko vähän. Sen sijaan Suomen Pankin setelit eivät olleet laillisia maksuvälineitä. Tämä merkitsi, että velkojan oli pakko hyväksyä maksusuoritukseksi suomalaisia kultakolikoita, mutta hänellä ei ollut velvollisuutta hyväksyä seteleitä, vaikka nämä olivat kultarahalla lunastettavia. Käytännössä kuitenkin kaikki hyväksyivät myös setelit maksuksi.
Vanhemmat: Pertti Yrjönpoika Leppälä e. Koski, Leppälän renki, isäntä, s. 01.08.1786 Kuru, Karjula, k. 13.04.1852 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena Martintytär Leppälä o.s. Paappanen, s. 16.05.1784 Kuru, Petäjälammi, k. 22.12.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
20 markan kultaraha= 5,80 g kultaa ja 0,645 g kuparia. Hintapyynti numismaatikoilla noin 750 €, halkaisja 21,3 mm.

Lapset:
Kalle Leppälä Kalle muutti Ruovedelle 6.11.1862 Ritoniemen taloon, muutti Ruoveden Ritoniemen Soittolan Kauppalasta 13.9.1869 Vaasaan, ''kauppapuukhollari''., s. 26.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 19
VI Matias (Matti) Matinpoika Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari) Tienarin isäntä 1838-1861, Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen. (hermokuume
-hermosto-oireita aiheuttanut vakava kuumetauti, esim. lavantauti (typhus ahdominalis) ja pilkkukuume (typhus exanthematicus))., s. 18.10.1817 Kuru, Olkitaipale, k. 28.06.1867 Kuru, Olkitaipale.

Näsijärven pinnan korkeus:
Kurusta marrask. 19 p. Ukot täällä moittivat, että Tamperelaiset rakennusten kautta Tammerkoskesta nostavat veden Näsiselällä, niin että se keväsin, tulvaveden aikana nousee rantaniituille ja pelloille ja seisahuttaa myllyjäkin, josta heille on suuri haitta ja vahinko ; päättävätpä sen myöskin huonontavan kalain saaliinkin.
He sanovat: ''olivat Kurulaisetkin Tammerkoskea perkaamassa silloin koska Armollinen Esivalta autti sen aukaisemista, ja nyt se suljetaan erityisten rakennuksilla, niin että vesi keväsin nousee aina kesäkuun loppuun asti ; eikä sittenkään enää laske niin paljon kuin se laski, ennenkuin rakennuksilla ruvettiin koskea sulkemaan''.
Näin he täällä latelevat; ja tästä hyvästä oli osa niistä tilallisista, jotka asuvat Näsijärven rannoilla, toimittanut kirkonkokouksen eiliseksi, jossa valittiin asiamies, joka ajaisi Kurulaisten asiaa siinä kokouksessa, joka huomenna pidetään Tampereella, ja jossa taas tulee kysymys jostain lainvastaisesta rakennuksesta.
Asiamieheksi valittiin Talonisäntä Tienari Olkitaipaleesta, joka käskettiin kovasti panemaan itsensä kaikkia senkaltaisia rakennuksia vastaan Tammerkoskeen, joiden kautta vesi nostetaan Näsijärvessä eli se ylipuolelta tänne niin runsaasti tulvaava vesi estettäisin laskemasta.
Saa nähdä, lasketaanko mies tällä kertaa kokoukseen, ja mitä hän saa siellä toimitetuksi?

Ehkä asia siitä nyt tällä erällä ei enää parane eikä pahene, tahdon kuitenkin mainita sitä eri käsitystä, jota täällä henkikirjoituksesta tämän kun 13 p. osotti itsensä Keisarin asetuksesta helmik. 20 p. 1865, §2.
Asetus sanoo, että henkiraha on maksettava, kaikilta niilta Suomen kansalaisilta, jotka ennen sen vuoden alkua, josta vero maksetaan, ovat täyttäneet kuusitoista vuotta, mutta eivät tulleet kuudenkymmenen neljän vuoden ikään.
Meidän mielestämme piti tämän puustavin jälkeen ymmärrettämän ja maksavaksi kirjoitettamaan ainoasti ne, jotka ennen tulevaa uutta vuotta ovat täyttäneet kuusitoista vuotta ja vapauttaman ne, jotka ennen uuden vuoden päivää täyttävät neljä seitsemättäkymmentä ajastaikaa ;
mutta Henkiherra sanoi, ettei sanoilla ''vuoden alkua'' ymmärretäkkään uuden vuoden päivää, vaan heinäkuun 1 päivää ja sen jälkeen henkikirjoitus myöskin täällä tapahtui.
Pyydän sen tähden nöyrimmästi, että joku, joka paremmin ymmärtää tämän asetuksen ja sen mainitun 2 § tarkoituksen antaisi meille, tulevain aikain tähden, selityksen tästä asiasta.
Tällä erää ei muuta kuin lunta ja unta.
Sitä edellistä on nyt satanut joksikin, mutta maa alta on sula ; siitä viimeiseksi mainitusta ei liene puutosta monellakaan näinä vuoden pisimpinä öinä. - Vankoveden sanotaan viimeisyönä saaneen kannen päällensä. (kirjoitettu sen ajan mukaisesti)
Lähde: Tampereen Sanomat tiistaina 11.12.1866 n:ro 50

Matti kuoli 49-vuotiaana hermokuumeeseen esim lavantaudissa. Lavantauti on vakava suolistoinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri. Taudin oireita ovat korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus. Hoitamattomana kuolleisuus on noin 10–30 %. Lavantautia ei enää esiinny Suomessa, vaan suomalaisilla esiintyvät tartunnat on saatu ulkomailla. Lavantauti on Suomessa harvinainen, sitä esiintyy noin viisi tapausta vuodessa. Taudin suomalaisen nimen arvellaan tulleen siitä, että raskas tauti kaatoi potilaansa "lavalle", joka oli pirtin uunin ja seinän välissä sijaitseva talonväen makuupaikka. Lavantautia esiintyi paljon natsi-Saksan keskitysleireillä ja ghetoissa.
Tauti on Suomessa määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

Noitiin uskon perusteella kanssa vähän puijattiinkin. Kurulaiset poikkesivat Porin reissullaan yhteen taloon. Talon isäntä kysyy sitten, että ''tiedättekö siitä Santalasta''.
''Kyllä tiedetään'', vastasivat kurulaiset, sillä Tienari-vainaalla oli kanssa pitkä parta. Ja kun Tienari tuli pirttiin niin sanottiin:''Se on nyt tossa''.
Isäntä vei Tienarin kamariin ja kysyi neuvoa Santalaksi luulleeltaan Tienarilta.
Tienarille tuli mieleen, että jos varas on omassa talossa. No TIenari alkoi noitua niinkuin nyt semmonen noituu, joka ei mitään osaa.
Varas oli omasta talosta, sillä vaatteet tuotiin seuraavana yönä takaisin. Sen jölkeen kurulaisia aina kestittiin tässä talossa mitä parhaiten.
Tämän kertomuksen muisteli Matti Tanhuamäki.
Olkitaipaleen Tienarin pihapiiri kuvattuna navetan katolta. Kuvan ottanut Parkkuun Yläkoulun opettaja Jalmari Mantere.

1. puoliso: Vihitty 05.04.1841 Kuru Liisa (Elisabeth) Karoliina Juhontytär Tienari o.s. Kastari Tienarin emäntä, Liisa kuoli 29-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 29.01.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 24.05.1850 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Kastari e. Vähä-Kulkkila, Kastarin isäntä., s. 08.06.1785 Teisko, Kulkkila, k. 18.11.1864 Kuru, Olkitaipale ja Leena (Helena) Pekantytär Kastari o.s. Yli-Korpula, s. 16.11.1785 Teisko, Pohtola, k. 13.01.1838 Kuru, Olkitaipale.
Kurun vaakuna. Kurun vaakuna oli Kurun kunnan tunnus ja puhuva vaakuna; kuru tarkoittaa syvää rotkoa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Kurun kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 2. maaliskuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 8. kesäkuuta samana vuonna. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009 Pakkuun kyläyhdistykselle, kun Kuru yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin.

Lapset:
Juho Kustaa Tienari , s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 20
Matti Tienari s. 15.12.1842 Kuru, Olkitaipale, k. 19.12.1843 Kuru, Olkitaipale.
Henriikka Tienari s. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale, k. 23.04.1844 Kuru, Olkitaipale.
Kalle Tienari s. 01.09.1846 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1846 Kuru, Olkitaipale.
Vilhelmiina Järvinen o.s. Tienari , s. 15.01.1850 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 101
2. puoliso: Vihitty 15.12.1850 Kuru Ulla Kallentytär Tienari o.s. Pirttiniemi Ulla muutti Virroilta kotoaan Jouttijärveltä 29.10.1843 Kuruun, Tienarin piika ja emäntä, Ulla kuoli 32-vuotiaana synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon. (synnytys
-kouristukset
-verenvuoto).

Kuolinsyynä "barnsbörd" käsittää tavallisesti myös lapsivuodeajan eli lapsivuoteen)., s. 13.07.1827 Kuru, Keihäslahti, k. 04.06.1860 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Jouttijärvi ent. Pirttiniemi e. Wacker, Sotilaan poika, Muroleen Rikalan renki, Keihäslahden Pirttiniemen torppari. Kallen perhe muutti Virroille 19.8.1832. Virtain Riuttaskorven Jouttijärven torpan isäntä, Eromäen torpan isäntä. Eromäen tila siirtyi Virroilta Kurun pitäjän alueisiin kuuluvaksi., s. 28.01.1801 Kuru, Karjula, Koski, k. 01.12.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki ja Maija Vilpuksentytär Jouttijärvi o.s. Pirttiniemi, s. 11.06.1801 Teisko, Leppälahti, Rikala, Kulha (Kaustara), k. 22.12.1866 Kuru, Riuttaskorpi, Eromäki.
Höyrylaivaliikenne Tampereella alkoi jo v. 1858. Laajimmillaan se oli 1900-luvun neljänä ensimmäisenä vuosikymmenenä, kunnes onnikat alkoivat vetää matkustajavirtoja. Kuvassa Mustanlahden satama, joka oli ja on Näsijärvelle suuntautuvan laivaliikenteen keskus. Etualalla ovat vasemmalta s/s Vahanka, Tervalahti ja Vankavesi, taka-alalla oikealta s/s Kuru, Pohjola, Ylöjärvi, Intti ja Teisko. Kulkuvuoroillaan olivat kuvaushetkellä s/s Tarjanne ja Aitolahti. Kuva on vuodelta 1936. (valokuvannut Atelier Laurent)
Lapset:
Kalle Maurits Tienari , s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 104
Matti Mäkinen e. Tienari , s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 105
Henrik (Heikki) Mäkinen e. Tienari , s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 111
Manu Tienari s. 13.05.1860 Kuru, Olkitaipale, k. 28.05.1860 Kuru, Olkitaipale.
3. puoliso: Vihitty 27.12.1860 Kuru Charlotta Vilhelmiina Erikintytär Tienari o.s. Sääkslahti Torpan tytär ja Tienarin emäntä. Charlotta kuoli 76-vuotiaana vanhuuteen., s. 21.03.1830 Kuru, Hainari, k. 01.08.1906 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Erkki Juhonpoika (Maununpoika) Sääkslahti e. Hänninen, Erkki oli Olkitaipaleen Myllärin renki naimisiin mennessään, Hainarin Sääkslahden torppari., s. 15.09.1800 Kuru, Aurejärvi, k. 01.03.1860 Kuru, Hainari ja Leena Joosepintytär Sääkslahti, s. 11.03.1804 Kuru, Hainari, k. 06.04.1861 Kuru, Hainari.
Tienaria ja tienarilaisia ja naapureita.
Lapset:
Emma Leppänen o.s. Tienari Emma muutti Tampereelle 21.6.1875 13-vuotiaana ja muutti nimensä Leppäseksi, konfirmoitiin 14.7.1878 Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa., s. 12.01.1862 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Nuotta oli vielä 1920-luvulla käytössä useissa taloissa. Tienarin nuottakoppeli Parkkuun laivalaiturin vieressä. Kanootin peränpitäjänä opettaja Hellin Mantere.
Erkki Aleksanteri Lehtinen e. Tienari , s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 117
Manu Lehtinen e. Tienari , s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 118
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 20
VII Juho Kustaa Matinpoika Tienari, (Taulusta 19, isä Matias Tienari) Tienarin isäntä 1869-1898, s. 02.05.1841 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.1916 Kuru, Olkitaipale.

Kurun Säästöpankki 1880 1984:

Kurun kuntakokous teki päätöksen säästöpankin perustamisesta Kuruun 17. joulukuuta 1877. Kun senaatti oli vahvistanut päätöksen ja säännöt seuraavana vuonna, kuntakokous saattoi valita pankille johtokunnan. Siihen nimitettiin henkilöt 5. huhtikuuta 1879. Valituiksi tulivat vt. kappalainen, nimismies ja luutnantti M.A. Nordqvist, talolliset Johan Kustaa Tienari, Johan Ristaniemi, Kalle Kustaa Laurila, Josua Taipale, Johan Wanhakylä, kauppias Antti Toikkonen ja kaupankirjuri M. Niininen. Näistä puheenjohtajana aloitti Kalle Kustaa Laurila. Kasööriksi valittiin talollinen Johan Kustaa Tienari ja kirjuriksi sahanhoitaja M.S. Wilenius.

Vuoden 1895 säästöpankkiasetus toi muutoksia säästöpankkien toimintaan. Suurin muutos oli se, että nyt niistä tuli itsenäisiä rahalaitoksia valvonnan siirtyessä yleensä kunnilta pankin omille elimille. Muutos näkyi käytännön pankkityössä siinä, että johtokunnat jäivät pois, ja niiden tilalle tulivat isännistö ja hallitus. Kurun kunnan Säästöpankki nimitti edustajat asetuksen vaatimiin elimiin vuonna 1897.

Pankin pohjarahat tulivat osittain kunnan viinaverorahoista. Toiminta alkoi nimellä Kurun kunnan Sääs-töpankki (sana "kunnan" jäi pois vuonna 1932) Toikolla 2. tammikuuta 1880. Ensimmäinen tallettaja oli Amanda Ristaniemi, joka toi säästötililleen rahaa 170 mk:aa. Laina nro 1 annettiin pastori H.O. Elersille.

Toikolla säästöpankki ei viihtynyt avauspäivää pitempää, sillä jo seuraavalla kerralla toimipaikka sijaitsi Tienarin talossa. Säästöpankki imagoon hyvin sopivasta nimestään huolimatta sielläkään Kurun kunnan Säästöpankki ei kauaa viihtynyt, vaan jo seuraavana vuonna se palasi takaisin Toikolle. Siellä pankki vietti jo pitemmän rupeaman, vuoteen 1929 saakka, jolloin uudeksi toimipaikaksi valittiin kunnantalo. Omaan, vastavalmistuneeseen pankkitaloon Kurun Säästöpankki muutti vuonna 1956.

Vuonna 1984 Kurun Säästöpankki fuusioitui Tampereen Aluesäästöpankkiin, joka puolestaan meni mu-kaan syksyllä 1992 perustettuun Suomen Säästöpankki SSP Oy:öön nimellä Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästöpankkialue. SSP Oy:n vaihe jäi Lyhyeksi episodiksi, sillä syksyllä 1993 kilpailija-pankit ostivat SSP Oy:n. Tässä kaupassa Kurun säästöpankkikonttori myytiin Postipankille.

Johtokunnan ja hallituksen puheenjohtajat 1880 1980: 1880 1881 Juho Kustaa Tienari, 1881-1884 Antti Toikkonen nuorempi, 1884 1886 Juha Ristaniemi, 1886 1888 Juho Kustaa Tienari, 1888-1891 Kalle Koskinen, 1891 1900 G. Snäll, 1900 1912 Antti Toikkonen, 1912 1920 Juha Ristaniemi, 1920 1946 Elias Laurila, 1946 1949 Erik Seppälä, 1949 1971 J.E. Utela ja 1971 (1980) Veikko Lehtola

Isännistön puheenjohtajat 1897 1980: 1897 1898 Elis Ikonen, 1898 1899 A. Numminen, 1899-1906 Pek-ka Polviander, 1906 1929 Kalle Ylä Poikelus, 1929 1949 Akseli Keskinen, 1949 1954 Martti Laurila. 1954 1971 Kalle Kenttäniemi. 1971 1973 Matti Lahti ja 1973 (1980) Valto Taipale.

Kamreerit ja toiminnanjohtajat 1899 1980: 1899 1938 Ville Toikkonen, 1938 1944 JV. Rantahalme, 1944 1949 Iita Maija Numminen, 1949 1976 Jorma Hakanen ja 1975 (1980) Heikki Lehtola.

SSP Oy siirsi Kurun Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki SSP Oy, Tampereen Säästö-pankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 15. ja 20.12.1994. Asiakirjoja on vuosilta 1879 1984 yhteensä 1,50 hyllymetriä.

Arkiston järjestivät ja luetteloivat marras ja joulukuussa 1995 Kaija Kilkki, Hely Kettunen ja Mervi Tii-honen. Johdannon historiakatsauksen kirjoitti Jarmo Luoma aho.

Aamulehti tiistaina 30.1.1894 n:ro 23:
Korjaus sunnuntailehtemme uutisiin:
Kruunun sotilasvirkatalosta kunnan vaivaistalo.
Kurun kuntalaiset ovat päättäneet muun sopivan talon puutteesta pyytää saada ottaa Kuru-nimisen sotilasvirkatalon Kurun kirkonkylästä vaivaistaloksi, se kun on siihen hyvin sopiva, ollen lähellä kirkkoa, koulua j.n.e. Tällainen päätös tehtiin kuntakokouksessa maaliskuun 24 p. 1893 ja asiamieheksi valittu talollinen Juho Kustaa Tienari on kuvernööriltä anonut, että sanottu tila puheena olevaa tarkoitusta varten kunnalle myytäisiin.

Aamulehti torstaina 12.10.1899 n:ro 237:
Korjaus eilisen lehtemme uutisiin:
Taasen maanviljelijät koolla tulvain johdosta. T.k. 10 p. oli jälleen Teiskon, Messukylän, Kurun, Ylöjärven ja Ruoveden maanviljelijöitä sekä muutamia Tampereen liikemiehiä, yhteensä parikymmentä henkeä, kokoontunut täkäläiseen ''Toivo''-ravintolaan neuvottelemaan vesitulvain aikaansaamain tuhojen ehkäisemisestä Näsijärven rantamilla.
Saatuaan kuulla edellisen kokouksen ja siinä asetetun valiokunnan kokouksen pöytäkirjat, päättivät läsnäolijat, että asian ajamisesta ja valiokunnan puuhasta kysyttävät menot suoritetaan molempain kokousten osanottajain kesken mieskohtaisesti.
Kokoukselle esitettiin sitten senaatin päätös v:lta 1885, jolla Teiskon ja Kurun kuntain sekä Tampereen suurempain tehtaitten valitusten johdosta kumotaan kuvernöörin päätös, että Näsijärven vesipinta on oleva seitsemän jalkaa (n.210 cm) korkeammalla Muroleen kanavan alempaa sulkukynnystä, sekä lykätään riita asianomaisten alioikeuksien tutkittavaksi.
Samoin luettiin kokoukselle herra Herman Aimon, Visuvedeltä, kirjoitus, jossa ehdotetaan pyydettäväksi, että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin Virtain pitäjästä n.s. Äijänevan kanavan suhteen.
Mainitut paperin eivät kuitenkaan antaneet aihetta keskusteluun, vaan jätettiin ennen valitun valiokunnan haltuun, joka ryhtyy ripeisiin toimiin, saatuaan tilastollisia tietoja tulvain tekemien vaurioiden suuruudesta.
Näitä tilastollisia tietoja keräämään, jonka tähden viikon kuluessa ovat jätettävät paikallisen tulvavaliokunnan puheenjohtajalle, kauppias J. Rikalalle Tampereelle, valittiin:
Teiskosta Kustaa Ylirantala ja Arvi Kahna ; Messukylästä maanviljelijät J. Junkkari ja K. Mattila ; Kurusta maanviljelijät H. Vanhakylä ja J. Tienari vanhempi ; Ylöjärveltä maanviljelijä K. Heikkilä ; Ruovedelta maanviljelijät Georg Palmroth, A. Ylöstalo ja Heikki Mäki ; Virroilta maanviljelijät Heikki Härkönen, Kaapo Havanka ja Aleksi Kauppila sekä Tampereen liikemiehistä J.K. Hilden.
Kokouksessa puhetta johti valtiopäivämies Heikki Toijala Teiskosta, Pöytäkirjan laati toimittaja Kalle Lehmus ja tarkastavat sen kauppias J.K. Hilden ja toimittaja Kaarlo L. Kärkönen

SUURI ADRESSI KEISARILLE:

Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinas keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa.


Adressin syntyminen

Helmikuun manifestin julkaisemisen jälkeisenä päivänä arkkitehti Harald Neovius oli saanut ajatuksen keisarille laadittavasta kirjelmästä. Hän kertoi ajatuksestaan ensin sisarelleen Dagmar Neoviukselle, joka piti ajatuksesta. Hän sopi veljensä kanssa, että kutsutaan ihmisiä koolle keskustelemaan ajatuksesta. Kokous pidettiin, mutta Dagmar sai sen kestäessä kutsun saapua Elise von Alfthanin luokse, missä oli myös käynnissä keskustelu keisarille lähetettävän kirjelmän laatimisesta.

Helmikuun suuri kansalaiskokous

Maanantaina 20. helmikuuta pidettiin Helsingin Ateneumissa uusi suuri salainen kansalaiskokous, jossa päätettiin koettaa saada aikaan hallitsijalle annettava kansanadressi mahdollisimman lukuisine allekirjoituksineen, jotta Nikolai Bobrikov saisi nähdä, ettei Suomen perustuslakien loukkaaminen ollut herättänyt tyytymättömyyttä vain pienessä osassa kansaamme, kuten hän apulaisineen oli väittänyt.

Kokouksen olivat kutsuneet koolle professorit F. Gustafsson ja M. G. Schybergson ja varatuomari R. Elfving. Ajatuksen toteuttamiseksi valittiin kaksitoista jäseninen alitoimikunta.

Adressin sanamuodon laati senaattori Leo Mechelin W. Chydeniuksen luonnoksen mukaan.

Adressin kerääminen

522 931 allekirjoitusta sisältänyt adressi kerättiin 11 päivän aikana. Lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2.5 miljoonaa ja senaikaisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta.
Eri puolilla Suomea pidettiin kokouksia, joissa selostettiin adressin tarkoitusta. Kokouspaikkoina olivat suuret huoneistot ja kirkot.

Isänmaallinen innostus oli valtava. Esimerkiksi Rovaniemeltä hiihdettiin 150 kilometriä Kittilään keräämään sikäläisiltä nimiä adressiin, vaikka oli mitä pahin talvipakkanen. Kun nimet oli saatu, valittiin valtuutettu Juho Anttila viemään nimet perille. Hän matkusti ensin hiihtäen 200 km ja sitten saatuaan hevosen vielä 150 km lähimmälle rautatieasemalle, josta hän jatkoi junalla Helsinkiin.
Lähetystön lähtö Pietariin

Maanantaina 13. maaliskuuta loputkin suuren lähetystön jäsenet olivat saapuneet Helsinkiin ja saivat Senaatintorilla osakseen helsinkiläisten kunnianosoituksia. Sen jälkeen heistä useimmat lähtivät ylimääräisellä junalla puoli kahdeksan aikoihin Pietariin.

Bobrikov sai tietää lähetystön lähdöstä Pietariin vasta tunnin päästä lähetystön lähtemisestä. Silloin hän yritti estää lähetystöltä pääsyn Pietariin ja vaati Uudenmaan läänin kuvernööriä De Pontia lähettämään sähkösanoman lähetystön käännyttämiseksi, mutta De Pont kieltäytyi.

Pitäjittäin ja kaupungeittain oli koko maasta valittu 500 miehen lähetystö, joka lähti 13. - 20.3.1899 viemään adressia keisarille. Lähetystön jäsenten ammattina tai asemana on mainittu mm. talollinen, tilallinen, rustitilallinen, maanviljelijä, pankinjohtaja, kreivi, kirja- tai muu kauppias, agronomi, kansakoulunopettaja, lukkari, lampuoti, piirilääkäri, apteekkari, kirkkoväärti ja kuntakokouksen puheenjohtaja, eli kaikista 8 läänistä eri säätyjä edustavaa yhteiskunnallisesti arvostettua ja ansioitunutta väkeä.
Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla.
Lähetystö saapuu Pietariin

Lähetystö saapui Viipuriin aamulla varhain torstaina 16. maaliskuuta eri junilla, ensimmäisenä Helsingistä edellisenä iltana lähtenyt ylimääräinen juna. Saatuaan kuulla, että Pietarin Suomen-asemalla oli suunnaton joukko poliisimiehiä ja santarmeja, lähetystö hajaantui Viipurissa kahteen junaan, ja sen jäsenet saapuivat sieltä päivän kuluessa perille Pietariin.

Lauantaina 18. maaliskuuta Suuren lähetystön jäsenet kokoontuivat valtionsihteerinvirastoon, jossa ministerivaltiosihteeri, kenraali Victor Procopé kertoi heille, että keisari lähetti lähetystölle vastauksen, ettei hän luonnollisesti ota lähetystöä puheilleen, eikä hän ole heille vihoissaan. Keisari kehotti heitä palaamaan kotiinsa ja jättämään anomuksensa kuvernööreille, jotka lähettäisivät anomuksen kenraalikuvernöörille, ja jos asia ansaitsee huomiota, niin hän esittää asian keisarille.

Lähetystön johtaja, konsuli Eugen Wolff ilmaisi lähetystön pettymyksen Procopélle.

Eugen Wolff sanoi lähetystön johtajana Procopélle mm. ”Tämä siis on kaikki se lohdutus, joka meillä on vietävänä tuolla kotona suurimmassa huolessa odottaville maanmiehillemme." "Me tulimme lujasti luottavina, me palaamme pettyneinä." Hänen puheensa teki suuren vaikutuksen läsnä oleviin kuulijoihin.

Lähetystön paluu Helsinkiin

Lähetystö matkusti takaisin ylimääräisellä junalla, johon kuului yhdeksän isoa boggievaunua. Muutama jäsen valittiin tarkastamaan, ettei vaunuihin ollut päässyt santarmin urkkijoita.

Lähetystön saavuttua Helsinkiin oli asemalle kerääntynyt tuhansiin nouseva väkijoukko, joka lähetystön vastaan hiljaisuudella lähetystön kulkiessa ihmisjoukon lävitse. Hiljaisuus vallitsi. Kun lähetystö saapui Rautatientorille johtaville portaille, joku alkoi laulaa Maamme-laulua, jolloin muut yhtyivät siihen ja paljastivat päänsä.

Kenraalikuvernööri Bobrikov oli kertonut ulkomaan lehdistölle, että kaikki järkevät ihmiset Suomessa olivat tyytyväisiä tsaarin manifestiin. Suuri adressi oli kuitenkin kertonut suomalaisten suhtautumisen asiaan.

Suuren adressin epäonnistuminen johti myös siihen, että noin vuotta myöhemmin pitkin Eurooppaa kerättiin Pro Finlandia -kulttuuriadressi.

Nykyään Suurta adressia säilytetään Kansallisarkistossa
Suuren adressin teksti

"Suurivaltaisin kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja viime helmikuun 3 / 15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.

Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lainsäädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien, Aleksanteri II ja Aleksanteri III suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt.

Mutta niiden perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myös Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on.

Täten on Julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Allekirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi kuulla sanojamme, kun me nyt Valtaistuimen eteen esille tuomme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka kohtaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupee horjumaan.

Kaikkein armollisin Keisari!

Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa ja lakiensa suojaamana on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijoitaan ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös, että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se on ollut yhdistettynä mahtavaan Venäjään, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriintynyt. Kumousopit eivät siellä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet erottamattoman osan Venäjän valtakuntaa ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää omaa kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.

Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä levollisuutta. Me päinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa suosiolliseen huomioonsa ottaa ne tunteet, mitkä julistuskirja on herättänyt ja käskeä, että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaisuuteen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkottaa luottamusta Keisarin sanan järkähtämättömyyteen. Mehän tiedämme kaikki, että meidän armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut, että vallan tulee kunnioittaa oikeutta. Ja pienen kansan oikeus on yhtä kallis kuin suurimmankin, sen isänmaan rakkaus on Kaikkivaltiaan Jumalan edessä avu ja velvollisuus, joista se ei koskaan saa luopua.

Syvimmässä alamaisen uskollisuudessa ja kunnioituksessa pysymme alati.

Kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän keisarillisen Majesteettinne nöyrimmät ja uskollisimmat alamaiset.''

SIIRTOLAISEKSI AMERIKKAAN:

Vuosisadan 1800-1900 lukujen vaihde oli Tampereella kuten muuallakin Suomessa jännityksen ja monien pelkojen täyttämää aikaa. Tsaarin hallituksen suhde Suomeen muuttui, sillä Saksan ja Englannin muodostaman uhan johdosta keisarillinen Venäjä halusi autonomisesta Suomesta tiukemman otteen. Merkkejä asenteen muutoksesta oli ollut näkyvissä jo Aleksanteri III:n aikana, mutta varsinainen sortokausi alkoi helmikuun manifestilla vuonna 1899. Tuolloin keisari Nikolai II riisti Suomen valtiopäiviltä niille kuuluvan lainsäädäntöoikeuden. Sen katsottiin merkitsevän autonomian loppua. Edes maastamme kerättyä yli puolen miljoonan allekirjoittajan lähettämää adressia ei keisari suostunut vastaanottamaan. Adressia Nikolai II:lle vieneessä suuressa lähetystössä oli mukana 500 suomalaista.

Sortovuosien yksi näkyvin seuraus oli maastamuuton vilkastuminen. Toki siirtolaiseksi rapakon taakse oli lähdetty jo 1800-luvun rauhallisina vuosikymmeninäkin, mutta kotimaan poliittisesti ja taloudellisesti epävarma tulevaisuus 1900-luvun alussa kiihdytti lähtöintoa. Siirtolaistilastoja tarkasteltaessa on hätkähdyttävää havaita, miten suuri osa lähtijöistä oli pohjalaisia. Kotiseutumme osalta suurta innokkuutta selittää osaltaan paitsi perheen esikoispoikaa suosiva perintöjärjestys.

Matkatoimisto "Matkustajain kuletus Amerikaan" lukee Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön lippuja myyvän toimiston kyltissä 1910. Vi Neristassbor rf.

Paikalliset lehdet ilmoittivat etusivuillaan edullisista matkoista valtameren taakse. Reittivaihtoehtoja olikin: Poseidon- tai Bore-laivoilla Englantiin ja lopuksi valtamerilaivalla Amerikkaan. Matkalle ei tarvinnut lähteä aivan vihreänä, sillä paikallisesta kirjakaupasta sai ostaa lehdessä mainostetun Tulkki-sanakirjan (hinta 60 penniä) tai Amerikan-oppaan (1 mk).


JUHO KUSTAA MATINPOIKA TIENARIN PERUNKIRJOITUS::


Jätetty arkistoon 6.2.1917 , kartoitettu 19 markalla 50 p:llä; todistaa
Kihlakunnanoikeuden puolesta Väinö Anthoni.

Wuonna 1916 elokuun 28 p:nä toimitettiin perunkirjoitus Talon vanhanisännän Juho Kustaa Matin poika Tienarin kuoleman jälkeen Kurun Olkitaipaleen kylässä, joka kuoli tämän elkuun 13 p:nä jättäen jälkeensä lesken Wilhelmiina Juhon tyttären sekä kolme hänen kanssaan siittämäänsä lasta, nimittäin Talollisen Juho Tienarin, Pastori Matti Tienarin ja Lohkotilallisen Kalle Tienarin, jotka kaikki täysi-ikäisinä olivat itse saapuvilla.
Sitte kuin leski Wilhelmiina Juhon tytär tuli muistutetuksi omaisuuden tyystin edesantamaan jommaisena se miehensä kuoleman hetkellä oli ja esiin antamaan kaikki kuolinpesää koskevat asiakirjat aljettiin toimitus niin kuin seuraa:

Omaisuus Smk pniä

Puhdasta rahaa pesässä

360 mk

Kultaa ja Hopeeta
2 kultakelloo 3 kultasormusta 200
1 Hopea kello 1 pikari kellonkuori ja perät 20
6 kp Kahvi lusikkaa 10

230 mk

Messinkiä ja kuparia
3 Kahvi pannua 1 kastrulli 3 kynttilänjalkaa 10

10 mk

Rautakalua
1 Rautamankeli 2 kirvestä 50
1 Lasiveitti 1 Ryykirauta 2
1 Haulipyssy 2 pöytälamppuja Kattoruunu 60

112 mk

Huonekalua
2 Piironkia 1 Kassakaappi 1 Kirjakaappi 300
1 Urkuharmooni 1 Kirjoituspöytä kaluineen 100
10 Tuolia 2 Keinustoolia 50
3 Sänkyjä 2 pesukaappia 2 ''Tuoleltiä'' 70
3 Pöytää 1 Seinäkello 35
1 Kirkkoreki 1 Asuranssiruisku 25

580 mk

Waatteita
Wainaa pitovaatteet 300
Lesken pitovaatteet 100
Sänkyvaatteet 150
1 joukko Kirjoja Karttoja ja Seinätauluja 20
3 Wäskyä 1 Kapssäkkiä 2 keppiä 3
1 Soitto laatikko 2 pataa 2 paistinpannua 6
1 Kahvikalusto 6 juomalasia 5

584 mk

Puuastioita
5 Tiinua 1 Komi 2 Saavia 30
1 Tynnyriä 1 Kuurna 3 Pyttyä 5
3 Lämpömittaria 1 Ilmanputaria 12
1 Wakka 1Häkilä 1Puntari 3

54 mk

Eäimiä
6 kpl Lammasta 60
joukko sekalaista romua 3

70 mk

Osakkeita ja arvopapereita
3 pk Aamulehden osakkeita 6
Talletus ja velkakirjoja
Mylläri Emil Hankalalla velkakirjan mukaan maalisk 4 pvltä 1909 1100
Korkoo samasta 173 pvstä 5½ % 29,07
Mäkitupalainen Manu Lehtisellä velkakirjan mukaan 210
Korkoo samasta 5 % mukaan 290 pvstä 8,46
Suomen Yhdys Pankissa talletus todistuksen mukaan No 297147 10000

11353,53

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 13353,53 MK

Menoja Pesästä
Hautaus kustannuksia 320
Waivaisten osuus 17
Hautakiveä varten 300
Toimitusmiesten palkkio 10
Tuomarille Kalukirjan sisäänkirjoittamisesta 2
Leima merkit kalukirjaan 12,60

MENOJA PESÄSTÄ 661,60 mk

JÄÄNNÖSPESÄÄN VAROJA 12691,93 mk

Yhteensä 13353,53 mk

Että kaikki on oikeen ilmoitettu eikä mitään tieten eli tahdosta salattu sen vakuutan valan ehdolla vakuutan

Wilhelmiina Tienari

Näin ilmoituksen mukaan Kirjoitetuksi ja arvatuksi todistaa

Juha Ristaniemi Mooses Kastari

Ollut läsnä perunkirjoituksessa
Kalle Tienari Matti Tienari
Juho Tienari

Elias Laurila
Toimitusmies

Waivaisten osa Smk 17.- kuitataan maksetuksi Kurussa syyskuun 23 pvnä 1917
Krl Kapee
Kh
____________________________________________________________________________________________

Elintarvikkeiden hintoja Helsingissä vuonna 1916.
(esimerkiksi Turussa hinnat olivat hieman halvempia):
tuore naudanliha, paisti kg / 2.11 mk
juottovasikka kg / 2.47 mk
tuore sianliha kg / 3.21 mk )
pöytävoi kg / 4.06 mk
kahvi kg / 7.29
munat, tiu (20 kpl) / 4.39 mk

Vuonna 1917 hinnat olivat nousseet seuraavasti
(kaikkien tuotteiden osalta vertailuhintoja ei ole).
tuore naudanliha, paisti kg / 2.88 mk
tuore sianliha kg / 6.93 mk
pöytävoi kg / 5.31 mk
kahvi kg / 11.81 mk
munat, tiu / 7.33 mk

"Renkien ja piikain vuosipalkat 1916".
Talon ruuassa olleen rengin tavallisin vuosipalkka oli 400-499 mk, vastaavasti piian tavallisin palkka oli 200-299 mk.
Jos palkollinen oli omassa ruuassa niin rengin tavallisin palkka vaihteli 800-999 mk, vastaavasti piian tavallinen palkka oli 600-699 mk.

Lähteet: Tietokalenteri, 1920, Kansanvalistusseura, 1919.
Työväen kalenteri, 1922, Suomen Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1921.

Teollisuustyöläisten osalta palkkatietoja ei löytynyt vuodelta 1916. Esimerkiksi Suomen taloushistorian, osa 3, tilastoissa on katkos vuosien 1913 ja 1920 välillä.
Teoksessa mainitaan kuitenkin, että vuonna 1916 Helsingin kaupungin palveluksessa olleen kirvesmiehen tuntipalkka oli 0.80 mk.
Joitakin tietoja vuodelta 1913:
Metalliteollisuudessa keskituntiansio: miehet/0.438, naiset/0.219.
Nokian paperitehtaalla keskimääräiset päiväpalkat sijoittuivat välille 2.27 - 2.90. Yhtiön sähkölaitoksella päiväpalkka oli 4.08.

Lähteet:
Suomen taloushistoria, osa 3, Tammi, 1983.
Koivuniemi, Jussi, Tehtaan pillin tahdissa, SKS, 2000.
Juho Kustaa Tienari vanhempi.

Puoliso: Vihitty 28.09.1867 Ruovesi Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari o.s. Kivistö Kivistön töllin tytär, muutti 31.12.1867 Tienarille emännäksi, s. 12.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski, k. 26.10.1920 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Lauri Heikintytär Kivistö, Juho hukkui 31-vuotiaana Näsijärven Murolekoskeen., s. 11.10.1816 Vesilahti, k. 23.03.1848 Ruovesi, Murole, Murolekoski ja Johanna Aleksanterintytär Kivistö o.s. Prättälä, Ennen naimisiinmenoaan piikana Muroleen kylän Rikalassa, muutti Murolekoskelle 25.4.1847, s. 06.01.1822 Ruovesi, Murole, Rikala, k. 18.06.1892 Ruovesi, Murole, Murolekoski.
Juho ja Vilhelmiina Tienari kuvattuna Tampereella G. H. Anderssonin valokuvaamossa.

Lapset:
Juho Kustaa Tienari , s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 21
Matias (Matti) Tienari , s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 77
Kaarle (Kalle) Tienari , s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 88
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 21
VIII Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, (Taulusta 20, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä 1898-1937, taloustirehtööri, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale.

Juho Kustaa Tienari oli v. 1881 Keihäslahden ensimmäisiä oppilaita.
3.6.1885 päästötodistus Kurun ylemmästä kansakoulusta.
13.3.1895 Suomen Rakuunarykmentin komentaja nimitti nuoremmaksi eläinhaavuriksi ja 1.11.1895 päästötodistus : eläinhaavuri
1919-1922, 1924-1945 ja 1948-1950 Kurun kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja.
31.12.1924 kutsu Turun Suomalaisen Yliopistoseuran varsinaiseksi jäseneksi.

Aamulehti 1tiistaina 1.5.1897 n:ro 107
TYÖPAIKKAILMOITUS:
MEIJERSKA, joka osaa valmistaa ensi luokan voita Englantiin, saa paikan 8:nesta päivästä ensi heinäkuuta Parkkuun yhtiömeijeristä Kurussa, kun ilmoittaa itsensä ja palkkavaatimuksensa sekä lähettää todistukset allekirjoittaneelle, ennen tämän toukokuun loppua.
Juho Kustaa Tienari
Osoite : Kuru

Tietoja Kurusta 1906:
Wapaaehtoisen palosammutuskunnan perustavasta syyskokouksesta tämän kuun 21 päivänä käsiteltiin seuraavat asiat:
Valittiin palosammutuskunnan säännöissä säädetyt palosammutuskunnan virkailijat kuluvaksi ja seuraavaksivuodeksi.
Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti maanviljelijä Juho Kustaa Tienari ja jäseniksi talolliset Matti Lahdenperä ja Elias Laurila sekä torpanpoika Kalle Syvälahti ja seppä Elis Hellström Olkitaipaleen kylästä.
Palokunnan päälliköksi valittiin yksimielisesti Sahan omistaja Antton Mattila Olkitaipaleen kylästä, varapäälliköksi talollinen Edvard Taipale samasta kylästä.
Ensi osaston päälliköksi talollinen Juho Tienari Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston päälliköksi työmies Aapeli Lahtinen Riihikosken kylästä, kolmannen osaston päälliköksi mäkitupalainen Juho Järvinen Olkitaipaleen kylästä, neljännen osaston päälliköksi työmies Emil Niemelä Petäjälammen kylästä.
Ensi osaston varapäälliköksi työmies Herman Helin Olkitaipaleen kylästä, toisen osaston varapäälliköksi Aleksi Salonen samasta kylästä, kolmannen osaston varapäälliköksi talollinen Arvid Myllymaa Sonnun kylästä, neljännen osaston varapäälliköksi talollinen Antton Lörpys Petäjälammen kylästä.
Nostettiin kysymys millä tavalla saataisiin palokunnalle varallisuutta menojen suorittamiseksi, joita oli jo karttunut joku erä. Kokous oli sitä mieltä, että olisi toimeenpantava huveja ja arpajaisia, joista kannettaisiin sisäänpääsymaksuja. Sitä tarkoitusta varten valittiin ertyinen tomikunta, jonka huolena on huvien y.m. toimeenpaneminen.
Siihen tuli valituksi opettajatar Augusta Mäkilä puheenjohtajaksi sekä toimikunnan jäseniksi neidit Fanny Poikelus, Lyydia Lahdenperä, Lyydia Laurila, Anna Laurila, Katri Lahtinen sekä rouva Iida Mattila, suutari Juho Mäkinen, työmies Kustaa Tuomi, talonpojat Ville Riihikoski ja Thure Laurila, torppari Matti Tanhuamäki ja työmies Juho Salminen.
Huvitoimikunnan kokoonkutsujaksi valittiin Thure Laurila. Hyväksyttiin noudatettavaksi sahanomistaja Antton Mattilan laatima ohjesääntöehdotus kunnanpäälliköille ja jäsenille sekä yleisiä järjestysohjeita.
Palokunnan kokouksia pidetään toistaiseksi Tienarin talossa, koska Tienarin talon isäntä Juho TIenari hyväntahtoisesti siihen suostui.
Lähde: Aamulehti lauantaina 27.10.1906 n:ro 247 (kolmipäiväisen painoksen n:ro 124)

Poikeluksen piirin kansakoulun johtokunnasta olivat erovuorossa talolliset Juho Kustaa Tienari ja Juha Ristaniemi, joista Juho Kustaa Tienari valittiin uudestaan ja Ristaniemen sijaan valittiin talollinen Elias Laurila.
Lähde: Aamulehti perjantaina 28.12.1906 n:ro 297

Kurun kuntakokous 1910:

Kuntakokous pidettiin jouluk. 20 p:nä ja päätettiin silloin seuraavat asiat:
Poikeluksen kansakouluriidasta selitystä kunnan puolesta antamaan valittiin J.K.Tienati.
Kunnallislautakunnan laatima tuo - ja menoarvioehdtus päätettiin hyväksyä siten, että kunnan kassaan kannetaan 1600 mk, vaivaiskassaan 13000 mk, kansakoulujen kassaan samoin 13000 mk ja lääkärin palkkauskassaan 840 mk. (Paperityöntekijän palkka vuodessa oli n. 1000 mk eli nykyrahassa n. 3200 €)
Uuden kansakoulun perustamisesta Pohjankapeen (sittemmin Teiskoa) kylään ei voitu tehdä mitään päätöstä, kun asia oli liian heikosti perusteltu, vaan hylättiin se toistaiseksi, kunnes asia paremmin kehittyy.
Kunnassa tarvittavat kilometritolpat päätettiin laittaa kivestä, joiden pituus keskimäärin olisi 2,5 tahi 1,8 metriä maanpinnan yläpuolella johon perustus olisi tehtävä sen mukaan, sekä paksuus 25-30 sentim. Tolppien lohkominen on ensi kesän aikana tehtävä, sekä paikoille ajaminen ja pystyttäminen seuraavana talvena. Kiviin hakataan paikka, johon numerot asetetaan, 2 kantille.
Tulevan vuoden viinaverorahat päätettiin käyttää siten, että työväenyhdistykselle annetaan 50 mk ja jäännös kansakouluille. Näitä lääninrahastosta nostamaan valittiin kanslisti Ernst Westerton.
Lääkärin vastaanottohuoneesta päätettiin, että hän saa ottaa sairaita vastaan samassa huoneessa kun tähänkin asti ja kätilöneidille laitetaan rinnalla oleva kamari asuttavaan kuntoon.
Koulupoikain asuntohuoneesta väli - ja ruokatunneilla, erittäin kylmän aikana, päätettiin, että pojat saavat olla välitunneilla käsityöhuoneessa ja tytöt kunnantuvassa.
Kamaria laittamaan kätilölle asumakuntoon valittiin Kustaa Taipale.
Yleisten talviteitten lumiauraustyöt kolmen vuoden ajalla 1 p:stä tammikuuta 1910 tarjottiin urakkahuutokaupalla ja ottivat niitä kunnossa pitääkseen useat eri henkilöt ja nousivat niistä kustannukset yhteensä - auran ajosta 1192 mk, talviteitten auraamisesta 42 mk, järvien ja selkävesien viitoittamisesta 112 mk.
Kunnallislautakunnan tekemä ehdotus G.J. Ahlgrenin korkorahain jakamisesta hyväksyttiin sellaisenaan. Tarkastettiin sairashuoneen piirustusehdotusta, josta tekopalkka arviolaskuineen oli kunnan mielestä liian kallis, niin päätettiin siirtää asia enemmän harkinnan varalle, komitean haltuun, joka harkitsee asiaa paremmin ja hankkii kivipyykityksen maalle.
Lähde: Aamulehti torstaina 6.1.1910 n:ro 4

Juho Tienari oli vapaaehtoisen palosammtuskunnan Olkitaipaleen ensipäällikkö.
Kerran Juho meni tarkastamaan, että tuhkat Ristaniemen koululla hoidettaisiin asianmukaisesti. Kun tarkastus sitten osoitti, että pesät olivatkin jo tyhjät, päätteli hän, että nyt se opettaja onneton on heittänyt tuhkat tuuleen.
Tuimin askelin Juho tuli opettajan luo, mutta tämän osakkeet nousivat melkoisesti, kun osoittautui, että tukat oli sittenkin osattu käyttää maanparannukseen.

Kerran opettaja ehdotti, että puuvajaa pitää suurentaa, kun puupinoja oli ihan taivasalla. Tähän Tienari:
- Mitä rumaa se on, kun tavaraa on. Se rumaa on, kun paikat tyhjänä seisoo.

Kunnalliselämä oli menneinä aikoina suhteellisen rauhallista. Matti Tanhuamäki kertoi tästä yksimielisyydestä, että tavallisesti Kastarin vanha Mooses totesi, että perskelettäkö me tästä asiasta enempää keskustellaan tai mennään katselemaan asiaa paikan päälle.
Tienarin vaari yhtyi häneen ja sanoi: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ristaniemen vaari yhtyi häneen: ''Niin se on munkin mielestäni.'' Ja päätös tuli tehtyä.

Ville Riihikoski tuli Tampereelta Parkkuuseen laivalla. Kävellessään kotia kohti Riihtenperällä tuli Tienarin Juho häntä vastaan. No, siinä istuttiin tienposkelle ja maisteltiin Tampereen tuliaisia.
Paikalle ilmestyi myös Sanna-emäntä, joka kehoitteli miehiä lähtemään kotiin.
Juho Kustaa vastasi:
- En minä mihinkään lähde, kyllä minä omalla maallani saan istua.
Sanna vastasi:
- Kyllä tämä paikka sattuu oleen m i n u n, kotiin vain heti.
Eikä siinä auttanut muu kuin lähteä.


7.7.1804 ISOJAKO
303-415-6-0 X TIENARI
Tienarintie 14
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-87 TIENARI
Perintötila



JUHO KUSTAA TIENARIN PERUNKIRJOITUS:

Vuonna 1956 kesäkuun 6 päivänä toimittivat
allekirjoittaneet uskotut miehet, ylikonstaapeli Jaakko Rimppi ja maanviljelijä Martti Laurila perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 7 päivänä kuolleen, taloustirehtööri Juho Kustaa Tienarin jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäivät oikeudenomistajina seuraavat lapset:
1) Kauppiaan vaimo Katri Keskinen s. 6.8.1899
2) Voimistelunopettaja Matti Tienari s. 6.3.1903
3) Sosiaalipäällikkö Artturi Tienari s. 31.10.1907
4) Kotiapulainen Aili Tienari s. 6.11.1909
5) Maanviljelijän vaimo Vilma Yrjölä s. 14.5.1912
6) Kaupanhoitajan vaimo Hanna Lahti-Nuuttila 4.1.1915
7) Maanviljelijä Pentti Tienari s. 30.3.1921

8) Sekä lasten lapset:
1) Maanviljelijä Juho Tienari 2. 25.11.1927
2) Kauppiaan vaimo Annikki Koskinen s. 5.6.1925
3) Koululainen Simo Tienari s. 6.11.1938.

Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin
vainajan asunnossa Tienarin talossa Kurun
kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat pesänhoitajana
maanviljelijä Pentti Tienari.

Pentti Tienari, Jonka hallinnassa kuolinpesä oli, antoi perunkirjaan merkittäväksi seuraavat tiedot:

1) Ote kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, joka tehtiin Ruoveden tuomiokuntaan kuuluvan Kurun ja Teiskon kuntain käräjäkunnan varsinaisten talvikäräjäin toisessa yleisessä istunnossa Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä, Toikon talossa toukokuun 14 päivänä 1946.

13 §
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

'' Testamentti ''

Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme täten viimeisen tahtomme ja testamenttimme olevan, että omaisuutemme suhteen on meidän kuolemamme jälkeen meneteltävä seuraavasti:
1) Toisen meistä kuoltua on kaikki pesämme omaisuus olkoompa se minkä nimistä tai laatuista tahansa, jäävä täydellä omistusoikeudella sille meistä joka viimeksi elää.
2) Kun me molemmat olemme kuolleet, on omaisuus menevä lailliseen jakoon perillistemme kesken, kuitenkin siten, että poikamme Aarne Tienari, Pentti Tienari ja Kalle Tienari, jotka avat jo saaneet perintöosuutensa kauppahinnan alennuksina meidän luovuttaessa heille kiinteistöjä, tai heidän jälkeläisensä jäävän muusta perinnöstämme osattomiksi.

Kuru heinäkuun 30 päivänä 1940.

Juho Tienari
Eläkemies Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä
Sanna Tienari
Edellisen vaimo

Vartavasten kutsuttuina ja yhtaikaa saapuvilla olevina todistamme me allekirjoittaneet siten, että Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä olevat aviopuolisot eläkemies Juho Tienari ja emäntä Sanna Tienari, jotka jo vuosikausia olemme hyvin tunteneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostansa ilmaisseet edelläolevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja samalla kertaa tämän testamentin allekirjoittaneet. Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi
Talollinen Kuru Talollinen Kuru
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2) Papinkirjan, josta selviää oikeudenomistajat.

Tämän jälkeen ilmoitti maanviljelijä Pentti Tienari pesänhoitajana kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A Pesän varat:

a) Puhdasta rahaa:
1) Kurun Säästöpankissa 61065 mk
2) Pohjoismaiden Yhdyspankissa 113324 mk
3) Kansallis-Osake-Pankissa 76115 mk

b) Arvopapereita:
1) 54 kappaletta Tampereen-Kirjapaino-Osakeyhtiön osakkeita a 1400 mk = 75600 mk
2) 3 kpl Parkkuun Seuratalo Oy:n osakkeita a 200 mk = 600 mk

Perunkirjassa merkitty tähän mennessä omaisuudeksi 326744 mk
, vaikka todellisuudessa omaisuus edellä olevien tietojen perusteella olisi
tähän mennessä 326704 mk
(käytetään seuraavissa lukemissa perunkirjassa olevia tietoja)

c) Hopeaa:
1) 1 tusina hopeisia teelusikoita 3000
2) ½ tusinaa hopeisia ruokalusikoita 4000
3) Kakkulapio ja 3 lusikkaa 500

7500 mk

d) Kelloja:
1) Seinä-tasku- ja herätyskello 3000

e) Eläimiä:
1) Emälammas ja 2 karitsaa 4000

f) Ajokaluja:
1) Lijaarirattaat ja ajoreki 500

7500 mk

g) Huonekaluja 20500

h) Makuu- ja liinavaatetta 38000

i) Pitovaatteita 20800

j) Sekalaista 26300

105600 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ 447344 mk

B Pesän velat ja poistot.

1) Velkaa Pentti Tienarille 53316
2) Hautajaiskuluihin 74570
3) Hautamuistomerkkiä varten 50000
4) Toimitusmiesten palkkio 1000
5) Vaivaisten osuus oli 1/8 % 447344 markasta 560

PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 179446 mk

C Lopputili

Pesän varat 447344 mk
Pesä poistot 179446 mk

PESÄN SÄÄSTÖ 267698 mk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa tai muutakaan omaisuutta, jok olisi huomioitava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia vastaanottaa pesänhoitajana maanviljelijä Pentti Tienari, jonka osoite on Parkkuu.
Valan velvoituksin vakuutan kaiken pesään kuuluneen ilmoittaneeni, niin etten tieteni ole jättänyt mitään mainitsematta.
Paikka ja aika yllä.

Pentti Tienari
Maanviljelijä Kuru

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme:
J. Rimmpi
Ylikonstaapeli Kuru
Martti Laurila
Maanviljelijä Kuru

Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1956
Kuoppasalmi
Perintöverolautakunnan puheenjohtaja
.
Juho Tienari eläkeläisvaarina Suhangon rannalla, takana Laurilan maalla oleva Ylämyllyn mallassauna.

Puoliso: Vihitty 17.06.1898 Kuru Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aatami (Nikodemus) Antinpoika Kovesjärvi e. Ylilammentaka, s. 10.01.1844 Parkano, Kihniö, k. Parkano, Vuorijärvi ja Severiina Mikontytär Kovesjärvi, s. 28.05.1838 Parkano, Vuorijärvi.
Sanna Tienari os. Kovesjärvi

Lapset:
Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s. Tienari , s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 22
Aarne Johannes Tienari , s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 25
Matias (Matti) Tienari , s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 37
Kaarlo Tienari , s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 49
Irja Tienari Kuoli tapaturmaisesti 8-vuotiaana., s. 26.08.1906 Kuru, Olkitaipale, k. 13.03.1915 Kuru, Olkitaipale.
Artturi Tienari , s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 52
Aili Tampere o.s. Tienari Aili muutti Kurusta 15.1.1948 Tampereen Tuomiokirkkoseurakuntaan, Aili hoiti Artturi Tienarin taloutta Tampereella, s. 06.11.1909 Kuru, Olkitaipale.
Sanni, Kaisa, Aili, Hanna ja vasemmalla edessä Pentti Tienari.
Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi) o.s. Tienari , s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 59
Hanna Lahti-Nuuttila o.s. Tienari , s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 69
Pentti Tienari , s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 74
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 22
IX Katri (Kaisa) Maria Keskinen o.s. Tienari, (Taulusta 21, isä Juho Tienari) Katri muutti Kurusta 23.11.1927 Ähtäriin, Hämeenkyrön Kostulan kyläkauppias Johannes Juho Keskisen vaimo. Tapasi puolisonsa Parkkuussa, missä Jussi Keskinen oli osuuskaupan hoitajana. Lapsi : Ulla Maija Keskinen / Lehtola ,puoliso Seppo Taavetti Lehtola s.21.9.1925 Hämeenkyrössä. Turun Kauppakoekeakoulun lehtori. Ullan ja Sepon lapset : Kaija Lehtola s.1953 Loimaa ja Aarno Lehtola s.1958 Turku, s. 06.08.1899 Kuru, Olkitaipale.
Jussin ja Kaisan hääkuva.

Puoliso: Johannes (Jussi) Keskinen Parkkuun Osuuskaupan hoitaja, Kostulan kyläkauppias, s. 1890 Virrat, Kostula, k. 1955 Hämeenkyrö.
Parkkuun kylässä on Tienarin taloon kokoontunut runsas joukko sukulaisia ja tuttavia talon tyttären Katrin mennessä miehelään 1930-luvun alussa. Sulhanen Jussi Keskinen oli kotoisin Virroilta. Kuvan omistanut Aili Tienari.

Lapset:
Ulla Maija Lehtola o.s. Keskinen , s. 18.05.1928 Tampere. Tauluun 23
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 23
X Ulla Maija Lehtola o.s. Keskinen, (Taulusta 22, äiti Katri Keskinen) Diplomi-kielenkääntäjä, s. 18.05.1928 Tampere, k. 18.04.1987 Turku.

Puoliso: Vihitty 25.05.1949 Hämeenkyrö Seppo Matti Taavetti Lehtola Turun Kauppakorkeakoulun lehtori ,kauppatieteen maisteri. Asunut Loimaalla ja Turussa., s. 21.09.1925 Hämeenkyrö, k. 17.11.1995 Helsinki.

Lapset:
Kaija Tellervo Tuominen o.s. Lehtola , s. 13.02.1953 Loimaa. Tauluun 24
Aarne Lauri Lehtola s. 06.05.1958 Turku.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 24
XI Kaija Tellervo Tuominen o.s. Lehtola, (Taulusta 23, äiti Ulla Lehtola) Kauppatieteen maisteri, KTH-tilintarkastaja - Tilintarkastajien OY / Ernst & Young, s. 13.02.1953 Loimaa.

Puoliso: Vihitty 08.07.1978 Loimaa Jorma Juhani Tuominen Ekonomi, yritystutkija, s. 06.03.1948 Lappi TL.
Vanhemmat: Viljo Juhani Tuominen, s. Lappi TL, k. Lappi TL ja Maija-Liisa Tuominen o.s. Vahtola, k. Lappi TL.

Lapset:
Eero Juhani Tuominen s. 08.12.1981 Helsinki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 25
IX Aarne Johannes Tienari, (Taulusta 21, isä Juho Tienari) Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan isäntä., s. 24.04.1901 Kuru, Olkitaipale, k. 01.03.1942 Kotka 2.PR.n sairaala.
Aarnen Tyttö-niminen hevonen (s.1931) vaalea, rautias tamma on otettu puolustuslaitoksen tarpeisiin sodan varalta.

KAUPPILAN lohkomiset:

303-415-6-15 X TIENARI
Perintötila
16.9.1932 lohkominen
303-415-6-22 X KAUPPILA
-20.2.1960 lohkominen
-303-415-6-38 X LEPOLA
-4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla.
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-97 LEPOLA
Uusi 303-415-6-39 X KAUPPILA
27.2.1968 yleistietoimitus
14.1.1982 yleistietoimitus
-22.8.1984 lohkominen
-303-415-6-81 X NUIJA
-4.11.1997 määräalan siirtäminen lohkomalla
-Uusi 303-415-6-96 X NUIJA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-96 NUIJA
Uusi 303-415-6-82 X KAUPPILA
-4.7.1996 luovutetun määräalan rekisteröinti
-29.1.1997 luovutetun määräalan rekisteröinti 303-415-6-82-M601 X
-4.11.1997 lohkominen
-303-415-6-97 X LEPOLA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-459-6-97 LEPOLA
Uusi 303-415-6-98 X KAUPPILA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-98 KAUPPILA
-


TIENARI, AARNE JOHANNES
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti mv.
sotilasarvo kersantti
joukko-osasto 3./Jv.Koul.K 17
joukko-osastokoodi 0460
syntymäaika 24.04.1901
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 01.03.1942
kuolinpaikka 2.RPr.n sair. Kotka
kuolinkunta
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru
hautapaikka 68
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu.
Aarne Tienari ja Sanni Tienari os. Majavesi. Aarne palveli Suomen raskaassa kersanttina kuvausaikaan.

Puoliso: Vihitty 08.10.1924 Kuru Sanni Dakmar Tienari o.s. Majavesi Kurun Olkitaipaleen Kauppilan emäntä., s. 10.01.1904 Ikaalinen, Sontu, Viitaniemi, k. 26.04.1986 Ylöjärvi.
Vanhemmat: Seeti Arviiti Kallenpoika Majavesi, Majaveden poika, Viitaniemen isäntä., s. 30.09.1878 Viljakkala, Sontu ja Matilda (Tilta) Kustaantytär Majavesi o.s. Lahdenmaa, Viljakkalan yhteisiä torppareita, Lahdenmaan torppari, s. 20.02.1875 Viljakkala.
Aarne ja Sanni Tienari Kauppilan pihassa, taustalla varastorakennus.

Lapset:
Annikki Koskinen o.s. Tienari , s. 05.06.1925 Kuru, Olkitaiaple, Kauppila. Tauluun 26
Juho Tienari , s. 25.11.1927 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 29
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 26
X Annikki Koskinen o.s. Tienari, (Taulusta 25, isä Aarne Tienari) Merkonomi, veteraanikauppias Parkkuun kyläkauppa ja Poikelus, T:mi P.Koskinen K-kauppa, s. 05.06.1925 Kuru, Olkitaiaple, Kauppila, k. 02.12.2013 Kuru.
Kaisa Tienarin ja Jussi Keskisen häistä kuva, jossa ovat mm. Juho ja Sanna Tienari jälkikasvuineen. Vasemmalla Sanni Tienari Annikki tytär sylissään.

Puoliso: Vihitty 08.06.1946 Kuru Pentti Aatami Koskinen Kauppias. Korotettu 15.9.1968 korpraaliksi., s. 23.12.1918 Kuru, k. 10.06.1971 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kustaa Adolf Koskinen, s. Kuru ja Katri Maria Koskinen o.s. Seppälä, s. 22.03.1896 Kuru, Sontu, Lammi.
Annikki ja Pentti Koskinen toivat uuden ajan kyläkaupan Parkkuuseen. Kuvissa ovat Annikki ja Pentti vastavalmistuneessa kaupassaan vuonna 1961. Kuva ja tiedot kirjasta: Urho Riihikoski - Parkkuu muistoissani.

Lapset:
Marketta Helinä Kiuru o.s. Koskinen , s. 06.12.1946 Kuru. Tauluun 27
Markku Tapio Koskinen s. 23.05.1951 Kuru, k. 26.03.2012 Kuru, Olkitaipale.
Pååstyään armeijasta ja suoritettuaan yo-merkonomin tutkinnon Markku jäi auttamaan muuta perhettä kaupanhoidossa. Kuva Annikki Koskisen.
Jussi Koskinen s. 12.07.1959 Kuru, k. 05.07.1982.
Kauppias Pentti Koskisen ja poikien Markun ja Jussin hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 27
XI Marketta Helinä Kiuru o.s. Koskinen, (Taulusta 26, äiti Annikki Koskinen) Yo-merkonomi, toimitussihteerinä Loviisan teknisessä keskuksessa., s. 06.12.1946 Kuru.
Kuvassa Annikki ja Pentti Koskisen K-kauppa.

Puoliso: Asko Kiuru Asentaja Rauma-Repolan Loviisan tehtaalla, s. Loviisa.

Lapset:
Janne Kiuru Vaihetyöntekijä, s. 17.02.1971 Loviisa.
Jenni Mari Susanna Kiuru , s. 30.12.1974 Loviisa. Tauluun 28
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 28
XII Jenni Mari Susanna Kiuru, (Taulusta 27, äiti Marketta Kiuru) s. 30.12.1974 Loviisa.

Puoliso: Peter Liljeqvist

Lapset:
Ada Matilda Wilhelmiina Liljeqvist s. 07.04.2008 Loviisa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 29
X Juho Tienari, (Taulusta 25, isä Aarne Tienari) Kauppilan isäntä vuodesta 1951 alkaen, kunnallispoliitikko, s. 25.11.1927 Kuru, Olkitaipale, Kauppila, k. 20.03.2011 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.

Vaalipaikalla laski Tienarin Juho (Jussi) taskulaskimella äänestysprosenttia. Mäkisen veikko varoitti:
- Älä vaan nyrjäytä sormeasi.
Pentti ja Juho (Jussi) Tienari vanhan talon rappusilla. Huomioi suuri haka poikien oikealla puolella.

Puoliso: Vihitty 10.06.1950 Irma Lyyti Mirjami Tienari o.s. Vesa Kurun Olkitaipaleen Kauppilan emäntä., s. 28.02.1926 Teisko. Oli eduskuntavaalit ja Kustaa Vesa kysyi muurari Antto Lammiselta, kummat hänen mielestään voittaa vaaleissa, sosialistit vai porvarit. Lamminen vastasi:
- Kyllä sosialistit voittaa, kun hevosmiehiä on niin paljon vähemmän liikkeellä kuin jalkamiehiä.
Parkkuun emännät Irma Tienari Länsi-Teiskosta emännöi Juho Tienarin kanssa Kauppilaa ja Hanna Lahdenperä puolestaan sai taloon vävyksi Olli Hankalan Länsi-Teiskosta.

Lapset:
Aarne Juho Kustaa Tienari , s. 21.03.1951 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 30
Pertti Tienari , s. 25.10.1954 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 33
Tapani Tienari , s. 05.03.1958 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 35
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 30
XI Aarne Juho Kustaa Tienari, (Taulusta 29, isä Juho Tienari) Eläkkeellä vanhemman konstaapelin ammatista. Aarne asunut Ylöjärvellä, Tampereella ja nykyään Turussa., s. 21.03.1951 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.
Tapani, Pertti ja Aarne Kauppilan rappusilla.

Puoliso: Vihitty 19.06.1976 Kuru Kirsti Tienari o.s. Yläjoki Kerhonohjaaja, s. 03.09.1951 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Bruno Asser Asser Yläjoki, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale ja Toini Yläjoki o.s. Tyyskä, k. Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Minna Helena Tienari , s. 26.02.1978 Tampere. Tauluun 31
Jussi Antero Tienari , s. 11.01.1980 Tampere. Tauluun 32
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 31
XII Minna Helena Tienari, (Taulusta 30, isä Aarne Tienari) s. 26.02.1978 Tampere.

Puoliso: Tero Silvennoinen s. 23.07.1978 Tampere.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 32
XII Jussi Antero Tienari, (Taulusta 30, isä Aarne Tienari) s. 11.01.1980 Tampere.

Puoliso: Marjo Tienari o.s. Honkonen s. 16.09.1982 Tampere.

Lapset:
Roosa Tienari s. 05.05.2007 Tampere.
Kaarlo Tienari s. 29.06.2008 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 33
XI Pertti Tienari, (Taulusta 29, isä Juho Tienari) Tapolan työntekijä Tampereella., s. 25.10.1954 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.
Juho Tienari ja Tienarin koira 1930-luvulla. Navetta ja karjopiha näkyy taustalla.

Puoliso: Vihitty 18.02.1978 Kuru Päivi Tienari o.s. Sinisalo Konstaapelin tytär, perushoitaja, s. 04.04.1955 Kittilä.
Tienarinmäkiläiset koolla elokuussa 2011 Parkkuun Seurahuoneella.

Lapset:
Sanni Tienari , s. 16.07.1978 Tampere. Tauluun 34
Paavo Tienari s. 15.09.1982 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 34
XII Sanni Johanna Tienari, (Taulusta 33, isä Pertti Tienari) s. 16.07.1978 Tampere.

Puoliso: Jyrki Tampere e. Ylönen s. 16.04.1978.

Lapset:
Okko Ylönen s. 19.04.2003.
Aatto Onni Ylönen s. 27.09.2004.
Alva Ida Ylönen s. 06.03.2008.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 35
XI Tapani Tienari, (Taulusta 29, isä Juho Tienari) Kauppilan isäntä, erikoistunut emakkosikalan pitoon, toiminut Kurun kunnan kunnanvaltuuston puheenjohtajana, Ylöjärven kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja., s. 05.03.1958 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.
Tapani ja Paavo.

Puoliso: Vihitty 16.06.1984 Kuru Päivi Tienari o.s. Tiura Kauppilan emäntä, s. 03.11.1959 Tampere, Messukylä, Nirva.

Lapset:
Jaakko Juho Kustaa Tienari s. 21.05.1986 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.
Anna Iida Katariina Tienari , s. 10.02.1988 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 36
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 36
XII Anna Iida Katariina Tienari, (Taulusta 35, isä Tapani Tienari) Kurun OP:n palveluneuvoja, s. 10.02.1988 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.
Vuoden 2013 Kurun yrittäjien Tiina ja Erkki Nurmen lastenlapset Jasper, Aake ja Jesse tuovat iloa yrittäjäperheen arkeen. Oikealla Eetu Nurmi ja Anna Tienari. Erkki-vaarin sylissä heidän poikansa Aake.

Puoliso: Eetu Nurmi s. Kuru.
Vanhemmat: Erkki Nurmi, Kuorma-autoilija, Kurun yrittäjä vuonna 2013., s. Kuru ja Tiina Nurmi o.s. Lamminsivu, Kuorma-autoilija Pekka Lmminsivun tytär, autoilija Erkki Nurmen vaimo., s. Kuru.

Lapset:
Aake Eemeli Nurmi s. 24.12.2012 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 37
IX Matias (Matti) Tienari, (Taulusta 21, isä Juho Tienari) Matti muutti Kurusta 1.9.1930 Perniöön, Kansakoulun voimistelun opettaja, asunut Kurussa, Oulussa, Perniössä, Hangossa ja Helsingissä, s. 06.03.1903 Kuru, Olkitaipale, k. 01.08.1981 Helsinki ,Huopalahti.
Matti Tienari ja Aino Tienari (os. Määttä) lapsineen.

1. puoliso: Vihitty 22.06.1930 Oulu, eronneet välillä 1952 Aino Maria Tienari o.s. Määttä Opettaja, s. 30.09.1902 Oulu, k. 10.04.1996 Oulu.
Vanhemmat: Johan Petter Määttä, s. Oulu ja Saara Johanna Määttä o.s. Åström, s. Oulu.

Lapset:
Pekka Tienari , s. 27.05.1931 Perniö. Tauluun 38
Saara Annikki Juola o.s. Tienari , s. 24.08.1932 Perniö. Tauluun 40
Martti Johannes Tienari , s. 10.11.1935 Perniö. Tauluun 42
Matti Johannes (Juha) Tienari , s. 21.09.1939 Perniö. Tauluun 44
Eino Johannes Tienari , s. 01.10.1944 Perniö. Tauluun 46
2. puoliso: Vihitty jälkeen 1953 Tienari
Lapset:
Kyösti Johannes Tienari Holhooja Kurt Sjöblom, s. 22.11.1957 Hanko.
3. puoliso: Tienari
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 38
X Pekka Johannes Tienari, (Taulusta 37, isä Matias Tienari) Professori (emeritus), lääketieteen kirurgian tohtori, s. 27.05.1931 Perniö. Psykiatrian opetus alkoi Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 1965, kun perustettiin ensimmäinen neurologian ja psykiatrian professorin virka. Vuonna 1969 virat erotettiin toisistaan ja syntyivät sekä neurologian että psykiatrian professuurit. Vuonna 1972 perustettiin psykoterapian ja lääketieteellisen psykologian apulaisprofessorin virat ja edelleen 1973 sosiaalipsykiatrian sekä avohoidon apulaisprofessuurit. Kaikki kolme virkaa ovat nykyään psykiatrian professuureja, joista yksi kuuluu oppiaineen johtajalle. Ensimmäinen johtaja oli Pekka Tienari, joka palveli vuoteen 1992 asti.

Kirjan tiedot

Otsikko Vanhuus ja mielenterveys
Kirjailijat Matti Isohanni, Pekka Tienari, Kalle Achté
Kustantaja WSOY, 1993
ISBN 9510186368, 9789510186367
Pituus 336 sivua

Kalle Achté
Yrjö O. Alanen
Pekka Tienari Psykiatria 1 ja Psykiatria 2

Kalle Achté
Yrjö O. Alanen
Pekka Tienari Psykiatriaa meille kaikille

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
1997;113(17):1671
Riitta Alaja, Kaija Seppä, Pekka Sillanaukee ja Pekka Tienari

Otsikko Suomen psykiatriyhdistyksen jatkokoulutuspäivien 1980 luentojulkaisu
Numero 48 / Reports of Psychiatria Fennica
Kirjailijat Pekka Tienari, Psykiatrian tutkimussäätiö
Kustantaja Societas pro psychiatria Fennica, 1983
ISBN 9517090595, 9789517090599
Pituus 152 sivua

Jokinen Ritva, Aarno Harenko, Kalle Achte, Pekka Tienari, Sirkka-Liisa Kivelä
Helsinki : Lääkintöhallitus, 1989. - 132 s.
Lääkintöhallituksen työryhmien mietintöjä, ISSN 0359-3770 ; 1989:4
ISBN 951-47-3257-X

Oulun yliopiston emeritus professorit:

Professori LKT Pekka Tienari

Professori LKT Erkki Väisänen
.
Emeritus professori Pekka Tienari

Puoliso: Vihitty 29.04.1954 Perniö Helena Tienari o.s. Rauhala Filosofian maisteri, s. 25.02.1929 Töysä, k. 15.06.2013 Helsinki.
Vanhemmat: Jaakko Rauhala, s. Töysä ja Aino Justiina Rauhala o.s. Loukaja, k. Töysä.

Lapset:
Jukka-Pekka Tienari , s. 04.10.1955 Espoo. Tauluun 39
Janne-Pekka Tienari Tekniikan ylioppilas (1998)., s. 21.05.1970 Oulu.



.
Professori Janne Tienari kertoi uusien sukupolvien johtamisesta ja työnantajabrändistä. Kuva: Olli-Pekka Orpo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 39
XI Jukka-Pekka Tienari, (Taulusta 38, isä Pekka Tienari) Lääketieteen tohtori, s. 04.10.1955 Espoo.


Helsingin yliopisto

Regulation of nephrin gene by the Ets transcription factor, GA-binding protein
1. huhtikuuta 2013 0:00
Regulation of nephrin gene by the Ets transcription factor, GA-binding protein
Ristola, M., Arpiainen, S., Shimokawa, T., Ra, C., Tienari, J-P., Saleem, M. A., Holthofer, H. & Lehtonen, S. 04.2013 julkaisussa : Nephrology, Dialysis, Transplantation. 28, 4, s. 846-855 10 Sivumäärä

Julkaisu: Artikkelijulkaisu › A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Kieli Englanti
Lehti Nephrology, Dialysis, Transplantation
Julkaisupäivämäärä 04.2013
Vuosikerta / volyymi 28
Lehden numero 4
Sivunumerot 846-855
Sivumäärä 10
ISSN 0931-0509
DOI - pysyväislinkki

http://dx.doi.org/10.1093/ndt/gfs482

Tila Julkaistu
Anion transporters SLC26A6 and SLC26A7 are coexpressed in collecting ducts of human kidney.
1. tammikuuta 2003 0:00
Anion transporters SLC26A6 and SLC26A7 are coexpressed in collecting ducts of human kidney.
Kujala, M., Tienari, J., Lohi, H., Lehtonen, E. & Kere, J. 2003 julkaisussa : Journal of the American Society of Nephrology. 14, s. 775A-775A 1 Sivumäärä

Julkaisu: Artikkelijulkaisu › A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Kieli Englanti
Lehti Journal of the American Society of Nephrology
Julkaisupäivämäärä 2003
Vuosikerta / volyymi 14
Sivunumerot 775A-775A
Sivumäärä 1
ISSN 1046-6673
Tila Julkaistu
Anion exchangers SLC26A6 and SLC26A7 are expressed in collecting ducts of human kidney
1. tammikuuta 2002 0:00
Anion exchangers SLC26A6 and SLC26A7 are expressed in collecting ducts of human kidney
Kujala, M. M., Tienari, J., Lohi, H., Lehtonen, E. & Kere, J. 2002 julkaisussa : Molecular Biology of the Cell. 13, s. 269A-269A 1 Sivumäärä

Julkaisu: Artikkelijulkaisu › A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Kieli Englanti
Lehti Molecular Biology of the Cell
Julkaisupäivämäärä 2002
Vuosikerta / volyymi 13
Sivunumerot 269A-269A
Sivumäärä 1
ISSN 1059-1524
Tila Julkaistu
CD2-associated protein is widely expressed and differentially regulated during embryonic development
1. tammikuuta 2008 0:00
CD2-associated protein is widely expressed and differentially regulated during embryonic development
Lehtonen, S., Tienari, J., Londesborough, A., Pirvola, U., Ora, A., Reima, I. & Lehtonen, E. 2008 julkaisussa : Differentiation. 76, 5, s. 506-517 12 Sivumäärä

Julkaisu: Artikkelijulkaisu › A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Kieli Englanti
Lehti Differentiation
Julkaisupäivämäärä 2008
Vuosikerta / volyymi 76
Lehden numero 5
Sivunumerot 506-517
Sivumäärä 12
ISSN 0301-4681
DOI - pysyväislinkki

http://dx.doi.org/10.1111/j.1432-0436.2007.00255.x

Tila Julkaistu
Expression of ion transport-associated proteins in human efferent and epididymal ducts
1. tammikuuta 2007 0:00
Expression of ion transport-associated proteins in human efferent and epididymal ducts
Kujala, M., Hihnala, S., Tienari, J., Kaunisto, K., Hastbacka, J., Holmberg, C., Kere, J. & Hoglund, P. 2007 julkaisussa : Reproduction. 133, 4, s. 775-784 10 Sivumäärä

Julkaisu: Artikkelijulkaisu › A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Kieli Englanti
Lehti Reproduction
Julkaisupäivämäärä 2007
Vuosikerta / volyymi 133
Lehden numero 4
Sivunumerot 775-784
Sivumäärä 10
ISSN 1470-1626
DOI - pysyväislinkki

http://dx.doi.org/10.1530/rep.1.00964

Tila Julkaistu
How useful is [123I]beta-CIT SPECT in clinical practice?
1. tammikuuta 2005 0:00
How useful is [123I]beta-CIT SPECT in clinical practice?
Eerola, J., Tienari, P. J., Kaakkola, S., Nikkinen, P. & Launes, J. 2005 julkaisussa : Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry. 76, 9, s. 1211-1216 6 Sivumäärä

Julkaisu: Artikkelijulkaisu › A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Kieli Englanti
Lehti Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry
Julkaisupäivämäärä 2005
Vuosikerta / volyymi 76
Lehden numero 9
Sivunumerot 1211-1216
Sivumäärä 6
ISSN 0022-3050
DOI - pysyväislinkki

http://dx.doi.org/10.1136/jnnp.2004.045237

Tila Julkaistu
CD2-associated protein in human urogenital system and in adult kidney tumours
1. tammikuuta 2005 0:00
CD2-associated protein in human urogenital system and in adult kidney tumours
Tienari, J., Lehtonen, S. & Lehtonen, E. 2005 julkaisussa : Virchows Archiv. 446, 4, s. 394-401 8 Sivumäärä

Julkaisu: Artikkelijulkaisu › A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Kieli Englanti
Lehti Virchows Archiv
Julkaisupäivämäärä 2005
Vuosikerta / volyymi 446
Lehden numero 4
Sivunumerot 394-401
Sivumäärä 8
ISSN 0945-6317
DOI - pysyväislinkki

http://dx.doi.org/10.1007/s00428-004-1166-2

Tila Julkaistu
Simple, basic, mechanisms that enhance or diminish the concentration of selected metabolites within metabolising biological systems
1. tammikuuta 2005 0:00
Simple, basic, mechanisms that enhance or diminish the concentration of selected metabolites within metabolising biological systems
Tienari, J. 2005 julkaisussa : Journal of Biological Systems. 13, 1, s. 23-30 8 Sivumäärä

Julkaisu: Artikkelijulkaisu › A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Kieli Englanti
Lehti Journal of Biological Systems
Julkaisupäivämäärä 2005
Vuosikerta / volyymi 13
Lehden numero 1
Sivunumerot 23-30
Sivumäärä 8
ISSN 0218-3390
Tila Julkaistu
SLC26A6 and SLC26A7 anion exchangers have a distinct distribution in human kidney
1. tammikuuta 2005 0:00
SLC26A6 and SLC26A7 anion exchangers have a distinct distribution in human kidney
Kujala, M., Tienari, J., Lohi, H., Elomaa, O., Sariola, H., Lehtonen, E. & Kere, J. 2005 julkaisussa : Nephron Experimental Nephrology. 101, 2, s. e50-e58

Julkaisu: Artikkelijulkaisu › A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Kieli Englanti
Lehti Nephron Experimental Nephrology
Julkaisupäivämäärä 2005
Vuosikerta / volyymi 101
Lehden numero 2
Sivunumerot e50-e58
ISSN 1660-2129
DOI - pysyväislinkki

http://dx.doi.org/10.1159/000086345

Tila Julkaistu.

