19.05.2017



Parkkuun Ala-Myllyn tuomiorovastin tie - ja vesivoimalaepisodi 2016-2017

Parkkuun koulurakennuksen jatkokäyttö 2017

Lisätietoa molemmista jutuista tällä sivulla

Googlen kartta Parkkuusta

34320 PARKKUU - Paina tästä






PARKKUU - kirjoita yläreunassa olevaan ''hae kohteita'' osioon oma osoitteesi ja napsauta ''Hae'' kohtaa tai paina Enteriä








Näytä suurempi kartta

Parkkuu-kuvina I



Matkat ja mutkat





Parkkuun Koivulat Oy (Parkkuun koulu) - Sininauhan ryhmäkoti pakolaislapsille.




Huutokaupat.com -Suomen kiinnostavin kauppapaikka







Pääset uusimpaan protestilistaan tästä



Pääset uusimpaan konkurssilistaan tästä



Maatalousvirasto



SUOMI - maataloustuet 2015. Kirjoita hakukenttään viljelijän tai yhtymän nimi.



Parkkuun konerengas Oy



Pirkanmaan ELY-keskuksen myöntämät yritystuet 2012



Pirkanmaan ELY-keskuksen myöntämät yritystuet 2013 - Yritystuet Manner ‐ Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 − 2013



Viljelijä- ja hanketuet tuovat hyvinvointia kaikille vuonna 2015 - Ylöjärveläiset maanviljelijät ja karjatilalliset saivat viime vuonna yhteensä 4,19 miljoonaa euroa maaseutuviraston maksamia viljelijätukia



Maaseutu sai neljä miljoonaa vuonna 2015 - Ylöjärven maaseudulle myönnettiin viime vuonna EU:n tukia 4,28 miljoonaa euroa



Näsijärven poikkeuslupa parantaisi vesien käyttöä Tampereen seudulla (Pirkanmaan ELY-keskus)



Nettiosoitteet:

http://www.kaleviojanen.fi

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/pilkkikisat

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/politpyroo

Paina tästä

http://www.kaleviojanen.fi/matkatjamutkat

Paina tästä  

http://www.kaleviojanen.fi/tienarinsuku

Paina tästä  

http://www.kaleviojanen.fi/ojanen-kuruII

Paina tästä  



Sähköposti:

kalevi.ojanen@pp.inet.fi Paina tästä



kalevi.ojanen@hotmail.fi Paina tästä


Sähköposti:

amiraali@kaleviojanen.fi Paina tästä



kalevi.ojanen@hotmail.fi Paina tästä

Puh. 358503429851

Keskisenkatu 6 A 22 33710 Tampere Suomi Finland





PARKKUU KUVINA I:



TOIKKO






Kurun Olkitaipaleella oli Ilmarinkylän Lassen eräsija. Kyseessä on ilmeisesti Lauri Villi, joka oli kylän suurimman, myöhemmin Teivaalaan liitetyn tilan isäntä. Omistus sijaitsi jakamajärven ja Parkkuunlahden välisellä kannaksella, jonka läpi juoksevassa joessa oleva koski piti kiertää maitse.

Molemmin puolin Olkitaipaleen erämaakappaletta oli kaksi Ylöjärven Erkille kuuluvaa eräsijaa, Parkkuu ja Vaakaniemi. Kyseessä on ilmeisestikin 1553-84 Äijälän isäntänä mainittu Erkki Ollinpoika. Hänen entisellä erämaillaan asui 1590 Pekka Martinpoika Tienari. Erkin Vaakaniemessä olevan eräsijan oli saanut asuttavakseen Erkki Toikko, joka esiintyy jo 1562 Pirkkalan erämaatalonpoikien luettelossa. Molemmat eräsijat on siis helppo paikallistaa. 1)

2)







                                                                                               3)

LÄHTEET:
1) Juhani Saarenheimo: Vanhan Pirkkalan Historia.
2) Mauno Jokipii - Viljo Nissilä - Ilma Orkamo: Vanhan Ruoveden Historia, I liiteosa.
3) Edellisten lisäksi Matti J. Kankaanpää: Vanhan Ruoveden historia, 1:2 liiteosa.





Näytä suurempi kartta




MOISIO

Ala-Toikon Moision torppaan muuttivat Lahdenpohjasta (Ala-Toikon torppa) Matti Juhonpoika s. 29.1.1855 ja Keihäslahden Herrahuhdasta Fredrika Antintytär  s. 2.8.1856. Heistä periytyy nykyinen sukupolvi.
Ulla Moisio kertoi yllä olevan aitan siirretyn nykyiseen paikkaansa tien viereen vuonna 1931.


KURUN RYHDIN SM-LENTOPALLOILIJAT:









Parkkuun merkki Seuratalon kentän kohdalla Toikolta päin tultaessa.



Pesäpallo oli Kurun Ryhdin ja koko Kurun uuden nousukauden valtalaji. Kuva on otettu Parkkuun kentän laidalta maantien vierestä 18.4.1948. Keskellä mm. Eino Mäkinen ja Elli Kallio, edessä mm. Heimo Hankala (mylläri ja taksiautoilija).







Kurun Ryhdin parhaat ja raittiit urheilijat palkittiin vuosittain.



Kuvassa on Parkkuun rakentajia talkoissa Seuratalon rakennustyömaalla. Kuvasta ovat esim. Lauri Tanhuamäki, Juho Niemi, Akseli Lahdenperä, Paavo Salonen, Hemmi Mäkinen ja Juho Tienari




Kurun Sanomien ilmoitus vuonna 1937.



Pääsylippuja Parkkuun kentän vihkiäisjuhlaan 20.6.1937




Parkkuun urheilukentän vihkiäisjuhla 20.6.1937



Parkkuun urheilukenttä pian valmistumisensa jälkeen. Kentällä oli 250 metrin juoksurata ja vasemmalla seuratalon vastakkaisella puolella oli 100 metrin juoksurata ja pituus - ja muut hyppypaikat.





SUOSTA TULI URHEILUKENTTÄ:

Ilman suuria uhrauksia, laskemattomia tunteja ja oman leipätyön ohella puurrettuja vuosia ei kenttää eikä Parkkuun Seurataloa nyt olisi. Eromäen mailta ostettu suo raivattiin yhteisvoimin urheilukentäksi.
Koko tämän homman sieluina aikaa ja vaivaa säästämättä heiluivat Parkkuun omat miehet Eero Leveelahti, Jalmari ''Jallu'' Mantere, Martti Laurila, Mauno Hällström (Helleharju) ja Paavo Salonen. Siinä miehet, jotka lukemattomien muiden parkuslaisten kanssa innostajina raatoivat mielessään ajatus saada yhteishenkeä, toimintaa, viihtyisyyttä ja huviakin kyläläisille.
 

Parkkuun seuratalo kunnostettuna vuonna 2005.

TALO RAKENNETAAN JA KENTTÄ VIHITÄÄN:

 

Parkkuun seuratalon rakentamista varten perustettiin osakeyhtiö, jonka osakkeista puolet tuli Kurun Ryhdille. Seuratalo vihittiin käyttöön 12.8.1934. Hugo Lahtisen suunnittelema kenttä saatiin kuntoon ja myytiin perustetulle osakeyhtiölle. Työ oli tehty talkoovoimin ja siihen ei käytetty lainkaan kunnan varoja.

Puuhakkain mies sekä kenttä- että talonrakennustyössä oli Eero Leveelahti, josta sitten tulikin Parkkuun seuratalon pitkäaikainen ja näkyvä ''sielu ja isäntä''. Varsinaisen sykäyksen itse urheilu seuran toiminnassa sai, kun kentän näyttävät vihkiäiskilpailut pidettiin. Kilpailemassa oli muutamia kovia tamperelaisurheilijoita ja joku silloin tehdyistä kenttäennätyksistä on edelleen voimassa. Erityisen sävähdyttävää koko kylälle kuitenkin oli, kun laiva juhlapäivänä 20.6.1937 saapui Parkkuun rantaan ja sieltä astui maihin joukko tunnettuja urheilijoita, kärjessä Isä- Järvinen, joka autolla saatettiin laivarannasta urheilukentälle, missä hän vihki kentän ja suoritti avausheiton. Todella innostava sysäys Kurun Ryhdin yleisurheilutoiminnalle oli annettu.

Verner ''Isä'' Järvinen

Mitalit
Verner Järvinen
Verner Järvinen
Maa: Suomen vuosina 1809–1858 ja 1883–1914 käytössä ollut lippu. Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Ateena 1906 (välikisat) antiikin
kiekonheitto
Pronssia Pronssia Ateena 1906 (välikisat) kiekonheitto
Pronssia Pronssia Lontoo 1908 antiikin
kiekonheitto

Venne ”Verner” Järvinen (4. maaliskuuta 1870 Ruovesi 31. tammikuuta 1941 Tampere) oli suomalainen kenttälajeihin erikoistunut yleisurheilija ja maan ensimmäinen olympiavoittaja.






















Sisällysluettelo

 Henkilötietoja

Järvisen vanhemmat olivat torppari Henrik Järvinen ja Gustava Saarijärvi. Hän hankki koulutietoja asevelvollisena Hämeen Pataljoonassa, jossa yleni aliupseeriksi. Valtion rautateiden palvelukseen Järvinen tuli 1896, päätyen ylijunailijaksi. VR:n palveluksesta hän erosi vasta 1932.

Järvinen oli naimisissa vuodesta 1897 Thyra Maria Leanderin (k. 1948) kanssa. Järvisten pojat Akilles, Kalle ja Matti menestyivät urheilijoina, Verner Järvinen tunnettiinkin lempinimellä ”Isä Järvinen”.

 Urheilu-ura

Järvinen kiinnostui urheilusta jo asevelvollisuusaikana, harjoitellen muun muassa painia, kuulantyöntöä ja kiekonheittoa. Palkinnon hän sai ensimmäisen kerran voimistelukilpailuissa vuonna 1900.

Järvinen voitti myöhemmin epävirallisiksi julistetuissa Ateenan välikisoissa 1906 olympiakultaa vauhdittomassa antiikin kiekonheitossa (tulos 35,17 m) ja pronssia kiekonheitossa (tulos 36,82 m). Samoissa kisoissa hän oli keihäänheitossa viides neljän ruotsalaisen jälkeen. Kuulantyönnössä Järvinen hylättiin, koska kilpakumppanit protestoivat erilaisesta työntötyylistä.

Lontoon kesäolympialaisissa 1908 Järvinen oli antiikin kiekonheitossa kolmas (tulos 36,48 m) ja kiekonheitossa vasta neljäs (tulos 39,43 m), mutta samana vuonna hän heitti jälkimmäisessä maailmanennätystuloksen 44,84 metriä. Järvinen osallistui vuosien 1906 ja 1908 kisoissa myös kuulantyöntöön. Vuonna 1906 hän työnsikin pisimmälle, yli 13 metriä, mutta työntö hylättiin virheellisen tekniikan vuoksi. Tukholman vuoden 1912 kisoissa hänen menestyksensä jo yli 40-vuotiaana jäi vaisuksi, hän oli kiekonheitossa viidestoista ja kahden käden kiekonheitossa kahdestoista.

Kurun Ryhti:

 

 

Kurun Ryhdin ensimmäiset jäsenet vuonna 1925.

 

 

Kurun Ryhdin puheenjohtajat.

(Parkkuun Seuratalo on rekisteröity: 15.10.1996) Yhtiön toimialana on huvitilaisuuksien järjestäminen ja kiinteistön vuokraus mainitunlaiseen toimintaan sekä osakkeiden ja kiinteistöjen kauppa yhtiön omistaman kiinteistön ylläpitokustannusten toteuttamiseksi.

Kaupunginhallitus
§ 457
21.09.2009

PARKKUUN SEURATALO OY:N ANOMUS KIINTEISTÖVEROSTA VAPAUTTAMISEKSI

873/06.062/2009

KAUPHALL § 457

Talousjohtaja Pirkko Tahlo

Parkkuun Seuratalo Oy:n kirje 8.9.2009:

"Yhtiön omistaa suurelta osin paikallinen kyläyhdistys, maamiesseura, osakaskunta ja metsästysseura. Seuratalolle rakennettiin uusi lisärakennus vuonna 2006 vanhan seuratalon viereen. Rakentamiselle haettiin ja saatiin hankerahoitusta TE-keskuksesta ja sillonkin vaadittiin rahojen saannin ehtona yleishyödyllistä omistuspohjaa. Omistuspohjassa ei ole tapahtunut muutoksia senkään jälkeen. Taloa omistavat tahot eivät omista sitä sijoitusmielessä, vaan pitääkseen kylällä yllä kyläläisille yhteistä harrastus- ja kokoontumispaikkaa. Yhtiö toimii yksinomaan yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä ja yhteiskunnallisessa mielessä ja sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin. Se ei tuota omistajilleen osinkoa tai voitto-osuutta. Kaikki talolla tehty työ on vastikkeetonta talkootyötä, vain kirjanpitotyö teetetään maksua vastaan ulkopuolisilla. Yhtiön taloudellinen tilanne on tehdyn uudisrakennuksen johdosta vähintäänkin haasteellinen ja omistavat tahot joutuvatkin tässä tilanteessa auttamaan yhtiötä sen lainanhoitokuluissa. Parkkuun Seuratalon toiminta on siis yhtiömuodosta huolimatta yleishyödyllistä. Edellä kerrottuun vedoten pyydän kohteliaimmin, että poistatte Parkkuun Seuratalo Oy:ltä kiinteistöveron kuluneelta vuodelta."

Lisätiedot
Pirkko Tahlo, p. 03 349 5220, pirkko.tahlo@ylojarvi.fi

Kaupunginjohtaja ehdottaa:

Kaupunginhallitus päättää myöntää Parkkuun Seuratalo Oy:lle 508,12 euron avustuksen kiinteistöveron maksamiseen kustannuspaikalta 1110 Avustukset.

