Päivitetty 17.08.2017

Kaikki päivitetty 17.08.2017

Uutena Kurun Vaakaniemen Toikon tilan vaiheista





Lahdenpohja







Sukulaisia eniten seuraavissa kunnissa: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kuru, Parkano, Ruovesi, Teisko, Tyrvää, Viljakkala, Virrat. Yleisimmin Pohjois-Pirkanmaalla.



















Toikolta päin tullessa Parkkuuntie 550 kohdalta erkanee Lahdenpohjantie oikealle.







Kalle s.1874 ja Lempi s. 1882 (os. Salmelin) Lahdenpohjan tyttären Aino Ojasen syntymäkoti, Lahdenpohja, kuvattuna 1960-luvulla. Osoite Lahdenpohjantie 112 34320 Parkkuu Ylöjärvi

Lahdenpohjan isäntänä oli vuoteen 1965 asti Ainon veli Unto s. 1910 Lahdenpohja perheineen ja sen jälkeen leskeksi jäänyt Irja s. 1917 (os. Aalto) Lahdenpohja. Kuvassa häävieraita.







Lahdenpohjan talo Lahdenpohjantieltä päin nähtynä.







Lahdenpohjan kartta suurjaon ajalta 1800-luvun taitteessa.







Lahdenpohjan piha vuonna 2016, päärakennus ja vasemmalla navetta, josta on purettu riihi ja heinälato. Lahdenpohjan omistaa Postin työntekijöiden liitto. Kuvassa Matti ja Osmo Lipponen ja kaksi lomailijaa.







Lahdenpohjan aitat 1800-luvulta sijaitsevat asuinrakennuksen alapuolella.







Lahdenpohjan sauna pihapiirin yläreunassa







Kuvassa keskellä istuu Kalle Lahdenpohja, joka täyttää 70 vuotta, vuosi 1916. Hänen oikealla puolellaan on hänen vaimonsa Maria Lahdenpohja os. Ala-Toikko ja heidän edessään ovat heidän poikansa, jonka nimi on myös Kalle sekä merimiespuvuissa tämän pojat Unto ja Tauno. Heidän takanaan on Kallen vaimo Lempi sylissään tytär Aino (synt. 1915, myöh. Tienari, myöh. Ojanen). Keskirivillä Kalle vanhemman vasemmalla puolella ovat Ulla Ylimannelan isän vanhemmat Hilma os. Lahdenpohja ja Zefanias Kallio.







Kalle Jaakko ja Lyyli Ojasen pojan Osmo s. 1925 ja Aino (os. Lahdenpohja ent. Tienari) Ojasen koti Tienarin pihapiirissä.








Näytä suurempi kartta

Osmo ja Aino Ojasen pojan Kauko Ojasen  perheen kotitila, Leiju.







Parkkuu, Ylöjärvi



Napsauta yläpuolella olevaa tekstiä








Näytä suurempi kartta





wordpress sivut












  • Koti






  • Kurun Vaakaniemen Toikon tilan vaiheista 1700-luvulta lähtien






  • Pirkkalan nimismiehen Erik Vainisen jälkipolvet.






  • Aino Ojasen os. Lahdenpohja esipolvet.






  • Kurun Osmo Ojasen esipolvet.






  • SANKAREITA onko heitä Nordenskiöld - Fleming - Kurki - Möllersvärd...






  • Kurun Ojasen sukukirja-avautuu kaikille, vaivaisesta aateliin, osa 1a.






  • Kurun Ojasen sukukirja-avautuu kaikille, vaivaisesta aateliin, osa 1b.






  • Kurun Ojasen sukukirja-avautuu kaikille, vaivaisesta aateliin, osa 1c.






  • Kurun Ojasen sukukirja-avautuu kaikille, vaivaisesta aateliin, osa 1d.






  • Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja, osa 2a.






  • Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjan sukukirja, osa 2b.






  •  Yrjö Tienarin (ent. Mommo) jälkeläiset.  






  •    Segebaden - jälkipolvia.






  •   Ruoveden Pekkalan Aminoff-sukukirja...mm.von Kraemer-Ehrnrooth-Mannerheim-Standertskjöld.







  •  Uumajan Sursill - jälkipolvia.






  • Alla olevat sivut sisältävät melkein kaikki Teiskon tilat.

     







  •   Teiskon Kiimajoen Nallin ja Värmälän - sukupolvia.

     







  •   Teiskon Ahoinkylän Knuuttilan ja Sääksniemen Sääksin sukupolvia.

     







  •   Bergius-jälkipolvia.

     




  • Kaikki päivitetty 18.09.2016










    http://www.kaleviojanen.fi

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/pilkkikisat

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/politpyroo

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/matkatjamutkat

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuru

    Paina tästä

    http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII

    Paina tästä







    Kurun Ojasten sukulaiset, jotka haluatte tutustua tarkemmin sukututkimukseen  -, ottakaa yhteyttä :





     

    Kalevi Ojanen Keskisenkatu 6 A 22  33710 Tampere                    

      mail: amiraali@kaleviojanen.fi

    p.   +358503429851











    Sukuselvityksen kohde

    Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja
    s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi
    ja hänen esivanhempansa

    Tulostettu:
    17.08.2017
    Tekijä:
    Kalevi Ojanen
    Keskisenkatu 6 A 22
    33710 Tampere
    Puhelin +358503429851
    amiraali@kaleviojanen.fi





    SUKUJUTUT -ohjelma

    ATK-palvelu Luhtasaari Oy
    Seinäjoki
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

    Taulu 1
    I Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja Tienarin emäntä 1937-1943, Leijun emäntä 1943-1987, syytinki kuolemaansa saakka., s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi, k. 07.07.1993 Kuru, Olkitaipale.

    LEIJUN lohkomiset:

    303-415-6-23 X TIENARI
    12.10.1950 halkominen
    303-415-6-34 X LEIJU

    7.4.1961 pakkolunastus
    25.3.1964 tilusvaihto
    303-415-6-40 X MAANTIEALUE
    8.8.1962 piirirajankäynti
    8.7.1986 rajamerkkien siirto
    14.11.2003 yleisen tien lunastus ja liittäminen koko rekisteriyksiköllä.

    -25.3.1964 lohkominen
    -303-415-6-40 X PUTKA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-41 PUTKA
    Uusi 303-415-6-42 X LEIJU

    -14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-53 X SAUNARANTA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-53 SAUNARANTA

    -14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-54 X MÄENPÄÄ
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-54 MÄENPÄÄ

    - 14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-55 X KOSKENRANTA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-55 KOSKENRANTA

    -14.5.1968 lohkominen
    -303-415-6-56 X RANTAHARJU
    --12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
    --303-415-6-109 X Rantaharju
    --1.1.2009 kuntajaon muutos
    --980-458-6-109 Rantaharju

    Uusi 303-415-6-57 X LEIJU
    -22.3.1972 lohkominen
    -303-415-6-69 X KOIVURINNE
    -12.12.2007 kiinteistöjen yhdistäminen
    -980-458-6-109 Rantaharju

    Uusi 303-415-6-70 X LEIJU
    -27.11.1975 lohkominen
    -27.11.1975 piirirajankäynti
    -303-415-6-75 X KOTIMÄKI
    -14.1.1982 yleistietoimitus
    -6.6.1986 yleistietoimitus
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-75 KOTIMÄKI

    Uusi 303-415-6-76 X LEIJU
    -19.7.1989 lohkominen
    -303-415-6-83 X VEIKKOLA
    -2.10.1991 osuuden siirto kiinteistöön
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-83 VEIKKOLA
    --28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

    Uusi 303-415-6-84 X LEIJU
    -30.10.1992 lohkominen
    -303-415-6-88 X VILLENKULMA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-88 VILLENKULMA

    -30.10.1992 lohkominen
    -303-415-6-89 X SAMMALVAARA
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-89 SAMMLVAARA

    -30.10.1992 lohkominen
    -303-415-6-90 X KATVE
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-90 KATVE
    -28.12.2010 yhteisalueosuuden siirto MMLm/5593/33/2010

    Uusi 303-415-6-91 X LEIJU
    -9.12.1993 lohkominen
    -303-415-6-92 X LAURINPELTO
    -1.1.2009 kuntajaon muutos
    -980-458-6-92 LAURINPELTO

    Uusi 303-415-6-93 X LEIJU
    -14.3.2000 luovutetun määräalan rekisteröinti
    -6.12.2001 rajankäynti ja lohkominen
    -303-415-6-93-M601 X
    -liitetty kiinteistöön
    -980-458-6-105 RANTALA (Vatka)

    1.1.2009 kuntajaon muutos
    Uusi 980-458-6-93 LEIJU
    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    12.10.1950 TIENARIN TILA:

    Peltoa 26,678 ha
    Niittyä 3,283 ha
    Viljelyskelpoista maata 2,335
    Varsinaista metsämaata 98,171

    YHTEENSÄ:
    130,467 ha / jyvitysarvo 120678,25
    Joutomaata 1,225 ha

    TIENARISTA VÄHENNETÄÄN YHTEINEN VARASTOALUE JA LASTAUSPAIKKA:

    YHTEENSÄ:
    Pinta-ala 1,215 ha / jyvitysarvo 1530,50 mk
    Joutomaata 0,082 ha

    12.10.1950 TIENARIN TILASTA JÄÄ JAETTAVAKSI TILOILLE LEIJU JA TIENARI:

    Peltoa 26,596 ha / jyvitysarvo 63949 mk
    Niittyä 3,283 ha / jyvitysarvo 4471,50 mk
    Viljelyskelpoista maata 2,335 ha / jyvitysarvo 1946,50 mk
    Varsinaista metsämaata 97,038 ha / jyvitysarvo 48780,75 mk

    YHTEENSÄ:

    129,252 ha / jyvitysarvo 119147,75 mk
    joutomaata 1.143 ha.

    .
    Vanhemmat Kalle Kallenpoika Lahdenpohja, s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi ja Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 2).

    1. puoliso: Vihitty 12.12.1937 Kuru Kaarlo Tienari Tienarin isäntä eli Tienarista ½ 1937-1940, kaatui talvisodassa. Kaarlo on haudattu Kurun sankarihautaan 31.3.1940 (sunnuntai)., s. 02.12.1904 Kuru, Olkitaipale, k. 22.02.1940 Impilahti.


    Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.

    Talvisota

    Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".



    TIENARI, KAARLO
    sääty naimisissa
    sukupuoli mies
    kansalaisuus FI
    kansallisuus FI
    äidinkieli suomi
    lasten lukumäärä 1
    ammatti taloll.
    sotilasarvo alikersantti
    joukko-osasto JP 4
    joukko-osastokoodi
    syntymäaika 02.12.1904
    synnyinkunta Kuru
    kotikunta Tampere
    asuinkunta Tampere
    haavoittumisaika
    haavoittumispaikka
    haavoittumiskunta
    katoamisaika
    katoamispaikka
    katoamiskunta
    kuolinaika 23.02.1940
    kuolinpaikka
    kuolinkunta Impilahti
    menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
    hautauskunta Kuru
    hautausmaa Kuru


    KAARLO JA PENTTI TIENARIN YHTEISESTÄ OMISTUKSESTA LAADITTU LUETTELO - JA ARVIOIMISKIRJA PERUNKIRJOITUKSESTA LAADITTUUN TOIMITUSKIRJAAN LIITETTÄVÄKSI:

    Luettelo - ja arvioimiskirja, jonka allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila, tomittaessaan Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä heinäkuun 30 päivänä 1940 perunkirjoitusta edellisen helmikuun 23 päivänä sodassa kuolleen talollisen Kaarlo Tienarin jälkeen, laativat hänen ja talollisen Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta perunkirjoituksesta laadittuun toimituskirjaan liitettäväksi.

    Leski Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa luetteloitava omaisuus oli, esitti luetteloinnin pohjaksi seuraavat asiakirjat:

    1) Otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta toukokuun 26 päivältä 1937, 20 §:n kohdalta, josta havaittiin ja tähän merkittiin, että talolliset Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari silloin olivat yhteisesti saaneet lainhuudon Tienari-nimiseen tilaan RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä;

    2) Siihen toukokuun 17 päivänä 1937 päivättyyn kauppakirjaan, jolla Kaarlo Tienari ja Pentti Tienari olivat ostaneet edellämainitun tilan vanhemmiltaan talolliselta Juho Kustaa Tienarilta ja tämän vaimolta Sanna Tienarilta, liitetyn luettelon kauppaa seuranneesta irtaimesta omaisuudesta.

    Tämän jälkeen leski Aino Kyllikki Tienari valan velvoituksin ilmoitti luetteloitavan omaisuuden, joka tähän merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    I. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA:
    Tienarin talo RN:o 6:23 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 200.000 mk

    II. IRTAINTA OMAISUUTTA:
    Maatalouskoneet, hevosajokalut, kotieläimet y.m. 26.156 mk

    KAARLO TIENARIN JA PENTTI TIENARIN YHTEINEN OMAISUUS VUONNA 1940 OLI 226056 mk

    (Vuonna 1945 metallin konemiehen palkka oli 800 mk/kk tai 4 mk/h)


    PERUKIRJA:

    Vuonna 1940 heinäkuun 30 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet varatuomari Tapani Virkkunen sekä talolliset Arvo Ristaniemi ja Elias Laurila perunkirjoituksen talollisen kaarlo Tienarin jälkeen, joka kuoli sodassa helmikuun 23 päivänä 1940 ja jolta jäi oikeudenomistajia leski Aino Kyllikki Tienari, o.s. Lahdenpohja, syntynyt marraskuun 26 päivänä 1915, ja alaikäinen poika Simo Johannes Tienari, syntynyt marraskuun 6 päivänä 1938.
    Toimituksessa, joka pidettiin vainajan kotona Tienarin talossa Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä, oli saapuvilla leski Aino Kyllikki Tienari.

    Leski Aino Kyllikki Tienari esitti toimituksen pohjaksi niiden asiakirjojen lisäksi, jotka on mainittu tähän toimituskirjaan liitetyssä talollisten Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteisestä omaisuudesta laaditussa luettelossa ja arvioimiskirjassa, otteen Kurun ja Teiskon pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta maaliskuun 7 päivältä 1939,
    josta havaittiin ja tähän merkittiin, että Kaarlo Tienari silloin oli saanut lainhuudon Rantala-nimiseen tilaan RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä (Jalmari Mantere osti Rantalan-tilan ja rakennutti siihen omakotitalon eläkkeelle jäätyään vuonna 1962).

    Tämän jälkeen Aino Kyllikki Tienari, jonka hallussa kuolinpesä oli, ilmoitti valan velvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    I. VARAT:

    1) Osuus tähän toimituskirjaan liitetyssä luettelossa mainittuun Kaarlo Tienarin ja Pentti Tienarin yhteiseen omaisuuteen 113.028

    Yhteensä 113028 mk

    2) Kiinteätä omaisuutta:
    Rantala-niminen tila RN:o 6:14 Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylässä 10.000

    Yhteensä 10000 mk

    3) Rahaa ja pankkitalletuksia:
    Puhdasta rahaa 3.000
    Pankkitalletus 5.232:60

    Yhteensä 8232,50 mk

    4) Kultaa ja hopeaa:
    2 kpl. kultasormuksia 600
    Hopeinen puurolusikka 100
    2 tusinaa hopeisia teelusikoita 600
    18 kpl. hopeisia palkintolusikoita 500

    Yhteensä 1800 mk

    5) Kotieläimiä:
    7 kpl. lehmiä 10.500
    Sonni 2.000
    4 kpl. vasikoita 1.000
    7 kpl. lampaita 700

    Yhteensä 14200 mk

    6) Asuntoirtaimistoa:
    2 kpl. kaappeja 1.000
    Kirjoituspöytä 300
    Pöytä, 2 kpl. nojatuoleja ja 6 kpl. tavallisia tuoleja 1.000
    Keinutuoli ja sänky 300
    Hetekasänky patjoineen 500
    Pöytä, sohvasänky, lastensänky ja 3 kpl. tuoleja 600
    Seinäkello, vanha 100
    Pöytä, pesukaappi, pöytäkaappi ja 3 kpl. tuoleja 300
    Keittiön huonekaluja 150
    Ompelukone 2.000
    Kirjoja 200

    Yhteensä 6450 mk

    7) Maataloustuotteita:
    Ruista 2300 kg 6.440
    Vehnää 450 kg 1.350
    Kauraa 400 kg 760
    Ohraa 300kg 810
    Perunoita 40 hl 2.800

    Yhteensä 12160 mk

    8) Keittiö - ja ruola-astioita:
    Patoja ja kattiloita 530
    Ruokakalustoja 650
    4 kpl. maitotonkkia 400
    Ämpäreitä, peltitonkkia, maitosiivilä y.m. 100
    Sekalaista keittiökalustoa 150

    Yhteensä 1830 mk

    9) Vaatetavaraa:
    Miehen pitovaatteita 1.500
    Miehen päällysvaatteita 400
    Miehen alusvaatteita 700
    Naisen pitovaatteita 1.000
    Naisen päällysvaatteita 2.000
    Naisen alusvaatteita 500
    3 tusinaa lakanoita ja tyynyvaaruja 1.100
    4 tusinaa pyyheliinoja 240
    8 kpl. pöytäliinoja 400
    Peittoja, patjoja, tyynyja y.m. 1.100
    Sänkypeitteitä 300
    Mattoja 200

    Yhteensä 9440 mk

    10) Sekalaista tavaraa:
    Mauser-pistooli 300
    Sekalaista irtaimistoa 500

    Yhteensä 800 mk

    VARAT YHTEENSÄ mk 177.940:60

    II. VELAT JA POISTOT:

    Hautauskustannukset 500
    Toimitusmiesten palkkio 300
    Vaivaisprosentti eli 1/8 % mk:sta 177.940:60 = 222:40

    VELAT YHTEENSÄ mk 1.022:40

    PESÄN SÄÄSTÖ mk 176.918:20

    Lopuksi merkittiin ettei vainaja ollut antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioonotettava perintöveroa määrättäessä, ja että perintöveroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitajana leski Aino Kyllikki Tienari, jonka postiosoite on Parkkuu.

    Aino Kyllikki Tienari
    talollisenleski Kurun pitäjän Olkitaipaleen kylästä.

    Näin merkityksi ja arvioiduksi vakuutamme.
    Paikka ja aika edellämainitut.

    Elias Laurila Arvo Ristaniemi

    Tapani Virkkunen

    .
    Vanhemmat Juho Kustaa Juhonpoika Tienari, s. 06.12.1871 Kuru, Olkitaipale, k. 07.03.1956 Kuru, Olkitaipale ja Susanna Sanni Aatamintytär Tienari o.s. Kovesjärvi, s. 13.09.1877 Parkano, Vuorijärvi, k. 26.04.1955 Kuru, Olkitaipale.
    Kaarlo (Kalle) Tienari kävi Suomen armeijan Terijoella 1920-luvun alkupuolella.

    Lapset:
    Simo Johannes Tienari, Leijusta ½ erotetun Kotimäen isäntä 1970-, kivityöntekijä., s. 06.11.1938 Kuru, Olkitaipale
    2. puoliso: Vihitty 23.12.1943 Kuru Osmo Kalevi Ojanen Maanviljelijä. Tienarin ½ osa muutettiin Leijuksi, Leijun isäntä 1943-1978. Leiju jaettiin kahteen osaan. Kotimäki tuli Kaarlo Tienarin pojalle Simo Tienarille ja toinen puoli, Leiju jäi Kaarlon leskelle Aino Ojaselle e. Tienari., s. 11.05.1925 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki, k. 01.07.1978 Kuru, Olkitaipale, Leiju.

    Olkitaipaleen kylän Tienarin talosta halotun Leijun talollinen.
    Osmo muutti Kurusta 28.6.1940 Tampereen Tuomiokirkon seurakuntaan ja
    takaisin Kuruun 17.7.1942 naimattomana.
    Taisteli jatkosodan loppukahinoissa Karjalan kannaksella, Tali - Ihantalassa.

    Talin-Ihantalan suurtaistelu ja torjuntavoitto

    Venäläisten päämääränä oli ollut Viipurin valloittamisen jälkeen tunkeutua syvälle Etelä-Suomeen ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. He eivät saavuttaneet tätä päämääräänsä siihen varatussa ajassa suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi.

    Stukat tulevat

    Tässä kuvaus Talin taistelusta: Kolmen tunnin kuluttua venäläiset avasivat voimakkaan tykistö- ja krh-tulen, johon liittyi Stalinin urkujen kammottava pauhu. Samanaikaisesti lentoase iski 130 koneen voimalla raivokkaasti etulinjan asemia vastaan. Tienoon täytti hetkessä hirvittävä meteli. Kranaattien yksityisiä räjähdyksiä ei voinut toisistaan erottaa, oli vain yhtämittaista tärinää, mutta aina kun lentopommi räjähti lähellä, tuntui kuin sydäemen takovat lyönnit olisivat pysähtyneet. Hengitystä salpasi ja suu haukkoi hapetonta ilmaa kuin kuíville heitetyllä kalalla. Kaikkea, mitä maan kamaraan kiinteästi kuuluu, oli nyt ilmassa ja lisäksi rautaa ja terästä.
    Samassa alkoi kuullua voimistuvaa moottorien surinaa. Stukat tulevat! Sodan alkusoitto pauhaa pian toisille mollissa, toisille duurissa. Helvetillinen räjähdys, maata, kiviä, puita, rapaa, kaikkea mahdollista lennähtää näkyviin kuin jättiäiskäden lennättämänä. Toinen räjähdys, huutoja ja meteliä. Omat patteristot alkavat syytää kuolemaa keskelle riehuvaa ja kiehuvaa sekasortoa. Kun myllerrystä oli kestänyt tunnin verran, lentokoneet lähtivät, mutta vihollistykistö ei antanut armoa. Kaiken hävityksen keskellä lojuivat kaatuneet ja haavoittuneet. JR 50:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina kohosivat vuorokauden käydyissä taisteluissa 500 henkeen.

    Pakokauhun estäminen

    Suomalaiset perääntyivät ankarasti taistellen vaiheittain pohjoiseen. Viipuri menetettiin 20.6.1944. Hajalle löytyjen suomalaisjoukkojen perääntyessä niistä karkasi noin 12 000 sotilasta, joista teloitettiin 46. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella käytiin maamme historian kannalta kovimmat ja voitolliset torjuntataistelut rintamalinjalla Viipurinlahti-Tali-Ihantala-Vuosalmi-Äyräpää-Vuoksi. Ratkaisevasti suomalaisten sotilaiden taistelutahtooon ja menestykseen vaikuttivat Syväriltä ja Maaselän kannakselta tuodut täydennysjoukot, panssaritorjunnan ja tyksitön tulivoiman tuntuva kasvu sekä saksalaisen lento-osaston Kuhmleyn saapuminen. Lento-osasto lakkautti vihollisen ilmaherruuden. Suomen Saksalta saaman sotilaallisen avun jatkumisen turvasi presidentti Rytin Hitlerille antama henkilökohtainen sitoumus, ettei hänen nimittämänsä hallitus solmisi rauhaa muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Viipurin menetyksen jälkeen näytti tilanne Suomen kannalta toivottomalta. Tali-Ihantalan taistelut olivat suomalaisen sisun ja peräänantamattomuuden mestarinäyte. Vihollinen pysäytettiin ja Suomen ja Suomen itsenäisyys turvattiin. Suomalaiset joukot olivat nyt äärimmäsin ponnistuksin ja uhtauksin saavuttaneet loistavan torjuntavoiton ylivoimaisesta vihollisesta. Suomalaisten saavuttama torjuntavoitto Talin-Ihantalan suurtaistelussa oli varmistunut. Se ei kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Tarvittiin vielä torjuntavoitot Viipurinlahdella ja Vuosalmella sekä Laatokan pohjoispuolella.

    Kallis hinta - arvokas torjuntavoitto

    Suomi joutui maksamaan kalliit lunnaat vapaudestaan ja itsenäisyydestään.Ratkaiseva ja historiallinen torjuntavoitto vaati 1 666 kaatunutta, 7204 haavoittunutta ja 184 kadonnutta eli yhteensä 9 044 miestä. Suomalaiset ja saksalaiset ilmavoimat tuhosivat Kannaksen taisteluissa kesällä 1944 yhteensä 569 vihollisen lentokonetta. Tästä määrästä yli puolet pudotettiin Talin-Ihantalan suurtaistelun aikana. Venäläiset meneettivät noin 600 panssarivaunua.
    Kenraalievesti D.N. Gusev oli 21. Armeijakunnan komentaja. Hän antoi käskyn alaisilleen hyökkäyksen keskeyttämisestä ja puolustukseen ryhmittymisestä. Venäläisten oli pakko irrottaa joukkoja Saksan rintamalle. Tähän heitä velvoitti länsiliittouneiden kanssa Teheranissa marras-joulukuussa 1943 tehty sopimus, että venäläiset käynnistävät yleishyökkäyksen saksalaisia vastaaan itärintamalla samanaikaisesti, kun länsiliittoutuneet nousevat Normandiassa. Länsiliittouneiden maihinnousu Normandiaan alkoi 6.6.1944. Venäläiset eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, He salasivat länsiliittouneilta hyökkäyksensä Suomeen. Venäläiset pelkäsivät Yhdysvaltojen vastustavan Suomen valtaamista ja miehittämistä. Joka tapauksessa venäläisillä oli nyt kiire irrottaa joukkojaan Karjalan kannakselta ja siirtää niitä Saksan vastaiselle rintamalle. Maailman kohtalot ratkaistiin Berliinin suunalla. Suomalaisten sitkeällä torjunnalla saavuttama ajanvoitto oloi osaltaan ratkaissut kansamme kohtalon. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi vaipumasta satelliittien joukkoon.



    SOPIMUSKIRJA:

    Viitaten luetteloon ja arvioimiskirjaan, jonka uskotut miehet ovat laatineet Kurun kunnan Olkitaipaleen kylässä Tienarin talossa 30 päivänä heinäkuuta 1940 tilallisen Kaarlo Tienarin jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa, on luettelo ja arvioimiskirjassa mainitusta irtaimesta omaisuudesta keskenämme sovittu seuraavasti:
    (Huom. Katso Kaarlo Tienarin perunkirjoitus hänen lisätiedoistaan)

    Puimakone.
    Luettelossa mainitun pelumyllyn myynnin jälkeen on hankittu silppurilietso.
    Polttomoottorin myynnin jälkeen on hankittu sähkömoottori.
    2 kpl. kasmasiinejä.
    Sampo ja Tukeva äkeet.
    2 kpl. jousiäkeitä.
    Niitto -, harava -, ja kylvökone sekä kiekkojyrä.
    Pajakalusto.
    Mankeli.

    Yllämainittu omaisuus jakautuu meidän kolmen allekirjoittaneen Pentti Tienarin, Osmo Ojasen ja Simo Tienarin kesken seuraavasti:

    Ylläolevasta omaisuudesta omistan minä Pentti Tienari puolet sekä minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari neljänneksen kumpikin.
    Muu tässä luettelo - ja arvioimiskirjassa mainittu omaisuus on keskenämme tehdyllä sopimuksella jo aikaisemmin jaettu.

    Myöhemmin on hankittu seuraava yhteinen omaisuus:

    Sähköllä käypä vesipumppu johtoineen, josta mina Pentti Tienari omistan puolet, minä Osmo Ojanen ja minä Simo Tienari kumpikin neljänneksen.

    Klapisirkkeli, josta minä Pentti Tienari omistan 1/3, minä Osmo Ojanen 1/3 ja josta kolmasosa kuuluu Kauppilan tilan omistajalle Juho Tienarille.

    Kurussa helmikuun 19 päivänä 1953

    Pentti Tienari / Osmo Ojanen

    Aino Ojanen
    Alaikäisen Simo Tienarin holhooja.

    Todistavat:

    Aarne Lehtinen / Jaakko Rimppi


    RN.o 6:35 (Tienari) antaa RN. olle 6:34 (Leiju) oikeuden käyttää teitä kuviot 122, 96, 173a ja 265a
    3 metrin levyisenä puutavaran kuljetusta varten ja saa RN. olta 6:34 oikeuden käyttää maantielle johtavaa tiekuviota 122, 5 metrin levyisenä ojain sisäreunoista mitattuna sekä Pullinkorvelle johtavaa tietä kuvio 512, 3 metrin levyisenä, kuten kartalle on merkitty.

    Otteen oikeaksi todistaa Hämeen läänin maanmittauskonttorissa,
    heinäkuun 14 p. 1955
    Arkistonhoitaja Knut Wendelin.
    Vanhemmat Kalle Jaakko Matinpoika Ojanen, s. 28.02.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, Syväoja, k. 13.05.1947 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki ja Lyyli Mirjam Juhontytär Ojanen o.s. Vuorenmaa, s. 31.10.1888 Ylöjärvi. Pengonpohja, Intti, k. 21.02.1951 Kuru, Olkitaipale, Kalliomäki.
    Osmo Ojasen rippikuva.
    Lapset:
    Heli Leppänen o.s. Ojanen, Siivooja, eläkeläinen., s. 03.12.1942 Kuru, Olkitaipale, Leiju
    Kalevi Tapani Ojanen, Onnikkakuski, eläkeläinen., s. 02.12.1948 Kuru, Olkitaipale, Leiju
    Kauko Veikko Ojanen, Turbiiniasentaja Tampellassa, Leijun isäntä 1987-, eläkeläinen., s. 24.03.1950 Kuru, Olkitaipale, Leiju
    Tauno Jaakko Kalervo Ojanen, Asentaja, eläkeläinen., s. 24.11.1952 Kuru, Olkitaipale, Leiju
    Veikko Olavi Ojanen, Puhelinasentaja, asui Hämeenlinnassa. Eläkeläinen., s. 21.10.1955 Kuru, Olkitaipale, Leiju
    Hilkka Maria Ojanen, Hilkka kuoli aivokalvontulehdukseen kahta päivää vaille puolen vuoden ikäisenä., s. 23.06.1959 Kuru, Olkitaipale, Leiju, k. 21.12.1959 Kuru, Olkitaipale, Leiju
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 2
    II Kalle Kallenpoika Lahdenpohja Lahdenpohjan isäntä., s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 26.10.1927 Kuru, Vaakaniemi.

    Vuonna 1928 tammikuun 21 päivänä toimitettiin perunkirjoitus arviomiehiksi kutsuttuja talollisen Fabian Aalton ja poliisikonstaapeli Kustaa Koskisen läsnäollessa viime lokakuun 26 päivänä kuolleen talollisen Kalle Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto ja kotipaikka Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä ja jolta, kuten oheen liitetty ote kirkonkirjasta osoittaa, jäi oikeuden omistajia leski Lempi Lahdenpohja ja lapsia: Tauno Johannes synt. 29.8.1909, Unto Matias synt. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki synt. 26.11.1915.
    Leski Lempi Lahdenpohjaa, jonka hallinnassa pesä ilmoituksen mukaan nykyään oli, kehoitettiin valan velvoituksella tarkoin ilmoittamaan pesä; minkä tähän merkittyä leski Lempi lahdenpohja toi esille Kurun ja Teiskon pitäjäin käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden Kalle ja Lempi Lahdenpohjalle antaman kiinnekirjan Lahdenpohjan lohkotilaan Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, minkä talon aviopuolisot olivat 17 päivänä helmikuuta 1924 ostaneet Kalle Lahdenpohjan äidiltä Maija Lahdenpohjalta.
    Tämän jälkeen kirjoitettiin kirjaan ja arvioitiin kuolinpesän omaisuus, velat ja lyhennykset seuraavassa järjestyksessä:

    PESÄN OMAISUUS:

    Lahdenpohjan lohkotila Nro 1-9 Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä 12 000 mk

    Yhteensä 12 000 mk

    Puhdasta rahaa 1 000 mk

    Yhteensä 1 000 mk

    Kultaa: 2 sormusta 50 mk

    Yhteensä 50 mk

    Sekalaista taloustavaraa:

    Kahvikalusto 20
    6 lautasta ja 10 juomalasia 14
    4 pr. veitsiä ja haarukoita 12
    3 lasiasettia ja 2 pöytäkannua 13
    4 kivivatia ja 5 emalimukia 20
    1 teekannu ja 2 vesikauhaa 7
    1 kuparinen - ja 1 emalinen kahvipannu 20
    Kahvimylly ja paahdin 8
    2 pataa ja 2 paistinpannua 26
    2 läkkipellistä - ja 5 puista ämpäriä 30
    3 saavia ja 4 pyttyä 27
    2 tiinua ja 2 kaljatynnyriä 30
    2 maitokannua ja 1 kirnu 15
    2 komia ja 3 pärekoppaa 55
    Nahkaa 200
    5 mtr. sarsia 75
    1 tasku -, 1 seinä - ja 1 herätyskello 75

    Yhteensä 647 mk

    Pito - ja liinavaatteita:

    6 lakanaa ja 1 pohtarin päällinen 70
    2 pöytäliinaa ja 6 pyyheliinaa 80
    3 täkkiä ja 4 tyynyä 170
    1 det akkunaverhot 20
    Vainaan pitovaatteet 815
    Lesken pitovaatteet 500

    Yhteensä 1 655 mk

    Huonekaluja:

    3 sänkyä ja 1 pöytä 120
    1 piironki ja 1 seinäkaappi 55
    2 öljylamppua, 2 kynttilänjalkaa ja 2 kuvastinta 35

    Yhteensä 210 mk

    Ajo - tai työkaluja:

    1 työrattaat ja 3 työrekeä 150
    Hevosenvaljaat ja - peite 110
    2 auraa (puisia) ja 1 sahrat 85
    1 piikkiäes ja2 yhdenhevosen koukut 16
    2 ojalapioo ja 2 puulapioo 20
    1 talikko ja 1 rautakanki 25
    2 työkirvestä, 2 hakokirvestä ja 2 vesuria 29
    3 sahaa ja 3 höylää 27
    1 poranvarsi ja 2 tämmirautaa 9
    3 viikatetta, 3 sirppiä ja 2 haravaa 29
    2 pelurautaa ja 1 kasmasiini 30
    ½ nuottaa, 4 rysää ja 2 venettä 1380
    1 tolppa - ja 1potkukelkka ja 1 sukset

    Yhteensä 1 940 mk

    Viljaa:

    10 hl. rukiita a 170 mk 1 700
    7 hl kauroja a 75 mk 525
    2hl ohria a 120 mk 240
    1/4 hl herneitä a 200 mk 50
    6 hl perunoita a 40 mk 240
    1 hl räätiköitä a 20 mk 20
    5 kgr pellavia a 8 mk 40
    2000 kgr heiniä 0,50 mk 1 000
    300 kgr kauranolkia a 0,25 mk 75
    600 kgr rukiinolkia a 0,10 mk 60

    Yhteensä 3 950 mk

    Eläimiä:

    1 hevonen 1 000
    3 lehmää a 600 mk ja 1 vasikka a 200 mk 2 000
    4 lammasta a 75 mk ja 3 kanaa a 10 mk 300 mk 330

    Yhteensä 3 330 mk

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 24 782 Smk

    VELKAA JA LYHENNYSTÄ:

    Hautajaiskulut 1 100
    Maija Lahdenpohjalle 1 500
    Ida Lahdenpohjalle 1 000
    Vaivaisten prosentti 31
    Sukuselvitys 10
    Tuomarille 10
    Toimitusmiesten palkka 100

    PESÄN VELAT YHTEENSÄ 3 751 Smk

    PESÄN SÄÄSTÖ 21 031 Smk

    Perillisilleen ei vainaja ole antanut ennakkoperintöä, ei myöskään läksiäisantia eikä lahjoja.
    Leski pesän hoitajana ottaa vastaan perintöveroasiaa koskevia ilmoituksia.
    Valan velvoituksella vakuutan ilmiantaneeni edelläolevan kuolinpesän niin tarkoin, etten siitä tieteni ja tahallani ole mitään pois jättänyt. Kuten yllä.

    Lempi Lahdenpohja

    Näin toimitetuksi ja arvioiduksi vakuuttavat;

    Fabian Aalto Kustaa Koskinen

    Vaivaisten osuus kuitataan maksetuksi Kurussa 12. pv. heinäkuuta 1928

    Kurun Köyhäinhoitolautakunta

    Reino Sääkslahti

    Kurun perintöverolautakunta käsitellyt nämä jakokirjat 25.7.1928 12§ kohdalla ja
    ei tule veroa.

    Valtion verotuslautakunta, Kuru

    Kalle Hauturi

    PALKAT 1928-

    Työntekijöiden vuosipalkka kutomateollisuudessa liikkui 10 000 markan etapin molemmin puolin ääripäiden asettuessa vuosiin 1928 (10 696 mk) ja 1932 (9705 mk) ja vasta vuonna 1937 ylittyi vuoden 1928 palkkataso. Tehdaskohtaisesti viikkopalkalla tarkasteltuna kuva laman ajoituksesta täsmentyy. Barkerin naisten laman aloitus ja lopetus eivät osu kohdalleen usein esitettyyn makrotason yleiskuvaan nähden. Palkat pysyttelevät kohtalaisen vakaina vuosikymmenen taitteesta ja kääntyvät lievään nousuun vasta vuoden 1937 kuluessa. Turun verkatehtaalaisenkin ansiotasossa silmiinpistävää on laman aikainen vakaus.

    Keskimääräiset sahatyömiesten nimellistuntiansiot laskivat vuoden 1930 7.04 markasta vuoden 1932 5.15 markkaan ja nousivat vuonna 1935 5.78 markkaan. Saha-, vaneri- ja puutaloteollisuudessa keskituntiansiot olivat vuonna 7.20 markkaa miehillä ja 3.48 markkaa naisilla ja laskivat vuonna 1932 miehillä 5.45 markkaan ja naisilla 2.73 markkaan. Vuoden 1928 nimellispalkkataso saavutettiin vuosina 1937 ja 1938. Päiväansiot jäivät laman aikana kuitenkin aikaisempaa pienemmiksi, koska sahat usein toimivat vajaatehoisesti. Klaus Wariksen laskelmien mukaan sahatyöläisten reaaliansiot alkoivat jyrkästi laskea vuonna 1931, olivat alhaisimmallaan n. 95 prosenttia vuoden 1926 tasoon verrattuna ja nousivat hitaasti. Vastaavasti metsä- ja uittotyöntekijöiden ansiotaso putosi vuonna 1931 vain 75 prosenttiin vuoden 1926 ja 59 prosenttiin vuoden 1928 tasosta. Vuoden 1926 ansiotaso saavutettiin vuonna 1935. Molempien ryhmien osalta vasta 1930-luvun lopulla ylitettiin lamaa edeltänyt ”huipputaso”. Koska reaaliansioita laskettaessa ei voida ottaa huomioon elatusrasitusta, todellisuudessa perheiden henkeä kohden käytettävissä olevat tulot laskivat vielä enemmän. Työttömyysaikoina perheiden ansionsaajien lukumäärä vähenee ja siksi laman aiheuttama todellinen ansiomenetys on reaalipalkkojen laskua suurempi.


    SUISTUMINEN PULAAN 1920-LUVUN LOPULLA:

    Kaksikymmenluvun loppupuoli oli vilkkaan toimeliaisuuden aikaa. Valistustoiminta ja seuratoiminta eli maaseudulla voimakkaana. Suomen rahan arvo oli sidottu kultaan vuonna 1925 ja sen uskottiin takaavan markan vakauden. Kysyntä kasvoi, tuotanto kasvoi, hinnat nousivat, osakkeitten arvo kohosi. Ylikuumenemista seurasi vastaisku. Vuonna 1928 saatiin huono sato, jouduttiin suurimittaiseen viljantuontiin. Samanaikaisesti voimakkaasti kasvanut sahatavaran vienti joutui vaikeuksiin Neuvostoliiton palatessa läntisille sahatavaramarkkinoille. Hinta laski. Tuonti kasvoi ja vienti supistui, valuuttavaranto heikkeni ja rahatalouden likviditeetti kiristyi. Vaikeimpia olivat vuodet 1930 ja 1931, jolloin bruttokansantuotteen volyymi laski yhteensä noin 4 prosenttia. Työttömyys kohosi pahimmillaan maassa arvioidaan olleen noin 120 000 työtöntä. Vaikeuksiin olivat ajautuneet myös kymmenettuhannet pienviljelijät, joiden toimeentuloa vaikeutti metsätöiden loppuminen. Maatalouden suurimmaksi ongelmaksi tuli kantohintojen romahdus yhdessä maataloustuotteitten hinnanlaskun kanssa. Pahimmillaan vuonna 1931 kantohintatulot putosivat lähes 80 prosenttia, maataloustuotteitten hinnat 30 prosenttia vuoteen 1927 verrattuna. Erityisesti velkaantuneet viljelijät ajautuivat ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Tulot eivät riittäneet velkojen maksuun ja seurauksena oli maatilojen suistuminen vararikkoon. Tilojen pakkomyynnit kääntyivät nousuun jo vuonna 1928 ja kaikkiaan pulavuosina joutui pakkohuutokauppaan noin 15 100 maatilaa. Viitisen prosenttia maan kaikista maatiloista teki konkurssin. Täällä Loimaan seudulla hyviäkin tiloja joutui paljon myyntiin takausten takia.

    Vuonna 1931irtaannuttiin kultakannasta ja markka devalvoitui noin 15 prosentilla puntaan ja Ruotsin kruunuun verrattuna.

    Tämä tiesi uusia vaikeuksia. Keskuslainarahasto oli ottanut vuonna 1930 suuren kultakantaan sidotun frangilainan. Lainan avulla maanviljelijät olivat voineet vaihtaa lyhyitä ja korkeakorkoisia alinojaan pitkiksi ja matalakorkoisiksi. Kun markka nyt devalvoitiin, osoittautui ulkomainen valuuttalaina erittäin epäedulliseksi.

    Maassa syntyi levotonta poliittista liikehdintää, johon valtiovallan oli vastattava. - Loimaan pulamiehistä tuli tunnettu käsite. Rahalaitosten taloudellinen tilanne vakautettiin korkosopimuksella vuonna 1931 ja alkoi rahamarkkinoiden säännöstely, joka kesti 1980-luvun lopulle saakka. Suomen pankki määritteli pankkien varmat tuotot ja pankit puolestaan huolehtivat yhteiskunnan rahanhuollosta. Luottojen ja talletusten keskikorot säädeltiin.

    Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki järjestettiin uudestaan huolehtimaan ahdinkoon joutuneiden maanviljelijöiden luotto-oloista; vientipalkkioita järjestettiin kanamunille, pekonille, voille ja juustolle sekä säädettiin jauhatuspalkkio kotimaiselle viljalle; valtion varoista myönnettiin halpakorkoisia lainoja ja avustuksia viljelijöille ja heidän yhtymilleen sekä myönnettiin oikeus kiinnitettyjen velkojen entistä suurempaan vähentämiseen verotuksessa. - Suurin osa maanviljelijöiden veloista, 83 prosenttia, oli ollut lyhytaikaisia ja takausten varassa. Vuoden 1930 tienoilla niistä maksettiin korkoa 10 - 12 prosenttia. Nyt lyhytaikaisia velkoja pyrittiin vakauttamaan pitkäaikaisiksi, korkoja alentamaan ja kiinnitysvakuutta käyttämään entistä enemmän.
    .
    Vanhemmat Kalle Juhonpoika Lahdenpohja, s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi ja Maria (Maja) Matintytär Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 3).
    Kalle Lahdenpohja 43-vuotiaana.

    Puoliso: Vihitty 25.07.1908 Kuru Lempi Maria Kallentytär Lahdenpohja o.s. Salmelin. (Taulu 1) Mäkitupalaisen tytär, Lahdenpohjan emäntä, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 30.03.1954 Kuru, Vaakaniemi.

    Vuonna 1954 kesäkuun 13 päivänä toimittivat allekirjoittaneet uskotut miehet perunkirjoituksen edellisen maaliskuun 30 päivänä kuolleen vanhaemäntä Lempi Maria Lahdenpohjan jälkeen, jolla kuollessaan oli asunto - ja kotipaikka Kurun kunnan Vaakaniemen kylässä ja jolta jäi oikeudenomistajina täysi-ikäiset lapset; Tauno Johannes Lahdenpohja, s. 29.8.1909, Unto Matias Lahdenpohja, s. 27.11.1910 ja Aino Kyllikki Ojanen, o.s. Lahdenpohja, s. 26.11.1915.
    Saapuvilla toimituksessa, joka pidettiin vainajan asunnossa lahdenpohjan tilalla, Kurun pitäjän Vaakaniemen kylässä, oli vainajan poika Unto Matias Lahdenpohja.
    Unto Matias lahdenpohja, jonka hallinnassa kuolinpesä oli, ilmoitti valanvelvoituksin kuolinpesän varat ja velat, jotka merkittiin ja arvioitiin seuraavasti:

    A. PESÄN VARAT:

    a) Puhdasta rahaa:

    Käteisenä 3.282 mk

    b) Arvoesineitä:

    Kultaesineitä 2 kpl. a 2000 mk 4.000

    c) Hopeaesineitä:

    Lusikoita, veitsiä ja haarukoita 500

    d) Pitovaatteita:

    Leninkejä, päällysvaatetta, alusvaatetta, sukkia, jalkineita y.m.s.
    yhteensä 3.000

    e) Sekalaista:

    Emaliämpäreitä 2 kpl 300

    PESÄN VARAT YHTEENSÄ 11.082 Smk

    B. PESÄN POISTOT:

    Hautauskulut ja hautajaispidot
    y.m. sellaiset kulut yhteensä erä laskelmien mukaan 41.195

    Vainajan varojen ylimenevän osan suorittanut Unto M. Lahdenpohja

    Vaivaistenprosentti 1/8 44

    PESÄN POISTOT YHTEENSÄ 41.229 Smk

    C. Lopputili

    Varoja 11.802 mk
    Poistoja 41.229 mk

    PESÄN VELKAA 30.147 Smk

    Vainaja ei ole antanut mitään ennakkoperintöä, lahjaa, eikä muutakaan omaisuutta, joka olisi huomioon otettava perintöveroa määrättäessä.
    Veroa koskevia ilmoituksia ottaa vastaan pesänhoitaja Unto Matias Lahdenpohja, jonka osoite on Parkkuu.
    Valanvelvoituksin vakuutan rehellisestiilmoittaneeni kuolinpesän varat ja velat niin tarkoin, etten tieten tahtoen ole jättänyt mitään siihen kuuluvaa ilmoittamatta.

    Paikka ja aika edellämainitut.

    -----------------------------------------------
    Unto Matias Lahdenpohja

    Maanviljelijä Kurun kunnan Vaakaniemen kylästä.

    ----------------------------------------------------
    P. E. Uusitalo
    Kauppias Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

    -----------------------------------------------------
    Eino Aalto
    Maanviljelijä Kurun kunnan Olkitaipaleen kylästä.

    Vaivaisprosentti 44 mk maksetuksi kuitataan
    Kurussa kesäkuun 22 p:nä 1954

    Kurun Säästöpankki
    Annikki Ikonen

    Pesän varat poistoja lukuunottamatta ovat mk. 11.082 mk

    Tästä kuolinpesästä ei mene perintöveroa.
    Ruovedella 29 p:nä kesäkuuta 1954

    R. Salmi
    Perintöverolautakunnan puheenjohtaja


    HINNAT JA PALKAT:

    1970-luvun lama lähti liikkeelle energiakriisistä, jolloin raakaöljyn hinnat nousivat vuoden lopulta lähtien nopeasti nelinkertaiseksi. Öljy on tärkeä energianlähde ja energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Öljynhinnan korotus nosti tuotantohintoja siinä suhteessa kuin energiaa tarvitaan kaikessa tuotannossa. Energian kotimaisuusaste oli vuonna 1978 vain 27 %.

    Bruttokansantuotteen hintaindeksi nousi vuodesta 1954 vuoteen 1978 5,3 -kertaiseksi. eli hieman vähemmän kuin tuontihinnat (5,8 -kertaisiksi eli 6,9 % vuodessa). Suomen vientihinnatkin ovat nousseet vastaavana ajankohtana hitaammin kuin tuontihinnat eli 6,6 % vuosittain. Vuosina 1954-78 julkisen kulutuksen hinnat nousivat vuosittain 8,6 % vuodessa ja yksityisen kulutuksen hinnat nousivat vastaavasti 6,1 % vuodessa.

    Ulkomaisen energian hinnannoususta liikkeelle lähtenyttä inflaatioaaltoa ovat voimistaneet tuottavuuden nousua suuremmat palkankorotukset, jotka ovat lisänneet kotimaisen tuotannon kustannuksia. Osa palkankorotuksista on päätetty työnantajien ja työntekijöiden välisissä tupo- eli tulopoliittisissa neuvotteluissa, osa on tapahtunut ns. liukumina eli neuvotteluissa sovitun ylittävinä korotuksina.

    Elintarvikkeiden vähittäiskauppahintoja:

    1981 1985 1987 1990 1992

    kulutusmaito, litra 2,43 3,32 3,39 3,99 4,05

    meijerivoi, 500 g 13,47 18,41 19,03 19,89 16,34

    juusto, Emmental, kg 28,07 38,35 38,67 46,77 50,11

    Margariini, 250 g 3,95 5,97 6,22 12,45 10,26

    Munat, kg 12,47 16,56 15,26 17,00 17,27

    Vehnäjauhot, 2 kg 9,95 14,45 14,07 12,50 11,72

    Ruisjauhot, kg 3,39 4,91 4,99 7,13 7,33

    Näkkileipä, 530 g 7,17 10,04 11,09 12,62 14,71

    Vehnäleipä

    ranskanleipä, 400g 3,38 5,34 6,00 7,32 7,39

    Sianliha,

    tuore keskikylki kg 17,59 25,89 29,03 34,33 35,85

    Nakkimakkara, kg 24,35 31,29 33,14 40,17 41,04

    Silakka, tuore, kg 4,85 6,83 7,66 8,49 8,76

    Palasokeri, kg 7,66 8,95 8,32 9,82 10,41

    Kahvi, paahdettu, 1/2 kg 14,09 21,75 21,30 15,00 13,74

    Appelsiinit, kg 5,70 7,23 6,64 6,72 7,17

    Laskennallinen keskipalkka eli palkkasumma oli vuonna 1954 3200 mk ja vuonna 1978 34500 mk. Siten palkkataso nousi vuosittain yli 10 % ja vuosina 1968-78 peräti 15 % vuodessa. Palkkatason noususta hintojen nousu on kuitenkin nielaissut suurimman osan, joten reaalipalkka on vuosina 1954-78 eli 25 vuodessa suunnilleen kaksinkertaistunut. Reaalipalkat nousivat siten keskimäärin noin 4 % vuodessa, vuodesta 1969 lähtien 3,8 % vuodessa.

    Vuonna 1977 suurimmat energiankuluttajat olivat:

    Kiinteistöjen lämmitys 26, 4 %, teollisuus 25,6 %, erillinen sähkönhankinta 25,5 %, liikenne 12,7 %, kaukolämpö ja -voima 6,7 % sekä öljynjalostamojen oma käyttö 3,1 %.

    Työntekiöiden keskituntiansioita, mk/tunti:

    1990 1991 1992

    Autoliikenne 46,34 48,98 49,32

    linja-autonkuljettaja 48,07 51,07 51,34

    täysperävaununkuljettaja 48,00 50,79 50,48

    Maataloustyöntekijät 33,21 37,19 37,96

    Metsätyöntekijät (päiväansio) 289,22 307,83 320,24

    Rakennusalan työntekiät 57,60 59,72 58,34

    sähköasennusala 63,57 65,51 64,18

    talonrakennusala 57,28 59,38 57,63

    Teollisuustyöntekijät 47,65 50,68 52,25

    kemian teollisuus 42,11 43,67 51,47

    graafinen teollisuus 51,31 52,53 53,44

    metalliteollisuus 49,37 51,47 52,93

    kenkäteollisuus 32,60 34,68 35,08

    paperiteollisuus 54,36 58,26 59,87

    huonekaluteollisuus 39,61 42,20 43,31

    puutavarateollisuus 43,54 45,73 47,14

    tekstiiliteollisuus 36,69 39,33 40,94

    vaateteollisuus 32,68 35,77 36,20

    lasi-, savi- ja kiviteollisuus 47,90 49,43 50,41.
    Vanhemmat Kalle (äpärä) Wendlanpoika Salmelin, s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri, k. Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Maria Serafia Yrjöntytär Moisio, s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä (Taulusta 173) ja (Taulusta 174).

    Lapset:
    Tauno Johannes Lahdenpohja, Tauno asui Kurun vanhainkodissa NIemikylässä tehden pieniä askareita ja talonmiehen tehtäviä. Poikamies., s. 29.08.1909 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.04.1984 Kuru, Niemikylä
    Unto Matias Lahdenpohja, Lahdenpohjan isäntä., s. 27.11.1910 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.07.1965 Kuru, Vaakaniemi
    Aino Kyllikki Ojanen ent. Tienari o.s. Lahdenpohja, s. 26.11.1915 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 1
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 3
    III Kalle Juhonpoika Lahdenpohja Lahdenpohjan isäntä., s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat Juho Juhonpoika Lahdenpohja e. Taipale, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 25.03.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko ja Johanna Karoliina (äpärä) Liisantytär Lahdenpohja, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi, k. 24.01.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko (Taulusta 4).

    Puoliso: Vihitty 26.05.1869 Kuru Maria (Maja) Matintytär Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko. (Taulu 2) Muutti 1869 Lahdenpohjaan., s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.07.1928 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko, s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko ja Eeva Joelintytär Ala-Toikko, s. 17.01.1823 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 85).
    Ala-Toikon vanha rakennus, missä Maria syntyi 1849, oli tämän kuusen ja vasemmalla olevan rakennuksen kohdalla. Kuusi on jo vanha, joten rakennus on purettu tai tuhoutunut n. 100 vuotta sitten.

    Lapset:
    Hilma Aurora Kallio o.s. Lahdenpohja, s. 26.09.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Iita Lahdenpohja, s. 18.11.1871 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Kalle Lahdenpohja, s. 20.01.1874 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 2
    Lyyti Lahdenpohja, Lyyti kuoli 23-vuotiaana keuhkotautiin., s. 14.01.1877 Kuru, Vaakaniemi, Ala,Toikko, k. 19.01.1900 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Emma Lahdenpohja, s. 19.11.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.10.1880 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Maria (Maija) Lahdenpohja, s. 22.07.1881 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. Kuru, Vaakaniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 4
    IV Juho Juhonpoika Lahdenpohja e. Taipale Talon poika, nuorimies, Lahdenpohjan isäntä, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale, k. 25.03.1863 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko.
    Vanhemmat Juho Matiaksenpoika Taipale, s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale ja Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 5).

    Puoliso: Vihitty 14.05.1841 Kuru Johanna Karoliina (äpärä) Liisantytär Lahdenpohja. (Taulu 3) Piika, talon tytär, nuori leski v:sta 1863, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi, k. 24.01.1899 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Matts Andersson ja Lisa Henricsdotter saivat syytingin Lahdenpohjan torppaan.
    Johanna asui leskenä 34 vuotta (1865-1899) Carl Johanssonin ja
    Maria Mattsdotterin isännöimässä Lahdenpohjan torpassa.
    Vanhemmat Liisa (Elisabeth) Heikintytär Lahdenpohja o.s. Mäkipää, s. 13.11.1800 Teisko, Kovero, k. 12.02.1879 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 82) ja (Taulusta 83).

    Lapset:
    Eelis Lahdenpohja, s. 29.09.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 25.01.1843 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Juho Kustaa Lahdenpohja, s. 09.05.1844 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 02.05.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Kalle Lahdenpohja, s. 12.05.1846 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Tauluun 3
    Miina Lahdenpohja, s. 01.04.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 05.04.1848 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Emanuel (Manu) Lahdenpohja, Emanuel muutti Teiskoon 8.3.1872, s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, (kaksonen)
    Fabian -4h Lahdenpohja, s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, (kaksonen), k. 10.01.1856 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Matti Moisio e. Lahdenpohja, Ala-Toikon Lahdenpohjasta Ala-Toikon torppariksi Moisioon vuonna 1881., s. 29.01.1855 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 04.02.1906 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Maria Lahdenpohja, Maria kuoli 11-vuotiaana näivetystautiin., s. 31.01.1857 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 24.01.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Aukusti Lahdenpohja, Asui Lahdenpohjassa vuosisadan loppuun poikamiehenä., s. 29.09.1859 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Vilhelmiina Lahdenpohja, s. 03.05.1862 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 24.01.1869 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 5
    V Juho Matiaksenpoika Taipale Taipaleen isäntä, vanha vaari (merkintä rippirjassa), Juho kuoli 60-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale, k. 06.07.1850 Kuru, Olkitaipale. Kuollut halvaukseen 61-vuotiaana.
    Vanhemmat Matias Yrjönpoika Taipale, s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 04.05.1831 Kuru, Olkitaipale ja Aune Antintytär Taipale o.s. Kapee, s. 16.05.1758 Kuru, Pohjankapee, k. 23.04.1833 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 6).
    Taipaleen päärakennukset.

    Puoliso: Vihitty 06.07.1812 Kurun kappeli (Mylläri) Anna Joosepintytär Taipale o.s. Pikku-Tahlo. (Taulu 4) Talollisen rouva, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä, k. 25.05.1842 Kuru, Olkitaipale. Kuollut keuhkotautiin 55-vuotiaana.
    Vanhemmat Jooseppi Yrjönpoika Pikku-Tahlo e. Poukka, s. 14.03.1753 Teisko, Padustaipale, k. 12.12.1819 Teisko, Pohjankylä ja Maria Matintytär Pikku-Tahlo o.s. Iso-Tahlo, s. 20.09.1758 Teisko, Pohjankylä, k. 11.01.1819 Teisko, Pohjankylä (Taulusta 70).

    Lapset:
    Eeva Markkula o.s. Taipale, Eeva kuoli 55-vuotiaana pilkkukuumeeseen, mikä oli yleinen kuolinsyy noihin aikoihin. Pilkkukuume-nimitys säilyi 1800-luvun lopulle asti, minkä jälkeen sairauden nimeksi tuli lavantauti., s. 25.04.1813 Kuru, Olkitaipale, k. 29.05.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti
    Matias Taipale, s. 22.04.1815 Kuru, Olkitaipale, k. 03.05.1815 Kuru, Olkitaipale
    Joosua Taipale, Taipaleen poika ja isäntä., s. 13.05.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 14.06.1876 Kuru, Olkitaipale
    Johanna Moisio o.s. Taipale, Johanna oli vanhempana kivulloinen., s. 01.10.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 10.06.1889 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Juho Lahdenpohja e. Taipale, s. 15.12.1820 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 4
    Zefanias Rajamäki e. Taipale, Taipaleen poika ja itsellinen, Taipaleen Rajamäen torppari. Zefanias kuoli 48-vuotiaana raihnaisuuteen., s. 21.12.1823 Kuru, Olkitaipale, k. 13.04.1872 Kuru, Olkitaipale, Taipale
    Kalle Helenius e. Taipale, Seppänä Vaakaniemessä, asui ja paja oli Leppälahdessa. Kalle kuoli 41-vuotiaana isorokkoon., s. 24.11.1826 Kuru, Olkitaipale, k. 11.01.1868 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Seppälä
    Helena (Leena) Haapanen o.s. Taipale, Kurun Olkitaipaleen Taipaleen tytär, Taipaleen Haapasen torpan emäntä., s. 23.06.1831 Kuru, Olkitaipale, k. 2/1866 Kuru, Olkitaipale, Taipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 6
    VI Matias Yrjönpoika Taipale Taipaleen isäntä 1773-1809, vanha talollinen, s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 04.05.1831 Kuru, Olkitaipale. Ruoveden ja Kurun varakkaimmat talot vuonna 1800. Jooseppi Tienari oli Tienarin isäntä 1790-1809. Jooseppi s.02.12.1751 ja k.30.03.1912 keuhkotautiin.

    Jooseppi Tienari oli Matti Taipaletta 3 riksiä rikkaampi, mikä varmaankin aiheutti naapurissa kateutta.

    1 riksi eli riikintaalari oli 48 killinkiä eli 18 taalaria kuparissa tai 576 runstykkiä. Vuonna 1833 piika sai pestinä 8 riksiä ja palkkana saman 8 riksiä. Hevonen maksoi 170-200 kuparitaalaria eli 9-11 riksiä. Jooseppi Tienarin omaisuus oli 625 riksiä eli Tienari oli vauras talo ja Taipaleella melkein samansuuruinen omaisuus.


    .
    Vanhemmat Yrjö Simonpoika Taipale, s. 25.02.1724 Kuru, Olkitaipale, k. 10.02.1799 Kuru, Olkitaipale ja Marja Yrjöntytär Taipale o.s. Tienari, s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale, k. 05.04.1808 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 7).

    Puoliso: Vihitty 24.06.1777 Kuru Aune Antintytär Taipale o.s. Kapee. (Taulu 5). (Taulu 87) Kapeen tytär, Taipaleen emäntä, s. 16.05.1758 Kuru, Pohjankapee, k. 23.04.1833 Kuru, Olkitaipale. Pohjankapee oli Vesilahden Mantereen erämaalla.
    Kuului vuodesta 1954 alkaen Teiskoon,1972 Tamperetta.
    Kuoli vanhuuden heikkouteen 75-vuotiaana.
    .
    Vanhemmat Antti Matinpoika Kapee, s. 1721 Kuru, Pohjankapee, k. 02.11.1794 Kuru, Pohjankapee ja Anna Erkintytär Kapee o.s. Sääksi, s. 1723 Teisko, Sääksniemi, k. 13.04.1795 Kuru, Pohjankapee (Taulusta 36).

    Lapset:
    Juliana Taipale, s. 06.12.1778 Kuru, Olkitaipale, k. 10.06.1781 Kuru, Olkitaipale
    Valpuri Ylä-Toikko o.s. Taipale, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 87
    Saara Taipale, s. 07.02.1783 Kuru, Olkitaipale, k. 24.09.1786 Kuru, Olkitaipale
    Matti Taipale, s. 11.01.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 24.09.1786 Kuru, Olkitaipale
    Antti Taipale, s. 13.04.1786 Kuru, Olkitaipale, k. 08.10.1786 Kuru, Olkitaipale
    Henrik Taipale, s. 07.12.1787 Kuru, Olkitaipale, k. 02.09.1798 Kuru, Olkitaipale
    Juho Taipale, s. 18.11.1789 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 5
    Yrjö Taipale, s. 08.05.1791 Kuru, Olkitaipale, k. 23.09.1792 Kuru, Olkitaipale
    Maija Vehkakoski o.s. Taipale, s. 02.03.1793 Kuru, Olkitaipale, k. 10.05.1861 Kuru, Hainari
    Johannes Taipale, s. 13.06.1794 Kuru, Olkitaipale, k. 02.05.1795 Kuru, Olkitaipale
    Jooseppi Taipale, s. 15.12.1795 Kuru, Olkitaipale, k. 19.08.1798 Kuru, Olkitaipale
    Mikael Eromäki e. Taipale, Taipaleen poika, Taipaleen Eromäen mäkitupalainen. Mikael oli sairaalloinen., s. 15.06.1797 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1867 Kuru, Olkitaipale, Taipale
    Jaakoppi Taipale, s. 05.03.1800 Kuru, Olkitaipale, k. 22.04.1804 Kuru, Olkitaipale
    Ulla Taipale, s. 04.11.1802 Kuru, Olkitaipale, k. 11.04.1803 Kuru, Olkitaipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 7
    VII Yrjö Simonpoika Taipale Taipaleen isäntä 1755-1772 ,talo jaettu 1759, s. 25.02.1724 Kuru, Olkitaipale, k. 10.02.1799 Kuru, Olkitaipale. Taipaleen tilan isäntä 1755-1772.
    Puumerkki kärkikolmio v.1766.
    Taipaleen tila jaettiin 1758 kahteen osaan.
    Kantatila jäi Taipaleeksi ja toinen puoli Laurilaksi.
    Jöran Simonssonin veli Johan Simonsson tuli Laurilan tilan isännäksi
    vuosina 1759-1775 ja 1780-1788.
    Johan Simonssonin vävy hoiti tilaa 1776-1779 nähtävästi huonosti ,
    koska appiukko otti tilan uudelleen hoitoonsa.

    .
    Vanhemmat Simon Simoninpoika Taipale e. Parmaniemi, s. 25.08.1695 Messukylä, Hatanpää, k. 04.03.1752 Kuru, Olkitaipale ja Maria Jaakontytär Taipale, s. 1697 Kuru, Olkitaipale, k. 09.01.1772 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 8).

    Puoliso: Vihitty 24.06.1747 Kuru Marja Yrjöntytär Taipale o.s. Tienari. (Taulu 6) s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale, k. 05.04.1808 Kuru, Olkitaipale. Kuoli kuumeeseen 80-vuotiaana.
    Kävi ripillä joka vuosi.
    Vanhemmat Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo, s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Heikintytär Tienari, s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 20).

    Lapset:
    Valpuri Taipale, s. 19.02.1748 Kuru, Olkitaipale
    Kristiina Aurell o.s. Kolkintaipale, Kristiina oli Taipaleen tytär ja Taipaleen Laurilan Kolkintaipaleen torpan emäntä. Kristiina kuoli 71-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 18.05.1750 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 27.05.1821 Kuru, Olkitaipale, Taipale, Laurila, Kolkintaipale (Kolkki)
    Maria Flinck o.s. Taipale, s. 16.03.1752 Kuru, Olkitaipale, k. 08.07.1827 Kuru, Olkitaipale, Haapanen
    Matias Taipale, s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 6
    Aune Taipale, s. 22.10.1757 Kuru, Olkitaipale
    Juliaana Lahdenperä e. Taipale, Juliaana kuollut 52-vuotiaana punatautiin., s. 08.06.1759 Kuru, Olkitaipale, k. 11.08.1811 Kuru, Olkitaipale, Lahdenperä
    Mikael Taipale, s. 14.09.1760 Kuru, Olkitaipale
    Antti Tanhuanpää e. Taipale, Taipaleen poika, Tanhuanpään torppari, s. 30.06.1763 Kuru, Olkitaipale, k. 22.05.1835 Kuru, Olkitaipale, Taipale
    Ulla Taipale, s. 26.09.1764 Kuru, Olkitaipale
    Katariina Kristiina Taipale, s. 06.04.1766 Kuru, Olkitaipale
    Yrjö Haapanen e. Taipale, Taipaleen poika, Taipaleen Haapasen torpan isäntä., s. 22.04.1767 Kuru, Olkitaipale, k. 23.02.1839 Kuru, Olkitaipale, Taipale
    Elisabeth Taipale, s. 04.03.1770 Kuru, Olkitaipale
    Saara Taipale, s. 17.12.1772 Kuru, Olkitaipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 8
    VIII Simon Simoninpoika Taipale e. Parmaniemi Taipaleen vävy ja isäntä 1722-1752, s. 25.08.1695 Messukylä, Hatanpää, k. 04.03.1752 Kuru, Olkitaipale. Taipaleen tilan isäntä 1722-1752.
    Puumerkki v.1741 ,iso E ,mutta keskiviiva vasemmalla puolella.
    Ripillä 1745-1751 eli joka vuosi.Yleensä ripillä käytiin kaksi kertaa viikossa.
    Vanhemmat Simon Parmaniemi, s. Messukylä, Hatanpää, k. Messukylä, Hatanpää ja N.n Parmaniemi, k. Messukylä, Hatanpää (Taulusta 9).

    Puoliso: Maria Jaakontytär Taipale. (Taulu 7) Taipaleen tytär ja emäntä, s. 1697 Kuru, Olkitaipale, k. 09.01.1772 Kuru, Olkitaipale. Simon Simonssoni kuoltua v.1752 Taipaleen tilan omistajaksi tuli
    hänen vaimonsa Maria Jacobsdotter 1753-1754.
    Ripillä 1745-1756 joka vuosi.
    Kuoli keuhkotautiin 75-vuotiaana.
    Vanhemmat Jaakko Jaakonpoika Taipale, s. Kuru, Olkitaipale, k. 19.02.1721 Kuru, Olkitaipale ja Marketta Heikintytär Taipale o.s. Hainari, s. Kuru, Hainari, k. 10.09.1740 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 10).

    Lapset:
    Yrjö Taipale, s. 25.02.1724 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 7
    Anna Taipale, s. 03.12.1725 Kuru, Olkitaipale, k. 29.06.1752 Kuru, Olkitaipale
    Juho Laurila e. Taipale, Laurilan isäntä 1759-1775 ja 1780-1788, s. 30.05.1730 Kuru, Olkitaipale, k. 09.02.1806 Kuru, Olkitaipale, Taipale
    Maria Taipale, s. 18.03.1732 Kuru, Olkitaipale
    Valpuri Taipale, Sotilaan vaimo, s. 01.05.1734 Kuru, Olkitaipale, k. 23.01.1791 Ruovesi
    Heikki Taipale, s. 14.05.1735 Kuru, Olkitaipale, k. 15.05.1737 Kuru, Olkitaipale
    Pirkko Taipale, Pirkko muutti Teiskoon., s. 15.03.1737 Kuru, Olkitaipale, k. Teisko
    Elisabeth Puntanen o.s. Taipale, Virtain (Kuru) Riuttaskylän Puntasen talon emäntä., s. 01.02.1740 Kuru, Olkitaipale, k. 04.09.1803 Kuru, Keihäslahti, Saarijärvi
    Marketta Taipale, s. 03.05.1742 Kuru, Olkitaipale, k. 13.10.1799 Kuru, Olkitaipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 9
    IX Simon Parmaniemi Messukylän Hatanpään kartanon Parmaniemen torppari., s. Messukylä, Hatanpää, k. Messukylä, Hatanpää.

    Puoliso: N.n Parmaniemi. (Taulu 8) k. Messukylä, Hatanpää.

    Lapset:
    Matias Parmaniemi, s. 22.02.1691 Messukylä, Hatanpää
    Maria Parmaniemi, s. 19.06.1692 Messukylä, Hatanpää
    Simon Taipale e. Parmaniemi, s. 25.08.1695 Messukylä, Hatanpää. Tauluun 8
    Pirkko Parmaniemi, s. 13.08.1699 Messukylä, Hatanpää
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 10
    IX Jaakko Jaakonpoika Taipale Taipaleen isäntä 1703-1721, s. Kuru, Olkitaipale, k. 19.02.1721 Kuru, Olkitaipale. Jaakko Jaakonpoika oli Taipaleeen talon isäntä vuodesta 1703
    kuolemaansa asti vuoteen 1721.
    Vanhemmat Jaakko Markunpoika Taipale (Olkitaipale) e. Ilmarinen, s. Kuru, Olkitaipale, k. 30.01.1687 Kuru, Olkitaipale ja Kristiina Heikintytär Taipale, k. Kuru, Olkitaipale (Taulusta 11).

    1. puoliso: Vihitty 1692 Kuru Valpuri Markuntytär Taipale k. 05.04.1696 Kuru, Olkitaipale.

    2. puoliso: Vihitty 05.04.1697 Kuru Marketta Heikintytär Taipale o.s. Hainari. (Taulu 8) s. Kuru, Hainari, k. 10.09.1740 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat Heikki Jaakonpoika Hainari, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari ja Liisa Sipintytär Hainari, k. 1707 Kuru, Hainari (Taulusta 16).
    Lapset:
    Maria Taipale, s. 1697 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 8
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 11
    X Jaakko Markunpoika Taipale (Olkitaipale) e. Ilmarinen Taipaleen isäntä 1676-1686, s. Kuru, Olkitaipale, k. 30.01.1687 Kuru, Olkitaipale. Jaakko Markunpoika oli Taipaleen (Olkitaipale) isäntä vuosina 1676-1686.
    Ruoveden käräjillä 1681 Jaakko Ilmarinen ilmoitti esi-isänsä Lasse Ilmarisen omistaneen vahvistuskirjalla 16.12.1553 'Welkilevelän' eräsijan, jolle talo perustettiin ja ettei talo ole sen jälkeen ole ollut autio.

    OLKITAIPALEEN KARTANO:

    Liiviläistä aatelia oleva Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta'' 17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa Ruovedelta.
    Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot:
    Kurun Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi taipaletta, Keihäslahden kaksi Kurun taloa, Keihäsjärven Lauri Eskonpoika, Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja Minkkinen.
    Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa. Karjulan Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski, Pohjankapeen Kapee.
    Ruoveden Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu, Siikalahden Ylä - ja Ala-Sarvana, Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo. Rämingin Tyrni, tapion Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika, Kautun Matti Hannunpoika ja Väärinmajan Työrö ja Nenonen.

    Grassin jälkeläisetkin asuivat vakinaisesti Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien lahjoitustilojen asioita. Sen tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta..

    OLKITAIPALEEN KARTANO:

    Grassin edellä nainitulla lahjoitusalueella tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevine ns. rajapintatiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten omistajilleen edullinen sijoitus. Vuonna 1653 sai näet Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa säterikartanon omistamalleen Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6 manttaalin suuruinen. Vuonna 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräliltä todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsivat vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.

    Omistaja ei liene käynyt koskaan uudessa kartanossaan, jonka erityisasema johtui siitä, että hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa välillä asuvan, eikä hän liioin ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain mukaan tuli olla. Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon'' nauttia säterivapautta useita vuosia.

    Vielä vuonna 1665 sanotaan läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea tupa, joka sekin on kaatua nurin''.
    Vuonna 1667 ja sitä seuraavina vuosina mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu.
    Viimeinen yritys Olkitaipaleen kartanon elvyttämiseksi sattui vuonna 1680 Laukon herran Gabriel Kurjen tahdosta, jonka haltuun Grassin tilst silloin olivat joutuneet. Hän näyttää todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.
    Kuitenkin Olkitaipaleen Jaakko Markunpoika Taipale (Olkitaipale, isäntä 1676-1686) ja Juhana Pietarinpoika Tienari (isäntä 1678-1696) sekä muut Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa köyhyytensä takia sitä tehdä, hankkeesta luovuttiin.

    Vuoden 1683 suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita. Kartanolaitos saapui Ruoveden alueelle vasta seuraavalla vuosisadalla Pekkalan kartanon syntyessä sinne.
    Vanhemmat Markku Antinpoika Taipale, s. 1595 Kuru, Olkitaipale, k. 03.03.1695 Kuru, Olkitaipale ja Aune Taipale, k. Kuru, Olkitaipale (Taulusta 12).
    Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen karatanossa Ruotsin Skånessa.

    Puoliso: Kristiina Heikintytär Taipale. (Taulu 10) k. Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Jaakko Taipale, s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 10
    Tuomas Taipale, Taipaleen isäntä 1687-1702, sotamies, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 12
    XI Markku Antinpoika Taipale Taipaleen isäntä 1645-1675 ,tervaskanto, s. 1595 Kuru, Olkitaipale, k. 03.03.1695 Kuru, Olkitaipale. Taipaleen talon isäntänä 1645-1675.
    Kuoli 100-vuotiaana eli varsinainen tervaskanto.
    Vanhemmat Antti Tuomaanpoika Taipale, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale (Taulusta 13).

    Puoliso: Aune Taipale. (Taulu 11) k. Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Jaakko Taipale (Olkitaipale) e. Ilmarinen, s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 11
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 13
    XII Antti Tuomaanpoika Taipale Taipaleen isäntä 1607-1618 ja 1630 ,lautamies, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale.
    Olkitaipale= Pirkkalan erämaa-asutusta ja Ilmarin kylän Laurin erämaalla
    (Mylläri ja Taipale)
    Ylöjärven kylän Erkin erämaalla (Tienari)
    Taipale jaettiin 1586 ja talonosat yhdistettiin n.1630-1759 ,jolloin talo on taas jaettu.Taipale ja Laurila
    Anders Thomasson Taipaleen isäntä 1607-1618 ja 1630 ,lautamies 1607
    Puumerkki 1607 ,rasti,jonka oikeassa yläsakarassa 90 asteen kulmaviiva.


    Jacob Knutsson Taipaleen talon isäntä 1636-1640 ,puuseppä.
    Vaimo Brita Mattsdotter.
    Heidän poikansa Henric Jacobsson Taipaleen isäntä 1641-1642 ,ryhtyi sotamieheksi, jonka
    jälkeen vaimo Walborg Vilpuntytär jatkoi Taipaleen tilan hoitoa vuoden pari.

    .
    Vanhemmat Tuomas Niilonpoika Taipale, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale (Taulusta 14).

    Lapset:
    Markku Taipale, s. 1595 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 12
    Heikki Taipale, Taipaleen isäntä 1634-1635, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 14
    XIII Tuomas Niilonpoika Taipale Taipale I:n isäntä 1586-1606 ja 1614-1619, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale. Taipaleen tila oli koko ajan osittain autiona ja naapureitten kanssa yhteydessä ,
    milloin toisen milloin toisen tilan.
    Vanhemmat Niilo Taipale (Olkitaipale) e. Mylläri, k. Kuru (Taulusta 15).

    Lapset:
    Antti Taipale, s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 13
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 15
    XIV Niilo Taipale (Olkitaipale) e. Mylläri Taipaleen isäntä 1564-1585, k. Kuru.