Puoliso: Eija Tienari o.s. Suikkanen Lääketieteen lisensiaatti, työterveyshuollon erikoislääkäri lääkärikeskus Aavassa., s. 03.01.1959 Espoo.

Lapset:
Antti Johannes Tienari s. 14.09.1987 Espoo.
Jaakko Tuomas Tienari s. 02.08.1990 Espoo.
Marja Elina Tienari s. 10.12.1997 Espoo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 40
X Saara Annikki Juola o.s. Tienari, (Taulusta 37, isä Matias Tienari) Arkkitehti, Saara asunut Perniössä, Ylivieskassa, Helsingissä ja Reisjärvellä., s. 24.08.1932 Perniö, k. 11/2013 Helsinki. Arkkitehtitoimisto Juola Saara
ESPOO
Herraskuja 6
02620 ESPOO

Puh. (09) 491 133
Faksi (09) 491 133

ARKKITEHTEJÄ JA ARKKITEHTITOIMISTOJA
arkkitehtitoimisto, arkkitehdit, arkkitehtitoimistot.
Rautalammin pääkirjasto vuodelta 1988 on arkkitehtuuritoimisto Saara Juola & Co Ky:n suunnittelema. Vaihtuvia taidenäyttelyitä sekä oma taide-kokoelma.

Puoliso: Vihitty 1960 Kalervo Henrikki Henrik Juola Hammaslääkäri, Leppävaaran hammaslääkäriasema K. Juola Oy, s. 23.04.1934 Ylivieska.

Lapset:
Jari Mikko Juola , s. 20.11.1961 Helsinki. Tauluun 41
Sari Juola Hammashoitaja, s. 25.12.1966 Reisjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 41
XI Jari Mikko Juola, (Taulusta 40, äiti Saara Juola) Lääkäri, radiologi., s. 20.11.1961 Helsinki.

Puoliso: Pia Juola s. Helsinki.

Lapset:
Anna Juola s. 1990 Helsinki.
Anni Juola s. 1993 Helsinki.
Johanna Juola s. 1996 Helsinki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 42
X Martti Johannes Johannes Tienari, (Taulusta 37, isä Matias Tienari) Filosofian tohtori., s. 10.11.1935 Perniö, k. 13.10.2013 Helsinki. Filosofian tohtori, ylioppilas 1953, filosofian kandidaatti 1958, filosofian lisensiaatti 1960, väitteli tohtoriksi 1962.
Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelyn vt. professori 1967 alkaen.

Martti Tienari (10. marraskuuta 1935 Perniö) on suomalainen professori. Hän oli Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen ensimmäinen professori.

Tienari syntyi opettajaperheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1953. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1958 ja tohtoriksi 1962 Helsingin yliopistosta.

Tienari oli yksi niitä, jotka olivat käynnistämässä atk-alaa Suomessa. Hän on koulutukseltaan matemaatikko ja toimi vuodesta 1960 Suomen Kaapelitehtaalla. Helsingin yliopistossa hän aloitti 1967 vastaperustetun tietojenkäsittelyopin laitoksen ensimmäisenä professorina ja esimiehenä.

Palkinnot ja tunnustukset:

Suomen atk-vaikuttaja 1993 (Tietotekniikan liitto).

Laudatio

Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan satavuotisjuhla
Vanha Ylioppilastalo 10.2.2007

Laudatio osakunnan kunniajäseneksi kutsutulle Martti Tienarille



Osakuntamme korkein huomionosoitus on kunniajäseneksi kutsuminen.

Pohjois-Pohjalainen Osakunta voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, "joka on merkittävällä tavalla edistänyt osakuntamme pyrintöjä, ja on akateemisella urallaan erityisen ansioitunut”.



Osakuntamme aikaisemmat kunniajäsenet ovat olleet:


Filosofian professori Thiodolf Rein
Kirkkohistorian professori, piispa Jaakko Gummerus

Tasavallan Presidentti K. J. Ståhlberg

Filosofian maisteri Väinö Kokko

Professori Kyösti Haataja

Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen

Kaupunkineuvos Veikko Loppi


Heistä Gummerus ja Haataja toimivat aikoinaan osakunnan inspehtoreina, Kokko ja Loppi kuraattoreina.
Pohjois-Pohjalaisen osakunnan satavuotisjuhlakokous, joka pidettiin osakunnan virallisena vuosipäivänä, 5. helmikuuta, Pohjalaisessa osakunnassa vaikuttaneen kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä, päätti kutsua Pohjois-Pohjalaisen osakunnan kunniajäseneksi entisen inspehtorinsa, professori emeritus Martti Tienarin. Suljetuin äänestyslipuin toimitettu vaali oli yksimielinen.

Martti Johannes Tienari on syntynyt 10.11.1935 Perniössä opettajaperheeseen. Ylioppilaaksi hän tuli Oulun lyseosta 1953, ja tämä yhdistää hänet lujasti osakuntamme kanta-alueeseen; filosofian kandidaatiksi Tienari valmistui 1958 tohtoriksi 1962 Helsingin yliopistosta.

Martti Tienari on koulutukseltaan matemaatikko. Hän on Helsingin yliopiston ensimmäinen tietojenkäsittelyopin professori. Tätä virkaa hän hoiti sen perustamisesta vuodesta 1967 vuoteen 1998, eli yli kolmekymmentä vuotta.

Automaattisen tietojenkäsittelyn merkitys yhteiskunnassa kasvoi 1960-luvulla nopeasti, ja alan huomattavan koulutustarpeen tyydyttämiseksi perustettiin tietojenkäsittelyopin professuureja ja yliopistollisia laitoksia ripeässä tahdissa.

Tienari kehitti tietojenkäsittelyopin laitosta kansainvälisiä esikuvia seuraten. Tutkimustyössään hän suuntautui aluksi numeerisen tietokonelaskennan epätarkkuuden analyysiin. Ratkaiseva käänne uusille urille oli 1970-luvun puolivälissä alkanut niin sanottu metakääntäjähanke, joka osoittautui kansainväliseksi menestykseksi. Tietojenkäsittelytieteen ydinalueeseen kuuluvassa hankkeessa tutkittiin ohjelmointikielten automaattista kääntämistä konekielelle.

Tienari ohjasi parikymmentä väitöskirjaa, ja poikkeuksellisen moni hänen oppilaistaan päätyi professoriksi maan yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Tienari sai vähäeleisellä mutta tehokkaalla toiminnallaan paljon irti käytettävissä olevista resursseista.

Monipuolisesti toimeliaan Tienarin kykyjä käytettiin laajalti yliopiston piirissä. Lähes koko 30-vuotisen professorikautensa Tienari työskenteli Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen esimiehenä. Matemaattis-luonnontieteellisen osaston dekaanina hän oli 1971-1978 sekä toimi lukuisissa oman alansa kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.

Martti Tienari oli Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan inspehtorina kymmenen vuoden ajan, vuosina 1969 - 1979; PPO:n ansiomerkki Martti Tienarille on myönnetty inspehtorikauden jälkeen vuonna 1980. Mutta osakuntaa eikä sen luottamustehtäviä Tienari ei ole jättänyt. Hän on ollut osakunnan kunnianeuvoskunnan ja sen työvaliokunnan jäsen ja on tätä nykyä molempien puheenjohtaja, hän johti puhetta viimeksi tänään puolelta päivin pidetyssä kunnianeuvoskunnan kokouksessa.

Tienari on ollut asiantuntijajäsenenä osakunnan stipendirahastossa, ja puolisonsa FM Maire Tienarin kanssa hän on osallistunut aktiivisesti pohjoispohjalaisten seniorien toimintaan. Tienarit ovat viime vuosina olleet ilahduttavasti lähes kaikissa vuosijuhlissa ja Porthan-juhlissa sekä monissa muissa osakunnan tilaisuuksissa. Näin myös nuoret osakuntalaiset ovat oppineet tuntemaan Martti Tienarin ja arvostamaan hänen viisasta ja rauhallista elämänasennettaan. Emeritusinspehtori on helposti lähestyttävä ja auttavainen; nuorille osakuntalaisille hän on oikean akateemisen kansalaisen esikuva.

Hyvä Veli, Pyydän Sinua ottamaan vastaan Pohjois-Pohajlaisen Osakunnan kunniajäsenyyden, joka olkoon osoituksena siitä, kuinka suuresti me Sinua osakunnan piirissä arvostamme.


MUISTOKIRJOITUS:

Suomen tietojenkäsittelyalan perustajiin kuulunut professori Martti Tienari kuoli tapaturman seuraamuksiin 13. lokakuuta 2013 Helsingissä. Hän oli syntynyt 10. marraskuuta 1935 Perniössä.

Tienarista tuli vuonna 1967 Helsingin yliopiston ensimmäinen tietojenkäsittelyopin professori. Hän vaikutti merkittävästi tietotekniikka-alan korkeimman opetuksen ja tutkimuksen suuntautumiseen ja osallistui 1960-80-luvuilla Suomen nousevan atk-alan kehittämiseen. Hän toimi professorina vuoteen 1998 saakka, jolloin siirtyi eläkkeelle.

Tienari väitteli Helsingin yliopistossa matematiikasta 1962. 1960-luvun alkuvuodet hän työskenteli Suomen Kaapelitehtaalla, joka pian fuusioitui Nokia-konsernin kanssa. Suomen Kaapelitehdas oli laajentanut toimintaansa automaattiseen tietojenkäsittelyyn.

Kaapelitehtaan elektroniikkaosastosta muodostui niin vahva tiedonvälityksen ja tutkimuksen keskus, että sitä ryhdyttiin kutsumaan "Salmisaaren yliopistoksi". Yksikön vaikutus oli suuri, kun salmisaarelaiset siirtyivät perustamaan tietojenkäsittelyoppia maan korkeakouluihin.

Ohjelmointia Tienari kävi oppimassa tietokonevalmistaja Elliottin tehtaalla Englannissa. Stanfordin yliopistossa hän tutustui tietojenkäsittelyalan opetukseen ja toimintaan.

Koko yli 30-vuotisen professorikautensa Martti Tienari toimi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksen esimiehenä, "nurkkamiehenä", kuten laitoksella sanottiin. Alusta lähtien Tienari korosti tieteenalan ominaislaatua ja luonnehti sitä 1970-luvulla seuraavasti: "Tietojenkäsittelyoppi ei ole pelkästään yhdistelmä tietokoneen sovellutuksista eri probleemeihin. Päinvastoin, aineen keskeinen osa on matematiikan tavoin sovellutuksista riippumaton ja abstrakti."

Laitos kasvoi, ja tieteenala kypsyi. Sen merkiksi Tienari muutti oppiaineen nimen tietojenkäsittelytieteeksi 1994. Laitoksen piirissä syntynyt Linux-käyttöjärjestelmä nosti laitoksen kansainväliseen maineeseen.

Tutkijana Martti Tienari seurasi alan kehitystä. Keskeisiä avauksia olivat ohjelmointikielten kääntäjien tutkimus sekä varhain käynnistetty tietokoneverkkojen ja internetin tutkimus. Tienarin merkittävin saavutus oli kuitenkin ensimmäisen tietojenkäsittelytieteen tutkijasukupolven kouluttaminen.

Tienaria tarvittiin laajalti yliopiston piirissä samoin kuin kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Hän toimi mm. matemaattis-luonnontieteellisen osaston dekaanina 1971-78 ja Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan inspehtorina 1969-79. Laskentakeskuksen johtokunnan puheenjohtajana 1971-92 hän ohjasi yliopiston atk-palvelutoimintaa ja keskustietokonehankintoja.

Tienari johti lisäksi opetusministeriön Suurtietokonetoimikuntaa, jonka esityksen pohjalta hankittiin maan ensimmäinen supertietokone vuonna 1989.

Professorina Martti Tienari oli vähäeleisen kriittinen. Hän arvosti akateemista laatua ja käytännön merkitystä.

Eläkepäivinään hän omistautui lastenlasten harrastusten edistämiseen, kirjallisuuden ja kielten harrastamiseen, konserteissa käyntiin ja mökkielämään.

Jukka Paakki
Esko Ukkonen
Kirjoittajat ovat Martti Tienarin oppilaita ja professoreja.
.
DAIS'99 conference photo: Closing session: Professor Martti Tienari

Puoliso: Vihitty 16.05.1959 Maire Tellervo Tellervo Tienari o.s. Halonen s. 01.08.1935 Kemijärvi.

Kiinteistöyhtymä Tienari Maire ja Tienari Pentti


Liity Luotettava kumppani -ohjelmaan
Tulostusversio
Perustiedot
Virallinen nimi: Kiinteistöyhtymä Tienari Maire ja Tienari PenttiYTJ
Y-tunnus: 22284286YTJ
Toimiala: Metsänhoito (TOL: 02100) YTJ
Yrityksen tila: aktiivinenYTJ
Yrityksen kotipaikka: KITTILÄYTJ
Yhtiömuoto: VerotusyhtymäYTJ
Yrityksen kieli: suomiYTJ
Yhteystiedot
Postiosoite: Pohjantie 6 DYTJ
02100 ESPOO
Rekisteröinnit
Rekisteri Alkaen Päättyen Lähde
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä:
Y-tunnus tullut voimaan 23.10.2008 YTJ
Kaupparekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Ennakkoperintärekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Ennakkoperintärekisterin tarkistuspäivä Ei rekisteröintiä
Arvonlisäverovelvollisuusrekisteri:
Liiketoiminnasta Ei rekisteröintiä
Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta Ei rekisteröintiä
Alkutuottajana ja/tai kuvataiteilijana 07.05.2009 YTJ
Porotaloudesta Ei rekisteröintiä
Paliskunnan osakkaana Ei rekisteröintiä
Vastuuryhmän jäsenenä Ei rekisteröintiä
Työnantajarekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Vakuutusmaksuverovelvollisuusrekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Verohallinnon perustiedot:
Rekisterissä 23.10.2008 .
Maire Tienari ja Martti Tienari oikealla.

Lapset:
Esa Tapani Tienari s. 26.12.1959 Helsinki.
Pentti Juhani Tienari , s. 17.03.1962 Espoo. Tauluun 43
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 43
XI Pentti Juhani Tienari, (Taulusta 42, isä Martti Tienari) s. 17.03.1962 Espoo.

Neuroimmunologian professori Pentti Tienari

Pentti Tienari on syntynyt Helsigissä 17.3.1962. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tapiolan Lukiosta vuonna 1981 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1989. Hän väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1993 multippeliskleroosin eli MS-taudin genetiikkaan ja magneettikuvantamiseen liittyvällä tutkimuksella. Hän sai European Molecular Biology Organisationin 2-vuotisen postdoctoral -apurahan, jonka turvin hän työskenteli 1993-1995 Saksassa Heidelbergin yliopistossa ja Euroopan Molekyylibiologian laboratoriossa. Vuonna 1995-1996 hän jatkoi tutkimustyötä Heidelbergin yliopiston vierailevana tutkijana.

Postdoktoraalikauden jälkeen hän palasi Helsinkiin ja perusti oman tutkimusryhmän aluksi HYKS:n tiloihin ja vuodesta 2001 alkaen Biomedicumin tutkimusohjelmayksikköön. Hän sai kokeellisen neurologian pätevyyden vuonna 1998. Tutkimustyön lomassa hän erikoistui neurologiaan ja valmistui neurologian erikoislääkäriksi vuonna 2005. Tutkimustyön hän rahoitti aluksi lyhytkestoisilla ulkopuolisilla rahoituksilla ja 2006-12 kliinisenä akatemiatutkijana. Vuodesta 2012 alkaen hän on toiminut neuroimmunologian osastonylilääkärinä HYKS:n neurologian klinikassa.

Väitöskirjatyössään hän löysi kaksi merkittävää geenilokusta, jotka vaikuttavat MS-taudin riskiin. Postdoktoraalikauden työt kohdistuivat Alzheimerin taudin solubiologiaan ja paljastivat, että hermosolut muodostavat beta-amyloidipeptidiä jo solun sisällä paljon ennen kuin peptidit kertyvät klassisiksi amyloidiplakeiksi. Nämä työt ovat vaikuttaneet nykykäsitykseen Alzheimerin taudin synnystä. Neurodegeneraatioon liittyvät tutkimukset ovat sittemmin jatkuneet myös Suomessa ja hänen ryhmänsä oli keskeisessä asemassa, kun ALS-tautiin liittyvä C9ORF72 mutaatio löydettiin vuonna 2011. Vain 2-v myöhemmin C9ORF72 taudin mekanismi paljastui suurelta osin suomalaisista ALS-potilasta tehtyjen kantasolujen avulla yhteistyössä yhdysvaltalaistutkijoiden kanssa. MS-taudin tutkimusta hän on jatkanut postdoktoraalikautensa jälkeen ja hän on koordinoinut kansallisen yhteistyöprojektin, jonka myötä suomalaisilta MS-potilailta on paljastunut yli 10 altistavaa geeniä. Nämä geneettiset löydökset ovat johtaneet uuteen teoriaan MS-taudin ja muiden hermoston autoimmuunisairauksien synnystä, jonka testaaminen on hänen ryhmänsä pääprojekti tällä hetkellä.

Dosentti, lääketieteen tohtori Pentti Tienari nimitettiin neuroimmunologian osa-aikaiseen (35 %), määräajaksi täytettävään professorin tehtävään ajaksi 15.4.2013 - 14.4.2018.

.
Neuroimmunologian professori Pentti Tienari.

Puoliso: Vihitty 06.07.1997 Elina Maria Tienari o.s. Ikonen s. 26.10.1961 Helsinki.

Lapset:
Satu Martina Tienari s. 11.11.1997 Helsinki, (kaksonen).
Sonja Kristiina Tienari s. 11.11.1997 Helsinki, (kaksonen).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 44
X Matti Johannes (Juha) Tienari, (Taulusta 37, isä Matias Tienari) Apulaisprofessori (sovellettu matematiikka ja tilastotiede), s. 21.09.1939 Perniö. Tienari Juha Emeritusprofessori Tilastotiede

MAPLE on matematiikkaan liittyvä ohjelmisto, joka osaa käsitellä matemaattisia lausekkeita ja yhtälöitä sekä symbolisessa että numeerisessa muodossa. MAPLE kykenee ratkaisemaan yhtälöitä ja suorittaa integroinnin sekä numeerisesti että analyyttisesti. Se sieventää matemaattisia lausekkeita, tuntee suuren joukon erikoisfunktioita ja laskee matriisien ominaisarvot. Mukana on monipuolinen grafiikka ja runsaasti lisäpaketteja, joissa on valmiina matematiikan eri alueiden funktioita ja yhtälöitä.

Oulun yliopistossa eräät laitokset ovat yhdessä hankkineet MAPLE-ohjelmiston kampuslisenssin, joten yliopiston laitosten henkilökunta ja opiskelijat saavat kopion omaan kotitietokoneeseen. Näitä kopiota voi hankkia esimerkiksi ATK-keskuksesta. MAPLE on erittäin hyödyllinen ohjelmisto, jos työssään tai opiskelussa tarvitsee ja käyttää matematiikkaa. Matemaattisten tieteiden laitoksella on kahtena keväänä järjestetty kurssi "Matemaattiset ohjelmistot", jossa on tutustuttu MAPLE- ja MATLAB-ohjelmistoihin.

MAPLE koostuu ytimestä, kirjastosta ja käyttöliittymästä. Ydin on tehokas "matematiikkakone", joka suorittaa perusmuokkaukset nopeasti. Suurin osa käyttäjän komennoista on kirjoitettu MAPLE:n omalla ohjelmointikielellä ja ne ovat kirjastossa olevia MAPLE-ohjelmia. Käyttöliittymän graafinen työarkki on helppokäyttöinen ja havainnollinen. MAPLE:n avustusjärjestelmä (Help ) on vuorovaikutteinen käsikirja, jonka avulla voi opetella käyttämään ohjelmaa. Aloittelijaa varten ovat toiminnot "Introduction" , "New User's Tour" ja "Using Help".

MAPLE käynnistyy WINDOWS-ympäristössä vaahteranlehti-ikonista, jolloin avautuu graafinen käyttöliitymä ja työarkki. Kun työskennellään interaktiivisesti, niin työarkille kirjoitetaan komennot ja tulokset tulevat heti komennon perään. Jokainen MAPLE-komento vaatii loppumerkin, joka on yleensä puolipiste ( ; ).

MAPLE:ssa muuttuja on nimi ja muuttujaan voi sijoittaa minkä tahansa MAPLE-objektin kuten luvun, lausekkeen, yhtälön, taulukon, lausekejonon, proseduurin jne. Kun muuttuja on "vapaa muuttuja", niin siihen ei ole sijoitettu mitään ja sen arvo on sama kuin muuttujan nimi. Tämä vastaa matematiikan muuttujaa ja tällaista tarvitaan esimerkiksi kun derivoidaan, lasketaan summan arvo tai ratkaistaan yhtälö. Jos muuttujaan on sijoitettu lauseke, kirjoittamalla muuttujan nimi saadaan lauseke näytölle. Symboli % viittaa edellisen komennon tulokseen.

MAPLE:n tuntemat luvut ovat kokonaisluvut, rationaaliluvut, liukuluvut ja kompleksiluvut. MAPLE laskee tarkassa muodossa, jos mukana ei ole liukulukuja ja usein laskentatulos on monisivuinen. On erikseen pyydettävä vastaus liukulukuna. Se tuntee kaikki matematiikan perusfunktiot ja laskee näiden likiarvot käyttäjän määräämällä tarkkuudella. MAPLE ei automaattisesti sievennä algebrallisia lausekkeita, vaan on annettava lisäkomento kuten simplify, expand, combine, factor, normal, value jne.

Esimerkkinä on luettelo eräistä MAPLE-komennoista.

diff(fx,x) derivoi lausekkeen fx muuttujan x suhteen.

int(fx, x=a..b) laskee integraalin rajoina a ja b.

sum(g(k), k=1..n) on g(1)+g(2)+...g(n).

limit(fx, x=a) laskee raja-arvon kun x ® a.

solve(fx=0, x) ratkaisee x:n yhtälöstä fx=0.

fsolve(fx=0, x) ratkaisee numeerisesti yhtälön fx=0.

evalf(luku) laskee luvun likiarvon desimaalilukuna.

factor(pol) esittää polynomin tekijöiden tulona.

ifactor(luku) jakaa kokonaisluvun alkulukutekijöihin

plot(fx, x=a..b) piirtää käyrän y=fx , kun a
f:=x -> fx muodostaa funktion, jolla f(x)=fx.

Seuraavana on kopio Help-ikkunasta, jossa on osa lisäkirjastoista.

DEtools differential equations tools

Domains create domains of computation

GF Galois Fields

GaussInt Gaussian Integers

LREtools manipulate linear recurrence relations

algcurves Algebraic Curves

codegen Code Generation

combinat combinatorial functions

difforms differential forms

finance financial mathematics

genfunc rational generating functions

geom3d Euclidean three-dimensional geometry

geometry Euclidean geometry

group permutation and finitely-presented groups

inttrans integral transforms

liesymm Lie symmetries

linalg Linear algebra

networks graph networks

numapprox numerical approximation

numtheory number theory

orthopoly orthogonal polynomials

plots graphics package

plottools basic graphical objects

powseries formal power series

simplex linear optimization

stats statistics

student student calculus.
Juha Tienari

Puoliso: Vihitty 15.04.1962 Seija Kyllikki Tienari o.s. Soppela Yliopiston lehtori, s. 15.08.1938 Kemijärvi.
Vanhemmat: Matti Heikki Soppela ,Kemijärvi ja Tyyne Soppela ,Kemijärvi o.s. Mustonen.
Seuraavassa on kopio MAPLE:n työarkista, johon on kirjoitettu komentoja, tulosteita ja kommentteja.

Lapset:
Marja Elina Matilainen o.s. Tienari , s. 21.07.1963 Oulu. Tauluun 45
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 45
XI Marja Elina Matilainen o.s. Tienari, (Taulusta 44, isä Matti Tienari) s. 21.07.1963 Oulu.
Maplen työarkkeja:

Puoliso: Matti Matilainen s. Oulu.

Lapset:
Jarkko Matilainen s. Oulu.
Maplen työarkkeja:
Arttu Matilainen s. Oulu.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 46
X Eino Johannes Tienari, (Taulusta 37, isä Matias Tienari) Filosofian lisensiaatti (pääaineena sovellettu matamatiikka) / ATK-suunnittelija Oulun Yliopistolla. Eino asunut Perniössä, Oulussa ja Kempeleellä., s. 01.10.1944 Perniö. Tilastollisen tietojenkäsittelyn kurssi: (BMD ja HYLPS)
Eino Tienari - 1978 -

Sovellutusohjelmien hakemisto
Eino Tienari - 1975 -

Tietokoneiden IBM 3083, IBM 3090-180/VF ja FPS-164 Fortran ...
Eino Tienari - 1987 -

Sovellustusohjelmien hakemisto
Eino Tienari - 1976 - 94 sivua -

BMDP:n jatkokurssi: BMDP-tiedoston muodostaminen ja ...
Eino Tienari - 1982 -

Vuosi 2000 ja BMDP-ohjelmisto

Eino Tienari

Tietokoneessa saarni eli sun1 on toiminut jo kauan aikaa BMDP-ohjelmisto ilman, että sitä on päivitetty. Siksi on hyvä ennakoida tilastomatemaattisten analyysien toiminta vuosituhannen vaihteen jälkeen. Vastauksia kysymyksiin löytyi internetin osoitteesta http://www.statsol.ie/bmdp/prbmy.htm (Statistical Solutions Irlannissa).

Kysymys 1:
Toimiiko BMDP-ohjelmisto vuosituhannen vaihteen jälkeen?

Vastaus: Kyllä

Kysymys 2:
Laskevatko ohjelmat 1L (Life Tables with Survivor Functions) ja 2L (Survival Analysis with Covariates) oikein lähtötietoina annetuista päivämääristä?

Vastaus: Ei aina, mutta tiettyjä sääntöjä noudattaen kyllä. Molem­mat ohjelmat hyväksyvät kalenterin päivämäärät lähtötietoina: analysoitavan kohteen tutkimuksen alkamisen ja loppumisen päivämäärät. Nämä kaksi päivämäärää muutetaan sitten automaattisesti “tutkimusaika”-muuttujaksi. Vuosimuuttuja voidaan syöttää joko kahdella numerolla tai neljällä numerolla. Huom. 1: Jos alku ja loppu tapahtuvat samalla vuosisadalla, vain 2 viimeistä numeroa vuosiluvusta tarvitaan. Huom. 2: Jos alku ja loppu tapahtuvat eri vuosisatoina tai eri vuosituhannella, niin kaikki 4 vuosiluvun numeroa tarvitaan.

Kysymys 3:
Suorittaako /TRANSFORM-lohkon DATE-funktio eri vuosisatoina päivämäärien käsittelyn oikein?

Vastaus: Ei aina, mutta asia on kierrettävissä asiaa korjaavilla tutkijan omilla muunnoskäskyillä. Esimerkiksi, jos lasketaan vuoro­kausien lukumäärä joulukuun 31. päivästä 1999 tammikuun 1. päivään 2000 eli seuraavaan päivään, niin suoraan laskien saadaan tuloksena –36524 päivää 1 päivän sijasta. Toinen pienempi ongelma on karkausvuosien vaihtelu eri vuosisatoina. Karkausvuodessa on 366 päivää kuten esimerkiksi vuonna 2000. Sen sijaan vuosi 1900 ei ole karkausvuosi, joten siinä on vain 365 päivää.

BMDP:n edustajat ehdottavan vuosisadan vaihtumisen ongelman ratkaisuksi seuraavan esimerkin mukaisia muunnoskäskyjä, kun M1= StartMonth, D1= StartDay, Y1= StartYear, M2= EndMonth, D2= EndDay, Y2= EndYear ja E= Elapsed (days). Siinä TRANSFORM-käskyillä tutkitaan:

· Ovatko sekä alku että loppu 1900-luvulla?

· Onko alku 1900-luvulla ja loppu 2000-luvun 1. vuosisadalla?

· Ovatko sekä alku että loppu 2000-luvun 1. vuosisadalla?

Jos vuosiluvut on annettu 2 viimeisellä numerolla, on ne ennen käsittelyä muutettava erikseen sopivalla TRANSFORM-koodilla 4 numeroisiksi vuosiluvuiksi!
Lähtötiedot:

01 01 1998 01 02 1998

01 01 1999 12 31 1999

01 01 1999 01 01 2000

01 01 2000 12 31 2000

01 01 1998 03 01 1999

01 01 1999 03 01 2000
Muunnosten malliesimerkki:

/INPUT FORMAT IS FREE. VARIABLES=6. FILE=’tiedostonimi’.

/VARIABLE ADD=1. NAMES ARE M1,D1,Y1,M2,D2,Y2,E.

/TRANSFORM

IF ((Y1 GE 1901 AND Y1 LT 2000) AND (Y2 GE 1901 AND Y2 LT 2000))

THEN

E = DAYS(M2,D2,Y2) – DAYS(M1,D1,Y1).

IF ((Y1 GE 1901 AND Y1 LT 2000) AND (Y2 GE 2000 AND Y2 LT 2100))

THEN

E = (14610-DAYS(M1,D1,Y1)) + DAYS(M2,D2,Y2) + 21915.

IF ((Y1 GE 2000 AND Y1 LT 2100) AND (Y2 GE 2000 AND Y2 LT 2100))

THEN

E = DAYS(M2,D2,Y2) – DAYS(M1,D1,Y1).

/PRINT DATA. LEVEL IS MINIMAL.

FIELD IS 2*4, 6, 2*4, 2*6.

/END
Esimerkin antama tuloslista:

CASE

NO. M1 D1 Y1 M2 D2 Y2 E

1 1 1 1998 1 2 1998 1

2 1 1 1999 12 31 1999 364

3 1 1 1999 1 1 2000 365

4 1 1 2000 12 31 2000 365

5 1 1 1998 3 1 1999 424

6 1 1 1999 3 1 2000 425

Tulokset on kaikki laskettu oikein.
Siis BMDP tuottaa ongelmia vain päivämäärien erotusten laskemisessa. Näihin ongelmiin löytyy ratkaisut huolellisella BMDP-käskyjen koodauksella.
Eino Tienari

Puoliso: Vihitty 03.07.1968 Oulu Ritva Anneli Anneli Tienari o.s. Heikkinen Filosofian lisensiaatti (kulttuurimanntiede). Oulun kaupungin kulttuuritoimenjohtaja ja vuodesta 1998 hallinnon erikoissuunnittelija., s. 08.09.1947 Oulu.
Vanhemmat: Lauri Pekka Heikkinen ja Alma Aina Heikkinen o.s. Laitinen, Filosofian lisensiaatti. Oulun kaupungin yhteyspäällikkö.
Oulun kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie ojensi vanhimmalle oululaiselle Vilho Karjalaiselle onnittelukukat. Läsnä olivat myös Oulu-seuran Erkki Rautiaine n ja Kaarina Niskala sekä kaupungin yhteyspäällikkö Ritva Tienari. Vanhimpana oululaisena kukitettiin jo neljättä kertaa Oulun päivien yhteydessä 103-vuotias Vilho Abrami Karjalainen.

Lapset:
Satu Hannele Tommola o.s. Tienari , s. 19.04.1971 Oulu. Tauluun 47
Päivi Tuulikki Honkakoski o.s. Tienari , s. 26.04.1975 Kempele. Tauluun 48
Heikki Tapani Tienari Heikki on DI, opiskeli tietotekniikkaa Oulun Yliopistossa 1995-2002. Heikki on töissä Sympio Finland Oy:ssä Oulussa., s. 27.06.1976 Kempele. VUOSI 2001:

Hyväksyttyä huutamista

”Lajinamme on taiteellinen huutaminen”, kuvailee MediaTeamin tutkija Heikki Tienari Mieskuoro Huutajien toimintaa. Hänen mukaansa kuorotoiminta on terapeuttista ja hauskaa. ”Tiukasta harjoittelusta huolimatta kokoontumiset ovat rentouttavia, sillä 30 miehen porukassa riittää hyviä juttuja ja huumoria!” Huumori on Heikin mukaan juttujen kertomista, joka saattaa pohjautua arkipäivän tilanteisiin tai vaikkapa Pokémon-hahmoihin.

Huutajien joukko on sekalainen: riveihin mahtuu niin lastentarhanopettajia, postinjakajia kuin insinöörejäkin, ja porukan ikäjakauma on 20-40 vuotta. Kuorolaiset kokoontuvat kerran viikossa tai tarpeen tullen useamminkin.

Harjoituksissa perehdytään äänitekniikkaan ja tietenkin itse kappaleisiin. Esiintymisen lähestyessä yhtenä iltana saatetaan kerrata koko tuleva ohjelmisto läpi. ”Tekniikasta huolimatta ääni saattaa joskus käheytyä huutamisesta, mutta palautuu kyllä aina nopeasti”, Heikki kertoo.

Treenaamista tarvitaan, sillä tämän porukan huutaminen ei ole mitä tahansa mölyämistä. Heikki kertoo huutamisen perustuvan tarkkaan rytmiin ja äänen eri sävyihin. Rytmin vaihtelut kuoronjohtaja on kirjoittanut paperille omalla merkkikielellään, kun taas äänen sävyt hän opastaa huutamisen lomassa.

Laulut ovat pääosin suomalaisesta kansanrunoudesta tuttuja, joista esimerkkeinä Heikki mainitsee Kolme on miehellä pahoa tai Sydämeni laulu. Lisäksi mukana on usein pohjoismaisia lastenlauluja. Kuorolaiset esiintyvät taidefestivaaleilla ja usein myös yksityisissä tilaisuuksissa, kuten syntymäpäiväjuhlissa, ministerivierailuilla ja väitöstilaisuuksissa.

Maat raikumaan

Mieskuoro Huutajat esiintyy ahkerasti paitsi kotimaassa myös ulkomailla. Tänä vuonna kuoro on vieraillut Japanissa ja Italiassa, ja aiemmin se on tehnyt laajoja kiertueita Euroopassa. ”Viimeisen kaksiviikkoisen reissun aikana vierailimme muun muassa Belgiassa, Ranskassa ja Sveitsissä”, Heikki kertoo.

Matkoilta on kertynyt muistoksi valokuvia, t-paitoja ja jos jonkinlaisia kippoja ja kuppeja. Italiasta hän toi mukanaan pitkänokkaisen teatterinaamarin. ”Ulkomaanmatkat palkitsevat ahkeran harjoittelun. On mielenkiintoista nähdä erilaisia paikkoja ja elämäntapoja, eikä seurassakaan ole valittamista”, Heikki vakuuttaa.

Heikki muistelee naureskellen kuoron esiintymismatkoja. ”Kyllähän tällainen miesporukka megafoneineen ja erilaisine instrumentteineen herättää lentokentillä usein hilpeyttä.” Päitä kääntävät arvatenkin myös karjahtelut kaupunkien kadunkulmissa.

Melkein valmis DI

Heikki Tienarilla on monta rautaa tulessa. Sosiaaliselle miehelle löytyy paikka Huutajien rivien lisäksi myös sähkötekniikan osastoon kuuluvan MediaTeamin tutkimusryhmästä ja kavereiden kanssa perustetusta yrityksestä.

25-vuotiaan tietotekniikan asiantuntijan opinnot ovat vielä hiukan kesken. Tekeillä on diplomityö, jonka valmistumisajankohdaksi hän kaavailee vuoden vaihdetta. Heikki iloitsee siitä, että on MediaTeamissa ja omassa yrityksessään saanut yhdistää opiskelun ja työn. Hän kertoo voineensa hyödyntää useita työprojekteja opintoihinsa kuuluvissa harjoitustöissä. ”Kun korvaavuuksista sopii tarkasti etukäteen, opinnot voivat edetä työn ohessa hyvinkin joustavasti”, hän kiittelee.


Modulaarinen järjestelmä helpottaa palveluiden kontekstin käsittelyä:

MediaTeamissa on evaluoitu eri arkkitehtuureja ja kehitetty kokeellinen järjestelmä, jolla olemassa olevien järjestelmien heikkouksia pyritään parantamaan. Erityisesti palveluiden kehittämistä pyritään helpottamaan siirtämällä vastuuta kontekstin käsittelystä palvelusovelluksilta tilannetietopalvelimelle ja tarjoamalla sovelluksille kontekstin käsittelyyn tarvittavia käyttöliittymiä mobiilikooditekniikan avulla. Modulaarista alustaa on kokeiltu rakentamalla sen päälle yksinkertainen tilannetietoinen viestintäpalvelu. Saadut kokemukset arkkitehtuurin käytöstä ovat erittäin myönteisiä.

Aiheeseen perehtyneen DI Heikki Tienarin hiljattain valmistunut diplomityö perustuu MediaTeamin Red Skins -hankkeessa tehtyyn tutkimukseen.

- Kontekstitietoisilla palveluilla tarkoitetaan palveluja, jotka ottavat huomioon käyttäjiensä kulloisenkin tilanteen, esimerkiksi sijainnin. Tilannetietoa voidaan hyödyntää etenkin ihmisten välisessä yhteydenpidossa, Tienari kertoo.

Esimerkiksi puhelimen hälytysääni konserttisalissa tai tärkeässä kokouksessa rikkoo kulttuurissamme soveliaiksi katsottuja käyttäytymissääntöjä. Jos viestintäsovellus automaattisesti ottaa huomioon käyttötilanteen, voidaan palvelut sovittaa sen mukaan.

Samalla viestintä tehostuu, kun turhat ja epäonnistuneet yhteydenottoyritykset vähenevät. Sijaintitiedon lisäksi on olemassa muutakin käyttökelpoista tilannetietoa, kuten informaatiota käyttäjän kulloisestakin sosiaalisesta tilanteesta, ympäröivistä fyysisistä olosuhteista, kuten valaistuksesta ja taustamelusta, sekä fysiologisesta tai vaikkapa tunnetilasta.

Käytännössä kontekstitietoiset järjestelmät keräävät tilannetietoa käyttäjän päätelaitteessa tai ympäristössä sijaitsevilla erilaisilla antureilla. Tietoa keräävät komponentit eivät yleensä ole osa sovellusta eivätkä näin ollen sovelluksen kontrolloitavissa. Järjestelmä on siis perusluonteeltaan verkkoon hajautettu.

- Koska verkot, joiden yli komponentit kommunikoivat, ovat luonteeltaan erilaisia, täytyy soveltaa useita eri kommunikaatioprotokollia. Sellaista yhtä protokollaa, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin, ei olekaan.

Komponentit ovat usein toisistaan riippumattomasti mobiileja ja hitaiden langattomien yhteyksien päässä. Toisinaan vain osaa komponenteista voidaan verkkokatkoksien tai muiden vikojen takia käyttää. Tämä kaikki asettaa järjestelmälle lukuisia hajautusteknisiä haasteita.

- Työssä keskityttiin nimenomaan tilanneälykkäiden järjestelmien hajautusteknisiin ongelmiin, kuten työn jakoon palvelusovellusten ja tilannetietopalvelimen välillä ja uusien ominaisuuksien lisäämiseen jo käytössä olevaan palveluun ajonaikaisesti. Jatkan tutkimusta tällä alueella myös CAPNET-ohjelmassa. Siinä mielenkiinto kohdistuu paitsi hajautustekniikoihin myös kontekstitiedon mittaus-, mallinnus- ja tulkintamenetelmiin, Tienari kuvailee.

Heikki Tienari työskentelee tutkijana MediaTeamin hajautetun tietojenkäsittelyn ryhmässä.

Aiheesta lisää:

Sauvola J, Seppänen T, Hagelberg K, Kaukonen S, Korhonen J & Tienari H (2001)
Älykkäämpää hakuteknologiaa
Mobiileihin ja mukautuviin multimedianhakuihin kehitetään uusia tehokkaita menetelmiä
Prosessori, erikoisnumero: Elektroniikan suunnittelu, marraskuu 2001, 61 - 64.

Tienari H, Kaukonen S & Sauvola J (2001)
Using mobile code to improve distribution performance in slow wireless environments.
Proc. 9th International Conference on Advanced Computing and Communications, Bhubaneswar, India, 191 - 198.
Kuoron ja MediaTeamin lisäksi Heikki Tienaria työllistää kavereiden kanssa perustettu ohjelmistoalan firma. Vuoden vanhan yrityksen tuotteena on esimerkiksi ohjelmoijille suunnattu ohjelmistokirjasto. ”Jos firma nousee lentoon, on aika tehdä valintoja töiden välillä”, hän pohtii.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 47
XI Satu Hannele Tommola o.s. Tienari, (Taulusta 46, isä Eino Tienari) Filosofian maisteri (sosiologia). Suunnittelija Eläkeliitossa., s. 19.04.1971 Oulu.

Puoliso: Vihitty 05.07.2003 Tomi Tommola Filosofian maisteri (sosiologia). Työvoimasuunnittelija Helsingin sosiaalivirastossa., s. 11.03.1968 Helsinki.

Lapset:
Tuukka Niklas Tommola s. 03.07.2007 Helsinki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 48
XI Päivi Tuulikki Honkakoski o.s. Tienari, (Taulusta 46, isä Eino Tienari) Opiskeli Oulussa tanssinopettajaksi (Helsingin Teatterikorkeakoulussa osapäiväisesti). Baletinopettaja. Päivi on balettikoulu Sinikellon omistaja., s. 26.04.1975 Kempele.

Puoliso: Vihitty 10.06.2000 Oulu Jani Honkakoski Medianomi (kuvaaja), Janilla on oma av-alan yritys Kuvakertomo., s. 08.08.1977 Oulu.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 49
IX Kaarlo Tienari, (Taulusta 21, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

Talvisota

Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



TIENARI, KAARLO
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti taloll.
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto JP 4
joukko-osastokoodi
syntymäaika 02.12.1904
synnyinkunta Kuru
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 23.02.1940
kuolinpaikka
kuolinkunta Impilahti
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru


KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

(Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


PERUKIRJA:

Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

I. VARAT:

1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

Yhteensä 113028 mk

2) Kiinteätä omaisuutta:
Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

Yhteensä 10000 mk

3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
Puhdasta rahaa 3.000
Pankkitalletus 5.232:60

Yhteensä 8232,50 mk

4) Kultaa ja hopeaa:
2 kpl. kultasormuksia 600
Hopeinen puurolusikka 100
2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

Yhteensä 1800 mk

5) Kotieläimiä:
7 kpl. lehmiä 10.500
Sonni 2.000
4 kpl. vasikoita 1.000
7 kpl. lampaita 700

Yhteensä 14200 mk

6) Asuntoirtaimistoa:
2 kpl. kaappeja 1.000
Kirjoituspöytä 300
Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
Keinutuoli ja sänky 300
Hetekasänky patjoineen 500
Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
Seinäkello, vanha 100
Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
Keittiön huonekaluja 150
Ompelukone 2.000
Kirjoja 200

Yhteensä 6450 mk

7) Maataloustuotteita:
Ruista 2300 kg 6.440
Vehnää 450 kg 1.350
Kauraa 400 kg 760
Ohraa 300kg 810
Perunoita 40 hl 2.800

Yhteensä 12160 mk

8) Keittiö - ja ruola-astioita:
Patoja ja kattiloita 530
Ruokakalustoja 650
4 kpl. maitotonkkia 400
Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
Sekalaista keittiökalustoa 150

Yhteensä 1830 mk

9) Vaatetavaraa:
Miehen pitovaatteita 1.500
Miehen päällysvaatteita 400
Miehen alusvaatteita 700
Naisen pitovaatteita 1.000
Naisen päällysvaatteita 2.000
Naisen alusvaatteita 500
3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
4 tusinaa pyyheliinoja 240
8 kpl. pöytäliinoja 400
Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
Sänkypeitteitä 300
Mattoja 200

Yhteensä 9440 mk

10) Sekalaista tavaraa:
Mauser-pistooli 300
Sekalaista irtaimistoa 500

Yhteensä 800 mk

VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

II. VELAT JA POISTOT:

Hautauskustannukset 500
Toimitusmiesten palkkio 300
Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

Aino Kyllikki Tienari
talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellämainitut.

Elias Laurila Arvo Ristaniemi

Tapani Virkkunen

.
Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.

Puoliso: Vihitty 12.12.1937 Kuru Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja. (Taulu 336). (Taulu 338) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.
Vanhemmat: Kalle Kallenpoika Lahdenpohja, Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi ja Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:
Simo Johannes Tienari , s. 06.11.1938 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 50
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 50
X Simo Johannes Tienari, (Taulusta 49, isä Kaarlo Tienari) Leijusta ½ erotetun Kotimäen isäntä 1970-, kivityöntekijä., s. 06.11.1938 Kuru, Olkitaipale.
Talvisodan jälkeisessä kuvassa Simo poseeraa Osmo ja Jaakko Ojasen kanssa, jotka ajavat hevosreellä ruumasta lantaa pelloille.

Puoliso: Seija Tellervo Tienari o.s. Yläkoski. (Taulu 461) Parkkuun postin postiasemanhoitaja -1990 ,Kurun pankkipostin virkailija 1990- ,eläkkeellä, s. 03.12.1945 Kuru, Ristaniemi.
Vanhemmat: Martti Yläkoski, s. 15.12.1904 Kuru, Ristaniemi, k. 09.04.1967 Kuru, Ristaniemi ja Helvi Kyllikki Yläkoski o.s. Vastamäki, s. 16.10.1917 Kuru, Poikelus, k. 04.06.1984 Kuru, Olkitaipale, Kotimäki.

Lapset:
Virpi Susanna Hoffrén ent. Leppälä o.s. Tienari , s. 28.05.1973 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 51
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 51
XI Virpi Susanna Hoffrén ent. Leppälä o.s. Tienari, (Taulusta 50, isä Simo Tienari) s. 28.05.1973 Kuru, Olkitaipale.

1. puoliso: Vihitty 10.06.1995 Kuru, eronneet 2007 Juha Pekka Kalevi Leppälä Di, s. 29.07.1968 Ikaalinen.

Lapset:
Susanna Iida Elina Leppälä s. 29.06.1996 Hämeenkyrö.
Valtteri Juha Johannes Leppälä s. 28.01.1999 Hämeenkyrö.
2. puoliso: Vihitty 28.05.2011 Kokkola Eerikki Ollinpoika Hoffrén s. 26.07.1972 Turku.
Lapset:
Joel Onni Eerikinpoika Hoffrén s. 23.03.2011 Kokkola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 52
IX Artturi Tienari, (Taulusta 21, isä Juho Tienari) Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928, muutti Tampereelle 28.11.1934, fil.kandiksi 1934, maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63, Norjaan -51, Tanskaan -51, Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61. Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sos.johtajana vuodesta 1945 alkaen. Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella tänään-lehdessä vuodesta 1944. Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäsen ja vpj. 1947-54 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-1960 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksenlautalunnassa 1964 alkaen. Toimi työeläkekomiteassa 1956-1960. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalamiespiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen. Julkaisuja : Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937, Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938, Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta v.1938, Pirkan perintö 1944, Tampereen Pyrintö 1896-1946, Tampereen aseveljet ry:n historia 1965. Ansiomerkit : VR4 -40, VR3 -41, VR3 tl.k. -44. Sk.ar. -44, SU:n hop.ansiomerkki kr.k. -58. Harrastuksia : Kotiseututyö -ja tutkimus, ulkoilu ja kalastus, s. 31.10.1907 Kuru, Olkitaipale, k. 26.04.1998 Helsinki.

Artturi valmistui ylioppilaaksi 1928 ,filosofian kandidaatiksi 1934 ,maisteriksi 1935. Teki opintomatkoja Ruotsiin -49 ja -63 ,Norjaan -51 ,Tanskaan -51 ,Itävaltaan ja Sveitsiin -58 ja Itä-Saksaan -61.
Oli puolustusvoimien palveluksessa 1934-44. Toimi Tampellan sosiaalijohtajana vuodesta 1945 alkaen.
Toimi Pohjois-Hämeen Vartion päätoimittajana 1934-44 ja Tampella Tänään-lehdessä vuodesta 1944.
Osallistui poliittiseen elämään toimien porvarillisen vaaliliiton asiamiehenä 1944-45. Oli sos.lautakunnan jäen ja vpj. 1947-1954 ja kaupungin valtuuston jäsen 1950 alkaen ja kaupungin hallituksen jäsen 1960 alkaen. Toimi kansanedustajana 1954-1958. Toimi Kelan lisätyssä hallituksessa 1956-60 ja Eläketurvan valtuuskunnassa vuodesta 1961 alkaen. Oli jäsen Länsi-Suomen sairausvakuutuksen lautakunnassa 1964 alkaen.
Toimi työeläkekomiteassa 1956-60. Vaikutti myös Pohjois-Hämeen kalatalouspiirin puh.johtajana ja kuulonhuoltoliiton johtokunnan puh.johtajana 1964 alkaen.

Julkaisuja:
Ruoveden kirkkovenekulttuuri 1937
Tampereen Lyseon 50-vuotismatrikkeli 1938
Pohjois-Hämeen ampujat 75 vuotta 1938
Pirkan perintö 1944
Tampereen Pyrintö 1896-1946
Tampereen aseveljet ry:n historia 1965
Tekojen aseveljeyttä. Viisi vuotta vapaaehtoista toimintaa Tampereella 1966

Ansiomerkit:
VR4 -40 ,VR3 -41 ,VR3 tl.k -44 ,Sk.ar -44 ,SU:n hop. ansiomerkki kr.k -58

Harrastuksia:
Kotiseututyö ja -tutkimus ,ulkoilu ja kalastus

Artturi Tienari toimi Pohjois-Hämeen Suojeluskuntapiirin valistusohjaajana 1934-44 ,Tampella Oy:n sosiaalijohtaja 1945-72.
Eduskuntatoiminta:
Suomen Kansanpuolue 29.3.1954-18-2-1957 ,perustuslakivaliokunta ja työväenasiainvaliokunta.

Presidentin valitsijamies 1968 ,työterveyslaitoksen neuvottelulautakunta ,Pirkkalan kunnanvaltuusto ja -hallitus ,Tampereen kaupunginvaltuusto ja -hallitus.

Puheenjohtajana:
Avustuskassayhdistyksen valtuuskunnassa . Kuulonhuoltoliiton hallituksessa ja johtokunnassa , Terveystyö-lehden toimitusneuvostossa ,Tampereen kuntoutuslaitoksen johtokunnassa ja -seudun sairauskassayhdistyksessä .Sotaveteraaniliitossa , Pohjois-Hämeen kalamiespiirissä ,Tampereen seudun sosiaalivirkailijakerhossa ja vpj. Kotilinna-säätiön hallituksessa.

Jäsen:
Lounais-Suomen sosiaalivirkalautakunta ,Eläketurvakeskuksen valtuuskunta ,Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta ,Suomen kalamiesten keskusliiton hallitus ,Pirkanmaan B-mielisairaalan hallitus ,Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus ,
Pohjois-Hämeen Partio-lehdessä vastaava toimittaja 1930-luvulla.
Sosiaalineuvos 1969 ,sotilasarvoltaan majuri.
.
Istumassa vasemmalta: sot.ohj. Leimu, aluepäälliköt Ilva ja Raikkala, piiripäällikkö A.O. Pajari, sot.ohj. Järvinen, aluepäälliköt Korpinen ja Heinonen. Seisomassa vasemmalta: aluepäällikkö Inkilä, asemestari Tahvamainen, aluepäälliköt Heinivaho, A. Ojala, Mäntylä, Tynkkynen ja Vikki, valistusohjaaja Tienari, kansliapäällikkö Ylöstalo, aluepäällikkö Terhivaara, sot.ohj. Kirjavainen, aluepäälliköt M. Ojala ja Penttilä.

Puoliso: Vihitty 1935 Kerttu Helena Haahti Filosofian maisteri., s. 07.02.1908 Riihimäki. Ihmisen anatomiaa, Kerttu Haahti
Pälkäneen kasveista, Kerttu Haahti.
Isä: Hjalmar Herman Haahti, s. Riihimäki.
Vasemmalla Artturi Tienari ja hänen vaimonsa Kerttu Tienari (os. Haahti). Kertun edessä seisoo heidän tyttärensä.

Lapset:
Marja-Leena Majanen o.s. Tienari , s. 1936. Tauluun 53
Arja Kataja o.s. Tienari , s. 1937. Tauluun 55
Risto Arto Herman Tienari , s. 03.01.1941 Tampere. Tauluun 57
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 53
X Marja-Leena Majanen o.s. Tienari, (Taulusta 52, isä Artturi Tienari) s. 1936.

Puoliso: Majanen

Lapset:
Kati Pauliina de la Chapelle o.s. Majanen , s. 21.05.1965. Tauluun 54
Jose Majanen s. 20.08.1969.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 54
XI Kati Pauliina de la Chapelle o.s. Majanen, (Taulusta 53, äiti Marja-Leena Majanen) s. 21.05.1965.

Puoliso: Mika Richard de la Chapelle s. 14.07.1965.

Lapset:
Marcus Richard de la Chapelle s. 04.09.1995.
Niclas Richard de la Chapelle s. 23.03.1999.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 55
X Arja Ainikki Kataja o.s. Tienari, (Taulusta 52, isä Artturi Tienari) s. 1937.

Puoliso: Kataja

Lapset:
Ville Matti Kataja , s. 03.11.1967. Tauluun 56
Kalle Kataja s. 12.11.1977.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 56
XI Ville Matti Johannes Kataja, (Taulusta 55, äiti Arja Kataja) s. 03.11.1967.

Puoliso: Devica Kataja o.s. Seupaul

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 57
X Risto Arto Herman Tienari, (Taulusta 52, isä Artturi Tienari) Kauppatieteiden kandidaatti. Risto asunut Tampereella, Helsingissä ja Vaasassa., s. 03.01.1941 Tampere. Alueiden välisiä eroja kavennetaan vahvistamalla alueiden kilpailukykyä

Sisäasiainministeriön tiedote 11.07.2002

Hallitus päätti 11.7. esittää, että tasavallan presidentti vahvistaisi perjantaina 12.7. pidettävässä esittelyssä alueiden kehittämislain ja määräisi lain tulemaan voimaan 1.1.2003.

Lain tavoitteet

Aluekehittämislailla tehostetaan kansallisin varoin toteutettavaa aluepolitiikkaa. Tavoitteena on parantaa alueiden näkemysten huomioonottamista sekä valtion toimien yhteensovittamista. Tarkoituksena on, että alueiden kehittämisestä muodostuu alueiden ja keskushallinnon välillä vuorovaikutteinen kokonaisuus.

Lain tavoitteena on lisätä välineitä ja menettelytapoja alueiden kehittämisessä. Niillä vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja vähennetään alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Lisäksi tavoitteena on edistää alueiden tasapainoista kehittämistä.

Osaaminen on edelleen alueiden kehittämisen tärkein osatekijä. Keskusseutujen kehittäminen ja maaseudun toimintakyvyn turvaaminen ovat molemmat tärkeitä alueiden kilpailukyvyn kannalta.

Alueiden kilpailukyvyn turvaamiseksi lain tavoitteena on tukea kestävään kehitykseen perustuvaa taloudellista kasvua ja elinkeinotoimintaa sekä näin parantaa työllisyyttä ja väestön elinolosuhteita.

Keskeinen sisältö

Aluekehityslaissa säädetään alueiden kehittämisessä noudatettavasta suunnittelujärjestelmästä ja alueiden kehittämistä koskevia tehtäviä toteuttavista viranomaisista.

Eri ministeriöt määrittelevät hallinnonalaansa varten alueiden kehittämistä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Alueiden kehittämistä koskeva suunnittelu on lain mukaan osa hallinnonalan suunnittelua. Ministeriöt myös linjaavat alueellisen kehittämisen toimenpiteet ja rahoituksen hallinnonalallaan. Näin ministeriöiden vastuu alueiden kehittämisestä tulee aikaisempaa aktiivisemmaksi.

Hallituksen esityksen mukaan valtion vuoden 2001 talousarviossa alueiden kehittämiseen vaikuttavaa rahoitusta oli yhteensä 2,3 miljardia euroa (13,7 mrd. mk) talousarvion 41:llä määrärahamomentilla. Rahoituksesta 639 miljoonaa euroa (3,8 mrd. markkaa) sitoutui Euroopan yhteisön rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseen. Kansalliseen alueiden kehittämiseen käytettävissä olevista valtion määrärahoista suurimmat olivat tie- ja rataveron ylläpito- ja kehittämisvarat sekä työllisyysperusteiset määrärahat. Rakennerahastovaroista merkittävä osa suuntautui yritystoiminnan kehittämiseen ja teknologian edistämiseen.

Alueiden kehittäminen perustuu lain mukaan edelleen määräaikaisiin ohjelmiin. Maakunnan liitto toimii edelleen aluekehittämisviranomaisena maakunnassa.

Lain mukaan hallitus hyväksyy valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet sekä tarpeelliset erityisohjelmat, joita ovat aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja saaristo-ohjelma.

Maakuntien tehtävät alueiden kehittämistä koskevien toimenpiteiden kohdentamisessa lisääntyvät ja maakuntien asema vahvistuu. Maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen osoittamiseksi maakunnan liitossa laaditaan maakuntasuunnitelma. Laki sisältää säännökset kussakin maakunnassa laadittavasta maakuntaohjelmasta. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Ohjelman hyväksyy maakunnan liiton valtuusto kerran valtuustokaudessa.

Maakuntaohjelman perusteella laaditaan vuosittainen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, joka sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Toteuttamissuunnitelma hyväksyvät maakunnan liitto ja asianomaiset valtion viranomaiset sen jälkeen, kun maakunnan yhteistyöryhmä on sen käsitellyt.

Laissa on myös säännökset Euroopan yhteisön alueellisten rakennerahasto-ohjelmien valmistelusta, hyväksymisestä ja muuttamisesta. Lisäksi laissa on sisäasiainministeriön hallinnonalaa koskevat säännökset tuen hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta sekä tuen käytön valvonnasta ja tarkastuksesta.

Lisätietoja:
kehitysjohtaja Risto Tienari, puhelin 09-16044566
lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen, puhelin 09-16042311.
22.07.1956 Pyynikin lava ed.vas. Risto Tienari, Pentti Koivisro, Hr. takana 3. vas Juhani “volkeri” Piess 4.vas. Yrjö Terävä

Puoliso: Vihitty 05.01.1965 Tampere Heli Katariina Maria Tienari o.s. Noppa Ylioppilasmerkonomi, s. 23.01.1944 Tampere.
Vanhemmat: William Herman Noppa, k. Tampere ja Salli Maria Noppa o.s. Ervelä, k. Tampere.

Lapset:
Janne Hermanni Tienari Kauppatieteiden tohtori, professori., s. 14.03.1966 Helsinki.

Janne Tienari suoritti kauppatieteiden tohtorin tutkinnon organisaatiot ja johtaminen -aineessa Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1999. Ennen nykyistä nimitystään Aalto-ylipistoon Tienari toimi organisaatioiden ja johtamisen määräaikaisena professorina Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa (2007–2012) sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (1999–2007). Tienari on myös toiminut vierailevana professorina Wienin yliopiston kauppakorkeakoulussa Itävallassa, Massachusettsin ylipiston Amherst Isenbergin School of Managementissä Yhdysvalloissa, Tukholman kuninkaallisessa teknologiainstituutissa Ruotsissa ja Cardiffin yliopiston Cardiff Business Schoolissa Isossa-Britanniassa. Tällä hetkellä hän toimii myös vierailevana professorina Tukholman yliopiston liiketalouden laitoksella sekä dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Tienarin tutkimus- ja opetusalueita ovat monikansallisten yritysten johtaminen, strategiatyö, kulttuurienvälinen viestintä, sukupuoli- ja moninaisuusasiat, media ja diskurssi. Hänen uusin intohimonsa on ymmärtää johtamista, uusia sukupolvia ja tulevaisuutta.

Tienari on toiminut Scandinavian Journal of Management -julkaisun päätoimittajana ja kirjoittanut kymmeniä tieteellisiä referee-artikkeleita. Hänet nimitettiin vuonna 2010 Aalto-ylipiston kauppakorkeakoulun vuoden tutkijaksi.

Aalto-ylipiston rehtorin 13.1.2012 tekemällä päätöksellä KTT Janne Tienari on nimitetty Aalto-ylipiston kauppakorkeakoulun johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen liikkeenjohdollisen strategiatyön tenure track -urajärjestelmän mukaisen professorin tehtävään Full Professor -tasolle.

Arno Kourula ja Janne Tienari: Intialaisessa kahvilassa

Suomalainen ja intialainen mies pohtivat omia mahdollisuuksiaan pärjätä kymmenen vuoden kuluttua globaaleilla työmarkkinoilla.

Deepak:
"Mitä saisi olla, herra?"

Joonas:
"Hei, mietin vielä… Yritän tässä kirjoittaa työhakemusta… Voisin ottaa alkuun kupin chaita, kiitos. Mä olen Joonas, Suomesta, Euroopasta. Osaisitko auttaa? Tässä kysytään mitä haluan tehdä kymmenen vuoden päästä, vuonna 2020. Aika paha… Missä uskot itse olevasi?"

Deepak:
"Anteeksi, nyt en ymmärtänyt."

Joonas:
"Minkälaista työtä haluat tehdä silloin?"

Deepak:
"No, haluaisin vakituisen työn, ehkä isossa yrityksessä, tietokoneiden parissa. Tosin en oikein tunne ketään, jonka avulla pääsisin sisään."

Joonas:
"Joo, itsekin haluaisin olla isossa yrityksessä oppimassa muutaman vuoden. Haluaisin kyllä pitää ensi vuonna puolen vuoden tauon, jotta voin vähän kiertää Etelä-Amerikkaa. Mitä muuta sitä haluaisi?"

Deepak:
"Naimisiin hyvän naisen kanssa?"

Joonas:
"No joo… se ei ehkä sovi tähän, kun pitää kertoa kuinka kova on suorittamaan. Olen kyllä valmis satsaamaan. Erityisesti vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvät jutut kiinnostavat."

Deepak:
"Vastuu? Jokainenhan on vastuussa perheestään ja jokaisella on paikkansa yhteisössä. Jotta pääsee eteenpäin, pitää olla valmis tekemään paljon työtä. Ja jos tapaa oikeat ihmiset ja saa mahdollisuuden, voi parantaa asemaansa."

Joonas:
"Onhan se aina itsestä kiinni, kunhan tuottaa lisäarvoa. Ja meillä Suomessa systeemi toimii niin, ettei koko ajan tarvitse stressata, jos jää kahden duunin väliin."

Deepak:
"Niin, eihän se ole pelkästään itsestä kiinni. Toimiva yhteiskunta on hyvä asia. Meillä perhe ja yhteisö pitävät huolta omistaan. Ihmiselle voi näyttää polun, mutta jokaisen on itse se kuljettava."

Joonas:
"Oikeiden ihmisten pitää tietty huomata ja kiinnostua. Mä olen aika aktiivinen netissä… ja kaveri perusti firman, sinne voisi mennä jos tämä ei tärppää. Ei ainakaan kukaan hengittäisi niskaan, ja olisi selvät raamit toimia."

Deepak:
"Miksi täytellä hakemuksia, jos on ystävä, jolla on oma yritys?"

Joonas:
"Haluaisin nähdä vähän enemmän. Monikulttuurisuutta ja silleen."

Deepak:
"Kunnioitus erilaisia kulttuurisia perinteitä kohtaan on tärkeää. Vaikka maailma muuttuu, kulttuuriset erot säilyvät. Niiden kanssa pitää elää."

Joonas:
"Kymmenen vuoden kuluttua… Mitähän ne tällä hakee? Kun edes tietäisi missä maailma menee… jos ympäristö ei leviä käsiin."

Deepak:
"Teillä Euroopassa varmasti eletään edelleen hyvin? Intia kasvaa koko ajan, ja me olemme maailman suurin demokratia."

Joonas:
"No, Suomessa on monia, jotka ihailevat intialaisten ahkeruutta ja suuria markkinoita. Suomalaisten taas tulisi kuulemma innovoida, ja siirtyä yhä enemmän korkean lisäarvon palveluiden tuottamiseen."

Deepak:
"Sitähän täälläkin korostetaan. Intiassa on suuri määrä IT-palvelutukihenkilöitä, mutta myös maailman parhaat teknilliset yliopistot. Ihmiset osaavat vaatia isoilta yrityksiltä lisää palkkaa."

Joonas:
"Joo. Pitäisi miettiä myös sopiva palkkatoivomus. Kai tällaiseen pitää vain tottua… jatkuvaan itsensä korostamiseen ja myymiseen. Tärkeintä taitaa olla se miltä näyttää."

Deepak:
"Ei se ole ainoa vaihtoehto. Onnea kuitenkin hakemuksen tekemiseen. Tilaamasi chai on tulossa tuota pikaa."



Teksti Arno Kourula ja Janne Tienari

KTT Arno Kourula on projektipäällikkö ja KTT Janne Tienari organisaatioiden ja johtamisen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Artikkeli on osa työn tulevaisuutta pohtivaa Työ vuonna 2020 -puheenvuorosarjaa. Työllä kehitystä -teema näkyy vuoden 2010 aikana kaikessa ulkoministeriön kehitysviestinnän toiminnassa ja tapahtumissa.


Varokaa jäärät, täältä tulee Z-sukupolvi!
20.4.2012 10:55



Olkaa tarkkana X- ja Y-sukupolvet, sillä nyt tulee Z-sukupolvi. Juuri työelämään saapunut sukupolvi haastaa vuorostaan vallitsevat käytännöt ja tavat toimia. Edeltävistä sukupolvista sakki erottuu mutkattomasta suhteestaan elektroniikkaan ja sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisen median vaikutteet näkyvät jopa Z-sukupolven elämänkatsomuksessa.

"Ei ole väliä mitä teet ja mitä osaat, vaan miltä näytät. Z-sukupolvi elää maailmassa, joka on hyvin nopea, monimutkainen ja epävarma sekä avoin", valistaa Aalto-yliopiston professori Janne Tienari.

Kuva: sxc.hu/Matteo canessaSiksi työpaikallakin on heille kaiken oltava avointa, läpinäkyvää ja palautteen kuljettava puolin ja toisin nopeasti. Aivan kuten Facebookissa. Z-sukupolvi ei myöskään pelkää antaa pomoille palautetta.

Tienarin mukaan sosiaalinen media on vaikuttanut yllättävän paljon Z-polven asenteisiin. Sen sanotaan olevan yksi niistä peileistä, jonka avulla se muodostaa mielikuvia itsest�� ja muista.

Maailmankuva muodostuu ajassa

Tienarin mukaan on erittäin merkityksellistä, minkälaisessa maailmassa ihminen tulee aikuiseksi. Tämä näkyy hänen kaikessa toiminnassa ja käyttäytymisessä läpi elämän. Se selittänee, miksi sukupolvien väliset kuilut syntyvät. Suomessakin viimeiset kolme sukupolvea ovat eläneet hyvin erilaissa ympäristöissä.

Suuret ikäluokat syntyivät 1940- ja 1950-luvuilla. Nämä ammensivat sodanjälkeisen Suomen niukkuudesta ja toivosta paremmasta. X-sukupolvi syntyi 1960- ja 1970-luvuilla. Se varttui orastavassa kulutusyhteiskunnassa, missä hyvinvointi alkoi olla itsestään selvää.

Y-sukupolvi näki päivänvalon 1980-luvulla. Siihen kuuluvat tulivat maailmaan jossa kaikkea tuntui olevan yllin kyllin. Joskin 90-luvun lama varjosti saattoi varjostaa lapsuutta. Z-sukupolvi ei ole nähnyt muuta kuin maailman, jossa kaikki repsottaa auki. Zetalle aika ja paikka ovat perinteisessä merkityksessä menettäneet merkityksensä, sillä tietoverkon avulla voidaan olla yhteyksissä minne vain ja milloin vain.

Johtaminenkin muuttuu

Muutokset on syytä huomioida myös johtamisessa, sillä nuoret miehet ja naiset eivät ole enää johdettavissa perinteisin keinoin. He haluavat enemmän vapautta ja kyseenalaistavat paljon. Nuoret eivät myöskään siedä samalla tavalla hierarkioita.

Uusien sukupolvien johtamisessa suositaankin ajatusta epäjohtamisesta, joka on löyhien kehysten luomista, mutta samalla johdonmukaista tavoitteiden sopimista.

"Uuden sukupolven johtaja antaa tavoitteet sekä sopivassa määrin vapautta ja vastuuta. Johtajien on tasapainoiltava jatkuvasti kehysten ja vapauden välillä", Tienari tiivistää.

Vaikka vuorovaikutussuhteet ja varsinainen työn tekeminen ovat jälleen muutoksessa, niin perustehtävät eivät ole katoamassa.

"Perustehtävät ovat ja pysyvät, eikä mitään uutta ihmisrotua ole tulossa. Kauhean dramaattisia asioista ei ole kyse, sillä ihmiset ovat aina olleet erilaisia", Tienari rauhoittelee.


.
Professori Janne Tienari.
Sanna Matleena Tienari , s. 27.05.1969 Vaasa. Tauluun 58
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 58
XI Sanna Matleena Tienari, (Taulusta 57, isä Risto Tienari) s. 27.05.1969 Vaasa.

Puoliso: Kai Kekkonen s. 13.10.1966, (kaksonen).

Lapset:
Luukas Artturi Kekkonen s. 24.04.1998, (kaksonen).
Rosa Maria Matilda Kekkonen s. 24.04.1998, (kaksonen).
Meeri Iris Ilona Kekkonen s. 25.12.2001.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 59
IX Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi) o.s. Tienari, (Taulusta 21, isä Juho Tienari) Särkijärven emäntä, Vilma haudattu Suolahdelle., s. 14.05.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 29.11.1992 Äänekoski.
Lauri Särkijärvi ja Vilma Särkijärvi os. Tienari luultavasti vanhin lapsensa Seppo sylissään.

1. puoliso: Vihitty 16.12.1936 Kuru Lauri Ilmari Särkijärvi Maanviljelijä, sotamies, kuoli sodassa. Hautapaikka siunattu Kurun sankarihautausmaalle 9.5.1940 (poissaolevana jäi kentälle)., s. 24.07.1908 Kuru, Karjula, Vähäkarju, k. 12.02.1940 Suvanto-Taipaleenjoki.
Vanhemmat: Nikoteemus Juhonpoika Särkijärvi e. Marjamäki, Talollinen, s. 02.06.1879 Kuru, Sontu, Paulajärvi ja Martta Maria Erlantintytär Särkijärvi o.s. Jokela, s. 20.07.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen.
Tienarin väkeä kylässä Kuru Karjulan Särkijärvellä.

Lapset:
Seppo Johannes Särkijärvi s. 13.09.1937 Kuru, Karjula, Vähäkarju, k. 17.04.1949 Kuru, Karjula, Vähäkarju.
Marjatta Uschanov o.s. Särkijärvi , s. 18.04.1939 Kuru, Karjula, Vähäkarju. Tauluun 60
2. puoliso: Vihitty 18.04.1943 Kuru Niilo Jalmari Yrjölä Maanviljelijä, haudattu Nokialle. Niilo asunut Nastolassa, Kurussa, Nokialla ja Jyväskylässä, s. 19.07.1910 Nastola, k. 31.10.1988 Jyväskylä.
Vanhemmat: Atte Armas Aalto Yrjölä, s. Nastola ja Lyydia Yrjölä, (ent.Jäärne) o.s. Pennanen.
Lapset:
Kaija Helena Hukari o.s. Yrjölä , s. 05.10.1943 Kuru. Tauluun 63
Salme Sinikka Äijälä o.s. Yrjölä , s. 11.04.1951 Kuru. Tauluun 66
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 60
X Marjatta Uschanov o.s. Särkijärvi, (Taulusta 59, äiti Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi)) s. 18.04.1939 Kuru, Karjula, Vähäkarju, k. 24.06.1987 Kuru.

Puoliso: Vihitty 15.08.1958 Kuru Ville Vasili Uschanov Maanviljelijä, Muolaa, Vanaja ja Kuru olleet asuinpaikkoja, s. 26.03.1935 Muolaa, k. 08.01.1988 Kuru.

Lapset:
Satu Mäkelä o.s. Uschanov , s. 03.10.1958 Vanaja. Tauluun 61
Harri Tapani Uschanov , s. 08.12.1959 Vanaja. Tauluun 62
Pekka Uschanov ,Kuru Metsäkoneenkuljettaja, s. 23.07.1967 Kuru, k. 19.09.1994 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 61
XI Satu Helena Mäkelä o.s. Uschanov, (Taulusta 60, äiti Marjatta Uschanov) Vanhainkodin emäntä, s. 03.10.1958 Vanaja.

Puoliso: Vihitty 27.09.1980 Mauri Ilmari Mäkelä Särmälinjan hoitaja, s. 24.08.1952 Ruovesi.
Vanhemmat: Olavi Vilhelm Mäkelä, s. Ruovesi ja Tamara Mäkelä o.s. Fokin, k. Ruovesi.

Lapset:
Jari Sammeli Mäkelä s. 11.01.1988 Ruovesi.
Iiro Olavi Mäkelä s. 20.03.1990 Ruovesi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 62
XI Harri Tapani Uschanov, (Taulusta 60, äiti Marjatta Uschanov) Maatalouslomittaja, s. 08.12.1959 Vanaja.

Puoliso: Vihitty 21.06.1996 Riitta Liisa Uschanov o.s. Riihimäki Ompelija, s. 10.04.1959 Kuru.
Vanhemmat: Toivo kalevi Riihimäki, s. Kuru ja Eini Siviä Riihimäki o.s. Taipale.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 63
X Kaija Helena Hukari o.s. Yrjölä, (Taulusta 59, äiti Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi)) Sosionomi, kirjastonhoitaja, Asunut Kurussa ja Tampereella, s. 05.10.1943 Kuru.

Puoliso: Armo Antero Hukari e. Kallio Tietotekniikan opettaja, s. 09.06.1942 Tampere.
Vanhemmat: Antti Valtter Hukari e. Kallio ja Elli Johanna Hukari o.s. Kallio.

Lapset:
Kirsi Susanna Nelson o.s. Hukari , s. 13.06.1969 Tampere. Tauluun 64
Kati Johanna Ali-Raatikainen o.s. Hukari , s. 08.09.1972 Tampere. Tauluun 65
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 64
XI Kirsi Susanna Nelson o.s. Hukari, (Taulusta 63, äiti Kaija Hukari) Toimittaja, s. 13.06.1969 Tampere.

Puoliso: Vihitty 18.06.1994 Tampere Clifford John Nelson Asunut USA:ssa ja Suomen mansessa eli Tampereella, s. Usa.

Lapset:
Isabel Mae Helena Nelson s. 20.06.1999 Tampere.
Christopher Leo William Nelson s. 19.07.2001 Tampere.
William Alexander Antero Nelson s. 12.07.2002 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 65
XI Kati Johanna Ali-Raatikainen o.s. Hukari, (Taulusta 63, äiti Kaija Hukari) Teologian maisteri, s. 08.09.1972 Tampere.

Puoliso: Juho Eerikki Ali-Raatikainen s. 28.09.1974.

Lapset:
Eerik Kristian Ali-Raatikainen s. 29.06.2001.
Petra Katariina Ali-Raatikainen s. 22.07.2003.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 66
X Salme Sinikka Äijälä o.s. Yrjölä, (Taulusta 59, äiti Vilma Yrjölä (ent. Särkijärvi)) Hallintotieteiden maisteri, yhteysjohtaja., s. 11.04.1951 Kuru. 2 Sides Consulting Oy
Tarkk'ampujankatu 10 B 44 00150 HELSINKI

Osumaperuste: Tapio Olavi Äijälä, Varsinainen jäsen Salme Sinikka Äijälä, Varajäsen Juha Erkki Väinö Kerimaa, Tilintarkastaja Tapio Äijälä (Ylin johto, CEO)

Koulut:

Kangasalan yhteiskoulu, Kangasala

Kurun kunnallinen keskikoulu, Kuru

Kurun kunnallinen kokeilukeskikoulu, Kuru

Pyydysmäen koulu, Kuru

Kauppalehti 12.05.1999:
Pohjois-Savon tulosyksikön vetäjä, yhteysjohtaja Salme Äijälä siirtyy 1.5. alkaen Pohjolan henkilöstöyksikköön Helsinkiin osastonjohtajaksi. OP-Pohjola.
.

Puoliso: Vihitty 06.07.1974 Esko Olavi Äijälä Opistoupseeri ,luutnantti., s. 01.07.1951 Rauma.
Vanhemmat: Eino Armas Paavali Äijälä, s. Rauma ja Elmi Maria Emilia Äijälä o.s. Viitamäki, s. Rauma.

Lapset:
Tapio Olavi Äijälä , s. 26.01.1979 Muurame. Tauluun 67
Susanna Maria Ylönen o.s. Äijälä , s. 19.11.1981 Muurame. Tauluun 68
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 67
XI Tapio Olavi Äijälä, (Taulusta 66, äiti Salme Äijälä) s. 26.01.1979 Muurame. Koulut:

Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki

Hatsalan klassillinen koulu, Kuopio

Kuopion lyseon lukio, Kuopio

Mäkelänmäen koulu, Muurame

Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontiet. tdk., Helsinki
.

Avopuoliso: Kirsi Äijälä ,Muurame o.s. Iho ,Helsinki s. 17.07.1980 Helsinki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 68
XI Susanna Maria Ylönen o.s. Äijälä, (Taulusta 66, äiti Salme Äijälä) s. 19.11.1981 Muurame.

Puoliso: Vihitty 09.09.2006 Toni Markus Ylönen s. 16.01.1981 Kuopio.

Lapset:
Sanni Ylönen s. 29.11.2007 Kuopio.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 69
IX Hanna Lahti-Nuuttila o.s. Tienari, (Taulusta 21, isä Juho Tienari) Myymäläapulainen, kauppiaan vaimo. Asunut Kurussa, Ruovedella ja Kagasalalla., s. 04.01.1915 Kuru, Olkitaipale, k. 03.02.1975 Kangasala.
Hanna Tienari ja veljensä Pentti Tienari 1920-luvun lopulla otetussa kuvassa.

Puoliso: Vihitty 18.06.1938 Kuru Unto Herman Lahti-Nuuttila Naimisiin mentyään Hanna ja Unto muuttivat 22.10.1938 Ruovedelle, Huutijärven Osuuskaupan myymälänhoitaja, s. 18.07.1912 Virrat, Jäähdyspohja, k. 31.07.1977 Kangasala.
Vanhemmat: Herman (Manni) Lahti-Nuuttila, Manni syntyi Ruoveden Kotalahden kruununtorpassa, muutti 5.10.1884 Virroille, Manni oli Virtain Jäähdyspohjan Lahti-Nuuttilan isämtä., s. 13.07.1868 Ruovesi, Väärinmaja, Kotalahti, k. 11.08.1927 Virrat, Jäähdyspohja ja Aina Retriikka Lahti-Nuuttila o.s. Ruusila, s. 01.05.1876 Virrat, Vaskivesi, Ranta-Tyrkkö, k. 05.01.1946 Virrat, Jäähdyspohja.
Unto ja Hanna Lahti-Nuuttila.

