Parkkuu-kuvina II



Näytä suurempi kartta



Matkat ja mutkat





Nettiosoitteet:

http://www.kaleviojanen.fi

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/pilkkikisat

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/politpyroo

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/matkatjamutkat

Paina tästä  

http://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku

Paina tästä  

http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII

Paina tästä  






Sähköposti:

amiraali@kaleviojanen.fi Paina tästä



kalevi.ojanen@hotmail.fi Paina tästä

Puh. 358503429851

Keskisenkatu 6 A 22 33710 Tampere Suomi Finland









Helsinki





PARKKUU KUVINA II:



Uudelta tieltä tullessa ennen vanhaa työväentaloa on Parkkuu- kyltti toivottamassa tulijat tervetulleiksi




Edellisestä kohdasta katsottaessa vasemmalle näkyy upeaa kasvavaa mäntymetsää. Metsä kuuluu Lahdenperälle ja sen ovat Parkkuun kansakoululaiset kylväneet suunnilleen vuonna 1961 eli 50 vuotta sitten.





Vanha kivinen kilometripylväs lähellä Parkkuun risteystä vasemmalla puolella lähdettäessä Tampereen suuntaan. 7 km Kuruun ja 46 km Tampereelle.

Kilometripylväät Suomessa

Suomen tie­verkko mitattiin ensimmäisen kerran 1500-luvulla Kustaa Vaasan määräyksestä. Mittayksikkönä käytettiin vanhaa suomalaista peninkulmaa. Mittaus oli kuitenkin varsin epä­tarkka, koska penin­kulman pituus vaihteli eri seuduilla.[2]

Kun Ruotsiin ja siihen kuuluneesseen Suomeen 1600-luvulla perustettiin kestikievarilaitos, päätettiin tiet mitata uudestaan. Vuonna 1649 määrättiin, että teille oli 1/4 penin­kulman välein pystytettävä kivet tai puiset merkit, joihin oli merkitty Ruotsin kruunu, kuninkaan nimi ja penin­kulma­määrä.[2]

Vuonna 1827 keisari Nikolai I määräsi jälleen Suomen tiet mitattaviksi uudestaan. Vaikka tiestön yllä­pito­vastuu kuului maan­omistajille, teiden varsille pystytettiin valtion kustannuksella virstan (1066,8 m) välein patsaat, joissa etäisyys oli mitattu Pietarista, Helsingistä ja läänin pää­kaupungista. Neljännen kerran koko tiestö mitattiin Aleksanteri III:n vuonna 1888 antaman määräyksen mukaisesti, kun Suomessa siirryttiin metrijärjestelmään.[2]

Vuoden 1918 tielain nojalla Suomen tie­verkko siirtyi Tie- ja vesi­rakennusten yli­hallituksen (TVH) yllä­pidettäväksi valtion kustannuksella. Suomen tiet mitattiin viidennen kerran TVH:n toimesta 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa. Tällöin käyttöön tuli kolmenlaiset kilo­metri­pylväät. Pääteiden varsille asetettiin kiviset, litteät ja ylös­päin kapenevat pylväät, joissa oli allekkain lukemat kummassakin suunnassa olevaan kaupunkiin tai muuhun kohteeseen. Muille vilkkaille teille pylväät asetettiin tiehen nähden noin 45 asteen kulmaan, jolloin kummallekin puolelle merkittiin etäisyys sillä puolella olevalle paikka­kunnalle. Täten edessä seuraavaan kohteeseen saattoi lukea vain vilkaisemalla taakseen. Sivuteille pystytettiin puiset tolpat, joihin kilo­metri­määrät merkittiin laatoilla.[2] Vuonna 1938 määrättiin valta- ja kantateiden varsilla oleviin kilo­metri­pylväisiin merkittäviksi myös teiden numerot.[3]

1980-luvun alussa kilo­metri­pylväät päätettiin poistaa teiden varsilta, koska niiden katsottiin käyneen matkan mittaamisen kannalta tarpeettomiksi ja onnettomuus­tilanteissa vaarallisiksikin. Osa niistä myytiin, jolloin ne on esimerkiksi saatettu pystyttää pientalon pihan portin­pylvääksi ja aikaisemman kilo­metri­luvun paikalle niihin on usein maalattu osoitenumero.[4] Joidenkin vanhojen teiden varsilla kilo­metri­pylväät tai osa niistä on kuitenkin edelleen pystyssä. Museovirasto on myöhemmin julistanut vielä jäljellä olevat kiviset kilo­metri­pylväät historiallisen ajan kiinteiksi muinaisjäännöksiksi.[5]

Nykyisin pääteiden varsilla etäisyydet kaupunkeihin ja muihin asutus­keskuksiin ilmoitetaan etäisyys­tauluilla (liikennemerkillä 661). Sellaisia ei kuitenkaan ole joka kilo­metrillä vaan yleensä ainoastaan suurimpien liittymien jälkeen.