    Pirkkalan erämaa - asutusta ja Taipale sijaitsi Ilmarin kylän Laurin erämaalla.
    Taipaleen isäntä 1564-1585.
    Talo jaetaan. Pojat Tuomas ja Matti alkavat isännöidä
    molemmat omia talojaan.


    .

    Lapset:
    Tuomas Taipale, s. Kuru, Olkitaipale. Tauluun 14
    Matti Taipale, Taipale II:n isäntä 1586-, s. Kuru, Olkitaipale, k. Kuru, Olkitaipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 16
    X Heikki Jaakonpoika Hainari Hainarin isäntä 1669-1709 ,1690-luvulta lampuoti, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari.
    Vanhemmat Jaakko Paulinpoika Hainari e. Ikonen, s. Kuru, Petäjälammi, k. Kuru, Hainari ja Anna Martintytär Hainari, k. Kuru, Hainari (Taulusta 17).

    1. puoliso: Vihitty 1660 Kuru Liisa Sipintytär Hainari. (Taulu 10) k. 1707 Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Marketta Taipale o.s. Hainari, s. Kuru, Hainari. Tauluun 10
    Jaakoppi Hainari, Hainarin isäntä 1710-1724, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Hainari
    Yrjö Haapala e. Hainari, Haapalan lampuoti 1700-1720, s. 1663 Kuru, Hainari, k. 14.08.1720 Ruovesi, Haapala
    Tuomas Hainari, Itsellisenä Toikossa, s. Kuru, Hainari, k. Kuru, Vaakaniemi, Toikko
    Heikki Hainari, s. Kuru, Hainari
    Martti Vakkalainen e. Hainari, s. Kuru, Hainari
    Karin Hainari, s. Kuru, Hainari
    2. puoliso: Vihitty 1710 Kuru Karin Antintytär Hainari k. Kuru, Hainari.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 17
    XI Jaakko Paulinpoika Hainari e. Ikonen Hainarin isäntä 1634-1668, s. Kuru, Petäjälammi, k. Kuru, Hainari. Hainari oli Ruoveden kantataloja vuodelta 1584 ,myöhemmin furiirin (majoittaja) puustelli.
    Vanhemmat Pauli Juhonpoika Ikonen, s. Kuru, Petäjälammi (Taulusta 18).

    Puoliso: Anna Martintytär Hainari. (Taulu 16) k. Kuru, Hainari.

    Lapset:
    Heikki Hainari, s. Kuru, Hainari. Tauluun 16
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 18
    XII Pauli Juhonpoika Ikonen Ikosen isäntä 1600-1624, s. Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat Juho Heikinpoika Ikonen, k. Kuru, Petäjälammi (Taulusta 19).

    Lapset:
    Jaakko Hainari e. Ikonen, s. Kuru, Petäjälammi. Tauluun 17
    Klemetti Ikonen, Ikosen isäntä 1625-1642, s. Kuru, Petäjälammi, k. Kuru, Petäjälammi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 19
    XIII Juho Heikinpoika Ikonen Ikosen isäntä 1572-1582, k. Kuru, Petäjälammi. Ikonen ja Lörpys olivat Pirkkalan erämaa-asutusta 1562 ja Ylöjärven Ilmarin kylän entisellä erämaalla 1589.

    Lapset:
    Pauli Ikonen, s. Kuru, Petäjälammi. Tauluun 18
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 20
    VIII Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo Mommon poika, ei Mommon isännän, vaan itsellisen poika, Ruoveden Pekkalan talon renki, Tienarin vävy ja talollinen 1729-1752, kirkon kuudennusmies, vanha isäntä. Yrjö kuoli 62-vuotiaana, kuolinsyytä ei tiedossa. Yrjö Tienarista lähtien Tienarin tila on siirtynyt nykypäivään asti isältä pojalle., s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale.

    SUUR-RUOVEDEN MAANTIETEELLINEN HISTORIA:

    Kallioperä johtaa meidät Suur-Ruoveden historiassa aina yli tuhannen miljoonan vuoden takaisiin aikoihin, jolloin maan sisässä siihen saakka tulikuumina hehkuneet kiviainesmassat jähmettyivät koviksi graniiteiksi ja muiksi lähisukuisiksi kivilajeiksi, jotka nykyään muodostavat alueen vuoriperustan.
    Mutta sen jälkeen seuraa geologisessa historiassa, niinkuin yleensä meidän maassamme, laaja aukko. Koko siltä valtavalta aiakakaudelta, jonka kuluessa muinaiset vuoristot tasoittuivat aina nykyiseen graniittiperustaan saakka, ei ole säilynyt mitään tietoja. Vasta viimeisen kymmenentuhannen vuoden ajalta - on säilynyt aukoton sarja havaintoaineistoa.
    Näyttää siis siltä, kuin paksusta historian kirjasta olisi repäisty pois valtaosa lehdistä, niin että vain ensimmäiset ja viimeiset olisivat jääneet jäljelle.
    Tähän on ensi sijassa syynä jääkausi, joka on hävittänyt vuorten rapautumisesta syntyneet aikaisemmat irtainten maalajien kerrostumat ja myös sen kasvi - ja eläimaailman, joka ennen sitä täällä on vallinnut.

    Oikeastaan voisimme puhua jääkausista yhden asemesta, sillä niitä on ollut useampiakin, ehkäpä kolme tai neljä. Niiden välillä on sitten ollut lämpimiä, jäättömiä kausia, jolloin elämä on taas päässyt versoamaan. Tavallisesti puhutaan vaan viimeisestä jääkaudesta, joka lienee kestänyt suunnilleen 75000-100000 vuotta.
    Jäätiköityminen sai alkunsa Ruotsin ja Norjan korkeilla tunturiseuduilla, missä vieläkin on pysyviä jäätiköitä. Sieltä jäätiköt ilmaston kylmetessä alkoivat laajentua kaikkiin suuntiin. Sitkeän taikinan tavoin jäämassa vähitellen eteni yli koko Skandinavian ja Suomen aina Keski-Venäjälle ja Saksaan saakka. Jäätikkö oli satojen metrien, ehkä kilometrin paksuinen.
    Edetessään se kuljetti mukanaan maan pintaa peittävät irtaimet ainekset ja irroitti kaalioiden rapautuneista pinnoista kiviä ja lohkareita, jotka tarttuivat kiinni sen pohjaan. Näin se puhdisti kallioiden altaita ja syvennyksiä, joissa nykyiset järvet sijaitsevat ja hioi ja naarmutti alustaansa tarttuneiden kivien avulla kallioiden pintoja.
    Tällä tavoin syntyivät silokalliot, joita tavataan varsinkin järvien rannoilla. Niiden pinnalla näkyvät uurteet osoittavat jäätikön liikkumissuuntaa.

    Mutta mahtava, ikuiselta näyttävä mannerjäätikkökin kohtasi väkevämpänsä. Ilmaston taas vähitellen lämmetessä sen reunojen eteneminen pysähtyi. Sen pintaan alkoi auringon säteiden voimasta ilmestyä yhä useampia puroja ja sulamisvesivirtoja, jotka kuluttivat sitä ja koversivat siihen uurteita ja onkaloita.
    Jään reu´na alkoi murtua ja lohkeilla, jäätikkö oheni ja maa-ala toisensa jälkeen vapautui sen vallasta.

    Jäätikkö ei sulanut yhtäjaksoisesti, vaan välillä sattui kylmempiä ilmastokausia, jolloin sen reuna juuttui pitemmäksi aikaa paikalleen ja saattoi tilapäisesti jopa edetäkin. Kummankin Salpausselän kohdalla sattui n. 200 vuoden pysähdys. Tämä tapahtui n. 10000 vuotta sitten.
    Sen jälkeen jää taas suli hyvää vauhtia ja n.500 vuotta myöhemmin sen reuna oli Suur-Ruoveden alueella, joka kokonaisuudessaan vapautui jään vallasta seuraavien vuosisatojen kuluessa.

    Maisemat olivat kuitenkin vielä silloin aivan toisenlaisia kuin nykyään. Valtava jäämassa oli painollaan ssanut maan kuoren painumaan alemmaksi ja kun jäätikön sulamisesta lisäksi syntyi runsaasti vettä, olivat maat pääosaltaan veden peitossa. Tämä vesi oli kylmä jääjärvi, jossa jäätiköstä irti lohkeilleet suuremmat ja pienemmät jäävuoret uiskentelivat, niinkuin nykyään arktisilla vesillä.
    Vain korkeimmat maastokohdat kohosivat saarina tästä ns. Baltian jääjärvestä. Rantaviiva lienee kulkenut jäätikön sulamisvaiheen aikana n. 200m:n korkeudella.

    Laajemmalti kuivaa maata on siis ollut vain alueen pohjoisosassa sekä Kurun luoteisosassa, muualla vain vähäisiä saaria ja saariryhmiä. Maa kohosi kuitenkin nopeasti.
    Jäätikön päättymisvaiheessa n. 9000 vuotta sitten maan kohoaminen lienee ollut n. 5-6 m sadassa vuodessa. Sittemmin maan kohoaminen on yhä hidastunut ja on nykyään vain runsaat puoli metriä vuosisadassa.
    Heti jään sulaessa kuiville jääneet ns. vedenkoskemattomat maat eroavat selvästi myöhemmin kohonneista alueista. Jäätikön sulaessa irtaantui sen pohjaan tarttunut hienompi ja karkeampi kiviaines ja vedenkoskemattomilla alueilla se jäi makaamaan paikoilleen. Tästä johtuen korkeimpien kallioiden laet alueella ovat näin syntyneen huuhtoutumattoman irtaimen maalajikerroksen, moreenin, peitossa. Niiden alempana sijaitsevilla rinteillä sen sijaan on usein näkyvissä paljaita kallioita, joilta aallot ovat huuhdelleet pois moreeniaineksen. Näin on käynyt muös matalammilla, veden alle jääneillä kallionyppylöillä ja - harjanteilla.

    Veden koskemattomat maat ovat tästä syystä myös viljavia. Tämän on ihminen kauan sitten huomannut ja seuduilla, joilla tällaisia maita on runsaammin, asutus on ensi sijassa asettunut niille.
    Näin on laita varsinkin Itä-Suomen vaaramailla, mutta Suur-Ruovedenkin alueella tämä on havaittavissa. Suur-Ruoveden harjut ovat pitkittäisharjuja, joiden pituussuunta vastaa suurin piirtein jäätikön kulkusuuntaa.

    Näsijärven pinta on 94,9 m merenpinnasta, Kurun Aurejärvi 154,8m.
    Suurin osa Suur-Ruoveden alueesta sijaitsee kuitenkin 100-150 m:n korkeuserojen välillä, vain uloinna pohjoisessa samoin kuin Kurun länsiosassa on keskikorkeus 150-200 m:n välillä.
    Kurussa Kuusijärven pohjoispäästä länteen pienen Lumijärven eteläpuolella oleva mäki, joka on 220,2 m merenpinnan yläpuolella ja siis koko Hämeen korkeimpia kohtia.

    Varsinkin savikkoja, jotka ovat syntyneet jäätikön sulamisvaiheessa jään kaikkein hienoimmaksi jauhamasta veteen joutuneesta kiviaineksesta tai myöhempien vesistöjen pohjaan laskeutuneista hiukkasista, on alueella vain suhteellisen vähän verrattuna esim. Tampereen seutuihin tai Pohjanmaan jokitasankoihin.
    Näsijärven pohjoispäähän liittyvien suurten järvenselkien ympärillä olevissa pitäjissä, Kurussa, Ruovedella, Vilppulassa ja Virroilla on kuitenkin rantojen tuntumassa yleisesti etupäässä vähäisiä savikkoalueita. Savikerros on yleensä ohut, keskimäärin vain n. metrin paksuinen.



    OLKITAIPALE:

    Kurun Olkitaipaleella oli Ilmarinkylän Lassen eräsija. Kyseessä on ilmeisesti Lauri Villi, joka oli kylän suurimman, myöhemmin Teivaalaan liitetyn tilan isäntä.
    Omistus sijaitsi Jakamajärven ja Parkkuunlahden välisellä kannaksella, jonka läpi juolsevassa joessa oleva Parkkuunkoski piti kiertää maitse. Tällä erämaalla asui Martti Erkinpoika Mylläri.
    Naapuritalon Taipaleen ensimmäinen isäntä, joka sai 1553 vahvistuskirjeen tilaansa, oli kotoisin Ylöjärven Ilmarinkylästä.
    Vuonna 1681 Jaakko Markunpoika Taipale eli Ilmarinen esitti mainitun kirjeen selittäen, ettei talo ollut koskaan jäänyt autioksi. Eräsija näyttää siis olleen koko ajan vanhan omistajasuvun hallussa.
    Mahdollisesti myös Kuusjärven ympäristö kuului Lauri Villin maihin.
    Järven itärannalla, vanhoilla Taipaleen tiluksilla on Pirttilahti, jonka luona on hyvinkin saattanut olla talvisten pyyntiretkien tukikohtana käytetty eräpirtti.

    Molemmin puolin Olkitaipaleen erämaakappaletta oli kaksi Ylöjärven Erkille kuuluvaa eräsijaa, Parkkuu ja Vaakaniemi.
    Kyseessä on ilmeisestikin 1553-1584 Äijälän isäntänä mainittu Erkki Ollinpoika.
    Hänen entisillä erämaillaan asui 1590 Pekka Martinpoika Tienari.
    Erkin Vaakaniemessä olevan eräsijan oli saanut asuttavakseen Erkki Toikko, joka esiintyy jo 1562 Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa. Molemmat eräomistukset on siis helppo paikallistaa.

    Erämaiden luettelossa mainittiin jo 1552 niille uudisasukkaiksi asettuneiden nimet. Kaikki olivat yläsatakuntalaisia ja joukossa oli useita, jotka olivat kotoisin Vanhasta Pirkkalasta.
    Omille erämaille asettuneita voidaan varmasti todeta vain yksi, Juho Ollinpoika Naistenmatkan Sipilästä, joka muutti isänsä eräsijalle Virtain Vaskivedelle.
    Samoin tapahtui ilmeisesti myös Kurun Olkitaipaleella, joka ilmoitetaan asutuksi Ilmarinkylästä Ylöjärveltä.
    Juho Ollinpoika lienee kuitenkin pian luopunut yrityksestä, koska häntä ei mainita enää 1562 ja 1564 erämaatalonpoikain luettelossa.
    Innostus erämaiden asuttamiseen oli muutenkin vähäinen, sillä 1552 uudisasukkaiksi halukkaista pirkkalalaisista vain Kankaantaan kylästä Vaskivedelle muuttanut Pekka Lodwiik asui erämaalla 1560-luvun alussa.
    Tämän lisäksi ilmeisesti vain Olkitaipale jäi pysyväksi Vanhasta Pirkkalasta tulleen asuttajan haltuun.

    Hämäläisiä ja satakuntalaisia liikkuvammat savolaiset tulivatkin muodostamaan huomattavan osan Vanhan Ruoveden pitäjän uudisasukkaista.
    Vielä 1558 yrittivät Ylä-Satakunnan eränkävijät pelastaa vanhat alueensa itselleen. he valittivat uudelle herralleen Juhana-herttualle savolaisten tunkeutumisesta alueelleen ja pyysivät tätä takaamaan heidän entiset omistuksensa.
    Juhana, joka ei ehkä ollut tarkoin perillä isänsä asuttamispolitiikasta, kirjoittikin Savonlinnan voudille Kustaa Finckelle kehottaen tätä estämään savolaisia tulemasta herttuakuntaan kuuluvan satakunnan metsiin ja erämaihin.
    Alkuun päässyttä luonnollista kehitystä ei tällaisilla käskykirjeillä voinut enää estää.
    Vaikka Kustaa Fincke ei tietenkään asettunut julkisesti Juhana-herttuaa vastustamaan, savolaisten muutto sai tapahtua kaikessa hiljaisuudessa ja herttuan kukistaminen 1563 teki lopullisesti tyhjäksi yläsatakuntalaisten toiveet eräsijojensa säilyttämisestä.
    Tiedot: Juhani Saarenheimo-Vanhan Pirkkalan historia.

    Edellistä kirjoitusta johdatellen kirjoitettiin Kurusta kirjassa:
    Niilo Söyrinki, Ville Luho, Mauno Jokipii- Vanhan-Ruoveden historia I

    V a a k a n i e m i mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa v.1562 Erkki Toikon, mutta v.1564 Matti Parkkoisen asumana. Toikko-nimi viittaa Pirkkalan Toikkolan kylään, joka on nykyään Kangasalaa.
    Parkkisia taas asui tähän aikaan Hämeenkyrön Heinijärvellä, josta uudisasukas voisi olla kotoisin.
    V.1589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ylöjärven Erkin erämaalle.
    Eräät Vaakaniemen edustalla olevat kalavedet jäivät kuitenkin pitkään kantapitäjien omaisuudeksi.
    Niinpä Heikki Heikinpoika Pirkkalan Saarilahdesta (nyk. Teiskon Terälahdesta eli Saarlahdesta) sanoi v.1675 vetäneensä Kangasalan Hypperlän kyläläisten kanssa nuottaa täällä olevan Murassaaren alapuolella ja pystyi todistamaan, että vaakaniemeläiset olivat vielä 1600-luvun puolivälissä maksaneet Murassaaren kalavedestä vuokraa Saarlahteen.

    O l k i t a i v a l sai Velkilevelän (Welilefwelä) eräsijan nimellä ensimmäisen uudisasukkaansa Pirkkalan Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärveltä) vouti Niilo Ingenpojan ja tuomari Jöns Westgöten vahvistuskirjeen 16.12.1553 nojalla.
    Se jäi heti pysyvästi asutuksi, koskapa Jaakko Ilmarinen Olkitaipaleelta esittäessään yllämainitun kirjeen v.1681 selitti, ettei talo koskaan sen jälkeen ole ollut autio.
    Olkitaipaleen kylä mainitaan Pirkkalan erämaatalonpoikien luetteloissa v.1562 Lasse Tarikan ja matti Tokin, mutta v.1564 Niilo-nimisen miehen asumana. Tarikka-nimi viittaa Lempäälän Lempoisten kylään uudisasukkaan kotipaikkana.
    Toki ehkä Hämeenkyrön Toikkoseen. V.16´589 maantarkastuskirjassa sanotaan uudisasutus perustetun Pirkkalan Ilmarin kylässä asuneen Laurin erämaalle, mikä pitää yhtä ensimmäisen tiedonannon kanssa.
    Olkitaipaleen taloilla oli Sikkilän takamailla Sikkilänjoen varsimailla yhteinen laiduntamisalue kotieläimille esim. lampaille, joita varmaan silloiseen aikaan vartioitiinkin vuorotellen petoeläinten hyökkäyksiä vastaan. Kaikki eläimet kulkivat missä kukin ja merkittiin talojen tyyliin eri tavoin omien eläinten tunnistamiseksi. Rajoja ei ollut, mutta myöhemmin, kun maa-alueista tehtiin yksityisiä ja yhteisomistukset siirtyivät silloin historiaan, Sikkilänjoen varteen on lohkottu yksityisille tiloille erinäköisiä ja - kokoisia palstoja esim. kortteen ym. keräämistä varten. Näin yhteisomistus siellä purettiin ja tiloille tulleet palstat ovat aikojen saatossa menettäneet merkityksensä. Taipaleella on edelleen palstansa, mutta Tienarin palsta lohkottiin 29.1.1920 tilaksi 303-415-6-5 ALAKOSKI, joka myytiin samalla Poikeluksen Lamminperän silloiselle omistajalle Näsi Oylle 2000 mk:lla. Nykyään Alakoski yksityisessä yhteisomistuksessa.

    NÄSI OY:
    Ennen maailmansotaa tiiliteollisuus oli elänyt kultakauttaan, ja XIX kaupunginosaan oli rakennettu useita tiilitehtaita. Näistä tiilitehtaista jäivät maailmansodan aiheuttaman laman jäljiltä henkiin vain pari. Niistä toinen oli Puolimatkan tiilitehdas, joka sijaitsi Hippoksen vieressä. Tehtaan oli vuonna 1911 hankkinut omistukseensa Näsi Oy, joka omisti useita tiilitehtaita ympäri maakuntaa. Näsi Oy:llä oli kaupunginosan alueella omistuksessaan myös toinen ennen maailmansotaa perustettu tiilitehdas, joka sijaitsi lähellä Messukylän rajaa. Yhteensä Näsi Oy:n tehtaat työllistivät kesäisin jopa lähes 50 henkilöä, joista osa siis asui perheineen kaupunginosan alueella.


    P a r k k u j ä r v i mainitaan v.1552 eräluettelossa suurena erämaana, jonka koko Pirkkalan Sikojärven kylä yhdessä omistaa viiden penikulman päästä kotikylästään. Siellä katsottiin olevan tilaa kolmelle uudisasukkaalle, Erkki Laurinpojalle Ilmarin kylästä (nyk. Ylöjärvestä), Tuomas Jaakonpojalle Kuusiniemen kylästä (nyk. Teiskosta) ja Erkki Yrjänänpojalle Toikkolan kylästä (nyk. Kangasalta).
    Kun jo mustankirjan erämaaluettelo 1440-luvulta tuntee Sikoisten (= Sikojärven) kylän Kaupin omistaman miehenmetsän, tämä on nähtävästi juuri Kurun Parkkujärvi.
    Yhteisomistusteoria on kuitenkin tutkimuksen perusteella hylätty ja sijalle on astunut yksityisomistusteoria, jonka mukaan yksityiset maanraivaajat ovat alkuaan panneet viljelyksen alulle ja yhteisomistukset ovat syntyneet myöhemmässä vaiheessa vapaiden raivaajien liittyessä erilaisiksi yhteisöiksi. Erämaaomistus on periaatteessa yksityisomistusta. Eri lähteet puhuvat pääasiassa yksityisten miesten omistamista eräsijoista, miehenmetsistä, saroista ja päiväkunnista.
    Tietenkin niitä on joutunut perintöjen, ostojen, myötäjäislahjojen yms. yksityisomaisuuteen kuuluvien luovutustapojen mukaisessa järjestyksessä useampiakin yhdelle miehelle tai muutaman eri miehen muodostaman ''yhtiön'' yhteisomaisuudeksi.
    Niinpä Pirkkalan erämailla mainittiin edellä olevassa luettelossa yksi koko kylän omistus, nimittäin Pirkkalan Sikojärven kylälle kuuluva Kurun Parkun erämaa.
    Tässä kylässä oli vain kolme taloa, joten ei ole kysymys mistään suuresta yhteisomistuksesta.

    Kurun Olkitaipaleen Juhana Jaakonpoika sai v. 1629 seitsemän kappaa viljaa Keihäslahden kylässä asuvalta Riitta Tuomaantyttäreltä, jonka poika oli saanut syyskudun ajan kalastaa Juhanan kalavesillä. V. 1631 sakotettiin Olkitaipaleen Yrjänä Olavinpoikaa siitä, että hän oli kolmesti laskenut verkkonsa Lasse Yrjänänpojan verkkojen päälle.
    V. 1679 syntyi lähekkäisten kylien Olkitaipaleen, Toikon ja Vaakaniemen kesken kiistaa Kierteenniemen yhteisestä kalavedestä. Siitä tuomittiin silloin nautittavaksi kunkin talon äyriluvun mukaan - toisin sanoen suurilla maaveroa maksavilla taloilla oli kalavedenkin tuottoon vastaavasti suurempi oikeus.

    Vaikka verot ankarasti painoivat suurvaltakauden ruoveteläisiä ja keuruulaisia, niin että talojen veronmaksukyvyttömyys eli autius ajoittain saavutti tavattomat mittasuhteet, ei mitään suurempia verotuksesta johtuvia mellakoita seudulla tapahtunut.
    V. 1628 levittivät Matti Mylläri ja Yrjänä Olavinpoika Kurun Olkitaipaleelta huhua, ettei ylimääräistä ns. ''kolmen markan apua'' tarvitsisi maksaakaan kuin yksi markka, mikä pitkän aikaa haittasi tämän veron kokoamista pitäjästä.
    Oikeus havaitsi tämän kuitenkin tapahtuneen ''hulluudesta ja tietämättömyydestä'', ja niin asianomaiset selvisivät hairahduksestaan menettämättä h e n k e ä ä n.

    Paikallisen rasituksen luontoinen oli myös S ä ä k s m ä e n s a l p i e t a r i t e h t a a n kunnossapito ja vuotuiset salpietariajot, joihin Ruovesi useiden lähellä olevien Ylä-Satakunnan ja Hämeen pitäjien mukana oli ainakin puolen vuosisadan ajan velvoitettu.
    Salpietaria tarvittiin ruudin raaka-aineeksi ja sentähden oli ympäri valtakuntaa perustettu salpietaritehtaita; Sääksmäen tehdas mainitaan ensi kerran lähteissä v. 1582.
    Salpietaria keitettiin hevosen lannan alla olleesta maasta, johon mätänemisen seurauksena oli muodostunut typpihapon suoloja.
    Tällaista salpietarimaata talleistaan (maalattia), halkoja sen keittämistä varten ja olkia sen siivilöintiin joutuivat ruoveteläiset ja keuruulaiset säännöllisesti kuljettamaan Sääksmäen tehtaalle.
    Jos joku ei halunnut toimittaa perille parseleita, saattoi hän lunastaa ne yhdeksällä markalla rahaa, mikä kannettiin joskus yhtenä, joskus kahtena eränä vuodessa.

    Salpietaritehtaan edustajana ja veronkantomiehenä Ruoveden hallintopitäjässä toimi Matti Mylläri Kurusta. V. 1624 hänen toimittamattomat rästinsä mainitaan vain 25 taalariksi, mutta v. 1629 peräti 470 taalariksi. Eivät edes aatelin alustalaiset tehneet salpietariajojen suhteen poikkeusta. Talvikäräjillä v. 1629 huomautettiin Aksel Kurjen ja Brita de la Gardien lampuodeille, että heidän tulee suorittaa salpietariajot ''muiden lampuotien tapaan'', siis puolet tavallisiin talonpoikinn verrattuna.
    Ajojen vaatiminen loppui vasta, kun salpietariapu v. 1634 muutettiin tavalliseksi, suoraan kruunulle eikä kruunun omistamalle tehtaalle meneväksi rahaveroksi.

    TILOJEN LAHJOITUKSET:

    Juhana III:n aikana syntyivät läänitykset eli l a h j o i t u k s e t henkilökohtaisista ansioista.
    Ajateltiin, että lahjoituksia saaneiden aatelissukujen piti jatkuvasti pysyä kruunun palveluksessa niin tehokkaasti, että ne ansaitsivat tämän. Ensinnä muodostuivat suuret kreivi - ja vapaaherrakunnat, myöhemmin pienemmät perinnölliset lahjoitukset.
    Lahjoitus tarkoitti kuten läänityskin, perintötilojen kyseessä ollen, vain määrättyjen kruunulle tulevien verojen kanto-oikeutta. Talojen omistusoikeus pysyi luonnollisesti talonpojilla. Kun kuitenkin kruununtilojen omistusoikeuden katsottiin kuuluvan valtiolle ja vain eräänlaisen hallintaoikeuden niiden viljeliköillä, katsoivat aateliset lahjoituksen tapahtuessa saaneensa taloon myös omistusoikeuden.
    Kruunun talollisesta tuli siten aatelin lampuoti eli maanvuokraaja, joka kuului ns. u u t e e n r ä l s s i i n.
    Verotalollinenkin voi joutua lampuodiksi verorästien vuoksi, sillä aatelinen saattoi samoin kuin aikaisemmin kruunu, jos kolmen vuoden verot talosta jäivät maksamatta, huudattaa itselleen talon varsinaisen omistusoikeuden, ns. s u k u o i k e u d e n. Tämän takia lahjoitukset muodostivat vaaran vanhalle talonpoikaiselle vapaudelle.

    Lahjoituksia oli lukuunottamatta kreivi - ja vapaaherrakuntia, jollaisia Ylä-Satakunnassa oli vain pari nimellistä, kahta päätyyppiä.
    Täysin omistusoikeuksin annettuja lahjoituksia sanottiin a l l o d i a a l i l a h j o i t u k s i k s i, kun sen sijaan Norrköpingin valtiopäivillä 1604 säädetyin rajoituksin annettuja lahjoituksia kutsuttiin N o r r k ö p i n g i n p ä ä t ö k s e n t i l o i k s i.
    Viimeksi mainitut periytyivät vain lahjoituksen saajan miespuolisille jälkeläisille, eikä niitä saanut myydä tai pantata tarjoamatta niitä ensin kuninkaalle. Norrköpingin päätöksen jälkeen oli allodiaalilahjoitusten antaminen itseasiassa laitonta, mutta sitä esiintyi siitä huolimatta. Valtio saattoi myös myydä ja pantata tiloja, menettelystä ei välitetty, vaikka perintötalojakin olisi tullut täten myydyksi. Tällaisia ''lahjoituksia'' sanottiin o s t o - tai p a n t t i r ä l s s i t i l o i k s i .

    Liiviläistä aatelia oleva Tallinna käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass sai ''uskollisesta palveluksesta'' 17.9.1649 Norrköpingin ehdoilla suuren yhtenäisen alueen käsittävän lahjoituksen, joka käsitti melkein kokonaan nykyisen Kurun ja 15 tilaa Ruovedelta.
    Lahjoitukseen kuuluivat seuraavat talot:
    Kurun Vaakaniemen Toikko, Olkitaipaleen Tienari, Mylläri ja kaksi Taipaletta,
    Keihäslahden kaksi Kurun taloa,
    Keihäsjärven Lauri Eskonpoika,
    Petäjälammin Lörpys, Riuttaskorven Vihola, Suutarila, Luomajärvi ja Minkkinen,
    Aurejärven Sormunen, Kovanen, Pusu ja Saksa,
    Karjulan Heikkilä, Tyrkkölä, Isokarju ja Koski,
    Pohjankapeen Kapee

    Muroleen Tokonen, Rikala ja Kovettu,
    Siikalahden Ylä - ja Alasarvana,
    Pihlajalahden kaksi Riekkolaa, Nenonen ja Mommo,
    Rämingin Tyrni, Tapion Matti Antinpoika ja Olavi Klemetinpoika,
    Kautun Matti Hannunpoika ja
    Väärinmajan Työrö ja Nenonen

    Grassin jälkeläiset asuivat vakinaisesti Baltiassa, joten heidän oli hyvin hankala hoitaa Suomessa sijaitsevien lahjoitustilojen asioita.
    S e n tähden he myivät lahjoituksen Vesilahden Laukon omistajalle Gabriel Kurjelle. Vain yksi asia jäi hoitamatta, kaupalle ei hankittu määräysten edellyttämää kuninkaan vahvistusta.

    ''OLKITAIPALEEN KARTANO''

    Grassin edellä mainitulla lahjoitusalueella tapahtui ensimmäinen yritys perustaa pitäjään aatelinen asumakartano eli säteri, jollainen nautti peninkulmaa lähempänä olevinen ns. rajapiiritiloineen täyttä vapautta kruununveroista ja oli siten omistajalleen edullinen sijoitus.
    V. 1653 sai näet Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grass maaherralta oikeuden perustaa säterikartanon omistamalleen Kurun Olkitaipaleen rälssitilalle, joka oli 5/6 manttaalin suuruinen.
    V. 1660 otti hänen voutinsa Anders Blom käräjiltä todistuksen, että yksi Petäjälammin ja kaksi Vaakaniemen tilaa sijaitsevat vain ''puolen vanhan peninkulman'' päässä säteristä, joten niiden pitäisi päästä osalliseksi rajapiirivapaudesta.

    Omistaja Grass ei liene koskaan käynyt uudessa kartanossaan, jonka erikoisasema johtui siitä, että hänen ajateltiin siellä virkatoimiensa ohella asuvan, eikä hän liioin ryhtynyt rakennuttamaan komeaa päärakennusta, jollainen säterillä lain mukaan tuli olla.
    Siitä huolimatta annettiin Olkitaipaleen ''kartanon'' nauttia säterivapautta useita vuosia.
    Vielä v. 1665 sanotaan läänintileissä hienotunteisesti, että se on ''jotenkin rakennettu'', mutta seuraavana vuonna ilmoitetaan totuus: ''Sinne on rakennettu vain surkea tupa, joka sekin nyt kaatuu nurin''.
    V. 1667 ja sitä seuraavina vuosina mainitaan, ettei säteri enää nauti mitään verovapautta ennen kuin se on rakennettu sellaiseksi kuin kuuluu.
    Viimeinen yritys Olkitaipaleen kartanon elvyttämiseksi sattui v.1680 Laukon kartanon herran Gabriel Kurjen tahdosta, jonka haltuun Grassin tilat silloin olivat joutuneet. Hän näyttää todellakin aikoneen rakennuttaa säterin kuntoon.

    Kun kuitenkin Olkitaipaleen Markku Antinpoika ja J u h a n a T i e n a r i sekä muut Laukon alaiset talonpojat osoittivat käräjillä, etteivät he yksin jaksa köyhyytensä takia kartanoa rakentaa, hankkeesta luovuttiin.
    Vuoden 1683 suuressa säterien tarkastuksessa ei Olkitaipaletta enää lainkaan mainita.
    Kartanolaitos tuli Ruoveden alueelle vasta sauraavalla vuosisadalla Pekkalan kartanon syntyessä sinne.


    Seuraavat otteet kirjasta:
    Tuomo Koukkula: Vanhan-Ruoveden historia II

    UUDET TALOT:

    Nykyisten pitäjäin (kirja valm.1967) alueelle syntyi 1700-luvun alussa uusia taloja seuraavasti:
    Kurun Parkkuun jakokunnan y h t e i s m a a l l e syntyivät Riihikosken eli Riihenperän (Riihtenperä) ja Ristaniemen eli Riistaniemen uudistalot.

    Heikki Yrjönpoika mainitaan uudistalonsa asukkaaksi ensi kerran vuonna 1738. Uudistaloa seuraavana vuonna käräjillä tutkittaessa Pietari Toikko sanoi siellä olevan 1½ tynnyrinalaa peltoa (0.75 ha) ja maata yllin kyllin 1/4 manttaalin talolle.
    Kalavetenä Riihikoskella oli Näsijärven Vankavedestä pistävä lahti.

    Ristaniemen perustaja Heikki Erkinpoika oli vuoden 1730 paikkeilla muuttanut Harjusta (nyk. osa Tamperetta) Kuruun, missä palveli Lörpyksellä renkinä.
    Vuonna 1739 hän sai luvan raivata Jakamaniemen metsään talon.
    Kalavedeksi Ristaniemi sai koko Jakamajärven.

    Vaakaniemen isännän Pietari Matinpojan kuoltua vuonna 1744 viljelivät tämän veli Matti Matinpoika ja vävy Yrjö Yrjönpoika Toikkoa yhdessä, kunnes tila vuonna 1748 jaettiin näiden kesken Ylä - ja Ala-Toikoksi.

    Vuoden 1795 päätöksellä perustettiin Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon maalle neljä ½ manttaalin kokoista uudistilaa, kaikki e n t i s i ä v i r k a t a l o n t o r p p i a.
    Sillanpään uudistila sai maansa lähinnä Ikaalisten rajaa, sitten Lampi ja Leponiemi.
    Lepistön torppa oli aiottu neljänneksi uudistilaksi, mutta sen katsottiin olevan liian lähellä virkataloa.
    Joten neljänneksi tuli L a h d e n p e r ä, joka sai maansa Parkkuun jakokunnan rajalta.
    Lahdenperä tulikin kuulumaan Olkitaipaleen kylään.
    Olkitaipaleen taloluku kasvoi samaan aikaan Kastarin ja Vanhakylän uudistaloilla.
    Parkkuun jakokunnassa pantiin vuonna 1795 myös verolle uudistilat Poikelus, Lamminperä ja Lähteenmäki ja Vaakaniemen kylässä Leppälahti.

    Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalon asukkaat, jotka omistivat mm. Olkitaipaleen Lahdenperän uudistalon vuodesta 1795, ennenpää ollut virkatalon torppa.
    Majuri (luutnantti vuonna 1795) Johan Fredrik Eek s. 15.7.1758 Rauma k. 3.1.1820 Tukholma
    Vapaaherratar Sofia Christina von Duben s. 14.12.1759 k. 1822 Tukholma (5 lasta syntynyt Kurussa)
    Johan Fredrik Eek johti vuosina 1796-1804 Ruoveden komppaniaa.

    Olkitaipaleen Lahdenperän uudistilaa omisti siis Johan Eek tai tarkemmin sanottuna Kurun Keihäslahden luutnantin virkatalo omisti.
    Lahdenperää asui ja viljeli sotilas Matti Martinpoika Flintbergin poika Heikki Matinpoika s. 6.1.1760 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    Sotilas, reserviläinen Matti Flintberg kuoli Lahdenperän talossa 24.1.1808

    KRUUNUNTILOJEN LUNASTUS PERINTÖTILOIKSI:

    Rahantarvettaan tyydyttääkseen valtio myi kruununtilojen perintöoikeuksia. Vuonna 1723 annetun asetuksen mukaan perintöoikeuden hinta oli Vähintään niin suuri kuin kuuden vuoden vero.
    Vuonna 1741 lunastushinta alennettiin kolmen vuoden veroa vastaavaksi.
    Kuka tahansa sai lunastaa kruununtilan omakseen maksamalla kolmen vuoden ylimääräiset verot, mutta kruununtilan asukkaalla oli etuoikeus, eri asia on sitten, oliko hänellä rahaa.

    Vanhan-Ruoveden alueelta ostettiin kruununtiloja runsaasti perinnöksi muutamana vuonna 1760-luvun alussa.
    Vuonna 1760 lunastettiin perintötiloiksi molemmat Peskan ja Sarvanan talot Ruovedelta ja Taipale Kurusta,
    vuonna 1761 Ruovedelta Tuuhonen ja Kurusta T i e n a r i sekä Lörpys,
    vuonna 1762 Virroilta Jäähdyspohjan Uotila, Toisveden Soinin talot ja Virtain Härkösen talot sekä
    vuonna 1763 Visuvedeltä Kangaspusu.

    Juuri vuonna 1763 kuitenkin keskeytettiin perinnöksi lunastaminen rahanarvon alenemisen vuoksi, mutta se sallittiin taas muutaman vuoden kuluttua, niin että 1760-luvulla ehdittiin ostaa perinnöksi vielä Pajulahden Nikkilä, Pohjaslahden Mäki ja Uuraisten Simonen.

    TILUKSET ENNEN ISOJAKOA:

    Isojako suoritettiin Olkitaipaleessa 1800-luvun alussa.
    Tilukset olivat maassamme keskiajalta aina Isojakoon saakka suurelta osalta yhteisomistuksessa.
    Virallisen maanomistusjärjestyksen mukaan yksityisellä talolla oli yksinomainen nautintaoikeus vain tonttialueeseensa ja talon yksityisesti raivaamiin peltopaloihin ja sen valtaamiin niittyihin.
    Kylän pellot talojen ympäriltä ja isot niityt kuuluivat yhteisesti koko kylälle, kuten metsätkin, elleivät metsät kuuluneet useammankin kylän muodostamalle jakokunnalle. Esim. Parrkkuussa oli jakokunta.

    Tällainen maanomistusjärjestelmä tai pikemmin nautintajärjestelmäoli omaksuttu vain tiheämmin asutussa Länsi - ja Etelä-Suomessa.
    Oli luonnollista, että kukin talo hoiti itsenäisesti rakennusten ympärille raivattuja peltoja ja korjasi lähiympäristöstä vallattuja niittyjä.
    Metsät ja kalavedet tosin saattoivat tulla muutaman talon yhteisnautintaan, mutta talojen kesken on jo varhain suoritettu epävirallisia metsäjakoja, joten metsienkään yhteisomistusta ei voida pitää sääntönä, vaikka valtaosalla taloista olikin Isojakoon saakka osuudet yhteismetsiin.

    Vuonna 1815 todettiin Juho Antinpoika Kastarin Kurun Olkitaipaleesta raivanneen yli 4 tynnyrinalaa peltoa (n.2 ha). Lisäksi hän oli heinämaata parantaakseen laskenut Kuusjärven pintaa kaivamalla 36 syltä pitkän kanavan (n.62 m),
    mistä kaikesta hän sai tunnustukseksi 20 luotia (n.300 g) painavan kullatun hopeapikarin.
    Suomen Talousseuran palkinnot luovutettiin kirkossa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen.
    Pappi piti luovutuspuheen ja ansioitunut raivaaja asteli kuoriin palkintoaan hakemaan. Lopuksi luettiin vielä talonpojan työlle ennen kokematonta arvonantoa osoittaneen esivallan puolesta rukous ja siunaus sekä veisattiin virsi päälle.



    Kurun Olkitaipaleen Tienarin talon isännät:

    1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
    2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
    3. Pietarin leski Anna Tienari 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
    4. Tuomas Olavinpoika Tienari 1606-1608
    5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
    pso Valpuri Matintytär Tienari 1639 ja 1643-1644
    Edellisen poika
    6. Yrjö Laurinpoika Tienari 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
    pso Marketta (Maisa) Antintytär Tienari
    Edellisen sisarenmies
    7. Pietari Olavinpoika Tienari 1649-1677
    pso 1 Kerttu Laurintytär Tienari 1645-1646
    2 Anna Tienari (ainakin jo vuonna 1649)
    Edellisen ja Annan poika
    8. Juho Pietarinpoika Tienari 1678-1696
    pso Aune Tienari
    9. Heikki Tuomaanpoika Tienari Kuru II:sta 1697-1728
    (Heikki Tuomaanpoika Tienari oli Yrjö Heikinpojan vaimon Valpuri Heikintytär Tienarin isä eli Yrjön appiukko)
    10. Yrjö Heikinpoika Tienari Ruoveden Pihlajalahden Mommosta 1729-1747
    (Yrjö Heikinpoika on nykyisten tienarilaisten kantaisä, mistä lähtien tila on ollut samalla suvulla)
    pso Valpuri Heikintytär Tienari
    edellisen poika
    11. Heikki Yrjönpoika Tienari 1747-1758
    pso Anna Olavintytär Tienari Teiskon Kulkkilasta.
    seuraavana Anna Olavintytär Tienarin II mies eli puusniekka Antti Joosepinpoika Kurun Aurejärven Pusulta.
    12. Antti Joosepinpoika Tienari 1760-1789 (Antti osti Tienarin kruununtilasta perintötilaksi vuonna 1761)
    seuraavana Heikki Yrjönpoika ja Anna Olavintytär Tienarin poika.
    13. Jooseppi Heikinpoika 1790-1809
    pso Leena Yrjöntytär Tienari Kurun Karjulan Heikkilästä
    edellisen poika
    14. Matti Joosepinpoika Tienari 1809-1838
    pso Leena Yrjöntytär Tienari Teiskon Paksulasta
    edellisen poika
    15. Matti Matinpoika Tienari 1838-1861
    pso Liisa Juhontytär Tienari Kurun Olkitaipaleen Philpusniemestä eli Kastarista.
    edellisen poika
    16. Juho Kustaa Matinpoika Tienari 1861-1898
    pso Vilhelmiina (Miina) Juhontytär Tienari Ruoveden Muroleen Murolekosken Kivistöstä.
    edellisen poika
    17. Juho Kustaa Tienari 1898-1937
    pso Susanna Sanni (Sanna) Tienari Parkanon Vuorijärven Kovesjärveltä.
    edellisen pojat
    18. Kaarlo Tienari ½ 1937-1940, kaatui Impilahdessa 1940
    pso Aino Tienari Kurun Vaakaniemen Lahdenpohjasta.
    19. Pentti Tienari ½ 1937-1978
    pso Elma Tienari Kurun Vaakaniemen Junkkarilta.
    edellisen poika
    20. Matti Tienari 1986-

    Pirkkalan erämaa - asutusta ja Tienari sijaitsi Ylöjärven Erkin erämaalla.
    Tienarin talon isäntä 1729-1746.
    Kirkon kuudennusmies 1730.

    Kirkon kuudennusmiehet olivat 1600-luvun alusta lähtien tomineet seurakuntalaisten elämän valvojina ja virkamiesten avustajina mm. veronkannossa. Isonvihan aikana tämäkin vanha järjestelmä oli järkkynyt.
    Vuonna 1730 asetettiin käräjillä maaherran käskystä kuudennusmiehet jälleen. Kuudennusmiehiksi tulivat Kurusta Yrjö Heikinpoika Tienari, Juho Jaakonpoika Paappanen ja Antti Suutari.
    Ruovedelta Lauri Pietarinpoika Visuvesi, Jaakko Juhonpoika hanho, Antti Heikinpoika hakoniemi ja Juho Juhonpoika Mommo.
    Virroilta Heikki Antinpoika Patala, Heikki Joosepinpoika Paavola ja Matti Matinpoika Ikkala.
    Maaherran määräyksestä heidän tuli erikoisesti pitää silmällä irtolaisia ja palkollisia, mutta samalla he olivat seurakunnan vanhimpia. Kaikki talolliset eivät oikein hyväksyneet eräiden kohottamista yhteisestä raavaasta erikoisasemaan.
    Tämä näkyi esimerkiksi Ruoveden kirkkoa vuonna 1778 rakennettaessa. Silloin osa kansasta vaati, että kuudennusmiesten olisi pitänyt tehdä päivätöitä siinä kuin toisetkin tekivät vaikka jo etukäteen oli sovittu kuudennusmiesten toimivan rakennusmestarin alaisina apuvalvojina.
    Koska rahvas asennoitui näin ja kuudennusmiehet eivät ilmeisesti käytännössä olleet aivan välttämättömiä, jäivät vapautuneet kuudennusmiehistön paikat usein täyttämättä; vuonna 1798 oli vanhaisäntä Yrjö Visuvesi Ruoveden ainoa kuudennusmies, mutta 1800-luvun puolella paikat taas täytettiin.

    Puumerkki 1741, tiimalasi.

    Vuonna 1570 Kurussa oli 5 taloa, 1600-luvun vaihteeseen mennessä niiden määrä kasvoi 36:een,
    mutta sittemmin taloja autioitui ja vuonna 1675 niitä oli enää 24. 1700-luvun taitteessa niitä oli 27.
    Tienari, aluksi Vaakaniemen kylässä, kuului Kurun taloihin vuodesta 1586 Pietari Martinpoika Tienari.

    Kirkon istumajärjestys määrättiin 13.6.1697.
    Naisten puoli Miesten puoli
    1.Lörpys ,Ikonen 1.Kuru
    2.Toikko ,Vihola ,Heikkilä 2.Toikko
    3.Kuru 3.Hainari ,Vihola
    4.Karjula ,Paappainen ,Erkkilä 4.Kapee ,Suutari
    5.Kapee ,Suutari ,Kurun piiat 5.Keihäsjärvi ,Tienari ,Kurun piiat
    6.Keihäsjärvi ,Tienari ,Sormunen 6.Karjula ,Paappainen ,Hänninen
    7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä 7.Koski ,Minkkinen ,Tyrkkölä
    8.Taipale ,Luomajärvi 8.Taipale ,Myllärin rengit ,Lörpys
    9.Hainari ,Lannetta ,Myllärin piiat 9.Luomajärvi ,Lannetta ,Pusu
    10.Hänninen ,Murolekoski ,Puntanen 10.Kovanen ,Ikonen ,Sormunen
    11.Itselliset ,irtain väki 11.Erkkilä ,Saksa ,Murolekoski
    Kuorissa olleisiin penkkeihin saivat lukkarin lisäksi istua ne ,jotka osasivat lukea sisältä ja laulaa hyvin.

    Vanhan Ruoveden alueen väestötilastot alkavat vuodelta 1634 ja aluksi niitä laativat papit.
    Vuonna 1680 Ruovedella ja Kurussa asui yhteensä 1140 henkeä.
    Vuonna 1721 Kurussa asui 184 henkeä ja v.1749 jo 341.

    Vuonna 1749 Kurun väestötilastossa mainitaan 4 pappissukuun kuuluvaa ja muuta säätyläistä sekä heidän palvelijoitaan 14 henkeä. Talollisia oli 50 ja torppareita 3. Itsellisväkeen kuului 45 ja sotilaisiin 11 henkeä.
    Yli 15-vuotiaita rahvaan lapsia ja palkollisia oli 163. Entisiä sotilaita oli 5 ja köyhiä ja sairaita 11.
    .
    Vanhemmat Heikki Simonpoika Mommo e. Pohjankuru, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti ja Dorotea (Teija) Mommo, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 21).
    Maaherra Gabriel Kurki 1630-1712. Muotokuva Ryngen kartanossa Skoonessa. Omisti mm. Kurun Olkitaipaleen Tienarin.

    Puoliso: Vihitty 18.11.1722 Kuru Valpuri Heikintytär Tienari. (Taulu 7). (Taulu 227) Vanhemmat Kurun Keihäslahden Kuru II:sta, Tienarin tytär, piika ja emäntä., s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II, s. 1672 Kuru, Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale ja Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski, s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 22).

    Lapset:
    Heikki Tienari, Tienarin nuori isäntä 1747-1758, Heikki kuoli 34-vuotiaana pistokseen = rintapistokset esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussin-tulehduksessa., s. 01.05.1723 Kuru, Olkitaipale, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale
    Juho Sipilä e. Tienari, s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 227
    Marja Taipale o.s. Tienari, s. 04.05.1728 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 7
    Riitta Hänninen o.s. Tienari, Reserviläisen vaimo, Riitta kuoli 34-vuotiaana Aurejärven Hännisellä., s. 1730 Kuru, Olkitaipale, k. 09.09.1764 Kuru, Aurejärvi
    Jooseppi Tienari, Jooseppi kuoli 27-vuotiaana rintapistokseen esim. keuhkotaudissa., s. 25.12.1732 Kuru, Olkitaipale, k. 20.01.1760 Kuru, Olkitaipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 21
    IX Heikki Simonpoika Mommo e. Pohjankuru Mommon itsellinen, s. Ruovesi, k. Ruovesi, Pihlajalahti.


    MOMMO Mammola 1562, VA 2143 f. 58, 1564 VA 2164 f. 67. Måmmala mk
    1565, 1566, Mommala mk 1568-71.
    TUOMAS MARTINPOIKA 1562-71. 1562 Thomas Morthenss. äv 1, VA 2143
    f. 58. 1564 Thomas Morthenss. äv 1, lv 1, VA 2164 f. 67. Mk 1565
    Thomas äv 1, 1566 Thomas Morthenss. äv 1 1/2, samoin mk 1568-71,
    Thomas Morthenss. 1567. Sak tk 24.3.1569 Jämingin Olavi oli
    hakannut rikki Thomas Morthenss:s noott aff Mommala kalojen
    parhaaseen kutuaikaan. Kk 22.9.1569 Pihlajalahden Olavi Nenoinen t
    > Thomas Mommalan. Kk 23.8.1571 Thomas Mommalan sai 9 markan sakon
    niistä kolmesta mustelmasta, jotka hän löi Pihlajalahden Hannu
    Nenoseen.
    Hv 1571 Mommala: Tho. Mårt:son ku 5, hev 1, le 7, nk 0-4-0-4, la
    7, oa 141: 7, ny 13.875.
    Vuoden 1589 tarkastusmaakirja: Mommola Nisius (?) Larsson asui
    på Birchala sochn Eremarck j Hulpula, VA 2401b f. 602. Eom 1552
    Iacop Siurtti och Morthen Hulpoij (Pirkkalan Keijärven talot II ja
    Va) omistivat yhden eräsijan ved Palowesi siöö. Sinne lupasi mennä
    asumaan Kuusiston Lauri Pietarinpoika. Hänen siirtymisestään
    Palovedelle ei ole tietoa. Tuomas voi olla Martti Hulpon poika.

    VEROT 1500-1600 LUVULLA: Oravannahat rahan vastine

    Metsästyksen ollessa kansan pääelinkeinona käytettiin turkiksia, metsästystuotteita, yleisesti arvonmittana Venäjällä ja Liivinmaalla. Tavallisimpia rahoja olivat oravannahat, joita laskettiin neljänkymmenen nahan nipuissa. Näistä käytettiin Suomessa nimitystä kiihtelys, mikä esiintyy niin. paikannimessä Kiihtelysvaara. Ruotsissa ja Venäjällä arvostettiin ja luokiteltiin eri nahat värin mukaan, joten puhuttiin harmaanahoista ja valkonahoista. Edellisiin kuuluivat luonnollisesti oravannahat, joita arvokkaammat olivat valkoiset kärpän-nahat, valkeat ketut sekä ns. palkenahat, joilla ehkä tarkoitettiin yleisesti valkonahkoja. Nimi esiintyy myös paikan nimmessä Palkeala. Karjalassa on vielä pyydetty muitakin arvonahkoja. Pähkinäsaaren rauhankirjassa mainittiin kaksi majavanpyyntipaikkaa Kirvussa Kuunustaisen ja Ketvelammen rannoilla. Saalis oli todennäköisesti ollut hyvin runsas, koska tulot piti jakaa molempien valtakuntien, Ruotsin ja Venäjän kesken. Poista arvokasta riistaeläintä, soopelia 1. kiiltonäätää, on aikoinaan myös pyydetty Kannaksella. Siihen viittaa nimi Noisanniemi = Soopeliniemi Mitään asiakirjatietoja (ei eläimen metsästyksestä kuitenkaan esiinny.

    Turkiksissa suoritettujen maksujen jälkiä verotuksessa

    Keskiajalla kuului Karjala samannimisen oikeuden piiriin, jonka alueella kirkon päämiehelle, piispalle, tulleet verot suoritettiin turkiksissa. Siitä on olemassa eräitä keskiaikaisia asiakirjoja. Vuonna 1331 Maunu Eerikinpoika vahvisti piispan ja Viipurin linnanläänin välisen sopimuksen, jonka mukaan Karjalan oikeuden alueella piispan oli saatava kultakin savulta eli talolta kaksi hyvää valkonahkaa. Vuoden 1345 verojärjestys velvoitti kunkin jousimiehen Karjalan oikeuden alueella kirkolle suorittamaan jousinahan tai kolmanneksen viljaa. Jousinahka, joka oli turkisveron vanhempi muoto Voionmaan mukaan, maksettiin oravannahkana. Uudella kirkolla käytettiin siitä uuden ajan alussa nimitystä " oikea orava".

    Jouset ja kiltit

    Kun metsästystä harjoitettiin pääelinkeinona, oli luonnollista, että verotuksen perustana pidettiin jousilukua. Jousella tarkoitettiin alkuaan itsenäistä, metsästystä harjoittavaa miestä. Kun tämän kaltaisen verotuksen edellytyksenä kuitenkin oli mahdollisuudet eränkävnnin harjoittamiseen, on luultavaa, että jousilla on myös ollut hallussaan metsästysmaita, joihin toisilla ei ollut asiaa. Metsästysmaitten omistus oli välttämätöntä niille perheille, joiden oli riistan pyynnillä ylläpidettävä henkeään, mutta jos verotkin oli maksettava turkiksissa, oli se vieläkin tärkeämpää. Uuden ajan ensimmäisessä maakirjassa Viipurin linnan läänistä vuodelta 1539 on useissa paikoin mainittu kilteiksi nimitettyjä maakappaleita. Veroselitvsten mukaan käytettiin niitä Jääskessä jäniksenmetsästykseen tai kaskenpolttoon; Lapvedellä ja Taipaleella niiden mainitaan olleen ulkomaita, joissa oravia ja jäniksiä pyydettiin. Kiltit ovat Voionmaan tutkimusten mukaan alkujaan merkinneet kokonaisen talon, perheen metsäomaisuutta, jonka vastakohtana oli yksityisen henkilön omistama jousimaa. Alkuaan, jo pakanuuden ajoista lähtien oli jokainen heimomies, jokainen jousi suorittanut verona metsästysmailtaan turkiksia, etupäässä arvokkaita ja hyvin haluttuja valkonahkoja. Kun sitten väestö kaskikaudella lisääntyi suuresti, kasvoi jousimiesten lukumääräkin, mutta jalon riistan saanti väheni vastaavasti. Siksi ei kaikilta jousilta enää voitukaan vaatia hienoja turkiksia. Verottaja oli tyytyväinen saadessaan hyvän valkonahan edes talolta, savulta. Oravia sen sijaan oli runsaasti, ja niitä saattoi jokainen talonpoikainen mies maksaa verona keskiajalla, kunnes tapa uuden ajan alussa vähitellen hävisi kokonaan. Kirkollisessa verotuksessa jouset kuitenkin säilyivät aina nykyisiin aikoihin asti.

    Nahkarahat ja turkislahjat

    Uudenajan alussa maksettiin kruununverotuksessa Viipurin-Karjalassa nahkarahojen nimellä kulkevia maksuja, joissa todennäköisesti tapaamme jälkiä muinaisesta heimokunnallisesta metsästysverotuksesta, turkisverotuksesta. Nahkarahoja suoritettiin äyri täysiverolta I. kantatalolta.

    Ruokolahden puolella oli neljä täysiveroa, toistakymmentä talonpoikaa, jotka aluksi 1540-luvulla metsästelivät kruunun takamailla oravia, hirviä, lintuja ja muita villieläimiä ja siitä verona maksoivat myös nahkarahoja. Mutta kun riista väheni, korvattiin se veden antimilla ja niin talonpojat alkoivat suorittaa kruunulle kuuluvat maksunsa haukina saaden tästä lisänimenkin, haukitalonpojat. Näillä ei luultavasti ollut edellytyksiä maanviljelykseen, mutta kun he asuivat Saimaan rannalla salojen äärellä, saattoivat he pyytää riistaa ja kalastaa.
    Vielä säilyi vanha turkisvero Viipurin linnanläänin voudille 1500 -luvun puolivälissä suoritetussa lahjaverossa. Nahat kaikista lampaista ja jäniksistä, jotka kestitysaikoihin taloissa teurastettiin, luovutettiin voudille lahjana. Lapveden ja Taipaleen puolelta sekä Jääskestä Viipurin linnanpäällikkö sai lahjaksi 10 ketunnahkaa eli nahan jokaiselta neljänneskunnalta ja sen puuttuessa Lapveden kihlakunnasta kolme ja Jääskessä kuusi viljapannia, minkä arvoiseksi ketunnahka siis laskettiin. Saviniemen kartanon yksjalat, jotka asuivat suurelta osalta rajoilla, antoivat kultakin täysiverolta niinikään ketunnahan, minkä myöhemmin sai korvata rukiilla. Paremmat metsästysmaat lienevät tämänkin veron alkusyynä olleet.

    Kiltti- 1. kiltisrahat

    Nahkarahojen ohella kannettiin Suur-Jääsken alueella kuten muuallakin Länsi-Karjalassa 1500 - luvulla kiltti- 1. kiltisrahoja. Niitä maksettiin maayksikön perusteella niillä alueilla, joilla aikaisemmin oli suoritettu piispalle tulevaa turkisveroa. Voionmaa on tullut siihen tulokseen, että katolisena aikana luovutettiin piispan saatavat turkiksissa, mitkä saatavat vuoden 1331 sopimuksen mukaan tekivät kaksi hyvää valkonahkaa savulta. Mutta valkonahat 1. palkeet olivat keskiajan lopulla käyneet jo niin harvinaisiksi, että ne korvattiin rahalla. Kun Kustaa Vaasan aikana piispan tulot joutuivat valtiolle, seurasivat piispan kilttirahat mukana.
    Eränkäynti riippuu turkisten saannista ja riistan runsaudesta. Kun maanviljelys ja sen mukana kiinteä asutus valtasivat alaa Jääsken ja Karjalan rintamailla, pakeni jaloriista yhä kauemmaksi suuriin metsiin. Keskiajan lopulla oli metsästys hallitsevana elinkeinona karjalaisella alueella jo aikansa elänyttä ja riista vähentynyt, niin ettei siihen voinut elämistä eikä elinkeinoa perustaa.

    Kalastus

    Kalastus on Suomen kansan ikivanhoja elinkeinoja. Jääsken kihlakunnankin alueella sitä on harjoitettu jo silloin, kun ensimmäiset " jääskeläiset" vaelsivat riistan perässä metsästellen ja kalastellen. Vuoksenrannan verkkolöytö, josta on eri luvussa ollut puhe, on siitä todistuksena. Esihistoriallisena aikana kalastusta on harjoitettu suhteellisen alkeellisilla pyyntivälineillä, mutta kalan runsauden takia niillä on riittävästi saatu veden viljaa nälkää pois ajamaan. Vuoksenrannan löytö sisälsi kivisiä ja luisia pyyntivälineitä ja Kiviniemestä talteen saatu pyydys, havas osoittaa, että kivikaudella on osattu jo käyttää hyväkseen korkeampaa kalastustekniikkaa. Havas on silmälliseksi kudottu pyydys, jota kivekset ja kohot pitivät pystyasennossa kuten seinää.
    Jääsken vesistörikkaan kihlakunnan alueella olikin mahdollisuutta monenlaisen pyyntitavan harjoittamiseen. Kalarikas Saimaa suurine muikkuparvineen ja muine kaloineen houkutteli yhteispyyntiin monien pienempien järvien ja lampien ja jokien ollessa yksityisten perheitten pyyntialueita. Kalavedet säilyivät näet jakamattomina vhteisalueina, jotka kuuluivat määrätyille asutusryhmille. Siten Puruvesi, Heinävesi ja Orivesi ovat ikivanhaa heimojen yhteisomaisuutta, kuten Viipurin lahden aluekin, pienemmät järvet ja lammet taas kylien yhteisiä. Hyvin varhain on valtio maanlain perusteella vallannut Vuoksen valtaväylän ja sen jälkeen yksinoikeuden eräisiin lohirikkaisiin koskiin virtaan rajoittuvien kylien omistaessa rannat.

    Kalavedet Jääsken kihlakunnan alueen ulkopuolella

    Ammoisista ajoista lähtien Jääsken kihlakunnan asukkaat ovat käyneet pitkien matkojen takana hankkimassa veden antimia. Kun yksin oli hankala taivaltaa näitä matkoja ja tuoda saalis kotiin, liityttiin joukkoihin nuottakuntien osakkaina. Nuotalla saatiin yhteisvoimin runsaasti kalaa. Kun ne olivat kalliita hankkia ja hankala käsitellä, oli osakasmuoto ainoa mahdollinen suurnuotan hankkimiseen. Se vaati yhteistoimintaa, josta yhteisomistus johtui. Osakkaat olivat taloja. Jos talo jakaantui kahteen tai kolmeen osaan, sai kukin osa vastaavan osuuden nuotasta. Myös nuottaveneeet on hankittu yhteisvoimin ja käytetty osuuksien mukaan. Puruvesi, Orivesi ja Heinävesi ovat jo varhain olleet Jääsken kihlakunnan kalamiesten matkan kohteena. Mitään keskiaikaisia lähteitä ei tosin ole, jotka siitä kertovat, mutta tapa oli niin yleinen 1500-luvulla, että sillä on täytynyt olla ikivanhat perinteet. Keväällä vuonna 1560 kävivät Lappeen ja Jääsken kihlakunnista Niko Siitosen, Paavo Neuvosen, Olli Kesosen, Lauri Kasasen neljänneskunnat sekä Pärttyli Yrjänänpojan läänitvksen asukkaat kalastamassa Puruvedellä, Orivedellä ja Heinävedellä ahvenia ja särkiä, joita kuivattiin. Heillä oli kaikkiaan 06 pientä nuottaa, joilta kertyi veroa aina rahanpuutetta potevalle kruunulle neljä kippuntaa ja 16 kertyi kun nuottaa kohden otettiin leiviskä kalaa. Saman vuoden syksyllä lähdettiin suuremmalla joukolla yllämainituille vesille muikkuja kalastamaan. Nyt olivat Olli Siitosen, Niko Pyysingin, Matti Markunpojan, Olli Kesosen, Erkki Neuvosen, Jaakko Nikonpojan, Lauri Hyvättisen, Pekka Hallikaisen neljänneskuntien miehet sekä Pärttyli Yrjänänpojan alustalaiset 147:llä nuotalla kalassa. Näiden joukossa oli sadan sylen nuottiakin. Kalamiehet, joiden kyliä ei ole mainittu, olivat parhaasta päästä Vuoksen varrella olevista kylistä samoinkuin Joutsenosta. Verona meni nelikko nuottaa kohden ja kruunulle tuli tvnnyrikalaa kolme lästiä ja kolme nelikkoa. Mitään tietoja ei ole säilynyt, mitä teitä Puruvedelle, Orivedelle ja Heinävedelle kuljettiin. Todennäköisesti säilytettiin suuria kalaveneitä jossain kohdin Saimaan rannalla, joutsenolaiset omien rantojensa mailla ja ruokolahtelaiset pitkin Ruokolahden rannikkoja. Samaan tapaan ovat kirkkoveneetkin maanneet rannoilla. Yhteisjoukoin on sitten keväällä ja syksyllä suunnattu matka kauemmaksi Saimaata pitkin nuotat mukana. Veneissä lienee käytetty apuna purjeitakin, joiden avulla matka vesiä pitkin taittui nopeammin sopivalla tuulella. Suuri osa jääskeläisiä on myös käynyt Viipurin lahdella silakoita pyydystämässä.

    Viipurin lahdelle kerääntyi vanhastaan kalamiehiä kaikkialta Karjalasta. Sinne tuli lapveteläisiä ja taipalsaarelaisia, jääskeläisiä ja pääläisiä varsinaisten viipurinpitäjäläisten lisäksi. Kevät ja syksy olivat parasta pyydysaikaa ja venekunta toisensa vieressä veti nuotalla saalista rannalle. Merikalastus lienee ollut järjestetty samaan tapaan kuin Saimaan suurkalastuskin. Nuottakunnat omistivat nuotan ja veneen, jotka lienee kuljetettu merelle Suomenvedenpohjan ja Laatokan ikivanhaa vesitietä myöten. Pääasiallisesti kuitenkin ne neljänneskunnat, jotka kirkollisesti kuuluivat Viipurin pitäjään ja joista myöhempi Ihantalan seurakunta on syntynyt, ovat olleet itseoikeutettuja Viipurin lahden kalavesien käyttäjiä. Kruunu verotti sielläkin saaliista osan. Nuottavenekunnat joutuivat maksamaan nelikon, puoli- tai koko tynnyrin kalaa sen mukaan, kuinka suuri saalis oli ollut. Vuonna 1555 kävivät Olli Äikkään neljänneskunnasta Pekka Ahvosen nautakunta kokonaan sekä Antti Pihkasen nautakunnasta Heikki ja Suni Vilkko sekä Heino Jönsinpoika Konnusta ja vielä Paavo Räikkösen venekunta Lukkarisen neljänneskunnasta ja Sompan nautakunnasta Viipurinlahdella nuotanvedossa. Verona otettiin heiltä yhteensä neljä ja puoli tynnyriä kalaa, mistä Heikki Vilkko tai hänen venekuntansa suoritti koko tvnnyrin.
    Viipurilaiset eivät lainkaan pitäneet jääskeläisten kalastusmatkoista merelle. He katsoivat näet silakanpyynnin Viipurinlahdella kaupunkilaisoikeudekseen ja aikaansaivat lopulta sen, että se 1600 kiellettiin kokonaan jääskeläisiltä ja lapveteläisiltä. Siitä huolimatta lienee kuitenkin Jääsken kihlakunnasta käsin edelleen käyty merellä asti silakanpyynnissä, vaikkakin vähäisemmässä määrässä.

    Paitsi pohjoisilla ja lounaisilla vesillä käytiin Suur-Jääskestä käsin vielä etelässäkin lintu- ja kalarikkaalla Äyräpään järvellä kaloja pyytämässä. Kalastusoikeus kuului Saviniemen kartanolle. Vuonna 1560 oli kesänuotalla saatu neljä tynnyriä suolakalaa, kahdeksan tynnyriä tuoretta ja vielä kuusi leiviskää, yhdeksän naulaa kuivattua kalaa. Asiakirjoista ei ole selvinnyt, mistä Äyräpään järven kalastusoikeus on peräisin. Todennäköiseltä tuntuu, että se periytyy vanhastaan niiltä ajoilta, jolloin Jääski kuului Äyräpään kihlakuntaan. Kun Saviniemi oli yhteisen voudin asuinpaikka 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja kun kalastusoikeus sitten siirtyi Saviniemelle, lienee se alkuaan kuulunut voudin etuoikeuksiin. Vielä vuonna 1654 mainitaan Äyräpään järven kalastus Saviniemen kartanolle kuuluvana.

    Vuoksen, Rahikkalanjoen ja Kuhajoen kalapaikat

    Vuoksi on muinaisina aikoina ollut ahkeralle kalastajalle tärkeä "veden hopean" kaivos. Runsaat apajat tuottivat välkkvväkylkisiä lohia, joita sitten veroina kulkeutui Viipurin linnanisäntien pöytään ja kauemmaksikin, aina Tukholmaan asti.
    Tuottoisin Vuoksen lohipaikoista oli Bullerborgin kalastamo, josta tarkemmin on kerrottu Bullerborgin linnan yhteydessä. Myöhemmin vuodesta 1614 lähtien käytettiin siitä Siitolan kalastamon nimeä. Bullerborgin kalastamo mainitaan ensi kerran 1555, jolloin sieltä kuljetettiin Viipurin linnaan tynnyri lohia. Se sijaitsi Imatran yläpuolella ja lohet, joita siellä pyydystettiin, olivat n.s. Saimaan lohia. Imatrankoski oli näet niin voimakas, ettei Laatokan lohi päässyt siitä nousemaan. Näin Vuoksessa esiintyi kaksi eri lohilaatua, Imatran pohjoispuolella toinen ja toinen kosken eteläpuolella. Runsaimmat saaliit saatiin Siitolan kylän kohdalla olleista pyydyksistä kuten vielä tällä vuosisadalla ennen lmatran voimalaitoksen syntyä ja Tainionkosken kahlehtimista.
    Bullerborgin kalastamo oli n.s. kruunun kalastamo. Sen tuotto käytettiin Viipurin linnanväen hyväksi. Arvid 'Tönnenpoika Wildeman palkkasi lokakuun 16. päivänä 1613 päivätyllä kirjeellään Olli Pekanpoika Kaikkosen Siitolan Tainion kalastamon lohenkalastajaksi. Pilkkanaan hän sai nauttia vapauden suuruisen tilansa veroista. Kaikkosen tuli joka kahdeksas päivä lähettää tuoretta lohta Viipuriin. Tässä asiakirjassa Tainionkoski mainitaan ensimmäisen kerran. Mvöhemmin ruvettiin kalastusoikeus antamaan arennille määrättyä summaa vastaan.
    Saviniemen kartanolla oli Vuoksessakin hyvät kalavedet. Sen omalla nuotalla sekä 30:stä katiska- ja kahdesta mertapaikasta saatiin 1569 kaksi leiviskää kuivaa kapakalaa. Tämän lisäksi kartano sai osakalaa nelikon suolattuna jokaiselta nuotalta, joka sen alueella kalasti. Näin kertyi äskenmainittuna vuonna vielä seitsemästä nuotasta yhteensä tynnyri ja kolme nelikkoa suolakalaa.

    Paitsi lohia kuuluivat ankeriaatkin 1500-luvulla Vuoksen "suurriistaan". Kostialan kartanon yhteydessä mainittiin sen alueella sijainnut ankeriaan kalastuspaikka, joka 1566 oli läänitetty tulkki Pärttyli Yrjänänpojalle. Siitä saatiin mainittuna vuonna verona neljä leiviskää kuivattua ankeriasta.
    Suur-Jääskessä oli 1500-luvulla vielä kaksi muuta tuottoisaa kalapaikkaa. Kuhajoesta, jonka kautta Juokseman vedet purkautuivat Helisevään, tuli 1560 yhdestä lanasta kuivattua ankeriasta kaksi ja puoli leiviskää, kuivattua säynävää kolme ja puoli leiviskää sekä muuta kapakalaa kahdeksan leiviskää. Seuraavana vuonna sieltä saatiin verona lanasta ja neljästä katiskapaikasta leiviskä kuivattuja ankeriaita ja puoli leiviskää muuta kapakalaa. Kuhajoen kalastuspaikkakin kuului Saviniemelle.
    Kolmas, myöskin Saviniemelle kuuluva ankeriaankalastamo sijaitsi Vuoksen vesistöön kuuluvassa Rahikkalan joessa. Yhdestä lanasta eli rysästä kertyi vuosittain verona puolitoista leiviskää kuivattuja ankeriaita.

    Lähde:
    Jääsken kihlakunnan historia osa yksi
    LSSTY © Veli Holappa
    .
    Tienarin sukukokous 28.7.2012 Parkkuun Seuratalolla.

    Puoliso: Dorotea (Teija) Mommo. (Taulu 20) Itsellinen, k. 13.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Mommo on Kurun ja Ruoveden keskustojen puolivälissä, Kurusta Ruovedelle mentäessä tien oikealla puolella.

    Lapset:
    Yrjö Tienari e. Mommo, s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 20
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 22
    IX Heikki Tuomaanpoika Tienari e. Kuru II Kuru II:n isäntä 1695-1696, Tienarin isäntä 1697-1728, s. 1672 Kuru, Keihäslahti, k. 12.06.1728 Kuru, Olkitaipale. Henrik Tuomaanpoika oli Kuru II:n lampuoti 1695-1696.
    Kuru I ja Kuru II mainitaan luutnantti Segebadenin puustellina vuodesta 1690,
    josta asti myös Tuomas Henrikinpoika ja Henrik Tuomaanpoika mainitaan lampuoteina,
    heidän jälkeensä oli vielä useita lampuoteja ennen isovihaa. (Isoviha 1714-21, venäläisten miehitys)
    (Puustelli oli virkatalo, joka annettiin viranhaltijalle osana palkkaa).
    Henrik Tuomaanpoika muutti Kurun Keihäslahden Kuru II:sta (Kuru II:n lampuoti 1695-1696) Kurun Olkitaipaleen Tienarille ja oli isäntänä 1697-1728, jolloin kuoli.

    Ennen Henrik Tuomaanpoikaa Kurun Olkitaipaleen (aluksi kuului Vaakaniemeen) Tienaria asuttaneet:

    1. Pietari Martinpoika Tienari 1586-1601
    2. Matti Köller (Köllare) ratsastaja Jesper Matinpojan lipustossa 1600-1604
    3. Pietarin leski Anna 1602-1605 (päällekkäinen isännyys)
    4. Tuomas Olavinpoika 1606-1608
    5. Lauri Yrjönpoika Tienari 1609-1629
    pso Valpuri Matintytär 1639 ja 1643-1644
    Edellisen poika
    6. Yrjö Laurinpoika 1630-1638 ja 1640-1642, sotamieheksi 1642 ja on 1644 Kalmarin Henrik Focken komppaniassa.
    pso Marketta (Maisa) Antintytär
    Edellisen sisarenmies
    7. Pietari Olavin poika 1649-1677
    pso 1 Kerttu Laurintytär 1645-1646
    2 Anna (ainakin jo vuonna 1649)
    Edellisen ja Annan poika
    8. Juho Pietarinpoika 1678-1696, kuoli 1697
    pso Aune
    9. Yhdeksäntenä tulee isännäksi aiemmin mainittu Heikki Tuomaanpoika Kuru II:sta 1697-1728
    .
    Vanhemmat Tuomas Henrikinpoika Kuru II, s. 1648 Kuru, Keihäslahti, k. 1694 Kuru, Keihäslahti ja Anna Heikintytär Kuru II o.s. Ylä-Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 23).
    Kurun jakokunnat isojakokarttojen mukaan. I. Vehkakoskenmaa (Hainarin), II. Petäjäniemen ulkomaa (Karjulan).

    Puoliso: Vihitty 21.09.1698 Kuru Katariina Yrjöntytär Tienari o.s. Koski. (Taulu 20) Katariina kuollut 78-vuotiaana horkkaan eli vilutautiin., s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula, k. 09.04.1758 Kuru, Olkitaipale.
    Kuoli malariaan 78-vuotiaana.
    Vanhemmat Yrjö Yrjönpoika Koski, s. 1639 (Messukylä) Kuru, Karjula, k. 06.05.1728 (Messukylä) Kuru, Karjula ja Valpuri Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula (Taulusta 34).
    Keskiaikainen koruommel Kurun vuodelta 1704 olevassa messukasukassa. Valokuva, Kansallismuseo.

    Lapset:
    Valpuri Tienari, s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 20
    Kaisa Ringsten o.s. Tienari, Kaisa on Olkitaipaleen Myllärin piika mennessään naimisiin, kaksi kertaa sotilaan vaimona, Kaisa muuttaa Olkitaipaleen Taipaleeseen, missä emännöi Kaisan siskon Valpurin tytär Marja perheineen., s. 1713 Kuru, Olkitaipale, k. 16.09.1792 Kuru, Olkitaipale, Taipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 23
    X Tuomas Henrikinpoika Kuru II Kuru II:n isäntä 1679-1694, s. 1648 Kuru, Keihäslahti, k. 1694 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat Henrik Matinpoika Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti ja Valpuri (Taulusta 24).

    Puoliso: Anna Heikintytär Kuru II o.s. Ylä-Mononen. (Taulu 22) s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat Heikki Matinpoika Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti ja Marketta Mononen, s. 1627 Ruovesi, k. 11.04.1697 Ruovesi, Pohjaslahti (Taulusta 30).