Lapset:
Pentti Juhani Lahti-Nuuttila , s. 17.08.1939 Ruovesi. Tauluun 70
Jorma Kalevi Lahti-Nuuttila , s. 01.02.1942 Ruovesi. Tauluun 73
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 70
X Pentti Juhani Lahti-Nuuttila, (Taulusta 69, äiti Hanna Lahti-Nuuttila) Kangasalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja useana kautena., s. 17.08.1939 Ruovesi.

EDUSKUNTAVAALIT 1975:

Suomen 27. eduskuntavaalit järjestettiin 21.–22. syyskuuta 1975. Presidentti Urho Kekkonen oli tuolloin antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä; muussa tapauksessa vaalit olisivat olleet seuraavan vuoden maaliskuussa. Tämä on ollut toistaiseksi viimeisin kerta, kun niin on tehty. Aiheena edus­kunnan hajottamiseen oli varsinkin Keskustapuolueen edus­kunta­ryhmän ilmoitus, ettei se voinut hyväksyä kehitysalueita koskevia lain­säädäntö­hankkeita sellaisina kuin hallitus­puolueet olivat asiasta sopineet.

Vaalien suurimmat voittajat olivat Suomen Kristillinen Liitto, joka lisäsi paikkalukuaan yli puolella, sekä Keskustapuolue, Liberaalinen Kansanpuolue ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto. Vuoden 1972 vaalien jälkeen hajonneen Suomen maaseudun puolueen kannatus romahti puolueen eduskuntaryhmän supistuessa kaksihenkiseksi. Myös SMP:sta irtautunut Suomen kansan yhtenäisyyden puolue menetti miltei kaikki eduskuntapaikkansa. Alkaneella vaalikaudella SKYP putosi eduskunnasta ainoan kansanedustajan Matti Asunmaan siirtyessä keväällä 1977 Keskustaan. Kokoomuksen kansanedustaja Kullervo Rainio loikkasi Perustuslailliseen Kansanpuolueeseen saman vuoden loppukesällä.

Pian sen jälkeen kun määräys uusista vaaleista oli annettu, muodostettiin Liina­maan virka­mies­hallitus, ja sitä seurasivat Miettusen II hallitus, Miettusen III hallitus ja Sorsan II hallitus.

Eduskuntaan valittuja uusia kansanedustajia olivat näissä vaaleissa mm. Markus Aaltonen, Jermu Laine, Matti Luttinen, Matti Puhakka ja Kaarina Suonio (SDP), Ulla-Leena Alppi, Markus Kainulainen, Marjatta Stenius-Kaukonen ja Esko-Juhani Tennilä (SKDL), Mikko Pesälä ja Marjatta Väänänen (Kesk.), Ilkka Kanerva, Toivo T. Pohjala ja Ulla Puolanne (Kok.), Christoffer Taxell ja Jutta Zilliacus (RKP) sekä Osmo A. Wiio (LKP).

Eduskunnasta putosivat mm. SDP:n Pauli Burman, Rafael Paasio ja Ilkka Taipale, Keskustan Aulis Sileäkangas ja Sulo Suorttanen, Kokoomuksen Olavi Lähteenmäki, RKP:n Victor Procopé, SMP:n Pekka Vennamo, POP:n Salme Katajavuori ja SKYP:n Olavi Tupamäki. Eduskunnan jättivät SDP:n Anni Flinck, Kalervo Haapasalo, Sulo Hostila ja Valde Nevalainen, Keskustan Reino Kangas ja Toivo Saloranta, Kokoomuksen Raimo Ilaskivi ja Ilkka Suominen, SKDL:n Lauri Kantola ja Niilo Nieminen, sekä SKYP:n Heikki Kainulainen. Eduskuntaan palasivat mm. Keskustan Veikko Hanhirova, Kokoomuksen Pentti Sillantaus, SKDL:n Kauko Hjerppe, sekä RKP:n Ingvar S. Melin.


Pentti Lahti-Nuuttila
Kansanedustajana 24.03.1979 - 23.03.1995

Täydellinen nimi: Lahti-Nuuttila, Pentti Juhani
Ammatti / Arvo: markkinointijohtaja, toimittaja
Syntymäaika ja -paikka: 17.8.1939 Ruovesi
Koulutus: ylioppilas 1960 (Kangasalan yhteiskoulu), opintoja (Yhteiskunnallinen korkeakoulu), opintoja (Tampereen yliopisto)
Työura / Elämäkertatietoja: Hämeen työväen säästöpankin tiedotuspäällikkö Tampereella 1965-1970, Suomen työväen säästöpankin Tampereen piirin markkinointijohtaja 1971-1979, freelance-toimittaja 1957-
Vanhemmat: myymälänhoitaja Unto Lahti-Nuuttila, myymäläapulainen Hanna Tienari
Puoliso: liikkeenharjoittaja Airi Anneli Putero 1965 -
Lapset: Pekka 1966, Sanna 1967
Vaalipiiri:
Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri 24.03.1979 - 23.03.1995

Eduskuntatoiminta
Jäsenyydet eduskunnan toimielimissä:
Suuri valiokunta 1979 - 1986
Perustuslakivaliokunta (vj) 1979 - 1982
Sivistysvaliokunta 1979 - 1982, 1989 - 1990
Valtiovarainvaliokunta (vj) 1983 - 1986, 1987 - 1994
Puolustusvaliokunta ( - 21.03.1991 Puolustusasiainvaliokunta) (vj) 1983 - 1994
Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto 1988 - 1994
Eduskuntaryhmät:
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 24.03.1979 - 23.03.1995
Tehtävät eduskuntaryhmässä: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, ryhmätoimikunta ; Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä (tilintarkastaja)

Yhteiskunnallinen toiminta
Valtiolliset luottamustehtävät:
presidentin valitsijamies 1978, 1982, 1988
Inran neuvottelukunta
Kunnalliset luottamustehtävät:
Kangasalan kunnanvaltuusto 1965-1996
Kangasalan kunnanvaltuusto (pj) 1973-1976
Suomen kunnallisliiton liittovaltuusto 1973-1976
Kangasalan kunnanvaltuusto (vpj) 1981-1984
Vesihuoltoliiton hallitus 1991-1992
Muut luottamustehtävät:
Voionmaan opiston johtokunta (pj) 1972-1991
Suomen työväen musiikkiliitto (pj) 1977-1984
Suomen kirjastoseura (pj) 1982-1989
Väinö Voionmaan säätiön valtuuskunta (pj) 1991-1994
Suomen nuorison liiton hallitus
Suomen nuorison liiton valtuusto
Ajokki oy:n hallitus
Kirjastopalvelu oy:n hallitus (pj)
Yhteissitomo oy:n hallitus (pj)
Hämeen 4H-piirin johtokunta (vpj)
Sotilasarvo:
yliluutnantti


YRITYKSEN PERUSTIEDOT:

Virallinen nimi:
LAHTI-NUUTTILA JORMA JA PENTTIYTJ
Y-tunnus:
08370444YTJ
Toimiala:
Metsänhoito (TOL: 02100) YTJ
Toimialakuvaus:
(Rekisteröity: )
Yrityksen tila:
aktiivinenYTJ
Yrityksen kotipaikka:
VIRRATYTJ
Yhtiömuoto:
VerotusyhtymäYTJ
Yrityksen kieli:
suomiYTJ

Yhteystiedot

Postiosoite:
YLIPALONTIE_19_FYTJ
00670 HELSINKI

Rekisteröinnit



Rekisteri Alkaen Päättyen Lähde
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä:
Y-tunnus tullut voimaan 18.04.1991 YTJ
Kaupparekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Ennakkoperintärekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Ennakkoperintärekisterin tarkistuspäivä Ei rekisteröintiä
Arvonlisäverovelvollisuusrekisteri:
Liiketoiminnasta Ei rekisteröintiä
Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta Ei rekisteröintiä
Alkutuottajana ja/tai kuvataiteilijana 26.11.1998 YTJ
Porotaloudesta Ei rekisteröintiä
Paliskunnan osakkaana Ei rekisteröintiä
Vastuuryhmän jäsenenä Ei rekisteröintiä
Työnantajarekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Vakuutusmaksuverovelvollisuusrekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Verohallinnon perustiedot:
Rekisterissä 18.04.1991.
Pentti Lahti-Nuuttila kansanedustajaehdokkaana 21-22-9-1975 presidentti Kekkosen hajotettua eduskunnan. Tämä eduskuntakausi jäi lyhyeksi, sillä normaalit eduskuntavaalit oli keväällä 1976. Pentti ei tullut tuolloin vielä valituksi eduskuntaan.

Puoliso: Vihitty 20.03.1965 Airi Anneli Lahti-Nuuttila o.s. Putero Kotiäiti, entinen liikkeenharjoittaja., s. 08.07.1944 Askainen.

Lapset:
Pekka Juhani Lahti-Nuuttila , s. 15.04.1966 Kangasala. Tauluun 71
Sanna Anneli Lahti-Nuuttila , s. 13.09.1967 Kangasala. Tauluun 72
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 71
XI Pekka Juhani Lahti-Nuuttila, (Taulusta 70, isä Pentti Lahti-Nuuttila) Opiskeli psykologiaa, suunnittelija Helsingin Yliopistossa., s. 15.04.1966 Kangasala. Lahti-Nuuttila Pekka
Suunnittelija - Planning Officer
Degree: Master of Arts

Psychology
University of Helsinki
P.O. Box 9 (Siltavuorenpenger 1 A)
FIN-00014 University of Helsinki

Room: A423
Svp 20 D, huone K34 (iso atk-luokka)

Phone: +358 - 9 - 191 29444
Fax: +358 - 9 - 191 29443
Email: pekka.lahti-nuuttila@helsinki.fi

Research group:
Neuropsychology Research Group

2010
The Attention and Executive Function Rating Inventory (ATTEX): Psychometric properties and clinical utility in diagnosing ADHD subtypes
Klenberg, L., Jämsä, S., Häyrinen, T., Lahti-Nuuttila, P. & Korkman, M. 2010 julkaisussa : Scandinavian Journal of Psychology. 51, 5, s. 439-448. 10 Sivumäärä


2008
Simultaneity learning in vision, audition, tactile sense and their cross-modal combinations
Virsu, V., Oksanen-Hennah, H., Vedenpää, A., Jaatinen, P. & Lahti-Nuuttila, P. 2008 julkaisussa : Experimental Brain Research. 186, 4, s. 525-537. 13 Sivumäärä

2003
Crossmodal temporal processing acuity impairment aggravates with age in developmental dyslexia
Virsu, V., Lahti-Nuuttila, P. & Laasonen, M. 2003 julkaisussa : Neuroscience Letters. 336, 3, s. 151-154.


2002
Developmentally impaired processing speed decreases more than normally with age
Laasonen, M., Lahti-Nuuttila, P. & Virsu, V. 2002 julkaisussa : NeuroReport. 13, 9, s. 1111-1113.


2001
Differential development of attention and executive functions in 3-to 12-year-old Finnish children
Klenberg, L., Korkman, M. & Lahti-Nuuttila, P. 2001 julkaisussa : Developmental Neuropsychology.


2000
Rate of information segregation in developmentally dyslexic children
Laasonen, M., Tomma-Halme, J., Lahti-Nuuttila, P., Service, M. E. & Virsu, V. 2000 julkaisussa : Brain and Language. 75, 1, s. 66-81.


1999
Effects of age and duration of reading instruction on the development of phonological awareness, rapid naming, and verbal memory span
Korkman, M., Barron-Linnankoski, S. & Lahti-Nuuttila, P. 1999 julkaisussa : Developmental Neuropsychology.
Pekka Lahti-Nuutila

Puoliso: Katariina Kirjavainen Lavastaa ja puvustaa teatterissa ja maisteriopiskelut Taideteollisessa Korkeakoulussa, s. Kangasala. Katariina Kirjavainen
Elokuvat, joissa henkilö on esiintynyt/työskennellyt (5 kpl)
Yksityisetsivän tytär 1999 Lavastus, puvustus
Viisasten kivi 1996 Lavastus, puvustus
Mateli - säkeitä runonlaulajan elämästä 1993 Lavastus, puvustus
Saranakoira 1992 Lavastus, puvustus
Röökiä riittää 1990 Lavastus

Helsingin kaupunginteatteri:
Eila, Rampe ja palvattu onni Lavastus ja puvut
Kolme Iloista rosvos Lavastus
Ulkomaalainen Lavastus
Katri Helena (ensi-ilta 25.8.2011 Lavastus.
Katariina Kirjavainen, lavastaja

Lapset:
Tempo Pietari Lahti-Nuuttila s. 24.05.1988 Kangasala. Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet

Sea Life Helsinki, Audi Finland, Kaunis Kangasala - Beautiful Kangasala, Sushi, I need a vacation!!!, Free Food, KEBAB, Sauna, Happenings@Helsinki, Top 10 Matkatarjoukset, Flipping the Pillow Over to Get to the Cold Side, Not being on fire, Conan O'Brien Presents: Team Coco, Verkkokauppa.com Jätkäsaari, K-citymarket Vantaa Jumboja 33 muuta.
Tempo Lahti-Nuuttila
Taisto Antri Lahti-Nuuttila s. 25.07.1991 Kangasala. Lukiolaisille kouluristeilyt tuntuvat olevan ihan tuttu juttu, ja usein risteilyjä järjestetäänkin vähintään yksi jokaisena opintovuotena. Normaalia tuntuu olevan käydä ekana vuonna ykkösristeilyllä, tokana vuonna wanhojen risteilyllä sekä tottakai viimeisenä vuonna abiristeilyllä. Mutta miksi käyttää lähemmäs sata euroa vain parin illan hauskanpitoon?

“Haluan juhlimaan, ja ehkä siellä tutustuu uusiin hellulaisiin”, kertoo Päivi Tynninen. Myös Miia Joro on samalla linjalla uusiin ihmisiin tutustumisesta: “Kyllä siellä aika paljon tutustuu, vaikka osaks ollaankin ihan omissa porukoissa. Mutta tottakai siellä pakollakin juttelee uusien tyyppien kanssa.”
Miia Joro että Päivi Tynninen ovat olleet vasta yhdellä kouluristeilyllä.

Juuri uusiin ihmisiin tutustuminen saattaakin olla se kouluristeilyjen paras juttu. Vaikka risteilemään lähdettäisiinkin ihan vain juhlimismielellä ja omalla pikkuporukalla, tullaan sieltä usein takaisin yhtenäisempänä ryhmänä, jolla on uusia inside-juttuja, joille voi nauraa vielä kuukausien, ehkä jopa vuosien päästä.

Entä ne risteilyjen huonot puolet? “Siellä on aika paljon ihmissuhdedraamaa ja rahaa menee”, vastaa Taisto Lahti-Nuuttila.

Juuri rahapuoli nostaakin aika lailla keskustelua. Päivi olisi valmis maksamaan risteilyssä enintään 80-90 €, kun taas Laurin kipuraja menee vasta 120 eurossa. Hän tosin kertoo vanhempiensa maksavan koko lystin. Taistolla hinta ei ole ollut ongelmana, koska hän on toiminut erään risteilyn järjestäjänä ja yleisen käytännön mukaan muut risteilijät maksavat järjestäjien hytit.

“Ei sitä ollut ees vaikea järjestää, eikä työtäkään ollut liikaa. Riippuu enemmän henkilöstä, et ottaako stressiä vai ei”, kertoo Taisto. Hän suositteleekin risteilyjen järjestämistä kaikille, jotka pystyvät organisoimaan asioita eivätkä ota liikaa paineita asioista.
Taisto Lahti-Nuuttila on ehtinyt jo kahdelle risteilylle ja järjestänyt niiden lisäksi yhden.

Enemmän risteilyissä on kuitenkin hyviä puolia. Uusiin ihmisiin tutustumisen lisäksi risteilyillä olleet mainitsivat muun muassa karaoken, ja he kuvasivat risteilyjä tavaksi paeta arkisia kouluristeilyjä. Onhan tämä aivan totta, mutta sunnuntaiaamuna kun päätä särkee ja maha möyrii maihin astellessa, voi miettiä, oliko kaikki tämä sen arvoista. Kun tätä kysyy väsyneiltä kakkosilta, jotka palasivat juuri 2.11. kakkosristeilyltään, nostattaa kysymys muistot viikonlopusta mieleen ja kuuluu voipunut vastaus: “On.”.
Taisto Lahti-Nuuttila
Kukka Maria Inkeri Lahti-Nuuttila s. 21.01.1996 Kangasala.
Inkeri Lahti-Nuuttila, Hurja galbathorixin ritaritaistelija! hajaaa!
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 72
XI Sanna Anneli Lahti-Nuuttila, (Taulusta 70, isä Pentti Lahti-Nuuttila) Lääkintöhallituksen vahvistama jalkojenhoitaja, s. 13.09.1967 Kangasala.

Puoliso: Timo Turkka

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 73
X Jorma Kalevi Lahti-Nuuttila, (Taulusta 69, äiti Hanna Lahti-Nuuttila) Ekonomi, Jorma asunut Ruovedella, Kangasalalla, Kuopiossa, Raumalla, Helsingissä, s. 01.02.1942 Ruovesi.

Suomen Lions-liitto ry, piiri 107-N
LC Helsinki /
Pakila

Hallinto

Hallitus 2011-2012

Past presidentti Arvo Karvinen

Presidentti Risto Sinkko

1. varapresidentti Jorma Lahti-Nuuttila

2. varapresidentti Markku Juopperi

Sihteeri Raimo Rahkonen

Rahastonhoitaja Kari Pettinen

Klubimestari Urpo Oksanen

Tail twister Ari Luotonen

Jäsenhankinta Seppo Heikkilä

Historioitsija Risto Lundén ja Pertti Lehtinen

Toiminnan tarkastajat Heikki Huttunen ja Klaus Selinheimo, varalla Pertti Nenonen

KUNTOUTUSPIHS NÄKÖVAMMAISILLE LAPSILLE:

Piirihallitus kokoontui 25.2. Näkövammaisten Keskusliiton tiloissa ”Iiriksessä” Helsingissä. Vastaanottajina olivat Keskusliiton entinen toiminnanjohtaja, aktiivinen lion Arvo Karvinen ja esteettömyysasiamies, arkkitehti Hanna-Leena Rissanen.
Ehkä kokouspaikan innoittamana keskusteluun nousi kuntoutuspihan rakentaminen näkövammaisille lapsille. Leijonien hanketta on valmisteltu jo muutama vuosi, mutta aivan uutta oli se, että nyt hanke ehdotettiin toteutettavaksi piirin aktiviteettina.
LC Helsinki/Pakilan johdolla on valmisteltu hanketta, jonka mukaan lions-organisaatio kustantaisi kuntoutuspihan rakentamisen Näkövammaisten Keskusliiton tontille. Keskusliiton uudehkot ja nykyaikaiset tilat sijaitsevat lähellä Itäkeskusta. Kuntoutuspihan rakentamista ovat luvanneet tukea eräät N-piirin klubit. Hankkeen kustannusarvio on 40.000 euroa ja reilut kymmenen prosenttia on jo koossa.
Hanketta esittelivät Veikko Teerioja ja Jorma Lahti-Nuuttila. Esittelyn ja lyhyen keskustelun jälkeen kuvernööri Esko Viinikainen totesi, että ”hanke on kannatettava” ja se lähetettiin jatkovalmisteluun.
Kuvernöörin nuijaniskulla nimettiin työryhmä: puheenjohtajaksi piirin LCIF-johtaja Veikko Teerioja sekä jäseniksi suurissa leijonahankkeissa ennenkin mukana ollut PDG Markku Talvio, ensi kauden kuvernööriehdokas, 1.VDG Tuomo Holopainen sekä LC Pakilan edustajana Jorma Lahti-Nuuttila.

Työryhmän tehtävänä on selvittää, onko hanke realistinen toteutettavaksi piirin aktiviteettina: kuinka se toteutettaisiin, kuinka se rahoitettaisiin, kuinka se olisi nivottavissa ensi kauden toimintasuunnitelmaan, kuka vastaisi hankkeen toteuttamisen jälkeisistä kustannuksista jne.
Kuvernööri totesi myös, että tietysti olisi tehtävä sitovat sopimukset Näkövammaisten Keskusliiton kanssa ja hankkeen suunnittelussa on kuultava Keskusliiton asiantuntijoita.
Moniin kysymyksiin saatiin vastaus jo keskustelussa, mutta kuvernööri Viinikainen totesi painokkaasti, että ”kyse ei ole vain muodollisuuksista”, jos päätetään toteuttaa taloudellisesti piirin suurin aktiviteetti tähänastisella 2000-luvulla.
Jos hanke on realistinen, työryhmän tulee maaliskuun loppuun mennessä tehdä myös sopimusluonnokset ja rahoitushakemusluonnokset niin, että johtoryhmällä on aikaa viimeistellä esitys piirihallitukselle 24.4.2010 Mikäli piirihallitus on silloin valmis tekemään myönteisen päätöksen, hakemukset lähetetään välittömästi kokouksen jälkeen ARS:lle ja Suomen Lions-liiton kautta LCIF:lle.
Lisäksi piirihallitus päätti lähettää PTS 2010-2015 –luonnoksen ”kenttäkäsittelyyn”. Luonnos on nyt piirin nettisivuilla ”Ajankohtaista” –palstalla.
Luonnoksen esitellyt toimikunnan puheenjohtaja Tuomo Holopainen toivoi, että klubit käsittelisivät luonnosta ja lähettäisivät kommentit hänelle ( tuomo.holopainen@lions.fi ) 12.3.2010 mennessä. Silloin PTS-toimikunta ehtisi sisällyttää kentältä mahdollisesti tulevat lisäykset ja muutosehdotukset versioon, josta keskustellaan SuurPNATissa 18.3.2010.
Suunnitelman mukaan PTS 2010-2015 tullaan esittelemään piirikokoukselle 24.4. piirihallituksen saman päivän aamuna hyväksymässä muodossa.
Piirihallitus päätti myös mm. piirikokousvalmisteluista ja kuuli alueitten puheenjohtajien ja toimikuntien puheenjohtajien katsaukset kevätkauden näkymistä.
Leojen edustajana Riikka Mustonen toi Helsinki/Itäväylän juhlaterveiset ja lopuksi Liiton tervehdyksen esitti CC Christer Löfström.
Kokouksen aikana ladyt saivat tutustua Näkövammaisten Keskusliiton taloon, mm. sen kuntoutus- ja majoitustiloihin. Pimeässä huoneessa he saivat kokea, miltä tuntuu olla sokea.
PID Harri Ala-Kulju yllätti Iris Hjelmin ja Jorma Lahti-Nuuttilan uutterasta työstä kuntoutuspiha projektissa kansainvälisen presidentin Certificate of Appreciationilla.

Puoliso: Vihitty 02.11.1968 Harriet Marie-Louise Lahti-Nuuttila o.s. Adolfsson Ekonomi, s. 06.01.1946 Helsinki.
Seuran esittely

Pakilan Voimistelijat on perustettu vuonna 1947 ja seura juhlikin 60. syntymäpäiväänsä vuonna 2007.

Pakilan Voimistelijat on yksi Helsingin suurimpia seuroja. PNV toimii Pakilassa ja sen lähistöllä. PNV on Suomen Voimisteluliiton Svoli ry:n jäsen.

Seurassa on varsin kattava tarjonta harrastusliikuntaa ja lisäksi yhä kasvava joukkuevoimistelun kilpailu- ja valmennuspuoli.

Tule rohkeasti mukaan toimintaamme ja nauttimaan liikunnan ilosta!


HELSINKILÄINEN LIIKUNTASEURA 2010


Helsingin kaupunki valitsi Pakilan Voimistelijat vuoden 2010 Helsinkiläiseksi Liikuntaseuraksi Helsinki-päivänä 12.6.2010. Perusteluna: Seura on kehittänyt toimintojaan suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Seura on merkittävä lasten, nuorten ja aikuisten terveysliikuttaja ja tarjoaa monipuolisia harrastemahdollisuuksia eri taito- ja tavoitetasoilla.

Killan johto ja asioiden hoitaminen

PNV:n Uskollisuuden Kilta on perustettu 2.6.1977 ja on 118:sta killasta perustamisjärjestyksessä 45. Jäseniä Killassa tällä hetkellä on 41.

Johtokunta:
Puheenjohtaja / kiltaäiti: Harriet Lahti-Nuuttila puh: 041-5187155, s-posti h.lahti-nuuttila@suomi24.fi
Varapuheenjohtaja / kiltaemäntä: Marja Miettinen
Sihteeri / muistiinmerkitsijä: Tuula Helander
Rahastonhoitaja / raha-arkunvartija: Eeva-Liisa Jalava
Juhlamenojen ohjaaja: Leena Ruohisto
Jäsen: Lilja Helin

PNV:n Killan kiltamuori on Anita Mäkelä ja kunniakiltalainen on Maiju Pettinen.

Johtokunta suunnittelee ja johtaa Killan toimintaa. Se hyväksyy uudet jäsenet ja kirjaa eronneet.

Liittyminen

Killan jäseneksi on oikeutettu 25 vuotta täyttänyt ja 5 vuotta johonkin SNLL:n tai myöhemmin Svolin yhdistykseen kuulunut nykyinen tai entinen jäsen. Mikäli Sinua kiinnostaa kiltatoiminta, ota yhteyttä!

Puheenjohtaja Harriet Lahti-Nuuttila 041-5187155

.
Pakilan voimistelijat ry:n logo.

Lapset:
Petri Mikael Lahti-Nuuttila Valmistui v.1998 tradenomiksi. Työskentelee projektiassistenttina Inex Partners Oy:n huolinta ja ATK-osastolla, s. 30.08.1971 Kuopio.

KULJETUSALAN SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN TYÖRYHMÄ (KSL)

seuraa sähköiseen liiketoimintaan ja organisaatioiden väliseen tiedonsiirtoon liittyvää kehitystä sekä kotimaassa että kansainvälisesti, kuljetusalan näkökulmasta.

Työryhmän tavoitteena on edistää sähköisten, kuljetusmuotoriippumattomien, kuljetusasiakirjojen sekä kansainvälisessä yhteistyössä luotujen kaupankäynnin pelisääntöjen käyttöönottamista.

Erityisesti työryhmä pyrkii tukemaan standardeihin pohjautuvaa sähköistä tiedonsiirtoa, tekemään sitä tunnetuksi ja edistämään sen käyttöä varsinkin toimialan pienissä yrityksissä.

Työryhmä toimii liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa ja se tarjoaa puolueettoman foorumin, jossa toimialan yritykset voivat keskustella ja sopia mm. sähköisen tiedonsiirron yhteisistä pelisäännöistä.

Työryhmän jäsenet ovat "näyttämässä esimerkkiä ja kehityksen suuntaa" toimialan yrityksille jotka mahdollisesti ovat epävarmoja eri ratkaisuvaihtoehdoista.

Työryhmä, joka on toiminut 1980-luvulta lähtien ja jonka määräaika on "toistaiseksi", on myös liikenne- ja viestintäministeriön neuvoa-antava elin kuljetusalan EDI-asioissa.

Työryhmän alatyöryhmä (soveltamisohjeiden tarkistustyöryhmä) on tehnyt suomalaisia soveltamisohjeita YK:n kuljetusalan EDIFACT-sanomiin. Nykysin alatyöryhmä toimii virtuaalisesti ja antaa ohjeita mm. sanoimien soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Työryhmän jäseneksi pääsevät kaikki kuljetusalasta kiinnostuneet yritykset.

Työryhmän puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriö, Jari Gröhn ja sihteerinä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, Jari Salo.

Työryhmän jäsenet:

Jari Gröhn, pj Liikenne- ja viestintäministeriö
Lassi Hilska Liikenne- ja viestintäministeriö
Pasi Koivu VR Logistics
Tom Kullström Schenker-BTL Oy
Petri Laitinen Huolintaliikkeiden liitto
Petri Lahti-Nuuttila Inex Partners Oy
Petri Lummepuro VR Yhtymä Oy
Mikko Melasniemi Suomen Logistiikkayhdistys ry
Ina Mickelsson Talent Partners Oy
Olli-Pekka Pauna Edimaster Oy
Olli Pihlajamäki Kiitolinja Oy

Pekka Rautiainen
Talent Partners Oy
Urpo Siitonen Itella Logistics Oy
Harri Simonen Itella Logistics Oy
Sari Siren Logia Software Oy
Päivi Virkki DSV Road Oy

Petri Lahti-Nuuttila:

System Manager at Inex Partners Oy
Finland | Logistics and Supply Chain

Current:
System Manager at Inex Partners Oy

.
Paula Johanna Lahti-Nuuttila Valmistui v.1997 sosiaalikasvattajaksi, opiskeli yliopistossa psykologiaa., s. 21.10.1974 Rauma.
Psykologia, Helsingin yliopisto

Lisensiaatintutkinto

Tekijä: Lahti-Nuuttila Paula
Tutkimuksen nimi: Dialoginen sekvenssianalyysi (DSA) päiväsairaalapotilaan muutoksen arvioinnissa
Erikoisala: Psykoterapia
Ohjaaja: FT Hely Kalska (HY)
Tarkastajat: VTT Leena Ehrling (HY)
professori Mikael Leiman (Itä-Suomen yliopisto)
Tutkintopäivämäärä: 22.03.2011


Integratiivisen psykoterapian yhdistys ry

Integratiivisen psykoterapian yhdistys ry. (IPY) perustettiin 17.4.2008 ja se rekisteröitiin patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 6.11.2008. Yhdistyksen perustivat vuosikurssin 2005 psykoterapian erikoispsykologiopiskelijat (yliopistollinen integratiivinen psykoterapiakoulutus, Psykonet).

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää integratiivisen psykoterapiaotteen tunnettavuutta ja alan tieteellistä tutkimusta. Se pyrkii myös lisäämään tietoa ja moniäänistä keskustelua psykoterapian yleisistä ja erityisistä vaikutusmekanismeista ja synnyttämään vuoropuhelua eri psykoterapiaviitekehysten välille. Lisäksi yhdistys tarjoaa koulutusta, joka tukee integratiivisesti kouluttautuneiden ja työskentelevien psykoterapeuttien ammattitaitoa ja kehittymistä, sekä ylläpitää terapeuttiluetteloa integratiivisesti kouluttautuneista ja työskentelevistä psykoterapeuteista. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, harjoittaa tiedotustoimintaa sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja.

Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 5 muuta varsinaista jäsentä. Toimikaudella 2011 hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Harri Valkonen, Paula Lahti-Nuuttila (vpj), Katja Kurri, Anna Lilja, Siina Hakala ja Teemu Ollikainen (siht.).

Jäsenyys

Yhdistyksen jäsenyysmuotoja ovat varsinainen jäsenyys ja kannatusjäsenyys. Jäsenmaksu molemmille on 80€/vuosi. Yhdistyksellä on myös kaksi kunniajäsentä. Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenet hakemuksesta. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa yhdistykselle sähköpostitse (info-alkuinen sähköpostiosoite löytyy sivustolta).

Varsinaiseksi jäseneksi hakevan tulee olla TEOn tai VALVIRAn laillistama psykoterapeutti. Psykoterapian erikoispsykologitutkinnon omaavat hakijat (yliopistollinen integratiivinen psykoterapiakoulutus, Psykonet) hyväksytään automaattisesti varsinaisiksi jäseniksi niin, että muita perusteluita omalle integratiiviselle otteelle ei tarvita. Muun koulutuksen omaavilla, varsinaista jäsenyyttä hakevilla psykoterapeuteilla, tulisi olla joko psykoterapiaan liittyvää tieteellistä tutkimusta tai lisäkoulutusta muusta kuin psykoterapeutti-nimikkeeseen johtaneen koulutuksen viitekehyksestä. Toista psykoterapeutti-nimikkeeseen johtavaa koulutusta ei kuitenkaan edellytetä. Hakijan tulee vapaamuotoisessa hakemuksessaan osoittaa, millä tavalla integratiivisuus toteutuu hänen työotteessaan ja/tai teoreettisessa viitekehyksessään.

Koska psykoterapian erikoispsykologikoulutuksessa opiskelu perustuu integratiiviseen työotteeseen ja opiskelijoilta edellytetään tieteellistä tutkimusta psykoterapian alalta, voidaan tässä koulutuksessa olevat hyväksyä yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi jo ennen psykoterapeutti-nimikkeen käyttöoikeuden saamista. Yhdistyksen terapeuttiluetteloon hakijan tiedot voidaan merkitä kuitenkin vasta psykoterapeutti-nimikkeen käyttöoikeuden saamisen (VALVIRA) jälkeen. Psykoterapian alan erikoispsykologikoulutuksen opiskelijoiden jäsenmaksu on 60€/vuosi.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä kuka tahansa henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan tavoitteiden toteutumista. Kannatusjäsenyyttä hakevalta ei edellytetä psykoterapeutin pätevyyttä. Kannatusjäsenyys mahdollistaa esimerkiksi yhdistyksen koulutuksiin osallistumisen.
.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 74
IX Pentti Tienari, (Taulusta 21, isä Juho Tienari) Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1978, s. 30.03.1921 Kuru, Olkitaipale, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale.

KAUPPAKIRJA:

Tällä kauppakirjalla myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet aviopuolisot pojillemme Kalle Tienarille ja Pentti Tienarille Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä omistamamme Tienari nimisen 0, 2095 manttaalin suuruisen perintötilan R. N:o 6:23 kaikkine siihen nyt kuuluvine ja vast'edes mahdollisesti saatavine etuineen ja oikeuksineen samoin kuin mainitulla tilalla kasvussa olevine viljoineen sekä tilaan kuuluvine ja erityisessä luettelossa mainittuine irtaimistoineen sadankahdenkymmenentuhannen (120.000) markan kauppahinnasta, josta irtaimiston osalle tulee kaksikymmentätuhatta (20.000) markkaa sekä
erityisessä eläkevälikirjassa meille määrättyjä elatusehtoja vastaan.
Tilan saa ostajat haltuunsa tulevan kesäkuun 1 p:nä 1937, jolloin kauppasumma on kokonaisuudessaan maksettava.

Tätä kauppakirjaa on laadittu kolme samansisältöistä kappaletta, ensimmäinen ostajalle, toinen myyjälle ja kolmas kaupanvahvistajalle.

Kurussa, toukokuun 17 päivänä 1937.

Juho Kustaa Tienari Sanna Tienari

Tähän kauppaan suostumme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
Paikka ja aika edellämainitut.

Kalle Tienari Kalle Tienari

Edellämainitun kauppakirjan allekirjoittaneet Juho Kustaa Tienari ja Sanna Tienari myyjinä sekä kalle Tienari ja Ruoveden tuomiokunnan Tuomarin määräämänä uskottuna miehenä alaikäisen Pentti Tienarin puolesta Kalle Tienari,
jotka henkilökohtaisesti tunnen, ovat yhtaikaa itsekohtaisesti saapuvilla ollen myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. minkä täten julkisena kaupanvahvistajana todistan.

Kurussa 17 päivä toukokuuta 1937.

Elias Laurila
Kihlakunnanoikeuden määräämä kaupanvahvistaja
Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnassa.

Kaupanvahvistajan kutsumana todistajana oil saapuvilla.
Arvo Ristaniemi

Lunastus 30 markkaa

Vuonna 1937 toukokuun 26 päivänä on Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeus lainhuutopöytäkirjan 20 §:n kohdalla antanut lainhuudon talollisille Kaarlo Tienarille ja Pentti Tienarille Tienari-nimiseen perintötilaan RN:o 6:23, Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, ja on tämä lainhuuto merkitty lainhuutorekisteriin; todistaa

Kihlakunnanoikeuden puolesta
K.S. Miestamo
v.t.

Lunastus 5 markkaa

Yllämainittu sadankahdenkymmenentuhannen (120 000) markan kauppahinta kuitataan maksetuksi, sekä tälle 4 %:n korko 9 kk:n ajalta kolmetuhattakuusisataa (3600) markkaa.

Kurussa helmikuun 25 p:nä 1938

Juho Tienari Sanna Tienari

Luettelo siitä irtaimistosta, jonka me allekirjoittaneet aviopuolisot olemme tänään tehdyllä kauppakirjalla myyneet Tienarin perintötilan R No 6:23 mukana pojillemme kalle Tienarille ja Pentti Tienarille.

PUINTIKALUSTO:

Puimakone 2000
Puimakoneen yhteydessä oleva pelumylly 1000
Polttomoottori 500
2 kasmasiiniä 200

Yhteensä 3700 mk

AJOKALUSTO:

4 paria ajorekiä 600
4 työrekeä 300
2 heinärekeä 100
2 ajelurekeä 100
3 lavakoria 450
4 sontakärryä 400
Työlinjaanirattaat 200
2 ajelurattaita 200

Yhteensä 2350 mk

PELTOKALUSTO:

Sampo - ja Tukeva-äes 500
2 jousiäestä 200
3 parihevosen auraa 450
2 peltolataa, sahrat ja kylvökone 240
Kiekkojyrä, niittokone ja haravakone 1200

Yhteensä 2590 mk

MUUT TYÖKALUT:

10 viikatetta, 10 haravaa ja 5 hankoa 175
6 sirppiä, 6 lapiota ja 3 kuokkaa 120
3 rautakankea, 3 lekaa ja 10 puraa 110
6 talikkoa, 3 kouraa ja 4 kirvestä 115
3 halkosahaa ja 2 halkokirvestä 40
4 vesuria 20
Puupenkki, 4 käsihöylää ja vatupassi 30
Saumahöylä, 2 kairaa ja 6 puulapiota 30
2 höyläpenkkiä 100

Yhteensä 740 mk

MAKASIINI - JA PUOLIKALUSTO:

6 tiinua 120
8 komia 240
6 saavia 60
6 ämpäriä 30
14 hurstisäkkiä 28

Yhteensä 478 mk

PAJAKALUSTO:

Viilopenkki, alasin ja leka 165
2 vasaraa, 3 pihtiä 25
Ruuvilali ja palkeet 10

Yhteensä 200 mk

HUONEKALUSTO:

4 pöytää, 6 tuolia 210
4 sänkyä ja piironki 190
Kaappikello ja 3 kaappia 40

Mankeli 150
6 pelukoppaa, 5 perunakoppaa 50

Yhteensä 640 mk

MAITOHUONEEN KALUSTO:

Separaattori ja kirnu 300
5 pyttyä ja 3 kannua 30

Yhteensä 330 mk

KOTIELÄIMET:

2 hevosta 4000
6 lehmää 3000
1 mullikka 250
1 sonnivasikka 250
4 vasikkaa 1000
4 lammasta 472

Yhteensä 8972 mk

IRTAIMISTO YHTEENSÄ Smk 20000

Kurussa toukokuun 17 p;nä 1937

Juho Tienari Sanna Tienari

Tähän kauppaan tyydymme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot.
Paikka ja aika kuten edellämainitut

Kalle Tienari

Kalle Tienari
Pentti Tienarin uskottu mies

Todistavat:

Elias Laurila Arvo Ristaniemi



.
Pentti Tienari Suomen raskaassa.

Puoliso: Vihitty 13.07.1946 Kuru Elma Amanda Tienari o.s. Junkkari Junkkarin tytär, Tienarin emäntä., s. 04.10.1924 Kuru, Vaakaniemi, k. 23.07.1987 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Junkkari, Junkkarin isäntä, s. 01.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.03.1971 Kuru, Vaakaniemi ja Maria Junkkari o.s. Saarijärvi, s. 10.02.1890 Kuru, Juhtimäki, k. 12.01.1974 Kuru, Vaakaniemi.
Vilma Yrjölä ja Elma Tienari Tienarin uudessa talossa.

Lapset:
Matti Juhani Tienari Tienarin isäntä 1986-, s. 08.01.1947 Kuru, Olkitaipale.


TIENARISTA LOHKOTTUJA KIINTEISTÖJÄ:


7.7.1804 ISOJAKO KURUN OLKITAIPALEEN KYLÄSSÄ 9, 9 : A
303-415-6-0 X TIENARI
Perintötila
Tienarintie 14
Tienari oli yli 100 vuotta yhtenäinen suurjaon jälkeen (1804-1909), pinta-alaltaan n.275 ha

30.3.1908 palstatilan murtaminen 8 : 7
26.3.1909 lohkominen 8 : 8
303-415-6-1 X KOIVULA (1:nen Tienarista lohkottu kiinteistö)
8.7.1986 yleistietoimitus
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-1 X KOIVULA
Parkkuuntie 207
Ensimmäinen Tienarin palstatilan murtaminen 7.7.1804 Isojaon jälkeen.
Koivulan tilalla, jossa oli kauppa, osti J.E. Aho huutokaupassa vuonna 1911 Arvid Lamminperältä ja vaimo-vainajan perikunnalta ja jatkoi siinä kaupan pitoa.
J.E. Aho myi kiinteistön Kurun kunnalle koulua varten, joka aloitti Parkkuun kansakouluna 1914.

26.3.1909 lohkominen
303-415-6-2 X VIITALA
Parkkuuntie 104
Tienarin kantatilasta erotettiin poika Kalle Tienarille n. 25 ha:n tila.
Tilalla asui veljekset Maunu ja Yrö Tienari.
Nykyään tilalla asuu Yrjön leski Anni Tienari.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-27 VIITALA

Uusi 303-415-6-3 X TIENARI

4.9.1915 palstatilan murtaminen
303-415-6-4 X KOIVULA I
8.7.1986 yleistietoimitus
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-4 KOIVULA I

29.1.1920 lohkominen
303-415-6-5 X ALAKOSKI
Rajankäynti 4.11.2008
Sikkilänjoen varrella, sen pohjoispuolella, noin 450 m pitkä ja noin 20 m leveä kaistale.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-5 ALAKOSKI

Uusi 303-415-6-6 X TIENARI

19.2.1920 lohkominen
303-415-6-7 X LETTONIEMI
Lettoniementie 20
Lettoniemi oli Tienarin torppa, kuuluisa hevosmiehistään ja ravihevosistaan.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-103 LETTONIEMI

19.2.1920 lohkominen
303-415-6-8 X TÖRMÄLÄ
Parkkuuntie 130
Törmälä oli Tienarin mäkitupa.
-13.11.1941 pakkolunastus
-303-415-6-33 X MAANTIEALUE
-6.6.1986 yleistietoimitus
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-8 TÖRMÄLÄ

Uusi 303-415-6-9 X TIENARI

15.3.1922 lohkominen
303-415-6-10 X HAAPANIEMI
Sulkuntie 51
Haapaniemi oli Tienarin torppa.
Haapaniemi on nykyään kesäasuntona.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-52 HAAPANIEMI

15.3.1922 lohkominen
303-415-6-11 X KALLIOMÄKI
Parkkuuntie 182
Kalliomäki oli Tienarin mäkitupa.
Tienarin Kustaan pojan pojalle Kalle Ojasen aikana lohkottu.
Kalliomäessä asuu Matti Ojanen ja vanha rakennus on kesämökkinä.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-11 KALLIOMÄKI

15.3.1922 lohkominen
303-415-6-12 X SUOJARANTA
Mantereentie
Mantereentien päässä, Sarvanan vieressä Näsijärven rannassa.
Tehty vakituiseksi asunnoksi, nykyään kesäasuntona Ojasella (ei Kurun Ojasia)
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-12 SUOJARANTA

15.3.1922 lohkominen
303-415-6-13 X KIVISTÖ
Mantereentie
Edellisen vieressä, siellä asuu nykyään Raine Sarvana.
Tila lohkottiin Tienarin Matin pojalle Manu Tienarille s.1866, myöhemmin Manu Lehtinen.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-13 KIVISTÖ

15.3.1922 lohkominen
303-415-6-14 X RANTALA
-15.10.1940 lohkominen (Rantala oli ennen tätä lohkomista Kaarlo Tienarin perikunnan omistama ja ennen Kaarlon kuolemaa 23.2.1940 asti Kaarlo Tienarin omistamana)
-6.12.2001 Leijun tilasta lohkottiin mä��räala Rantalan tilan lounaisrajan kohdalta Rantalan tilaan -liitettäväksi.
303-415-6-105 X RANTALA
Mantereentien oikealla puolella, missä sijaitsee Mantereen talo.
Sen rakennutti ja siinä asui Parkkuun kansakoulun yläkoulun vuonna 1962 eläkkeelle jäänyt opettaja Jalmari (Jallu) Mantere perheineen.
Nykyään talossa asuu Antti ja Päivi Vatka.
-303-415-6-24 X PARKKUUN KAUPPA
--Mantereentie
--Rantalasta lohkottu, mihin rakennettiin kauppa jo 1920-luvulla J.E.Aholle, vaikka tila lohkottiin vasta --vuonna 1940. Ahon kauppa siirtyi 1944 Pentti Koskisen omistukseen J.E. Ahon kuoltua. Kauppa -- -lopetti toimintansa 13.12.1961
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-24 PARKKUUN KAUPPA
303-415-6-25 X RANTALA
-4.9.2001 rekisteriyksiköiden yhdistäminen
-6.12.2001 rajankäynti
-303-415-6-104 X Rantala
--6.12.2001 lohkominen
--15.12.2007 osakasluettelon perustaminen
--25.6.2008 osakasluettelon vahvistaminen MMLm/2780/7/33/3007
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-105 RANTALA

Uusi 303-415-6-15 X TIENARI

16.9.1932 lohkominen
303-415-6-20 X VIERTOLA
Parkkuuntien ja Olkitaipaleentien risteyksen yläpuolella.
Viertolassa asuu nykyään A.J.E. Yliaho
28.3.1973 rajankäynti
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-20 VIERTOLA

16.9.1932 lohkominen
303-415-6-21 X HUVI
Parkkuuntie 194
Aikoinaan muistikuvan mukaan siin asui Huvi-Hanna.
Nykyään se on kesäasuntona Tuomisella Kankaanpäästä.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-21 HUVI

16.9.1932 lohkominen
303-415-6-22 X KAUPPILA
Tienarintie 39
Kauppila lohkottu Tienarista Aarne Tienarille perintöosuutena.
Nykyään tilalla asuu sikatalouteen ja kunnallispolitiikkaan perehtynyt Aarnen pojan Juhon poika Tapani Tienari Päivi-vaimoineen.
27.2.1968 yleistietoimitus
14.1.1982 yleistietoimitus
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-98 KAUPPILA

Uusi 303-415-6-23 X TIENARI

13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-31 X MAANTIEALUE
Maantiealueen pakkolunastus koski nykyisen Parkkuuntien siirtämistä kulkemaan suoraan kalliota myötäillen Kalliomäen tienhaarasta Olkitaipaleentiehen. Tie kulki ennempää Kalliomäen pihan lomitse suoraan Törmälän kuusiaidan sivua pitkin Lahdenperän pihan lomitse Kuruun.
27.11.1975 rajankäynti
6.6.1986 yleistietoimitus

12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU
-7.4.1961 pakkolunastus
-27.11.1975 rajankäynti
-6.6.1986 yleistietoimitus
-303-415-6-40 X MAANTIEALUE
Pentti Tienari omisti TIENARIN ja Kaarlo Tienarin leski Aino Ojanen LEIJUN.
Nykyään Pentin poika Matti omistaa Tienarin ja
Aino Ojasen poika Kauko Ojanen omistaa Leijun.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-93 LEIJU

Uusi 303-415-6-35 X TIENARI

19.9.1956 lohkominen
303-415-6-36 X RAATOSAARI
8.8.1962 Jaon täydentäminen
4.2.2010 osakasluettelon vahvistaminen MMLm/21120/33/2009
Raatosaarentie
Leimu omisti talon, jonka poikaa sanottiin Leimun-Heikiksi.
Taiteilija Yrjö Tähtinen Toijalasta piti Raatosaarta kesämökkinä.
Edelleen se on kesämökkinä Seppo Tähtisen sukulaisella.
Raatosaarella on osuutensa mukainen omistus kantatilan yhteisiin vesi - ja maa-alueisiin.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-36 RAATOSAARI

Uusi 303-415-6-37 X TIENARI

14.5.1968 lohkominen
303-415-6-58 X KISSANKURU
16.9.1998 kaavamerkinnän lisääminen VP- 303Rn981
Raatosaarentie
Kiinteistö on ollut kesäpaikkana alusta alkaen Seppo ja Hilkka Tuomisella.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-58 KISSANKURU

14.5.1968 lohkominen
303-415-6-59 KESÄRANTA
Sikkiläntie, Pentti Keskisen kesämökki
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-59 KESÄRANTA

14.5.1968 lohkominen
303-415-6-60 X KUUSIRINNE
Sikkiläntie, edellisen kiinteistön vieressä Sikkilän puolella. Eino Alakoski asui täällä.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-60 KUUSIRINNE

14.5.1968 lohkominen
303-415-6-61 X TUULENTUPA
Sikkiläntie, edellisen vieressä, omistaa Urho Kangas
1.1.2009 kutajaon muutos
980-458-6-61 TUULENTUPA

Uusi 303-415-6-62 X TIENARI

1.6.1990 lohkominen
303-415-6-85 X MYLLYSALMI
Raatosaarentie, omistaa Erja Tienari-Tulijoki, on 6-58 ja 6-86 kiinteistöjen välissä.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-85 MYLLYSALMI

1.6.1990 lohkominen
303-415-6-86 X KESÄTUPA
Raatosaarentie, Raili Tupolan omistama.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-86 KESÄTUPA

Uusi 303-415-6-87 X TIENARI
9.9.2008 kaavamerkinnän lisääminen

14.5.2008 luovutetun määräalan rekisteröinti
303-415-6-87-M601 X
-4.10.2008 lohkominen
-303-415-6-110 X Metsontaival
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-110 Metsontaival

1.1.2009
Uusi 980-458-6-87 TIENARI


12.101950 rekisteröidyssä halkomisessa tiloille 6:34 ja 6:35 yhteiseksi erotettu 303-415-878-2 VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA. 19.9.1956 tilalle 6:36 Raatosaari tuli lohkomisessa oikeus yhteiseen alueeseen.
Tilojen 6:34 ja 6:35 rekisterinumerot ovat muuttuneet ja omistajiksi on tullut kiinteistöjä lisää.

1) VARASTOALUEEKSI: pinta-ala / jyvitysarvo
Pelto 0,030 ha / 75 mk
'' 0,030 ha / ''
'' 0,005 ha / 12,50 mk
'' 0,017 ha / 42,50 mk
Tontti, 3 rakennusta 0,145 ha / 145 mk
Lastauspaikka, 2 rak. 0,255 ha / 382,50 mk
Tie 0
Lastauspaikka, 5 rak. 0,290 ha / 435 mk
Tie 0
Tontti, 2 rak. 0,043 / 43 mk

YHTEENSÄ 0,815 ha / 1210,50 mk

2) LASTAUSPAIKKA: pinta-ala / jyvitysarvo
Kangas, rinne, 1 rakennus 0,400 ha / 320 mk

YHTEENSÄ 0,400 ha / 320 mk

12.10.1950
303-415-878-2
YHTEENSÄ VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA (pinta-ala) 1,215 ha / (jyvitysarvo) 1530,50 mk

1.1.2012
980-458-878-2
YHTEENSÄ VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA, 1 rakennus, pinta-ala 0,3300 ha

OSAKASLUETTELO:

980-458-6-36 RAATOSAARI
980-458-6-75 KOTIMÄKI
980-458-6-83 VEIKKOLA
980-458-6-87 TIENARI
980-458-6-88 VILLENKULMA
980-458-6-89 SAMMALVAARA
980-458-6-93 LEIJU


.
Matti Tienari uskollisten ystäviensä kanssa 50-vuotiskuvassaan.
Raili Annikki Tupola o.s. Tienari , s. 24.01.1950 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 75
Erja Tienari-Tulijoki o.s. Tienari , s. 27.01.1957 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 76
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 75
X Raili Annikki Annikki Tupola o.s. Tienari, (Taulusta 74, isä Pentti Tienari) Diplomi-kielenkääntäjä, yrittäjä, s. 24.01.1950 Kuru, Olkitaipale.
Raili Tupola os.Tienari tyttärineen juhlakuvassa.

Puoliso: Vihitty 03.06.1983 Kuru Ismo Martti Tupola Insinööri, s. 09.08.1951 Lahti.

Lapset:
Vuokko Anneli Tupola s. 11.11.1983 Kuru.
Raili Tupolalla on omistuksessaan Tienarista lohkottu tila 303-415-6-86 X KESÄTUPA, nykyinen rek.n:ro 980-458-6-86 KESÄTUPA, joka on Raatosaarta vastapäätä olevista (3) kiinteistöistä oikeanpuoleinen.
Suvi Orvokki Tupola s. 16.02.1986 Kangasala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 76
X Erja Tienari-Tulijoki o.s. Tienari, (Taulusta 74, isä Pentti Tienari) Tampereen Sammon apteekkari, proviisori, s. 27.01.1957 Kuru, Olkitaipale.
Erjaa naurattaa poikien Taunon, Kaukon, Kalevin, Veikon ja Jarmo Nirosen seurassa Tienarin pihakaivon edessä. Syreenit kukkivat kauniisti, on keskikesän aika.

Puoliso: Jari Tulijoki Kartanon Kiinteistöpalveluiden työnjohtaja., s. 1957 Kuru.
Vanhemmat: Paavo Gabriel Gabriel Tulijoki, Taksiautoilija ja Raili Tulijoki o.s. Hietala.
Jari Tulijoen vaimo Erja tyttärensä -Mari sylissään.

Lapset:
Timo Juhani Tulijoki s. 18.07.1986 Kangasala.
Keskimmäinen kolmesta kiinteistöstä kuuluu omistus Erja Tulijoki-Tienarille 303-415-6-85 X MYLLYSALMI, nykyisin 980-458-6-85 MYLlYSALMI
Mari Päivikki Tulijoki Psykologi., s. 15.02.1988 Kangasala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 77
VIII Matias (Matti) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 20, isä Juho Tienari) Lääninrovasti. Matias tuli ylioppilaaksi 19.5.1893. Valmistui papiksi 7.1.1898 ja pappistutkinto 22.8.1900. Palveli ylim. pappina Kymissä, Säkkijärvellä, Vironlahdella ja Savonlinnassa. Nimitettiin Köyliön ja Säkylän kappalaiseksi 1.5.1904 ja Kokemäen kappalaiseksi 1.5.1908, Nousiaisten kirkkoherraksi 1.5.1921-1950 ja lääninrovastiksi 1924. Toimi Kokemäen yhteiskoulun uskonnon opettajana 1908-1920 ja Kokemäen maanviljelyslyseon moraaliopin opettajana 1917-1920. Luottamustoimet : Kirkon virkak:n L. ja O. kassanjohtokunnan jäsen 1.5.1930 alkaen. Kokemäen maanviljelyslyseon ja Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja. Säkylän ja Nousiaisten kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja. Kokemäen ja Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen ja puheenjohtaja. Kirjallinen toiminta : Muistosanat vainajista (Turun arkkihiippakunnan pappeinkok. pk:ssa 1927). Juudaan kirje, synodaalikirjoitus 1932. (Synodaali=kirkolliskokous). Matti Tienari oli Säkkijärven vt. kappalainen naimisiin mennessään., s. 26.11.1874 Kuru, Olkitaipale, k. 31.01.1960 Mellilä.


Matti Tienari hyväksyttiin 18.5.1893 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.
Lähde: Uusi Suometar perjantaina 19.5.1893 n:ro 114

Kurun raittiuseura piti kuukausikokouksensa tämän kuun 8 p:nä Poikeluksen talossa, jossa seuran jäsenet sangen ystävällisesti otettiin vastaan.
Runon ''torpan tyttö'' lausui tunteikkaasti opettaja neiti Eline Tanner, jossa puhui sen johdosta isänmaan rakkaudesta. Myös raittuedesta puhui hän varsinkin naisille.
Puheita pitivät myös herrat: ylioppilas Matti Tienari ja R. Paatso. Herra Tienari puhui raamatun kannalta raittiusaatteesta.
Puheitten välillä saatiin kuulla hauska, nauruhermoja hyväilevä vuorokeskusteku. Kuulijoita oli lähes puoli toista sataa. Uusia jäseniä liittyi seuraan 3 naista. Tyytyväisenä illan viettoon meni yleisö kotiansa. Seuraava kokous päätettiin pitää koululla elokuun puolivälissä.
Lähde: Aamulehti torstaina 19.7.1894 n:ro 164

Hiippakunnan sanomia. (Turun)
Haettu virka: syyskuun 17 p:nä päättyneen hakuajan kuluessa ovat Vehmaan kappalaisvirkaa hakeneet Kauniston kappalainen A.A. Virtanen, Alahärmän v.t. kirkkoherra A.R. Durchman, Karjalan kappalainen D.A. Palletvuori, kirkkoherranapulainen Jyväskylästä U.A. Hagelberg, kirkkoherranapulainen Yläneeltä S.D.L. Sjöneman ja Virolahden v.t. kirkkoherra M. Tienari
Lähde: Aamulehti torstaina 20.9.1900 n:ro 219

Papin vaali:
Viime sunnuntaina pidetystä kappalaisvaalista Köyliön ja Säkylän yhteiseen kappalaisvirkaan saivat ääniä:
Sakkilan kirkkoherranapulainen G. Kajander 404 25 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 296 eli yhteensä 700 ääntä.
Savonlinnan v.t. kaupunginsaarnaaja M. Tienari 1335 30 p:n äänet Säkylästä ja Köyliöstä 671 eli yhteensä 2006 ääntä.
Lähde: Aamulehti lauantaina 29.8.1903 n:ro 192

Länsi-Suomen rukoilevaisten herännäisseuroja vietettiin viime sunnuntain tietämiin Laitilassa.
Laajoilta alueilta pitkin Satakuntaa oli kokoontunut rukoilevaista kansaa, mutta runsaammin kuitenkin Vakka-Suomen seurakunnista, Laitilasta, Pyhämaasta ja Uudeltakirkolta. Tuhansiin nousi seuraväki.
Kokoukset alettiin kirkossa lauantai-iltana ja saarnasi täällä pastorit Tienari Kokemäeltä ja Ilmanen Vehmaalta.
Sittemmin illalla oli vielä seuraharjoitusta läheisessä Anttilan talossa.
Sunnuntaina piti kirkkoherra Merivirta aamusaarnan ja seurakunnan kappalainen päiväsaarnan, pastorien Kallion Tampereelta ja Ilmasen Vehmaalta toimittaissa alttaripalveluksen.
Iltapäivällä väen yhä lisääntyessä jatkettiin seuranpitoa Palttilan kartanon luonnonihanassa puistossa.
Messun ja rukouksen lomissa puhuivat pastorit, Kallio, Tienari y.m. kansanmiehet Tunturi ja Näähä sekä kirkkoherra Merivirta.
Maanantaina, seuraväen yhä pysyessä tuhansiin nousevana, puhuivat pastorit Tienari ja Tommila lapiste, kansanmiehet Strandsten, Kylen-veljekset, Näähä ja Tunturi. Tällöin haittasi sananviljelystä silloin tällöin tapahtuneet sadekuurot.
Tiistai-aamupäivällä vielä jatkettiin seuranpitoa.
Lähde: Herättäjä-lehti Turussa 1.7.1910 n:ro 26

NOUSIAINEN:

Papisto:

v. 1800 oli kolme pappia, kirkkoherra, kappalainen -
virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1958 ja pitäjänapulaisen virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1859.

1800-luvulla papiston palkka koostui suureksi osaksi luonnontuotteista:

52 tynnyriä 15 kappaa ruista

32 tynnyriä 25 kappaa ohraa

32 leiviskää voita

1 131 mk rahaa

Virka-asunto ja siihen liittyvät pellot


Kirkkoherroja on ollut 15 vuosina 1809-1980 välisenä aikana

KIRKKOHERRAT 1778 ->

Achrenius Anders s. 1745 ja k. 1810
Toimi kirkkoherrana vuosina 1778-1810, julkaisi
v. 1790 virsikirjan " Halullisten sieluin hangelliset laulut keskinäiseksi ylösrakennukseksi uskossa ja kristillisyydessä näillä viimeisillä
lopun ajoilla."

2. Höckert Josef s. 1788 ja k. 1833
Toimi kirkkoherrana vuosina 1812-1833, kappalaisena
vuosina 1796-1812 ja pitäjänapulaisena vuosina 1789-1796.


3. Sevonius Karl Bemjamin s. 1784 ja k. 1886
Toimi kirkkoherrana vuosina 1835-1843, kappalaisena
vuosina 1833-1835 ja pitäjänapulaisena vuosina 1823-1826.

Bäckman Anders Magnus s. 1784 ja k. 1886
Toimi kirkkoherrana vuosina 1845-1852

Alm Samuel Anders s. 1790 ja k. 1873
Toimi kirkkoherrana vuosina 1853-1856

Rancken Fredrik Wilhelm s. 1805 ja k. 1879
Toimi kirkkoherrana vuosina 1858-1879, hän oli virkavapaalla
sairauden vuoksi viimeisen vuosikymmenen.

Almark Nils Johan s. 1836 ja k. 1920
Toimi kirkkoherrana vuosina 1881-1887, kappalaisena vuosina
1873-1881 - elvytti lähetystoiminnan ja pyhäkoulutoiminnan
sekä edisti evankelisuuden yleistymistä ja antoi voimakkaan
panoksen koululaitoksien kehittämiseen.

Lindell Berndt Gustafs s. 1857 ja k. 1902
Toimi kirkkoherrana vuosina 1888-1896

Borg Johannes s.1857 ja k. 1908
Toimi kirkkoherrana vuosina 1897-1908
- herätti uudelleen pyhäkoulutoiminnan
v. 1900 - toimi lyhyen ajan.

Pyhälä Juha s.1865 ja k. 1919
Toimi kirkkoherrana vuosina 1910-1919,
kappalaisena vuosina 1899-1910

Tienari Matti s. 1874 ja k 1960
Toimi kirkkoherrana vuosina 1920-1950

Karvonen Ilmari s. 1893 ja k. 1967
Toimi kirkkoherrana vuosina 1951-1958.
Tuomiorovasti Matti Tienari.

1. puoliso: Vihitty 18.08.1898 Kuru Hilma Josefiina Juhontytär Tienari o.s. Grönlund Ruustinna, ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta. Muutti vanhempiensa kanssa Pietarista 15.9.1895 Kuruun ja Kurusta Säkkijärvelle 21.8.1898
, s. 25.04.1878 Venäjä, Pietari, k. 08.06.1940 Nousiainen.
Vanhemmat: Juho Kustaa Heikinpoika Grönlund e. Kuokkala, Veturinkuljettaja Pietarissa, s. 19.02.1842 Lempäälä ja Hilma Vilhelmiina Matintytär Grönlund o.s. Ahlgren, s. 03.09.1844.
Pappi Matti Tienarin kirjoittama synodaalikirjoitus Juudaan kirje Turun arkkihiippakunnan pappeinkokoukseen vuonna 1932. Painettu Turussa 1932. Matti jakoi kirjaa papeille ennen kokousta. Tämän kappaleen Matti Tienari lahjoitti Keikyän kirkkoherra Urho A. Peltoselle.

Lapset:
Toini Ojanperä o.s. Tienari , s. 22.07.1899 Viipuri. Tauluun 78
Aino Vesterinen o.s. Tienari , s. 22.04.1902 Savonlinna. Tauluun 79
Irja Tienari Irja kuollut vauvana.
Martta Airikkala o.s. Tienari , s. 03.12.1903 Savonlinna. Tauluun 80
Annikki Fellman o.s. Tienari , s. 21.05.1906 Säkylä. Tauluun 81
Maunu Tienari , s. 17.02.1908 Köyliö. Tauluun 83
2. puoliso: Vihitty 24.09.1944 Nousiainen Elli Akselintytär Tienari o.s. Tulokas Opettaja, työskenteli lähetyssaarnaajana., s. 30.06.1891 Vehkalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 78
IX Toini Ojanperä o.s. Tienari, (Taulusta 77, isä Matias Tienari) Kirjailija-satukirjat, s. 22.07.1899 Viipuri.

ISBN: kr12252271
Kirja: Satuja
Tyyppi: kirja / bok
Kirjailija: Toini Ojanperä
Toini Ojanperä ; kuvittanut Heli Ojanperä
Julkaisuvuosi: 1945
Kustantaja: Aura, Turku
Kieli: suomi

Otsikko Kyyneleet kuivuvat: äidin kokemuksia henkimaailmasta 1943
Kirjailijat A. Stuart, Helmi Krohn, Toini Ojanperä

Valoperhonen Ojanperä, Toini
Satuprinsessa 30--tarulipas pienille tytöille , Karisto, 1952

Sadun nimi: "Kehrää, kehrää, tyttöni"
Tekijä: Ojanperä, Toini
Teos/Kokoelma: Satuprinsessa 43--tarulipas pienille tytöille
Kuvittanut: Lukka, Veikko
Toimittanut/Kertoja: Korjus, Jaakko (toim.)
Tunnus: 1238609X
Julkaisutiedot: Karisto, 1965

.
Rovasti Matti Tienarin ja HilmaTienarin (os. Grönlund) lapset: Toini, Martta ja Aino

Puoliso: Valter Ojanperä

Lapset:
Heli Ojanperä Kuvataiteilija, s. 1921.
Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 36
Toim. Erkki Valkeila; [kuv. Reino Apponen, Heli Ojanperä ja Reino Vihinen]
Hämeenlinna : Karisto, 1958. - 93, [1] s. : kuv. ; 17 cm

Satuprinsessa : Tarulipas pienille tytöille. 37
Toim. Erkki Valkeila; [kuv. Heli Ojanperä ja Reino Vihinen]
Hämeenlinna : Karisto, 1959. - 94, [1] s. : kuv. ; 17 cm.
Heli Ojanperä: Hahmot huoneessa vuodelta 1944. Öljy kankaalle, 42x50/56x62
Tapani Ojanperä
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 79
IX Aino Vesterinen o.s. Tienari, (Taulusta 77, isä Matias Tienari) Kansakoulunopettaja, ei lapsia, s. 22.04.1902 Savonlinna, k. 1985 Turku. Monilla meistä on ollut käsitys, että Pyhän Laurin Ritarit
olisi ensimmäinen Perniössä vaikuttanut lippukunta. Jonkinlaista
partiotoimintaa tiedettiin täällä olleen, mutta historiaa
pengottaessa löytyi uutta tietoa perniöläisestä partiotoiminnasta
ja lippukunnista.
Kaapin kätköistä löytyi kirja Perniön Partiotytöistä vuosilta
1928-1940 sekä Kotkanpojista on ainakin jäänyt eräälle
40-luvun vartiolaiselle muistoksi suorituskirja. Lisäksi Partiotyttöjen
kirjassa mainitaan Pesän Pojat – lienevätkö hekin
perniöläisiä?
Partiotoimintaa Perniössä ennen Pyhän Laurin Ritareita
Kotkanpojissa ovat vartiolaiset suorittaneet 1940-luvulla
III, II- ja I- luokkaa niinkuin vartiolaiset aina tähän vuoteen
asti. Suoritukset ovat hieman uudistuneet mutta silloinkin
listalla on ollut solmuja, suunnistusta, ensiapua. Suoritettava
oli myös juoksussa, pituudessa ja kuulantyönnössä tietyt
tulosrajat sekä osattava pestä oma paitansa.
Kotkanpoikien johtajana ovat ainakin toimineet kirkkoherra
Airas sekä opettaja Lappi-Seppälä ja he kokoontuivat silloisella
seurakuntatalolla. Toiminta on hiipunut noin 1950
Toinen lippukunta, mikä on Perniössä varmuudella toiminut,
on Perniön Partiotytöt. 1920-luvun lopussa se oli Helsingin
Tuulityttöjen alaosasto ja vuonna 1932 heidät on hyväksytty
jäseniksi Suomalaiseen Partiotyttöliittoon. Toiminta on
ollut 1930-luvulla hyvinkin aktiivista , jäseniä noin 40-60.
Käytössä heilläkin olivat olleet sekä luokkasuoritukset että
taitomerkit. Kirjasta selviää myös, että silloin on kuuluttu
Länsi-Suomen Partiopiiriin, jonka järjestämille kursseille
on osallistuttu. - Onpa Perniöön ainakin yksi Mannerheimsolkikin
myönnetty vuonna 1934.
Johtajana lippukunnassa on toiminut kahdenkymmenen
vuoden ajan opettaja Aino Tienari. Hän on tämän kirjan
lahjoittanut takaisin Perniöön v. 1985.
Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin
myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Säästöpankin
vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden
säilytykseen.
Lippukunta järjesti vuosien aikana normaalin viikkotoiminnan
lisäksi erilaisia juhlia rahan keräämiseksi mm. yhdessä
Raittiusseuran kanssa. Jatkosodan aikana toiminta oli
vähäistä, mutta heräsi jälleen sodan loputtua. Toiminta on
kuitenkin jossain vaiheessa hiipunut samoihin aikoihin kuin
Kotkanpojilla. Lieneekö syynä ollut molemmilla johtajien
muutto pois paikkakunnalta, sillä toiminta oli tuolloin vahvasti
kiinni esim. opettajien kiinnostuksesta.
- Kati Isotupa-Erjala -.
Kuvassa kansakoulun partiotytöt vuodelta 1939, jolloin myös lippukunnassa vietettiin juhlaa, koska Perniön Säästöpankin vintille oli saatu oma soppi kokouspaikaksi ja tavaroiden säilytykseen.

Puoliso: Vihitty 15.01.1950 Herman Vesterinen s. 22.10.1897 Uusikirkko, k. 1980 Turku.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 80
IX Martta Airikkala o.s. Tienari, (Taulusta 77, isä Matias Tienari) Hammaslääkäri, ei lapsia, s. 03.12.1903 Savonlinna, k. 2/2000 Haapamäki. Haapamäki
on nyt se osa-alue Keuruun kaupungissa, jossa väkiluku kasvaa. Tämä on koko Keuruun parhaaksi. Ne puutteet, joita tällä hetkellä
on terveydenhuollon ja lasten päivähoidon toteutuksessa tulee ensi tilassa korjata. Parasta olisi, jos löytäisimme tehtäviin Haapamäelle niin uskolliset henkilöt kuin aikanaan olivat lääkäri Karvonen ja hammaslääkäri Martta Airikkala. Jos löytäisimme tänä aikana tällaiset henkilöt, jotka tulisivat myös asumaan joukkoomme Haapamäelle, olisi hyvä aika tässäkin suhteessa palannut.

Puoliso: Kustaa (Kyösti) Airikkala s. Nurmijärvi, k. Haapamäki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 81
IX Annikki Fellman o.s. Tienari, (Taulusta 77, isä Matias Tienari) Ekonomi, s. 21.05.1906 Säkylä, k. 05.04.1996 Helsinki.

Puoliso: Fellman

Lapset:
Jaakko Fellman , s. 1931. Tauluun 82
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 82
X Jaakko Fellman, (Taulusta 81, äiti Annikki Fellman) s. 1931.

Puoliso: Pirkko Fellman o.s. Kontkanen

Lapset:
Kari Fellman
Olavi Esaias Fellman Kuvataiteilija, käsitaiteilija, taidemaalari, ympäristötaiteilija, s. 06.07.1956 Helsinki. Koulutus:

Filosofian maisteri (Estetiikka, taidefilosofian linja, Helsingin yliopisto 2004
Humanististen tieteiden kandidaatti (Helsingin yliopisto 2001)
Kuvataiteilijan ammattikoulutus (Taidekoulu Maa 1986-1990)
Muurari ( Pääkaupunkiseudun ammatillinen kurssikeskus 1983-84)
Sosionomi (Tampereen yliopiston yhteiskunnallinen tutkinto 1981)
Maisteriopintoja täydentävät opinnot uskontotieteessä tohtorikoulutukseen pääsyä varten (kesken)
Kuvataidepsykoterapeutin opinnot alkamassa 2009
Ymmpäristönsuojelun perusopinnot (kesken)

Luottamustehtävät:

Espoon kuvataiteilijat hallitus 1999-2001, 2004, näyttelytoimikunta 1999-2000, 30-vuotisjuhlatoimikunta pj. 1998-1999, tilintarkastaja 2009
Kuvataidetaloyhdistys Suna ry. puheenjohtaja 2000-2004, hallituksen jäsen 2004-, Galleria Espoonsilta näyttelytoimikunta 2008-
Espoon keskuksen Kannusillanmäen perinnemaisematyöryhmä 2002-2004
Espoon kaupunginteatterisäätiön valtuuston jäsen 2009-


Apurahat ja palkinnot:

Helsingin yliopiston avoimen yliopiston tunnustuspalkinto 1998
Espoon kaupungin apuraha Pietarin näyttelyyn 1999
Espoon kaupungin apuraha Kulttuurikeskuksen näyttelyyn 2001
Uudenmaan kulttuuritoimikunnalta, Helsingin kulttuuriasiainkeskukselta ja Suomen ympäristötaiteen säätiöltä ryhmäapurahat Kivinokka-ympäristötaidenäyttelyyn 2003
Espoon kaupungin ryhmäapurahat Espoon keskuksen ympäristötaidenäyttelyihin 2004-2006
Espoon kaupungin apurahat Espoon 550v. juhlien ympäristötaidenäyttelyihin 2008
2009 apurahat useaan eri projektiin haettu


Taiteen alan opetus- ja muu työ :

Taideopetusta työväenopistossa
Andorra-gallerian hoitaja 1995-96
Taiteen arkiston hoitaja, Taideteollisen korkeakoulun kirjasto 1998
Ympäristökasvatuspäivät Helsinki 2000, Suomen ympäristötaiteen seura
Savirappauskurssi , Villa Elfvik Espoo 2000
Ympäristötaidekurssi Kaunissaari 2001 Helsinki
"Kanta-Espoo I" -ympäristötaidenäyttelyn kuraattori Espoo 2003
Espoon keskuksen ympäristötaidenäyttelyn kuraattori 2004
"Navettafestarit" - ympäristö- ja monitaidekulttuuritapahtuman järjestäjä 2004
"Joen hiljainen laulu" -ympäristötaidenäyttelyn kuraattori Espoo 2005
Sielun Maisemien Maalarit” ja ”Mielen Maisemien Maalarit” – Espoon Mielenterveysyhdistyksen taideryhmien opettaja 2007 alkaen

Pirre Pääkön lopputyön ohjaaja, Taidekoulu Maa 2007

”Asunnottomien Yö” – Espoon tapahtuman taiteellinen järjestäjä 2007

Toiminnanohjaajana Espoon Mielenterveysyhdistyksessä 2007-2008

”Espoo 550 v. – Espoon keskuksen historiallinen polku ” –kuraattori 2008

2009: kuraattori, ekologinen ”Kassi” –näyttely, Galleria Pikku Sökö, Espoo

2009: kuraattori, ”Puu”, Espoon kuvataiteilijat 40 vuotta, Espoonlahti

2009: kuraattori, ympäristötaidepolku, Espoon kuvataiteilijat 40 vuotta

2009: kuraattori, ”Kasvu”, Espoon kuvataiteilijat 40 vuotta, Espoon keskus


Yksityisnäyttelyitä:

Espoon pääkirjaston galleria Leppäväära Espoo 1989

Galleria Focus Karjaa 1990

Billnäs 1990 (”Viritys”) ja 1991 (”Mylly”) Pohja

Rikhardinkadun kirjaston galleria Helsinki 1992

Espoon kuvataiteilijoiden galleria EKT 1994 ja 1997 Espoo

Andorra elokuvateatterin aula 1995

Helsingin yliopiston kirjasto 1996 ja 1997 Helsinki

Taideteollisen korkeakoulun kirjasto ja galleria 1998 Helsinki

Galleria Lillbass 1999 Espoo

Galleria Pihla 1999 Helsinki

Galleria Oma Huone 2000 Helsinki

”Aikamatka 2000” Kulttuuripääkaupunki 2000 Helsinki

”Taideuskonto” Kulttuurikeskus galleria 2001 Espoo

Galleria Espoonsilta 2006 Espoo

Askel-projekti 2007 Espoo

Jorvin sairaalan psykiatrinen poliklinikka 2007

v. 2009 tulossa yksityisnäyttely Galleria Pikku Sökö, Espoo

tulossa yksityisnäyttely Matera, galleria Orbis Italia


Ympäristötaide:

”Luontopolku” Espoon Kuvataiteilijat Villa Elfvik 1999 Espoo

”Suomi-Kannel” 1999 Sammatti

”Art goes Camping” 1999 Helsinki

”Kivinokka 2003” Kivinokka Helsinki

”Kanta-Espoo I ja II ympäristötaidenäyttelyt Espoon keskus 2003 ja 2004

”Espoonlahden ympäristötaidepolku” Espoonlahden urheilupuisto 2004, 2005, 2006, 2008 Espoo

Asuntomessujen 2006 ympäristötaidenäyttely Nomad-ryhmä Kauklahti Espoo

Asunnottomien yö 2007 Espoon keskus

”Minä rakastan sinua” Espoon 550-v. ympäristötaidenäyttely Espoo 2008

”Historiallinen polku” Espoon 550-v. ympäristötaidenäyttely Espoo 2008

2009: Espoon kuvataiteilijoiden 40. juhlavuoden ympäristötaidepolku


Teatteri ja performance

Tampereen ylioppilasteatteri, valomies ja näyttelijä 1970-luvulla

Elannon näyttämö. näyttelijä 1980-luvulla

Kuvauksia esim. mainoksiin esim. Populaari Oy:lle

”InDustRiot” Töölönlahti Helsinki 1990 Markus Copperin ym. kanssa

”Alarm” Karjaan Yö 1991 Markus Copperin kanssa

”Siasta ihmiseksi” Taideteollinen korkeakoulu 1998 Helsinki

”Myytti ja symboli” Suomi-Kannel Sammatti 1999

”Heidegger ja piilotajunta” Galleria Novo 2000 Helsinki

”Taideuskontunnustus” Espoon kulttuurikeskus 2001

”Minä ja Sika” Galleria Aarni 2001 Espoo

”Konstreligion” Huddinge konstnärshus 2001 Ruotsi

”Taideuskon Tunnustus” Taiteiden Yö 2003 Helsinki

”Taideuskon Kaste” Navettafestarit 2004 Espoo

”Credo” Italiarts Sello 2006 Espoo

”Credo Artista” ItalianTaidemessut Sello 2007 Espoo

“Päiväkäskyt” Vuotalo 2007 Helsinki

”Kansan kärsimys kuvataiteessa” Suomalais-Kurdilainen kulttuuriyhdistys 2008


Ryhmänäyttelyitä

Uudenmaan Aluenäyttely 1989 Hyvinkään taidemuseo

”Irti Maasta” Nokian kaapelitehdas 1990 Helsinki

Taideholvi 1990 Helsinki

Expohja Grafiikkaa Fiskars 1990-1991 Pohja

”Espoleeni” Poleeni 1998 Pieksämäen taidemuseo

”Kasvi” WeeGee galleria 1999 Espoo

”Sänky” EKT 30-v. juhlanäyttely Galleria Otso ja Kulttuurikeskus 1999 Espoo

”Terveyttä taiteesta” Jorvin sairaala 1999 Espoo

Galleria ArtKollegium Pietari Venäjä 1999

”Eläin” Galleria Aarni 2000 Espoo

”Kuninkaantien taiteilijat” Monitaidekeskus 2000 Espoo

”Yli rajojen” Pont-ryhmä Kulttuurikeskus 2000 Espoo

”Vesi” Galleria Aarni 2001 Espoo

”Suburban Mini-Art” Huddinge Ruotsi 2001

”Kalevala sinussa ja minussa – Tietäjäpäivät 2002” Helsinki

”Kesäterassi” Galleria Aarni 2003 Espoo

”Joulukalenteri” Galleri Espoonsilta 2005 Espoo

”Italiarts” Taiteilijaseura Aura Sello 2006 Espoo

”Uhanalaiset” Vuotalo 2007 Helsinki

”Italian Taidemessut” Taiteilijaseura Aura Sello 2007 Espoo

”Apis Mellifera” Galleria Aarni 2007 Espoo

”Pikku Sökö” Galleria Soukanpohjan kartano 2008 Espoo

”Espoon kuvataiteilijat 40 v.”, JOS- galleria Tapiola Espoo, Helmikuu 2009

2009 huhtikuu: Iisalmi, Taidehalli ArtAnna: Uhanalaiset-ryhmä

2009: ”PONT 99”: monikulttuuriset näyttelyt: Helsinki, Espoo


Kirjalliset työt

”Nuorison sosiaalistuminen” Yhteiskunnallinen opetusjaosto tutkielma Tampereen yliopisto 1981

”Elämys ja luovuus uskontona – tulkinta taideuskonnosta”, pro gradu- työ Helsingin yliopiston estetiikan laitos 2004 (Myös suomenkielisen Heidegger-kirjallisuuden bibliografiassa 2008)


TV

Oppijan muotokuva Yle TV 1 opetusohjelmat 1998

TARU-tv 22.3.2006


Lehdistö

Helsingin Sanomat 1.3. 2004, Länsiväylä 6.2.2009, 4.4.2008, 21.8.2004, 31.1.2001, 4.6.2000, 9.10.1994. Savon Sanomat, Keskisuomalainen, Pohjalainen, Lapin Kansa 16.7.2004 Karjaan Seutu 9.9.1992, 22.2.1990 Västra Nyland 13.6.1990, 24.2.1990 Pieksämäen lehti 3.9.1998 Alueuutiset 4.8.2004, 13.12.1992.