Päätös
Hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen jäsen Minna Sarvijärvi ja kaupunginvaltuuston I vpj. Tapani Tienari poistuivat esteellisinä (yhteisöjäävi) kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

Parkkuun Seuratalo Oy

Voimassa olevat nimet
Nimi Nimen tyyppi Kielikoodi Alkupvm
Parkkuun Seuratalo Oy Päätoiminimi 15.10.1996
Käytöstä poistuneet nimet
Nimi Nimen tyyppi Kielikoodi Alkupvm Loppupvm
Parkkuun Seuratalo Osakeyhtiö Päätoiminimi 11.5.1988 14.10.1996
Parkkuun Seuratalo Osakeyhtiö Päätoiminimi 19.2.1935
30.7.1981

Rekisteröinnit

Rekisteri Alkaen Päättyen Lähde
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä:
Y-tunnus tullut voimaan 15.03.1978 YTJ
Kaupparekisteri:
Rekisterissä 19.02.1935 PRH
Ennakkoperintärekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Ennakkoperintärekisterin tarkistuspäivä Ei rekisteröintiä
Arvonlisäverovelvollisuusrekisteri:
Liiketoiminnasta 01.06.2005 YTJ
Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta Ei rekisteröintiä
Alkutuottajana ja/tai kuvataiteilijana Ei rekisteröintiä
Porotaloudesta Ei rekisteröintiä
Paliskunnan osakkaana Ei rekisteröintiä
Vastuuryhmän jäsenenä Ei rekisteröintiä
Työnantajarekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Vakuutusmaksuverovelvollisuusrekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Verohallinnon perustiedot:
Rekisterissä 15.03.1978 YTJ

Taloudelliset tiedot

Liikevaihto:
-
Henkilöstömäärä:
-
Osakepääoma:
13 455 euroa
Osakkeiden lukumäärä:
800
Osakkeen nimellisarvo:
16.82 euroa

Opetus- ja Kulttuuriministeriö:

Seurantaloille seitsemän miljoonaa korjausavustuksina

29-03-2000

Parkkuun Seuratalo Oy, Kuru 20 000 mk

 

 

 

 


Seurahuone kutsuu viihtymään:


Seurahuone valmistui helmikuussa 2006. Nimi kertoo rakennuksen

sisätiloista: avara, takallinen tupakeittiö on varustettu parinkymmenen

henkilön kokoontumisiin. Kahvittelussa tarvittava astiasto ja keittimet

ovat valmiina vierailijoille.


Rakennuksen toisessa päässä on tilava ja viihtyisä saunaosasto. Näiden

väliin jäävät wc:t, joista toinen on sisustettu inva -mitoituksin.


Seurahuoneella on varustus myös yöpyjille. Tuvan levitettävän sohvan lisäksi

varastosta löytyy kaksi lisävuodetta ja neljälle tarvittavat vuodevaatteet

liinavaatteineen. Sikkilänjoen melontareitiltä pääsee kätevästi rantautumaan

ja pyöräretken maisematieltä on helppo poiketa pihaan. Alueella on myös

loistavat virkistyskalastusmahdollisuudet.


Pihapiirin urheilukenttä on kesäisin suosittu vapaa-ajanviettopaikka jalka-

ja lentopallon ystäville. Puistoshakkia voi pelata erillisellä etupihan kentällä

 

 

 

Parkkuun seuratalolla ovat Kurun Ryhdin näytelmäkerholaiset harjoittelemassa ''Egyptin pimeys'' - nimistä näytelmää 1940-luvun puolivälissä. Näytelman ohjasi opettaja Elna Lehmus.

 

VUOKRAHINNAT:

Seurahuoneella:

Tilaisuus arkipäivänä (ma-to)

ilman saunaa 50 €

ennen tai jälkeen klo 17

Saunallinen arkitilaisuus 90 €


Viikonloppuisin (pe-su) ja arkipyhinä

saunaton tilaisuus 65 €

saunallinen tilaisuus 100 €


Tilaisuus yön yli 120 €/vrk

*siivous (sovitaan varattaessa) 50 €


Yöpyminen 30 €/hlö

*liinavaatteet 10 €/setti


Seuratalolla:

Tilaisuus viikonloppuna pe-ma 300 €

(myös koko Seurahuone käytössä)

*lisävuorokausi 50 €

*tarvittaessa lämmityslisä n. 50 €

*siivous (sovitaan varattaessa) 100 €




Varaukset:

Riitta Laurila, puhelin 045-1305961.

sposti:rlauri1953(at)luukku.com


Lisätiedot:

Janne Sarvijärvi, puhelin 0400-337552.

sposti:janne.sarvijarvi(at)phpoint.fi

 

 

 

Parkkuun Seuratalon sisäänkäynti keittiön puolelle, missä tarvitaan parkkuulaisten omien juhlien aikaan vapaaehtoisia työntekijöitä. Tervetuloa ilmoittautumaan.

 

Seuratalon pihasta näkyma kentälle päin.

 

Näkymä Seuratalolta katon ylitse Jakamalle, missä suoritetaan Jakaman viestin soutu - ja uintiosuudet. Rantautuminen tapahtuu Laurilan omistamaan rantaan.

 

 

 

 

Taipaleen punaisen graniitin avolouhos.

 

 

 

Tampereen Kovakivi Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan johdosta jätetty valitus

27.7.2011

Maire Martikainen ym. ovat valittaneet Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunnan päätöksestä 7.6.2011 § 124, joka koskee Tampereen Kovakivi Oy:lle myönnettyä ympäristölupaa koriste- ja rakennuskiven louhinnalle ja sivukiven murskaukselle tilalle Taipale RN:o 3:48 Ylöjärven Olkitaipaleen kylään.

Valitusasiakirjat ovat nähtävinä 27.7. – 10.8.2010 välisenä aikana Ylöjärven kaupungintalolla / ympäristönsuojelu, os. Kuruntie 14, 33470 Ylöjärvi. Mahdolliset vastineet tulee nähtävillä oloaikana toimittaa Ylöjärven ympäristötoimeen, os. PL 22, 33471 Ylöjärvi.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo. p. 050 570 2483 pentti.keskitalo@ylojarvi.fi

Ylöjärvellä 26.7.2010

Ympäristölautakunta

 

 

* Muistutuksen antaneet valittajat Kovakivi Oy:n ympäristöluvan hakemiseen  ja toimitusjohtaja Tapani Elomaan vastaus:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

I__________I__________I__________I__________I__________I__________I

Nyt vuonna 2011 joku arvonsa tunteva rouva Martikainen on valittanut kiven louhinnasta ja murskaamisesta. Jos nyt kerran vuodessa ja harvemminkin ottaa kiveä, niin ei se haittaa kenenkään asumista.

Väitetään kalakannan Jakamasta häviävän ja kaivojen tyhjentyvän kiven louhinnan takia. Lapsellista puhetta, miten vesi kaivosta nousee ylöspäin, ihmetteli kiviyrittäjä Elomaakin.

58 nimeä valituskirjelmään on hankittu puhumalla ympäri vanhoja ja ajattelemattomia ihmisiä. Kiveä on otettu vuosikymmeniä kenenkään häiriintymättä, miten yksi henkilö saa aikaan tällaisen lapsellisen shown.

Onneksi kokouksessa oli osallisena myös yrittäjän puolia pitäviä henkilöitä, jotka koostuivat paikallisista vakioasukkaista mm. Kauko Ojanen, Pekka Uotila ja Martti Salminen

I__________I__________I__________I__________I__________I__________I

Ympäristölautakunta
§ 162
16.08.2011

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Maire Martikaisen ym. valituksen johdosta / Tampereen Kovakivi Oy:lle myönnetty maa-aineslupa

934/51.518/2010

YMPLTK § 162

Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo

Lausuntopyyntö
Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää ympäristölautakunnan lausunto Maire Martikaisen ym. (liitteenä 54 muun henkilön nimiluettelo) valituksen johdosta. Valitus koskee ympäristölautakunnan päätöstä 7.6.2011 § 123, jolla Tampereen Kovakivi Oy:lle myönnettiin maa-aineslupa tilalle Taipale RN:o 3:48 Ylöjärven kaupungin Olkitaipaleen kylään Parkkuussa.

Myös louhimolle myönnetystä ympäristöluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja lautakunta antaa siitä lausuntonsa seuraavassa kokouksessa.

Valitus
Maire Martikaisen valitus on kokonaisuudessaan liitteessä. Valituksen mukaan valittajat hakevat muutosta lupaehtoihin seuraavasti:

- Louhinta-ajat: louhintaa, porausta ja kiilausta sallittaisiin 1.9.-31.5. välisenä aikana maanantaista perjantaihin klo 7.00-18.00; erityisen meluavaa toimintaa saisi harjoittaa samana aikana ma-pe klo 8.00-16.00. Sivukiven murskausta ei sallittaisi lainkaan.

- Vesiensuojelu: pohja- ja pintavesiä ei saa pilata eikä louhosvedet saa vaarantaa Jakamajärven vedenlaatua.

 

Perusteluina esitetään, että vaikka alueella on louhittu yli 30 vuotta, on alueelle edelleen luonto- ja maisema-arvoja. Maa-ainesten otto lisääntyy yli kolminkertaiseksi aikaisempaan verrattuna, joten siitä on kohtuutonta haittaa ja rasitusta asutukselle ja ympäristölle.

Esityslistan liitteet
Maire Martikaisen ym. valitus numeroimaton liite

Lisätiedot
Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo, p. 050 570 2483, pentti.keskitalo@ylojarvi.fi

Kaavoitusinsinööri ehdottaa

Ympäristölautakunta päättää lausuntonaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle esittää, että valitus hylättäisiin lupapäätöksessä ilmenevin perustein ja seuraavin lisäperustein:

 

1.
Kun maa-ainesten vuosittainen ottomäärä on vain 500 - 1000 m3 ja kun kyseessä on tavanomaista murskekiven louhintaa vähemmän haitallinen rakennuskiven louhinta, haitat eivät muodostu kohtuuttomiksi luonnolle tai asutukselle. Vuosittaisten työpäivien määrä säilyy niin ikään enintään 50 työpäivässä, joten haitat asutukselle ja ympäristölle eivät juuri lisäänny.
Voimassa olevassa maa-ainesluvassa ei ole lainkaan vuosittaisia aikarajoituksia, joten tilanne paranee sen osalta. Käyntännössä myös toiminta-ajat ovat valittajien esittämät, sillä lyhytaikainen toiminta on keskittynyt syksyyn, vaikka aikarajoituksia ei ole ollut. Sallitut toiminta-ajat mahdollistavat kuitenkin tarvittaessa joustavan työskentelyn.
2.
Sivukiven murskausta on sallittu vain kunnossapitoon liittyen ja sen osalta valitus käsitellään ympäristöluvasta tehdyn valituksen yhteydessä. Päätös ympäristöluvasta liitetään asiakirjoihin.
3.
Pinta-alallisesti ottoalue ei laajene lainkaan, vaan otossa mennään aikaisempaa syvemmälle, joten maisemalliset arvot eivät heikkene uuden luvan myötä kuin osin sivukivivaraston osalta.
4.
Vaikutuksia vesistöihin tai pohjaveteen ei vähäisestä louhinnasta kokemuksen perusteella synny. Talousvesien osalta asia varmistetaan lähikaivojen tarkkailuvelvoitteella.

Päätös
Hyväksyttiin.

 

I-----------I-----------I-----------I

Ympäristölautakunta
§ 190
13.09.2011

Tampereen Kovakivi Oy / ennakkoaloituslupa koriste- ja rakennuskiven louhimiseksi Parkkuussa

933/54.543/2010

YMPLTK § 190

Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo

Lupahakemus
Ylöjärven ympäristölautakunta myönsi Tampereen Kovakivi Oy:lle ympäristöluvan koriste- ja rakennuskiven louhimiseksi ja sivukiven murskaamiseksi tilalle Taipale RN:o 3:48 Olkitaipaleen kylään 7.6.2011 §:ssä 124. Ympäristöluvasta valittivat Vaasan hallinto-oikeuteen Maire Martikainen ym. ja ympäristölautakunta antaa valituksesta lausuntonsa hallinto-oikeudelle samassa kokouksessa.

Tampereen Kovakivi Oy on 28.7.2011 jättänyt ympäristölautakunnalle anomuksen saada aloittaa toiminta ennen luvan lainvoimaisuutta syyskuusta alkaen. Anomuksen mukaan louhimolla toimittaisiin syksyisin arkipäivinä klo 7.00-15.30. Ennakkoaloituslupaa ei haeta murskaukselle, vaan ainoastaan rakennuskiven louhinnalle. Syksyinen louhinta-aika olisi kestoltaan 3-6 viikkoa. Hakija perustelee anomusta sillä, että aloituslupa on tarpeen, koska yrityksellä on tarve louhia talvea varten varastoon punaruskeaa kivilaatua alueella, missä kiveä on louhittu aikaisemminkin.

Ympäristölautakunta myönsi louhimolle maa-aineslain mukaisen ennakkoluvan maa-ainesluvan yhteydessä 7.6.2011 §:ssä 123.

Lainsäädäntö
Ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustelluista syistä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Oikeus voidaan myöntää samoin edellytyksin enintään 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehdystä hakemuksesta.

Ennakkoaloituslupa jätettiin 28.7.2011, kun valitusaika päättyi 18.7.2011. Siten hakemus jätettiin ympäristönsuojelulain mukaisesti.

Kuuleminen
Ennakkoaloitusluvasta kuultiin Pirkanmaan ELY-keskusta ja lupapäätökseen muutosta hakeneita Maire Martikaista ym. siten, että mahdolliset muistutuksen hakemuksen johdosta tuli jättää 17.8.2011 mennessä.

Pirkanmaan ELY-keskus ilmoittaa lausunnossaan 3.8.2011, että Pirkanmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan ennakkoaloituslupa voidaan myöntää, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta ja ennakkoaloituslupaa haetaan vain louhimiselle eikä murskaukselle.

Maire Martikainen ym. vastustavat ennakkoaloituslupaa, koska sekä maa-ainesluvan että ympäristöluvan käsittely ovat kesken hallinto-oikeuksissa. Maa-aineslupavalituksessa valittajat pyytävät hallinto-oikeutta tarkistamaan työaikoja niin, ettei louhintaa tehdä kesäisin ja toiminta-aika olisi klo 7-18. Ympäristöluvan osalta hallinto-oikeutta pyydetään kumoamaan murskauslupa. Muut perustelut ilmenevät muistutuksissa ja valituksissa.