    Lapset:
    Heikki Tienari e. Kuru II, s. 1672 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 22
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 24
    XI Henrik Matinpoika Kuru II Kuru II:n isäntä 1677-1678, s. Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat Matti Sipinpoika Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti ja Valpuri Nuutintytär Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 25).

    Puoliso: Valpuri. (Taulu 23)

    Lapset:
    Tuomas Kuru II, s. 1648 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 23
    Martti Vähä-Kiimajoki e. Kuru II, Martti vaihtoi Ruoveden Keihäslahden tilan edeltäjänsä Olavi Olavinpojan kanssa, joka oli Vähä-Kiimajoen isäntä 1685-1694, Martti oli Vähä-Kiimajoen isäntä 1695-1704., s. 1657 Kuru, Keihäslahti, k. 02.10.1737 Teisko, Kiimajoki
    Matti Kuru e. Kuru II, Kurun lampuoti 1701-1712, Kurun 2. lukkari 1681-1704, s. 1665 Kuru, Keih������slahti, k. Kuru, Keihäslahti
    Jooseppi Kuru II, Myllärin isäntä 1699-1709, Kuru II:n lampuoti 1716-22, s. 1666 Kuru, Keihäslahti, k. 4/1743 Kuru, Keihäslahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 25
    XII Matti Sipinpoika Kuru II Kuru II:n lampuoti 1647-1676, k. Kuru, Keihäslahti.

    Kurun tila oli v.1690 Ruoveden komppanian luutnantin virkatalo.
    Viranhaltijoista talon asujana mainitaan ltn.Segebade alk. vuodesta 1690.
    Taloa viljelivät enimmäkseen lampuodit, vuodesta 1809 Polviander.
    Vanhemmat Sipi Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti ja Pirkko Tuomaantytär Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 26) ja (Taulusta 27).

    1. puoliso: Valpuri Nuutintytär Kuru II. (Taulu 24) k. Kuru, Keihäslahti.

    Lapset:
    Henrik Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti. Tauluun 24
    Marketta Kuru o.s. Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti
    2. puoliso: Pirkko Kuru II k. Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 26
    XIII Sipi Kuru II k. Kuru, Keihäslahti.

    Puoliso: Pirkko Tuomaantytär Kuru II. (Taulu 25). (Taulu 27) Pirkko isännöi Kuru II:sta 1634-1646, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat Tuomas Laurinpoika Kuru II e. Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti ja N.n Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 28).

    Lapset:
    Matti Kuru II. Tauluun 25
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 27
    XIII Pirkko Tuomaantytär Kuru II Pirkko isännöi Kuru II:sta 1634-1646, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat Tuomas Laurinpoika Kuru II e. Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti ja N.n Kuru II, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 28).

    1. puoliso: Sipi Kuru II. (Taulu 26). (Taulu 25) k. Kuru, Keihäslahti.

    Lapset:
    Matti Kuru II. Tauluun 25
    2. puoliso: Lauri Yrjönpoika k. Kuru, Keihäslahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 28
    XIV Tuomas Laurinpoika Kuru II e. Kuru Kuru II:n isäntä 1597-1633, Tuomas Kuru II viljelee myös Kurun tilaa sen jouduttua autioksi vuodesta 1605 alkaen., s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti.

    Kuru, Keihäslahti, Kuru (P3.2)
    Kurun Keihäslahden kylän Kurun talo, jonka nimestä koko on pitäjä saanut nimensä, sijaitsi nykyisen (2014) Metsäopiston alueella kirkon vieressä. Ensimmäisen isännän mainitaan tulleen Pirkkalan Suoraman kylästä. Hän oli Lauri Simonpoika, joka isännöi taloa vuosina 1552 - 1592. Laurin jälkeen hänen poikansa jakoivat Kurun talon kahtia. Me seuraamme talon toista puolikasta, jolle emme ole löytäneet erityistä nimeä, joten kutsumme sitä tässä Kuru II:ksi.
    Kuru II:n ensimmäisen isännän Tuomas Laurinpojan sukunimeksi on merkitty Kuru (tai Kurun). Hän isännöi taloa melko pitkään, 36 vuotta, vuosina 1597-1633. Tuomaan jälkeen Kuru II siirtyi tyttären Piritta Tuomaantyttären ja hänen toisen aviomiehensä Lauri Yrjänänpojan haltuun. TARKISTA - VRH isäntäluettelossa isännyys merkitty Piritta Tuomaantyttärelle? Seuraava isäntä on Piritan ensimmäisen aviomiehen poika Matti Sipinpoika. (Vanhan Ruoveden historian isäntäluettelossa Matti Sipinpoika mainitaan Lauri Yrjänänpojan poikapuolena.) Hänen aikanaan v. 1649 Kuru II, kuten melkein koko muukin Kurun pitäjä ja 15 tilaa Ruovedeltä, läänitettiin Tallinnan käskynhaltija Mikael Gottlieb Grassille.
    Matin jälkeen isäntänä jatkoi hänen poikansa, Heikki Matinpoika, mutta vain yhden vuoden. Tuomas Heikinpoika jää isännöimään taloa, kun me lähdemme seuraamme toista, mahdollisesti nuorempaa poikaa, Jooseppi Heikinpoikaa. Vaimokseen hän löysi vaimokseen Piatta Matintyttären Kurun Petäjälammin Ikosen talosta, heidät vihittiin v. 1695.
    Joosepin vaimoineen oli etsittävä leipäpuu muualta, ja polku olikin aika mutkainen. Ensin he lähtivät sukulaisiin Kurun Olkitaipaleen Tienariin, jossa Jooseppi toimi ilmeisesti renkinä. Sitten näytti hyvältä, hän pääsi isännäksi Olkitaipaleen Myllärin taloon. Mutta kuinka kävikään.
    Piispantarkastuksessa, jonka piispa Gezelius oli pitänyt v. 1695 Kurussa, Ruoveden seurakunnan papisto valitti, ettei heillä ole huonetta, missä he voisivat viipyä, kun tulevat Kurun kappeliin. Ehdotus oli, että seurakunnan luutnantti Segebadenin maille pystyttämää tu-paa saataisiin käyttää pitäjäntupana, jossa saisi kellonsoittajakin asua. Maaherra määräsi aluksi v. 1693 kappalaisen virkataloksi puolet Räminkipohjan Tyrnistä. Kun talon isäntä ei tähän suostunut, määräsi maaherra v. 1696 Murolahden Yrjänä Toikkasen talon kappalaispappilaksi. Tämäkään järjestely ei jäänyt lopulliseksi, ja seuraavaksi maaherran kynsiin joutui Jooseppi Heikinpojan isännöimä Mylläri. V. 1704 mainitaan Kurun Olkitaipaleen Myllärin 1/3 mantaalin suuruinen tila uutena kappalaispappilana. Näin joutui Jooseppimme lampuodiksi. Joosepin esimies, kappalainen Henrik Frosterus, ei kuitenkaan ollut lampuotiinsa tyytyväinen, sillä hänen mielestään Jooseppi oli päästänyt talon rakennukset ja pellot rappiolle. Niinpä hän pyysi syyskäräjillä 1707, että talossa suoritettaisiin tarkastus. Niin tehtiin ja tulokset olivat Joosepin kannalta murheelliset, hänet määrättiin lähtemään. Kappalainen itse muutti Mylläriin vuonna 1709.
    Jooseppi ja Piatta kiertelivät jossain, ehkä osan aikaa sukulaisissa Tienarissa. Sitten onni kääntyi ja pariskunta pääsi palaamaan Joosepin synnyinkotiin Kuru II:een. Rippikirjojen lasten syntymäpaikkamerkinnät kertovat Joosepin ja Piatan vaelluksesta. Vanhimmat pojat, Joosef (s. 1699) ja Martti (s. 1706) olivat syntyneet Myllärissä, Yrjö (s. 1709) Karjulassa ja Maria (s. 1711) vihdoin Kurussa (siis talossa nimeltä Kuru). Kahden lapsen, Heikin ja Eerikin, osalta näitä tietoja ei ole kirjattu.
    Sillä aikaa Kurun ja Kuru II:n läänitys Mikael Gottlieb Grassille oli purettu (v. 1685), mutta melkein saman tien (v. 1690), molemmat Kurut oli otettu Ruoveden komppanian luutnantin, edellä mainitun Segebaden, virkataloiksi ja isännistä oli tullut lampuoteja. Joosepin kotitaloa Keihäslahden Kuru II:a oli ehtinyt viljellä Joosepin veljen jälkeen tämän poika, pojanpoika ja kolme lampuotia, kukin pari vuotta kerrallaan. Ja nyt ryhtyi Jooseppikin isännöimään kotitaloaan lampuotina.
    Joosepin vastoinkäymiset eivät kuitenkaan vielä loppuneet. Tähän aikaan riehunut suuri Pohjan sota ja isoviha hävittivät taloja Kurussakin ja venäläiset polttivat v. 1716 tai -17 silloisen luutnantin, Johan Schlottmacherin puustellin, sen Joosepin isännöimän (tieto Heikki Lammilta). Onneksi puustelli sai kolmen vuoden verovapauden, ja Jooseppi otti ja ryhtyi rakennuspuuhiin. Hän rakensi pihan pohjoislaitaan asuinpirtin, joka oli neljä syltä kanttiinsa. Sen lisäksi hän oli ehtinyt rakentaa miespihan piiriin luhdillisen jauhoaitan, saunan, ulkohuoneen ja tallin.
    Näiden lisäksi Joosepin karjapihassa oli kaksi navettaa, vuohinavetta, jota käytettiin myös sikalana ja kaksi rehulatoa. Pihan piirin ulkopuolella sijaitsi pieni jyväaitta, kaksi tavallista aittaa, joista toinen oli turvekattoinen, riihi, sauna sekä harmaakivikellari. Puustellin peltojen kerrotaan olleen seitsemän tynnyrinalan suuruiset, ojia niissä oli 1200 syltä, aitoja 790 syltä. Niittyjä oli 13 kappaletta ja latoja yhtä monta, mutta eräät sivuniityt jouduttiin korjaamaan haasioille. Metsä ja laidun sekä kalavesi ilmoitetaan tavanomaiseksi ja mylly oli yhteinen naapurien kanssa. Ei siis varmaankaan ihan huonosti asiat loppujen lopuksi olleet.
    Turun maakunta-arkistossa säilytettävä Ikaalisten tuomiokunnan nide 124 vuodelta 1744 sisältää perintösopimuksen Kurun luutnantin virkatalon lampuodin Jooseppi Heikinpojan ja Piatta Matintyttären lasten kesken. Lapsista poika Jooseppi jatkoi kotitalossa lampuotina, muut lapset olivat sijoittuneet seudun eri asumuksiin: Toinen poika Yrjö oli vävynä Kovasella, kolmas poika Heikki kalastajana Murolekoskella, neljäs poika Martti Aurejärven Lannetan isäntä, viides Eerikki oli ollut isäntänä Virtain Kurjenkylän Kurkelassa (oli tässä vaiheessa jo kuollut), tytär Marian oli Antti Tuomaanpoika vienyt vaimokseen Karjulankylän Heikkilään. (Tieto Heikki Lammilta)
    Meidän tarinamme jatkuu Heikki Joosepinpojasta, siitä, joka lähti kalastajaksi Murolekoskelle.

    Lähde: Tuomo Weckroth, Lahti ja Miina Weckroth, Kauniainen.
    Vanhemmat Lauri Simonpoika Kuru, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti ja N.n Kuru, k. Kuru, Keihäslahti (Taulusta 29).

    Puoliso: N.n Kuru II. (Taulu 27). (Taulu 26) k. Kuru, Keihäslahti.

    Lapset:
    Pirkko Kuru II, s. Kuru, Keihäslahti. Tauluun 27
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 29
    XV Lauri Simonpoika Kuru Kurun isäntä 1552-1592, lautamies 1569. Laurin jälkeen Kurun tila jaettiin kahteen osaan, Kuru ja Kuru II., s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti.

    .

    Puoliso: N.n Kuru. (Taulu 28) k. Kuru, Keihäslahti.

    Lapset:
    Tuomas Kuru II e. Kuru, s. Kuru, Keihäslahti. Tauluun 28
    Erkki Kuru, Kurun isäntä 1597-1605, s. Kuru, Keihäslahti, k. Kuru, Keihäslahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 30
    XI Heikki Matinpoika Mononen Monosen isäntä 1647-1675, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti.
    Vanhemmat Matti Klemetinpoika Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti ja Elina Paulintytär Mononen (Taulusta 31).
    Pohjaslahden kylän aktiivinen toiminta on jo aloittanut vuosisatoja sitten sitoutumisen kyläyhteisöön, mikä palkittiin saavutuksien johdosta Pirkanmaan kyläksi vuonna 2009.

    Puoliso: Marketta Mononen. (Taulu 23) s. 1627 Ruovesi, k. 11.04.1697 Ruovesi, Pohjaslahti.

    Lapset:
    Anna Kuru II o.s. Ylä-Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti. Tauluun 23
    Matti Pajulahti e. Ylä-Mononen, Ylä-Monosen isäntä 1676-1698, lautamies, muutti Pajulahteen ja oli siellä lautamiehenä 1699-1703, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. 17.05.1717 Ruovesi, Pajulahti
    Juho Ala-Mononen e. Ylä-Mononen, Ala-Monosen isäntä 1688-1693, Juho katosi heluntaimaanantaina vuonna 1693 jäljettömiin kirkkomatkalla Virtain kirkkoon., s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. 1693 Ruovesi, Pohjaslahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 31
    XII Matti Klemetinpoika Mononen Monosen isäntä 1644-1646, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti.
    Vanhemmat Klemetti Matinpoika Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti (Taulusta 32).

    Puoliso: Elina Paulintytär Mononen. (Taulu 30)

    Lapset:
    Heikki Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti. Tauluun 30
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 32
    XIII Klemetti Matinpoika Mononen s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti.
    Vanhemmat Matti Mononen, k. Ruovesi, Pohjaslahti (Taulusta 33).

    Lapset:
    Matti Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti. Tauluun 31
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 33
    XIV Matti Mononen Monosen isäntä 1571-1612, Tarjanteen 1571 ja Takataipaleessa ,puumerkki iso M-kirjain, k. Ruovesi, Pohjaslahti.
    Suur-Ruoveden alueelle ovat tyypillisiä olleet pitkät välimatkat ja hajallaan oleva asutus. Talot olivat jo perustettaessa tulleet niin paljon toisistaan erilleen, että isonjaon yhteydessä ei taloja juuri siirretty kauemmaksi. Tutkimusta 1500- ja 1600-luvuilta talojen hajallisuus vaikeuttaa. Ennen kuin kylät ja jakokunnat vakiintuivat taloja yhdisteltiin kyliksi vähän sattuman varaisesti. Samanaikaisesti kylistä käytetyt nimitykset saattoivat vaihdella.

    Otan yhden esimerkin. Virtain itäisin kylä on nyt Monoskylä. Virallisena kylänimenä tämä on vain muutamia vuosia vanha. Aikaisemmin oli olemassa vain Monosen jakokuntia Pohjaslahden kylässä ja pitäjässä (aikaisemmin Ruoveden pitäjässä). Se on saanut alkunsa savolaisen muuttajan perustamasta talosta 1500-luvulla. Mutta hopeaveroluettelossa Matti Monoisen sanotaan asuvan Tarjanteen (Tariennes) kylässä. Tarjanne on taloa lähinnä oleva järvialue. 1600-luvun puolella Monosten usein sanotaan asuvan Takataipaleessa. Ainakin kerran tuomiokirjassa on Matti Matinpoika "i Taipale". Oletin sen ensin tarkoittavan Kurussa olevaa Taipaleen taloa, mutta jutun osapuolten nimistö ei sopinut sinne ja asia selvisi vasta kun yhdistin asian Monoseen. Monosen nimeä ei tietenkään silloin mainittu.

    Lapset:
    Klemetti Mononen, s. Ruovesi, Pohjaslahti. Tauluun 32
    Olavi Mononen, Monosen isäntä 1613-1643 ,lautamies 1618 ,1641-1647 ,kirkon kuudennusmies v.1643 ,puumerkki ,iso M-kirjain v.1643, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. 1647 Ruovesi, Pohjaslahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 34
    X Yrjö Yrjönpoika Koski Koskin isäntä 1687-1701 ja 1704-1710, lautamies 1692-1709, kirkkoisäntä 1697-1699, s. 1639 (Messukylä) Kuru, Karjula, k. 06.05.1728 (Messukylä) Kuru, Karjula. Jöran Jöransson oli Koskin tilan isäntä 1687-1701 ja 1704-1710, kirkkoisäntä 1697-1699, lautamies 1692-1709.

    Kun Ruovesi erotettiin 1570-luvulla erotettiin Pirkkalan pitäjästä, jäi nykyinen Kurun Karjulan kylä silloin Pirkkalan emäseurakuntaan, kun Messukylä vuonna 1636 erosi Pirkkalan pitäjästä, Karjulan kylä jäi Messukylään ja
    myöhemmin Teiskon kappelin alueeksi. Karjulan kylä siirrettiin Teiskosta Kuruun hallinnollisesti vuonna 1684.
    Vuonna 1807 kaksi Karjulan kylän asukasta teki anomuksen ,että Kuru siirrettäisiin Teiskon kappelista Kurun kappeliin. Vasta 19.2.1851 tuomiokapituli puolsi ja senaatti hyväksyi aluesiirron.
    .
    Vanhemmat Yrjö Martinpoika Koski, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. (Messukylä) Kuru, Karjula ja Valpuri Heikintytär Koski, k. (Messukylä) Kuru, Karjula (Taulusta 35).

    Puoliso: Valpuri Koski. (Taulu 22) k. (Messukylä) Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Valpuri Hokkanen o.s. Koski, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. 1697 Keuruu, Vilppula
    Matti Koski, s. (Teisko) Kuru, Karjula, k. 1697 (Teisko) Kuru, Karjula
    Katariina Tienari o.s. Koski, s. 1680 (Teisko) Kuru, Karjula. Tauluun 22
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 35
    XI Yrjö Martinpoika Koski Koskin isäntä 1644-1686, lautamies 1658-1691, s. (Messukylä) Kuru, Karjula, k. (Messukylä) Kuru, Karjula. Kosken suvun kantatilan Kosken juuret yltävät 1530-luvulle, jolloin perustettiin kaksi tilaa Heikkilä ja Karjula. Nämä tilat ovat nykymuotoisen Kurun austuksen alku. Karjulan tila jaettiin vuonna 1620 kahtia, jolloin toisesta puoliskosta tuli Isokarjun ja toisesta Kosken tila.
    Nykyinen Kosken talon osoite on Mekkoholmantie 53, Kurun kirkonkylän ja Kosken kosken pohjoispuolella. Tila kuuluu edelleen sukuun.
    Kosken tila.

    Puoliso: Valpuri Heikintytär Koski. (Taulu 34) k. (Messukylä) Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Yrjö Koski, s. 1639 (Messukylä) Kuru, Karjula. Tauluun 34
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 36
    VII Antti Matinpoika Kapee Kapeen talon isäntä 1744-1774, s. 1721 Kuru, Pohjankapee, k. 02.11.1794 Kuru, Pohjankapee.


    Kapeen talon isäntä 1744-1774.
    Puumerkki 1750, sipulikirkon kupoli, jossa rasti kupolin sisällä ja risti päällä.

    Thomas Clemetsnpoika Hainarista on ollut kummina seuraaville Kapeessa syntyneille lapsille:
    29.7.1720 (tai 1721) vanh. Matti Matinpoika ja Valpuri Tapanintytär, lapsi Anders.
    Vanhemmat Matti Matinpoika Kapee, s. 24.02.1700 Kuru, Pohjankapee, k. 23.01.1768 Kuru, Pohjankapee ja Valpuri Tapanintytär Kapee o.s. Tokonen, s. 1697 Ruovesi, Murole, k. 15.05.1765 Kuru, Pohjankapee (Taulusta 37).

    Puoliso: Vihitty 27.12.1744 Teisko Anna Erkintytär Kapee o.s. Sääksi Piika, talon emäntä, s. 1723 Teisko, Sääksniemi, k. 13.04.1795 Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat Erkki Eerikinpoika Sääksi, s. 16.05.1691 Teisko, Sääksniemi ja Hebla Joosepintytär Sääksi o.s. Kekkonen, s. 22.09.1691 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 26.10.1758 Teisko, Sääksniemi (Taulusta 51).

    Lapset:
    Valpuri Pöllölä o.s. Kapee, Pöllölän miniä ja emäntä, Valpuri kuoli 74-vuotiaana ''rintatautiin'' -usein keuhkotauti., s. 14.04.1746 Kuru, Pohjankapee, k. 29.04.1820 Teisko, Terälahti
    Maria Kapee, s. 23.03.1749 Kuru, Pohjankapee, k. 11.09.1825 Kuru, Pohjankapee, Kapee
    Yrjö Kapee, s. 16.04.1752 Kuru, Pohjankapee, k. 16.05.1752 Kuru, Pohjankapee
    Aune Kapee, s. 24.08.1753 Kuru, Pohjankapee, k. 06.02.1754 Kuru, Pohjankapee
    Matti Ylä-Kapee e. Kapee, Talo jaettu 1774, Ylä-Kapeen isäntä, kirkkoisäntä., s. 20.04.1755 Kuru, Pohjankapee, k. 21.10.1832 Kuru, Pohjankapee
    Aune Taipale o.s. Kapee, s. 16.05.1758 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 6
    Anna Säynäväniemi o.s. Kapee, s. 26.08.1762 Kuru, Pohjankapee, k. 18.10.1838 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko
    Liisa Haapaniemi o.s. Kapee, Kapeen tytär ja piika, Haapaniemen torpan emäntä, s. 14.01.1766 Kuru, k. 29.10.1854 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 37
    VIII Matti Matinpoika Kapee Kapeen isäntä 1717-1743, puumerkki 1741 = kirkonharja, s. 24.02.1700 Kuru, Pohjankapee, k. 23.01.1768 Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat Matti Tuomaanpoika Kapee, s. 1670 Kuru, Pohjankapee, k. 13.03.1743 Kuru, Pohjankapee ja Anna Antintytär Kapee ent. Haukkamaa o.s. Tyrni II, s. noin 1665 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, k. Kuru, Pohjankapee (Taulusta 38) ja (Taulusta 39).

    Puoliso: Vihitty 13.10.1717 Ruovesi Valpuri Tapanintytär Kapee o.s. Tokonen. (Taulu 36) Tokosen tytär, Kapeen emäntä, s. 1697 Ruovesi, Murole, k. 15.05.1765 Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat Tapani Yrjönpoika Tokonen, s. 1669 Ruovesi, Murole ja Kaisa Tokonen, s. 11.09.1665 Ruovesi, k. 11.03.1744 Ruovesi, Murole (Taulusta 48).

    Lapset:
    Antti Kapee, s. 1721 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 36
    Maria Rikala o.s. Kapee, Kurun Kapeen tytär ja piika, Ruoveden Muroleen Rikalan emäntä., s. 28.04.1725 Kuru, Pohjankapee, k. 03.11.1802 Ruovesi, Murole
    Anna Kapee, Kurun Kapeen Pohjankapeen räätälin vaimo, s. 22.06.1729 Kuru, Pohjankapee
    Jooseppi Ala-Kapee e. Kapee, Ala-Kapeen isäntä 1765-1774, kuudennusmies., s. 07.07.1732 Kuru, Pohjankapee, k. 11.12.1774 Kuru, Pohjankapee
    Aune Iso-Kiimajoki o.s. Kapee, Iso-Kiimajoki eli Mattila. Aune kuoli 63-vuotiaana ankaraan kuumeeseen., s. 24.12.1735 Kuru, Pohjankapee, k. 12.03.1799 Teisko, Kiimajoki
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 38
    IX Matti Tuomaanpoika Kapee s. 1670 Kuru, Pohjankapee, k. 13.03.1743 Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat Tuomas Mikonpoika Kapee, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee ja Karin Henrikintytär Kapee, s. 1642 Kuru, k. 07.10.1722 Kuru, Pohjankapee (Taulusta 40).

    Puoliso: Vihitty 25.03.1699 Ruovesi Anna Antintytär Kapee ent. Haukkamaa o.s. Tyrni II. (Taulu 37). (Taulu 39) s. noin 1665 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, k. Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat Antti Matinpoika Tyrni II e. Tyrni, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. 28.05.1693 Ruovesi, Räminkipohja ja Kristiina Tyrni II, k. Ruovesi, Räminkipohja (Taulusta 45).

    Lapset:
    Matti Kapee, s. 24.02.1700 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 37
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 39
    IX Anna Antintytär Kapee ent. Haukkamaa o.s. Tyrni II s. noin 1665 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, k. Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat Antti Matinpoika Tyrni II e. Tyrni, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. 28.05.1693 Ruovesi, Räminkipohja ja Kristiina Tyrni II, k. Ruovesi, Räminkipohja (Taulusta 45).

    1. puoliso: Vihitty 03.09.1687 Ruovesi Klemetti Tapaninpoika Haukkamaa Itsellisenä kotonaan Haukkamaaalla, s. Ruovesi, Haukkamaa, k. 04.10.1696 Ruovesi, Haukkamaa.
    Vanhemmat Tapani Matinpoika Haukkamaa, s. Ruovesi, Haukkamaa ja Anna Heikintytär Haukkamaa o.s. Suutarila, s. Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.12.1698 Ruovesi, Haukkamaa.

    Lapset:
    Tuomas Haukkamaa, Tuomas Klemetinpoika, joka mainittu SAY:ssa isännäksi Kapeessa 1709 - 1712, Itsellisenä Hainarissa 1710-luvulla, siltavouti 1721., s. 1689 Ruovesi, Haukkamaa, k. 8/1737 Kuru, Hainari
    Tytär Haukkamaa, Kuolleena syntynyt., s. 14.05.1693 Ruovesi, Haukkamaa, k. 14.05.1693 Ruovesi, Haukkamaa
    Pirkko Ala-Sarvana o.s. Haukkamaa, s. 1696 Ruovesi, Haukkamaa, k. 31.12.1780 Ruovesi, Siikalahti
    2. puoliso: Vihitty 25.03.1699 Ruovesi Matti Tuomaanpoika Kapee. (Taulu 38). (Taulu 37) s. 1670 Kuru, Pohjankapee, k. 13.03.1743 Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat Tuomas Mikonpoika Kapee, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee ja Karin Henrikintytär Kapee, s. 1642 Kuru, k. 07.10.1722 Kuru, Pohjankapee (Taulusta 40).
    Lapset:
    Matti Kapee, s. 24.02.1700 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 37
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 40
    X Tuomas Mikonpoika Kapee Kapeen isäntä 1688-1704, Kurun kirkon kuudennusmies 1697-, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat Mikko Vänninpoika Kapee, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee ja Kerttu Martintytär Kapee, k. 09.04.1698 Kuru, Pohjankapee (Taulusta 41).

    Puoliso: Vihitty 1663 Kuru Karin Henrikintytär Kapee. (Taulu 38). (Taulu 169). (Taulu 39) s. 1642 Kuru, k. 07.10.1722 Kuru, Pohjankapee.

    Lapset:
    Valpuri Kapee, Puoliso sotilas Tuomas Tuomaanpoika -1697 oo1688, s. 1667 Kuru, Pohjankapee, k. 21.07.1723 Kuru, Pohjankapee
    Matti Kapee, s. 1670 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 38
    Riitta Saksa o.s. Kapee, Saksan talon emäntä, s. 1675 Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Aurejärvi
    Anna Löytänä o.s. Kapee, s. 20.10.1678 Kuru, Pohjankapee. Tauluun 169
    Karin Kapee, s. 04.12.1681 Kuru, Pohjankapee
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 41
    XI Mikko Vänninpoika Kapee Kapeen isäntä 1650-1687, lautamies 1658-90, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat Vänni Paavalinpoika Kapee ja Kerttu Antintytär Kapee, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee (Taulusta 42).

    Puoliso: Kerttu Martintytär Kapee. (Taulu 40) Kapeen emäntä, k. 09.04.1698 Kuru, Pohjankapee.

    Lapset:
    Tuomas Kapee, s. Kuru, Pohjankapee. Tauluun 40
    Valpuri Kapee, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Hainari
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 42
    XII Vänni Paavalinpoika Kapee Kapeen vävy ja isäntä 1634-1649 ,lautamies 1642-47. Ennen Sven Påhlssonia (1634-1649) Ylä_Kapeeta isännöi :
    Anders Eskilsson Pohjankapee eli Kapiainen ja Brita Larsdotter 1605-1633
    Eskil Johansson Pohjankapee 1567-1604.

    Puoliso: Kerttu Antintytär Kapee. (Taulu 41) Kapeen tytär ja emäntä, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee.
    Vanhemmat Antti Eskonpoika Kapee eli Kapiainen e. Pohjankapee, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee ja Pirkko Laurintytär Kapee, k. Kuru, Pohjankapee (Taulusta 43).

    Lapset:
    Mikko Kapee, s. Kuru, Pohjankapee. Tauluun 41
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 43
    XIII Antti Eskonpoika Kapee eli Kapiainen e. Pohjankapee Kapeen isäntä 1605-1633, lautamies 1608, kirkon kuudennusmies 1607, puumerkki 1608 ; risti, jossa haka poikittain, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee. Pohjankapee oli Vesilahden Mantereen erämaalla, Teiskoa vuodesta 1954, nykyistä Tamperetta.
    Vanhemmat Esko Juhnpoika Pohjankapee, s. Kuru, k. Kuru, Pohjankapee ja N.n Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee (Taulusta 44).

    Puoliso: Pirkko Laurintytär Kapee. (Taulu 42) k. Kuru, Pohjankapee.

    Lapset:
    Kerttu Kapee, s. Kuru, Pohjankapee. Tauluun 42
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 44
    XIV Esko Juhnpoika Pohjankapee Pohjankapeen isäntä 1567-1604, lautamies 1567-1589 ja 1600-01, puumerkki vuonna 1600 ; risti, jolla on toisella puolella yksi tukijalka ja toisella kaksi., s. Kuru, k. Kuru, Pohjankapee.

    Pohjankapee sijaitsi Vesilahden Mantereen erämaalla.
    Pohjankapee kuului Kuruun, vuodesta 1954 Teiskoon, on nykyistä Tamperetta.
    Esko Juhonpoika oli lautamies 1567-1589 ja 1600-1601. Puumerkki risti 3:lla tuella.

    Puoliso: N.n Pohjankapee. (Taulu 43) k. Kuru, Pohjankapee.

    Lapset:
    Antti Kapee eli Kapiainen e. Pohjankapee, s. Kuru, Pohjankapee. Tauluun 43
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 45
    X Antti Matinpoika Tyrni II e. Tyrni Tyrni II :n isäntä 1665-1679, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. 28.05.1693 Ruovesi, Räminkipohja.
    Vanhemmat Matti Niilonpoika Tyrni, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. Ruovesi, Räminkipohja ja Pirkko Sipintytär Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja (Taulusta 46).

    Puoliso: Kristiina Tyrni II. (Taulu 39). (Taulu 214). (Taulu 38) k. Ruovesi, Räminkipohja.

    Lapset:
    Kristiina Lörpys o.s. Tyrni II, s. Ruovesi, Räminkipohja. Tauluun 214
    Iisakki Tyrni II, Tyrni II:n isäntä 1680-1696, tämän jälkeen talo autio., s. Ruovesi, Räminkipohja, k. 1697 Ruovesi, Räminkipohja
    Anna Kapee ent. Haukkamaa o.s. Tyrni II, s. noin 1665 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja. Tauluun 39
    Maria Kuru o.s. Tyrni II, Marialla ja Annalla kaksoishäät., s. noin 1666 Ruovesi, Räminkipohja
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 46
    XI Matti Niilonpoika Tyrni Tyrnin isäntä 1627-1646, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. Ruovesi, Räminkipohja. Matti Niilonpoika oli Tyrnin isäntänä vuosina 1627-1646, lautamies 1636-1642, puumerkki 1635 ; tiimalasi poikittain.
    Sillankatsastusmies 1634.
    Vanhemmat Niilo Martinpoika Tyrni, k. Ruovesi, Räminkipohja (Taulusta 47).

    Puoliso: Pirkko Sipintytär Tyrni. (Taulu 45) k. Ruovesi, Räminkipohja.

    Lapset:
    Antti Tyrni II e. Tyrni, s. Ruovesi, Räminkipohja. Tauluun 45
    Niilo Tyrni, Tyrnin isäntä 1647-1676, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. Ruovesi, Räminkipohja
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 47
    XII Niilo Martinpoika Tyrni Tyrnin isäntä 1607-1626, k. Ruovesi, Räminkipohja. Niilo Martinpoika oli Tyrnin isäntänä 1607-1626, talo ollut ennen vuotta 1607 autio.
    Maasotamies 1610-luvulla, lautamies 1624.

    Lapset:
    Matti Tyrni, s. Ruovesi, Räminkipohja. Tauluun 46
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 48
    IX Tapani Yrjönpoika Tokonen Tokosen isäntä 1687-1700, s. 1669 Ruovesi, Murole. Tokosen talon isäntä 1687-1700.
    Emäntä Caisa jatkoi tilan isännöintiä vuosina 1701-1707.
    Vanhemmat Yrjö Mikonpoika Tokonen, s. 1629 Ruovesi, Murole, k. 26.03.1699 Ruovesi, Murole ja Kaisa Tokonen, k. Ruovesi, Murole (Taulusta 49).

    Puoliso: Vihitty 1686 Ruovesi Kaisa Tokonen. (Taulu 37) Isännöi Tokosen tilaa 1701-1707, s. 11.09.1665 Ruovesi, k. 11.03.1744 Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Riitta Tokonen, Tokosen tytär ja emäntä., s. 21.11.1689 Ruovesi, Murole, k. 27.03.1768 Ruovesi, Murole
    Maria Tokonen, s. 1693 Ruovesi, Murole, k. 11.04.1694 Ruovesi, Murole
    Valpuri Kapee o.s. Tokonen, s. 1697 Ruovesi, Murole. Tauluun 37
    Inkeri Tokonen, s. 04.03.1700 Ruovesi, Murole
    Maria Tokonen, s. 22.06.1702 Ruovesi, Murole
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 49
    X Yrjö Mikonpoika Tokonen Tokosen isäntä 1652-1686, s. 1629 Ruovesi, Murole, k. 26.03.1699 Ruovesi, Murole. Tokosen tilan isäntä 1652-1686.
    Vanhemmat Mikko Pietarinpoika Tokonen, s. 1603 Ruovesi, k. 1651 Ruovesi, Murole ja Kaisa Pertintytär Tokonen o.s. Ruovesi, s. 1607 Ruovesi (Taulusta 50).

    Puoliso: Kaisa Tokonen. (Taulu 48) k. Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Tapani Tokonen, s. 1669 Ruovesi, Murole. Tauluun 48
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 50
    XI Mikko Pietarinpoika Tokonen Tokosen isäntä 1634-1651, sotamies 1641, s. 1603 Ruovesi, k. 1651 Ruovesi, Murole. Isäntä Tokosella 1634-1651.
    Talo autiona 1630-1634.
    Tokonen oli Pirkkalan erämaa-asutusta,
    Lempäälän Kuokkalan entisellä erämaalla 1589.

    Puoliso: Vihitty 1627 Ruovesi Kaisa Pertintytär Tokonen o.s. Ruovesi. (Taulu 49) s. 1607 Ruovesi.

    Lapset:
    Yrjö Tokonen, s. 1629 Ruovesi, Murole. Tauluun 49
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 51
    VIII Erkki Eerikinpoika Sääksi Sääksin isäntä 1722-1750, s. 16.05.1691 Teisko, Sääksniemi.
    Vanhemmat Eerik Heikinpoika Sääksi, k. 1697 Teisko, Sääksniemi ja Anna Erkintytär Sääksi, s. 1658 Teisko, k. 02.05.1736 Teisko, Sääksniemi (Taulusta 52) ja (Taulusta 53).

    Puoliso: Hebla Joosepintytär Sääksi o.s. Kekkonen. (Taulu 36) s. 22.09.1691 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 26.10.1758 Teisko, Sääksniemi.
    Vanhemmat Jooseppi Juhonpoika Kekkonen, s. 1646 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1692 Ruovesi, Haukkaniemi ja Elina Henrikintytär Iso-Kulkkila ent. Kekkonen o.s. Teisko, s. 17.05.1657 Teisko, Teiskola, k. 07.11.1731 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen (Taulusta 54) ja (Taulusta 55).

    Lapset:
    Valpuri Sääksi, s. 15.12.1722 Teisko, Sääksniemi, k. 15.02.1741 Teisko, Sääksniemi
    Anna Kapee o.s. Sääksi, s. 1723 Teisko, Sääksniemi. Tauluun 36
    Maria Ala-Pirilä o.s. Sääksi, s. 21.03.1727 Teisko, Sääksniemi, k. 04.07.1785 Teisko, Värmälä
    Sofia Sääksi, s. 10.09.1728 Teisko, Sääksniemi
    Erkki Ylä-Sääksi e. Sääksi, Teiskon Ylä-Sääksin isäntä 1758-1781, lautamies, kirkon kuudennusmies. Erkki kuoli 62-vuotiaana keuhkotautiin., s. 09.03.1731 Teisko, Sääksniemi, k. 22.12.1793 Teisko, Sääksniemi
    Matteus Sääksi, s. 30.07.1735 Teisko, Sääksniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 52
    IX Eerik Heikinpoika Sääksi Sääksin isäntä 1695-1697, k. 1697 Teisko, Sääksniemi.

    Puoliso: Anna Erkintytär Sääksi. (Taulu 51). (Taulu 53) Sääksniemen emäntä, isännöi Sääkniemeä 1697-1699, s. 1658 Teisko, k. 02.05.1736 Teisko, Sääksniemi.

    Lapset:
    Tuomas Sääksi, s. 23.11.1680 Teisko, Sääksniemi, k. 20.02.1681 Teisko, Sääksniemi
    Henrikus (Heikki) Sääksi, Sääksniemen isäntä 1704-1712, s. 16.11.1682 Teisko, Sääksniemi
    Yrjö Sääksi, s. 08.01.1686 Teisko, Sääksniemi
    Matias Sääksi, s. 07.09.1688 Teisko, Sääksniemi
    Erkki Sääksi, s. 16.05.1691 Teisko, Sääksniemi. Tauluun 51
    Johannes Sääksi, s. 02.12.1696 Teisko, Sääksniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 53
    IX Anna Erkintytär Sääksi Sääksniemen emäntä, isännöi Sääkniemeä 1697-1699, s. 1658 Teisko, k. 02.05.1736 Teisko, Sääksniemi.

    1. puoliso: Eerik Heikinpoika Sääksi. (Taulu 52). (Taulu 51) Sääksin isäntä 1695-1697, k. 1697 Teisko, Sääksniemi.

    Lapset:
    Tuomas Sääksi, s. 23.11.1680 Teisko, Sääksniemi, k. 20.02.1681 Teisko, Sääksniemi
    Henrikus (Heikki) Sääksi, Sääksniemen isäntä 1704-1712, s. 16.11.1682 Teisko, Sääksniemi
    Yrjö Sääksi, s. 08.01.1686 Teisko, Sääksniemi
    Matias Sääksi, s. 07.09.1688 Teisko, Sääksniemi
    Erkki Sääksi, s. 16.05.1691 Teisko, Sääksniemi. Tauluun 51
    Johannes Sääksi, s. 02.12.1696 Teisko, Sääksniemi
    2. puoliso: Heikki Klemetinpoika Sääksi Sääksin puusniekka ja isäntä 1700-1702, k. 1718 Teisko, Sääksniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 54
    IX Jooseppi Juhonpoika Kekkonen Kekkosen isäntä 1669-1692 (Ratsutila), s. 1646 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1692 Ruovesi, Haukkaniemi. Jooseppi Juhonpoika Kekkosen, Yrjö Tokosen, Eerik Rikalan ja Henrikki Kovetun omistama lahkomylly paloi v. 1681.
    .
    Vanhemmat Juho Henrikinpoika Kekkonen, s. 1620 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1658 Ruovesi, Haukkaniemi ja Kaisa Matintytär Kekkonen o.s. Heikkilä, s. 1620 Vesilahti, Ania, k. 00.04.1703 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 56) ja (Taulusta 57).

    1. puoliso: Vihitty 1666 Ruovesi Aune Yrjöntytär Kekkonen s. 1645 Ruovesi, k. 15.08.1686 Ruovesi, Haukkaniemi.

    Lapset:
    Joonas Kekkonen, Kekkosen isäntä 1692-1721, kirkon kuudennusmies 2.7.1696 alkaen., s. 1667 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 28.02.1731 Ruovesi, Haukkaniemi
    Jooseppi Ritoniemi e. Kekkonen, Jooseppi oli raatarina Hakolassa 1694, isäntänä Pajulahden Lassilassa 1698-1700, raatarina Storminiemessä, osti Ritoniemen talon kirkkoherra Henrich Frosterukselta 27.5.1705, missä isäntänä 1705-1730, talossa oli kestikievari, koko talo paloi vuonna 1711, kirkkoväärti., s. 1668 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 17.02.1740 Ruovesi, Rajalahti
    Juho Kekkonen, Turussa seppänä, s. 1672 Ruovesi, Haukkaniemi, k. Turku
    Henrik Kekkonen, s. 1675 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 24.01.1750 Punkalaidun
    Marketta Kekkonen, Kekkosessa tätinä, s. 1680 Ruovesi, Haukkaniemi
    Anna Kekkonen, Itsellinen Ritoniemessä, s. 14.05.1683 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 25.03.1755 Ruovesi, Ritoniemi
    Elisabeth Kekkonen, s. 07.08.1686 Ruovesi, Haukkaniemi, (kaksonen), k. 16.01.1687 Ruovesi, Haukkaniemi
    Maria Kekkonen, s. 07.08.1686 Ruovesi, Haukkaniemi, (kaksonen), k. 13.04.1688 Ruovesi, Haukkaniemi
    2. puoliso: Vihitty 1687 Teisko Elina Henrikintytär Iso-Kulkkila ent. Kekkonen o.s. Teisko. (Taulu 51). (Taulu 55) s. 17.05.1657 Teisko, Teiskola, k. 07.11.1731 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Vanhemmat Henrik Markunpoika Teisko e. Teisko II, s. Teisko, Teiskola, k. 1661 Teisko, Teiskola ja Liisa Teisko, k. Teisko, Teiskola (Taulusta 67).
    Esko Juhonpoika Yli-Kulkkila meni naimisiin Ruoveden Haukkaniemen lesken Elina Henrikintytär Kekkosen kanssa. Elina Henrikintytär (os. Teisko Teiskon Teiskolasta) on syntynyt vuonna 1657, mutta on ilmoitettu kuolleeksi vuonna 1731 80-vuotiaaksi. Papinkirjoihin on mielestäni epäselvän merkinnän asemesta merkitty syntymävuodeksi 1651. Yli-Kulkkila oli autio 1705-1709, jolloin Elina ja Esko ovat muuttaneet muualle ja Elina miehensä kuoleman jälkeen Ruoveden Kekkoselle? Tiedot: Vanhan Ruoveden Historia I:2 (Vanhat Ruoveden talonhaltijat)
    Lapset:
    Elisabeth Iso-Kulkkila o.s. Kekkonen, Kulkkilan emäntä, s. 04.06.1688 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 27.05.1709 Teisko, Kulkkila
    Hebla Sääksi o.s. Kekkonen, s. 22.09.1691 Ruovesi, Haukkaniemi. Tauluun 51
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 55
    IX Elina Henrikintytär Iso-Kulkkila ent. Kekkonen o.s. Teisko s. 17.05.1657 Teisko, Teiskola, k. 07.11.1731 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen.
    Vanhemmat Henrik Markunpoika Teisko e. Teisko II, s. Teisko, Teiskola, k. 1661 Teisko, Teiskola ja Liisa Teisko, k. Teisko, Teiskola (Taulusta 67).
    Esko Juhonpoika Yli-Kulkkila meni naimisiin Ruoveden Haukkaniemen lesken Elina Henrikintytär Kekkosen kanssa. Elina Henrikintytär (os. Teisko Teiskon Teiskolasta) on syntynyt vuonna 1657, mutta on ilmoitettu kuolleeksi vuonna 1731 80-vuotiaaksi. Papinkirjoihin on mielestäni epäselvän merkinnän asemesta merkitty syntymävuodeksi 1651. Yli-Kulkkila oli autio 1705-1709, jolloin Elina ja Esko ovat muuttaneet muualle ja Elina miehensä kuoleman jälkeen Ruoveden Kekkoselle? Tiedot: Vanhan Ruoveden Historia I:2 (Vanhat Ruoveden talonhaltijat)

    1. puoliso: Vihitty 1687 Teisko Jooseppi Juhonpoika Kekkonen. (Taulu 54). (Taulu 51) Kekkosen isäntä 1669-1692 (Ratsutila), s. 1646 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1692 Ruovesi, Haukkaniemi. Jooseppi Juhonpoika Kekkosen, Yrjö Tokosen, Eerik Rikalan ja Henrikki Kovetun omistama lahkomylly paloi v. 1681.
    .
    Vanhemmat Juho Henrikinpoika Kekkonen, s. 1620 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1658 Ruovesi, Haukkaniemi ja Kaisa Matintytär Kekkonen o.s. Heikkilä, s. 1620 Vesilahti, Ania, k. 00.04.1703 Ruovesi, Pihlajalahti (Taulusta 56) ja (Taulusta 57).

    Lapset:
    Elisabeth Iso-Kulkkila o.s. Kekkonen, Kulkkilan emäntä, s. 04.06.1688 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 27.05.1709 Teisko, Kulkkila
    Hebla Sääksi o.s. Kekkonen, s. 22.09.1691 Ruovesi, Haukkaniemi. Tauluun 51
    2. puoliso: Vihitty 1697 Ruovesi Esko Juhonpoika Iso-Kulkkila Iso-Kulkkilan isäntä 1691-1704, s. 1653 Teisko, Kulkkila, k. 5/1716 Teisko.
    Vanhemmat Juho Iso-Kulkkila, k. 1670 Teisko ja N.n Iso-Kulkkila.
    Lapset:
    Esko Yli-Pärri e. Iso-Kulkkila, Yli-Pärrin vävy ja isäntä 1740-1757., s. 19.04.1699 Teisko, Kulkkila, k. 05.04.1761 Teisko, Pohtola
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 56
    X Juho Henrikinpoika Kekkonen Kekkosen isäntä 1646-1658 (Ratsutila), s. 1620 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1658 Ruovesi, Haukkaniemi. Johan oli vanhempiensa jälkeen isäntänä kotonaan Haukkaniemen Kekkosella 1643-1658.
    Lesken Carin Mattsdotterin toinen mies Johan oli Pappilan Pyynikkilästä.
    Puusniekkana Kekkosella 1660-1668,siltavoutina Pyynikkilässä.
    Puusniekka tarkoittaa vaimon uutta miesta ,joka asettuu asumaan edellisen miehen taloa.
    Vanhemmat Henrik Juhonpoika Kekkonen, s. 1580 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1645 Ruovesi, Haukkaniemi ja Margareetta Henrikintytär Kekkonen, s. 1590 Ruovesi, k. Ruovesi, Haukkaniemi (Taulusta 58).

    Puoliso: Vihitty 1640 Vesilahti Kaisa Matintytär Kekkonen o.s. Heikkilä. (Taulu 54). (Taulu 57). (Taulu 55) Vesilahdesta Heikkilän ruusthollista Ruoveden Pihlajalahden Kekkosen emännäksi 1645, s. 1620 Vesilahti, Ania, k. 00.04.1703 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Vanhemmat Matti Matinpoika Heikkilä, s. 1588, k. 1662 Vesilahti, Ania ja Kristiina Antintytär Heikkilä, s. Vesilahti, Ania, k. 1646 Vesilahti, Ania (Taulusta 61).

    Lapset:
    Jooseppi Kekkonen, s. 1646 Ruovesi, Haukkaniemi. Tauluun 54
    Tytär Kekkonen, s. 1650 Ruovesi, Haukkaniemi
    Henrik Vessari e. Kekkonen, s. 1652 Ruovesi, Haukkaniemi
    Matti Kekkonen, Ratsumies, muutti Orivedelle 1698 ,Mikkolan isäntä 1699-1708, s. 1655 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 18.03.1716 Orivesi, Kokkilankylä, Mikkola
    Juho Kekkonen, s. 1657 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1689 Ruovesi, Haukkaniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 57
    X Kaisa Matintytär Kekkonen o.s. Heikkilä Vesilahdesta Heikkilän ruusthollista Ruoveden Pihlajalahden Kekkosen emännäksi 1645, s. 1620 Vesilahti, Ania, k. 00.04.1703 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Vanhemmat Matti Matinpoika Heikkilä, s. 1588, k. 1662 Vesilahti, Ania ja Kristiina Antintytär Heikkilä, s. Vesilahti, Ania, k. 1646 Vesilahti, Ania (Taulusta 61).

    1. puoliso: Vihitty 1640 Vesilahti Juho Henrikinpoika Kekkonen. (Taulu 56). (Taulu 54). (Taulu 55) Kekkosen isäntä 1646-1658 (Ratsutila), s. 1620 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1658 Ruovesi, Haukkaniemi. Johan oli vanhempiensa jälkeen isäntänä kotonaan Haukkaniemen Kekkosella 1643-1658.
    Lesken Carin Mattsdotterin toinen mies Johan oli Pappilan Pyynikkilästä.
    Puusniekkana Kekkosella 1660-1668,siltavoutina Pyynikkilässä.
    Puusniekka tarkoittaa vaimon uutta miesta ,joka asettuu asumaan edellisen miehen taloa.
    Vanhemmat Henrik Juhonpoika Kekkonen, s. 1580 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1645 Ruovesi, Haukkaniemi ja Margareetta Henrikintytär Kekkonen, s. 1590 Ruovesi, k. Ruovesi, Haukkaniemi (Taulusta 58).

    Lapset:
    Jooseppi Kekkonen, s. 1646 Ruovesi, Haukkaniemi. Tauluun 54
    Tytär Kekkonen, s. 1650 Ruovesi, Haukkaniemi
    Henrik Vessari e. Kekkonen, s. 1652 Ruovesi, Haukkaniemi
    Matti Kekkonen, Ratsumies, muutti Orivedelle 1698 ,Mikkolan isäntä 1699-1708, s. 1655 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 18.03.1716 Orivesi, Kokkilankylä, Mikkola
    Juho Kekkonen, s. 1657 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1689 Ruovesi, Haukkaniemi
    2. puoliso: Vihitty 1659 Ruovesi Juho Juhonpoika Kekkonen e. Böök Siltavouti -1669 ja Kekkosen isäntä 1669-1692, ylioppilas Turussa 1674, s. Ruovesi, Pappila, Pyynikkilä, k. Ruovesi, Haukkaniemi.
    Ruoveden pitäjänkartta 1650-luvulta.
    Lapset:
    Karin Böök, s. Ruovesi, Pappila, Pyynikkilä
    Tuomas Böök, Siltavouti ja Rajalahden isäntä 1700-1704, s. 1660 Ruovesi, Pappila, Pyynikkilä, k. 03.04.1704 Ruovesi, Rajalahti
    Liisa Böök, s. 1662 Ruovesi, Pappila, Pyynikkilä
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 58
    XI Henrik Juhonpoika Kekkonen Kekkosen isäntä 1604-1645, nimismies 1608-1612, s. 1580 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1645 Ruovesi, Haukkaniemi. Henrich Kekkosen aikana talon viljelys kasvoi ,koskapa talon uusi veroluku ,joka v.1607 oli 3/4 manttaalia ,
    voitiin v.1611 nostaa täydeksi manttaaliksi.
    Kekkosen talon isäntä 1604-1645.
    Ruoveden ensimmäisen nimismiehen Juho Larinpoika Kekkosen poika.
    Ruovedelle on muistomerkiksi perustettu Haukkaniemen nimismiestalon muistokivi.
    Ratsutilallinen 1615- .Henrich Kekkosen asettama ratsumies palveli 1620-luvulla Puolassa ja Saksassa kuuluen Matts Erichssonin lipulliseen.
    Haukkaniemen Kekkonen ilo eräs harvoja Ruoveden ''hakkapeliittataloja**.
    Lautamies 1608 ja 1614-1615
    puumerkki v:sta 1608 ,neliö ,joka sivu pidennetty toisesta päästään.
    Päinvastoin pidennetty kuin isänsä puumerkissä.
    Henrich Johansson Kekkosesta polveutuu myöhemmässä vaiheessa Lagerlöfien virkamiessuku.
    Vanhemmat Juho Laurinpoika Kekkonen, s. 1535 Savo, Visulahti, Kangasniemi, k. 1606 Ruovesi, Haukkaniemi (Vaasa) (Taulusta 59).

    Puoliso: Vihitty 1611 Ruovesi Margareetta Henrikintytär Kekkonen. (Taulu 56). (Taulu 57) s. 1590 Ruovesi, k. Ruovesi, Haukkaniemi.

    Lapset:
    Anna Kekkonen, s. 1612 Ruovesi
    Pirkko Kekkonen, s. 1614 Ruovesi
    Malin Kekkonen, s. 1616 Ruovesi
    Aune Kekkonen, s. 1618 Ruovesi
    Juho Kekkonen, s. 1620 Ruovesi, Haukkaniemi. Tauluun 56
    Kaisa Kekkonen, s. 1625 Ruovesi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 59
    XII Juho Laurinpoika Kekkonen Kekkosen kestikievarin isäntä 1563-1603, Ruoveden ensimmäinen nimismies 1570-1605, puumerkki 1602 ; neliö, jonka sivuviivat menevät reunan ylitse., s. 1535 Savo, Visulahti, Kangasniemi, k. 1606 Ruovesi, Haukkaniemi (Vaasa).

    Johan (Jöns) Larsson Kekkonen ,joka ensi kertaa mainitaan Hanholta 1559 ja Haukkaniemestä 1563.
    Haukkaniemen kylä oli Lempääläläisten erämaata ja Pirkkalan erämaa-asutusta.
    Haukkaniemen ratsutilan omistaja.
    Ruoveden ensimmäinen nimismies 1570-1605.Kekkosen isäntä 1563-1603.
    Kestikievari ja puumerkki v.1602
    Neliö ,sivut pidennetty toisesta päästä.
    Kekkonen on ollut Ruoveden kantataloja vuodesta 1563 ja ollut pitkään
    samalla suvulla,isännät olleet nimismiehiä.
    Rikas maanviljelijä ,asui Haukkaniemessä Kekkosen kylässä. piti siellä kestikievaria.
    Johan Kekkosenuudistalossa Ruovedella oli runsaasti väkeä ,koska se oli ehtinyt raivata niin paljon peltoa ,että se verollepanossa arvioitiin kolmen äyrin suuruiseksi ,vahvimmaksi pitäjässään ,jossa tavallinen äyriluku oli yksi.
    Kun talo vielä sijaitsi silloiseen tilanteeseen nähden sopivasti ,nimittäin erämaapitäjän Pirkkalan puoleisella rajalla ,jonne asutulta rintamaalta oli lyhin matka ,oli valinta helppo.
    Vanhemmat Lauri Laurinpoika Kekkonen, s. noin 11/1510 Savo, Visulahti, Vuolinko, Synsiä (nykyinen Mikkeli), k. jälkeen 1570 Ruovesi, Haukkaniemi (Taulusta 60).

    Lapset:
    Juho Kolkinlahti e. Kekkonen (Keckonius), Ruoveden kirkkoherra 1614-1632, s. 1570 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 1632 Ruovesi, Pihlajalahti
    Henrik Kekkonen, s. 1580 Ruovesi, Haukkaniemi. Tauluun 58
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 60
    XIII Lauri Laurinpoika Kekkonen s. noin 11/1510 Savo, Visulahti, Vuolinko, Synsiä (nykyinen Mikkeli), k. jälkeen 1570 Ruovesi, Haukkaniemi.

    Lauri Laurinpoika Kekkonen pakeni hopeaveroa Mikkelistä Ruovedelle (= Ruotsin lunnaat Tanskalle 1571, joiden maksamiseksi kerättiin erillisvero hopeaesineistä )
    Lauri oli Ruoveden ensimmäisen nimismiehen Juho Laurinpoika Kekkosen isä.

    ERÄMAASTA LÄNSI-SUOMEN LÄÄNIIN:

    Ruovesi kuuluu Ylä-Pirkanmaan seutukuntaan ja sijaitsee 76 kilometrin päässä Tampereen kaupungista.
    Vaatimaton asuinpaikkalöytö Koljonsaaresta Vilppureitin varrelta ja kahdeksan työkaluiksi hiottua kiveä ovat varhaisin todistus ihmisen liikkumisesta Ruovedellä. Löydöt ovat peräisin kivikauden esikeraamiselta kaudelta noin 7500 vuoden takaa. Niiden ja muiden löytöjen ajoituksen perusteella Ruovesi näyttää olleen keskiajan loppuun asti melko tyhjää eräaluetta.

    Etelästä sinne tehtiin eräretkiä, joiden aikana asuttiin pyyntipaikkojen lähettyvillä eräpirteissä. Joillekin näistä alueista syntyi pysyvää asutusta ja näin saivat alkunsa Ruoveden vanhimmat talot.
    Kuningas Kustaa Vaasan julistettua asumattomat erämaat kruunun omaisuudeksi 1542, ne jaettiin uudisasukkaille - Ruoveden kantapitäjä sai asukkaansa pääasiassa Pirkkalasta, Kangasalta, Vesilahdelta ja Lempäälästä sekä Savosta, josta tulleet asuttivat lähinnä pitäjän itäosan.
    Satakunnan pohjoisista erämaista muodostettiin 1565 uusi pitäjä, jonka nimeksi tuli Ruovesi. Samana vuonna pidettiin uuden hallintopitäjän ensimmäiset käräjät "Ruokoveden pappilassa".

    Näin alkunsa saanut "vanha-Ruovesi" oli pinta-alaltaan varsin mittava. Siihen kuuluivat nykyisen Ruoveden lisäksi Keuruu, Multia, Pihlajavesi, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula, Mänttä ja Pohjaslahti. Kun läänit tulivat maakuntien tilalle 1630-luvulla ja Kustaa III perusti 1775 kaksi uutta lääniä, jaettiin Ruovesi kolmeen osaan, jolloin se kuului kolmeen lääniin, kolmeen kihlakuntaan, kolmeen nimismieskuntaan, kahteen eri hovioikeuteen, kahteen laamannioikeuteen ja kolmeen tuomarikuntaan.
    Hankala ja sekava tilanne korjaantui vasta 1869, jolloin Ruovesi liitettiin omasta toivomuksestaan Hämeen lääniin. Varsinaisen Ruoveden kunnan perustamisvuodeksi kirjataan 1865. Viimeisen lääniuudistuksen jälkeen Ruovesi kuuluu Länsi-Suomen lääniin.

    Nimensä Ruoveden pitäjä/kunta on saanut Näsijärven osasta joka on nimetty Ruovedeksi; ilmeisesti nimi on lyhennetty sanasta Ruokovesi, jolla ruovikkoista vesialuetta on aikoinaan kutsuttu

    .
    Piirros - 1550-luvun vouti keräämässä veroja kruunulle.

    Lapset:
    Lauri Kekkonen, s. 1533 Savo, Visulahti, Synsiä
    Juho Kekkonen, s. 1535 Savo, Visulahti, Kangasniemi. Tauluun 59
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 61
    XI Matti Matinpoika Heikkilä Heikkilän ruusthollin vävy ja isäntä 1630-1651, valtiopäivämies, nimismies., s. 1588, k. 1662 Vesilahti, Ania. Matti Matinpoika osti v.1628 Anian Heikkilän.
    Matti maksoi Heikkilän tilasta Antti Siukolle 190 taalaria rahaa ja tynnyrin ohria,
    joiden lisäksi hän oli luvannut ystävänlahjana Antti Siukon vaimolle 25 mk:n arvoisen,
    5 kyynärää ( 1 kyynärä 59,4 cm ) pitkän hamekankaan, kuten sopimukseen oli präntätty.
    Hän oli Vesilahden nimismiehenä ja talonpoikien luottamusmiehenä vuoden 1641 vaiheilla ja
    edusti Ylä-Satakunnan talonpoikia Ruotsin valtiopäivillä 1650 ,
    joiden kohokohta olivat Kristina-kuningattaren kruunajaiset.
    Seitsenkohtaisessa rahvaan valituksessa hän vaati kevennyksiä talonpoikien rasituksiin ja anoi valtion apua Vesilahden kirkon korjaamiseen, mikä myönnettiinkin.
    Ratsutilallinen Matti Matinpoika oli toiminut aiemmin Aksel Kurjen omistaman Tottijärven kartanon voutina.
    Heikkilä oli Rustholli eli ratsutila (vuodesta 1633) ,joka sai ratsumiehen ylläpidosta verohelpotuksia 50-80 kuparitaaleria vuodessa.
    Heikkilä oli Vesilahden toiseksi suurin rustholli ,1,5 manttaalia.
    Tila vastasi siitä ,että ratsumies oli aina käytettävissä ,Jos ratsukko kuoli sotaretkellä ,oli Heikkilästä lähetettävä
    uusi tilalle. Suurten sotien aikana usein näin tapahtuikin.

    Puoliso: Kristiina Antintytär Heikkilä. (Taulu 57). (Taulu 56) s. Vesilahti, Ania, k. 1646 Vesilahti, Ania.

    .
    Vanhemmat Antti Sigfridinpoika Heikkilä, s. Vesilahti, Ania, k. Vesilahti, Ania ja N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania (Taulusta 62).

    Lapset:
    Kaisa Kekkonen o.s. Heikkilä, s. 1620 Vesilahti, Ania. Tauluun 57
    Josef Heikkilä, Ratsumies, sotilas, s. Vesilahti, Ania
    Mikko Heikkilä, Heikkilän rusthollin isäntä 1652-1691, s. 1634 Vesilahti, Ania, k. 1695 Vesilahti, Ania
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 62
    XII Antti Sigfridinpoika Heikkilä Heikkilän rusthollin isäntä 1622-1630, s. Vesilahti, Ania, k. Vesilahti, Ania.
    Vanhemmat Sigfrid Davidinpoika Heikkilä, s. Vesilahti, Ania ja N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania (Taulusta 63).

    Puoliso: N.n Heikkilä. (Taulu 61) k. Vesilahti, Ania.

    Lapset:
    Kristiina Heikkilä, s. Vesilahti, Ania. Tauluun 61
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 63
    XIII Sigfrid Davidinpoika Heikkilä Heikkilän rusthollin isäntä 1607-1621, s. Vesilahti, Ania.
    Vanhemmat David Niilonpoika Heikkilä, s. Vesilahti, Ania ja N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania (Taulusta 64).

    Puoliso: N.n Heikkilä. (Taulu 62) k. Vesilahti, Ania.

    Lapset:
    Antti Heikkilä, s. Vesilahti, Ania. Tauluun 62
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 64
    XIV David Niilonpoika Heikkilä Heikkilän rusthollin isäntä 1586-1605, s. Vesilahti, Ania.
    Vanhemmat Niilo Sigfridinpoika Heikkilä, s. Vesilahti, Ania, k. Vesilahti, Ania ja N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania (Taulusta 65).

    Puoliso: N.n Heikkilä. (Taulu 63) k. Vesilahti, Ania.

    Lapset:
    Sigfrid Heikkilä, s. Vesilahti, Ania. Tauluun 63
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 65
    XV Niilo Sigfridinpoika Heikkilä Heikkilän rusthollin isäntä 1559-1585, s. Vesilahti, Ania, k. Vesilahti, Ania.
    Vanhemmat Sigfrid Heikkilä, s. Vesilahti, Ania, k. Vesilahti, Ania ja N.n Heikkilä, k. Vesilahti, Ania (Taulusta 66).

    Puoliso: N.n Heikkilä. (Taulu 64) k. Vesilahti, Ania.

    Lapset:
    David Heikkilä, s. Vesilahti, Ania. Tauluun 64
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 66
    XVI Sigfrid Heikkilä Heikkilän rusthollin isäntä 1537-1558, s. Vesilahti, Ania, k. Vesilahti, Ania.

    Puoliso: N.n Heikkilä. (Taulu 65) k. Vesilahti, Ania.

    Lapset:
    Niilo Heikkilä, s. Vesilahti, Ania. Tauluun 65
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 67
    X Henrik Markunpoika Teisko e. Teisko II Teiskon isäntä 1652-1661, jonka jälkeen Teiskon tilasta tuli von Schlibenbachin säteri., s. Teisko, Teiskola, k. 1661 Teisko, Teiskola.
    Vanhemmat Markku Martinpoika Teisko II, s. Teisko, Teiskola, k. Teisko, Teiskola ja N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola (Taulusta 68).

    Puoliso: Liisa Teisko. (Taulu 55). (Taulu 54) k. Teisko, Teiskola.

    Lapset:
    Henrik Teisko, k. 01.05.1656 Teisko, Teiskola
    Antti Teisko, s. 19.11.1654 Teisko, Teiskola
    Elina Iso-Kulkkila ent. Kekkonen o.s. Teisko, s. 17.05.1657 Teisko, Teiskola. Tauluun 55
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 68
    XI Markku Martinpoika Teisko II Teisko II:n isäntä 1585-1606, s. Teisko, Teiskola, k. Teisko, Teiskola.
    Vanhemmat Martti Teisko II, k. Teisko, Teiskola ja N.n Teisko II, k. Teisko, Teiskola (Taulusta 69).

    Puoliso: N.n Teisko II. (Taulu 67) k. Teisko, Teiskola.

    Lapset:
    Yrjö Teisko II, Teisko II:n isäntä 1607-1634, s. Teisko, Teiskola, k. 1634 Teisko, Teiskola
    Henrik Teisko e. Teisko II, s. Teisko, Teiskola. Tauluun 67
    Valpuri Teisko II, Valpuri oli Teiskon tilan piika mennessään naimisiin., s. Teisko, Teiskola
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 69
    XII Martti Teisko II Teisko II:n isäntä 1553-1584, k. Teisko, Teiskola.

    Puoliso: N.n Teisko II. (Taulu 68) k. Teisko, Teiskola.

    Lapset:
    Markku Teisko II, s. Teisko, Teiskola. Tauluun 68
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 70
    VI Jooseppi Yrjönpoika Pikku-Tahlo e. Poukka Kurjelahden ja Iso-Tahlon vävy ja Pikku-Tahlon isäntä 1782-1799., s. 14.03.1753 Teisko, Padustaipale, k. 12.12.1819 Teisko, Pohjankylä. Kuoli keuhkotautiin 66-vuotiaana.
    Vanhemmat Yrjö Matinpoika Poukka e. Toijala, s. 03.01.1708 Teisko, Padustaipale, k. 1781 Teisko, Padustaipale ja Maria Matintytär Poukka o.s. Ala-Pirilä, s. 30.04.1715 Teisko, Värmälä, k. 08.10.1782 Teisko, Padustaipale (Taulusta 71).

    1. puoliso: Vihitty 12.06.1774 Teisko Anna Yrjöntytär Kurjenlahti Kurjenlahden tytär, piika, emäntä, Anna kuoli 2 viikkoa kaksosten syntymän jälkeen pöhöttymään., s. 18.08.1756 Teisko, Ahoinkylä, k. 24.09.1776 Teisko, Ahoinkylä.
    Vanhemmat Yrjö Heikinpoika Kurjenlahti, s. 13.04.1732 Teisko, Ahoinkylä, k. 01.03.1811 Teisko, Ahoinkylä ja Valpuri Martintytär Kurjenlahti o.s. Pöllölä, s. 17.04.1727 Teisko, Terälahti, k. 24.03.1791 Teisko, Ahoinkylä.

    Lapset:
    Matti Kurjenlahti, s. 15.07.1775 Teisko, Ahoinkylä, k. 14.03.1776 Teisko, Ahoinkylä
    Anna Kurjenlahti, s. 11.09.1776 Teisko, Ahoinkylä, (kaksonen), k. 10.10.1776 Teisko, Ahoinkylä
    Vauva Kurjenlahti, Vauva syntyi kuolleena., s. 11.09.1776 Teisko, Ahoinkylä, (kaksonen), k. 11.09.1776 Teisko, Ahoinkylä
    2. puoliso: Vihitty 08.06.1778 Teisko Maria Matintytär Pikku-Tahlo o.s. Iso-Tahlo. (Taulu 5) Piian tytär, Pikku-Tahlon emäntä, Maria kuoli 60-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin., s. 20.09.1758 Teisko, Pohjankylä, k. 11.01.1819 Teisko, Pohjankylä.
    Vanhemmat Matti Yrjönpoika Iso-Tahlo, s. 1721 Teisko, Pohjankylä, k. 12.03.1800 Teisko, Pohjankylä ja Maria Heikintytär Iso-Tahlo, s. 2/1722, k. 20.05.1779 Teisko, Pohjankylä (Taulusta 77).
    Lapset:
    Matias Pikku-Tahlo, Pikku-Tahlon isäntä 1810-1828, lautamies. Matias kuoli 49-vuotiaana pistokseen., s. 07.09.1779 Teisko, Pohjankylä, k. 23.05.1829 Teisko, Pohjankylä
    Jooseppi Pikku-Tahlo, s. 28.06.1782 Teisko, Pohjankylä, k. 01.07.1783 Teisko, Pohjankylä
    Jakopus Pikku-Tahlo, s. 09.06.1784 Teisko, Pohjankylä
    Anna Taipale o.s. Pikku-Tahlo, s. 24.02.1787 Teisko, Pohjankylä. Tauluun 5
    Jooseppi Pikku-Tahlo, s. 15.11.1789 Teisko, Pohjankylä
    Henrikus Pikku-Tahlo, s. 08.09.1792 Teisko, Pohjankylä
    Eeva Kristiina Heikkilä o.s. Pikku-Tahlo, s. 16.04.1795 Teisko, Pohjankylä
    Helena Pikku-Tahlo, s. 02.12.1797 Teisko, Pohjankylä, k. 22.11.1801 Teisko, Pohjankylä
    Johannes Pikku-Tahlo, s. 09.09.1800 Teisko, Pohjankylä, k. 11.12.1801 Teisko, Pohjankylä
    Helena Fredrika Pikku-Tahlo, s. 21.04.1803 Teisko, Pohjankylä
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 71
    VII Yrjö Matinpoika Poukka e. Toijala Poukan isäntä 1732-1760, s. 03.01.1708 Teisko, Padustaipale, k. 1781 Teisko, Padustaipale.
    Vanhemmat Matti Martinpoika Poukka e. Toijala, s. 19.11.1673 Teisko, Padustaipale, k. 25.03.1739 Teisko, Padustaipale ja Pirkko Simontytär Poukka ent. Toijala o.s. Vanhatalo, s. 05.10.1682 Teisko, Savo, k. 05.05.1769 Teisko, Padustaipale (Taulusta 72).

    Puoliso: Vihitty 28.12.1733 Teisko Maria Matintytär Poukka o.s. Ala-Pirilä. (Taulu 70) Poukan emäntä, Maria kuoli 67-vuotiaana ''luuvaloon'' eli kihtiin., s. 30.04.1715 Teisko, Värmälä, k. 08.10.1782 Teisko, Padustaipale.
    Vanhemmat Matti Tuomaanpoika Ala-Pirilä, s. 1656 Teisko, Värmälä, k. 17.12.1738 Teisko, Värmälä ja Maria Jaakontytär Ala-Pirilä, s. 2/1683 Teisko, k. 28.03.1750 Teisko, Värmälä (Taulusta 76).

    Lapset:
    Simo Poukka, s. 28.09.1734 Teisko, Padustaipale, k. 06.10.1734 Teisko, Padustaipale
    Anna Ylinen o.s. Poukka, s. 29.10.1735 Teisko, Padustaipale, k. 13.12.1812 Teisko, Uskali
    Yrjö Poukka, Poukan isäntä 1761-1780, s. 11.04.1737 Teisko, Padustaipale
    Birgitta Poukka, s. 20.09.1741 Teisko, Padustaipale, k. 15.03.1742 Teisko, Padustaipale
    Maria Poukka, s. 20.05.1744 Teisko, Padustaipale, k. 26.08.1744 Teisko, Padustaipale
    Matti Toni e. Poukka, Tonin vävy ja isäntä 1766-1798, kirkon kuudennusmies. Matti kuoli 50-vuotiaana vesipöhöttymään., s. 09.05.1747 Teisko, Padustaipale, k. 27.05.1798 Teisko, Kämmenniemi
    Juho Poukka, s. 06.11.1750 Teisko, Padustaipale, k. 09.06.1751 Teisko, Padustaipale
    Jooseppi Pikku-Tahlo e. Poukka, s. 14.03.1753 Teisko, Padustaipale. Tauluun 70
    Margareetta Poukka, s. 10.05.1756 Teisko, Padustaipale
    Pertti Poukka, s. 05.06.1757 Teisko, Padustaipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 72
    VIII Matti Martinpoika Poukka e. Toijala Poukan isäntä 1704-1731, s. 19.11.1673 Teisko, Padustaipale, k. 25.03.1739 Teisko, Padustaipale.
    Vanhemmat Martti Jaakonpoika Toijala e. Toijainen, k. 1694 Teisko, Padustaipale ja Elisabeth Toijala, s. Kangasala, k. 07.04.1701 Teisko, Padustaipale (Taulusta 73).

    Puoliso: Vihitty 01.11.1704 Teisko Pirkko Simontytär Poukka ent. Toijala o.s. Vanhatalo. (Taulu 71) s. 05.10.1682 Teisko, Savo, k. 05.05.1769 Teisko, Padustaipale.
    Vanhemmat Simo Mikonpoika Vanhatalo, s. Teisko, Savo, k. Teisko, Savo ja Sofia Vanhatalo, k. Teisko, Savo (Taulusta 75).

    Lapset:
    Yrjö Poukka e. Toijala, s. 03.01.1708 Teisko, Padustaipale. Tauluun 71
    Johannes Poukka e. Toijala, s. 24.02.1713 Teisko, Padustaipale
    Matti Iso-Frantsi e. Poukka, Iso-Frantsin vävy ja isäntä 1746-1769. Matti kuoli 64-vuotiaana polttotautiin, s. 1719 Teisko, Padustaipale, k. 28.11.1783 Teisko, Tuhria
    Margareetta Iso-Karju o.s. Toijala, s. 1720 Teisko, Padustaipale, k. 22.09.1778 Kuru, Karjula, Alanen Iso-Karju
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 73
    IX Martti Jaakonpoika Toijala e. Toijainen Toijalan isäntä 1660-1678, k. 1694 Teisko, Padustaipale.
    Vanhemmat Jaakko Erkinpoika Toijainen, k. 20.03.1659 Teisko, Padustaipale ja Magdaleena Simontytär Toijainen, k. Teisko, Padustaipale (Taulusta 74).

    1. puoliso: Bertta Toijala Bertta kuollut synnytyksen jälkeisiin komplikaatoihin., k. 25.06.1654 Teisko, Padustaipale.

    Teiskon vihittyjen kirja: 11.3.1651 vihitty "sold Mårt Jac.s. Toijalan" ja Pijg Bereta Jacobsdr". Martti Jaakonpoika on siis ilmeisesti ensin ollut sotilas kotitalossaan (Huom! jos sulhanen olisi ollut joku muu Toijalan sotilas, olisi merkitty silloisen isännän Jaakko Erkinpojan sotilaana).

    Lapset:
    Heikki Toijala, s. 07.06.1654 Teisko, Padustaipale
    2. puoliso: Vihitty 02.02.1655 Teisko Elisabeth Toijala. (Taulu 72) Toijalan emäntä, s. Kangasala, k. 07.04.1701 Teisko, Padustaipale.
    Lapset:
    Beata Toijala, s. 10.02.1656 Teisko, Padustaipale
    Martinus Toijala, s. 12.11.1657 Teisko, Padustaipale, k. 06.12.1657 Teisko, Padustaipale
    Jaakoppi Toijala, Toijalan isäntä 1679-1699, s. 28.11.1658 Teisko, Padustaipale, k. 1716 Teisko, Padustaipale
    Yrjö Toijala, s. 26.05.1661 Teisko, Padustaipale
    Johannes Toijala, s. 02.06.1663 Teisko, Padustaipale
    Antti Toijala, s. 18.11.1665 Teisko, Padustaipale
    Tuomas Toijala, Sotilas, sotilasvirkatalon lampuoti., s. 18.03.1668 Teisko, Padustaipale, k. 27.03.1743 Teisko, Saarlahti, Heikkilä
    Matti Toijala, s. 24.09.1671 Teisko, Padustaipale
    Matti Poukka e. Toijala, s. 19.11.1673 Teisko, Padustaipale. Tauluun 72
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 74
    X Jaakko Erkinpoika Toijainen Seppä, Toijalan isäntä 1621-1658, k. 20.03.1659 Teisko, Padustaipale.

    Teiskon Padustaipaleen kylässä oli v. 1540 Taulaniemi ja kaksi Toijalaa, jotka kuitenkin pian yhtyivät, sekä Lörpys, joka hävisi parissakymmenessä vuodessa. Poukka merkittiin maakirjaan vasta v. 1544. Toijalasta erosi Haikka 1820-luvulla, mutta kummankin tilan osat ovat 1800-luvun jälkipuoliskolla uudelleen yhtyneet kantatilaansa.