Muuta

Monikulttuurisuustyö esim. Suomalais-Kurdilaisessa Kulttuuriyhdistyksessä sekä perustamani Kuvataidetaloyhdistys Suna ry:n näyttely- ym. projekteissa. Jäsen PAND ry:ssä. MUU ry. 1989-1992. Taidemaalariliitto kokelasjäsen 1991-2001, en ole hakenut vars. jäseneksi. Monikulttuuri-sessa ystäväperhetoiminnassa 1991 lähtien. Save the Children in Kurdistan – toiminnassa 1995 alkaen. Jäsen Maan Ystävissä. Perusteilla ilmastonmuutosta estävien puiden taimitarha Espoossa. Ympäristötaiteellisia puistoistutussuunnitelmia. Ympäristötaiteellisia runoteoksia. ”Roska Päivässä” -liikkeen aktiivi sen alusta saakka. Omat nettisivut tulossa. Valmisteilla kulttuurivaihto- kehitysyhteistyötä ja monikulttuurinen osuuskunta yhdessä COOP.NET organisaation kanssa.



.
Olavi Fellman - Spirit in Walden 2010, öljyväri kovalevyllä 110x70
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 83
IX Maunu Tienari, (Taulusta 77, isä Matias Tienari) Agronomi, MMK, tykistön kapteeni, komppanianpäällikkö, s. 17.02.1908 Köyliö, k. 17.05.1994 Espoo.

Puoliso: Vihitty 24.09.1933 Helsinki Alli Elisabeth Tienari o.s. Nummelin Alli asui myös Helsingissä ja Turussa, s. 16.01.1906 Nurmijärvi, Palojoki, k. 20.02.2003 Espoo.
Vanhemmat: Mauri Nummelin, s. 28.12.1874 Nurmijärvi ja Aleksandra Nummelin o.s. Korpinen, s. 03.10.1877 Hausjärvi.

Lapset:
Maija-Liisa Söderholm o.s. Tienari , s. 05.08.1934 Helsinki. Tauluun 84
Taina Hilkka Synnöve Liimatainen o.s. Tienari , s. 12.10.1937 Turku. Tauluun 86
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 84
X Maija-Liisa Söderholm o.s. Tienari, (Taulusta 83, isä Maunu Tienari) s. 05.08.1934 Helsinki.

Puoliso: Pauli Birger Antero Söderholm s. 25.06.1935 Tampere.

Lapset:
Leo Torsti Birger Söderholm , s. 08.11.1959 Espoo. Tauluun 85
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 85
XI Leo Torsti Birger Söderholm, (Taulusta 84, äiti Maija-Liisa Söderholm) s. 08.11.1959 Espoo.

Puoliso: Teija Tuulikki Söderholm o.s. Kostamo s. 12.12.1964.

Lapset:
Kari Antero Kalevi Söderholm s. 10.04.1987 Turku. Ammatti
Student, System Designer
Työnantajat

A1 Media
System Designer, 2006 - nykyinen

Koulutus

University of Turku
2008 - nykyinen
Kaarina Upper Secondary School
2006.
Kari Söderholm vesillä.
Jari Kristian Söderholm s. 12.06.1990 Turku.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 86
X Taina Hilkka Synnöve Liimatainen o.s. Tienari, (Taulusta 83, isä Maunu Tienari) s. 12.10.1937 Turku, k. 16.03.1999 Espoo.

Puoliso: Seppo Juhani Liimatainen s. 24.07.1935 Viipuri.

Lapset:
Virve Laine ent. Seppälä o.s. Liimatainen , s. 26.07.1957 Espoo. Tauluun 87
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 87
XI Virve Laine ent. Seppälä o.s. Liimatainen, (Taulusta 86, äiti Taina Liimatainen) s. 26.07.1957 Espoo.

1. puoliso: Tapio Voitto Juhani Seppälä s. 1957.

2. avopuoliso: Suutari
Lapset:
Juha Topias Suutari s. 19.12.1984 Espoo.
3. puoliso: Marko Mikael Laine s. 20.07.1971 Porvoo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 88
VIII Kaarle (Kalle) Juhonpoika Tienari, (Taulusta 20, isä Juho Tienari) Kalle osti Viitalan Tienarin tilasta ja isännöi sitä vuodesta 1902., s. 31.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 01.03.1963 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


OLKITAIPALEEN ISOJAKO 9, 9:A suoritettiim 7.7.1804, jolloin siitä muodostettiin tiloja:

TIENARI 303-415-6-0
Perintötila
30.3.1908 palstatilan murtaminen 8 : 7
26.3.1909 lohkominen 8:8
KOIVULA 303-415-6-1 (Kiinteistön myynti oli ensimmäinen Tienarin perintötilasta lohkottu alue, Tienari oli siis yli sata vuotta alkuperäisen kokoinen 1804-1909, 275 ha)
-palstatilan murtaminen 30.3.1908 8:7
-yleistietoimitus 8.7.1986 17:73
-kuntajaon muutos 1.1.2009
- 980-458-6-1 KOIVULA

26.3.1909 lohkominen (Tienarin pojalle Kalle Tienarille:
303-415-6-2 X VIITALA
-15.11.1940 lohkominen
-KALLIOHARJU 303-415-6-26 X KALLIOHARJU
-Kalle Tienari myi Viitalan tilasta Parkkuun työväenyhdistykselle tontin, johon rakennettiin
-työväentalo 1920-luvun alussa ollen ennen ostoa vuokralla Viitalan maalla.
-30.3.2007 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
-1.3.2008 käyttöoikeuden perustaminen. Voimaantulopäivä 12.7.1974 tielautakunta
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-26 KALLIOHARJU

Uusi 303-415-6-27 X VIITALA
13.11.1941 pakkolunastus
MAANTIEALUE 303-415-6-32
27.11.1975 rajankäynti
6.6.1986 yleistietoimitus
29.8.2003 osakasluettelon perustaminen 29.8.2003.
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-27 VIITALA
Viitalan tilalla 980-458-6-27 on maa-alue tilan 980-458-6-93 sisällä maa-ainesten nostoa varten.


ASEVELVOLLISUUSKUTSUNTA VUONNA 1899:

IV Kutsunta-alue
Kokouspaikka Oriveden pitäjän kirkonkylässä Tuomas Eerolan talossa.
Kangasalan pitäjä - maanantaina 29 p. toukokuuta kello 3 j. pp.
Ruoveden pitäjä - tiistaina 30 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Kurun pitäjä - keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Aurejärvi:
Työmies Emil Raiski, talonpoika Emil Kovanen, renki Juha Fredrk Oskarinpoika, talonpoika Bistor Huotari, torpanpoika Julius Tasa-aho, torpanpoika Malakias Joutsiaho, metsänvartijanpoika Kaarle Andersson, torpanpoika Juha Talasoja.
Hainari:
Itsellinen Oskar Rintaniemi.
Juhtimäki:
Torpanpoika Matti Hauturi.
Karjula:
Itsellisenpoika Kaarle Järvinen, suntionpoika Emil Lehtinen, leipuri Emil Rinne, itsellisenpoika Manu Kivinen, renki Otto Lindgren, räätälinpoika Otto Kiskonen.
Keihäsjärvi:
Torpanpoika Edvard Jokela, torpanpoika Josua latvajärvi.
Keihäslahti:
Itsellisenpoika Toivo Heikki Elisenpoika, räätälinpoika Kaarle Wallin, itsellinen Edvard Mäkinen, renki Atte Sanden, renki Otto Koskinen, itsellinen Kaarle Nieminen.
Koivisto:
Talonpoika Kaarle Korkiala.
Olkitaipale:
Räätäli Matti Ojanen, talonpoika Kaarle Tienari, itsellisenpoika Kaarle Anselmi Kaarlenpoika, torpanpoika Elias Lettoniemi, seppä Manu Hellström.
Petäjälammi:
Itsellisenpoika Kalle Aatu Aapelinpoika, torpanpoika Arvid Pohja, itsellinen Matti Nevala.
Pohjankapee:
Talonpoika Jaakko Ala-Kapee, torpanpoika Heikki Moisio, itsellinen Antti salminen.
Poikelus:
Torpanpoika Jeremias Lahtinen
Ristaniemi:
Talonpoika Oskar Ristaniemi
Riuttaskorpi:
Torpanpoika Oskar Ketola, itsellinen Kaarle Lahtinen, renki Bistor Ketonen, renki Kaarle Tuomi, itsellinen Matti Niemi, talonpoika Aleksander Lammi, torpanpoika Kaarle Jouttijärvi, itsellinen Matti Nurmi, suutarinpoika Manu Vehkonen, talonpoika Antti Saarijärvi, talonpoika Sven Raivio, renki Ananias Alpertinpoika.
Sontu:
Talonpoika Oskar Myllymaa.
Vaakaniemi:
Renki Emil Mäkinen, renki Simon Palonen, itsellinen Oskar Leppänen.

Vuodesta 1898 hylätyt:
Aurejärvi: torpanpoika Bistor Järvenpää
Keihäsjärvi: itsellinen Juha Vuori
Riuttaskorpi: torpanpoika Heikki Hietanen
Hylättäväksi esitetty: 1896 vuoden kutsunnasta n:ro 19 Edvard Rajula
Teiskon kappeli keskiviikkona 31 p. toukokuuta kello 9 e. pp.
Leppälahti:
Torpanpoika Juha Anton Korpinen, renki Edvard Timonpoika, torpanpoika Axel Kalliolahti, torpanpoika Juha Kustaa Kaustaro.

Jatkosodan aikana pidettiin Olkitaipaleen kinkerit Viitalassa. Kinkereitä piti silloinen kappalainen Sourander. Hän määräsi läksynä olleen Raamatun kohdan luettavaksi kinkeriväen kesken kukin vuorollaan uhden jakeen. Vanhemman väen alkaessa luvun penkin pääästä, se alkoi melkoisesti takerrellen ja loppui kokonaan hämärässä istuneeseen Törmän Riikkaan. '' Jumala on järjestyksenkin Jumala, kun luku ei käy niin minä luen tekstin itse'', selvitti takertelevaan lukemiseen närkästynyt pastori.

Viitalassa oli lukusijat. Pappi antoi Kalle-isännälle Raamatun ja pyysi lukemaan vähän matkaa ja antamaan seuraavalle lukijalle. Kalle antoi heti vieressään istuneelle Törmän Riikalle ja sanoi: ''Lue sinä, minä näen niin huonosti.'' Pappi antoi tästä huomautuksen sanoen: ''Kyllä sanomalehtiä nähdään lukea, mutta ei pyhää kirjaa.''

Viitalan vaari oli palaamassa rahtiajosta rehoineen Niemikylästä Parkkuuseen. Vaari nukahti rehaan, mutta hevonen osasi tien korkeitten lumipöykkyjen välissä kulkevalla talvitiellä. Yht'äkkiä hän heräsi hevosen seisahtuessa. Häntä väistämään joutuneet, kinkereiltä Tienarilta palaavat, rovasti Numminen ja kanttori olivat kaatuneet rekineen Lahdenperän aukealla lumipöykkyyn ja kömpivät sieltä esiin.
Vaari muisteli tapausta siksi, että kumpikaan osapuoli ei lausunut koko aikana sanaakaan. Syvän hiljaisuuden vallitessa hän ja rovasti hoputtivat hevosensa liikkeelle.

Viitalan isännällä oli syntymäpäivät ja Kalle oli vähän puhepäällä. Aamulla Riikka-emäntä moitiskeli, että ''sinäkin siinä ouhua röpötit''.
Kalle vastasi: ''Puhun minä kun toisetkin puhu''.

Siihen aikaan kun henkivakuutuksia alettiin tehdä, oli Eero Leveelahti asiamiehenä ja meni vakuutusta kauppaamaan Tienarin Kallelle (Viitala).
Kun oli aikansa selostanut vakuutuksen hyviä etuja. Kalle Kysäisi:
- Ekkö sinä ymmärrä niitä itte käyttää, mitä niitä minulle tulet tyrkyttämään?

Viitalan Kalle-isäntä kysyi Kastarilta:
- Paljonko sinä kylvit kauraa?
- 50 hehtoo minä kylvin, vastasi Kastari
Viitalan Kalle tokaisi siihen:
- Kyllä sinä hyvin saat, jos sen saat mitä kylvit.
.
Veljekset Matti, Juho ja Kalle Tienari.

1. puoliso: Vihitty 08.04.1900 Kuru Hilma Fredrikintytär Tienari o.s. Kingelin Itsellisen tytär Riuttaskorven kylän Lahdenperästä. Ennen naimisiinmenoaan piikana Riuttaskorven ja Olkitaipaleen kylien eri taloissa., s. 27.07.1875 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä, k. 22.05.1907 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Vanhemmat: Fredrik Antinpoika Kingelin, Fredrik on merkitty syntyniden luetteloon syntyneeksi 2.2.1834, mutta rippikirjoissa on syntymävuodeksi merkitty 1833, suutarin poika, renki, itsellinen, Fredrik eli vielä 1910-luvun vaihteessa., s. 02.02.1834 Virrat, Viinikka ja Anna Stina Manuntytär Kingelin o.s. Isoviita, Torpparintytär, s. 03.09.1845 Virrat, Riuttaskorpi, Puntanen, k. 16.06.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Lahdenperä.
Hilma Tienarin (os. Kingelin) mies Kalle vaarina.

Lapset:
Elle Johanna Tienari , s. 16.07.1900 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 89
Aarne Johannes Tienari , s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 94
Kalle Vihtori Tienari s. 16.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 30.07.1903 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
Sanna Kauraniemi o.s. Tienari , s. 05.06.1904 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 96
Katri Maria Tienari s. 12.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala, k. 18.02.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viitala.
2. puoliso: Vihitty 08.11.1908 Kurun kirkko / A.M.Numminen Eriikka Antintytär Tienari o.s. Mattila Viitalan emäntä. Eriikka kuoli 81-vuotiaana sydänlihasrappeumaan ja sydämen toiminnan vajaukseen., s. 25.07.1884 Kuru, Karjula, Petäjäniemi, k. 22.09.1965 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Vanhemmat: Antti Matinpoika Mattila, Torppari, s. 02.11.1850 Kuru, Karjula, Petäjäniemi ja Anna Mariana Joosepintytär Mattila o.s. Ala-Paappanen, s. 31.03.1853 Kuru, Petäjälammi.
Viitalan (Tienarin) Riikka os. Mattila
Lapset:
Anni Mariana Tienari Anni oli naimaton., s. 19.09.1909 Kuru, Olkitaiaple, Viitala, k. 26.07.1981 Kuru, Olkitaiaple, Viitala.
Kuvassa vasemmalta: Yrjön sisar Anni Tienari, Aili Tienari, Elma ja Erja Tienari, Riikka Tienari, Anni Ahonen, Yrjön vaimo Anni os. Yläkoski, istumassa Yrjö sylissään Kalle tai Raija
Matti Tienari Matti ollut sotavankina, kuollut sotien jälkeen., s. 07.12.1910 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. jälkeen 1945 Hyrynsalmi.
980-458-6-27 VIITALA: ISOKORPI. käden yläpuolella oleva Viitalan maanottoalue (980-458-6-93 LEIJU). Alue maanottopaikan ympärillä kuuluu Leijun tilaan. Kiinteistö alakulmassa on 980-458-6-87 TIENARI:sta lohkottu kiinteistö 980-458-6-110 METSONTAIVAL, mihin on rakennettu omakotitalo, lohkominen 4.10.2008
Maunu (Mauno) Olavi Tienari Tilanomistaja, kalastaja. Maunu oli naimaton., s. 11.07.1914 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 17.02.1995 Kuru, Olkitaipale, Viitala.

Viitalan Mauno huuteli naapuriin Suutalan Veikolle, että ''tuleppas täällä käymään niin saat kiljua''.
Veikko meni ja istuivat pihakallion päällä hetken aikaa asioita puhuen. Viimein Mauno muina miehinä: ''nyt jo saisit kiljua''.

- Elämä on venkkelinpeliä, sano Tienarin Mauno.
Maunu (Mauno) Tienari, Viitalan omistaja
Yrjö Sakari Tienari , s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 99
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 89
IX Elle Johanna Tienari, (Taulusta 88, isä Kaarle Tienari) s. 16.07.1900 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Kuru Olkitaipaleen Tienarin perintötilasta lohkottiin Kurun kunnalle koulua varten palsta Rn:ro 303-415-6-1 X KOIVULA, joka oli ensimmäinen lohkominen Tienarin talosta yli sataan vuoteen. Vuodesta 1804 vuoteen 1909 Tienarin tila oli kokonaisuudessaan samankokoinen tuona aikana. Parkkuun vastavalmistunut kansakoulu 1920-luvun alkupuolella. Koulun rakentaminen aloitettiin heti koulupiirin perustamisen jälkeen. Rakennus pystytettiin kouluhallituksen laatimien ohjepiirrustusten pohjalta. Sen toisessa päässä oli luokkahuone ja verstassali, toisessa opettajien asunnot.

Puoliso: Kapee

Lapset:
Ritva Kapee o.s. Tienari , s. 30.12.1934 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 90
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 90
X Ritva Talvikki Kapee o.s. Tienari, (Taulusta 89, äiti Elle Tienari) s. 30.12.1934 Kuru, Olkitaipale, Viitala.

Puoliso: Vihitty 06.09.1958 Kuru Pekka Sakari Kapee Autonkuljettaja, s. 13.10.1935 Kuru, k. 29.03.1999 Kuru.

Lapset:
Irene Orvokki Nieminen e. Kapee s. 06.03.1959 Kuru.
Kaisu Johanna Petäjäniemi e. Kapee , s. 03.05.1960 Kuru. Tauluun 91
Sinikka Talvikki Karjula e. Kapee , s. 29.04.1961 Kuru. Tauluun 92
Timo Pekka Antero Kapee s. 24.07.1962 Kuru.
Esa Juhani (Jussi) Kapee , s. 31.08.1963 Kuru. Tauluun 93
Minna Sisko Ristiina Kapee Asuu Oulunjärvellä, s. Kuru.
Kalevi Kapee
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 91
XI Kaisu Johanna Petäjäniemi e. Kapee, (Taulusta 90, äiti Ritva Kapee) s. 03.05.1960 Kuru.

Puoliso: Jussi Eino Sakari Petäjäniemi s. 17.04.1962 Kuru.

Lapset:
Lassi Kalevi Petäjäniemi s. 21.10.1983 Kuru.
Harri Petteri Petäjäniemi s. 06.07.1987 Kuru.
Reeta Johanna Petäjäniemi s. 09.09.1988 Kuru.
Irina Johanna Petäjäniemi s. 17.09.1991 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 92
XI Sinikka Talvikki Karjula e. Kapee, (Taulusta 90, äiti Ritva Kapee) Perushoitaja, s. 29.04.1961 Kuru.

Puoliso: Kai Juhani Karjula s. 27.12.1960 Kuru, Sammalisto.

Lapset:
Joonas Juhani Karjula s. 05.10.1987 Kuru, Sammalisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 93
XI Esa Juhani (Jussi) Kapee, (Taulusta 90, äiti Ritva Kapee) Kivityömies, s. 31.08.1963 Kuru, k. 19.05.2001 Kuru.

Puoliso: Taina Tuulikki Kapee o.s. Mäkelä Koulunkäynninavustaja, s. 07.01.1968 Kuru.

Lapset:
Toni Juhani Kapee s. 09.04.1990 Kuru.
Santeri Mikael Kapee s. 21.09.1995 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 94
IX Aarne Johannes Tienari, (Taulusta 88, isä Kaarle Tienari) s. 06.04.1902 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 11.09.1987.
980-458-6-27 VIITALA keskellä, Viitalan tilan oikeassa ylänurkassa, VIITALASTA ainoa lohkottu kiinteistö työväentaloa varten 980-458-6-26 KALLIOHARJU + maantiealueen pakkolunastus.

Puoliso: Suoma Helena Tienari o.s. Taipale. (Taulu 409) s. 17.01.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1977 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale, Taipaleen isäntä 1887-1934, rippikirjassa lukee kelpaamaton., s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden, Tilta muutti Teiskoon vanhempiensa kanssa 29.10.1973 ja palasi Kurun Olkitaipaleen Taipaleen emännäksi heti häiden jälkeen., s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Aarne ja Suoma Tienarin hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Sinikka Ilmatar Varjonen o.s. Tienari , s. Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 95
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 95
X Sinikka Ilmatar Varjonen o.s. Tienari, (Taulusta 94, isä Aarne Tienari) s. Kuru, Olkitaipale, Viitala.

Puoliso: Taisto Armas Varjonen s. 07.01.1927, k. 13.08.1984.

Lapset:
Juhani Varjonen s. 23.06.1953.
Jarmo Kari Varjonen s. 01.01.1955, k. 07.02.1981.
Pekka Varjonen s. 16.05.1956.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 96
IX Sanna Kauraniemi o.s. Tienari, (Taulusta 88, isä Kaarle Tienari) s. 05.06.1904 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 16.01.1981 Kuru.

Puoliso: Aleksi Kauraniemi s. 27.11.1894 Kuru.

Lapset:
Varpu Ilona Talvikki Kauraniemi , s. 24.12.1925 Kuru. Tauluun 97
Tapani Veikko Kauraniemi Lääkäri, s. 17.01.1929 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 97
X Varpu Ilona Talvikki Kauraniemi, (Taulusta 96, äiti Sanna Kauraniemi) s. 24.12.1925 Kuru.

Puoliso: Antti Parmento

Lapset:
Pirkko Holkeri o.s. Parmento . Tauluun 98
Lea Parmento s. 07.01.1956, k. 01.09.2005.
Kari Parmento s. 27.05.1957.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 98
XI Pirkko Johanna Holkeri o.s. Parmento, (Taulusta 97, äiti Varpu Kauraniemi)

Puoliso: Hannu Holkeri

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 99
IX Yrjö Sakari Tienari, (Taulusta 88, isä Kaarle Tienari) Tilanomistaja, kalastaja, humoristi., s. 07.09.1923 Kuru, Olkitaipale, Viitala, k. 07.04.1983 Kuru, Olkitaipale, Viitala.


Sopivaan tilanteeseen liitetty ja sopivasti esitetty sana muuttuu helposti huumoriksi. Viitalan Yrjöllä eli Yrjö Tienarilla on aina ollut kyky löytää huumoria tavallisista arkipäivän asioista.
Niinpä Lahdenperän Akseli oli hankkinut erittäin lujatekoiset saksalaisten valmistamat kovapyöräkärryt heti jatkosodan jälkeen, kun jo muuten oltiin vähitellen siirtymässä kumipyöräkärryihin. Yrjö sattui istumaan Riihikosken pihassa Akselin ajaessa ohi kärryillään:
- Kruununhäihinkös olet menossa? veisteli Yrjö.

Suomessa astui 1.4.1982 voimaan tieliikennelaki, jonka perusteella moponkuljettajankin täytyy pitää kypärää ajessaan.
Yrjö sanoi olevansa moista lakia vastaan, mutta lainkuuliaisena kansalaisena hänkin päätti hankkia suojan päähänsä. Yrjö meni Koskisen kauppaan ja osti sopivan kokoisen taikinakulhon, teki reiät reunoille kahden puolen ja rei'istä kuminauha pitämään kulhoa kiinni päässä mopolla ajettaessa. Taikinakulho päähän ja kuminauha vain leuan alle.
Niinpä Yrjön kypärä oli valmis ja niin hän ajeli kylänraittia taikinakulho päässänsä.

Yrjö Tienari tuli pyytämään minua (henkilöä ei tiedetä) kyytimieheksi: ''Käytäisiin kirkonkylässä, mutta annakkos mulle vähän paremman takin lainaksi, kun minulla on tämä työpusero päälläni''.
Minä annoin takkini ja tehimme kirkonkylän reissun. Kotiin päästyämme Yrjö kysyi maksua. Minä sanoin, että ei sitte niin mitään. Yrjö sanoi, että kyllä hän nyt vaan maksaa ja tölmäsi rahaa.
Jäljestäpäin minä ajattelin, että olipas se Yrjö holjalla päällä, kun niin reilusti maksoikin kyytinsä, kunnes huomasin, että sehän maksoi minun omalla rahallani, joka oli siellä lainatakin taskussa.

Viitalan Yrjö oli huolissaan, että ehditäänkö pitkäripaiseen. Suutalan Veikko tiedusteli, että ''viinaakos ostat''? Yrjö tokaisi: ''En kai minä sinne mene asioita juttelemaan''.

Viitalassa oli taas kerran vakuutusmiehiä ja he itsepintaisesti kauppasivat iltamyöhään Yrjölle vakuutusta. Yrjö ei ottanut vaan sanoi:
- Sittenkun lähdette, niin sammuttakaa mennessänne valo pirtistä.
Yrjö lähti itse kamariinsa nukkumaan.

- Puhuu paljon, mutta syljeksii vähän, sano Tienarin Yrjö, kun tekoja kaipasi.
Silloin pinottiin halkoja Länsi-Teiskon koulun pihalla.

Toukokuun puolenvälin tienoilla satoi lunta. Tienarin Yrjö katseli ympärilleen Koskisen pihamaalla ja tuumi: - Jokohan tämä lumi on pysyvä.

Yrjö Tienari kävi kysymässä kunnantoimistossa työtä, koska Kuruun piti tulla uusi kenkäalan yritys.
Kunnanjohtaja kysyi, että mitä sinä siellä oikein voisit tehdä?
Yrjö tuumi, että lestinheittäjäksi hän vielä sopisi.

Olli Hanhala oli Lions-clubin jäsen. Kerran, kun hän oli menossa lioneitten kokoukseen, sanoi Yrjö Tienari: - Kyllä minullakin pyhäpuku olisi.

Kurun pidetty kunnanlääkäri Kalle Suurpää kirjoitti joskus varsinkin alkukuukaudesta pirtureseptejä erilaisista syistä.
Yrjö meni hakemaan reseptiä keskellä kuukauttaja lääkäri oli sen kuukauden pirtureseptit jo kirjoittanut (eräänlainen kiintiö sekin).
Yrjö, kun ei saanut resptiä, kysäisi: Jos nyt edes pieneen pulloon saisi reseptin?
Suurpää tokaisi: Ei suurta, eikä pientä.
Yrjö Sakari Tienari, Parkkuun vitsiniekka. Viitalan omistaja.

Puoliso: Anni Johanna Tienari o.s. Yläkoski. (Taulu 457). (Taulu 459) Viitalan emäntä, s. 10.04.1933 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Edvartti Yläkoski, s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi ja Hilda Antintytär Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi, s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.
Veikko Mäkinen kihlattunsa Anni Tienarin kanssa.

Lapset:
Kalle Juhani Tienari , s. 23.02.1960 Kuru, Olkitaipale, Viitala. Tauluun 100
Raija Annikki Tienari Erikoishammashoitaja, muutti Kurusta 18.2.1987 Helsingin Käpylän seurakuntaan., s. 18.03.1963 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Raijan vanhempien Yrjö ja Anni Tienarin (os. Yläkoski) hääkuva.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 100
X Kalle Juhani Tienari, (Taulusta 99, isä Yrjö Tienari) Metallimies, s. 23.02.1960 Kuru, Olkitaipale, Viitala.
Kalle Tienari voitti Politpyroon Pitkäperjantain pilkkikisan vuonna 1987. Kisat olivat Jakama-järvellä klo 9.00-14.00. Voittosaalis 3125 g. Perinne jatkuu edelleen alkaen vuodesta 1977.

Puoliso: Tiina Tuulikki Kalliojärvi-Tienari o.s. Kalliojärvi s. 09.06.1967 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: N.n Kalliojärvi ja Kerttu Anneli Kalliojärvi o.s. Kapee, s. 17.03.1946 Kuru, k. 31.01.2013 Kuru.

Lapset:
Verne Timotei Tienari s. 10.06.2005 Kuru, Keihäsjärvi, Kalliojärvi.
Arvi Nikodemus Tienari s. 06.05.2007 Kuru, Keihäsjärvi, Kalliojärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 101
VII Vilhelmiina Matintytär Järvinen o.s. Tienari, (Taulusta 19, isä Matias Tienari) Wilhelmina muuttanut v.1868 Poikeluksen Lähteenmäkeen, Viitakankaalle ja Poikeluksen taloon piiaksi., s. 15.01.1850 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 24.03.1873 Kuru, Mylläri (Kurun kappelipuustelli) Matti Antinpoika Järvinen e. Järvenpää Lähteenmäen renki, muutti Vilhelmiinan kanssa Viitakankaalle 1872, missä menivät naimisiin ja saivat vuonna pojan 1873, joka kuoli vauvana. He muuttivat Poikeluksen taloon piiaksi ja rengiksi jo samana vuonna 1873 ja 1874 Poikeluksen Lähteenmäkeen rengiksi, missä saivat tytön. 1974 muutti perheineen Petäjälammin Savelan torppaan itselliseksi, vuosina 1876-79 Keihäslahden Kurun puustellissa isäntärenkinä, missä saivat pojan ja muuttivat 1879 takaisin Petäjälammin Ala-Paapasen torppaan Savelaan itselliseksi, missä syntyi poika ja tyttö. Perhe muutti Lyytin syntymän jälkeen Karjulan Nygårdille itselliseksi ja saivat 1889 tytön ja muuttivat sukunimekseen Järvinen, muuttivat Karjulan Tyrkkölään itselliseksi vuonna 1900 ja asuivat siellä vielä 1910-luvulla., s. 09.03.1850 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Järvenpää e. Sillanmäki, Renkinä Kurun ja Nygårdin taloissa, Järvanpään itsellinen, torppari, s. 04.04.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti ja Maria Stina Abtahamintytär Järvenpää o.s. Rajakangas, Heikkilän piika, Kurun Järvenpään torpan emäntä, rippikirjassa merkintä : vasen käsi kuivanut pois. Keihäslahden irtolaisia, kunnan vaivainen., s. 07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Oskari Järvinen s. 12.08.1873 Kuru, Poikelus, Viitakangas, k. 18.08.1873 Kuru, Poikelus, Viitakangas.
Hilma Järvinen s. 09.08.1874 Kuru, Poikelus, Lähteenmäki.
Kalle Eemeli Järvinen s. 24.07.1877 Kuru, Keihäslahti, Kurun Puustelli.
Otto Vilhelmi Järvinen , s. 08.04.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 102
Lyyti Maria Järvinen , s. 28.02.1885 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 103
Elsa Amanta Järvinen Elsa muutti 12.12.1906 Tampereelle, s. 14.10.1889 Kuru, Karjula, Nygård.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 102
VIII Otto Vilhelmi Matinpoika Järvinen, (Taulusta 101, äiti Vilhelmiina Järvinen) Itsellinen, s. 08.04.1883 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.

Puoliso: Vihitty 20.01.1907 Kuru Anni Aina Matintytär Järvinen o.s. Nätkinaho Anni muutti 5.7.1907 Ruovedelta Kuruu Karjulan Tyrkkölään., s. 24.02.1884 Ruovesi.
Vanhemmat: Manu Kallenpoika Nätkinaho, Töllin isäntä, sakotettu viinan myynnistä, sakko 1 hopearupla, s. 10.09.1847 Ruovesi, Murole, Siltalan tölli ja Eriika Euphrosyne Otontytär Nätkinaho o.s. Kivistö, s. 18.03.1855 Ruovesi, Murole, Kosken tölli.

Lapset:
Lahja Wilhe Järvinen s. 20.12.1906 Ruovesi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 103
VIII Lyyti Maria Matintytär Järvinen, (Taulusta 101, äiti Vilhelmiina Järvinen) Ompelijatar, ripitetty 2 kertaa salavuoteudesta., s. 28.02.1885 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela.

Lapset:
Henrik Johannes Järvinen s. 17.01.1905 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
Lapset:
Lauri Matias Järvinen s. 20.02.1908 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 104
VII Kalle Maurits Matinpoika Tienari, (Taulusta 19, isä Matias Tienari) Kalle oli renkinä ja itsellisenä Taipaleessa, Ylä-Toikossa (missä naimisiin), Ylä-Toikon torpassa Huhtiladossa, kotonaan Tienarilla, Parkkuun sahalla, Kolkissa itsellisenä. Kallen lukutaito oli heikko. Kalle muutti 6.12.1878 Ruovedelle Pihlajalahden Nenoselle rengiksi. Vuonna 1881 perhe muutti Nenosen Hoikkalan torppaan., s. 11.04.1852 Kuru, Olkitaipale, k. Ruovesi.
Tienarin paja, johon laitettiin lukujen 1950-1960 taitteessa uusi pärekatto. Pärehöylä oli Kauppilan riihen seinässä.

Puoliso: Vihitty 03.09.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko Maria Sofia Mikaelintytär Mäkynen Piika Parkkuun sahalla (missä meni naimisiin) ja Olkitaipaleen Taipaleen Kolkissa., s. 24.03.1842 Parkano, Kihniö, k. Ruovesi.

Lapset:
Kalle Tienari s. 23.01.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 26.01.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Emma Maria Tienari s. 10.03.1873 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Huhtilato.
Vilhelmiina Tienari s. 30.10.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Matti Tienari s. 16.09.1876 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Impi Hilja Tienari s. 28.08.1879 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Oiva Johannes Tienari s. 03.06.1881 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Aino Tienari s. 07.05.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Olka Maria Tienari s. 10.07.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Niklas Tienari s. 29.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Iita Ventla Tienari s. 31.05.1889 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
Senja Juliaana Tienari s. 16.02.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen, Hoikkala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 105
VII Matti Matinpoika Mäkinen e. Tienari, (Taulusta 19, isä Matias Tienari) Matti muutti v.1871 Olkitaipaleen Taipaleeseen rengiksi ja myöhemmin muutti Ylä-Toikolle isäntärengiksi eli voudiksi ja muutti nimensä Mäkiseksi. Myöhemmin Matti Mäkinen toimi Ylä-Toikon voutina. Hän oli Mäkisen (Suutalan) Oskarin isä., s. 17.04.1854 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Oskari Mäkisen isä asettui pojan puolelle, kun äiti tahtoi tämän Kurun kirkolle kansakouluun. Asia ratkesi, kun isä sanoi:
- Kyllä työ poijaan opettaa.

1800-luvulla aloitettiin työnteko jo nuorena. Oskari Mäkinen (s.1888), jonka isä toimi etumiehenä Toikolla, aloitti työnteon Toikon Antin toteamuksesta:
- Kyllä maar toi poika jo hevosia ajjaa.


.

Puoliso: Vihitty 08.12.1878 Kuru, Mylläri (Pappila) Helena (Leena) Jeremiaantutär Mäkinen o.s. Vanhakylä Ylä-Toikon piika, s. 16.02.1857 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Vaakaniemi.
Vanhemmat: Jeremias Antinpoika Vanhakylä, Vanhakylän isäntä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale ja Loviisa Juhontytär Vanhakylä o.s. Kastari, Philpuksen talon tytär, vanhakylän emäntä., s. 03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Aino Maria Mäkinen s. 28.10.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 01.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Hulda Mäkinen s. 06.11.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 17.08.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vilma Fredriikka Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen , s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen). Tauluun 106
Ida Mäkinen s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen), k. 25.10.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Oskari Rikardi Mäkinen , s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 107
Niilo Henrikki Mäkinen s. 12.01.1891 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Lyyti Helena Mäkinen s. 01.03.1894 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Iita Maria Mäkinen s. 30.07.1896 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 04.02.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Lauri Immanuel Mäkinen s. 03.08.1901 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 20.01.1902 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 106
VIII Vilma Fredriikka Matintytär Jokinen ent. Toikkonen o.s. Mäkinen, (Taulusta 105, isä Matti Mäkinen) s. 13.09.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, (kaksonen), k. 19.10.1931 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vilma Jokinen ent. Toikkonen os. Mäkinen (1882-1931)

Puoliso: Vihitty 02.12.1902 Kuru, Ylä-Toikko Antti Antinpoika Toikkonen Kauppias ja maanviljelijä., s. 15.11.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 28.11.1912 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi, Lampuoti, Toikon isäntä 1855- , maakauppias., s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Antti Toikkonen nuorempi (1856-1912)

Lapset:
Anna Fredriika Toikkonen s. 30.05.1904 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 05.03.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Harvinainen talvinen valokuva Toikkosen vanhasta asuinrakennuksesta, jota ei enää ole. Vasemmalla oleva aitta on säilynyt paikallaan. Se sijaitsee nykyistä asuinrakennusta vastapäätä maantien toisella puolella. Valokuvan omistaa: Arto Summanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 107
VIII Oskari Rikardi Matinpoika Mäkinen, (Taulusta 105, isä Matti Mäkinen) Oskari syntyi Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikossa, muutti vuonna 1905 Leppälahden Sarvijärven torppaan itselliseksi, meni naimisiin siellä ja sai siellä Heikki-pojan ja muutti 1908 takaisin Ylä-Toikolle rengiksi, missä sai Antti- pojan ja opetteli teurastajan taidot isältään. Oskari osti Olkitaipaleen Kyläsen 1920-luvulla, jonne muutti hänen Heikki poikansa. Oskari ja Linda asuivat Olkitaipaleen Suutalassa., s. 07.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. Kuru, Olkitaipale, Suutala.

Oskari Mäkinen syntyi Ylä-Toikossa Vouti Matti ja Helena Mäkisen perheeseen, muutti vuonna 1905 Kurun Vaakaniemen kylän Leppälahden torpan Sarvijärven itselliseksi ja meni siellä naimisiin Sarvijärven tyttären kanssa ja saivat siellä pojan.

Oskari ja Linda Mäkinen asuivat Olkitaipaleen Suutalassa ja kasvattivat orvoksi jääneen Veikko-pojan kuin oman lapsensa. Heillä oli lisäksi kasvattilapsi Kerttu Salokannel.

Oskari Mäkinen oppi teurastajan taidot Ylä-Toikossa isältään ja hänestä tulikin kylän teurastaja.

Ollessamme pikkupoikia matkimme tupakin poltossa Oskaria. Hän veti savuja pitäen sormia harallaan ja puhalsi savut takaisn ulos sormien ollessa edelleen suun edessä. Puhaltaessaan savuja ulos sormien lomitse hän puhalsi edestakaisin ylös- ja alaspäin pysähtymättä.

Toikon käräjille tuotiin myös jalkarautoihin kytkettyjä vankeja. Pyykkä-niminen vanki pelotteli lapsia kalistelemalla kahleitaan. Oskari Mäkinen muisteli tätä tapahtumaa:
- Kyllä siinä lapsetkin sävähteli.

Toikon rengit pitivät pierukilpailut. Manu Salminen voittanut. Siltä tuli niin kova paukku, että tomut orsilta putosi. Näin kertoi aikanaan Suutalan Oskari (Mäkinen).

Suutalan Oskari oli leikkaamassa Lahdenperän Matti-isännän tukkaa. Vartosi vesi kielellä, kun tiesi talossa olevan sahtia. Isäntä antoikin toopillisen ja sanoi:
- Muistakkin jumalauta ettes enempää pyylä.

Kestikievarivuorot Toikolta Lahdemäkeen oli jäjestetty vuorottain. Toikon isäntä kuitenkin järjesteli vuoroihin nuorempia loppipoikia kuten Oskari Mäkisen. Vanhemmat rengit eivät tästä pitäneet ja Siltas-Nestori moitiskeli:
- Se joka ajjaa siliät saa ajjaa koliatkin.

Työmenetelmiä kohtaan tunnettiin jonkin verran ennakkoluuloja. Oskari Mäkinen kertoi Toikon Antinkin sanoneen katseltuaan niittokoneella ajoa:
- Ei tule mittään, ei tule mittään, minä panen poikia niittään, ei räppänällä mittään tee.

Antti Toikkonen oli kaikin puolin tarkka mies. Oskari Mäkinen on kertonut seuraavan jutun hänestä:
- Kertuuta kynnettäessä poikkipäin entisen kynnöksen päälle vaot eivät menneet isännän mielestä suoraan.
''Poika, poika älä luimista''; oli Antin ohje kyntäjälle.
.
Suutalan Oskari eli Oskari Mäkinen

Puoliso: Vihitty 29.06.1906 Kuru Linda Maria Mäkinen o.s. Sarvijärvi s. 11.12.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 06.10.1967 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
Vanhemmat: Matti Marianpoika Sarvijärvi e. Majanen, Leppälahden muonarenki, itsellinen. Matti Majasen vaimot olivat sisaruksia. Sarvijärven torppari, s. 02.03.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 24.05.1896 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti ja Henrika Juhontytär Sarvijärvi o.s. Leppälahti, s. 07.06.1853 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Leppälahti, k. 21.12.1941 Kuru.

Lapset:
Heikki Rikard Mäkinen , s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi. Tauluun 108
Antti Oskari Mäkinen , s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 110
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 108
IX Heikki Rikard Mäkinen, (Taulusta 107, isä Oskari Mäkinen) s. 23.06.1907 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi, k. 01.03.1932 Kuru, Olkitaipale, Kylänen.
Suutalan Mäkisten sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Dagmar Sulamit Mäkinen Tehtaan työntekijätär, hukkui Kuru-laivan mukana., s. 31.12.1910 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.09.1929 Tampere ,Näsijärvi. S/s KURUN HAAKSIRIKOSSA MENEHTYNEET:



Seuraava luettelo on peräisin Orvo Kärkösen tuoreeltaan onnettomuuden jälkeen kirjoittamasta kirjasta "Näsijärven murhenäytelmä".

Kärkönen luettelee 133 hukkuneen nimet. Kurun kunnasta vaipui laivan mukana 45 ihmistä, Teiskosta (enin osa länsi-teiskolaisia) 29 ja Tampereelta 28 ihmistä. Ruovesiläisiä hukkui 9, ikaalislaisia 4, ylöjärveläisiä 3, messukyläläisiä 3 ja parkanolaisia 2. Akaan pitäjästä, Alahärmästä, Karkusta, Korpilahdelta, Pohjois-Pirkkalasta, Punkalaitumelta, Sääksmäeltä, Urjalasta, Viljakkalasta ja Virtain pitäjästä menehtyi kustakin yksi ihminen.

Tämä on virkavallan virallinen tilasto, mutta yleisimmin käytetty epävirallinen tieto kertoo, että Kurun uhreja olisi ollut viisi enemmän eli 138. Ristiriitaisuudet johtuvat siitä, että tarkkaan ei tiedetä, montako matkustajaa laivaan oli loppujen lopuksi tullut.

Keitä nuo viisi tämän luettelon ulkopuolista olivat, jää historian hämärään.

Virallisen tiedon mukaan hukkuneista 65 oli naisia, 68 miehiä. 18-vuotiaita tai nuorempia Näsijärvi vei 23. Nuorin hukkunut oli 5-vuotias tyttö Messukylän pitäjästä, toiseksi nuorin 12-vuotias koulupoika Kurun pitäjästä.

Pelastuneita oli 22. Kuuden ihmisen ruumiita ei koskaan löydetty.



AKAAN PITÄJÄSTÄ

Maalari Vihtori Ilmari Ojanen, synt. 25. 5. 1895. Jälkeenjääneet: puoliso ja poika.



ALAHÄRMÄN PITÄJÄSTÄ

Työmies Arvi Kustaa Vuosimaa, synt. 1. 7. 1905



IKAALISTEN PITÄJÄSTÄ

Talollisen tytär Tyyne Vilhelmiina Hiitti, synt. 18. 12. 1913

Talollisen tytär Aili Maria Jokijärvi (Marjamäki), synt. 27. 1. 1912

Talollisen tytär Lempi Katri Jokijärvi (Marjamäki), synt. 23. 11. 1915

Tehtaantyöntekijätär Fanni Raiskio, synt. 20. 6. 1913



KARKUN PITÄJÄSTÄ

Työmies Nyyrikki Ilmari Immeri Jokinen, synt. 26. 9. 1904



KORPILAHDEN PITÄJÄSTÄ

Työmies Väinö Ehonen, synt. 1901



KURUN PITÄJÄSTÄ

Emäntä Aleksandra Ala-Kapee, synt. 15. 7. 1874. Jälkeenjääneet: puoliso ja 4 lasta.

Koululainen Väinö Matias Ala-Kapee, synt. 14. 9. 1917, edellisen poika.

Nimismies Kalle Heikki Hakkarainen, synt. 6. 11. 1872. Jälkeenjääneet: puoliso ja 6 lasta.

Tilallisen tytär Martta Elisabeth Hangaslammi, synt. 22. 12. 1909

Lohkotilallinen Heikki Hietakangas, synt. 15. 1. l876. Jälkeenjääneet: puoliso ja 7 lasta.

Talollinen Kalle Oskari Hietalahti, synt. 25. 1. 1872. Jälkeenjääneet: puoliso ja 7 lasta.

Vuokraaja Isak Höök, synt. 5. 11. 1883. Jälkeenjääneet: puoliso ja 7 lasta.

Emännöitsijä Tyyne Matilda Järvenpää, synt. 9. 3. 1885. Leski.

Palvelijatar Margareeta Järvinen, synt. 19. 4. 1914

Koululainen Seppo Erland Adolf Kalliojärvi, synt. 20. 10. 1916.

Tilallisen poika Toivo Arvid Koivisto, synt. 20. 10. 1906.

Torpparin vaimo Elsa Sofia Korpi (Lahtinen), synt. 20. 10. 1879. Jälkeenjääneet: 6 lasta.

Torppari Mikko Korpi (Lahtinen), synt. 29. 6. 1873. Jälkeenjääneet: 6 lasta. Edellisen puoliso.

Tarjoilijatar Aini Esteri Korpinen, synt. 10. 5. 1902

Työnjohtaja Arvid Koskinen, synt. 18. 12. 1878. Jälkeenjääneet: puoliso ja 2 lasta.

Tehtaantyöntekijätär Eliina Koskinen, synt. 25. 3. 1904.

Tehtaantyöntekijätär Hilma Maria Kylänen, synt. 15. 11. 1907

Työmies Frans Matias Lahti, synt. 19. 9. 1875. Jälkeenjääneet: 6 lasta.

Työmiehen vaimo Matilda Lahti, synt. 13. 3. 1880. Jälkeenjääneet: 6 lasta. Edellisen puoliso.

Tehtaantyöntekijätär Elli Johanna Lahtinen, synt. 21. 7. 1906

Tehtaantyöntekijätär Sisko Siviä Lahtinen, synt. 23. 9. 1911

Työmies Matti Lamminen, synt. 14. 11. 1909

Kansimies Matti Lepistö, synt. 27. 3. 1887

Tarjoilijatar Irja Annikki Leppäoja, synt. 12. 7. 1910

Maanviljelijän poika Ensio Rudolf Lähteenmäki, synt. 2. 2. 1908

Maanviljelijän tytär Esteri Akia Lähteenmäki, synt. 17. 2. 1910

Maanviljelijän poika Viljo Johannes Lähteenmäki, synt. 1. 9. 1902

Muurari Vihtori Manninen, synt. 19. 3. 1874. Jälkeenjääneet: puoliso ja ottotytär.

Opettajatar Anna Amanda Moisio, synt. 22. 10. 1901

Maanviljelijä Juho Arvid Myllymaa, synt. 22. 8. 1875. Jälkeenjääneet: puoliso ja 3 lasta.

Maanviljelijän tytär Aina Heleena Myllymaa, synt. 14. 10. 1909. Edellisen tytär.

Tehtaantyöntekijätär Dagmar Sulamit Mäkinen, synt. 31. 12. 1910

Tilallisen poika Eeti Mäkelä, synt. 10. 4. 1910

Koululainen Jorma Veijo Mäkelä, synt. 12. 4. 1908

Liikeapulainen Anna Maria Nieminen, 19. v.

Työmies Kalle Mauri Nieminen, synt. 30. 1. 1904

Työnjohtaja Lauri Juuse Nieminen, synt. 28. 7. 1892. Jälkeenjääneet: puoliso ja 4 lasta.

Palvelijatar Aili Esteri Nummi, synt. 6. 7. 1912

Tarjoilijatar Elvi Maria Ojanen, synt. 9. 4. 1912

Tehtaantyöntekijätär Manda Tilda Peltomäki, synt. 29. 5. 1903

Talollisen poika Aaro Martialis Perikangas, synt. 20. 6. 1905

Maanviljelijän tytär Helmi Vilhelmiina Rasi, synt. 1. 10. 1912

Maanviljelijä Toivo Arvid Salo, synt. 18. 4. 1886

Työmies Reino Rikhard Tamminen, synt. 19. 3. 1912

Laivamies Artturi Adolf Thurman, synt. 31. 10. 1906



MESSUKYLÄN PITÄJÄSTÄ

Työmies Kalle Jooseppi Lähdetluoma, synt. 12. 2. 1912

Työmiehen vaimo Josefiina Amanda Virta, synt. 20. 8. 1891. Jälkeenjääneet: puoliso ja 2 lasta.

Lapsi Vilma Terttuli Virta, synt. 23. 2. 1924. Edellisen tytär.



PARKANON PITÄJÄSTÄ

Maanviljelijä Juho Kauppila, synt. 14. 10. 1875. Jälkeenjääneet: 3 lasta.

Maanviljelijän vaimo Hulda Maria Kauppila, synt. 30. 7. 1879. Edellisen puoliso.



POHJOIS-PIRKKALAN PITÄJÄSTÄ

Lämmittäjä Jaakko Vilhelm Fonsell, synt. 24. 7. 1912



PUNKALAITUMEN PITÄJÄSTÄ

Leskivaimo Amanda Josefiina Ojanen, synt. 1860



RUOVEDEN PITÄJÄSTÄ

Työnjohtaja Teofilus Helenius, synt. 13. 10. 1889

Perämies Johannes Leppänen, synt. 27. 8. 1905

Talollisen poika Lauri Lindholm, synt. 27. 7. 1907

Koululainen Toivo Olavi Lindqvist, synt. 30. 9. 1912

Leskirouva Aurora Moisio, synt. 9. 3. 1860

Kansimies Aarre Jooseppi Nieminen, synt. 22. 12. 1904

Neiti Iina Heleena Ojanen, synt. 23. 11. 1911

Metsätyönjohtaja Johannes Sulonen, synt. 21.12.1882. Jälkeenjääneet: 4 lasta.

Rouva Emma Sulonen, synt. 2. 2. 1893. Jälkeenjääneet: 4 lasta. Edellisen vaimo.



SÄÄKSMÄEN PITÄJÄSTÄ

Työmies Anton Back, synt. 7.11.1895



TAMPEREEN KAUPUNGISTA

Rakennustyömies Sulo Oskar Ahlgren, synt. 18. 1. 1885. Jälkeenjääneet: ottotytär.

Rouva Ellen Edith Ahlgren, synt. 9. 11. 1879. Jälkeenjääneet: ottotytär. Edellisen puoliso.

Koneenhoitaja Väinö Hannula, synt. 6. 11. 1886. Jälkeenjääneet: puoliso ja poika.

Tehtaantyöntekijätär Kerttu Kaarina Henell, synt. 6. 6. 1906

Palvelijatar Suoma Aliina Hietala, synt. 3. 2. 1901

Tehtaantyöntekijätär Taimi Amanda Hietalahti, synt. 28. 2. 1909

Konttoristi Anton Valdemar Hirvelä, synt. 11. 9. 1885. Jälkeenjääneet: puoliso.

Rouva Laura Amalia Jokinen, o.s. Järvinen, synt. 24. 4. 1898. Jälkeenjääneet: puoliso.

Oikolukija Eedla Edit Järvinen, synt. 18. 10. 1903

Konttoristi Katri Vilhelmiina Järvinen, synt. 25. 11. 1899

Pesijätär Olga Koivu, synt. 27. 5. 1901. Jälkeejääneet: 2 lasta.

Tehtaantyöntekijätär Olga Kaarina Koskela, synt. 23. 11. 1906

Sanomalehdentoimittaja Veikko Leuku, synt. 19. 5. 1891. Jälkeenjääneet: puoliso ja 5 lasta.

Tehtaantyöntekijätär Helmi Alise Lindfors, synt. 5. 3. 1897

Tehtaantyöntekijätär Hilja Irene Lindfors, synt. 3. 3. 1899

Autonkuljettaja Lauri Lindroos, synt. 21. 8. 1901

Tehtaantyöntekijätär Klaara Katri Nieminen, synt. 12. 8. 1904

Rouva Laila Tuovi Mannila, o.s. Palmroos, synt. 16. 2. 1898. Jälkeenjääneet: puoliso.

Konttoristi Sally Adele Palmroos, synt. 8. 12. 1899

Ylioppilas Reino Akseli Palmroos, synt. 29. 11. 1906

Koneenhoitaja Johan Viktor Prikander, synt. 22. 6. 1879. Jälkeenjääneet: puoliso.

Tehtaantyöntekijätär Impi Josefiina Päivärinta, synt. 2. 9. 1911

Kirjaltaja Kaarlo Edvart Salmi, synt. 16. 7. 1907

Tehtaantyöntekijätär Ellen Maria Salmi, synt. 28. 12. 1910

Sähkömonttööri Unto Johannes Salminen, synt. 22. 2. 1911

Neiti Liisa Mirjami Salo, synt. 25. 2. 1912

Luennoitsija Kalle Ignatius Suotaala, synt. 11. 2. 1900. Jälkeenjääneet: puoliso ja lapsi.

Kansanedustaja Ida Johanna Vihuri, synt. 18. 8. 1882



TEISKON PITÄJÄSTÄ

Maanviljelijä Kalle Yrjö Ala-Rantala, synt. 18. 4. 1884. Jälkeenjääneet: puoliso ja 3 lasta.

Tilallinen Aatu Hankaniemi, synt. 10. 10. 1873. Jälkeenjääneet: puoliso.

Tilallisen tytär Maria Heikkilä, synt. 18. 10. 1878

Maanviljelijä Vilho Matias Heikkilä, synt. 13. 12. 1893. Jälkeenjääneet: puoliso ja lapsi.

Tilallisen tytär Aili Esteri Järvinen, synt. 22. 11. 1909

Palvelijatar Hilma Aliina Järvinen, synt. 5. 4. 1895

Tilallisen tytär Iida Aurora Järvinen, synt. 10. 3. 1903

Tilallisen tytär Maria Vilhelmiina Järvinen, synt. 27. 1. 1905

Tilallisen poika Reino Matti Henrik Järvinen, synt. 12. 8. 1911

Työnjohtaja Albert Vilhelm Kallio, synt. 27. 11. 1907

Talollisen tytär Hulda Johanna Lammi, synt. 22. 7. 1890

Lohkotilallinen Esaias Lehtonen, synt. 8. 6. 1879. Jälkeenjääneet: puoliso ja 3 lasta.

Työmies Kalle Olavi Leppänen, synt. 1911

Tilallisen poika Väinö Yrjö Moisio, synt. 10. 4. 1903

Tilallisen vaimo Hilma Myllymäki, synt. 7. 2. 1868. Jälkeenjääneet: puoliso ja 8 lasta.

Tilallinen Oskari Samuel Mäenpää, synt. 15. 11. 1882. Jälkeenjääneet: puoliso ja tytär.

Rakennusmestari Arvo Patrik Mäkelä, synt. 16. 4. 1899

Tilallisen tytär Saima Matilda Niemi, synt. 12. 3. 1910

Tilallisen poika Arvo Rikhard Nieminen, synt. 1. 1. 1906

Tehtaantyöntekijätär Tilda Josefiina Nieminen, synt. 16. 1. 1903

Emäntä Iida Eedit Rajala, synt. 15. 2. 1888. Jälkeenjääneet: puoliso ja lapsi.

Itsellinen Eelis Salmi, synt. 28. 8. 1872. Jälkeenjääneet: puoliso ja 2 lasta.

Tilallisen tytär Hilma Maria Salmi, synt. 24. 2. 1895

Itsellinen Kalle Kustaa Salminen, synt. 17. 7. 1858

Tilallinen Arvo Samuli Siukola, synt. 20. 8. 1902

Tilallisen vaimo Katri Viola Siukola, synt. 2. 6. 1902. Edellisen puoliso.

Tilallinen Väinö Evert Siukola, synt. 8. 8. 1886. Jälkeenjääneet: puoliso ja 5 lasta.

Koululainen Väinö Olavi Ylijoki, synt. 24. 11. 1916

Herastuomari Kustaa Aadolf Yli-Rantala, synt. 1. 4. 1864



URJALAN PITÄJÄSTÄ

Leskiemäntä Maijastiina Salo, synt. 23. 7. 1864



VILJAKKALAN PITÄJÄSTÄ

Teurastaja Konsta Hirvo, 48. v.



VIRTAIN PITÄJÄSTÄ

Emäntä Hilma Eliina Iso-Aho, synt. 17. 9. 1862



YLÖJÄRVEN PITÄJÄSTÄ

Työmies Paavo Mateus Jylhä, synt. 30. 3. 1913

Talollisen tytär Eliina Vilhelmiina Vormisto, synt. 5. 11. 1891

Talollisen poika Paavo Erland Vormisto, synt. 25. 10. 1905

.
Vanhemmat: Matti Arviiti Kustaanpoika Mäkinen, Itsellinen, veneenrakentaja. Matti asui itsellisenä Olkitaipaleen Kastarissa, missä meni naimisiin ja sai pojan Reino., s. 24.08.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura, k. 02.12.1970 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö ja Hilma Aliina Iivarintytär Mäkinen o.s. Toivio ent. Tönnroos, Palvelustyttö, Hilma muutti Parkanosta 12.11.1905 Poikeluksen Lähteenmäkeen ja muutti nimensä Toivioksi., s. 26.05.1889 Parkano, k. 12.09.1961 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö.
Aamulehden etusivu syyskuulta 1929 Kuru-laivan haaksirikosta.

Lapset:
Heikki Veikko Mäkinen , s. 17.01.1927 Kuru, Olkitaipale, Kylänen. Tauluun 109
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 109
X Heikki Veikko Mäkinen, (Taulusta 108, isä Heikki Mäkinen) Veikko jäi orvoksi äitinsä kuoleman jälkeen ja Oskari-vaari ja Linda-mummu ottivat Veikon omakseen ja kasvattivat häntä hyvin. Kuorma-autoilija ja Parkkuun kylän pelimanni, humoristi., s. 17.01.1927 Kuru, Olkitaipale, Kylänen, k. 12.09.1999 Kuru, Olkitaipale, Suutala.

Salosen ahteessa karja-auton lava nousi pystyyn ja lastina olleet eläimet putosivat maantielle. Ensimmäisenä tuli iso sika ja sitten vasikoita. Suutalan (Mäkinen) Veikko oli tämän tapauksen silminnäkijä ja moitti sikaa sanoen:
- ''Katto ny vähän kuinka kaveries kävi''. Sika kun käveli sivulleen vilkaisematta mäkeä alaspäin.

Suutalan kohdalla oli kuorma-auto tehnyt topin eikä suostunut käynnistymään. Vanha Salonen tuli kohdalle ja kysyi:
- Oletteko jo niistänyt sen nenän?
Jälleen koetettiin ja auto lähti heti käymään. Kaikki olivat ihmeissään.

Suutalan Veikko oli tienarinmäen poikien kanssa viettämässä syystalvista iltaa Näsijärven rantamilla, saunoen, soittaen, laulaen ja hieman näkäräisiäkin ottaen. Yksi henkilö porukasta oli onnikkakuskina Tampereella, kun Veikko katsellessaan ulos melko talvista maisemaa tokaisi yht'äkkiä:
- Mites ne liikennelaitoksen liukkaudet?
Valokuvassa vuosien 1935-1940 välillä Kalliomäen talo ja omenapuiden vieressä Veikko Mäkinen (tuleva pelimanni), Osmo, Aino, Kalle Jaakko-isä, Lyyli-äiti, Helvi, Reepa ja tuntematon.

1. puoliso: Elisabeth Mäkinen o.s. Pajulahti s. 28.08.1924 Kuru, Olkitaipale, k. noin 30.07.1990 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
TV-2 kuvasi Veikko Mäkisen muistokonsertin Parkkuun seuratalolla 21.6.2000. Veikko aloitti sävellys - ja snoitustyönsä verrattain myöhäisessä iässä 1970-luvulla. Sävellyksiä ehti syntyä reippaasti yli sata. Hän oli taitava riimittäjä. Parkkuun kylä, maisemat ja ihmiset antoivat hänelle aiheita, joita hän käsitteli lämmöllä ja huumorilla. Mm. Kuru-valssi, hulivilipojan laulu, tuttu polku, muistojen Parkkuu, Näsijärven rannalla, mummo, vaari ja kissa, rantapubi ralli ja monia muita sävellyksiä ja sanoituksia.

Lapset:
Seija Mäkinen Seija asuu Tampereella., s. välillä 1950 Kuru, Olkitaipale, Suutala.
Parkkuun kansakoulun ala-asteen oppilaat. Seija Mäkinen on toisessa rivissä toinen vasemmalta vierellään Timo Lahdenpohja ja Kauko Ojanen.
2. kihloissa: noin 1995 Anni Johanna Tienari o.s. Yläkoski. (Taulu 457). (Taulu 459). (Taulu 99) Viitalan emäntä, s. 10.04.1933 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Edvartti Yläkoski, s. 01.11.1894 Kuru, Ristaniemi, k. 29.03.1968 Kuru, Ristaniemi ja Hilda Antintytär Yläkoski o.s. Vähä-Haukijärvi, s. 14.04.1895 Kuru, Riuttaskorpi, k. 08.01.1963 Kuru, Ristaniemi.
Veikko Mäkinen kihlattunsa Anni Tienarin kanssa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 110
IX Antti Oskari Mäkinen, (Taulusta 107, isä Oskari Mäkinen) Kuorma-autoilija, s. 01.12.1910 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 10.07.1981 Kuru, Olkitaipale.
Antti ja Jenny Mäkisen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Jenny Maria Mäkinen s. 23.06.1920 Kuru, k. 26.11.2009 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 111
VII Henrik (Heikki) Matinpoika Mäkinen e. Tienari, (Taulusta 19, isä Matias Tienari) Henrik Tienari muutti v. 1872 Olkitaipaleen Laurilan Vetikon torppaan rengiksi, vuonna 1973 Olkitaipaleen Vanhakylään, 1874 Riihikoskelle, 1875 kotiinsa Tienarille, 1876 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, muutti siellä nimensä Mäkiseksi (syntymäaika virheellinen 06.08.1858), jätti Kurun tomut jaloistaan ja lähti poikamiehenä Tampereelle 1.11.1881 työsopimusvuoden rengin pestin päätyttyä. Henrik Tienari oli töissä kaksi vuotta nahkuri Manu Nummisella ja muutti takaisin Kuruun 2.11.1883 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi ja taas pestin loputtua vuoden päästä takaisin Tampereelle 15.11.1884. Henrik Tienari meni töihin kauppias Matti Niiniselle rengiksi ja meni naimisiin Tampereen tuomioseurakunnassa ja perusti perheen nimellä renki Heikki Mäkinen., s. 06.06.1858 Kuru, Olkitaipale, k. 03.09.1932 Tampere.

Kurun pitäjästä lähti poika nimeltä Heikki Tampereelle työnhakuun ja saikin töitä Finlaysonin puuvillatehtaalta.

Samoihin aikoihin lähti myös Eräjärveltä torpparin tytär Amanda Juhontytär Starkman myöskin työn perässä Tampereelle. Hän pääsi Finlaysonin tehtaalle ja niin kävi, että Heikki ja Amanda-neiti tapasivat toisensa. Eikä mennyt aikaakaan kun jo hääkellot soivat nuorelle parille. Asuntokin annettiin tehtaan puolesta ja se oli Savilinna, kuuluisa työväen asuntotalo Santalahden kaupunginosassa lähellä Näsijärveä, josta vieläkin on muistona Savilinnantie Tampereella.

Perhe asettui Savilinnaan ja yhden huoneen ja keittiön asunnossa perhe alkoi lisääntyä. Amanda jäi lasten vuoksi kotiäidiksi ja Heikki työskenteli talvisin tehtaalla ja kesäisin hän oli proomumiehenä Näsijärvellä. Hinaajalaivat vetivät perässään 5-6 proomun saattueessa ja jokaisessa proomussa oli hytti, pieni kamiina ja laveri jossa sai levätä ja nukkua.

Aika kului. Heikki ja Amanda saivat kaikkiaan kuusi lasta: Heikki, Kaarle, Aleksanteri, Kustaa, Rauha ja Hulda. Isä Heikki seilasi proomuineen Näsijärvellä. Voi sitä halkojen määrää mitä Tampere tarvitsi, koko kaupunki oli halkolämmityksen varassa. Ja Kurun kivilouhimoilta tuotiin graniitti Naistenlahden kiviveistämöille vuosikymmenien ajan työstettäviksi. Lapset kasvoivat ja Heikki-poika pääsi isänsä proomuun kesäisin apulaiseksi.

Jälkisanat:

Tässä oli elämänkirjo Heikistä ja Amandasta sekä heidän kuudesta lapsestaan. Poissa on Savilinna. Poissa ovat hinaajalaivat proomuletkoineen Näsijärveltä, poissa ennen niin maaseudulle elintärkeät valkokylkiset höyrylaivat kuten Intti, Vankavesi, Kuru ja Tarjanne Näsijärveltä sekä Laine, Pajulahti ja Alho Pyhäjärveltä. (Tarjanne ajaa edelleen kaksi kertaa viikossa Tampereelta Virroille säännöllisellä aikataululla).

Poissa on myöskin Heikin, Amandan, Rauhan ja Kallen sekä Augustin ja Emman haudat Kalevankankaan hautausmaalta. Yleinen tapa oli haudata vainajat niin sanottuihin rivihautoihin, jotka sitten myöhemmin käytettiin uudelleen. Näin on tapahtunut myös näiden henkilöiden haudoille valitettavasti.

Mutta Mäkisen suku elää varmaankin vielä Australiassa, olihan poika Heikillä neljä lasta ja suku elää ainakin Suomessa ja Ruotsissa.
Kustaan kuoleman jälkeen Tyyne jatkoi asumista Raholassa.
Matti löysi vaimokseen Nokialta Mirja Siironmaan, jolla oli poika Pekka ja sitten syntyivät Hannu, Mauri ja Tuija.
Mikko löysi Ylistarolta Raholaan muuttaneen Viitasen perheen tyttäsen Sinikan ja myös heille syntyi neljä lasta; Kari, Harri, Pirkko ja Pasi. Mikon perhe muutti ruotsiin vuonna 1961.

LÄHDE: Mikko Mäkinen 77670 Vikmanshyttan Sverige (Ruotsi).
Heikki Mäkinen ja proomu.

Puoliso: Vihitty 22.10.1886 Tampere Amanda Johanneksentytär Mäkinen o.s. Starkman Amanda kuoli 48-vuotiaana keuhkotautiin., s. 03.05.1865 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä, k. 18.01.1908 Tampere.
Vanhemmat: Johannes Juhonpoika Starkman, Heikkilän talon Mäkelän torppari, pitäjän räätälin poika, s. 06.05.1833 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä, k. 11.10.1894 Eräjärvi, Uiherla, Heikkilä, Mäkelä ja Matilda Amanda Matintytär Starkman, s. 21.08.1838 Eräjärvi.
Finlaysonin työntekijöiden asuntoja Santalahden Savilinnassa.

Lapset:
Heikki (Henry) Mäkinen , s. 15.03.1888 Tampere. Tauluun 112
Kaarle (Kalle) Vilhelm Mäkinen Kaarle oli naimaton., s. 20.02.1892 Tampere, k. 16.12.1933 Tampere, Tuomioseurakunta.

Kallen nuoruus kului Tampereella kansakoulun ja muutaman rakennusmiestyövuoden jälkeen hän lähti veljensä Heikin tavoin merille. Ensin suurissa purjelaivoissa ja myöhemmin höyrylaivoissa lämmittäjänä.

Hän kiersi maapallon varmasti ristiin rastiin montakin kertaa ja oli mukana norjalaisessa fregatissa ja kiersi Kap Hornin. Siskolle Huldalle lähettämissään ja säilyneissä korteissa on ollut leimoja Arkangeli, Vladivostok ja Leningrad Venäjältä, Kobe Japanista, Bergen Norjasta, Livorno Italiasta, Antwerben Belgiasta, Bahia Blanca Argentiinasta, Napoli Italiasta, havanna Kuubasta, New York, Houston ja South Georgia Yhdysvalloista, Monte Video Uruguaysta, Tampico Meksikosta, Swansea Englannista, Shanghai Kiinasta, Ateena ja Thessaloniki Kreikasta, Rio de Janeiro Brasiliasta, Rotterdam ja Amsterdam Hollannista, ja varmasti monta muuta satamaa eri puolilla maapalloa.

Seurauksena lämmittäjän ammatista alkoi hiilenpöly tukkia keuhkoja ja sen seurauksena alkoi Kallen terveys pettää. Hän palasi alkuvuonna 1933 Tampereelle ja asui veljensä Kustaan luona, kunnes nukkui pois 16. joulukuuta, 41-vuotiaana.
Eräs Kallen lähettämä kirje Hulda-siskolle. Houston, Texas, USA.
Aleksanteri Mäkinen Aleksanteri kuoli 7-vuotiaana ja haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle., s. 20.08.1894 Tampere, k. 04.08.1902 Tampere.
Tampereen vanhan rautatieaseman edusta oli vielä 1910-luvulla kaupungin vuokra-ajureiden tärkein asemapaikka.
Kustaa Edvard Mäkinen , s. 13.02.1898 Tampere. Tauluun 113
Rauha Amanda Mäkinen Rauha kuoli 14-vuotiaana lavantautiin., s. 21.08.1901 Tampere, k. 23.03.1916 Tampere.
Kaksi kuvaa sisarista. Vanhempi sisar Rauha ja nuorempi Hulda.
Hulda Johanna (Kaarina) Nieminen o.s. Mäkinen , s. 02.06.1904 Tampere. Tauluun 116
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 112
VIII Heikki (Henry) Mäkinen, (Taulusta 111, isä Henrik Mäkinen) Heikki on merkitty naimattomana ja lapsettomana poissaolevaan väestöön, poistettu ulkomaan kansalaisena tampereen tuomiokirkkoseurakunnan rekisteristä 27.2.1974. Kirkonkirjassa merkintä: '' On 3.3.1930 tulleen Hämeenlinnan maaherranviraston ilmoituksen mukaan otettu 4.12.1912 Australian ja New Zeelandin (Uusi-Seelanti) kansalaiseksi''., s. 15.03.1888 Tampere, k. Australia.

Vaan eivät riittäneet poika Heikille Näsijärven maisemat. Maailman valtameret kutsuivat ja niinpä Heikki lähtikin merille ja seilasi eri laivoissa monia vuosia, kunnes jäi maihin Australiassa Sydneyn kaupunkiin. Virallisen todistuksen mukaan on hänet otettu silloisen Australian ja Uuden-Seelannin kansalaiseksi vuonna 1912.

Eräässä säilyneessä kirjeessään hän kirjoittaa Hulda-siskolleen Tampereelle elämästään ja menestymisestään Australiassa.
Heikki meni naimisiin austaralialaisen Mary Fellinghamin kanssa ja he saivat neljä lasta; Jack, Laurie, Isabelle ja Allan Tässä on kopioita kirjeestä ja valokuvista Hulda-siskolle vuodelta 1930.

Ei tullut Heikki, kirjeestään huolimatta, koskaan enää tapaamaan omaisiaan Suomeen ja yhteydetkin hävisivät. Mutta vielä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 on ollut kirjeenvaihtoa Heikin ja Huldan välillä.
Heikki menestyi Australiassa, omisti jäätehtaita, lentokoneen, autoja ja komean talon, josta valokuva ohessa internet-sivustolta.
Henry Mäkinen lentokoneen ohjaimissa Australiassa.

Puoliso: Mary Mäkinen o.s. Fellingham s. Australia, k. Australia.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 IV-osa. Vanha Mäkisen perheen osoitetieto Australiassa Sydneyn kaupungissa: 35 Shaw Avenue, Kingsford, Sydney, Autralia.

Lapset:
Jack Mäkinen s. Australia.
Henry ja Mary Mäkisen lapset.
Laurie Mäkinen s. Australia.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 I-osa.
Isabelle Mäkinen s. Australia.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 II-osa.
Allan Mäkinen s. Australia.
Henry Mäkisen kirje Australiasta Hulda-siskolleen Suomeen vuodelta 1930 III-osa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 113
VIII Kustaa Edvard Mäkinen, (Taulusta 111, isä Henrik Mäkinen) Muurari., s. 13.02.1898 Tampere, k. 23.11.1947 Tampere, Harju.

Perheen neljäs lapsi Kustaa vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Savilinnassa tampereella, jossa kävi myös kansakoulun. Äiri, Amanda, kuoli pojan ollessa 10-vuotias. Sisko rauha kuoli koulutyttönä ja niin oli kahdeksanhenkisestä perheestä enää jäljellä Savilinnssa isä heikki, Kustaa ja nuorin sisko Hulda, joka hänkin joutui kasvatiksi Ahvenanmaalle Göstas gård Sund Ålandiin.

Kustaa varttui nuoreksi mieheksi ja pääsi muurarin oppiin rakennustyömaalle. Hän liittyi punakaartiin 19-20 vuoden ikäisenä, oli mukana Tampereen taisteluissa ja joutui vangiksi.
Punavankileirillä Kalevankankaalla oli hirvittävät olot ja niinpä Kustaa ja hänen toverinsa päättivätkin karata. Sanoista siirryttiin tekoihin ja pimeänä yönä oli tarkoitus ryömiä piikkilanka-aitojen alitse vapauteen. Kumpi ryömisi ensin?
Se arvottiin jatoveri alkoi ryömiä, mutta siellä olikin kiväärinpiippu vastassa. Toveri vietiin yön pimeydessä sorakuoppaan, sieltä kuului laukaus ja se pakomatka oli ohi.

Kustaa suunnitteli uutta pakoyritystä tällä kertaa yksin ja eräänä yönä hän yritti uudestaan. Mutta taas oli kiväärinpiippu vastassa. Tällä kertaa oli vartijana hyväntahtoinen isäntämies, joka sanoi Kustaalle:'' Kuule poika. Nyt kun palaat omia jälkiäsi takaisin, niin minä en ole sinua täällä nähnyt''. Se olikin Kustaan viimeinen pakoyritys.
Aikanaan sitten koitti sotaoikeus, kansalaisluottamuksen menetys neljäksi vuodeksi ja paluu elämään. Mutta vankileirin kurjuus ja nälkä olivat heikentäneet hänen kuntonsa nollaan ja hän lähri käymään setänsä talossa maaseudulla uskoen saavansa maalaisruokaa. Mutta vastaanotto olikin aivan muuta. Setä ilmoitti kylmin kasvoin, että täällä ei punikkia hyysätä ja yön selkään sai Kustaa lähteä. Onko veri vettä sakeampaa? Ei tässä tapauksessa. Ja ei koskaan enää hänellä ollut minkäänlaista yhteyttä setänsä taloon ja sen asukkaisiin.

Mutta elämä jatkui Savilinnassa ja Kustaasta kehittyi taitava ammattimuurari. Suomikin oli saanut itsenäisyytensä. Hulda-sisko oli tullut takaisin Ahvenanmaalta, mutta isä Heikillä alkoi näkö silmissä heikentyä ja hän viettikin viimeiset vuotensa Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella. Aina kun Kustaa kävi isäänsä katsomassa, sanomalehti mukanaan, niin isä Heikki pyysi: ''lueppas poika isoisesti''.

Puolivälissä 1920-lukua Kustaa kohtasi tulevan vaimonsa Tyyne Maria Vallinin. Tyynen isä oli Messukylässä 30.5.1873 syntynyt August Alexander Vallin ja äitinsä oli Urjalassa 4.1.1874 syntynyt Emma Karoliina Sjöberg, jotka naimisiin mentyään saivat kaksi lasta. Emil Alexander s. 1898 ja Tyyne Maria s. 21.8.1900.

Syttyi jatkosota ja miehiä tarvittiin rintamalle. Kustaa ei punakaartitaustansa vuoksi koskaan suorittanut asepalvelusta, mutta hänet kutsuttiin palvelukseen niin sanotuksi työvelvolliseksi.
Tyovelvollisella ei ollut asetta, eikä armeijan asepukua, ainoastaan armeijan kokardi lakissaan. Työvelvolliset suorittivat erilaisia työtehtäviä, joskus hyvinkin lähellä rintamalinjoja. Kustta, joka oli muurari, sai muurata korkeimpien upseerien korsuihin avotakkoja ja tulisijoja, korjata sotasairaaloiden seiniä ja lämmitysuuneja ja sotilaiden tapaan hän pääsi kotilomallekin muutaman kerran anomuksen perusteella.

Jatkosota päättyi ja alkoi jälleenrakennuksen aika. Kustaa oli muurarina Siuron Linnavuoressa, jonne Valmetin tehtaan ympärille rakennettiin kokonainen lähiö kouluineen ja kerrostaloineen. Raholaan nousi kymmeniä omakotitaloja, joista moneen Kustaa vapaa-ajallaan muurasi ja rappasi seiniä ja tulisijoja.

Mutta Kustaan elämä päättyi työn ääreen omalle kotipihalleen 23. marraskuuta 1947 sydänveritulppaan hänen ollessaan 49-vuotias. Kustaa siunattiin maanpoveen Saarikorven hautausmaalla Tampereella 30.11.1947 Suomen muurarienliiton ammattiosaston lipun saattelemana. Mutta vielä 1960-luvulla vanhemmat muurarit Tampereella muistivat Kustaa-vainaan iloisena ja hyvänä työtoverina.
.
Kustaa ja Tyyne Mäkisen omakotitalo Tampereen Raholassa.

Puoliso: Vihitty 17.12.1927 Tampere Tyyne Maria Mäkinen o.s. Vallin s. 21.09.1900 Tampere, k. 01.05.1966 Tampere, Harju.

Tyyne jäi orvoksi 4-vuotiaana. Tyyne ja veljensä Emil pääsivät mummonsa Ulla-Kaisa Tuomaantyttären ja vaarinsa Kalle Jaakonpojan hoidettavaksi ja kasvatettavaksi Urjalan rekisuolle, josta he palasivat aikuisikäisinä Tampereelle. Emil Vallin alkoi töihin metallialalle ja työskenteli viilarina eri konepajoissa Tampereella.