Valittajien mukaan ennakkoaloituslupaa ei voida käyttää, koska Tampereen Kovakivellä on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa niin kauan kuin uudet luvat saavat lainvoiman ja vanhoja ja uusia lupia ei voida pitää yhtä aikaa voimassa.

Muistutuksessa viitataan vielä siihen, että louhintalupa on kolminkertainen aikaisempaan lupaan ja pöly sisältää sairauksia aiheuttavaa kvartsia. Lisäksi muistutuksen tekijät ehdottavat kaivovesien tutkimista 600 metrin säteellä.

Ympäristöpäällikön vastine Martikaisen ym. muistutukseen

Muistutuksen tekijät ovat valituksissaan ja muistutuksissaan katsoneet, että yritys voi toimia nykyisellä maa-ainesluvalla. Näin ei ole, vaan Tampereen Kovakivi Oy:n maa-ainesluvan voimassaoloaika päättyy lokakuussa 2011 eikä yrityksellä ole toiminnalle ympäristölupaa. Siten yhtiö ei voi toimia alueella ilman maa-ainesluvan ja ympäristöluvan ennakkoaloituslupaa. Maa-ainesluvan päättymisen jälkeen tarvitaan ympäristöluvan lisäksi siis uusi maa-aineslupa tai ennakkoaloituslupa ennen luvan mahdollista lainvoimaisuutta.

Tampereen Kovakivi Oy hakee ennakkoaloituslupaa vain syyskuun alusta klo 7-15.30, joten haetut ja lupaehdoissa asetettavat toiminta-ajat ovat tiukempia kuin muistutuksessa ja valituksessa vaaditut toiminta-ajat. Muistutuksessa esitettyjä uusia vaatimuksia ei käsitellä ennakkoaloitusluvassa, vaan lupamääräysten ja tarkkailun riittävyys ratkeavat hallinto-oikeuksissa.

Oheismateriaali
Maire Martikaisen ym. muistutus ennakkoaloituslupaan numeroimattomana liitteenä

Lisätiedot
Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo, p. 050 570 2483, pentti.keskitalo@ylojarvi.fi

Kaavoitusinsinööri ehdottaa

Ympäristölautakunta päättää Tampereen Kovakivi Oy:n tilalle Taipale RN:o 3:48 Olkitaipaleen kylään hakeman ennakkoaloitusluvan johdosta seuraavaa:

 

1.
Ennakkoaloituslupa myönnetään hakemuksen mukaisesti vain kiviaineksen louhimiseen ja kiilaamiseen siten, että toimintaa voidaan harjoittaa loppuvuodesta syyskuusta alkaen ja toiminta-aika on arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00-15.30. Vuoden 2011 osalta toiminta voidaan aloittaa ennakkoaloitusluvan saatua lainvoiman, ellei hallinto-oikeus kumoa päätöstä tai kiellä sen täytäntöönpanoa.
Toimintaa tulee harjoittaa myönnetyn ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti lukuun ottamatta edellä mainittua, tiukempaa toiminta-aikaa. Ennakkoaloituslupa ei koske kiviaineksen murskausta.
2.
Lautakunta perustelee ennakkoaloituslupaa sillä, että myönnettävän ennakkoaloitusluvan mukaiset toiminta-ajat ovat sellaisia, jotka lupapäätökseen muutosta hakeneetkin sallisivat valituksessaan ja jopa niitä tiukemmat. Siten muutoksenhaku ei ole hyödytöntä.
Kun toimintaa harjoitetaan myös samalla paikalla kuin vuosikymmeniä, ei siitä aiheudu uusien alueiden turmeltumista tai uusia haitan kärsijöitä.
3.
Edellyttää ennakkoaloitusluvan vakuudeksi 3000 euroa.


Ennakkoaloitusluvasta tiedottaminen


Päätös lähetetään tiedoksi hakijalle, Vaasan hallinto-oikeudelle, muistutuksen tehneille ja Pirkanmaan ELY-keskukselle. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen.

Päätös
Hyväksyttiin.

 

 

Rääppikiviä Taipaleen louhoksesta murskataan tulevaisuudessa murskeeksi, mikä on hieno asia. Saavat paikalliset lähempää mursketta, koska kaikki murske on tuotu tähän asti Ylöjärveltä muutaman kymmenen kilometrin takaa.

 

Täältä kurulaisen kiven matka alkaa maailmalle. Kalliosta lohkaistut kivet halkaistaan sopivan kokoisiksi laatoiksi. Simo Tienari lohkoo ja Jari Hemminki seuraa taustalla.

 

 

Ahosen paja.

Veljekset Kalle (s. 23.1.1888) ja Matti (s. 19.9.1881) Ahonen aloittivat sepäntyönsä 1910- luvulla Parkkuun Linkkilän mäessä. Hekin olivat oppineet taitonsa isältään itsellinen Manu Ahoselta (Linkkilä) s. 10.11.1848 Teisko. Linkkilä oli ollut Laurilan omistuksessa.

Ahoset olivat taitavia viikateseppiä, ja heidän, varsinkin Kallen viikatteita vietiin paljon Tampereelle myytäväksi. Veljekset siirtyivät pian itsenäisiksi yrittäjiksi eri puolilla kylää pitämiinsä pajoihin. Kalle muutti ennen sotia Tampereelle; Matti Ahonen jatkoi viikatteiden ja saranoiden tekijänä ja kävi parinkymmenen vuoden ajan tekemässä sepäntöitä Niemikylän louhoksilla. Hän takoi Parkkuun pajassaan vielä 1950-luvulla , jolloin hän oli jo 70-vuotias.

Kalle Ahosen poika Reino Kaarlo s. 24.7.1909 jatkoi suvun perinteitä. Hän aloitti lekarina isänsä ja setänsä pajoissa ja meni sitten kivityösepäksi. Sotien jälkeen Reino Ahonen takoi ja kengitti Laurilan pajassa. 1950-luvulla hän perusti Parkkuuseen oman, koneistetun sepänverstaan. Siinä hän takoi 1960- luvun lopulle asti.

 

Yllä Parkkuun puhelinkeskuksen talo noin vuonna 1930 ja alla vuodelta 2011. ''Sentraali- Santra'' toimi tässä talossa vuoteen 1963.

Kurun telefooniosuuskunta oli ulottanut 1920-luvun alkuun tultaessa verkostonsa suurimpaan osaa pitäjää. Koskenmäellä sijainneen pääkeskuksen ohella osuuskunnalla oli viisi pientä kyläkeskusta: Parkkuussa vuodesta 1906 alkaen (kuva), Poikeluksessa, Länsi-Teiskossa, Riuttasilla ja Ruoveden Riekkolassa.

Pohjankapeen kylässä oli yksi puhelin: linja sinne oli vedetty Parkkuun keskuksesta Näsijärven yli Unnekiven salmen kohdalta. Vuonna 1938 Parkkuussa oli 23 puhelinta. Parkkuun puhelinkeskus automatisoitiin Kurussa viimeisenä vuonna 1963.

 

Puhelinverkoston laajennustyöt meneillään jossain päin Kurua 1920-luvulla. Tarvikkeet ja työvälineet kärryillä ja tikkaat pylväisiin kiipeämistä varten. Kurun telefooniosuuskunnan tilaajaverkosto kasvoi 1920-1930-luvulla yli kaksinkertaiseksi: 89 tilaajasta 199 tilaajaan.

 

Vanha puhelinkeskus, missä johdot liitettiin määrättyyn reikään yhteyden saamiseksi. Puhelin- Santrat olivat varsinaisia kylän juoruämmiä, mistähän se johtui?

 

 

Yläkuvassa vasemmalla ylhäällä ensiksi Ojasen, sittemmin Mäkisen talo noin vuonna 1930 ja alakuvassa vuodelta 2011, tien oikealla puolella Ahosen talo ja oikealla Eromäen talo.

Pitäjän räätäli eli raatari Matti Matinpoika Ojanen s. 16.07.1877 muutti Olkitaipaleen Vanhakylästä taloon tai rakennutti sen vuonna 1903. Matti kuoli 24.09.1936

Hänen perheeseensä kuului toinen vaimonsa  Eriika Jeremiaantytär Ojanen os. Suoniemi. Syntynyt 29.07.1867 ja kuoli 22.07.1928.

Lapset:

Jenny Maria Ojanen s. 09.07.1901 k. 16.03.1971

Paavo Johannes Ojanen s. 14.8.1903

Naimisiin Jenny Maria Mäkinen os. Ojanen

Puoliso muurari Hemminki (Hemmi) Matias Mäkinen s. 04.03.1902 k. 22.12.1969

Hemminkin vanhemmat: Itsellinen Juha Mäkinen ja Milja Ristaniemestä.

Jennyn ja Hemminki Mäkisen lapset:

Eino Mäkinen: EM painonnostaja- Tampereen kaupungin yli-insinööri

Paula Mäkinen- asuu yksin naimattomana kotitaloa.

Paavo Mäkinen- muurari k. Tampere

Pauli Mäkinen- rakennusmestari k. Tampere

Vaalit Ristaniemen koululla, vaalilautakunta vasemmalta oikealle lukien Hemmi Mäkinen, Jaakko Mäkinen, Jalmari Mantere, Urho Moisio, Aleksi Salonen ja Arvo Ristaniemi.

 

Eino Mäkinen

Eino Matias Mäkinen (s. 13. kesäkuuta 1926 Kuru) on entinen suomalainen raskaansarjan painonnostaja. Hän voitti Euroopan mestaruuden vuonna 1955 ja osallistui neljiin olympialaisiin ollen parhaimmillaan viides, mikä oli siihen mennessä paras suomalaissuoritus olympiatason painonnostossa.

Eino Mäkinen nosti ensimmäisenä suomalaisena yhteistuloksen 400 kg. Hänen sarjansa vuoden 1953 SM-kilpailuissa oli punnerrus 117,5kg, tempaus 120kg ja työntö 162,5kg, joista punnerrus ja tempaus olivat Suomen ennätyksiä ja työntö pohjoismaiden ennätys. Kaiken kaikkiaan Mäkinen paransi raskaansarjan yhteistuloksen Suomen ennätystä 13 kertaa. Hänen parhaaksi sarjakseen jäi vuonna 1964 nostettu 472,5kg (142,5-150-180).

Vuonna 1953 Eino Mäkinen oli maailmanmestaruuskisojen 9. ja EM-kisojen 5. Huomioitakoon, että 1950-luvulla MM- ja EM-kilpailut käytiin yhtä aikaa. Tuloksista poistettiin Euroopan ulkopuoliset nostajat ja katsottiin ketkä olivat Euroopan parhaat. Samana vuonna Mäkinen voitti pohjoismaiden mestaruuden. Vuoden 1954 MM-kilpailussa Mäkinen oli neljäs ja EM-tuloksissa hopealla. Seuraavana vuonna Eino Mäkinen saavutti uransa parhaan tuloksen, kun hän oli MM-kisoissa pronssilla kahden yhdysvaltalaisen jälkeen ja niinollen EM-kisoissa mestari, kun USA:laiset poistuivat edeltä. Mäkisen sijoitusta selittää osaltaan Neuvostoliiton taktikointi. Neuvostoliitto laittoi höyhensarjaan kaksi painonnostajaa, ja otti siinä kaksoisvoiton, eikä näin ollen voinut laittaa raskaaseen sarjaan yhtään nostajaa. Raskaaseen sarjaan Neuvostoliiton ei kannattanut laittaa nostajaa, koska Yhdysvalloilla oli ennakkoon kaksi ylivoimaista painonnostajaa (Paul Anderson ja Jim Bradford).

Eino Mäkinen osallistui neljiin olympialaisiin. Vuoden 1952 kotikisat olivat vielä tutustumisreissu. Melbournessa 1956 ja Roomassa 1960 hän oli viides. Tokiossa 1964 tuli keskeytys, kun sormesta lähti nahka.

Eino Mäkinen kilpaili myös kuulantyönnössä. Hänen vahvuutensa oli räjähtävä voima eikä niinkään tekniikka. Mäkinen voitti Kalevan kisoista neljä mitalia] ja osallistui myös Suomi–Ruotsi-maaotteluun. Hänen ennätyksensä kuulantyönnössä on vuoden 1958 Suomi–Ruotsi-maaottelussa työnnetty 16,29. Suomen ennätys tuolloin oli Reijo Koiviston 16,86.

 

 

 

Ojanen-Mäkinen kotitalo vuonna 2011.

 

Laurilan tienhaara, talon rakennuksia näkyy taka-alalla.

Reino ja Riitta Laurila ovat siirtäneet tilan poikansa isännöimäksi.

Näin syntyy lankkua, yläsahaajana Vihtori Salminen, alapäässä Martti Laurila s. 13.2.1907

Martti Laurila oli rauhallinen mies kuten tässä seuraavasta jutusta käy ilmi. Hän oli eräänä aamuna sanonut palkollisilleen´, että erää ladon katto pitäisi purkaa ja tehdä uusi pärekatto. Miehet tekivät työtä käskettyä ja olivat tulokseen tyytyväisiä. Isäntä Martti asteli rauhallisesti paikalle ja totesi harvakseltaan: Anteeksi, mutta puritte väärän ladon katon.

 

Näkymä Mäkisten kotitalolta Seuratalolle päin.

 

 

 

 

Taipaleen tila jaettiin kahden Taipaleen veljeksen kesken vuonna 1759, toinen sai Taipaleen ja toinen Taipaleesta halotun Laurilan.p>

Nykyään tilaa pitää vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kokoomuksen riveissä ehdokkaana ollut Marko, jonka isä Valto Taipale oli ennen poikaansa pitkään isäntänä ja häärii vielä todella ahkerasti talon töissä apunaan Raine Sarvana.

Tässä syntyy sahtia, sahdintekijänä Helmi Taipale.

PARKKUUN OSUUSKAUPPA:

 

Parkkuun entisen osuuskaupan edustalle on kokoontunut joukko kyläläisiä 15.7.1923. Kuvasta on tunnistettu kaupanhoitaja Paavo nurmi (puhelin kädessä) ja hänen vaaleapukuinen Helmi vaimonsa.