    Jaakko Eerikinpoika oli seppä ja Toijalan isäntä 1620 - 1658. Poika Martti (Mårthen) on henkikir-jaan merkitty ensimmäisen kerran 1639 eli hän lienee syntynyt 1620-luvun puolivälissä. Jaakon en-simmäinen vaimo Magdalena (Maalin) on merkitty henkikirjaan vielä ainakin 1645, mutta ei enää 1650 - 1652
    (lähteet: SAY sekä HK 1650 katsottu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10642281).
    Toinen vaimo Brita on merkitty henkikirjaan ainakin jo 1656. HK 1658: Jaakko Erkinpoika on hen-kirahaa maksavana vaikkakin Brita on jo merkitty leskeksi. HK 1659 Leski Brita isännöi taloa, ei Jaakkoa. (Henkikirjat katsottu läänintileistä)
    Teiskon srk:n haudattujen kirja 1659: maaliskuu 20 pv haudattu Toijala S:l Jacob.
    Haudattujen kirja 1663, haudattu 18.10 Toijala "Mårthens moder", jonka täytyy tarkoittaa Britaa eli äitipuolta.
    .

    1. puoliso: Magdaleena Simontytär Toijainen. (Taulu 73) Magdaleena isännöi Toijalan tilaa vuonna 1659., k. Teisko, Padustaipale.

    Lapset:
    Martti Toijala e. Toijainen. Tauluun 73
    2. puoliso: Pirkko Toijainen k. 18.10.1663 Teisko, Padustaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 75
    IX Simo Mikonpoika Vanhatalo Savon Vanhatalon isäntä 1669-1697, s. Teisko, Savo, k. Teisko, Savo.

    Puoliso: Sofia Vanhatalo. (Taulu 72) k. Teisko, Savo.

    Lapset:
    Malin Vanhatalo, s. 14.05.1665 Teisko, Savo
    Valpuri Toijala o.s. Vanhatalo, Valpuri isännöi Toijalan tilaa miehensä vielä eläessä 1700-1708., s. 07.04.1667 Teisko, Savo, k. 04.04.1714 Teisko, Padustaipale
    Erikus Vanhatalo, s. 22.05.1669 Teisko, Savo
    Johannes Vanhatalo, s. 21.12.1671 Teisko, Savo
    Henrikus Vanhatalo, s. 25.03.1675 Teisko, Savo
    Sofia Vanhatalo, s. 03.04.1678 Teisko, Savo
    Matti Nalli e. Vanhatalo, Nallin isäntä 1709-1724, s. 20.09.1679 Teisko, Savo, k. 01.03.1741 Teisko, Kiimajoki
    Pirkko Poukka ent. Toijala o.s. Vanhatalo, s. 05.10.1682 Teisko, Savo. Tauluun 72
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 76
    VIII Matti Tuomaanpoika Ala-Pirilä Ala-Pirilän isäntä 1709-1723, s. 1656 Teisko, Värmälä, k. 17.12.1738 Teisko, Värmälä.

    1. puoliso: Liisa Matintytär Ala-Pirilä s. 1680, k. 24.01.1714 Teisko, Värmälä.

    Lapset:
    Pauli Ala-Pirilä, Ala-Pirilän isäntä 1724-1738, s. 1697 Teisko, Värmälä, k. 17.06.1780 Teisko, Värmälä
    Pertti Ala-Pirilä, Ala-Pirilän isäntä 1739-1763, s. 1700, k. 18.04.1780 Teisko, Värmälä
    Matti Ala-Pirilä, s. 29.06.1707 Teisko, Värmälä, k. 29.09.1710 Teisko, Värmälä
    Elina Ala-Pirilä, s. 16.05.1709 Teisko
    2. puoliso: Vihitty 11.07.1714 Teisko Maria Jaakontytär Ala-Pirilä. (Taulu 71) Pirilän emäntä, Maria kuoli 67-vuotiaana pistokseen., s. 2/1683 Teisko, k. 28.03.1750 Teisko, Värmälä.
    Lapset:
    Maria Poukka o.s. Ala-Pirilä, s. 30.04.1715 Teisko, Värmälä. Tauluun 71
    Marketta Pöllölä o.s. Ala-Pirilä, Pöllölän emäntä, Marketta kuoli 46-vuotiaana ''polttotautiin'' eli ankaraan kuumeeseen., s. 1720 Teisko, Värmälä, k. 21.09.1766 Teisko, Terälahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 77
    VII Matti Yrjönpoika Iso-Tahlo Iso-Tahlon isäntä 1759-1779. Matti kuoli 79-vuotiaana vanhuuden ''kremppoihin''., s. 1721 Teisko, Pohjankylä, k. 12.03.1800 Teisko, Pohjankylä.
    Vanhemmat Yrjö Matinpoika Iso-Tahlo e. Ala-Tuuhonen, s. 06.03.1693 Ruovesi, Pohjaslahti, k. Teisko, Pohjankylä ja Anna Jaakopintytär Iso-Tahlo, s. 1694 Teisko, k. 13.03.1737 Teisko, Pohjankylä (Taulusta 78).

    1. puoliso: Maria Heikintytär Iso-Tahlo. (Taulu 70) Iso-Tahlon miniä ja emäntä., s. 2/1722, k. 20.05.1779 Teisko, Pohjankylä.

    Lapset:
    Heikki Ala-Pirilä e. Tahlo, Ala-Pirilän isäntä 1769-1813, s. 25.12.1746 Teisko, Pohjankylä, k. 31.10.1825 Teisko, Värmälä
    Johannes Iso-Tahlo, Johannes kuoli vauvana ripuliin., s. 19.05.1749 Teisko, Pohjankylä, k. 19.11.1749 Teisko, Pohjankylä
    Maria Iso-Tahlo, s. 03.09.1750 Teisko, Pohjankylä, k. 04.09.1750 Teisko, Pohjankylä
    Juho Kurjenlahti e. Iso-Tahlo, Juho oli kotonaan Iso-Tahlossa renkinä naimisiin mennessään. Kurjenlahden vävy ja isäntä 1790-1825., s. 01.04.1754 Teisko, Pohjankylä, k. 16.05.1826 Teisko, Ahoinkylä
    Jooseppi Iso-Tahlo, Iso-Tahlon isäntä 1780-1806. Jooseppi kuoli 54-vuotiaana punatautiin., s. 11.03.1757 Teisko, Pohjankylä, k. 16.11.1811 Teisko, Pohjankylä
    Maria Pikku-Tahlo o.s. Iso-Tahlo, s. 20.09.1758 Teisko, Pohjankylä. Tauluun 70
    Jaakko Yli-Tahlo e. Iso-Tahlo, Yli-Tahlon isäntä 1805-1811. Jaakko kuoli 49-vuotiaana vatsavaivoihin., s. 28.04.1761 Teisko, Pohjankylä, k. 24.04.1811 Teisko, Pohjankylä
    Matias Iso-Tahlo, s. 07.04.1764 Teisko, Pohjankylä
    2. puoliso: Vihitty 16.04.1781 Teisko Pirkko Yrjöntytär Iso-Tahlo o.s. Kiman Sotilaan tytär, sotilaan vaimo, Iso-Tahlon emäntä., s. 23.07.1734 Teisko, Kiimajoki (sotilastorppa), k. 18.06.1806 Teisko, Pohjankylä.
    Vanhemmat Yrjö Heikinpoika Kiman, s. 1709, k. 08.10.1775 Teisko, Teiskola ja Marketta Martintytär Kiman o.s. Vähä-Kiimajoki, s. 1707 Teisko, Kiimajoki, k. 04.04.1786 Teisko, Kiimajoki, Iso-Kiimajoki eli Mattila.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 78
    VIII Yrjö Matinpoika Iso-Tahlo e. Ala-Tuuhonen Iso-Tahlon vävy ja isäntä 1728-1758, s. 06.03.1693 Ruovesi, Pohjaslahti, k. Teisko, Pohjankylä.
    Vanhemmat Matti Olavinpoika Ala-Tuuhonen e. Tuuhonen, k. 11/1716 Ruovesi, Pohjaslahti ja Anna Niilontytär Ala-Tuuhonen o.s. Pajulahti, k. 3/1717 Ruovesi, Pohjaslahti (Taulusta 79).

    1. puoliso: Anna Jaakopintytär Iso-Tahlo. (Taulu 77) s. 1694 Teisko, k. 13.03.1737 Teisko, Pohjankylä.

    Lapset:
    Kaarina Iso-Kahna ent. Mustaniemi o.s. Iso-Tahlo, s. 1720 Teisko, Pohjankylä
    Matti Iso-Tahlo, s. 1721 Teisko, Pohjankylä. Tauluun 77
    Heikki Iso-Tahlo, Kurun Pohjankapeen Kapeen räätäli. Heikki kuoli 78-vuotiaana pistokseen., s. 30.12.1727 Teisko, Pohjankylä, k. 04.03.1806 Kuru, Kapee, Ala-Kapee, Peltomäki
    Elisabeth Iso-Tahlo, s. 24.09.1732 Teisko, Pohjankylä
    2. puoliso: Vihitty 27.12.1737 Teisko Pirkko Juhontytär Iso-Tahlo o.s. Yrjölä Piika, s. 1716 Teisko, Jutila, k. 06.03.1796 Teisko, Pohjankylä. Kuoli hengenahdistukseen 80-vuotiaana.
    Vanhemmat Juho Heikinpoika Yrjölä, s. 11.10.1674 Teisko, Jutila, k. 22.11.1760 Teisko, Jutila ja Marketta Pertintytär Yrjölä o.s. Iso-Frantsi, s. 04.02.1677 Teisko, Tuhria, k. 12.01.1729 Teisko, Jutila.
    Lapset:
    Matteus Iso-Tahlo, s. 10.06.1750 Teisko, Pohjankylä, k. 15.07.1750 Teisko, Pohjankylä
    Heikki Iso-Tahlo, s. 18.05.1752 Teisko, Pohjankylä, k. 16.07.1752 Teisko, Pohjankylä
    Maria Iso-Tahlo, s. 23.06.1754 Teisko, Pohjankylä
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 79
    IX Matti Olavinpoika Ala-Tuuhonen e. Tuuhonen Pohjaslahden Ala-Tuuhosen isäntä 1690-1709, k. 11/1716 Ruovesi, Pohjaslahti.
    Vanhemmat Olavi Martinpoika Tuuhonen, s. 1641 Ruovesi, Pohjaslahti, k. 14.03.1697 Ruovesi, Pohjaslahti ja Eeva Tuuhonen, k. 1678 Ruovesi, Pohjaslahti (Taulusta 80).

    Puoliso: Vihitty 1681 Ruovesi Anna Niilontytär Ala-Tuuhonen o.s. Pajulahti. (Taulu 78) k. 3/1717 Ruovesi, Pohjaslahti.

    Lapset:
    Yrjö Iso-Tahlo e. Ala-Tuuhonen, s. 06.03.1693 Ruovesi, Pohjaslahti. Tauluun 78
    Matti Ala-Tuuhonen, s. 24.08.1695 Ruovesi, Pohjaslahti, k. 26.05.1697 Ruovesi, Pohjaslahti
    Maria Ala-Tuuhonen, s. 30.07.1699 Ruovesi, Pohjaslahti
    Tuomas Ala-Tuuhonen, Ala-Tuuhosen isäntä 1710-1748, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. 21.08.1748 Ruovesi, Pohjaslahti
    Johannes Ylä-Tuuhonen e. Ala-Tuuhonen, s. 24.11.1701 Ruovesi, Pohjaslahti, k. 20.12.1780 Ruovesi, Pohjaslahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 80
    X Olavi Martinpoika Tuuhonen Tuuhosen isäntä 1677-1695, s. 1641 Ruovesi, Pohjaslahti, k. 14.03.1697 Ruovesi, Pohjaslahti.
    Vanhemmat Martti Jaakonpoika Tuuhonen, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. jälkeen 1674 Ruovesi, Pohjaslahti ja Kerttu Vilpuksentytär Tuuhonen, k. Ruovesi, Pohjaslahti (Taulusta 81).

    1. puoliso: Eeva Tuuhonen. (Taulu 79) k. 1678 Ruovesi, Pohjaslahti.

    Lapset:
    Matti Ala-Tuuhonen e. Tuuhonen. Tauluun 79
    2. puoliso: Valpuri Tuuhonen k. 23.10.1698 Ruovesi, Pohjaslahti.
    Lapset:
    Aune Pajulahti o.s. Tuuhonen, Leski Tuuhoselta., s. 1670 Ruovesi, k. 07.04.1723 Ruovesi, Pajulahti
    Tuomas Tuuhonen, s. ennen 1697 Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 81
    XI Martti Jaakonpoika Tuuhonen Tuuhosen isäntä 1640-1674, lautamies 1647., s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. jälkeen 1674 Ruovesi, Pohjaslahti.

    Puoliso: Kerttu Vilpuksentytär Tuuhonen. (Taulu 80) k. Ruovesi, Pohjaslahti.

    Lapset:
    Juho Tuuhonen, Tuuhosen isäntä 1675-1676, s. Ruovesi, Pohjaslahti, k. Ruovesi, Pohjaslahti
    Olavi Tuuhonen, s. 1641 Ruovesi, Pohjaslahti. Tauluun 80
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 82
    V

    Lapsen äiti: Liisa (Elisabeth) Heikintytär Lahdenpohja o.s. Mäkipää. (Taulu 4). (Taulu 83) Piika Teiskon Taulaniemessä, Ala-Toikon Lahdenpohjan emäntä. Liisa kuoli 78-vuotiaana kuumeeseen., s. 13.11.1800 Teisko, Kovero, k. 12.02.1879 Kuru, Vaakaniemi.
    Liisa Heikintytär syntyi Mäkipään torpparin tyttäreksi, siirtyi piiaksi Taulaniemeen, synnytti aviottoman lapsen ja naitettiin Toikon pojalle, joka piti Lahdenpohjan torppaa.
    Liisan aviottomasta lapsesta Johannasta tuli myöhemmin Lahdenpohjan emäntä ja mieheksi tuli Taipaleen poika.

    LIISAN JA SISARUSTEN VANHEMMISTA:

    Mulla on tiedoissani Matti Antinpoika Ala-Toikon , myöh. Lahdenpohja, vaimona Liisa Heikintytär Mäkipää synt. 13.11.1800 Teisko, ilman tieoja vanhemmista vanhemmistaan. Sulla on samainen Liisa, jolla isänään Heikki Matinpoika Mäkipää, syntyisin Paksula ja äitinään Helena (Liisa) Erkintytär, jonka vanhemmat Erkki Jaakonpoika Kylmäniemi e. Mäkipää ja Anna Mikontytär. Vaan sekä isä että äiti ovat väärin, sillä a) Paksulassa Matti Matinpojalle ja Sofia Erkintyttärelle 12.5.1764 syntynyt poika Henrik kuoli 12.9.174 (HisKi), myöskään rippikirjassa ei Paksulassa ole tätä poikaa ja b) Kylmäniemen Erkin tytär, Mäkipäässä 17.5.1765 syntynyt Helena (Lena) Erkintytär meni naimisiin Joseph Erkinpojan kanssa 3.7.1791 ja pariskunta asutti Koveron Mustaniemeä.

    Siis keitä sitten olivatkaan Koveron Mäkipäätä 1800-alussa asuttaneet Heikki Matinpoika ja Liisa Erkintytär, rippikirjoissa Heikillä vain synt.vuosi 1764 ja Liisalla samoin 1765, ei synt.paikkoja.
    Mäkipään (aluksi Mäenpää) torpan edellisiä asukkaita: edellä mainittujen Erkki Jaakonpojan ja Anna Mikontyttären perhe muutti Mäkipäästä jo noin 1780 Kylmäniemeen ja tilalle tulivat Matti Matinpoika ja Maria Heikintytär, joilla pojat Matt ja Joseph. Teiskon rk:ssa 1784 – 1791 Mäkipäässä samat Matti ja Maria lapsineen, jotka sitten myös seuraavassa rk:ssa 1792 – 1794, mutta rk:ssa 1795-1800 sivulla 140 Mäkipäässä on Michel Ersson s. 16.9.1755, vaimo Anna Matintytär sekä lapsia. Samassa rk:ssa sivulla 164 näkyy sitten ensimmäisen kerran Heikki Matinpojan ja Liisa Erkintyttären perhe. Lapsilla on syntymäajat ja niiden avulla päästään eteenpäin tai siis oikeastaan taaksepäin.
    HisKin avulla ei löydy viiden ensimmäisen lapsen syntymätietoja , mutta naapuripitäjän Messukylän kastekirjasta (Messukylän syntyneitähän ei ole HisKissaä) löytyy Josephus s. 21.10.1792 ja Helena s. 10.1.1795. Vanhempansa olivat Kupin torppari Henr Matsson ja vaimo (vaimon nimi 1792 Lisa Henr ja 1795 Caisa Ericsdr). Sitten Messukylän rk:sta 1774 – 1786, jälkimmäisestä jaksosta sivulta 4 löytyy Kupin torppari Henric Mattson s 1764 ja vaimo Lisa Eriksdr s. 1765 ja näillä poika Eric 4.5.1791. Tämä Eric löytyy myös kastekirjasta oikealta päivältä. Ericuksen isänä torpp Henric Matsson ja äitinä Lisa Ersdr (siis vaimo ollut alusta alkaen Liisa Erkintytär, kahden seuraavan lapsen kastetiedoissa vain virhe äidin nimessä) Seuraavassa Messukylän rk:ssa 1793 – 1798 ovat edelleen Kupin sivulla 4 ja nyt lisänä edellä mainitut poika Joseph ja tytär Lena. SSHY:n kuva epäselvä, mutta Digi-arkistossa parempi ja sivumerkinnästä näkee, että perhe on ottanut muuttokirjan 21.9.1795 Kangasalle.
    Ja Kangasalan kastetuista löytyykin seuraavat kaksi lasta: tytär Stina Lisa s. 14.1.1797Tursolan Hannulassa (isä Henric lampuoti) ja tytär Anna 7.9.1799 Vägsiön Hunningo-torpassa (isä Henrik torp). Rippikirjasta 1792 – 1798 perhe löytyy sivulta 269 Hannulasta, jossa eht.merkinnät vain 1796 – 1797, sekä sivulla 86 Hunningossa, missä vain Heikki Matinpojan nimi merkitty.
    Kangasalta Heikki Matinpoika ja Liisa Erkintytär ovat tulleet Teiskoon Koveron Mäkipää-torppaan 1799 – 1800, sillä Kangasalla oli syntynyt Anna syyskuussa 1799 , mutta siellä 1797 syntynyt Stiina Lisa (Kristiina elisabet) kuoli Teiskossa Mäkipäässä kesäkuussa 1800.
    Näin on Heikki Matinpojan ja Liisa Erkintyttären perheen kulku edennyt Messukylän Kupilta Kangasalan kautta Teiskon Koveron Mäkipäähän. Vaan molempien syntyperä on vielä selvittämättä, mahtaako löytyäkään.

    Perhe muutti Mäkipäästä Kahanpään kylään Länsi-Teiskoon, jossa syntyi nuorin poika Heikki elokuussa 1809. Isä-Heikki oli jo kuollut edellisenä huhtikuuna. Heikki mainitaan kuollessaan "Randala Lbd" ja samoin pojan syntymässä isä merkitty Afl Lb.

    Rippikirjasta 1807 - 1812 Turun puoli, perheen löytää sivulta 61 sekä seuraavasta rk:sta sivulta 59.

    Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi.
    Vanhemmat Heikki Matinpoika Mäkipää, s. 1764, k. 05.04.1809 Teisko, Kahanpää ja Liisa Erkintytär Mäkipää, s. 1765, k. 01.04.1816 Teisko, Kahanpää (Taulusta 84).

    Lapset:
    Johanna Karoliina (äpärä) Lahdenpohja, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi. Tauluun 4
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 83
    V Liisa (Elisabeth) Heikintytär Lahdenpohja o.s. Mäkipää Piika Teiskon Taulaniemessä, Ala-Toikon Lahdenpohjan emäntä. Liisa kuoli 78-vuotiaana kuumeeseen., s. 13.11.1800 Teisko, Kovero, k. 12.02.1879 Kuru, Vaakaniemi.
    Liisa Heikintytär syntyi Mäkipään torpparin tyttäreksi, siirtyi piiaksi Taulaniemeen, synnytti aviottoman lapsen ja naitettiin Toikon pojalle, joka piti Lahdenpohjan torppaa.
    Liisan aviottomasta lapsesta Johannasta tuli myöhemmin Lahdenpohjan emäntä ja mieheksi tuli Taipaleen poika.

    LIISAN JA SISARUSTEN VANHEMMISTA:

    Mulla on tiedoissani Matti Antinpoika Ala-Toikon , myöh. Lahdenpohja, vaimona Liisa Heikintytär Mäkipää synt. 13.11.1800 Teisko, ilman tieoja vanhemmista vanhemmistaan. Sulla on samainen Liisa, jolla isänään Heikki Matinpoika Mäkipää, syntyisin Paksula ja äitinään Helena (Liisa) Erkintytär, jonka vanhemmat Erkki Jaakonpoika Kylmäniemi e. Mäkipää ja Anna Mikontytär. Vaan sekä isä että äiti ovat väärin, sillä a) Paksulassa Matti Matinpojalle ja Sofia Erkintyttärelle 12.5.1764 syntynyt poika Henrik kuoli 12.9.174 (HisKi), myöskään rippikirjassa ei Paksulassa ole tätä poikaa ja b) Kylmäniemen Erkin tytär, Mäkipäässä 17.5.1765 syntynyt Helena (Lena) Erkintytär meni naimisiin Joseph Erkinpojan kanssa 3.7.1791 ja pariskunta asutti Koveron Mustaniemeä.

    Siis keitä sitten olivatkaan Koveron Mäkipäätä 1800-alussa asuttaneet Heikki Matinpoika ja Liisa Erkintytär, rippikirjoissa Heikillä vain synt.vuosi 1764 ja Liisalla samoin 1765, ei synt.paikkoja.
    Mäkipään (aluksi Mäenpää) torpan edellisiä asukkaita: edellä mainittujen Erkki Jaakonpojan ja Anna Mikontyttären perhe muutti Mäkipäästä jo noin 1780 Kylmäniemeen ja tilalle tulivat Matti Matinpoika ja Maria Heikintytär, joilla pojat Matt ja Joseph. Teiskon rk:ssa 1784 – 1791 Mäkipäässä samat Matti ja Maria lapsineen, jotka sitten myös seuraavassa rk:ssa 1792 – 1794, mutta rk:ssa 1795-1800 sivulla 140 Mäkipäässä on Michel Ersson s. 16.9.1755, vaimo Anna Matintytär sekä lapsia. Samassa rk:ssa sivulla 164 näkyy sitten ensimmäisen kerran Heikki Matinpojan ja Liisa Erkintyttären perhe. Lapsilla on syntymäajat ja niiden avulla päästään eteenpäin tai siis oikeastaan taaksepäin.
    HisKin avulla ei löydy viiden ensimmäisen lapsen syntymätietoja , mutta naapuripitäjän Messukylän kastekirjasta (Messukylän syntyneitähän ei ole HisKissaä) löytyy Josephus s. 21.10.1792 ja Helena s. 10.1.1795. Vanhempansa olivat Kupin torppari Henr Matsson ja vaimo (vaimon nimi 1792 Lisa Henr ja 1795 Caisa Ericsdr). Sitten Messukylän rk:sta 1774 – 1786, jälkimmäisestä jaksosta sivulta 4 löytyy Kupin torppari Henric Mattson s 1764 ja vaimo Lisa Eriksdr s. 1765 ja näillä poika Eric 4.5.1791. Tämä Eric löytyy myös kastekirjasta oikealta päivältä. Ericuksen isänä torpp Henric Matsson ja äitinä Lisa Ersdr (siis vaimo ollut alusta alkaen Liisa Erkintytär, kahden seuraavan lapsen kastetiedoissa vain virhe äidin nimessä) Seuraavassa Messukylän rk:ssa 1793 – 1798 ovat edelleen Kupin sivulla 4 ja nyt lisänä edellä mainitut poika Joseph ja tytär Lena. SSHY:n kuva epäselvä, mutta Digi-arkistossa parempi ja sivumerkinnästä näkee, että perhe on ottanut muuttokirjan 21.9.1795 Kangasalle.
    Ja Kangasalan kastetuista löytyykin seuraavat kaksi lasta: tytär Stina Lisa s. 14.1.1797Tursolan Hannulassa (isä Henric lampuoti) ja tytär Anna 7.9.1799 Vägsiön Hunningo-torpassa (isä Henrik torp). Rippikirjasta 1792 – 1798 perhe löytyy sivulta 269 Hannulasta, jossa eht.merkinnät vain 1796 – 1797, sekä sivulla 86 Hunningossa, missä vain Heikki Matinpojan nimi merkitty.
    Kangasalta Heikki Matinpoika ja Liisa Erkintytär ovat tulleet Teiskoon Koveron Mäkipää-torppaan 1799 – 1800, sillä Kangasalla oli syntynyt Anna syyskuussa 1799 , mutta siellä 1797 syntynyt Stiina Lisa (Kristiina elisabet) kuoli Teiskossa Mäkipäässä kesäkuussa 1800.
    Näin on Heikki Matinpojan ja Liisa Erkintyttären perheen kulku edennyt Messukylän Kupilta Kangasalan kautta Teiskon Koveron Mäkipäähän. Vaan molempien syntyperä on vielä selvittämättä, mahtaako löytyäkään.

    Perhe muutti Mäkipäästä Kahanpään kylään Länsi-Teiskoon, jossa syntyi nuorin poika Heikki elokuussa 1809. Isä-Heikki oli jo kuollut edellisenä huhtikuuna. Heikki mainitaan kuollessaan "Randala Lbd" ja samoin pojan syntymässä isä merkitty Afl Lb.

    Rippikirjasta 1807 - 1812 Turun puoli, perheen löytää sivulta 61 sekä seuraavasta rk:sta sivulta 59.

    Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi.
    Vanhemmat Heikki Matinpoika Mäkipää, s. 1764, k. 05.04.1809 Teisko, Kahanpää ja Liisa Erkintytär Mäkipää, s. 1765, k. 01.04.1816 Teisko, Kahanpää (Taulusta 84).

    Lapset:
    Johanna Karoliina (äpärä) Lahdenpohja, s. 08.08.1822 Teisko, Taulaniemi. Tauluun 4
    1. puoliso: Vihitty 28.12.1822 Teisko Matti Antinpoika Lahdenpohja e. Ala-Toikko Ala-Toikon pojasta Lahdenpohjan torppari. Matti kuoli kaksi päivää ennen vaimoaan kuumeeseen. Haudattiin molemmat 23.2.1800 Kuruun., s. 20.02.1800 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.02.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko. Toikon talon poika nuori-isäntä Matts Andersson Waakaniemen Toikolta ja piika Elisabeth Henricsdotter Teiskon Taulaniemeltä muuttivat asuttamaan Waakaniemen Lahdenpohjan torppaa.
    Matts Anderssonin veli Joel Andersson jäi kotitilalle isännäksi.
    Vanhemmat Antti Yrjönpoika Ala-Toikko, s. 20.10.1763 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.09.1843 Kuru, Vaakaniemi ja Maija Juhontytär Ala-Toikko, s. 11.12.1766, k. 23.07.1843 Kuru, Vaakaniemi.
    Lapset:
    Jooseppi Lahdenpohja, s. 04.03.1826 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 21.11.1842 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Eeva Mäkelä o.s. Lahdenpohja, Muutti 13.1.1840 Hämeenkyröön ja takaisin kotiin 1854 ja sai tytön. Lahdenpohjan tytär ja piika. Eeva oli Vaakaniemen Leppälahden Sarven piika naimisiin mennessään. Leveelahdessa piikana 1856-57, piikana Lahdenpohjassa 1857-58, Myllärissä 1858-60, Leppälahdessa 1860-61, Sarvissa 1861-62, Parkunkosken sahalla 1862-, s. 11.12.1827 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Maria Henrika Lahdenpohja, Mariaalla oli viallinen jalka ja oli töihin kykenemätön, ripitetty salavuoteudesta. maria muutti vuonna 1892 Vaakaniemen Leppälahden Sarven torppaan. Rippikirjaan merkitty ammatin kohdalle äiti ja itsellinen., s. 01.09.1829 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 01.01.1904 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Sarvijärvi
    Anna Kaisa Lahdenpohja, Piikana Petäjälammin Pohjan talossa 1851-55, Ikosella 1855-57, Peteniemella (Petäjäniemi) 1857-58, Karjulan Peltoniemen torpassa 1858-60, missä meni naimisiin 14.7.1860, Karjulan Koivistolla 1860-66 ja muutti perheineen Ruovedelle 6.11.1866, s. 12.11.1831 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 1911 Ruovesi
    Agatha Vilhelmiina Lahdenpohja, Piika Ala-Toikossa 1849-60, Olkitaipaleen Myllärissä 1860-61, Karjulan Tyrkkölässä 1861-65, muutti Teiskoon 25.10.1865, s. 11.12.1834 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Antti Lahdenpohja, Renkinä Olkitaipaleen Lahdenperässä 1855-56, Riihikoskella 1856-57, s. 02.02.1837 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko, k. 1912
    Helena (Leena) Lahdenpohja, Piikana Ylä-Toikossa 1854-55, Olkitaipaleen Wetikossa 1855-56, Koskella 1856-57, kotonaan Lahdenpohjassa 1857-58, muutti Kurusta v.1864 Teiskoon Jutilan Ylöselle vuoteen 1865, Teiskon Pöllölään 1865-66, Leponiemessä 1866-67, Saarilahden Paksulassa 1867-68, jossa avioitui ja muutti miehensä kanssa Värmälän Pispalan torppariksi., s. 09.02.1840 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Amanda Evelina Ahlqvist o.s. Lahdenpohja, Piikana Ala-Toikossa 1863-65, muutti 25.10.1865 Teiskoon Saarilahden Paksulaan, josta muutti 25.10.1868 Tampereelle ja takaisin Teiskoon v.1868 Kurjenlahteen vuoteen 1869, Pöllölässä 1869, Teiskon Leppälahden kylän Rikalan talossa 1869-70, Kämmenniemen Tonissa 1870-73, jossa avioitui, sai lapsen ja muutti perheineen 1.11.1873 Tampereelle., s. 25.02.1845 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 84
    VI Heikki Matinpoika Mäkipää Messukylän Kupin torppari, Kangasalan Hunningon torppari, Teiskon Mäkipään torppari., s. 1764, k. 05.04.1809 Teisko, Kahanpää.

    Puoliso: Liisa Erkintytär Mäkipää. (Taulu 83). (Taulu 82) s. 1765, k. 01.04.1816 Teisko, Kahanpää.

    Lapset:
    Erkki Mäkipää, s. 04.05.1791 Messukylä, Kupi
    Jooseppi Mäkipää, s. 21.10.1792 Messukylä, Kupi
    Helena Mäkipää, s. 10.01.1795 Messukylä, Kupi
    Kristiina Elisabeth Mäkipää, s. 23.01.1797 Kangasala, Tursola, Hannula, k. 26.06.1800 Teisko, Kovero
    Anna Mäkipää, s. 07.09.1799 Kangasala, Vägsiö, Hunningo
    Liisa (Elisabeth) Lahdenpohja o.s. Mäkipää, s. 13.11.1800 Teisko, Kovero. Tauluun 83
    Maria Mäkipää, s. 17.03.1804 Teisko, Kovero
    Johannes Mäkipää, s. 05.03.1805 Teisko, Kovero
    Heikki Rantala, s. 17.08.1809 Teisko, Kahanpää
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 85
    IV Matti Matinpoika Ala-Toikko e. Ylä-Toikko Talollinen., s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.01.1885 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko. Huhtilato oli Ylä-Toikon torppa. Vävy kuului samaan Toikon "klaaniin".
    Se on lähtöisin 1400-luvulta Vesilahdelta, mistä lähti asuttamaan Hämetta "savuvälein" kuten Kustaa Vaasa määräsi.
    Kun Ala-Toikko autioitui Isovihan aikana (Isoviha on Suuren Pohjan sodan (1700-21) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721. Se oli venäläisten ylivallan aikaa Suomessa.) tulivat uudet asukkaat ruoveden Tyrnin talosta. Matti Lipposen veli kertoi, että Tyrnit kuuluivat siihen isoon "klaaniin". Ennenvanhaan etäisiinkin sukulaisiin pidettiin yhteyttä.
    Vanhemmat Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 86) ja (Taulusta 87).
    Ala-Toikon vanhoja aittoja 1800-luvulta.

    1. puoliso: Vihitty 27.12.1840 Kuru Eeva Joelintytär Ala-Toikko. (Taulu 3) Emäntä, kuoli synnytykseen, s. 17.01.1823 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli 42-vuotiaana nuorimman lapsen (Wilhelm) synnytykseen.
    Wihelm kuoli vuoden ikäisenä. Kaksi aikaisemmin syntynyttä lastakin
    kuoli varsin nuorena (alle 2-vuotiaina). Wilhelmina kuoli 09.04.1854 kahdentoista päivän ikäisenä. Kovia kokenut perhe.
    Vanhemmat Joel Antinpoika Ala-Toikko, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi ja Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 111) ja (Taulusta 112).
    Ala-Toikon perinnemaisemaa tilan päärekennuksen edestä kuvattuna. Taustalla on Näsijärvi, jonka rannasta Ala-Toikon kohdalla on kivikautinen löydös. Hyvät metsästys- ja kalastusalueet lähellä ja maaperä soraa ja kalliota.

    Lapset:
    Manu Aukusti Ala-Toikko, Ala-Toikon isäntä, minkä jälkeen Toikkonen omi tilan kepulikonstilla. Sakotettu ensi kerran luvattomasta viinan myymisestä vuonna 1884., s. 14.03.1841 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.06.1898 Kuru, Vaakaniemi
    Helena Ala-Toikko, s. 15.03.1844 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.07.1846 Kuru, Vaakaniemi
    Matti Hellsten e. Ala-Toikko, Muutti Tampereelle 1.10.1864, s. 05.02.1846 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.03.1887 Tampere
    Kustaa Ala-Toikko, s. 24.05.1848 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.06.1848 Kuru, Vaakaniemi
    Maria (Maja) Lahdenpohja o.s. Ala-Toikko, s. 24.04.1849 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 3
    Karoliina Ala-Toikko, s. 14.05.1852 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.03.1853 Kuru, Vaakaniemi
    Vilhelmiina Ala-Toikko, s. 29.03.1854 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.04.1854 Kuru, Vaakaniemi
    Kalle Ala-Toikko, s. 01.06.1855 Kuru, Vaakaniemi, k. 09.05.1859 Kuru, Vaakaniemi
    Juho Alanen e. Ala-Toikko, Hätäkaste, asui kotonaan poikamiehenä. Sai armeijassa nimen Alanen., s. 28.02.1859 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.11.1890 Kuru, Vaakaniemi, Alatoikko
    Vilhelmiina Ala-Toikko, s. 20.06.1861 Kuru, Vaakaniemi, k. 20.12.1861 Kuru, Vaakaniemi
    Hilma Ala-Toikko, s. 01.02.1863 Kuru, Vaakaniemi, k. 02.05.1864 Kuru, Vaakaniemi
    Vilhelmi Ala-Toikko, s. 06.04.1865 Kuru, Vaakaniemi, k. 30.08.1866 Kuru, Vaakaniemi
    2. puoliso: Vihitty 15.12.1865 Kuru Valpuri Danielintytär Ala-Toikko o.s. Leveelahti Keveelahden torpparin tytär, Ala-Toikon vanha emäntä, s. 18.04.1816 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 21.09.1881 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat Taneli Matinpoika Leveelahti, s. 22.11.1780 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 16.01.1841 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Valpuri Joosepintytär Leveelahti o.s. Tienari, s. 30.04.1785 Kuru, Olkitaipale, k. 07.11.1864 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Ala-Toikon vanha venevaja Näsijärven rannalla.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 86
    V Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat Henrik Matinpoika Ylä-Toikko, s. 19.05.1736 Kuru, Vaakaniemi, k. 18.08.1805 Kuru, Vaakaniemi ja Juliana Gabrielintytär Ylä-Toikko o.s. Sahlberg, s. 22.09.1733 Teisko, Kaitalahti, k. 29.01.1792 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 88).

    1. puoliso: Vihitty 24.06.1783 Kuru Valpuri Matintytär Ylä-Toikko o.s. Myllymaa Ylä-Toikon emäntä, s. 29.04.1758 Kuru, Sontu, k. 11.02.1810 Kuru, Vaakaniemi. Kuoli lavantautiin 52-vuotiaana.
    Vanhemmat Matti Petterinpoika Myllymaa e. Flinck, s. 19.02.1730 Teisko, Kulju, k. 13.03.1803 Kuru, Sontu ja Anna Antintytär Myllymaa o.s. Heikkilä, s. 20.11.1722 Kuru, Karjula, k. 21.04.1805 Kuru, Sontu.

    Lapset:
    Kaapo Ylä-Toikko, Ylä-Toikon isäntä -1826. Kaapo muutti perheineen Toikolta 4.6.1826 Ikaalisten Iso-Röyhiön Riekkolaan isännäksi 1826-1829, jonka jälkeen isäntänä Kiialan Kinnarissa., s. 31.03.1784 Kuru, Vaakaniemi
    Henrik Ylä-Toikko, s. 13.03.1786 Kuru, Vaakaniemi, k. 12.08.1792 Kuru, Vaakaniemi
    Anna Ylä-Toikko, s. 12.03.1788 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.08.1788 Kuru, Vaakaniemi
    Saara Ylä-Toikko, s. 18.11.1789 Kuru, Vaakaniemi, k. 19.08.1792 Kuru, Vaakaniemi
    Ulla Lörpys o.s. Ylä-Toikko, s. 28.05.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 17.04.1858 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää
    Anna Ylöjärvi o.s. Ylä-Toikko, Ylä-Toikon tytär, Kovetun torpan Ylöjärven emäntä., s. 29.06.1795 Kuru, Vaakaniemi, k. 12.04.1874 Ruovesi, Murole, Kovettu
    Liisa Kauppila o.s. Ylä-Toikko, Todennäköisesti Yrjön lasten takia heidän äitinsä Liisan annettiin elatuksekseen pitää Kauppilan meijeriä, koska Juho Tienarin albumeista löytyi oheinen kuva jonka takana oli maininta Kauppilan meijerska., s. 09.01.1799 Kuru, Vaakaniemi, k. 14.03.1868 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    2. puoliso: Vihitty 29.07.1810 Kuru Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale. (Taulu 85). (Taulu 87) Taipaleen tytär, Toikon torpan Huhtiladon emäntä, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi. Kuollut lavantautiin 52-vuotiaana.
    Vanhemmat Matias Yrjönpoika Taipale, s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 04.05.1831 Kuru, Olkitaipale ja Aune Antintytär Taipale o.s. Kapee, s. 16.05.1758 Kuru, Pohjankapee, k. 23.04.1833 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 6).
    Lapset:
    Matti Ala-Toikko e. Ylä-Toikko, s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 85
    Antti Ylä-Toikko, s. 17.12.1812 Kuru, Vaakaniemi, k. 03.05.1814 Kuru, Vaakaniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 87
    V Valpuri Matiaksentytär Ylä-Toikko o.s. Taipale Taipaleen tytär, Toikon torpan Huhtiladon emäntä, Ylä-Toikon emäntä, s. 22.04.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 25.07.1857 Kuru, Vaakaniemi. Kuollut lavantautiin 52-vuotiaana.
    Vanhemmat Matias Yrjönpoika Taipale, s. 21.01.1755 Kuru, Olkitaipale, k. 04.05.1831 Kuru, Olkitaipale ja Aune Antintytär Taipale o.s. Kapee, s. 16.05.1758 Kuru, Pohjankapee, k. 23.04.1833 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 6).

    1. puoliso: Vihitty 30.05.1803 Kuru Matti Antinpoika Taipale Matti oli Poikeluksen Vilpusniemen renki naimisiin mennessään, Taipaleen vävy, ei isäntänä. Matti kuoli 32-vuotiaana katarrikuumeeseen., s. 1777 Kuru, Olkitaipale, k. 15.01.1809 Kuru, Olkitaipale.

    Lapset:
    Juho Taipale, s. 20.06.1803 Kuru, Olkitaipale
    Helena (Leena) Huhtilato o.s. Taipale, Helena oli Ylä-Toikon piika naimisiin mennessään., s. 31.01.1805 Kuru, Olkitaipale
    2. puoliso: Vihitty 29.07.1810 Kuru Matti Henrikinpoika Ylä-Toikko. (Taulu 86). (Taulu 85) Ylä-Toikon poika, Toikon torpan Huhtilahon isäntä, Ylä-Toikon isäntä 1789-1809, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi, k. 15.10.1845 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat Henrik Matinpoika Ylä-Toikko, s. 19.05.1736 Kuru, Vaakaniemi, k. 18.08.1805 Kuru, Vaakaniemi ja Juliana Gabrielintytär Ylä-Toikko o.s. Sahlberg, s. 22.09.1733 Teisko, Kaitalahti, k. 29.01.1792 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 88).
    Lapset:
    Matti Ala-Toikko e. Ylä-Toikko, s. 10.04.1811 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 85
    Antti Ylä-Toikko, s. 17.12.1812 Kuru, Vaakaniemi, k. 03.05.1814 Kuru, Vaakaniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 88
    VI Henrik Matinpoika Ylä-Toikko Ylä-Toikon talollinen 1757-1788, lautamies 1766-1771., s. 19.05.1736 Kuru, Vaakaniemi, k. 18.08.1805 Kuru, Vaakaniemi. Kurun Yli_Toikon isäntä 1757-1788 .Lautamies 1766-1771.
    Vanhemmat Matti Matinpoika Ylä-Toikko e. Tyrni, s. 21.09.1710 Ruovesi, Räminki(pohja), k. 05.09.1779 Kuru, Vaakaniemi ja Maria Matintytär Ylä-Toikko o.s. Kopola, s. 1714 Keuruu, Multia, Sinervämäki, k. 18.01.1791 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 89).

    1. puoliso: Vihitty 01.11.1755 Kuru Juliana Gabrielintytär Ylä-Toikko o.s. Sahlberg. (Taulu 86). (Taulu 87) Ylä-Toikon emäntä, s. 22.09.1733 Teisko, Kaitalahti, k. 29.01.1792 Kuru, Vaakaniemi. Juliana asui vuosina 1735-1744 vanhempiensa kanssa
    Ruoveden Väärinmajan Työröllä.
    Vuosina 1752-1755 palkollisena Vaakaniemen Toikolla ja
    vuodesta 1755 emäntänä avoiduttuaan Yli_Toikon pojan
    Henricin kanssa.
    Vanhemmat Gabriel Eskonpoika Sahlberg, s. 1693 Ruotsi, Skaraborg, k. 09.09.1744 Ruovesi, Hyyrylä ja Eeva (Heva) Juliaana Antintytär Halle, s. 1699 Kuru, Hainari, k. 13.04.1788 Kuru, Vaakaniemi, Toikko (Taulusta 106).

    Lapset:
    Heta Ylä-Toikko, s. 05.06.1757 Kuru, Vaakaniemi, k. 16.11.1817 Kuru, Sontu, Myllymaa, Lammi
    Matti Ylä-Toikko, s. 07.02.1759 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 86
    Kaisa Lahdenpohja o.s. Ylä-Toikko, Toikon tytär, Lahdenpohjan emäntä, Toikon itsellinen., s. 27.03.1760 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.01.1810 Kuru, Vaakaniemi
    Maria Kruse o.s. Ylä-Toikko, s. 07.06.1762 Kuru, Vaakaniemi, k. 18.03.1810 Kuru, Pohjankapee, Koivisto
    Henrik Tanhuanpää e. Ylä-Toikko, Ylä-Toikon Tanhuanpään isäntä., s. 27.03.1764 Kuru, Vaakaniemi, k. 02.03.1828 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko
    Petteri Ylä-Toikko, s. 27.06.1765 Kuru, Vaakaniemi
    Anna Yli-Hankala o.s. Ylä-Toikko, Ylä-Toikon tytär, Yli-Hankalan miniä ja emäntä. Anna kuoli 40-vuotiaana hermokuumeeseen., s. 11.11.1769 Kuru, Vaakaniemi, k. 13.02.1810 Teisko, Pengonpohja
    Helena (Leena) Lahdenpohja o.s. Ylä-Toikko, Ylä-Toikon tytär, piika, Lahdenpohjan torpan emäntä., s. 12.08.1773 Kuru ,Vaakaniemi, k. 07.07.1852 Kuru, Vaakaniemi, Toikko
    2. puoliso: Vihitty 04.11.1792 Teisko Karin Yrjöntytär Ylä-Toikko ent. Yli-Hankala o.s. Rikala Emäntä Teiskon Ylä-Hankalassa, isännöi tilaa 1787-1789 ja sen jälkeen Kurun Yli-Toikossa., s. 06.02.1742 Teisko, Leppälahti, (kaksonen), k. 15.05.1810 Teisko, Pengonpohja, Yli-Hankala.
    Vanhemmat Yrjö Heikinpoika Rikala, s. 1704 Teisko, Leppälahti, k. 25.02.1764 Teisko, Leppälahti ja Anna Joonaanpoika Rikala o.s. Kekkonen, s. 09.11.1703 Ruovesi, Haukkaniemi, k. 13.05.1785 Teisko, Leppälahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 89
    VII Matti Matinpoika Ylä-Toikko e. Tyrni Ylä-Toikon talollinen 1749-1756, s. 21.09.1710 Ruovesi, Räminki(pohja), k. 05.09.1779 Kuru, Vaakaniemi.
    Kurun Ylä-Toikon isäntä v.1749-1756. Puumerkki, loiva iso S, vuodesta 1751.
    Vanhemmat Matti Henrikinpoika Tyrni e. Mantilo, s. Virrat, Uurainen, k. 01.04.1743 Kuru, Vaakaniemi, Toikko ja Valpuri Pekantytär Tyrni, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja (Taulusta 90).

    Puoliso: Vihitty 01.11.1731 Kuru Maria Matintytär Ylä-Toikko o.s. Kopola. (Taulu 88) Ylä-Toikon emäntä., s. 1714 Keuruu, Multia, Sinervämäki, k. 18.01.1791 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat Matti Matinpoika Kopola e. Paajanen, s. 1680 Keuruu, Haapamäki, k. 1730 Keuruu, Multia, Sinervämäki ja Valpuri Pekantytär Kopola, s. 1685 Keuruu, Multia, Sinervämäki, k. 00.04.1745 Jämsä (Taulusta 99).

    Lapset:
    Jooseppi Ylä-Toikko, s. 24.02.1734 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.06.1740 Kuru, Vaakaniemi
    Henrik Ylä-Toikko, s. 19.05.1736 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 88
    Maria Säynäväniemi o.s. Ylä-Toikko, Ylätoikon tytär ja Ylä-Toikon Säynäväniemen torpan emäntä., s. 19.08.1737 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.01.1804 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko
    Yrjö Ylä-Toikko, s. 05.03.1740 Kuru, Vaakaniemi
    Kirsti Ylä-Toikko, s. 13.06.1741 Kuru, Vaakaniemi, (kaksonen), k. 23.09.1768 Kuru, Vaakaniemi
    Juho Ylä-Toikko, Ylä-Toikon poika, Ylä-Toikon Tanhuanpään itsellinen., s. 13.06.1741 Kuru, Vaakaniemi, (kaksonen), k. 27.03.1821 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko, Tanhuanpää
    Petteri Ylä-Toikko, s. 17.05.1743 Kuru, Vaakaniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 90
    VIII Matti Henrikinpoika Tyrni e. Mantilo Ruoveden Rämingin Tyrnin talon vävy ja isäntä 1698-1727, muutti Kurun Vaakaniemen Toikon taloon. Kurun kirkonisäntä ja llukkari 1713., s. Virrat, Uurainen, k. 01.04.1743 Kuru, Vaakaniemi, Toikko. Tyrnin isäntä 1698-1727, muutti Toikolle.
    Kirkonisäntä 1713, Kurun lukkari 1713.
    Vanhemmat Henrik Erkinpoika Mantilo, s. Virrat, Uurainen, k. Virrat, Uurainen ja Marketta Mantilo, k. Virrat, Uurainen (Taulusta 91).

    Puoliso: Vihitty 13.03.1698 Ruovesi Valpuri Pekantytär Tyrni. (Taulu 89). (Taulu 117) Tyrnin tytär ja emäntä 1698-1727, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja.
    Vanhemmat Pekka Niilonpoika Tyrni, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, k. 25.04.1697 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja ja Anna Juhontytär, k. 25.04.1697 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja (Taulusta 95).

    Lapset:
    Pietari Toikko e. Tyrni, s. 29.05.1699 Ruovesi, Räminki(pohja). Tauluun 117
    Matti Tyrni, s. 21.02.1702 Ruovesi, Räminki(pohja)
    Marketta Tyrni, s. 03.03.1703 Ruovesi, Räminki(pohja), k. 4/1703
    Anna Tyrni, s. 24.11.1704 Ruovesi, Räminki(pohja)
    Jooseppi Tyrni, s. 04.08.1707 Ruovesi, Räminki(pohja)
    Matti Ylä-Toikko e. Tyrni, s. 21.09.1710 Ruovesi, Räminki(pohja). Tauluun 89
    Heikki Menlös e. Tyrni, Heikki kuoli 46-vuotiaana ennen viimeisen lapsensa syntymää keuhkotuberkuloosiin. Lukkari, aluksi kellonsoittaja, kanttori, kirkkovahti ja pappilan isäntärenki. 1686 lain jälkeen vastasi lukemisen ja kirjoittamisen opetuksesta. Lukkari oli vapautettu sotaväestä josta pilkkalause: "valmis kuin lukkari sotaan")., s. 03.05.1713 Ruovesi, Räminki(pohja), k. 05.05.1759 Kuru, Vaakaniemi, Toikko
    Maria Tyrni, s. 1716 Ruovesi, Räminki(pohja)
    Joosef Tyrni, s. 01.02.1719 Ruovesi, Räminki(pohja)
    Brita Tyrni, s. 21.09.1721 Ruovesi, Räminki(pohja)
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 91
    IX Henrik Erkinpoika Mantilo Mantilon isäntä 1689-1698, s. Virrat, Uurainen, k. Virrat, Uurainen.
    Vanhemmat Erkki Mikonpoika Mantilo, s. Virrat, Uurainen, k. Virrat, Uurainen ja Valpuri Mantilo, k. Virrat, Uurainen (Taulusta 92).

    Puoliso: Marketta Mantilo. (Taulu 90) k. Virrat, Uurainen.

    Lapset:
    Matti Tyrni e. Mantilo, s. Virrat, Uurainen. Tauluun 90
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 92
    X Erkki Mikonpoika Mantilo Mantilon isäntä 1669-88 , jätti tilan autioksi, josta poika jatkoi tilan pitoa vuoden tauon jälkeen., s. Virrat, Uurainen, k. Virrat, Uurainen.
    Vanhemmat Mikko Laurinpoika Mantilo, s. 1608 Virrat, Uurainen, k. 1678 Virrat, Uurainen ja Märtta Henrikintytär Mantilo, k. Virrat, Uurainen (Taulusta 93).

    Puoliso: Valpuri Mantilo. (Taulu 91) k. Virrat, Uurainen.

    Lapset:
    Henrik Mantilo, s. Virrat, Uurainen. Tauluun 91
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 93
    XI Mikko Laurinpoika Mantilo Mantilon isäntä 1636-68, s. 1608 Virrat, Uurainen, k. 1678 Virrat, Uurainen. Virtai Mantilon tilan isäntä 1636-1668.
    Elää yli 70-vuotiaaksi.
    Vanhemmat Lauri Henrikinpoika Mantilo, k. Virrat, Uurainen (Taulusta 94).

    Puoliso: Märtta Henrikintytär Mantilo. (Taulu 92) k. Virrat, Uurainen.

    Lapset:
    Erkki Mantilo, s. Virrat, Uurainen. Tauluun 92
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 94
    XII Lauri Henrikinpoika Mantilo Mantilon isäntä 1606-1635, k. Virrat, Uurainen.

    Lapset:
    Mikko Mantilo, s. 1608 Virrat, Uurainen. Tauluun 93
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 95
    IX Pekka Niilonpoika Tyrni Tyrnin isäntä 1677-1697 ,lautamies 1692-1693, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, k. 25.04.1697 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja. Ruoveden Sellvikin eli Räminkipohjan Tyrnin isäntä 1677-1697 ,lautamies 1692-1693.Kirkkoisäntä 1694.
    Vanhemmat Niilo Matinpoika Tyrni, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, k. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja ja Anna Olavintytär (Taulusta 96).

    Puoliso: Anna Juhontytär. (Taulu 90) Emäntä, k. 25.04.1697 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja. Anna Johansdotter ja miehensä Pehr Nilsson ja 5 heidän lastaan on
    haudattu 25.4.1697 Ruoveden hautausmaalle.

    Lapset:
    Valpuri Tyrni, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja. Tauluun 90
    Valpuri Tyrni
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 96
    X Niilo Matinpoika Tyrni Tyrnin isäntä 1647-1676, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, k. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja. Tyrnin isäntä 1647-1676.
    Talo jaetaan 1600-luvulla Tyrni ja Sellvik eli Rämi.
    Vanhemmat Matti Niilonpoika Tyrni, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja ja Pirkko Sipintytär Tyrni, k. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja (Taulusta 97).

    Puoliso: Anna Olavintytär. (Taulu 95)

    Lapset:
    Pekka Tyrni, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja. Tauluun 95
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 97
    XI Matti Niilonpoika Tyrni Tyrnin isäntä 1627-1646, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja. Tyrnin isäntä 1627-1646, lautamies 1636-1642.
    Sillankatsastusmies 1634, puumerkki 1635.
    Puumerkki kumollaan oleva tiimalasi.

    Sillankatsastusmies eli siltavouti:
    Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.

    Jahtivouti oli 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa kruunun vakinaisia virkamiehiä avustava virkailija jonka tehtäviin kuului petoeläinten kuten susien metsästysten toimeenpano ja metsäpalojen sattuessa sammutustöiden johtaminen. Tämä tehtävä lakkautettiin vuonna 1891 annetulla asetuksella.
    Vanhemmat Niilo Martinpoika Tyrni, k. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja (Taulusta 98).

    Puoliso: Pirkko Sipintytär Tyrni. (Taulu 96) k. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja.

    Lapset:
    Niilo Tyrni, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja. Tauluun 96
    Antti Tyrni, Tyrni jaettiin 1660-luvulla, Antti oli Tyrni II:n eli Rämin isäntä 1665-1679, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, k. 1693 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja
    Matti Toikko e. Tyrni, Matti muutti Tyrniltä Toikolle ja kuoli Toikon ns. vanhana isäntänä olematta päivääkään Toikon isäntänä., s. 1652 Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja, k. 05.09.1726 Kuru, Vaakaniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 98
    XII Niilo Martinpoika Tyrni Tyrnin isäntä 1607-1626, sotamies 1610-, k. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja. RÄMINGINPOHJA Rehinginpohia mk 1565, Rihengenpohja mk 1566,
    luettiin Rajalahteen 1567-68, Reminginpohia mk 1569, Reninginpohia
    mk 1570, Reminginpochio mk 1571.
    Tyrni
    MAUNU mk 1565-66, äv 1. Månss Peckainen mk 1565, Mångs Peckainen
    mk 1566. Sak Pirkkalan sk 15.12.1563 Jämingin Olavi t > Magnus
    Pettäinen (näin VA 2166 f. 5v, mutta pitänee olla Peccainen).
    MATTI MAUNUNPOIKA mk 1567-(n. 1606), äv 1. Madz Pechainen mk 1567,
    Madz Peccainen mk 1568, 1570-71, Madz Peckainen mk 1569. Hv 1571
    Röminginpochia: Madz Magnus(on) ku 5, hev 1, le 1, nk 0-0-0-0, la
    3, oa 26: 7, ny 3.375.
    Vuoden 1589 tarkastusmaakirjassa sanotaan Rämingin yhden äyrin
    tilan olevan på Wesilax sochns Dawidh j Ania Eremarck (VA 2401b f.
    602v). David oli Anian Heikkilän isäntänä 1586-1605. Ruoveden
    käräjillä 4.4.1628 Anian Heikkilän isäntä Antti Sipinpoika (1622-
    30) puolusti Rajalahden kylää vastaan oikeuksiaan Räminginpohjan
    niittyyn, joka hänen mukaansa sijaitsi på Törnij ärramark. Hän
    hävisi kuitenkin juttunsa, koska oikeus katsoi Anian menettäneen
    jo 1500-luvulla kaikki maansa Ruovedellä.

    Tyrnin tila osittain autio 1600-luvun alun.
    Niilo Martinpoika isäntänä 1607-1626.
    Lautamies 1624, maasotamies 1610-luvulla.

    Lapset:
    Matti Tyrni, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja. Tauluun 97
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 99
    VIII Matti Matinpoika Kopola e. Paajanen Kopolan isäntä 1705-1726, s. 1680 Keuruu, Haapamäki, k. 1730 Keuruu, Multia, Sinervämäki.
    Vanhemmat Matti Tuomaanpoika Paajanen e. Hokkanen, s. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö, k. 11.04.1731 Keuruu, Haapamäki, Simpsiö (Taulusta 100).

    Puoliso: Valpuri Pekantytär Kopola. (Taulu 89) Talon tytär, emäntä, muutti leskenä Jämsään., s. 1685 Keuruu, Multia, Sinervämäki, k. 00.04.1745 Jämsä.
    Vanhemmat Pekka Antinpoika Kopola e. Koponen, k. 1707 Keuruu, Sinervämäki ja Pirkko Juhontytär Kopola, s. 1665 Keuruu, k. 16.03.1740 Keuruu, Sinervämäki (Taulusta 105).

    Lapset:
    Maria Ylä-Toikko o.s. Kopola, s. 1714 Keuruu, Multia, Sinervämäki. Tauluun 89
    Pirkko Menlös o.s. Kopola, Pirkko kuoli 34-vuotiaana pistokseen keuhkopussintulehduksessa., s. 1721 Keuruu, Multia, Sinervämäki, k. 15.09.1755 Kuru, Vaakaniemi, Toikko
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 100
    IX Matti Tuomaanpoika Paajanen e. Hokkanen Simpsiön isäntä 1682, sen jälkeen talo autio, s. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö, k. 11.04.1731 Keuruu, Haapamäki, Simpsiö.
    Vanhemmat Tuomas Klemetinpoika Hokkanen, s. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö (Taulusta 101).

    Lapset:
    Matti Kopola e. Paajanen, s. 1680 Keuruu, Haapamäki. Tauluun 99
    Jaakko Haapamäki e. Paajanen, Haapamäen isäntä 1698-1727, s. 1678 Keuruu, Haapamäki, k. 1742 Keuruu
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 101
    X Tuomas Klemetinpoika Hokkanen s. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö.
    Vanhemmat Klemetti Niilonpoika Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki) e. Hokkanen, s. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä, k. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö ja Anna Laurintytär Hokkanen, k. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö (Taulusta 102).

    Lapset:
    Matti Paajanen e. Hokkanen, s. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö. Tauluun 100
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 102
    XI Klemetti Niilonpoika Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki) e. Hokkanen Simpsiön isäntä 1646-1668, lautamies 1666, s. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä, k. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö. Simpsiön tila oli ennen Clemet Nilssonin tuloa isännäksi autio.
    Simpsiö tila Keuruulla sijaitsi Seppälän kylän erämaalla.
    Vanhemmat Niilo Laurinpoika Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki) e. Hokkanen, s. 1563 Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä, k. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä ja Kristiina Olavintytär Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki, s. 1567 Mänttä-Vilppula, Vilppula, k. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä (Taulusta 103).

    Puoliso: Anna Laurintytär Hokkanen. (Taulu 101) k. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö.

    Lapset:
    Tuomas Hokkanen, s. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö. Tauluun 101
    Markus Hokkanen, Simpsiön isäntä 1669-1677, sen jälkeen renki ja itsellinen Liesjärvellä, s. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö, k. 1696 Keuruu, Liesjärvi
    Pekka Hokkanen, Simpsiön isäntä 1678-1681, muutti Keuruun Liesjärven Välkyn taloon ja sieltä Pohjanmaalle., s. Keuruu, Pihlajavesi, Simpsiö
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 103
    XII Niilo Laurinpoika Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki) e. Hokkanen Hokkasen isäntä 1604-1637, Löytänän eli Koukkulahden isäntä 1630, s. 1563 Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä, k. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä.
    Vanhemmat Lauri Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki) e. Hokkanen, k. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä (Taulusta 104).

    Puoliso: Vihitty 1594 Keuruu Kristiina Olavintytär Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki. (Taulu 102) s. 1567 Mänttä-Vilppula, Vilppula, k. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä.

    Lapset:
    Klemetti Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki) e. Hokkanen, s. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä. Tauluun 102
    Lauri Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki) e. Hokkanen, Hokkasen isäntä 1638-1678, s. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä, k. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 104
    XIII Lauri Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki) e. Hokkanen Löytänän isäntä 1571-1603, k. Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä. Löytänä eli Hokkanen oli Jacob Henrichssonin omistama v.1571 ,myöhemmin Liuksialan rälssiä.
    Rälssi tarkoittaa aatelisen omistaman tilan verovapautta.

    Lapset:
    Niilo Löytänä eli Hokkanen (Löytänämäki) e. Hokkanen, s. 1563 Mänttä-Vilppula, Vilppula, Keuruunkylä. Tauluun 103
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 105
    IX Pekka Antinpoika Kopola e. Koponen Kopolan isäntä 1680-1704, k. 1707 Keuruu, Sinervämäki. Keuruun Sinervämäen kylän Kopolan talon isäntä 1680-1704. Kopola oli Kangasalan erämaa-asutusta.
    Kopola kuuluu nykyään Multian kuntaan.

    Isojärvi-Kopolan kylä on Multian kunnan eteläisintä osaa ja sijaitsee osittain valtatie 18 varrella. Kylällä on noin 250 asukasta. Kylä sijaitsee vedenjakaja-alueella, joten maisemaa hallitsevat korkeat mäet ja eri suuntiin virtaavat purot. Hyväkasvuiset havumets��t ja järvet ovat myös oleellinen osa maisemaa. Suurimmat järvet ovat Termitty, Isojärvi ja Kulhapää. Kopola rajoittuu osaksi myös Sinervään. Kylän korkein kohta Urrilanmäki kohoaa 225 metrin korkeuteen
    .

    Puoliso: Pirkko Juhontytär Kopola. (Taulu 99) s. 1665 Keuruu, k. 16.03.1740 Keuruu, Sinervämäki.

    Lapset:
    Valpuri Kopola, s. 1685 Keuruu, Multia, Sinervämäki. Tauluun 99
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 106
    VII Gabriel Eskonpoika Sahlberg Korpraali, s. 1693 Ruotsi, Skaraborg, k. 09.09.1744 Ruovesi, Hyyrylä.

    Gabriel Sahlberg siirtyi v. 1720 Ruotsista Länsi-Göötanmaan rykmentistä
    Porin rykmenttiin, Ruoveden komppaniaan.
    Asui perheineen Teiskossa ja sitten Ruoveden Hyyrylässä.
    Mainitaan kirkonkirjoissa luku- ja kirjoitustaitoiseksi.

    Puoliso: Vihitty 02.07.1732 Teisko Eeva (Heva) Juliaana Antintytär Halle. (Taulu 88) s. 1699 Kuru, Hainari, k. 13.04.1788 Kuru, Vaakaniemi, Toikko. Eva Andersdotter Halle asui Toikolla 1760-1788.
    Vanhemmat Antti Niilonpoika Halle, s. Teisko, k. 22.01.1701 Riika ja Abigael Georgintytär von Segebade, s. 1668 Latvia, Riika, k. 13.03.1758 Teisko, Kuoranta (Taulusta 107) ja (Taulusta 108).

    Lapset:
    Pertti Sahlberg, s. 24.08.1732 Teisko
    Juliana Ylä-Toikko o.s. Sahlberg, s. 22.09.1733 Teisko, Kaitalahti. Tauluun 88
    Fredrik Sahlberg, s. 26.07.1735 Ruovesi
    Susanna Sahlberg, s. 18.06.1737 Ruovesi, Hyyrylä
    Hedvig Sahlberg, s. 29.09.1738 Ruovesi, Hyyrylä, k. 11.12.1803 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 107
    VIII Antti Niilonpoika Halle Esiratsastaja, komppanian majoittaja, Hainarin isäntä 1698-1699, s. Teisko, k. 22.01.1701 Riika. Anders Halle oli esiratsastaja kuninkaan kulkueen edellä.
    Porin rykmentin Ruoveden komppanian Furiiri (majoittaja)
    Kuningas Kaarla Kustaa XII joukoissa komppania määrättiin marssimaan v.1700 Riikaan.
    Komppania kiersi Suomenlahden kävellen.
    Anders kuoli Riiassa 22.1.1701 kulkutautiin.
    Kaarle XII 1697-1718. Kaarle XII kaatui Norjassa.
    Suuri Pohjan sota 1700-1721. Ruotsi soti Venäjää ,Tanskaa ja Puolaa vastaan.
    Isovihan aikaan 1710 Suomessa oli n.350 000 asukasta ja sodissa oli kaatunut
    n. 40 000 miestä ,armeijasta oli jäljellä enää n.10 000 miestä.

    VUOSILUKUJA:

    1280 Turun linna rakennetaan

    1293 Viipurin linna rakennetaan

    1300- Renesanssi kirjallisuudessa Italiassa

    1323 Pähkinäsaaren rauha, Novgorod luovuttaa Ruotsille Savon, Jääsken ja Äyräpään

    1397 Kalmarin Unioni, pohjoismaiden yhteinen kuningatar Margareeta, Tanskasta

    1400-1500 Renesanssi, rakennus- ja kuvaamataiteessa

    1448 Kirjapainotaito, Johannes Gutenbergin 1. painotyö valmistui

    1464 Novgorodilaisten ryöstöretkiä Äyräpäähän ja Kivennavalle

    1492 Kolumbus löysi Amerikan

    1495 Novgorodilaisten ryöstöretkiä Uudelle kirkolle ja Jääskeen

    1475 Olavinlinna rakennetaan

    1478 Novgorod liitetään Moskovaan

    1478 Venäläisten kostoretkiä Pohjanmaalle

    1489 -”- Juvalle, Jääskeen, Kivennavalle

    1495 Pitkä Viha alkaa, Viipurin pamaus

    1496 Venäläisten ryöstöretkiä Karjalaan, Savoon, Hämeeseen

    1517 Uskonpuhdistus, Martti Lutherin 95 teesiä ilmestyi

    1521 Kalmarin Unioni loppuu

    1523 Kustaa I Vaasa Ruotsin kuninkaaksi

    1543 Tavinsalmen kuninkaankartano perustetaan

    1548 Tavinsalmen hallintopitäjä perustetaan

    1550 Helsinki perustetaan Kustaa Vaasan määräyksestä

    1555-1557 Kustaa Vaasan Venäjän sota, Tavinsalmi autioitui

    1561 Viro Ruotsille

    1570 25-vuotinen Venäjän sota alkaa

    1581 Käkisalmi Ruotsi-Suomelle, Suomi korotetaan suuriruhtinaskunnaksi

    1595 Täyssinän rauha, Käkisalmen lääni Venäjälle

    1596-1597 Nuijasota, Jaakko Ilkka talonpoikien johtaja

    1609-1617 Venäjän sota

    1617 Stolbovan rauha, Ruotsin suurvalta-aika alkaa, Käkisalmen lääni ja Inkerinmaa Ruotsille, Kustaa II Aadolf 22 v.

    1617-1629 Puolan sota, Riika, Liivinmaa ja Preussin satamat Ruotsille

    1630-1648 Saksan sota. Ruotsille Etu-Pommeri, osa Taka-Pommeria, mm.Bremen

    1632 Lechvirran taistelu 3.-5.4. Pohjoissavolaista jalkaväkeä 334 miestä majuri Göran Wrangelin komennossa valtasi saaren soutaen sinne

    1632 Lytzenin taistelu 6.11. Kustaa II Aadolf kaatuu

    1652 Pietari Brahe perustaa Kuopion 1. kerran

    1655-1660 I Pohjan sota, Kaarle X Kustaa

    1657-1658 Tanskan sota. Ruotsille Skoone, Hallanti, Blekinge ja Bornholm. Norjalta Bohusin ja Trondheimin läänit vuoteen 1660

    1674-1679 Kaarle XI:n sotajakso

    1696-1697 Katovuodet, suuret kuolonvuodet Suomessa

    1700-1721 Suuri pohjan sota, Kaarle XII Ruotsin kuningas

    1703 Tsaari Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin

    1704-1709 Katovuodet

    1709 Pultavan taistelu, tappio Ruotsi-Suomelle

    1710 Riika, Pärnu ja Tallinna Venäjälle

    1713-1714 Venäjä miehittää Suomen

    1713-1721 ”Iso viha” venäläisten miehitysaika Suomessa

    1721 Uudenkaupungin rauha, suuri pohjan sota päättyy, raja halkaisee Kirvun kahtia. Venäjälle Viipuri, Karjalan kannnas, Laatokan Karjala, Inkeri,Viro ja Liivinmaa

    1741 ”Pikku Viha”, hattujen sota alkaa

    1741 Venäläiset mellastavat mm. Yli-Kuunussa

    1743 Turun rauha, hattujen sota päättyy, rajaksi tulee Kymijoki

    1746 Suomenlinna päätetään rakentaa

    1775 Kuningas Kustaa III perustaa Kuopion ja Tampereen kaupungit

    1808-1809 Suomen Sota, koko Suomi liitetään Venäjään

    1812 Vanha Suomi, Kirvukin, yhdistetään muuhun Suomeen.

    Puoliso: Abigael Georgintytär von Segebade. (Taulu 106). (Taulu 108) s. 1668 Latvia, Riika, k. 13.03.1758 Teisko, Kuoranta.
    Menetettyään miehensä ja poikansa Suuren Pohjansodan melskeissä
    Tämä aatelisnainen eli köyhänä ja unohdettuna syrjäisessä Teiskon pitäjän Kuorannassa.
    Hänet haudattiin Teiskon vanhaan kirkkoon, joka on nyttemmin purettu.
    Kirkkojärven niemellä sijainneen kirkon paikalle on pystytetty graniittinen paasi.
    Abigael tuomittiin Ruoveden käräjillä 29-30.3.1722 salavuoteudesta ja
    lapsesta luopumisesta kärsimään yhtenä sunnuntaina julkinen kirkkorangaistus, jalkapuu.

    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Olen viimeaikoina yrittänyt löytää jotain tietoa Abigail von Segebadenin myöhemmistä asuinpaikoista, mutta en ole onnistunut. Viimeisen merkinnän olen löytänyt Asutuksen yleisluettelosta vuodelta 1722 Kurun Keihäslahdesta jossa hän on vielä tyttärensä Evan kanssa. Kuolleeksihan hänet on merkitty Teiskon seurakunnassa 1758, mutta missä on asunut?

    Lähde: Marjatta Vallius os. Sarén.
    Vanhemmat Georg Segebade von Krummenhagen e. Segebaden, s. Saksa, Pommer, Stralsund (Taulusta 109).
    Abigael, Georg Segebade von Krummenhagenin tytär, eräs sukumme esiäiti eli pitkän elämän Suomen historian vaikeimpina aikoina Isonvihan raunioittaessa koko maan. Menetettyään miehensä ja isänsä Suuren Pohjansodan melskeissä, tämä aatelisnainen eli köyhänä ja unohdettuna syrjäisessä Teiskon pitäjän Kuorannassa. Hänen viimeinen leposijansa Teiskon vanhan puretun kirkon sijaintipaikalla, jonne kirkkoon hänet haudattiin 25.3.1758 90-vuotiaana, on nykyisin yhtä syrjäinen ja unohdettu kuin hänen elämänsä loppuvuodet. Ei edes polku johda kauniille Kirkkojärven niemelle, jossa kohoaa graniittinen paasi, kertoen vanhan jo hävineen kirkon sijaintipaikan. Paadessa on teksti Hic stetit templum primum Teiskoense. Salus a Deo nostro est sedente in throne et agno. Täällä sijaitsi Teiskon ensimmäinen kirkko. Kunnia Jumalallemme, joka valtaistuimella istuu ja karitsalle.

    Lapset:
    Eeva (Heva) Juliaana Halle, s. 1699 Kuru, Hainari. Tauluun 106
    Valpuri Halle, s. 1700 Kuru, Hainari
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 108
    VIII Abigael Georgintytär von Segebade s. 1668 Latvia, Riika, k. 13.03.1758 Teisko, Kuoranta.
    Menetettyään miehensä ja poikansa Suuren Pohjansodan melskeissä
    Tämä aatelisnainen eli köyhänä ja unohdettuna syrjäisessä Teiskon pitäjän Kuorannassa.
    Hänet haudattiin Teiskon vanhaan kirkkoon, joka on nyttemmin purettu.
    Kirkkojärven niemellä sijainneen kirkon paikalle on pystytetty graniittinen paasi.
    Abigael tuomittiin Ruoveden käräjillä 29-30.3.1722 salavuoteudesta ja
    lapsesta luopumisesta kärsimään yhtenä sunnuntaina julkinen kirkkorangaistus, jalkapuu.

    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Olen viimeaikoina yrittänyt löytää jotain tietoa Abigail von Segebadenin myöhemmistä asuinpaikoista, mutta en ole onnistunut. Viimeisen merkinnän olen löytänyt Asutuksen yleisluettelosta vuodelta 1722 Kurun Keihäslahdesta jossa hän on vielä tyttärensä Evan kanssa. Kuolleeksihan hänet on merkitty Teiskon seurakunnassa 1758, mutta missä on asunut?

    Lähde: Marjatta Vallius os. Sarén.
    Vanhemmat Georg Segebade von Krummenhagen e. Segebaden, s. Saksa, Pommer, Stralsund (Taulusta 109).
    Abigael, Georg Segebade von Krummenhagenin tytär, eräs sukumme esiäiti eli pitkän elämän Suomen historian vaikeimpina aikoina Isonvihan raunioittaessa koko maan. Menetettyään miehensä ja isänsä Suuren Pohjansodan melskeissä, tämä aatelisnainen eli köyhänä ja unohdettuna syrjäisessä Teiskon pitäjän Kuorannassa. Hänen viimeinen leposijansa Teiskon vanhan puretun kirkon sijaintipaikalla, jonne kirkkoon hänet haudattiin 25.3.1758 90-vuotiaana, on nykyisin yhtä syrjäinen ja unohdettu kuin hänen elämänsä loppuvuodet. Ei edes polku johda kauniille Kirkkojärven niemelle, jossa kohoaa graniittinen paasi, kertoen vanhan jo hävineen kirkon sijaintipaikan. Paadessa on teksti Hic stetit templum primum Teiskoense. Salus a Deo nostro est sedente in throne et agno. Täällä sijaitsi Teiskon ensimmäinen kirkko. Kunnia Jumalallemme, joka valtaistuimella istuu ja karitsalle.

    1. puoliso: Antti Niilonpoika Halle. (Taulu 107). (Taulu 106) Esiratsastaja, komppanian majoittaja, Hainarin isäntä 1698-1699, s. Teisko, k. 22.01.1701 Riika. Anders Halle oli esiratsastaja kuninkaan kulkueen edellä.
    Porin rykmentin Ruoveden komppanian Furiiri (majoittaja)
    Kuningas Kaarla Kustaa XII joukoissa komppania määrättiin marssimaan v.1700 Riikaan.
    Komppania kiersi Suomenlahden kävellen.
    Anders kuoli Riiassa 22.1.1701 kulkutautiin.
    Kaarle XII 1697-1718. Kaarle XII kaatui Norjassa.
    Suuri Pohjan sota 1700-1721. Ruotsi soti Venäjää ,Tanskaa ja Puolaa vastaan.
    Isovihan aikaan 1710 Suomessa oli n.350 000 asukasta ja sodissa oli kaatunut
    n. 40 000 miestä ,armeijasta oli jäljellä enää n.10 000 miestä.