Tyyne sai työpaikan Lapinniemen puuvillatehtaalta ja niinhän siinä kävi, että Kustaa ja Tyyne löysivät toisensa. Avioliitto solmittiin vuosina 1926-1927. Nuoripari sai kaksi poikaa; Matti s. 1928 ja Mikko s. 1930.
Perhe asui useissa eri paikoissa Tampereella: Tahmelassa, Härmälässä, Kangasalla, jossa Kustaa oli muuraamassa Pikonlinnan parantolaa sekä rantaperkiössä. Sitten Kustaa ja Tyyne ostivat oman talon Raholan kaupunginosasta talvisotasyksynä 1939. Sotatalvena oli ankarasti kielletty valaistut ikkunat ja asukkaat Raholassakin saivat tehtäväkseen pimeän aikaan kulkea ulkosalla ja tarkkailla, että käskyä noudatettiin. Niin myöskin Kustaa ja Tyyne olivat mukana tässä tehtävässä vuorolistan mukaan.


.
Vanhemmat: August Alexander Vallin, August kuoli 27-vuotiaana kulkutautiin., s. 30.05.1873 Messukylä, k. 21.02.1900 Tampere ja Emma Karoliina Vallin o.s. Sjöberg, Emma kuoli 30-vuotiaana kulkutautiin, s. 04.01.1874 Urjala, k. 07.10.1904 Tampere.
Mäkisen perhekuva.

Lapset:
Matti Kalervo Mäkinen , s. 02.03.1928 Tampere. Tauluun 114
Mikko Sakari Mäkinen , s. 01.10.1930 Tampere. Tauluun 115
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 114
IX Matti Kalervo Mäkinen, (Taulusta 113, isä Kustaa Mäkinen) s. 02.03.1928 Tampere.

Puoliso: Mirja Mäkinen o.s. Siironmaa s. Nokia.

Lapset:
Hannu Mäkinen
Mauri Mäkinen
Tuija Mäkinen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 115
IX Mikko Sakari Mäkinen, (Taulusta 113, isä Kustaa Mäkinen) Mikko Mäkinen muutti perheineen Ruotsiin vuonna 1961., s. 01.10.1930 Tampere.
Mäkisen perhepotretti.

Puoliso: Sinikka Mäkinen o.s. Viitanen s. Ylistaro.
Mäkisen osoite Angersteinsvägen 53, SE-77670 Vikmanshyttan, Sverige. Puhelinnumero Mikko Mäkiselle +46(0)225-30536

Lapset:
Kari Mäkinen s. Tampere.
Harri Mäkinen s. Tampere.
Pirkko Mäkinen s. Tampere.
Pasi Mäkinen s. Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 116
VIII Hulda Johanna (Kaarina) Nieminen o.s. Mäkinen, (Taulusta 111, isä Henrik Mäkinen) Myyjä, kauppaedustaja, taloudenhoitaja. Hulda muutti Tampereen tuomiokirkkoseurakunnasta 10.6.1943 Helsinkiin Töölön seurakuntaan naimattomana. Hulda oli naimisissa, ei lapsia., s. 02.06.1904 Tampere, k. 04.11.1968 Porvoo, Tolkkinen.

Nuorin Heikin ja Amandan lapsista, Hulda Johanna, syntyi vuonna 1904. Äiti Amanda kuoli Huldan ollessa 4-vuotias ja isä Heikki sai yksin kasvattaa lapsiaan. Hulda annettiin kasvatiksi Ahvenanmaalle, josta hän palasi kotiin aloittaessaan kansakoulun. Hän oli tulloin täysin ruotsinkielentaitoinen. Kansakoulun jälkeen Hulda palasi vielä noin puoleksitoistavuodeksi Ahvenanmaalle ja hän palasi takaisin Savilinnaan, sekä kävi liikeapulaiskoulun Tampereella.

Hulda oli täynnä energiaa joka suuntaan. Hän oli mukana lapsena Pelastusarmeijassa, sen jälkeen naisvoimistelijaseurassa ja liittyi aktiivijäseneksi Lotta Svärd-yhdistykseen.
Hän matkusteli paljon esimerkiksi Terijoen merikylpylään, Savonlinnaan, Vaasan saaristoon ja isä Heikin kotitalossa Kurun Tienarilla. Sieltä tuli myöskin Kokoomus-puolueen kansanedustaja ja puoluesihteeri Artturi Tienari.

Myyjänä Hulda oli töissä Hämeenkadulla sijainneessa Oy Osalassa sekä Tempon tavaratalossa.
Sodan jälkeen hän muutti Helsinkiin, jossa oli työssä kauppaedustajana Ville Mattisen tukkuliikkeessä.

Hulda ei saanut koskaan omia lapsia ja eli naimattomana, kunnes hän 1950-luvulla kohtasi leskimies Teodor Niemisen. He menivät naimisiin ja niin Hulda muutti Porvooseen. Teodorin kuoltua Hulda meni niin ikään leskimies Edvard Stonbergin taloudenhoitajaksi Porvoon tolkkisiin, jossa häntä alettiin jostain syystä kutsua nimellä Kaarina. Siellä hän kuoli sydänkohtaukseen 4. marraskuuta 1968 64 vuoden ikäisenä.
Aktiivinen ja toimelias elämä oli päättynyt. Hulda sai viimeisen leposijansa vapahtajaansa uskoen Porvoon hautausmaalla 16 marraskuuta 1968.
Vasemmalla Hulda pelastusarmeijassa (4. vasemmalta). Oikealla kuva Lotta Svärd ajoilta.

Puoliso: Vihitty jälkeen 1950 Porvoo Teodor Nieminen Teodor Nieminen oli leskimies mennessään naimisiin Hulda Mäkisen kanssa., k. Porvoo.
Teodorin vaimon Huldan päästötodistus Tampereen Kaupungin Ylemmästä Kansakoulusta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 117
VII Erkki Aleksanteri Matinpoika Lehtinen e. Tienari, (Taulusta 19, isä Matias Tienari) Tienarin poika, Kurun Petäjälammin Ikosen renki, Olkitaipaleen Pappilan Myllärin lampuoti 1889-1890. Perhe muutti Kurusta 6.10.1890 Ruoveden Pihlajalahden Aholan taloon muutama päivä lapsensa syntymän jälkeen. Erkin ammatiksi on merkitty vuokraaja ja rippikirjassa on merkintä kelpaamaton. Siitä huolimatta Erkistä tuli Aholan isäntä., s. 02.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Tienarin rakennuksista otettu kuva 1930-luvulla. Kuvannut Parkkuun koulun opettaja Jalmari Mantere Tienarin navetan katolta.

Puoliso: Vihitty 10.03.1885 Kuru Vilhelmiina (Miina) Matintytär Lehtinen o.s. Ikonen. (Taulu 313) Ikosen perintötalon tytär ja emäntä, 3/8 manttaalia, s. 26.02.1859 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Ikonen, s. 11.02.1815 Kuru, Petäjälammi, k. 15.06.1896 Kuru, Petäjälammi ja Leena (Helena) Yrjöntytär Ikonen o.s. Ristaniemi, s. 01.02.1826 Kuru, Ristaniemi, k. 16.06.1908 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Juho Teodor Lehtinen Juha muutti 5.11.1909 Amerikkaan, s. 09.11.1887 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Aleksanteri Lehtinen s. 22.09.1890 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
Katri Vilhelmiina Lehtinen s. 01.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Onni Matias Lehtinen s. 28.02.1896 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Taimi Helena Lehtinen s. 08.09.1899 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Kalle Eerikki Lehtinen s. 03.02.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola, k. 12.02.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
Anna Ester Lehtinen s. 04.05.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Ahola.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 118
VII Manu Matinpoika Lehtinen e. Tienari, (Taulusta 19, isä Matias Tienari) Taipaleen Haapasen torpan isäntä, muutti vuonna 1905 Tienarin maalle Näsijärven rantaan itselliseksi., s. 15.01.1866 Kuru, Olkitaipale.

Manu Lehtinen ent. Tienari muutti Taipaleen Haapasen torpasta vuonna 1905 Tienarin tilalle Näsijärven rantaan itselliseksi. Manu Lehtinen teki kivinavetoita.
Sarvana osti Manu Lehtisen rakentaman pienen rakennuksen Aino Lehtiseltä.

Lohkominen 15.3.1922 rek.nro 303-415-6-13 Kivistö.
980-458-6-13 Kivistön tila, jota asui Matti Lehtinen perheineen ja sen jälkeen kivityömies Sulo Sarvana perheineen. Sulo Sarvana yritti lakiteitse saada rannan pakkolunastamalla yhteiselta, mutta silti yksityiseltä maalta, kiinteistötunnus 980-458-878-2 Kivistön tilaan liitettäväksi. Lunastus ei onnistunut eli päätös oli kielteinen. Sarvana ei valittanut maaoikeuteen päätöksestä. Kivistön tilan rajat eivät muuttuneet pakkolunastusyrityksessä.

Puoliso: Vihitty 12.10.1889 Kuru Anna Tilta Johanneksentytär Lehtinen o.s. Haapanen. (Taulu 479) s. 05.11.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Vanhemmat: Johannes Matinpoika Haapanen, Taipaleen torpan Haapasen isäntä., s. 05.05.1826 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 29.12.1899 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Karoliina (Liina) Johanneksentytär Haapanen o.s. Yli-Rantala, Karoliina muutti Teiskon Yli-Rantalasta piikana 6.1.1867 Kurun Olkitaipaleen Taipaleen Haapasen torppaan emännäksi., s. 11.03.1832 Teisko, Kahanpää, k. 11.12.1906 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Surullisen kuuluisa Kuru-laiva Parkkuun laivarannassa korjauksensa jälkeen vuonna 1931. Laiva oli haaksirikkoutunut syyskuun 29 päivänä 1929 vieden mennessään aaltoihin 138 ihmistä, joista 45 oli kurulaisia. (Kuvannut Martti Ojanen)

Lapset:
Alma Josefina Lehtinen s. 11.08.1890 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Elsa Maria Lehtinen s. 17.03.1892 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Emma Johanna Lehtinen s. 30.04.1893 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Urho Manu Lehtinen s. 26.10.1894 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Helmi Matilda Kallio o.s. Lehtinen , s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen. Tauluun 119
Lempi Josefina Lehtinen s. 02.11.1898 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Selma Aleksandra Lehtinen s. 07.05.1900 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
Alma Lydia Lehtinen s. 07.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 119
VIII Helmi Matilda Manuntytär Kallio o.s. Lehtinen, (Taulusta 118, isä Manu Lehtinen) s. 09.03.1896 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Haapanen, k. 10.01.1989 Kuru, Vaakaniemi.
Kalle Kallion perheen koti oli Uperossa rekisterinumero 980-468-1-39, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta.

Puoliso: Kalle Zefaniaanpoika Kallio. (Taulu 403) Kalle Kallio asui Uperossa, joka oli erotettu Lahdenpohjan tilasta., s. 02.03.1893 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Lahdenpohja, k. 18.01.1956 Kuru, Vaakaniemi. Kalle Kallio ja Eino Aalto palasivat iltamyöhällä Kurun kirkolta kotiinsa. Tammikankaan hautausmaan aidan raossa oli kinnas, jonka huomatessaan Kalle leikkisänä miehenä virkkoi:
- Taitaa tulla aamu, jos kaikki joudutaan kättelemään.
Vanhemmat: Zefanias (äpärä) Eevantytär Kallio e. Poikeluspohja, Lahdenpohjan vävy ja itsellinen., s. 13.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Poikeluspohja ja Hilma Aurora Kallentytär Kallio o.s. Lahdenpohja, s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
Kalle ja Helmi Kallion ja tyttärensä Elli Kallion hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Elli Annikki Kallio Kurun kunnan kanslisti., s. 03.01.1924 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.04.2001 Kuru.
Kurun Ryhdin naiset voittivat kolme lentopallon Suomen mestaruutta. Kuvassa piirin mestarit Seija Sarvijärvi, Leena Leuku, Elli Kallio, Kristiina Renko, Irma Mäkinen ja Ulla Moisio. Valtaosa heistä pelasi jo SM-joukkueessa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 120
VI Henrik Matinpoika Kivinen e. Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari) Henrik muutti Kurusta 10.11.1853 Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan isännäksi. Henrik muutti perheineen Sarvanalle ja otti nimekseen Kivinen., s. 24.11.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 09.06.1876 Ruovesi, Siikalahti, Riekkola, Sarvana. Henrich Mattsson Tienari muutti 10.11.1853 vaimonsa Eonica Johansdotterin ja tämän tyttären Wilhelminan kanssa Ruoveden Pihlajalahden Kivijärvelle.
Vuoden 1898 Suomen Pankin painattama 50 markan seteli = nykyrahassa n.220 €.

Puoliso: Vihitty 05.09.1853 Kuru Eonika Juhontytär Kivinen o.s. Trappukangas Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan emäntä., s. 07.04.1829 Kuru, Petäjälammi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Trappukangas eli Tarappula e. Ala-Paappanen, Trappukankaan torppari, s. 28.03.1777 Kuru, Petäjälammi, k. 25.04.1841 Kuru, Petäjälammi ja Ulla Juhontytär Trappukangas eli Trappula o.s. Leppälä, s. 25.09.1795 Kuru, Petäjälammi, k. 27.11.1857 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Hilda Karoliina Kivinen s. 23.03.1854 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Kaarle Mauri Kivinen , s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi. Tauluun 121
Malvina Kivinen s. 21.11.1858 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Eelis Kivinen s. 08.03.1861 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Milia Aliina Kivinen s. 10.06.1863 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi, k. 01.01.1864 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Emma Ulviina Kivinen s. 08.02.1865 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
Miina Kivinen s. 27.04.1869 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 121
VII Kaarle Mauri Henrikinpoika Kivinen, (Taulusta 120, isä Henrik Kivinen) Ruoveden Pihlajalahden Kivijärven torpan poika, Toikon renki, muutti 5.11.1892 Kurusta Teiskoon, jossa asusti mäkitupalaisena., s. 08.02.1856 Ruovesi, Pihlajalahti, Kivijärvi.

Puoliso: Vihitty 08.10.1881 Kuru Susanna (Sanna) Mikontytär Kivinen o.s. Filppula Susanna muutti Jyväskylästä 15.4.1880 Kurun Olkitaipaleen Tienarille piiaksi, muutti samana vuonna Vaakaniemen Ylä-Toikkoon piiaksi, missä vihittiin renki Kalle Kivisen kanssa, missä saivat vuonna 1882 pojan. He muuttivat taas samana vuonna Vaakaniemen Lahdenpohjaan, missä Kalle oli itsellisenä. He muuttivat vuonna 1884 rengiksi ja piiaksi takaisin Ylä-Toikkoon, missä saivat toisen lapsen. 5.11.1892 tuli muutto Teiskoon., s. 18.10.1851 Lapua, Haapakoski, Alakojonen, Kujala.
Vanhemmat: Mikko Juhonpoika Kujala e. Kortesoja, Lapuan Haapakosken Alakojosen Kujalan torpan isäntä. Mikko kuoli 47-vuotiaana pilkkukuumeeseen, 1800-luvun lopusta alkaen nimeltään lavantauti., s. 06.09.1820, k. 26.05.1868 Lapua, Haapakoski, Alakojonen ja Pirkko Maria Juhontytär Kujala o.s. Luoma, Pirkko kuoli 73-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 21.06.1821 Kuortane, Ylijoki, Kulju, k. 15.02.1895 Lapua, Haapakoski, Alakojonen.

Lapset:
Väinö Kivinen s. 08.08.1882 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Hulda Maria Toikkonen o.s. Kivinen , s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko. Tauluun 122
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 122
VIII Hulda Maria Kaarlentytär Toikkonen o.s. Kivinen, (Taulusta 121, isä Kaarle Kivinen) Hulda muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikosta 5.11.1892 Teiskoon ja Teiskosta Kuruun 11.5.1905 ja muutti takaisin Ylä-Toikkoon ja avioitui reilun kuukauden päästä Ylä-Toikon Antti Toikkosen pojan Jaakon kanssa. Hän oli raskaana jo muuttaessaan Toikkoon, taisi Jaakko poiketa Teiskossa aiemmin ja saaden Huldan takaisin mitä varmimmalla tavalla., s. 19.10.1885 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikolla on meneillään suuret pidot koskien kauppiaiden yhteistapaamista.

Puoliso: Vihitty 18.04.1905 Kuru Jaakko Antinpoika Toikkonen Yo Hlinnan norm.lys. Kamt 1892. Senaatin ylim. kopisti, kamreeri, sitt. postitoimistonhoitaja 1893-1906 (Kuru, Toikko). Maanviljelijä Kurussa ja Teiskossa, muutti Teiskoon 5.3.1906. ''Naappilan äijä'', s. 29.12.1861 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 30.11.1952 Teisko, Tuhria, Naappila.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Toikkonen e. Lähdekorpi, Lampuoti, Toikon isäntä 1855- , maakauppias., s. 26.10.1828 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. 28.11.1898 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Fredrika Mooseksentytär Toikkonen o.s. Riihikoski, s. 21.09.1832 Kuru, Riihikoski, k. 27.04.1907 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikon Toikkosten hautapaasi Kurun vanhalla hautausmaalla.

Lapset:
Maria Toikkonen s. 06.09.1905 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Toikkonen perusti yhdessä tamperelaisen kauppiaan G. O. Sumeliuksen kanssa Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön jonka omistama 1870 valmistunut Laine-niminen laiva liikennöi 1870-luvulla Visuvedelle saakka. Numero: D/605 Tampella 605 9:38
Aino Toikkonen s. 1907 Teisko.
Jaakko Toikkonen s. 1910 Teisko.
Kerttu Toikkonen s. 1912 Teisko.
Sulo Toikkonen s. 1915 Teisko.
Rauha Hänninen o.s. Toikkonen s. 1918 Teisko.
Impi Laine o.s. Toikkonen s. 1920 Teisko.
Antti Toikkonen s. 1922 Teisko.
Veikko Toikkonen s. 1925 Teisko.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 123
VI Juho Kustaa Matinpoika Ojanen e. Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari) Kustaan syntymäaika on osassa kirkonkirjoja merkattu olleen 16.1.1824. Tienarin poika, renki, torppari, itsellinen, Kustaa asui Paappasen torpan Leppälän itsellisenä 1851-53 (muutti vaimonsa kanssa Ruovedelta Kuruun 1851), Riuttaskorven Kallion torppari 1853-54, Mäkelän renki 1854-58, Petäjälammin Lörpyksellä renkinä 1858-59, Parkunkosken sahalla v.1860, Syväojalla 1860-61, Sillanmäessä 1861-65, Kyrönsillassa itsellisenä v.1865 ja samana vuonna jo itsellisenä Lahdenperällä (töissä Parkun sahalla), 1866-68 Parkunkosken sahalla renkinä, missä kuoli., s. 04.02.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 23.06.1868 Kuru, Olkitaipale.


Juho Kustaa* Matinpoika syntyi Tienarilla,muutti parikymppisenä Ruovedelle Hakajärvelle rengiksi. Juho alkoi käyttää etunimeä Kustaa. Anna Karoliina Juhotytär oli Ruoveden kunnan Pihlajalahden kylän Majamäestä kotoisin. Mentyään naimisiin he muuttivat Pihlajalahden kylän Hakajärvelle ja sitten Sillanpään taloon, jossa syntyi 2.lapsi Henrika v.1949. Hän kuoli 4 kk:n ikäisenä hinkuyskään. Kustaa oli talossa renkinä.
Kuruun he muuttivat 1850 -luvun lopulla.
Gustaf oli renkinä Parkkuun sahalla ,Lahdenperässä mäkitupalaisena vuoden,Sillanmäen torpassa,missä Gustaf sai itsellisen arvon saaden toimeentulonsa erinäisillä kädentöillä eli oli monitoimimies.
Perhe sai vakituisen asunnon Kallion torpasta Laurilan tienhaaraa vastapäätä . Vuonna 1868 Gustaf kuoli ja sen jälkeen poika Matti asutti taloa .Anna asui talossa vielä vuoteen 1872,
kunnes muutti rippikirjan sivulle 273 eli tytär Jennyn perimään taloon tien toisella puolella.
.

Puoliso: Vihitty 19.06.1848 Ruovesi Anna Karoliina Juhontytär Ojamäki ent. Ojanen o.s. Majamäki Torpparin tytär, rengin vaimo, asui Parkunkosken sahalla 1866-72, Lahdenperässä 1872-73, Riihikoskella 1873-78 (missä meni toisiin naimisiin), Riihikoskella miehensä ja poikansa Emanuelin kanssa 1878-, Olkitaipaleen Lahdenperän Ojamäessä., s. 25.06.1824 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.12.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Ojamäki.
Vanhemmat: Juho Antinpoika Majamäki, Majamäen torppari. Juho kuoli 82-vuotiaana., s. 26.03.1785 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 10.10.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Hoikkala ja Reetta (Marketta) Yrjöntytär Majamäki o.s. Ahvenjärvi, Majamäen torpan emäntä, s. 14.04.1787 Ruovesi, Pihlajalahti, Saarilahti, k. 23.04.1854 Ruovesi, Pihlajalahti.

Lapset:
Anna s. 22.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 23.12.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi.
Henriikka s. 23.12.1849 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää, k. 22.04.1850 Ruovesi, Pihlajalahti, Sillanpää.
Vilhelmiina (Miina) Ahvenlammi o.s. Ojanen , s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha. Tauluun 124
Matti Ojanen , s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale. Tauluun 127
Anna Latoniemi o.s. Ojanen , s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 197
Kustaa Aatu Kulmala e. Ojanen , s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun 199
Henrika Lahti ent. Granholm o.s. Ojanen , s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Sillanmäki. Tauluun 202
Manu Ojanen , s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta. Tauluun 204
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 124
VII Vilhelmiina (Miina) Kustaantytär Ahvenlammi o.s. Ojanen, (Taulusta 123, isä Kustaa Ojanen) Piika, muutti ensimmäisenä lapsena eroon vanhemmistaan Olkitaipaleen Lahdenperästä v.1866 Kurun Petäjälammin Savelaan piiaksi v.1866, v.1867 piiaksi Tienarille, v. 1868 piiaksi Kurun Riuttaskorven Mäkelään, missä tapasi tulevan miehensä Matts Anderssonin. Leveelahdesta Olkitaipaleen Taipaleeseen ja sieltä Aurejärven Kruunun torpan Ahvenlammille emännäksi., s. 01.04.1851 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha, k. Kuru, Aurejärvi, Ahvenlammi.

Parkkuunkosken kulttuurimaisemaa ja laivaranta 1930-luvun alussa. Parkkuunkoskella kerrotaan olleen myllyn jo 1500-luvulla.
Kylään rakensi 1800-luvun puolella piensahan konsuli August Eklöf erääksi Kurun ensimmäisistä teollisuuslaitoksista. Vesivoimalla toiminut saha työllisti muutaman henkilön kuvan ottamisen aikoihin.
(Kuvan ottanut Martti Ojanen).
Miina Ojanen syntyi Parkkuun sahalla, missä hänen isänsä Kustaa Ojanen asui ja oli töissä.

Puoliso: Vihitty 16.06.1872 Kuru Matti Antinpoika Ahvenlammi e. Mäkelä Renki, itsellinen, metsänvartija. Vuonna 1873 Mäkelästä muutto vaimonsa kanssa Tienarille, v.1875 Tienarilta muutto Leveelahteen, muutto v.1879 Taipaleeseen, v.1887 Aurejärven Kruunun Ahvenlammille, v.1903 muutto tuntemattomaan paikkaan., s. 20.02.1852 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Antti Matinpoika Mäkelä, Lampuoti. Suutarila siirtyi Tampereen Asfalttitehdas Oy:n omistukseen 1890-luvun alussa., s. 14.11.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 14.05.1898 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja Ulla Henrikintytär Mäkelä o.s. Petäjäniemi, Kuoli keuhkotautiin 34-vuotiaana, 4 kk lapsen syntymän jälkeen., s. 30.05.1821 Kuru, Karjula, k. 09.07.1855 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

Lapset:
Frans Oskari Ahvenlammi s. 31.01.1873 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Amanda Aliina (Manta) Onkilammi o.s. Ahvenlammi , s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 125
Kalle Matias Ahvenlammi , s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti. Tauluun 126
Juho Felix Ahvenlammi s. 09.01.1880 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Linda Lyyti Ahvenlammi s. 11.01.1883 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Hilma Miina Ahvenlammi s. 06.09.1886 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Oskari Heikki Ahvenlammi s. 19.01.1889 Kuru, Aurejärvi.
Olga Amalia Ahvenlammi s. 16.04.1891 Kuru, Aurejärvi.
Anna Amalia Ahvenlammi s. 22.05.1894 Kuru, Aurejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 125
VIII Amanda Aliina (Manta) Matintytär Onkilammi o.s. Ahvenlammi, (Taulusta 124, äiti Vilhelmiina Ahvenlammi) Manta muutti Ikaalisisten Vahojärven Onkilammilta 14.9.1891 Kuruun ja takaisin v. 1892, s. 04.06.1874 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Onni Johannes (äpärä) Onkilammi s. 31.08.1891 Ikaalinen, Vahojärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 126
VIII Kalle Matias Matinpoika Ahvenlammi, (Taulusta 124, äiti Vilhelmiina Ahvenlammi) Kalle muutti Ikaalisista 24.6.1994 Kurun Ahvenharjulle ja v.1898 Kurun Aurejärven Ahvenharjusta kotiinsa Kruunun tilalle Aurejärven Ahvenlammille, missä avioitui ja muutti vaimoineen 19.11.1899 Ylöjärvelle., s. 02.06.1877 Kuru, Olkitaipale, Leveelahti.

Puoliso: Vihitty 23.11.1898 Kuru Hilma Karoliina Eevertintytär Keskinen s. 30.12.1874 Hämeenkyrö.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 127
VII Matti Kustaanpoika Ojanen, (Taulusta 123, isä Kustaa Ojanen) Räätäli, muutti kotoaan Olkitaipaleen Sillanmäestä Kurun Petäjälammin Ylä_Paappaselle rengiksi v.1864 eli 11-vuotiaana, v.1869, renki Syväojalla 1869-71, Petäjälammin Ikosella itsellinen (nimi muuttui Ojaseksi) 1871-74, Syväojalla 1874-, s. 07.09.1853 Kuru, Kallio, Olkitaipale, k. 24.04.1936 Kuru, Olkitaipale.

Toimitu N:o 11593

Pöytäkirja vuokra-alueen lohkomisesta
Vanhakylän perintötilalla RN:o 5:22
Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä
Hämeen läänissä, tehnyt vanhempi
maanmittausinsinööri Lauri Särkkä
syyskuun 12 päivänä 1921.

Toimitus alettiin mäkitupalaisen Matti Ojasen anomuksesta ja annetaan siitä tieto maanmittauskonttoriin.
Saapuvilla toimituspaikalla olivat äskenmainittu Matti Ojanen ja myyjää Kurun kuntaa edusti valtalirjalla joulukuun 18. päivältä 1920 maanviljelijä Arvi Riihikoski.
Todistajina olivat paikalla Matti Lahdenperä ja J. Ketonen

Jääviä ja estettä ei ilmaantunut.
Käsillä olevista asiakirjoista havaitaan, että Vanhakylän tilaa omistaa kiinnekirjan nojalla 2. päivältä 1920 Kurun kunta, joka kauppakirjalla huhtikuun 17. päivältä 1921 pn myynyt Räätäli Matti Ojaselle hänen hallussaan olevan Ojasen mäkituvan sovittuja rajoja myöten.
Vanhakylän tila on lohkomalla syntynyt 1921, lohkominen on maarekisteriin merkitty kesäkuun 1. päivänä 1921.
Ojasen tilan tilukset on ennestään täysin pyykitetyt, rajoittuen viimeksi toimitetussa lohkomisessa syntyneisiin Palosen, Majasen ja Syvälän tiloihin ja pohjoisessa Leppäjärveen.
Lohkominen toimitetaan vanhalla tiluskartalla. Jyvityksestä sovittiin siten, että lohottavan Ojasen tilan tiluksille pannaan keskimääräiseksi jyväarvoksi 3, emätilan viljelyksille, joita ilmoituksen mukaan on jäänyt 18.60 hehtaaria, pannaan jyväluvuksi 10 ja muille tiluksille keskimäärin 2 jyvää.
Vanhat , tarpeelliset tiet jäävät yhteisiksi. Osuus kalaveteen seuraa manttaalien mukaan.
Laadittiin lohkomiskirja ja merkittiin, että ostaja maksaa lunastushinnan ilman valtion välitystä.
Lohkomiskulut maksaa Kurun kunta, sikäli kun niitä ei valtion varoista makseta.
Annettiin valitusosotus, jonka otti Arvi Riihikoski.
Pöytäkirja luettu ja työ hyväksyttiin.
Toimituspaikalla, syyskuun 12. päivänä 1921.

Virallisesti:
Lauri Särkkä
Vanhempi maanmittausinsinööri

Matti Ojanen Arvi Riihikoski

Todistavat:

Matti Lahdenperä J. Ketonen

Jyvitys on tilusten suhteellista arviointia. Yleensä jyvityksessä otetaan huomioon maapohjan tai vesialueen arvo ilman siihen liittyviä ainesosia. Poikkeuksena metsätalouteen käytettävän metsän osalta jyvityksessä otetaan huomioon metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jyvitys voidaan esittää suhdelukuna tai raha-arvona. Tiluksen jyväluku ilmoitetaan kokonaislukuna pinta-alayksikköä kohti. Tiluksen jyvitysarvo on jyväluku kerrottuna pinta-alalla.

Matti Kusttanpoika Ojanen myy Ojasen tilan pojalleen Eero Ojaselle, joka osaltaan on vielä velkaa tilasta isälleen Matille isänsä kuoltua 24.4.1936. Velkaa on jäljellä kuolinhetkellä 7700 mk.

MATTI KUSTAANPOIKA OJASEN PERUNKIRJA:

Vuonna 1936 kesäkuun 25. päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet ulosottomies Yrjö Korvenpää ja tilallinen Paavo Syrjälä perunkirjoituksen viime huhtikuun 24. päivänä kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella ja jolta jäi oikeudenomistajina seuraavat lapset Jenny Ojanen, synt.24/9 1874, Matti Ojanen, synt.16/7.1877, Kalle Ojanen, synt. 28/2.1884, Eemil Ojanen, synt.30/12.1886, Iida Ojanen, synt.4/4.1892, Hulda Honkanen o.s. Ojanen, synt.25/1.1894, Yrjö Ojanen, synt.23/11.1897, Eero Ojanen, synt.4/11.1903, Paavo Ojanen, synt.15/7.1906 ja Lyyli Ojanen, synt. 15/1.1909 sekä toimituksessa, joka pidettiin Kurun kunnan Olkitaipaleen kylän Ojasella oli saapuvilla edellämainituista oikeudenomistajista Matti Ojanen, Kalle Ojanen, Eero Ojanen ja Paavo Ojanen.

Tämän jälkeen ilmoitti oikeudenomistajista Eero Ojanen valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. Pesän varat:
a) Rahaa
1. Käteistä rahaa 1115,05
2) Talletus K.O.P. Kuru 3535,85
3) Saatavaa Eero Ojaselta 7700

12350,90 mk

b) Pito - ja liinavaatteet.
1) 1 kpl Turkit 50
2) 1 kpl Kesäpalttoo 15
3) 1 kpl Puku 35
4) 1 kpl Sarkapuku 35
5) 1 kpl Housut 15
6) 1 kpl Päällystakki 10
7) 3 kpl Lakkeja 1,50
8) 1 par. Kengät 20
9) 1 kpl Villapaita 15
10) 1 kpl Kaulahuivi 5
11) 6 par. Sukkia 24
12) 3 par. Tumppuja 6
13) Alusvaatteita 20

251,50 mk

c) Sekalaista.
1) 1 kpl Sakset 5
2) 1 kpl Rässirauta 5
3) 1 kpl Sarkaviltti 10
4) 1 kpl Kello 5
5) 1 kpl Ompelukone 300
6) Käsirattaat 40
7) 1 kpl Työreki 100

465 mk

PESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 13067,40

B. Pesän velat ja vähennykset:
1) Hautajaiskuluihin 600
2) Hauta ja sen kunnostaminen 400
3) Toimituskulut 100
4) Vaivaisprosentti Smk:sta 13067,40 1/8 % 16,50

PESÄN VÄHENNYKSET YHTEENSÄ Smk. 1116,50

C. Yhteenveto

Pesän varat 13067,40
Pesän vähennykset 1116,50

PESÄN SÄÄSTÖ SIIS sMK. 11950,90

Vainaja ei ole antanut ennakolta perintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi otettava huomioon perintöveroa määrättäessä.
Vakuutan rehellisesti, valan velvoituksella, ilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellämainitut
E. Ojanen

Tässä perunkirjoituksessa olemme olleet saapuvilla. Paikka ja aika edellämainitut.
Matti Ojanen Kalle Ojanen
Paavo Ojanen

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme. Paikka ja aika edellämainitut.
Yrjö Korvenpää Paavo Syvälä
Ulosottomies -- Tilallinen Kurussa

Perintöveroa koskevia ilmoituksia voidaan lähettää tilalliselle Eero Ojaselle, osoite: Kuru. Olkitaipale.

Vaivaisten osuus Smk 16,50 kuitataan Kurun kunnan rahastoon maksetuksi.
Kurussa, heinäkuun 29. päivänä 1936.
Uuno Sääkslahti

Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintöverolautakunnan kokuksessa joulukuun 23. päivänä 1936. 3 § kohdalla. Ei veroa.
Kalle Hauturi






.
Räätäli Matti Ojanen.

1. puoliso: Vihitty 02.07.1874 Kuru Emilia Josefina Juhontytär Ojanen o.s. Sanden Emilia kuoli 34-vuotiaana vatsatautiin., s. 09.07.1854 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.01.1889 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Jaakoppi Jaakopinpoika Sanden, Lukkari, s. 18.03.1819 Vahto, Hyrköis, k. 25.11.1879 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja ja Johanna Albertiina Joonaksentytär Söderström o.s. Schultz, Kauppa-apulaisen (lääkärin, väärä tieto) ja sitten lukkarin rouva, taloudenhoitaja-kirjanpitäjä, muutti Turusta Kuruun vuonna 1842., s. 27.04.1816 Turku (Suomalainen srk.), k. 05.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja.
Tienarin vanha talo, joka on rakennettu vuoden 1860 aikoihin. Tässä asui Aino Ojanen perheineen vuoteen 1965 saakka.

Lapset:
Jenny Emilie Ojanen Jenny muutti Kurusta 3.11.1894 piiaksi Tampereelle., s. 24.09.1874 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 3.11.1894.
Jennyn isän Matti Ojasen perunkirjoituksen allekirjoittajat Kurussa 25.6.1936
Matti Ojanen , s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 128
Arvid Aleksanteri Ojanen s. 01.10.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 03.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Kuolinsyy punatauti eli veriripuli.
Kalle Jaakko Ojanen , s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 131
Eemeli Manu Ojanen , s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 165
2. puoliso: Vihitty 14.11.1889 Kuru Eriika Jeremiaantytär Ojanen o.s. Suoniemi Piika, räätälin vaimo, s. 29.07.1867 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 22.07.1928 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Vanhemmat: Jeremias Salomoninpoika Manner e. Suoniemi, Vanhakylän Suoniemen torppari, muutti perheineen Karjulan kylän Vähä-Karjulan Lahdenpohjaan itselliseksi, 1882 Vaakaniemen Ala-Toikkoon isäntärengiksi ja sitten Ala-Toikon Mannerin torppariksi., s. 23.12.1844 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Justiina Joosefintytär Manner o.s. Savela, Torpparin tytär, Suoniemen, Mannerin torpan emäntä, s. 15.03.1840 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Kuva vuodelta 1913-14. Matti Ojanen II-vaimonsa Eriikan ja lastensa Eeron, Lyylin ja Paavon kanssa.
Lapset:
Ida Vilhelmiina Ojanen s. 04.04.1892 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Muutti naimatonna Tampere 23.1.1910.
Hulda Maria Honkanen o.s. Ojanen , s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Tauluun 170
Tyyne Petronella Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, (kaksonen), k. 10.12.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
Yrjö Vilhelmi Ojanen s. 11.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, (kaksonen), k. 20.11.1896 Kuru, Olkitaipale, Syväoja.
Yrjö Johannes Ojanen , s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja. Tauluun 171
Paavo Hiler Ojanen Paavo hukkui 3-vuotiaana kaivoon, jonka jälkeen kaivo täytettiin kivillä., s. 11.10.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 28.08.1904 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Eero Valdemar Ojanen , s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 179
Paavo Armas Ojanen , s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 196
Lyyli Elisabeth Ojanen s. 15.01.1909 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Muutti naimatonna Teiskoon 19.4.1938.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 128
VIII Matti Matinpoika Ojanen, (Taulusta 127, isä Matti Ojanen) Pitäjän räätäli, s. 16.07.1877 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 24.09.1936 Kuru, Olkitaipale.
Vuonna 1919 haudankaivajaksi, jonka tehtäviin kuului myös hautausmaan kunnossapito, valittiin
mäkitupalainen Matti Salminen.
Seuraavana vuonna Matti Ojanen valittiin haudankaivajaksi.
Hän erosi virastaan 1932 ja hänen jälkeensä Eero Ojanen toimi haudankaivajana 15 vuotta.
Eero Ojanen oli Matti Ojasen velipuoli eli heidän isänsä oli Matti Kustaanpoika Ojanen.

Vankavesi-laiva kävi Parkkuussa niin kauan kuin laivaliikennettä oli, torstaisin.
Ojasen Matin teki mieli Tampereelle, vaimo Maria ei olisi siihen helpolla lupaa antanut.
Matti sanoi: ''Kyllä sinun uudessa hiivaleivässä oli varmaan naula, kun vatsaan koskee heti syönnin jälkeen''.
Maria hätääntyi:
- Kyllä sinun täytyy huomenna lähteä Tampereelle lääkäriin.
Matti Tampereen reissun jälkeen selitti, että lähellä Tamperetta häntä alkoi kovasti oksettaa ja hän kuuli järvestä sellaisen äänen, että varmasti se naula tuli oksennuksen mukana pois, eikä tarvinnut mennä lääkäriin.

Kalle Ahonen ja Matti Ojanen olivat sopineet sunnuntaiaamuna ongelle menosta. Seppä meni 4. aikaan Ojaselle. Maria sanoi:
- Matti lähti jo aamulla.

MATTI OJASEN PERUNKIRJOITUS:

Vuonna 1936 joulukuun 7. päivänä toimittivat allekirjoittaneet
uskotut miehet talollinen Elias Laurila ja poliisikonstaapeli
Kustaa Koskinen perunkirjoituksen viime syyskuun 24. päivänä
kuolleen räätäli Matti Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli
asunto - ja kotipaikka Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä ja
jolta, kuten oheenliitetty ote kirkonkirjasta osoittaa,
jäi oikeudenomistajina: leski Maria Ojanen sekä lapsi
Jenny Maria, synt. 9/7 1901, vihitty avioliittoon Hemmi Mäkisen
kanssa 19/9 1926.
Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa
Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä,
olivat oikeudenomistajat kumpikin itse.

Leski Maria Ojasta, jonka hallinnassa pesä oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä. Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän pmaisuus, velat ja lyhennukset seuraavassa järjestyksessä:

Pesän Varat:
Kiinteätä:
Kallio-niminen tila R.N:o 2:12 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 20000

Kultaa ja hopeaa:
1 kpl sormus 50
1 kpl taskukello 50

Huonekaluja:
Huonekaluja yhteensä 1000

Pito - liina - ja sänkyvaatteita:
12 kpl lakanaa ja 12 pyyheliinaa 280
2 kpl vällyjä, 3 täkkiä ja 2 vilttiä 475
6 kpl tyynyä ja 3 säkistä tehtyä polstarinkuorta 115
3 kpl pöytäliinaa 30

Sekalaista taloustavaraa:
1 kpl partaveitsi, silmälasit, radio 213
Kahvi - ja ruokakalusto 250
Keitto - ja leivinkalusto 120
8 kpl ämpäriä, 3 saavia ja 4 pyttyä 105
3 kpl neulomakonetta, 2 herätyskelloa ja 1 seinäkello 1530
2 kgr pellavalankaa ja 1 kapsäkki 70
1 kpl rantanuotta, 8 rysää ja 2 venettä 500
2 kpl rässirautaa ja 2 sakset 30
Kivityökaluja, puusepäntyökaluja ja veneenlaudat 135
1 kpl rautakanki, lapiot, talikot ja kihvelit 45
Työkirveet, sahat ja tahko 70
4 kpl viikatetta, 2 sirppiä, 2 haravaa ja 1 hanko 50
2 kpl tolppa - ja 1 potkukelkka ja 2 kuokkaa 75
14 kpl pärekoppaa, 1 tukkisakset ja köyttä 110
1 kpl lihatiinu, 1 pyykkipunkka ja 1 kaljatynnyri 45
6 kpl paistinpelliä, 4 läkkilaatikkoa ja kirnu 19
1 kpl seinäpeili, 2 kuvataulua ja 1 kaljapullo 60
Vainaan pitovaatteet 1500
Lesken pitovaatteet 1500

Eläimiä ja heiniä:
1 kpl lehmä 700
Heiniä 500

Rahaa ja talletuksia:
Käteistä rahaa oli kuolinhetkellä 200
Kurun Säästöpankissa vastakirjan N:o 668 5901,13

KUOLINPESÄN VARAT YHTEENSÄ Smk. 35828 :-

Pesän velat ja poistot:
Hautauskuluja 2000
Sairaalamaksuja 520
Sukuselvitys 20
Rekisterimaksu 10
Toimitusmiesten palkkio 150
Vaivaisprosentti 44,80

VELKOJA JA POISTOJA YHTEENSÄ Smk. 2744 :-

Pesän varat Smk. 35828,13
Pesän velat ja poistot 2744,80

PESÄN SÄÄSTÖ SIIS Smk. 33083,33

Pesän hoitajan, leski Maria Ojasen, ilmoituksen mukaan on vainaja ostanut eläessään tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu-nimisen tilan R.N:o 2 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, minkä tilan hinta oli 3300 mk.
Vainaja ei ole antanut muuta ennakkoperintöä, kuin edellä sanotut eikä lahjaa, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski maria Ojanen, jonka osoite on: Parkkuu.
Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt.

Paikka ja aika edellämainitut.
Maria Ojanen

Niin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat
Elias Laurila Kustaa Koskinen

Edellä olevat perunkirjat käsitelty Kurun perintölautakunnan kokouksessa joulukuun 23 päivänä 1936 17§ kohdalla
Menee veroa
Tytär Jenny Maria Mäkinen saa 19514,47 mk, vero 655 mk

Nämä perunkirjat on jätettävä kaksoiskappalein, varustettuina leimamerkeillä veroa vastaavaan määrään Kihlakunnanoikeudelle talvikäräjissä 1937.

Perunkirjoitusmaksu edellämainitusta kuolinpesän omaisuudesta, Smk 44,80, Kurun kunnan rahastoon maksetuksi kuitataan. Kurussa tammik. 13 p:nä 1937.
Matti Ojasen perunkirjan allekirjoitukset vuonna 1936.

Puoliso: Vihitty 31.05.1900 Kuru Maria Matintytär Ojanen o.s. Pajunen. (Taulu 214) s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, k. 06.03.1940 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi, s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen ja Manta Mariantytär Pajunen, Piika, s. 19.09.1858 Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

Lapset:
Jenny Maria Mäkinen o.s. Ojanen , s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 129
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 129
IX Jenny Maria Matintytär Mäkinen o.s. Ojanen, (Taulusta 128, isä Matti Ojanen) s. 09.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 16.03.1971 Kuru, Olkitaipale.

Jennyn isä Matti Matinpoika Ojanen asuessaan perheineen Kallion (rekisterin:ro 2:12, osa kiinteistöstä Laurilan tienhaaran alapuolella (palsta n:ro 6), toinen osa vastapäätä tienhaaraa) ) torpassa Linkkilänmäessä, osti tyttärelleen Jenny Maria Mäkiselle ennakkoperintönä Tiensuu -nimisen tilan rekisterin:ro 2:11 Laurilasta rekisterin:ro 2:14, on Kallion kiinteistön vieressä.
Tiensuu-tilan hinta oli 3300 mk eli nykyrahassa 1100 €
Kallio-tilan hinta oli v.1937 Matti Kustaanpoika perunkirjoituksessa merkitty 20000 mk:n arvoiseksi eli nykyrahassa 6000 €. Kiinteistöt Kallio ja Tiensuu siirtyivät Jenny-tyttärelle myöhemmin.
Talossa asuu nykyisin Paula Mäkinen ja sieltä on lähtöisin myös painonnostajana tunnettu Eino Mäkinen.
Räätäli Matti Ojasen omisti Kallio-nimisen kiinteistön ja osti myöhemmin Tiensuu-kiinteistön Laurilan kantatilasta Linkkilänmäestä.

Puoliso: Vihitty 19.09.1926 Kuru Hemmi(nki) Matias Mäkinen s. 04.03.1902 Kuru, Ristaniemi, k. 22.12.1969 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Heikki Juhonpoika Mäkinen e. Vehmaisto, Maarenki, itsellinen, s. 08.01.1854 Teisko, Ahoi, Pehu ja Milja Joelintytär Mäkinen ent. Koskinen o.s. Riihikoski, s. 14.11.1864 Ruovesi, Visuvesi, Ylistalo, Riihikoski.
Parkkuun rakennusmiehiä alakoulun työmaalla 1930-luvun alussa. Henkilöt vasemmalta ovat: ?, Sulo Haapanen, ?, Oskari Mäkinen ja pikkupoika Veikko Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Juho Niemi, Hemmi Mäkinen ja ?. Kuva Jalmari Mantereen.

Lapset:
Eino Matias Mäkinen Tampereen kaupungin yli-insinööri, eläkkeellä., s. 13.06.1926 Kuru, Olkitaipale, k. 13.08.2014 Tampere.


OMAT ENNÄTYKSET:

Kuula/SP 7.26 kg
Ulkona 16.29 Helsinki 6.9.1958

MAAOTTELUEDUSTUKSET
Ulkona
Kuula/SP 7.26 kg

2 16.21 Helsinki 1957
4 15.61 Stockholm SWE 1957
2 16.29 Helsinki 1958
5 16.17 Göteborg SWE 1959

Eino Matias Mäkinen on entinen suomalainen raskaansarjan painonnostaja. Hän voitti Euroopan mestaruuden vuonna 1955 ja osallistui neljiin olympialaisiin ollen parhaimmillaan viides, mikä oli siihen mennessä paras suomalaissuoritus olympiatason painonnostossa.

Eino Mäkinen nosti ensimmäisenä suomalaisena yhteistuloksen 400 kg. Hänen sarjansa vuoden 1953 SM-kilpailuissa oli punnerrus 117,5kg, tempaus 120kg ja työntö 162,5kg, joista punnerrus ja tempaus olivat Suomen ennätyksiä ja työntö pohjoismaiden ennätys. Kaiken kaikkiaan Mäkinen paransi raskaansarjan yhteistuloksen Suomen ennätystä 13 kertaa. Hänen parhaaksi sarjakseen jäi vuonna 1964 nostettu 472,5kg (142,5-150-180).

Vuonna 1953 Eino Mäkinen oli maailmanmestaruuskisojen 9. ja EM-kisojen 5. Huomioitakoon, että 1950-luvulla MM- ja EM-kilpailut käytiin yhtä aikaa. Tuloksista poistettiin Euroopan ulkopuoliset nostajat ja katsottiin ketkä olivat Euroopan parhaat. Samana vuonna Mäkinen voitti pohjoismaiden mestaruuden. Vuoden 1954 MM-kilpailussa Mäkinen oli neljäs ja EM-tuloksissa hopealla. Seuraavana vuonna Eino Mäkinen saavutti uransa parhaan tuloksen, kun hän oli MM-kisoissa pronssilla kahden yhdysvaltalaisen jälkeen ja niinollen EM-kisoissa mestari, kun USA:laiset poistuivat edeltä. Mäkisen sijoitusta selittää osaltaan Neuvostoliiton taktikointi. Neuvostoliitto laittoi höyhensarjaan kaksi painonnostajaa, ja otti siinä kaksoisvoiton, eikä näin ollen voinut laittaa raskaaseen sarjaan yhtään nostajaa. Raskaaseen sarjaan Neuvostoliiton ei kannattanut laittaa nostajaa, koska Yhdysvalloilla oli ennakkoon kaksi ylivoimaista painonnostajaa (Paul Anderson ja Jim Bradford).

Eino Mäkinen oli vuonna 1955 voittanut suomalaisen painonnostohistorian ensimmäisen Euroopan mestaruuden ja ollut MM-kilpailuissa pronssilla. Hän olikin Melbournessa ainoa suomalaispainonnostaja. Yli 90-kiloisissa onnistunut olympiasuoritus riittää viidenteen sijaan.

Mäkisen sarjan voittaa Yhdysvaltojen ihmistunkki Paul Anderson. Jyhkeä amerikkalainen kasaa tasan 500 kilon yhteistuloksen, jolla voittaa kevyempänä Argentiina Humberto Selvetin. Andersonin tuloskunto ja oma paino putoaa ennen kilpailua sairauden takia rajusti. Helsingin kisojen tapaan Yhdysvallat korjaa olympialavalta neljä kultamitalia, Neuvostoliitto kolme. Tommy Kono uusii olympiavoittonsa. 90-kiloiset voittaa Neuvostoliiton Arkadi Vorobjev, joka uransa jälkeen kouluttautuu tohtoriksi pääaineenaan painonnosto. Vorobjevia pidetäänkin tieteellisten harjoittelujärjestelmien uranuurtajana. yli 90 kg: 5) Eino Mäkinen 432,5 (127,5+137,5+167,5)

Eino Mäkinen osallistui neljiin olympialaisiin. Vuoden 1952 kotikisat olivat vielä tutustumisreissu. Melbournessa 1956 ja Roomassa 1960 hän oli viides. Tokiossa 1964 tuli keskeytys, kun sormesta lähti nahka.

Eino Mäkinen kilpaili myös kuulantyönnössä. Hänen vahvuutensa oli räjähtävä voima eikä niinkään tekniikka. Mäkinen voitti Kalevan kisoista neljä mitalia ja osallistui myös Suomi–Ruotsi-maaotteluun. Hänen ennätyksensä kuulantyönnössä on vuoden 1958 Suomi–Ruotsi-maaottelussa työnnetty 16,29. Suomen ennätys tuolloin oli Reijo Koiviston 16,86.


Eino Mäkinen on poissa.

Painonnoston ensimmäinen arvokilpailuvoittaja Eino Mäkinen on kuollut. Hän oli syntynyt 13. kesäkuuta 1926 Kurussa ja kuoli 13. elokuuta Tampereella.
Eino Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaisena painonnostajana Euroopan mestaruuden Münchenissä 1955. Samassa yhteydessä käydyissä maailmanmestaruuskilpailuissa hän sijoittui raskaassa sarjassa (yli 90 kiloa) kolmanneksi.

Mäkisen saavutuksen arvo ja vaikutus olivat merkittäviä suomalaiselle painonnostourheilulle. Euroopan mestaruus antoi uskoa suomalaisten menestymismahdollisuuksiin kansainvälisillä lavoilla ja vaikutti myönteisesti lajin valtakunnalliseen leviämiseen. Arvokilpailuvoitto huomioitiin laajasti myös tiedotusvälineissä. Mäkinen saavutti urallaan seitsemän arvokisamitalia. Hän nosti MM-pronssia Münchenin kisojen lisäksi myös Wienissä 1961. EM-kisoista tuli hopeaa 1954, 1957 ja 1961 sekä pronssia 1959.

Mäkinen osallistui peräti neljiin olympialaisiin, ensimmäisen kerran Helsingissä 1952. Hän sijoittui olympialaisissa kahdesti viidenneksi, Melbournessa 1956 ja Roomassa 1960.
Mäkinen saavutti 11 Suomen mestaruutta, viisi Pohjoismaiden mestaruutta ja 36 SE-tulosta sekä edusti Suomea yli 30 maaottelussa. Hän teki ensimmäisenä suomalaisena 400 kilon yhteistuloksen kolmiottelussa (punnerrus, tempaus ja työntö), ja hänen ennätyksensä oli 472,5 kiloa.

Mäkinen menestyi painonnoston ohella myös kuulantyönnössä. Hän saavutti kakkoslajissaan kaksi SM-hopeaa ja yhden SM-pronssin sekä oli mukana neljässä maaottelussa. Kuulantyönnössä hänen ennätyksensä oli 16,29.
Mäkinen edusti urallaan Kurun Ryhtiä, Tampereen Kisaveikkoja ja Tampereen Pyrintöä.
Aktiiviuransa jälkeen Mäkinen toimi joukkueenjohtajana kansainvälisissä arvokilpailuissa, muun muassa Mexico Cityn 1968 ja Münchenin olympialaisissa 1972, Suomen Olympiakomitean hallituksessa ja valtuuskunnassa, kansainvälisen painonnostoliiton teknisessä valiokunnassa, Suomen Painonnostoliiton varapuheenjohtajana sekä pitkäaikaisena tilintarkastajana ja Tampereen Pyrinnön puheenjohtajana. Painonnostoliitto kutsui Mäkisen myös kunniajäseneksi.

Mäkinen toimi aktiivisesti myös politiikassa. Hän oli kokoomuksen kansanedustajaehdokkaana 1979 ja kuului 16 vuotta Tampereen kaupunginvaltuustoon. Ammatiltaan Mäkinen oli rakennusinsinööri ja työpäällikkö.
Mäkisestä julkaistiin kirja 2009. Eino Mäkinen Kurun Karhu -nimisen teoksen kirjoitti Lauri Järvinen.
Eino Mäkistä jäivät kaipaamaan vaimo Aila, poika Jukka Matti ja sukulaiset sekä laaja ystävien ja tuttavien joukko.
.
Eino Mäkisen kilpailu-uran yksi huippuhetkistä oli Euroopan mestaruus Munchenissä 1955 saksalaisen Theo Alderingin jäädessä hopealle. Pronssi meni itävaltalaiselle Franz Höbbille. Eino Mäkinen punnersi, tempasi ja työnsi raskaassa sarjassa (yli 90 kg) Munchenissä 1955 yhteensä 422,5 kg (127,5-127.5-167,5) ja sai EM-kullan lisäksi MM-pronssia. Mäkisen perhe oli MM-lavalla edustettuna vahvasti, sillä myös pikkuveli Paavo Mäkinen nosti Munchenissä. Keskiraskaassa sarjassa nostanut Paavo pyörtyi yrittäessään punnertaa 115 kg. Neuvostovalmentaja Tsubinidse nousi lavalle ja kantoi pyörtyneen suomalaisen pois. Kaikkien hämmästykseksi Paavo nousi uudelleen lavalla ja puhtaasti tuon traagisen 115 kg ylös.
Paula Mäkinen , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 130
Paavo Mäkinen s. 1930 Kuru, Olkitaipale, k. Tampere.
18.3.1955:

Ranskan painonnostajien taloudellinen tilanne sallii vain neljän nostajan saapua maaotteluun Suomea vastaan: Mikko Hokka ottaa voiton 67,5-kiloisissa SE-tuloksella 337,5 kg ja Eino Mäkinen raskaassa sarjassa (410), mutta 75-kiloisissa Georges Firmin (365) kukistaa Pentti Niemisen (325) ja 90-kiloisissa Jean Debuf (Ranskan ennätys 417,5) Lauri Kinasen (360). Täytesarjoissa tiukin taisto käydään 82,5-kiloisissa, jossa Bengt Lindh (365) on niukasti Paavo Mäkistä (362,5) parempi.

Tampereella Painonnostoliiton mestaruuskilpailuissa Paavo Mäkinen nostaa 82,5-kiloisissa yhteistuloksen PE:n 380 kg ja tekee ylimääräisellä yrityksellä saman tempauksessa (125 kg). Mestareiksi kruunataan Paavon lisäksi Väinö Kaipiainen (56-kiloiset), Seppo Kurkela (60), Mikko Hokka (67), Pentti Nieminen (75), Lauri Kinanen (90) ja Eino Mäkinen (yli 90).
Pauli Ilkka Veli Mäkinen Rakennusmestari, s. 20.01.1943 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1985 Tampere.
Hemmi ja Jenny Mäkisen ja poikansa Paulin hauta Kurun Tammikankaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 130
X Paula Mäkinen, (Taulusta 129, äiti Jenny Mäkinen) Asuu kotitalossaan, naimaton., s. Kuru, Olkitaipale.
Parkkuu 1920-luvulla Linkkilän mäeltä kuvattuna. Keskellä tien vasemmassa reunassa on Mäkisen talo.

Avopuoliso: Olavi Johannes Vuorio s. 30.11.1931, k. 09.11.1989 Kuru, Olkitaipale.
Olavi Vuorion hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 131
VIII Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, (Taulusta 127, isä Matti Ojanen) Tienarin mäkitupalainen., s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.


Työmies Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen muutti Kurusta 8.11.1900 Messukylään naimattomana
ja takaisin 14.12.1903 Kuruun Ylä-Toikolle rengiksi.
Avioliiton solmittuaan v.1908 he muuttivat Laurilaan itsellisiksi ja
v.1911 Tienarin mäkitupalaisiksi ja asuivat Tienarin Kalliomäessä.
20.6.1920 Kalliomäen mäkitupa erotettiin omaksi tilakseen.

Toimitus N:o 8618

Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta
Tienarin perintötilalla N:o 6 R. N:o 6:9
Olikitaipaleen kylässä Kurun kunnassa
Hämeen lääniä.
Tehnyt nuorempi maanmittausinsinööri
K.D. Sinervä alempana mainittuina
aikoina vuonna 1920.

Toimitus alotettiin myyjän anomuksesta.


10. päivänä heinäkuuta
asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa. Itse paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari ja ostajat torppari Kalle Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen.
sekä todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari Mäkelä,
molemmat tästä kunnasta.

Kun ei jääviä eikä muutakaan estettä toimitusta vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset luovutuskirjan, liiteettäväksi seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja otteet.
1:0) Haapaniemen tilan saantokirjasta 8/7 1920
2:0) Kalliomäen tilan saantökirjasta 20/6 1920

Tyytymättömyys tähän toimitukseen on puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä päivää lukuunottamatta kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle viimeistään 30:nä päivänä kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai säädetyssä järjestyksessä oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan liitettävä.

Viran puolesta
K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri

Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksellamme
Toimituspaikalla, aika kuten yllä

Juho Tienari Kalle Ojanen
Kalle Haapaniemi
+

Todistavat:
Arvo Ristaniemi Oskari Mäkelä

Viran puolesta K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri



KALLE JAAKKO OJASEN PERUKIRJA:

Vuonna 1947 heinäkuun 12 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet työnjohtaja P.E. Uusitalo ja mv. Pentti Tienari perunkirjoituksen toukokuun 13 päivänä kuolleen tilallisen Kalle Jaakko Ojasen jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajana leski Lyyli Mirjami Ojanen, o.s. Vuorenmaa, sekä täysi-ikäiset lapset: autonkulj. Martti Jaakko Ojanen, s. 1/12 1909, mv.vaimo Aino Kaarina Perikangas, o.s. Ojanen, mv.vaimo Nelly Raakel Kuslmala o.s. Ojanen, käsityöläinen Greta Mirjam Marjamäki, o.s. Ojanen, metsäkoulunoppilaan v.mo Helvi Kyllikki Raita-aho, o.s. Ojanen ja mv. Osmo Kalevi Ojanen. Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan vainajan asunnossa Kalliomäen tilalla Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä, olivat kaikki muut oikeudenomistajat paitsi Aino Kaarina Perikangas ja Helvi Kyllikki Raita-aho.

Leski Lyyli Mirjami Ojanen, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

A. Pesän varat.

a) Puhdasta rahaa
1) Postisäästöpankin Säästötilillä N:o 950944 8000
2) Käteisenä 32500

40500 mk

b) Pitovaatteet:
2 paria miesten pukuja, vanhoja 1000
4 paria miesten alusvaatekertoja 800
3 paria miesten jalkineita 900
3 kpl mieten päähineitä 150
4 kpl miesten villapaitoja 1200
3 kpl miesten pukuja 750
3 paria naisten pukuja 750
4 paria naisten alusvaatekertoja 600
4 paria naisten jalkineita 400
1 kpl naisten päällystakkeja 300
3 kpl naisten pääliinoja 150

6250 mk

c) Liinavaatteita:
5 kpl lakanoita 1000
4 kpl tyynynpäällisiä 200
2 paria ikkunanvehoja 300
4 kpl pöytäliinoja 400
12 kpl pyyheliinoja 600

1500 mk

c) Sänkyvaatteita:
1 kpl täkki 500
1 kpl välly 500
2 kpl patjoja 500
4 kpl tyynyjä 200

1400 mk

d) Huonekaluja;
1 kpl pöytä 100
2 kpl puusänkyjä 400
1 kpl piironki 250
1 kpl keinutuoli 150

900mk

f) Sekalaista 1 kpl lehmä 15000
1 kpl silppumylly 1000
1 kpl naisten rannekello 1000
1 kpl viljakomi 500
1 kpl kangaspuut 1000
Keittoastiat 1000
Ruokailuvälineet 500
Puuastiat 200
Vesiastiat 400
Kirveet ja sahat 300
1 rautakankea ja lapio 250

21150 mk

VAROJA YHTEENSÄ 72700 mk

B. Pesän velat ja poistot.
1) Hautajaiskulut 14000
2) Lääkärinpalkkiot 4000
3) Veroja varten 500
4) Toimitusmiesten palkkio 500
5) Vaivaistenprosentti eli 1/8 % mk:sta 72700:- 90

POISTOJA YHTEENSÄ 19090 mk

C. Lopputili.
Pesän varat 72700 mk
Pesän poistot 19090 mk

PESÄN SÄÄSTÖ 53610 mk

Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä.
Perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa pesänhoitajana vastaan leski Lyyli Ojanen, jonka osoite on Parkkuu.
Valanvelvoituksin vakuutan rehellisesti ilmoittaneeni pesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole mitään jättänyt siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

Paikka ja aika edellä mainitut.

Lyyli Ojanen
Tilallisen leski Kurun kunnan
Olkitaipaleen kylästä.

Martti Ojanen Nelly Kulmala
Greta Marjamäki Osmo Ojanen

Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuutamme.
Paikka ja aika edellä mainitut.

P-E. Uusitalo Pentti Tienari
.
Kalle Jaakko Ojanen.

Puoliso: Vihitty 31.03.1908 Kuru, Ylä-Toikko Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa Lyyli muutti vuonna 1905 Vuorenmaasta Ylöjärven Pohjan kylän Pietilän taloon piiaksi, ollen siellä kaksi vuotta, jonka jälkeen hän muutti Kurun Vaakaniemen Ylä-Toikolle piiaksi., s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.

Lyyli Mirjam Juhontytär Wuorenmaa muutti Ylöjärveltä Kuruun 19.12.1907
Ylä-Toikkoon piiaksi.
Kävi rippikoulun korkein arvokirjaimin ja on rokotettu.
.
Vanhemmat: Juho Kustaa Kustaanpoika Vuorenmaa e. Ala-Korpilahti, Vuorenmaan torppari ja sitten itsellinen, kun Intin poika osti vuonna 1890 Vuorenmaan isältään Tipias Intiltä ja hääti Juhon ja Amandan lapset pois Vuorenmaasta. Vain isä Juho sai jäädä taloon itselliseksi ja asumaan., s. 02.05.1844 Viljakkala, Karhe, k. Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti ja Amanda Vilhelmiina Matintytär Vuorenmaa o.s. Nukari, Talollisen tytär, s. 05.09.1843 Ylöjärvi, Pengompohja, Hatanpää, k. 25.01.1891 Ylöjärvi, Pengonpohja, Intti.
Jaakko ja Lyyli Ojanen.

Lapset:
Martti Ojanen , s. 01.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila. Tauluun 132
Aino Kaarina Perikangas o.s. Ojanen , s. 09.06.1912 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 138
Nelly Raakel Kulmala o.s. Ojanen , s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 149
Aarne Veikko Ojanen s. 29.12.1917 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 17.07.1918 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Aarnen isän Kalle Jaakko Ojasen k. 13.5.1947 perukirjan allekirjoittajat
Greta Nironen e Marjamäki o.s. Ojanen , s. 01.01.1920 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 151
Helvi Kyllikki Raita-Aho o.s. Ojanen , s. 11.09.1922 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 153
Osmo Kalevi Ojanen , s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki. Tauluun 155
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 132
IX Martti Jaakko Ojanen, (Taulusta 131, isä Jaakko Ojanen) Autoilija, kiviliikkeenharjoittaja, s. 01.12.1909 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 05.06.1993 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.

Ojasen Martti (MJ, kuten tutut sanoivat) joutui Hämeensillalla Tampereella ratsiaan. Poliisi kysyi:
- Pitääkös käsijarru?
Martti sanoi, ettei hän tiedä.
Kaksi poliisia meni kuorma-auton taakse työntämään, mutta auto ei liikahtanutkaan.
Poliisi tuli MJ:n puheille ja vähän näreissään sanoi: - Pitihän se. MJ sanoi siihen:
- Mutta enhän minä tiedä teidän voimavarojanne.

Ojasen Martti meni katsastamaan jo hieman ruosteista henkilöautoaan Lakalaivaan Tampereella.
Katsastusmies naputteli piikillään alustaa ja hups..läpi meni.
MJ hermostui katsastusmiehelle, nappasi piikin häneltä ja löi piikin nokkapellin läpi.
- Kyllä se tästäkin läpi menee.
Ei auttanut, uusintakatsastus odotti.

Kurussa poliisit seurasivat Marttia, joka ajoi kuorma-autollaan. Jotain oli pielessä ja poliisit pysäyttivät Martin tienposkeen.
Martti kehui ensin poliiseja tärkeästä työstä ja yritti pehmittää virkavaltaa.
Kun tämä ei auttanut hän alkoi haukkua poliiseja kyttääjiksi. Tämäkään ei auttanut, sakko tuli.

MJ lasketteli polkupyörällä Riihtenperän mäkeä alas eräänä kesäisenä sunnuntaina hakeakseen lehden Simo Tienarin pihassa olevasta jakolaatikosta.
Ojasen Kalevi oli lähellä Riihikosken tienhaaraa ja MJ pysähtyi juttelemaan. Kalevi sanoi:
- Sinä laskit vapaalla Riihtenperän mäen tukka putkella.
MJ hieraisi kädellään kaljua päälakeaan ja sanoi:
- Kyllä siinä tukka hulmusi.

Martti oli kova poika tekemään kaikenlaista uutta. Kerran hän alkoi valmistaa kokonaan pellistä tehtyä venettä.
1960-70 lukujen vaihteessa koko Parkkuussa kuului pitkin päivää kova pauke, kun MJ muotoili lekalla venettään. Yht'äkkiä ääni ja vene häipyivät. Tänäkään päivänä ei tiedetä mihin vene hävisi.
Menikö kokeilussa Parkkuunlahden pohjaan vai myytiinkö romurautana?

Parkkuun kouluulla äänestettiin aikoinaan kaikissa vaaleissa. Martilla oli kunnia-asia mennä hyvissä ajoin äänestypaikalle ja ensimmäisenä äänestäjänä hän sai katsoa, oliko uurna tyhjä.
Ja kaikissa vaaleissa hän kävikin äänestämässä.

Martti Ojanen oli armeijassa nappiherrojen kuljettajana. Kerranki he menivät järven jäätä pitkin hyvin varovaisesti, koska jäät olivat melko heikot.
Martti kertoi meille klopeille:
- Ja jään alla oli 65 metriä vettä ja muta.

Martti oli monitoimimies, hän soitti mm. haitaria ja pianoa. Kerran hän oli veljellään Osmolla ja klopit pyysivät MJ:tä soittamaan. Joku huomasi pienen virhesoinnin ja huomautti siitä Martille.
Martti hyväntahtoisesti sanoi: - Lainaa sormet.
(Martti oli nuorempana menettänyt sormiaan raamisahassa).

.
Martti Ojanen lähtee moottoripyörällä hyvin varustautuneena matkaan.

Puoliso: Vihitty 28.06.1943 Kuru Taimi Anna-Liisa Ojanen o.s. Mäenpää Lasten Merjan ja Leenan sijaisäiti, kotiavustaja Kurun kunnalla., s. 21.02.1921 Kuru, Aurejärvi, k. 26.01.2000 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
Isä: Gernhard Ananiaksenpoika Mäenpää, s. 20.05.1887 Kuru, Aurejärvi.
Taimi Ojanen kasvattilastensa Merjan ja Leenan kanssa ulkoilemassa talvella.

Lapset:
Anna-Maija Myllymäki o.s. Ojanen , s. 27.02.1944 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 133
Anna-Liisa Rädecke o.s. Ojanen , s. 19.11.1945 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 136
Kalle Ojanen , s. 24.05.1948 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 137
Matti Juhani Ojanen Laitosmies Valiolla Tampereella., s. 10.03.1950 Kuru, Olkitaipale, k. 14.01.2017 Kuru, Olkitaipale.
Serkut Matti ja Kauko Ojanen ovat päässeet ripille vuonna 1965.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 133
X Anna-Maija Myllymäki o.s. Ojanen, (Taulusta 132, isä Martti Ojanen) Maija ja Pentti muuttivat Kurun seurakunnasta 28.02.1967 Tampereen Harjun seurakuntaan., s. 27.02.1944 Kuru, Olkitaipale.
Kalliomäki ilmasta kuvattuna heinäseipäittein aikaan.

Puoliso: Vihitty 26.12.1966 Pentti Kalevi Myllymäki s. 12.04.1943 Tampere, k. 09.04.2012 Tampere.
Maija os.Ojanen ja Pentti Myllymäen esikoinen os syntynyt. Maijan äidin Taimin sylissä Merja.

Lapset:
Juha Myllymäki , s. Tampere. Tauluun 134
Marko Myllymäki , s. Tampere. Tauluun 135
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 134
XI Juha Myllymäki, (Taulusta 133, äiti Anna-Maija Myllymäki) s. Tampere.

Puoliso: Kati Myllymäki

Lapset:
Erik Myllymäki
Aleksi Myllymäki
Iina Myllymäki
Eero Myllymäki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 135
XI Marko Myllymäki, (Taulusta 133, äiti Anna-Maija Myllymäki) s. Tampere.

Puoliso: Johanna Myllymäki

Lapset:
Erika Myllymäki
Henri Myllymäki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 136
X Anna-Liisa Rädecke o.s. Ojanen, (Taulusta 132, isä Martti Ojanen) Liisa kuuluu Ylöjärven seurakunnan poissaolevaan väestöön., s. 19.11.1945 Kuru, Olkitaipale, k. 18.10.2016 Saksa.
Liisa Ojanen on istumassa kuvan oikeassa laidassa, Timo Kulmala istuu vasemmassa reunassa ja hänen oikealla puolellaan on Simo Tienari. Kaikkiaan 11 lasta, joista yksi suuttuui ja lähtee itkien pois (näkyy kuvan oikeassa yläkulmassa). Heli Ojanen on melkein kuvan keskellä. Kuka tuntee muut lapset?

Puoliso: Vihitty 27.12.1967 Heinz Michael Rädecke s. 09.02.1945 Saksa, Hamburg.
Michael ''Mikko'' sylissään kaksoset ja Julia haluaa kanssa syliin.

Lapset:
Julia Katariina Rädecke s. 1978 Saksa.
Manja Rädecke s. 1981 Saksa, (kaksonen).
Jan Rädecke s. 1981 Saksa, (kaksonen).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 137
X Kalle Ojanen, (Taulusta 132, isä Martti Ojanen) Kalle muutti 09.11.1965 Pyynikin seurakuntaan., s. 24.05.1948 Kuru, Olkitaipale.
Martti Ojasen ''Puntti-Volvon vieressä seisovat Martin lapset: Kalle, Anna-Maija ja Matti.

Puoliso: Laila Ojanen o.s. Haapanen. (Taulu 246) s. Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Lauri Herman Haapanen, Seppänä mm. Olkitaipaleen Tienarilla, Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa., s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi, k. 20.06.1967 Kuru, Olkitaipale ja Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen, s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 27.11.1987 Kuru, Olkitaipale.
Osmo Ojasen hautajaisissa kukkalaitetta laskemassa Maija Myllymäki os. Ojanen ja Kalle Ojanen, Laila Ojanen os. Haapanen ja Pentti Myllymäki.

Lapset:
Jari Ojanen s. Tampere.
Tienarilla Jouluna 1960: Elma Tienari, Matti Ojasen käsi näkyy vasemmalla vierellään Matin veli ja Jari Ojasen isä Kalle Ojanen samanlaisissa puseroissa, Kalevi ja Kauko Ojanen samanlaisissa puseroissa ja silmät kiinni, Matti ja Erja Tienari. Me serkukset saimme kaikki ensimmäiset omat kellomme juuri tuona vuonna. Kalevin ja Kaukon kellon merkki oli Novus.
Kirsi Ojanen s. Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 138
IX Aino Kaarina Perikangas o.s. Ojanen, (Taulusta 131, isä Jaakko Ojanen) s. 09.06.1912 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 28.08.1990 Tampere.

Muutti Kurusta 21.2.1931 Pohjois-Pirkkalaan ja takaisin (Pohjois-Pirkkala liitetty Tampereeseen) Tampereelta Kuruun 22.10.1940. Yhteensä 6 lasta, joista 2 kuollut pienenä.
Aino muutti eronneena 14.5.1984 Tampereelle Viinikan seurakuntaan.
Haudattu Kuruun 8.9.1990.
Kalle ja Lyyli Ojanen lapsiensa Ainon ja Martin kanssa. Kuva otettu noin vuonna 1920.

Puoliso: Vihitty 18.06.1941 Kuru, eronneet 25.05.1982 Toivo Pellervo Pellervo Perikangas s. 25.09.1914 Kuru, Olkitaipale, k. 03.12.1986 Kuru.
Vanhemmat: Juho Toivo Juhonpoika Leppänen e. Perikangas, s. 24.04.1879 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 29.10.1935 Kuru, Olkitaipale, Perikangas ja Eeva Elina Matintytär Perikangas o.s. Vilppo, Eeva oli piikana Riihikoskella 1900-11, Riuttaskorven Haukijärvellä 1899-1900 ja Riuttaskorven Wiholassa v.1899, jona vuonna muutti 6. maaliskuuta Parkanosta palvelustytöksi Kurun Wiholaan., s. 20.01.1879 Parkano, Yliskylä, k. 05.03.1923 Kuru, Olkitaipale, Perikangas.
Aino os. Ojanen ja Toivo Perikankaan hääkuva vuodelta 1941.

Lapset:
Manu Pellervo Perikangas , s. 08.04.1944 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä. Tauluun 139
Mauri Jaakko Perikangas s. 16.07.1946 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä, (kaksonen), k. 16.08.1946 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä.
Perikankaan sukuhauta Kurun Tammikankaalla.
Auli Perikangas s. 16.07.1946 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen).
Onerva Talvikki Eskelinen o.s. Perikangas , s. 28.08.1947 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä. Tauluun 143
Aarno Juhani Perikangas , s. 27.04.1949 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä. Tauluun 145
Anelma Hannele Vilhu o.s. Perikangas , s. 25.09.1952 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä. Tauluun 146
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 139
X Manu Pellervo Perikangas, (Taulusta 138, äiti Aino Perikangas) s. 08.04.1944 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä.
Manu-poika äitinsä Aino os. Ojanen Perikankaan sylissa vuonna 1944.

1. puoliso: Terttu Anneli Perikangas o.s. Kauppila s. 11.04.1944.

Lapset:
Marja Terttu Ylöstalo e. Perikangas , s. 19.05.1965. Tauluun 140
2. puoliso: Ulla Marjatta Perikangas o.s. Kyrö s. 26.10.1952.
Lapset:
Kai Johan Perikangas , s. 11.05.1976. Tauluun 141
Anna Karoliina Perikangas-Muukka , s. 22.11.1981. Tauluun 142
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 140
XI Marja Terttu Ylöstalo e. Perikangas, (Taulusta 139, isä Manu Perikangas) s. 19.05.1965.

1. puoliso: eronneet jälkeen 2000 Asko Juhani Ylöstalo s. 06.01.1962.

Pakistanilainen
Lapset:
Mira Jasmin Ylöstalo s. 26.11.2006.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 141
XI Kai Johan Perikangas, (Taulusta 139, isä Manu Perikangas) s. 11.05.1976.

Puoliso: Terhi Pauliina Perikangas o.s. Samola s. 25.09.1977.

Lapset:
Milla Emilia Perikangas s. 09.12.2007.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 142
XI Anna Karoliina Perikangas-Muukka, (Taulusta 139, isä Manu Perikangas) s. 22.11.1981.

Puoliso: Markus Muukka s. 14.01.1981.

Lapset:
Armas Toivo Evert Muukka s. 26.02.2006.
Kaarlo Robert Muukka s. 17.06.2009.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 143
X Onerva Talvikki Eskelinen o.s. Perikangas, (Taulusta 138, äiti Aino Perikangas) Onerva kuuluu Ylöjärven seurakunnan poissaolevaan väestöön, Ruotsissa., s. 28.08.1947 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä.

Puoliso: Vihitty 17.07.1969, eronneet 13.04.1976 Erkki Sakari Eskelinen s. 18.08.1948 Kajaani.

Lapset:
Nina Hanses o.s. Eskelinen . Tauluun 144
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 144
XI Nina Hanses o.s. Eskelinen, (Taulusta 143, äiti Onerva Eskelinen)

Puoliso: Gunnar Hanses s. Ruotsi.

Lapset:
Magnus Karl Gunnar Hanses s. 27.12.2009 Ruotsi, Tukholma.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 145
X Aarno Juhani Perikangas, (Taulusta 138, äiti Aino Perikangas) Aarno muutti 21.11.1968 Tampereen Harjun seurakuntaan, asuu Virroilla., s. 27.04.1949 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä.
Aarno, Toivo ja Aino Perikangas os.Ojanen Osmo Ojasen hautajaisissa Kurun Tammikankaalla vuonna 1978.

Avopuoliso: Kirsti Veikkola

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 146
X Anelma Hannele Vilhu o.s. Perikangas, (Taulusta 138, äiti Aino Perikangas) Hannele muutti 21.11.1968 Tampereen Harjun seurakuntaan, asuu Ruotsissa., s. 25.09.1952 Kuru, Olkitaipale, Sikkilä.

Mauno Hämäläinen

Lapset:
Kirta Mirka Ulrika Perikangas , s. 14.04.1972. Tauluun 147
2. puoliso: Jorma Vilhu s. 17.11.1950.
Lapset:
Peter Vilhu , s. 12.05.1976. Tauluun 148
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 147
XI Kirta Mirka Ulrika Perikangas, (Taulusta 146, äiti Hannele Vilhu) s. 14.04.1972.

Puoliso: Frans Koivunen

Lapset:
Frans Koivunen
Liisa Koivunen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 148
XI Peter Vilhu, (Taulusta 146, äiti Hannele Vilhu) s. 12.05.1976.

Avopuoliso: Janet s. Norja.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 149
IX Nelly Raakel Kulmala o.s. Ojanen, (Taulusta 131, isä Jaakko Ojanen) Eläkeläinen, s. 11.03.1915 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 29.04.2010 Kuru, Kirkonkylä. Nelly muutti Kurusta 20.2.1931 Tampereelle .sieltä takaisin Kuruun 21.9.1933 ja
11.6.1934 Kurusta Pohjois-Pirkkalaan naimattomana. Nelly Raakel Ojanen muutti Tampereen Harjusta 24.3.1943 Kurun seurakuntaan.
Nelly Kulmala os. Ojanen muutti Kurun seurakunnasta 19.3.1962 Tyrvään seurakuntaan avioliitossa eläen. Muutti Tyrvään seurakunnasta 15.11.1962 Kurun seurakuntaan.
Aino, Lyyli-äiti sylissään Nelly, isä-Kalle ja Martti-poika. Kuva vuodelta 1915. Kuvannut Nellyn , Ainon ja Martin Matti-vaari.