J.E. Aho (Juho Eemeli) perusti Poikeluksen liikkeen lisäksi sivuliikkeen Parkkuuseen aluksi nykyisen kansakoulun paikalle ostettuaan talon tontteineen. Myytyään tämän kunnalle koulun tarkoitusta varten hän jatkoi liikettään vuokrahuoneena ja sitten rakentamassaan liiketalossa, jonka hän kuitenkin myi Kurun Osuuskaupalle (Parkkuun osuuskauppa oli sivuliike). Sen tarkkaa sijaintia ei ole tiedossa

 

Parkkuun  osuuskauppa loppui 1960- luvun alussa.

 

Entinen Kurun osuuskaupan sivupiste Parkkuussa, Sisäänkäynti oli kulmassa näkyväässä loivennuksessa, mistä oli ovi kauppaan. Sen omisti Osuuskaupan jälkeen mm. Liisa ja Seppo ''Römmi'' Helleharju ja heidän jälkeensä Ilkka helleharju.

Kurun Osuuskaupan pääliike oli Koskenmäellä ja sivuliikkeet kirkonkylän Rapakolla ja kahta pientä pakettikauppaa Parkkuussa ja Länsi-Aureessa.

Parkkuun sivumyymälä aloitti toimintansa vuonna 1921 mylläri Emil Hankalan talossa. Vuonna 1922 se siirtyi kauppias J.E. Aholta ostettuun liiketaloon. Vuoteen 1967 mennessä Kurun Osuuskaupan myymälöistä lopettivat toimintansa Juhtimäen, Länsi-Teiskon ja Parkkuun myymälät. Jälkimmäisten aikaiseen lopettamiseen vaikutti ilmeisesti eniten Tampereen veto. Pitkäaikaisin Parkkuun osuuskaupan hoitaja oli Vilho Hämäläinen, kova metsästäjänäkin tunnettu.

Kurun osuuskaupan Parkkuun myymälän  hoitajana oli lupsakka kauppias Vilho hämäläinen. Sota-aikana tuli ryysyinen, laiha poika kysymään ''ostetaanko luita ja lumppuja''? Kauppias sattui sillä hetkellä olemaan varastossa ja vaaka oli lähellä. Kauppias Vilho vastasi: -Kyllä ostetaan, hyppää vaan vaakalle.

Kauppias hämäläinen sunnuntaiaamuna, ennen metsälle lähtöä ajeli partaansa ja päätteli metsästyskaverilleen, kun siveli leukaansa, että ''kun tukka kasvais vielä päähän, niin ihmiset kyselisivät, meneekö poika syksyllä rippikouluun''.

Hämäläisen Vilho kertoi nähneensä unen, että he olivat kauppias Ahon Elsan kanssa taivaan portilla. Päästyään sisälle kiikkustuoliin, johonka Elsa aikoi istua, mutta Pietari kielsi häntä sanoen: -Se on varattu Villelle, Ville on vähemmän pettänyt kaupanteossa.

Kauppias Hämäläisellä oli usein tapana sanoa jotain tavaraa punnitessaan, että ''nafti on, mutta hyvin täyttää''.

PS. Nämä jutut on poimittu kirjasta, joka on saanut Vilhon edellisessä jutussa olevasta tokaisusta.

 

Parkkuun sillalta otettu kuva Nykyisen Helleharjun talon suuntaan.

 

Parkkuunkoski, joka laskee Jakamasta Näsijärveen, kutsutaan tässä paikkaa suhangoksi (eli suvantopaikaksi.

Jakaman korkeus merenpinnasta on 103,1 metriä ja Näsijärven noin 96 metriä eli ero on  noin 7 m. Näiden kahden järven välillä on kaksi myllyä ja ennen myös sähköntuotantoa, Ylä- ja Alamylly.

 

 

 

Parkkuunkosken nykyinen silta on rakennettu vuonna 1955.

Entinen sijaitsi nykyisen sillan vieressä Näsijärven puolella.

 

Mylly siintää edessä ja pato.

 

Valokuva Parkkuunkoskesta ja Näsijärvestä. Lehtien välistä pilkottaa alamylly. Alakuvissa kartat alueesta ja myllystä patoineen.






Tienari - yhteiset alueet.













Yhteisestä alueesta vuonna 1974 erotetut Alamylly=A ja Kesäranta=B ja Rantalan 6:24 tieoikeus. Tieoikeus ja -rasite on vahvistettu jo 50 vuotta sitten ja on lainvoimainen.





Nykyinen Parkkuun Alamyllyn omistaja tamperelainen kirkonmies yrittää röyhkeästi ajaa omaa etuaan ja kiinteistönsä arvon nousua.

Katso yläpuolella oleva kartta

Hän ja/ tai huushollerska yrittää siirrättää Ala-Myllyn tierasitteen toisen, asiaan kuulumattoman, kiinteistön rasitteeksi. Pöyristyttävää oman edun tavoittelua, jonka raamattukin jo kieltää.

Mitään lakiin perustuvaa syytä tierasitteen tai tieoikeuden muuttamiseen ei ole.

Oikeudenmukaista ja maalaisjärjellä ajateltuna tieoikeus ja -rasite pitää säilyttää ennallaan. Tämä on yleinen mielipide.

Tässä kohtaa voisi käyttää esimerkkinä juttua miehestä, joka kysyi maamiehen tietolaarissa: Saako toisen maalle rakentaa? Kysyy nimimerkki: Paalutinko turhaan?

Tiekokous asian johdosta pidetään Alamyllyllä 23.06.2016 kello 09.00 tomitusinsinöörin ja uskottujen miesten läsnäollessa.





1. Ala-myllyn omistajan tierasitteen muutosehdotus, jossa rasite siirrettäisiin vieraan kiinteistön rasitteeksi. Hylättiin lakiin perustamattomana.





2. Muutosehdotus tierasitteen siirtämisestä Ala-myllyn oman kiinteistön alueella seuraten naapurin rajalinjaa ylittämättä sitä. Päätös: hyväksyttiin.

Toimitusinsinöörin päätöksen mukaan tien tulee olla 4 metriä leveä ja vastattava edellisen rasitetien tasoa. Tien ojan saa kaivaa naapurin rajalle, mutta se on peitettävä salaojaksi. Tien valmistumisajankohdaksi on merkitty 2016 loppu.

Vanha rasitetie on käytössä siihen asti, kun uusi tie valmistuu ja jos valmistuu.


EPILOGI


Ala-Myllyn omistajan petyttyä siihen, että kokous ei antanut siirtää tierasitetta toisen kiinteistön rasitteeksi, hän ilmoitti mökkinaapurille (entinen kauppa) seuraavasti.

Edellinen omistaja oli rakentanut entisen kaupan kiinteistölle kodan, mutta se oli tullut vahingossa juuri Ala-Myllyn kiinteistön puolelle. Ala-Myllyn omistava sielun paimen oli ilmoittanut, että kota on siirrettävä pois hänen tontiltaan. Kota siirrettiinkin pian pois vieraalta Ala-Myllyn kiinteistöltä omalle puolelle.

Tämän jälkeen paimen sanoi naapurille tämän varastaneen kodan häneltä ja mitä muuta hän onkaan varastanut!!!!!!!!! ja että lasku tulee perästä eli Ala-Myllyn mökkinaapurin pitäisi maksaa Paimenelle hänen omasta kodastaan!!!!!

Pisteenä iin päälle paimen kiukutteli mökkinaapurilleen, miksi tämä ei kannattanut hänen ehdotustaan siirtää rasite ulkopuolisen kiinteistön rasitteeksi.

Tämä vastasi vain noudattavansa lain suomaa mahdollisuutta, eikä ala kannattaa siitä eroavaa ehdotusta. Kokouspäätös oli 4-1 eli yksimielinen siitä, että tie rakennetaan Ala-Myllyn kiinteistön rajojen sisäpuolelle.

Mitä tästä opimme: ei ole koiraa karvoihin katsominen.

Aamulehti 24.11.2016:

 Viime aikoina Parkkuun kyläläisten valoja välkytellyt, kuuluisa tuomiorovastin vesivoimala seisoo nyt äänettä. Vähän veden aikana siitä tuli sähköä itse syövä moottori ilmeisesti automatiikan petettyä. Kesän kuumuudessa voimalaitos ei saakaan vettä, sillä uusi kalatie tarvitsee kaiken liikenevän veden.

Yläpuolen teksti ja alapuolella oleva kuva. Aamulehti/Aulis Alatalo


Oikaisu julkaistu 26.11.2016 ilmestyneessä Aamulehdessä.



Pirkanmaan toinen muurattu kalatie Kuruun. Takana tuomiorovastin vesiränni, joka johtaa haittaa aiheuttaneeseen turbiiniin. Kuvassa näkyy myös entinen Parkkuun yhteinen viljankuivaamo.

Ala-Myllyn pappismies vaati Parkkuun osakaskunnalta satoja euroja ''menettämästään tuotosta'', koska kalatien rakentaminen vaati tekemään ohijuoksutuksen työn helpottamiseksi.

Rakentajanahan oli Ely-keskus, ei osakaskunta. Siitä huolimatta Parkkuun osakaskunnan eräs henkilö maksoi satoja euroja ohijuoksutuksista pelkkää tappiota tuottavalle sähkölaitoksen Ala-Myllyn omistavalle rovastille.

Täytyyhän pappismiehen saada jotakin korvausta pelkästään tappiota tuottavasta sijoituksestaan. Elenia rakensi herran uskotulle vielä oman muuntajankin Tienarintien varteen, joka sekin jouduttiin vaihtamaan useaan kertaan. No kuluthan menevät kaikille yhteisesti siirtomaksujen mukaan.





VUODEN 2016 LOPPUPUOLELLA ALA-MYLLYN OMISTAVA PAPPI, PASTORI TAI ROVASTI TEETTI VAADITUN TIEN YLLÄOLEVAN KARTAN MUKAAN ALA-MYLLYN JA KESÄRANTA-NIMISTEN TILOJEN VÄLILLE. KESÄRANNAN OMISTAJA EI HYVÄKSYNYT TIETÄ, KOSKA TIE EI VASTANNUT TASOLTAAN EDELLISTÄ RASITETIETÄ.

HÄN VALITTI TIEN KUNNOSTA YLÖJÄRVEN KAUPUNGILLE, JOSTA TULI TARKASTAJA TOTEAMAAN ALKUVUODETA 2017, ETTÄ TIE EI VASTAA TASOLTAAN SILLE ASETEETUJA MÄÄRÄYKSIÄ. KESÄRANNASTA LÄHTEVÄN TIEN JYRKKYYTTÄ TARVITSEE MADALTAA JA RAKENNETUN TIEN JA LEIJUN TILAN VÄLISELLÄ RAJALLA EI OLE TEHTY OJAA EIKÄ SITEN SEN PEITTÄVÄÄ SALAOJAAKAAN, MIKÄ OLI VAATIMUKSENA.

ROVASTI SAA YLÖJÄRVEN KUNNALTA SANKTION TIEN KORJAAMISEKSI VAATIMUSTEN MUKAISEKSI.

ALA-MYLLYN OMISTAVA ROVASTI EI SUOSTU KORJAAMAAN RASITETIEHEN KOHDISTUNEITA EPÄKOHTIA, JOTEN TIEN KORJAAMISEN VAATIMUKSET SIIRTYVÄT VIRALLISELLE TASOLLE.

RASITETIEN KORJAAMISVAATIMUKSET JA SEN KORJAAMINEN SIIRTYVÄT, MUTTA ROVASTI TULEE KORJAAMAAN PUUTTEET MÄÄRÄYSTEN MUKAISESTI.

MITÄ NYT VÄHÄN AIKAA PULLISTELEE KAAVUSSAAN, JATKUU.......







Pitkäprofiili Alisesta Parkunkoskesta Kurun pitäjässä.





Parkkuun Alisenkoskesta tehtyjä piirustuksia ja profiileja 8.6.1905. Kuvat arkistosta vuodelta 1929.

Lähde: Urho Riihikoski/Parkkuu muistoissani.





Parkkuun alamylly (Lamminperä)-paina





Kauppalehti/Parkkuun ekosähkö





Taloussanomat/Parkkuun ekosähkö





Aluehallintovirasto

Länsija Sisä-Suomi

Dnro LSSAVT/483412014

3.6.2015

KUULUTUS


Vesilain mukainen lupahakemus


Hakija Parkkuun Ekosähkö Oy


Asia Parkkuun Alamyllyn vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönotto, Ylöjärvi


Hakemuksen pääasiallinen sisältö


Parkkuun Ekosähkö Oy hakee vesilain mukaista lupaa Parkkuun Alamyllyn vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönottamiselle Jakama-järvestä Näsijärveen laskevassa Alisenkoskessa. Nykyisen luvan mukaiset rakenteet ovat Suomen Suuriruhtinaskunnan Hämeen läänin kuvernöörin vuonna 1906 (päätös Nro: 1300) myöntämän luvan mukaiset.

Voimalaitos on ollut poissa käytöstä vuodesta 1980 lähtien. Alisenkosken kalaporras sijaitsee voimalaitoksen vieressä.

Nykyiset patorakenteet kunnostetaan voimalaitoksen vieressä olevan kalaporrasluvan mukaisesti vastaamaan patoturvallisuusmääräyksiä. Kalaportaaseen ohjataan tarvittava virtaama patorakenteeseen rakennettavan uaukon kautta. Lisäksi kunnostetaan vesivoimalaitoksen vesikouru ja turbiinikammio vanhan luvan mukaisesti. Rakennustyöt tehdään kuivatyönä eikä niistä aiheudu vesistövaikutuksia. Voimalaitoksen uudelleen käyttöönotolla ei muuteta juoksutusta aiempaan käyttöön nähden.


Hakija omistaa kiinteistön (980-458-6-73), jolla voimalaitos sijaitsee. Hakija on ostanut Tienarin kantatilan koskioikeuden (vesivoiman käyttöoikeus). KuuIutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävänäpito


Tämä kuulutus pidetään nähtävänä 10.6. - 10.7.2015 Ylöjärven kaupungin ilmoitustaululla sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Kuulutus on lisäksi luettavissa osoitteessa www.avi.fillupatietopalvelu.


Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana yleisesti nähtävillä 10. - 28.6. Ylöjärven kaupungintalolla, Kuruntie 14 ja 29.6. - 1O.7. Pääkirjasto Leijan asiakaspalvelupisteessä, Koivumäentie 2.