    VUOSILUKUJA:

    1280 Turun linna rakennetaan

    1293 Viipurin linna rakennetaan

    1300- Renesanssi kirjallisuudessa Italiassa

    1323 Pähkinäsaaren rauha, Novgorod luovuttaa Ruotsille Savon, Jääsken ja Äyräpään

    1397 Kalmarin Unioni, pohjoismaiden yhteinen kuningatar Margareeta, Tanskasta

    1400-1500 Renesanssi, rakennus- ja kuvaamataiteessa

    1448 Kirjapainotaito, Johannes Gutenbergin 1. painotyö valmistui

    1464 Novgorodilaisten ryöstöretkiä Äyräpäähän ja Kivennavalle

    1492 Kolumbus löysi Amerikan

    1495 Novgorodilaisten ryöstöretkiä Uudelle kirkolle ja Jääskeen

    1475 Olavinlinna rakennetaan

    1478 Novgorod liitetään Moskovaan

    1478 Venäläisten kostoretkiä Pohjanmaalle

    1489 -”- Juvalle, Jääskeen, Kivennavalle

    1495 Pitkä Viha alkaa, Viipurin pamaus

    1496 Venäläisten ryöstöretkiä Karjalaan, Savoon, Hämeeseen

    1517 Uskonpuhdistus, Martti Lutherin 95 teesiä ilmestyi

    1521 Kalmarin Unioni loppuu

    1523 Kustaa I Vaasa Ruotsin kuninkaaksi

    1543 Tavinsalmen kuninkaankartano perustetaan

    1548 Tavinsalmen hallintopitäjä perustetaan

    1550 Helsinki perustetaan Kustaa Vaasan määräyksestä

    1555-1557 Kustaa Vaasan Venäjän sota, Tavinsalmi autioitui

    1561 Viro Ruotsille

    1570 25-vuotinen Venäjän sota alkaa

    1581 Käkisalmi Ruotsi-Suomelle, Suomi korotetaan suuriruhtinaskunnaksi

    1595 Täyssinän rauha, Käkisalmen lääni Venäjälle

    1596-1597 Nuijasota, Jaakko Ilkka talonpoikien johtaja

    1609-1617 Venäjän sota

    1617 Stolbovan rauha, Ruotsin suurvalta-aika alkaa, Käkisalmen lääni ja Inkerinmaa Ruotsille, Kustaa II Aadolf 22 v.

    1617-1629 Puolan sota, Riika, Liivinmaa ja Preussin satamat Ruotsille

    1630-1648 Saksan sota. Ruotsille Etu-Pommeri, osa Taka-Pommeria, mm.Bremen

    1632 Lechvirran taistelu 3.-5.4. Pohjoissavolaista jalkaväkeä 334 miestä majuri Göran Wrangelin komennossa valtasi saaren soutaen sinne

    1632 Lytzenin taistelu 6.11. Kustaa II Aadolf kaatuu

    1652 Pietari Brahe perustaa Kuopion 1. kerran

    1655-1660 I Pohjan sota, Kaarle X Kustaa

    1657-1658 Tanskan sota. Ruotsille Skoone, Hallanti, Blekinge ja Bornholm. Norjalta Bohusin ja Trondheimin läänit vuoteen 1660

    1674-1679 Kaarle XI:n sotajakso

    1696-1697 Katovuodet, suuret kuolonvuodet Suomessa

    1700-1721 Suuri pohjan sota, Kaarle XII Ruotsin kuningas

    1703 Tsaari Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin

    1704-1709 Katovuodet

    1709 Pultavan taistelu, tappio Ruotsi-Suomelle

    1710 Riika, Pärnu ja Tallinna Venäjälle

    1713-1714 Venäjä miehittää Suomen

    1713-1721 ”Iso viha” venäläisten miehitysaika Suomessa

    1721 Uudenkaupungin rauha, suuri pohjan sota päättyy, raja halkaisee Kirvun kahtia. Venäjälle Viipuri, Karjalan kannnas, Laatokan Karjala, Inkeri,Viro ja Liivinmaa

    1741 ”Pikku Viha”, hattujen sota alkaa

    1741 Venäläiset mellastavat mm. Yli-Kuunussa

    1743 Turun rauha, hattujen sota päättyy, rajaksi tulee Kymijoki

    1746 Suomenlinna päätetään rakentaa

    1775 Kuningas Kustaa III perustaa Kuopion ja Tampereen kaupungit

    1808-1809 Suomen Sota, koko Suomi liitetään Venäjään

    1812 Vanha Suomi, Kirvukin, yhdistetään muuhun Suomeen.

    Lapset:
    Eeva (Heva) Juliaana Halle, s. 1699 Kuru, Hainari. Tauluun 106
    Valpuri Halle, s. 1700 Kuru, Hainari
    2. puoliso: Raiskaaja ,venäläinen
    Lapset:
    Henrik (oäkta) Halle, s. 22.06.1718 Maaria, Karankylä, k. 11.07.1718 Lieto, Kilpijoki
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 109
    IX Georg Segebade von Krummenhagen e. Segebaden Rakennusmestari, luutnantti, vuodesta 1690 alkaen hänen virkatalonsa oli Kurun puustelli, s. Saksa, Pommer, Stralsund. George von Segebaden oli ennen sotilasuraansa rakennusmestari ja
    armeijan palvelukseen tultuaan hän oli 3 vuotta linnoittamassa Riikaa.
    Vuodesta 1683 hän oli Porin rykmentin Ruoveden komppanian luutnantti.
    V.1685 hän lahjoitti Kurun kirkkoon suomenkielisen raamatun
    Hänen virkatalonaan oli vuodesta 1690 Kurun Keihäslahden talo Kuru.
    Samalla paikalla sijaitsee nykyisin Kurun kirkko.
    Ruotsi aateloi veljekset 6.3.1684 nimellä Segebade von Krummenhagen.

    Aateliskirjassa Segebade von Krummenhagenien vaakuna on kuvattu heraldisesti seuraavalla tavalla. " Uti ett blått fält en silverfärgad stod eller balk på tvären mellan fyra silverfärgade stjärnor försedd med fem tinnar, på skölden en öppen tornerhjälm och däröver en halv hjort med utsträckta framfötter vändade sig till höger, kranssen och lövverket av blå och silver med varandra bemängda färger. " Eli sinisellä pohjalla hopeanvärinen palkki poikittain neljän hopeisen viisisakaraisen tähden välissä. Vaakunan päällä avoin turnajaiskypärä se sen yläpuolella puoli hirveä ojennetuin etujaloin kääntyneenä oikealle. Sininen ja hopeinen lehtiaihe molempia värejä.

    Samaan aikaan Georg von Segebadenin kanssa aateloitiin hänen veljensä, Riikan siviilituomioistuimen asessori ja sikäläisen Ruotsi-Suomen kenraalikuvernementin sihteeri (der Staatssekretär) Michael von Segebaden. Veljeksille annetussa aateliskirjassa sanotaan, että "KM (kungliga majestät) haluaa täten palauttaa entiselleen heidän esi-isiensä aatelisarvon ja antaa heille takaisin sen vaakunan ja vaakunakilven, jota heidän saksalaiset esi-isänsä ovat aikoinaan kantaneet, mutta josta he sotien ja muiden koettelemusten vuoksi sittemmin ovat joutuneet luopumaan". Veljesten aateloinnin yhtenä perusteena oli siis aikaisempi aatelisarvo. Ruotsissa nykyään elävän saksalaisperäisen von Segebaden sukuhaaran ja Segebade von Krummenhagen aatelissuvun välinen yhteys on jäänyt tutkijoilta kuitenkin avoimeksi. 1600-luvun alussa Pommeri ja siellä Stralsundin seutu joutuivat 30-vuotisessa sodassa tuhoisan hävityksen kohteeksi. Asukkaat pakenivat ja asumukset tuhottiin, joten täsmällisiä tietoja siltä ajalta on vaikea saada. Sekä Michael että Georg ovat kirjoittaneet nimekseen kuitenkin von Segebaden, kuten oheisista 1600-luvulta olevien asiakirjojen allekirjoituksista otetuista näytteistä ilmenee. Myös aateloinnin yhteydessä merkittiin heidän polveutuvan vanhasta pommerilaisesta von Segebaden suvusta.

    .
    Vanhemmat Segebaden, s. Saksa, Pommer, Stralsund, Krummenhagen (Taulusta 110).
    Nimikirjoitukset

    Lapset:
    Abigael von Segebade, s. 1668 Latvia, Riika. Tauluun 108
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 110
    X Segebaden s. Saksa, Pommer, Stralsund, Krummenhagen.

    Levottomien olojen vuoksi von Segebaden pakeni perheineen v.1628 Riikaan.
    Hän elätti perheensä kauppiaana.

    Von Segebaden suku Saksassa on hyvin vanhaa. Ruotsalainen sukututkija oikeusneuvos Emil Sundberg kirjassaan Ätten von Segebadens Krönika toteaa suvun olevan eräs Saksan vanhimmista aatelissuvuista, josta löytyy mainintoja jo 900-luvulta. Hän jatkaa, että suku luetaan Saksassa syntyperäisaatelistoon (der eingeborene Adel), jolla on aatelisarvo ilman erikseen annettua aateliskirjaa. Ruotsiin von Segebaden suku on muuttanut kahtena haarana. Toinen vapaaherrallisena sukuna Ruotsin ritarihuoneeseen merkitty on sammunut. Nykyinen Ruotsissa elävä von Segebaden aatelissuvun sukuhaara polveutuu kahdesta 1700-luvulla Ruotsiin muuttaneesta veljeksestä.

    .
    Von Segebaden suvun ruotsalaisen sukuhaaran vaakuna.

    Lapset:
    Georg Segebade von Krummenhagen e. Segebaden, s. Saksa, Pommer, Stralsund. Tauluun 109
    Mikael Segebade von Krummenhagen e. Segebaden, Riian kenraalikuvernöörin kansliapäällikkö, s. Saksa, Pommer, Stralsund, Krummenhagen
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 111
    V Joel Antinpoika Ala-Toikko Talollinen, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi. Joel Andersson oli kotitila Toikon isäntänä ja
    veli Matts Andersson Lahdenpohjan isäntänä.
    Lahdenpohja oli Ala_Toikon torppa.
    Vanhemmat Antti Yrjönpoika Ala-Toikko, s. 20.10.1763 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.09.1843 Kuru, Vaakaniemi ja Maija Juhontytär Ala-Toikko, s. 11.12.1766, k. 23.07.1843 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 113).

    Puoliso: Vihitty 04.07.1816 Teisko Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä. (Taulu 85). (Taulu 112) s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat Jooseppi Antinpoika Ala-Yrjölä, s. 02.04.1754 Teisko, Jutila ja Valpuri Erkintytär Ala-Yrjölä o.s. Kauppila, s. 22.11.1754 Teisko, Jutila, k. Teisko, Jutila (Taulusta 140).

    Lapset:
    Juho Kustaa Leppälahti e. Ala-Toikko, Ala-Toikosta tullut vävy isännäksi Leppälahteen isännäksi vuosiksi 1849-1868., s. 13.06.1817 Kuru, Vaakaniemi, k. 25.05.1878 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Matti Moisio e. Ala-Toikko, Matti kuoli 32-vuotiaana tapaturmaisesti., s. 14.08.1820 Kuru, Vaakaniemi, k. 29.06.1852 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Eeva Ala-Toikko, s. 17.01.1823 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 85
    Maija Peltoniemi o.s. Ala-Toikko, s. 13.06.1825 Kuru, Vaakaniemi, (kaksonen), k. 12.04.1888 Kuru, Hainari, Korpela
    Abraham Vaakkola e. Ala-Toikko, Ala-Toikon poika meni naimisiin Ala-Toikon piian kanssa., s. 13.06.1825 Kuru, Vaakaniemi, (kaksonen)
    Karoliina Helenius o.s. Ala-Toikko, Ala-Toikon tytär, Sepän vaimo., s. 02.11.1829 Kuru, Vaakaniemi, k. 21.09.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Seppälä
    Anna Ala-Toikko, Anna kuoli 16-vuotiaana ''andtäppaan''. Vaikeaa ja tukehduttavaa hengenahdistusta tarkoittavia sanoja kansankielessä ovat "sulku" eli "sulkutauti". D. Jusleniuksen mukaan sulkutauti on sama kuin latinan asthma eli hengenahdistus ja ruotsin bröstängia eli rinnanahtaus (ängia, saks. eng, ahdas). Elias Lönnrotin mukaan andtäppa on "hengen ahdistaja, salpaaja". Omien havaintojeni mukaan "sulkua" eli "sulkutautia" on käytetty lapsilla kuolinsyynä sekä hinkuyskän että kurkkumädän esiintymisen aikoina., s. 21.12.1831 Kuru, Vaakaniemi, k. 27.02.1848 Kuru, Vaakaniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 112
    V Leena (Helena) Joosepintytär Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä s. 04.04.1790 Teisko, Jutila, k. 08.02.1869 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat Jooseppi Antinpoika Ala-Yrjölä, s. 02.04.1754 Teisko, Jutila ja Valpuri Erkintytär Ala-Yrjölä o.s. Kauppila, s. 22.11.1754 Teisko, Jutila, k. Teisko, Jutila (Taulusta 140).

    1. puoliso: Vihitty 04.07.1816 Teisko Joel Antinpoika Ala-Toikko. (Taulu 111). (Taulu 85) Talollinen, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.05.1842 Kuru, Vaakaniemi. Joel Andersson oli kotitila Toikon isäntänä ja
    veli Matts Andersson Lahdenpohjan isäntänä.
    Lahdenpohja oli Ala_Toikon torppa.
    Vanhemmat Antti Yrjönpoika Ala-Toikko, s. 20.10.1763 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.09.1843 Kuru, Vaakaniemi ja Maija Juhontytär Ala-Toikko, s. 11.12.1766, k. 23.07.1843 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 113).

    Lapset:
    Juho Kustaa Leppälahti e. Ala-Toikko, Ala-Toikosta tullut vävy isännäksi Leppälahteen isännäksi vuosiksi 1849-1868., s. 13.06.1817 Kuru, Vaakaniemi, k. 25.05.1878 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Matti Moisio e. Ala-Toikko, Matti kuoli 32-vuotiaana tapaturmaisesti., s. 14.08.1820 Kuru, Vaakaniemi, k. 29.06.1852 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Eeva Ala-Toikko, s. 17.01.1823 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 85
    Maija Peltoniemi o.s. Ala-Toikko, s. 13.06.1825 Kuru, Vaakaniemi, (kaksonen), k. 12.04.1888 Kuru, Hainari, Korpela
    Abraham Vaakkola e. Ala-Toikko, Ala-Toikon poika meni naimisiin Ala-Toikon piian kanssa., s. 13.06.1825 Kuru, Vaakaniemi, (kaksonen)
    Karoliina Helenius o.s. Ala-Toikko, Ala-Toikon tytär, Sepän vaimo., s. 02.11.1829 Kuru, Vaakaniemi, k. 21.09.1893 Kuru, Vaakaniemi, Leppälahti, Seppälä
    Anna Ala-Toikko, Anna kuoli 16-vuotiaana ''andtäppaan''. Vaikeaa ja tukehduttavaa hengenahdistusta tarkoittavia sanoja kansankielessä ovat "sulku" eli "sulkutauti". D. Jusleniuksen mukaan sulkutauti on sama kuin latinan asthma eli hengenahdistus ja ruotsin bröstängia eli rinnanahtaus (ängia, saks. eng, ahdas). Elias Lönnrotin mukaan andtäppa on "hengen ahdistaja, salpaaja". Omien havaintojeni mukaan "sulkua" eli "sulkutautia" on käytetty lapsilla kuolinsyynä sekä hinkuyskän että kurkkumädän esiintymisen aikoina., s. 21.12.1831 Kuru, Vaakaniemi, k. 27.02.1848 Kuru, Vaakaniemi
    2. puoliso: Vihitty 09.09.1843 Kuru Juho Abraham Juhonpoika Ala-Toikko Ala-Toikon renki meni naimisiin talon leskiemännän kanssa., s. 25.07.1812 Kuru, k. 16.04.1892 Kuru, Vaakaniemi.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 113
    VI Antti Yrjönpoika Ala-Toikko Ala-Toikon isäntä 1795-1809, vanha isäntä., s. 20.10.1763 Kuru, Vaakaniemi, k. 04.09.1843 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat Yrjö Georgiuksenpoika Ala-Toikko e. Knuuttila, s. 1720 Teisko, Ahoinkylä, k. 22.02.1801 Kuru, Vaakaniemi ja Valpuri Pietarintytär Ala-Toikko o.s. Toikko, s. 01.05.1729 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.12.1769 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 114).

    Puoliso: Vihitty 13.05.1792 Ruovesi Maija Juhontytär Ala-Toikko. (Taulu 111). (Taulu 83). (Taulu 112) Maija asui Ruoveden Haukkaniemen Kekkosella mennessään naimisiin, Toikon emäntä, s. 11.12.1766, k. 23.07.1843 Kuru, Vaakaniemi.
    Maria Juhotytär Kekkoselta ka Antti Yrjönpoika Ala-Toikosta vihtiittin Ruovedella 13.5.1792, josta merkintä Ruoveden kirkonkirjoissa.

    Lapset:
    Joel Ala-Toikko, s. 25.07.1792 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 111
    Liisa Ala-Toikko, s. 06.07.1794 Kuru, Vaakaniemi, k. 02.10.1796 Kuru, Vaakaniemi
    Antti Ala-Toikko, Antti hukkui 11-vuotiaana., s. 19.05.1796 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.05.1807 Kuru, Vaakaniemi
    Juho Ala-Toikko, s. 10.05.1798 Kuru, Vaakaniemi, k. 22.03.1799 Kuru, Vaakaniemi
    Matti Lahdenpohja e. Ala-Toikko, Ala-Toikon pojasta Lahdenpohjan torppari. Matti kuoli kaksi päivää ennen vaimoaan kuumeeseen. Haudattiin molemmat 23.2.1800 Kuruun., s. 20.02.1800 Kuru, Vaakaniemi, k. 10.02.1879 Kuru, Vaakaniemi, Ala-Toikko
    Abraham Ala-Toikko, Abraham muutti Kurusta vuonna 1822 Turkuun, s. 18.04.1802 Kuru, Vaakaniemi
    Elias Hällfors e. Ala-Toikko, Vaakaniemen Ala-Toikon poika, pitäjän räätäli, Petäjälammin Ikosen tilan Pohjan torpan isäntä., s. 13.04.1804 Kuru, Vaakaniemi, k. 06.11.1882 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, Pohja
    Juho Kustaa Ala-Toikko, s. 09.05.1806 Kuru, Vaakaniemi, k. 20.04.1807 Kuru, Vaakaniemi
    Eenokki Ala-Toikko, Eenokki muutti Kurusta vuonna 1825 Turkuun., s. 18.04.1808 Kuru, Vaakaniemi
    Josef Sarvijärvi e. Ala-Toikko, Jose oli Ala-Toikon Leppälahden Sarven torpan isäntä. Josef oli loppuikänsä ''viallinen''., s. 28.05.1810 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.04.1880 Kuru, Olkitaipale, Lettoniemi, Tienari
    Henrikki Ala-Toikko, s. 19.01.1813 Kuru, Vaakaniemi, k. 1814 Kuru, Vaakaniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 114
    VII Yrjö Georgiuksenpoika Ala-Toikko e. Knuuttila Ala-Toikon isäntä 1748-1769, s. 1720 Teisko, Ahoinkylä, k. 22.02.1801 Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat Georgius Henrikinpoika Knuuttila, s. 14.03.1669 Teisko, Ahoinkylä, k. 02.11.1735 Teisko, Ahoinkylä ja Kaarina Olavintytär Knuuttila, s. 1676 Teisko, k. 06.03.1748 Teisko, Ahoinkylä (Taulusta 115).

    1. puoliso: Vihitty 01.01.1748 Kuru Valpuri Pietarintytär Ala-Toikko o.s. Toikko. (Taulu 113) s. 01.05.1729 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.12.1769 Kuru, Vaakaniemi. Kuollut keuhkotautiin 40-vuotiaana Toicolla.
    Vanhemmat Pietari Matinpoika Toikko e. Tyrni, s. 29.05.1699 Ruovesi, Räminki(pohja), k. 9.1744 Kuru, Vaakaniemi ja Anna Martintytär Toikko o.s. Marttinen, s. 1701 Virrat, k. 08.05.1765 Kuru, Vaakaniemi (Taulusta 117).

    Lapset:
    Anna Ala-Toikko, Anna kuoli 22-vuotiaana pistokseen., s. 27.11.1748 Kuru, Vaakaniemi, k. 19.05.1770 Kuru, Vaakaniemi
    Maria Ala-Toikko, Ala-Toikon tytär, piika. - (af syske soldater med bajonet dödad), s. 14.03.1751 Kuru, Vaakaniemi, k. 24.08.1808 Kuru, Vaakaniemi
    Martti Ala-Toikko, s. 03.10.1753 ? Kuru, Vaakaniemi, k. 26.09.1753 Kuru, Vaakaniemi
    Valpuri Ala-Toikko, Ala-Toikon tytär ja piika, syytinkiläinen., s. 06.04.1755 Kuru, Vaakaniemi, k. 31.07.1825 Kuru, Vaakaniemi
    Sofia Ala-Toikko, s. 14.03.1758 Kuru, Vaakaniemi
    Jaakoppi Ala-Toikko, s. 18.07.1761 Kuru, Vaakaniemi
    Antti Ala-Toikko, s. 20.10.1763 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 113
    Simo Ala-Toikko, s. 23.10.1767 Kuru, Vaakaniemi, (kaksonen)
    Tuomas Ala-Toikko, s. 23.10.1767 Kuru, Vaakaniemi, (kaksonen), k. 29.11.1767 Kuru, Vaakaniemi
    2. puoliso: Vihitty 16.02.1770 Kuru ,Toikko Marja Juhontytär Ala-Toikko o.s. Ring Minkkisen piika, s. 26.12.1729 Kuru, Riuttaskorpi, Minkkinen, k. Kuru, Vaakaniemi.
    Vanhemmat Juho Jaakopinpoika Ring e. Eskola, s. 1705 Kuorevesi, k. 02.12.1770 Kuru, Aurejärvi, Hänninen ja Anna Eskontytär Hänninen o.s. Minkkinen, s. 1701 Kuru, Riuttaskorpi, k. noin 21.04.1753 Kuru, Aurejärvi.
    Lapset:
    Maria Latvajärvi o.s. Ala-Toikko, Maria oli Ala-Toikon tytär, piikana naimisiin mennessään. Latvajärven torpan emäntä., s. 18.07.1774 Kuru, Vaakaniemi, k. 05.06.1854 Kuru, Keihäslahti
    Juho Ala-Toikko, s. 05.04.1779 Kuru, Vaakaniemi, k. 18.09.1796 Kuru, Vaakaniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 115
    VIII Georgius Henrikinpoika Knuuttila Knuuttilan isäntä 1701-1723, s. 14.03.1669 Teisko, Ahoinkylä, k. 02.11.1735 Teisko, Ahoinkylä.
    Vanhemmat Henrik Martinpoika Knuuttila, k. Teisko, Ahoinkylä ja Kerttu Martintytär Knuuttila, k. Teisko, Ahoinkylä (Taulusta 116).
    Teiskon kirkko Tampereella.

    Puoliso: Vihitty 1700 Teisko Kaarina Olavintytär Knuuttila. (Taulu 114) Knuuttilan emäntä, s. 1676 Teisko, k. 06.03.1748 Teisko, Ahoinkylä.

    Lapset:
    Heikki Knuuttila, Knuuttilan isäntä 1724-1755, Heikki kuoli 65-vuotiaana hengenahdistukseen., s. 1699 Teisko, Ahoinkylä, k. 01.01.1764 Teisko, Teisko, Ahoinkylä
    Sofia Vähä-Kahna o.s. Knuuttila, s. 15.07.1708 Teisko, Ahoinkylä, k. 13.03.1792 Teisko, Kämmenniemi
    Brita Ragge o.s. Knuuttila, Brita oli Knuutilan tytär ja piika naimisiin mennessään., s. 14.07.1711 Teisko, Ahoinkylä
    Maria Sääksi o.s. Knuuttila, Maria kuoli 68-vuotiaana keuhkotautiin., s. 09.07.1714 Teisko, Ahoinkylä, k. 06.01.1783 Teisko, Sääksniemi
    Yrjö Ala-Toikko e. Knuuttila, s. 1720 Teisko, Ahoinkylä. Tauluun 114
    Anna Knuuttila, s. 05.09.1724 Teisko, Ahoinkylä
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 116
    IX Henrik Martinpoika Knuuttila Knuuttilan isäntä 1675-1700, k. Teisko, Ahoinkylä.

    Puoliso: Vihitty 1652 Teisko Kerttu Martintytär Knuuttila. (Taulu 115) k. Teisko, Ahoinkylä.

    Lapset:
    Maisa Knuuttila, s. 16.01.1653 Teisko, Ahoinkylä
    Malin Knuuttila, s. 13.06.1658 Teisko, Ahoinkylä
    Beata Knuuttila, s. 14.10.1660 Teisko, Ahoinkylä, k. 01.11.1660 Teisko, Ahoinkylä
    Zcerat Knuuttila, s. 27.12.1661 Teisko, Ahoinkylä
    N.n Knuuttila, s. 21.09.1667 Teisko, Ahoinkylä
    Georgius Knuuttila, s. 14.03.1669 Teisko, Ahoinkylä. Tauluun 115
    Matti Knuuttila, s. 23.03.1673 Teisko, Ahoinkylä
    Margareetta Knuuttila, s. 12.05.1678 Teisko, Ahoinkylä
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 117
    VIII Pietari Matinpoika Toikko e. Tyrni Toikon I isäntä 1728-1744, lautamies 1740-1744., s. 29.05.1699 Ruovesi, Räminki(pohja), k. 9.1744 Kuru, Vaakaniemi.

    Pietari Toikko oli isäntänä 1728-1744, lautamies 1740-1744.
    Puumerkki 1744, iso S kirjain.

    Kurun Parkkuun jakokunnan yhteismaalle syntyivät Riihikosken eli Riihenperän ja Ristaniemen eli Riistaniemen uudistalot. Riihikosken raivaaja Heikki Yrjönpoika mainitaan uudistalonsa asukkaaksi ensi kerranvuonna 1738.

    Uudistaloaseuraavana vuonna käräjillä tutkittaessa Pietari Toikko sanoi siellä olevan 1½ tynnyrinalaa peltoa ja maata kyllin 1/4 manttaalin talolle. Kalavetenä oli Vankavedestä pistävä lahti.

    Ristaniemen perustaja Heikki Erkinpoikaoli vuoden 1730 paikkeilla muuttanut Harjusta Kuruun, missä palveli Lörpyksellä renkinä. Vuonna 1739 hän sai luvan raivata Jakamaniemen metsään talon. Kalavedeksi hän sai koko Jakamajärven.

    Lähde: Vanhan Ruoveden Historia II:I / Tuomo Koukkula.
    Vanhemmat Matti Henrikinpoika Tyrni e. Mantilo, s. Virrat, Uurainen, k. 01.04.1743 Kuru, Vaakaniemi, Toikko ja Valpuri Pekantytär Tyrni, s. Ruovesi, Räminki eli Räminkipohja (Taulusta 90).
    Kartta vuodelta 1770. Kuvassa Kyrön pitäjää ja osa Pohjois-Pirkkalaa, jonka yläreunassa itäpuolella on Toikon tila.

    Puoliso: Vihitty 28.12.1727 Kuru Anna Martintytär Toikko o.s. Marttinen. (Taulu 114) Toikon emäntä, s. 1701 Virrat, k. 08.05.1765 Kuru, Vaakaniemi. Kuollut pistokseen 64-vuotiaana.
    Vanhemmat Martti Matinpoika Marttinen, s. 1676 Virrat (Vaasa), k. 15.11.1741 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen ja Kaisa Matintytär Marttinen o.s. Pitkälä, s. 1679 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 03.01.1764 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen (Taulusta 118).

    Lapset:
    Valpuri Ala-Toikko o.s. Toikko, s. 01.05.1729 Kuru, Vaakaniemi. Tauluun 114
    Maria Svedberg o.s. Toikko, s. 01.03.1731 Kuru, Vaakaniemi
    Matti Toikko, s. 21.12.1733 Kuru, Vaakaniemi, k. 05.05.1740 Kuru, Vaakaniemi
    Martti Leppälahti e. Toikko, Martti isännöi Leppälahtea vuodesta 1777-1786, aluksi Vaakaniemen Toikon torppa., s. 04.11.1736 Kuru, Vaakaniemi, k. 23.12.1825 Kuru, Vaakaniemi, Toikko, Leppälahti
    Marketta Toikko, Marketta oli Paavolan Alasen piika mennessään naimisiin ja synnyttäessään Sofia-tyttären., s. 13.06.1741 Kuru, Vaakaniemi, k. 01.08.1779 Kuru, Olkitaipale, Taipale
    Kaisa Toikko, s. 1744 Kuru, Vaakaniemi, k. 20.10.1746 Kuru, Vaakaniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 118
    IX Martti Matinpoika Marttinen Marttisen lampuoti 1705-1725, muutti Ruoveden Haukkaniemen Kekkoselle itselliseksi vuonna 1728., s. 1676 Virrat (Vaasa), k. 15.11.1741 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen. Virtain Marttinen tuli kappalaisen puustelliksi kuninkaan kirjeellä VA 7405. Kirje päivätty 7.8.1706.
    Useat kappalaiset asuivat silti ensin Uotilassa.
    Marttinen oli sen jälkeen pappilana ,nykyisin suosittu juhlatalo Virroilla.
    Ensimmäinen kappalainen ,joka asui Marttisella oli Johan Collin 1726-1737 ,
    siirtyi Ruoveden kirkkoherraksi 1738 ja tilalle tuli kappalainen Abraham Indrenius 1738-1750,
    siirtyi Keuruun kirkkoherraksi 1751 ja tilalle tuli kappalainen Johan Georg Långhjelm 1751-1782.
    Vanhemmat Matti Matinpoika Marttinen, s. Virrat (Vaasa), k. Virrat (Vaasa) ja Helka Heikintytär Marttinen, k. Virrat (Vaasa) (Taulusta 119).
    Virtain Marttisen vanha tuulimylly ja makasiini.

    Puoliso: Kaisa Matintytär Marttinen o.s. Pitkälä. (Taulu 117) Lampuodin tytär ja emäntä, muutti Ruoveden Kekkoselle 1728., s. 1679 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 03.01.1764 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen. Caisa Mattsdotterin mies Mårten Mattsson oli vanhempiensa jälkeen isäntänä kotonaan Virtain Marttisella 1705-1725 ,muuttanut perheineen Kuruun ,isäntänä Kurun Vaakaniemen Toikossa 1726-1727,
    muuttanut perheineen Ruovedelle 1728 ,itsellisenä Ruoveden Haukkaniemen Kekkosella.
    Vaimo Caisa oli lampuodin tytär Ruoveden Pitkälästä.
    Vanhemmat Matti Pekanpoika Pitkälä e. Tiusanen, s. 1635 Keuruu, Valkealahti, k. 11.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti ja Kristiina Kaapontytär Pitkälä o.s. Bernburgius, s. noin 1650 Ruovesi ,Pakka, k. välillä 1713-1721 Vaasa (Taulusta 128).

    Lapset:
    Anna Toikko o.s. Marttinen, s. 1701 Virrat. Tauluun 117
    Maria Kekkonen II o.s. Marttinen, s. 09.03.1708 Virrat, k. 15.08.1772 Ruovesi, Haukkaniemi, Kekkonen
    Marketta Marttinen, s. 1710 Virrat
    Juho Jaakkola e. Marttinen, Jaakkolan vävy ja isäntä 1736-1742, s. 29.02.1712 Virrat, k. Ähtäri, Peränne
    Matti Ilomäki e. Marttinen, Matts oli kalastaja Murolekoskella 1737-1739, torpparina Ruoveden Pappilan Ilomäessä 1744-1764 ja itsellisenä Kurussa palaten Ilomäkeen eläkepäiville., s. 23.02.1714 Virrat, k. 18.01.1792 Ruovesi, Pappila, Ilomäki
    Magdaleena Mäyränen o.s. Marttinen, Magdaleena muutti vanhempiensa kanssa Virroilta Ruoveden Kekkoselle, missä asui mennessään naimisiin., s. 01.09.1716 Virrat, k. 19.04.1793 Ruovesi, Pohjaslahti, Kolkinlahti
    Jooseppi Marttinen, Muutti Turkuun 1743, s. Virrat
    Karin Marttinen, Itsellisenä Kekkosella, s. 26.10.1725 Virrat
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 119
    X Matti Matinpoika Marttinen Marttisen lampuoti 1688-1704, s. Virrat (Vaasa), k. Virrat (Vaasa).
    Vanhemmat Matti Juhonpoika Marttinen, s. Virrat (Vaasa), k. Virrat (Vaasa) ja Marketta Antintytär Marttinen o.s. Hyvönen, s. 1626 Ähtäri, Ouluvesi, k. Virrat (Vaasa) (Taulusta 120).
    1. Herraskosken kanava 2. Vanha Vaasantie siltoineen 3. Alkuperäinen Koskensillan paikka 4. Nuorisokeskus Marttinen 5. Rajalahden talomuseo 6. Pitäjän makasiini, tuulimylly ja paja 7. Halin metsäkämppämuseo 8. Entisen Selkävalkaman torpan paikka (Koivuniemi) 9. Nuorisokeskuksen telttaleirintäalue 10. Lintutorni 11. Lomasaari 12. Vanhan myllyn paikka 13. Kotimäki 14. Keravuoren huvila 15. Perinnekylä 16. Ratsastustalli/4H-kerhotila 17. Kenttälinnoitusalue 18. Kanavamuseo ja kirkkovenekoppeli

    Puoliso: Helka Heikintytär Marttinen. (Taulu 118) k. Virrat (Vaasa).

    Lapset:
    Martti Marttinen, s. 1676 Virrat (Vaasa). Tauluun 118
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 120
    XI Matti Juhonpoika Marttinen Marttisen isäntä 1647-1687, talo velkaantunut 1665., s. Virrat (Vaasa), k. Virrat (Vaasa).
    Vanhemmat Juho Matinpoika Marttinen, s. 1592 Virrat, k. Virrat ja Ursula Pietarintytär Marttinen, s. 1596 Virrat, k. Virrat (Taulusta 121).
    Marttisen pihapiiri: 1. Päärakennus 2. Marttisen Vanha Pappila 3. Ympäristökoulu Kuukkeli 4. Marttisen pihasauna ja pommari 5. Vanha työväentalo 6. Nuorisohotellia A, B ja C 7. Jääkiipeilytorni ja yläköysirata 8. Laavu 9. Kappeli 10. Agilitykenttä 11. Pelikenttä 12. Tupakkakatos 13. Pahvinkeräyspiste 14. Luontopolku 15. Pingis 16. Parkkipaikat 17. Rantasauna 18. Kioski 19. 4H-tila ja Perinnekylän Ratsutalli 20. Paperinkeräyspiste Marttinen sijaitsee Virroilla, Ylä-Pirkanmaalla. Marttisesta on matkaa Tampereelle 100 km, Jyväskylään 115 km, Poriin 150 km ja Helsinkiin 270 km. Marttiseen on helppo löytää pääteillä olevien Virtain Perinnekylä -opasteiden perusteella.

    1. puoliso: Marketta Antintytär Marttinen o.s. Hyvönen. (Taulu 119) s. 1626 Ähtäri, Ouluvesi, k. Virrat (Vaasa).
    Vanhemmat Antti Paavonpoika Hyvönen, s. 1590 Ähtäri, Ouluvesi ja Kerttu Olavintytär Hyvönen, s. 1594 Ähtäri, k. Ähtäri, Ouluvesi (Taulusta 125).

    Lapset:
    Matti Marttinen, s. Virrat (Vaasa). Tauluun 119
    Anna Ala-Herranen o.s. Marttinen, s. Virrat, k. Virrat, Virtain kylä
    2. puoliso: Kerttu Marttinen k. Virrat (Vaasa).
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 121
    XII Juho Matinpoika Marttinen Marttisen isäntä 1631-1646, lautamies 1636, s. 1592 Virrat, k. Virrat.
    Vanhemmat Matti Juhonpoika Marttinen, s. 1564 Virrat, k. Virrat ja N.n Marttinen, s. 1568 Virrat, k. Virrat (Taulusta 122).

    Puoliso: Vihitty 1616 Virrat Ursula Pietarintytär Marttinen. (Taulu 120). (Taulu 156) s. 1596 Virrat, k. Virrat.

    Lapset:
    Anna Yrjölä o.s. Marttinen, s. Virrat. Tauluun 156
    Matti Marttinen, Marttisen isäntä 1647-1687, talo velkaantunut 1665, s. Virrat, k. Virrat
    Malin (Leena) Ala-Härkönen o.s. Marttinen, s. noin 1610 Virrat, k. 1673 Virrat
    Matti Marttinen, s. Virrat (Vaasa). Tauluun 120
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 122
    XIII Matti Juhonpoika Marttinen Marttisen isäntä 1603-1630, lautamies 1617, 1624-1627, s. 1564 Virrat, k. Virrat.
    Vanhemmat Juho Marttinen, k. Virrat (Taulusta 123).
    Kenttälinnoitusalue Marttisen saaressa Virroilla.

    Puoliso: Vihitty 1588 Virrat N.n Marttinen. (Taulu 121) s. 1568 Virrat, k. Virrat.
    Vanhemmat Juho Marttinen, k. Virrat (Taulusta 124).

    Lapset:
    Josef Marttinen, Lautamies 1614, s. 1590 Virrat, k. Virrat
    Juho Marttinen, s. 1592 Virrat. Tauluun 121
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 123
    XIV Juho Marttinen Marttisen isäntä 1565-1602, lautamies 1565, 1573-1575 ja 1579-1580, k. Virrat.

    Marttinen oli Lempäälän entisellä erämaalla 1589.
    Marttisen entinen pappila on nykyisin suosittu juhlatalo.
    Se sijaitsee Virtain kaupungin ja Kurun kantatie 65:n välillä Toisveden rannalla.
    Marttinen tuli kappalaisen puustelliksi 1696 (VA 7405 kuninkaan kirje 8.7.1696.
    Useat kappalaiset asuivat silti Uotilassa.
    Mainittuja:
    Johan Collin 1726-1737 ,siirtyi Ruoveden kirkkoherraksi
    Abraham Indrenius 1738-1750 ,siirtyi Keuruun kirkkoherraksi.
    Puustelli eli virkatalo oli asunnoksi saatu virkatalo ja maiden viljeleminen olivat
    yleensä osa viranhaltijan palkkaa.
    .
    Marttisen saaren seutuvilla on liikkunut ihmisiä jo esihistoriallisena aikana. Siitä kertovat alueelta löydetyt lapinraunio ja kivikautiset asuinpaikat. Liikenteellisesti paikka on ollut tärkeä jo eräkaudella. Virrat oli 1500 -luvun puoliväliin Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden ja Karkun talonpoikien erämaata, jonne lähdettiin syksyllä oravan – ja keväällä kutuhauen pyyntiin. Marttisen saaren alue oli vielä 1500 -luvulla pääosin metsää. Marttisen saaren asutus on Virtain vanhinta ollen peräisin 1500 -luvulta. Herraskosken partaalle asettuivat varhaiset erätalonpojat n. 500 vuotta sitten Virtain Majalle (Wirdoismaja). Lempäälän Herralan kylästä lähteneet Antti Pylsy ja Olavi Antinpoika Herrainen antoivat uudelle kotikonnulleen nimen Herraskylä. Vanhimmassa Virtain pitäjää esittävässä kartassa (Ylä-Satakunnan kartta 1650 -luvulta) Herrasen talot ovat likimain nykyisellä paikallaan Herraskosken pohjoispuolella Wirdois -nimisenä ja Marttisen talo Martis -nimisenä. Marttisen talosta tuli kappalaisen virkatalo v. 1697. Kun Marttisen uusi pappila pihapiireineen rakennettiin keskelle tietä v. 1892, jouduttiin sen alapuolelle tekemään uusi ”ohikulkutie”. Virtain ensimmäinen postitoimisto perustettiin Herraskylään v. 1883 ja Virtain kunnan Säästöpankki avattiin siellä v. 1887. Näitä paikallisia palveluita ei enää ole saatavissa kylästä. Suomen sodan aikana käytiin Herraskoskella 1808 suomalaisten etenemisvaiheen eteläisin taistelu. I maailmansodan aikana venäläiset rakensivat kosken etelärannalle taisteluhautoja, jotka ovat yhä havaittavissa. Herraskosken mylly jauhoi virtolaisten viljaa aina 1900 -luvun alkupuoliskolle asti. 1960 -luvulla tutkittiin, olisiko kannattavaa valjastaa koski energiatuotantoon, mutta onneksi koski jäi virtaamaan vapaasti. Nykyisin se on suosittu virkistyskalastusalue. Suuri muutos maisemassa tapahtui, kun Virtain historian suurin vesirakennustyö Herraskosken kanava valmistui 1909. Kanavaa rakennettiin vuosina 1903-09. Aloitteita oli tehty useita. Virtain kunta, jota työttömyys vaivasi, esitti usein viranomaisille töihin ryhtymistä. Myös liikenteen kannalta työ oli hyvin perusteltu etenkin sen jälkeen kun Toltaan ja Hampaisten salmien perkaamisen jälkeen laivat pääsivät jo Virtain kirkolle asti. Pääsy pitkälle Toisvedelle oli Keiturinvirran ja Herraskosken takana. Kanava leikkasi kannaksen saareksi. Kanavaa käytettiin suhteellisen vähän ja kanava pysyi tappiollisena valtiolle Venäjän vallan ajan loppuun. Kanavan varsi oli aluksi varsin paljas, eikä sitä kauempaa erottanut peltomaisemasta ennen kuin vuonna 1915 istutettu n. sadan siperianpihtakuusen rivistö kanavan molemmin puolin kohosi vaikuttavaksi maamerkiksi, joka nyt on hävinnyt, koska osa puista on kaadettu. Kanavamiljöön ominaispiirteen säilyttämiseksi tilalle on istutettu uusia puita. Marttisen saarella vierailija voi pysähtyä tarkastelemaan menneiden aikojen elämää perinnekylän museoissa. 3. Marttisen saaren asutus- ja elinkeinohistoriasta Ote Ylä-Satakunnan kartasta 1650-luvulta.

    Lapset:
    Matti Marttinen, s. 1564 Virrat. Tauluun 122
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 124
    XIV Juho Marttinen Marttisen isäntä 1565-1602 ,lautamies 1565 ,1573-1575 ja 1579-1580, k. Virrat. Marttinen sijaitsi Lempäälän Herralan entisellä erämaalla 1589.
    Marttisen entinen pappila on nykyisin suosittu juhlatalo.
    Se sijaitsee Virtain kaupungin ja Kurun kantatie 65:n välillä Toisveden rannalla.

    Lapset:
    N.n Marttinen, s. 1568 Virrat. Tauluun 122
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 125
    XII Antti Paavonpoika Hyvönen Hyvösen isäntä 1631-1649 ja 1652-1664, lautamies 1641-1647, s. 1590 Ähtäri, Ouluvesi.
    Vanhemmat Paavo Pavonpoika Hyvönen e. Vehu, s. 1565 Ähtäri, Kivijärvi, k. 1630 Ähtäri, Ouluvesi ja Mrs. Hyvönen, s. 1569 Ähtäri, Ouluvesi, k. 1615 Ähtäri, Ouluvesi (Taulusta 126).

    Puoliso: Vihitty 1614 Ähtäri Kerttu Olavintytär Hyvönen. (Taulu 120) s. 1594 Ähtäri, k. Ähtäri, Ouluvesi.

    Lapset:
    Heikki Hyvönen, s. 1616 Ähtäri, Ouluvesi
    Marketta Marttinen o.s. Hyvönen, s. 1626 Ähtäri, Ouluvesi. Tauluun 120
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 126
    XIII Paavo Pavonpoika Hyvönen e. Vehu Vehun isäntä 1600-1608, Hyvösen isäntä 1611-1630 ,kuninkaanmetsästäjä., s. 1565 Ähtäri, Kivijärvi, k. 1630 Ähtäri, Ouluvesi. Ähtärin Ouluvesi oli Vesilahden Pietari Nurkin eräsija 1552 ; Lempäälän viialan kylän entistä erämaata 1589.

    Ensimmäiset Ruotsin valtakunnan kansalaiset saapuivat Ähtäriin saamelaisten vielä samoillessa metsissä ja järvillä. Kruunun pyrkimyksenä oli asuttaa maa ja näin vahvistaa valtaansa luonnonvaroilla, sotilaallinen intressi oli myös tärkeä. Vuoteen 1552 asuttamista edisti erätalousjärjestelmä. Suomen eteläisten heimojen talonpojat omistivat viljelemänsä maat, mutta myös laajat eränkäyntioikeudet asuttamattomille maille. Ähtäri, kuten koko Ylä-Satakunta oli pirkkalaisten talonpoikien eräaluetta. Kesällä viljeltiin maata, talvella tehtiin pyyntiretkiä pohjoisen erämaihin. Kehittyneimmillään eräomistus oli tarkoin yksilöityä; laajat asumattomat korpimaat jakautuivat yksittäisiksi miehenmetsiksi. Kukin talonpoika siis tiesi tarkalleen, missä hänen eräalueensa sijaitsi. Tämä järjestelmä purettiin vuonna 1552 annetulla eräreduktiolla. Vaikka erätalous saattoikin luonnonvarat tehokkaasti talonpoikien käyttöön, se toisaalta esti uuden asutuksen leviämistä. Eräoikeuksien peruuttamisen jälkeen pysyvä asutus alkoikin levitä myös karulle Suomenselälle. Etelästä saapui pirkkalaisia eräoikeuksien omistajia, mutta myös savolaisia alkoi asettua seudun pohjois- ja itäosien mäkilehtoihin. Viimeisenä Ähtäriin saapui myös jonkin verran pohjalaisia uudisasukkaita. Alastaipalelaiset ovat ottaneet kunnian Ähtärin ensimmäisestä asutuksesta. Vuoden 1589 maantarkastuskirja on ensimmäinen, jossa on mainintoja ähtäriläisasutuksesta. Alastaipaleen lisäksi asutusta on yhtä lailla myös Peränteellä, Ouluvedellä ja Hankavedellä sekä Vehulla. Alastaipale on kuitenkin ainoa, missä ensimmäisenä voidaan nähdä kylänmuodostusta. Myös asutuksen tulosuuntana eteläinen Alastaipale on luonteva.

    Ähtärin asuttajat olivat maanviljelijöitä. 1600-luvun peltokartoista näkyy, että viljavat maat raivattiin varsin nopeasti pelloiksi. Karja laidunsi niittymaita. Myös kaskenpoltto kuului yläsatakuntalaiseen maanviljelyyn. Kaskimaita oli alettu viljellä jo ennen alueen asutusta. Sen sijaan tervaa poltettiin vain kotitarpeiksi. Etelä-Pohjanmaalla tärkeä tervatalous vahvistui Ähtärissä vasta 1800-luvulla.
    Vanhemmat Paavo Oinonen, k. Ähtäri, Kivijärvi ja N.n Oinonen, k. Ähtäri, Kivijärvi (Taulusta 127).

    Puoliso: Vihitty 1589 Ähtäri Mrs. Hyvönen. (Taulu 125) s. 1569 Ähtäri, Ouluvesi, k. 1615 Ähtäri, Ouluvesi.

    Lapset:
    Antti Hyvönen, s. 1590 Ähtäri, Ouluvesi. Tauluun 125
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 127
    XIV Paavo Oinonen Niemisjärven isäntä 1570-1583 ja Vehussa 1589, k. Ähtäri, Kivijärvi.

    Puoliso: N.n Oinonen. (Taulu 126) k. Ähtäri, Kivijärvi.

    Lapset:
    Paavo Hyvönen e. Vehu, s. 1565 Ähtäri, Kivijärvi. Tauluun 126
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 128
    X Matti Pekanpoika Pitkälä e. Tiusanen Pitkälän vävy ja isäntä 1677-1697, s. 1635 Keuruu, Valkealahti, k. 11.05.1697 Ruovesi, Pihlajalahti.
    Vanhemmat Pekka Paulinpoika Tiusanen e. Tiusainen, s. 1603 Keuruu, Valkealahti, k. Keuruu, Valkealahti (Taulusta 129).

    Puoliso: Vihitty 1672 Ruovesi Kristiina Kaapontytär Pitkälä o.s. Bernburgius. (Taulu 118) Isännöi Pitkälää 1698-1700, kappalaisen tytär, muutti Vaasaan, kuollut isovihan aikana (venäläisten miehitys Suomessa 1713-21), s. noin 1650 Ruovesi ,Pakka, k. välillä 1713-1721 Vaasa. Kirstin Gabreilsdotter oli Kurun kappalaisen Gabriel Pehrsdotter Bernburgiuksen tytär.
    joka hoiti Pitkälän tilaa 1698-1700 miehensä Matts Pehrssonin kuoleman jälkeen,
    jonka jälkeen Kirstin muutti Vaasaan. Kuollut Isovihan aikaan.
    Pitkälä oli Laukon vanha rälssitalo Ruovedella vuodesta 1603.
    Rälssitalo on aateliselle lahjoitettu ratsutila.
    .
    Vanhemmat Kaapo Pietarinpoika Bernburgius e. Costenius, s. Pori, k. 12.06.1659 Ruovesi ,Viljakkala ja Kristiina Joosepintytär Pitkälä o.s. Wallenius Bernburgius, s. 05.03.1628 Vesilahti, k. 1699 Ruovesi (Taulusta 133).

    Lapset:
    Jooseppi Pitkälä, Lampuoti Pitkälässä 1701-28, lautamies 1705, s. 1674 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 08.04.1758 Ruovesi, Pihlajalahti
    Erkki Pitkälä, Pitkälän isäntä, lautamies, k. 01.06.1681 Ruovesi, Pihlajalahti
    Antti Aspegren e. Pitkälä, Koivulahden kappalainen vuodesta 1746, Vaasan maakuntakokouksen osanottaja 1742., s. noin 1678 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 26.06.1751 Koivulahti, Pappila
    Kaisa Marttinen o.s. Pitkälä, s. 1679 Ruovesi, Pihlajalahti. Tauluun 118
    Maria Lyra o.s. Pitkälä, s. 21.01.1684 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 1750 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 129
    XI Pekka Paulinpoika Tiusanen e. Tiusainen Tiusalan isäntä 1625-1626, s. 1603 Keuruu, Valkealahti, k. Keuruu, Valkealahti. Ennen Pehr Påhlsonia (1625-1626) Tiusalaa eli Peränikaraa eli Saarijärveä eli Peräkylää eli Nikaraa isännöi:
    Lars Tiusainen 1609-1624
    Anders Tiusainen eli Viljakainen 1565-1608.
    Vanhemmat Pauli Paulinpoika Tiusainen, s. 1577 Keuruu, Valkealahti, k. 1637 Keuruu, Valkealahti ja Pirkko Juhontytär Tiusainen, s. 1581 Keuruu, k. 1635 Keuruu, Valkealahti (Taulusta 130).

    Lapset:
    Matti Pitkälä e. Tiusanen, s. 1635 Keuruu, Valkealahti. Tauluun 128
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 130
    XII Pauli Paulinpoika Tiusainen Tiusalan isäntä 1626-1635, kirkon kuudennusmies 1635-36, puumerkki 1635 = XIII, s. 1577 Keuruu, Valkealahti, k. 1637 Keuruu, Valkealahti.
    Vanhemmat Pauli Pietarinpoika Tiusainen, s. Keuruu, Valkealahti, k. Keuruu, Valkealahti ja N.n Tiusainen, k. Keuruu, Valkealahti (Taulusta 131).

    Puoliso: Pirkko Juhontytär Tiusainen. (Taulu 129) s. 1581 Keuruu, k. 1635 Keuruu, Valkealahti.

    Lapset:
    Pekka Tiusanen e. Tiusainen, s. 1603 Keuruu, Valkealahti. Tauluun 129
    Juho Tiusanen e. Tiusainen, Tiusalan isäntä 1636-1661, kirkon kuudennusmies ja kirkkoisäntä 1662 ,puumerkki 1643 = +III
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 131
    XIII Pauli Pietarinpoika Tiusainen Tiusalan isäntä 1586-1625, lautamies 1600, puumerkki 1600 = III, s. Keuruu, Valkealahti, k. Keuruu, Valkealahti.
    Vanhemmat Pietari Tiusainen, k. Keuruu, Valkealahti (Taulusta 132).

    Puoliso: N.n Tiusainen. (Taulu 130) k. Keuruu, Valkealahti.

    Lapset:
    Pauli Tiusainen, s. 1577 Keuruu, Valkealahti. Tauluun 130
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 132
    XIV Pietari Tiusainen Tiusalan isäntä 1564-1585, k. Keuruu, Valkealahti.

    Lapset:
    Pauli Tiusainen, s. Keuruu, Valkealahti. Tauluun 131
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 133
    XI Kaapo Pietarinpoika Bernburgius e. Costenius Kurun kappalainen 1649, lampuoti, s. Pori, k. 12.06.1659 Ruovesi ,Viljakkala. Kaapo Pietarinpoika Bernburgius oli ylioppilas Satakuntalaisessa osakunnassa 1642-1643.
    Mainitaan Pyynikkilän pappilassa 1649-1650.
    Ruoveden Rajalahden Aution talon asukkaana 1651-1652 ja Ruoveden Viljakkalan talon asukkaana 1659.
    Rajalahti sijaitsi Lempäälän Innilän entisellä erämaalla.
    Ruoveden kappalainen Kurussa 1649.

    Ylioppilas Uppsalassa 8.1634 Gabriel Petri Finlandus. Ylioppilas Turussa sl. 1642 Bernburgius Gabr. Petri _ 17. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1642/43] Gabriel Petri Biörburgensis. | Sacellanus Ruowesiensis. — Ruoveden kappalainen (1649). Ruoveden vt. kirkkoherra ja varrontavaltakirja seuraavaksi kirkkoherraksi 1651. ‡ Ruovedellä 12.6.1659.
    Vanhemmat Petter (Pietari) Bartholinus, k. 1639 Laitila ja Karin Antintytär Bartholinus, k. Laitila (Taulusta 134).

    Puoliso: Kristiina Joosepintytär Pitkälä o.s. Wallenius Bernburgius. (Taulu 128) Emäntä ,lampuoti 1660-76, s. 05.03.1628 Vesilahti, k. 1699 Ruovesi. Kirstin hoiti Pitkälän tilaa 1660-1676.
    Vuonna 1698 Ruoveden papisto alkaa maksaa Kristina Walleniukselle eläkettä.
    Vanhemmat Josef Mikaelinpoika Wallenius, s. 10.03.1596 Naantali, k. 28.05.1643 Vesilahti ja Saara Zachariaantytär Wallenius o.s. Olai, s. 1606 Vesilahti, k. 12.10.1655 Vesilahti (Taulusta 135).

    Lapset:
    Kristiina Pitkälä o.s. Bernburgius, s. noin 1650 Ruovesi ,Pakka. Tauluun 128
    Josef Björnburger e. Bernburgius, Viipurin ratsuväkirykmentin saarnaaja 1680, k. 26.12.1691 Ruovesi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 134
    XII Petter (Pietari) Bartholinus Laitilan kirkkoherra, k. 1639 Laitila.

    Puoliso: Karin Antintytär Bartholinus. (Taulu 133) k. Laitila.

    Lapset:
    Kaapo Bernburgius e. Costenius, s. Pori. Tauluun 133
    Antti Rundeel e. Costenius, Aatelinen, aateloitu vuonna 1650 nimelle Rundeel, everstiluutnanti, omisti tiloja Kangasalla., s. noin 1619, k. 03.12.1679 Kangasala (kirkko)
    Martti Costenius, Sotilaspappi, s. noin 1631 Laitila, k. 23.01.1671 Latvia, Riika
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 135
    XII Josef Mikaelinpoika Wallenius Vesilahden kirkkoherra 1626-1643, s. 10.03.1596 Naantali, k. 28.05.1643 Vesilahti.

    Josef Wallenius meni Turun kouluun 13.3.1604. Vihittiin papiksi 5.12.1619 ja määrättiin Anoilan herra Akseli Kurjen kotisaarnaajaksi Tottjärven kartanossa.
    Vesilahden kappalainen 17.1.1624 ,kirkkoherra 1.5.1626-28.5.1643.
    Muodosti nimensä Wallenius Naantalin latinankielisestä nimestä Vallis Gratise (armon laakso).
    Wallenius -suku on Suomen vanhimpia aatelittomia sukuja, polveutuen Naantalin ja Raision kirkkoherrasta Mikael Henrikinpojasta 1500- luvun keskivaiheilta.
    Vanhemmat Mikael Mikaelinpoika Wallenius, s. 1560 Naantali, k. 1607 Naantali ja Vaimi Wallenius, s. 1572 Naantali (Taulusta 136).
    Naantali ja sen saaristoa vuodelta 1841.

    Puoliso: Vihitty 10.02.1622 Vesilahti Saara Zachariaantytär Wallenius o.s. Olai. (Taulu 133) s. 1606 Vesilahti, k. 12.10.1655 Vesilahti.
    Vanhemmat Zacharias Olauksenpoika Olai, k. 1621 Uskela ja Skolastika Juhontytär, k. Uskela (Taulusta 138).

    Lapset:
    Mikael Wallenius, s. 28.08.1624 Vesilahti
    Johannes Wallenius, Rauman pormestari, s. 07.03.1626 Vesilahti, k. 1698 Rauma
    Kristiina Pitkälä o.s. Wallenius Bernburgius, s. 05.03.1628 Vesilahti. Tauluun 133
    Margareetta Wallenius, s. 09.07.1629 Vesilahti
    Josef Wallenius, Akaan kirkkoherra 1679-1693, lääninrovasti, Vesilahden kirkkoherra., s. 17.08.1630 Vesilahti, k. 03.06.1707 Vesilahti
    Elisabet Wallenius, Kummina 1681, s. 12.02.1632 Vesilahti
    Birgitta Wallenius, s. 19.07.1634 Vesilahti
    Helena Wallenius, Kummina 1678, s. 14.01.1637 Vesilahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 136
    XIII Mikael Mikaelinpoika Wallenius Naantalin ja Raision kappalainen 1592-1607, haudattu Kynttilämessun päivänä Naantalin kirkkoon missä on pylvääseen hänen nimensä hakattuna ja edelleen nähtävissä., s. 1560 Naantali, k. 1607 Naantali.

    Suomen useista Wallenius-nimisistä suvuista tunnetuin on Naantalista lähtöisin oleva vanha pappis-, sivistys- ja virkamiessuku. Sukuun kuuluvat myös aateloidut Walleenit ja Wallenskiöldit.

    Suvun varhaisin tunnettu jäsen on vuonna 1607 kuollut Naantalin kappalainen Michael Michaelis, joka saattoi olla aiemman kirkkoherra Michael Henricin poika. Michael Michaelisin poika, Vesilahden kirkkoherra Josef Wallenius (1596–1643) otti itselleen sukunimen Wallenius kotikaupunkinsa Naantalin latinankielisen nimen Vallis Gratiae mukaan. Hänen jälkeläisistään kolme aateloitiin, näistä pojanpojanpoika, hovioikeuden asessori ja maaherra Jeremias Wallén jo Ruotsin vallan aikana; hänen sukunsa sammui ennen 1700-luvun loppua. Hänen veljenpojanpoikansa C. J. Walleen aateloitiin Suomessa vuonna 1816 ja korotettiin vapaaherraksi 1854. Toiseen sukuhaaraan kuulunut senaattori Erik Wallensköld puolestaan aateloitiin 1832.

    Suomessa ja Ruotsissa on kolmen viime vuosisadan aikana ollut monta Vallenius nimistä henkeä, mutta he eivät silti laisinkaan ole olleet samaa sukua. Alla esitetystä laajasta Vallenius suvusta on, aina kantaisästä Naantalin 1607 kuolleesta kappalaisesta Michael Michaelis alkaen nykyaikoihin asti, kasvanut monta pappia, mutta myöskin monta yliopiston, koulun ja valtion palveluksessa mainerikasta miestä. Kahdesta kantaisän pojasta on suku versonut. Nuoremmalla, joka lakimieheksi ruvetessaan kotipaikan ruotsalaisesta nimestä muodosti itselleen sukunimen Dahlman, ei taida enää olla miespuolisia jälkeläisiä. Vanhempi, joka seurasi isäänsä pappisuralla, teki itsellensä Naantalin latinaisen nimen mukaan sukunimen Vallenius. Hänen pojanpojistaan perusti vanhin, joka tuli sotilaaksi, Vallens nimisen sukuhaaran, joka sammui 4. polveensa; toinen tuli maaherrana aateloituksi Vallén nimellä 1743, mutta hänenkin sukunsa sammui jo sata vuotta sitte. Tämän maaherran veljenpoika oli varapresidentti Erik Vallenius, joka ruvetessaan lakimieheksi lyhensi nimensä muotoon Valleen ja jonka poika salaneuvos Karl Johan V. on sennimisen vapaaherrasuvun kantaisä. Nuorempaa sukuhaaraa oli presidentti Erik Vallenius, joka aateloittuna 1832 tuli aatelisen Vallensköld suvun kantaisäksi. Vallenius suvun merkillisimpiä miehiä ovat muuten professorit etevä matemaatikko Martin Johan V. ja hänen poikansa, ankara, yliopistossa kauvan melkein yksinvaltias kanslianeuvos Johan Fredrik V. sekä maakunnassaan mahtava »Karjalan kuningas», kruununvouti Gabrel V. Suvun vaiheet on erittäin provasti Immanuel Robert V. koettanut selvitellä. Lähde: Axel Bergholm: Sukukirja v. 1901 s. 1343 Michael Michaelis vihittiin papiksi 1592 Naantalin ja Raision kappalaiseksi. Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Anni Wallenius kertoo muistelmissaan "Auringossa Syntynyt" 1978; miehestään Kurt Martti Walleniuksesta ja tämän suvusta: " Ehkäpä sen vuosi, että äiti olisi tahtonut kasteessa tehdä oman sukunsa ensimmäisen papin, Ericus Voiwalweniuksen kaiman, mutta isä ehti kuiskata papin korvaan Martin, mikä nimi ei puuttunut hänen oman sukunsa luetteloista... Sukunimen tiesin juontavan juurensa Naantalin latinalaisesta nimestä Vallis Gratiae ( Armon laakso ). Tämän kaupungin pappina oli ensimmäinen suvun tunnettu jäsen, Mikael Mikaelinpoika, Martti Lutherin , Melanchtonin ja Mikael Agrigolan aikalainen ja oppilas, oli vaikuttanut ja tullut haudatuksikin Naantalin kirkkoon, missä lattiakiveen hakattuna hänen nimensä edelleen on nähtävissä." Wallenius-suku on Suomen ja vanhimpia aatelittomia sukuja, polveutuen Naantalin ja Raision kirkkoherrasta Mikael Henrikinpojasta (1500-luvun keskivaiheilla). Naantalin "Vallis gratiaen" nimestä muodostettiin myöskin sukunimi. W.-suvusta alkuisin ovat Wallens, W alleen ja Wallensköld-suvut. [I. R. W., "Genealogi öfver Walleniska slägten i Finland" (1852) Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909


    Kirjailijakenraali Kurt Martti Walleniuksen elämä ja tuotanto:

    Kurt Martti Walleniuksessa, kenraalissa ja kirjailijassa, kiteytyvät pienoiskoossa
    itsenäisen Suomen alkuaskeleet. Silti häntä ei ole nostettu muistopatsaaksi kansakunnan
    kaapin päälle. Hän on liian omalaatuinen ja monikasvoinen hahmo
    sopiakseen vakaaseen suomalaiseen kaanoniin. Muistopatsaan kohteen täytyy olla
    yksituumaisesti hyväksytty monilla tahoilla, tai ainakin hänen tiettyjä puoliaan täytyy
    tarkoituksellisesti unohtaa. Walleniuksesta vallitsee monella taholla ailahteleva
    epätietoisuus, jopa ennakkoluuloisuuden värittämä tietämättömyys – puhumattakaan
    siitä, että hänen sangen epäsovinnaista esiintymistään itsenäisen Suomen historiassa
    voitaisiin unohtaa.
    Walleniuksen henkilö liittyy kaikkiin merkittäviin tapahtumiin itsenäisen Suomen
    historiassa ennen jatkosotaa. Hän oli jääkäriliikkeen kasvatti, joka oli mukana lähes
    kaikissa Saksan jääkärien toimissa: rintamalla, erikoistehtävissä Venäjän alaisen Suomen
    maaperällä sekä lopulta kansalaissodassa Lapin rintaman komentajana. Hän oli mukana
    suunnittelemassa ja toteuttamassa kansalaissotaan liittyneitä valloitusretkiä itärajan
    taakse. Hän oli Suomen armeijan organisoija ja toimintojen kehittäjä sen keskeisinä
    muotoutumisaikoina. Talvisodassa hän toimi jälleen Lapin rintaman komentajana pysäyttäen
    ennakoimattoman voimakkaan venäläisten hyökkäyksen pohjoisen suunnalla.
    Aliupseerista kenraalimajuriksi Wallenius yleni kahdessatoista vuodessa.
    Samalla lailla kuin Wallenius liittyi Suomen historiaan, hän on vaikuttanut
    vahvasti myös Lapin historiassa. Hän on Lapin sotahistorian keskeisimpiä hahmoja
    Tervolan taistelusta talvisotaan. Hän liittyy läheisesti sotienvälisen Petsamon historiaan
    Petsamon valloitusretkestä alueen luovutukseen. Hän on Lapin kulttuuri- ja
    kirjallisuushistorian tärkeimpiä edustajia: hän julkaisi kaikkiaan kuusi Lappi-aiheista
    teosta, suuren osan muutettuaan pysyvästi Lappiin vuonna 1940. Kaikki ovat Lapin
    ihmisten ja harrastajien parissa klassikoiden maineessa.

    Menestyksellä oli kuitenkin myös kääntöpuolensa. Walleniuksen sotilasura
    päättyi presidentti K. J. Ståhlbergin kyydityksen aiheuttamaan oikeusprosessiin,
    minkä jälkeen hänen nimensä on jatkuvasti liitetty tähän itsenäisen Suomen historian
    ehkä suurimpaan skandaaliin. Mainetta ei palauttanut edes se, että Korkein oikeus
    vapautti kenraalin kaikista syytteistä. Pidättäminen Ståhlbergin tapauksen yhteydessä
    ja huhut oikeistovallankaappauksen valmistelusta Mäntsälän kapinassa tahrasivat
    Walleniuksen nimen vuosikymmeniksi eteenpäin. Talvisodassa uudelleen Suomen
    armeijan palvelukseen päässyt ja vaaranalaisen Lapin rintaman pelastanut kenraali
    epäonnistui Viipurinlahden puolustustaistelussa ja siirrettiin reserviin.
    Takaiskut kuvastivat toisaalta Walleniuksen luontaisesti hieman taiteilijamaista,
    epävakaata luonnetta, toisaalta sysäsivät hänen kirjallista harrastustaan eteenpäin. Vastoinkäymiset
    olivatkin ratkaiseva syy siihen, että hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi.
    Jälkimaineeltaan Wallenius on jäänyt aika myyttiseksi hahmoksi, jonka henkilökuva
    on usein nähty hyvin ristiriitaisena. Häntä on pidetty fasistina ja rasistina,
    mutta myös vakavana isänmaan miehenä ja merkittävänä osana lappilaista kulttuuria.
    Julkisessa sanassa ja tutkimuskirjallisuudessa Wallenius on koettu epäilyttäväksi hahmoksi
    “lapualaisuutensa” takia. Kun Walleniuksen ajattelua ei ole tunnettu, häntä
    on erityisesti poliittisessa kirjallisuudessa voitu käyttää syntipukkina, johon kaikki
    mahdolliset uhkakuvat on heijastettu.
    “Walleniukseen suhtaudutaan monella tavalla, etupäässä sen mukaan, mikä puoli
    hänen toiminnastaan on vihattu ja mikä ihailtu. Virikkeitä molempiin suuntiin on
    tarjolla runsaasti, niin runsaasti, että niiden keskeltä kuoriutuva henkilö ei ole enää
    kertakaikkisesti hahmoteltavissa”, määritteli Erno Paasilinna vuonna 1957 tekemässään
    haastattelussa. Hän piti kenraalikirjailijaa “oman runsautensa kammitsoimana
    persoonallisuutena”.1 Wallenius itse hahmotteli vanhoilla päivillään henkilökuvansa
    poikkeavuutta ja saamaansa julkista kohtelua:
    Olen keskipitkän elämäni varrella nähnyt monenlaisia elollisia olentoja
    kääpiösieluista ja kärpässarjan menninkäisälyistä elefanttitautisiin, räätälifilosofeihin
    ja suutaripoliitikkoihin asti, (mutta) vapaa henki on vain taiteilijalle sallittua;
    muut sen hengen miehet yhteiskunta tuomitsee auttamattomasti, vieläpä
    taiteilijankin, jos hän sattuu samalla kerralla olemaan kenraali, varsinkin jos hän on
    niin rehellinen, että ottaa saman ryypyn kirkkaassa päivänvalossa kuin vuorineuvos
    tai ministeri Kämpin juhlakerroksessa.2
    Se, että kokonaiskuvaa Walleniuksesta on ollut hankala muodostaa, on johtunut
    paljolti siitä, että hän ei oikein mahdu normaalin elämäkerran muottiin. Hänen
    toimintansa ei noudattanut tavallisen määrätietoisen – usein jopa ikävystyttävän
    – elämäntyön kaavaa, jossa korostetaan yhteiskunnallista rakentavuutta ja kaikinpuolista
    moitteettomuutta arvokkaana kansalaisena. Jatkuvuutta korostavan elämäkerran
    kannalta kiusallista Walleniuksessa on hänen toimintansa jakaantuminen eri lohkoille:
    hän on toiminut niin sotilaana, yleisesikunnan päällikkönä, poliittisena häirikkönä,
    tehtaanjohtajana kuin kirjailijanakin. Siksi myös hänestä tehty elämäkertatutkimus
    jakaantuu sotahistorian, sotatieteen, aatetutkimuksen, poliittisen historian ja kirjallisuudentutkimuksen
    saroille.
    Tärkeimpinä primaarilähteinä tutkimustyössäni ovat olleet Walleniuksen omat
    muistiinpanot ja kirjoitukset. Seitsemän kirjansa lisäksi hän julkaisi eri lehdissä pitkälti
    toistasataa artikkelia, joista laatimani luettelo on sijoitettu kirjan loppuun. Lisäksi
    Walleniuksen henkilökohtainen arkisto avattiin 1990-luvun vaihteessa tutkijoille
    Kansallisarkistossa (Valtionarkistossa), ja vasta se on kunnolla valaissut kenraalikirjailijan
    elämää ja henkilöä.
    Kuten kirjailijalle sopii, Wallenius itse koki elämänsä tarinoina ja elämyksinä,
    joista hän mielellään sekä kertoi että kirjoitti. Siksi myös hänestä kertova elämäkerta
    sisältää paljon yksityiskohtia ja tapauksia. Wallenius rakasti anekdootteja,
    pikku kertomuksia, jotka hänen käsityksensä mukaan kuvasivat elämää paremmin
    kuin pelkät tosiasiat. Hänen asiapitoiset kertomuksensa ja kirjoituksensa
    sisälsivät usein pitkiä tarinoita, joista normaalille historioitsijalle ei ole paljon iloa,
    mutta jotka usein mainiosti kuvaavat tapahtumien luonnetta ja tunnelmaa. Juuri
    anekdootit tuovat julkisen tason rinnalle henkilökohtaisen tason, henkilöhistorian,
    joka Walleniuksen kohdalla on elämänrikkautta ihmeellisimmästä päästä.
    Alkusanat 2. painokseen
    Vuoden 1994 jälkeen tutkimuksessa on tapahtunut paljon, ja uutta tietoa monista
    Walleniuksenkin kokemista vaiheista on ilmestynyt. En kuitenkaan alkanut päivittää
    uutta painosta kirjastani enempää kuin stilisoimalla tekstiä jonkin verran. Omasta
    mielestäni sen piirtämä kuva kirjailijakenraalista ja hänen vuosisadastaan pitää
    edelleen pääpiirteissään hyvin paikkansa. Kirjan julkaisuluetteloon on tehty jonkin
    verran muutoksia niiden huomioiden pohjalta, joita sain Sakari Kännöltä kirjani
    ilmestymisen jälkeen.
    En myöskään hennoisi karsia sitä intomielisyyttä, joka välittyy kirjan tulkinnoissa.
    Löytöretki Walleniuksen henkilöhistoriaan avasi huikeita näköaloja Suomen
    historiaan 1900-luvun alkupuoliskolla. Se myös synnytti innoittuneita tulkintoja,
    jotka pyrkivät kyseenalaistamaan 1990-luvun alun sosiaalidemokraattisen pysähtyneisyyden
    ajan näkemyksiä esimerkiksi Suomen poliittisesta historiasta. Sen takia kirja
    ehkä liikaakin korosti aiemman tutkimuksen mustavalkoisuutta ja ennakkoluuloja
    Walleniuksen suhteen.

    1970-luvun alussa nuori tutkija Sisko Ikonen oli haasteellisen tehtävän edessä. Hän
    oli tullut Rovaniemen Marrasjärvelle haastattelemaan tunnettua Lapin kirjailijaa,
    entistä kenraalia, joka antoi haastatteluja harvoin, mutta jonka näkemykset oli tärkeää
    saada talteen. Ikonen oli huolellisesti valmistautunut tapaamiseen. Muodollisuuksien
    jälkeen hän nosti pöydälle kelanauhurin ja mikrofonin ja teki kirjailijakenraali K.
    M. Walleniukselle ensimmäisen kysymyksen: “Kertoisitteko taustastanne?” Jämäkän
    ja terhakannäköinen, mutta jo lähes 80-vuotias Wallenius veti sauhun iänikuisesta
    piipustaan ja aloitti:
    “Ensimmäiset varmasti sukujohtoiset esi-isäni olivat Pipin I Valdemilainen, joka
    kuoli vuonna 639, hänen pojanpoikansa Kaarle Martell eli ‘Vasara’, joka – kuten
    hum. kand. hyvin muistaa – löi arabit vuonna 732 ja esti Euroopan valloituksen
    Espanjan kautta (Martellhan on kuuluisa konjakkimerkki muuten), rouva kuningatar
    Bertta Isojalka, sekä Kaarle II Kaljupää, poikansa Kaarle III Paksu, Henrik I
    Linnunpyytäjä ja Ludvig IV Merentakainen.” Sen jälkeen kenraali-kirjailija luetteli
    erilaisia kuninkaallisia ja sotilaallisia suurhahmoja Englannin Alfred Suuresta ja Eifelred
    Neuvottomasta Puolan kuningaskunnan perustaneeseen Boleslav I Rohkeaan,
    tanskalaiseen Harald Sinihampaaseen, ruotsalaiseen Ragnar Tuittupäähän ja moniin
    uuden ajan henkilöihin.
    Heikkohermoisempi haastattelija olisi voinut moisesta alusta järkyttyä: oliko
    vanha kirjailija tullut hulluksi? “Olen löytänyt Nurmijärvellä asuneen isoisäni jäämistöstä
    tekstejä, jotka hän on kirjoittanut täsmälleen samalla tyylillä, kuin Aleksis
    Kivi Seitsemän veljeksensä.” Päästessään omaan aikaansa Wallenius osoittautui
    kuitenkin täysissä järjissään olevaksi mieheksi, hauskaksi kertojaksi ja erinomaiseksi
    havainnoitsijaksi, joka muisti puolen vuosisadan takaiset asiat selkeästi kuin eilisen päivän.