1. puoliso: Vihitty 22.12.1946 Kuru Alku Sulo Kulmala s. 29.10.1904 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 02.05.1959 Kuru, Sontu.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Kulmala e. Sillanmäki, Torppari, muuttanut Viljakkalaan ja takaisin 18.3.1904 Viljakkalan Keskiseltä renkinä Kurun Sonnunkylään. Asepalvelukseen kelpaamaton, vasen käsi viallinen. Kurun Sonnun Paulajärven torpan isäntä., s. 11.07.1875 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.01.1946 Kuru, Sontu ja Aliina Alviina Kustaantytär Kulmala, Kulmala oli Kurun Paulajärven torppa., s. 23.06.1882 Hämeenkyrö, k. 12.10.1948 Kuru, Sontu.
Alku ja Nelly Kulmalan hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Timo Veli Tapani Kulmala e. Ojanen Timo muutti Tampereen Harjun seurakunnasta 24.3.1943 Kurun seurakuntaan, Kurusta 16.1.1958 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan, Harjun seurakunnasta 4.2.1960 Kuruun ja Kurusta 19.3.1962 Tyrväälle naimattomana., s. 04.08.1940 Lahti.
Timo Kulmalan lähettämä rippikuva enolleen Martti Ojaselle.
Eeva Mirja Aliina Kulmala Eeva muutti Kurusta 19.3.1962 Tyrväälle, Tyrväältä 15.11.1962 Kuruun ja Kurusta 20.1.1965 Suodenniemelle naimattomana., s. 26.11.1947 Kuru, Poikelus.
Helvi Eliisa Kulmala Helvi muutti Kurusta 19.3.1962 Tyrväälle ja Tyrväältä 15.11.1962 Kuruun ja Kurusta 20.1.1965 Suodenniemelle naimattomana., s. 28.12.1948 Kuru, Poikelus.
Maija Anneli Mäkelä o.s. Kulmala , s. 29.10.1950 Kuru, Poikelus. Tauluun 150
2. avopuoliso: Martti Rudolf Ranta-aho s. 21.07.1917, k. 13.02.1990 Kuru.
Osmo Ojasen muistoa kunnioittamassa Nelly Kulmala os. Ojanen ja Martti Ranta-aho.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 150
X Maija Anneli Mäkelä o.s. Kulmala, (Taulusta 149, äiti Nelly Kulmala) s. 29.10.1950 Kuru, Poikelus.

Puoliso: Vihitty 26.02.1977 Seppo Juhani M��kelä s. Valkeakoski.

Lapset:
Mikko Juhani Mäkelä s. 30.04.1977.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 151
IX Greta Mirjami Nironen e Marjamäki o.s. Ojanen, (Taulusta 131, isä Jaakko Ojanen) Ompelija, Lokomolla töissä., s. 01.01.1920 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 03.06.1996 Ylöjärvi. Greeta muutti Kurusta 4.1.1937 Tampereelle Harjuun ja takaisin Kuruun 22.3.1943.
Muutti Joel Nirosen kanssa Kurusta Ylöjärvelle 9.1.1952.
Lyyli-äiti, Helvi+kissa, Reepa, Osmo ja Jaakko-isä Kalliomäessä, Näsijärvi taustalla.

1. puoliso: Vihitty 18.02.1944 Kuru Kaarlo Kustaa Pellervo Marjamäki s. 02.04.1921 Ikaalinen, k. 15.07.1944 Äyräpää, Vuosalmi.

Äyräpään-Vuosalmen taistelut

Äyräpään-Vuosalmen taistelut käytiin kesä-heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella. Ne olivat osa laajempaa Puna-armeijan suurhyökkäystä, jonka tarkoituksena oli murskata suomalaisten puolustuslinjat ja joukot Kannaksella.

Taistelun kulku

Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9.6.1944 ja edennyt jo Viipurin pohjoispuolelle Tali-Ihantalan alueelle. Leningradin rintaman alkuperäiseen suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä Vuosalmella. Mutta kun 21. ja 23. Armeijan hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka Govorov tarkisti suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. Armeijalle, jolla oli käytettävissään kolme Armeijakuntaa (6., 98., ja 115. AK) sekä 17. linnoitusalue, joka oli puolustuksessa Vuoksen alajuoksulla. Neuvostoliiton 3. armeijakuntaa ei Leningradin rintamalla esiintynyt.

Suomalaisten keskeneräinen VKT-linja kulki Vuoksen pohjoisrannalla ja ylimenohyökkäys edellytti sen murtamista. Äyräpään harjanteella sijaitsi 7 km pitkä ja vain 200-300 metriä syvä sillanpääasema (Pölläkkälä-kirkonmäki-Kylä-Paakkola), jonka tarkoituksena oli estää neuvostojoukkojen pääsy ja kaivautuminen Vuoksen rantaan. Paikka oli ongelmallinen, koska Kylä-Paakkolan korkeimmalta harjanteelta pystyi hallitsemaan maisemaa pitkälle Vuosalmen puolelle. Sillanpääasema oli alun perin suunniteltu osaksi puolustuslinjaa. Sillanpääaseman mielekkyydestä keskusteltiin ja kiisteltiin komentajien keskuudessa.

Kannaksen joukot oli määrätty 15.6. viivytykseen ja III Armeijakunta oli 20.6. lähes kokonaisuudessaan asettunut puolustusasemiin VKT-linjalle. 2. divisioona vetäytyi pääosin osin Vasikkasaaren ponttonisillan ja lossin kautta Vuoksen pohjoisrannalle ja ryhtyi samantien parantamaan asemiaan. Neuvostojoukot saapuivat Äyräpään alueelle 21.6.44.

Ihantalan ja Viipurinlahden taisteluiden vielä jatkuessa kiivaina, kehittyi Äyräpään ja Vuosalmen alueella suoranainen suurtaistelu. Vuosalmea oli puolustamassa kaksi vahvistettua pataljoonaa 2. Divisioonasta. JR 7 komensi everstiluutnantti Ehrnrooth ja JR 49 eversti Frans Wahlbäck. Vahvennetun 2.D:n kaistalla oli 0,7 pataljoonaa rintamakilometriä kohti.

Tykistö muodosti keskeisen osan puolustusta ja sitä oli seitsemän patteristoa, joista neljä tuki Äyräpäätä. Tykistö ampui 4.-7.7. välisenä aikana noin 40 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan.

Ilmavoimilla oli myös erittäin merkityksellinen tehtävä neuvostojoukkojen lamaannuttamisessa.

Tunnusteluhyökkäyksiä

Venäläiset suorittivat useita tunnusteluhyökkäyksiä 21.6. lähtien Äyräpään harjanteella sijainnutta suomalaisten sillanpääasemaa vastaan, mutta kaikki ne torjuttiin.

Kesäkuun viimeisenä päivänä suomalaiset suorittivat tunnusteluhyökkäyksen ja saivat vankeja, jotka paljastivat neuvostojoukkojen aloittavan hyökkäyksen samana päivänä. Tykistö aloitti voimakkaan,noin 5000 kranaatin vastavalmistelun, josta aiheutui hyökkäysryhmityksille pahoja tappioita ja osa pakeni pakokauhun vallassa.

Suurhyökkäyksen valmistelu

Neuvostojoukot valmistelivat hyökkäystä huolellisesti useita vuorokausia. Ensimmäisen hyökkäysportaan pataljoonia koulutettiin Vuoksen ylittämiseen ja rantautumiseen. Ylimenoa varten rakennettiin yli 600 venettä, sata lauttaa ja 1500 pienempää 3-6 miestä kantavaa paattia. Neuvostojoukot harjoittivat ahkerasti lauttapartiointia Vuoksessa, mutta ne tuhottiin säännöllisesti. Puutavaraa he onnistuivat aluksi saamaan Pölläkkälän sahalta, mutta se tuhottiin tykistötulella ja paloi maan tasalle.
Rauhallisemman valmisteluvaiheen aikana kumpikin osapuoli harjoitti ahkerasti tiedustelutoimintaa vastapuolen tilanteen selvittämiseksi. Suomalaiset jatkoivat kiireisesti kenttälinnoitustöitään, joita kuitenkin häiritsi jatkuva tykistö- ja kranaatinheitintuli.

29.6. venäläisten todettiin keskittävän uusia voimia Äyräpään alueelle. Tiedustelu havaitsi 1.7. neuvostojoukkojen liikenteen kasvaneen huomattavasti Vuoksen eteläpuolella Pasurinkankaantiellä, jossa marssirivistön marssi Punnuksenkylän ohitse kesti kolme tuntia. Siinä oli 10 jalkaväkikomppaniaa, toistasataa miehistönkuljetuskuorma-autoa, 95 hevosajoneuvoa, 19 raskasta panssarivaunua ja paljon tykistöä. Vilkas liikenne jatkui seuraavana päivänä, jolloin vuorokaudessa havaittiin 700 kuorma-autoa liikkeellä kohti Äyräpäätä. Autoissa kuljetettiin miehistön lisäksi ponttoneja, veneitä ja runsaasti tykistöä. 3.7. liikenne alkoi hiljentyä ja neuvostojoukkojen oletettiin olevan kokonaisuudessaan perillä. Huomattiin myös, että Kylä-Paakkolan eteläpuolella olevalle kankaalle oli ilmaantunut 15 rynnäkkötykkiä, 40 panssarivaunua sekä silta- ja ylimenokalustoa, lisäksi runsaasti tykistöä ja 2-3 raketinheitinpatteria. Neuvostoilmavoimien toiminta alkoi vilkastua 2.7. ja ne pudottivat fosforipommeja, jotka sytyttivät metsän palamaan.

Propaganda

Valmisteluvaiheeseen kuului myös propagandan luonti, joka yllytti neuvostosotilaita sankaritekoihin. Vuoksen ylitystä rinnastettiin Dneprin ja Berezinan ylimenotaisteluihin. "Isänmaan nimessä, pyhän koston nimessä, lähestyvän voiton nimessä: eteenpäin, vastustamattomasti eteenpäin! Puhdistakaamme koko Neuvostomaa saksalais-suomalaisista valloittajista. Lyökäämme kuolettavasti haavoittunut suomalainen peto sen omassa luolassa. Koko Neuvostoliiton kansa uskoo voimaamme ja odottaa nopeata ja lopullista Hitlerin suomalaisorjien tuhoa. Eteenpäin rynnäkköön vihollisasemia vastaan! Kuolema saksalaissuomalaisille valloittajille."
[muokkaa] Suurhyökkäys

Venäläisten ilmatoiminta vilkastui tuntuvasti 3.7. ja aamulla 4.7. klo 3.50 alkoi tykistövalmistelu ja sen jälkeen suurhyökkäys. Tulivalmisteluun osallistui 25 kenttätykistöpatteria, 100 kranaatinheitintä ja yli 100 maataistelu- ja pommikonetta.

Voimakkaat jalkaväen ja panssarivoimien hyökkäykset johtivat sisäänmurtoihin. Suomalaisten vastaiskut eivät enää tuottaneet tuloksia, mutta vasta 9.7. varhain aamulla venäläiset onnistuivat valtaamaan koko sillanpääaseman ja muodostamaan 2 km leveän oman sillanpääasemansa Vasikkasaaren, Lossin ja kirkonmäen kohdalta. Äyräpäätä hallitsi nyt Puna-armeijan 92.D, 142.D, 281.D, 381.D ja 10.D. Samana päivänä alkoi Vuoksen ylimeno, jota edelsi voimakas tykistötuli 680 putkella ja 200 lentokoneen ilmahyökkäys. Suomalaisten tykistö yritti estää ylimenon 8 patteristolla ja saksalaiset iskivät 32 Stukalla Äyräpään alueella olleita tykistöasemia vastaan. Samalla omat hävittäjät hyökkäsivät vihollispommittajia vastaan pudottaen 22 neuvostokonetta Vuosalmen alueella. Vastatoimenpiteistä huolimatta neuvostojoukot kykenivät ylittämään Vuoksen ja muodostamaan itselleen sillanpääaseman.

Sillanpääaseman kohtalo

Ennen Vuoksen ylimenoa venäläiset löivät Äyräpäänharjanteella olleen suomalaisten sillanpääaseman ensin keskeltä kahtia ja seuraavan yönä vielä kaakkoisosan puoliksi, jolloin 2.D:n Komentaja Martola määräsi joukot vetäytymään asemasta. Armeijakunnan komentaja Siilasvuo määräsi kuitenkin joukkoja jäämään vielä Äyräpään kirkonmäelle ja Vasikkasaareen. Kirkonmäellä olleet Er.P 25:n ja JR 7:n II pataljoonan jäännöksistä koostuva joukko puolusti sitkeästi kilometrin levyistä ja 200 metrin syvyistä mottia. Joukko joutui lopulta tukalaan asemaan ja kaatui tai joutui sotavankeuteen. Sillanpääasema murtui suomalaisen tykistön voimakkaasta sulkutulesta huolimatta. Juuri vaihdettu ErP 25 poistui pakokauhunomaisesti Vuoksen yli veneillä ja uimalla, jolloin moni hukkui tulituksessa.

Siilasvuon päätöksen tarkoituksena oli vallata asemat takaisin oikealta lohkolta käsin. Aamulla 6.7. klo 8.00 alkanut hyökkäys epäonnistui. Taipaleen lohkolta komennettu 19. prikaatin IV pataljoona juuttui paikoilleen.

Asemat yritettiin palauttaa kaikkiaan kolme kertaa, mutta 7.7. hyökkääjän 92.D joukot valtasivat iltapäivällä Harjulan tukikohdan ja lossin seudun.

Maasto-olosuhteet

Äyräpäänharjanne on rapakivikkoista kovaa maata, jossa tykistön ammusten sirpalevaikutus oli erityisen voimakasta. Harjanteelta avautui laakea peltomaisema sekä Äyräpään että Vuosalmen suuntaan. Harjanne oli myös kapeutensa takia hankala puolustaa ja taistelijoiden selustassa oli lisäksi virtaava joki. Rivisotilaat purnasivat harjanteen puolustamista, mutta päällystö piti sitä välttämättömänä siihen asti, kunnes VKT-linja saataisiin kuntoon.

Neuvostojoukot ylittävät Vuoksen

Tulivalmistelun tauottua, joen ylle laskettiin lentokoneesta näkymätön savuverho, jonka suojassa venäläiset joukot syöksyivät pikaveneillä ja moottorilautoilla 2 kilometrin levyisenä rintamana 300 metriä leveän virran yli. Venäläiset onnistuivat saman tien murtautumaan suomalaisten asemiin vastarannalla, sekä muodostamaan 4 km leveän ja kilometrin syvyisen laajennuksen pohjoisrannalle, josta ryhdyttiin välittömästi levittäytymään Vuosalmen peltoaukeille ylittäen metsänreunatkin. Venäläiset olivat 9.7. kello kahdeksaan mennessä leveähköllä hyökkäyskiilallaan valloittaneet ainakin 4 km² laajuisen alueen Vuosalmen puolelta. Vihollisen ylitys oli kohdistunut JR 7:n lohkolle ja samaan aikaan JR 4 vetäytyi kokonaan ankarasti taistellen Kylä-Paakkolan sillanpääasemasta. Puolustus alkoi pitää sen jälkeen, kun suomalaiset vetäytyivät Vuosalmen peltoaukeilta perinteiseen suomalaiseen metsämaastoon.

Päivän aikana suomalaiset kykenivät kuitenkin kiivailla rynnäköillä työntämään vihollisen takaisin metsänreunoille, mutta eivät juuri pidemmälle rynnäkkötykkien puutteen vuoksi, joita luvattiin paikalle vasta vuorokauden kuluttua. Ylimenon jälkeen vihollinen siirsi Vuosalmen puolelle huomattavia määriä joukkoja ja kevyitä panssarivaunuja. Viholliselta siepatun radiosanoman mukaan sen tappiot olivat koituneet huomattavan suuriksi, 142. divisioona oli menettänyt mm. suurimman osan jalkaväestään virran ylityksessä. Venäläiset onnistuivat saamaan hallintaansa Vuosalmelta myös erinomaiset tykistön tulenjohtopaikat. Suomalainen tykistö ampui Vuosalmella 9.7. 13 500 laukausta.

Lisävoimia paikalle

Suomalaisen 2. D pataljoonat ja III Armeijakunnan lähettämät vähäiset apuvoimat joutuivat kovalle koetukselle. Kannaksen joukkojen komentaja hälytti entisistä raskaista taisteluista hiukan levähtäneen Ps:n D:n ja määräsi sen iskuosan, Jääk Pr:n ja Rynn.tyk pataljoonan siirtymään Vuosalmen suuntaan puolustuksen tueksi.

Henkilövaihdokset

Kesken taisteluiden 7.7. vaihtui 2.D:n komentaja, jolloin Martolan tilalle astui majuri Aarne Blick. Vaihdon syynä oli Aunuksen ryhmän komentajakenraaliluutnantti Paavo Talvelan tyytymättömyys alaisensa kenraalimajuri Aarne Blickin toimintaan VI Armeijakunnan komentajana.

Päivittäisiä tapahtumia 4.7.-17.7.

Yöllä 4.-5.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja sillanpäässä. Oikealle lohkolle siirrettiin I/JR 49 pahasti kuluneen III/JR 49 tilalle. Vasemmalle lohkolle siirrettiin Er.P 25 I/JR 7:n rippeiden ja osan III/JR 7:n tilalle.

Kenraalimajuri Martola katsoi 5.7., ettei sillanpäätä voitu enää pitää ja sai III Armeijakunnan komentaja Siilasvuolta luvan tyhjentää sen. Samanaikaisesti saatiin kuitenkin vanki, joka kertoi vihollisella olevan käytettävissään enää yhden kokonaisen rykmentin, muut olivat kärsineet raskaita tappioita. Tällöin everstiluutnantti A. Ehrnrooth tarjoutui pitämään aseman,mikäli saisi levänneen pataljoonan. Hän sai suostumuksen ja hänelle annettiin Er.P 25 käyttöön.

6.7. Martola päätti luopua sillanpäästä, mutta Siilasvuo ei suostunut. Samalla hän alisti A. Sundbladin komentaman IV/19.Pr:n 2. divisioonalle, joka siirrettiin Vuoksen yli sillanpään oikealle lohkolle.

7.7. IV/19.Pr hyökkäisi kolmatta kertaa, mutta joutui vetäytymään.

Vihollinen tunkeutui 8.7. Vasikkasaareen miinoista ja tykistötulesta välittämättä.

Vihollinen aloitti 9.7. klo 6.00 kiivaan tulivalmistelun ampuen 8000 kranaattia Vasikkasaaren ja lossin alueelle. Noin 150 lentokonetta pommitti ylimenoaluetta, jonka jälkeen venäläisten ratkaiseva ylimeno alkoi. Suomalaisten vastavalmistelu tykistöllä alkoi klo 5.40 8 patteristolla.

10.7. vastaisena yönä käytiin Vuosalmen sillanpääasemassa ankaria taisteluja, suomalaisten pyrkiessä työntämään venäläiset takaisin Vuokseen, tässä kuitenkaan onnistumatta. Venäläiset vastaavasti pyrkivät samanaikaisesti laajentamaan sillanpääasemaansa pohjoiseen ja luoteeseen, jolloin rintama oli sekava.

Kannaksen joukkojen komentaja kenraaliluutnantti Lennart Oesch totesi 10.7. vihollisen aktiivisuuden suuntautuneen ensi sijassa III Armeijakuntaa vastaan Vuosalmella, mutta päätteli virheellisesti niiden painopisteen olevan edelleenkin Tali-Ihantalassa. Samalla hän pyysi lisävoimia Vuosalmelle, jolloin hänelle luovutettiin käyttöön Panssaridivisioonan pääosat, Jääkäriprikaatin (5 pataljoonaa) sekä Rynnäkkötykkipataljoonan ja -patterit eli yhteensä 21 tykkiä. Näitä tuki raskas patteristo. 14. jääkäriprikaatin vahvuus oli 3 335 miestä.

Tilanne oli suomalaisten kannalta erityisen kriittinen 11.7., jolloin karkureita jouduttiin erillisen pataljoonan avulla palauttamaan takaisin linjaan. Tilannetta pyrittiin helpottamaan mm. ampumalla tykistöllä päivän aikana 13 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan ja tuomalla kaksi pataljoonaa täydennysmiehiä paikalle. Huonon sään vuoksi saksalaiset suorittivat vain yhden vaakalennon Vuosalmessa, mutta vihollisen IL-2:t hyökkäsivät jatkuvasti.

12.7.1944 Vuosalmella saatiin pysäytetyksi vihollisen eteneminen pitkin rantaa Antreaan päin. Keskustassa oli myös vaikeuksia, mutta iltaan mennessä saatiin torjutuksi suurin osa. Illalla oli sillanpääasema noin 6,5 km pitkä ja syvimmillään 2,5 km leveä.

13.7. Omat vastahyökkäykset tuottivat paikoittain menestystä.

15.7. Vuosalmelle siirrettiin lisää joukkoja IV Armeijakunnan alueelta. III Armeijakunnalle alistettiin JR 11, JR 200, Kev.Psto 16.

16.7. suoritettiin joukkojen vaihtoja. Lähes viisi viikkoa taistellut JR 49 pääsi lepäämään ja tilalle saapui W. Halstin komentama JR 11.

Taistelut jatkuivat Vuosalmen sillanpääasemassa aina 17.7. saakka, jolloin se muuttui asemasodaksi. Taisteluihin osallistui kaikkiaan 8 venäläistä divisioonaa ja joista vain 3 parina viimeisenä päivänä.

Vuosalmi rauhoittuu

Vaihtelevien taisteluiden, puolin ja toisin suoritettujen hyökkäysten jälkeen rintama vakiintui sodan loppuun saakka venäläisten saavutettua noin 7 km leveän ja 2,5 km syvän sillanpääaseman Vuosalmella. Suomalaisten onnistui suurimmalta osin pitää jokilinja valvonnassaan ja häiritä tykistöllään joen yli tapahtuvia kuljetuksia. Venäläisten sillanpääasemaan suoritettiin rajuja ja tuloksiltaan tehokkaita ilmahyökkäyksiä saksalaisilla syöksypommittajilla, jotka heikensivät olennaisesti sillanpääaseman joukko- ja panssarikeskittymiä.

Venäläiset olivat saavuttaneet metsänreunan, jonka yli Vuosalmen harjanteella oleva tähystys ei ulottunut, jolloin tykistön tuli alkoi heiketä ja jalkaväki ei kyennyt enää hyökkäämään. Panssarivaunutkaan eivät auttaneet, koska suomalaisten panssaritorjunta oli jo riittävän tehokasta.

Tappiot

Taistelussa kaatui arviolta 15 000 venäläistä sotilasta. Suomalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneena ja kadonneina kaikkiaan 6000 miestä. Vuosalmen taistelussa suurta ylivoimaa vastaan kaatui 9.-17.7.44 välisenä aikana 2 296 suomalaista sotilasta. Er.P 25 menetti Äyräpään sillanpääasemassa kahdessa vuorokaudessa 300 miestä ja 17 upseeria. IV/19 .Pr menetti 6.7. puolet vahvuudestaan.

Taistelun merkitys

Taistelun lopputuloksena VKT-linja taipui, mutta ei murtunut. Venäläiset eivät operaatiollaan saavuttaneet yhteyttä Tali-Ihantalan alueella oleviin joukkoihinsa, joka oli heidän ensisijainen päämääränsä. Vuosalmen taistelusta muodostui osa suomalaisten saavuttamaa laajempaa torjuntavoittoa Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa.


1: MARJAMÄKI, KAARLO KUSTAA P.
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti työm.
sotilasarvo jääkäri
joukko-osasto 1./JP 4
joukko-osastokoodi 9232
syntymäaika 02.04.1921
synnyinkunta Kuru
kotikunta Kuru
asuinkunta Kuru
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 15.07.1944
kuolinpaikka Vuosalmi
kuolinkunta Äyräpää
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Kuru
hautausmaa Kuru.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Marjamäki, s. 02.02.1884 Kuru, Sontu, Paulajärvi, k. 03.04.1959 Ikaalinen ja Hilja Josefiina Kallentytär Marjamäki o.s. Laine, s. 12.10.1886 Teisko, k. 08.05.1952 Ikaalinen.
Kaarlo Marjamäen muistolaatta Kurun sankarihaudalla.

2. puoliso: Vihitty 23.12.1950 Kuru Joel Nironen s. 03.07.1911 Hartola, k. 29.10.1968 Ylöjärvi.
Joel ja Greeta Nirosen hauta Ylöjärven hautausmaalla.
Lapset:
Jarmo Joel Ensio Nironen Jarmo muutti Ylöjärveltä tampereen Messukylän seurakuntaan 25.4.1979 naimattomana., s. 08.06.1951 Ylöjärvi.
Raija Tukiainen o.s. Nironen , s. 27.09.1959 Ylöjärvi. Tauluun 152
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 152
X Raija Tukiainen o.s. Nironen, (Taulusta 151, äiti Greta Nironen e Marjamäki) s. 27.09.1959 Ylöjärvi.

Puoliso: Vihitty 30.04.1983 Ylöjärvi Raimo Kalevi Tukiainen Raija ja Raimo muuttivat Ylöjärven seurakunnasta 8.6.1983 Kaarinaan., s. 26.09.1956 Ylöjärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 153
IX Helvi Kyllikki Raita-Aho o.s. Ojanen, (Taulusta 131, isä Jaakko Ojanen) s. 11.09.1922 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 11.03.2013 Keuruu. Helvi muutti Kurusta 28.11.1938 Tampereen Harjun seurakuntaan.
Naimisiin Kurun Metsäoppilaitoksen oppilaan Leo Raita_Ahon kanssa.
Helvin (os. Ojanen) ja Leo Raita-ahon hääkuva vuodelta 1943.

Puoliso: Vihitty 15.08.1943 Keuruu Leo Armas Raita-Aho Metsäteknikko, Leo kuoli tapaturmaisesti., s. 07.01.1918 Orivesi, k. 13.05.1962 Keuruu.
Vanhemmat: N.n Raita-Aho ja N.n Raita-Aho.
Kantajat valmiina saattamaan Leon viimeiselle matkalle. Leon poika Tuomo ei ymmärrä vielä asiaa, onhan hän vasta 6:n vuoden ikäinen.

Lapset:
Risto Leo Ilari Raita-Aho Kuoli liikenneonnettomuudessa., s. 19.06.1944 Keuruu, k. 18.07.1962 Keuruu.
Tapio ja Risto jättämässä hyvästejä isälleen. Noin kuukauden kuluttua tästä Risto menehtyy liikenneonnettomuudessa. Traagista.
Tapio Kaarlo Raita-Aho Poikamies, s. 08.08.1946 Kuru.
Tapion isän Leo raita-ahon hautajaiset vuonna 1962. Helvi odotti silloin vielä Leenaa, joka ei ehtinyt nähdä ollenkaan isäänsä.
Airi Valtonen o.s. Raita-Aho s. 04.12.1948 Petäjävesi.
Tarja Tuulikki Leskelä o.s. Raita-Aho s. 21.11.1953 Keuruu.
Tuomo Antero Raita-Aho Poikamies, s. 17.06.1956 Keuruu.
Tuomon äiti Helvi Raita-aho miehensä Leon ja poikansa Riston haudalla Keuruun hautausmaalla.
Ahti Raita-Aho s. 04.05.1958 Keuruu, k. Tampere.
Osmo Ojasen hautajaisissa Helvi Raita-aho os. Ojanen ja pojat Tapio ja Ahti Raita-aho.
Leena Laurila ent. Rantala o.s. Raita-Aho , s. 07.06.1962 Keuruu. Tauluun 154
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 154
X Leena Laurila ent. Rantala o.s. Raita-Aho, (Taulusta 153, äiti Helvi Raita-Aho) Kanslisti, Keuruun kaupunginvaltuutettu., s. 07.06.1962 Keuruu.

Keuruulainen Leena Laurila kertoo, että asioiden mennessä oikein ja tasa-arvon toteutuessa, kun onnistutaan demokraattisessa päätöksenteossa, on se paras kiitos työstä kaupunginvaltuutettuna.

Leena Laurila (sd) kertoo, että neljä vuotta on kulunut nopeasti. Hän on ollut kohta yhden valtuustokauden valtuutettuna ja aikoo jatkaa, jos vain tulee valituksi. Aikanaan, kun häntä kysyttiin ennen vuoden 2008 kuntavaaleja ehdokkaaksi, miettiä piti 2–3 kuukautta. Yhdeksi myöntymisen syyksi Laurila uskoo sen, että on ollut pitkään ammattiyhdistysaktiivi, joten sitäkin kautta yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat.

Keuruun vanhuspalveluissa kanslistina töitä tekevälle Laurilalle on siunaantunut valtuutettuna olon lisäksi paljon muitakin luottamustehtäviä.
Helvi Raita-aho istumassa Tienarin kaivolla sylissään Leena-tytär ja vieressä pojat Ahti ja Tuomo. Kuvattu vuonna 1963.

1. puoliso: Mies Rantala

Lapset:
Mirka Emilia Rantala s. 21.09.1984 Keuruu.
Mikko Tapio Rantala s. 19.07.1986 Keuruu.
2. puoliso: Vihitty 08.07.2005 Keuruu Ossi Mikael Laurila s. 03.01.1968 Kinnula.
Lapset:
Miia Leena Laurila s. 21.11.1994 Keuruu.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 155
IX Osmo Kalevi Ojanen, (Taulusta 131, isä Jaakko Ojanen) Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen.
Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja
takaisin Kuruun 17.7.1942 naimattomana.
Taisteli jatkosodan loppukahinoissa Karjalan kannaksella, Tali - Ihantalassa.

Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

Stukat tulevat

Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

Pakokauhun estäminen

Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.



SOPIMUSKIRJA:

Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
(Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

Puimakone.
Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
2 kpl. kasmasiinejä.
Sampo ja Tukeva äkeet.
2 kpl. jousiäkeitä.
Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
Pajakalusto.
Mankeli.

Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

Pentti Tienari / Osmo Ojanen

Aino Ojanen
Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

Todistavat:

Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi


RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
heinäkuun 14 p. 1955
Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
Osmo Ojasen rippikuva.

Puoliso: Vihitty 23.12.1943 Kuru Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja. (Taulu 336). (Taulu 338). (Taulu 49) Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

LEIJUN lohkomiset:

303-415-6-23 X TIENARI
12.10.1950 halkominen
303-415-6-34 X LEIJU

7.4.1961 pakkolunastus
25.3.1964 tilusvaihto
303-415-6-40 X MAANTIEALUE
8.8.1962 piirirajankäynti
8.7.1986 rajamerkkien siirto
14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

-25.3.1964 lohkominen
-303-415-6-40 X PUTKA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-41 PUTKA
Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-53 X SAUNARANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-53 SAUNARANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-54 MÄENPÄÄ

- 14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-55 X KOSKENRANTA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-55 KOSKENRANTA

-14.5.1968 lohkominen
-303-415-6-56 X RANTAHARJU
--12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
--303-415-6-109 X Rantaharju
--1.1.2009 kuntajaon muutos
--980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
-22.3.1972 lohkominen
-303-415-6-69 X KOIVURINNE
-12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
-980-458-6-109 Rantaharju

Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
-27.11.1975 lohkominen
-27.11.1975 piirirajankäynti
-303-415-6-75 X KOTIMÄKI
-14.1.1982 yleistietoimitus
-6.6.1986 yleistietoimitus
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-75 KOTIMÄKI

Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
-19.7.1989 lohkominen
-303-415-6-83 X VEIKKOLA
-2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-83 VEIKKOLA
--28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-88 X VILLENKULMA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-88 VILLENKULMA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-89 X SAMMALVAARA
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-89 SAMMLVAARA

-30.10.1992 lohkominen
-303-415-6-90 X KATVE
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-90 KATVE
-28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
-9.12.1993 lohkominen
-303-415-6-92 X LAURINPELTO
-1.1.2009 kuntajaon muutos
-980-458-6-92 LAURINPELTO

Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
-14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
-6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
-303-415-6-93-M601 X
-liitetty kiinteistöön
-980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

1.1.2009 kuntajaon muutos
Uusi 980-458-6-93 LEIJU
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12.10.1950 TIENARIN TILA:

Peltoa 26,678 ha
Niittyä 3,283 ha
Viljelyskelpoista maata 2,335
Varsinaista metsämaata 98,171

YHTEENSÄ:
130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
Joutomaata 1,225 ha

TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

YHTEENSÄ:
Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
Joutomaata 0,082 ha

12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

YHTEENSÄ:

129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
joutomaata 1.143 ha.

.
Vanhemmat: Kalle Kallenpoika Lahdenpohja, Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi ja Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

Lapset:
Heli Leppänen o.s. Ojanen , s. 03.12.1942 Kuru, Olkitaipale, Leiju. Tauluun 156
Kalevi Tapani Ojanen , s. 02.12.1948 Kuru, Olkitaipale, Leiju. Tauluun 159
Kauko Veikko Ojanen , s. 24.03.1950 Kuru, Olkitaipale, Leiju. Tauluun 162
Tauno Jaakko Kalervo Ojanen , s. 24.11.1952 Kuru, Olkitaipale, Leiju. Tauluun 163
Veikko Olavi Ojanen , s. 21.10.1955 Kuru, Olkitaipale, Leiju. Tauluun 164
Hilkka Maria Ojanen Hilkka kuoli aivokalvontulehdukseen kahta päivää vaille puolen vuoden ikäisenä., s. 23.06.1959 Kuru, Olkitaipale, Leiju, k. 21.12.1959 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

Aamulehti 28.11.1964:

Parikymmentä aivokalvontulehdusta siarastavaa on loka- ja marraskuun aikana joutunut sairaalahoitoon Tampereella.
Tauti on hyvin tarttuvaa, mutta tähän mennessä ei epidemia ole päässyt ryöstäytymään laajemmalle. Sairautta on esiintynyt sekä aikuisilla että lapsilla, mutta oireet ovat yleensä olleet verrattain lieviä. Parin viime vuoden aikana on Tampereella esiintynyt jonkin verran hajatapauksina.

Viimeksi on paha epidemia ollut vuonna 1958, jolloin yli 300 henkilöä sairastui.
Tutkimukset ovat osoittaneet taudinaiheuttajaviruksen olevan tällä kertaa Echo 6 tyyppiä, kertoo lääketieteen ja kirurgian tohtori Eino Otila.
Hilkka Ojanen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 156
X Heli Kyllikki Leppänen o.s. Ojanen, (Taulusta 155, isä Osmo Ojanen) Siivooja, eläkeläinen., s. 03.12.1942 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

Puoliso: Vihitty välillä 1965 Matti Eerikki Leppänen Kuorma-autonkuljettaja ,paperimies ,eläkkeellä, s. 01.02.1943 Kangasala.
Heli ja Matti Kalevin 50-vee juhlissa vuonna 1998 Pirkan laulumiesten talossa Koivistontiellä Tampereella.

Lapset:
Seija Leppänen Puhelinneuvoja, asuu Tampereella, s. 22.10.1966 Ylöjärvi.
Seija hymyilee kameralle ja Sari istuu Anne Ojasen sylissä.
Sari Leppänen , s. 31.01.1970 Ylöjärvi. Tauluun 157
Katja Leppänen , s. 05.06.1974 Ylöjärvi. Tauluun 158
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 157
XI Sari Anna-Liisa Leppänen, (Taulusta 156, äiti Heli Leppänen) Insinööri, asui Tampereella, s. 31.01.1970 Ylöjärvi.

Avopuoliso: Mika Juha Kalevi Sampakoski Insinööri, s. 11.01.1968.

Lapset:
Eetu Sampakoski s. 14.02.2002 Pirkkala.
Sara Sampakoski s. 19.07.2003 Pirkkala.
Arttu Sampakoski s. 22.08.2004 Pirkkala.
Lauri Sampakoski s. 30.09.2007 Pirkkala.
Juho Sampakoski s. 25.02.2009 Pirkkala.
Tuomas Ilmari Sampakoski s. 03.03.2011 Lempäälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 158
XI Katja Maria Leppänen, (Taulusta 156, äiti Heli Leppänen) Sairaanhoitaja, asui Tampereella, s. 05.06.1974 Ylöjärvi.
Katja Parkkuun mummulassa.

Avopuoliso: Jarmo Mikael Lehto Metallimies, s. 27.04.1968 Urjala.

Lapset:
Sanni Lehto s. 17.05.2001 Pirkkala.
Jaakko Lehto s. 19.05.2003 Pirkkala.
Linnea Helmi Lehto s. 14.02.2010 Pirkkala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 159
X Kalevi Tapani Ojanen, (Taulusta 155, isä Osmo Ojanen) Onnikkakuski, eläkeläinen., s. 02.12.1948 Kuru, Olkitaipale, Leiju.


1960-luvulla tuli kunnallinen keskikoulu. Se toimi pääasiassa pienen pätevän opettajajoukon varassa. Kun opettajat sattuivat olemaan leskiä, eronneita tai muuten erillään asuvia, keksittiin uusi nimi: Kurun kummallinen leskikoulu ja se nimi tunnettiin Kurun rajojen ulkopuolellakin.

Huom. Allekirjoittanut on käynyt edellämainitun koulun. Ensimmäinen luokka seurakuntatalossa ja seuraavat vuodet vanhassa kunnantalossa. En ota kantaa eronneisuuteen.
Sisäänpääsykokeet kyseiseen kouluun pidettiin Keihäslahden koululla keväällä 1963.
Koulu oli kolmevuotinen ja sisälsi silloisen 5-vuotisen keskikoulun oppimäärän.
Pääsin ensimmäisten joukossa kouluun syksyllä 1963 (ensimmäisenä koulupäivänä kävi TV-uutiskuvaaja ja iltauutisissa filminpätkä näytettiin. Kysyin vuonna 1993 silloiselta TV-johtohenkilöltä, saanko kopion uutisesta. Aarre Elon allekirjoituksella varustettuna sain luvan tilata ja ostaa video kotikäyttöön). Ensimmäiset oppilaat valmistuivat koulusta, minä rimaa hipoen, keväällä 1966 ja kevätjuhla pidettiin Kurun Seuratalolla.
Koulun virallinen nimi oli Kurun kunnallinen kokeilukeskikoulu. Siis ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Kauaa ei näitä keskikouluja kunnilla ollut, vaan vuodesta 1972 siirryttiin vaiheittaisesti nykyisen kaltaiseen peruskoulujärjestelmään. Ensin Pohjois-Suomi ja siitä vähitellen kohti Helsinkiä.

Peruskouluksi muuttuneeseen kouluun suhtautuivat oppikoulunopettajat karsaasti vielä pitkään. Se kävi ilmi, kun oppilaat pyrkivät lukioon:
Kun Eila Järvinen (lääkäri) pyrki Tampereelle lukioon, ei häntä haluttu ottaa. Rehtori Leena Kankaala (Hagelberg oli ensimmäinen rehtori) yritti puhua hyvän oppilaan puolesta. Hänelle vastattiin ivallisesti: ''Kyllä me ne teidän kympit tiedetään'.''
Mutta kun Eila kaiketi hyvin armollisesti otettiin lukioon ja kolmen vuoden kuluttua kirjoitti loistavasti ylioppilaaksi, oli kurulaisten vuoro sanoa:
- Niin, kyllähän me ne teidän kympit tiedetään.''
.
Hääpari Kurun Pappilassa 17.7.1973

Puoliso: Vihitty 14.07.1973 Kuru, eronneet 01.08.2002 Seija Anneli Ojanen o.s. Lahti Sairaala-apulainen Hapsassa. Seija oli viimeisen päivän töissä 27.01.2017 ennen eläkkeelle siirtymistään 01.05.2017., s. 26.04.1954 Viljakkala, Vaho.
Vanhemmat: Lauri Nikodemus Lahti, s. 02.06.1911 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Vähäiitu, k. 1969 Viljakkala, Vaho ja Hilja Lahti o.s. Lähteenmäki, s. 16.11.1916 Ikaalinen, Leutola, Hakala, k. 27.12.1998 Viljakkala.
Joulupukki, Marjo ja Seija Parkkuun mummulassa.

Lapset:
Minna Kristiina Lamminaho o.s. Ojanen , s. 19.07.1974 Tampere. Tauluun 160
Marjo Irene Taive e. Varjos o.s. Ojanen , s. 16.09.1976 Tampere. Tauluun 161
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 160
XI Minna Kristiina Lamminaho o.s. Ojanen, (Taulusta 159, isä Kalevi Ojanen) Tarjoilija., s. 19.07.1974 Tampere.
Just married, Minna ja Jyri ja kaksoset Eveliina ja Joonas Ähtärin Valkeisissa 5.9.2009.

Puoliso: Vihitty 05.09.2009 Ähtäri Jyri Uolevi Lamminaho Maanrak.urakoitsija, s. 22.10.1963 Ähtäri.
Vanhemmat: Reijo Lamminaho, s. 09.09.1935 Ähtäri ja Leena Lamminaho o.s. Muhonen, s. 10.03.1939 Ähtäri, k. 13.02.1996 Ähtäri.
Eveliina, Ida ja Seija-mummu 2009.

Lapset:
Eveliina Neea Lamminaho s. 13.12.2008 Ähtäri, (kaksonen).
Eveliinan ja Joonaksen äidin, Minnan synttärit Parkkuun vanhalla mökillä sunnilleen vuonna 1985. Mukana Aino-mummu ja Marjo-sisko ja serkut Jouni, Tarja ja Virpi.
Joonas Petteri Lamminaho s. 13.12.2008 Ähtäri, (kaksonen).
Kaksoset puolivuotiaana.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 161
XI Marjo Irene Taive e. Varjos o.s. Ojanen, (Taulusta 159, isä Kalevi Ojanen) DI - osastopäällikkö, Orionin asiantuntijaryhmän johtaja., s. 16.09.1976 Tampere.
Marjon ristiäiset Pispalan kirkossa. Pappina Erkki Malkavaara ja kummeina Tauno ja Pirkko Ojanen.

1. puoliso: Vihitty 10.07.1998 Tampere, eronneet 01.03.2005 Petri Jouko Sakari Varjos Rikosinsinööri, s. 10.11.1973 Oulu.
Vanhemmat: Jouko Varjos, s. 1950 ja Terttu Varjos, s. 1952, k. 2016 Jämsä.
Petri kuin "naantalin aurinko"

Lapset:
Jenni Marjo Emilia Varjos Koululainen, s. 27.03.2003 Helsinki.
Prinsessa Jenni
2. puoliso: Vihitty 04.06.2005 Helsinki Pasi Nyyrikki Taive Atk-pääarkkitehti, s. 10.02.1976 Vantaa.
Vanhemmat: Kari Taive, s. Vantaa ja Riitta Taive, s. 18.10.1950.
Pasi-isä opettaa Jasperia jo ajamaan.
Lapset:
Jasper Lauri Ilmari Taive s. 25.12.2008 Helsinki.
Jasper Dubaissa, takana istuvat Isä ja Jenni. Äiti kuvaa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 162
X Kauko Veikko Ojanen, (Taulusta 155, isä Osmo Ojanen) Turbiiniasentaja Tampellassa, Leijun isäntä 1987-, eläkeläinen., s. 24.03.1950 Kuru, Olkitaipale, Leiju.
Serkut Matti ja Kauko Ojanen kastettiin samana päivänä.

Vihkimättä: ennen 1992 Sirkka Tilvis o.s. Heiska Kuntohoitaja, s. 22.08.1949 Kuru, Itä-Aure.
Kaukon ja Sirkan tyttären Reetan ristiäiset vuonna 1993.

Lapset:
Reetta Ojanen Farmasian opiskelija Kuopion Yliopistossa., s. 14.06.1993 Kuru.
Reetta 1-vuotiaana Marjon ylioppilasjuhlissa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 163
X Tauno Jaakko Kalervo Ojanen, (Taulusta 155, isä Osmo Ojanen) Asentaja, eläkeläinen., s. 24.11.1952 Kuru, Olkitaipale, Leiju.
Tauno Ojanen kuvassa oikealla pyöränsä kanssa vierellään veljensä Veikko. Heidän isänsä Osmo Ojanen huppelissa Taimi Ojasen ja tämän tyttären Liisan välissä kulkien 1960-luvun vaihteessa..

Puoliso: Vihitty 19.10.1974 Kalevan kirkko ,Tampere Pirkko Ritva Anneli Ojanen o.s. Helenius Eläkeläinen, s. 05.12.1955 Tampere.
Vanhemmat: Viljo Helenius ja Rakel Helenius.
Pirkon ja Taunon vihkiäisjuhla Pirkon vanhempien kotona Kalevassa, vihkiminen suoritettiin Kalevan kirkossa.

Lapset:
Tarja Ojanen Lastenhoitaja., s. 11.02.1977 Tampere.
Tarja ja Jouni pääsivät samana vuonna ylioppilaaksi.
Jouni Ojanen Tradenomi., s. 06.09.1978 Tampere.
Jouni sisarensa Tarjan sylissä vierellään serkut Marjo ja Minna.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 164
X Veikko Olavi Ojanen, (Taulusta 155, isä Osmo Ojanen) Puhelinasentaja, asui Hämeenlinnassa. Eläkeläinen., s. 21.10.1955 Kuru, Olkitaipale, Leiju.
Veikko veljensä Simon uuden Austin Minin vieressä vuonna 1966. Rekisterinumero HZI-61. Tienarin maitolava näkyy taustalla postilaatikoineen.

Puoliso: Vihitty 14.02.1981 Hämeenlinna Anne Helena Ojanen o.s. Tolvanen Perushoitaja, erikoistunut psykiatriaan, s. 23.05.1956 Hämeenlinna.
Veikon ja Annen häät Hämeenlinnassa vuonna 1981. Kuuluisa lause talonmieheltä: ''kun on toi sappivaivakin''.

Lapset:
Satu Ojanen Satu asuu saaristossa.., s. 27.09.1981 Kuru.
Satun ylioppilasjuhlakuva.
Marko Ojanen Myyjä-esimies, asuu Tampereella, s. 24.05.1983 Kuru.
Marko polskutti käsipohjaa ja minä kroolia huiskin.......
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 165
VIII Eemeli Manu Matinpoika Ojanen, (Taulusta 127, isä Matti Ojanen) Eemeli oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin, Tienarin itsellinen., s. 30.12.1886 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 26.01.1965 Kuru.
Tienarin itsellisen Eemeli ja Josefina Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Vihitty 21.04.1908 Kuru Josefiina Antonintytär Ojanen o.s. Lehtonen Kastarin torpan Salon tytär. Josefiina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin., s. 23.02.1888 Kuru, Olkitaipale, Kastari, Salo, k. 27.06.1968 Kuru.
Vanhemmat: Anton Yrjönpoika Lehtonen e. Lähdekorpi, Vaakaniemen Ylä-Toikon renki 1883-1887, Kastarin Salon torpan itsellinen, muuttivat Kastarin Salon torpasta v.1888 Poikeluksen kylän Lamminperän Alakosken torppaan ja v.1892, Olkitaipaleen Tienarin itsellinen 1792- jatkuen ainakin 1910-luvulle., s. 23.11.1858 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Maria Miina Kallentytär Salonen, s. 01.07.1864 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.

Lapset:
Yrjö Henrikki Ojanen s. 24.06.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.06.1931 Kuru.
Elvi Maria Ojanen s. 09.04.1912 Kuru, Olkitaipale, k. 07.09.1929 Kuru-laiva.
Iida Annikki Ojanen s. 01.09.1914 Kuru, Olkitaipale, k. 17.11.1928 Kuru.
Toini Elisa Ojanen ent. Halviala o.s. Ojanen , s. 05.09.1917 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 166
Erkki Olavi Ojanen , s. 24.10.1919 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 167
Pentti Kalervo Ojanen , s. 02.09.1926 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 169
Viljo Johannes Ojanen s. 30.01.1932 Kuru, Olkitaipale. Muutti naimatonna Sääksmäki 10.11.1959.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 166
IX Toini Elisa Ojanen ent. Halviala o.s. Ojanen, (Taulusta 165, isä Eemeli Ojanen) s. 05.09.1917 Kuru, Olkitaipale, k. 25.11.2001 Kuru, Olkitaipale.

1. puoliso: Vihitty 23.07.1950, eronneet 25.04.1956 Aleksander Halviala s. 18.12.1911 Rautu.

2. avopuoliso: Eino Matias Kivistö s. 08.03.1909, k. 09.11.1998 Kuru, Olkitaipale.
Eino Kivistön ja Toini Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 167
IX Erkki Olavi Ojanen, (Taulusta 165, isä Eemeli Ojanen) Eläkeläinen, s. 24.10.1919 Kuru, Olkitaipale, k. 28.05.2011 Kuru.
Erkki ja Kauko O.O:n 50-vuotis juhlissa 5/1975

Puoliso: Vihitty 18.12.1953 Kuru Teila Tellervo Ojanen o.s. Mäenpää s. 27.05.1932 Kuru, k. 27.04.2013 Kuru.

Lapset:
Raimo Ojanen , s. Kuru. Tauluun 168
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 168
X Raimo Ojanen, (Taulusta 167, isä Erkki Ojanen) s. Kuru.

Puoliso: Pirjo Ojanen

Lapset:
Simo Ojanen
Mikail Ojanen
Anni Ojanen
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 169
IX Pentti Kalervo Ojanen, (Taulusta 165, isä Eemeli Ojanen) s. 02.09.1926 Kuru, Olkitaipale, k. 23.11.1985 Kuru.
Pentti Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Vihitty 20.11.1953 Elli Elviira Ojanen o.s. Halmela s. 20.07.1931 Ikaalinen.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 170
VIII Hulda Maria Matintytär Honkanen o.s. Ojanen, (Taulusta 127, isä Matti Ojanen) s. 25.01.1894 Kuru, Olkitaipale, Syväoja. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925 (kirjat vasta 1922).

Puoliso: Edvard Honkanen s. 29.03.1891 Teisko. Muuttivat Teiskoon 2.12.1925.

Lapset:
Eino Honkanen s. 17.10.1920 Kuru.
Elli Honkanen s. 04.04.1922 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 171
VIII Yrjö Johannes Johannes Ojanen, (Taulusta 127, isä Matti Ojanen) Metsäyhtiö Rosenlewin piiriesimies., s. 23.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 15.12.1968 Haapajärvi. Muutti naimatonna Akaa 8.7.1923.
Yrjö Ojanen kuvattuna 1950-luvulla.

Puoliso: Vihitty 22.08.1926 Haapajärvi Elsa Anna Esteri Ojanen o.s. Jäväjä s. 16.05.1906 Haapajärvi, k. 16.06.1982 Haapajärvi.

HAAPAJÄRVI:

Haapajärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 640 ihmistä ja sen pinta-ala on 789,10 km2, josta 23,44 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 9,98 asukasta/km2.

Haapajärven naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi.

Haapajärven keskustaajama sijaitsee valtatien 27 (Kalajoki–Iisalmi) ja kantatien 58 (Kangasala–Kärsämäki) risteyksessä. Haapajärven kautta kulkevat Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä on pelkästään tavaraliikennettä. Haapajärven rautatieasema sijaitsee hieman syrjässä keskustasta (n. 1 km).

Sisällysluettelo

1 Toimijoita kaupungissa
2 Historia
3 Väestönkehitys
4 Luonto
5 Välimatkoja
6 Kylät
7 Nähtävyyksiä
8 Tapahtumia
9 Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia
10 Teollisuus ja tuotanto
11 Lähteet
12 Aiheesta muualla

Toimijoita kaupungissa

Haapajärvellä toimii Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Haapajärven ammattiopisto. Oppilaitoksella on muun muassa opetus- ja tutkimuskäyttöön rakennettu pihatto-navetta, joka on Suomen moderneimpia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö kouluttaa Haapajärvellä tradenomeja. Paikkakunnalla toimii kymmenen peruskoulun ala- ja yläasteen lisäksi lukio.

Ylivieskan käräjäoikeuden sivukanslia sekä istuntopaikka toimivat Haapajärvellä, samoin Jokilaaksojen verotoimisto, Jokilaaksojen Kelan vakuutuspiiri ja Nivala-Haapajärven seutukunnan työvoimatoimisto. Paikkakunnalla sijaitsee myös puolustusvoimien Räjähdelaitoksen Haapajärven Varikko (entinen Haapajärven Asevarikko). Vuoden 2013 alusta lukien varikko on ollut osa uutta Räjähdekeskusta.

Historia

Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella, sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella. Päijänteen vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa. saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kuivatun Settijärven, Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta.

Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 oli Haapajärvellä 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3100.

Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin.

Haapajärven rautatieasema.

Haapajärven ensimmäinen kirkko valmistui 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi 1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet 1698. Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka. Haapajärven nykyinen kirkko valmistui 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1880.

Ylivieska – Iisalmen radan avaaminen 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924-1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle 1960. Hyvän liikennesijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli 1967 ja kaupunginoikeudet se sai 1977.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Haapajärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980

8 202
1985

8 454
1990

8 463
1995

8 519
2000

8 236
2005

7 882
2010

7 639
Lähde: Tilastokeskus.
Luonto

Haapajärvi kuuluu Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuomalainen mäkimaisema vaihettuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Lisäksi tavataan jonkin verran porfyyrigraniittia, porfyriittia sekä gabroa. Kallioperästä on läydetty myös pieniä kiisuesiintymiä. Yleisin maalaji on moreeni. Hienorakeisista savea ja hiesua on Haapajärven rannoilla sekä jokien varsilla. Savikerrokset saattavat paikoin olla yli kymmenen metrin paksuisia. Savikot on suurimmaksi osaksi raivattu peltomaiksi. Huomattavin harjumuodostuma on komea Pitkäkangas kaupungin eteläosassa. Alueen tasaisuuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on runsaasti etenkin itä- ja eteläosissa. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa loivasti Kalajokilaaksosta rajaseudulle päin. Korkeimmat mäet, kuten Pitkäkangas, ylittävät 180 metrin tason. Yleensä mäet ovat loivarinteisiä, mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin kohoumia, kuten Ylipään kylässä kohoavat Kesolan jylhät kalliot.

Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa leveässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu takaisin järviksi ja lisäksi on rakennettu suuri Hautaperän tekojärvi. Haapajärven eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä. Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10–15 metriä korkeat moreeniset rantatörmät kanjonimuodostumineen ovat muistoina Päijänteen muinaisesta yhteydestä Pohjanlahteen.

Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota sanotaan Lemmensillaksi. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä Härkäahon koski.
Välimatkoja

Ylivieska.vaakuna.svg Ylivieska 56 km
Helsinki.vaakuna.svg Helsinki 458 km
Oulu.vaakuna.svg Oulu 159 km
Kokkola.vaakuna.svg Kokkola 126 km
Kuopio.vaakuna.svg Kuopio 188 km

Kylät

Ahola
Autioranta
Haaganperä
Jokela
Kalakangas
Karjalahdenranta
Kiurunperä
Koposperä
Kumiseva
Kuona
Kuusaa
Mustanperä



Mäntyperä
Nokkous
Oksava
Olkkola
Parkkila
Tiitonranta
Tuomiperä
Varisperä
Vehkapuhto
Veivarinperä
Ylipää

Nähtävyyksiä

Haapajärven kirkko, puinen ristikirkko vuodelta 1802 jossa 30-äänikertaiset urut vuodelta 2002.

Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo
Kotiseutumuseo
Taidekoti Jykelä
Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni
Teekuppikokoelma kaupungintalolla
Ex-ammattilaishiihtäjä Mika Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla
Lemmensilta, puinen kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla.
.

Lapset:
Hilkka Liisa Ojanen Hilkka muutti naimattomana Haapajärveltä 8.3.1951 Kulosaaren seurakuntaan., s. 29.01.1928 Haapajärvi.
Rotja kesällä 1954: Yrjö ja Elsa Ojasen talo on nimeltään ”Rotja”. Tämä kuva on Matin isän ottama vuonna 1954. Isä ja äiti ostivat talon perikunnalta joskus 1970-luvun lopulla. Isäni asuu talossa edelleen.
Kerttu Annikki Kreula o.s. Ojanen , s. 08.07.1929 Haapajärvi. Tauluun 172
Niilo Olavi Ojanen s. 18.07.1931 Haapajärvi, k. 18.07.1931 Haapajärvi.
Aarno Yrjö Ojanen , s. 16.09.1932 Haapajärvi. Tauluun 173
Anja Helena Vihonen o.s. Ojanen , s. 28.07.1937 Haapajärvi. Tauluun 175
Ritva Elsa Marjatta Ojanen s. 04.03.1941 Haapajärvi, k. 27.02.1943 Haapajärvi.
Jukka Matti Ojanen , s. 29.11.1943 Haapajärvi, (kaksonen). Tauluun 176
Riitta Maija Kokkonen o.s. Ojanen , s. 29.11.1943 Haapajärvi, (kaksonen). Tauluun 177
Ulla Katriina Niska o.s. Ojanen , s. 29.11.1946 Haapajärvi. Tauluun 178
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 172
IX Kerttu Annikki Kreula o.s. Ojanen, (Taulusta 171, isä Yrjö Ojanen) s. 08.07.1929 Haapajärvi.

Puoliso: Vihitty 22.08.1954 Pori Jouni Juhani Kreula s. 26.09.1930 Pori.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 173
IX Aarno Yrjö Ojanen, (Taulusta 171, isä Yrjö Ojanen) s. 16.09.1932 Haapajärvi.

Puoliso: Vihitty 28.08.1959 Haapajärvi Ulla Mirjami Ojanen o.s. Partanen s. 03.07.1936 Ylitornio, k. 03.10.2011 Haapajärvi.

Lapset:
Matti Ojanen , s. 07.10.1960 Haapajärvi. Tauluun 174
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 174
X Matti Ojanen, (Taulusta 173, isä Aarno Ojanen) s. 07.10.1960 Haapajärvi.
Matin ristiäiset 1960, mummu ja pappa: Tämä kuva siis minun kastetilaisuudesta, jossa minun lisäkseni siis mummu Elsa Ojanen, pappa Yrjö Ojanen ja kirkkoherra Kaarlo Heikinheimo.

Puoliso: Mia Johanna Ojanen o.s. Partanen s. 03.12.1969.

Lapset:
Ada Emilia Ojanen s. 06.05.2008 Vantaa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 175
IX Anja Helena Vihonen o.s. Ojanen, (Taulusta 171, isä Yrjö Ojanen) s. 28.07.1937 Haapajärvi.

Puoliso: Vihitty 26.12.1960 Valkeakoski Mikko Johannes Vihonen s. 29.11.1927 Sääksmäki.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 176
IX Jukka Matti Ojanen, (Taulusta 171, isä Yrjö Ojanen) s. 29.11.1943 Haapajärvi, (kaksonen).

Puoliso: Vihitty 04.08.1973 Haapajärvi Paula Anneli Ojanen o.s. Koivisto s. 13.06.1954 Haapajärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 177
IX Riitta Maija Kokkonen o.s. Ojanen, (Taulusta 171, isä Yrjö Ojanen) s. 29.11.1943 Haapajärvi, (kaksonen).

Puoliso: Vihitty 08.06.1969 Haapajärvi Viljo Johannes Kokkonen Viljo muutti Inarin seurakunnasta 11.11.1969 Haapajärven seurakuntaan. Viljo ja Riitta muuttivat Haapajärveltä 14.12.1970 Ylivieskaan., s. 03.10.1942 Inari.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 178
IX Ulla Katriina Niska o.s. Ojanen, (Taulusta 171, isä Yrjö Ojanen) s. 29.11.1946 Haapajärvi.

Puoliso: Vihitty 09.12.1979 Haapajärvi Lauri Arvo Antero Niska s. 26.10.1945 Haapajärvi.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 179
VIII Eero Valdemar Matinpoika Ojanen, (Taulusta 127, isä Matti Ojanen) Haudankaivaja 1932-1947, seurakunnan metsävalvoja 1933-1968, s. 04.11.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.01.1983 Kuru, Olkitaipale.
Matti Kustaanpoika Ojasen tilan lohkomiskirjan allekirjoitukset. Tilan nimi OJANEN. Nykyään tilalla asuu Erkki ja Leena Törmä os. Ojanen eli Eero Ojasen tytär.

Puoliso: Vihitty 18.12.1932 Kuru Marja Tertttu Ojanen o.s. Laakso s. 27.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 21.04.1999 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Konstantin Manunpoika Laakso e. Rikander, Petäjälammin Lörpyksen Markkulan torpan renki, maalari, räätälin poika, s. 16.05.1864 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä, k. 10.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Amanda Kallentytär Laakso o.s. Niinimäki, s. 02.05.1876 Kuru, Riuttaskorpi, k. 06.01.1948 Kuru, Olkitaipale.
Eero ja Marja-Terttu Ojasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Helmi Itänen o.s. Ojanen , s. 02.01.1935 Kuru. Tauluun 180
Aino Tellervo Itänen o.s. Ojanen , s. 18.11.1936 Kuru. Tauluun 188
Leena Marja-Liisa Törmä o.s. Ojanen , s. 28.07.1948 Kuru. Tauluun 194
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 180
IX Helmi Tuulikki Itänen o.s. Ojanen, (Taulusta 179, isä Eero Ojanen) s. 02.01.1935 Kuru.
Kuvassa Ainon, Helmin ja Leenan vanhemmat Eero ja Marja-Terttu os. Laakso Ojanen ja heidän vaarinsa Matti Ojanen s. 1853.

Puoliso: Vihitty 05.12.1954 Niilo Hermanni Itänen s. 31.12.1935 Vilppula. Muuttivat Orivesi 7.9.1956.

Lapset:
Mirva Tuulikki Lehto o.s. Itänen , s. 06.01.1956. Tauluun 181
Heikki Herman Itänen , s. 27.05.1957. Tauluun 184
Päivi Helena Itänen , s. 21.02.1962. Tauluun 185
Mervi Kristiina Räty o.s. Itänen , s. 21.09.1963. Tauluun 186
Virpi Hannele Oikarinen o.s. Itänen , s. 28.02.1965. Tauluun 187
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 181
X Mirva Tuulikki Lehto o.s. Itänen, (Taulusta 180, äiti Helmi Itänen) s. 06.01.1956.

Puoliso: Vihitty 17.07.1980 Kauko Lehto s. 01.02.1954.

Lapset:
Katja Tuulikki Lehto , s. 18.03.1981. Tauluun 182
Krista Johanna Lehto , s. 03.09.1982. Tauluun 183
Mirella Lehto s. 03.03.1986.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 182
XI Katja Tuulikki Lehto, (Taulusta 181, äiti Mirva Lehto) s. 18.03.1981.

Puoliso: Vihitty 30.09.2011 Jussi Niskanen s. 05.03.1980.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 183
XI Krista Johanna Lehto, (Taulusta 181, äiti Mirva Lehto) s. 03.09.1982.

Lapset:
Sofia Johanna Lehto s. 25.01.2005.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 184
X Heikki Herman Itänen, (Taulusta 180, äiti Helmi Itänen) s. 27.05.1957.

Puoliso: Vihitty 17.05.1980 Sirkka Tellervo Itänen o.s. Jussila s. 31.12.1957.

Lapset:
Eero Herman Itänen s. 24.07.1991.
Anssi Heikki Itänen s. 07.12.1994.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 185
X Päivi Helena Itänen, (Taulusta 180, äiti Helmi Itänen) s. 21.02.1962.

Avopuoliso: Hannu Kalervo Rintala s. 03.06.1967.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 186
X Mervi Kristiina Räty o.s. Itänen, (Taulusta 180, äiti Helmi Itänen) s. 21.09.1963.

Puoliso: Vihitty 28.02.1992 Eero Heikki Juhani Räty s. 26.10.1960.

Lapset:
Sanna Karoliina Räty s. 29.05.1992.
Sami Eerikki Räty s. 28.01.1996.
Saku Henrikki Räty s. 04.06.2000.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 187
X Virpi Hannele Oikarinen o.s. Itänen, (Taulusta 180, äiti Helmi Itänen) s. 28.02.1965.

Puoliso: Vihitty 10.10.1992 Kalevi Olavi Oikarinen s. 02.07.1963.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 188
IX Aino Tellervo Itänen o.s. Ojanen, (Taulusta 179, isä Eero Ojanen) s. 18.11.1936 Kuru.
Kiinteistö, jonka Helmin vaari Matti Ojanen laajensi ostamalla Kurun kunnalta lisämaata. Kiinteistötunnus 980-458-5-23. Kiinteistö on lohkottu 1920-luvulla Olkitaipaleen Vanhakylän tilasta. Matti s. 1853 ja Eriika Ojasen koti Kurun Vanhakylän Leppäjärven rannalla. Matin jälkeen siihen jäi asumaan Eero-poika s. 1903 vaimonsa Marja-Tertun kanssa. Eero Ojasen jälkeen taloon jäi asumaan hänen tyttärensä Leena s. 1948 miehensä Erkki Törmän kanssa, missä asuvat edelleen.

Puoliso: Vihitty 19.04.1958 Matti Johannea Itänen s. 03.09.1932 Vilppula. Muuttivat Mänttä 17.9.1958.

Lapset:
Merja Tellervo Itänen ent. Lång o.s. Itänen , s. 21.09.1958. Tauluun 189
Pirjo Terhikki Itänen ent. Alvari ent. Stenfors o.s. Itänen , s. 20.11.1959. Tauluun 193
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 189
X Merja Tellervo Itänen ent. Lång o.s. Itänen, (Taulusta 188, äiti Aino Itänen) s. 21.09.1958.

Puoliso: Vihitty 1978, eronneet 1988 Jorma Kalevi Antero Lång s. 15.02.1958.

Lapset:
Joni Kalevi Antero Lång , s. 30.11.1978. Tauluun 190
Jonna-Maria Tellervo Lång , s. 14.07.1982. Tauluun 191
Janni Marja Erika Lång , s. 22.11.1985. Tauluun 192
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 190
XI Joni Kalevi Antero Lång, (Taulusta 189, äiti Merja Itänen ent. Lång) s. 30.11.1978.

Puoliso: Maria Tellervo Kalliomäki s. 15.01.1982.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 191
XI Jonna-Maria Tellervo Lång, (Taulusta 189, äiti Merja Itänen ent. Lång) s. 14.07.1982.

Avopuoliso: Kari Matias Kivimäki s. 22.11.1977.

Lapset:
Unna Aino Tellervo Kivimäki s. 03.11.2008.
Ava Siiri Maria Kivimäki s. 25.07.2010.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 192
XI Janni Marja Erika Lång, (Taulusta 189, äiti Merja Itänen ent. Lång) s. 22.11.1985.

Puoliso: Aarni Esko Samuli Määttä s. 15.12.1985.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 193
X Pirjo Terhikki Itänen ent. Alvari ent. Stenfors o.s. Itänen, (Taulusta 188, äiti Aino Itänen) s. 20.11.1959.

1. puoliso: Vihitty 1982, eronneet 1995 Mikko Kalevi Alvari s. 27.08.1960.

Lapset:
Mikael Johannes Alvari s. 31.07.1981.
Aleksi Armas Alvari s. 17.11.1983.
2. puoliso: Vihitty 1998, eronneet 2005 Kari Juhani Stenfors s. 03.09.1958.
3. avopuoliso: Hannu Männistö
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 194
IX Leena Marja-Liisa Törmä o.s. Ojanen, (Taulusta 179, isä Eero Ojanen) s. 28.07.1948 Kuru.
Leenan isä Eero Ojanen nuorena miehenä.

Puoliso: Vihitty 30.09.1967 Kuru Erkki Arvid Törmä s. 26.08.1944 Kuru.
Vanhemmat: Erkki Arviiti Törmä, s. 13.05.1911 Kuru, k. 31.07.1944 Viipuri, Ihantala ja Helmi Esteri Törmä, s. 04.12.1905, k. 27.03.1988 Kuru.
Kurun urhea Matti vuonna 2012 oli Erkki Törmä. Ylöjärven kaupunginvaltuutettu.

Lapset:
Minna Kristiina Vigren o.s. Törmä , s. 11.11.1967 Kuru. Tauluun 195
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 195
X Minna Kristiina Vigren o.s. Törmä, (Taulusta 194, äiti Leena Törmä) s. 11.11.1967 Kuru.
Minnan äidin Leena Törmän (os. Ojanen) ja muiden vuonna 1963 ripillepäässeiden 50-vuotis rippikuva otettuna Kurun seurakuntatalon rappusilla elokuun alussa vunna 2013.

Puoliso: Vihitty 30.06.2001 Kari Tapio Vigren s. 22.01.1964.

Lapset:
Antti Erkki Tapio Vigren s. 29.07.2005.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 196
VIII Paavo Armas Matinpoika Ojanen, (Taulusta 127, isä Matti Ojanen) s. 15.07.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Vihitty 19.02.1939 Senja Maria Annikki Ojanen o.s. Mäkinen s. 07.06.1912 Tampere.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 197
VII Anna Kustaantytär Latoniemi o.s. Ojanen, (Taulusta 123, isä Kustaa Ojanen) Piika, 1971-73 Petäjälammin Ala_Paappasella, 1873-75 Ylä_Paappasella (missä avioitui ja sai lapsen), vaimona Petäjälammin Leppälässä 1875-76, perheineen Karjulan Tyrkkölässä eli Nygårdissa 1876-78, sitten muutto Ruovedelle 24.11.1878 ja takaisin 24.11.1879-80 Kurun Karjulan Tyrkkölään, 1880 Keihäsjärven Latoniemen torpan emännäksi. Annan veli Matti Ojanen kävi kyläilemässä Latoniemessä kävellen, mihin matkaa kertyi noin 15 km., s. 28.02.1856 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Petäjälammi, Latoniemi.
Anna Kustaantyttären muuttokirja.

1. puoliso: Vihitty 07.11.1874 Kuru Kalle Antinpoika Latoniemi e. Järvenpää Renki, Latoniemen isäntä, s. 29.09.1848 Kuru, Keihäslahti, k. 13.05.1886 Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Järvenpää e. Sillanmäki, Renkinä Kurun ja Nygårdin taloissa, Järvanpään itsellinen, torppari, s. 04.04.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1859 Kuru, Keihäslahti ja Maria Stina Abtahamintytär Järvenpää o.s. Rajakangas, Heikkilän piika, Kurun Järvenpään torpan emäntä, rippikirjassa merkintä : vasen käsi kuivanut pois. Keihäslahden irtolaisia, kunnan vaivainen., s. 07.07.1822 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 26.04.1905 Kuru, Keihäslahti.

Lapset:
Selma Latoniemi s. 25.09.1875 Kuru, Petäjälammi, Ylä-Paappanen.
Hilma Johanna Ruohonen o.s. Latoniemi , s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä. Tauluun 198
Lempi Hyvä Latoniemi s. 21.05.1881 Kuru, Keihäsjärvi, k. 16.10.1883 Kuru, Keihäsjärvi.
Toivo Jalo Latoniemi s. 12.07.1883 Kuru, Keihäsjärvi.
Arvo Sulo Latoniemi s. 01.03.1886 Kuru, Keihäsjärvi.
2. puoliso: Vihitty 22.05.1889 Kuru Manu Matinpoika Latoniemi e. Yläjoki s. 17.02.1858 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. Kuru, Keihäsjärvi.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, Matti tuli sokeaksi, Lamminperän Yläjoen torppari, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, Yläjoen tytär ja emäntä, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Latoniemen talo Kurun Työtönjärven rannalla.
Lapset:
Onni Aksel Latoniemi s. 15.05.1889 Kuru, Keihäsjärvi.
Anna Suoma Latoniemi s. 23.11.1891 Kuru, Keihäsjärvi.
Wäinö Ilmari Latoniemi s. 12.09.1894 Kuru, Keihäsjärvi.
Saima Maria Latoniemi s. 05.11.1897 Kuru, Keihäsjärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 198
VIII Hilma Johanna Kallentytär Ruohonen o.s. Latoniemi, (Taulusta 197, äiti Anna Latoniemi) s. 19.07.1878 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

Puoliso: Vihitty 13.07.1899 Kuru Manu Antinpoika Ruohonen e. Vehkonen Suutari, itsellinen, s. 04.04.1877 Kuru.
Vanhemmat: Antti Joosepinpoika Vehkonen, s. 01.01.1854 Kuru, Riuttaskorpi ja Serafia Juhontytär Kuivanen o.s. Salomäki, s. 15.09.1856 Parkano, Kihniö, Korhonen.

Lapset:
Hilda Suoma Ruohonen s. 19.04.1901 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
Lempi Ensi Ruohonen s. 06.10.1903 Kuru, Riuttaskorpi, Vehkonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 199
VII Kustaa Aatu Kustaanpoika Kulmala e. Ojanen, (Taulusta 123, isä Kustaa Ojanen) Renki Olkitaipaleen Korteniemessä 1871-74, Riihikoskella 1874-77, Leveelahdessa 1877, Keihäslahden Leponiemessä 1878-1890- Kyöstilässä itsellinen 1890-91 perheineen, Olkitaipaleen Vanhakylän Kulmalassa mäkitupalaisena 1891-, Kustaa otti ensin sukunimekseen Mäkinen , mutta muutti nimekseen Kulmala., s. 11.04.1859 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 16.07.1934 Kuru, Olkitaipale.
Kustaa Kulmalan hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

Puoliso: Vihitty 09.11.1890 Kuru Emma (Emiina) Matintytär Kulmala o.s. Hellman Mäkelän torpan Kyöstilän tytär, s. 03.02.1864 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Vanhemmat: Matias (Matti) Manu Antinpoika Hellman e. Kuorejärvi, Mäkelän Kyöstilän torppari, seppä., s. 27.01.1831 Kuru, Karjula, Kuorejärvi, k. 24.12.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä ja Vilhelmiina Kaaponpoika Hellman o.s. Leppäharju, s. 05.06.1836 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Pyydysmäki, k. 06.03.1880 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.

Lapset:
Arviiti s. 05.09.1891 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä, k. 05.02.1892 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kyöstilä.
Vilho Aatu Kulmala , s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 200
Urho Kulmala s. 20.11.1895 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Arvo Kulmala s. 01.03.1898 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Naapurit Arvo Kulmala ja oikealla Arvid Suoniemi.
Sulo Johannes Kulmala s. 19.03.1900 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Impi Maria Kulmala s. 05.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Toini Lempi Kulmala s. 08.01.1906 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 200
VIII Vilho Aatu Kulmala, (Taulusta 199, isä Kustaa Kulmala) s. 08.06.1893 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kuvassa juhlitaan Taimi Ojasen 60-vuotispäivää vuonna 1981. Kuvassa mm. Vilho Kulmalan poika Bruno Kulmala, Taimi Ojanen os. Mäenpää ja Uolevi Ylä-Nojonen (Parkkuun koulun opettaja ja tuleva kirjailija).

Puoliso: Kulmala, Olkitaipale, Kuru

Lapset:
Bruuno Olavi Kulmala , s. 17.11.1922. Tauluun 201
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 201
IX Bruuno Olavi Kulmala, (Taulusta 200, isä Vilho Kulmala) s. 17.11.1922, k. 25.12.2003 Kuru, Pappilankylä, Lähdeniemi.
Bruno Kulmala Parkkuussa vaimosa Eilan kanssa.

Puoliso: Vihitty 1969 Kuru Eila Esteri Kulmala o.s. Heikkonen s. 24.03.1935 Viipurin lääni, Kaukola, k. 06.04.2014 Tampere. Kaukola on Laatokan länsirannalla Karjalankannaksella, luovutetussa Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Käkisalmen kaupunki sijaitsee sen itäpuolella. Vuoteen 1944 saakka Kaukola kuului Viipurin lääniin. Sen naapurikuntia olivat Käkisalmen maalaiskunta, Käkisalmen kaupunki, Räisälä, Kirvu ja Hiitola.

Vuonna 1938 Kaukolan väkiluku oli 4 230 ja sen pinta-ala oli 267,80 km². Kaukolassa oli virallisen kyläjaon mukaan 26 kylää. Karjalan radan asema oli Ojajärven kylässä, Hiitolan-Raudun radan asema Kaarlahden taajamassa.
Vanhemmat: Tuomas Vilho Heikkonen, Talollinen, kihlakunnan tuomari, s. 19.07.1897 Viipurin lääni, Kaukola, k. 1953 Kuru, Pappilankylä, Lähdeniemi ja Maria Heikkonen o.s. Iivonen, s. Viipurin lääni, Kaukola, k. Kuru, Pappilankylä, Lähdeniemi.
Eila Kulmalan (os. Heikkonen) kotitilasta Kaukolasta tehty taulu. Tästä talosta tuli evakkoon lähtö talvisodan aikana ja toisen kerran jatkosodan lopussa 1944.

Lapset:
Elina Maarit Kulmala s. 21.07.1970 Kuru, Olkitaipale, k. 22.09.2000 Kuru, Olkitaipale.
Bruuno Kulmalan ja tyttärien Helenan ja Elinan hauta Kurun Tammikankaalla.
Helena Margit Kulmala s. 17.10.1974 Kuru, Olkitaipale, k. 21.03.1993 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 202
VII Henrika Kustaantytär Lahti ent. Granholm o.s. Ojanen, (Taulusta 123, isä Kustaa Ojanen) Piika, Olkitaipaleen Sillanmäessä 1871-74, Petäjälammin Ala-Paappasella 1874-75, Petäjälammin Savelassa 1875-76, Keihäslahden Aholassa 1876-77, Sillanpäässä 1877-79, Wetikossa 1879-80, Myllärissä 1880-81, Petäjälammin Lörpyksellä 1881-82 (naimisiin Lörpyksellä), Keihäsjärven Latoniemessä 1882-85, Keihäslahden Lammin Onton torpassa 1885-86, Olkitaipaleen Lahdenperässä 1886-92, Olkitaipaleen Myllärin Kalliolahdessa 1892-, s. 13.10.1862 Kuru, Olkitaipale, Sillanmäki.

Puoliso: Vihitty 26.12.1882 Kuru Nikodeemus Juhonpoika Lahti e. Granholm Muutti Parkanosta v. 1881 rengiksi Lörpykselle, itsellinen Latoniemessä, Lammin torpan Ontossa, s. 18.10.1861 Parkano, Kairon saha.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Granholm, Juho oli renkinä Kaironkosken sahalla, muutti perheineen 1862 talolliseksi Parkanon Lapinnevan kylän Koskelaan., s. 10.09.1829 Parkano, Kairon saha, k. 04.11.1863 Parkano, Lapinneva, Koskela ja Anna Greta Juhontytär Granholm o.s. Mäkelä, s. 06.01.1831 Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Naima Lydia Granholm Naima muutti Kurusta 7.1.1901 Tampereelle., s. 09.02.1883 Kuru, Keihäsjärvi, Latoniemi.
Ida Maria (Iita) Manninen o.s. Grandolm , s. 07.08.1886 Kuru, Keihäslahti, Ontto. Tauluun 203
Lilja Lahti o.s. Grandolm Lilja oli Kurun Petäjälammin Lörpyksen piika vuonna 1910-luvun vaihteessa., s. 21.11.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Lempi Lahti o.s. Granholm Lempi oli vuoteen 1909 Kurun Petäjälammin Lörpyksen piikana, kuten siskonsakin, mutta muutti vuonna 1909 piiaksi Kurun Karjulan Tyrkkölään., s. 16.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Katariina Lahti o.s. Grandolm s. 14.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Eero Lahti e. Granholm s. 29.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Helmi Lahti o.s. Granholm s. 27.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
Hilta Lahti o.s. Granholm s. 19.04.1901 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Kalliolahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 203
VIII Ida Maria (Iita) Manninen o.s. Grandolm, (Taulusta 202, äiti Henrika Lahti ent. Granholm) Iita muutti nimensä Lahdeksija naimisiin mentyään nimi taas muuttui., s. 07.08.1886 Kuru, Keihäslahti, Ontto.

Puoliso: Vihitty 25.03.1909 Kuru Matti Matinpoika Manninen Parkkuun sahan itsellinen., s. 10.05.1887 Kangasniemi.