Muistutusten ja mielipiteiden tekeminen


Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat tehdä ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Viranomaisilta, joita asia koskee, pyydetään lausunto. Muilla kuin asianosaisilla on tilaisuus ilmaista mielipiteensä hakemuksen johdosta.

KirjalIiset muistutukset ja mielipiteet voidaan esittää vapaamuotoisesti

Ohjeet muistutusten tekemiseen

Muistutuksista tulee käydä ilmi seuraavat seikat: - muistuttajan nimi, postiosoite, mahdollinen sähköpostiosoite ja puhelinnumero - yllä mainittu hakijan ja asian nimi sekä diaarinumero LSSAvv483412014 - muistuttajan kiinteistön nimi, rekisterinumero, kiinteistörekisterikylä ja kunta (kiinteistötunnus) - yksilöidyt vaatimukset sekä niiden perusteet - muistuttajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei muistutusta toimiteta sähköisesti - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai muu luotettava selvitys asiamiehen toimivallasta.

Muistutukset ja mielipiteet pyydetään toimittamaan viimeistään 10.7 .2015 ensisijaisesti sähköistä muistutuslomaketta käyttäen www.avi.fi/muistutus tai sähköpostilla (kiriaamo.lansi@avi.fi) tai kirjallisina postitse (Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto, Ympäristöluvat, PL 200, 651 01 Vaasa).


Tiedoksianto kiinteistön osaomistajalle


Kiinteistön osaomistajaa pyydetään toimittamaan tämä tiedoksianto myös kiinteistön mahdollisille muille haltijoille.


Tiedoksianto järjestäytymättömien osakaskuntien osakkaille Hakemuksessa tarkoitetulla hankkeella saattaa olla vaikutuksia myös seuraavilla yhteisillä maa- tai vesialueilla: Olkitaipaleen vedet 980-458-876-2


Lisätietoja antavat


Ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen, puh. 0295 018 766

sähköposti : etunimi.sukunimi@avi.fi






Näsijärvi-paina

Näsijärven osakaskuntien alueet

 

Ennen kosken virratessa hiljakseltaan kuivana aikana, pyydystettiin kivien välistä käsin särkiä.

 

Parkkuun maamiesseuran entinen yhteinen lavakuivuri. Ollut käyttämättömänä ainakin 20-30 vuotta.

 

Yhdistykset

Ylöjärveläisiä yhdistyksiä ja yhteisöjä


Lomake: Ilmoita tai muuta yhdistyksen yhteystiedot

Yllä olevalla lomakkeella voit ilmoittaa/korjata yhdistyksen tiedot tähän yhdistysluetteloon. Tietoja päivitetään ilmoitusten perusteella. Sivu on tarkoitettu harrastusseuroille.

Kalastus, veneily, ratsastus, koiraharrastus

Martat sekä maa- ja kotitalousseurat

 

  • Asuntilan Martat ry, Katri Rantala, katri.rantala[at]elisanet.fi
  • Kurun Maa- ja Kotitalousnaiset, pj. Satu Laurila, Laurilantie, Parkkuu
  • Kurun Marttayhdistys ry, pj. Ritva Hämeenoja, p. 040 702 3785
  • Länsi-Teiskon Maa- ja Kotitalousseura, pj. Martti Yli-Hankala, p. 03 473 7460
  • Vahannan Martat, siht. Maritta Heikkilä, p. 050 430 4857
  • Viljakkalan Karhen Marttayhdistys ry, pj. Eila Karhuniemi, p. 040 757 6896
  • Viljakkalan Marttayhdistys ry, pj. Outi Lähteenmäki, p. 03 371 2025
  • Ylöjärven-Mutalan maa- ja kotitalousseura ry, Mutalan Seurantaloa vuokrataan juhlakäyttöön kesäaikana. Tiedustelut ja varaukset, p. 040 867 5142/Marja Tapiainen.

Metsästysseurat

 

  • Etelä-Kurun Eränkävijät ry, pj. Jani Salminen, p. 040 861 8706
  • Helsingin palom. Metsästysseura ry, pj. Hannu Arimo, p. 09 388 3504
  • Jokiharjun Erämiehet ry, pj. Erkki Rajala, p. 03 442 8886
  • Kallion Erä ry, pj. Simo Kallio
  • Keski-Kurun Metsästysseura ry, pj. Jukka Heiska, p. 03 473 3089
  • Kurun Erämiehet ry, pj. Martti Asunta, p. 0400 888 018
  • Kurun Metsäoppilaitoksen Metsästäjät ry, Harri Hakonen, 03 473 7875
  • Länsi-Kurun Metsästäjät ry, pj. Martti Heikkilä, p. 050 551 2919
  • Länsi-Teiskon Metsästäjät ry, pj. Arto Vesa, p. 0400 733 415
  • Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka
  • Niemikylän Eräpojat ry, pj. Jussi Petäjäniemi, p. 03 473 3261
  • Nisu-Väinä Metsästäjät ry, pj. Jari Katara, p. 03 371 7468. Nisun metsästysmajan vuokraus Jouko Lindberg, p. 040 558 9867.
  • Parkkuun Metsästysseura ry, pj. Mauri Lehtiniemi
  • Pohjois-Kurun Metsästäjät ry, pj. Matti Äijälä, p. 03 473 7645
  • Poikeluksen Riistamiehet ry, pj. Harri Mäkinen
  • Pyydysperän Paukku ry, pj. Eero Rasi, p. 0400 336 254
  • Viljakkalan Karhen Metsästysseura ry, pj. Teemu Mätäsniemi, Toivolan varaukset Heikki Kupiainen, p. 040 083 8808
  • Viljakkalan Metsästysyhdistys ry, siht. Tapio Alanen, p. 040 730 6579

Nuorisoseurat ja -yhdistykset

 

Kuorot, teatterit

 

  • Granito-kuoro, Ahti Nieminen, p. 040 577 2695
  • Kurun Kansanpelimannit ry, yht. Tapio Mäkinen, p. 03 473 3130
  • Kurun Kirkkokuoro, Eija Multanen
  • Pinsiön Mieskuoro, www.pinsionmieskuoro.fi/index.htm
  • Viljakkalan Kirkkokuoro ry, pj. Anna-Maija Sankari, p. 03 371 2075
  • Viljakkalan Mieslaulajat ry, pj. Markku Ylijoki, p. 040 531 0051
  • Viljakkalan Teatteriyhdistys Wimma ry, pj. Juha-Matti Ala-Laurila, p. 050 356 9778, teatteriwimma[at]gmail.com, www.teatteriwimma.net

Palokunnat

 

  • Karhen Vapaaehtoinen Palokunta ry, siht. Jouko Alasorvari, p. 040 740 0015 (hälytysosasto lopetettu)
  • Kurun VPK, pj. Pasi Kujanpää, p. 044 031 6314
  • Viljakkalan Vapaaehtoinen Palokunta ry, pj. Seppo Kivimäki, p. 0400 908 953
  • Viljakkalan VPK:n naisjaosto, pj. Marita Riihimäki, p. 040 745 6438
  • Ylöjärven VPK, Pekka Sippola, p. 0500 766 166, www.ylojarvenvpk.fi

Aseveli- ja maanpuolustusjärjestöt

  • Kurun Reservialiupseerit ry, pj. Mika Nieminen, p. 040 076 2960
  • Kurun Reserviupseerit ry, pj. Tapio Alppi, p. 03 473 3605
  • Kurun Sotaveteraanit ry, pj. Aimo Ylä-Poikelus, p. 03 473 7936
  • Kurun Sotaveteraanit ry, naisosasto, pj. Alli Kivimäki, p. 03 473 7733
  • Lavajärven Seudun Reservinaliupseerit ry, pj. Pekka Hietaniemi, p. 050 594 4456, www.lavares.com
  • Sotainvalidien Veljesliitto ry, Kurun osasto, pj. Aimo Ylä-Poikelus
  • Viljakkalan Sotaveteraanit ry, pj. Mikko Isotalo, p. 040 753 2609
  • Viljakkalan Sotaveteraanien Naisjaosto, pj. Tuula Isotalo, p. 040 708 1805
  • Ylöjärven Maanpuolustusnaiset ry, pj. Inkeri Haarla-Kettunen, p. 050 567 8165
  • Ylöjärven Reserviupseerit r.y., pj. Arto Teittinen, p. 050 085 8761, siht. Reijo Jaakkola, p. 040 504 3881
  • Ylöjärven Reservinaliupseerit ry, Niko Liehu, p. 044 440 0004
  • Ylöjärven Sotaveteraanit ry, pj. Mikko Selin, p. 050 596 6170

Muut yhdistykset

 

  • Inkulan Holvisilta ry, pj. Juha Mäkinen, p. 0400 623 705, www.holvisilta.fi
  • Haveri Ry, pj. Arja Lilius, p. 0500 659 187
  • Eläkeliiton Ylöjärven yhdistys ry, sihteeri Helka Valkila, p. 040 752 7157
  • Karhen Pienviljelijäin Yhdistys ry, pj. Pekka Jokinen, Nopanperäntie 230, 39340 Karhe, p. 03 378 2881
  • Kesäkurulaisten neuvottelukunta, pj. Risto Tuomola, p. 0400 328 233, neuvottelukuntalaisten yhteystiedot (pdf-tiedosto)
  • Kulta County ry, matkailuyritysten markkinointiyhdistys, pj. Marco Äijälä, Puistolantie 1, 39310 Viljakkala, p. 03 371 2180
  • Kurun Eläkkeensaajat ry, pj. Erkki Törmä, p. 040 416 9970
  • Kurun Karjalaiset ry, pj. Salla Karilainen
  • Kurun Maamiesseura ry, pj. Matti Tienari, p. 03 473 7819
  • Kurun Maataloustuottajat ry, pj. Mika Nieminen, p. 040 076 2960
  • Kurun Samoilijat ry, Helvi Oikarainen, p. 0400 202 097
  • Kurun Ympäristöyhdistys KYY ry, pj. Pekka Ahlroth, p. 044 587 9671
  • Kurun Yrittäjät ry, pj. Ilkka Ojanen, p. 050 542 0734, www.kurunyrittajat.fi
  • Kyrösjärvenseudun näkövammaiset ry, Reino Leppänen, p. 0400 517 330
  • Lions Club Kuru, pj. Simo Erkkilä
  • Lions Club Viljakkala ry, presidentti Hannu Salmi, p. 050 379 8299, hasalmi[at]luukku.com
  • Lions Club Ylöjärvi/Helmi, pres. Tuija Rantanen, p. 040 552 6683, ylojarvi.helmi[at]lions.fi
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Kurun yhdistys, pj. Tiina Pulkkinen, p. 044 548 5363, www.mll.fi/kuru
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Länsi-Teiskon yhdistys, pj. Sirkku Nieminen, p. 040 087 3316
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Ylöjärven yhdistys, pj. Hanne Mäki-Hakola, p. 050 354 6636, www.mll.fi/ylojarvi
  • Maataloustuottajain Viljakkalan yhdistys ry, pj. Jukka Niittyoja, Niittyojantie 46, 39310 Viljakkala
  • Mielenterveysyhdistys Kurun Silmu ry, Pirkko Hirvivuori, p. 040 358 0068, silmukuru[at]gmail.com
  • Pirkanmaan muistiyhdistys Ylöjärven alaosasto, Eija Niemi, p. 044 330 4720
  • Pohjola-Norden ry, pj. Hans Södergård, p. 045 268 3241
  • SPR, Kurun osasto, pj. Olavi Hakala, p. 0400 799 360
  • SPR, Länsi-Teiskon osasto, pj. Katri Suikola, p. 050 304 9578
  • SPR, Ylöjärven osasto, pj. Raija Iivainen, p. 050 562 0829,
    ylojarvenosasto[at]gmail.com, www.ylojarvi.redcross.fi
  • SPR, Viljakkalan osasto ry, pj. Minna Lassila, Säkintie 21, 39310 Viljakkala, p. 040 570 2919
  • Suomi-Venäjä-Seuran Ylöjärven osasto ry, Liisa Schali, p. 050 596 211
  • Rantajätkät ry, p. 03 348 3599
  • Viljakkalan Haveri ry, pj. Arja Lilius, p. 0500 659 187
  • Vipu Viljakkala ry, Päivi Paananen, p. 045 123 7963
  • Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry, pj. Outi Lähteenmäki, p. 050 571 0225, seurojentalo[at]seurojentalo.net, www.seurojentalo.net
  • Viljakkalan Yrittäjät ry, pj. Teuvo Hakanen, p. 040 083 5465
  • Ylöjärven Diabetesyhdistys ry, www.ylojarvendiabetesyhdistys.fi, p. 050 372 3267
  • Ylöjärven Eläkeläiset ry, pj. Kalle Viitanen, Kuntotie 15, 33470 Ylöjärvi, p. 040 726 5621
  • Ylöjärven Karjalaiset ry, pj. Martti Hildén, Mettistöntie 31, 33400 Tampere, p. 040 545 6633
  • Ylöjärven Rotaryklubi ry, presidentti Tapio Mäkelä, p. 044 535 8670, www.rotary.fi/1390/ylojarvi
  • Ylöjärven seniorit, p. Jorma Sinisalo, p. 040 583 5931
  • Ylöjärven Luonto, pj. Timo Tamminen, p. 040 778 5658
  • Ylöjärven mielenterveysyhdistys Tammi ry, pj. Riitta Pietilä, p. 050 597 9323
  • Ylöjärven nuorisoasunnot ry, Pasi Hakala, p. 040 772 6781
  • Ylöjärvi-Seura, Kerttu Blom, p. 0400 989 521
  • Ylöjärven Yrittäjät ry, pj. Valto Koivula, p. 0500 635 350


 

 

Suhanko.

 

 

Parkkuun Ylämyllyn rakennuksia Suhangon rannalla, omistajana nykyisin Manu Laurila.

Sähköt Parkkuun kylä sai vuonna 1921. Linjat vedettiin Ylämyllyltä ja valoa saatiin pimeinä aikoina sähkölamppuihin aamuisin ja iltaisin, koska kosken vesitilanne vaikutti jakeluaikoihin. Sähkön toimittajaksi kylään tuli vuonna 1951 Kurun kunnan sähkölaitos.