    Paitsi kenraali-kirjailijan halua shokeerata uusia tuttujaan, Walleniuksen avaus
    kuvaa hyvin sitä, millaisena hän näki oman roolinsa sotilaana ja poliittisena henkilönä.
    Hän tunsi sukulaisuutta suuriin sotapäälliköihin ja johtajiin. Historiallisten
    tosiasioiden kanssa tuolla “varmalla sukujohtoisuudella” ei ollut paljon tekemistä;
    kyseessä oli pikemminkin vanhoillinen, kriittistä sukututkimusta edeltänyt ajatustapa,
    jonka mukaan suku saattoi periytyä mistä kuninkaallisesta haarasta hyvänsä, jos sen
    juuret ulottuivat nykypäivästä 1500-luvulle. Wallenius itsekin ymmärsi sukulaisuuden
    enemmän henkisenä kuin konkreettisena: “Jo 2000 vuotta sitten Suuri Kirja
    tiesi, että ihmisen periytyminen ulottuu vain kolmanteen ja neljänteen polveen, ja
    vasta viime aikoina tiede on päässyt samaan tulokseen. Mutta tämä koskee tietysti
    vain ruumiillisia ominaisuuksia; henkisten ominaisuuksien periytyminen ulottuu
    luonnollisesti paljon pidemmälle”, hän selvitti. 2
    Vanhojen periytymisasioiden esilletuominen kertoi myös Walleniuksen voimakkaasta
    sukutietoisuudesta. Hän tunsi suvustaan tehdyt tutkimukset ja kertoi
    mielellään Wallenius-suvun kantaisän olleen “kaimani Martti Lutherin oppilaana
    Wittenbergissä”. Virallisen Sukukir jan mukaan suvun kantaisä oli 1607 kuollut
    kappalainen Michael Michaelis, joka oli allekirjoittamassa vuonna 1593 Upsalan
    kokouksen päätöstä Lutherin opista Ruotsin valtakunnan virallisena uskonsuuntana.
    Kyseisellä Mikko Mikonpojalla oli kaksi poikaa, joista toinen, Joosef, jatkoi
    isänsä jäljissä pappisuralla. Toimiessaan Naantalin kirkkoherrana hän otti nimekseen
    Wallenius kaupungin latinankielisen nimen “Wallis gratiae” mukaan. Joosefin pojan
    20 lapsesta polveutuivat suvun kaikki 1900-luvulle eläneet haarat, sillä kantaisän
    nuoremman veljen Martti Dahlmanin suku sammui jo varhain.3
    Kenraali-kirjailija Wallenius kertoi suurella ylpeydellä sitä, että hänen suvussaan
    oli ollut 81 pappia, 46 sotilasta, 27 yliopistomiestä tai opettajaa, mutta vain seitsemän
    kauppiasta! Kauppiaat hän rinnasti poliitikkoihin, jotka olivat hänen mielestään
    yhteiskunnan eläjistä halveksittavimpia. “Taiteilijoita suvussamme ei ole yhtään”,
    hän lisäsi viitaten omaan rooliinsa kirjailijana.4
    Pappisperinne säilyi suvussa 1800-luvulle asti. Kurt Martin isoisän isä Karl Isak
    Wallenius oli Nurmijärven kirkkoherrana vuosina 1824-41, mistä johtui kenraalin
    erikoislaatuiselta kuulostava selostus Aleksis Kiven kielestä. Kenraali oli nimittäin
    omien sanojensa mukaan löytänyt suvun jäämistöistä Karl Isakin kirjoittaman
    novellin “Viinanpolttajat”, jonka kieli muistutti ällistyttävästi Aleksis Kiven kieltä.
    Kenraalin selitys oli se, että tuon ajan Nurmijärvellä puhuttiin erikoista murretta,
    jota myöhemmät kirjallisuudentutkijat ovat pitäneet Aleksis Kiven kehittämänä
    kirjallisena tyylinä.5
    Kurt Martin isä veljineen oli ensimmäinen, joka katkaisi pappisperinteen – isänsä
    suureksi pettymykseksi. Alexis Ossian Walleniuksen haaveena oli upseerinura,
    ja hänen isänsä, joka ei uskonut haaveen vakavuuteen, myöntyi päästämään pojan
    kadettikouluun sillä ehdolla, että tämä lukee kesässä koko raamatunhistorian
    hänen hyväksymällään perusteellisuudella. Poika teki sen ja pääsi Haminan
    kadettikouluun, yleni luutnantiksi Kuopion pataljoonassa, mutta siirtyi sitten
    pankkialalle. Hänestä tuli aluksi Suomen Pankin Kuopion konttorin kasööri,
    joka nimitettiin vuonna 1905 saman konttorin pankinjohtajaksi. Martin isä
    teki elämänsä aikana huomattavan virkauran, sillä hän työskenteli pankkialalla
    yhtäjaksoisesti 42 vuotta.6
    Kurt Martti Wallenius syntyi 25. heinäkuuta 1893 Kuopiossa Pumpputorin
    varrella hyvin toimeentulevaan pankkivirkailijan perheeseen. Hän oli perheen
    toinen ja viimeinen lapsi. Hänellä oli viisi vuotta vanhempi isoveli Eino Alexis,
    sisaria ei yhtään. Vanhemmat puhuivat keskenään ruotsia, mutta lapset saivat
    alusta alkaen totutella pelkkään suomen kieleen. Wallenius kertoo, että ennen
    yliopistoa hän ei puhunut kotonaan yhtään ruotsin sanaa. Mistä sitten kertoo
    se, että jääkäriaikanaan hän lähetteli kaikki kirjeet ja kortit kotiin hämäyksen
    vuoksi ruotsiksi?
    .
    Vanhemmat Mikael Henrikinpoika Henrici, k. 1569 Raisio (Taulusta 137).
    Naantali kirkko on todennäköisimmin rakennettu vuoden 1480 jalkeen, mutta ennen vuotta 1500. Rakennusmateriaali kivi ja istumapaikkoja noin tuhat.

    Puoliso: Vaimi Wallenius. (Taulu 135) s. 1572 Naantali.
    Naantalin kirkon alttarikaappi. Huomattavin esineistä on tamminen alttarikaappi, joka on valmistettu Tukholmassa luostarin rakentamisen aikoihin eli 1400-luvun lopulla. Kaappia pidettiin kirkon alttarilla 1860-luvun korjaustöihin asti, jolloin se korvattiin alttaritaululla, mutta se tuotiin takaisin alttarille 1960-luvulla. Suuressa ja poikkeuksellisen hyvin säilyneessä kaapissa on kaikkiaan seitsemäntoista puusta veistettyä hahmoa, joihin kuuluvat keskellä olevat Neitsyt Maria ja kaksi hänen taivaallista kruunaajaansa, pyhä Birgitta ja hänen tyttärensä Katariina, sekä kaksitoista opetuslasta. Toisaalla kirkon seinällä nykyään olevan alttaritaulun on maalannut R. W. Ekman, ja se esittää syntistä naista fariseuksen huoneessa.

    Lapset:
    Henrik Wallenius, Turun koulussa 13.3.1604, s. Naantali, k. Naantali (k.nuorena)
    Josef Wallenius, s. 10.03.1596 Naantali. Tauluun 135
    Martin Daalman e. Wallenius, Lainlukija, Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomari. Muodosti itselleen sukunimen syntymäkaupungin ruotsalaisen nimen mukaan (Någendal) mukaan. Lainlukija. Istui käräjiä Uudessakirkossa 1634, Sääksmäellä 1636, Vehmaalla 1641., s. 1600 Naantali, k. 17.03.1643 Vesilahti
    Erikus Wallenius, s. 1605 Naantali, k. 1605 Naantali
    Johannes Wallenius, Kauhavan kappalainen 1650-, s. 1607 Naantali, k. Kauhava
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 137
    XIV Mikael Henrikinpoika Henrici Raision emäseurakunnan kirkkoherra 1554-1569 ja Naantalin anneksiseurakunnan kirkkoherra 1549 -, k. 1569 Raisio.

    Michael Henrici (K 1569)

    Mickel Henrici, Michel Henriksson


    Raision emäseurakunnan ja Naantalin anneksiseurakunnan kirkkoherra ainakin jo 1549, jolloin Raision kihlakunnan sakkoluettelossa mainitaan erään Kuloisten kylän isännän lyöneen kirkkoherran renkiin lihashaavan ja mustelman.

    Herra Michaelille myönnettiin 1557 elatukseksi puolet Raision ja Ruskon kymmenyksistä. Hän maksoi 1561 kruunajaisapua 14 markkaa kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten ja tuomittiin Juhana-herttuan vangitsemisen jälkeen maksamaan 50 markkaa sakkoja herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hänet (”her Mickel i Reso”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567.

    Anneksipitäjä eli anneksiseurakunta oli Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan evankelis-luterilaisessa kirkossa seurakunta, joka oli yhdistetty toiseen seurakuntaan tai palkkatuloon. Kirkkoherran tehtävää hoiti nimellisesti hiippakunnan piispa, joka sai anneksiseurakunnalta kirkkoherran palkan tai palkkion. Käytännössä piispat eivät kyenneet ehtineet johtaa paikallisesti seurakuntaa hiippakuntansa aluetta, koska tähän liittyi myös maallisen paikallishallinnon tehtävät siihen saakka kunnes maalaiskunnat erotettiin evankelis-luterilaisista seurakunnista vuoden 1865 kunnallisasetuksen vuoksi vuosista 1865-1866 alkaen.

    Piispan jatkuvia paikallisia kirkkoherran uskonnollisia tehtäviä varten palkattiin varapastori, en vicepastor, joka johti seurakuntaa paikallisesti kuntakokouksia lukuun ottamatta.

    Yksi tällaisista anneksiseurakunnista oli Myrskylän evankelis-luterilainen seurakunta, josta tuli hattujen sodan jälkeen 1747 Porvoon hiippakunnan piispan anneksiseurakunta siksi, että Porvoon hiippakunta oli Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän keisarikunnan rajan siirryttyä Kymijoelle Turun rauhassa menettänyt anneksiseurakuntansa Kymenkartanon alueella nykyisessä Kymenlaaksossa.

    Anneksiseurakunnaksi voitiin ottaa seurakuntia, joihin paikallisella aatelisella ei ollut patronaattioikeutta eli oikeutta valita kirkkoherraa.

    .
    Naantalin kartta vuodelta 1841.

    Lapset:
    Mikael Wallenius, s. 1560 Naantali. Tauluun 136
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 138
    XIII Zacharias Olauksenpoika Olai Uskelan apupappi 1593-94, kirkkoherra 1609-1621, k. 1621 Uskela.

    Zacharias Olai (K 1621)

    Zachris Olofsson / Olsson

    S kaiketi Uskela. V Uskelan aiempi kirkkoherra Olaus Petri ja N.N.

    Uskelan Perttelin kappalainen ainakin jo 1589, mahdollisesti Uskelan vt. kirkkoherra 1593–1594, kirkkoherra 1609.

    Zacharias Olai (”Her Zacharias Kijrkoherde i Uskila”) sai Kuninkaallisen Majesteetin määräyksestä kirjeellä 3.3.1617 korvausta kustannuksista, joita hänelle oli aiheutunut.vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella asumisesta johtuvan suuren kestitysvelvollisuutensa takia.
    Vanhemmat Olaus Pietarinpoika Petri, k. 1592 Uskela (Taulusta 139).

    Puoliso: Skolastika Juhontytär. (Taulu 135) Ruustinna, k. Uskela.

    Skolastika Jönsintytär, eli leskenä miehensä jälkeen ja allekirjoitti ja sinetöi miehensä sinetillä vuoden 1621 kymmenveroluettelon 25.5.1622.

    Lapset:
    Saara Wallenius o.s. Olai, s. 1606 Vesilahti. Tauluun 135
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 139
    XIV Olaus Pietarinpoika Petri Uskelan kirkkoherra 1557-1592., k. 1592 Uskela.

    Olaus Petri

    Oleff / Oloff / Oluff, Olof Persson

    Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1553–1555, joskin viimeinen hänen tässä virassa allekirjoittamansa kuitti on päivätty 10.2.1556; Kaarinan kirkkoherra, mainitaan 1554; Uskelan kirkkoherra 1556, oli virassa vielä 1592. Olaus Petri osallistui rovastinkäräjille 1561–1562 (Halikossa 15.9. ja Perniössä 20.9.1561) ja toimi mahdollisesti maarovastina, vaikkei häntä missään yhteydessä mainita rovastiksi.

    Omisti talon Kaarinan Kuralassa vielä Uskelassa virassa ollessaan.

    Olaus Petri maksoi 1561 kruunajaisapua 20 markkaa kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten ja 1564 sakkoja 50 markkaa Juhana-herttualle edellisenä vuonna vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hänet (”her Oleff i Uskela”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hänen elatustaan käsiteltiin kirjeissä 1576 ja 1577, ja hänet (”Her Oloff i Wskila”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 12 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.

    Sinetöi 26.11.1568 Uskelan pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle.

    Lapset:
    Zacharias Olai. Tauluun 138
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 140
    VI Jooseppi Antinpoika Ala-Yrjölä Talollisen poika, lautamies, Ala-Yrjölän isäntä 1783-1813., s. 02.04.1754 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Antti Juhonpoika Ala-Yrjölä e. Kauppila, s. 23.10.1729 Teisko, Jutila, k. 09.01.1815 Teisko, Jutila ja Valpuri Joosepintytär Ala-Yrjölä o.s. Lill Kahna, s. 07.02.1731 Teisko, Kämmenniemi, k. 16.06.1776 Teisko, Jutila (Taulusta 141).

    Puoliso: Vihitty 22.06.1777 Teisko Valpuri Erkintytär Ala-Yrjölä o.s. Kauppila. (Taulu 112). (Taulu 111) Piika, s. 22.11.1754 Teisko, Jutila, k. Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Erkki Erkinpoika Ala-Kauppila e. Kauppila, s. 1719 Teisko, Jutila, k. 08.02.1793 Teisko, Jutila ja Anna Matintytär Ala-Kauppila o.s. Löytänä, s. 1721 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1772 Teisko, Jutila (Taulusta 167).

    Lapset:
    Henrik Ala-Yrjölä, Ala-Yrjölän isäntä 1814. Henrik muutti perheensä ja vanhempiensa perheen kanssa Teiskosta 26.6.1815 Messukylään. Heidän tilalleen tuli Messukylästä Mikko Tuomaanpoika (s.29.3.1777) perheineen viljelemään Jutilan kylän Ali-Yrjölää 1815-1817., s. 25.12.1777 Teisko, Jutila
    Maria Iso-Kuoranta o.s. Ala-Yrjölä, Maria oli kotonaan piikana naimisiin mennessään., s. 11.02.1781 Teisko, Jutila, k. 05.02.1856 Teisko, Kuoranta
    Anna Ala-Yrjölä, s. 15.07.1783 Teisko, Jutila
    Valpuri Ala-Yrjölä, s. 09.10.1785 Teisko, Jutila
    Matti Ala-Yrjölä, s. 03.02.1788 Teisko, Jutila
    Leena (Helena) Ala-Toikko o.s. Ala-Yrjölä, s. 04.04.1790 Teisko, Jutila. Tauluun 112
    Heta Ala-Yrjölä, s. 10.01.1793 Teisko, Jutila
    Jooseppi Ala-Yrjölä, s. 19.11.1794 Teisko, Jutila
    Valpuri Ala-Yrjölä, Valpuri kuoli 2-vuotiaana isorokkoon., s. 07.12.1797 Teisko, Jutila, k. 22.04.1800 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 141
    VII Antti Juhonpoika Ala-Yrjölä e. Kauppila Ala-Yrjölän talollinen 1751-1782, vanha isäntä 85v., s. 23.10.1729 Teisko, Jutila, k. 09.01.1815 Teisko, Jutila. Kuoli vanhuuteen 85-vuden ikäisenä.
    Vanhemmat Juho Juhonpoika Ala-Yrjölä e. Kauppila, s. 1702 Teisko, Jutila, k. 22.10.1749 Teisko, Jutila ja Valpuri Juhontytär Ala-Yrjölä o.s. Yrjölä, s. 1705 Teisko, k. 20.07.1761 Teisko, Jutila (Taulusta 142).

    1. puoliso: Vihitty 20.05.1753 Teisko Valpuri Joosepintytär Ala-Yrjölä o.s. Lill Kahna. (Taulu 140) Piika Teiskon Tånissa, Ala-Yrjölän emäntä., s. 07.02.1731 Teisko, Kämmenniemi, k. 16.06.1776 Teisko, Jutila. Kuoli kuumeeseen 45-vuotiaana.
    Vanhemmat Jooseppi Henrikinpoika Lill Kahna, s. 1698 Teisko, Kämmenniemi, k. 26.12.1782 Teisko, Kulju ja Kaisa Eerikintytär Lill Kahna, s. 1699 Teisko, Kämmenniemi, k. 02.02.1772 Teisko, Kulju (Taulusta 166).

    Lapset:
    Jooseppi Ala-Yrjölä, s. 02.04.1754 Teisko, Jutila. Tauluun 140
    Henrik Ala-Yrjölä, s. 06.03.1756 Teisko, Jutila
    Maria Ala-Yrjölä, s. 05.05.1758 Teisko, Jutila
    Anna Ala-Yrjölä, s. 12.10.1760 Teisko, Jutila
    Valpuri Ala-Yrjölä, s. 04.03.1764 Teisko, Jutila, k. 04.08.1776 Teisko, Jutila
    Juho Kustaa Keski-Frantsi e. Ala-Yrjölä, Keski-Frantsin puusniekka ja isäntä 1796-1808., s. 13.06.1766 Teisko, Jutila, k. 20.08.1838 Teisko, Tuhria
    Antti Ala-Yrjölä, s. 23.05.1768 Teisko, Jutila
    2. puoliso: Vihitty 26.12.1777 Teisko Maria Yrjöntytär Ala-Yrjölä o.s. Alanen Maria kuoli 27-vuotiaana lapsivuoteeseen., s. 02.03.1753 Teisko, Kovero, Junkkari, k. 06.12.1780 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Yrjö Mikonpoika Alanen, s. 28.03.1716 Teisko, Jutila, k. 03.05.1789 Teisko, Kiimajoki, Särkkä ja Maria Heikintytär Alanen o.s. Kiimajoki, s. 1723 Teisko, Kiimajoki, k. 14.01.1798 Teisko, Kiimajoki, Särkkä.
    Lapset:
    Matias Ala-Yrjölä, s. 27.01.1779 Teisko, Jutila
    3. puoliso: Vihitty 09.11.1783 Teisko Saara Juhontytär Ala-Yrjölä o.s. Iso-Tuhria Saara kuoli 76-vuotiaana ''slaagiin''., s. 11.05.1745 Teisko, Tuhria, k. 17.10.1821 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Juho Erkinpoika Iso-Tuhria, s. 1705 Teisko, Tuhria, k. 16.11.1779 Teisko, Tuhria ja Marketta Jaakontytär Iso-Tuhria o.s. Vanhatalo, s. 1709 Teisko, Savo, k. 22.02.1799 Teisko, Tuhria.
    Lapset:
    Juho Kustaa Ala-Yrjölä, Juho kuoli vauvana kuumeeseen., s. 05.01.1785 Teisko, Jutila, k. 13.05.1785 Teisko, Jutila
    Juho Kustaa Ala-Yrjölä, s. 28.10.1786 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 142
    VIII Juho Juhonpoika Ala-Yrjölä e. Kauppila Ala-Yrjölän vävy ja isäntä 1740-1750, Juho kuoli 47-vuotiaana ''hivutustautiin'' -usein keuhkotauti, s. 1702 Teisko, Jutila, k. 22.10.1749 Teisko, Jutila. Kuoli pistokseen 47-vuotiaana.
    Vanhemmat Juho Tuomaanpoika Kauppila, s. 15.03.1668 Teisko, Jutila, k. 26.04.1736 Teisko, Jutila ja Valpuri Yrjöntytär Kauppila o.s. Pöllölä, s. 31.03.1668 Teisko, Saarlahti, k. 12.01.1753 Teisko, Jutila (Taulusta 143).

    Puoliso: Vihitty 26.12.1728 Teisko Valpuri Juhontytär Ala-Yrjölä o.s. Yrjölä. (Taulu 141) Yrjölän emäntä, Valpuri kuoli 56-vuotiaana paiseruttoon (-Yleisemmin rutto tarkoitti vakavaa kulkutautia)., s. 1705 Teisko, k. 20.07.1761 Teisko, Jutila. Kuoli paiseruttoon 56-vuotiaana.
    Vanhemmat Juho Heikinpoika Yrjölä, s. 11.10.1674 Teisko, Jutila, k. 22.11.1760 Teisko, Jutila ja Marketta Pertintytär Yrjölä o.s. Iso-Frantsi, s. 04.02.1677 Teisko, Tuhria, k. 12.01.1729 Teisko, Jutila (Taulusta 153).

    Lapset:
    Antti Ala-Yrjölä e. Kauppila, s. 23.10.1729 Teisko, Jutila. Tauluun 141
    Jaakoppi Ala-Yrjölä, s. 19.06.1731 Teisko, Jutila, k. 07.11.1788 Teisko, Jutila
    Maria Ala-Yrjölä, s. 02.09.1733 Teisko, Jutila
    Johannes Kankaantaka e. Ala-Yrjölä, s. 22.03.1736 Teisko, Jutila, k. 11.08.1811 Teisko, Jutila, Kauppila
    Valpuri Ala-Yrjölä, s. 22.04.1738 Teisko, Jutila
    Henrikus Ala-Yrjölä, Henrikus kuoli 10-vuotiaana tuhkarokkoon., s. 02.05.1739 Teisko, Jutila, k. 10.12.1749 Teisko, Jutila
    Anna Ala-Yrjölä, Anna kuoli 7-vuotiaana tuhkarokkoon samoin kuten veljensäkin, vain viikko veljensä kuoleman jälkeen., s. 12.10.1742 Teisko, Jutila, k. 17.12.1749 Teisko, Jutila
    Katariina Ala-Yrjölä, s. 11.10.1745 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 143
    IX Juho Tuomaanpoika Kauppila Kauppilan isäntä 1701-1722, s. 15.03.1668 Teisko, Jutila, k. 26.04.1736 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Tuomas Mikonpoika Kauppila, s. 1637 Teisko, Jutila, k. 1717 Teisko, Jutila ja Bertta Kauppila, k. 1692 Teisko, Jutila (Taulusta 144).

    Puoliso: Vihitty 1687 Teisko Valpuri Yrjöntytär Kauppila o.s. Pöllölä. (Taulu 142). (Taulu 168) s. 31.03.1668 Teisko, Saarlahti, k. 12.01.1753 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Yrjö Ristonpoika Pöllölä, s. 1635 Teisko, Saarlahti, k. 1678 Teisko, Saarlahti ja Margareetta Pöllölä, k. 1691 Teisko, Saarlahti (Taulusta 149).

    Lapset:
    Aune Junkkari o.s. Pöllölä, s. 1689 Teisko, Saarlahti, k. 26.07.1754 Teisko, Vaakaniemi, Leppälahti
    Antti Kauppila, Muutti Venäjälle 1720, s. 04.10.1691 Teisko, Jutila, k. Venäjä
    Yrjö Kauppila, Yrjö muutti Venäjälle vuonna 1720., s. 09.02.1694 Teisko, Jutila, k. Venäjä
    Erkki Kauppila, s. 16.04.1697 Teisko, Jutila. Tauluun 168
    Josepus Kauppila, s. 18.04.1700 Teisko, Jutila, k. 08.03.1741 Teisko, Jutila
    Juho Ala-Yrjölä e. Kauppila, s. 1702 Teisko, Jutila. Tauluun 142
    Klemetti Kauppila, s. 19.11.1709 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 144
    X Tuomas Mikonpoika Kauppila Kauppilan isäntä 1675-1700, Tuomas Mikonpoika on koko jakson isäntänä Kauppilassa. Hän ei siis ole ollut (palkka)sotilas., s. 1637 Teisko, Jutila, k. 1717 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Mikko Matinpoika Kauppila, s. Teisko, Jutila, k. Teisko, Jutila ja Aune Simontytär Kauppila, k. Teisko, Jutila (Taulusta 145).

    Puoliso: Vihitty 1660 Teisko Bertta Kauppila. (Taulu 143) k. 1692 Teisko, Jutila.

    Lapset:
    Juho Kauppila, s. 15.03.1668 Teisko, Jutila. Tauluun 143
    Jooseppi Kauppila, s. Teisko, Jutila
    Pirkko Kauppila, s. 31.08.1673 Teisko, Jutila
    Lapsi Kauppila, s. Teisko, Jutila, k. 02.02.1678 Teisko, Jutila
    Juho Kauppila, s. 11.06.1677 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 145
    XI Mikko Matinpoika Kauppila Seppä, Kauppilan isäntä 1644-1674, s. Teisko, Jutila, k. Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Matti Jaakonpoika Kauppila, s. Teisko, Jutila, k. 05.07.1654 Teisko, Jutila ja Pirkko Laurinpoika Kauppila, k. 22.11.1658 Teisko, Jutila (Taulusta 146).

    Puoliso: Vihitty 1635 Teisko Aune Simontytär Kauppila. (Taulu 144) k. Teisko, Jutila.

    Lapset:
    Tuomas Kauppila, s. 1637 Teisko, Jutila. Tauluun 144
    Martti Kauppila, Martti mainitaan Tuomaksen veljenä ja oli henkirahaa maksava, ei siis sotilas., s. 1642 Teisko, Jutila
    Bertta Kauppila, s. 25.03.1648 Teisko, Jutila, k. 28.11.1658 Teisko, Jutila
    Valpuri Kauppila, s. 17.02.1650 Teisko, Jutila
    Anna Kauppila, s. 06.05.1652 Teisko, Jutila, k. 1653 Teisko, Jutila
    Juho Kauppila, Sotilas, s. 07.05.1654 Teisko, Jutila
    Yrjö Kauppila, Kotonaan sotilaana., s. 25.03.1660 Teisko, Jutila
    Lapsi Kauppila, s. Teisko, Jutila, k. 17.04.1663 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 146
    XII Matti Jaakonpoika Kauppila Kauppilan isäntä 1635-1643, s. Teisko, Jutila, k. 05.07.1654 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Jaakko Tuomaanpoika Kauppila, s. Teisko, Jutila, k. Teisko, Jutila (Taulusta 147).

    Puoliso: Pirkko Laurinpoika Kauppila. (Taulu 145) k. 22.11.1658 Teisko, Jutila.

    Lapset:
    Mikko Kauppila, s. Teisko, Jutila. Tauluun 145
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 147
    XIII Jaakko Tuomaanpoika Kauppila Kauppilan isäntä 1607-1634, s. Teisko, Jutila, k. Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Tuomas Olavinpoika Kauppila, k. Teisko, Jutila (Taulusta 148).

    Lapset:
    Matti Kauppila, s. Teisko, Jutila. Tauluun 146
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 148
    XIV Tuomas Olavinpoika Kauppila Kauppilan isäntä 1558-1606, k. Teisko, Jutila.

    Lapset:
    Jaakko Kauppila, s. Teisko, Jutila. Tauluun 147
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 149
    X Yrjö Ristonpoika Pöllölä s. 1635 Teisko, Saarlahti, k. 1678 Teisko, Saarlahti.
    Vanhemmat Risto Paulinpoika Pöllölä, k. 02.07.1680 Teisko, Saarlahti ja Karin Rekontytär Pöllölä, s. Teisko, Saarlahti, k. 11.06.1690 Teisko, Saarlahti (Taulusta 150).

    Puoliso: Margareetta Pöllölä. (Taulu 143) Margareetta isännöi Pöllölän tilaa 1685-1691, k. 1691 Teisko, Saarlahti.

    Lapset:
    Matias Pöllölä, Pöllölän isäntä 1695-1700, s. 18.08.1659 Teisko, Saarlahti, k. 1700 Teisko, Saarlahti
    Lapsi Pöllölä, k. 16.04.1657 Teisko, Saarlahti
    Lapsi Pöllölä, k. 28.11.1658 Teisko, Saarlahti
    Kirsti Pöllölä, Pöllölän tytär, isännöi kotitilaansa 1693-1694, s. 24.02.1662 Teisko, Saarlahti
    Henrikus Pöllölä, s. 21.03.1663 Teisko, Saarlahti
    Katariina Pöllölä, Mies Gabriel Hijs oli pitäjänkirjurina Pirkkalassa, s. 05.04.1666 Teisko, Saarlahti, k. 17.02.1751 Pirkkala
    Valpuri Kauppila o.s. Pöllölä, s. 31.03.1668 Teisko, Saarlahti. Tauluun 143
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 150
    XI Risto Paulinpoika Pöllölä Pöllölän vävy ja isäntä 1643-1675, k. 02.07.1680 Teisko, Saarlahti.

    Puoliso: Karin Rekontytär Pöllölä. (Taulu 149) s. Teisko, Saarlahti, k. 11.06.1690 Teisko, Saarlahti.
    Vanhemmat Reko Olavinpoika Pöllölä, s. Teisko, Saarlahti, k. 1661 Teisko, Saarlahti ja Aune Pietarintytär Pöllölä, k. Teisko, Saarlahti (Taulusta 151).

    Lapset:
    Yrjö Pöllölä, s. 1635 Teisko, Saarlahti. Tauluun 149
    Tuomas Pöllölä, Pöllölän isäntä 1676-1684, s. 1642 Teisko, Saarlahti, k. Teisko, Saarlahti
    Anna Pöllölä, s. Teisko, Saarlahti
    Juho Pöllölä, s. Teisko, Saarlahti, k. Teisko, Pohjankylä, Kulju, Polso
    Aune Pöllölä, s. 15.01.1649 Teisko, Saarlahti
    Jaakoppi Pöllölä, Sotilas kotonaan Pöllölässä, s. 13.04.1651 Teisko, Saarlahti
    Beretta Pöllölä, s. 20.02.1653 Teisko, Saarlahti
    Valpuri Pöllölä, s. 03.03.1655 Teisko, Saarlahti
    Matias Pöllölä, s. 29.02.1656 Teisko, Saarlahti
    Erkki Polso ent. Ruissalo e. Pöllölä, Hatanpään Ruissalon torpan isäntä 1690-1697, Polson isäntä 1698-1712, s. 17.05.1657 Teisko, Saarlahti, k. 14.05.1738 Teisko, Kuoranta
    Pertti Pöllölä, s. 07.09.1659 Teisko, Saarlahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 151
    XII Reko Olavinpoika Pöllölä Pöllölän isäntä 1625-1642, s. Teisko, Saarlahti, k. 1661 Teisko, Saarlahti.
    Vanhemmat Olavi Pöllölä, k. Teisko, Saarlahti (Taulusta 152).

    Puoliso: Aune Pietarintytär Pöllölä. (Taulu 150) k. Teisko, Saarlahti.

    Lapset:
    Karin Pöllölä, s. Teisko, Saarlahti. Tauluun 150
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 152
    XIII Olavi Pöllölä Pöllölän isäntä 1602-1624, k. Teisko, Saarlahti. Ennen Olof Pöllölää (1602-1624) isäntinä olivat:
    Matts Henrichsson 1600-1601
    Michael Sigfredsson 1585-1599
    Petrus Olofsson 1553-1584
    Olof Pöllö 1540-1552.

    Lapset:
    Reko Pöllölä, s. Teisko, Saarlahti. Tauluun 151
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 153
    IX Juho Heikinpoika Yrjölä Yrjölän isäntä 1704-1736, vanha isäntä, s. 11.10.1674 Teisko, Jutila, k. 22.11.1760 Teisko, Jutila. Kuoli halvaukseen 86-vuotiaana.
    Vanhemmat Heikki Juhonpoika Yrjölä, s. 07.12.1651 Teisko, Jutila, k. 25.03.1739 Teisko, Jutila ja Valpuri Tuomaantytär Yrjölä o.s. Ylinen, s. 09.04.1654 Teisko, Jutila, k. 26.05.1728 Teisko, Jutila (Taulusta 154).

    1. puoliso: Marketta Pertintytär Yrjölä o.s. Iso-Frantsi. (Taulu 142). (Taulu 78) Yrjölän emäntä, s. 04.02.1677 Teisko, Tuhria, k. 12.01.1729 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Pertti Erkinpoika Iso-Frantsi, s. 1639 Teisko, Tuhria, k. 25.04.1714 Teisko, Tuhria ja N.n Iso-Frantsi, k. 1699 Teisko, Tuhria (Taulusta 161).

    Lapset:
    Anna Maria Yrjölä, s. 25.02.1700 Teisko, Jutila, k. 24.07.1704 Teisko, Jutila
    Valpuri Ala-Yrjölä o.s. Yrjölä, s. 1705 Teisko. Tauluun 142
    Juho Ylä-Yrjölä e. Yrjölä, Ylä-Yrjölän isäntä 1737-1758, Juho kuoli 47-vuotiaana pistokseen esim. keuhkokuumeessa ja keuhkopussin-tulehduksessa., s. 10.04.1710 Teisko, Jutila, k. 01.03.1758 Teisko, Jutila
    Sofia Yrjölä, s. 15.05.1713 Teisko, Jutila
    Pirkko Iso-Tahlo o.s. Yrjölä, Piika, s. 1716 Teisko, Jutila, k. 06.03.1796 Teisko, Pohjankylä
    2. puoliso: Vihitty 08.06.1729 Teisko Anna Heikintytär Yrjölä Leski ,Yrjölän emäntä, s. 1671 Teisko, k. 14.06.1747 Teisko, Jutila.
    3. puoliso: Vihitty 28.12.1747 Teisko Maria Yrjöntytär Yrjölä o.s. Uusi-Piuhari Piuharin tytär, oli kotonaan piikana mennessään naimisiin, Yrjölän emäntä, s. 1701 Teisko, Pengonpohja, k. 25.02.1789 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Yrjö Jaakonpoika Uusi-Piuhari, s. 06.05.1666 Teisko, Pengonpohja, k. 23.03.1741 Teisko, Pengonpohja ja Pirkko Erkintytär Uusi-Piuhari o.s. Paksula, s. 24.09.1681 Teisko, k. Teisko, Pengonpohja.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 154
    X Heikki Juhonpoika Yrjölä Yrjölän isäntä 1684-1702., s. 07.12.1651 Teisko, Jutila, k. 25.03.1739 Teisko, Jutila. Kylässä Teiskossa




    Teiskon alue on aikoinaan ollut Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden ja Messukylän asukkaiden eränkäyntimaata, eli sitä ”ulkomaata” joka on säilynyt tokaisussa: ulkomaille Teiskoon.

    Tuolloin Teisko on ollut lähes asumatonta saloseutua, joskin alueella on ollut jo noin 5000 vuotta sitten muutamia kivikauden asukkaita, samoin myöhemmin pronssikaudella. Viikinkiajalla, vuosina 800-1000 Teiskossa on asuttu harvakseltaan ja oletettavasti tilapäisesti, koska asumista osoittavia löydöksiä alueelta on niukanlaisesti.

    Vakituisempi asutus on todennäköisesti peräisin 1000-luvun alkupuolelta ja ensimmäiset kirjalliset merkinnät siitä löytyvät vuodelta 1300, jolloin lempääläläiset ovat tehneet sopimuksen Värmälänkylän ja Kämmenniemenkylän rajoista.



    Tarkemmat tiedot asutuksesta alkavat vuodesta 1540, jolloin tuli voimaan maalaki. Sen perusteella tilat merkittiin maakirjoihin. Teiskossa kirjattiin tuolloin olevan 42 kantatilaa, jotka oli merkitty kahdeksaantoista eri kylään. Maakirjojen mukaan Teiskon mainitsemisenarvoisia kyliä olivat tuolloin: Ahoi, Asuntila, Jutila, Kiimajoki, Kovero, Kulkkila, Kuoranta, Kuusniemi, Kämmenniemi, Leppälahti, Padustaipale, Pohtola, Saarlahti, Teiskola, Terälahti, Tuhria, Vattula ja Värmälänkylä.

    Muitakin kylännimiä Teiskon myöhemmistä kartoista löytyy, ja kyliksi on luokiteltu aikoinaan – ja vieläkin - myös Uskali, Paavola, Kaanaa ja Kapee, jonka Teisko sai vaihdossa luovutettuaan Länsi-Teiskon Kurun kuntaan 1950-luvulla.

    Ainakin vanhemmissa kartoissa on näkyvillä myös ”kyläkokoisella tekstillä”: Löytänä, Savonkylä (joka ei ole sama paikka kuin Savo) sekä Ukaa ja Vehokylä, jotka on tiettävästi mielletty oikeiksi kyliksi. Sen sijaan Taulakylä, Toijakylä ja Yrjölänkylä on nimetty ilmeisesti alueella sijaitsevan kantatilan mukaan ja maakirjoissa kyseiset tilat onkin sijoitettu suurempaan kyläalueeseen: Iso-Taulaniemi ja Toijala Padustaipaleeseen ja Ali-Yrjölä Jutilankylään. Kartoista löytyy nykyään oikein isolla painettuna myös Myllykylä ja Mäkikylä, jotka eivät tiettävästi ole koskaan varsinaiset kylän statusta saaneet – ovatpa vain olleet nimi myllyn sijaintipaikalle ja Mäkikylä-nimiselle talolle. Ja onhan tuota Viitapohjaakin toisinaan kyläksi kutsuttu...



    Koulupiirijako 1900-luvun alkupuolella järjesti kylien rajat uuteen uskoon: lähes jokainen koulupiiri sisälsi osia useammasta kylästä, ja nykyiset – summittaiset – kylärajat noudattavatkin usein vanhoja koulupiirejä. Varsinaista ja alkuperäistä kylännimeä ei yleisessä käytössä kovin usein enää kuule. Harvempi varmaan mainitsee olevansa Tampereen Teiskon Velaatan Ahoista, jos kotipaikkaa kysellään…

    Nykyisin Tampereen kaupunki kertoo Teiskossa olevan sen kaupunginosista neljä kappaletta. Teiskossa sijaitsevat pohjoisen alueen kaupunginosat ovat Kämmenniemi, Terälahti, Polso ja Velaatta. Näihin kaikkiin sisältyy useita vanhoja kyläalueita.

    Polso-nimen taakse tosin kätkeytyy pääasiassa Kuorannan kylä, kuten sinne johtavan tien viitassa lukee. Sinne kulkevissa linja-autoissa puolestaan lukee Maisansalo, joten kutsukoon jokainen aluetta kuten tahtoo.

    Viitapohja taas ole kylä, eikä kaupunginosa, vaan kaupungin luokitusten mukaan ydinkeskustan ulkopuolella sijaitseva keskuspalveluja sisältävä alue…



    Ihan täällä Teiskon alueella käytössä ovat yleisesti seuraavat asukkaan kotipaikkaa osoittavat kylännimet: Kämmenniemi, Terälahti, Velaatta, Kaanaa, Ukaa, Kapee, Paavola, Pohtola, Vattula ja Viitapohja. Harvemmin kuultuja, mutta käytössä ovat myös Värmälänkylä, Asuntila, Kulkkila ja Jutila. Mutta kyllä ne muutkin kylät olemassa ovat….
    Vanhemmat Juho Laurinpoika Yrjölä, k. 03.03.1658 Teisko, Jutila ja Anna Juhontytär Yrjölä o.s. Marttinen, s. Virrat, k. 23.10.1687 Teisko, Jutila (Taulusta 155) ja (Taulusta 156).
    Teiskon kartta 1540-luvulla. Kantatilat merkitty mustilla ympyröillä.

    Puoliso: Valpuri Tuomaantytär Yrjölä o.s. Ylinen. (Taulu 153). (Taulu 168) Yrjölän emäntä, vanha emäntä, s. 09.04.1654 Teisko, Jutila, k. 26.05.1728 Teisko, Jutila.

    Tampereen kaupungin kiinteistöt
    KARTTATEKSTI 702-4-77
    KOKON_ALA 1036400 m2 = 136,64ha
    YKSIKKO 0077
    KIINTEISTOTUNNUS 837-702-0004-0077
    VESI_ALA 12400

    KUNTA 837
    RYHMA 0004
    MAA_ALA 1024000
    LAJI Maarekisterikiinteistö
    SIJAINTIALUE 702
    Tampereen kiinteistöt
    KARTTATEKSTI 702-4-77
    KOKON_ALA 1036400
    YKSIKKO 0077
    VESI_ALA 12400
    KIINTEISTOTUNNUS 837-702-0004-0077
    RYHMA 0004
    KUNTA 837
    MAA_ALA 1024000
    LAJI Maarekisterikiinteistö
    SIJAINTIALUE 702.
    Vanhemmat Tuomas Simonpoika Jutila, k. 1697 Teisko ja Liisa Jutila, k. 1697 Teisko (Taulusta 159).
    Jutilan upea talo Tampereen Teiskossa.

    Lapset:
    Annika Yrjölä, s. 02.02.1673 Teisko, Jutila, k. 16.03.1755 Teisko, Jutila
    Anna Kulju o.s. Yrjölä, s. 02.02.1673 Teisko, Jutila, k. 16.03.1755 Teisko, Pohjankylä
    Juho Yrjölä, s. 11.10.1674 Teisko, Jutila. Tauluun 153
    Maria Laajalahti o.s. Yrjölä, s. 22.09.1677 Teisko, Jutila, k. 1743 Teisko
    Jakopus Yrjölä, s. 29.02.1680 Teisko, Jutila, k. 1697 Teisko, Jutila
    Mattius Yrjölä, s. 30.08.1685 Teisko, Jutila, k. 1700 Teisko, Jutila
    Antti Yrjölä, s. 31.10.1687 Teisko, Jutila, k. 1695 Teisko, Jutila
    Aune Parmaniemi o.s. Yrjölä, s. 14.01.1690 Teisko, Jutila, k. 15.12.1751 Messukylä, Hatanpää
    Valpuri Kauppila o.s. Yrjölä, s. 24.01.1697 Teisko, Jutila. Tauluun 168
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 155
    XI Juho Laurinpoika Yrjölä Yrjölän isäntä 1647-1658, k. 03.03.1658 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Lauri Martinpoika Yrjölä, s. Teisko, Jutila, k. 21.12.1657 Teisko, Jutila ja Valpuri Pekantytär Yrjölä, k. Teisko, Jutila (Taulusta 157).

    Puoliso: Vihitty 30.01.1648 Teisko Anna Juhontytär Yrjölä o.s. Marttinen. (Taulu 154). (Taulu 156) Anna isännöi Yrjölää 1659 ja 1666., s. Virrat, k. 23.10.1687 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Juho Matinpoika Marttinen, s. 1592 Virrat, k. Virrat ja Ursula Pietarintytär Marttinen, s. 1596 Virrat, k. Virrat (Taulusta 121).

    Lapset:
    Margareetta Yrjölä, Itsellinen kotonaan Yrjölässä, s. 11.02.1649 Teisko, Jutila
    Heikki Yrjölä, s. 07.12.1651 Teisko, Jutila. Tauluun 154
    Jaakoppi Yrjölä, Setämies kotonaan Yrjölässä, s. 01.05.1654 Teisko, Jutila, k. 1697 Teisko, Jutila
    Beretta Yrjölä, s. 05.10.1656 Teisko, Jutila, k. 18.05.1657 Teisko, Jutila
    Juho Yrjölä, s. 18.04.1658 Teisko, Jutila, k. 09.06.1661 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 156
    XI Anna Juhontytär Yrjölä o.s. Marttinen Anna isännöi Yrjölää 1659 ja 1666., s. Virrat, k. 23.10.1687 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Juho Matinpoika Marttinen, s. 1592 Virrat, k. Virrat ja Ursula Pietarintytär Marttinen, s. 1596 Virrat, k. Virrat (Taulusta 121).

    1. puoliso: Vihitty 30.01.1648 Teisko Juho Laurinpoika Yrjölä. (Taulu 155). (Taulu 154) Yrjölän isäntä 1647-1658, k. 03.03.1658 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Lauri Martinpoika Yrjölä, s. Teisko, Jutila, k. 21.12.1657 Teisko, Jutila ja Valpuri Pekantytär Yrjölä, k. Teisko, Jutila (Taulusta 157).

    Lapset:
    Margareetta Yrjölä, Itsellinen kotonaan Yrjölässä, s. 11.02.1649 Teisko, Jutila
    Heikki Yrjölä, s. 07.12.1651 Teisko, Jutila. Tauluun 154
    Jaakoppi Yrjölä, Setämies kotonaan Yrjölässä, s. 01.05.1654 Teisko, Jutila, k. 1697 Teisko, Jutila
    Beretta Yrjölä, s. 05.10.1656 Teisko, Jutila, k. 18.05.1657 Teisko, Jutila
    Juho Yrjölä, s. 18.04.1658 Teisko, Jutila, k. 09.06.1661 Teisko, Jutila
    2. puoliso: Vihitty 14.06.1659 Teisko Yrjö Martinpoika Yrjölä e. Ylä-Härkönen Yrjölän puusniekka ja isäntä 1660-1665., s. 1637 Virrat, k. 04.06.1665 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Martti Heikinpoika Ylä-Härkönen e. Härkönen, s. noin 1600 Virrat, k. jälkeen 1663 Virrat ja Malin Niilontytär Ylä-Härkönen.
    Lapset:
    Antti Yrjölä, s. 22.07.1660 Teisko, Jutila, k. 09.06.1661 Teisko, Jutila
    Valpuri Yrjölä, Täti kotonaan Yrjölässä, s. 12.04.1663 Teisko, Jutila, k. 26.05.1701 Teisko, Jutila
    3. puoliso: Vihitty 1667 Teisko Antti Matinpoika Yrjölä Yrjölän puusniekka ja isäntä 1667-1683, k. 1700 Teisko, Jutila.
    Lapset:
    Erikus Yrjölä, s. 09.05.1669 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 157
    XII Lauri Martinpoika Yrjölä Yrjölän isäntä 1612-1646, s. Teisko, Jutila, k. 21.12.1657 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Martti Klemetinpoika Yrjölä, k. Teisko, Jutila (Taulusta 158).

    Puoliso: Valpuri Pekantytär Yrjölä. (Taulu 155). (Taulu 156) k. Teisko, Jutila.

    Lapset:
    Juho Yrjölä. Tauluun 155
    Valpuri Yrjölä, Itsellinen kotonaan Yrjölässä, s. Teisko, Jutila, k. 18.06.1658 Teisko, Jutila
    Saara Yrjölä, s. Teisko, Jutila
    Malin Yrjölä, s. Teisko, Jutila, k. laskettu 11.08.1682 Teisko, Jutila
    Juho Yrjölä, s. Teisko, Jutila, k. 21.12.1657 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 158
    XIII Martti Klemetinpoika Yrjölä Yrjölän isäntä 1568-1611, k. Teisko, Jutila. Ennen Mårten Clementsonia Yrjölää isännöi :
    Matts Erichsson 1566-1567
    Erich Larsson 1544-1565
    Lars 1540-1543.

    Lapset:
    Lauri Yrjölä, s. Teisko, Jutila. Tauluun 157
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 159
    XI Tuomas Simonpoika Jutila Jutilan Ylisen isäntä 1644-1697., k. 1697 Teisko.
    Vanhemmat Simo Ylinen, s. Teisko, Jutila, k. 24.01.1658 Teisko, Jutila ja N.n Jutila, k. 15.03.1674 Teisko (Taulusta 160).

    Puoliso: Liisa Jutila. (Taulu 154) k. 1697 Teisko.

    Lapset:
    Annika Ylinen, s. 07.08.1650 Teisko, Jutila, k. 01.11.1650 Teisko, Jutila
    Matias Ylinen, s. 15.09.1651 Teisko, Jutila, k. 21.09.1651 Teisko, Jutila
    Anna Ylinen, s. 12.12.1652 Teisko, Jutila
    Valpuri Yrjölä o.s. Ylinen, s. 09.04.1654 Teisko, Jutila. Tauluun 154
    Juho Ylinen, s. 08.06.1656 Teisko, Jutila
    Kirsti Ylinen, s. 05.08.1660 Teisko, Jutila
    Malin Ylinen, s. 01.05.1664 Teisko, Jutila
    Sofia Ylinen, s. 10.07.1665 Teisko, Jutila
    Pietari Ylinen, s. 29.06.1667 Teisko, Jutila
    Beata Ylinen, s. 14.02.1671 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 160
    XII Simo Ylinen s. Teisko, Jutila, k. 24.01.1658 Teisko, Jutila.

    Puoliso: N.n Jutila. (Taulu 159) k. 15.03.1674 Teisko.

    Lapset:
    Tuomas Jutila. Tauluun 159
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 161
    X Pertti Erkinpoika Iso-Frantsi Iso-Frantsin isäntä 1688-1702, s. 1639 Teisko, Tuhria, k. 25.04.1714 Teisko, Tuhria.
    Vanhemmat Erkki Tuomaanpoika Iso-Frantsi, s. Teisko, Tuhria, k. 04.08.1689 Teisko, Tuhria ja Marketta Iso-Frantsi, k. 24.02.1689 Teisko, Tuhria (Taulusta 162).
    Frantsinlampi on saanut nimensä Frantsin tilasta, joka tunnetaan jo ainakin 1600-luvulta lähtien Tilan vanhoista rakennuksista on jäljellä enää aitta. Lähtölaiturin paikka on nimeltään Tiililahti, mikä kertoo tiilien valmistuksesta paikalla. Frantsin tilan omistaa nykyisin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto, jonka luvalla reittimme lähtölaituri on Frantsinlamnen rannalla.

    Puoliso: N.n Iso-Frantsi. (Taulu 153) k. 1699 Teisko, Tuhria.

    Lapset:
    Malin Iso-Frantsi, s. 21.07.1672 Teisko, Tuhria
    Valpuri Kuoranta o.s. Frantsi, s. 19.04.1674 Teisko, Tuhria, k. 04.04.1725 Teisko, Kuoranta
    Marketta Yrjölä o.s. Iso-Frantsi, s. 04.02.1677 Teisko, Tuhria. Tauluun 153
    Sofia Iso-Frantsi, s. 06.04.1679 Teisko, Tuhria
    Beata Ylijoki o.s. Iso-Frantsi, s. 27.03.1681 Teisko, Tuhria, k. Teisko, Kovero
    Kristiina Iso-Frantsi, Vanha emäntä, s. 25.05.1684 Teisko, Tuhria, k. 05.04.1767 Teisko, Tuhria
    Maria Iso-Frantsi, s. 25.03.1687 Teisko, Tuhria
    Anna Vähä-Kuoranta o.s. Iso-Frantsi, Anna isännöi Kuoranta II:sta 1735-1745, s. 22.03.1692 Teisko, Tuhria, k. 28.04.1753 Teisko, Kuoranta
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 162
    XI Erkki Tuomaanpoika Iso-Frantsi Iso-Frantsin isäntä 1645-1687, s. Teisko, Tuhria, k. 04.08.1689 Teisko, Tuhria.
    Vanhemmat Tuomas Erkinpoika Iso-Frantsi, s. Teisko, Tuhria, k. Teisko, Tuhria ja Marketta Martintytär Iso-Frantsi, k. Teisko, Tuhria (Taulusta 163).

    Puoliso: Marketta Iso-Frantsi. (Taulu 161) k. 24.02.1689 Teisko, Tuhria.

    Lapset:
    Pertti Iso-Frantsi, s. 1639 Teisko, Tuhria. Tauluun 161
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 163
    XII Tuomas Erkinpoika Iso-Frantsi Iso-Frantsin isäntä 1636-1644, s. Teisko, Tuhria, k. Teisko, Tuhria.
    Vanhemmat Erkki Fransinpoika Iso-Frantsi, s. Teisko, Tuhria ja Ursula Niilontytär Iso-Frantsi, k. Teisko, Tuhria (Taulusta 164).

    Puoliso: Marketta Martintytär Iso-Frantsi. (Taulu 162) k. Teisko, Tuhria.

    Lapset:
    Erkki Iso-Frantsi, s. Teisko, Tuhria. Tauluun 162
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 164
    XIII Erkki Fransinpoika Iso-Frantsi Iso-Frantsin isäntä 1609-1635, s. Teisko, Tuhria.
    Vanhemmat Frans Tuomaanpoika Iso-Frantsi e. Ukaa, s. Teisko, k. Teisko, Tuhria ja N.n Iso-Frantsi, k. Teisko, Tuhria (Taulusta 165).

    Puoliso: Ursula Niilontytär Iso-Frantsi. (Taulu 163) k. Teisko, Tuhria.

    Lapset:
    Tuomas Iso-Frantsi, s. Teisko, Tuhria. Tauluun 163
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 165
    XIV Frans Tuomaanpoika Iso-Frantsi e. Ukaa Iso-Frantsin isäntä 1557-1608, s. Teisko, k. Teisko, Tuhria.

    Puoliso: N.n Iso-Frantsi. (Taulu 164) k. Teisko, Tuhria.

    Lapset:
    Erkki Iso-Frantsi, s. Teisko, Tuhria. Tauluun 164
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 166
    VIII Jooseppi Henrikinpoika Lill Kahna s. 1698 Teisko, Kämmenniemi, k. 26.12.1782 Teisko, Kulju.

    Puoliso: Kaisa Eerikintytär Lill Kahna. (Taulu 141) s. 1699 Teisko, Kämmenniemi, k. 02.02.1772 Teisko, Kulju.

    Lapset:
    Henrik Lill Kahna, s. 03.01.1725 Teisko, Kämmenniemi
    Valpuri Ala-Yrjölä o.s. Lill Kahna, s. 07.02.1731 Teisko, Kämmenniemi. Tauluun 141
    Aune Lill Kahna, s. 04.08.1734 Teisko, Kämmenniemi, k. 24.08.1740 Teisko, Kämmenniemi
    Tuomas Lill Kahna, s. 11.12.1737 Teisko, Kämmenniemi, k. 24.08.1740 Teisko, Kämmenniemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 167
    VII Erkki Erkinpoika Ala-Kauppila e. Kauppila Ala-Kauppilan isäntä 1745-1767, s. 1719 Teisko, Jutila, k. 08.02.1793 Teisko, Jutila.
    Teisko
    Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
    Tampere


    sijainti
    Lääni Hämeen lääni
    Perustettu 1865
    – emäpitäjä Messukylä
    Liitetty 1972
    – liitoskunnat Tampere
    Teisko
    – syntynyt kunta Tampere
    Pinta-ala km2
    – maa 337,5 km2
    Väkiluku 2 937
    (1970)
    – väestötiheys 8,70 as/km2

    Teisko oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Asukkaita on 2 485 (1996). Teiskon kunta liitettiin 1972 Tampereeseen, ja samalla Tampere sai uusia kaupunginosia: Kämmenniemi, Viitapohja, Polso, Terälahti ja Velaatta. Teiskon naapurikunnat olivat Kangasala, Kuru, Orivesi, Ruovesi, Tampere (aiemmin Aitolahti) ja Ylöjärvi. Teiskon vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1958.

    Alkujaan kunta käsitti alueita Näsijärven molemmin puolin, mutta 1954 Näsijärven länsipuoliset alueet liitettiin Ylöjärveen ja Kuruun. Samanaikaisesti Kurun Näsijärven itäpuoliset alueet, mm. Kapee, liitettiin Teiskoon. Nykyään entinen Länsi-Teisko on kokonaan osa Ylöjärveä. Teiskon kunnan hallinnollinen keskus oli Kämmenniemi. Nykyisin peruspalvelut ovat keskittyneet Kämmenniemeen ja Terälahteen. Teiskon ja Aitolahden kunnilla oli keskenään paljon toimintaa, kuten yhteinen paikallislehti, joka ilmestyy yhä kerran viikossa torstaisin.

    Teiskon puukirkko on vuodelta 1788, ja sen on suunnitellut M. Åkerblom. Kunnassa sijaitsee myös Digitan radio- ja TV-asema (maston korkeus 325 m). Teiskossa toimii tällä hetkellä kaksi peruskoulua, Kämmenniemen koulu (ala- ja yläaste) ja Terälahden koulu (ala-aste). Teiskon tärkein liikenneväylä on Tampereen ja Ruoveden välinen seututie 338.

    Teiskoon asutettiin viime sotien jälkeen Kaukolan siirtoväkeä.
    Vanhemmat Erkki Juhonpoika Kauppila, s. 16.04.1697 Teisko, Jutila, k. 03.05.1772 Teisko, Jutila ja Valpuri Heikintytär Kauppila o.s. Yrjölä, s. 24.01.1697 Teisko, Jutila, k. 27.01.1783 Teisko, Jutila (Taulusta 168).
    Teiskon kirkko Teiskon kirkko on tunnetun kirkonrakentaja Matti Åkerblomin huomattavin saavutus Tampereella. Kirkko on järjestyksessään Teiskon seurakunnan kolmas kirkko. Kirkko valmistui 1788, mutta se vihittiin ja otettiin käyttöön jo rakennusvaiheen aikana, elokuussa 1787, silloisen kirkon heikon kunnon vuoksi. Kellotapulin Åkerblom rakensi kymmenen vuotta myöhemmin. Pohjamuodoltaan kirkko on risti, jonka sisäkulmat ovat viistetyt. Puurakenteisen kirkon monista korjauksista sen yleisilmeeseen ovat eniten vaikuttaneet ikkunoiden koon ja muodon muutostyöt 1842 sekä sisätilojen korjaustyöt 1906. Teiskon liityttyä Tampereen seurakuntayhtymään 1972 kaupunkiseurakunnat täydentyivät perinteisellä maaseutuseurakunnalla. Kirkon sijainti Kirkkojärven rannalla hautausmaan ympäröimänä muodostaa ehjän kokonaisuuden juhlavana näyttönä kansanomaisesta arkkitehtuurista ja tasasuhtaisena kasvaneesta suomalaisesta kulttuurimaisemasta. Uudet hankinnat Sakastin yhteyteen rakennettiin pieni toimituskappeli peruskorjauksessa 1960. Kirkko ja tapuli ovat paanukatteiset. 1900-luvun alussa ristikeskuksen ylle on lisätty aurinkoristi, rengastettu risti. Kirkon jokaisen sakaran ulkoharjaa täydentävät pienemmät rengasristit. Uusitut kirkonkellot on hankittu 1981 Hollannista. Vuonna 1884 valmistettujen urkujen tilalle hankittiin 1981 espoolaisen urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat uudet mekaaniset 20-äänikertaiset urut. Maalaukset Teiskon edellisen kirkon saarnatuoli, joka on peräisin 1600-luvun puolivälistä, on esillä kirkossa. Alttaritaulun on 1801-02 maalannut Pehr Sundberg, alun perin kaksiosaisena. Yläosa esittää Vapahtajaa Getsemanessa ja alaosa Pyhää Ehtoollista; alaosa on nykyisin sakastin seinällä. Saarnatuolin kaiteeseen maalatut evankelistojen kuvat on samoin maalannut Pehr Sundberg. Gabriel Sveidel on maalannut alttaritaulun molemmin puolin seinälle sijoitetut taulut Paimenten kumarrus ja Taivaaseen astuminen sekä sakastin seinällä olevan maalauksen Ristiinnaulittu. Kaappikello ja vaivaisukko Kirkossa on esillä lahjoituksena takaisin saatu kaappikello, jonka koneisto ja kellotaulu ovat ilmajokelaisen Efraim Könnin tekemät. Kello oli 1840-luvulla huutokaupassa myyty Kulkkilan taloon. Kirkon ulkoseinässä on tallella tämän ajan kirkoille tyypillinen vaivaisukko. Vanhojen 1800-luvulta peräisin olevien messukasukoiden lisäksi on viime vuosikymmeninä hankittu erilaisia kirkkotekstiileitä, täydennetty liturgisten värien sarjaa.

    Puoliso: Vihitty 26.05.1740 Teisko Anna Matintytär Ala-Kauppila o.s. Löytänä. (Taulu 140) Piika, Kauppilan emäntä, isännöi tilaa 1768-1772, Anna kuoli 51-vuotiaana kuumeeseen., s. 1721 Teisko, Saarlahti, k. 31.05.1772 Teisko, Jutila. Kuollut kuumeeseen 53-vuotiaana.
    Vanhemmat Matti Yrjönpoika Löytänä e. Rikala, s. 21.01.1669 Teisko, Leppälahti, k. 13.01.1752 Teisko, Saarilahti ja Anna Tuomaantytär Löytänä o.s. Kapee, s. 20.10.1678 Kuru, Pohjankapee, k. 13.10.1745 Teisko, Saarilahti (Taulusta 169).

    Lapset:
    Margaretetta Sääksi o.s. Ala-Kauppila, s. 13.04.1741 Teisko, Jutila, k. 06.04.1812 Teisko, Sääksniemi, Alanen
    Tuomas Ala-Kauppila, Ala-Kauppilan isäntä 1773-1801, s. 17.12.1742 Teisko, Jutila, k. 20.03.1809 Teisko, Jutila
    Henrik Kauppila, s. 28.12.1744 Teisko, Jutila, k. 30.05.1817 Teisko, Jutila
    Matteus Kauppila, s. 14.09.1746 Teisko, Jutila
    Johannes Kauppila, s. 12.06.1748 Teisko, Jutila, k. 19.02.1749 Teisko, Jutila
    Anna Kauppila, s. 26.11.1749 Teisko, Jutila, k. 17.12.1749 Teisko, Jutila
    Anna Ylinen o.s. Kauppila, s. 22.11.1750 Teisko, Jutila, k. 28.05.1822 Teisko, Jutila
    Maria Kauppila, s. 30.12.1752 Teisko, Jutila
    Valpuri Ala-Yrjölä o.s. Kauppila, s. 22.11.1754 Teisko, Jutila. Tauluun 140
    Georgius Kauppila, s. 08.06.1759 Teisko, Jutila
    Erikus Kauppila, s. 05.05.1761 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 168
    VIII Erkki Juhonpoika Kauppila Kauppilan isäntä 1723-1744, s. 16.04.1697 Teisko, Jutila, k. 03.05.1772 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Juho Tuomaanpoika Kauppila, s. 15.03.1668 Teisko, Jutila, k. 26.04.1736 Teisko, Jutila ja Valpuri Yrjöntytär Kauppila o.s. Pöllölä, s. 31.03.1668 Teisko, Saarlahti, k. 12.01.1753 Teisko, Jutila (Taulusta 143).

    Puoliso: Vihitty 1717 Teisko Valpuri Heikintytär Kauppila o.s. Yrjölä. (Taulu 167) s. 24.01.1697 Teisko, Jutila, k. 27.01.1783 Teisko, Jutila.
    Vanhemmat Heikki Juhonpoika Yrjölä, s. 07.12.1651 Teisko, Jutila, k. 25.03.1739 Teisko, Jutila ja Valpuri Tuomaantytär Yrjölä o.s. Ylinen, s. 09.04.1654 Teisko, Jutila, k. 26.05.1728 Teisko, Jutila (Taulusta 154).

    Lapset:
    Erkki Ala-Kauppila e. Kauppila, s. 1719 Teisko, Jutila. Tauluun 167
    Maria Ania o.s. Kauppila, s. 1722 Teisko, Jutila, k. Veilahti
    Antti Majaniemi e. Kauppila, Pitäjänseppä, s. 16.10.1724 Teisko, Jutila, k. 14.12.1773 Ruovesi, Hanho
    Matias Kauppila, Muutti Ruovedelle 1750 ,vaarina Saarilahdessa ja Mutilassa, s. 02.09.1727 Teisko, Jutila, k. 1798 Ruovesi, Mustajärvi, Mutila
    Heikki Ylä-Kauppila e. Kauppila, Ylä-Kauppilan isäntä 1758-1794., s. 05.05.1730 Teisko, Jutila, k. 30.05.1817 Teisko, Jutila
    Aune Kauppila, Tätinä Kauppilassa, s. 01.01.1733 Teisko, Jutila, k. 03.07.1784 Teisko, Jutila
    Juho Kauppila, Kauppilan isäntä kuolemaansa asti., s. 25.05.1735 Teisko, Jutila, k. 1767 Teisko, Jutila
    Valpuri Kauppila, s. 14.01.1738 Teisko, Jutila, k. 8/1749 Teisko, Jutila
    Bartholomeus Kauppila, s. 23.08.1740 Teisko, Jutila, k. 18.05.1779 Teisko, Jutila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 169
    VIII Matti Yrjönpoika Löytänä e. Rikala Löytänän puustellin lampuoti 1709-1727, s. 21.01.1669 Teisko, Leppälahti, k. 13.01.1752 Teisko, Saarilahti.
    Vanhemmat Yrjö Pertinpoika Rikala, s. 1642 Teisko, Leppälahti, k. 29.08.1725 Teisko, Leppälahti ja Maisa (Marketta) Rikala, k. Teisko, Leppälahti (Taulusta 170).

    Puoliso: Anna Tuomaantytär Löytänä o.s. Kapee. (Taulu 167) Lampuotin vaimo Löytänässä, s. 20.10.1678 Kuru, Pohjankapee, k. 13.10.1745 Teisko, Saarilahti.
    Vanhemmat Tuomas Mikonpoika Kapee, s. Kuru, Pohjankapee, k. Kuru, Pohjankapee ja Karin Henrikintytär Kapee, s. 1642 Kuru, k. 07.10.1722 Kuru, Pohjankapee (Taulusta 40).

    Lapset:
    Heikki Löytänä, Löytänän puustellin lampuoti 1723-1750., s. 1702 Teisko, Saarlahti, k. 13.12.1785 Teisko, Saarlahti
    Juho Mustaniemi e. Löytänä, s. 1704 Teisko, Saarilahti, k. 06.01.1776 Teisko
    Karin Löytänä, s. 1706 Teisko, Saarilahti, k. 26.10.1706 Teisko, Saarilahti
    Jooseppi Pehu ent. Anttila e. Löytänä, Tuhrian kylän Anttilan puusniekka ja isäntä 1740-1742, Ahoinkylän Pehun isäntä 1745-1764, s. 27.02.1710 Teisko, Saarlahti, k. 10.11.1771 Teisko, Tuhria
    Marketta Vähä-Kiimajoki o.s. Löytänä, s. 06.06.1712 Teisko, Saarilahti, k. 02.02.1801 Teisko, Kiimajoki
    Maria Ylä-Yrjölä o.s. Löytänä, Maria isännöi Ylä-Yrjölää 1759-1760. Maria kuoli 68-vuotiaana keuhkotautiin., s. 28.12.1714 Teisko, Saarilahti, k. 19.03.1783 Teisko, Jutila
    Aune Löytänä, s. 1716 Teisko, Saarilahti, k. 22.02.1736 Teisko, Saarilahti
    Anna Ala-Kauppila o.s. Löytänä, s. 1721 Teisko, Saarlahti. Tauluun 167
    Vauva Löytänä, Vauva syntyi kuolleena., s. 24.10.1725 Teisko, Saarilahti, k. 24.10.1725 Teisko, Saarilahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 170
    IX Yrjö Pertinpoika Rikala Rikalan isäntä 1668-1701, s. 1642 Teisko, Leppälahti, k. 29.08.1725 Teisko, Leppälahti.
    Vanhemmat Pertti Heikinpoika Rikala, s. 1616 Teisko, Leppälahti, k. 1668 Teisko, Leppälahti ja Maisa Laurintytär Rikala o.s. Yrjölä, k. 21.03.1658 Teisko, Leppälahti (Taulusta 171).

    Puoliso: Vihitty 1666 Teisko Maisa (Marketta) Rikala. (Taulu 169) k. Teisko, Leppälahti.

    Lapset:
    Heikki Rikala, Rikalan isäntä 1702-1712, s. 24.03.1667 Teisko, Leppälahti, k. 1718 Teisko, Leppälahti
    Matti Löytänä e. Rikala, s. 21.01.1669 Teisko, Leppälahti. Tauluun 169
    Aune Ajos ent. Korpula o.s. Rikala, s. 05.05.1671 Teisko, Leppälahti, k. 08.05.1736 Vilppula, Ajostaipale
    Martti Rikala, s. 23.11.1673 Teisko, Leppälahti
    Jooseppi Rikala, s. 19.03.1676 Teisko, Leppälahti
    Bartholemus Rikala, s. 02.02.1678 Teisko, Leppälahti
    Jaakko Rikala, s. 09.05.1680 Teisko, Leppälahti
    Maria Paksula o.s. Rikala, s. 03.05.1682 Teisko, Leppälahti, k. 10.01.1742 Teisko, Saarlahti
    Valpuri Rikala, s. 18.02.1684 Teisko, Leppälahti
    Juho Rikala, s. 04.04.1686 Teisko, Leppälahti, k. 27.06.1686 Teisko, Leppälahti
    Tuomas Rikala, s. 24.07.1687 Teisko, Leppälahti
    Marketta Iso-Kulkkila o.s. Rikala, Kulkkilan emäntä, s. 18.03.1691 Teisko, Leppälahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 171
    X Pertti Heikinpoika Rikala Rikalan isäntä 1643-1667, s. 1616 Teisko, Leppälahti, k. 1668 Teisko, Leppälahti.
    Vanhemmat Heikki Jaakonpoika Rikala, s. 1590 Teisko, Leppälahti, k. Teisko, Leppälahti ja Barbro Niilontytär Rikala, s. 1594 Teisko, k. 22.02.1685 Teisko, Leppälahti (Taulusta 172).

    1. puoliso: Vihitty 1638 Teisko Maisa Laurintytär Rikala o.s. Yrjölä. (Taulu 170) k. 21.03.1658 Teisko, Leppälahti.

    Lapset:
    Yrjö Rikala, s. 1642 Teisko, Leppälahti. Tauluun 170
    Valpuri Ylinen o.s. Rikala, Vattulan kylän Ylisen talon eli puustellin emäntä., s. ennen 1647 Teisko, Leppälahti, k. 13.01.1707 Teisko, Vattula
    Pirkko Rikala, s. 10.09.1648 Teisko, Leppälahti
    Johannes Rikala, s. 21.11.1652 Teisko, Leppälahti, k. 28.11.1652 Teisko, Leppälahti
    Malin Rikala, s. 22.07.1654 Teisko, Leppälahti
    Margareetta Rikala, s. 04.05.1656 Teisko, Leppälahti
    2. puoliso: Vihitty 01.10.1659 Teisko Aune Yrjöntytär Rikala Kahanpään ratsumiehen vaimo, Rikalan emäntä., k. 01.05.1686 Teisko, Leppälahti.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 172
    XI Heikki Jaakonpoika Rikala Rikalan isäntä 1639-1642, s. 1590 Teisko, Leppälahti, k. Teisko, Leppälahti. Ennen Henrich Jacobsonia (1639-1642) Rikalaa isännöi :
    Jöran Thomasson ja Walborg Pettersdotter 1607-1638
    Henrich Mårtensson 1567-1606
    Mårten 1540-1566.

    Puoliso: Vihitty 1614 Teisko Barbro Niilontytär Rikala. (Taulu 171) s. 1594 Teisko, k. 22.02.1685 Teisko, Leppälahti.

    Lapset:
    Pertti Rikala, s. 1616 Teisko, Leppälahti. Tauluun 171
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 173
    III Kalle (äpärä) Wendlanpoika Salmelin Myllärin renki, nuorimies, Vanhakylän mäkitupalainen., s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri, k. Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Olivat töissä Olkitaipaleen Myllärissä piikana ja renkinä.
    Muuttivat Vanhankylän tilalle mäkitupalaisiksi.
    Vanhemmat Vendla Karoliina Juhontytär Salmelin, s. 05.06.1819 Kuru, Salminiemi, k. 29.09.1851 Kuru, Hainari, Kivioja (Taulusta 175) ja (Taulusta 176).
    Kurun kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakennustöitä johti kirkonrakentajamestarin sisarenpoika Matti Åkergren. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1781 ja se vihittiin käyttöön saman vuoden syyskuun 30. päivänä ja nimettiin Kustaa Aadolfin kirkoksi. Muodoltaan kirkko on pitkäkirkko, jossa on kylkiäiset molemmilla sivuilla. Kellotapuli liittyy kiinteästi kirkkorakennukseen. Tornin sipulikupoli välipullistumineen on erikoinen ja siinä on vaikutteita alankomaalaisesta renessanssista ja italialaisesta barokista. Kellotapulissa on kaksi kelloa, joista pienempi hankittiin vuonna 1782 Tukholmasta ja suurempi vuonna 1821 Pietarista. Kirkon pääoven vieressä on vaivaisukko, jonka on valmistanut Matti Mäkinen vuonna 1936. Ensimmäinen maininta vaivaisukosta löytyy seurakunnan asiakirjoista vuodelta 1855. Kirkkotarhassa on 10-hankainen kirkkovene Kapee vuodelta 1877. Kapeella soudettiin kirkkomatkoja vielä 1920-luvulla. Vuonna 1848 rakennettiin sakaristo kirkon itäpäätyyn nykyiselle paikalleen. Alun perin sakaristo sijaitsi kirkon pohjoissivulla olevassa kylkiäisessä. Urut ja urkulehteri rakennettiin 1894. Viimeksi kirkko on maalattu sisältä vuonna 2001. Kurun kirkko kesäajan tiekirkkona. Kurun kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Kirkko on tällöin avoinna joka päivä klo 11-17. Kirkkoon on mahdollisuus tutustua oppaan johdattelemana. Tervetuloa!

    Puoliso: Vihitty 13.12.1868 Kuru Maria Serafia Yrjöntytär Moisio. (Taulu 2). (Taulu 174) Olkitaipaleen Lassilan piika, Myllärin piika 1860, Olkitaipaleen Moision eli kotinsa piikana 1860-61, Wetikon piika 1861-63, Myllärin piika 1863-67, taas kotonaan Moisiossa piikana 1867-68, Myllärissä 1868- , missä naimisiin, muutti perheineen Vanhakylään mäkitupalaiseksi. Kuoli halpaukseen 52-vuotiaana., s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Vanhemmat Yrjö Antinpoika Moisio e. Vanhakylä, s. 11.09.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 16.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Charlotta (Lotta) Antintytär Sipilä, s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä (Taulusta 202).

    Lapset:
    Kalle Iisakki Salmelin, s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, (kaksonen), k. 22.12.1874 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Aina Serafia Salmelin, Muutti 3.4.1887 Tampereelle, s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, (kaksonen)
    Hulda Salmelin, Kuoli tulirokkoon 14-vuotiaana., s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.12.1890 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    Arvo Salmelin, s. 07.11.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.12.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    Lempi Maria Lahdenpohja o.s. Salmelin, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 2
    Wilma Salmelin, Piikana Kurun Olkitaipaleen Myllärissä 1899-, s. 09.11.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    Tyyne Sofia Salmelin, s. 22.08.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 25.01.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 174
    III Maria Serafia Yrjöntytär Moisio Olkitaipaleen Lassilan piika, Myllärin piika 1860, Olkitaipaleen Moision eli kotinsa piikana 1860-61, Wetikon piika 1861-63, Myllärin piika 1863-67, taas kotonaan Moisiossa piikana 1867-68, Myllärissä 1868- , missä naimisiin, muutti perheineen Vanhakylään mäkitupalaiseksi. Kuoli halpaukseen 52-vuotiaana., s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale, k. 06.11.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Vanhemmat Yrjö Antinpoika Moisio e. Vanhakylä, s. 11.09.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 16.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä ja Charlotta (Lotta) Antintytär Sipilä, s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä (Taulusta 202).

    Lapset:
    Manu, Muutti 18.3.1883 Tampereelle., s. 03.12.1867 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    1. puoliso: Vihitty 13.12.1868 Kuru Kalle (äpärä) Wendlanpoika Salmelin. (Taulu 173). (Taulu 2) Myllärin renki, nuorimies, Vanhakylän mäkitupalainen., s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri, k. Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Olivat töissä Olkitaipaleen Myllärissä piikana ja renkinä.
    Muuttivat Vanhankylän tilalle mäkitupalaisiksi.
    Vanhemmat Vendla Karoliina Juhontytär Salmelin, s. 05.06.1819 Kuru, Salminiemi, k. 29.09.1851 Kuru, Hainari, Kivioja (Taulusta 175) ja (Taulusta 176).
    Kurun kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakennustöitä johti kirkonrakentajamestarin sisarenpoika Matti Åkergren. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1781 ja se vihittiin käyttöön saman vuoden syyskuun 30. päivänä ja nimettiin Kustaa Aadolfin kirkoksi. Muodoltaan kirkko on pitkäkirkko, jossa on kylkiäiset molemmilla sivuilla. Kellotapuli liittyy kiinteästi kirkkorakennukseen. Tornin sipulikupoli välipullistumineen on erikoinen ja siinä on vaikutteita alankomaalaisesta renessanssista ja italialaisesta barokista. Kellotapulissa on kaksi kelloa, joista pienempi hankittiin vuonna 1782 Tukholmasta ja suurempi vuonna 1821 Pietarista. Kirkon pääoven vieressä on vaivaisukko, jonka on valmistanut Matti Mäkinen vuonna 1936. Ensimmäinen maininta vaivaisukosta löytyy seurakunnan asiakirjoista vuodelta 1855. Kirkkotarhassa on 10-hankainen kirkkovene Kapee vuodelta 1877. Kapeella soudettiin kirkkomatkoja vielä 1920-luvulla. Vuonna 1848 rakennettiin sakaristo kirkon itäpäätyyn nykyiselle paikalleen. Alun perin sakaristo sijaitsi kirkon pohjoissivulla olevassa kylkiäisessä. Urut ja urkulehteri rakennettiin 1894. Viimeksi kirkko on maalattu sisältä vuonna 2001. Kurun kirkko kesäajan tiekirkkona. Kurun kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Kirkko on tällöin avoinna joka päivä klo 11-17. Kirkkoon on mahdollisuus tutustua oppaan johdattelemana. Tervetuloa!
    Lapset:
    Kalle Iisakki Salmelin, s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, (kaksonen), k. 22.12.1874 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Aina Serafia Salmelin, Muutti 3.4.1887 Tampereelle, s. 06.11.1871 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, (kaksonen)
    Hulda Salmelin, Kuoli tulirokkoon 14-vuotiaana., s. 11.10.1876 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 28.12.1890 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    Arvo Salmelin, s. 07.11.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 23.12.1880 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    Lempi Maria Lahdenpohja o.s. Salmelin, s. 01.01.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Tauluun 2
    Wilma Salmelin, Piikana Kurun Olkitaipaleen Myllärissä 1899-, s. 09.11.1884 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    Tyyne Sofia Salmelin, s. 22.08.1887 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 25.01.1891 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 175
    IV

    Lapsen äiti: Vendla Karoliina Juhontytär Salmelin. (Taulu 173). (Taulu 176). (Taulu 174) Itsellinen, kuoli keuhkotautiin 32-vuotiaana, sai 6 isätöntä lasta, joista 3 syntyi kuolleena., s. 05.06.1819 Kuru, Salminiemi, k. 29.09.1851 Kuru, Hainari, Kivioja. Kuoli keuhkotautiin 32-vuotiaana.
    Vanhemmat Juho Matinpoika Salmelin e. Suutarila, s. 11.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.05.1828 Kuru, Salminiemi ja Ulla Erkintytär Hörman, s. 12.03.1795 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 05.09.1859 Kuru, Hainari, Kivioja (Taulusta 177).