Lapset:
Matti Manninen s. 28.07.1909 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 204
VII Manu Kustaanpoika Ojanen, (Taulusta 123, isä Kustaa Ojanen) Manu muutti 15.1.1884 Kurusta (saapui 2.2.1884) Ikaalisiin ja takaisin Kuruun 26.1.1884 ja taas Ikaalisisten Vahojärven Hankalaan Lindvallin vävyksi 26.2.1884. Räätäli. Kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin, haudattu Parkanoon., s. 07.06.1865 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta, k. 06.11.1898 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.

Puoliso: Vihitty 03.06.1884 Ikaalinen Amalia Jonaantytär Ojanen e. Lindvall Räätälin ja metsänvartijan tytär ja räätälin vaimo, s. 02.04.1861 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
Vanhemmat: Joonas Eerikinpoika Lindvall e. Saviranta, Metsänvartija, s. 27.04.1834 Parkano, Lehtijärvi, k. 30.11.1907 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela ja Eeva Sofia Mikontytär Lindvall o.s. Hankala, s. 06.12.1840 Ikaalinen, Vahojärvi.

Lapset:
Kustaa Johannes Ojanen Vuorelan torppari metsänvartija, räätäli, s. 03.02.1885 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
Viktor (Vihtori) Ojanen s. 28.04.1887 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
1920-luvulla alkoivat linja-autot yleistyä maamme maanteillä. Eräänä ensimmäisistä avasi linjan Ikaalisista Tampereelle kelloseppä Stenfors, jonka erkoismallinen kahdeksanovinen ''linjabiili'' ikuistettiin Ikaalisissa v. 1930.
Hilja Maria Ojanen s. 04.10.1893 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela, k. 02.12.1895 Ikaalinen, Vahojärvi, Hankala, Vuorela.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 205
VI Reetta Liisa Matintytär Luomajoki o.s. Tienari, (Taulusta 17, isä Matias Tienari) Viljakkalan Luomajoen torpan emäntä., s. 29.01.1826 Kuru, Olkitaipale.
Ensimmäinen suomalainen 1 markan seteli vuodelta 1860 = 4,5 € PS. Keräilijät maksaisivat tuhansia euroja sen ajan seteleistä.

Puoliso: Vihitty 6/1851 Kuru Juho Jubal Juhonpoika Luomajoki Viljakkalan kylän yhteisiä torppareita, Luomajoen torppari., s. 29.12.1832 Viljakkala. Nimellisarvo Vuosileima Lyöntimäärä
1 markkaa 1865 1 673 000 kpl

Materiaali Halkaisija Paino
Ag 868 24.00 mm 5,18 g.
Vanhemmat: Juho Paulinpoika Luomajoki, s. 21.10.1803 Viljakkala, k. 30.12.1855 Viljakkala ja Saara Heikintytär Luomajoki o.s. Ylinen, s. 26.07.1794 Ylöjärvi, Huuhkaja, k. Viljakkala, Karhe.
Autonomisessa Suomessa vuosina 1864–1915 käytössä ollut hopeamarkka. Tunnuspuolella kuvattuna Venäjän kaksipäinen kotka, jonka sydänvaakunassa Suomen vaakunaleijona.

Lapset:
Juho Kustaa Luomajoki s. 20.08.1852 Viljakkala, k. 21.06.1881 Viljakkala.
Elina Henriikka Luomajoki s. 19.01.1855 Viljakkala.
Kaarlo Eevertti Luomajoki s. 01.08.1857 Viljakkala, k. 18.06.1881 Viljakkala.
Taavetti Viktor Luomajoki s. 24.09.1859 Viljakkala, k. 23.04.1868 Viljakkala.
Henrikki Erlanti Luomajoki s. 18.01.1862 Viljakkala.
Vilhelmiina Luomajoki s. 22.07.1864 Viljakkala.
Taavetti Sylvesteri Luomajoki s. 12.08.1869 Viljakkala.
Matias Pertti Luomajoki s. 26.04.1872 Viljakkala.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 206
V Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär ja piika ,Leveelahden Tienarin tytär, Olkitaipaleen Vanhakylän Leveelahden torpan emäntä, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Vihitty 25.10.1807 Kuru Taneli Matinpoika Leveelahti. (Taulu 369) Taipaleen sotilaan poika ,Myllärin ja Tienarin renki sekä Leveelahden torppari, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Flinck, Sotilas, s. 1741 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Yrjöntytär Flinck o.s. Taipale, s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale, k. 08.07.1827 Kuru, Olkitaipale, Haapanen.

Lapset:
Ulla Leveelahti , s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 207
Markus Markkula e. Leveelahti , s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 208
Matias Leveelahti s. 01.07.1812 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Helena Leponiemi o.s. Leveelahti , s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 213
Valpuri Ala-Toikko o.s. Leveelahti , s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 215
Anna Leveelahti s. 18.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Josef Leveelahti s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Jeremias Leveelahti s. 14.10.1821 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Johannes Leveelahti s. 03.01.1827 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 03.06.1863 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kalle Leveelahti , s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 216
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 207
VI Ulla Tanelintytär Leveelahti, (Taulusta 206, isä Taneli Leveelahti) s. 27.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 28.12.1831 Kuru Kalle Matinpoika Tyrkkölä s. 26.02.1805 Kuru, Karjula.

Lapset:
Anna Greta s. 01.04.1831 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Leveelahti.
Helena s. 30.09.1832 Kuru, Olkitaipale, Laurila, Kolkki.
Herman s. 14.09.1834 Kuru, Olkitaipale, Laurila.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 208
VI Markus Tanelinpoika Markkula e. Leveelahti, (Taulusta 206, isä Taneli Leveelahti) Olkitaipaleen Taipaleen vävy, renki ja sitten itsellinen. Vuonna 1846 perhe muutti Taipaleen Aarian torppaan itselliseksi ja noin 1850 Vaakaniemen Leppälahden Markkolan torppariksi., s. 24.04.1809 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 26.01.1883 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Puoliso: Vihitty 06.06.1836 Kuru Eeva Juhontytär Markkula o.s. Taipale. (Taulu 406) Eeva kuoli 55-vuotiaana pilkkukuumeeseen, mikä oli yleinen kuolinsyy noihin aikoihin. Pilkkukuume-nimitys säilyi 1800-luvun lopulle asti, minkä jälkeen sairauden nimeksi tuli lavantauti., s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Vanhemmat: Juho Matiaksenpoika Taipale, Taipaleen isäntä, vanha vaari (merkintä rippirjassa), Juho kuoli 60-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo, Talollisen rouva, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Eelis Eelis kuoli 5-vuotiaana kuumeeseen., s. 13.08.1837 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 20.05.1843 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Kalle s. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 28.08.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Johanna Markkula , s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 209
Eelis Markkula , s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale. Tauluun 210
Leena s. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.07.1847 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
Kalle s. 03.10.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria, k. 11.11.1848 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Aaria.
Maria Markkula Maria kuoli 11-vuotiaana paiseeseen., s. 06.09.1850 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.01.1862 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Vilhelmiina Markkula Vilhelmiina kuoli 14-vuotiaana isorokkoon, mikä oli yleinen kuolinsyy ennenkuin Suomessa alkoi isorokkorokotus., s. 13.05.1853 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 02.04.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Matti Markkula s. 12.10.1855 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 209
VII Johanna Markuksentytär Markkula, (Taulusta 208, isä Markus Markkula) Ripitetty salavuoteudesta. Johannan lähdettyä pakon edessä lapsensa kanssa kotoaan, hän muutti vuonna 1894 Olkitaipaleen Taipaleen Eromäkeen itselliseksi, 1895 Taipaleen Rajamäkeen itselliseksi, 1904 Vaakaniemen Leppälahteen itselliseksi, 1906 Vaakaniemen Ala-Toikon Moisioon itselliseksi. Markkulaan muutti Fabian Aalto ja entiset asukkaat joutuivat irtolaisiksi Vaakaniemen kylään., s. 24.02.1841 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Kalle (äpärä) Markkula Kalle kuoli 45-vuotiaana keuhkotautiin., s. 08.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 01.05.1908 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Moisio.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 210
VII Eelis Markuksenpoika Markkula, (Taulusta 208, isä Markus Markkula) Eelis muutti 1868 Riihikoskelle rengiksi, 1869-1873 Vaakaniemen Ylä-Toikolle rengiksi, missä meni naimisiin. Eelis muutti vaimonsa kanssa takaisin kotiinsa Markkulaan ja saivat ensimmäisen lapsensa, yhteensä 6 lasta. Eelis joutui vaimonsa Anna ja kahden lapsensa Hilman sekä Huldan kanssa Vaakaniemen irtolaisiksi eli asuivat Vaakaniemen talojen nurkissa. Syytä ei tiedetä., s. 10.03.1845 Kuru, Olkitaipale, Taipale.
Markkula, Lahdenpohja, Sarvo ja Upero.

Puoliso: Vihitty 04.07.1873 Kuru Anna Kaisa Kallentytär Markkula s. 25.09.1849 Ruovesi.

Lapset:
Eelis Markkula s. 28.12.1873 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 03.06.1874 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Kalle Markkula s. 27.04.1875 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Ida Markkula s. 06.01.1878 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Matti Markkula s. 14.02.1880 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.
Hilma Maria Keskikapee o.s. Markkula , s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti. Tauluun 211
Hulda Fredrika Markkula Hulda kuoli 14-vuotiaana ''hivutustautiin'', mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 23.02.1888 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 04.02.1903 Kuru, Vaakaniemen kylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 211
VIII Hilma Maria Eeliksentytär Keskikapee o.s. Markkula, (Taulusta 210, isä Eelis Markkula) s. 18.02.1884 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti.

Puoliso: Vihitty 26.02.1904 Kuru Jaakko Manunpoika Keskikapee e. Alakapee s. 13.07.1877 Kuru, Pohjankapee.
Vanhemmat: Manu Matinpoika Ala-Kapee, Ala-Kapeen isäntä., s. 03.03.1828 Kuru, Pohjankapee, k. 16.03.1898 Kuru, Pohjankapee ja Henrika Ottiliana Antintytär Alakapee o.s. Kovettu, Henrika muutti Muroleen Kovetusta 25.7.1853 Kurun Pohjankapeen Alakapeen emännäksi., s. 25.06.1834 Ruovesi, Murole.

Lapset:
Yrjö Keskikapee s. 07.10.1904 Kuru, Pohjankapee, Alakapee.
Iita Elisabet Mäkinen o.s. Keskikapee , s. 17.09.1907 Kuru, Pohjankapee, Alakapee. Tauluun 212
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 212
IX Iita Elisabet Mäkinen o.s. Keskikapee, (Taulusta 211, äiti Hilma Keskikapee) s. 17.09.1907 Kuru, Pohjankapee, Alakapee, k. 20.06.1949 Kuru.

Puoliso: Reino Valdemar Mäkinen s. 04.09.1909 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 11.01.1997 Kuru.
Vanhemmat: Matti Arviiti Kustaanpoika Mäkinen, Itsellinen, veneenrakentaja. Matti asui itsellisenä Olkitaipaleen Kastarissa, missä meni naimisiin ja sai pojan Reino., s. 24.08.1887 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, Tiura, k. 02.12.1970 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö ja Hilma Aliina Iivarintytär Mäkinen o.s. Toivio ent. Tönnroos, Palvelustyttö, Hilma muutti Parkanosta 12.11.1905 Poikeluksen Lähteenmäkeen ja muutti nimensä Toivioksi., s. 26.05.1889 Parkano, k. 12.09.1961 Kuru, Olkitaipale, Petäjistö.
Ida ja Reino Mäkisen hautakivi Kurun Tammikankaan hautausmaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 213
VI Helena Tanelintytär Leponiemi o.s. Leveelahti, (Taulusta 206, isä Taneli Leveelahti) Helena oli kovin kivulloinen., s. 23.10.1814 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 19.02.1890 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

Puoliso: Vihitty 05.12.1841 Kuru Jeremias Kaisantytär Leponiemi Renki, Leponiemen lampuoti, Pajusen renki, eli köyhänä., s. 08.05.1817 Kuru, k. 22.05.1900 Kuru, Keihäslahti, Pajunen.

Lapset:
Vauva Leponiemi Kastamaton poikalapsi., s. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti, k. 21.02.1842 Kuru, Keihäslahti.
Matilda Karoliina Leponiemi s. 23.03.1844 Kuru, Keihäslahti.
Vilhelmiina Leponiemi s. 31.01.1847 Kuru, Keihäslahti.
Matti Pajunen e. Leponiemi , s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 214
Kalle Leponiemi Itsellinen, s. 14.01.1856 Kuru, Keihäslahti.
Maria Leponiemi s. 17.03.1859 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 214
VII Matti Jeremiaanpoika Pajunen e. Leponiemi, (Taulusta 213, äiti Helena Leponiemi) s. 12.01.1853 Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.

1. puoliso: Vihitty 02.11.1880 Kuru Manta Mariantytär Pajunen. (Taulu 128) Piika, s. 19.09.1858 Ikaalinen, Sarkkila, Tervaoja, k. 16.06.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Äiti: Maria Juhontytär Venesjärvi o.s. Isoluukas, Maria muutti Ikaalisten Helteen Marjamäestä 3.7.1861 Kuruun. Maria kuoli 58-vuotiaana vesipöhöön torpparin vaimona., s. 15.02.1830 Ikaalinen, Vatsiainen, k. 15.04.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti.

Lapset:
Maria Ojanen o.s. Pajunen , s. 13.04.1881 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen. Tauluun 128
2. puoliso: Vihitty 19.04.1884 Kuru Karoliina Antintytär Pajunen o.s. Kalliojärvi s. 08.02.1857 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi.
Vanhemmat: Antti Mikonpoika Kalliojärvi, Kalliojärven isäntä, Antti kuoli 40-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, (kaksonen), k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Matintytär Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
Lapset:
Elina Henriikka Pajunen s. 10.04.1889 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Vihtori Pajunen s. 05.05.1891 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Emma Karoliina Pajunen s. 29.03.1894 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
Lyyti Vilhelmiina Pajunen s. 05.01.1896 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 215
VI Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti, (Taulusta 206, isä Taneli Leveelahti) Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.

Puoliso: Vihitty 15.12.1865 Kuru Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko. (Taulu 371). (Taulu 387) Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.
Vanhemmat: Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko, Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale, Taipaleen tytär, Toikon torpan Huhtiladon emäntä, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi.
Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 216
VI Kalle Tanelinpoika Leveelahti, (Taulusta 206, isä Taneli Leveelahti) Leveelahden torppari, sairaalloinen, muutti perheineen Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemeen itselliseksi 1864-1865, Riihikoskelle 1875-1877, Karjulan Lahdenpohjaan 1877-12.10.1880, jolloin perhe muutti Parkanoon Mäkelään, s. 08.01.1832 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.

Puoliso: Eeva Kaisa Juhontytär Leveelahti o.s. Järvensivu s. 05.10.1847 Kuru, Aurejärvi.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Järvensivu e. Saarijärvi, Kruununtorppa, s. 15.04.1813 Kuru, Keihäsjärvi, k. 26.01.1879 Kuru, Aurejärvi ja Stina Sofia Juhontytär Järvensivu, Stina kuoli 36-vuotiaana ''slagiin''., s. 11.12.1818 Ikaalinen, Kurkela, Vähä-Tiirikka, k. 24.10.1855 Kuru, Aurejärvi.

Lapset:
Hulda Leveelahti s. 14.06.1868 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Kalle Leveelahti s. 16.03.1870 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Puutavaran lastausta höyryproomuihin Kurun kirkolla 1930-luvun puolivälissä. Puut kuljetettiin etupäässä Tampereelle. Ensimmäisenä kuorman kanssa on tuleva Leveelahden ''vooli'' Pentti.
Eelis Leveelahti s. 13.03.1872 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 07.07.1873 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 217
V Helena (Leena) Joosepintytär Lahdenperä o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) s. 09.06.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 14.09.1863 Kuru, Olkitaipale.

Lahdenperä on muodostettu vuonna 1795 Tienarin maista ja Keihäslahden luutnantin virkatalon entisestä torpasta uudistilaksi. (Vanhan Ruoveden historia II:I ss.32-33).
Kalle Riihikosken Parkkuuseen muuton aikoihin vuonna 1890 Lahdenperää isännöi Matti Matinpoika Lahdenperä, joka oli syntynyt 20.9.1847 ja hänen toinen vaimonsa Vilhelmiina Antintytär Kalliojärvi. Torpan syntyä Tienarin maista ehkä selittää se, etta Tienarilta Lahdenperään emännäksi oli tullut 9.6.1789 syntynyt Helena Joosepintytär. (Urho Riihikoski : Parkkuu muistoissani s.105).

Huom. Isojako suoritettiin Kurun Olkitaipaleen kylässä vuonna 1904, joten ennen sitä tiloilla ei ollut tarkkoja rajoja. Joka kaskesi metsää ensimmäisenä korpeen, sai myös viljellä sitä. Karja asettui laiduntamaan sopivalle paikalle, sitä alettiin kutsua talon mukaan. Näin muodoin asutus levisi pikkuhiljaa, mutta rajat olivat epäselviä ja pelloista jaettiin ns. sarkoja tilojen mukaan eli omistus oli tosi hajallaan ennen Isojakoa.

Puoliso: Vihitty 19.06.1814 Kuru Timoteus Yrjönpoika Lahdenperä e. Lörpys Uudisasukas, s. 25.01.1790 Kuru, Petäjälammi, k. 21.04.1868 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Tuomaapoika Lörpys, Suutari, s. 1746 Kuru, k. 30.09.1792 Kuru, Petäjälammi, Lörpys ja Anna Jaakontytär Lörpys o.s. Pusu, s. 19.04.1751 Kuru, Aurejärvi.
Timoteus Lahdenperän perhe vuosien 1830-1837 Kurun rippikirjassa. Huom! Helenan s. 6.7.1827 nimi on rippikirjassa Eeva.

Lapset:
Matias Lahdenperä , s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 218
Juuse Lindqvist e. Lahdenperä , s. 11.03.1815 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 254
Kustaa Lahdenperä Kustaa kuoli 9-vuotiaana pistokseen., s. 12.08.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 01.01.1830 Kuru, Olkitaipale.
Mooses Lahdenperä Mooses kuoli 5-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 03.11.1824 Kuru, Olkitaipale, k. 29.11.1829 Kuru, Olkitaipale.
(Helena) Eeva Kestilä ent. Kuivaniemi o.s. Lahdenperä , s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 256
Anna Reetta Lahdenperä Anna kuoli 22-vuotiaana hivutustautiin ; usein keuhkotauti., s. 31.03.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1853 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 218
VI Matias Timoteuksenpoika Lahdenperä, (Taulusta 217, äiti Helena Lahdenperä) Lahdenperän isäntä, s. 25.02.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 31.08.1893 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 11.11.1842 Kuru Ester Loviisa Yrjöntytär Lahdenperä o.s. Liivalammi Liivalammin torpan tytär, muutti Ylöjärveltä Kuruun 1842, Lahdenperän torpan piika ja emäntä., s. 30.11.1820 Ylöjärvi, Mutala, Simola, k. 09.03.1883 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Liivalammi, Liivalammen isäntä, s. 1783 Ylöjärvi, Mutala, Simola ja Saara Johanneksentytär Liivalammi, s. 04.05.1788.

Lapset:
Matilda Karoliina Lahdenperä Matilda kuoli 10-vuotiaana yskään., s. 20.06.1843 Kuru, Olkitaipale, k. 13.02.1853 Kuru, Olkitaipale.
Amanda Vilhelmiina Lahdenperä s. 15.05.1845 Kuru, Olkitaipale.
Matti Lahdenperä , s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 219
Selma Ketonen o.s. Lahdenperä , s. 20.05.1850 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 236
Henriikka Lahdenperä , s. 09.03.1853 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 238
Maria Aleksandra Kylänen o.s. Lahdenperä , s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 242
Eelis Lahtinen e. Lahdenperä , s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 243
Kaarlo Eevertti Lahtinen e. Lahdenperä , s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 249
Hilma Pauliina Lahdenperä s. 11.12.1864 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 219
VII Matti Matiaksenpoika Lahdenperä, (Taulusta 218, isä Matias Lahdenperä) s. 20.09.1847 Kuru, Olkitaipale, k. 31.10.1901 Kuru, Olkitaipale.
!790-luvun kartta, missä merkittynä vanha maantie kiertäen Lahdenperän pihan kautta Kuruun. Jos tie olisi edelleen samassa paikassa se kulkisi Kalliomäen pihan lomitse laskien hyvin jyrkästi Riihtenperälle ja kulkisi Törmän kuusiaidan vieressä. Lohkottaessa Törmälää, tuli kauppakirjaan ehto; että kuusiaita on pidettävä kunnossa. Törmän Riikka hoitikin kuusiaitaa hyvin, mutta pikkuhiljaa se alkoi hoitamattomana kuiveta ja kuusen latvat ja oksat törröttivät sinne sun tänne.

1. puoliso: Vihitty 13.06.1868 Ruovesi Aleksandra Rosa Kallentytär Lahdenperä o.s. Wargentin Ruoveden pitäjän Kurun kappelin nimismiehen tytär, muutti Ruoveden Pihlajalahden Hakajärveltä 4.6.1869 Kurun Olkitaipaleen Lahdenperän emännäksi., s. 02.05.1847 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi, k. 16.01.1873 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Kustaanpoika Wargentin, Ruoveden kruunun nimismies, Matti kuoli 39-vuotiaana vesipöhöön., s. 22.02.1813 Sääminki, Pappila, k. 05.06.1852 Ruovesi, Pihlajalahti, Hakajärvi ja Elois Rosalie Gustafintytär Wargentin o.s. Bergroth, s. 30.03.1817 Virrat, Marttinen.
Aleksandra Rosa Lahdenperän muistoristi Kurun vanhalla hautausmaalla.

Lapset:
Arvid Werner Lamminperä e. Lahdenperä , s. 07.10.1870 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 220
2. puoliso: Vihitty 03.08.1877 Kuru Vilhelmiina Antintytär Lahdenperä o.s. Kalliojärvi Lahdenperän emäntä, s. 27.10.1854 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, k. 10.09.1908 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Antti Mikonpoika Kalliojärvi, Kalliojärven isäntä, Antti kuoli 40-vuotiaana keuhkokuumeeseen., s. 12.09.1823 Kuru, Riuttaskorpi, Torttijärvi, (kaksonen), k. 02.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi ja Anna Matintytär Kalliojärvi o.s. Sillanpää, s. 03.10.1825 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen.
Lapset:
Ida Lydia Lahdenperä Ida kuoli reilun vuoden vanhana kovaan kuumeeseen., s. 18.05.1878 Kuru, Olkitaipale, k. 12.01.1880 Kuru, Olkitaipale.
Matteus (Matti) Lahdenperä , s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 221
Kalle Eevertti Lahdenperä s. 06.12.1882 Kuru, Olkitaipale.
Lyydia Vilhelmiina Lahdenperä s. 04.01.1885 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1954 Kuru, Olkitaipale.
Olkitaipaleen Lahdenperän sisarusten Lyydian ja Hildan hauta Kurun Tammikankaalla.
Toivo Eetu Lahdenperä , s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 225
Ilo Sofia Lahdenperä s. 24.11.1889 Kuru, Olkitaipale.
Lauri Johannes Lahdenperä s. 24.01.1892 Kuru, Olkitaipale.
Helmi Maria Taipale o.s. Lahdenperä , s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 228
Emma Lydia Salonen o.s. Lahdenperä , s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 231
Hilda Josefiina Lahdenperä s. 22.10.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1986 Kuru, Olkitaipale.
Lahdenperän pihalla ovat valokuvaan asettuneet 1930-luvun puolivälissä; ?. Hilda Lahdenperä, Elli Tanhuamäki, Sanni Kauraniemi, Lyydia Lahdenperä, Lauri Tanhuamäki, Selma ja Matti Lahdenperä ja edessä lapset Hanna Lahdenperä ja Varpu Kauraniemi. Kuva Lahdenperän arkisto.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 220
VIII Arvid Werner Matinpoika Lamminperä e. Lahdenperä, (Taulusta 219, isä Matti Lahdenperä) Lamminperän isäntä., s. 07.10.1870 Kuru, Olkitaipale.

Arviiti ja Eeva Lahdenperällä (myöh. Lamminperä) ei ollut yhteisiä lapsia, mennessään naimisiin Eeva oli jo 44-vuotais ja seuraavan 4:n vuoden aikana ei syntynyt heille lapsia rippikirjan mukaan, joten heillä ei ole yhteisiä lapsia. Eevalla oli ensimmäisestä avioliitosta 9 lasta.
Kerrotaan, että hänen tyttärensä Rauha (Eevalla ei ollut Rauha nimistä tyttöä, olisiko kyseessä lapsenlapsi) myöh. Heiskanen siirtyi Koskelaan. Iivari ja Rauha Heiskanen osti vuonna 1932 Törmälän tontin ja rakennuksen kesäpaikakseen ennempää siinä asuneelta Törmän Riikalta eli Riikka Heleniukselta. He rakensivat Nimettömän ojan varrelle kesämökin. Riikka vietti eläkevuotensa vanhassa mökissä.
Heiskasen lapset Risto, Seppo ja Anja viettivät kesänsä vanhempiensa kanssa Parkkuussa. Heiskasen nuoriso siirtyi ammatteihin muualle ja he myivät Törmän 1980-luvun lopulla Toivo Ahoselle vakituiseksi asunnoksi (Toivo Ahosen veljellä Väinö Ahosella on kesämökki Parkkuussa, Juulian mutkan yläpuolella oleva vanha asuinrakennus). Toivo Ahonen myi Törmälän 1990-luvulla Seppo Kuokkaselle ja hänen vaimolleen, mutta he eivät asuneet siinä kuin yhden talven ja myivät Törmälän Lasse ja Hannele Maijalalle asunnoksi. Lassella oli kotipaikastaan puolet omistuksessa veljensä kanssa Ruoveden Pajuskylän Maijalan maatila, missä Lasse kävi töissä. Lasse sairastui vakavasti ja kuoli 2005 tai 2006. Hannele Maijala asui leskenä Törmälää muutaman vuoden, kunnes myi sen kesäkuussa 2012 Samuli Ahtiselle. Vuonna 2014 Ahtinen laittoi Törmälän myyntiin, mutta huonolla menestyksellä johtuen ehkä kysynnän ja tarjonnan laista sekä yhdessä talouslamasta mikä koettelee rajusti ylivelkaantunutta Suomea.

Heiskasten omistaessa Törmälää 1980-luvun loppupuolella, he kuulivat Ojasen Kalevin aikovan rajanaapurina alkamaan rakentaa kesämökkiä Nimettömän ojan rantaan.
Artturi Tiura , ennen Ojasen Kalevin rakentamista, olisi halunnut ostaa Kalevin tontin itselleen. Hän soitti monta kertaa Aino Ojaselle asiasta, mutta Kalevi ei myynyt.
Heiskaset kokivat tulevan kesänaapurin rikkovan alueen rauhallisen idyllin ja myivät Törmälän pois.
Kuvassa Parkkuun Alisenkoskesta tehty profiili 8.6.1905. Kyseessä on arkistokappaleesta 1929 tehty jäljennös. Juho ja Sanni Tienari tekivät uuden vuokrasopimuksen Arvid Lamminperän kanssa 7.2.1905. Arvid Lamminperä kuitenkin siirsi vuokrasopimuksen täydellä omistusoikeudella nimismies Anton Mattilalle 26.11.1905. Piiri-insinööri Emil Graeffe ilmoitti: Minä saan sen tähden ehdottaa, että hakijalle myönnetään oikeus rakentaa padon N:o 30 kohdalle, jonka harjan korkeus on 19,20 m eli 0,80 m kiintopisteen alla ja rännillä johtaa vettä myllyyn. Myllyruuhen pohjan tulee olemaan 0,50 m patoharjan alla taikka 1,30 m kiintopisteen alla ja sen ylin reuna 0,20 m kiintopisteen yli. Rännin leveys tulee olla 1,50 m ja kaltevuus 1:1000. Sen seinä varustetaan kahdella hätäluukulla 1,50 m leveydellä, jotka on pidettävä auki kun mylly seisoo, joten 3,5 m vettä voi niistä pois virrata. Hakijan tulee koskenniskaan asettaa vesikaavan, josta ylärajat näkee, ettei vedenpintaa ylennetä yli luonnollisen korkeuden. Lahkomyllyn omistajat voivat myöskin hankkia lupaa hakea yhtäläisen rännin kuin nyt ehdotettu, ja millä tavalla nauttia yhtä paljon vettä kuin hakija. Hakijan tulee itse suojella vesilaitoksiaan uitettavaa tavaraa vastaan. Emil Graeffe. Lähde: Kuva ja teksti Urho Riihikoski Parkkuu muistoissani.

Puoliso: Vihitty 14.08.1896 Kuru Eeva Taavetintytär Lamminperä o.s. Kuirinlahti Poikeluksen Lamminperän emäntä., s. 08.04.1852 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 02.12.1910 Kuru, Poikelus.
Vanhemmat: Taavetti Esanpoika Kuirinlahti, Kuirinlahden torppari, s. 07.01.1823 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 10.04.1867 Kuru, Aurejärvi, Lannetta ja Maria Jaakopintytär Kuirinlahti o.s. Aittoniemi, s. 06.05.1820 Ikaalinen, Vahojärvi, k. Kuru, Aurejärvi, Lannetta.
Tilannevuosi 1932: Omistaja Oy Näsi. LAMMINPERÄ, 55 km Tampereelta ja 4 km Parkkuun laiturilta. Omistaja v:sta 1912 Oy Näsi. Tilanhoitajana v:sta 1927 Edvard Johansson. Lamminperän suku on omistanut tilan aikaisemmin pitkät ajat. Pinta-ala 676 ha, josta 34,75 peltoa ja 641,25 ha metsämaata. Pellot epätasaisia savimultamaita; niistä on 4,5 ha kivisalaojissa. Rakennukset viljelysten keskellä. Karjasuoja rakennettu puusta, vahvistettu tiilipilareilla. Siinä on 21 Lehmän navetta, 14 hevosen talli, sikala, lantasäiliö, ajokaluvaja, maitohuone ja juurikasvisäiliö. Vesijohto (tuulimoottorit) Viljelys vielä järjestelyn alaisena, sillä talo on ollut muutaman vuoden asumattomana. V. 1930 oli 2 ha ruista, 11,58 kauraa, 0,7 ohraa, 0,08 hernettä, 0,26 perunaa, 0,08 pellavaa, 0,4 rehujuurikasveja, 19,4 heinää ja 0,25 ha vihantarehua. Kotieläimiä: 4 hevosta, 15 lehmän, 1 sonni. 2 sikaa ja 40 kanaa. Karja LSK-rotua. Myydään viljaa ja rehuja Tampereelle. Voimakoneena öljymoottori. Lähde: Suomen maatilat, II osa

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 221
VIII Matteus (Matti) Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 219, isä Matti Lahdenperä) Lahdenperän isäntä, s. 28.07.1880 Kuru, Olkitaipale, k. 22.11.1944 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperän Matti-isäntä kosi Selma-emäntää sanoen:
- Olen minä muitakin riiannu, mutta tule Lahdenperään, jos tykkäät.

Olin (kertojasta ei tietoa) isäni kanssa pikkupoikana Lahdenperässä kylässä ja Lahdenperässähän ei ollut poikaa. Isä kysyi leikillään Lahdenperältä:
- Mitä sinä maksat, jos tehen sulle pojan?
Lahdenperä löi heti kädellä polveensa ja sanoi:
- Vuoden tulot saat jumalauta heti.

- Kylvä sinä, kyllä minä kyttään, sanoi Lahdenperän Matti työmiehelleen, kun kumpikin kyttäsivät riihen takaa toisiaan ja sattuivat kurkistamaan yhtä aikaa.

Lahdenperän Matilta kysyttiin, paljonko ruiskuhilaita tuli. Lahdenperä vastasi, ettei hän ole laskenu, mutta kai ne Leveelahden miehet on lukenu.

Korkeella, kun Lahdenperän leipävartaat.

Puoliso: Selma Maria Kallentytär Lahdenperä o.s. Pohjasmäki. (Taulu 357) s. 22.11.1889 Kuru, Riuttaskorpi, k. 24.11.1975 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Kalle Juhonpoika Pohjasmäki, s. 16.11.1851 Kuru, Riuttaskorpi ja Anna Jeremiaantytär Pohjasmäki o.s. Torkko, s. 15.12.1849 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Hanna Lahdenperä , s. 10.08.1922 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 222
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 222
IX Hanna Lahdenperä, (Taulusta 221, isä Matteus Lahdenperä) s. 10.08.1922 Kuru, Olkitaipale.
Opettaja Elna ja Kalle Lehmuksen hopeahääpäiväjuhla Parkkuun ala-kansakoululla 26.12.1957. Kuvassa vasemmalla ainakin Hanna ja Olli Hankala, Taimi Ojanen, Elma Tienari, Ester Summanen, Veikko Mäkinen, Sakari Koskinen ynnä monia muita.

Puoliso: Vihitty 27.06.1948 Kuru Olli Tapio Hankala Lahdenperän isäntä, pankinjohtaja., s. 17.09.1918 Kuru, Poikelus, k. 08.10.2009 Kuru, Olkitaipale.
Olli Ja Hanna Hankala muistelevat 1920 - ja 1930-luvuilla tehtyjä koulumatkojaan Tampereelle.

Lapset:
Aino Hannele Rämä o.s. Hankala , s. 28.04.1950 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 223
Päivi Helena Perttula o.s. Hankala , s. 02.06.1954 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 224
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 223
X Aino Hannele Rämä o.s. Hankala, (Taulusta 222, äiti Hanna Lahdenperä) s. 28.04.1950 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Kari Jouko Kalevi Rämä s. 11.06.1948.

Lapset:
Kaisa Maria Rämä s. 26.11.1978 Espoo.
Maija Vilhelmiina Rämä s. 24.04.1982 Espoo.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 224
X Päivi Helena Perttula o.s. Hankala, (Taulusta 222, äiti Hanna Lahdenperä) s. 02.06.1954 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Kai Olavi Perttula s. 01.09.1946.

Lapset:
Juha Matti Viljami Perttula s. 14.01.1988 Helsinki.
Ida Sofia Perttula s. 18.02.1994 Helsinki.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 225
VIII Toivo Eetu Matinpoika Lahdenperä, (Taulusta 219, isä Matti Lahdenperä) Toivo muutti Perheineen Koskelaan 1926, joka oli ollut Jussi Kyrön torppa., s. 15.02.1887 Kuru, Olkitaipale, k. 29.03.1962 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Olkitaipaleen Lahdenperän veljesten Matin ja Toivon hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Vihitty 19.12.1909 Kuru Hilma Vilhelmiina Lahdenperä o.s. Heiskanen s. 10.07.1891 Kuru, Poikelus, Vastamäki, k. 05.08.1949 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Vanhemmat: Iivari Jeremias Mikonpoika Heiskanen e. Mäki-Heiskala, Poikeluksen Vastamäen mäkitupalainen. Iivari kuoli 55-vuotiaana verenmyrkytykseen., s. 19.07.1853 Viljakkala, Inkula, k. 03.11.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki ja Miina Heikintytär Heiskanen o.s. Lehtinen, Miina kuoli 3-viikkoa synnytyksen jälkeen 44-vuotiaana kuumeeseen., s. 12.07.1864 Renko, k. 09.09.1908 Kuru, Poikelus, Vastamäki.
Lahdenperän sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Akseli Lahdenperä , s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela. Tauluun 226
Valdemar Lahdenperä s. 06.02.1912 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela.
Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä , s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela. Tauluun 227
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 226
IX Akseli Lahdenperä, (Taulusta 225, isä Toivo Lahdenperä) Kirvesmies, s. 08.08.1910 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.02.1987 Kuru, Olkitaipale.
Vilho Vanhakylä ja Akseli Lahdenperä peruskorjaavat Riihikosken päärakennusta vuonna 1963. Mukana kuvassa Akselin poika Timo Lahdenperä.

Puoliso: Elsa Lyyli Lahdenperä o.s. Sormunen. (Taulu 358) s. 05.01.1911 Kuru, Aurejärvi, k. 15.02.1997 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Ananias Juhonpoika Sormunen, s. 16.02.1881 Kuru, Aurejärvi ja Hilma Josefiina Kallentytär Sormunen o.s. Pohjasmäki, s. 09.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi.
Aksali ja Elsa Lahdenperän hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Lea Marketta Moisio o.s. Lahdenperä s. 01.05.1947 Kuru, Olkitaipale.
Parkkuun kansakoulun ala-asteen luokat. Lea Lahdenperä on oikeanpuoleisessa rivissä edestä kolmas vierellään Kalevi Ojanan ja takanaan Matti Tienari. Kaikilla kädet ristissä pulpetilla ja opettaja Elna Lehmus tarkkailee.
Leena Maija Lahdenperä Leena kuoli 49-vuotiaana liikenneonnettomuudessa Parkkuussa Koreenahon kohdalla., s. 28.10.1948 Kuru, Olkitaipale, k. 20.11.1997 Kuru, Olkitaipale.
Vasemmalta ylhäältä alk. Jussi Kylänen, Esko Haapanen, Asko Lahdenpohja, Aimo Ahonen, Esa Suoniemi, Reino Laurila, Hannu Alanen, Salmela, Kalevi Tuominen, Erkki Suoniemi, Jorma Väisänen. Keskirivi = Opettaja Elna Lehmus, Antti Mäkinen, Alpo Ahonen, Matti Tienari, Jouko Perkiö, Esa Suoniemi, Kaarlo Uotila, Erkki Väisänen, Kalle Ojanen, Seppo Salmi Ulla Väisänen, Maire Riihikoski. Alarivi = Helena Lamminpää, Eila Mäkinen, Leena - ja Lea Lahdenperä, Marja Ahonen, Ella Koskinen, Tuula Tillanen, Mirja Salmi, Anita Uusitalo.
Tmo Lahdenperä Kirvesmies, s. 13.08.1952 Kuru, Olkitaipale.
Timo Lahdenperä raivaamassa puustoa aittarakennuksen tieltä Nimettömän ojan varressa vuonna 2009.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 227
IX Helmi Kerttu Tiura o.s. Lahdenperä, (Taulusta 225, isä Toivo Lahdenperä) s. 07.09.1913 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Koskela, k. 15.11.1974 Kuru.
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Kurusta Tampereelle arkisin.

Puoliso: Vihitty 30.08.1936 Kuru Artturi Mikael Tiura. (Taulu 383) Liikennöitsijä 1935--1679, 23.6.1975 liikenneneuvos, Kurun yrittäjä 1977. Kurun KOP:n hallituksen jäsen. Länsilinjat osti vuonna 1979 30-onnikan yrityksen A.Tiura Oy:n kuljettajineen., s. 28.09.1908 Kuru, k. 24.12.1991 Kuru. 1930-luvun koventuneessa kilpailutilanteessa laivayhtiöt pyrkivät kuitenkin tietoisesti
yhteistyöhön linja-autoliikennöitsijöiden kanssa. Esimerkiksi Höyrylaiva Osuuskunta
Tarjanne aloitti säännöllisen yhteistyön Ruoveden oman linja-autoliikennöitsijän, Kalle Mannisen kanssa. Tämä kuljetti matkalaisia Ruoveden Selviikin ja kirkonkylän sekä Virtain välillä vuodesta 1934 ainakin vuoteen 1938.16 Järjestetyn matkailun tultua tärkeäksi osaksi Tampereen ja Virtain välistä
sisävesireittiä Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne sai yhteistyökumppanikseen Etelä- Pohjanmaan matkailuyhdistyksen, joka puolestaan organisoi niin sanotun turistilinjan
Virroilta Vaasaan vuonna 1934.17 Laivayhtiöt yrittivät hyötyä linja-autoliikenteestä myös laivayhtiöiden keskinäisessä kilpailussa. Esimerkiksi Kurun laivaliikenteelle linja-autot toivat uusia matkustajia
1930-luvun alussa, kun Virroilta ja Ruoveden seudulta alettiin kuljettaa matkalaisia
juuri Kurun laivoille.18 Samalla Virtain-linjan laivat menettivät potentiaalisia matkustajia.
Karttaa katsomalla on helppo ymmärtää Kurun soveltuminen linja-autojen ja laivojen yhdysliikenteen kohtauspisteeksi – ihmisiä pystyttiin kuljettamaan Kurun laivoille koko Näsijärven järvialueen länsipuolelta, niin Parkanosta, Kihniöstä ja Virroilta kuin Ruovedeltäkin. Kurusta vesitie Tampereelle
oli lisäksi suhteellisen suora.
Matkustajia puolestaan ilahdutti laivalippujen hinta: Kurun laivaliikenteen sisäinen kilpailu oli ennätyksellisen kovaa vuosien 1930–1933 välillä, mikä painoilippujen hinnat alas ja teki matkustamisen halvaksi. Omalta osaltaan syöttöliikenteen mahdollisuuksia juuri Kurussa paransi se,
että Tampereen ja Kurun välinen tie oli suorastaan surullisenkuuluisa huonosta kunnostaan, mikä venytti suoran Tampere-
Kuru linja-autoliikenteen aloittamisen aina vuoteen 1935 asti. Tieverkoston yleinen huono kunto toki vaikeutti autoliikennettä kaikkialla. Kun suora linja-autoliikenne Tampereen ja Kurun välillä sitten alkoi, joutui laivayhtiö 1930-luvun loppupuolella tekemään useita sopimuksia linja-autoliikennöitsijä Artturi Tiuran kanssa saadakseen edes rippeitä matkustajavirroista. Linja-autoliikennöitsijän
vahvaa asemaa kuvaa, että sopimukset koskivat pääasiassa linja-autoliikenteelle vähämerkityksellisiä
alueita, kuten Kihniötä. Liikennöitsijät tekivät kuitenkin myönnytyksiä puolin ja toisin: laivayhtiö lupasi olla puuttumatta linja-autojen suoraan Tampereen liikenteeseen, ja linja-autoliikennöitsijä
taas lupasi tuoda matkustajia laivalaitureille Kihniön asemalta. Eräässä sopimuksessa
linja-autoliikennöitsijältä jopa kiellettiin suorien Tampereen linja-autolippujen myynti ja
mainostaminen laivalaiturille ajaneessa vuorossa. 19 Itsestään selvää kuitenkin oli, ettei
tällainen protektionistinen politiikka toiminut pidemmän päälle.
Kaiken kaikkiaan syöttöliikennelinjat satamiin jäivät historiallisessa katsannossa
eräänlaiseksi kuriositeetiksi ja välivaiheeksi. Aluksi linja-auto tuli hevosen tilalle liikennettä
laivoille syöttäneenä kulkuvälineenä ennen kuin autojen todelliset vahvuudet pääsivät oikeuksiinsa suorien, nopeiden ja ympärivuotisten linjojen muodossa. Suorat linjat syrjäyttivätkin syöttöliikenteen lähes kokonaan 1930-luvun loppuun mennessä. Asiakkaan kannalta tämä merkitsi liikenteen
nopeutumista ja kulkuvälineestä toiseen vaihtamisen jäämistä pois. Matkustajaliikenteen
lisäksi tällä oli tuntuva merkitys etenkin rahtiliikenteessä – enää ei tarvittu kuin
yksi lastaus autoon ja toinen autosta ulos. Laivoilla kuljetettaessa tuotteet oli pitänyt
ensin tuoda jollain satamaan, siitä laivaan ja edelleen määränpäässä laivasta ulos ja
satamasta perille. Suorien linja-autolinjojen myötä Näsijärven matkustajalaivaliikenteen
aika hyötyliikenteen palveluksessa alkoi olla ohi – toisen maailmansodan syttyminen tosin
jatkoi tätä aikaa noin kymmenellä vuodella.
Eräänä historiallisena jäänteenä linjaauto–laiva -syöttöliikenteestä ovat kuitenkin
matkailukäytössä yhä olevat linjat: esimerkiksi Näsijärven seudulla linja-autot kuljettavat
yhä matkalaisia höyrylaiva Tarjanteen reitin pysähdyspaikkoihin.
Vanhemmat: Kalle Tiura, Ala-Toikon Tiuran torpan isäntä, Kalle Kalle oli Kurun Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torppari, muutti Kurusta perheineen 7.11.1907 Messukylään. Kalle muutti perheineen takaisin Kuruun ja osti Haapaniemestä Sulkun tilan ja oli siellä tekemässään pajassa seppänä., s. 31.05.1875 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 24.07.1958 Kuru, Olkitaipale ja Vilhelmiina Antintytär Tiura o.s. Vastamäki, s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, (kaksonen), k. 08.07.1954 Kuru, Olkitaipale.
A.Tiuran aikataulu 1.6.1971 Tampereelta Kuruun arkisin.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 228
VIII Helmi Maria Matintytär Taipale o.s. Lahdenperä, (Taulusta 219, isä Matti Lahdenperä) s. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, k. 26.06.1979 Kuru, Olkitaipale. - Tuon pyhää savua ja mirhamia, sano Haapanen, kun ampiaispesän toi Taipaleen emännän kamariin.

Puoliso: Sulo Edvard Taipale. (Taulu 409) Taipaleen isäntä 1935-1967, s. 16.01.1893 Kuru, Olkitaipale, k. 22.08.1969 Kuru, Olkitaipale. Ennen maantie meni läpi Taipaleen pihamaan ja jakoi sen kahtia. Sillä kohtaa tavattiin aina laivakyytiä Toikolle tehtäessä panna hevonen parhaaseen raviin:
''Kylän kohlalla komeesti, vaikka kankaalla kontaten'' sanottiin.

Vaakaniemen ruodin kinkerit oli määrä pitää Taipaleessa. Aarian Jussi tiesi lukutaitonsa olevan sitä luokkaa, että hän voipi joutua jopa pöydän alle killisteleen. No, Jussi mietti ja mietti ja silloin Jussin päässä välähti, että onpas mateenpyydyksiä Jakamassa ja kutuaika lähestyy. Jussilla oli tuuria, mateita tuli, niinpä Jussi täytti konttinsa ja lähti pappilaan.
No arvaahan sen, kuinka pappi sellaisesta lahjasta hykerteli käsiään ja Jussin olo oli helpottunut. Mutta sitten koitti kinkeripäivä ja Jussille aivan outo lukutaidon kuulustelija. Tilanne oli siinä äärirajalla, että Jussia piti survastaman pöydän alle.
Jussi parkaisi hädissään, että mitkäs ne mateet oli?
Pappikin havahtui ja asia painettiin villaisella ja Jussilta jäi pöydänalus tutkimatta.

- Kyllä nyt separaattorin kamppi katkesi, sanoi Taipaleen vaari, kun poliittiselta palopuhujalta peukalo katkesi.
Vanhemmat: Edvard Anselm Joosuanpoika Taipale, Taipaleen isäntä 1887-1934, rippikirjassa lukee kelpaamaton., s. 04.12.1865 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Hemannintytär Taipale o.s. Hilden, Tilta muutti Teiskoon vanhempiensa kanssa 29.10.1973 ja palasi Kurun Olkitaipaleen Taipaleen emännäksi heti häiden jälkeen., s. 07.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Olkitaipaleen Taipaleen sukuhauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Valto Taipale . Tauluun 229
Maiju Taipale
Vilma Matilda Hakala o.s. Taipale s. 28.04.1934 Kuru, Olkitaipale, k. 05.04.2012 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 229
IX Valto Taipale, (Taulusta 228, isä Sulo Taipale) Taipaleen isäntä 1968-2001.

Puoliso: Hilkka Taipale

Lapset:
Marko Taipale Taipaleen isäntä 2002 -, s. 1970 Kuru, Olkitaipale.
Maria Ruuska o.s. Taipale , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 230
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 230
X Maria Ruuska o.s. Taipale, (Taulusta 229, isä Valto Taipale) s. Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Hannu Ruuska

Lapset:
Eero s. Kuru, Olkitaipale.
Elias s. Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 231
VIII Emma Lydia Matintytär Salonen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 219, isä Matti Lahdenperä) s. 25.02.1897 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1975 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 14.05.1920 Kuru Paavo Edvard Salonen s. 15.04.1899 Kuru, Olkitaipale, k. 26.08.1971 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aleksi Iisakinpoika Salonen, s. 05.03.1872 Ikaalinen, Karttu,Kauppila, k. 26.06.1953 Kuru, Olkitaipale ja Tilta Karoliina Kaarlentytär Salonen, Tilta muutti Teiskon Pohjasta 11.11.1893 Kurun Olkitaipaleen Taipaleeseen piiaksi., s. 19.01.1875 Teisko.
Parkkuun nuoret urheiluharjoituksissa koulun pihassa 1920-luvun lopulla. Henkilöt vasemmalta ovat Reino Laurila, neljä tunnistamatonta (keskellä mahdollisesti Urho tai Aleksi Salonen), kuula kädessä Matti Suoniemi, Matti Tanhuamäki, Martti Laurila, ?, Arvi Taipale, Lauri Tanhuamäki ja Paavo Salonen. Kuva Jalmari Mantereen.

Lapset:
Helvi Anna-Liisa Salminen o.s. Salonen , s. 15.08.1920 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 232
Sylvi Vastamäki o.s. Salonen , s. 10.02.1923 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 234
Saara Salonen Saara oli Olkitaipaleen Vanhakylässä karjakkona., s. 19.03.1925 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen), k. 24.04.2010 Kuru.
Paavo, Emma ja Saara Salosen hauta Kurun Tammikankaalla.
Marjatta Salonen s. 19.03.1925 Kuru, Olkitaipale, (kaksonen).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 232
IX Helvi Anna-Liisa Salminen o.s. Salonen, (Taulusta 231, äiti Emma Salonen) s. 15.08.1920 Kuru, Olkitaipale, k. 20.08.1992 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Jaakko Emanuel Salminen s. 07.05.1913 Kuru, Olkitaipale, Laurila, k. 01.06.1992 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Emanuel (Manu) Tildantytär Salminen, Manu Salminen Taipaleessa renkinä 1887-89, Ylä-Tokossa 1889-94, Kurun Olkitaipaleen Taipaleen Salmisella 1894-95, missä avioitui toisen kerran, Taipaleen Eromäessä 1895-98, Tienarilla 1899-, s. 21.04.1871 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Hilda Maria Teemuntytär Salminen o.s. Lepomäki, s. 15.11.1879 Ikaalinen, Juhtimäki, Nisula.
Jaakko ja Helvi Salmisen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Martti Salminen Tampereen kaupungin katukivien tekijä, muuttanut kotitaloonsa eläkkeelle jämisen jälkeen., s. 1949 Kuru, Olkitaipale.
Ritva-Liisa Kaarina Nieminen o.s. Salminen , s. 09.07.1951 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 233
Raimo Salminen s. Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 233
X Ritva-Liisa Kaarina Nieminen o.s. Salminen, (Taulusta 232, äiti Helvi Salminen) s. 09.07.1951 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Eino Veikko Nieminen

Lapset:
Petri Tapani Nieminen s. 01.11.1974 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 234
IX Sylvi Vastamäki o.s. Salonen, (Taulusta 231, äiti Emma Salonen) s. 10.02.1923 Kuru, Olkitaipale, k. 2009 Kuru.

Lapset:
Helena Haapanen o.s. Salonen , s. 05.07.1942 Kuru. Tauluun 235
1. puoliso: Eino Olavi Vastamäki Eino rakensi talon Kurun Tammikankaan hautausmaata vastapäätä tien toiselle puolelle. Eino oli tunnettu rakennusmies erityisesti tarkkuudestaan., s. 27.04.1922 Kuru, Poikelus, k. 1985 Kuru.
Vanhemmat: Matti Antinpoika Vastamäki, s. 22.07.1879 Kuru, Juhtimäki, Valkeajärvi, (kaksonen), k. 7-11-1938 Kuru, Poikelus ja Iita Maria Kallentytär Vastamäki o.s. Pallineva, s. 13.07.1887 Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.04.1953.
Lapset:
Keijo Olavi Vastamäki Keijo toimi poliisina Tampereella., s. 14.06.1950 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 235
X Helena Haapanen o.s. Salonen, (Taulusta 234, äiti Sylvi Vastamäki) Paavo ja Emma Salonen ottivat Helenan ottolapsekseen. Sairaala-apulainen., s. 05.07.1942 Kuru, k. 04.11.2016 Tampere.
Helena Haapasen os. Salonen kuolinilmoitus Aamulehdessä 04.12.2016

Puoliso: Jorma Haapanen Jorma asuu perheineen Tampereella ja oli töissä Lokomolla., s. Kuru.

Lapset:
Tarja Haapanen s. Tampere.
Taru Haapanen s. Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 236
VII Selma Matiaksentytär Ketonen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 218, isä Matias Lahdenperä) s. 20.05.1850 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 19.09.1874 Kuru, Lahdenperä Juho Abrahaminpoika Ketonen Juho oli sorvaajaoppilaana Olkitaipaleen Naapurissa naimisiin mennessään, nikkari. Maalari Juho ja Selma Ketonen muuttivat vuonna 1904 Olkitaipaleen Tienarin Huvimäkeen. Parkkuussa on jäljellä Ketosen tekemiä piironkeja, pöytiä ja tuoleja., s. 25.12.1851 Virrat, Vermas, Ojala.

Lapset:
Emma Lyyti Ketonen s. 16.08.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
Juho Arviiti Ketonen , s. 02.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen. Tauluun 237
Toivo Ketonen Toivo muutti 17.11.1905 Tampereelle., s. 30.01.1886 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
Onni Eetu Ketonen s. 26.07.1889 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen, k. 17.07.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 237
VIII Juho Arviiti Juhonpoika Ketonen, (Taulusta 236, äiti Selma Ketonen) s. 02.12.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kylänen.

Puoliso: Vihitty 25.10.1906 Kuru Epra (Eriika) Juhantytär Ketonen o.s. Leppänen Eriika muutti Tampereelle Ruovedelta ja Tampereelta Kuruun vuonna 1906, meni naimisiin ja palasi miehensä kanssa 6.2.1907 Tampereelle., s. 23.07.1882 Ruovesi, Huopioniemi, Mäenpää, Hunninko.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 238
VII Henriikka Matiaksentytär Lahdenperä, (Taulusta 218, isä Matias Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär, Taipaleen piika 1871, vuonna 1872 takaisin kotiinsa Lahdenperään missä asui perheensä kanssa mäkitupalaisena vuoteen 1884 asti., s. 09.03.1853 Kuru, Olkitaipale. Henriikka Lahdenperä muutti perheineen Tienarille itselliseksi ja saivat asuttavakseen Tienarin maalta mäkituvan Lahdenperän maiden vierestä Näsijärven lahden poukamasta eli Viertolan, joka sijaitsee Parkkuuntien ja Olkitaipaleen teiden risteyksen yläpuolella.
Henriikka piti leipomoa Viertolassa jo 1900-luvun alkupuolella, se oli nykyisen autotallin kohdalla.
Rekisterinro = Kantatila TIENARI 303-415-6-15
Rekisterinro = VIERTOLA 303-415-6-20
Lohkominen 16.9.1932 Rajankäynti 29.3.1973
Lakanneen yhteisen alueen siirtyminen 25.10.1982
Kuntajaon muutos 1.1.2009 = VIERTOLA 980-458-6-20.
Viertola 980-458-6-20

1. puoliso: Vihitty 15.08.1874 Kuru, Lahdenperä Kustaa Aatu (äpärä) Loviisantytär Frisk Kustaa syntyi Aurejärven kruununtorppa Jänesniemen piialle Loviisalle, Vaakaniemen Sarven renki, Lahdenperän itsellinen ja mäkitupalainen, Tienarin itsellinen, Kustaa kuoli Tienarin itsellisenä 40-vuotiaana viinaan., s. 15.01.1854 Kuru, Aurejärvi, Jänisniemi, k. 07.03.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
Äiti: Loviisa Jeremiaantytär Frisk o.s. Jouttiaho, Loviisa kuoli 44-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 18.04.1829 Kuru, Aurejärvi, Huhdanpää, k. 11.02.1874 Kuru, Riuttaskorpi, Suojärvi.
Viertolan talo, jonka omistaa vuonna 2012 Asko Yliaho.

Lapset:
Rosa Maria Frisk s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 21.08.1879 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
Kaarlo Kustaa Frisk Kaarlo kuoli 12-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 02.07.1879 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä, k. 09.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eeva Maria Haapaniemi o.s. Frisk , s. 22.12.1881 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä. Tauluun 239
Matti Frisk s. 06.03.1885 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Juha Frisk Juha kuoli 5-vuotiaana tulirokkoon., s. 18.10.1886 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 17.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Eevertti Frisk Eevertti kuoli 2-vuotiaana tulirokkoon., s. 09.09.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola, k. 17.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
Väinö Frisk Väinö syntyi 6 kk isänsä kuoleman jälkeen ja kuoli 4 kk:n ikäisenä., s. 02.09.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola, k. 04.01.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Viertola.
2. puoliso: Vihitty 01.11.1895 Kuru Matias (Matti) Matinpoika Niininen Matti muutti Ruovedelta Pekkalasta renkinä 12.9.1895 Kurun Olkitaipaleen Tienarille. Ruoveden rippikirjassa merkintä kelpaamaton. Matti Niininen oli itsellisenä Tienarin Viertolassa., s. 19.02.1872 Ruovesi, Kauttu, Niinimäki. Matti Niininen oli Amerikan kävijä. Hän keräsi uppotukkeja Näsijärvestä ja rakensi niistä Viertolan. Sitä ennen siinä oli ränsistynyt mökki.
Vanhemmat: Matti Reetanpoika, Niinimäen itsellinen, s. 11.09.1839 Ruovesi ja Veera Kallentytär, s. 15.10.1845 Ruovesi.
Viertola 980-458-6-20
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 239
VIII Eeva Maria Kustaantytär Haapaniemi o.s. Frisk, (Taulusta 238, äiti Henriikka Lahdenperä) s. 22.12.1881 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 23.08.1901 Kuru Matti Jalmari Matinpoika Haapaniemi e. Lammi s. 06.01.1880 Kuru, Sontu, Paulajärvi.
Vanhemmat: Matti Johanneksenpoika Lammi, Sonnun kylän Lammin talon poika, Paulaniemen renki, Kurun Sonnun itsellinen, Matti kuoli 27-vuotiaana keuhkotautiin., s. 04.03.1854 Kuru, Poikelus, k. 15.10.1881 Kuru, Keihäslahti, Koivisto, Paulaniemi ja Mariana Akselintytär Haapaniemi ent. Lammi o.s. Honkaniemi, s. 09.09.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto.
Haapaniemen päärakennus, nykyään kesämökkinä. Haapaniemen navetta paloi 1970-luvulla salamaniskusta.

Lapset:
Matti Haapanen e. Haapaniemi , s. 15.08.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 240
Lauri Haapaniemi s. 29.12.1904 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Nykyisen Haapaniemen tilan rajat = I-alue, II-alue Sikkiläntie 25:n kohdalla..
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 240
IX Matti Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 239, äiti Eeva Haapaniemi) s. 15.08.1902 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 16.07.1982 Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
303-415-6-10 Haapaniemi, lohkominen 19.2.1920 Tienarista. Nykyinen rekisterinumero on 980-458-6-52

Puoliso: Lempi Kaarina Haapanen o.s. Kylänen s. 10.07.1904 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 22.04.1985 Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
Vanhemmat: Jeremias Jeremiaanpoika Kylänen e. Vanhakylä, Olkitaipeleen Lahdenperä itsellinen, suutari, s. 08.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.12.1927 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä ja Ida Maria Sandrantytär Kylänen o.s. Palmen, s. 14.02.1879 Ruovesi.
Matti ja lempi Haapasen sekä poikansa Pekan hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Maija-Liisa Haapanen s. Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
Pekka Matias Haapanen Pekka sairasti epilepsiaa., s. 15.01.1930 Kuru, Olkitaipale, Lepistö, k. 28.02.1948 Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
Leena Haapanen , s. Kuru, Olkitaipale, Lepistö. Tauluun 241
Esko Haapanen s. Kuru, Olkitaipale, Lepistö.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 241
X Leena Haapanen, (Taulusta 240, isä Matti Haapanen) s. Kuru, Olkitaipale, Lepistö.

Puoliso: Jaakko Haapanen Kivityöntekijä, katukivet erikoisosaamista.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 242
VII Maria Aleksandra Matiaksentytär Kylänen o.s. Lahdenperä, (Taulusta 218, isä Matias Lahdenperä) s. 11.07.1856 Kuru, Olkitaipale, k. 14.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 28.08.1875 Kuru, Lahdenperä Jeremias Jeremiaanpoika Kylänen e. Vanhakylä. (Taulu 240) Olkitaipeleen Lahdenperä itsellinen, suutari, s. 08.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 15.12.1927 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vanhemmat: Jeremias Antinpoika Vanhakylä, Vanhakylän isäntä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale ja Loviisa Juhontytär Vanhakylä o.s. Kastari, Philpuksen talon tytär, vanhakylän emäntä., s. 03.08.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 05.09.1884 Kuru, Olkitaipale.
Suutari Jeremias Kyläsen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Kalle Kustaa Kylänen Kalle muutti Tampereelle 7.5.1901, kelpaamaton armeijaan., s. 02.06.1878 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Juho Kylänen Juho muutti 6.2.1902 Tampereelle., s. 01.02.1881 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Senja Maria Kylänen Senja muutti 21.7.1901 Tampereelle, s. 28.12.1883 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Hilja Alaksandra Kylänen Hilja muutti 14.11.1905 Tampereelle., s. 10.01.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Arviiti Kylänen s. 01.05.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 26.12.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Emma Lyytia Kylänen s. 27.03.1893 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, k. 16.04.1895 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Emmi Josefiina Kylänen Emmi muutti 31.7.1903 Tampereelle., s. 05.02.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 243
VII Eelis Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, (Taulusta 218, isä Matias Lahdenperä) Eelis oli renkinä Lahdenperässä, Vanhakylässä, Riihikoskella, itsellinen Lahdenperässä 1892-, s. 07.02.1859 Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.

Puoliso: Vihitty 13.09.1879 Kuru Maria Matintytär Lahtinen o.s. Rintamäki. (Taulu 463) s. 04.08.1855 Kuru, Karjula, Heikkilä.
Vanhemmat: Matias Heikinpoika Rintamäki e. Vehkakoski, Kurun Keihäslahden Kurun renki naimisiin mennessään, Kurun Keihäslahden Tammikankaan torppari 1857-1861. Kurun Karjulan Heikkilän Rintamäen torpan vävy ja isäntä 1862-1869. Olkitaipaleen Parkkuun sahan renki 1870-1887, Olkitaipaleen Taipaleen itsellinen., s. 20.02.1825 Kuru, Hainari, k. 09.06.1903 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Vilhelmiina Yrjöntytär Rintamäki, s. 06.05.1830 Kuru, Karjula, Heikkilä, k. 29.09.1888 Kuru, Olkitaipale, Taipale.

Lapset:
Iita Maria Mäkinen o.s. Lahtinen , s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä. Tauluun 244
Kalle Ahonen e. Lahtinen , s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 245
Eelis Lahtinen Eelis kuoli 3-vuotiaana heikkouteen., s. 30.03.1884 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 14.05.1887 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Eeti Lahtinen Olkitaipaleen Lahdenperän Mäkelän isäntä. Mäkelä sijaitsee Parkkuun työväentaloa vastapäätä tien toisella puolella., s. 21.07.1888 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Hilda Lahtinen s. 22.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Arvid Lahtinen s. 09.07.1896 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Helmi Vilhelmiina Lahtinen s. 03.07.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 02.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 244
VIII Iita Maria Eeliksentytär Mäkinen o.s. Lahtinen, (Taulusta 243, isä Eelis Lahtinen) s. 20.02.1880 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 18.10.1903 Kuru Joakim Edvard Alpiinuksenpoika Mäkinen Lahdenperän itsellinen, s. 26.01.1881 Kuru, Petäjälammi, Yläpaappanen.
Vanhemmat: Alpiinus Juhonpoika, Alpiinus oli rengin poika ja itsekin renki, itsellinen, isäntärenki, Ala-Männistön torppari. Alpiinus oli naimisiinmennessään renkinä Kurun Hainarin puustellissa., s. 13.03.1848 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Helena (Leena) Kallentytär Palmgren, Leena oli piikana Leponiemessä naimisiin mennessään., s. 21.08.1846 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 25.09.1898 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, Pihlajamäki.

Lapset:
Eero Edvard Mäkinen s. 26.09.1904 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
Yrjö Matias Mäkinen s. 18.04.1907 Kuru, Olkitaipale. Lahdenperä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 245
VIII Kalle Eeliksenpoika Ahonen e. Lahtinen, (Taulusta 243, isä Eelis Lahtinen) s. 29.12.1882 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Raunion kiinteistö, missä Kalle Ahonen asui perheineen, on kartassa kohdassa, missä näkyy käsi ja toinen palsta tien toisella puolella, missä on sinisellä merkki 0. Tässä palstassa sijaitsi Kalle Ahosen paja.

Puoliso: Vihitty 13.11.1904 Kuru Aliina Iisakintytär Ahonen s. 12.08.1882 Parkano, Nerkoo, Pekkala.
Vanhemmat: Iisakki Efraim Juhonpoika, Nerkoon Pekkalan itsellinen., s. 25.11.1848 Parkano, Kihniö, Paloniemi ja Matilda Kustaantytär Maja, s. 09.02.1854 Parkano, Kihniö, Soisenniemi.

Lapset:
Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen , s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 246
Kalle Matias Ahonen s. 10.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 16.12.1907 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Kalle Matias Ahonen , s. 13.12.1908 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä. Tauluun 247
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 246
IX Helmi Maria Haapanen o.s. Ahonen, (Taulusta 245, isä Kalle Ahonen) s. 02.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 27.11.1987 Kuru, Olkitaipale.
Helmi ja Lauri Haapasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Lauri Herman Haapanen. (Taulu 263). (Taulu 137) Seppänä mm. Olkitaipaleen Tienarilla, Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa., s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi, k. 20.06.1967 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Juho Manu Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola, s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vuosisadan alussa perustetun Näsin Kiviteollisuuden palveluksessa toimineita seppiä pajassaan 1930-luvun alussa. Seppien tehtävänä oli kunnostaa kivimiesten porat. Kurulainen graniitti tunnetaan paperiteollisuudessa maamme rajojen ulkopuolellakin.

Lapset:
Lauri Haapanen s. Kuru, Olkitaipale, k. Tampere.
Taisto Haapanen s. Kuru, Olkitaipale, k. Tampere.
Paavo Haapanen s. Kuru, Olkitaipale, k. Helsinki.
Esko Haapanen s. Kuru, Olkitaipale.
Leo Haapanen s. Kuru, Olkitaipale.
Laila Ojanen o.s. Haapanen , s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 137
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 247
IX Kalle Matias Ahonen, (Taulusta 245, isä Kalle Ahonen) Kalle oli seppä ja ajoi traktorillaan vuokra-ajoa., s. 13.12.1908 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 12.01.1977 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
21.3.1923 Parkkuun kansakoulun oppilaitten hiihtokilpailut: Kuvassa vasemmalla ylhäällä Jalmari Mantere, n:ro 1 Jaakko Salminen, n:ro 2 Pauli Salminen, Ojasen Martin s.1.12.1909 takana Unto Nieminen s. 18.07.1914 ja kaatui 08.07.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä 08.07.1944 Pälväjärvellä (poikamies), keskellä n.ro 7 Yrjö Ojanen (näkyy hieman suksen takaa), vasemmalla opettajan vieressä n:ro 8 Kalle Thurman, Yrjö Ojasen yläpuolella n:ro 4 Kalle Ahonen s.13.12.1908.

Puoliso: Anni Ahonen o.s. Mäntytörmä Keihäslahden Sillanpään Mäntytörmän torpan tytär, s. 29.03.1912 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää, k. 17.09.1996 Kuru, Olkitaipale, Raunio.
Anni ja Kalle Ahonen sota-ajan kihlakuvassaan. (Kuva kirjasta: Urho Riihikoski-Parkkuu muistoissani. Kuva: Aulis Ahosen arkisto.

Lapset:
Aino Ahonen s. Kuru, Olkitaipale, Raunio.
Aimo Ahonen s. 05.12.1946 Kuru, Olkitaipale, Raunio, k. 19.02.2008.
Anna ja Kalle Ahosen hauta Kurun Tammikankaalla.
Alpo Ahonen , s. 01.07.1948 Kuru, Olkitaipale, Raunio. Tauluun 248
Alli Ahonen s. Kuru, Olkitaipale, Raunio.
Aulis Ahonen s. Kuru, Olkitaipale, Raunio.
Kalle Ahosen poika Aulis asui ja kunnosti kotitalonsa.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 248
X Alpo Ahonen, (Taulusta 247, isä Kalle Ahonen) s. 01.07.1948 Kuru, Olkitaipale, Raunio.

Puoliso: Tuulikki Maria Ahonen o.s. Marjamäki s. 04.08.1949 Tampere, k. 14.06.2006 Tampere.
Vanhemmat: Arvo Marjamäki, Linja-autonkuljettaja TKL., s. 27.05.1923 Ikaalinen, k. 02.06.2010 Tampere ja Sirkka Marjamäki o.s. Petäjä, s. 18.05.1925, k. 09.04.2009 Tampere.

Lapset:
Jarkko Tapio Ahonen Jarkko kuoli tapaturmaisesti., s. 09.03.1972 Tampere, k. 24.05.1977 Tampere.
Harri Tapio Ahonen Kirjailija., s. 24.01.1976 Tampere.
Karri Kaarlo Ahonen s. 11.03.1979 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 249
VII Kaarlo Eevertti Matiaksenpoika Lahtinen e. Lahdenperä, (Taulusta 218, isä Matias Lahdenperä) Lahdenperän poika, Lahdenperän Mäkelän torpan itsellinen, muutti perheineen vuonna 1905 Petäjälammin Ikoselle mäkitupalaiseksi. Kaarlo muutti Amerikkaan, kirjoittaa Urho Riihikoski kirjassaan Parkkuu muistoissani., s. 26.12.1861 Kuru, Olkitaipale.

1. puoliso: Vihitty 28.05.1883 Kuru Tilda Matintytär Lahtinen o.s. Tanhuamäki. (Taulu 484). (Taulu 485) s. 02.04.1864 Kuru, Riihikoski.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Tanhuamäki e. Järvensivu, Tanhuamäen torpparikausi alkoi uudelleen 1869 Matti ja Eeva Tanhuamäen asuttaessa Riihikosken torpan., s. 10.04.1840 Kuru, Riihikoski ja Eeva Loviisa Antintytär Tanhuamäki o.s. Poikeluspohja, Torpparin tytär, s. 01.02.1836 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Lapset:
Hilda Maria Siltanen o.s. Lahtinen , s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 250
Iita Aleksiina Lahtinen , s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 253
2. puoliso: Vihitty 21.09.1894 Kuru Miina Manuntytär Lahdenperä o.s. Vetikko. (Taulu 11) s. 20.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Vanhemmat: Manu Mooseksenpoika Vetikko e. Riihikoski, Vanhakylän Leveelahden Vetikon vävy ja torppari. Manu muutti vaimonsa kuoltua lapsineen Olkitaipaleen Tienarille itselliseksi. Manu kuoli 57-vuotiaana lentävään keuhkotautiin., s. 09.04.1837 Kuru, Riihikoski, k. 15.02.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Vilhelmiina Jeremiaantytär Vetikko, Vilhelmiina kuoli 40-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 23.01.1849 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla, k. 13.11.1889 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla.
Lapset:
Eero Johannes Lahtinen s. 13.02.1899 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Tyyne Emilia Lahtinen s. 22.06.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä, k. 23.08.1901 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Martta Vilhelmiina Lahtinen s. 05.03.1903 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Mäkelä.
Anni Augusta Lahtinen s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Anni Lettoniemi o.s. Lahtinen , s. 20.09.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 11
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 250
VIII Hilda Maria Kaarlontytär Siltanen o.s. Lahtinen, (Taulusta 249, isä Kaarlo Lahtinen) s. 29.07.1883 Kuru, Olkitaipale, k. 10.11.1950 Kuru.

Puoliso: Vihitty 11.11.1904 Kuru Manu Aapelinpoika Siltanen e. Svartvik. (Taulu 374) Hainarin Mustalahden itsellinen, Keihäslahden Leponiemen Alamännistön torpan isäntä 1907-., s. 31.03.1879 Kuru, Hainari, k. 03.12.1933 Kuru.
Vanhemmat: Aapeli Jeremiaanpoika Svartvik, s. 16.09.1847 Kuru, Hainari, k. 17.08.1882 Kuru, Hainari ja Miina Jeremiaantytär Viiki (Svartvik) o.s. Keskinen, s. 06.09.1845 Kuru, Karjula, Heikkilä, Hangaslammi, k. 29.03.1918 Kuru.

Lapset:
Lauri Artturi Siltanen s. 29.08.1905 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 24.05.1928 Kuru.
Eero Olavi Siltanen , s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti. Tauluun 251
Väinö Johannes Siltanen , s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö. Tauluun 252
Martti Manu Siltanen s. 06.06.1914 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 24.08.1970 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 251
IX Eero Olavi Manunpoika Siltanen, (Taulusta 250, isä Manu Siltanen) Metsätyönjohtaja, sahatyönjohtaja., s. 03.07.1907 Kuru, Hainari, Mustalahti, k. 05.06.2001 Kuru.

Puoliso: Vihitty 04.07.1931 Irma Annikki Siltanen ent. Saarnio o.s. Puro s. 26.09.1910 Tampere, k. 23.03.1993 Kuru.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 252
IX Väinö Johannes Manunpoika Siltanen, (Taulusta 250, isä Manu Siltanen) Sekatyömies, metsätyönjohtaja., s. 27.12.1908 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, Alamännistö, k. 21.04.1995 Kuru.

Puoliso: Vihitty 01.07.1936 Kuru Aili Miranda Oskarintytär Siltanen o.s. Hakola s. 28.04.1907 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Oskari Salomon Salomoninpoika Hakola, s. 27.10.1879 Kuru, Riuttaskorpi ja Amanda Karoliina Gabrielintytär Hakola o.s. Ketola, s. 11.06.1886 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, (kaksonen).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 253
VIII Iita Aleksiina Kaarlontytär Lahtinen, (Taulusta 249, isä Kaarlo Lahtinen) Olkitaipaleen Vanhakylän piika., s. 13.11.1885 Kuru, Olkitaipale.

Lapset:
Johannes Waldemar (äpärä) Lahtinen s. 04.08.1905 Kuru, Riihikoski, Tanhuamäki, k. 02.04.1907 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
1. puoliso: Vihitty 11.09.1907 Kuru Lauri Jaakko Matinpoika Aalto Itsellinen., s. 10.10.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
Lapset:
Eino Armas Aalto s. 16.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 254
VI Juuse Timoteuksenpoika Lindqvist e. Lahdenperä, (Taulusta 217, äiti Helena Lahdenperä) Parkkuun sahan sahanasettaja, s. 11.03.1815 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 11.03.1860 Kuru, Kuorejärvi Riikka Antintytär Lindqvist o.s. Kuorejärvi s. 17.07.1836 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Kuorejärvi e. Ferm, Sotilaan poika, Kuorejärven eli entisen Kuoreniemen torppari., s. 29.11.1778 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. 12.02.1858 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Leena Joosepintytär Kuorejärvi o.s. Ylinen eli Mäntylä, s. 16.05.1791 Kuru, Keihäsjärvi, k. 25.02.1862 Kuru, Karjula, Kuusitaipale.

Lapset:
Hilma Maria Lindqvist s. 03.08.1861 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Amanda Sofia Lindqvist s. 25.11.1863 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Kaarle Vilho Saarinen e. Lindqvist , s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha. Tauluun 255
Juho Kustaa Lindqvist s. 21.06.1868 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
Hilma Elina Lindqvist s. 30.05.1871 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 255
VII Kaarle Vilho Juusenpoika Saarinen e. Lindqvist, (Taulusta 254, isä Juuse Lindqvist) s. 09.07.1865 Kuru, Olkitaipale Parkkuun saha, k. 18.04.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.

Puoliso: Vihitty 26.12.1893 Kuru Vilhelmiina (Miina) Aapelintytär Laurila o.s. Saarinen Kuusitaipaleen Kuorejärven torpan tytär, Laurila emäntä, s. 15.01.1873 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 05.01.1951 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Aapeli Markunpoika Kuorejärvi, Kuorejärven torpan isäntä., s. 24.11.1840 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, k. 01.01.1903 Kuru, Karjula, Kuusitaipale ja Tilta Juhontytär Kuorejärvi o.s. Pitkälä, s. 20.11.1842 Kuru, Karjula, Pyydysmäki.
Tilannevuosi 1932. Omistajat v:sta 1900 Elias Laurila ja puolisonsa Vilhelmiina (o.s. Saarinen) v:sta 1903.

Lapset:
Eetvartti Vilhelmi Laurila e. Saarinen s. 20.10.1893 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Hilma Josefiina Saarinen s. 28.09.1895 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.03.1898 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Niilo Johannes Saarinen s. 04.12.1897 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 09.05.1899 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
Hulda Matilta Saarinen s. 15.03.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi, k. 16.08.1900 Kuru, Karjula, Kuusitaipale, Kuorejärvi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 256
VI (Helena) Eeva Timoteuksentytär Kestilä ent. Kuivaniemi o.s. Lahdenperä, (Taulusta 217, äiti Helena Lahdenperä) Olkitaipaleen Lahdenperän tytär, Kuivaniemen torpan emäntä. Eeva sairasti kaatumatautia (epilepsia)., s. 06.07.1827 Kuru, Olkitaipale, k. 17.05.1909 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Helena Lahdenperän syntymämerkintä Kurun syntyneiden luettelossa. Rippikirjassa nimeksi on muutettu Eeva, mikä nimi seurasi häntä koko loppuelämän.

1. puoliso: Vihitty 31.05.1852 Kuru Matti Heikinpoika Kuivaniemi Leponiemen Kuivaniemen torppari, Matti kuoli 53-vuotiaana pilkkukuumeeseen (lavantauti)., s. 27.01.1815 Kuru, Paappanen, k. 20.03.1868 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Vanhemmat: Heikki Joosepinpoika Kuivaniemi e. Brinck, Heikki ioli Teiskon Kämmenniemen Mikkolan talon poika, Teiskon Asuntilan renki, missä meni naimisiin, Kurun Paappasen renki, Kuivaniemen torpan isäntä., s. 19.12.1788 Teisko, Kämmenniemi, Mikkola, k. 15.03.1864 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi ja Maija Juhontytär Kuivaniemi, Maija oli Teiskon Kuorannan piika mennessään naimisiin ja asui Asuntilalla, missä synnytti ensimmäisen lapsensa, Kurun Leponiemen Kuivaniemen torpan emäntä. Maria kuoli 71-vuotiaana hivutustautiin, mikä yleensä oli keuhkotauti., s. 19.02.1782, k. 14.10.1853 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.