 

Tavipoikue pyrkii karkuun kuvaajaa, emo antaa suojaa niiden takana.

 

Parkkuun Alamyllyn asuinrakennuksen terassi. Myllyn alueen omistaa nykyisin rakennuksineen Olli Hallikainen perheineen.

 

Koskisella oli kaksi kauppaa, toinen oli Poikeluksessa, toinen Parkkuussa Myllyn takana Näsijärven rannassa. Pentti Koskinen osti sen vuonna 1944,  mistä se siirtyi 50-luvulla uuteen paikkaan. Kauppojen nimenä oli T:mi  J.E. Aho ja 1960- luvulla nimeksi tuli P. Koskinen. Poikeluksen kaupan Pentti Koskinen lopetti 1960- luvulla.

Tässä sijaitsi Parkkuun kylän viimeinen kauppa - K-kauppa P. Koskinen, jota hoiti Pentin kuoleman jälkeen hänen vaimonsa Annikki ja poikansa Markku, kauppa lopetettiin 1980-luvun lopulla. Ja niin Parkkuu jäi ilman kauppaa, kun niitä parhaillaan oli 4 ja myymäläautot päälle.

 

Koulun mäki.

 

Tienarin talo, joka on rakennettu 1960-70 luvun taitteessa. Rakentajina olivat Erkki Ojanen ja Eino ''muumi'' Alakoski.

Nykyinen Tienarin isäntä Matti Tienari ja Tienarin talon rakentaja Eino Alakoski Minnan 3-vuotis synttärikahveilla vuonna 1977. Eino oli varmaan rakentamassa Ojasten mökkiä Näsijärven rantaan ja tullut synttärikahville.

Leijun tilan Ojasen talo rakennettiin vuonna 1965. Rakentajina Erkki Ojanen ja Eino ''muumi'' Alakoski. Seuraavana talvena mitattiin Parkkuussa - 40 astetta pakkasta.

Nykyinen Leijun isäntä Kauko Ojanen ja Ojasen talon rakentaja Erkki Ojanen (Osmo Ojasen serkku) Osmo Ojasen 50- vuotisjuhlissa 10.5.1975 vanhassa ja uudessa talossa. Vanhassa talossa tanssit klo 03:n ja seuraavana päivänä jatkettiin menoa. Juhlapäivänä oli päivällä +25 astetta lämmintä. Sää oli tilattu, kuten OO mainitsi.

 

Parkkuun Alamyllyn asuinrakennus, jossa asui taksiautoilija Heimo Hankala perheineen. Nykyään se on kesämökkinä Olli Hallikaisen perheellä.

Tämän rakennuksen vasemmalla puolella oli joskus hunajantuotantoa ja joskus mehiläiset karkasivat, mutta kun sai kuningattaren kiinni niin muut seurasivat perässä. Kyllä tässä tiellä on tullut saatua mehiläisen pistos kieleen, kun pyörällä tuli ajettua suu auki kauppaan.

KURUN KOULUT:

                                                      Oppilaita  

Koulu                  1919                        1957

I----------------------------------------------------------------------I

Keihäslahti              95                         150

         Itä-Aure                24                         47         

       Länsi-Aure             34                              76   

         Riuttanen               28                               51    

       Luode                    27                                 61  

       Parkkuu                 41                           57     

           Ristaniemi              34                            48       

              Pohjankapee            27                                ----     

Karjula                   --                                 47

Pyydysmäki            --                                 47 

Poikelus                 --                                  71 

    Kaitajärvi             --                                43   

Lassila                  --                                   37 

Kitunen               --                                   18

Rasimäki          --                                     20 

Niemikylä            --                                   22 

Länsi-Teisko            ----                               66     

I----------------------------------------------------------------------------I

Yhteensä               310                                   861 

 

NYKYÄÄN KURUN KEIHÄSLAHDEN KOULU ON AINOA KOULU KURUSSA ENTISEN 16-17 KOULUN ASEMESTA:

Oppilaita     264, joista tyttöjä 131 ja poikia 133

Näin ovat ajat muuttaneet koulunkäyntiä.

PARKKUUN KOULUN HISTORIA:

Parkkuun vastavalmistunut kansakoulu 1920-luvun alkupuolella. Koulun rakentaminen aloitettiin heti koulupiirin perustamisen jälkeen. Rakennus pystytettiin kouluhallituksen laatimien ohjepiirrosten pohjalta. Sen toisessa päässä oli luokkahuone ja veistosali, toisessa opettajien asunnot.

 

 

 

Parkkuun kansakoulun ala- ja yläkoulu. Ristaniemen mailla Jakaman rannassa aloitti toimintansa ensimmäinen koulu vuonna 1904 ja Parkkuun yläkoulun lienee suunnitellut kaupaksi Wilhelm Toikkonen 1900-luvun alussa. Olkitaipaleen koulu pääsi alkuun vuonna 1914, jolloin Kurun kunta osti maa-alueen Tienarilta, nimeltään Koivula II. Alakoulu rakennettiin vuonna 1928.

Kunnan koulupiiriverkoston piti olla sellainen, etteivät koulumatkat muodostuisi hrvaan asuttuja seutuja lukuun ottamatta yli 5-kilometrisiksi. Uusi koulu piti perustaa aina, kun jossakin kouluttomassa piirissä ilmoittautui vähintään 30 lasta kouluun pyrkiviksi.

 

Parkkuun koulukaverit - liity joukkoon.

 

Parkkuun kansakoulun yläkoulu paloi 13.12.1984

Parkkuun peruskoulun koulutyö alkoi uudessa koulussa syksyllä 1987, mutta uuden koulun vihkiminen oli seuraavana vuonna 8.10.1988.

Parkkuun koulun yhteyteen rakennettu asunto, joka on ollut pitkään vuokralla.




Parkkuun koulun vihkiäisjuhla 1988.

 

 

 

 

 

 

 

Kaikki on hyvin, uusi koulu saatu kylälle, mutta....

Parkkuun koulu

PARKKUUN KOULUN OVET OVAT SULKEUTUNEET

Parkkuun koulun ovet sulkeutuivat viimeisen kerran lauantaina 5.6.2010.

Lähes satavuotiaan koulun toiminta päättyi kevätkirkkoon Kurun kirkossa sekä Etelä-Kurun koulujen yhteiseen todistusten jakoon Kurun seurakuntatalolla. Koulun 25 oppilasta jatkavat koulunkäyntiään syksyllä 2010 Kurun keskustassa Keihäslahden koulussa, jossa koulutyö alkaa tiistaina 10.8.2010 kello 8.15.

Lämmin kiitos oppilaiden kotiväelle ja kaikille yhteistyökumppaneillemme vuosien varrella

.... näin siinä sitten kävi.

 

Kaupunginvaltuusto
Kokous 11.11.2010 / Pykälä 104

Kaupunginhallitus
§ 277
21.06.2010
Kaupunginhallitus
§ 478
01.11.2010
Kaupunginvaltuusto
§ 104
11.11.2010

PARKKUUN KOULUKIINTEISTÖN MYYNTI

143/62.629/2009

KAUPHALLITUS § 277

Seloste
Päivähoidon tilaratkaisuja käsiteltäessä kaupunginhallituksessa mm. 10.5.2010 § 207 sekä kaupunginvaltuustossa 20.5.2010 § 46 päätettiin asian käsittelyn yhteydessä laittaa Parkkuun koulu myyntiin. Koulutoimi kiinteistössä päättyi kevätlukukaudella 2010. Tämän jälkeen rakennus jäi tyhjilleen, eikä eri hallintokunnilla ollut kiinteistölle palvelutoiminnassa käyttöä, minkä vuoksi kiinteistö päätettiin laittaa myyntiin.

Koulukiinteistö sekä sen yhteydessä sijaitseva n. 80 m² omakotitalo on valmistunut vuosina 1986-1987. Koulurakennuksen koko on n. 460 m². Rakennukset sijaitsevat tiloilla Koivula nro 980-458-6-1 sekä Koivula 1 nro 980-458-6-4. Näiden kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä n. 4.900 m².

Kiinteistöjä tarjottiin yleisesti ostettavaksi ilmoittamalla siitä mm. lehdissä. Myynti-ilmoituksessa todettiin mm., että kaupunki pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä jätetyt tarjoukset.

Ostotarjoukset tulee jättää kaupungille perjantaina 18.6.2010 klo 11.00 mennessä. Kokoukseen toimitetaan tiedot kiinteistöistä jätetyistä tarjouksista.

Tarjousten jättöaikaan mennessä tuli kolme tarjousta, joista korkein oli 128.000 euroa.

Lisätietoja
Timo Saari, p. 03 349 5221, timo.saari@ylojarvi.fi

Seloste
Kiinteistöstä jätettiin kolme ostotarjousta, ylin tarjous oli 128.000 euroa. Tarjous on selvästi alempi kuin mitä odotettiin.

Kaupunginjohtaja ehdottaa

Kaupunginhallitus päättää hylätä kaikki kolme ostotarjousta selosteosassa mainitulla perusteella ja palata myyntiasiaan myöhemmin.

Päätös
Hyväksyttiin.

-------

KAUPHALL § 478

Seloste
Koulukiinteistön myynti on ollut kiinteistövälittäjän hoidossa kesästä lähtien.

Kaupungille on tullut tarjous, jossa Lastensuojelulaitos Lämminsyli Oy tarjoutuu ostamaan kiinteistön 220.000 euron kauppahinnalla. Ostajat edellyttävät, että he voivat muuttaa kiinteistön lastensuojelulaitokseksi ja toivovat mahdollisuutta laajentaa rakennusta aikanaan. Tarjous on voimassa 3.11.2010 asti. Hakijat kertovat, että heillä on Satakunnassa tällä hetkellä neljä toimivaa laitosta.

Lisätietoja
Timo Saari, p. 03 349 5221, timo.saari@ylojarvi.fi

Kaupunginjohtaja ehdottaa

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää myydä Ylöjärven kaupungin Parkkuussa sijaitsevat kiinteistöt Koivula nro 980-458-6-1 ja Koivula 1 980-458-6-4 Lastensuojelulaitos Lämminsyli Oy:lle tai erikseen perustettavalle yhtiölle kahdensadankahdenkymmennentuhannen (220.000) euron kokonaiskauppahinnalla. Kaupunginjohtaja valtuutetaan sopimaan muut kaupan ehdot.

Päätös
Hyväksyttiin.


-----

KAUPUNGINVALTUUSTO § 104

Liitteet
Nro 1 / kaupunginvaltuusto 11.11.2010:

 

Päätös
Hyväksyttiin.

I___________________I_________________I__________________I___________________I

Lämminsyli Oy remontoi luokkahuoneet pienemmiksi huoneiksi (12kpl), mutta yritys ei päässyt alkuunkaan omistajien erimielisyyksien vuoksi ja taas entinen koulu laitettiin myyntiin omistajien taholta.

KÖYHÄ & POIKA

Kuva Kuva Kuva Kuva Kuva
KIINTEISTÖ
Osoite: Parkkuuntie 209
Kunta/Kaupunki: Ylöjärvi
Kylä/kaupunginosa: Parkkuu
Tilan/Tontin nimi: Koivula
Tontin pinta-ala: 5 390,0 m²
Tontin omistus: Oma
Kaavoitustilanne: asemakaav
Rakennusoikeus:  
Kunnallistekniikka: oma
Rasitukset: 500.000 €
Rasitteet:  
Maasto: Melko tasainen koulun piha-alue. Urheilukenttä ym.
Maapera ja kasvusto: Talon rannan puolella vehreää. Piha-alue pääosin sorapinnalla.
Lisätietoja: Koulukiinteistö muodostuu kahdesta tilasta Koivula 2900m2 ja Koivula1 2490m2. Päärakennus omalla tontillaan ja ns. talonmiehentalo samalla tontilla. Pihan urheilukenttä omalla tontillaan.

RAKENNUKSET
Käyttötarkoitus: Hoivakoti tms.
Rakennusvuosi: 1987
Kerrosluku:
Kattotyyppi ja kate: Harja / pelti
Lämmitys: kattolämmitys
Tilat ja pinta-alat: Olohuone + ruokasali + 7mh+k+s+ liikuntasali ( + muita tiloja ) 399,0 m² + talonmiehen talo 3h+ks, 80m2 yhteensä 479 m²
Varusteet: Ns. talouskeittiö. Kunto hyvä.
Lisätietoja: Kiinteistöstä on suunniteltu 7 paikkaista lastensuojelulaitosta. tarkastuksista on tehty rakennus- ja terveystarkastukset ( palotarkastus laitosta varten tekemättä ). Eli lupapaperit on melko valmiit ns. läänin lupaa varten.