    Lapset:
    Kalle (äpärä) Salmelin, s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri. Tauluun 173
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 176
    IV Vendla Karoliina Juhontytär Salmelin Itsellinen, kuoli keuhkotautiin 32-vuotiaana, sai 6 isätöntä lasta, joista 3 syntyi kuolleena., s. 05.06.1819 Kuru, Salminiemi, k. 29.09.1851 Kuru, Hainari, Kivioja. Kuoli keuhkotautiin 32-vuotiaana.
    Vanhemmat Juho Matinpoika Salmelin e. Suutarila, s. 11.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.05.1828 Kuru, Salminiemi ja Ulla Erkintytär Hörman, s. 12.03.1795 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 05.09.1859 Kuru, Hainari, Kivioja (Taulusta 177).

    Lapset:
    Vauva (äpärä) Salmelin, s. 04.06.1841 Kuru, Salminiemi, k. 06.06.1841 Kuru, Salminiemi
    Lapset:
    Vauva (äpärä) Salmelin, Kuolleena syntynyt, s. 28.02.1843 Kuru, Jokela, (kaksonen), k. 28.02.1843 Kuru, Jokela
    Vauva (äpärä) Salmelin, Kuolleena syntynyt, s. 28.02.1843 Kuru, Jokela, (kaksonen), k. 28.02.1843 Kuru, Jokela
    Lapset:
    Kalle (äpärä) Salmelin, s. 24.04.1845 Kuru, Olktaipale, Mylläri. Tauluun 173
    Lapset:
    Aatu (äpärä) Salmelin, s. 22.08.1848 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 14.04.1850 Kuru, Hainari, Kivioja
    Lapset:
    Tilda (äpärä) Salminen o.s. Salmelin, Piika, kuoli 3 kk synnytyksen jälkeen., s. 22.06.1851 Kuru, Hainari, Kivioja, k. 20.01.1889 Kuru, Olkitaipale, Parkkuun saha
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 177
    V Juho Matinpoika Salmelin e. Suutarila Torttijärven ja Salminiemen isäntä, s. 11.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.05.1828 Kuru, Salminiemi.
    Vanhemmat Matti Antinpoika Suutarila, s. 04.02.1759 Kuru, Riuttaskorpi ja Liisa (Elisabeth) Juhontytär Suutarila o.s. Ståhlberg, s. 22.10.1760 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. Kuru, Riuttaskorpi (Taulusta 178).

    Puoliso: Vihitty 09.07.1818 Kuru Ulla Erkintytär Hörman. (Taulu 176). (Taulu 175) Lukkarin tytär, Salminiemen emäntä, s. 12.03.1795 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 05.09.1859 Kuru, Hainari, Kivioja.
    Vanhemmat Erik Hörman, s. 03.04.1762, k. 04.05.1828 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi ja Valpuri Antintytär Hörman, s. 07.06.1767 Turku, k. 19.05.1841 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi (Taulusta 201).

    Lapset:
    Vendla Karoliina Salmelin, s. 05.06.1819 Kuru, Salminiemi. Tauluun 176
    Kalle Heikki Salmelin, s. 03.02.1821 Kuru, Salminiemi
    Eeva Katariina Salmelin, s. 11.07.1823 Kuru, Salminiemi
    Maija Liisa Salmelin, s. 10.03.1825 Kuru, Salminiemi
    Helena Salmelin, s. 28.01.1827 Kuru, Salminiemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 178
    VI Matti Antinpoika Suutarila Suutarilan isäntä 1788-1807, s. 04.02.1759 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat Antti Jaakonpoika Suutarila, s. 28.10.1734 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.06.1797 Kuru, Riuttaskorpi ja Maria Matintytär Suutarila o.s. Ikonen, s. 26.08.1727 Kuru, Petäjälammi, k. 03.04.1803 Kuru, Riuttaskorpi (Taulusta 179).

    Puoliso: Vihitty 14.11.1779 Kuru Liisa (Elisabeth) Juhontytär Suutarila o.s. Ståhlberg. (Taulu 177) Luomajärven ja Kurun piika, Suutarilan emäntä, s. 22.10.1760 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat Juho Yrjönpoika Ståhlberg, s. 10.02.1734 Kuru, Karjula, k. 28.11.1762 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Pirkko Antintytär Ståhlberg o.s. Heikkilä, s. 04.07.1728 Kuru, Karjula, k. 10.05.1795 Kuru, Keihäslahti,Kuru (Taulusta 192).

    Lapset:
    Helena Suutarila, s. 27.08.1780 Kuru, Riuttaskorpi
    Anna Suojärvi II o.s. Suutarila, Anna kuoli 43-vuotiaana ''vesitautiin'' eli vesipöhöttymään., s. 29.10.1783 Kuru, Riuttaskorpi, k. 18.03.1827 Kuru, Riuttaskorpi
    Mikko Kalliojärvi e. Suutarila, Riuttaskorven Torttijärven isäntä naimisiin mennessään, Keihäsjärven Saarijärven Kalliojärven torppari., s. 24.09.1787 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.05.1864 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi
    Matti Suutarila, s. 14.04.1790 Kuru, Riuttaskorpi
    Juho Salmelin e. Suutarila, s. 11.01.1793 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 177
    Elisabeth (Liisa) Ritoniemi o.s. Suutarila, Liisa kuoli 37-vuotiaana tuntemattomaan sairauteen., s. 07.04.1794 Kuru, Riuttaskorpi, k. 12.03.1832 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila
    Jeremias Torttijärvi e. Suutarila, Suutarilan poika ja renki, Torttijärven torppari, Kalliojärven itsellinen ja vaivaistalon vaivainen., s. 24.04.1796 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.09.1858 Kuru, Keihäsjärvi, Kalliojärvi
    Margareetta Suutarila, s. 12.07.1798 Kuru, Riuttaskorpi
    Jooseppi Suutarila, s. 10.06.1800 Kuru, Riuttaskorpi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 179
    VII Antti Jaakonpoika Suutarila Suutarilan isäntä 1758-1787, s. 28.10.1734 Kuru, Riuttaskorpi, k. 11.06.1797 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat Jaakko Antinpoika Suutarila, s. 1714 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.12.1781 Kuru, Keihäslahti ja Maria Joosepintytär Suutarila o.s. Rasi, s. 1713 Ikaalinen, Kihniö, k. Kuru, Riuttaskorpi (Taulusta 180).

    Puoliso: Vihitty 03.06.1754 Kuru Maria Matintytär Suutarila o.s. Ikonen. (Taulu 178) s. 26.08.1727 Kuru, Petäjälammi, k. 03.04.1803 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat Matti Heikinpoika Ikonen, s. 02.01.1705 Kuru, Petäjälammi, k. 02.06.1764 Kuru, Petäjälammi ja Valpuri Tuomaantytär Ikonen o.s. Viljakkala, s. 30.04.1695 Ruovesi, Viljakkala, (kaksonen), k. 08.06.1765 Kuru (Taulusta 187).

    Lapset:
    Valpuri Suutarila, s. 08.03.1755 Kuru, Riuttaskorpi
    Aune Kastari o.s. Suutarila, Suutarilan tytär, Kastarin emäntä, s. 08.01.1757 Kuru, Riuttaskorpi, k. 19.04.1812 Kuru, Olkitaipale
    Matti Suutarila, s. 04.02.1759 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 178
    Jooseppi Suutarila, s. 17.02.1762 Kuru, Riuttaskorpi, k. 15.04.1762 Kuru, Riuttaskorpi
    Maria Leppämäki ent. Lammi o.s. Suutarila, s. 03.05.1765 Kuru, Riuttaskorpi
    Pirkko Suutarila, s. 20.08.1768 Kuru, Riuttaskorpi
    Juliana Ala Kallio o.s. Suutarila, s. 26.02.1774 Kuru, Riuttaskorpi, k. 30.06.1847 Kuru, Riuttaskorpi, Mäkelä, Kallio
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 180
    VIII Jaakko Antinpoika Suutarila Suutarilan isäntä 1739-1757, puumerkki 1733., s. 1714 Kuru, Riuttaskorpi, k. 09.12.1781 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat Antti Markunpoika Suutarila, s. 1685 Kuru, k. 1739 Kuru, Riuttaskorpi ja Malin Heikintytär Suutarila, s. 1689 Kuru, Riuttaskorpi (Taulusta 181).
    Jaakko Suutarilan puumerkki vuodelta 1733.

    1. puoliso: Vihitty 26.12.1735 Kihniö Maria Joosepintytär Suutarila o.s. Rasi. (Taulu 179) s. 1713 Ikaalinen, Kihniö, k. Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Antti Suutarila, s. 28.10.1734 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 179
    Maria Suutarila, s. 19.02.1736 Kuru, Riuttaskorpi, k. 29.04.1744 Kuru, Riuttaskorpi
    Matias Suutarila, s. 10.02.1738 Kuru, Riuttaskorpi, k. 1738 Kuru, Riuttaskorpi
    Vauva Suutarila, Syntynyt kuolleena, koska ei nimeä., s. 26.06.1739 Kuru, Riuttaskorpi, (kaksonen), k. 15.06.1739 Kuru, Riuttaskorpi
    Anna Sillanpää o.s. Suutarila, s. 26.06.1739 Kuru, Riuttaskorpi, (kaksonen), k. 20.10.1799 Kuru, Keihäslahti
    Valpuri Suutarila, s. 19.03.1741 Kuru, Riuttaskorpi, k. 1743 Kuru, Riuttaskorpi
    Maria Suutarila, s. 21.06.1744 Kuru, Riuttaskorpi
    2. puoliso: Vihitty 12.01.1761 Kuru Anna (Maria) Mikontytär Suutarila s. 1717 Kuru, k. 20.02.1785 Kuru, Riuttaskorpi.
    Lapset:
    Simo Kuoppamäki e. Suutarila, Simo oli Suutarilan poika, Suutarilan Kuoppamäen torpan isäntä. Simo kuoli 58-vuotiaana ''slaagiin''., s. 18.10.1761 Kuru, Riuttaskorpi, k. 26.09.1820 Kuru, Keihäslahti, Lammi, Kaitajärvi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 181
    IX Antti Markunpoika Suutarila Suutarilan isäntä 1710-1738, kirkon kuudennusmies 1730, puumerkki 1733, talo jaetaan, s. 1685 Kuru, k. 1739 Kuru, Riuttaskorpi.
    Antti Suutarilan puumerkki vuodelta 1733 eli samalta vuodelta puumerkki kuin pojallaankin Jaakolla.

    Puoliso: Vihitty 1709 Kuru Malin Heikintytär Suutarila. (Taulu 180) s. 1689 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat Heikki Martinpoika Suutarila, s. Kuru, Riuttaskorpi, k. Kuru, Riuttaskorpi ja Valpuri Heikintytär Suutari, s. 1660, k. 09.05.1740 Kuru, Riuttaskorpi (Taulusta 182).

    Lapset:
    Jaakko Suutarila, s. 1714 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 180
    Valpuri Sormunen o.s. Suutarila, Pusun piika, Sormusen emäntä, s. 10.04.1722 Kuru, Riuttaskorpi, k. Kuru, Aurejärvi
    Anna Suutarila, s. 04.12.1725 Kuru, Riuttaskorpi
    Anna Suutarila, s. 27.11.1726 Kuru, Riuttaskorpi
    Yrjö Suutarila, s. 20.04.1729 Kuru, Riuttaskorpi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 182
    X Heikki Martinpoika Suutarila Suutarilan isäntä 1698-1709, s. Kuru, Riuttaskorpi, k. Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat Martti Heikinpoika Suutarila, s. 1627 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.08.1695 Kuru, Riuttaskorpi ja Valpuri Suutarila, k. Kuru, Riuttaskorpi (Taulusta 183).

    Puoliso: Vihitty 1684 Kuru Valpuri Heikintytär Suutari. (Taulu 181) Emäntä, vanha emäntä, s. 1660, k. 09.05.1740 Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Malin Suutarila, s. 1689 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 181
    Yrjö Frifelt e. Suutari II eli Mäkelä, Suutarin isäntä 1738-1753, sotamies Karjulan ruodussa numero 105., s. 1701 Kuru, Riuttaskorpi, k. 18.06.1763 Kuru, Riuttaskorpi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 183
    XI Martti Heikinpoika Suutarila Suutarilan isäntä 1647-1694, s. 1627 Kuru, Riuttaskorpi, k. 25.08.1695 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat Heikki Olavipoika Suutarila e. Suutari, s. 1595 Kuru, Riuttaskorpi, k. 1646 Kuru, Riuttaskorpi ja Marketta Pertuntytär Suutarila, k. Kuru, Riuttaskorpi (Taulusta 184).

    1. puoliso: Kaisa Suutarila k. Kuru, Riuttaskorpi.

    2. puoliso: Vihitty 1652 Kuru Valpuri Suutarila. (Taulu 182) k. Kuru, Riuttaskorpi.
    Lapset:
    Yrjö Suutarila, s. 1654 Kuru, Riuttaskorpi, k. 13.05.1694 Kuru, Riuttaskorpi
    Tuomas Suutarila, Suutarin isäntä 1695-1697, s. 1655 Kuru, Riuttaskorpi, k. 21.02.1697 Kuru, Riuttaskorpi
    Heikki Suutarila, s. Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 182
    Aune Koski o.s. Suutarila, s. 1668 Kuru, Riuttaskorpi, k. (Teisko) Kuru, Karjula
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 184
    XII Heikki Olavipoika Suutarila e. Suutari Suutarin poika ja isäntä 1618-1646, oli nuoruudessa Riuttaskorven Luomajärvellä., s. 1595 Kuru, Riuttaskorpi, k. 1646 Kuru, Riuttaskorpi.
    Vanhemmat Olavi Olavinpoika Suutari, s. 1570 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila ja N.n Suutari, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila (Taulusta 185).

    Puoliso: Vihitty 1618 Kuru Marketta Pertuntytär Suutarila. (Taulu 183) k. Kuru, Riuttaskorpi.

    Lapset:
    Martti Suutarila, s. 1627 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 183
    Anna Haukkamaa o.s. Suutarila, s. Kuru, Riuttaskorpi, k. 04.12.1698 Ruovesi, Haukkamaa
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 185
    XIII Olavi Olavinpoika Suutari Suutarilan isäntä 1600-161, lautamies1600-01 ja 1610, s. 1570 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.
    Vanhemmat Olavi Suutari e. Suutarinen, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila (Taulusta 186).

    Puoliso: Vihitty 1594 Kuru N.n Suutari. (Taulu 184) k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

    Lapset:
    Heikki Suutarila e. Suutari, s. 1595 Kuru, Riuttaskorpi. Tauluun 184
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 186
    XIV Olavi Suutari e. Suutarinen Suutarilan isäntä 1571-1599, lautamies 1583, k. Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila.

    Lapset:
    Olavi Suutari, s. 1570 Kuru, Riuttaskorpi, Suutarila. Tauluun 185
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 187
    VIII Matti Heikinpoika Ikonen Ikosen isäntä 1724-1764, lautamies 1745-1758, puumerkki 1741 ; iso H-kirjain, s. 02.01.1705 Kuru, Petäjälammi, k. 02.06.1764 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat Heikki Matinpoika Ikonen, s. 1668 Kuru, Petäjälammi, k. 10.12.1727 Kuru, Petäjälammi ja Valpuri Sipintytär Ikonen, s. 1660 Kuru, k. 09.05.1740 Kuru, Petäjälammi (Taulusta 188).

    Puoliso: Vihitty 27.12.1724 Kuru Valpuri Tuomaantytär Ikonen o.s. Viljakkala. (Taulu 179) Ruoveden Viljakkalan talon tytär, Kurun Karjulan piika ja Kurun Ikosen emäntä, s. 30.04.1695 Ruovesi, Viljakkala, (kaksonen), k. 08.06.1765 Kuru.
    Vanhemmat Tuomas Heikinpoika Viljakkala, s. 1665 Ruovesi, k. Ruovesi ja Aune Juhontytär Viljakkala, k. Ruovesi (Taulusta 190).

    Lapset:
    Martti Ikonen, Ikosen isäntä 1765-1774, kirkkoisäntä 1765-1774, s. 12.10.1725 Kuru, Petäjälammi, k. 17.07.1808 Kuru, Petäjälammi
    Maria Suutarila o.s. Ikonen, s. 26.08.1727 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 179
    Erkki Spiut e. Ikonen, Sotilas, vanha sotilas Isoniemessä., s. 21.05.1731 Kuru, Petäjälammi, k. 05.04.1807 Kuru, Petäjälammi, Paappanen, Isoniemi
    Kristiina Menlös o.s. Ikonen, Kristiina muutti Vaakaniemen Toikolta syntymäkotiinsa Petäjälammin Ikoselle, missä eli loppuelämänsä., s. 21.06.1732 Kuru, Petäjälammi, k. 06.08.1815 Kuru, Petäjälammi
    Matti Särkikoski e. Ikonen, s. 13.08.1734 Kuru, Petäjälammi
    Marketta Ikonen, s. 11.06.1737 Kuru, Petäjälammi
    Valpuri Ikonen, s. 27.04.1746 Kuru, Petäjälammi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 188
    IX Heikki Matinpoika Ikonen Ikosen isäntä 1697-1723, s. 1668 Kuru, Petäjälammi, k. 10.12.1727 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat Matti Matinpoika Ikonen, k. jälkeen 1684 Kuru, Petäjälammi ja Aune Heikintytär Ikonen, k. Kuru, Petäjälammi (Taulusta 189).

    1. puoliso: Vihitty 1688 Kuru Pirkko Yrjöntytär Ikonen. (Taulu 193) s. 1662 Kuru, k. 1702 Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Aune Ståhlberg o.s. Ikonen, s. 1697 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 193
    2. puoliso: Vihitty 1704 Kuru Valpuri Sipintytär Ikonen. (Taulu 187) s. 1660 Kuru, k. 09.05.1740 Kuru, Petäjälammi.
    Lapset:
    Matti Ikonen, s. 02.01.1705 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 187
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 189
    X Matti Matinpoika Ikonen Petäjälammin Ikosen isäntä 1677-1684, k. jälkeen 1684 Kuru, Petäjälammi.

    Puoliso: Aune Heikintytär Ikonen. (Taulu 188) k. Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Iisakki Ikonen, Ikosen isäntä 1685-1696, s. Kuru, Pet��jälammi, k. 1697 Kuru, Petäjälammi
    Heikki Ikonen, s. 1668 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 188
    Beata Kuru II o.s. Ikonen, s. 1678 Kuru, Petäjälammi, k. 27.03.1743 Kuru, Keihäslahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 190
    IX Tuomas Heikinpoika Viljakkala Viljakkalan isäntä 1690-1702, otettiin sotamieheksi., s. 1665 Ruovesi, k. Ruovesi.
    Vanhemmat Heikki Juhonpoika Viljakkala e. Viljakainen, k. 1669 Ruovesi ja Helga Viljakkala ,Ruovesi (Taulusta 191).

    Puoliso: Aune Juhontytär Viljakkala. (Taulu 187) Isännöi Viljakkalan tilaa 1703-1705, k. Ruovesi.

    Lapset:
    Valpuri Ikonen o.s. Viljakkala, s. 30.04.1695 Ruovesi, Viljakkala, (kaksonen). Tauluun 187
    Erkki Viljakkala, Sotilas Kurun Hainarissa., s. 30.04.1695 Ruovesi, Viljakkala, (kaksonen)
    Olavi Paappanen e. Viljakkala, Ruoveden Viljakkalan talon poika, Olavi tuli vävyksi Kurun Petäjälammin Paappaselle ja isännöi Yli-Paappasta 1733-1758, kuoli 63-vuotiaana rintapistokseen., s. 14.07.1701 Ruovesi, Viljakkala, k. 25.03.1765 Kuru, Petäjälammi
    Anna Viljakkala, Sotilaan vaimo, s. 1703 Ruovesi, Viljakkala, k. 07.06.1752 Ruovesi, Viljakkala
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 191
    X Heikki Juhonpoika Viljakkala e. Viljakainen Viljakkalan isäntä 1645-1669, k. 1669 Ruovesi. Ennen Henrich Johansson Viljakaista (1645-1669) Viljakkalaa isännöi :
    Erich Viljakainen 1634-1644
    Jöran Viljakainen 1609-1630 .(Ei mainita joka vuosi)
    Henrich Viljakainen Kormandiniemessä 1571-1630 ,lautamies 1619.
    Viljakkalan tila oli Laukon vanhaa rälssiä.
    Rälssi oli talonpoikaisylimistölle annettu verovapaus vastapalvelukseksi siitä ,että he varustivat
    ratsumiehen ,joka palveli kuninkaan joukoissa.

    Puoliso: Helga Viljakkala ,Ruovesi. (Taulu 190) Isännöi Vilakkalan tilaa 1670-1675.

    Lapset:
    Erkki Viljakkala, Viljakkalan isäntä 1680-1689, s. 1644 Ruovesi, k. 24.11.1689 Ruovesi
    Tuomas Viljakkala, s. 1665 Ruovesi. Tauluun 190
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 192
    VII Juho Yrjönpoika Ståhlberg Kurun lampuoti 1753-1762, Juho kuoli 28-vuotiaana tapaturmaisesti., s. 10.02.1734 Kuru, Karjula, k. 28.11.1762 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
    Vanhemmat Yrjö Jaakonpoika Ståhlberg, s. 12.04.1701 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 12.09.1752 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Aune Heikintytär Ståhlberg o.s. Ikonen, s. 1697 Kuru, Petäjälammi, k. 08.02.1774 Kuru, Keihäslahti, Kuru (Taulusta 193).

    Puoliso: Vihitty 28.12.1752 Kuru Pirkko Antintytär Ståhlberg o.s. Heikkilä. (Taulu 178). (Taulu 218) s. 04.07.1728 Kuru, Karjula, k. 10.05.1795 Kuru, Keihäslahti,Kuru.
    Vanhemmat Antti Tuomaanpoika Heikkilä e. Nahkala, s. 1700 Kauhava, k. 22.01.1792 Kuru, Karjula ja Maria Tuomaantytär Heikkilä, s. 11/1700, k. 01.10.1733 Kuru, Karjula (Taulusta 200).

    Lapset:
    Aune Dierf o.s. Ståhlberg, s. 05.01.1754 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 218
    Matti Ståhlberg, s. 14.02.1756 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 22.04.1761 Kuru, Keihäslahti, Kuru
    Helena Ståhlberg, s. 28.05.1758 Kuru, Keihäslahti, Kuru
    Liisa (Elisabeth) Suutarila o.s. Ståhlberg, s. 22.10.1760 Kuru, Keihäslahti, Kuru. Tauluun 178
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 193
    VIII Yrjö Jaakonpoika Ståhlberg Pitäjänseppä, aikaisemmin Kurun Karjulassa, Kurun lampuoti 1747-1752, s. 12.04.1701 Ruovesi, Murole, Kovettu, k. 12.09.1752 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

    Teiskon Jutilaan tulleesta kersantti Jaakko Sigfredinpojasta, jonka poika Jaakko avioitui Kovetun Marketta Heikintyttären kanssa. Heillä poika Yrjö s. 12.4.1701. (Huomasin muuten Kankaanpään kirjasta, että kersantti oli ennen Jutilaan tuloaan asunut Ruoveden Kurkijärvellä, mutta muuta ei ole lisää hänestä selvinnyt).Jaakko Jaakonpoika oli ensin sotilas, sitten korpraali nimenään Ståhlberg.
    No, tämä Kovetussa syntynyt poika Yrjö Jaakonpoika on omassa tiedostossani sama kuin Kurun pitäjänseppä Yrjö Jaakonpoika Ståhlberg - ja hänen tyttärensä Maria sitten Erkki Ristonpoika Isokarjun vaimo.

    Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi

    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    17.1.1731 Hainari Jöran Jöransson Agnes Hendr:d:r Maria
    10.2.1734 Carjula Jöran Jacobsson Agnes Hendr:d:r Johan
    22.8.1735 Carjula Jöran Jacobsson Agnes Hendr:d:r Carl
    4.4.1738 Carjula Jöran Ståhlberg Agnes Hendr:d:r Christina

    Marian isä on Hiskissä merkitty Jöran Jöranssonin tyttäreksi, vaikka kyseessä on Yrjö Jaakonpoika.
    Vanhemmat Jaakko Jaakonpoika Ståhlberg ja Marketta Heikintytär Ståhlberg o.s. Kovettu, s. Ruovesi, Murole (Taulusta 194).

    Puoliso: Vihitty 1720 Kuru Aune Heikintytär Ståhlberg o.s. Ikonen. (Taulu 192) Ikosen tytär, Kurun emäntä. Aune kuoli 77-vuotiaana pistokseen., s. 1697 Kuru, Petäjälammi, k. 08.02.1774 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
    Vanhemmat Heikki Matinpoika Ikonen, s. 1668 Kuru, Petäjälammi, k. 10.12.1727 Kuru, Petäjälammi ja Pirkko Yrjöntytär Ikonen, s. 1662 Kuru, k. 1702 Kuru, Petäjälammi (Taulusta 188).

    Lapset:
    Maria Isokarju II (Ylinen) o.s. Ståhlberg, Sepän ja lampuotin tytär, talon emäntä, s. 17.01.1731 Kuru, Hainari, k. 20.12.1812 Kuru, Karjula
    Juho Ståhlberg, s. 10.02.1734 Kuru, Karjula. Tauluun 192
    Kalle Ståhlberg, Lukkari, Kalle asui Kurun Keihäslahden Kurussa, Karjulan Vähä-Karjulan Särkijärven torpassa., s. 22.08.1735 Kuru, Karjula, k. 26.06.1811 Kuru, Karjula, Vähä-Karjula, Särkijärvi
    Kristiina Keihäsjärvi o.s. Ståhlberg, Sotilaan tytär, Keihäsjärven torpan emäntä, eli loppuelämänsä Keihäsjärven Saarijärven Kalliojärvellä kunnan vaivaisena., s. 04.04.1738 Kuru, Karjula, k. 26.12.1802 Kuru, Keihäsjärvi, Saarijärvi, Kalliojärvi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 194
    IX Jaakko Jaakonpoika Ståhlberg Korpraali.
    Vanhemmat Jaakko Sigfridinpoika ja N.n (Taulusta 195).

    Puoliso: Marketta Heikintytär Ståhlberg o.s. Kovettu. (Taulu 193) s. Ruovesi, Murole.
    Vanhemmat Heikki Juhonpoika Kovettu, s. 1647 Ruovesi, Murole, k. 1695 Ruovesi, Murole ja Anna Kovettu, k. Ruovesi, Murole (Taulusta 196).

    Lapset:
    Yrjö Ståhlberg, s. 12.04.1701 Ruovesi, Murole, Kovettu. Tauluun 193
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 195
    X Jaakko Sigfridinpoika Teiskon Jutilaan tulleesta kersantti Jaakko Sigfredinpojasta, jonka poika Jaakko avioitui Kovetun Marketta Heikintyttären kanssa. Lähde: Tuula Hakala Ylöjärvi.

    Puoliso: N.n. (Taulu 194)

    Lapset:
    Jaakko Ståhlberg. Tauluun 194
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 196
    X Heikki Juhonpoika Kovettu Kovetun isäntä 1677-1685, s. 1647 Ruovesi, Murole, k. 1695 Ruovesi, Murole.
    Vanhemmat Juho Markuksenpoika Kovettu, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole ja Kerttu Sipintytär Kovettu, k. 1670 Ruovesi, Murole (Taulusta 197).

    Puoliso: Anna Kovettu. (Taulu 194) Isännöi Kovetun tilaa 1686-1700, k. Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Matti Kovettu, Kovetun isäntä 1701-1734, s. 1667 Ruovesi, Murole, k. 24.02.1740 Ruovesi, Murole
    Marketta Ståhlberg o.s. Kovettu, s. Ruovesi, Murole. Tauluun 194
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 197
    XI Juho Markuksenpoika Kovettu Kovetun isäntä 1639-1676, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole.
    Vanhemmat Markus Juhonpoika Kovettu, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole (Taulusta 198).

    1. puoliso: Kerttu Sipintytär Kovettu. (Taulu 196) k. 1670 Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Heikki Kovettu, s. 1647 Ruovesi, Murole. Tauluun 196
    2. puoliso: Vihitty 1670 Ruovesi Valpuri Kovettu k. Ruovesi, Murole.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 198
    XII Markus Juhonpoika Kovettu s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole.
    Vanhemmat Juho Olavinpoika Kovettu, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole (Taulusta 199).

    Lapset:
    Juho Kovettu, s. Ruovesi, Murole. Tauluun 197
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 199
    XIII Juho Olavinpoika Kovettu Kovetun isäntä 1562-1583, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole.

    Lapset:
    Markus Kovettu, s. Ruovesi, Murole. Tauluun 198
    Sipi Kovettu, Kovetun isäntä 1600-1604, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole
    Tuomas Kovettu, Kovetun isäntä 1605-1638, lautamies 1615-1624 .leski 1614 ,puumerkki 1615 ;+, s. Ruovesi, Murole, k. Ruovesi, Murole
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 200
    VIII Antti Tuomaanpoika Heikkilä e. Nahkala Heikkilän isäntä 1722-1763, ennen Antin isännäksi tuloa Heikkilä talo oli autiona, puumerkki 1744 ; avain vaakatasossa, ulkonema ylöspäin., s. 1700 Kauhava, k. 22.01.1792 Kuru, Karjula.

    1. puoliso: Maria Tuomaantytär Heikkilä. (Taulu 192) s. 11/1700, k. 01.10.1733 Kuru, Karjula.

    Lapset:
    Anna Myllymaa o.s. Heikkilä, s. 20.11.1722 Kuru, Karjula, k. 21.04.1805 Kuru, Sontu
    Valpuri Heikkilä, s. 06.04.1724 Kuru, Karjula, k. 25.04.1791 Kuru, Karjula
    Pirkko Ståhlberg o.s. Heikkilä, s. 04.07.1728 Kuru, Karjula. Tauluun 192
    2. puoliso: Vihitty 25.01.1734 Kuru Maria Joosepintytär Heikkilä o.s. Kuru II s. 1711 Kuru, Keihäslahti, k. 11.03.1768 Kuru, Karjula.
    Vanhemmat Jooseppi Henrikinpoika Kuru II, s. 1666 Kuru, Keihäslahti, k. 4/1743 Kuru, Keihäslahti ja Beata Matintytär Kuru II o.s. Ikonen, s. 1678 Kuru, Petäjälammi, k. 27.03.1743 Kuru, Keihäslahti.
    Lapset:
    Matti Heikkilä, s. 10.02.1736 Kuru, Karjula
    Jooseppi Heikkilä, Heikkilän isäntä 1764-1808, s. 17.02.1737 Kuru, Karjula, k. 25.12.1808 Kuru, Karjula
    Aune Hänninen o.s. Heikkilä, Hännisen emäntä. Ruotuvaivainen loppuelämänsä., s. 17.04.1740 Kuru, Karjula, k. 1822 Kuru, Aurejärvi
    Juho Heikkilä, s. 19.04.1744 Kuru, Karjula
    Matti Heikkilä, s. 27.01.1750 Kuru, Karjula, k. 28.03.1750 Kuru, Karjula
    Antti Heikkilä, s. 22.09.1751 Kuru, Karjula
    Pirkko Ferm o.s. Heikkilä, s. 10.09.1752 Kuru, Karjula, k. 12.01.1836 Kuru, Aurejärvi, Ainesjärvi, Kuorejärvi
    Margareetta Heikkilä, s. 21.06.1757 Kuru, Karjula
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 201
    VI Erik Hörman Torpan poika, Erik Hörman asui Kurun Petäjälammin Lörpyksellä, Petäjalammin Salminiemessä, Kurun kappelin lukkari 1800-1827, s. 03.04.1762, k. 04.05.1828 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi.

    Kurun kappalainen Isak Polviander ei ollut tyytyväinen Eric Hörmannin viranhoitoon ,koska hän piispantarkastuksessa valitti lukkarin olevan sopimaton virkaansa väkijuomien käytön takia.
    Lukkari Hörmannia kehoitettiin paremmin ja entistä ahkerammin opettamaan lapsia varsinkin sunnuntaisin iltapäivällä jumalanpalveluksen jälkeen.
    Kurussa oli jo tuolloin lukkarin velvollisuutena opettaa seurakuntalaisia lukemaan.
    Seurakunnan lukkareiden piti 1800 - luvulla osata myös rokottaa ,sillä heidän velvollisuudekseen tuli
    ''rokon istuttaminen'' pitäjäläisiin.
    Eric Hörman oli loppuaikanaan vanha ja raihnainen ,joten apulaisen piti huolehtia veisuusta ja muista lukkarin toimista.Eric kuoli Kurun Salminiemen talossa.
    Hänen sijaisekseen valittiin v.1827 -1843 Aaron Emmanuel Blomstedt. s.25.1.1805 Kuorevesi.
    Kurun lukkari sai 1860 - luvulla palkakseen 7 tynnyriä ruista ,
    lisäksi seurakuntalaiset antoivat vapaaehtoisena palkkana 3 tynnyriä muuta viljaa ,voita ,juustoja ,
    palvattua lihaa ja 100 markaa rahaa.
    Eric kuoli seuraavana vuonna keuhkotautiin 66-vuotiaana.
    .

    Puoliso: Vihitty 26.11.1786 Kuru Valpuri Antintytär Hörman. (Taulu 177) Lukkarin rouva, s. 07.06.1767 Turku, k. 19.05.1841 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi.

    Lapset:
    Elias Hörman, s. 16.10.1786 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 31.12.1786 Kuru, Petäjälammi, Lörpys
    Jeremias Hörman, s. 09.03.1788 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 23.11.1800 Kuru, Petäjälammi, Lörpys
    Juliana Hörman, s. 02.10.1790 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 16.09.1792 Kuru, Petäjälammi, Lörpys
    Helena Hörman, s. 27.12.1792 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 26.12.1796 Kuru, Petäjälammi, Lörpys
    Ulla Hörman, s. 12.03.1795 Kuru, Petäjälammi, Lörpys. Tauluun 177
    Anna Hörman, s. 27.11.1797 Kuru, Petäjälammi, Lörpys
    Kalle Hörman, s. 29.08.1800 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, k. 17.04.1803 Kuru, Petäjälammi, Lörpys
    Saara Hörman, Piika, s. 10.12.1803 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi, k. 22.11.1874 Kuru, Hainari, Kivioja
    Iisakki Hörman, s. 17.11.1804 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi, k. 25.11.1871 Kuru, Hainari, Kivioja
    Taneli Hörman, s. 24.09.1807 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi, k. 08.06.1810 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi
    Justiina Karoliina Hörman, s. 10.06.1814 Kuru, Petäjälammi, Lörpys, Salminiemi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 202
    IV Yrjö Antinpoika Moisio e. Vanhakylä Talollisen poika, Vanhakylän Moision torppari, Vanhakylän itsellinen, s. 11.09.1816 Kuru, Olkitaipale, k. 16.02.1882 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä.
    Vanhemmat Antti Tuomaanpoika Vanhakylä, s. 22.06.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1841 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Yrjöntytär Vanhakyla, s. 19.04.1780 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1852 Kuru, Vanhakylä (Taulusta 203).

    Puoliso: Vihitty 18.11.1842 Kuru Charlotta (Lotta) Antintytär Sipilä. (Taulu 174). (Taulu 173) Piika, torpparin rouva, piikana Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75, Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-, s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 31.10.1899 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä. Charlotta kastettiin pappilan Myllärin talossa.
    Kasteen suoritti pappi Polviander.
    Kummeina Tamlanderit.
    Vanhemmat Antti Matinpoika Sipilä e. Lepistö, s. 10.09.1777 Kuru, Keihäslahti, k. 20.04.1828 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Juliaana Antintytär Sipilä, s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri (Taulusta 221).

    Lapset:
    Amanda Karoliina Vanhakylä, Kuollut punatautiin 3-vuotiaana., s. 17.07.1843 Kuru, Olkitaipale, k. 15.12.1846 Kuru, Olkitaipale
    Maria Serafia Moisio, s. 02.03.1845 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 174
    Vilhelmiina Siren o.s. Moisio, Piikana Olkitaipaleen Myllärissa 1864-65, Petäjälammin Raivion torpassa 1865-66, Keihäslahden Rapakossa 1866-67, Olkitaipaleen Myllärissä 1867-74 , missä sai aviottoman lapsen (äpärä=oäkta) , Vanhakylässä 1874, Waakaniemen Ylä_Toikossa 1874-76, Keihäslahden rapakossa 1876 ,Olkitaipaleen Wetikossa 1877-79, Riihikoskella, missä sukunimeksi tuli Siren 1779-1787, saivat Riihikosken Niskalan torpan 1884-, s. 02.10.1847 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä, k. 17.01.1918 Kuru, Olkitaipale
    Mathilda (Thilda) Moisio, Piika Olkitaipaleen Leveelahdessa 1866-67, kotonaan 1867-68, Karjulan Heikkilässä 1868-69, Karjulan Tyrkkölässä 1869-71, Karjulan Heikkilässä 1871-72, muutti Teiskoon 8.3.1872, s. 15.08.1850 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    Helena (Leena) Vanhakylä o.s. Moisio, Piika Hainarin Sääkslahdessa 1869-77, missä sai aviottoman lapsen, Olkitaipaleen Myllärissä 1877-80, missä sai toisen aviottoman lapsen, Olkitaipaleen Wetikossa 1880-, s. 31.01.1853 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    Henriikka Lingren o.s. Moisio, Piikana Petäjälammin Hirvilahdessa 1871-72, Olkitaipaleen Myllärissä 1872-74, missä avioliittoon kuulutukset 11.9.1874, Karjulan Heikkilässä 1874-78, missä avioitui ja sai lapsen, Karjulan Iso Karjulassa 1878-1880, missä sai toisen lapsen, Karjulan Wähä_Karjussa 1880-81, Karjulan seppä Nilsforsilla 1881-, s. 26.05.1855 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    Aleksantra Vanhakylä o.s. Moisio, Piika Olkitaipaleen Myllärissä 1874-75, Olkitaipaleen Vanhakylässä 1875-76, Myllärissä 1877-1880, Vanhakylässä 1880-81, muutti Tampereelle 17.10.1881, s. 27.05.1859 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 203
    V Antti Tuomaanpoika Vanhakylä Vanhakylän isäntä 1806-, kuoli sydänkohtaukseen 60-vuotiaana., s. 22.06.1781 Kuru, Olkitaipale, k. 13.12.1841 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat Tuomas Sipinpoika Vanhakylä, s. 1742 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 18.07.1819 Kuru, Olkitaipale ja Pirkko Tuomaantytär Vanhakylä, s. 20.07.1747 Kuru, Riihikoski, k. 23.12.1827 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 204).

    Puoliso: Vihitty 22.11.1801 Kuru Valpuri Yrjöntytär Vanhakyla. (Taulu 202) Sotilaan tytär, Myllärin piika, Vanhakylän emäntä, s. 19.04.1780 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 25.02.1852 Kuru, Vanhakylä.
    Vanhemmat Yrjö Juhonpoika Dierf e. Hwitros, s. 05.06.1753 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 1789 Kuru, Olkitaipale, Tienari ja Aune Juhontytär Dierf o.s. Ståhlberg, s. 05.01.1754 Kuru, Keihäslahti, Kuru (Taulusta 217) ja (Taulusta 218).

    Lapset:
    Juho Vanhakylä, s. 25.08.1802 Kuru, Olkitaipale
    Henrik Vanhakylä, s. 03.06.1804 Kuru, Olkitaipale
    Ulla Vanhakylä, s. 27.09.1806 Kuru, Olkitaipale
    Matias Vanhakylä, s. 02.04.1809 Kuru, Olkitaipale
    Vilhelmiina Saariaho o.s. Vanhakylä, s. 18.04.1810 Kuru, Olkitaipale
    Leena Vanhakylä, s. 18.09.1811 Kuru, Olkitaipale
    Reetta Ulla Saarijärvi o.s. Vanhakylä, s. 24.06.1814 Kuru, Olkitaipale, k. 30.09.1872 Kuru, Juhtimäki
    Yrjö Moisio e. Vanhakylä, s. 11.09.1816 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 202
    Jeremias Vanhakylä, Vanhakylän isäntä, s. 23.12.1818 Kuru, Olkitaipale, k. 21.01.1861 Kuru, Olkitaipale
    Maria Vetikko o.s. Vanhakylä, s. 14.02.1821 Kuru, Olkitaipale, k. 08.02.1897 Kuru, Olkitaipale, Vanhakyla
    Antti Vanhakylä, s. 20.11.1823 Kuru, Olkitaipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 204
    VI Tuomas Sipinpoika Vanhakylä Tuomas perusti perheen ja asui Olkitaipaleen Myllärissä, Vanhakylän isäntä 1766-1805, s. 1742 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 18.07.1819 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat Sipi Matinpoika Sipilä e. Leppälä, s. 21.01.1706 Vilppula, Leppäkoski, k. 01.12.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Yrjöntytär Sipilä o.s. Minkkinen, s. 21.02.1704 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.11.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri (Taulusta 205).

    Puoliso: Vihitty 07.11.1763 Kuru, Mylläri Pirkko Tuomaantytär Vanhakylä. (Taulu 203) Vanhakylän uudistalon 1:nen emäntä, s. 20.07.1747 Kuru, Riihikoski, k. 23.12.1827 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat Tuomas Yrjönpoika Lörpys, s. 1713 Kuru, Petäjälammi, k. 28.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Petterintytär Flinck, s. 16.06.1726 Teisko, Kulju, k. 22.03.1808 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 212).

    Lapset:
    Juho Vanhakylä, s. 20.12.1765 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Heikki Vanhakylä, s. 23.01.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Kaisa Vanhakylä, s. 05.08.1773 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Anna Vanhakylä, s. 26.04.1776 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 09.09.1792 Kuru, Olkitaipale
    Valpuri Vanhakylä, s. 31.12.1778 Kuru, Olkitaipale, k. 20.11.1791 Kuru, Olkitaipale
    Antti Vanhakylä, s. 22.06.1781 Kuru, Olkitaipale. Tauluun 203
    Yrj�� Vanhakylä, s. 06.04.1784 Kuru, Olkitaipale
    Maria Vanhakylä, s. 09.08.1788 Kuru, Olkitaipale
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 205
    VII Sipi Matinpoika Sipilä e. Leppälä Sipi asui Kurun Aurejärven Hännisellä ja Olkitaipaleen Myllärissä, kuoli 71-vuotiaana rintapistokseen., s. 21.01.1706 Vilppula, Leppäkoski, k. 01.12.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Vanhemmat Matti Tuomaanpoika Leppälä, s. 1677 Vilppula, Leppäkoski, k. 1716 Vilppula, Leppäkoski ja Kaisa Paulintytär Leppälä o.s. Kauppila, s. 1680 Kuorevesi, Kaltila, k. 29.04.1759 Vilppula, Leppäkoski (Taulusta 206).

    Puoliso: Maria Yrjöntytär Sipilä o.s. Minkkinen. (Taulu 204). (Taulu 227) Maria asui Minkkisellä, Myllärissä, Hännisellä ja Sipilässä, s. 21.02.1704 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.11.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.

    Lapset:
    Kaisa, s. 26.07.1734 Kuru, Aurejärvi, Hänninen
    Valpuri Sipilä, s. 01.04.1737 Kuru, Aurejärvi, Hänninen. Tauluun 227
    Maria, s. 05.02.1740 Kuru, Aurejärvi, Hänninen
    Tuomas Vanhakylä, s. 1742 Kuru, Aurejärvi, Hänninen. Tauluun 204
    Manu Sipilä, Sipilän torppari, s. 12.03.1745 Kuru, Aurejärvi, Hänninen
    Kristiina, s. 27.04.1747 Kuru, Aurejärvi, Hänninen
    Susanna Korpi-Riekkola o.s. Mylläri, s. 04.02.1750 Kuru, Olkitaipale
    Kaisa, s. 21.03.1752 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Liisa Suojärvi II, Myllärin piika, Suojärven torpan emäntä, s. 14.11.1754 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 24.12.1822 Kuru, Riuttaskorpi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 206
    VIII Matti Tuomaanpoika Leppälä Leppälän isäntä 1705-1711, s. 1677 Vilppula, Leppäkoski, k. 1716 Vilppula, Leppäkoski.
    Vanhemmat Tuomas Markunpoika Leppälä, s. 1658 Vilppula, k. 04.12.1726 Vilppula ja Valpuri Niilontytär Leppälä, s. 1654, k. 14.05.1724 Vilppula, Leppäkoski (Taulusta 207).

    Puoliso: Vihitty 26.12.1702 Kuorevesi Kaisa Paulintytär Leppälä o.s. Kauppila. (Taulu 205). (Taulu 223) s. 1680 Kuorevesi, Kaltila, k. 29.04.1759 Vilppula, Leppäkoski.
    Vanhemmat Pauli Sipinpoika Kauppila, s. 1632 Kuorevesi, Kaltila, k. 11.03.1718 Kuorevesi, Kaltila ja Margareetta Matintytär Kauppila, s. 1635 Kuorevesi, k. 16.12.1714 Kuorevesi, Kaltila (Taulusta 209).

    Lapset:
    Heikki Lyra e. Leppälä, s. 12.08.1704 Vilppula, Leppäkoski
    Sipi Sipilä e. Leppälä, s. 21.01.1706 Vilppula, Leppäkoski. Tauluun 205
    Tuomas Sormunen e. Leppälä, s. 20.10.1707 Vilppula, Leppäkoski. Tauluun 223
    Matti Luomajärvi e. Leppälä, Luomajärven vävy ja isäntä 1734-1743, s. 16.01.1710 Vilppula, Leppäkoski, k. 01.04.1743 Kuru, Riuttaskorpi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 207
    IX Tuomas Markunpoika Leppälä Leppälän isäntä 1684-1704, s. 1658 Vilppula, k. 04.12.1726 Vilppula.
    Vanhemmat Markku Markunpoika Leppälä e. Leppäkoski, k. 1697 Vilppula ja Dorothea Leppälä, k. Vilppula, Leppäkoski (Taulusta 208).

    Puoliso: Valpuri Niilontytär Leppälä. (Taulu 206) s. 1654, k. 14.05.1724 Vilppula, Leppäkoski.

    Lapset:
    Matti Leppälä, s. 1677 Vilppula, Leppäkoski. Tauluun 206
    Sipi Mylläri e. Leppälä, Myllärin torppari, s. 1679 Vilppula, Leppäkoski, k. 1705 Kuru, Olkitaipale
    Valpuri Hokkanen o.s. Leppälä, Muutti Leppälään leskenä takaisin., s. 16.06.1681 Vilppula, Leppäkoski, k. 13.12.1754 Vilppula, Leppäkoski
    Heikki Leppälä, s. 10.06.1683 Vilppula, Leppäkoski, k. 25.02.1716 Vilppula, Leppäkoski
    Valpuri Leppälä, s. 02.05.1686 Vilppula, Leppäkoski
    Kirsti Leppälä, Sotilaan vaimo., s. 1690 Vilppula, Leppäkoski
    Maria Leppälä, s. 1693 Vilppula, Leppäkoski, k. 1714 Vilppula, Leppäkoski
    Sophia Leppälä, Mies Martti Erkinpoika Keuruun Keuruunkylän Häkkiseltä Leppälän isäntänä 1717-1743, s. 1694 Vilppula, Leppäkoski, k. 07.01.1772 Vilppula, Leppäkoski
    Tuomas Leppälä, Sotilas Gjökbom Virtain Hauhuun Maunussa, s. 09.05.1696 Vilppula, k. 1742 Vilppula, Elämäntaipale, Tamminiemi
    Karin Leppälä, Suluslahdessa itsellinen., s. 1698 Vilppula, Leppäkoski, k. 09.01.1737 Vilppula, Suluslahti
    Liisa Leppälä, s. 27.04.1700 Vilppula, Leppäkoski, k. 5/1700 Vilppula, Leppäkoski
    Eerik Leppälä, s. 11.05.1702 Vilppula, Leppäkoski, k. 09.06.1702 Vilppula, Leppäkoski
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 208
    X Markku Markunpoika Leppälä e. Leppäkoski Leppälän uudisasukas ja 1:nen isäntä vuosina 1643-1683, k. 1697 Vilppula. Leppäkoski oli Nokian vanhaa rälssiä vuonna 1680 omistajanaan Katariina Kurki.
    Suuri kuolleisuus johtui 1690-luvun nälkävuosista.

    Leppälä rälssitorppa:
    Leppäkoski oli Nokian rälssitorppa ja pantiin verolle 1645

    Suur-Ruoveden historia kertoo, että Vilppulan Leppälä on aikoinaan kuulunut Katariina Kurjen
    aatelissuvulle. Siihen kuului koko nykyinen Leppäkosken kylä. Silloin elettiin niin sanottua
    eräkautta. Metsästys ja kalastus olivat pääelinkeinot. Mistä lie tullut ensimmäinen uudisasukas,
    joka Kurkien torpparina alkoi kaataa kaskea ja viljellä maata.
    Vuonna 1645 Markku Markunpoika Leppäkoski , Leppälän ensimmäinen uudisasukas, joka
    Kurkien torpparina alkoi kaataa kaskea ja viljellä maata. Maata oli tuhannen tynnyrinalaa.
    Perimätieto kertoo kuinka silloiseen savupirttiin oli tullut ruotsinvoittoisasti puhuva herra
    tekemään talonkirjoja. Pihassa hän oli nähnyt suuren mustan härän. Isännälle hän oli luvannut
    vetää talon rajat Kolhon Ukonselkään asti, jos tämä luovuttaa mustan härän hänelle. Liekö
    härkä ollut isännän ainoa vetojuhta vai oliko isännän muuten " vinka" , mutta härkää hän ei antanut.
    Raja tuli vedetyksi pitkään kiilaan metsien keskelle. Ja niin se on vielä nykyisinkin. Siihen
    aikaan kyllä yleisesti etsittiin tiloille luonnonmukaiset rajat. Ne erottautuivat vesistöihin, jokiin,
    korkeisiin mäkiin ja harjuihin. Olisihan se kannattanut yksi härkä antaa lahjuksina herralle,
    ainakin nykyisen mittapuun mukaan. Siihen aikaan härkä oli ilmeisesti arvokas ja talossa oli
    lääniä ainakin isännän mielestä tarpeeksi vielä tulevillekin sukupolville. Vaan kun on jo 300
    vuotta kulunut siitä ajasta, on maa melko lailla pirstottu palasiksi.
    Joku aika sitten harjoitettiin Leppälän vanha läävärakennus, Sen koloista jostakin löytyi suuri
    musta lehmänkello. Emäntä puhdisti sen ja toi tuvan seinälle. Sanoi, että jos vaikka se vaikka on
    sen Suuren Mustan Härän kello.
    Pirttikin on jo kolmas samalla paikalla. Sitä ennen on ollut rantakalliolla kalasauna ja sitten
    savupirtti Tuomipellon ojan varressa.
    Vanhaa Vilppulan Leppäkosken Leppälän piha-aluetta.

    1. puoliso: Vihitty 1650 Vilppula Dorothea Leppälä. (Taulu 207) k. Vilppula, Leppäkoski.

    Lapset:
    Tuomas Leppälä, s. 1658 Vilppula. Tauluun 207
    Matti Leppälä, Itsellisenä kotonaan ja Keuruun pappilassa 1701-1707, setämies Leppälässä eli synnyinkodissaan., s. 1660 Vilppula, Leppäkoski, k. 1716 Vilppula, Leppäkoski
    2. puoliso: Marketta Leppälä k. 10.03.1682 Vilppula, Leppäkoski.
    Lapset:
    Marketta Leppälä, s. Vilppula, Leppäkoski, k. 02.07.1682 Vilppula, Leppäkoski
    3. puoliso: Vihitty 01.10.1682 Ruovesi Kaisa Yrjöntytär Leppälä o.s. Ala-Hanho s. Ruovesi, Hanho, k. 18.07.1697 Vilppula, Leppäkoski.
    Lapset:
    Juho Leppälä, s. 10.06.1683 Vilppula, Leppäkoski, k. 09.04.1697 Vilppula, Leppäkoski
    Maria Leppälä, s. 21.02.1686 Vilppula, Leppäkoski, k. 18.07.1697 Vilppula, Leppäkoski
    Esko Leppälä, s. 22.05.1688 Vilppula, Leppäkoski, k. 20.05.1689 Vilppula, Leppäkoski
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 209
    IX Pauli Sipinpoika Kauppila Kauppilan isäntä 1669-1700, s. 1632 Kuorevesi, Kaltila, k. 11.03.1718 Kuorevesi, Kaltila.
    Vanhemmat Sipi Pertinpoika Kauppila, s. 1604 Kuorevesi, Kaltila, k. Kuorevesi, Kaltila ja Pirkko Ambrosiuksentytär Kauppila, k. 1664 Kuorevesi, Kaltila (Taulusta 210).

    Puoliso: Vihitty 1662 Kuorevesi Margareetta Matintytär Kauppila. (Taulu 206) s. 1635 Kuorevesi, k. 16.12.1714 Kuorevesi, Kaltila.

    Lapset:
    Yrjö Kauppila, Kauppilan isäntä 1701-1729, s. 1667 Kuorevesi, Kaltila, k. 06.01.1760 Kuorevesi, Kaltila
    Elin Kauppila, s. Kuorevesi, Kaltila
    Juho Kauppila, s. Kuorevesi, Kaltila
    Kaisa Leppälä o.s. Kauppila, s. 1680 Kuorevesi, Kaltila. Tauluun 206
    Valpuri Kauppila, Sotilaan vaimo Kauppilassa, s. Kuorevesi, Kaltila, k. 05.09.1725 Kuorevesi, Kaltila
    Kirsti Kauppila, s. Kuorevesi, Kaltila
    Liisa Kauppila, Sotilaan vaimo Kauppilassa, s. Kuorevesi, Kaltila, k. Kuorevesi, Kaltila
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 210
    X Sipi Pertinpoika Kauppila Kauppilan isäntä 1638-1668, s. 1604 Kuorevesi, Kaltila, k. Kuorevesi, Kaltila.
    Vanhemmat Pertti Jaakonpoika Kauppila, k. Kuorevesi, Kaltila ja Liisa Matintytär Kauppila, k. 1638 Kuorevesi, Kaltila (Taulusta 211).

    Puoliso: Vihitty 1628 Kuorevesi Pirkko Ambrosiuksentytär Kauppila. (Taulu 209) k. 1664 Kuorevesi, Kaltila.

    Lapset:
    Pauli Kauppila, s. 1632 Kuorevesi, Kaltila. Tauluun 209
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 211
    XI Pertti Jaakonpoika Kauppila Kauppilan isäntä 1602-1637, k. Kuorevesi, Kaltila.

    Puoliso: Liisa Matintytär Kauppila. (Taulu 210) k. 1638 Kuorevesi, Kaltila.

    Lapset:
    Sipi Kauppila, s. 1604 Kuorevesi, Kaltila. Tauluun 210
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 212
    VII Tuomas Yrjönpoika Lörpys Muutti veljensä kanssa Riihikoskelle ja mainitaan nuorena veljenä 1750-1756, s. 1713 Kuru, Petäjälammi, k. 28.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Vanhemmat Yrjö Lörpys, k. Kuru, Petäjälammi ja Beata Heikintytär Riihikoski o.s. Lörpys, s. 1690 Kuru, Petäjälammi, k. 22.05.1750 Kuru, Riihikoski (Taulusta 213).

    Puoliso: Vihitty 01.11.1746 Kuru Maria Petterintytär Flinck. (Taulu 204). (Taulu 226) Taipaleen, Riihikosken ja Vanhakylän piika, Myllärin emäntä, kuoli Vanhakylässä., s. 16.06.1726 Teisko, Kulju, k. 22.03.1808 Kuru, Olkitaipale.
    Vanhemmat Petteri Heikinpoika Flinck, s. 1700 Teisko, Kulju, k. 21.03.1788 Kuru, Sontu, Myllymaa ja Sofia Yrjöntytär Flinck, s. 1703 Teisko, Kulju, k. 05.11.1780 Kuru, Sontu, Myllymaa (Taulusta 216).

    Lapset:
    Pirkko Vanhakylä, s. 20.07.1747 Kuru, Riihikoski. Tauluun 204
    Maria, s. 25.02.1752 Kuru, Riihikoski
    Anna Sipilä, s. 14.01.1760 Karjula (Teisko). Tauluun 226
    Juliana Tanhuanpää, Juliana oli Vanhakylän piika mennessään naimisiin. Tanhuanpään emäntä, miehensä kuoleman jälkeen itsellinen., s. 07.01.1765 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Sipilä, k. 19.07.1832 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 213
    VIII Yrjö Lörpys k. Kuru, Petäjälammi.

    Puoliso: Beata Heikintytär Riihikoski o.s. Lörpys. (Taulu 212) s. 1690 Kuru, Petäjälammi, k. 22.05.1750 Kuru, Riihikoski.
    Vanhemmat Heikki Sipinpoika Lörpys, s. Kuru, Petäjälammi, k. 1706 Kuru, Petäjälammi ja Kristiina Antintytär Lörpys o.s. Tyrni II, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. Kuru, Petäjälammi (Taulusta 214).

    Lapset:
    Henrik Riihikoski e. Lörpys, Riihikosken isäntä 1738-1770, s. 1711 Kuru, Petäjälammi, k. 01.01.1796 Kuru, Riihikoski
    Tuomas Lörpys, s. 1713 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 212
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 214
    IX Heikki Sipinpoika Lörpys Lörpyksen isäntä 1687-1706, s. Kuru, Petäjälammi, k. 1706 Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat Sipi Matinpoika Lörpys, k. Kuru, Petäjälammi ja Pirkko Eskontytär Lörpys, k. Kuru, Petäjälammi (Taulusta 215).

    Puoliso: Vihitty 27.09.1685 Ruovesi Kristiina Antintytär Lörpys o.s. Tyrni II. (Taulu 213) Ruoveden Räminkipohjan Tyrnintytär, Kurun Lörpyksen emäntä ,emäntä, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. Kuru, Petäjälammi.
    Vanhemmat Antti Matinpoika Tyrni II e. Tyrni, s. Ruovesi, Räminkipohja, k. 28.05.1693 Ruovesi, Räminkipohja ja Kristiina Tyrni II, k. Ruovesi, Räminkipohja (Taulusta 45).

    Lapset:
    Maria Lörpys, s. 1685 Kuru, Petäjälammi, k. 11.04.1751 Kuru, Petäjälammi
    Beata Riihikoski o.s. Lörpys, s. 1690 Kuru, Petäjälammi. Tauluun 213
    Pirkko Koski o.s. Lörpys, s. 1700 Kuru, Petäjälammi, k. 1740 (Teisko) Kuru, Karjula
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 215
    X Sipi Matinpoika Lörpys Lörpyksen isäntä 1639-1677, k. Kuru, Petäjälammi.

    Puoliso: Pirkko Eskontytär Lörpys. (Taulu 214) k. Kuru, Petäjälammi.

    Lapset:
    Heikki Lörpys, s. Kuru, Petäjälammi. Tauluun 214
    Jooseppi Lörpys, Lörpyksen isäntä 1678-1686, s. Kuru, Petäjälammi, k. Kuru, Petäjälammi
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 216
    VIII Petteri Heikinpoika Flinck Sotilas -korpraali, Kulju oli sotilastorppa., s. 1700 Teisko, Kulju, k. 21.03.1788 Kuru, Sontu, Myllymaa. Talot, mitkä pitivät ruotusotilasta ja sotilaat:

    Numerosarja 1 - - tarkoittaa, että talo oli vero - eli perintötila
    Numerosarja - 1 - , että talo oli kruununtalo
    Numerosarja - - 1 , että se oli rälssitalo

    Seuraavaksi on kaksi manttaalilukua. Ensimmäinen kertoo manttaalin kruunun eli valtion verotuksessa ja jälkimmäinen sen manttaalin, jolla talo osallistui sotilasruodun ylläpitoon (ns. ruotumanttaali).

    PERINTÖTILA:

    Perintötila eli perintötalo oli aiemmin yksityisen henkilön omistama tila, josta oli suoritettava vero. Perintötila on verotila-nimityksen seuraaja. Aikoinaan maatiloilla oli erilaisia verovelvollisuuksia ja tilallisen omistusoikeus ja hallintaoikeus tilaan vaihteli. Niillä oli erilainen maanluonto. Maanluontoja oli kolmea päätyyppiä: vero- eli perintömaata, rälssimaata (rälssitila) ja kruununmaata (kruununtila). Maanluonnot menettivät merkityksensä verovelvollisuuden perusteena Suomessa vuoden 1925 alussa, kun maaverot lakkautettiin. Maanluonnoille jäi kuitenkin entinen tehtävänsä maanjakojen jakoperusteena. Vielä vuoden 1951 jakolaki (604/1951) sisälsi määräyksiä rälssitiloista ja papiston virkataloista. Jakolain kumonnut kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) ei enää sisältänyt niihin liittyviä määräyksiä.

    KRUUNUNTILA:

    Kruununtila on eräs aiemmin käytössä ollut maatilatyyppi. Ruotsissa siirryttiin 1500-luvun lopulla feodaalisiin omistusoikeuskäsitteisiin ja maaomaisuus jaettiin kruununtiloihin, perintötiloihin ja rälssitiloihin. Kuhunkin tilatyyppiin liittyi erilainen omistusoikeuden muoto, toisin sanoen niillä oli erilainen maanluonto. Kruununtila oli kruunun pysyvää omaisuutta, johon sitä viljelevä talonpoika sai vain käyttöoikeuden. Rahan tarpeessa ollut valtio joutui tosin myymään kruununtiloja yksityishenkilöille, mutta se pidätti itsellään omistus- ja nautintaoikeuden, jolloin tilan ostaja sai ainoastaan sukuoikeuden. Lisäksi jos talonpoika halusi myydä oikeutensa tilaan, hänen oli tarjottava sitä ensiksi valtiolle, joka maksoi oikeuden siirrosta vain alkuperäisen lunastushinnan. Talonpojan velvollisuus oli suorittaa valtiolle vuosittainen vero, joka vertautui vuokramaksuun.

    Talonpojan oikeus kruununtilaan turvattiin 1789 annetulla asetuksella niin, että hän sai tilaansa vakaan hallintaoikeuden. Se tarkoitti, että talonpojan ja hänen lastensa hallintaoikeus tilaan oli pysyvä, kunhan tila pidettiin kunnossa ja verot maksettiin säädetysti. Samassa yhteydessä tilanpitäjälle myönnettiin perinnöksiosto-oikeus eli oikeus tilan ostoon omaksi maksamalla kolmen vuoden vero.

    Suomessa kruununtilojen asukasoikeudesta annettiin asetus 1883. Lainsäädännössä kruununtilojen erikoisasema säilyi pitkälle 1900-luvulle, vaikka niiden merkitys väheni perinnöksiostojen vuoksi. Vanhat Ruotsin vallan aikaiset säädökset kruununtilojen perinnöksiostamisesta kumottiin vuonna 1995, samalla kun viimeiset säätyerioikeudet lakkautettiin.

    Selvästi omaksi ryhmäkseen erottuvan kruununtilatyypin muodostivat kruununtorpat. Ne erosivat tavallisista kruununtiloista siinä, ettei niille annettu manttaalia niiden vähäisten tilusten vuoksi.

    RÄLSSITILA:

    Rälssitilalla oli maaveron maksusta ikuisiksi ajoiksi vapautettu maatila. Suomen alueelle syntyivät ensimmäiset rälssitilat 1200-luvulla, kun Alsnön säännöllä ryhdyttiin suomaan verovapauksia kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelua vastaan.

    Keskiajan lopulla tilanne kuitenkin muuttui ja verovapaus säilyi tilalla, vaikka ratsupalvelusta ei enää suoritettukaan. Rälssitilan keskus oli asuinkartano, jota kutsuttiin säteriksi. Myöhemmin rälssivapauden piiriin koettiin kuuluviksi alle peninkulman matkan päässä säteristä sijaitsevat saman omistajan maatilat, joita kutsutaan yleisesti rajapiiritiloiksi.

    Ruotsissa vuonna 1789 säädetty yhdistys- ja vakuuskirja vahvisti, että rälssitilaa ei voitu muuttaa verotilaksi eikä päinvastoin. Tämä laki pysyi Suomen suuriruhtinaskunnassa voimassa vuoden 1809 jälkeenkin. Vanhastaan vain aatelisilla oli oikeus omistaa rälssitiloja, mutta tämä rajoitus kumottiin vuonna 1864. Ne pysyivät kuitenkin rälssitiloina riippumatta siitä, kuka ne omisti.

    Rälssitilojen verovapaus menetti Suomessa merkityksensä vuonna 1925, kun vanhat maaverot lakkautettiin. Ne pysyivät kuitenkin maakirjaan rälssitiloiksi merkittyinä tämän jälkeenkin, ja maanjakoja koskevassa lainsäädännössä oli niitä koskevia erikoismääräyksiä. Vasta vuonna 1951 säädetyllä lailla kaikki erot poistettiin ja rälssitilat muutettiin lopullisesti tavallisiksi perintötiloiksi.

    Sana rälssi juontaa juurensa ruotsinkieliseen frälse-sanaan, joka tarkoittaa juuri vapaata ja verosta vapautettua.

    MANTTAALI:

    Manttaali (ruots. mantal, 'miesluku') oli Ruotsin valtakunnassa käytetty veroyksikkö, jonka pohjalta laskettiin maatilojen verotus.

    1500-luvulla se tarkoitti ensin yhtä normaalikokoista tilaa. Luku mittasi tilan verotusvoimaa, ja se määräsi verosuoritukset, jotka tilan tuli tehdä. Lukua ositettiin murto-osiin tilan koon suhteessa: pieni tila saattoi olla puolen manttaalin tila, vielä pienempi ¼ manttaalin tila jne. Tilan jakaminen osiin tai sen väkiluvun pieneneminen vaikuttivat lopulta myös tähän yksikköön.

    Myöhemmin, 1600-luvulla, otettiin käyttöön tuotantoarvoon perustuva laskenta. Yksi manttaali ei tämän takia vastannut enää mitään tiettyä pinta-alaa. Kun arvo oli määritetty, manttaalilukua ei enää muutettu tuoton muuttuessa, mutta tilan jakaminen pienempiin pienensi manttaalilukua vieläkin murto-osiin.

    Manttaaliosa oli Suomessa käytössä suurelta osin vielä 1800-luvulle asti, mutta 1900-luvun verotuksessa sillä ei ollut enää käytännön merkitystä. Kiinteistöjen manttaaliluvut kuitenkin edelleen laskettiin kiinteistötoimituksissa, ja tilojen osuudet yhteisistä alueista, esimerkiksi vesialueista, määrättiin yleensä manttaalin perusteella.

    Vuodesta 1997 alkaen manttaaleja ei ole enää laskettu eikä käytetty osaluvun perusteena[1], mutta aiemmin lasketut manttaaliluvut pidetään edelleen kiinteistörekisterissä.

    POHJANKYLÄ:

    Bertold Kulju, Teisko 1 - - 1/3 ½
    Jooseppi Kulju 1 - - 1/3 ½
    Juho Tahlo, Teisko 1 - - ½ ½

    Ruotusotilaat, jotka palvelivat näitä taloja 1720- luvulla:

    Henrik Kohlin, tullut fångenskapenista eli sotavankeudesta 2.6.1722, iältään vanha, eronnut palveluksesta vuonna 1724.
    Ruotu asetti uuden miehen palvelukseen. Petter Henrikinpoika Flinck: ikä 22, palvelusvuosia 4, syntynyt Porin läänissä ja naimaton. Hyväksytty palvelukseen 3.9.1724.

    .
    Porin jalkaväkirykmentin komppaniat, Petter kuului Ruoveden komppaniaan.

    Puoliso: Vihitty 05.06.1726 Teisko Sofia Yrjöntytär Flinck. (Taulu 212) s. 1703 Teisko, Kulju, k. 05.11.1780 Kuru, Sontu, Myllymaa.

    Lapset:
    Maria Flinck, s. 16.06.1726 Teisko, Kulju. Tauluun 212
    Jooseppi Flinck, s. 18.03.1728 Teisko, Kulju, k. 20.07.1740 Teisko
    Matti Myllymaa e. Flinck, s. 19.02.1730 Teisko, Kulju, k. 13.03.1803 Kuru, Sontu
    Heikki Säynäväniemi e. Flinck, Ylä-Toikon Säynäväniemen torppari. Heikki kuoli 93-vuotiaaksi eli oli varsinainen tervaskanto., s. 02.02.1732 Teisko, Kulju, k. 06.11.1825 Kuru, Vaakaniemi, Ylä-Toikko
    Elias Flinck, s. 12.07.1734 Teisko, Kulju
    Juho Flinck, s. 04.08.1737 Teisko, Kulju, k. 14.05.1738 Teisko, Kulju
    Juho Flinck, s. 21.12.1741 Teisko, Kulju
    Pekka Ranta-Riekkola e. Flinck, Ranta-Riekkolan isäntä 1774-1807, Pekka kuoli 81-vuotiaana., s. 22.01.1746 Kuru, Olkitaipale, Taipale, k. 27.12.1829 Ruovesi, Pihlajalahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 217
    VI Yrjö Juhonpoika Dierf e. Hwitros Renki, sotilas, reserviläinen, s. 05.06.1753 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 1789 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat Juho Yrjönpoika Hwitros, s. 1724 Kuru, k. 19.02.1761 Kuru, Karjula, Tyrkkölä ja Susanna Jaakopintytär Hwitros o.s. Withroos, s. 17.12.1725 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 13.07.1788 Kuru, Olkitaipale, Mylläri (Taulusta 219).

    Puoliso: Vihitty 08.10.1775 Kuru Aune Juhontytär Dierf o.s. Ståhlberg. (Taulu 203). (Taulu 218) Sotilaan vaimo, s. 05.01.1754 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
    Vanhemmat Juho Yrjönpoika Ståhlberg, s. 10.02.1734 Kuru, Karjula, k. 28.11.1762 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Pirkko Antintytär Ståhlberg o.s. Heikkilä, s. 04.07.1728 Kuru, Karjula, k. 10.05.1795 Kuru, Keihäslahti,Kuru (Taulusta 192).

    Lapset:
    Kaisa, Reservin korpraalin tytär, Myllärin piika, Kurun puustellin rengin vaimo, joka kuoli 1820, s. 05.11.1775 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 30.07.1820 Kuru, Keihäslahti, Kuru
    Liisa, Reserviläisen tytär, s. 28.11.1777 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    Valpuri Vanhakyla, s. 19.04.1780 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 203
    Juho, Sotilaan poika, s. 16.06.1781 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 08.07.1781 Kuru
    Kaapo, Sotilaan poika, s. 27.06.1782 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    Yrjö, Sotilaan poika, s. 20.03.1785 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    Anna, Sotilaan tytär, s. 23.10.1787 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 218
    VI Aune Juhontytär Dierf o.s. Ståhlberg Sotilaan vaimo, s. 05.01.1754 Kuru, Keihäslahti, Kuru.
    Vanhemmat Juho Yrjönpoika Ståhlberg, s. 10.02.1734 Kuru, Karjula, k. 28.11.1762 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Pirkko Antintytär Ståhlberg o.s. Heikkilä, s. 04.07.1728 Kuru, Karjula, k. 10.05.1795 Kuru, Keihäslahti,Kuru (Taulusta 192).

    1. puoliso: Vihitty 08.10.1775 Kuru Yrjö Juhonpoika Dierf e. Hwitros. (Taulu 217). (Taulu 203) Renki, sotilas, reserviläinen, s. 05.06.1753 Kuru, Petäjälammi, Ikonen, k. 1789 Kuru, Olkitaipale, Tienari.
    Vanhemmat Juho Yrjönpoika Hwitros, s. 1724 Kuru, k. 19.02.1761 Kuru, Karjula, Tyrkkölä ja Susanna Jaakopintytär Hwitros o.s. Withroos, s. 17.12.1725 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 13.07.1788 Kuru, Olkitaipale, Mylläri (Taulusta 219).

    Lapset:
    Kaisa, Reservin korpraalin tytär, Myllärin piika, Kurun puustellin rengin vaimo, joka kuoli 1820, s. 05.11.1775 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 30.07.1820 Kuru, Keihäslahti, Kuru
    Liisa, Reserviläisen tytär, s. 28.11.1777 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    Valpuri Vanhakyla, s. 19.04.1780 Kuru, Olkitaipale, Tienari. Tauluun 203
    Juho, Sotilaan poika, s. 16.06.1781 Kuru, Olkitaipale, Tienari, k. 08.07.1781 Kuru
    Kaapo, Sotilaan poika, s. 27.06.1782 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    Yrjö, Sotilaan poika, s. 20.03.1785 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    Anna, Sotilaan tytär, s. 23.10.1787 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    Lapset:
    Helena (äpärä), s. 25.07.1790 Kuru, Olkitaipale, Tienari
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 219
    VII Juho Yrjönpoika Hwitros Sotilas, s. 1724 Kuru, k. 19.02.1761 Kuru, Karjula, Tyrkkölä.

    Puoliso: Vihitty 24.11.1745 Kuru Susanna Jaakopintytär Hwitros o.s. Withroos. (Taulu 217). (Taulu 218) Sotilaan tytär, Myllärin piika, sotilaan vaimo, s. 17.12.1725 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 13.07.1788 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Vanhemmat Jaakoppi Withroos, s. 1704 Viipuri ja Kaisa Niilontytär Withroos (Taulusta 220).

    Lapset:
    Matti Hwitros, s. 31.05.1746 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Maria Hwitros, s. 21.07.1747 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, Hwitrosila
    Jaakoppi Hwitros, s. 07.07.1751 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Yrjö Dierf e. Hwitros, s. 05.06.1753 Kuru, Petäjälammi, Ikonen. Tauluun 217
    Juho Hwitros, s. 14.03.1756 Kuru, Petäjälammi, Ikonen
    Tuomas Hwitros, s. 28.02.1758 Kuru, Petäjälammi, Ikonen
    Kaisa Heinämäki o.s. Hwitros, Minkkisen piika, Heinämäen torpan emäntä, s. 06.10.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 15.01.1844 Kuru, Riuttaskorpi, Ylä-Minkkinen
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 220
    VIII Jaakoppi Withroos Sotilas, s. 1704 Viipuri. Rorin rykmentin Ruoveden komppanian Olkitaipaleen komppanian n:ro 106 pääketselmusrulla vuodelta 1727:

    Jaakko Martinpoika Withroos, 24 vuotias, palvelusvuosia 6, syntynyt Viipurissa, naimisissa.
    5.9.1722 kutsuttu ja hyväksytty palvelukseen.

    Sotilastalot, missä asui:

    Olkitaipale : Heikki Mylläri - 1 - 1/3 ½
    Petäjäluoma : Iisakki Ikonen 1 - - 1/3 1/3
    Heikki Lerpis - 1 - 1/3 1/3

    1 - - vero - eli perintötalo
    - 1 - kruununtalo
    - - 1 rälssitalo eli aatelisille lahjoitettu ratsutila.

    I: osaluku = manttaaliluku, joka kertoo manttaalin kruunun eli valtion verotuksessa.
    II:n osaluku = manttaali, jolla talo osallistui sotilasruodun ylläpitoon eli ruotumanttaali.

    .

    Puoliso: Vihitty 03.05.1724 Kuru, Mylläri Kaisa Niilontytär Withroos. (Taulu 219)

    Lapset:
    Susanna Hwitros o.s. Withroos, s. 17.12.1725 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 219
    Maria Withroos, s. 28.12.1729 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 221
    V Antti Matinpoika Sipilä e. Lepistö Torppari, s. 10.09.1777 Kuru, Keihäslahti, k. 20.04.1828 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Kuoli hengenahdistukseen 50-vuotiaana.
    Vanhemmat Matti Matinpoika Lepistö, s. 1734, k. 18.05.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru ja Pirkko Tuomaantytär Lepistö o.s. Sormunen, s. 11.03.1745 Kuru, Aurejärvi, k. 18.01.1807 Kuru, Keihäslahti (Taulusta 222).

    Puoliso: Vihitty 26.12.1804 Kuru Juliaana Antintytär Sipilä. (Taulu 202) Torpparin rouva, s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Vanhemmat Antti Juhonpoika Sipilä, s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri, k. 11.07.1839 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri ja Anna Tuomaantytär Sipilä, s. 14.01.1760 Karjula (Teisko), k. 07.01.1837 Kuru, Olkitaipale, Mylläri (Taulusta 226).

    Lapset:
    Liisa Sipilä, s. 31.03.1805 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Antti Sipilä, s. 08.04.1808 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 27.06.1831 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Maria Sipilä, s. 12.11.1810 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Eeva Karoliina Sipilä, s. 20.03.1816 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Charlotta (Lotta) Sipilä, s. 02.04.1818 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 202
    Kalle Juho Sipilä, s. 03.07.1821 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Matti Kangasmäki e. Sipilä, Lahdenperän talon Kangasmäen torppari. Matti muutti perheineen Lahdenperän Sillanmäen torppaan itselliseksi eläkeläiseksi vuonna 1891 ja vuonna 1893 Riihikosken Aholaan., s. 08.12.1824 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 06.03.1900 Kuru, Riihikoski, Ahola
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 222
    VI Matti Matinpoika Lepistö Keihäslahden Kurun talon Lepistön torppari, kirkkoväärtti., s. 1734, k. 18.05.1807 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

    1. puoliso: Vihitty 24.04.1757 Kuru Maria Jaakontytär Lepistö Maria hukkui 35-vuotiaana., s. 1733, k. 09.05.1767 Kuru, Keihäslahti, Kuru.