Kuru - Tampere tien oikaisutyöt vuonna 1957 käynnissä Poikeluksen ja Kurun kirkonkylän välillä. Kuvassa rakennetaan Sulkun siltaa. Uusi Tampereen tie poikkesi Etelä- Kurun kaikista aiemmista maanteistä. Se vedettiin suorinta mahdollista linjaa myöten halki metsien ja ohi asumusten. Aiemmat tiet mutkittelivat asutusta seuraillen kylästä toiseen.
Vielä nykyäänkin , kun eletään vuotta 2011, kutsuvat paikalliset asukkaat tätä tietä Uudeksi tieksi, vaikka sen rakentamisesta on kulunut jo 54 vuotta.




Kuva on otettu vuonna 1993 Sulkun sillasta..





Kuva on otettu 10.7.2011 Sulkun sillasta.




Betoninen silta ylittää joen, missä  vesi lipuu Vähä- Jakamasta Jakamaan päin hiljakseltaan.




Vähä- Jakama, joka valitettavasti mataluutensa vuoksi on kasvamassa vähitellen umpeen varsinkin rannoilta. Pituus noin 1 km. Jakama noin 3 km.



 
Sulkun uuden tien sillalta näkymä Jakamalle päin.




Sulkun puusilta, painorajoitus 3 t/yksityistie Sulku - Parkkuu (entisen työväentalon välillä).
Vuoteen 1971 tie siltoineen oli yhteiskunnan hoitama.




Tekninen lautakunta
§ 272
10.12.2009

TYÖVÄENTALO-SULKUN YKSITYISTIEN TIEKUNNAN ANOMUS SULKUN SILLAN KORJAUKSEEN

911/05.055/2009

TEKLTK § 272

Työpäällikkö Hannu Myllynen


Työväentalo-Sulkun yksityistien tiekunnan anomus tekniselle lautakunnalle 22.9.2009:

"Ennakkopäätöspyyntö Sulkun sillan korjausavustuksesta

Työväentalo-Sulku yksityistien jatkeena (ei kuulu tiekuntaan) oleva Sulkun sillan kannen toinen puoli kaipaa uusimista.

Uudet niskapuut saamme ilmaiseksi tieosakkaalta ja korjaustyö tehdään talkoilla.

Kansilankkuihin tarvitsemme rahaa. Lankut tulisivat maksamaan noin 1 500 euroa.

Siihen pyydämme avustusta ja tässä haemme ennakkopäätöstä avustuksesta.

Valtio ei lupaa avustusta. Kurun kunta on aikaisempia remontteja avustanut.

Työ on suunniteltu tehtäväksi v. 2010-2011.

Pyydämme vastausta v. 2009 loppuun mennessä.

Lisäksi haluan mainita, että siltaa käyttävät monet muutkin kuin yksityistien osakkaat.

Työväentalo-Sulku yksityistien tiekunnan puolesta

 

 

Simo Tienari

puh. joht."


Yksityistie on perustettu v. 1971 puheenjohtaja Simo Tienarin mukaan. Perustamiskokouksessa tiekunnan osakkaat eivät halunneet sillan kuuluvan tiekuntaa, koska katsoivat sillan kunnossapidosta aiheutuvan kohtuuttoman paljon kustannuksia.

Tekninen lautakunta myöntää vuosittain tiekunnille kunnossapito- ja peruskorjausavustusta. Avustuksen saannin ehtona on, että kaupunki avustaa ainoastaan tiekuntien teitä. Koska Sulkun silta ei kuulu Työväentalo-Sulkun yksityistiehen ei sen korjaukseen voida myöntää avustusta.

Tiekunnan tulisi harkita Sulkun sillan ja tien loppuosan (n. 100 m Ristaniemen tiehen saakka) liittämistä Työväentalo-Sulku yksityistiehen, jotta sillan kunnossapito tulisi avustusten piiriin. Tietoimitusta tulisi anoa Ylöjärven kaupungin tiejaostolta.

Oheismateriaali
- kartta

Lisätiedot
Hannu Myllynen, p. 03 349 5366, hannu.myllynen@ylojarvi.fi

Työpäällikön ehdotus:
Tekninen lautakunta päättää ilmoittaa Työväentalo-Sulkun yksityistien tiekunnalle, että

 

 

1.
selosteosan selvityksen perusteella Sulkun sillan korjaukseen ei voida myöntää avustusta.
2.
tiekunnan tulisi harkita Sulkun sillan ja tien loppuosan liittämistä tiekunnan osaksi.

 

 

Päätös
Hyväksyttiin yksimielisesti.







Sulkun vanhan lentopallokentän paikalla on nykyisin jo vuosia rakenteilla ollut omakotitalo.





Jakama Sulkun sillalta.














Sulkun sillan hieno vanha kaide, yläosa uusittu.





Tiuran  kauppa Jakaman rannalla. Kauppa oli auki 1970- luvun alkupuolelle asti.