Lapset:
Juho August Kestilä e. Kuivaniemi Kestilän isäntä. Juho kuoli 44-vuotiaana keuhkokuumeeseen. Juhon ja äitinsä Eevan sekä isäpuolensa Nestorin kuoleman jälkeen Kestilän tila siirtyi Ikaalisten kunnan omistukseen., s. 09.06.1853 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 13.01.1898 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Kestilän tila Ikaalisten Juhtimäessä. Urheilukenttä rakennuksineen rajanaapurina.
Maria (Maija) Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 14.01.1857 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Fredrika Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 12.07.1859 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Kalle Heikki Kestilä e. Kuivaniemi s. 05.06.1861 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
Matti Nestori Ruusunen ent. Kestilä e. Kuivaniemi , s. 22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi. Tauluun 257
2. puoliso: Vihitty 29.03.1869 Kuru Nestori Valentin Matinpoika Kestilä ent. Kuivaniemi e. Yläjoki Leponiemen Kuivaniemen torpan isäntä. Nestori ja Eeva Kuivaniemi muutti lapsineen Kurusta vuonna 1875 Ikaalisiin. Leponiemen Kuivaniemen torppa poistettiin rippikirjasta, siirrettiin ehkä takaisin Kurun Keihäslahden Leponiemen tilaan kuuluvaksi. Ikaalisten Juhtimäen Kestilän talon isäntä, syytinkiläinen. Nestori kuoli 60-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 07.03.1845 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 12.10.1905 Ikaalinen, Juhtimäki, Kestilä.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Yläjoki e. Pääjärvi, Matti tuli sokeaksi, Lamminperän Yläjoen torppari, s. 09.02.1818 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, k. 26.01.1876 Kuru, Poikelus, Lamminperä ja Eeva Heikintytär Yläjoki, Yläjoen tytär ja emäntä, s. 16.06.1827 Kuru, Poikelus, Lamminperä, k. 16.09.1897 Kuru, Poikelus, Lamminperä.
Kestilän tilan rakennukset Ikaalisten Juhtimäessä.
Lapset:
Aina Alina Kestilä o.s. Kuivaniemi s. 06.04.1872 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 257
VII Matti Nestori Matinpoika Ruusunen ent. Kestilä e. Kuivaniemi, (Taulusta 256, äiti Helena Kestilä ent. Kuivaniemi) Matti Nestori muutti Ikaalisista takaisin Kuruun vuonna 27.12.1887 ja meni samana päivänä naimisiin Poikeluspohjan Tildan kanssa ja otti nimekseen myöhemmin Ruusunen ja asui Olkitaipaleen Kastarissa itsellisenä., s. 22.02.1863 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi, k. 31.03.1942 Kuru, Olkitaipale.

Puoliso: Vihitty 27.12.1887 Kuru Matilda (Tilda) Antintytär Ruusunen o.s. Poikeluspohja. (Taulu 490) s. 24.12.1866 Viljakkala, Koivisto, Noppa, k. 12.04.1943 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Poikeluspohja, Viljakkalan Koiviston Nopan talon renki, Perhe muutti Viljakkalasta vuonna 1873 Kuruun Kastarin Poikeluspohjan torppaan isännäksi., s. 04.12.1843 Kuru, Olkitaipale, Kastari ja Amalia (äpärä) Eevantytär Poikeluspohja o.s. Yli-Kivijärvi, s. 10.04.1846 Viljakkala, Karhe, Lahdenmaa.

Lapset:
Matti Nestori Ruusunen Matti oli Kastarissa renkinä., s. 17.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Arvo Eevert Ruusunen Arvo Ruusunen muutti Kurusta 6.11.1908 Teiskoon., s. 31.05.1892 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Hilma Maria Ruusunen s. 13.01.1895 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Beda Matilda Ruusunen s. 27.05.1897 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Kaarlo Henrik Ruusunen s. 27.04.1899 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Onni Johannes Ruusunen s. 30.11.1901 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 07.02.1903 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Iita Vilhelmiina Ruusunen s. 07.03.1904 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Väinö Ilmari Ruusunen s. 02.03.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Lyyli Esteri Ruusunen s. 22.05.1908 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 258
V Kaisa Joosepintytär Haapaniemi o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, Haapaniemen emäntä, s. 10.06.1791 Kuru, Olkitaipale, k. 06.02.1873 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 22.05.1817 Kuru Matti Yrjönpoika Haapaniemi Tienarin talon Haapaniemen torppari, Matti kuoli 66-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 07.08.1789 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 28.11.1855 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Yrjö Antinpoika Haapaniemi e. Tienari, Torppari, s. 07.03.1767 Kuru, Olkitaipale, k. 02.04.1837 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Liisa Antintytär Haapaniemi o.s. Kapee, Kapeen tytär ja piika, Haapaniemen torpan emäntä, s. 14.01.1766 Kuru, k. 29.10.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Sulkuntien varrella on entinen Tienarin torppa Haapaniemi. Haapaniemen talo keskellä nuolen kohdalla.

Lapset:
Helena Haapaniemi s. 11.06.1817 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Matias Haapaniemi s. 26.09.1819 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 19.07.1883 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Henrik Haapaniemi Kuoli punatautiin, s. 10.01.1822 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.10.1834 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Antti Haapaniemi , s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 259
Kalle Haapaniemi s. 08.05.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Jeremias Haapaniemi s. 25.05.1831 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Reetta Haapaniemi s. 04.07.1836 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 259
VI Antti Matinpoika Haapaniemi, (Taulusta 258, äiti Kaisa Haapaniemi) Tienarin talon Haapaniemen torppari, s. 21.11.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 05.03.1909 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 20.05.1860 Teisko Amalia Karoliina Kustaa Aatuntytär Haapaniemi o.s. Hollberg Piika Amalia muutti Teiskon Toltaan Punamäen talon Niemen torpasta 13.11.1860 Kurun Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemen torppaan miniäksi., s. 26.08.1840 Teisko, Toltaa, Punamäki, Niemi.
Vanhemmat: Kustaa Aatu Hollberg, Itsellinen renki, Kustaata on sakotettu 28.5.1882 2:lla hopeamarkalla metsän haaskauksesta., s. 23.12.1812 Pirkkala, k. 14.06.1883 Teisko, Kahanpää, Runsas-Anttila ja Heta Kallentytär Hollberg o.s. Malm, Sotilaan tytär, s. 31.03.1798 Teisko, Toltaa, k. 24.06.1868 Teisko, Kahanpää, Runsas, Anttila.

Lapset:
Matti Haapaniemi s. 26.05.1861 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 21.05.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kalle Haapaniemi , s. 15.07.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 260
Juho Manu Haapanen e. Haapaniemi , s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 263
Matti Haapaniemi s. 20.05.1867 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 21.05.1867 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vilhelmiina Haapaniemi s. 22.01.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eelis Haapanen e. Haapaniemi , s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari, (kaksonen). Tauluun 265
Matias Haapanen e. Haapaniemi Tienarin renki, sitten itsellinen, ensin Tienarilla, sen jälkeen kotonaan Haapaniemessä. Armeijaan kelpaamaton., s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari, (kaksonen).
Tilda Haapaniemi s. 28.07.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 02.08.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Manta Niemi o.s. Haapaniemi Manta muutti Kurusta 17.7.1900 teiskoon., s. 28.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Maria Haapanen o.s. Haapaniemi maria muutti Kurusta 26.6.1900 Tampereelle., s. 15.10.1879 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Tilda Haapaniemi s. 01.10.1882 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 260
VII Kalle Antinpoika Haapaniemi, (Taulusta 259, isä Antti Haapaniemi) Haapaniemen torppari, s. 15.07.1862 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Haapaniemessä oli leikkuutalkoot. Kalle-isäntä itte katteli pirttiltä ovelta ja sanoi:
- Minä en ole ikinä tota työtä tehnyt.

303-415-6-9 X TIENARI lohkominen:
15.3.1922 Tienarin torpan Haapaniemen lohkominen omaksi tilakseen
303-415-6-10 X HAAPANIEMI:
Sulkuntie 53
6.5.1932 lohkominen
303-415-6-16 X SULKU
13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-28 X MAANTIEALUE
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-16 SULKU
Sulkuntie 113
6.5.1930 lohkominen
303-415-6-17 X AHTOLA
13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-30 X Maantiealue
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-17 AHTOLA
Sulkuntie 76
Haapaniemen Kalle asui perheineen Ahtolassa, nykyään hänen leskensä.
11.6.2005 luovutetun maan rekisteröinti 303-415-6-17-M601 X
20.7.2006 lohkominen
303-415-6-108 X Metsä-Ahtola
1.1.2009 kuntajaon muutos
Sullkuntie, Ahtolan ympäröimä, maantie rajana.
6.5.1932 lohkominen
303-415-6-18 X KOIVULA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-18 KOIVULA
Sulkuntie 37
Haapaset ausivat tässä ison perheen kanssa, perikunta piti ensin kesäpaikkana ja myi sitten Haapasen vakituiseksi asunnoksi.
uusi 303-415-6-19 X HAAPANIEMI
13.11.1941 pakkolunastus
303-415-6-29 X Maantiealue
30.3.1965 halkominen
303-415-6-43 X LEHTORANTA
31.3.1970 lohkominen
303-415-6-66 X KOIVURANTA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-66 KOIVURANTA
Sulkuntie 105
31.3.1970 lohkominen
303-415-6-67 X LEPORANTA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-67 LEPORANTA
Sulkuntie 103
Uusi 303-415-6-68 X LEHTORANTA
10.12.1996 lohkominen
303-415-6-94 X KURUNKOIVUNEN
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-94 KURUNKOIVUNEN
Sulkuntie 77, Ahtolan kiinteistöä vastapäätä maantien toisella puolella.
Uusi 303-415-6-95 X LEHTORANTA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-95 LEHTORANTA
Sulkuntie 87, vanhan sikkiläntien risteyksen maantien toisella puolella.
uusi 303-415-6-19 X HAAPANIEMI
30.3.1965 halkominen
303-415-6-44 X TOUKOLA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-415-6-44 TOUKOLA
30.3.1965 halkominen
303-415-6-45 X RANTA-JAKAMA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-45 RANTA-JAKAMA
30.3.1965 halkominen
303-415-6-46 X KALLIOPIRTTI
30.3.1965 lohkominen
303-415-6-48 X KOIVULA I
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-48 KOIVULA I
Uusi 303-415-6-49 X KALLIOPIRTTI
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-49 KALLIOPIRTTI
-18.8.2009 luovutetun määräalan rekisteröinti
-980-458-6-49-M601
-2.7.2010 lohkominen
-980-458-6-111 Pikkumetsä
Uusi 303-415-6-47 X HAAPANIEMI
3.3.1965 halkominen
22.3.1968 lohkominen
303-415-6-50 X SÄRKIKALLIO
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-50 SÄRKIKALLIO
22.3.1968 lohkominen
303-415-6-51 X RAJALA
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-51 RAJALA
Uusi 303-415-6-52 X HAAPANIEMI
1.1.2009 kuntajaon muutos
980-458-6-52 HAAPANIEMI


.
Kiinteistö, missä käsi, on edesmenneen Kalle Haapaniemen perikunnan ja lesken kotina. Ahtolaa ympäröi maantie rajana Ahtolasta lohkottu 20.7.2006 303-415-6-108 X Metsä-Ahtola. Oikealla alhaalla 980-458-6-52 HAAPANIEMI (toinen osa tilasta Sikkiläntien varrella).

Puoliso: Vihitty 13.07.1883 Kuru Mariana Akselintytär Haapaniemi ent. Lammi o.s. Honkaniemi. (Taulu 239) s. 09.09.1856 Viljakkala, Karhe, Koivisto.
Vanhemmat: Akseli Heikinpoika Honkaniemi, Akseli oli Karhen Koiviston Honkaniemen vävy ja isäntä., s. 10.04.1815 Vesilahti ja Henrika Karoliina Matintytär Honkaniemi, s. 14.12.1829 Ruovesi.

Lapset:
Hilda Josefina Haapaniemi s. 02.04.1884 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 12.12.1885 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kaarle Johannes Haapaniemi s. 21.10.1886 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 10.11.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Toinen osa (I:n Sulkun ja Tampere-tien välissä) 303.415.6.45 X RANTA-JAKAMA, kiinteistön keskellä yksityinen yhteisalue 980-458-878-3 Riihikiinteistö, Ranta-Jakaman alapuolella 303-415-6-49 X KALLIOPIRTTI, siitä oikealle viistoon Kalliopirtistä lohkottu 980-458-6-48 KOIVULA I ja sen vieressä leveämpänä kaistana Haapaniemestä lohkottu 980-458-6-18 KOIVULA.
Onni Aleksanteri Haapaniemi , s. 28.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 261
Juho Arviiti Haapaniemi s. 26.10.1891 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kalle Manu Haapaniemi , s. 21.05.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 262
Leena Mariana Haapaniemi s. 29.08.1896 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Kolmas osa 303-415-6-44 X TOUKOLA:sta on Jakaman rannalla, kuvassa alhaalla oikealla. Toukolasta vasemmalle, missä käsi, on 303-415-6-94 X KURUNKOIVUNEN, sen vasemmalla puolella on 303-415-6-95 X LEHTORANTA, pitäen sisällään vasemmanpuoleisen 303-415-6-66 X KOIVURANTA ja sen oikealla puolella 303-415-6-67 X LEPORANTA. Kurunkoivunen rek.n:ro 6-94 yläpuolella on edesmenneen Kalle Haapaniemen koti 303-415-6-17 X AHTOLA
Lauri Anselmi Haapaniemi s. 07.03.1899 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
303-415-6-19 X HAAPANIEMI: halottu 3.3.1965 303-415-6-44 X TOUKOLA, yksi osa kiinteistöstä Sikkiläntien ja Vähä-Jakaman välissä, Sikkiläntietä n.150 m. Toinen osa Kuru-Tampere tien toisella puolella, missä käsi merkkinä. Toukolan (käsi) alapuolella on yksi osa 303-415-6-45 X RANTA-JAKAMA, toinen osa Jakaman rannalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 261
VIII Onni Aleksanteri Kallenpoika Haapaniemi, (Taulusta 260, isä Kalle Haapaniemi) s. 28.06.1889 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 14.08.1956 Kuru, Olkitaipale. Onni Haapaniemen luona oli miesvieras, joka käytti aika paljon kirosanoja puheensa höysteenä. Onni huomautti tästä hänelle:
- Älä kiroo niin perkeleesti lasten kuulle.
980-458-6-52 HAAPANIEMI omistaa Sulkuntien Haapaniemen lisäksi vielä kiinteistön mökkeineen Sikkiläntie 25.n kohdalla samalla rek.n:rolla. Haapaniemestä on lohkottu 22.3.1968 303-415-6-51 X RAJALA ja 22.3.1968 lohkottu 303-415-6-50 X SÄRKIKALLIO lomakiinteistöt Sikkiläntien ja Vähä-Jakaman välissä.

Puoliso: Eufrosyne Haapaniemi s. 06.08.1887, k. 01.08.1970 Kuru, Olkitaipale.
Onni ja Eufrosyne Haapaniemen hauta Kurun Tammikankaalla.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 262
VIII Kalle Manu Kallenpoika Haapaniemi, (Taulusta 260, isä Kalle Haapaniemi) s. 21.05.1894 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Toimitus N:o 8618

Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta
Tienarin perintötilalla N:o 6 R. N:o 6:9
Olikitaipaleen kylässä Kurun kunnassa
Hämeen lääniä.
Tehnyt nuorempi maanmittausinsinööri
K.D. Sinervä alempana mainittuina
aikoina vuonna 1920.

Toimitus alotettiin myyjän anomuksesta.


10. päivänä heinäkuuta
asiallisten kanssa sovitussa ja heille ilmoitetussa kokouksessa. Itse paikalla olivat ssapuvilla myyjä Juho Tienari ja ostajat torppari Kalle Haapaniemi ja mäkitupalainen Kalle Ojanen.
sekä todistajiksi kutsutut vuokralautakunnan jäsenet Arvo Ristaniemi ja Oskari Mäkelä,
molemmat tästä kunnasta.

Kun ei jääviä eikä muutakaan estettä toimitusta vastaan ilmaantunut, antoivat asianosaiset luovutuskirjan, liiteettäväksi seuraavat oikeiksi todistetut jäljennökset ja otteet.
1:0) Haapaniemen tilan saantokirjasta 8/7 1920
2:0) Kalliomäen tilan saantökirjasta 20/6 1920

Tyytymättömyys tähän toimitukseen on puhevallan menettämisen uhalla kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä päivää lukuunottamatta kirjallisesti ilmoitettava läänin Maaherralle viimeistään 30:nä päivänä kello 12 päivällä, ja on tämä todistus tai säädetyssä järjestyksessä oikeaksi todistettu jäljennös siitä valtakirjaan liitettävä.

Viran puolesta
K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri

Pöytä - ja toimituskirjat, jotka ovat meille julkiluetut, hyväksymme täten allekirjoituksellamme
Toimituspaikalla, aika kuten yllä

Juho Tienari Kalle Ojanen
Kalle Haapaniemi
+

Todistavat:
Arvo Ristaniemi Oskari Mäkelä

Viran puolesta K.D. Sinervä
nuor. maanmittausinsinööri
.
Toimituskirjan allekirjoitukset. Kalle Haapaniemellä oli käytössä vielä puumerkki.

Puoliso: Rouva Haapaniemi

Lapset:
Kalle Kalervo Haapaniemi s. 15.12.1932 Kuru, Olkitaipale, k. 2011 Kuru, Olkitaipale.
Kalle Haapaniemen hauta Kurun Tammikankaalla.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 263
VII Juho Manu Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 259, isä Antti Haapaniemi) s. 12.07.1864 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 02.11.1894 Kuru Emma Josefina Kallentytär Haapanen o.s. Ketola. (Taulu 246) s. 24.04.1868 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.
Vanhemmat: Kalle Kustaa Kallenpoika Ketola, Kalle Ketola joutui perheineen muuttamaan pois Riuttaskorven Mäkelän Ketolan torpasta vuonna 1883 Riuttaskorven ''löysiin'' eli juopot ym. joutuivat asumaan kuka missäkin paikassa., s. 26.06.1840 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä ja Maija Liisa Antintytär Ketola o.s. Nisula, Nisulan tytär, Maija oli Juhtimäen Toivosen piika naimisiin mennessään., s. 16.09.1838 Ikaalinen, Juhtimäki, k. 07.09.1888 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä.

Lapset:
Toivo Arviiti Haapanen s. 10.07.1895 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
Leena Maria Helenius o.s. Haapanen , s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 264
Lauri Herman Haapanen , s. 01.07.1901 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi. Tauluun 246
Hilta Haapanen s. 21.01.1907 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 264
VIII Leena Maria Juhontytär Helenius o.s. Haapanen, (Taulusta 263, isä Juho Haapanen) Leena muutti leskenä Virroille 18.10.1937, s. 30.10.1897 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 24.11.1918 Kuru Elias Fabianinpoika Helenius. (Taulu 433). (Taulu 434) Itsellinen ja mökkiläinen Olkitaipaleenkylän Kivi-nimisellä tilalla. Elias kuoli sydäntautiin 52-vuotiaana, s. 29.06.1880 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 27.06.1933 Kuru, Olkitaipale.
Vanhemmat: Fabian Kallenpoika Helenius, Fabian oli Vaakaniemen Ala-Toikon renki mennessään naimisiin. Vaakaniemen Leppälahden Sarven torpan renki, Olkitaipaleen Kastarin itsellinen, sen jälkeen Kastarin muonarenki. Olkitaipaleen Laurilan itsellinen. Ristaniemen mäkitupalainen. Olkitaipaleen Taipaleen Pirttilahden torpan isäntä 1905-1907. Vuodesta 1907 Vaakaniemen Leppälahden mäkitupalainen. Fabian kuoli 63-vuotiaana syöpään., s. 11.01.1858 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, k. 20.11.1921 Kuru, Vaakaniemi ja Henrika Matintytär Helenius, Henrika oli Vaakaniemen Ala-Toikon piika mennessään naimisiin. Henrika muutti leskenä Teiskoon 19.01.1931., s. 11.06.1860 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.

Lapset:
Väinö Johannes Helenius Väinö muutti naimattomana Tampereelle 17.11.1936, s. 16.09.1919 Kuru, Olkitaipale.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 265
VII Eelis Antinpoika Haapanen e. Haapaniemi, (Taulusta 259, isä Antti Haapaniemi) Petäjälammin Ikosen renki., s. 07.11.1872 Kuru, Olkitaipale, Tienari, (kaksonen).

Puoliso: Vihitty 03.01.1904 Ruovesi Beeta Sinain Manuntytär Haapanen o.s. Syrjänen s. 24.04.1885 Ruovesi, Pihlajalahti, Mattila, Lepistö.
Vanhemmat: Manu Antinpoika Syrjänen e. Järvenpää, s. 03.02.1853 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Anna Heikintytär Syrjänen o.s. Pihlajamäki, s. 28.10.1848 Ruovesi, Pihlajalahti, Korpi-Riekkola, (kaksonen).

Lapset:
Elli Esteri Haapanen s. 18.04.1906 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
Anni Ireena Haapanen s. 18.04.1909 Kuru, Petäjälammi, Ikonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 266
V Yrjö Joosepinpoika Kauppila e. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Kauppilan torppari, Yrjö hukkui Jakamaan 34-vuotiaana., s. 08.03.1795 Kuru, Olkitaipale, k. 20.07.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 21.06.1819 Kuru Liisa Matintytär Kauppila o.s. Ylä-Toikko Todennäköisesti Yrjön lasten takia heidän äitinsä Liisan annettiin elatuksekseen pitää Kauppilan meijeriä, koska Juho Tienarin albumeista löytyi oheinen kuva jonka takana oli maininta Kauppilan meijerska., s. 09.01.1799 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.03.1868 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Vanhemmat: Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko, Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Matintytär Ylä-Toikko o.s. Myllymaa, Ylä-Toikon emäntä, s. 29.04.1758 Kuru, Sontu, k. 11.02.1810 Kuru, Vaakaniemi.
Olkitaipaleen Tienarista erotetun Kauppilan tilan meijerska. Kuvassa ei kuitenkaan ole Eeve Kota-ahon tietojen mukaan Liisa Kauppila, koska kuva on myöhemmältä ajalta.

Lapset:
Jooseppi Kauppila s. 27.03.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 06.05.1820 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Leena Ulla Kauppila s. 08.04.1821 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eeva Justiina Kauppila s. 23.05.1823 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 15.06.1823 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Eeva Johanna Kauppila , s. 01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 267
Kalle Maurits Kauppila , s. 03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 269
Kustaa Henrik Polviander e. Kauppila , s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 275
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 267
VI Eeva Johanna Yrjöntytär Kauppila, (Taulusta 266, isä Yrjö Kauppila) Piika Taipaleessa -1855, Tienarilla 1855-56, Kurun Vaakaniemen Toikon torpan Tanhuanpään emäntä 1856-, Pirkkalan Yli-Pehulan lampuodin emäntä., s. 01.10.1824 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.

Puoliso: Vihitty 30.12.1856 Kuru Henrik Juho Matinpoika Henrik oli Pöllölän renkinä naimisiin mennessään, muutti Teiskosta 12.11.1848 Ruoveden Muroleen Ylöjärven torppaan, taas muutti Ruovedelta 23.6.1849 Kurun Toikon Vaakaniemen Tanhuanpään torppariksi, muutti perheineen 12.4.1867 Pirkkalaan Yli-Pehulan lampuodiksi., s. 30.12.1826 Ruovesi, k. 21.02.1892 Pirkkala, Yli-Pehula.

Lapset:
Manu , s. 05.07.1857 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää. Tauluun 268
Maria Maria muutti Pirkkalasta vuonna 1885 Tampereelle., s. 23.06.1862 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.
Tilda s. 02.03.1866 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.
Kustaa s. 02.05.1868 Pirkkala, Yli-Pehula.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 268
VII Manu Henrikinpoika, (Taulusta 267, äiti Eeva Kauppila) s. 05.07.1857 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Tanhuanpää.

Puoliso: Vihitty 21.05.1885 Pirkkala Ida Pauliina Aukustintytär Ida muutti messukylästä 1885 Pirkkalaan ja takaisin miehensä kanssa 25.1.1889, s. 22.01.1866 (Tampere), Messukylä.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 269
VI Kalle Maurits Yrjönpoika Kauppila, (Taulusta 266, isä Yrjö Kauppila) Tienarin poika, Olkitaipaleen Tienarin Kauppilan torpan isäntä., s. 03.02.1827 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 30.08.1875 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Parkkuussa Kauppilan paikalla asui aikoinaan hyvin lyhyt ja paksu mies. Kun hän oli juovuksissa huusi hän ovelta taloon tullessaan ensi sanoikseen läpyttäen pehmoisesti:
- Hei likat, tuokaa isolle-Kauppilalle kaljaa, sitä se tarttee.
Muualla liikkuessaan hän tiedusteli ihmisiltä, Tampereen matkoillakin ollessaan:
- Ettekö te minua tunne, minä olen se iso-Kauppila Kurusta.

Puoliso: Vihitty 04.04.1851 Teisko Anna Stina Heikintytär Kauppila o.s. Ylinen Anna oli Pohjalassa piikana ja muutti kuukautta ennen lapsensa syntymää 26.11.1851 Kurun Tienarin Kauppilaan, muutti Tienarin Kauppilasta Ruoveden Nenoselle miehensä kuoleman jälkeen 29.5.1876, Nenosen anoppi., s. 28.05.1826 Teisko, Kuusniemi, k. 03.02.1903 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Vanhemmat: Heikki Matinpoika Ylinen, Kuusniemen Ylisen isäntä 1824-1860., s. 07.07.1804 Teisko, Kuusniemi, k. 17.05.1867 Teisko, Kuusniemi ja Maija Stina Juhontytär Ylinen o.s. Mikkola, Mikkolan talollisen poika, Kuusniemen Ylisen talollisen emäntä., s. 29.12.1807 Teisko, Kämmenniemi, k. 03.03.1878 Teisko, Kuusniemi.

Lapset:
Hanna Miina Nenonen o.s. Kauppila , s. 17.11.1851 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 270
Kalle Aukusti Kauppila Itsellinen Kurun Hainarin Kiviojalla 1877-79, Keihäslahden Lahdenmäessä 1879- 22.7.1882 muutti Ruovedelle Pihlajalahden Mäen Seppälän töllin itselliseksi, missä kuoli seuraavana vuonna 29-vuotiaana poikamiehenä suuren haavan aiheuttamaan verenvuotoon tai - myrkytykseen., s. 08.05.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 04.09.1883 Ruovesi, Pihlajalahti, Mäki, Seppälä.
Henrik Kauppila s. 20.03.1858 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 29.12.1861 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Aleksandra (Sandra) Kauppila , s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 273
Maria Jokela o.s. Kauppila , s. 13.08.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 274
Juho Topias Kauppila s. 02.11.1869 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 23.11.1870 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
Johan Carlsson Kauppilan muuttokirja
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 270
VII Hanna Miina Kallentytär Nenonen o.s. Kauppila, (Taulusta 269, isä Kalle Kauppila) s. 17.11.1851 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. Ruovesi, Pihlajalahti.

Puoliso: Vihitty 21.06.1874 Kuru Eetu Alpinuksenpoika Grönström Eetu muutti Ruoveden Pilajalahden Nenoselta Kurun Olkitaipaleen Tienarin Kauppilaan 1874 isännäksi ja perheen kanssa takaisin Ruoveden Nenoselle isännäksi 29.5.1876 ja Kauppila jäi asumattomaksi., s. 09.07.1853 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
Vanhemmat: Alpinus Adrianinpoika Grönström, s. 02.03.1826 Teisko, Myllylä, k. 17.08.1860 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen ja Henrika Antintytär Nenonen o.s. Peltola, s. 05.11.1825 Ruovesi, k. 30.04.1890 Ruovesi, Pihlajalahti, Mäki-Nenonen, Ahola.
Kauppilan muuttokirja Kurusta Ruovedelle

Lapset:
Kalle Eetu Nenonen , s. 10.01.1875 Kuru, Olkitaipale, Kauppila. Tauluun 271
Ottiliana Vilhelmiina Nenonen s. 30.07.1876 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 14.09.1877 Ruovesi, Pihlajalahti.
Vihtori Alpinus Nenonen s. 17.03.1879 Ruovesi, Pihlajalahti.
Oiva Tominikus Nenonen s. 28.02.1881 Ruovesi, Pihlajalahti.
Tyyni Maria Majaniemi o.s. Nenonen , s. 18.02.1883 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 272
Arvid Nenonen s. 17.10.1885 Ruovesi, Pihlajalahti.
Sulo Atriaani Nenonen s. 28.10.1887 Ruovesi, Pihlajalahti.
Hermanni Nenonen s. 03.11.1889 Ruovesi, Pihlajalahti.
Lahja Mauri Nenonen s. 04.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 271
VIII Kalle Eetu Eetunpoika Nenonen, (Taulusta 270, äiti Hanna Nenonen) Kalle syntyi Kauppilassa, muutti vanhempiensa kanssa Ruovedelle ja perusti perheen ja asui kotonaan Nenosella. Rippikirjassa lukee lisätietona : kelpaamaton., s. 10.01.1875 Kuru, Olkitaipale, Kauppila.

Puoliso: Vihitty 12.03.1898 Ruovesi Anna Emilia Matintytär Nenonen o.s. Harju s. 23.02.1878 Saarijärvi.

Lapset:
Eero Edvard Nenonen s. 02.04.1898 Ruovesi, Pihlajalahti.
Ruoveden Pihlajalahden Nenosen talo 1950-luvulla.
Kalle Nenonen s. 28.06.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 13.11.1901 Ruovesi, Pihlajalahti.
Sanni Vilhelmiina Nenonen s. 21.03.1904 Ruovesi, Pihlajalahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 272
VIII Tyyni Maria Eetuntytär Majaniemi o.s. Nenonen, (Taulusta 270, äiti Hanna Nenonen) s. 18.02.1883 Ruovesi, Pihlajalahti.

Puoliso: Vihitty 28.09.1907 Ruovesi Toivo Mikael Maurinpoika Majaniemi s. 11.04.1887 Ruovesi.

Lapset:
Tuovi Vilhelmiina Majaniemi s. 03.06.1908 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 273
VII Aleksandra (Sandra) Kallentytär Kauppila, (Taulusta 269, isä Kalle Kauppila) Muutti 29.5.1876 Ruoveden Nenoselle (tuomittu salavuoteudesta 17.4.1888), 1890-92 Pihlajalahden Raivion Kyttälän töllissä piikana, 1892-93 Raivion Mäntylän töllissä, 1893-95 Pitkälän kylän Pitkälässä edelleen piikana, 1895-98 Pihlajalahden Nenosella uudelleen piikana, missä sai toisen aviottoman lapsen (tuomittiin salavuoteudesta 22.11.1895), 1898- hoiti piikana Pihlajalahden Rantariekkolan Perkiö-nimistä huvilaa, jonka omisti näyttelijä Benjamin Leino s. 14.2.1853 Ylistaro ja k. 1.2.1908 Helsinki (alk. Ahlgren), s. 08.05.1862 Kuru, Olkitaipale, Kauppila, k. 28.08.1902 Ruovesi, Pihlajalahti, Panta-Riekkola, Perkiö.

Lapset:
Eetvartti Kauppinen e. Kauppila Eetvartti muutti äitinsä kuoltua Perkiön huvilasta vuonna 1902 Ruoveden Siikalahden Sarvanalle rengiksi ja otti nimekseen Kauppinen., s. 18.03.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Kyttälä.
Lapset:
Hermanni Kauppila s. 15.10.1895 Ruovesi, Pihlajalahti, Nenonen.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 274
VII Maria Kallentytär Jokela o.s. Kauppila, (Taulusta 269, isä Kalle Kauppila) Muutti 29.5.1876 Ruoveden Pihlajalahden Nenoselle, 1881-82 Pihlajalahden Aholaan piiaksi, 1882-83 Pihlajalahden Mäen torppaan Leppälään, 1883-86 takaisin Nenoselle piiaksi, jossa meni naimisiin 1885 ja muutti 1886- Pihlajalahden Raivion Jokelan tölliin torpparin rouvaksi., s. 13.08.1865 Kuru, Olkitaipale, Tienari.

Puoliso: Vihitty 12.12.1885 Ruovesi Herman Juhanpoika Jokela Raivion Jokelan töllin torppari, sotapalvelukseen kelvoton., s. 06.07.1867 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.

Lapset:
Jalo Hermanni Jokela s. 23.07.1888 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Kaarlo Jokela s. 07.09.1891 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 01.04.1892 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Kaarle Mauritsi Jokela s. 15.05.1893 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio, k. 02.11.1896 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Svante Ilmari Jokela s. 19.06.1897 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
Arvid Jokela s. 10.09.1901 Ruovesi, Pihlajalahti, Raivio.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 275
VI Kustaa Henrik Yrjönpoika Polviander e. Kauppila, (Taulusta 266, isä Yrjö Kauppila) Kauppilan poika, renkinä Paappasella, Ylä-Toikolla, Ristaniemessä -1851, kotonaan Kauppilassa 1851-52, Nygårdilla eli Tyrkkölässä 1852-54, Petäjälammin Savelassa 1854, jossa vihittiin. Vuonna 1855 Hainarin virkatalon lampuoti eli maanvuokraaja, lautamies, herrastuomari, furriiri=majoittaja, muutti Hainarin virkatalosta vänrikki Kaarle Kustaa Polvianderin kuoleman jälkeen Kurun Keihäslahden Lahdenmäen taloon Kurussa., s. 17.01.1829 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 27.02.1893 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.


Kustaa Henrik Yrjönpoika ,renki, Hainarin virkatalon vuokraaja, herrastuomari, vihittiin 5.6.1854 vänrikin tyttären Amanda Charoltta Polvianderin kanssa,s.5.10.1832 Kuru.k.31.8.1914 Lapua
Heidän asuinpaikkansa:
1854 - Savelan torppa

1855 - Hainarin virkatalon vuokraajana hänet tunnettiin nimillä Kustaa
Hainari ja Kustaa Polviander
1876 - 1893 Lahdenmäen torpan vuokraajana ,heistä käytettiin nimeä
Lahdenmäki
1893 - 1906 Lahdenmäen vuokraaja on heidän poikansa Pekka Aleksander
Polviander.

Sen ajan tapa oli nimittää ihmiset talojen mukaan ja koska heidän lapsensa olivat kaikki syntyneet Polvianderin Hainarin virkatalossa, vanhinta lukuunottamatta, joka syntyi Savelassa, Hainari nimen jälkeen Amanda ja Kustaa jatkoivat Polviander nimen käyttöä vaihtamatta jatkuvasti nimeään, ja näin Kustaasta tuli Polviander. Isänsä Yrjö on saattanut kulkea Kauppilan nimellä, isoisä ja Yrjön veli Matts Tienarin nimellä.

Kustaa Yrjönpoika oli pätevä maanviljelijä ja isättömänä kasvanut poika sai Amandan kanssa avioliiton solmiessaan tavallaan uuden isän vänrikistä, joka hänestä kovasti piti.
.
Kustaa (Kauppila) ja Amanda Poliander.

Puoliso: Vihitty 05.06.1854 Kuru Amanda Charlotta Kaarlentytär Polviander Kurun Hainarin virkatalon emäntä., s. 05.10.1832 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 31.08.1914 Lapua, Pappila.

Amanda Polvianderin vaarin Isaac Isaacsson Polviander haki Turun ja Porin lääninkansliasta
vesiasioiden hakemuksen:
Kuru/ Käsittelyn aikana: Ruovesi
Parkunkoski
Hakija: Polviander Isaac Emanuel
Akti: AD 1778/145 1818 Päätös: 3.11.1818 Nro 2539
Lisätiedot : Kahden jalkamyllyn hävittäminen ja yhden säilyttäminen


Isaac Emanuel Polviander s.17.4.1758 Mouhijärvi
k.1835 Kuru
Mouhijärven kirkkoherran apulainen, Kurun kappalainen.
Vanhemmat: Kaarle Kustaa Iisakinpoika Polviander, Porin rykmentin lipunkantaja Suomen sodassa 1808-1809., s. 04.03.1788 Mouhijärvi, k. 28.09.1876 Kuru ja Anna Kaisa Yrjöntytär Polviander o.s. Peltoniemi, Hainarin piika, s. 16.11.1809 Kuru, Karjula.

Lapset:
Emilia Olivia Sarparanta o.s. Polviander , s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela. Tauluun 276
Anna Järvinen o.s. Polviander , s. 03.12.1855 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 277
Eelis Polviander s. 21.09.1857 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 16.01.1862 Kuru, Hainarin virkatalo.
Olga Polviander , s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 278
Kustaa Mauritz Polviander s. 20.09.1861 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 19.06.1863 Kuru, Hainarin virkatalo.
Selma Amanda Polviander , s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 281
Maria Aleksina Polviander , s. 03.08.1865 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 282
Anna Gustava Moisio o.s. Polviander , s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 283
Toivo Elias Purola e. Polviander , s. 17.03.1871 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 285
Pekka Aleksanteri Polviander , s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo. Tauluun 286
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 276
VII Emilia Olivia Kustaantytär Sarparanta o.s. Polviander, (Taulusta 275, isä Kustaa Polviander) Emilia muutti vuosi 1. lapsensa syntymän jälkeen 8.7.1882 Suoniemelle, missä synnytti kuukauden päästä toisen lapsensa., s. 01.07.1854 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Savela, k. 1929.

Puoliso: Vihitty 29.12.1880 Kuru Emil Alfred Kallenpoika Söderman-Sarparanta e. Söderman Emil oli opiskelija naimisiin mennessään, s. 25.04.1854 Vesilahti.
Vanhemmat: Kalle Erikinpoika Söderman, Muurarin poika, Kalle muutti perheineen Naantalista 16.4.1849 Vesilahteen, Vesilahden lukkari, s. 11.05.1814 Turku, k. 20.10.1871 Vesilahti ja Maria Elisabet Juhontytär Söderman o.s. Rosenberg, Kellonsoittajan tytär, lukkarin vaimo, s. 17.07.1814 Turku, k. 13.05.1884 Tyrväntö.

Lapset:
Ilo Yrjö Söderman-Sarparanta s. 23.08.1881 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 08.04.1918 Lieto.
Eino Emil Söderman-Sarparanta s. 14.08.1882 Suoniemi.
Impi Maria Vuorikoski o.s. Söderman-Sarparanta s. 15.10.1883 Suoniemi.
Helmi Siviä Söderman-Sarparanta s. 24.12.1884 Suoniemi.
Lauri Kustaa Söderman-Sarparanta s. 07.03.1886 Sauvo, Karuna. Tervetuloa Karunan kylään, joka sijaitsee Sauvon kunnan eteläisessä kärjessä. Karunan kunta perustettiin 1869 ollen itsenäinen kunta vuoteen 1969 asti, jolloin se liitettiin Sauvon kuntaan. Karuna on huomattavalta osaltaan saaristoa, jossa asuu noin 700 asukasta. Kesäaikaan asukasluku kasvaa merkittävästi kesäasukkaiden saapuessa nauttimaan merellisistä ja luonnonkauniista maisemista. Meri ja historia ovatkin näkyvämpiä elementtejä. Karunasta on lyhyt matka isompiin kaupunkeihin kuten Turkuun ja Saloon.
Sauvon kunnan karunan kylä. Ennen kunta.
Ruusa Emilia Söderman-Sarparanta s. 04.05.1887 Lieto, k. 26.03.1936 Helsinki.
Olli Alfred Söderman-Sarparanta s. 22.07.1893 Lieto.
Paavo Valdemar Söderman-Sarparanta s. 02.08.1896, k. 27.03.1918 Tampere.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 277
VII Anna Kustaantytär Järvinen o.s. Polviander, (Taulusta 275, isä Kustaa Polviander) s. 03.12.1855 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1928.

Puoliso: Vihitty 15.10.1875 Kuru, Hainarin virkatalo Iivar (oäkta)) Maijanpoika Järvinen Suutari Hainarissa ja Kosken taloissa, s. 01.09.1854 Kuru, Leppämäki.

Lapset:
Amanda Josefiina Järvinen Muutti Lietoon 30.10.1893 ja sieltä Turkuun 5.11.1895, s. 02.10.1876 Kuru, Hainari, Kivioja.
Edvard Heribert Järvinen s. 15.03.1879 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 18.08.1882 Kuru, Hainari, Kivioja
.
Maria Aurora Vuoristo o.s. Järvinen Muutti Tampereelle 2.11.1899, sieltä Pietarsaareen ja sieltä kotiin Kurun Koskelle vuonna 1907., s. 20.03.1881 Kuru, Hainari, k. 1950.
Hilda Alexandra Järvinen Hilda muutti 22.9.1902 Hämeenlinnaan, s. 21.04.1883 Kuru, Hainari, k. 1968.
Anton Henrik Järvinen Anton muutti Pietarsaareen 29.12.1906, s. 12.01.1886 Kuru, Hainari, k. 1931.
Väinö Markus Järvinen s. 25.04.1889 Kuru, Karjula, Koski, k. 1983.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 278
VII Olga Kustaantytär Polviander, (Taulusta 275, isä Kustaa Polviander) Kihlakunnan tuomarin tytär., s. 08.09.1859 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 02.10.1925 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.

Puoliso: Vihitty 03.09.1874 Kuru Johan Edvard Juhonpoika Poukkanen e. Poukka Poukan talon poika, postin kuljettaja, s. 16.09.1852 Ruovesi, Pappila, Wasu, Poukka, k. 25.06.1910 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki.
Vanhemmat: Juho Juhonpoika Poukka, Kiertolainen, s. 23.02.1805 Ruovesi, Pappila, Wasu, k. 07.06.1868 Ruovesi, Pappila, Wasu ja Maria Kaapontytär Poukka, s. 03.06.1826 Ruovesi, k. 28.01.1867 Ruovesi, Pappila, Wasu.
Johan ja Olga Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Lapset:
Beata Emilia Wammaskoski o.s. Poukkanen Beeta muutti 1894 Kurun Keihäslahden Kurun taloon piiaksi ja muutti 13.5.1898 Huittisiin., s. 27.05.1875 Kuru, Hainari, k. 1963 Huittinen.
Axel Edvard Poukkanen s. 12.12.1876 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.06.1889 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
Elsa Pauliina Poukkanen Naimaton, muutti Tampereelle 7.11.1898, s. 28.01.1879 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 07.07.1962 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
Hilda Katariina Poukkanen s. 14.11.1880 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki, k. 05.04.1882 Kuru, Keihäslahti, Ylä-Paappanen, Lahdenmäki.
Tilma Maria Lindström o.s. Poukkanen Mies Magnus Lidström-Oulu, s. 25.09.1883 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 05.06.1964 Oulu.
Emil Abraham Poukkanen s. 12.01.1886 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1928 Kuru.
Niilo Johannes Poukkanen s. 27.03.1888 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1957 Kuru.
Kustaa Edvard Poukkanen s. 11.10.1890 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 04.11.1891 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Jaakko Fredrik Poukkanen Ouluun 1913, s. 18.07.1892 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1982 Oulu.
Olavi Nikolai Poukkanen , s. 14.12.1894 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki. Tauluun 279
Olli Ruben Poukkanen Muutti Ouluun 1915, puoliso Agnes, s. 21.01.1897 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 2/1986 Oulu.
Anni Elisabet Bäckström o.s. Poukkanen , s. 08.06.1899 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki. Tauluun 280
Vilho Joonas Poukkanen Muutti Ouluun 9.3.1931, s. 28.03.1901 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 1964 Oulu.
Edvard (Eetu) Joonas Poukkanen Muutti Ouluun 36.1.1928, 1-puoliso Kerttu -2 lasta, II-puoliso Jenni, s. 16.12.1903 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 30.04.1986 Oulu.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 279
VIII Olavi Nikolai Poukkanen, (Taulusta 278, äiti Olga Polviander) s. 14.12.1894 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 05.06.1971 Kuru.
Olavi ja Helmi Poukkasen hauta Kurun Tammikankaalla.

Puoliso: Helmi Sofia Kallentytär Poukkanen o.s. Kurstot s. 29.12.1890 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 31.07.1976 Kuru.
Vanhemmat: Kalle Paavalintytär Männistö, Kuru Keihäslahden Kurun tilan itsellinen 1910-luvun taitteessa., s. 02.05.1856 Kuru, Keihäslahti, Leponiemi ja Maria Matintytär Pohja o.s. Kivelä, Olkitaipaleen suutari Idmanin piika., s. 05.07.1852 Parkano.

Lapset:
Olli Nikolai Poukkanen s. 24.03.1920 Kuru, k. 31.03.2017 Kuru.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 280
VIII Anni Elisabet Bäckström o.s. Poukkanen, (Taulusta 278, äiti Olga Polviander) s. 08.06.1899 Kuru, Keihäslahti, Lahdenmäki, k. 14.01.1977 Oulu.

Puoliso: Heikki Bäckström s. 26.10.1896 Oulu, k. 29.07.1973 Oulu.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 281
VII Selma Amanda Kustaantytär Polviander, (Taulusta 275, isä Kustaa Polviander) s. 04.11.1863 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1952.

Puoliso: Vihitty 28.07.1882 Kuru Elias Rudolf Eenokinpoika Nurmi e. Koski Elias Nurmi muutti Kurusta 23.7.1901 perheineen Tampereelle., s. 07.04.1861 Kuru, Karjula.
Vanhemmat: Eenokki Yrjönpoika Koski e. Ristaniemi, Kosken isäntä 1860-1870, s. 01.11.1823 Kuru, Ristaniemi, k. 17.12.1870 Kuru, Karjula ja Matilda (Tilda) Serafia Kallentytär Koski, Pitäjänräätälin ja talollisen tytär, Kosken emäntä, s. 25.03.1834 Kuru, Karjula, k. 21.05.1914 Kuru, Karjula.

Lapset:
Rauha Maria Nurmi s. 18.07.1883 Kuru, Karjula, Koski, k. 1972.
Eino Rudolf Ilmari Nurmi s. 26.02.1886 Kuru, Karjula, Koski, k. 1970.
Helmi Aleksantra Nurmi s. 04.07.1888 Kuru, Karjula, Koski.
Toini Siviä Nurmi s. 24.01.1893 Kuru, Karjula, Koski, k. 1974.
Impi Esteri Nurmi s. 22.12.1896 Kuru, Karjula, Koski, k. 1976.
Aune Katriina Nurmi s. 25.12.1900 Kuru, Karjula, Koski, k. 1992.
Aino Pätiälä o.s. Nurmi s. 1903, k. 1992.
Vilho Nurmi s. 1906, k. 1973.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 282
VII Maria Aleksina Kustaantytär Polviander, (Taulusta 275, isä Kustaa Polviander) Maria muutti Kurusta 1.1.1890 Tammelan kuntaan pakkonaituna., s. 03.08.1865 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 10.07.1941.

Puoliso: Vihitty 29.12.1889 Kuru Juuse Matinpoika Vesanen Metsänvartija, Juusen perhe muutti 30.3.1895 Heinolaan., s. 15.12.1862 Kuru, Aurejärvi, Saksa, k. 1933.

Lapset:
Alli Elisabet Varmajoki e. Vesanen s. 21.07.1890 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 1874.
Olavi Kullervo Vesanen s. 13.08.1892 Tammela, Porras, Turpo, Arola, k. 30.07.1894 Tammela, Porras.
Vaava Rebekka Töyrylä o.s. Vesanen s. 15.05.1893 Tammela, Porras, k. 1980.
Paavo Vesanen s. 1897, k. 1930.
Eero Vesanen s. 1901, k. 1973.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 283
VII Anna Gustava Kustaantytär Moisio o.s. Polviander, (Taulusta 275, isä Kustaa Polviander) Anna muutti Mouhijärvelle 5.12.1891 kansakoulunopettajana, toimi siellä 1,5 lukvuotta ja muutti 31.7.1893 Viitasaareen, muutti miehensä ja tyytärensä kanssa Viitasaaren kunnan omistamasta Suovanlahden Kiimingin Raalikkalan talosta 13.10.1897 Lappeenrantaan, s. 24.08.1868 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 20.01.1931 Lappeenranta.

Puoliso: Vihitty 19.06.1894 Viitasaari Otto Heikki Matinpoika Moisio Filosofian kandidaatti, s. 10.12.1866 Viitasaari, k. 09.01.1923 Lappeenranta.

Lapset:
Heikki Moisio s. 1895, k. 1955.
Anna Elisabet Mannermaa o.s. Moisio , s. 21.05.1896 Viitasaari. Tauluun 284
Laila Saarenmaa o.s. Moisio s. 1898, k. 1980.
Katri Soininen o.s. Moisio s. 1900, k. 1975.
Helena Sillanpää o.s. Moisio s. 1903, k. 1991.
Urpo Moisio s. 1909, k. 1931.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 284
VIII Anna Elisabet Mannermaa o.s. Moisio, (Taulusta 283, äiti Anna Moisio) Hammaslääketieteen lisensiaatti, s. 21.05.1896 Viitasaari, k. 1962.

Puoliso: Vihitty 09.09.1922 Lappeenranta Eero Jalava Kansalaissodan reservin lääkintäkapteeni, Heinolan kaupunginlääkäri. Eero kaatui talvisodan loppuvaiheessa., s. 01.12.1895 Lappeenranta, k. 25.02.1940 Äyräpää, Salmenkaita. JALAVA, EERO

sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti lääket.lis.
sotilasarvo lääkintäkapteeni
joukko-osasto II/JR 6
joukko-osastokoodi
syntymäaika 01.12.1895
synnyinkunta Lappeenranta
kotikunta Heinola
asuinkunta Heinola
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 25.02.1940
kuolinpaikka Salmenkaita
kuolinkunta Äyräpää
hautauskunta Heinola
hautausmaa Heinola
hautapaikka 82
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu.
Vanhemmat: Toivo Eemeli Jalava e. Väinämöinen Jussilainen, Upseeri, rautateiden kirjuri., s. 05.05.1861 Janakkala, Hyvikkälä, Jussila, k. 20.11.1897 Ruotsi, Enköping ja Selma Emilia Jalava o.s. Toppelius, s. 18.07.1874 Heinola.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 285
VII Toivo Elias Kustaanpoika Purola e. Polviander, (Taulusta 275, isä Kustaa Polviander) Toivo muutti Kurusta 22.11.1891 Lammin pitäjään Iso-Evolle metsänvartija-oppilaaksi, muutti 11.10.1893 Sippolaan, s. 17.03.1871 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 1956.

Puoliso: Amanda Vilhelmiina Matintytär Purola o.s. Albrecht s. 10.07.1875.

Lapset:
Aarne Purola s. 1896, k. 1974.
Vilho Purola s. 1898.
Anne Davis o.s. Purola s. 1899.
Kaarlo Purola s. 1901.
Mauri Purola s. 1903, k. 1987.
Meri Siitonen o.s. Purola s. 1906, k. 1994.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 286
VII Pekka Aleksanteri Kustaanpoika Polviander, (Taulusta 275, isä Kustaa Polviander) Lahdenmäen torppari, Pekan perhe muutti 26.12.1905 Tampereelle, poliisikonstaapeli, s. 03.12.1874 Kuru, Hainarin virkatalo, k. 25.08.1926 Tampere.

Puoliso: Vihitty 03.09.1895 Kuru, Hainari Amanda Vilhelmiina Matintytär Solin Amanda kävi kansakoulun Viljakkalassa asuessaan, päästötodistus 1.6.1883, s. 15.11.1870 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko, k. 02.06.1916 Tampere.
Vanhemmat: Matti Matinpoika Solin, Kauppa-apulainen, maakauppias, perhe muutti 27.9.1876 Viljakkalaan Ala-Lempin taloon, neulomakonekauppias., s. 14.09.1841 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Rapakko ja Eveliina Vilhelmiina Heikintytär Solin o.s. Lörpys, Lörpyksen talon tytär, s. 06.06.1847 Kuru, Petäjälammi.

Lapset:
Elli Elisabeth Polviander s. 04.08.1896 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 03.09.1896 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Katri Augusta Polviander s. 05.07.1897 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 11.02.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki.
Anna Aliisa Polviander s. 06.12.1899 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1970.
Maria Amanda Polviander s. 16.08.1902 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1908.
Alli Helena Polviander s. 28.12.1904 Kuru, Keihäslahti, Kuru, Lahdenmäki, k. 1994.
Paavo Polviander s. 1907, k. 1937.
Eeva Polviander s. 1914, k. 2006.
Veli Polviander Alikersantti, s. 1915, k. 14.05.1943 Rajajoki.

POLVIANDER, VELI PEKKA
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti levyseppä
sotilasarvo alikersantti
joukko-osasto 1./JR 48
joukko-osastokoodi 3047
syntymäaika 10.08.1915
synnyinkunta Tampere
kotikunta Tampere
asuinkunta Tampere
haavoittumisaika 14.05.1943
haavoittumispaikka Rajajoki
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 14.05.1943
kuolinpaikka 39.KS
kuolinkunta
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
hautauskunta Tampere
hautausmaa Tampere, Kalevankangas


SUOMEN KAAKKOISIN KYLÄ:

Rajajoki, jota myöskin Perä-Kuokkalaksi kutsuttiin, oli Terijoen pitäjän ja koko Suomenkin kaakkoisin kylä, rajoittuen lännessä Ollilan kylään, etelässä Suomenlahteen, sekä idässä ja pohjoisessa valtakunnan rajana olleeseen Rajajokeen. Valtakunnan rajan välitön läheisyys ja sen vaihtelut eri aikakausina toivat oman leimansa rajakylän elämään. Rajajoelta oli matkaa Terijoen keskustaan 18 km, Viipuriin 96 km ja Pietariin 35 km.
Raja Rajajoelle vuonna 1323

1000-luvun alussa, jolloin Suomi oli vielä heimoasteella, sen sivuilla olevat valtakunnat Ruotsi ja Novgorod pyrkivät laajentamaan vaikutustaan sen alueelle. Pitkien sotavaiheiden jälkeen solmittiin vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauha, joka oli ensimmäinen kirjallinen sopimus jolla vahvistettiin Ruotsin ja Novgorodin välinen raja kulkemaan Rajajoessa.



Vähitellen Suomesta tuli yhä kiinteämpi osa Ruotsia mutta suomalaista asutusta levisi Pähkinäsaaren rajan yli toisellekin puolelle, josta jatkuvat rajakiistat haittasivat yhteiskunnallistakin kehitystä.



Vuonna 1595 solmitussa Täyssinän rauhassa raja Karjalan kannaksen osalta säilyi samana kuin aikaisemminkin, mutta vuonna 1617 solmitussa Stolbovan rauhassa Ruotsi laajensi alueitaan aina Suomenlahden eteläpuolelle saakka.



Pietari Suuren johdolla aloitettiin Venäjän menetetyn aseman palauttaminen, Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjä siirsi rajansa takaisinpäin aina Kymijoelle saakka.



1800-luvun alkupuolella Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ranskan Napoleon ehdottivat Ruotsille yhteistä Englantiin kohdistettua mannermaasulkemus -sopimusta. Ruotsin kieltäydyttyä ehdotuksesta, Venäjä hyökkäsi Suomeen vuonna 1807 ja valloitti sen. Haminan rauhassa syyskuussa 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän yhteyteen ja autonomian aikana, vuonna 1812, vanha-Suomikin liitettiin takaisin muuhun Suomeen.



Suomen itsenäistyttyä, vuonna 1917 valtakunnan raja pysyi edelleenkin Rajajoessa ja sen jatkeena olevassa Ruostekanavassa.
Pietari tärkein kauppapaikka

Pietari oli ennen Suomen itsenäistymistä rajajokelaistenkin tärkein kauppapaikka. Sinne oli hyvät kulkuyhteydet, esim. parhaana huvila-asutus aikana, ennen ensimmäistä maailmansotaa kulki Pietarin ja Terijoen välillä lähes 40 junavuoroa vuorokaudessa.



Maanteitse vietiin hevosilla elintarvikkeita, polttopuita ym. kauppatavaraa Pietariin ja hevoskyyti oli yleisin kuljetusmuoto myöskin huvila-asukkaiden muuttokuormille. Huviloita oli silloin huomattava määrä mm. Dyynin alueella.
Rajaa muutetaan kivääritehtaan vuoksi

Aikanaan Rajajoki oli hiljaiseloa elävä, pikkutiloja käsittävä kyläyhteisö, mutta vuonna 1714 oli Rajajoen alueeseen kuuluvaan Systerbäckiin perustettu venäläisten ase- ja ankkuritehdas (Systerbäckin kivääritehdas). Tehdas sai tarvitsemansa työvoiman, sekä tehtaan polttoaineeksi puuhiiltä sille alistetulta suomenpuoleiselta alueelta.



Tehtaan tonttialueesta kuului kuitenkin Siestarjoen pohjoispuoli Rajajoen alueeseen ja joen toinen puoli kuului Venäjälle, Pietarin kuvernementtiin. Erilaisten neuvottelujen jälkeen keisari määräsi 4.2.1864, että Rajajoen asetehtaan alue liitettäisiin Pietarin kuvernementtiin erinäisin aluekorvauslupauksin. Rajajoki ja Suomi menetti näin 14 neliökilometrin laajuisen maa-alueen Venäjälle, mutta korvauksen saanti unohtui.



Suomen itsenäistyttyä raja säilyi Ruostekanavassa, mutta Tarton rauhassa 1920 edustajamme ottivat esille Systerbäckin alueen korvauslupauksen, joka tuottikin tuloksen ja näin Suomi sai korvauksena Venäjältä Petsamon alueen, jonka nikkelirikkauksista ei silloin ollut tietoakaan.
Rautatie tuo turistit

Helsinki - Pietari rautatien valmistuminen vuonna 1870 oli piristysruiske Rajajoenkin talouselämälle ja tämän jälkeen alkanut huvila-asutuksen kasvu muutti koko paikkakunnan elämänmenoa. Maanviljelyksestä aikaisemmin saatu toimeentulo laantui huvila-asutuksen aikana. Parempaan tulokseen pääsi rakentamalla sopiviin paikkoihin huviloita vuokrattavaksi kesäasukkaille ja puuhailemalla vaikka ajurin ammatissa.



Ulkolaisia kesävieraita oli Terijoella parhaaseen aikaan, ennen vuotta 1914, jopa 140.000 henkeä.
Raja sulkeutuu

Suomen itsenäistyttyä huvilaelämä tyrehtyi ja seurauksena oli ankara taloudellinen pulakausi, jonka torjumiseksi oli pakko kohentaa omaa maatalouden tuotantoa ja investoitava metsistä pääomaa. Maatalouden kehitys olikin erittäin nopeaa 1930-luvun lopulle tultaessa.



Vuosina 1918-25 myytiin liki puolet huviloista siirrettäväksi muualle Suomeen.







Vaikka rautatie Rajajoelle oli valmistunut jo 1870, valmistui Rajajoen asema omaan käyttöönsä vasta 1.12.1917. Sitä ennen se oli maailmansodan aikana venäläisten sotasairaalana. Tämä arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema, aikaisemmista asemarakennustyypeistä täysin poikkeava rakennus oli Suomen kauneimpia asemarakennuksia.



Tässä Rajajoen asemarakennuksessa pidettiin mm. Suomen ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut, jotka johtivatkin Tarton rauhansopimukseen 11.12.1920. Samalla loppuivat myöskin rajalla ajoittain ilmenneet rauhattomuudet.



Itsenäisyyden aikana Rajajoki oli Karjalan kannaksen ainoa rajanylityspaikka, jonka mukanaan tuomat erilaiset toiminnot, niin rautatielaitos kuin rajavartiostokin antoivat oman leimansa kylän elämälle.







Itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä 1920-30 luvuilla Rajajoen asema oli melkoinen toiminnan keskus. Matkustajajunia kulki Viipuriin useampi junapari päivässä ja kansainvälisessä liikenteessä yksi junapari päivässä välitti liikennettä Venäjälle. Varsinainen turistiliikennehän siihen aikaan oli melko vähäistä, mutta todennäköisesti virkamatkoilla olevien matkustajien joukosta erottui joskus hyvinkin monenlaisia kansallisuuksia.



Venäjältä tuleva tavaraliikenne oli melko vilkasta. Kaikki venäläisissä tavaravaunuissa tullut tavara täytyi siirtokuormata Rajajoella suomalaisiin vaunuihin eteenpäin kuljetusta varten ja päinvastoin.



Rajajoki ja varsinkin rajan rautatiesilta olivat kotimaisten matkailijoiden suosittuja turistikohteita. Parhaina vuosina turistien kävijämäärä nousi jopa 40.000 - 50.000 henkilöön.
Puun uittoa Rajajoessa

Rajajoki oli jokena valtakunnan vuosisatainen raja itää vastaan (mm. 1323-1617 ja 1812-1940). Se alkoi Kivennavan - Raudun rajalta Kuuritsan suolta, noin 60 kilometriä virrattuaan se lähellä Suomenlahtea laski Venäjän puoleiseen Siestar-järveen (Roslivan järvi). Se kulki tämän jälkeen kappaleen matkaa Venäjän puolella, siinä kohdassa missä Ruostekanava oli valtakunnan rajana ja palasi taas yhteiseksi rajaksi vajaan kilometrin päässä merestä.



Joki toimi myöskin puutavaran uittoväylänä niin suomalaisille kuin venäläisillekin. Joen yläjuoksulta uittivat ensin venäläiset sahatukkeja Kuttermannin sahalle, joka sijaitsi Korotniekan peltojen kohdalla. Venäläisten tukkien mentyä ohi rautatiesillan alkoi suomalaisten propsien uitto joessa. Puomit seisauttivat propsisumat välittömästi rautatiesillan pohjoispuolella olevalle nostopaikalle, josta ne hinattiin pienoisrataa myöten mäkeä ylös rautatien varteen, rautateiden edelleen kuljetettavaksi.



Propsien nostopaikan kohdalla on ollut ennen Suomen itsenäistymistä ylikulkusilta, jonka tukipylväiden jäännöksiä on vieläkin Suomenpuoleisella rannalla nähtävissä. Nyt venäläiset ovat rakentaneet isot maantiesillat rautatien sekä etelä- että pohjoispuolelle.
Suomalaista asutusta Rajajoen molemmin puolin

Ennen Suomen itsenäistymistä oli joen molemmin puolin olevissa kylissä, Rajajoella, Valkeasaaressa, Retukylässä ja Systerbäckissäkin ollut asutus pääosin suomalaista. Rajan sulkeuduttua yhteys joen yli katkesi kertaheitolla. Monet perheet, joiden kodit olivat työ- ym. tehtävien johdosta jokirajan Venäjän puolella, joutuivat jättämään kotinsa ja omaisuutensa sinne ja heidän oli tultava salateitse Suomen puolelle. Rajan taakse jäänyt suomalainen väestö (inkeriläiset) joutui Stalinin aikana kokemaan vainon ajat kaikessa karmeudessaan.



Rauhan vuosina eläminen rajan välittömässä läheisyydessä oli aivan normaalia elämää, ilman mitään rajoituksia tai uhkia, vaikka muualta tulleet henkilöt sitä hiukan karttoivatkin. Rajaseudun asukkaille se oli luonnollinen olotila, joki on rajana ja sillä hyvä. Rajan välittömässä läheisyydessä oli rauhallisinta asua. Vuoden 1939 kesällä alkoi näkyä naapurin puolella varustautumisen merkkejä, mutta kukaan ei uskonut että sota voisi syttyä. Evakkoon lähtökin lokakuun alkupuolella oli kuin lomallelähtö muutamaksi viikoksi ja sitten paluu takaisin kotiin, mutta se evakossa olo on jatkunut vielä tänäkin päivänä.
Sodat tuhosivat Rajajoen alueen

Sotien aikana tuhoutuivat kaikki rakennukset Rajajoen alueelta, joten vanhoista paikoista löytyy vain joitakin raunion osia ja paikoin sodanaikaisia juoksuhaudan jäänteitä maastossa.



Venäläisten vilkas rakennustoiminta on keskittynyt entisen kyläkeskuksen ulkopuolelle, kuten Dyynin hotellit meren rantaan, entisen kylätien pohjoispuolella oleville peltoalueille aina rautatien tuntumaan saakka ja laaja omakotialue rautatien pohjoispuolella. Vanhan kylätien paikalle on rakennettu Terijoen - Pietarin välinen maantie, sekä uusi maantie Systerbäckin vanhaa rautatiepohjaa myöten Rajajoen asemaseudun ohitse Terijoelle ja Kivennavalle. Entinen Dyynin tienhaarasta Rajajoen asemalle mennyt tie palvelee nyt uuden asutusalueen liikennettä. Muut entiset paikallistiet ovat hävinneet täysin maastosta.
Suomen kaakkoisin kylä Rajajoki, missä Veli Polviander haavoittui kuolettavasti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 287
V Ulla Joosepintytär Mikkola o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, torpparin emäntä, itsellinen Svanilassa ja Mikkolassa., s. 18.04.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 20.09.1840 Kuru, Olkitaipale, Tienari, Haapaniemi.
Tienarin paja sisältä kuvattuna ahjoineen, alasimineen ja lekoineen.

Puoliso: Vihitty 22.05.1820 Kuru Mikko Jaakonpoika Mikkola e. Heinämäki Renki Myllärissä, Svanilassa ja Mikkolassa, Mikkolan torppari., s. 13.09.1789 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen, (kaksonen), k. 19.12.1828 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Jaakko Matinpoika Heinämäki e. Minkkinen, Torppari, s. 02.07.1749 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.02.1829 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen ja Kaisa Juhonpoika Heinämäki o.s. Hwitros, Minkkisen piika, Heinämäen torpan emäntä, s. 06.10.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 15.01.1844 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen.

Lapset:
Helena Mikkola s. 11.07.1820 Kuru, Riuttaskorpi, Svanila.
Kalle Kustaa Mikkola , s. 22.05.1822 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 288
Matias Mikkola s. 13.08.1825 Kuru, Riuttaskorpi.
Antti Mikkola Antti muutti Kurun Olkitaipaleen Tienarin Haapaniemen torpasta äitinsä Ulla Tienarin kuoleman jälkeen 12.4.1841 Ruoveden Sellvikiin eli Rämingin Tyrniin isäntärengiksi, muutti Ruoveden Kauttuun ja 16.9.1843 Ikaalisiin Juhtimäen Liitiään rengiksi ja muutti 28.9.1844 Kurun Poikeluksen Poikeluskylän torppaan rengiksi, muutti Petäjälammin Ikoselle rengiksi, Olkitaipaleen Kastarille rengiksi ja muutti edelleen Teiskon 4.12.1847 ja 1849 muutti Teiskossa toiseen tuntemattomaan paikkaan., s. 16.05.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 288
VI Kalle Kustaa Mikonpoika Mikkola, (Taulusta 287, äiti Ulla Mikkola) Kalle oli Ylä-Toikon renki mennessään naimisiin. Keihäsjärven Salmen torpan renki., s. 22.05.1822 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.07.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi.

Puoliso: Vihitty 28.10.1855 Kuru, Mylläri (pappila) Karoliina Yrjöntytär Niinimäki o.s. Lähdekorpi Karoliina oli Ylä-Toikon piika mennessään naimisiin. Kallen kuoleman jälkeen piikana Salmen torpassa., s. 25.01.1831 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, k. jälkeen 1910 Kuru, Riuttaskorpi.
Vanhemmat: Yrjö Simonpoika Lähdekorpi e. Paappanen, Nygårdin renki, Kurun Petäjälammin Ala-Paappasen Lähdekorven torppari., s. 27.05.1794 Kuru, Petäjälammi, k. 01.10.1875 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen ja Reetta Liisa Erkintytär Lähdekorpi o.s. Suutari II eli Mäkelä, Mäkelän tytär, Nygårdin piika, Lähdekorven torpan emäntä, s. 16.10.1792 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.07.1863 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen.
Lähdekorven torpan yhden rakennuksen perustuskivet.

Lapset:
Kalle s. 16.06.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, k. 08.07.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko.
Maria s. 12.01.1858 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi, k. 24.08.1861 Kuru, Keihäsjärvi, Alanen, Salmi.
Emma Vilhelmiina (Miina) Niinimäki , s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 289
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 289
VII Emma Vilhelmiina (Miina) Kallentytär Niinimäki, (Taulusta 288, isä Kalle Mikkola) Ripitetty salavuoteudesta 2.2.1885., s. 27.01.1861 Kuru, Riuttaskorpi, k. 01.03.1887 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Vieno Sofia Sarén o.s. Niinimäki , s. 07.12.1884 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 290
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 290
VIII Vieno Sofia Miinantytär Sarén o.s. Niinimäki, (Taulusta 289, äiti Emma Niinimäki) Vieno muutti 17.12.1906 Ylöjärvelle., s. 07.12.1884 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 16.12.1906 Kuru August Miinanpoika Sarén Mäkkylän Jokelan mäkitupalainen, Poikeluksen Lähteenmäen mäkitupalainen. August muutti perheineen 3.1.1907 Ylöjärven Pengonpohjaan maakauppiaaksi., s. 28.01.1876 Vesilahti.

Lapset:
Elsa Emilia Sarén s. 02.05.1908 Ylöjärvi, Pengonpohja.
Veikko Rafael Sarén s. 17.09.1909 Ylöjärvi, Pengonpohja.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 291
V Anna Joosepintytär Kangasmäki o.s. Tienari, (Taulusta 4, isä Jooseppi Tienari) Tienarin tytär, Lahdenperän Kangasmäen torpan emäntä, Anna kuoli 46-vuotiaana ''hivutustautiin'', yleensä kyseessä oli keuhkotauti., s. 08.04.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 15.07.1846 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 24.09.1820 Kuru Matti Antinpoika Kangasmäki e. Tanhuanpää. (Taulu 474). (Taulu 475) Nuorimies, Olkitaipaleen Taipaleen Tanhuanpään torpan poika, renkinä Olkitaipaleen Taipaleessa ja Teiskossa, muuttanut Teiskosta pois vuonna 1817, muutti kotiinsa takaisin ja meni naimisiin Anna Tienarin kanssa ja sai siellä tytön, muutti Olkitaipaleen Lahdenperän Kangasmäen torppaan., s. 03.07.1796 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 24.05.1877 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.
Vanhemmat: Antti Yrjönpoika Tanhuanpää e. Taipale, Taipaleen poika, Tanhuanpään torppari, s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale, k. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale ja Valpuri Matintytär Tanhuanpää o.s. Lörpys, s. 10.02.1768 Kuru, Petäjälammi, k. 12.04.1841 Kuru, Olkitaipale, Kyrönsilta.

Lapset:
Eeva Lammi o.s. Kangasmäki , s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää. Tauluun 292
Jooseppi Kangasmäki , s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 295
Matti Valkeejärvi e. Kangasmäki , s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 298
Kalle Kustaa Kangasmäki s. 07.03.1829 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Anna Kangasmäki s. 27.04.1832 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Manu Talvisilta e. Kangasmäki , s. 08.09.1836 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä. Tauluun 300
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 292
VI Eeva Matintytär Lammi o.s. Kangasmäki, (Taulusta 291, äiti Anna Kangasmäki) Eeva oli piikana Karjulan kylän Nygårdilla mennessään naimisiin., s. 06.11.1820 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Tanhuanpää, k. 28.05.1907 Kuru, Keihäslahti.

Puoliso: Vihitty 01.03.1846 Kuru Jooseppi Josefinpoika Lammi e. Särkijärvi Jooseppi oli renkinä Kurun Karjulan Nilsforsin rautaruukissa naimisiin mennessään. Keihäslahden Lammin talon Onton torpan isäntä, Keihäslahden Lammin talon isäntä. Lammi oli kruunun puustelli., s. 18.03.1824 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 06.12.1909 Kuru, Keihäslahti.
Vanhemmat: Josef Yrjönpoika Särkijärvi e. Isokarju II (Ylinen), Särkijärven torppari, Josef kuoli 44-vuotiaana matkalla jonnekin., s. 07.07.1786 Kuru, Karjula, k. 13.01.1831 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula ja Anna Juhontytär Särkijärvi, Vähä-Karjulan Särkijärven torpan tytär ja emäntä. Annalle on merkitty syntymäaika virheellisesti rippikirjoihin, eli 24.4.1795, vaikka se oli hänen veljensä Kallen syntymäaika., s. 31.05.1798 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, k. 16.12.1867 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula.

Lapset:
Vilhelmiina Lammi s. 02.11.1846 Kuru, Karjula, Nilsfors (rautaruukki).
Henriikka Torttijärvi o.s. Lammi , s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä. Tauluun 293
Matti Lammi Matti oli ontuva., s. 27.08.1851 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Jooseppi Lammi Jooseppi kuoli samana päivänä kuin syntyi., s. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto, k. 20.07.1854 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Manu Lammi s. 08.08.1855 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Ontto.
Jooseppi Lammi s. 19.03.1861 Kuru, Keihäslahti.
Amanda Lammi s. 17.04.1863 Kuru, Keihäslahti.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 293
VII Henriikka Juusentytär Torttijärvi o.s. Lammi, (Taulusta 292, äiti Eeva Lammi) s. 13.01.1849 Kuru, Petäjälammi, Ala-Paappanen, Leppälä.

Puoliso: Vihitty 14.07.1877 Kuru, Mylläri (Pappila) Aleksanteri Juhonpoika Torttijärvi e. Perivehmas s. 10.09.1848 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Manda Maria Korteniemi o.s. Torttijärvi , s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 294
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 294
VIII Manda Maria Santerintytär Korteniemi o.s. Torttijärvi, (Taulusta 293, äiti Henriikka Torttijärvi) s. 12.01.1879 Kuru, Riuttaskorpi.

Puoliso: Vihitty 21.08.1903 Kuru Johannes (Juho) Matinpoika Korteniemi s. 14.06.1873 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Vanhemmat: Matti Mooseksenpoika Korteniemi e. Kastari, Matti oli Kastarin poika ja Olkitaipaleen Laurilassa renkinä naimisiin mennessään., s. 06.02.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko ja Vilhelmiina Juhontytär Korteniemi o.s. Jokijärvi, Jokijärven torpan tytär, s. 05.03.1842 Kuru, Sontu, Lammi.

Lapset:
Hilma Matilta Korteniemi s. 12.03.1905 Kuru, Olkitaipale, Kastari, k. 15.04.1905 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
Helmi Vilhelmiina Korteniemi s. 17.05.1906 Kuru, Olkitaipale, Kastari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 295
VI Jooseppi Matinpoika Kangasmäki, (Taulusta 291, äiti Anna Kangasmäki) Myllärin, Lahdenperän, Lörpyksen, Parkkuun sahan renki ja Kastarin muonarenki. Jooseppi murskaantui kuoliaaksi 39-vuotiaana., s. 23.11.1823 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki, k. 03.05.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Muonamies eli moonamies eli muonarenki oli vähimmillä mahdollisilla omilla varusteilla elävä laillinen henkilö. Muonamies oli talon töissä, asusti jossakin talon pirtinnurkassa ja sai palkkansa elintarvikkeina. Muonamies oli ikään kuin taloon kuuluvaa kalustoa ja oli sidoksissa taloon. Joskus muonamiehille osoitettiin talon pihapiiristä tai ehkä kauempaakin pirtti tai pirtinpaikka. Muona- eli jyvärengin asema oli melko taattu. Etenkin Laukon kartanon muonamiehet saivat arvostusta.

Puoliso: Vihitty 11.09.1853 Kuru, Mylläri Anna (äpärä) Ullantytär Leppämäki Myllärin piika, Anna eli vielä 1910-luvulla Poikeluksen kylän irtolaisena.., s. 10.02.1827 Kuru, Riuttaskorpi.
Äiti: Ulla Eliaantytär Leppämäki, s. 13.06.1809 Kuru, Riuttaskorpi.

Lapset:
Matti s. 27.09.1853 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1856 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Vilhelmiina s. 29.01.1855 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.
Emma s. 08.02.1857 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Amanda s. 27.03.1859 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Matilda (Manta) Manta siirtyi kasvattilapseksi ensin Poikeluksen Lamminperän Alakosken torppaan 7-vuotiaana ja 16-vuotiaana piiaksi Lamminperän tilalle., s. 25.03.1861 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha.
Selma Frisk , s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari. Tauluun 296
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 296
VII Selma Joosepintytär Frisk, (Taulusta 295, isä Jooseppi Kangasmäki) Selma muutti 2.10.1878 Kurusta Parkanoon ja Parkanon Haukkamaan Haukkalasta takaisin Kuruun 3.10.1883 Aurejärven Aineslahden Leppälän torppaan emännäksi., s. 13.12.1863 Kuru, Olkitaipale, Kastari.

Puoliso: Vihitty 10.11.1883 Kuru Pauli Juhonpoika Frisk Aineslahden Seppälän torppari., s. 05.03.1864 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kiviniemi.
Vanhemmat: Juho Yrjönpoika Frisk, Juho oli Ylä-Poikeluksessa renkinä, mistä muutti 13.2.1844 Ikaalisten Juhtimäen Peuraniemeen rengiksi, palasi Ikaalisista takaisin 24.10.1845 Kurun Aurejärven Lannettan Kiviniemen torppariksi, Aineslahden Seppälän torpan isäntä., s. 07.07.1825 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, k. 09.09.1894 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä ja Maria Vilhelmiina Matintytär Frisk o.s. Salmenniemi, s. 18.12.1826 Kuru, Aurejärvi, Lannetta, Kuirinlahti.

Lapset:
Tekla Frisk s. 24.09.1884 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Matias Frisk s. 17.09.1886 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 02.11.1887 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Juho Pekka Virta e. Frisk , s. 04.08.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä. Tauluun 297
Lydia Vilhelmiina Frisk s. 14.01.1891 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Kaarle Eerik Frisk s. 17.05.1895 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Helmi Ilona Frisk s. 11.01.1897 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Arvo Agapius Frisk s. 18.08.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä, k. 06.11.1899 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Urpo Paavali Frisk s. 16.05.1901 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
Esa Jaakko Frisk s. 05.07.1906 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 297
VIII Juho Pekka Paulinpoika Virta e. Frisk, (Taulusta 296, äiti Selma Frisk) s. 04.08.1888 Kuru, Aurejärvi, Aineslahti, Seppälä.

Puoliso: Vihitty 28.12.1908 Kuru Josefiina Amanta Kustaantytär Frisk o.s. Frang s. 20.08.1891 Kuru, Keihäslahti, Sillanpää.
Vanhemmat: Kustaa Aatu (äpärä) Agathanpoika Frang, s. 22.12.1863 Kuru, Keihäsjärvi, Ylinen, Hörtsänä ja Ida Miina (äpärä) Karoliinantytär Frang, Ida muutti Kurusta 12.4.1866 Parkanoon., s. 24.05.1870 Kuru, Karjula, Koski.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 298
VI Matti Matinpoika Valkeejärvi e. Kangasmäki, (Taulusta 291, äiti Anna Kangasmäki) Matti oli Kurun Riihikosken renki naimisiin mennessään, sitten Lörpyksen renki ja muutti perheineen Kurusta 2.11.1857 Teiskon Tuhrian Iso-Frantsin taloon rengiksi. Matti sai Iso-Frantsin talosta Valkeejärven torpan asuttavakseen., s. 17.09.1826 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä.

Puoliso: Vihitty 19.12.1853 Kuru Reetta Leena Mikontytär Valkeejärvi Reetta oli Kurun Ristaniemen piika naimisiin mennessään., s. 27.10.1829 Kuru, Riihikoski, k. 09.03.1868 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Vanhemmat: Mikko Yrjönpoika, Riihikosken renki, Ristaniemen itsellinen, s. 11.07.1799, k. 08.06.1864 Kuru, Ristaniemi ja Maija Sakarintytär Kalliolahti, Maija kuoli 56-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 23.05.1798 Kuru, Keihäsjärvi, k. 04.08.1854 Kuru, Ristaniemi.

Lapset:
Johannes Valkeejärvi , s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki. Tauluun 299
Maria Valkeejärvi s. 05.08.1856 Kuru, Petäjälammi, Lörpys.
Vilhelmiina Valkeejärvi s. 26.12.1858 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Amali Valkeejärvi s. 28.04.1861 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Kustaa Valkeejärvi s. 26.05.1864 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
Aleksandra Valkeejärvi s. 25.04.1867 Teisko, Tuhria, Iso-Frantsi.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 299
VII Johannes Matinpoika Valkeejärvi, (Taulusta 298, isä Matti Valkeejärvi) Teiskon Tuhrian kylän Iso-Frantsin Valkeejärven torppari., s. 29.09.1854 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä, Kangasmäki.

Puoliso: Vihitty 28.10.1882 Teisko Erika Kaarlentytär Valkeejärvi o.s. Sorola s. 03.07.1862 Teisko, Savo, Markkula.
Vanhemmat: Kaarle Otto Mikonpoika Sorola, Kaarle oli Te