    Lapset:
    Vauva, Vauva syntyi kuolleena., s. 28.04.1758 Kuru, Hainari, k. 28.04.1758 Kuru, Hainari
    Valpuri Lepistö, s. 26.03.1759 Kuru, Hainari
    Matti Lepistö, s. 02.08.1760 Kuru, Hainari
    Yrjö Lepistö, s. 17.04.1764 Kuru, Keihäslahti, Kuru
    2. puoliso: Vihitty 28.12.1767 Kuru Pirkko Tuomaantytär Lepistö o.s. Sormunen. (Taulu 221) s. 11.03.1745 Kuru, Aurejärvi, k. 18.01.1807 Kuru, Keihäslahti.
    Vanhemmat Tuomas Matinpoika Sormunen e. Leppälä, s. 20.10.1707 Vilppula, Leppäkoski, k. 15.01.1761 Kuru, Aurejärvi ja Pirkko Jaakontytär Sormunen, s. 12.10.1718 Kuru, Aurejärvi, k. 24.04.1803 Kuru, Aurejärvi (Taulusta 223).
    Lapset:
    Juho Suoniemi e. Lepistö, Suovan uudisasukas, Vetikon renki, Vanhakylän Suoniemen torppari., s. 23.06.1774 Kuru, Keihäslahti, Kuru, k. 08.01.1858 Kuru, Olkitaipale, Vanhakylä
    Antti Sipilä e. Lepistö, s. 10.09.1777 Kuru, Keihäslahti. Tauluun 221
    Kaapo Lepistö, s. 13.10.1780 Kuru, Keihäslahti
    Jeremias Lepistö, s. 20.09.1783 Kuru, Keihäslahti
    Abraham Lepistö, s. 10.08.1787 Kuru, Keihäslahti
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 223
    VII Tuomas Matinpoika Sormunen e. Leppälä Sormusen vävy ja isäntä 1747-1761, s. 20.10.1707 Vilppula, Leppäkoski, k. 15.01.1761 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat Matti Tuomaanpoika Leppälä, s. 1677 Vilppula, Leppäkoski, k. 1716 Vilppula, Leppäkoski ja Kaisa Paulintytär Leppälä o.s. Kauppila, s. 1680 Kuorevesi, Kaltila, k. 29.04.1759 Vilppula, Leppäkoski (Taulusta 206).

    Puoliso: Vihitty 28.12.1734 Kuru Pirkko Jaakontytär Sormunen. (Taulu 222) s. 12.10.1718 Kuru, Aurejärvi, k. 24.04.1803 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat Jaakko Erkinpoika Sormunen e. Rasi, s. 1692 Kihniö, k. 20.05.1723 Kuru, Aurejärvi ja Sofia Klemetintytär Sormunen, s. 1685, k. 4/1740 Kuru, Aurejärvi (Taulusta 224) ja (Taulusta 225).

    Lapset:
    Maria Sormunen, s. 27.03.1736 Kuru, Aurejärvi, k. 07.04.1782 Kuru, Aurejärvi
    Valpuri Sormunen, s. 05.04.1739 Kuru, Aurejärvi
    Martti Sormunen, s. 14.07.1743 Kuru, Aurejärvi
    Pirkko Lepistö o.s. Sormunen, s. 11.03.1745 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 222
    Aune Sormunen, s. 10.05.1747 Kuru, Aurejärvi
    Kristiina Sormunen, s. 07.02.1750 Kuru, Aurejärvi, k. 16.06.1750 Kuru, Aurejärvi
    Marketta Sormunen, Marketta oli kotonaan piikana mennessään naimisiin., s. 06.07.1751 Kuru, Aurejärvi
    Anna Pusu o.s. Sormunen, s. 25.07.1753 Kuru, Aurejärvi, k. 27.02.1825 Kuru, Aurejärvi
    Yrjö Sormunen, Kurun Aurejärven Sormusen poika, sai isältään torpan nimeltä Ahola ja asutti sen perheineen. Yrjö muutti 27.9.1932 vaimonsa kuoleman jälkeen Ikaalisiin, s. 16.03.1757 Kuru, Aurejärvi, Ahola
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 224
    VIII Jaakko Erkinpoika Sormunen e. Rasi Sormusen isäntä 1722-1723, s. 1692 Kihniö, k. 20.05.1723 Kuru, Aurejärvi.

    Puoliso: Sofia Klemetintytär Sormunen. (Taulu 223). (Taulu 225) s. 1685, k. 4/1740 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Pirkko Sormunen, s. 12.10.1718 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 223
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 225
    VIII Sofia Klemetintytär Sormunen s. 1685, k. 4/1740 Kuru, Aurejärvi.

    1. puoliso: Jaakko Erkinpoika Sormunen e. Rasi. (Taulu 224). (Taulu 223) Sormusen isäntä 1722-1723, s. 1692 Kihniö, k. 20.05.1723 Kuru, Aurejärvi.

    Lapset:
    Pirkko Sormunen, s. 12.10.1718 Kuru, Aurejärvi. Tauluun 223
    2. puoliso: Vihitty 24.04.1724 Kuru Olavi Tuomaanpoika Sormunen e. Mäkelä Sormusen isäntä 1724-1746, s. välillä 1701-1704 Keuruu, Pohjaslahti, Ollila, k. 15.04.1750 Kuru, Aurejärvi.
    Vanhemmat Tuomas Yrjönpoika Mäkelä e. Ollila, s. noin 1670 Keuruu, Pohjoislahti, k. 16.03.1717 Vilppula, Elämäntaipale ja Valpuri Yrjöntytär Mäkelä, s. 1670 Keuruu, k. 21.12.1741 Vilppula, Elämäntaipale.
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 226
    VI Antti Juhonpoika Sipilä Sipilän torppari, s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri, k. 11.07.1839 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri.
    Vanhemmat Juho Yrjönpoika Sipilä e. Tienari, s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1807 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Valpuri Sipintytär Sipilä, s. 01.04.1737 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 22.12.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri (Taulusta 227).

    Puoliso: Anna Tuomaantytär Sipilä. (Taulu 221) Sipilän torpparin rouva., s. 14.01.1760 Karjula (Teisko), k. 07.01.1837 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Vanhemmat Tuomas Yrjönpoika Lörpys, s. 1713 Kuru, Petäjälammi, k. 28.07.1766 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Petterintytär Flinck, s. 16.06.1726 Teisko, Kulju, k. 22.03.1808 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 212).

    Lapset:
    Juliaana Sipilä, s. 06.08.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri. Tauluun 221
    Yrjö Sipilä, s. 13.02.1785 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Antti Sipilä, s. 15.07.1787 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Juho Sipilä, s. 31.12.1793 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    Taulu 227
    VII Juho Yrjönpoika Sipilä e. Tienari Tienarin poika, Sipilän torppari, kuoli ''vesitautiin'' 81-vuotiaana., s. 20.12.1725 Kuru, Olkitaipale, k. 16.07.1807 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Vanhemmat Yrjö Heikinpoika Tienari e. Mommo, s. 1690 Ruovesi, Pihlajalahti, k. 30.04.1752 Kuru, Olkitaipale ja Valpuri Heikintytär Tienari, s. 21.03.1704 Kuru, Olkitaipale, k. 28.04.1782 Kuru, Olkitaipale (Taulusta 20).

    Puoliso: Vihitty 11.11.1753 Kuru Valpuri Sipintytär Sipilä. (Taulu 226) s. 01.04.1737 Kuru, Aurejärvi, Hänninen, k. 22.12.1782 Kuru, Olkitaipale, Mylläri.
    Vanhemmat Sipi Matinpoika Sipilä e. Leppälä, s. 21.01.1706 Vilppula, Leppäkoski, k. 01.12.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri ja Maria Yrjöntytär Sipilä o.s. Minkkinen, s. 21.02.1704 Kuru, Riuttaskorpi, k. 16.11.1770 Kuru, Olkitaipale, Mylläri (Taulusta 205).

    Lapset:
    Antti Sipilä, s. 10.11.1754 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri. Tauluun 226
    Maria Sipilä, s. 12.03.1758 Kuru, Olkitaiapale, Mylläri
    Juliana Torkko o.s. Sipilä, s. 24.03.1761 Kuru, Olkitaipale, Mylläri, k. 15.10.1850 Kuru, Riuttaskorpi
    Yrjö Sipilä, s. 27.03.1765 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Justiina Sipilä, s. 11.04.1769 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    Liisa Sipilä, s. 23.06.1775 Kuru, Olkitaipale, Mylläri
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

    | Alku | Henkilöluettelo suku- ja myöhemmän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä

    ABCDEFHIJKLMNOPRSTUVWY

    Anna 95, 90
    Anna 96, 95
    Anna 102, 101
    Anna 17, 16
    Anna 196, 194
    Anna (Maria), s. 1717 180
    Anna, s. 1658 52, 51, 53
    Anna, s. 1671 153
    Anna, s. 1694 78, 77
    Anna, s. 1760 226, 221, 212
    Anna, s. 1776 204
    Anna, s. 1787 217, 218
    Antti 156
    Antti, s. 1685 181, 180
    Aune 12, 11
    Aune 171
    Aune 145, 144
    Aune 151, 150
    Aune 190, 187
    Aune 189, 188
    Aune, s. 1645 54
    Barbro, s. 1594 172, 171
    Bertta 144, 143
    Bertta 73
    Dorotea (Teija) 21, 20
    Dorothea 208, 207
    Eeva 80, 79
    Elina 31, 30
    Elisabeth 73, 72
    Erik, s. 1762 201, 177
    Heikki 53
    Heikki, s. 1764 84, 83, 82
    Heikki, s. 1770 204
    Helena (äpärä), s. 1790 218
    Helga 191, 190
    Helka 119, 118
    Jaakko 195, 194
    Johanna Karoliina (äpärä), s. 1822 4, 3, 82, 83
    Juho Abraham, s. 1812 112
    Juho, s. 1765 204
    Juho, s. 1781 217, 218
    Juliana, s. 1765 212
    Kaapo, s. 1782 217, 218
    Kaarina, s. 1676 115, 114
    Kaisa 49, 48
    Kaisa 183
    Kaisa, s. 1665 48, 37
    Kaisa, s. 1699 166, 141
    Kaisa, s. 1734 205
    Kaisa, s. 1752 205
    Kaisa, s. 1773 204
    Kaisa, s. 1775 217, 218
    Karin 16
    Karin 134, 133
    Karin, s. 1642 40, 38, 169, 39
    Kerttu 116, 115
    Kerttu 41, 40
    Kerttu 197, 196
    Kerttu 120
    Kerttu 81, 80
    Kerttu, s. 1594 125, 120
    Kristiina 11, 10
    Kristiina 45, 39, 214, 38
    Kristiina, s. 1567 103, 102
    Kristiina, s. 1747 205
    Lauri 27
    Liisa 16, 10
    Liisa 211, 210
    Liisa 159, 154
    Liisa 67, 55, 54
    Liisa, s. 1680 76
    Liisa, s. 1754 205
    Liisa, s. 1765 84, 83, 82
    Liisa, s. 1777 217, 218
    Magdaleena 74, 73
    Maija, s. 1766 113, 111, 83, 112
    Maisa (Marketta) 170, 169
    Malin 156
    Manu, s. 1745 205
    Manu, s. 1867 174
    Margareetta 149, 143
    Margareetta, s. 1590 58, 56, 57
    Margareetta, s. 1635 209, 206
    Maria, s. 1733 222
    Maria, s. 1740 205
    Maria, s. 1752 212
    Maria, s. 2 76, 71
    Maria, s. 2 77, 70
    Marketta 91, 90
    Marketta 184, 183
    Marketta 208
    Marketta 162, 161
    Marketta 163, 162
    Marketta, s. 1627 30, 23
    Matti, s. 1588 61, 57, 56
    Matti, s. 1734 222, 221
    Matti, s. 1777 87
    Märtta 93, 92
    N.n 9, 8
    N.n 44, 43
    N.n 185, 184
    N.n 62, 61
    N.n 161, 153
    N.n 131, 130
    N.n 127, 126
    N.n 165, 164
    N.n 63, 62
    N.n 64, 63
    N.n 65, 64
    N.n 66, 65
    N.n 68, 67
    N.n 69, 68
    N.n 55
    N.n 28, 27, 26
    N.n 29, 28
    N.n 195, 194
    N.n, s. 1568 122, 121, 124
    Niilo 98, 97
    Pirkko 97, 96
    Pirkko 25
    Pirkko 43, 42
    Pirkko 46, 45
    Pirkko 215, 214
    Pirkko 210, 209
    Pirkko 146, 145
    Pirkko 74
    Pirkko, s. 1581 130, 129
    Pirkko, s. 1662 188, 193
    Pirkko, s. 1665 105, 99
    Pirkko, s. 1747 204, 203, 212
    Risto 150, 149
    Skolastika 138, 135
    Sofia 75, 72
    Sofia, s. 1685 224, 223, 225
    Sofia, s. 1703 216, 212
    Taneli, s. 1780 85
    Tuomas, s. 1742 204, 203, 205
    Ursula 164, 163
    Ursula, s. 1596 121, 120, 156, 155
    Vaimi, s. 1572 136, 135
    Valpuri 10
    Valpuri 34, 22
    Valpuri 92, 91
    Valpuri 24, 23
    Valpuri 25, 24
    Valpuri 35, 34
    Valpuri 183, 182
    Valpuri 197
    Valpuri 157, 155, 156
    Valpuri 80
    Valpuri, s. 1654 207, 206
    Valpuri, s. 1660 182, 181
    Valpuri, s. 1660 188, 187
    Valpuri, s. 1667 40
    Valpuri, s. 1670 225
    Valpuri, s. 1737 227, 226, 205
    Valpuri, s. 1767 201, 177
    Valpuri, s. 1780 203, 202, 217, 218
    Vauva, s. 1758 222
    Vänni 42, 41
    Yrjö 213, 212
    Yrjö, s. 1785 217, 218
    A Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    AHLQVIST Amanda Evelina, s. 184583
    AJOS ENT. KORPULA Aune, s. 1671170
    ALA KALLIO Juliana, s. 1774179
    ALA-HANHO Kaisa 208
    ALA-HERRANEN Anna 120
    ALA-HÄRKÖNEN Malin (Leena), s. 1610 121
    ALA-KAPEE Jooseppi, s. 173237
    ALA-KAUPPILA Anna, s. 1721167, 140, 169
    Erkki, s. 1719 167, 140, 168
    Margaretetta, s. 1741167
    Tuomas, s. 1742 167
    ALA-MONONEN Juho 30
    ALANEN Juho, s. 1859 85
    Maria, s. 1723 141
    Maria, s. 1753 141
    Yrjö, s. 1716 141
    ALA-PIRILÄ Elina, s. 1709 76
    Heikki, s. 1746 77
    Liisa, s. 1680 76
    Maria, s. 1727 51
    Maria, s. 2 76, 71
    Maria, s. 1715 71, 70, 76
    Marketta, s. 1720 76
    Matti, s. 1656 76, 71
    Matti, s. 1707 76
    Pauli, s. 1697 76
    Pertti, s. 1700 76
    ALA-SARVANA Pirkko, s. 169639
    ALA-TOIKKO Abraham, s. 1802113
    Abraham, s. 1825 111, 112
    Anna, s. 1748 114
    Anna, s. 1831 111, 112
    Antti, s. 1763 113, 111, 114, 83, 112
    Antti, s. 1796 113
    Eenokki, s. 1808 113
    Eeva, s. 1823 85, 3, 111, 112
    Elias, s. 1804 113
    Helena, s. 1844 85
    Henrikki, s. 1813 113
    Hilma, s. 1863 85
    Jaakoppi, s. 1761 114
    Joel, s. 1792 111, 85, 112, 113
    Josef, s. 1810 113
    Juho Abraham, s. 1812112
    Juho Kustaa, s. 1806113
    Juho Kustaa, s. 1817111, 112
    Juho, s. 1779 114
    Juho, s. 1798 113
    Juho, s. 1859 85
    Kalle, s. 1855 85
    Karoliina, s. 1829 111, 112
    Karoliina, s. 1852 85
    Kustaa, s. 1848 85
    Leena (Helena), s. 1790111, 85, 112, 140
    Liisa, s. 1794 113
    Maija, s. 1766 113, 111, 83, 112
    Maija, s. 1825 111, 112
    Manu Aukusti, s. 184185
    Maria (Maja), s. 18493, 2, 85
    Maria, s. 1751 114
    Maria, s. 1774 114
    Marja, s. 1729 114
    Martti, s. 1753 114
    Matti, s. 1811 85, 3, 86, 87
    Matti, s. 1800 83, 113
    Matti, s. 1820 111, 112
    Matti, s. 1846 85
    Simo, s. 1767 114
    Sofia, s. 1758 114
    Tuomas, s. 1767 114
    Valpuri, s. 1729 114, 113, 117
    Valpuri, s. 1816 85
    Valpuri, s. 1755 114
    Vilhelmi, s. 1865 85
    Vilhelmiina, s. 185485
    Vilhelmiina, s. 186185
    Yrjö, s. 1720 114, 113, 115
    ALA-TUUHONEN Anna 79, 78
    Johannes, s. 1701 79
    Maria, s. 1699 79
    Matti 79, 78, 80
    Matti, s. 1695 79
    Tuomas 79
    Yrjö, s. 1693 78, 77, 79
    ALA-YRJÖLÄ Anna, s. 1742 142
    Anna, s. 1760 141
    Anna, s. 1783 140
    Antti, s. 1729 141, 140, 142
    Antti, s. 1768 141
    Henrik, s. 1756 141
    Henrik, s. 1777 140
    Henrikus, s. 1739 142
    Heta, s. 1793 140
    Jaakoppi, s. 1731 142
    Johannes, s. 1736 142
    Jooseppi, s. 1754 140, 112, 141, 111
    Jooseppi, s. 1794 140
    Juho, s. 1702 142, 141, 143
    Juho Kustaa, s. 1766141
    Juho Kustaa, s. 1785141
    Juho Kustaa, s. 1786141
    Katariina, s. 1745 142
    Leena (Helena), s. 1790111, 85, 112, 140
    Maria, s. 1753 141
    Maria, s. 1733 142
    Maria, s. 1758 141
    Maria, s. 1781 140
    Matias, s. 1779 141
    Matti, s. 1788 140
    Saara, s. 1745 141
    Valpuri, s. 1705 142, 141, 153
    Valpuri, s. 1731 141, 140, 166
    Valpuri, s. 1754 140, 112, 167, 111
    Valpuri, s. 1738 142
    Valpuri, s. 1764 141
    Valpuri, s. 1785 140
    Valpuri, s. 1797 140
    ANIA Maria, s. 1722 168
    ASPEGREN Antti, s. 1678 128
    AURELL Kristiina, s. 1750 7
    B Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    BARTHOLINUS Karin 134, 133
    Petter (Pietari) 134, 133
    BERNBURGIUS Josef 133
    Kaapo 133, 128, 134
    Kristiina, s. 1650 128, 118, 133
    BJÖRNBURGER Josef 133
    BÖÖK Juho 57
    Karin 57
    Liisa, s. 1662 57
    Tuomas, s. 1660 57
    C Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    COSTENIUS Antti, s. 1619 134
    Kaapo 133, 128, 134
    Martti, s. 1631 134
    D Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    DAALMAN Martin, s. 1600 136
    DIERF Aune, s. 1754 217, 203, 218, 192
    Yrjö, s. 1753 217, 203, 218, 219
    E Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    EROMÄKI Mikael, s. 1797 6
    ESKOLA Juho, s. 1705 114
    F Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    FERM Pirkko, s. 1752 200
    FLINCK Elias, s. 1734 216
    Heikki, s. 1732 216
    Jooseppi, s. 1728 216
    Juho, s. 1737 216
    Juho, s. 1741 216
    Maria, s. 1752 7
    Maria, s. 1726 212, 204, 216, 226
    Matti, s. 1730 86, 216
    Pekka, s. 1746 216
    Petteri, s. 1700 216, 212
    Sofia, s. 1703 216, 212
    FRANTSI Valpuri, s. 1674 161
    FRIFELT Yrjö, s. 1701 182
    H Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    HAAPALA Yrjö, s. 1663 16
    HAAPAMÄKI Jaakko, s. 1678 100
    HAAPANEN Helena (Leena), s. 18315
    Yrjö, s. 1767 7
    HAAPANIEMI Liisa, s. 1766 36
    HAINARI Anna 17, 16
    Heikki 16, 10, 17
    Heikki 16
    Jaakko 17, 16, 18
    Jaakoppi 16
    Karin 16
    Karin 16
    Liisa 16, 10
    Marketta 10, 8, 16
    Martti 16
    Tuomas 16
    Yrjö, s. 1663 16
    HALLE Antti 107, 106, 108
    Eeva (Heva) Juliaana, s. 1699 106, 88, 107, 108
    Henrik (oäkta), s. 1718108
    Valpuri, s. 1700 107, 108
    HAUKKAMAA Anna 39, 184
    Klemetti 39
    Pirkko, s. 1696 39
    Tapani 39
    Tuomas, s. 1689 39
    Tytär, s. 1693 39
    HEIKKILÄ Anna, s. 1722 86, 200
    Antti 62, 61, 63
    Antti, s. 1700 200, 192
    Antti, s. 1751 200
    Aune, s. 1740 200
    David 64, 63, 65
    Eeva Kristiina, s. 179570
    Jooseppi, s. 1737 200
    Josef 61
    Juho, s. 1744 200
    Kaisa, s. 1620 56, 54, 57, 61, 55
    Kristiina 61, 57, 62, 56
    Margareetta, s. 1757200
    Maria, s. 1711 200
    Maria, s. 11 200, 192
    Matti, s. 1588 61, 57, 56
    Matti, s. 1736 200
    Matti, s. 1750 200
    Mikko, s. 1634 61
    N.n 62, 61
    N.n 63, 62
    N.n 64, 63
    N.n 65, 64
    N.n 66, 65
    Niilo 65, 64, 66
    Pirkko, s. 1728 192, 178, 200, 218, 217
    Pirkko, s. 1752 200
    Sigfrid 63, 62, 64
    Sigfrid 66, 65
    Valpuri, s. 1724 200
    HEINÄMÄKI Kaisa, s. 1761 219
    HELENIUS Kalle, s. 1826 5
    Karoliina, s. 1829 111, 112
    HELLSTEN Matti, s. 1846 85
    HENRICI Mikael 137, 136
    HOKKANEN Anna 102, 101
    Klemetti 102, 101, 103
    Lauri 103
    Lauri 104, 103
    Markus 102
    Matti 100, 99, 101
    Niilo, s. 1563 103, 102, 104
    Pekka 102
    Tuomas 101, 100, 102
    Valpuri 34
    Valpuri, s. 1681 207
    HUHTILATO Helena (Leena), s. 180587
    HWITROS Jaakoppi, s. 1751 219
    Juho, s. 1724 219, 217, 218
    Juho, s. 1756 219
    Kaisa, s. 1761 219
    Maria, s. 1747 219
    Matti, s. 1746 219
    Susanna, s. 1725 219, 217, 220, 218
    Tuomas, s. 1758 219
    Yrjö, s. 1753 217, 203, 218, 219
    HYVÖNEN Antti, s. 1590 125, 120, 126
    Heikki, s. 1616 125
    Kerttu, s. 1594 125, 120
    Marketta, s. 1626 120, 119, 125
    Mrs., s. 1569 126, 125
    Paavo, s. 1565 126, 125, 127
    HÄLLFORS Elias, s. 1804 113
    HÄNNINEN Anna, s. 1701 114
    Aune, s. 1740 200
    Riitta, s. 1730 20
    HÄRKÖNEN Martti, s. 1600 156
    HÖRMAN Anna, s. 1797 201
    Elias, s. 1786 201
    Erik, s. 1762 201, 177
    Helena, s. 1792 201
    Iisakki, s. 1804 201
    Jeremias, s. 1788 201
    Juliana, s. 1790 201
    Justiina Karoliina, s. 1814201
    Kalle, s. 1800 201
    Saara, s. 1803 201
    Taneli, s. 1807 201
    Ulla, s. 1795 177, 176, 201, 175
    Valpuri, s. 1767 201, 177
    I Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    IKONEN Aune 189, 188
    Aune, s. 1697 193, 192, 188
    Beata, s. 1678 189, 200
    Erkki, s. 1731 187
    Heikki, s. 1668 188, 187, 189, 193
    Iisakki 189
    Jaakko 17, 16, 18
    Juho 19, 18
    Klemetti 18
    Kristiina, s. 1732 187
    Maria, s. 1727 179, 178, 187
    Marketta, s. 1737 187
    Martti, s. 1725 187
    Matti 189, 188
    Matti, s. 1705 187, 179, 188
    Matti, s. 1734 187
    Pauli 18, 17, 19
    Pirkko, s. 1662 188, 193
    Valpuri, s. 1660 188, 187
    Valpuri, s. 1695 187, 179, 190
    Valpuri, s. 1746 187
    ILMARINEN Jaakko 11, 10, 12
    ILOMÄKI Matti, s. 1714 118
    ISO-FRANTSI Anna, s. 1692 161
    Beata, s. 1681 161
    Erkki 162, 161, 163
    Erkki 164, 163, 165
    Frans 165, 164
    Kristiina, s. 1684 161
    Malin, s. 1672 161
    Maria, s. 1687 161
    Marketta 162, 161
    Marketta 163, 162
    Marketta, s. 1677 153, 142, 161, 78
    Matti, s. 1719 72
    N.n 161, 153
    N.n 165, 164
    Pertti, s. 1639 161, 153, 162
    Sofia, s. 1679 161
    Tuomas 163, 162, 164
    Ursula 164, 163
    ISO-KAHNA ENT. MUSTANIEMI Kaarina, s. 1720 78
    ISOKARJU II (YLINEN) Maria, s. 1731 193
    ISO-KARJU Margareetta, s. 172072
    ISO-KIIMAJOKI Aune, s. 173537
    ISO-KULKKILA Elisabeth, s. 168854, 55
    ISO-KULKKILA ENT. KEKKONEN Elina, s. 1657 54, 51, 55, 67
    ISO-KULKKILA Esko, s. 165355
    Esko, s. 1699 55
    Juho 55
    Marketta, s. 1691 170
    N.n 55
    ISO-KUORANTA Maria, s. 1781140
    ISO-TAHLO Anna, s. 1694 78, 77
    Elisabeth, s. 1732 78
    Heikki, s. 1727 78
    Heikki, s. 1752 78
    Jaakko, s. 1761 77
    Johannes, s. 1749 77
    Jooseppi, s. 1757 77
    Juho, s. 1754 77
    Kaarina, s. 1720 78
    Maria, s. 2 77, 70
    Maria, s. 1750 77
    Maria, s. 1754 78
    Maria, s. 1758 70, 5, 77
    Matias, s. 1764 77
    Matteus, s. 1750 78
    Matti, s. 1721 77, 70, 78
    Pirkko, s. 1716 78, 153
    Pirkko, s. 1734 77
    Yrjö, s. 1693 78, 77, 79
    ISO-TUHRIA Juho, s. 1705 141
    Marketta, s. 1709 141
    Saara, s. 1745 141
    J Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    JAAKKOLA Juho, s. 1712 118
    JUNKKARI Aune, s. 1689 143
    JUTILA Liisa 159, 154
    N.n 160, 159
    Tuomas 159, 154, 160
    K Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    KALLIO Hilma Aurora, s. 18693
    KALLIOJÄRVI Mikko, s. 1787178
    KANGASMÄKI Matti, s. 1824 221
    KANKAANTAKA Johannes, s. 1736142
    KAPEE Anna, s. 1723 36, 51
    Anna, s. 1678 169, 167, 40
    Anna, s. 1729 37
    Anna, s. 1762 36
    Antti, s. 1721 36, 37
    Aune, s. 1735 37
    Aune, s. 1753 36
    Aune, s. 1758 6, 5, 36, 87, 86
    KAPEE ELI KAPIAINEN Antti 43, 42, 44
    KAPEE ENT. HAUKKAMAA Anna, s. 1665 38, 37, 39, 45
    KAPEE Jooseppi, s. 1732 37
    Karin, s. 1642 40, 38, 169, 39
    Karin, s. 1681 40
    Kerttu 42, 41, 43
    Kerttu 41, 40
    Liisa, s. 1766 36
    Maria, s. 1725 37
    Maria, s. 1749 36
    Matti, s. 1670 38, 37, 39, 40
    Matti, s. 1700 37, 36, 38, 39
    Matti, s. 1755 36
    Mikko 41, 40, 42
    Pirkko 43, 42
    Riitta, s. 1675 40
    Tuomas 40, 38, 41, 169, 39
    Valpuri 41
    Valpuri, s. 1667 40
    Valpuri, s. 1697 37, 36, 48
    Valpuri, s. 1746 36
    Vänni 42, 41
    Yrjö, s. 1752 36
    KASTARI Aune, s. 1757 179
    KAUPPILA Anna, s. 1652 145
    Anna, s. 1749 167
    Anna, s. 1750 167
    Antti, s. 1691 143
    Antti, s. 1724 168
    Antti, s. 1729 141, 140, 142
    Aune 145, 144
    Aune, s. 1733 168
    Bartholomeus, s. 1740168
    Bertta 144, 143
    Bertta, s. 1648 145
    Elin 209
    Erikus, s. 1761 167
    Erkki, s. 1697 168, 167, 143
    Erkki, s. 1719 167, 140, 168
    Georgius, s. 1759 167
    Heikki, s. 1730 168
    Henrik, s. 1744 167
    Jaakko 147, 146, 148
    Johannes, s. 1748 167
    Jooseppi 144
    Josepus, s. 1700 143
    Juho 209
    Juho, s. 1654 145
    Juho, s. 1668 143, 142, 144, 168
    Juho, s. 1677 144
    Juho, s. 1702 142, 141, 143
    Juho, s. 1735 168
    Kaisa, s. 1680 206, 205, 209, 223
    Kirsti 209
    Klemetti, s. 1709 143
    Lapsi 144
    Lapsi 145
    Liisa 209
    Liisa 211, 210
    Liisa, s. 1799 86
    Margareetta, s. 1635209, 206
    Maria, s. 1722 168
    Maria, s. 1752 167
    Martti, s. 1642 145
    Matias, s. 1727 168
    Matteus, s. 1746 167
    Matti 146, 145, 147
    Mikko 145, 144, 146
    Pauli, s. 1632 209, 206, 210
    Pertti 211, 210
    Pirkko 210, 209
    Pirkko 146, 145
    Pirkko, s. 1673 144
    Sipi, s. 1604 210, 209, 211
    Tuomas 148, 147
    Tuomas, s. 1637 144, 143, 145
    Valpuri 209
    Valpuri, s. 1668 143, 142, 149, 168
    Valpuri, s. 1697 168, 167, 154
    Valpuri, s. 1650 145
    Valpuri, s. 1738 168
    Valpuri, s. 1754 140, 112, 167, 111
    Yrjö, s. 1660 145
    Yrjö, s. 1667 209
    Yrjö, s. 1694 143
    KEIHÄSJÄRVI Kristiina, s. 1738193
    KEKKONEN (KECKONIUS) Juho, s. 1570 59
    KEKKONEN Anna, s. 1612 58
    Anna, s. 1683 54
    Anna, s. 1703 88
    Aune, s. 1645 54
    Aune, s. 1618 58
    Elisabeth, s. 1686 54
    Elisabeth, s. 1688 54, 55
    Hebla, s. 1691 51, 36, 54, 55
    Henrik, s. 1580 58, 56, 59, 57
    Henrik, s. 1652 56, 57
    Henrik, s. 1675 54
    KEKKONEN II Maria, s. 1708118
    KEKKONEN Joonas, s. 1667 54
    Jooseppi, s. 1646 54, 51, 55, 56, 57
    Jooseppi, s. 1668 54
    Juho 57
    Juho, s. 1535 59, 58, 60
    Juho, s. 1620 56, 54, 57, 58, 55
    Juho, s. 1657 56, 57
    Juho, s. 1672 54
    Kaisa, s. 1620 56, 54, 57, 61, 55
    Kaisa, s. 1625 58
    Lauri, s. 11 60, 59
    Lauri, s. 1533 60
    Malin, s. 1616 58
    Margareetta, s. 159058, 56, 57
    Maria, s. 1686 54
    Marketta, s. 1680 54
    Matti, s. 1655 56, 57
    Pirkko, s. 1614 58
    Tytär, s. 1650 56, 57
    KESKI-FRANTSI Juho Kustaa, s. 1766 141
    KIIMAJOKI Maria, s. 1723 141
    KIMAN Marketta, s. 1707 77
    Pirkko, s. 1734 77
    Yrjö, s. 1709 77
    KNUUTTILA Anna, s. 1724 115
    Beata, s. 1660 116
    Brita, s. 1711 115
    Georgius, s. 1669 115, 114, 116
    Heikki, s. 1699 115
    Henrik 116, 115
    Kaarina, s. 1676 115, 114
    Kerttu 116, 115
    Maisa, s. 1653 116
    Malin, s. 1658 116
    Margareetta, s. 1678116
    Maria, s. 1714 115
    Matti, s. 1673 116
    N.n, s. 1667 116
    Sofia, s. 1708 115
    Yrjö, s. 1720 114, 113, 115
    Zcerat, s. 1661 116
    KOLKINLAHTI Juho, s. 1570 59
    KOLKINTAIPALE Kristiina, s. 17507
    KOPOLA Maria, s. 1714 89, 88, 99
    Matti, s. 1680 99, 89, 100
    Pekka 105, 99
    Pirkko, s. 1665 105, 99
    Pirkko, s. 1721 99
    Valpuri, s. 1685 99, 89, 105
    KOPONEN Pekka 105, 99
    KORPI-RIEKKOLA Susanna, s. 1750205
    KOSKI Aune, s. 1668 183
    Katariina, s. 1680 22, 20, 34
    Matti 34
    Pirkko, s. 1700 214
    Valpuri 34
    Valpuri 34, 22
    Valpuri 35, 34
    Yrjö 35, 34
    Yrjö, s. 1639 34, 22, 35
    KOVESJÄRVI Susanna Sanni, s. 18771
    KOVETTU Anna 196, 194
    Heikki, s. 1647 196, 194, 197
    Juho 197, 196, 198
    Juho 199, 198
    Kerttu 197, 196
    Marketta 194, 193, 196
    Markus 198, 197, 199
    Matti, s. 1667 196
    Sipi 199
    Tuomas 199
    Valpuri 197
    KRUSE Maria, s. 1762 88
    KULJU Anna, s. 1673 154
    KUOPPAMÄKI Simo, s. 1761 180
    KUORANTA Valpuri, s. 1674 161
    KURJENLAHTI Anna, s. 1756 70
    Anna, s. 1776 70
    Juho, s. 1754 77
    Matti, s. 1775 70
    Valpuri, s. 1727 70
    Vauva, s. 1776 70
    Yrjö, s. 1732 70
    KURU Erkki 29
    KURU II Anna 23, 22, 30
    Beata, s. 1678 189, 200
    Heikki, s. 1672 22, 20, 23
    Henrik 24, 23, 25
    Jooseppi, s. 1666 24, 200
    Maria, s. 1711 200
    Marketta 25
    Martti, s. 1657 24
    Matti 25, 24, 26, 27
    Matti, s. 1665 24
    N.n 28, 27, 26
    Pirkko 26, 25, 27, 28
    Pirkko 25
    Sipi 26, 25, 27
    Tuomas 28, 27, 29, 26
    Tuomas, s. 1648 23, 22, 24
    Valpuri 25, 24
    KURU Lauri 29, 28
    Maria, s. 1666 45
    Marketta 25
    Matti, s. 1665 24
    N.n 29, 28
    Tuomas 28, 27, 29, 26
    L Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    LAAJALAHTI Maria, s. 1677 154
    LAHDENPERÄ Juliaana, s. 17597
    LAHDENPOHJA Agatha Vilhelmiina, s. 1834 83
    Aino Kyllikki, s. 19151, 2
    Amanda Evelina, s. 184583
    Anna Kaisa, s. 1831 83
    Antti, s. 1837 83
    Aukusti, s. 1859 4
    Eelis, s. 1842 4
    Eeva, s. 1827 83
    Emanuel (Manu), s. 18494
    Emma, s. 1879 3
    Fabian -4h, s. 1849 4
    Helena (Leena), s. 177388
    Helena (Leena), s. 184083
    Hilma Aurora, s. 18693
    Iita, s. 1871 3
    Johanna Karoliina (äpärä), s. 1822 4, 3, 82, 83
    Jooseppi, s. 1826 83
    Juho, s. 1820 4, 3, 5
    Juho Kustaa, s. 18444
    Kaisa, s. 1760 88
    Kalle, s. 1846 3, 2, 4
    Kalle, s. 1874 2, 1, 3
    Lempi Maria, s. 18822, 1, 173, 174
    Liisa (Elisabeth), s. 180082, 4, 83, 84
    Lyyti, s. 1877 3
    Maria (Maija), s. 18813
    Maria (Maja), s. 18493, 2, 85
    Maria Henrika, s. 182983
    Maria, s. 1857 4
    Matti, s. 1800 83, 113
    Matti, s. 1855 4
    Miina, s. 1848 4
    Tauno Johannes, s. 19092
    Unto Matias, s. 19102
    Vilhelmiina, s. 18624
    LATVAJÄRVI Maria, s. 1774 114
    LAURILA Juho, s. 1730 8
    LEPISTÖ Abraham, s. 1787 222
    Antti, s. 1777 221, 202, 222
    Jeremias, s. 1783 222
    Juho, s. 1774 222
    Kaapo, s. 1780 222
    Maria, s. 1733 222
    Matti, s. 1734 222, 221
    Matti, s. 1760 222
    Pirkko, s. 1745 222, 221, 223
    Valpuri, s. 1759 222
    Yrjö, s. 1764 222
    LEPPÄKOSKI Markku 208, 207
    LEPPÄLAHTI Juho Kustaa, s. 1817111, 112
    Martti, s. 1736 117
    LEPPÄLÄ Dorothea 208, 207
    Eerik, s. 1702 207
    Esko, s. 1688 208
    Heikki, s. 1683 207
    Heikki, s. 1704 206
    Juho, s. 1683 208
    Kaisa 208
    Kaisa, s. 1680 206, 205, 209, 223
    Karin, s. 1698 207
    Kirsti, s. 1690 207
    Liisa, s. 1700 207
    Maria, s. 1686 208
    Maria, s. 1693 207
    Marketta 208
    Marketta 208
    Markku 208, 207
    Matti, s. 1660 208
    Matti, s. 1677 206, 205, 207, 223
    Matti, s. 1710 206
    Sipi, s. 1679 207
    Sipi, s. 1706 205, 204, 206, 227
    Sophia, s. 1694 207
    Tuomas, s. 1658 207, 206, 208
    Tuomas, s. 1696 207
    Tuomas, s. 1707 223, 222, 206
    Valpuri, s. 1654 207, 206
    Valpuri, s. 1681 207
    Valpuri, s. 1686 207
    LEPPÄMÄKI ENT. LAMMI Maria, s. 1765 179
    LEPPÄNEN Heli, s. 1942 1
    LEVEELAHTI Taneli, s. 178085
    Valpuri, s. 1785 85
    Valpuri, s. 1816 85
    LILL KAHNA Aune, s. 1734 166
    Henrik, s. 1725 166
    Jooseppi, s. 1698 166, 141
    Kaisa, s. 1699 166, 141
    Tuomas, s. 1737 166
    Valpuri, s. 1731 141, 140, 166
    LINGREN Henriikka, s. 1855202
    LUOMAJÄRVI Matti, s. 1710 206
    LYRA Heikki, s. 1704 206
    Maria, s. 1684 128
    LÖRPYS Beata, s. 1690 213, 212, 214
    Heikki 214, 213, 215
    Henrik, s. 1711 213
    Jooseppi 215
    Kristiina 214, 213, 45
    Maria, s. 1685 214
    Pirkko 215, 214
    Pirkko, s. 1700 214
    Sipi 215, 214
    Tuomas, s. 1713 212, 204, 213, 226
    Ulla, s. 1792 86
    Yrjö 213, 212
    LÖYTÄNÄ Anna, s. 1678 169, 167, 40
    Anna, s. 1721 167, 140, 169
    Aune, s. 1716 169
    LÖYTÄNÄ ELI HOKKANEN (LÖYTÄNÄMÄKI Kristiina, s. 1567 103, 102
    LÖYTÄNÄ ELI HOKKANEN (LÖYTÄNÄMÄKI) Klemetti 102, 101, 103
    Lauri 103
    Lauri 104, 103
    Niilo, s. 1563 103, 102, 104
    LÖYTÄNÄ Heikki, s. 1702 169
    Jooseppi, s. 1710 169
    Juho, s. 1704 169
    Karin, s. 1706 169
    Maria, s. 1714 169
    Marketta, s. 1712 169
    Matti, s. 1669 169, 167, 170
    Vauva, s. 1725 169
    M Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    MAJANIEMI Antti, s. 1724 168
    MANTILO Erkki 92, 91, 93
    Henrik 91, 90, 92
    Lauri 94, 93
    Marketta 91, 90
    Matti 90, 89, 91, 117
    Mikko, s. 1608 93, 92, 94
    Märtta 93, 92
    Valpuri 92, 91
    MARKKULA Eeva, s. 1813 5
    MARTTINEN Anna 155, 154, 156, 121
    Anna 120
    Anna, s. 1701 117, 114, 118
    Helka 119, 118
    Jooseppi 118
    Josef, s. 1590 122
    Juho 124, 122
    Juho 123, 122
    Juho, s. 1592 121, 120, 122, 156, 155
    Juho, s. 1712 118
    Kaisa, s. 1679 118, 117, 128
    Karin, s. 1725 118
    Kerttu 120
    Magdaleena, s. 1716 118
    Malin (Leena), s. 1610121
    Maria, s. 1708 118
    Marketta, s. 1626 120, 119, 125
    Marketta, s. 1710 118
    Martti, s. 1676 118, 117, 119
    Matti 119, 118, 120
    Matti 120, 119, 121
    Matti 121
    Matti, s. 1564 122, 121, 123
    Matti, s. 1714 118
    N.n, s. 1568 122, 121, 124
    Ursula, s. 1596 121, 120, 156, 155
    MENLÖS Heikki, s. 1713 90
    Kristiina, s. 1732 187
    Pirkko, s. 1721 99
    MINKKINEN Anna, s. 1701 114
    Maria, s. 1704 205, 204, 227
    MOISIO Aleksantra, s. 1859202
    Helena (Leena), s. 1853202
    Henriikka, s. 1855 202
    Johanna, s. 1818 5
    Maria Serafia, s. 1845173, 2, 174, 202
    Mathilda (Thilda), s. 1850202
    Matti, s. 1820 111, 112
    Matti, s. 1855 4
    Vilhelmiina, s. 1847202
    Yrjö, s. 1816 202, 174, 203, 173
    MOMMO Dorotea (Teija) 21, 20
    Heikki 21, 20
    Yrjö, s. 1690 20, 7, 21, 227
    MONONEN Elina 31, 30
    Heikki 30, 23, 31
    Klemetti 32, 31, 33
    Marketta, s. 1627 30, 23
    Matti 31, 30, 32
    Matti 33, 32
    Olavi 33
    MUSTANIEMI Juho, s. 1704 169
    MYLLYMAA Anna, s. 1722 86, 200
    Matti, s. 1730 86, 216
    Valpuri, s. 1758 86
    MYLLÄRI Niilo 15, 14
    Sipi, s. 1679 207
    Susanna, s. 1750 205
    MÄKELÄ Eeva, s. 1827 83
    Olavi, s. 1701 225
    Tuomas, s. 1670 225
    Valpuri, s. 1670 225
    MÄKIPÄÄ Anna, s. 1799 84
    Erkki, s. 1791 84
    Heikki, s. 1764 84, 83, 82
    Helena, s. 1795 84
    Johannes, s. 1805 84
    Jooseppi, s. 1792 84
    Kristiina Elisabeth, s. 1797 84
    Liisa, s. 1765 84, 83, 82
    Liisa (Elisabeth), s. 180082, 4, 83, 84
    Maria, s. 1804 84
    MÄYRÄNEN Magdaleena, s. 1716118
    N Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    NAHKALA Antti, s. 1700 200, 192
    NALLI Matti, s. 1679 75
    O Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    OINONEN N.n 127, 126
    Paavo 127, 126
    OJANEN ENT. TIENARI Aino Kyllikki, s. 1915 1, 2
    OJANEN Heli, s. 1942 1
    Hilkka Maria, s. 19591
    Kalevi Tapani, s. 19481
    Kalle Jaakko, s. 18841
    Kauko Veikko, s. 19501
    Lyyli Mirjam, s. 18881
    Osmo Kalevi, s. 19251
    Tauno Jaakko Kalervo, s. 1952 1
    Veikko Olavi, s. 19551
    OLAI Saara, s. 1606 135, 133, 138
    Zacharias 138, 135, 139
    OLLILA Tuomas, s. 1670 225
    P Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    PAAJANEN Jaakko, s. 1678 100
    Matti 100, 99, 101
    Matti, s. 1680 99, 89, 100
    PAAPPANEN Olavi, s. 1701 190
    PAJULAHTI Anna 79, 78
    Aune, s. 1670 80
    Matti 30
    PAKSULA Maria, s. 1682 170
    Pirkko, s. 1681 153
    PARMANIEMI Aune, s. 1690 154
    Maria, s. 1692 9
    Matias, s. 1691 9
    N.n 9, 8
    Pirkko, s. 1699 9
    Simon 9, 8
    Simon, s. 1695 8, 7, 9
    PEHU ENT. ANTTILA Jooseppi, s. 1710 169
    PELTONIEMI Maija, s. 1825 111, 112
    PETRI Olaus 139, 138
    PIKKU-TAHLO Anna, s. 1787 5, 4, 70
    Eeva Kristiina, s. 179570
    Helena Fredrika, s. 180370
    Helena, s. 1797 70
    Henrikus, s. 1792 70
    Jakopus, s. 1784 70
    Johannes, s. 1800 70
    Jooseppi, s. 1753 70, 5, 71
    Jooseppi, s. 1782 70
    Jooseppi, s. 1789 70
    Maria, s. 1758 70, 5, 77
    Matias, s. 1779 70
    PITKÄLÄ Antti, s. 1678 128
    Erkki 128
    Jooseppi, s. 1674 128
    Kaisa, s. 1679 118, 117, 128
    Kristiina, s. 1628 133, 128, 135
    Kristiina, s. 1650 128, 118, 133
    Maria, s. 1684 128
    Matti, s. 1635 128, 118, 129
    POHJANKAPEE Antti 43, 42, 44
    Esko 44, 43
    N.n 44, 43
    POHJANKURU Heikki 21, 20
    POLSO ENT. RUISSALO Erkki, s. 1657 150
    POUKKA Anna, s. 1735 71
    Birgitta, s. 1741 71
    POUKKA ENT. TOIJALA Pirkko, s. 1682 72, 71, 75
    POUKKA Johannes, s. 1713 72
    Jooseppi, s. 1753 70, 5, 71
    Juho, s. 1750 71
    Margareetta, s. 175671
    Maria, s. 1715 71, 70, 76
    Maria, s. 1744 71
    Matti, s. 1673 72, 71, 73
    Matti, s. 1719 72
    Matti, s. 1747 71
    Pertti, s. 1757 71
    Simo, s. 1734 71
    Yrjö, s. 1708 71, 70, 72
    Yrjö, s. 1737 71
    PUNTANEN Elisabeth, s. 17408
    PUSU Anna, s. 1753 223
    PÖLLÖLÄ Anna 150
    Aune 151, 150
    Aune, s. 1649 150
    Aune, s. 1689 143
    Beretta, s. 1653 150
    Erkki, s. 1657 150
    Henrikus, s. 1663 149
    Jaakoppi, s. 1651 150
    Juho 150
    Karin 150, 149, 151
    Katariina, s. 1666 149
    Kirsti, s. 1662 149
    Lapsi 149
    Lapsi 149
    Margareetta 149, 143
    Marketta, s. 1720 76
    Matias, s. 1656 150
    Matias, s. 1659 149
    Olavi 152, 151
    Pertti, s. 1659 150
    Reko 151, 150, 152
    Risto 150, 149
    Tuomas, s. 1642 150
    Valpuri, s. 1746 36
    Valpuri, s. 1655 150
    Valpuri, s. 1668 143, 142, 149, 168
    Valpuri, s. 1727 70
    Yrjö, s. 1635 149, 143, 150
    R Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    RAGGE Brita, s. 1711 115
    RAISKAAJA ,VENÄLÄINEN 108
    RAJAMÄKI Zefanias, s. 18235
    RANTALA Heikki, s. 1809 84
    RANTA-RIEKKOLA Pekka, s. 1746216
    RASI Jaakko, s. 1692 224, 223, 225
    Maria, s. 1713 180, 179
    RIIHIKOSKI Beata, s. 1690 213, 212, 214
    Henrik, s. 1711 213
    RIKALA Anna, s. 1703 88
    Aune 171
    Aune, s. 1671 170
    Barbro, s. 1594 172, 171
    Bartholemus, s. 1678170
    Heikki, s. 1590 172, 171
    Heikki, s. 1667 170
    Jaakko, s. 1680 170
    Johannes, s. 1652 171
    Jooseppi, s. 1676 170
    Juho, s. 1686 170
    Karin, s. 1742 88
    Maisa 171, 170
    Maisa (Marketta) 170, 169
    Malin, s. 1654 171
    Margareetta, s. 1656171
    Maria, s. 1725 37
    Maria, s. 1682 170
    Marketta, s. 1691 170
    Martti, s. 1673 170
    Matti, s. 1669 169, 167, 170
    Pertti, s. 1616 171, 170, 172
    Pirkko, s. 1648 171
    Tuomas, s. 1687 170
    Valpuri, s. 1647 171
    Valpuri, s. 1684 170
    Yrjö, s. 1642 170, 169, 171
    Yrjö, s. 1704 88
    RING Juho, s. 1705 114
    Marja, s. 1729 114
    RINGSTEN Kaisa, s. 1713 22
    RITONIEMI Elisabeth (Liisa), s. 1794 178
    Jooseppi, s. 1668 54
    RUNDEEL Antti, s. 1619 134
    RUOVESI Kaisa, s. 1607 50, 49
    S Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    SAARIAHO Vilhelmiina, s. 1810203
    SAARIJÄRVI Reetta Ulla, s. 1814203
    SAHLBERG Fredrik, s. 1735 106
    Gabriel, s. 1693 106, 88
    Hedvig, s. 1738 106
    Juliana, s. 1733 88, 86, 106, 87
    Pertti, s. 1732 106
    Susanna, s. 1737 106
    SAKSA Riitta, s. 1675 40
    SALMELIN Aatu (äpärä), s. 1848176
    Aina Serafia, s. 1871173, 174
    Arvo, s. 1880 173, 174
    Eeva Katariina, s. 1823177
    Helena, s. 1827 177
    Hulda, s. 1876 173, 174
    Juho, s. 1793 177, 176, 178, 175
    Kalle (äpärä), s. 1845173, 2, 174, 175, 176
    Kalle Heikki, s. 1821177
    Kalle Iisakki, s. 1871173, 174
    Lempi Maria, s. 18822, 1, 173, 174
    Maija Liisa, s. 1825177
    Tilda (äpärä), s. 1851176
    Tyyne Sofia, s. 1887173, 174
    Vauva (äpärä), s. 1841176
    Vauva (äpärä), s. 1843176
    Vauva (äpärä), s. 1843176
    Vendla Karoliina, s. 1819175, 173, 176, 177, 174
    Wilma, s. 1884 173, 174
    SALMINEN Tilda (äpärä), s. 1851176
    SARVIJÄRVI Josef, s. 1810 113
    SEGEBADE VON KRUMMENHAGEN Georg109, 108, 110, 107
    Mikael 110
    SEGEBADEN 110, 109
    Georg 109, 108, 110, 107
    Mikael 110
    SILLANPÄÄ Anna, s. 1739 180
    SIPILÄ Anna, s. 1760 226, 221, 212
    Antti, s. 1777 221, 202, 222
    Antti, s. 1754 226, 221, 227
    Antti, s. 1787 226
    Antti, s. 1808 221
    Charlotta (Lotta), s. 1818202, 174, 221, 173
    Eeva Karoliina, s. 1816221
    Juho, s. 1725 227, 226, 20
    Juho, s. 1793 226
    Juliaana, s. 1782 221, 202, 226
    Juliana, s. 1761 227
    Justiina, s. 1769 227
    Kalle Juho, s. 1821 221
    Liisa, s. 1775 227
    Liisa, s. 1805 221
    Manu, s. 1745 205
    Maria, s. 1704 205, 204, 227
    Maria, s. 1758 227
    Maria, s. 1810 221
    Matti, s. 1824 221
    Sipi, s. 1706 205, 204, 206, 227
    Valpuri, s. 1737 227, 226, 205
    Yrjö, s. 1765 227
    Yrjö, s. 1785 226
    SIREN Vilhelmiina, s. 1847202
    SORMUNEN Anna, s. 1753 223
    Aune, s. 1747 223
    Jaakko, s. 1692 224, 223, 225
    Kristiina, s. 1750 223
    Maria, s. 1736 223
    Marketta, s. 1751 223
    Martti, s. 1743 223
    Olavi, s. 1701 225
    Pirkko, s. 1718 223, 222, 224, 225
    Pirkko, s. 1745 222, 221, 223
    Sofia, s. 1685 224, 223, 225
    Tuomas, s. 1707 223, 222, 206
    Valpuri, s. 1722 181
    Valpuri, s. 1739 223
    Yrjö, s. 1757 223
    SPIUT Erkki, s. 1731 187
    STÅHLBERG Aune, s. 1697 193, 192, 188
    Aune, s. 1754 217, 203, 218, 192
    Helena, s. 1758 192
    Jaakko 194, 193, 195
    Juho, s. 1734 192, 178, 193, 218, 217
    Kalle, s. 1735 193
    Kristiina, s. 1738 193
    Liisa (Elisabeth), s. 1760178, 177, 192
    Maria, s. 1731 193
    Marketta 194, 193, 196
    Matti, s. 1756 192
    Pirkko, s. 1728 192, 178, 200, 218, 217
    Yrjö, s. 1701 193, 192, 194
    SUOJÄRVI II Anna, s. 1783 178
    Liisa, s. 1754 205
    SUONIEMI Juho, s. 1774 222
    SUUTARI Heikki, s. 1595 184, 183, 185
    SUUTARI II ELI MÄKELÄ Yrjö, s. 1701 182
    SUUTARI N.n 185, 184
    Olavi 186, 185
    Olavi, s. 1570 185, 184, 186
    Valpuri, s. 1660 182, 181
    SUUTARILA Anna 39, 184
    Anna (Maria), s. 1717180
    Anna, s. 1725 181
    Anna, s. 1726 181
    Anna, s. 1739 180
    Anna, s. 1783 178
    Antti, s. 1685 181, 180
    Antti, s. 1734 179, 178, 180
    Aune, s. 1668 183
    Aune, s. 1757 179
    Elisabeth (Liisa), s. 1794178
    Heikki 182, 181, 183
    Heikki, s. 1595 184, 183, 185
    Helena, s. 1780 178
    Jaakko, s. 1714 180, 179, 181
    Jeremias, s. 1796 178
    Jooseppi, s. 1762 179
    Jooseppi, s. 1800 178
    Juho, s. 1793 177, 176, 178, 175
    Juliana, s. 1774 179
    Kaisa 183
    Liisa (Elisabeth), s. 1760178, 177, 192
    Malin, s. 1689 181, 180, 182
    Margareetta, s. 1798178
    Maria, s. 1713 180, 179
    Maria, s. 1727 179, 178, 187
    Maria, s. 1736 180
    Maria, s. 1744 180
    Maria, s. 1765 179
    Marketta 184, 183
    Martti, s. 1627 183, 182, 184
    Matias, s. 1738 180
    Matti, s. 1759 178, 177, 179
    Matti, s. 1790 178
    Mikko, s. 1787 178
    Pirkko, s. 1768 179
    Simo, s. 1761 180
    Tuomas, s. 1655 183
    Valpuri 183, 182
    Valpuri, s. 1722 181
    Valpuri, s. 1741 180
    Valpuri, s. 1755 179
    Vauva, s. 1739 180
    Yrjö, s. 1654 183
    Yrjö, s. 1729 181
    SUUTARINEN Olavi 186, 185
    SVEDBERG Maria, s. 1731 117
    SÄRKIKOSKI Matti, s. 1734 187
    SÄYNÄVÄNIEMI Anna, s. 176236
    Heikki, s. 1732 216
    Maria, s. 1737 89
    SÄÄKSI Anna, s. 1658 52, 51, 53
    Anna, s. 1723 36, 51
    Eerik 52, 51, 53
    Erkki, s. 1691 51, 36, 52, 53
    Erkki, s. 1731 51
    Hebla, s. 1691 51, 36, 54, 55
    Heikki 53
    Henrikus (Heikki), s. 168252, 53
    Johannes, s. 1696 52, 53
    Margaretetta, s. 1741167
    Maria, s. 1714 115
    Maria, s. 1727 51
    Matias, s. 1688 52, 53
    Matteus, s. 1735 51
    Sofia, s. 1728 51
    Tuomas, s. 1680 52, 53
    Valpuri, s. 1722 51
    Yrjö, s. 1686 52, 53
    T Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    TAHLO Heikki, s. 1746 77
    TAIPALE (OLKITAIPALE) Jaakko11, 10, 12
    Niilo 15, 14
    TAIPALE Anna, s. 1787 5, 4, 70
    Anna, s. 1725 8
    Antti 13, 12, 14
    Antti, s. 1763 7
    Antti, s. 1786 6
    Aune 12, 11
    Aune, s. 1758 6, 5, 36, 87, 86
    Aune, s. 1757 7
    Eeva, s. 1813 5
    Elisabeth, s. 1740 8
    Elisabeth, s. 1770 7
    Heikki 13
    Heikki, s. 1735 8
    Helena (Leena), s. 180587
    Helena (Leena), s. 18315
    Henrik, s. 1787 6
    Jaakko 10, 8, 11
    Jaakoppi, s. 1800 6
    Johanna, s. 1818 5
    Johannes, s. 1794 6
    Jooseppi, s. 1795 6
    Joosua, s. 1816 5
    Juho, s. 1730 8
    Juho, s. 1789 5, 4, 6
    Juho, s. 1803 87
    Juho, s. 1820 4, 3, 5
    Juliaana, s. 1759 7
    Juliana, s. 1778 6
    Kalle, s. 1826 5
    Katariina Kristiina, s. 1766 7
    Kristiina 11, 10
    Maija, s. 1793 6
    Maria, s. 1697 8, 7, 10
    Maria, s. 1732 8
    Maria, s. 1752 7
    Marja, s. 1728 7, 6, 20
    Marketta 10, 8, 16
    Marketta, s. 1742 8
    Markku, s. 1595 12, 11, 13
    Matias, s. 1755 6, 5, 7, 87, 86
    Matias, s. 1815 5
    Matti 15
    Matti, s. 1777 87
    Matti, s. 1785 6
    Mikael, s. 1760 7
    Mikael, s. 1797 6
    Pirkko, s. 1737 8
    Saara, s. 1772 7
    Saara, s. 1783 6
    Simon, s. 1695 8, 7, 9
    Tuomas 11
    Tuomas 14, 13, 15
    Ulla, s. 1764 7
    Ulla, s. 1802 6
    Valpuri 10
    Valpuri, s. 1734 8
    Valpuri, s. 1748 7
    Valpuri, s. 1781 86, 85, 87
    Yrjö, s. 1724 7, 6, 8
    Yrjö, s. 1767 7
    Yrjö, s. 1791 6
    Zefanias, s. 1823 5
    TANHUANPÄÄ Antti, s. 1763 7
    Henrik, s. 1764 88
    Juliana, s. 1765 212
    TEISKO Antti, s. 1654 67
    Elina, s. 1657 54, 51, 55, 67
    Henrik 67
    Henrik 67, 55, 68, 54
    TEISKO II Henrik 67, 55, 68, 54
    Markku 68, 67, 69
    Martti 69, 68
    N.n 68, 67
    N.n 69, 68
    Valpuri 68
    Yrjö 68
    TEISKO Liisa 67, 55, 54
    TIENARI Heikki, s. 1672 22, 20, 23
    Heikki, s. 1723 20
    Jooseppi, s. 1732 20
    Juho Kustaa, s. 18711
    Juho, s. 1725 227, 226, 20
    Kaarlo, s. 1904 1
    Kaisa, s. 1713 22
    Katariina, s. 1680 22, 20, 34
    Marja, s. 1728 7, 6, 20
    Riitta, s. 1730 20
    Simo Johannes, s. 19381
    Susanna Sanni, s. 18771
    Valpuri, s. 1704 20, 7, 22, 227
    Valpuri, s. 1785 85
    Yrjö, s. 1690 20, 7, 21, 227
    TIUSAINEN Juho 130
    N.n 131, 130
    Pauli 131, 130, 132
    Pauli, s. 1577 130, 129, 131
    Pekka, s. 1603 129, 128, 130
    Pietari 132, 131
    Pirkko, s. 1581 130, 129
    TIUSANEN Juho 130
    Matti, s. 1635 128, 118, 129
    Pekka, s. 1603 129, 128, 130
    TOIJAINEN Jaakko 74, 73
    Magdaleena 74, 73
    Martti 73, 72, 74
    Pirkko 74
    TOIJALA Antti, s. 1665 73
    Beata, s. 1656 73
    Bertta 73
    Elisabeth 73, 72
    Heikki, s. 1654 73
    Jaakoppi, s. 1658 73
    Johannes, s. 1663 73
    Johannes, s. 1713 72
    Margareetta, s. 172072
    Martinus, s. 1657 73
    Martti 73, 72, 74
    Matti, s. 1671 73
    Matti, s. 1673 72, 71, 73
    Tuomas, s. 1668 73
    Valpuri, s. 1667 75
    Yrjö, s. 1661 73
    Yrjö, s. 1708 71, 70, 72
    TOIKKO Anna, s. 1701 117, 114, 118
    Kaisa, s. 1744 117
    Maria, s. 1731 117
    Marketta, s. 1741 117
    Martti, s. 1736 117
    Matti, s. 1652 97
    Matti, s. 1733 117
    Pietari, s. 1699 117, 114, 90
    Valpuri, s. 1729 114, 113, 117
    TOKONEN Inkeri, s. 1700 48
    Kaisa 49, 48
    Kaisa, s. 1607 50, 49
    Kaisa, s. 1665 48, 37
    Maria, s. 1693 48
    Maria, s. 1702 48
    Mikko, s. 1603 50, 49
    Riitta, s. 1689 48
    Tapani, s. 1669 48, 37, 49
    Valpuri, s. 1697 37, 36, 48
    Yrjö, s. 1629 49, 48, 50
    TONI Matti, s. 1747 71
    TORKKO Juliana, s. 1761 227
    TORTTIJÄRVI Jeremias, s. 1796178
    TUUHONEN Aune, s. 1670 80
    Eeva 80, 79
    Juho 81
    Kerttu 81, 80
    Martti 81, 80
    Matti 79, 78, 80
    Olavi, s. 1641 80, 79, 81
    Tuomas, s. 1697 80
    Valpuri 80
    TYRNI Anna, s. 1704 90
    Antti 97
    Antti 45, 39, 46, 214, 38
    Brita, s. 1721 90
    Heikki, s. 1713 90
    TYRNI II Anna, s. 1665 38, 37, 39, 45
    Antti 45, 39, 46, 214, 38
    Iisakki 45
    Kristiina 214, 213, 45
    Kristiina 45, 39, 214, 38
    Maria, s. 1666 45
    TYRNI Joosef, s. 1719 90
    Jooseppi, s. 1707 90
    Maria, s. 1716 90
    Marketta, s. 1703 90
    Matti 97, 96, 98
    Matti 46, 45, 47
    Matti 90, 89, 91, 117
    Matti, s. 1652 97
    Matti, s. 1702 90
    Matti, s. 1710 89, 88, 90
    Niilo 96, 95, 97
    Niilo 46
    Niilo 47, 46
    Niilo 98, 97
    Pekka 95, 90, 96
    Pietari, s. 1699 117, 114, 90
    Pirkko 97, 96
    Pirkko 46, 45
    Valpuri 90, 89, 95, 117
    Valpuri 95
    U Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    UKAA Frans 165, 164
    UUSI-PIUHARI Maria, s. 1701153
    Pirkko, s. 1681 153
    Yrjö, s. 1666 153
    V Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    VAAKKOLA Abraham, s. 1825 111, 112
    VAKKALAINEN Martti 16
    VANHAKYLA Valpuri, s. 1780203, 202, 217, 218
    VANHAKYLÄ Aleksantra, s. 1859202
    Amanda Karoliina, s. 1843202
    Anna, s. 1776 204
    Antti, s. 1781 203, 202, 204
    Antti, s. 1823 203
    Heikki, s. 1770 204
    Helena (Leena), s. 1853202
    Henrik, s. 1804 203
    Jeremias, s. 1818 203
    Juho, s. 1765 204
    Juho, s. 1802 203
    Kaisa, s. 1773 204
    Leena, s. 1811 203
    Maria, s. 1788 204
    Maria, s. 1821 203
    Matias, s. 1809 203
    Pirkko, s. 1747 204, 203, 212
    Reetta Ulla, s. 1814203
    Tuomas, s. 1742 204, 203, 205
    Ulla, s. 1806 203
    Valpuri, s. 1778 204
    Vilhelmiina, s. 1810203
    Yrjö, s. 1784 204
    Yrjö, s. 1816 202, 174, 203, 173
    VANHATALO Erikus, s. 1669 75
    Henrikus, s. 1675 75
    Johannes, s. 1671 75
    Malin, s. 1665 75
    Marketta, s. 1709 141
    Matti, s. 1679 75
    Pirkko, s. 1682 72, 71, 75
    Simo 75, 72
    Sofia 75, 72
    Sofia, s. 1678 75
    Valpuri, s. 1667 75
    VEHKAKOSKI Maija, s. 1793 6
    VEHU Paavo, s. 1565 126, 125, 127
    VESSARI Henrik, s. 1652 56, 57
    VETIKKO Maria, s. 1821 203
    VILJAKAINEN Heikki 191, 190
    VILJAKKALA ,RUOVESI Helga 191, 190
    VILJAKKALA Anna, s. 1703 190
    Aune 190, 187
    Erkki, s. 1644 191
    Erkki, s. 1695 190
    Heikki 191, 190
    Olavi, s. 1701 190
    Tuomas, s. 1665 190, 187, 191
    Valpuri, s. 1695 187, 179, 190
    VUORENMAA Lyyli Mirjam, s. 18881
    VÄHÄ-KAHNA Sofia, s. 1708 115
    VÄHÄ-KIIMAJOKI Marketta, s. 1712169
    Marketta, s. 1707 77
    Martti, s. 1657 24
    VÄHÄ-KUORANTA Anna, s. 1692161
    W Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    WALLENIUS BERNBURGIUS Kristiina, s. 1628 133, 128, 135
    WALLENIUS Birgitta, s. 1634135
    Elisabet, s. 1632 135
    Erikus, s. 1605 136
    Helena, s. 1637 135
    Henrik 136
    Johannes, s. 1607 136
    Johannes, s. 1626 135
    Josef, s. 1596 135, 133, 136
    Josef, s. 1630 135
    Margareetta, s. 1629135
    Martin, s. 1600 136
    Mikael, s. 1560 136, 135, 137
    Mikael, s. 1624 135
    Saara, s. 1606 135, 133, 138
    Vaimi, s. 1572 136, 135
    WITHROOS Jaakoppi, s. 1704220, 219
    Kaisa 220, 219
    Maria, s. 1729 220
    Susanna, s. 1725 219, 217, 220, 218
    VON SEGEBADE Abigael, s. 1668107, 106, 108, 109
    Y Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
    YLI-HANKALA Anna, s. 1769 88
    YLIJOKI Beata, s. 1681 161
    YLINEN Anna, s. 1735 71
    Anna, s. 1750 167
    Anna, s. 1652 159
    Annika, s. 1650 159
    Beata, s. 1671 159
    Juho, s. 1656 159
    Kirsti, s. 1660 159
    Malin, s. 1664 159
    Matias, s. 1651 159
    Pietari, s. 1667 159
    Simo 160, 159
    Sofia, s. 1665 159
    Valpuri, s. 1647 171
    Valpuri, s. 1654 154, 153, 159, 168
    YLI-PÄRRI Esko, s. 1699 55
    YLI-TAHLO Jaakko, s. 1761 77
    YLÄ-HÄRKÖNEN Malin 156
    Martti, s. 1600 156
    Yrjö, s. 1637 156
    YLÄ-KAPEE Matti, s. 1755 36
    YLÄ-KAUPPILA Heikki, s. 1730168
    YLÄ-MONONEN Anna 23, 22, 30
    Juho 30
    Matti 30
    YLÄ-SÄÄKSI Erkki, s. 1731 51
    YLÄ-TOIKKO Anna, s. 1769 88
    Anna, s. 1788 86
    Anna, s. 1795 86
    Antti, s. 1812 86, 87
    YLÄ-TOIKKO ENT. YLI-HANKALA Karin, s. 1742 88
    YLÄ-TOIKKO Helena (Leena), s. 1773 88
    Henrik, s. 1736 88, 86, 89, 87
    Henrik, s. 1764 88
    Henrik, s. 1786 86
    Heta, s. 1757 88
    Jooseppi, s. 1734 89
    Juho, s. 1741 89
    Juliana, s. 1733 88, 86, 106, 87
    Kaapo, s. 1784 86
    Kaisa, s. 1760 88
    Kirsti, s. 1741 89
    Liisa, s. 1799 86
    Maria, s. 1714 89, 88, 99
    Maria, s. 1737 89
    Maria, s. 1762 88
    Matti, s. 1710 89, 88, 90
    Matti, s. 1759 86, 85, 87, 88
    Matti, s. 1811 85, 3, 86, 87
    Petteri, s. 1743 89
    Petteri, s. 1765 88
    Saara, s. 1789 86
    Ulla, s. 1792 86
    Valpuri, s. 1758 86
    Valpuri, s. 1781 86, 85, 87
    Yrjö, s. 1740 89
    YLÄ-TUUHONEN Johannes, s. 170179
    YLÄ-YRJÖLÄ Juho, s. 1710 153
    Maria, s. 1714 169
    YLÖJÄRVI Anna, s. 1795 86
    YRJÖLÄ Anna 155, 154, 156, 121
    Anna, s. 1671 153
    Anna Maria, s. 1700 153
    Anna, s. 1673 154
    Annika, s. 1673 154
    Antti 156
    Antti, s. 1660 156
    Antti, s. 1687 154
    Aune, s. 1690 154
    Beretta, s. 1656 155, 156
    Erikus, s. 1669 156
    Heikki, s. 1651 154, 153, 155, 156, 168
    Jaakoppi, s. 1654 155, 156
    Jakopus, s. 1680 154
    Juho 155, 154, 156, 157
    Juho 157
    Juho, s. 1658 155, 156
    Juho, s. 1674 153, 142, 154, 78
    Juho, s. 1710 153
    Lauri 157, 155, 158, 156
    Maisa 171, 170
    Malin 157
    Margareetta, s. 1649155, 156
    Maria, s. 1701 153
    Maria, s. 1677 154
    Marketta, s. 1677 153, 142, 161, 78
    Martti 158, 157
    Mattius, s. 1685 154
    Pirkko, s. 1716 78, 153
    Saara 157
    Sofia, s. 1713 153
    Valpuri 157
    Valpuri 157, 155, 156
    Valpuri, s. 1654 154, 153, 159, 168
    Valpuri, s. 1663 156
    Valpuri, s. 1697 168, 167, 154
    Valpuri, s. 1705 142, 141, 153
    Yrjö, s. 1637 156
    | Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |


    | Alku | Paikkakunnat

    (Messukylä) Kuru 22 , 34 , 35
    (Teisko) Kuru 20 , 22 , 34 , 183 , 214
    Ikaalinen 179 , 180
    Impilahti 1
    Jämsä 89 , 99
    Kangasala 72 , 73 , 84
    Kangasala (kirkko) 134
    Karjula (Teisko) 212 , 221 , 226
    Kauhava 136 , 192 , 200
    Keuruu 34 , 88 , 89 , 99 , 100 , 101 , 102 , 103 , 105 , 118 , 128 , 129 , 130 , 131 , 132 , 225
    Kihniö 180 , 223 , 224 , 225
    Koivulahti 128
    Kuorevesi 114 , 205 , 206 , 209 , 210 , 211 , 223
    Kuru 1 , 2 , 3 , 4 , 5 , 6 , 7 , 8 , 10 , 11 , 12 , 13 , 14 , 15 , 16 , 17 , 18 , 19 , 20 , 22 , 23 , 24 , 25 , 26 , 27 , 28 , 29 , 36 , 37 , 38 , 39 , 40 , 41 , 42 , 43 , 44 , 72 , 78 , 82 , 83 , 85 , 86 , 87 , 88 , 89 , 90 , 97 , 99 , 106 , 107 , 108 , 111 , 112 , 113 , 114 , 117 , 128 , 167 , 169 , 173 , 174 , 175 , 176 , 177 , 178 , 179 , 180 , 181 , 182 , 183 , 184 , 185 , 186 , 187 , 188 , 189 , 190 , 192 , 193 , 200 , 201 , 202 , 203 , 204 , 205 , 206 , 207 , 212 , 213 , 214 , 215 , 216 , 217 , 218 , 219 , 220 , 221 , 222 , 223 , 224 , 225 , 226 , 227
    Kurun kappeli (Mylläri) 5
    Laitila 133 , 134
    Latvia 106 , 107 , 108 , 109 , 134
    Lieto 108
    Maaria 108
    Messukylä 7 , 8 , 9 , 84 , 154
    Mänttä-Vilppula 101 , 102 , 103 , 104
    Naantali 133 , 135 , 136 , 137
    Naantali (k.nuorena) 136
    Orivesi 56 , 57
    Parkano 1
    Pirkkala 149
    Pori 128 , 133 , 134
    Punkalaidun 54
    Raisio 136 , 137
    Rauma 135
    Riika 106 , 107 , 108
    Ruotsi 88 , 106
    Ruovesi 7 , 8 , 16 , 20 , 21 , 22 , 23 , 30 , 31 , 32 , 33 , 36 , 37 , 38 , 39 , 45 , 46 , 47 , 48 , 49 , 50 , 51 , 54 , 55 , 56 , 57 , 58 , 59 , 60 , 77 , 78 , 79 , 80 , 81 , 83 , 86 , 88 , 89 , 90 , 95 , 96 , 97 , 98 , 106 , 113 , 114 , 117 , 118 , 128 , 133 , 168 , 179 , 184 , 187 , 190 , 191 , 192 , 193 , 194 , 196 , 197 , 198 , 199 , 208 , 213 , 214 , 216 , 227
    Saksa 107 , 108 , 109 , 110
    Savo 58 , 59 , 60
    Tampere 85
    Teisko 3 , 4 , 5 , 6 , 8 , 24 , 36 , 37 , 51 , 52 , 53 , 54 , 55 , 67 , 68 , 69 , 70 , 71 , 72 , 73 , 74 , 75 , 76 , 77 , 78 , 82 , 83 , 84 , 85 , 86 , 87 , 88 , 106 , 107 , 108 , 111 , 112 , 113 , 114 , 115 , 116 , 140 , 141 , 142 , 143 , 144 , 145 , 146 , 147 , 148 , 149 , 150 , 151 , 152 , 153 , 154 , 155 , 156 , 157 , 158 , 159 , 160 , 161 , 162 , 163 , 164 , 165 , 166 , 167 , 168 , 169 , 170 , 171 , 172 , 204 , 212 , 216 , 226
    Turku 54 , 177 , 201
    Uskela 135 , 138 , 139
    Vaasa 118 , 128
    Veilahti 168
    Venäjä 143
    Vesilahti 54 , 55 , 56 , 57 , 61 , 62 , 63 , 64 , 65 , 66 , 128 , 133 , 135 , 136 , 138
    Viipuri 219 , 220
    Vilppula 170 , 204 , 205 , 206 , 207 , 208 , 222 , 223 , 225 , 227
    Virrat 89 , 90 , 91 , 92 , 93 , 94 , 114 , 117 , 118 , 120 , 121 , 122 , 123 , 124 , 154 , 155 , 156
    Virrat (Vaasa) 117 , 118 , 119 , 120 , 121
    Ylöjärvi. Pengonpohja 1
    Ähtäri 118 , 119 , 120 , 125 , 126 , 127