MUITA TIETOJA
Palvelut: Poikeluksen kyläkauppa
Liikenneyhteydet: Linja-auto < 1km
Ajo-ohje: Ylöjärveltä kohti Kurua. Tienviitta oikealle Parkkuu. Tätä tietä noin 1km ja t-risteyksen kohdalta käännytään oikealle. Ajetaan noin 1 km ja koulukiinteistö on vasemmalla puolen tietä.
Lisätietoja: Tietoja päivitetään. Erkki Voitila p. 0400740727

ASUMISKUSTANNUKSET
Lämmitys:  
Kiinteistövero:  
Muut maksut:  

HINTA
Myyntihinta: 298.000 €

VAPAUTUU Vapaa



ILMOITUS ETUOVI.COM

Lastensuojelulaitokseksi muokattu Parkkuun puukoulu vuodelta 1987

Sijainti Parkkuuntie 209, 34320 Parkkuu
Kohdenumero XTA3053
Kaupunginosa Ylöjärvi
Asuinpinta-ala 399 m²
Kerrosala 479 m²
Kokonaispinta-ala 479 m²
Huoneiston kokoonpano 12h+k+s
Huoneita 5
Kunto hyvä
Lisätietoja vapautumisesta Vapaa
Keittiön varusteet Ns. talouskeittiö. Kunto hyvä.
Kylpyhuoneen varusteet Useita. Kunto tyydyttävä.
Säilytystilat Loistavat. Erillisiä tiloja isoja ja pieniä.
Pintamateriaalit Kauniisti sisustettu. Osin vanhat koulupinnat näkyvissä.
Ikkunoiden suunta Länsi-itä. Pieni ripaus Näsijärveä näkyy.
Tehdyt remontit Rakennukset pidetty hyvässä kunnossa.
Rannan omistus Ei tiedossa
Asumismuoto Omistus
Ajo-ohjeet Ylöjärveltä kohti Kurua. Tienviitta oikealle Parkkuu. Tätä tietä noin 1km ja t-risteyksen kohdalta käännytään oikealle. Ajetaan noin 1 km ja koulukiinteistö on vasemmalla puolen tietä.
Palvelut Poikeluksen kyläkauppa
Lisätiedot Kiinteistöstä on suunniteltu 7 paikkaista lastensuojelulaitosta. tarkastuksista on tehty rakennus- ja terveystarkastukset ( palotarkastus laitosta varten tekemättä ). Eli lupapaperit on melko valmiit ns. läänin lupaa varten.
Kiinteistötunnus 980-458-6-1

Hintatiedot ja muut kustannukset

Velaton myyntihinta 298 000,00 €
Myyntihinta 298 000,00 €

Talon ja tontin tiedot

Rakennuksen tyyppi Omakotitalo
Uudiskohde Ei
Rakennusvuoden lisätiedot 1987
Kiinteistö Kyllä
Yhteiset tilat Olohuone + ruokasali + 7mh+k+s+ liikuntasali ( + muita tiloja ) 399,0 m² + talonmiehen talo 3h+ks, 80m2 yhteensä 479 m²
Rakennusmateriaali Puu
Kattotyyppi Harja / pelti
Kunnallistekniikka oma
Tontin pinta-ala 5390 m²
Tontin omistus Oma
Kaavatiedot asemakaav
Liikenneyhteydet Linja-auto < 1km
Maasto Melko tasainen koulun piha-alue. Urheilukenttä ym. Talon rannan puolella vehreää. Piha-alue pääosin sorapinnalla. Koulukiinteistö muodostuu kahdesta tilasta. Päärakennus omalla tontillaan ja ns. talonmiehentalo omalla tontillaan.
Lämmitys kattolämmitys

 





PARKKUUN KOULUN PAKKOHUUTOKAUPPA, Katso ja näe korkein tarjous.

Nettihuutokauppa-aika: 9.10.2015 klo 13:00 tai kolme minuuttia viimeisen hyväksytyn tarjouksen jälkeen.



Myydään nettihuutokaupalla ulosmitattu koulu-/asuinrakennuskiinteistö Ylöjärven Parkkuussa

http://www.oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ajankohtaista/myynti-ilmoitukset/Published/61a904650caa9145f745b464569b352e.html

yhtiöPPP444



Parkkuun koulu pakkohuutokaupattiin, korkein tarjous 151000€. Sijoitusyhtiö osti koulun ja vuokrasi sen Sininauha Oy:lle, joka sijoittaa kouluun 14 alle 16-vuotiasta pakolaista. Entiselle koululle tarvitaan 14 työntekijää huolehtimaan lapsista. Varat toimintaa ja myös tuloksentekoa varten saadaan Valtion eli veronmaksajien antoisasta pussista.

Vuonna 2016 koululla asui 7 pakolaisnuorta, jotka siirrettään toisiin Suomessa toimiviin vastaanottokeskuksiin.

Vuoden 2017 alusta Parkkuun entiselle koululle sijoitetaan 7 huumenuorta kuntoutukseen pitkästä huumeriippuvuudesta johtuen Tampereen Huumeklinikkayhdistyksen hoiviin. Toimintaa ylläpitää Pirkanmaan Sininauha ry



PIRKANMAAN SININAUHA RY - VILLA HOCKEY



Pirkanmaan Sininauha ry on vuonna 1961 perustettu seutukunnallinen yhdistys, jolla on toimintaa pääsääntöisesti Pirkanmaalla. Meitä on palkkasuhteessa keskimäärin yli 130 henkilöä, liikevaihdon ollessa vuositasolla n. 11 MEUR (budjetoitu).

Koululta näkymä Linkkilän mäkeen, tai ei sitä enää ole, kun puusto estää sen.

 

Parkkuun hiekkapohjainen kenttä.

 

Metallinen suoja esteenä pallon tai kiekon lentämiseksi maantielle. Rakennettiin talkoilla 1970- luvun alussa.

 

Nykyisellään Parkkuun entinen koulu. Ikkunat päädyssä ovat samanlaisia kuin ennenkin. Elna Lehmus jätti koululaiset usein jälki- istuntoon. Allekirjoittanut oli parin muun klopin kanssa jälki- istunnossa ja kun opettaja oli rakennuksen toisessa päässä asunnossaan, me nuijat karattiin tästä katsoen vasemmanpuoleisesta ikkunasta. Jälkiseuraamuksista en muista mitään.

Keltainen ovi alakerrassa. Siitä mentiin ruokalaan, missä Bertta Mäkinen oli keittäjänä. Syksyisin meidän oppilaiden tarvitsi viedä, en muista litramäärää, puolukoita kouluun. Vellipäivinä, kun velli oli hetken seisonut lautasella, siihen tuli kuori päälle jäähtyessään. Me nassikat kierrettiin kuori lusikan ympärille ja nakattiin se puulämmitteisen pyöreän uunin ja seinän väliseen rakoon.

ELNA LEHMUS Parkkuun alakoulun opettajana 1929-63

 

Elna Kalle Lehmuksen poika:

Kauppaneuvos Jouko Lehmus (1935–)

Huittisten Lihapojat Oy:n toimitusjohtaja

Jouko Lehmus oli Huittisten Lihapojat Oy:n osakas vuodesta 1962 ja toimitusjohtaja 1977–1998. Aloittaessaan toimintansa Huittisissa 1963 Lihapojat työllisti 15 henkilöä ja sen liikevaihto oli 2,5 miljoonaan markkaa. Viimeisenä toimitusjohtajavuotenaan yhtiön pääomistaja Lehmus johti yhtä tunnetuimmista yksityisistä lihanjalostajista, jonka palkkalistoilla oli 250 työntekijää ja liikevaihto nousi 220 miljoonaan markkaan. Lehmuksen johtajakaudella yrityksen liikevaihto oli viisinkertaistunut ja yritys oli Huittisten suurimpia työnantajia.

Jouko Lehmus syntyi Kurussa 1935 kansakoulunopettajaäidin ja postimiehen poikana. Hän kävi viisiluokkaisen keskikoulun ja työskenteli sekatyömiehenä. Äitinsä jalanjäljissä Lehmus kokeili opettajan uraa. Hän opetti alle 20-vuotiaana Ikaalisten Juhtimäen kansakoulun yläluokkia 1952–1953. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen hän työskenteli jonkin aikaa RAY Oy:ssä Tampereella. Samoihin aikoihin alkoi Lehmuksen pitkä ura lihanjalostusteollisuuden parissa.

Lavialla oli 1948 perustettu pieni Lihansavustamo Kalle Mattila. Lehmus oli autellut palvaamossa kouluaikoinaan kesäisin ja viikonloppuisin ennen kuin tuli pysyvästi taloon 1956. Hän muutti Tampereelta Lavialle. Morsian jäi vielä Tampereelle, mutta hänestäkin tuli ennen pitkää saman yrityksen työntekijä. Alkuaikoina saunapalvia kuljettiin vielä myymässä markkinoilla ja toreilla, muun muassa Tammisaaressa, Haminassa ja Lappeenrannassa saakka. Kalle Mattila, hänen veljensä Tarmo Mattila ja Jouko Lehmus muodostivat 1958 palvaamosta avoimen yhtiön K. Mattila & Kumppanit.

Seuraavan vuosikymmenen alussa yritys ristittiin Lavian Lihapojat K. Mattila & K:nit -nimiseksi, Lehmuksesta tuli yhtiön osakas ja yritys muutti Huittisiin. Se aloitti uudella kotipaikkakunnallaan 15 työntekijän voimin ja muutti nimensä Huittisten Lihapojat K. Mattila & K:neiksi 1965. Samana vuonna Lihapojilla alettiin ensimmäistä kertaa valmistaa makkaraa. Vuosikymmenen loppuessa työntekijöitä oli jo 95 ja tehtaalla uudet tilat. Yrityksen perustanut palvaaja Kalle Mattila kuoli 1974.

Kolmen yrityksen yhteinen Lihayhtymä perustettiin 1975 Turkuun raaka-aineen hankintaa varten. Lihapojat oli yksi omistaja noin 17 prosentin osuudellaan. Lehmus nousi Huittisten Lihapojat K. Mattila & K:nien toimitusjohtajaksi 1977 ja yhtiön nimi lyhennettiin muotoon Huittisten Lihapojat Oy. Se tarjosi työtä jo 150 hengelle. Omaa teurastamoa Lihapojilla ei ollut, mutta tuotanto sai uudet suuret ja modernit tilat 1980-luvulla. Henkilökuntaa oli 1986 noin 170 henkeä. Kun ihmisten ruokailutottumukset olivat muuttumassa, Lihapojat osti 1988 kaarinalaisen eineskeittiön, Tukku-Nikkanen Oy:n. Lihapojat tuotti nyt lihajalosteita ja eineksiä. Toimitusjohtaja Lehmuksen omistusosuus Lihapojista oli 50 prosenttia. Lehmusten perhe omisti Lihapojat yhdessä edesmenneen Kalle Mattilan perheen kanssa. Lehmus kuului yrityksen osakasyhtiöiden, Lihakeskusliiton, Kauppiaitten Teurastamo Oy:n sekä erilaisten karja-, liha-, lihakauppias-, lihateollisuus- ja lihanvientiyhdistysten hallituksiin, useimpiin niiden puheenjohtajana.

Kun 1990-luvulla täyslihatuotteet alkoivat viedä yhä enemmän alaa makkaralta ja muilta halvemmilta tuotteilta, Huittisten Lihapojat lopetti ruholihan myynnin vähittäiskauppiaille. Yhtiö nousi yksityisten jalostajien piirissä yhdeksi suurimmista palalihan toimittajista. Sama päti koko yritykseen: se kasvoi yhdeksi suurimmista. Lihapojat oli mukana, kun lihan alkuperäismerkintöihin ja tuotannon eettisyyteen ja puhtauteen alettiin kiinnittää huomiota. Yhtiö alkoi kehittää omaa laatujärjestelmäänsä 1992. Yrityksen tunnettuus parani ja läheni jo muiden suurten tasoa.

Suomen Euroopan unionin (EU) jäsenyyden ensimmäisenä 1995 Lehmus odotti jännittyneenä, söisikö suomalainen kuluttajan ensimmäisen kerran ulkomaista joulukinkkua. EU:n myötä lihantuonti oli vapautunut, hinnat laskeneet ja suomalainen lihanjalostusteollisuus joutui tosi kovan paikan eteen. Oli uskallettava kasvaa. Lihapojat teki 1997 huomattavan yrityskaupan, jolla se muodosti raumalaisesta lihanjalostamosta itselleen tytäryhtiön, Rauman Gourmét Oy:n. Lehmus jätti toimitusjohtajan tehtävät loppukesällä 1998, mutta jatkoi edelleen hallituksen puheenjohtajana.

Lihanjalostamojen keskisarjaan nousseen Huittisten Lihapojat Oy:n oli pysähdyttävä vetämään henkeä. Runsaan neljän miljoonan markan konttorilaajennus oli valmis. Laajentaminen olisi edellyttänyt kalliin lähettämön rakentamista. Koska lähettämö oli pullonkaula, Lehmuksen seuraaja joutui virtaviivaistamaan tuotantoa ja vähentämään työväkeä. Tuotenimikkeiden määrä puolitettiin. Kun uuttakin oli kilpailun koventuessa ideoitava, yhtiö alkoi valmistaa terveysvaikutteista, kasviöljypohjaista, veren kolesteroliin suotuisasti vaikuttavaa makkaraa. Menekki oli huono, velkaantuminen painoi ja raaka-ainekustannukset olivat kovassa nousussa. Yhtiö joutui hakeutumaan konkurssiin huhtikuussa 2001. Uutta jatkajaa etsittiin, mutta sitä ei löytynyt.

Jouko Juhani Lehmus S 5.11.1935 Kuru. V postimies Kalle Adolf Lehmus ja kansakoulunopettaja Elna Maria Tanner. P 1957– Anja Koivisto.

URA. Käynyt viisi luokkaa keskikoulua.

Sekatyömies; Ikaalisten Juhtimäen kansakoulun yläluokkien opettaja 1952–1953; RAY Oy:n palveluksessa Tampereella 1956; Lihansavustamo Kalle Mattilan työntekijä Lavialla 1956–, vsta 1958 K. Mattila & K:nien yhtiömies vsta 1962 Lavian Lihapojat K. Mattila & K:nien osakas, työntekijä vsta 1965 Huittisten Lihapojat K. Mattila & K:nien osakas, työntekijä vsta 1977 Huittisten Lihapojat Oy:n osakas, toimitusjohtaja 1977–1998, hallituksen pj. 1998–2001.

Jäsenyydet ja muut luottamustoimet: Huittisten työvoimatoimikunta 1975–. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan kansanhuoltojaoston elintarviketoimikunnan lihataloustyövaliokunta 1982–.

Huittisten Puhelin Oy:n hallitus 1974–, pj. 1984–; Lihayhtymä Oy:n hallitus 1975–, pj. 1977–1979, 1981–1983, 1987–; Kauppiaitten Teurastamo Oy:n hallitus 1979–; Lihatekno Oy:n hallituksen pj. 1979–; Lihan Vienti Oy:n hallitus 1980–, vpj. 1982–; Huittisten Pakastamo Oy:n hallitus 1985–, pj. 1986–; Sampo-yhtiöiden neuvottelukunta 1986–; Tukku-Nikkanen Oy:n hallituksen pj. 1987–.

Vammalan seudun Karja- ja Lihakauppiasyhdistyksen hallitus 1975–; Saunapalviyhdistyksen hallitus 1975–; Lihakeskusliiton hallitus 1976–, pj. 1981–; Ammatienedistämissäätiön hallintoneuvosto 1976–; Lihateollisuusyhdistyksen hallitus 1976–, pj. 1981; Huittisten ammatillinen kurssikeskuksen hallitus 1986–; Teollisuuden Keskusliiton edustajisto 1987–.

Kunnianosoitukset: Kauppaneuvos 1988. Keskuskauppakamarin hop. amr. 1983; Lihakeskusliiton kult. amr. 1985. Huittisten Hullu Mies 1993

 

JALMARI MANTERE:

 

Jalmari Mantere ja Timo- poika Itä-Aureen kirkolla, missä koulussa ''Jallu'' oli opettajana.

 

Jalmari Mantere siirtyi opettajantyöstä eläkkeelle 1962 ja samaan aikaan nousi Parkkuun koulun naapuriksi Mantereen omakotitalo. Jallun takana olevan raudoituksen päälle tuli sauna. Rakennussuunnitelmaa muutettiin jatkuvasti Hellinin mieleiseksi. Miespuolisilla siinä huushollissa ei ollut sanan sijaa.

 

 

Jalmari ''Jallu'' Mantereen rakentama omakotitalo eläkepäiville. Jallu oli yläkoulun opettajana 1922-62. Hän osti tontin Leijun ja Tienarin yhteismaa-alueelta. Talon omistaa nykyisin Päivi Vatka.

 

Vasemmalta tikapuiden kohdalta mentiin Kurun Sanomien toimitukseen. Päädyssä vasen ikkuna oli toimistohuoneena ja pelkästään lehden toimitusta varten rakennettu.

 

 

 

 

 

 

Parkkuun katuvalojen jatkamisen anomus entiseltä koululta Seuratalolle:

Kuru-neuvosto
§ 4
10.03.2011
Tekninen lautakunta
§ 123
28.06.2011

Parkkuun kylän katuvalaistus / Teknisen lautakunnan lausunto

435/74.742/2011

kurneu § 4
Parkkuun kylän läpi johtava tie kantatie 65:n risteyksestä Länsi-Teiskoon on valaistu vain noin kilometrin osuudelta eli Riihtenperän risteyksestä koulun ohi Parkkuunkosken sillalle. Parkkuun koulurakennuksen myymisen vuoksi kaikki koululla aiemmin toimineet harrastuspiirit samoin kuin yhdistysten ja yhteisöjen kokoukset ja tapaamiset ovat siirtyneet Seuratalolle ja Seurahuoneelle. Tästä johtuen jalankulku, polkupyöräily ja autoilu Seuratalon suuntaan varsinkin ilta-aikaan ovat vilkastuneet huomattavasti. Talvisin Parkkuuntie on lisäksi aurattu melko kapeaksi ja tien välittömässä läheisyydessä olevien kiinteistöjen valaistus ei juuri auta tiellä liikkujia.

Päätös
Kuru-neuvosto esittää, että Ylöjärven kaupungin tekninen lautakunta tutkisi mahdollisuudet päättää katuvalaistuksen jatkamisesta noin kilometrillä eteenpäin Parkkuun sillan kohdalta aina Seuratalon kiinteistölle asti.

-----

TEKLTK § 123 28.6.2011

Työpäällikkö Hannu Myllynen


Oheismateriaalina seuraavasta karttaotteesta ilmenee nykyinen valaistus Parkkuuntiellä ja Kuru-neuvoston esitys valaistuksen rakentamiseksi. Parkkuuntie on ELY-keskuksen ylläpitämä tie.

Tämän vuoden talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille 2012-2013 ei ole määrärahoja haja-asutusalueiden valaistuksen rakentamiseen.

Oheismateriaali
- karttaote

Lisätiedot
Hannu Myllynen, p. 050 320 5366, hannu.myllynen@ylojarvi.fi

Työpäällikön ehdotus:
Tekninen lautakunta päättää ilmoittaa Kuru-neuvostolle, että haja-asutusalueiden valaistuksen rakentamisrahat on karsittu talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2011-2013.

Päätös
Hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 

Tienarin pihasta mäki maantielle nro 3313, koulu näkyy.

 

TIENARI- VANHAN-RUOVEDEN HISTORIA  I-liiteosa, v:lta 1960

 

TIENARI - VANHAN RUOVEDEN HISTORIA liiteosa 1:2, v:lta 1990

Yrjö Heikinpoika Mommolta, Tienarin isäntä 1729-52, hänen jälkeläisiään on nykyinen sukupolvi.

 

Tämä rakennusosa riihestä toimi puintiaikaan pahnalatona. Tila oli jaettu harjalta kahteen osaan. Tienarin ja Ojasen puoli. Putket, mitä pitkin pahnat tulivat oli n.40 cm läpimitaltaan. Kumman viljaa puitiinkin pahnaputken pää käännettiin sen mukaan.

 





Tienarinmäki vasemmalla, näkyy selvästi. Keskellä kuvaa on vanha riihi, joka purettiin ja myytiin polttopuiksi Tampereelle. Vanhan purettavan riihen vasemmalla puolella näkyy jo uusi riihi tai ainakin rakentamisen alkutaival.    Riihestä oikealle näkyy koulu. Haan mäen puusto näyttää tuuhealta, olihan se kasvanut Tienarin talon rakentamisajankohdasta lukien, mikä oli noin 1860, 70 vuotta. Kuva, kun on otettu suunnilleen vuonna 1930. Kylänäkymä on hienon avara verrattuna nykypäivän pusikkoihin . Silloin puut poltettiin ja karja söi pienet taimet peltojen ja niittyjen laidoilta.

 

Varsinainen riihirakennus maantieltä päin. Sisälle rakennettiin myöhemmin säiliökuivuri, minne ihmiset toivat viljaa kuivattavaksi. Ojasen pojat kuivasivat ja Osmo Ojanen pui puimurilla monen talon viljat. Tienari ja Riihikoski olivat vakiotiloja, missä hän pui.

 

Älykkäästi suunniteltu ilmanvaihtohormin yläosa. (Riihen katolta)

 

Vanha puulämmitteinen kuivuri, luultavasti ainakin 60-70 vuotta vanha.

 

 

Anne ja Veikko Ojasen talo siintää lehvistön läpi.

 

 

Kolme tietä, vasen Leijun riihelle, keskimmäinen Huvi- Hannalle, minkä talon omistaa nykyisin Tuominen ja oikeanpuoleinen Mäenpäähän. Molemmat ovat kesäkäytössä.

Onni Mäenpää polkupyörineen v.1932. Ulkonaisesti pyörä muistuttaa nykyisiä, mutta siinä kerrotaan olleen puuvanteet ja puurungon. 1920-30 luvut olivat maassamme aikaa, jolloin pyörästä tuli koko kansan kulkuvälineitä. Onni oli metsätyönjohtaja, mittaili pinoja ym.

Onni oli tosi nuuka mies. Osmo Ojanen myi ja vei polttopuuta Mäenpäähän. Onni kysyi, mitä maksaa ja Osmo sanoi piruuttaan; anna nyt markka. Onni oli tyytyväinen ja antoi markan, vaikka oikea hinta olisi ollut kymmeniä markkoja. No ainakin sen sai mitä pyysi.

Me tienarinmäen klopit jouduttiin tietysti kesäisin aina heinätöihin. Riihtenperällä oli usein kaikki heinällä ja Onni Mäenpää usein talkoissa. Onni laittoi aina tapin päälle heinätollon, että heinät seipäässä eivät jääneet liian lähelle maata. Hyvä idea sinänsä, mutta siitä lähtien aina puhuttiin, kun alettiin laittaa heinää seipäälle; muista ''Onnin tollo''.

Ojasen klopeilla oli makasiinin luona entisen lammastarhan tienoilla pystykorva, joka oli rauhallinen yleensä. Onni toi kerran luita ja koira, minkä nimeä en nyt muista, ei saanutkaan heti pakettia auki. Onni meni ottamaan luupakettia aikomuksenaan avata se. Koiran vaistot sanoivat, että nyt paketti varastetaan ja hairasi Onnin kintaaseen kiinni. Kintaat menivät rikki ja Osmo varmaankin korvasi vahingon. Tämän jälkeen aina, kun Onni ilmestyi riihen takaa koiran näkyville, se alkoi vihaisesti murista ja ärhentää hampaat välkkyen. Koira muisti, että tuo mies yritti viedä hänen luunsa, vaikka Onni tarkoitti pelkästään hyvää.

 

 

 

 

Lyydi (Lyyli) Mirjam Juhontytär Vuorenmaa s. 31.10.1888 muutti Ylöjärveltä Kuruun 19.12.1907 Ylä- Toikkoon piiaksi.

Työmies Kalle Jaakko* Matinpoika Ojanen s. 28.2.1884 muutti Kurusta 8.11.1900 Messukylään naimattomana ja takaisin Kuruun 14.12.1903 Ylä- Toikolle rengiksi.

Lyyli ja Jaakko solmivat Ylöjärvellä avioliiton 31.3.1908 ja muuttivat Laurilaan itsellisiksi, missä syntyi heidän ensimmäinen lapsensa, poika Martti Jaakko s. 1.12.1909

Vuonna 1911 Jaakon perhe muutti Tienarin mäkitupalaisiksi ja asuivat Tienarin Kalliomäessä ja rakensivat talon, mikä vieläkin on kesäkäytössä. Kalliomäkeen rakennettiin uusi talo, missä Taimin ja Martin poika Matti asuu.

20.6.1920 Kalliomäki erotettiin omaksi tilakseen Juho Tienarin toimesta pienellä summalla.

 

Julia Poikeluksen talo, missä posti sijaitsi vuodesta 1931 pari vuosikymmentä 1950-luvulle asti.

 

Juulian mutka, mikä nimi tuli edellisen kuvan ja nimen perusteella.

 

Vasenta tietä mennään Kalliomäkeen, oikeata Riihtenperälle ja keskellä on Rantaharju, joka on kesämökkinä Väinö Ahosen perheellä.

 

 

 

Askelmat Rantaharjun kesäpaikkaan, jonka omistaa nykyisin Ahonen. Talo on ennen ollut vakituisena asumuksena.

 

Kutukallio

 

Riihtenperän mäki

 

Nimettömän ojan silta, kansi uusittu vuonna 2010.

 

Näkymä Parkkuunlahteen.

 

 

 

 

 

Nimetön oja, joka saa alkunsa monen kilometrin päästä Suolijärvestä, Perikankaan rantatiluksen lomitse virraten.

 

Riihikosken venetalas. Riihikosken (ent. Rihtenperä) kylä sai aikoinaan oikeuden kalastaa Vankavedestä lähtevällä lahdella ja oikeuden myös venesuojaan.

 

 

 

 

 

Törmälän venetalas Nimettömän ojan rannassa.

Tässä vedenkorkeus määräytyy Näsijärven vedenkorkeuden mukaan.

 

 

Aurinkokello

 

Kielot

 

 

Ahvenia kartiskassa.

 

 

 

 

 

Komea maisema Parkkuunlahteen Parkkuuntieltä.

 

 

Olkitaipaleentien loppupäätä.

 

 

Asko Yliahon talo eli Viertola

Kustaa Frisk kuoli 07.03.1894 50-vuotiaana, viinaan ja Lahdenperän tytär Henriikka meni naimisiin 19 vuotta nuoremman, Ruovedelta kotoisin olevan Matti Niinisen kanssa 1.11.1894. He asuivat Viertolassa ja Matti Niininen oli itsellisenä Tienarilla. Henriikan lapsista Wäinö kuoli 04.01.1895,-alle 1-vuotiaana.

Viertolassa Henriikka Niininen piti leipomoa 1900-luvun alussa. Leipomo oli Viertolan nykyisen autotallin paikalla. Henriikan kuoltua Matti Niininen meni naimisiin leski Ida Niemisen kanssa. Ida jatkoi leipuriperinnettä ja piti Viertolassa pientä kauppaa 1930-luvulla.

Niemisen jälkeen Viertolan osti Yliahon perhe, jonka isä oli jalkansa menettänyt. Tultuaan lomalle junalla, hän luiskahti kulkevan junan pyörien eteen. Hän toimi suutari-räätälinä. Yliahot asuivat ennenpää Sulku- Poikelus tien varrella Valkeejärven kohdalla pienessä mökissä

 

Lahdenperän tilan rakennuksia.

 

 

 

 

Riihikoskentie ja vasemmalla suorat koivurivit.

 

 

Parkkuuntie 120.

 

Törmälä, joka on kesämökkinä Nimettömän ojan suulla.

 

Silta saniaisten yli.

 

 Tulen leikkiä.

 

 

Parkkuuntien ja Olkitaipaleentien risteys.

 

 

Seija ja Simo Tienarin talo, matalammassa osassa toiminut Parkkuun Posti.

 

 

Mäkisen aitta aivan Parkkuuntien vieressä.

 

 

Pelimanni Veikko Mäkisen kotitalo.

 

 

Mäkisen sauna.

 

Tie, joka vie Viitalaan.

 

Viitalan aitta näkyy puiden katveessa.

 

Viitalan tien alkupäässä, vastapäätä Mäkisen aittaa, sijaitsi aikoinaan pieni asuttava mökki.

 

 

Paavo Salosen vanha sauna sijaitsee eri puolella Parkkuuntietä kuin itse talo.

 

Helena ja Jorma Haapasen kesämökki.

 

 


 

Paavo Salosen talo, joka on nykyisin Eino ja Ritva Niemisen kesämökkinä.

 

Salosen vanha, hienosti kunnostettu navetta.

 

Kalle Ahosen rakentama talo, joka ei enää ole suvun hallussa. Vakiasukkaat.

 

Kalle Ahosen piharakennus.

 

 

Kallen paja, joka sijaitsee Parkkuuntien toisella puolella kuin itse talo.

 

 

Matti Lahtisen rakentama talo.

 

 

Viitta Parkkuun Työväentaloon, missä Konttiset asuvat.

 

 

Parkkuun Työväentalo.

 

 

Sulkuntien ja Parkkuuntien risteys, Sulkuntie päättyy huonoon siltaan.

 

Nyt ollaan mäen päällä, josta pääsee vapaalla laskiessa aina Riihtenperän mäen puoliväliin asti.

 

Kantatie N:ro 65 Tampereelle.

 

 

''Uusi tie'' vuodelta 1957 ja tie (nro 3313) oikealle Parkkuuseen. Tällä alueella on korkein sallittu nopeus 60 km/t